<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

109 Käyttäjää paikalla! 0.0081441402435303

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1975
3:
4: ASIAKIRJAT
5: VIIDES OSA
6:
7:
8:
9:
10: HELSINKI 1975
11: VALTION PAINATUSKESKUS
12: SISÄLLYSLUETTELO
13:
14: Viides osa
15:
16: 1
17: Lak.al. Lak.al.
18: miet. n:o miet. n:o
19: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 10 Lakivaliokunnan mietintö n:o 14 lakialoitteen joh-
20: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi huoneen-
21: laiksi kalansaa:liin hintatuesta ............... . I vuokralain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
22:
23:
24: 2
25: Toiv.al. Toiv.al.
26: miet. n:o miet. n:o
27: Lakivaliokunnan mietintö n:o 6 kahden toivomus- Lakivaliokunnan mietintö n:o 9 toivomusaloitteen
28: aloitteen johdosta, jotka koskevat määrärahan johdosta, joka koskee tuomioistuinlaitoksen orga-
29: ottamista vuoden 1975 tulo- ja menoarvioesityk- nisaation ja oikeudenkäyntimenettelyn uudista-
30: seen kahden hovioikeuden perustamista varten 1 mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
31: Eduskunnan toivomus.
32: Lakivaliokunnan mietintö n:o 7 toivomusaloitteen Lakivaliokunnan mietintö n:o 10 toivomusaloitteen
33: johdosta, joka koskee neljännen vakinaisen jaos- johdosta, joka koskee porokolareissa sattuneiden
34: ton perustamista Vaasan hovioikeuteen ....... . 2 autovaurioiden korvaamista ................. . 5
35: Eduskunnan toivomus.
36: Lakivaliokunnan mietintö n:o 8 toivomusaloitteen Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 3 toivo-
37: johdosta, joka koskee muutoksenhakurajoituksia musaloitteiden johdosta, jotka koskevat puolus-
38: korkeimmassa oikeudessa koskevien säännösten tusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan
39: muuttamista ............................. . 3 asuntotilanteen parantamista ............... . 6
40: Eduskunnan 1toivomus. Eduskunnan toivomus.
41:
42:
43: 3
44: Kirj. Kirj.
45: ksm. n:o ksm. n:o
46: Granv~ m.~l.: <?m pälsdjursfarmarnas svåra eko- Veikko Turunen ym.: Opiskelijoiden taloudellises-
47: nonuska sttuatlon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 ta ja sosiaalisesta asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
48: Granvik ym.: Turkistarhaajien vaikeasta taloudelli- Mäki-Hakola: Maanmittausmaksua koskevien sään-
49: sesta asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 nösten soveltamisesta perittäessä eräitä toimitus-
50: maksuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
51: Impiö ym.: Kansanopistoissa annettavan lasten päi-
52: vähoitajakoulutuksen saattamisesta sosiaalihalli- ( Peruutettu) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
53: tuksen hyväksymäksi tutkinnoksi . . . . . . . . . . . . 2
54: Impiö ym.: Suomalaisten ja norjalaisten kuorma- N. Nieminen: Ajokorttiasetuksen soveltamisesta . . 10
55: autoilijain saa~tamisesta samanarvoiseen asemaan
56: liikennöitäessä Suomen ja Norjan teillä . . . . . . . . 3 Puhakka ym.: Palkkatilastojen siintämisestä tilasto-
57: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
58: Sinisalo ym.: Poliittisesta syrjinnästä oppilaitoksissa 4
59: Laine ym.: Ammattikurssikeskusten ja ammatti- Siikaniemi ym.: Päijänteen säännöstelypäätöksen
60: kurssien majoitus- ja asuntotiloista . . . . . . . . . . . . 5 tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
61: Söderman ym.: Yksityisten vartioimisliikkeiden Junnila ym.: Teollisuuden Voima Oy:n omistus-
62: henkilökunnan esiintymisestä julkisilla paikoilla 6 pohjasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
63: 905/75
64: 4 Sisällysluettelo 1975
65:
66: Kirj. Kiri.
67: ksm. n:o ksm. n:o
68: Taipale ym.: Jatkosodan aikana sodanvastaisten Tikka ym.: Puolustusvoimien kiinteistönhuolto-
69: vakaumuksellisten syiden takia vankilaan joutu· organisaation muutostarvetta selvittävästä toi-
70: neiden sosiaaliturvasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 mikunnasta . . • . . . . •. . •. ••. . . . . •. . . . •. . • 32
71: Vilmi: Maidonkuljetuksen järjestämisestä eräillä Laine ym.: Menettelystä ammattikoulujen ristiin-
72: Enontekiön kunnan alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . 15 äänestyskokouksissa ..................... . 33
73: Korpinen ym.: Kostamus-hankkeen jouduttamises- Koskenniemi: Uittolaitteiden perkaamisesta ja
74: ta Kainuun työllisyystilanteen turvaamiseksi 16 poistamisesta Tornion- ja Muonionjoessa .... 34
75: Koskenniemi ym.: Postinkannon tehostamisesta .. 17 Salolainen: Ns. Washingtonin-konvention ratifioi-
76: misesta ............................... . 35
77: Söderman ym.: Merimieskatselmusjärjestelmän
78: uudistamisesta 18 Voutilainen ym.: Ampuratatilojen sijoittami-
79: sesta koulukiinteistöihin ................. . 36
80: LiUqvist m.fl.: Om ersättande av kostnaderna för
81: lagen om pension för företagare . . . . . . . . . . . . 19 Hyvönen: Aravavuokra-asuntojen vuokrien korot-
82: tamisesta Helsingissä .................. .. 37
83: LiHqvist ym.: Yrittäjien eläkelain aiheuttamien kus-
84: tannusten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Rekonen ym.: Valtion virastotilojen hankinnasta
85: Hemmi: Yleisradion kuuntelu- ia katseluolosuhtei- Ikaalisten kauppalassa ................... . 38
86: den parantamisesta Pyhäjärven ja Siikajoki1st-
87: vain ,alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Rekonen ym.: Työläisiin kohdistuvan polii~tisen
88: syrjinnän lopettamisesta ................. . 39
89: Väinö Turunen: Savonlinnan keskussairaalapiirin
90: lakkauttamisesta • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 21 Vaittinen-Kuikka ym.: Uuden Valamon luostari-
91: kirkon rakennushankkeen tukemisesta •..... 40
92: Lehtinen: Ulkoasiainministeriön työrauhan palaut-
93: tamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Puhakka ym.: Äärioikeistovoimien toiminnasta
94: puolustuslaitoksen piirissä ............... . 41
95: Friberg m.fl.: Om garanterad regional radioservice
96: för svenskspråkiga lyssnare i Helsingfors och Stenbäck: Terveydenhoitajien kouluttamisesta .. 42
97: Mellannyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
98: Friberg ym.: Samanlaisten alueellisten radiopalvelu-
99: Stenbäck: Om Ultbildningen av hälsovårdare .... 42
100: jen ,takaamisesta Helsingin ja Keski-Uudenmaan Ehrnrooth ym.: KHT-tilintarkastajille annettujen
101: ruotsinkielisille kuuntelijoille kuin suomenkieli- tilintarkastajankirjojen lakkauttamisesta
102: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 43
103:
104: Poutanen ym.: Riittävän tuntimäärän turvaamisesta Tikka: Suojelupoliisin menettelytavoista ..... . 44
105: uskonnon opetukselle uudessa koulujärjestelmäs-
106: sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Juvela ym.: Turun yliopiston kasvatustieteellisen
107: laitoksen Rauman opettajanvalmistusosaston kir-
108: Salolainen: Biologian ja maantieteen opetuksen te- jastosta ............................... . 45
109: hostam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
110: Rekonen ym.: Aravalainoitettujen vuokra-asunto-
111: Salolainen: Invalidirahalain tulkinnan aiheutta- jen tuotannon edistämisestä ............... . 46
112: mista epäoikeudenmukaisuuksista . . . . . . . . . . 26
113: Vilmi ym.: Tulopoliittisen ratkaisun vaikutuksista
114: Friberg ym.: Namibialle annettavan kehitysavun Pohjois-Suomessa ja kehitysalueilla karjataloutta
115: tehostamisesta .......................... 27 harjoittavien kustannuksiin ............... . 47
116: Stenbäck m.fl.: Om förbud mot försäljning av en 28 Borg: Venäjän kielen opetuksen lisäämisestä kou-
117: Stenbäck ym.: Katajan myynnin kieltämisestä . . 28 luissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
118: Hokkanen: Kuntien eräiden investointien rahoi- Borg: Tietojen antamisesta Suomen ulkopolitiikas-
119: tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 ta ja sen perusteista julkisia tiedotusvälineitä
120: hyväksikäyttäen ........................ 49
121: Procope m.fl.: Om banprojekt Esbo-Lojo-Salo 30
122: Juvela: Asevelvollisten kotiuttamisrahan korotta-
123: P~~;;pe 1~:~ Esp;;~:::.Loh.jan:::.s;J~=;;;~~~tici:"- misesta ja rahan saantiin oikeutettujen piirin
124: ~elmasta ................................ 30 laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
125:
126: Söderman: Om avskaffande av förbindelsefarty- Hemmi ym.: Kuntien valtionavusta kuluttajalau-
127: gens rese- och transportavgifter . . . . . . . . . . . . 31 takuntien ja -asemien perustamista varten .... 51
128:
129: Söderman: Yhteysalusten matkustus- ja kuljetus- Laitinen ym.: Ravintoterapeuttien kouluttami-
130: maksujen poistamisesta .................. 31 sesta 52
131: Sisällysluettelo 1975 5
132:
133: Kirj. Kirj.
134: ksm. n:o ksm. n:o
135: Laitinen ym.: Työryhmän asettamisesta tutkimaan Kohtala: Valtion ja kuntien välisten maanluovu-
136: aborttilain kehittämistä . . . .. . • . . .. . . .. . . . . . 53 tu~t~n hinnoi~elua koskevien säännösten ja
137: ohJeiden antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
138: Poutanen: Saimaan vesistön säännöstelystä . . . . 54
139: Rainio ym.: Eräästä opetuskokeilusta asennekas•
140: Veikko Turunen ym.: Kansalaisten turvallisuuden vatuksen kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
141: ja yleisen järjestyksen palauttamisesta • . . . . . 55
142: Kauppi ym.: Kansaneläkelaitoksen kenttäorgani-
143: Sinisalo: Itäisen rantaradan saattamisesta palvele- saation virkojen ja toimien tä}nttämisestä . . . . . . 76
144: maan ..rautati~~~~nnetarpeirta Suomen ja Neu- Lehmonen ym.: Lakkautetun IK1L-järjestön toimin-
145: vostoliiton välilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 nan henkiin herättämisestä . . . • . . . . . . . . . . . • 77
146: Vilmi ym.: Kehitysalueiden eläkeläisten asunto- Tuominen ym.: Opintoneuvostojärjestelmän ai-
147: olojen parantamisesta ................... . 57 kaansaamisesta kansanopistoihin ja -korkeakou-
148: luihin .................... ·. · ...... · .. 78
149: Rekonen ym.: Kansaneläkeläisten vaikeuksista 58
150: Hetemäki ym.: Kouluttamattoman henkilöstön
151: Laine ym.: Työterveyslaitoksen valtlollistami- kä}'lttämisestä sairaanhoidossa ............. . 79
152: sesta ................................. . 59
153: Juntumaa ym.: Tuloverorasituksen aiheuttamas-
154: Rosnell ym.: Lääkäri- ja muun terveydenhuolto- ta yksinäisten henkilöiden taloudellisen ase-
155: henkilöstön koulutuksen lyhentämisestä ..... . 60 man korjaustarpeesta ................... . 80
156: Lattula: Verotusmenettelyssä noudatettavan oikai-
157: Järvenpää: Kesämökkien perusteella määrättävästä sujärjestelmän toteutumisesta ............. . 81
158: ennakkoverosta ......................... . 61
159: Lattula: Lahjakkaiden oppilaiden koulutuksesta 82
160: Tikka: Suojelupoliisin demokraattisesta valvon-
161: nasta .................................. 62 Lattula: Koululiikunnan tehostamisesta . . . . . . . . 83
162:
163: Asunmaa ym.: Joukkoliikenteessä vallitsevasta Luja-Vepsä: Kroonista munuaistautia sairastavien
164: tilanteesta 63 sairaalamaksuista ....................... . 84
165: Järvenpää: Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan
166: Tuominen ym.: Toisen maailmansodan pää~tymi toimiston siirtämisestä Poriin ............. . 85
167: sen teemapäivän toteuttamisesta kouluissa 64
168: Honkonen: Koululiikunnan opetusryhmien pie-
169: Kauppi: Psyykkisistä sairauksista toipuvien koti- nentämisestä ......................... . 86
170: paikkaoikeudesta asuntoloita ja suojatyöpaikko-
171: ja suunniteltaessa ....................... . 65 A.-L. Jokinen ym.: Lainsäädännöllisistä toimen-
172: piteistä lapsiperheiden asunnottomaksi joutumi-
173: Rekonen ym.: Arava-asuntojen hintojen korotta- sen estämiseksi ........................ .. 87
174: mispää:tösten peruuttamisesta ............. . 66
175: Pihlajamäki: Maatilahallituksen menettelystä eräitä
176: Miettinen: Liikkuvan kaluston kiinnityskelpoi- maankäyttösuunnitelmia valmisteltaessa ..... . 88
177: suudesta ............................. . 67
178: Holkeri: Hallituksen suhtautumisesta Neste Oy:n
179: Siikaniemi ym.: Lääninhallituksille jätettyjen vero- päätökseen arsenikkijätteiden upottamisesta At-
180: valitusten käsittelyn nopeuttamisesta ....... . 68 lanttiin ................................. . 89
181: Westerholm ym.: Saamelaisten ammattikoulu- Kohtala: Kansalaisten oikeusturvasta vahinko- ja
182: tuksen järjestämisestä saamelaisten asuttamalla 1tapaturma-asioita yksityisissä vakuutusyhtiöissä
183: alueella .............................. . 69 ja vakuutusoikeudessa käsiteltäessä ......... . 90
184: Laine: Erään sinkityslaitoksen aiheuttamista ym- Sinisalo ym.: Erityisen valtionyhtiöitä koskevan
185: päristöhaitoista ......................... . 70 lain aikaansaamisesta ..................... . 91
186: Ehrnrooth: Om påskyndande av ersättningarna Juntumaa ym.: Potilaan oikeusturvan parantamista
187: för skördeskador ....................... . 71 tarkoittavan hallituksen esityksen antamises:ta 92
188: Ehrnrooth: Satovahinkokorvausten jouduttami- Puhakka ym.: Valtion !työmailla ja laitoksissa suo-
189: sesta ................................. . 71 ritettujen työntekijöiden pakkolomautusten
190: Kohtala: Valaistuslaitteiden rakentamisen ja kun- peruuttamisesta ....................... . 93
191: nossapidon saattamisesta tienpitoon kuuluvaksi Martikainen ym.: Yhdistymisvapauden turvaami-
192: velvollisuudeksi taajama-alueilla kulkevien moot- sesta vähittäiskaupan piirissä ............. . 94
193: tori- ym. teiden osa1ta ................... . 72
194: Vaittinen-Kuikka ym.: Sairaanhoito-oppilaitoksis-
195: Vilmi: Valtatien n:o 21 perusparannustöiden jat- sa annettavan erikoiskoulutuksen supistamises-
196: kamisesta välillä Pekanpää-Aavasaksa ..... . 73 ta ................................... . 95
197: 6 Sisällysluettelo 1975
198:
199: Kirj. Kirj.
200: ksm. n:o ksm. n:o
201: Lehmonen ym.: Erään eduskuntaryhmän ryhmä- A.-L. Jokinen ym.: Valtion kulttuurimääräraho-
202: kanslian puhelirni!en kuuntelemisesta . . . . . . . . 96 jen jaossa ilmenevästä epäoikeudenmukaisuu-
203: desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
204: Ronkainen ym.: Uskontoa syrjivän ajattelun pois-
205: tamisesta lasten päivähoidon kasvatustavoitteis- Sigfrids: Om stödjande av verksamhet för organi-
206: ta ................................... . 97 sationer, som utför ungdomsarbete på distrikts-
207: nivå ................................. . 118
208: Vilrni: Ranuan kunnan palauttamisesta maata- Sigfrids: Nuorisotyötä aluetasolla tekevien järjestö-
209: loustuotannon avustuksen osalta I tukialuee- jen toiminnan tukemisesta Raha-automaattiyh-
210: seen ................................... . 98
211: distyksen varoin ......................... . 118
212: Lattula: Kansaneläkelaitoksen hoidettavana ole- Stenbäck: Om lärares rätt till studielön ..... . 119
213: van vakuutustoiminnan hallintokustannuksista 99
214: Stenbäck: Opettajan oikeudesta opiskelupalk-
215: Lattula: Asemakaavoituksen kehittämisestä raken- kaan 119
216: nusten käyttökustannusten alentamiseksi .... 100
217: Tikka: Työnantajan tiedotustoiminnasta Kemira
218: Räsänen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen huol- Oy:n Kotkan tehtaiden myymisestä neuvotel-
219: tajanlisän maksamisesta ................... . 101 taessa ............................... . 120
220: Juvela yrn.: Kodinhoitajille oman auton käytöstä SaJ.olainen: Ilmakiväärien hankkimisen tekemisestä
221: suoritettavasta korvauksesta . . . . . . . . . . . . . . 102 luvanvaraiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
222:
223: Kohtala: Palovakuutusyhtiöiden saattamisesta Juvela: Noormarkunjoen perkaustöistä aiheutunei-
224: osallistumaan palo- ja pelastustoiminnan kun- den vahinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 122
225: nille aiheuttamien kustannusten korvaamiseen 103 Toivanen: Koululiikunnan opetusryhmää koske-
226: Ronkainen ym.: Peruskoulun toiminnallisen ra- vien määräysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 123
227: kenteen muuttuvista uusista ohjcista . . . . . . 104 Tikka: Suojelupoliisia ko3kevan informaation lisää-
228: Liedes ym.: Työvoimaviranomaisten menettelystä misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
229: Pohjois-Suomen nuorien työntekijöiden suh- Lattula: Verotuksen vaikutuksesta turistien tila-
230: teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 päiseen majoittamiseen ...................... 125
231: Laine ym.: Työntekijöiden paikallista opintolomaa Jokela ym.: Kansa- ja peruskoulurakennusten vuo-
232: koskevan Kansainvälisen työjärjestön yleissopi- deksi 1975 määrätyistä normaalihinnoista . . . . . . 126
233: muksen ratifioimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
234: Tikka: VR:n työntekijöiden asunto-olojen kehittä-
235: Salolainen: Oy Yleisradio Ab:n lupamaksujen misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
236: korvaamisesta eläkeläisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
237: Söderman ym.: Ammattikalastajien toimeentulon
238: Ti~a ym.: Kot~an puutalousopiston toimintatilo- turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
239: Jen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
240: Tähkämaa: Rehutilanteen turvaamisesta ........ 129
241: Hemmi: Koulurakennusten rakentamisen turvaa-
242: misesta vuorolukujärjestelmän poistamiseksi . . 109 Laine ym.: Paraisten kauppalan koulutilatarpeen
243: tyydyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
244: Rainio ym.: Poliittisen kiihotuksen esiintymisestä
245: peruskoulun historian opetuksen yhteydessä . . 110 Tuominen ym.: Korkeakoulujen henkilökunnan li-
246: säämisestä korkeakoululaitoksen kehitystarpeita
247: Kohtala: Liikennevakuutuksessa sovellettavr.n bo- vastaavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
248: nusjärjestelrnän laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 111
249: Ahde: Pankkien eräiden asuntolainoitettujen asun-
250: Mustonen ym.: Ulkomaisten väkirehujen jaossa tojen myyntihintaan vaikuttavasta myyntiprovi-
251: ilmenneistä epäkohdista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 siosta .................................... 132
252: Kortesalmi ym.: Asutustilallisten vapauttamisesta P. Jokinen ym.: Poliisin toimintaedellytyksistä ns.
253: satunnaisen myyntivoiton verosta eräissä ta- uusissa kaupungeissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
254: pauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
255: Kivistö: Jämsän radalta Keliinmäen soranettoalueel-
256: Hannela: Korian taajaman tieolojen parantami- le johtaneen rautatien purkamisen vaikutuksista 134
257: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Saarto ym.: Rekka-autoliikenteen viikonloppurajoi-
258: Söderman: Lääninoikeuksien luottamusmiesjäse- tuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
259: niä koskevan hallituksen esityksen antamises- Vaittinen-Kuikka ym.: Valvottujen perhepäivähoi-
260: ta .................................... 115 tajien aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 136
261: Laine ym.: VR:n liikennepalvelujen parantamises- H. Westerlund m.fl.: Om de menliga följderna av
262: ta Turun ja Uudenkaupungin seudulla . . . . . . 116 falltalet för råg och vete . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
263: Sisällysluettelo 1975 7
264:
265: Kirj. Kirj.
266: ksm. n:o ksm. n:o
267: H. Westerlund ym.: Rukiin ja vehnän sakelukujen Kortesalmi ym.: Veroilmoitusmenettelyn yksinker-
268: haittavaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 taistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
269: Vilmi ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston Salmenkivi ym.: Ylioppilaiden Terveydenhoitosää-
270: määrärahatilanteesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 tiön toimintaedellytysten parantamisesta . . . . . . 162
271:
272: Liedes ym.: Vesistöjen ka,lataloudellista elvyttämis- Impiö: Saamelaisten oikeusasiamiehestä . . . . . . . . 163
273: tä koskevan ohjelman aikaansaamisesta . . . . . . . . 139
274: Kohtala: Valtion reaali-investointien jakautumisesta
275: Asunmaa ym.: VR:n uudistusrahaston varojen Hämeen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
276: käyttämisestä Oy Pohjolan Liikenne Ab:n osake-
277: pääoman korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 Halme ym.: Vuokratasoon liittyvien tasoyleisohjei-
278: den oikaisemisesta ........................ 165
279: Kivistö ym.: Korkeakoululaitosta koskevan tutki-
280: muksen vakiinnuttamisesta .................. 141 Laine ym.: Ammattitautilainsäädännön uudistami-
281: sesta 166
282: A.-L. Jokinen ym.: VR:n hyväkuntoisen kaluston
283: romuttamisesta ............................ 142 Stenbäck: Koululaitoksen sijaispallmsta ........ 167
284: Rekonen ym.: Uskonuoliisin perustein tapahtuvan Stenbäck: Koululaitoksen sijaispaikasta .......... 167
285: syrjinnän estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
286: Juvela: Maantien kunnostamisesta välillä Ikaalinen
287: Taipale ym.: Yksityisten laboratorio- ja röntgenlai- - Jämijärvi-Kankaanpää . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
288: tosten valvonnan tehostamisesta .............. 144
289: Tikka: Suomenkielisten merivartijoiden koulutuk-
290: Tikka: Erään valtion omistaman kiinteistöyhtiön sessa ilmenneistä epäkohdista . . . . . . . . . . . . . . . . 169
291: hallinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
292: Salama: Pitkäaikaissairaiden lomamatkakustannus-
293: Laatia: RUK:n suorittaneiden puolustusvoimain ten saattamisesta sairausvakuutuslain nojalla kor-
294: toimiupseerien ylennysjärjestelmän uusimisesta 146 vattavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
295: Lattula: Sotilasammattilisän maksamisesta ...... 147 Hemmi: Liikuntavammaisten käyttämien ajoneuvo-
296: jen pysäköintimahdollisuuksien parantamisesta 171
297: Hemmi: Näkövammaisrekisterin aikaansaamisesta 148
298: Vilmi ym.: Valtion osuudesta maidon keräilykus-
299: Åsvik ym.: Turkistarhaajien taloudellisesta tilan- tannuksista . . .. . .. . . .. . . . . .. .. .. . . .. .. .. . 172
300: teesta .................................... 149
301: Lillqvist m.H.: Om statsbidragen för skolbyggnader
302: Rekonen ym.: Verkatehtaan alueen suojelemisesta (Jäänyt vastaamatta) ...................•.• 173
303: Tampereella .............................. 150
304: Lillqvist ym.: Koulurakennusten valtionavusta
305: Sinisalo ym.: Yhdistyksen nimenkirjoittamisoikeu- (Jäänyt vastaamatta) ...................... 173
306: den laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
307: Lillqvist m.fl.: Om avdragsrätten för medlemsav-
308: Ekorre ym.: Peruskoulun alimpien luokkien ope- gift tili sjukkassa vid beskattningen .......... 174
309: tusryhmien enimmäiskoosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
310: Ullqvist ym.: Sairaskassan jäsenmaksun vähennys-
311: Kortesalmi ym.: Eräiden rajavartiolaitoksen palve- kelpoisuudesta verotuksessa ................ 174
312: luksessa olleiden eläketurvasta . . . . . . . . . . . . . . 153
313: 0. Kangas: Asuntotuotantolain ja maankäyttölai-
314: Kortesalmi ym.: Kuusamon Hyöteikön alueen mai- noista annetun lain mukaisten lisälainojen myön-
315: den käyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 tämisperusteiden yhtenäistämisestä ............ 175
316: Kortesalmi ym.: Jätevesimaksun perimisestä piha- Ahonen: Tien rakennustöiden aloittamisesta välillä
317: nurmikkojen ym. kasteluvedestä . . . . . . . . . . . . . . 155 Tikkamannila-Nevala ...................... 176
318: Puhakka ym.: Vanhusten asunto-olojen parantami- Lattula: Sotaveteraanien sosiaaliturvaa koskevan
319: sesta .................................... 156 lainsäädännön uudistamisesta (Jäänyt vastaamat-
320: ta) ...................................... 177
321: S. Westerlund: Asuntolainoitettujen vuokrakiin-
322: teistöjen hoidosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. • 157 Salolainen ym.: Erään kouluhallituksen oppikirjak-
323: si hyväksymän teoksen yksipuolisuudesta ...... 178
324: Halme: Oriveden tiemestaripiirin tukikohdan ra-
325: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 Hannola: Utin varuskunnan rakennusten kunnosta 179
326: Vilmi ym.: Eräistä ns. Siuruaprojektiin liittyvistä Pekkala ym.: Aluekohtaisten luottokantatilastojen
327: - vesien johtamissuunnitelmista . . . . . . . . . . . . . . . . 159 laatimisesta (Jäänyt vastaamatta) . . . . . . . . . . . . 180
328: Hemmi ym.: Sairausvakuutuslain 60 §:n muuttami- Tikka: VR:n matkustajavaunujen ovien automaat-
329: sesta ....................•............... 160 tilukituksen turvallisuudesta . . . . . . . . . . . . . . • . 181
330:
331:
332: •
333: 8 Sisällysluettelo 1975
334:
335: Kirj. Kiri.
336: ksm. n:o ksm. n:o
337: Vilmi: Postiauton ajoreitin muuttamisesta Ranuan Koskenniemi: Ns. rajapuheluoikeuden suunnitel-
338: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 lusta rajoittamisesta (Jäänyt vastaamatta) . . . . . . 197
339: Honkonen: Määrärahan ottamisesta kodinperusta- Vaittinen-Kuikka: Ylimääräisen sotaeläkkeen saa-
340: mislainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 mista koskevien hakemusten käsittelyn joudutta-
341: Juvela ym.: Äitien ansiomitalin jakamisperusteiden misesta (Jäänyt vastaamatta) .............. 198
342: tarkistamisesta (Jäänyt vastaamatta) .......... 184
343: Luja-Vepsä: Maantien parantamisesta välillä Ahven-
344: Forsman: Merenkulun korkeakoulun perustamises- koski-Elimäki (Jäänyt vastaamatta) ....... , 199
345: ta Kotkaan (Jäänyt vastaamatta) . . . . . . . . . . . . 185
346: Junnila ym.: Koulujen historian opetuksessa käy-
347: Taipale: Optikkotoimen epäkohdista (Jäänyt vas- tettävän opetusmateriaalin sisählöstä (Jäänyt vas-
348: taamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 taamatta) ................................ 200
349: Taipale ym.: Potilaiden terveysturvan puutteelli- Poutanen: Maatilamatkailun verottamisesta (Jäänyt
350: suudesta eräissä tapauksissa (Jäänyt vastaamatta) 187 vastaamatta) .............................. 201
351: Luja-Vepsä: Uudenmaan kuntien valtionapujen Vilmi: Tornionjoen Kukkolankosken vesioikeuk-
352: maksatuksen viivästymisestä (Jäänyt vastaamat- sien luovutuskorvauksen tarkistamisesta (Jäänyt
353: ta) ...................................... 188 vastaamatta) .............................. 202
354: Seppä: Maatalouslautakuntien tehtävistä (Jäänyt Männistö ym.: Kuopion korkeakoulun opetus- ja
355: vastaamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 tutkimustoiminnan turvaamisesta (Jäänyt vastaa-
356: matta) .................................• 203
357: Lillqvist mll.: Om pälsdjursnäringens ekonomiska
358: svårigheter ................................ 190 Rainio ym.: Historian opetuskokeilun jatkamisesta
359: Pirkkalan peruskoulussa (Jäänyt vastaamatta) . . 204
360: Lillqvist ym.: Turkistarhauselinkeinon taloudelli-
361: sista vaikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 Työläjärvi ym.: Virallisesti hyväksymättömän oheis-
362: matel.1iaalin käytöstä koulujen opetuksessa (Jää-
363: Söderman: Om fiskerätt för yrkesfiskarna i Abo- nyt vastaamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 205
364: lands skärgård inom försvarsmaktens vatten .... 191
365: Luja-Vepsä: Teiden perusparannus- ja rakennustöi-
366: Söderman: Turunmaan saariston ammattikalastajien den jouduttamisesta väleil:lä Pukkila-Sääksjärvi
367: oikeudesta kalastaa puolustusvoimien vesillä • • 191 ja Pukkila-Myrskylä (Jäänyt vastaamatta) .... 206
368: Vaittinen-Kuikka ym.: Kansaneläkelaitoksen tarkas- Rainio ym.: Ympäristöopin ja yhteiskuntaopin ko-
369: tuslautakuntaan lähetettyjen valitusten käsittelyn keilusta Pirkkalan peruskoulussa (Jäänyt vas-
370: jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 192 taamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
371: Hannola ym.: Ns. mikroaaltosäteilyn väitetystä vai- Häkämies ym.: Poliittisesta ohjailusta uudenmuo-
372: kutuksesta sairastavuuteen (Jäänyt vastaamatta) 193 toisessa lastentarhanopettajakoulutuksessa (Jää-
373: Halme ym.: Koululaiskuljetuksiin käytettävien pie- nyt vastaamatta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 208
374: noisbussien istumapaikkojen lisäämisestä . . . . . . 194 Eskelinen ym.: Emäntä-nimikkeen hyväksymisestä
375: Honkonen: Venäjänkielen opiskelun tehostamisesta itsenäiseksi ammatiksi viranomaisten asiakirjoissa
376: (Jäänyt vastaamatta) . . .. . .. .. .. . . .. .. .. .. • 195 (Jäänyt vastaamatta) .. . . . .. .. .. . .. . .. .. .. . 209
377: Honkonen: Eräiden pienipalkkaisten työntekijöi- E. Nieminen: Pyhäjärven ja Pyhäjärven seudun
378: den työsuhteita koskevista epäkohdista (Jäänyt pohjavesivarojen varaamisesta Pyhäjärven ym-
379: vastaamatta) ............•...•.•...••.•.•.• 196 päristökuntien tarpeisiin (Jäänyt vastaamatta) 210
380:
381:
382:
383: Vaitiopäivillä 1972-1975 annetut, mietintöihin
384: liittäm.ättä jääneet lausunnot
385: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 5 (1972 vp.) Lakivaliokunnan lausunto n:o 2 (1973 vp.) hallituksen
386: hallituksen esityksestä n:o 51 (1972 vp.) oikeuden- esityksistä n:o 36 (1973 vp.) valtiopäiväjärjestykses-
387: käyntiä huoneenvuokra-asioissa koskevaksi lainsää- sä olevaa vaalikelpoisuusikärajaa ja holhouslain täysi-
388: dännöksi. Ks. A III: 2 1973 vp. ikäisyysrajaa koskevien sekä eräiden niihin liittyvien
389: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 9 (1973 vp.) säännösten muuttamiseksi sekä n:o 48 ( 1973 vp.)
390: eräiden holhouslain täysi-ikäisyysrajan alentamiseen
391: hallituksen esityksestä n:o 76 (1973 vp.) laiksi liittyvien säännösten muuttamisesta. Ks. A III: 2.
392: eräistä viranhaltijoita koskevista järjestelyistä van-
393: hojen kaupunkien erityisrasitusten lakkauttamisen
394: yhteydessä. Ks. A III: 2. Lakivaliokunnan lausunto n:o 4 (1973 vp.) hallituk-
395: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 1 hallituksen sen esityksestä n:o 220 ( 1973 vp.) testamenttimää·
396: esityksestä n:o 237 ( 1974 vp.) maatilalaiksi ja eräik- räysten muotoa koskevien lakiristiriitojen ratkaise-
397: si siihen llittyviksi laeiksi sekä lakialoitteista n:ot miseksi tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
398: 416-418 (1974 vp.). Ks. A III: 2. hyväksymisestä. Ks. A III: 2.
399: Sisällysluettelo 1975 9
400:
401: Lakivaliokunnan lausunto n:o 5 (1975 vp.) hallituksen Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 2 (1973 vp.)
402: esityksestä n:o 221 (1973 vp.) Suomen, Islannin, hallituksen esityksestä n:o 36 ( 1973 vp.) valtio-
403: Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken Kööpenhaminas- päiväjärjestyksessä olevaa vaalikelpoisuusikärajaa ja
404: sa 19 päivänä marraskuuta 1934 tehdyn perintöä, holhouslain täysi-ikäisyysrajaa koskevien sekä eräiden
405: testamenttia ja pesänselvitystä koskevan sopimuksen niihin liittyvien säännösten muuttamiseksi sekä ed.
406: muuttamisesta tehtävän sopimuksen eräiden mää- Asvikin ym. lakialoitteesta n:o 24 ( 1973 vp.) laeik-
407: räysten hyväksymises,tä. Ks. A III: 2. si valtiopäiväjärjestyksen ja kunnallislain muuttami-
408: sesta. Ks. A III: 2.
409: Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 5 (1972 vp.)
410: hallituksen esityksestä n:o 140 (1972 vp.) ja laki-
411: aloitteesta n:o 516 ( 1972 vp.) laeiksi tulo- ja omai- Puolustusasiainvaliokunnan lausunto n:o 1 ( 1972 vp.)
412: suusverolain sekä kunnallishallituksesta kaupungissa hallituksen esityksestä n:o 142 ( 1972 vp.) laiksi
413: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n 2 momentin kumoami-
414: asetusten muuttamisesta sekä laeiksi verotuslain sesta sekä laiksi sotaväen rikoslain 147 §:n muut-
415: muuttamisesta ja leimaverolain väliaikaisesta muutta- tamisesta. Ks. A III: 2.
416: misesta samoin kuin laeiksi eräiden yhtymäin vero-
417: velvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille Puolustusasiainvaliokunnan lausunto n:o 2 ( 1972 vp.)
418: annetun lain, elinkeinotulon verottamisesta annetun ed. Borgin ym. lakialoitteesta n:o 471 (1972 vp.)
419: lain, sairausvakuutuslain ja kansaneläkelain muutta- kotiuttamisrahalaiksi.
420: misesta. Ks. A III: 2.
421:
422:
423: Valtiopäiväpäätös.
424:
425:
426:
427:
428: 905/75
429: 1
430: 1975 vp. - Lak.al. miet. n:o 1.
431:
432:
433:
434:
435: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
436: n:o 10 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi ka-
437: lansaaliin hintatuesta.
438:
439: Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi- keta siitä kannanotosta, minkä valiokunta on
440: vältä kuluvaa toukokuuta lähettänyt maa- ja omaksunut antaessaan mietintönsä n:o 7 halli-
441: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel- tuksen esityksestä n:o 82 laiksi kalansaaliin
442: täväksi ed. Lemströmin vm. edellä tarkoitetun hintatuesta. Tämän vuoksi valiokunta kunnioit-
443: lakialoitteen n:o 296. Kiisiteltyään asian valio- taen ehdottaa,
444: kunta esittää seuraavaa.
445: V aHokunnan käsityksen mukaan ei käsiteltä- että lakialoitteeseen ;z:o 296 sisältyvä
446: vänä olevassa lakialaitteessa ole esitetty mitään lakiehdotus hylättäisiin.
447: sellaista, joka antaisi valiokunnalle aiheen poi-
448: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
449:
450:
451:
452:
453: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet Nieminen, Nikkilä, Pulkkinen, Seppä, Suokas,
454: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja Westerholm, H. Westerlund ja Vilmi.
455: Halme, jäsenet Ajo, Lillqvist, Mustonen, N.
456:
457:
458:
459:
460: 696/75
461: 1975 vp. - Lak.al.miet. n:o 2.
462:
463:
464:
465:
466: Laki v a Ii o k u n n a n m i et i n t ö n:o 14 lakialoitteen
467: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi huoneenvuokralain muut-
468: tamisesta.
469:
470: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 14 Aravahuoneiston vuokralaisella on huoneen-
471: päivältä maaliskuuta 1975 lähettänyt lakivalio- vuokralain 48 § :n 2 momentin mukaan oikeus
472: kuntaan valmistavaa käsittelyä varten ed. Hyvö- vaatia vuokran alentamista, jos se olennaisesti
473: .sen lakialoitteen n:o 17, joka sisältää ehdotuk- ylittää vuokra-arvoltaan samanveroisista huo-
474: sen laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta. neistoista paikkakunnalla maksetun kohtuulli-
475: Valiokunnassa ovat asiantuntijoina olleet kuul- sen käyvän vuokran ilman huoneenvuokrasuh-
476: ~tavina ylitarkastaja Klaus Frösen sisäasiainminis- teissa hyväksyttäväksi katsottavaa syytä. Vuok-
477: teriöstä, osastopäällikkö Annikki Hannus asun- ran kohtuullisuutta harkittaessa olisi ilmeisesti
478: tohallituksesta, osastopäällikkö Antti Kivivuori otettava huomioon valtioneuvoston huoneen-
479: oikeusministeriöstä, asuntosihteeri Martti Kor- vuokralain 47 a §:n 2 momentin nojalla anta-
480: .pela asuntohallituksesta, toiminnanjohtaja Pek- mat niin sanotut tasoyleisohjeet.
481: ka Laine Aravakiinteistöliitosta, varatuomari Aravahuoneistoista perittävän vuokran maa-
482: Risto Laitila Vuokralaisten Keskusliitosta, rää joko asuntohallitus tai kunnallinen elin talo-
483: · vuokraneuvoston puheenjohtaja, ylijohtaja Olof kohtaisesti. Kuten lakialoitteen perusteluis.sa on
484: Ojala, pääs;ihteeri Juhani Pitkänen Asukasliitos- todettu, aravahuoneistojen vuokrat ovat vuonna
485: ta ja toimitusjohtaja Kari Tuominen Suomen 1974 kohonneet ainakin uusimmissa taloissa
486: Kiinteistöliitos ta. enemmän kuin valtioneuvoston huoneenvuokra-
487: Huoneenvuokralain ( 82/61) 49 b §:n 1 mo· lain 47 a §:n 1 momentin nojalla antamat ko-
488: mentin mukaan lain 47 a §:n 1 momentin, 47 b rotusohjeet olisivat edellyttäneet. Syy>t arava-
489: da 48 a §:n sekä 49 §:n 2, 3 ja 4 momentin huoneistojen vuokrien näin suureen kohoami-
490: säännöksiä ei sovelleta, milloin huoneisto si- seen eivät ole lakivaliokunnalle annetun selvi-
491: jaitsee sellaisessa vuokrata1ossa tai asunto-osuus- tyksen mukaaan yksiselitteiset.
492: kuntatalossa, jonka rakentamista, laajentamista Lakivaliokunnassa on kiinnitetty huomiota
493: tai peruskorjausta varten on myönnetty valtion siihen, että huoneenvuokria säännellään eri ta-
494: varoista asuntolainaa ja jonka keskimääräisen valla riippuen siitä, onko kysymyksessä arava-
495: enimmäisvuokran määräytymisperusteet vahvig,. huoneisto, työsuhdeasunto, virka-asunto tai
496: taa asuntohallitus tai Ahvenanmaan maakunta- muu vuokra-asunto. Tässä yhteydessä ei ole
497: hallitus. Huoneenvuokralain 49 c §:n 4 momen- mahdollista ta11kastella, onko sääntelyjärjestel-
498: tin mukaan myöskään sanottua vuokrien alenta- . mien hajauttaminen tarkoituksenmukais:ta vai
499: mista koskevaa säännöstä ei sovelleta kysy- ei. Aravahuoneistojen kohdalta omaksuttu jär-
500: myksessä oleviin aravahuoneistoihin. Ne jäävät jestelmä mahdollistaa sen, että vuokrat määrä-
501: siten huoneenvuokralain vuokrien sääntelyjär- tään talokohtaisesti siten, että vuokralaisen,
502: jestelmän ulkopuolelle. vuokranantajan ja lainanantajan edut tulevat
503: Lakialaitteessa ehdotetaan mainitun huoneen- huomioon otetu~ksi. On Hmeistä, että valtio-
504: vuokralain 49 b §:n 1 momentin kumoamista, neuvoston antamien korotusohjeiden soveltami-
505: mikä merkitsisi aravahuoneistojen siirtymistä nen aravahuoneistoihin olisi johtanut ainakin
506: huoneenvuokralain mukaisen sääntelyjärjestel- ·joidenkin talojen osalta pienempiin vuokrien ko-
507: •män piiriin. Aloitteen tavoitteen toteuttaminen rotuksiin kuin nyt on tapahtunut. Toisaalta
508: vaatisti liisäksi huoneenvuokralain 49 c § :n 4 muun muassa aravataiojen luottorakenne olisi
509: momentin kumoamista, mitä ei voida tehdä saattanut aiheuttaa sen, että valtioneuvoston
510: aloitteen pohjalta. yleisohjeisiin olisi jouduttu sisällyttämään erityi-
511: 698/75
512: 2 1975 vp. - Lak.al.miet. n;o 2.
513:
514: s1a aravaalbja koskevia poi'kkeusmääräyksiä, ja Huoneenvuokralaki on useiden osittaisuudis-
515: päätyä samantasoisiin korotuksiin kuin voimas- tusten johdosta muodostunut vaikeaselkoiseksi.
516: sa olevien määräystenkin perusteella. Tämän vuoksi lakivaliokunta on eri yhteyksissä
517: Lakivaliokunnan käsityksen mukaan ei ole korostanut sitä, että olisi pyrittävä uudista-
518: voitu selvästi osoittaa, että aravahuoneistojen maan huoneenvuokralaki kokonaisuudessaan.
519: siirtäminen huoneenvuokralain yleisen sääntely- Näyttäis1kin tarkoituksenmukaiselta, että edellä
520: järjestelmän piiriin olisi johtanut pitemmällä mamltut ongelmakysymykset selvitettäisiin
521: aikavälillä tarkasteltuna parempaan tulokseen huoneenvuokralain kokonaisuudistusta koske-
522: kuin nykyinen vuokrien määräämisjärjestelmä. van valmistelutyön yhteydessä. Samalla voitai-
523: Si:säasiainmini&teriö on asettanut 2 päivänä siin ottaa huomioon aravavuokratoimikunnan
524: toukokuuta 1974 aravavuokratoimikunnan, jon- mietinnössä olevat kannanotot. Valiokunnan
525: ka tehtävänä on selvittää, minkä perusteiden käsityksen mukaan kokemukset huoneenwok-
526: mukaan asuntolaiooitettujen vuokra- ja asunto- r~dain mukaisesta vuokrien sääntelyjärjestel-
527: osuuskuntatalojen asuinhuoneistoista sekä oma- mästä ja aravahuoneistojen vuokrien kohoami-
528: kotitalojen vuokralaisilta perittävien vuokrien seen vaikuttaneista tekijöistä ovat siinä määrin
529: tulisi määräytyä ja vuokrien tarkistamisen tulisi rajoitettuja, ettei ohjaavien kannanottojen esit-
530: tapahtua ottaen huomioon, että vuokrien tulisi täminen tässä yhteydessä ole mahdollista.
531: _olla kohtuulliset ja asianmukaisessa suhteessa Aravahuoneistojen siirtäminen huoneenvuok-
532: muiden asuinhuoneistojen vuokriin, sdd laatia ralain mukaisen sääntelyjärjestelmän pikiin laki-
533: . ehdotus siitä, millä tavoin kysym~sessä olev:a alaitteessa ehdotetulla tavalla ei ilmeisestikään
534: vuokria koskevien asioiden käsittely valtion kes- poistaisi niitä epäkohtia, joita aloitteessa on tar-
535: kushallinnossa olisi järjestettävä. Lisätoimeksi- koitettu. Lisäksi vaHokuntakäsittelyn yhteydessä
536: annon mukaan toimikunnan tuli erityisesti kiin- on mahdotonta riittävästi arvioida niitä heijas-
537: nittää huomiota siihen, miten mahdollisesti ny- rtusvaikutuksia, joita huoneenvuokralain muut-
538: kyisiä vuokran määräytymisperusteita ja niiden taminen ehdotetulla tavalla saattaisi aiheuttaa.
539: soveltamista tarkistamaHa aravahuoneistojen Tämän vuoksi lakivaliokunta katsoo, ettei laki-
540: vuokria voitaisiin alentaa. Toimikunta on julkis- alaitteessa ehdotettu järjestely ole valiokunnan
541: tanut väHmietinnön (komiteanmietintö 1974: käytettävis·sä olevien selvitysten perusteella aina-
542: 131) ja sen lopullinen mietintö valmistunee 31 kaan s·ellaisenaan toteuttamiskelpoinen.
543: päivään toukokuulla 1975 mennessä. Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
544: LakivaHokunnassa on tarkasteltu mahdolli- nioittaen ehdottaa,
545: suuksia aravahuoneistoja koskevan vuokrien
546: määräämisjärjestdmän muuttamiseen siten, että että lakialoitteeseen n:o 17 sisältyvä
547: keskimääräisen enimmäisvuokran tai enimmä:s- lakiehdotus hylättäisiin.
548: vuokran määräytymisperusteet vahvistaisi, ku-
549: ten huoneenvuokralain mukaiset yleisohjeetbn, Samalla lakivaliokunta ehdottaa lakialoit-
550: asuntohallituksen sijasta valtioneuvosto. Käy- teen n:o 17 pohjalta eduskunnan hyväksyttä-
551: tettävissä olleen rajoitetun selvit)'lksen perusteel- väksi toivomuksen,
552: la valiokunta ei kuitenkaan ole voinut ottaa
553: asiaan nimenomaista kantaa. Valiokunnan mie- että hallitus tutkituttaisi voidaanko
554: lestä olisi kuitenkin syytä tutkia, onko tarkoi- huoneenvuokrien määräämisperusteista
555: tuksenmukaista, että vuokrien määräytymispe- päättäminen yhdenmukaistaa.
556: rusteista päättävät eri viranomaiset. ·
557: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
558:
559:
560: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet Karhuvaara, Aino Karjalainen, T. T. Koivisto,
561: osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjohtaja Tik- Korpinen, Lehtinen, Lemström ja Manninen.
562: ka sekä jäsenet Asunta, Hyvönen, Kantola,
563: Huoneenvuokralain muuttaminen. 3
564:
565: V a s t a 1 a u s e.
566: 1Erikaisen vaatimuksen asian nopealle kun-
567: Allekirjoittanut ei ole voinut SMP:n edusta-
568: jana yhtyä valiokunnan enemmistön kantaan toonsaattamiselle muodostaa Arava-asuntojen
569: huoneenvuokrien määräämisperusteita koskevas- vuokrien ryöstäytyminen asuntohallituksen toi•
570: sa asiassa. Käsitykseni mukaan valiokunnan mesta hyväksyttynä. Samoin vaativat koko huo-
571: enemmistön kanta on liian ylimalkainen, siitä neenvuokrien määräämisperusteet muiltakin
572: puuttuu selvä ja hallitusta velvoittava määritel- osin selviä ja johdonmukaisia yhdenmukaista-
573: mä. Asian tutkiminen on tarpeetonta, kun ky- miskorjauksia. Valtion varoin lainoitetuissa
574: symys käytännnössä on todettavissa jo sen kal- asunnoissa on jokaisen kansalaisen oltava sa-
575: taiseksi epi:Ukohdaksi ja perustuslain vastaiseksi man!l!rvoisessa asemassa. Näin ei tapahdu täUä
576: eriarvoisuusmenettelyksi, että on erittäin kiireel- hetkellä. Asia on siis korjattava.
577: l:ilsesti ryhdyttävä tekoihin asian korjaamiseksi. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdotan
578: Tutkimusviivyttelyn varjossa voi hallitus yllä- lakialoitteen n:o 17 pohjalta eduskunnan hy-
579: pitää edelleen nyt vallitsevaa eriarvoisuuden ti- väksyttäväksi toivomuksen,
580: laa.
581: Valtioneuvoston ja asuntohaUituksen huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
582: neenvuokrien määräämisperusteet on syytä heti menpiteisiin huoneenvuokrien määrää-
583: korjata oikeudenmukaisiksi. Siksi SMP:n mie- misperusteiden yhdenmukaistatmiseksi
584: lestä tässä asiassa on vaadittava tekoja. Vaali- siten, etteivät kansalaiset ole, kuten ny-
585: hämäysviivyttelyn kieroilua emme voi hyväk- kyisen järjestelmän vallitessa, keskenään
586: syä vähävaraisten kansalaisten asuntokysymyk- eriarvoisessa asemassa.
587: siUä.
588: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
589:
590: Rainer Lemström.
591: 2
592: 1975 vp. - Toiv.al.miet. n:o 1 (Aloitteet 1974 vp.).
593:
594:
595:
596:
597: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 6 kahden toivo-
598: musaloitteen johdosta, jotka koskevat määrärahan ottamista vuo-
599: den 197 5 tulo- ja menoarvioesitykseen kahden hovioikeuden pe-
600: rustamista varten.
601:
602: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 19 aloitteessa n:o 15 (1974 vp.), että hallitus
603: päivältä maaliskuuta 1974 lähettänyt lakivalio- ottaisi vuoden 1975 tulo- ja menoarvioesityk-
604: kuntaan ed. P. Jokisen ym. toivomusaloitteen seen määrärahan suunnitelmien laatimiseksi ho-
605: n:o 11 ( 1974 vp.) määrärahasta hovioikeuden vioikeuden perustamiseksi Lahteen.
606: perustamiseksi Kouvolaan ja ed. Lankisen ym. Koska vuoden 1975 tulo- ja menoarvioesitys
607: toivomusaloitteen n:o 15 (1974 vp.) määrära- on jo eduskunnassa hyväksytty, lakivaliokunta
608: hasta suunnitelmien laatimiseksi Lahteen perus- kunnioittaen ehdottaa,
609: tettavaa hovioikeutta varten.
610: Toivomusaloitteissa on ehdotettu eduskunnan että puheena olevat toivomusaloitteet
611: hyväksyttäväksi seuraavat toivomukset, n:ot 11 ja 15 (1974 vp.) katsottaisiin
612: aloitteessa n:o 11 (1974 vp.), että hallitus rauenneiksi.
613: ottaisi vuoden 1975 tulo- ja menoarvioesityk-
614: seen määrärahan hovioikeuden suunnittelua ja
615: rakentamista varten Kouvolaan sekä
616: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 197 5.
617:
618:
619:
620:
621: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet K;antola, Karhuvaara, Aino Karjalainen, T. T.
622: osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjohtaja Tik- Koivisto, Lampinen, LehtinJen, Lemström ja
623: ka, jäsenet Asunta, Friberg, Hanno1a, Hyvönen, Manninen sekä varajäsen Ronkainen.
624:
625:
626:
627:
628: 391/75
629: 1975 vp.- Toiv.al.miet. n:o 2 (Aloite 1972 vp.).
630:
631:
632:
633:
634: L a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 7 toivomusaloit-
635: teen johdosta, joka koskee neljännen vakinaisen jaoston perus-
636: tamista Vaasan hovioikeuteen.
637:
638: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 nen jaosto 1 päivästä lokakuuta 1972 lukien,
639: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt lakivalio- minkä lisäksi sanottuun hovioikeuteen on perus-
640: kuntaan ed. Kaupin ym. toivomusaloitteen n:o tettu viides vakinainen jaosto, joka on aloitta-
641: 73 ( 1972 vp.), jossa on ehdotettu eduskunnan nut toimintansa helmikuussa 1975. - Sen
642: hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi vuoksi valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
643: pikaisiin toimiin neljännen vakinaisen jaoston
644: perustamiseksi Vaasan hovioikeuteen. että puheena oleva toivomusaloite n:o
645: Lakivaliokunnan saaman tiedon mukaan Vaa- 73 (1972 vp.) hylättäisiin.
646: san hovioikeudessa on toiminut neljäs vakinai-
647: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1975.
648:
649:
650:
651:
652: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- nen, Kantoia, Karhuvaara, Aino Karjalainen,
653: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjohtaja T. T. Koivisto, Lampinen, Lehtinen, Lemström
654: Tikka, jäsenet Asunta, Friberg, Hannola, Hyvö- ja Manninen sekä varajäsen Ronkainen.
655:
656:
657:
658:
659: 392/75
660: J975 vp; - Toiv.al.miet. n:o 3 (Aloite 1972 vp.).
661:
662:
663:
664:
665: L a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö , il.:o 8 toivomus-
666: aloitteen johdosta, joka koskee muutoksenhakurajoituksia kor-
667: keimmassa oikeudessa koskevien säännösten •muuttamista.
668:
669: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 muutoksenhakurajoitusten puitteissa korkeim-
670: >äivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt lakivalio- massa oikeudessa ratkaisematta olevien asioi-
671: ~untaan valmisteltavaksi ed. T. T. Koiviston den määrä, joka nyt on noin 2 000, kasvaa
672: ~m. toivomusaloitteen n:o 75 (1972 yp.), vuoteen 1980 mennessä noin 10 000 asiaan.
673: iossa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväk- Asioiden määrän lisääntyminen vaatii, että
674: ;i toivomus, että hallitus ensi tilassa ja odot- korkeimpaan oikeuteen saapuvien asioiden
675: tamatta ··laajempien, korkeinta oikeutta koske- määrää on rajoitettava. Tämä -ei kuitenkaan
676: ilien uudistusten toteutumista antaisi eduskun- saa tapahtua vain tiukentamalla 'nykyisiä muu-
677: lalle esityksen muutoksenhakurajoituksia kor- toksenhakurajoituksia. Kun hovioik~udessa yh-
678: ~eimmassa oikeudessa koskevien säännösten deksäksi kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi
679: nuuttamiseksi köyhempien kansalaisten ja va- ajaksi vankeuteen tuomittu ei säännönmukai-
680: pausrangaistukseen tuomittujen syytettyjen sesti saa muutoksenhakulupaa, ei sanottua ra-
681: ~annalta oikeudenmukaisemmiksi. Valiokun- joitusperustetta enää voida koventaa. Sen
682: llassa ovat asiantuntijoina olleet kuultavina vuoksi korkeimpaan oikeuteen saapuvien asioi-
683: lainsäädäntöneuvos Timo Mäkinen oikeusmi- den määrän sääntelemiseksi olisi suunnitelta-
684: llisteriöstä sekä oikeusneuvos Paavo Salervo. va uudet perusteet. Suunnittelun tavoitteena
685: Lakivaliokunta yhtyy siihen aloitteen pe- tulisi olla, että rajoitukset kohdistuvat nykyis-
686: rusteluista ilmenevään käsitykseen, että nykyi- tä tasapuolisemmin eri kansalaisryhmiin.
687: set muutoksenhakurajoitukset korkeimmassa Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista
688: oikeudessa ovat epätyydyttävät ja saattavat suunniteltaessa on useissa eri yhteyksissä esi-
689: johtaa yksittäistapauksessa epäoikeudenmukai- tetty, että korkeimmasta oikeudesta olisi ke-
690: seen lopputulokseen. Muutoksenhakurajoitus- hitettävä niin sanottu ennakkotapaustuomio-
691: ten poistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. istuin. Se ratkaisisi ensisijaisesti asioihin liit-
692: Lainkäytön yhtenäisyyden takaamisen on kat- tyviä oikeuskysymyksiä ja puuttuisi hovioikeu-
693: sottu vaativan, ettei korkeinta oikeutta tuo- den ratkaisuihin muuten, esimerkiksi rangais-
694: mioistuinyksikkönä laajenneta. Tämän vuok5i tusten mittaamiseen vain, milloin lainkäytön
695: sinne saapuvien asioiden määrää on säännel- yhtenäisyys sitä erityisesti vaatii. Tällainen jär-
696: tävä. jestelmä olisi nykyistä järjestelyä tasapuolisem-
697: Yleisten tuomioistuimien käsittelemien asioi- pi. Kuten aloitteen perusteluissa on todettu,
698: den määrän kasvaessa on muutoksenhakurajoi- korkeimman oikeuden muodostaminen ennak-
699: tuksia jouduttu tiukentamaan kunnes vuonna kotapaustuomioistuimeksi on yleensä katsottu
700: 1965 päädyttiin nykyisiin rajoituksiin. Hovi- mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun hovioi-
701: oikeuksissa on ratkaisemattomien asioiden mää- keusmenettely on uudistettu. Nykyisen kirjal-
702: rä viime vuosina voimakkaasti kasvanut niin, lisen hovioikeusmenettelyn ei katsota takaa-
703: että niitä oli viime vuoden lopussa yli 16 000. van oikeusturvaa riittävästi.
704: Asiaruuhkan purkamiseksi on jouduttu perus- Nykytilanteessa ei voida ennakoida, milloin
705: tamaan hovioikeuksiin uusia jaostoja, minkä hovioikeusmenettelyä koskevat perusteelliset
706: lisäksi on suunniteltu kahden uuden hovioi- uudistukset voidaan toteuttaa. Kuitenkin on
707: keuden perustamista. Hovioikeuksien voima- selvää, että uudistukset siirtyvät vielä useita
708: varojen lisääminen ja työmenetelmien tehos- vuosia. Hovioikeuksien jaostojen määrää on
709: taminen vaikuttaa korkeimman oikeuden työ- jo nyt lisätty niin paljon, että korkeimpaan
710: määrää lisäävästi. On laskettu, että nykyisten oikeuteen saapuvien asioiden määrä on olen-
711: 440/75
712: 2 197.5 vp. - Toiv.al.miet. n:o 3 (Aloite 1972 vp.).
713:
714: naisesti kasvanut. Lisäksi lähivuosina joudu- ( 1972 vp.) pohjalta eduskunnan hyväksytti
715: taan perustamaan vielä lisäjaostoja hovioikeuk- väksi toivomuksen,
716: siin ja, kuten edellä todettiin, mahdollisesti
717: uusia hovioikeuksiakin. Tämän vuoksi on vält- että hallitus kiireellisesti selvityl
718: tämätöntä tutkia, onko mahdollista muuttaa täisi, miten muutoksenhakurajoituksi
719: muutoksenhakurajoituksia odottamatta hovi- korkeimmassa oikeudessa koskevi
720: oikeusmenettelyä koskevia uudistuksia. Eräs säännöksiä voitaisiin korkeimman Oi
721: ratkaisuvaihtoehto olisi korkeimman oikeuden keuden työmäärää lisäämättä muutta
722: muodostaminen nykyistä enemmän ennakko- niin, että rajoitukset kohdistuisivai n)
723: tapaustuomioistuimeksi. kyistä tasapuolisemmin eri kansalaiJ
724: Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun- ryhmiin.
725: nioittaen ehdottaa toivomusaloitteen n:o 75
726: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 197.5.
727:
728:
729:
730: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Aino Karjlllarnen, T. T. Koivisto, Korpinen
731: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjoh- Lampinen, Lehtinen, Lemström ja Roden sek
732: taja Tikka, jäsenet Asunta, Hannola, Kantola, varajäsenet Asunmaa ja Ronkainen ..
733: 1975 vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. n:o 3 (Aloite 1972 vp.).
734:
735:
736:
737:
738: E d u s k u n n a n t o i v o m u s muutoksenhakurajoituksia
739: korkeimmassa oikeudessa koskevien säännösten muuttamisesta.
740:
741: Eduskunnassa on vuoden 1972 valtiopäivillä että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
742: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa muutok- miten muutoksenhakurajoituksia kor-
743: senhakurajoituksia ,kol'keimmassa oikeudessa keimmassa oikeudessa koskevia säännök-
744: koskevien säännösten muuttamista. Nyt koolla siä voztazszzn korkeimman oikeuden
745: oleva eduskunta, jolle lakivaliokunta on asiasta työmäärää lisäämättä muuttaa niin, että
746: antanut mietintönsä n:o 8, on päättänyt lausua rajoitukset kohdistuisivat nykyistä tasa-
747: toivomuksen, puolisemmin eri kansalaisryhmiin.
748: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
749:
750:
751:
752:
753: 547/75
754: 1975 v~. - Toiv.al.miet. n:o 4.
755:
756:
757:
758:
759: Lakivaliokunnan mietintö n:o 9 toivomus-
760: aloitteen johdosta, joka koskee tuomioistuinlaitoksen organi-
761: saation ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista.
762:
763: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 25 kevien säännösten kokonaisuudistukseen, ei
764: päivältä maaliskuuta 1975 lähettänyt lakivalio- kuitenkaan ole voitu vielä käynnistää.
765: kuntaan valmisteltavaksi ed. Asunnan ym. toi- Oikeuslaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä
766: vomusaloitteen n:o 21, jossa on ehdotettu koskevan lainsäädännön uudistaminen koko-
767: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että naan vaatii, että käytettävissä on suunnitelma,
768: hallitus asettaisi kiireellisesti parlamentaarisesti jossa on tarvittavalla täsmällisyydellä ennakoi-
769: kokoonpannun komitean selvittämään ne peri- tu uuden yhtenäisen alioikeuden kokoonpano
770: aatteet, joiden mukaan tuomioistuinlaitoksen sekä vahvistettu tärkeimmät uudistamisperi-
771: organisaatio, erikoistuomioistuimet mukaan- aatteet. On sdvää, että oikeudenkäyntimenet-
772: lu,~ttuina, kokoonpano ja oikeudenkäyntime- telyä koskevat uudistushankkeet ovat riippu-
773: nettely olisi uudistettava sekä tuomarin ase- vaisia siitä, millaiseksi tuomioistuimien, erityi-
774: ma järjestettävä, ja että hallitus tuomioistuin- sesti yleisten alioikeuksien kokoonpano muo-
775: laitoksen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudis- dostuu.
776: tamistavoitteiden tultua selvitetyiksi käynnis- Uudistushankkeita on jo pitkään. ollut vi-
777: täisi välittömästi valmistelutyön, jonka tulok- reillä. Niiden toteutumista ovat vaikeuttaneet,
778: sena on niitä koskevan lainsäädännön koko- paitsi erimielisyydet eräistä perusperiaatteista,
779: naisuudistus. VaHokunnassa ovat asiantuntijoi- myös valmisteluvoimavarojen rajallisuus. Uu-
780: na olleet kuultavina osastopäällikkö Antti Ki- distustyön nopeuttamista vaatii erityisesti tuo-
781: vivuori ja kansliapäällikkö Kai Korte oikeus- mioistuinten kasvava asiamäärä, joka varsin-
782: ministeriöstä, hovioikeudenpresidentti Voitto kin hovioikeuksissa on muodostunut vaikeak-
783: Saario Helsingin hovioikeudesta sekä oikeus- si ongelmaksi. Asiaruuhkasta johtuva asioiden
784: neuvosmies Timo Tuominen Tampereen raas- käsittelyn viivästyminen on muodostunut jopa
785: tuvanoikeudesta. vaaraksi kansalaisten oikeusturvalle. Tuomio-
786: Aloitteen tarkoituksena on kiirehtiä oikeus- istuinlaitoksen voimavaroja lisäämällä voidaan
787: laitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevia vähentää asiaruuhkaa vain joksikin aikaa. Py-
788: uudistuksia. Uudistamistarpeesta vallitsee laa- syvästi tilanne voidaan korjata ainoastaan uu-
789: ja yksimielisyys. Se ilmeni muun muassa vuon- distamalla oikeudenkäyntimenettelyä koskevat
790: na 1971 valtioneuvoston selonteon perusteella säännökset kokonaisuudessaan.
791: eduskunnassa käydystä keskustelusta. Selon- Eduskunta joutuu käsittelemään jatkuvasd
792: teossa kaavailtu uudistam.issuunnitelma ei ole lakiehdotuksia, jotka sisältävät oikeudenkäyn-
793: toteutunut. Tämä on johtunut ainakin osaksi timenettelyä koskevia säännöksiä. Viime vuo-
794: aloitteen perusteluissa mainituista syistä, ensi- sina on hyväksytty myös useita oikeudenkäyn-
795: sijaisesti siitä, että uudistamistavoitteista ei timenettelyä koskevia osittaisuudistuksia. Osit-
796: olla yksimielisiä. Selonteon antamisen jälkeen taisuudistusten käsittelyä on vaikeuttanut edel-
797: on toteutettu tai valmisteltu laajojakin oikeus- lä mainitun suunnitelman puute. Suunnitelman
798: laitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevia puuttuminen aiheuttaa sen, ettei osittaisuudis-
799: uudistushankkeita. Tärkeimmät niistä ovat tuksen niveltymistä uuteen oikeudenkäyntijär-
800: maksuttoman oikeudenkäynnin uudistaminen jestelmään voida tarkastella eikä uudistuksen
801: ja yleisen oikeusapujärjestelmän luominen sekä tarkoituksenmukaisuutta aina riittävästi arvioi-
802: raastuvanoikeuksien ja kaupunkien syyttäjä- da. Siten suunnitelman laatiminen olisi vält-
803: laitoksen valtion haltuun ottamista koskeva tämätöntä tälläkin perusteella.
804: lainsäädäntöhanke. Uudistustyötä, joka johtaisi Aloitteen perusteluissa on tarkasteltu oi-
805: oikeuslaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä kos- keuslaitoksen ja oikeudenkäyntimenettelyn uu-
806: 441/75
807: 2 1975 vp. ~ Toiv;al.miet .. n;o 4.
808:
809: distamiseen liittynyttä kehitystä varsin laajas- tävä ammatillinen asiantuntemus ovat edustet-
810: ti. Nykyiseen tilanteeseen johtaneista syistä ja tuina.
811: aloitteen perusteluissa mainituista näkökohdis- Edellä mainituista syistä uudistamissuunni-
812: ta voidaan olla perustellusti eri mieltä. Har- telman laatiminen oikeuslaitosta ja oikeuden-
813: kittaessa uudistamissuunnitelman tarpeellisuut- käyntimenettelyä koskevan lainsäädännön ko-
814: ta näiden näkökohtien lähempi tarkastelemi- konaisuudistusta varten on erittäin kiiroollinen
815: nen ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan tarkas- tehtävä. Sitä varten olisi ensi tilassa varattava
816: telu on suoritettava vasta uudistamissuunnitel- riittävästi voimavaroja. Suunnitelman valmis-
817: man valmistuttua. tuttua olisi harkittava sopiva menettely, jonka
818: Lakivaliokunnan saaman tiedon mukaan oi- puitteissa eduskunnalla olisi tilaisuus lausua
819: keusministeriön tarkoituksena on ollut asettaa käsityksensä suunnitelmasta.
820: toimielin, jonka tarkoituksena on huolehtia Edellä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
821: oikeuslaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä kos" nioittaen ehdottaa toivomusaloitteen· n:o 21
822: kevan uudistamissuunnitelman laatimisesta ja pohjalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
823: kokonaisuudistukseen johtavasta lainvalmiste- muksen,
824: lutyöstä. Työhön osallistuisi tuomioistuinlaitok-
825: sen henkilöstöä ja muita asiantuntijoita. Va- että hallitus valmistuttaisi suunnitel-
826: liokunta on päätynyt siihen, ettei aloitteessa man, jonka mukaan tuomioistuimien
827: mainittu parlamentaarisesti kokoonpantu ko- kokoonpanoa ja organisaatiota sekä oi-
828: mitea ole ainakaan valmistelutyön nykyvaihees- keudenkäyntimenettelyä koskeva lain-
829: sa tarkoituksenmukainen toimielin, vaan uu- säädäntö voitaisiin uudistaa järjestel-
830: distustyö olisi suoritettava tavanmukaisia val- mällisesti suhteellisen laajoja säännös-
831: misteluelimiä käyttäen. Tärkeätä kuitenkin on, kokonaisuuksia käsittävin osittaisuudis-
832: että valmistelutyössä eri näkemykset ja riit- tuksin.
833: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
834:
835:
836:
837:
838: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- Koivisto, Korpinen, Lampinen, Lehtinen, Lem-
839: neet osaa puheenjohtaja Teir, varapuheenjoh- ström ja Roden sekä varajäsenet · Asunmaa
840: taja Tikka, jäsenet Asunta, Friberg (osittain), ja Ronkainen.
841: Hannola, Kantola, Aino Karjalainen. T. T.
842: 1975 vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. n:o 4.
843:
844:
845:
846:
847: E d u s k u n n a n t o i v o m u s tuomioistuinlaitoksen orga-
848: nisaation ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisesta.
849:
850: Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, joka että hallitus valmistuttaisi suunnitel-
851: tarkoittaa tuomioistuinlaitoksen organisaation man, jonka mukaan tuomioistuimien
852: ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista. kokoonpanoa ja organisaatiota sekä oi-
853: Eduskunta, jolle lakivaliokunta on asiasta anta- keudenkäyntimenettelyä koskeva lain-
854: nut mietintönsä n:o 9, on päättänyt lausua säädäntö voitaisiin uudistaa järjestel-
855: toivomuksen, mällisesti suhteellisen laajoja säännös-
856: kokonaisuuksia käsittävin osittaisuudis-
857: tuksin.
858: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
859:
860:
861:
862:
863: 548/75
864: 1975 vp. - Toiv.al.miet. n:o 5 (Aloite 1972 vp.).
865:
866:
867:
868:
869: Laki v a Ii o kunnan mietintö n:o 10 toivomus-
870: aloitteen johdosta, joka koskee porokolareissa sattuneiden auto-
871: vaurioiden korvaamista~
872:
873: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 vollisuutta ja poron omistajan tuottamukseen
874: päivältä maaliskuuta 1972 lähettJänyt lakivalio- perustuvaa vastuuta ole. Järjestelyä, jonka mu-
875: kuntaan valmisteltavaksi ed. Niemelän ym. toi- kaan poron omistaja olisi tuottamuksesta riip-
876: vomusaloitteen n:o 89 (1972 vp.), jossa on pumatta vastuussa eläimen moottoriajoneuvot-
877: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- Ie aiheuttamasta vahingosta, ei ole lakivalio-
878: mus, että haJlitus ryhtyisi kiireesti toimiin oi- kunnassa katsottu kohtuulliseksi eikä toteutta-
879: keudenmukaisen korvausjärjestelmän aikaan- miskelpoiseksi.
880: saamiseksi niin, että porokolarissa vaurioitu- Vakuutusjärjestelmämme ei tunne muuta
881: neesta autosta korvataan vahinko auton omis- mahdollisuutta vakuuttaa moottoriajoneuvo po-
882: tajalle. Valiokunnassa ovat asiantuntijoina ol- ron aiheuttaman vahingon varalta kuin vapaa-
883: leet kuultavina ylitarkastaja Jarmo Hirsto lli- ehtoisen autovakuutuksen. Autovakuutuksen
884: kenneministeriöstä, johtaja Simo Laurila Auto- vakuutusmaksut ovat kuitenkin suhteellisen
885: liitosta, varatuomari Pentti Lehtola Liikenne- suuret ja lisäksi omistaja vastaa itse tietynsuu-
886: vakuutusyhdistyksestä ja ylijohtaja Heikki Suo- ruisesta omavastuuosuudesta. Eräs keino saada
887: mus maa- ja metsätalousministeriöstä. kohtuullisin kustannuksin vakuutusturva moot-
888: Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämi- toriajoneuvolle olisi ehkä erityisen porovakuu-
889: sestä aiheutunut vahinko, joka on kohdistunut tusmuodon käyttöönotto. Vakuutus pitäisi voi-
890: poroon, korvataan liikennevakuutuslain ( 279/ da ottaa lyhyeksikin ajaksi, milloin ajoneuvoa
891: 59) 5 § :n 2 momentin mukaan ajoneuvoa var- ei käytetä jatkuvasti poronhoitoalueella tai ky-
892: ten annetusta liikennevakuutuksesta riippumat- symyksessä on esimerkiksi ulkomaalaisen ajo-
893: ta siitä, onko kuljettaja aiheuttanut vahingon neuvo. Lakivaliokunnassa ei kuitenkaan ole
894: huolimattomuudenaan vai ei. Moottoriajoneu- voitu luotettavasti selvittää tällaisen erityisen
895: von omistaja ei saa korvausta poron ajoneu- vakuutusmuodon vaatimien vakuutusmaksujen
896: volle aiheuttamasta vahingosta, ellei hän ole suuruusluokkaa.
897: ottanut vapaaehtoista autovakuutusta. Tällöin- Poron moottoriajoneuvdlle aiheuttamasta va-
898: kin hänen suoritettavakseen jäävät niin sano- hingosta voitaisiin suorittaa korvaus myös ajo-
899: tun omavastuun määrää vastaavat kustannuk- neuvoa varten otetusta pakollisesta liikenne-
900: set. vakuutuksesta. Tämä vaatisi liikennevakuutus-
901: LakivaJiokunta yhtyy siihen toivomusaloit- lain muuttamista tavalla, joka merkitsisi olen-
902: teessa esitettyyn käsitykseen, että olisi luotava naista muutosta lain nykyiseen soveltamisalaan.
903: järjestelmä, jonka puitteissa moottoriajoneuvon Sanotun lain 5 §:n mukaan liikennevakuutuk-
904: omistaja voisi saada korvauksen poron aiheut- sesta ei suoriteta korvausta moottoriajoneuvon
905: tamasta vahingosta. Toimivan ja tarkoituksen- omistajan tai kuljettajan omaisuuteen kohdistu-
906: mukaisen järjestelmän valitseminen on kuiten- neesta vahingosta. Yleensäkin on katsottu, et-
907: kin osoittautunut vaikeaksi. tei pakollista vakuuttamisvelvollisuutta ole ase-
908: Poroa voidaan verrata toisaalta koti- ja toi- tettava oman omaisuuden vahingoittumisen va-
909: saalta villieläimeen. Kotieläimiä, jotka saatta- ralta. Vakuotusmaksuja ei myöskään voitaisi
910: vat aiheuttaa vahinkoa moottoriajoneuvoille, ei kohdentaa siten, että poronhoitoalueella liik-
911: yleensä saa laskea valvonnatta tielle. Jos eläi- kuvat suorittaisivat porojen aiheuttamia vahin-
912: men omistaja laiminlyö valvontavelvollisuuten- koja vastaavan kustannusosuuden, vaan vakuu-
913: sa, on hän vastuussa eläimen aiheuttamasta tusmaksut määräytyisivät nykyisten vahinkoti-
914: vahingosta vahingonkorvauslain ( 412/74) mu- heydestä johtovien perusteiden mukaan. Esite-
915: kaisesti. Poron os~lta ei tällaista valvontavel- tyistä huomautuksista huolimatta olisi kysy-
916: 526/75
917: 2 1975 vp;, ---,.. . Toiv .aLmiet. n.~q .5 .· (Aloite 19{f., ~P·).
918:
919: myksessä olevan ratkaisuvaihtoehdon toteutta- tuloja, jotka kattavat riittävästi avustusJarJes-
920: mismahdollisuuksia lakivaliokunnan käsityksen telmän laajentamisesta sille aiheutuvat kustan-
921: mukaan tutkittava. nukset.
922: Maa- ja metsätalousministeriön hirvieläinten Lakivaliokunnassa on katsottu, että eräs tar-
923: tuottamien vahinkojen korvaamiseksi annetta- koituksenmukainen tapa suorittaa korvaus po-
924: vista avustuksista antaman päätöksen ( 78/74) ron vaurioittaman moottoriajoneuvon omista-
925: mukaan muiden hirvieläinten paitsi poron ai- jalle olisi sama menettely, jota noudatetaan
926: heuttatni~n yahinkojen, korvaamil)eksi . voidaan muiden hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
927: an.t~ valti91il. ~a:t:ol,sta .aV].ll)tusta wh.j~ m(;no- .. korvaam4es,sa. Tämä merkitsisi, että korvaus
928: arvion rajoissa. Sanotun päätöksen perusteella . olisi, toissijmn,en, avustus suoritettaisiin vain
929: on korvattu hirvieläinten moottoriajoneuvoille silloin ku11 moottoriajoneuvon omistaja ei muu-
930: aihcen~tawta.vahinlwia; jollei k~rvausta .ole voi- ten saa ·• korvausta.. Se, tulisiJko valtion .saada
931: tu.. IDJ.l~ pceru~teeUa saa~a .. Jqs ayustq~järjel) aiheutuvien kustannusten määrää .• vJi>taåva lisä-
932: telmä ulotettaisiin ko.skema~n,. myös po!-'Qj ll' .se tulo ill. miten kustannusten. r~?ittattninen .· käyc
933: bttai~~ ID€:lkein kaikki .muiden . eUHnt~n kui,ri tännössä järjestettijisiin, .· oHsi · tutkittava erik-
934: k()tieläinteri, 'mootldoriajoneuvoille · aiheutta111at seen.
935: val}ingot. . Poroj~n mootto.t:iajoneuvöille . aiheuttamista
936: Tulo- ja menoarvioon otettu määräraha edellä vahingoista johtuvat kustannukset nousevat
937: m~nittuja avustuksia vl}rten on laskettu valtion låkivaliokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan
938: hir.Vieläinten. kaatoluvista perimien · maksujen enintään 1 000 000-'-1 500 000 markkaan vuo-
939: mukaan. siten, etdi maksut . riittävät järjestel- dessa. · ·
940: mäst.ä valtiolle. aiheutuviin knstannuksiin. Avus- Edenä olevaan viitaten lakivaliokunta kun-
941: tuksia supriteta,a11 paitsi moottoriajoneuvoille nioittaen ehdottaa toivomusaloitteen n:o 89
942: my,ös vUjelyskasveille, sa9,oUe, puutarhalle, ko- ( 1972 vp.) pohjalta eduskunnan hyväksyttä-
943: tieläimille ja metsälle. ail}eutunceista . vahingoista. väksi toivomuksen,
944: Näin lMja korvausjärjestelmä ei ole pqrojen
945: osalta tJl.alldoUinen, v~J,an korvausten tarve koh~ että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
946: distuu v~J,it1 moottoriajqneuvoille aiheutettuihin luoda järjestelmä, jonka puitteissa poron
947: vahil!koih,in. Poroista ei voida .periä valtiolle vaurioittaman moottoriajoneuvon omis-
948: maksuja kuten hirvieläinten kaatamisesta. Avus- tajalle voidaan suorittaa korvaus ajoneu-
949: tus muodostuisi siten tarkastelutavasta riippuen voa varten otetusta liikennevakuutuk-
950: tueksi . joko moottoriajoneuvojen tai. porojen sesta taikka vastaavalla tavalla kuin mui-
951: omistajille. Toisaalta on huomautettu, että val- den hirvieläinten tuottamien vahinkojen
952: tiolla on jo nyt moottoriajoueuvoliikenteestä korvaamisesta on määrätty.
953: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1975.
954:
955:
956:
957:
958: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- pinen, Lehtinen, Manninen, Pihlajamäki ja Ro-
959: neet osaa puheenjohtaja Teit, varapuheenjoh- den sekä varajäsenet Ronkainen. ja S. Wester-
960: taja Tikka, jäsenet Hannola, Hyvönen, Kantola, lund.
961: Karhuvaara, Aino Karjalainen, Korpinen, Lam-
962: 1975 vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. n:o 5 (Aloite 1972 vp.).
963:
964:
965:
966:
967: E d u s k u n n a n t o i v o m u s porokolareissa sattuneiden
968: autovaurioiden korvaamisesta.
969:
970: Eduskunnassa on vuoden 1972 valtiopäivillä luoda järjestelmä, jonka puitteissa poron
971: tehty toivomusaloite, joka tarkoittaa porokola- vaurioittaman moottoriajoneuvon omis-
972: reissa vaurioituneiden autojen vahinkoja koske- tajalle voidaan suorittaa korvaus ajoneu-
973: van korvausjärjstelmän aikaansaamista. Nyt voa varten otetusta liikennevakuutuk-
974: koolla oleva eduskunta, jolle lakivaliokunta on sesta taikka vastaavalla tavalla kuin mui-
975: asiasta antanut mietintönsä n:o 10, on päättä- den hirvieläinten tuottamien vahinkojen
976: nyt lausua toivomuksen, korvaamisesta on määrätty.
977: että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
978: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
979:
980:
981:
982:
983: 641/75
984: 1975 vp.- V. M.- Toiv.al.miet. n:o 6 (Aloitteet 1972, 1973 ja 1975 vp.).
985:
986:
987:
988: P u o 1 u s t u s asiain v a 1 i o k u n n a n m i et i n t ö n:o
989: 3 toivomusaloitteiden johdosta, jotka koskevat puolustusvoimien
990: ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan asuntotilanteen paranta-
991: mista.
992:
993: Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 28 minnan luonne edellyttävät jo pelkästään val-
994: päivältä maaliskuuta 1972 lähettänyt puolus- miussyistä henkilöstön asumista toimipaikkansa
995: tusasiainvaliokunnan käsiteltäväksi ed. Saukko- läheisyydessä. Tämä ja siirtymisvelvollisuus
996: sen ym. toivomusaloitteen n:o 2857 ( 1972 osalle puolustusvoimien henkilöstöä ja rajavar-
997: vp.) perheasuntojen rakentamisesta rajavartios- tiolaitoksessa lähes kaikille vaativat sen, että
998: toissa palveleville rajajääkäreille, päätöspöytä- on oltava riittävä määrä valtion asuntoja hen-
999: kirjan ottein 25 päivältä viime maaliskuuta ed. kilöstöä varten.
1000: Häkämiehen ym. toivomusaloitteen n:o 923, Puolustusvoimissa on eri varuskuntien asun-
1001: ed. Puhakan ym. toivomusaloitteen n:o 932, tomäärien jakautuma henkilöstömäärään näh-
1002: ed. Tikan ym. toivomusaloitteen n:o 934 ja den erittäin epätasainen vaihdellen 17,5 % :sta
1003: ed. S. Westerlundin ym. toivomusaloitteen n:o (Utti) 100 %:iin (Halli, jonne kuitenkin on
1004: 936, jotka kaikki sisältävät ehdotuksen puolus- siirtymässä ilmavoimien teknillinen koulu).
1005: tusvoimien asuntotilanteen parantamiseksi. Utin ( 17,5 %) ohella heikoimmassa asemassa
1006: V aHokunta on lisäksi tässä yhteydessä päät- olevia varuskuntia ovat Turku 22,4 %, Orivesi
1007: tänyt ottaa käsiteltäväksi valiokuntaan päätö~ 22,8 %, Hanko 28,7 %, Inha 29,5 %, Hel-
1008: pöytäkirjan ottein 28 päivältä maaliskuuta 1972 sinki 31,2 % ja Lahti 31,5 %. Vaikka asunto-
1009: lähetetyn ed. Häkämiehen ym. toivomusaloit- tilannetta kuvaavat prosenttiluvut eivät ole sel-
1010: teen n:o 2835 ( 1972 vp.) Haminan varuskun- laisenaan suoraan vertailukelpoisia - onhan
1011: nan vuokra-asuntojen rakentamisesta, ed. Häkä- syrjäisissä varuskunnissa oltava asunnot kaikil-
1012: miehen ym. toivomusaloitteen n:o 2838 (1972 le, kun taas asutuskeskuksissa voidaan tyytyä
1013: vp.) Utin varuskunnan rakennusten uusimi- 60-65 % :iin - on yleisenä piirteenä todet-
1014: sesta, valiokuntaan päätöspöytäkirjan ottein 20 tava, että Pohjois- ja Itä-Suomen varuskunnissa
1015: päivältä maaliskuuta 1973 lähetetyn ed. Lem- asuntotilanne on tyydyttävä ja muualla maassa
1016: strömin ym. toivomusaloitteen n:o 825 ,( 1973 yleensä heikohko. Asuntotilannetta huonontaa
1017: vp.) keskussotilassairaala Tilkan työntekijäin lisäksi se, että n. 7000 asunnosta 1328 on
1018: asunto-olosuhteiden korjaamisesta sekä päätös- heikkokuntoisia, peruskorjaamattomia vanhoja
1019: pöytäkirjan ottein 25 päivältä viime maaliskuu- asuntoja ja lisäksi on parakkiasuntoja käytössä
1020: ta lähetetyn ed. Ajon ym. toivomusaloitteen vielä 158. Useassa varuskunnassa asumista vai-
1021: n:o 921 Lapin rajavartioston henkilökunnan keuttaa se, ettei siellä ole myöskään mahdolli-
1022: asuntotilanteen korjaamisesta ja ed. Häkämie- suuksia lasten päivähoidon järjestämiseen.
1023: hen ym. toivomusaloitteen n:o 923 Utin varus- Edellä mainitut syyt ovat varsin selvästi johta-
1024: kunnan uusien kasarmien ja asuintalojen suun- neet siihen, että kantahenkilöstöpula Etelä-,
1025: nittelemiseksi ja rakentamiseksi. Kaakkois- ja Lounais-Suomessa on huolestutta-
1026: Asian johdosta valiokunnassa ovat olleet van suuri. Niinpä useassa varuskunnassa toimi-
1027: kuultavina arkkitehti Pentti Viljanen puolus- upseerivajaus ylittää 20 % koko määrävahvuu-
1028: tusministeriön rakennusosastosta, everstiluut- desta dkä uudelleenrekrytointi tuota tuloksia
1029: nantti Aimo Väliahde rajavartiostojen esikun- mm. siitä syystä ettei ole asuntoja tarjolla.
1030: nasta, everstiluutnantti Esko Vettenranta Up- Puolustusvoimien talonrakennussuunnitel-
1031: seeriliitto ry:stä, puheenjohtaja Terho Pakari- missa vuosille 1976-80 on kaikkiaan 577 uu-
1032: nen ja pääsihteeri Vilho Junttila Toimiupseeri- den asunnon rakentaminen. Vaikka suunnitel-
1033: liitto ry:stä, rajaylijääkäri Olavi Mustalahti ma voitaisiin sellaisenaan toteuttaa, ei asunto-
1034: Rajajääkäriliitosta, johtaja Aarno Strömmer tilanne silti riittävästi korjaudu. Tästä syystä
1035: asuntohallituksesta, puheenjohtaja Matti Jär- olisi puolustusvoimien asunnonrakentamista
1036: vinen Puolustusvoimain Värvättyjen Liitto voitava nykyisestään lisätä. Samalla olisi valio-
1037: ry:stä ja kapteeni Kauko Pippuri Puolustusvoi- kunnan käsityksen mukaan asuntojen kokoa
1038: main Henkilökunnan Keskusliitosta. suurennettava, koska jo nyt pienasuntojen mää-
1039: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toi- rä on suhteettoman suuri. Toisaalta olisi eri-
1040: 589/75
1041: 2 1975 vp. - V. M. - Toiv.al.miet. n:o 6 (Aloitteet 1972, 1973 ja 1975 vp.).
1042:
1043: tyisesti eräitä värvättyjä ajatellen otettava huo- seen, ettei puolustusvoimien ja rajavartiolaitok-
1044: mioon myös ns. poikamiesasuntojen rakenta- sen asuntokysymystä voida ratkaista pelkästään
1045: mistarve. osana yleistä asuntopolitiikkaa, vaan näiden lai-
1046: Rajavartiolaitoksella on käytössään perhe- tosten oma erillinen rakentamistoiminta on
1047: asuntoja 1231. Upseerien ja toimiupseerien välttämätöntä ja sitä tulisi tehostaa.
1048: määrä on 990, merivartijoiden 300 ja rajajää- Kuntien tehtävänä on huolehtia myös asun-
1049: kärien 1470 eli yhteensä 2760, joista perheelli- topolitiikasta. VaHokunta edellyttää, että myös
1050: siä n. 1900. Asuntojen puute (runsas 600) puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henki-
1051: tuntuu pahiten merivartijoiden ja rajajääkärien lökunnasta huolehditaan samalla tavalla kuin
1052: kohdalla, koska he tulevat yleensä poikamie- muistakin kuntalaisista. Jotta tässä onnistuttai-
1053: hinä palvelukseen ja saavat aluksi yhtdsmajoi- siin olisi kuntien ja varuskuntien välistä yh-
1054: tusasunnon. Heidän myöhemmin soimiessaan teistyötä edelleen kehitettävä. Eräitä yhteistyö-
1055: avioliiton ei ole mahdollisuuksia osoittaa heille muotoja voisivat olla seuraavat.
1056: asuntoja. Kun toimipaikkojen syrjäisyyden ta- Puolustusvoimat on varuskuntapaikkakunnil-
1057: kia ei vapailta markkinoilta asuntoja ole saata- laan huomattava työnantaja. Asuntohallitus on
1058: vissa, olisi valtion puolesta oltava tarpeellinen pitänyt tärkeänä, että työnantajat mm. vuokra-
1059: määrä asuntoja. Ellei tähän päästä on seurauk- asuntohankkeittensa suhteen entistä tiiviimmin
1060: sena hyvän koulutuksen omaavan henkilöstön hakeutuisivat yhteistoteutuksiin kuntien kans-
1061: siirtyminen muualle ja toimintavalmiuden heik- sa. Tämä pyrkimys on myös kuntien puolella
1062: keneminen. hyväksytty. Puolustusvoimien ja rajavartiolai-
1063: Rajavartiolaitoksen rakennussuunnitelmissa toksen asuntotarpeiden huomioon ottaminen
1064: vv. 1975-80 on kaikkiaan 210 uuden asun- olisi tällaisen yhteistyön kautta mahdollista saa-
1065: non rakentaminen. Tämä ei kuitenkaan riitä da kytketyksi myös lakisääteisiin, vuosittain
1066: kuin osaksi peruspuutteen poistamiseen. Valio- tarkistettaviin kunnallisiin asuntotuotanto-oh-
1067: kunnan käsityben mukaan olisi välttämätöntä, jelmiin, jolloin olisi huolehdittava myös siitä,
1068: että rajavartiolaitoksen asuntojen rakentamista että sotilashenkilöt voisivat asua mahdollisuuk-
1069: lisätään lähivuosina tuntuvasti. sien mukaan normaaleissa siviiliyhdyskunnissa.
1070: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laa- Eräillä paikkakunnilla, kuten Helsingissä on
1071: tii asuntohallitus parhaillaan valtakunnallista valtiolla huomattaviakin maa-alueita. Kaavoitta-
1072: asuntotuotanto-ohjelmaa. Valiokunta pitää tär- malla näitä asuntotarkoituksiin tai käyttämällä
1073: keänä, että tätä ohjelmaa laadittaessa kiinnite- näitä vaihtokohteina olisi mahdollista helpottaa
1074: tään huomiota myös puolustusvoimien ja raja- ko. ryhmien asuntotilannetta.
1075: vartiolaitoksen asuntotarpeisiin. Tämän vuoksi Valiokunta on samalla todennut, ettei varus-
1076: ja asioiden edelleen kehittämisen kannalta olisi kuntien asuntokysymyksiä käsittelevään huo-
1077: eduksi:, että puolustusvoimien j'a rajavartiolai- neistolautakuntaan ole henkilöjärjestöillä oi-
1078: toksen toimesta suoritettaisiin yhteistoimin- keutta nimetä edustajiaan. Tämän vuoksi valio-
1079: nassa asuntohallituksen kanssa kokonaisvaltai- kunta edellyttää, että sanottu puute tulee pois-
1080: nen henkilöstön asuntojärjestelyn selvitys, joka taa.
1081: valaisisi nykyisiin järjestelyihin liittyviä etuja ja Edellä esitetyn perusteella puolustusasiain-
1082: epäkohtia samoin kuin niin laitoksen kuin hen- valiokunta kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
1083: kilöstönkin pyrkimyksiä ja tavoitteita järjeste- hyväksyttäväksi toivomuksen,
1084: lyjen edelleen kehittämisen suhteen. Valiokun-
1085: ta edellyttää, että selvityksen tekoon annetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1086: osallistumismahdollisuus myös rajavartiolaitok- menpiteisiin puolustusvoimien ja raja-
1087: sen ja puolustusvoimien kaikille henkilökunta- vartiolaitoksen asuntotilanteen paranta-
1088: järjestöille. V aHokunta on tullut siihen tulok- miseksi.
1089: Helsingiss.ä 15 päivänä toukokuuta 1975.
1090:
1091:
1092:
1093: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta- re, Häkämies, R. Kangas, Knuuttila, Laatio,
1094: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara- Lattula, Nikkilä, Rytkönen, Sainio, Siikaniemi,
1095: puheenjohtaja Puhakka, jäsenet Breilin, Ekor- ja H. Westerlund.
1096: 1975 vp. - Edusk. toivomus. - Toiv.al.miet. n:o 6 (Aloitteet 1972, 1973 ja 1975 vp.).
1097:
1098:
1099:
1100:
1101: E d u s k u n n a n t o i v o m u s puolustusvoimien ja raja-
1102: vartiolaitoksen henkilökunnan asuntotilanteen parantamisesta.
1103:
1104: Eduskunnassa on vuoden 1972, 1973 ja mietintönsä n:o 3, on päättänyt lausua toivo-
1105: 1975 valtiopäivillä tehty toivomusaloitteet, muksen,
1106: jotka tarkoittavat puolustusvoimien ja rajavar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1107: tiolaitoksen henkilökunnan asuntotilanteen pa- menpiiesiin puolustusvoimien ja raja-
1108: rantamista. Nyt koolla oleva eduskunta, jolle vartiolaitoksen asuntotilanteen paranta-
1109: puolustusasiainvaliokunta on antanut asiasta miseksi.
1110: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1975.
1111:
1112:
1113:
1114:
1115: 715/75
1116: J
1117: J
1118: J
1119: J
1120: J
1121: J
1122: J
1123: J
1124: J
1125: J
1126: J
1127: J
1128: J
1129: J
1130: J
1131: J
1132: J
1133: J
1134: J
1135: J
1136: 3
1137: 1975 vp.
1138:
1139: Skrifd. spm. nr 1.
1140:
1141:
1142:
1143:
1144: Granvik m. fl.: Om pälsdjursfarmarnas svåra ekonomiska situa-
1145: tion.
1146:
1147:
1148: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1149:
1150: Som bekant har pälsdjursnäringen i vårt 1and nansieringskris minrkfarmarna just nu upplever.
1151: under de senaste åren blivit en vi~tig del av Då man dessutom för att klara finansieringen
1152: vårt näringsliv. I synnerhet i Österbotten, där- varit tvungen att tillgripa Europadollarn, viiken
1153: ifrån emigrationen tili Sverige tidigare varit betingar en ränta på 22 a 23 procent, är det
1154: stor, har pälsdjursnäringen på ett påtagligt sätt klart att läget blivit ohållbart och kräver
1155: förmått uppbromsa emigrationen och skapat snabba åtgärder från statsma'ktens sida.
1156: nya arbetsp1atser. Då vi dessutom vet att päls- Med hänvisning tili ovan stående och med
1157: djursnär1ngen skaffat mydket hård valuta tili åberopande av 37 § 1 mom. i riksdagsord-
1158: 1andet, senaste år ca 250 milj. mk, har man ningen framställes följande spörsmål att besva-
1159: också härigenom kunnat upphjälpa vårt 1ands ras av vederbörande medlem av statsrådet:
1160: oförmånliga handelsbalans.
1161: Men nu har denna näringsgren, i synnerhet Är Regeringen medveten om päls-
1162: minkskötseiln, hamnat i en mycket svår ekono- djursfarmarnas svåra ekonomiska situa-
1163: misk situation. Då man betänker att foderkost- tion på grund av starkt stegrade pro-
1164: naderna under år 1974 steg med 30 procent duktionskostnader och sänkta skinnpris,
1165: och att priserna på minkskinn sjönk med 12 och om så är,
1166: procent vid decemberauktionen i Köpenhamn vilka åtgärder kommer Regeringen att
1167: samt att ännu efter den andra auktionen 10 vidtaga för att förbättra pälsdjursfar-
1168: procent av samtliga mink:skinn i Finland är marnas ekonomiska situation?
1169: osålda, förstår man vHken 1önsamhets- och fi-
1170: Helsingfors den 5 februari 1975.
1171:
1172: Ragnar Granvik Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
1173: Grels Teir. Evald Häggblom. ·
1174:
1175:
1176:
1177:
1178: 166/75
1179: 2 1975 vp.
1180:
1181: Kirj. ksm. n:o 1. Suomennos.
1182:
1183:
1184:
1185:
1186: Granvik ym.: Turkistarhaajien vaikeasta taloudellisesta asemasta.
1187:
1188:
1189: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
1190:
1191: Kuten tunnettua turkiseläinelinkeino on minkälaisessa kannattavuus- ja rahoituskriisissä
1192: maassamme viime vuosina tullut tärkeäksi mink!kitarhaajat juuri nyt ovat. Kun lisäksi ra-
1193: osaksi elinkeinoelämäämme. Erityisesti Pohjan- hoituksen järjestämiseksi on jouduttu turvautu-
1194: maalla, josta siirtolaisuus Ruotsiin aikaisemmin maan eurodollariin, mikä merkitsee 22-23
1195: on ollut suuri, turkiseläinelinkeino on merkit- prosentin korkoa, on selvää, että tilanne on
1196: tävällä tavalla kyennyt jarruttamaan siirtolai- tullut kestämättömäksi ja vaatii nopeita toimen-
1197: suutta ja luonut uusia työpaikkoja. Kun lisäksi piteitä valtiovallan taholta.
1198: tiedämme, että turkiseläinelinkeino on tuonut Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
1199: maahamme paljon kovaa valuuttaa, viime vuon- tyksen 37 §:n 1 mom. nojalla esitämme valtio-
1200: na n. 250 milj. markkaa, on myös tällä tavaRa neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1201: voitu auttaa maamme epäedullista kauppata- seuraavan kysymyksen:
1202: setta.
1203: Mutta nyt tämä elinkeinonhaara, enty1sesti Onko Hallitus tietoinen turkistar-
1204: minkkitarhaus, on joutunut erittäin vaikeaan haajien voimakkaasti kohonneista tuo-
1205: taloudelliseen asemaan. Kun ajatellaan, että tantokustannuksista ja alentuneista tur-
1206: rehnkustannukset vuoden 1974 aikana kohosi- kisten hinnoista johtovasta vaikeasta ta-
1207: vat 30 prosenttila ja että min.kinnah!kojen hinnat loudellisesta ti:lasta, ja jos on,
1208: alenivat 12 prosenttia joulukuun huutokaupassa mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee
1209: Kööpenhaminassa ja että toisenkin huutokau- ry;htymään parantaakseen turkistarhaa-
1210: pan jälkeen 10 prosenttia ka1kista minkinna- jien taloudellista asemaa?
1211: hoista Suomessa on vielä myymättä, ymmärtää
1212: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
1213:
1214: Ragnar Granvik Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
1215: Grels Teit. Evald Häggblom.
1216: N:o 1 3
1217:
1218:
1219:
1220:
1221: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
1222:
1223: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kunnan 16. 10. 1974 selvittämään turkistalou-
1224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den asemaa ja sitä missä määrin elinkeinon tu-
1225: olette 5 päivänä helmi'kuuta 1975 päivätyn kir- keminen valtion toimesta on perusteltua sekä
1226: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tekemään ehdotukset mahdollisesti tarvittaviksi
1227: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja toimenpiteiksi. Tul'kistarhaustoimikunnan on
1228: Granvikin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- määrä saada työnsä valmiiksi 15. 3. 1975 men-
1229: symyksestä n:o 1: nessä. Toimikunnan ehdotusten perusteella
1230: maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy kiireelli-
1231: "Onko Hallitus tietoinen turkistar- sesti tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla turkis-
1232: haajien voimakkaasti kohonneista tuo- tarhauksen tuotantokustannuksia voidaan alen-
1233: tantokustannuksista ja alentuneista tur- taa ja kannattavuutta parantaa sekä tarhaajien
1234: kisten hinnoista johtuvasta vaikeasta ta- vaikeaa taloudellista asemaa helpottaa.
1235: loudellisesta ,ti!J.asta, ja jos on, Maa- ja metsätalousministeriö on jo toteut-
1236: mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee tanut eräitä tätä tarkoittavia toimenpiteitä mm.
1237: ryhtymään parantaakseen turkistarhaa- velvoittanut valtion viljavaraston myymään 4
1238: jien taloudellista asemaa?" milj. kg maissia turkistarhaajille alennettuun
1239: hintaan sekä esittänyt tuontimaksun poista-
1240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mista turkiseläinten rehuksi käytettävän peru-
1241: vasti seuraavaa: napulverin osalta.
1242: Maa- ja metsätalousministeriö asetti toimi-
1243: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1975.
1244:
1245: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
1246: 4 1975 vp.
1247:
1248:
1249:
1250:
1251: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1252:
1253: 1 det sy;fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utreda pälsdjurshushållningens ställning samt
1254: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse frågan, i vilken mån det är befogat att staten
1255: av den 5 februari 197 5 till vederbörande med- stöder denna näring. Kommissionen skulle
1256: lem av statsrådet ·för avgivande av svar över- också uppgöra förslag till de åtgärder som
1257: sänt avsikrift av följande av riksdagsman Gran- eventuellt är påkallade. Pälsdjursuppfödnings-
1258: vik m. fl. ställda spörsmål nr 1: kommissionen skall få sitt arbete färdigt senast
1259: 15. 3. 1975. På basen av kommissionens förslag
1260: "Är Regeringen medveten om päls- kommer jord- och skogsbruksministeriet att i
1261: djursfarmarnas svåra ekonomiska situa- brådskande ordning vidtaga erforderliga åtgär-
1262: tion på grund av starkt stegrade pro- der, genom vilka produktionskostnaderna för
1263: dUiktionskostnader och sänkta skinnpris, pälsdjursuppfödningen kan sänkas, lönsamhe-
1264: och om så är, ten förbättras och uppfödarnas svåra ekono-
1265: vilka åtgärder kommer Regeringen att miska ställning underlättas.
1266: vidtaga för att förbättra pälsdjursfar- Jord- och skogsbruksministeriet har redan
1267: marnas ekonomiska situation?" förverkligat vissa åtgärder som avser detta,
1268: och har bl.a. ålagt statens spannmålsförråd att
1269: Såsom svar på detta spörsmål .får jag vörd- sälja 4 milj. kg majs till rabatterat ;pris åt päls-
1270: samt anföra följande: djursuppfödarna och föreslagit, att importav-
1271: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte giften skall slopas för potatispulver som an-
1272: 16. 10. 1974 en kommission med uppgift att vänds som foder för pälsdjur.
1273: Helsingfors den 5 mars 1975.
1274:
1275: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
1276: 1975 vp.
1277:
1278: Kirj. ksm. n:o 2.
1279:
1280:
1281:
1282:
1283: Impiö ym.: Kansanopistoissa annettavan lasten päivähoitajakou-
1284: lutukseh saattamisesta sosiaalihallituksen hyväksymiksi tut-
1285: k.innoksi.
1286:
1287:
1288: E d u s k u n n a 1n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
1289:
1290: Lasten päivähoidon piirissä on työntekijä- vailla ammattitutkintoa ja työpaikan vakinai-
1291: pula. Erityisen suuri puute on koulutetuista suutta tai jatkamaan opintojaan lastentarha-
1292: lastenhoitajista, joiden koulutusta ei voitane opettajaseminaareissa, · ·. kasvattajaopistossa tai
1293: sillä tavalla lisätä, että em. puute poistuisi. muissa hoitoalan oppilaitoksissa. Vuosittain on
1294: Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 7 § 2) mainittujen kansanopistojett1 kursseilta valmis-
1295: mukaisesti voi päiväkodin lasten hoito- ja kas- tunut n. 130-150 päivähoitajaa.
1296: vatustehtävissä tulla kysymykseen jonkin muun- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
1297: kin tutkinnon suorittanut henkilö, mikäli so- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1298: siaalihallitus on mainitun tutkinnon hyväksynyt. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1299: Tällaista tutkintoa ei ole maassamme. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1300: Usean vuoden ajan ovat kouluhallituksen
1301: alaiset kansanopistot Kälviällä, Ylitorniolla, Mihilrl toimenpiteisiin Hallitus on
1302: Muurlassa ia Lapinlahdella järjestäneet kahdek- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä eräissä kansan-
1303: san kuukauden mittaisia n. 1 200 tuntia käsit- opistoissa annettavan ammattisivistävän
1304: täviä kursseja, joilla on yhteinen opetusohjelma lasten päivähoitajakoulutuksen saattami-
1305: ja soveltuvuuskokein valittu opiskelijajoukko. seksi lasten päivähoidosta annetun ase-
1306: Aikaisemmasta koulutuspohjasta riippuen kurs- tuksen 7 § 2) tarkoittamaksi muuksi
1307: sin käyneet ovat joko siirtyneet lasten päivä- sosiaalihallituksen hyväksymäksi tutkin-
1308: hoitajiksi lievittämään työntekijäpulaa tosin noksi?
1309: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
1310:
1311: Lauri Impiö. Eeva Kauppi.
1312: Anna-Liisa Linkola. Juuso Häikiö.
1313: Arto Lampinen.
1314:
1315:
1316:
1317:
1318: 159/75
1319: 2
1320:
1321:
1322:
1323:
1324: 1 .
1325:
1326:
1327:
1328:
1329: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan Jyväskylän yliopistossa, Joensuun korkea-
1330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koulussa, Savonlinnan, Kajaanin ja Rauman
1331: olette 5 päivänä helmikuut·a 1975 päivätyn kir~ opettaj~ouluh1sykisiköissä. Lisäksi on järjes-
1332: jeenne ohella toimittanut· valtioneuvostoo asian- tetty vuoden kestävää pikakoulutusta humanis-
1333: omaiselle jä~?enelle jäljennöksen. kansanedustaja tisten .tieteiden kandidaateille. ja las.tenhoitajille.
1334: L:mrt Im:t:>U:ln ym. näin kuuluv-asta kirjallisesta Koulutusta o.n la:tjenil~ttu · jå · edelleenklrt 1a'<l-
1335: kysymyksestä n:o 2: jennetaan sitefi, eit1t lähivuosina lastefitarhan•
1336: opettajia valmistuu vuos1ttain noin 1 200, fil.ikä
1337: ;'Mihin toi.menpiteislln Hallitus on vastaA päivähoidon . mlilttällisen lisääntymisen
1338: ryhtynyt tai alkoö ryhtyä eräissä kansan- tarpeita. Onkin. ilmeistä, että koulutetun hen-
1339: opistoissa aflhettlt\Tll.rt ammattisivist!ivän kilökunnan pula tulee lä:hiwosifiä pöistttf11aan
1340: la&ten päi\rähoitajåkoulu.tuk8en srulttami- ja. piiiwkoteihin saadäan tåh~n tehtäv1Hin riit-
1341: seks.!. låsten pliivähoidost!\ aMetun a~e tävän korkeatasoisesti koulutettua henkilOkun-
1342: tuksefi 7 § 2) tatkoittaroåksi muukSi ttul.
1343: sosiaalihallituksen hyväksymiksi tutkin- Ohjatun perhepalvahoidon korkeampaan palk-
1344: noks.i?" kaukseen oikeuttavaksi koUlutukseksi on so-
1345: siaålihallitus . hyväksynyt . Keski~Pohjarunann
1346: Vastauksena kysymykseen esitiin kuruuoittaen opistossa, Portaanpään kristillisessä kansnn-
1347: seUtfi,aväå: opistossa, Salon Seudun evankelisessa kansan-
1348: . Lasten päivähoidosta annetun asetuksen opistossa j·a Ylitorni.Ofl kristill.l.sessä kansanopis-
1349: (239/7'3) 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tossa järjestetyn . kahdeksan kuukauden lasten
1350: päiväkodin muissa lasten ho1to- ja kasvatusteh- päivähoitajakurssin. ~amoin tämän koulutuksen
1351: tävissä toimivalta henkilöltä kuin päiväkodi111 saaneita henkilöitä on toiininut lasten päivä-
1352: johtajana ja perhepäivähoidon ohjaajana toimi- ködeissa päivåkotiapulaisina. Kun päiväkoti-
1353: valta vaaditaan kelpoisuusehtona lastentarhan- apulaisten koulutusta pa.rhaillaa~n suunnitellaan,
1354: opettajan, sosiaalikasvattajan tai muu tehtävään on ilmeistä, että tällöin voidaan kotilutuspaik-
1355: soveltuva, sosiaalihallituksen hyväksymä tut- koina käyttää eri kansanopistoja.
1356: kinto tai sellainen last€nhoitajm tutkinto, jonka Koska päivähoidon kasvatustavoitteiden saa-
1357: suorittaminen on edellytyksenä henkilön. me.r~.: vuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää, että päivä-
1358: kitsemiselle lastenhoitajana lääkintöhallituksen hoidon tehtävissä toimii riittävästi ja riittävän
1359: sairaanhoitotoimen harjoittajista pitämään luet- koulutuksen omaavaa henkilökuntaa, sosiaali- ja
1360: teloon. Sosiaalihallitus ei ole toistai,seksi mitään terveysministeriö tulee lasten päivähoidon jär-
1361: tällaista tutkintoa hyväksynyt. Parhaillaan kui- jestämistä koskevaa valtakunnallista suunni-
1362: tenkin suunnitellaan päiväkotien hoidosta ja telmaa hyväksyessään kiinnittämään huomiota
1363: kasvatuksesta vastaaville henkilöille yhtenäistä, lasten hoitoon ja kasvatukseen osallistuvan hen-
1364: vähintään nykyisen lastentarhanopettajakoulu- kilökunnan laatuun ja määrääln. Mikäli tällöin
1365: tuksen tasoista, 0-6 vuotiaiden hoitoon ja koulutetun henkilökunnan puutteen katsotaan
1366: kasvatukseen tähtäävää koulutusta. Samanaikai- muodostavan esteen päivähoidon toteuttami-
1367: sesti opetusministeriö on voimUJkkaasti laajen- selle, ministeriö tulee harkitsemaan nykyistoo
1368: tanut lastentarhanopettajien koulutusta. Viiden poikkeuskoulutusmahdollisuuksien laajenta-
1369: lastentarhaseminaarin lisäksi koulutusta anne- mista.
1370: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1975.
1371:
1372: Ministeri Reino Karpola.
1373: N:o 2 3
1374:
1375:
1376:
1377:
1378: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1379:
1380: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utom har för kandidater i de huma.nistiska
1381: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vetooskaperna och barnavårdare anordnats
1382: av den 5 februari 1975 tili vederbörande med- snabbutbildning omfattande ett år. Utbild-
1383: lem av statsrådet översänt avskrift av följande ningen har utvidgats och kommer ytterligare
1384: av riksdagsman Lauri Impiö m. H. ställda skrift- att utvidgas så, att antalet årligen utdimitterade
1385: liga s.pörsmål nr 2: barnträdgårdslärare under de närmaste åren
1386: uppgår till omkring 1 200, vi1ket motsvarar den
1387: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- antalsmässiga ökniillgen av behovet inom dag-
1388: t·agit eller ämnar Regeringen vidtaga för vården. På grundvalen av det ovanstående är
1389: att av till yvkesutbildning hänförlig det uppenbart, att bristen på utbildad personai
1390: barndagvårdarutbildning, som meddelas inom de närmaste åren kommer att bli avhjälpt
1391: vid vissa folkhögskolor, göra i 7 § 2) och att daghemmen snart kommer att ha för
1392: förordnilflgen om barndagvård avsedd uppgiten tillräckligt väl utbildad personal.
1393: annoo, av ·socialstyrelsen godkänd exa- Såsom uubildning viiken ger rätt ,tili inom
1394: men?" den ledda familjedagvården utgående högre av-
1395: löning har sodalstyrelsen godkänt vid Keski-
1396: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Pohjanmaan opisto, Portaanpään kristillinen
1397: anföra följande: kansanopisto, Salon seudun evookelinen kansan-
1398: Enligt 7 § 1 mom. 2 punkten förordningen opisto och Ylitornion kristillinen kansanopisto
1399: om barndagvård (239/73) fordras av person i benämnda fo1khögsko1or anordnad åtta månader
1400: andra barnavårds- och uppfostr.ingsuppgifter vid lång barndagvårdarkurs. PersOillet som erhållit
1401: daghem än uppgift som föreståi!ldare för dag- denna utlhildning har även verkat som dag-
1402: hem eller ledare av familjedagvård barnträd- hemsbiträden vid daghem. Då särskild utbild-
1403: gårdslärar-, socialpedagog- eller annan för upp- ning för daghemsbiträden som bäst planeras,
1404: giften lämplig, av socialstyrelsen godkänd exa- är det uppenbart, att såsom utbildningsplatser
1405: men eller sådan barnavårdarexamen, som är i detta sammanhang kommer att kuillna använ-
1406: förutsättning för införande såsom barnavårdare das olika folkhögskolor.
1407: i mediciillalstyrelsens förteckning över personer, Emedan det för uppnående av dagvårdens
1408: sysselsatta inom sjukvårdsväsendet. T.illsvidare uppfostringsmål är av största vikt, att dag-
1409: har socialstyrelsen inte godkänt någon sådan vårdsuppgifterna handhas av en tillräckligt om-
1410: examen. Som bäst planeras emellertid för per- fattande och rtillräckligt väl utbildad personal,
1411: soner, vilka ansvarar för barnavård och upp- kommer sodal- och hälsovårdsministeriet vid
1412: fostran vid daghem, en till vården och upp- godkännandet av riksplanoo för ordnandet av
1413: fostringoo av 0-6-åringar :syftande enhetlig barndagvården att ägna särskild uppmärksamhet
1414: utbildning på minst samma nivå som utbild- åt den i barnens vård och uppfostran del-
1415: ningen för barnträdgårdslärare. Samtidigt har tagande personalens kvalitet och kvantitet. Om
1416: undervisningsministeriet kraftigt utvidgat den det i detta sammanhang visar sig, att bristen
1417: för barnträdgårdslärarna avsedda utbildningen. på utbildad personai utgör ett hinder för dag-
1418: Förutom vid fem barnträdgårdsseminarier med- vårdens förvel\kligande, kommer ministeriet att
1419: delas sådan utbildning vid Jyväskylä universitet överväga möjligheterna att utvidga den nu-
1420: och Joensuu högskola samt vid lärarutbildnings- val\ande undantagsutbildningen.
1421: enheterna i Nyslott, Kajana och Raumo. Dess-
1422: Helsingfors den 26 februari 197 5.
1423:
1424: Minister Reino Karpola.
1425: 1975 vp.
1426:
1427: Kirj. ksm. n:o 3.
1428:
1429:
1430:
1431:
1432: Impiö ym.: Suomalai!sten ja norjalaisten kuorma-autoilijain saat-
1433: tamisesta samanarvoiseen as.emaan liilkennöitäessä Suomen ja
1434: Norjan teillä.
1435:
1436:
1437: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1438:
1439: Norjalaiset kuorma-autot liikennöivät Poh- vempia polttoaineita ei Norjan eikä Suomen
1440: jois-Suomen maanteillä ilman minkäänlaisia kor- puolella. Käsityksemme mukaan pitäisi norja-
1441: vauksia tienkäytöstä Suomen valtiolle. Norjassa laisten ja suomalaisten autoilijoiden olla saman-
1442: liikkuessaan norjalaiset autoilijat maksavat pi- arvoisia molemmissa valtakunnissa liikennöi~
1443: detyn ajopäiväkirjan km-merkintöjen mukaan täessä.
1444: maantieveroa Norjaan, mutta heidän liikkues- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
1445: saan ulkomailla ovat autot vapaat kaikista jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten es1täm-
1446: maantieveroista niin Norjaan kuin mm. Suo- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1447: meen. Lisäksi ko. autot liikkuessaan Suomessa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1448: käyttävät Suomesta hankkimaansa ns. poltto-
1449: öljyä polttoaineena. Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
1450: Suomalaisten kuorma-autojen ylittäessä Nor- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä saattaakseen
1451: jan rajan, joutuvat autoilijat suorittamaan mm. suomalaiset ja norjalaiset kuorma-autoi•
1452: ajoneuvoyhdistelmistään maantieveroa n. 0,60 lijat samanarvoiseen asemaan lllkennöi-
1453: äyriä/km, eivätkä saa käyttää minkäänlaisia hal- täessä Suomen ja Norjan teillä?
1454: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
1455:
1456: Lauri Impiö. Matti Jaatinen.
1457:
1458:
1459:
1460:
1461: 200/75
1462: 2 1975 vp.
1463:
1464:
1465: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1466:
1467: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- kuun samoiUa tulliasemilla näiden autojen polt-
1468: jelmässä 5 päivältä helmikuuta 1975 on kansan- toainesäiliöissä olleesta ylimääräisestä poltto-
1469: edustaja Lauri Impiö ym. valtiopäiväjärjestyk- aineesta eli siitä mikä on ylittänyt sallitun 200
1470: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittänyt val- litran määrän, valmiste- ym. veroja ja maksuja
1471: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi 58 642 markkaa.
1472: seuraavan kysymyksen: Kuorma-autoliikenteen määrä Suomen ja Nor-
1473: jan maarajaUa v. 1974 on ollut jokseenkin sa-
1474: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on maa suuruusluokkaa molempien maiden osalta.
1475: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä saattaakseen Norjalaisia autoja on ajanut yli rajan 8 936 ja
1476: suomalaiset ja norjalaiset kuorma-autoi- suomalaisia 7 351. Näihin lukuihin sisältyvät
1477: lijat samanarvoiseen asemaan liikennöi- sekä lähteneet että saapuneet autot.
1478: täessä Suomen ja Norjan teillä?" Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Norja
1479: on nyttemmin, eli 13. 12. 1974 Neuvostoliiton
1480: Koska kysymyksessä oleva asia kuuluu toimi- kanssa tekemässään kansainvälistä autoliiken-
1481: valtaani, esitän vastauksena siihen kunnioitta- nettä koskevassa sopimuksessa vapauttanut toi-
1482: vasti seuraavaa: sen sopijapuolen ajoneuvot Norjassa teiden
1483: Hallitus on pyrkinyt saattamaan moottori- käyttöön, moottoriajoneuvon käyttöön ja omis-
1484: ajoneuvoliikenteeseen kohdistuvan verotuksen tukseen ja liikenteestä saadusta tulosta mene-
1485: saman arvoiseksi eri maiden välillä siten, että vi:stä veroista ja maksuista.
1486: Suomi on solminut kaksipuolisia liikennettä ja Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1974 val-
1487: siihen kohdistuvaa verotusta koskevia sopimuk- t.iopäivHlä kuorma., linja- ja eri:koisautojen ak-
1488: sia useimpien Euroopan maiden kanssa. Saman- seli- ja telipainojen korotussuunnitelmiin liitty-
1489: arvoisuus on yleensä tnteutettu siten, että mo- vän hallituksen es~tyksen moottoriajoneuvo-
1490: lemmat sopiiapuolet ovat luopuneet vastavuo- verosta annetun lain muuttamisesta (n:o 124/
1491: roisesti kantamasta toisen sopijapuolen alueeJla 1974 vp.). Tämän esityksen perusteluissa halli-
1492: rekisteröidystä ajoneuvosta kannettavia veroja tus on ilmoittanut, että sen tarkoituksena on
1493: ja maksuja. mahdollisimman pian selvittää edellytykset siir-
1494: Valtiovarainministeriö on yhdessä liikenne- tymiselle suoriteperusteiseen verotukseen, jol-
1495: ministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa käy- lainen on toteutettu esim. Ruotsissa vuoden
1496: nyt useita neuvotteluja myöskin Norjan viran- 197 4 alusta lukien kilometriverotuksen muo-
1497: omaisten kanssa molemminpuolisen verovapau- dossa. Selvityksen valmistuttua hallitus on lu-
1498: den aikaansaamis·eksi. Asiassa on epävirallisesti vannut antaa viipymättä eduskunnalle esityksen
1499: käännytty myöskin kansainvälisten järjestöjen moottoriajoneuvoverotuksen kokonaisuudistuk-
1500: puoleen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Nor- sesta, joka perustuu kustannusvastaavuuteen ja
1501: jalla ei ole ollut lai.ll'kaan tarkoituskaan luopua jossa vero suoritetaan suoriteperusteen mu-
1502: alueperiaatteen mukaisesta kilometriveron kan- kaan. Eduskunnan hyväksyttyä muuttamatto-
1503: tamisesta suomalaisilta autoilta siitä huolimatta, mana esityksen siihen sisältyvä laki on vahvis-
1504: että norjalaisilta autoilta ei kanneta Suomessa tettu 20. 12. 1974 ja tullut voimaan 1. 1. 1975.
1505: vastaavia veroja. Valtiovarainministeriössä on parhaillaan valmis-
1506: Kilometrivero maksetaan vahvistetun taulu- teilla toimikunnan asettaminen, jonka tehtävänä
1507: kon mukaan ja sen kantavat Suomen ja Norjan olisi laatia ehdotus moottoriajoneuvoverotuksen
1508: kanssa sovitun rajatulliyhteistyön mukaisesti kokonaisuudistukseksi. Tämän yhteydessä on
1509: sekä norjalaiset että suomalaiset tulliasemat. tarkoitus järjestää myöskin kansainvälinen lii-
1510: Vuoden 1974 aikana näillä tulliasemilla on kan- kenne siHä tavoin etteivät suomalaiset autoilijat
1511: nettu Norjan lukuun kyseistä kilometrimaksua joudu huonompaan asemaan ulkomailla liiken-
1512: yhteensä 479 862 markkaa. Vastaavasti on nor- nöidessään kuin vastaavasta maasta Suomessa
1513: jalaisilta kuorma-autoilta kannettu Suomen lu- IHkennöivät moottoriajoneuvot.
1514: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1975.
1515:
1516: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
1517: N:o 3 3
1518:
1519:
1520: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1521:
1522: I en tili Eder, Herr Talman, rikstad skrivel- den del bränsle som överstiger den tillåtna
1523: se av den 5 februari 1975, har riksdagsman mängden 200 liter.
1524: Lauri Impiö m. fl., hänvisande tili 37 § 1 mom. De båda ländernas andelar av lastbilstrafiken
1525: rilksdagsordningen, ställt föijande spörsmåi till vid den norsk-finska landgränsen har under år
1526: vederbörande medlem av statsrådet: 1974 varit nästan lika stora, i och med att
1527: 8 936 norska och 7 351 finska bilar har kört
1528: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- över gränsen. Dessa siffror inkluderar både av-
1529: tagit eller ämnar Regeringen vidtaga för resande och ankommande bilar.
1530: att göra norska och finska Iastbilstrafik- I detta sammanhang är det skäl att konsta-
1531: idkare likvärdiga vid trafikering av tera att Norge numera, i ett avtal rörande in-
1532: finska och norska vägar?" ternationell biltrafik som ingicks med Sovjet-
1533: unionen den 13. 12. 1974, befriat den andra
1534: Då saken i fråga hör till mitt verksamhets- avtarspartens fordon i Norge från skatter och
1535: område i finansmin.isteriet får jag vördsamt så- avgifter som föranletts av användning av vägar,
1536: som svar på detta spötsmål anföra föijande: användning och innehav av motorfordon och
1537: Regeringen har strävat tili att göra beskatt- trafi:k i allmänhet.
1538: ningen av motorfordon Hkvärdig i oiika Iänder Vid 1974 års riksdag har dksdagen godkänt
1539: genom att Finland slutit bhlaterala avtal röran- regeringens proposition med förslag till ändring
1540: de trafiken och beskattningen av denna med de av Iagen om skatt på motorfordon (nr 124/
1541: flesta europeiska Iänder. Likvärdigheten har i 1974 rd.), viiken ansluter sig till pianerna på
1542: allmänhet förverkligats så, att båda avtals- att höja axel- och chassivikter för lastbilar,
1543: parterna ömsesirugt har avstått från att upp- bussar och specialbilar. I motiveringen tili den-
1544: bära skatter och avgifter för fordon registrera- na proposition har regeringen meddelat, artt den
1545: de på den andra avtalspartens territorium. har för avsikt att snarast möjligt utreda för-
1546: Finansministeriet har i samråd med trafik- utsättningarna för övergång tili beskattning på
1547: ministeriet och utdkesministeriet upprepade prestationsbas. En dylik beskattning tillämpas
1548: gånger underhandlat också med de norska myn- t.ex. i Sverige från och med början av 1974,
1549: digheterna om ömsesirug skattefrihet. Inoffi- i form av en kilometerbeskattning. Sedan ut-
1550: cielh har man i frågan också vänt sig ti>ll inter- redningen blivit färdig har regeringen lovat att
1551: nationella organisationer. Men nu verkar det ofördröjligen tili riksdagen avlåta en proposi-
1552: som om Norge inte alls haft för avsikt att av- tion med en helhetsreform av beskattningen av
1553: stå från att enligt terdtorialprincipen uppbära motorfordon, viiken baserar sig på kostnads-
1554: ki.lometerskatt av finska bilar, trots att man motsvarighet, och där skatten erläggs på presta-
1555: i: Finland inte uppbär motsvarande skatt av tionsbas. Sedan riksdagen godkänt proposi-
1556: norska bilar. tionen i oförändrad form har den lag som in-
1557: Kilometerskatt erläggs enligt en fastställd gick i den fastställts den 20. 12. 1974, och
1558: tabe11, och den uppbärs både av norska och trätt i kraft den 1. 1. 1975. Vid finansministe-
1559: finska tullstationer i e.nlighet med den överens- riet håller man som bäst på att tillsätta en
1560: ikommelse om gränstullsamarbete som ingåtts kommitte, vars uppgift blir att utarbeta ett
1561: mellan Finland och Norge. I kilometeravgift förslag tili helhetsreform av beskattningen av
1562: av detta slag har under år 1974 vid dessa tull- motorfordon. I detta sammanhang har man för
1563: stationer för Norges räkning uppburits sam- avsikt att ordna också den internationella tra-
1564: manlagt 479 862 mark. På motsvarande sätt fiken så, att finska bilister inte blir i en sämre
1565: har vid samma tullstationer av norska Iastbilar ställning då de trafikerar utomlands, än då mo-
1566: för Finlands räkning uppburits 58 642 mark i torfordon från motsvarande land trafikerar i
1567: acciser, skatter och avgifter för överlopps- Finland.
1568: bränsle i dessa bilars bränsiebehållare, ellet för
1569: Helsingfors den 10 mars 1975.
1570:
1571: Finansminister Johannes Virolainen.
1572: 1975 vp.
1573:
1574: Kirj. ksm. n:o 4.
1575:
1576:
1577:
1578:
1579: Sinisalo ym.: Poliittisesta syrjinnästä oppilaitoksissa.
1580:
1581:
1582: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1583:
1584: Viime aikoina on useassa eri yhteydessä jou- eivät missään tapauksessa vastaa demokraatti-
1585: duttu kiinnittämään huomiota maamme korkea- suuden vaatimusta. Tampereen yliopiston hal-
1586: kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan poliit- lintovirasto rajoittaa päätöksessään ja sen pe-
1587: tiseen syrjintään ja poliittisella perusteella ta- rusteluissa mahdollisuuden esiintyä ja esittää
1588: pahtuvaan opiskelijoiden ja muiden oppilaitos- mielipiteitään korkeakoulun tiloissa vain yksit-
1589: yhteisössä toimivien henkilöryhmien toiminta- täisiin tilaisuuksiin ja esittää, ettei "yliopistossa
1590: oikeuksien kaventamiseen. Tällaisen demokra- voida sallia ulkopuolisten järjestävän laajoja tai
1591: tianvastaisen toiminnan lisääntymisestä on jäl- laajahkoja luento- tai esitelmäsarjoja tai muita
1592: leen havaittavissa vakavia merkkejä. sellaisia". Tässä tapauksessa myös yliopiston
1593: Sosialistinen Opiskelijaliitto on päättänyt jär- opiskelijat on luettu "ulkopuolisten" piiriin,
1594: jestää maamme sosialistisen opiskelijaliikkeen vaikka päin vastoin tulisi opiskelijoiden toi-
1595: 70-vuotisjuhlan merkeissä eri korkerukouluissa mintaa kaikinpuolisesti edistää ja turvata heille
1596: ja oppilaitoksissa laajan eri tieteenaloja käsittä- korkeakouluyhteisön jäseninä rajoittamattomat
1597: vän luentosarjan otsikolla "Marxismi-leninismi toimintamahdollisuudet myös korkeakoulujen
1598: ja tiede". Kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi tiloissa. Tampereen yliopiston rehtori on asias-
1599: luennoitsijoiksi on kutsuttu tiedemiehiä Neu- ta käydyissä keskusteluissa viitannut myös joi-
1600: vostoliitosta ja muista sosialistisista maista. hinkin opetusministeriön ohjeisiin korkeakoulu-
1601: Luentosarjan tarkoituksena on esittää eri tie- jen tilojen käytöstä perusteena tilojen käytön
1602: teenaloilla marxilais-leniniläinen näkemys tie- kieltämiseen tässä tapauksessa.
1603: teenalan ajankohtaisista ongelmista ja esitellä Sosialistisen Opiskelijaliiton luentosarjan es-
1604: sosialististen maiden tieteen saavutuksia. On tämisyritykset ovat vakava hyökkäys kaikkien
1605: tunnettua, että opetuksessa on juuri sosialistis- opiskelijoiden toimintaoikeuksia vastaan ja ra-
1606: ten maiden tieteen saavutusten esittelyssä suu- joittavat vapaata kansalaistoimintaa, sananva-
1607: ria puutteellisuuksia, jotka on osoitettu muun pautta ja opiskelijoiden oikeutta käydä tieteel-
1608: muassa Sosialistisen Opiskelijaliiton julkaise- listä keskustelua. Muun muassa Tampereen
1609: massa "Mustassa kirjassa", joka on saatettu yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on yksi-
1610: opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön tie- mielisessä kannanotossaan tuominnut tilojen
1611: toon. kieltämisen.
1612: Eräiden korkeakoulujen johto on nyt yrittä-
1613: nyt estää mainitun Sosialistisen Opiskelijaliiton Tilojen kieltäminen on nähtävä hyökkäyk-
1614: luentosarjan järjestämisen korkeakoulujen ti- senä myös sosialististen maiden tieteen saavu-
1615: loissa. Tampereen yliopiston hallintovirasto ja tusten esittämistä vastaan ja poliittisena syrjin-
1616: Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori ovat tänä. Tilanne vaatii pikaista korjaamista ja
1617: evänneet korkeakoulujen tilojen käytön luento- mainitun luentosarjan järjestämisen turvaamista
1618: sarjan pitämiseksi. Oulun yliopistossa on yri- korkeakoulujen tiloissa.
1619: tetty huomattavasti vaikeuttaa luentosarjan ti- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
1620: laisuuksien järjestämistä. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
1621: Muun muassa Tampereen yliopiston johto neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1622: on esittänyt tilojen eväämiselle perusteita, jotka seuraavan kysymyksen:
1623: 208/75
1624: 2 1975 vp.
1625:
1626: Onko Hallitus tietoinen, että maam- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei·
1627: me korkeakouluissa ja oppilaitoksissa siin poliittisen syrjinnän lopettamiseksi,
1628: tapahtuu poliittista syrjintää ja että opiskelijoiden toimintaoikeuksien tur.
1629: opiskelijoita ja heidän järjestöjään kiel- vaamiseksi korkeakouluissa ja oppilai·
1630: letään käyttämästä oppilaitosten tiloja toksissa ja mahdollistaakseen monipuo-
1631: tieteelliseen keskusteluun ja sosialistis- lisen tiedon levittämisen sekä myös so-
1632: ten maiden tieteen saavutusten esitte- ,sialististen maiden tieteellisten saavutus·
1633: lyyn, ja ten esittelemisen?
1634: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
1635:
1636: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
1637: Heimo Rekonen. Pentti Liedes.
1638: N:o 4 3
1639:
1640:
1641:
1642:
1643: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1644:
1645: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa järjestön anomukseen saada käyttää yliopiston
1646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiloja marxilaisen tieteellisen kirjallisuuden
1647: olette kirjeellänne 5 päivältä helmikuuta 1975 myyntinäyttelyyn. Yliopiston mukaan yliopis-
1648: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- ton käytössä olevat tilat ovat riittämättömät
1649: nen vastattavaksi kansanedustaja Sinisalon ym. sen päätehtävien opetuksen ja tutkimuksen suo-
1650: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 4: rittamiseen, jonka vuoksi yliopistossa ei voida
1651: sallia ulkopuolisten järjestävän laajoja tai laa-
1652: "Onko Hallitus tietoinen, että maam- jahkoja luento- tai esitelmäsarjoja tai muita
1653: me korkeakouluissa ja oppilaitoksissa vastaavia tilaisuuksia. Yliopisto toteaa edelleen,
1654: tapahtuu poliittista syrjintää ja että että tilojen luovuttamisessa on noudatettava
1655: opiskelijoita ja heidän järjestöjään kiel- tasapuolisuutta erilaisia poliittisia, aatteellisia
1656: letään käyttämästä oppilaitosten tiloja tai maailmankatsomuksellisia näkemyksiä edus-
1657: tieteelliseen keskusteluun ja sosialistis- taviin ryhmittymiin nähden.
1658: ten maiden tieteen 'saavutusten esitte- Oulun yliopisto toteaa asian johdosta anta-
1659: lyyn, ja massaan selvityksessä muun muassa, että luen-
1660: aikooko Harlitus ryhtyä toimenpitei- tosarjojen pitäminen ja muun opetuksen anta-
1661: siin poliittisen syrjinnän lopettamiseksi, minen on yliopistolle ja sen palkkaamalle hen-
1662: opiskelijoiden toimintaoikeuksien tur- kilökunnalle tai kutsumille vierailijoille kuu-
1663: vaamiseksi korkeakouluissa ja oppilai- luva tehtävä, joka toteutetaan yliopiston hal-
1664: toksissa ja mahdollistaakseen monipuo- lintokollegion vahvistamien opetusohjelmien
1665: lisen tiedon levittämisen 'sekä myös so- puitteissa tai muutoin asianmukaisessa järjes-
1666: sialististen maiden tieteellisten saavutus- tyksessä hyväksytyllä tavalla. Kenelläkään yli-
1667: ten esittelemisen?" opiston virallisen hallinnon ulkopuolisella ei
1668: ole oikeutta järjestää yliopistossa "kilpailevaa"
1669: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- opetusta, jollaisesta nyt puheena olevassa ta-
1670: taen seuraavaa: pauksessa on kysymys. Oulun yliopisto on
1671: Kysymyksen perusteluissa viitataan Tampe- käytännössä luovuttanut tilojaan kaikkien lail-
1672: reen yliopiston, Oulun yliopiston ja Helsingin listen, myös poliittisten, järjestöjen käyttöön.
1673: kauppakorkeakoulun tekemiin päätöksiin, jotka Koska kuitenkin ulkopuolinen kysyntä on suur-
1674: koskevat niiden tilojen luovuttamista Sosialisti- ta ja yliopiston tilat rajoitetut, ei kaikkiin tilo-
1675: sen opiskelijaliiton käyttöön Sosialistisen opis- jen käyttöä koskeviin anomuksiin voida suos-
1676: kelijaliikkeen 70-vuotisjuhlan merkeissä järjes- tua. Kysymyksessä mainitun Sosialistisen opi,s-
1677: tämiä luentosarjoja varten. kelijaliiton käyttöön on luvattu yliopiston suuri
1678: Tampereen yliopiston asian johdosta anta- luentosali sen vapaana ollessa.
1679: masta selvityksestä ilmenee, että Tampereen Edelleen Oulun yliopisto toteaa, että yliopis-
1680: yliopiston Marxilaiset Ryhmät ry. taikka sen tossa tunnetaan hyvin sosialististen maiden tie-
1681: aineryhmät ovat tammi- ja helmikuussa 1975 teen taso, joka monilla aloilla edustaa ehdo-
1682: tehneet yliopiston hallintovirastolle kaikkiaan tonta huippua. Siksi yliopisto onkin kaikin
1683: 12 anomusta, jotka koskevat yliopiston tilojen tavoin pyrkinyt edistämään tiedemiesvierailuja
1684: luovuttamista edellä mainittujen luentosarjojen ym. tieteellistä yhteistyötä niiden kanssa.
1685: pitämiseen. Näistä anomuksista on hyväksytty Helsingin kauppakorkeakoulun antamassa sel-
1686: yksi, Sosialistisen opiskelijaliiton juhlavuoden vityksessä todetaan, että korkeakoulussa nouda-
1687: selostustilaisuutta koskeva anomus. Lisäksi on tetaan sen hallintoelinten vahvistamaa opetus-
1688: suostuttu Tampereen seudun työväen ,sivistys- ohjelmaa, jonka edellyttämää opetusta voivat
1689: 4 1975 vp.
1690:
1691: antaa vain sen hallintoelinten tähän tehtävään kuuluvana sosialististen maiden taloutta käsit-
1692: määräämät henkilöt. Koska nyt kysymyksessä televä pitkähkö luentosarja ja vastaavasta ai-
1693: oleva Sosialististen Taloustieteiden Opiskelijat heesta vierailuluentoja viime syyslukukaudella.
1694: ry:n luentosarja olisi korkeakoulun oman ope- Hallitus on tietoinen siitä, että korkeakou-
1695: tuksen kanssa "kilpailevaa" opetusta, ei tähän lujen tilojen luovuttamista muuhun kuin nii-
1696: tarkoitukseen ole katsottu voitavan myöntää den oman opetuksen tai tutkimuksen käyttöön
1697: korkeakoulun tiloja. Mikäli ehdotetun luontei- koskeva käytäntö ei ole yhtenäinen ja että
1698: nen luentosarja toivotaan toteutettavaksi, se on asiaa koskevat säännökset ovat puutteelliset.
1699: sisällytettävä korkeakoulun opetusohjelmaan. Myös valtiontilintarkastajat ovat kertomukses-
1700: Helsingin kauppakorkeakoulu teki edellä mai- saan vuodelta 1971 esittäneet kantanaan, että
1701: nitulle opiskelijayhdistykselle kuitenkin ehdo- opetusmnisteriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin
1702: tuksen, jonka mukaan se olisi saanut mahdolli- nykyistä yksityiskohtaisempien ja yhdenmukai-
1703: suuden 1-2 esitelmää käsittävän tilaisuuden sempien tilojen vuokraustoimintaa koskevien
1704: järjestämiseen, jota ehdotusta yhdistys ei ilmei- ohjeiden antamiseksi. Korkeakoulujen osalta
1705: sesti halunnut käyttää hyväkseen. opetusministeriössä on tehty asiaa koskeva sel-
1706: Helsingin kauppakorkeakoulu toteaa myös, vitys, jonka perusteella on valmisteilla yleis-
1707: että sen taholta on johdonmukaisesti suhtau- ohjeet korkeakoulujen tilojen luovuttamisesta
1708: duttu erityisen myönteisesti yhteistyöhön so- muuhun kuin varsinaiseen korkeakoulutoimin-
1709: sialististen maiden kanssa. Tästä ovat todistee- taan. Koska korkeakoulujen tilojen käyttöön
1710: na lukuisat, myös pitempiaikaiset luennoitsija- luovuttamista koskeva päätöksenteko on kui-
1711: vieraat ja lisääntynyt yhteistyö sosialististen tenkin korkeakoulujen sisäinen asia, ei valtio-
1712: maiden erityisesti Neuvostoliiton vastaavien neuvostolla ole mahdollisuutta puuttua yksittäi-
1713: laitosten kanssa. Muun muassa kevätlukukau- siin tapauksiin.
1714: della 1974 pidettiin korkeakoulun opetukseen
1715: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
1716:
1717: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
1718: N:o 4 5
1719:
1720:
1721:
1722:
1723: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1724:
1725: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen bileumsår som Förbundet för socialistiska stu-
1726: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- derande begår. Dessutom har samtycke getts
1727: velse av den 5 februari 1975 tili vederbörande tili en ansökan från en bildningsorganisation
1728: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- för arbetare i Tammerforsnejden om att få an-
1729: jande av riksdagsman Sinisalo m. fl. ställda vända utrymmen inom universitetet för en för-
1730: spörsmål nr 4: säljningsutställning av marxistisk vetenskaplig
1731: litteratur. Från universitetets sida uppges att
1732: "Är Regeringen medveten om att det de utrymmen som universitetet förfogar över
1733: i landets högskolor och läroinrättningar är otillräckliga för dess huvuduppgifter, dv:s.
1734: förekommer politisk diskriminering, och undervisning och forskning. Fördenskull är
1735: att studerandena och deras organisatio- det inte möjligt att tillåta utomstående att
1736: ner förbjuds att använda utrymmen i inom universitetet anordna omfattande föreläs-
1737: läroinrättningarna för vetenskaplig dis- ningsserier eller andra motsvarande evenemang.
1738: kussion och för presentation av veten- Universitetet konstaterar dessutom att vid upp-
1739: skapens vinningar i de socialistiska län- låtande av utrymmen är det nödvändigt att för-
1740: derna, och fara opartiskt gentemot grupperingar som före-
1741: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder träder olika politiska och ideella uppfattningar
1742: för att göra slut på denna politiska och olika världsåskådningar.
1743: diskriminering, för att säkerställa stu, Uleåborgs universitet konstaterar i sin ut-
1744: derandenas rättigheter tili aktivitet vid redning i saken bl. a. att det ankommer på
1745: högskolor och läroinrättningar samt universitetet och dess personai eller på de gäs-
1746: möjliggöra spridning av mångsidigt ve- ter som universitetet inbjudit att hålla föreläs-
1747: tande och presentation av de socialistis- ningsserier och ge annan undervisning. Denna
1748: ka ländernas vetenskapliga vinningar?" uppgift fullgörs inom ramen för de undervis-
1749: ningsprogram som universitetets förvaltnings-
1750: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kollegium har fastställt eller eljest på det sätt
1751: samt anföra följande: som har fastställts i behörig ordning. Ingen
1752: I spörsmålets motivering hänvisas tili de be- som står utanför universitetets officiella för-
1753: slut som har fattats vid Tammerfors universi- valtning har rätt att inom universitetet
1754: tet, Uleåborgs universitet och Helsingfors han- ordna "konkurrerande" undervisning av den
1755: delshögskola och berör ställandet av utrymmen art som det är fråga om i förevarande fall.
1756: vid dessa högskolor tili förfogande för Förbun- Uleåborgs universitet har de facto ställt ut-
1757: det för socialistiska studerande i Finland med rymmen tili förfogande för alla lagliga organi-
1758: tanke på föreläsningsserier ,som förbundet hade sationer, också för politiska sådana. Efterfrå-
1759: velat anordna i tecknet av den socialistiska gan på utrymmen från utomståendes sida är
1760: studentrörelsens 70-årsjubileum. emellertid stor och universitetets utrymmen är
1761: Av den utredning Tammerfors universitet begränsade. Därför är det omöjligt att bifalla
1762: avgett i saken framgår att föreningen Tampe- alla ansökningar om att få disponera dessa ut-
1763: reen yliopiston Marxilaiset Ryhmät r.y. eller rymmen. Det i spörsmålet nämnda Förbundet
1764: dess ämnesgrupper under januari och februari för socialistiska studerande har fått löfte om
1765: 1975 har riktat sammanlagt 12 ansökningar tili att förfoga över universitetets stora auditorium
1766: förvaltningsämbetet vid universitetet om upp- när det är ledigt.
1767: ~åtande av utrymmen inom universitetet för Uleåborgs universitet påpekar ytterligare, att
1768: nämnda föreläsningsserier. Av dessa ansök- man inom universitetet väl känner de socialis-
1769: ningar godkändes en, som gällde ett evene- tiska ländernas vetenskapliga nivå, som på
1770: mang, avsett att ge en redogörelse för det ju- många områden representerar den absoluta
1771: 208/75
1772: 6 1975 vp.
1773:
1774: höjdpunkten. Universitetet har därför på allt de socialistiska länderna. Detta bevisas av tal-
1775: sätt bemödat sig om att främja besök av veten- rika, t. o. m. långvariga besök av gästföreläsare,
1776: skapsmän från dessa Iänder och annat veten- och av ett ökat samarbete med motsvarande
1777: skapligt samarbete med dem. institutioner i de socialistiska länderna, spe-
1778: I en utredning från Helsingfors handelshög- ciellt i Sovjetunionen. Bl. a. hölls vårterminen
1779: skola konstateras att man inom högskolan föl- 1974 inom ramen för undervisningen vid hög-
1780: jer det undervisningsprogram som har fast- skolan en längre serie föreläsningar om ekono-
1781: ställts av högskolans förvaltningsorgan. Den min i de socialistiska länderna, och gästföreläs-
1782: undervisning som programmet förutsätter kan ningar i motsvarande ämne hölls under senaste
1783: meddelas enbart av dem som högskolans för- hösttermin.
1784: valtningsorgan har förordnat att handha denna Regeringen är medveten om att praxis i
1785: uppgift. Emedan den föreläsningsserie som här fråga om upplåtande av utrymmen vid hög-
1786: avses och som skulle ha anordnats av för- skolorna för annat bruk än högskolornas egen
1787: eningen Sosialististen Taloustieteiden Opiskeli- ooderv1sning och forskning inte är enhetlig och
1788: jat r.y. skulle ha utgjort undervisning som att stadgandena om saken är ofullständiga.
1789: skulle ha "konkurrerat" med högskolans egen Också statsrevisorerna har i sin berättelse för
1790: undervisning, har man ansett, att högskolans år 1971 såsom sin uppfattning anfört att un-
1791: utrymmen inte kan ställas tili förfogande för dervisningsministeriet borde vidtaga åtgärder i
1792: detta ändamål. Om det anses att en föreläs- syfte att utfärda mera detaljerade och mera
1793: ningsserie av den art som har föreslagits skall enhetliga anvisningar för uthyrning av dylika
1794: hållas, bör den innefattas i högskolans under- utrymmen. I fråga om högskolorna har en ut-
1795: visningsprogram. Helsingfors handelshögskola redning i saken gjorts inom undervisningsminis-
1796: föreslog dock för den ovan nämnda student- teriet. På grundval av utredningen bereds som
1797: föreningen att denna skulle få en möjlighet att bäst allmänna direktiv för upplåtande av ut-
1798: ordna ett tillfälle med 1-2 föredrag. För- rymmen vid högskolorna för andra ändamål än
1799: eningen önskade dock uppenbarligen inte ta högskolornas egentliga verksamhet. Besluten
1800: fasta på förslaget. om upplåtande av utrymmen vid högskolorna
1801: Helsingfors handelshögskola konstaterar ock- är dock en intern angelägenhet inom högsko-
1802: så att man från dess sida konsekvent har för- lorna, och statsrådet har därför inte möjlighet
1803: hållit sig mycket positivt tili ett samarbete med att ingripa i enskilda fall.
1804: Helsingfors den 13 mars 197 5.
1805:
1806: UnderviSI11ingsminister Ulf Sundqvist.
1807: 1975 vp.
1808:
1809: Kirj. ksm. n:o 5.
1810:
1811:
1812:
1813:
1814: Laine ym.: Ammattikurssikeskusten ja ammattikurssien majoitus-
1815: ja asuntotiloista.
1816:
1817:
1818: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1819:
1820: Työllisyyttä edistävää ammattikurssitoimin- neliö. Henkilökohtaiset tavarat on saatava mah-
1821: taa järjestävien kurssikeskusten ja laitosten op- tumaan yhteen pieneen komeroon. Parakki-
1822: pilaiden puutteellisiin asunto-olosuhteisiin on mainen asuntola on varsin kevytrakenteinen,
1823: kiinnitetty· huomiota useissa eri yhteyksissä. väliseinissä ei ole minkäänlaista äänieristystä,
1824: Tilanne ei ole korjaantunut, vaan jatkuvasti huoneiden ovet ovat alaosastaan avoimet.
1825: saapuu tietoja mm. ammattikurssikeskusten Opiskelua ja lepoa varten välttämätön hiljai-
1826: asuntotilanteen epätyydyttävästä tilasta. Näin suus on harvinaista kuudentoista hengen yh-
1827: siitä huolimatta, että työllisyyttä edistävää am- teisössä. Uusia asuntoloita rakennettaessa olisi
1828: mattikurssitoimintaa koskevien säädösten mu- solukokoa pienennettävä puoleen. Asuntolan
1829: kaan itse ammattikurssin järjestämisen ehtoi- epäviihtyvyyttä korostaa se, että järjestyssään-
1830: hin ja edellytyksiin liittyy oppilaiden majoitus- töjen mukaan seiniin ei saa kiinnittää kuvia
1831: tilojen tyydyttävä järjestäminen. ja kalusteiden järjestystä ei ole lupa muuttaa.
1832: Eräänä esimerkkinä asunto-olojen epätyydyt- Kuitenkin huoneen pitäisi olla useiden kuu-
1833: tävästä järjestelystä mainittakoon Teuvan am- kausien ajan asukkaidensa kotina.
1834: matillisen kurssikeskuksen asuntotilanne, jon- Vanhan matkustajakodin 22 asuinpaikasta
1835: ka johdosta kurssikeskuksen oppilaskunta on osa on talviasuttaviksi kelpaamattomia. Esim.
1836: jättänyt ammattikasvatushallitukselle valituk- viime joulukuussa koko asuntolassa laski läm-
1837: sen. Oppilaskunnan suoritettua oppilaiden pötila seitsemään asteeseen pattereihin pääs-
1838: asunto-oloja koskevan kyselyn lähes 70 % vas- seen ilman takia. Vasta useiden päivien ku-
1839: taajista valitti asuntoja koskevista puutteista luttua vika korjattiin. Talonmiehen tehtävien
1840: ja epäkohdista. Oppilaskunnan laatimasta asun- hoito on järjestämättä. Siivous järjestetään
1841: to-oloja koskevasta selonteosta ilmenee mm. enintään kerran viikossa. Ammattikasvatushal-
1842: seuraavaa: litukselle on tehty asuntolan siivousta koske-
1843: Teuvan ammatillisen kurssikeskuksen käy- va kantelu noin kaksi vuotta sitten, mutta
1844: tössä on kaksi asuntolaa. Ns. uudessa asun- pysyvää parannusta ei ole saatu aikaan. Vii-
1845: tolassa on 48 vuodepaikkaa ja entisessä mat- dentoista asukkaan - miehiä ja naisia -
1846: kustajakodissa asuu 15 kurssilaista. Loput n. käytettävänä on vain yksi suihku ja wc. Sau-
1847: sadasta oppilaasta on sijoitettu eri puolille naa ja pyykinpesumahdollisuutta ei ole.
1848: Teuvaa eri kokoisiin ja tasoisiin asuntoihin. Huonekaluverstaan vintillä asuu seitsemäs-
1849: Yhdeksän henkilöä asuu erään huonekaluvers- sä huoneessa yhdeksän kurssilaista. Tilaa on
1850: taan vintillä asuntolassa, jonka palotarkastaja riittävästi ja siivous on järjestetty tyydyttä-
1851: on määrännyt asumiskieltoon. Tiettävästi ei vällä tavalla. Vuotava katto, äänieristyksen täy-
1852: tämän asuntolan rakentamiseen ole koskaan dellinen puuttuminen ja huoneiden vetoisuus
1853: annettu rakennuslupaa. ovat vähäisiä haittoja verrattuna siihen tur-
1854: Uusi asuntola jakaantuu kolmeen soluun. vattomuudentunteeseen, jonka tietoisuus palo-
1855: Kussakin solussa on kahdeksan kahden hengen turvallisuuden täydellisestä laiminlyönnistä ai-
1856: huonetta, suihku, kaksi wc:tä sekä yhdistetty heuttaa. Epäselvää on se, kuka korvaisi hen-
1857: keittiö ja oleskelutila. Tilanne ei kuitenkaan kilö- ja omaisuusvahingot mahdollisen tulipa-
1858: ole niin hyvä, miltä päällisin puolin saattaa lon yllättäessä asukkaat.
1859: vaikuttaa: Huoneet ovat liian pieniä kahden Oppilasasuntojen puutteellisuus, toistuvat
1860: asuttaviksi - liikkumatilaa jää vain muutam;t asunnonvaihdokset ja siitä johtuva yksityiselä-
1861: 209/75
1862: 2 1975 vp.
1863:
1864: män lähes täydellinen puuttuminen vaikeutta- vastoin on eräissä tapauksissa erilaisin uhkauk-
1865: vat opiskelua. Huonot asunto-olot vaikuttavat sin ja rajoituksin vaikeutettu oppilaskuntien
1866: myös oppilaiden mielenterveyteen. Asuntojen pyrkimyksiä, vaikka suurin osa esille tulleista
1867: eriarvoisuus varustetason ja huollon suhteen epäkohdista olisi korjattavissa suhteellisin pie-
1868: herättää ihmetystä. Uusia kursseja aloitetaan nin kustannuksin.
1869: jatkuvasti, vaikka kaikille entisillekään kurs- Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
1870: silaisille ei ole voitu osoittaa kelvollisia asun- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
1871: toja. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1872: Edellä esitellyn selonteon perusteella tun- vaksi seuraavan kysymyksen:
1873: tuu siltä, että ammattikurssikeskusten majoi-
1874: tustilojen asumis- ja varustetasosta, palotur- Onko Hallitus tietoinen ammatti-
1875: vallisuusvaatimuksista, kalustuksesta, säilytys- kurssikeskusten ja ammattikurssien ma-
1876: tiloista, valaistuksesta, lämpötilasta, äänieris- joitus- ja asuntolatilojen epäkohdista j:'l
1877: tyksestä, peseytymismahdollisuuksista, puhtaa- puutteellisuuksista, ja jos on,
1878: napidosta ym. ei ole riittävän yksityiskohtaisia mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1879: säännöksiä ja ohjeita tai mikäli sellaiset ovat ryhtyä ammattikurssien oppilaiden
1880: olemassa, niiden noudattamisen valvonnasta ei asuntoja ja asumistasoa koskevien yk-
1881: ole sitovia säännöksiä. Oppilaskuntia kohtaan sityiskohtaisten säännösten ja ohjeiden
1882: ei ole osoitettu riittävää ymmärtämystä niiden valmistamiseksi sekä niiden noudatta-
1883: pyrkiessä valvomaan oppilaiden etuja. Päin mista koskevan valvonnan tehostami-
1884: seksi?
1885: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
1886:
1887: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
1888: Toivo Åsvik. Pentti Liedes.
1889: N:o 5 3
1890:
1891:
1892:
1893:
1894: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1895:
1896: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- toloiden tarkastuksen 31 päivänä tammikuuta
1897: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- 1975. Suoritetun tarkastuksen johdosta johto-
1898: hemies, olette 5 päivänä helmikuuta 1975 kuntaa kehotettiin ryhtymään seuraaviin toi-
1899: päivätyn kirjeenne n:o 44 ohella toimittanut menpiteisiin:
1900: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- 1. Kiellettiin johtokuntaa stjotttamasta uu-
1901: nöksen kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin sia kurssilaisia Anttila-Nummela nimisen asun-
1902: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 5: tolan yläkertaan.
1903: "Onko Hallitus tietoinen ammatti- 2. Teuvan ammatillisen kurssikeskuksen op-
1904: kurssikeskusten ja ammattikurssien ma- pilaista on yhdeksän kurssilaista asunut huo-
1905: joitus- ja asuntolatilojen epäkohdista ja nekaluverstas Tyylikalusteen yläkerrassa. Nämä
1906: puutteellisuuksista, ja jos on, asumistilat on 16 päivänä tammikuuta 1975
1907: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suoritetussa palotarkastuksessa määrätty asu-
1908: ryhtyä ammattikurssien oppilaiden asun- miskieltoon. Ammattikasvatushallitus velvoitti
1909: toja ja asumistasoa koskevien yksityis- johtokunnan välittömästi hankkimaan kyseisis-
1910: kohtaisten säännösten ja ohjeiden val- sä tiloissa asuville oppilaille uudet asunnot.
1911: mistamiseksi sekä niiden noudattamista 3. Tarkastuksen yhteydessä sovittiin myös-
1912: koskevan valvonnan tehostamiseksi?" kin siitä, että ennen jokaista johtokunnan ko-
1913: kousta oppilaskunnan edustajalle varataan ti-
1914: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laisuus keskustella johtokunnan puheenjohtajan
1915: vasti seuraavaa: kanssa asuntoloiden hoitoon ja järjestykseen
1916: liittyvistä asioista.
1917: Valtioneuvosto vahvisti 3 päivänä kesäkuu- Kahden viikon kuluttua tarkastuksesta on
1918: ta 1971 valtakunnalliseksi työllisyysammatti- Teuvan ammatillisen kurssikeskuksen johto-
1919: koulutuksen tavoitteeksi 22 000 koulutettavaa kunta ilmoittanut ammattikasvatushallitukselle,
1920: vuodessa. Vuonna 197 4 koulutettiin työllisyys- että palotarkastuksessa asumiskieltoon määrä-
1921: kursseilla 18 000 oppilasta ja kuluvan vuoden tyissä tiloissa asuneille oppilaille on hankittu
1922: tavoite on 22 000 oppilasta. Näin nopean ai- uudet asunnot.
1923: kataulun toteuttaminen on johtanut siihen, et- Koska koulutustoiminnan jatkuvuus Teuvalc
1924: tei kaikkia koulutuksen antamisen edellytyk· la on ilmeistä, on Teuvan kunnanhallitus 25
1925: siä ole saatu kuntoon samanaikaisesti. Syynä päivänä syyskuuta 197 3 tehnyt yksimielisen
1926: on ehkä rahoituskysymys. Mutta kuitenkin on päätöksen asuntolainan hakemisesta oppilas-
1927: todettava, että koulutuksen antaminen tarvit- asuntolan rakentamiseen. Asuntohallitus antoi
1928: taessa puutteellisissakin olosuhteissa on pa- kuitenkin laina-anomuksesta kielteisen päätök-
1929: rempi vaihtoehto kuin kouluttamatta jättämi- sen. Rahoitusvaikeuksista johtuen on uuden
1930: nen. oppilasasuntolan rakentaminen viivästynyt.
1931: Ammattikasvatushallitus on Teuvan kurssi- Teuvan kunnanhallitus on toistamiseen anonut
1932: keskuksen osalta antanut seuraavan selvityk- asuntolainaa mainittuun tarkoitukseen ja mi-
1933: sen: käli rahoitus saadaan järjestymään, voidaan
1934: Amattikasvatushallitus on oppilaskunnan te- uuden asuntolan rakennustyöt käynnistää jo
1935: kemän valituksen johdosta suorittanut asun- syksyllä 1975.
1936: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1975.
1937:
1938: Ministeri Marjatta Väänänen.
1939: 4 1975 vp.
1940:
1941:
1942:
1943:
1944: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1945:
1946: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ~rkesutbildningsstyrelsen har på grund av
1947: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse klagomål från elevkåren den 31 januari 1975
1948: av den 5 februari 1975 nr 44 tili vederbörande inspekterat elevhemmen. På grund av inspektio-
1949: medlem av statsrådet översänt avskrift av nen uppmanades direktionen att vidtaga följan-
1950: följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl. de åtgärder:
1951: ställda spörsmål nr 5: 1. Direktionen förbjöds att placera nya kurs-
1952: deltagare i övre våningen av Anttila-Numme-
1953: "Är Regeringen medveten om de la benämnda elevhem.
1954: missförhållanden och brister som känne- 2. Nio av eleverna vid Teuvan ammatillinen
1955: tecknar de för fackliga kurscentra och kurssikeskus har bott i övre våningen av möbel-
1956: yrkeskurser avsedda inkvarterings- och verkstaden Tyylikaluste. Vid en brandsyn, som
1957: elevhemsutrymmena, och om så är fal- förrättades den 16 januari 1975, utfärdades
1958: let, förbud mot att bo i dessa utrymmen. Yrkesut-
1959: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- bildningsstyrelsen ålade direktionen att omedel-
1960: taga för att utarbeta detaljerade stad- bart anskaffa nya bostäder åt de elever, som
1961: ganden och direktiv rörande bostäder bodde i ifrågavarande utrymmen.
1962: och boendenivå för yrkeskursernas ele- 3. I samband med inspektionen ttäffades
1963: ver · samt för att effektivera övervak- även överenskommelse om, att en representant
1964: ningen av att dessa stadganden och för elevkåren före varje direktionsmöte skall
1965: direktiv efterföljs?" beredas tillfälle att med direktionens ordföran-
1966: de diskutera ärenden i anslutning tili skötseln
1967: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av elevhemmen och ordningen vid dem.
1968: samt anföra följ,ande: Direktionen för Teuvan ammatillinen kurssi-
1969: keskus har två veckor efter inspektionen med-
1970: Statsrådet fastställde den 3 juni 1971 som delat yrkesutbildningsstyrelsen, att nya bostäder
1971: mål för den riksomfattande sysselsättnings- har anskaffats för de elever som vid brand-
1972: främjande yrkesutbildningen en utbildning av synen bodde i utrymmen som belades med
1973: 22 000 personer per år. Ar 1974 utbildades vid boendeförbund.
1974: sysselsättningsftämjande kurser 18 000 elever, Emedan det är tydligt att utbildningsverk-
1975: och målet för innevarande år är 22 000 elever. samheten kommer att fortsätta i Östermark,
1976: Genomförandet av en så snabb tidtabell har har kommunalstyrelsen den 25 september 1973
1977: lett tili, att man inte på en gång har kunnat fattat ett enhälligt beslut att ansöka om bo-
1978: åstadkomma alla förutsättningar för utbild- stadslån för uppförande av ett elevhem. Bo-
1979: ningen. Orsaken härtill är måhända en finansie- stadsstyrelsen fattade dock ett negativt beslut
1980: ringsfråga, Det bör Hkväl konstateras, att det på låneansökan. På grund av finansierings-
1981: är evt bättre alternativ att ge utbildning även svårigheterna har uppförandet av ett nytt elev-
1982: i bristfälliga förhållanden än att lämna dem hem fördröjts. Östermark kommunalstyrelse har
1983: som är i behov därav utan utbildning. på nytt anhållit om bostadslån för nämnda
1984: Beträffande det kurscentrum som är beläget ändamål, och om finansieringen ordnas kan
1985: i Östermark ( Teuvan kurssi>kesikus) har yrkes- byggnadsarbetena på ett nytt elevhem inledas
1986: utbildningsstyrelsen givit följande utredning: redan hösten 1975.
1987: Helsingfors den 10 mars 1975.
1988:
1989: Minister Marjatta Väänänen.
1990: 197.1 vp.
1991:
1992: Kirj. ksm. n:o 6.
1993:
1994:
1995:
1996:
1997: Söderman ym.: Yksityisten vartioimisliikkeiden henkilökunnan
1998: esiintymisestä jullci.silla paikoilla.
1999:
2000:
2001: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
2002:
2003: Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voi- sissa viranomaisille eN poliisille ja rautateiden
2004: tnassa pitäminen on poliisin tehtävä. Poliisi on viran'haldjoille, jotka ovat saaneet tehtävän
2005: yleisesti ottaen suorittanut tehtävänsä hyvin ja edellyttämän koulutUiben ja jotka toimivat
2006: nauttii useimpien kansalaisten luottamusta. virkavastuulla. Vartioimislii:kkeistä annetussa
2007: Viime aikoina on julkisilla paikoilla, varsin- a:setuksessa tarkoitettu toiminta ei voi koskea
2008: kin Helsingissä, ilmestynyt henkilöitä, jotka muita kuin yksityisiä !kiinteistöjä ja alueita,
2009: erehdyttävästi muistuttavat virantoimituksessa vaikka tämä ei käy asetuksen säännöksistä sel-
2010: olevia poliisimiehiä. Esimerldksi rautatiease- västi ilmi.
2011: malla ja niin 'Sanotussa asematunnelissa nämä Epäkohtana on myös pidettävä sitä, ettei
2012: henkilöt kulkevat susikoirineen parivartiossa ja vartio1misliikkeiden henkilökunnan valtuU:ks1sta
2013: myös puuttuvat ;kansalaisten !liikkumisvapau- ja toiminnasta sekä niiden v~lvonnasta olle
2014: teen. Heidän toimenpiteensii kohdistunevat laissa selviä säännöksiä.
2015: yleensä juopuneisiin ja häiritsevästi käyttäyty- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
2016: viin henkilöihin. Viimeinen kehitysvaihe on, päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
2017: että nämä poliisimiehiä mui!stuttavat henkilöt tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2018: partioivat Helsingin lähiliikenteen junissa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2019: Kyseessä olievat henkilöt ovat luultavasti yk-
2020: sityisten vartioimisliikkeiden palveluksessa. Var- Oniko Hallitu~ tietoinen siitä, että
2021: tioimisliikkeistä annetun asetuksen (145 /44) yksityisten vartioimisliikkeiden palve-
2022: 13 § :'Ssä määrätään kuitenkin, että vartijan toi- luksessa olevat henkilöt esiintyvät jul-
2023: mipuvun ja -lakin tulee oll:a sellainen, · että se kisilla paikoilla ja julkisissa kulkuneu-
2024: selvästi erottuu puolustusvoimain, poliisin ja voissa poliisin virkapukua erehdyttä-
2025: julkisten palvelusmiesten virkapuvusta ( vrt. västi muistuttavissa vaatteissa ja siellä
2026: myös rikoslain 42: 5 a). käyttävät viranomaisille kuuluvia val-
2027: Yksityisten vartioimisliikkeiden palveluksessa tuuksia, olematta virkavastuun alaisina,
2028: olevien henkilöiden toimintaa julkisilla paikoilla ja jos on,
2029: ja julkisissa kulkuneuvoilssa ei voida muutoin- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2030: kaan hyväksyä. Toimintaa voitaneen suoras- ryhtyä tämän johdosta, sekä
2031: taan pitää lainvastaisena. Järjestyksen ja tur- aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle
2032: vallisuuden ylläpitäminen kuuluu näissä tapauk- esit~n uusiksi säännöksilksi yksityisten
2033: vartioiruisliikkeiden toiminnasta?
2034: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
2035:
2036: Jacob Söderman. Veikko Pajunen. Mildro Jokela.
2037: Leo Kohtala. Lauri Kantola. 0. Borg.
2038: Toivo Åsvik.
2039:
2040:
2041:
2042:
2043: 201/75
2044: 2 1?75 vp.
2045:
2046:
2047:
2048:
2049: Ed us k linnan, Herra >P u.h e.m i e he 11 e.
2050:
2051: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yleisten kansalaisvelvollisuuksiensa mukaisesti
2052: mainitussa tal!koituksessa Te, Hert:a Pl!hemies, puuttumaan joihinkin häiriötilanteisiin, koska
2053: olette 5 päivänä helmi'kuuta 1975 päivätyn tällainen velvollisuus korostuu heidän näkyvän
2054: kirjeenne n:o 45 ohdlla toimittanut valtioneu- toimipukuosa johdosta.
2055: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen . Tiedossa ei ole, että vartijat olisivat ylittä-
2056: kansanedustaja Södermanin ynnä muiden kir- neet vartioimisliikkeistä annetun asetuksen
2057: jallisesta kysymyksestä n:o 6, jossa tiedustel- (145 /44) 12 § :ssä säädetyt toimintavaltu~
2058: laan: · tensa.
2059: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ; Kysymyksen perusteluissa tarkoitetut rauta-
2060: yksityisten vartioimisliikkeiden palve- tieasemalla ja lähiliikenteen junissa liikkuneet
2061: luksessa olevat henkilöt esiintyvät ·jut. henkilöt eivät sisäasiainministeriön saamien tie-
2062: kisilla paikoilla ja julkisissa kulkuneu- tojen mukaan ole olleet vartioimisliikkeiden
2063: voissa poliisin virkapukua erehdyttä- palveluksessa vaan rautatieviranomaisten palk-
2064: västi muistuttavissa vaatteissa ja siellä kaamia, poliisivaltuudet omaavien rautatiehen-
2065: käyttävät viranomaisille kuuluvia val- kilökuntaan kuuluvien avuksi tarkoitettuja jär-
2066: tuuksia, olematta virkavastuun alaisina, jestyksen valvojia.
2067: ja jos on, . Sen sijaan ratapihojen, tavara-asemien sekä
2068: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo varikkojen alueille on palkattu yksityisten var-
2069: ryhtyä tämän johdosta, selkä tioimisliikkeiden henkilökuntaa.
2070: aikooko Hallitus antaa Eduskunnalle Vartijoiden toimipuvun tulee vartioimisllik-
2071: esityiksen uusiksi säännöksiksi yksityisten kei:stä annetun asetuksen mukaan selvästi erot-
2072: vartioimis!Hkkeiden toiminnasta?" tua puolustusvoimain, po!Hsin ja julkisten pal-
2073: velusmiesten virkapuvuista. Asetuksen voimas-
2074: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- saoloaikana ovat useat virkapukumallit muut-
2075: vasti seuraavaa: tuneet, joten vartijoiden pukumallit ja niissä
2076: Yksityisten vartioimislliikkeiden lukumäärä olevat tunnukset ovat saattaneet kehittyä po-
2077: on lisääntynyt ja toiminta laajentunut viime li1simiesten käyttämiä joitakin virkapukuja ja
2078: vuosina tuntuvasti. Vartioimisliikkeiden palve- tunnuksia muistuttaviksi.
2079: luksessa olevien vartijoiden tehtävät edeHyttä- Sisäasiainministeriön tarkoituksena on mah-
2080: vät toimintaa vain yksityisiksi katsottavilla dolJ!isimman pian asettaa eri hallinnonaloja
2081: alueilla. Vartijat joutuvat kuitenkin liikkumaan edustava työryhmä tai toimikunta, jolle anne-
2082: myös julkisilla paikoilla ja kulkuneuvoissa var- taan tehtäväksi selvittää vartioimisllikkeistä an-
2083: sinkin silloin, kun heidän tehtäviinsä kuuluu nettuihin säännöksiin ja määräyksiin tarvittavat
2084: toiminta useissa· toisrstaan erillaän sijaitsevissa muutokset tai niiden mahdollinen kokonais-
2085: kohteissa. Tällöin vartijat saattavat joutua uudistus.
2086: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 197 5.
2087:
2088: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
2089: N:o 6 3
2090:
2091:
2092:
2093:
2094: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2095:
2096: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen medborgerliga skyldigheter bli nödsakade att
2097: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ingripa vid vissa störningar, emedan denna
2098: velse nr 45 av den 5 februari 1975 tili veder- skyldighet understryks av deras synliga tjänste-
2099: bör.ande medlem av statsrådet översänt avskrift dräkt.
2100: av följande av riksdagsman Söderman m.fl. Det har inte framkommit att bevakningsmän
2101: stäUda 1spörsmål nr 6: skulle ha överträtt de befogenheter, som för
2102: deras räkning finns stadgade i 12 § förord-
2103: "Är Regeringen medveten om att an- ningen angående beva!lmingsrörelser ( 145/44 ) .
2104: ställda vid privata bevakningsröre1ser De personer som avses i spörsmålets moti-
2105: uppträder på offentliga platser och i vering och som har rört sig på järnvägsstatio-
2106: offentliga kommunikationsmedel iförda nen samt på tågen i närtrafiken har enligt vad
2107: kläder som på ett vilseledande sätt på- ministeriet för inrikesärendena inhämtat inte
2108: minner om polisuniformer och där, utan varit anställda hos bevakningsrörelser, utan
2109: att vara underställda tjänsteansvar, ut- ordningsvakter som järnvägsmyndigheterna har
2110: övar befogenheter som tillkommer myn- anstäHt tili bistånd åt den järnvägspe11sonal
2111: digheter, och om så är fallet, som innehar polisbefogenheter.
2112: vilJka åtgärder ämnar Regeringen vid- Däremot har personai vid privata bevak-
2113: taga med anledning härav, samt ningsrörelser anställts på områden som inne-
2114: ämnar Regeringen tili Riksdagen av- fattar bangårdar, godsstationer och depåer.
2115: låta proposition med förslag tili nya Bevakningsmännens tjänstedräkt skalE enligt
2116: stadganden om privata beva:kningsrörel- förordningen angående bevakningsrörelser tyd-
2117: sers verksamhet." ligt kunna särsikiljas från tjänstedräkterna vid
2118: försvarsväsendet, vid polisen och för offentliga
2119: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- betjänte.
2120: samt anföra följande: Under den tid förordningen har varit i kraft
2121: Antalet privata bevakningsrörelser har ökats har många typer av tjänstedräkter förändrats.
2122: kraftigt och deras verksamhet utvidgats betyd- Bevakningsmännens dräkttyper jämte emblem
2123: ligt under de senaste åren. Uppgifterna för de kan därefter ha utvecklats i sådan riktning att
2124: bevakningsmän som är anställda vid dessa före- de påminner om vissa av de tjänstedräkter och
2125: tag förutsätter att de är verl.wamma inom om- emblem som polismännen använder.
2126: råden som är att betrakta såsom privata. Be- Ministeriet för inrikesärendena har för av-
2127: vakningsmännen har emellertid orsak att röra s~kt att så snart som möjligt tillsätta en arbets-
2128: sig odkså på offentliga platser och i kommuni- grupp ellet kommission, som får i uppdrag att
2129: kationsmedel, särskilt när deras uppgifter inne- utreda, vilka ändringar som behöver göras i
2130: fattar verksamhet på flera platser som ligger stadgandena och bestämmelserna om bevak-
2131: åtskils från varandra. Bevakningsmännen kan ningsrörelser, eliler frågan om en eventuell to-
2132: härvid i överensstämmelse med sina allmänna talrevision av dessa stadganden.
2133: Helsingfors den 13 mars 1975.
2134:
2135: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
2136: 1975 vp.
2137:
2138: Kirj. kstn. n:o 7~
2139:
2140:
2141:
2142:
2143: Veikko Turunen ym.: Opiskelijoiden taloudellisesta ja sosiaali-
2144: sesta asemasta.
2145:
2146:
2147: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
2148:
2149: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1974 tulo- Opiskelijoiden suurimmat kustannukset muo-
2150: ja menoarvioesitykseen 251 000 mavkkaa opis- dostuvat toisaalta elämiskustannuksista opis-
2151: kelijarav,intoloiden valtionapuun ja kurssikirja- kelupaikkakunnalla, toisaalta oppi,kirjallisuuden
2152: tuotannon edistämiseen. Vuoden 1975 budjetti- hankkimisista. Edellisen ryhmän kustannuksia
2153: esityksessä tämä summa on korotettu .300 000 voidaan alentaa tukemalla opiskelijoiden omaa
2154: markkaan. asuntolatoimintaa ja asuntotuotantoa, sekä
2155: Viime vuosina voimistunut inflaatio on koh- opiskelijaruokaJoiden toimintaa. Jälkimmäisen
2156: distunut erittäin raskaana pelkän opintolainan kustannusryhmän menoja 'Saadaan supistetuksi
2157: varassa eläviin opiskelijoihin. Opintolainojen lisäämällä kirjastopalveluja sekä tukemalla opis-
2158: enimmäismääriä on kyllä vuosittain tarkistettu, kelijajärjestöjen ja korkeakoulujen omaa kurssi-
2159: mutta ne eivät riitä kattamaan keskimääräisiä kirjatuotantoa.
2160: opiskehrkustannuksia. Yhteiskunnan tukea opis- Edellä esitettyjen näkökohtien valossa valtion
2161: kelijoiden taloudellisen aseman parantamiseksi opintotuen painotus välillisen ja välittömän
2162: olisi nykyisestään lisättävä. tuen kesken on epätatkoituksenmukainen. Vä-
2163: Opintolainojen enimmäismäärien jatkuva ko- lillistä tukea tulisi nykyisestään huomattavasti
2164: rottaminen ei ole tat!koituksenmukaista. Jo ny- lisätä. Jo budjettiin otetun määrärahan jaossa-
2165: kyisellään opiskelijoille kertyy opiskeluaikana kin on esiintynyt epätasapainoa, joka selittynee
2166: suuri velkataakka, josta selviytyminen heti val- tuen vähäisen määrän vuoksi. Opiskelijaruoka-
2167: mistumisen jälkeen, kun tulot ovat alhaiset ja loille varattu tuki on myönnetty kokonaan
2168: menot mm. kodin perustamisen vudksi korkeat, uusien opiskelupaikkakuntien ruokalatoimin-
2169: saattaa tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. taan, vaikka esim. Helsingissä on useita talou-
2170: Opintolainan haittana on myös se, että opiske- dellisesti kannattamattomia, lakkauttamisuhan
2171: lijan 'käytettävissä oleva rahamäärä on suuri lu- alaisia mutta ruokalapalvelujen kannalta välttä-
2172: ktikausien alussa, m~kä saattaa edistää harkitse- mättömiä opiskelijaruokaloita. Tilannetta ei
2173: matonta varojen käyttöä. Samaan suuntaan vai- suinkaan paranna valtiontilintarkastajien vaati-
2174: kuttaa myös se, että opintolainan saanti ei edel- mus, että Gaudeamus Oy:n olisi maksettava
2175: lytä kovinkaan suurta näyttöä opiskelun tehok- vuokraa Helsingin yliopistolta vuokraamistaan
2176: kuudesta tai lainan välttämättömyydestä. Näi- tiloista.
2177: den epäkohtien vuoksi opintotukea pitäisi ke-
2178: hittää muilla keinoilla kuin opintolainoja lisää- Tukea suunnattaessa tulisiikin uusien opis-
2179: mällä. kelupaikkakuntien ohella ottaa huomioon myös
2180: Toisena vaihtoehtona opintotuen kehittämi- vanhojen opiskelijapaikkakuntien laitoskahviloi-
2181: seksi on sosiaalisin perustein myönnettävän den toiminnan turvaamisen välttämättömyys.
2182: opintorahan lisääminen. Tätä tukimuotoa tulisi- Ede1lä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2183: kin jatkuvasti kehittää. tyksen .37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2184: Valtiontalouden kannalta tarkoituksenmukai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2185: sin keino opiskelijoiden taloudellisen aseman senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2186: kohentamiseksi ovat kuitenkin toimenpiteet,
2187: joilla opiskelijoiden menoja pyritään alenta- Tietääkö Hallitus, että opiskelijoiden
2188: maan. Näin voidaan välttää rahassa annettavan taloudellinen ja sosiaalinen asema on pa-
2189: tuen väärinkäyttömahdollisuudet. rin viime vuoden aikana javkuneen voi-
2190: 210/75
2191: 2 1975 vp.
2192:
2193: mak!kaan inflaation vuoksi vakavasti hei- siin välillisen opintotuen myöntämiseksi
2194: kentynyt, ja jos tietää, opiskelijoille asumis-, ruokailu- ja oppi-
2195: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kirjakustannuksia alentamalla?
2196: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
2197:
2198: Vehlclro J. Turunen. Antero Juntumaa.
2199: Olavi Ronkainen. Olavi Tupamäki.
2200: N:o 7 3
2201:
2202:
2203:
2204:
2205: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
2206:
2207: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tää muihin asuntolainoitettuihin tai ns. vapaa-
2208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rahoitteisten vuokratalojen asuinhuoneistoista
2209: olette 5 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn kir- perittäviin vuokriin verrattuina kohtuuttomina.
2210: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Asumiskustannusten alentamiseiksi mahdollis-
2211: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ten toimenpiteiden johdosta ministeri Tuomi-
2212: Veikko Turusen ym. näin kuuluvasta kirjalli- nen totesi ko. vastauksessa edelleen seuraavaa:
2213: sesta kysymyksestä n:o 7: "Asuntotuotantolain väliarkaisesta muuttami-
2214: "Tietääkö Hallitus, että opiskeHjoiden sesta 9 päivänä marraskuuta 1973. annetulla
2215: taloudellinen ja sosiaalinen asema on pa- lailla ( 809/7 3) asuntotuotantolakiin lisätyn
2216: rin viime vuoden aikana jat!kuneen voi- 11 a §:n nojalla valtioneuvosto on alentanut 30
2217: makkaan inflaation vuoksi vakavasti hei- päivän kesäkuuta 1968 jälkeen. vuokra-. ja asun-
2218: kentynyt, ja jos tietää, to-osuuskuntatalojen rakentamista varten myön-
2219: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- netyistä ja myönnettävistä asuntolainoista 1 päi-
2220: siin välillisen opintotuen myöntämisekSi västä heinäkuutå 1973 lu<kien veloitettavaa kor-
2221: opiskelijoille asumis-, ruokailu- ja oppi- koa yhdellä prosenttiyksiköllä toistaiseksi enin-
2222: kirjakustannuksia alentamalla?" tään kuluvan vuoden loppuun. VoidaJkseen alen-
2223: taa myös ensi vuonna näille kohteille myönne-
2224: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tyistä ja myönnettävistä asuntolainoista veloi-
2225: tettavaa korkoa samalla määrällä hallitus on an-
2226: seuraavaa: tanut eduskunnalle esityksen (n:o 123/74 vp;)
2227: . Valtaosa opiskelijoista joutUu rahoittamaan laiksi asuntotuotantolain välla~kaisesta muutta-
2228: opintonsa pääosin lainavaroin. Hal;litus valmis- misesta. Kun vuokratalojen ja asunto-osuuskun-
2229: telee parhaillaan opintotuen kehittämisohjel- tatalojen rakentamista varten myönnettyjen lai-
2230: maansa, jössa erityisesti selvitetään opintoraha- nojen kovko on laina-ajan ensimmäisenä vlisi-
2231: muotoisen opintotue~ kehittämismahdollisuudet. vuotiskautena yksi . ja sen jäl!keen kolme· pro:.
2232: Opiskelijan menoista valtaosa koostuu kysy- senttia vuodessa, ei suurimmasta osasta näiden
2233: myksessä esiintuoduista asumis-, ruokailu- ja kohteiden rakentamista varten myÖnnetyistli
2234: oppikirjakustannuksista. Paitsi välittömän opin- asuntolainoista peritä tällä hetkellä korkoa ol-
2235: totuen lisäämisellä, voidaan opiskelijoiden ta- lenkaan. ·
2236: loudellista tilannetta parantaa em. kustannuk- Kun vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon ra-
2237: siin kohdistuvan välillisen opintotuen lisäämi- kentamista varten myönnetyn asuntolainan ly-
2238: sellä. hennysten maksaminen alkaa sinä kalenteri-
2239: Sisäasiainministeri Tuominen totesi vastauk- vuonna, joka kolmen vuoden kuluttua ensrksi
2240: sessaan kansanedustaja Laineen ym. opiskelijoi- seuraa lainan ensimmäisen erän nostamista, ei
2241: den asumiskustannusten alentamista koskevaan lainoista, .joita on alettu nostaa vuonna 1971
2242: kirjalliseen kysymykseen n:o 284 mm. seuraa- tai sen jälkeen, suoriteta lyhennyksiä vielä ol-
2243: vaa: lenkaan."
2244: "Opiskelija-asuntoloiden asunnoista perittävät Hallituksessa on parhaillaan valmisteilla asu-
2245: vuokrat ovat erityisesti viime vuosina vaimistu- mistukilaki, joka toteutuessaan tulee koske-
2246: neissa taloissa sekä rakennus- että hoitokustan- maan myös opiskelijoita. Uudistusehdotuksella
2247: nusten voimakkaan nousun johdosta saattaneet pyritään ensisijaisesti vuokra-asunnoissa pää-
2248: muodostua ylioppilaiden taloudellisen kanto- vuokralaisena asuvien lapsiperheiden asumiskus-
2249: kyvyn huomioon ottaen varsin korkeiksi." tannusten alentamiseen. Lisäksi asumistukea
2250: Näin siitä huolimatta, ettei opiskelija-asuntoloi- suoritettaisiin myös omassa asunnossa asuville
2251: den vuokria ko. vastauksen mukaan voida pi- lapsiperheille, joiden tulot eivät ylitä vuosittain
2252: 4 197.5 vp.
2253:
2254: vahvistettavaa enimmrusmaaraa Ja joille ei ole Ruokailutoiminnan edistämiseksi opetusmi-
2255: määrätty veroa omaisuudesta. Edelleen tuen pii- nisteriö on myöntänyt Suomen ylioppilaskun-
2256: riin tulisivat myös lapsettomat nuoret avioparit, tien liitolle 30 000 markan määrärahan opiske-
2257: joiden ansiotulot yleensä ovat vähäiset ja asu- lijaruokaihitutkimuksen ensimmäisen vaiheen
2258: mistaso sen vuoksi alhainen. Tällaiset aviopuo- eli ruokailutoiminnan tarvekartoituksen suorit-
2259: lisot kuuluisivat asumistuen piiriin enintään tamiseen korkeakouluyhteisöissä. Tutkimus tuo-
2260: kahden täyden kalenterivuoden ajan avioliiton nee opetusministeriölle hyödyllistä lisätietoa
2261: solmimisvuoden jälkeen: Edellytyksenä lisäksi tukimahdollisuuksia sdvi tettäessä.
2262: on, että kumpikin puoliso avioliittoa sohnit- Nykyisellään opiskelijayhteisöjen ylläpitämät
2263: taessa on ollut alle 30-vuotias. tuokalat voivat toimia korkeakoulujen tiloissa
2264: Edelleen asumistuen piiriin tulisivat asunto- vuokratta. Eräänä keinona lisätuen antamiseksi
2265: lainoitetuissa opiskelija-asunnoissa asuvat opis- olisi varattava määräraha korkeakouluille niiden
2266: kelijat. tiloissa toimivien opiskelijaruokaloiden kaluston
2267: Hallituksen tarkoituksena on lisäksi viipy- ja laitteiden hankintaan, kunnostamiseen ja
2268: mättä selvittää, miten asumistukea voidaan suo- uusimiseen.
2269: rittaa alivuokralaisina asuville lapsiperheille ja Huomattavan menoerän opiskelijoille muo-
2270: sellaisille opiskelijoille, jotka eivät tämän eh- dostavat oppikirjojen hankinta ja erilaisten se-
2271: dotuksen mukaan saisi asumistukea, sekä ryhtyä minaari- ym. töiden monistaminen. Opetusmi-
2272: selvityksen perusteella tarvittaviin toimenpitei- nisteriössä tullaan vuoden 197 6 tulo- ja meno-
2273: siin. . arvion laadinnan yhteydessä panemaan erityistä
2274: Lakiehdotuksen mukaan opiskelija-asunnoissa painoa kottkeako~ujen kirjastomäärärahojen li-
2275: asuville opiskelijoille maksettaisiin asumistukea säämiseen kustannusten nousua voimakkaam-
2276: valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mu- min. Laadittaessa esitystä vuonna 1976 perus-
2277: kaan. tettaviksi uusiksi viroiksi ja toimiksi opetusmi-
2278: Kuten kysymyksessä todetaan on kuluvan nisteriössä on huomioitu tarve l~isätä korkeakou-
2279: vuoden tulo- ja menoarviossa varattu opiskelija- lujen kirjastohenkilökuntaa ja näin parantaa
2280: ravintoloiden valtionapuun 50 000 markkaa, kirjaston palvelumahdollisuuksia. Erilaisten se-
2281: eräiden ylioppifaskuntien kirjastojen valtion- minaari- yms. töiden monistamisen tulisi tapah-
2282: apuun 31 000. markkaa ja kurssikirjatuotannon tua korkeakoulujen kustannuksella. Tästä on
2283: ~distämiseen 219 000 markkaa, yhteensä val- tarkoitus ottaa lausuma hallituksen esitykseen
2284: tionapuina 300 000 markkaa toimintaan, jota tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1976.
2285: voidaan pitää väMUsenä opintotukena. Määrä-
2286: raha on varsin pieni eikä välillisen opintotuen Tehokkain keino oppikirjatuotannon tehosta-
2287: kasvattaminen tätä määrärahaa nopeasti lisää- miseksi ja tasapuolistamiseksi olisi valtion op-
2288: mällä liene mahdollista tai edes paras mahdolli- pimateriaalikustantamon perustaminen.
2289: nen keino.
2290: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
2291:
2292:
2293: Opetusministeri Ulf Sundqvist. '
2294: N:o 7 5
2295:
2296:
2297:
2298:
2299: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
2300:
2301: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen jämför dem med andra hyror som uppbärs för
2302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse bostadslägenheter i hyreshus med :bostadslån
2303: av den 5 februari 1975 till vederbörande med- eller i hyreshus på den fria marknaden.
2304: lem av statsrådet för avgivande av svar över- Angående de åtgärder som möjligen kan vid-
2305: sänt avskrift av följande av riksdagsman Veik- tagas för ·sän:kande av boendekostnaderna
2306: ko Turunen m. fl. ställda spörsmål nr 7: konstaterade minister Tuominen ytterligare i
2307: ifrågavarande svar följande:
2308: "Är Regeringen medveten om att
2309: studerandenas ekonomiska och sociala "Med stöd av den genom lagen den 9 no-
2310: ställning allvarligt har försvagats på vember 1973 angående temporär ändring av
2311: grund av den starka inflationen under lagen om bostadsproduktion ( 809/7 3) till
2312: de två senaste åren, och om så är fallet; lagen om bostadsproduktion fogade 11 a § har
2313: ämnar Regeringen skrida tili åtgärder statsrådet sänkt räntan på bostadslån, som för
2314: för att bevilja indirekt studiestöd i form uppförande av hyres- och bostadsandelslagshus
2315: av sänkning av boende-, mat- och läro- beviljats ellet bevi!ljas efter den 30 juni 1968,
2316: bokskostnaderna?" med en procentenhet, räknat från den 1 juli
2317: 1973 tills vidare, högst tili utgången av inne-
2318: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- varande år. För att också kunna sänka den
2319: samt anföra följande: ränta som nästa år debiteras på bostadslån som
2320: beviljats eUer beviljas för sagda ändamål med
2321: Den överväldigande delen av studerandena sarnma procentenhet har regeringen tili Riks-
2322: får lov att finansiera sina studier huvudsakligen dagen avlåtit en proposition (nr 123/74 rd.)
2323: genom lånemedel. Regeringen bereder som bäst med förslag tili lag angående temporär ändring
2324: ett program för utvecklande av studiestödet, av lagen om bostadsproduktion. Då räntan på
2325: där speciellt utvecklingsmöjligheterna för ett lån för uppförande av hyres- och bostads-
2326: studiestöd i form av studiepenning utreds. andelslagshus under lånetidens första femårs-
2327: Av en studerandes utgifter består största de- period är en procent och därefter tre procent
2328: len av de i spörsmålet anförda boende-, mat- om året, uppbws för närvarande ingen ränta
2329: och lärobokskostnaderna. Studerandenas ekono- alls på största delen av de bostadslån, som be-
2330: miska situation kan förbättras såväl genom att viljats för rippförande av sådana hus.
2331: det direkta studiestödet som det indirekta stu- Då amorteringen av bostadslån, som beviljats
2332: diestödet för ovan nämnda kostnader ökas. för uppförande av hyres- och bostadsandelslags-
2333: Inrikesminister Tuominen konstaterade i sitt hus, börjar det kalenderår som följer tre år
2334: svar på ett av riksdagsman- Laine m. fl. ställda efter det lånets första rat lyfts, görs ännu inga
2335: spörsmål nr 284 rörande sänkning av studeran- amorteringar på lån som man börjat lyfta år
2336: denas boendekostnader b1.a. följande: 1971 eller därefter."
2337: "Hyrorna för bostäder i kollektivbostadshus Regeringen bereder som bäst en lag om
2338: för studerande, i synnerhet i de hus som blivit bostadsstöd, som då den förverkligas även kom-
2339: färdiga under de senaste åren, kan på grund av mer att gälla studerande. Genom reformförsla-
2340: den kraftiga stegringen av såväl byggnads- som get strävar man i första hand tili att sänka
2341: underhållskostnaderna ha blivit rätt höga med boendekostnaderna för barnfamhljer, som i
2342: beaktande av studerandenas ekonomiska bär- egenskap huvudhyresgäster bor i hyresbostäder.
2343: kraft." Detta trots att hyrorna för bostäder i Dessutom skulle bostadsbidrag även erläggas åt
2344: kollektivbostadshus för studerande enligt ifråga- barnfamiljer som bor i sina egna bostäder och
2345: varande svar inte kan anses oskäliga om man vilkas inkomster inte överstiger årligen fastslag-
2346: 210/75
2347: 6 1975 vp.
2348:
2349: na maximibelopp samt vilka inte har beskattats studentkårers förbund ett anslag om 30 000
2350: för förmögenhet. Vidare skulle bidraget erläg- mk för genomförande av första skedet av en
2351: gas tili barnlösa unga äkta par, vilkas lönein- undersökning rörande matservering för studen-
2352: komster i< allmänhet är små och boendenivå för ter, dvs. en kartläggning av behovet av mat-
2353: den skull låg. Sådana äkta par skulle erhålla servering inom högskolesamfunden. Undersök-
2354: bostadsbidrag under högst två fulla kalender- ningen torde ge undervisningsministeriet nyttig
2355: år efter det år, under viltket de ingått äkten- tilläggskunskap i och för utredningen av under-
2356: skap. En förutsättning är dessutom att ingen- stödsmöjligheterna.
2357: dera maken fyHt 30 år då ä!ktenskapet ingicks. I detta nu kan de av studentsamfunden upp-
2358: Vidare skulle de studerande som bor i bo- räuhållna matserveringarna verka hyresfritt i
2359: stadsbelånade studentbostäder falla inom ra- högskolornas utrymmen. En möjlighet att ge
2360: men för bostadsstödet. tiliäggsunderstöd skulle vara att för högskolor-
2361: Regeringen har dessutom för avsikt att na reservera ett anslag för anskaffande, istånd-
2362: skyndsamt utreda frågan, hur bostadsstöd skall sättande och förnyande av inventarier och ap-
2363: kunna erläggas tili barnfamiljer som bor såsom paratur i de studentmatserveringar som verkar
2364: underhyresgäster och ,tili sådana studerande, i högskolornas utrymmen.
2365: som enligt detta förslag inte skulle erhålla En avsevärd utgiftspost för studerandena ut-
2366: bostadsstöd, samt att på grund av utredningen görs av anskaffning av läroböcker samt dubli-
2367: skrida tiJl erforderliga åtgärder. cering av seminarie- o.a. arbeten. Man kommer
2368: Enligt lagförslaget skulle bostadsbidrag er- vid undervisningsministeriet vid utarbetandet
2369: läggas tili de studerande som bor i student- av statsförslaget för år 1976 att fästa särski'ld
2370: bostäder enligt av statsrådet fastställda grunder. uppmärksamhet vid en ökning av högskolornas
2371: Såsom i spörsmålet konstateras har i stats- biblioteksanslag i snabbare takt än kostnaderna
2372: förslaget för innevarande år reserverats 50 000 stiger. Vid utarbetandet av förslag tili inrättan-
2373: mk i statsunderstöd för studentrestauranger, de av nya tjänster och befattningar under år
2374: 31 000 mk i statsundertöd för vissa student- 1976 har man vid undervisningsministeriet be-
2375: kårers bibliotek och 219 000 mk för främjande aktat behovet att utöka högskolornas biblio-
2376: av framställning av kursböcker, d.v.s. samman- tekspersonal och sålunda förbättra bibliotekens
2377: lagt 300 000 mk i statsunderstöd för en verk- servicemöjligheter. Dupliceringen av olika semi-
2378: samhet som kan anses såsom indirekt studie- narie- o.a. arbeten borde ske på högskolans be-
2379: stöd. Anslaget är ytterst litet, · och det torde kostnad. Avsikten är att intaga ett ·v.trt:a'lande
2380: inte vara möjligt eller ens kunna anses vara härom i regeringens proposition tili Riksdagen
2381: den bästa möjliga utvägen, att öka det in- angående statsförslaget för år 1976.
2382: direkta studiestödet genom att · snabbt höja Den bästa metoden att göra framställningen
2383: anslaget. av läroböcker effektivare och objektivare skulle
2384: Undervisningsministeriet har för främjandet vara att inrätta ett statligt förlag för läro-
2385: av matserveringsverksamheten beviljat Finlartds medel.
2386: Helsingfors den 13 mars 1975.
2387:
2388:
2389: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
2390: 197.5 vp.
2391:
2392: Kirj. ksm. n:o 8.
2393:
2394:
2395:
2396:
2397: Mäki-Hakola: Maanmittausmaksua koskevien säännösten sovelta-
2398: misesta perittäessä eräitä toimitusmaksuja.
2399:
2400:
2401: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
2402:
2403: Maanmittauslaitoksen organisaatio muutettiin jokseenkin kuolleeksi kirjaimeksi. Alennuksien
2404: 1. 5. 1972 siten, että toimitusinsinöörit siirret- määrä on jätetty varsin mi·tättömäksi. Asian
2405: tiin kaikki taksapa)!kalta kiinteälle pa~lkkauksel käytännöltiseksi selvittämiseksi esitän seuraa-
2406: le. Samalla muutettiin asianosaisilta perittävien vassa pari esimerkkiä Vaasan [äänistä.
2407: maanmittausmaksujen velkomisperusteita 2. 5. Halkomis- ja lohkomistoimitus n:o 23249
2408: 1972 annetulla lailla maanmittausmaksusta, jol- Teuvan kunnassa:
2409: loin ne kohosivat erittäin tuntuvasti.
2410: Muutoksen tapahtuessa oli lukuisia mm. hal- Maanmittauskustannukset ennen
2411: komis- ja l'Ohkomistoimituksia keskeneräisinä. 1. 5. 1972 tehdyistä töistä sil-
2412: Monet olivat vain loppukokousta vailla. Yleis- loisen maanmittausmaksuase-
2413: periaatteena on ollut, että keskeneräisistäkin tuksen mukaan . . . . . . . . . . . . 1 998,41 mk
2414: Maanmittaus~ustannuikset 1. 5.
2415: toimituksista on velottu valtiolle kustannukset
2416: uuden eli 2. 5. 1972 annetun maanmittausmak- 1972 jälkeen tehdyistä töistä
2417: sulain mukaan. Tämän takia asianosaisten mak- 2. 5. 1972 annetun maanmit-
2418: settavat kustannukset ovat saattaneet nousta tausmaksulain mukaan . . . . . . 426,00 mk
2419: organisaation muutoksen a~kana keskeneräisenä Yhteensä 2 424,41 mk
2420: olleesta toimituksesta huomattavasti paljon suu-
2421: remmiksi, kuin jos ne olisi peritty entisten Jos kustannukset velotaan kaikki 2. 5. 1972
2422: perusteiden mukaan ainakin ennen 1. 5. 1972 annetun lain mukaan on kustannusten määrä
2423: tehtyjen töiden osalta. 2. 5. 1972 annetun maan- 3 940,81 mk eli kustannus olisi 1 516,40 mk
2424: mittausmaksulain 2 §:n 3 momentin mukaan korkeampi. Tästä maanmittaushallitus on myön~
2425: "milloin maanmittausmaksu on määrätty 2 mo- tänyt alennusta vain 327,76 mk. Näin ollen
2426: mentin mukaisesti ja valtiolle toimituksesta tai asianosaisille tuli tästä vain 62 ha !käsittävän
2427: tehtävästä aiheutuneet kustannukset iLmeisesti ti:lan osittamisesta 1 182,64 mk:n lisämaksu
2428: ovat sanotussa momentissa tatikoitettuja keski- yksinomaan siitä syystä, että pieni osa toimi-
2429: määräisiä kustannuksia huomattavasti pienem- tuksen vaatimasta työstä käsiteltiin uuden
2430: mät, voidaan maanmittausmaksu, sen mukaan maanmittausmaksulain mukaan.
2431: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, yksittäis- Toisena esiimetkkinä mainittakoon TN: o
2432: tapauksessa määrätä 1 ja 2 momentissa mai- 23326 Kauhajoen kunnassa j,a Kurikan kauppa-
2433: nittujen perusteiden mukaisesti määräytyvää lassa. Siinä äskenmainituin perustein n. 130 ha
2434: maksua pienemmäksi". viljelmän osittamisessa kustannusten ero äsken-
2435: 19. 5. 1972 aooettu asetus maanmittausmak- mainitulla tavahla laskien <ili 2 938,90 mk, josta
2436: susta muotoiltiin kuitenkin käsitykseni mukaan maanmittaushallitus myönsi alennusta vain
2437: lain hengen vastaisesti sellaiseksi, ettei sitä voi- 61 7,5 8 mk eli as1anomaisten lisakustannukseksi
2438: tu soveltaa keskeneräisenä organisaation muu- jäi 2 321,32 mk. Nämä ovat varsin suuria kus-
2439: tosvaiheessa ohleeseen halkomis- tai lohkomis- tannuksia pienviljelmien omistajillile ja tämän-
2440: toimitukseen. Tästä syystä lisättiin asetuksen tapaisia velkomisia on lukuisia.
2441: muutoksella 12. 1. 1973 5 §:ään uusi 4 mo- Todettakoon, että mm. Vaasan läänin maan-
2442: mentti, joka tekee kohtuullisen velkomisen mittauskonttori on tiettävästi esittänyt koko li-
2443: myös tässä suhteessa mahdolliseksi. säkustannuksen poistamista, mutta lopullinen
2444: Asiassa otetun tulkinnan mukaan tämä koh- päätös on tehty osa:kkaan kannalta varsin kiel-
2445: tuuHisuuteen pyrkiminen on jäänyt käytännössä teisen tulkinnan mukaan.
2446: 161/75
2447: 2 1975 vp.
2448:
2449: Edelleen on todettava, että vertailevaa laskua maanmittauskustannusten osalta on suoritettu
2450: asiasta ei enää saa tehdä varsinaisessa laskussa. varsin yleisesti jopa 50 % :n korotuksia asian-
2451: Lasku on tehtävä yksinomaan omistajan kan- osaisten maksamien korvausten osalta [ainsää-
2452: nalta epäedudlisen tuloksen tuottavan periaat- dännön muuttumisesta johtuen. iK!atson näin
2453: teen mukaan ja vertaileva laskeLma on esitet- ollen, että hallinnolliset toimenpiteet ovat olleet
2454: tävä vain erillisessä lausunnossa. eduskunnan selv·ää tahtoa vastaan ja ne on
2455: Vlitiolle määrätystä toimituksesta aiheutu- jälkikäteen oikaistav.a ja vastainen menettely
2456: neiden kustannusten määrä ei ole luotettavasti muutettava eduskunnan tahdon mukaiseksi.
2457: selvitettävissä nykyisenkään organisaation ai- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
2458: kana. Vie1ä mahdottomampaa se on ollut enti- 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitän valtio-
2459: sen taksasysteemin aikana. On näin ollen koh- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2460: tuutonta, että vailtiovallan taholta harkintamah- seuraaaV1an kysymyksen:
2461: dollisuutta käytetään esitetyllä tavalla maan-
2462: omistajan vahingoksi ja valtion eduksi. Näin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2463: varsil11k.in, kun toimituksen keskenetäisyys ei ryhtyä 2. 5. 1972 annetun maanmittaus-
2464: 1. 5. 1972 ole ollut asianosaises1Ja johtuva eikä maksulain soveltamiseksi jo velottujen
2465: organisaation muutospäivä ole ollut hänen pää- ja vastedes velottaviksi tulevien em.
2466: tettävissään. Käsitykseni mukaan eduskunnan päivänä keskeneräisinä olleiden halko-
2467: tahto ei myöskään lakia säädettäessä ollut tämä. mis- ja lohkomistoimitusten kustannus-
2468: Lausuiharr eduskunta lakia eduskunnassa huhti- ten osalta niin, että laki- ja talousvalio-
2469: kuussa 1972 käsiteltäessä yhtyen laki- ja talous- kunnan ko. lain perusteluihin 1iittämä
2470: valiokunnan mietinnön perusteluihin pitävänsä ja eduskunnan hyväksymä seuraava lau-
2471: "tärkeänä, että maanmittausmaksua koskevia suma tulee toteutetuksi: "Valiokunta
2472: säännöksiä sovellettaessa kehitystä alalla seura- pitää tärkeänä, että maanmittausmaksua
2473: taan niin, ettei asianosaisille maanmittaustoimi- koskevia säännöksiä sovellettaessa kehi-
2474: tuksista koituva kokonaisrasitus tulisi nykyises- tystä alalla seurataan niin, ettei asian-
2475: tään nousemaan". Velkomistapa on täydellisessä asaisille maanmittaustoimituksista koi-
2476: ristiriidassa eduskunnan tahdon kanssa, kun tuva kokonaisrasitus tulisi nykyisestään
2477: organisaation muutospäivää edeltäneidenkin nousemaan"?
2478: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
2479:
2480: Pentti Mäki-Hakola.
2481: N:o 8 3
2482:
2483:
2484:
2485:
2486: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
2487:
2488: V ailtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Suoritettujen laskelmien mukaan olisi maksu~
2489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, velvollisilta perittäviä maal!lmittausinsinöörin-
2490: olette 6 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn kir- palkkioita pitänyt ennen 1. 5. 1972 tapahtunutta
2491: jeenne oheHa toimittanut valtioneuvoston asian- organisaation muutosta korottaa noin 60-
2492: omaiselile jäsenelle jäljennöksen kansanedustiaja 70 %, jotta valtiolle maanmittaustoimituksista
2493: Mäki-Halkolan kirjallisesta kysymyksestä n:o 8: aiheutuneet maanmittausinsinöörinpalkkiot ja
2494: välittömät palikat olisi saatu perityiksi valtiolle.
2495: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Näin ollen valtio osallistui maanmittaustoimi-
2496: ryhtyä 2. 5. 1972 annetun maanmittaus- tuksista aiheutuneiden kustannusten suorittami-
2497: maksulain soveltamiseksi io velottujen seen huomattavassa määrin. Tämä dli aikanaan
2498: ja va~tedes velottaviksi tulevien. ero. katsottu välttämättömäksi ja se palveli osaltaan
2499: päiv,änä keskeneräisinä olleiden halko- kuluvan vuosisadan alkupuolella hyväksyttyä
2500: mis- ja lohkomistoimitusten kustannus- tavoitetta ns. tilattoman väestön sijoittamiseksi
2501: ten osalta niin, että laki- ja talousvalio- viljelemään omaa maataan.
2502: kunnan ko. lain perusteluihin [iittämä Sen lisäksi, että maanmittaustoimitusten suo-
2503: ja eduskunnan hyväksymä seuraava lau- rittamista tuettiin valtion varoilla edellä seilos-
2504: suma tulee toteutetuksi: 'Valiokunta tetun pääsäännön mukaan, suoritettiin eräät
2505: pitää tärkeänä, että maanmittausmaksua maanmittaustoimitukset, kuten eri aikoina voi-
2506: koskevia säännöksiä sovellettaessa kehi- massa olleiden asutuslakien mukaiset maanmit-
2507: tystä alalla seurataan niin, ettei asian- taustoimitukset sekä vuokra-alueiden Junastus-
2508: asaisille maanmittaustoimituksista koi- ja järjestelytoimitukset kokonaisuudessaan val-
2509: tuva kokonaisrasitus tulisi nykyisestään tion varoilla. Tätä koskeva säännös sisältyi sekä
2510: nousemaan'?'' vuoden 1924 että vuoden 1954 maMmittaus-
2511: pailk:kioasetukseen.
2512: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Oman ryhmänsä muodostivat edelleen vuo-
2513: vasti seuraavaa: den 1924 maanmittauspailkkioasetuksen mukaan
2514: Ennen 1. 5. 1972 tapahtunutta maanmittaus- ruum1illisella työllä itsensä kokonaan tai pää-
2515: laitoksen organisaation uudistusta perittiin pää- asiaNisesti elättäneet tilattomaan väestöön kuu-
2516: säännön· mukaan maanmittaustoimitusten mak- luneet henkilöt, joilta 'perittiin vain puolet
2517: suvelvollisilta asianosaisiilta maanmittauspalk- asetuksen mukaisesta maanmittauspal:kkiosta,
2518: kiosta 19. 3. 1954 annetun asetuksen (133/54) ellei palkkiota suoritettu kokonaan vallti~n va-
2519: ja sitä ennen voimassa olleen maanmittauspalk- roistla.
2520: kiosta 1. 8. 1924 annetun asetuksen (193/24) Myös vuoden 1954 palk:kioasetu:kseen sisältyi
2521: säännösten rioja1la maanmittaustoimituksista mahdollisuus periä maksuvelvolliselta maanmit-
2522: valtiolle aiheuturieista kustannuksista vain se tauspaJikkiota vain puolet. Tämä etu myönnet-
2523: osa, joka ·maksettiin etukäteen valtion varoista tiin muun. muassa silloin kun halkomisessa tai
2524: toimitusinsinöörille ja hänen virka-apulaisilleen lohkomisessa muodostui tila, jonka hankkimista
2525: sanottujen asetusten mukaisina toimituspailk- tai kunnostamista oli tuettu · asutusvaroista
2526: kioina. Sen sijaan toimitusinsinöörille ja hänen myönnetyllä [ainalla tai avustu!ksehla.
2527: virika~apulaisilleen valtion varoista maksettua Hyväksyessään voimassa olevan maanmå.ttaus-
2528: kuukausipalkkaa ei peritty asianosaisiilta, vaan maksusta 2. 5. 1972 annetun lain 020/72)
2529: ne suoritettiin kökonaisuudessaan valtion lopul- Eduskunta on nähtävästi katsonut, ettei tar-
2530: lisena menona. vetta maanmittaustoimitusten tukemiseen vai~
2531: 4 197.5 vp.
2532:
2533: tion varoilla ole enää siinä määrin kuin aikai- ilmi, maanmittausmaksulain säännöksistä joh-
2534: semmin. Toimitusinsinööri j,a hänen virka-apu- tuvan, ettei sanotun lausuman huomioon otta-
2535: laisensa eivät enää saa toimituspalkkioita 1. 5. minen ja [ain säännösten soveltaminen saman-
2536: 1972 jälkeen suoritetuista maanmittaustoimi- aikaisesti ole mahddllista.
2537: tuksista ja -tehtävistä. Sen sijaan maanmittaus- Maanmittausmaksu1aki ei aiheuttanut muu-
2538: toimituksista ja -tehtävistä peritään sal!lotun toksia niihin säännöksiin, joiden mukaan eräistä
2539: lain mukaan valtiolle maanmittausmaksua. Val- maanmittaustoimituksista ~aiheutuneet kai·kki
2540: tion varoista maksetaan maanmittaustoimitusten toimituskustannukset suoritetaan valtion lopul-
2541: ja -tehtävien käsittelyyn osallistuvan henkilö- lisena menona. Sen sijaan maanmittausmaksu-
2542: kunnan koko palkkaus .. Maanmittausmaksulain lain säännöksillä laajennettiin huomattavasti
2543: 2 §: ään sisältyvän pääsäännön mukaan maan- niiden maksuvelvollisten piiriä, joiden osalta
2544: mittausmaksun määräämisen perusteena käyte- toinen puoli maanmittausma!ksusta, aikaisemmin
2545: tään toimituksen tai tehtävän suorittamiseen ma1mmittausinsinöörinpal:kkiosta, jää valtion
2546: osallistuneiden eri henkilökuntaryhmien keski- lopunliseksi menoksi. Kuten edellä on mainittu,
2547: määräisestä palkkauksesta aiheutuneita kustan- saivat tämän edun ennen 1. 5. 1972 vain ne
2548: nuksia toimituksen tai tehtävän suorittamiseen maksuvelvolliset, joille ha1komisessa tai lohko-
2549: käytetyn .työajan mukaan laskettuna (työaika- misessa muodostettiin tila, jonka hankkimista
2550: korvaus). Maanmittausmaksua ei kuitenkaan tai kunnostamista oli tuettu asutusvaroista
2551: velota toimitusmatkoihin kuluvan· ajan osalta myönnetytlä lainalla tai. avustuksella. Maan-
2552: eikä myöskään matkakustannusten korvausta ja mittausmaksulain 4 § :n 3 momentin mukaan
2553: muita matkustussäännön mukaan virkamiehilile tämän · edun voivat saada kaikki ne maksu-
2554: toimitusmatkoista maksettavia korvauksia. Sen velvolliset, joille halkomisessa tai lohkofnisessa
2555: sijaan maanmittausmaksuna velotaan, kuten muodostetun tilan hankkimista . tai kunnosta-
2556: asian laita oli myös ennen 1. 5. 1972, toimituk- mista varten on ennen toimituksen: loppuko-
2557: sesta valtiolle aiheutuvat välittömät korvaukset kousta myönnetty taijoiden maksettavaksi on
2558: ( kulunkikorvaus). Lisäksi sanotun pykälän mu- siirretty va:ltion · varoista laina tai ·laina, josta
2559: kaan ·maanmittausmaksuna velotaan valtiolle valtion varoista maksetaan korkohyvitystä.
2560: aiheutuneiden muiden kustannusten osittaiseksi Kun po .. edun saajien piiriin kuuluivat aikai-
2561: korvaamiseksi asetuksella .säädettävän prosentin sempien säännösten mukaan vain· asutusvaroista
2562: mukaan laskettava osuus työaikakorvauksesta lainaa tai avustusta saaneet, saattavat nyt tulila
2563: ( yleiskustannuskorvaus). Yleiskustannuskor- kYsymykseen sanotun edun saajina paitsi maan-
2564: vaukseksi säädettiin 19. 5. 1972 · annetulla ase- käyttölain ( 354/58). ja maatalouden perusluot-
2565: tuksella (398/72) 50%, mutta se on alen- tolain (156/65) mukaisten lainoja saaneiden
2566: nettu 17. 1. 1975 annetullaasetuksella (26/75) lisäksi muun muassa asuntotuotantblam (247 /
2567: 40 %:ksi. · 66), salaojituslain ( 132/67), metsänparannus-
2568: Sen vuoksi, että ennen 1. 5. 1972 suorite- lain ( 413/6 7)' valtion osanotosta eräiden maa-
2569: tuista maanmittaustoimituksista perittiin maksu- ja vesirakennustöiden kustanntllk:sibi annetun
2570: velvollisilta vain osa maanmittaustoimitusten lain ( 433/63 ), porotilalain (590/69), koltcien
2571: suorittamiseen osallistuneiden henkilöiden palk- maanjärjestelylain (593 j 69), kehitysaluelubtto-
2572: kauskustannuksista ja kun voimaSsa olevan lain lain (881/69) ja pienteollisuuden korkotuki-
2573: mukaan on perittävä ,toimituksesta välittömästi luottolain ( 8 78/6 9 ) mukaisia lainoja saaneet
2574: aiheutuneet palkkakustannukset ja sen lisäksi maksuvelvolliset.
2575: edellä selostettu yleiskustannuskorotus, ovat Näin·ollen voidaan todeta, .että vailcltei maan~
2576: asianosaisilta perittävät maksut nousseet . huo- mittaustoimitusten suorittamista enäit. tueta
2577: mattavasti. kaikkien toimitusten osalta siinä määrin kuin
2578: Tosin Eduskunta hyväksyi maanmittausmak- aikaisemmin, tukeminen on ohjattu koskemaan
2579: s·ulakia käsitellessään laki- ja talousvaliokunnan entistä enemmän ·niitä tapauksia, joissa tuke-
2580: mietintöön sisältyneen Jausuman, jonka mukaan misen tarve on suurin.
2581: valiokunta piti. "tärkeänä, että maanmittaus- Lohkomisesta ja halkomisesta peritään maan-
2582: maksua koskevia säännöksiä sovellettaessa kehi- mittausmaksulain 2 § :n 2 momenttiin sisältyvän
2583: tystä alailla seurataan niin, ettei asianosaisille säännöksen nojalla edellä selostettujen työaika-,
2584: maanmittaustoimituksista koituva kokonaisrasi- kulunki~ ja yleiskustannuskorvausten asemesta
2585: tus tulisi nykyisestään nousemaan". Kuiten!kin maanmittausmaksu joko kokonaan tai··· osaksi
2586: on todettava, kuten edellä selostetusta käy tällaisista toimituksista aiheutuvien keskimää-
2587: N:o 8 5
2588:
2589: räisten työaika-, kulunik.i- ja yleiskustannuskor- 1 momentissa tarkoitettua pinta-alakorvausta
2590: vausten sekä erotettujen tilanosien pinta-alojen huomattavasti pienemmät. Pinta-alakorvausta ei
2591: perusteella ns. pinta-alakorvaus. kuitenkaan voida ailentaa kysymyksessä olevasta
2592: Maanmittausmaksulain 13 § :n 4 momenttiin toimituksesta valtiolle .a:iheutuneita · kustannuk-
2593: sisältyvien siirtymäsäännösten mukaan nouda- sia alhaisemmaksi.
2594: tetaan Wn voimaan tullessa keskeneräisinä ollei- On huomattava, että kun maanmittaushallitus
2595: siin toimituksiin ja tehtäviin maanmittausmak- kirjeellään 21. 11. 1972 n:o 3640/446 teki
2596: sun määräämisessä ja perimisessä eräin vähäisin maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksen
2597: poikkeuksin sanotun lain säännöksiä. Tämä uuden 4 momentin lisäämisestä maanmittaus-
2598: koskee nimenomaan halkomis- ja lohkomistoi- maksuasetuksen 5 §:ään, ehdotukseen ei sisäl-
2599: mituksista perittäviä pinta-alakorvauksia. tynyt ehtoa, jonka mukaan pinta-alakorvausta
2600: Poikkeuksen muodostavat ne maanmittaus- ei voitaisi alent~~:a "sanQtusta toim!t~es.t3. yal-
2601: toimitukset, joista maanmittausmaksu tulee tio.lle aiheutuneita kustannuksia -äi}haisemma:ksi'' •
2602: riläärättäväksi työaika-, kulunki- ja yleiskustan- On .selvää, ~ttä .m!Wltllittaqstoitnituksl:sia ~
2603: nuSkorvauksena. Näistä toimituksista määrätään heutuu valtiolle huomattavasti muitakm. kus-:
2604: maanmittausmaksu ennen maanmittausmaksu- tannuiksia kuin ennen 1. 5.1972 VQimassa Ql-
2605: lain voimaan tuloa suoritettujen töiden osalta leessa maanmittauspalkkio~t1Jikses$a ta.rkoit~~
2606: aikaisemmissa säännöksissä säädettyjen perus- tut maanmittausinsinöörinpalkkiot ja maanmit-
2607: teiden mukaisesti. tausmaksulitin · voimassa pllessa suoritetuista
2608: Esillä olevassa !kirjallisessa kysymyksessä on tehtävistä rnäärättävät maanmiti:ausmaksut. Em.
2609: kiinnitetty huomiota maanmittausmaksullain voi- säännöksistä johtuen tl"l;aanrniuaushallitus ei voi
2610: maan . tulle5sa keskeneräisinä oHeisiin halkomis- alentaa .maanmittausmaksulain voimaan .. tuNessa
2611: ja 'lohkomistoimituksiin, joista edellä selostettu- keskeneräisjnä olleista •·lohk()l);l;is. ja halkomis-
2612: jen. siirtymäsäännösten · mukaan maanmittaus- toimituksista määrättävää maanmiti:at!Smaksua
2613: maksu on määrättävä pinta-alakorvauksena, siten, että maanmittausmaksu sisältäi~i •ainoas-
2614: kuten 1. 5. 1972 jälkeen ·aloitetuista:kin halko- taan ·ne summat, jotka kertyvät kun lasketaan
2615: mis- ja lohkomistoimituksista. yhteen ennen 1. 5. 1972 suoritetuista töistä
2616: · Maanmittausmaksusta 19. 5. 1972 annetun laskettawt ·~ma:anmittausinsinöQciilpaldcio ja sa-
2617: asetuksen ( 398/12) 5 § :ään !lisättiin 12~ 1. notun päivän jälkeen suoritetuista töistä pää-
2618: 1973 annetWJa 'asetukseLla ( 16/73) uusi 4 mo- säännön triu:kaisesti laskettavat ty~ka.:.; kulun-
2619: mentti, jonka mukaan pinta-alakorvausta voi- kl- ja yleiskustannuskorvaUkset; ·
2620: daan alentaa maanmittaushallituksen harkinnan EdellJä selostettuun viitaten katson· triaanmit-
2621: mukaan, JoS muista kuin mainitun 5 §:n 3 taushadlitukseri ·. soveltaneen · !kysymyksessä ole-
2622: momentissa tarkoitetuista 1ohkomis- . tai halko- vassa asiassa o1kein voimassa< ole-via säännöksiä
2623: mistoimituksista va1tio1le ailieutuneet kustan- maanmittausmaksun määräämisessä. ja maksun
2624: nukset ovat ilmeisesti olleet sanotun- pykälän alentamisessa. ''
2625: Helsingissä ? päivärtä maaliskuuta 1975.
2626: 6 1975 vp.
2627:
2628:
2629:
2630:
2631: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2632:
2633: l det syfte 3 7 § 1 mom. rik:sdagsordningen Eniigt utförda beräkningar borde de .lant-
2634: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse mäteriingenjörsarvoden som skall uppbäras av
2635: av den 6 februari 197 5 .t:iH vederbörande med- de betalningsskyldiga ha höjts med 60-70%
2636: lem av statsrådet för avgiv:ande ~v svar över- före organisationsreformen 1. 5. 1972 för att de
2637: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mäki- lantmäteriingenjörsarvoden samt de ornedelbara
2638: Hakola undertecknade spörsmål nr 8: lönekostnader som förorsakas staten av lant-
2639: mäteriförrättningarna skulle kunna täokas.
2640: "Vilka. åtgärder ämnar Regeripgen Följaktligen deltog staten _i betydande mån i
2641: vidtaga beträffande tilliimpningen av erläggandet av kostnaderna för Lmtmäteriför-
2642: lag~n om lan,tmäteriavgift av den 2 maj rättningar. Detta hade tidigare ansetts ound-
2643: . 1972 tili den del fråga är om debiterade gängligt och detta överensstämde för sin- ded
2644: .. _och j frllJ:Iltiden tili debitering _förfallan- med den under se!klets början ,a!flmänt godtagna
2645: de .kostnader för klyvnings- och styok- målsättningen att bereda möjlighet för den s.k.
2646: n,ings:€örrättningar, vilka vid ovan nämn- obesuttna befolikningen att odla sin egen mark.
2647: da tidpunkt ännu är ofu1lbordade, så, Utom att utförandet av l'antmäteriförrätt-
2648: att följande av lag- och ekonomiutskot- ningar stöddes med statsmedel enligt den ovan
2649: tet till lagens motiveringar fogade samt angivna huvudregeln, utfördes vissa lantmäteri-
2650: av riksdagen godkända uttalande för- förrättningar helt och hållet med statsmedel.
2651: y.erkligas: · 'Målet v:id · uppgörandet av B1and dessa kan nämnas lantmäteriförrättningar
2652: stadgandena har varit att den total- i enlighet med de under olika tider ~ällande
2653: belastning som iantmäterikostn:aderna kolonisationslagarna samt inlösnings- och reg-
2654: innebär inte blir nämnvärt större för lerdngsförrättningar på legoområden -helt med
2655: S:alkägarna än den är nu'?" statens medel. Stadgande härom ingick i såväl
2656: 1924 års som 1954 års lantmäteriarvodesför-
2657: Såsom svar på detta ·spörsmål får jag vörd- ordning.
2658: samt anföra följande: En separat grupp utgjorde vidare enligt 1924
2659: Före förnyandet av lantmiäteriväsendet 1. 5. års lantmäteriarvodesförordning de tiN den
2660: 1972 uppbars e.nligt huvudregeln av de betal- obesuttna befolkningen hörande personer som
2661: ningsskyldiga parterna i lantinäteriförrättningar helt eller huvudsak:ligen livnärde sig genom
2662: med stöd av stadgandena i förordningen 19. 3. kroppsarbete. Av dylika personer uppbars blott
2663: 1954 angående lantmäteriarvode ( 133/54) hälften av det i förordningen stadgade il:ant-
2664: samt den tidigare i kraft varande förordningen mäteriarvodet, såvida inte arvodet helt och
2665: 1. 8. 1924 angående lantmäteriarvode ( 193/24) hållet erlades av statens medel.
2666: blott den del ·av de staten förorsakade kost- Ookså 1954 års arvodesförordning innehöN
2667: naderna för lantmäteriförrättningarna, som på en möjlighet att av den beta:lningsskyldiga upp-
2668: förhand ur statens medel erlades åt förrätt- bära endast hälften av ·lantmäteriarvodet. Denna
2669: ningsingenjören och dennes tjänstebiträden så- förmån bevilj:ades bl.a. då genom hly~ning eHer
2670: som förrättningsarvoden i enlighet med de styckning uppkom en ~ägenhet, vars förvär-
2671: sagda förordningarna. Däremot uppbars inte åt vande eller inståndsättande understötts genom
2672: förrättningsingenjör och dennes tjänstebiträden lån eller understöd, beviljade ur kdlonisations-
2673: ur statens meded erlagda månadslöner av par- medd.
2674: tema, utan de stannade i sin hclhet staten tiH Riksdagen har uppenbarligen då den 2. 5.
2675: last. 1972 godkände giillande 1ag om lantmäteri-
2676: N:o.8 7
2677:
2678: avgift (320 /72) ansett, att det mte lrängre i att det - vilket även framgår av det. ovan
2679: samma utsträokning som tidigare föreligger anförda .-:- av stadgandena i .lantmäteriavgifts-
2680: behov att med statsmedel stöda lantmäteriför- lagen följer, att det i:nte rär möjligt att beakta
2681: rättningar. Förrättningsingenjör och tjänste- nämnda uttalande samtidigt som lagens stad-
2682: biträde erhahler inte längre förrättningsarvoden ganden tillämpas. . ..
2683: för lantmäteriförrättningar och -uppdrag, ut- Lagen · om lantmäteriavgift föranledde inga
2684: förda efter 1. 5. 1972. Däremot uppbärs enligt ändringar i de stadganden, enligt vilka samtliga
2685: sagda lag lantmäteriavgift till staten för bnt- förrättningskostnader · för vissa lantmäteriför-
2686: mäteriförrättningar och -uppdrag. Samtliga i rättningar slucligen stannar staten tili last.
2687: lantmäteriförrättningar och -uppdrag verksamma Däremot utvidgades genom lantmäteriavgifts-
2688: och delaktiga personers löner edäggs ur statens lagens stadganden i betydande mån den krets
2689: medel. Enligt den i 2 § lantmäteriavgiftslagen av hetalningsskyldiga i fråga om vilka gä1ler,
2690: ingående huvudregeln lägges vid fastställandet att den andra hälften . av lantmäteriavgiften,
2691: av lantmäteriavgiften ti:ll grund kostnaderna tidigare lantmäteriingenjörsa:vgiften, stannar
2692: för de i utförandet av förrättningen eller upp- stJaten till last; Såsom ovan har näffints kom
2693: draget deltagande personalgruppernas genom- före 1. 5. 1972 blott de betalningsskyldiga i
2694: snittliga avlöning, uträiknad enligt den arbetstid åtnjutande av denna förmån, som genom klyv-
2695: som använts för förrättningens eller uppdragets ning . eller styckning erhållit Jägenhet, vars
2696: utförande. Lantmäteriavgift debiteras dock inte anskaffning eller iståndsättning stötts med lån
2697: för tid, som åtgått till resor med anledning av eller understöd, beviljat ur kolonisationsmedel.
2698: förrättningar, ej heNer resekostnadsersättningar Enligt 4 § 3 mom. lagen om lantmäteriavgift
2699: cller andra sådana ersättningar, som enligt kan samtliga de betalningsskyldiga komma i
2700: resestadga skalll erläggas åt tjänstemrän för för- åtnjutande av denna förmån, som för anskaff-
2701: rättningsresor. ·Däremot debiteras såsom lant- ning eller iståndsättning av lägenhet, bildad
2702: mäteriavgJft, vilket var fallet även före 1. 5. genom lkJ.yvning eller styckning, före förrätt-
2703: 1972, statens direkta Jrostnader för förrättning ningens avslutningssammanträde av statens me-
2704: ( omkostnadsersättning). Vidare debiteras enligt del bevi:ljats eNer på vilka överförts lb eller
2705: samma paragraf såsom •lantmäteriavgift en för ,}ån för vilket av statens medel erlägges ränte-
2706: partiellt ersättande av statens övriga kostnader gottgörelse.
2707: enligt ett genom förordning stadgat procenttal Då kretsen av personer som åtnjöt .ifråga-
2708: uträknad andel av 1arbetstidsersättningen ( er- vaxande förmån enligt tidigare stadganden om-
2709: sättning för allmänna kostnader). Såsom ersätt- fattade blott personer som erhållit lån eller
2710: ning. för ·allmänna kostnader stadgades i för- understöd ur kolonisationsmedel, kan · numera
2711: ordning av 19. 5. 1972 (398/72) om ~ant konima i fråga förutom personer, vilka erhållit
2712: mätet:iavgift 50 %, men den ;är nedsatt i för- lån i enlighet med lagen om jorddispositionslån
2713: ordningen av 17. 1. 1975 (26/75) ti1140 %. (354/58) .och [agen om lantbrukets grund-
2714: Då för lantmäteriförrättningar . verkställda kredit (156/65) även betalningsskyldiga, som
2715: före 1. 5. 1972 av de betalningsskyldiga upp- erhå:ll,it lån i enlighet med bl.a. lagen om
2716: bars blott en del av de i förrättningarna del- bostadsproduktion ( 24 7/66), lagen om täck-
2717: tagande personernas lönekostnader och då en- dikning (132/67), lagen om skogsförbättring
2718: ligt gällande lag direkta lönekostnader samt ( 413/6 7 ) , lagen om statens deltagande i kost-
2719: ovan avsedd ersättning för allmänna kostnader naderna för vissa jord- och vattenbyggnads-
2720: för förrättning skal:l uppbäras, har de avgifter arbeten ( 4 33/63 ) , lagen om renskötsellägen-
2721: som uppbärs av parterna stigit betydligt. heter ( 590/69), jordregleringslagen rörande
2722: Riksdagen godkände visserligen ,i samband skoltar (593/69), lagen om utvecklingsområ-
2723: med behandlingen av Jantmäteriavgiftslagen det deskredit (881/69) samt lagen om räntestöds-
2724: i lag- och elkonomiutskottets betänkande in- kreditet för småindustrin (878/69).
2725: gående uttalandet, att utskottet ansåg det vik- Det kan följaktligen konstateras, att under-
2726: tigt att "man i samband med titlämpningen av stödet, även om utförandet av lantmäteriför-
2727: stadgandena angående lantmäteriavgift följer rättningar inte längre i fråga om samtliga för-
2728: med utveoklingen på området så, att den total- rättningar stöds ,i samma utsträckning som
2729: belastning som lantmäterikostnaderna innebär tidigare, i större utsträckning dirigerats i rili:t-
2730: inte skulle bli nämnvärt större för sakägarna ning mot de fall, där behovet av understöd är
2731: än vad de nu är". Det måste dock konstateras, aUra störst.
2732: 8 1975 vp.
2733:
2734: ····Med:stöd av stadgandet··i 2 .§ 2 mom. lagen nader som åsamkats staten genom annan. än i
2735: om Jantmäteriavgift uppbärs för ldyvning och 5 § 3 mom. avsedd stycknings- e11er iklyvnings-
2736: styckning i .stäl:let för de ovan berör<;la arbets- förrättning uppenbart ·är betydligt il.ägre än i
2737: tids• och omkostnaqsersättningarna ·samt . ersätt- 1 mom. avsedd arealersättning. Arealersättning
2738: ningarna för allmänna kostnader .en s.k. aread.- ka.n dock inte minskas ti1l lägte belopp än de
2739: ~ttning antingen helt eller delvis på basen av kostnader som åsamkats staten genom sagda
2740: d~ av dylika förrättningar töranledda genom- förrättning.
2741: snittliga arbetstids~ och omkostnadsers:ättningar- Det bör observeras, :att då l:antmäteristyrel-
2742: na . och ersättningen . för alhnänna lkostnader sen i skrivelse 21.11. 1972 nr 3640/446 för
2743: ~t- de avskilda lägenhetsdelarnås areaL jord- och skogshruksministeriet föresk>g att ett
2744: . Enligt övergångsstadgandena i 13 § 4 mom. nytt 4 mom.. måtte fogas ti:ll 5 § förordningen
2745: Iageq; om.J:a.ntmäteriavgift iakttages beträffande om lantmäteriavgift, innehöll förslaget icke
2746: föttättningar ·eller uppdrag som . inte slutförts .något förbehåll, enligt vilket arealersättningen
2747: då 1agen trädet: i -kraft vid bestämmandet och inte skulle kunna minskas tili: ":liigre belopp
2748: . uppbärandet av lantmäteriavgift. med vissa än de kostnader som tillskyndats staten genom
2749: .o~cydliga undantag stadgandena i sagda lag. sagda förrättning" .
2750: Dctta .gäliler uttryckligen de arealersättningar, Det är klart, att staten genom lantmäteri-
2751: :som s!Wl• uppbäras för tldyvnings- och styck- förrättningar åsamkas •även en hel del andra
2752: nmgs.förrättningar. .. · · kostnader än de il<antmäteriingenjörsarvoden
2753: -_ Ett undantag utgör de lantmäteriförrätt- vilb avses i den lantmäteriarvodesförordning
2754: .ningar; i fråga om vilka lantmäteriavgiften be- som va.r i kraft före l. 5. 1972 samt de ilant-
2755: stäms .såsom arbetstids- eller omikostnadsersätt- m.äteriavgilfter som skall hestämmas .för upp-
2756: ning och såsom etsättning för allmänna kost- drag, utförda under lantmäteriavgiftslagens gil-
2757: rulder. För förrättningar, verkstätllda mnan lagen tighetstid. Med anledning av ovan nämoda stad-
2758: OD1lantmäteri~vgift trädde i haft, bestäms i ganden kan lantmäteristyrelsen inte nedsätta
2759: <iessa .fall lantmäteriavgiften i enlighet med den lantmäteriavgift som skall bestämmas för
2760: grimderna i tidigare stadganden. · stycknings- och klyvningsförrättningar, som inte
2761: I . .nu ifrågavarande spörsmål har uppmärk- avslutats då lagen om lantmäteriavgift trädde
2762: samhet fästs vid de klyvnings- och stycknings- i kraft, så, att avgiften skulle innehåia blott
2763: fi;jp:ättningat som inte slutförts då lantm.äteri- de summor som .erhålles då man -adderar :lant-
2764: avgiftslagep. trädde i kraft. Enligt ovan angivna mäteriingenjörsarvodet för arbeten, utförda före
2765: övergångsstadganden skall 1antmäteriavgiften i 1. 5. 1972, och de atbetstids- och om!kostnads-
2766: dessa fall·. bestämmas såsom arealersättning, ersättningar samt ersättningar för aJlmänna
2767: villtet gäller även klyvnings- och stycknings- irostnader som enligt buvudregeln skall utgå
2768: föttättninga:r, påbörjade efter 1. 5.1972. för arbeten, utförda efter sagda datum.
2769: :Genom förordni.ng av 12.1. 1973 (16/73) Med hänvisning till. det ovan anförda anser
2770: foga~ . ~ 5 S förordnmgen om lantmäteri- jag att lantmäteristyrelsen i det aktuella fallet
2771: . av.gift av 19.5.1972 (398/72) ett nytt 4 på ett riktigt sätt har tiUämpat gällande stad-
2772: mom., enligt vilket atealersättning kan minskas ganden beträtfande bestämmande av lantmäteri-
2773: en1igt lantmäteristyrelsens prövning om de kost- avgift och nedsättande av avgift.
2774: Helsingfors den 5 mars 1975.
2775:
2776: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
2777: 1975 vp.
2778:
2779: Kirj. ksm. n:o 10.
2780:
2781:
2782: N. Nieminen: Ajokorttiasetuksen soveltamisesta.
2783:
2784: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2785: Tieliikennelain tarkoitus on ohjata ja sään- lut käyvät tarpeettomiksi sekä kannattamatto-
2786: nöstellä kaikenlaista liikennettä turvallisuusnä- miksi ja ajokorttiopetus siirtyy kokonaan yk-
2787: kökohtien mukaisesti. Tässä tarkoituksessa lain sityisten henkilöiden käsiin. Nyt jo nämä yk-
2788: ja sen toimeenpanoasetuksen säännöksiä on py- sityiset kouluttajat ja heidän oppilaansa ovat
2789: ritty tiukentamaan niin, että liikennetapatur- kaiken valvonnan ulkopuolella. Autokoulut ja
2790: mien määrä voitaisiin supistaa mahdollisimman niissä annettava opetus on tarkan valvonnan
2791: vähiin. Moottoriajoneuvojen nopeusrajoitukset alaista. Niissä opetus on säännösten mukaista
2792: ovatbn antaneet toivotun suuntaisia tuloksia. ja tehokasta. Viime aikoina on jopa tehostettu
2793: Mutta liikenneturvallisuuden parantamiseksl autokoulujen opetusvalvontaa. Kuka valvoo yk-
2794: tarvitaan myöskin muita tehokkaita toimenpi- sityisiä kouluttajia? Eivät katsastusmiehet ehdi
2795: teitä. heitä kaikkia valvoa. Näin ollen ajo-opetus
2796: Moottoriajoneuvon kuljettamiseen tarvitaan heikkenee ja tieliikenneturvallisuus muuttuu
2797: tieliikennelain määräämä ajolupa eli ajokortti. uhan alaiseksi. Tieliikennelakia ja siihen liit-
2798: Ajokorttiasetuksen (31.5.1972/447) 1 luvun tyvää asetusta hyväksyttäessä ei ilmeisestikään
2799: 3 §: ssä tarkemmin määritellään ajokortin laa- ole tarkoitettu edelläkerrotunlaista väljää tul-
2800: tu, joka oikeuttaa minkäkin laatuisen ja pai- kintaa "erityisistä syistä" määrittelemällä, vaan
2801: noisen moottoriajoneuvon kuljettamiseen. Täl- todella erityistä syytä, joka on poikkeus ylei-
2802: löin edellytetään, että ajokortin saajalla on mm. sestä säännöstä. Jos tällaisella yksityisluvalla
2803: asetuksen 3 luvun 17 §: ssä määritelty kou- koulutettaisiin sellaista varatonta henkilöä, jol-
2804: lutus. Tällaisen kuljettajakoulutuksen antaa au- le ajokortti on tarpeellinen, mutta joka ei ky-
2805: tokoulu. Vain erityisistä syistä voi poliisi an- kene kustantamaan autokoulumaksua, olisi eri-
2806: taa opetus- ja harjoitteluluvan piirissään asu- tyinen syy hyväksyttävä. Nyt kuitenkin käy-
2807: valle henkilölle, jolla on autonkuljettamiseen täntö on osoittanut, että yksityisluvilla koulu-
2808: oikeuttava ajokortti ja vähintään kolmen vuo- tetaan varakkaiden perheiden tyttäriä ja poi-
2809: den ajokokemus sekä riittävät tiedot liikenne- kia, eikä edes kouluttajan omasta perheestä,
2810: säännöistä. Autokouluopetuksella on ilmeisesti vaan tuttavan, jopa tuttavan tuttavan perheis-
2811: pyritty siihen, että auton kuljettamiseen tar- tä. Käsitykseni mukaan tällainen ajokorttiase-
2812: vittavan ajokortin saaja todella tuntee liiken- tuksen vääristely ei saisi jatkua eikä tieliiken-
2813: nesäännöt ja hallitsee ajokkinsa ajotaidon. Tä- neturvallisuutta täten vaarantaa.
2814: ten on ilmeisesti myöskin pyritty mahdollisim- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
2815: man suureen tieliikenneturvallisuuteen. tyksen 3 7 §: n 1 momentin nojalla esitän kun-
2816: Viime aikoina on alkanut ilmetä hälyttäviä nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2817: ilmiöitä tieliikenneturvallisuuden heikentymi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2818: seksi. Poliisiviranomaiset ovat alkaneet varsin
2819: väljäkätisesti, jopa laajamittaisesti antaa yksi- Onko Hallitus tietoinen, että tielii-
2820: tyisille autonajokortin omaaville henkilöille kennelain soveltamiseksi annetun ajo-
2821: auton ajo-opetuslupia. Vaikka ajokorttiasetuk- korttiasetuksen 2 luvun 12 §:ää tul-
2822: sen 2 luvun 12 § :ssä edellytetään tällaisen lu- kitaan poliisiviranomaisten toimesta
2823: van myöntämiseksi "erityiset" syyt, ovat sangen liian väljästi, ja
2824: monet poliisilaitokset ja nimismiehet unohta- mitä Hallitus aikoo tehdä tieliiken-
2825: neet asetuksen kohdan rajoittavan merkityksen. neturvallisuuden tehostamiseksi ajokort-
2826: Jos tällainen tulkinta saa jatkua, niin autokou- tiopetuksen osalta?
2827: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
2828:
2829: Niilo Nieminen.
2830: 179/75
2831: 2 1975 vp.
2832:
2833:
2834:
2835:
2836: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2837:
2838: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- c) että ajo-opetus on opetettavan vamman
2839: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai
2840: mies, olette kirjeellänne 7 päivältä helmikuuta automaattivaihteistolla varustetulla autolla.
2841: 1975 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen ABC-, ABCD-, ABCE- tai ABCDE-luokan
2842: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niilo Nie- ajokortin saamiseksi voidaan myöntää opetus-
2843: misen tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen lupa, milloin opetusta tullaan antamaan oppi-
2844: kysymyksen n:o 10: sopimussuhteeseen perustuvan kuljettajan am-
2845: mattiopetuksen yhteydessä tai milloin työnan-
2846: "Onko Hallitus tietoinen, että tie- tajan toimesta annetaan sellaista kuljettajaope-
2847: liikennelain soveltamiseksi annetun ajo- tusta, joka ei ole kuljettajantutkintoon pääse-
2848: korttiasetuksen 2 luvun 12 § :ää tulki- misen edellytyksenä.
2849: taan poliisiviranomaisten toimesta liian Kuten edellä olevista säännöksistä ilmenee,
2850: väljästi, ja liikenneministeriö on antanut tulkintaohjeen
2851: mitä Hallitus aikoo tehdä tieliiken- siitä, mitä ajokorttiasetuksen 12 § :n sanonnal-
2852: neturvallisuuden tehostamiseksi ajo- la "erityisistä syistä" tarkoitetaan. Opetuslu-
2853: korttiopetuksen osalta?" van myöntäminen on pyritty rajaamaan edellä
2854: lueteltuihin harvoihin poikkeustilanteisiin.
2855: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lisäksi edellä mainitussa ajokorttiasetuksen
2856: vasti seuraavaa: soveltamispäätöksessä on säännökset siitä, että
2857: Kuljettaopetuksen antaminen opetusluvan pe- opetusluvan saajalla on oltava opetukseen käy-
2858: rusteella on välttämätöntä eräissä poikkeus- tettävän ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava
2859: tapauksissa ja mm. sen vuoksi, että ajokortti ajokortti, että poliisi voi määrätä opetusluvan
2860: voitaisiin kohtuullisin kustannuksin ja ponnh- hakijan esittämään ennen luvan myöntämistä
2861: tuksin suorittaa myös sellaisillakin alueilla, joil- todistuksen uuden hyväksytyn kuljettajantut-
2862: la kuljettajaopetusta ei ole muulla tavalla jär- kinnon teoriakokeen suorittamisesta, että ope-
2863: jestetty. Ajokorttiasetuksen 12 § :n mukaan tusajoneuvon on täytettävä kouluajoneuvoja
2864: opetuslupa voidaan myöntää vain erityisistä koskevat vaatimukset sekä että opetuksessa on
2865: syistä. Liikenneministeriön ajokorttiasetuksen soveltuvin osin noudatettava, mitä autokoulu-
2866: soveltamisesta kesäkuun 15 päivänä 1972 an- opetuksesta on määrätty.
2867: taman päätöksen (471/72) 12 §:n mukaan Ajokortin saadakseen joutuvat sekä ne, jot-
2868: ajokorttiasetuksessa tarkoitettuina erityisinä ka ovat saaneet kuljettajaopetuksen opetuslu-
2869: syinä, joiden perusteella poliisi oikeuttaa hen- van perusteella, että ne, jotka ovat käyneet
2870: kilön antamaan opetusta AB-luokan ajokortin autokoulun, samanlaiseen kuljettajantutkinnon
2871: saamiseksi, on pidettävä: teoria- ja ajokokeeseen. Ei ole olemassa sel-
2872: a) että opettaja ja opetettava ovat saman laista luotettavaa tutkimusta, joka osoittaisi,
2873: perheen jäseniä; tai että ajokortin opetusluvan perusteella saaneet
2874: b) että opetettavan taloudellisista olosuh- olisivat aiheuttaneet enemmän liikenneon..t1et-
2875: teista ja autokoulumatkojen pituudesta joht'l- tomuuksia kuin kuljettajaopetuksen autokoulus-
2876: en autokouluopetukseen osallistuminen tuottaa sa saaneet.
2877: erityisiä vaikeuksia opetettavalle taikka
2878: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1975.
2879:
2880: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
2881: N:o 10 3
2882:
2883:
2884:
2885:
2886: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2887:
2888: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skilda manöveranordningar eller automatväx-
2889: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ling.
2890: velse av den 7 februari 1975 till vederböran- För erhållande av körkort av klass ABC,
2891: de medlem av statsrådet för avgivande av svar ABCD, ABCE eller ABCDE kan beviljas un-
2892: översänt följande av riksdagsman Niilo Niemi- dervisningstillstånd, om undervisningen kom-
2893: nen ställda spörsmål nr 10: mer att meddelas i samband med på läroav·
2894: talsförhållande baserad yrkesutbildning för fö-
2895: "Är Regeringen medveten om att 2 rare, eller om genom arbetsgivares försorg
2896: kap. 12 § förordningen om körkort, meddelas sådan förarundervisning, som icke ut-
2897: som givits för tillämpningen av lagen gör förutsättning för avläggande av förarexa-
2898: om vägtrafik, toikas alltför fritt av po- men.
2899: lismyndigheterna, och Så som av ovanstående stadganden framgår,
2900: vad ämnar Regeringen göra för att har trafikministeriet utfärdat anvisningar om
2901: effektivera vägtrafiksäkerheten i fråga tolkningen av vad som avses med uttrycket
2902: om körkortsundervisningen?" "synnerliga skäl" i 12 § förordningen om kör-
2903: kort. Man har försökt begränsa beviljandet av
2904: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- undervisningstillstånd till ovan uppräknade få-
2905: samt anföra följande: taliga undantagsfall.
2906: Att ge förarundervisning på basen av un- I ovannämnda förordning om körkort finns
2907: dervisningstillstånd är nödvändigt i vissa un- dessutom stadganden om, att den som erhål-
2908: ,dantagsfall och bl.a. för den skull, att kör- ler undervisningstillstånd skall inneha körkort
2909: kort skall kunna erhållas med skäliga kostna- som berättigar till framförande av det fordon
2910: der och ansträngningar även inom sådana om- som används vid undervisningen, att polisen
2911: råden, där förarundervisning inte är ordnad på kan förordna, att person som ans<>ker om un-
2912: annat sätt. Enligt 12 § förordningen om kör- dervisningstillstånd, innan sådant beviljas, skall
2913: kort kan undervisningstillstånd beviljas endast förete intyg över avlagt nytt teoriprov för
2914: på synnerliga skäl. Enligt 12 § trafikministe- förarexamen, att i undervisningstillstånd an-
2915: riets beslut av den 15 juni 1972 angående givet fordon skall uppfylla fordringarna på
2916: tillämpning av förordningen om körkort ( 471/ skolfordon samt att vid undervisningen i till-
2917: 72) skall såsom i förordningen om körkort lämpliga delar skall iakttagas vad om under-
2918: avsedda synnerliga skäl, på grund av vilka po- visning i bilskola är bestämt.
2919: lisen kan berättiga en person att meddela an- För att erhålla körkort skall både de som
2920: nan undervisning för erhållande av körkort av har erhållit förarundervisning på basen av un-
2921: klass AB, anses: dervisningstillstånd och de som har genom·
2922: a) att läraren och eleven är medlemmar av gått bilskola, deltaga i samma teori- och kör-
2923: samma familj; prov för förarexamen. Det existerar inte nå-
2924: b) att deltagande i undervisningen vid bil- gon tillförlitlig undersökning, som skulle ut-
2925: skola medför särskilda svårigheter för eleven visa, att de som har erhållit körkort på ba-
2926: på grund av ekonomiska förhållanden och bil- sen av undervisningstillstånd skulle ha föror-
2927: skolresornas längd; eller sakat flera trafikolyckor än de som har er-
2928: c) att körundervisningen på grund av ele- hållit förarundervisning i bilskolor.
2929: vens lyte skall meddelas med bil med sär-
2930: Helsingfors den 5 mars 197 5.
2931:
2932: Trafikminister Pekka Tar;anne.
2933: 1975 vp.
2934:
2935: Kirj. ksm. n:o 11.
2936:
2937:
2938:
2939:
2940: Puhakka ym.: Palkkatilastojen siirtämisestä tilastokeskukseen.
2941:
2942:
2943: E d ll s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2944:
2945: Viimeaikaisten palkkaneuvotteluiden ja niis- töisesti heikointa. Tätä todistaa toimihenki-
2946: tä käydyn julkisen keskustelun yhteydessä on löiden ja toisaalta palveluelinkeinoihin kuulu-
2947: palkkatilastojen asema neuvottelujen keskeise- vien työntekijöiden osuuden nopea kasvu ja
2948: nä tietolähteenä entisestään korostunut. Palk- juuri näiden työntekijäryhmien jääminen palk-
2949: katilastoista saatavia tietoja käytetään lisäksi kakehityksessä jälkeen. Tästä syystä ansiotaso-
2950: talouspolitiikan suunnittelussa tulo- ja ansio- indeksi näyttää systemaattisesti liian korkeita
2951: tasotutkimuksissa sekä merkitykseltään keskei- pistelukuja.
2952: sen kansantulotilaston lähdeaineistona. Tilastokeskuksen viralliset palkkatilastot laa-
2953: Kuitenkin viimeisin julkaistu selvitys palk- ditaan STK:n ja muiden työnantajajärjestöjen
2954: katilastojen laadintaperusteista on vuodelta keräämien ja käsittelemien tietojen pohjalta.
2955: 1958. Tämän jälkeen on laadintaperusteissa ta- Käytännössä tilastokeskuksella niukkojen voi-
2956: pahtunut huomattavia muutoksia, joista ei ol:= mavarojensa vuoksi ei ole mitään mahdolli-
2957: saatavissa perusteellista julkaistua selvitystä. suuksia tarkistaa näiden tietojen oikeellisuutta.
2958: Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että nykyi- Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen väliset
2959: nen palkkatilasto ei kata kaikkia työntekijä- tilastoyhteistyösopimukset eivät takaa palkan-
2960: ja toimihenkilöryhmiä. Järjestäytymättömien saajille todellisia mahdollisuuksia tarkastaa
2961: työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä palkkatilastoihin kerättävien tietojen oikeelli-
2962: koskevat tiedot eivät tule mukaan tilastoon, suutta. Sopimusten mukainen luottamusmiesten
2963: koska tilastot laaditaan työnantajajärjestöjen oikeus nähdä yritysten vastaukset työnantaja-
2964: keräämien tietojen pohjalta. järjestöjen palkkatiedusteluihin on riittämätön,
2965: Nykyisten palkkatilastojen avulla ei saada koska vain harvoissa yrityksissä luottamusmie-
2966: selville työntekijöiden nettopalkkojen kehity'l- hille annetaan työntekijäkohtaiset palkkatiedot.
2967: tä, koska niissä ei huomioida verotuksen vai- Tulopoliittisissa neuvotteluissa käytetyt edel-
2968: kutusta. Se olisi kuitenkin välttämätöntä työn- listä sopimuskautta koskevat palkkatilastot ovat
2969: tekijöiden reaaliansioita laskettaessa. pääasiallisesti työnantajapuolen arvioita, joi-
2970: Palkkatilasto ei myöskään ota huomioon, den laadintaperusteita ei ole selvitetty. Lopul-
2971: että liset tilastopohjaiset palkkatiedot ovat käytet-
2972: 1. On tapahtunut yleisen työtahdin kiristy- tävissä pääosiltaan vasta noin vuoden kuluttua
2973: minen ja työn laadun vaikeutuminen. Vaikka tarkasteluajanjakson päättymisestä. Tämä ei
2974: työntekijät sopimuskauden aikana saisivatkin luonnollisestikaan ole palkansaajien etujen mu-
2975: korvauksen työtahdin kiristymisestä ja työn kaista, koska työnantajapuolelle tarjoutuu näin
2976: laadun muutoksesta, ottaa työnantaja seuraa- mahdollisuudet manipuloida virallisia palkka-
2977: vissa neuvotteluissa kyseisen korotuksen huo- tietoja.
2978: mioon normaalina palkannousuna, joka vähen- Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2979: tää korotustarvetta seuraavalle sopimuskaudel- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
2980: le. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2981: 2. Toimialojen sisäinen ja niiden välinen kysymyksen:
2982: rakenne muuttuu. Nykyisin esimerkiksi ansio-
2983: tasoindeksin painorakenne perustuu pääosin Mihin toimenpttetslln Hallitus aikoo
2984: vuoden 1964 tietoihin. Nopeimmin kasvavien ryhtyä, että yhteiskunnallisesti tärkei-
2985: palkkaryhmien palkkakehitys on ollut pääsään- den palkkatilastojen laadinta siirretään
2986: 193/75
2987: 2 1975 vp.
2988:
2989: kokonaisuudessaan tilastokeskukseen, ja että nykyisellä tavalla laadittuja vir-
2990: että työntekijät voivat tarkistaa palk- heellisiksi osoittautuneita palkkatilasto-
2991: katilastoihin tulevat itseään koskevat ja ei käytetä palkkaneuvottelujen pe-
2992: tiedot, sekä rustana?
2993: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
2994:
2995: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
2996: Aarne Pulkkinen. Taisto Sinisalo.
2997: Irma Rosnell. Ensia Laine.
2998: Toivo Åsvik. Heimo Rekonen.
2999: Lauri Kantola. Pentti Liedes.
3000: Aarne Koskinen.
3001: N:o 11 3
3002:
3003:
3004:
3005:
3006: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3007:
3008: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Tämä edellyttää, että tilastoviranomainen tuot-
3009: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taa tilaston sekä voi tarkistaa perustietojen
3010: mies, olette 7 päivänä helmikuuta 1975 päi- luotettavuuden. Edellä olevat lainaukset ovat
3011: vätyn kirjeenne n:o 50 ohella toimittanut val- mainitusta tilastotoimen kehittämisohjelmasta.
3012: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- Tilastokeskukselle on jo viime vuonna, ke-
3013: sen kansanedustaja Puhakan ym. näin kuulu- väällä 1974, annettu tehtäväksi kuluvan vuo-
3014: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 11: den loppuun mennessä selvittää palkkatilasto-
3015: jen laadinnan keskittämismahdollisuudet tilas-
3016: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tokeskukseen. Selvityksen perusteella voidaan
3017: koo ryhtyä, että yhteiskunnallisesti tär- ratkaista, mikä palkkatilastojen menettely on
3018: keiden palkkatilastojen laadinta siirre- yhteiskunnan ja eri intressipiirien kannalta tar-
3019: tään kokonaisuudessaan tilastokeskuk- koituksenmukainen. Tilastokeskuksen tehtävä-
3020: seen, ja nä on myös laajentaa palkkatilastojen ulottu-
3021: että työntekijät voivat tarkistaa palk- vuutta kiinnittämällä erityistä huomiota järjes-
3022: katilastoihin tulevat itseään koskevat täytymättömien työnantajien palveluksessa ole-
3023: tiedot, sekä vien sekä kaikkien ammattiryhmien vertailu-
3024: että nykyisellä tavalla laadittuja vir- kelpoisten palkkatietojen saamiseen.
3025: heellisiksi osoittautuneita palkkatilastoja Tulopoliittisten ratkaisujen merkityksen kas-
3026: ei käytetä palkkaneuvottelujen perus- vun myötä tulo- ja varallisuustilastojen sekä
3027: tana?" niihin kuuluvien palkkatilastojen merkitys on
3028: vastaavasti viime vuosina lisääntynyt. Tärkeä
3029: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- edelletys sille, että tulopoliittisella ratkaisulla
3030: tavasti seuraavaa: voidaan saavuttaa niitä solmittaessa tarkoitet-
3031: Valtioneuvoston 16. 5. 1974 vahvistaman tuja päämääriä on, että ratkaisuihin liittyviä
3032: vuosia 1975-79 koskevan tilastotoimen ke- selvityksiä varten on käytettävissä tarvittava,
3033: hittämisohjelman mukaan painopistettä siir- eri osapuolten hyväksymä tietoaineisto.
3034: retään ihmisten toimeentuloa ja elinolosuhtei- Tulopolitiikan informaatiotoimikunta on 7. 2.
3035: ta, etenkin tulojen ja varallisuuden jakautumis- 1974 jättämässään mietinnössä (komitean-
3036: ta koskevien tietojen tuotantoon. Tilastotieto- mietintö 1974: 4) korostanut palkkatilastoin-
3037: jen käyttövalmiutta kehitetään saattamalla tie- uin keskeisiä kehittämiskohteita tulopoliittisten
3038: dot tarvitsijoiden käyttöön heille mahdollisim- selvitysten kannalta. Mietinnössä korostetaan
3039: man hyvin soveltuvalla tavalla. Tilastotoimen erityisesti tilastojen valmistumisen nopeuttami-
3040: suorituskyvyn kannalta on tärkeätä, että hy- sen tärkeyttä, ansiotasoindeksin ja sopimuspalk-
3041: vät ja luottamukselliset suhteet vallitsevat ti- kaindeksin kehittämisen kiireellisyyttä, palkka-
3042: lastotoimen ja muun yhteiskunnan, etenkin tilastojärjestelmän ulottamista kaikkien pal-
3043: yhteiskuntapoliittisesta suunnittelusta ja pää- kansaajaryhmien palkkoihin sekä sitä, että
3044: töksenteosta vastaavien tahojen välillä. Toi- myös toimihenkilöiden ansiokehityksestä kerät-
3045: saalta perustietojen antajien tulee voida luot- täisiin tietoja ainakin kaksi kertaa vuodessa.
3046: taa siihen, että tilastotarkoituksiin annettuja Palkkatilastoissa on siis kehittämisen varaa,
3047: tietoja ei heidän tietämättään käytetä muihin kuten edellä on todettu, mutta myös kehittä-
3048: kuin tilastollisiin tarkoituksiin. Tilastotiedon mishankkeita on jo käynnissä.
3049: tarvitsijoiden tulee vuorostaan voida luottaa Palkkatilastoihin kerättävä materiaali perus-
3050: tuotettujen tilastojen totuudenmukaisuuteen. tuu yleensä palkan laskennasta saatuihin tie-
3051: 4 1975 vp.
3052:
3053: toihin. Mahdollisuudet tarkistaa yksityiskohtai- neistoon ja ovat kaikkien neuvotteluosapuol-
3054: sesti palkkatilastoihin lähetettäviä tietoja riip- ten hyväksymiä tilastokeskuksen virallisia ti-
3055: puvat siten periaatteessa käytössä olevasta pal- lastoja.
3056: kanlaskentamenetelmästä ja siitä tekniikasta, Edellisen perusteella hallitus katsoo, että
3057: jolla tiedot siirretään palkanlaskennasta palk- palkkatilastojen kehittäminen tapahtuu parhai-
3058: katilastoon. ten valtion tilastotoimen kehittämisohjelman
3059: Nykyisellään palkkatilastojen perustietojen ja tulopolitiikan informaatiotoimikunnan esit-
3060: hankinta ja tilastojen laadinta tapahtuu työ- tämien näkökohtien mukaisesti sekä voimassa
3061: markkinajärjestöjen tilastoyhteistyösopimusten olevien tilastoyhteistyösopimusten puitteissa
3062: puitteissa. Tulopoliittisissa neuvotteluissa käy· yhteistoimin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen
3063: tetyt palkkatilastot perustuvat tähän perusai- kanssa.
3064: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1975.
3065:
3066:
3067: Ministeri Esko Niskanen.
3068: N:o 11
3069:
3070:
3071:
3072:
3073: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3074:
3075: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen liga. Detta förutsätter att statistikmyndigheten
3076: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skri- producerar statistiken och kan kontrollera att
3077: ve1se nr 50 av den 7 februari 1975 tili ve- basuppgifterna är tillförlitliga. Ovan anföra ci-
3078: derbörande med1em av statsrådet för avgivan- tat är tagna ur det i det föregående nämnda
3079: de av svar överstänt avskrift av fö1jande av programmet för utveckling av statistikväsen-
3080: riksdagsman Puhakka m.fl. undertecknade det.
3081: spörsmå1 nr 11 : Åt statistikcentralen uppdrogs redan senaste
3082: år, våren 1974, att före utgången av inneva-
3083: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen rande år utredla möjligheterna att koncentrera
3084: vidtaga för åstadkommande av att upp- uppgrandet av lönestatistiker tili statistikcen-
3085: görandet av de socialt viktiga 1önesta- tralen. På basen av utredningen kan man av-
3086: tistikerna i sin helhet överflyttas tili göra, vilket 1önestatistikförfarande som är än-
3087: statistikcentra1en, och damålsenligt från samhäl1ets och de olika in-
3088: att arbetstagarna kan kontrollera de tressesfärernas synpunkt. Statistikcentralen har
3089: uppgifter som rör dem sjä1va, samt även som uppgift att utvidga lönestatistikerna
3090: att de på nuvarande sätt uppgjorda genom att fästa speciellt avseende vid erhå1-
3091: 1önestatistikerna, vi1ka visat sig vara lande av de1s uppgifter rörande de löner som
3092: felaktiga, icke användls såsom grund för erläggs åt oorganiserade arbetsgivares anställ-
3093: löneförhandlingarna?" da och dels alla yrkesgruppers jämförbara lö-
3094: neuppgifter.
3095: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- I och med att de inkomstpolitiska avgö-
3096: samt anföra fö1jande: randenas betydelse ökat har även betydelsen
3097: Enligt det av statsrådet 16. 5. 1974 fast- av inkomst- och förmögenhetsstatistiker samt
3098: stä11da programmet för utveckling av statens de därtili hörande lönestatistikerna under de
3099: statistikväsende rörande åren 1975-1979 för- senaste åren ökat i motsvarande mån. En vik-
3100: läggs tyngdpunkten tili produktionen av upp- tig förutsättning för att man med de in-
3101: gifter rörande människornas utkomst och 1ev- komstpolitiska lösningarna skall kunna nå de
3102: nadsförhållanden, speciellt fördelningen av in- mål som avsetts då dessa lösningar åstadkom-
3103: komster och förmögenhet. Statistikuppgifter- mits är, att man för de utredningar som an-
3104: nas användningsberedskap utvecklas genom att sluter sig tili lösningarna har erforderligt, av
3105: uppgifterna ställs tili de behövandes disposi- de olika parterna godkänt uppgiftsmaterial tili
3106: tion på ett för dem möjligast 1ämpligt sätt. sitt förfogande.
3107: Med hänsyn tili statistikväsendets prestatiom- Inkomstpoli tiska informationskommissionen
3108: förmåga är det viktigt att goda och förtroen- har i sitt betänkande (komiteanmietintö 1974:
3109: defulla relationer råder mellan statistikväsendet 4), som den avgav 7. 2. 1974, framhävt de
3110: och det övriga samhället, i synnerhet dem som från de inkomstpolitiska utredningarnas syn-
3111: bär ansvaret för den samhällspolitiska p1ane- punkt centrala utvecklingsobjekten vid upp-
3112: ringen och bes1utsfattandet. Å andra sidan bör görandet av lönestatistiker. I betänkandet be-
3113: de som 1ämnar basuppgifter kunna Iita på att tonas framför allt, att färdigställandet av sta-
3114: de uppgifter som 1ämnats för statistikända- tistikerna bör ske snabbare, att utvecklandet
3115: mål, inte utan deras vetskap används för and- av inkomstnivåindex och avtalslöneindex är
3116: ra än för statistiska ändamål. De som behöver brådskande, att lönestatistiksystemet borde ut-
3117: statistikuppgifter bör i sin tur kunna Iita på sträckas att omfatta alla löntagargruppers lö-
3118: att de producerad!e statistikerna är sanningsen- ner samt att uppgifter även om funktionärer-
3119: 193/75
3120: 6 1975 vp.
3121:
3122: nas inkomstutveckling skulle insamlas åtmin- av statistiker inom ramen för arbetsmarknads-
3123: stone två gånger om året. Det existerar så- organisationemas statistiksamarbetsavtal. De
3124: ledes möjligheter att utveckla lönestatistiker- lönestatistiker som använts i de inkomstpoli-
3125: na, vilket även ovan konstaterats, och ett fler- tiska förhandlingama baserar sig på detta bas-
3126: tal utvecklingsprojekt är redan inledda. material och officiella statistiker från statis-
3127: Det materia! som insamlas för lönestatisti- tikcentralen, godkända av alla förhandlingspar-
3128: kerna baserar sig i allmänhet på uppgifter ter.
3129: som erhålls genom löneuträkningen. Möjlighe· På basen av det ovan anförda anser rege-
3130: terna att kontrollera de uppgifter som separat ringen, att utvecklandet av lönestatistikerna
3131: för varje enskild individ sänds till lönestatis- bäst sker i enlighet med programmet för ut-
3132: tikerna är således i princip beroende av den veckling av statens statistikväsende och de av
3133: löneuträkningsmetod som används samt av den inkomstpolitiska informationskommissionen
3134: teknik med tillhjälp av viiken uppgifterna framförda synpunktema samt inom ramen för
3135: överflyttas från löneuträkningen till lönesta- gällande statistiksamarbetsavtal i samverkan
3136: tistiken. med arbetsgivar- och arbetstagarorganisatio-
3137: För närvarande sker anskaffningen av bas- nerna.
3138: uppgifter för lönestatistiker och uppgörandet
3139: Helsingfors den 11 mars 1975.
3140:
3141:
3142: Minister Esko Niskanen.
3143: 1975 vp,
3144:
3145: Kirj. ksm. n:o 12.
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: Siikaniemi ym.: Päijänteen säännöstelypäätöksen tarkistamisesta.
3151:
3152:
3153: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he He.
3154:
3155: Päijänteen. vaikea tulvatilanne on aiheutta- luonnon oma rytmi vedenpinnan vaihteluissa
3156: nut laajaa huolestumista alueen yksityisten on häiriintynyt. Tämä on osoitettavissa mm.
3157: maanomistajien ja maanviljelijöiden keskuudes- kalatalouden kohda11a.
3158: sa. Päijänteen vesi ei ole ollut koskaan tähän Tulva on osoittanut Päijänteen vedenkorkeu-
3159: vuodenaiJkaan näin konkea:lla ja aikaisemmat den olevan riippuvaisen suuresti Kymijoen ah-
3160: tulvahuiput ovat olileet lyhytaikaisia kevättul- taasta uomasta. Saimaalla tapahtuvat ylijuok-
3161: via. sutustoimenpiteet eivät ole mahdollisia Päi-
3162: Päijänteen säännöstelypäätöksessä määrätty- jänteellä Kymijoen takia. Sen uomaa ei ole
3163: jä vedenpinnan vaihtelurajoja on pidettävä levennetty eikä ruoppaamisesta ole valmiita
3164: liian väljinä. Vaikka nykyinen vedenkorkeus suunnitelmia. Tämä osoittaa, että Päijänteen
3165: on:kin säännöstelypäätöksen mukainen eikä siis vedenkol'keuden säilyttämiseen säännöstely-
3166: velvoita korvauksiin, on maakunnassa yleinen päätöksen ylärajan alapuolella on varauduttu
3167: käsitys, että nyt syntyneet haitat ovat koh- puutteellisesti ja että veden juoksutuksen li-
3168: tuuttomat ja olisi siten korvattava. sääminen Päijänteen atlueelta riippuu aiheutu-
3169: Itä-Hämeen Maatalouskeskus on arvioinut vista tulvavahingoista Kymijoen alueella.
3170: piiriagrologiensa avulla tulvatilanteen seurauk- Viime vuosina on kasvavaa huomiota kiin-
3171: sia ja saadut alustavat tiedot osoittavat, että nitetty toimenpiteisiin, joilla vesikuljetuksia
3172: Sysmässä on haitta-aluetta maatalousmaata yli voitaisiin edistää. Esillä on ollut vesistöjen
3173: 400 ha ja Asikkalassa yli 300. Päijänteen kanavointi ja mm. ajatus Päijänteen merikana-
3174: ranta-alueiden haitta-alueet· on arvioitu maa- voimisesta. Päijänteen yhdistäminen kanavalla
3175: talousmaan osalta runsaiksi 1000 ha:ksi ja Suomenlahteen olisi täydentävä toimenpide
3176: metsämaan osalta vähintään samansuuruisek- niille hankkeille, jot~a kohdistuvat Kymi-
3177: si. Koska Päijänteen ja Ruotsalaisen rannat joen virtaaman parantamiseen.
3178: ovat yleensä varsin jyrkkiä, muodostuvat hait~ Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
3179: ta·alueet varsin paikallisiksi, mutta laajoiksi. väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
3180: Tämä merkitsee vahinkojen ikohdistumista valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3181: suhteellisen harvoihin maanviljelijöihin ja vaksi seuraavan kysymyksen:
3182: haittojen tästä syystä muodostuvan kohtuut-
3183: tomiksi. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
3184: Päijänteen säännöstelypäätöksen soveltami- teisiin Päijänteen säännöstelypäätöksen
3185: nen on merkinnyt vahinkojen siirtämistä Ky- tarkistamiseksi siten, että vedenpinnan
3186: mijoen alueelta Päijänteen alueelle. Päijänteen vaihteluväliä supistetaan ja Päijänteen
3187: säännöstely on myös aikaansaanut sen, että tulvavahinkojen korvaamiseksi?
3188: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
3189:
3190: Jouko Siikaniemi. Pentti Poutanen.
3191:
3192:
3193:
3194:
3195: 187/75
3196: 2 197.5 vp.
3197:
3198:
3199:
3200:
3201: . ,. . . ... .,..... ·• .....
3202: .. '. "' . ~ ~. ~-
3203:
3204:
3205: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e lJ e.
3206:
3207: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- selvittämään kiireellisesti tämän talven poik-
3208: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- keuksellisesta tulvatilanteesta aiheutuneet ja
3209: mies, olette kirjeellänne 7 päivältä helmikuu• aiheutuvat vahingot tulvatilanteesta pahimmin
3210: ta 197.5 n:o .51 lähettänyt valtioneuvoston kärsineillä alueiLla sekä vastaavanlaisten 'Vahin-
3211: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- kojen ennaltaehkäisemismahdoll.isuudet kuin
3212: taja Jouko Siikaniemen ynnä muiden tekemän myös tekemään tarpeeLlisi:ksi katsottavat ehdo-
3213: seuraavan sisältöhien kysym)llksen: tukset.
3214: Alustavat arviot tulvavahingoista muun
3215: ''Aikooko Haitlltus ryhtyä toimenpi- muassa Pä1jänteen ranta. .alueilla ovat lähiaikoi·
3216: teisiin Päijänteen säännöstelypäätöksen na käytettävissä. Tarkkojen tietojen hankki-
3217: tarkistamiseksi siten, että vedenpinnan minen on mahdollista vasta silloin, kun kaikki
3218: vaihteluväliä supistetaan ja Päijänteen tulvasta aiheutuneet wsi· ja jäävahingot ovat
3219: tulvavahinkojen korvaamiseksi?" nähtävissä. Tulvavahilllkojen ennaltaehkäise·
3220: mismahdollisuuksien selvittämisen yhteydessä
3221: Vastauksena kysym}'kseen esitän kunnioit- joudutaan vedenjuoksun sännöstelyyn muiden
3222: taen seuraavaa: keinojen ohella kiinnittämään vakavaa huo-
3223: Maa· ja metsätalousministeriö on 1.5 päi- miota. Jatkotoimenpiteistä päätetään selvitys-
3224: vänä tammikuuta 1975 asettanut toimikunnan ten valmistuttua.
3225: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 197.5.
3226:
3227: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
3228: N:o 12 3
3229:
3230:
3231:
3232:
3233: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3234:
3235: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen förorsakats och kommer att förorsakas av det
3236: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- evceptionella översvämningsläget denna vinter
3237: velse nr 51 av den 7 februari 1975 till ve- inom de ornråden som lidit svårast av över-
3238: derbörande medlem av statsrådet för avgi- svämningarna samt för att utreda möjHgheterna
3239: vande av svar översänt fö1jande av riksdags- att förebygga uppkomsten av liknande skador
3240: man Jou'ko Siikaniemi m.fl. undertecknade i framtiden, liksom även för att uppgöra de
3241: spörsmål: förslag som anses nödvändiga.
3242: Preliminära beräkningar av översvämnings-
3243: "Ämnar Regeringen skrida tili åt- skadoma bl.a. inom Päijännes strandområden
3244: gärder för justering av bes1utet att kommer inom den närmaste tiden att stå
3245: reglera Päijänne så, att vattenståndets tili förfogande. Det är möjligt att erhålla
3246: växlingar minskas och för ersättandet noggranna uppgifter först då alla av över-
3247: av översvämningsskadorna vid Päi- svämningarna förorsakade vatten- och is-
3248: jänne?" skador kommer till synes. I samband med
3249: utredandet av möjHgheterna att förebygga
3250: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- översvämningsskador i framtiden b1ir man
3251: samt anföra fö1jande: tvungen att vid sidan av andra metoder även
3252: Jord- och skogsbruksministeriet har den 15 fästa allvarlig uppmärksamhet vid reg1eringen
3253: januari 1975 tillsatt en :kommission för att i av vattenavrinningen. Om vidare åtgärder be-
3254: brådskande ordning utreda de skador som slutas då utredningarna har färdigställts.
3255: Helsingfors den 7 mars 1975.
3256:
3257: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
3258: 1975 vp.
3259:
3260: Kirj. ksm. n:o 13.
3261:
3262:
3263: Junnila ym.: Teollisuuden Voima Oy:n omistuspohjasta.
3264:
3265:
3266: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3267:
3268: Maamme energiapolitiikan pitemmän tähtäyk- Suomen Sosialidemokraatille haastattelun, jossa
3269: sen suunnitelmia ei voida toteuttaa ilman ydin- hän totesi, että hallitus ei ole saanut mieles-
3270: voimaloiden laajamittaista rakentamista. Tämä tään riittäviä selvityksiä Teollisuuden Voima
3271: ydinvoimaloiden rakentamisohjelma on niin Oy:n toista ydinvoimalaa koskevasta suunnitel-
3272: suurisuuntaisia investointeja ja myös henkisiä masta eikä ole sen vuoksi voinut ottaa siihen
3273: voimavaroja vaativa hanke, että sen toteutta- kantaa. Tämän jälkeen ministeri Laine jatkoi
3274: miseen tulisi ennakkoluulottomasti mobilisoida haastattelussaan:
3275: kaikki tähän tarkoitukseen käytettävissä olevat "Ennen kaikkien näiden ongelmien ratkaisua
3276: voimavarat sekä ns. julkiselta että yksityiseltä täytyy myös päästä lopulliseen sopimukseen
3277: sektorilta. Näissä merkeissä ydinvoimaloiden siitä sosialidemokraattien vaatimuksesta, että
3278: rakentaminen on aloitettukin. Valtion omis- julkiselle sektorille tulee vähintään 50 % :n
3279: tama Imatran Voima Oy rakentaa kahta ydin- omistusosuus".
3280: voimalaa Loviisaan ja sen suunnitelmiin kuu- Tällaisten Teollisuuden Voima Oy:n omis-
3281: luu tiettävästi useiden tällaisten voimaloiden tussuhteiden muuttamista koskevien vaatimus-
3282: rakentaminen myös jatkossa eri puolille ete- ten esittäminen ennakkoehtona hallituksen
3283: läistä ja läntistä rannikkoamme. Teollisuuden myönteiselle päätökselle puheena olevan yhtiön
3284: Voima Oy, jonka omistajina on yksityisiä teol- voimalasuunnitelman suhteen on suoranaista ki-
3285: Hsuusyhtiöitä, mutta jossa myös ns. julkinen ristystä, eivätkä sitä voi myöskään kansanedus-
3286: sektori on varsin huomattavalla tavalla mukana, tajat vaieten ja vastalauseitta sivuuttaa.
3287: rakentaa puolestaan ydinvoimalaa Olkiluotoon Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3288: Rauman lähelle, ja on jo vienyt varsin pitkälle päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin kysym-
3289: suunnitelman myös toisen ydinvoimalan raken- me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaiselta
3290: tamisesta samalle paikkakunnalle. jäseneltä:
3291: Nämä Teollisuuden Voima Oy:n toista ydin-
3292: voimalaa koskevat suunnitelmat, joiden kiireel- Yhtyykö Hallitus kokonaisuudessaan
3293: listä toteuttamista maamme energiapolitiikan ulkomaankauppaministeri Laineen vaati-
3294: kokonaissuunnitelmat välttämättä vaativat, näyt- mukseen, että Teollisuuden Voima Oy:n
3295: tävät viime kuukausina kuitenkin törmänneen omistuspohjaa on muutettava ns. julki-
3296: joihinkin yllättäviin esteisiin. Kaikista näistä sen sektorin osuutta olennaisesti lisää-
3297: tuon suunnitelman kohtaamista vaikeuksista on mällä, ennen kuin hallitus voi ottaa
3298: ulkopuolisen vaikea saada täsmällistä kuvaa, lopullisen kannan Teollisuuden Voima
3299: mutta ainakin eräs odottamaton este on julki- Oy:n toisen atomivoimalan rakentamista
3300: suudessa tullut varsin selvästi esille. Hallitus koskeviin suunnitelmiin, sekä jos yhtyy,
3301: tai ainakin sen eräät sosialidemokraattiset mi- onko Hallitus samalla valmis otta-
3302: nisterit näyttävät näet ryhtyneen jarruttamaan maan täyden vastuun siitä viivästymi-
3303: Teollisuuden Voima Oy:n suunnitelmia täysin sestä, jota tällaisten epäasiallisten ehto-
3304: epäasiallisin ideologisin perustein. Ulkomaan- jen asettaminen saattaa aiheuttaa maam-
3305: kauppaministeri Jermu Laine antoi 24. 1. 1975 me energiapoliittisen kokonaisohjelman
3306: toteuttamiselle?
3307: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
3308:
3309: Tuure Junnila. T. I. Vartia. Olavi Nikkilä.
3310: Mikko Asunta. Aili Vaittinen-Kuikka. Timo Mäki.
3311: Olavi Lähteenmäki. Georg C. Ehrnrooth. Harri Holkeri.
3312: Pentti Mäki-Hakola. Anna-Liisa Linkola. Esko J. Koppanen.
3313: Victor Procope.
3314: 205/75
3315: 2 1975 vp.
3316:
3317:
3318:
3319:
3320: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
3321:
3322: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
3323: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taen seuraavaa:
3324: mies, olette 7 päivänä helmikuuta 1975 päivä- Valtioneuvosto on yksimielisellä päätöksel-
3325: tyn kirjeenne n:o 52 ohella toimittanut valtio- lään antanut kauppa- ja teollisuusministeriölle
3326: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tehtäväksi neuvotella ja, edellyttäen että neu-
3327: kansanedustaja Tuure Junnilan ym. näin kuu- votteluissa päästään yhteisymmärrykseen, sopia
3328: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 13: Teollisuuden Voima Oy:n tilaaman toisen 660
3329: "Yhtyykö Hallitus kokonaisuudessaan MW:n tehoisen ydinvoimalaitoksen toteuttami-
3330: ulkomaankauppaministeri Laineen vaati- seen liittyvistä asioista. Kun asia näin ollen
3331: mukseen, että Teollisuuden Voima Oy:n edelleen on neuvottelujen kohteena, ei tässä
3332: omistuspohjaa on muutettava ns. julki- vaiheessa vielä voida antaa tarkempaa selvitystä
3333: sen sektorin osuutta olennaisesti lisää- kysymyksessä tarkoitetun atomivoimalaitoksen
3334: mällä, ennen kuin hallitus voi ottaa rakentamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Kaup-
3335: lopullisen kannan Teollisuuden Voima pa- ja teollisuusministeriö pyrkii kuitenkin
3336: Oy:n toisen atomivoimalan rakentamista asiassa sellaiseen ratkaisuun joka kokonaisuu-
3337: koskeviin suunnitelmiin, sekä jos yhtyy, den kannalta on yleisen edun ja kohtuuden
3338: onko Hallitus samalla valmis otta- mukainen.
3339: maan täyden vastuun siitä viivästymi- Hallitus pitää tässä asiassa kuten muutoin-
3340: sestä, jota tällaisten epäasiallisten ehto- kin toimenpiteissään maan energiahuollon alalla
3341: jen asettaminen saattaa aiheuttaa maam- tarkoin silmällä, että asetetut energiapoliittiset
3342: me energiapoliittisen kokonaisohjelman tavoitteet saavutetaan mahdollisimman edulli-
3343: toteuttamiselle?" sen ja järkevän kokonaisohjelman puitteissa.
3344: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
3345:
3346: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
3347: N:o 13 3
3348:
3349:
3350:
3351:
3352: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3353:
3354: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
3355: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- anföra följande:
3356: ve1se nr 52 av den 7 februari 1975 tili veder- Statsrådet har genom ett enhälligt beslut
3357: börande medlem av statsrådet för avgivande uppdragit åt handels- och industriministeriet
3358: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks- att förhand!la och, såframt enighet uppnås vid
3359: dagsman Tuure Junnila m. fl. ställda skriftliga dessa förhandlingar, avtala om de villkor som
3360: spörsmål nr 13: ansluter sig tili förverkligandet av det andra
3361: "Ansluter sig Regeringen i sin hel- kärnkraftverk om 660 MW som Industrins
3362: het tili utrikeshandelsminister Laines Kraft Ab har beställt. Då saken således fort-
3363: krav på att Industrins Kraft Ab:s ägar- farande är föremål för förhandlingar, kan man
3364: underlag bör ändras väsentligt genom i detta skede ännu icke närmare redogöra för
3365: att den s.k. offentliga sektorns andel detaljerna i anslutning tili uppförandet av det
3366: ökas, innan Regeringen kan ta s1utlig i spörsmålet avsedda atomkraftverket. Handels-
3367: ställning tili planerna angående byggan- och industriministeriet eftersträvar dock en så-
3368: det av Industrins Kraft Ab:s II atom- dan lösning i ärendet, som ur helhetssynpunkt
3369: kraftverk och, om så är fallet, överensstämmer med skälighet och allmän för-
3370: är Regeringen samtidigt beredd att del.
3371: åtaga sig ansvaret för det dröjsmål som I förevarande ärende ävensom i övrigt i sina
3372: uppställandet av dylika ogrundade vill- åtgärder rörande energiförsörjningen i landet
3373: kor kan innebära för genomförandet av bevakar regeringen noga att de uppställda
3374: vårt lands energipolitiska helhetspro- energipolitiska målen uppnås inom ramen för
3375: gram?" ett så förmånligt och förnuftigt totalprogram
3376: som möjligt.
3377: Helsingfors den 13 mars 1975.
3378:
3379: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
3380: 197.5 vp.
3381:
3382: Kirj. ksm. n:o 14.
3383:
3384:
3385:
3386:
3387: Taipale ym.: Jatkosodan aikana sodanvastaisten vakaumuksellis-
3388: ten syiden takia vankilaan joutuneiden sosiaaliturvasta.
3389:
3390:
3391: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3392:
3393: RintamaHa vuosina 1939-4.5 palveHeiden muita korvauks~a yhteiskunnan taholta. K)'lsy-
3394: sotilaiden eläketurva on jo osittain maassamme mys olisi saatettava mitä pikimmin järjestyk-
3395: j.ärjestetty rintamasotilaselä:kelailla, joka turvaa seen.
3396: näille veteraaneille työkyvyn alentuessa tai mää- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
3397: räiän täyttämisen jälkeen edes vaatimattoman jestyksen 37 §:n 1 momentttiin viitaten esitäm-
3398: toimeentuloturvan. me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3399: Vuoden 1918 luokkasodan aH~ana vankilassa tattavaksi seuraavan kysym)'lksen:
3400: olleille on myös maksettu korvaus.
3401: Viime sotiemme, etenkin ns. jatkosodan pe- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3402: rusteista ja syistä on viime ~aikoina varsin kor- erityisesti ns. jatkosodan aikana sodan-
3403: keiJJtakin tahoilta esitetty teorioita, jotka aset- vastaisten vakaumuksellisten syiden ta-
3404: tavat tapahtumat aivan uuteen va!loon. Yhä Jcia vankilaan joutuneiden henkilöiden
3405: enemmän saa nykyisin arvostusta mainitun so- asemaa ei ole järjestetty a:sianmukais.esti
3406: dan aikana to1minut ns. rauhanoppositio. Sen eläketurvan tahi muiden korvausjärjes-
3407: sijaan se lukuisa joukko ihmisiä, joka teljet- telyjen muodossa, vaikka. heidän ratkai-
3408: tiin jatkosodan a&ana vankiloihin uskonnolli- sunsa on usein edellyttänyt raJSkaita yk-
3409: sen tai poliittisen vakaumuksen perusteella, silöllisiä kärsimyksiä ja rohkeutta ja
3410: joka ei sal'linut käydä sotaa joko ylipäänsä tahi heidän vankeutensa aiheuttanut heiJJe
3411: erityisesti ei Natsi-Saksan rinnalla Neuvosto- voimakkaita rasituksia, ja jos on,
3412: Hittoa vastaan, on nyt jätetty vaille minkään- mihin tohnenpiteisiin Hallitus aikoo
3413: laista huomiota, sosiiaalliturvajärjestelyjä tahi ryhtyä tämän epäkohdan 'lciireelliseksi
3414: korjaami:seksi?
3415: Helsingissä 7 päivänä helm&uuta 1975.
3416:
3417: Illkka Taipa!le. Osmo Kaipainen. Aarne Saarinen.
3418: Erkki Tuomioja. Ensio Laine. Mi:rjam TuOminen.
3419: Kalevi Kiv~stö. Taisto Sinisalo. Lars Lindeman.
3420: Ele Alenius. Erkki Liikanen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
3421: Seppo Tikka. Matti Ahde. Pauli Burman.
3422: Ralf Friberg. Jacob Söderman. Tehlervo T. Koivisto.
3423: Leo Kohtala. Paavo Aitio. Lasse Lehtinen.
3424:
3425:
3426:
3427:
3428: 199/75
3429: 2 1975 vp.
3430:
3431:
3432:
3433:
3434: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3435:
3436: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1945-1946 on maksettu jatkosodan aikana
3437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, poliittisista syistä tuomituille korvauksia 1 460
3438: olette 7 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn kir- tapauksessa. Valtiovarainministeriön päätöksellä
3439: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ( 92/57) on suoritettu korvausta ulkomailla in-
3440: omaiselle jäsenelle jäl1ennöksen kansanedustaja ternoituna olleille suomalaisille merimiehille.
3441: Ilkka Talpaleen ym. näin kuuluvasta kirjallises- Ne kysymyksessä tarkoitetut henkilöt, joille on
3442: ta kysymyksestä n:o 14: myönnetty rintamasotilastunnus, kuuluvat kaik-
3443: kia rintamamiehiä yleisesti koskevan, rintama-
3444: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sotilaseläkelain ( 294/71) j.a ylimääräisiä 'sota-
3445: erityisesti ns. jatkosodan aikana sodan- eläkkeitä koskevan valtioneuvost<?n päätöksen
3446: vastaisten vakaumuksellisten syiden ta- ( 195/74) suoman eläketurvan piiriin. Mikäli
3447: kia vankilaan joutuneiden henkilöiden rintamamiehen kohdalla on tapahtunut sotilas-
3448: asemaa ei ole järjestetty asianmukaisesti vammalaissa tarkoitettu korvaustapahtuma,
3449: eläketurvan. tahi muiden korvausjärjes- kuuluu hän sotilasvamm~ain ( 404/48) sään-
3450: telyjen muodossa, vaikka heidän ratkai- nösten soveltami:spiiroo~ Vahionetivoston pää-
3451: sunsa on usein edellyttänyt raskaita yk- töksen (680/73) perusteella on suoritettu eril-
3452: .silöllisiä karsimyksiä. ja rohkeutta ja lisiä korvauksia vuosien 1939-'-1945 sotien
3453: heidän vankeutensa aiheuttanut heille johdosta vieraan vallian vankina olleille.
3454: voitpakkaita rasituksia, ja. jos on, Edellä sanotuis,ta korvausjärjestelyistä huoli~
3455: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo matta on vaille korvauksia v1dä jäänyt erinäisiä
3456: ryhtyä .tämän . epäkohdan kiireelliseksi ryhmiä. Näihin kuuluu todennäköisesti osa ky-
3457: korjaamiseksi?'' symyksessäkin tarkoitetuista henkilöistä. Hei-
3458: dän vankilassaoloaan ei voida rinnastaa viimeksi
3459: Vastauksen~ kysymykseen esitän kunnioitta-
3460: mainitun valtioneuvoston päätöksen tarkoitta-
3461: vasti seuraavaa: maan vankilassaoloon ainakaan· korV-ausperus-
3462: Viime sotiemme, erityisesti ns. jatkosodan, teiden osalta eikä korvausperusteen selvittämi-
3463: aikana jouduttiin rintamapalveluksesta kieltäy- nen olisi hclippoa. Korvausten ulkopuolelle on
3464: tyneitä rintamamiehiä sulkemaan vankiloihin. jäänyt toistaiseksi henkilöryhmiä, joiden koh-
3465: Rintamapalveluksesta · kieltäytymisen syynä oli dalla oikeus korvaukseen on selvempi ja kiis-
3466: vakaumuksen .ohel!la mm. inhimillisen hädän tattomampi. Kysymyksessä tarkoitetut tapauk-
3467: synnyttämä paine. set vaatisivat huomattavia t!isäselvityhiä ja peri-
3468: Kysymyksessä tarkoitettujen henkilöryhmien aatteellisia kannanottoja. Edellä sanotun joh-
3469: osalta on. valtion toimesta toteutettu erityisjär- dosta kysymyksessä tarkoitettujen henkilöiden
3470: jestelyjä vuosip.a · 1944-1946. Sosiaaliminis- osalta ei ole mahdolHsta ryhtyä erillisiin kor-
3471: teriön päätöksd'lä 29.11.1944 on myönnetty vausjärjestelyihin ilman laajaa selvitystyötä. To-
3472: avustuksia talvi- ja jatkosodan aikana poliitti- dettakoon vielä, että myös kysymyksessä tar-
3473: sista tai muista vastaavista syistä tuomituille koitettujen henkilöiden asema paranee yleisen
3474: henkilöille Jähes 1 000 tapauksessa. Vuosina sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen myötä.
3475: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1975.
3476:
3477: Ministeri Reino Karpola.
3478: N:o 14 3
3479:
3480:
3481:
3482: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3483:
3484: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen fortsättningskriget dömdes av politi:ska skäl i
3485: a:nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 1 460 fall.
3486: av den 7 februari 1975 tili vederbör.ande med- Med finansministeriets beslut ( 92/57) har
3487: lem av statsrådet för avgivande av svar över- ersättning erlagts åt finska sjöman, vilka varit
3488: sänt avskrift av följande av .riksdagsman Ilkka internerade utomlands. De i ~spörsmålet avsedda
3489: Taipale m. fl. undertecknade spörsmål nr 14: pers.oner som tilldelats frontmannatecken inne-
3490: fattas i det pensionsskydd, tili vilket lagen om
3491: "Är Regeringen medveten om att frontmannapension ( 294/71 ) och statsrådets
3492: fran1för allt de personer vilka under beslut om extra krigspensioner ( 195/74) ger
3493: det s.k. fortsättningskriget tillfångatogs möjlighet. Om frontman varit utsatt för
3494: på grund av krigsfientlig övertygelse sådan skada för viiken ersättning utgår enligt
3495: inte fått sin stäUning ordnad på ett lagen om skada, ådragen i militärtjänst, till-
3496: ändamålsenligt sätt i form av pensions- lämpas i hans fall stadgandena i lagen om
3497: skydd eller andra ersättningsarrange- iSkada, ådnagen i militärtjänst ( 404/48). Med
3498: mang trots att d:eras beslut ofta inne- stöd av statsrådsbeslut ( 680/7 3) har separata
3499: burit svåra personliga lidanden och för- ersättningar erlagts åt personer som på grund
3500: utsatt mod samt deras fångenskap medL av 1939-1945 års krig varit tillfångatagna av
3501: fört tunga påfrestningar, och om så är främmande stat.
3502: fallet, Trots ovan nämnda ersättnings.arrangemang
3503: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- har ännu några enstaka grupper blivit utan
3504: taga för att 1snabbt avhjälpa detta miss- ersättning. Tili dessa hör sannolikt en del av
3505: förhållande?" de i spörsmål'et avsedda personema. Deras
3506: fångenskap kan åtminstone :inte till eJJsättnings-
3507: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- grunderna jämställas med den fångens.kap som
3508: samt anföra följande: avses i Sistnämnda statsrådsbeslut och utred-
3509: 1
3510:
3511:
3512: Under våra senaste krig, i synnerhet under ningen .av ersättningsgrunden skulle inte vara
3513: det s.k. forsättningskriget, var man tvungen lätt. Persongrupper, i vilkas fall: rätten ti:ll er-
3514: att fängsla frontman som vägrade deltaga i sättning är klarare och mera obestridlig, har
3515: fronttjänst. Deras vägran att tjänstgöra vid tillsvidare blivit utan ersättning. De i spörs-
3516: fronten berodde förutom på övertygelse bl. a. målet avsedda .fal[en s~uHe kräva avsevärda
3517: på ett tryck, förorsakat av mänsklig nöd. tilläggsutredningar och principiella ståndpunkts-
3518: Beträffande de i spönsmålet avsedda person- taganden. Med amedning av det ovan sagda
3519: kategoriema vidtog staten specialarrangemang är det inte möjligt att för de i spörsmålet av-
3520: under åren 1944-1946. Med sodalministeriets sedda pensonernas del vidtaga separata ersätt-
3521: besiut 29.11.1944 har undenstöd bevilajts per- ninsgarrangemang utan mera omfattande ut-
3522: soner som under vinter- och forts.ättningskriget redningsarbete. Det kan ännu konstateras, att
3523: dömdes av politiska eller andra motsvarande även de i 'spörsmålet avsedda pet;sonernas
3524: skäl i närapå 1 000 fall. Under åren 1945- ställning förbättras genom att det allmänna
3525: 1946 erlades ersättningar åt personer som under socialskyddssystemet utvecklas.
3526: Helsingfors den 26 februari 1975.
3527:
3528: Minister Reino Karpola.
3529: 1
3530: 1
3531: 1
3532: 1
3533: 1
3534: 1
3535: 1
3536: 1
3537: 1
3538: 1
3539: 1
3540: 1
3541: 1975 vp.
3542:
3543: Kirj. ksm. n:o 15.
3544:
3545:
3546:
3547: Vilmi: Maidonkuljetuksen järjestämisestä eräillä Enontekiön
3548: kunnan alueilla.
3549:
3550:
3551: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3552:
3553: Enontekiön kunnan ja alueen karjatalouden Kun otetaan huomioon se, että Enontekiön
3554: harjoittajien toimesta on ollut jo useita vuosia kunta on ollut jo vuosia maamme vaikeinta
3555: vireillä maidon keräilyJ.injan avaaminen Palo- työttömyysaluetta, työttömänä on oLlut 20-
3556: joensuun, Hetan, Vuontisjärven, Peltovuo- 30 % pitäjän työvoimasta ja työttömät ovat
3557: man ja Nunnasen kylien kautta Kittilän Pul- etupäässä pientalouksien haltijoita, ei tämän
3558: juun, josta on jo säännöllinen maidon kuljetus asian kohdalla tapahtunutta valtiovallan viivyt-
3559: Kaukosen meijeriin. Viime vuoden lokakuussa telyä ja penseyttä jaksa alkuunkaan ymmärtää.
3560: asian ratkaisua kiirehtimässä käynyt kunnan Olisihan paljon järkevämpää ja kannattavam-
3561: lähetystö saikin lupaUJksia siitä, että asia Jtat- paa valtion taholta tukea tervettä yritteliäi-
3562: kaistaisiin myönteisesti jo ennen vuoden lop- syyttä, kuin jakaa tukea tuottamattomaan toi-
3563: pua, mutta kuitenkin kysymys on maatalous- mintaan. Lisäksi maitolinjan avaamista puol-
3564: ministeriössä edelleenkin ratkaisematta. taa myös se, että samalla voitaisiin organisoida
3565: Maitolinjan avaamisella tulisi olemaan erit- myös kulutusmaidon jakelu Enontekiön kun-
3566: täin suuri merkitys koko Enontekiön kunnan nan alueella. Kun kulutusmaito Enontekiön
3567: asujamiston elämään, sillä edellä mainituissa eri myyntipisteisiin tuodaan nykyisin vain kak-
3568: kylissä on useita kymmeniä karjataloutta ja si kertaa viikossa, on se jo myytäessä käyttö-
3569: maidon tuotantoa harjoittavia talouksia. Niitä kelvotonta. Tästäkin syystä valtiovallan tulisi
3570: olisi vieläkin enemmän, mikäili vuosia sitten tukea myös maamme syrjäisten seutujen ihmis-
3571: vireille pantu maidon keräily olisi toteutettu. ten palvelujen kehittämistä. Kysymys kaikki-
3572: Asian viivyttelyllä onkin aiheutettu suurta hal- neen on valtion talouden kannalta häviävän
3573: laa !koko Enontekiön elikeinoelämälle, sillä pienestä rahallisesta tuesta, jota tukea on rinta-
3574: monet odottamaan kyLlästyneet ovat jopa hä- maille annettu jo vuosikymmenien ajan. Kui-
3575: vittäneet karjansa. Kuitenkin yrittämisen halua tenkin tästä pienestä tuesta ja tämän syrjäisen
3576: on edelleen erittäin paljon. Yhtenä esimerk- alueen asian ymmärtämisestä ja hyvästä tah-
3577: kinä mainittakoon mm. etäinen Nunnasen kylä- dosta tulee suuressa määrin riippumaan monen
3578: ryhmä, josta viisi taloutta on kuljettanut tuot- enontekiöläisen ammatin jatkaminen ja väes-
3579: tamaosa maidon omin kustannuksin kaksi ker- tön kotiseudullaan pysyminen.
3580: taa viikossa Kittilän Puljuun, josta meijeriauto Edellä olevaan viitaten esitän vaJ.tiopäivä-
3581: kuljettaa sen edelleen Kaukosen meijeriin. järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
3582: Edestakainen maidonkuljetusmatka Nunnasesta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3583: Puljuun on 54 kilometriä. Kuljetettu maito- vaksi seuraavan kysymyksen:
3584: määrä on ollut n. 600 litraa viikossa. Kun
3585: muut tässä kyselyssä mainitut kyläryhmät ovat Tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
3586: kauempana meijeristä, ei sieltä ole voitu karja- piteisiin Enontekiön kunnan ja alueen
3587: talouden harjoittajien omin kustannuksin mai- karjatalouden harjoittajien toimesta ano-
3588: don kuljetusta järjestää. Kuitenkin maitoa tuo- tun maidonkuljetuksen järjestämiseksi
3589: tetaan edelleenkin kaikissa kyläryhmissä, jotka Palojoensuun, Hetan, Vuontisjärven,
3590: lisälksi sijaitsevat yhtenäisenä nauhana Enon- Peltovuoman, Nunnasen ja Puljun ky-
3591: tekiön päätien varrella. lien välisellä tieosalla?
3592: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
3593:
3594: Pekka Vilmi.
3595:
3596: 188/75
3597: 2 1975 vp.
3598:
3599:
3600:
3601:
3602: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3603:
3604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
3605: tissa mainitussa tarkoituksessa Te Herra Pu- taen seuraavaa:
3606: hemies, olette 11 päivänä helmikuuta 1975
3607: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- Maa- ja metsätalousministeriö asetti viime
3608: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- vuoden syyskuussa työryhmän, jonka tehtävä-
3609: sen kansanedustaja Pekka Vilmin näin kuulu- nä 0~1 kuluvan vuoden toukokuun loppuun
3610: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 15: mennessä tarkistaa maidon kuljetusavustuksia
3611: kosk~va valtioneuvoston päätös ja tehdä tar-
3612: "Tuleeko Hallitus ryhtymään toimen- peelhset muutosehdotukset. Tähän tehtävään
3613: piteisiin Enontekiön kunnan ja alueen kuuluu myös Enontekiön kunnan ja sen lälU-
3614: karjatalouden harjoittajien toimesta ano- ympäristön erityistarpeiden selvittäminen. Mi-
3615: tun maidonkuljetuksen järjestämiseksi käli toimikunta ·katsoo maidon kuljetusavus-
3616: Palojoensuun, Hetan, Vuontisj,ärven, tusten maksamista koskevien perusteiden
3617: Peltovuoman, Nunnasen ja Puljun ky- muuttamiseen olevan tarvetta, hallitus tulee
3618: lien välisellä tieosalla?" edeHä mainittua valtioneuvoston päätöstä mah-
3619: dollisesti tarkistettaessa ottamaan sanotun
3620: alueen erityistarpeet huomioon.
3621: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1975.
3622:
3623:
3624: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
3625: N:a 15 3
3626:
3627:
3628:
3629:
3630: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
3631:
3632: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3633: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- samt anföra följande:
3634: velse av den 11 februari 1975 ti11 veder-
3635: börande medlem av statsrådet för avgivande Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte i
3636: av svar översänt avskrift av följande av riks- september . månad senaste år en arbetsgrupp,
3637: dagsman Pekka Vilmi undertecknade skriftliga vars uppg1ft är att före utgången av inne-
3638: spörsmål nr 15: varande års maj månad justera statsrådets
3639: beslut angående mjölktransportunderstöd samt
3640: "Ämnar Regeringen skrida tili åt- framställa nödiga ändringsförslag. I denna
3641: gärder för anordnandet av mjölktrans- uppgift ingår även utredandet och klarläggan-
3642: port, angående viiken Enontekiö kom- det av Enontekiö kommuns samt dess om-
3643: mun och idkare av boskapshushållnin(J' nejds speciella behov. Om arbetsgruppen
3644: inom området framställt anhållan, pä anser, att det föreligger behov att ändra
3645: vägavsnittet mellan Palojoensuu, Hetta, grunderna för erläggandet av mjölktransport-
3646: Vuontisjärvi, Peltovuoma, Nunnanen understöd, kommer regeringen i samband med
3647: och Pulju byar?" en eventuell justering av det ovan nämnda
3648: statsrådsbeslutet att beakta sagda områdes
3649: specie1la behov.
3650: Helsingfors den 7 mars 1975.
3651:
3652:
3653: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
3654: 1975 vp.
3655:
3656: Kirj. ksm. n:o 16.
3657:
3658:
3659:
3660: Korpinen ym.: Kostamus-hankkeen jouduttamisesta Kainuun
3661: työllisyystilanteen turvaamiseksi.
3662:
3663:
3664: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
3665:
3666: Kainuun työllisyystilanne on jälleen kiristy- sia enempää kuin työllisyysnäkökohtiakaan.
3667: mässä. Kajaanin työvoimapiirin tilannekatsauk- Ilmeisesti tämä seikka on ratkaisevasti viivyt-
3668: sen mukaan 17 päivältä tammikuuta 1975 oh tänyt hanketta, sillä Neuvostoliiton puolelta
3669: Kainuun työvoimapiirin alueella työttömiä on koko ajan johdonmukaisesti ilmaistu val-
3670: työnhakijoita 2 278 ja työttömyysaste oli 5.5 mius pikaiseen ratkaisuun.
3671: %. Tilanne on nopeasti edelleen vaikeutumas- Nykyisten urakoitsijoiden tarjoama alhainen
3672: sa. palkkataso työläisille on johtanut jopa työ-
3673: Suomen ja Neuvostoliiton välillä on peri· läisten irtisanoutumiseen eräissä tapauksissa.
3674: aatteessa sovittu Kostamus-kaivoskombinaatin, Myöskään valtion vuoden 1975 tulo- ja meno-
3675: Kostamus-kaupungin ja tarpeellisten liikenne- arvioesitys ei turvaa mahdollisuutta riittävästi
3676: yhteyksien rakentamisesta suomalaisella työ- varautua ja huolehtia Kainuussa Kostamus-
3677: voimalla. Tämä sopimus ja sen onnistunut to- töiden vuoksi kiireellisestä ja tarpeellisesta
3678: teutuminen on erittäin tärkeä osa maittemme asuntotuotannosta, kunnallisten palvelujen ku-
3679: välistä taloudellista yhteistyötä. Se avaa myös ten koulu- ja terveydenhoitopalvelujen sekä lii-
3680: ratkaisevan mahdollisuuden Kainuun ja laa- kenneyhteyksien rakentamisesta. Näissä olisi
3681: jemmankin alueen vaikean työttömyystilanteen paljon tehtävää, ja ne antaisivat Kainuun si-
3682: poistamiseksi ja Kainuun elinkeinoelämän mo- sältä hyödyllisiä ja kiireellisiä työtilaisuuksia
3683: nipuoliseksi elvyttämiseksi. Liikenneyhteyksien runsaasti sekä pitäisivät työvoimaa Kainuussa.
3684: rakentaminen ja eräitä muita töitä onkin käyn- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
3685: nistetty. tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
3686: Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pää- ja tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3687: jatkosopimusten solmiminen on huolestutta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3688: vasti viivästymässä, mistä on jo nyt seurannut
3689: mm. aloitettujen liikenneyhteyksien rakentami- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3690: sen hidastuminen. Tämän vuoksi on kiireei- ryhtyä Kostamus-projektin rakentamisen
3691: Hsestä rakentamisaikataulusta ja nousevasta pikaiseksi aloittamiseksi niin, että Kai-
3692: työttömyydestä huolimatta irtisanottu työläisiä. nuun työllisyystilanne voidaan turvata
3693: Kainuun rakennustyöläiset, Rakennustyöläis- ja samalla huolehtia siitä, että tarpeel-
3694: ten Liitto ja SKDL:n kansanedustajat ovat lisen asuntotuotannon, kunnallisten pal-
3695: useita kertoja esittäneet demokraattisesti joh- velujen kuten koulu- ja terveydenhoito-
3696: dettavan valtion rakennusyrityksen perustamis- palvelujen sekä liikenneyhteyksien ra-
3697: ta, jolloin yrityksen tulisi olla mitoiltaan niin kentamista joudutetaan, ja
3698: suuri, että se pystyy hoitamaan tällaisia suu- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3699: ria projekteja. Näin pystyttäisiin turvaamaa.."l siin Kostamukseen verrattavien suurien
3700: valtiosopimukset myös käytännössä. Nyt Kos- projektien asianmukaiseksi hoitamisek-
3701: tamuksesta on tarjouksen jättänyt ryhmä yksi- si tarpeellisen, riittävän suuren ja de-
3702: tyisiä rakennusliikkeitä, joille työkohde mer- mokraattisesti johdetun valtion raken-
3703: kitsee ensisijassa liiketointa, eivätkä ne ota nusyhtiön perustamiseksi?
3704: huomioon kauppapoliittisia ja kansantaloudelli-
3705: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
3706:
3707: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen.
3708: 183/75
3709: 2 197.5 vp.
3710:
3711:
3712:
3713:
3714: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
3715:
3716: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- 1974 kaikkiaan 330 henkilöä. Sovitun tien-
3717: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Edus- rakennusohjelman lähetessä loppuaan on työn-
3718: kunnan Herra Puhemies, toimittanut valtio- tekijöitä jouduttu vähentämään siten, että 9. 1.
3719: neuvoston kanslialle tiedoksi 12. 2. 1975 jäl- 1975, jolloin neuvostoliittolaisen osapuolen
3720: jennöksen kansanedustaja Korpisen ym. kirjal- kanssa sovittiin uudesta n. 19 km:n pituisesta
3721: lisesta kysymyksestä n:o 16, jossa valtioneu- maantierakennuksesta, oli työntekijöiden mää-
3722: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi esi- rä laskenut 280 henkilöön. Maantierakennus-
3723: tettiin seuraava kysymys: ryhmän työntekijämäärä on tämän uuden ura-
3724: kan alettua jälleen noussut ja kohoaa näinä
3725: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- päivinä takaisin 330 työntekijään. Saatujen tie-
3726: koo ryhtyä Kostamus-projektin raken- tojen mukaan äskettäin solmittu lisäsopimus
3727: tamisen pikaiseksi aloittamiseksi niin, turvaa edellä mainitulle työntekijämäärälle työl-
3728: että Kainuun työllisyystilanne voidaan lisyyden kuluvan vuoden elokuuhun saakka.
3729: turvata ja samalla huolehtia siitä, että Teollisuus-Kostamus Oy:n toimesta on vii-
3730: tarpeellisen asuntotuotannon, kunnallis- me marraskuussa jätetty alustava tarjous !-
3731: ten palvelujen kuten koulu- ja tervey- vaiheeseen liittyvän teollisuusrakennusosan ra-
3732: denhoitopalvelujen sekä liikenneyhteyk- kentamisesta. Teollisuusrakennusosasta on sit-
3733: sien rakentamista joudutetaan, ja temmin käyty sekä teknisiä että kaupallisia
3734: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- neuvotteluja, joissa on pyritty täsmentämään
3735: siin Kostamukseen verrattavien suurien eräitä teknisiä kysymyksiä sekä hinnanmuo-
3736: projektien asianmukaiseksi hoitamisek- dostukseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden neu-
3737: si tarpeellisen, riittävän suuren ja de- vottelujen pohjalta Suomen osapuoli on laati-
3738: mokrattisesti johdetun valtion raken- nut tarkistetun tarjouksen, joka jätettiin tilaa-
3739: nusyhtiön perustamiseksi?" jalle 26. 2. 1975.
3740: Kostamus-Kaupunki Oy on jättänyt kau~
3741: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän pungin rakentamista koskevan alustavan tar-
3742: kunnioittavasti seuraavaa: jouksensa viime lokakuussa. V /0 "Prom-
3743: Valtioiden välisen Kostamus-pöytäkirjan tul- mashimport" on sittemmin pyytänyt yksityis-
3744: tua allekirjoitetuksi 31. 10. 1973 ryhdyttiin kohtaisempaa hintaerittelyaineistoa, jota on
3745: Suomen puolella valmisteluihin 1 vaihetta kos- myös toimitettu. Myös Kostamus-Kaupunki
3746: kevan kaupallisen tarjouksen jättiimiseksi mah- Oy:n osalta on jätetty uusi tarkistettu tarjous
3747: dollisimman pian. Tarjousten valmisteluun osal- 21. 2. 1975.
3748: listuneet yritykset kuuluvat maamme suurim- Kuten julkisuudessa on usemmassa yhteydes·
3749: piin ja teknisesti suorituskykyisimpiin raken- sä todettu, voidaan Kostamus-projektia pitää
3750: tajiin. Niiden palveluksessa on tällä hetkellä kansainvälisestikin arvioiden varsin suurena ja
3751: yhteensä n. 22 000 työntekijää ja n. 7 000 teknisesti vaativana rakenntistyökohteena. T ar-
3752: toimihenkilöä. jouksiin liittyvän teknisen aineiston valmiste-
3753: Rakentajat ovat sittemmin perustaneet pro- lu samoin kuin sen lopullinen parafointi vaa-
3754: jektiorganisaation teollisuusrakennus-, kaupun- tivat paljon työtä ja aikaa molemmilta osa-
3755: kirakennus- ja maanrakennussektoria varten. puolilta. Mainittakoon, että projektin valmiste~
3756: Maanrakennusryhmä on jo vuoden 197 4 ai- luihin on suomalaiselta taholta osallistunut yh-
3757: kana suorittanut Neuvostoliiton alueella sekä teensä 250 teknisen tai kaupallisen koulutuk-
3758: rautatie- että maantierakennustöitä, jotka työl- sen saanutta henkilöä. Näiden yhteenlaskettu
3759: listivät huippukautenaan loka-marraskuussa työtuntimäärä on noin 120 000, mikä vastaa
3760: N:o 16 3
3761:
3762: noin 70 miestyövuotta. Tämän lisäksi Sveto- jois-Suomessa sekä samalla laajentamalla kurs-
3763: gorskin II-vaihetta koskevan tarjouksen ajoit- sikeskustoimintaa ja kehittämällä opetusohjel-
3764: taminen samaan ajankohtaan Kostamuksesta mia.
3765: käytävien neuvottelujen kanssa on aiheuttanut Liikenneyhteyksien kehittäminen on tällä
3766: sen, että sekä neuvostoliittolainen että suoma- hetkellä täydessä käynnissä.
3767: lainen osapuoli on joutunut jakamaan henkilö- Hallituksen tarkoituksena on jatkaa selvityk-
3768: kuntaansa useammasta yhteistyökohteesta käy- siä siitä, millä tavoin valtion myötävaikutus
3769: täviin neuvotteluihin. Teknillisten kysymysten rakennustuotantotoiminnassa voisi tulevaisuu-
3770: ohella on tarjoushinta vaatinut runsaasti sel- dessa edistää suurten ulkomaisten rakennus--
3771: vityksiä. Kaikista näistä näin suureen ja pit- projektien toteuttamista. Nimenomaan mahdol-
3772: käaikaiseen työkohteeseen ymmärrettävästi liit- lisia tulevia suuria rakennuskohteita varten on
3773: tyvistä kysymyksistä on jatkuvasti neuvoteltu syytä tutkia sellaisen organisation toteuttamis-
3774: myönteisessä hengessä. Tavoitteena on päästä mahdollisuutta, jossa voitaisiin yhdistää toisaal-
3775: mahdollisimman nopeaan ratkaisuun, jotta työt ta jo nyt hankittua kokemusta ja ammattitai-
3776: voitaisiin pikaisesti aloittaa ja saattaa tehok- toa sekä toisaalta julkisen vallan edustamaa
3777: kaasti käyntiin ensi syksyyn mennessä, jolloin luotettavuutta ja riskinkantokykyä.
3778: ne olisivat työllistämässä erityisesti Kainuun Hallitus on kaiken aikaa kiinteästi seuran-
3779: ja Pohjois-Karjalan rakennustyöväkeä. nut Kostamus-projektin eri osien tarjousvalmis-
3780: Kainuun työllisyyden turvaamiseksi Kosta- teluja sekä samalla kiirehtinyt ja edesauttanut
3781: mus-hanketta toteutettaessa työvoimaviranomai- tarjousten antamista. Hallitus pyrkii edelleen
3782: set ovat luoneet hyvissä ajoin järjestelmän, myötävaikuttamaan siihen, että neuvotteluja
3783: jonka puitteissa työllisyys pyritään turvaamaan voitaisiin nopeuttaa ja näin turvata projektin
3784: parhaalla mahdollisella tavalla. Kostamus-hank- toteuttaminen mahdollisimman laajassa mitas-
3785: keen edellyttämät työvoimapoliittiset toimen- sa pöytäkirjan edellyttämän aikataulun puit-
3786: piteet on pyritty ennakoimaan ottamalla huo· teissa.
3787: mioon kaikki muut lähiajan työohjelmat Poh-
3788: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1975.
3789:
3790:
3791: Ministeri Jermu Laine.
3792: 4 1975 vp.
3793:
3794:
3795:
3796:
3797: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3798:
3799: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen made sig sitt slut fick man minska antalet
3800: anger har Ni, Herr Talman, 12. 2. 1975 stats- arbetare så, att antalet arbetare 9. 1. 1975,
3801: rådets kansli till kännedom översänt avskrift då man med den sovjetiska parten avtalade
3802: av följande av riksdagsman Korpinen m.fl. till om byggande av en omkr. 19 km lång lands-
3803: vederbörande medlem av statsrådet ställda väg, hade sjunkit till 280. Denna nya entre-
3804: spörsmål nr 16: prenad har medfört en ny ökning i landsvägs-
3805: byggnadsgruppens arbetarantal, vilket i dagar-
3806: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen na höjs åter till 330. Enligt de uppgifter som
3807: vidtaga för ett snabbt inledande av byg- inhämtats säkerställer det tilläggsavtal som ny-
3808: gandet av Kostamus-projektet så att ligen ingåtts sysselsättning för ovan nämnda
3809: sysselsättningen i Kainuu kan tryggas antal arbetare till augusti innevarande år.
3810: och man samtidigt kan dra försorg om På åtgärd av Teollisuus-Kostamus Oy har
3811: att den erforderliga bostadsproduktio- i november i fjol lämnats ett preliminärt an-
3812: nen och åstadkommande av kommuna- bud på byggandet av den till I etappen hö-
3813: la tjänster, såsom skol- och hälsovårds- rande industribyggnadsdelen. Om industribygg-
3814: tjänster, samt trafikförbindelser påskyn- nadsdelen har sedermera förts såväl tekniska
3815: das, och som kommersiella förhandlingar i syfte att pre-
3816: har Regeringen för avsikt att vidtaga cisera vissa tekniska frågor och på prisbild-
3817: åtgärder för grundandet av ett sådant ningen inverkande faktorer. På basen av des-
3818: tillräckligt stort och demokratiskt lett sa förhandlingar har finska parten inkommit
3819: statligt byggnadsbolag som behövs för med ett reviderat anbud, vilket lämnades till
3820: en sakenlig skötsel av sådana stora pro- uppdragsgivaren 26. 2. 1975.
3821: jekt som Kostamus?" Kostamus-Kaupunki Oy har lämnat ett pre-
3822: liminärt anbud på byggandet av staden i oktober
3823: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt i fjol. V /0 "Prommashimport" har sederme-
3824: anföra följande: Sedan det mellanstatliga Kos- ra begärt mera detaljerat prisanalysmaterial,
3825: tamus-protokollet blivit undertecknat 31. 10. vilket även har översänts. Också beträffande
3826: 1973 skred man i Finland till förberedelser Kostamus-Kaupunki Oy har man 21. 2. 1975
3827: för att så snart som möjligt inlämna en of- inlämnat ett reviderat anbud.
3828: fert på I etappen. De företag som deltog i Såsom i offentligheten i flera sammanhang
3829: beredningen av offerterna hör till de största har konstaterats, kan Kostamus-projektet, även
3830: och tekniskt mest prestationsdugliga byggarna internationellt sett, anses som ett mycket stort
3831: i vårt land. Deras personai omfattar för när- och tekniskt krävande byggnadsprojekt. Utar-
3832: varande ca. 22 000 arbetare och ca. 7 000 betandet av det tekniska material som anslu-
3833: funktionärer. ter sig till anbuden liksom också den slutliga
3834: Byggarna har sedermera bildat en projekt- paraferingen fordrar mycket arbete och myc-
3835: organisation för industribyggnads-, stadsbygg- ken tid av båda parterna. Det må nämnas,
3836: nads- och jordbyggnadssektorn. att i förberedelserna för projektet har från
3837: Jordbyggnadsgruppen har redan under år finskt håll deltagit inalles 250 personer med
3838: 1974 på SRRF:s område utfört såväl järn- teknisk eller merkantil utbildning.
3839: vägs- som landsvägsbyggnadsarbeten, vilka un- Deras sammanlagda antal arbetstimmar är
3840: der sin kulminationsperiod i oktober-novem- omkring 120 000, vilket matsvarat omkring
3841: ber 1974 sysselsatte inalles 330 personer. Då 70 mansarbetsår. Härutöver har den omstän-
3842: det överenskomna vägbyggnadsprogrammet när- digheten, att anbudet på Svetogorsk-projektets
3843: N:o 16 5
3844:
3845: II etapp, tidsmässigt sammanfaller med för- maste tiden och samtidigt utvidga kurscentral-
3846: handlingarna om Kostamus, haft tili följd att verksamheten och utveckla undervisningspro-
3847: såväl den sovjetiska som den finska parten grammen. Utvecklandet av trafikförbindelserna
3848: har varit tvungen att fördela sin personai på är för ögonblicket i full gång.
3849: förhandlingar om flera samarbetsprojekt. För- Regeringen har för avsikt att fortsätta att
3850: utom de tekniska problemen har även anbuds- utreda, på vilket sätt man i framtiden genom
3851: priset orsakat talrika utredningar. Alla dessa statens medverkan i byggnadsproduktionen
3852: frågor, vilkas förekomst i anslutning tili ett skulle kunna främja förverkligandet av stora
3853: så stort och långvarigt arbetsprojekt som det utländska byggnadsprojekt. Speciellt med tan-
3854: nu är fråga om är förståelig, har fortgående ke på i framtiden förekommande eventuella
3855: varit föremål för i positiv anda förda för- stora byggnadsobjekt är det skäl att under-
3856: handlingar. Målet har varit att uppnå en lös- söka möjligheten av att genomföra en orga-
3857: ning så snart som möjligt för att arbetet skall nisation, inom ramen för viiken den erfaren-
3858: kunna inledas snabbt och kunna bringas ef- het och fackkunskap som man redan fått samt
3859: fektivt i gång före hösten så att man härige- den pålitlighet och riskkapacitet som den of-
3860: nom kan bidraga tili sysselsättningen av bygg- fentliga makten företräder kunde förenas.
3861: nadsarbetare isynnerhet från Kainuu och Nord- Regeringen har hela tiden noga följt med
3862: karelen. beredningen av anbud på de olika delarna av
3863: För tryggande av sysselsättningen i Kainuu Kostamus-projektet och samtidigt påskyndat
3864: i samband med förverkligandet av Kostamus- lämnandet av anbud och fört saken framåt.
3865: projektet har arbetskraftsmyndigheterna i god Regeringen försöker även i fortsättningen med-
3866: tid skapat ett system inom ramen för vilket verka tili att man skall kunna påskynda för-
3867: man försöker trygga sysselsättningen på bästa handlingarna och på så sätt försäkra sig om
3868: möjliga sätt. Man har försökt föregripa de av att projektet så långt som möjligt förverkli-
3869: Kostamus-projektet förutsatta arbetskraftspoli- gas inom ramen för den i protokollet förut-
3870: tiska åtgärdema genom att beakta alla andra satta tidtabellen.
3871: arbetsprogram i norra Finland inom den när-
3872: Helsingfors den 7 mars 1975.
3873:
3874:
3875: Minister Jermu Laine.
3876:
3877:
3878:
3879:
3880: 183/75
3881: 1975 vp.
3882:
3883: Kirj. ksm. n:o 17.
3884:
3885:
3886:
3887:
3888: Koskenniemi ym.: Postinkannon tehostamisesta.
3889:
3890:
3891: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3892:
3893: Viime päivinä on postin laatikko- ja kotiin- loin ne ilmestyvät, kun kantokertoja on vä-
3894: kannossa tapahtunut huomattava heikentymi- hennetty.
3895: nen kantokertojen vähentämisestä. Postin pal- Tämä kaikki todistaa sitä, että postin pal-
3896: velutaso on tästä johtuen yleisesti heikenty- velutasossa on tapahtunut todellakin taantu-
3897: nyt. Kaikki johtuu siitä, että päivittäisiä kan- mista. Näin ei saa tapahtua. Tilanteen korjaa-
3898: tokertoja on vähennetty kahdesta yhteen lä- miseen on viipymättä ryhdyttävä. Tätä on
3899: hes kaikkialla maassa. Tällä toimenpiteellä edellyttänyt eduskuntakin vastauksessaan hal-
3900: posti- ja lennätinlaitos on ilmoittanut pyrki- litukselle valtion tulo- ja menoarvion yhtey-
3901: vänsä nopeuttamaan postinkantoa koko maas- dessä lausumalla mm.: "VaHokunta on kiin-
3902: sa. Useilla paikkakunnilla on ainoa kantoker- nittänyt huomiota sanomalehtien varhaisjake-
3903: ta siirretty tapahtumaan aikaisemmaksi ja lussa ilmenevien vaikeuksien erityisesti pieni-
3904: eräissä paikoin taas myöhäisemmäksi, tavoit- levikkisille sanomalehdille aiheuttamiin ongel-
3905: teena kantojen keskittäminen ja kustannusten miin. Valiokunta toteaa sanomalehtien jakelu-
3906: säästäminen. Postin taholta on selitetty, että toiminnan kuuluvan postin luonnollisten teh-
3907: näillä toimenpiteillä pyritään postipalvelua te- tävien piiriin ja kehottaa hallitusta tutkimaan,
3908: hostamaan ja joustamaan. Toimenpiteet ovat millä tavoin postin palvelua voitaisiin turvata,
3909: useimmiten johtaneet kuitenkin päinvastaiseen ja miten postin suorittamaa jakelua voitaisiin
3910: tapaukseen eli postin palvelutason huomatta- edelleen kehittää niin, että sekä asutuskeskuk-
3911: vaan heikentämiseen. Näin on tapahtunut eri- sissa että haja-asutusalueilla asuvien sanoma-
3912: tyisesti niillä alueilla ja paikkakunnilla, joihin lehtien tilaajien edut tulisivat tasapuolisesti
3913: posti tulee päivittäin kaksi kertaa eri ,ajan- huomioon otetuksi." Lausuman on eduskunta
3914: kohtana. vastauksessaan hyväksynyt.
3915: Alueet, joihin nk. maaseutulehdet tulevat Edellä lausuttuun viitaten sekä valtiopäivä-
3916: tai päinvastoin pääkaupungin tai muiden suur- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen
3917: ten kaupunkien sanoma:ehdet, mutta myös esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3918: 'kirjeposti sekä muu arvoposti myöhemmällä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3919: kuin kanto toimitetaan, saavat postinsa vasta Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3920: vuorokautta myöhemmin ja siten lehtensä vas- ryhtyä postinkannon tehostamiseksi
3921: ta ilmestymispäivää seuraavana päivänä. kaikkialla maassamme niin, että kirjei-
3922: Tällaista on jo tapahtunut varsin laajasti den ja sanomalehtien saanti on turvat-
3923: koko maassa ja tapahtuu ellei kantokertoja tu kullakin paikkakunnalla saapumis-
3924: lisätä. Onpa käynyt niinkin monissa tapauk- päivänä, ja että erityisesti sanomaleh-
3925: sissa, ettei mm. sanomalehtien irtonumeroita tien saanti on turvattu ilmestymispäi-
3926: saa ,kioskeista enää samana päivänä ostaa, jol- vänä?
3927: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
3928:
3929: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
3930: Lauha Männistö. Matti Järvenpää.
3931: V. J. Rytkönen. Rauno Korpinen.
3932: Veikko Saarto. Kauko Tamminen.
3933: Niilo Nieminen. Pauli Räsänen.
3934: 167/75
3935: 2 1975 vp.
3936:
3937:
3938:
3939:
3940: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3941:
3942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- 1960-luvulla. Helsingin keskusta-alueilla toinen
3943: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- jakeluvuoro kuitenkin on lopetettu vasta 20. 1.
3944: mies, olette 7 päivänä helmikuuta 1975 päi- 1975 lukien työvoimapulan takia.
3945: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- Sanomalehdet ehtivät nykyisellään ilmesty-
3946: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mispäivän jakeluun varsinaisella levikkialueel-
3947: kansanedustaja Niilo Koskenniemen ym. näin laan. Omilla kuljetuksillaan ja osaksi posti-
3948: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 17: ja lennätinlaitokselta tilaamillaan tilausajokul-
3949: jetuksilla varsinkin pääkaupungin valtakunnal-
3950: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo liset lehdet ehtivät jakeluun suurimmassa osas-
3951: ryhtyä postinkannon tehostamiseksi sa maata ilmestymispäivänä. Sitävastoin raja-
3952: kaikkialla maassamme niin, että kirjei- tun levikkialueen omaavien lehtien kuljettami-
3953: den ja sanomalehtien saanti on turvattu nen levikkialueen ulkopuolelle maan eri osiin
3954: kullakin paikkakunnalla saapumispäivä- ei ole ollut mahdollista erillisiä lehtikuljetuk-
3955: nä, ja että erityisesti sanomalehtien sia järjestämällä, sillä kuljetettavat lehtimäärät
3956: saanti on turvattu ilmestymispäivänä?" ovat hyvin pieniä.
3957: Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty
3958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- huomiota myös siihen, että lehtikioskeista ei
3959: taen seuraavaa: ole ollut saatavissa ilmestymispäivän lehteä.
3960: Kysymyksen perusteluissa sanotaan aluksi Tältä osin on todettava, että myytäviä irto-
3961: mm. että postin palvelutaso on yleisesti hei- numeroita ei toimiteta kioskeihin postinkan-
3962: kentynyt ja että se johtuu päivittäisten kanto- non yhteydessä vaan muilla kuljetuksilla. ja
3963: kertojen vähentämisestä kahdesta yhteen. Täl- huomattavassa määrin muita kuin posti- ja
3964: tä osin todettakoon, että postinkannon ilta- lennätinlaitoksen kuljetuksia käyttäen.
3965: päivävuoro on aikanaan järjestetty suurimpien Lopuksi todettakoon, että postinkantokysy-
3966: paikkakuntien taajama-alueilla pääasiassa sen mykset yleensä ja lehtien jakelukysymykset
3967: vuoksi, että huomattava osa postista ei ehti- erityisesti ovat parhaillaan tutkittavana parla-
3968: nyt aamulla alkaneeseen jakeluvuoroon. Kul- mentaarisessa liikennckomiteassa. Vasta komi-
3969: jetuksia on kuitenkin 1950- ja 1960-luvuilla tean mietinnön valmistuttua on asianmukaista
3970: voitu nopeuttaa niin, että lähes kaikki posti ottaa kantaa sanomalehtien ja muun postin
3971: ehtii aamujakeluun. Tästä johtuen on toinen kuljetus- ja jakelujärjestelmiin ja niiden mah-
3972: jakeluvuoro vähitellen jouduttu lopettamaan dolliseen muuttamiseen sekä kehittämiseen.
3973: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
3974:
3975:
3976: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
3977: N:o 17 3
3978:
3979:
3980:
3981:
3982: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
3983:
3984: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen emellertid först 20. 1. 1975 på grund av brist
3985: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- på arbetskraft.
3986: se av den 7 februari 1975 tili vederbörande För närvarande hinner tidningarna med i
3987: medlem av statsrådet för avgivande av svar utdelningen under den dag då de utkommer
3988: översänt avskrift av följande av riksdagsman inom sitt egentliga utbredningsområde. Genom
3989: Niilo Koskenniemi m.fl. ställda spörsmål nr egna transporter och delvis genom beställ-
3990: 17: ningstransporter som beställts hos post- och
3991: telegrafverket hinner i synnerhet huvudstadens
3992: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen rikstidningar tili utdelningen den dag då de
3993: vidtaga för att effektivera utbärningen utkommer i största delen av vårt land. Där-
3994: av post överallt i vårt land så, att brev emot har det inte varit möjligt att ordna
3995: och tidningar säkert erhålles på varje transportetua av tidningar med begränsat ut-
3996: ort den dag då de anländer, och att bredningsområde tili olika delar av landet ut-
3997: speciellt tidningarna erhålles den dag anför utbredningsområdet genom särskilda tid-
3998: då de utkommer?" ningstransporter, ty mängden tidningar som
3999: skall transporteras är mycket liten.
4000: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4001: samt anföra följande: I spörsmålets motivering har uppmärksam-
4002: I spörsmålets motivering sägs tili en början het även fästs vid att man i tidningskiosker-
4003: bl.a. att postens servicenivå allmänt taget har na har fått dagsfärska tidningar. Tili detta kan
4004: sjunkit och att detta beror på att utbärnin- sägas, att kioskerna inte går lösnummer för
4005: garna har minskats från två tili en. Beträffan- försäljning i samband med postutbärning utan
4006: de detta kan man konstatera, att man inom genom andra transporter, och genom att i
4007: postutbärningen på sin tid ordnade en efter- betydande grad använda andra än post- och
4008: middagstur inom tätorterna på de största or- telegrafverkets transporter.
4009: terna huvudsakligen för den skull, att en av- Tili slut kan konstateras, att postutbärnings-
4010: sevärd del av posten inte hann med i den utdel- frågorna i allmänhet och tidningsutdelnings-
4011: ningstur som hade börjat på morgonen. Man frågorna i synnerhet som bäst än under under-
4012: har emellertid kunnat påskynda transporten sökning i parlamentariska trafikkommitten.
4013: under 1950- och 1960-talen så, att nästan all Först sedan kommitten har färdigställt sitt be-
4014: post hinner med i morgonutdelningen. På tänkande är det motiverat att taga ställning
4015: grund härav har man småningom fått lov att till transport- och utdelningssystemen för tid-
4016: sluta med den andra utdelningsturen. Inom ningar och annan post och tili en eventuell
4017: Helsingfors centrumområde upphörde turen ändring och utveckling av systemen.
4018: Helsingfors den 21 februari 1975.
4019:
4020:
4021: Trafikminister Pekka Tarjanne.
4022: 1975 vp.
4023:
4024: Kirj. ksm. n:o 18.
4025:
4026:
4027:
4028:
4029: Söderman ym.: Merimieskatselmusjärjestelmän uudistamisesta.
4030:
4031:
4032:
4033: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4034:
4035: Eräät kansanedustllijat esittivät 30 päivänä säädostä on r~kottu ja että s·äädös on puutteel-
4036: lokakuuta 1973 kirjallisen kyselyn (n:o 273/ linen. Oikeusasiamies on 30 päivänä joulu-
4037: 197 3 vp.), jossa pyydettiin hallitukselta selvi- kuuta 197 4 lähettänyt asiaa koskevan kirjel-
4038: tyksiä siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo män kauppa- ja teollisuusministeriölle.
4039: ryhtyä merimiesten katselmuksessa ja luette- Merimieskatselmuksesta ja merimiesten 'luet-
4040: lbinnissa tapahtuvien jatkuvien lainrikkomusten teloinnista annetun lain ( 258/3 7) rikkominen
4041: estämiseksi. saattaa olla "Nostajan" uppoamisen kaltaisessa
4042: Vastatessaan eddlä mainittuun kyselyyn 1 suuronnettomuudessa hail'ituksen mainitsema
4043: päivänä joulukuuta 1973 hallitus ilmoitti muun "vähäpätöinen yksityiskohta", mutta onnetto-
4044: muassa seuraavaa: Kysymys merimiesten kat- mien yhteensattumien ja laiminlyöntien sum-
4045: selmusjärjestelmän uusimisesta on jo usean massa voi katselmuksen laiminlyöminen oUa
4046: vuoden ajan ollut toimikunnan pohdittavana ja juuri se yksityiskohta, joka aiheuttaa onnetto-
4047: uudistuksen yleisistä suuntaviivoista ollaan eri muuden. "Nostajan" tapauksessa menetti 16
4048: tahoilla jokseenkin yksimielisiä, vaikka eräät työntekijää henkensä. Mainitun 1ain puutteelli-
4049: käytännön yksityiskohdat ovatkin vielä avoinna. suudet, epäselvät sovellutusohjeet ja riittämä-
4050: Hallituksen vastauksen loppulauseessa todet- tön lain noudattamisen valvonta vaarantavat
4051: tiin lisäksi, että vaikka merimieskatselmusmää- edelleenkin laivatyötä tekevien turvallisuutta ja
4052: räysten noudattamisessa esiintyykin puutteita, heikentävät kansalaisten yleistä oikeusturvaa.
4053: niin ne pääosin johtuvat järjestelmän vanhan- Hallituksen vastauksessa 1. 12. 1973 luvattu
4054: aikaisuudesta. vanhentuneen järjestelmän kiireellinen uusimi-
4055: Hallituksen vastauksesta 1. 12. 1973 voitiin nen on edelleen toteuttamatta ja merimieskat-
4056: päätellä, että epäkohdan olemassaolo tunnus- selmustoimikunta, johon edellä mainitussa hal-
4057: tettiin ja että sen korjaaminen oli välittömästi lituksen vastauksessa viitattiin, ei ole vieläkään
4058: odotettavissa. saanut mietintöään valmiiksi.
4059: Edellä selostetussa kirjallisessa kyselyssä kiin- EdeHä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4060: nitettiin huomiota myös siihen, että ruoppaaja 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
4061: "Nostajan" uppolltlllistapauksen tutkimisen yh- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4062: teydessä oli todettu rikkeitä merimieskatsel- seuraavan kysymyksen:
4063: muksesta ja merimiesten luetteloimisesta anne-
4064: tun lain (258/37) noudattamisessa. Vastauk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4065: sessaan hallitus ei kiistänyt näitä rikkeitä, mut- merimieskatselmusjärjestelmä on edel-
4066: ta piti asiaa " ... , sinänsä koko onnettomuu- leenkin uudistllimatta ja sitä koskeva
4067: teen verrattuna vähäpätöisenä yksityiskohtana". lainsäädäntö vanhentunutta sekä puut-
4068: Tutkiessaan "Nostajan" uppoamistapausta on teellista, ja
4069: eduskunnan oikeusasiamies tullut siihen tulok- mihin toimenpiteisiin HaJllitus aikoo
4070: seen, että kyseistä katselmus- ja tuetteloimis- ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
4071: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
4072:
4073: Jacob Söderman. Uljas Mäkelä. Mauno Forsman.
4074: Aimo Ajo. Väinö Vilponiemi. Salme Myyryläinen.
4075: Jorma Rantala.
4076: 225/75
4077: 2 1975 vp.
4078:
4079:
4080:
4081:
4082: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4083:
4084: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kä työntekijät vain osittain tulisivat olemaan
4085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tämän lainsäädännön alaisia. Toiseksi on ha-
4086: olette 7 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn kir- luttu odottaa muitten Pohjoismaitten kannan-
4087: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ottoja eräissä periaatekysymyksissä. Tätä varten
4088: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja toimikunta on ollut yhteydessä Ruotsissa toi-
4089: ]. Södermanin ym. näin kuuluvasta kirja:llisesta mineeseen vastaavaan komiteaan, jonka mie-
4090: kysymyksestä n:o 18: tintö valmistui viime syyskuussa.
4091: On kuitenkin ilmennyt, ettei merimiestain-
4092: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että säädännön uudistuksessakaan tulla ratkaisemaan
4093: merimieskatselmusjärjestelmä on edel- merimies- ja aluskäsitteiden rajaa:miseen .liittyviä
4094: leenkin uudistamatta ja sitä koskeva peruskysymyksiä.
4095: lainsäädäntö vanhentunutta sekä puut-
4096: teellista, ja Esillä olevan eduskuntakyselyn kannalta on
4097: mihin toimenpiteisiin HaNitus aikoo kuitenkin jo tässä vaiheessa todettava, että
4098: ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?" katselmusjärjestelmän uudistuksella tuskin oli-
4099: si ollut merkitystä ruoppaaja Nostajan ta-
4100: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen pausta silmällä pitäen. On nimittäin jokseenkin
4101: seuraavaa: yksimidisesti katsottu, että katselmusjärjestel-
4102: mää on nykyisestään tuntuvasti yksinkertaistet-
4103: Kysymys merimieskatselmusjärjestelmän uusi- tava ja sen soveltamisalaa supistettava. Samaan
4104: misesta on ollut jo useita vuosia vaLmistelta- suuntaan on kehitys menossa kaikissa Skandi-
4105: vana. Nykyisen järjestelmän pahimpana epä- navian maissa, Tanskassa on varsinainen kat-
4106: kohtana on pidetty menettelyn tarpeetonta mut- selmustoimitus jo kokonaan poistettu, ja Ruot-
4107: kikkuutta sekä työnvälityksen ja katselmus- sissakin ehdotetaan kot1maanliikenteen alukset
4108: menettelyn puutteeJ:lista yhteensovittamista. eräin poikkeuksin jätettäväksi katselmusjärjes-
4109: Toisena· heikkoutena on, että kun meiHä niin telmän ulkopuolelle. Pohjoismaisten uudistus-
4110: aluksen kuin merimiestoimenkin käsitteet ovat suunnitelmien pohjalta on merenkulkuhallituk-
4111: lainsäädännössä epäyhtenäisesti ja puutteellisesti sessa laadittu toimikuntaa varten ehdotus, joka
4112: rajatut, ei aina ole ollut täysin selvää missä ta- kuluvana keväänä tulee toimikunnan käsiteltä-
4113: pauksissa katselmus on ollut suoritettava. Näin- väksi. Toimikunta on ilmoittanut tavoitteenaan
4114: hän on ollut laita juuri ruoppaaja Nostajan ta- olevan, että se voisi antaa mietintönsä kevään
4115: pauksessa. aikana. Mietinnön valmistuttua jatketaan val-
4116: Katselmusjärjestel:män uusimista varten ai- mistelutöitä välittömästi normaalina virka-
4117: kanaan asetetun toimikunnan työ on ollut hi- työnä.
4118: dasta lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin on Mitä sitten tulee nykyisen järjestelmän so-
4119: pidetty tarpeellisena odottaa muun merimies- veltamisessa tapahtuneisiin rikkomuksiin, me-
4120: !l:ainsäädännön uusimista, koska uuden katsel- renkulkuhaUitus on pyrkinyt tehostamaan val-
4121: musjärjestelmän rakenne olennaisesti riippuu vontaa järjestämällä noin kerran vuodessa pisto-
4122: siitä, mikä tulee olemaan esimerkrksi merimies- koetarkastuksia siten, että piirien merenkulun
4123: lain soveltamisala. Erityinen merkitys on kat- tarkastajat ovat kukin alueellaan tarkastaneet
4124: selmusjärjestelmän kannalta sillä, mitkä aluk- tietyn lukumäärän aluksia. Niin sanottujen
4125: sissa työskentelevät henkilöt katsotaan varsi- vuoromiehitysalusten - pääasiassa autolauttoja
4126: naisiksi merimiehiksi, joita merimieslainsäädän- ja roro-aluksia - osalta toimitettiin viime syk-
4127: tö kokonaisuudessaan tulee koskemaan, ja mit- synä merenkulkuhallituksessa melko yksityis-
4128: N:o 18 3
4129:
4130: kohtainen jälkitarkastus. Tarkastuksessa havai- kastukselle, mutta näitten ohella tulevat muut-
4131: tuista epäkohdista on huomautettu varustamoii~ kin katselmusasiat jälleen tarkkai:ltaviksi. Mah-
4132: le ja alusten päälliköille ja huolehdittu virheit- dollisuuksia tehokkaan tarkastustoiminnan har-
4133: ten korjaamisesta. Alkavan kevätkauden tar- joittamiseen rajoittaa kuitenkin puute tarkas-
4134: kastusohjelmassa on pääpaino varattu lääkärin- tustoimintaan käytettävissä olevasta henkilös-
4135: todistusten ja merimiesten vastakirjojen tar- töstä.
4136: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1975.
4137:
4138: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
4139: 4 1975 vp.
4140:
4141:
4142:
4143:
4144: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4145:
4146: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sin helhet kommer att gälla, och vilka arbets-
4147: anger har Ni, Herr Talman, med eder skrivelse tagare som endast delvis skulle underlyda den-
4148: av den 7 februari 1975 til1 vederbörande med- na lagstiftning. För det andra har man velat
4149: liem av statsrådet för avgivande av svar över- vänta på de övriga nordiska ländernas stånd-
4150: sänt avskrift av följande av riksdagsman punktstaganden i vissa principfrågor. Kommis-
4151: J. Söderman m. fl. undertecknade spörsmål sionen har därför stått i förbindelse med mot-
4152: nr 18: svarande kommitte i Sverige, vars betänkande
4153: "Är Regeringen medveten om att förelåg färdigt i september senaste år.
4154: systemet för mönstring av sjömän fort- Det har ,Jikväl framgått att man inte hel'ler
4155: farande inte reformerats och att lag- i samband med reformen av sjömansTagstift-
4156: stiftningen rörande detta är föråldrad ningen kommer att avgöra de grundläggande
4157: och bristfäl'lig, och frågorna i begränsningen av begreppen sjöman
4158: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- och fartyg.
4159: taga för att avhjälpa detta missför- För det föreliggande rdksdagsspörsmålets
4160: hållande? '' vidkommande bör det emeJilertid redan i detta
4161: skede konstateras, att reformeringen av mönst-
4162: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ringssystemet knappast hade haft någon be-
4163: samt anföra fö1jande: tydelse i mudderverket Nostajas fall. Det har
4164: nämligen Ii det närmaste enhä11igt ansetts, att
4165: Frågan om en reformering av mönstrings- mönstringssystemet måste förenklas kännbart
4166: systemet har redan under flera år varit under och dess till'ämpningsområde inskränkas. 1
4167: beredning. Det största missförhållandet i det samma riktning går utvecklingen i alla skandi-
4168: nuvarande ·systemet har ansett:s. vara att det naviska länder. 1 Danmark har den egentliga
4169: är onödigt lmmplicerat samt att arbetsför- mönstringsförrättningen redan helt slopats och
4170: medling och mönstringsförfarande är brist- i Sverige föreslås fartygen i inrikestrafik med
4171: fähligt koordinerade. En annan svaghet är, att vissa undantag bli lämnade utanför mönstrings-
4172: då såväl begreppet fartyg som begreppet Sljöman systemet. På grundvalen av de nordiska reform-
4173: hos oss är oenhetligt och bristfälligt begränsade planerna har man vid sjöfartsstyrelsen för kom-
4174: i lagstiftningen, har det inte alltid varit helt missionen utarbetat ett förslag, som under in-
4175: klart i vilka fall mönstring borde ha verkställts. nevarande vår kommer att behandras av kom-
4176: Så var fallet just i fråga om mudderverket missionen. Kommissionen har meddelat att den
4177: Nostaja. har för avsikt att avge sitt betänkande under
4178: Arbetet inom den kommission som på sin vårens lopp. Då det färdiga betänkandet före-
4179: tid tillsattes för att reformera mönstrings- ligger fortsätts beredningsarbetena omedelbart
4180: systemet har gått långsamt närmast av två som normalt tjänstegöromål.
4181: skäl. För det första har man ansett det nöd- 1 fråga om de förbrytelser som skett i ti>11-
4182: vändigt att vänta på en reform av den övriga lämpningen av det nuvarande systemet har
4183: sjömans:lagstiftningen, emedan det nya mönst- sjöfartsstyrelsen sökt effektivera övervakningen
4184: cringssystemets struktur i väsentlig mån är be- genom att ungefär en gång om året ordna
4185: roende av vilket tillämpningsområde t.ex. sjö- stickprovskontroUer så, att distrrktens rsgöfarts-
4186: manslagen kommer att ha. Speciell betydelse inspektörer var och en på 'sitt område utfört
4187: för mönstringssystemet har det, vilka på fartyg besiktningar på ,ett visst antal handelsfartyg.
4188: arbetande personer som skall betraktas såsom På fartyg med avlösningsmanskap - huvud-
4189: egentliga sjömän, vilka sjömanslagstiftningen i sakligen bilfärjor och .roro-fartyg - utfördes
4190: N:o 18 5
4191:
4192: senaste höst vid sjöfartsstyrelsen en relativt säsongen har huvudvrkten lagts på kontroll av
4193: detaljerad efterbesiktning. Rederietna och far- läkarintyg och sjömännens motböcker, men
4194: ,tygens befäJhavare har uppmärksamgjorts på ärven andra mönstringsärenden kommer åter att
4195: de missförhållanden som observerades vid be- bli föremål för konroll. Möjligheterna att utöva
4196: siktningen och därtill har man ombesörjt att en effektiv besiktningsverksamhet begränsas
4197: dessa missförhållanden b~ivit avhjälpta. I be- likväl av bristen rpå personai för besiktnings-
4198: s.iktningsprogrammet för den nu inledda vår- vetiksamheten.
4199: Helsingfot5 den 14 mars 1975.
4200:
4201: Handds- och industriminister Kristian Gestrin.
4202:
4203:
4204:
4205:
4206: 225/75
4207: 1975 vp.
4208:
4209: SIU'iftl.. spm. nr 19.
4210:
4211:
4212:
4213:
4214: Lillqvist m.fl.: Om ersättande '!lV kostnaderna för lagen om pen-
4215: sion för företagare; ·· · .·
4216:
4217:
4218: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
4219:
4220: Enligt lagen .otn . pension .för. lantbruksföre- premiereserven härtiH . erlägger staten ·den: ;res-
4221: tagare . är . lantbruksfötetag.are ·. skyldig att er· terande delen. . . . . ·· ....
4222: lägga försäkringspremie, som ir. 1974 utgör Av det ovatistående framgår, att staten deb
4223: 2.76 % av husbondens · och husmoderns sam· tar i bestridandet av .de d lagen om pension
4224: manräknade arbetsinkomst upp. till :ett belopp för lantbruksföretagare · förutsatta kostnaderha
4225: av: ·9 59.3.,91 mark cx;h för den därutöver fal- genom att årligen · erlägga hälften av de p.å,
4226: laride .delen 6.9 % •. Dätutöver erlägger staten lagen- grundade. pensionerna och. övriga . .förmå-
4227: årligen till ·lantbruksföretagarnas .• pensionsan- nerna ·. oberoende....av: försäkringspr~mierna dch~
4228: stalt som understöd hälften av de på denna avkastningen av placeringarna. Däremot deltar.-
4229: lag grundade pensionerna . och .övdga · förmå- staten ej på sam.ma sätt i bestridandet av.. de
4230: nerna med undantag för tilläggsfötmåner. Om kostnader, som föranleds av Jagen om .pension
4231: de försäkringspremier~ pensionsanstalten· ·erhållit för företagare, Därför · borde. statens · andeL i
4232: och avkastni11gen av placeringarna .samt före- fråga om ersättandet av de -av• lagen om pen•.
4233: nämnda · understöd tillsanimans kke .förslår tili sion för företagare föranledda kostnadernå. hö-
4234: förmånerna enligt denna lag och till . pensions- jas. Det kunde tillgå så, att staten skulle ta del
4235: anstaltens övriga omkostnader, edägger staten i erläggandet av företagat'nas för!iäkringspl:e-
4236: i understöd ·även det · resterande bdoppet. · mier intill en viss . inkomstgräns. Företagare,
4237: Enligt lagen om pension för företagare är vilkas .inkomster skulle..överskrida sagda gräris,·.
4238: basförsäkringsprerniert år 1974 6;9.% · av den skulle själva helt erlägga försäkringspremien.
4239: fastställda, med index justerade arbetsinkoms- Med hänvisning ·till, · ovanstående och ·. med
4240: ten, om detina uppgk tili l:ninst 12 791,88 stöd av 37 § 1 mom:. riksdagsordningen-stäl-
4241: mark per år. Understiger arbetsinkomsten sag- ler vi följande spör~>mål att .besvatas av veder.-.
4242: da · belopp är försäkringsprocenten graderad börande · .n'ledlem •av .· sta~srådet: · ·
4243: beroende på arbetsinkomsten mellan 2.76%
4244: och 6.9 %. Pensionsanstalterna svarar för före- Vnk~ ·· åtg~er ämnar Regeringen
4245: tagarnas pensioner och övriga förmåner enligt vidtaga i syfte att de av lage"ri om ~~-
4246: pensionslagen i förhållande tili sina försäk- sion för företagare föranledda kostna-
4247: ringspremiereserver. Förslår icke försäkrings- derna i högre grad än för riärvatande
4248: måtte ersättas av statsmedel?
4249: Helsingfors den 7 februari 1975.
4250:
4251: Bror LillqviSt: Eero Salo.
4252: Lars Lindeman. Lyyli Aalto.
4253: P. Liedesi · Aune Salama.·
4254: Uljas Mäkelä. Salme Myyryläinen.
4255: Jacob Söderman. Akseli Roden.
4256: Antti Pohjonen.
4257:
4258:
4259:
4260:
4261: 226/75
4262: 2 1975 vp:
4263:
4264: Kirj. ksm. n:o 19.
4265:
4266:
4267:
4268:
4269: "- ·-• < Lillqvist ym.: Yrittäjien eliik;elaih aiheuttamien kustannusten kor-
4270: vaamisest~. ··
4271:
4272:
4273: Eduskunnan Herra P-uhe•miehelle.
4274:
4275: Maatalousyrittäjien:. eläkelain muk-aan - maa~ Yllä. olevasta.:· ilmeneer· etti valt?i()··· oMllis.tiuu
4276: talousyrittäjä on velvollinen suorittamaan va- maatalousyrittäJien: eiiibtåfu< ai~utiarnien·J~q~
4277: kuutusmaksun; jokw vuonna:l974- on isännän tannusteri • korVaamiseen: · maksam~llå :: ~a\tustttki-1-
4278: ja emännän · .yhteise&iä - työthiusta, · 2. 76 % sena· v~sii:tain piiolet lakiin f,erustuvista•-'el:äk~~
4279: 9 59:3,9 t •· markan• määrään- sa~kka ja sen ylit- keistä ja muista-,·~uksista· v.akuutuSt!lttksuist:t
4280: tävältä osalta.;6;9 % ;. T:,ämän lis_äksi valtio suo~ ja sijoitusten; tu<iosta riippumatta ..: Se'rt? si~lfn.
4281: rittäa :Vuosittain maatalousyrittäjien eläkelaitok- valtio ei "~mnaua tav!tlla ;i)sallistu yrittäjien :elä:.'.
4282: sdle avustuks~na puolet· tähän· läkiin perustu- kelain .:aih~uttl:urtien: ··kus:tinmUsten korvaaniil,
4283: vista el:äkk~istä ja ·-lll.\rista- cetuuksista, lisäetuja seen. Tall).än:' vuoksi•olisi våltion osuutta yHt-<:
4284: lukuunottatnatta.r :Jos eläkelaitoksen •' ·s.aamat va- täjien eläkelain kustannusuin k<;>rvalfjnna: .lisä.t~i
4285: kuut'!Jsmaksut ja sijoitusten tuotto sekä edellä tävä. Se·voisi'••tapähi:u.a ·sit~n;··että'.•Yal"t'io 'ds!d~
4286: sanottu• avustus• yhteensä·.·eivät .riitä ··t.ämän·lain !istuisi: yrittä:jiett: ·vakuutusMaksuj~ suörittami;,
4287: mukaisiin 'etuuksiin ja däkelaitoksen :·muihin seen tiettyyn t\ll9rajaan ,saakka.-,Yrittäjiiti: joi;;
4288: kuluihin~ m~san valtio avustuksemt myös puut- den tulot nousisivat ·yli• tuon tajan, maksaisiv-åt:
4289: tuvan m~ärän. <·: ' · ·· • · · itse kokonaan vakuutusmaksun:~ .· ·:.·:;~,.,
4290: · Yritt'åjien eläkelain.. mukäan · pehisvalmutus- Edellä· Qlevaan perustuen:ja valtiopäiväjiirjes•~
4291: maksu on< vuonna 1974 ·6;9 % vahvistetusta tyksen 37.-.§:n l·mömenttiin nojautuen esitäm-
4292: indekaillä .korjatusta työtulosi:a, jos työtulo on me valtioneu:Voston asi!'!noma~en jäsenen .:viis-
4293: vähitrtään. 12791;88 ··markkaa ·vu6d€ssa.·_-}os tattavaksi 'Seuraavan kysymyksel.'k; :r .
4294: työtulo on alle: edellä mainitun·. määrän, vakuu- ' . .
4295: tusprosenttl on porraStettu 'työtulÖsta riippuen Mihin -tohbenpiteisiin HJlitu!!· ";ukoo:
4296: välille· 2.76%~:9%.-,:Elake!aitokset ·vastaa" xyhtyi:i yrittäjien· -elä.kelain aiheuttamien
4297: vat yrittäjien eläkelain l:nukaisista -~läkkeistä ja kJJst-ann.ust~n . korvaamiseksi : nykyistä.
4298: muista etuuksista vakuutusmaksurahastojensa eneminiin valti<>n::varoilla? ·
4299: suhteessa~ .Jos~ vakuutusmaksurahast-O ei tähän ; ,,,
4300:
4301: riitä, suorittaa valtiÖ puutttivan osåtl-.- ·. ·
4302: ' 0 .' ., • • ·-
4303:
4304:
4305:
4306:
4307: Bror Lillqvist. c - Eero Salö.'
4308: Lars Lindeman. Lyyli Aalto.
4309: P. Liedes. c; ;::: ; Aune Salama:;:,·: ....
4310: Uljas Mäkelä~!. ;, ·.· Salme. :Myy:9'l~~en: ~
4311: Jacob Söderinån:· ;·;; Akseh Roden: .·: : ,
4312: :•·:• "': Antti Pohjonen.
4313: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4314:
4315: Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis- tarvitaan eläkevakuutuksen rahoittamiseksi, on
4316: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- säädetty suoritettavaksi valtion varoista. Koska
4317: mies, olette 7 päivänä helmikuuta 1975 päivä- maatalousyrittäjien kohdalla tämä valtion avus-
4318: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- tuksen tarve oli poikkeuksellisen suuri, säädet-
4319: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- tiin, että valtio maksaa joka tapauksessa puo-
4320: sanedustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuulu- let eläkekustannuksista ja sen lisäksi, mitä
4321: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 19: mahdollisesti tarvitaan vakuutusmaksujen
4322: ohella.
4323: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Maatalousyrittäjien eläkelaissa on alusta
4324: ryhtyä yrittäjien eläkelain aiheuttamien saakka eläkevakuutusmaksu ollut porrastettuna
4325: kustannusten korvaamiseksi nykyistä siten, että maksu tiettyyn työtuloon saakka on
4326: enemmän valtion varoilla?" vain 2/5 työntekijäin eläkelain mukaisesta kes-
4327: kimääräisestä vakuutusmaksuprosentista. Tämä
4328: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- helpotus vakuutusmaksuun johtuu lähinnä maa-
4329: vasti seuraavaa: talouspoliittisista syistä. Kuitenkin on pidetty
4330: Maatalousyrittäjien.· ja yrittäjien eläkelaeilla, kohtuullisena saattaa pienituloiset muut yrittä-
4331: jotka tulivat voimaan vuoden 1970 alusta, oli jät samanlaisesta edusta osallisiksi ja vuonna
4332: tarkoitus järjestää itsenäisille yrittäjille ja va- 1971 muutettiin yrittäjien eläkelakia tässä tar-
4333: paille ammatinharjoittajille vastaavanlainen elä- koituksessa. Maatalousyrittäjien ja muiden yrit-
4334: keturva kuin se, joka jo oli voimassa virka- ja täjien eläkevakuutuksessa on kuitenkin eräitä
4335: työsuhteessa olevilla. Kun työntekijöiden eläke- sellaisia eroja, jotka estävät täysin samanlaisen
4336: turva työnantajan maksaessa heidän eläkeva- porrastuksen toteuttamisen. Maatalousyrittäjien
4337: kuutusmaksunsa kustannetaan yrityksen tuotos- vakuutusmaksu määräytyy näet viljelmäkohtai-
4338: ta katsottiin, että vastaavasti on myös yrittä- sesti isännän ja emännän yhteisestä työtulosta,
4339: jän itsensä suoritettava oma eläkevakuutusmak- kun sitä vastoin yrittäjien vakuutusmaksu on
4340: sunsa. Pidetäänhän eläkevakuutusmaksuja tuo- yrittäjäkohtainen. Sitä paitsi maatalousyrittä-
4341: tantokustannuksina aivan samalla tavoin kuin jien työtuloa määrättäessä on noudatettava lais-
4342: esimerkiksi yrityksen työntekijöilleen maksamia sa säädettyjä erityisperusteita, mistä normaali-
4343: palkkoja tai sitä välitöntä työtuloa, jonka yrit- tapauksissa seuraa, että eläkkeen perusteena
4344: täjä liikkeestään tai ammatistaan saa. Joskin oleva työtulo ei nouse tiettyä verrattain alhais-
4345: kummassakin laissa lähdettiin siitä, että yrit- ta määrää korkeammaksi. Yrittäjien työtuloa
4346: täjä suorittaa itse eläkevakuutusmaksunsa, otet- määrättäessä ei ole vastaavaa rajoitusta. Kysy-
4347: tiin kuitenkin huomioon se tosiasia, että itse- myksen perusteluissa mainitut erot maatalous-
4348: näisinä yrittäjinä toimivien henkilöiden ikä- yrittäjien ja yrittäjien eläkevakuutusmaksun
4349: jakauma poikkeaa huomattavasti väestön keski- porrastuksen määräytymisperusteissa johtuvat
4350: määräluvusta, koska yrittäjän asemaan tullaan lähinnä edellä sanotuista eläkejärjestelmien
4351: yleensä suhteellisen iäkkäänä. Katsottiin koh- eroavuuksista.
4352: tuulliseksi, ettei ikärakenteesta johtuvaa kus- Nykyistä pitemmälle menevä yrittäjien va-
4353: tanousta jätetä yrittäjien vakuutusmaksuilla ra- kuutusmaksujen korvaaminen valtion varoista
4354: hoitettavaksi. Yrittäjän itsensä maksettavaksi on nähtävä sitä taustaa vasten, että valtio mak-
4355: jäi se osa vakuutusmaksusta, joka vastaa työn- saa puuttuvan osan, jos vakuutusmaksurahasto
4356: tekijäin eläkelain mukaan suoritettavaa keski- ei eläkkeisiin ja muihin etuuksiin riitä. Tämä
4357: määräistä vakuutusmaksua. Mitä tämän lisäksi velvoite on osoittautunut ennalta arvioitua huo-
4358: :4 f975 vp.
4359:
4360: mattavasti raskaammaksi ja aktualisoituu odo- 1980 nykyrahassa ilmaistuna noin 70 miljoo-
4361: tettua nopeammin jo lähivuosina muun muassa naa markkaa ja vuonna 1985 noin 211 mil-
4362: työeläkkeiden tasokorotuksen johdosta. Valtion joonaa markkaa eli noin 41 % yrittäjien eläke-
4363: osuus tulee arvioiden mukaan olemaan vuonna vakuutuksen koko menoista.
4364: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1975.
4365:
4366: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
4367: 5
4368:
4369:
4370:
4371:
4372: -'.,',,
4373:
4374:
4375:
4376:
4377: Tili Riksdagens Herr Ta,lrrupJ. (..,:.'
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: I.d.e~. ~yft!!.)l .t ~ .m.Pm~.,#ksd!!g~tdniQgep mien för försäkring i enlighet med lagen om
4383: anger 'fiaYNi,'Hetr" Talmån', mM 'Ecter.sRri- pension för arbetstagare. Vad härutöver be-
4384: velse av den 7 februari 197 5 tili vederbörande hövdes för finansierandet av pensionsförsäk-
4385: medlem av statsrådet översänt en avskrift av ringen stadgades att erläggas med statliga me-
4386: ett av riksdagsman Bror Liliqvist m. fl. under- del. Eftersom detta behov av statsbidrag för
4387: tecknat skriftligt spörsmål nr 19 av följande lantbruksföretagamas vidkommande var excep-
4388: lydelse: tionellt stort, blev det stadgat att staten i alla
4389: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen händelser erlägger hälften av pensionskostna-
4390: vidtaga i syfte att de av lagen om pen- derna och dessutom vad som möjligen behövs
4391: sion för företagare föranledda kostna- utöver premierna.
4392: derna i högre grad än för närvarande I lagen om pension för lantbruksföretagare
4393: måtte ersättas av statsmedel?" har pensionsförsäkringspremien ända från bör-
4394: jan varit avtrappad så att premien upp tili en
4395: viss arbetsinkomst endast är 2/5 av den
4396: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- genomsnittliga premieprocenten enligt lagen
4397: samt anföra följande: om pension för arbetstagare. Denna nedsätt·
4398: Lagen om pension för lantbruksföretagare ning av premien föranleds närmast av lant-
4399: och lagen om pension för företagare, vilka brukspolitiska orsaker. Det har likväl ansetts
4400: trädde i kraft från början av år 1970, avsåg skäligt att andra företagare med små inkoms-
4401: att för självständiga företagare och fria yrkes- ter blir delaktiga av samma förmån och år
4402: utövare anordna pensionsskydd motsvarande 1971 ändrades lagen om pension för företagare
4403: det som redan var i kraft för personer i tjäns- i detta avseende. Lantbruksföretagarnas och de
4404: te- och arbetsförhållande. Eftersom arbetstagar- övriga företagarnas pensionsförsäkring företer
4405: nas pensionsskydd bekostas med företagets in- emellertid vissa skillnader av sådan art att de
4406: täkter, genom att arbetsgivaren erlägger pen- hindrar förverkligandet av en helt likartad
4407: sionsförsäkringspremien, ansåg man att även avtrappning. Lantbruksföretagarnas premie be-
4408: företagaren själv i motsvarande grad bör er- stäms nämligen per brukningsenhet på basen
4409: lägga sin egen pensionsförsäkringspremie. Pen- av husbondens och husmoderns gemensamma
4410: sionsförsäkringspremierna betraktas ju såsom arbetsinkomst, medan däremot företagarnas
4411: produktionskostnader på samma sätt som tili premie bestäms individuellt för varje före-
4412: exempel de löner som företaget utbetalar tili tagare. Dessutom skall vid bestämmandet av
4413: sina arbetstagare ellet den direkta arbets- lantbruksföretagarnas arbetsinkomst följas i la-
4414: inkomst, som företagaren erhåller från sin rö- gen stadgade specialgrunder, varav i normala
4415: relse ellet sitt yrke. Även om man i vardera fall följer att den arbetsinkomst som utgör
4416: lagen utgick från att företagaren själv erlägger grund för pensionen icke överstiger ett visst
4417: sin pensionsförsäkringspremie, tog man dock relativt lågt belopp. Vid bestämmandet av före-
4418: i beaktande det faktum att åldersfördelningen tagarnas arbetsinkomst finns ingen motsvaran-
4419: hos de personer som verkar såsom självstän- de begränsning. De i motiveringen till spörs-
4420: diga företagare avsevärt avviker från befolk- målet nämnda skilinaderna i bestämningsgrun-
4421: ningens genomsnittliga åldersfördelning, efter- derna för avtrappningen beträffande lantbruks-
4422: som man i allmänhet blir företagare i en rela- företagarnas och företagarnas pensionspremier
4423: tivt hög ålder. Det ansågs skäligt att en av beror närmast på nämnda olikheter i pensions-
4424: åldersstrukturen föranledd kostnad icke skulle systemen.
4425: finansieras med företagarnas premier. På före- Att i större utsträckning än hittills ersätta
4426: tagaren själv ankom att betala den del av pre- företagarnas premier med statliga medel måste
4427: mien som motsvarade den genomsnittliga pre- ses mot bakgrunden av att staten betalar den
4428: 226/75
4429: 6 1975 vp.
4430:
4431: bristande delen, om premiereserven icke räcker arbetspensionerna. Statens andel kommer enligt
4432: tili för pensioner och andra förmåner. Denna uppskattning att år 1980 vara ca 70 miljoner
4433: förpliktelse har visat sig vara avsevärt tyngre mark, beräknat enligt nuvarande penningvärde,
4434: än man kunnat förutse och aktualiseras snab- och år 1985 ca 211 miljoner mark ellet ca
4435: bare än väntat redan under de närmaste åren, 41 % av hela utgiften för företagarnas pen-
4436: bland annat på grund av nivåförhöjningen av sionsförsäkring.
4437: Helsingfors den 14 mars 197 5.
4438: - .
4439:
4440: Soti-al- och hä1s:OVårdstnlni$ter Seiji K-~r~lnert_. _.
4441: 1975 Vp.
4442:
4443: Kirj. ksm. n:o 20.
4444:
4445:
4446:
4447:
4448: Hemmi: Yleisradion kuuntelu- ja katseluolosuhteiden parantami-
4449: sesta Pyhäjärven ja Siikajokilatvain alueilla.
4450:
4451:
4452: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4453:
4454: Yleisradion jakamat viestintäpalvelut eivät sesta erilaisesta ohjelmasta väestö olisi kiinnos-
4455: ole maassamme jakautuneet tasapuolisesti. Vielä tunut. Alueuutiset, työmarkkinakatsaukset jne.
4456: on olemassa alueita, joilla radion ja television menevät kuuntelijoiden ohi. Näille alueille on
4457: kuuntelu- ja katselumahdollisuudet ovat olemat- tulossa uutta teollisuutta, joten tämäkin kii-
4458: tomat siitä huolimatta, että uusia radioasemia rehtii asian nopeaa korjaamista. Myös television
4459: lähettimineen onkin pyritty rakentamaan eri katselussa tapahtuu usein valitettavia häiriöitä
4460: puolille maata. Ilmeisiä virhesijoituksia on teh- näillä alueilla.
4461: ty, joista aiheutuvat haitat jättävät radiolupa- Asiantilan korjaamiseksi on tehty suunnitel-
4462: maksujen maksajat eriarvoiseen asemaan. mia ja ehdotuksia, mutta ratkaisevaa paran-
4463: Tällainen alue sijaitsee Oulun läänissä Pyhä- nusta ei ole tapahtunut.
4464: järven ja Siikajokilatvain kuntien alueella. Ky- Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
4465: seisten kuntien asukkaat eivät voi kuunnella päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4466: lääninsä, nimenomaan Oulun alueradion lähe- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4467: tyksiä, vaan joutuvat kuuntelemaan Pihtipu- vaksi kunnioittavasti kysymyksen:
4468: taan aseman kautta tulevaa Keski-Suomen pai-
4469: kallisohjelmaa. Jopa Kuopion läänin alueelta Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä
4470: kuuluu ohjelma paremmin ko. alueille kuin sellaisiin toimenpiteisiin, että yleisradion
4471: Oulun ohjelma. On selvää, että tällainen käy- kuuntelu- ja katseluolosuhteet parantu-
4472: täntö harmittaa alueiden väestöä, koska juuri vat täydellisesti Pyhäjärven ja Siikajoki-
4473: oman aluekeskuksen lähettämästä ajankohtai- latvain alueilla?
4474: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
4475:
4476: Kerttu Hemmi.
4477:
4478:
4479:
4480:
4481: 223/75
4482: 2 .1975 vp.
4483:
4484:
4485:
4486:
4487: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4488:
4489: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yleisradion teknillisellä jaostolla on laadittu
4490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suunnitelma radion kuuluvuuden ja television
4491: olette 11 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn näkyvyyden parantamiseksi Pyhäjärven ja Siika-
4492: kirjeenne n:o 92 ohella toimittanut valtioneu- jokilatvain alueilla. Tämän suunnitelman mu-
4493: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kaan uusi suuritehoinen asema rakennetaan
4494: kansanedustaja Kerttu Remmin näin kuulu- Haapaveden kunnan alueelle. Uuden aseman
4495: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 20: valmistuttua kuuntelu- ja katseluolosuhteet tu-
4496: levat oleellis·esti parantumaan niillä alueilla,
4497: "Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä joita nyt esillä oleva kysymys koskee.
4498: sellaisiin toimenpiteisiin, että yleisradion Uudelle asemalle tullaan sijoittamaan molem-
4499: kuuntelu- ja katseluolosuhteet parantu- pien ula- ja televisio-ohjelmien lähettimet. Ase-
4500: vat täydellisesti Pyhäjärven ja Siikajoki- man rakennusaika on noin kaksi vuotta ja
4501: latvain ·alueilla?" kustannusarvio 6,6 milj. markkaa.
4502: Yleisradion hallintoneuvoston hyväksymän
4503: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 5-vuotissuunnitelman mukaan uuden aseman
4504: vasti seuraavaa: rakennustyöt aloitetaan varainhoitovuonna 1976
4505: /77. Teknistä estettä rakennustöiden aloitta-
4506: miseksi ei ole.
4507: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
4508:
4509: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
4510: N:o 20 3
4511:
4512:
4513:
4514:
4515: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4516:
4517: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Vid rundradions tekniska sektion har man
4518: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utarbetat en pian för förbättrande av radions
4519: nr 92 av den 11 februari 1975 tili vederbö- hörbarhet och televisionens sebarhet inom Py-
4520: rande medlem av statsrådet för avgivande av häjärvi och Siikaioki övre lopps områden. En-
4521: svar översänt avskrift av följande av riksdags- ligt denna pian kommer en ny högeffektiv sta-
4522: man Kerttu Hemmi undertecknade spörsmål tion att byggas nå Haapavesi kommuns om-
4523: nr 20: råde. Då den nya stationen blivit färdig kom-
4524: mer hörbarheten och sebarheten att förbättras
4525: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder väsentligt inom de områden som avses i det nu
4526: för att i grund förbättra rundradions aktuella spörsmålet.
4527: hör- och sebarhet inom Pyhäjärvi och Tili den nya stationen kommer man att för-
4528: Siikajoki övre lopps områden, och om lägga både ukv- och televisionsprogrammens
4529: så är fallet, när ämnar Regeringen vid- sändare. Byggnadstiden är ca två år och kost-
4530: taga dessa åtgärder?" nadsförslaget 6,6 milj. mk.
4531: Enligt den av rundradions förvaltningsråd
4532: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- godkända femårsplanen inleds byggnadsarbetena
4533: samt anföra följande: på den nya stationen under räkenskapsåret
4534: 1976/77. Något tekniskt hinder för inledan-
4535: det av byggnadsarbetena finns således inte.
4536: Helsingfors den 13 mars 1975.
4537:
4538: Trafikminister Pekka Tarjanne.
4539: 1975 vp.
4540:
4541: Kirj. ksm. n:o 21.
4542:
4543:
4544:
4545:
4546: Väinö Turunen: Savonlinnan keskussairaalapiirin lakkauttami-
4547: sesta.
4548:
4549:
4550: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4551:
4552: Valmisteltaessa uutta sairaanhoitolakia on 8 lääkäriä 100 sairaansijaa kohti eli 38 %
4553: sosiaali- ja terveysministeriö asettanut laki- vähemmän.
4554: luonnoksen keskeisiksi tavoitteiksi mttavien Uuden ja käsittämättömän hyökkäyksen Sa-
4555: ja yhtäläisten erikoissairaanhoitopalvelusten vonlinnan keskussairaalapiiriä kohtaan lääkin-
4556: saannin turvaamisen kaikissa osissa maata. Ta- töhallitus on suorittanut julkistamaila lääkin-
4557: voite on täysin hyväksyttävä erityisesti kehi- töhallituksessa käsiteltyä mielipiteiden vaihtoa
4558: tysalueiden kannalta. Savonlinnan keskussairaalapiirin olemassaolos-
4559: Nykyisen läänijaon on todettu, mm. eräis- ta. Tällaisten ajatusten esiintuominen jatkuvas-
4560: sä tutkimuksissa, olevan toiminnallisesti ja ta- ti eri yhteyksissä osoittaa mitä suurinta piit-
4561: loudellisesti sekä maakunnallisesti yksi huo- taamattomuutta kehitysalueiden perustarpei-
4562: noimpia ajateltavissa olevia väliportaantasoisen den ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Viimeis-
4563: hallintotoiminnan aluejakaja ja kun nykyinen ten uutisten tultua julkisuuteen on osa kes-
4564: keskussairaalapiirijako vastaa vain parinkym- kussairaalan virkoihin pyrkineistä lääkäreistä
4565: menen vuoden ikäisenä varsin hyvin luonnol- ilmoittanut peruuttavansa saapumisen ja osa
4566: lista talousmaakuntajakoa ja muutenkin on henkilökunnasta katsoo, ettei heidän kehityk-
4567: osoittautunut kunnallisen yhteistoiminnan kan- sensä kannalta ole tarkoituksenmukaista jäädä
4568: nalta tarkoituksenmukaiseksi, on uudessa sai- sellaiseen sairaalaan, joka on uhanalainen kes-
4569: raanhoitolaissa esitetty erikoissairaanhoidon kussairaalana.
4570: hallinnon järjestämistä nykyisten keskussairaa- Kun sairaanhoitopalvelusten tasolla on erit-
4571: lapiirien pohjalta. täin merkittävä asema kehitettäessä talous-
4572: Lääkintöhallitus on osoittanut piittaamatto- aluetta, on tällaisten uutisten tahallinen levit-
4573: muutta edellä mainittua sosiaali- ja tervey>- täminen edesvastuutonta ja osoittaa lääkintö-
4574: ministeriön tasapuolista pyrkimystä kohtaan, hallituksen keskusvirastona luovan omaa sai..
4575: jossa erikoissairaanhoitopalvelusten saanti tur- raanhoitopolitiikkaansa välittämättä sosiaali-
4576: vataan tasapuolisesti kaikissa osissa maata. Tä- ja terveysministeriön pyrkimyksestä luoda edel-
4577: mä kehitysalueita sortava politiikka on näh- lytykset riittävien ja yhtäläisten erikoissairaan-
4578: tävissä esim. Savonlinnan keskussairaalan lää- hoitopalvelusten saantiin koko maassa.
4579: kärinvirkojen hyväksymismenettelyssä. Sairaa- Lääkintöhallitus on julkisuudessa samalla ot-
4580: la on toistuvasti esittänyt lääkintöhallitukselle tanut ennakolta kielteisen kannan Savonlinnan
4581: kahden apulaisylilääkärin viran perustamista keskussairaalan tarpeellisiin laajennussuunnitel-
4582: sisätautien ja kirurgian poliklinikkatoiminnan miin, joita keskussairaalan taholta on huolella
4583: asialliseksi kuntoon saattamiseksi. Huolimatta valmisteltu jo usean vuoden ajan. Tällainen
4584: siitä, että muissakin keskussairaaloissa on vas- kielteisen ennakkoasenteen ottaminen ja sen
4585: taavat virat myönnetty, ei lääkintöhallitus ole julkistaminen on käsittämätöntä.
4586: halunnut ymmärtää välttämättömiä tarpeitam- Savonlinnan keskussairaalan osalta on otet-
4587: me ja niinpä erikoislääkäritilanne Savonlinnan tava huomioon eräs asia, joka ei tule kysy-
4588: keskussairaalassa onkin edelleen erittäin vai- mykseen kaikkien keskussairaaloiden kohdalla.
4589: kea. Keskussairaaloissa oli vuoden 1973 päät- ja se on sairaalan palvelusten, ennen kaikkea
4590: tyessä keskimäärin 11 lääkäriä 100 sairaan- poliklinikan palvelusten kysynnän voimakas
4591: sijaa kohti, Savonlinnan keskussairaalassa vain kasvaminen kesämatkailukauden aikana. Sai-
4592: 202/75
4593: 2 1975 vp.
4594:
4595: taalan poliklinikan t01mmta mmmam kasvaa ta annettu lääkintöhallituksen uutinen on ai-
4596: maksimilukuihin keskikesän aikana, jolloin heuttanut keskussairaalapiirimme alueella asu-
4597: Savonlinnan kaupungissa ja talousalueella las- vien kansalaisten keskuudessa paniikinomaista
4598: ketaan asuvan pysyvästi tai tilapäisesti lähes tunnelmaa, mikä onkin ymmärrettävää.
4599: 500 000 matkailijaa. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
4600: Kun sairaalan toimintaedellytysten kehittä- § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
4601: minen ja sairaalan säilyttäminen itsenäisenä voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4602: keskussairaalana perustuvat sairaalan laajenta- raavan kysymyksen:
4603: mis- ja kehittämissuunnitelmaan, johon lääkin-
4604: töhallitus on suhtautunut myönteisesti, niin Onko Hallituksella tietoa lääkintö-
4605: nyt julkisuuteen saatettu Savonlinnan keskus- hallituksen julkisuudessa esittämistä
4606: sairaalapiirin lakkauttaminen ja liittäminen suunnitelmista Savonlinnan keskussai-
4607: toiseen keskussairaalapiiriin osoittaa mainitun raalapiirin lakkauttamisesta ja sairaalan
4608: keskusviraston pyrkivän tarkoituksellisesti vai- laajennusohjelmien torjumisesta sekä
4609: Imuamaan poliittisiin päätöksentekijöihin sai- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4610: raalalain valmistelussa. ryhtyä tämäntapaisten lääkintöhallituk-
4611: Ikävällä on myös todettava, että edellä mai- sen suunnitelmien toteuttamisen estä-
4612: nittu Savonlinnan keskussairaalapiirin lakkaut- miseksi?
4613: tamisesta ja sairaalan laajentamisen torjumises-
4614: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
4615:
4616: Väinö Turunen.
4617: N:o 21 3
4618:
4619:
4620:
4621:
4622: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4623:
4624: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- uudistamisesta johdonmukaisesti esittänyt, että
4625: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- aluejako olisi toteutettava läänijakoon perus-
4626: mies, olette 11 päivänä helmikuuta 1975 päi- tuen siitä riippumatta, kuuluvatko sairaanhoito-
4627: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- laitokset sairaanhoitopiirin kuntainliitolle vai
4628: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lääninhallinnolle. Lääkintöhallituksen tietämän
4629: kansanedustaja Väinö Turusen näin kuuluvasta mukaan ei läänijaon toteuttaminen sairaanhoi-
4630: kirjallisesta kysymyksestä n:o 21: tohallinnon aluejakona ole kuitenkaan saanut
4631: siinä määrin kannatusta, että näin tultaisiin
4632: "Onko Hallituksella tietoa lääkintö- menettelemään. Edelleenkin lääkintöhallitus on
4633: hallituksen julkisuudessa esittämistä sitä mieltä, että maassamme on eräitä liian pie-
4634: suunnitelmista Savonlinnan keskussai- niä keskussairaalapiirejä, joiden väestön sai-
4635: raalapiirin lakkauttamisesta ja sairaalan raanhoitoa ei voida järjestää omavaraisesti,
4636: laajennusohjelmien torjumisesta sekä vaan siinä suhteessa on keskimääräistä suurem-
4637: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo massa määrin oltava yhteistoiminnassa lähim-
4638: ryhtyä tämäntapaisten lääkintöhallituk- män muun piirin kanssa."
4639: sen suunnitelmien toteuttamisen estä-
4640: miseksi?" Edellä olevan johdosta sosiaali- ja terveys-
4641: ministeriö toteaa että kysymys Savonlinnan
4642: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- keskussairaalan asemasta tulee käsiteltäväksi
4643: tavasti seuraavaa: samassa yhteydessä kun hallituksessa otetaan
4644: käsiteltäväksi maamme aluehallinnon tai sai-
4645: Lääkintöhallitus on antanut kysymyksen joh- raalahallinnon uudistamista koskevat kysymyk-
4646: dosta seuraavan selvityksen keskussairaalapii- set. Tässä yhteydessä sosiaali- ja terveysminis-
4647: rin mahdollisesta lakkauttamisesta. "Mitä Sa- teriö tulee pyrkimään sellaisiin ratkaisuihin,
4648: vonlinnan keskussairaalapiirin tulevaisuuteen jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistäisivät
4649: tulee, lääkintöhallitus on eri yhteyksissä an- väestön sairaanhoidon kehittämistä.
4650: tamissaan lausunnoissa sairaanhoitohallinnon
4651: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1975.
4652:
4653: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
4654: 4 1975 vp.
4655:
4656:
4657:
4658:
4659: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4660:
4661: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningen konsekvent framfört, att den regionala
4662: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- indelningen borde förverkligas utgående från
4663: velse av den 11 februari 1975 tili vederbö- länsindelningen oberoende av om sjukvårds-
4664: rande medlem av statsrådet för avgivande av anstalterna tillhör sjukvårdsdistriktets kom-
4665: svar översänt avskrift av följande av riksda- munalförbund eller länsförvaltningen. Enligt
4666: dagsman Väinö Turunen undertecknade spörs- vad medicinalstyrelsen erfarit har förslaget att
4667: mål nr 21: tillämpa länsindelningen i sjukvårdsförvalt-
4668: ningens regionindelning dock icke vunnit så
4669: '' Är Regeringen medveten om de av mycket bifall att man skulle komma att för-
4670: medicinalstyrelsen i offentligheten fram- fara på detta sätt. Medicinalstyrelsen anser
4671: förda planerna på indragning av Ny- fortfarande, att det i vårt land finns vissa
4672: slotts centralsjukhusdistrikt och tillba· alltför små centralsjukhusdistrikt, inom vilka
4673: kavisande av sjukhusets utvidgnings- befolkningens sjukvård icke kan ordnas själv-
4674: program och vilka åtgärder ämnar Re- ständigt utan i det hänseendet är beroende
4675: geringen vidtaga för att hindra för- av samarbete med närmaste granndistrikt i
4676: verkligandet av dylika planer från me- högre grad än genomsnittet."
4677: dicinalstyrelsens sida?"
4678: Med anledning av det ovan anförda kon-
4679: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- staterar social- och hälsovårdsministeriet, att
4680: samt anföra följande: frågan om Nyslotts centralsjukhus ställning
4681: kommer att behandlas i det sammanhang då
4682: Medicinalstyrelsen har med anledning av man inom regeringen till behandling tar upp
4683: spörsmålet lämnat föijande utredning angåen- frågorna rörande en reform av vårt lands
4684: de en eventuell indragning av centralsjukhus- distriktsförvaltning eller sjukhusförvaltning.
4685: distriktet: I detta sammanhang kommer social- och häl-
4686: "Vad Nyslotts centralsjukhusdistrikts fram- sovårdsministeriet att försöka sträva tili såda-
4687: tid beträffar, har medicinalstyrelsen i de ut- na lösningar som möjligast väl främjar utveck-
4688: låtanden som den i olika sammanhang av- landet av befolkningens sjukvård.
4689: givit angående reformen av sjukvårdsförvalt-
4690: Helsingfors den 11 mars 1975.
4691:
4692: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
4693: 1975 vp.
4694:
4695: Kirj. ksm. n:o 22.
4696:
4697:
4698:
4699:
4700: Lehtinen: Ulkoasiainministeriön työrauhan palauttamisesta.
4701:
4702:
4703: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4704:
4705: Virkavaltaisuuteen ja siitä seuraaviin koh- siaan, jopa heidän yksityiselämäänsä, mielin
4706: tuuttomuuksiin lähetystöjen sisäisessä työssä määrin. Virkamiesten ja kansliahenkilökunnan
4707: ovat ulkoministeriön eräät kanslhrhenkilökun- oikeusturvaa kuvataan "riittämättömäksi".
4708: 1taan kuuluvat sekä muutamat virkamiehet äs- Ruotsissa on eräs suurlähettiläs äskettäin
4709: kettäin kiinnittäneet Ulkoasiain virkailijayhdis- kutsuttu kotiin siksi, että hän oli kohdellut
4710: tys ry:n huomiota. alaisiaan poikkeuksellisen törkeästi. Suomessa
4711: Suomen suurlähettiläs Bonnissa ei tiedon ei tällainen ole riittänyt syyksi, vaikka esi-
4712: mukaan ole suostunut keskustelemaan alais- merkiksi nyt julkitulleet tiedot edellyttäisivät
4713: tensa kanssa heidän työhönsä liittyvistä kysy- em. virkamiesten kohdalta samanlaista menet-
4714: myksistä. Myöskään henkilökunnan päällikön telyä.
4715: virkaa toimittava lähetystöneuvos ei ole välit- Edellä olevaan viitaten esitän v~tiopäivä
4716: tänyt henkilökunnan työoloja koskevia esityk- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kun-
4717: siä eteenpäin. Jos niitä joskus onkin välitetty nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4718: eteenpäin, on se tapahtunut toisin kuin ehkä nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
4719: asian laatu tai kiireellisyys olisi edellyttänyt. myksen:
4720: Lehtilausuntojen mukaan esim. Bonnin lä-
4721: hetystömme sisäiset henkilösuhteet ovat ajau- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4722: tuneet tasolle, josta ei puutu edes "päivittäin Suomen ulkomailla olevilla suurlähetti-
4723: hysteerisesti itkeviä naisia, jotka joutuvat läillä on nykyiselle yhteiskuntaelämälle
4724: käyttämään rauhoituslääkkeitä". vieraita ja epäterveitä oikeuksia, joiden
4725: Pariisin edustustomme päällikkö on puoles- nojalla lähetystöjen esimiehet ovat ter-
4726: taan antanut alaisensa aiheellisen valituksen rorisoineet alaisiaan, ja
4727: johdosta selvityksen, joka sittemmin on todet- mitä Hallitus aikoo tehdä palaut-
4728: tu paikkansapitämättömäksi. taakseen ulkoasiainministeriöön työ-
4729: Lähetystöistämme sanotaan, että jos edus- rauhan ja saattaakseen lähetystöjen ko-
4730: tuston päällikkö ja lähetystöneuvos ovat sa- ko henkilökunnan työehtolainsäädännön
4731: maa mieltä asioista, he voivat määräillä alai- ja luottamusmiesjärjestelmän piiriin?
4732: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
4733:
4734: Lasse Lehtinen.
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: 206/75
4740: 2 197.5 vp;
4741:
4742:
4743:
4744:
4745: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4746:
4747: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- riön ohella aloiteoikeus lausuntonsa antamiseen
4748: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- näissä asioissa. Nämäkään ulkomaanedustuksen
4749: mies, olette 11 päivänä helmikuuta 197.5 päi- erityispiirteistä johtuvat säädökset eivät kui-
4750: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- tenkaan muuta sitä tosiasiaa, että edustustojen
4751: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen päälliköt ovat virkamiehiä koskevien yleisten
4752: kansanedustaja Lasse Lehtisen näin kuuluvas- säädösten sekä virkasuhteesta johtuvien velvol-
4753: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 22: lisuuksien alaisia samassa määrin kuin Suo-
4754: messa työskentelevät virkamiehet. Suurlähetti-
4755: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että läillä ei siis ole sellaisia oikeuksia, joihin ky-
4756: Suomen ulkomailla olevilla suurlähetti- selyssä viitataan.
4757: läillä on nykyiselle yhteiskuntaelämälle Ulkoasiainministeriässä Helsingissä palveleva
4758: vieraita ja epäterveitä oikeuksia, joiden henkilökunta kuuluu virkaehtosopimuslain pii-
4759: nojalla lähetystöjen esimiehet ovat ter- riin ja sen suhteen noudatetaan normaalia työ-
4760: rorisoineet alaisiaan, ja markkinakäytäntöä. Ulkomaanedustuksen hen-
4761: mitä Hallitus aikoo tehdä palaut- kilökuntaan sen sijaan ei sanotun lain sää-
4762: taakseen ulkoasiainministeriöön työ- döksiä sovelleta. Antaessaan lausuntonsa syys-
4763: rauhan ja saattaakseen lähetystöjen kuussa 1969 ns. menettelytapakomitean mie-
4764: koko henkilökunnan työehtolainsäädän- tinnöstä, johon virkaehtolainsäädäntö perustuu,
4765: nön ja luottamusmiesjärjestelmän pii- ulkoasiainministeriö lausui mm. seuraavaa:
4766: riin?"
4767: "Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan
4768: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ei kuitenkaan ole mitään syytä jättää ulko-
4769: taen seuraavan. maanedustuksen virkamiehiä lain sovellutus-
4770: Valtion ja Suomen kansalaisten oikeuksien piirin ulkopuolelle."- - - "Menettelytapa-
4771: ja etujen valvomiseksi sekä muiden ulkomaan- komitean mietinnössä mainitaan palkkauksen
4772: edustukseen tavanomaisesti kuuluvien tehtä- lisäksi sopimusvaraisiksi mm. sosiaaliset edut,
4773: yien hoitamiseksi Suomella on ulkomailla dip- vuosiloma ja työaika. Mikäli ulkomaanedus-
4774: lomaattisia ja konsuliedustustoja. Diplomaat- tus ei näin ollen tulisi osalliseksi yhteiskun-
4775: tisen edustuston normaali tyyppi on suurlähe- tamme luonnollisesta kehityksestä, täytyisi ul•
4776: tystö, jonka päällikkö on suurlähettiläs. Tasa- koasiainministeriön pyrkiä saattamaan työeh~
4777: vallan Presidentti ulkoasiainministerin esityk- dot tältä osin kehityksen vaatimalle tasolle
4778: sestä nimittää nämä viranhaltijat. Huomioon muita, ehkä hankalasti toteutettavia menettely-
4779: ottaen erityiset olosuhteet, joissa ulkomaan- tapoja käyttäen."
4780: edustustossa työskennellään, ulkomaanedustuk- Edelleen ulkoasiainministeriö es1tt1 tuossa
4781: sesta annetussa asetuksessa (159/64 21 § 2 lausunnossaan, että koska ulkomaanedustuksen
4782: mom.) on saanut ilmauksensa se periaate, henkilöstön työoloihin ja -ehtoihin liittyy tiet-
4783: että edustustot ovat päällikkövirastoja ("Mitä tyjä muun virkamieskunnan palkkauksesta ja
4784: tässä luvussa säädetään edustuston päällikös- palvelussuhteen ehdoista poikkeavia erityispiir-
4785: tä, koskee . . . yleensä ulkomaanedustuksen vi- teitä, olisi erikseen säädettävä valtion virka-
4786: ran ja toimen haltijoita sekä ylimääräisiä toi- ehtosopimuslain soveltamisesta ulkomaanedus-
4787: men haltijoita, jotka virkatehtävissään toimi- tuksen virkamiehiin.
4788: vat edustuston päällikön määräysten ja ohjei- Mainittuja näkökohtia ei kuitenkaan otettu
4789: den mukaan.") Saman asetuksen 12 §:ssä an- huomioon lakia säädettäessä. Voimassa olevan
4790: netaan edustuston päällikölle virastonsa hen- 6. 11. 1970 annetun virkaehtosopimuslain 1 §:n
4791: kilökunnan nimitysasioissa ulkoasiainministe- 3 momentin mukaan lakia ei sovelleta ulko-
4792: N:o 22 3
4793:
4794: maanedustuksen henkilökuntaan. Tästä on ol- tehtävien edellyttämän organisaation kehittä-
4795: lut seurauksena mm. se, että ulkomaanedus- mistarpeen arviointi sekä tämän mukaisen ke-
4796: tuksen viran- ja toimenhaltijain peruspalkat ja hittämissuunnitelman laatiminen". Komitea
4797: ikälisät ovat vuoden 1970 tasolla, että viime jätti mietintönsä kesäkuussa 1969, ja sen esit-
4798: vuosina saavutettuja sosiaalisia etuja ei ole tämät ehdotukset on suurelta osin toteutettu.
4799: voitu ulottaa koskemaan ulkomaanedustustojen Viime vuoden kesäkuussa valtioneuvosto
4800: henkilökuntaa ja että luottamusmiesjärjestelmää asetti uuden komitean, jonka tehtäväksi an-
4801: ei ole voitu soveltaa ulkomaanedustukseen. nettiin "selvittää ulkoasiainhallinnon kehittä-
4802: Hallituksen piirissä on käsitelty eri vaihto- mistarpeet ottaen huomioon suoritetut selvi-
4803: ehtoja tämän epätyydyttävänä pidettävän ti- tykset sekä ulkoasiainhallinnon tehtävissä ja
4804: lanteen korjaamiseksi. Huomioon ottaen sen, toiminnassa tapahtuneet muutokset, sekä teh-
4805: että valtioneuvosto on 4. 10. 1973 asettanut dä ehdotukset tarvittaviksi hallinnonuudistus-
4806: komitean tehtävänään tutkia ja selvittää val- toimenpiteiksi, muun ohessa kehitysyhteistyö-
4807: tion ja kunnallisen virkaehtosopimusjärjestel- hallinnon uudelleenorganisoinniksi". Komitean
4808: män kehittämistä ottaen huomioon näiden jär- tulee suorittaa tehtävänsä kesäkuun loppuun
4809: jestelmien voimassa ollessa niistä saadut ko- 1975 mennessä. Tämän komitean työ on val-
4810: kemukset ( "virkaehtokomitea"), on ulkomaan- mistumisvaiheessa.
4811: edustuksen saattamista virkaehtosopimuslain Mitä eräiden Bonnin suurlähetystön henki-
4812: alaisuuteen koskeva kysymys oilut valmistel- lökuntaan kuuluvien 9. 1. 1975 päivättyyn va-
4813: tavana tässä elimessä. Komitean määräaika lituskirjelmään liittyen lähinnä henkilöstöhal-
4814: päättyy 31. 3. 1975. Sanotun ajankohdan jäl- linnollisten kysymysten käsittelytapaan edus-
4815: keen hallitus tulee päättämään niistä toimen- tustossa tulee, ulkoasiainministeriö on 17. 2.
4816: piteistä, joilla kysymyksen myönteinen ratkai- 1975 määrännyt ulkoasiainministeriön oikeu-
4817: su tehdään mahdolliseksi. dellisen osaston päällikön Paul Gustafssonin
4818: Ulkoasiainhallinnon alalla on viime vuosina ja vt. toimistopäällikkö Benjamin Bassinin, Ul-
4819: suoritettu määrätietoista toimintaa koko hal- koasiainhallinnon virkailijayhdistys r.y.:n pu-
4820: linnonalan kehittämiseksi niin hyvin organi- heenjohtajan, suorittamaan selvityksen kirjel-
4821: saation toimintakykyisyyden osalta kuin henki- mään liittyvistä kysymyksistä. Selvityksen lä-
4822: lökunnan etujen ja oikeuksien parantamisen hiaikoina valmistuttua päättää ministeriö tar-
4823: osalta. peelliseksi katsottavista toimenpiteistä.
4824: Maaliskuun 14 päivänä 1968 valtioneuvosto On luonnollista, että hallitus pyrkii ulko-
4825: asetti komitean laatimaan suunnitelman ulko- asiainministeriässä samoin kuin muuallakin
4826: asiainhallinnon kehittämiseksi lähivuosina. Ko- valtion hallinnossa ajanmukaisen henkilöstö-
4827: mitean tehtäväksi annettiin "ulkoasiainhallin- politiikan keinoin, yhteistyössä virkamiesjärjes-
4828: non nykyisten ja nykyään jo arvioitavissa ole- töjen kanssa, turvaamaan työrauhan ja henkilö-
4829: vien tulevien tehtävien hahmottelu, näiden kunnan viihtyvyyden.
4830: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1975.
4831:
4832:
4833: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
4834: 4 1975 vp.
4835:
4836:
4837:
4838:
4839: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
4840:
4841: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förordning ges chefer för representationen
4842: anger har Ni, Herr T alman med Eder skri· jämte ministeriet för utrikesärendena initiativ·
4843: velse av den 11 februari 1975 tili vederbö- rätt och i varje fall rätt att avge utlåtande
4844: rande medlem av statsrådet översänt avskrift i utnämningsärenden rörande personalen vid
4845: av följande av riksdagsman Lasse Lehtinen hans ämbetsverk. Inte heller dessa stadganden,
4846: ställda skriftliga spörsmål nr 22: vilka har sin grund i utrikesrepresentationens
4847: speciella karaktär, ändrar emellertid det fak-
4848: "Är Regeringen medveten om att tum, att cheferna för representationerna i
4849: Finlands ambassadörer utopliands åtnju· samma mån som tjänstemännen inom Finland
4850: ter osunda, för nutida samhällsliv är underställda de allmänna stadgandena rö-
4851: främmande rättigheter med stöd av vil· rande tjänstemän samt de förpliktelser som
4852: ka ambassadernas förmän terroriserat härrör sig från tjänsteförhållande. Ambassadö-
4853: sina underlydande, och rerna har sålunda inte de rättigheter, till vilka
4854: vad ämnar Regeringen göra för att hänvisning görs i spörsmålet.
4855: återställa arbetsfreden inom ministeriet
4856: Den personai vid ministeriet för utrikes-
4857: för utrikesärendena och underställa ärendena som tjänstgör i Helsingfors är under-
4858: hela personalen vid ambassaderna lag·
4859: ställd lagen om tjänstekollektivavtal och i fråga
4860: stiftningen om kollektivavtal och för-
4861: om den iakttas normal arbetsmarknadspraxis.
4862: troendemannasystemet?"
4863: Däremot tillämpas stadgandena i nämnda lag
4864: inte på personalen inom utrikesrepresentatio-
4865: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4866: nen. Då ministeriet för utrikesärendena avgav
4867: samt anföra följande.
4868: sitt utlåtande i september 1969 om den s.k.
4869: För bevakandet av statens och finska med- procedurkommittens betän;kande, på vilket
4870: borgares rättigheter och intressen samt för lagstiftningen om tjänstekollektivavtal grundar
4871: utförande av andra uppdrag, som enligt vad sig, sades bl.a. följande:
4872: brukligt är åligger utri:kesrepresentationen,
4873: har Finland i utlandet diplomatiska beskick- "Enligt ministeriets för utrikesärendena upp-
4874: ningar och konsulat. Det normala slaget av fattning föreligger dock inget skäl för att
4875: representation utgörs av en ambassad med en lämna tjänstemännen inom utrikesrepresenta-
4876: ambassadör som chef. Republikens president tionen utanför lagens tillämpningsområde."
4877: utnämner på föredragning av ministern för - - - "l procedurkommittens betänkande
4878: utrikesärendena dessa tjänsteinnehavare. Med anges såsom avtalsbundna förutom lönen även
4879: beaktande av de speciella förhållanden, under bl.a. sociala förmåner, semester och arbetstid.
4880: vilka arbetet utövas inom utrikesrepresentatio- Om under dessa förhållanden utrikesrepresen-
4881: nen, har i förordningen om utrikesrepresen- tationen inte skulle bli delaktig av vårt sam-
4882: tationen ( 159/64 21 § 2 mom.) den princi- hälles naturliga utveckling, skulle ministeriet
4883: pen kommit till uttryck, att representationen för utrikesärendena vara nödsakat att genom
4884: är en myndighet med chefsauktoritet ("Vad andra procedurer, vilka kanske vore svåra att
4885: i detta kapitel är stadgat om chef för beskick- genomföra, härvidlag bringa arbetsvillkoren tili
4886: ning ellet konsulat, gäller . . . i tillämpliga den nivå som utvecklingen kräver."
4887: delar innehavare av tjänst ellet befattning och Ministeriet för utrikesärendena framförde
4888: innehavare av extraordinarie befattning vid ytterligare i detta utlåtande den uppfattningen,
4889: utrikesrepresentationen, vilka i tjänsten handla att eftersom vissa från den övriga tjänsteman-
4890: enligt föreskrifter och anvisningar av chef för nakårens löner och tjänstevillkor avvikande
4891: beskickning ellet konsulat.") I 12 § i samma drag kännetecknar arbetsförhållandena och
4892: N:o 22 5
4893:
4894: -villkoren .för personalen vid utrikesrepresen- förvaltningens utveckling under de närmaste
4895: tationen, borde särskilt stadgas om tillämp- åren. Kommitten gavs som uppgift "att skisse-
4896: ningen av lagen om statens tjänstekollektiv- ra upp utrikesförvaltningens nuvarande upp-
4897: avtal på tjänstemännen inom utrikesrepresen- gifter och sådana uppgifter som redan nu
4898: tationen. kan förutses, att beräkna utvecklingsbehovet
4899: Ovannämnda synpunkter togs emellertid för den organisation som dessa uppgifter för-
4900: inte i betraktande då lagen stiftades. Enligt utsätter samt att uppgöra en utvecklingsplan
4901: 1 § 3 mom. i gällande lag om tjänsteavtal, i enlighet härmed." Kommitten avgav sitt be-
4902: given den 6. 11. 1970, tillämpas lagen inte på tänkande i juni 1969. De förslag den där har
4903: personalen inom utrikesrepresentationen. Detta framlagt har till stor del förverkligats.
4904: har med.fört bl.a., att de grundlöner och ålders- I juni senaste år tillsatte statsrådet en ny
4905: tillägg som betalas till innehavare av tjänst kommitte, viiken gavs som uppgift "att ut-
4906: och befattning inom utrikesrepresentationen reda utrikesförvaltningens utvecklingsbehov
4907: befinner sig på 1970 års nivå, att de sociala med beaktande av tidigare utredningar och
4908: förmåner som under senaste år uppnåts inte inom utrikesfötvaltningens uppgifter och vetk-
4909: kunnat utsträckas till att omfatta personalen samhet inträffade förändringar samt att fram-
4910: inom utrikesrepresentationen och att förtroen- lägga förslag till erforderliga reformer inom
4911: demannasystemet inte ·kunnat tillämpas på förvaltningen, bl.a. tili nyorganisering av ut-
4912: utrikesrepresentationen. vecklingssamarbetsförvaltningen". Kommitten
4913: Inom regeringen har behandlats olika alter- skall slutföra sitt uppdrag före slutet av juni
4914: nativ för att avhjälpa denna otillfredsställan- 1975. Denna kommittes arbete har nått sitt
4915: de situation. Med beaktande av, att statsrådet slutskede.
4916: den 4 oktober 1973 tillsatt en kommitte Vad beträffar behandlingen i riksdagen av
4917: ( tjänstekollektivkommitten) med uppgift att vissa frågor av närmast personaladministrativ
4918: undersöka och utreda utvecklandet av det art rörande personalen vid ambassaden i Bonn,
4919: statliga om kommunala tjänstekollektivavtals- vilka sammanhänger med en klagoskrift av den
4920: systemet, varvid uppmärksamhet fästs vid de 9 januari 1975, har ministeriet för utrikes-
4921: erfarenheter som vunnits under den tid dessa ärendena förordnat chefen för rättsavdelningen
4922: system varit gällande, har frågan om att Paul Gustafsson och tf. byråchef Benjamin
4923: underställa utrikesrepresentationen lagen om Bassin, ordförande vid Utrikesförvaltningens
4924: tjänstekollektivavtal varit före i detta organ. tjänstemannaförening r.f., att företa en ut-
4925: Den tid som anslagits för kommitten utgår redning av frågorna i samband med denna
4926: den 31 mars 1975. Efter detta datum kom- skrift. Sedan utredningen inom den närmaste
4927: mer regeringen att besluta om åtgärder, som framtiden avslutats fattar ministeriet beslut
4928: möjliggör en positiv Iösning av frågan. om de åtgärder ministeriet finner lämpliga.
4929: Inom utrikesförvaltningen har under de
4930: senaste åren bedrivits målmedveten verksam- Det säger sig självt, att regeringen strävar
4931: het för att utveckla hela förvaltningen både till att inom ministeriet för utrikesärendena
4932: beträffande organisationens funktionsduglighet liksom inom övriga grenar av statsförvaltnin-
4933: och främjandet av personalens intressen och gen med tidsenliga personalpolitiska medel och
4934: rättigheter. i samarbete med tjänstemannaorganisationerna
4935: Den 14 mars 1968 tillsatte statsrådet en trygga arbetsfreden och personalens trivsel.
4936: kommitte för att uppgöra en pian för utrikes-
4937: Helsingfors den 10 mars 1975.
4938:
4939:
4940: Minister för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
4941:
4942:
4943:
4944:
4945: 206/75
4946: 1975 vp.
4947:
4948: Skrifd. spm. nr 2.3.
4949:
4950:
4951:
4952:
4953: Friberg m. fl.: Om garanterad regional radioservice för svensk-
4954: språkiga lyssnare i Helsingfors och Meliannyland.
4955:
4956:
4957:
4958: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4959:
4960: Vid årsskiftet tog den regionala rundradio- den programkvart, som avsågs att sändas om
4961: verksamheten i vårt land ett anmärkningsvärt vardagsmorgnarna i Helsingfors och omkring-
4962: steg framåt. Huvudstadsregionen fick nämligen liggande region hade veterligen tili budgetårets
4963: då efter flera års förberedelser och senare än slut reserverats en fast anställd redaktör samt
4964: regioner med betydligt mindre befolknings- två journalister på free Iance bas. Program-
4965: underlag sändningstid över en särskild kanal. budgeten belöpte sig tili ca 45 000 mark. På
4966: Detta serviceprogram "Ylen aikainen" sänds grund av radiojournalisternas meddelande om,
4967: melian kl. 5.30 och 8.15. Programmet inklude- att de inte anser sig kunna inleda verksam-
4968: rar vägrapporter, nyheter och aktualiteter samt heten inom ramen för de föreslagna resurserna,
4969: musik. inleddes programverksamheten inte vid års-
4970: På grund av en intern konflikt inom rund- skiftet. De föreslagna befattningarna bojkott-
4971: radiobolaget kunde ett kort, motsvarande pro- förklarades.
4972: gram på svenska inte inledas samtidigt. 1 anledning av rundradiobolagets interna
4973: I allmänhet har Oy Yleisradio Ab särskilt oförmåga att lösa den sålunda uppkomna kon-
4974: inom radioarbetet strävat tili att tiligodose de flikten, förnekades närmare 100 000 svensk-
4975: båda språkgruppernas krav på enahanda grun- språkiga invånare i Helsingfors och Mellan-
4976: der. Det senaste utslaget för denna vilja att i nyland en ny, grundläggande radioservice, som
4977: svåra ekonomiska omständigheter utveckla på basen av tiligängliga uppgifter skulie ha nått
4978: svenskspråkig radioverksamhet är förvaltnings- minst 15 000-20 000 aktiva lyssnare under
4979: rådets beslut att sträva tili en finansiering av den morgonperiod det här är fråga om. Dessa
4980: den svenska radioverksamheten under de när- lyssnare, liksom den svenska befolkningen i
4981: maste fem åren tili s.k. fuliservicekanal. Detta Nyland i gemen ligger under ett språkligt
4982: beslut kom tili stånd på socialdemokratiskt tryck och ett identitetstryck. Därför vore ser-
4983: initiativ. vicen för dem av utomordentligt stor betydelse,
4984: 1 allmänhet har den svenska programsektio- därtili vid en brytningspunkt i samhällsutveck-
4985: nen haft knappa resurser tili buds när det har lingen. Det kan inte vara rätt, att regeringen,
4986: gälit att matcha en reform inom programverk- närmast trafikministeriet, låter bli att ingripa
4987: samheten på finska med motsvarande svenska i en konflikt där medborgarnas likaberättigande
4988: åtgärder. Sålunda har flera regionala redaktio- direkt åsidosätts, utan egen förskyllan, men på
4989: ner fått inleda sin verksamhet på svenska med grund av radioföretagets oförmåga att nå en
4990: bristfälliga resurser och tilifällig personal. Man lösning i en fråga vars skala är ytterligt blyg-
4991: har ansett det vara viktigt att kunna muta in sam i förhållande tili bolagets budget och an-
4992: nya verksamhetsfält och sändningstider även talet programanställda.
4993: om detta åtminstone i ett övergångsskede har Med hänvisning tili ovanstående och riks-
4994: krävt hårt arbete av programpersonalen. dagsordningens 37 § 1 mom. framställer vi
4995: Motsvarande planer rörande den s.k. Radio högaktningsfullt följande spörsmål att besvaras
4996: Meliannyland har emellertid misslyckats. För av vederbörande medlem av statsrådet:
4997: 224/75
4998: 2 1975 vp.
4999:
5000: Vad ämnar Regeringen göra för att teras samma regionala radioservice som
5001: svenskspråkiga lyssnare i Helsingfors från nyåret ges finskspråkiga lyssnare i
5002: och Mellannyland omedelbart kan garan- detta område?
5003: Helsingfors den 11 februari 1975.
5004:
5005: Ralf Friberg. Bror Lillqvist.
5006: Lars Lindeman. Jacob Söderman.
5007: 1975 vp. 3
5008:
5009: Kirj. ksm. n:o 23. Suomennos.
5010:
5011:
5012:
5013:
5014: Friberg ym.: Samanlaisten alueellisten radiopalvelujen takaami-
5015: sesta Helsingin ja Keski-Uudenmaan ruotsinkielisille kuunte-
5016: lijoille kuin ,suomenkielisille.
5017:
5018:
5019: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5020:
5021: Alueellinen yleisradiotoiminta maassamme kevat suunnitelmat ovat kuitenkin epäonnistu-
5022: otti vuodenvaihteessa merkittävän askeleen neet. Sitä ohjelmaneljännestä varten, joka oli
5023: eteenpäin. Pääkaupunkialue sai nimittäin silloin tarkoitus lähettää arkiaamuisin Helsingissä ja
5024: monen vuoden valmistelujen jälkeen ja myö- sitä ympäröiväliä alueella, oli tiettävästi bud-
5025: hemmin kuin huomattavasti pienemmän väestö- jettivuoden loppuun varattu yksi vakinainen
5026: pohjan omaavat alueet lähetysaikaa erityiseltä toimittaja sekä kaksi free lance-toimittajaa. Oh-
5027: kanavalta. Tämä palveluohjelma "Ylen aikai- jelmabudjetti nousin. 45 000 markkaan. Radio-
5028: nen" lähetetään klo 5.30 ja 8.15 välillä. Ohjel- toimittajien ilmoitettua, että he eivät katso voi-
5029: ma sisältää tieraportteja, uutisia ja ajankohtais- vansa aloittaa toimintaa ehdotettujen resurssien
5030: ta sekä musiikkia. puitteissa, ohjelmatoimintaa ei aloitettu vuo-
5031: Yleisradioyhtiön sisäisestä ristiriidasta joh- denvaihteessa. Ehdotetut toimet julistettiin ha-
5032: tuen lyhyttä, vastaavaa ohjelmaa ruotsinkielellä kusaartoon.
5033: ei voitu aloittaa samanaikaisesti. Sen johdosta, että yleisradioyhtiö ei kykene
5034: Yleensä Oy Yleisradio Ab on erityisesti ra- ratkaisemaan näin syntynyttä ongelmaa, lähes
5035: diotoiminnassa pyrkinyt tyydyttämään molem- 100 000 ruotsinkieliseltä asukkaalta Helsingissä
5036: pien kieliryhmien vaatimukset samanlaisin pe- ja Keski-Uudellamaalla evättiin uusi oleellinen
5037: rustein. Viimeisin osoitus tästä tahdosta kehit- radiopalvelumuoto, joka saatavissa olevien tie-
5038: tää vaikeissa taloudellisissa oloissa ruotsinkie- tojen mukaan olisi saavuttanut vähintään
5039: listä radiotoimintaa on hallintoneuvoston pää- 15 000-20 000 aktiivista kuuntelijaa nyt ky-
5040: tös siitä, että ruotsinkielisen radiotoiminnan seessä olevana aamujakson aikana. Nämä kuun-
5041: rahoitus pyritään järjestämään niin, että ruot- telijat, kuten Uudenmaan ruotsinkielinen väes-
5042: sinkielisestä radiotoiminnasta lähimmän viiden tö yleensäkin, ovat kielellisen ja identiteettipai-
5043: vuoden aikana tulee ns. täyden palvelun kana- neen alaisia. Tämän vuoksi po. palvelumuoto
5044: va. Tämä päätös syntyi sosialidemokraattien olisi heille erittäin tärkeä, etenkin tässä yhteis-
5045: aloitteesta. kuntakehityksen taitekohdassa. Ei voi olla oi-
5046: Yleensä ruotsinkielisellä ohjelmajaostolla on kein, että hallitus, ennen kaikkea liikenneminis-
5047: ollut niukalti voimavaroja käytettävissään suo- teriö, on puuttumatta tilanteeseen, jossa kansa-
5048: menkielisessä ohjelmatoiminnassa tapahtunutta laisten tasa-arvoisuus on suorastaan sivuutettu,
5049: uudistusta vastaavien toimenpiteiden aikaan- ei heidän omasta syystään, vaan siitä johtuen,
5050: saamiseksi ruotsinkielisessä ohjelmatoiminnassa. että radioyritys ei ole kyennyt ratkaisemaan ky-
5051: Siten monet alueelliset toimitukset ovat saaneet symystä, joka merkitykseltään on erittäin vaa-
5052: aloittaa ruotsinkielisen toimintansa puutteelli- timaton verrattuna yhtiön tulo- ja menoarvioon
5053: sin edellytyksin ja tilapäisellä henkilökunnalla. sekä ohjelmia varten palkatun henkilökunnan
5054: On pidetty tärkeänä uusien toimintakenttien ja määrään.
5055: lähetysaikojen käyttöönsaamista, vaikka tämä Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5056: ainakin siirtymävaiheessa on vaatinut ohjelma- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
5057: henkilökunnalta kovaa työtä. kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5058: Vastaavat ns. Keski-Uudenmaan Radiota kos- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5059: 4 197.5 vp.
5060:
5061: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ruot- lut kuin ne, jotka vuoden alusta lukien
5062: sinkielisille kuuntelijoille Helsingissä ja on annettu suomenkielisille kuunteli-
5063: Keski-Uudellamaalla välittömästi voi- joille tällä alueella?
5064: daan taata samat alueelliset radiopalve-
5065: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
5066:
5067: Ralf Friberg. Bror Lillqvist.
5068: Lars Lindeman. Jacob Söderman.
5069: N:o 23 5
5070:
5071:
5072:
5073:
5074: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5075:
5076: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa että ruotsin kielellä. Kun po. lähetystoiminta
5077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viime vuodenvaihteessa vihdoin aloitettiin,
5078: olette 11 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn siihen ryhdyttiin yhtiön käsityksen mukaan
5079: kirjeenne n:o 95 ohella toimittanut valtioneu- kuitenkin täysin riittämättömin taloudellisin
5080: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edellytyksin eikä tarkoitusta varten .voitu kiin-
5081: kansanedustaja Ralf Fribergin ym. näin kuulu- nittää henkilökuntaa. Suomenkielisten lähetys-
5082: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 23: ten osalta annettiin lähetystoiminta Uudenmaan
5083: aluetoimituksen huoleksi, johon muodostettiin
5084: "Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ruot- pieni alatoimitus.
5085: sinkielisille kuuntelijoille Helsingissä ja Samoja mahdollisuuksia ei yhtiön antaman
5086: Keski-Uudellamaalla välittömästi voi- selvityksen mukaan ole olemassa ruotsinkielisen
5087: daan taata samat alueelliset radiopalve- ohjelman osalta, koska Helsingissä ei ole pai-
5088: lut kuin ne, jotka vuoden alusta lukien kallista aluetoimitusta Uuttamaata varten, jon-
5089: on annettu suomenkielisille kuunteli- ka toimitus olisi tilapäisesti voinut ottaa hoi-
5090: joille tällä alueella?" taakseen ohjelman valmistamisen Keski-Uusi-
5091: maan tarpeisiin.
5092: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Oy Yleisradio Ab:n johtokunnalla ei näin
5093: vasti seuraavaa: ollen ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää ruot-
5094: Oy Yleisradio Ab on asiasta antamassaan sinkielisten lähetysten aloittaminen Keski-Uut-
5095: selvityksessä maininnut, että se on toimilupa- tamaata varten vU.oden 1975 syksyyn, mikäli
5096: ehtojensa määräysten mukaisesti, mikäli mah- toimintaa varten tarvittavat varat voidaan
5097: dollista, aina pyrkinyt jakamaan samanlaista osoittaa seuraavassa varsinaisessa menoarviossa,
5098: palvelua maan molemmille kieliryhmille. Yhtiön joka käsittää ajan kesäkuun alusta 1975 touko-
5099: johto on koko sen ajan, kun kysymys paikallis- kuun loppuun 1976. Yhtiön johtokunta on jo
5100: ten lähetysten aloittamisesta pääkaupunkialu- tehnyt periaatepäätöksen tarvittavien toimien
5101: eella on ollut ajankohtainen, edellyttänyt, että perustamisesta ja riittävien määrärahojen varaa-
5102: näiden lähetysten .tulee tapahtua sekä suomen misesta po. lähetystoiminnan aloittamiseen.
5103: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
5104:
5105: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
5106: 6 1975 vp.
5107:
5108:
5109:
5110:
5111: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5112:
5113: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningsverksamhet slutligen inleddes vid senaste
5114: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- årsskifte, gjordes detta dock enligt bolagets
5115: velse av den 11 februari 1975 nr 95 tili veder- uppfattning under helt otillräckliga ekonomiska
5116: börande medlem av statsrådet översänt avskrift betingelser, och personai kunde inte anställas
5117: av följande av riksdagsman Ralf Friberg m. fl. för ändamålet. För de finskspråkiga sändningar-
5118: ställda spörsmål nr 23: nas del överläts sändningsverksamheten åt re-
5119: gionalredaktionen för Nyland, där en liten
5120: "Vad ämnar Regeringen göra för att underordnad redaktion inrättades.
5121: svenskspråkiga lyssnare i Helsingfors Enligt den utredning som givits av bolaget
5122: och Mellannyland omedelbart kan garan- föreligger inte samma möjligheter för det
5123: teras samma regionala radioservice som svenskspråkiga programmets del, emedan det i
5124: från .nyåret ges finskspråkiga lyssnare i Helsingfors inte finns någon regionalredaktion
5125: detta område?" för Nyland, som tillfälligt kunde ha åtagit sig
5126: att svara för produktionen av program för
5127: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Mellannylands behov.
5128: samt anföra följande: Oy Yleisradio Ab:s direktion har under så-
5129: dana förhållanden ej något annat alternativ än
5130: Oy Yleisradio Ab har i den utredning bo- att uppskjuta inledandet av svenskspråkiga
5131: laget gett i ärendet nämnt, att bolaget alltid, sändningar för Mellannyland till hösten 1975,
5132: i enlighet med bestämmelserna i sina konces- under förutsättning att de för verksamheten
5133: sionsvilikor, såvitt möjligt har försökt ge erforderliga medlen kan anvisas i följande ordi-
5134: landets båda språkgrupper en likartad service. narie budget, som omfattar tiden från början
5135: Bolagets ledning har under hela den tid, då av juni 1975 tili slutet av maj 1976. Bolagets
5136: frågan om inledandet av regionala sändningar direktion har redan fattat ett prindpbeslut om
5137: inom huvudstadsregionen har varit aktuell, att inrätta de erforderliga befattningarna och
5138: förutsatt att dessa sändningar skall ske både reservera tillräckliga anslag för inledandet av
5139: på finska och svenska. Då ifrågavarande sänd- ifrågavarande sändningsverksamhet.
5140: Helsingfors den 13 mars 1975.
5141:
5142: Trafikminister Pekka Tarjanne.
5143: 1975 vp.
5144:
5145: Kirj. ksm. n:o 24.
5146:
5147:
5148:
5149:
5150: Poutaneo ym.: Riittävän tuntimäärän turvaamisesta uskonnon
5151: opetukselle uudessa koulujärjestelmässä.
5152:
5153:
5154: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
5155:
5156: Uuteen kou:lujärjestel'mään ja viisipäiväiseen tuntimäärät vähenevät peruskoulun kohdalla 22
5157: työvirkkoon siirryttäessä on uskonnon asema prosenttia ja lukion osalta vähennys tulisi ole-
5158: koulun opetusaineena tuntuvasti heikentynyt. maan vieläkin suurempi eli 40 prosenttia. Tun-
5159: Tuntimäärien supistuessa on uskonnonopetuk- tien väheneminen tietää myös sitä, että opetuk-
5160: sen tuntimääriä vähennetty suhteellisesti enem- sen taso tulee laskemaan, koska koulutettuja
5161: män kuin minkään muun aineen. Tähän kysy- opettajia ei voida ottaa tuntimäärien vähäisyy-
5162: m~kseen on jatkuvasti :kiinnitetty :kouluviran- den vuoksi.
5163: omaisten huomiota ja vHmeksi tammikuussa Lähtökohtana tulisi pitää sitä, että peruskou-
5164: 1975 Suomen uskonnonopettajain liiton hallitus lun viikkotuntiohjelmaan lisätään uskonnon-
5165: on lausunut syvän huolestumisensa nykyisestä opetusta :kolmelle alimmalle luokalle kullekin
5166: asiantilasta. Uskonnonopettajat toteavat, että yksi tunti. Tällöin viikottainen uskonnonope-
5167: mikäli tuntimääräkysymyksessä vallitseva epä- tuksen määrä tulisi olemaan I ja II luokalla
5168: selvyys jatkuu, tällä on laajakantoineo ehkäise- kummallakin kaksi tuntia viikossa ja III luo-
5169: vä vaikutus oppiaineen suunnitteluun ja sisäl- kalla kolme tuntia viikossa.
5170: lölliseen uudistamiseen. Nykyinen tilanne lisää Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
5171: opettajakunnassa epävarmuuden tunnetta ja ai- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
5172: heuttaa sen, että lahjakkaat opettajat hakeutu- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5173: vat toisiin tehtäviin koulun u1kopuolelle. seuraavan kysymyksen:
5174: Syyslukukaudella 197 4 oli perus.- ja kansa-
5175: kouluissa uskonnonopetuksen tunteja ensimmäi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5176: s.illä ja to~silla luokilla viikossa yksi. Kolman- ryhtyä turvatakseen uskonnonopetuksel-
5177: nella luokalla niitä oli kaksi. Laadittujen selvi- le riittävän tuntimäärän uudessa koulu-
5178: tysten perusteella uskonnonopetuksen kokonais- järjestelmässä?
5179: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
5180:
5181: Pentti Poutanen. Olavi Borg.
5182: Jouko Siikaniemi:. Paavo Niinikos:ki.
5183: Elly Sigfrids. Juhani Saukkonen.
5184: Mauno Manninen.
5185:
5186:
5187:
5188:
5189: 214/75
5190: 2 1975 vp.
5191:
5192:
5193:
5194:
5195: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
5196:
5197: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koulumuotojen opetussisältöjä ei sellaisinaan
5198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voida siirtää peruskoulun opetussuunnitelmaan.
5199: olette kirjeellänne 11 päivänä helmikuuta 1975 Pemskoulun opetussuunnitelmassa on hy-
5200: n:o 96 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen väksytty periaate, että :jokaisen oppilaan saa-
5201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti maan opetukseen tulee kuulua myös uskonto.
5202: Poutasen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen Hallitus on tietoinen siitä, että uskonnon tunti-
5203: n:o 24. määrä on herättänyt arvostelua, mutta tässä yh-
5204: teydessä on syytä todeta, että vastaavaa arvos-
5205: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo telua on esitetty myös muiden aineiden tunti-
5206: ryhtyä turvatakseen uskonnonopetuksel- määrien vähäisyydestä. Kuten hallitus on
5207: le riittävän tuntimäärän uudessa koulu- useaan otteeseen todennut, peruskoulun tunti-
5208: järjestelmässä?" jaon muuttaminen pelkästään yhden aineen tun-
5209: timäärää muuttamalla ei ole mahdollista. Näin
5210: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on asianlaita enty1sesti niissä tapauksissa,
5211: vasti seuraavaa: joissa vaaditaan jonkin aineen tuntimäärän li-
5212: Kuten hallitus on useiden peruskoulun eri säämistä, koska oppilaiden viikottainen tunti-
5213: oppiaineiden tuntimääriä koskevien eduskunta- määrä on nykyisellään mitoitettu mahdollisim-
5214: kyselyjen yhteydessä todennut, peruskoulun man korkeaksi. Eri aineiden keskinäisten tunti-
5215: tuntijaon suunnittelu on ollut erittäin vaikea määrien muuttaminen on laaja opetussuunnitel-
5216: kysymys. Eräänä vaikeutena on ollut se, että mallinen ja koulutuspoliittinen kysymys. Perus-
5217: peruskoulun antamasta oppilaille kuuluvasta koulun toteuttamisen aikana jouduttaneen pe-
5218: yleissivistyksen käsitteestä voidaan perustellusti ruskoulun tuntijakoa jossain määrin muutta-
5219: esittää po~kkeavia käsityksiä. Edelleen on todet- maan ja tässä yhteydessä, ottaen huomioon
5220: tava, että nykyaikana oppivelvollisuuskoulun kaikkien peruskoulussa opetettavien aineiden
5221: antamalle tieto- ja taitomäärälle on asetettava keskinäiset suhteet sekä peruskoulun kokonais-
5222: aikaisempia suurempia vaatimuksia, minkä tavoitteet, tullaan harkitsemaan myös uskonnon
5223: vuoksi peruskoulua vastaavien aikaisempien tuntimäärää uudestaan.
5224: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
5225:
5226:
5227: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
5228: N:o 24 3
5229:
5230:
5231:
5232:
5233: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
5234:
5235: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen I grundskolans [äroplan har man omfattat
5236: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse den principen, att även religion bör ingå i den
5237: nr 96 av den 11 februari 1975 till vederböran- undervisning som varje elev erhåller. Rege-
5238: de medlem av statsrådet för avgivande av svar ringen är medveten om att religionsundervis-
5239: översänt följande av riksdagsman Pentti Pouta- ningens timantal väckt kritik, men i detta sam-
5240: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 24: band är det skäl att konstatera, att motsvaran-
5241: de kritik har framförts även om det ringa
5242: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen timantal som kommer andra ämnen till del.
5243: vidtaga för att tillförsäkra religionsun- Såsom regeringen redan flera gånger konstate-
5244: dervisningen ett tillräckligt stort tim- rat är det inte möjligt att ändra hela grund-
5245: antal i det nya skolsystemet?" skolans timfördelning genom att ändra enbart
5246: ett ämnes timantal. Så förhåller det sig speciellt
5247: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i de fall då en ökning av timantalet krävs i
5248: samt anföra följande: något ämne, emedan antalet veckotimmar för
5249: Såsom regeringen i samband med flera riks- eleverna i nuvarande läge dimensionerats så
5250: dagsspörsmål angående timantalet för grund- högt som möjligt. En ändring av det inbördes
5251: skolans olika läroämnen har konstaterat, har förhållandet mellan de olika ämnenas timantal
5252: planeringen av grundskolans timfördelning varit är en omfattande läroplans- och utbildningspo-
5253: en mycket svår fråga. En svårighet har varit litisk fråga. Då grundskolan förverkligas torde
5254: att man med fog kan framföra avvikande upp- man bli tvungen att ändra grundskolans tim-
5255: fattningar om begreppet allmänbildning, som fördelning i någon mån och i detta samman-
5256: grundskdlan skall meddela eleverna. Vidare kan hang kommer man, med beaktande av de in-
5257: det konstateras, att i vår tid större krav än bördes förhållandena mellan alla de ämnen i
5258: tidigare bör ställas på det kunskaps- och fär- vilka undervisning meddelas i grundskolan samt
5259: dighetsmått som läropliktsskolan förmedlar, grundskolans helhetsmålsättningar, även att på
5260: varför undervisningens innehåll i de tidigare nytt ta frågan om religionsundervisningens tim-
5261: skolformer som motsvarar grundskolan inte antal under övervägande.
5262: som sådant kan överföras tili grundskolans
5263: läroplan.
5264: Helsingfors den 13 mars 1975.
5265:
5266:
5267: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
5268: 1975 vp.
5269:
5270: Kirj. ksm. n:o 25.
5271:
5272:
5273:
5274:
5275: Salolainen: Biologian ja maantieteen opetuksen tehostamisesta.
5276:
5277:
5278: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5279:
5280: Biologian ja maantieteen opettajain liitto on lelle siten, että samalla myös kemian ja fysii·
5281: viime joulukuussa (7-8. 12. 1974 Helsingis. kan työt aloitettaisiin lukiossa. Tällöin toinen
5282: sä) pitämillään talvipäivillä pohtinut biologian puoli luokkaa olisi kemian ja fysiikan töissä
5283: ja maantieteen opetuksen tämänhetkisiä ongel- ja toinen biologian/maantieteen töissä vuoro·
5284: mia. Yleisenä havaintona päiviltä voidaan to- tellen. Tiettävästi myös matemaattisten ainei·
5285: deta, että opettajat olivat tyytymättömiä bio- den opettajat pitävät tätä hyvänä järjestelynä.
5286: logian ja maantieteen asemaan kouluopetuk· Tällä hetkellä lukiossa ei ole lainkaan työtun·
5287: sessa. Onkin aivan ilmeistä, että näiden ainei- teja, vaikka esim. molekylääribiologia, solu-
5288: den suurta merkitystä ja erityisesti niiden mer- biologia, histologia ja genetiikka vaatisivat
5289: kityksen kasvua tulevassa yhteiskunnassa ei ole ehdottomasti opiskelua syventäviä ryhmätöitä
5290: osattu riittävästi " arvostaa. On selvää, että ja laborointia.
5291: ympäristön saastuminen ja pilaantuminen sekä ' Tässä samassa yhteydessä on syytä mainita
5292: yhteiskuntasuunnittelun asettamat uudet haas- myös siitä, että talvipäivilleen kokoontuneet
5293: teet tulevat vaatimaan entistä laajempaa bio- alan opettajat pitivät nykyisin käytössä olevaa
5294: logian ja maantieteen opetusta. luonnonhistoria·sanaa huonona kuvaamaan ai·
5295: Biologia ja maantiede ovat voimakkaasti nettaan ja katsoivat, että se pitäisi korvata
5296: kehittyviä aineita, joissa jatkuvasti tapahtuu sanalla biologia.
5297: uusien tutkimustulosten julkistamista. Tämä Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5298: olisi otettava entistä paremmin huomioon opet- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
5299: tajakoulutuksessa ja ennenkaikkea lisä- ja täy- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5300: dennyskoulutuksen yhteydessä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5301: Biologiassa on keskikoulun kolmella ylim·
5302: mällä luokalla päästy nyt siihen, että luokat Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5303: jaetaan ryhmätöitä varten puoliksi osan aikaa ryhtyä biologian ja maantieteen opetuk-
5304: lukuvuodesta. Samanlainen ryhmäjako pitäisi sen tehostamiseksi sekä tarkoituksen-
5305: voida toteuttaa myös maantieteessä. Erittäin mukaisten nimikkeiden käyttämiseksi
5306: tärkeätä olisi, että biologian ja maantieteen näistä oppiaineista?
5307: työtunteja voitaisiin saada myös lukion puQ·
5308: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 197 5.
5309:
5310: Pertti Salolainen.
5311:
5312:
5313:
5314:
5315: 230/75
5316: 2 1975 vp.
5317:
5318:
5319:
5320:
5321: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5322:
5323: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Opettajia on perehdytetty oppilaskeskeisiin
5324: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- työtapoihin kuntakohtaisella ohjauksella sekä
5325: mies, olette 11 päivänä helmikuuta 1975 päi- täydennyskoulutuksella. Opetuksellinen tehos-
5326: vätyn kirjeenne n:o 97 ohella toimittanut val- tuminen tapahtuu laajemmin uusiutuvan opet-
5327: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi tajankoulutuksen avulla. Vuoden 1975 opet-
5328: kansanedustaja Pertti Salolaisen kirjallisen ky- tajankoulutustoimikunnan työ valmistuu ke-
5329: symyksen n:o 25: väällä 1975, ja uusimuotoinen opettajankoulu-
5330: tus alkaa parin vuoden kuluttua. Organisato-
5331: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo risesti opettajankoulutus on jo nyt uusittu.
5332: ryhtyä biologian ja maantieteen opetuk- Samalla opettajankoulutuslaki mahdollistaa
5333: sen tehostamiseksi sekä tarkoituksen- opettajankoulutuslaitosten lehtoreiden lukukau-
5334: mukaisten nimikkeiden käyttämiseksi den mittaisen jatko-opiskelun joka seitsemäs
5335: nåistä oppiaineista?" vuosi. Tämä tulee myös heijastumaan opetuk-
5336: sen tehostumisena.
5337: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Mitä tulee muutoksiin ryhmä- ja tuntijaois-
5338: vasti seuraavaa: sa, niin ne ovat niin laajoja kokonaisratkaisuja,
5339: Opetusta voidaan tehostaa kehittämällä ope- ettei niihin voida lähteä vain yhden oppiaineen
5340: tussuunnitelmien sisältöä, oppimateriaalia, työ- puitteissa. Tuntijakoibio voidaan ottaa tarken-
5341: tapoja sekä organisatorisia opetusjärjestelyitä. nuksia vasta uusittaessa koko peruskoulun ope-
5342: Osa näistä on jatkuvan kehittelyn alaista toi- tussuunnitelmaa.
5343: mintaa, osa liittyy suurempiin koulutuspoliit- Kun koulumenojen kasvuihin on muutenkin
5344: tisiin kokonaisratkaisuihin. kiinnitetty huomiota, ei ole mahdollisuuksia
5345: Peruskoulu-uudistuksen myötä on biologian lisätä menoja entuudestaan lukion tai perus- ja
5346: ja maantieteen opetukseen saatu runsaasti eri- keskikoulun tuntijaoin.
5347: laista uutta aktivoivaa oppimateriaalia. Samalla Lukion opetussuunnitelmat uudistetaan ko-
5348: on valtionavun piiriin saatettu nimenomaan konaisuudessaan keskiasteen koulutuksen mu-
5349: laborointi- ja työtuntivälineistöä. kana. Siinä yhteydessä voidaan huolehtia, että
5350: Parin viime vuoden aikana on biologian ja biologian ja maantieteen opetus saavat niille
5351: maantieteen opettajien käyttöön toimitettu oh- kuuluvan riittävän tuntimäärän. Tämä koskee
5352: jeet ja suositukset perus- ja keskikoulun bio- ennen kaikkea maantiedettä, joka on lukiossa
5353: logian laborointeihin käytettävästä ajasta sekä jäänyt biologiaa heikompaan asemaan.
5354: tuntikohtaiset ohjeet laborointien suorittami- Laissa koulujärjestelmän perusteista ja perus-
5355: sesta. Nämä perustuvat kenttäkokeilun tuotta- kouluasetuksessa käytetään nimitystä luonnon-
5356: miin tuloksiin. historia. Asiaan on aiemminkin kiinnitetty huo-
5357: Edelleen on keskikoulun maantieteen ope- miota muun muassa lakia eduskunnassa säädet-
5358: tussuunnitelma yhdenmukaistettu peruskoulun täessä, mutta aineen nimeä ei ole haluttu
5359: opetussuunnitelman kanssa vuoden 197 4 lo- muuttaa.
5360: pussa. Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, että
5361: Marraskuussa 197 4 on kouluhallitukselle jä- biologian ja maantieteen opetuksen tehostami-
5362: tetty esitys lukion uudesta maantieteen opetus- seen on kiinnitetty jatkuvaa huomiota ja että
5363: suunnitelmasta. Tämä tulee sisällöllisesti uusi- seuraavien suurempien lukusuunnitelmallisten
5364: maan lukiossa tapahtuvan maantieteen opetuk- muutosten yhteydessä tutkitaan mahdollisuuk-
5365: sen. Samoin on kehitteillä biologian uusi lukio- sia tuntimäärien tarkistuksiin varsinkin lukio-
5366: asteen opetussuunnitelma, joka valmistuu ke- asteen maantieteen opetuksessa.
5367: vään 1975 kuluessa.
5368: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1975.
5369:
5370: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
5371: N:o 25 3
5372:
5373:
5374:
5375:
5376: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5377:
5378: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen arbetssätt genom instruktioner kommunvis
5379: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- samt medelst fortbildning. Den didaktiska
5380: velse nr 97 av den 11 februari 1975 tili veder- effektiveringen sker med hjälp av en mera
5381: börande medlem av statsrådet för avgivande av omfattande förnyelse av lärarutbildningen.
5382: svar översänt följande av riksdagsman Pertti 1975 års lärarutbildningskommission slutför
5383: Salolainen m. fl. undertecknade spörsmål nr 25: sitt arbete under våren 1975 och en lärar-
5384: utbildning av nytt slag inleds om ett par år.
5385: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen Organisatoriskt sett har lärarutbildningen re-
5386: vidtaga för att effektivera undervis- dan nu förnyats. Samtidigt möjliggör lagen om
5387: ningen i biologi och geografi samt för lärarutbildning för lärarutbildningsanstalternas
5388: att ändamålsenliga benämningar i dessa lektorer att bedriva fortsatta studier under en
5389: läroämnen skall användas?" termin vart sjunde år. Detta kommer även att
5390: återspeglas i form av en effektivering av un-
5391: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- dervisningen.
5392: samt anföra följande: Vad ändringarna i grupp- och timindelningar-
5393: Undervisningen kan effektiveras genom ut- na beträffar utgör dessa så omfattande helhets-
5394: veckling av läroplanernas innehåll, läromedlen, lösningar, att de inte kan vidtagas inom ramen
5395: arbetssätten samt de organisatoriska undervis- för endast ett läroämne. I timindelningarna
5396: ningsarrangemangen. En del av dessa faktorer kan justeringar verkställas först då hela grund-
5397: är stadda i fortlöpande utveckling, en annan skolans läroplan förnyas.
5398: del är förknippad med större utbildningspoli- Då uppmärksamhet även eljest riktats på de
5399: tiska totallösningar. ökade skolutgifterna är det inte möjligt att
5400: Grundskolreformen har fört med sig rikligt med timindelningar i gymnasiet ellet grund-
5401: med nya aktiverande läromedel av olika slag och mellanskolan öka utgifterna ytterligare.
5402: i biologi- och geografiundervisningen. Sam- Gymnasiets läroplaner förnyas i sin helhet
5403: tidigt har speciellt materiel för laborering och samtidigt med utbildningen på mellanstadiet.
5404: arbetslektioner blivit berättigad till statsunder- I det sammanhanget kan man sörja för att
5405: stöd. biologi- och geografiundervisningen får ett dem
5406: Under de två senaste åren har biologi- och tillkommande tillräckligt timantal. Detta gäller
5407: geografilärarna fått anvisningar och rekommen- framför allt geografin, som i gymnasiet kom-
5408: dationer om den tid som skall användas för mit i en svagare ställning än biologin.
5409: laboreringar i grund- och mellanskolans bio- I lagen om grunderna för skolsystemet och
5410: logiundervisning samt lektionsbestämda anvis- i grundskolförordningen används benämningen
5411: ningar för utförande av laboreringar. Dessa naturalhistoria. På denna omständighet har
5412: direktiv baserar sig på fältexperiment. uppmärksamhet tidigare riktats, bl. a. då lagen
5413: Vidare ändrades mellanskolans läroplan i stiftades i riksdagen, men man har inte velat
5414: geografi i slutet av år 197 4 så, att den över- ändra ämnets namn.
5415: ensstämmer med grundskolans läroplan. Med hänvisning till det ovan anförda konsta-
5416: I november 197 4 avgavs till skolstyrelsen terar regeringen, att man fortlöpande har fäst
5417: ett förslag till ny läroplan i geografi för gym- avseende vid effektiveringen av undervisningen
5418: nasiet. Denna plan kommer innehållsmässigt i biologi och geografi och att man i samband
5419: att förnya undervisningen i geografi i gymna- med följande större ändringar i läroplanerna
5420: siet. Likaså utvecklas för närvarande en ny kommer att undersöka möjligheterna att jus-
5421: läroplan i biologi för gymnasialstadiet. Denna tera timantalen i synnerhet i geografiundervis-
5422: pian blir färdig under våren 197 5. ningen på gymnasialstadiet.
5423: Lärarna har orienterats om elevcentrerade
5424: Helsingfors den 14 mars 1975.
5425:
5426: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
5427: 1975 vp.
5428:
5429: Kirj. ksm. n:o 26.
5430:
5431:
5432:
5433:
5434: Salolainen: Invalidirahalain tulkinnan aiheuttamista epäoikeuden-
5435: mukaisuuksista.
5436:
5437:
5438: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5439:
5440: Invalidirahalain tulkintaa suoritetaan sosiaali- tävä erityisesti huomiota ny,kyiseen virheelliseen
5441: hallituksen yleiskirjeessä A 7 /1974/va. Kentäl- aviopuolison 1työtulojen huomioonottamiseen
5442: tä saapuneiden tietojen mukaan ovat invalidi- sekä siihen olisiko siirryttävä haittakorvauksen
5443: rahat alkaneet poistua mm. sokeilta, ja asian- luonteiseen järjestelmään.
5444: tuntijat tietävät kertoa monista kielteisistä pää- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5445: töksistä, jotka johtuvat aikaisempaa tiukem- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5446: masta lai!O. tulkinnasta. Päätökset ovat ilmei- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5447: sesti olleet sinänsä lainmukaisia, mutta kun ne jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5448: ovat perustuneet aikaisempaa tiukempaan lain
5449: tulkintam, on ne koettu epäoikeudenmukaisina. Onko Hallitus tietoinen invalidiraha-
5450: ·Paitsi tulkintaepäoikeudenmukaisuuksia on lain käytännön tulkinnan tiukentumi-
5451: laki kokonaisuudes.saankin pikrusen uusimisen sesta ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
5452: tarpeessa. Lain uudistamisessa olisi kiinnitet- aikoo ryhtyä lain uudistamiseksi?
5453: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 197 5.
5454:
5455: Pertti Salolrunen.
5456:
5457:
5458:
5459:
5460: 160/75
5461: 2 1975 vp.
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: E d u s k u n n a tn. H e r r a P u h e m i e he 11 e.
5467:
5468: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eli keneltäkään ei tästä syystä invalidirahaa
5469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lakkauteta.
5470: olette 11 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn Jatkuvien sairauksien osalta on yleiskirjeessä
5471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston aikaisemmin melko epäjohdonmukaista käytän-
5472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- töä selvennetty ja yhdenmukaistettu.
5473: edustaja Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta Käytännössä on yleiskirjeen antamisen jäl-
5474: kysymyksestä n:o 26: keen invalidirahan saamisen edellytyksiä eräiltä
5475: osin lievennetty. Siten on lapsen hoito katsottu
5476: "Onko Hallitus tietoinen invalidiraha- aina invalidirahaan oikeuttavaksi työksi, vaikka
5477: lain käytännön tulkinnan tiukentumi- kysymyksessä olisi ollut sellainen henkilö, esi-
5478: sesta ja mihin toimenpiteisiin Hallitus merkiksi isovanhempi, joka ei saa tästä työstään
5479: aikoo ryhtyä lain uudistamiseksi?" palkkaa. Pientä lasta kokopäivätyönä hoitavoo
5480: henkilön invalidiraha on nykyisin myös aina
5481: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suoritettu täysimääräisenä. Aikaisemmasta poi-
5482: vasti seuraavaa: keten on lisäksi perheen isän kotona perheen
5483: Sosiaalihallitus on 26. 8. 1974 päivätyssä hyväksi suorittama työ riooastettu perheen-
5484: yleiskirjeessään selvittänyt invalidirahalain so- emännän invalidirahaan oikeuttavaan työhön.
5485: veltamisessa noudatettavia periaatteita. Yleisesti Nykyisin on kansaneläkkeeseen kuuluva lap-
5486: ottaen kirjeessä esitetyt periaatteet noudattavat sikorotus ja asumistuki jätetty säännönmukai-
5487: invalidirahalain tulkinnassa vakiintuneeksi muo- sesti huomioonottamatta invalidirahaa vähentä-
5488: dostunutta käytäntöä. vänä tai sen saamista estävänä tekijänä.
5489: Yleiskirjeen perusteella on kuitenkin terveen Yleisesti ottaen on myös suhtautuminen in-
5490: aviomiehensä taloutta hoitavien invalidien koh- validin taloudelliseen asemaan Hevetn.tynyt.
5491: dalla käytäntöä jonkin verran tiukennettu. Syy- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama inva-
5492: nä tähän on ollut lähinnä se, että vastaavassa lidirahatoimikunta, jonka tehtävänä oli ehdo-
5493: tilanteessa olevat miespuoliset samoin kuin tuksen laatiminen uudeksi invalidirahalaiksi, on
5494: yksin asuvat invalidit ovat heihin verrattuina jättänyt mietintönsä 6. 2. 1974. Mietintö on
5495: aikaisemmin joutuneet selvästi epäoikeudenmu- ollut lausuntokierroksella. Koska toimikunnan
5496: kaiseen asemaan. ehdotus ei sellaisenaan ole toteutuskelpoinen
5497: Mainittu käytännön muutos ei kuitenkaan ministeriö on ryhtynyt asian vaatimiin lisä-
5498: kohdistu jo invalidirah.aa nauttiviin henkilöihin, valmisteluihin.
5499: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1975.
5500:
5501:
5502: Ministeri Reino Karpola.
5503: N:o 26 3
5504:
5505:
5506:
5507:
5508: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5509:
5510: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Beträffande kroniska sjukdomar har den
5511: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tidigare rätt inkonsekventa praxisen blivit klar-
5512: av den 11 februari 1975 tili vederbörande med- lagd och förenhetligad genom cirkuläret.
5513: 1em av statsrådet för avgivande av svar över- I praktiken har, efter det att drkuläret ut-
5514: sänt avskrift av följande av riksdagsman Salo- färdats, förutsättningarna för erhållande av
5515: lainen ställda spörsmål nr 26: invalidpenning i vissa avseenden lindrats. Så-
5516: lunda har barnavård alltid ansetts såsom ett
5517: "Är Regeringen medveten om att arbete vilket berättigar tili invalidpenning,
5518: tolkningen av praxis i fråga om lagen även om det skulle ha varit fråga om en sådan
5519: om invalidpenning har gjorts strängare person, exempelvis far- eller morföräldrar, som
5520: och tili vilka åtgärder ämnar Regeringen inte får lön för detta sitt arbete. Invalidpen-
5521: skrida för att revidera 1agen?" ning för person som sköter ett litet barn i
5522: heltidsarbete, har numera alltid erlagts tili fullt
5523: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- beopp. I motsats tili tidigare har dessutom det
5524: samt anföra följande: arbete som familjefader utför i hemmet för
5525: Socialstyrelsen har i s.itt cirkulär 26. 8. 1974 familjen likställts med modems, tili invalidpen-
5526: utrett principema för tiliämpningen av lagen ning berättigande arbete.
5527: om invalidpenning. Allmänt taget fö1jer prin- Numera har man regelmässigt icke bea:ktat
5528: ciperna i cirkuläret den praxis som har blivit det barntillägg och det bostadsbidrag, som hör
5529: vedertagen vid to1kningen av 1agen om invalid- tili folkpensionen, såsom faktorer, vilka minskar
5530: penning. eller förhindrar erhållandet av invalidpenning.
5531: På basen av cirkuläret har dock praxis i Allmänt taget har även inställningen tili
5532: fråga om invalid, som sköter fdsk makes hus- invalids ekonomiska ställnilng lindrats.
5533: håll, i någon mån gjorts strängare. Anledningen Den av social- och hälsovårdsministeviet till-
5534: härtili är närmast den, att manliga invalider i satta invalidpenningskommissionen, viiken hade
5535: motsvarande ställning, liksom även ensambo- tili uppgift att utarbeta ett förslag tili ny lag
5536: ende invalider, tidigare råkade i en ställning, om invalidpenning, avgav sitt betänkande 6. 2.
5537: som tydligt var mera orättvis än deras. 1974. Betänkandet har varit på remiss. Efter-
5538: Nämnda ändring av praxis berör dock inte som kommissionens förslag inte går att för-
5539: dem som redan åtnjuter itnvalidpenning, dvs. verkliga som sådant, har ministeriet skridit tili
5540: av denna anledning tindras inte invalidpen- de åtgärder som ärendets ytterligare beredning
5541: ningen för någon. erfordrar.
5542: Helsingfors den 5 mars 1975.
5543:
5544:
5545: M.inister Reino Karpola.
5546: f975 vp.
5547:
5548: Kirj. ksm. n:o 27.
5549:
5550:
5551:
5552:
5553: Friberg ym.: Namibialle annettavan kehitysavun tehostamisesta.
5554:
5555:
5556: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e in i e h e 11 e.
5557:
5558: Eteläisessä Afrikassa on viimeisten kuukau- inarraskimssa kävi Suomessa, ei ulkoasiainmi-
5559: sien aikana ollut. havaittavissa merkittäviä pO- nisterillämme valitettavasti etukäteislupauksesta
5560: liittisia kehitysvaihei~a. ·. huolimatta ollut aikaa ottaa häntä vastaan. Suo-
5561: Portugalin entisten siirtomaiden Mosambi- men Namibial1e myöntlimii apu on myös liian
5562: quen ja Angolan itsenäisyys on lähes vain hal- pientä sinänsäkin vaatimattoman vapautusjär-
5563: lintokoneiston uudelleenjärjestämistä vailla. jestöille varattuun humanitääriseen apuun tar-
5564: Namibia ja Zimbabwe (nykyinen Rhodesia) koitetun määrärahan puitteissa. Kuitenkin Na-
5565: ovat tilanteessa, jossa itsenäisyys on Namibian mibia tarvitsee juuri. nyt esimerkiksi koulutus-
5566: kohdalla ajateltavissa ja Zimbabwessakin kes- apua tulevaa vallansiirtoa varten. SWAPO on
5567: kustellaan uudelleenjärjestelyistä. YK:n Nami- erityisen kiinnostunut teknisestä koulutuksesta
5568: bian asioiden päällikkö Sean Me Bride on jopa kaivosteollisuuden ja yleisradiotoiminnan aloil-
5569: todennut Namibian itsenäistyVän viimeistään la. Myös hallinnollista koulutusta tarvitaan.
5570: kahden vuOden sisällä. Vapaa Namibia tarvitsee apua juuri nyt. Sik-
5571: Suomen hallituksen on syytä huomioida tämä si on kysyttävä, mitä hallitus aikoo tehdä esi-
5572: kehitys ja sen tuomat muutokset ja siksi on merkiksi tulevien kaivosinsinöörieri ja radiotek-
5573: syYtä kehitystä tiiviisti seurata ja pitää Afrikan- nikoiden ja hallintoasiantuntijoiden saamiseksi
5574: politiikkamme tilannetta vastaavalla tasolla. SWAPO:n kautta Suomeen opiskelemaan tai
5575: Varsirikin Namibia on Suomelle tärkeä. On- näitä aloja koskevien suomalaisten valmeni:ms-
5576: han Namibia maailm~n rikkaimpiin kuuluvia keskusten p~rustamiseksi Sambiaan, jossa
5577: maita, mitä tii:nantteihin, uraaniin, kupariin jne. SWAPO:n onia koulutus pääasiallisesti tapah-
5578: tulee. Lisäksi alueella on Öljyä. Suomella on tuu? Siinä vaiheessa kun Namibian itsenäisyys
5579: hyvät mahdollisuudet luOda sekä Namibiaa että on tosiäsia, ei Suomen apua enää yhtä kipeästi
5580: Suomea hyödyttäviä yhteistyösopimuksia. Na- tarvita. Siinä vaiheess:i on SWAPO hankkinut
5581: mibian vapautusjärjestö SWAPO on pitänyt tatvittavan koulutuksensa muualta, mikäli Suo-
5582: Stiomea esinierkillisenä ttiaami lähinnä siksi, meri hallitus jatkaa nykyistä liian lyhytnäk5istä
5583: että kirkkomme lähetystyö on juuri Namibiassa ja kiuasta Namibian politiikkaansa.
5584: tukenut sikäläistä vapautustaistelua. Myös Suo- Edellä . olevaan .viitaten esitämme valtiopäi-
5585: meri edustajieb toiminta YK:ri Namibia-neu- väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kuri-
5586: vöstossa on saanut myönteistä .vastakaikua nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 'Jilse-
5587: SWAPO:n piirissä. Suomen asema YK:n Nami- nen vastattavaksi seuruvari kirjallisen kysy-
5588: bia-neuvostossa on myös huomattavå. Tätä myksen: ' ' .,. .
5589: myoottistä kuvaa häititsee kuitenkin ulko- Aikooko Hallitus tehostaa kehitys-
5590: asiainminisferiömme suhteellinen välinpitämät- afmaan Natil.ibialle sekä . . . ,
5591: tömyys, Namibian: itSenäistymisen kynnyksellä. tähän liittyen ryhtyii antamaan: ntmi-
5592: Kun SWAPO:n presidentti ja itsenäisen Nami- bialaisille erikoisalojen opiskelijoille tar-
5593: bian todennäköinen jOhtaja Sam Nujoma viitlu! vittavaa koUl'utu&tå StiomessA\?
5594: Helsingissä i i päiväilä hclnlik.Uuta t9'75.
5595:
5596: Ralf Friberg. Osmo Kaipainen.
5597:
5598:
5599:
5600: 125/75
5601: 2 1975 vp.
5602:
5603:
5604:
5605:
5606: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5607:
5608: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavaa humanitääristä apua, namibialaisten pa-
5609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kolaisten opiskelun rahoittamista sekä Nami-
5610: olette 11 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn bian kansallisen vapautusliikkeen tukemista.
5611: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Näiden mahdollisuuksien rajoissa Suomella ja
5612: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Namibialla onkin jo yhteistyötä.
5613: edustaja Ralf Fribergin ym. näin kuuluvasta Suomi avustaa YK:n kautta Etelä-Mrikan
5614: kirjallisesta kysymyksestä n:o 27: apartheid-politiikan uhrien avustusrahastoa ( v.
5615: 1974 noin 270 000 markalla), Eteläisen Afri-
5616: "Aikooko Hallitus tehostaa kehitys- kan yhdistettyä harjoitteluohjelmaa (v. 1974
5617: apuaan Namibialle sekä noin 270 000 markalla) sekä mainittua Nami-
5618: tähän liittyen ryhtyä antamaan nami- bia-rahastoa (v. 1974 noin 77 000 markalla),
5619: bialaisille erikoisalojen opiskelijoille tar- jotka kaikki toimivat myös Namibian väestön
5620: vittavaa koulutusta Suomessa?" hyväksi.
5621: V. 1974 valtion tulo- ja menoarvioon otet-
5622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tiin ensimmäisen kerran määräraha Mrikan
5623: taen seuraavaa: kansallisten vapautusliikkeiden suoraan apuun.
5624: Hallitus viittaa maamme pitkäaikaiseen, eri- Näillä varoilla on tuettu myös Namibian va-
5625: tyisen läheiseen kosketukseen Namibian kansan pautusjärjestön SWAPO:n maatalousalan oppi-
5626: kanssa. Jo ennen eteläisen Mrikan nykyistä laitosta Sambiassa (v. 1974 100 000 markal-
5627: poliittista kehitysvaihetta Suomi on ottanut la). Viitaten Portugalin entisten afrikkalaisten
5628: kantaa Namibian itsenäistymisen puolesta, mitä siirtomaiden vapautusliikkeiden muuttuneeseen
5629: osoittaa jäsenyytemme YK:n Namibia-neuvos- asemaan itsenäistyvissä maissaan Hallitus pitää
5630: tossa. YK:n Namibia-rahaston perustaminen ta- ilmeisenä, että kuluvana vuonna SWAPO tu-
5631: pahtui aikanaan Suomen aloitteesta. Suomen lee saamaan huomattavan osan Mrikan yhte-
5632: aloitteeseen perustui myös Kansainvälisen tuo- näisyysjärjestön (OAU) tunnustamille kansal-
5633: mioistuimen neuvoa-antava lausunto, jolla Ete- lisille vapautusliikkeille aiotusta tuesta.
5634: lä-Afrikan läsnäolo Namibiassa todettiin laitto- Myös stipendiaattitoiminta tapahtuu pääsään-
5635: maksi. Hallitus tulee edelleen tiiviisti seuraa- töisesti hallitusten kesken. Suomi ei ole myön-
5636: maan eteläisen Afrikan tilanteen kehittymis- tänyt stipendejä yksittäisille pakolaisopiskeli-
5637: tä. joille, paitsi YK:n lähettämille. Poikkeava käy-
5638: Kansainvälinen kehitysyhteistyö tapahtuu täntö nimenomaisesti namibialaisten kohdalla
5639: joko YK:n erityisjärjestöjen ja kehityspankkien on ollut harkittavana ulkoasiainministeriössä.
5640: kautta tai sitten hallitusten välillä. Varsinai- Toistaiseksi pakolaisstipendiaatti on otettu vas-
5641: nen kahdenvälinen yhteistyö ei näin ollen tule taan vain, jos jokin kolmas maa on myöntänyt
5642: kysymykseen Suomen ja Namibian kaltaisen, hänelle passin ja sitoutuu ottamaan hänet opin-
5643: toistaiseksi hallitusta vailla olevan alueen kes- tojen päätyttyä vastaan. Sijoitettaessa pakolai-
5644: ken. sia Suomeen on varauduttava heidän pitkäai-
5645: Yhteistyömuotoina Namibian kanssa voidaan kaiseen oleskeluunsa ja siihen liittyviin hallin-
5646: tämän mukaisesti ajatella YK:n kautta annet- nollisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
5647: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
5648:
5649: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
5650: N:o 27 3
5651:
5652:
5653:
5654:
5655: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5656:
5657: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen flyktingars studier och stödjande av den na-
5658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tionella befrielserörelsen i Namibia. Inom ra-
5659: av den 11. 2. 1975 tili vederbörande medlem men för dessa möjligheter är samarbete redan
5660: av statsrådet översänt avskrift av följande av etablerat mellan Finland och Namibia.
5661: riksdagsman Ralf Friberg m. fl. ställda spörs- Finland lämnar genom FN bidrag tili un-
5662: mål nr 27: derstödsfonden för offren för Sydafrikas apart-
5663: heidpolitik (år 1974 omkring 270 000 mark),
5664: "Ämnar Regeringen effektivera sin tili det förenade utbildningsprogrammet för
5665: utvecklingshjälp tili Namibia och södra Afrika (år 1974 omkring 270 000 mark)
5666: i samband därmed börja ge namibis- och tili ovan nämnda Namibiafond (år 1974
5667: ka studerande i specialbranscher erfor- omkring 77 000 mark), vilka alla verkar även
5668: derlig utbildning i Finland?" för Namibias befolkning.
5669: I statsförslaget för år 1974 upptogs för
5670: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt första gången ett anslag för direkt hjälp tili
5671: anföra följande: afrikanska nationella befrielserörelser. Med des-
5672: Regeringen hänvisar tili vårt lands långva- sa medel har även den namibiska befrielse-
5673: riga och mycket nära kontakt med det nami- organisationen SWAPO:s lantbruksläroanstalt
5674: biska folket. Redan före södra Mrikas nuva- i Zambia stötts (år 1974 med 100 000 mark).
5675: rande politiska utvecklingsskede har Finland Med hänvisning tili Portugals foma afrikanska
5676: tagit ställning för ett självständigt Namibia, koloniers befrielserörelsers förändrade ställning
5677: vilket framgår av vårt medlemskap i FN: s i sina Iänder som håller på att bli självstän-
5678: Namibiaråd. FN:s Namibiafond bildades i ti- diga anser regeringen det uppenbart, att
5679: den på Finlands initiativ. Även det rådgivande SWAPO i år kommer att få en betydande del
5680: utlåtandet av Internationella domstolen, i vilket av det för nationella befrielserörelser som er-
5681: Sydafrikas närvaro i Namibia konstaterades känts av Organisationen för afrikansk enhet
5682: vara olaglig, baserade sig på Finlands initia- (OAU) avsedda stödet.
5683: tiv. Regeringen kommer även i fortsättningen Även stipendiatverksamheten sker enligt hu-
5684: att noga följa med utvecklingen av situationen vudregeln regeringar emellan. Finland har inte
5685: i södra Mrika. beviljat enskilda flyktingstuderande stipendier,
5686: Det internationella utvecklingsamarbetet sker utom åt sådana som FN sänt. Avvikande praxis
5687: antingen genom FN:s specialorganisationer och just när det gäller namibier har övervägts i
5688: utvecklingsbanker eller i form av samarbete ministeriet för utrikesärendena. Hittilis har en
5689: mellan regeringar. Egentligt bilateralt samar- flyktingstipendiat tagits emot endast om något
5690: bete kommer sålunda inte i fråga mellan Fin- tredje land har beviljat honom pass och för-
5691: land och ett sådant område som Namibia, binder sig att ta emot honom när han av-
5692: som tilis vidare är utan regering. slutat studiema. Vid placering av flyktingar i
5693: Som former för samarbetet med Namibia Finland måste man vara beredd på att deras
5694: kan i enlighet härmed tänkas genom FN gi- vistelse här blir långvarig och förenad med
5695: ven humanitär hjälp, finansiering av namibiska såväl administrativa som sociala problem.
5696: Helsingfors den 11 februari 1975.
5697:
5698: Minister för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
5699: 1975 vp.
5700:
5701: Skriftl. spm. nr 28.
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: Stenbäck m.fl.: Om förbud mot försäljning av en.
5707:
5708:
5709: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
5710:
5711: I samhand med juHirandet 1974 användes vilt såsom hare och skogsfågel är den också
5712: enbuskar i allt större utsträckning som ett slags viktig.
5713: ersättning för den traditionella julgranen. Detta Då det inte .finns någon tradition i Finland,
5714: fenomen har kunnat förmärkas redan under som skulle kräva att enen används som en del
5715: några års tid, men har nu hörjat anta sådana av julfirandet, vore det viktigt att i god tid
5716: proportioner att det ur naturskyddssynpunkt skydda landets enbestånd, som kan anses vara
5717: förefaller oroande. Om denna nya "sedvänja" en typisk del av den finländska naturen. För-
5718: blir bestående odh en allt starkate kommersiali- bud mot försäljning av hela, levande enar bor-
5719: sering leder tili ett större utbud av en som de därför åstadkommas. Förbudet borde fås tili
5720: julgransträd, kan det innebära ett allvarligt hot stånd i god tid före nästa rusch inför julfira:n-
5721: mot landets enbestånd. det år 1975.
5722: Enens tillväxthastighet är mycket långsam. Med anledning av ovanstående och med hän-
5723: En halvannan meter hög en är redan en mans- visning tili 37 § 1 mom. RO framställer vi un-
5724: ålder gamma!. Den nuvarande avverknings- dertecknade ,följande 1skriftliga spörsmål att be-
5725: takten innebär att enarna minskar i snabb takt svaras av vederbörande medlem av statsrådet:
5726: och inte hinner ersättas av ny tillväxt.
5727: Enens virke är värdefullt som råvara för Är Regeringen medvet,en om att en
5728: olika hemslöjdsprodukter och ger tiltfälle tiJ:l huggs och försäljs i samband med jul-
5729: extrainkomster och sysselsättning för enskilda firandet i sådan utsträckning att det
5730: i vissa områden av Ja:ndet, framför allt i gles- kan hota landets enbestånd, och om så
5731: bygderna. är fallet,
5732: Landskapsmässigt har enen en relativt stor är Regeringen he1'edd att införa för-
5733: betydelse och som närings- och skyddsväxt för bud mot försäljning av hela enbuskar i
5734: god tid före nästa jul?
5735: Helsingfors den 10 februari 1975.
5736:
5737: Pär Stenbädk. Ragnar Granvik.
5738: ELly Sigfrids. E. Häggblom.
5739: Victor Procope.
5740:
5741:
5742:
5743:
5744: 198/75
5745: 2 1975 vp.
5746:
5747: Kirj. ksm. n:o 28. Suomennos.
5748:
5749:
5750:
5751:
5752: Stenbäck ym.: Katajan myynnin kieltämisestä.
5753:
5754:
5755: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5756:
5757: Vietettäessä joulua vuonna 197 4 käytettiin Kun Suomessa ei ole minkäänlaista perin-
5758: katajapensaita yhä enenevässä määrin eräänlai- nettä, joka vaatisi katajan käyttämistä osateki-
5759: sena perinteellisen joulukuusen korvaajana. Täl- jänä joulun vietossa, olisi tärkeätä, että ajoissa
5760: laista menettelyä on ollut havaittavissa jo muu- suojattaisiin tämän maan katajakanta, jota voi
5761: taman vuoden ajan, mutta se on nyt saamassa pitää suomalaisen luonnon luonteenomaisena
5762: sellaiset mittasuhteet, että tämä ilmiö herättää osana. Sen vuoksi olisi saatava aikaan kokonais-
5763: levottomuutta luonnonsuojelun kannalta. Jos ten, kasvavien katajien myyntikielto. Kielto tu-
5764: tämä uusi tapa 'iää pysyväksi ja jos voimistuva lisi saattaa voimaan hyvissä ajoin ennen seu-
5765: kaupallistuminen johtaa katajan lisääntyvään raavaa myyntiryntäystä, joka edeltää vuoden
5766: tarjontaan joulupuuna, se voi tietää vakavaa uh- 1975 joulun viettoa.
5767: kaa maan katajakannalle. Yllä esitetyn johdosta ja viitaten valtiopäivä-
5768: Katajan lisäkasvu on hyvin hidasta. Puolen- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme val-
5769: toista metrin pituinen kataja on jo miehen ikäi- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5770: nen. Nykyinen kaatotahti aiheuttaa katajien no- vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
5771: pean vähenemisen, jota uusi kasvu ei ehdi kor-
5772: vata. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5773: Katajan puuaines on erilaisten kotiteollisuus- katajaa kaadetaan ja myydään joulun
5774: tuotteiden arvokasta raaka-ainetta, joka suo vieton yhteydessä siinä määrin, että tä-
5775: mahdollisuuden lisäansioiden hankkimiseen ja mä meneuely saattaa uhata maan ka-
5776: työskentelyyn maan eräiden alueiden yksityi- tajakantaa, ja ·jos on,
5777: sille henkilöille, varsinkin harvaan asutuilla seu- aikooko Hallitus hyvis•sä ajoin ennen
5778: duilla. seuraavaa joulunviettoa saattaa voimaan
5779: Maisemallisesti katajan merkitys on verraten kokonaisten katajapensaiden myyntikiel-
5780: suuri ja se on tärkeä myös riistan, kuten jänis- lon?
5781: ten ja metsälintujen ravinto- ja suojakasvina.
5782: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
5783:
5784: Pär Stenbäck. Ragnar Granvik.
5785: E1ly Sigfrids. E. Häggblom.
5786: Victor Procope.
5787: N:o 28 3
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
5793:
5794: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nykyisin tämä !käyttö on vähentynyt. On kui-
5795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tenkin huomattava, että katajan em. muodot
5796: olette 10 päivänä helmikuuta 197 5 päivätyn ovat usein maanomistajan suojeluksessa maise·
5797: kirjeenne n:o 103 ohella toimittanut valtioneu- mallisen mevkityksensä vuoksi.
5798: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Maa- ja metsätalousministeriössä on tutkittu
5799: kansanedustaja Pär Stenbäckin ym. kirjallisesta mahdollisuuksia rauhoittaa ns. pylväskataja-
5800: kysymyksestä n:o 28, jos'Sa tiedustellaan: muoto koko maassa. Rauhoittamistoimenpiteellä
5801: ei kuitenkaan saavutettaisi toivottua tulosta,
5802: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että koska pylväskatajan erottaminen muista kataja-
5803: katajaa kaadetaan ja myydään joulun muodoista tuottaa rajatapauksissa ylivoimaisia
5804: vieton yhteydessä siinä määrin, että tä- hankaluuksia. Sen sijaan maa. ja metsätalous-
5805: mä menettely saattaa uhata maan ka- ministeriössä tutkitaan parhaillaan mahdolli-
5806: tajakantaa, ja jos on, suuksia rajoittaa nimenomaan pylväskatajan
5807: aikooko Hallitus hyvissä ajoin ennen myyntitoimintaa. Erityisesti joulun aikaan myy-
5808: seuraavaa joulunviettoa saattaa voimaan dään suuria määriä pylväskatajia koristeeksi
5809: kokonaisten katajapensaiden myyntikiel- joulukuusien asemesta. Tämä myyntitoiminta
5810: Ion?" on paisunut siinä määrin, että etenkin suurien
5811: kulutuskesku:ksien läheisyydessä on pelättävissä
5812: Vastau'ksena ky,symykseen esitän kunnioitta- pylväskatajakantojen häviäminen.
5813: vasti seuraavaa: Katajien merkitys yleisesti riistan ravinto- ja
5814: Maassamme on lisääntyvässä määrin ryhdytty suojakasvina sekä huomattavana maisemateki-
5815: käyttämään perinteisen joulukuusen asemasta jänä on suuri. Kun kataja on hidaskasvuisin ja
5816: joulupuuna katajia. Kaupan on pidetty huomat- pitkäikäisin puulajimme, ·se vaatii nykyistä te-
5817: tavia määriä erityisesti katajan pylväsmäistä hokkaampaa suojelua. Maa- ja metsätalousminis-
5818: ja puumaista muotoa, joilla on huomattavaa teriöllä onkin tarkoitus ryhtyä tutkimaan sel·
5819: luonnonsuojelullista metlkitystä ja jotka esiinty· laisia säädöksiä, joita on annettu eräiden har-
5820: vät koko maan huomioonottaen harvinaisina ja vinaisten kasvien suojelemiseksi myynniltä.
5821: alueellisesti keskittyneinä esiintyminä. Nämä Puumaisten ja pylväskatajien suojelussa tullaan
5822: katajamuodot esiintyvät tavallisesti maanviljely- tutkimaan säädöksiä, joiden avulla voitaisiin
5823: kulttuurin pitkään muovaamissa avomaisemissa, estää kokonaisten pylväskatajien myyminen jou-
5824: joten niillä on hyvin huomattava merkitys mai- lukuusien sijasta joulukoristeiksi. Tällaisilla sää-
5825: semakuvassa. Maankäyttömuotojen muuttumi- döksillä voitaisiin keskittyä nimenomaan pyl-
5826: nen on osaltaan herkentänyt näiden hidaskas- väskatajien suojeluun, jolloin tavallisista kata·
5827: vuisten kataj~amuotojen uudistumisedellytyksiä. jista valmistettujen tuotteiden kuten esimer-
5828: Näitä !katajan muotoja käytettiin aikaisemmin kiksi seppeleiden myynti ja valmistus voisi es·
5829: runsaasti teiden varsilla aurausmerkkeinä, mutta teettä jatkua.
5830: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1975.
5831:
5832:
5833: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
5834: 4 1975 vp.
5835:
5836:
5837:
5838:
5839: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a l m a n.
5840:
5841: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jordägaren på grund av deras betydelse för
5842: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se landskapet.
5843: nr 103 av den 10 februari 1975 tili veder- Vid jord- och skogsbruksministeriet har man
5844: börande medlem av statsrådet för avgivande undersökt möjligheterna att fridlysa den s.k.
5845: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks- pelarenformen i hela landet. Man skulle dock
5846: dagsman Pär Stenbäck m. fl. undertecknade icke nå önskat resultat genom en fridlysning,
5847: spörsmå1 nr 28: enär det i gränsfall leder till övermäktiga svå-
5848: righeter att särskilja pelarenen från de övriga
5849: "Är Regeringen medveten om att en enformerna. Däremot undersöker man vid jord-
5850: huggs och försäljs i samband med jul- och skogsbruksministeriet för närvarande möj-
5851: firandet i ;sådan utsträckning att det ligheterna att begränsa försäljningen av pelaten.
5852: kan hota 1andets enbestånd, och om så Speciellt vid jultiden säljs stora mängder pe-
5853: är fallet, laten som prydnad i stället för julgranar. Den-
5854: är Regeringen beredd att införa för- na försäljningsverksamhet har brett ut sig i så
5855: bud mot försäljning av hela .enbuskar i stor omfattning, att det i synnerhet i närheten
5856: god tid före nästa ju:l?" av stora ikonsumtionscentra föreligger risk för
5857: att pelarenbestånden försvinner.
5858: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Enens betydelse i a1lmänhet som närings-
5859: samt anföra följande: och skyddsväxt för villebråd samt som land-
5860: I vårt land har man i allt större utsträck- skapsfaktor är stor. Då enen växer långsam-
5861: ning börjat använda enar som julträd i stället mast och når den högsta åldern bland våra
5862: för den traditionella julgranen. En stor mängd trädsJag, kräver den ett skydd som är effek-
5863: speciellt pelar- och trädformade enar, som är tivare än det nuvarande. Jord- och skogsbruks-
5864: av stor betydelse från naturvårdssynpunkt och ministeriet har för avsikt att börja undersöka
5865: som då hela landet beaktas är sällsynta och de stadganden som givhs angående skydd av
5866: förekommer 'lokalt koncentrerade, har salu- vissa sällsynta växter mot försäljning. Vid
5867: hållits. Dessa enformer förekommer vanligtvis skyddandet av trädartade enar och pelarenar
5868: i öppna landskap, som formats av jordbruks- kommer man att undersöka sådana stadganden,
5869: kulturen, varför de är mycket betyde1sefulla för genom vilka man kunde hindra försäljningen
5870: 1andskapsbHden. Förändringarna i jorddisposi- av hela pelarenar i stä1let för julgranar som
5871: tionsformerna har för sin del försvagat regene- julprydnader. Genom dylika stadganden skulle
5872: reringsförutsättningarna för dessa långsamt man kunna koncentrera sig uttryckligen på
5873: växande enformer. Dessa former av en använ- skyddet av pelarenar, varvid försäljningen och
5874: des tidigare i stor omfattning längs vägarna tillverkningen av produkter som gjorts av van-
5875: som p1ogningsmärken, men numera har denna liga enar, t.ex. kransar, utan hinder kunde
5876: användning minskat. Det bör likväl observeras, fortgå.
5877: att ovan nämnda former av en ofta skyddas av
5878: Helsingfors den 10 mars 1975.
5879:
5880:
5881: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
5882: 1975 vp.
5883:
5884: Kirj. ksm. n:o 29.
5885:
5886:
5887:
5888:
5889: Hokkanen: Kuntien eräiden investointien rahoituksesta.
5890:
5891:
5892: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5893:
5894: Raahen kaupunki on muuttoliikkeen pakot- kun kysymyksessä ovat paaas1assa kuntien
5895: tamana hankkimassa kahta uutta koulua, 01- koulu- ja päiväkotirakennukset. Tällainen on
5896: linsaareen ja Pitkäkariin. Kouluhallituksen hi- kilpailuasetelma esimerkiksi Tampereella ja
5897: taasta rakennuslupien myöntämismenettelystä Mäntässä.
5898: johtuen Raahen kaupunki oli pakotettu va- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5899: litsemaan ns. siirtokelpoiset koulut, jotka kau- jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
5900: punki joutuu itse rahoittamaan ja jotka valtio valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5901: maksaa takautuvasti 25 vuodessa, 4 prosenttia vaksi seuraavan kysymyksen:
5902: vuodessa.
5903: Tarjouksia Raahen kaupunki on saanut sekä Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5904: suomalaisilta yrityksiltä että valtiojohtoiselta kuntien lakisääteisten investointikoh-
5905: Perusyhtymältä, joka markkinoi ruotsalaisia teitten, siirtokelpoisten koulujen ja päi-
5906: viipalerakennuksia maassamme. väkotien rahoitus jää kokonaisuudes-
5907: Tarjoukset on tutkittu ja suomalainen tar- saan kuntien kannettavaksi, ja että
5908: jous on asetettu ykköstilalle sekä Raahen kau- kunnat pitkän maksuajan saamisen
5909: pungin koululautakunnassa että teknillisessä vuoksi joutuvat hankkimaan ulkomaisia
5910: lautakunnassa. Suomalaistarjous on tiettävästi koulurakennuksia suomalaisten asemes-
5911: myös hinnaltaan ruotsalaista edullisempi. Siitä ta, vaikka suomalaiset rakennukset to-
5912: huolimatta Raahessa ollaan harkitsemassa kou- dettaisiin sekä rakenteeltaan paremmik-
5913: lun tilaamista ruotsalaiselta valmistajalta, kos- si että hinnaltaan edullisemmiksi, ja
5914: ka se ainoana kilpailijoista pystyy tarjoamaan mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5915: 5-10 vuoden maksuajan. Tämän maksuajan ryhtyä, jotta ulkomaiset tarjoukset ei-
5916: mahdollistaa Ruotsin valtion myöntämä vien- vät pitempien maksuaikojen ansiosta
5917: tiluotto. ohita teknillisesti parempia ja halvem-
5918: Samanlaiset kilpailuasetelmat ovat tällä pia suomalaisia tuotteita?
5919: hetkellä usealla paikkakunnalla maassamme,
5920: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
5921:
5922: Matti Hokkanen.
5923:
5924:
5925:
5926:
5927: 231/75
5928: 2 1975 vp.
5929:
5930:
5931:
5932:
5933: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5934:
5935: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- voidaan helposti purkaa, kun tiloja ei enaa
5936: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- siinä paikassa tarvita, ja siirtää toisaalle uudel-
5937: mies, olette kirjeellänne 12 päivältä helmi- leen pystytettäväksi. Näin siirtokelpoinen kou-
5938: kuuta 1975 n:o 102 lähettänyt valtioneuvos- lu sopii hankittavaksi myös sellaisille asunto-
5939: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- alueille, joissa oppilasmäärien kasvu on tila-
5940: edustaja Matti Hokkasen seuraavan kirjalli- päisluontoista.
5941: sen kysymyksen n:o 29: Siirtokelpoisten koulujen rahoitus ei suin-
5942: kaan jää kokonaan kuntien kannettavaksi niin
5943: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kuin kysymyksessä todetaan. Vaitio osallistuu
5944: kuntien lakisääteisten investointikoh- vuotuisin 20 vuoden aikana suoritettavin avus-
5945: teitten, siirtokelpoisten koulujen ja tussuorituksin siirtokelpoisen koulurakennuk-
5946: päiväkotien rahoitus jää kokonaisuu- sen hankintamenojen rahoitukseen siten, että
5947: dessaan kuntien kannettavaksi, ja että kunta saa vuosittain avustusta vuotuisesta ar-
5948: kunnat pitkän maksuajan saamisen vonvähennyksestä, joka on 5 % normaalihin-
5949: vuoksi joutuvat hankkimaan ulkomai- noin rahoitettujen rakennuskustannusten mää-
5950: sia koulurakennuksia suomalaisten ase- rästä. Arvonvähennyksestä suoritettava avus-
5951: mesta, vaikka suomalaiset rakennukset tuksen suuruus määrätään samojen prosentti-
5952: todettaisiin sekä rakenteeltaan parem- lukujen mukaan kuin kunta saisi varsinaista
5953: miksi että hinnaltaan edullisemmiksi, valtionapua koulurakennusten hankkimiseen.
5954: ja Kuoletuslainan sijasta valtio maksaa kunnalle
5955: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 3 % korkohyvitystä arvonvähennyksen saman-
5956: ryhtyä, jotta ulkomaiset tarjoukset ei- suuruisesta osasta kuin mihin valtio tavallista
5957: vät pitempien maksuaikojen ansiosta rakennusrahoitusta antaessaan osallistuu kuo-
5958: ohita teknillisesti parempia ja halvem- letuslainan muodossa. Koulujärjestelmän pe-
5959: pia suomalaisia tuotteita?" rusteista annetun lain ( 46 7/68) 24 §: n 6
5960: momentin mukaan kunnan oikeudesta saada
5961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vuotuista valtionrahoitusta siirtokelpoisen pe-
5962: taen seuraavaa: ruskoulurakennuksen hankkimiseen on vastaa-
5963: Kansakoululain muuttamisesta 13 päivänä vasti voimassa, mitä siitä on kansakoulun osal-
5964: kesäkuuta 1967 annetulla lailla (276/67) li- ta säädetty.
5965: sättiin kansakoululain 74 §:ään uusi 4 moment- Siirtokelpoisen kansakoulu- tai peruskoulu-
5966: ti, jossa on säännökset siirtokelpoisen koulura- rakennuksen rakentamiseen kunta ei tarvitse
5967: kennuksen hankkimisesta ja hankkimiseen opetusministeriön lupaa. Kysymys rakennuk-
5968: myönnettävästä valtionavusta. Näiden säännös- sen tarpeellisuudesta ratkaistaan rakennusoh-
5969: ten tarkoituksena on turvata kunnille kouluti- jelmaa koskevan käsittelyn yhteydessä koulu-
5970: lojen nopea saanti sinne, missä tilantarve on hallituksen päätöksellä. Kouluhallitus tarkas-
5971: nopeasti kasvamassa, niinkuin tapahtuu esimer- taa ja vahvistaa myös siirtokelpoisten koulu-
5972: kiksi asutuskeskuksien uusilla asuntoalueilla, rakennusten pääpiirustukset ja työselitykset.
5973: joissa opetustilojen :tarve kasvaa rnopeammin Kysymyksessä mainittu Perusyhtymä, joka
5974: kuin mitä vuotuisen valtionrahoituksen puit- markkinoi ruotsalaisia siirtokelpoisia rakennuk-
5975: teissa voidaan koulurakennuksia rakentaa. sia, ei ole valtiojohtoinen yhtiö niinkuin kysy-
5976: Siirtokelpoinen koulu voidaan lyhyessä ajassa myksen perusteluissa on todettu, vaan valtio
5977: pystyttää tehdasvalmisteisista osista paikkaan, omistaa ko. yhtiöstä vain n. 30 %. Kouluhal-
5978: jossa on koulutilojen tarvetta, ja vastaavasti se litus ei ole vielä tähän mennessä vahvistanut
5979: N:o 29 3
5980:
5981: yhdenkään ruotsalaisvalmisteisen siirtokelpoisen niin Hallitus toteaa, että kysymys on täysin
5982: koulurakennuksen piirustuksia. Kouluhallituk· markkinointiyhtiön ja rakennuksen tilanneen
5983: sen tiedossa on kyllä eräitä vireillä olevia kou- kunnan välinen asia, johon valtion viranomai-
5984: lurakennushankkei ta, joissa urakkatarjouskilpai- set eivät voi puuttua. Kunnat eivät kuiten-
5985: lussa on mukana myös ruotsalainen yrittäjä, kaan voi hankkia tällaisia rakennuksia ulko-
5986: joten myös ruotsalaisvalmisteisten siirtokelpois- mailta luotolla ilman Suomen Pankin lupaa.
5987: ten koulujen piirustuksia saattaa tulla koulu- Opetusministeriössä on parhaillaan valmistel-
5988: hallituksen tarkastettavaksi ja vahvistettavak- tavana Hallituksen esitys kansakoululain ja
5989: si. Piirustuksia vahvistaessaan kouluhallitus ei koulujärjestelmän perusteista annetun lain siir-
5990: voi asettaa näihin rakennuksiin nähden sel- tokelpoisten kansakoulu- ja peruskouluraken-
5991: laisia erikoisvaatimuksia, että kotimaiset val- nusten hankkimista ja valtionapua koskevien
5992: mistajat tulevat etusijalle. Jos ruotsalaisvalmis- säännösten muuttamisesta. Tässä yhteydessä
5993: teiset koulut ovat tasoltaan vertailukelpoisia on tarkoitus tarkistaa tehdasvalmisteisen kou-
5994: vastaavien kotimaisten rakennusten kanssa, lurakennuksen kriteerejä sekä valtionrahoituk-
5995: kouluhallitus ei voi jättää piirustuksia hyväk- sen suoritusaikaa siten, että kuntien olisi mah-
5996: symättä vain sillä perusteella, että valmistaja dollista entistä tarkoituksenmukaisemmin ja
5997: on ulkomaalainen yrittäjä. Mitä tulee kysy- edullisemmin hankkia ja pystyttää siirtokelpoi-
5998: myksessä mainittuihin maksuaikajärjestelyihin, sia koulurakennuksia.
5999: Helsingissä maaliskuun 14 päivänä 1975.
6000:
6001: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
6002: 4 1975 vp.
6003:
6004:
6005:
6006:
6007: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6008:
6009: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skolutrymmen, och den kan på motsvarande
6010: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- sätt 1ätt nedmonteras, då man där inte längre
6011: velse av den 12 februari 1975 nr 102 till har behov av utrymmena, och flyttas för att
6012: vederbörande medlem av statsrådet översänt uppföras på nytt på en annan plats. Det är
6013: avskrift av fö1jande av riksdagsman Matti därför lämpligt att anskaffa en flyttbar skola
6014: Hokkanen ställda spörsmå1 nr 29: även tili sådana hostadsområden, där elevan-
6015: talets ökning är tillfällig.
6016: "Är Regeringen medveten om, att Finansieringen av flyttbara sko1or ankom-
6017: finansieringen av flyttbara .sko1or och mer ingalunda, som det sägs i spörsmålet, helt
6018: daghem, vilka för kommunerna är 1ag- på kommunerna. Staten deltar genom under-
6019: stadgade investeringsobjekt, i dess hel- stöd, vilka erläggs årligen under 20 års tid,
6020: het ankommer på kommunerna, och i finansieringen av anskaffningskostnaderna för
6021: att en flyttbar skolbyggnad, så att kommunen
6022: kommunerna för att erhålla en 1ång årligen erhåller understöd för den årliga vär-
6023: beta1ningstermin är tvungna att an- deminskningen, som utgör 5 % av de till nor-
6024: skaffa utländska sko1byggnader i stä1- malpris begränsade byggnadskostnaderna. Stor-
6025: 1et för inhemska, trots att de inhems- leken av det understöd som erläggs för värde-
6026: ka byggnaderna skulle konstateras vara minskningen fastställs enligt samma procent-
6027: både bättre konstruerade och förmån- tal, som det ordinarie statsunderstöd vilket
6028: ligare med hänsyn till priset, och kommunen skulle få för anskaffning av skol-
6029: vilka åtgärder ämnar Regeringen byggnader. I stället för amorteringslån beta-
6030: vidtaga, för att utländska offerter inte lar staten åt kommunen 3 % räntegottgörel-
6031: på grund av de 1ängre betalningstermi- se för en lika stor del av värdeminskningen,
6032: nerna skall konkurrera ut finska pro- som den i viiken staten vid vanlig byggnads-
6033: dukter, som är billigare och i tekniskt finansiering deltar i form av amorteringslån.
6034: avseende bättre?" Enligt 24 § 6 mom. lagen om grunderna för
6035: skolsystemet ( 46 7168) gäller angående kom-
6036: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- muns rätt att erhålla årlig statsfinansiering
6037: samt anföra följande: för anskaffning av flyttbar grundskolbyggnad
6038: Genom lagen den 13 juni 1967 om änd- på motsvarande sätt vad därom beträffande
6039: ring av fo1kskollagen ( 27 616 7) fogades till folkskola är stadgat.
6040: fo1kskollagens 74 § ett nytt 4 mom., som Kommun behöver ej tillstånd av undervis-
6041: innehåller stadganden om anskaffning av flytt- ningsministeriet för uppförande av flyttbar
6042: bar skolbyggnad och statsunderstöd som be- folkskol- eller grundskolbyggnad. Frågan om
6043: viljas för anskaffningen. Syftet med dessa behovet av byggnaden avgörs i samband med
6044: stadganden är att för kommunerna garantera behandlingen 'av ibyggnadsprogrammet genom
6045: en snabb tillgång till skolutrymmen på p1at" skolstyrelsens beslut. Skolstyrelsen granskar
6046: ser där utrymmesbehovet hastigt ökas, såsom och fastställer även huvudritningarna och ar-
6047: fallet är t.ex. inom bosättningscentra på nya betsbeskrivningarna för flyttbara skolbyggna-
6048: bostadsområden, där behovet av undervisnings- der.
6049: utrymmen växer snabbare än det inom ramen Perusyhtymä benämnda bolag, som nämns
6050: för den årliga statsfinansieringen är möjligt i spörsmålet och som marknadsför svenska
6051: att uppföra sko1byggnader. Av fabrikstillver- flyttbara byggnader, är inte såsom i spörs-
6052: kade delar kan en flyttbar skola på kort tid målets motivering påstås, ett statslett bolag,
6053: uppföras på en plats, där det finns behov av utan staten äger endast ca 30 % av ifråga-
6054: N:o 29 5
6055:
6056: varande bolag. Skolstyrelsen har hittills inte ringen, att ärendet endast angår marknadsfö-
6057: fastställt ritningarna för en enda flyttbar ringsbolaget och den kommun som har beställt
6058: skolbyggnad av svensk tillverkning. Skol- byggnaden, och att regeringen inte kan in-
6059: styrelsen har dock kännedom om vissa ak- gripa. Kommunerna kan dock inte på kredit
6060: tuella skolbyggnadsprojekt, där även ett svenskt anskaffa sådana byggnader från utlandet utan
6061: företag deltar i konkurrensen om entreprenad- tillstånd av Finlands Bank. I undervisnings-
6062: anbud, och det är därför möjligt att också ministeriet bereds för närvarande en regerings-
6063: ritningar till flyttbara skolor av svensk till- proposition om ändring av de i folkskollagen
6064: verkning kan inlämnas tili skolstyrelsen för och lagen om grunderna för skolsystemet in-
6065: granskning och fastställelse. Vid fastställandet gående bestämmelserna rörande anskaffning
6066: av ritningar kan skolstyrelsen inte ställa så- av flyttbara folkskol- odh grundskolbyggnader
6067: dana specialkrav på dessa byggnader, att in- och statsunderstöd för dem. I detta sam-
6068: hemska tillverkare får företräde. Om skolor manhang har rman för avsikt att justera kri-
6069: av svensk tillverkning till sin nivå är jäm- terierna för fabrikstillverkade skolbyggnader
6070: förbara med motsvarande inhemska byggna- samt tiden för statsfinansieringen, så att det
6071: der, kan skolstyrelsen inte underlåta att god- skulle bli möjligt för kommunerna att på ett
6072: känna ritningarna endast på den grund, att mera ändamålsenligt och förmånligt sätt än
6073: tillverkaren är en utländsk företagare. I fråga förut anskaffa och uppföra flyttbara skol-
6074: om de i spörsmålet nämnda arrangemangen byggnader.
6075: beträffande betalningstiden konstaterar rege-
6076: Helsingfors den 14 mars 1975.
6077:
6078: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
6079:
6080:
6081:
6082:
6083: 231/75
6084: 1975 vp.
6085:
6086: Skriftl. spm. nr 30.
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Procope m. fl. Om banprojektet Esbo-Lojo-Salo.
6092:
6093:
6094: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6095:
6096: Ett utv.eoklande av jämvägstrafiken på såväl service ooh större konkurrenskraft i förhållan-
6097: gods- som person:trafikens område så, att i hela de till .andra trafikmedel. Trots att det i berör-
6098: landet uppnås ett v.äl fungerande trafiksystem da områden är fråga om mycket större trafik-
6099: måste anses va,ra ett nationellt intress·e. En mängder än hos oss, har man kommit tili att
6100: ofrånkomlig förutsättning itr samarbete med nybyggnad av banor inte ät ekooomiskt för-
6101: andra kommunikatoionsformer så, att trafikser- svarbart. Man har i stället stannat fött en ny-
6102: vioen är så omfattande som mojligt samtidigt konstruktion a:v vagnsmaterialet.
6103: som de ekonomiska synpunkterna hela tiden Med detta nya v.agnsmateriel skulle t. ex.
6104: måste beaktas. restiden på str.äckan Helsingfors-Karis-Salo
6105: Järnv.ägsstyrelsen har uta,rbetat ett långtids- -Åbo kunna nedbringas tai ca 1 t. 50 min.
6106: program fram till år 1985 ( Valtio,nrautatiet eller i stort sett dets2mma som beräknats för
6107: 1985. Valtiomantateiden pitkän aikaovällin toi- den nya hanan. - Skillnaden i investerings-
6108: mintasuunnitelma, Rautatiehallitus 7. 8. 1974, kostnader rör sig giV'etvis om mycket stora
6109: III luonnos). I detta program poängteras i belopp.
6110: olika sammanhang vikten av att uppn:å målet Ref.ererande tili det ovan framförda och med
6111: med så små nationlekonomiska uppoffringar stöd av ribdagsordningens 37 § 1 mom. fram-
6112: som möjligt. lägges följande fråga at.t besvaras av statsrådets
6113: Oberoende av dessa khrt uttalade och all- vederbörande medlem:
6114: deles naturliga målsättningar sker försfag och
6115: göres verkstäHighetsprogttam fram tili år 1985. VHka åtgärder ämnar Regeringen
6116: Det mest iögonfallande exemp1et är forslaget vidtaga för att ban:projektet Esbo-
6117: att bygga en ny .järnväg på sträckan Esbo- Loijo-Salo underkastas en allsidig och
6118: Loja-Salo. - Förslaget tra:r inte föregåtts av omsorgsfuH beredning .vad bet!täffar be-
6119: någon som helst saklig ekonomisk beredning, hov, ekonomi&ka och tekniska: förutsätt-
6120: inte helrler har altemat1va lösninga:r undersökts. ningar, samhälls- och regionpolitiska
6121: I Melhmeuropa och Sverige har man utfört målsättningar samt altemati~a lösnin-
6122: ett grundligt utredningsa:rbete av probiemet gar, likt dem som beträffande bl. a.
6123: med att uppnå kortare restider inom järrwägs- vagnsmaterielen utvecklats annorstädes
6124: trafiken. Avsikten är att åsta:dkomma bättre i Europa och Skandinavien?
6125: Helsingfors den 7 februari 1975.
6126:
6127: Victor Procope. Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
6128:
6129:
6130:
6131:
6132: 264/75
6133: 2 1975 vp.
6134:
6135: Kirj. ksm. n:o 30. Suomennos.
6136:
6137:
6138:
6139:
6140: Procope ym.: Espoon-Lohjan-Salon ratasuunnitelmasta.
6141:
6142:
6143: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6144:
6145: RautatieHikenteen ~elhittämistä niin hyvin :kenteessä. Twrkoituks·ena on saada aikaan muita
6146: tavara- kuin henkilöliikenteen :kdhdailla siten, liikennevälineitä par·empia palveluja ja parempi
6147: ett.ä koko maassa päästääl1! hyvin ·toimivaan lii- kiLpailuasema. Siitä huolimatta, että sanotuilia
6148: roennejärjestdmään, on pidettävä kansallisten aluei:lla on kysymys paljon suuremmista liiken-
6149: etuj-en mukaisena. Välttämättömänä edellytyk- nemääristä kuin meillä, on tultu siihen tulok-
6150: senä on yhteistyö muiden liiken111emuotoien seen, ettei uusien ratojen rakentaminen ole ta-
6151: kanssa niin, ett.ä liikennepa,lvdut O'Vat mahdo1- Loudellisesti puolustettavissa. Sen sidaan on
6152: lisimman laa,jat, samalla kun koko ajan on pi- päädytty vaunuston uudistamiseen.
6153: dettävä silmäHä taloudellisia näkölkoihtia. Matkustusaika esimerkiksi Helsingin-Kar-
6154: Rautatiehallitus on valmistuttanrut pitkälle jaan-Salon-Turun välillä voitaisiin uusin vau-
6155: tälhtä<ävän chjdman vuoteen 1985 ( Valtionrau- nuin 'lyhentää noin 1 tunniksi 50 minuutiksi eli
6156: tatiet 1985. Valti0111rautateiden pitkän aikavälin suurin piirtein samaksi kuin miksi .se on arvioi-
6157: toimintasuunnite1ma, Rautadethallitus 7. 8. tu uuden radan ansiosta. - Investointikustan-
6158: 197 4, III luonnos). Tässä oh1elmassa painote- nusten ero on tietysti hyvin suuri.
6159: taan eri yhteyksissä sen serkan tärkeyttä, että Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6160: tulokseen pä.ästään niin pienin kansantaloudelli- tyben 37 §:n 1 momentin nogalla esitämme
6161: sin uhrauksin kuin maihdcnista. valtioneuvoston asianomaisen 'jäsenen vastatta-
6162: Näistä .selvästi ilmaistuista ja aivan luonnol- vaksi seuraavan kysymyksen:
6163: lisista tavoitteista hoolimatta ttihditän ®dotuk-
6164: sia ja toimintaoth!jdmia aina vuoteen 1985 M~hin toimetllpiteisiin Hallitus aikoo
6165: saakka. Silmiinpistäivin esime&ki on ehdotus ryhtyä Espoon-Lohjan-Salon rata-
6166: uuden .rautat•ien rakentamises.ta Espoon-Loh- suunnitdman tarpeen, taloudellisten ja
6167: jan--Salon linijalle. - Ehdotusta ei ole edel- teknisten edeUy.tysten, yhteiskunta- ja
6168: tänyt minkään1ainen asialtinen taLoudellinen sel- aluepoliittisten taJVoitteiden se:kä :vaiihto-
6169: vity.s eikä muita vaihtoehtoisia ratkaisu~a ole ·ehtoisten raukai.sujen, lähinnä esim.
6170: tutkittu. miten ·vaunumateriaalia on kehitetty
6171: Keski-Euroopassa ·ja Ruotsissa on suodtettu muualla EurOOIPassa ja Skandinarviassa,
6172: tässä asiassa perusteellista selvitystyötä Jyhyem- perusteelliseksi selvittämiseksi?
6173: piin matkustusaikoihin pä•äsemiseksi rautatielii-
6174: Helsingissä 7 pä1v.änä heLmikuuta 1975.
6175:
6176: Victor Procope. Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
6177: N:o 30 3
6178:
6179:
6180:
6181:
6182: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6183:
6184: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Bansträckningen och kurvorna på hanan gör
6185: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse att de snabbaste tågförbindelserna mellan Hel-
6186: av den 1 februari 1975 tili vederbörande med- singfors och Åbo är över en halv timme lång-
6187: lem av statsrådet översänt avskrift av följande sammare än motsvarande förbindelser mellan
6188: av riksdagsman V. Procope m. fl. ställda spörs- Helsingfors och Tammerfors.
6189: mål nr 30: Servicenivån återspeglas också i järnvägarnas
6190: marknadsandel. Mer än hälften av resorna
6191: "VHka åtgärder ämnar Regeringen me1lan städerna görs med privatbilar, medan de
6192: vidtaga för att banprojektet Esbo- kollektiva trafikmedlen - tåg och bussar -
6193: Lojo-Salo underkastas en allsidig och når upp tili en andel av något över 20 % för
6194: omsorgsfull beredning vad beträffar be- vardera gruppen. Om saken ses mot denna
6195: hov, ekonomiska och tekniska förutsätt- bakgrund överensstämmer det med en rationell
6196: ningar, saunhälls- och regionpolitiska trafikpolitik att förbättra järnvägsförbindelser-
6197: må:lsättningar samt alternativa lösningar, na mellan Helsingfors och Åbo. Förbättringen
6198: Hkt den som beträffande bl. a. vagns- kommer främst dem tili godo som bor inom
6199: materielen utvecklats annorstädes i Eu- banans verkningsområde, men betjänar också i
6200: ropa och Skandinavien?" hög grad tudsmen och förbindelserna med ut-
6201: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- landet.
6202: samt anföra följande: Enligt en utredning som trafikministeriet
6203: Regeringen föreslog i statsverkspropositionen har låtit göra företogs det 'Stör,sta antalet resor
6204: för år 1974 ett anslag av 1 milj. 'mk för un- mellan städerna i landet mellan Helsingfors och
6205: dersökning och planering av en hana på sträckan Åbo. På andra plats kom förbindelserna mellan
6206: Esbo-Lojo-Salo samt för påbörjande av ar- Helsingfors och Tammerfors. Detta visar ostri-
6207: betena. Riksdagen godkände regeringens för- digt aut när servicen i fråga om ikollektiv trafik
6208: slag, varefter planerings- och undersöknings- - och särskill.t ~trafiken per järnväg - byggs
6209: arbetena inleddes i början av år 1974. I staus- ut, ikan man inte underlåta att fästa uppmätk-
6210: verkspropositionen för år 1975 föreslog rege- samhet vid det tätt bebodda södra Finland,
6211: ringen ett motsvarande anslag på 5 milj. mk, emedan det sammanlagda behovet av ikommuni-
6212: som också godkändes av Riksdagen. Det kan kationer är allra 1störst här. En balanserad ut-
6213: sålunda konstateras, a:tt Riksdagen har intagit byggnad av trafikförhållandena i landet inne-
6214: en positiv ståndpunkt ,tili byggandet av den nya bär inte enbart projekt som gäller utvedklings-
6215: hanan. Banprojektet är upptaget både i stats- områdena, utan situationen i södra Finland
6216: järnvägarnas verksamhets- och ekonomipian måslte också främjas på ett rättvist sätt.
6217: för åren 1975-1980 och i statsjärnvägarnas Om man underlåter att bygga ut trafikleder-
6218: långtidsplan. na mehlan Helsingfors och Åbo innebär detta
6219: När behovet av hanan bedöms bör det obser- allt större trafikanhopningar på vägarna, en
6220: veras, att järnvägen mellan Helsingfors och förnyad ökning av siffrorna i olycksstadstiken
6221: Åbo byggdes år 1903. Bansträckningen är till- och ett fortsatt upprätthållande av en trafik
6222: rättalagd enligt den tidens behov och dåtida som inte är nationalekonomiskt ändamålsenlig.
6223: möjligheter att bygga banor. Järnvägen mellan Vid utvecklandet av järnvägsförbindelserna
6224: Helsingfors och Åbo är därför 32 km längre meHan Helsingfors och Åbo har det gällt att
6225: än landsvägen mellan de båda städerna och väilja mellan två alternativ, dvs. art antingen
6226: hela 49 km [ängre än avståndet mellan de båda bygga en ny, rakare hana eller att grundför-
6227: ständernas flygfäLt. bättra den gamla hanan.
6228: 4 1975 vp.
6229:
6230: Att hygga en ny rakare hana skulle enligt effekten hos materielen nåddes på sträckan Hel-
6231: heräkningar av sakikunniga vid järnvägsstyrel- singfors-Aho teoretiska :tidsvinster på 6-10
6232: sen kosta 400 milj. mk, uttryckt enligt pris- minuter. I praktiken hindrades proven av de
6233: nivån sommaren 1974. Banan skulle tili egen- många S-kurvorna på den gamla hanan, till
6234: skaper och säkerhetsgrad hli av hög klass. Inga vilka lutningssystemet inte anpas'Sade sig, och
6235: plankorsningar skulle komma att finnas vid dessutom av hotet om nedsatt trafiksäkerhet
6236: den. Banan skulle, när den är färdig, tillgodose genom att sikten i krökarna föl1Sämrades.
6237: trafikhehovet för långa tider framåt. Den inne- I ekonomiskt avseende skulle detta alterna-
6238: här en totallösning, medan andra alternativ tiv vara oförmånligt. Det skulle nämligen
6239: endast röjer undan prohlemet för tillfället. utöver en total grundförhättring av den gamla
6240: Det andra alternativet vore alltså, att grund- hanan påkalla elektrifiering och anskaffning av
6241: förhättra den nuvarande hanan, som hyggdes specialmateriel. Kostnaderna härför ingår inte
6242: redan år 1903. Vid utredningen av kostnader- i det ovannämnda beloppet av 370 milj. mk.
6243: na för en grundförhättring har tili jämförelse- För närmare u'tredning av de tekniska he-
6244: alternativ valts den standard, tili viiken han- tingelserna för den nya hanan vidtogs ett för-
6245: delen Salo-Aho förhättras. De'tta innehär att heredande planerings- och undersökningsarbete
6246: hanan iståndsätts så, att en hastighet av 140 redan i slutet av år 1973. Detta arhete har för-
6247: km/ t kan uppnås på den tili den del det är delat sig på fyra olika skeken som följer:
6248: fråga om hanans egenskaper. Härvid skulle en - Förplanering, varvid tidigare planer för
6249: grundförhättring på strädkan Esho-Karis- hanan utreddes, preliminära markundersök-
6250: Salo kosta 300 milj. mk. Inte ens då skulle ningar gjordes, planläggningsfdgor klarlades
6251: denna hana givetvis vara jämförhar med den och en grov kostnadsberäkning gjordes. Tili
6252: nya hanan, emedan det längs den gamla han- planeringsarhetets första skede hörde också
6253: sträckningen all'tjämt skulle återstå 61 plankors- flygfotografering av områden över vilka till-
6254: ningar av 115. Att avlägsna plankorsningarna räckligt noggranna kartor inte stod att få. Dess-
6255: skuHe kosta 70 milj. mk, vilket skulle höja utom ställde väg- och vattenhyggnadsverket re-
6256: totalkostnaderna för projektet till 370 milj. sultaten av undersökningarna vid den allmänna
6257: mk. planeringen av motorvägen på sträckan mellan
6258: Enligt de kalkyler som gjorts hlir det i na- Lojoåsen och Aho tiU statsjärnvägarnas för-
6259: tionalekonomiskt avseende årligen 4 milj. mk fogande. Förplaneringsskedet upphörde i mars
6260: förmånligare att hygga en ny hana än att grund- 1974.
6261: förhättra den nuvarande. Besparingen uppstår - Remissrunda: På grundval av förplane-
6262: genom att 1 milj. passagerare och 0.65 milj. ton ringen valdes olika linjealtemativ, och förslagen
6263: varor kan transporteras en kortare sträcka. I om dem sändes på remiss. Detta skede pågick
6264: kdkylen har man utgått från att antalet passa- fram .tili sommaren 1974. Härigenom inhämta-
6265: gerare kommer att ökas i samma takt för håda des flera tiotal förhandsutlåtanden från kom-
6266: alternativens del. Kalkylen har alhså inte upp- muner, •som är helägna längs hansträckningen,
6267: gjorts så, att den rskulle gynna den nya hanan.
6268: 1 från regionplansförhundet, museiverket, natur-
6269: De facto :skuHe hyggandet av den nya hanan vårdare osv. samt från enskilda personer. Linje-
6270: avsevärt öka antalet järnvägsresenärer i trafiken dragningen justerades på grundval av de ingång-
6271: mellan Helsingfors och Aho. Antalet resor na utHhandena. Härvid skulle också göras en
6272: längs denna handel är nu ca 800 000 per år. kostnadsberäkning, som lyder på 400 milj. mk
6273: Man kan därför emotse mer än 2 milj. resor - Förheredelser för anlitande av privata
6274: per år längs den nya hanan. Dylika ,tillväxtsiff- konsulthyråer vid planeringen av hanan.
6275: ror kan inte nås genom en grundförbättring av Sedan platsen för hansträclmnigen hade
6276: den gamla hanan. :.~t·~ kunnat väljas med den exakthet som förplane-
6277: Ett tredje tänkhart alternativ, som också har ringen möjliggjorde, och då det ·samtidigt var
6278: undersökts, skulle vara att införa rullande ma- känt att tidtahellen för planeringen var snäv,
6279: teriel med automatisk sidolutning. Samtidigt påhörjades förheredelserna för at't anlita kon-
6280: med de första försöken på detta område i Sve- sulthyråer vid planeringen av hanan. Härvid
6281: rige gjordes redan år 1971 vid järnvägarna i utarhetades anvisningar för planeringen med
6282: Finland simulerade körningar, där jämförelser tanke på konsulternas arhete. Tillika utreddes
6283: gjorder mellan den nuvarande materielen och de allmänna grunderna för konsulternas arbete
6284: sådan som har automatisk lutning. Beroende på samt frågan om hur 1tillsynen över det arhete
6285: N:o 30 5
6286:
6287: som skulle utföras genom järnvägsstyrelsens i enlighet med gängse praxis att inkomma med
6288: försorg s'kulle ordnas. framställning tili statsrådet om fastställelse av
6289: - Inledande av konsultbyråernas arbete: bansträckningen. När statsrådet på grundval av
6290: På grundvalen av konsultbyråernas arbete denna framställning överväger frågan om att
6291: utarbetas en förberedande allmän pian under fatta s. k. hanheslut, kommer det att ha 'tillgång
6292: våren 1975. till preciserade kalkyler över kostnaderna för
6293: Härefter hålls under sommaren 1975 ute i byggandet av en ny hana på sträckan Esbo-
6294: terrängen möten angående banans sträckning. Lojo-Salo samt tili övriga uppgifter och kal-
6295: Alla sakägare kommer att kaUas ,tili mötena för kyler angående hanan.
6296: att höras. Därefter kommer järnvägsstyrelsen
6297: Helsingfors den 20 mars 1975.
6298:
6299: Trafikminister Pekka T ar;anne.
6300: 6 1975 vp.
6301:
6302: Suomennos
6303:
6304:
6305:
6306:
6307: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6308:
6309: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Matka-aikoihiJn radan suuntaus ja kaarteisuus
6310: mainitussa ta:tilroituksess:a Te, Herra Puhemies, vaikuttaa siJten, että nopeimmat joo,ayhteydet
6311: olette 1 päivänä he1milruuta 1975 päiväty'n kir- Hels'i,ngistä Turk'llllliJ] ovat runs~asti puoli tun-
6312: jeenne ohella ,toim1ttanut valtioneuvoston tia He1singin'-Tampereen vastaavia yhteyksiä
6313: asianomaisel:le jäsenel:lie iäljeooöksen kansan- hitaammat.
6314: edustaja: V. Procopen ym. nilin kuulurvas.ta kir- Palivdutaso nåikyy myös rautateiden ma<rkki-
6315: jallis,eslta kysym)'lkses1tä n:o 30: naoSIUudessa. Kaupunkien välisistä matkoista
6316: yli puolet tehdäiän yksityisautoi&, ku:n jouikko-
6317: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kruljetu:s!VåiHndden - taJUttateiden ja linja-auto-
6318: ryhtyä Espoon-Lohjan-Salon rata- liikenteen - osuudeksi jää kummankin hieman
6319: suunnitelman tanpeen, taloudeH.isten ,ja yli 20 prosenttia. Tätä taustaa vastaan on jlå,r-
6320: ,teknisten edellytysten, yhteiskunta- ja kev,än liikennepoHtiikan mukaista parantaa
6321: aluepoliitdSiten tavoitteiden sekä vaihto- He1s1ngin-Turun Viähl.siiä rautadeyhteyksi'ä. Pa:-
6322: ehtoislten 'ratkaisujen, lähinnä esim. mi- rannurs [mkuru ens1sijaisesti radan vaikutuspii-
6323: ten vaunuma,teriaalia on keh~tetty mUIIra<l- rrS!s,ä a!SUV'iJen h~äksi, mut:ta pai1velee merkittä-
6324: la Euroopassa ,ja Slka:nd1naviassa, perus- våi!iliåi tavaJila myös mat:Jkai1uliiJkennettåi sekä ul-
6325: teellisd~s,i ,selvi ttämrseks'i?" komaisia yhteyksrä.
6326: Liikenneministeriön teettämän selvityksen
6327: Vas;tauJksena kysymykseen esitän kunnioitta- mu[man kaupookien väJisiä matkoja tehtiiJn eni-
6328: vasti seuraavaa: ten Helsingifll ja TUJtun ,väli1liä. Tott1Se1la thla11a
6329: Hailliturs esitti vuoden 197 4 tUilo- ja meno- ol!1vat Helsingil1l-Tamper.een yhteydet. Tämä
6330: arrvioesitykses,s:ä 1 mitj. mk:n mmrärahaa Es- osoittaa k1istatt~ oon, e~ttä jouikkoWkenteen -
6331: poon-Lohj:a,n-SaLon oikoradan tutkim1seen, erityhesti rautateiden - paliveluksia kehitet-
6332: suunnitte1emiseen ja rakentamisen aloittami- täessä ei tiheästi asutettu Etelä-Suomi voi jäädä
6333: seen. Eduskunta hyväkSIYiJ haJ.Htuksen esityksen, va,ille huomiota, Jmskrupa liikkumisen kokonais-
6334: minkä jåilkeen aloitettiin suunnittelu- ja tutki- tarve on uääJilä kai~ein suurin. Maan liikenne-
6335: mus!työt vuoden 1974 a<lursta. Vuoden 1975 tulo- olojen tasapaino1nen kehittäminen ei merkitse
6336: ja menoar,vioesityhes:Siä: haJ:titus' esitd vastaavas- a~iJnoastaan Jrehitysalue11le suruntrutuvia hank-
6337: ti 5 mHj. mk:n mä,ärärahaa, minkä eduskunta keita, va,an myös Ete~ä~Sutomen o1oja on oikeu-
6338: myös hyv~äiksyi. Näin ollen voidaan todeta edus- denmruikaisesti edis1tettävä.
6339: kunnan ottaneen myöntdsen kannan oikoradan Heds,iJngin-Tmun lii'kenne.yht,eyksien kehit-
6340: rakentamis·een nähden. Ratasuunnitelma sisältyy uåimättä 'j!äittiäminen merkitsisi teiden yhä pahem-
6341: sekä VR:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan paa ,tungostumista, onnettoillliU<uslurkuj,en uudel-
6342: vuosille 1975-80 että VR:n pitkän aiJkavälin leen kasvUJUitl käiäntyvää srunntaa ia kansantalou-
6343: suunnitelmaan. den kannalta epätarkohuksenmuikaisen liiken-
6344: Oikoradan tar,vetta arrvosteltaes'Sa on todet- nöinnrn ja:tkumis.ta.
6345: tava, että Helsingin ja Tmun välinen rautatie- Helsingin-Turun rautatiey~hteyksiä kehitet-
6346: yhteys on rakennettu vuonn~a 1903. Ra:dan SIUUU- täesSiä on o1lut valittavana kaksi vailitoehtoa:
6347: taus noudattelee sen aikaisia tarpeita ja ra,ken- oikoradan ,nakentaminen tai va,nhan radan pe-
6348: tamismahdohlisuuksia. N1inpä Helsingin-Turun rusparantaminen.
6349: rautatieyhteys on 32 km maantieyhteyttä ja Orkoradan rakentaminen maksaa; nautatiehal-
6350: peräti 49 km lentokenttien etäisyyttä pitempi. lituhen asiantuntiJjalaskelmien mutkaan 400
6351: N:o 30 7
6352:
6353: miJJj. mk ke&än 1974 hint~tasossa ilm,aistuna. ta liikenneturvallisuuden heikkenemilien uhka
6354: Rata tulee omina1w!Ulksiltaan ja turvaUisuusas- kaarrenålky:vyyden :huonontumisen vuokså.
6355: teehaan korkeaiuokkainen. Tasoristeyksiä ei Taloudelliselta kannalta tämä vaihtoehto on
6356: Jaa oikoradalle ainoatakaan. Valmistuttuaan epäedullinen, koska se edellyttäisi vanhan ra-
6357: väyliä .ty~yttää liikennetarpeen p~tkälle tuJ.evai• d~n täydelJ;isen peruspar.antamisen lisäksi myös
6358: surUiteen. Se on kokonaisratlkaisu, kun taas murut sähköistämistä ja erikoiskaluston hankkimista.
6359: vaihtoehdot poista:vat ongelman vain tilapäi- Nämä Jrus.tannrukset eivät sisälly edellä mainit-
6360: seslti. tuun 370 miljoonaan.
6361: Toinen vaihtoehto on siis nykyisen jo NUon- Oikoradan teknirsten edelilytysten tarrkemma!k-
6362: na 1903 :rrukoonetun rad~n perusparantaminen. si selvittänniserksi ~ärynni<Stet,tiin alustava suun-
6363: Perusparal111JUsJrus,tannuJksia selv~tettäessä on nittelu- ja tuttlkirmUiSJtyö jo vuoden 1973 lopulla.
6364: valittu vertailuvaihtoehdoksi se taso, johon- Tämä on ja;brutunut neljäarn eri vaihees,een seu-
6365: SaJ.on.--Tunun välinen osuus paitannetaan. Se raa·vasti:
6366: menkitsee mdan ~run1nostamista sdlaiseksi, että - Esisuunnittelu, joJr1oin selvitettiin aikai-
6367: silLä ominaisu!UJksiensru puoles>ta on mahdiOihlista semmin tehdyt suunnitelmat ko. radasta, suo-
6368: saawttaa; 140 km/t nopeus. Tålllöin perusparan- ri te,tuiin arlus tavia maa:penätutlkimu!ksia, selvi tet-
6369: tamlnen osu!UJdeil:la Espoo--Karjaa-Salo malk- tiin kaavamsia kysymyks1ä s.ekä aJoitettiin k!l'r-
6370: sais·il 300 milj. mk. Vidä täJlöi,nkiålän se ei tieten- kean !kus,tannusa:nvion laatiminen. Suunnittelu-
6371: käiän olisi oiikorada:n veroinen, 'koska radaUe jäi- työn alkuvaihees~een kuuLui myös ilmakuvauk-
6372: si vielä nykyis:istä 115 tasoristey~ses,tä ~<äJjelle sien suorittaminen nii'ltä a:lueilta, mi.stä ei oJI]_urt
6373: 61. Niiden poistaminen merki<tsisi 70 miilij. mar- saatavissa riittävän tarkkoja karttoja. Lisäksi
6374: kan lmSitann'll!ksia, j011Loin hankikeen kokonais- saatiin Lohjanharjun~Turun mootuoritkn yleis-
6375: ku'Sotannlllkset nousis,1vat 370 milj. mal'lkika.an. suunnitte1un tutkimustulokset tie- ja vesiraken-
6376: Tehtyjen laskelmien mlllkaan oikoradan ra- nuslaitokselta VR:n kålyttöön. Esi'suunnittelu-
6377: kentam:inen on ·vuositta~in kansanta1oudellises,ti vaihe pääJt,tyi ma:aHskuus,ssa 197 4.
6378: 4 mi1j. mk edulhsempi kuin :nykyisen .radan pe- - Lausunuokier11os: Esisuunnitte1un perus-
6379: liUISiparantaminen. Säästö kertyy miljoonan mat- teelia va1i'tlt>iin Hnj'wvaihtoehdot, jo1sta suoritet-
6380: kustajan ,ja 0.65 miJjoonan tavaratonnin lruLjet- ti:in vuoden 197 4 kes1ään saalkika !kestänyt lausun-
6381: tamiseslta Jyhyempäiä tiet,ä. Laske1mas,sa on ar- tokiellros. T,åJlJöin saatiin useita !kymmenilä en-
6382: VlOJ,tu matk!UJsta;jamlåläri,en kas:va:van sama!Lla nakkolausuntoja radan suunnalta olevilta kun-
6383: vauhdiJila mdlempien vaihtoehrojen koihdaHa. nHta, s·eutukaavaMitolta, museovi,rastolta, luon-
6384: Sitä ei siis ole tehty oilkorataa su<oiSiva~ksi. nonsuojelijoilta ym. sekä myös yik'Siityis,ilträ hen-
6385: killö~tä. Saatujen lausuntojen rpemsteella ·suori-
6386: TosiaS'ias·sa oikoradan rakentaminen menkit- tettiin Hnjauksen tankisrtus. Tällöin voitiin myös
6387: see ra:utatkmatkusta;j[en määnän huomattavaa laskea 400 milj. mk:aan päättyvä kustannus-
6388: kasiViUa Helsingin-Turun väJ~ses·s'ä liikenteesiS'ä. arvio.
6389: Kun :nykyinen ma>tkoj-en määrä on osuudella - V llllmis,telutyöt yksityils<te.n kansuilttitoimis-
6390: vuodessa noin 800 000, voidaan oi:koradaJ:la va- tojen :käy,ntämisreksi rad~nsuunn1tte~ussa:
6391: rautua yli 2 mill:j1oonaan VUIOsittaiseen matkaan. Sen .jålikeen knn rataH~an paikka oJi esi-
6392: Vanhan rahan perrusparan:tamisella ei p~ästä täil- su'UinnitteJutatilclmudella voitu valita, ja: Jrun toi-
6393: laisd1n: kasvull'Uikuihln. saalta dli ti>edossa ,suunni,ttelun tiukika aikataulu,
6394: Kolmantena mahdolliisena vaihtoehtona on a:Ioitentiin valmisteLuttyöt konsulttitoimistojen
6395: vielä tutkittu automaattises,ti kaJhsteleva.n vau- kå!yttämiseksi radansurunnitteluslsa. T~ählöin mm.
6396: nuston käyttöönottomahdoHisuuksia. Saman- laadittiin suunnitteluohjeet konsulttityötä var-
6397: ailkaisestJi Ruotsi:s,sa suoritettujen ensimmäis,ten ten, se1viotettiin !konsu1ttito1minnan yleiset perus-
6398: lrokdden kan:s,sa: jo vuonna 1971 tehtiin Suo- teet sd~ä rautatiehallitutks'en toimesta suoritet-
6399: men mutateiUtä simulointiajoja, joissa nykyistä tavan työn valvonn~an jrrurj>estämistä.
6400: kaJUJstoa ja kaUisrtu:vaa venrattiin toisiinsa. Ka- - Ko[]sWttitoim~l>tojen töiden aloilutaminen:
6401: luston tehoSita riippuen saavutettiin Helsingin Konsulttitoimistojen töiden perusteella laadi-
6402: -Turun väJiJlJä 6-10 minuutin teoreettisia taan a-lustava yleis<SU'lllninitdma kevä~än 1975
6403: a~kas<äästöjrä. Käytännös:Siä kokeiluja estilvät van- aikana.
6404: hassa radassa olevat useat ns. S-kaarteet, joihin T,ämän jrä!l!keen p1detä,än kes,äiLLä 197 5 maas-
6405: kallis,tusj·äl1jeste1mä ei sopeutunut, sek~ä .toisaal- tossa ns. suuntarlwkoukset, joihin ~kultsutaan
6406: 8 1975 vp.
6407:
6408: ktiluiLtaviksi kaiklki a!sia:nosaiset. Sen~ jä·1keen rau- päätöksen tekemistä, sillä on käytettävissään
6409: tatiehallitus tulee tekemäiän noaJmaalin k·äytän- Espoon:---Lohjan-Salon oikoradan rakentami-
6410: nön mukaisesti ·valtioneurvostoJ[e esit)llksen radan sen täsmennetyt kustannusarviot sekä muut ra-
6411: sunnnan ·vahvis1tamiseksi. Kun valtioneuvosto taa koskevat tiedot ja >lasikelmat.
6412: tämän· esityksen perusteeLla harkitsee ns. rata-
6413: Hdsingiss•ä maalistkunn 20 päivä!Ilä 1975.
6414:
6415: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
6416: 197.5 vp.
6417:
6418: Skriftl. spm. nr 31.
6419:
6420:
6421:
6422:
6423: Söderman: Om avska:ffande av fötbindelsefartygens rese- och
6424: transportavgifter.
6425:
6426:
6427: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6428:
6429: Förbindelsefartygen utgör för många skär- problem har under en längre tid yrkat på
6430: gårdsbor den enda fasta förbindelselänken med ett avskaffande eller en kännbar extra sub-
6431: fastlandet. Detta gäller i synnerhet invånarna vention av de fast boende skärgårdsboarnas
6432: på Iniö, Utö och Hitis, vilka människors lev- trafikavgifter. Dessa framställningar har tydli-
6433: nadsstandard och utgifter direkt påverkas av gen inte hörsammats av de ansvariga myndig-
6434: förbindelsebåtarnas servicestandard samt trans- heterna. Då exempelvis länsstyrelsen i Åbo och
6435: portavgifter. Förbindelsefartygen är enligt gäl- Björneborgs Iän hösten 197 4 vände sig med en
6436: lande direktiv bundna vid motsvarande tarif- skrivelse om en totalutredning av skärgårdens
6437: fer för postbusstrafiken. Enligt de direktiv som trafikservice, alltså även för förbindelsefar-
6438: Handels- och industriministeriet utfärdat till- tygens del, bevärdigade trafikminister Tar-
6439: lämpas postbusstaxorna även för förbindelse- janne denna problematik ingen hänsyn i sitt
6440: fartygens del, trots att dessa underlyder sjö- svar av den 18 december 1974 på ett riks-
6441: fartsstyrelsen och förhållandena i skärgården dagsspörsmål i samma ärende.
6442: inte är jämförliga med normala postbusstrafik- I anledning av ovanstående och med hän-
6443: förhållanden. visning till 37 § 1 mom. riksdagsordningen
6444: Den 1 juni 1974 höjdes t.ex. förbindelsefar- framställer undertecknad följande skriftliga
6445: tygens avgifter med hela 30 %. En enkel resa spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
6446: från Löpö i Gustavs till Norrby på Iniö kos- i ·statsrådet:
6447: tar sedan dess hela 2 mark och resan mellan Till vilka åtgärder ämnar Regeringen skrida
6448: Dalsbruk och Rosala hela 3 mark 50 penni. för att avskaffa förbindelsefartygens rese- och
6449: Frakten för t.ex. 90 kg tegelstenar över en transportavgifter för den fast boende skärgårds-
6450: sträcka om 15 sjömil belöper sig tili 5.50 befolkningens del?
6451: mark eller ca. 30 % av teglens inköpspris. Dy-
6452: lika avgifter för en av det moderna samhäl- Tili vilka åtgärder ämnar Regering-
6453: lets grundservice, trygga kommunikationer, en skrida för att avskaffa förbindelse-
6454: kan inte anses vara rättvisa för skärgårdens del. fartygens rese- och transportavgifter för
6455: Flera organisationer och organ inom olika den fast boende skärgårdsbefolkningens
6456: partier, vilka intresserat sig för skärgårdens del?
6457: Helsingfors den 12 februari 1975.
6458:
6459: Jacob Söderman.
6460:
6461:
6462:
6463:
6464: 289/75
6465: 2 1975 vp.
6466:
6467: Kirj. ksm. n:o 31. Suomennos.
6468:
6469:
6470:
6471: Söderman: Yhteysalusten matkustus- ja kuljetusmaksujen pois-
6472: tamisesta.
6473:
6474:
6475: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6476:
6477: Monille saariston asukkaille yhteysalukset keudenmukaisina kun on kysymys nykyaikaisen
6478: muodostavat ainoan kiinteän yhdyssiteen man- yhteiskunnan peruspalveluista, nimittäin turval-
6479: tereeseen. Tämä koskee varsinkin Iniön, Utön lisista liikenneyhteyksistä.
6480: ja Riittisten asukkaita, joiden elintasoon ja me- Useat järjestöt ja eri puolueiden elimet, joita
6481: noihin yhteysalusten palvelutaso ja kuljetuskus- saariston ongelmat kiinnostavat, ovat pitkään
6482: tannukset niitä käytettäessä suoranaisesti vai- vaatineet, että vakinaisen saaristoasujamiston
6483: kuttavat. Voimassaolevien määräysten mukaan liikennemaksut poistetaan tai että niitä var-
6484: yhteysaluksilla on noudatettava postilinja-auto- ten saataisiin tuntuva ylimääräinen subventio.
6485: liikenteen vastaavia tariffeja. Kauppa- ja teol- Näitä esityksiä eivät vastuunalaiset viranomai-
6486: lisuusministeriön antamien määräysten mukaan set näköjään ole ottaneet kuuleviin korviinsa.
6487: postilinja-autotaksoja sovelletaan myös yhteys- Kun esimerkiksi Turun ja Porin läänin läänin-
6488: alusten osalta siitä huolimatta, että sanotut hallitus syksyllä 1974 kirjelmin ehdotti saaris-
6489: alukset ovat merenkulkuhallituksen alaisia ja ton liikennepalvelujen kokonaisselvitystä, siis
6490: vaikka saariston olosuhteet eivät ole verratta- myös yhteysalusten osalta, liikenneministeri
6491: vissa postilinja-autoliikenteen normaaleihin olo- Tarjanne ei suvainnut suhtautua mitenkään tä-
6492: suhteisiin. hän ongelmanasetteluun vastatessaan joulu-
6493: Esimerkiksi heinäkuun 1 päivänä 197 4 yh- kuun 18 päivänä 1974 samaa asiaa koskenee-
6494: teysalusten maksuja korotettiin peräti 30 pro- seen eduskunnassa tehtyyn kysymykseen.
6495: sentilla. Menomatka Kustavin Löpöstä Iniön Edellä esitetyn johdosta ja viitaten valtio-
6496: Norrbyhyn maksaa mainitusta ajankohdasta al- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6497: kaen jopa 2 markkaa sekä Taalintehtaan ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6498: Tosalan välinen matka peräti 3 markkaa 50 vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
6499: penniä. Esimerkiksi 90 kilon tiilierän rahti
6500: 15 meripeninkulman matkalla on 5,50 mark- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6501: kaa eli noin 30 % tiilten ostohinnasta. Täl- ryhtyä yhteysalusten matkustus- ja kul-
6502: laisia maksuja ei voi pitää saariston osalta oi- jetusmaksujen poistamiseksi vakinaisen
6503: saaristoasujamiston osalta?
6504: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
6505:
6506: Jacob Söderman.
6507: N:o 31 3
6508:
6509:
6510:
6511:
6512: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6513:
6514: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Hallitus on myös pyrkinyt pitämään muilla
6515: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kuin valtion yhteysaluksilla perittävät maksut
6516: hemies, olette 12 päivänä helmikuuta 1975 kohtuullisina esittämällä vuosittain määrärahan
6517: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- saaristoliikenteen avustamiseen. Määrärahan
6518: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen suuruus vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa
6519: kansanedustaja J. Södermanin näin kuuluvasta on 480 000 markkaa.
6520: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31: Kuljetusten tukemisesta huolimatta on osoit-
6521: tautunut, että kuljetusmaksut eräissä tapauk-
6522: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sissa muodostavat rasituksen saariston asuk-
6523: ryhtyä yhteysalusten matkustus- ja kul- kaille ja elinkeinoelämälle, minkä vuoksi hal-
6524: jetusmaksujen poistamiseksi vakinaisen litus on ryhtynyt selvittämään mahdollisuuk-
6525: saaristoasujamiston osalta?" sia ilmaiskuljetuksiin valtion yhteysaluksilla
6526: saariston asukkaiden, heidän moottoriajoneu-
6527: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vojensa ja saaristoa hyödyttävän muun liiken-
6528: taen seuraavaa: teen osalta. Ilmaisliikennekokeilu aloitettiin
6529: Hallitus on tietoinen saaristoväestön liiken- y/a Kumlingella 1. 6. 1973, minkä lisäksi il-
6530: nevaikeuksista ja on ryhtynyt toimenpiteisiin maisliikennekokeiluja on suoritettu saaristome-
6531: näiden vaikeuksien helpottamiseksi mm. tilaa- ren joukkoliikennekokeilun ja parhaillaan me-
6532: malla uusia, myös kelirikkaliikenteessä toimi- nossa olevan kelirikkoliikennekokeilun yhtey-
6533: maan pystyviä yhteysaluksia saaristoliikennettä dessä.
6534: varten,· Hallitus tulee tarkoin perehtymään edellä
6535: Useimmilla saariston kulkuyhteyksien kannal- mainituista kokeiluista saataviin tuloksiin ja
6536: ta keskeisillä reiteillä on jo nykyään valtion käyttämään kaikki niiden tarjoamat mahdolli-
6537: omistamat yhteysalukset, joilla kuljetusmaksut suudet ilmaiskuljetuksiin saariston yhteysaluk-
6538: on pyritty pitämään mahdollisimman alhaisina. silla.
6539: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1975.
6540:
6541: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
6542: 4 1975 vp.
6543:
6544:
6545:
6546:
6547: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6548:
6549: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringen har även försökt att hålla de avgifter
6550: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- som uppbärs på andra än statens förbindelse-
6551: velse av den 12 februari 1975 till vedetbö- fartyg skäliga genom att årligen föreslå ett
6552: rande medlem av statsrådet för avgivande av anslag för understödjande av skärgårdstrafiken.
6553: svar översänt avskrift av följande av riksdags- Anslagets storlek under år 1975 är 480 000
6554: man J. Söderman ställda spörsmål nr 31: mark.
6555: Trots stödjandet av transporterna har det
6556: "Till vilka åtgärder ämnar Regering- visat sig, att transportavgifterna i vissa fall
6557: en skrida för att avskaffa förbindelse- utgör en belastning för skärgårdsborna och
6558: fartygens rese- och transportavgifter för skärgårdens näringsliv, varför regeringen har
6559: den fast boende skärgårdsbefolkningens inlett en utredning om möjligheterna till gra-
6560: del?" tistransport på statens förbindelsefartyg för
6561: skärgårdsborna, deras motorfordon och för den
6562: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- övriga trafiken som tillgodoser skärgården. Ex-
6563: sam anföra följande: perimentet med gratistrafik inleddes 1. 6. 1973
6564: Regeringen är medveten om skärsgårdsbe- på förbindelsefartyget Kumlinge. Dessutom
6565: folkningens trafiksvårigheter och har vidtagit har man genomfört experiment med gratis-
6566: åtgärder för att underlätta dessa svårigheter, transport i samband med kollektivtrafikexpe-
6567: bl. a. genom att beställa nya förbindelsefartyg rimentet på skärgårdshavet och det menföres-
6568: för skärgårdstrafiken, vilka förmår fungera trafikexperiment vilket som bäst pågår.
6569: även i menförestrafik. Regeringen kommer att göra sig noggrant
6570: På de flesta rutter som är centrala för skär- förtrogen med de resultat som erhålls av nämn-
6571: gårdens förbindelsetrafik finns redan nu staten da experiment och kommer att utnyttja alla
6572: tillhöriga förbindelsefartyg, på vilka trafikav- de möjligheter tili gratistransport på skärgår-
6573: gifterna har hållits så låga som möjligt. Rege- dens förbindelsefartyg som dessa erbjuder.
6574: Helsingfors den 24 mars 1975.
6575:
6576: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
6577: 1975 vp.
6578:
6579: Kirj. ksm. n:o 32.
6580:
6581:
6582:
6583:
6584: Tikka ym.: Puolustusvoimien kiinteistönhuolto-organisaation muu-
6585: tostarvetta selvittävästä toimikunnasta.
6586:
6587:
6588: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he U e.
6589:
6590: Puolustusministeriö nimesi 29. 11. 1972 toi- tukseen sekä suoritettuun kokeiluun em. soti-
6591: mikunnan selvittämään puolustusvoimien kiin- lasläänissä. Kyseinen henkilökunta on myös
6592: teistönhoito-organisaation muutostarvetta sekä korostanut hankkeen pikaista toteuttamista
6593: tehtävä- ja henkilöjärjestelyjä kiinteistönhoito- siksi, että ko. henkilökunta katsoo täten voi-
6594: ja rakennusosaston kesken kiinteistönhoidon tavan paremmin saada varsinaista kantahenkilö-
6595: tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. kuntaa enemmän irroitetuksi varsinaisiin kou-
6596: Toimikunnan puheenjohtajaksi määl1ättiin lutustehtäviin. Organisaatiouudistuksen tarpeel-
6597: halLitusneuvos M. Rautapää ja jäseniksi insi- lisuutta ja uudistukSen pikaista toteuttamista
6598: nööri M. Sovala, insinööri L. Myyryläinen, toi- kuvaavat myöskin kokeilupiiristä saadut varsin
6599: mistosihteeri E. Marvi~da ja toimikunnan sih- myönteiset lausunnot.
6600: teedksi varatuomari M. Niemi. Ede1lä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6601: Toimikunnan osamietinnön n:o 1 valmistut- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
6602: tua päätti ministeriö uuden 'kiinteistönhoito- va!ltioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6603: organisaation kokeilun aloittamisesta Lounais- va!ksi seuraavan kysymyksen:
6604: Suomen sotilaspiirin alueella 1. 1. 197 4 alkaen. Onko Hallitus tietoinen siitä, ·että
6605: Onnistuneen organisaatiokokeilun velvoitta- vuonna 1972 asetettu puolustusvoimien
6606: mat jatkotoimenpiteet ovat olleet ministeriössä kiinteistönhuolto-organisaation muutos-
6607: toimikunnan käsiteltävänä, kuitenkin siten, tarvetta selvittävä toimikunta ei ole vie-
6608: ettei 15. 11. 197 4 pidetyn kokouksen jälkeen läkään saanut esitystään valmiiksi, ja
6609: asia ole edennyt mitenkään. ·aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
6610: Puolustuslaitoksen palveluksessa olevan kiin- keiluorganisaation käyttöönottamiseksi
6611: teistönhoitohenkilökunnan taholla suhtaudutaan koko maassa vuoden 1976 alusta al-
6612: myötämielisesti kaav·ai!ltuun organisaatiouudis- kaen?
6613: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
6614:
6615: Seppo Tikka. Reino Breilin.
6616:
6617:
6618:
6619:
6620: 184/75
6621: 2 1975 vp.
6622:
6623:
6624:
6625:
6626: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
6627:
6628: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa tonsa uudelleenorganisoimiseksi Turun ja Po-
6629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rin läänissä edes kokeilutarkoituksessa ja kun
6630: olette 13 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn valtiovarainministeriön asettaman edeLlä mai-
6631: kirjeenne n:o 112 ohella toimittanut valtioneu- nitun johtoryhmänkin toiminta loppui, ei
6632: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yleisvai takunnallista kiinteistönhoitokokeilua
6633: kansanedustaja Seppo Tikan ym. kirjallis·esta Turun ja Porin läänissä ole toimeenpantu.
6634: kysymyksestä n:o 32, jossa tieduste1laan: Puolustusministeriö on kuitenkin omalta osal-
6635: taan päättänyt jatkaa kokeilua vielä vuoden
6636: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että 1975 ajan saadakseen perusteellisemmat tie-
6637: vuonna 197 2 asetettu puolustusvoimien dot kokeilun tuloksista.
6638: kiinteistönhuolto-organisaation muutos- Puolustusvoimien kiinteistönhoidon uudel-
6639: tarvetta selvittävä toimikunta ei ole vie- leenorganisointi koko valtakunnan alueella vaa-
6640: läkään saanut esitystään valmiilk:si, ja tii voimassa olevan puolustusvoimien kiinteis-
6641: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko- tönhoito-ohjesäännön perusteellista tarkistusta
6642: keiluor.ganisaation käyttöönottamiseksi ja muutosta, samoin kuin puolustusministe-
6643: koko maassa vuoden 1976 alusta al- riöstä annetun asetuksen ja puolustusministe-
6644: kaen?'' riön työjärjestyksen muuttamista. Kiinteistön-
6645: hoidon uudelleenjärjestelystä Turun ja Porin
6646: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen läänissä tähän mennessä saaduista tU!loksista
6647: seuraavaa: ei voida päätellä, onko kokeiltu organisaatio
6648: Kysymyksessä tarkoitetun toimikunnan asetti paras mahdollinen ja, kokemusten puuttues-
6649: puolustusministeriö sen johdosta, että valtio- sa, miten tämä organisaatio niveltyisi suunni-
6650: varainministeriön kiinteistönhoidon järjestämi- teltuun yleisvaltakunnalliseen valtion kiinteis-
6651: seksi ja yhdenmukaistamiseksi kdko valtion- tönhoito-organisaatioon. Tämän johdosta on
6652: haillinnossa asettaman johtoryhmän, johon kuu- puolustusministeriön tarkoituksena asettaa uusi
6653: lui edustajia valtionhallinnon eri aloilta mm. toimikunta, jonka tehtävänä on koordinoida
6654: puolustusministeriöstä, tavkoituksena oli kokei- Turun ja Porin Jäänin kokeilusta saadut tulok-
6655: lumielessä järjestää valtion kiinteistönhoidon set ja tehdä ehdotus se.lilaiseksi puolustusvoi-
6656: uudelleenorganisointi Turun ja Porin läänin mien kiinteistönhoito-organisaatioksi, joka ni-
6657: alueella siten, että eri hallinnonalojen organi- veltyisi myös yleisvalt'clkunnalliseen valtion
6658: saatiot olisivat järjestettyjä yhdenmukaisten pe- kiinteistönhoitoon, samoin kuin tehdä ehdo-
6659: riaatteiden mukaisesti ja olisivat yhteistoimin- tus muutoksilksi puolustusvoimain kiinteistön-
6660: nassa keskenään. Po. puolustusministeriön orga- hoito-ohjesääntöön, puolustusministeriöstä an-
6661: nisaatiotoi!mikunta suunnitteli uuden puolustus- nettuun asetukseen ja puolustusministeriön
6662: voimain paikallisen kiinteistönhoito-organisaa- työjärjestykseen. Tähän toimikuntaan tulisi,
6663: tion, jonka pääperiaatteena oli kiinteistönhoito- paitsi puolustusministeriön ja pääesikunnan
6664: tehtävien keskittäminen kiinteistönhoitopiirien edustajia, !kuulumaan myös valtiovarainminis-
6665: rakennustoiroistoille ja varusmiesten vapautta- teriön ja rakennushallituksen edustajat. Täs-
6666: minen kiinteistönhoitotehtävistä. Toimikunnan tä suunnitellusta toimikunnasta on rakennus-
6667: ehdottaman uude.lileenjärjestelyn hyväksyi ha!llitus antanut puoltavan lausuntonsa ja tul-
6668: puolustusministeriö kokeiltavaksi Turun ja Po- laan asia alistamaan valtiovarainministeriön ja
6669: rin läänissä 1. 1. 1974 alkaen vuoden ajaiksi. valtioneuvoston ratkaistavaksi. Tämän toimi-
6670: Kun muut valtion hallinnonalat eivät kuiten- kunnan annettua mietintönsä tulee puolustus-
6671: kaan ryhtyneet toimenpiteisiin kiinteistönhoi- ministeriö päättämään, missä muodossa, mil-
6672: N:o 32 3
6673:
6674: loin ja missä laajuudessa puolustusvoimain voimassa olevia puolustusvoimain kiinteistön-
6675: kiinteistönhoito uuddleenorganisoidaan. hoitoa koskevia määräyksiä ja säännöksiä,
6676: Kysymyksessä mainittu puolustusministeriön saanee uuden toimikunnan asettamisen jälkeen
6677: asettama toimikunta, joka kokoonpanoltaan ja tehtäväkseen Turun ja Porin läänin koke.hlun
6678: tehtäviltään ei ole tarkoitetltukaan lopullisesti valvomisen tai lakkautetaan toimikunta. Asian
6679: järjestämään puolustusvoimain kiinteistönhoi- tässä vaiheessa on ministeriö katsonut, että
6680: don uudelleenorganisointia ja tarkistamaan tämän toimikunnan työ voi olla keskeytyksissä.
6681: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1975.
6682:
6683: Puolustusministeri Carl-Olaf Homen.
6684: 4 1975 vp.
6685:
6686:
6687:
6688:
6689: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n. ·
6690:
6691: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i experimentsyfte från och med 1. 1. 1974
6692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- för ett år. Då statens övriga förvaltnings-
6693: velsi nr 112 av den 13 februari 1975 tili områden emellertid inte vidtog åtgärder för
6694: v;ederbörande medlem av statsrådet för av- omorganisering av sin fastighetsvård ~ Aho
6695: givande av svar översänt avskrift av följande och Björneborgs Iän ens i experimentsyfte
6696: av r1ksdagsman Seppo Tikka m.fl. under- och då även den av finansministeriet tillsatta
6697: teoknade spörsmål nr 32: ovannämnda arbetsgruppens verksamhet upp-
6698: hörde, har inget r1ksomfattande fastighets-
6699: "Är Regeringen medveten om att vårdsexperiment verkställts inom Aho och
6700: den kommission som år 1972 tillsattes Bjömeborgs [än. Försvarsministeriet har
6701: för att reda ut behovet av att ändra emellertid för sin egen del beslutat fortsätta
6702: försvarsmaktens organisation för vår- experimentet ännu under år 1975 för att få
6703: den av fastigheter inte ännu fått sitt grundligare uppgifter om resultaten av ex-
6704: förslag färdigt och perimentet.
6705: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder Omorganiseringen av försvarsmaktens fas-
6706: för införande av en försöksorganisa- tighetsvård på hela rikets område kräver en
6707: tion i hela 1andet, räknat från hörjan grundlig justering och ändring av försvars-
6708: av år 1976?" maktens gä1lande fastighetsvårdsreglemente
6709: ävensom en ändring av förordningen om
6710: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- försvarsministeriet och av försvarsministeriets
6711: samt anföra följande: arbetsordning. Av de resultat som hittills er-
6712: Försvarsministeriet tillsatte den i spörsmålet håhlits beträffande omorganiseringen av fas-
6713: avsedda kommissionen av den aniledningen, att tighetsvården i Åbo och Björneborgs län kan
6714: den arbetsgrupp som finansministeriet hade inga slutsatser dras angående frågan om ex-
6715: tillsatt för att organisera och förenhetliga perimentorganisationen är den bästa möjliga
6716: fastighetsvården inom hela statsförvalitningen eller, i brist på erfarenheter, hur denna orga-
6717: och som hade representanter från olika om- nisation skulle ansluta sig tili den planerade
6718: råden inom statsförvaltningen, bl.a. från riksomfattande statliga fastighetsvårdsorgani-
6719: försvarsministeriet, hade för avsi:kt att i ex- sationen. Med anledning hävav har försvars-
6720: perimentsyfte ordna omorganiseringen av ministeriet för avsikt att tillsätta en ny kom-
6721: statens fastighetsvård .inom Aho och Björne- mission med uppgift att koordinera resultaten
6722: borgs Iän så, •att de olika förvaltningsgrenarnas från e:x:perimentet i Aho och Björneborgs län
6723: organisationer skulle vara organiserade enligt och utarbeta ett förslag till en sådan fastig-
6724: enhetliga principer och samarbeta sinsemellan. hetsvårdsorganisation för försvarsmakten som
6725: Försvarsministeriets här aktuehla organisations- skulle ansluta sig även till den riksomfattande
6726: kommission planerade en ny lokal fastighets- statliga fastighetsvården ävensom att göra ett
6727: vårdsorganisation för försvarsmakten. Huvud- förslag till ändringar i försvarsmaktens fastig-
6728: principen i organisationen var, att fastighets- hetsvårdsreglemente, förordningen om försvars-
6729: vårdsuppgifterna skulle koncetreras til.l fastig- ministeriet och försvarsministeriets arbetsord-
6730: hetsvårdsdistriktens byggnadsbyråer och be- ning. Utom representanter för försvarsminis-
6731: varmgarna befrias från fastighetsvårdsupp- teriet och huvudstaben skulJ:e även represen-
6732: gifterna. Den av kommissionen föreslagna nya tanter för finansministeriet och byggnadssty-
6733: organisationen godkändes av försvarsministe- relsen höra tili denna kommission. Om denna
6734: riet för införande i Åbo och Björneborgs Iän planerade kommission har byggnadsstyrelsen
6735: N:o 32 5
6736:
6737: g1Vlt ett tillsty.11kande utlåtande och ärendet inte är avsedd att slutgiltigt orona omorga-
6738: kommer att hänskjutas tili finansministeriet niseringen av försvarsmaktens fastighetsvård
6739: och statsrådet för avgörande. Efter det att och justera gällande bestämmelser och stad-
6740: denna kommission avgivit sitt betänkande ganden om försvarsmaktens fastighetsvård,
6741: kommer försvarsministeriet att besluta i viiken torde sedan den nya :kommissionen tillsatts
6742: fol1m, när och i viiken omfattning försvars- få tili uppgift att övervaka experimentet i
6743: makten fastighetsvård skall omorganiseras. Åbo och Björneborgs dän, e1ler också upplöses
6744: Den i spörsmålet nämnda av försvarsminis- :kommissionen. 1 sa!kens nuvarande skede har
6745: teriet tillsatta kommissionen, som till följd försvarsministeriet ansett, att kommissionens
6746: av sin sammansättning och sin,a uppgifter alls arbete kan vara avbrutet.
6747: Helsingfors den 10 mars 1975.
6748:
6749: Försvarsminister Carl-Olaf Homen.
6750: 1975 vp.
6751:
6752: Kirj. ksm. n:o 33.
6753:
6754:
6755: Laine ym.: Menettelystä ammattikoulujen ristiinäänestyskokouk-
6756: sissa.
6757:
6758: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6759: Ensimmäiset oppilaitosneuvostovaalit jäl'jes- sessa omistajayhteisö anoi ristiinäänestystä. Op-
6760: tetään ammattikouluissa 19. helmikuuta. Lain pilaiden kokous oli anoja kaikissa seitsemässä.
6761: mukaan vaaleihin voi joko oppilaiden kokous, Suuriin ammattikouluihin ei ristiinäänestystä
6762: opettajakunta tai koulun omistajayhteisö anoa myönnetty. Esim. Tikkurilan ammattikoulussa
6763: ns. poikkeavaa vaalitapaa eli risti.inäänestystä. sekä Vantaan kaupunki että oppilaiden kokous
6764: Ristiinäänestyksessä oppilaat voivat vaikuttaa anoivat ristiinäänestystä, mutta lupaa ei saatu.
6765: opettajien valintaan ja opettajat oppilaiden Yhteenkään kouluun ei ristiinäänestystä myön-
6766: äänestämättä myös toisen osapuolen ehdokkaita. netty pelkästään oppilaiden kokouksen ano-
6767: Muuten tällaista m3:hdo1lisuutta ei ole. muksesta. Lain mukaan se on mahdollista. Jo
6768: Ensimmäisiin vaaleihin ammattikasvatushal- yhdenkin osapuolen anomus voidaan hyväksyä.
6769: litukselle saapui anomus ristiinäänestyksen On ilmeistä, että ammattikasvatushallitus on
6770: käyttämisestä yhteensä 60 ammattikoulussa. ristiinäänestyslupia myöntäessään pitänyt perus-
6771: Suurin osa oli oppilaiden kokousten tekemiä. teena opettajakunnan anomusta ao. koulusta.
6772: Opettajakunta anoi ristiinäänestystä kuudessa Tarkkoja perusteita AKH:n menettelylle ei ole
6773: koulussa. julkistettu. Lehtitietojen mukaan pääjohtaja
6774: Rehtorit ja opettajakunta järjestivät useissa Virtanen on ilmoittanut, että lupien vähä1syy-
6775: kouluissa oppilaiden kokoukset hyvin hätäisesti teen on olennaisesti vaikuttanut Oppikoulun-
6776: ja osittain säännös,ten ja ammattikasvatushalli- opettajien Keskusliiton asiasta syksyllä nostama
6777: tuksen ohjeiden vastaisesti. Erityisesti rikottiin häly.
6778: AKH:n ohjetta siitä, että kokous on pidettävä Ammattikasvatushallituksen tulkinta on joh-
6779: kouluajalla niin, että ne rjollka eivät kokoukseen tanut siihen, että yhdelläkään oppilaiden ko-
6780: osallistu, osallistuvat normaaliin opetukseen. kouksen tekemällä ristiinäänestysanomuksella ei
6781: Mm. VammaJan ammattikoulussa on annettu ole käytännön merkitystä. Tämä ei ollut lain-
6782: vapaata niille, jotka eivät osallistuneet kokouk- säätäjän ta11koitus.
6783: seen. Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
6784: Ammattikasvatushallitus hyväksyi ristiinää- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
6785: nestyksen seitsemään kouluun. Nämä ovat La- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6786: pin keskusammatdkoulun Kemijärven sivuosas- vaksi seuraavan kysymyksen:
6787: to, Pohjois-Savon ammattikoulun Juankosken
6788: sivuosasto sekä Kuusamon, Kiteen, Näkövam- Onko Hallitus tietoinen ohjeiden
6789: maisten, Westendin invalidien ja Helsingin vastaisista järjestelyistä ammattikoulujen
6790: maalariammatdkoulut. Nämä koulut ovat pie- ristiinäänestyskokouksissa ja siitä, että
6791: niä. Opettajia on vähän, eikä ristiinäänestyksel- ammatti!kasvatushallituksen tu1kinta lu-
6792: lä ole käytännön merkitystä, koska opettajien pien myöntämisessä on johtanut siihen,
6793: määrä ei riitä useiden valitsijayhdistysten muo- että oppilaiden kokouksen tekemällä
6794: dostamiseen. ristiinäänestysanomukseUa ei ole käy-
6795: Kuudessa näistä kouluista oppilaiden lisäksi tännön merkitystä, ja jos on,
6796: myös opettajakunta anoi ristiinäänestystä. Kaik- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6797: ki opettajakunnan anomukset tulivat siis hyväk- ryhtyä ohjeiden noudattamisen valvomi-
6798: sytyi:ksi. Yhdessä koulussa opettajakunta oli seksi ja ammattikasvatushalHtuks.en
6799: vastaan, tosin vain äänin 5-4. Tässä tapauk- omaksuman lain hengen vastaisen tul-
6800: kinnan korjaamiseksi?
6801: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
6802:
6803: Ensio Laine. Toivo Åsvik.
6804: Heimo Rekonen. Pentti Uedes.
6805: 241/75
6806: 2 1975 vp.
6807:
6808:
6809:
6810:
6811: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6812:
6813: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa oppilaitosneuvostoja koskevan lakiehdotuksen
6814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perusteluissa esitetyn hallituksen kannan mu-
6815: olette 13 päivänä helm~kuuta 1975 päivätyn kaisesti saataisiin kokemuksia säännönmukaises-
6816: kirjeenne n:o 139 ohella toimktanut valtioneu- ta poikkeavasta vaalitavasta ja eri tavoin valit-
6817: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tujen oppilaitosneuvostojen toiminnasta.
6818: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuulu- Ristiinvaalitapa määrättiin seitsemään oppi-
6819: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 33: laitokseen. Niissä yleensä sekä opettajien ko-
6820: kouksen että oppilaiden kokouksen enemmistö
6821: "Onko Ha1litus tietoinen ohjeiden suhtautuivat myönteisesti poikkeavaan vaalita-
6822: vastaisista järjestelyistä ammattikoulujen paan. Mihinkään oppila1tokseen ei määrätty
6823: ristiinäänestyskokouksissa ja siitä, että ristiinvaalitapaa ainoastaan opettajakunnan tai
6824: ammattikasvatushallituksen tulkinta lu- oppilaiden kokouksen hakemuksesta. Näin ollen
6825: pien myöntämisessä on johtanut siihen, hallitus ei pidä otkeana kysymyksessä esitettyä
6826: että oppilaiden kokouksen tekemällä käsitystä, jonka mukaan oppilaiden kokouksen
6827: ristiinäänestysanomuksella ei ole käy- tekemällä ristiinvaalitapaa koskevalla hakemuk-
6828: tännön merkitystä, ja jos on, sella ei olisi ollut käytännön merkitystä.
6829: mihin toimenpiteisiin Hallitus a~koo Oppilaitosneuvostotoiminnan aloittaminen
6830: ryhtyä ohjeiden noudattamisen valvomi- ammattikouluissa merkitsee huomattavaa hal-
6831: seksi: ja ammattikasvatushallituksen linnollista ja pedagogista uudistusta. Toiminnan
6832: omaksuman lain hengen vastaisen tul- aloittami-selle välttämättömiä oppilaitosneuvos-
6833: kinnan korjaamiseksi?" ton ensimmäisiä vaaleja koskevaan neuvontaan
6834: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja ohjaukseen jäi verraten lyhyt aika sen täh-
6835: vasti seuraavaa: den, että ensimmäiset vaalit katsottiin tarpeelli-
6836: y,}eisten ammatdkoulujen ensimmäisiä oppi- seksi järjestää jo tammi-'helmikuussa vaaleille
6837: laitosneuvostovaaleja varten ammattikasvatus- muutoin säännönmukaisen syksyyn sijoittuvan
6838: hallitukselle tehtiin yhteensä 65 hakemusta ajankohdan asemesta. Ammattikasvatushallitus
6839: säännönmukaisesta vaalitavasta poikkeavan ns. järjesti kuitenkin marras- ja joulukuussa kaksi-
6840: ristiinvaalitavan määräämiseksi. Näistä pääosa päiväisiä koulutustilaisuuksia uudistuksen pii-
6841: oli oppilaiden kokouksen tekemiä. Opettajakun- riin kuuluvien oppilaitosten rehtoreille ja opet-
6842: nan kokous suhtautui ristiinvaalitapaan myön- tajakunnan sekä oppilaiden keskuudestaan va-
6843: teisesti kuudessa koulussa ja kouJun ylläpitäjä litsemflle edustaj111e. Lisiiiksi asiasta annettiin
6844: kuudessatoista koulussa. Ratkaistessaan em. ha- oppilaitoksille kirjaLlisia ohjdta.
6845: kemuksia ammattikasvatushallitus piti lähtö- Neuvontatoiminnasta huolimatta saattaa oh-
6846: kohtana sitä, että kysymyksessä oli ensimmäis- jeiden vastaista menettelyä olla esiintynyt eri-
6847: ten oppilaitosneuvostojen vaalit, jolloin niitä tyisesti kun kysymyksessä oli ensimmrusten vaa-
6848: koskevilla myönteisillä asenteilla on edtyistä lien järjestäminen ja kun niihin perehtymisaika
6849: menkitystä koko uudi:stuksen toimeenpanon ja jäi lyhyehköksi. Sellaisissa tapauksissa ammatti-
6850: sen tavoitJteiden mukaisen toiminnan aikaan- kasvatushallituksen tehtävä on alaistensa oppi-
6851: saamisen kannalta. Tältä pohjalta ammattiik:as- laitosten toimintaa valvovana elimenä puuttua
6852: vatushatlitus py11ki ratkaisuissaan siihen, että asiaan.
6853: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
6854:
6855: Ministed Marjatta Väänänen.
6856: N:o 33 3
6857:
6858:
6859:
6860:
6861: T i II R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
6862:
6863: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen man i enlighet med den åsikt som regeringen
6864: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse fl'amfört i motiveringen tilllagförslaget rörande
6865: nr 139 av den 13 februari 1975 till veder- läroverksråd, skulle erhålla erfarenheter av ett
6866: börande mediem av sMtsrådet övettsänt avskrift valsätt, som avviker från det regelmässiga val-
6867: av riksdagsman Ensio Laine m. fl. stä,llda sättet, och av verksamheten vid läroverksråd,
6868: spöl'småi nr 3 3: som valts på ett annat sätt.
6869: Korsröstningsförfarandet fastställdes för sju
6870: "Är Regeringen medveten om arran- läroanstalter. Vid dessa förhöll sig majoriteten
6871: gemang som står i strid med anvis- hos både lärarmötet och elevmötet i allmänhet
6872: ningarna vid korsröstningsmötena inom positivt till ett avvikande valsätt. Vid ingen
6873: yrkesskolorna och om, att yrkesutbild- läroanstalt fasrställdes korsröstningsförfarandet
6874: ningsstyrelsens toikning vid beviljandet på ansökan enbart av lärarkåren eller elevmö-
6875: av tillstånden har lett tili att elevmötets tet. Under sådana förhållanden anser regeringen
6876: ansökan om korsröstning inte har någon inte den i spörsmålet framförda åsikten vara
6877: pra:ktisk betydelse, ooh om så är fallet, riktig, ·att den av elevmötet gjorda ansökan om
6878: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen korsröstningsförfarande inte skulle ha haft
6879: skrida för att överva:ka att anvisningarna praktisk betydelse.
6880: följs och för att den av yrkesutbild- Inledandet av läroanstaltsrådets verksamhet
6881: ningsstyrelsen omfattade tolkningen, v:id yrkesskolorna innebär en betydande admi-
6882: som står i strid med lagens anda, skall nistrativ och pedagogisk reform. För rådgivning
6883: rä ttas tili?" ooh handledning rörande det för verksamhetens
6884: inledande nödvändiga första valet av läro-
6885: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anstaltsråd var tiden jämförelsevis kort, när
6886: samt anföra Wljande: man ansåg det vara nödvändigt att anordna
6887: För de allmänna yrkesskolornas första vai av det första valet redan i januari - februari i
6888: läroanstaltsråd ·ställdes till yrkesutbildnings- stället för att det som en regel förläggs tili
6889: styrelsen sammanlagt 65 ansökningar om fast- hösten. Yrkesutbildningsstyrelsen anordnade
6890: ställande av ett kotsröstningsförfarande som dock i november - december två dagar långa
6891: avvi:ker från det regelmässiga valsättet. Av utb~ldningstillfällen för rektorerna vid de läro-
6892: dessa utgjordes huvudpanten av sådana ansök- anstalter reformen berörde samt för de av lärar-
6893: ningar som elevmötet hade gjort. Lärarkårens kåren och eleverna inom sig valda represen-
6894: möte förhö11 sig positivt tili korsröstningsför- tanterna. Dessutom utfärdades skriftliga anvis-
6895: farandet vid sex skolor och skolans upprätt- ningar för läroanstalterna.
6896: hållare vid sexton skolor. Vid avgörandet av Trors rådgivningsvetksamheten kan ett för-
6897: de ovan nämnda ansökningarna utgick yrkesut- farande i strid med anvisningarna ha förekom-
6898: bHdningsstyrelsen från att det var fråga om vai mit, sä!'skilt då det var fråga om anordnandet
6899: av de första läroanstaltsråden, och att en posi- av det första valet och den tid under viiken
6900: tiv inställning till valet har en särs:kild betydel- man skulle sätta sig in i valet blev helt kort.
6901: se för genomförande av hela reformen och för I sådana fa'll är det yrkesutbildningsstyrelsens
6902: åstadkommande av en verksamhet i enlighet uppgift, att såsom övervakande organ för de
6903: med dess målsättning. På basen hämv strävade styrelsen understäHda läroanstalterna ingripa i
6904: yrkesutbildningsstyrelsen i sitt beslut tili, att saken.
6905: Helsingfors den 13 mars 1975.
6906:
6907: Minister Marjatta Väänänen.
6908: 1975 vp.
6909:
6910: Kirj. ksm. n:o 34.
6911:
6912:
6913:
6914:
6915: Koskenniemi: Uittolaitteiden perkaamisesta ja poistamisesta
6916: Tornion- ja Muonionjoessa.
6917:
6918:
6919: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6920:
6921: Yli neljä vuotta sitten lopetettiin Tornion- arkut, puomit ja poolat ovat edelleen poista-
6922: ja Muonionjoessa sekä näihin laskevissa sivu- matta.
6923: joissa uitot. Uiton lopettamissopimuksessa so- Hyväksyttäessä rajajokisopimusta edellytet-
6924: vittiin uittolaitteiden, puomien, ohjearkkujen, tiin siinä jokien entisöimistä kummankin val-
6925: patojen ja uppotukkien poistamisesta. Raja- tion osalta. Ruotsin valtio onkin oman vel-
6926: joessa tehtävä annettiin erityiselle rajajokiko- vollisuutensa täyttänyt ja odottaa, että myös
6927: missiolle, jolle uittoyhdistysten tuli osoittaa Suomen osalta sopimuksen edellyttämiin toi-
6928: mainittujen laitteiden ja uppotukkien poistami- miin ryhdytään.
6929: seen ja nostamiseen tarvittavat varat. Näin Suomessa Länsi-Lapin alueellaon mm. Enon-
6930: on ilmeisesti tapahtunutkin. Mutta myöhem- tekiön, Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitor-
6931: min uittoyhdistyksen taholta on ilmoitettu va- nion kunnissa työllisyys heikentynyt kovasti,
6932: rojen puute, joten tehokkaisiin entisöimis- ja ollen suhteellinen työttömyyS noin 8,5 prosen-
6933: korjaustöihin ei ole voitu ryhtyä. Vain Tor- tin suuruusluokkaa, joten sekin edellyttäisi
6934: nionjoen alajuoksulla on voitu eräitä töitä valtiovallalta tarmokkaita toimenpiteitä alueen
6935: suorittaa. työllisyyden parantamiseksi. ,Edellä mainittu
6936: Ruotsin työmarkkinahallitus ja luonnonsuo- työ olisi luonteeltaan sellaista, jolla työllisyyt-
6937: jeluvirasto ovat kuitenkin Tornion- ja Muo- tä voitaisiin helpottaa. Siksi olisikin välttämä-
6938: nionjoen Ruotsin puoleisen osan peranneet ja töntä, että jokien entisöimis- ja perkaustyöt
6939: entisöineet, samoin kuin omat sivujokensa, suoritettaisiin valtion varoin· mahdollisimman
6940: myöntämällä tarkoitukseen huomattavan sum- pian.
6941: man varoja. Sen sijaan Suomen puoleisella Edellä olevaan viitaten ja . valtiopäiväjärjes-
6942: osalla ei Tornionjoen alajuoksua lukuunotta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin 'nojautuen esi-
6943: matta ole tehty minkäänlaisia poisto- eikä kor- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6944: jaustöitä, ei myöskään Tornion- ja Muonion- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6945: jokeen laskevissa sivuvesistöissä.
6946: Kun mainituissa rajajoissa ja niiden sivu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6947: vesistöissä on uitettu tukkeja yli 50 vuotta, ryhtyä varojen myöntämiseksi uittolait-
6948: on jokien pohjaan kerääntynyt huomattavat teiden perkaamista ja poistamista var-
6949: määrät uppotukkeja suvantopaikkoihin ja ten Tornion- ja Muonionjoessa ja nii-
6950: muualle. Uiton rakentamat ohjeet, rännit, kivi- hin laskevissa sivujoissa?
6951: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
6952:
6953: Niilo Koskenniemi.
6954:
6955:
6956:
6957:
6958: 227/75
6959: 2 1975 vp.
6960:
6961:
6962:
6963:
6964: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6965:
6966: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Suomen puoleisten sivuvesistöjen kunnostami-
6967: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- nen. Tätä koskeva suunnittelu on vesihallin-
6968: hemies, olette kirjeellänne 14 päivältä helmi- nossa käynnissä. Sivuvesistöistä suurimman ja
6969: kuuta 1975 p.:o 113 lähettänyt valtioneuvos- tärkeimmän, Tengeliönjoen vesistön, sekä
6970: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- Naamijoen Sieppujärven paalutusten poisto-
6971: edustaja Niilo Koskenniemen tekemän seuraa- suunnitelmat valmistuivat vuoden 1974 loka-
6972: vansisältöisen kysymyksen: kuussa. Suunnitelmien toteuttamiseen tarvitta-
6973: vien varojen tultua 27. 2. 1975 sisällytetyiksi
6974: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- kuluvan vuoden valtion työohjelmaan vesihal-
6975: koo ryhtyä varojen myöntämiseksi uit- linnossa käytiin välittömästi käsiksi näihin
6976: tolaitteiden perkaamista ja poistamista kaikkein kiireellisimpinä pidettäviin kunnosta-
6977: varten Tornion- ja Muonionjoessa ja mistöihin vesilain 5 luvun 30 §:n 3 momen-
6978: niihin laskevissa sivujoissa?" tin mukaisesti.
6979: Tengeliönjoen vesistön kunnostamista koko-
6980: Vastauksena. .fcysymykseen esitän kunnioit- naisuudessaan koskeva suunnitelma on viimeis-
6981: taen seuraavaa: telyvaiheessaan. Parhaillaan on meneillään
6982: Tornion- ja Muonionjoen muodostaman ra- myös Naamijoen, Äkäsjoen ja Pakajoen kun-
6983: javäylän kunnostamistöiden suorittamisesta nostamiseen tähtäävä suunnittelu, joka saata-
6984: päättäminen kuuluu Suomen ja Ruotsin vä- neen päätökseen vuoden kuluessa.
6985: lillä 16. 9. 1971 solmitun rajajokisopimuksen Puheena olevat vesistöjen kunnostamistyöt
6986: tarkoittamalle rajajokikomissiolle. Töiden teet- eivät ole ensisijaisesti kiinni rahoitusongelmis-
6987: tämisestä puolestaan vastaa komission valit- ta, vaan vesilainsäädäntömme asettamista toi-
6988: sema toimitsija. Nämä kunnostamistyöt on mintaedellytyksistä. Useimmissa tapauksissa
6989: pääosiltaan jo suoritettu loppuun kummankin kunnostamistyöt voidaan aloittaa vasta sitten
6990: maan puoleisella osalla rajaväylää. kun vesioikeus on käsitellyt niitä koskevat
6991: Yksinomaan suomalaisten viranomaisten suunnitelmat.
6992: asiaksi on jäänyt Tornion- ja Muonionjoen
6993: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1975.
6994:
6995: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
6996: N:o 34 3
6997:
6998:
6999:
7000:
7001: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
7002:
7003: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hörande Torne och Muonio älvar, som är be-
7004: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- lägna på Finlands sida. En planering i detta
7005: ve1se av den 14 februari 1975 nr 113 till syfte pågår i vattenstyrelsen. Planerna för av-
7006: vederbörande medlem av statsrådet översänt lägsnande av pålverken i Tengeliönjoki vat-
7007: avskrift av fö1jande av riksdagsman Niilo Kos- tendrag, som är det största och viktigaste av
7008: kenniemi ställda spörsmål: sidovattendragen, samt i Sieppujärvi i Naami-
7009: joki blev färdiga i oktober 1974 . .Sedan de
7010: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen medel som erfordras för förverkligande av
7011: vidtaga för att bevilja medel för röj- planerna 27. 2. 1975 intogs i statens arbets-
7012: ning och avlägsnande av flottningsan- program för innevarande år, vidtog man inom
7013: läggningar i Torne och Muonio älvar vattenstyrelsen, i enlighet med 5 kap. 30 §
7014: och i dem utmynnande bifloder?" 3 mom. vattenlagen, omedelbart åtgärder för
7015: genomförande av dessa iståndsättningsarbeten,
7016: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som måste anses vara de mest brådskande.
7017: samt anföra följande: Planen för iståndsättande av Tengeliönjoki
7018: Beslutsfattandet rörande utförandet av vattendrag i dessa helhet befinner sig i sitt
7019: iståndsättningsarbeten i den gränsfåra som avslutande skede. För närvarande pågår även
7020: bildas av Torne och Muonio älvar ankommer en J?lanering för iståndsättande av Naamijo-
7021: på den gränsälvskommission, som avses i den ki, Akäsjoki och Pakajoki, och den torde kun-
7022: mellan Finland och Sverige 16. 9. 1971 ingång- na slutföras under detta år.
7023: na gränsälvsöverenskommelsen. En av kommis- Arbetena för iståndsättandet av ifrågava-
7024: sionen utsedd förvaltare svarar för att arbe- rande vattendrag är inte i första hand bero-
7025: tena utförs. Dessa iståndsättningsarbeten har ende av finansieringsproblem, utan av de verk-
7026: redan tili sina huvuddelar slutförts på de si- samhetsförutsättningar som betingas av vår
7027: dor om gränsfåran som tillhör vartdera landet. vattenlagstiftning. Iståndsättningsarbetena kan
7028: Det ankommer enbart på de finska myndig- i de flesta fall inledas först då vattendomsto-
7029: heterna att iståndsätta de sidovattendrag till- len har behandlat planerna rörande dem.
7030: Helsingfors den 17 mars 1975.
7031:
7032: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
7033: 19-75 vp.
7034:
7035: Kirj. ksm. n:o 35.
7036:
7037:
7038:
7039:
7040: Salolainen: Ns. Washingtonin.J<.onvention ratifioimises,ta.
7041:
7042:
7043: E d u s k u lfl n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7044:
7045: Ha1lit~sen piirissä on valmisteltu jo pitem- Pohjoismaid~nkin yhteistoimintaa, jotta !kor-
7046: män aikaa ns. Washingtonin-!konvention rati- vaamattomia vahinkoja ei pääse tapahtumaan.
7047: fioimista Suomen osalta ( Convention on In- Suomessa on viitattu valmisteilla olevan
7048: ternational Trade in Endangered Species of metsästyslain muutoksen liittyvän asiaan. Nyt
7049: WiJd Fauna and Flora). Kuten tunnettua tä- kun metsästyslain muutos on tiettävästi val-
7050: män sopimuksen valmistelivat 80:n valtion mis - ei kuitenkaan hämmästyttävää kyllä
7051: edustajat Washingtonissa v. 1973. vielä eduskunnassa - olisi asia saatava pi-
7052: Viime kesään mennessä vain k~ksi maata kaisesti sivistysvaltiolta ede1lytettyyn ratifioin-
7053: oli ratifioinut mainitun sopimuksen, nimittäin tivaiheeseen.
7054: Sveitsi ja Yhdysvallat. Tilanne on erittäin huo- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7055: lestuttava, sillä konvention voimaanastll!tnisek- § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
7056: si tarvitaan vähintään 10 ratifiointia. Ennen- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7057: kuin näin tapahtuu sopimus on vain jonkin- raavan kysymyksen:
7058: lainen hyvän tahdon osoitus.
7059: Suomen rooli kansainvälisessä kentässä on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7060: yleensä o1lut kansainv,äiisen yhteistoiminnan ryhtyä ns. Wallhingtonin-konventiQn
7061: edistäminen tärkeiLlä yhteistoiminnan osa- pikaiseksi ratifioimiseksi ja metsästys-
7062: alueilla. Myös tässä kysymyksessä tarvittaisiin lain uudistamiseksi?
7063: pikaisesti Suomen ja toivottavasti kaiJdkien
7064: Helsingissä 14 päivänä heltrukuuta 1975.
7065:
7066: Pertti Salolainen.
7067:
7068:
7069:
7070:
7071: 182/75
7072: 2 1975 vp.
7073:
7074:
7075:
7076:
7077: E d u s k u 1n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7078:
7079: Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momen- 8 valtiota, nimittäin Ghile, Ecuador, Kypros,
7080: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- Nigeria, Ruotsi, Sveitsi, Tunisia ja Yhdysval-
7081: hemies, olette 14 päivänä helmikuuta 1975 lat. Sopimukseen on lisäksi liittynyt Arabiemi-
7082: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- raattien liitto.
7083: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- Yleissopimus edellyttää eräiden muutosten
7084: sen kansanedustaja Pertti Salolaisen näin kuu- tekemistä sisäiseen lainsäädäntöömme. Valmis-
7085: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 35: teilla olevan metsästyslain 48 § :n muutoksen
7086: avulla on mahdollista maa- ja metsätalousmi-
7087: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nisteriön päätöksellä valvoa ja säännöstellä
7088: ryhtyä ns. Washingtonin-konvention uhanalaisten eläinten, niiden nahkojen ja mui-
7089: pikaiseksi ratifioimiseksi ja metsästys- den tuotteiden tuontia ja vientiä Suomessa.
7090: lain uudistamiseksi?" Tämä muutosesitys 0111 toimitettu maa- ja met-
7091: sätalousministeriöstä tarkastettavaksi oikeus-
7092: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ministeriön laintarkastajille.
7093: tavasti seuraavaa:
7094: Suomi on 2 päivänä maaliskuuta 197 3 alle- Yleissop1musta koskeva Hallituksen esitys
7095: kirjoittanut Washingtonissa villieläimistön ja on tarkoitus antaa Eduskunnalle kuluvan ke-
7096: .,kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä vätistuntokauden aikana, samanaikaisesti nyt
7097: kauppaa koskevan yleissopimuksen. Sopimuk- puheena olevan metsästyslain kanssa.
7098: sen tarkoituksena on suojella uhanalaisia eläin- Yhä useampien luonnonvaraisten eläin- ja
7099: ja kasvilajeja liialliselta pyynniltä ja keräilyitä kasv.iJlajien oHessa vaarassa tulla hävitetyiksi
7100: säännöstelemällä niiden maahantuontia ja sukupuuttoon Hallitus pitää tärkeänä ja tukee
7101: vientiä. niitä kansainvälisiä toimenpiteitä, joilla luon-
7102: Tähän mennessä yleissopimuksen on alle- toa villieläimistöineen ja wkasvistoineen pyri·
7103: kirjoittanut 57 valtiota ja sen on ratifioinut tään suojelemaan.
7104: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1975.
7105:
7106: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
7107: N:o 35 3
7108:
7109:
7110:
7111:
7112: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7113:
7114: I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen terna, Nigeria, Schweiz, Sverige och Tunisien.
7115: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Förenade arabemiraten har dessutom anslutit sig
7116: ve1se av den 14 februari 1975 t111 veder- ti11 avta1et.
7117: börande medlem av statsrådet översänt av- Konventionen förutsätter vissa ändringar i
7118: skrift av följande .av riksdagsman Pertti Sa- vår interna lagstiftning. Ändringen av jakt-
7119: lolainen ställda skrifdiga spörsn'lli nr 35: 1agens 48 §, som för närvarande är under
7120: utarbetning, gör det möjligt att genom jord-
7121: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen och skogsbru:ksministeriets bes1ut övervaka
7122: vidtaga för ett skyndsamt ratificerande och reglera den finska importen och exporten
7123: av den sk. Washingtonkonventionen av hotade djur, deras skinn och andra pro-
7124: och ett förnyande av jaktlagen?" dukter. Jord· och skogsbruksministeriet har
7125: över1ämnat detta lagförslag tili justitieminis-
7126: Såsom svar på spörsmålet får jag vörd- teriets Jaggranskare för granskning.
7127: samt anföra följande:
7128: Avsi:kten är att framlägga Regeringspropo-
7129: Finland har den 2 mars 1973 i Washing- sitionen angående ovannämnda konvention till
7130: ton undertecknat konventionen om intema- Riksdagen under innevarande vårsession sam-
7131: tionell handel med utrotningshotade arter av tidigt med ifrågavarande förslag till ändring
7132: vilda djur och växter. Konventionens syfte av jaktlagen.
7133: är att skydda hotade djur- och växtarter från
7134: al1tför utbredd fångst och överdrivet sam[ande Då allt flera vilda djur- och växtarter hotas
7135: genom reg1ering av importen och exporten av utrotning, finner Regeringen de intema-
7136: av dessa arter. tionella åtgärder viktiga, genom vilka man
7137: Konventionen har i detta .nu undertecknats strävar att skydda naturen med dess vilda
7138: av 57 stater och ratificeats av 8 stater, näm- flora och fauna, och Regeringen stöder dessa
7139: ligen Chi1e, Cypern, Etuador, Förenta Sta- åtgärder.
7140: He1singfors den 5 mars 1975.
7141:
7142: Minister för utrikesärendena Ahti Karialainen.
7143: 1975 vP·
7144:
7145: Kirj. ksm. n:o 36.
7146:
7147:
7148:
7149:
7150: Voutilainen ym.: Ampumaratatilojen sijoittamisesta koulukiin-
7151: teistöihin.
7152:
7153:
7154: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7155:
7156: Peruskouluasetuksen mukaisesti koulun käy- &esta. Asiasta on tehty myös valtuus,tossa tie-
7157: tössä olevan huoneiston käyttöanomukset ulko- dustelu suoritettavis.ta muutoksista ja siitä, mi-
7158: puoliseen käyttöön ratikaisee ikoulu1autakunta. hin koulutilojen edellä mainitunlainen lciiyttö
7159: Kouluolb:jesäännöllä on tämä valta yleensä us- perustuu. Edellä olevaan ja vail'tiotpäiväijfu;jestyk-
7160: kottu kouluneuvostolle. Kun koulutiloilhin suo- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7161: ritetaan muutostöitä, on yleensä tähän saatava valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7162: kouluhallituksen iupa. vaksi seuraavan kysymyksen.
7163: Nurmeksen kaupungis,sa on erään koulun ti-
7164: loihin paikallisen ampumaseuran anomuksesta Onko Hallitus tietoinen siitä, minkä-
7165: luovutettu tilat ampumaradan !rakentamista var- laiset yleisohijeet on annettu koulutilo9en
7166: ten. Sanotun seuran toimesta on ilmoitettu uLkopuolisesta käytöstä ja onko sopivaa
7167: huolehdittavan ampumaradan kunoos.tamisesta ampuma,ratatilojen sijoittaminen ikouiu-
7168: sekä 'tarvittavien !kiinteiden laitteiden asentami- kiintdstöihin?
7169: Helsingissä 13 pätv.änä helmikuuta 1975.
7170:
7171: Uki Voutilainen. Pauli Puhakka.
7172:
7173:
7174:
7175:
7176: 268/75
7177: 2
7178:
7179:
7180:
7181:
7182: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7183:
7184: V altiopäiväj•ärjesty'ksen 37 § :n 1 momentissa normaaHhintdjen perus,teista annetun valtioneu-
7185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voston pä.jitö'ksen (233/74) 1 §:n 4 momentin
7186: olette kirjeellänne 13 päwähä !helmikuuta 1975 mukaan muita kuin mainitussa päätöksessä lue-
7187: n:o 140 lähettänyt valtioneu\l"os.ton asianoma~ te1tuia huonetiloja saadaan kunnan hrukemuk-
7188: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustalja. Uki sesta hyväksyä rakennusoil:bjelmaan, mikäl<i ne
7189: Voutilaisen ym. seuraavan iki:tjaUisen kysymyk- ova:t koulun tai siilhen läheisesti liittyvän toi-
7190: sen n:o 36: · minnan :kannalta tarpeellisia ja taitkoituksenmu-
7191: kaisia.
7192: "Onko HaHitus tietoinen siitä, min- Kun Nuruneksen kaupuniki ei ole hakenut
7193: kälaiset yleisoihjeet on annettu koulu- kouluhallituksen lupaa kysym)'lksessä .taitkoitet-
7194: tilojen ulkopuolisesta 'käytös·tä ja onko .tUJjen koulutilojen käyttötarkoituksen muutta-
7195: sopivaa ampumruratatilojen sijoittaminen miseen, kaupungin menettely ei siteh ole ollut
7196: koulukiinteistöilhin?" edellä mainitun asetuksen säännösten mukai-
7197: nen. V aå'kka katUpunki O'lisi lhakenutlkin lupaa ko.
7198: V astau'hena kysymykseen esitän kunnioit- käyttötarkoituksen muuttami.seen, sil!le ei kui-
7199: taen seuraavaa: tenkaan olisi voitu myöntää tällaista lupaa, :kos-
7200: Koululhuoneis'toa voidaan kansakoululain 12 ka ampumaradan tiloja ei voida pitää edellä
7201: §:ssä ja kansakouluasetuksen 51 §:n 2 momen- mainitun valtioneu\l"oston päätöksen taclwitta-
7202: tissa sekä peruskoulluasetu:ksen 47 §:n 3 mo- mana koulun tai s1~hen läiheisesti liittyvän toi-
7203: mentissa säädetyin ·raioituksin käyttää muihin- minnan kannalta tarpeellisena ja tarkoi•tuksen-
7204: koin kuin koulun omiin tarkoituksiin. Näissä mukaisena.
7205: säännöksissä on kysymys tila>päistkäytöstä. Jos Kun iääninha:llitu'kselle sen toimiessa koulu-
7206: koulun huonetila luovutetaan pysyvästi ulko- toimen piirihallintoviranomaisena lää.rui,ssään
7207: puo.Iis·en käytettäväksi, on kysymyksessä koulun kuuluu valvoa, että kunkin kunnan koulutiloia
7208: huonetilojen käyttötarkoituksen muuttaJtninen. käytetään vain sellaiseen tarkoituks.een, jota
7209: Kansakouluas.etuksen 50 § :n 2 momentin ja kouluhallitus on koulun pii-rustukset vahvistaes-
7210: peruSikou1uasetuksen 45 §:n 2 momentin mu- saan edellyttänyt, opetusministeriö lähettää ko-
7211: kaan koulun omien huonetilojen käyttötarkoi- pion krysymyksess'ä olevllista kiijallisesta kysy-
7212: tusta ei saa i1man kouluhaHitUJksen lupaa pysy- myksestä sekä siihen annetusta vastauksesta
7213: västi muuttaa. Kansakoulurakennusten 1ja perus- Pohjois-Karjrulan 1ääninlha1Htwkselle tiedoksi ja
7214: koulurakennusten pii.rustusten, työselitys'ten ja asian vaatimia toimenpiteitä varten.
7215: Helsingissä 21 päivänä maa[iskuuta 1975.
7216:
7217: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
7218: N:o 36. 3
7219:
7220:
7221:
7222:
7223: T i 11 R i k ·s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7224:
7225: I det syfte 37 § 1 mom. ri'ksdagsordningen och normalpris för folkskolbyggnader och
7226: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse grundskolbyggnader (233/74) får andra än i
7227: nr 140 av den 13 februari 1975 tili veder- detta beslut uppräknade utrymmen på anhållan
7228: börande medlem av statsrådet översän't avskrift av konununen godkännas i byggnadsprogram-
7229: av följande av riksdagsman Uki Voutilainen met, om de är nödiga och ändamålsenliga för
7230: m. fl. ställda spörsmål nr 36: skolans verksamhet eller till denna nära an-
7231: sluten verksamhet.
7232: "Är Regeringen medveten om vilka Emedan staden Nurmes inte har anhållit om
7233: aHmänna direktiv som :har getts om an- tillstånd av sko1styrelsen att ändra syftet för
7234: vändning av skolutrymmen för utom- användningen av de skolutrymtnen som avses i
7235: ståendes räkning, och är det lämpligt spörsmålet, har stadens tillvägagångssätt såle-
7236: att skjutbaneutrymmen förläggs i skol- des inte heller vadt förenligt med stadgandena
7237: fastigheter?" i ovan nämnda förordning. Även om staden
7238: skulle ha anhållit om tillstånd att ändra ifrå-
7239: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- gavarande syfte med användningen, 1skulle den
7240: samt anföra följande: inte ha kunnat få detta tillstånd. Skjutbaneut-
7241: Skollokal kan med de begränsningar ·som i rymmen kan nämligen inte anses vara nödiga
7242: 12 § folkskollagen och 51 § 2 mom. folkskol- och ändamålsenliga för skolans verksamhet
7243: förordningen samt 47 § 3 mom. grundskolför- eller tili denna nära ansluten verksamhet på det
7244: ordningen anges användas för annat ändamål än sätt ·som avses i statsrådets ovan nämnda be-
7245: skolans egna syften. I dessa stadganden är det slut.
7246: fråga om tillfällig användning. Om utrymme i Enär det åligger länS'StyreLse att i egenskap av
7247: skola upplåtes tili utomstående för stadigva- distriktsförvaltningsmyndighet inom skolväsen-
7248: rande användning är det fråga om ändring av det i länet tillse, atlt skolutrymmena i envar
7249: syftet med skolutrymmenas användning. Enligt kommun endast används för ändamål som skol-
7250: 50 § 2 mom. folkskolförordningen och 45 § 2 styrelsen har förutsatt när den fasttställde sko-
7251: mom. grundskolförordningen får ändamålet för lans ritningar, 1sänder undervisningsministeriet
7252: användningen av skolans egna lokaliteter inte på grund härav en kopia av föreliggande skrift-
7253: varaktigt förändras utan skolstyrelsens tillstånd. liga spörsmål jämte svar länsstyrelsen i Norra
7254: Enligt 1 § 4 mom. statsrådets beslut angående Karelens Iän till kännedom och för vidtagande
7255: grunderna för ritningar, arbetsbes:krivningar av de åtgärder saken påkallar.
7256: Helsingfors den 21 mars 1975.
7257:
7258: Undervisningsminis'ter Ulf Sundqvist.
7259: 1975 vp.
7260:
7261: Kirj. ksm. n:o 37.
7262:
7263:
7264:
7265:
7266: Hyvönen: Aravavuokra-asuntojen vuokrien korottamisesta Hel-
7267: singissä.
7268:
7269:
7270: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
7271:
7272: Kun eduskunta v. 1973 ja -74 valtiopäivillä ja kun yleensä puhutaan vuokrien alentamises-
7273: esityksissään huoneenvuokralain muuttamisesta ta, on luonnollista, että asukkaat asuntohalli-
7274: edellytti valtioneuvoston vuokraneuvostoa kuul- tuksen valvonnan alaisissa taloissa kokevat ole-
7275: tuaan antavan yleisohjeet vuokrien korottami- vansa turvattomampia kuin valtioneuvoston
7276: sesta tai alentamisesta, jätettiin tämän säätely- vuokraneuvoston ohjeiden alaisissa taloissa elä-
7277: mekanismin u}kopuolelle valtion asuntolainan vät ihmiset. Se mitä nyt odotetaan, on että
7278: turvin rakennetut ja asuntohallituksen valvon- asuntohallitus ryhtyy toimenpiteisiin vuokrien
7279: nan alaiset asunnot. Tämä on johtanut siihen, korotusten estämiseksi valtion asuntolainoite-
7280: että vuoden 197 4 aikana suoritettiin esim. Hel- tuissa vuokrataloissa.
7281: singin kaupungissa aravavuokrataloissa tuntu- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7282: vasti korkeammat vuokrien korotukset kuin tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin nojautuen esitän
7283: valtioneuvoston yleisohjeet edellyttivät lain pii- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7284: riin kuuluvissa taloissa. Asuntohallitus antoi vaksi kysymyksen:
7285: Helsingin kaupunginhallitukselle ja kaupungin
7286: omistamille asuntokiinteistöjen johtokunnille Onko Hallitus tietoinen, että asunto-
7287: luvan korottaa vuokria toukokuussa 197 4 jopa hallitus on antanut oikeuden korottaa
7288: kahdella maJJkalla neliömetriltä polttoainekus- 1. 3. 1975 aravavuokra-asuntojen vuok-
7289: tannusten perusteella. Samoissa yhtiöissä suori- ria Helsingissä viime vuonna tapahtu-
7290: tetaan asuntohallituksen luvalla jälleen vuokrien neiden valtioneuvoston yleisohjetta tun-
7291: korotus maaliskuun 1 päivänä 1975. Vuokrat tuvasti korkeampien vuokrien korotus-
7292: nousevat taas 60-80 penniä neliöltä. Kun koro- ten lisäksi, ja
7293: tukset kohdistuvat asuntoihin, joissa asuu kaik- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7294: kein vähätuloisimpia ja suuriperheisiä ihmisiä, ryhtyä tämän estämiseksi?
7295: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
7296:
7297: Anna-Liisa Hyvönen.
7298:
7299:
7300:
7301:
7302: 295/75
7303: 2 1975 vp.
7304:
7305:
7306:
7307:
7308: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7309:
7310: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa n. 2 mk/m2/kk. Sellaisissa vastattavana olevan
7311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kysymyksen perusteluissa mainituissa tapauksis-
7312: olette 14 päivänä helmiJkuuta 1975 päivätyn sa, joissa viime vuonna vuokraa korotettiin
7313: kirjeenne n:o 141 ohella lähettänyt valtioneu- noin kaksi markkaa neliöltä kuukaudessa, ei
7314: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi ministeriön saaman tiedon mukaan ole tänä ke-
7315: jäljennöksen kansanedustaja Hyvösen kirjallises- väänä vuokria korotettu.
7316: ta kysymyksestä n:o 37, jossa tiedustellaan: Kysymyksessä tarkoitettu ns. korotusyleisoh-
7317: je ei koske ns. aravavuokria. Korotusyleisohje
7318: "Onko Hallitus tietoinen, että asunto- ei myöskään muodosta ehdotonta rajaa, jota
7319: hallitus on antanut o1keuden korottaa vuokrankorotus ei missään tapauksessa saisi
7320: 1. 3. 1975 aravavuokra-asuntojen vuok- ylittää.
7321: ria Helsingissä viime vuonna tapahtu- Kun kysymyksessä tai sen perusteluissa ei ole
7322: neiden valtioneuvoston yleisohjetta tun- tarkemmin mainittu, mitä vwYkratalokiinteistö-
7323: tuvasti !korkeampien vuokrien korotus· jä siinä talikoitetaan, ei ole mahdollista asiaa
7324: ten lisäksi, ja tältä osin yksityiskohtaisesti selvittää enempää.
7325: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Asuntolainoitukseen liittyvä enimmäisvuokra-
7326: ryhtyä tämän estämiseksi?" säännöstö on sekä vuokranmääräytymisperus-
7327: teiltaan että viranomaisorganisaatioiltaan selvi-
7328: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tyksen kohteena aravavuokratoimikunnassa.
7329: vasti seuraavaa: Toimikunta on jättänyt ensimmäisen mietintön-
7330: Helsingin kaupunki omistaa osake-enemmis- sä (KM 1974: 131) viime vuoden marraskuus-
7331: tön eräissä kiinteistöosakeyhtiöissä, joiden vuok- sa ja saanee tehtävänsä kokonaan suoritettua
7332: ria on korotettu viimeksi 1. 3. 1975 lukien. vielä tämän kevään aikana. Valtakunnallisen
7333: Vuokrien korottamiseen on saatu asuntohalli- asunto-ohjelman laatimisen kanssa samanaikai-
7334: tuksen vahvistus. Kesikimääräiset enimmäisvuok- sesti suoritetaan myös asuntotuotantolainsää-
7335: rat em. taloissa ovat enintään 7,50 markkaa dännön kdkonaistatikistus. Näissä yhteyksissä
7336: neliöltä kuukaudessa. Näissä edellä tavkoitetuis- selvitetään myös mahdollisuudet nykyistä te-
7337: sa vuokrataloissa, joiden vuokrat 1. 3. 1975 lu- hokkaammin vaikuttaa asumiskustannusten
7338: kien ovat kohonneet 60-85 penniä neliöltä muodostumiseen.
7339: kuukaudessa, vuokria korotettiin viime vuonna
7340: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
7341:
7342: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
7343: N:o 37 3
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
7349:
7350: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mån. 1 sådana i motiveringen tili spörsmålet
7351: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nämnda fall, där hyran under senaste år höjdes
7352: nr 141 av den 14 februari 1975 till veder- med två mal1k per m2/mån, har enligt de upp-
7353: börande medlem av statsrådet för avgivande av gifter ministeriet enhållit hyrorna ioke höjts
7354: svar översänt avskrift av följande av riksdags- denna vår.
7355: man Hyvönen ställda spörsmål nr 37: De i spörsmålet avsedda allmänna förhöj-
7356: ningsanvisningama gäller icke de s.k. arava-
7357: "Är Regeringen medveten om, att hyroma. De allmänna förhöjningsanvisningama
7358: bostadsstyrelsen har beviljat rätt att utgör inte heller någon ovillkorlig gräns, viiken
7359: 1. 3. 1975 höja hyrorna i aravabostäder inte i något fall får överskridas.
7360: i Helsingfol.'s kännbart mera än den Då det varken i spörsmålet ellet i dess mo-
7361: hyresförhöjning som skedde senaste år tivering har närmare nämnts, vilka hyreshus-
7362: genom statsrådets allmänna anvisningar, fastigheter som avses, är det inte möjligt att
7363: och om så är fallet, mera detaljerat utreda saken tili denna del.
7364: tili vilka åtgäroer ämnar Regeringen Stadgandena om maximrhyror i samband
7365: skrida för att föl'hindra detta?" med bostadslån är både i fråga om de grunder
7366: enligt vilka hyran skall bestämmas ooh be-
7367: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- träffande myndighetens organisation föremål
7368: samt anföra följande: för utredning i aravahyreskommissionen. Kom-
7369: Helsingfors stad äger aktiemajoriteten i vissa missionen har överlämnat sitt första betänkan-
7370: fastighetsaktiebolag, vilkas hyror senast höjdes de (KM 1974: 131 ) i november senaste år ooh
7371: raknat från 1. 3. 1975. För höjningen av hyror- torde få sitt uppdrag helt slutfört ännu denna
7372: na har bostadsstyrelsens fastställelse erhåHits. vår. Samtidigt med att ett riksomfattande
7373: De maximala hyrorna i dessa hus är i genom- bostadsprogram uppgörs genomförs även en to-
7374: snitt högst 7,50 mk per m2/ mån. 1 dessa hyres- talrevidering av lagstiftningen om bostadspro-
7375: hus, vars hyror raknat från 1. 3. 1975 har duktionen. I detta sammanhang utreds även
7376: stigit med 60-85 penni per m2/mån, höjdes möjlighetema att effektivare än för närvarande
7377: hyroma senaste år med ca en mark per m2/ påverka utformningen av boendekostnaderna.
7378: Helsingfors den 26 mars 1975.
7379:
7380: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
7381: 1975 vp.
7382:
7383: Kirj. ksm. n:o 38.
7384:
7385:
7386:
7387:
7388: Rekonen ym.: Valtion virastotilojen hankinnasta.Ikaalisten kaup~
7389: palassa.
7390:
7391:
7392: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7393:
7394: Valtion tehtävien lisääntyessä kasvaa myös kauden kuluessa 2 700 000 mar>kasta 4 850 000
7395: tarve toimisto- ja muunlaisista· tiloista, minkä markkaan eli lähes puolella. Vaikka otetaari
7396: vuoksi on tarpeen rakentaa vuosittain uusia val- huomioon, että virastotaloon· tuli lisää alkupe-
7397: tion virastotaloja maahamme. Näiden valtion räisen suunnitelman jälkeen poliisia varten tilat,
7398: virastotalojen rakentamista - tai ostamista - jotka ovat vajaat kaksisataa neliömetriä,·. niin
7399: koskeviin kysymyksiin liittyy kuitenkin eräiltä sittenkin tapahtunut hinnan· kohoaminen on
7400: osin arveluttavia piirteitä. Eräs tällainen valtion kerrassaan kohtuuton. Rakennuskustannukset
7401: virastotalon ostohanke on parhaillaan vireillä nousivat mainittuna aikana vajaat neljä pro-
7402: Ikaalisten ~auppalassa. Sen suhteen on syytä senttia, joten kustannusten kohoaminen ei ole
7403: vakavasti epäillä, ettei kaikki ole sujunut val- voinut vaikuttaa niin suuresti, kuin mitä viras·
7404: tion etujen mukaisella tavalla. totalon hinta kohosi muutamassa kuukaudessa.
7405: · Ikaalisten kauppalanvaltuusto päätti 29. 8. Rakennushallituksen taholta on perusteltu
7406: 1974 pitämässään kokouksessa liittyä osakkaak- kyseisen virastotalon ostamista mm. sillä, että
7407: si Kiinteistö Oy Oikeustalo -nimiseen osakeyh- oikeusministeriön taholta oli tehty valtiota sito-
7408: tiöön. Kyseisen kiinteistöryhmän osakepääoman via raskaita vuokrasopimuksia. Rakennushalli-
7409: jakautumaksi tuili: Jikaalisten kauppala 10 %, tuksesta kerrotaan sovitun vuokraksi 26 mar>k-
7410: Rakennusliike Salomaa 70% ja isännöitsijä kaa neliömetriltä kuukaudessa. Kyseinen vuok-
7411: Heikki Seppälä 20 %. Ko. kiinteistöyhtymän ra on Ikaalisten kunnassa kerrassaan kohtuu-
7412: tehtävänä mainittiin tuolloin olevan rakentaa ton. Valtion virastotalojen vuokrat kuten mui-
7413: Ikaalisten kauppalaan !kiinteis,tö, joka sitten denkin virastojen vuokrat ovat Tampereella ja
7414: vuokrataan valtiolle virastoksi erilaisia tarpeita monissa muissa kaupungeissa kymmenen mar-
7415: palvelemaan. Mainitun virastotalon hankinta-ar- kan seutuvilla neliömetriltä kuukaudessa, joten
7416: voksi ilmoitettiin silloin kunnanvaltuustolle 2,7 kohtuullinen vuokra ei voi nousta Ikaalisissa
7417: milj. mk. Tuolloin mainittiin, että valtion eri sen korkeammaksi kuin Tampereellakaan.
7418: vitanomaisten kanssa oli sovittu kyseisten tilo-
7419: jen vuokraamisesta. Herää pakostakin kysymys, kuka teki, kenen
7420: Asia sai kuitenkin varsin pian uuden kään- kanssa, mistä syystä ja kenen hyödyksi valtion
7421: teen. Joulukuun 17 päivänä 1974 oli Ikaalisten kannalta mitä epäedullisimman vuokrasopimuk-
7422: kauppalanvaltuuston kokouksessa käsiteltävänä sen. Herää kysymys, tehtiinkö kyseinen vuok-
7423: Kiinteistö Oy Ikaalisten Virastotalo-yhtiön ano- rasopimus siksi, että päästiin tekemään kauppo-
7424: mus, että Ikaalisten kauppala myöntäisi kiin- ja virastotalon ostamisesta ko. kiinteistöyhtiöltä
7425: teistöyhtiön puolesta valtiolle sen vaatiman ta- valtiolle.
7426: kauksen kauppahinnan suorituksia varten enin- Erittäin ihmeelliseltä vaikuttaa myös se, että
7427: tään 4 850 000 markkaan saakka. Kyseisestä rakennushallitus esittää Ikaalisten virastotalon
7428: takausanomuksesta kävi ilmi, että valtio oli ostamista valtion tulo- ja menoarvioon kuluva-
7429: muuttanut aikaisempaa päätöstään virastotalon na vuonna ns. pitkälle momentille ( 28.64.88)
7430: vuokraamisesta ja että valtio oli ilmoittanut varatulla määrärahalla. Kyseisellä momentilla
7431: ostavansa kyseisen kiinteistön sen jälkeen, kun olevat määrärahat ovat valtion virkamiesten
7432: se valmistuu, mainitusta 4 850 000 markan käytettävissä olevia määräraho}a. Miksi ei Ikaa-
7433: kauppahinnasta. listen virastotaloa esitetty ostettavaksi momen-
7434: Ihmetystä herättää erikoisesti se, että kysei- tilta ( 28.64.76), jolloin olisi tullut selväksi,
7435: sen virastotalon hinta nousi vajaan neljän kuu- että on kysymys Ikaalisten Virastotalon ostami-
7436: 174/75
7437: 2 1975 vp.
7438:
7439: sesta. Herää kysymys, onko Ikaalisten Virasto- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
7440: talon ostaminen tapahtumassa pitkällä momen- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
7441: tilla olevilla määrärahoilla siksi, että virkamie- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
7442: het saavat niistä päättää, jolloin asiaa ei tarvit- si seuraavan kysymyksen:
7443: se alistaa eduskunnan ratkaistavaksi. Oliko
7444: mahdollisesti pelättävissä, että mikäli tulo-. ja Onko Hallitus tietoinen, että raken-
7445: menoarviossa oltaisiin anottu määrärahaa Ikaa- nushallitus on ostamassa valtiolle viras-
7446: listen Virastotalon ostamista varten, niin edus- totaloa Ikaalisten kauppalassa Kiinteistö
7447: kunnassa olisi noussut kysymys virastotalon os- Oy Ikaalisten Virastotalo -nimiseltä yh-
7448: tamiseen liittyvistä, "normaalista" menettelystä tiöltä sellaisella hinnalla, jonka on syytä
7449: poilkkeav.ista nikökohdista. ·. katsoa olevan kohtuuttoman kol1kean,
7450: Tosiasiahan on se, että nyt valtio ostaa, mi- ja että kauppa on syntymässä olosuh-
7451: käli rakennushallituksen tekemä päätös. tulee teissa, missä ei ole voinut syntyä min-
7452: lopullisesti hyväksytyksi, virastotalon, jonka käänlaista kilpailua, koska ei ole pyy-
7453: hinta on kohtuuttpman korkea ja on muodos- detty tarjousta muilta kuin yhg.eltä ai-
7454: tunut vailla minkäänlaista ·kilpailua, koska. tar- noaha. kiinteistöyhtymältä, ja jos on,
7455: jouksia ei ole pyydetty muilta kuin jo aikaisem- mihin toimenpiteisiin Hal11tus aikoo
7456: min mainitulta kiinteistöyhtiölt~. Kukaan ei ryhtyä estääkseen kyseisen kaupan syn~
7457: yoine väittää, etteikö tällainen menet,tely ole tymisen ilman, että pyydetään tarjouk~
7458: kerrassaan s()pimatonta ja valtion edun vastais~ set . useammilta eri yrityksilt~ valtion
7459: ta. Vähintäiin!kin olisi pitänyt menetellä niin, edun turvaamiseksi, ja suorittaakseen
7460: että valtio l~atisj suunnitelmat, joiden perus- tutkimuksen siitä, miksi oikeusministe-
7461: talta pyydettäisiin tarjoukset, joista ·hyväksyt~ riön toimesta tehtiin valtiota sitova pit~
7462: täisiin edullisin. Nyt ei sen sijaan ole pyydetty käaikainen kohtuuttoman raskas vuokra-
7463: minkäänl11isia ·tarjouksia, vaan kauppa on pää- sopimus ja miksi rakennushallitus ei
7464: tetty mainitup. kiinteistöyhtymän . ja rakennus- pyytänyt tarjou~sia kuin yhdeltä ainoal-
7465: hallituksen virkamiesten keskeisen neuvonpidon ta yhtiöltä, vaikka menettely ei taannut
7466: perustalta. valtion etujen turvaamista?
7467: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1975.
7468:
7469: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
7470: N:o 38 3
7471:
7472:
7473:
7474:
7475: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7476:
7477: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mistolle, ammatinvalinnan ohjaustoimistolle ja
7478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, kauppalan oikeusavustajan toimistolle oli jo
7479: olette 18 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn myös alustavasti neuvoteltu.
7480: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Kun tuomiokunnan käyttöön vuokratut tilat
7481: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vaikuttivat ylimitoitetuilta ja vuokra korkealta
7482: edustaja Rekosen ym. näin kuuluvasta kirjalli- eikä nimismiespiirille oltu uudessa rakennuk-
7483: sesta kysymyksestä n:o 38: sessa varattu toimitiloja, vaikka poliisin toimin-
7484: ta vanhan virastotalon epäkäytännöllisissä tilois-
7485: "Onko Hallitus tietoinen, että raken- sa oli erittäin vaikeata, ryhtyi rakennushallitus
7486: nushallitus on ostamassa valtiolle viras- neuvottelemaan tarpeellisten huonetilojen osta-
7487: totaloa Ikaalisten kauppalassa Kiinteistö misesta valtiolle vuokrausvaihtoehdon sijasta.
7488: Oy Ikaalisten Vir·astotalo -nimiseltä yh- Rakennus jouduttiin neuvottelujen yhteydessä
7489: tiöltä sellaisella hinnalla, jonka on syytä suunnittelemaan uudelleen ja lopputuloksena
7490: katsoa olevan kohtuuttoman korkean, ja päädyttiin uuteen rakennussuunnitelmaan, jonka
7491: että kauppa on syntymässä olosuhteissa, mukaan Ikaalisten tuomiokunnalle varataan
7492: missä ei ole voinut syntyä minkäänlaista noin 640 m2, henkikirjoittajalle noin 120 m2,
7493: kilpailua, koska ei ole pyydetty tarjous- nimismiespiirille noin 650 m2 ja työvoimatoi-
7494: ta muilta kuin yhdeltä ainoalta kiinteis- mistolle noin 50 m2 hyötypinta-alaa.
7495: töyhtymältä, ja jos on, Kiinteistön hinnaksi sovittiin neuvotteluissa
7496: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo 4 850 000 markkaa, josta tontin osuus on
7497: ryhtyä estääkseen kyseisen kaupan syn- 100 000 markkaa. Ka1kille tiloille laskien saa-
7498: 'tymisen ilman, että pyydetään tarjouk- daan rakennuksen yksikköhinnaksi noin 2 020
7499: set useammilta eri yrityksiltä valtion mk/m2 tonttikustannuksineen ja pellille toi-
7500: edun turvaamiseksi, ja suoritta'.tkseen mistotiloille noin 2 100 mk/m2 tontti;kustan-
7501: tutkimuksen siitä, miksi oikeusministe- nuksineen. Saadun selvityksen mukaan Ikaalis-
7502: riön toimesta tehtiin valtiota sitova pit- ten virastotalon kauppahinta alittaa valtion ra-
7503: käaikainen kohtuuttoman raskas vuokra- kennuttamien vastaavien virastotalojen hinta-
7504: sopimus ja miksi rakennushallitus ei tason ja kauppa on näin ollen puollettavissa,
7505: pyytänyt tarjouksia kuin yhdeltä ainoal- vaikka minkäänlaista vuokrasopimusta ei olisi-
7506: ta yhtiöltä, vaikka menettely ei taannut kaan tehty.
7507: valtion etujen turvaamista?" Hintakilpailun osalta voidaan todeta, että
7508: hintakilpailu tiettyyn tonttiin ja rakennushank-
7509: keeseen kohdistuvana ei ole mahdollinen. Sen
7510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sijaan hintakilpailua voi tapahtua eri myyjien
7511: vasti seuraavaa: ja rakennuskohteiden kesken, joskin käytännös-
7512: Ikaalisten kauppalalla ja Rakennusliike Salo- sä vain suuremmilla paikkakunnilla, joilla toi-
7513: maalla on vireillä yhteinen rakennushanke Ikaa- mistotalotontteja ja ·hankkeita saattaa saman-
7514: listen kauppalan keskustassa. Kyseessä on noin aikaisesti olla vireillä useita. Pienemmillä paik-
7515: 2 100 m2 toimistotilaa käsittävä kiinteistöosake- kakunnilla kuten Ikaalisissa ei avointa hinta-
7516: yhtiö, jolta oikeusministeriö on toukokuun 6 kilpailua voida saada aikaan, vaan ratkaisuun
7517: päivänä 1974 vuokrannut noin 1 000 m2 Ikaa- on pyrittävä neuvottelemalla pitäen lähtö-
7518: listen tuomiokunnan käyttöön indeksiin sidotul- kohtana aikaisempia valtion kauppahintoja, toi-
7519: la 23,75 mk/m2 kuukausivuokralla 10 vuodeksi. mistotalojen keskimääräisiä rakennuskustannuk-
7520: Loppujen tilojen vuokraamisesta työvoimatoi- sia ja ns. markkinahintatasoa.
7521: 4 1975 vp.
7522:
7523: Kuten edellä esitetystä ilmenee, kysymY'kses- todettava, että asiassa on toimittu täysin val-
7524: sä olevan kiinteistön kauppahinta on kohtuulli- tion edun mukaisesti. Lopuksi on vielä huo-
7525: nen ja jopa alittaa vastaavien valtion rakennut- mioitava, että kauppaa ei päätä rakennushalli-
7526: tamien virastotalojen hintatason. Samoin voi- tus, vaan v,altiovarainministeriö asian oltua val-
7527: daan todeta, ettei kysyimy'l~sessä olevassa tapauk- tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltä-
7528: sessa ole voitu pyytää tarjouksia muilta kiin- vänä.
7529: teisöyhtiöiltä, koska han!ke kohd~stuu tiettyyn Oikeusministeriön antama lausunto tilojen
7530: tonttiin ja rakennukseen. Tämän johdosta on vuokrauskysymyksestä oheistetaan.
7531: Helsingissä maaliskuun 4 päivänä 1975.
7532:
7533:
7534: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
7535: N:o 38 5
7536:
7537: VALTIONEUVOSTO Liite.
7538: OIKEUSMINISTERIÖ
7539: Helsinki 17.2.1975
7540: N:o 298/05/750ikM
7541: Vute: VvM:n lähete 29. 1. 1975, n:o VM 1/
7542: 11-30/75.
7543:
7544:
7545:
7546: Valtiovarainministeriö
7547:
7548: Viitelähetteessä pyydettynä lausuntona oi- Kokonaispalkkausjärjestelmään surtammen
7549: keusministeriö kunnioittavasti esittää seuraavaa: tuomiokuntain kohdalla on toteutettu välittö-
7550: Edustaja Rekosen ym. kirjallisessa kysymyk- mästi tuomiokunnan kansliaa varten tarvitta-
7551: sessä n:o 383 kosketellaan virastotilojen hank- vien huonetilojen ollessa käytettävissä. Toimi-
7552: kimista valtiolle Ikaalisten kauppalassa. Niin tilakysymys on ollut itse asiassa lähes poikkeuk-
7553: kuin kysymyksen perusteluista ilmenee, kysy- setta yksinomainen este uuteen järjestelmään
7554: myksen eräänä peruslähtökohtana on oikeusmi- siirtämisen !toteuttamiselle.
7555: nisteriön taholta tehty sopimus huonetilojen Tähän mennessä on annettu asetuksella mää-
7556: vuokraamisesta Ikaalisten tuomiokunnan kans- räys 22 tuomiokunnan siirtämisestä kokonais-
7557: liaa ja Ikaalisten käräjakunnan käräjähuoneistoa palkkaukseen. Näistä tuomiokunnista on kah-
7558: varten. den osalta määräys perustunut asianomaisen
7559: Hyväksyessään 28. 5. 1971 hallituksen vuo- tuomiokunnan tuomarin pyyntöön, toisen pyyn-
7560: den 1970 valtiopäivillä antaman esit~ksen joh- nön koskiessa Ikaalisten tuomiokunnan tuoma-
7561: dosta lain säännoksiä tuomiokuntain hoidosta ria. Siirrettävissä on tällä hetkellä lisäksi 17
7562: sisältävän lain muuttamisesta ja leimaverolain tuomiokuntaa, näistä 12 sen perusteella, että
7563: muuttamisesta Eduskunta muun ohella edel- kihlakunnantuomarinvirka on avoinna, ja viisi
7564: lytti, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpi- asianomaisen kihlakunnantuomarin pyynnön pe-
7565: teisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, rusteella. Riittävät toimitilat kansliaa varten
7566: että myös niissä tuomiokunnissa, joissa on enti- ovat kuitenkin estäneet siirtämisen toteuttami-
7567: sin palkkaeduin nimitetyt viranhaltijat, siirryt- sen useimmissa tapauksissa.
7568: täisiin kokonaispalkkaukseen. Eduskunnan hy- Ikaalisten tuomiokunnan kanslia ja Ikaalisten
7569: väksymät edellä tatikoitetut lait annettiin 18. 6. käräjäkunnan käräjähuoneisto sijaitsevat nykyi-
7570: 1971 ( 492-493/71) ja tulivat voimaan 1. 10. sin Ikaalisten virastotalossa varsin ahtaissa ja
7571: 1971. Tuomiokuntain hoidosta annetun lain epäajanmukaisissa tiloissa. Tämän on myös
7572: 3 §:n (493/71) nojalla aloitettiin siirtäminen eduskunnan oikeusasiamies todennut jo vuoden
7573: ns. kokonaispalkkaukseen niissä tuomiokunnis- 1967 kertomuksessaan ja asiaan on myös julki-
7574: sa, joissa kihlakunnantuomarinvirka oli tullut suudessa kiinnitetty huomiota. Tuomiokunnan
7575: avoimeksi. Eduskunnan edellä mainitun lausu- kanslia käsitti vuonna 1974 vain neljä huonet-
7576: man johdosta hallitus antoi 23. 11. 1973 Edus- ta, joissa ei ollut riittävästi tilaa. henkilökun-
7577: kunnalle esityksen laiksi tuomiokuntain hoidos- nalle ja asiakkaille eikä liioin arkiston säilytys-
7578: ta annetun lain muuttamisesta muun muassa si- tiloja.
7579: ten, että määräys tuomiokunnan siirtämisestä Ikaalisten kihlakunnanoikeuden pienehkön
7580: kokonaispal!kkaukseen voitaisiin antaa myös lkih- istuntohuoneen yhteydessä ei ole asetuksessa
7581: lakunnantuomarin pyynnöstä. Tarkoituksena oli edellytettyjä huoneita laut:amiehille, asianajajille
7582: täten nimenomaan jouduttaa kokonaispalkkaus- eikä käräjäyleisölle, vaan he joutuvat oleskele-
7583: jä11jestellnään siirtymistä niissä tuomiokunnissa, maan istuntosalin ja kanslian välisessä eteisti-
7584: joissa on entisin palkkaeduin nimitetty viran- lassa, jossa ei ole edes riittävästi istumapaik-
7585: haltija. Eduskunnan hyväksyttyä esityksen lakia koja.
7586: tuomiokuntain hoidosta muutettiinkin 30. 4. Vuoden 1974 lopulla tosin talon yläkerrasta
7587: 1974 annetulla lailla (324/74), joka tuli voi- saatiin tuomiokunnan kanslian lisätiloiksi viisi
7588: maan 1. 5. 1974. huonetta, joten kanslialla on tällä hetkellä käy-
7589: 6 197.5 vp.
7590:
7591: tettävissään yhdeksän epäkäytännöllistä huonet- Suunnitellut tilat vastasivat oikeusministeriön
7592: ta. Yläkerran tilat eivät kuitenkaan välikaton käsityksen mukaan erittäin hyvin tarkoitustaan.
7593: puurakenteesta johtuen liian tulenarkoina ollen- Näiden tilojen arvioitiin silloin valmistuvan ke-
7594: kaan sovellu tuomiokunnan tarpeisiin. väällä 1975, jolloin myös vuokranmaksuvelvol-
7595: Ikaalisten tuomiokunnan >tuomari on jo hel- lisuus vuokrasopimuksen mukaan olisi alkanut.
7596: mikuussa 1974 oikeusministeriölle alustavasti Oikeusministeriössä katsotaan, että edellä
7597: ilmoittanut tulevansa pyytämään siirtämis·tä ko- mainittua vuokraa uusista, tatikoitustaan varten
7598: konaispalkkaukseen välittömästi sen jälkeen, nimenomaan suunnitelluista tiloista ei silloisen
7599: kun siihen lainsäädännöllä on tehty mahdolli- hintakehityksen vallitessa voitu pitää kohtuut-
7600: suus ja tuomiokuntaa varten saadaan riittävät tomana. Vuokrasopimusta tehtäessä ei lähdetty
7601: toimitilat. siitä, että tekemällä "valtiota sitova pitkäaikai-
7602: Tämän vuoksi ryhdyttiin oikeusministeriön nen kohtuuttoman raskas vuokrasopimus", olisi
7603: toimesta heti tutkimaan mahdollisuuksia uusien valmisteltu talon ostamista valtiolle. Vuokraso-
7604: toimitilojen hankkimiseksi tuo.iniokunnalle. pimuksen tekemisen perusteena oli yksinomaan
7605: Ikaalisten nykyisestä virastotalosta ei ollut, niin tarve saada riittävät huonetilat pikaisesti tuo-
7606: kuin ~dellä esitet}rstäkin jo il~enee,. mahdollis- miokunnan käyttöön.
7607: ta saada kokonaispalkkaustuomiokuntaa varten RakennushalliJtuksen ilmoitettua kirjeellään
7608: edes tyYdyttäviä tiloja. · . . ·· . 30. 9. 1974, että Ikaalisten kauppalassa on tar-
7609: Toimitilakysymys oli . kuitenkin pikaisesti joutunut mahdollisuus ratkaista eräiden valtion
7610: saatava .ratkaistuksi. Tällöin' ilmeni, että Ikaa- virastojen ja laitosten tilantarpeet ostamalla ti-
7611: listen kauppalasta oleva Rakennusliike Salomaa lat paikkakunnalle suunnitellusta virastoraken-
7612: Ky oli. valmis ··rakentamaan tuomiokuntaa var- nuksesta, laadittiin oikeusministeriön toimesta
7613: ten tarvittavat toimitilat. Oikeusministeriön toi- rakennushallituksen pyytämät tarkistetut huone-
7614: mesta tutustutJtiin tämän räkennusliikkeen eräi- tilaohjelmat. Tilantarpeen määrivtelyssä otettiin
7615: tä tnuitå viranomaisia varten Ikaalisissa raken- huomioon, että hankkeen toteutuessa valtio luo-
7616: tamiin tiloihin, jotka todettiin asiat11nukaisiksi puu nykyisestä virastotalosta ja että uuteen ta-
7617: ja laadultaan virastetiloille asetettavia vaati- loon sijoittuu myös muun kuin oikeusministe-
7618: muksia vastaaviksi. Useiden neuvotteltijen jäl- riön hallinnonalan virastoja.
7619: keen oikeusministeriön ja rakennusliikkeen vä- Kun oikeusministeriön käsityksen mukaan
7620: lillä päästiin sopimukseert siitä, että kokonais- näin ollen oli saatu varmuus uusien tilojen saa-
7621: palkkaukseen siirrettävän Ikåalisten :tuomiokun- misesta tuomiokunnan käyttöön, siirrettiin Ikaa-
7622: nan 'kansliaa ja kliräjähuoneistoa varten raken- listen tuomiokunta 22. 11. 1974 annetulla ase-
7623: netaan >tilat ja vuokrata~n ne tuomiokunnan tuksella ( 859/7 4) kokonaispalkkausjärjestel-
7624: käyttöön. Tilat vuokrattiin 6; 5~ 1974 päivätyl- mään 1. 3. 1975 lukien. Tuomiokunta joutuu
7625: lä vuokrasopimuksella 23:,75 mk/m2 kuukausi- siten aluksi toimimaan nykyisissä, kokonais-
7626: vuokraa vastaan sidottuna sallituin •tavoin in- palkkaustuomiokunnalle tosin täysin riittämät-
7627: deksiin:Vuokraan sisältyi. myös ·lämpö ja vesi. tömissä tiloissa siihen saak!ka, kunnes valtiolle
7628: Alempaan vuokraan vuokranantaja ei katsonut hankittavat uudet tilat valmistuvat.
7629: voivansa suostua.
7630:
7631:
7632: Ministeri Matti Louekoski..
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Vanhempi •hallitussihteeri Jarmo Törneblom •.
7638: N:o 38 7
7639:
7640:
7641:
7642:
7643: Tili Riksdagens Herr Talman.
7644:
7645: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och yrkesvägledningsbyråns · räkriing· s~t för
7646: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse byrån för köpingens rä~tshjälpsbiträde.
7647: av den 18 februari 1975 tili vederbörande med- Då de utrymmen som hyrts för domsagans
7648: lem av statsrådet för avgivande av svar över- räkning föreföll överdimensionerade och hyran
7649: sänt avskrift av fö~ande av riksdagsman Reko- hög och då inga vetksamhetsutrymmen i den
7650: nen m. fl. underteoknade spörsmål nr 38: nya byggnaden hade reserverats för länsmans-
7651: distciktet, trolls att polisens verksamhet i hög
7652: "Är Regeringen medveten om att grad försvårades av det gamla ämbetshusets
7653: byggnadsstyrelsen står i beråd att åt opraktiska utrymmen, iriledde byggnadsstyrel-
7654: staten av ett Kiinteistö Oy Ikaalisten sen underhandlingar om köp av nödiga ldkali-
7655: Virastotalo benämnt bolag inköpa ett teter åt staten i stället för hyresalternativet.
7656: ämhetshus i köpingen Ikaalinen till ett Man var tvungen att i samband med under-
7657: pris som bör anses vara oskäligt högt, handlingarna omplanera byggnaden och slut-
7658: och aJtt köpet äger rum under sådana resultatet blev en ny byggnadsplan, eriligt vii-
7659: förhållanden att det kke kunnat uppstå ken för Ikaalinens domsaga reserveras ca 640
7660: någon som helst konkurrens, emedan m2, för häradsskrivaren ca 120 m2, för läns-
7661: offert inte inbegärts från flera än ett mansdistriktet ca 650 m2 och för arbetskrafts-
7662: enda fastighetskonsortium, och om så byrån ca 50 m2 nyttoareal.
7663: är fallet, Vid underhandlingarna kom man överens om
7664: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- att fastighetens pris skulle vara 4 850 000 mk,
7665: taga för att hindra att ifrågavarande köp varav tomtens andel utgör 100 000 mk. Om
7666: avslutas utan att offerter för att trygga samtliga utrymmen beaktas blir byggnadens en-
7667: statens intressen inbegärs från flera hetspris ca 2 020 mk/m2 tomtkostnaderna in-
7668: olika företag, och för att utreda, varför beräknade och om enbart byråutrymmena be-
7669: man på åtgärd av justitieministeriet slöt aktas, ca 2 100 mk/m2 tomtkostnaderna inbe-
7670: ett långfristigt, oskäligt betungande hy- räknade. Eriligt den utredning som erhållits är
7671: resavtal som binder staten, samt varför priset på ämbetshuset i Ikaalinen lägre än pris-
7672: byggnadsstyrelsen icke inhegärde offer- nivån på de motsvarande ämbetshus som staten
7673: ter från flera än ett enda bolag, trots låtit bygga och köpet kan sålunda förordas,
7674: att förfarandet icke garanterade aH även om inget som helst hyresavtal skulle ha
7675: statens intressen tryggades?" ingåtts.
7676: Beträffande korikurtensen i prisfrågan kan
7677: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det konstateras, att denna konkurrens icke kan
7678: samt anföra följande: avse en viss tomt och ett visst byggnadsprojekt.
7679: Köpingen Ikaalinen och Rakennusliike Salo- Däremot kan priskonikurrens förekomma mel-
7680: maa benämnda byggnadsfirma har ett gemen- lan olika säljare och byggnadsprojekt, i prak-
7681: samt byggnadsprojekt under utveckling i Ikaa- tiken visserligen endast på större orter där
7682: linens centrum. Fråga är om ett fastighetsaktie- flera ämbetshustomter och -projekt samtidigt
7683: bolag med ca 2 100 m2 byråutrymmen varav kan vara aktuella. På mindre orter som t.ex.
7684: justitieministeriet den 6 maj 1974 på tio år Ikaalinen kan en öppen priskonkurrens inte fås
7685: hyrde ca 1 000 m2 tili Ikaalinens domsagas dis- tili stånd, utan en lösning måste eftersträvas
7686: position för en indexbunden månadshyra av genom underhandlingar, varvid man utgår från
7687: 23,75 mk/m2• Preliminära underhandlingar ha- de pris staten tidigare erlagt, de genomsnittliga
7688: de även redan förts angående en hyrning av de byggnadskostnaderna för ämbetshus samt den
7689: återstående utrymmena för arbetskraftsbyråns s.k. marknadsprisnivån.
7690: 8 1975 vp.
7691:
7692: Som framgår av det ovan anförda är köpe- man förfarit fuHständigt i enlighet med statens
7693: summan för ifrågavarande fastighet skälig och intressen. Slutligen bör det ytterligare observe-
7694: till och med lägre än prisnivån på andra äm- ras att beslut om köpet icke fattas av byggnads-
7695: betshus som staten låtit bygga. Likaså kan det styrelsen, utan av finansministeriet sedan ären-
7696: konstateras, att man i det aktuella fallet inte det varit föremål för behandling i statsrådets
7697: kunna inbegära offerter från andra fastighets- finansutskott.
7698: bolag, emedan projektet avser en viss tomt och Justitieministeriets udåtande i frågan om
7699: en viss byggnad. Det kan därför konstateras att hyrningen av utrymmena bifogas.
7700: Helsingfors den 4 mars 1975.
7701:
7702:
7703: Finansminister Johannes Virolainen.
7704: N:o 38 9
7705:
7706: STATSRA.DET Bilaga.
7707: JUSTITIEMINISTERIET
7708: Helsingfors 17. 2. 197.5
7709: Nr 298/05/75 OikM
7710: Hänvisning Finansministeriets remiss 29. 1.
7711: 1975, nr VM 1/11-30/75.
7712:
7713:
7714:
7715: F.i n a n s mini s te r i e t
7716:
7717: Såsom begärt utlåtande på ovan nämnda re- känt förslaget ändrades lagen om domsagornas
7718: miss . får justitieministeriet vördsamt anföra förvaltning med en 30. 4. 1974 given lag (324/
7719: följande: 74), som trädde i kraft 1. 5. 1974.
7720: 1 det av riksdagsman Rekonen m. fl. ställda Överföringen till totalavlöningssystemet har
7721: spörsmålet nr 38 berörs anskaffningen av äm- för domsagornas vidkommande förvel'kligats
7722: betsverksutrymmen åt staten i köpfugen Ikaa- omedelbart då erforderliga lokaliteter stått till
7723: linen. Såsom framgår av motiveringen tili spörs- domsagans kanslis forfogande. Utrymmesfrågan
7724: målet är en av spörsmålets grundläggande ut- har i S!jälva verket nästan utan undantag varit
7725: gångspunkter det avtal som från justitieminis- det enda hindret för överföringen till det nya
7726: teriets sida slutits om hyrning av lokaliteter för systemet.
7727: Ikaalinens domsagas kansli och tingslokal för Hittills har genom förordning utfärdats be-
7728: Ikaalinens tings[ag. stämmelse om överföring av 22 domsagor till
7729: Då Riksdagen 28.5.1971 med anledning av totalavlöning. Härvid har bestämmelsen för två
7730: regeringens vid 1970 års riksdag överlämnade domsagors del grundat sig på anhållen av veder-
7731: proposition antog en lag angående ändring av börande domsagas häradshövding; den ena an-
7732: lagen innefattande stadganden om domsagornas hållan gällde häradshövdingen i Ikaalinens dom-
7733: förvaltning och en lag om ändring av lagen an- saga. För närvarande kan därtill 17 domsagor
7734: gående stämpelskatt förutsatte den bl. a. att överföras, av dessa 12 på den grunden att
7735: regeringen brådskande skulle vidtaga åtgärder häradshövdingstjänsten är vakant och fem på
7736: för beredning av en sådan lagstiftning att man basen av anhållan av vederbörande härads!höv-
7737: även i de domsagor där det finns tjänsteinne- ding. Tillräckliga verksamhetsutrymmen för ett
7738: havare som utnämnts med tidigare löneför- kansli har Hkväl i de flesta av fallen utgjort
7739: måner skulle övergå till totalavlöning. De av hinder för förverkligandet.
7740: Riksdagen antagna ovan avsedda lagarna gavs Ikaalinens domsagas kansli och Ikaalinens
7741: 18.6.1971 (492-493/71) och trädde i kraft tingslags tingslokal är för närvarande belägna i
7742: 1. 10. 1971. Med stöd av 3 § lagen angående Ikaalinens ämbetshus i ytterst trånga och otids-
7743: ändring av lagen innefattande stadganden om enliga utrymmen. Detta fastslog även riksda-
7744: domsagornas förvaltning ( 49 3/71) inleddes gens justitieombudsman i sin berättelse för år
7745: överföringen till den s.k. totalavlöningen i de 1967 och även i offentligheten har man fäst
7746: domsagor där häradshövdingstjänsten blivit uppmärksamheten på saken. Domsagans kansli
7747: vakant. Med anledning av Riksdagens ovan omfattade år 197 4 endast fyra rum, där det
7748: nämnda uttalande avlät regeringen 23. 11. 1973 inte fanns tillräckligt med utrymme för per-
7749: ti11 Riksdagen en proposition med förslag till sonalen och kunderna och ej heller förvarings-
7750: ändring av lagen om domsagornas förvaltning utrymmen för arkivet.
7751: bl. a. så, att bestämmelse om överföring till I samband med Ikaalinens häradsrätts för-
7752: totalavlöning skulle kunna utfärdas även på hållandevis Iilla tingssal finns inga i förord-
7753: häradshövdingens anhållan. Avsrkten var så- ningen förutsatta rum för nämndemän, advo-
7754: lunda att uttryckligen påskynda övergången till kater eller allmänheten, utan de är tvungna att
7755: totalavlöningssystemet i de domsagor där det uppehåHa sig i det mellan rättssalen och kans-
7756: finns en tjänsteinnehavare som utnämnts med liet liggande tamburutrymmet, där det inte ens
7757: tidigare löneförmåner. Sedan R~ksdagen god- finns tillräckligt med sittplatser.
7758: 174/75
7759: 10 1975 vp.
7760:
7761: I slutet av år 1974 fick man visserligen i hyra ansåg hyresvärden sig inte kunna gå med
7762: husets övre våning fem rum som tilläggsutrym- på.
7763: men för domsagans kansli, varav följer att De planerade utrymmena motsvarade enligt
7764: kansliet för närvarande tili sitt förfogande har justitieministeriets uppfattning synnerligen väl
7765: nio opraktiska rum. Utrymmena i övre våningen s1tt ändamål. Dessa utrymmen uppskattades
7766: är dock inte lämpliga för domsagans behov, då därvid bli färdiga våren 1975, då även hyres-
7767: de på grund av mellantakets träkonstruktion är betalningsskyldigheten enJigt hyresavtalet skulle
7768: alh för eldfarliga. ha börjat.
7769: Häradshövdingen i Ikaalinens domsaga med- Vid justitieministeriet anser man att ovan
7770: delade preliminärt juSititieministeriet redan i nämnda hyra för nya och för ändamålet ut-
7771: februari 1974, att han skulle anhålla om över- tryckligen planerade utrymmen inte kunde an-
7772: föring tili totalavlöning omedelbart efter det ses oskälig med beaktande av den då rådande
7773: detta möjliggjorts genom lagstiftning och då prisutvecldingen. Då hyresavtalet träffades var
7774: tillräckliga verksamhetsutrymmen fås för dom- utgångspunkten inte att genom ett "långfristigt,
7775: sagan. oskäligt betungande hyresavtal, som binder
7776: staten" vidtaga förberedelser för inköpande av
7777: Man började därför på åtgärd av justitiemi- huset åt staten. Grunden för ingåendet av hy-
7778: nisteriet omedelbart undersöka möjligheterna resavtalet var enbart behovet att sna:bbt få till-
7779: att anskaffa nya verksamhetsutrymmen för räckliga utrymmen för domsagan.
7780: domsagan. I det nuvarande ämbetshuset i Ikaa- Sedan byggnadsstyrelsen med sitt brev 30. 9.
7781: linen var det inte, såso'ln ovan redan anförts, 1974 meddelat att en möjlighet erbjudits i
7782: möjligt att få ens tillfredsställande utrymmen Ikaalinen att lösa vissa statliga ämbetsverks
7783: för en totalavlöningsdomsaga. och anstalters utrymmesbehov genom att köpa
7784: Utrymmesproblemet måste emellertid lösas utrymmen i den ämbetsverksbyggnad som pla-
7785: snabbt. Härvid framgick det, att Rakennusliike nerats för ottten, utarbetades på åtgärd av justi-
7786: Salomaa Ky benämnda firma var beredd att tieministeriet de justerade utrymmesprogram
7787: bygga de verksamhetsutrymmen som behövs som byggnadsstyrelsen inbegärt. Då utrymmes-
7788: för domsagan. På åtgärd av justitieministeriet behovet fastställdes beaktande man att staten
7789: studerade man utrymmen som denna byggnads- om projektet förverkligas avstår från det nu·
7790: firma byggt åt vissa andra myndigheter i Ikaa- varande ämbetshuset och att även andra för-
7791: linen. Dessa befanns vara tidsenliga och kvali- valtningsgrenars ämbetsverk än justitieministe-
7792: tetsmässigt matsvara de krav som bör ställas riets förläggs tili det nya huset.
7793: på ämbetsverksutrymmen. Efter underhand- Då man enligt justitieministeriets uppfatt-
7794: lingar enades justitieministeriet och byggnads- ning sålunda hade försäkrat sig om att nya ut-
7795: firman om etJt avtal, vHket innebar att för rymmen fås för domsagan, överfördes Ikaali-
7796: kansliet vid Itkaalinens domsaga, som skulle nens domsaga genom en förordning ( 859/74)
7797: överföras tili totalavlöning, samt för tingsloka- av 22. 11. 1974 tili totalavlöningssystemet, räk-
7798: len byggs utrymmen, vilka uthyres åt dom- nat från 1. 3. 1975. Domsagan är sålunda tili
7799: sagan. Utrymmena hyrdes medelst ett avtal en början tvungen att verka i nuvarande, för
7800: som slöts 6. 5. 1974 mot en månadshyra av en totalavlöningsdomsaga visserligen helt otili-
7801: 23,75 mk/m2 , på lovligt sätt bunden vid index. räckliga utrymmen ända tilis de nya utrymmen
7802: I hyran ingick även värme och vatten. Lägre som skall anskaffas åt staten blir färdiga.
7803:
7804:
7805: Minister Matti Louekoski.
7806:
7807:
7808:
7809:
7810: Äldre regeringssekreterare Jarmo Törneblom.
7811: 1975 vp.
7812:
7813: Kirj. ksm. n:o 39.
7814:
7815:
7816:
7817:
7818: Rekonen ym.: Työläisiin kohdistuvan poliittis,en syrjinnän lopetta-
7819: misesta.
7820:
7821:
7822: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
7823:
7824: Perustuslakimme mukaan on työvoima val- johtaja Niemen pahoinpitelyn kohteeksi, mistä
7825: tion erikoisessa suojeluksessa. Ihmiset ovat la- mm. johtaja Niemi tuomittiin sakkoihin ja kor-
7826: kiemme mukaan yhdenvertaisia rodusta, suku- vauksiin. Kun kyseinen työsuhde päättyi työ-
7827: puolesta, uskonnosta ja poliittisesta vakaumuk- sopimuslain 43 §:n mukaan, Tuominen ilmoit-
7828: sesta riippumatta. Ihmisten kaikenlainen syr- tautui 20. 8. 1973 Tampereen työvoimatoimis-
7829: jintä on perustuslakiemme ja Yhdistyneiden ton 'kirjoihin työnhaki.jaksi. Aikaa kului aina
7830: Kansakuntien hyväksymän ihmisoikeuksien ju- vuoden 1974 huhtikuuhun, jolloin Tuomiselle
7831: listuksen perusteella kielletty maassamme. tarjottiin ensi kerran työtä työvoimatoimistosta
7832: Pariisin rauhansopimuksessa on niin ikään taat- ja osoitettiin työnhakijaksi Aaltosen kenkäteh-
7833: tu kaikille maamme kansalaisille demokraatti- taalle. Siellä ei kuitenkaan työtä löytynyt, kun
7834: set kansalaisoikeudet ja vapaus osallistua va- oli käynyt selville asianomaisen henkilöllisyys.
7835: kaumuksensa mukaan mm. ammattiyhdistys-, Seuraavan kerran ko. työvoimatoimisto osoitti
7836: kunnalliseen, valtiolliseen ja muuhun yhteis- Tuomisen kääntymään Kenkätehdas P. Joki-
7837: kunnalliseen toimintaan. nen & Kumpp. puoleen, missä oli leik:kaajan
7838: Näin siis perustuslakirrnme ja maatamme si- työpaikka avoinna. Tuominen ilmoittautui ko.
7839: tovat kansainväliset sopimukset ja lainsäädän- kenkätehtaaseen päällistenleikkaajaksi ja hänet
7840: tö. Entä miten on käytännössä asianlaita? Va- hyväksyttiin siihen. Kului vain puoli tuntia
7841: litettavasti näyttää siltä, että perustuslakimme aikaa, kun mainitun kenkätehtaan toimesta il-
7842: suoja on pikemminkin näennäinen kuin käy- moitettiin, ettei Tuomista tarvita.
7843: tännön suojaa antava mm. sellaista poliittista Lehti-1lmoituksen perusteella Hilkka Tuo-
7844: syrjintää vastaan, joka tapahtuu työelämässä. misen onnistui kuitenkin päästä 19. 8. 1974
7845: Eräänä esimerkkinä siitä, minkälaisen syrjin- Tampereella sijaitsevan Jouni Mäkisen kenkä-
7846: nän, ellei sanoisi vainon köhteeksi 'saattaa työ- tehtaaseen työhön, jossa toimi päällisten leik-
7847: läinen joutua maassamme täHä hetkdlä, osoit- kurina ja 1aukkujen leikkaajana. Tämäkin työ
7848: taa jalkinetyöntekijä Hillika Tuomiseen Tam- jäi Tuomiselta erittäin lyhytaikaiseksi, sillä
7849: pereen kaupungista kohdistunut mielivalta ja 29. 11. 1974 ilmoitettiin hänelle vain viisi-
7850: terrori, jonka kohteeksi hän on työmarkki- toista minuuttia ennen työajan päättymistä
7851: noilla poliittisista syistä joutunut. lopputilistä. Syynä JopputHiin oli muka lau-
7852: PäaHistenldkkaaja Hilkka Tuominen, joka kunvalmistuksen vähentäminen. Sitä ennen jo
7853: on syntynyt 3. 3. 1923, on työskennellyt ko. 25. 11. 1974 oli ko. kenkätehtaalle otettu uusi
7854: ammattityössä jo varsin pit!kään ja hallitsee lcikkuri. Osoituksena siitä, että kysymyksessä
7855: ammatin varsin hyvin. Hilleka Tuominen on on poliittisista syistä tapahtuva työntekijän
7856: ollut mm. yhtäjaksoisesti Tampereella sijaitse- irtisanominen on mm. se, että mainittu työn-
7857: van Hatanpään Kenkätehtaan palveluksessa antaja on ko. aikana kuuluttanut sanomalehti-
7858: 17. 8. 1961-31.5.1968 välisenä aiJcana, Hä- ilmoituksin työntekijöitä firmaansa. Todetta-
7859: meen Kenkätehdas Oy:n palveluksessa 9. 12. koon, että yksikään työnantaja ei ole kyennyt
7860: 1968-15. 11. 1969 välisenä aikana sekä kenkä- osoittamaan Tuomisen kyvyttömyyttä työnteki-
7861: tehdas Vuori Oy:n palveluksessa 20. 11. 1969 jänä.
7862: -17. 8. 1973 välisenä aikana. Viime mainit- Tuominen on nauttinut jokaisessa työpai-
7863: tu työsuhde päättyi kuitenkin siksi, että hän, kassaan työtovereittensa luottamusta. Ilmei-
7864: oltuaan ko. kenkätehtaalla työssä ja työläisten sesti juuri se, että Tuominen nautti työtove-
7865: pääluottamusmiehenä, joutui työnantajansa, reittensa luottamusta, aiheutti mm. johtaja Nie-
7866: 238/75
7867: 2 1975 vp.
7868:
7869: men tolaJ.taan pois joutumisen ja Tuomiseen Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
7870: kohdistuneen pahoinpitelyn. tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
7871: Kuten edeUä sanotusta on käynyt selville tämme valtioneuvoston :asianomaisen jäsenen
7872: päällistenleikkaaja Hilkka Tuominen Tampe- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7873: r,eelta on joutunut työnantajien mustalle lis-
7874: taJ.le sen seurauksena, että on osallistunut va- Onko HaLlitus tietoinen siitä, että
7875: kaumuksensa mukaisesti ammattiyhdistys- ja vastoin perustuslakimme ja valtiosopi-
7876: poliittiseen toimintaan. mustemme henkeä ja kirjainta työläisiä
7877: Edellä oleva tapaus ei suinkaan ole ainoa syrjintään työelämässä poliittisen vakau-
7878: maassamme, vaan samansuuntaista työntekijäin muksensa vuoksi ja jopa sanotaan ,irti
7879: syrjintää maailmankatsomuksellisista syistä ta- työpa1kastaan sekä estetää!Il saamasta
7880: pahtuvaa toimintaa harjoitetaan työnantajien työpaikkaa, ja jos on,
7881: toimesta ,maassamme pa!ljon enemmän kuin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7882: julki~uuteen tulleista tapauksista saattaisi pää- ryhtyä työläisiin kohdistuvan poliittisen
7883: teJ:lä. Ihmetystä herättää se, ettei ha1litus ole syrjinnän lopettamiseksi j.a syrjinnän
7884: ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin työläisiin kohteeksi joutuneiden työläisten työn-
7885: kohdistuvan poliittisen syrjinnän lopettamisek- saannin turvaamis,eksi sekä kyseiseen
7886: si, .. jotta perustuslain ja kansainvälisten sopi- syrjintään osaLlistuvien työnantajien
7887: musten mukainen kansalaisten yhdenvertaisuus saattamiseksi vastuuseen työsopimus- ja
7888: ja. 111111~ työn saannin oikeus turvataan poliit- perustuslakiemme rikkomisesta?
7889: tisista mielipiteistä huolimatta kaikiLle maam-
7890: me kansalaisille;
7891: . . .
7892:
7893: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1975.
7894:
7895: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
7896: N:o 39 3
7897:
7898:
7899:
7900:
7901: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7902:
7903: Valtiopäivä}ärjestyksen 3 7 § :n 1 momen- iän, . poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan
7904: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
7905: hemies olette kirjeellänne 18 päivänä helmi- Työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa luotta-
7906: kuuta 1975 n:o 188 lähettänyt valtioneuvos- musmiehen irtisanomissuojaa on lisäksi tehos-
7907: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- tettu siten, että hänen työsopimuksensa voi-
7908: edustaja Rekosen ym. tekemän seuraavan sisäl- daan työnantajan toimesta irtisanoa vain, jos
7909: töisen kysymyiksen n:o 39: niiden työntekijäin enemmistö, joiden luotta-
7910: musmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksen
7911: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tai kun työ kokonaan päätyy eikä voida järjes-
7912: vastoin perustuslakimme ja valtiosopi- tää muuta työtä, joka vastaa hänen ammatti-
7913: mustemme henkeä ja kirjainta työläisiä taitoaan. Työsopimuslain 54 §:n mukaan em.
7914: syrjintään työelämässä poliittisen vakau- säännösten rikkomisesta voidaan tuomita ran-
7915: muksensa vuoksi ja jopa sanotaan irti gaistukseen.
7916: työpaikastaan sekä estetään saamasta Oikeusministeriön asettama työrikostoimi-
7917: työpaikkaa, ja jos on, kunta on ensimmäisessä osamietinnössään (ko-
7918: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo miteanmietintö 1973: 70) esittänyt yleiseen ri-
7919: ryhtyä työläisiin kohdistuvan po:liittisen kosla!ldin sisallytettäväksi säännökset, joiUa kri-
7920: syrjinnän lopettamiseksi ja syrjinnän minalisoitaisiin muun muassa työsopimuslain
7921: kohteeksi joutuneiden työläisten työn- 17 § :n 3 momentin tarkoittamien seikkojen
7922: saannin turvaamiseksi sekä kyseiseen perusteeton käyttäminen työhönotossa ja myös
7923: syrjintään osa11istuvien työnantajien työnvälityksessä sekä syrjinnän edistämiseksi
7924: saattamiseksi vastuuseen työsopimus- ja tehty tietojen hankinta, tallennus ja luovutus.
7925: perustuslakiemme rikkomisesta?" Oikeusministeriössä on parhaillaan selvitettä-
7926: vänä poliittisen syrjinnän kriminalisoimista tar-
7927: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- koittavan säännöksen sisätlyttämismahdollisuu-
7928: taen seuraavaa: det rikoslakiin jo ennen mainitun iain kokonais-
7929: Työsopimuslain (320/70) 17 §:rn 3 momen- uudistus ta.
7930: tin mukaan työnantajan on kohdeltava. työn- Mitä tulee kysymyksessä mainittuun syrjintä-
7931: tekijäitään tasapuolisesti, niin ettei ketään tapaukseen, asia on jo saatettu asianomaisen
7932: perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri työsuojeluviranomaisen tietoon mahdollisesti
7933: asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
7934: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1975.
7935:
7936: Sosiaali- ja terveysministeri Sei;a Karkinen.
7937: 4 1975 vp.
7938:
7939:
7940:
7941:
7942: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7943:
7944: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fackföreningsverksamhet ehler någon annan här-
7945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- med jämförlig oms1Jändighet. I 52 § 2 mom.
7946: velse nr 188 av den 18 februari 1975 tili lagen om arbetsavtal har förtroendemans skydd
7947: vederbörande medlem av statsrådet översänt mot uppsägning yttevligare stärkts genom att
7948: avskrift av följande av riksdagsman Rekonen hans arbetsavtal kan uppsägas på åtgärd av
7949: m. fl. stäflda spörsmå:l nr 39: arbetsgivaren blott om majoriteten av de ar-
7950: betstagare, vilkas förtroendeman hain är, ger
7951: "Är Regeringen medveten om att sitt samtyckte därtill eHer då arbetet helt upp-
7952: arbetare i strid med andan och boksta- hör och annat sådant arbete ej kan anordnas,
7953: ven i vår grundlag och våra statsfördrag som motsvarar hans yrkesskicklighet. Enligt
7954: diskrimineras i arbetslivet på grund av 54 § lagen om arbetsavtal kan den som bryter
7955: sin politiska övertygelse och rentav mot ovan nämnda stadganden dömas till straff.
7956: sägs upp från sina arbetsplatser samt Den av justitieministeriet tillsatta kommis-
7957: hindras från att få arbete, och om så sionen för brott i arbetet har i sitt första del-
7958: är fallet, betänkande (kommittebetänkande 1973: 70)
7959: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- föresJagit, att i strafflagen skall intagas stad-
7960: taga för att göra slut på den politiska ganden, genom vilka bl.a. omotiverad använd-
7961: diskrimineringen av arbetare och säker- ning av uppgifter om de omständigheter som
7962: ställa möjligheterna till arbete för ar- avses i 17 § 3 mom. lagen om arbetsavtal vid
7963: betare som har utsatts för diskrimine- anstäl1ande och även vid arbetsförmedJing samt
7964: ring samt för att stiilla sådana arbets- anskaffande, förvaring och utlämning av upp-
7965: givare som medverkar till dylik diskri- gifter i syfte att främja diskmminering, skall
7966: minering tiM ansvar för brott mot våra krimina:liseras. Vid justitieministeriet utredas
7967: arbetsavtals- och grundlagar?" som bäst möjllgheterna att i strafflagen intaga
7968: ett stadgande som avser att kriminalisera poli-
7969: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tisk diskriminering redan innan nämnda Jag
7970: samt anföra följ.ande: helt revideras.
7971: En:ligt 17 § 3 mom. Jagen om arbetsavtal I fråga om det i spörsmålet nämnda fallet
7972: (320 /70) bör arbetsgivaren bemöta sina ar- av diskriminering har saken redan bringats tili
7973: betstagare opartiskt, så att ingen utan fog ges vederbörande arbetarskyddsmyndighets känne-
7974: en annan ställning än 'andra på grund av börd, dom för vidtagande av eventuellt erforderliga
7975: religion, kön, ålder, politisk verksamhet eller åtgärder.
7976: Helsingfors den 10 mars 1975.
7977:
7978: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
7979: 1975 vp.
7980:
7981: Kirj. ksm. n:o 40.
7982:
7983:
7984:
7985:
7986: Vaittinen-Kuikka ym.: Uuden Valamon luostarikirkon rakennus-
7987: hankkeen tukemisesta.
7988:
7989:
7990: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7991:
7992: Valamon luostari on tunnettu suuressa osas- luksiin runsaasti. Kesäisin Valamon jumalanpal-
7993: sa ortodoksista maaHmaa ja sen ulkopuolella- veluksessa on nykyisin ollut väkeä enemmän
7994: kin. Siirryttyään vanhasta Valamosta Heinäve- kuin yhdessäkään toisessa ortodoksisessa seur~
7995: delle se on alkanut jälleen herättää kirkkokun- kunnassa.
7996: nan ulkopuolisten henkilöiden kiinnostusta. Se Valamolla on myös kirjasto, jossa ennen sotia
7997: on saanut kesäisin ilmaista ja innokasta työnte- oli 29 000 nidettä. Tulevan kirkon yhteyteen
7998: kijävoimaa opiskeliioista. Samoin se on saanut on suunniteltu myös !kirjastolle tilat. Niiden
7999: runsaasti asiatuntija-apua ja lahjoituksia. käyttö tutlkijoiden työhuoneena toisi Valamolie
8000: Ortodoksinen tlcirkkomme on arkkipiispa myös uusia tehtäviä.
8001: Paavalin johdolla ryhtynyt Valamon luostarin Valamon Juostariseurakunta on ·ainoa seura-
8002: uudistamishanikkeeseen. Sen jälleenrakentami- kunta, joka ei ole saanut mitään tukea yleisistä
8003: nen on kunniavelka ei vain itse Juostaria, ,vaan ortodoksisen kirkon jälleenrakennusvaroista.
8004: koko ortodoksista kirkkoamme kohtaan ja sitä Käsityks.emme mukaan uuden kirkon rakenta-
8005: olis1 tuettava ka~kilta tahoilta. minen on joka suhteessa maallemme s~ksi ar-
8006: Valamon luostarin jälleenra:kentamishanikkee- vokas teko, että valtiovallan olisi sitä myöskin
8007: seen sisältyy yhtenä tärkeänä osana uuden luos- taloudellisesti tuettava.
8008: tarikirkon rakentaminen. Uutta kirkkoa varten Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
8009: on laadittu jo luonnokset ja aloitettu varojen päiväjärjestytksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm·
8010: keräys. Itse kirkkorakennuksessa palataan van- me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
8011: haan kirkkoar~kitehtuuriin. Uusi kirkko ,suun- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8012: nitellaan raikennettavaksi pohjoisten ortodoksis-
8013: ten luostareiden ja vanhaan itäkarjalaiseen tyy- Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
8014: liin kaksiosaisena. Pienempi osa kirkosta erote- tukea uuden Valamon luostarikirkon ra-
8015: taan talvikäyttöön ja suurempll!a osaa käytetään kennushanketta?
8016: kesäisin, jolloin kansaa osallistuu jumalanpalve-
8017: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1975.
8018:
8019: Aili Vaittinen.-Kuikka1. M. Jaatinen.
8020: Eeva Kauppi. Esko J. Koppanen.
8021: Matti Hokkanen. Sami Suominen.
8022:
8023:
8024:
8025:
8026: 269/75
8027: 2 1975 vp.
8028:
8029:
8030:
8031:
8032: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
8033:
8034: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momendssa kennustyön aikana saadaan noin 3 000 tuntia.
8035: ma~nitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies Kustannusarvioosa on hinta- ja palkkataso ar-
8036: olette 18 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn vioitu helmikuun 1975 mukaisena. Rakennus-
8037: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston työt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian
8038: asianomaiselle jäsenelle jäljennök!sen kansan- siten, että runkovaihe voidaan suoritltaa pää-
8039: edustaja Aili Vaittinen-Kuikan ym. näin kuulu- osiltaan lämpiJmänä vuodenaikana. Kirkkokun-
8040: va:s'ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 40: nan ·piirissä on koottu rakentamista varten pää-
8041: asiassa lahjoituksilla tähän mennessä 316 000
8042: "Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo mk. Kesäkuuhun mennessä awioidaan lahjoi-
8043: tukea uuden Valamon luostarikirkon ra- tuksia vielä kertyvän noin 16 000 mk.
8044: kennushanketta?, Huomioon ottaen luostarikirkon tarpeellisuu-
8045: den ja merkityksen ortodoksiselle kirkkdkunnal-
8046: Va:staubena kysymykseen esitän kunnioit- le sekä myös sen yleisvaltakunnallisen merki-
8047: taen seuraavaa: .tyksen hallitus pitää rakennustyön tukemista
8048: Or.todoksinen kirkollishallitus on opetusmi- valtion toimesta perusteltuna. Tämä tuki olisi
8049: nisteriölle helmikuun 27 päivänä 1975 toimitta- tarkoituksenmukaisinta antaa rakennusavu•stuk~
8050: massaan kirjelmässä anonut, että valtion vuo- sen muodossa. Hallitus tulee ottamaan asian
8051: den 1975 ensimmäiseen lisämenoarvioon varat- esille laadittaessa esitystä Eduskunnalle kulu-
8052: taisiin viidensadanyhdeksänkymmenen tuhan- van vuoden keväällä annettavaksi suunnitelluksi
8053: nen ( 590 000) markan suuruinen siirtomäärä- lisämenoarvidkrsi.
8054: raha avustuksena ortodok:Jsiselle kirkkokunnalle Mainittakoon, että Lintulan luostar.iin 1972
8055: Valamon luostarin kirkon rakentamiseen. valmis'tuneen luostarikirkon rakentamiseen, jon-
8056: Kirjelmän mukaisesti kirkon kustannusarvio ka kustannusarvio oli noin 250 000 mk, :myön·
8057: on 922 000 mk edellyttäen, e.tltä taikootyötä ra- nettiin valtion varoista rakennusavustusta
8058: 150 000 mk.
8059: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
8060:
8061: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
8062: N:o 40 3
8063:
8064:
8065:
8066:
8067: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8068:
8069: I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsdrdningen slaget har pris- odh lönen1vån bedömts i enlig-
8070: anger har Ni, Herr Talma,n, med Eder skrivel- het med den som rådde i febnu!U:i 1975. Av-
8071: se av den 18 februa.ri 1975 till vederbörande sikten är att påbOJ!ja byggnadsarbetet så snart
8072: medlem av statsrådet för a'V'gtva.nde av svaJ: som möjligt så, att stommen hurvudsakligen kan
8073: översän!t avskrift a'v följande av riksda~gsman uppföras under den varma årstiden. Inom kyr-
8074: Alli Vaittinen-Kuikka m. fl. stäHda spörsmål ntr kosamfundet har man i huvudsak genom dona-
8075: 40: tioner :hittHls insamlat 316 000 mark för byg-
8076: get. Man beräknM., att de före .ingången aiV ~uni
8077: "Genom vilka åtgärder ämn<ar Rege- lrommer in ytterligare ca 16 000 mark gen01tn
8078: .ringen stöda byggnadsproijektet för en donationer .
8079: ny Valamo klosterkyrka?" Med beaktande a'V hu.r nödiv.ändig ooh vik-
8080: tig klosterkyrkan är för det ortodoxa kyrkosam-
8081: Såsom sva·r på detta spörsmål får jag vörd- fundet och även av dess riksomfattande bety-
8082: samt anföra fölijande: delse anser :regeringen, att det är moti!Vetat att
8083: Den ortodoxa kynkostyrelsen har i en skri- staten stöder byggnads3itbetet. Det vore ända-
8084: velse av den 27 februari 1975 tili undervis~ måisenHgast att ge detta stöd ti form av bygg-
8085: ningsttnmisteriet anlhållit, att i statens ffu,sta till- nadsunderstöd. Rege.ringen kommer att .ta upp
8086: läggsbudget för år 1975 sJruile rese.rveras ett re- ärendet vid ulppgörandet av förs[ag tili den till-
8087: servationsanslag om femhundratusen ( 500 000) läggsbudget som man planerar att förelägga
8088: mat'k i unde.rstöd åt det ortodoxa lcyrkosa:m- Riksdagen under .inkottnmande vå.r.
8089: fundet för byggande av V ala11no iklostetkyrka. Det 'kan nämnas, att för byggandet av den
8090: Eniligt skrivelsen lyder kostnadsfärslaget för klostet'kyrka 'Vid Lintula lcloster SOilll blw färdig
8091: .kyrkan på 922 000 mk: under f.örutsättning att år 1972 odh vars kostnadsförslag löd på
8092: man under byggnadsaJ:betet skulle utföra talko- 250 000 mark bevil!jades 150 000 mMk i un-
8093: arbete under ca 3 000 tilmmar. I kostnadsför- derstöd av statens. medel.
8094: Helsingfors den 21 mars 1975.
8095:
8096: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
8097: 197.5 vp.
8098:
8099: Kirj. ksm. n:o 41.
8100:
8101:
8102:
8103:
8104: Puhakka ym.: Äärioikeistovoimien toiminnasta puolustuslaitok-
8105: sen piirissä.
8106:
8107:
8108: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8109:
8110: Oikeuskanslerille on jätetty asiakirjat, jotka Myös hallituksen toimenpiteet ja välitön
8111: osoittavat, että eräiden upseerien keskuudessa julkinen selvitys asiasta ovat välttämättömiä.
8112: on laadittu liikekannallepanosuunnitelma, jon- Maamme upseerikunnan piirissä on joukko
8113: ka tarkoituksena sanotaan olevan maamme joh- äärioikeistolaisia upseereita, jotka esiintyvät
8114: don syrjäyttäminen kriisitilanteessa. Suunni- j,atkuvasti ja viime aikoina yhä äänekkäämmin
8115: telma on valmistettu Hämeen ratsujääkärikomp- maamme virallista ulkopoliittista linjaa vas-
8116: panian päälliköiden neuvottelupäivillä yliluut- taan. Ei voi olla vähäisintäkään epäselvyyttä
8117: nantti Kari Mustosen toimesta, ja esitys on jä- siitä, etteikö po. liikekannallepanosuunnitelma
8118: tetty joukko-osaston komentajalle everstiluut- sisälly näihin äärioikeistolaisiin toimiin.
8119: nantti Annalalle. Se, ettei hallitus ole ryhtynyt toimenpiteisiin
8120: Suunnitelmassa kehotetaan upseeristoa tutki- maamme dkopolitiikan peruslinjaa ja rauhan-
8121: maan "mitä mahdollisuuksia puolustusvoimain politiikkaa sekä erikoisesti Suomen ja Neu-
8122: johdolla on omin päin toteuttaa liikekannallepa- vostoliiton ystävyyssuhteita vastaan kohdistu-
8123: no vastoin poliittisen johdon mielipidettä." On vien esiintymisten torjumiseksi, luonnollisesti
8124: ilmeistä, että asia tullaan torjumaan viittaamal- rohkaisee äärioikeistoa toiminnassaan. Nyt pal-
8125: la siihen, että kysymys olisi yksityisen upsee- jastuneiden yhä hälyyttävämpien tapahtumien
8126: rin mielipiteestä tai että asia olisi ollut esillä johdosta haltitukselta odotettaisiin kiireellisiä
8127: vain koulutuksessa käytetystä esimel'kistä. Ky- toimenpiteitä äärioikeiston maamme perusetu-
8128: symys ei ole kummastakaan, vaan todellisesta jen vastaisen toiminnan johdosta niin puolus-
8129: suunnitelmasta. tuslaitoksen piirissä kuin muua[lakin.
8130: Asiasta kantelun oikeuskanslerille on jättä- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8131: nyt ratsumies Heikki Ojanen, ioka palveluk- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8132: sessa ollessaan joutui mainitun yliluutnantin neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8133: määräyksestä kirjurin ominaisuudessa kirjoit- seuraavan kysymyksen:
8134: tamaan puhtaaksi liikekannallepanoosuunnitel-
8135: maa koskevan esityksen. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8136: Julkisuudessa on laajasti esitetty po. suunni- ryhtyä mm. puolustuslaitoksen piirissä
8137: telmaa ja siihen liittyviä yksityiskohtia. voimistuneen äärioikeistovoimien toi-
8138: Oikeuskanslerin toimesta selvitettäneen tä- minnan johdosta, joka toiminta, kuten
8139: hän tapahtumaan liittyv,ät seikat kaikella perus- esim. julkisuuteen tullut Hämeen ratsu-
8140: teellisuudellaan ja ryhdytään asian vaatimiin jääkärikomppanian piirissä valmistettu
8141: toimenpiteisiin. Kantelun tekijä katsoo kysy- liikekannallepanosuunnitelma osoittaa,
8142: myksessä olevan valtiopetoksen valmistelun ja suuntautuu maamme rauhanpolitiikkaa
8143: siihen y1lyttämisen. ja maamme ulkopoliittista perusl1njaa
8144: vastaan?
8145: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1975.
8146:
8147: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
8148: Irma Rosnell. Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
8149: Lauha Männistö. Heimo Rekonen. Toivo Asvik.
8150: Ilkka Taipale. Pentti Liedes.
8151:
8152: 252/75
8153: 2 1975. vp.
8154:
8155:
8156:
8157:
8158: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8159:
8160: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta oli 23.-
8161: tissa mainitussa tarkoitulvsessa Te, Herra Puhe- 24. 1. 1975 järj,estänyt Hämeenlinnassa normaa-
8162: mies, oletl:!e kirjeenne n:o 190 21 päivältä liin koulutusohjelmaan liittyen perusyksiköiden
8163: helmikuuta 1975 ohella lähettänyt valtioneu- päälliköiden neuvottdlupäivät. Näille päiville
8164: voston asianomaisen Jasenen vastattavaksi osallistuvalle henkilöryhmälle oli varattu etu-
8165: kainsanedustaj.a Pauli Puhakan ym. tekemän käteen tilaisuus tehdä esityksiä opetustilaisuu-
8166: seuraavan sisältöisen kysymyksen; dessa esille otettavista !keskusteluaiheista. Ky-
8167: symyksen :perusteluissa mainittu upseeri lähetti
8168: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo oman esityksensä, johon sisältyi kuitenkin sen
8169: ryhtyä mm. puolustuslaitoksen piirissä laatuisia ja siinä määrin harkitsemattomia ai-
8170: voimistuneen äärioikeistovoimien toi- heita, ettei niitä missään v~aiheessa edes aja-
8171: minnan johdosta, joka toiminta, kuten teltu sisällytettäV'äksi neuvottelupäivien ohjel-
8172: :esim. julkisuuteen tullut Hämeen ratsu- maan.
8173: jääkärikomppanian piirissä valmistettu On syytä vielä erikoisesti korostaa, että kyse
8174: liikekannallepanosuunnitelma osoittaa, on ollut puheena olevan upseerin yksityisistä
8175: suuntautuu maamme rauhanpolitiikkaa ajatuksista, jotka OV1at saaneet kirjallisen muo-
8176: ja maamme ulkQPOliittista peruslinj,aa don ja että puolustusvoimissa ei minkään kurs-
8177: vastaan?" sin tai muun opetuksen yhteydessä kysymyk-
8178: sen perusteluissa mainitunflaisia asioita suunni-
8179: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tella eikä käsitellä.
8180: taen seuraavaa: Oikeuskansleri on kehottanut pääesikuntaa
8181: Puol!Jstusvoimien piirissä ei ole vahnisteltu toimittamaan asian johdosta selvityksen, joka
8182: eikä laadittu minkäänlaisia kysymyksessä tar- lähetetään hänelle lähipäivinä.
8183: koitettuja liikekannallepanosuunnitelmia.
8184: Helsingissä maaliskuun 20 päivänä 1975.
8185:
8186: Pudlustusministeri Carl-Olaf Homen.
8187: N:o 41 3
8188:
8189:
8190:
8191:
8192: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8193:
8194: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Staben för Södra-Finlands militärlän hade
8195: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 2.3.-24. 1. 1975 i samband med det normala
8196: velse nr 190 av den 21 februari 1975 tili utbildningsprogrammet anordnat rådplägnings-
8197: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- dagar i Tavastehus för grundenheternas chefer.
8198: vande av svar översänt följande av riksdags- Man hade i förväg reserverat tillfälle för de
8199: man Pauli Puhakka m. fl. ställda spötsmål: persongrupper som deltog i dessa dagar att
8200: göra framställningar om de diskussionsämnen
8201: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen som skulle tas upp vid undervisningstillfället.
8202: vidtaga med anledning av den hl.a. Den i spörsmålet nämnda officeren sände in
8203: inom försvarsmakten allt starkare ökade sitt förslag, i vilket dock ingick ämnen av en
8204: verksamheten hos krafterna ytterst till sådan art och tili den grad oöverlagda, att
8205: höger, en verksamhet, såsom utvisas man inte i något skede ens tänkte på att taga
8206: t.ex. av den till offentligheten komna med dem i rådplägningsdagarnas program.
8207: mobiliseringsplan som uppgjorts inom Det är skäl att ytterligare speciellt under-
8208: Hämeen ratsujääkärikomppania, och vii- stryka, att det har varit fråga om sagda officers
8209: ken verksamhet riktar sig mot vårt privata tankar som har uttryckts i skrifdig
8210: lands fredspolitik och mot vårt lands form, och att man inte inom försvarsmakten i
8211: utrikespolitiska grundilinj.e?" samband med någon kurs eller annan undervis-
8212: ning planerar eller behandlar sådana saker som
8213: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nämns i spörsmålet.
8214: samt .anföra följande: Justitiekanslern har uppmanat huvudstaben
8215: Inom försvarsmakten har vavken förberetts att verkställa en utredning med anledning av
8216: eller utarbetats några i spörsmålet avsedda mo- sa:ken. Utredningen kommer att tillställas ho-
8217: biliseringsplaner. nom inom de närmaste dagarna.
8218: Helsingfors den 20 mars 1975.
8219:
8220: Försvarsminister Carl-Olaf Homen.
8221: 1975 vp.
8222:
8223: Skriftl. spm. nr 42.
8224:
8225:
8226:
8227:
8228: Stenbäck: Om utbildningen av hälsovårdare.
8229:
8230:
8231: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
8232:
8233: 1 folkhälsolagen och den riksomfattande pla- ningen har inte kommit i gång och hotas nu
8234: nen för folkhälsoarbetet för åren 1975-1979 också av att helt upphöra för år 1975;
8235: ses höjandet av befolkningens hälsotillstånd Redan nu finns det obesatta hälsovårdar-
8236: och ett därigenom minskat behov av sjukvård tjänster överallt i landet. Behovet av komplet-
8237: som det viktiga:ste målet på lång sdkt. Detta terande utbildning för hälsovårdare är stort,
8238: bör ske bl. a. genom att utöka uthudet av hälso- speciellt med tanke på utvecklandet av arbets·
8239: och sjukvårdstjänster speciellt inom den öppna plats- och skolhälsovården.
8240: vården. En minskning av hälsovårdarutbildningen in-
8241: Enligt den rikSomfattande planen skall bl. a. nebär att hela utvecklingen förutsatt i den riks-
8242: 200 hälsovårdare utbi<ldas per år mellan åren omfattande planen för folkhälsoarbete, avstan-
8243: 197 5-1979. Dessa hälsovårdare behövs fram- nar. Om kompletteringsutbHdning ej anordnas
8244: förallt för den lagstadgade utbyggnaden av ar- innebär detta, förutom bristande arbetsmotiva-
8245: betsplatshälsovården, skolhälsovården och hälso- tion och trivsel, ett försvårande av utvecklingen
8246: upplysning. av arbetsplats- och skolhäJlsovården. Krisen
8247: Enligt folkhälsolagens 41 § bör medicinal- inom hälso- och sjukvården kan ingalunda lösas
8248: styrelsen uppgöra en pian för kompletterings- genom att bromsa upp utvecklingen av den
8249: utbildning och se till att sådan utbildning öppna vården.
8250: anordnas för hälsocentralens personal. Konti- Med hänvisning till ovanstående samt i det
8251: nuerlig kompletteringsutbildning är nödvändig syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger
8252: för upprätthållande och utvecklande av per- framställes följande skriftliga spörsmål att be-
8253: sonalens yrkeskunskap. svaras av vedeJ.'Ibörande medlem av statsrådet:
8254: Enligt social- och hälsovårdsministeriets di-
8255: rektiv 09. 12 74 nr. 6123.119/74 och utgående Vi<lka åtgärder ämnar Regeringen
8256: från detta, undervisningsministeriets beslut vidtaga för att 200 hälsovårdare årligen
8257: 03. 02 1975, skall under år 1975 utbildas en- skall kunna utbilda:s i vårt land, samt
8258: dast 60 hälsovårdare i hela landet, vilket inne- på vilket sätt skall den lagstadgade
8259: bär 140 färre än den ri:ksomfattande planen kompletteringsuthildningen för hälso-
8260: förutsätter. vårdscentralerna:s personai förverkligas?
8261: Den kontinuerliga kompletteringsutbild-
8262: Helsingfors den 18 februari 1975.
8263:
8264: Pär Stenbäck.
8265:
8266:
8267:
8268:
8269: 239/74
8270: 2 1975 vp.
8271:
8272: Kirj. ksm. n:o 42. Suomennos.
8273:
8274:
8275:
8276:
8277: Stenbäck: Terveydenhoitajien kouluttamisesta.
8278:
8279:
8280: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8281:
8282: Kansanterveyslaissa ja koko valtakunnan kä- uhkaa nyt kokonaan loppua vuonna 1975. Jo
8283: sittävässä kansanterveystyösuunnitelmassa vuo- nyt on täyttämättömiä terveydenhoitajan toimia
8284: siksi 1975-1979 nähdään väestön terveyden- kaikkialla maassa. Terveydenhoitajien täyden-
8285: tilan kohottaminen ja sen kautta vähenevä sai- nyskoulutuksen tarve on suuri, erityisesti aja-
8286: raanhoidon tarve tärkeimpänä pitkälJä tähtäyk- tellen 'työpaikka- ja kouluterveydenhoidon ke-
8287: sellä. Tämän tulee tapahtua mm. terveyden- ja hittämistä.
8288: sairaanhoitopalvelua lisäämällä erityisesti avo- Terveydenhoitajien koulutuksen vähentämi-
8289: huollon piirissä. nen merkitsee, että koko keh1tys, jota edellyte-
8290: Valtakunnallisen suunnitelman mukaan tul- tään valtakunnan käsittävässä kansanterveys-
8291: laan mm. kouluttamaan 200 terveydenhoitajaa työsuunnitelmassa, pysähtyy.
8292: vuodessa vuosien 1975-1979 aikana. Näitä Ellei täydennyskoulutusta järjestetä, se mer-
8293: terveydenhoitaj;ia tarvitaan ennen kaikkea laki- kitsee, lukuun ottamatta työmotivaation puut-
8294: sääteisen terveydenhuollon, kouluterveyden- tumista ja viihtyvyyttä, työpaikka- ja kouluter-
8295: huollon ja terveysneuvonnan laajentamiseen. veydenhoidon vaikeutumista. Kriisiä terveyden-
8296: Kansanterveyslain 41 § :n mukaan lääkin tö- ja sairaanhoidon piirissä ei suinkaan ratkaista
8297: hallituksen tulee tehdä suunnitelma täydennys- jarruttamalla avohuollon kehitystä.
8298: koulutusta varten ja valvoa, että tällaista kou- Yllä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
8299: lutusta annetaan terveyskeskuksen henkilökun- tyksen 31 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
8300: naLle. Jatkuva täydennyskoulutus on välttämä- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8301: tön henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämi- seuraavan kirjallisen kysymyksen:
8302: seksi ja kehittämiseksi.
8303: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen 09. 12. Mihin toimenpitdsiin Hallitus aikoo
8304: 1974 N:o 6123.119/74 ja tästä johtuvan ope- ryhtyä, jotta 200 terveydenhoitajaa voi-
8305: tusministeriön päätöksen 03. 02. 1975 perus- daan vuosittain kouluttaa maassamme,
8306: teella tullaan vuonna 1975 kouluttamaan vain sekä
8307: 60 terveydenhoitajaa koko maassa, mikä mer- millä tavoin terveyskeskusten henkilö-
8308: kitsee 140 vähemmän kuin valtakunnallinen kunnan lakisääteinen täydennyskoulutus
8309: suunnitelma edellyttää. tullaan toteuttamaan?
8310: Jatkuva täydennyskoulutus ei ole alkanut ja
8311: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1975.
8312:
8313: Pär Stenbäck.
8314: 1975 vp. 3
8315:
8316:
8317:
8318:
8319: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8320:
8321: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti:ssa sesti supistamaan vaikean sairaanhoitajien työ-
8322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voimatilanteen takia.
8323: olette 18 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn Edellä mainittu päätös vaikuttaa valtakun-
8324: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nalli:sen suunnitelman mukaisten uusien virko-
8325: asianomaiselle jäsenelle jäljennÖ'ksen kansan- jen perustamiseen, ja se on otettava huomioon
8326: edustaja Pär Stenbäckin näin kuuluvasta kirjal- valtakunnalHsta suunnitelmaa käsiteltäessä. Mitä
8327: lisesta kysymyksestä n:o 42: edellä mainittu tilapäinen supistaminen vaikut-
8328: taa puolestaan seuraavina vuosina koulutetta-
8329: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vien määrään ei ole arvailtavissa ennen kuin
8330: ryhtyä, jotta 200 terveydenhoitajaa voi- henkilökunnan tarpeesta on saatu tarkistetut
8331: daan vuosittain kouluttaa maassamme, laskelmat käytettäv1ksi kuluvan vuoden aikana.
8332: sekä Kansanterveyslain 41 §: ssä tarkoitetun täy-
8333: millä tavoin terveyskeskusten henkilö- dennyskoulutU'ksen järjestäminen on laajakan-
8334: kunnan lakisääteinen täydennyskoulutus toinen kysymys terveydenhuoltohenkilöstön
8335: tullaan toteuttamaan?" järjestelmällisen täydennyskoulutuksen puut-
8336: tues,sa maassamme. Koulutuksen järjestämistä
8337: VastaU'ksena kysymykseen esitän kunnioitta- koskeva kysymys on selvitettävänä ministeriös-
8338: vasti seuraavaa: sä ja lääkintöhallituksessa. Tässä yhteydessä
8339: Jaukokoulutukseen otettavien sairaanhoitajien joudutaan erikseen harkitsemaan, onko tarpeen
8340: määrää joudutaan vuoden 1975 osalta tilapäi- asettaa erityinen toimikunta selvittämään tähän
8341: liittyviä erityiskysymyksiä.
8342: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
8343:
8344: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
8345: 4 N:o 42
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8351:
8352: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ovan nämnda beslut inverkar på inrättandet
8353: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av de nya tjänster som avses i den riksomfat-
8354: av den 18 februari 1975 tili vederbörande med- tande planen, och det skall beaktas vid behand-
8355: lem av statsrådet för avgivande av svar över- lingen av sagda pian. Hur nämnda tillfälliga
8356: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pär inskränkning för sin del inverkar på det antal
8357: Stenbäck ställda spörsmål nr 42: som utbildas under de följande åren kan inte
8358: bedömas, förrän de justerade uträkningarna av
8359: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen personalbehovet står tili buds under innevaran-
8360: vidtaga för att 200 hälsovårdare årligen de år.
8361: skall kunna utbildas i vårt land, samt Ordnandet av den i 41 § folkhälsolagen av-
8362: på vilket sätt skall den lagstadgade sedda kompletterande utbildningen är en vid-
8363: kompletteringsutbildningen för hälso- lyftig fråga, då en systematisk kompletterande
8364: vårdscentralernas personai förverkligas?" utbildning för hälsovårdspersonalen saknas i
8365: vårt land. Frågan om ordnandet av utbild-
8366: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen är under utredning i ministeriet och
8367: samt anföra följande: medicinalstyrelsen. 1 detta sammanhang kom-
8368: Under år 1975 blir man på grund av den mer man att särskilt pröva, huruvida en sär-
8369: svåra arbetskraftssituationen bland sjukskötarna skild kommis,sion borde tillsättas för att utreda
8370: tvungen att tillfälligt inskränka antalet sjuk- specialfrågorna i anslutning härtill.
8371: skötare som tas in för kompletterande utbild-
8372: ning.
8373: Helsingfors den 18 mars 1975.
8374:
8375: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
8376: 1975 vp.
8377:
8378: Kirj. ksm. n:o 43.
8379:
8380:
8381:
8382:
8383: Ehrnrooth ym.: KHT-tilintarkastajille annettujen tilintarkastajan-
8384: kirjojen lakkauttamisesta.
8385:
8386:
8387: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8388:
8389: Perustuslaillisen demokratian olemukseen on Voidaan myös perustellusti kysyä, eikö näin
8390: eräänä piirteenä liittynyt mm. se, että vapaitten pyritä kansalaiselta ottamaan pois hänen jo
8391: ammattienharjoittajien ydimä ikärajaa ei ole saavuttamaansa elämiseen liittyvää etua.
8392: määrätty. Sen on säädellyt asianomaisten itsen- Vaikka Keskuskauppakamarin päätös ei sido-
8393: sä työhönsä ja tämän suorittamiseen kohdistama kaan viranomaisia ja virkamiehiä, on sillä tar-
8394: vastuullisuus. peeksi voimakas vaikutus edellä viitatulla lkiel-
8395: Nyt on kuitenkin Keskuskauppakamari teh- teisellä ttavalla. Siksi olisikin nimenoma-..n val-
8396: nyt lisäyksen eräisiin voimassa oleviin säännök- tiovallan toimenpitein tämä harlkitsematon toi-
8397: siin. Tässä lisäyksessä katsotaan, että KHT- menpide Ikärajan suhteen saatava kumotu'ksi.
8398: tilintatikastajat voivat ,tässä ominaisuudessa suo- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
8399: rittaa tilintarkastuksia vain sen vuoden lop- väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
8400: puun, minä täyttävät 70 vuotta. Päätös pan- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8401: naan voimaan tutkimatta in casu. Tällä päätök- seuraavan kysymyksen:
8402: sellä on Keskuskauppakamari, kauppa- ja teol-
8403: lisuusmini~eriön kanssa kiinteästi yhteistyössä Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8404: toimivana, vail&akaan ei viranomaisena, jaka- julkisoiikeudellisesti kauppa- ja teolli-
8405: nut kansalaiset preju<likaatin omaisesti kahteen suusministeriön alaisena toimiva Kes-
8406: ryhmään: alle 70 vuotiaat täysiarvoiset ja 70 kuskauppakamari jakaa kansalaisia iän
8407: vuotta täyttäneet ei täysiarvoiset. perusteella Iakkauttamalla 70 vuotta
8408: KHT-tilintarkastajan pätevyyden saavuttami- täyttäneelle KHT-tilinttarkastajalle anne-
8409: seksi on täytynyt uhrata aikaa, työtä ja rahaa. tun tilintarkastajankirjan, ja jos on,
8410: Sen vuoksi näin saatu tilintarkastuskirja, joka onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
8411: vahvistaa pätevyyden ja antaa oikeuden tar- menpiteisiin, jotta tilintatkastajankirjaa
8412: ka~siin, on arvokas taloudellinenkin omai- ei otettaisi pois keneltäkään ilman kus-
8413: suus. Sen epääminen ikävuosiin vedoten louk- sakin tapaufksessa suoritettua tutkimus·
8414: kaa kansalaisen oikeu~urvaa. ~? .
8415:
8416: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1975.
8417:
8418: Georg C. Ehrnrooth. Eero Lattula.
8419:
8420:
8421:
8422:
8423: 265/75
8424: 2 l975'vip.
8425:
8426:
8427:
8428:
8429: '• -,
8430: . ,.-.,·.
8431: .': "
8432:
8433: Ed u s kun n a,n H eJr::Nt P.·1J.~~Jn i e he 11 e.
8434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tamaan tilejä esiintyy verrattain rajoitetuissa
8435: mainitussa tarkoi:tuksessa, Te, Herra, Pqh~~ie~ 1 ,tapau~i~sa, .n;ti1~ seikka on myös otettava huo-
8436: olette 18. 2. 1975 päivätyn kirjeenne ohella toi- mioon tarkasteltaessa edellä selostettua Keskus-
8437: ~ittaput, v~l!i!?tteuvol!~~n. a~ianoll':aille11.e ~ij~.epel k!l:ut>p*amax,in teke111ää }?~töstä., Osakeyhtiöis-
8438: le jaljerinöksen k~n:såriedustaja'Georg C Ehr11- s1I; joiden' q~l!kkeita •hoteerataårl: mropaphil}örs-
8439: i:öothiq yrp. •. näiri, k,imiuvasta.·~irjalllsesta. kysy~ sissä,. tulee: aim\ ollit; ktis!ktiskaupplikain~rin "hy~
8440: ~ykses.tä n:o 4J: · · · ·· väksymä 'tiliniatkasiå)'~. LHltepknklkiLHn mukaari
8441: ainakin yhden dlititarkastajlstä ja: hänen varih
8442: "Onko • Hamtus tietöinen siitä, ~'että miehensä o11; 6lta{r~; K~skliskåuppakairi~dn· hy"
8443: julkisoikeudellisesti. kauppa- .. ja . teolli- väksymä. Vastaavanlaisia säännöksiä On annet~
8444: suusministeriön alaisena· .toimiva Kes- tu mm. kiinnhysluottopankkien osalta, ja myös
8445: kuskauppakamari jakaa kansalaisia iän Postipatlkissa . on · oLtav~ · KfiT~tilitttarlGtstaja:
8446: perusteella ~a:kkauttamalla 70· vuotta Nämä edellä Hietellut esimerkit osqii:tavat, ·että
8447: täyttäneelle KHT-tilintarkastajalle anne- ne
8448: tapat&set, j6llöih''ti1futa:thstaiåli~ vååditaarl:
8449: tun tilintarkastajankirjan; ja jos on, · Keskus'kåuJ?pal{~1itariri ·. ·. hyväksymirieh, . ·Hit'tyvät
8450: onko Hallitus valmis ryhtymään toi~ yleiseltä kannålt'a: varsin riler'kit'tilväri' 'toiminnan
8451: menpiteisiin, jotta tilintar'kastajankirjaa tarkastattiiseen.• Tilintatkåstajan toirriimirien voi~
8452: » ei otettaisi pois keneltäkään ilman kus- taneen n.ifissii: tåpaukslssi' per~stellris'ti rinnasta!!.
8453: . sa:kiti tapauksessa suoritettua,. tutkimus- lähinnä · · Virkavastaulla ·· t64ni:ttiiseeri,. jollQiri
8454: . .ta?"
8455: ,.
8456: · maassalhri;te ja; iri:uuallakin: on yleensä 'käisöttl:i
8457: välttäinä tt<9mäksi: ;tietyri ·eioali).isiäl;li' 'i:riääiäämf•
8458: , .Vasta~~en,a: kysymykseen ,esitän kunnioit- nen; ·· · · · · ·· · · . ·· · .·:• ··
8459: iiien seuraavaå: · Kuten . edeHä ·• ~~lo~l:el:Hs~li. k~rit?~hk~qiarias'~~
8460: Kauppa!kamariasetuksen (296/53) 22 §:n 9 tuksep. .. ~~hd,asta :.iim:eQ~e, ; K~$kusk.appp~a~a~
8461: kohdan muliaan~ Keskuskauppakatriarin tehtävä- riri, vel'voUisuhtdia .:'q# · \zatvoa/ hWli~st111ie!l#i
8462: nä: on·hy'Väksyä tilintarkastajia suorittarp.aan ta- tilintarkåst~Hen . to~Qii!)taa.·.Tä~lairieri 'va,lv<>~r«
8463: loudelliseen toimintaan >liittyviä tehtäviä sekä ~dltä.v~, qn ~ä~~äri~ös~ä YMlp~asti. töt~titettavi~
8464: vahvistaa täHaisia henkilöitä varten · ohjesään- sa. ,Kuit~n · asetettu. va1v'Ontatehtävli metkit~
8465: nöt ja valvoa heidän toimintaansa. T~än val- see, .että ''K~skti~~~~PP*~m~r,i' t~ti~#t~~st~i~#r
8466: tuutuksen perusteella Keskuskauppakamari on kirjan uudistamalla .. ori .' ellfi:keinoeUlli:iälle ' til
8467: 11. 12. 1972 pitämässään 'kokouksessa vahvis- m;uille ·'·' ·~~lj~tfl~~t~j~la~~u~~:, :,Jt,~jj:lljtuville
8468: tanut tilintarkastajalautakunnan sääntöjen muu- antanut vakuutuksen siitä~ että tillhtarkastajan-
8469: tdksen siten, että sääntöjen .81' §m 4 momenttiin kirjan haltii~~-~1,1, .t~P,täviin~~. ,täysin hallitseva.
8470: lisät:ttiin seuraava lause: "Tilintarkastaja on vel- Tilintarkastuske'rtomiiksessä ··· i:ar muussa yhtey-
8471: vollinen tallettamaan tilintarkastajan'kirjansa dessä esiintyvä kirjainlyhenne KHT on siten
8472: viimeistään sen vuoden ~opussa, jonka aikana Keskuskauppakamarin osoitus tietystä ammatti-
8473: hän on täyttänyt 70 vuotta." Samalla päätettiin, taidosta, joka on ulkopuoliseHekin osoittamassa
8474: että ne KHT-tilintarkastajat, jotka jo ovat täyt- tilintarkastuksen tasoa.
8475: täneet tai vuoden 1973 aikana täyttävät 70 Kun Keskuskauppakamarille on annettu vel-
8476: vuot:tta ja mainittuna vuonna ottavat vastaan voite hyväksyä tilintarkastajia ja valvoa heidän
8477: tarkastustehtäviä KHT-tilintar'kastajina, voivat ·toimintaansa, niin täytyy Keskuskauppakama-
8478: suorittaa tehtävät tässä ominaisuudessa loppuun rilla olla oikeus kohtuullisen yläikärajan aset-
8479: vuoden 1974 aikana. tamiseen silloin !kun rajan asettaminen on har-
8480: Ehdoton vaatimus Keskuskauppakamarin hy- kittu tarkoituksenmukaiseksi ammattitietouden
8481: väksymän tilintarkastajan vaHtsemisesta tarkas- takaamisen kannalta. Eräissä muissakin merkit-
8482: N:o 43 3
8483:
8484: tävissä tehtävissä on oltu pakotettuja turvautu- tajankirjaa tulisi dttaa pois 'keneltäkään ilman
8485: maan kaavamaisesti määritettyyn eroamisikään. kussakin tapauksessa suoritettua •tutkimusta.
8486: Niinpä pankkilainsäädännössä edellytetään joh- Tällainen vaihtoehto KHT-tilintarkastajana toi-
8487: toelinten jäsenten eroamisiän määrittämistä. mimiselle asetetulle ikärajalle saattaisi käytän-
8488: Kyseessä ei ny,t esillä olevassa tapauksessa ole nössä herättää mahdollisesti vielä enemmän ar-
8489: kansalaisten jakaminen iän perusteella eri ryh- vostelua. Olettaa voidaan, että jo mahdollisuus
8490: miin sen enempää kuin yleensäkään silloin kun hylätyksi tulemiseen, puhumattakaan tutkinnos-
8491: tietyissä tehtävissä •toimimiselle on asetettu ylin sa hylkäämisestä, olisi alalla pitkään :toimineen
8492: ikäraja estä tilintarkastajaa edelleen harjoitta- tilintarkastajan kannalta varsin epämielly.ttävää.
8493: ikäraja estä tilintatrkastajaa edelleen harjoitta- Kun Keskuskauppakamarikaan ei ole pitänyt
8494: masta tilin:tarkastustoimintaa muussa kuin tällaista vaihtoehtoa ikärajakynnykselle tarkoi-
8495: KHT~tilintarkastajan ominaisuudessa, joten hän tuksenmukaisena ja kun nyt käsiteltävänä ole-
8496: voi edelleenkin jatkaa ammattiaan. Tällöin 70 va asia kuuluu asetuksen mukaan kauppakama"
8497: vuotta täyttäneen tilin:tarkas.tajart valinta perus- rilaiitoksen toimialaan eikä hallitus pidä Keskus"
8498: tuu käytettävissä oleviin tietoihin hänen am- kauppakamarin menettelyä epäoikeudenmukai-
8499: mattitaidostaan ja alan tuntemuksestaan eikä sena, ei hallitus katso olevan syytä ryhtyä toi"
8500: Keskuskauppakamarin antamaan vahvistukseen. menpiteisiin asiassa.
8501: Kyselyssä on viitattu siihen, ettei tilintarkas-
8502: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1975.
8503:
8504: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
8505:
8506:
8507:
8508:
8509: ',· ;
8510: 4 197.5 vp.
8511:
8512:
8513:
8514:
8515: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8516:
8517: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen få fall, vilket också bör beaktas vid bedömande
8518: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av Centralhandelskammarens ovannämnda be-
8519: av den 18 februari 1975 tili vederbörande med- slut. Aktiebolag vilkas ~tier noteras på fond-
8520: lem av statsrådet för avgivande av svar över- börsen skall alltid ha en av Centralhandelskam-
8521: sänt avsikritt av följande av riksdags'man Georg maren godkänd revisor. Enligt lagen om affärs-
8522: C. Ehrnrooth m. fl. ställda skriftliga spörsmå1 banker slkall minst en av revisorerna och dennes
8523: nr 43: suppleant vara av Centralhandelskammaren
8524: "Är Regeringen medveten om, att godkända revisorer. Matsvarande bestämmelser
8525: Centralhande1skammaren, viiken ju har utfärdats t. ex. för hypote'ksbanker och
8526: offentligrävtsligt sorterar under handels- även i Posthanken bör finnas en CGR-revisor.
8527: och industriministeriet, gör åtskillnad Dessa exempel visar, att de fall i vilka revisorn
8528: rnellan medborgare på grund av deras bör vara av Centralhandelskammaren godkänd
8529: ålder genom att återkalla CGR-revisorns revisor innebär granskning av en verksarnhet
8530: revisionsbrev vid 70-årså1der och, om så som ur allmän synvinkel är av synnerlig bety-
8531: är falleit, delse. Revisorsverksamheten torde i dessa fall
8532: är Regeringen beredd att skrida tili kunna likställas med verksamhet under tjänste-
8533: åtgärder för att ingen skulle fråntagas mannaansvar för viliken man i vå11t land även-
8534: sitt revisorsbrev utan a'tt man i varje som annorstädes ansett det nödvändigt att in-
8535: enski:lt fall utför en undersökning i föra viss avgångsålder.
8536: saken?" Såsom av den ovan relaterade punkten i för-
8537: ordningen om handelskamrar framgår, är
8538: Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt Centralhandelskam:maren skyldig att övervaka
8539: anföra följande: verksamheten hos de revisorer som den god-
8540: Enligt 22 § 9 punkten i förordningen om känt. En sådan övervakning är i praktiken svår
8541: handelskamrar (·296/53) åligger det Centra1- att utföra. Den å1agda övervakningsuppgiften
8542: handelskammaren aitt godkänna revisorer att ut- innebär dock, aflt Centralhandelskammaren
8543: föra uppgifter hörande tili den ekonomiska genom att förnya ett revisorsbrev har lämnat
8544: verksamheten samt fa~tställa reg1emente för så- näringslivet ävensom alla andra som stöder sig
8545: dana personer ävensom övervaka deras verk- på ett revisorsutlåtande en försäkran om att
8546: samhet. Med stöd av denna sin befogenhet har innehavaren av revisorsbrev fullt behärskar sin
8547: Centra1handelskammaren vid sitt möte 11. 12. uppgift. Förkortningen CGR i en revisions-
8548: 1972 fastställt en sådan ändring i revisornämn- berättelse eller i annat sammahang utgör så-
8549: dens stadgar att till 8 § 4 mom. i stadgarna ledes ett av Centralhandelskammaren utfärdat
8550: fogades fö1jande mening: "Revisor är skyldig vittnesbörd om fackkunskap och vittnar även
8551: att deponera ·sitt revisorsbrev senaSit vid ut- för utomstående om revisionens böga standard.
8552: gången av det år, under vilket han fyllt 70 år." Då Centralhandelskammaren är skyldig att
8553: Samtidigt beslöts, att de CGR-revisorer som godkänna revisorer och övervaka deras verk-
8554: redan fyllt eller under år 1973 skulle fylla 70 samhet bör den också ha rätt att föreskriva en
8555: år och som under nämnda år skulle mottaga rimlig maximiålder i sådan'.l fall där en dylik
8556: revisionsuppdrag i egenskap av CGR-revisorer, gräns bedömts vara erforderlig för att garantera
8557: kunde sluitföra sina uppdrag såsom CGR-re- en viss fackkunskap. Även för vissa andra
8558: visorer under år 1974. viktiga uppgitter har man varit nödsakad att
8559: Ett lkategoriskt krav a'tt välja en av Central- införa en schablonmässig avgångsålder. Så för-
8560: handelskammaren godkänd revisor till revi- utsätter t. ex. banklagstiftningen att för med-
8561: dering av räkenskaperna förekommer i relativt lemmarna i de ledande organen bör finnas en
8562: N:o 43 5
8563:
8564: viss avgångsålder. I förevarande fall, lika litet alternativ itill åldersgränsen för verksamhet som
8565: som i de fall överhuvud där bedrivandet av CGR-revisor kunde i praktiken mycket möjligt
8566: verbamheten är underkasta:t en viss maximi- bli föremål för ännu skarpare kritik. Det kan
8567: ålder, är det icke fråga om någon diskrimi- förmodas, att blotta rlsken för att bli under-
8568: nering av medborgare enligt åldern. Det bör känd, för att icke tala om att man faktiskt skul-
8569: särskilt beaktas aitt åldersgränsen ej hindrar re- le bli det vid en examen, skulle upplevas som
8570: visorn att fortsätta med sin revisorsverksamhet mycket obehagligt för en revisor med en lång
8571: såsom annan än CGR-revisor, d. v. s. han kan karriär bakom sig. Enär Centralhandelskam-
8572: fortfarande utöva sitt yrke. 1 sådana fall ba- maren ej beller funnit sagda alterativ vara atlf:
8573: seras valet av en revisor, som fyllt 70 år, på föredra framom systemet med åldersgräns och
8574: tillgängliga uppgifter om hans fackkunskap och då saken enligt förordningen fa.Jler inom han-
8575: hans erfarenbet av branschen och ej på av delskammarinsdtutionens verksamhetsområde
8576: Centralhandelskammaren utfärdade intyg. och regeringen ej anser det av Centralhandels-
8577: 1 spörsmålet anförs att revisorsbrevet ej kammaren tillämpade förfarandet orättvist,
8578: borde fråntagas någon utan i varje särskilt fall finner regeringen det icke motiverat att skrida
8579: utförd undersökning. Ett dylikt förfarande som tili åtgärder i ärendet.
8580: Helsingfors den 19 mars 1975.
8581:
8582: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: 265/75
8588: 1975 vp~
8589:
8590: Kirj. ksm. n:o 44.
8591:
8592:
8593:
8594:
8595: Tikka: Suojelupoliisin menettelytavoista.
8596:
8597:
8598: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8599:
8600: Suojelupoliisin menettelytavat ovat herättä- pon edustajat kysyi~ät raskaana olevalta naisel-
8601: neet viime aikoina rodkoisen ·laajaa keskuste- ta myös sitä, aikooko tämä ottaa miehestään
8602: lua. Tässä yhteydessä on kiinnitetty huomiota avioeron heti saatuaan Suomen kansalaisuuden
8603: lähinnä koko suojelupoliisin toiminnan tarkoi- ja muuttaako tämä heti maasta pois kansalai-
8604: tuksenmukaisuuteen, mutta erityisesti ovat suuden saatuaan.
8605: nousseet esille suojelupoliisin menettelytavat. Suojelupoliisin ilmoituksen mukaan sen vuo-
8606: Seuraavat esimelikit riittänevät omalta osaltaan tuisista toimenpiteistä pitämä vuosikirja on sa-
8607: kuvaamaan Suopon toiminnan jopa nauretta- lainen asiakirja ja sen saa luettavaksi Suopon
8608: v~ksi kuvattuja piirteitä. luvalla vain virka!käyttöön.
8609: Eräällä paikkakunnalla on ollut kauan vi- Suojelupoliisin vuosikertomus on kuitenkin
8610: reillä lomakyläsuunnitelma ja siitä on julkisuu- toimitettu useiden vuosien ajan mm. eduskun-
8611: dessa kerrottu paljon, koska sen kaavan vah- nan kirjastoon. Kysyttäessä suojelupoliisi on
8612: vistaminen on eri syistä viivästynyt. Lomaky- kuitenkin ilmoittanut, että vuosikertomusta ei
8613: län osakkaana on myös erään naapurimaan saa lukea. Samat vuosikertomukset ovat kui-
8614: kanssa liikesuhteissa oleva liikemies. Suojelu- tenkin olleet jo pitemmän aikaa vapaasti luet-
8615: poliisin edustaja saapui ennalta ilmoittamatta tavissa mm. Tampereen yliopiston kirjastossa,
8616: kyseisen kunnan virkamiehen puheille ja il- joten suojelupoliisin vuosikertomuksen salailu-
8617: moitti haluavansa tietoja loma!kylästä. Hän sa- halut vaikuttavat !kykyä suuremmilta.
8618: noi Suopon olevan kiinnostunut nimenomaan . Suojelupoliisin vuosikertomukset ovat nähtä-
8619: lomakylän osakkaista ja sen rahoituksesta ja västi maan ainoat salaisina pidetyt vuosikerto-
8620: osakkaiden yhteyksistä naapurimaihin. Suopon mukset, mm. puolustuslaitoksen vuosikerto-
8621: edustaja myös pyysi ja sai mukaansa jäljennök- mukseen voidaan vapaasti tutustua.
8622: ~et lomakylän .piirustuksista. Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8623: Viimeistä 'kuukautta raskaana oleva ulko- tyksen . 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
8624: maan kansalainen oli hakenut Suomen kansa- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8625: laisuutta. Kuulustelusta ilmoitettiin hänelle pu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8626: helimitse tuntia aikaisemmin ja kaksi suojelu-
8627: poliisin kuulusteHjaa kuulusteli häntä lähes . Tietääkö Hallitus, että suojelupolii-
8628: kahden tunnin ajan. Kuulusteltavalie sanottiin, sin menettelytavat yksityisissä tapauk-
8629: että vastaava kuulustelu pidetään kaikille ulko- sissa herättävät jatkuvasti lisääntyvää
8630: maalaisille, jotka hakevat Suomen kansalaisuut- ihmettelyä kansalaisten keskuudessa, ja
8631: ta. Kuulusteltavan isän työpaikka, kuulustelta- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8632: van entiset työpaikat ja hänen pa1kkauksensa jotta suojelupoliisi nauttisi nykyistä suu-
8633: sekä Suomeen aikaisemmin saapuneet ystävät rempaa yleistä arvostusta maassamme?
8634: kfinnostivat kuulustelijoita. Tämän lisäksi Suo-
8635: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1975.
8636:
8637: Seppo Tikka.
8638:
8639:
8640:
8641:
8642: 299/75
8643: 2 1975 vp.
8644:
8645:
8646:
8647:
8648: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8649:
8650: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asiaa ja toinen Suomen kansalaisuuden hake-
8651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mista. Ensiksi mainitun osalta on todettava,
8652: olette 19 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn että rajarauhan turvaamiseksi on osalle vaha-
8653: kirjeenne n:o 192 ohella toimittanut valtione~,I kunnan rajaa muodostettu rajavyöhyke. Raja-
8654: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen vyöhykettä koskevien säännösten noudattamista
8655: kansanedustaja Tikan kirjallisesta kysymyksestä valvoo muun poliisin ja rajavartioston ohella
8656: n:o 44, jossa tiedustellaan: suojelupoliisi. Suojelupoliisi antaa muun muas-
8657: sa .ulikomaalaiselle rajavyöhykkeellä liikkumista
8658: "Tietääkö Hallitus, että suqjelupolii- ja oleskelemista varten tarvittavan luvan. Ky-
8659: sin menettelytavat yksityisissä tapauk- symyksessä tarkoitettu loma!kylä tulisi sijaitse-
8660: sissa herättävät jat!kuvasti lisääntyvää maan kunnassa, jonka valtakunnan rajaan ra-
8661: ihmettelyä kansalaisten keskuudessa, ja joittuva osa on rajavyöhykettä. On luonnollista
8662: mihin . toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, että suojelupoliisin tehtävänsä· vuoksi tulee seu-
8663: jotta suojelupoliisi nauttisi nykyistä suu- rata tällaiselle alueelle aiotun lomakyläsuunni-
8664: rempaa yleistä arvostusta maassamme?" telman kehittymistä.
8665: Suomen kansalaisuutta koskevan asian rat-
8666: . Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta- kaisemista varten sisäasiainministeriön, josta
8667: vasti seuraavaa: asian esittely tapahtuu, on hankittava kansalai-
8668: Suojelupoliisi toimii välittömästi sisäasiain- suuslain edellyttämä selvitys hakijasta. Tätä
8669: ministeriön alaisena. Suojelupoliisille kuuluu varten toimitetaan ns. kansalaisuuspuhuttelu lä-
8670: sellaisten hallkkeiden seuraaminen ja ilmisaami- hes kaiJdlle Suomen kansalaisuutta haikeville.
8671: nen, joiden on syytä varoa kohdistuvan valta- Suojelupoliisi suorittaa ministeriön määräykses-
8672: kunnan itsenäisyyttä tai sen laillista valtio- ja tä osan näistä puhutteluista. Kysymyksessä ole-
8673: yhteiskuntajärjestystä vastaan taikka jotka ovat vassa tapauksessa puhutteluajankohdasta oli: ni-
8674: omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja tur- menomaan sovittu asianomaisen henkilön kans-
8675: vallisuutta. Erityisesti on syytä korostaa, että sa. Hän itse toivoi asian kiireellistä käsittelyä.
8676: varsinaisen tutlkinnan näissä asioissa suorittaa Suojelupoliisin vuosikertomulksen julkisuutta
8677: kesrkusdkospoliisi. Suojelupoliisin toiminnot koskevan, vastattavana olevan kysymyksen pe-
8678: näissä asioissa tehtävän laadun ja asian luon- rustelussa esitetyn osalta viittaan kansanedus-
8679: teen vuoksi eivät ole julkisia, kuten eivät vas- taja Tilkan 1:oiseen kirjalliseen kysymykseen n:o
8680: taavien laitosten toiminnat muissakaan maissa. 62 25 päivänä maaliskuuta 1975 antamaarii
8681: Edellä mainittujen tehtävien lisäksi suojelu- vastaukseen.
8682: poliisi hoitaa muissa säännaksissä sHle määrät- Suojelupoliisin toiminnassa ei ole viime vuo-
8683: tyjä tai ministeriön sille määräämiä muita po- sina todettu sellaisia piirteitä, jo1:ka antaisivat
8684: liisitehtäviä. Kysymyksen perusteluissa on suo· aiheen ainakaan olennaisiin muutoksiin suojelu-
8685: jelupoliisin toiminnoista esitetty näitä koske- poliisista voimassa oleviin säädöksiin tai mää-
8686: vina kaksi esimerkkiä. Toinen koskee lomakylä- räyksiin ta~ka sen toimintaperiaatteisiin.
8687: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
8688:
8689: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
8690: N:o 44 3
8691:
8692:
8693:
8694:
8695: T ili R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
8696:
8697: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen man konstatera, att för tryggande av gräns-
8698: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise freden har vid en del av rikets gräns bildats en
8699: nr 192 av den 19 februari 1975 tili veder- gränszon. Iakttagandet av stadgandena rörande
8700: börande mediem av statsrådet för avgivande av gränszonen övervakas utom av den övriga poli-
8701: svar översänt avskrift av föijande av riksdags- sen och gränsbevakningsväsendet även av
8702: man Dkka ställda spörsmåi nr 44: skyddspolisen. Skyddspolisen ger bl.a. utlän-
8703: ningar erforderligt tilistånd att röra sig och
8704: "Är Regeringen medveten om att vistas inom gränszonen. Den i spörsmåiet av-
8705: skyddspolisens förfaringssätt i enskilda sedda semesterbyn skulle komma att ligga i en
8706: fall väcker en allt mera ökad förvåning kommun, varav den del som ligger vid dkets
8707: biand medborgarna, och om så är fallet, gräns tillhör gränszonen. Det är naturligt att
8708: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen skyddspolisen på grund av sin uppgift kommer
8709: skrida för att få tili stånd att skydds- att föija med utvecklingen av den pian som av-
8710: polisen skulle åtnjuta en större allmän ser att placera en semesterby på detta område.
8711: aktning i vårt Iand än för närvarande?"
8712: För avgörande av ett ärende rörande finskt
8713: Såsom svar på detta spörsmå:I får jag vörd- medborgarskap måste ministeriet för inrikes-
8714: samt anföra föijande: ärendena, på vars föredragning ärendet be-
8715: .handias, inhämta sådan utredning om sökanden
8716: Skyddspolisen verkar omedelbart underställd som förutsättes i medborgarskapslagen. För den
8717: ministeriet för inri:kesärendena. På skyddspoli- skull förrättas ett s.k. medborgarskapsförhör
8718: sen ankommer att föija med och uppdaga såda- med nästan alla dem som ansöker om finskt
8719: na förehavanden som det är skäi att frukta att medborgarskap. Skyddspolisen sköter på mi-
8720: kan komma att riktas mot rikets sjäivständighet nisteriets för inrikesärendena förordnande en
8721: och mot dess Iagliga stats- och samhälisordning del av dessa förhör. I nu ifrågavarande fall
8722: elier vilka är ägnade att äventyra den allmänna hade uttryckligen överenskommits med veder-
8723: ordningen och säkerheten. Det är särskilt skäi börande person om tidpunkten för förhöret.
8724: att betona att den egentliga undersökningen i Denna önskade själv en brådskande behandling
8725: dessa ärenden utförs av centraikriminaipolisen. av ärendet.
8726: Skyddspolisens funktion i dessa ärenden är på
8727: grund av uppdragets art och sakens natur inte I fråga om vad som anförts rörande offent-
8728: offentliga, liksom inte heller funktionen hos ligheten hos skyddspolisens årsberättelse, i mo-
8729: motsvarande inrättningar i andra Iänder. tiveringen till det spörsmål som föreligger till
8730: Utom ovan nämnda uppgifter handhar besvarande hänvisar jag till mitt svar 25. 3.
8731: skyddspolisen dessutom sådana polisuppdrag 1975 på riksdagsman Tikkas andra spörsmål
8732: som fastställts för denna i andra stadganden (nr 62).
8733: eller som ministeriet har fastställt för den. I Det har inte under de senaste åren konstate-
8734: spörsmåiets motivering har framförts två exem- rats sådana drag i skyddspolisens verksamhet
8735: pel som rör denna skyddspolisens verksamhet. som skulle ge anledning tili några väsentliga
8736: Det ena gäller ett ärende rörande en semester- ändringar i gällande stadganden eller bestäm-
8737: by och det andra en ansökan om finskt med- melser om skyddspolisen eller i dess verksam-
8738: borgarskap. I fråga om det först nämnda kan hetsprindper.
8739: Helsingfors den 25 mars 197 5.
8740:
8741: Minister för indkesärendena Heikki Tuominen.
8742: 1975 vp.
8743:
8744: Kirj. ksm. n:o 45.
8745:
8746:
8747:
8748:
8749: Juvela ym.: Turun yliopiston kasvatustieteellisen laitoksen Rau-
8750: man opettajanvalmistusosaston kirjastosta.
8751:
8752:
8753: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8754:
8755: Rauman seminaarin lakkauttamisen jälkeen tää olla käytettävissä ajan vaatimuksia vastaava
8756: aloitti entisen seminaarin tiloissa toimintansa kirjasto, olisi opetusministeriön järjestettävä
8757: Turun yliopiston kasvatustieteellisen laitoksen viipymättä asia niin, että Rauman opettajan-
8758: Rauman opettajanvalmistusosasto. Laitos sai en- valmistusosasto saisi oman erillisen ja Turun
8759: tiseltä Rauman seminaarilta "perintönä" mm. yliopistosta riippumattoman kirjaston ja että
8760: kirjaston. Kirjasto on kuitenkin valitettavasti vuosittain varattaisiin budjettiin riittävä mää-
8761: lähes käyttökelvoton opetustarkoitusta palvele- räraha kirjaston täydentämistä ja ajan tasalla
8762: maan. Näin siksi, että suunnilleen 95 pro- pitämistä varten.
8763: senttia kirjavalikoimasta on vanhentunutta ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8764: aikansa elänyttä eikä sitä voida käyttää hyväksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8765: laitoksen opetustyöss-ä. Kirjoilla on korkeintaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8766: antiikkiarvoa, jos on sitäkään. Melkoisena vai- vaksi seuraavan kysymyksen:
8767: keutena ja huolen aiheena laitoksen opetus-
8768: työssä onkin ollut kirjaston vanhentunut ja Aikooko Hallitus huolehtia suta,
8769: erittäin puutteellinen kirjavalikoima. Asiaa on että Turun yliopiston kasvatustieteelli-
8770: yritetty hoitaa siten, että tarvittavaa kirjamate- sen laitoksen Rauman opettajanvalmis-
8771: riaalia on hankittu eri kirjastojen mm. Rauman tusosaston kirjasto ensi tilassa saatetaan
8772: kaupunginkirjaston välityksellä. Mainittu tilan- ajanmukaiselle ja laitoksen toimintaa
8773: ne ei ole voinut olla haittaamatta laitoksen riittävän tehokkaasti palvelevalle ta-
8774: normaalia työskentelyä. solle?
8775: Kun on selvää, että tällaisella laitoksella pi-
8776: Helsingissä 19 päivänä helmi!kuuta 1975.
8777:
8778: Aulis Juvela. Uljas Mäkelä.
8779:
8780:
8781:
8782:
8783: 270/75
8784: 2 197.5 vp.
8785:
8786:
8787:
8788:
8789: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
8790:
8791: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa menoarvioon on momentille 29.21.26. (Kirjal-
8792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lisuuden hankinnat) merkitty 1100 000 mar-
8793: olette 19 päivänä helmikuuta 197.5 päivätyn kan määräraha, josta on lisäystä luvun perus-
8794: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston teluihin viitaten 560 000 markkaa sekä kirjal-
8795: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lisuuden tarpeen kasvun ja hintojen nousun
8796: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta vuoksi 215 000 markkaa.
8797: kirj.allisesta kysymyksestä n:o 4.5: Hallitus on tietoinen siitä, että Rauman
8798: opettajankoulutuslaitoksen kirjasto ei nykyisin
8799: "Aikooko Hallitus huolehtia siitä, vastaa sille asetettavia vaatimuksia. Kun 1974
8800: että Turun yliopiston kasvatustieteelli- viisi uutta opettajankoulutusyksikköä aloitti
8801: sen laitoksen Rauman opettajanvalmis- toimintansa ja Turun yliopiston lisäksi valtiolle
8802: tusosaston kirjasto ensi tilassa saatetaan siirtyi myös muita korkeakouluja, kaikkia tar-
8803: ajanmukaiselle ja laitoksen toimintaa vittavia perushankintoja varten ei ole ollut
8804: riittävän tehokkaasti palvelevalle ta- mahdollista heti varata riittäviä määrärahoja.
8805: solle?" Opetusministeriö tulee jatkuvasti kiinnittämään
8806: huomiota siihen, että taloudelliset edellytykset
8807: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- perushankintoihin - myös Rauman opettajan-
8808: vasti seuraavaa: koulutuslaitoksen osalta - voidaan turvata
8809: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekun- niin pian kuin se on mahdollista. Opetusminis-
8810: nan Rauman opettajankoulutuslaitos on perus- teriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa on
8811: tettu 1. 8. 1974 lukien. Toimenpiteet sen tar- otettu huomioon myös seminaarin entisen reh-
8812: vitseman kirjaston saattamiseksi opettajankou- torin asunnon muuttaminen Rauman opettajan-
8813: lutuksen tarpeita vastaavalle tasolle kuuluvat koulutuslaitoksen kirjastoksi. Turun yliopisto
8814: Turun yliopistolle Eduskunnan valtion tulo- ja puolestaan on tehnyt esityksiä määrärahojen
8815: menoarviossa tähän tarkoitukseen myöntämien saamiseksi opettajankoulutuksen kirjastotoimen
8816: määrärahojen rajoissa. Kuluvan vuoden tulo- ja kehittämiseen.
8817: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 197.5.
8818:
8819: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
8820: N:o 45 3
8821:
8822:
8823:
8824:
8825: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8826:
8827: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen serverats ett anslag om 1100 000 mark, varav
8828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 560 000 mark med hänvisning tili kapitlets
8829: velse av den 19 februari 1975 tili vederböran- motivering och 215 000 mark på grund av
8830: de medlem av statsrådet översänt avskrift av ökat behov av litteratur och prisstegringen
8831: följande av riksdagsman Aulis Juvela m. fl. utgör tillägg.
8832: ställda spörsmål nr 45: Regeringen är medveten om, att lärarutbild-
8833: ningsinstitutionens i Raumo bibliotek inte för
8834: "Ämnar Regeringen skrida tili åtgär- närvarande uppfyller de krav som bör ställas
8835: der för att biblioteket vid Åbo uni- på det. Då fem nya lärarutbildningsenheter in-
8836: versitets pedagogiska institutions lärar- ledde sin verksamhet under år 1974 och utom
8837: utbildningsavdelning i Raumo med det Åbo universitet även andra högskolor övergick
8838: snaraste skall försättas på en tidsenlig tili staten, har det inte varit möjligt att genast
8839: nivå så, att det effektivt kan betjäna reservera tillräckliga anslag för alla erforder-
8840: institutionens verksamhet?" liga grundanskaffningar. Undervisningsministe-
8841: riet kommer kontinuerligt att fästa uppmärk-
8842: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- samhet vid att de ekonomiska förutsättningama
8843: samt anföra följande: för grundanskaffningar - även i fråga om lä-
8844: Fakultetens för pedagogiska vetenskaper vid rarutbildningsinstiutionen i Raumo - kan
8845: Åbo universitets lärarutbildningsinstitutioo i tryggas, så snart det är möjligt. I undervis-
8846: Raumo inrättades räknat från 1. 8. 1974. Åt- ningsministeriets verksamhets- och ekonomipian
8847: gärderna för att försätta det bibliotek som har även omändringen av seminariets tidigare
8848: institutionen behöver på en nivå som motsva- rektors bostad tili bibliotek för lärarutbild-
8849: rar lärarutbildningens behov ankommer på Åbo ningsinstitutionen i Raumo beaktats. Åbo
8850: universitet inom ramen för de anslag som för universitet har för sin del gjort framställningar
8851: detta ändamål beviljats i statsförslaget. Under om att erhålla anslag för utvecklande av biblio-
8852: innevarande år har under momentet 29.21.26 teksväsendet inom lärarutbildningen.
8853: ( Anskaffning av litteratur) i statsförslaget ob-
8854: Helsingfors den 20 mars 1975.
8855:
8856: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
8857: 1975 vp.
8858:
8859: Kirj. ksm. n:o 46.
8860:
8861:
8862:
8863:
8864: Rekonen ym.: Aravalainoitettujen vuokra-asuntojen tuotannon
8865: edistämisestä.
8866:
8867:
8868: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8869:
8870: Aravamäärärahojen reaalinen arvo on pienen- sessa, niin tällaiset vuokra-aravatkaan eivät ole
8871: tynyt. Kun viime vuoden aravamäärärahoilla tarjonneet asukkaille myönteistä vaihtoehtoa.
8872: voitiin lainaittaa noin 36 000 asuntoa, voidaan Tällaisen vaihtoehdon voisi tarjota vain kun-
8873: nykyisten aravalainojen turvin tuottaa vajaat nallisten vuokra-asuntojen voimakas lisääminen.
8874: 29 000 asuntoa. Arava-asuntojen määrä tulee Rinnan kunnallisen vuokra-asuntojen lisäämisen
8875: siis laskemaan. On kuitenkin nähtävä, että las- kanssa tulee vuokra-asuntojen aravalainojen ta-
8876: ku tapahtuu lähes yksinomaan vuokra-asuntojen kaisinmaksuaikaa pitentää asunnon käyttöiän
8877: osalta. Hallitus on hyväksynyt asuntolainamää- mukaisesti sekä alentaa asuntolainojen korkoa
8878: rärahan käyttösuunnitelman vuodeksi 1975. ja siten vähentää vuokralaisten asumiskustan-
8879: Sen mukaan arava-asuntojen määrä laskee nuksia ja lisätä heidän asumisturvaansa.
8880: 7 000 asuntoa, mutta tästä määrästä on vuokra- Erittäin huolestuttaviksi hallituksen pyrki-
8881: asuntojen osuus 5 000 asuntoa. Vuokra-asunto- mykset tekee se, että samaan aikaan aravatuo-
8882: jen määrä laskee 11 000 eli yli 30 % :lla edel- tannon alentamisen kanssa myös ns. kovan ra-
8883: lisvuotisesta. han tuotanto laskee. Kuluvana vuonna lainoi-
8884: Hallituksen asuntopolitiikka saa kiitosta tettavat arava-asunnot valmistuvat vuonna
8885: grynderi-, liikepankki- ja kiinteistöpiireiltä. Kii- 1976, jolloin on arvioitu kovan rahan tuotan-
8886: tosta ei kuitenkaan kuulu asukkaiden taholta. non olevan 15 000-20 000 asuntoa. Asunto-
8887: Hallitus ei asuntopolitiikanaan aja työtäteke- jen kokonaistuotanto tulisi tällöin muodostu-
8888: vien etuja. Yhtenä osoituksena on edellä to- . maan 45 000-50 000 asunnoksi. Näin ollen
8889: dettu arava-asuntojen määrän vähentäminen. asuntojen tuotanto laskisi 20 000-25 OOO:lla
8890: Toisena näyttönä on vuokra-asuntojen syrjintä. vuoden 1974 tuotantotasosta. Asuntojen koko-
8891: Vuokra-asuntojen osuus arava-asunnoista ei naistuotannon säilyttämiseksi viime vuosien
8892: ole koskaan ollut huomattava. Vuonna 1973 tasolla on tarpeen lisätä valtion asuntotuotan-
8893: lainoitettujen aravien osalta se oli 46 %, vuon- tomäärää ratkaisevasti nykyisestään. Arava-
8894: na 1974 lainoitettujen 44 % ja vuonna 1975 asuntojen määrää on lisättävä hallituksen nyt
8895: lainoitettujen osuus on vain 39 %. Kuluvana esittämästä vajaasta 30 OOO:sta 50 000-
8896: vuotena vuokra-asuntojen syrjintä on siis yltä- 55 OOO:n asuntoon. Olisi välttämätöntä, että
8897: nyt uusiin ennätyksiin. Vuokra-asuntojen osuus tämä lisäys koostuisi kunnallisista vuokra-
8898: onkin jatkuvasti laskenut ja laskuvauhti tulee aravista.
8899: vain kiihtymään. Vuokra-asuntojen vähäisyys Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
8900: pakottaa työtätekevät hakeutumaan omistus- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8901: asuntoihin, joiden hintatason nousun vuoksi tä- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8902: mä on yleensä ylivoimainen tehtävä. seuraavan kysymyksen:
8903: Hallitus siis aikoo laskea vuokra-aravien
8904: määrää. Kun ottaa huomioon, että suuri osa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8905: vuokra-aravista jo tähänkin saakka on ollut lii- ryhtyä arava-asuntotuotannon, erityises-
8906: ke-elämän, teollisuuslaitosten, pankkien, vakuu- ti vuokra-asuntotuotannon määrän vä-
8907: tuslaitosten, grynderien ja vastaavien omistuk- hentymisen korjaamiseksi sekä pieni- ja
8908: 296/75
8909: 2 1975 vp.
8910:
8911: keskituloisten tarvitsemien kunnallisten 1974 asuntojen kokonaistuotanto n.
8912: aravavuokra-asuntojen tuotannon edistä- 70 000 asuntoa voitaisiin saavuttaa tänä
8913: miseksi siinä laajuudessa, että vuoden ja tulevinakin vuosina?
8914: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
8915:
8916: Heimo Rekonen. Paavo Aitio.
8917: Pauli Puhakka. Veikko Saarto.
8918: Ensia Laine.
8919: N:o 46 3
8920:
8921:
8922:
8923:
8924: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8925:
8926: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- kan suuruisella asuntolainojen myöntämisval-
8927: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tuudella voidaan lainaittaa yhteensä 28 700
8928: mies, olette 21 päivänä helmikuuta 1975 päi- uutta asuntoa eli 7 200 asuntoa vähemmän
8929: vätyn kirjeenne n:o 198 ohella lähettänyt val- kuin vuonna 1974 voitiin lainoittaa. Lainoitet-
8930: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet- tavien asuntojen määrän supistuminen on joh-
8931: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Rekosen tunut asuntotuotannon kustannustason nousus-
8932: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 46, jossa tie- ta sekä lainoitusrakenteessa tapahtuneista muu-
8933: dustellaan: toksista.
8934: Hyväksyessään edellä mainitun käyttösuun-
8935: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nitelman valtioneuvosto kuitenkin edellytti,
8936: ryhtyä arava-asuntotuotannon, erityisesti että kuluvan vuoden asuntolainojen myöntä-
8937: vuokra-asuntotuotannon määrän vähen- misvaltuutta pyritään, siltä osin kuin se valtion-
8938: tymisen korjaamiseksi sekä pieni- ja talouden nykytilanteen huomioon ottaen on
8939: keskituloisten tarvitsemien kunnallisten mahdollista, lisämenoarviossa lisäämään niin,
8940: aravavuokra-asuntojen tuotannon edis- että kuluvana vuonna voitaisiin lainoituksessa
8941: tämiseksi siinä laajuudessa, että vuoden päästä mahdollisimman lähelle v. 197 4 lainoi-
8942: 197 4 asuntojen kokonaistuotanto n. tettua määrää. Tarkoituksena on, että asunto-
8943: 70 000 asuntoa voitaisiin saavuttaa tänä lainojen myöntämisvaltuuden lisäämistä tarkoit-
8944: ja tulevinakin vuosina?" tava esitys otettaisiin jo kuluvan kevään lisä-
8945: menoarvioon, joka parhaillaan on valmistelta-
8946: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vana valtiovarainministeriössä.
8947: vasti seuraavaa: Tulevien vuosien osalta asuntotuotannon
8948: Valtioneuvoston 6. 3. 1975 hyväksymän määrä on selviteltävänä valtakunnallisen asun-
8949: asuntolainamäärärahaa koskevan käyttösuunni- totuotanto-ohjelman laatimisen yhteydessä. Oh-
8950: telman mukaan vuoden 1975 varsinaisen tulo- jelman odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden
8951: ja menoarvion edellyttämällä 1 450 milj. mar- aikana.
8952: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1975.
8953:
8954: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
8955: 4 1975 vp.
8956:
8957:
8958:
8959:
8960: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8961:
8962: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen milj. mark bevilja lån för 28 700 nya bostäder,
8963: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse dvs. för 7 200 bostäder färre än under år
8964: nr 198 av den 21 februari 1975 tili vederbö- 1974. Antalet bostäder för vilka man kan he-
8965: rande medlem av statsrådet för avgivande av vilja lån har nedgått som en följd av den steg-
8966: svar översänt avskrift av följande av riksdags- rade kostnadsnivån och ändringarna i belånings-
8967: man Rekonen m. fl. ställda spörsmål nr 46: strukturen.
8968: Då statsrådet godkände den ovan nämnda
8969: "Tili vilka åtgärder ämnar Regering- dispositionsplanen förutsatte det dock, att man
8970: en skrida för korrigerande av att arava- i en tiliäggsbudget strävar att öka befogen-
8971: bostadsproduktionen, särskilt hyresbo- heterna att bevilja bostadslån under inneva-
8972: stadsproduktionen har minskat i om- rande år, tili den del detta är möjligt med be-
8973: fattning och för främjande av produk- aktande av statshushållningens nuvarande läge,
8974: tioneo av de kommunala aravahyres- så att man vid utlåningen under innevarande
8975: bostäder som de små- och medelstora år skulle kunna komma möjligast nära det
8976: inkomsttagarna behöver, i den omfatt- under år 1974 utlånade beloppet. Avsikten är,
8977: ningen att den totala produktioneo av att ett förslag som avser att öka befogenhe-
8978: bostäder under år 1974, ca 70 000 bo- terna att bevilja lån för bostäder skulle in-
8979: städer, skulle kunna uppnås även under tagas redan i den · tilläggsbudget för innevaran-
8980: detta år och under kommande år?" de vår som för närvarande är under bered-
8981: ning i finansministeriet.
8982: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8983: samt anföra följande: Beträffande bostadsproduktionens omfatt-
8984: ning under kommande år gäller, att denna frå-
8985: Enligt den av statsrådet 6. 3. 1975 godkända ga är under utredning i samband med utar-
8986: dispositionsplanen rörande anslaget för bostads- betandet av det riksomfattande bostadsproduk-
8987: lån kan man genom de i det egentliga stats- tionsprogrammet. Programmet väntas bli fär-
8988: förslaget för år 1975 förutsatta befogenheterna digt under innevarande år.
8989: att bevilja bostadslån tili ett belopp av 1 450
8990: Helsingfors den 24 mars 1975.
8991:
8992: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
8993: 1975 vp.
8994:
8995: Kirj. ksm. n:o 47.
8996:
8997:
8998:
8999:
9000: Vilmi ym.: Tulopoliittisen rankaisun vaikutuksista Pohjois-Suo-
9001: messa ja kehitysalueilla karjataloutta harjoittavien kustannuk-
9002: siin.
9003:
9004:
9005: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9006:
9007: Näköpiirissä oleva tulopoliittinen ratkaisu vät saa sitä tulonlisää, mitä voimassa olevan
9008: uhkaa maatalouden sisäisen tulotarkistuksen maataloustulosta annetun lain perusteella tulisi
9009: osalta muodostua Pdhjois-Suomelle erittäin koh- eri tukitoimenpiteillä antaa.
9010: talokkaaksi. Näin sen johdosta, että maatalou- Maataloustuen jakoperusteita tulisi muuten-
9011: delle tuleva tulotarkistus ohjataan käsityksem- kin muuttaa ,siten, että ne eivät olisi ristirii-
9012: me mukaan Hian suuressa määrin viljan hinto- dassa tilakoon suurentamisen kanssa, kuten nyt
9013: jen korottamiseen, mikä tulee lisäämään mai- on asian laita. Voimassa olevien ohjeiden mu-
9014: don tuotantokustannuksia. Viljan hintojen ko- kaan mm. pinta-alalisää saa markkamääräisesti
9015: rottaminen 15 pennillä kilolta merkitsee käy- eniten tila, jonka peltoala on 6,51-7 hehtaa-
9016: tännössä sitä, että rehuviljan hinnat tulevat ria, mutta peltoalan suurentuessa pinta-alalisän
9017: esim. Lapin läänin alueelle kuljetettuna kohoa- määrä vähenee jyrkästi, ollen esim. 11-20 heh-
9018: maan yli 20 penniä kilolta. Kun maidolle tu- taarin tiloilla mevkityksettömän pieni. Tästä
9019: leva tuottajahinnan tarkistaminen ei tule peit- syystä jako-ohjeita tuHsi ainakin kehitysalueen
9020: tämään edes niitä kustannusten nousuja, mitä ensimmäisen vyöhykkeen osalta tarkistaa siten,
9021: jo tähän mennessä on tapahtunut, aiheuttaa nyt että pinta-alalisä maksettaisiin 20 hehtaariin
9022: toteutettava viljan hintojen roima korottami- saaikka samansuuruisena, mitä se nykyisin on 7
9023: nen erityisesti Pohjois-Suomen maidontuotta- hehtaarin tiloille, tai ainakin mainittua hehtaa-
9024: jille uusia lisäkustannuksia, joita ainakaan La- rimäärää suuremmille tiloille tulisi pinta-ala-
9025: pin viljelijäväestö ei tule kestämään. Tämän lisän pienentyä nykyistä loivemman asteikon
9026: vuoksi tulisi edessä oleva rehuviljan hintojen mukaan.
9027: kohoaminen kompensoida valtiovallan toimen- Edelleen p~nta-alalisän jako-ohjeita tulisi
9028: pitein ainaiki.n niillä alueilla, missä viljan vilje- muuttaa myös siltä osin, ettei tilan ulkopuo-
9029: lyä ei voida ilmastollisista ja muista Juonnon lelta metsätöistä, konetöistä ym. saatu tilapäi-
9030: olosuhteista johtuen harjoittaa. Ellei näin me- nen tulo ole esteenä pinta-alalisän saamiselle.
9031: netellä, tulee maidon tuotanto Pohjois-Suomes- Kun pinta-alalisä on tarkoitettu maatalouden
9032: sa vielä nykyisestäänkin jyvkästi laskemaan. Tä- tukemiseen, tulisi vain maataloudesta asetettu
9033: mä kehityssuunta olisi onnetonta kehitysaluei- verotettava tulo ottaa huomioon lisän saami-
9034: den ja Lapin työllisyyden hoitamisen 1ja asut- seen oikeuttavana tulona. Myös pinta-alalisän
9035: tuna pysyttämisen kannalta. saamiseen oikeuttavaa tulorajaa tulisi tuntu-
9036: Kehitysalueiden kannalta merkitsee tehty rat- vasti nostaa. Nykyisten ohjeiden mukaan lisä
9037: kaisu muutoinkin saavutettujen etujen kaventu- maksetaan täysimääräisenä vain 11 000 markan
9038: mista, sillä alueittaista hintapoliittista tukea, ke- vuosituloon saal&a ja yli 13 000 markan vuo-
9039: hitysaluelisää ja pinta-alalisää ei ole korotettu situlon hankkineille ei makseta pinta-alalisää
9040: samassa suhteessa mitä tavoitehintoja tullaan lainkaan. On täysin kohtuutonta, että maata-
9041: muuttamaan. Kun kustannusten kohoaminen loudessa min~itulon alapuolelle jäävät tilat ei-
9042: juuri kehitysalueilla on ollut kaikkein suurinta, vät saa tätä valtion tukea lainkaan. Kustannus-
9043: tulisi kustannusten nousu korvata valtion tuki- ten nousun ja inflaation huomioon ottaen tu-
9044: toimenpiteitä vastaavasti korottamalla. Muu- lisi pinta-alalisän saamiseen orkeuttavaa tulo-
9045: toin viljelyolosuhteiltaan vaikeimmat alueet ei- rajaa korottaa nykyisen 13 000 markan sijasta
9046: 315/75
9047: 2 1975 vp.
9048:
9049: 20 000 markkaan. Ellei tarkistusta tältä osin sen osalta tulee lisäämään Pohjois-Suo-
9050: suoriteta, jää valtaosa tiloista ilman pinta-ala- messa ja kehitysalueilla karjataloutta
9051: lisää. harjoittavien kustannuksia, ja jos tietää,
9052: Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9053: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val- siin syntyneen epäkohdan korjaamiseksi
9054: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi rehuviljan hintoja alentamalla, maidon
9055: seuraavan kysymyksen: alueittaista hintapoliittista tukea ja kehi-
9056: tysaluelisää korottamalla sekä pinta-ala-
9057: Tietäå'kö Hallitus, että tulopoliitti- lisän jako-ohjeita korjaamalla?
9058: nen rat!kaisu maatalouden tulotarkistuk-
9059: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
9060:
9061: Pekka Vilmi. Lauri Impiö. Paavo Väyrynen.
9062: Mikko Jdkela. Mauno Manninen. Reino Kangas.
9063: N:o 47 3
9064:
9065:
9066:
9067:
9068: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9069:
9070: Valtiopäiväjärjestyiksen 37 §:n 1 momentissa on tarkoitus nostaa maidon ja lihan tuotanto-
9071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, avustuksia hintapoliittiseen tukeen tehdyn li-
9072: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen säyksen ja edellisiltä vuosilta säästyneiden va-
9073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil- rojen avulla. Rehuviljan tavoitehinnan nousun
9074: min ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- vaikutus tullaan eliminoimaan korottamalla os-
9075: myksen: torehujen hinnanalennusjärjestelmään varattu
9076: hintapoliittinen tuki kaksinkertaiseksi. Lisäksi
9077: "Tietääkö Hallitus, että tulopoliitti- maatalous sai ratkaisussa etukäteen 100 milj.
9078: nen ratkaisu maatalouden tulotal'kistuk- markan hyvityksen mahdollisten rehukustan-
9079: sen osalta tulee lisäämään Pohjois-Suo- nusten noususta. Edelleen on huomattava,
9080: messa ja kehitysalueilla karjataloutta että maidon markkinoimismaksun perimistä ei
9081: harjoittavien kustannuksia, ja jos tietää, toteutettu ja tuottajavoijärjestelmän toteuttami-
9082: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sesta luovutaan 1. 7. 1975 lukien. Aluetuen
9083: siin syntyneen epäkohdan korjaamiseksi ja pinta-alalisän maksuperusteet ovat parhail-
9084: rehuviljan hintoja alentamalla, maidon laan selvitettävänä maataloustuen jakoperuste-
9085: alueittaista hintapoliittista tukea ja kehi- toimikunnassa, jonka työ valmistuu kesäkuun
9086: tysaluelisää korottamalla sekä pinta-ala- loppuun mennessä. Tästä syystä ei niiden ja-
9087: lisän Jako-ohjeita korjaamalla?" koperusteisiin katsottu tässä ratkaisussa olevan
9088: syytä yksityiskohtaisesti puuttua.
9089: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- Erikseen on todettava, että ratkaisuun liitty-
9090: taen seuraavaa: vät sosiaalipoliittiset toimenpiteet, viljelijäin
9091: Maataloustuloratkaisu ei tule heikentämään vuosiloman pidentäminen 6 päivästä 10 päivään
9092: karjatalouden harjoittajien asemaa Pohjois-Suo- ja sijaisapujärjestelmän aloittaminen koituvat
9093: messa ja kehitysalueilla, koska maidon tuottaja- nimenomaan kotieläintalouden harjoittajan hy-
9094: hintaa korotettiin 23 penniä litralta, jota edel- väksi.
9095: lyttivät tehdyt kannattavuuslaskelmat. Lisäksi
9096: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1975.
9097:
9098: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
9099: 4 1975 vp.
9100:
9101:
9102:
9103:
9104: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9105:
9106: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de gjorts. Meningen är dessutom att produk-
9107: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tionsstöden för mjölk och kött skall höjas med
9108: till vederbörande medlem av statsrådet över- hjälp av ett tillägg till det prispolitiska stödet
9109: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pekka och medel som har inbesparats under tidigare
9110: Vilmi m. fl. ställda skriftliga spörsmål: år. Verkan av att riktpriset på foderspannmål
9111: har stigit kommer att elimineras genom en för-
9112: "Är Regeringen medveten om att det dubbling av det prispolitiska stöd som har för-
9113: inkomstpolitiska avgörandet i fråga om behållits för systemet med sänkning av priset
9114: justeringen av lantbruksinkomsten kom- på inköpt foder. Jordbruket fiok dessutom vid
9115: mer att öka kostnaderna för dem som a'Vgörandet i förväg en gottgörelse på 100
9116: idkar boskapsskötsel i norra Finland milj. mk för eventuella stegringar av kostnader-
9117: och inom utvecklingsområdena, och om na för foder. Vidare bör beaktas att uppbäran-
9118: så är fallet, det av marknadsföringsavgift för mjölk icke
9119: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder förvevkligades och att genomförandet av syste-
9120: för avhjälpande av den uppkomna olä- met med producentsmör upphör räknat från
9121: genheten genom sänkning av priserna den 1 juli 1975. Grunderna för betalningen av
9122: på foderspannmål, höjning av det re- regionalt stöd och arealtillägg är som bäst före-
9123: gionala prispolitiska stödet för mjölken mål för utredning inom kommissionen för över-
9124: och av utvecklingsområdestillägget samt syn av lantbruksstödets fördelningsgrunder,
9125: rättelse av föreskrifterna om utdelning vars arbete kommer att vara slutfört före ut-
9126: a'V arealtillägg?" gången av juni. Fördenskull har man inte an-
9127: sett det vara ,skäl att i detta avgörande taga
9128: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- befattning med dessa fördelningsgrunder.
9129: samt anföra följande: Särskilt tkan ikonstateras att de socialpolitiska
9130: Avgörandet om lantbruksinikomsten kommer åtgärderna som ansluter sig till avgörandet,
9131: inte att försvaga den ställning som idkare av dvs. förlängningen av semestern för odlare från
9132: boskapsskötsel intar i norra Finland och inom 6 till 10 dagar och införandet av systemet med
9133: utvecklingsområdena, emedan producentpriset sjukvikariehjä1p, kommer i synnerhet idikate av
9134: på mjölk höjdes med 23 penni per liter på husdjursskötsel till godo.
9135: grundval av de Jönsamhetsberäkningar som ha-
9136: Helsingfors den 27 mars 1975.
9137:
9138: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
9139: 197.5 vp.
9140:
9141: Kirj. ksm. n:o 48.
9142:
9143:
9144:
9145:
9146: Borg: Venäjän kielen opetuksen lisäämisestä kouluissa.
9147:
9148:
9149: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9150:
9151: Maamme harjoittaman ulkopolitiikan mukaan venaJaa maassamme vain yhdessä koulussa.
9152: Suomella on hyvät suhteet kaikkiin valtioihin Vaikkakin venäjän kielen opetus ja opiskelijoi-
9153: ja erityisesti naapurimaihin. Itäiseen naapuri- den määrä on viime vuosina tuntuvasti kasva-
9154: maahan, Neuvostoliittoon, Iuotavia suhteita nut, vaatii kielen laaja oppiminen ja opettami-
9155: haittaa kuitenkin se, että venäjän kielen taitoi- nen tehokkaita toimenpiteitä.
9156: sia kansalaisia on maassamme tavattoman vä- Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
9157: hän. On luonnollista, että läheiseen ja hyvään jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
9158: kanssakäymiseen pääsemisen edellytyksenä on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiselle
9159: luonteva kommunikaatio ilman tulkin välitystä. jäsenelle seuraavan kysymyksen:
9160: Venäjän kielen huonoon taitamiseen on osasyy-
9161: nä sen opetuksen vähäisyys. Helsingissä on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9162: venäläinen koulu, jossa opetuskielenä on ve- ryhtyä venäjän kielen opetuksen lisää-
9163: näjä. Ensimmäisenä vieraana kielenä luetaan miseksi kouluissamme?
9164: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 197.5.
9165:
9166: Olavi Borg.
9167:
9168:
9169:
9170:
9171: 271/75
9172: 2 1975 vp.
9173:
9174:
9175:
9176:
9177: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9178:
9179: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ovat Jyväskylän, Imatran, Kuopion, Oulun, Po-
9180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rin ja Lappeenrannan kaupungit anoneet ja saa-
9181: olette kirjeellänne 21 päivänä helmikuuta 1975 neet valtioneuvostolta luvan opettaa peruskou-
9182: n:o 220 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- lun vieraana kielenä venäjän kieltä. Vaitioneu-
9183: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi vosto on 13. 3. 1975 antanut ohjeet peruskou-
9184: Borgin kirjallisen kysymyksen n:o 48: lun toiminnallisen rakenteen muuttamisesta ja
9185: siinä yhteydessä päättänyt, että kysymys perus-
9186: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo koulun vieraan kielen opetuksen järjestämises-
9187: ryhtyä venäjän kielen opetuksen lisää- tä kielitaidon monipuolistamiseksi selvitetään
9188: miseksi kouluissamme?" erikseen. Selvitystyön tarkoituksena on etsiä
9189: keinoja, joiden avulla pyritään lisäämään eng-
9190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lannin kielen rinnalla myös muiden kielten
9191: vasti seuraavaa: opetusta peruskoulun ensimmäisenä vieraana
9192: Venäjän kielen opiskelu koululaitoksen pii- kielenä.
9193: rissä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaas- Peruskoulussa ensimmäisenä vieraana kielenä
9194: ti. Lukuvuonna 1973-74 venäjän kieltä opis- luettavaa venäjän kieltä varten ei tähän men-
9195: keli kouluissamme noin 9 000 oppilasta, joista nessä ole ollut opetussuunnitelmaa. Opetus-
9196: suurimmalla osalla mainittu kieli oli toisena suunnitelman laatiminen aloitettiin kouluhalli-
9197: vieraana kielenä lukiossa. Vuosittainen venäjän tuksessa viime vuoden syyskuussa ja se valmis-
9198: kielen opiskelijamäärän lisäys on noin 15 %. tui kuluvan vuoden tammikuussa. Sen kokeilu
9199: Lukion lisäksi venäjää voidaan opiskella myös on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alusta edellä
9200: peruskoulun yläasteella valionaisena aineena ja mainituissa kuudessa kunnassa. Venäjän kielen
9201: keskikoulussa vapaaehtoisena oppilaalle kolman- opetuksen laajentamista hidastaa opettajapula.
9202: tena vieraana kielenä. Opettajia ei ole riittävästi ja opettajina toimi-
9203: Peruskouluasetuksen 19 §:n mukaan venäjän vistakin suurin osa on muodollisesti epäpäte-
9204: kieltä voidaan opiskella myös peruskoulun op- viä. Opettajien koulutukseen tullaankin kiinnit-
9205: pilaalle ensimäisenä vieraana kielenä valtioneu- tämään erityistä huomiota koulutusta laajenta-
9206: voston myönnettyä kunnalle luvan opetuksen malla ja järjestämällä opettajille jatko- ja täy-
9207: aloittamista varten. Peruskouluun siirryttäessä dennyskoulutusta.
9208: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
9209:
9210: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
9211: N:o 48 3
9212:
9213:
9214:
9215:
9216: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
9217:
9218: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Villmanstrand hos statsrådet anhållit om och
9219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- erhållit tillstånd att inleda undervisning i
9220: se nr 220 av den 21 februari 1975 tili veder- ryska såsom första främmande språk i grund-
9221: börande medlem av statsrådet för avgivande skolan. Statsrådet har 13. 3. 1975 utfärdat
9222: av svar översänt följande av riksdagsman Olavi anvisningar om ändring av grundskolans funk-
9223: Borg ställda spörsmål nr 48: tionella struktur och i detta sammanhang be-
9224: slutat, att frågan om anordnandet av under-
9225: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen visning i främmande språk i grundskolan så
9226: vidtaga för att öka undervisningen i att språkkunskapen blir mångsidigare skall ut-
9227: ryska i våra skolor?" redas särskilt. Andamålet med utredningen är
9228: att finna medel genom vilka man vill försöka
9229: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- öka undervisningen även i andra språk, vid
9230: samt anföra följande: sidan av engelskan, såsom första främmande
9231: Inom skolväsendet har studiet av ryska språk i grundskolan.
9232: språket kraftigt ökat under de senaste åren. Det har inte hittills funnits någon under-
9233: Under läsåret 1973-74 studerades ryska i visningsplan för undervisningen i ryska såsom
9234: våra skolor av ca 9 000 elever, av vilka största första främmande språk i grundskolan. Ut-
9235: delen hade nämnda språk som andra främ- arbetandet av en undervisningsplan inleddes
9236: mande språk i gymnasiet. Den årliga öknin- vid skolstyrelsen i september senaste höst och
9237: gen av det antal studerande som läser ryska planen blev färdig i januari innevarande år.
9238: är ca 15 %. Utom i gymnasiet kan ryska Man ämnar inleda försök med den i ovan
9239: även studeras såsom valfritt ämne i grund- nämnda sex kommuner från början av nästa
9240: skolans högstadium och i mellanskolan såsom år.
9241: ett för eleven frivilligt tredje främmande En utvidgning av undervisningen i ryska
9242: språk. fördröjs av bristen på lärare. Det finns inte
9243: Enligt 19 § grundskolförordningen kan tillräckligt med lärare, och av dem som ver-
9244: kommun, då statsrådet beviljat tillstånd där- kar som lärare är största delen formellt in-
9245: till, inleda undervisning i ryska såsom första kompetenta. Man kommer att fästa särskild
9246: främmande språk för grundskolelev. Vid över- uppmärksamhet vid utbildningen av lärare ge-
9247: gången tili grundskola har städerna Jyväskylä, nom att öka utbildningen och anordna vidare-
9248: Imatra, Kuopio, Uleåborg, Björneborg och och fortutbildning för lärarna.
9249: Helsingfors den 21 mars 1975
9250:
9251: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
9252: 197.5 vp.
9253:
9254: Kirj. ksm. n:o 49.
9255:
9256:
9257:
9258:
9259: Borg: Tietojen antamisesta Suomen ulkopolitiikasta ja sen perus-
9260: teista julkisia tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen.
9261:
9262:
9263: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9264:
9265: Maamme harjoittama aktiivinen ja rauhan- kaan kuuluvat asiat ja perustiedot. Tätä asiaa
9266: tahtoineo puolueettomuuspolitiikka on muodos- ei hoideta ulkopolitiikan asiantundjoiden julkai-
9267: tunut maailmalla jo lähes käsitteeksi. Se on semilla kirjoituksilla, vaan asiaan tulisi kiinnit-
9268: tuottanut erinomaisia tuloksia ja luonut uskot- tää laajalti huomiota eri tavoin. Ulkopolitiikkaa
9269: tavuutta, jonka johdosta maamme on saanut tulisi nykyistä runsaammin käsitellä koulujen
9270: järjestettäväkseen ensin SALT-keskustelut ja opetusohjelmissa, vapaassa kansansivistystyössä,
9271: sittemmin ETYK-kokouksen valmistelevan sekä maamme ulkopoliittista linjaa selostaa
9272: osan, ensimmäisen osan ja jo tehdyn päätöksen myös valtion virallisten elinten toimesta.
9273: mukaan tulevan kolmannen osan. Maamme har- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9274: joittaman virallisen ulkopolitiikan mukaan Suo- tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
9275: mella on hyvät suhteet kaikkiin valtioihin. Tä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9276: mä käsitys, jonka ihmiset ovat omaksuneet, on vaksi seuraavan kysymyksen:
9277: kuitenkin monille varsin ulkokohtainen. Taval-
9278: lisen kansalaisen ulkopolitiikka muodostuu lä- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9279: hinnä "ulkomaanmatkoista". Nämä ulkomaan- ryhtyä, jotta Suomen ulkopolitiikasta ja
9280: matkat voisivat kuitenkin palvella sekä matkus- ulkopolitiikan perusteista annetaan kan-
9281: tajia että maamme puolueettomuuspolitiikkaa salaisille ja ukomaille riittävästi tietoja
9282: paremmin, jos kansalaiset nykyistä paremmin julkisia tiedotusvälineitä hyväksikäyt-
9283: omaksuisivat maamme viralliseen ulkopolitiik- täen?
9284: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
9285:
9286: Olavi Borg.
9287:
9288:
9289:
9290:
9291: 281/75
9292: 2 1975 vp.
9293:
9294:
9295:
9296:
9297: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
9298:
9299: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Uudistuvan koululaitoksemme piirissä maam-
9300: mainitussa tartkoituksessa Te, Herra Puhemies, me ulkopolitiikkaa ja sen pyrkimyksiä käsitel-
9301: olette 21 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn lään ns. läpäisyperiaatteen mukaisesti monen
9302: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eri oppiaineen yhteydessä, korostuneimmin his-
9303: asianomaiseHe jäsenelle jäljennöksen kansan- torian ja yhteiskuntaopin ja toisaalta maantie-
9304: edustaja Olavi Borgin näin kuuluvasta kiTjalli- don yhteydessä. Lisäksi voidaan mainita, että
9305: sesta kysymyksestä n:o 49: valtio tukee myös kansalais- ja nuorisojärjestö-
9306: jen kansainvälistä tollnintaa.
9307: "11i:hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9308: ryhtyä, jotta Suomen ulkopolitiikasta ja UThoasiainministeriön kutsumana tai avusta-
9309: ulkopolitiikan perusteista annetaan kan- mana kävi: v. 1974 Suomessa noin 450 lehti-
9310: salaisille ja ulkomaille riittävästi tietoja miestä, mitä määrää on pidettävä varsin suu-
9311: julkisia tiedotusvälineitä hyväksikäyt- rena. Tämän tyyppistä yleensä menestyksek-
9312: täen?" kääksi osoittautunutta uLkomaiden tiedotusväli-
9313: neiden edustajien informointia Suomen vietai-
9314: Vastauksena kysymykseen esitän lmnnioit- luihin yhd1stettynä on tarkoitus tehostettuna
9315: taen seuraavan. jatkaa. Samoin on tarkoitus kehittää yhteyden-
9316: Ulkoasiainministeriö, jonka toimimaan tiedot- pitoa Suomeen akkreditoituihin ulkomaankir-
9317: taminen Suomen ulkopolitiikasta ja sen perus- jeenvaihtajiin sekä heidän yhteisjärjestöönsä
9318: tdsta sekä ko6maahan että ulkomaille pää- ( International Press Association, IPA). On
9319: asiassa kuuluu, on jatkuvasti pyrkinyt omalta syytä mainita, että ulkomaanedustuksessa voi-
9320: osaltaan kehittämään suhteitaan julkisiin tiedo- tiin vuonna 1974 toteuttaa kaksi uutta sano·
9321: tusvälineisiin tavoitteenaan näiden välityksellä malehtiavustajan virkaa (Moskova ja Bryssel).
9322: tapahtuva oikeiden ja ajankohtaisten tietojen Mainittujen lisäksi sanomalehtiavustaja toimii
9323: saattaminen julkisuuteen. Näin tehdään mm. ja- seuraavissa edustustoissa: Tukholma, Lontoo,
9324: kamalla ulkopoliittisia puheita, lausuntoja ja Bonn, Washington, Wien. Kulttuuriavustajat
9325: asiakirjoja sekä muuta materiaalia tiedotusväli- toimivat Pariisissa ja New Yorkissa. Ulkomaan-
9326: neiden käyttöön, järjestämällä lehdistötilaisuuk- edustuksessa yleensäkin on komstettava yhteyk-
9327: sia suoritettujen ulkopoliittisten toimenpiteiden sien hoitamista entistä enemmän julkiseen sa-
9328: taustan selvittämiseksi, järjestämällä valtiovie- naan.
9329: railujen, erilaisten muiden vierailujen ja kan- Tätä toimintaa on luonnollisesti syytä ke-
9330: sainvälisten konferenssien yhteydessä erillistä hittää jatkuvasti mahdollisuuksien mukaan.
9331: lehdistöpalvelua ja järjestämällä keskeisten ul- Kuitenkin on huomattava, että viime kädessä
9332: kopolitiikasta vastuussa olevien henkilöiden ja julkiset tiedotusvälineet itse omista lähtökoh-
9333: tiedotusvälineiden edustajien välisiä tapaamisia distaan valitsevat ja julkaisevat niille tarjotusta
9334: ja haastattelutilaisuuksia. Ministeriön lehdistö- materiaalista haluamansa. Myös puolueet ja
9335: ja kulttuuriasiaintoimisto on lisäksi päivittäi- muut vapaat kansalaisjärjestöt voivat toiminnas-
9336: sessä yhteydessä kysymyksessä esitetyissä asiois- saan paljon jakaa oikeata ja asiallista ulkopoliit-
9337: sa julldsiin tiedotusvälineisiin, yhteisöihin ja tista tietoa kansalaisille jos vain omistavat riit-
9338: yksityisiin kansalaisiin. Konkreettisena esimerk- tävästi asialle huomiota. Ulkoasiainministeriön
9339: kinä pyrkimyksestä suoran informaation jaka- osalta organisatorisesti tiedotustoimintaan liit-
9340: miseen kansalaisille voidaan mainita ulkoasiain- tyvät kysymY'kset ovat esillä myös viime vuon-
9341: ministeriön ja opetusministeriön yhdessä toi- na asetetussa ulkoasiainhallintokomiteassa, joka
9342: mittama kirjanen "YYA-sopimus 25 vuotta tullee esittämään asiassa oman näkemyksensä.
9343: 1948-73", jota yli 200 000 kappaleen painok-
9344: sena Jevitettiin lähinnä koulumaailmaan.
9345: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
9346:
9347: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
9348: N:o 49 3
9349:
9350:
9351:
9352:
9353: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9354:
9355: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Inom vårt under reform varande skolväsen
9356: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse behandlas vårt lands utrikespolitik och dess
9357: av den 21 februari 1975 tili vederbörande med- strävanden i enlighet med den s.k. principen
9358: lem av statsrådet översänt avskrift av följande om en genomgående ide i samband med många
9359: av riksdagsman Olavi Borg ställda skriftliga läroämnen, främst i samband med historia och
9360: spörsmål nr 49: samhällslära och å andra sidan i samband med
9361: geografin. Dessutom kan man konstatera, att
9362: "Vilka åtgärder avser Regeringen till- staten också stöder medborgar- och ungdoms-
9363: gripa för att man med hjälp av offentli- organisationernas internationella verksamhet.
9364: ga informationsmedia skulle ge med-
9365: borgarna och andra Iänder tillräckliga På inbjudan etler med hjälp av utrikesminis-
9366: upplysningar om Finlands utrilkespolitik teriet besökte under år 1974 ca 450 journalis-
9367: och om dess grunder?" ter Finland, vilket tai man bör anse som rela-
9368: tivt stort. Avsikten är att alltmer fortsätta den-
9369: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- na i allmänhet framgångsrika typ av informa-
9370: samt anföra följande. tion av representanter för utländska informa-
9371: Utrikesministeriet, tili vars verksamhet infor- tionsmedia i kombination med besök i Finland.
9372: mati:onsverksamheten om Finlands utrikespoli- Avsikten är också att utveckla kontakterna
9373: tik och om dess grunder såväl i hemlandet som med de i Finland ackrediterade utlandskor-
9374: utomlands i huvudsruk hör, har oavlåtligt respondenterna och med deras gemensamma or-
9375: strävat efter att för egen del utveckla sina re- ganisation ( International Press Association,
9376: lationer tili de offentliga informationsmedia i IPA). Det är skäl att nämna, att man inom
9377: avsi:kt att genom dessas förmedling bringa tili utrikesrepresentationen under år 1974 kunde
9378: offentligheten dktiga och aktuella upplysningar. inrätta två nya pressattacb!tjänster (Moskva
9379: Detta sker bl.a. genom att ställa utrikespoli- och Bryssel). Utöver de nämnda verkar press-
9380: tiska tal, uttalanden och dokument samt annat attacheer i följande beskinckningar: Stockholm,
9381: materia! tili informationsmedias förfogande, London, Bonn, Washington, Wien. Kultur-
9382: genom att arrangera presskonferenser för att attacheer verkar i Paris och i New York. Inom
9383: kiarlägga bakgrunden tili vidtagna utrikespoli- utrikesrepresentationen bör man även allmänt
9384: tiska åtgärder, genom att i samband med stats- sett i allt högre grad betona skötseln av kon-
9385: besök, olika andra besök och internationella takterna tili det offentliga ordet.
9386: konferenser anordna en särskild presstjänst och Denna verksamhet bör naturligtvis utvecklas
9387: genom att ordna sammanträffanden och in- oavbrutet i mån av möjl,ighet. Man bör dock
9388: tervjuer mellan personer i centralt ansvarig lägga märke tili, att de offentliga informa-
9389: ställning för utrikespolitiken och representan- tionsmedia i sista hand själva utgående från
9390: ter för informationsmedia. Ministeriets press- sina egna utgångspunkter väljer och publicerar
9391: och kulturbyrå är dessutom i daglig kontakt det de önskar av det erbjudna materialet. Ä ven
9392: i de i spörsmålet nämnda frågorna med de of- partierna och de andra fria medborgarrörelser-
9393: fentliga informationsmedia, med oli:ka samfund na kan i sin verksamhet distribuera mycken
9394: och med de enskilda medborgarna. Som ett r1ktig och saklig utrikespolitisk information tili
9395: konkret exempel på strävandena att meddela m,edborgarna, om de blott ägnar tillräckligt
9396: medborgarna information direkt kan man med uppmärksamhet åt detta. De för utrikes-
9397: nämna den av utrikesministeriet och undervis- ministeriets del med informationsverksamheten
9398: ningsministeriet tilisammans redigerade bros- organiskt sammanhörande frågorna behandlas
9399: chyren "VSB-fördraget 25 år 1948-73", som också av den i fjol tillsatta kommitten för ut-
9400: i en upplaga på över 200 000 exemplar distri- rikesförvaltningen, som torde komma att fram-
9401: buerades närmast tili. skolvärlden. lägga sin egen syn på saken.
9402: Helsingfors den 18 mars 1975.
9403:
9404: Ministern för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
9405: 1975 vp.
9406:
9407: Kirj. ksm. n:o 50.
9408:
9409:
9410:
9411:
9412: Juvela: Asevelvollisten kotiuttamisrahan korottamisesta ja rahan
9413: saantiin oikeutettujen piirin laajentamisesta.
9414:
9415:
9416: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
9417:
9418: Vuonna 1971 alettiin työtä vailla oleville va- useimpia kotiutuvia varusmiehiä saattavat muu-
9419: rusmiespalvelusta vapautuville maksaa ns. ko- tenkin taloudelliset vaikeudet. Edelleen, kun
9420: tiuttamisrahaa, jonka suuruudeksi tuli 150 kotiuttamisrahan saantia rajoittavat sosiaali- ja
9421: markkaa. Kotiuttamisrahan markkamäärässä ei terveysministeriön antamat liian tiukat ohjeet,
9422: sen jälkeen ole tapahtunut mitään muutoksia, olisi myös näitä ohjeita tarkistettava ja rahan
9423: vaan se on pysynyt ennallaan. Jos sanottu raha myöntämisen perusteita lievennettävä.
9424: oli jo alusta alkaen perin vaatimatonta luok- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
9425: kaa, on se voimakkaan hintakehityksen seurauk- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
9426: sena menettänyt jatkuvasti merkitystään. Näin voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9427: ollen hallituksen olisikin vakavasti harkittava raavan kysymyksen:
9428: kotiuttamisrahan nostamista. Lähtökohtana voi-
9429: si oUa kuukauden vähimmäispalkkaa vastaava Aikooko ja milloin Hallitus antaa
9430: markkamäärä. eduskunnalle esityksen asevelvollisten
9431: Puolustuslaitoksen palveluksesta kotiutuu kotiuttamisrahan korottamisesta ja ra-
9432: vuosittain noin 40 000 varusmiestä. Suoritettu- han saantiin oikeutettujen piirin laajen-
9433: jen tutkimusten mukaan huomattava osa heis- tamisesta?
9434: tä on kotiuduttuaan vailla työpaikkaa. Lisäksi
9435: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
9436:
9437: Aulis Juvela.
9438:
9439:
9440:
9441:
9442: 290/75
9443: 2 1975 vp.
9444:
9445:
9446:
9447:
9448: Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9449:
9450: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joka välittömästi kotiuttamisen jälkeen alkavan
9451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai jatkuvan päätoimiseksi katsottavan opiske-
9452: olette 21 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn lun vuoksi ei voi ryhtyä toimeentuloaan tur-
9453: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vaavaan työhön tai kotiuttamisen jälkeen ei saa
9454: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- työtä, missä tulot veroja vähentämättä kotiut-
9455: edustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjalli- tamispäivää seuraavan 30 päivän kuluessa eivät
9456: sesta kysymyksestä n:o 50: ilmeisesti ylitä 1 500 markkaa tai asevelvolli-
9457: sen ollessa avioliitossa hänen ja hänen aviopuo-
9458: "Aikooko ja milloin Hallitus antaa lisonsa yhteiset tulot 2 200 markkaa. Lisäedel-
9459: eduskunnalle esityksen asevelvollisten lytyksenä on, ettei asevelvolliselle eikä hänen
9460: kotiuttamisrahan korottamisesta ja ra- aviopuolisolleen ole viimeksi toimitetussa vero-
9461: han saantiin oikeutettujen piirin laajen- tuksessa määrätty veroa omaisuudesta.
9462: tamisesta?" Kotiuttamisrahaa voidaan nykyisten perus-
9463: teiden vallitessa maksaa n. 2/3:1le kaikista
9464: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vuoden aikana kotiutettavista.
9465: taen seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
9466: Kotiuttamisrahalain ( 185/71) nojalla on laan parhaillaan kotiuttamisrahan myöntämis-
9467: 1. 7. 1971 alkaen suoritettu vakinaisesta pa:lve- perusteiden muutosta, jonka mukaan edellä
9468: luksesta kotiutettavalle asevelvolliselle kerta- mainittuja tulorajoja olisi nostettava· siten, että
9469: kail~kisena kotiuttamisrahana 150 markkaa val- kotiuttamisrahaa voitaisiin maksaa, jos asevel'-
9470: tion varoista. Kotiuttamisrahaan on oikeutettu vollisen tulot veroja vähentämättä kotiuttamis-
9471: myös aseellisen palveluksen sijasta aseettomaan ta seuraavien 30 päivän kuluessa eivät ilmeisesti
9472: palvelukseen tai sivHlipalvelukseen määrätty ylitä 2 000, tai asevelvollisen ollessa aviolii-
9473: asevelvollinen. tossa, hänen ja aviopuolisonsa yhteiset tulot
9474: Kotiuttamisrahan tarkoituksena on auttaa 3 000 markkaa. Muutos on tarkoitus saattaa
9475: kotiutettavan asevelvollisen toimeentuloa ko- voimaan 1 päivästä huhtikuuta 1975 lukien.
9476: tiuttamista välittömästi seuraavana lyhyenä Edellä mainitun esityksen toteutuessa ko-
9477: ajanjaksona. tiuttamisrahan saajien piiri laajenee, vaikkakin
9478: Kotiuttamisrahan saamisen edellytyksenä on, muutostarve johtuu paljolti myöskin yleisen
9479: että asevelvollinen on kotiuttamisen tapahdut- kustannustason noususta.
9480: tua varattomuuden, vähävaraisuuden tai työpai- Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
9481: kan puuttumisen takia taikka muusta syystä mukaan kotiuttamisrahajärjestelmää kehitet-
9482: vailla riittävää toimeentuloa. täessä on kotiuttamisrahan saajien piirin laaje-
9483: Tarkemmat myöntämisperusteet vahvistaa so- nemisen ohella syytä vastaisuudessa harkita
9484: siaali- ja terveysministeriö. Viimeksi 20. 3. myöskin itse kotiuttamisrahan määrän korotta-
9485: 1974 vahvistettujen perusteiden mukaan ko- mista.
9486: tiuttamisrahaan on oikeutettu asevelvollinen,
9487: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 197 5.
9488:
9489:
9490: Ministeri Reino Karpola.
9491: N:o 50 3
9492:
9493:
9494:
9495:
9496: Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9497:
9498: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen av omedelbart efter hemförlovningen inledda
9499: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1- eller fortsatta studier, vilka kan betraktas som
9500: se av den 21 februari 197 5 tili vederbörande huvudsyssla, inte kan in1eda arbete som tyggar
9501: medlem av statsrådet för avgivande av svar hans utkomst, eller som inte efter hemför1ov-
9502: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman ningen erhåller arbete, för vilket inkomsterna
9503: Aulis Juvela ställda spörsmål nr 50: utan avdrag av skatt inom 30 dagar från hem-
9504: förlovningsdagen uppenbarligen inte överstiger
9505: "Ämnar Regeringen, och när, före- 1 500 mark, eller då den värnp1iktige 1ever i
9506: 1ägga riksdagen en proposition angåen- äktenskap, hans och makans sammanlagda in-
9507: de höjning av hemförlovningspenningen komster inte överstiger 2 200 mark. En ytter-
9508: för de värnplitiga och om en utvidg- ligare förutsättning för erhållandet av hemför-
9509: ning av kretsen av dem som är be- lovningspenning är, att den värnpliktige eller
9510: rättigade att erhålla hemförlovnings- hans maka vid senast verkställda beskattning
9511: penningen?" inte påförts skatt för förmögenhet.
9512: Hemförlovningspenning kan enligt nu gällan-
9513: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- de grunder erläggas åt ca 2/3 av alla dem som
9514: samt anföra fö1jande: hemförlovas under året.
9515: Med stöd av lagen om hemförlovningspen- Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
9516: ning ( 185/71) har från och med 1. 7. 1971 som bäst en ändring av grunderna för beviljan-
9517: åt värnp1iktig som hemförlovas ur aktiv tjänst det av hemförlovningspenning, enligt vilken
9518: av statens medel er1agts 150 mark i hemför- ovan nämnda inkomstgränser borde höjas så,
9519: 1ovningspenning i form av ett engångsbelopp. att hemför1ovningspenning skulle kunna be-
9520: Även värnpliktig, som förordnats att i stället talas, ifall den värnpliktiges inkomster utan
9521: för vapentjänst fullgöra vapenfri tjänst eller avdrag av skatt inom 30 dagar från hemför-
9522: civiltjänst, äger rätt tili hemförlovningspen- 1ovningsdagen uppenbarligen inte överstiger
9523: ning. 2 000 mark, eller då den värnpliktige lever i
9524: Avsikten med hemförlovningspenningen är äktenskap, hans och makans sammanlagda in-
9525: att underlätta utkomsten för den värnpliktige komster inte överstiger 3 000 mark. Avsikten
9526: som hemförlovas under en omedelbart därpå är att bringa ändringen i kraft, räknat från
9527: följande kort tid. den 1 april 1975.
9528: Förutsättning för erhållande av hemför1ov- Då ovan nämnda förslag genomförs, utökas
9529: ningspenning är att den värnpliktige ,tili följd antalet sådana som erhåller hemförlovnings-
9530: av att han är medellös eller mindre bemedlad penning, om också ändringsbehovet i stort be-
9531: e1ler i avsaknad av arbetsp1ats eller av annan ror på stegringen av den allmänna kostnads-
9532: orsak, efter hemförlovningen saknar tillräcklig nivån.
9533: utkomst. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
9534: De närmare grunderna för beviljande av åsikt är det skäl att vid utvecklandet av syste-
9535: hemförlovningspenning fastställes av social- och met med hemförlovningspenning, utom att ut-
9536: hälsovårdsministeriet. Enligt senast 20. 3. 1974 öka antalet sådana som erhåller hemförlovnings-
9537: fastställda grunder är sådan värnpliktig berätti- penning, i framtiden även överväga en höjning
9538: gad tiU hemför1ovningspenning, som på grund av själva hemförlovningspenningens belopp.
9539: Helsingfors den 17 mars 1975.
9540:
9541: Minister Reino Karpola.
9542: 1975 vp.
9543:
9544: Kirj. ksm. n:o 51.
9545:
9546:
9547:
9548:
9549: Hemmi ym.: Kuntien valtionavusta kuluttajalautakuntien ja
9550: -asemien perustamista varten.
9551:
9552:
9553: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
9554:
9555: Kotitalous- ja kuluttajapolitiikassa on havait- alaista ja kohdistuu lähes yksinomaan perheen-
9556: tu paikallisen tason neuvonnan tärkeys. Yksi- emäntiin. Taajamien asukkaat ja muut kansa-
9557: tyisillä kuluttajilla ei ole Helsingin seudun laisryhmät, kuten miehet, nuoriso, vanhukset
9558: ulkopuolella riittäviä mahdollisuuksia saada jäävät ilman valtionapua nauttivaa neuvonta-
9559: asuinpaikkakuunallaan apua alan kysymyksissä. toimintaa.
9560: Myöskään ei maassamme ole riittävästi kaik- Neuvontapalvelujen tarjonta ei ole seuran-
9561: kien kuluttajien tuhtemia kanavia, joiden kaut- nut yhteiskunnassamme tapahtunutta kehitys-
9562: ta he saisivat äänensä kuuluviin. tä. Maamme väestöstä asuu 70-luvun alkupuo-
9563: Tarpeesta huolimatta ei paikallisen tason neu- lella noin 60 % taajamissa. Perheenemäntien
9564: vonnan järjestämiseksi ole olemassa sellaista yh- lisääntynyt työssäkäynti on muuttanut sekä
9565: tenäistä valtakunnallista suunnitelmaa, joka kat- heidän että muidenkin perheenjäsenten asemaa
9566: taisi sekä kotitalous- että kuluttajapoliittisen perheen taloudessa. Neuvontatarpeen muuttu-
9567: neuvonnan. On tarpeetonta erottaa kahta näin miseen vaikuttaa myös palvelujen lisääntymi-
9568: läheistä alaa toisistaan ja lähteä luomaan kahta nen. Yksityiset taloudet, erityisesti taajamissa,
9569: päällekkäistä neuvonta-asemien verkostoa, jois- ovat joutuneet ilman apua selviytymään uusis-
9570: sa tehtävät olisivat samoja. Keskitetty neu- ta vaatimuksista taloutensa hoidossa. Seurauk-
9571: vontatoiminta on jo yksinomaan käytettävissä set näkyvät vaikeuksina, jotka johtuvat per-
9572: olevien varojen niukkuuden vuoksi tarkoituk- heiden suunnittelemattomasta varojen käytös-
9573: senmukaista. tä. Vaikutukset heijastuvat yksityistalouksien
9574: Tällä hetkellä vastaavat neuvontapalveluista lisäksi myös kansantalouteen.
9575: kotitalousneuvontajärjestöt ja kunnalliset koti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9576: talouslautakunnat. Niillä on monilla paikka- jestyksen 37 S:n 1 momentin mukaisesti esi-
9577: kunnilla päällekkäistä toimintaa tai ne kilpai- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9578: levat keskenään. Samanaikaisesti jää niiden vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9579: toimintapiirin ulkopuolelle laajoja alueita, mu-
9580: kana suuriakin taajamia. Näissä ei ole min- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
9581: käänlaista neuvontatoimintaa. Eri järjestöjen toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
9582: ja elinten väliltä puuttuu rakentava yhteistyö a~kaansaamiseksi, jolla kuntien edellyt-
9583: sekä paikalliselta että valtakunnalliselta tasolta. tämä valtionapu toteutuisi ja kunnat
9584: Paikallisen tason neuvontatyö saa valtion- voisivat ryhtyä toimenpiteisiin kulutta-
9585: apua ainoastaan kotitalousneuvontajärjestöjen jalautakuntien ja -asemien perustami-
9586: kautta. Ne toimivat kuitenkin pääasiassa vain seksi?
9587: haja-asutusalueilla, niiden toiminta on kapea-
9588: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
9589:
9590: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund. Aili Laitinen.
9591:
9592:
9593:
9594:
9595: 300/75
9596: 2 197.5 vp.
9597:
9598:
9599:
9600:
9601: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9602:
9603: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksen puutteellisten resurssien vuoksi on ko-
9604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, keilu jouduttu rajoittamaan huomattavasti toi-
9605: olette 21 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn vottua suppeammaksi.
9606: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Paikallistasan organisaation kehitystyön hi-
9607: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tauteen on vaikuttanut elinkeinohallituksen vä-
9608: edustaja Remmin ym. näin kuuluvasta kirjal- häisten resurssien ohella myös epätietoisuus
9609: lisesta kysymyksestä n:o 51: valmisteilla olevan kuluttajansuojalain edellyttä-
9610: mien, kuntatasolla suoritettavien tehtävien or-
9611: "Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti ganisoimisesta.
9612: toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön Oikeusministeriössä valmistuneessa ehdotuk-
9613: aikaansaamiseksi, jolla kuntien edellyt- sessa kuluttajansuojalainsäädännöksi, joka tällä
9614: tämä valtionapu toteutuisi ja kunnat hetkellä on lausuntokierrOksella, edellytetään,
9615: voisivat ryhtyä toimenpiteisiin kulutta- että kuluttajansuojaneuvonnan antaminen tulisi
9616: jalaut~tkuntien ja -asemien perustami-
9617: ehdotuksen mukaan kunnan laikisääteiseksi teh-
9618: seksi?" täväksi. Kunta voisi järjestää kuluttajansuoja-
9619: neuvonnan osaksi oikeusaputoimintaa tai palka-
9620: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta sitä joko pää- tai sivutoimisesti antamaan
9621: vasti seuraavaa: siihen kykenevän toimihenkilön. Kunnalla oli-
9622: Pa~kallisen kuluttajapoliittisen organisaation si ehdotuksen mukaan oi:keus saada aiheutu-
9623: kehittämiseen ovat useat eri tahot kiinnittäneet viin käyttömenoihin valtion osuutta samojen
9624: huomiota. Muun muassa kuluttajapolitiikan perusteiden mukaan kuin yleiseen oikeusapu-
9625: suunnittelukomitea esitti vuoden 1972 lopussa toimintaan.
9626: valmistuneessa mietinnössään perustettavaksi Ehdotus antaisi kunnille eräiltä osin nykyis-
9627: kunnallisia kuluttajalautakuntia, joilla olisi val- tä parempia edellytyksiä myös muiden kulut-
9628: tionavun piiriin tuleva sihteeri. Myös elinkei- taja-asioiden kuin kuluttajansuojan hoitamiseen.
9629: nohallituksessa on harkittu erilaisia hallinnolli- Edellä olevaan viitaten ja sen johdosta, että
9630: sia rat!kaisuvaihtoehtoja paikallisen kuluttajapo- lmluttajansuojalakiehdotusta ei hallituksessa
9631: litiikan alaan kuuluvien tehtävien suorittami- vielä ole yksityiskohtaisemmin käsitelty, ei
9632: seksi. Niinpä elinkeinohallituksen aloitteesta on näyttäisi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaiselta
9633: ryhdytty tällä alalla pa~kallisen tason kokeilu- pyrkiä kysymyksessä tarkoitetun lainsäädännön
9634: toimintaan. Viime vuonna aloitettuun kokei- aikaansaamiseen, koska vaarana saattaa olla, et-
9635: luun osallistuvat Lappeenrannan kotitalous- ja tä paikallisella tasolla voi pitemmällä tähtäi-
9636: kuluttajalautakunta sekä Vantaan, Karhulan ja mellä muodostua päällekkäisiä verkostoja koti-
9637: Lieksan kotitalouslautakunnat. Elinkeinohalli- talous- ja kuluttajapoliittisen neuvonnan osalta.
9638: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1975.
9639:
9640: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
9641: N:o 51 3
9642:
9643:
9644:
9645:
9646: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9647:
9648: I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen gränsa e~erimentet i avsevärt högre grad än
9649: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vad man hade önskat.
9650: velse av den 21 februari 1975 tili veder- Utom näringsstyrelsens knappa resurser har
9651: börande medlem av statsrådet för avgivande av även ovetskapen om den kommande konsu-
9652: svar översänt avskrift av följande av riksdags- mentlagens bestämmelser gällande organisering-
9653: man Hemmi mJI. ställda spörsmål nr 51: en av uppgifterna på kommunal nivå, inverkat
9654: på att arbetet med att utveckla en organisa-
9655: "Ämnar Regeringen i brådskande tion på lokal nivå har gått långsamt.
9656: ordning vidtaga åtgärder för åstadkom- I det förslag tili konsumentskyddslagsstift-
9657: mande av en sådan 1agstiftning, genom ning som har färdigtställts inom justitieminis-
9658: viiken det av kommunerna förutsatta teriet och som för närvarande är på remiss
9659: statsbidraget skulle förverkligas och förutsätts, att konsumentskyddsrådgivninger;.
9660: kommunerna skulle kunna skrida tili åt- skulle bli en lagstadgad uppgift för kommu-
9661: gärder för att inrätta konsumentnämn- nerna. Kommunen kunde antingen ordna sa-
9662: der och -stationer?" ken så, att konsumentskyddsrådgivningen blir
9663: en del av rättshjälpsverksamheten eller också
9664: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- genom att på heltid eller deltid anställa en
9665: samt anföra följande: person som är kompetent att sköta rådgiv-
9666: Från många olika håll har uppmärksamhet ningen. Kommunen skuUe enligt förslaget ha
9667: fästs vid utvecklandet av en loka1 konsument- rätt att för de driftsutgifter som förorsakas
9668: politisk organisation. Bl.a. föreslog kommitten av detta erhålla statsandel enligt samma grun-
9669: för planering av konsumentpolitiken i sitt be- der som för den allmänna rättshjälpsverksam-
9670: tänkande, som färdigställdes i slutet av år heten. Förslaget skulle i vissa avseenden ska-
9671: 1972, att kommunala konsumentnämnder med pa bättre förutsättningar än för närvarande
9672: en sekreterare, som omfattas av statsbidrag, för kommunerna att även sköta andra konsu-
9673: skulle inrättas. Också vid näringsstyrelsen har mentärenden än konsumentskyddsärenden.
9674: man tänkt sig olika alternativ för en admini- Med hänvisning tili ovanstående och på
9675: strativ lösning av uppgifterna inom den lokala grund av att förslaget tili konsumentskydds1ag
9676: konsumentpolitiken. På initiativ av närings- inte ännu i detalj har behandlats inom re-
9677: styrelsen har man på lokal nivå inlett försöks- geringen, förefaller det inte ändamålsenligt att
9678: verksamhet på detta område. I det försök som i detta skede försöka åstadkomma den i spörs-
9679: senaste år inleddes, deltog Wilimanstrands målet avsedda lagstiftningen. Den risken kan
9680: hemhushållnings- och konsumentnämnd och nämligen föreligga, att det på lokal nivå på
9681: hemhushMlningsnämnderna i Vanda, Karhula längre sikt kunde uppstå dubbla nät av hem-
9682: och Lieksa. På grund av näringsstyrelsens bris- hushållnings- och konsumentpolitisk rådgivning.
9683: tande resurser har man varit tvungen att be-
9684: Helsingfors den 27 mars 1975.
9685:
9686: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
9687: 1975 vp.
9688:
9689: Kirj. ksm. n:o 52.
9690:
9691:
9692:
9693:
9694: Laitinen ym.: Ravintoterapeuttien kouluttamisesta.
9695:
9696:
9697: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9698:
9699: Ravitsemustapojen kehittäminen on tärkeä laitosten ja työpaikkojen ruokailua siten, että
9700: osa maamme kansanterveystyötä. Ravitsemus- se vastaa terveelliselle ravinnolle asetettavia
9701: neuvontaa ei ole kuitenkaan järjestetty riittä- vaatimuksia. Tätä työtä varten tarvitaan yh-
9702: västi. Erityisesti ovat neuvonnan tarpeessa teistyötä kuntatasolla ruokailusta vastaavien
9703: odottavat äidit, pienet lapset, vanhukset ja henkilöiden ja ravintoterapeuttien välillä.
9704: erilaisilla ruokavalioilla olevat henkilöt. Neu- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
9705: volaissa ja terveyskeskuksissa jaettavat ohjeet järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti
9706: ovat ylivoimaisia eikä terveydenhoitohenkilö- esitämme valtioneuvoston asianomaiselle jäse-
9707: kuntaa ole koulutettu ravitsemusneuvontaan. nelle kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
9708: Muutamissa sairaaloissa on mahdollisuus saa-
9709: da ravintoterapeutin antamaa neuvontaa, mut- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
9710: ta jonotusaika terapeutin vastaanotolle saat- sellaisiin toimenpiteisiin, että ravinto-
9711: taa kestää kuukausia. Apu tulisi saada silloin terapeuteille järjestetään tarpeellinen
9712: kun sairaus on todettu ja siirrytään kotiin. koulutus ja että ravintoterapeutit ulo-
9713: Ravitsemustapojen kehittäminen on myös tetaan valtionavun piiriin kunnille ra-
9714: osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Eri- vitsemusneuvonnan järjestämistä var-
9715: tyisesti olisi voitava kehittää laitosten, oppi- ten?
9716: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
9717:
9718: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi.
9719:
9720:
9721:
9722:
9723: 375/75
9724: 2 1975 vp.
9725:
9726:
9727:
9728:
9729: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9730:
9731: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- alaan liittyvissä tehtävissä myös monet muut
9732: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- terveydenhuoltoalan henkilöryhmät, kuten lää-
9733: hemies, olette 21 päivänä helmikuuta 1975 kärit, terveyden- ja sairaanhoitajat jne.
9734: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- Toistaiseksi on maahamme perustettu ai-
9735: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- noastaan kuusi ravitsemusterapeutin virkaa:
9736: sen kansanedustaja Aili Laitisen ym. näin sairaaloihin, sairaalavirastoihin ja kuntoutus-
9737: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 52: tutkimuskeskukseen. Tämä tarve on pystytty
9738: hyvin tyydyttämään Helsingin yliopiston maa-
9739: "Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti talous-metsätieteellisen tiedekunnan antamalla
9740: sellaisiin toimenpiteisiin, että ravinto- koulutuksella.
9741: terapeuteille järjestetään tarpeellinen Viime aikoina on kuitenkin lääkintäviran-
9742: koulutus ja että ravintoterapeutit ulo- omaisten valvonnassa kokeiltu ravintoterapeut-
9743: tetaan valtionavun piiriin kunnille ra- tien käyttöä joidenkin kuntien terveyskeskus-
9744: vitsemusneuvonnan järjestämistä var- ten ravitsemuskasvatus- ja ravitsemusneuvonta-
9745: ten?" tehtävissä. Kokeilusta saatujen myönteisten
9746: kokemusten perusteella lääkintäviranomaiset
9747: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pitävätkin toiminnan laajentamista perusteltu-
9748: taen seuraavaa: na ja tämän johdosta myös ko. virkojen saat-
9749: Suomessa ei tällä hetkellä anneta varsinais- tamista valtionavun piiriin välttämättömänä.
9750: ta ravitsemusterapeuttien koulutusta, vaan Lääkintäviranomaisten toimesta on jo ryhdyt-
9751: alalle halukkaiden koulutus tapahtuu Helsin- ty toimenpiteisiin ravitsemusterapeuttien palk-
9752: gin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tie- kauksen saattamiseksi valtionavun piiriin.
9753: dekunnassa, jossa ravitsemusalalle aikovat Hallitus on tietoinen siitä, että ravitsemus-
9754: suorittavat kandidaatintutkinnon ravitsemus- kasvatus on tärkeä ehkäisevä terveydenhuollon
9755: tiede pääaineenaan. Viime vuosina on ravitse- sektori ja sen merkitys kansansairauksien eh-
9756: mustiede pääaineenaan opiskelevia otettu tie- käisyssä tulee yhä kasvamaan. Kansanterveys-
9757: dekuntaan 15. lain tavoitteiden toteuttaminen käytännössä te-
9758: Varsinainen kliininen koulutus ravitsemus- hostaa ravitsemusneuvontaa ja ravintotottu-
9759: terapeuteiksi erikoistuville on tapahtunut ulko- musten ohjaamista sairauksia ehkäisevään
9760: mailla, pääasiassa pohjoismaissa Pohjoismaisen suuntaan. Tämä edellyttää, että terveydenhuol-
9761: kotitalouskorkeakoulun järjestämillä kursseilla, lon alalla on oltava käytettävissä riittävä mää-
9762: joilla on suomalaisia ravitsemusterapeutteja rä ravitsemuskoulutuksen saanutta henkilökun-
9763: koulutettu noin 10. taa.
9764: Erilaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa sai- Nykyisen koulutuksen suurimpina epäkoh-
9765: raalaemännän koulutuksen saaneet ovat suo- tina voidaan pitää terveydenhuoltohenkilöstön
9766: rittaneet kokeilumielessä ravitsemusneuvontaa. koulutuksen vähäistä ravitsemustieteellistä si-
9767: Avoterveydenhuollossa ravitsemusneuvonnan sältöä, ravitsemusalan erikoishenkilöstön kou-
9768: kohteina ovat olleet mm. diabeetikot, sydän- luttamista täysin erillään terveydenhuollon
9769: ja verisuonitautipotilaat, odottavat äidit, van- henkilöstön koulutuksesta sekä kotimaisten
9770: hukset, psykiatriset avohoitopotilaat, terveys- kliinisen ravitsemustieteen jatkokoulutusmah-
9771: keskusten poliklinikka- ja vuodeosastojen po- dollisuuksien puuttumista.
9772: tilaat. Ravitsemusneuvontaa suorittaneet emän- Hallituksen toimesta on parhaillaan vireillä
9773: nät ovat osallistuneet alaan liittyvään täyden- kokonaisvaltainen terveydenhuoltohenkilöstön
9774: nyskoulutukseen sekä koti- että ulkomailla. koulutuksen uudistaminen. Koulutuksen ra-
9775: Edellä mainittujen ravitsemusterapeuttien ja kenteellisessa uudistamisessa on lähtökohtana
9776: sairaalaemäntien lisäksi toimivat ravitsemus- syksyllä 1973 mietintönsä luovuttaneen ter-
9777: N:o 52 3
9778:
9779: veydenhuollon koulutuskomitean ehdotukset mattiryhmät pystyvät muun terveysneuvonnan
9780: (Kom. miet. 106: 1973). Sisällöllinen uudis- yhteydessä huolehtimaan mm. tarvittavasta ra-
9781: taminen terveydenhuollon keskiasteen koulu- vitsemusneuvonnasta.
9782: tuksen osalta on puolestaan parastaikaa käsi- Ravitsemusalan erikoishenkilöstön koulutus-
9783: teltävänä elokuussa 1974 asetetussa terveyden- ta tullaan kehittämään käynnissä olevan tut-
9784: huollon opetussuunnitelmatoimikunnassa ja kinnonuudistuksen yhteydessä siten, että ravit-
9785: korkeakoulututkintojen osalta eri koulutusalo- semusalan koulutusohjelman laatimiseen luo-
9786: jen tutkinnonuudistuksen ohjaus- ja seuranta- daan mahdollisuudet tiedekuntarajoista riippu-
9787: projekteissa. matta esimerkiksi lääketieteellisiä ja ravitse-
9788: Hallituksen käsityksen mukaan ravitsemus- mustieteellisiä ( maatalous-metsätieteellisiä)
9789: alaa koskeva koulutuksen uudistaminen tapah- opintoja yhdistämällä.
9790: tuu tarkoituksenmukaisimmin samanaikaisesti Hallitus tutkii erityisten ravitsemusterapeut-
9791: ja yhdessä parhaillaan käynnissä olevan tervey- tien koulutuksen aloittamisen tarpeellisuutta
9792: denhuollon koulutuksen uudistamisen kanssa. Suomessa, ja ottaa kantaa asiaan sen jälkeen
9793: Tämä merkitsisi mm., että terveysneuvonnas- kun käynnissä olevan tutkintojen uudistami-
9794: ta vastuussa olevan terveydenhuoltohenkilöstön sen vaikutus ravitsemusterapiaan on selvinnyt
9795: - lähinnä terveyden- ja sairaanhoitajien - ja kun on tiedossa missä mitassa ja millä ai-
9796: opetusohjelmiin lisätään riittävä määrä ravit- kataululla ravitsemusterapeutin virkoja tullaan
9797: semustieteellistä koulutusta, jotta nämä am- perustamaan.
9798: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
9799:
9800: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
9801: 4 1975 vp.
9802:
9803:
9804:
9805:
9806: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9807:
9808: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Utom ovan nämnda näringsterapeuter och
9809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- husmödrar vid sjukhus verkar även många
9810: velse av den 21 mars 1975 tili vederbörande andra personalgrupper inom häisovårdsområdet,
9811: medlem av statsrådet för avgivande av svar såsom läkare, hälso- och sjukvårdare osv. i
9812: översänt avskrift av följande av riksdagsman uppgifter i anslutning tili näringsområdet.
9813: Aili Laitinen m.fl. ställda spörsmål nr 52: I vårt land har hittills inrättats endast sex
9814: näringsterapeuttjänster: vid sjukhus, sjukhus-
9815: "Ämnar Regeringen skrida tili så- verk och vid centralen för rehabiliteringsforsk-
9816: dana brådskande åtgärder, att erfor- ning. Detta :behov har väl kunnat fyllas ge-
9817: derlig utbildning skulle anordnas för nom den undervisning som meddelas vid Hel-
9818: näringsterapeuter, och att kommuner- singfors universitets agrikultur-forstvetenskap-
9819: na skulle erhålla statsbidrag för nä- liga fakultet.
9820: ringsterapeuter för anordnande av nä-
9821: Under senaste tid har man dock under me-
9822: ringsrådgivning?"
9823: dicinalmyndigheternas tillsyn experimenterat
9824: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med att anlita näringsterapeuter i näringsfost-
9825: samt anföra föliande: rings- och näringsrådgivningsuppgifter vid
9826: några kommuners hälsovårdscentraler. På ba-
9827: För närvarande ges inte i Finland egentlig
9828: sen av de positiva erfarenheter som erhållits
9829: utbildning för näringsterapeuter, utan utbild-
9830: anser medicinalmyndigheterna, att en utvidg-
9831: ningen av dem som vill söka sig tili branschen
9832: ning av verksamheten är motiverad och att
9833: sker vid Helsingfors universitets agrikultur-
9834: det därför är nödvändigt att ifrågavarande
9835: forstvetenskapliga fakultet, där de som äm-
9836: tjänster skulle omfattas av statsbidrag. På åt-
9837: nar söka sig tili branschen avlägger kandidat- gärd av medicinalmyndigheterna har man re-
9838: examen med näringslära som huvudämne. Un-
9839: dan skridit till åtgärder för att få tili stånd
9840: der de senaste åren har vid fakulteten inta-
9841: att för näringsterapeuternas avlöning skulle
9842: gits 15 studerande vilka har näringslära som erhållas statsbidrag.
9843: huvudämne.
9844: Den egentliga kliniska utbildningen för Regeringen är medveten om, att närings-
9845: dem som specialiserar sig tili näringsterapeu- fostran är en viktig sektor inom den före-
9846: ter har skett utomlands, i huvudsak vid de byggande hälsovården och att dess betydelse
9847: kurser som Nordiska hushållshögskolan har vid förebyggandet av folksjukdomarna ytter-
9848: anordnat i de nordiska länderna. Vid dessa ligare kommer att öka. För det praktiska ge-
9849: kurser har ca tio finska näringsterapeuter ut- nomförandet av folkhälsolagens målsättning är
9850: bildats. det viktigt att näringsrådgivningen effektiveras
9851: Personen som vid olika yrkesläroanstalter och att näringsvanorna styrs i sådan riktning,
9852: har utbildats till husmödrar vid sjukhus har i att sjukdomar förebyggs. Detta förutsätter, att
9853: experimentsyfte meddelat näringsrådgivning. på hälsovårdsområdet finns att tillgå ett tili-
9854: Inom den öppna hälsovården har bl.a. dia- räckligt antal personer med näringsutbildning.
9855: betiker, hjärt- och blodkärlspatienter, blivande De största missförhållandena inom den nu-
9856: mödrar, åldringar, psykiatriska patienter i öp- varande utbildningen kan anses vara, att nä-
9857: pen vård samt hälsovårdscentralernas polikli- ringslära i så ringa utsträckning ingår i ut-
9858: nik- och bäddavdelningspatienter varit före- bildningen, att utbildningen av specialperso-
9859: mål för näringsrådgivning. De husmödrar som nai inom näringsbranschen sker helt skilt från
9860: har meddelat näringsrådgivning har deltagit i utbildningen av hälsovårdspersonalen och att
9861: fortutbildning på området såväl i hemlandet möjligheterna tili vidareutbildning inom den
9862: som utomlands. kliniska näringsläran saknas.
9863: N:o 52 5
9864:
9865: På åtgärd av regeringen är en helhetsbeto- vårdarna - skulle foga utbildning i narmgs-
9866: nad reform av hälsovårdspersonalens utbildning lära i tillräcklig omfattning, för att dessa yr-
9867: som bäst anhängig. Utgångspunkten för ut- kesgrupper i samband med annan hälsoråd-
9868: bildningen inom den strukturella reformen ut- givning skall kunna omhänderha bl.a. erfor-
9869: görs av de förslag som kommitten för utbild- derlig näringsrådgivning.
9870: ningen inom hälsovården, viiken på hösten Utbildningen av specialpersonalen inom nä-
9871: 1973 överlämnade sitt betänkande, har gjort ringsbranschen kommer att utvecklas i sam-
9872: ( Kom. miet. 106: 197 3). Den innehållsmässiga band med den pågående examensreformen så-
9873: reformen av mellanstadieutbildningen inom häl- lunda, att man skapar möjligheter för uppgö-
9874: sovården är för sin del under behandling inom rande av ett utbildningsprogram inom närings-
9875: den i augusti 1974 tillsatta läroplanskommis- branschen, oberoende av gränserna för fakul-
9876: sionen för hälsovården och i fråga om hög- teterna, genom att t.ex. förena de medicinska
9877: skoleexamen inom lednings- och uppföljnings- studierna och studierna i näringslära ( inom
9878: projekten inom examensreformen för de olika agrikultur-forstvetenskaperna).
9879: utbildningsområdena. Regeringen undersöker behovet av att in-
9880: Enligt regeringens uppfattning sker refor- leda utbildning av särskilda näringsterapeuter
9881: men inom näringsbranschen mest ändamålsen- i Finland, och fattar ståndpunkt i saken efter
9882: ligt samtidigt och tillsammans med den re- det, att den pågående examensreformens in-
9883: form, viiken som bäst pågår inom hälsovårds- verkan på näringsterapin har klarnat och då
9884: utbildningen. Detta skulle bl.a. innebära, att man vet i viiken utsträckning och enligt viiken
9885: man tili undervisningsprogrammen för den tidtabell man kommer att inrätta näringstera-
9886: hälsovårdspersonal som är ansvarig för nä- peuttjänster.
9887: ringsrådgivningen - närmast hälso- och sjuk-
9888: Helsingfors den 11 april 1975.
9889:
9890: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
9891: 1975 Vp.
9892:
9893: Kirj. ksm. n:o 53.
9894:
9895:
9896:
9897:
9898: Laitinen ym: Työryhmän asettamisesta tutkimaan aborttilain ke-
9899: hittämistä.
9900:
9901:
9902: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9903:
9904: Voimassa olevan aborttilain säätäminen pe- suhteet· koko maassa jo tähän mennessä paran-
9905: rustui pakottavaan tarpeeseen. Aikaisempi laki tuneet, että on aihetta vaatia tältä osin kor-
9906: salli raskauden keskeyttämisen lakisääteisistä jausta lakiin.
9907: syistä, jolloin sosiaaliset olosuhteet voitiin huo- Aborttilakia säädettäessä painotettiin nimen-
9908: mioida osatekijöinä. Käytännössä lainsäädäntö omaan sitä, että abortista ei saa tulla ehkäisy-
9909: johti siihen, että lausunnonantajalääkärit, joita keinoa. Näin on kuitenkin osin tapahtunut. En-
9910: heitäkin oli vähän, joutuivat inhimillisen hä- si vuosien korkeat aborttiluvut ovat ymmär-
9911: dän pakottamina keinotekoisesti etsimään lain rettäviä. Eihän maassamme ollut alkuun juuri
9912: vaatimia perusteita abortille. Toinen haitta oli minJkäänlaista ehkäisyneuvontaa eikä sitä vie-
9913: se, että siellä, missä abortintarve joko liian läkään voida pitää tyydyttävänä. Seksuaalivalis-
9914: tiheiden ja useiden synnytysten vuoksi tai tus tulee aloittaa alle kouluiän kotona. Oman
9915: muutoin terveydellisten, taloudellisten tai so- perheen keskusteluissa ilman ennakkoasenteita
9916: siaalisten syiden vuoksi oli suurin, juuri siellä voidaan antaa asiallista informaatiota terveesti
9917: olivat sekä lausunnonantaja- että suorittajalää- ja luonnollisesti. Valitettavasti tähän tilantee-
9918: kärit vaikeimmin tavoitettavissa. Oltiin tilan- seen ei meillä ole vielä päästy. Ehkäisyneuvon-
9919: teessa, jossa suhteellisen hyvissä oloissa elävä ja taan on liitettävä myös realistista tietoa abor-
9920: varallisuutta omaava sai lähes aina halutessaan tin terveydelle aiheuttamista vaaratekijöistä.
9921: abortin turvallisissa olosuhteissa. Syrjäseudun
9922: nainen joutui usein turvautumaan laittomiin, Aborttilaki on ollut tarpeen sanelema, mut-
9923: terveydelle vaarallisiin puoskarointeihin. ta siinä ilmenneitä epäkohtia, myöhäisabortteja
9924: Se lainsäännös, jolla raskaus voidaan keskeyt- ja usein toistuvia abortteja, on korjattava. Toi-
9925: tää aina 16. raskausviikon ja erityisistä syistä saalta tulee edistää perheiden, niin yhden kuin
9926: aina 20. raskausviikon aikana, aiheutti ammat- kahden vanhemman, mahdollisuuksia ottaa vas-
9927: tihenkilökunnan keskuudessa suurta huolestu- taan lapsi ja huolehtia hänestä. Lasten hoito-
9928: mista. Huoli on osoittautunut aiheelliseksi. mahdollisuuksia on edelleen tehostettava tuke-
9929: Näissä myöhäisaborteissa naiselle aiheutuu her- malla erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.
9930: kemmin vaurioita ja toisaalta sairaalassaoloaika Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9931: on pitempi kuin ennen 12. raskausviikon päät- jestyksen 37 § :n 1 momentin mukaisesti esi-
9932: tymistä suoritetuissa. Se, että lain 5 § :n 2 ja 3 tämme valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle
9933: momentti saivat nykyisen muotonsa, johtui il- seuraavan kysymyksen:
9934: meisesti siitä, että silloiset lainlaatijat eivät ha-
9935: lunneet lakia sovellettaessa eri alueilla asuvia Aikooko Hallitus asettaa työryhmän
9936: ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Syrjäseudulla al- tutkimaan aborttilain kehittämistä tar-
9937: kuunpääsy tulisi olemaan hitaampaa ja tämän koituksenmukaisella tavalla et1ty1sesti
9938: vuoksi oli katsottu aiheelliseksi jättää lakiin myöhäisaborttien ja toistuvaisaborttien
9939: mahdollisuus myöhäisabortteihin. Myöhäisabor- määrän vähentämiseksi sekä ennakolta-
9940: tin haitat ovat kuitenkin niin suuret ja olo- ehkäisevän valistustyön lisäämiseksi?
9941: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
9942:
9943: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi.
9944:
9945: 291/75
9946: 2 1975 vp.
9947:
9948:
9949:
9950:
9951: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9952:
9953: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- viikon jälkeen s11ta huolimatta, että lain
9954: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- (239/70) 5 §:n 1 momentin mukaan raskaus
9955: hemies, olette 21 päivänä helmikuuta 1975 päi- on keskeytettävä niin aikaisessa vaiheessa kuin
9956: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- mahdollista. Vuonna 1974 oli 12. raskaus-
9957: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen viikolla tai myöhemmin suoritettujen keskey-
9958: kansanedustaja Aili Laitisen ym. näin kuulu- tysten osuus 24 %. Tämä .luku on tuntuvasti
9959: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 53: pienempi kuin vanhan lain aikana, mutta se on
9960: silti korkea ja sitä on pyrittävä pienentämään
9961: "Aikooko Hallitus asettaa työryhmän kysymyksen perusteluissa esitettyjen syiden
9962: tutkimaan aborttilain kehittämistä tar- takia. ·
9963: koituksenmukaisella tavalla enty1sesti Hallitus seuraa tarkoin aborttitilanteen kehi-
9964: myöhäisaborttien ja toistuvaisaborttien tystä ja tarvittaessa lääkintöhallitus antaa oh-
9965: määrän vähentämiseksi sekä ennakolta- jeet virkalääkäreille ja sairaaloille menettely-
9966: ehkäisevän valistustyön lisäämiseksi?" tavoista, joilla voitaisiin vielä nykyisestään
9967: vähentää myöhäisaborttien osuutta aborttien
9968: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kokonaismäärästä. Aborttien .tarpeen vähentä-
9969: seuraavaa: miseksi ehkäisyneuvontaa tehostetaan edelleen
9970: Vuoden 1974 aikana on aborttien määrä kansanterveystyön osana käytettävissä olevien
9971: maassamme kääntynyt laskuun. Keskeytyksistä voimavarojen puitteissa terveysneuvontatyön
9972: vain 2 % on suoritettu potilaille, joilla on eräänä painopistealueena. Hallitus seuraa myös
9973: aikaisemmin ollut kaksi tai useampia abortteja. muissa pohjoismaissa tapahtuvaa kehitystä
9974: Toistuvaisaborttien määrä ei näin ollen ole aborttilainsäädännössä ja sen soveltamisessa, ja
9975: merkittävä. Sen sijaan huomattavan suuri osa ryhtyy saatujen kokemusten perusteella tarvit-
9976: aborteista suoritetaan vielä nytkin 12. raskaus- taviin toimenpiteisiin.
9977: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
9978:
9979: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
9980: N:o 53 3
9981:
9982:
9983:
9984:
9985: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9986:
9987: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ( 239/70) skall avbrytas i ett så tidigt skede
9988: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse som möjligt. År 197 4 utgjorde andelen av de
9989: av den 21 februari 1975 tili vederbörande avbrytanden som skedde under tolfte veckan
9990: medlem av statsrådet för avgivande av svar eller senare 24 %. Detta tai är märkbart lägre
9991: översänt avskrift av följande av riksdagsman än under den gamla lagens tid, men det är
9992: Aili Laitinen m. fl. ställda spörsmål nr 53: ändå högt och man måste försöka minska det
9993: på grund av de skäl som framförts i spörs-
9994: "Ämnar Regeringen tillsätta en ar- målets motivering.
9995: betsgrupp för att på ett ändamålsenligt Regeringen följer noggrant med utvecklingen
9996: sätt utveckla abortlagen, särskilt för av abortläget och medicinalstyrelsen utfärdar
9997: att minska aborter som sker i ett sent vid behov anvisningar för tjänsteläkarna och
9998: skede och upprepade aborter samt för sjukhusen om de förfaringssätt, genom vilka
9999: att öka det förebyggande upplysnings- man ytterligare skulle kunna minska de sena
10000: arbetet?" aborternas andel av totalantalet aborter. För
10001: att minska behovet av aborter görs den före-
10002: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- byggande rådgivningen alltjämt effektivare så-
10003: samt anföra följande: som en del av folkhälsoarbetet inom ramen för
10004: Under år 197 4 har antalet aborter i vårt land de tili buds stående resurserna eftersom det är
10005: börjat minska. Av de avbrutna havandeskapen ett område inom hälsorådgivningsarbetet som
10006: har endast 2 % utförts åt patienter som tidi- man bör lägga särskild vikt vid. Regeringen
10007: gare har haft två eller flera aborter. Antalet följer även med den utveckling inom abortlag-
10008: upprepade aborter är sålunda inte betydande. stiftningen och dess tillämpning som sker i de
10009: Däremot utförs fortfarande en avsevärd del av övriga nordiska länderna, och vidtar erforder-
10010: aborterna efter den tolfte veckan av havande- liga åtgärder på basen av de erfarenheter som
10011: skapet, trots att havandeskapet enligt 5 § 1 erhålles.
10012: mom. lagen om avbrytande av havandeskap
10013: Helsingfors den 25 mars 1975.
10014:
10015: Social- och hälsovårdsminister Seiia Karkinen.
10016: 1975 vp.
10017:
10018: Kirj. ksm. n:o 54.
10019:
10020:
10021:
10022:
10023: Poutanen: Saimaan vesistön säännöstelystä.
10024:
10025:
10026: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10027:
10028: Viåme vuoden kes.äkuusta &aneen poikkeuk- Vesilaki ei nykyisess•ä muodossaan kohtele
10029: sellisen sateisen ajanJakson joihdosta on mm. eri osapuolia tasapuolisesti. ,Voimataloudella on
10030: Sai1maan vedenpinnan taso noussut niin, että )o nimittäin oikeus korvauksiJn ·väilittömästi sil-
10031: heinäkuussa taso oli yli normaalin keskiarvon ia loin, kun tulvavaaran joihdosta sovelletaan luon,.
10032: v.uodenrujan kyseisten ajanikdhtien keskirurvon. nonmukaista suurempaa !juoksutusta, mutta jos
10033: Saimaan vaikutuspiirissä asuvat pitivät itses- poikkeus:juoksutusta ei 1käy.tetä ~al veden oou-
10034: tään selvänä, että viimeistään elo-syyrskuussa susta aiheutuu vahi1likldja ma.anomistajille, on
10035: olisi Vuoksen voimalaitosten kautta voitu las- näiden vaihinkoljen korvaaminen täysin avoin.
10036: kea niiden täyttä tehoa vastaava vesimäärä ja v;altioneuvoston tulisi kiireellisesti ryhtyä
10037: s·~ästää näin samalla ttrontienergiaa. Samalla oli- uoime!JiPiteisiin vuoden 1975 tulvruv·alhinko'jen
10038: si voitu ilman ihukkaijuoksutusta pitää Saimaan korvaamiseksi. Viivyttely poikkeusijooksutuksen
10039: vedenpinta pudlis•en metriä alempana j.a välttyä a·loittamisessa on maanomistaljien lisäksi aiheut-
10040: rantavaibingoilta. tanut menenyksiä kuntien j.ätevesi- ja rantara-
10041: Saimaan vedenpinnan nousu on aiheuttanut kentei:lle ja teollisuudelle. Motl!iHa tiloJlla, ~oi
10042: suuria ·valhinkoja. Peltoa 1satoineen on jäänyt den peltoalasta puolet, jopa enemmänkin on
10043: tuhans•ia ihehtaweja veden alle ja metsiä kym- tulvaveden alla, on toimeentulo vakava1st1 v.aa-
10044: meniä tuhansia ihehtaa,reja. Suuria wiihinkdja on rantunut.
10045: ai!heutunut m~ös V.aipaa-ajan asunnoille sekä On syytä kiinnittää huomiota !myös tulvava-
10046: v.esi- ja viemäritekniikalle. hinkoja selvitt:ätnä:än asetetun toimikunnan ko-
10047: Syntyneeseen tilanteeseen on osaltaan vai- koonpanoon. Siinä ei rnmittäin ole ollenkaan
10048: kuttanut se, että Saimaan säännöstelyä ei vielä- maa• lja metsätalouden edustajaa. Tämä epäkoh-
10049: kään ole toteutettu, vaikka pitkälle laaditut sel- ta tulisi myös korjata.
10050: vitykset säännöstelyst·ä ovat olemassa. Luonnon- Edellä oilevaan ·viitaten esitän valtiopäiväjäit-
10051: mukainen juoksutus on osoittautunut käytän>- jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
10052: nössä :kaikkien osapuolten kannalta haitallisek-. tioneuvoston as.ianomaisen jäsenen vast,attarvak-
10053: si. Säännöstelystä olisi kiistatonta hyötyä maa- ·si seuraavan kysymyksen:
10054: ja metsätaloudelle, voimataloudelle ja vesien
10055: virkistyskäytölle. Säännöstelyn yhteydessä voi- Milloin Hallitus aikoo toteuttaa jo
10056: taisiJn myös selvittää, oHsiko energialhuollon monien vuosien ajan vireillä olleen Sai-
10057: kannalta aiheellista lisävä: voimalaitosten kapa- maan vesistön säännöstelyn, ja
10058: siteettia siten, että Saimaalla 5-10 vuoden mihin toilmenpiteisiin Hallitus aikoo
10059: väliajoin toistuvat suurten: vedenkorkeuksien ct)"hty.ä Saimaalla taipaihtuneiden tulva-
10060: .jaksot voitaisiin täysimääräisesti käyttää !hyväk- ,vahinkojen rkorvaalffiiseksi, sekä
10061: si 1ja samalla pienentää .tai kokonaan vä~ttää tul- aikooko Hallitus täydent·ää tu[vava-
10062: v1sta maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat vahin- hinkoja selvittämään asetettua toimikun..
10063: got. S~ännöstelyn toteuttamiseen olisikin nyt taa maa- ja mersätalo.uden edustllljilla?
10064: kiireelHsesti cyhdy.ttälvä.
10065: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
10066:
10067: Pentti Poutanen.
10068:
10069:
10070: 266/75
10071: 2 1975 vp.
10072:
10073:
10074:
10075:
10076: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10077:
10078: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa poiseen •ratkaisuun ei olla toista1seksi paasty.
10079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Viime ja tämän vuoden vaihteessa on vesihal-
10080: olette kirjeellänne 21 päivähä helmikuuta 1975 linnossa saatu valmiiksi alustava yleis.suunnitel-
10081: n:o 226 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- ma, joka tähtää vedenko,rkeuden vaihteluvälin
10082: sen jäsenen vastatta.vaksi kansanedustaja Pentti supistamiseen. Kun säännöstely vaikuttaa esi-
10083: Poutasen tekemän seuraavan sisältöisen kysy- merkiksi maa- ja metsätalouden, ka:lata.louden,
10084: myksen: voimatalouden ja vesien vil.'kistyskäytön etui-
10085: "Milloin Hallitus ·aikoo toteuttaa jo hin ristiriitaisella tavalla, tullaan suunnitelmas-
10086: monien vuosien ajan vireillä olleen Sai- ta kuulemaan eri etupiirejä, joiden kannanotto-
10087: maan vesistön säännöstelyn, ja jen perusteella säännöstelyn toteuttaJm1sesta pää·
10088: mihin toittnenpiteisiin Hallitus aikoo tetään. Alustavan yleissuunnitelman kehittämi•
10089: ryhtyä Saimaalla tat>aJhtuneiden tulva- nen ja säännöstelyn toteuttamista .edeltävä ve-
10090: vahinkojen korvaamiseksi, sekä sioikeudellinen lupakäsittely vienevät noin 3
10091: aikooko· Hallitus täydentää tulvava- vuotta, mutta tarvittaes·sa säännöstelysuunnitel-
10092: hinkoja selvittämään asetettua toimikuu,- maa voidaan osittain käydä toteuttamaan jo
10093: taa maa- ja metsätalouden edustajilla?" ensi vuonna.
10094: Maa- ja metsätalousministeriön asettll!ma tul-
10095: vavahinkotoimikunta 1975 käsittelee parhail-
10096: Vastauksena kysymykseen esitän kunnloit- laan tulvavahinkoja ja niiden mahdollista kor-
10097: 1
10098:
10099:
10100:
10101:
10102: taen seura•avaa: vaamista. Jatkotoimenpiteistä päätetään toimi-
10103: Vaikka Saimaan säännöstelyasia on ollut vi- kunnan tehtyä tarpeellisiksi tkatsomansa ehdo-
10104: r.eillä jo vuosikymmeniä ja erilaisia suunnitel- tukset asias•sa. Toimikuntaa tullaan täydentä-
10105: mia on laadittu, taloudellisesti toteuttamiske!l- mään ainakin !maa- ja metsätalouden edustajalla.
10106: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
10107:
10108: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
10109: N:o 54 3
10110:
10111:
10112:
10113:
10114: T i 11 R i k s d a g e n s H e u T a 1m a n.
10115:
10116: I det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordningen kQltlililit til:l en ekooomiskt geoomförbar lös-
10117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ning. Vid ·senaste årsskifte har man inom vat-
10118: nr 226 av den 21 februari 1975 tili vederbö- tenförvaltningen fått en preHminär generalpian
10119: rande medlem av statsrådet för avgivande av färdig, som syftar tili en minskning i .växlin-
10120: svar översänt avskrift av följande av riksdags- garna mellan vattenstånden. Enär regleringen
10121: man Pentti Poutanen m. fl. stä:llda spörsmål: inverkar på exempelvis jord- och skogsbruket,
10122: fiskerinäringen, krafthushållningen och på fri-
10123: "När ämnar Regeringen vidtaga åt- tidsall!Vändningen av vattnen, kommer man att
10124: gärder för att förverkliga den reglering höra olika intresseorganisationer om planen.
10125: av Sailmens vattendrag rSOim varit an- På basen av deras ståndpunkter kommer man
10126: hängig redan i många år, och att bes1uta om genomförandet av regleringen .
10127: .tili vilka åtgärder ämnar Regeringen UtJveoklandet av den prel1minära geooralpla-
10128: skrida för att ersätta de översväm- nen och den vattenrättsliga behandlingen av
10129: ningsskador som inträffat vid Saimen, tillståndet, viiken föregår geoomförandet av
10130: och regleringen, torde taga tre år i anspråk, men
10131: ämnar Regeringen komplettera den vid behov kan man delvis bötja genomföra
10132: kommitte som tillsatts för att utreda regleringsplanen redan nästa år.
10133: översvämningsskadorna med represen.- Den av jord- och skogsbruk1sministeriet till-
10134: tanter för jord- och skogsbruket?" satta översvämningsskadekommissionen 1975
10135: behandlar som bäst översvämningsskadorna
10136: Såsom sva·r på detta s:pörsmål får jag vörd- och en eventuell ersättning av dem. Om vidare
10137: samt anföra följande: åtgärder beslutas sedan kommissionen har ut-
10138: Trots att ärendet angående reglering av Sai- arbetat de förslag som den anser påkallade.
10139: men har va.rit anhängigt redan flera årtionden Man kommer att komplettera kommissionen åt-
10140: och olika planer har utarbetats, har man inte minstone med representanter för jord- och
10141: skogsbruket.
10142: Helsingfors den 21 mars 1975.
10143:
10144: Jord- ooh skogsbrukSI1llinister Heimo Linna.
10145: j
10146: j
10147: j
10148: j
10149: j
10150: j
10151: j
10152: j
10153: j
10154: j
10155: j
10156: j
10157: j
10158: j
10159: j
10160: j
10161: j
10162: j
10163: j
10164: j
10165: j
10166: j
10167: j
10168: j
10169: 1975 vp.
10170:
10171: Kirj. ksm. n:o 55.
10172:
10173:
10174:
10175:
10176: Veikko Turunen ym.: Kansalaisten turvallisuuden ja yleisen jär-
10177: jestyksen palauttamisesta.
10178:
10179:
10180: E d u sk u n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10181:
10182: Väkivallanteot erityisesti maamme suurkau- Lietsomalla kapinahenkeä ja synnyttämällä
10183: pungeissa ovat jatkuvasti lisääntyneet ja sa- tyytymättömyyttä ei .mitään epäkohtia voida
10184: malla muuttuneet entistä raaemmiksi. Seuraa- poistaa. Tärkeämpää olisi korostaa jokaisen
10185: va ote parin päivän ( 6. 2. ja 7. 2.) lehtien henkilökohtaista vastuuta olevien olojen kor-
10186: otsikoista riittänee kuvaamaan tilannetta: "Hur- jaamisessa.
10187: jastelija yritti ajaa poliisin päälle", "Aviomies Uskonnonopetuksen jatkuva heikentäminen
10188: kiistää vaimonsa puukotuksen", "Puukotus", koululaitoksessa johtaa siihen, että monet nuo-
10189: "Mies kuoliaaksi", "Messipoika mukiloitiin ret kohtaavat elämän paineen ilman kestävää
10190: kuoliaaksi", "Miestä selkään leipäveitsellä", pohjaa ja sisäistä turvallisuutta. Kotikasvatus
10191: "Miehen surmaajat saatiin pidätetyiksi", on vaikeutunut rikkinäisten kotien lisääntyes-
10192: "Paistinpannulla kuoliaaksi", "Televisio am- sä ja lapsiperheiden taloudellisen ahdingon
10193: muttiin asunnossa". pahentuessa.
10194: Syitä väkivallantekojen yleistymiseen on var- Omalta osaltaan rikollisuutta on edistänyt
10195: masci. useita. Liian nopea kaupungistuminen oikeusministeriön horjuva asenne rikollisuuden
10196: kaikkine siihen liittyvine epäkohtineen muodos- vastustamis·essa. Eräistä johtavien kriminaali-
10197: taa pohjan ihm1sten vieraantumiselle. Yhteydet poliitikkojen lausunnoista on paistanut läpi vä-
10198: entisiin ystäviin ja sukulaisiin katkeavat kau- hättelevä suhtautuminen rikollisuuden subjek-
10199: punkiin muuton yhteydessä. tiivisiin ja kovempien ranga~stusten yleisestä-
10200: Elinympäristön muutos rauhallisesta maa- vään vaikutukseen. Rikoksiin syyllistyneiden
10201: laisympäristöstä ahtaisiin kaupunkiasuntoihin omakohtainen vastuu halutaan kieltää ja vas-
10202: ja kiivaan työrytmin keskelle lisää sopeutu- tuu siirtää pelkästään yhteiskunnan ja eräissä
10203: misvaikeuksia. Kaupunkiympäristössä vaaran tapauksissa jopa rikosten uhrien harteille. On
10204: elämäntavan houkutukset ovat moninkertai- myönteistä, että meillä on herätty näkemään,
10205: set entiseen asuinympäristöön verrattuna ja miten vaikeat ulkonaiset olosuhteet saattavat
10206: ns. sosiaalinen kontrolli vieraiden ihmisten ajaa monet epätoivon partaalle joutuneet ri-
10207: keskellä puuttuu lähes kokonaan. Vieraantu- kosten poluille, mutta se ei saa tehdä rikolH-
10208: mista vähentäisi kansalaisten omaehtoinen suutta yhtään sen luvallisemmaksi. Olosuhteet
10209: harrastustoiminta, mutta sen kehittäminen on on korjattava niin, ettei kenenkään sen vuoksi
10210: jäänyt pahasti puoluepolitiikan jalkoihin. tarvitse syyllistyä rikoksiin.
10211: Viranomaisten toimenpiteet ovat omalta Kaikki edellä luetellut ja varmasti monet
10212: osaltaan edistäneet vääriä elintapoja. Erityisen muutkin tekijät ovat yhdessä johtaneet siihen,
10213: tuhoisaa on ollut alkoholilainsäädännön libe- että kansalaisten elämä suurkaupungeissa on
10214: ralisointi sekä pari vuotta jatkunut alkoholin käynyt entistä turvattomammaksi. Nyt kaiva-
10215: alennusmyynti. taan viranomaisilta nopeita ja päättäväisiä toi-
10216: Television ohjelmapolitiikka on ollut väki- menpiteitä yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
10217: valtaa ihannoivaa kahdessakin mielessä. Suuri den palauttamiseksi. Pelkkä poliisien lukumää-
10218: osa ohjelmistosta on ulkolaisia sarjafilmejä, rän lisääminen ei riitä, ellei samalla aloiteta
10219: joista opitaan vääriä käyttäytymismalleja. Sa- asennemuokkauskampanjaa, jolla koko väestö
10220: maan suuntaan vaikuttavat myös kotimaiset saadaan suhtautumaan vakavasti turvattomuu-
10221: ajankohtais- ja kulttuuriohjelmat, joiden avul- den ja väkivallan syihin ja yhteisvastuullisesti
10222: la kansalaisissa pyritään herättämään katke- omassa lähipiirissään työskentelemään niiden
10223: mutta lähimmäisiään ja yhteiskuntaa kohtaan. poistamiseksi.
10224: 313/75
10225: 2 197.5 vp.
10226:
10227: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär- Tietääkö Hallitus, että väkivallanteot
10228: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm- erityisesti maamme suurkaupungeissa
10229: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai- ovat tuntuvasti lisääntyneet sekä mää-
10230: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- rällisesti että laadullisesti, ja jos tietää,
10231: sen: mitä Hallitus aikoo tehdä kansalaisten
10232: turvallisuuden ja yleisen järjestyksen
10233: palauttamiseksi?
10234: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1975.
10235:
10236: Veikko J. Turunen. Antero Juntumaa. Raino Westerholm.
10237: N:o 55 3
10238:
10239:
10240:
10241:
10242: E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
10243:
10244: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa muiden määrärahojen keskimääräinen nousu.
10245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Lisätyillä määrärahoilla on vuosina 1973-1974
10246: olette 21 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn muun muassa voitu perustaa 1 055 uutta eri-
10247: kirjeenne n:o 227 ohella toimittanut valtio- laista tointa, joista varsinaisia poliisimiehen
10248: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- toimia on ollut 365. Kun poliisimiesten irroit-
10249: sen kans·anedustaja Veikko Turusen ym. kir- tamiseksi toimistO- ym. tehtävistä muista perus-
10250: jallisesta kysymyksestä n:o 55, jossa tiedus- tetuista toimista on lisäksi n. 520 ollut ns.
10251: tellaan: korvaavaa tointa, on varsinaiseen kenttäteh-
10252: tävään tullut yhteensä 885 poliisimiehen toin-
10253: "Tietääkö Hallitus, että väkivallan- ta. Edelleen poliisin kalustomääräraha on mai-
10254: teot erityisesti maamme suurkaupun- nittuina vuosina lähes kaksinkertaistunut. Nii.tn
10255: geissa ovat tuntuvasti lisääntyneet sekä ikään poliisin koulutustilannetta on ratkaise-
10256: määrällisesti että laadullisesti, ja jos vasti parannettu järjestämällä koulutukseen käy-
10257: tietää, tettävissä olevien huonetilojen puutteen vuoksi
10258: mitä Hallitus aikoo tehdä kansalais- peruskoulutukseen kuuluvia kokelaskursseja
10259: ten turvallisuuden ja yleisen järjestyk- poliisiopiston ulkopuolella ja kuluvan vuoden
10260: sen palauttamiseksi?" alusta lukien sanotut kurssit sekä myös perus-
10261: kurssin toinen osa (miehistöluokka) Tampe-
10262: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- reelle perustetussa poliisin tilapäisessä kurssi-
10263: vasti seuraavaa: keskuksessa. Uusia poliisimiehiä on näillä toi-
10264: Hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota menpiteillä voitu vuosina 1973-1974 siten
10265: yleisen järjestyksen ja kansalaisten turvallisuu- kouluttaa yhteensä 1 202. Koulutusvajaus ko-
10266: den parantamiseen. Hallitus on jo vuonna 1973 kelaskoulutuksen osalta saadaan siteltl poiste-
10267: asettanut järjestys- ja turvallisuusasiain minis- tuksi vuoden 1975 alkupuolella.
10268: terivaliokunnan käsittelemään ja yhteeltlsovit- Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tilan
10269: tamaan yleisen järjestyksen ja •turvallisuuden kehityssuuntaa voitaneen viime vuodelta ni-
10270: parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Sen menomaan maan suuremmissa kaupungeissa si-
10271: aloitteesta erityinen järjestys- ja turvallisuus- säasiainministeriön saamien ennakkotietojen
10272: asiain toimikunta on viime keväänä selvittänyt, perusteella pitää jossakin määrin myönteisem-
10273: mitkä lainsäädännölliset toimenpiteet olisivat pänä kuin esimerkiksi viitenä edellisenä vuo-
10274: tarpeen pyrittäessä yleistä järjestystä ja turval- tena. T·ätä käsitystä tukee osaltaan poliisin
10275: lisuutta parantamaan. Lähinnä toimikunnan te- tietoon tulleiden rikosten lukumäärä verrattaes-
10276: kemien ehdotusten ja lniistä hankittujen lau- sa s1tä vastaavaan aikaan edellisinä vuosina. Tä-
10277: suntojen pohjalta hallitus on 17 päivänä syys- män mukaan, vaikka rikosten kokonaismäärä
10278: kuuta 1974 päättänyt kaikkiaan 17 eri kohtaa edelleen on nousussa, ensimmäisen kerran
10279: käsittävistä erä~stä alkoholipolitiikkaa, päihde- useaan vuoteen tiettyjen rikosryhmien luku-
10280: huoltoa sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta määräinen kasvu on pysähtynyt, näin esimer-
10281: koskevista toimenpiteistä. Osa toimenpiteiden kiksi pahoinpitelyrikosten, ja omaisuusrikos-
10282: vaatimista lainsäädäntöasioista on jo saatettu ten, nimenomaan varkausrikosten kasvu on
10283: ja loppuosa tullaan saattamaan mahdollisim- pienentynyt. Toisaalta pahoinpitelyrikokset
10284: man pialtl eduskunnan käsiteltäväksi. myös näiden tilastolukujen valossa edelleen
10285: Poliisin toimintaedellytyksiä on pyritty vah- olisivat muuttuneet laadultaan tärkeämmiksi.
10286: vistamaan monella eri tavalla. Siten vuosina Niin ikään rattijuopumusten jyrkkä kasvu an-
10287: 1973-1975 valtion tulo- ja menoarviossa po- taa edelleen aiheen erityiseen huoleen.
10288: liisille esitettyjen määrärahojen nousu on ollut Mitä oikeusministeriön hallinnonalaan tulee,
10289: suurempi kuin tulo- ja menoarvioon otettujen voidaan todeta, että varsinkin vakavan väkivalL
10290: 4 1975 vp.
10291:
10292: tarikollisuuden taso on omiaan herättämään maaliskuun alusta voimaan tullutta lakia rikos-
10293: huolestuneisuutta. On kuitenkin syytä muistaa, vahinkojen korvaamisesta valtion varoista,
10294: että Suomi on aina ollut suurten vakivaltarikol- väite ei ole oikeutettu. Mainitun lain mukaan
10295: lisuuslukujen maa. Rikoslainsäädännöllisillä toi- valtion varoista tosin maksetaan korvauksia
10296: menpiteillä ei sanottavasti ole voitu vaikuttaa muun muassa väkivaltarikosten uhreille tai hei-
10297: väkivaltarikollisuuden kehitykseen. Tutkimuk- dän omaisilleen, mutta tällöin uhrin oikeus
10298: set osoittavat, että väkivaltarikollisuuden taso korvaukseen syylliseltä siirtyy valtiolle. Syylli-
10299: ja rakenne paljolti ovat muuttuneet rikoslain- nen ei näin ollen vapaudu korvausvastuusta
10300: säädännöstä riippumatta. Sodanjälkeisen ajan sen johdosta, että valtio suorittaa korvauksen
10301: levottomien olojen jälkeen väkivaltarikollisuus rikoksen uhrille, sillä valtiolla on oikeus periä
10302: yleensä ottaen laski ,aina 1960-luvun keskivä- suorittamaosa korvaus syylliseltä. Muussa suh-
10303: liin saakka. Sen jälkeen väkivaltarikollisuus teessa pitää paikkansa, että on ollut pyrkimyk-
10304: alkoi uudestaan lisääntyä. Mainittavampia muu- senä korostaa yhteiskunnan ja valtiovallan
10305: toksia henkirikosten ja pahoinpitelyrikosten vastuuta kriminaalipolitiikan suunnittelussa.
10306: sen enempää kuin ryöstön tunnusmerkistöihin Tämä pyrkimys ei kuitenkaan ole merkinnyt
10307: ei tänä aikana· tehty. Henkeen ja terveyteen rikoksiin syyllistyneiden vastuun kieltämistä.
10308: kohdistuvia rikoksia koskevien tunnusmerkistö- Mitä tulee erityisesti alkoholipolitiikan ke-
10309: jen muuttaminen vuoden 1970 alusta ei ole hittämiseen, on todettava, että alkoholin ja
10310: voinut vaikuttaa väkivaltarikosten uuteen li- keskioluen myyntiin ja anniskeluun liittyviä
10311: sääntymiseen, koska uudistus yleisesti ottaen valvontatoimenpiteitä on tuntuvasti lisätty.
10312: merkitsi lainsäädännön tiukentamista. Ilmeistä Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä al-
10313: on, että y'ksi tärkeä ·syy tähän kehitykseen oli koholilain muutosesitys, jolla pyritään ehkäi-
10314: alkoholilainsäädännön uudistaminen vuoden semään alkoholin laitonta valmistusta ja myyn-
10315: 1969 alusta, jolloin muun muassa keskioluen tiä. Alkoholimainonnan rajoittamista koskeva
10316: saanti helpottui. lainsäädäntö on valmisteltavana sosiaali- ja
10317: Tällä hetkellä näyttää siltä, että väkivalta- terveysministeriössä. Alkoholijuomien hinto-
10318: rikollisuuden jyrkkä lisääntyminen olisi laantu- jen tuntuva korotus kuluvam. vuoden alusta on
10319: nut. Rikollisuuden korkean tason vuoksi tilan- jossakin määrin supistanut alkoholijuomien
10320: netta ei silti voida pitää tyydyttävänä. Rikos- kulutusta.
10321: lainsäädännön keinoin tilanteeseen tuskin voi- Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan päih-
10322: daan saada parannusta. Vakavien väkivaltari- dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta
10323: kosten rangaistusasteikot ovat jo nykyisin niin annetun lain muutos, jonka mukaan kunnal-
10324: ankaria, ettei niiden korottamiseen liene mah- linen avohuoltotoiminta tuli valtionosuuden
10325: dollisuuksia. Kuten tunnettua murham. rangais- piiriin. Tämän lisäksi on sosiaali- ja terveys-
10326: tus on elinkautinen kuritushuonerangaistus ja ministeriössä valmisteilla ehdotus mainitun
10327: tapon kuritushuonetta enintään 12 vuotta. Tör- lain muuttamiseksi siten, että vastoin huollet-
10328: keän pahoinpitelyn ja ryöstön enimmäisrangais- tavan tahtoa tapahtuva hoitoon sijoittaminen
10329: tukset ovat 10 vuotta kuritushuonetta. voisi tapahtua nykyistä joustavammin. Näiden
10330: Yleistä järjestystä suuremmissa kaupungeissa uudistusten voidaan osaltaan katsoa vaikutta-
10331: ovat viime aikoina olleet omiaan heikentämään van myönteisesti järjestyksen ja turvallisuuden
10332: juopuneiden henkilöiden häiritsevä käyttäyty- tehostamiseen.
10333: minen ja pahoinpitelyyn rilnnastettavan käsik- Vielä on syytä sosiaali- ja terveysministeriön
10334: sikäymisen lisääntyminen. Hallitus on tämän hallinnon alalta todeta, että lapsiperheiden
10335: vuoksi viime vuonna antanut Eduskunna1le taloudeLlista asemaa ja siten myös sosiaalista
10336: esityksen (n:o 226/1974 vp.), jossa pahoin- turvallisuutta on pyritty monin tavoin paran-
10337: pitelyn tunnusmerkistöä ehdotetaan muutetta- tamaan mm. korottamalla lapsilisää sekä päi-
10338: vaksi siten, että tavallisena pahoinpitelynä vähoito- ja elatustukijärjestelmää kehittämällä.
10339: rangaistaisiin uhkaava käsiksi käyminen olosuh- Myös asumistukijärjestelmän valmistumassa
10340: teisiin nähden turvattomaan henkilöön. olevat uudistukset tähtäävät samaan tarkoituk-
10341: Kysymyksessä väitetään, että viimeaikaises- seen.
10342: sa kriminaalipolitiikassa rikoksiin syyllistynei- Opetusministeriö puolestaan asetti 1 päivänä
10343: den omakohtainen vastuu halutaan kieltää ja huhtikuuta 197 4 työryhmän, jonka tehtävänä
10344: vastuu siirtää pelkästään yhteiskunnan harteil- on laatia ehdotuksia siitä, miten kouluissa ja
10345: le. Mikäli tällä tarkoitetaan viime vuoden oppilaitoksissa annettavalla opetuksella voi-
10346: N:o 55 5
10347:
10348: daan edistää yleisen järjestyksen ja turvalli- ennakkokontrollin toteuttamiseksi tältä osin.
10349: suuden lisäämistä. Samalla työryhmän tulee Kotimaisten ajankohtais- ja kulttuuriohjelmien
10350: selvittää, millä tavalla turvallisuudesta huoleh- osalta Yleisradio on ilmoittanut pyrkivänsä
10351: tivien laitosten ja henkilöiden toiminnasta voi- johdonmukaisesti siihen, että sellaistenkin oh-
10352: taisiin antaa oppilaille riittävän selkeä ja oikea jelmien toteuttamistapa, joissa esiintyy erilaisia
10353: kuva. Työryhmän työ on valmis, ja muistio il- - jopa vastakkaisiakin - mielipiteitä, olisi
10354: mestyy tämän kuun aikana. omiaan luomaan edellytyksiä ongelmien myön-
10355: Yleisradion ohjelmapolitiikan osalta on to- teiselle ratkaisemiselle. Toisaalta ohjelmajoh-
10356: dettava, että järjestys- ja turvallisuusasiain mi- don taholta on korostettu myös yhteiskuntam-
10357: nisterivaliokunta on keskustellut Yleisradion me myönteisten tekijöitten esilletuloa . ohjel-
10358: johdon kanssa ohjelmiin liittyvästä väkivallas- mistossa.
10359: ta. Yleisradion taholta on ilmoitettu, että sen Yleisen järjestyksen ja kansalaisten turvalli-
10360: ohjelmaneuvost~ on kysymystä useaan ottee- suuden parantamiseen tähtääviä edellä jo mai-
10361: seen käsitellyt ja edellyttänyt, ettei väkivaltai- nittuja toimenpiteitä tullaan jatkamaan ja' ryh-
10362: sia käyttäytymismalleja korostavia ohjelmia oh- tymään vielä muihin tarpeellisiksi katsottaviin
10363: jelmistoihin sisällytetä. Myös Mainos-television toimenpiteisiin. ·
10364: piirissä on ryhdytty toimenpiteisiin tehostetun
10365: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1975.
10366:
10367: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
10368: 6 1975 vp.
10369:
10370:
10371:
10372:
10373: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
10374:
10375: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen stegringen av de övriga anslag som tagits in i
10376: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- budgeten. Genom höjda anslag har man under
10377: se nr 227 av den 21 februari 1975 till veder- åren 1973-1974 bl.a. kunnat inrätta 1 055
10378: börande medlem av statsrådet för avgivande nya olika befattningar, varav de egentliga po-
10379: av svar översänt avskrift av följande av riks- lisbefattningarna har utgjort 365. Då det för
10380: dagsman Veikko Turunen m.fl. ställda spörs- frigörandet av poliserna från byrå- o.dyl. upp-
10381: mål nr 55: gifter har funnits ca 520 s.k. ersättande be-
10382: fattningar, har på det egentliga uppgiftsfältet
10383: "Känner Regeringen tili att vålds- kommit sammanlagt 885 :polisbefattningar. Vi-
10384: dåden särskilt i vårt lands storstäder dare har poliseos inventarieanslag fördubblats
10385: kännbart har ökat både tili antal och under nämnda år. Likaså har utbildningsläget
10386: art, och om så är fallet, i avgörande grad förbättrats genom att man
10387: vad ämnar Regeringen göra för att på grund av bristen på utrymmen har anord-
10388: återstä1la säkerheten och den allmänna nat grundutbildningen för aspiranter utanför
10389: ordningen?" polisinstitutet och från början av innevarande
10390: år sagda kurser och likaså grundkursens andra
10391: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- del (manskapsklassen) vid polisens tillfälliga
10392: samt anföra följande: kurscentrum :i Tammerfors. Man har sålunda
10393: Regeringen har fäst särskild uppmärksamhet genom dessa åtgärder kunnat utbilda samman-
10394: vid förbättrandet av den allmänna ordningen lagt 1 202 nya poliser under åren 1973-1974.
10395: och medborgarnas säkerhet. Regeringen har Utbildningsunderskottet i fråga om aspirantut-
10396: redan år 1973 tillsatt ett ministerutskott för bildningen är sålunda avhjälpt från början av
10397: ordnings- och säkerhetsärenden för att behandla år 1975.
10398: och sammanjämka de åtgärder som syftar tili Man torde kunna anse, att utvecklingsten-
10399: att förbättra den allmänna ordningen och sä- densen för den allmänna ordningen och säker-
10400: kerheten. På dess initiativ har en särskild heten, enJigt de förhandsuppgi:fter som mi-
10401: kommission för ordnings- och säkerhetsärenden nisteriet för inrikesärendena erhållit, är i nå-
10402: senaste år utrett, vilka ~agstiftningsåtgärder gon mån positivare för senaste år, framför a11t
10403: som skulle behövas för att förbättra den all- i landets största städer, än t.ex. under de fem
10404: männa ordningen och säkerheten. Regeringen föregående åren. Denna uppfattning stöds för
10405: har närmast på basen av kommissionens för- sin del av det antal brott som kommit tili po-
10406: slag och införskaffade utlåtanden om dem den lisens kännedom, då man jämför dem med det
10407: 17 september 1974 beslutat om vissa åtgärder motsvarande antalet under de föregående åren.
10408: omfattande 17 punkter angående alkoholpoliti- Enligt detta har ökningen i antalet av vissa
10409: ken, vården av rusmedelsmissbrukare samt den brott, trots att totalantalet brott alltjämt är i
10410: al1männa ordningen och säkerheten. En del av stigande, för första gången på flera år avstan-
10411: de lagstiftningsärendenJ ,som åtgärderna kräver nat. Så har t.ex. ökningen av misshandclsbrott
10412: har redan förelagts och återstoden kommer så och egendomsbrott, i synnerhet stöldbrott, min-
10413: snart som möjligt att föreläggas riksdagen för skat. Å andra sidan skulle misshandelsbrotten,
10414: behandling. även i ljuset av dessa statistiska tal, fortfa-
10415: Man har försökt förbättra polisens verksam- rande ha blivit grövre tili sin karaktär. Likaså
10416: hetsförutsättningar på många olika sätt. Sålun- ger den branta ökningen av rattfyllerifall fort-
10417: da har höjningen av de anslag som i statsför- farande anledning tili bekymmer.
10418: slaget för åren 1973-1975 har föreslagits för För justitieministeriets del kan man konsta-
10419: polisen varit större än den genomsnittliga tera, att nivån hos särskilt den allvarliga vålds-
10420: N:o 55 7
10421:
10422: brottsligheten är ,ägnad att väcka bekymmer. på samhället. Såvida man med detta avser den
10423: Det är dock skäl att minnas, att Finland alltid lag om ersättning för brottskador av statsmedel
10424: har varit ett land med ett stort antal vålds- som trädde i kraft från början av mars senaste
10425: brott. Man han inte genom åtgärder inom år, är påståendet inte berättigat. I enlighet
10426: strafflagstiftningen nämnvärt kunnat inverka med nämnda lag erläggs i själva verket ersätt-
10427: på våldsbrottslighetens utveckling. Undersök- ningarna bl.a. tili offren för våJdsbrott eller
10428: ningar visar, att våldsbrottslighetens nivå och deras anhöriga, men härvid överförs offrets
10429: struktur i mycket har ändrats oberoende av rätt att få ersättning av den skyldige på staten.
10430: straHlagstiftningen. Efter efterkrigstidens oro- Den skyldige fritas sålunda inte från ersätt-
10431: liga f.örhållanden sjönk våldsbrottsligheten all- ningsansvaret av den anledningen att staten
10432: mänt taget ända fram ti11 mitten av 1960-talet. betalar ersättning tili offret för brottet, ty sta-
10433: Därefter började våldsbrottsligheten på nytt ten äger rätt att uppbära ersättningen av den
10434: öka. Några nämnvärdare förändringar i känne- skyldige. I övrigt stämmer det, att man har
10435: tecknen för personbrott och misshandelsbrott strävat tili att betona samhällets och statsmak-
10436: ellet för rån gjordes inte under denna tid. tens ansvar vid planeringen av kriminalpoli-
10437: Ändringarna ifråga om kännetecknen för de t1ken. Denna strävan har dock inte betytt att
10438: brott som riktar sig mot liv och hälsa från bör- man frånkänner den ansvaret som är skyldig
10439: jan av år 1970 har inte kunnat inverka på den tili brott.
10440: nya ökningen i våldsbrotten, eftersom refor- Vad beträffar speciellt alkoholpolitikens ut-
10441: men allmänt taget innebar en skärpning av lag- veckling kan man konstatera, att man kännbart
10442: stiftningen. Det är uppenbart, att en viktig har ökat övervakningsåtgärderna i samband
10443: orsak tili denna utveckling utgjordes av re- med försäljningen och utskänkningen av alko-
10444: formen av alkohollagstiftningen i början av år hoi och mellanöl. Riksdagen har som bäst un-
10445: 1969, då bl.a. tiligången på mellanöl under- der beredning ett förslag tili ändring av alko-
10446: lättades. hollagen, genom vilket man försöker förhindra
10447: För tilifället ser det ut som om den branta olaglig tillverkning oCh försäJJjning av alkohol.
10448: ökningen av våldsbrottsligheten skulle ha av- En lagstiftning rörande begränsningen av alko-
10449: tagit. På grund av brottslighetens höga nivå holreklam är under beredning inom social- och
10450: kan man ändå inte anse att läget är tilifreds- hälsovårdsministeriet. Den kännbara förhöjnin-
10451: ställande. Man kan knappast dl tili stånd en gen av alkoholpriserna från början av inneva-
10452: förbättring i läget genom strafflagstiftning. rande år har i någon mån minskat förbruk-
10453: Straffskalorna för .allvarliga våldsbrott är redan ningen av alkoholdrycker.
10454: nu så stränga, att det inte torde finnas möjlig- I början av innevarande år trädde en ändring
10455: heter att öka dem. Som känt utgörs straffet av lagen om vården av dem som missbruka
10456: för mord av tukthusstraff på Jivstid och för berusningsmedel i kraft, enligt viiken den
10457: dråp av tukthusstraff i högst 12 år. De maxi- kommunala öppna vården omfattas av stats-
10458: mala straffen för grov misshandel och rån är andel. I social- och hälsovårdsministeriet är
10459: tukthus i 10 år. dessutom under beredning ett förslag tili
10460: Bernsade personers störande beteende och ändring av nämnda Jag så, att man smidigare
10461: ökningen av antastande som kan jämföras med än för närvarande skulle kunna placera en
10462: misshandel har varit ägnade att försvaga den vårdbehövande i vård mot hans vilja. Dessa
10463: allmänna ordningen i de största städerna under reformer kan för sin del anses inverka positivt
10464: senaste tid. Regeringen avlät fördenskull se- på effektiveringen av ordningen och säkerhe-
10465: naste år proposition tili riksdagen (nr 226/ ten.
10466: 1974 rd.), i viiken kännetecken för misshan- Det är ytterligare skäl att i fråga om social-
10467: del föreslås bli ändrade så, att den som på ett och hälsovårdsministeriets förvaltning konsta-
10468: hotfu1lt sätt handgripligen antastar en person, tera, att man på många sätt har försökt för-
10469: som med hänsyn tili omständigheterna är värn- bättra den ekonomiska ställningen för famll-
10470: lös, skulle straffas såsom för vanlig misshan- jer med barn och på så sätt även den sociala
10471: del. tryggheten, bl.a. genom att höja barnbidraget
10472: I spörsmålet påstås, att man inom kriminal- och genom att utveckla systemet med dagvård
10473: politiken under senaste tid vili frånkänna dem och underhållsbidrag. Tili samma ändamål syf-
10474: som har gjort sig skyldiga titl brott det per- tar även de reformer av systemet med bostads-
10475: sonliga ansvaret och övetflytta ansvaret enbart bidrag som håller på att färdigställas.
10476: 8 197.5 vp.
10477:
10478: Undervisningsministeriet tillsatte för sin del sådant som betonar våldet som beteendemodell.
10479: den 1 april 1974 en arbetsgrupp, vars uppgift Även vid reklamtelevisionen har man vidtagit
10480: var att utarbeta förslag tiY, hur man genom un- åtgärder för att till denna del förverkliga en
10481: dervisningen i skolor och läroanstalter skulle förhandskontroll. I fråga om de inhemska ak-
10482: kunna främja ökningen av den allmänna ordnin- tualitets- och kulturprogrammen har rundra-
10483: gen och säkerheten. Arbetsgruppen skall också dion meddelat, att den konsekvent har strävat
10484: utreda, på vilket sätt man skulle kunna ge tili att sättet att förverkliga även sådana pro•
10485: eleveroa en tillräckligt klar och riktig bild av gram, i vilka olika - också rent motsatta -
10486: den verksamhet som utförs av de inrättningar åsikter framförs, skulle vara ägnat att skapa
10487: och personer som sköter säkerheten. Arbets- förutsättningar för en positiv lösning av pro-
10488: gruppens arbete är färdigt och betänkandet blemen. Å andra sidan har man från program-
10489: publiceras denna månad. ledningens sida betonat, att även positiva fak-
10490: I fråga om rundradions programpolitik kan torer i vårt samhälle bör få komma fram i
10491: konstateras, att ministerutskottet för ordnings- programmet.
10492: och säkerhetsärenden med rundradions ledning Man kommer att fortsätta med de ovan an-
10493: har diskuterat om det våld som förekommer förda åtgärderna för att förbättra den allmän-
10494: i programmen. Från rundradions sida har man na ordningen och medborgarnas trygghet och
10495: meddelat, att dess programråd i flera olika även att vidtaga andra åtgärder som anses på-
10496: sammanhang har behandlat frågan och förut- kallade.
10497: sätter att man inte i programmen skall intaga
10498: Helsingfors den 27 mars 1975.
10499:
10500: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
10501: 1975 vp.
10502:
10503: Kirj. ksm. n:o 56.
10504:
10505:
10506:
10507:
10508: Sinisalo: Itäisen rantaradan saattamisesta palvelemaan rautatie-
10509: liikennetarpeita Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
10510:
10511:
10512: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10513:
10514: Yhä laajempi mielenkiinto kohdistuu rauta- Uusia liikenneyhteyksiä suunniteltaessa saat-
10515: tien rakentamiseen Helsingistä Porvoon-Lovii- taa siten suora rautatieyhteys Helsingistä Kot-
10516: san-Kotkan-Karhulan kautta Haminaan. Ra- kan 1a Haminan kautta Viipuriin ja Leningra~
10517: dan tarpeellisuus niin tavara- kuin henkilö- diin muodostua hyvinkin tarpeen vaatimaksi
10518: liikenteen näkökannoilta ja yleensäkin oikea- ja toteuttamiskelpoiseks~ mahdollisuudeksi.
10519: suuntaisena liikennepoliittisena ratkaisuna on Kansainväliset liikenneyhteydet joudutaan tie-
10520: tullut yhä vakuuttavammin perustelluksi. tenkin suunnittelemaan niitä koskevien maiden
10521: Rautatieviranomaiset suorittavat ns. ranta- yhteistyöllä. Tämän vuoksi myös edellä mai-
10522: radan ratasuuntaa koskevia alustavia selvittely- nitut näkökannat olisi selvitettävä itäisen ranta-
10523: töitä. Nämä suunnittelut olisi suoritettava siten, radan ratasuuntaa koskevan ratkaisun yhtey-
10524: että kaikki hankkeeseen liittyvät näkökannat dessä.
10525: tulisivat riittävällä perusteellisuudella selvite- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10526: tyksi ennen lopullista ratasuuntaa koskevaa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
10527: ratkaisua. voston asianomais,en jäsenen vastattavaksi seu-
10528: Suoran rautatieyhteyden rakentaminen Hel- raavan kysymyksen:
10529: singistä rantaratana Kotkaan ja Haminaan tuo
10530: esiin mahdollisuudet, että rata liitettäisiin pal- Aikooko Hallitus selvittää 1ta1sen
10531: velemaan suomalais-neuvostoliittolaisen rauta- rantaradan Helsinki-Porvoo-Kotka-
10532: tieliikenteen laajentamista. Tämä tarjoaisi ny- Hamina suunnittelun yhteydessä mah-
10533: kyistä suuremman liikenneyhteyden mm. pää- dollisuudet saattaa uusi rautatieyhteys
10534: kaupungista ja muualta Etelä-Suomesta Neu- palvelemaan kasvavia rautatieliikenne-
10535: vostoliittoon. Näkökantaa perustelee myös se, tarpeita Suomen ja Neuvostoliiton vä-
10536: että nykyiset rautatieyhteydet eivät voi palvella Hllä?
10537: tulevaisuuden laajenevaa liikennettä riittävällä
10538: teholla.
10539: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1975.
10540:
10541: Taisto Sinisalo.
10542:
10543:
10544:
10545:
10546: 292/75
10547: 2 1975 vp.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10553:
10554: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 0.8 miljoonaa tonnia ja vuonna 1974 1.0 mil-
10555: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, joonaa tonnia. Näihin lukuihin sisältyy myös
10556: olette 25 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn kuljetukset Suomesta Neuvostoliiton kautta. kol-
10557: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mansiin maihin. Suurin osa yhdysliikenteestä
10558: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tapahtuu Vainikkalan raja-aseman kautta, joka
10559: edustaja T. Sinisalon näin kuuluvasta kirjalli- huolehtii noin 70 prosentista tuonnista ja noin
10560: sesta kysymyksestä n:o 56: 90 prosentista viennistä. Tuonti Neuvostolii-
10561: tosta suuntautuu pääasiassa Kaakkois-Suomeen,
10562: "Aikooko Hallitus selvittää itäisen Kouvola-Lappeenranta-Imatra linjan pohjois-
10563: rantaradan Helsinki-Porvoo-Kotka- puolelle, jonka luonnollinen raja-asema on Vai-
10564: Hamina suunnittelun yhteydessä mah- nikkala.
10565: dollisuudet saattaa uusi rautatieyhteys Henkilöliikenteessä oli Suomen ja Neuvosto-
10566: palvelemaan kasvavia rautatieliikenne- liiton välillä vuonna 1973 noin 66 800 matkus-
10567: tarpeita Suomen ja Neuvostoliiton vä- tajaa ja vuonna 1974 noin 78 000 matkustajaa.
10568: lillä?" Suomen ja Neuvostoliiton välisen rautatielii-
10569: ~enteen kehittäminen tapahtuu läheisessä yh-
10570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teistyössä Neuvostoliiton rautatieviranomaisten
10571: vasti seuraavaa: kanssa. Tätä liikennettä koskevia keskusteluja
10572: Helsingistä itään suuntautuvan radan raken- käydään Suomen ja SNT-Liiton rautatieyhdys-
10573: tamiseen liittyvät taloudelliset selvittelyt ovat liikennekonferenssissa sekä Suomen ja SNT-
10574: vielä kesken. Radan mahdollisesta rakentami- Liiton rautatierajasekakomiteassa. Näissä tapaa-
10575: sesta eikä edes sen suunnasta ole tehty pää- misissa on keskusteltu Vainikkalan yhteyksien
10576: töstä. Suunnittelussa on tällä hetkellä tarkas- kehittämisestä. Tärkein tätä tarkoittava toimen-
10577: teltavina kaksi vaihtoehtoa, Helsingistä Por- pide on tällä hetkellä sähköistyksen ulottami-
10578: voon kautta Kouvolaan ja Helsingistä Porvoon nen Vainikkalaan, ,joka toteutuu vuonna 1978.
10579: kautta Kotkaan ja sieltä edelleen Luumäelle. Mikäli Helsingistä itään suuntautuva rata pää-
10580: Mahdollisuudet saattaa tämä uusi, mahdollisesti tetään rakentaa, parantaa se myös, riippumatta
10581: rakennettava rata palvelemaan myös Neuvosto- valitusta vaihtoehdosta, Helsingin ja Vainikka-
10582: liittoon suuntautuvaa liikennettä liittyvät lä- lan välisiä yhteyksiä.
10583: hinnä jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Päätös Helsingistä itään suuntautuvan radan
10584: Suomen ja Neuvostoliiton välisestä rautatie- rakentamisesta tehdään lähinnä nykyisten lii-
10585: liikenteestä suurimman osan muodostaa tavaran- kennetarpeiden ja -virtojen perusteella. Mikäli
10586: tuonti Neuvostoliitosta Suomeen. Vuonna 1971 rata rakennetaan Kotkaan ja Haminaan ja mo-
10587: tuonti rautateitse Neuvostoliitosta Suomeen oli lemmat osapuolet ovat kiinnostuneita yhtey-
10588: noin 5.1 miljoonaa tonnia. Vastaava luku destä Haminan ja Viipurin välillä, otetaan kysy-
10589: vuonna 1973 oli 4.5 miljoonaa tonnia. Vienti mys esille Suomen ja Neuvostoliiton välisessä
10590: Suomesta Neuvostoliittoon oli vuonna 1973 rautatieyhteistyössä.
10591: Helsingissä maaliskuun 20 päivänä 1975.
10592:
10593: Liikel.lneministeri Pekka Tarjanne.
10594: N:o 56 3
10595:
10596:
10597:
10598:
10599: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10600:
10601: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen gjorde år 1973 0.8 miljoner ton och år 1974
10602: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 1.0 miljoner ton. I dessa tai ingår även trans-
10603: velse av den 25 fehruari 1975 tili veder- porteroa från Finland via Sovjetunionen tili
10604: hörande medlem av statsrådet för avgivande tredje land. Största delen av förhindelsetrafi-
10605: av svar översänt avskrift av följande av riks- ken skedde via gränsstationen i Vainikkala,
10606: dagsman T. Sinisalo ställda spörsmål nr 56: genom viiken 70 procent av importen och ca
10607: 90 procent av exporten passerar. Importen
10608: "Ämnar Regeringen i samhand med från Sovjetunionen går i huvudsak tili sydöstra
10609: planeringen av den Östra kusthanan Hel- Finland, tili den norra sidan av linjen Kou-
10610: singfors-Borgå-Kotka-Fredrikshamn vola-Vilimanstrand-Imatra, vars naturliga
10611: utreda möjligheterna att låta den nya gränsstation är Vainikkala.
10612: ~ärnvägsförhindelsen tjäna det ökande Inom persontrafiken uppgick passagerarna
10613: hehovet av järnvägstrafik mellan Fin- mellan Finland och Sovjetunionen tili ca
10614: land och Sovjetunionen?" 66 800 under år 1973 och tili ca 78 000
10615: under år 1974.
10616: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Utvecklandet av järnvägstrafiken mellan Fin-
10617: samt anföra följande: land och Sovjetunionen sker i nära samarhete
10618: med de sovjetiska myndigheterna. Samtllll om
10619: De ekonomiska utredningarna i anslutning denna trafik förs vid Finlands och Sovjetunio-
10620: tili hyggandet av hanan från Helsingfors österut nens järnvägssamtraHkkonferens och inom Fin-
10621: är ännu :inte slutförda. Man har inte fattat lands och Sovjetunionens hlandade järnvägs-
10622: heslut om ett eventuellt hyggande av hanan gränskommitte. Vid dessa möten har utvecklan-
10623: eller ens om dess riktning. I samhand med pla- det av förhindelserna vid Vainikkala diskute-
10624: neringen undersöker man för tillfället två alter- rats. Den viktigaste åtgärden i detta samman-
10625: nativ från Helsingfors via Borgå tili Kouvola hang är för tillfället utsträckandet av elektri-
10626: och från Helsingfors via Borgå tili Kotka samt fieringen tili Vainikkala, viiken åtgärd slutförs
10627: därifrån vidare tili Luumäki. Möjligheterna att år 1978. Beslutas det att hanan från Helsing-
10628: hringa denna nya hana, som eventuellt kommer fors österut skall hyggas, förhättras även,
10629: att hyggas, att hetjäna även trafiken tili Sovje- oheroende av vilket alternativ som väljs, för-
10630: tunionen ansluter sig närmast tili det sist- hindelserna mellan Helsingfors och Vainikkala.
10631: nämnda alternativet. Beslut om att hygga hanan från Helsingfors
10632: Av järnvägstrafiken mellan Finland och Sov- österut fattas närmast på hasen av de nuva-
10633: jetunionen utgörs största delen av varuimport rande trafikhehoven och -strömmarna. Byggs
10634: från Sovjetunionen tili Finland. Under år 1971 hanan tili Kotka och Fredrikshamn och är håda
10635: utgjorde importen per järnväg från Sovjetunio- parterna intresserade av förhindelsen mellan
10636: nen tili Finland 5.1 miljoner ton. Motsvarande Fredrikshamn och Vihorg, tas frågan upp inom
10637: tal under år 1973 var 4.5 miljoner ton. ramen för järnvägssamarhetet mellan Finland
10638: Exporten från Finland tili Sovjetunionen ut- och Sovjetunionen.
10639: Helsingfors den 20 mars 1975.
10640:
10641: Trafikminister Pekka Tarjanne.
10642: 1975 vp.
10643:
10644: Kirj. ksm. n:o 57.
10645:
10646:
10647:
10648:
10649: Vilmi ym.: Kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olojen parantami-
10650: ·sesta.
10651:
10652:
10653: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
10654:
10655: Kuluvalle vuodelle on valtion tulo- ja me- peat toimenpiteet ovat tarpeen. Lähes kaikissa
10656: noarviossa varattu 3,5 miljoonan markan suu- kehitysalueiden kunnissa jonottaa kymmeniä
10657: ruinen määräraha jaettavaksi kehitysalueiden vanhuksia pääasiassa heikkojen asunto-olojen
10658: eläkeläisten asunto-olojen parantamiseen. Mää- vuoksi pääsyä vanhainkoteihin, joissa kuiten-
10659: räraha on tarkoitettu käytettäväksi vanhusten kaan ei ole paikkoja alkuunkaan riittävästi.
10660: omien asuntojen kunnostamisen ja peruskor- Kun tämä laitoshoidon kehittäminen tulee yh-
10661: jaamisen avustamiseen. teiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi, olisi
10662: Tarkoitukseen myönnettyyn määrärahaan si- käytettävä tätä nopeampaa ja halvempaa rat-
10663: sältyvien avustusten hakemisaika päättyi viime kaisua, joka mahdollistaisi vanhusten asua
10664: vuoden loppuun mennessä, jolloin kävi selväk- omassa kodissaan ja omassa tutussa kyläyhtei-
10665: si, että varattu määräraha on täysin riittämä- sössä. Tähän uhratut varat ovat vain murto-
10666: tön. Kunnille saapui avustuskelpoisia hakemuk- osa laitoshoidon kustannuksista, joten vanhus-
10667: sia ainakin kymmenen kertaa enemmän, mitä ten omien asuntojen kunnostamiseen osoitetut
10668: määrärahasta riittää pieninäkin avustusmääri- avustusvarat merkitsevät valtiontalouden kan-
10669: nä jaettavaksi. Mm. Inarin kunnassa jätettiin nalta ylivoimaisesti halvinta ratkaisua.
10670: 100 hakemusta, vastaten rahamäärältään 50 Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10671: prosenttia koko määrärahasta. Sama oli tilan- §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
10672: ne koko Pohjois-Suomessa, missä hakemusten neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10673: lukumäärät olivat keskimäärin 40-50 kpl. seuraavan kysymyksen:
10674: kuntaa kohden. Tämä osoittaa, että määräraha
10675: loppuu pahasti kesken ja valtaosa avustusta Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10676: hakeneista vanhuksista tulee katkerasti petty- kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo-
10677: mään. jen parantamiseen kuluvalle vuodelle
10678: Tästä syystä olisi hallituksen ryhdyttävä kii- varattu 3,5 miljoonan markan avustus-
10679: reesti toimenpiteisiin riittävän määrärahan määräraha on jätettyihin hakemuksiin
10680: osoittamiseksi jo seuraavassa lisämenoarviossa nähden täysin riittämätön, ja jos on,
10681: vanhusten omien asuntojen kunnostamiseen ja tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
10682: peruskorjaamiseen. Hakemusten runsaus on piteisiin tarkoitukseen riittävän määrä-
10683: kiistattomasti osoittamassa koko suomalaiselle rahan osoittamiseksi jo kuluvan vuo-
10684: yhteiskunnalle vanhusten asunto-olojen olevan den seuraavassa lisätalousarviossa?
10685: eräs suurimpia sosiaalisia epäkohtia, jossa no-
10686: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1975.
10687:
10688: Pekka Vilmi. Lauri Linna. Katri-Helena Eskelinen.
10689: Mikko Kaarna. Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
10690: Einari Nieminen. Sylvi Saimo. Aino Karjalainen.
10691: Mauno Manninen. Reino Kangas. Lea Sutinen;
10692: Olavi Martikainen. Paavo Niinikoski.
10693:
10694:
10695:
10696: 314/75
10697: 2 1975 vp.
10698:
10699:
10700:
10701:
10702: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10703:
10704: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- parantamiseksi valtioneuvoston päätettävien pe-
10705: sa mainitussa tavkoituksessa Te, Herra Puhe- rusteiden mukaan myönnettäviä avustuksia var-
10706: mies, olette 25 päivänä helmikuuta 1975 päi- ten 18,5 milj. markkaa käytettäväksi lähinnä
10707: vätyn kirjeenne n:o 238 ohella lähettänyt val- kansanelåikkeen tukiosaa saavien kehitysalueil-
10708: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet- la asuvien eläkeläisten asumistason kohottami-
10709: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Vilmin seen. Sanotuille henkilöille tarkoitettujen vuok-
10710: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 57, jossa ratalojen, ns. vanhustentalojen, rakentamista
10711: tiedustellaan: varten käytettiin näistä varoista noin 15 mil-
10712: joonaa markkaa.
10713: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Loput määrärahasta 3,5 miljoonaa markkaa
10714: kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo- osoitettiin käytettäväksi kehitysalueiden eläke-
10715: jen parantamiseen kuluvalle vuodelle läisten omien asuntojen korjausavustuksiin.
10716: varattu 3,5 miljoonan markan avustus- Viime tammikuun lopussa päättyneen haku-
10717: määräraha on jätettyihin hakemuksiin ajan kuluessa kuntiin jätetyt avustushakemuk-
10718: nähden täysin riittämätön, ja jos on, set ovat kunnat oman lausuntonsa ohella toi-
10719: tuleeko Hallitus ryhtymään toimen- mittaneet asuntohallitukseen. Hakemuksia on
10720: piteisiin tarkoitukseen riittävän määrä- yhteensä runsaat 10 000 ja anottujen avustus-
10721: rahan osoittamiseksi jo kuluvan vuo- ten yhteismäärä lähes 54 milj. markkaa.
10722: den seuraavassa lisä talousarviossa?" Asuntohallitus on ehdottanut 30 milj. mar-
10723: kan määrärahan ottamista kuluvan vuoden seu-
10724: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- raavaan lisämenoarvioon tätä tarkoitusta var-
10725: vasti seuraavaa: ten.
10726: Vuoden 1973 toiseen lisämenoarvioon otet- Hallitus päättää asiasta kuluvan kevään li-
10727: tiin kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olojen sämenoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
10728: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1975.
10729:
10730:
10731: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
10732: N:o 57 3
10733:
10734:
10735:
10736:
10737: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
10738:
10739: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen områdena enligt grunder som bestämmes av
10740: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- statsrådet 18,5 milj. mark att användas när-
10741: velse nr 238 av den 25 februari 1975 till mast för höjande av de inom utvecklingsom-
10742: vederbörande medlem av statsrådet översänt rådena bosatta pensionärers bostadsstandard
10743: avskrift av fö1jande av riksdagsman Vilmi m.fl. som erhåller folkpensionens understödsdel. C1
10744: ställda skriftliga spörsmål nr 57: 15 milj. mk av dessa medel användes för
10745: uppförande av hyreshus, s.k. åldringsgårdar,
10746: "Är Regeringen medveten om att det för nämnda pensionärer.
10747: understödsans1ag av 3,5 milj. mk som Aterstoden av anslaget, 3,5 milj. mk, an-
10748: har reserverats .för förbättring av bo- visades tili understöd för reparation av bo-
10749: stadsförhållandena för pensionärer i ut- städer som tillhör pensionärer inom utveck-
10750: vecklingsområdena under innevarande lingsområdena. Kommunerna har jämte sina
10751: år är helt otillräckligt i förhållande till egna utlåtanden sänt in till bostadsstyrelsen
10752: de inlämnade ansökningarna, och om de ansökningar om understöd som inlämnades
10753: så är fallet, tili kommunerna inom den ansökningstid som
10754: kommer Regeringen att vidtaga åt- utgick i slutet av januari detta år. Antalet
10755: gärder för att anvisa ett för ändamå- ansökningar var sammanlagt över 10 000 och
10756: 1et tillräckligt ans1ag redan i nästa till- totalbeloppet av de understöd ansökningarna
10757: läggsbudget för detta år?" gällde uppgick till nästan 54 milj. mk.
10758: Bostadsstyrelsen har föreslagits, att ett an-
10759: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- slag av 30 milj. mk skall upptagas för ända-
10760: samt anföra följande: målet i nästa tilläggsbudget detta år.
10761: I andra tilläggsbudgeten för år 1973 upp- Regeringen fattar beslut i saken vid be-
10762: togs i understöd tili förbättrande av pensio- handlingen av propositionen om en tilläggs-
10763: närernas bostadsförhållanden inom utvecklings- budget denna vår.
10764: Helsingfors den 24 mars 1975.
10765:
10766:
10767: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
10768: 1975 vp.
10769:
10770: Kirj. ksm. n:o 58.
10771:
10772:
10773:
10774:
10775: Rekonen ym.: Kansaneläkeläisten vaikeuksista.
10776:
10777:
10778: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
10779:
10780: Olemme saaneet eräältä kansaneläkeläiseltä ajoin uusittaviin tutkimuksiin ja lääkärin hoi-
10781: kirjeen, missä hän kiinnittää huomiota niihin toon. Hain silloin apua Sosiaalitoimistosta ja
10782: vaikeisiin olosuhteisiin, missä pelkästään kan- sainkin. Kun tutkimukset ja hoito oli jälleen
10783: saneläkkeen varassa elävät ihmiset ovat vielä edessä kuluvan vuoden tammikuussa niin me-
10784: tälläkin hetkellä maassamme. Seuraava kirje, nin sosiaalitoimistoon esittämään asiaani. Vir-
10785: joka kertoo erään tällaisen ihmisen kokemista kailija, joka otti minut vastaan, sanoi, että
10786: vaikeuksista, osoittaa miten kaltoin kohdelluk- asia ei ole enää yhtä selvä.
10787: si ja nöyryytetyksi köyhät ja elämänsä työtä Tulojen lisääntyessä on siirrytty uuteen nor-
10788: tehneet ihmiset joutuvat. Kirje kuuluu seu- mitukseen, jota nyt noudatetaan avustuksia
10789: raavasti: myönnettäessä. Vastasin, että minulla on edel-
10790: "Kun työeläkelait 1. 7. 1962 tulivat voi- leen vain kansaneläketulot. Tulihan niihin in-
10791: maan, niin lakien ulkopuolelle jätettiin kaikki deksikorotuksia, mutta ne olivat seurauksia
10792: ennen 1. 7. 1897 syntyneet vanhukset. Jos elinkustannusindeksin osoittamista hintojen ko-
10793: heillä ei ollut samalle työnantajalle palvelus- rotuksista, maksukykyä ne eivät parantaneet.
10794: vuosia 20 vuotta, niin jäivät he myöskin huol- Mutta teidän rahalliset tulonne ovat lisäänty-
10795: toapulain 5 § :n tuomaa turvaa vaille ja näin- neet, sanoi virkailija, katsotaanpas. Hän otti
10796: ollen pelkän kansaneläkkeen varaan. kynän ja suoritti laskutoimituksen: II kunta-
10797: Työeläkelakeja on senjälkeen paranneltu elä- kalleusluokka, yksinäinen, täysi kansaneläke
10798: keturvaa lisäten. Eläkelakien erilaisuus, mo- 538 mk/kk, asuntotukea 71 mk, yhteensä 609
10799: nenlaiset kuoppakorotukset palkkoihin vähän markkaa. Kun me nyt tästä vähennämme tä-
10800: ennen eläkkeelle siirtymistä ym. muut temput män meidän normimme, jonka pitäisi riittää
10801: ovat aiheuttaneet sen että eriarvoisuus eläke- elämiseen, 275 mk, ja teidän vuokranne 144
10802: läisten keskuudessa on kenties suurempi kuin mk kk:ssa, niin teille jää vielä käteen 190
10803: palkkaa ansaitsevien keskuudessa. Eläketurva mk kk:ssa, jolla te voitte hoitaa näitä muita
10804: on sitä parempi mitä lähempänä eläkkeensaa- asioitanne. (Jää vielä käteen sanottiin äänen-
10805: jaryhmä on niitä piirejä, joiden vallassa on painolla, joka miltei vaati että minulla olisi
10806: päättää minkälaisia lakeja tehdään. Vuoden ollut kädessä tuo 190 mk, ja jos sitä ei ollut,
10807: 197 4 aikana tehtiin myöskin korjauksia työ- oli tuhlari). Olin tyrmistynyt. Koin tapauk-
10808: eläkkeisiin, jälleen suurituloisia suosien. Näi- sen vanhan ihmisen ihmisarvoa vastaan suun-
10809: den 'korjausten' jälkeen kansaneläkkeen va- nattuna iskuna, se tuli psyykkisesti järkyttä-
10810: rassa olevat vanhat ikäryhmät heitettiin koko- vänä iskuna, josta ei tahtonut selvitä. Koko
10811: naan huoltoavun varaan. Asiasta voin kertoa vuoden 1974 ajan puhuttiin eläkelakien uudis-
10812: omakohtaisena kokemuksenani seuraavaa: tamisesta. Työeläkelakeja uudistettaessa kan-
10813: Ikäni puolesta kuuluin niihin, jotka jätet- saneläkkeen varaan jääneitten elämä .sidottiin
10814: tiin työeläkelakien ulkopuolelle. Olen elänyt sosiaalilautakunnan laatimiin normeihin. Se oli
10815: kansaneläkkeen varassa 13 vuotta, mikä on enemmän kuin vanha sairas ihminen jaksoi
10816: ollut niukkaa, monia kieltäytymyksiä vaativaa kestää.
10817: elämää. Mitä enemmän vuodet kuluvat sitä Parin viikon kuluttua tuli sitten sosiaali-
10818: enemmän myöskin tarvittavat käyttöesineet lautakunnalta kirje. Se oli lautakunnan tiedon-
10819: mm. vaatteetkin kaipaavat uusimista ja sitä antoja varten hankittu virallinen painotuote,
10820: enemmän tulee myöskin sairauksia. Vuoden johon kullekin avunhakijalle vain lisättiin hä-
10821: 1974 aikana jouduin sairauksien vuoksi aika- nelle tuleva vastaus. Kirjeessä mainittiin, että
10822: 282/75
10823: 2 197.5 vp.
10824:
10825: minulle oli huoltoapuna myönnetty tammikuun santerveyslain kehittäminen ja jouduttaminen
10826: sairauskulut ja että saan myöskin maksusitou- niin, että kansaneläkkeen varaan jääneet van-
10827: muksen laboratoriotutkimusta varten. Kirjeen hukset saavat nauttia lain suomista terveyden-
10828: oli allekirjoittanut sosiaalisihteeri ja toimisto- hoidollisista etuuksista kaikissa muodoissaan
10829: sihteeri. viimeistään 1. 2. 1975 alkaen. Nopeasti vain
10830: Kirjeessä sanottiin, että vuoden 1975 alus- asiaan käsiksi.
10831: sa on siirrytty huoltoavun normituksessa uu- Ennen 1. 7. 1897 syntynyt."
10832: teen järjestelmään. Sen mukaan lasketaan pe- Edellä mainitun kirjeen kirjoittaja osoittaa
10833: rusavustuksena 275 mk !kk:ssa henkilöä koh- omaan kokemukseensa perustuen miten anke,l-
10834: den sekä käypä vuokrac ja lämmityskulut. Tä- ta on tulla toimeen ja elää pelkästään kan-
10835: män perusavustuksen tulee kattaa kaikki elan- saneläkkeellä, etenkin kun tulee sairauksia ja
10836: tooh tarvittavat menot, sähkönkulutus, puh- muita vaikeuksia. Samaten hän osoittaa sen
10837: taus, yaatemenot, pienemmät sairaudet,. osa- elämästä irrallaan olevien sosiaalityöntekijöiden
10838: maksut, mdi0- ja TV-lupamaksut, sanomalehti- nurjamielisen suhtautumisen ja asenteen, jota
10839: maksut, koulu- ja opiskelumaksut;--hammashoi- vielä valitettavan usein tapahtuu kuten mm.
10840: to ja hammasproteesit. Edellä oleva tahtoi sa- edellä kerrottu Nokian kauppalan sosiaalitoi-
10841: noa sen, että jos asiakkaan tulot ylittivät tä- miston suhtautuminen avun tarpeessa olevaan
10842: män 275 mk kk:ssa, niin oli tultava omillaan ihmiseen osoittaa.
10843: toimeen. _ Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10844: Siinä sai kansaneläkkeen varaan jäänyt van- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
10845: hus säännöt minkä mukaan tulee elää. Kukin tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
10846: joutuu itse ratkaisemaan mitenkä se nykyisten si seuraavan kysymyksen:
10847: hintojen vallitessa on mahdollista.
10848: · Kansaneläkelaki sitoo itseensä periaatteen, Onko Hallitus tietoinen niistä suu-
10849: että .yhteiskunnan · tulee turvata .täyden työ- rista vaikeuksista ja puutteista, joiden
10850: päivän suorittaneen- vanhuksen elämänilta niin, alaisena elää suuri määrä kansaneläke-
10851: että hänen ei tarvitse kärsiä puutetta ja että läisiä maassamme, ja jos on,
10852: kukin voi myöskin harrastusten alalla seurata mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10853: tottumuksiaan, vieläpä hankkia uusiakin hen- ryhtyä eläkeläisten aseman parantami-
10854: kisen tai fyysisen harrastuksen muotoja. Huol- seksi kansaneläkettä korottamalla ja
10855: tonormien mukainen elämä ei tällaiseen anna kansanterveyslain edellyttämien palve-
10856: mahdollisuuksia. Siksipä kansaneläkkeen va- lusten ja etuisuuksien turvaamiseksi kai-
10857: raan jääneitten vanhusten elinehtojen paranta- kille kansaneläkeläisille niin joutuisasti
10858: miseen on kiireesti kiinnitettävä huomiota. Vä- kuin mahdollista?
10859: hin mitä jo kiireisesti voidaan tehCtä on kan-
10860: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1975.
10861:
10862: H~imo Rekonen. Aarne Koskinen.
10863: N:o 58 3
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: E d u s k u n n a n H e u a P u h e m i e h e 11 e.
10869:
10870: VaJitiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- teita koskeva selvitystyö, minkä osana mmts-
10871: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- teriö on pyytänyt kansaneläkelaitosta pikaises-
10872: mies, olette 25 päivänä helmikuuta 1975 päi- ti valmistelemaan yksityiskohtaisen ohjelma-
10873: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- ehdotuksen kansaneläkejärjestelmän kehittämi-
10874: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sestä niin, että jokaiselle eläkkeellä olevalle
10875: kansanedustaja Heimo Rekosen ym. näin kuu- kansalaiselle voidaan taata eläketulon muodossa
10876: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 58: yhteiskunnan yleisesti hyväksymän vähimmäis-
10877: toimeentulotason mukainen tulotaso. Samassa
10878: "Onko Hallitus tietoinen niistä suu- yhteydessä on kansaneläkelaitokselta pyydetty
10879: rista vaikeuksista ja puutteista, joiden ehdotusta myös siitä, miten perheenemäntien
10880: alaisena elää suuri määrä kansaneläke- ja muiden lisäeläketurvaa vailla olevien yhteis-
10881: läisiä maassamme, ja jos on, kunnallisten ryhmien erityiseläketurvan tarve
10882: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo on hoidettavissa kansaneläkelaitoksen vakuu-
10883: ryhtyä eläkeläisten aseman parantami- tusjärjestelmien yhteydessä. Nyt aloitetun sel-
10884: seksi kansaneläkettä korottamalla ja vitystyön valmistuttua sosiaali- ja terveysmi-
10885: kansanterveyslain edellyttämien palve- nisteriö tulee valmistelemaan tarpeelliset esi-
10886: lusten ja etuisuuksien turvaamiseksi kai- tykset eläketurvan parantamisesta.
10887: kille kansaneläkeläisille niin joutuisasti Hallitus on myös tietoinen niistä puutteista,
10888: kuin mahdollista?" jotka liittyvät nykyiseen huoltoapujärjestel-
10889: mään. Sitä pyritään korvaamaan uudella toi-
10890: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- meentulotukea ja yleisiä sosiaalipalveluja kos-
10891: vasti seuraavaa: kevalla lainsäädännöllä, jota tarkoittava laki-
10892: Eläkejärjestelmiin on viime vuosina tehty esitys parhaillaan on valmisteltavana.
10893: huomattavia parannuksia. Viimeiset tähän Kansanterveyslain edellyttämien palveluste!l
10894: suuntaan vaikuttavat muutokset tulevat voi- ja etuisuuksien turvaaminen tapahtuu sen mu-
10895: maan kuluvan vuoden heinäkuussa. Kuitenkin kaisesti kuin valtakunnallinen suunnitelma kan-
10896: on todettava, että eläketurvassa on edelleen santerveystyön järjestämisestä antaa mahdolli-
10897: puutteita. Heikoimmassa asemassa ovat ne suuksia. Valtion taloudellisten voimavarojen
10898: eläkkeensaajat, jotka ovat kokonaan ilman työ- puitteissa on pyritty mahdollisimman nopeaan
10899: eläkkeitä tai joiden työeläke on vähäinen. palvelusten ja etuisuuksien lisäämiseen. Kan-
10900: Myöskään asumistukijärjestelmä ei nykyisellään santerveyslain mukaisesti palvelujen saantiin
10901: anna riittävää apua eri eläkkeensaajaryhmien ja muihin etuisuuksiin ovat yhtäläisesti oikeu-
10902: asumiskustannuksiin. Sosiaali- ja terveysminis- tettuja kaikki kunnan tai kansanterveystyön
10903: teriössä onkin aloitettu eläkejärjestelmien puut- kuntainliiton asukkaat.
10904: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
10905:
10906: Ministeri Reino Karpola.
10907: 4 197.5 vp.
10908:
10909:
10910:
10911:
10912: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10913:
10914: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbete rörande bristerna i pensionssystemen.
10915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Som ett led i detta arbete har ministeriet
10916: velse av den 2.5 februari 197 5 till vederbö- uppmanat folkpensionsanstalten att i brådskan-
10917: rande medlem av statsrådet översänt en av- de ordning förbereda ett detaljerat program-
10918: skrift av ett av riksdagsman Heimo Rekonen förslag för utvecklandet av folkpensionssyste-
10919: m.fl. undertecknat skriftligt spörsmål nr 58 av met så, att för varje pensionstagare skall kun-
10920: följande lydelse: na i form av pensionsinkomst garanteras en
10921: inkomstnivå, som motsvarar en av samhället
10922: "Är Regeringen medveten om de allmänt godkänd minimiinkomstnivå. I detta
10923: stora svårigheter och bristfälliga för- sammanhang har även av folkpensionsanstal-
10924: hållanden som ett stort antal av vårt ten inbegärts ett förslag angående möjlighe-
10925: lands folkpensionärer lever i, och om terna att i samband med folkpensionsanstal-
10926: så är fallet, tens försäkringssystem anordna ett specialpen-
10927: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- sionsskydd för husmödrar och andra samhälls-
10928: taga för att så snabbt som möjligt grupper som saknar tilläggspensionsskydd. Ef-
10929: förbättra pensionärernas ställning ge- ter att det nu påbörjade utredningsarbetet fär-
10930: nom att höja folkpensionen och trygga digställts kommer social- och hälsovårdsminis-
10931: den service och de förmåner som för- teriet att framlägga nödiga förslag till förbätt-
10932: utsättes i folkhälsolagen för alla folk- rande av pensionsskyddet.
10933: pensionärer?" Regeringen är även medveten om de brist-
10934: fälligheter som vidlåder det gällande social-
10935: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hjälpssystemet. Avsikten är att ersätta detta
10936: samt anföra följande: med ny lagstiftning angående utkomststöd och
10937: I pensionssystemen har under de senaste allmän socialservice, varom en proposition som
10938: åren genomförts betydande förbättringar. De bäst färdigställes.
10939: senaste ändringarna i denna riktning träder Tryggandet av den service och de förmå-
10940: i kraft i juli innevarande år. Det måste lik- ner, som folkhälsolagen förutsätter, sker i den
10941: väl konstateras, att det ännu finns brister i mån den riksomfattande planen för organise-
10942: pensionsskyddet. I den sämsta ställningen be- randet av folkhälsoarbetet lämnar möjligheter
10943: finner sig de pensionstagare, som helt och hål- därtill. Inom ramen för statens ekonomiska
10944: let saknar arbetspension eller vilkas arbetspen- resurser har man strävat till en så snabb ut-
10945: sion är liten. För närvarande erbjuder icke ökning av servicen och förmånerna som möj-
10946: heller bostadsbidragssystemet ett tillräckligt ligt. Enligt folkhälsolagen är alla invånare i
10947: stöd till de olika pensionstagargruppernas bo- kommunen eller i kommunalförbundet för
10948: endekostnader. I social- och hälsovårdsminis- folkhälsoarbetet likaberättigade till service och
10949: teriet har man därför påbörjat ett utrednings- andra förmåner.
10950: Helsingfors den 2.5 mars 197.5.
10951:
10952: Minister Reino Karpola.
10953: 1975 vp.
10954:
10955: Kirj. ksm. n:o .59.
10956:
10957:
10958:
10959:
10960: Laine ym.: Työterveyslaitoksen valtiollistamisesta.
10961:
10962:
10963: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10964:
10965: Työterveyslaitos on työsuojelualan ainoa val- työntekijöitä kohtaan, joiden <tiedetään toimi-
10966: takunnallinen tutkimuslaitos maassamme. Se van työväenliikkeessä. Vastaperustetun ammatti-
10967: toimii asiantuntijana ammattitautikorvauksia osaston toimintaa on pyritty vaikeuttamaan. Vas-
10968: käsiteltäessä. Työterv•eys•laitoksen t01mmtaa toin työläisille kuuluvia demokraattisia oikeuk-
10969: kohtaan on erityisesti .työväestön keskuudessa sia pyritään kieltämään ammattiosaston kirjeen-
10970: esiintynyt voimakasta tyytymättömyyttä. Ot- vaihto suoraan laitoksen johdolle. Tällaisin toi-
10971: taen huomioon työsuojelutoiminnan kehittämis- menpitein ja pyrkimyksin vaikeutetaan työnteki-
10972: .tarpeen asettamat vaatimukset ja työnantajata- jöitä käyttämästä ammattiosastoa normaaliin ta-
10973: hon jarrutuksen on välttämätöntä kiinnittää paan jäsentensä oikeuksien puolustamiseen.
10974: huomiota Työterveyslaitoksen osuuteen, ase- Kun kysymyksessä on tutkimuslaitos, jonka teh-
10975: maan ja toimintaan työsuojelualan tutkimuk- tävänä on työläisten työolosuhteiden epäkohtia
10976: sessa ja kehittämisessä. Työpaikoilla on vakiin- selvittelevän tutkimuksen suorittaminen, .tulisi
10977: tunut käsitys, että erityisesti ammattitautien kä- laitoksen olla esimerkkinä työntekijäin toimin-
10978: sittelyä koskevilla lausunnoillaan on Työterveys- ta- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämises•sä eikä
10979: laitos lähes }ärjestelmällisesti pyrkiny,t tukemaan päinv•astoin.
10980: yksityisiä vakuutusyhtiöitä ja näin vähentä- Nyt olisi suuntauduttava Työterveyslaitoksen
10981: mään työläisiUe kuuluvia korvauksia sekä aivan toiminnan kehittämiseen. Sen eräänä tärkeim-
10982: ilmdsissäkin tapauksissa löytämään työperäisil- pänä edellytyksen<ä on laitokSien valtiollistami-
10983: le sairanksille joooin perinnöllisen tai muun nen ja liittäminen osaksi työsuojeluhallintoa.
10984: .työympäristön ulkopuolelta löytyvän syyn. Työ- Tätä j<ärjestelyä ei enää voida siirtää tuonnem-
10985: läisten keskuudessa on kiinnitetty huomiota sii- maksi esim. asettamalla uusia komiteoita tai
10986: hen, että eräiden Työterveyslaitoksen lääkärien suorittamalla uusia selvityksiä. Nyt olisi jo aika
10987: hoitaessa sivuvirkoj•a ja -toimia yksityisen suur- ryhtyä toimenpiteisJin valtiollistamisen aloitta-
10988: teollisuuden piirissä saattaa työnantajataholla miseksi. Väl·ttämätöntä on Jis,ätä laitoksen re-
10989: esiintyä pyrkimystä sitoa lääkäreitä tiettyihin sursseja. Samalla olisi luovuttava lääkärien oi-
10990: työnantaj-atahon mielripheisiin. Tällain.en asian- keudes,ta hoitaa laitoksen työaikana yksityisen
10991: tila on omiaan vaarantaman Työt~erveyslaitok suurteollisuuden ja yhityisten terveysasemien
10992: sen luotettavuutta puolueettomana asiantunti- sivuvirkoja ja -toimia. Laitoksen toimintaa suun-
10993: jana, jolla1sena sitä käytetään lukuisissa työn- niteltaessa ja kehitettäessä olisi sdvitettävä
10994: ,antajien ja työläisten välisissä ristiriidoissa. myös työlääketieteen osa<ston toiminta, jotta se
10995: Viime aikoina on Työterveysiliaitoksen piirissä parhaalla mahdolHsella tavalla voisi vastata am-
10996: tapahtunut kokonainen joukko toimenpiteitä, mattitautien käsittelystä. Niin ikään olisi sel-
10997: jotka kohdistuvat työntekijöiden ja heidän luot- vitettävä, kenen tulee vastata laitoksen potilas-
10998: tamushenkilöittensä ja ammatillisen järjestön papereiden käsittelystä ja arkistoinnista sekä
10999: oikeusturvaa ja vaikutu~smahdollisuuksia vas- psykologian osastolla tehtyjen soveltuvuusltutki-
11000: taan. Sanotunlaiset toimenpiteet ovat olleet jul- mus~ten s.äilyttäm1sestä. Viime mainitut seikat
11001: kisen huomion kohteena, mm. laitoksen pää- on selvitettävä mm. siitä syystä, että jMkuvasti
11002: luottamusmies poistettiin johtoryhmän kokouk- tulee esiin tapauksia, joissa Työterveyslaitoksen
11003: sesta, vaikka hänellä työsopimuslain nojalla oli potilaskertomuksia ja tutkimustuloksia on hä-
11004: oikeus olla läSJnä ko. kokouksessa työntekijän vinnyt tai suorastaan hävitetty. Edellä hahmo-
11005: pyynnös.tä. Työterveyslaitoksella on muutoin- teitujen toimenpiteiden toteuttamisen avulla
11006: kin esiintynyt painostusta ja syrjintää sellaisia voidaan luoda Työterv~eyslaitokselle sen tehtä-
11007: 267/75
11008: 2 1975 vp.
11009:
11010: vän edellyttämä asema ja edellytykset työläisten tien käsittelystä vastaavan työlääketre-
11011: luottamuksen .saavuttamiselle sekä laitoksen i1J00111 osaston toiminnan selvittämisestä
11012: työntekijöiden oikeuksien turvaamiselle. ~a laLtoksen potilaskertomusten ja tut-
11013: EdelLä esitetyn nojalla ja vHtaten valtiopäilvä- [rimuSitulosten sekä soveltuvuustutki-
11014: j,ärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme val- musten asianmukaisesta säilyttämisestä,
11015: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak- kieltämällä laitoksen lääkäreiltä oikeus
11016: si seuraavan kysymyksen: laitoksen ,työaikooa ho1taa yksityisen
11017: suunteollisJUUden tai yksityisten terveys-
11018: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- asemien sivuvirkoja ja -toimia sekä tur-
11019: teisiin Työterveyslaitoksen toiminnan ,vaamalla laitoksen työntekij-äin ja heitä
11020: kehittämiseksi ja sen toimintaedellytys- edustavien luottamushenkilöiden oikeu-
11021: ten turvaamiseksi valtiollistamalla Työ- det ja toiimintamahdollislliUidet?
11022: terveysla:irt:os, huolehtimalla ammattitau-
11023: He1singissä 25 päilvänä helmilruu,ta 197 5.
11024:
11025: Ensio Laine. Lauri Kantola.
11026: Aarne PuLk.kiinen. Toivo ÅsvJ:k.
11027: N:o 59 3
11028:
11029:
11030:
11031:
11032: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
11033:
11034: Va1tiopäiväjärj,estyksen 37 §:n 1 momentis- (komilteanmi:etintö 1972: B 55). Työterveyslai-
11035: sa mainitus,sa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tostoimikunta on mietinnÖSISOOn todennut Työ-
11036: mies, olette 25 päivänä helmikuu1Ja 1975 päi- terveyslaitoksen ja työsuojduviranomais.ten vä-
11037: vätyn kirjeenne ohella toimittanut vaLtioneuvos- lisess'ä yhteistyö.ssä v·aka·via puuttei,ta:. Toimi-
11038: ton asianomaise1le jäsenelle jälJennöksen kan- kunnan käs•1tyksen mukaan tämä johtuu ennen
11039: sanedustaja Laineen ym. näin kucluvaS!ta kir- mUIUta siitä, että Työterveyslaitos on laa,jet11ta-
11040: jahlises1Ja kysymykses,tä n:o 59: nut toimintaansa .a:loill.e, joilla on ollut työsuo-
11041: jelun ja työterveyshuollon kehittämisen kannal-
11042: ''Aikooko Hallitus ryhcyä toimenpi- ta vain vähä~stä merkitystä, ja joista Työter-
11043: teisiin Työterveyslaitoksen toiminnan veyslaitoksen 1toimikunnan näkemyksen mu-
11044: kehittämiseksi ja sen toimintaedellytys- kaan tulisi pyrkiä irrottautumaan.
11045: ten turvaam:iseks.i valtiollistamaHa Työ- Valtion ja työterveys,säätiön välillrä onkin
11046: :terveyslai,tos, huoi1ehtimaUa ammattitau- 14. 6. 1973 ,solm1ttu sopimus, jolla pyritlåän sii-
11047: tien käsittelystä vastaavan työlääketie- hen, että työsuojelun ja työterveyshuollon kan,
11048: teen osaston toiminnan selvittämisestä na1ta epäo1eel:liset toiminnot Työterveysla1tok-
11049: j1a la1toksen potilaskertomusten ja tut- sessa asteittain lakkaava:t. Toimintojen supis-
11050: ikimus,tulosten s,ekä soveltuvuustutki- ta:mis,en s'eurauksena tulevat Työterveyslaitok-
11051: musten asianmrukais·esta säilytbäm1sestä, sen tulot vähenemään siinä määrin, että yhteis-
11052: kieltämäUä laitoksen lääkäreiltä oikeus kunnan osuus Työterveyslaitoksen rahoitukses-
11053: laitoksen .työaikana hoitaa yksityrsen sa muodos,tuu varsin huomattavaksi. Edellä
11054: suurteollisuuden tai yks~tyisten terveys~ mainittu toim.i,koo.ta on tämän johdoSita katso-
11055: asemien sivuvirkoja j,a -toimia sekä tur- nut .tarkokuks,enmruikaisimmaksi ratkaisuksi sen,
11056: vaamalla laitoksen työntekijäin ja heitä että Työterveyrslaitoksesta muodostetaan v.a1tion
11057: edustavien luottamushenkilöiden oikeu- laitos.
11058: det ja toirrninltamahdollisuudet? '' Työterveys's,äätiön hallituksen aloitt,eesta so-
11059: siaali- ja terveysminis,teriö on 23. 1. 1975 aset-
11060: VastaukJS·ena kysymyksreen es~tän kunnioittaen tarrut työryhmän, jonka tehtäv.änä on työter-
11061: seuraavaa: veyslaiuostoimikunnan esittämi•en ehdotusten
11062: Työsuojeloo ja työterveyshuo11on jåirjesltämi- pohjalta kiireellisesti tehdä ehdoruk:set Työter-
11063: seen liittyen kysymys Työterveyslaitoksen hal- veyslaitoksen valtiollistamisen ede1lyttrurniksi
11064: linnollisen aseman j.a sen toiminnan rahoituk- s~äännnöh.isiksi sekä mui:ksi vaLtiollistamisen
11065: sen uudelleen järjes,tämisestä on ollut v1ime johdosta tarpeellisiksj, to~menpi;teiksi. Maini-
11066: vuosina vireHlä useissa eri yhteyks<is:sä. Laitok- tussa .työryhmäs,sä ov·at asianomaisten viran-
11067: sen toiminnan edelleen keh~ttämisen mahdolli- oma1sten lis,åiksi edu,stettuina Työterv~eyslaitos
11068: suuksia on selvitetty mul\111 muassa työpaikko- ja edustavimmat työmarkkinajärjestöt.
11069: jen terveydenhuoLlon järjestämistä tutkineen Työryhmän ehdotUJsten valmistuttua ~sosiaali
11070: työterveyskomitean mietinnös,sä (komitean- ja terveysministeriö tulee viipymättä ryhty-
11071: mietintö 1971: A 14) sekä Työterveyslaitoksen mään toimenpitdsii:n Työterv·eyslaitoksen val-
11072: toiminnan ja rahoituksen uudelleen järjestä- tiollistamisen ede1lyttrumien sääooös,ehdotusten
11073: m1srt:ä työterveysla:itostoi~unnan mietinnös,sä saattam.1se.~si eduskoonan käsiteltäväksL
11074:
11075: Hels<ing~s.sä 18 päivä'!liåi maaliskuuta 1975.
11076:
11077:
11078: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen;
11079: 4 1975 vp.
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11085:
11086: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av Institutet för arbetshygien. Kommissionen
11087: anger har Ni, Herr Talmll!ll, med Eder skrivelse för 01111organisering av Institutet för arbetshy-
11088: av den 25 februari 1975 tili vederbörande med- gien har i s~tt betänkande konstaterat, att det
11089: lem av statsrådet för a-vgivande av svar översänt förekommer allvarliga brister i samarbetet
11090: avskrift av följll!llde av riksdagsman Laine m.fl. mellan Institutet för arhetshygien och arbetar-
11091: undertecknade spörSilllål nr 59: skyddsmyndigheterna. Enligt kommissionens
11092: uppfattning beror deua främst på den omstän-
11093: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder digheten, att Institutet för arbetshygien har ut-
11094: för att utveckla Institutets för arhets- vidgat sin verksamhet att omfatta områden som
11095: hygien verksamhet och för att trygga har varit av endast ringa betydelse med tanke
11096: dess vetksamhetsförutsättningar genom på utvecklandet av arhetarskyddet och före-
11097: att förstatliga Ins,tiltutet för arhetshy- tagshälsovården och från vilka Institutet för ar-
11098: ~ien, genom att se till att verksamheten betshygien enligt lrommissionens åsikt boroe
11099: vid den arbetsmedidnska avdelningen, försöka lösgöra sig.
11100: oom anSIVarar för behandlingen av yrkes- Me1lan staten och stiftelsen för arhetshygien
11101: sjukdomar, klar1äggs och institutets ingicks 14. 6. 1973 ett avtal, genom vilket man
11102: patientjournaler och undersökningsre- strävar tili att från arbetarskydde~s och företags-
11103: sultat samt lämplighetsundersökningar
11104: 1
11105: hälsovårdens synpunkt oväsentliga fooktioner
11106: ;uppbevaras på ett ändamålsenligt s'ätt, vid lns,titutet för arbetshygien stegvis upphör.
11107: genom att förvägra institutets lrukare Som en följd av inskränkningen av funktioner-
11108: rätt att under institutets arhetstid na kommmer Institutets för arbetshygien in-
11109: handha bi.tjänster och -hefattningar vid komster att minska i så hög grad, att samhällets
11110: den privata storindustrins eller privata andel i Institutets för arhetshygien finansiering
11111: hälsovå11dsstationer sa1111t genom att blir mycket avsevärd. Ovannämnda kommission
11112: trygga institutets arbetstagares och deras ha:r med anledning härav aooett, att den ända-
11113: förtroendemäns rättigheter och verksam- målsenligaste lösningen på prohlemet är, att
11114: hetsmöjligheter?" Insdtutet för arbetshygien blir en statlig inrätt-
11115: ning.
11116: Såsom SIVar på det'ta spörSilllål får jag vörd- På inJ.tiati<v av stiftelsen för arbetshygien till-
11117: samt anföra följande: satte social- och häJ:sovårdsminis,teriet 23. 1.
11118: I anslutning tili organiseringen av arbetar- 1975 en arbetsgrupp med uppgift att utgående
11119: skyddet och företagshälsovården har frågan om från de förs,lag som kommissionen för omorga-
11120: Institutets för arhetshygien administrat•iva stähl- nisering av Institutet för arbetshygi.en framfört
11121: ning och omorganiseringen av finansieringen av skyndsamt göra upp förslag till de stadgar sorn
11122: dess verksamhet under de .senast·e å11en varit föruts,ä·tts av Instiil:utets för arhetshygien för-
11123: a!ktuell i flera sammanhang. Möjligheterna att statligande samt andra på grund av förstatligan-
11124: vidareutveckla institutets verksamhet har det erforderHga åtgärder. Utom vederbörll!llde
11125: utretts i det hetänkande (komiteanmietintö myndlgheter än Instituoot för arbetshygien och
11126: 1971: A 14) som avg1v1ts av kommitten för de mest representativa arbetsmar:knadsorgani-
11127: a:rbetshygien, s01111 bl.a. undersökt möjligheterna sationerna företrädda i nämnda arbetsgrupp.
11128: att organisera hälsovården på arbetsplatserna, Då arbetsgruppens förslag blivit färdiga
11129: samt omorgeniseringen av Institutets för arbets- kommer social- och hälsovårdsmini,steriet oför-
11130: hygien verksamhet och finansiering i det he- dröjJigen att vidtaga åtgärder för bringande av
11131: tänkande (komiteanmietintö 1972: B 55), som de av de stadgeförslag som förstatligandet av
11132: avgivits .av Komm1s:sionen för 01111organisering Ins:titutet för arbetshygien föruts,ätter tili be-
11133: handling i riksdagen.
11134: Helsmgfors den 18 mars 1975.
11135:
11136: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
11137: 1975 vp.
11138:
11139: Kirj. ksm. n:o 60.
11140:
11141:
11142:
11143:
11144: Rosnell ym.: Lääkäri· ja muun terveydenhuoltohenkilöstön kou-
11145: lutuksen lyhentämisestä.
11146:
11147:
11148:
11149: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11150:
11151: Tilanne maamme terveydenhoitojärjestelmän tä tietopuolista osuutta. Toimenpide on saanut
11152: piirissä vaikeutuu jatkuvasti. Viimeisen vuoden erittäin huolestuttavia opiskelijoiden oikeustur-
11153: aikana on hoitohenkilöstöpula muuttunut ym- vaa loukkaavia muotoja. Helsingissä Kätilö-
11154: pärivuotiseksi. opistolla on pakotettu kätilöiksi erikoistuvia
11155: Hallitus on tehnyt suunnitelman terveyden- sairaanhoitajia palkattomaan kolmivuorotyöhön
11156: huollon henkilöstövajauksen poistamiseksi. Jo opiskelun lisäksi. Työaika on venytetty vielä
11157: nyt on osoittautunut, että tilanteen helpotta- pitemmäksi kuin paikallisilla työntekijöillä jät-
11158: misen sijasta hallituksen hyväksymät toimenpi- tämällä yövuorojen jälkeen ainoastaan yksi vuo-
11159: teet vaikeuttavat henkilöstöpulaa entisestään. rokausi vapaata ja poistamalla viikonloppuva-
11160: Lisäksi koko terveydenhuoltojärjestelmän pal- paat. Päätökset ovat herättäneet suuttumusta
11161: velutaso on heikentynyt ja on vaarassa heiken- opiskelijoiden keskuudessa.
11162: tyä edelleen. Kaikki yllä luetellut hallituksen hyväksymät
11163: Ensimmäisenä toimenpiteenä on päätetty su- toimenpiteet pahentavat entisestään pulaa kou-
11164: pistaa erikoissairaanhoitajiksi koulutettavien lutetusta työvoimasta sairaaloissa. Sen lisäksi
11165: määrä tänä vuonna yli 1100:sta 500:aan. Kui- ne jyrkästi huonontavat toteutuneina koiko ter-
11166: tenkin pula juuri erikoiskoulutuksen saaneista veydenhuoltojärjestelmän palvelutasoa. Yleisek-
11167: sairaanhoitajista on sairaalalaitoksessa jopa suu- si suuntaukseksi vahvistettu koulutetun työ-
11168: rempi kuin peruskoulutetuista sairaanhoitajista. voiman korvaaminen entistä lyhemmän koulu-
11169: Koulutettavien terveydenhoitajien määrä on tuksen saaneelia henkilökunnalla on täysin vas-
11170: alennettu 300:sta 60:een. Koulutuksen voima- toin terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistar-
11171: kas supistuminen vaarantaa koko kansanter- peita. Krooniset, vaikeasti hoidettavissa ja to-
11172: veystyön kehittämisen, sillä mm. terveyden- dettavissa olevat sairaudet vaativat yhä erikois-
11173: hoitajapulan vuc>ksi on jo hyväksyttyjen täy- tuneempia ja monipuolisempia hoitomuotoja.
11174: sin riittämättömien kansanterveystyön suunni- Tämä taas edellyttää kaikilla terveydenhuolto..
11175: telmien toteuttaminen kärsinyt. henkilöstön koulutustasoilla yhä korkeatasoi-
11176: Toinen toimenpide on ollut sairaanhoitajien sempaa, tieteellisesti pätevämpää koulutusta.
11177: virkojen muuttaminen apuhoitajien viroiksi. On Hallituksen toimenpiteiden kanssa saman-
11178: kuviteltu, että lisäämällä apuhoitajien koulu- suuntaiset vaikutukset ovat vuosina 1972-73
11179: tusta voidaan saada sairaanhoitajapula poiste- toteutetulla lääkärien peruskoulutuksen voi-
11180: tuksi korvaamalla entiset 2 1/2 vuoden kou- makkaalla lyhentämisellä. Lääkärien peruskou-
11181: lutuksen saaneet sairaanhoitajat vuoden koulu- lutusta ollaan käytännössä lyhennetty 6,5 vuo-
11182: tuksen saaneilla apuhoitajilla. Sairaanhoitajien desta 4,5 vuoteen, erääksi lyhimmistä maail-
11183: tehtävät sairaaloissa ovat nykyään kuitenkin massa. Kun lyhentämisen vaikutukset alkoivat
11184: vaativia ja monipuolisia. Heidänkään saaman- näkyä käytännössä, nousi lääketieteen opiske-
11185: sa koulutus ei ole täysin riittävää moniin teh- lijoiden aloitteesta maamme lääketieteellisissä
11186: täviin. tiedekunnissa laaja ja yhtenäinen joukkoliike
11187: Kolmantena osana hallituksen vahvistamassa koulutuksen supistamista vastaan, johon yhtyi-
11188: henkilöstöpulan poistamisohjelmassa on opiske- vät pian opettajat ja lääkärikunta. Tiedekun-
11189: lijoiden tehokkaampi käyttäminen työtehtävissä nat ovatkin päättäneet lisätä joitakin lukukau-
11190: puuttuvan henkilökunnan tilalla. Näin koko- sia opetusohjelmiin. Kuitenkaan valtiovallan ta-
11191: naisuudessaan vähennetään opiskelussa keskeis- holla ei ole luovuttu vieläkään lääkärikoulu-
11192: 301/75
11193: 2 1975 vp.
11194:
11195: tu'ksen lyhentä:missuunnitelmista. Välttämättö- työskentelevät työntekijäryhmät. Tästä viimei-
11196: mät jatkokoulutuksen järjestämisen konkreetti- senä osoituksena on Suomen Sairaanhoitajalii-
11197: set suunnitelmat ovat tekemättä. ton, Suomen Terveydenhoitajayhdistyksen, Ter-
11198: Erikoisläi&äreiden koulutus pyritään supista- veydenhuoltoalan Opettajat ry:n, Ylihoitajayh-
11199: maan sellaiseksi, että se antaa edellytykset toi- distyksen ja Suomen Sairaanhoito·oppilaitosten
11200: mia vain omalla erikoisalalla, ei lääketieteen Oppilaskuntien liiton yhteinen kirjelmä ope-
11201: ammatinharjoittamisen parissa kokonaisuudes- tusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministe-
11202: saan. riölle, jossa puututaan hoitohenkilökunnan kou-
11203: Lääkäreiden määrällinen koulutus pyritään lutuksen supistamistoimenpiteisiin ja vaaditaan
11204: rajoittamaan nylkyiselle tasolle. Erikoissairaan- niiden välitöntä peruuttamista.
11205: hoitajien ja sairaanhoitajien määrää suunnitel- Käytännössä resurssien supistaminen näkyy
11206: laan vähennettävärksi nykyisestään niin suhteel- terveydenhoitohenkilöstön reaalisen palkkata-
11207: lisesti kuin absoluuttisestikin. Vuonna 1972 oli son huonontamisena, työtahdin kiristämisenä,
11208: sairaanhoitajia ja erikoissairaanhoitajia hoito- koulutuksen järjettömänä supistamisena, työn-
11209: henkilökunnasta 58 % ja suunnitelmien mu- tekijöiden vetäytymisenä pois alalta, sairaaloi-
11210: kaan heidän määräänsä on ajateltu alentaa 32,3 den toiminnan va1keutumisena, kansanterveys-
11211: %. Apuhoitajia oli vuonna 1972 hoitohen- työn kehittämisen täydellisenä pysähtymisenä
11212: kilökunnasta 41 % ja tulevaisuudessa heitä - kaiken kaikkiaan vakavana hyökkäyksenä
11213: on ajateltu olevan 64,5 % hoitoalan ammat- kansan perusoikeuksia vastaan, jossa hyökkäyk-
11214: tikunnasta. sessä terveydenhoitohenkilöstö joutuu yhdessä
11215: Näyttää siltä, että hallitus on täysin sulke- jatkuvasti lisääntyvien kroonisesti sairaiden
11216: nut silmänsä terveydenhuo1lon kriisin todelli- kanssa kantamaan raskaan taakan.
11217: silta syiltä: kiristyneeltä työläisten riistolta ja Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11218: tästä johtuvista yhä lisääntyvistä työtapatur- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
11219: mista ja kaikenlaisista kroonisista, vaikeasti hoi- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11220: dettavista sairauksista sekä samanaikaisesti ta- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11221: pahtuvasta terveydenhoitojärjestelmän resurs-
11222: sien jatkuvalta huonontamiselta. Hallituksen Onko Hallitus tietoinen lääkäri- ja
11223: esittämissä taloussuunnitelmissa on tarkoitus muun terveydenhuoltohenkilöstön kou-
11224: supistaa ensi vuonna sairaalalaitoksen menoja lutuksen lyhentämisen haitallisista seu-
11225: markkamääräisestikin 108 milj. mk:lla eli 6,6 rauksista maamme sairaalalaitoksen ja
11226: % :lla. Samalla ilmoitetaan, että terveydenhuol- kansanterveystyön kehittymiselle, ja jos
11227: tomenot ovat ainoastaan 3 % bruttokansantuot- on,
11228: teesta, joka suhteellisesti vastaa taloudellisesti mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11229: takapajuisten maiden tasoa. ryhtyä estääkseen koko terveydenhuol-
11230: Yhä pahenevasta tilanteesta ovat huolestu- tojärjestelmämme toiminnan tason ro-
11231: neet kaikki sairaaloissa ja terveyskeskuksissa mahtamisen?
11232: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1975.
11233:
11234: Irma Rosnell. Lauri Kantola.
11235: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
11236: N:o 60 3
11237:
11238:
11239:
11240:
11241: E d u s k u n n a n H e rr a P u he m i e he 11 e.
11242:
11243: Valtiopä:iväjärjestyiksen 37 §:n 1 momentissa Erikoissairaanhoitajien ja muiden sairaanhoi-
11244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tajien välinen tehtävien jako sairaanhoitolaitok-
11245: olette 25 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn sissa ja terveyskeskuksissa on varsin joustava.
11246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Kun erikoissairaanhoitajien lukumäärä ei ole
11247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- niin suuri, että jokaisen työvuoron aikana olisi
11248: edustaja Irma Rosnellin ym. näin kuuluvasta aina työssä myös erikoissairaanhoitaja, joutuvat
11249: kirjallisesta kysymyksestä n:o 60: muut sairaanhoitajat kokemuksensa ja toimi-
11250: parkkaikoulutuksensa perusteella suorittamaan
11251: "Onko Hallitus tietoinen lääkäri- ja myös sellaisia tehtäviä, joita voidaan katsoa
11252: muun terveydenhuoltohenkilöstön kou- lähinnä eri:koissairaanhoitajille kuuluviksi. Tä-
11253: lutuksen lyhentämisen haitallisista seu- män johdosta ja kun erikoissairaanhoitajien
11254: rauksista maamme sairaalalaitoksen ja koulutuksen tätä vuotta koskeva supistaminen
11255: kansanterveystyön kehittymiselle, ja jos on luonteeltaan tilapäistä, ei sillä voida katsoa
11256: on, olevan merkitystä potilasturvallisuuden eikä
11257: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo myöskään sairaanhoidon tason suhteen. Edkois-
11258: ryhtyä estääkseen koko terveydenhuol- sairaanhoitajakoulutuksen osa-alueena olevan
11259: tojärjestelmämme toiminnan tason ro- terveydenhoitajien koulutuksen supistaminen
11260: mahtamisen?" aiheuttaa muutoksia valtakunnallisten suunnitel-
11261: mien henkilöstölaskelmiin, ja ne otetaan ny-
11262: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kyisiä suunnitelmia käsiteltäessä huomioon. Tä-
11263: vasti seuraavaa: män ei kuitenkaan voida katsoa vaarantavan
11264: Maassamme käynnistetty lääkärikoulutuksen koko kansanterveystyön kehittämistä.
11265: uudistus pohjautuu Lääketieteen opintouudis- Terveydenhuoltoalan koulutusta koskevat
11266: tustoimikunnan mietintöön (Komiteanmietintö järjestelyt eivät merkitse sen laadun huononta-
11267: 1971: A 6). Lääkärikoulutuksen lyhentämisen mista, vaan koulutusta pyritään entisestään te-
11268: periaatteena on opetuksen järjestely, ei sen si- hostamaan. Kysymyksen perusteluissa esitetty
11269: jaan opetettavien keskeisten tietojen ja taitojen käsitys, että terveydenhuoltoalan opiskelijoiden
11270: määrän tai laadun vähentäminen. Niinpä osa opiskelussa vähennetään keskeistä tietopuolis-
11271: koulutuksesta on tarkoitus pääpainoltaan siir- ta opetusta, perustuu ilmeisesti väärinkäsityk-
11272: tää erikoiskoulutukseen, ja vastaavasti lääkä- seen samoinkuin väite siitä, että opiskelijoita
11273: rille ei annettaisi peruskoulutuksen jälkeen täy- olisi pakotettu palkattomaan kolmivuorotyöhön.
11274: siä toimintaoikeuksia. Lääkärin peruskoulutuk- Käytännöllinen harjoitus on osa opetuskokonai-
11275: sen pituus tulee olemaan eri korkeakouluissa suutta ja se on opetussuunnitelman mukaista.
11276: 5-5,5 vuotta ja se on siten täysin verratta- Tietopuolisen opetuksen osuuden vähentäminen
11277: vissa useissa Euroopan maissa muun muassa sairaanhoito-oppilaitosten opetuksessa ei ole
11278: Hollannissa, Neuvostoliitossa, Ruotsissa, Sak- ollut edes viranomaisten käsiteltävänä. Sen si-
11279: san Demokraattisessa Tasavallassa ja Saksan jaan on alustavasti keskusteltu siitä, voitaisiin-
11280: Liittotasavallassa annettavan peruskoulutuksen ko opetuksen järjestämisellä jaksottaiseksi ny-
11281: pituuteen. Koulutukseen otettavien määrää on kyistä enemmän tehostaa käytännöllistä opetus-
11282: viime vuosina voimakkaasti lisätty. Lääkärien ta siten, että sen toteuttaminen myös sairaa-
11283: jatkokoulutuksen jät;jestämiseen liittyviä kysy- loiden kannalta olisi mahdollisimman joustavaa.
11284: myksiä selvitetään parasta aikaa sekä opetus- Tähän asti terveydenhuollossa on annettu
11285: ministeriön että lääkintöhallituksen toimesta, opistoasteen koulutusta suuremmalle määrälle
11286: joten päätöksiä siitä, millaiseksi ja~kokoulutus opiskelijoita kuin kouluasteen koulutusta, mitä
11287: muodostetaan, ei ole tehty. ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä alan
11288: 4 1975 vp.
11289:
11290: työvoimatarvetta vastaavana. Tallkoitus on antamaan eräitä tehtävien jakoon ja toimipaik-
11291: terveydenhuollon koulutuskomitean mietinnössä kakoulutuksen järjestämiseen liittyviä ohjeita.
11292: ( 1973: 106) esitetyn periaatteen mukaisesti Järjestelmällisen työvoima- ja koulutuspoli-
11293: muuttaa terveydenhuoltohenkilokunnan raken- tiikan avulla, jota ei ollut nykyisessä muodos-
11294: netta siten, että terveydenhuollossa käytetään saan vielä 1960-1970-lukujen vaihteessa, voi-
11295: hyväksi nykyistä enemmän lyhyen koulutusajan daan työvoimatilanne saada jo lähitulevaisuu-
11296: saaneita henkilöryhmiä. Tähän liittyen on muun dessa nykyistä parempaan tasapainoon. Suori-
11297: muassa apuhoitajakoulutusta voimakkaasti' lisät- tettujen toimenpiteiden avulla voidaan parantaa
11298: ty. Lääkintöhallitus tulee lähiaikoina lähettä- kansalaisten mahdollisuuksia saada asianmukai-
11299: mään· sairaanhoitolaitoksille ja terveyskeskuksil- sia terveydenhuoltopalveluk$ia maan eri osissa.
11300: le ohjeet tehtävistä henkilöstöjärjestelyistä ja
11301: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
11302:
11303: Ministeri Mariaita Väänänen.
11304: 5
11305:
11306:
11307:
11308:
11309: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11310:
11311: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Uppgiftsfördelningen mellan specialsjuksköta-
11312: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- re och övriga s;ukvårdare vid sjukvårdsanstal-
11313: velse av den 25 februari 1975 tili vederböran- terna och hälsovårdscentralerna är mycket s1Ili-
11314: de medlem av statsrådet för avgivande av svar dig. Då antalet specialsjukskötare inte är så
11315: översänt avskrift av följande av riksdagsman stort, att det under varje arbetstur aUtid s:kulle
11316: Irma Rosnell m. fl. ställda spörsmål nr 60: finnas också en specialsjukskötare i arbete, blir
11317: även de andra sjukskötarna tvungna att på ba-
11318: "Är Regeringen medveten om de sen av sin erfarenhet och arbetsplatsutbildning
11319: menliga följder för utvedklingen av handha även sådana uppgifter, som man när-
11320: sjukhusväsendet och folkhälsoarbetet i mast kan anse att ankommer på specialsjuk-
11321: vårt land som en förkortning av läkar- s:kötarna. Av denna anledning och då utbild-
11322: och sjukvårdspersonalens utbildning har, ningen av specialsjukskötare tillfälligt minskats
11323: och om så är fallet, under detta år, kan man inte anse, att detta
11324: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen har någon betydelse för patienternas säkerhet
11325: s!krida för att förhindra att hela vårt eller för sjukvårdens nivå. Minskningen av den
11326: hälsovårdssystem s:krotas ned?" utbildning av specialsjul<'skötare vilken utgör
11327: ett delområde av utbildningen av hälsovårdare,
11328: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förorsakar förändringar i personalberäkningarna
11329: samt anföra följande: inom de riksomfattande planerna, och de be-
11330: Den reform av lakarutbildningen som på- aktas vid behandlingen av de nuvarande pla-
11331: börjats i vårt Jand baserar sig på :kommissio- nerna. Man kan dock inte anse, att detta även-
11332: nens för studiereform vid de medicinska fakul- tyrar utvecklingen av hela folkhälsoarbetet.
11333: teterna betänkande (Komiteanmietintö 1971: Arrangemangen i fråga om utbildningen in-
11334: A 6) . Principen för en förkortning av läkar- om hälsovårdsområdet betyder inte en försäm-
11335: utbildningen är en organisering av undervis- ring av dess kvalitet, utan man vill att ytter-
11336: ningen, däremot inte en minskning av om- ligare effektivera utbildningen. Den i spörsmå-
11337: fattningen eHer arten av de centrala kunsika- let framförda åsi:kten, att den centrala teore-
11338: per eller färdigherer som undervisningen av- trska undervisningen i studierna för studerande-
11339: ser. Sålunda har man för avsikt att överföra na på hälsovårdsområdet, beror synbarligen på
11340: en del av huvudvikten i undervisningen på spe- en missuppfattning, Hksom även påståendet,
11341: cialutbildning, och i motsvarighet härtill skulle att studerandena s:kulle ha tvingats tili oavlö-
11342: en läkare efter grundutbildning inte få full rät- nat treskiftsarbete. Praktisk övning utgör en
11343: tighet att verka. Läkarnas grundutbildning del av undervisningshelheten och den stämmer
11344: sikulle vid de oHka högs:kolorna komma att överens med undervrsningsplanen. En minsk-
11345: taga 5-5,5 år och den är sålunda fullt jäm- ning av den teoretiska undervisningens andel
11346: förbar med längden av den utbildning som ges av undervisningen vid sjukvårdsläroanstalterna
11347: i de flesta andra Iänder i Europa, bl.a. i Hol- har inte ens behandlats av myndigheterna. Där-
11348: land, Sovjetunionen, Sverige, Tyska Demokra- emot har man preliminärt diskuterat, huruvi-
11349: tiska Republi:ken och Förbundsrepubliken Tysk- da man genom att anordna periodundervisning
11350: land. Det antal som antas tili utbildning har bättre än för närvarande s:kulle kunna effek-
11351: under de senaste åren kraftigt ökat. Frågorna tivera den praktiska undervisningen så, att dess
11352: i anslutning tili läkarnas vidareutbildning ut- förverkligande även från sjukhusens synpunkt
11353: reds som bäst av både undervisningsministeriet skulle vara så smidig som möjligt.
11354: och medicinalstyrelsen, varför några beslut om, Hittills har man inom hälsovården givit ett
11355: hurudan vidareutbildningen skall bli, inte har större anta:l studerande utbildning på instituts-
11356: fattats. nivå än på skolnivå, vilket inte kan anses vara
11357: 301/75
11358: 6 197.5 vp.
11359:
11360: ändamålsenligt eller motsvara behovet av ar- tralerna om de personalarrangemang som skall
11361: betskraft på området. Avsrkten är att i en- göras och utfärda anvisningar i anslutning tili
11362: lighet med den princip som framförts i betän- fördelningen av vissa uppgifter och ordnandet
11363: kandet av kommitten för planering av hälso- av arbetsplatsutbildningen. Genom en syste-
11364: vården ändra strukturen hos hälsovårdspersona- matisk arbetskrafts- och utbildningspolitik, som
11365: len sll, att man inom hälsovården mera än för inte i sin nuvarande form existerade vid över-
11366: närvarande skulle utnyttja sådana persongrup- gången från 1960 tili 1970-talet, kan man re-
11367: per som erhållit utbildning under en kortare dan i en nära framtid åstadkomma en bättre
11368: tid. balans i arbetskraftsläget än för närvarande.
11369: I samband härmed har utbildningen av bl.a. Genom de åtgärder som man vidtagit kan man
11370: hjälpskötare kraftigt ökat. Medicinalstyrelsen förbättra medborgarnas möjligheter att erhålla
11371: kommer inom närmaste tid att sända anvisning- vederbörlig hälsovårdsservice i landets olika
11372: ar tili sjukvårdsanstalterna och hälsovårdscen- delar.
11373: Helsingfors den 26 mars 1975.
11374:
11375: Minister Marjatta Väänänen.
11376: 1975 vp.
11377:
11378: Kirj. ksm. n:o 61.
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: Järvenpää: Kesämökkien perusteella määrättävästä ennakko-
11384: verosta.
11385:
11386:
11387: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11388:
11389: Valtiovallan taholta on· jankuvasti sanottu py- toisin sanoen riittävätkö palkanpidätykset vai
11390: rittävän verotuksen yiksinkertaistamiseen. Sitä joutuuko maksamaan lisää. ·Se riippuu ravkaise-
11391: on· pidetty o~keudenmukaiisena verotettavien vasti niistä vähennyksistä, joita verovelvollisella
11392: kannalta, jotta veroilmoituksen [aatiminen tu- verovuoden aikana tulee. Tuntuu siltä, että vero-
11393: lisi yksinikertaiseksi. Samalla se vähentäisi ve- toimistoissa tehdäänJ turhaa työtä, kun näper-
11394: rovalmistelijain työtä, joten verotuksen käytän- rellään pienituloisten palkansaajain ennakiko-
11395: nöllisiin tehtäviin. ei tarvits~si käyttää niin pal- verolippujen kanssa. Sadat ihmiset vievät niitä
11396: jon työvoimaa, josta verohallituksenkin taholta takaisin, ovat hermostuneita ja joutuvat kulut-
11397: esitetään olevan puutetta. tamaan kallista aikaansa, joka on suurempi
11398: Viime viikkoina ja päivinä on kuitenkin lä- meno kuin ehkä verotukseli1a valtiolle saatu
11399: hetetty tiettävästi koko maan alueel~e verovel- hyöty. Ehkä verotoimistoissa on liikaa työvoi-
11400: vollisille ennaikkoveron perintäkuitteja vuodelta maa, kun on tämänlaiseen puuhaan ryhdytty,
11401: 1975. Ihmetystä herättää palkansaajien kes- johon 1ain tulkinta saattaa tosin epävarmasti
11402: kuudessa se, että ennakikoveroja on asetettu riittää, mutta tulkitaaniko la!keja liike- ja pää-
11403: maksettavaksi sella~sille palkansaajille, .joilila ei omatuloja verotettaessa yhtä tarkasti?
11404: ole merkittäviä kiinteistötuloja, mutta on mah- 'Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
11405: d:ohlisesti kesämökki, josta saattaa tulla muuta- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
11406: man kymmenen tai sadan markan. vero. Tällai- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11407: sen kiinteistötulon varjolla. Hsätään ennakko- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11408: veroa perittäväksi ennakkona, vaikka palkan-
11409: saaja maksaa verokirjan mukaan veronpidätyk- Onko Hallitus tietoinen siitä, . että
11410: set palkasta. Tiettävästi Porin kaupungissakin verotoimistojen .taholta lähetetään en-
11411: on kymmenkuntatuhatta tällaista tapausta. Jos nakkoveroja vuodelta 1975 maks~tta
11412: ennakkoveroa asetettaisiin vain se summa, mikä vaksi sellaisille palkansaajille, joilla on
11413: menee. veroa kiinteistöstä, niin asian ymmär- kesämökki tai jotakin vastaavaa kiin-
11414: täisi, vaikka tuntuu. työvoiman tuhlaukselta teistötuloa monin kerroin suuremman
11415: ryhtyä eriks,een kuukausittain perimään niin tulon perusteelila kuin mihin kiinteistö-
11416: pieniä ennaJkkoja. Kukaan taas ei voi enna- tulo edellyttäisi, ja
11417: kolta tietää, joutuuko ·tämän ·vuoden tuloista mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11418: niaksama~n ·ensi vuonna Hsäveroa vai ei, .eli ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?
11419: ·Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1975.
11420:
11421: Matti Järvenpää.
11422:
11423:
11424:
11425:
11426: 284/75
11427: 2 197S vp.
11428:
11429:
11430:
11431:
11432: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11433:
11434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin Samoin jos verovelvolliseUa on ollut runsaasti
11435: nojalla on kansanedustaja Matti Järvenpää esit- :sivutuloja, joista toimitettava ennakonpidätys ei
11436: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- yleensä riitä lopullisen veron suoritukseksi, on
11437: tattavaksi seuraavan kysymyksen: myös tällä korottava vaikutus kannettavaan
11438: ennakon määrään. Mainituista syistä ennakko-
11439: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että veron määrä saattaa joissaikin tapauks1ssa huo-
11440: verotoimistojen taholta lähetetään en- mattavasti ylittää enoalkonkannon alaisen tulon
11441: naa&overoja vuodelta 1975 maksetta- määrän.
11442: vaksi sellaisille palkansaajille, joilla on Ennakko määrätään lain mukaan verovelvol-
11443: kesämökki tai jotakin vastaavaa kiin- liselle vain silloin, kun hänellä on sellaista
11444: teistötuloa monin kerroin suuremman tuloa, josta ennakonpidätystä ei ole toimitet-
11445: tulon perusteellla kuin mihin kiinteistö- tava, tai omaisuutta. Tällöin otetaan kuitenkin
11446: tulo edellyttäisi, ja huomioon myös verovelivollisen ennakonpidä-
11447: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tyksen alaiset tulot ·sekä puolison tulot ja va-
11448: ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?" raUisuus. Tällaisen ennakon määräämistavan
11449: on kotkein hallinto-otkeus katsonut lainmukai-
11450: .Kun .kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu seksi 16. 11. 1970 antamassaan päätöiksessä
11451: toimialaani vaihiovarainministeriössä, esitän va·s- (KHO 1970 II 591 ). Näin laskettu ennakko
11452: tauksenani kunnioittaen seuraavaa: vastaa mahdollisimman tarkoin sitä veroa, mikä
11453: Ennakkoperintälain mukaan ennakkoperintä verovelvolilisen on lopullisessa verotuksessa
11454: toimitetaan ennakonpidätyksenä tai ennakon- maksettava. Tätä on valtiovarainministeriön kä-
11455: kantona. Ennakonkanto toimitetaan verovel- sityksen mukaan pidettävä tarkoituksenmukai-
11456: voliliselta, jolla on tuloa kiinteistöstä, liikkeestä sena ja myös ennakkoperintälain 37 S:n sään-
11457: tai ammatista tahi muuta sellaista veronalaista nöksen mukaisena.
11458: tuloa, josta ennakonpidätystä ei ole toimitet- Jos molemmilla puolisoilla on ansiotuloa, en-
11459: tava, taikka verotettavaa omaisuutta. Kannet- nakonpidätytkset jäävät miltei aina riittämättö-
11460: tavan ennakon perusteena on hänelle viimeksi miksi. Tästä jdhtuen on puolisoilta jouduttu
11461: toimitetussa verotuksessa vahvistettu verotet- l!opullisen verotuksen yhteydessä perimään li-
11462: tava tulo. Ennakfko määrätään ennakon kanto- sää veroja ja maiksuja. Yhteisverotuksen valli-
11463: vuoden valtionveron verokannan, kunnallis- ja tessa tätä epäkohtaa ei voida tyydyttävällä ta-
11464: kirkollisverojen enna~overoäyrien hintojen sekä valla korjata; Tulo- ja varallisuusverolain sää-
11465: kansanelak.e- ja sairausvakuutusmaksujen suu- tämisen yhteydessä muutettiin ennakkoperintä-
11466: ruuden perusteellia. lain 11 §:ää siten, ettiä yhteisverotettaville
11467: Jos verovelvollisen valtionverotuksessa vero- aviopuoli!soille voidaan laatia seHaiset pidätys-
11468: tettavaan tuloon on sisältynyt yli 10 prosent- tau'lukot, joissa toisen puolison verotettavan
11469: tia sellaista tuloa, josta on toimitettava enna- tulon vaikutus valtionveron määtään otetaan
11470: konpidätys, kuten esim. palkfkatuloa, valtion- joko kokonaan tai osaksi huomioon. Koska
11471: veroa vastaavasta määrästä vähennetään se val- tulo- ja varallisuusverolaki vahvistettiin vasta
11472: tionveron määrä, jonka voidaan arvioida tule- viime vuoden vumeisenä päivänä, ei sanotun-
11473: van suoritetuksi ennakonpidätyksellä. laisia pidätystaulukoita ehditty laatia viel".i
11474: Ennakkoveron määrääminen tapahtuu pitäen vuotta 1975 varten.
11475: lähtökohtana verovelvollisen kaik1sta tuloista Puolisoiden ansiotulojen erillisverotukseen
11476: suoritettavaa veron maaraa. Ennakkoveron siirtyminen merkitsi,si huomattavaa parannusta
11477: määrään vaikuttaa valtionverotuksessa myös yh- po. kysymyksessä tarkoitettuun ti'lanteeseen.
11478: teisverotettavan puolison tuilo ja vatallisuus. Hallituksessa on valmisteltavana esitys asunto-
11479: N:o 61
11480:
11481: tulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun verotukses·sa määrättävien ennakkojen maaraa.
11482: lain muuttamisesta siten, että vakituisesta asun- Hallituiksen tarkoituksena on ehdottaa eräitä
11483: nosta jätetään asuntotulo verottamatta siltä osin ennakkoperintälain säännörosiä muutettavaksi
11484: kuin sen perusteena oleva asunnon verotusarvo sillä tavoin, että ennakkoperinnässä voitaisiin
11485: ei ylitä esim. 150 000 markkaa. Muusta asunnos- mahdollisimman tarkoin suorittaa lopulliset ve-
11486: ta, esim. vapaa-ajan asunnosta, jätettäisiin asun- rot ja maksut. Jos tf'ål:lainen ennakkoperintä-
11487: totulo valtionverotuksessa verottamatta siltä lain muutos saadaan pikaisesti toteutetuksi, on
11488: osin kuin sen perusteena oleva asunnon vero- odotettavissa, että vastaisuudessa ermafukoja
11489: tusarvo ei ylitä tiettyä määrää. Nämä toimen- vain harvoissa tapauksissa on tarpeen määrätä
11490: piteet, erityisesti jä~kimmäineinJ, vähentäisivät sillä tavoin kuin kysymyksessä tarkoitt::taan.
11491: erittiäin huomattavasti asuntotulosta valtion-
11492: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
11493:
11494: Ministeri Esko Niskanen.
11495: 4 197.5 Vp.
11496:
11497:
11498:
11499:
11500: T i 11 R i k s d a g e n s H e i r T a 1 m a n.
11501:
11502: I'det syfte· 37 § fmom. tiksdags6rdriingen skatt, ·som .kafi beräknas bli erlagd genom .för:-
11503: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skti- skottsinnehållning. · ·
11504: velse av den 25 febtuati 1975 till vederbö- ~ ·l]tgåpgspunkt. för. fastställande .av förskotts-
11505: tande medlem av statstådet föt avgivande av skatten ät det belopp som skall erläggas i >skatt
11506: svar översänt avskrift av följande av tiksdags- för den skattskyldiges alla inkomster. På för-
11507: mah Matti Järvenpää stä11da spörsmål: skottsskattens belopp inverkat vid statsbeskatt-
11508: ningen även sam'beskattad makes inkomst och
11509: "Är Regeringen medveten om att förmögefihet. Om den skattskyldige har haft
11510: s!kattebytåerna ålägget sådana löntagate, stora biinkomster, för vilka förskottsinnehåll-
11511: >som har en ·sommarstuga ellet någon ningen i allmänhet inte räcket till för att er-
11512: motsvarande fastighetsirrkomst, föt- 1ägga den slutliga skatten, har även detta en
11513: skottsskatt för år 1975 på basen av en höjande inverkan på förskottsbetalningens be-
11514: många gånget stötre idkomst än vad lopp. Av nämnda skäl kan förskottssikattens
11515: fastighetsinkomsten 'skulle förutsätta, belopp i vissa fall avsevätt övetstiga den för-
11516: och skottsbetalning underkastade inkomstens be-
11517: tili vilka åtgätdet ämnat Regeringen lopp.
11518: sktida föt att upphäva missföthållan- Enligt lag fastställs förskott föt skattskyldig
11519: det?" endast då denna har en sådan inkomst, för
11520: vilken förskottsinnehållning inte verkställes,
11521: Då det ätende som avses i spötsmålet höt eller förmögenhet. Härvid beaktas dock även
11522: tili mitt verksamhetsområde i finansministetiet, den skattskyldiges inkomstet som ät undet-
11523: fåt jag vötdsamt avge följande svat: kastade fötskottsinnehållning samt maikens in-
11524: Enligt lagen om fötskottsuppbörd verkstäHs komst och förmögenhet. Ett sådant sätt att
11525: förskottsuppbörden i fotm av fötskottsinne- fastställa förskott har högsta förvaltningsdom-
11526: hål:lning eller fötskottsbetalning. Fötskottsbe- stolen i sitt beslut 16. 11. 1970 (HFD 1970
11527: talning verkställes i fråga om skattskyldig som II 591) ansett vara lagenligt. Ett sålunda ut-
11528: åtl11jutet inkomst av fastighet, rötelse eller yrke räknat förskott motsvarar så exakt som möj-
11529: ellet annan sådan <skattepli:ktig inkomst, på vii- ligt den skatt som den skattsky1dige skall be-
11530: ken förskottsinnehållning icke skall verkställas, tala vid den slutliga beskattningen. Enligt fi-
11531: eller som hat beskattningsbar fötmögenhet. Tili nansministeriets åsikt bör detta anses ända-
11532: grund för förskottsbetalningen ligger den be- målsen:ligt och även överensstämmande med
11533: skattningsbara inkomst som fastställts för ho- stadgandet i 37 § lagen om förskottsuppbörd.
11534: nom vid den senast föträttade beskattningen. Om båda makarna har fötvärvsirrkomst, är
11535: Förskottet bestäms på basen av statsskattens förskot1Jsinnehållningarna nästan alltid otillräck-
11536: ,skattefot, uttaxeringen per skattöte av kommu- liga. På grund hätav har man vatit tvungen
11537: nal- och kyrkoskatt och storleken av folkpen- att i samband med den slutliga beskattndngen
11538: sions- och sjukförsäkringsptemietna undet det uppbära mera skatt och avgiftet. Så ränge sam-
11539: år förskottet uppbäts. besikattning förekommer kan detta missförhål-
11540: Hat sikattskyldigs vid statsbeskattningen be- lande inte tättas tili på ett dllfredsställande
11541: skattningsbara inkomst till övet 10 ptocent ut- sätt. I samband med lagen om skatt på in-
11542: gjotts av sådan inkomst, på viiken förskotts- komst och fötmögenhet ändrades 11 § lagen
11543: innehållning böt verkställas, som t. ex. löne- om förskottsuppbötd så, att man för sambe-
11544: inkomst, >Skall från det belopp, som motsvatar skattade makar kan uppgöta sådana innehåll-
11545: statsskatten, avdtagas beloppet av den stat:s- ningstabellet, att inverkan av den andta ma-
11546: N:o 61 5
11547:
11548: kens beskattningsbara inkomst på statsskattens komsten vid statJsbeskattningen ltimnas dbe-
11549: belopp andngen helt eliler delvis beaktas. Enär skattad tili den del det beskattningsvärde av
11550: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet bostaden som ligger som grund för beskatt-
11551: fastställdes först under de 1sista dagarna av se- ningen inte överstiger ett visst belopp. Dessa
11552: naste år, har man inte ännu hunnit utarbeta åtgärder, särskilt den senare, :skuHe i högst be-
11553: sådana tabeller för år 1975. tydande grad minska det förskottsbelopp som i
11554: Övergång tili särbeskattning av ma:kars för- statsbeskattningen bestäms för bostadsinkomst.
11555: värvsinkomst Sikulle innebära en avsevärd för- Regeringen har för avsikt att föreslå att vissa
11556: bättri:ng av den i :spörsmålet avsedda situatio- stadganden i lagen om förskottsuppbörd änd-
11557: nen. Regeringen har under beredning ett för- ras så, att man vid förskottsuppbövden så nog-
11558: slag angående ändring av lagen om beskattning grant som möjligt skulle kunna erlägga de slut-
11559: av bostadsin!komst i vissa fall så, att bostads- liga 1skatterna och avgifterna. Om en sådan
11560: inkomst från varaktig bostad lämnas obeskat- ändring av lagen om förskottsuppbörd snabbt
11561: tad tili den del det till grund för beskattningen kan genomföras är det att vänta, att det i fram-
11562: liggan:de beskattningsvärdet av bostaden inte tiden endast i få fa11 behöver åläggas förskott
11563: övevstiger t. ex. 150 000 mark. För annan bo- på det sätt, som aVlses i spörsmålet.
11564: stad, t. ex. fritidsbostad, skulle bostadsin-
11565: Helsingfors den 21 mars 1975.
11566:
11567: Minister Esko Niskanen.
11568:
11569:
11570:
11571:
11572: 284/75
11573: 1~75 vp.
11574:
11575: Kirj. ksm. n~o 62.
11576:
11577:
11578:
11579:
11580: Tikka: Suojelupoliisin demdkraattisesta valvonnasta.
11581:
11582:
11583: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
11584:
11585: Poliisilain mukaan suojelupoliisille kuuluu Hänet otettiin tämän johdosta kiinni suojelu-
11586: sellaisten hankkeiden seuraaminen ja ilmisaami- poliisin toimesta ja siirrettiin poliisiasetuksen
11587: nen, joiden on syytä varoa kohdistuvan valta- 37 §:n 2 momentin perusteel:la keskusrikospo·
11588: kunnan itsenäisyyttä tai sen laitlista valtio- tai liisille syytetoimenpiteitä varten.
11589: yhteistfmntajärjestystä vastaan taikka jotb ovat Helsingin hovioikeus on tutkinut asian ja
11590: omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja tur- joulukuun 28 päivänä 197.3 antamassaan pää-
11591: vallisuutta. töksessä tuomion ohella oikeudenkäynnin julki-
11592: Vuoden 1973 vuosikertomuksen mukaan suo- suudesta he.lmrkuun 5 päivänä 1926 annetun
11593: jelupoliisi toteuttaa tehtäväänsä näin: lain 3 S:n 1 momentin nojalla määrännyt, että
11594: päätös ja katii se mitä jutussa on tapahtunut,
11595: on toistaiseksi pidettävä salassa.
11596: "I Yleistä
11597: S~upollisin organisaatiota on kehitetty pe- III Rajatapahtumat
11598: rustamalla koulutustoimisto ja teknillinen toi-
11599: misto. Suojelupoliisin palveluksessa olevat kaksi Luvattomat rajanylitykset
11600: työvoimaministeriön pa}lclcaamaa virastotyönte-
11601: kijää. ovat sijoitettuina Lappeenrannan ja Ou- Kertomusvuoden ai'kana tuli suojelupdiisin
11602: lun piiritoimistoihin. tietoon yhteensä 24 luvatonta rajanylitystä,
11603: Suojelupoliisin pääosastolla lrirjattiin kerto- joista 19 Suomesta Neuvostoliittoon ja .5 Neu-
11604: musvuonna 6 158 saapunutta kirjelmää, 4 474 vostoliitosta Suomeen. Luvattomasti rajan ylit-
11605: }ähtenyttli kirjelmäii sekä 1 860 ilmoitusta. Vi- täneistä oli Suomen kansalaisia 15, Neuvosto..
11606: nmomais.i:lle annettiin lausuntoja 4 604 henki- Hiton 5, Hollannin 3 ja Ruotsin 1.
11607: löstä. Ulkomaalaisista annettiin lausuntoja maa- Luvattomaan kalastukseen Neuvostoliiton
11608: hantuloa ja kiinteistön omistusta koskevissa aluevesillä syyflistyi 2 suomalaista alusta.
11609: aMoissa yhteensä 4 829 sekä k:ansalaisuushaike-
11610: muksien ,johdosta 224. Ulikomaalaisille annettiin Luvaton liikkuminen rajavyif.hykkeellil
11611: 156 liikkumis-- ja oleskelulupaa rajavyöhyk-
11612: keellä. Kertomusvuoden ai<kana itäisdle rajavyöhyk-
11613: keelle meni tai sitä valokuvasi luvattomasti yh-
11614: teensä 269 henkilöä. Näistä oli. Suomen kansa•
11615: II Valtakunnan itsenäisyyttä vastaan laisia 103, Länsi-Saksan 56, Ranskan 31, Ruot-
11616: koftdistuneet LanHeet ja muu sin 19, Sveitsin 11, Itävallan 10, Hollannin 8,
11617: vakoiluun viittaava toiminta USA:n 6, Australian 5, Iron-Britanman .5, Bel-
11618: gian 3, Neuvostoliiton J, Italian 2, Norjan 2,
11619: Vakot1u Tanskan 2, Algerian 1, Kolumbian 1 ja JJtpa-
11620: nin 1.
11621: Suojelupoliisi on saanut tullkimUksissrum tie-
11622: toonsa, että eräs Suomen kansalainen oli teh- Neuvosto!i#on viranomaisten toimesta
11623: nyt kirjallisen sopimuksen vieraan vallim tiedus-
11624: Suomeen luovutetut henkilöt
11625: telulaitoksen kanssa ja bankJkinut toi:meksianta-
11626: jalleen korvausta vastam Suomen turvallisuu- Kertomusvuoden aikana Nell.V'C~Stoliiton raja-
11627: den kannalta salassa pkt'ettäviä tietoja. viranomaiset hrovtrtrivat Suomen viran~Hle
11628: 302/75
11629: 2 1975 vp.
11630:
11631: 6 Suomen kansalaista. Palautetuista henkilöistä taista turvallisuusvartiointia diplomaattien suo-
11632: 4 oli matkalla Neuvostoliitossa ollessaan kadot- jelemiseksi.
11633: tanut henkilöllisyystodistuksensa ja 2 käyttäyty-
11634: nyt sopimattomasti.
11635: VII Turvallisuusvartiointi
11636: Neuvostoliiton viranomaisten toimesta Espoon Dipolissa 15. 1.-9. 2. ja 26. 2.-8.
11637: Suomeen käännytetyt henkilöt 6. 1973 pidetyn Euroopan Turvallisuus- ja Yh-
11638: Kertomusvuoden aikana keskeyttivät Neuvos- teistyökonferenssin ns. monenkeskisen valmis-
11639: toliiton viranomaiset 12 henkilön matkan Neu- televan kokouksen ensimmäiseen vaiheeseen
11640: vostoliitossa. Kaikki olivat Suomen kansalaisia. liittyvistä turvallisuusjärjestelyistä vastasi suoje-
11641: Näistä oli uskonnollisen kirjallisuuden sala- lupoliisi apunaan liikkuva poliisi, keskusrikos-
11642: kuljetusyritykseen syyllistyneitä henkilöitä 10 poliisi, Helsingin poliisilaitos ja Espoon poliisi.
11643: sekä muun sopimattoman kirjallisuuden salakul- Helsingissä 3-7. 7. 197 3 pidetyssä Euroo-
11644: jetusyritykseen syyllistyneitä 2. pan Turvallisuus- ja Yhteistyökonferenssin ul-
11645: koministeri:kokouksessa huolehti suojelupoliisi
11646: päävaltuutettujen henkilökohtaisesta turvallisuu-
11647: IV Ulkomaisista matkaseurueista Suomessa desta samoin kuin saatto- ja majapaikkavartioin-
11648: kadonneet henkilöt nista sekä antoi vit:1ka- ja asiantuntija-apua Hel-
11649: singin poliisilaitokselle turvatoimenpiteitä kos-
11650: Suojelupoliisin saaman tiedon mukaan katosi kevissa asioissa.
11651: kertomusvuoden aikana Suomessa käyneistä Lisäksi suojelupoliisi hoiti kokouksen tekni-
11652: matkaseurueista 13 Unkarin kansalaista, 4 set turvatoimet yhteistyössä pääesikunnan pio-
11653: Tshekkoslovakian kansalaisia ja 1 Puolan kan- neeriosaston ja posti- ja lennätinhallituksen
11654: salainen. Heidän olinpaikkansa ei ole Suomen kanssa.
11655: viranomaisten tiedossa.
11656: Kokouksen aikana suoritetun tehostetun ul-
11657: komaalaisvalvonnan yhteydessä otettiin suojelu-
11658: V Mielenosoituksellinen ilkivalta poliisin toimesta kiinni ja toimitettiin Helsin-
11659: gin rikospoliisin kuulusteltavaksi eräitä ulko-
11660: Heinäkuun 18 päivänä 1973 syyllistyi kolme maalaisia, joiden oli syytä epäillä toimeenpane-
11661: Hollannin kansalaista Kuusamon kunnan Puka- van Etykin vastaisia mielenosoituksia.
11662: rin kylässä tapahtuneen luvattoman rajanylityk-
11663: sen ohella ra,jakilpien anastamiseen Suomen ja Parlamenttien välisen liiton (IPU) Edus-
11664: Neuvostoliiton rajapaaluista. Kyseiset hollanti- kuntatalossa 26-31. 1. 1973 pitämässä Euroo-
11665: laiset poistettiin maasta saman kuun 19 päi- pan yhveistyö. ja turvallisuuskonferenssissa vas-
11666: vänä. tasi turvallisuusvartioinnin järjestelyistä ja to-
11667: Heinäkuun 13 ja 23 päivien välisenä aikana teuttamisesta suojelupoliisi apunaan Helsingin
11668: anastettiin Sallan Naruskankylässä sijaitsevasta poliisilaitos ja liikkuva poliisi.
11669: suomalaisesta rajapaalusta n:o 5/33 Suomen Lisäksi suojelupoliisi asetti henkilökohtaiset
11670: vaakuna. Teon tekijöiksi epäiltyjä kahta sveitsi- turvallisuusvartiot ja suoritti muita valtiovietai-
11671: läistä mieshenkilöä ei ole tavoitettu. luihin liittyviä turvallisuustehtäviä seuraavasti:
11672: - Neuvostoliiton korkeimman neuvoston pu-
11673: VI Ulkovaltojen edustustoihin kohdistunut hemiehistön puheenjohtaja N. V. Podgornyin
11674: häirintä ja ilkivalta vierailu 3-7. 4. 1973
11675: - Bulgarian kansantasavallan ministerineuvos-
11676: Lokakuun 9 päivänä 1973 heitti eräs Suo- ton puheenjohtajan ja rouva Stanko Todorovin
11677: men kansalainen kiven kohti Neuvostoliiton vierailu 16-19.4. 1973
11678: kaupallista edustustorakennusta. Mitään vahin- - Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri
11679: koa ei teosta aiheutunut. Kurt Waldheimin vierailu 6-8. 5. 1973
11680: Kertomusvuoden aikana poistettiin muutamia - Espanjan ulkoministeri Lopez Bravon vie-
11681: juopuneita Belgian, Neuvostoliiton ja Ranskan railu 28-30.5.1973
11682: suurlähetystöjen alueilta. - Hollannin prinsessa Margrietin lomamatka
11683: Eräitten edustustojen saamien uhkaussoitto- Suomessa 2-22. 6. 1973
11684: jen ja -kirjeitten johdosta suojelupoliisi on suo- - Intian ulkoministeri Sadat Swaran Singhin
11685: rittanut tutkimuksia ja järjestänyt henkilökoh- vierailu 14-17.6. 1973
11686: N:o 62 3
11687:
11688: - Senegalin tasavallan presidentin ja rouva poliisin vuosikertomus onkin nähtävästi ainoa
11689: Leopold Sedlar Senghorin vierailu 21-26. 6. valtionhallinnon vuosikertomus, jota ei asian-
11690: 1973 mukaisesti julkisteta. Kansanedustajilla ei ole ai-
11691: - Neuvostoliiton oikeusministeri Vladimir Te- kaisemmin ollut lupaa tutustua vuos1kertomuk-
11692: rebilovin vierailu 23-28.7. 1973 seen, mutta 21. helmikuuta suojelupoliisi on
11693: - Egyptin sähkövoimaministeri Ahmed Sultan ilmoittanut, että eduskunnan kirjastoon toimi-
11694: Ismailin vierailu 26-30. 8. 1973 tettuja vuosikertomuksia voidaan antaa myös
11695: - Tanskan kuningatar Margaretben ja prinssi kansanedustajien luettavaksi. Yleisö ei vielä-
11696: Henrikin vierailu 4-6. 9. 1973 kään saa tutustua vuosikertomukseen, vaikka
11697: - Unkarin sosialistisen työväenpuolueen kes- ne samanaikaisesti ovat olleet vapaasti luetta-
11698: kuskomitean ensimmäisen sihteerin ja rouva Ja- vissa mm. Tampereen yliopiston kirjastossa.
11699: nos Kadarin vierailu 25-28. 9. 1973 Suojelupoliisin vuosikertomuksen salaisena pi-
11700: - Neuvostoliiton ammattiliittojen keskusjärjes- täminen on osoitus laitoksen perusteettomasta
11701: tön VZSP:n puheenjohtaja Aleksander Shelep1- salailunhalusta. Se, ettei tuo salailu ole edes
11702: nin yksityisluontoinen vierailu 29-30. 9. 1973 onnistunut, on osoitus jostain muusta.
11703: - Tshekkoslovakian sosialistisen tasavallan Luulisi olevan itsestään selvää, ettei mikään
11704: pääministeri Lubomir Strougalin vierailu 9- laitos edes yritä evätä vuosikertomukseensa tu-
11705: 12. 10. 1973 tustumista sellaisilta päätöksentekijöiltä, jotka
11706: Kokousten ja vierailujen aikana ei tapahtu- kuitenkin päättävät koko laitoksen rahoituk-
11707: nut mitään turvallisuutta vaarantavaa. sesta.
11708: Kansanedustaja Ilkka Taipaleen ym. edus-
11709: VIII Koulutustoiminta kuntakyselyyn marraskuussa 197 4 annetussa
11710: vastauksessa todetaan, että eräitä selventäviä
11711: Kertomusvuoden alusta koulutustoimintaan ja täydentäviä ohjeita on valmisteilla suojelu-
11712: sisältyi ensisijaisimpana suojelupoliisin käyttöön poliisia koskeviin säädöksiin. Näitä ei anneta
11713: ETYK'in urkoministerikokouksen ajaksi komen- julkisuuteen. Sisäasiainministeriön työryhmä on
11714: nettavien li1kkuvan poliisin toimenhaltijoiden selvittänyt koko suojelupoliisin toiminnan, mut-
11715: koulutus turvallisuusvartiointitehtäviin. ta työryhmän selvityksiä ei julkisteta. Näitä
11716: Syyskuusta lähtien koulutustoimiston puit- suunnitelmia ei ole kerrottu myöskään kansan-
11717: teissa toteutettu toiminta käsitti huomattavim- edustajille.
11718: pana neljän viikon peruskurssin suojelupoliisin Suojelupoliisin tmmmnasta tehtyihin edus-
11719: nuotimmille poliisi toimenhalti joille. kuntakyselyihin on yleensä annettu pyöreitä ja
11720: Edellisen ohella on Poliisiopiston kahdelle mitäänsanomattornia vastauksia. Arkaa olla vä-
11721: kokelas- ja viidelle miehistöluokalle sekä kah- hintään kohtuullista, että sisäasiainministeriö
11722: delle alipäällystöluokalle samoin kuin viidelle todella vakavasti puuttuu suojelupolHsin toi-
11723: poliisin kurssikeskuksen kokelasluokalle pidet- menpiteisiin ja sen harjoittamaan tavpeettomaan
11724: ty luennot suojelupoliisista ja sen tehtäväken- toimiensa salailuun.
11725: tästä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11726: Syyskauden ohjelmaan sisältyi myös suojelu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
11727: poliisin poliisitoimenhaltijoiden neuvottelu- ja tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11728: jatkokoulutustilaisuus. seuraavan kysymyksen:
11729: Loppuvuoden toiminnalle oli leimaa-antavana
11730: ETYK III:n ajaksi suojelupoliis.in käyttöön Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11731: henkivartiotehtäviin komennettavien 120 liik- lopettaakseen suojelupoliisin harjoitta-
11732: kuvan poliisin toimenhaltijan koulutusohjelman man tarpeettoman, !kaikkiin asioihinsa ja
11733: laadinta sekä sen toteuttamisen edellyttämät toimintaansa liittyvän salailun ja lisätäk-
11734: valmistelut." seen koko suojelupoliisin demokraattista
11735: Suojelupoliisi haluaa pitää edellä olevan vuo- valvontaa?
11736: sikertomuksen poissa julkisuudesta ja suojelu-
11737: Hels,ingissä 27 päivänä helmikuuta 1975.
11738:
11739: Seppo Tikka.
11740: 4 1975 vp.
11741:
11742:
11743:
11744:
11745: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
11746:
11747: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastattavana olevan kysymyksen perusteluis-
11748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sa on lähinnä kosketeltu suojelupoliisin vuosi-
11749: olette 27 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn kertomusta ja sen julkisuutta. Tämän johdosta
11750: kirjeenne n:o 247 ohella lähettänyt valtioneu- todettakoon seuraavaa:
11751: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi Suojelupoliisin vuosikertomuksella on tarikoi-
11752: jäljennöksen kansanedustaja Tikan kirjallisesta tettu antaa tietoja viraston toiminnasta ja vuo-
11753: kysymyksestä n:o 62, jossa tiedustellaan: sittain suorittamista tehtävistä. Vuosikertomus-
11754: ta ei ole nykyisten ohjeitten mukaan pidettävä
11755: "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä salaisena. Niinpä vuosikertomus on jo usean
11756: lopettaakseen suojelupoliisin harjoitta- vuoden ajan ollut esimerkiksi eduskunnan ja
11757: man tarpeettoman, kaikkiin asioihinsa ja Tampereen yliopiston kirjastojen käytettävissä.
11758: toimintaansa liittyvän salailun ja lisätäk- Toimintakertomuksia ei o1e myöskään varustet-
11759: seen koko suojelupoliisin demokraattista tu merkinnällä "salainen". Maininta, että suoje-
11760: valvontaa?" lupoliisin toimintakertomus on salainen, on pe-
11761: rustunut väärinkäsityksiin.
11762: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Muilta osin viitataan kansanedustaja Ti:kan
11763: vasti seuraavaa: toiseen kirjalliseen kysymykseen n:o 44 25 päi-
11764: vänä maaliskuuta 1975 antamaani vastaukseen.
11765: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
11766:
11767: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
11768: N:o 62 5
11769:
11770:
11771:
11772:
11773: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11774:
11775: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen besvaras har närmast berörts skyddspolisens
11776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse årsberättelse och dess offentlighet. Med an1ed-
11777: nr 247 av den 27 februari 1975 til1 vederböran- ning härav kan följande konstateras:
11778: de medlem av statsrådet för avgivande av svar Avsikten med skyddspolisens årsberätte1se är,
11779: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman att den s:kall ge upplysningar om ämbetsverkets
11780: Tikka ställda spörsmål nr 62: verksamhet och de uppdrag den årligen utfört.
11781: Enligt nuvarande anvisningar skall årsberättelsen
11782: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen inte hållas hemlig. Sålunda har årsberättelsen
11783: vidtaga för att få ett s1ut på skydds- redan under flera år funnits tillgänglig i riks-
11784: polisens onödiga sekretessbe1äggande i dagens och Tammerfors universitets bibliotek.
11785: samband med alla dess ärenden och dess Verksamhetsberättelserna har inte heller för-
11786: verksamhet och för att öka den demo- setts med anteckningen "sekret". Omnämnan-
11787: kratiska övervakningen av hela skydds- det, att skyddspolisens verksamhetsberätte1se
11788: polisen?" är sekret, har grundat sig på en missuppfatt-
11789: ning.
11790: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Tili övriga delar hänvisar jag till mitt svar
11791: samt anföra fö~ande: 25. 3. 1975 på riksdagsman Tikkas andra
11792: 1 motiveringen tili det spörsmål som skall spörsmå1 ( nr 44) .
11793: Helsdngfors den 25 mars 1975.
11794:
11795: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
11796:
11797:
11798:
11799:
11800: 302/75
11801: 1975 vp.
11802:
11803: Kirj. ksm. n:o 63.
11804:
11805:
11806:
11807:
11808: Asunmaa ym.: Joukkoliikenteessä vallitsevasta tilanteesta.
11809:
11810:
11811:
11812: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
11813:
11814: Joukkoliikenteeseen ja sen edelleenkehittä- varrella myös linja-autoa osittain hyväksikäyt-
11815: miseen on kiinnitetty viime aikoina erityistä täen.
11816: huomiota eri tahoilla. Sen kehityksen tiellä on Mutta mikä asiassa on vielä olennaisempaa
11817: olemassa kuitenkin varsin vaikea ongelma, jo- on se, että rautateiden varsien ihmisten tulo-
11818: ka asettaa tätä liikennettä käyttävät ja tarvit- taso ja sosiaaliset olosuhteet ovat luonnostaan
11819: sevat kansalaiset epäjohdonmukaiseen ja eriar- keskimäärin tuntuvasti korkeammat kuin syr-
11820: voiseen asemaan. jäseudulla asuvien. Varsinainen "ruuhka-Suo-
11821: Joukkoliikenteestä hoitaa linja-autoliikenne mi" sijoittuu nimenomaan sinne, missä on
11822: 70 prosenttia ja rautatiet runsaat 25 prosent- rautateitä ja missä ihmiset voivat niitä käyttää
11823: tia. matkustaessaan.
11824: On luonnollista, että rautatiematkojen hinnat Näissä olosuhteissa ja tilanteessa onkin käy-
11825: ovat meidän laajassa maassamme, jossa etäi- täntö se, että syrjäisen seudun vähävarainen
11826: syydet ovat pitkät, mahdollisimman halvat ja ihminen maksaa omalta osaltaan myös varak-
11827: ovankin olennaisesti halvemmat kuin esim. kaamman saaman edun. Ei voitane pitää oi-
11828: muissa pohjoismaissa. keudenmukaisena sitä, että esim. Savukosken,
11829: Linja-autoliikenteessä maksavat matkustajat Sodankylän tai Puolangan ihmisen on mak-
11830: korkeamman maksun, joka perustuu kustan- settava matkastaan täysi maksu radan varressa
11831: nusvastaavuuteen ilman kompensaatiota, jon- asuvan, useiln varakkaamman ihmisen matkus-
11832: ka turvin rautatieliput voidaan pitää halvem- taessa halvemmalla, eli rautatielipulla myös
11833: pina. linja-autolla.
11834: Toisaalta on kuitenkin kaikkea muuta kuin Tällainen tilanne ei voi olla oikea. Tästä
11835: oikeudenmukaista se, että eräs osa myös lin- syystä onkin mm. pohjoismaissa ryhdytty toi-
11836: ja-autoliikenteestä liittyy rautatielaitoksen menpitdsiin silmälläpitäen sitä, että joukko-
11837: kautta kompensaation piiriin lähinnä rautatie- liikenteen matkustajat saatetaan asuinpaikas-
11838: verkon vaikutuspiirissä. taan riippumatta samanarvoisiksi matkakusta:n-
11839: Tämä etu tavoittaa vain pienen osan mat- nuksissaan kilometriä kohti.
11840: kustajista valtaosan jäädessä sen ulkopuolelle Näiden toimenpiteiden tuloksena joukkolii-
11841: ja siten eriarvoiseen as,emaan. kennetariffit ovat näissä maissa niin kiskoilla
11842: Linja-autoliikenne on luonnostaan oloihim- kuin maanteillä käytännöllisesti katsoen sa-
11843: me sopiva ja kansootaloudellisesti edullisin mat.
11844: joukkoliikennemuoto. Mutta ennen muuta se Ongelman pikaiseksi korjaamiseksi on näh-
11845: on välttämätön jo siitä syystä, että rautatei- tävissä se, että linja-autoliikenteen kustannuk-
11846: den henkilöliikenneverkko muutamine tuhan- sia alennetaan matkustajien hyväksi, koska
11847: sine kilometreineen ei tavoita kuiln vähem- tämä toimenpide hidastaa taksojen kohoamis-
11848: mistön kansaamme sen tarpeissa. Linja-auto ta ja siten lähentää eri liikennemuotojen mak-
11849: taas kulkee kaikkialle liikenneverkon ollessa suja toisiinsa. Tämän lisäksi olisi harkittava
11850: 65 000 km eli ainakin 13-14-kertainen rauta- muita toimenpiteitä tähtäimessä näiden maksu-
11851: tieverkkoomme verrattuna. jen yhdenmukaistaminen.
11852: Tästä poikkeustilasta voivat siis hyötyä vain Sen vuoksi olisi ryhdyttävä niinikään toi-
11853: ne matkustajat, jotka asuvat rautatieverkon menpiteisiin ensi vaiheessa linja-autoihin ja
11854: 303/75
11855: 2 1975 vp.
11856:
11857: niiden käyttämään pohtoaineeseen kohdistuvan Onko Hallitus tietoinen joukkoliiken-
11858: erityisverotuksen poistamiseksi, niin kuiill teessä vallitsevasta tilanteesta, joka aset-
11859: tiettävästi muissa pohjoismaissa on tehty. taa markustavan yleisön eriarvoiseen
11860: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen asemaan matkakustannusten osalta, ja
11861: 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11862: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- siiin näiden ongelmien ja epäkohtien
11863: vaksi seuraavan kysymyksen: poistamiseksi?
11864: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1975.
11865:
11866: Matti Asunmaa. Ville Tikkanen.
11867: Paavo Niinikoski. Esko Härkönen.
11868: Pentti Poutanen. Hannes Volotinen.
11869: Kalevi Huotari.
11870: N:o 63 3
11871:
11872:
11873:
11874:
11875: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11876:
11877: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Eräänä edellytyksenä linja-auto- ja rautatie-
11878: sa mainitussa .tarkoituksessa Te, Herra Puhe- liikenteessä on niiden tariffie111 mukauttami-
11879: mies, olette 27 päivänä helmikuuta 1975 päi- nen kustannusvastaavuuden vaatimuksiin ny-
11880: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- kyistä paremmin. Nykyinen tilanne, missä
11881: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen linja-autoliikenteen tariffit ovat korkeammalla
11882: kansanedustaja Matti Asunmaan ym. näin kuin rautatietariffit, on esteenä liikennemuo-
11883: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 63: tojen kansantaloudellisesti edulliselle työn-
11884: jaolle.
11885: "Onko Hallitus tietoinen joukkolii- Rautatie- ja linja-autoliikenteen tariffitason
11886: kenteessä vallitsevasta tilanteesta, joka saattaminen lähemmäksi toisiaan johtaisi myös
11887: asettaa matkustavan yleisön eriarvoiseen siihen, että rautatielippujen käyttömahdolli-
11888: asemaan matkakustannusten osalta, ja suus rautateiden kanssa yhdysliikenteessä ole-
11889: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- villa linja-autolinjoilla menettäisi merkityksen-
11890: siin näiden ongelmien ja epäkohtien sä. Valtionrautateiden kanssa on yhdysliiken-
11891: poistamiseksi?" teessä noin 30 linja-autolinjaa, joissa rautatie-
11892: liput kelpaavat. Koska rautatiet maksaa Iiiken-
11893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nöivälie yhtiölle junalipulla suoritetusta mat-
11894: vasti seuraavaa: kasta korvausta pääasiassa täyden linja-autota-
11895: Li:nja-autoliikenne suorittaa maamme joukko- riffin mukaan, aiheutuu rautateille tästä yh-
11896: liikenteen henkilökuljetustyöstä noin 70 %. dysliikenteestä lisäkustannuksia. Näiden lisä-
11897: Suurimmassa osassa haja-asutusalueita linja- kustannusten määräksi on rautatiehallitus ar-
11898: autot ovat ainoa käytettävissä oleva joukko- vioinut kuluvana vuonna yli miljoona mark-
11899: liikennemuoto. Sielläkin, missä rautatie on lä- kaa. Maimitut yhdysliikennelinjat ovat aika-
11900: heisyydessä, linja-auto hoitaa henkilöliikenteen naan syntyneet täydentämään rautateiden yh-
11901: usein paremmin, koska se111 reitit voidaan som- teysverkkoa, mutta niiden ylläpitäminen ei
11902: mitella matkustajien tarpeen mukaan. Vähäis- enää ole tarkoituksenmukaista nykyisessä laa-
11903: ten matkustajamäärien kuljettamiseen linja- juudessa. Tämän vuoksi viime vuosina onkin
11904: auto on myös taloudellisempi kuin juna. pyritty yhdysliikennesopimuksia asteittain pur-
11905: Henkilöautojen luvun lisäännyttyä ja asu- kamaan. Kun liikenneolot maan eri osissa poik-
11906: kasluvun vähennyttyä haja-asutusalueilla linja- keavat toisistaan, ei olisi oikein välittömästi
11907: autoliikenne on joutunut taloudellisiin vai- lopettaa rautatielippujen kelpoisuutta kaikilla
11908: keuksiin ja sitä on ollut pakko supistaa. Tä- po. yhdysliikennelinjoilla. Sen sijaan tullaan
11909: ten on tultu tilanteeseen, jossa linja-autolii- pyrkimään siihen, että näiden lippujen kelpoi-
11910: kenne ei kykene kaikkialla tarjoamaan asuk- suus kullakin yhdysliikennelinjalla otetaan
11911: kaiden ta11peita kohtuullisesti vastaavia .palve- harkittavaksi aina sen mukaan, miten rauta-
11912: luksia. Tilanne on edelleen kärjistymässä, tieyhteydet eri rataosilla ovat kehittyneet ja
11913: osaltaan tähän vaikuttaa linja-autoliikenteen liikenteellisiä epäkohtia on voitu poistaa.
11914: sekä joukkoliikenteen osalle yleensäkin tullut Hallitus on, tietoisena erityisesti haja-asu-
11915: kustannuspaine. Tämä ilmenee muun muassa tusalueiden joukkoliikenteen vaikeuksista,
11916: siitä, että rautatieliikennettä ja kaupunkien vuoden 1975 tulo- ja menoarvioesityksen
11917: liikennelaitoksia joudutaan olennaisesti tuke- yleisperusteluissa ilmoittanut, että sen jälkeen
11918: maan verovaroin. kun käynnissä olevien joukkoliikennekokeilu-
11919: 4 1975 vp.
11920:
11921: jen ja muiden selvitysten tulokset ovat käytet- suoritettu ja niistä saatavia tuloksia voidaan
11922: tävissä, ehdotetaan tarvittavan määrärahan käyttää hyväksi päätettäessä määrärahan
11923: myöntämistä käytettäväksi julkisen maantielii- käyttöperusteista, hallitus tulee harkitsemaan
11924: kenteen tukemiseen haja-asutusalueilla. Kun po. määrärahan esittämistä jo kuluvan kevään
11925: edellä mainitut joukkoliikennekokeilut nyt on lisämenoarvioon.
11926: Helsingissä maaliskuun 26 päivänä 1975.
11927:
11928: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
11929: N:o 63 5
11930:
11931:
11932:
11933:
11934: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11935:
11936: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen stöda järnvägstrafiken och städernas trafikverk
11937: anger har Ni, Herr· Tahilan, med Eder skri- med skattemedel.
11938: velse av den 27 februari 1975 tili vederbö- En förutsättning för att arbetsfördelningen
11939: rande medlem av statsrådet för avgivande av inom lokaltrafiken mellan buss- och järnvägs-
11940: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags- trafiken skall kunna rättas tili är att tarif-
11941: man Matti Asunmaa m.fl. ställda spörsmå1 ferna bättre än för närvarande anpassas tili
11942: nr 63: kraven på att de skulle motsvara kostnaderna.
11943: Den nuvarande situationen, dvs. att busstrafi-
11944: "Är Regeringen medveten om det kens tariffer är högre än järnvägstarifferna,
11945: tilistånd som råder inom kollektiv- utgör ett hinder för en nationalekonomiskt
11946: trafiken, vilket gör att den resande fördelaktig arbetsfördelning mellan trafikfor-
11947: allmänheten kommer i en ojämlik merna.
11948: ställning i fråga om resekostnader, och Om järnvägstrafikens och busstrafikens
11949: om så är fallet, tariffnivå bringas närmare varandra, skulle det-
11950: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder ta även Jeda tili att möjllgheten att anv·ända
11951: för att avlägsna dessa prob1em och järnvägsbiljetter på de bussar, som har sam-
11952: rnissförhåHanden?" trafik med järnvägen, skulle förlora sin be-
11953: tydelse. Samtrafik med statsjärnvägarna upp-
11954: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rätthålls av ca 30 busslinjer, på virka järn-
11955: samt anföra följande: vägsbiljetterna gäller. Eftersom järnvägarna i
11956: Busstrafiken utför ca 70 % av person- huvudsak enligt en full busstari:ff betalar er-
11957: transporterna inom kollektivtrafiken i vårt 1and. sättning tili de trafikerande bolagen för resa
11958: 1 den största delen av glesbygderna utgör som gjorts med en tågbiljett, förorsakas järn-
11959: bussarna den enda tilbudsstående formen av vägarna merkostnader av denna samtrafik.
11960: kollektivtrafik. Också där en järnväg finns i Järnvägsstyrelsen har beräknat, att dessa mer-
11961: närheten, sköter bussen ofta persontrafiken kostnader under innevarande år uppgår tili
11962: bättre, eftersom man kan sammanställa dess ett belopp av över en miljon mark. Nämnda
11963: rutter i enlighet med passagerarnas behov. samttafiklinjer har på sin tid uppstått för att
11964: Vid transport av små mängder passagerare är komplettera järnvägarnas förbindelsenät, men
11965: en buss mera ekonomisk än ett tåg. det är inte mera ändamålsenligt att upptätt-
11966: Sedan personbilarnas antal har ökat och hålla dem i deras nuvarande utsträckning.
11967: befolkningsmängden minskat inom glesbyg- Fördenskull har man under de senaste åren
11968: derna, har busstrafiken råkat i ekonomiska försökt att gradvis upphäva samtrafikavtalen.
11969: svårigheter och man har varit tvungen att Då trafikförhållandena i 1andets olika delar
11970: inskränka den. Man har härigenom kommit i skiljer sig från varandra, skulle det inte vara
11971: den situationen, att busstrafiken inte överallt rätt att omedelbart slopa g1ltigheten för järn-
11972: förmår erbjuda invånarna tjänster enligt deras vägsbiljetterna på alla ifrågavarande samtra-
11973: behov. Situationen håller på att ytterligare fiklinjer. Däremot kommer man att sträva tili
11974: förvärras. På detta inverkar delvis kostnads- att ompröva giltigheten för dessa biljetter på
11975: trycket på busstrafiken och på kollektivtra- de enskilda samtrafiklinjerna i enlighet med
11976: fiken i allmänhet. Detta framgår bl.a. därav, hur järnvägsförbindelserna på de olika ban-
11977: att man blir tvungen att i betydande grad avsnitten har utvecklats och hur man har
11978: 6 1975 vp.
11979:
11980: kunnat avhjälpa missförhållandena inom tra- för att användas tili att stödja den offentliga
11981: fiken. landsvägstrafiken inom glesbygderna. Då ovan
11982: Medveten om svårigheterna för kollektiv- nämnda kollektivtrafikexperiment nu har ut-
11983: trafiken speciellt inom glesbygderna, har re- förts och de resurltat som man får av dem
11984: geringen i motiveringen tiU statsförslaget för kan utnyttjas, då man besluter om grunderna
11985: år 1975 meddelat, att när resultaten av de för använ&ningen av anslaget, kommer rege-
11986: igångvarande ko1lektivtrafikexperimenten och ringen att överväga, huruvida ifrågavarande
11987: andra utredningar finns att tillgå, kommer anslag skall föreslås redan i tilläggsbudgeten
11988: man att föreslå, att ett .anslag skall beviljas under innevara.nde vår.
11989: Helsingfors den 26 mars 1975.
11990:
11991: Trafikminister Pekka Tar;anne.
11992: 197.5 vp.
11993:
11994: ~rj. kstn. n:o 64.
11995:
11996:
11997:
11998:
11999: Tuominen ym.: Toisen maailmansodan päättymisen: teemapäivän
12000: toteuttamisesta kouluissa:
12001:
12002:
12003: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12004:
12005: Tänä keväänä, 9. 5. 1975, tulee kuluneeksi päättymisen teemapäivän viettämisestä kouluis-
12006: 30 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä sa 8-9 toukokuuta tänä keväänä. Teiniliitto
12007: Euroopassa ja kansojen Hitler-fasismista saa- on jo aikaisemmin, 4. 11. 1974, antamassaan
12008: vu'ttamasta voitosta. Fasismin kukistaminen on kannanotossa esittänyt rteemapäivää erääksi kou-
12009: ollut eräs välttämätön edellytys maailman rau- luneuvostojen keskdseksi toimintakohteeksi tä-
12010: hanomaiselle kehitykselle ja viime vuosien ai- män vuoden kevätlukukaudella. Edelleen Teini-
12011: kana tapahtuneelle jännityksen lievenemiselle. liiton ja Neuvostoliiton Nuorisojärjestöjen ko-
12012: Toisen maailmansodan päättyminen oli käänne- mitean 8. 1. 1975 antamassa yhteisessä tiedon-
12013: kohta myös Suomen historiassa. Irrottautumi- annossa todetaan: "Toukokuun 9. päivänä
12014: nen sodasta loi perustan maamme rauhanpoli- 1975 tulee kuluneeksi 30 vuotta Hitler-fasismin
12015: tiikan, Paasikiven-Kekkosen linjan, kehityk- kukistamisesta, jossa neuvostoarmeija näytteli
12016: selle. ratkaisevaa osaa. Tämän juhlapäivän viettämi-
12017: Maailmassa valmistaudutaan viettämään suu- sen :mahdollisimman laajiasti myös kouluissa to-
12018: rin juhlalHsuuksin kansojen fasismista saavutta- dettiin edistävän rauhan asiaa ja maittemme
12019: man vo1ton vuosipäivää. UNESCO:n 18. yleis- välistä ystävyyttä."
12020: kokous on hyväksynyt 22. 11. 1974 päätöslau- Rauhanpuolustajien, Teiniliiton ja Suomi-
12021: selman, jossa annetaan tuki toisen maailman- Neuvostoliitto-Seuran aloitetta toisen maailman-
12022: sodan päättymisen 30-vuotispäivälle. Päätöslau- sodan päättymisen teemapäivästä on pidettävä
12023: selmassa todetaan, että antihitlerlii'ttoutuman hyvin merkittävänä. Koulujen rauhankasvatuk-
12024: kansojen fasismista ja militarismista saavuttama sessa on vielä paljon puutteita. Toisen maail-
12025: voitto on avannut uuden aikakauden maailman- mansodan tausta, kulku ja seuraukset tulevat
12026: historiassa. usein vajavaisesti valotetuksi eikä oppilaille aina
12027: Myös meidän maassamme kiinnitetään suur- muodostu selkeää kuvaa näiden maailmanhisto-
12028: ta huomiota sodan päättymisen merkkipäivään. riallisten tapahtumien merkityksestä nykyajalle.
12029: Rauhanpuolustajien .tämän kevään toiminnassa Kouluviranomaiset ovatkin viime aikoina
12030: päivä on keskdsellä sijalla. Suomi-Neuvosto- kiinnittäneet huomiota rauhankasvatuksen ke-
12031: liitto-Seuran, Neuvostoliiton Ystävyysseurojen hittämiseen. Opetusministeriössä on laadittu
12032: Liiton ja Neuvostoliitto-Suomi-Seuran 30. 1. rauhankasvatusta käsittelevä muistio, jonka
12033: 1975 allekirjoittamassa yhteistyösopimuksessa kouluhallitus on edelleen lähettänyt kouluille
12034: vuodelle 1975 todetaan, että toisen maailman- (ryhmäkirje 1732, 1743/19.3.1974). Muis-
12035: sodan päättymisen 30-vuot~späivän juhlallisuu- tiossa todetaan muunmuassa, että " . . . tarvi-
12036: det muodostavat erittäin merkittävän tapahtu- taan erityisiä, eri oppiaineiden näkökulmat toi-
12037: man seurojen .toiminnassa. siinsa nivovia rauhlanpoHtiikan opetuskokonai-
12038: Erityisen tärkeää on, että nuoriso oppii tun- suuksia, jolloin voidaan keskitetysti perehtyä
12039: temaan ja kunnioittamaan aikaisempien suku- periaatteellisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin. Pe-
12040: polvien taistelua rauhan puolesta fasismia ja dagogisesti järkevää on järjestää tällainen kas-
12041: militarismia vastaan ja o'ttamaan vastuun nyky- vatus teemapäivien, -vii:kkojen ja projektien
12042: päivän rauhantyössä. Suomen Teiniliitto on muodossa." Toistaiseksi muistion ehdotuksia
12043: yhdessä Rauhanpuolustajien ja Suomi-Neuvos- on kuitenkin varsin vähän toteutettu kouluissa.
12044: toliitto-Seuran kanssa jättänyt 19. 2. 1975 kou- Edellä esitetyistä rsyistä olisi hyvin perustel-
12045: luhallitukselle aloitteen toisen maailmansodan tua järjestää Rauhanpuolustajien, Teiniliiton ja
12046: 272/75
12047: 2 197.5 vp.
12048:
12049: Suomi-Neuvostoliitto-Seuran ehdottama toi- tioneuvoston asianomaisen ~äsenen vastattavak·
12050: sen maailmansodan päättymisen teemapäivä si kysymyksen:
12051: maamme ikouluisS!a. Teeman käsittely :soveltuu
12052: hyvin myös Yhdistyneiden Kansakuntien nais- Mihin .toittlenpiteisiin Hallitus aikoo
12053: tenvuoden viettoon. Rauha on nimittäin yksi ryhtyä toisen maailmansodan päättymi-
12054: naistenvuoden teemoista, joka tultaneen otta- sen teemapäivän toteuttamiseksi kou-
12055: maan huomioon myös koululaitoksen piirissä. luissa 8.-9. toukokuuta 1975?
12056: Edellisen perus'teella ~a valtiopäiväjärjestyk-
12057: sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val-
12058: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1975.
12059:
12060: Mirjam Tuominen. Pentti Liedes.
12061: Toivo Åsvik. Pauli Puhakka.
12062: N:o 64 3
12063:
12064:
12065:
12066:
12067: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
12068:
12069: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa johon kohdistetaan yleistä huomiota meidän
12070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maassamme kuten kaikkialla maailmassa.
12071: olette 28 päivänä helmikuuta 1975 päivätyn Ottaen huomioon II maailmansodan päättymi-
12072: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sen maailmanlaajuisen merkityksen kouluhalli-
12073: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tus on ryhmäkirjeillään kehottanut kouluja otta-
12074: edustaja Mirjam Tuomisen ym. tekemästä seu- maan se sopivalla tavalla huomioon opetus- ja
12075: raavan sisältöisestä kirjallisesta kysymyksestä kasvatustyössään. Merkkipäivän tulisi erityisesti
12076: n:o 64: antaa virikkeitä koulujen rauhankasvatukselle.
12077: Valtakunnallisen teemapäivän järjestämistä
12078: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 8.-9. toukokuuta 1975 ei kuitenkaan voida
12079: ryhtyä toisen maailmansodan päättymi- pitää mahdollisena, koska juuri samaan aikaan
12080: sen teemapäivän toteuttamiseksi kou- järjestetään Koulun suurjuhlien valtakunnalli-
12081: luissa 8.-9. toukokuuta 1975?" nen päätapahtuma Helsingissä ja koulujen toi-
12082: minnan painopiste keskitetään noina päivinä
12083: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tähän tapahtumaan.
12084: vasti seuraavaa: Valtakunnalliset tapahtumat, mm. rauhan-
12085: Koululaitos reagoi tärkeisiin yhteiskunnalli- adressin luovuttaminen Suomen ,ja Neuvost6-
12086: siin tapahtumiin ja käyttää niitä virikkeenä liiton valtionpäämiehille tulevat antamaan virik·
12087: opetus- 'ja kasvatustyössä. Maailmansodan päät- keitä opetukselle.
12088: tymisen merkkipäivä on sellainen tapahtuma,
12089: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
12090:
12091: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
12092: 4 1975 vp.
12093:
12094:
12095:
12096:
12097: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
12098:
12099: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vårt land liksom överallt i världen. Med be-
12100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse aktande av den världsomfattande betydelsen
12101: av den 28 februari 197 5 till vederbörande hos II världskrigets slut har skolstyrelsen ge-
12102: medlem av statsrådet för avgivande av svar nom gruppcirkulär uppmanat skolorna att på
12103: översänt avskrift av följande av riksdagsman ett lämpligt sätt beakta detta i sitt under-
12104: Mirja;m Tuominen m. fl. ställda spörsmål nr 64: visnings- och fostringsarbete .. Märkesdagen
12105: borde särskilt ge impulser för fredsfostran i
12106: "Till vilka åtgärder ämnar Rege- skolorna.
12107: ringen skrida för att förverkliga en Anordnandet av en riksomfattande temadag
12108: temadag om det andra världskrigets slut den 8.-9. maj 1975 kan dock inte anses
12109: inom skolorna den 8.-9. maj 1975" vara möjligt, eftersom det riksomfattande
12110: huvudevenemanget vid Skolfestivalen hålls just
12111: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vid samma tid i Helsingfors och huvudvikten
12112: samt anföra följande: för skolornas verksamhet koncentreras under
12113: Skolväsendet reagerar inför viktiga samhälle- dessa dagar på denna händelse.
12114: liga händelser och utnyttjar dem som impulser Riksomfattande händelser, bl. a. överlämnan-
12115: vid undervisnings- och fostringsarbetet. Det det av fredsadressen till Finlands och Sovjet-
12116: andra världskrigets slut är en sådan händelse, unionens statsöverhuvud kommer att ge im-
12117: som blir föremål för allmän uppmärksamhet i pulser för undervisningen.
12118: Helsingfors den 21 mars 1975.
12119:
12120: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
12121: 1975 vp.
12122:
12123: Kirj. ksm. n:o 65.
12124:
12125:
12126: Kauppi: Psyylkk.isistä sairauksista toipuvien kotipaikkaoikeudesta
12127: asuntoloita ja suoäatyöpai1kkoja suunniteltaessa.
12128:
12129: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
12130:
12131: Psyykkisten invalidien sairaalasta tai muusta peen selvittämiseksi sekä etsimään keinoja tä-
12132: laitoksesta kotiutumista ja kuntoutumista vai- män kysymyksen hoitamiseksi. Sitä varten Vaa-
12133: keuttavat monet tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat san kaupunginhallitus on asettanut erityisen
12134: mm. ympäristön kielteinen tai väärä suhtautu- toimikunnan, joka on ottanut nimeksensä
12135: minen, epäedulliset kotiolot, katkenneet per- "Psyykkisten invalidien asuntola- ja suojatyö-
12136: hesuhteet ja ihmiskontaktit sekä menetetty toimikunta" ( PIAS).
12137: työpa&ka. Kaikissa näissä tapauksissa on po- Toimikunta on ryhtynyt ripeästi töihin, suo-
12138: tilaan ja yhteiskunnan edun mukaista, että po- rittanut laajoja tutkimuksia ja alkuvalmisteluja
12139: tilaan kuntoutumista ja hyvinvointia voitaisiin sekä tullut niiden perusteella siihen tulokseen,
12140: edistää luomalla laitoshoidon jälkeen mahdol- että kyseiseen asuntolahankkeeseen olisi Vaa-
12141: lisuus siirtymäkauteen, jonka ·aikana psyykkisel- sassa kiireellisesti ryhdyttävä. Suunnitelman
12142: lä invalidilla olisi mahdollisuus totuttautua loppuun saattamisessa on kuitenkin tullut esiin
12143: normaaliin elämääln. Tänä aikana toipuvalla olisi kysymys tarviHavan asuntolan suuruudesta.
12144: myös mahdollisuus luoda katkenneet siteet Asuntolan koko riippuu taas siitä, :kuinka laa-
12145: omaisiinsa sekä mahdollisuus työkokeiluun tai jalta alueelta siihen voidaan ottaa psyyJkkisistä
12146: työntekoon hänelle sopivassa ympäristössä. sairauksista toipuvia potilaita. Ennenkuin voi-
12147: Siirtymäkautena psyykkinen invalidi voisi daan määritellä potilaiden lopullista lukumää-
12148: asua ta11koitukseen varatussa asuntolassa ja rää ja sen perusteella asuntolan kokoa, olisi
12149: osallistua hänelle järjestettyyn suojatyöhön tai selvitettävä kysymys asuntolaan otettavien hoi-
12150: työhön vapailla markkinoilla mahdollisuuk- dokkien kotipaikkaoikeudesta. Nykyisessä lain-
12151: siensa mukaan. !kääntyneet ja muutoin fyysi- säädännö.ssämme ei Jöydy vastausta siihen, py-
12152: sesti heikot toipilaat voisivat asua asuntolas- syykö psyykkisestä sairaudesta toipuva henki-
12153: sa, missä heille järjestettäisiin psyyJkkistä ja kirjoilla kotikunnassaan silloin, kun hän siirtyy
12154: fyysistä kuntoutusta. toisen kunnan alueella sijaitsevaan asuntolaan
12155: · Nykyinen lainsäädäntömme ei tunne käsitettä ja osallistuu siellä työhön tai suojatyöhön vai
12156: "psy}'lkkinen invalidi". Tämä lienee .suurim- onko hänet siirrettävä henkikirjoille asuntolan
12157: pana syynä siihen, ettei maassamme ole juuri perustavaan kuntaan. Tämä kysymys olisi sel-
12158: lainkaan perustettu asuntoloita ja suojatyöpaik- vitettävä ennen kuin nyt Vaasassa vireillä oleva
12159: koja psyykkisille invalideille. Tässä suhtees- asuntolahanke voidaan saattaa lopulliseen pää-
12160: sa lainsäädäintömme kaipaa parannuksia. Uu- tökseen.
12161: distuksen alaisena olevassa psykiatrisessa Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
12162: lainsäädännössä olisikin avohoitoon kiinnitet- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
12163: tävä nykyistä enemmän huomiota sekä pyrit- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12164: tävä näkemään .fyysiset ja psyykkiset sairau- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12165: det yhtenä ·kokonaisuutena. Nämä seikat tulisi
12166: ottaa myöskin huomioon tulevassa sairaalahal- Mitenkä· määräytyy kotipaikkaoikeus
12167: lintolaissa. sellaisessa tapauksessa, jolloin psyykki-
12168: Vaasan kaupunki ei ole ,jäänyt odottamaan sestä sairaudesta toipuva potilas siirre-
12169: jo ka~an vireilaä olleen psyykkisen lainsäädän- tään kotikuntansa sairaansijalta vieraan
12170: nön uudistamistyön valmistumista, vaan on ryh- kunnan alueella sijaitsevaan asuntolaan
12171: tynyt aktiivisiin toimenpiteisiin psyykkisistä ja mahdolliseen työhön tai suojatyöhön?
12172: sairauksista toipuvien asuntola- ja suojatyötar-
12173: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1975.
12174: Eeva Kauppi.
12175: 304/75
12176: 2 197.5 vp.
12177:
12178:
12179:
12180:
12181: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12182:
12183: Valtiopäiväjärjestyksen .3 7 § :n 1 momentissa tenkin ilmenee seikkoja, jotka osoittavat varsi-
12184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, naisen asunnon ja kodin olevan oleskelupaikka-
12185: olette 28 päivänä helmikuuta 197.5 päivätyn kunnalla, hänen ikotipaiJkkansa on katsottu
12186: kirjeenne n:o 271 ohella toimittanut valtioneu- muuttuvan. Esimerkiksi opiskelijan vakinainen
12187: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- työssäolo opiskelupaikkakunnalla aiheuttaa
12188: sanedustaja Eeva Kaupin näin kuuluvasta kir- yleensä kotipaikankin muuttumisen.
12189: jallisesta kysymyksestä n:o 6.5: Oikeuskäytännössä esiintyneistä tapauksista
12190: "Mitenkä määräytyy kotipaikkaoikeus ei saada suoranaista johtoa nyt kysymyksessä
12191: sellaisessa tapauksessa, jolloin psyykki- olevaan asiaan. Jos katsotaan, että psyykkisen
12192: sestä sairaudesta toipuva potilas siirre- invalidin kuntoutukseen oleellisesti liittyy kysy-
12193: tään kotikuntansa sairaansijalta vieraan myksessä tarkoitettu, laitoshoidon jälkeinen
12194: kunnan alueella sijaitsevaan asuntolaan kuntoutus- ja toipilasaika asuntolassa ja siihen
12195: ja mahdolliseen työhön tai suojatyö- hoitona kuuluva suojatyöhön osallistuminen,
12196: hön?" voitaneen katsoa, ettei kotipaikka tämän joh-
12197: dosta muutu. Tällöin jouduttaneen kiinnittä-
12198: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mään huomiota myös kuntoutusjakson kestoon.
12199: vasti seuraavaa: Työhön tai suojatyöhön osallistuminen ei siis
12200: Helmikuun 21 päivänä 1969 annetun v.äestö- sinänsä vaikuttane kotipaikan muuttumiseen,
12201: kirjalain (141/69) 9 §:n mukaan henkilöllä on jos se on katsottava hoitoon kuuluvaksi ja tila-
12202: pääsääntöisesti kotipaikka siinä kunnassa, jossa päiseksi. Jos oleskelun taas on katsottava ole-
12203: hänellä kulloinkin on varsinainen asunto ja koti. van pysyväisluontoista, riippunee kotipaikan
12204: Mainitun lain 10 §:ssä on säädetty tapaukset, muuttuminen siitä, onko yksittäisessä tapauk-
12205: jolloin henkilön kotipaikka ei muutu vaikka sessa pääpaino hoidolla vai työssäololla. Väestö-
12206: hän tosiasiallisesti oleskeleekin muussa kun- kirjanpitolainsäädännössä ei ole mahdollista
12207: nassa. Tällaisia tapauksia on mm. se, että antaa tarkempia säännöksiä tällaisten henkilöi-
12208: henkilö on otettu sairaalaan, parantolaan, huol- den kotipaikasta ennenkuin psyykkisten invali-
12209: tolaitokseen tai muutoin vastaavissa olosuhteis- dien asuntolaan ja työhön tai suojatyöhön sijoit-
12210: sa hoidettavaksi. Henkilön kotipaikka ei myös- tamisen edellytykset on erityislainsäädännössä
12211: kään muutu sen johdosta, että hän on tilapäi- määritelty. Tämä kysymys liittyy sairaanhoito-
12212: sesti poissa kotipaikaltaan. Tilapäisenä poissa- lainsäädännön uudistukseen, joka on sosiaali- ja
12213: oJona kotipaikalta pidetään poissaoloa, jonka terveysministeriössä valmisteltavana.
12214: syynä on mm. opiskelu, sairaus, lyhytaikainen Voimassa olevien säännösten mukaan ratkai-
12215: työsuhde tai muutoin laadultaan satunnainen sun tekeminen kotipa&kaa koskevissa kysymyk-
12216: toimi tai oleskelu. sissä huluu henkikirjoittaj.alle, jonka ·päätök-
12217: Mainitun lain 10 §:ää on käytännössä tul- sestä saa valittaa lääninhallitukseen. Kotipaik-
12218: kittu siten, että mikäli henkilö siinä tarkoite- kaa koskeva kysymys tulee tutkittavaksi myös
12219: tuissa olosuhteissa oleskelee muualla kuin siinä henkikirjoituksen yhteydessä, jolloin henkikir-
12220: kunnassa, jossa hänellä viimeksi on ollut koti- joittajan ratkaisusta saa valittaa lääninhallituk-
12221: paikka, hänen kotipaikkansa ei tämän johdosta seen ja lääninhallituksen päätöksestä edelleen
12222: yleensä muutu. Jos hänen olosuhteissaan kui- korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
12223: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 197.5.
12224:
12225: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
12226: N:o 65 3
12227:
12228:
12229:
12230:
12231: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
12232:
12233: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen hans egentliga bo och hemvist är på vistelse-
12234: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse orten, har man ansett att hans hemort har
12235: nr 271 av den 28 februari 1975 till vederbö- ändrats. Om t.ex. en studerande har stadig-
12236: rande medlem av statsrådet för avgivande av varande arbete på studieorten, medför detta i
12237: svar översänt avskrift av följande av riksdags- allmänhet ändring av hemorten.
12238: man Eeva Kauppi ställda spörsmål nr 65: De fall som har förekommit i rättspraxis ger
12239: inte en direkt ledning i det ifrågavarande
12240: "Hur bestäms hemortsrätten i det fall fallet. Om man anser, att tili rehabiliteringen
12241: att en patient som håller på att åter- av psykisk invalid i väsentlig grad ansluter sig
12242: hämta sig efter en psykisk sjukdom en i spörsmålet avsedd rehabiliterings- och
12243: överflyttar från vårdplats i sin hem- konvaleoenttid i ett hem och deltagande i skyd-
12244: kommun tili ett hem som ligger inom dat arbete i vårdsyfte efter anstaltsvården,
12245: en främmande kommun och i eventuellt torde man kunna anse, att hemorten inte ändras
12246: arbete eller skyddat arbete?" av denna anledning. Härvid torde man också
12247: få lov att fästa uppmärksamhet vid hur länge
12248: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rehabiliteringen räcker. Deltagande i arbete
12249: samt anföra följande: eller skyddat arbete torde inte i och för sig
12250: Enligt 9 § lagen den 21 februari 1969 om inverka ändrande på hemorten, ifall detta bör
12251: befolkningsböcker ( 141/69) har en person anses höra tili vården och vara tillfälligt. Om
12252: hemort i den kommun, där han vid var tid- åter vistelsen bör anses vara av bestående
12253: punkt har sitt egentliga bo och hemvist. I natur, torde ändringen av hemorten bero på,
12254: sagda lags 10 § är stadgat om de fall, då en huruvida huvudv1kten i det enskilda fallet lig-
12255: persons hemort kke ändras trots att han de ger på vården eller på arbetet. I lagstiftn1ngen
12256: facto vistas i en ·annan kommun. Sådana fall om befolkningsböcker är det inte möjligt att
12257: är bl.a., att en person har intagits på sjukhus, ge närmare stadganden om en dylik persons
12258: sanatorium, vårdanstalt eller annars under mot- hemort, förrän förutsättningarna för att placera
12259: svarande förhållanden omhändertagits för vård. psykiska invalider i hem och i arbete eller
12260: En persons hemort ändras ioke heller av den skyddat arbete har angivits i en särskild lag-
12261: anledningen att han tillfälligt är borta från stiftning. Denna fråga ansluter sig tili en
12262: hemorten. Såsom tillfällig bortavaro från hem- reform av sjukvårdslagstiftningen, som är under
12263: orten anses bl.a. bortavaro på grund av studier, beredning i social- och hälsovårdsministeriet.
12264: sjukdom, kortvarigt at:betsförhållande eller Enligt gällande stadganden ankommer av-
12265: annars tili sin art tillfällig syssla eller vistelse. görandet i fråga som rör hemorten på härads-
12266: Nämnda lags 10 § har i praktiken tolkats så, skrivaren, över vars beslut ändring kan sökas
12267: att om en person under i paragrafen angivna hos länsstyrelsen. Frågan rörande hemort prö-
12268: förhållanden vistas annorstädes än i den kom- vas även i samband med mantalsskrivningen,
12269: mun, där han senast har haft sin hemort, varvid man, sedan häradsskrivaren avgjort
12270: ändras hans hemort i allmänhet inte genom saken, får besvära sig till länsstyrelsen och
12271: detta. Om det dock yppar sig sådana omstän- över länsstyrelsens beslut vidare tili högsta för-
12272: digheter i hans förhållanden som utvisar, att valtningsdomstolen.
12273: Helsingfors den 27 mars 1975.
12274:
12275: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
12276: 1975 vp.
12277:
12278: Kirj .. ksm. n:o 66. ·
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: Rekonen ym.: Arava-asuntojen hintojen korottamispäätösten pe-
12284: ruuttamisesta.
12285:
12286:
12287: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
12288:
12289: Useissa eri yhteyksissä on tullut ilmi, miten Oy. Kauriinpellon asukkaille 70 markkaa lisä-
12290: asunnonhakija on joutunut grynderien kiskon- hintaa asuntoneliömetriltä siitä, mitä kaupan
12291: nan kohteeksi. Onpa tapauksia, jolloin asun- yhteydessä oli asunnonhankkijoiden kanssa
12292: nonhakija on joutunut suoranaisen petoksen sovittu. Talon asukkaiden ryhtyessä vaatimaan
12293: uhriksi, kuten mm. rakennusliike Peruskiilan selvitystä siitä, mistä kyseinen hinnankorotus
12294: ja monet muut tapaukset osoittavat. näin jälkikäteen johtuu, urakoitsija sanoi ole-
12295: Huomattavasti enemmän tapahtuu kuitenkin van kyseessä energialisän, jonka asuntohallitus
12296: suhteellisesti lievempiä tapauksia, jolloin asun- on hyväksynyt. Urakoitsija, joka oli vaatinut
12297: nonhakija joutuu maksamaan asunnosta lisä- suoritusta välittömästi, peruutti kuitenkin vaa-
12298: hintaa jälkikäteen. Tällaista lisäveiotusta asun- timuksensa siksi kunnes asuntohallitus lopulli-
12299: non hintaan tapahtuu siitä huolimatta, että sesti vahvistaa hinnankorotuksen.
12300: urakoitsijan ja asunnonhakijan kesken on tehty Asuntohallituksesta saadun tiedon mukaan
12301: kauppakirja, jossa on sovittu asunnon hinnasta. asuntohallitus on vahvistanut lukuisan määrän
12302: Rakennusurakoitsijan kauppakirja on taitavan gryndereiden anomia hinnankorotuksia, jotka
12303: juristin käsialaa ja laadittu lähinnä grynderin ovat olleet jopa 70 markkaa asuntoneliömet-
12304: edut turvaavaksi. Tavallisen asunnonhankkijan riltä ja tulee vahvistamaan myös As. Oy. Kau-
12305: on useinkin hyvin vaikea nähdä, mihin gryn- riinpeltoa koskevan hakemuksen lähiaikoina.
12306: deri voi jälkikäteen perustaa vaatimuksensa Nouseeko ko. talon hinta, jää siis riippuvai-
12307: lisälaskutuksesta ( lisähinnasta). seksi asuntohallituksen harkinnasta. Se, millä
12308: Toisaalta grynderit ilman minkäänlaista perusteella asuntohallitus ko. korotuksia puo-
12309: kauppaehtoihin liittyvää oikeutta esittävät ra- lustaa, on erittäin ontuva. Esimerkiksi As. Oy.
12310: kentamansa talon asukkaille jopa suuriinkin Kauriinpellon asukkaiden suuri osa osti osak-
12311: summiin nousevia jälkilaskuja. keensa tammi-helmikuulla 1974, jonka jäl-
12312: Hämmästyttävää on, että myös asuntohalli- keen polttoaineiden hinta on laskenut, eikä
12313: tus on ollut hyväksymässä gryndereiden esit- suinkaan noussut, kuten hyvin tiedetään. Kuin-
12314: tämiä jälkilaskuja aravalainoitettujen talojen ka voi olla mahdollista, että asuntohallitus voi
12315: asukkaille. Asuntohallitus perustelee tekemiään määrätä asukkaille lisähintaa sen jälkeen, kun
12316: hinnankorotuspäätöksiä energian hinnan kohoa- kauppakirja on allekirjoitettu ja jolloin gryn-
12317: misella. derillä oli täysin selvillä rakennuskustannusten
12318: Käytännössä tapahtuu siten niin, että varsi- kohoaminen. Todettakoon vielä, että talon
12319: nainen asianomainen eli se, joka joutuu lisä- asukkaille on myyjän toimesta vakuutettu, ettei
12320: hinnan maksamaan, sivuutetaan kokonaan hän- minkäänlaisia lisälaskuja jälkeenpäin tule.
12321: tä itseään koskevasta asian käsittelystä ja pää- Lievästi sanoen tuhansia maamme asunnon-
12322: töksenteosta. Alkeellisimpaankin oikeuskäytän- hakijoita on johdettu harhaan. Mikä hämmäs-
12323: töön on aina kuulunut, että asianomistajaa tyttävintä, asuntohallitus on ollut tässä gryn-
12324: kuullaan, mutta nyt riistävät asuntohallitus ja dereitä auttamassa. Edellä mainittu Lempäälän
12325: grynderit tämän oikeuden asunnonhankkijalta. esimerkki ei ole suinkaan ainoa, eikä kysymys
12326: Grynderit käyttävät asuntohallitusta häikäi- ole yksistään omistusasunnoista. Myös vuokra-
12327: lemättä hyväkseen. Tästä eräänä esimerkkinä aravien rakentajat ovat korottaneet jälkikäteen
12328: Pirkan Rakennustoimiston menettely Lempää- urakoitaan asuntohallituksen päätöksellä ja
12329: län Sääksjärvellä. Ko. rakennuttaja määräsi As. näistä aiheutuneet lisälaskut ovat tulleet vuok-
12330: 323/75
12331: 2 1975 vp.
12332:
12333: ralaisten maksettavaksi. Ei suinkaan ole ihmet- rasituksia sekä omistus- että vuokra-
12334: telemistä jos aravavuokratalojen vuokrat ovat- asuntojen asukkaille, ja jos on,
12335: kin nousseet niin suuresti kuin on tapahtunut. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12336: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 ryhtyä asuntohallituksen tekemien pe-
12337: §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio- rusteettomien arava-asuntojen hintojen
12338: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi korottamispäätösten peruuttamiseksi ja
12339: seuraavan kysymyksen: enempien korotuspäätösten estämiseksi
12340: sekä arava-asuntoja ostaneiden ja arava-
12341: Onko Hallitus tietoinen, että asun- vuokra-asunnoissa asuvien perusteetto-
12342: tohallitus on gryndereiden vaatimuk- mien lisärasitusten korvaamiseksi ja
12343: sesta hyväksynyt lisähintaa aravalainoi- asianomaisten gryndereiden ja asunto-
12344: tettuihin omistus- ja vuokra-asuntotaloi- hallituksen virkamiesten vastuuseen
12345: hin ns. energiahinnan nousun perusteel- saattamiseksi?
12346: la, mikä aiheuttaa kohtuuttomia Iisä-
12347: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1975.
12348:
12349: Heimo Rekonen. Ensia Laine.
12350: Niilo Koskenniemi. Lauri Kantola.
12351: Pauli Puhakka.
12352: N:o 66 3
12353:
12354:
12355:
12356:
12357: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12358:
12359: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- su oli kuitenkin niin voimakas, ettei sitä raken-
12360: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- nustyön toteutumista vaarantamatta voida olla
12361: mies, olette 28 päivänä helmikuuta 1975 päi- ottamatta huomioon. Tämän johdosta asunto-
12362: vätyn kirjeenne n:o 272 ohella lähettänyt val- hallituksen on ollut hyväksyttävä tässä tilan-
12363: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet- teessa rakennuksen loppuhintaa tarkistaessaan
12364: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Rekosen mm. tästä syystä aiheutunut rakennuskustan-
12365: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 66, jossa nusten nousu.
12366: tiedustellaan: Asuntohallitus on tämän johdosta 8 päivänä
12367: helmikuuta 1974 päivätyllä asianomaisille lai-
12368: "Onko Hallitus tietoinen, että asun- nansaajille toimittamallaan kirjeellä ilmoittanut
12369: tohallitus on gryndereiden vaatimuk- toistaiseksi hyväksyvänsä u1eakkaoopimukseen,
12370: sesta hyväksynyt lisähintaa aravalainoi- jota koskevat rakennustyöt on aloitettu .heinä-
12371: tettuihin omistus- ja vuokra-asuntotaloi- kuun 1 päivän 1973 jälkeen ja jatkuvat vielä
12372: hin ns. energiahinnan nousun perusteel- vuonna 1974, sellaisen varauksen, että urakka-
12373: la, mikä aiheuttaa kohtuuttomia lisä- hintaa voidaan rakennusteollisuuden käyttä-
12374: rasituksia sekä omistus- että vuokra- mien energian hintojen muuttuessa vuoden
12375: asuntojen asukkaille, ja jos on, 1973 syyskuun hintatasosta tarkistaa määrällä,
12376: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jolla rakennuskustannukset edellä mainitusta
12377: ryhtyä asuntohallituksen tekemien pe- johtuen muuttuvat.
12378: rusteettomien arava-asuntojen hintojen Asuntohallitus on antanut asiasta tarkem-
12379: korottamispäätösten peruuttamiseksi ja mat määräyksensä 27. 5. 1974. Määräysten mu-
12380: enempien korotuspäätösten estämiseksi kaan rakennusteollisuuden käyttämän energian
12381: sekä arava-asuntoja ostaneiden ja arava- hinnan nousun vaikutuksen suuruudeksi hyväk-
12382: vuokra-asunnoissa asuvien perusteetto- sytään korkeintaan 70 mk/as-m2 sellaisissa ra-
12383: mien lisärasitusten korvaamiseksi ja kennuskohteissa, joissa energian hinnan nousu
12384: asianomaisten gryndereiden ja asunto- vaikuttaa täysimääräisenä. Tällaisina pidetään
12385: hallituksen virkamiesten vastuuseen niitä rakennuskohteita, joiden rakennustyöt on
12386: saattamiseksi?" aloitettu 30. 11. 1973 jälkeen. Aikaisemmin
12387: aloitetoissa rakennuskohteissa on energian hin-
12388: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nan noususta aiheutuvaa kustannuslisää pienen-
12389: taen seuraavaa: nettävä sen rakennustyön osalta, joka on ehdit-
12390: Vuoden 1973 lopulla tapahtunut energia- ty suorittaa ennen edellä mainittua päivämää-
12391: kriisi aiheutti rakennusteollisuuden käyttämän rää. Tapauksissa, joissa rakennuskohteeseen
12392: energian voimakkaan yht'äkkisen hinnannou- kuuluu vain yksi talo voidaan kustannuslisä
12393: sun. Hinnannousu vaikutti myös työmaiden laskea sen mukaan, kuinka suuri osa talon-
12394: lämmitys- ja kuljetuskustannuksiin, rakennus- rakentamisesta tapahtuu 30. 11. 1973 jälkei-
12395: teollisuuden tuotantoprosessien energiantarpeen senä aikana. Rakennuskohteissa, joihin kuuluu
12396: kautta materiaalikustannuksiin sekä suoranai- useampia kuin yksi rakennus, on kohteelle tu-
12397: sesti eräiden rakennusmateriaalien raaka-aine- levaa kustannuslisää laskettaessa otettava huo-
12398: kustannuksiin. Kustannusten näin jyrkkää nou- mioon erikseen kunkin rakennuksen pinta-alan
12399: sua asuntohallitus ei ennakkolaskelmissaan ja rakennusajan mukaan painotettu arvo. Edel-
12400: osannut vuoden 1973 lopulla alkaneen asunto- lä selostetun päätöksen soveltamista tarkistet-
12401: tuotannon hintatasoa määritellessään ottaa huo- tiin 24. 7. 1974 siten, että ns. energiapykälä
12402: mioon. Energiakustannuksissa tapahtunut nou- voitiin hyväksyä myös ennen 1 päivänä heinä-
12403: 4
12404:
12405: kuuta 1973 alkaneissa kohteissa, mikäli mer- myös niistä velvoitteista, jotka perustajaosak-
12406: kittävä osa rakennustyöstä suoritettiin vuoden kaat ovat yhtiötä sitovasti tehneet. Tätä kautta
12407: 1974 puolella. Näin saatettiin mainitut raken- osakkeenvaraaja saattaa lopullisesti joutua täl-
12408: nuskohteet samanarvoiseen asemaan aikaisem- laiset maksut suorittamaan.
12409: min energialisän piirissä olleiden kohteiden Asunto-osakkeiden ostosopimukset, jotka
12410: kanssa. Nyt vastattavana olleen kysymyksen asuntolainoitettujen asunto-osakkeiden osalta
12411: perusteluissa mainitun As. Oy. Kauriinpellon, tehdään yleensä asuntohallituksen lomakkeelle
12412: Sääksjärvi, rakennustyöt .on aloitettu lokakuus- 23/73, si~ältävät 2 kohdassa seuraavan teks-
12413: sa 1973. . tin: "Sopijapuolet hyväksyvät myös asuntohal-
12414: J\yse~nen v,araus voidaan . ottaa vain sellai- lituksen vahvistamat hankinta-arvon mul.ltokset,
12415: seen· ',urakkasopim~kseen, ·. •jossa urakkahintaa jotka voivat käsittää myös tässä 'sopith\ik:sessa
12416: voidaan raJ(enh~skt1stannusten nousun johdosta mainitun· kauppahinnan tarkistuks.en." ···
12417: tarkistaa· iai jonka ufakkahinnan tarkistamises~ Asuntohallitus d t~e asuritolaindi~etthjeri
12418: ta sopijapholl!t •bvit yksiirrielisilL' Kirjeessään kohteiden urakkasopimuksia hitiaris~~jah .• pu~
12419: 8. 2. 1974 asuntohallitus on myös ilmoittanut, lesta tai osakkeiden myyntisOpimuksia' östajien
12420: että varaus on· lisäksi merkittävä asunto-osak- puolesta. Asuntohal11tus pyrkii , hyväksyessään
12421: keiden myyntisopimuksiin tai muutoin kirjalli- asuntolainoitettavan rakennuksen suunnitelmat
12422: sesti saatettava tulevien osakkaiden tietoon. ja hankinta-arvon sekä osakkeiden myyntisopi-
12423: Mikäli osakkeista on jo tehty hinnaltaan myy- musten yleiset ehdot siihen, että rakennuksen
12424: jää sitovia myyntisopimuksia, ei osakkeista hankinta- ja käyttökustannukset pysyvät koh-
12425: sovittua hintaa voida korottaa, ellei siitä ole tuullisina ja ettei asunnontarvitsijoilla maksa-
12426: sovittu tai sovita. Eri asia on että tuleva osak- teta aiheettomia kustannuksia.
12427: keenomistaja; vastaa kuitenkin kolmannelle
12428: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1975.
12429:
12430: ~ ' -'
12431:
12432: Sisäasiainministeri Heikki T upn#nen.
12433: N:o66 5
12434:
12435: 1'
12436: : . . 7·.
12437:
12438:
12439:
12440:
12441: ;: ;.;
12442:
12443:
12444:
12445:
12446: , I, det syfte 37 § 1 mom. ,rik~d~~~~ninge11 i sina fÖrhandsberäkningar .etn~t~e efi; ~å kraf~
12447: anger , har Ni, Herr Talman,, medi, E&:t: skri-' tig stegring av kostnaderna ·.som .. denna... ·Kost-
12448: velse. nr 9..72.. av den 28 februari:li975 Hll ve- naderna ·för energin steg emdlertid .1så. kraftigt
12449: derbörande ''rnedlem av statsrådet,;ötrersänt: av· att &tegringen måste beaktas ,:fö);, att gen!D:m•
12450: skrift, av följande av riksdagsm~n::lRekdrten förandet. av byggnadsarbetena, inte:·skall: även~
12451: m. fl. ställda spörsmål nr 66: tyras. Fö:rdenskull har bostadss~yrelsen i··danna
12452: ,, situation. 'sett 'sig tvungen. att ::riär. den justerar
12453: "Är Regeringen medveten •om , att ert byggnads slutgiltiga prjs godkäoha !erUådan
12454: bostadsstyrelsen på gJ;Und' av 'kr;:1v, fråli 1stegring av byggnadskostnadevna: som, har föt~
12455: grynderföretagen tili följd•~av :s.k. steg· anletts av bl. a. nämnda orsak. ' ., ·. ,•
12456: ring 'av· energipriserna har godkärit pris- Bostadsstyrelsen meddelade dätror •i skrivel·
12457: ,tiliägg i sådana hus med ägar- och hy- se av den 8 februari 1974 vederbörande<lån-
12458: resbostäder som har 'beviljats aravalån, tagare att den i fråga om entrepreriadavtal om
12459: vilket vållar oskäliga inerkostnåder för byggnadsarbeten, som hade påborjai:s efter den
12460: invånare både i ägarbostäder ··och i hy- 1 juli1973 och alltjämt pågickundet'år'!l:974,
12461: resbostäder, och om så är fallet, ,,·, tilisvidare : godkän:ner ett förbebåll· om a:tt pri·
12462: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- set för entr(!prenaden, såvida p:risen. på den
12463: taga för att återkalla de ogrundade be- energi som byggnadsindusttin arivänder · ändras
12464: slut om höjning av priserna på bostä- i förhållande tili prisnivån under 'september
12465: der med aravalån som har fattats av 1973, kan justeras med det belopp med vil-
12466: bostadsstyrelsen och förebygga besJut ket byggnadskostnaderna ändras tili föjld av
12467: om ytterligare 'höjningar samt för att vad ovan har anförts.
12468: ersätta dem som har köpt bostäder Bostadsstyrelsen utfärdade närmare föreskrif-
12469: med aravalån och dem som bor i hyres- ter i saken den 27 maj 1974. Enligt dessa god-
12470: bostäder med aravalån för oskäliga mer- känns verkan av stegringen av priset på den
12471: kostnader samt för att :ställa ifrågava- energi som byggnadsindustrin al!lvänder högst
12472: rande grynderföretagare och vederbö- tili ett belopp av 70 mk/bostadsm2 vid sådana
12473: rande tjänstemän vid bostadsstyrelsen byggnadsobjekt där hela stegringen av energi-
12474: tili ansvar?" priset inverkar. Såsom dylika byggnadsobjekt
12475: anses de, där byggnadsarbetena har påbörjats
12476: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- efter 30. 11. 1973. Vid byggnadsobjekt där ar-
12477: samt anföra följa:nde: betena har påbörja:ts tidigare skall merkostna-
12478: Energikrisen i slutet av år 1973 vållade en den för stegring av energipriset minskas i fråga
12479: plötslig och kraftig stegring av priset på den om det byggnadsarbete ·som har hunnit bli ut-
12480: energi som byggnadsindustrin använder. Pris- fört före nämnda datum. I sådana fall där
12481: stegringen påverkade också kostnaderna för byggnadsobjektet består av endast ett hus kan
12482: uppvärmning och tral!lsporter vid arbetsplat- merkostnaden minskas, beroende på hur stor
12483: serna, genom energibehovet vid produktions- del av byggnadsarbetet som har gjorts efter
12484: processerna inom byggnadsindustrin även ma- 30. 11. 1973. I fråga om byggnadsobjekt som
12485: terialkostnaderna samt inverkade direkt på består av flera än en byggnad bör vid beräk-
12486: kostnaderna för råvaror tili vissa slag av bygg- ningen av merkostnaden för varje objekt sär-
12487: nadsmaterial. När bostadsstyrelsen bestämde skilt beakta:s värdet hos varje byggnad, vägt
12488: pdsnivån för den bostadsproduktion som bör- med byggnadens areal och enligt byggnadstiden.
12489: jade i slutet av år 1973 förmådde den inte Tillämpningen av ovannämnda beslut precisera-
12490: 323/75
12491: 6 1975 vp.
12492:
12493: des den 24 juli 1974 så, att en s.k. energi- ägare dock gentemot tredje man ansvarar för
12494: paragraf kunde god.kännas också i fråga om de förpliktelser som de bolagsstiftande aktie-
12495: objekt som hade påbörjats före den 1 juli ägarna har påtagit sig med bindande verkan
12496: 1973, såvida en betydande del av byggnads- för bolaget. Härigenom kan den som förbehål-
12497: arbetet utfördes under år 1974. Härigenom ler sig aktier i bolaget i sista hand nödgas er-
12498: försattes dessa byggnadsobjekt i samma ställ- lägga betalningar av detta slag.
12499: ning som de som tidigare hade berörts av Avtal om köp av bostadsaktier, vilka i fråga
12500: energitillägget. Byggnadsarbetena i fråga om om bostadsaktier med bostadslån vanligen upp-
12501: bostadsaktiebolaget As. Oy. Kauriinpelto i görs på bostadsstyrelsens blankett 23/7 3, inne-
12502: Sääksjärvi, som nämnes i spörsmålet, påbör- håller under punkt 2 följande text: "Avtals-
12503: jades i oktober 1973. parterna godkänner även av . bostadsstyrelsen
12504: Ifrågavarande förbehåll kan intagas endast fastställda förändringar av anskaffningsvärdet,
12505: i entreprenadavtal där entreprenadpriset kan vilka kan i:nnefatta justering även av den i
12506: justeras på grund av att byggnadskostnaderna detta avtal nämnda köpeskilligen."
12507: har stigit eller då avtalsparterna är ense om Bostadsstyrelsen ingår inte entreprenadavtal
12508: att entreprenadpriset för berörda avtal bör jus- om objekt med bostadslån på låntagarens väg-
12509: teras. I skrivelse av den 8 november 1974 nar eller av·tal om försäljning av aktier för
12510: meddelade bostadsstyrelsen också att förbehål- köparnas räkning. Bostadsstyrelsen vinnlägger
12511: let dessutom skall antecknas i avtalen om för- sig om, när den godkänner planer och anskaff-
12512: säljning av bostadsaktiema eller på annat sätt ningsvärde för byggnad, som är. avsedd att
12513: skriftligen bringas tili blivande aktieägares finansieras med bostadslån, samt allmänna vill-
12514: kännedom. Såvida avtal om försäljning av ak- kor i avtal' om försäljning av aktier, om att
12515: tier, vilka i &åga om priserna binder säljaren, kostnaderna för förvärv och användning av
12516: redan har ingåtts, kan det överenskomna pri- byggnaden skall hållas skäliga och att bostads-
12517: set inte höjas, om inte avtal därom har ingåtts behövande inte skall påföras opåkallade kost-
12518: eller ingås. En annan sak är att blivande aktie- nader.
12519: Helsingfors den 2 april 1975.
12520:
12521:
12522: Minister för inrikesärendena Heikki· Tuominen.
12523: 1975 vp.
12524:
12525: Kirj. ksm. n:o 67.
12526:
12527:
12528:
12529:
12530: Miettinen: Liikkuvan kaluston kiinnityskelpoisuudesta.
12531:
12532:
12533: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
12534:
12535: Eduskunta hyväksyi 15. 12. 1972 autokiin- täjille olisi luotava samanlainen mahdollisuus
12536: nityslain, jonka mukaan kuorma-auto ja linja- luotousaantinsa turvaamiseksi kuin kuorma-au-
12537: auto saatettiin kiinnityskelpoiseksi. Laki tuli ton tai linja-auton omistajalla on kiinnityttää
12538: voimaan 1. 1. 197 3. ajoneuvonsa/koneensa. On lisäksi todettava,
12539: Hyväksyessään hallituksen esityksen auto- että esim. metsätöissä moottorityökoneet ovat
12540: kiinnityslaiksi eduskunta edellytti, "että hal- käytössä suurimmaksi osaksi juuri maamme
12541: lituksen toimesta tutkitaan, miten erikoisau- kehitysalueilla, joiden alueiden yrittäjien luo-
12542: tot, kouluautot, moottorityökoneet, ammatti- tansaantimahdollisuuksien turvaaminen koko
12543: maisessa liikenteessä käytetyt henkilö- ja pa- valtakunnan puuraaka-ainehuollon hoitamisen
12544: kettiautot sekä maanrakennuskoneet voitaisiin kannalta on erittäin tärkeää.
12545: saattaa kiinnitys- tai sitä vastaavan vakuus- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12546: järjestelmän piiriin sekä että hallitus ryhtyy tyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
12547: selvityksen tarpeellisiksi osoittamiin lainsää- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12548: däntötoimiin". tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12549: Eduskunnan em. hyväksymän perustelulau-
12550: suman taustana on ollut se, että monet edellä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12551: mainittujen moottoriajoneuvojen ja koneiden ryhtyä liikkuvan kaluston saattamiseksi
12552: omistajat toimivat olosuhteissa, joissa mahdol- kiinnitys- tai sitä vastaavan vakuusjär··
12553: lisesti oman kiinnityskelpoisen kodin lisäksi ei jestelmän piiriin eduskunnan 15. 12.
12554: ole olemassa muuta sopivaa vakuutta kuin em. 1972 hyväksymän perustelulausuman
12555: moottoriajoneuvo/kone. Tästä syystä ko. yrit- mukaisesti?
12556: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1975.
12557:
12558: Mauri Miettinen.
12559:
12560:
12561:
12562:
12563: 305/75
12564: 2 1975 vp.
12565:
12566:
12567:
12568:
12569: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12570:
12571: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- mukaan voidaan kiinnittää vain laissa lueteltu-
12572: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- jen yritysten nimenomaisesti mainittu irtain
12573: mies, olette 28 päivänä helmi:kuuta 1975 päi- omaisuus. Lain tarkoittamia yrityksiä ovat teh-
12574: vätyn kirjeenne n:o 273 ohella toimittanut das, saha, vuorikaivos, kirjapaino, valoa tai voi-
12575: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- maa kehittävä tai jakava laitos, puhelinlaitos
12576: nöksen kansanedustaja Mauri Miettisen kirjal- sekä muu mekaaninen tai teollisuuslaitos ja
12577: lisesta kysymyksestä n:o 67, jossa tiedustel- käsityöliike, jota harjoitetaan erityisen ilmoi-
12578: laan: tuksen tai luvan jälkeen. Kiinnityskelpoisena
12579: irtaimena omaisuutena laissa luetellaan teolli-
12580: "Mihin toimenp1te1s1m Hallitus ai- suus- ja siihen verrattavasta irtaimistosta.
12581: koo ryhtyä liikkuvan kaluston saatta- 1) rakennukset (joita ei voida kiinnittää
12582: miseksi kiinnitys- tai sitä vastaavan va- kiinteän omaisuuden kiinnittämistä koskevien
12583: kuusjärjestelmän piiriin eduskunnan säännösten nojalla), koneet, johdot, kalusto,
12584: 15. 12. 1972 hyväksymän perustelulau- työaseet ja muut laitoksen käyttövälineet;
12585: suman mukaisesti?"
12586: 2) laitoksen raaka- ja tarveaineet; sekä
12587: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 3) sen täysi- ja puolivalmisteet;
12588: taen seuraavaa: ja maatalousirtaimistosta
12589: Irtainten esineiden käyttäminen luoton re- 4) rakennukset, kotieläimet, koneet, johdot,
12590: aalivakuutena on vanhastaan järjestetty siten, kalusto, työaseet ja muut maatalousvälineet;
12591: että asianomainen esine luovutetaan käteispan- sekä
12592: tiksi. Tämä on vielä tälläkin hetkellä järjes- 5) maataloustuotteet ja -tarvikkeet.
12593: telmän lähtökohta. Sitä mukaa kuin elinkeino- Tärkeänä periaatteena irtaimistokiinnityslais-
12594: toiminta on kehittynyt ja monipuolistunut, on sa on ns. alueperiaate, jonka mukaan kiinnitys
12595: alkanut esiintyä yhä enemmän tarvetta muut- koskee pääsääntöisesti vain yrityksen tietyllä
12596: taa järjestelmää siten, että myös irtainten esi- laissa lähemmin säädetyllä tavalla yksilöitäväl-
12597: neiden käyttö luotan reaalivakuutena järjeste- Iä alueella olevaa ja pysyvää irtaimistoa.
12598: tään kiinnittämällä esine. Tämä menettelytapa Irtaimistokiinnityslain tarkoituksen mukai-
12599: vaatii riittävän luotettavien rekisteröintijärjes- sesti lakia on oikeuskäytännössä tulkittu sup-
12600: telmien olemassaoloa, koska kiinnitettävät esi- peasti.
12601: neet ja niitä koskevat kiinnitykset on voitava Muita irtaimia esineitä, jotka voidaan kiin-
12602: merkitä rekistereihin, joista kiinnityksen koh- nittää, ovat rekisteriin merkityt alukset, joi-
12603: teista ja kiinnityksistä voidaan saada tietoja. den kiinnittäminen perustuu 29 päivänä hei-
12604: Näistä syistä on ymmärrettävää, että kiinteis- näkuuta 1927 annetun alusrekisterilain (211/
12605: töjen, joista on helpompi pitää rekisteriä, käyt- 27) 23-40 §: iin, ilma-alukset, joiden ki.in-
12606: täminen luoton reaalivakuutena on jo hyvin nittämisestä säädetään asiaa koskevassa 15 päi-
12607: kauan ollut kiinnityspohjalla. vänä kesäkuuta 1928 annetussa laissa ( 211/
12608: Eräitä vanhalta ajalta peräisin olevia järjes- 28), sekä rekisteröidyt linja- ja kuorma-autot
12609: telyjä lukuun ottamatta irtainten esineiden ja kuorma-autoon kytkettäväksi hyväksytyt pe-
12610: kiinnittäminen on rajoitetusti ollut mahdollis- rävaunurekisteriin merkityt perävaunut, joiden
12611: ta 17 päivänä helmikuuta 1923 annetun irtai- kiinnittämistä koskee 15 päivänä joulukuuta
12612: mistokiinnityslain (55/23) voimaantulosta läh- 1972 annettu autokiinnityslaki (810/72).
12613: tien. Irtaimistokiinnityslaki on laadittu edellä Hallitus pitää tärkeänä irtaimen omaisuuden
12614: selostetun pääsäännön pohjalta siten, että lain kiinnittämistä koskevan lainsäädännön sellais-
12615: N:o 67 3
12616:
12617: ta kehittämistä, että myös irtain omaisuus voi- sa liikenteessä olevien henkilö- ja pakettiauto-
12618: daan mahdollisimman suuressa määrin käyttää jen saattaminen autokiinnityksen piiriin on la-
12619: luotan reaalivakuutena kiinnittämällä kysymyk- kiteknisesti vaikeammin tehtävissä, koska nii-
12620: sessä oleva omaisuus. Irtainta omaisuutta kos- den osalta kiinnityskohteen rajaaminen joudu··
12621: kevaa reaaliluottojärjestelmää kehittämällä voi- taan tekemään ajoneuvon laadun mukaan. Sa-
12622: daan tietyssä määrin parantaa erityisesti pien- ma koskee monia erikoisautoina rekisteriin
12623: yrittäjien ja ammatinharjoittajien toimintaedel- merkittyjä autoja. Näiden osalta ne vaikeudet
12624: lytyksiä heidän luotansaantiaan helpottamalla. kiinnitysmahdollisuuksien järjestämisessä, joi-
12625: Kiinnitysjärjestelmän tason vaikutukset ulottu- hin sanotussa lakivaliokunnan mietinnössä vii-
12626: vat myös muille yhteiskuntaelämän lohkoille tataan, ovat edelleen olemassa. Niiden voitta-
12627: siten kuin mm. lakivaliokunnan mietinnössä minen edellyttää joka tapauksessa, että kiin-
12628: n:o 14 1972 vp. hallituksen esityksen johdos- nityksestä tulee voida tehdä merkintä ajoneu-
12629: ta autokiinnityslaiksi ja mietintöön liittyvässä voa koskevaan rekisteriotteeseen. Tällöin jou-
12630: kulkulaitosvaliokunnan lausunnossa n:o 3 13 dutaan punnitsemaan vastakkain tämän mer-
12631: päivältä kesäkuuta 1972 on esitetty. kinnän tekemisen aiheuttamaa hankaluutta ja
12632: Pitkällä tähtäyksellä näyttää olevan perus- kiinnitystarvetta. Sellaisten moottorityökonei-
12633: teltua pyrkiä järjestelmään, jonka mukaan yri- den ja maanrakennuskoneiden, joista ei nykyi-
12634: tyksen ja ammatinharjoittajan elinkeinotoimin- sin pidetä rekisteriä, kiinnittäminen puolestaan
12635: ta kokonaisuudessaan omaisuusobjekteineen näyttää välttämättä edellyttävän, että koneet
12636: ( kiinteistökiinnitysjärjestelmän piiriin kuuluvia saatetaan rekisteröintivelvollisuuden alaisiksi.
12637: kohteita lukuunottamatta) voidaan asettaa luo- Sikäli kuin kysymyksessä on laite, joka ei ole
12638: tan vakuudeksi kiinnitysteitse. Esimerkiksi liikennekelpoinen, nykyisten rek~sterien rin-
12639: Ruotsissa on vuodesta 1966 alkaen ollut voi- nalle on tarpeen luoda uusi näitä laitteita kos-
12640: massa tätä tarkoittava laki. Tämä merkitsee keva erikoisrekisteri. Mikäli näin tehdään, nii-
12641: samalla varsin pitkälle menevää luopumista den kiinnittäminen voidaan järjestää autokiin-
12642: siitä nykyisin voimassa olevasta perusperiaat- nityslakia muuttamalla ja sen säännöksiin tu-
12643: teesta, että irtainten esineiden kiinnittäminen keutuen.
12644: voi koskea vain eräiden laissa lueteltujen yri- Myös irtaimistokiinnityslain soveltamisalan
12645: tysten ja ammatinharjoittajien erityisesti mai- laajentamisen tarve on tullut eri yhteyksissä
12646: nittua irtainta omaisuutta. Koska tälle poh- esille ja oikeusministeriön toimesta on suori-
12647: jalle rakentuva järjestely kuitenkin merkitsee tettu lain korjaamisen tarvetta koskevia selvi-
12648: järjestelmän laaja-alaista kokonaisuudistusta tyksiä. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan ol..
12649: ja vie pitkän ajan, on tärkeätä osittaisuudis- lut käytettävissä riittävästi voimavaroja tar-
12650: tusten tietä pyrkiä laajentamaan ja täydentä- vittavien muutosesitysten aikaansaamiseksi. Ir-
12651: mään irtaimen omaisuuden kiinnittämista kos· taimistokiinnityslain perusperiaatteita muutta-
12652: kevan lainsäädännön soveltamisalaa asianomai- matta liikkuvan kaluston kiinnittämistä ei kui-
12653: sia lakeja muuttamalla. tenkaan voida sen nojalla järjestää. Koska ir-
12654: Autokiinnityslain täydentäminen siten, että taimistokiinnityslain uudistaminen ja kysymyk-
12655: kysymyksessä tarkoitettujen autorekisteriin sessä tarkoitetun liikkuvan kaluston kiinnittä-
12656: merkittyjen moottorityökoneiden sekä linja- ja mismahdollisuuksien lisääminen autokiinnitys-
12657: · erikoisautoihin kytkettävien perävaunujen kiin- lakia muuttamalla tai muulla siihen verratta-
12658: nittäminen tulee mahdolliseksi, on lakitekni- valla tavalla näyttää olevan ilmeisen tarpeel-
12659: sesti verraten helposti toteutettavissa, koska lista, hallitus huolehtii siitä, että tarpeellisten
12660: kiinnityskohteiden rajaaminen näiden osalta lakiesitysten valmistelutyö suoritetaan niin,
12661: tapahtuu ajoneuvon laadun mukaan ja ne mer- että esitykset asiassa voidaan antaa riittävän
12662: kitään rekisteriin. Sitä vastoin ammattimaises- joutuisasti.
12663: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1975.
12664:
12665:
12666: Oikeusministeri Matti Louekoski.
12667: 4 1975 vp.
12668:
12669:
12670:
12671:
12672: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12673:
12674: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att man enligt 1agen kan inteckna enbatt sät-
12675: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- skilt nämnd 1ösegendom, som tillhöt i 1agen
12676: velse nr 273 av den 28 februari 1975 till upptäknade fötetag. I lagen avsedda fötetag
12677: vederbörande med1em av statsrådet för avgl- ät fabtik, såg, betgvetk, ttyckeri, 1jus ellet
12678: vande av svar översänt avskrift av fö1jande av ktaft utvecklande ellet distribuetande an1ägg-
12679: riksdagsman Mauri Miettinen m.fl. underteck- ning, telefoninrättning ellet annan mekanisk
12680: nade spörsmå1 nr 67: ellet industtiell an1äggning ellet hantvetk, som
12681: bedrivs i stöd av sätskild anmälan ellet till-
12682: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen stånd. Såsom inteckningsduglig 1ösegendom
12683: vidtaga för att ans1uta rörlig materiel upptäknas i 1agen av industtiell och dätmed
12684: tili inteckningssystemet ellet ett mot- jämförlig 1ösegendom
12685: svatande säkethetssystem i enlighet
12686: med det motivetingsutta1ande som tiks- 1) byggnadet, ( som inte kan intecknas med
12687: dagen godkände 15. 12. 1972?" stöd av stadgandena om inteckning av fast
12688: egendom), maskinet, 1edningat, inventatiet,
12689: Såsom svat på detta spötsmå1 fåt jag vötd- redskap och annat, som höt tili dtiften av
12690: samt anföta följande: inrä ttningen;
12691: Användningen av 1ösegendom som tea1säket- 2) föt inrättningen avsedda tåämnen och
12692: het föt ktedit hat sedan gammalt otdnats så, materialiet; samt
12693: att iftågavatande sak överlåtes som handfång- 3) dess hel- och ha1vfätdiga tillvetkningat;
12694: en pant. Detta ät även föt nätvatande ut- av lantbtuks1ösegendom:
12695: gångspunkt föt systemet. Allt eftet som nä- 4) byggnadet, husdjut, maskinet, 1edningat,
12696: tingsvetksamheten utvecklats och blivit mång- inventatiet, redskap och annat sådant, som
12697: sidigare hat det uppsått ett allt stötte behov etfotdtas föt bedrivande av lantbtuk; samt
12698: att ändta systemet så, att användningen även 5) lantbruksptoduktet och -förnödenhetet.
12699: av lösegendom såsom rea1säkethet föt ktedit
12700: otdnas genom att saken intecknas. Detta för- En viktig ptincip i 1agen om 1ösöteinteck-
12701: fatande ktäver dock, att det finns tilltäckligt ning är den s.k. områdesprincipen, enligt vii-
12702: tillfötlitliga tegisttetingssystem, emedan de fö- ken inteckningen enligt huvudtegeln avset en-
12703: temå1 som skall inteoknas och inteckningarn<t dast sådant fötetaget tillhötigt 1ösöte som finns
12704: i dessa skall kunna införas i registet, genom och bibehålls på ett visst område, individuali-
12705: vilka uppgiftet kan ethållas om intecknings- setat på i 1agen närmare stadgat sätt.
12706: objekten och inteckningarna. Av dessa otsaket I enlighet med syftet med 1agen om 1ös-
12707: är det förståeligt, att användningen av fastig- öteinteckning hat 1agen i ptaktiken to1kats
12708: heter, såsom realsäkethet föt ktedit tedan myc- snävt.
12709: ket 1änge varit otdnad på inteckningsbas, då Annan lösegendom som kan intecknas är i
12710: det ät 1ättate att föta tegistet övet fastighetet. tegistet infötda fattyg, vilkas inteckning base-
12711: Med undantag av vissa artangemang som tat sig på 23-40 §§ 1agen den 29 juli 1927
12712: hat sitt utsprung i gamla tidet hat intecknan- om fartygstegister ( 211/ 27), 1uftfattyg, om
12713: de av 1ösegendom varit möjligt i begtänsad vilkas inteckning stadgas i lagen den 15 juli
12714: omfattning ända sedan lagen den 17 febtuati 1928 om inteckning i luftfattyg (211/28),
12715: 1923 om lösöteinteckning (55/23) ttädde i samt tegisttetade bussat och lastbilat samt
12716: kraft. Lagen om 1ösöteinteckning hat uppgjotts släpvagnat, som godkänts föt koppling till
12717: utgående ftån ovan telatetade huvudprincip så, lastbil och ät infötda i s1äpvagnstegisttet. Om
12718: N:o 67 5
12719:
12720: inteckning av dessa stadgas i lagen den 15 donen registreras. Däremot är det lagtekniskt
12721: december 1972 om inteckning i bil (810/72). svårare att innefatta person- och paketbilar i
12722: Regeringen anser det viktigt, att lagstift- yrkesmässig trafik i systemet för inteckning
12723: ningen om inteckning i lösegendom utvecklas i bilar, enär begränsningen av inteckningsob-
12724: så, att även lösegendbm i så stor utsträck- jektet för deras del måste göras enligt fordo-
12725: ning som möjligt kan användas såsom real- nets art. Detsamma gäller många bilar som
12726: säkerhet för kredit genom inteckning i ifråga- införts såsom specialbilar i registret. I fråga
12727: varande egendom. Om realkreditsystemet rö- om dessa är de svårigheter i organiseringen
12728: rande lösegendom utvecklas, kan man i viss av inteckningsmöjligheterna, till vilka hänvi-
12729: mån förbättra framför allt småföretagarnas och sas i lagutskottets betänkande, alltjämt för
12730: yrkesutövarnas verksamhetsförutsättningar ge- handen. Om skall svårigheter kunna övervin-
12731: nom att göra det lättare för dem att erhålla nas förutsättes i vilket fall som helst, att en
12732: kredit. Verkningarna av inteckningssystemets anteckning om inteckningen skall kunna gö-
12733: nivå sträcker sig även tili andra sektorer av ras i fordonets registerutdrag. Härvid är man
12734: samhällsiivet så, som det den 13 juni 1972 tvungen att mot varandra väga det besvär
12735: framfördes bl.a. i lagutskottets betänkande nr som denna anteckning åsamkar och behovet
12736: 14 1972 rd. med anledning av regeringem av inteckning. Intecknande av sådana motor-
12737: proposition med förslag tili lag om inteckning arbetsmaskiner och jordbyggnadsmaskiner, vil-
12738: i bil och i kommunikationsutskottets uttalan- ka för närvarande icke registreras, förefaller å
12739: de nr 3 i anslutning tili betänkandet. sin sida oundgängligen förutsätta, att man
12740: På lång sikt förefaller det motiverat att ef- måste börja registrera maskinerna. Såvida det
12741: tersträva ett system, enligt vilket företags och är fråga om en anordning som inte är trafik-
12742: yrkesutövares näringsverksamhet i sin helhet duglig, är det nödvändigt att vid sidan av
12743: jämte egendomsobjekten ( med undantag av de nuvarande registren skapa ett nytt special-
12744: de objekt som omfattas av fastighetsinteck- register för dessa anordningar. Om så sker,
12745: ningssystemet) kan ställas såsom säkerhet för kan inteckningen i dessa ordnas genom en
12746: kredit genom inteckning. T.ex. i Sverige har ändring av lagen om inteckning i bil och med
12747: en lag som gäller detta varit i kraft sedan stöd av dess stadganden.
12748: år 1966. Detta innebär samtidigt, att man i Det har även i olika sammanhang uppstått
12749: mycket stor utsträckning avstår från den nu ett behov att utvidga tillämpningsområdet för
12750: gällande grundprincipen, enligt viiken inteck- lagen om lösöreinteckning, och på åtgärd av
12751: ning i lösegendom kan gälla endast särskilt justitieministeriet har utredningar rörande be-
12752: nämnd lösegendom, som tillhör i lag uppräk- hovet att korrigera lagen verkställts. Hittills
12753: nade företag och yrkesutövare. Emedan ett ar- har man emellertid inte haft tillräckligt med
12754: rangemang som bygger på denna grund lik- resurser tili sitt förfogande för att de erfor-
12755: väl innebär en omfattande totalreform av sys- derliga ändringsförslagen skulle kunna förverk-
12756: temet och tar lång tid i anspråk, är det vik- ligas. Utan en ändring av grundprindperna i
12757: tigt att genom pattielia reformer försöka ut- lagen om lösöreinteckning kan inteckning i
12758: vidga och komplettera tillämpningsområdet för rörlig materiel likväl inte ordnas med stöd
12759: lagstiftningen rörande inteckning i lösegendom av denna lag. Emedan en revidering av lagen
12760: genom ändring av ifrågavarande lagar. om lösöreinteckning och en ökning av möj-
12761: En komplettering av lagen om inteckning ligheterna tili inteckning i den i spörsmålet
12762: i bil så, att det blir möjligt att inteckna så- avsedda rörliga materielen genom en ändring
12763: dana i spörsmålet avsedda motorarbetsmaski- av lagen om lösöreinteckning eller på annat
12764: ner som införts i bilregistret samt släpvagnar därmed jämförligt sätt förefaller att vara up-
12765: som kan kopplas tili bussar och specialbilar, penbart nödvändig, kommer regeringen att
12766: kan lagtekniskt genomföras relativt lätt, enär ombesörja, att beredningsarbetet för de er-
12767: begränsningen av inteckningsobjekten i fråga forderliga lagförslagen utförs så, att proposi-
12768: om dessa sker enligt fordonets art och for- tioner i ärendet kan avlåtas tillräckligt snabbt.
12769: Helsingfors den 1 april 1975.
12770:
12771:
12772: Justitieminister Matti Louekoski.
12773: 305/75
12774: 1975' Vp.
12775:
12776: Kirj. ksm. n:o 68.
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: Siikaniemi ym.: Lääninhallituksille jätettyjen verovalitusten
12782: käsittelyn nopeuttamisesta.
12783:
12784:
12785: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12786:
12787: Verovelvollisen oikeusturvan kannalta eräänä valitus kyseisestä asiastä on lääninhalliti.1kselle
12788: pahimpana epäkohtana on pidetty lääninoikeuk- tehty, mutta valitusta ei ole vielä ratkaistu.
12789: sien verovalitusten käsittelyn hitautta. Tosin Sellainen tilanne, että samaa verovuotta kos-
12790: tässä suhteessa on aivan viime aikoina pyritty kevan ja jopa saniaa asiaa koskevan säännön-
12791: asiantilan korjaamiseen verotuslain veron- mukaisen valituksen vireillä ollessa toimite-
12792: oikaisua koskevan säännöksen muutoksella. Ve- taah verontarkastukseen perustuva jälkiverotus
12793: rovelvollisen hyväksi tehtävät oikaisut vero- veronkorotuksineen, aiheuttaa sekaannusta.
12794: lautakuntaratkaisuna eivät kuitenkaan vähennä Edellä oh~vaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12795: lääninhallituksiin kertynyttä valitusmäärää ko- tyksen 37 §:n 1 momehttiin vedotenesitämme
12796: vin nopeasti. Veronoikaisutietä ei voida myös- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12797: kään lain tulkintaongelmiin puuttua. Nimen- vaksi seuraavan kysymyksen:
12798: omaan · lain tulkintaan kohdistuviita osin on
12799: välttämätöntä edelleen kiinnittää huomiota Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo
12800: muutoksenhakuasioiden hitauteen monissa lää- ryhtyä; jotta lääninhallituksille jätetty-
12801: ninhallituksissa. jen verovalitusten käsittelyä voitaisiin
12802: Lääninoikeuskäsittelyn hitaus, joka sinänsä nopeuttaa, ja että . valituksen vireillä
12803: aiheuttaa verovelvollisille kohtuuttomia rasi- ollessa ei kvseiseen verovuoteen koh-
12804: tuksia, on mahdolliStanut myös verontarkastuk- distuvaa . jälkiverotusta .ennen läänin-
12805: seen perustuvan muutoksenhakuvuotta koske- oikeuden ratkaisua voitaisi toimittaa?
12806: neen jälkiverotuksen, vaikka säännönmukainen
12807: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1975.
12808:
12809: Jouko Siikaniemi. Mauno Manninen, Mauri Miettinen~
12810: Paavo Niinikoski. Mikko Jokela. Pentti Poutanen.
12811: Erkki Huurtamo. Timo Mäki. · Aulis Sileäkangas.
12812: Veikko Pihlajamäki. Mikko Kaarna. Lea Sutinen.
12813: Taisto Tähkämaa.
12814:
12815:
12816:
12817:
12818: 339/75
12819: 2 1-975 Vp.
12820:
12821:
12822:
12823:
12824: E d u s k u n n a fi H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12825:
12826: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maan lokakuun 1 päivänä 1975. Kun läänin-
12827: mainitussa tarkoituksessa· Te, Herra Puhemies; oikeuden jäsenet tulevat tämän lain mukaan
12828: olette 4 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn päätoimisesti työskentelemään lääninoikeudelle
12829: IP.~de.ell~ )1W, 2~1 ohella. toimitta,n)Jt yaltioneu- kuuluvissa tehtävissä, tulee . lääninoikeuksien
12830: voston,, ,asianqtne,iselle' .jii,seQelle jäljennöksen toiminta tämän johdosta tehostumaan ja asioi-
12831: ka!Jsan~qustaja; $~ikani<::m"n ym. näin •.. kuulu- den käsittely niissä nopeutu~aan.
12832: vasta .kirjall,isesta ky~ymyk~estä n:9 68: Ensiksi mainittuna päivänä annettiin myös
12833: · ·. ' · · · laki verotuslain muuttamisesta . (1024/74).
12834: . ,;Mihin toimenpit~iin ~llitiJs aikoo Tämän lain mukaan voidaan veronoikaisume-
12835: ryhty,ä,.. jotta ., lääf}jnhalli,tqk,sille jätetty- nettelyä käyttäen verolautakunnassa. oikaista
12836: jen . verovalitust~n käsi~telyä, voitaisiin verovelvollisen vahingoksi verotuksessa -tapah-
12837: nopeuttaa, ja että valituksen, vireillä tuneet selvät virheet. Veronoikaisumenettdyn
12838: pllessa .ei kyseiseen verov;t,tQteen koh- odotetaan tuntuvasti vähentävän lääninoikenk-
12839: distuvaa jälkiverotusta ' ~;pnen ' läänin~ siin saapuvien asioiden määrää sekä siten no-
12840: oikeuden ratkaisua voitaisi toimittaa?" peuttavan asioiden käsittelyä lääninoikeudessa.
12841: · · ·. ·. · ' · ···· Verovalitusasioiden käsittelyä lääninöikeuk-
12842: . Vastauksena kysymykseen esitän ,kunnioitta- sissa on pyritty nopeuttamaan myös teettämäl-
12843: vasti seuraavaa: lä asioiden valmistelussa ylityötä sekä ottama!-
12844: , •vuonna· 1973 ·mietintönsä tättänyt hallinto- la lääninhallituksiin sivutoimisiksi esittelijöiksi
12845: låinkäyttötoimikttnta esitti eräitä 'töiffi~piteitä verohallinnon' palveluksessa ·olleitä tai muutoin
12846: asioiden · ltii~ittdyn nopeuttamiseksi··.··· lääninoi- verotukseen perehtyneitä lakimiehiä.
12847: keuksissa. Näistä ·uudistuksista, joista eräät oli- Veronoikaisun sen enempää kuin jälkivero-
12848: vat tulleet jo aikaisemmin vireille, mainitta- tuksenkaan ··edellytyksenä ei voimassa··· olevan
12849: koon lääninoikeuksia koskevan lainsäädännön oikeuden mukaan ole. se, että itse verotus olisi
12850: uudistaminen, lisähenkilökunnan saaminen asia- saanut 'lain voiman. Jollei 'jälkiverotusta voi-
12851: ruuhkien purkamiseen, esittelijäiden vaihtuvuu- taisi toimittaa ennen kuin lääninoikeus on rat-
12852: den vähent:äminen;· koulutustoiminnan tehosta" · kaissut asian, sitä ei aina ehdittaisi toimittaa
12853: minen, tiedotustöitninnan:lisääminen ja työs- · riittävän ajoissa. Täm:än vuöksi ei tulisi luoda
12854: kentelytapojen: lehost~minen · sekä verovalitus- - sellaista lainsäädäntöä; jonka mukaan ~jälkivero-
12855: asioiden käsittelyrFösalta :erityisesti tutkijalau: tuS ei olisi mahdollista ennen lääninoikeuden
12856: takuntamenettelyn kehittäminen ja veronoikai- . ratkaisua. 'Tästä huolimatta on käytännössä py-
12857: sumenettelyn lisääminen. Osa näistä uudistus- rittävä siihen, että jälkiverotus tapahtuisi en-
12858: ehdotuksista on jo toteutunut tai toteutu- nen lääninoikeuden ratkaisua vain poikkeuksel-
12859: massa, osa on vielä valmisteltavana. lisesti. Yleensä tulisi jälkiverotus toimittaa vas-
12860: Joulukuun 31 päivänä 1974 annettiin uusi ta sen jälkeen, kun lääninoikeus on ratkaissut
12861: lääninoikeuslaki (1021/74), joka tulee voi- verovalitusasian.
12862: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
12863:
12864:
12865: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
12866: N:o 68 3
12867:
12868:
12869:
12870:
12871: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12872:
12873: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen den 1 oktober 1975. Då ledamöten i länsrät-
12874: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ten enligt denna lag kommer att som huvud-
12875: velse nr 281 av den 4 mars 1975 tili vederbö- syssla handha de uppgifter som ankommer på
12876: rande mediem av statsrådet för avgivande av länsrätten, kommer Iänsrättens verksamhet av
12877: svar översänt avskrift av föijande av riksdags- denna anledning att bli effektivare och ären-
12878: man Siikaniemi m. fl. ställda spörsmåi nr 68: denas behandling att gå snabbare.
12879: Nämnda dag gavs även en lag om ändring
12880: "Tili vilka åtgärder ämnar Rege- av beskattningslagen (1 024/7 4). Enligt denna
12881: ringen skrida för att behandlingen av lag kan man genom ett skatterättelseförfarande
12882: de skattebesvär som inlämnats tili Iäns- i skattenämnden rätta tili de uppenbara fel
12883: styreisen skulle kunna påskyndas och som vid beskattningen har skett tili förfång
12884: för att den efterbeskattning som hän- för den skattskyldige. Det är att vänta, att
12885: för sig tili ifrågavarande skatteår inte skatterättelseförfarandet kännbart skall minska
12886: skulle kunna verkställas så Iänge bpe- antalet sådana ärenden som kommer till läns-
12887: svären är anhängiga utan först när rätten och sålunda påskynda ärendenas behand-
12888: Iänsrätten har avgjort ärendet?" ling i länsrätten.
12889: Man har även försökt påskynda behandlingen
12890: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- av skattebesvärsärendena i länsrätterna genom
12891: samt anföra föijande: att låta ärendenas beredning ske på över-
12892: Kommitten för utveckling av förvaltnings- tid och genom att i bisyssla vid länsstyrelserna
12893: Iagskipningen, som år 1973 överiämnade sitt anställa sådana jurister såsom föredragande,
12894: betänkande, föresiog vissa åtgärder för att på- vilka har varit anställda inom skatteförvalt-
12895: skvnda ärendenas behandling i Iänsrätterna. ningen eller annars känner tili beskattningen.
12896: Bl~nd dessa reformer av vilka vissa hade an- Det är inte en förutsättning, vare sig för
12897: hänggiggjorts redan tidigare, kan nämnas revi- skatterättelsen eller för efterbeskattningen, att
12898: deringen av lagstiftningen om länsrätter, er- själva beskattningen skulle ha vunnit laga
12899: hållande av tiliäggspersonal för att reda upp kraft. Om inte efterbeskattning skulle kun-
12900: anhopningen av ärenden, minskningen av om- na förrättas förrän länsrätten har avgjort ären-
12901: byte av föredragande, ökning av informationen det, skulle den inte alltid kunna förrättas tili-
12902: och effektivering av arbetsmetoderna samt, i räckligt tidigt. Fördenskull borde man inte
12903: fråga om behandlingen av ärenden rörande be- skapa en sådan lagstiftning, enligt viiken efter-
12904: skattningsbesvär, en utveckling särskilt av beskattning inte skulle vara möjlig före läns-
12905: prövningsnämndsförfarandet och en ökning av rättens avgörande. Trots detta borde man i
12906: rättelseförfarandet vid beskattningen. En del praktiken sträva tili att efterbeskattning endast
12907: av dessa reformförslag har redan genomförts i undantagsfall skulle ske före Iänsrättens av-
12908: ellet håller på att genomföras, en del är ännu görande. I allmänhet borde efterbeskattning
12909: under beredning. ske först sedan Iänsrätten har avgjort skatte-
12910: Den 31 december 1974 gavs en ny lag om besvärendet.
12911: länsrätter ( 1021/74), viiken träder i kraft
12912: Helsingfors den 25 mars 197 5.
12913:
12914:
12915: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
12916: 1975 vp.
12917:
12918: Kirj. ksm. n:o 69.
12919:
12920:
12921:
12922:
12923: Westerholm ym.: Saamelaisten ammattikoulutuksen järjestämi-
12924: sestä saamelaisten asuttamaiia alueeila.
12925:
12926:
12927: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 1 1 e.
12928:
12929: Saamelaiset ovat tähän asti jääneet vaille Väkiluku sillä alueeila, jossa saamelaisia asuu
12930: nonia sellaisia yhteiskunnan palveluksia, jotka on vähän päälle 21 000, näistä saamelaisia va-
12931: 1ei1Ie tasapuolisuuden ja oikeuden mukaan kuu- jaa 4 000. Ottaen huomioon saamelaisten mää-
12932: :uisivat. Eräänä perusehtona saamelaisten elin- rällisen vähyyden ja valtiovaiian tuen tarpeen
12933: :htojen parantamiseksi on pidettävä koulutuk- olisi erittäin tähdellistä, että eivät ainoastaan
12934: ;en ja nimenomaan ammattikoulutuksen asian- saamelaiskuntien edustajat toimi:si, vaan myös
12935: nukaista hoitamista. valtiovalta ryhtyisi toimenpit-eisiin ammatti-
12936: Saamelaisten ammattikoulutuskysymystä ovat koulutuksen käyntiinsaattamiseksi Pohjois-Suo-
12937: pohtineet saamelaiskomitea, metsä- ja puutalou- messa saamelaisalueella.
12938: :len koulutuskomitea ensimmäisessä osamietin- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
12939: tlÖssään sekä taide-, koti- ja käsiteellisuuden taen vakiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
12940: tuotesuunnittelun koulutuskomitea. tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12941: Kukin näistä on tehnyt oman ehdotuksensa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12942: ammatiilisen koulutuksen järjestämiseksi. Huo-
12943: miota herättää se, että komitea on pantu tut- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
12944: kimaan käytännöllisesti katsoen samaa asiaa ja toimenp1te1s11n saamelaisten ammatti-
12945: että asiassa ei ole vieläkään päästy etenemään koulutuksen järjestämiseksi saamelais-
12946: päätöksentekoasteelle. ten asuttamalla alueeila?
12947: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1975.
12948:
12949: Raino Westerholm. Olavi Ronkainen.
12950: Antero Juntumaa. Veikko J. Turunen.
12951:
12952:
12953:
12954:
12955: 343/75
12956: 2 1975 vp.
12957:
12958:
12959:
12960:
12961: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12962:
12963: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tavalta osalta alueellinen kysymys ja tukimie
12964: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- lessä osaksi myös saamelaiskysymys.
12965: mies, olette kirjeellänne 4 päivältä maaliskuuta Käytännössä ammatillista koulutusta on saa
12966: 1975 n:o 310 lähetJtänyt valtioneuvoston asian- melaisalueella järjestänyt luontaistalouteen liit
12967: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tyvänä ammatillisena kurssitoimintana Rovanie
12968: Raino Westerholmin ym. seuraavan kirjallisen men ammatillinen kurssikeskus. Erääksi Rova
12969: kysymyksen n:o 69: niemen ammatillisen kurssikeskuksen kiinteäks
12970: koulutuspaikaksi on muodostunut Inari. Kurssi
12971: "Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin keskuksen toimesta on vuodesta 1972 alkae1
12972: toimenpiteisiin saamelaisten ammatti- järjestetty saamen käsityökursseja kaksi kappa
12973: koulutuksen järjestämiseksi saamelais- letta vuodessa, näillä kursseilla on vuosittail
12974: ten asuttarualla alueella?" ollut 40 oppilasta. Kiinteiden käsityökurssiet
12975: lisäksi on järjestetty kaksi liikkuvaa saamet
12976: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käsityökurssia. KiHopäällä on järjestetty kaks
12977: vasti seuraavaa: eräoppaan kurssia ja kuluvan vuoden kevät
12978: Saamelaisalueen muodostavat Utsjoen, Inarin kaudella alkaa kirvestyön kurssi Ivalossa 1~
12979: ja Enontekiön kunnat sekä Vuotson kylä So- oppilaalle. Työllisyyttä edistävä ammattikurssi
12980: dankylän kunnassa. Kuten kysymyksen perus- toiminta saamelaisalueella on siten ollut varsit
12981: teluissa on todettu tämän alueen ammatillista vilkasta.
12982: koulutusta ovat käsitelleet Saamelaiskomitea Taide-, koti- ja käsiteollisuuden tuotesuun
12983: (komiteanmietintö 197 3: 46), Metsä- ja puu- nittelun koulutustoimikunnan ehdotuksien to
12984: talouden koulutuskomitea (komiteanmietintö teuttamiseen sellaisenaan ei näytä tässä vai
12985: 1974: 68) ja Taide-, koti- ja käsiteollisen tuo· heessa olevan reaalisia mahdollisuuksia. Toimi
12986: tesuunnittelun koulutustoimikunta (komitean- kunnan ehdottaman instituutin perustaminet
12987: mietintö 1974: 94). Kysymyksen perusteluissa olisi ratkaistava vasta siinä yhteydessä, kur
12988: esitetyn väitteen, että jokin näistä kemiteoista Saamelaisten Kristillisen kansanopiston asem:
12989: olisi pantu tutkimaan käytännöllisesti katsoen ja toiminta peruskoulun jälkeisenä oppilaitok
12990: samaa asiaa, johdosta on todettava, että komi- sena selkiintyy. Niinikään tämän toimikunnat
12991: teoilla on ollut selvästi toisistaan eroava ttoi- esityksiä on 'tutkittava yhdessä yhteispohjois
12992: meksianto. Tämä käy ilmi myös komiteoiden maisen korkeakoulu tasoisen taidekoulu tukser
12993: ehdotuksista. Saamelaiskomitea on koulutusta aloittamisesta tehtyjen suunnitelmien kanssa
12994: koskevissa ehdotuksissaan esittänyt kolmelinjai- Metsä- ja puutalouden koulutuskomitean I osa
12995: sen ammattikoulun ja neljä koulutusalaa käsit- mietinnössä esitetty eräkoulun perustaminet
12996: tävän kiinteän kurssipisteen perustamista saa- Inariin sisältyy ammattikasvatushallituksen kes
12997: melaisalueelle. Metsä- ja puutalouden koulutus- kipitkän aikavälin eli vuosien 197 6-80 suun
12998: komitea on esittänyt saamelaisalueelle perustet- nitelmiin. Mitä tulee Saamelaiskomitean ehdo
12999: tavaksi eräkoulun, jossa annettaisiin uusiutu- tuksiin, on ensiksi todettava, ettei ammatti
13000: vien luonnonvarojen lisäämiseen ja niiden käy- koulun perustamista Inariin voida pitää tarkoi
13001: tön kehittämiseen liittyvää ammatillista koulu- tuksenmukaisena. Sen sijaan työllisyyttä edistä
13002: tusta. Koti- ja taideteollisuutta käsitellyt toimi- vän ammattikurssitoiminnan jatkamista ja ke
13003: kunta on esittänyt instituuttimuotoisen käsi- hittämistä komitean ehdottarualla tavalla or
13004: työalan koulutuksen aloittamista 2-vuotisin Iin- pidettävä tarkoituksenmukaisena.
13005: join saamelaisalueella. Edellä mainittujen komiteoiden ehdotuksiir
13006: Ammattikoulutuksen järjestäminen ja kehit- on sisältynyt myös ehdotukset koulun ja kurssi
13007: täminen ·saamelaisalueen kunnissa on huomat- keskuksen rakentamisesta. Myös ammatilliset
13008: N:o 69 3
13009:
13010: kunssitoiminnan järjestämisessä on pidetty Lapin lääninhallituksen ja Rovaniemen amma-
13011: puutteena toiminnallisen "tukikohdan" puut- tillisen kurssikeskuksen edustajat. Saamelais-
13012: tumista, koulutustilojen tason heikkoutta ja alueen kuntien aktiivisuus ammattikoulutus-
13013: oppilasasuntopulaa. Kurssikeskuksen toiminnal- kysymyksessä on luonnollista jo pelkästään sii-
13014: listen tilojen tarve on kiistaton. Virheinvestoin- tä syystä, että ammattikurssitoiminta tuo kun-
13015: tien välttämiseksi Hallitus kuitenkin katsoo, nan alueelle rahaa. Esim. 50 oppilaspaikan
13016: että ammatillinen koulutus saamelaisalueella kurssiosaston vuosibudjetin loppusumma vuo-
13017: olisi toistaiseksi annettava jo olemassa olevia den 197 4 kustannustason mukaan laskettuna
13018: opetustiloja hyväksi käyttäen. Jo nyt on tie- olisi 660 000 mk.
13019: dossa, että Pohjois-Inarin yläasteen koululla ja Edellä mainitun Inarin neuvottelukokouksen
13020: oppilasasuntolassa vapautuu tiloja vuoteen 1980 jälkeen ammattikasvatushallitus on päättänyt
13021: mennessä. asettaa työryhmän, jonka tulee selvittää ·saa-
13022: Kun kysymyksen perusteluissa on koroste- melaisalueella käytettävissä olevat oppilaspaikat
13023: tusti tuotu esiin, että ainoastaan saamelais- ja niiden mahdollinen käyttö ammatillisessa
13024: '<tlueen kuntien edustajat toimis.ivat ammatti- koulutuksessa sekä tutkia mahdollisuuksia eri-
13025: koulutuksen käyntiinsaattamiseksi saamelais- laisten ammatillisten koulutushankkeiden ko-
13026: ruueella, totean, että ammattikoulutuksen käyn- koamiseksi rakentamistarpeita silmällä pitäen
13027: tiin saattaminen ja kehittely on koko .ajan ta- niin, että mahdollisimman paljon erilaista am-
13028: pahtunut yhteistoiminnassa kuntien ja valtion Mattikoulutusta voidaan sijoittaa yhteen raken-
13029: viranomaisten kesken. Viimeisin tällainen yhtei- nukseen.
13030: nen neuvottelukokoQs oli Inarissa 14 päivänä Hallitus katsoo, että ammattikoulutus saa-
13031: maaliskuuta 1975. Neuvottelukokouksen oli melaisalueella on jo käynnistetty ja että jo aloi-
13032: kutsunut kokoon Inarin kunnanhallitus, ja täs- tetulla kurssitoiminnalla on syytä jatkaa, koska
13033: sä tilaisuudessa olivat valtion paikallishallinnon samalla parhaiten mitoitetaan muut vastaiset
13034: edustajien lisäksi läsnä sekä opetusministeriön koulutustarpeet. Tältä pohjalta saamelaisalueen
13035: että ammattikasvatushallituksen edustajat. Neu- ammattikoulutusta on edelleen kehitettävä. Saa-
13036: vottelukokouksen teemana oli saamelaisalueen melaisten vähäisen lukumäärän vuoksi ammatti-
13037: ammattikoulutuksen ja kurssitoiminnan kehit- koulutusta saamelaisalueella ei kuitenkaan voi-
13038: täminen ja turvaaminen. Neuvottelukokoukses- da suunnitella eikä järjestää yksinomaan saame-
13039: sa asetettiin 1työryhmä, jonka tehtävänä on ensi laisia varten. Ammatillinen kurssitoiminta on-
13040: toukokuun puoliväliin mennessä laatia suunni- kin järjestetty koko saamelaisalueen väestölle.
13041: telma ammatillisen kurssikeskuksen km:ssiosas- Saamelaisten erityiset tarpeet on otettu huo-
13042: ton perustamisesta Inariin. Työryhmään nimet- mioon kurssiohjelmissa.
13043: tiin paitsi muita, myös työvoimaministeriön,
13044: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1975.
13045:
13046: Ministeri Marjatta Väänänen.
13047: 4 1975 vp.
13048:
13049:
13050:
13051:
13052: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
13053:
13054: I det 'syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen institutsform med tvåårs 1injer inom hemslöjds-
13055: anger har Ni, Berr Talman, med Eder JSkri- branschen skulle inledas inom sameområdet.
13056: velse m .310 av den 4 mars 1975 till veder- Anordnande och utveck:lande av yrkesutbild-
13057: börande medlem av statsrådet för avgivande ningen i kommunerna inom sameområdet är
13058: av svar översänt · avskrift av följande av riks- tili en betydande del en regional fråga och i
13059: dagsman Raino Westerholm m. fl. ställda stödavseende delvis även en samefråga.
13060: spörsmål nr 69: I praktiken har yrkesutbildning inom same-
13061: området anordnats vid yrkeskurscentret i Rova-
13062: "Ämnar Regeringen skrida tili bråd- niemi såsom yrkeskur.sverksamhet i samband
13063: skande åtgärder för att ordna yrkesut- tned naturahushållning. Enare har kommit att
13064: bildning för samerna på de områden bli en av de stationära utbildningsplatserna för
13065: som bebos av samerna?" yrkeskurscentret i Rovaniemi. På åtgärd av
13066: kurscentret har från och med år 1972 anord-
13067: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nats två kurser om året i samehemslöjd. Dessa
13068: samt anföra följande: kurser har årligen haft 40 elever. Utom de sta-
13069: Sameområdet består av Utsjoki, Enare · och tionära hemslöjdskurserna har två ambulerande
13070: Enontekiö kommuner samt Vuotso by i Sodan- kurser i samehemslöjd anordnats. I Kiilopää
13071: kylä kommun. Såsom i spörsmålets motivering har två kmser för ödemarksguider anordnats
13072: har koristateråts, har yrkesutbildningen på det- och under innevarande vårsäsong börjar en
13073: ta område behandlats av samekommitten (ko- kurs i timmermansarbete för 15 elever i Ivalo.
13074: miteanmietintö 197 3: 46), kommitten för ut- Den yrkeskursverksamhet som främjar 'syssel-
13075: bildning inom skogs- och virkeshushållningen sättningen inom sameområdet har sålunda va-
13076: (komiteanmietintö 197 4: 68) och Kommissio- rit särdeles livlig.
13077: nen för utbildningen av produktplaneringen för Det förefaller inte i detta skede att före-
13078: kon:s:thantverk och hemslöjd (komiteanmietintö ligga några realistiska möjligheter att förverk-
13079: 197 4: 94). På grund av det i spörsmålets mo- liga kommissionens för utbildningen av pro-
13080: tivering framförda påståendet, att någon av duktplaneringen för konsthantverk och hem-
13081: dessa kommitteer skulle ha tillsatts för att slöjd förslag som sådant. lnrättandet av det
13082: undersöka praktiskt taget samma sak, kan institut som kommissionen föreslår borde av-
13083: konstateras, att kommitteerna har haft sådana göras först i det sammanhanget, då Saamelais-
13084: uppdrag, som klart skiljer sig från varandra. ten Kristillinen kansanapistos ställning och
13085: Detta framgår även av kommitteernas förslag. verksamhet såsom en läroanstalt som följer på
13086: Samekommitten har i sitt förslag rörande ut- grundskolan klarnar. Likaså bör kommissionens
13087: bildningen föreslagit att en yrkesskola med tre förslag undersökas i samband med de planer
13088: linjer och ett stationärt kurscentrum omfat- som uppgjorts om den samnordiska konsthant-
13089: tande fyra utbildningsområden skall inrättas verksutbildningen på högskolenivå. Inrättandet
13090: inom sameområdet. Kommitten för utbildning av den ödemarksskola i Enare som kommitten
13091: inom skogs- och virke.shushållningen har före- för utbildning inom ·skogs- och virkeshushåll-
13092: slagit att en ödemarksskola skall inrätta:s inom ningen har föreslagit i sitt I delbetänkande
13093: sameområdet, vid viiken skulle ges yrkesutbild- ingår i yrkesutbildningsstyrelsens planer för
13094: ning i anslutning tili ökningen av regenereran- medellång sikt, dvs. för åren 1976-80. I
13095: de naturtillgångar och till utvecklandet av de- fråga om samekommittens förslag kan först
13096: ras användning. Kommissionen för utbildningen konstateras, att det inte kan anses ändamåls-
13097: av produktplaneringen för konsthantverk och enligt att inrätta en yrkesskola i Enare. Där-
13098: hemslöjd har föreslagit, att en utbildning i emot bör det anses ändamålsenligt att fortsätta
13099: N:o 69 5
13100:
13101: med och utveck:la den sysselsättningsfrämjande uppgift att före mitten av inkommande maj
13102: yrkeSikursverksamheten på det sätt som kom- utarbeta en plan för inrättande i Enare av en
13103: mitten föreslår. kursavdelning inom yrkeskurscentret. Till ar-
13104: I de ovan nämnda kommitteförslagen har betsgruppen utsågs, förutom andra, även före-
13105: även ingått förslag om byggande av en skola trädare för arbetskraftsministeriet, länstyrelsen
13106: och ett kurscentrum. Man har även ansett det i Lapplands Iän och yrkeskurscentret i Rova-
13107: vara en brist vid ordnandet av yrkeskursverk- niemi. Aktiviteten hos kommunerna inom same-
13108: samhet, att en "stödpunkt" för verksarnheten området i yrkesutbildningsfrågan är naturlig
13109: har saknats, att nivån för utbildningsutrym- redan av den orsaken, att yrkeskursverksam-
13110: mena är svag och att det råder brist på bostä- heten :tillför kommunen pengar. Årsbudgetens
13111: der för eleverna. Behovet av verksamhetsut- slutsumma för en kursavdelning med 50 elev-
13112: rymmen i kurscentret är odiskutabelt. För und- platser skulle utgöra 660 000 mark, beräknad
13113: vikande av felinvesteringer anser regeringen enligt 1974 års kostnadsnivå.
13114: dock, att yrkesutbildning inom 1sameområdet Efter ovan nämnda rådplägningsmöte i Enare
13115: tillsvidare borde ges med utnyttjande av redan har yrkesutbi1dningsstyrelsen beslutat tillsätta
13116: existerande undervisningsutrymmen. Man vet en arbetsgrupp, som skall utreda de tillbuds-
13117: redan nu, att utrymmen blir 1ediga i högsta- stående elevplatserna inom sameområdet och
13118: dieskolan och elevinternatet i norra Enare vid deras eventuella användning vid yrkesutbild-
13119: slutet av år 1980. ningen samt undersöka möjligheterna att sam-
13120: Då det i spörsmålets motivering betonat har manställa olika yrkesutbildningsprojekt med
13121: framförts, att endast företrädare för kommu- sikte på byggnadsbehovet så, att ,så många
13122: nerna inom sameområdet skulle vara de som olika slag av yrkesutbildning som möjligt skall
13123: arbetar för att sätta i gång yr:kesutbildningen kunna placeras i en och samma byggnad.
13124: inom sameområdet, får jag konstatera, att in- Regeringen anser, att yrkesutbildningen
13125: ledandet och utveck:landet av yrkesutbildningen inom sameområdet redan har satts igång och
13126: hda niden har skett i samarbete mellan kom- att det är skäl att fortsätta med den redan på-
13127: munerna och de statliga myndigheterna. Det började kursverksamheten, eftersom de övriga,
13128: senaste gemensamma rådplägningsmötet försig- kommande utbildningsbehoven samtidigt blir
13129: gick i Enare den 14 mars 1975. Rådplägnings- dimensionerade på bästa sätt. Utgående från
13130: mötet hade sammankallats av kommunalstyrel- detta skall yrkesutbildningen inom sameområ-
13131: sen i Enare, och vid detta möte .var företrä- det vidareutveck:las. På grund av det ringa an-
13132: dare för den statliga lokalförvaltningen samt talet samer, kan yrkesutbildningen inom ,same-
13133: företrädare för undervisningsministeriet och yr- området dock inte planeras eller anordnas en-
13134: kesutbildningsstyrelsen närvarande. Tema för bart för samer. Yrkeskursverksamheten måste
13135: rådplägningsmötet var utveck:landet och tryg- anordnas för hela befolkningen inom same-
13136: gandet av yrkesutbildningen och kursverksam- området. De särskilda behoven för samerna
13137: heten inom sameområdet. Vid rådplägnings- har beaktats i kursprogrammen.
13138: mötet ,tillsattes en arbetsgrupp, som fick till
13139: Helsingfors den 7 april 1975.
13140:
13141: Minister Marjatta Väänänen.
13142:
13143:
13144:
13145:
13146: 343/75
13147: 197.5 vp.
13148:
13149: Kirj. ksm. n:o 70.
13150:
13151:
13152:
13153:
13154: Laine: Erään sinkityslaitoksen aiheuttamista ympäristöhaitoista.
13155:
13156:
13157: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
13158:
13159: Auran kunnan Viilalankyläin tiiviin omakoti- lishallinnon jäsenille virheellisiä tietoja laitok-
13160: alueen keskellä toimii Aurajoki Oy:n sinkitys- sen luonteesta ja sen mahdollisesti aiheutta-
13161: laitos, joka aiheuttaa ympäristölle jatkuvasti mista haitoista. Tiettävästi kunnallisille viran-
13162: savu- ym. haittoja. Tehdaslaitoksesta nouseva omaisille ja luottamushenkilöille puhuttiin
13163: savu on aiheuttanut runsaasti havupuiden kuo- kuljetusvälinetehtaan rakentamisesta, mutta
13164: lemisia. Savun voimakkuutta osoittaa myös se, tehtaan aloitettua toimintansa todettiin sen
13165: että savun katku tunkeutuu myös autoihin, olevan kuumasinkitystä ja hiekkapuhallusta
13166: jotka kulkevat etäällä si:nkityslaitoksesta sijait- suorittava laitos. YhteiskUillnalla tulisi olla kei-
13167: sevalla maantiellä. noja, joilla tällainen viranomaisten ja luotta-
13168: Laki eräistä naapuruussuhteista määrää, et- mustehtävissä toimivien harhauttaminen voitai-
13169: tei saa aiheuttaa naapurille pysyvää kohtuuton- siin estää.
13170: ta rasitusta. Työturvallisuuslaki (299/58 16 §) Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
13171: puolestaan edellyttää, että savun leviäminen tän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
13172: ympäristöön estetään. Tehtaan johto näyttää nojalla kunnioittaen valtioneuvoston asian-
13173: vähät välittävän siitä, mitä laissa on säädetty omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
13174: savuhaittojen estämisestä. Kyseisessä tapauk- myksen:
13175: sessa olisi paras ratkaisu laitoksen siirtäminen
13176: pois nykyiseltä paikaltaan asutusalueen keskeltä Onko Hallitus tietoinen Aurajoki
13177: ja sen sijoittaminen kunnan osoittamalle uu- Oy:n sinkityslaitoksen aiheuttamista
13178: delle paikalle. Luonnollisesti olisi siirron yh- savu- ym. haitoista omakotiasutukselle
13179: teydessä huolehdittava myös savu- ym. haittojen ja elinympäristölle, ja jos on,
13180: poistamisesta tai vähintään 111iiden olennaisesta mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13181: rajoittamisesta. ryhtyä Aurajoki Oy:n siltlkityslaitoksen
13182: Ilmeisesti Aurajoki Oy:n sinkityslaitohen ja muiden teollisuus.. ja tehdaslaitosten
13183: perustamisen yhteydessä annettiin mm. kunnal- savu- ym. haittojen poistamiseksi?
13184: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 197 5.
13185:
13186: Ensio Laine.
13187:
13188:
13189:
13190:
13191: 306/75
13192: 2 1975 vp.
13193:
13194:
13195:
13196:
13197: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13198:
13199: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- nan osoittamalle kaatopaikalle, jossa ne käsi-
13200: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tellään paikallisten terveysviranomaisten käsi-
13201: mies, olette 6 päivänä maaliskuuta 1975 päi- tyksen mukaan asiallisesti.
13202: vätyn kirjeenne n:o 319 ohella toimittanut Laitoksen aiheuttamasta ilman likaantumises-
13203: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl- ta sekä sen aiheuttamasta, ilmastointia varten
13204: jennöksen kansanedustaja Ensio Laineen kir- takennetusta imurista johtuvasta melusta ei ole
13205: jallisesta kysymyksestä n:o 70, jossa tiedustel- suoritettu mittauksia. Paikallinen terveysvi-
13206: Iaan ranomainen kuitenkin katsoo, ettei näistä voi
13207: "Onko Hallitus tietoinen Aurajoki aiheutua terveydellistä haittaa.
13208: Oy:n sinkityslaitoksen aiheuttamista Saadun selvityksen perusteella näyttää siltä,
13209: savu- ym. haitoista omakotiasutukselle ettei laitoksesta aiheudu siinä määrin haitalli-
13210: ja elinympäristölle, ja jos on, sia seurauksia ympäristölle, että olisi syytä tai
13211: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mahdollisuuksia:kaan ryhtyä erityisiin toimen-
13212: ryhtyä Aurajoki Oy:n sinkityslaitoksen piteisiin, varsinkin kun saadun tiedon mukaan
13213: ja muiden teollisuus- ja tehdaslaitosten laitos aiotaan siirtää viimeistään kahden vuo-
13214: savu- ym. haittojen poistamiseksi?" den kuluttua Auran kunnan osoittamaan, asu-
13215: tuksesta erillään olevaan paikkaan.
13216: Tässä yhteydessä on todettava, että viran-
13217: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- omaisilla on nykyisin mahdollisuus puuttua il-
13218: vasti seuraavaa: man pilaantumista tai melua aiheuttavaan toi-
13219: Auran rakennuslautakunta on myöntänyt Au- mintaan laitoksen tms. rakentamisen jälkeen
13220: rajoki Oy:lle rakennusluvan sinkityslaitoksen vain silloin, kun ilman pilaantumisesta tai
13221: rakentamiseen vuonna 1967. Rakennuslauta- melusta aiheutuu terveydellistä haittaa tai var-
13222: kunta ei ollut kuullut ennen rakennusluvan sin suurta vaaraa ja haittaa yleiselle edulle.
13223: myöntämistä terveydenhoitolautakuntaa, eikä Naapuruussuhteista annetun lain (26/20) mu-
13224: yhtiö ollut hankkinut terveydenhoitolain ( 469/ kaan on laitoksen lopettamista tai rasituksen
13225: 65) 26 § :ssä tarkoitetrua sijoituslupaa. vähentämistä koskeva vaade käsiteltävä yksi-
13226: Kysymyksessä olevasta laitoksesta on tehty tyisoikeudellisena riita-asiana yleisessä alioikeu-
13227: vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä dessa.
13228: annetun asetuksen ( 283/62) mukainen ennak- Ilmansuojelua ja roduntorjuntaa koskevan
13229: koilmoitus Turun vesipiirin vesitoimistolle. lainsäädännön puute on pitkään tiedostettu.
13230: Laitoksen ei katsota aiheuttavoo vesien pilaan- Voimassa olevien säännösten perusteella ei ole
13231: tumista. Laitos on lähettänyt tarkkailuilmoi- luotavissa yhtenäistä ilmansuojelun tai melun-
13232: tukset asianmukaisesti. Laitoksen lähistöllä si- torjunnan ilmoitus-, lupa- ja valvontajärjestel-
13233: jaitsevien omakotitalojen kaivoista on otettu mää. Ilmansuojelun ja meluntorjunnan asian-
13234: näytteitä eikä tällöin ole havaittu laitoksella mukainen hoitaminen edellyttää näitä koske-
13235: olevan vaikutuksia talousveden laatuun. Näin vien erityis- tms. lakien säätämistä. Sisäasiain-
13236: ollen voidaan pitää todeooäköisenä, ettei lai- ministeriössä on valmisteilla ehdotukset sekä
13237: toksella ole ainakaan huomattavia vaikutuksia ilmansuojelulaiksi että meluntorjuntalaiksi. Eh-
13238: maaperään. dotukset pyritään saamaan valmiiksi kuluvan
13239: Laitoksen 'kiinteitä jätteitä kuljetetaan kun- vuoden aikana.
13240: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
13241:
13242: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
13243: N:o 70 3
13244:
13245:
13246:
13247:
13248: T i 11 R i k s d a g en s H e rr T a 1 m a n.
13249:
13250: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen det enligt de 1oka1a hä1sovårdsmyndigheternas
13251: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1- uppfattning behandlas sakenligt.
13252: se nr 319 av den 6 mars 1975 tili vederbö- Det har inte utförts mätningar av den 1uft-
13253: rande medlem av statsrådet för avgivande av förorening och det buller från den för venti1a-
13254: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags- tionen byggda ventilatorn, som inrättningen
13255: man Ensio Laine ställda spörsmål nr 70: förorsakar. Den lokala hå1sovårdsmyndigheten
13256: anser dock, att det inte kan uppstå sanitär
13257: "Är Regeringen medveten om de av olägenhet av dem.
13258: Aurajoki Oy:s förzinkningsinrättning I enlighet med en utredning som man er-
13259: förorsakade rök- och ,andra o1ägenhe- hållit förefaller det som om inrättningen inte
13260: terna för egnahemshosättningen och skulle förorsaka menliga fö1jder för omgivnin-
13261: livsmiljön, och om så är fallet, gen i en sådan utsträckning, att det skulle
13262: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen vara skäl eller ens möjligt att skrida tili sär-
13263: skrida för att av1ägsna rök- och andra ski1da åtgärder, i synnerhet som man enligt
13264: olägenheter av Aurajoki Oy:s förzink- uppgift senast om två år ämnar Hytta inrätt-
13265: ningsinrättning och av andra industri- ningen tili en av Aura kommun anvisad från
13266: och fabriksinrättningar?" hosättningen skild p1ats.
13267: I detta sammanhang kan man konstatera,
13268: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- att myndigheterna numera har möjlighet att in-
13269: samt anföra fö1jande: gripa i en verksamhet som förorsakar förore-
13270: Byggnadsnämnden i Aura har beviljat bygg- ning av Juften eller buller efter det att en
13271: nadslov åt Aurajoki Oy för byggande av en inrättning e.dyl. byggts endast i det fall, att
13272: förzinkningsinrättning år 1967. Byggnadsnämn- det av luftens förorening eller buller uppstår
13273: den hade inte före beviljandet av byggnads1o- sanitär olägenhet eller synnerligen betydande
13274: vet hört hä1sovårdsnämnden, och bo1aget hade fara eller olägenhet för allmänt intresse. En-
13275: inte införskaffat i 26 § hä1sovårds1agen ( 469/ ligt lagen angående vissa grannelagsförhållan-
13276: 65) avsett förläggningstil1stånd. den (26/20) skall kravet på inrättningens
13277: Angående ifrågavarande inrättning har en upphörande eller minskningen av besväret be-
13278: förhandsanmä1an i enlighet med förordningen hand1as i al1män underrätt såsom en privat-
13279: om förhandsåtgärder för skydd av vatten ( 283/ rättslig tvist.
13280: 62) gjorts tili Aho vattendistrikts vattenbyrå. Man har 1änge varit medveten om den bris-
13281: Inrättningen anses inte orsaka förorening av tande lagstiftningen rörande luftskydd och bu1-
13282: vattnet. Inrättningen har vederbörligen in- lerbekämpning. På basen av gällande stadgan-
13283: sänt kontrollanmälningar. Från de i närheten den kan inte ett enhetligt anmälnings-, tillstånds-
13284: av inrättningen liggande egnahemmens brunnar och övervakningssystem i fråga om luftskydd
13285: har prov tagits, och man har inte observerat eller bulJerbekämpning skapas. Korrekt skött
13286: att inrättningen skulle ha inverkan på hushålls- förutsätter luftskyddet och bullerbekämpnin-
13287: vattnets kvalitet. Så1unda kan det anses sanno- gen stiftande av special- o.dyl. lagar. I in-
13288: likt, att inrättningen åtminstone inte har be- rikesministeriet är förs1ag tili både luftskydds-
13289: tydande inverkan på jordmånen. lag och lag om bullerbekämpning under be-
13290: Inrättningens fasta avfal1 transporteras tili redning. Avsikten är att om möjligt färdig-
13291: av kommunen anvisad avstjälpningsp1ats, där ställa förs1agen under innevarande år.
13292: Helsingfors, den 26 mars 1975.
13293:
13294: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen
13295: 1975 vp.
13296:
13297: Skriftl. spm. nr 71.
13298:
13299:
13300:
13301:
13302: Ehrnrooth: Om påskyndande av ersättningarna för skördeskador.
13303:
13304:
13305: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13306:
13307: Sedan riksdagen i slutet av senaste år fat- resultat kan bero, allvarligt försvagas. Bonde-
13308: tade beslut om ersättningarna för de skador, befolkningen har rätt att emotse att de stat-
13309: som den stora skördekatastrofen vållade i syn- liga myndigheterna på allt sätt undedättar
13310: nerhet jordbrukarna i Österbotten och Sata- verkställigheten av riksdagens beslut. När det
13311: kunta, har de av betydande ekonomiska för- nu tvärtom skapats nya omgångar och nytt
13312: luster drabbade personerna väntat på snabba krångel, är missnöjet och i många fall allvarliga
13313: åtgärder av de administrativa myndigheterna. bekymmer lätt motiverade.
13314: Vid en tidpunkt när ersättningarna för de Det kan inte vara omöjligt för jordbrukssty-
13315: gårdsvis värderade skördeskadorna nödvändigt- relsen att utan den tidsutdräkt, som de nya
13316: vis borde börja utbetalas med tanke på foder- direktiven angående de gårdsvis värderade
13317: inköp och andra utgifter, som de1vis måste er- skördeskadorna skapar, utbetalda ersättningar-
13318: läggas i förskott, nås nu de till ersättningar na omedelbart. Den granskning som man vid
13319: berättigade bönderna av beskedet, att nya ut- jordbruksstyrelsen skall göra kan man därefter
13320: redningar måste verkställas, innan skadeersätt- utföra efter hand. Huvudsaken är nu att man
13321: ningarna kan utbetalas. inte ytterligare försvårar de jordbrukares ar-
13322: Jordbruksstyrelsen skall nu undersöka upp- bete, som redan haft nog med svårigheter i
13323: gifterna om totalarealen på de gårdar där area- och med skördeskadorna och nog med förlus-
13324: len avviker mera än 0.1 hektar vid värderingen ter, som bara dehris kommer att bli ersatta.
13325: av skadorna från den i skattedeklarationen för Med hänvisning tili det ovan anförda fram-
13326: år 1973 uppgivna. Trots att den, som ansökt ställer jag med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
13327: om ersättning, kan vidta åtgärder för att ut- ordningen följande spörsmål till besvarande av
13328: reda grunden tili den förekommande avvikel- vederbörande medlem av statsrådet:
13329: sen för myndigheterna, betyder den senkomna
13330: granskningen i många fall oskäliga förseningar Är Regeringen medveten om att de
13331: med utbetalningarna. Jordbrukarna hade i tid ytterHgare utredningar, som jordbruks-
13332: kunnat uppmärksamgöras på myndigheternas styre1sen gått in för att göra i samband
13333: intresse för den arts utredningar det nu sent med verkställigheten av ri:ksdagens be-
13334: omsider blivit fråga om. De hade då kunnat slut om ersättande av skördeskadorna,
13335: besparas många besvärligheter i de byrå:kratiska i många fall oskäligt kommer att för-
13336: irrgångarna. Arealuppgifterna kan saknas i de- sena utbetalningen av ersättningarna,
13337: klarationerna, eftersom beskattningen inte och om så är fallet,
13338: längre är arealbeskattning. Utbetalningarna av är Regeringen beredd att genast vid-
13339: ersättningar kan i talrika fall bli tili den grad taga alla nödiga åtgärder för påskyn-
13340: försenade, att jordbrukarens möjligheter att be- dande av betalningarna tili de skörde-
13341: strida de utgifter, av vilka detta års skörde- skadedrabbade jordbrukarna?
13342: Helsingfors den 5 mars 1975.
13343:
13344: Georg C. Ehrnrooth.
13345:
13346:
13347:
13348:
13349: 361/75
13350: 2 1975 vp.
13351:
13352: K!irj. ksm. n:o 71. Suomennos.
13353:
13354:
13355:
13356:
13357: Ehrnrooth: Satovahinkokorvausten jouduttamisesta.
13358:
13359:
13360: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13361:
13362: Eduskunnan päätettyä viime vuoden lopulla nen, heikentyvät vakavasti. Viljelijäväestöllä
13363: niiden vahinkojen korvaamisesta, jotka suuri on oHut oikeus edellyttää, että valtion viran-
13364: satokatastrofi aiheutti varsinkin Pohjanmaan ja omaiset kaikin tavoin helpottavat eduskunnan
13365: Sata:kunnan maanviljelijöille, ovat huomattavia päätöksen toteuttamista. Kun nyt päinvastoin
13366: taloudellisia menetyksiä kärsineet henkilöt on aikaansaatu uusia vaiheita ja uusia mutkia,
13367: odottaneet hallintoviranomaisten nopeita toi- on tyytymättömyys ja monissa tapauksissa il-
13368: menpiteitä. Ajankohtooa, jolloin tilakohtaisesti menevä vakava huolikin helposti ymmärrettä-
13369: arvioiduista satovahingoista pitäisi välttämättä vissä.
13370: ryhtyä maksamaan korvauksia silmällä pitäen Ei voi olla mahdotonta, että maatilahallitus
13371: rehuhankintoja ja muita menoja, jotka osaksi maksattaa välittömästi korvaukset ilman sitä
13372: joudutaan maksamaan etukäteen, ilmoitetaan- ajanhukkaa, jonka tila:kohtaisten satovahinko-
13373: kin korvauksiin oikeutetuille viljelijöille, että jen arviointia koskevat uudet ohjeet luovat.
13374: ennen satovahinkokorvausten maksattamista on Maatilahallituksessa suoritettava tarkistus voi-
13375: vielä suoritettava uusia selvityksiä. daan sen jälkeen tehdä aikaa myöten. Pääasia
13376: Maatilahallituksen on nyt tutkittava tiedot on, ettei enää enemmälti haitata niiden maan-
13377: kokonaispinta-aloista silloin kun vahinkoja ar- viljelijö1den työtä, joilla toki jo on ollut riittä-
13378: vioitaessa käytetyt pinta-alat poikkeavat enem- västi vaikeuksia satovahinkojen johdosta ja
13379: män kuin 0.1 hehtaaria v. 1973 veroilmoituk- riittävästi menetyksiä, jotka ainoastaan osit-
13380: sessa ilmoitetuista tiedoista. Siitä huolimatta, tain aiotaan korvata.
13381: että korvausta hakeneelle suodaan tilaisuus sel- Edellä sanottuun viitaten esitän valtiopäivä-
13382: vittää viranomaisille nyt ilmenevän poikkeaman järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
13383: syyt, monissa tapauksissa myöhäinen tarkistus neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13384: tietää ma:ksatusten kohtuuttomia myöhästymi- seuraavan kysymyksen:
13385: siä. Viljelijöille olisi hyvissä ajoin voitu täh-
13386: dentää, että sellaiset selvitykset, joista nyt, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13387: kovin myöhään on tullut kysymys, kiinnosta- ne lisäselvitykset, joihin maatilahallitus
13388: vat viranomaisia. He olisivat siJJloin voineet on eduskunnan päätöstä satovahinkojen
13389: säästyä monista byrokraattisten monimutkai- korvaamisesta toteuttaessaan ryhtynyt,
13390: suuksien aiheuttamista haitoista. Pinta-alatiedot monissa tapauksissa viivästyttävät koh-
13391: saattavat puuttua veroilmoituksista siksi, että tuuttomasti korvausten maksamista, ja
13392: verotus ei enää ole pinta-alaverotusta. Kor- jos on,
13393: vausten maksatukset voivat lukuisissa tapauk- aikooko Hallitus heti ryhtyä kaikkiin
13394: sissa viivästyä siinä määrin, että maanviljelijöi- tarpeellisiin toimenpiteisiin maanviljeli-
13395: den mahdollisuudet rahoittaa ne menot, joista jöille satovahingoista suoritettavien kor-
13396: tämän vuoden satotulos saattaa olla riippuvai- vausten maksamisen jouduttamiseksi?
13397: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1975.
13398:
13399: Georg C. Ehtmooth.
13400: N:o 71 3
13401:
13402:
13403:
13404:
13405: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13406:
13407: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asiasta hankittava lisäselvitys. Jos sanotunlaista
13408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, poikkeamaa ei ole ja satovahinkokorvauksen
13409: olette 5 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn suorittamisen edellytykset muutoin ovat ole-
13410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston massa, voidaan korvaus välittömästi suol'ittaa.
13411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Peltoalan tarkistamista koskevia ohjeita on pi-
13412: edustaja Georg C. Ehrnroothin näin kuuluvasta dettävä tarkoituksenmukaisina, koska satova-
13413: kirjallisesta kysymyksestä n:o 71: hinkdkorvauksen maksaminen verotuksen pe-
13414: rusteena olevan peltoalan yli 0,1 hehtaarilla
13415: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ylittävän vahinkoalan perusteella aiheuttaa kes-
13416: ne lisäselvitykset, joihin maatilahallitus kimäärin 100 markan lisäyksen korvaukseen ja
13417: on eduskunnan päätöstä satovahinkojen koska peltoalan tarkistamisella ennen satova-
13418: korvaamisesta toteuttaessaan ryhtynyt, hinkokorvausten suorittamista vältetään aikaa
13419: monissa tapauksissa viivästyttävät koh- vieviä oikaisuja ja takaisinperimisiä.
13420: tuuttomasti korvausten maksamista, ja Lisäselvitysten pyytäminen edellä mainituissa
13421: jos on, poikkeustapauksissa on yhdellimukainen muun
13422: aikooko Hallitus heti ryhtyä kaikkiin muassa pinta-alalisän maksamisen perusteena
13423: tarpeellisiin toimenpiteisiin maanviljeli- olevan peltoalan tarkistamisen kanssa, joten
13424: jöille satovahingoista suoritettavien kor- maatalouden harjoittajien voidaan otaksua va-
13425: vausten maksamisen jouduttamiseksi?" rautuneen lisäselvitysten antamiseen niissä ta-
13426: pauksissa, joi:ssa heidän ilmoittamansa peltoala
13427: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- poikkeaa verotuksen perusteena olleesta pelto-
13428: taen seuraavaa: alasta niinkin suuressa määrin kuin yli 0,1
13429: Maatalousmaan omaisuusverotus suoritetaan hehtaarilla. Satovahinkokorvausten maksami-
13430: pinta-alan perusteella. Maatilahallitus on maa- nen on saatettu loppuun tällä hetkellä noin 80
13431: talouslautakunnille 11. 2. 1975 osoittamas·saan kunnassa, joten peltoalojen suuruutta koske-
13432: kiertokirjeessä velvoittanut maatalouslautakun- vien lisäselvitysten pyytämisen ei vo1da katsoa
13433: nat tarkistamaan maatalouden harjoittajan sa- kohtuuttomasti viivästyttäneen korvausten mak-
13434: tovahinkopöytäkirjaan ilmoittaman peltoalan samista, varsinkin kun otetaan huomioon, että
13435: vuoden 1973 verotuksen perusteena käytetyn vuoden 1974 satovahinkojen ti1akohtaista kor-
13436: peltoalan perusteella. Mikäli iLmoitettu pelto- vaamista koskeva päätös on annettu vasta 6
13437: ala ylittää 0,1 hehtaaria suuremmalla määrällä päivänä helmikuuta 1975.
13438: verotuksen perusteena olJJeen peltoalan, on
13439: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
13440:
13441: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
13442: 4 1975 vp.
13443:
13444:
13445:
13446:
13447: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13448:
13449: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ytterligare utredning införskaffas i äroodet.
13450: aJJJger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Om en >Sådan avvitkelse inte föreligger och för-
13451: velse av den 5 mars 1975 tili vederbörande utsättningar för erläggande av skördeskadeer-
13452: medlem av statsrådet för avgivande av svar sättning i övrigt förefinns, kan ersättningen
13453: översänt avskrift av följande av riksdagsman omedelbart erläggas. Anvisningarna rörande
13454: Georg C. Ehrnrooth undertedknade skriftliga granskningen av å:kerarealen bör anses ända-
13455: spörsmål nr 71: målsenliga, eftersom en utbetalning av skörde-
13456: skadeersättning för ett skadeområde som med
13457: "Är Regeringen medveten om att de mera än 0,1 ha överstiger den åkerareal som
13458: ytterligare utredningar, som jordbruks- ligger til:l grund för beskattningen orsakar en
13459: styrelsen gått in för att göra i samband ökning av ersättningan med i genomsnitt 100
13460: med verkställigheten av riksdagens be- mk, och eftersom man genom en granskning
13461: slut om ersättande av skötdeskadorna, av åkerarealen innan skördeskadeersättningarcna
13462: i många fall oskäligt kommer att för- betalas ut undviker tidsödande rättelser och
13463: sena utbetaJiningen av ersättningarna, återindrivning.
13464: och om så är fallet, Inbegärandet av tilläggsu tredningar i de
13465: är Regeringen beredd att genast vid- ovan nämnda undantagsfallen överensstämmer
13466: taga alla nödiga åtgärder för påskyn- bl. a. med granskningen av den åkerareal som
13467: dande av betalningarna tili de skörde- ligger tili grund för utbetalningen av arealtili~
13468: skadedrabbade jordbrukarm?" lägget, varför man kan antaga att jordbrukaren
13469: är beredd på att inkomma med tiliäggsutred-
13470: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- n1ngar i de fall då den av honom meddelade
13471: samt anföra följande: åkerarealen avviker från den åkerareal som
13472: Förmögenhetsbeskattningen av jordbruksjord ligger tili grund för beskattningen med så
13473: göns på basen av arealen. Jordbruksstyrelsen mycket som drygt 0,1 ha. UtbetaJlningen av
13474: har i sitt cirkulär 11.2.1975 tili jordbruks- skördeskadeersättningarna har nu slutförts i ca
13475: nämndel:ina ålagt jordbruksnämnderna att grans- 80 kommuner, varför man inte kan anse att
13476: ka den åkerareal som jordbrukaren anmält tili inbegärandet av de tilläggsutredningar som gäl-
13477: skördeskadeprotokollet på basen av den åker- ler storleken av åkerarealen oskäligt har för-
13478: areal som legat tili grund för 1973 års beskatt- dröjt utbetalningen av ersättningarna, i synner-
13479: ning. Om den meddelade åkerarealen över- het om man beaktar, att beslutet om lägenhets-
13480: stiger den åkerareal som har legat tili grund bestämd ersättning för 1974 års skördeskador
13481: för beskattningen med mera än 0,1 ha, skall utfärdades så sent som den 6 februari 1975.
13482: Helsingfors den 11 april 1975.
13483:
13484: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
13485: 197.5 vp.
13486:
13487: Kirj. ksm. n:o 72.
13488:
13489:
13490:
13491:
13492: Kohtala: Valaistuslaitteiden rakentamisen ja kunnossapidon saat-
13493: tamisesta tienpitoon kuuluvaksi velvollisuudeksi taajama-
13494: alueilla kulkevien moottori- ym. teiden osalta.
13495:
13496:
13497: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13498:
13499: Yleisistä teistä annetun lain säännösten mu- kien ja asutustaajamien alueelle rakennetut
13500: kaan tienpito käsittää tien tekemisen ja kun- moottori- ja muut korkealuokkaiset tiet ovat
13501: nossapidon. Viime vuosina valtio on rakenta- valaisemattomina aiheuttaneet useita liikenne-
13502: nut moottoriteitä ja muita korkeatasoisia teitä onnettomuuksia ja aiheuttavat jatkuvaa vaaraa
13503: kaupunkien ja tiheästi asuttujen taajamien alu- tien käyttäjille, niin tästä huolimatta valtion tie-
13504: eille. Tällaisia teitä rakennettaessa valtio on lai- viranomaiset eivät ole katsoneet kiinteän liiken-
13505: minlyönyt teiden valaistuksen. Tästä on aiheu- nevalaistuksen rakentamista ja ylläpitämistä
13506: tunut kaupunki- ja taajama-alueilla pimeän ai- käytännössä välttämättömäksi. Koska valaise-
13507: kana erittäin suuria vaaratilanteita tien käyttä- mattomat moottori- ja muut korkealuokkaiset
13508: jille. Teiden valaisematta jättäminen on myös tiet aiheuttavat kaupunki- ja taajama-alueella
13509: osaltaan ollut aiheuttamassa lukuisia liikenne- yhä lisääntyviä vahinkoja ja vaaratilanteita, niin
13510: onnettomuuksia pimeän aikana kaupunki- ja tämän vuoksi on välttämätöntä yleisistä teistä
13511: taajama-alueilla. Valtion tieviranomaisten ja annetun lain säännösten muuttaminen siten,
13512: kuntien välillä on tilanteesta syntynyt jatkuvaa että kiinteiden valaistuslaitteiden rakentaminen
13513: kiistaa. Mikäli kunnat joutuisivat valtion tie- ja niiden ylläpitäminen kuuluu valtion tieviran-
13514: viranomaisten vaatimalla tavalla huolehtimaan omaisten ehdottomiin ja välttämättömiin velvoi-
13515: valaistuslaitteiden rakentamisesta, kunnossapi- tuksiin.
13516: dosta ja käyttökustannuksista sellaisillakin teil- Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
13517: lä, joiden tienpito kuuluu valtiolle, niin tästä jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13518: aiheutuisi lakiin perustumattomia kohtuuttomia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13519: taloudellisia kustannuksia kunnille. vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
13520: Teiden valaistuslaitteiden rakentamista ja
13521: kunnossapitoa koskevat säännökset puuttuvat Aikooko Hallitus ryhtyä ensi tilassa
13522: joko kokonaan tai ovat puutteellisia nykyisin toimenpiteisiin yleisistä teistä annetun
13523: voimassa olevassa tielaissa. Teiden rakentami- lain ja asetuksen muuttamiseksi siten,
13524: sen kannalta tiehen kuuluvaksi ei katsota va- että kiinteiden valaistuslaitteiden raken-
13525: laistuslaitteiden rakentamista. Tien kunnossa- taminen ja niiden kunnossapito kaupun-
13526: pitoon katsotaan voimassa olevan tielain mu- ki- ja taajama-alueella sijaitsevien moot-
13527: kaan kuuluvan liikennevalaistus, mikäli tievi- tori- ja muiden korkealuokkaisten teiden
13528: ranomainen on katsonut kiinteän liikenneva- osalta kuuluu valtion tieviranomaisten
13529: laistuksen välttämättömäksi. Vaikka kaupun- ehdottomiin tienpitovelvollisuuksiin?
13530: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1975.
13531:
13532: Leo Kohtala.
13533:
13534:
13535:
13536:
13537: 340/75
13538: 2 1975 vp.
13539:
13540:
13541:
13542:
13543: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13544:
13545: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa - kahdelle liikennemuodolle yhteiselle sil-
13546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lalle
13547: olette 7 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn kir- - sekaliikennetielle useiden tekijöiden yh-
13548: jelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston teisvaikutuksesta, joista mainittakoon:
13549: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- - liikennemäärä
13550: edustaja L. Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli- - pimeän ajan onnettomuudet
13551: sesta kysymyksestä n:o 72: - tien linjaus. ja poikkileikkaus (kaista~
13552: määrä)
13553: "Aikooko Hallitus ryhtyä ensi tilassa - liittymävälit
13554: toimenpiteisiin yleisistä teistä annetun - liittymien muotoilu ( monimutkaisuus)
13555: lain ja asetuksen muuttamiseksi siten, - päätien kanalisointi
13556: että kiinteiden valaistuslaitteiden raken- - suojatiet
13557: taminen ja niiden kunnossapito kaupun- - risteävä, liittyvä ja sekoittava liikenne·
13558: ki- ja taajama-alueella sijaitsevien moot- virta
13559: tori- ja muiden korkealuokkaisten teiden - liikenteen koostumus (autot, jalankulki-
13560: osalta kuuluu valtion tieviranomaisten ;at, pyöräilijät)
13561: ehdottomUn tienpitoveivollisuuksiin?" - pysäköinti
13562: - häiritsevät. valot tien ulkopuolella
13563: Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta- - läheiset koulut, _vanhainkodit jne.
13564: vasti seuraavaa: - moottoritielle
13565: Voimassa olevan tielain 11 §:n 2 momentti - kaupunkialueilla
13566: kuuluu seuraavasti: - maaseudulla, kun liikennemäärä
13567: Tien kunnossapitoon !kuuluvat kaiteen, tie- 2':: 25.000 ajon./vrk
13568: merkin tai muun sellaisen laitteen asettaminen - kun liittymien väli :::;; 2 km
13569: sekä, milloin tieviranomainen on katsonut kiin- - erikoissyistä (sumu, lentokenttien lähei-
13570: teän liikennevalaistuksen välttämättömäksi, siitä syys) · ·
13571: aiheutuvat toimenpiteet. __:__ moottori- ja moottoriliikennetien eri-
13572: Jos 2 mom:ssa mainittu toimenpide suorite- tasoliittymiin, levähdys- ja palvelualueille.
13573: taan tien tekemisen yhteydessä, se luetaan tien
13574: tekemiseksi. Moottori- ( moottoriliikenne) teiden yhtey-
13575: Voimassa olevan tielain 95 §:n 1 mom. kuu- dessä tehtyjen eritasoliittymien ja moottoriteiltä
13576: ·luu seuraavasti: taajamiin johtavien lyhyiden sisääntuloteiden
13577: valaistuksen rakentaminen on kuitenkin tapah-
13578: "Edellä olevien säännösten estämättä kunta _tunut yleensä kunnan sitoumuksien perusteella.
13579: voi erityisessä tapauksessa ottaa osaksi tai ko- Pelkästään pääteiden väHstä liikennettä välittä-
13580: konaan vastatakseen tienpidon kustannuksista viin eritasoliittymiin on valtio rakentanut va-
13581: tietyn maantien osalta tai sitoutua vastaamaan laistuksen kustannuksellaan.
13582: paikallisteiden tienpidosta aiheutuvista kustan- Valaistuksen rakentamiskustannukset on
13583: nuksista suuremmassa määrin, kuin tässä lu- eräissä tapauksissa jaettu valtion ja kuntien kes-
13584: vussa on säädetty." ken siten kuin siitä eri:kseen on sovittu.
13585: Periaatteena tähän asti on ollut, että valais- Sopimuksen perusteella ovat kunnat lisäksi
13586: tus rakennetaan valtion toimesta ja kustannuk- yleensä ottaneet huolehtiakseen valaistuksen
13587: sella mm. seuraaviin kohteisiin: käytöstä ja kunnossapidosta kustannuksellaan.
13588: - avattavalle sillalle ja sen läheisyyteen Suomessa on nykyään moottoriteitä noin 160
13589: - lossi- ja lauttalaiturille ja sen läheisyyteen km, joista 40 km on valaistu. Määrä on suu-
13590: N:o 72 3
13591:
13592: rinpiirt~in tarpeen mukainen. Vielä rakenta- tiemäärärah<Jijen rajallisuus, ei kustannusjako-
13593: mattom.len teiden suunnitelmissa valaistus on käytännön muuttaminen ole käytännössä mah-
13594: mukana silloin, kun se on riittävästi perusteltu. dollista, ellei vala1stustarkoituksiin tultaisi sa-
13595: Perustelut sille, miksi kunnat ovat huolehti- malla osoittamaan riittävän suurta määrärahaa
13596: neet valaistuksen käyttö- ja kunnossapitokus- tie- ja vesirakennuslaitoksen käyttöön. Vuosit-
13597: tannuksista ovat seuraavat: tain on esim. valaistusten :käyttö- ja kunnossa-
13598: Valaistut tieosuudet ovat ,siksi lyhyitä ja ha- pitokustannusten osalta kysymys koko maassa
13599: jallaan sijaitsevia, ettei ole voitu pitää tarkoi- n. 30 milj. markasta. Mikäli ko. kustannukset
13600: tuksenmukaisena hankkia tie- ja vesirakennus- siirtyisivät valtion vastattaviksi, olisi vastaavan
13601: laitoksen käyttöön •erikoiskalustoa ja palkata eri- suuruinen lisäys saatava yleisten teiden kunnos-
13602: kois,ammattimiehiä huolehtimaan valaistuksen sapitomäärärahaan. Toisaalta kustannustenjaon
13603: käytöstä ja kunnossapidosta. Sen sijaan kaupun- säilyttäminen nykyisellään hallitsee tarpeettomia
13604: geilla ja useimmilla kunnilla on oman katuva- valaisemisvaatimuksia.
13605: laistuksensa hoitamiseksi organisaatiot ja kalus- Lisäksi voidaan viitata hallituksen esitykseen
13606: tot valmiina tai ainakin sopimukset . paikallis- Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain
13607: ten sähkölaitosten kanssa olemassa, joten käy- muuttamisesta ( 1964 vuoden valtiopäivät n:o
13608: töstä ja kunnossapidosta huolehtiminen varsin- 47), jonka perusteluissa hallitus toteaa, että lii-
13609: kin aluksi ja vielä nytkin on tarkoituksenmu- kennevalaistuksen järjestely ei sen esittämässä
13610: kaisinta hoitaa kuntien toimesta tai kuntien muodossa estä kuntia ja muita yhteisöjä, jotka
13611: välityksellä sähkölaitosten toimesta. Koska ra- jo eräissä tapauksissa ovat huolehtineet yleisen
13612: kentamiskustannukset varsinkin tie- ja vesira- tien valaistuhesta, edelleenkin näin menettele-
13613: kennuslaitoksen laatimissa valaistussuunnitel- mästä.
13614: missa yleensä ovat jääneet tie- ja vesirakennus- Tieviranomaiset katsovat, että kunnille tulisi
13615: laitoksen maksettaviksi ja koska tie- ja vesira- edelleen jättää mahdollisuus yleisten teiden va-
13616: kennuslaitoksella on ollut mahdollisuus käyttää laisemiseen omalla kustannuksellaan ja mahdol-
13617: valaistustarkoitukseen määrärahoja varsin rajoi- lisuus osallistua tie- ja vesirakennuslaitoksen
13618: tetusti, on tähän asti pidetty tarkoituksenmu- toimesta rakennettavien valaistusten kustannuk-
13619: ka1sena, että käyttö- ja kunnossrupitokustannuk- siin tielain 95 §:n mukaisesti sen mukaan kuin
13620: set on voitu sopia kuntien maksettavaksi, jotta kunnat kulloinkin haluavat.
13621: valaistuksia on voitu toteuttaa edes siinä mää- Tie- ja vesirakennushallituksen ja Suomen
13622: rin kuin käytännössä on tähän asti tapahtunut. kaupunkiliiton kesken on perustettu työryhmä,
13623: Kustannustenjaon osalta ei ole yleensä ollut eri- jossa myös liikenneministeriö on edustettuna.
13624: mielisyyksiä tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Työryhmä laatii pelisäännöt mm. juuri tieva-
13625: kuntien kesken. laistuskustannusten jaJkamisesta valtion ja kun-
13626: Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että tien kesken ja tekee tarvittaessa ehdotukset
13627: nykyinen tielaki antaa mahdollisuuden tievalais- lainmuutoksista. Työryhmän työn jälkeen tilan-
13628: tuksen kustannusjakokäytännön muuttamiseen ne myös valaistuskustannusten osalta tulee var-
13629: ilman lainmuutostaikin. Kun otetaan huomioon masti selkiytymään ja vakiintumaan.
13630: Helsingis.sä 1 päivänä huhtikuuta 1975.
13631:
13632:
13633: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
13634: 4 1975 vp.
13635:
13636:
13637:
13638:
13639: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13640:
13641: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen - på bro som är gemensam för två trafik-
13642: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse former
13643: av den 7 mars 1975 tili vedebörande medlem - på vägar med blandad trafik på grund av
13644: av statsrådet för avgivande av svar översänt samverkan av flera faktorer, bland vilka kan
13645: avskrift av följande av riksdagsman L. Kohtala nämnas:
13646: stälida spörsmål nr 72:
13647: - trafikmängd
13648: "Ämnar Regeringen skrida tili åtgär- - olyckor under den mörka tiden
13649: der för att med det snaraste ändra lagen - vägens sträckning och tvärsnitt ( antal
13650: och förordningen om allmänna vägar så, körfält)
13651: att byggandet av stationära belysnings- - avstånd melian anslutningarna
13652: anordningar och deras underhåll vid - anslutningarnas utformning ( mångkurvig-
13653: motor- och andra högklassiga vägar het)
13654: skulie höra tili de statliga vägmyndig- - huvudvägens kanalisering
13655: heternas oviUkorliga väghållningsskyldig- - skyddsvägar
13656: heter?" - trafikström som korsar, ansluter sig och
13657: blandar sig
13658: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- - trafikens sammansättning (bilar, fot-
13659: samt anföra följande: gängare, cyklister)
13660: - parkering
13661: 11 § 2 mom. gällande lag om allmänna vägar - störande ljus utanför vägen
13662: lyder som följer: - ,skolor, åldringshem osv. i närheten
13663: Såsom underhåli av väg räknas uppsättande - på motorväg
13664: av skyddsvärn, vägmärke elier annan dylik - inom stadsområden
13665: anordning samt, då vägmyndighet befunnit - på landsbygden, då trafikmängden
13666: stationär vägbelysning nödvändig, därav föran- ;e:: 25 000 fordon/ dygn
13667: ledda åtgärder. - då ans1utningarnas avstånd :::;; 2 km
13668: Om åtgärd som avses i 2 mom. företages i - av särskilda skäl ( dimma, flygfält i när-
13669: samband med vägens byggande, hänförs den tili heten)
13670: vägbyggnad. - vid planskilda anslutningar tili motor-
13671: 95 § 1 mom. i gällande lag om alimänna vägar och motortrafikleder, på rast- och ser-
13672: vägar lyder som följer: viceområden.
13673: "Utan hinder av vad ovan stadgats må kom- Anordnande av belysning på de korta in-
13674: mun för särskilt fall åtaga sig att beträffande fartsvägarna från de planskilda korsningarna i
13675: viss landsväg delvis elier helt svara för väghåll- samband med motor- ( motortrafik) vägarna
13676: ningskostnaden eller i fråga om bygdevägar för- och från motorvägarna tili tätorterna har i all-
13677: binda sig att svara för dylik kostnad i större mänhet skett på basen av kommunala förbin-
13678: utsträckning än ovan i detta kapitel är stad- delser. Endast vid de planskilda anslutningar
13679: gat." som förmedlar trafiken melian huvudvägarna
13680: Principen har hittilis varit den, att belysning har staten på egen bekostnad byggt belys-
13681: anordnas på åtgärd av staten och på dess be- ningen. Byggnadskostnaderna för belysnings-
13682: kostnad bl.a. på följande punkter: anordningarna har i vissa fall delats mellan
13683: - på bro som kan öppnas och i dess närhet staten och kommunerna på sätt därom särskilt
13684: - på färjfäste och i dess närhet har överenskommits.
13685: N:o 72 5
13686:
13687: På basen av överenskommelse har kom- ningen beträffande vägbelysningen även utan
13688: munerna dessutom i allmänhet åtagit sig att en ändring av lagen. Då man beaktar att an-
13689: på sin bekostnad sköta belysningens drift och slagen för vägar är begränsade, är en ändring
13690: underhåll. av kostnadsfördelningspraxis inte möjlig i prak-
13691: För närvarande finns 160 km motorvägar i tiken, ifall man inte samtidigt skulle komma
13692: Finland, varav 40 km är belysta, vilket stort att anvisa ett tiliräckligt stort anslag åt väg-
13693: sett motsvarar behovet. I planerna för ännu och vattenbyggnadsverket för belysningsända-
13694: obyggda vägar är belysningen beaktad, då den mål. Det är årligen fråga om ca 30 milj. mk i
13695: är tillräckligt motiverad. drifts- och underhållskostnader för belysning i
13696: Motiven för att kommunerna har åtagit sig hela landet. Hall de ifrågavarande kostnaderna
13697: drifts- och underhållskostnaderna för belys- skulle överföras tili staten, borde ett anslag av
13698: ningen är följande: motsvarande storlek ethållas tili anslaget för
13699: underhåll av allmänna vägar. A andra sidan
13700: De belysta vägdelarna är så korta och ligger dämpas onödiga krav på belysning av att den
13701: så glest, att man inte har kunnat anse det än- nuvarande kostnadsfördelningen bibehålles.
13702: damålsenligt att anskaffa specialutrustning för
13703: väg- och vattenbyggnadsverket och att avlöna Ytterligare kan man hänvisa tili regeringens
13704: specialfackmän för att 'sköta om driften och proposition tili Riksdagen med förslag tili lag
13705: underhållet av belysningen. Däremot har städer- om ändring av lagen om allmänna vägar ( 1964
13706: na och de flesta kommuner färdiga organisa- års riksdag nr 47), i vars motivering regeringen
13707: tioner och inventarier för skötseln av deras konstatetar, att arrangemanget med trafikbelys-
13708: egen gatubelysning ellet åtminstone avtal med ning inte i den av regeringen föreslagna for-
13709: de lokala elektricitetsverken, varför driften och men skulle hindra kommunema ellet andra
13710: underhållet åtminstone tili en början och ännu samfund, som redan i en del fall dragit försorg
13711: alltjämt kan skötas ändamålsenligast av kom- om allmänna vägars belysning, att också i fort-
13712: munerna eller av elektricitetsverken genom sättningen göra detta. Vägmyndighetema anser,
13713: kommunemas förmedling. Eftersom byggnads- att man även i fortsättningen borde lämna kom-
13714: kostnaderna i synnerhet i de av väg- och vat- munerna en möjlighet att belysa allmänna vägar
13715: tenbyggnadsverket utarbetade planerna i all- på deras egen bekostnad och att deltaga i kost-
13716: mänhet har kommit att betalas av väg- och naderna för den belysning som anordnas av
13717: vattenbyggnadsverket och då väg- och vatten- väg- och vattenbyggnadsverket i enlighet med
13718: byggnadsvetket har haft en mycket begränsad 95 § lagen om allmänna vägar allteftersom
13719: möjlighet att använda anslag för belysnings- kommunetna i varje enskilt fall önsikar detta.
13720: ändamål, har man hittills ansett det vara ända- Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Fin-
13721: målsenligt, att man har kunnat avtala om, att lands stadsförbund har tillsammans tillsatt en
13722: kommunema betalar drifts- och underhållskost- arbetsgiupp, i viiken även trafikministeriet är
13723: nadema, så att man har kunnat genomföra be- företrätt.
13724: lysning åtminstone i den utsträckning som det Arbetsgruppen utarbetar spelregler om bl.a.
13725: hittilis har skett i praktiken. Det har i allmän- just fördelningen av vägbelysningskostnadema
13726: het inte förekommit oenighet om kostnadsför- mellan staten och kommunerna och uppgör
13727: delningen mellan väg- och vattenbyggnads- vid behov förslag tili ändringar av lagen. När
13728: verket och kommunema. På basen av det ovan arbetsgruppens arbete är avslutat kommer si-
13729: anförda kan man konstatera, att den nuvarande tuationen även i fråga om belysningskostnader-
13730: lagen om allmänna vägar ger möjlighet tili en na att klarna och stabiliseras.
13731: ändring av praxis i fråga om kostnadsfördel-
13732: Helsingfors den 1 april 1975.
13733:
13734:
13735: Trafikminister Pekka T ar;anne.
13736:
13737:
13738:
13739:
13740: 340/75
13741: 1975 vp.
13742:
13743: Kirj. ksm. n:o 73.
13744:
13745:
13746:
13747:
13748: Vilmi: Valtatien n:o 21 perusparannustöiden jatkamisesta välillä
13749: Pekanpää-Aavasaksa.
13750:
13751:
13752: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e. ·
13753:
13754: Valtatien n:o 21 peruskorjaaminen ja pa- lisääntymään, olisi tälläkin perusteella ollut
13755: rantaminen Torniosta pohjoiseen päin on suo- välttämätöntä, että tien perusparannustyö olisi
13756: ritettu Ylitornion kunnan Pekanpään kylään aloitettu ensi tilassa.
13757: saakka, jossa työt keskeytettiin kesällä 1973. Tien perusparannustöiden jatkuva siirtymi-
13758: Alkuperäisen suunnitelman mukaan tien perus- nen on myös paikallisen tienvarsiasutuksen
13759: parannustöiden tuli ·jatkua välittömästi tästä kannalta erittäin harmillista. Sijaitsevathan
13760: eteenpäin Aavasaksalle saakka, koska tien kun- monet asunnot suunnitellulla tiealueella, josta
13761: to myös Pekanpään ja Aavasaksan välillä on kaikki rakennelmat joudutaan pois siirtämään.
13762: erittäin huono. Näin ei ole kuitenkaan ta- Monia asuntoja olisi myös kunnostettava ja
13763: pahtunut, vaikka mm. kevättalvella 197 4 tie- peruskorjattava, .· mutta epätietoisuus lopulli-
13764: ja työviranomruisten taholta vakuutettiin Tor- sesta maantiealueesta on kaiken esteenä. Myös
13765: nionlaakson kuntain toimikunnan ja työttö- tällä perusteella olisi tien lopullinen perus-
13766: mien lähetystölle, että tämän tietyön jatkami- parantaminen mitä kiireimmiten suoritettava.
13767: nen tullaan aloittamaan vuoden 1974 aikana. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
13768: Vaikka tämän Pekanpään ja Aavasaksan vä- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
13769: lisen tieosan suunnitelmat ovat valmiina ja neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13770: tiepäätöskin on annettu, ei työkohteen avaa- seuraavan kysymyksen:
13771: minen kuitenkaan sisälly äsken julkistettuun
13772: vuoden 1975 lisätyöohjelmaan. Tämä tuntuu . Tietääkö Hallitus, että Tornionjoki-
13773: monessakin mielessä kerrassaan ihmeelliseltä, laakson valtatien n:o 21 perusparannus-
13774: ja se tuli viranomaisten lupauksiin luottaneille töiden jatkaminen Ylitornion kunnan
13775: kunnallismiehille täytenä yllätyksenä. Näin sen Pekanpään ja Aavasaksan välisellä tie-
13776: vuoksi, että kyseinen tieosa Pekanpäästä Aava- osalla ei sisältynyt äsken julkistettuun
13777: saksalle on huonokuntoisuutensa takia pullon- vuoden 1975 lisätyöohjelmaan, vaikka
13778: kaulana koko Tornionjokilaakson tärkeimmän suunnitelmat ja tiepäätös ovat valmii-
13779: tien liikenteelle. Ja lisäksi Ylitornion kunta on na ja vaikka Ylitornion kunnan · työ-
13780: Lapin läänin vaikeinta työttömyysaluetta, Jo.s- voimasta on ·yli 10 prosenttia työttö-
13781: sa tälläkin hetkellä on kortistaituja työttömiä mänä, ja jos tietää, . . .
13782: 14. 2. 1975 tilannekatsauksen mukaan 328 tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
13783: henkeä. Lisäksi kuorma-autoilijoita on ollut piteisiin mainitun Pekanp~än ja Aava-
13784: työttömänä koko . talyikauden useita kymme- saksan .välisen tieosan perusparannus-
13785: niä. Kun on täysin varmaa,.. että työllisyysti- töiden aloittamisekSi jo kuluvan kevään
13786: lanne tulee tässä jo ennestään suuren muutto- aikana?
13787: t~ppiori kunnassa vielä kevättalven k~hiessakin
13788:
13789: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 197 5.
13790:
13791: Pekka Vilmi.
13792:
13793:
13794:
13795:
13796: 341/75
13797: 2 1975 vp;
13798:
13799:
13800:
13801:
13802: Eduskunnan Herra 'Puhemiehelle.
13803:
13804: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- Liikenneministeriö pitää hankkeen toteutta-
13805: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe• · mista tärkeänä, mutta hanketta ei ole voitu
13806: mies, olette 11 päivänä maaliskuuta 1975 päi- niukkojen tiemäärärahojen vuoksi sijoittaa ku-
13807: vätyn ,kirjl'!enne ohella ~oill}.ittanut,.valtioQ<;ur luyan. vuode~ työphj~lmiin, Keskeneräisten
13808: voliton .asianmnai~elle jäsenelle . jäljennöksen hanl<lkeiden määrä on tiemäärärahoihin verrat-
13809: kansanedustaja P. Vilmin näin kuuluvasta kir- tuna niin. suuri, . että uusien hankkeid~n aloit-
13810: jallisesta kysynl)"kses~ä n:o. 73: tamiseen on pakko suhtautua pidättyvästi, jot-
13811: ta keskeneräisille hankkeille voitaisiin osoittaa
13812: "Tietääkö HalHtus,. että Tornionjoki- riittävät määrärahat ni~den loppuun saattami-
13813: laakson valtatien n:o 21 perusparannus- seksi !)iten, että toiminta olisi taloudellista.
13814: töiden. jatkaminen Ylitornion kunnan Ylitornion kunnan alueella on jo nyt käyn-
13815: Pekanpään ja .. Aavasaksan välisellä ·,tie- nissä seuraavat tietyökohteet vuonna 197 5:
13816: osalla ei sisältynyt äsken julkistettuun
13817: vuoden 1975 lisätyöphj.elmaan, vaikka - Mt. 930 välillä Törmäsjärvi-Mellakoski
13818: suunnitelmat ja tiepäätös ovat valmii- työvoima talvikaudella keskimäärin 62
13819: .na ja vaikka Ylitornion kunnan työ- työvoima kesäkaudella , 34
13820: voimasta on yli 10 prosenttia työttö- työvoima· marras- ja
13821: mänä, ja jos tietää, joulukuussa ,, 30
13822: tuleeko Hallitus ryhtymään toimen- - Mt 930 välillä Aavasaksa-Törmäsjärvi
13823: piteisiin mainitun Pekanpään ja Aava- työvoima kesäkaudella keskimäärin . . 3
13824: saksan välisen tieosan perusparannus- - Mt 929 välillä Pakisvaara-Sihtuuna
13825: töiden aloittamiseksi jo kuluvan kevään työvoima talvikaudella keskimäärin . . 15
13826: .aikana?" työvoima kesäkaudella , 12
13827: - Mt · 932 Aav!lsaksa-Raanujärvi, Palojoen
13828: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- silta
13829: vasti seuraavaa: työvoima talvikaudella ·keskimäärin . . 17.
13830: Valtatien n:ci 21 osuus Karunki-Pekanpää
13831: on valmistunut k_esäHä 197 3, :pekanpään-Aava- Hanke valmistuu maaliskuussa 1975.
13832: saksan välinen osuus on tienpidon toimenpide- Kun yaltioneuvoston päätöksellä on siirretty
13833: ohjelmassa vuosina 1976-78. Hankkeen suun- kevään ja kesän työohjelmissa jo olleita koh-
13834: nitelmat ovat valmiina. Liikennemäärä jo v. teita syksyyn työllisyyden . turvaamiseksi ja
13835: 1970 oli 800-1 500 autoa/vrk. Nykyinen tie koska Ylitornion kunnan alueella on jo käyn-
13836: on 7;0 _m levyinen, öljysorapäällysteinen ja nissä edellä mainitut neljä työkohdetta, ei ny-
13837: karitavuude!taan heikk~, Tq_iD,}~np~teer: ~ tarkoi- kyi.se_s~ä rahoitl1stilartteessa ol(! mahdollisuuk-
13838: tUKsenå ori tien liikennöitävyyJen. parantami- siil. fekanpää~Aavåsåksa tiety$n aloittamiseen
13839: nen vahvistamalla tien rakennetta ja leventä- kl1luvana, keväänä~ . Kyseinen tietyö pyritään
13840: mällä tie 8 m levyiseksi kestopäällysteiseksi aloittamaan vuoden 197 6 aikana.
13841: tieksi.
13842: Helsingissä maaliskuun 26 päivänä 197 5..
13843:
13844:
13845: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
13846: N:o 73 3
13847:
13848:
13849:
13850:
13851: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13852:
13853: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av de knappa väganslagen kunnat placera pro-
13854: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- jektet i arbetsprogrammen för innevarande år.
13855: se av den 11 mars 197 5 tili vederbörande Antalet sådana projekt, som år på hälft, är
13856: medlem av statsrådet för avgivande av svar så stort jämfört med väganslagen, att man
13857: översänt avskrift av följande av dksdagsman måste förhåUa sig mycket återhåUsamt tili in-
13858: P. Vilmi ställda spörsmål nr 73: ledandet av nya projekt, för att tillräckliga
13859: anslag skall kunna anvisas för slutförandet av
13860: "Är Regeringen medveten om att de halvfärdiga projekten så, att verksamheten
13861: fortsättandet av grundförbättringsarbe- skulle vara ekonomisk.
13862: tena på riksväg nr 21 i Torneälvdalen lnom Övertorneå kommuns område är föl-
13863: på vägsträckan Pekanpää i Övertorneå jande vägarbeten redan i gång under år 1975:
13864: -Aavasaksa inte ingick i det nyligen
13865: offentliggjorda programmet för tiliäggs- Lv 930 på sträckan Törmäsjärvi-Mella-
13866: arbeten under år 197 5, fastän planer- koski
13867: na och vägbeslutet är färdiga och över arbetskraften under vintersäsongen i
13868: 10 % av arbetskraften i Övertorneå medeltal 62
13869: kommun är arbetslös, och om så är arbetskraften under sommarsäsongen , 34
13870: fallet, arbetskraften under november-
13871: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen december 30
13872: "
13873: skrida för att inleda grundförbättrings- Lv 930 på sträckan Aavasaksa-Törmäs-
13874: arbetena på den nämnda vägsträckan järvi
13875: Pekanpää-Aavasaksa redan under in- arbetskraften under sommarsäsongen , 3
13876: nevarande år?" Lv 929 på sträckan Pakisvaara-Sihtuuna
13877: arbetskraften under vintersäsongen , 15
13878: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- arbetskraften under sommarsäsongen , 12
13879: samt anföra följande: Lv 932 Aavasaksa-Raanujärvi, Palojoki
13880: Sträckan Karunki-Pekanpää på riksväg 21 bro
13881: blev färdig våren 1973 och sträckan Pekan- arbetskraften under vintersäsongen , 17
13882: pää-Aavasaksa ingår i åtgärdsprogrammet för
13883: väghållningen under åren 1976-78. Planerna Projektet blir färdigt i mars 1975.
13884: för projektet är färdiga. Trafikmängden var Då genom statsrådets beslut sådana projekt
13885: redan år 1970 800-1 500 bilar/dygn. Den som redan har ingått i vårens och sommarens
13886: nuvarande vägen är 7,0 m bred, oljegrusbe- arbetsprogram har flyttats tili hösten för tryg-
13887: lagd och har svag bärighet. Avsikten med åt- gande av sysselsättningen och då inom Över-
13888: gärden ät att förbättra trafikbarheten på vä- torneå kommuns område de ovan nämnda
13889: gen genom att förstärka vägens konstruktion fyra arbetsobjekten redan är i gång, är det i
13890: och genom att bredda vägen och göra den tili det nuvarande finanssieringsläget inte möjligt
13891: en 8 m bred permanentbelagd väg. att inleda vägarbetet Pekanpää-Aavasaksa
13892: Trafikministeriet anser det vara viktigt att under innevarande vår. Man försöker inleda
13893: genomföra projektet, men har inte på grund det ifrågavarande vägarbetet under år 1976.
13894: Helsingfors den 26 mars 1975.
13895:
13896:
13897: Trafikminister Pekka Tarjanne.
13898: 1975 vp.
13899:
13900: Kirj. ksm. n:o 74.
13901:
13902:
13903:
13904:
13905: Kohtala: Valtion ja kuntien välisten maanluovutusten hinnoitte-
13906: lua koskevien säännösten ja ohjeiden antamisesta._
13907:
13908:
13909: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13910:
13911: Tarkoituksenmukaiseen, viihtyisään ja talou- poikkeuksetta luovuttamaan täysin kol"Vaukset-
13912: delliseen yhdyskuntasuunnitteluun )a -rakenta- ta valtiolle sen tat'vitsemat maa-alueet. Kun-
13913: miseen pyrittäess'ä valtion omistamista maa- tien vaLtiolle korvauksetta luovuttamia maa-
13914: alueista sekä valtion virano'maisten harjoitta- alueita ei myöskään yleensä huomioida eikä hy-
13915: masta maapolitiikasta aiheutuu ,vaikeuiksia, ~dpa vitetä valtion luo\TUttaessa korkeasta hinnasta
13916: suoranaisia esteitä useissa kunnissa ,ja erityisesti maataan kunnille.
13917: kaupungeissa alussa mainitun tavoitteen kan- Valtion har!joittamasta korkeasta maanhin-
13918: nalta. noittelusta 'käytännössä huolehtivat ja toteutta-
13919: Kokonaisvaltaisen ylhdyskuntasuunnittelun ja vat virastot ja laitokset ovat pääasiassa Hel-
13920: -vakentamisen kannalta valtiota edustavien vi- singissä. Tästä osaltaan johtunee se, että val-
13921: ranoma,isten ja kuntien harljoittama yihteistoi- tion omistaman maan hinnoittelutaso vastaa
13922: minta maapolitiikassa tulisi olla nykyistä huo- mieluummin Helsingin alueella vallitsevaa hin-
13923: mattava·sti tarkoituksenmukaisemipaa, jousta- tatasoa. Sen kunnan, jossa valtion omistamat
13924: vampaa sekä myöskin kuntien edut j·a ta:rpeet maat kussakin yksittäistapauksessa sijaitsevat,
13925: huomioonottavaa. Valtion viranomaisten ho'i- vallitsevaa maan hintatasoa ei arvosteta eikä
13926: taessa maapolitiikkaansa valtion ma111t hinnoi- huomioida· riittävästi.
13927: tellaan käytännössä usein huomattavasti kal- Valtion ja kuntien toimesta tapahtuva yhteis-
13928: liimmiksi, jopa moninkertaisesti kalliimmiksi kunnallinen investointitoiminta tja siihen liitty-
13929: kuin kuntien Ja yksityisten maat, vaikka ne vä maankäyttö ei sanöttavasti poikkea tavoit-
13930: laadullisesti ~a alueellisesti voivat olla valtion teeltaan ja tarkoitusperilfåän toisistaan·. Tämän
13931: maita parempia. Valtion omistamien maiden vuoksi ,ja yihteiskunnan kokonaisetujen mukais-
13932: suhteettoman korkeasta hintatlliSosta johtuen ta olisi se, että myös valtio käyt"ånnösS'ä ryh-
13933: kunnat eivät aina voi eivätkä uskalla edes pa- tyisi maanhinnoittelullaan tukemaan 1a edistä-
13934: kottavissakaan tapauksissa ryhtyä valtion kanssa miään kuntien ponnistel~ja ja pyrkimyksiä py-
13935: kauppa-, vaihto- tai muihin oikeustoimiin sen syttäiä alueeHaan maan hinnat kdhtuullisina.
13936: vu01ksi, että suostuminen vaition vaatimiin kor- Monissa kuntataajamissa ja erityisesti kau-
13937: keisiin maanhintoihin nostaisi asiaMmaisella punkiyhdyskunnissa valtion maat muodostavat
13938: paikkakunnalla huomattavasti maanihinWja ~a monessa t31Pauksessa joko kaavoittamattomia ia
13939: näin vaikeuttaisi kuntien jo muutoinkin rajoi- rakenta.matto'tnia tai muutoin tehottomasti käy-
13940: tettuja taloudellisia maihdolli'suuksia harjoittaa tettyjä ja heikosti hoidettuja alueita, jotka ru-
13941: yhdyskuntaJ:ltkentamisen vaatimaa, kohtuuhin- mentavat asianomaisen taajaman tai kaupungin
13942: taista maapolitiikkaa. Esim. asuntorakennuskus- yhdyslkuntakuvaa. Vaitionkin tar!peita a~jatellen
13943: tannuksetkiti nousisivat näin •tonttikustannus- tällaisten alueiden luovuttaminen asianomaisel-
13944: ten osalta valtion mailla suuremmiksi kuin kun- le kunnalle tai kaupungille palvelisi sekä val-
13945: tien ja yksityisten omistamilla .mai'lla. tion että kuntien tavoillteita nykyistä parem-
13946: Valtion kuntien kanssa ihatijoittaman maapo- min ja tar'lroituksenmukaisemmin. Valtion ja
13947: litiikan erääksi peviaatteeksi voidaan todeta kuntien vaihtaessa keskeniiän alueita kuntien
13948: myös se, että valtion viranomai·s.ten motiivina eduksi tulisi ny'Vity'ksenä huomioida ne maa-
13949: maan hinnan korkeana pitämiselle on pyrkimys alueet, jotka asianomainen ön jo mahdollisesti
13950: näin rahoittaa valtion investointeja. Näin siitä korvauksetta luovuttanut valtiolle muussa yh-
13951: huolimatta, vaikka kunnat puolestaan ioutu'vat teydessä.
13952: 387/75
13953: 2 1975 vp.
13954:
13955: Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen tdvät kunnat joudu alueellista yhdys-
13956: 37 §:n 1 mo'menttiin viitaten es~tän valtioneu- kuntasuunnittelua ja ma,apolitiikkaa hoi-
13957: voston asianomaisen jäsenen vastattava~ksi seu- taessaan valtion harjoittaman kohtuut-
13958: raavan kysymyksen: toman maanihinnoittelun vuoksi heikom-
13959: paan asemaan kuin v·altiota edustavat
13960: Aikooko Hallitus rylhtyiä asian vaati- viranomaiset ja että myöskin kunnat
13961: miin toimenlp1teisiin valtion ja: kuntien
13962: 1
13963: sruwat · valtioLta sille luovuttamistaan
13964: välisiä maanluovutuksia k~evien s-ään- maa-alueista käyvän hinnan?
13965: nösten ja ohijeiden antamiseksi niin, et-
13966: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1975.
13967:
13968: Leo Kohtala.
13969: N:o 74 3
13970:
13971:
13972:
13973:
13974: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
13975:
13976: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- vaiheessa. Hallitus aikoo antaa asiassa esityksen
13977: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Eduskunnalle lähiaikoina. ·
13978: mies, olette 11 päivänä maaliskuuta 1975 päi- Uuden lainsäädännön .tarkoituksena on tnuun
13979: vätyn kirjeenne n:o 359 ohella toimittanut ohella juuri valtion ja kuntien välisten valtion
13980: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- omistaman maan käyttöä ja luovutusta koske-
13981: nöksen kansanedustaja Leo Kohtalan kirjalli- vien suhteiden selventäminen. Lainsäädännössä
13982: sesta kysymyksestä n:o 74, jossa tiedustellaan: tullaan takaamaan kunnille etuoikeus valtion
13983: omistamaa maata luovutettaessa sekä tehdään
13984: "Aikooko Hallitus ryhtyä asian vaati- mahdolliseksi, että valtion omistamaa maata
13985: miin toimen!p1teisiin valtion ja kuntien voidaan saada tarvittaessa kuntien käyttöön
13986: välisiä maanluovutuksia koskevien sään- joustavaa luovutusmenettelyä noudattaen ja
13987: nösten !ja ohjeiden antamiseksi niin, et· kohtuullista korvausta vastaan. Korvaus voi
13988: teivät kunnat >joudu alueellista yhdys- eräin edellytyksin olla myös käypää hintaa
13989: kuntasuunnittelua ja maapolitiikkaa hoi- alempi.
13990: taessann valtion harjo1ttaman kohtuut- Kuntien valtiolle aluevaihtojen yhteydessä
13991: toman maan!hinnoittelun vuoksi heikom- luovuttamien alueiden oikeudenmukainen kä-
13992: paan asemaan kuin vaJtiota edustavat sittely vaihtovastikkeena pyritään lainsäädäntöä
13993: viranomaiset ja että myöskin kunnat uudistettaessa ottamaan huomioon. Kysymys
13994: saavåt valtiolta sille luovuttamistaan kunnan maanluovutuksissa noudatettavista peri-
13995: maa-alueista käyvän hinnan?" aatteista ei ole tässä yhteydessä muutoin sel-
13996: vitettävänä. ·
13997: Valtiovarainministeriö on asiassa , lausunut,
13998: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen että valtion harjoittaman maapolitiikan. tarkoi-
13999: seuraavaa: tuksena on nimenomaan kokonaisvaltaisen yh-
14000: Valtion omistaman maan luovutusedellytyksiä dyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen toteutta-
14001: koskevaa lainsäädäntöä ja lainsäädännön uudis- minen, jolloin luonnollisesti on eräänä tekijänä
14002: tamistarpeita sekä niitä toimenpiteitä, joihin otettava huomioon myös valtion tarpeet. Mis-
14003: hallitus on lainsäädännön uudistamiseksi ryhty- sään tapauksessa valtion intressissä ei ole maan
14004: nyt, on käsitelty oikeusministeriön toimesta hinnan tarpeeton korottaminen ja käytännössä
14005: julkisuudessa viime aikoina useaan kertaan valtion taholta ehdottomana pyrkimyksenä on
14006: mm. kansanedustajien asiassa tekemien kysy- hintatason pysyttäminen kohtuullisena. Aina-
14007: mysten yhteydessä. Valtion maan käyttöä ja kaan viime vuosien aikana ei valtion maata
14008: luovutusoikeutta koskevan lainsäädännön val- luovutettaessa ole ylitetty käypää hintatasoa.
14009: mistelutyö on asiaa selvitelleen komitean mie- Sen sijaan useissa tapauksissa on eri syistä
14010: tinnön (valtionmaakomitean mietintö 1974: luovutettu valtion maata merkittävästi käypää
14011: 100) pohjalta oikeusministeriössä Viimeistely- alemmasta hinnasta.
14012: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1975.
14013:
14014: Oikeusministeri Matti Louekoski.
14015: 4 1975 vp.
14016:
14017:
14018:
14019:
14020: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14021:
14022: I det syfte 37 § 1 molli. riksdagsordningen komitean mietintö 1974: 100). Regeringen
14023: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ämnar i en nära framtid förelägga Riksdagen
14024: nr 359 av den 11 mars 1975 tili vederbörande en proposition i ärendet.
14025: medlem av statsrådet för avgivande av svar Avsikten med den nya lagstiftningen är bl. a.
14026: översänt avskrift av följande av riksdagsman att klarlägga förhållandena mellan staten och
14027: Leo Kohtala ställda spörsmål m 74: kommunerna i fråga om användning och över-
14028: låtelse av statens jord. I ·lagstiftningen kom-
14029: "Ämnar Regeringen skrida tili erfor- mer man att garantera kommunerna företrädes-
14030: derliga åtgärder för att utfärda stadgan- rätt vid överlåtelse av statens jord och göra det
14031: den · och anvisningar om jordöverlåtelser möjligt för kommunema att vid behov få till-
14032: mellan staten och kommunema så, att gång tili jord som tillhör staten med iakttagan-
14033: kom.munerna inte vid skötseln av den de av ett smidigt överlåtelseförfarande och mot
14034: regionala samhällsplaneringen och jord- en skälig ersättning. Ersättningen kan under
14035: politiken på grund av den oskäliga pris- vissa förutsättningar vara lägre än gängse pris.
14036: sättning som staten bedriver råkar i en Vid reformen av lagstiftningen vinnlägger
14037: svagare ställning än de myndigheter som man sig om att beakta, att de områden som
14038: företräder staten, och att även kom- kommunerna i samband med ägobyten över-
14039: munerna erhåller gängse pris av staten låter tili staten såsom bytesvederlag blir före-
14040: för de jordområden som de överlåter mål för en rättvis behandling. Frågan om de
14041: ·tili den?" principer som skall iakttagas vid kommunernas
14042: jordöverlåtelser är eljest inte under utredning
14043: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i detta sammanhang.
14044: samt anföra följande: Finansministeriet har i saken anfört, att av-
14045: Den lagstiftning rörande förutsättningama sikten med den jordpolitik som staten bedriver
14046: för överlåtelse av jord i statens ägo och behovet uttryckligen är ett helhetsbetonat förverkligan-
14047: av reform av lagstiftningen samt de åtgärder, de av samhällsplanering och -byggande, varvid
14048: som regeringen har vidtagit för att reformera självfallet även statens behov skall beaktas så-
14049: lagstiftningen har på åtgärd av justitieministe- som en faktor. Det är inte i något fall i statens
14050: riet flera gånger under senaste tid behandlats intresse att i onödan höja prisen på jord, och
14051: i offentligheten bl. a. i samband med de spörs- i praktiken är det statens ovillkorliga strävan
14052: mål som riksdagsmännen har ställt i ärendet. att bibehålla en skälig prisnivå. Atminstone
14053: Beredningsarbetet i fråga om den lagstiftning under de senare åren har man inte överskriclit
14054: som rör användningen av och rätten att över- den gängse prisnivån vid överlåtelse av statens
14055: låta statens jord är under slutbehandling inom jord. Däremot har man i flera fall av olika skäl
14056: justitieministeriet på basen av ett betänkande av överlåtit statens jord tili ett avsevärt lägre pris
14057: den kommitte som utrett ärendet (Valtionmaa- än gängse pris.
14058: Helsingfors den 8 april 1975.
14059:
14060: Justitieminister Matti Louekoski.
14061: 1975 vp.
14062:
14063: Kirj. ksm. n:o 75.
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: Rainio ym.: Eräästä opetuskokeilusta asennekasvatuksen kan-
14069: nalta.
14070:
14071:
14072: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
14073:
14074: .Lehtitietojen mukaan Suomessa on käynnissä edustaneet Klaus Granberg, Rakel Latola,
14075: salainen kokeilu peruskoulun oppilaitten pii- Jaakko Linnakivi ja elinkeinohallitusta Eeva
14076: rissä henkilöautojen käyttöön kohdistuvien Lyyra. Saatujen tietojen mukaan kokeilu on
14077: asenteiden manipuloimiseksi opetuksen yhtey- ollut tarkoitus viedä läpi julkisuudelta salassa.
14078: dessä. Tämä kokeilu on aloitettu maaliskuun Edellä lausuttuun viitaten ja valtiopäiväjär-
14079: ensimmäisellä viikolla ja siihen kuuluu dia- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
14080: farjojen, nauhojen ja oppilasvihkojen avulla ta- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14081: pahtuva kielteisiä asenteita tuottava keskitetty vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14082: yritys muokata koehenkilöinä olevien koulu-
14083: laisten asenteita vahvasti kielteiseksi henkilö- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14084: auton käytön ja omistuksen suhteen. Lehti- opetuksellista kokeilua maassamme käy-
14085: tietojen mukaan puhutaan "auton vihaamisen" tetään yksipuolisten asenteiHen istutta-
14086: opettamisesta. Km;ssin tarkoitusta selvittävistä misekJsi oppilaisiin ilman, että heillä tai
14087: opettajille jaetuista ohjeista käy ilmi, että oppi- heidän vanhemmillaan on tietoa tästä
14088: laat on saatava tietoisiksi henkilöauton kieltei- toiminnasta ja sen tarkoitusperistä, ja
14089: sistä vaikutuksista. Kokeiluun liittyy roolinäy- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14090: telmä, jossa autokauppias kuvataan inhotta- ryhtyä mainitun toiminnan lopettami-
14091: vaksi roolihahmoksi. Lehtitietojen mukaan yh- seksi ja koullulaistemme ·suojaamiseksi
14092: dellä oppitunnilla kosketeliaan teemaa "lapsen vast'edes yrityksistä kohdistaa oppilai-
14093: tappaminen" ja opetuspaketin koko autoa kos- si1n määräsuuntaisten asenteitten muok-
14094: ketteleva osa on voimaMma~sti johdatteleva ja kausta tätä tarkoitusta varten erikseen
14095: kauhukuvia liikenteestä maalaava. suunniteltujen menetelmien avulla?
14096: .Lehtitietojen mukaan Suomen kouluhallitusta
14097: ovat autovihan kasvatusohjelman kokeilussa
14098: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 197 5.
14099:
14100: Kullervo Rainio. Arto Lampinen. Erkki Huurtamo.
14101: T. I. Vartia. Pertti Salolainen. ELsi Hetemäki.
14102: Harri Holkeri. Raimo Ilaskivi. Eero Lattula.
14103: Ilkka Suominen. Lauri Impiö. Eeva Kauppi.
14104: Olavi Nikkilä. G. Laatio. Mauri Miettinen.
14105: Sinikka Karhuvaara. Aili Vaittinen-Kuikka. Juuso Häikiö.
14106: Tuure Junnila.
14107:
14108:
14109:
14110:
14111: 374/75
14112: 2 1975 vp.
14113:
14114:
14115:
14116:
14117: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14118:
14119: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa kuntaan kuuluu kou1uviranomaistetli edustajia
14120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja kuluttaja-alan asiantuntijoita kaikista pohjois-
14121: olette kirjeellänne n:o 358 11 päivältä maalis- maista.
14122: kuuta 1975 lähettänyt valtioneuvoston asian- Tutkimuksen ja siihen liittyvän opetuskokei-
14123: oma~sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja lun avulla pyritään täsmentämään ja konkreti-
14124: Kullervo Rainion ym. tekemän seuraavan kir- soimaan koulun kuluttajakasvatuksen tavoitteita
14125: jalLisen kysymyksen n:o 75: ja selvittämään eri ikäasteille soveltuvia opetus-
14126: menetelmiä. Suoritettua kokeilua on edeltänyt
14127: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että laaja kuluttajakasvatuksen tarpeellisuutta ja ta-
14128: opetuksetlista kokeilua maassamme käy- voitteita kartoittava kyselytutkimus opettajille,
14129: tetään yksipuolisten asenteitten istutta- oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Sen tulos-
14130: miseksi oppilaisiin ilman, että heillä tai ten pohjalta tutkijaryhmä on suunnitellut pe-
14131: heidän vanhemmillaan on tietoa tästä ruskoulun 4, 5 ja 6 luokalla suoritettua kokei-
14132: toiminnasta ja sen tarkoitusperistä, ja lua varten opetuspaketin, jossa on havainnollis-
14133: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tettu ja konkretisoitu muutamia kuluttajakas-
14134: ryhtyä mainitun toiminnan lopettami- vatuksen keskeisiä tavoitteita. Opetuspakettiin
14135: seksi ja koululai,stemme suojaamiseksi sisältyy esimerkiksi sellaisia aiheita kuin Mitä
14136: vast'edes ytityksi'stä kohdistaa oppilai- me oikeastaan tarvitsemme, Mitä vaikuttami-
14137: siin määräsuuntaisten asenteitten muok- nen on ja Luonnonvaramme. Opetuspaketissa
14138: kausta tätä tarkoitusta varten erikseen käsitellään myös mainontaa, pakkauksia, hyvää
14139: suunniteltujen menetelmien avulla?" ostosta, pukeutumista ja autonkäyttöä. Kaik-
14140: kiaan opetuspaketti sisältää yhdeksän erilaista
14141: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aihetta.
14142: vasti seuraavaa: Koulukasvatuksen keskeisenä päämääränä on
14143: Hallitus pitää kysyjien tapaan tärkeänä, että oppilaiden aktivoiminen itsenäisesti ajattele-
14144: opetuksellista kokeilua ei käytetä yksipuolisten viksi, asioita kriitdsesti arvioiviksi ja vastuunsa
14145: asenteitten muokkaamiseen ja että vanhemmilla tunteviksi yhteiskunnan jäseniksi. Tähän täh-
14146: ei ole ainoastaan tietoa vaan että he myös osal- täävässä opetuksessa tulee asioita tarkastella
14147: listuvat koulun kehittämistoimintaan. monipuolisesti ja ongelmakeskeisesti. Annettu-
14148: Kokeilu, jota koskeviin lehtitietoihin kysyjät jen ohjeiden mlllkaan opetuskokeilussa on käy-
14149: viittaavat, on kouluhalLituksesta saadun tiedon tetty ainoastaan itsenä~seen mielipiteen muo-
14150: mukaan osa yhteispohjoismaista tutkimus- ja dostamiseen aktivoivia opetusmenetelmiä.
14151: kokeilutoimintaa. Kuluvana kevätlukukautena Autoa käsitte1evä opetusjakso "Tulemmeko
14152: on nimittäin Suomessa, Ruonsissa, Norjassa ia toimeen ilman autoa" muodostaa vain yhdek-
14153: Tanskassa suoritettu yhteispohjoismaiseen ku- sännen osan koko opetuspaketi!sta. Siinä on
14154: 1uttajakasvatustutk1mukseen liittyvä opetusko- autonkäyttöä pyritty tarkastelemaan kriittisesti
14155: keilu. Kolme viikkoa kestänyt kokeilu suori- yhteiskunnallistaloudellisena kysymyksenä. On
14156: tettiin 30 koulus,sa jokaisessa maassa, Suomessa mm. pohdittu sekä yksityiselle ihmiselle auton
14157: kahdella paikkakunnalla, Oulussa ja Pietarsaa- tuottamaa hyötyä ja toisaalta yksity1selle ja yh-
14158: ressa. Tutkimuksen ja opetuskokeilun suunnit- teiskunnalle autonkäytöstä aiheutuvia kustan-
14159: telua ja tulosten käsittelyä johtaa Malmön nuksia. Autoa käsittelevässä osassa korostuvat
14160: opettajakorkeakoulun pedagogis-psykologisessa myös ajankohtaiset kuluttajavalistukseen liitty-
14161: laitoksessa työskentelevä tutkijaryhmä, joka toi- vät kysymykset kuten ympäristönsuojelu, luon-
14162: mii Pohjoismaisen ministerineuvoston kuluttaja- nonvarojen käyttö sekä yksilön va1kuttamis-
14163: virkamieskomitean alaisena ja yhteistyös1sä sen mahdollisuudet. Opettajat ovat joutuneet ar-
14164: opetustoimikunnan kanssa. Mainittuun toimi- vioimaan opetuspaketin jokaisen osan ja esit-
14165: N:o75 3
14166:
14167: tamaan niistä omat mielipiteensä. Myös oppi- julkisuuteen. Opetuskokeilusta ja koko yhteis-
14168: laiden mielipiteitä kyseisestä opetuksesta on pohjoismaisesta kuluttajakasvatustutkimuksesta
14169: tiedusteltu jokaisen opetusjakson jälkeen. ovat tulokset aikanaan saatavissa. Kokeilun ai-
14170: Lehdistössä esitetyissä väitteissä on autoa kana käytetyssä materiaalissa on toteutettu
14171: käsittelevästä osasta ja koko opetuspaketista mm. ·niitä yleisiä kasvatusperiaatteita, joiden
14172: annettu kouluhallituksen käsityksen mukaan mukaan koulun tulee ohjata oppilaita näke-
14173: yksipuolinen ja aivan virheelHnen kuva. Ko- mään yhteisön jäsenten vastuu. Samoin heitä
14174: keilussa ei ole myöskään ollut mitään salaista, tulee ohjata ymmärtämään, että he yksityisinä
14175: kuten on väitetty. Yleisen käytännön mukaan kansalaisina voivat toimia kaikkia yhteiskun-
14176: keskeneräisestä tutkimUiksesta ei anneta tietoja nan jäseniä hyödyttävällä tavalla.
14177: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
14178:
14179: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
14180: 4 1975 vp.
14181:
14182:
14183:
14184:
14185: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14186:
14187: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rättning. Arbetsgruppen arbetar underställd
14188: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- Nordiska ministerrådets konsumenttjänsteman-
14189: velse nr 358 av den 11 mars 1975 till veder- nakommitte och i samarbete med dess under-
14190: börande medlem av statsrådet för avgivande visningskommission. Till nämnda kommission
14191: av svar översänt följande av riksdagsman Kul- hör företrädare för skolmyndigheterna och sak-
14192: lervo Rainio m. fl. ställda spörsmål nr 75: kunniga inom konsumentbranschen från alla
14193: nordiska Iänder.
14194: "Är Regeringen medveten om att ex- Genom undersökningen och det därtill an-
14195: perimentundervisning nyttjas i vårt land slutna undervisningsexperimentet försöker man
14196: för inplantering av ensidiga attityder predsera och konkretisera målsättningen för
14197: hos eleverna utan att de ellet deras skolans konsumentuppfostran och klarlägga de
14198: föräldrar har kännedom om denna verk- undervisningsmetoder som lämpar sig för olika
14199: samhet och avsikten därmed, och om åldersgrupper. Experimentet har föregåtts av
14200: så är fallet, en vidsträckt undersökning i enkätform som
14201: till vilka åtgärder ämnar Regeringen gällt lärare, elever och deras föräldrar, och ge-
14202: skrida för att få nämnda verksamhet nom viiken nödvändigheten av konsumentupp-
14203: att upphöra och för att i fortsättningen fostran och dess målsättning klarlägges. På
14204: skydda våra skolelever från de försök basen av resultaten av undersökningen har
14205: som görs att bibringa dem attityder av forskargruppen planerat ett undervisningspaket
14206: en bestämd inriktning med tillhjälp av som utförts i 4, 5 och 6 klassen i grundskolan.
14207: metoder som <särskilt planerats för detta I undervisningspaketet har man åskådliggjort
14208: ändamål?'' och konkretiserat några av de centrala målen
14209: för konsumentuppfostran. I paketet ingår t. ex.
14210: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sådana ämnen som: Vad behöver vi egentligen,
14211: samt anföra följande: Vad är påverkan och Våra naturtillgångar. I
14212: Regeringen anser - liksom spörsmålsstäl- undervisningspaketet behandlas även reklam,
14213: larna - det vara viktigt, att undervisnings- förpackningar, goda köp, kläder och använd-
14214: experiment inte används för att bibringa en- ning av bil. Paketet innehåller sammanlagt
14215: sidiga attityder, och att föräldrarna inte endast nio olika ämnen.
14216: känner till utan att de även deltar i verksam- Det centrala målet för undervisningen är
14217: heten för utvecklande av skolan. att aktivera eleverna så att de blir självstän-
14218: Det experiment, som de tidningsuppgifter digt tänkande, kritiskt bedömande och ansvars-
14219: spörsmålsställarna hänvisar tili gäller, utgör en- kännande samhällsmedlemmar. I en under-
14220: 1igt uppgift från skolstyrelsen en del av en visning som syftar till detta bör man se sa-
14221: samnordisk undersöknings- och experiment- kerna ur många olika aspekter och problem-
14222: verksamhet. Under innevarande vårtermin har centrerat. Enligt de anvisningar som givits
14223: man nämligen i Finland, Sverige, Nol'ge och har i undervisningsexperimentet använts enbart
14224: Danmark genomfört undervisningsexperiment sådana undervisningsmetoder som aktiverar en
14225: i anslutning tili en samnordisk konsument- självständig åsiktsbildning.
14226: uppfostringsundersökning. Experimentet, som Det undervisningsavsnitt som behandlar bi-
14227: räckte tre veckor, utfördes i 30 skolor i varje len, "Klarar vi oss utan bil", utgör endast en
14228: land, i Finland på två orter, i Uleåborg och niondedel av hela undervisningspaketet. I detta
14229: Jakobstad. Planeringen av undersökningen och avsnitt har man försökt kritiskt granska an-
14230: undervisningsexperimentet och behandlingen av vändningen av bil såsom en samhällsekono-
14231: resultaten leds av en forskargrupp som arbe- misk fråga. Man har bl. a. övervägt den nytta
14232: tar vid Malmö 1ärarhögskolas pedagogiska in- som både den enskilda människan och hela sam-
14233: N:o75 5
14234:
14235: hället har av bilen, och å andra sidan de kost- paketet. I experimentet har inte heller fun-
14236: nader som användningen av bil åsamkar den nits något hemligt, såsom det har påståtts. En-
14237: enskilda och samhället. I den del som behand- ligt allmän praxis ges inte uppgifter till offent-
14238: lar bilen betonas även de aktuella frågorna i ligheten om undersökningar som är på hälft.
14239: anslutning till konsumentupplysningen, såsom I sinom tid kommer resultaten av undervis-
14240: miljövården, användningen av naturtillgångarna ningsexperimentet och av hela den samnordiska
14241: och möjligheterna för den enskilda individen konsumentuppfostringsundersökningen att fin-
14242: att utöva påverkan. Lärarna har fått bedöma nas att tillgå. I det materia! som använts Ull!-
14243: varje enskild del av undervisningspaketet och der experimentet har man bl. a. förverkligat de
14244: framföra sin åsikt därom. Man har även förhört allmänna uppfostringsprinciperna, enligt vilka
14245: sig orn elevernas åsikter om ifrågavarande un- skolan skall leda eleverna att inse det ansvar
14246: dervisning ·efter varje undervisningsavsnitt. samfundets medlemmar har. De skall också
14247: De påståenden som framförts i tidningspres- ledas att förstå, att som enskilda medbor-
14248: sen har enligt ;skolstyrelsens uppfattning givit gare kan verka på ett sätt som gagnar sam-
14249: en ensidig och alldeles oriktig bild av den del hällets alla medlemmar.
14250: som behandlar bilen och av hela undervisnings-
14251: Helsingfors den 11 april 1975.
14252:
14253: Underv1sningsminister Ulf Sundqvist.
14254: j
14255: j
14256: j
14257: j
14258: j
14259: j
14260: j
14261: j
14262: j
14263: j
14264: j
14265: j
14266: j
14267: j
14268: j
14269: j
14270: j
14271: j
14272: j
14273: j
14274: j
14275: j
14276: j
14277: j
14278: 197.5 vp.
14279:
14280: Kirj. ksm. n:o 76.
14281:
14282:
14283:
14284:
14285: Kauppi ym.: Kansaneläkelaitoksen kenttäorganisaation virkojen
14286: ja toimien täyttämisestä.
14287:
14288:
14289: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
14290:
14291: Kansaneläkelain muuttamisesta 6 päivänä organisaatiouudistuksen tulisi käytännössä mer-
14292: kesäkuuta 1974 hyväksytyn lain ( 451/74) kitä kansaneläkelaitoksen tarjoamien palvelu-
14293: mukaisesti kansaneläkelaitoksessa suoritetaan jen tehostumista ja palvelutason parantumista.
14294: kenttäorganisaation uudistus 1. 4. 1975. Tämä Tämän sosiaalivaliokunnan kannanoton edus-
14295: uudistus merkitsee sitä, että sairausvakuutus- kunta hyväksyi yksimielisesti evästyksenä hal-
14296: piirit ja kansaneläkelain mukaiset vakuutuspii- litukselle.
14297: rit yhdistetään kansaneläkelaitoksen vakuutus- Miten sitten hallitus on ottanut huomioon
14298: piireiksi. Samalla sairausvakuutustoimistot ja tämän eduskunnan itsestään selvänä pitämän
14299: kansaneläkevakuutuksen piiritoimistot yhdiste- periaatteen ja sen korostamiseksi esittämän
14300: tään kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoiksi. kannanoton? Hyväksytyn kansaneläkelain muu-
14301: Samassa yhteydessä sairausvakuutustoimikun- toksen pohjalta hallitus antoi 13. 12. 1974
14302: tien ja eläketoimikuntien toiminta lakkaa ja kaksi asetusta: asetuksen kansaneläkeasetuksen
14303: niiden tilalle tulee jaostoihin jakautuva sosiaali- muuttamisesta ( 915/7 4) ja asetuksen sairaus-
14304: vakuutustoimikunta. vakuutusasetuksen 5-8 luvun osittaisesta ku-
14305: Edellä mainitun kansaneläkelain muutoksen moamisesta ( 916/74). Ensiksi mainitun ase-
14306: pohjana oli hallituksen esitys n:o 104/1973 tuksen 34 §:n 1 momentissa vaaditaan sosiaali-
14307: vp., jonka käsittely saatiin eduskunnassa pää- vakuutustoimikunnan puheenjohtajalta, joka
14308: tökseen keväällä 1974. Tässä esityksessä halli- sairausvakuutuslain 45 §:n mukaan toimii sa-
14309: tus ei puuttunut millään tavalla uusien paikallis- malla toimiston johtajana, mikäli kansaneläke-
14310: toimistojen johtajien eikä muiden perustetta- laitos ei toisin määrää, toimeen sopiva yliopis-
14311: viin toimiin nimitettävien henkilöiden pätevyys- tossa tai korkeakoulussa suoritettu lopputut-
14312: vaatimuksiin, joten ne eivät tulleet suoranai- kinto tahi yliopistossa tai korkeakoulussa suori-
14313: sesti esille lakiesitystä eduskunnassa käsitel- tettu toimeen soveltuva tutkinto ja riittävä
14314: täessä. Käsittely eduskunnassa tapahtuikin tästä sosiaalivakuutuksen tuntemus. Saman pykälän
14315: syystä siltä pohjalta, että pätevyysvaatimukset 2 momentin mukaan voidaan sosiaalivakuutus-
14316: säilyisivät suunnilleen ennallaan eikä niitä mis- toimikunnan puheenjohtajaksi kuitenkin mää-
14317: sään tapauksessa heikennettäisi tehtäviä yhdis- rätä myös 1. 12. 1974 kansaneläkelaitoksen
14318: tettäessä ja samalla tehtäviä haitavien vastuun päätoimisessa palveluksessa ollut toimihenkilö,
14319: kasvaessa. Ulkopuolella varsinaisen lakitekstin joka tällöin on pitkäaikaisella toiminnallaan
14320: eduskunnan sosiaalivaliokunta kosketteli kui- kansaneläkelaitoksen palveluksessa osoittanut
14321: tenkin myös näitä pätevyysvaatimuksia tode- omaavansa riittävät edellytykset toimia sosiaali-
14322: ten, että organisaatiouudistukseen liittyvät vakuutustoimikunnan puheenjohtajana.
14323: alempiasteiset säädökset olisi laadittava siten, Sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtajalta
14324: että paikallistoimistojen johtajien ja muihin vaadittiin aikaisemmin tuomarin virkaan oikeut-
14325: perustettaviin toimiin nimitettäessä kiinnitet- tava tutkinto tai muu toimeen sopiva yliopis-
14326: täisiin huomiota nimitettävän koulutustasoon ja tossa tai korkeakoulussa suoritettu lopputut-
14327: työssä hankittuun kokemukseen. Lisäksi valio- kinto tai yliopistossa tai muussa korkeakoulus-
14328: kunta oli sitä mieltä, että nimityskysymyksissä sa suoritettu toimeen soveltuva tutkinto ja riit-
14329: olisi myös kiinnitettävä huomio laitoksen pal- tävä sosiaalilainsäädännön tuntemus. Asetuk-
14330: veluksessa olevan henkilökunnan toimisuhteen sessa sairausvakuutusasetuksen 5-8 luvun osit-
14331: turvaamiseen ja tähän liittyvien etujen säilyttä- taisesta kumoamisesta ( 916/74) tämä pykälä
14332: miseen. Edelleen valiokunta korosti sitä, että kumottiin kokonaan. Kun sairausvakuutustoi-
14333: 350/75
14334: 2 1975 vp.
14335:
14336: mikunnan puheenjohtaja on uudessa organisaa- kansakoulun käyneitä henkilöitä ja sivuutettu
14337: tiossa sairausvakuutusjaoston päällikkö, mer- samalla sekä koulutukseltaan että ammatti-
14338: kitsee tämä käytännössä sitä, että sairausvakuu- kokemukseltaan pätevyysvaatimukset täydelleen
14339: tusjaoston päälliköltä ei vaadita mitään päte- täyttävät henkilöt.
14340: vyysvaatimuksia. Kansaneläkelaitos on ilmoittanut eri yhteyk-
14341: Yhteenvetona edellä mainitusta asetusten sissä sairausvakuutustoimiston johtajille, että
14342: muuttamisesta voidaan todeta, että uudet sään- paikallistoimiston johtajille tullaan uudessakin
14343: nökset antavat nimittävälle viranomaiselle melko organisaatiossa asettamaan tietyt pätevyysvaati-
14344: vapaat kädet suorittaa nimityksiä oman harkin- mukset ja että kaikille toimiston johtajiksi
14345: tansa mukaisesti. Tästä saattaa käytännössä haluaville varataan tilaisuus tulla kuulluksi en-
14346: olla hyvinkin vakavat seuraukset. Sosiaalivakuu- nen nimityspäätösten tekoa. Tätä kuulemista ei
14347: tustoimikunnan puheenjohtajana toimivaksi toi- kuitenkaan ole tehty ennen kansaneläkelaitok-
14348: miston johtajaksi voidaan nimittää henkilö, sen hallituksen tekemää nimittämispäätöstä.
14349: jolla ei ole mitään koulutusta. Samanaikaisesti Pätevyysvaatimusten lieventäminen ja sen
14350: jaostopäällikkönä saattaa olla henkilö, jolla pohjalta tapahtuneet nimitykset ovat herättä-
14351: myöskään ei ole minkäänlaista koulutusta, neet käytännössä yleistä ihmettelyä. Pätevyys-
14352: koska hänelle ei enää aseteta mitään pätevyys- vaatimusten alentaminen olisi ollut ymmärret-
14353: vaatimuksia. Vakuutettuja koskevat asiat käsi- tävää, jos meillä olisi pulaa sellaisista korkea-
14354: tellään sosiaalivakuutustoimikunnan jaostossa, koulututkinnon ,suorittaneista henkilöistä., jotka
14355: jonka puheenjohtajana toimii poliittinen kun- voivat tulla kyseeseen paikallistoimistojen joh-
14356: nallisvaltuuston toimikuntaan valitsema hen- tajia nimitettäessä. Näinhän ei ole asianlaita,
14357: kilö. Kun asioiden käsittelyyn ja ratkaisemi- koska muun muassa kaikilla tai ainakin lähes
14358: seen tällaisessa tapauksessa osallistuvilla henki- kaikilla sairausvakuutustoimiston johtajllla on
14359: löillä ei kelliiän ole mitään koulutusta, saattaa ollut aiemmin voimassa olleen asetuksen mu-
14360: vakuutettujen oikeusturva olla vakavasti uhat- kainen tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto
14361: tuna. tai muu korkeakoulututkinto.
14362: Kansaneläkeasetuksen uuden 23 a §:n mu- Edellä sanotun perusteella ia viitaten valtio-
14363: kaan on mahdollista myös tiettyjen, tähän asti päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
14364: keskitetysti kansaneläkelaitoksessa käsiteltyjen tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
14365: eläkeasioiden käsittely mahdollista sosiaaliva- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14366: kuutustoimikunnassa ja sen jaostossa. Sosiaali- sen:
14367: vakuutustoimikunta ja sen jaostot joutuvat näin Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
14368: ollen ratkaisemaan asioita, joista koostuu erit- ta kansaneläkelaitoksen kenttäorgani-
14369: täin suuria rahasummia ja tulonsiirtoja. saation uudistuksen yhteydes:oä asetus-
14370: Kansaneläkelaitoksen hallitus on 17 päivänä teitse tapahtuneiden virkojen ja toimien
14371: joulukuuta 1974 tekemällään päätöksellä ni- pätevyysvaatimusten muutosten ja lie-
14372: mittänyt paikallistoimistojen johtajat muuta- vennysten perusteella tapahtuneisiin ni-
14373: maa poikeusta lukuunottamatta. Tässä nimitys- mityksiin, joiden yhteydessä uusiin vit-
14374: päätöksessä kansaneläkelaitoksen hallitus on koihin ja toimiin on nimitetty useassa
14375: useassa tapauksessa nojautunut vain poikkeuk- tapauksessa puutteellisen pätevyyden
14376: sellisia tapauksia varten tarkoitettuun kansan- omaavia henkilöitä, vaikka käytettävis-
14377: eläkeasetuksen .34 §:n 2 momenttiin ja nimit- sä olisi ollut sekä koulutustasoltaan
14378: tänyt sen perusteella toimiston johtajaksi hen- että kokemukseltaan pätevyysvaatimuk-
14379: kilöitä, joilta puuttuu kokonaan 34 §:n 1 mo- set täydelleen täyt(åviä henb1ö.itä, ja
14380: mentin mukaan pääsääntöisesti tehtävään nimi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14381: tettäväitä vaadittava koulutuksellinen pätevyys. ryhtyä puhtaasti koulutuksellisen ja am-
14382: Nimitys on useassa tapauksessa tapahtunut siitä matillisen pätevyyden asettamiseksi etu-
14383: huolimatta, että käytettävissä olisi ollut päte- sijalle kansaneläkelaitoksen kenttäorgani-
14384: vyysvaatimukset täydelleen täyttävä henkilö. saation uusia virkoja ja toimia täytet-
14385: Toimiston johtajiksi on nimitetty jopa vain täessä?
14386: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1975.
14387: Eeva Kttu})pi. Lauri Unna. Mauri Seppä.
14388: Pertti Salolainen. Antero Juntumaa. Aune Minttäri.
14389: N:o 76 3
14390:
14391: Raimo Ilaskivi. Pekka Jokinen. Veikko Pihlajamäki.
14392: Ilkka Suominen. Harri Holkeri. Viljo Suokas.
14393: G. Laatio. Olavi Lähteenmäki. Siiri Lehmonen.
14394: Lauri Impiö. T. I. Vartia. Toivo Åsvik.
14395: Arto Lampinen. P. Mäki-Hakola. Aulis Juvela.
14396: Olavi Nikkilä. Sinikka Karhuvaara. Georg C. Ehrnrooth.
14397: Aili Vaittinen-Kurkka. Juuso Häikiö. Veikko Vennamo.
14398: Eero Lattula. Tuure Junnila. Rainer Lemström.
14399: Mikko Asunta. Esko ]. Koppanen. Hannes Volotinen.
14400: Matti Hokkanen. Mauno Kurppa. Erkki Huurtamo.
14401: Sami Suominen. Veikko J. Turunen. Raino Westerho1m.
14402: Elsi Hetemäki. Kalevi Remes. Pekka Vennamo.
14403: Kullervo Rainio. Heikki Kainulainen. Sylvi Saimo.
14404: Erkki Häkämies. J. Juhani Kortesalmi.
14405: 4 1975 vp.
14406:
14407:
14408:
14409:
14410: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14411:
14412: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa"l"'eläkelaitoksen tarjoamien palvelujen tehdstu-
14413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mista ja palvelutason parantumista.
14414: olette 11 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn Edellä sanotut näkökohdat on tarkoin otettu
14415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston huomioon kansaneläkelaitoksen paikallishallin-
14416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- non organisaatiouudistukseen liittyen 13 päi-
14417: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kir- vänä joulukuuta 1974 annetussa asetuksessa
14418: jallisesta kysymyksestä n:o 76: kansaneläkeasetuksen muuttamisesta, jonka
14419: 34 § :n mukaan sosiaalivakuutustoimikunnan
14420: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- puheenjohtajaksi voidaan määrätä paitsi sellais-
14421: ta kansaneläkelaitoksen kenttäorgani- ta henkilöä, joka täyttää sanotun pykälän 1
14422: saation uudistuksen yhteydessä asetus- momentissa säädetyt pätevyysvaatimukset, myös
14423: teitse tapahtuneiden virkojen ja toimien 1 päivänä joulukuuta 1974 kansaneläkelaitok-
14424: pätevyysvaatimusten muutosten ja lie- s,en päätoimisessa palveluksessa ollut toimihen-
14425: vennysten perusteella tapahtuneisiin ni- kilö, joka tällöin on pitkäaikaisella toiminnal-
14426: mityksiin, joiden yhteydessä uusiin vir- laan kansaneläkelaitoksen palveluksessa osoit-
14427: koihin ja toimiin on nimitetty useassa tanut omaavansa riittävät edellytykset toimia
14428: tapauksessa puutteellisen pätevyyden sosiaalivakuutustoimikunnan puheenjohtajana.
14429: omaavia henkilöitä, vaikka käytettävis- Se seikka, että viimeksi mainitut pätevyyssään-
14430: sä olisi ollut sekä koulutustasoltaan nöt kohdistuvat vain niihin henkilöihin, jotka
14431: että kokemukseltaan pätevyysvaatimuk- 1 päivänä joulukuuta 1974 täyttivät erityis-
14432: set täydelleen täyttäviä henkilöitä, ja edellytykset, kuvastaa tämän säännöksen tila-
14433: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo päisen luonteen, joka juuri johtuu kansaneläke-
14434: ryhtyä puhtaasti koulutuksellisen ja am- laitoksen henkilökunnan toimisuhteiden turvaa-
14435: matillisen pätevyyden asettamiseksi etu- mispyrkimyksestä tällaisen laajan organisaatio-
14436: sijalle kansaneläkelaitoksen kenttäorgani- uudistuksen ja siihen liittyvien sisäisten hen-
14437: saation uusia virkoja ja toimia täytet- kilöjärjestelyjen ollessa kysymyksessä.
14438: täessä?" Uudistuksen perimmäisenä tarkoituksena on
14439: kansaneläkelaitoksen toiminnan tehostaminen ja
14440: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kehittäminen. Sen vuoksi on välttämätöntä,
14441: vasti seuraavaa: että paikallisjohtajilla on myös sellaiset hen-
14442: Ehdottaessaan kansaneläkelaitoksen kenttä- kilökohtaiset ominaisuudet, jotka on asetettava
14443: organisaation uudistuksen sisältävien lakiehdo- paikallistoimiston johtamisesta ja toiminnasta,
14444: tusten hyväksymistä Eduskunnan sosiaalivalio- asiakaspalvelusta ja sen kehittämisestä sekä hy-
14445: kunta lausui mietinnössään muun muassa, että vistä asiakaspalvelusuhteista ja toimiston hen-
14446: paikallistoimistojen johtajien ja muihin perus.- kilöstöhallinnosta vastuussa olevalle henkilölle.
14447: tettaviin toimiin nimitettäessä olisi kiinnitet- Näitä ominaisuuksia ei saavuteta pelkästään
14448: tävä huomiota nimitettävän koulutustasoon ja teoreettisen opiskelun avulla.
14449: työssä hankittuun kokemukseen. Niin ikään olisi Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden muo-
14450: kiinnitettävä huomio laitoksen palveluksessa dollisista kelpoisuusehdoista on sen lisäksi,
14451: olevan henkilökunnan toimisuhteen turvaami- mitä kansaneläkeasetuksen 34 §:ssä on sää-
14452: seen ja tähän liittyvien etujen säilyttämiseen. detty, voimassa muun muassa saman asetuksen
14453: Valiokunta korosti myös, että organisaatio- 12 §:n 3 momentti, jonka mukaan jokaista
14454: uudistuksen tulisi käytännössä merkitä kansan- toimihenkilöä otettaessa on pidettävä silmällä,
14455: N:<1 76 :5
14456:
14457: että hänellä on toimen hoitamiseen riittävä Lopuksi on todettava, että kansaneläkelaitos
14458: taito ja kokemus. Muille kuin asetuksessa mai- ei ole valtioneuvoston tai sen alaisten virastojen
14459: nituille toimihenkilöille on muodolliset kelpoi- valvonnassa, vaan valtiopäiväjärjestyksen mu-
14460: suusehdot vahvistanut laitoksen hallitus tai li- kaan se toimii välittömästi Eduskunnan val-
14461: sätty hallitus. vonnan alaisena.
14462: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1975.
14463:
14464: Ministeri Reino Karpola.
14465: . , , 'fP.
14466:
14467:
14468:
14469:
14470: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14471:
14472: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De ovannämnda synpunkterna har noggrant
14473: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- beaktats i den förordning om ändring av folk-
14474: velse av den 11 mars 1975 tili vederbörande pensionsförordningen som den 13 december
14475: medlem av statsrådet översänt en avskrift av 197 4 gavs i samband med reformen av folk-
14476: ett av riksdagsledamot Eeva Kauppi m. fl. pensionsanstaltens lokalförvaltningsorganisation.
14477: undertecknat skriftligt spörsmål nr 76 av föl- Enligt 34 § i förordningen må tili socialförsäk-
14478: jande lydelse: ringskommissionens ordförande utses förutom
14479: person som uppfyller de i 1 mom. nämnda
14480: "Har Regeringen fäst uppmärksam- paragraf stadgade kompetenskraven, även funk-
14481: het vid de i samband med reformen tionär som den 1 december 197 4 innehade be-
14482: av folkpensionsanstaltens fältorganisa- fattning vid folkpensionsanstalten såsom huvud-
14483: tion företagna utnämningarna med stöd tjänst och som då genom sin långvariga verk-
14484: av i förordning stadgade ändringar och samhet i folkpensionsanstaltens tjänst visat sig
14485: lättnader i kompetenskraven för tjänster inneha tillräckliga förutsättningar för att verka
14486: och befattningar, i vilket sammanhang såsom socialförsäkringskommissionens ordfö-
14487: tili nya tjänster och befattningar i flera rande. Det faktum att de sistnämnda stadgan-
14488: fall utnämnts personer med bristfällig dena rörande kompetensen endast gäller perso-
14489: kompetens, trots att personer stått tili ner som den 1 december 1974 uppfyllde spe-
14490: förfogande, vilka såväl vad utbildnings- cialförutsättningarna, åskådliggör detta stadgan-
14491: nivå som erfarenhet beträffar fullstän- des tillfälliga karaktär, vilket just beror på
14492: digt skulle ha uppfyllt kompetenskra- strävandena att trygga personalens vid folk-
14493: ven, och pensionsanstalten anställningsförhållanden vid
14494: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid· en dylik omfattande organisationsreform och
14495: taga för att ge företräde åt en utbild- därtill anslutna interna personalomläggningar.
14496: ningsmässig och yrkesmässig kompetens
14497: vid besättandet av nya tjänster och be- Den ursprungliga avsikten med reformen är
14498: fattningar inom folkpensionsanstaltens att effektivera och utveckla folkpensionsanstal-
14499: fältorganisation?" tens verksamhet. Därför är det nödvändigt att
14500: en föreståndare för kretsbyrån även besitter
14501: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sådana personliga egenskaper, som bör krävas
14502: samt anföra följande: av en person som är ansvarig för kretsbyråns
14503: Då Riksdagens Socialutskott föreslog god- ledning och verksamhet, kundbetjäning och
14504: kännande av lagförslagen angående en reform dess utvecklande samt för goda förhållanden
14505: av folkpensionsanstaltens fältorganisation, ytt- tili allmänheten och för byråns personaladmi-
14506: rades i dess betänkande bland annat att vid nistration. Dessa egenskaper uppnås icke med
14507: utnämnandet av föreståndare för kretsbyråerna enbart teoretiska sturier.
14508: och innehavare av övriga befattningar som Utöver vad i 34 § folkpensionsförordningen
14509: skall inrättas, borde uppmärksamhet fästas vid stadgats angående de formella kompetensvillko-
14510: den utnämndes utbildningsnivå och arbetser- ren för funktionärer vid folkpensionsanstalten,
14511: farenhet. Dessutom borde uppmärksamhet fäs- är bland annat 12 § 3 mom. i samma förord-
14512: tas vid tryggandet av anställningsförhållandena ning i kraft, enligt vilket lagrum man vid
14513: och bevarandet av därtill hörande förmåner för anställandet av varje funktionär bör iakttaga,
14514: den personal, som är anställq viq folkpensions- att han äger tillräcklig skicklighet och erfaren-
14515: an~talten, h~t för b~fattningens handhavande, För övriga
14516: N:o 76 7
14517:
14518: i förordningen nämnda funktionärer har de sionsanstalten icke står under statsrådets eller
14519: formella kompetenskraven fastställts av anstal- detta underlydande ämbetsverks tillsyn, utan
14520: tens styrelse eller förstärkta styrelse. verkar enligt riksdagsordningen direkt under
14521: Slutligen bör det konstateras att folkpen- övervakning av Riksdagen.
14522: Helsingfors den 7 april 1975.
14523:
14524: Minister Reino Karpola.
14525: 1975 vp.
14526:
14527: Kirj. ksm. n:o 77.
14528:
14529:
14530:
14531:
14532: Lehmonen ym.: Lakkautetun IKL-järjestön toiminnan henkiin
14533: herättämisestä.
14534:
14535:
14536: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
14537:
14538: Viitasaarella on vuoden 1975 maaliskuun min esiintynyt myös SKDL:n ilmoituksHn koh-
14539: aikana lähetetty rauhansopimuksessa lakkaute- distunutta ilkivaltaa.
14540: tun IKL:n nimissä kirjeitä useille SKP:n jäse- SKDL:n kansanedustajat ovat useaan ottee-
14541: nille, mm. allekirjoittaneelle kansanedustaja seen kiinnittäneet hallituksen huomiota maas-
14542: Siiri Lehmoselle. Kirjeissä on painomenetelmin samme esiintyvään äärioikeiston toimintaan,
14543: valmistettu lehtinen, jossa hyökätään voi:mak- joka suuntautuu Suomen ja Neuvostoliiton vä-
14544: kaasti kommunisteja vastaan, ja josta ilmenee, lisiä ystävällisiä suhteita vastaan. Hallituksen
14545: että lakkautettu IKL jatkaa toimintaansa ja piirissä ei kuitenkaan ole toistaiseksi kiinni-
14546: että järjestöä pyritään myös aktivoimaan (lehti- tetty riittävästi huomiota äärioikeiston toimin-
14547: nen liitteenä) . Kirjekuoret, joissa lehtistä on taan, mitä osoittaa jo sekin, että oikeisto pyr-
14548: lähetetty, on reunustettu IKL:n sinimustin vä- kii nyt julkisesti herättämään toimintaan lak-
14549: rein. Painopatkaksi on lehtisessä merkkty La- kautetun IKL:n.
14550: puan Vapaa Kirjapaino, Lapua. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14551: IKL:n toimintaa esittelevien painotuotteiden jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
14552: lähettäminen ja jo yksin se, että IKL:n mate- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14553: riaalia esiintyy painetussa muodossa, osoittaa, vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14554: että on kysymys organisoituneesta toiminnasta,
14555: jolla pyritään herättämään henkiin rauhansopi- Onko Hallitus tietoinen, että rauhan-
14556: muksessamme lakkautettu järjestö. Kysymys sopimuksessamme lakkautetun IKL:n
14557: on myös eräästä ilmentymästä siinä kampan- toimintaa pyritään uudelleen herättä-
14558: jassa, jota maamme oikeistovoimien aktivoitu- mään henkiin levittämällä IKL:n ni-
14559: misen yhteydessä on pyritty nostattamaan sekä mi,ssä järjestön toimintaa esittelevää pai-
14560: Suomen Kommunistista Puoluetta että myös.- notuotetta, ja
14561: kin Suomen ja Neuvostoliiton välisille ystäväl- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14562: lisille suhteille rakentuvaa ulkopolitHkkaa vas- ryhtyä rauhansopimuksessa kiellettyjen
14563: taan. järjestöjen toiminnan jatkami:sen estämi-
14564: Todettakoon, että samalla paikkakunnalla, seksi?
14565: jossa IKL:n kirjeitä on lähetetty, on aikaisem-
14566: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1975.
14567:
14568: Siiri Lehmonen. Veikko Saarto.
14569:
14570:
14571:
14572:
14573: 378/75
14574: 2 1975 vp.
14575:
14576:
14577:
14578:
14579: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14580:
14581: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kirjoitettu tekstin mu!kaan samalla kirjoitus-
14582: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koneei.JJa.
14583: olette 11 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn Kirjeen sisällä olleen lehtisen painajaksi on
14584: kirjeenne n:o 364 ohella toimittanut valtioneu· merkitty Lapuan Vapaa Kirjapaino ja painopai-
14585: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kaksi Lapua. Suoritettujen tiedustelujen mu-
14586: kansanedustaja Lehmosen ym. kirjallisesta ky- kaan tällaista kirjapainoa ei ole olemassa. Pai-
14587: symyksestä n:o 77, jossa tiedustellaan: natustyötä ei ole todettu suoritetun muussa-
14588: kaan Lapualla olevassa kirjapa1nossa. Tarka>s-
14589: "Onko Hallitus tietoinen, että rauhan- teltaessa puheena olevaa IKL-tunnuksin va-
14590: sopimuksessamme lakkautetun IKL:n rustettua l~htistä voidaan todeta, että sitä ei
14591: toimintaa pyritään uudelleen herättä- liene tehty varsinaisena kirjapainotyönä, vaan
14592: mään henkiin levittämällä IKL:n ni- pikemminkin on kysymys tekstin valokuvaami-
14593: missä järjestön toimintaa esittelevää pai- sesta ja valokuvan siirtämisestä kopiopaperille.
14594: notuotetta, ja Asiaa selvitetään vielä tältä osin.
14595: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14596: Tutkimuksissa on saatu viitteitä siihen, että
14597: ryhtyä rauhansopimuksessa kiellettyjen
14598: eräitä paikkakunnalla asuvia nuorehkoja henki-
14599: järjestöjen toiminnan jatkamisen estämi-
14600: löitä olisi sekaantunut asiaan. Tältä osin tutki-
14601: seksi?"
14602: mukset ovat vielä kesiken. Tähän mennessä mi-
14603: kään ei kuitenkaan viittaa siihen, että IKL:n
14604: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimintaa organisoidussa muodossa olisi pyritty
14605: vasti seuraavaa: jatkamaan tai että kirjdden lahettäminen olisi
14606: Kysymyksen perusteluis:Sa matmtussa asiassa Liittynyt mihinkään kampanjaan Suomen ja
14607: on tähän mennessä suoritetuissa tutkimuksissa Neuvostoliiton välisille ystävällisille suhteille
14608: selvinnyt, että eräiLle viita>saarelaisille henkHöiHe rakentuvaa ulkopolitiikkaa vastaan. Näyttää
14609: on lähetetty kuluneen maaliskuun alussa mai- varsin ilmeiseltä, että kysymys on rajoitetusta
14610: nitun kirjallisen kysymyksen liitteenä olleen paikallisesta satunnaisesta toiminnasta. Vasta
14611: kirjekuoren ja sen sisällä olleen llehtisen mukai- sitten kun nämä tutkimukset on suoritettu lop-
14612: sia lähetyksiä. Sanottuja lahetyksiä on todettu puun, voidaan a:siasta antaa tarkempi se1vitys.
14613: ja saatu talteen yhdeksän kappaletta. Kaikkiaan Hallitus, lähinnä sisäasiainministeriö ja sen
14614: lähetyksiä lienee ollut 10-15 kappaletta. Kir- alais·et viranomaiset, tulee javkamaan ja tarvit-
14615: jeen saajat eivät muodosta mitään yhtenäistä taessa tehostamaankin valvontaa, jonka tarkoi-
14616: ryhmää. Saajien joukossa on useiden eri puo- tuJksena on estää rauhansopimuksessa kielletty-
14617: lueiden kannattajia. Kirjekuorien osoitteet on jen järjestöjen toiminta.
14618: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 197 5.
14619:
14620: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
14621: N:o 77 3
14622:
14623:
14624:
14625:
14626: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14627:
14628: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Så:som tryckare av bladet i brevet har an-
14629: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tecknats Lapuan Vapaa Kirjapaino benämnda
14630: nr 364 av den 11 mars 1975 till vederbörande tryckeri och som tryckort Lappo. Enligt de
14631: medlem av stat!sddet för avgivande av svar förfrågningar som har gjorts existerar inte nå-
14632: översänt avskrift av följande av riksdagsman got sådant tryckeri. Det har konstaterats att
14633: Lehmonen m. fl. stägda spörsmål nr 77: tryckningsarbetet inte heller har utförts vid
14634: något annat tryckeri i Lappo. Då man grans-
14635: "Är Regeringen medveten om att man kar ifrågavarande, med IKL-emblem försedda
14636: på nytt försöker väcka till liv verksam- blad, kan man konstatera, att det inte har ut-
14637: heten hos den genom vårt fredsfördrag förts såsom ett egentligt tryckeriarbete, utan att
14638: indragna IKL genom att i IKL:s namn det snarare är fråga om att texten fotografe-
14639: sprida tryckalster som presenterar orga- rats och fotografiet har överförbs på ett ko-
14640: nisationens verksamhet, och om så är pieringspapper. Ärendet utreds ännu tihl denna
14641: fallet, del.
14642: till vilka åtgärder ämnar Regeringen Vid undersökningama har man fått uppgifter
14643: skrida för att förhindra att man fort- om att några yngre personer på orten skulle
14644: sätter med verksamheten hos organisa- vara inblandade i saken. TiLI denna del är un-
14645: ,tioner som indraghs genom fredsfördra- detsökningarna ännu på hälft. Hittills tyder
14646: get?" ingenting på att man skulle ha försökt fort-
14647: sätta med IKL:s verksamhet i organiserad form
14648: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- eller att avsändandet av breven skulle ha haft
14649: samt anföra följande: samband med någon kampanj mot den utrikes-
14650: I den sak som nämns i motiveringen tili politik som bygger på vänskapliga förhållanden
14651: spörsmålet har v1d de hitdtlJs företagna under- mellan Finland och Sovjetunionen. Det förefal~
14652: sökningarna framgått, att till vissa personer i ler ganska uppenbart, att det är fråga om en
14653: Viitasaari i början av sistlidne mars sänts för- sporadisk, lokalt begränsad verksamhet. Först
14654: sändelser sådana som det kuvert jämte innelig- sedan dessa undersökningar har slutförts, kan en
14655: gande blad som fogats tili spörsmålet. Man har noggrannare redogörelse i sa:ken ges.
14656: fått reda på tio stycken av dessa försändelser Regeringen, närmast ministeriet för indkes-
14657: och tagit dem till vara. Sammanlagt torde det ärendena och des,s underlydande myndigheter,
14658: ha funnits 10-15 styoken. Mottagarna av bre- kommer att fortsätta med och vid behov effek-
14659: vet bildar inte någon ,enhetlig grupp. Bland tivera den övervalming som avser att förhindra
14660: mottagarna har funnits anhängare av olika par- de i fredsavtalet förbjudna organisationernas
14661: tier. Adresserna på kuverten ha,r av texten att verksamhet.
14662: döma skrivits med samma maskin.
14663: Helsingfors den 9 april 1975.
14664:
14665: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
14666: j
14667: j
14668: j
14669: j
14670: j
14671: j
14672: j
14673: j
14674: j
14675: j
14676: j
14677: j
14678: j
14679: j
14680: j
14681: j
14682: j
14683: j
14684: j
14685: j
14686: j
14687: j
14688: j
14689: j
14690: j
14691: j
14692: j
14693: j
14694: 197.5 vp.
14695:
14696: Kirj. ksm. n:o 78.
14697:
14698:
14699:
14700:
14701: Tuominen ym.: Opintoneuvostojärjestelmän aikaansaamisesta
14702: kansanopistoihin ja .J.wrkeakouluihin.
14703:
14704:
14705: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14706:
14707: Maamme koulutusjärjestelmän piirissä on vii- tien ollessa opistoneuvostojen sääntöjen laati-
14708: me vuosina pyritty rakentamaan ·sen eri lohkoil- joina ja hyväksyjinä on tämä johtanut siihen,
14709: le erilaisia ja eri tasoisia demokraattisia haHin- että opistoneuvostoilla on neuvoa antava ja esi-
14710: toelimiä, kuten oppikoulujen kouluneuvostot ja tyksiä tekevä luonne.
14711: ammattikoulujen oppilaitosneuvostot, jotka on Suoritettujen tutkimusten mukaan kehitystä
14712: myös laikisääteistetty ja joiden päätäntävalta ja kansanopistoissa ei ole sanottavasti tapahtunut
14713: toimintamuodot määritelty. Nämä opiskelijoi- niiden viiden vuoden aikana jolloin opistoneu-
14714: den ja koululaisten demokraattisten joul~kojär vostot ovat toimineet.
14715: jestöjen aloitteesta aikaansaadut ratkaisut ovat Kasvatuksen, opetussuunnitelmien, koulu-
14716: olleet välttämättömiä uudistuksia koulutusjär- tuksen hallinnon ja koulutusjärjestelmän raken-
14717: jestelmän kehittämiselle. teen uudistaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa
14718: Yleinen kehitys koulutusjärjestelmässä ei ole ja edellyttävät toisiaan. Ihmisen kaikinpuolinen
14719: voinut olla vaikuttamatta myöskään kehitykseen kehittäminen ei ole mahdollista, ellei koulutuk-
14720: kansanopistoissa. sen sisäistä hallintoa ja toimintaa demokratisoi-
14721: Kansanopistojen ja -korkeakoulujen omistus- da. Se ei myöskään ole mahdollista, mikäli ny-
14722: suhteet vaihtelevat osakeyhtiöffitä säätiöihin ja kyinen koulutusjärjestelmä, joka sulkee suuren
14723: kannatusyhdistyksiin. Kansanopistojen hallinto osan nuorisosta korkeatasoisen koulutuksen ul-
14724: on perustunut johtokuntien varaan. Opistot ja kopuolelle, säilyy.
14725: niiden johtokunnat toimivat kouluhaUituksen
14726: 1
14727:
14728:
14729: hyväksymien ohjesääntöjensä pohjalta. Johto- Opiskelijoiden ja yleensä kansalaisten tosi-
14730: kunnat ovat lähes poikkeuksetta kdkoonpantu- asiailinen mahdollisuus käyttää hyväkseen de-
14731: ja opistojen ulkopuolella työskentelevistä hen- mokraattisia oikeuksia riippuu siitä tiedosta ja
14732: kilöistä. Niissä ei ole edustettuna opettajia, hen- kokemuksesta, joka heillä on. Opiskelijain osal-
14733: kilökuntaa eikä oppilaita'kaan. Tämä tilanne on listuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon
14734: merkinnyt selvää jälkeenjäämistä muun koulu- opistoissa, silloin kun se on osa jokapäiväistä
14735: tusjärjestelmän !kehityksestä, koska johtokun- opiskelutyötä ja kun !kaikki opiskelijat ovat sii-
14736: tien päätäntävalta ulottuu opistoelämän kaikil- nä mukana, on kasvatuksellisesti erittäin arvo-
14737: le sektoreille. Tilanne edellyttäisi kuitenkin si- kasta.
14738: tä, että kaikki opistoissa työskentelevät pääsi- Tältä pohjalta nykyistä opistoneuvostojärjes-
14739: sivät päättämään opistoelämän kehittämisestä. telmää on katsottava erittäin kriittisesti. Ihmi-
14740: Kansanopistoasetuksen mukaan edellytetään sen kaikinpuolinen kehittäminen on se arvoste-
14741: opistojen sisäisen toiminnan perustuvan eri hen- luperuste, jonka mukaan on ratkaistava myös
14742: kilöryhmien yhteistyölle. Samoin opistojen oh- se, miten opistojen hallintoa ja opistoneuvosto-
14743: jesäännöissä edellytetään opistoneuvostoja eri ja uudistetaan.
14744: ryhmien yhteistyöelimiksi. Missään ei kuiten- Kansanopistolaitdksen kehittäminen vaatii
14745: kaan mainita eikä määritellä millaisia opistoneu- kansanopistojen piirissä työskentelevien eri
14746: vostojen tulisi olla, mikä niiden asema on opis- henkilöryhmien demokraattista yhteistyötä. Tä-
14747: toissa ja minkä päätäntävallan ne omaavat. mä voidaan toteuttaa vain opistoneuvosto-orga-
14748: Opistoneuvostojen synty pohjautuu ennen nisaatiota selkeyttämällä ja kehittämällä lähtö-
14749: kaikkea kouluhallituksen määräyksiin, eivätkä kohtana kaikkien ryhmien osallistumis- ja pää~
14750: niiden valintaan ole päässeet vaikuttamaan täntäoikeuksien 1isääminen. Tämän toteuttami-
14751: opettajat, henkilökunta ja opiskelijat. Johtokun- seksi:
14752: 372/75
14753: 2 1975 vp.
14754:
14755: 1. Tulee säätää laki opistoneuvostoista op- kapäiväisiä vaikutusmahdollisuuksia. Tämä tu-
14756: pi'koulujen kouluneuvostojen tapaa . lee sisällyttää myös lakiin. Näiden kokousten
14757: 2. Opistoneuvostot tulee valita yleisillä vaa- käsittelyyn tulee saattaa:
14758: leilla käyttäen ristiinasetus- ja ristiinäänestys- - opetussuunnitelmien alustava käsittely
14759: menettelyä. Täten turvataan opistoneuvostojen - ala!kohtaiset kirjas'tohankinnat
14760: toiminta- ja yhteistyökykyisyys. - oppimateriaalien analysointi ja esitykset
14761: 3. Tulee turvata opettajien, muun henlkilö- niistä.
14762: kunnan ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuu- Edellä sanotun nojalla ja valtiopäiväjärjestyk-
14763: det johtokuntien työskentelyyn. On taattava sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
14764: opiskelijakuntien päätösvaltain edustus johto- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14765: kunnissa. seuraavan !kysymyksen:
14766: 4. Opistoneuvostojen päätäntävaltaan tulee
14767: saattaa: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiikoo
14768: - oikeusturvaa ja opistojen sisäistä järjes- ryhtyä kansanopistolain muuttamiseksi
14769: tystä koskevat kysymykset, sekä järjestyssään- niin, että opistoille valitaan opistoneu-
14770: nöistä päättäminen, vos'tot yleisillä vaaleiUa, joihin opetta-
14771: - terveydenhuoltoa, asumista, ruokailua jat, oppilaat ja henkilökunta voivat ris-
14772: ym. sosiaalisia kysymyksiä koskevat asiat, ja tiinäänestysperiaatetta noudattaen osal-
14773: - opiston opetus- ja opiskelusuunnitelmaa listua ja että opis'toneuvostoille turva-
14774: sekä oppimateriaalia 'ja kirjastohankintoja kos- taan päätösva1ta kaikissa opiston ope-
14775: kevat kysymykset. tusta ja oppilaiden sosiaali- ja oikeustur-
14776: 5. Tulee !kehittää oppiaine- ja yleisko'kous- vaa koskevissa asioissa?
14777: käytämöä keinona lisätä opistoissa toimivien jo-
14778: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1975.
14779:
14780: Mirjam Tuominen. Aarne Koskinen.
14781: Pauli Puhakka. Toivo Åsvik.
14782: Lauri Kantola.
14783: N:o 78 3
14784:
14785:
14786:
14787:
14788: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14789:
14790: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa omistajayhteisöjen intressi ylläpitää opistoa riip-
14791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, puu !tietenkin ensisijaisesti siitä, voivatko ne
14792: olette 11 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn opistojen avulla javkuvasti toteuttaa omaksu-
14793: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston miaan tehtäviä. Opistojen sangen suuren he-
14794: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- terogeenisuuden vuoksi ei ikai'kille opistoille tiu·
14795: edustaja Tuomisen ym. näin kuuluvasta kirjalli- kasti samanlaiseksi määrätty hallintojärjestelmä
14796: sesta kysymyksestä n:o 78: tunnu parhaalta mahdolliselta ratkaisulta.
14797: Kansanopistojen opetustoiminta muodostuu
14798: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pitkien perusoppijaiksojen ja ns. lyhytkurssitoi-
14799: ryhtyä kansanopistolain muuttamiseksi minnan järjes,tämisestä. Opiskelijain edustajan
14800: niin, että opistoille valitaan opistoneu- osallistuminen pysyvästi opiston hallintoon on
14801: vostot yleisillä vaaleilla, joihin opetta- käytännössä vaikeaa perusoppijaksojen ja var-
14802: jat, oppilaat ja henkilökunta voivat ris- sinkin kurssitoiminnan lyhyen keston vuoksi.
14803: tiinäänestysperiaatetta noudattaen osal- Kansanopis tojen ollessa yksityisiä vapaan si-
14804: 1
14805:
14806: listua ja että opistoneuvosteille turva- vistystyön oppilaitoksia ei 'hallitus katso aina-
14807: taan päätösvalta kaikissa opiston ope- kaan tässä vaiheessa o1evan tarkoituksenmu-
14808: tusta ja oppilaiden sosiaali- ja oikeustur- kaista ryhtyä säätämään kovin yksityiskohtai-
14809: vaa koskevissa asioissa?" sesti, miten opiston hallinto on järjestettävä.
14810: Tietty valinnan vapaus opistoilla on tässä suh-
14811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teessa aihetta säilyttää. Kouluhallituksen vuon-
14812: vasti seuraavaa: na 1973 wimeenpanemassa opistoneuvostdtie-
14813: Kansanopistojen valtionavusta annetun ase- dustelussa ei yhdessäkään :kansanopistossa eh-
14814: tuksen ( 4/70) 1 §:ssä säädetään, että kansan- dotettu pakollista ristiinasetus- ja ristiinäänes-
14815: opiston sisäisen toiminnan tulee perustua sen tysmenettelyä. Sen sijaan ikaikki toimintaan
14816: eri henkilöryhmien yhteistyöhön. Asetuksen 3 osallistuva!t henkilöryhmät suhtautuivat myön-
14817: §:ssä määrätään hallintoa varten asetettavaksi teisesti nykyiseen opistoneuvostotoimintaan.
14818: vähintään viisijäseninen johtokunta ja 4 §: ssä, Edellä esitetyn perusteella hallitus yhtyy ky-
14819: että kouluhallituksen vahvistamassa ohjesään- symyksessä esitettyyn käsitykseen, että kansan-
14820: nössä on oltava määräykset mm. opettajakun· opistolaitoksen kehittäminen vaatii kansanopis-
14821: nan, muun henki:lokunnan ja opiskelijain yh- tojen piirissä työskentelevien eri henkilöryh-
14822: teistyöstä opiston sisäisen toiminnan järjestämi- mien yhteistyötä. Kehitellessään kansanopistoja
14823: sessä. Viimeksi mainittu säädös on toteutettu koskevia säädöksiä opistoneuvostojen työn te-
14824: sisällyttämällä kansanopistojen ohjesääntöön hostamiseksi tämän periaatteen suuntaisesti
14825: määräys opistoneuvoston asettamisesta. Opiston hallitus pyrkii käyttämään hyväksi 1970-luvun
14826: johtdkunta vahvistaa opistoneuvoston säännöt. alusta toimineista opistoneuvostoista saatuja ko-
14827: Maassamme op 86 ikansanopistoa. Ne ovat kemuksia. Tässä mielessä hallitus seuraa myös
14828: yksityisiä oppilaitoksia, jotka eivät kiinteästi tarkasti, missä määrin kysymyksessä esitetty ta-
14829: kytkeydy varsinaiseen koulujärjestelmään. Yllä- voite kaikkien eri henkilöryhmien pääräntä-
14830: pitäjinä ovat erilaiset yhteiskunnalliset, sosiaali- oikeuksien lisääntymises tä toteutuu oppikoulu-
14831: 1
14832:
14833:
14834: set, uskonnolliset sekä kulttuurijärjestöt ja yh- jen kouluneuvostojen ja ammattikoulujen oppi-
14835: teisöt. Hyvin eri'laisiin päämääriin pyrkivien laitosneuvostojen tarjoamissa esimerkeissä.
14836: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
14837:
14838: Ministeri Marjatta Väänänen.
14839: 4 1975 vp.
14840:
14841:
14842:
14843:
14844: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
14845:
14846: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen skolan kan fullfölja de uppgifter som de gått
14847: anger har Ni, Herr Talman, med Eder s'krivelse in för. På grund av den stora heterogeniteten
14848: av den 11 mars 1975 till vederbörande medlem bland folkhögskolorna förefaller det inte att va-
14849: av statsrådet för avgivande av svar översänt ra den bästa lösningen att bestämma ett strängt
14850: avskrift av fö1jande av riiksdagsman Tuominen enhevligt förvaltningssys tem för alla folk-
14851: 1
14852:
14853:
14854: m. fl. ställda spörsmål nr 78: högskolor.
14855: "Ti11 vilka åtgärder ämnar Regeringen Undervisnnigen i folkhögsko1orna består i
14856: skrida för att ändra folkhögskolelagen anordnandet av långa grundlärokurser och s. k.
14857: så, att vid folkhögs'kolor skulle väljas korta kurser. Det skulle i praktiken vara svårt
14858: folkhögskoleråd genom allmänna vai, i för elevrepresentanten att varaktigt deltaga i
14859: vilka 1lärarna, eleverna och personalen, folkhögskolans förvaltning beroende på, att
14860: med ia!kttagande av korsröstningsprin- grundlärokurserna och i synnerhet de andra
14861: cipen, 'kan deltaga, och att fol!khögskole- kurserna räcker så kort tid.
14862: rådet ges beslutanderiitt i alla ärenden Eftersom folkhögskolorna är privata läro-
14863: som rör undervisningen och elevernas anstalter för det fria bildningsarbetet, anser re-
14864: 'social- och rättsskydd i fol'khögskolan?" geringen det inte i detta skede vara ändamål-
14865: senligt att alltför detaljerat börja stadga om,
14866: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- på vilket sätt högskolans förvaltning borde ord-
14867: samt anföra följande:
14868: 1 nas. Det är skäl att i detta avseende bibehålla
14869: I 1 § förordningen om statsunderstöd för en viss valfrihet inom högskolan. I den för-
14870: folkhögsko1or (4/70) stadgas, att folkhög- frågan om folkhögskoleråd som skolstyrelsen
14871: skolans inre verksamhet skall bygga på sam- verkställde år 1973, föreslog man inte vid en
14872: arbete mellan olitka kategorier av personer inom enda folkhögskola ett förfarande med upp-
14873: läroanstalten. I 3 § bes1täms, att en direktion ställande och rös'tning i kors. Däremot förhöll
14874: bestående av minst fem medlemmar skall till- sig alla persongrupper som deltar i verksam-
14875: sättas och i 4 §, att det av skolstyrelsen fast- heten positivt tili den nuvarande verksamheten
14876: ställda reglementet s'kaH innehålla bestämmelser hos folksögskolerådet.
14877: bl. a. om samarbete mellan lärarkåren, den öv- Med stöd av vad ovan anförts förenar sig
14878: riga personalen och studerandena för ordnande regeringen om den i spörsmålet framförda upp-
14879: av läroansltaltens inre verksamhet. Sistnämnda fattningen, att utvecklandet av fo1khögskole-
14880: stadgande har genomförts genom att man i väsendet 'kräver samarbete mellan de olika per-
14881: folkhögskolans reglemente har intagit en be- songrupper, som arbetar inom folkhögsko1orna.
14882: stämmelse om tiHsättande av ett folkhögskole- Vid utvecklandet av stadgandena angående
14883: råd. Folkhögsko1ans direktion fastställer folk- folkhögskolorna för effektiverlng av folk-
14884: högskolerådets stadgar. högskolerådens arbete i linje med denna prin-
14885: I våvt land finns 86 folkhögskolor. De är cip, vinnlägger regeringen sig om att utnyttja
14886: privata läroanstalter som inte är intimt anslutna erfarenheterna av de fol'khögskoleråd som .ver-
14887: till det egendiga skolsystemet. Upprätthållarna kat från början av 1970-ta'let. I detta syfte
14888: utgörs av oli'ka samhätleliga, sociala, religiösa följer regeringen även noga med i viVken mån
14889: och kulturella organisationer samt av samfund. den i spörsmålet framförda målsättningen, att
14890: Intresset hos ägarsamfunden, vilka strävar till öka alla de olfka persongruppernas beslutande-
14891: my&et olika mål, att upprätthålla folkhög- rätt, förverkligas i de exempel som 1äroverks-
14892: skolan beror naturligtvis i främsta rummet på råden och yrkesskolornas läroanstaltsråd erbju-
14893: om de även i fortsättningen genom folkhög- der.
14894: Helsingfors den 10 april 1975.
14895:
14896: Minister Marjatta Väänänen.
14897: 197.5 vp.
14898:
14899: Kirj. ksm. n:o 79.
14900:
14901:
14902:
14903:
14904: Hetemäki ym.: Kouluttamattoman henkilöstön käyttämisestä
14905: sairaanhoidossa.
14906:
14907:
14908: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14909:
14910: Viran ja toimen haltijoita syrjivän palkka- Ammattitaidottoman työvoiman käyttö sai-
14911: politiikan ja aviopuolisoiden yhteisverotuksen raanhoidon alalla on jo tähän mennessä aiheut-
14912: haitalliset vaikutukset tuntuvat ehkä selvim- tanut monta vaikeaa ongelmaa. Potilasturvalli-
14913: min ja räikeimmin sairaanhoidon alalla. Yhä suus ja hoidon taso ovat heikentyneet. Koulu-
14914: useammat avioliiton solmineet, sairaanhoito- tetuille henkilöille on aiheutunut jatkuvasti Ii-
14915: oppilaitoksissa täydellisen koulutuksen saaneet ,sätöitä, koska ammattitaidottoman mukana on
14916: sairaanhoitajat jättäytyvät kotiin hoitamaan aina oltava joku koulutettu sairaanhoitaja. Täy-
14917: perhettään ja lapsiaan tai siirtyvät paremmin sin avoimeksi on jäänyt kysymys tämän kou-
14918: palkattuihin tehtäviin. Monet nuoret sairaan- luttamattoman työvoiman omasta oikeusturvas-
14919: hoitajat ovat ryhtyneet jatkamaan kodin- ja las- ta. On selvää, että kaikki nämä ongelmat li-
14920: tenhoidon ohella opiskelujaan päästäkseen nou- !Sääntyvät ja vaikeutuvat edeLleen, jos koulutta-
14921: semaan ylös siltä tasolta, mihin sairaanhoitajat matonta henkilökuntaa jatkuvasti lisätään sai-
14922: ovat nykyään jääneet. Kaikki tämä johtuu yk- raanhoidon alalla ja varsinkin, jos tehtäviin ote-
14923: sinkertaisesti siitä syystä, että monenkaan per- taan, kuten Helsingin kaupungin sairaanhoito-
14924: heellisen sairaanhoitajan ei kannata taloudelli- virasto nyt suunnittelee, täysin kouluttamatto-
14925: sesti palvella sairaanhoitajana. Se vähäinen mia nuoria koululaisia.
14926: osuus palkasta, mikä yhteisverotuksen jälkeen Tällaisella kouluttamattomaan henkilökun-
14927: jää käteen, kuluu useissa tapauksissa lähes ko- taan turvautuvma tilapäisratkaisuilla on main:t-
14928: konaan lasten- ja kodinhoidosta aiheutuviin tujen ongelmien ja epäkohtien lisäksi erittäin
14929: menoihin. vakavat seuraukset. Koko sairaanhoitoalan ar-
14930: Julkinen valta ei meillä ole vakavasti pyrki- vostus heikkenee ja alalle hakeutuminen vähe-
14931: nyt poistamaan niitä perussyitä, jotka sairalln· nee, joten tilanne vaikeutuu vaikeutumistaan.
14932: hoidon alalla ovat johtaneet nykyiseen vai- Tilanne voidaan pelastaa ja sen jatkuv1 heikke-
14933: keaan tilanteeseen. Sen sijaan on etsitty jatku- neminen estää ainoastaan sellaisilla toimenpi-
14934: vasti väliaikaisia ja monasti hyvinkin arvelutta- teillä, joil1a poistetaan ne perussyyt, joiden
14935: via keinoja, jotta tilanteesta pelastuttaisiin vuoksi nykyiseen vaikeaan tilanteeseen on jou-
14936: mahdollisimman halvalla. Tällaisia tilapäiskei- duttu.
14937: noja, joihin viime aikoina on turvauduttu, ovat Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
14938: mm. sairaanhoito-oppilaitoksissa annettavan päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14939: erikoiskoulutuksen supistaminen sekä ammatti- me kunnioittaen valtioneuvoston asianom1isen
14940: taidottomien apusisarten ja muiden koulutta- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14941: mattomien henkilöiden käyttäminen ammatti-
14942: taitoa vaativissa tehtävissä. Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
14943: Viimeisimmän ja ehkä räikeimmän esimerkin ta kouluttamattomien henkilöiden yhä
14944: tällaisiin hätäratkaisuihin turvautumisesta on lisääntyvään käyttöön sairaanhoidon
14945: antanut Helsingin kaupungin sairaanhoitovi- alalla, mistä tuoreimpana esimerkkinä
14946: rasto lähettäessään eri koulujen rehtoreille kir- on Helsingin kaupungin sairaalaviraston
14947: jelmän, jossa kehotetaan 17 vuotta täyttäneitä pyrkimys koululaisten palkhamiseksi
14948: koululaisia hakeutumaan kesätöihin sairaaloi- sairaaloihin, ja tästä aiheutuneisiin, jat-
14949: hin. Houkuttimina tarjotaan mm. hyvää palk- kuvasti vaikeutuviin ongelmiin ja epä-
14950: kaa ja asuntoetua, ja työhön pääsisi heti ilman kohtiin, kuten potil'<lsturvallisuuden
14951: minkäänlaista koulutusta. heikkenemiseen, hoidon tason laskemi-
14952: 359/75
14953: 2 1975 vp.
14954:
14955: seen sekä ennen muuta koko sairaan- mihin toimenpiteisiin Hallitus aik<Y.J
14956: hoitoalan arvostuksen heikkenemiseen ryhtyä niiden perussyiden poistamiseksi,
14957: ja sen seurauksena alalle hakeutumisen joista nykyinen vaikea tilanne sairau-
14958: vähenemiseen, ja hoidon alalla on aiheutunut?"
14959: Helsingissä 12 päivänii maaliskuuta 1975.
14960:
14961: El!si Hetemäki. Eeva Kauppi. Sinikka Karhuvaara.
14962: N:o 79 3
14963:
14964:
14965:
14966:
14967: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14968:
14969: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa hoito siirtämään avohoidoStsa toteutettavaksi, se
14970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voidaan määrätyHtä osin toteuttaa myös myö-
14971: olette 12 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn hempänä ajankohtana, mutta osa potilaista on
14972: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston hoidettava tilanteesta riippumatta sairaalassa.
14973: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Tällöin on ollut pakko turvautua tilapäisen
14974: edustaja Elsi Hetemäen ym. näin kuuluvasta työpaikkakoulutetun henkilökunnan käyttöön
14975: kirjallisesta kysymyksestä n:o 79: koulutetun henkilökunnan apuna, sen välittö-
14976: män johdon alaisena.
14977: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- Mitä tulee Helsingin kaupungin sairaalavi-
14978: ta kouluttamattomien henkilöiden yhä raston pyrkimyksiin saada koululaisia kesäksi
14979: lisääntyvään käyttöön sairaanhoidon työhön, voidaan todeta, että koululaisia on
14980: alalla, mistä tuoreimpana esimerkkinä aina ollut kesäisin sairaalatyössä kuten muussa-
14981: on Helsingin kaupungin sairaalaviraston kin työssä. Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa kou-
14982: pyrkimys koululaisten palkkaamiseksi . lula1set ovat toimineet sairaala- ja hoitoapulai-
14983: sairaaloihin, ja tästä aiheutuneisiin, jat- sina, siis hoitoa avustavissa huoltotehtävissä.
14984: kuvasti vaikeutuviin ongelmiin ia epä- Aikaisempien vuosien kokemukset ovat olleet
14985: kohtiin, kuten potilasturvallisuuden myönteisiä.
14986: heikkenemiseen, hoidon tason laskemi- Terveydenhuoltohenkilöstön pulaan vaikutta-
14987: seen sekä ennen muuta koko sairaan- via syitä on lähdetty poistamaan lisäämällä ja
14988: hoitoalan arvostuksen heikkenemiseen muuttamalla koulutusta, tarkistamaila henki-
14989: ja sen seurauksena alalle hakeutumisen löstörakeooetta, palvelusehtoja ja suosimalla
14990: vähenemiseen, ja lasten päivähoidon järjestämistä sairaaloissa.
14991: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Tämän lisäksi on vireillä verotuksellisten kysy-
14992: ryhtyä niiden perussyiden poistamiseksi, mysten järjestelyyn liittyviä suunnitelmia. Näil-
14993: joista nykyinen vaikea tilanne sairaan- lä keinoin tilanteen uskotaan helpottuvan lähi-
14994: hoidon alalla on aiheutunut?" vuosina.
14995: Esiintyneestä henkilöstövajauksesta huoli-
14996: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- matta voidaan terveyden- ja sairaanhoito maan
14997: vasti seuraavaa: kaikissa osissa jatkuvasti järjestää niin, että kii-
14998: Henkilöstöpulan aiheuttamassa tilanteessa reellisen sairaanhoidon tarpeessa olevat voi-
14999: joudutaan joidenkin potilaiden tutkimus ja daan aina ottaa asianmukaisesti hoitoon.
15000: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
15001:
15002:
15003: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
15004: 4 197.5 vp.
15005:
15006:
15007:
15008:
15009: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15010:
15011: I det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr i viss mån även förverkligas under en senare
15012: Talman, med Eder skrivelse av den 12 mars tidpunkt, men en del av patienterna måste
15013: 1975 tili vederbörande medlem av statsrådet oberoende av situationen skötas på sjukhus.
15014: för avgivande av svar översänt avskrift av föl- Man har härvid fått lov att ty sig tili tillfällig
15015: jande av riksdagsman Elsi Hetemäki m. fl. personai som utbilds på arbetsplatsen såsom
15016: ställda spörsmål nr 79: hjälp för den utbildade personalen, under dess
15017: omedelbara ledning.
15018: "Har Regeringen fäst uppmärksam- Vad beträffar Helsingfors stads sjukhusverks
15019: het vid den al1t mera ökade använd- strävan att anställa skolelever i arbete under
15020: ningen av icke-utbildad personai inom sommaren kan konstateras, att det alltid har
15021: sjukvårdsområdet, på vilket det färs- funnits skolelever i sjukhusarbete om somrarna,
15022: kaste exemplet utgörs av Helsingfors på samma sätt som i annat arbete. Vid sjuk-
15023: 'Stads sjukhusverks strävan att anställa husen och vårdanstalterna har skoleleverna fulll-
15024: skolelever vid sjukhusen, och vid de gerat som sjukhus- och vårdbiträden, således
15025: allt svårare problem och missförhållan- i serviceuppgifter som utgör hjälp vid vården.
15026: den som uppstår på grund härav som Erfarenheterna från tidigare år har varit posi-
15027: exempelvis att patienternas säkerhet tiva.
15028: blir svagare, vårdnivån sjunker och De orsaker som inverkar på bristen på hälso-
15029: framför allt att värdesättningen av hela vårdspersonal har man försökt avhjälpa genom
15030: rsjukvårdsbranschen minskar och att tili- att öka och ändra utbildningen, justera perso-
15031: strömningen tili området på grund här- nalstrukturen och anställningsvillkoren samt
15032: av blir mindre, och om så är fallet, genom att ställa sig gynnsamt tili anordnande
15033: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen av barndagvård inom sjukhusen. Dessutom är
15034: skrida för att avhjälpa de grundorsaker planer i anslutning tili oranandet av beskatt-
15035: som har förorsakat det svåra läget i ningsfrågor anhängiga. Man hoppas att situa-
15036: detta nu inom sjukvårdsbranschen?" tionen skall lätta under de närmaste åren tack
15037: vare dessa åtgärder.
15038: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Trots rådande brist på personai kan hälso-
15039: samt anlöra följande: och sjukvården i alla delar av landet fort-
15040: I den situation som personalbristen har lett löpande ordnas så, att de som är i behov av
15041: tili är man tvungen att överföra undersök- brådskande sjukvård alltid på vederbörligt sätt
15042: ningen och vården av vissa patienter tili den kan tagas i vård.
15043: öppna vården. Undersökningar och vård kan
15044: Helsingfors den 10 april 1975.
15045:
15046:
15047: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
15048: 1975 vp.
15049:
15050: Kirj. ksm. n:o 80.
15051:
15052:
15053:
15054:
15055: Juntumaa ym.: Tuloverorasituksen aiheuttamasta yksinäisten
15056: henkilöiden taloudellisen aseman korjaustarpeesta.
15057:
15058:
15059: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15060:
15061: Verorasitus on maassamme sekä välitön että Verolaki tosin antaa mahdollisuuden toistuvais-
15062: välillinen verotus huomioon ottaen kohtuutto- avustuksen vähentämiseen tulosta, mutta kun-
15063: man korkea. Erityisesti kunnallisveroäyrin hin- tien verolautakunnat tulkitsevat lainkohtaa usein
15064: nan kohoaminen sekä valtion tuloveroasteikko- kohtuuttoman ahtaasti ja saattavat helposti evä-
15065: jen säilyminen lähes muuttumattomina vuosi- tä vähennyksen, kun elätettävänä on lähiomai-
15066: kausia inflaatiosta huolimatta ovat aiheuttaneet nen. Lisäksi menettelyn monimutkaisuus aiheut-
15067: sen, että verotus koetaan kohtuuttoman raskaana taa sen, etteivät kaikki vähennykseen oikeutetut
15068: ja kansalaisten työhaluja heikentävänä. Myös ve- huomaa käyttää sitä hyväkseen.
15069: ronmaksumoraali rappeutuu. Erilaisia rakennus- Yksinäisille henkilöille laki ei myönnä asu-
15070: ym. töitä tehdään ilmoittamatta niistä saatua tu- mistukea. Kuitenkin asumiskustannusten nousu
15071: loa veroviranomaisille. Uusi tulo- ja varallisuus- koskee heitä niin kuin muitakin. Yksinäisten
15072: verolaki ei sanottavasti ole helpottanut tilan- pääosa asuu vuokra-asunnoissa, ja pienituloisten
15073: netta. palkasta suurin osa menee vuokraan ja veroi-
15074: Erityisen raskaan välittömän verotuksen koh- hin. Asiaa voitaisiin korjata hyväksymällä osa
15075: teena ovat aina olleet yksinäiset henkilöt. Perhe- vuokrakuluista verotuksessa vähennyskelpoisiksi.
15076: poliittisista syistä aviopuolisoiden verotus on pi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15077: detty yksinäisten verotusta lievempänä. Koko- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
15078: naisverorasitusta on kuitenkin tasoittanut avio- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15079: puolisoiden yhteisverotus sekä liikevaihtovero- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15080: tuksen ja muiden välillisten verojen määräytymi-
15081: nen kulutuksen volyymin perusteella. Tämähän Millaisin toimenpitein Hallitus kat-
15082: juuri on lisännyt lapsiperheiden verorasitusta. soo voivansa korjata yksinäisten henki-
15083: Inflaation vaikutus on kuitenkin kiristänyt eri- löiden taloudellista asemaa sellaisissa ta-
15084: koisesti yksinäisten henkilöiden verotusta sekä pauksissa, jolloin tuloverorasitus elinolo..
15085: absoluuttisesti että suhteellisesti. suhteiden ja lähimmäisiin kohdistunei-
15086: Varsin kohtuuttomaksi verorasitus muodos- den velvollisuuksien vuoksi muodostuu
15087: tuu yksinäisille silloin, kun heillä on huollossa heille kohtuuttomaksi?
15088: tai elätettävänä joku omainen tai muu henkilö.
15089: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
15090:
15091: Antero Juntumaa. Veikko J. Turunen.
15092: Raino Westerholm. .Olavi Ronkainen.
15093:
15094:
15095:
15096:
15097: 373/75
15098: 2 1975 vp.
15099:
15100:
15101:
15102:
15103: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15104:
15105: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Tulo- ja varallisuuverolain mukaan vähenne-
15106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tään, jos verovuonna Suomessa asuneen hen-
15107: olette 12 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn kir- kilön veronmaksukyky hänen ja hänen perheen-
15108: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-
15109: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Juntu- mioon ottaen on erityisestä syystä, kuten elatus-
15110: maan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden joh-
15111: sestä n:o 80: dosta olennaisesti alentunut, tulosta kohtuulli-
15112: nen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin 3 000
15113: "Millaisin toimenpitein Hallitus kat- markkaa. Milloin verovelvollinen on kuollut ja
15114: soo voivansa korjata yksinäisten henki- häneltä on jäänyt leski, lapsia tai muita perilli-
15115: löiden taloudellista asemaa sellaisissa ta- siä, joiden elatus pääasiallisesti on ollut hänen
15116: pauksissa, jolloin tuloverorasitus elinolo- ansionsa varassa, tehdään vainajan tulosta koh-
15117: suhteiden ja lähimmäisiin kohdistunei- tuullinen enintään kokonaistulon määräinen vä-
15118: den velvollisuuksien vuoksi muodostuu hennys. Myös asumuseron saaneelle tai välien
15119: heille kohtuuttomaksi?" rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti erillään asu-
15120: valle taikka entiselle puolisolle suoritettu toistu-
15121: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaisavustus saadaan vähentää suorittajan vero-
15122: vasti seuraavaa: tuksessa. Näillä säännöksillä on pyritty otta-
15123: Puolisoiden yhteisverotuksen pohjalle raken- maan huomioon juuri niitä seikkoja, joihin ed.
15124: tuvassa perheverotusjärjestelmässä lähdetään sii- Juntumaa ym. ovat kysymyksessään viitanneet.
15125: tä periaatteesta, että yhteisverotettavia puolisoi- Siirryttäessä erillisverotukseen muuttuu myös
15126: ta ja muita perheeliisiä henkilöitä kohdellaan ve- yksinäisten henkilöiden verotuksellinen asema
15127: rotuksessa jossain määrin lievemmin kuin yksi- suhteessa muihin verovelvollisiin. Tämä johtuu
15128: näisiä henkilöitä. Tulo- ja varallisuusverolaissa siitä, että erillisverotuksessa on vain yksi vero-
15129: tämä periaate on toteutettu siten, että yhteis- asteikko, jota sovelletaan kaikkiin verovelvolli-
15130: verotettavia puolisoita sekä niitä henkilöitä, jot- siin. Erillisverotukseen siirtyminen helpottaisi
15131: ka ovat verovuonna tai sitä ennen kymmenenä oleellisesti niiden yksinään verotettavien ansio-
15132: vuotena elättäneet alaikäistä lastaan, verote- tuloa saavien verovelvollisten verotusta, joita
15133: taan lievemmän asteikon mukaan. Tämän huo- nykyisin verotetaan A-asteikon mukaan. Tämä
15134: -mioon ottaen ja kun edellä tarkoitetut ns. yk- verotuksen lieveneminen tapahtuisi edellä tar-
15135: 'sinhuoltajat saavat tulo- ja varallisuusverolain koitettujen verovelvollisten kohdalla kaikilla tu-
15136: mukaan valtionverotuksessa hyväkseen enintään lotasoilla. Jo vuonna 1974 aloitettua ja tulo-
15137: 2 000 markan ylimääräisen ansiotulovähennyk- ja varallisuusverolain säätämisen yhteydessä jat-
15138: sen ja verosta tehtävän ensimmäisestä lapsesta ·kettua luonnollisten henkilöiden tuloveroasteik-
15139: myönnettävän 200 markan ja jokaisesta seuraa- kojen merkittävää lieventämistä on tarkoitus
15140: vasta lapsesta myönnettävän 150 markan huol- erillisverotukseen siirtymisen yhteydessä edel-
15141: tajavähennykseri sekä kunnallisverotuksessa 500 leen jatkaa.
15142: markan yksinhuoltajavähennyksen ja jokaisesta Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
15143: lapsesta myönnettävän 650 markan lapsivähen- jo toteutetut verouudisrukset ja erillisverotuk-
15144: nyksen, voidaan todeta, että edellä tarkoitettu- seen siirtymistä koskeva uudistus merkitsevät
15145: jen yksinäisten henkilöiden erityisasemaan on myös ed. Juntumaan ym. kysymyksessä tarkoi-
15146: verotuksessa kiinnitetty verraten paljon huo- tettujen verovelvdHisten taloudellisen aseman
15147: miota. korjaantumista.
15148: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
15149:
15150: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
15151: N:o 80 3
15152:
15153:
15154:
15155:
15156: T i 11 Rik sd agens H err T a 1 m a n.
15157:
15158: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beaktande av de inkomster och den förmögen-
15159: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse het, som står till hans och hans familjs för-
15160: av den 12 mars 1975 till vederbörande medlem fogande, på grund av särskild orsak, såsom för-
15161: av satsrådet för avgivande av svar översänt av- sörjningsplikt, arbetslöshet eller sjukdom, vä-
15162: skrift av följande av riksdagsman Juntumaa sentligen nedgått, från inkomsterna ett skäligt
15163: m. fl. ställda spörsmål nr 80: belopp, dock ej mera än 3 000 mk. Har skatt-
15164: skyldig avlidit och efterlämnat make, barn eller
15165: "Genom vilka åtgärder anser sig Re- andra arvingar, vilkas försörjning huvudsak-
15166: geringen kunna rätta till ensamma per- ligen varit beroende av hans arbetsförtjänst,
15167: soners ekonomiska ställning i sådana göres från den avlidnes inkomst ett skäligt av-
15168: fall då inkomstskattetungan på grund drag, som uppgår högst till totalinkomstens be-
15169: av levnadsförhållandena och de skyldig- lopp. Vidare får periodiskt understöd, som er-
15170: heter de har gentemot sina närmaste lagts till den som beviljats hemskillnad ellet som
15171: blir oskälig för dem?" på grund av söndring varaktigt bor skilt från
15172: den andra maken eller till tidigare maka avdras
15173: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vid betalarens beskattning. Genom dessa stad-
15174: samt anföra följande: ganden har man försökt beakta just de omstän-
15175: 1 det familjebeskattningssystem som bygger digheter, till vilka riksdagsman Juntumaa hat
15176: på sambeskattning av makar utgår man från hänvisat i sitt spörsmål.
15177: den principen, att sambeskattade makar och öv- Vid övergången till särbeskattning förändras
15178: riga personer med familj behandlas i någon mån även ensamma personers ställning vid beskatt-
15179: mildare vid beskattningen än ensamma perso- ningen jämfört med andra skattskyldiga. Detta
15180: ner. 1 lagen om skatt på inkomst- och förmö- beror på att vid särbeskattningen förekommer
15181: genhet har denna princip genomförts så, att endast en skatteskala, viiken tillämpas, på alla
15182: sambesgatade makar och de personer som un- skattskyldiga. Övergången till särbeskattning
15183: der skatteåret ellet därförinnan har försörjt min- lindrar väsentligen beskattningen av de skatt-
15184: derårigt barn beskattas enligt en Hndrigare skala. skydiga, som har förvärvsinkomst och beskattas
15185: Med beaktande härav, och då ovan avsedda s.k. för sig, och vilka för närvarande beskattas en-
15186: ensamförsörjare enligt lagen om skatt på inkomst ligt A-skalan. Denna lindring av beskattningen
15187: och förmögenhet i statsbekattningen kan till- skuH:e i fråga om ovan avsedda skattskyldiga
15188: godoräk.na s.i:g ett extra förvärvsi:nkomstavdrag ske på alla inkomstnivåer. Man har för avsikt
15189: om högst 2 000 mk, och då från skatten för att fortsätta med den betydande lindring av in-
15190: första barnet beviljas 200 mk och för varje föl- komstskattekalorna för fysiska personer som
15191: jande barn 150 mk i försörjaravdrag samt i kom- man inledde redan år 1974 och som fortsattes
15192: munalbeskattningen 500 mk i avdrag för ensam- i samband med stiftandet av lagen om skatt på
15193: försörjare och för varje barn ett barnavdrag om inkomst och förmögenhet.
15194: ·650 mk, kan det konstateras, att man vid be- Med stöd av vad ovan anförts kan man konsta-
15195: skattningen har fäst en ganska stor uppmärk- tera, att de redan genomförda skattereformerna
15196: samhet vid ovan avsedda ensamma personers och den reform som gäller övergång tili sär·
15197: ställning. beskattning innebär, att även de i riksdagsman
15198: Enligt lagen om skatt på inkomst och förmö- Juntumaas spörsmål avsedda skattskyldigas ställ-
15199: genhet avdras, om i Finland under skatteåret ning kommer att förbättras.
15200: bosatt persons skattebetalningsförmåga med
15201: Helsingfors den 11 april 1975.
15202:
15203: Finansminister Johannes Virolainen.
15204: 1975 vp.
15205:
15206: Kirj. ksm. n:o 81.
15207:
15208:
15209:
15210:
15211: Lattula: Verotusmenettelyssä noudatettavan oikaisujärjestelmän
15212: toteutumisesta.
15213:
15214:
15215: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15216:
15217: Jakaessaan veroilmoitusten yhteydessä kan- nettelyn vaativan aikaa puolesta vuodesta
15218: salaisille ohjeita veroilmoitusten täyttämisek- vuoteen.
15219: si veroviranomaiset ilmoittavat, että tehtyjen Käsitykseni mukaan mainitussa "Ohjeita ve-
15220: virheiden oikaisemiseksi ns. nopea itseoikaisu- rovelvollisille" -nimisessä vihkossa on aivan
15221: menettely on mahdollinen. Se voi olla jopa riittävät ohjeet myös verottajan toimintaa var-
15222: mahdollinen ennen tai ilman tutkijalautakun- ten, kun ne ovat olleet riittäviä myös vero-
15223: nan käsittelyä. Mainittujen ohjeiden sivulla 14 velvolliselle. Verottajan reipas toiminta myös
15224: mainitaan, että "verovelvollinen voi tehdä ve- silloin, kun pieni kansalainen ha:kee oikeut-
15225: rotoimistolle huomautuksen veron maksuunpa- taan, on yhtä tärkeä kuin veron määräämi-
15226: nossa sattuneesta laskuvirheestä tai siihen ver- nen, joka lehdistöön tarjotun uutisen mukaan
15227: rattavasta erehdyksestä. Jos verotoimisto toteaa on vaatinut aikaa vain kaksi minuuttia ilmoi-
15228: virheen tapahtuneen, se saattaa asian verolau- tusta kohden.
15229: takunnan oikaistavaksi. Oikaisu on mahdolli- Tämän vuoksi esitän kunnioittaen valtio-
15230: nen kahden vuoden kuluessa maksuunpano- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
15231: vuoden päättymisestä lukien". teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15232: Kyseessä on siis varsin yksinkertainen me- vastattavaksi seuraavan kvsymyksen:
15233: nettely. Tiettävästi verovelvolliset ovat jossain
15234: määrin käyttäneet hyväkseen oikaisumenette- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15235: lyn mahdollisuutta. jotta verovelvollisen oikeusturvan kan-
15236: Saatujen tietojen mukaan verottaja ei ole nalta tärkeä ja välttämätön itseoikaisu-
15237: saanut menettelyä käyntiin, koska ilmoituk- menettely saataisiin viivytyksittä käyn-
15238: sen mukaan verohallitus ei ole lähettänyt tiin ja että sen toteuttamisessa toimit-
15239: asianmukaisia ohjeita ainakaan kuluneen hel- taisiin luotettavaan huolellisuuteen liit-
15240: mikuun loppupuoleen mennessä. Kaiken li- tyvällä ripeydellä?
15241: säksi veroviranomaiset ovat ennustaneet me-
15242: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
15243:
15244: Eero Lattula.
15245:
15246:
15247:
15248:
15249: 358/7,
15250: 2 ~975_vp.
15251:
15252:
15253:
15254:
15255: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15256:
15257: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- tus ryhtyi valmistelemaan veronoikaisusään-
15258: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- nöksen muutoksesta aiheutuvia käytännöllisiä
15259: mies, olette 13 päivänä maaliskuuta 1975 toimenpiteitä. Valmistelu, mikä sinänsä oli
15260: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- varsin suutitöistä, koska kysymyksessä oli
15261: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- näinkin olennaisesti vanhoja verotus- ja vali-
15262: sen edustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjal- tusjärjestelmiä muuttavasta toimenpiteestä; teh-
15263: lisesta kysymyksestä n:o 81: tiin yhdessä lääninverotoimistojen ja verotoi-
15264: mistojen edustajien kanssa. Kun laki sitteri
15265: "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- vahvistettiin vuoden 197 4 viimeisenä päivänä;
15266: tyä, jotta verovelvollisen oikeusturvan niin jo 2 päivänä tammikuuta 1975 vero~
15267: kannalta tärkeä ja välttämätön itseoi- hallitus antoi veroviranomaisille varsin sdk~
15268: kaisumenettely saataisiin viivytyksittä kaperäiset ja täydelliset ohjeet veronoikaisu-
15269: käyntiin ja että sen toteuttamisessa toi- säännöksen soveltamisesta kirjeellään n:o 30/
15270: mittaisiin luotettavaan huolellisuuteen 02.01. 1975; .
15271: liittyvällä ripeydellä?" Oikaisumenettelyn käyntiin saattaminen;
15272: mm. henkilökunnan koulutus tehtäviinsä, vaa-
15273: Vastauksena kysymykseen esitän kun~ioit tii oman aikansa. Kuitenkin jo tässä vaihees-
15274: taen seuraavaa: sa on useissa verotoimistoissa ja lääninvero~
15275: Hallitus antoi 6 päivänä lokakuuta 1974 toimistoissa ryhdytty valmistelemaan veronoi~
15276: Eduskunnalle esityksen, jonka tarkoituksena kaisupäätöksiä ja lautakunnatkin ovat jo niitä
15277: oli muun ohella muuttaa ns. veronoikaisua käsitelleet useissa osissa maata. Voidaankin
15278: koskevia säännöksiä siten,. että oikaisu olisi todeta, että kuluvan kevään aikana saadaan
15279: varsin laajassa määrin mahdollinen myös ve- veronoikaisusäännöksen · käytäntöön soveltami-
15280: rovelvollisen hyväksi. Esitys hyväksyttiin ja nen järjestetyksi koko maassa. .
15281: lainmuutokset vahvistettiin 31 päivänä joulu- Veroviranomaiset tulevat kaikin käytettävis-
15282: kuuta 1974. Kuten edellä esitetyistä aikamää- sä olevin voimavaroin pyrkimään siihen, että
15283: ristä ilmenee, toteutettiin sanottu uudistus veronoikaisumenettely tulisi yleiseksi ja·· takai"
15284: varsin nopeassa tahdissa. Välittömästi halli- si mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden. ·
15285: tuksen esityksen antamisen jälkeen verohalli-
15286: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
15287:
15288: Ministeri Esko Niskanen.
15289: 1
15290: 1
15291: 1
15292: 1
15293: 1
15294: 1
15295: N:o 81
15296: 1
15297: 3 1
15298: 1
15299: 1
15300: 1
15301: 1
15302: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n. 1
15303: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1
15304: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- 1
15305: velse av den 13 mars 1975 tili vederbörande skattestyrelsen bereda de praktiska åtgärderna
15306: medlem av statsrådet för avgivande av svar i anslutning till ändringarna av skatterättelse- 1
15307: översänt avskrift av följande av riksdagsman stadgandet. Beredningen, som i och för sig 1
15308: Lattula ställda spörsmål nr 81: var mycket arbetsdryg, eftersom det var fråga 1
15309: om åtgärder som väsentligt ändrade de mycket
15310: 1
15311: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen gamla beskattnings- och besvärssystemen,
15312: vidtaga, för att det viktiga och nöd- gjordes tillsammans tned företrädare för Iäns- 1
15313: vändiga rättelseförfarandet med tanke skattebyråerna och skattebyråerna. Då lagen 1
15314: sedermera den sista dagen under år 1974
15315: på den skatteskyldiges rättsskydd utan 1
15316: dröjsmå1 skulle komma i gång och att fastställdes, utfärdade skattestyrelsen redan den
15317: 2 januari 1975 mycket detaljerade och full- 1
15318: dess genomförande skulle förrättas med
15319: snabbhet och tillförlitlig omsorg?" ständiga anvisningar för skattemyndigheterna 1
15320: om tillämpningen av skatterättelsestadgandet 1
15321: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- genom sin skrivelse nr 30/02. 01. 1975.
15322: samt anföra följande: 1
15323: Igångsättandet av rättelseförfarandet, bl.a.
15324: Regeringen avlät den 6 oktober 1974 en utbildningen av personalen för dess uppgifter, 1
15325: proposition till riksdagen som bl.a. syftade kräver sin egen tid. Man har dock redan j
15326: tili att ändra stadgandena om den s.k. skatte- detta skede i de flesta skattebyråerna och
15327: rättelsen så, att rättelse i mycket omfattande Iänsskattebyråerna börjat bereda skatterättelse-
15328: utsträckning skulle vara möjlig även till för- besluten, och även nänmderna har redan be-
15329: mån för den skattskyldige. Propositionen handlat dem i de flesta delarna av landet.
15330: godkändes och lagändringarna stadfästes den Man kan också konstatera, att man under
15331: 31 december 1974. Såsom av ovan anförda innevarande vår får skatterättelsestadgandets
15332: data framgår, genomfördes sagda reform i en tillämpande i praktiken ordnat i hela Iandet.
15333: tnycket snabb takt. Omedelbart efter det att Skattemyndigheterna kommer med alla till-
15334: regeringen hade avlåtit propositionen, började budsstående resurser att sträva till att skatte-
15335: rättelseförfarandet skulle bli allmänt och ga-
15336: Helsingfors den 10 april 1975. rantera en så stor rättssäkerhet som möjligt.
15337:
15338:
15339:
15340: Minister Esko Niskanen.
15341: 1975 vp.
15342:
15343: Kirj. ksm. n:o 82.
15344:
15345:
15346:
15347:
15348: Lattula: Lahjakkaiden oppilaiden koulutuksesta.
15349:
15350:
15351: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15352:
15353: Maamme koulutoimi vaatii kehittyäkseen jat- niille lahjakkaille oppilaille, joita aina on ja jot-
15354: kuvasti runsaasti varoja. Jo nyt on havaittavis- ka kärsivät siitä, että heitä viedään muun ryh-
15355: sa, että tietyn tyyppiset ja asteiset oppilaitokset män mukana. Vaikka ryhmä olisi kuinlkakin pie-
15356: kärsivät pahoin oppilaiden puutteesta. Samoin ni, on aina olemassa ero lahjakkaan ;a lahjatto-
15357: on havaittavissa, että osittaisesta koulutuksen man oppilaan välillä. Se voi ·tulla vieläkin suu-
15358: vinoutumasta johtuen enune enää saa riittävästi remmaksi, kun opetusta tehostetaan yhä pie-
15359: työntekijöitä alkutuotantoon eikä liioin muuhun nemmissä ryhmissä. Tärkeänä voidaan myös pi-
15360: siihen liittyvään. tää sitä, että oppilaat kilpailevat pääsystä ns.
15361: Tiedollisen koulutuksen yliarvioiminen on lahjakkaiden kouluun, jolloin tiedon taso nou-
15362: aiheuttanut sen, että ammattikoulut eivät enää see. Tämän mahdollistamiseksi ei näy olevan
15363: saa oppilaita eivätkä metsät ja rakennukset halua:.
15364: työntekijöitä. Peruskoulun mukana tulee yhä Siksi esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
15365: suurempi joukko koulutettuja, jotka tulevat momentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
15366: olemaan haluttomia perustuotantoon. Koska jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15367: kuitenkin on välttämätöntä, että on olemassa
15368: kansalaisia, jotka saavat ansionsa alkutuotan- Aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin
15369: nossa, olisi mitä pikimmin ryhdyttävä toimiin, toimiin !kansakunnalle tärkeiden lahjak-
15370: että luotaisiin järkevät edellytykset sille. kaiden oppilaiden kouluttamiseksi hei-
15371: Toisaalta pitäisi luoda järkevät edellytykset dän tasoaan vastaavalla tavalla?
15372: Helsingissä U päivänä maaliskuuta 1975.
15373:
15374: Eero Lattcla.
15375:
15376:
15377:
15378:
15379: 395/75
15380: 2 1975 vp.
15381:
15382:
15383:
15384:
15385: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15386:
15387: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toteknologiaa siten, että entistä pienemmällä
15388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ihmistyöpanoksella saavutetaan entistä suurem-
15389: olette kirjeellänne 13 päivänä maaliskuuta 1975 pi tuotos. Tästä on seurauksena, että korkeaa
15390: n:o 390 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- yleissivistävää ja ammatillista tiedontasoa vaa-
15391: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lattu- tivien ammattien määrä kasvaa ja työntekijä-
15392: lan kirjallisen kysymyksen n:o 82: asteisetkin ammatit muuttuvat entistä enem-
15393: män teoreettisia valmiuksia vaativiksi. Halli-
15394: "AiJkodko Hallitus ryhtyä joihinkin tuksen käsityksen mukaan yleisen tiedontason
15395: toimiin kansa:kunnalle tärkeiden lahjak- kohoamista ei voida turvata kuitenkaan sillä,
15396: kaiden oppilaiden kouluttamiseksi hei- että oppilaat joutuisivat kilpailemaan pääsystä
15397: dän tasoaan vastaav,alla tavalla?" ns. lahjakkaiden kouluun. Koko ikäluokan kou-
15398: lutustason kohoaminen, jota Hallitus pitää
15399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- myös alkutuotannon työvoimatarpeen tyydyttä-
15400: vasti seuraavaa: misen kannalta yhtenä tärkeimmistä keinoista,
15401: Kysymyksen perusteluissa on esitetty, että voidaan saavuttaa menetelmillä, jotka perustu-
15402: a]kutuotannon työvoiman saannin esteeksi on vat enemmänkin oppilaiden yhteistoimintaan
15403: muodostunut väestön liian korkea koulutustaso kuin yksilöiden väliseen kilpailuun.
15404: ja tiedollisen koulutuksen yliarvioiminen. Halli- Pyrkimys taata koko ikäluokalle korkea tie-
15405: tus katsoo, että alkutuotannon tarvitseman työ- dontaso merkitsee myös sitä, että !keskimääräis-
15406: voiman saantia ei voida turvata sillä, että työ- tä nopeammin oppivilla oppilailla on mahdolli-
15407: markkinoille tulevista ikäluokista tietty osuus suus edetä taipumustensa mukaisesti. Hallitus
15408: pyrittäisiin ohjaamaan alkutuotantoon antamal- katsoo, että peruskoulu ja sitä seuraavat lukio,
15409: la tälle väestönosalle heikompi koulutus kuin ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut ja
15410: muulle väestölle. Oppivelvollisuuskoulusta vuo- yliopistot antavat ns. lahjakkaille yksilöille jo
15411: sittain pääsevien ikäluokkien koko pienenee nykyisin mahdollisuudet saada taipumuksiaan
15412: 1960-luvun yli 100 OOO:sta 1980-luvun lop- ja tasoaan vastaavaa koulutusta yiksilön koko-
15413: puun mennessä lähes puoleen eli runsaaseen naiskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisissa
15414: 50 OOO:een. Tulevaisuudessa työvoiman puu- elämänvaiheissa. Hallitus pitää tärkeänä, että
15415: tetta tulee ilmenemään paitsi alkutuotannossa oppimisedellytyksiltään erilaisten oppilaiden
15416: myös teollisuudessa ja palveluelinkeinoissa. ongelmat otetaan huomioon opetusjärjestelyjä
15417: Työvoiman puutteesta aiheutuvia ongelmia ei ja -menetelmiä 'kehitettäessä, mutta se ei pidä
15418: tässä tilanteessa voida ratkaista vain kokonais- tarpeellisena erityisten lahjakkaiden koulujen
15419: kysynnän kannalta riittämättömien työvoima- perustamista.
15420: virtojen ohjaamisella vaan kehittämällä tuotan-
15421: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
15422:
15423: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
15424: N:o 82 3
15425:
15426:
15427:
15428:
15429: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15430:
15431: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kraftsströmmarna, utan genom att man utveck-
15432: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lar produktionsteknologin så, att man med en
15433: nr 390 av den 13 mars 1975 tili vederbörande mindre insats av mänskligt arbete än tidigare
15434: medlem av statsrådet för avgivande av svar uppnår ett större output än tidigare. Följden
15435: översänt avskrift av följande av riksdagsman härav är, att antalet sådana yrken ökar, vilka
15436: Lattula ställda spörsmål nr 82: kräver en större allmänbildning och facklig
15437: kunskapsnivå, och även yrkena på arbetarnivå
15438: "Ämnar Regeringen skrida tili några ändras så, att de kommer att kräva mera teo-
15439: åtgärder för att utbilda de för nationen retiska färdigheter än tidigare. Enligt rege-
15440: betydelsefulla begåvade eleverna på ett ringens uppfattning kan dock inte en höjning
15441: sätt som motsvarar deras nivå?" av den allmänna kunskapsnivån tryggas genom
15442: att eleverna skulle bli tvungna att tävla om att
15443: Såsom ,svar på detta spörsmål får jag vörd- få inträde tili de s. k. begåvades skola. En höj-
15444: samt anföra följande: ning av utbildningsnivån för hela åldersklassen,
15445: 1 motiveringen tili spörsmålet framhålles, att vilket regeringen anser vara ett av de vikti-
15446: ett hinder för ti11gången på arbetskraft för bas- gaste medlen när det gäller att tillfredsställa
15447: produktionen har uppstått genom en alltför hög behovet av arbetskraft inom basproduktionen,
15448: utbildningsnivå hos befolkningen och genom kan uppnås genom metoder, som mera baserar
15449: en medveten överskattning av utbildningen. sig på samarbete mellan eleverna än på en täv-
15450: Regeringen anser, att tillgången på den arbets- ling mellan individerna.
15451: kraft som basproduktionen behöver, inte kan Strävan att garantera hela åldersklassen en
15452: tryggas på ett sådant sätt, att man skulle för- hög kunskapsnivå innebär även, att elever som
15453: söka styra en viss del av de åldersklasser som lär sig snabbare än genomsnittet har möjlighet
15454: kommer ut på arbetsmarknaden tili basproduk- att göra framsteg i enlighet med sina anlag.
15455: tionen genom att man ger denna del av befolk- Regeringen anser att grundskolan och det därpå
15456: ningen en svagare utbildning än den övriga be- följande gymnasiet, yrkesläroanstalterna samt
15457: folkningen. Storleken av de åldersklasser som högskolorna och universiteten redan nu ger
15458: årligen kommer ut ur läropliktsskolorna s. k. begåvade elever möjligheter att erhålla en
15459: minskar från dryga 100 000 under 1960-talet utbildning som motsvarar deras anlag och nivå
15460: tili närmare hälften eller drygt 50 000 vid i de för individens totalutveckling mest ända-
15461: slutet av 1980-talet. 1 framtiden kommer bris- målsenliga levnadsskedena. Regeringen anser
15462: ten på arbetskraft att bli uppenbar utom inom det vara vi:ktigt, att man vid utvecklandet av
15463: basproduktionen även inom industrin och ser- undervisningsarrangemangen och -metoderna
15464: vicenäringarna. De problem som förorsakas av beaktar problemen för elever med olika förut-
15465: bristen på arbetskraft kan inte i denna si- sättningar att lära sig, men den anser det inte
15466: tuation lösas enbart genom att man styr de i påkallat att inrätta skolor för särskilt begåvade
15467: fråga om totalefterfrågan otillräckliga arbets- elever.
15468: Helsingfors den 15 april 1975.
15469:
15470: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
15471: 1975 vp.
15472:
15473: Kirj. ksm. n:o 83.
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Lattula: Koululiikunnan tehostamisesta.
15479:
15480:
15481: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15482:
15483: Liikunnan opetuksella on erittäin suuri mer- tämätön opetuksen tehokas valvonta, eri tavoin
15484: kitys kouluikäisten oppilaiden fyysisen kunnon sairaiden ja vammaisten erityisllikunnan ohjaus,
15485: kohentamiseksi. Koululiikunnan tehostamista poikkeavien oppilaiden yksilöllinen ohjaaminen
15486: ja kehittämistä nykyisestään on viime aikoina jne. Yhteenvetona voidaan todeta, että paras
15487: ehdotettu monelta arvovaltaiselta taholta. Tasa. keino koululiikunnan kehittämiseksi ja tehos-
15488: vallan presidentin käynnistämän koululaisten tamiseksi on juuri opetusryhmien pienentämi-
15489: liikuntakampanjan yhteydessä asiaan on kiinni- nen.
15490: tetty vakavaa huomiota. Hallitusohjelman lisä- Liikunnanopetuksen aseman· pysyvä paranta-
15491: pöytäkirjassa vuodelta 1?73 on mainint~ ~iku~: minen edellyttää hallinnollisia päätöksiä. Nykyi-
15492: nan opetuksen tehostatnlsesta. Opetusmm1ster10 sessä vaikeassa ta1oudellisessa tilanteessa ryh-
15493: ja kouluhallitus ovat antaneet liikuntamyöntei- mäkoon pienentäminen koko koululaitoksessa
15494: siä lausuntoja. Erityisesti lääkärit ovat korosta- toteutettuna tulisi hyvin kalliiksi, joten uudis-
15495: neet koululaisten liikunnan tärkeyttä. tus pitäisi toteuttaa asteittain esimerkiksi siten,
15496: Koululiikunnan pahimpia epäkohtia tällä het- että ensimmäisessä vaihees·sa !Se toteutetaan pe-
15497: kellä ovat illan suuret opetusryhmät, joihin li- ruskoulun 3-9 luokilla.
15498: säksi on yhdistetty useiden luokkien eri-ikäisiä Niin tärkeä kuin opetusryhmien pienentämi-
15499: oppilaita. Kiireisin uudistus olisikin nykyisten nen koululiikunnan :kehittämisen kannalta on-
15500: suurten opetusryhmien pienentäminen siten, kin se on osauudistus. Sen 1isäksi tavoitteena
15501: että kussakin opetusryhmässä olisi enintään 20 on pidettävä tuntimäärien lisäämistä ja aineen-
15502: oppilasta ja vain yhden luokan tytöt ja· pojat opettajan saamista ala-asteelle. Koululiikunnan
15503: omina ryhminä. Pienessä ryhmässä oppilaiden kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota myös
15504: aktivoiminen jokaisella liikuntatunnilla tehok- opetuksen sisältöön ja opettllljakoulutukseen liit-
15505: kaaseen harjoitukseen toteutuu huomattavasti tyviin kysymyksiin.
15506: paremmin kuin suuressa ryhmässä, jossa oppi- Edellä sanotun perusteella ja wtaten valtio-
15507: laat joutuvat osan tunnista passiivisesti odotta- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15508: maan suoritusvuoroaan. kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
15509: Pienessä opetusryhmässä saavutetaan myös senen vastattavaiksi seuraavan kysymyksen:
15510: mielenterveydellisten näkökohtien kannalta suo-
15511: tuisa ilmapiiri. Opettajan ja oppilaan välinen Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
15512: luottamuksellinen suhde on myös erittäin mer- koululiikunnan liian suurten opetus-
15513: kityksellinen oppilaan kannalta. Liikuntatun- ryhmien aiheuttamiin haittatekijöihin,
15514: nilla on opettajalla hyvä mahdollisuus päästä jotka samalla vaikeuttavat välttämättö-
15515: luontevasti lähelle oppilasta. Suurissa opetus- mäksi todettua koululiikunnan tehosta-
15516: ryhmissä kontaktit jäävät etäisiksi. mista, ja
15517: On paljon muitakin tekijöitä, joiden vuoksi mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15518: opetusryhmiä koululiikunnassa olisi nykyises- ryhtyä näiden haittatekijöiden poistami-
15519: tään pienennettävä. Näitä ovat muun muassa lii- seksi ja yleensä koululaisten fyysisen
15520: kunnanopetuksen turvallisuuden kannalta vält- tlrunnon kohentamiseksi?
15521: He1singissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
15522:
15523: Eero Lattula.
15524: 396/75
15525: 2
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15531:
15532: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentis- nentämisen myönteisiä vaikutuksia koululiikun-
15533: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- nan kannalta, niin on todettava, että tällaiseen
15534: mies, olette. :kirjeellänne 13 päivänä nwiliskuu- uudistukseen ei asian vaatimien suurten raken-
15535: . ta 197.5 ·n-.o 391 lähettänyt valtioneuvoston nusinvestointien eilkä käyttökustannusten lisään-
15536: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- tymisen vuoksi näytä olevan lähivuosina mah-
15537: taja Eero Lattulan kirjallisen kysymyksen dollisuuksia. Liikuntaryhmien oppilasmäärä-
15538: n:o.83.: maksimin pienentäminen kysytmyksessä esitet-
15539: tyyn oppilasmäärään kaksinkertaistaisi käytän-
15540: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- nössä liikuntatuntien määrän ja pelkästään pe-
15541: ta. koululiikunnan liian suurten <>Petos- ruskoulun yläasteella toteutettuna se merkitsisi
15542: ryhmien aiheuttamiin haittatekijöihin, n. 10 milj. markan lisäkustannuiksia. Näin ollen
15543: jotka ·samalla vaikeuttavat välttämättö- koululiikunnan kehittämisessä tu'lee lähivuosina
15544: mäksi · todettua koululiikunnan tehosta- käyttää muita menetelmiä kuin opetusryhmä-
15545: mista, ja koon pienentämistä. Liikuntatuntien .suunnitte-
15546: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lulla ja opetusmenetelmien valinnalla voidaan
15547: ryhtyä näiden haittatekijöiden poistami- myös vaikuttaa oppilaiden omakohtaiseen akti-
15548: seksi ja yleensä koululaisten fyysisen vointiin. Kouluhallituksen toimesta on laadittu
15549: kunnon kohentamiseksi?" materiaalia .opettajien täydennyskoulutusta var-
15550: ten. Timän materiaalin tarkoituksena on ni-
15551: Vastauksena ~en esitän kunnioitta- menoma.aJl tukea opettajia liikunnan opetuksen
15552: vasti ·seuraa\"aa: · suunnittelussa ja 1Ultaa ideoita liikuntakasvatus-
15553: HaEitus on täysin tietoinen siitä, että koulu- ta varten.
15554: liikunnan kehittämiseen tulee kiinnittää huo- Valtioneuvoston 13. 3. 1975 tekemään peri-
15555: niiota. Toisaalta koUluliikupnan järjestämis- aatepäätökseen peruskoulun toiminnallisen ra-
15556: edellytysten kohottamiseen julkisuudessa esitet- kenteen .muut~i liittyvä ohjeeilinen tun-
15557: tyjen tavoitteiden tasolle ei ole mahdollisuuk- tijako sisältää myös liikuntatuntien lisäyksen.
15558: sia nopeassa ajassa, koska koulutoimessa on täl- Peruskoulun kuudennella luokalla liikuntaa suo-
15559: . Iä hetkellä myös monta muuta tämän tavoitteen sitellaan opetettavaksi entisen kahden vii!kko-
15560: kafissa tasaveroista kehittämis:kohdetta:. Halua- tun.nin asemasta kolme viikkotuntia.
15561: matta kieltää opetusryhmän enimniäiskoon pie-
15562: Helmngissi 15 päivänä huhtikuuta 1975.
15563:
15564: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
15565: N:o 83 3
15566:
15567:
15568:
15569:
15570: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15571:
15572: 1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen av en undervisningsgrupp inom skolgymna-
15573: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse stiken skulle ha, får man lov att konstatera, att
15574: nr 391 av den 13 mars 1975 tili vederhörande det varken på grund av de stora byggnads-
15575: medlem av statsrådet för avgivande av svar investeringar som skulle krävas för dylik re-
15576: översänt avskrift av fö'ljande av riksdagsman form eller på grund av ökningen av driftskost-
15577: Eero Lattula ställda spörsmål nr 83: naderna inom de närmaste åren finns några
15578: möjligheter härtili. En minskning av maximi-
15579: "Har Regeringen fäst uppmärksam- antalet elever i undervisningsgrupperna tili det
15580: het vid de olägenheter som orsakas av elevantai som föreslås i spörsmålet skulle i
15581: de alltför stora undervisningsgrupperna praktiken fördubbla gymnasti:ktimmarnas antal
15582: inom skolgymnastiken vilka samtidigt och, om det genomförs, skulle det innehära
15583: försvårar den effeiktivering av skol- merkostnader om ca 10 milj. mk. Man måste
15584: gymnastiken viiken har konstaterats sålunda anlita andra metoder vid utvecklandet
15585: vara nödvändigt, och om så är fallet, av skolgymnastiken inom de närmaste åren än
15586: tili vilk:a åtgärder ämnar Regeringen att minska storleken av undervisningsgrupper-
15587: skrida för att avlägsna dessa olägenhe- na. Genom planering av gymnastiktimmarna
15588: ter och för att i allmänhet höja skol- och vai av undervisningsmetoder kan man även
15589: elevernas fysiska kondition?" inverka på elevernas personliga aktivering. På
15590: åtgärd av skolstyrelsen har man utarbetat ma-
15591: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- teria! för vidareuthildning av lärarna. Avsikten
15592: samt anföra följande: med detta materia! är att uttryckligen stöda
15593: Regeringen är medveten om att uppmärk- lärarna i planeringen av gymnastikundervis-
15594: samhet hör fästas vid skolgymnastikens utveck- ningen och att ge ideer för den fysiska fostran.
15595: ling. Å andra sidan finns det inte möjligheter Den riktgivande timfördelningen i anslutning
15596: att i snabb takt öka förutsättningarna för att tili statsrådets principbeslut 13. 3. 1975 om
15597: ordna skolgymnastiken så, att den kommer på ändring av grundskolans funktionella struktur
15598: en sådan nivå som motsvarar den i offentlig- innehåller även en ökning av timmarna i gym-
15599: heten framförda målsättningen, ty det finns nastik. Det rekommenderas att gymnastik un-
15600: även många andra utvecklingsohjekt inom skol- dervisas i grundskolans sjätte klass under tre
15601: väsendet som är jämställda med denna målsätt- veckotimmar i stället för tidigare två vecko-
15602: ning. Utan att vilja förringa den positiva in- timmar.
15603: verkan som en minskning av maximistorleken
15604: Helsingfors den 15 april 1975.
15605:
15606: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
15607: 1975 vp.
15608:
15609: Kirj. ksm. n:o 84.
15610:
15611:
15612:
15613:
15614: Luja-Vepsä: Kroonista munuaistautia sairastavien sairaalamak-
15615: suista.
15616:
15617:
15618: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15619:
15620: Valtioneuvoston päätöksen n:o 744/19. 9. 74 toimeentulosta vaikuttaa potilaan mielialaan
15621: mukaan, jota käytännössä sovelletaan vuoden ja hänen henkisiin mahdollisuuksiinsa kestää
15622: 1975 alusta lukien, joutuvat useimmat kroo- vaikea sairautensa.
15623: nista munuaistautia sairastavat, esim. dialyysi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15624: hoidossa käyvät, maksamaan itse sairaalahoi- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15625: tonsa 30 vuorokauden ns. "karenssiaikana", kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15626: mikäli ovat täyttäneet 16 vuotta, ja 14 vuo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15627: rokauden aikana, mikäli ovat alle 16-vuotiai-
15628: ta. Etenkin vähävaraisille munuaispotilaille Tietääkö Hallitus, että kroonista mu-
15629: tämä säädös aiheuttaa erittäin suuria taloudel- nuaistautia sairastava joutuu kestämät-
15630: lisia vaikeuksia. Joutuvathan esim. dialyysi- tömiin taloudellisiin vaikeuksiin jou-
15631: hoitoa tarvitsevat käymään hoidossa 2-5 tuessaan suorittamaan ns. "karenssi-
15632: kertaa viikossa riippuen heidän sairautensa ajalta" sairaalamaksut ja että hän ei
15633: asteesta. Näiden potilaiden kulut eivät edes tällä tavoin ole myöskään tasa-arvoinen
15634: muodostu pelkästään sairaalamenoista, vaan jotakin muuta kroonista sairautta po-
15635: erikoisdieetit samoin kuin monet kalliit lääk- tevan kanssa, ja jos tietää,
15636: keet, joita sairausvakuutuslain mukaan ei vie- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15637: lä kokonaan korvata, lisäävät heidän talou- siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
15638: dellisia vaikeuksiaan. Huoli perheen ja omasta
15639: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1975.
15640:
15641: Sinikka Luja-Vepsä.
15642:
15643:
15644:
15645:
15646: 360/75
15647: 2 1975 vp.
15648:
15649:
15650:
15651:
15652: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15653:
15654: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- uudistettiin 19. 09. 1974 ja se tuli voimaan
15655: sa mainitussa tatikoituksessa Te, Herra Puhe- 01. 10. 1974 lukien. Tässä yhteydessä säädet-
15656: mies, olette 13 päivänä maaliskuuta 197 5 päi- tiin sairaalahoitojen osalta omavastuuajat, jotka
15657: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- ovat alle 16 vuotiaiden kohdalla 14 vuoro-
15658: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kautta ja yli 16 vuotiailla 30 vuorokautta. Näitä
15659: kansanedustaja Luja-Vepsän näin kuuluvasta kir- samoja omavastuuaikoja sovelletaan sosiaalihal-
15660: jallisesta kysymyksestä n:o 84: lituksen kollegion päätöksen nojalla myös in-
15661: valiidihuoltolain 2 §: n mukaisten invalidien
15662: "Tietääkö Hallitus, että kroonista sairaalahoitoihin.
15663: munuaistautia sairastava joutuu kestä- Perustelu omavastuuaikojen käyttöönottami-
15664: mättömun taloudellisiin vaikeuksiin jou- selle on uudistetun valtioneuvoston päätöksen
15665: tuessaan suorittamaan ns. 'karenssiajal- aiheuttamien laajennusten aikaansaama kustan-
15666: ta' sairaalamaksut ja että hän ei tällä nusten lisäys. Omavastuuaikasäännös koskee
15667: tavoin ole myöskään tasa-arvoinen jota- kaikkia valtioneuvoston päätöksessä mainittuja
15668: kin muuta kroonista sairautta potevan pitkäaikaissairausryhmiä niinkuin myös invalii-
15669: kanssa, ja jos tietää, dihuoltolain 2 § :n mukaisia invalideja eivätkä
15670: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- siten lain piiriin kuuluvat munuaistautipotilaat
15671: siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?" ole jääneet muita huonompaan asemaan.
15672: Uuden valtioneuvoston päätöksen yhteydessä
15673: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laajennettiin invalidihuoltoon sisältyvää mu-
15674: vasti seuraavaa: nuaissairauksien piiriä mm. siten, että alle 16
15675: Sellainen krooninen munuaisten toiminta- vuotiaiden nefroottisen ja nefriittisen oireyhty-
15676: vajaus, joka vaatii keinomunuaishoitoa, on in- män sairaalahoito tuli korvattavaksi. Sen sijaan
15677: valiidihuoltolain tulkinnassa muun asteisista muut jatkuvat munuaistaudit eivät edelleenkään
15678: kroonisista munuaistaudeista poikkeavassa ase- kuulu invaliidihuoltolain piiriin ennenkuin tila
15679: massa sikäli, että tila katsotaan invaliidihuol- on johtanut keinomunuaishoidon tarpeeseen.
15680: tolain 2 § :n mukaiseksi eli munuaistaudin Kun uudistetunkaan valtioneuvoston päätök-
15681: jälkitilaksi, joka on aiheuttanut munuais- sen jälkeen eivät läheskään kaikki pitkäaikais-
15682: ten pysyvän toimintavajavuuden. Tästä syystä sairaat pääse sairaalahoitokorvaustensa suhteen
15683: näiden potilaiden sairaalahoito on korvattu sa- invalidihuollosta osallisrksi, voidaan todeta, että
15684: mojen periaatteiden mukaan kuin muidenkin invaliidihuoltol$.in piiriin lukeutuvat munuais-
15685: invaiJiidihuoltolain 2 §:n mukaisten invalidien tautipotilaat kuten keinomunuaishoitoa tarvit-
15686: sairaalahoito eli vuoden 1975 alkuun asti ilman sevat ovat tällä hetkellä pikemminkin monia
15687: omavastuuaikaa. muita invaliidihuoltolain ulkopuolelle jääviä
15688: Invaliidihuoltolain 3 §: ssä tarkoitettu val- sairausryhmiä paremmassa kuin huonommassa
15689: tioneuvoston päätös invalidihuollon antamises- asemassa.
15690: ta eräille jatkuvaa sairautta poteville invalideille
15691: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
15692:
15693:
15694: Ministeri Reino Karpola.
15695: N:o 84
15696:
15697:
15698:
15699:
15700: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15701:
15702: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen 19. 09. 1974 och det trädde i kraft 01. 10.
15703: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se 1974. I detta sammanhang stadgades i fråga
15704: av den 13 mars 1975 tili vederbörande med- om sjukhusvården självrisktider, vilka för dem
15705: 1em av statsrådet för avgivande av svar över- som icke ännu fyllt 16 år är 14 dygn och för
15706: sänt avskrift av fö1jande av riksdagsman Luja- dem som fyllt 16 år 30 dygn. Samma självrisk-
15707: Vepsä ställda spörsmå1 nr 84: tider tillämpas även med stöd av beslut av so-
15708: ci"<llstyrelsens kollegium på sjukhusvården för
15709: "Är Regeringen medveten om, att en invalider som avses i 2 § lagen om invalidvård.
15710: person som lider av kroniskt njurlidan- Motivet för att självrisktider tagits i bruk är
15711: de råkar i ekonomiska svårigheter, då den kostnadsökning som åstadkommes av de
15712: han är tvungen att beta1a sjukhusav- utvidgningar som statsrådets förnyade beslut
15713: gifterna för den s.k. "karenstiden" och orsakar. Stadgandet om självrisktider gäller alla
15714: att han på detta sätt inte heller är jäm- i statsrådets beslut nämnda grupper av kroniska
15715: stäl1d med en person som lider av en sjukdomar, liksom även invalider som avses i
15716: annan sjukdom, och om så är fallet, 2 § lagen om invalidvård, och de njursjukdoms-
15717: ämnar Regeringen skrida tili åtgärder patienter som fa11er under lagen har så1edes
15718: för att avhjä1pa detta missförhållande?" inte råkat i en sämre ställning än andra.
15719: I samband med statsrådets nya beslut utvid-
15720: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- gades bl.a. kretsen av de njursjukdomar som
15721: samt anföra fö1jande: faller under lagen om invalidvård så, att sjuk-
15722: En sådan bristfällig njurfunktion, som for- husvården av symptomkombinationen nefros
15723: drar vård i konstgjord njure, avviker vid tolk- och nefris för dem som ännu icke fyllt 16 år
15724: ningen av 1agen om invalidvård såtillvida från skall ersättas. Däremot hör fortfarande övriga
15725: kroniskt njurlidande i annat stadium, att till- kroniska njursjukdomar icke till lagen om inva-
15726: ståndet anses vara sådant som avses i 2 § lagen lidvård, förrän tillståndet har lett tili ett behov
15727: om inva1idvård, dvs. ett eftertillstånd efter njur- av konstgjord njure.
15728: sjukdom, vilket har orsakat bestående funk- Då inte tillnärmelsevis alla kroniker ens efter
15729: tionsbrist hos njurarna. Av denna orsak har det förnyade statsrådsbeslutet i fråga om sjuk-
15730: dessa patienters sjukhusvård ersatts enligt sam- huskostnadsersättningarna blir delaktiga av in-
15731: ma principer som sjukvården för övriga i 2 § validvården, kan man konstatera, att de njur-
15732: 1agen om invalidvård avsedda patienter, d.v.s. sjukdomspatienter som faller under lagen om
15733: till början av år 1975 utan självrisktid. invalidvård, såsom exempelvis de som behöver
15734: Det i 3 § lagen om :invalidvård avsedda konstgjord njure, för tillfället är i en bättre
15735: statsrådets beslut om invalidvård åt vissa inva- ställning än många andra sjukdomsgrupper,
15736: lider som lider av kronisk sjukdom förnyades vilka stannar utanför lagen om invalidvård.
15737: Helsingfors den 10 april 1975.
15738:
15739:
15740: Minister Reino Karpola.
15741: 197.5 vp.
15742:
15743: Kirj. ksm. n:o 85.
15744:
15745:
15746:
15747:
15748: Järvenpää: Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan toimiston siir-
15749: tämisestä Poriin.
15750:
15751:
15752: E d u s k u n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15753: · Ulvilan kihlakunnan alueen henldkirjoittajan Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjiirjes•
15754: toimisto sijaitsee Rauman kaupungis&a. Tästä tyksen 37 S:n 1 tttomentin nojalla esitän valtio-
15755: on seurauksena, että UlvHan kihlakuntaan kuu- neuvoston ·asianomaisen jäsenen· vastattavaksi
15756: luvat Porin lähikuntien asukkaat aina Merikar- seuraavan kysymyksen:
15757: vialta asti joutuvat väestörekisteri- ym. asioissa
15758: monissa tapauksissa jopa henkilökohtaisesti Aikooko Hallitus . ryhtyä toimenpi-
15759: käymään Raumalla saakka. Tämän suuren epä- teisiin Ulvilan kihlakunnan henkikirjoi-
15760: kohdan poistamiseksi olisi Ulvilan kihlakunnan tus- ja väestörekisteritoimiston siirtämi-
15761: henkikirjoitus- ja väestörekisteritoimisto siirret- seksi kuntien välittömään läheisyyteen
15762: tävä Poriin. Poriin?
15763: Olen jo vuonna 1970 jättänyt tästä asiasta
15764: eduskunta-aloitteen, mutta asia .on edelleen rat-
15765: kaisematta.
15766: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 197 5.
15767:
15768:
15769: Matti Järvenpää.
15770:
15771:
15772:
15773:
15774: 347/75
15775: 2
15776:
15777: .. ;~ ~-, f, . .
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: Eduskunnan Her'rä PuHe·iniehelle.
15783:
15784: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ulvilan kihlakunnan aluerajojen sisällä, on pai-
15785: mainitussa tarkoituksessa· Te; Herra Puhemies; kallisten väestökirjojen pitäminen ja henkikir-
15786: olette 13 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn joituksen toimittaminen määrätty poliisilaitok-
15787: kitj~nne n:o ',)93 ohella. ctoimittanut valtioneu- sen yhteyteen perustetun väestökirjatoimiston
15788: voston :åSianpmaisdle · . jäseneLle jäljennöksen tehtäväksi.
15789: kansanedustaja Matti Järvenpään näin kuulu- Jos· Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajan toi"
15790: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 85: misto siirrettäisiin Raumalta Poriin helpottuisi
15791: tosin Merikarvian, Siikaisten, Noormarkun, Po-
15792: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- matikun, Ulvilan, Nakkilan, Kullaan ja Luvian
15793: teisiin Ulvilan kihla>kurman henkikirjoi- kuntien asukkaiden ·asiointi henkikirjoittajan
15794: tus- ja väestörekisteritoimiston siirtämi- toimistossa. Sen sijaan Rauman kaupungin,
15795: seksi kuntien välittömään läheisyyteen Rauman maalaiskunnan sekä Eurajoen, Lapin,
15796: Poriin?" Euran ja Kiukaisten kuntien asukkaiden asiointi
15797: vaikeutuisi tästä siirrosta. Kun. ensiksi mainit-
15798: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tujen kuntien yhteinen väkiluku on noin 35 000
15799: vasti seuraavaa: ja viimeksi mainittujen kuntien väkiluku noin
15800: Henkikirjoittajista 26 päivänä helmikuuta 59 000, ei Ulvaan kihlakunnan henkikirjoittajan
15801: 1971 annetun asetuksen (190/71) 4 §:n mu- toimiston siirtämistä Raumalta Poriin voitane
15802: kaan henkikirjoittajan virkapiirinä on kihlakun- pitää yleisen edun vaatimana.
15803: ta ja sen aluerajojen sisällä olevat kaupungit, . Väestökirjanpitopalvelusten saavutettavuutta
15804: jollei paikallisten väestökirjojen pitämisestä ja 'Ulvilan kihlakunnan pohjoisosan kunnissa ei
15805: henkikirjoituksen pitämisestä kaupungissa tai voida pitää täysin tyydyttävänä. Epäkohtaa ei
15806: kauppalassa toisin määrätä. Saman asetuksen kuitenkaan voida korjata pelkästään sillä, että
15807: 4 §:ssä säädetään, että henkikirjoittajan toimis- henkikirjoittajan toimisto siirretään paikkakun-
15808: ton tulee sijaita virkapiirin alueella lääninhalli- nalta toiselle. Viranomaisten virkapiirejä uudel-
15809: tuksen hyväksymässä paikassa. leen järjestettäessä tullaan kiinnittämään eri-
15810: Ulvilan kihla>kunnan henkikirjoittajan virka- tyistä huomiota erilaisten palvelusten saavutet-
15811: piiriin kuuluu sanottu kihlakunta sekä lisäksi tavuuteen.
15812: Rauman kaupunki. Porin kaupungissa, joka on
15813: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
15814:
15815:
15816: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen,
15817: N:o85 3
15818:
15819:
15820:
15821:
15822: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
15823:
15824: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lokala befolkningsböokerna och verkställandet
15825: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse av mantalsskrivningen fastställts såsom uppgift
15826: nr 393 av den 13 mars 1975 till vederbörande för den byrå för befolkningsböcker som in-
15827: medlem av statsrådet för avgivande av svar rättats i samband med polisinrättningen. Om
15828: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman häradsskrivarens byrå i Ulfsby härad skulle
15829: Matti Järvenpää ställda spörsmå1 nr 85: flyttas från Raumo till Björneborg, skulle in-
15830: vånarnas i Merikarvia, Siikainen, Norrmark, På-
15831: "Ämnar Regeringen skrida till åtgär- mark, Ulfsby, Nakkila, Kullaa och Luvia kom-
15832: der för att f1y.tta mantrusskrivnings- och muner besök i häradsskrivarens byrå under-
15833: befolkningsregisterbyrån i Ulfsby härad lättas. Däremot skulle invånarnas i Raumo stad,
15834: tiH kommunernas omede1bara närhet i Raumo landskommun Eurajoki, Lappi, Eura
15835: Björneborg?" och Kiukainen kommuner besök försvåras på
15836: grund av flyttningen. Då de förstnämnda kom-
15837: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- munernas sammanlagda befolkningsantal är ca
15838: samt anföra fö1jande: 35 000 och de sistnämnda kommunernas be-
15839: Enligt 4 § förordningen den 26 februari folkningsantal är ca 59 000, torde en flyttning
15840: 1971 om häradsskrivare ( 190/71 ) är härads- av häradsskrivarens byrå i Ulfsby härad från
15841: skrivarens ämbetsdistrikt häradet och inom Rauma till Björneborg inte kunna anses vara
15842: dess territoriella gränser belägna städer, såframt förentligt med det allmänna intresset.
15843: ej annorlunda stadgas om förande av 1okala be- Kommunerna i den norra delen av Ulfsby
15844: folkningsböcker och verställande av mantals- härad kan inte anses på ett fullt tillfredsställan-
15845: skrivning i stad eller köping. 1 samma förord- de sätt kunna komma i åtnjutande av befolk-
15846: nings 4 § stadgas, att häradsskrivarens byrå ningsboksservicen. Missförhållandet kan emel-
15847: skall vara förlagd inom ämbetsdistriktet till lertid inte rättas till enbart genom att härads-
15848: plats som godkännes av länsstyrelsen. skrivarens byrå flyttas från en ort tili en an-
15849: Tili häradsskrivarens i Ulfsby härad ämbets- nan. Vid omorganiseringen av myndigheternas
15850: distrikt hör sagda härad och dessutom Raumo ämbetsdistdkt kommer man att fästa uppmärk-
15851: stad. 1 Björneborgs stad, som ligger innanför samhet vid möjligheten att göra de olika ser-
15852: gränserna för Ulfsby härad, har förandet av de viceformerna tillgängliga.
15853: Helsingfors den 25 mars 1975.
15854:
15855: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
15856: 197.5 vp.
15857:
15858: Kirj. ksm. n:o 86.
15859:
15860:
15861:
15862:
15863: Honkonen: Koululiikunnan opetusryhmien pienentämisestä.
15864:
15865:
15866:
15867:
15868: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ll e.
15869:
15870: Vaatimuksia koululiikunnan kelhintämiseksi näkok<Yhtien kannalta suotuisa ilmapiiri. Opet-
15871: on viime aikoina esitetty monella arvovaltaisel- tajan ja oppilaan välinen luottamuksellinen suh-
15872: ia td:rolla. Tasavallan presidentin käynnistämän de on myös erittäin merkityksellinen oppilaan
15873: koululaisten liikuntakampanjan yhteydess'ä kannalta. Liikuntatunnilla on opettajalla hyviä
15874: a·siaan on kiinnitetty vakavaa huomiota. Halli- mahdollisuus päästä [uontevasti lähelle oppilas-
15875: tusohjelman lisäpöytäkirjassa v:lta 1973 on ta. Suurissa opetusryhmi,s's,ä kontaktit jäävät
15876: maininta liikunnanopetuksen tehostamisesta. etäisiksi.
15877: Opetusministeriö ja kouluhallitus ovat antaneet Jatkuvan harrastuksen herättäminen on koulu-
15878: liikuntamyönteisiä lausuntoja. Myös lääkärit liikunnan keskeisiä tavoitteita. Oikeiden tieno-
15879: ovat korostaneet koululaisten liikunnan tär- jen, taitojen ja asenteiden <Ymaksuminen on
15880: keyttä. Kaikkien taihojen lausunnoista on käy- edellytys jatkuvan harrastuksen syntymiselle.
15881: nyt ilmi tarve liikunnanopetuksen aseman pa- Turvallisen liikunnanopetuksen takaamiseksi
15882: rantamiseen nykyisestä. opettajalla on oltava mahdollisuus valvoa yhtä-
15883: Diikunnanopetuksen aseman pysyvä paranta- aikaisesti kaikkien oppilaiden suorituksia.
15884: minen edellyttaä hallinnollisia päätöksiä. Kii· Kouluhallituksessa ja muutamilla paikkakun-
15885: reisin uudistus on nykyisten suurten opetus- nil!la tehdyn selvityksen mukaan :suuret opetus-
15886: ryhmien pienentäminen siten, ett'ä opetusryh- ryhmät ja useiden luokkien yhdistäminen ovat
15887: mässä on enintään 20 oppilasta eli yhden luo- oppilaiden mielestä koululiikunnan pahimpia
15888: kan tytöt ja pojat omina ryhminään. epäkohtia. Oppilaiden valtaosa pitää 15-20
15889: Peruskouluasetu'!Csen 22 §: n mukaisesti käsi- oppilaan ryhmäkokoa sopivimpana.
15890: työssä, kotitalouden ja muiden käytännöllisten Eri luokilta koottavien opetusryhmien sijoit-
15891: aineiden työhar1oituksissa sekä ~uonnonhisto taminen lukujärjestykseen tuottaa hankaluuksia
15892: rian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opetetaan ~a vaikeuttaa hyvän työjärjestyksen laatimista.
15893: yhdessä enintään 20 oppilasta. Liikunta on rin- Luokkien toimiessa omana ryhmänään tämä teh-
15894: nastettava edellä mainittuihin käytännöllisiin tävä helpottuu ja mahdollisuudet sekä oppilai-
15895: oppiaineisiin. den että opettajien kannalta hyvän lukujärjes-
15896: Lii-kunnanopetuksen t'ärkeä tavoite on oppi- tyksen laatimiseen paranevat.
15897: laiden fyysisen kunnon kohentaminen. Tämän Nykyisessä vaikeassa taloudelli'sessa tilantees-
15898: tavoitteen saavuttamiseksi oppilaat on aktivoi- sa ryhmäkoon pienentäminen voitaisiin ehkä
15899: tava jdkaisella liikuntatunnilla ~tehokkaaseen aloittaa asteettain, aloittaen peruskoulun 3-9
15900: harjoitukseen. Pienessä ryhmässä tämä toteutuu luokista.
15901: paremmin kuin suuressa iuoka:s.sa, jossa oppi- Niin tärkeää kuin opetusryhmien pienentä-
15902: laat joutuvat osan tunnista passiivisesti odotta- minen koululiikunnan kehittämisen kannalta
15903: maan suoritusvuoroaan. onkin, se on vain osauudistus. Sen lisäksi ta-
15904: Ilon ja virkistyksen tuottajana kouiuliikun- voitteena on pidettävä tuntimäärien lisäämistä
15905: nalla on huomattava mielenterveydellinen mer- ja aineenopettajan 'saamista ala-asteelle. Koulu-
15906: k1tys. Tässä on luovuutta ja itseilmaisua kehit- !Hkunnan kehittämisessä on kiinnitettävä huo-
15907: tävillä harjoituksilla tärkeä sija. Pienessä ope- miota myös opetuksen sisältöön ja .opettalja-
15908: tusryhmässä saavutetaan mielenterveydellisten koulutukseen Hitty:viin kysymyksiin.
15909: J97 /75
15910: 2 1975 vp.
15911:
15912: Edellä olevan perusteella ja valtiopähräjär- Onko Hallituksen tarkoituksen:
15913: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän ryhtyä toimenpiteisiin koululiikunnar
15914: valtioneuvoston asianomaisen j äsenen vastatta-
15915: 1
15916: opetusryhmää koskevien määräyksier
15917: vaksi seuraavan kysymyksen: muuttamiseksi siten, että opetusryhmät
15918: enimmäiskooksi tulee 20 oppilasta?
15919: Helsingissä 13 p'äivänä maaliskuuta 1975.
15920:
15921: Kuuno Honkonen.
15922: N:o 86 3
15923:
15924:
15925:
15926:
15927: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
15928:
15929: ValtiopäiväjärjestYksen 37 §:n 1 :momentissa Ottaen huomioon sen, että koulutoimen me-
15930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, not sekä kehittämistarpeet ovat viime vuosina
15931: olette kirjeellänne 13 päivänä maaliskuuta 1975 kasvaneet suuremmiksi kuin koulutoimeen voi-
15932: n:o 394 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- daan irroittaa resursseja, joudutaan etsimään
15933: sen jäsenen vastattavaksi kansa,nedustaja Kuu- keinoja kustannusten nousun rajoittamiseksi.
15934: no Honkosen kirjallisen kysymyksen n:o 86: Tämän vuoksi tarpeellisiksi katsottaviakaan
15935: uudistuksia ei voitane toteuttaa siinä ajassa
15936: "Onko Hallituksen >tarkoituksena kuin koulutoimen omien kehittämistarpeiden
15937: ryhtyä toimenpiteisiin koululiikunnan kannalta olisi suotavaa. Kysymyksessä mainitun
15938: opetusryhmää koskevien määräyksien liikunnan opetusryhmän enimmäiskoon alenta-
15939: muuttamiseksi siten, että opetusryhmän minen aiheuttaisi huomattavia investointi- ja
15940: enimmäiskooksi tulee 20 oppilasta?" käyttökustannusten lisäyksiä, minkä vuoksi ryh-
15941: mäjaon muutosta ei ilmeisesti voida lähivuosi-
15942: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- na toteuttaa. Hallitus pyrkii tehostamaan kou-
15943: vasti seuraavaa: luliikuntaa muilla käytettävissä olevilla kei-
15944: noilla.
15945: Helsingissä 15 !J)äivänä huhtikuuta 1975.
15946:
15947: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
15948: 4 1975 vp.
15949:
15950:
15951:
15952:
15953: . T i 11 R i k 'S d a g e n s H err T a: 1 m a n.
15954:
15955: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen väsendet och utvecklingsbehovet har öka:t undet
15956: anger h!!r Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse de senaste åren så, att de ha:r blivit större än
15957: nr 394 av den 13 mars 1975 till vederbörande de resurser man kan frigöra, blir man tvungen
15958: medlem av statsrådet för avgivande av svar att försöka finna metoder att begränsa kost·
15959: översänt avskrift av följande av riksdagsman nadsstegringen. Fördenskull torde man inte
15960: Kuuno Honkonen ställda spörsmål nr 86. kunna genomföra ens de reformer som böt
15961: anses påkallade inom den tid som vore
15962: "Har Regeringen för avsikt att vid- önksvärd i fråga om skolväsendets egna utveck·
15963: taga åtgärder för att ändra bestämmel- lingsbehov. En minskning av den maximala
15964: serna rörande skolgymnastiken så, att storleken av den i spörsmålet nämnda under-
15965: maximistorleken för en undervisnings- visningsgruppen i gymnastik skulle försorsaka
15966: grupp kommer att utgöras av 20 betydande ökningar i investerings- och drifts·
15967: elever?" kostnaderna, varför en ändring av gruppindel-
15968: ningen inte inom de närmaste åren kan genom-
15969: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- föras. Regeringen försöker göra skolans gyrn·
15970: samt anföra följande: nastik effektivare genom andra tillbudsstående
15971: Med beaktande av att utgifterna för skol- medel.
15972: Helsingfors den 15 april 1975.
15973:
15974: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
15975: 197.5 vp.
15976:
15977: Kirj. ksm. n:o 87.
15978:
15979:
15980:
15981:
15982: A.-L. Jokinen ym.: Lainsäädännöllisistä toimenpiteistä lapsiper-
15983: heiden asunnottomaksi joutumisen estämiseksi.
15984:
15985:
15986:
15987: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15988:
15989: Lasten asema Suomessa on edelleen varsin asuntoa ei perheelle ole osoitettu. Nykyisin ei
15990: turvaton. Vaikka lasten olosuhteiden paranta- tässä suhteessa ole vähäisintäkään turvaa ole-
15991: miseen onkin kiinnitetty huomiota ja myös massa. Vaikka perheen äiti on sairaana ja isä
15992: lainsäädännöllistä tietä pyritty tilannetta korjaa- parantolassa hoidettavana, nostetaan perheen
15993: maan, ilmenee edelleen hämmästyttäviä ta- lapset ja omaisuus ulos asunnosta jopa sel-
15994: pauksia, jotka osoittavat miten turvaton lapsi laisessakin tapauksessa, jossa nuorin lapsista
15995: todellisuudessa edelleen on. on vasta sylivauva ja vanhin alle 10 vuotta.
15996: Nykyisen lainsäädäntömme karkeimpia epä- Näin on tapahtunut Piikkiön kunnassa 13
15997: kohtia ja heikkouksia on se, että lapsiperhe voi- päivänä maaliskuuta 1975. Tässä tapauksessa
15998: daan lain sallimin oikeuksin häätää asunnos- sairas äiti jäi kolmen lapsensa kanssa todella
15999: taan.. Tämän lain kirjaimen käytännön toteut- toivottomaan asemaan, sillä yrityksistä huoli-
16000: tajana toimivat poliisiviranomaiset, jotka saat- matta ei kunnan viranomaisten toimesta per-
16001: tavat nostaa sylivauvatkin lain voimalla vaik- heelle ollut asuntoa hankittu eikä luvattu. Työ-
16002: ka talvipakkaseen. Tässä tilanteessa ei suojella paikka-asunnon luonne paljastui myös tässä
16003: niitäkään lapsia, jotka jo tilanteen ymmärtä- tapauksessa karkeimmassa muodossaan. Jopa,
16004: vät, millään tavoin henkisiltä eikä mahdolli- kuten Piikkiössä tapahtui, sairauden sattuessa
16005: silta fyysisiltäkään vaurioilta, jonka uhreiksi he tällaisestakin asunnosta voidaan heittää ulos.
16006: saattavat joutua. Tässä kohdin on lainsäädännössämme vakavia
16007: Vaikka lapsiperheellä ei olisi tiedossa mitään puutteita.
16008: suojaa tai turvapaikkaa, häätö suoritetaan kun Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16009: päätös siitä on annettu. Parhaillaan valmisteilla tyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
16010: oleva lakiehdotus lasten huollosta ja tapaamis- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16011: oikeudesta määrittelee lasten siirrot asunnosta vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
16012: toiseen ja määrää tässäkin tapauksessa paikalle
16013: lääkärin. Häätötapauksessa olisi välttämättä ol- Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
16014: tava paikalla lääkärin lisäksi ainakin psykiatri toimenpiteisiin nykyisen vakavan tilan-
16015: ja kasvatusneuvolan edustaja, sillä juuri näissä teen korjaamiseksi ja lainsäädännön
16016: tapauksissa lapsia uhkaa todella vakava niin muuttamiseksi niin, että lapsiperheiden
16017: henkisten kuin fyysistenkin vaurioiden vaara. häädöt ja asunnottomaksi joutuminen
16018: Lapsiperheen häätöä asunnostaan ei tule sal- voidaan estää?
16019: lia missään tapauksessa niin kauan kuin uutta
16020: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1975.
16021:
16022: Anna-Liisa Jokinen. Ele Alenius.
16023: Aulis Juvela .. Seppo Tikka.
16024: Lauha Männistö. Mirjam Tuominen.
16025: Tellervo M. Koivisto. Taisto Sinisalo.
16026: Helvi Niskanen. Ensio Laine.
16027: Anna-Liisa Hyvönen. Paavo Aitio.
16028: Kalevi Kivistö. Aarne Saarinen.
16029: '$88/75
16030: 2
16031:
16032:
16033:
16034:
16035: E d u sk u n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16036:
16037: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa käynnin huokeuteen vaikuttavat säännökset or
16038: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, noudatettavina huoneenvuokra-asioissa niissäkir
16039: olette 14 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn alioikeuksissa, joissa asunto-oikeutta ei ole.!
16040: kirjeenne n:o 424 ohella toimittanut valtioneu- Siinä tapauksessa, että vuokralaiselle tuottai
16041: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen huomattavia vaikeuksia saada toinen asunto
16042: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjalli- hänellä on mahdollisuus vaatia muuttopäiväi
16043: sesta kysymyksestä n:o 87' jossa tiedustellaan: siirtämistä enintään yhdellä vuodella.
16044: Huolimatta edellä selostetuista suojajärjeste
16045: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin lyistä saattaa esiintyä tilanteita, joissa vuokra
16046: toimenpiteisiin nykyisen vakavan tilan- laineri ei ole voinut saada uutta asuntoa- eiki
16047: teen korjaamiseksi ja lainsäädännön siis ·ole voinut muuttaa. Myös ulosottovitan
16048: muuttamiseksi niin, että lapsiperheiden omaisella on ulosottolain 6 luvun ·20 §: ssi
16049: häädöt ja asunnottomaksi joutuminen säädetyn kahden kuukauden aikarajan puitteissi
16050: voidaan estää?" mahdollisuus joustaa häädön . toimeenpanossa
16051: Tätä mahdollisuutta· ulosottoviranomaiset ova
16052: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarVittaessa käyttäneet. Kysymyksessä tarkoi
16053: vasti seuraavaa: tettu ongelma tulee osaltaan tutkittavaksi rilyÖ1
16054: Huoneenvuokralakia on 1970-luvulla muu- ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen. yh
16055: .tettu siinä tarkoituksessa, että asuinhuoneiston teydessä. Tämä uudistustyö käynnistyy ' aivar
16056: vuokralaisen irtisanomissuoja tulisi riittäväksi. lähiaikoina.
16057: Huoneenvuokralaissa on määritetty ne perus- sellaista . tilannetta ei saa viranomaiskorieis
16058: teet, joilla vuokrasuhde voidaan irtisanoa. Irti- ton toiminnart tuloksena syntyä, että lapsia
16059: sanomisperusteet voidaan jakaa pääasiallisesti vanhuksia tai muita erityisen suojan tarpeessl
16060: kahteen ryhmään. Vuokranantaja on oikeutettu ·olevia ihmisiä häädetään asunnostaan taivasalle
16061: irtisanomaan vuokrasuhteen toisaalta niissä lais- 'tietämättä, mihin he voivat asettua asumaan
16062: sa kuvatuissa tapauksissa, joissa hä~en tarpeen- Koska vuokrahuoneistojen tarjonnan rakenteer
16063: ,sa saada vuokrahuoneisto. muuhun käyttöön on ·vuoksi on· ongelmallista järjestää tietyille erityi
16064: hyväksyttävä, sekä toisaalta niissä tapauksissa, sen suojan tarpeessa oleville vuokralaisryhmilll
16065: 'joh;sa vuokralaisen menettely tekee perustelluk- (kuten lapsiperheille) poikkeuksellisen voim11
16066: si vuokrasuhteen irtisanomisen. 'Htiörieenvuok- kas ittisanömissuoja- tällainen suoja saattais
16067: J ralakia tultaneen lähiaikoina ' uiid~stainaan ja vaikeuttaa asianomaisten · vuokralaistyhmie1
16068: siinä yhteydessä arvioitaneen · vttokralaisen irti- asunnonsaantia - olisi suotaviota pyrkiä .suo
16069: sanomissuojan riittävyys kummankin edellä mai- ·faamaan asuntonsa: menettäviä vuokralaisia rsi
16070: nitun irtisanomisperusteiden ryhmän osalta. ten, että yhteiskunnan toimesta järjest.etään tar
16071: Huoneenvuokralainsäädäntöä kuluvalla vuo- vittaessa uusi asunto ennen muuttovelvortukseJ
16072: sikymmenellä kehitettäessä. on . pyritty myös täytäntöönpanoa.
16073: siihen, että vuokralainen voisi myös käytän- Perustavin· keitio. nykyisten epäkohtien kor
16074: nössä vedota lain hänelle tarkoittamiin oikeuk- jaamiseksi on asuntotuotannon edistämine1
16075: isiin, ja tässä tarkoitukSessa uudistettu huoneen- siten, että kohfuuvuokraisia asuntoja on riittil
16076: vuokra-asiain oikeudenkäyntimenettelyä sekä västi tarjolla. Erityinen merkitys on kunnalli
16077: perustettu asunto-oikeuksia. Oikeudenkäynti sella vuokra-asuntojen·· tuotannolla. Myös 01
16078: asunto-oikeuksissa on· .suunriiteltp. yksityiselle aihetta korostaa eri viranomaisten yhteistyöt
16079: asianosaiselle helpoksi ja huokeaksi. Oikeuden- ja yhteydenpitoa tilanteissa, joissa häätöpäätök
16080: N:o 87 3
16081:
16082: sen täytäntöönpano on odotettavissa. Kunnan asunto-ohjelman teon yhteydessä tullaan kiin-
16083: sosiaalilautakunnan tehtävänä on ryhtyä toi- nittämään asianmukaista huomiota lapsiperhei-
16084: menpiteisiin häädön johdosta vaikeuksiin jou- den asunnontarpeeseen. Asunto-ohjelman on
16085: tuneen kunnan asukkaan tukemiseksi. - Par- määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun men-
16086: haillaan valmisteilla olevan valtakunnallisen nessä.
16087: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1975.
16088:
16089: Oikeusministeri Matti Louekoski.
16090: 4 1975 vp.
16091:
16092:
16093:
16094:
16095: Tili Riksdagens H e r r T a 1m a n.
16096:
16097: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bostadsdomstolar inrättats. Rättegången vid
16098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- bostadsdomstolarna har planerats bli enkel och
16099: velse nr 424 av den 14 mars 1975 tili veder- billig för vederbörande. De stadganden som
16100: börande medlem av statsrådet för avgivande har till följd att rättegången blir billig skall
16101: av svar översänt avskrift av följande av riks- även iakttagas vid de underrätter, där bostads-
16102: dagsman Anna"Liisa Jokinen m.fl. ställda spörs- domstol inte finns.
16103: mål nr 87: I det fall att hyresgä~t har betydande svå-
16104: righeter att anskaffa ny bostad, har han rätt
16105: "Ämnar Regeringen skrida till bråds- att yrka på framskjutning av flyttningsdagen
16106: kande åtgärder för at rätta tili den nu- med högst ett år.
16107: varande allvarliga situationen och för Trots ovan relaterade skyddsarrangemang
16108: att ändra lagstiftningen så, att man kan det uppstå situationer, då hyresgästen inte
16109: skulle kunna förhindra vräkning av fa- har kunnat erhålla ny bostad och således inte
16110: miljer med barn liksom det att de blir har kunnat flytta. Även utmätningsmyndighe-
16111: utan bostäder?" ten har möjlighet att inom ramen för i 6 kap.
16112: 20 § utsökningslagen stadgad tid av två måna-
16113: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- der visa smidighet vid verkställandet av vräk-
16114: samt anföra följande: ningen. Denna möjlighet har utsökningsmyndig-
16115: Hyreslagen har på 1970-talet ändrats i den heterna vid behov använt sig av. Det i spörs-
16116: avsikten, att uppsägningsskyddet för hyresgäs- målet avsedda problemet kommer för sin del
16117: ten i en bostadslägenhet skulle bli tillräckligt. att överväga:s även i sambam:l. med totalrefor-
16118: I hyreslagen har de grunder angetts på vilka men av utmätningslagstiftningen. Detta reform-
16119: ett hyresförhållande kan uppsägas. Uppsäg- arbete påbörjas inom den allra närmaste tiden.
16120: ningsgrunderna kan i huvudsak indelas i två En sådan situation får inte uppstå genom
16121: grupper. Hyresvärden är berättigad att uppsäga myndigheternas verksamhet, att barn, åldring-
16122: ett hyresförhållande å ena sidan i de i lagarna ar eller andra människor i behov av speciellt
16123: angivna fallen, då ha!lls behov att få hyreslägen- skydd vräks från sin bostad och råkar under
16124: heten för annan användning bör godkännas, å bar himmel utan att veta, var de kan slå sig
16125: andra sidan i de fall, då hyresgästens beteende ned. Eftersom det på grund av strukturen hos
16126: motiverar en uppsägning av hyresförhållandet. utbudet av hyresbostäder är problematiskt att
16127: Hyreslagen torde inom en nära framtid komma ordna ett exceptionellt starkt skydd för vissa
16128: att förnyas och i det samman!hanget torde man grupper av hyresgäster ( såsom familjer med
16129: komma att bedöma, huruvida hyresgästens upp- barn) vilka är i behov av ett speciellt skydd
16130: sägningsskydd i fråga om vardera gruppen av - ett sådant skydd skulle kunna försvåra möj-
16131: ovan nämnda uppsägningsgrunder är tillräck- ligheterna att erhålla bostad för vederbörande
16132: ligt. grupper av hyresgäster - skulle det vara mest
16133: Vid utvecklandet av hyreslagstiftningen un- att föredraga att försöka skydda de hyres-
16134: der innevarande årtionde har man strävat till gäster som förlorar bostaden sålunda, att en
16135: att hyresgästen även i praktiken skulle kunna ny bostad ordnas genom samhällets försorg före
16136: åberopa de rättigheter som är avsedda för verkställigheten av flyttningsskyldigheten.
16137: honom i lagen, och i detta avseende har rätte- Det bästa medlet för att avhjälpa de nuva-
16138: gångsförfarandet i hyresärenden förnyats och rande missförhållandena är att främja bostads-
16139: N:o 87 5
16140:
16141: produktionen så, att bostäder med skälig hyra munmedlem som på grund av vräkning har rå-
16142: står tili buds. En särskild betydelse har den kat i svårigheter. 1 samband med uppgörandet
16143: kommunala bostadsproduktionen. Det är även av det riksomfattande bostadsprogrammet, vil-
16144: skäl att betona samarbetet och kontakten mel- ket som bäst är under beredning, kommer
16145: lan olika myndigheter i situationer, då verk- man att fästa vederbörlig uppmärksamhet vid
16146: ställighet av vräkningsbeslut är att vänta. Den bostadsbehovet för familjer med barn. Bostads-
16147: kommunala socialnämnden har till uppgift att programmet är avsett att bli färdigt före slutet
16148: skrida till åtgärder för att stöda en sådan kom- av innevarande år.
16149: Helsingfors den 9 april 1975.
16150:
16151: Justitieminister Matti Louekoski.
16152:
16153:
16154:
16155:
16156: 388/75
16157: 1975 vp.
16158:
16159: Kirj. ksin. n:o 88.
16160:
16161:
16162:
16163:
16164: Pihlajamäki: Maatilahallituksen menettelystä eräitä maankäyttö-
16165: suunnitelmia valmistdtaessa.
16166:
16167:
16168: Ed us kunnan Herra Puhemiehelle .
16169:
16170: . V ah~istaessaan maankäyttÖtoimikUnnan pää- seen ja päätetyt luovutushinnat käyttösuunni-
16171: töksiin perustuvia maankäyttölain mukaisia telmaan. . .. , .
16172: käyttösuunnitelmia maatilahallitus on erityi- Maatilahallitus on katsonut yoivansa puut-
16173: sesti lisäalueiden osalta omaksunut käytännön, tua hintoihin puuston osalta siitäkin huoli-
16174: joka ei voi olla voimassa olevan lain hengen matta, että asianomainen piiripäällikkö on pi~
16175: eikä edes kirjaimen mukainen. Maatilahallitus tänyt käyttösuunnitelmaa asianmukaisena . tai
16176: on vastoin maankäyttötoimikunnan päätöksiä käyttösuunnitelma on joutunut varsin sattu-
16177: eräissä tapauksissa korottanut metsämaiden manvaraisen, muita asioita koskevan muistu-
16178: hintaa perustellen toimenpiteitään jo tässä vai- tuksen takia maatilahallituksen vahvistettavak-
16179: heessa ainakin osittain tilapäisluontoisiksi si. Tästä seurauksena on ollut varsin kirjava
16180: osoittautuneilla puun kantohintojen nousuilla. ja sekava käytäntö, joka on saattanut maan-
16181: Maatilahallituksen omaksuma menettely on saajat kovin erilaiseen asemaan. Epävarmuus
16182: monessakin suhteessa perusteeton. Lainsäätäjä vahvistuspäätösten teossa on lisäksi aiheutta-
16183: on selvästi maankäyttölain 50 § :n 2 moment- nut sen, että käyttösuunnitelmien vahvistamis-
16184: tia useaan otteeseen muuttaessaan pyrkinyt vaihe on kestänyt monessa tapauksessa luvat-
16185: vahvistamaan maankäyttötoimikunnan päätös- toman kauan.
16186: valtaa ja tekemään maankäyttötoimikunnasta Esimerkkejä maatilahallituksen omaksuman
16187: mahdollisimman itsenäistä päätösvaltaa omaa- käytännön aiheuttamasta sekaannoksesta ja
16188: van dimen. Erittäin selvästi tämä käy ilmi epäoikeudenmukaisuudesta on jo useita. Tässä
16189: mm. hallituksen esityksen 20. 11. 1964/n:o yhteydessä voitaneen kouluesimerkkinä mainita
16190: 17 5 perusteluista ( s. 3) ,sekä siitä, että kysei- Kruunupyyn kunnassa luovutetut kymmenen
16191: sessä esityksessä 50 §:n 2 momentissa esiin- lisäainetta. Näistä seitsemän osalta käyttö-
16192: tynyt alkuperäinen määräys: "Maankäyttötoi- suunnitelma vahvistui piiritasolla maankäyttö-
16193: mikunnan on 1 momentissa mainitussa katsel- toimikunnan päätösten mukaisesti. Kolmen
16194: mustoimituksessa tehtävä ehdotus ..." on kor- osalta suunnitelma joutui varsin toisarvoisen
16195: vattu määräyksellä: "Maankäyttötoimikunnaa muistutuksen takia maatilahallituksen vahvis-
16196: on 1 momentissa mainitussa katselmustoimi- tettavaksi, jolloin maatilahallitus nosti lisä-
16197: tuksessa päätettävä ..." Mainittujen maan- alueiden hintoja yhteensä 35 000 markalla.
16198: käyttölain 50 §:n 2 momenttia koskevien muu- Vahvistuspäätöstä näiden kolmen lisäalueen
16199: tosten jälkeen ovatkin monet käyttösuunnitel- saajat joutuivat odottamaan seitJSemän kuu-
16200: mat vahvistuneet maankäyttötoimikunnan kat- kautta.
16201: selmustoimituksen tultua maatalouspiirin piiri- Oudoksuttavaa on, että maatilahallitus on
16202: päällikön hyväksymäksi. lähtenyt tällä tavoin liikkeelle - jopa ke-
16203: Päätösvallan siirtämiseen maankäyttötoimi- hottaen piiripäälliköitä muistutuksen tekemi-
16204: kunnalle viittaa myös maankäyttölain 61 §:n seen - nyt, kun puoo kantohinnoissa on to-
16205: 2 momentti nykymuodossaan. Siinä sanotaan dettu nousua. Vastaavanlaista pykimystä ei ole
16206: mm.: "Asutushallitus voi tällöin muuttaa käyt- ollut silloin, kun hintataJsen kehityssuunta on
16207: tösuunnitelmaa, ei kuitenkaan siltä osin kuin ollut aleneva.
16208: muistutusta ei ole tehty, ..." Siitä tuskin on On myönnettävä, että viime aikoina puuston
16209: erilaisia käsityksiä, että luovutushinnan mää- hinnoissa on tapahtunut varsin yllättäviäkin
16210: 'rääminen kuuluu käyttösuunnitelman laatimi- muutoksia ja se on pannut maatilahallituksen
16211: 389/75
16212: 2
16213:
16214: arv101maan tilannetta uudelleen. Maatilahalli- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
16215: tus ei kuitenkaan näytä ratkaisseen ongelmaa §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
16216: lakiin perustuvalla tavalla, ja siksi on jouduttu ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
16217: varsin sekavaan tilanteeseen. Laki ei ole ollut van kysymyksen:
16218: enää sama kaikille. Tästä olisi vältytty pitäyty-
16219: mällä tiukasti maankäyttölain mukaiseen me- Onko Hallitus tietoinen siitä voi-
16220: nettelyyn, Joku muu ratkaisulinja olisi ollut massa olevan lain kanssa ristiriitaisesta
16221: mahdollinen vasta lakiin tehtyjen muutosten menettelystä, minkä maatilahallitus on
16222: jälkeen. omaksunut vahvistaessaoo sellaisia
16223: Maankäyttölain 55 §:n 1 momentti edellyt- maankäyttösuunnitelmia, joissa maan-
16224: tää sitä paitsi "sellaisen tilakokonaisuutta vas- . käyttötoimikunta on päättänyt asuk-
16225: taavan kohtuullisen käyvän hinnan" määrää- kaalle ·tuovutettavaksi myös metsämaata
16226: mistä, mikä "alueella ~siihen kuuluvine etuuk- ja sillä olevaa puustoa, ja jos on,
16227: sineel1 ja osuuksineen on paikkakumialla kat- mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta me-
16228: sottava olevan siihen tarkoitukseen käytettynä, nettely palautettaisiin lain mukaiseksi
16229: mihin se on muodostettu". Tällaisen hinnan ja tähän mennessä tehdyt virheet kor~
16230: määrääminen ei nähtävästi ole maatilahallituk~ jattaisiin?
16231: selle tietyistä ·perusarvialaskelmista huolimatta
16232: edes mahdollista.
16233: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1975.
16234:
16235: Veikko Pihlajamäki.
16236:
16237:
16238:
16239:
16240: .i:
16241:
16242:
16243:
16244: ·:;:.
16245:
16246:
16247:
16248:
16249: _1 ., ···';
16250:
16251:
16252:
16253:
16254: '·, .•..
16255: N:o 88
16256:
16257:
16258:
16259:
16260: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16261:
16262: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tettu ennen kuin hintatason noususta oli tie-
16263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemie~. toa. Maatilahallitus ei katsonut voivansa vah-
16264: olette 14 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn vistaa näitä käyttösuunnitelmia maankäyttö-
16265: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston toimikuntien määräämillä hinnoilla, koska se
16266: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- käsityksensä mukaan ei ilman nimenomaista
16267: edustaja Veikko Pihlajamäen näin kuuluvasta valtuutusta saa myydä hankkimaansa maata
16268: kirjallisesta kysymyksestä n:o 88: alihintaan. Tämän vuoksi maatilahallitus päätti
16269: pyytää ennen käyttösuunnitelmien vahvista-
16270: ,.Onko Hallitus tietoinen siitä voi- mista lisäalueen saajien suostumuksen hinnoil-
16271: massa olevan lain kanssa ristiriitaisesta le, joissa maatilahallitus oli ottanut puutava-
16272: menettelystä, minkä maatilahallitus on ran hinnannousun huomioon siinä määrin kuin
16273: omaksunut vahvistaessoon sellaisia maankäyttölaissa säädetty kohtuullisen käyvän
16274: maankäyttösuunnitelmia, joissa maan- hinnan vaatimus sitä edellyttää. Vaihtoehtona
16275: käyttötoimikunta on päättänyt asuk- sopimismenettelylle olisi maatilahallituksen kä-
16276: kaalle luovutettavaksi myös metsämaata sityksen mukaan ollut käyttösuunnitelmien ko-
16277: ja sillä olevaa puustoa, ja jos on, konaan vahvistamatta jättäminen. Tämä olisi
16278: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta me- kuitenkin merkinnyt toimitusten huomattavaa
16279: nettely palautettaisiin lain mukaiseksi pitkittymistä ja siihen liittyen hintojen toden-
16280: ja tähän mennessä tehdyt virheet kor- näköistä jatkuvaa kohoamista. Todettakoon,
16281: jattaisiin? .. että maankäyttölaissa ei ole säädetty edellä
16282: tarkoitetusta hinnansopimismenettelystä, mut·
16283: ta yleisten oikeusperiaatteiden mukaan ei sitä
16284: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voitane katsoa lainvastaiseksi. Menettelyn tul-
16285: vasti seuraavaa: kinnanvaraisuudesta johtuen tullaan asia .otta-
16286: Tukkipuun hintatason .noustessa huomatta· maan maa- ja metsätalousministeriössä etityi·
16287: vasti vuoden 1973 loppupuolella oli maatila- sen tarkastelun kohteeksi niihin toimenpiteisiin
16288: hallituksessa vahvistettavana useita käyttösuun- ryhtymistä varten, joihin asiassa on ilmeisesti
16289: nitelmia,. joita koskevat toimitukset oli lope- aihetta.
16290: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1975.
16291:
16292:
16293: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
16294: 4 1975 vp.
16295:
16296:
16297:
16298:
16299: Till Riksdagens Herr Talman.
16300:
16301: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stigg. Jordbrt:tksstyrelsen ansåg sig inte kuooa
16302: anger har Ni, Herr Talman, nied. Eder •skri- fastställa • dessa: dispositionsplaner till de pris
16303: velse av den 14 mars 1975 till vederbörande som jordd1spositionskommissionerna hade be-
16304: medlein av statsrådet översänt avskrift av föl- stämt; ·efter8om .den enligt sin uppfattning
16305: jande av ·riksdagsman Veikko Pihlajamäki inte utan •uttryckligt bemyndigande tili under-
16306: ställda spörsmål nr 88: pris får sälja jord som den har anskaffat.
16307: Fördenskull beslöt jordbruksstyrelsen före fast-
16308: "Är Regeringen medveten om det ställandet av dispositionsplanerna att inbegära
16309: förfarande i strid med gällande lag som samtycke av tillskottsområdestagarna till pri-
16310: jordbruksstyrelsen har omfattat, då ser, i vilka jordbruksstyrelsen hade beaktat
16311: den har fastställt sådana jorddisposi- prisstegringen på virke i den utsträckning som
16312: tionsplaner, i vilka jorddispositions- det i jorddispositionslagen stadgade kravet på
16313: kommissionen har beslutat till åbo skäligt gängse pris förutsätter. Ett altemativ
16314: överlåta även skogsmark jämte träd- till avtalsförfarandet hade enligt jordbruks-
16315: bestånd, och om så är fallet, styrelsens uppfattning varit, att helt lämna
16316: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen dispositionsplanema utan fastställelse. Detta
16317: skrida för att förfarandet åter skulie skulle dock ha inneburit, att förrättningarna
16318: bringas i laga ordning och för att de avsevärt hade dragit ut på tiden och att pri-
16319: fel som hittilis har gjorts skulle rättas serna i detta sammanhang sannolikt hade fort-
16320: tili?" . satt att stiga. Det kan konstateras, att jord-
16321: dispositionslagen icke stadgar om ovan avsed-
16322: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- da prisavtalsförfarande, men enligt allmänna
16323: samt anföra följande: rättsprinciper torde det inte kunna anses vara
16324: Då prisnivån på timmer ·under slutet av år lagstridigt. På grund av att förfarandet är
16325: 1973 betydligt steg, fanns vid jordbruksstyrel- tolkning underkastat, kommer saken att upp-
16326: sen för fastställelse flera dispositionsplaner, tagas till särskikl granskning i jord- och skogs-
16327: i fråga om vilka förrättningama hade slut- bruksministeriet för vidtagande av de åtgärder,
16328: förts innan man kände tili att prisnivån skulle som det uppenbarligen är skäl tiJl i denna sak.
16329: Helsingfors den 16 april 1975.
16330:
16331:
16332: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
16333: 197.5 vp.
16334:
16335: Kirj. ksm. n:o 89.
16336:
16337:
16338:
16339:
16340: Holkeri: Hallituksen suhtautumisesta Neste Oy:n päätökseen
16341: arsenikkijätteiden upottamisesta Atlanttiin.
16342:
16343:
16344: Eduskunnan H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16345:
16346: Valtiojohtoisen Neste Oy:n . tekemä päätös on menossa vaihe, jolloin kansainväliseen ve-
16347: hävittää pääasiallisesti arsenikkiyhdisteitä sisäl- sien suojeluun liittyviä sopimuksia käsitellään
16348: täviä myrkyllisiä jätteitä upottamalla ne Atlan- eri valtioissa tarkoituksella saattaa ne yleisesti
16349: tin valtamereen on herättänyt laajaa julkista hyväksytyiksi. Neste Oy:n toimet ovat tämän
16350: keskustelua. Eräiden asiantuntijoiden mukaan johdosta omiaan luomaan erityisen kielteistä
16351: toimenpiteellä ei suoranaisesti aiheutettaisi väli- kuvaa maamme politiikan vilpittömyydestä.
16352: töntä vaaraa vesien koostumukselle. Lisäksi on Suomen hallituksen edustajat ovat julkisissa
16353: Ilmoitettu, ettei upottam1selle ole olemassa lail- lausunnoissaan pahoitelleet Neste Oy:n pää-
16354: lisia esteitä. töstä, mutta eivät ole ryhtyneet toimenpitei-
16355: Yhtiön säiliölaiva Enskeri lähti lauantai- siin sen peruuttamiseksi eivätkä myrkkyjen
16356: aamuna 15. 3. 1975 Sköldvikistä lastinaan upo- upottamisen estämiseksi. Kun kuitenkin halli-
16357: tettavaksi tarkoitetut myrkkyjätteet. Lähdön tus omaa täyden päätäntävallan Neste Oy:n
16358: jälkeen ovat yhtiön edustajat antaneet julki- yhtiökokouksessa ja näin ollen voi määrätä sen
16359: suuteen ristiriitaisia lausuntoja siitä, oliko toi- toiminnasta, esitän kunnioittavasti valtiopäivä-
16360: menpide tarkoitus tehdä julkisuudelta salassa järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
16361: ja onko siitä etukäteen keskusteltu viranomais- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16362: ten kanssa. seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16363: Yleisen käsityksen mukaan Suomi on toi-
16364: minut edelläkävijämaana kehitettäessä kansain- Aikooko Hallitus käyttää oikeuttaan
16365: välistä vesien suojelua. On näin ollen erittäin valvoa valtionyhtiöiden toimia ja mää-
16366: arveluttavaa, että yhteiskunnallisessa omistuk- rätä Neste Oy peruuttamaan maamme
16367: sessa oleva laitos huolimatta kenties muodol- kannalta kielteiseksi osoittautuneen pää-
16368: lisesta esteettömyydestään toimii vastoin maan töksen arsenikkijätteiden upottamiseksi
16369: yleisesti noudattaman sopimuspolitiikan hen- Atlantin valtamereen?
16370: keä. Lisäksi on huomattava, että parhaillaan
16371: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 197.5.
16372:
16373: Harri Holkeri.
16374:
16375:
16376:
16377:
16378: 401/75
16379: 2 1975 vp.
16380:
16381:
16382:
16383:
16384: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16385:
16386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hakemuksensa sisäasiainministeriölle joka hank-
16387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ki hakemuksesta asian valtioneuvostossa käsit-
16388: olette 17 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn telyä varten tarpeelliset asiantuntijalausunnot.
16389: kirjeenne n:o 464 ohella toimittanut valtio- Käsitellessään asiaa em. hakemuksen perus-
16390: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen teella hallitus katsoi, että anomuksen ja asiasta
16391: ·kansanedustaja Harri Holkerin näin kuulu- hankitun selvityksen perusteella ei oltu saatu
16392: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 89: riittävää varmuutta stiitä, että hanke, mrkäli se
16393: toteutettaisiin Neste Oy:n ilmoittamalla tavalla,
16394: "Aikooko Hallitus käyttää oikeuttaan ei olisi vastoin niitä periaatteita ja tavoitteita,
16395: valvoa valtionyhtiöiden toimia ja mää- jotka sisältyvät erityisesti Lontoossa v. 1972
16396: rätä Neste Oy peruuttamaan maamme tehtyyn jätteiden ja muiden aineiden laskemi-
16397: kannalta kielteiseksi osoittautuneen pää- sesta aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäise-
16398: töksen arsenikkijätteiden upottamiseksi mistä koskevaan yleissopimukseen ja muihin
16399: Atlantin valtamereen?" merellisen ympäristön suojelua tarkoittaviin
16400: kansainvälisiin sopimubiin, joiden aikaansaami-
16401: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- seen Suomi on myötävaikuttanut ja joiden tar-
16402: taen seuraavaa: koituksen toteuttamista Suomen hallitus pitää
16403: Valtioneuvosto katsoi, että kysymyksessä tärkeänä. Tämän vuoksi valtioneuvosto ei voi-
16404: mainittuun Neste Oy:n suunnitelmaan hävittää nut myöntää Neste Oy:lle lupaa jäte-erän upot-
16405: arsenikkipitoisia iätteitään upottamalla niitä At- tamiseen.
16406: lantin valtamereen liittyi niin tärkeitä ympä- Edellä esitetty hallituksen kannanotto johti
16407: ristönsuojelullisia ym. periaatteellisia kysymyk- siihen, että Neste Oy joutui luopumaan kysy-
16408: siä, ettei asian ratkaisua voitu jättää yksin- myksessä tarkoitetusta suunnitelmastaan upot-
16409: omaan yhtiön tehtäväksi. Tämän johdosta Nes- taa arsenikkijätteet Atlantin valtamereen.
16410: te Oy velvoitettiin esittämään asiaa koskeva
16411: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1975.
16412:
16413:
16414: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
16415: N:o 89 3
16416:
16417:
16418:
16419:
16420: T i 11 R i k s d a g e n s H err T a 1 m a n.
16421:
16422: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Ministeriet införskaffade de sakkunnigutlåtan-
16423: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- den, som erfordrades för ärendets behandling i
16424: velse nr 464 av den 17 mars 1975 tili veder- statsrådet.
16425: börande medlem av statsrådet för avgivande När regeringen på basen av ovan nämnda
16426: av svar översänt avskrift av följande av riks- ansökan behandlade ärendet ansåg den, att
16427: dagsman Harri Holkeri ställda spörsmål nr 89: man inte på grundvalen av ansökan och den
16428: utredning som införskaffats i ärendet hade er-
16429: "Ämnar Regeringen utnyttja sin rätt hållit tillräcklig säkerhet för att företaget,
16430: att övervaka statsbolagens verksamhet genomfört på av Neste Oy angivet sätt, inte
16431: och bestämma, att Neste Oy skall åter- skulle stå i strid med de principer och mål
16432: ta sitt beslut att dumpa arsenikavfall i som ingår i den i London år 1972 ingångna
16433: Atlanten, vilket beslut har visat sig vara konventionen om förhindrande av havsförore-
16434: negativt för vårt land?" ningar genom dumpning av avfall och andra
16435: ämnen, samt i andra internationella avtal tili
16436: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skydd för den marina miljön, vilka Finland
16437: samt anföra följande: varit med om att åstadkomma och vilkas ända-
16438: Statsrådet ansåg att Nestes i spörsmålet mål Finlands regering anser vara viktigt att
16439: nämnda pian att göra sig av med sitt arsenik- bli förverkligat. Fördenskull kunde statsrådet
16440: haltiga avfall genom att dumpa det i Atlanten inte bevilja Neste Oy tillstånd att dumpa av-
16441: hade samband med så viktiga miljövårds- o.a. fallspartiet.
16442: principiella frågor, att sakens avgörande inte Regeringens ovan anförda ståndpunktstagan-
16443: kunde lämnas enbart åt bolaget. Av denna an- de ledde tili att Neste Oy blev tvunget att
16444: ledning ålades Neste Oy att tillställa ministe- avstå från sin i spörsmålet avsedda pian att
16445: riet för inrikesärendena en ansökan i ärendet. dumpa arsenikavfallet i Atlanten.
16446: Helsingfors den 18 april 1975.
16447:
16448:
16449: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
16450: 1975 vp.
16451:
16452: Kirj. ksm. n:o 90.
16453:
16454:
16455:
16456:
16457: Kohtala: Kansalaisten oikeusturvasta vahinko- ja tapaturma-
16458: asioita yksityisissä vakuutusyhtiöissä ja vakuutusoikeudessa
16459: käsiteltäessä.
16460:
16461:
16462: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16463:
16464: Kansalaisten oikeusturva monissa sosiaali- hoitavan lääkärin lausuntoon riitä päteväksi
16465: turvaa ja sairaanhoitoa koskevissa lainkäyttö- syyksi lääkärin vaiJhtamiseen. Lisäksi yksityis-
16466: asioissa on osoittautunut jatkuvasti hitaaksi ja ten vakuutusyhtiöiden käyttämät tai suosittele-
16467: epätyydyttäväksi. Erityis.esti tämä koskee eri- mat lääkärit suosivat kannanotoissaan mieluim-
16468: laisten vahinkojen ja tapaturmien aiheuttamien min yksityisten vakuutusyhtiöiden etuja. Edel-
16469: sairaus- ja korvausasioiden käsittelyä yksityi- leen vahinko- tai tapaturma-asian saattaminen
16470: sissä vakuutusyhtiöissä ja va:kuutuso1keudessa. lainvoimaiseen päätökseen kestää usein kuukau-
16471: Em. asioiden käsittelyä viivyttää ja vaikeuttaa sia, jopa vuosia. Tänä aikana monen vahingon
16472: merkittävällä tavalla usein lääkärinlausuntojen tai tapaturman vuoksi sairastuneen ja vammau-
16473: erilainen tulkinta, jolloin hoitavan lääkärin, va- tuneen taloudehlinen toimeentulo on huono.
16474: kuutusyhtiöiden käyttämien lääkäreiden ja va- Vaikka kansalaisten oikeusturva ja oikeusavus-
16475: kuutusoikeuden lääkäreiden samaa tapausta kos- taminen on monella tavalla viime vuosina kehit-
16476: kevat tulkinnat voivat olla aivan vastarokaisia. tynyt, niin vahinko- ja tapaturma-asioiden kä-
16477: Vai:kka hoitavan lääkärin tutkimuksiin perustu- sittely yksityisissä vakuutusyhtiöissä ja vakuu-
16478: van 1ausunnon mukaan herrkilö katsotaan joko tusoikeudessa ei ole kansalaisten oikeusturvan
16479: kokonaan työkyvyttömäksi tai vammautumis- kannalta .}äheS'kään tyydyttävästi kehittynyt.
16480: aste on huomattavan korkea, niin vakuutus- Erityisesti lääkärinlausunnot ja niiden tulkinnat
16481: yhtiöiden tai vakuutusoikeuden käyttämät ns. ovat muodostuneet kansalaisten oikeusturvan
16482: asiantuntijalääkärit voivat hoitaneen lääkärin kannalta yksityisiä vakuutusyhtiöitä ja niiden
16483: lausunnosta porketen pitää ,samaa henkilöä täy- etuja suosiviksi.
16484: sin terveenä. Tällaisessa tilanteessa lääkärinlau- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
16485: sunt:ojen tulkinnasta muodostuu kansalaisten 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16486: oikeusturvan kannalta keskeisin kysymys. Sai- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16487: rastunut tai vammautunut henkilö saattaa täl- raavan kysymyksen:
16488: laisessa vahinko- ja tapaturmatilanteessa jou-
16489: tua hankkimaan yksityisen vakuutusyhtiön tai Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
16490: vakuutusoikeuden käsittelyä varten uuden lää- oikeusturvaa heikentävistä epäkohdista
16491: kärinlausunnon muulta kuin alkuperäiseltä hoi- vahinko- ja tapaturma-asioita yksityisis-
16492: tavalta lääkäriltä, josta aiheutuu runsaasti lisä- sä vakuutusyhtiöissä ja vakuutusoikeu-
16493: menoja, jotka voivat jäädä sairaan tai vammau- dessa käsiteltäessä, ja jos on,
16494: tuneen omaksi vahingoksi. Näin sen vuoksi, niin mihin toimenpiteisiin Hallitus
16495: ettei hoitavaa lääkäriä saisi ilman pätevää syy- aikoo ryhtyä kansalaisten oikeusturvan
16496: tä vaihtaa, eikä yksityisen vakuutusyhtiön taik- tehostamiseksi vahinko- ja tapaturma-
16497: ka vakuutusoikeuden kielteinen suhtautuminen asioita yksityisissä vakuutusyhtiöissä ja
16498: vakuutusoikeudessa käsiteltäessä?
16499: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
16500:
16501: Leo Kohtala.
16502:
16503:
16504: 383/75
16505: 2 1975 vp.
16506:
16507:
16508:
16509:
16510: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16511:
16512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joissa potilaan invaliditeettiaste on ilmoitettu,
16513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, todistus on useimmiten annettu aivan muuta
16514: ·olette 18 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn tarkoitusta kuten esimerki:ks.i verotusta varten
16515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston eikä •arvio rajoitu koskemaan pelkästään kysy-
16516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- myksessä olevasta tapaturmasta tai vahingosta
16517: edustaja Leo Kohtalan näin kuuluvasta kirjalli- aiheutuvan haitan tai työkyvyn alentumisen as-
16518: sesta kysymyksestä n:o 90: tetta. Joka tapauksessa hoitavan lääkärin käsi-
16519: tys ei luonnollisestikaan voi olla vakuutuslai-
16520: "Onko Hallitus tietoinen kansalaisten tosta sitova, vaan se harkitsee asian itsenäi-
16521: oi:keusturvaa heikentävistä epäkohdista sesti kaikki esille tulleet tosiasiat huomioon
16522: vahinko- ja tapaturma-asioita yksityisis- ottaen. Tämä on tarkoituksenmukaista yhtenäi-
16523: •sä vakuutusyhtiöissä ja vakuutusoikeu- sen ja niin muodoin myös oikeudenmukaisen
16524: dessa käsiteltäessä, ja jos on, käytännön aikaansaamiseksi.
16525: niin mihin toimenpiteisiin Hallitus Sairaudesta tai vammasta aiheutuvan haitan
16526: ai:koo ryhtyä kansalaisten oikeusturvan ja työkyvyn alentumisen asteen määritteleminen
16527: tehostamiseksi vahinko- ja tapaturma- on erittäin vaikea tehtävä ja yksittäisissä tapauk-
16528: asioita yksityisissä vakuutusyhtiöissä ja sissa saattavat vakuutuslaitoksen ja vahingoit-
16529: vakuutusoikeudessa :käsiteltäessä?" tunutta hoitavan lääkärin käsitykset mennä eri
16530: suuntiin. Tällaista esiintyy yhtä hyvin yksityis-
16531: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ten vakuutusyhtiöiden kuin julkisten yhteisö-
16532: vasti s.euraavaa: jen hoitamien vakuutus- ja eläkelaitosten käy-
16533: Tapaturmasta tai muusta vahinkotapahtu- tännössä. Lääketieteellisiä kysymyksiä koske-
16534: masta johtuvan haitta-asteen tai työkyvyn alen- ;vien muutoksenhakujen suhteellisen pieni mää-
16535: tumisen arvioiminen noudattaa meillä kansain- rä osoittaa, että nykyisessä käytännössä on kui-
16536: välistä käytäntöä. Sen mukaan hoitava lääkäri tenkin kohtalaisen hyvin onnistuttu löytämään
16537: kirjoittaa potilaastaan iääkärintodistuksen va- oikea ratkaisu.
16538: kuutuslaitokseHe, jossa haitan tai työkyvyn alen- Vakuutettujen oi:keusturvaa tapaturma-asiois-
16539: tumisen aste määritellään. Hoitavan lääkärin sa lisää muun muassa se s.eikka, että vakuutus-
16540: tärkein tehtävä tässä yhteydessä on toimia to- laitosten on alistettava ka~kki hylkäyspäätök-
16541: distajana niistä objektiivisista havainnoista, sensä vakuutusoikeuden tutkittavaksi. On myös
16542: jotka on tehty potilasta tutkittaessa. Sitä vas- todettava, että ;vahinko- ja tapaturma-asioissa
16543: toin hänelle ei varsinaisesti kuulu määritellä on haitta-astetta koskeva kysymys useimmissa
16544: potilaalle syntyneen haitan tai työkyvyn alen- tapauksissa :käsiteltävä liikennevahinkolauta-
16545: tumisen aste. TäHaisten johtopäätösten tekemi- kunnassa tai tapaturma-asiain korvauslautåkun-
16546: nen edellyttää muun muassa vakuutuslääketie- nasssa. Näiden lautakuntien kanta on ilmoitet-
16547: teellistä kokemusta, jollaista hoitavalla lääkä- tava vakuutuslaitoksen päätöksessä, jos vakuu-
16548: rillä .ei aina ole. Sitäpaitsi asiaan vaikuttavat sel- tuslaitos omaksuu vahingoittuneelle epäedulli-
16549: laisetkin seikat kuten vahingoittuneen koulu- ·semman kannan. Joskaan o~eusturvaa vahin-
16550: tus, aikaisempi toimi:nta ja sosiaaliset olosuh- ko- ja tapaturma-asioissa ei voitane luonnehtia
16551: teet, joista seikoista hoitavalla lääkärillä saat- huonoksi, asiaa pyritään edelleenkin kehittä-
16552: taa olla puutteelliset tiedot. Usein lääkärinto- mään. Parhaillaan valmistellaan lakiehdotuksia,
16553: distuksessa ei ole ensinkään ilmoitettu hoita- jotka muun muassa tähtäävät oikeusturvan ke-
16554: van lääkärin käsitystä potilaan haitan tai työ- hittämiseen ammattitauti- ja tapaturmakorvaus-
16555: kyvyn alentumisen asteesta. Niissä tapauksissa, asioissa.
16556: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1975.
16557:
16558: Ministeri Reino Karpola.
16559: N:o 90 3
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16565:
16566: I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen fattning om invaliditetsgraden eller aTbetsför-
16567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 1skrivelse mågans nedsättning hos patienten. 1 sådana fall
16568: av den 18 mars 1975 tili vederbörande medlem då patientens invaliditetsgrad uppgetts, är in-
16569: av statsrådet översänt en avskrift arv ett av tyget oftast avsett för helt andra ändamål, så-
16570: rtksdagsman Leo Kohtala underteoknat skrift- som tili exempel för beskattruing, varvid bedäm-
16571: ligt spörsmål nr 90 av följande lydelse: ningen icke begränsats tili att enbart beröra av
16572: ifrågavarande olycksfal1 eller skada föranledd
16573: "Är Regeringen medveten om de invaliditetsgrad eller nedsättning av arbetsför-
16574: bristfälligheter som försämrar medbor- mågan. I varje fali är den vårdande läkarens
16575: garnas rättsskydd vid handläggningen uppfattning givetvis icke bindande för försäk-
16576: av skade- och olycksfallsärenden i de ringsanstalten, som avgör ärendet självständigt
16577: privata försäkringsbolagen och försäk- med beaktande av alla tillbudsstående fakta.
16578: ringsdomstolen, och om så är fallet, Detta är motiverat för åstadkommandet av en
16579: vilk!a åtgärder ämnar Regeringen vid- enhetJig och även rättvis praxis.
16580: taga för att effektivera medborgarnas Fastställandet av invaliditetsgraden och ar-
16581: rättsskydd vid handläggningen av skade- betsförmågans nedsättning är en synnerligen
16582: och olycksfallsärenden i de privata för- svår uppgift och i ens:kilda falllkan försäkrings-
16583: ,säkringsbdlagen och försäkringsdomsto- anstaltens och den vårdande läikarens uppfatt-
16584: len?" ning gå i sär. Detta inträffar ~såväl i de privata
16585: försäkringsbolagen som i de försäkrings- och
16586: Så·som svar på detta spörsmål får jag vörd- pensionsanstalter, vilka förvaltas av offentliga
16587: samt anföra följande: sammanslutningar. Det relativt ringa antalet
16588: Bedömningen av invaH.ditetsgraden eller ar- ändringsansökningar rörande medicinska frågor
16589: betsförmågans nedsättning, som förorsakats av visar att man med nuvarande praxis ändå för-
16590: olycksfall eller annan skadehändelse, följer hos hållandevis väl lyckats finna den rätta lös-
16591: oss internationell praxis. 1 enlighet härmed ningen.
16592: <skriver läikaren ett läkarintyg över sin patient De försäkrades rättsskydd :i olycksfallsären-
16593: för försäkdngsanstalten, där invaliditetsgraden de ökas b1and annat av det faktum att alla
16594: eller arbetsförmågans nedsättning fastställes. avslagna beslut skall av försäkringsanstalterna
16595: Den vårdande läkarens viktigaste uppgift i detta underställas försäkringsdomstolens avgörande.
16596: sammanhang är a<tt fungera såsom vittne röran- Det bör även lkonstateras att i skade- och olyoks-
16597: de de objektiva ia:kttagelser som gjorts vid un- fallsärenden skall frågan om invaliditetsgraden
16598: dersökningen av patienten. Däremot ankommer i de flesta fall handläggas i traHkskadenämn-
16599: det egentligen icke på honom att fastställa den den eller i ersättningsnämnden för olycksfalls-
16600: invaliditetsgrad eller den nedsättning av arbets- ärenden. Av dessa omfattad ståndpunkt bör
16601: förmågan som drabba-t patienten. Att draga meddelas i försäkringsbolagets beslut, såvida
16602: dessa slutsatser förutsätter bland annat försäk- försäkringsbolaget intar en för den skadade
16603: ringsmedicinsk erfarenhet, som den vårdande ofördelaktigare ståndpunkt. Trots att rättsskyd-
16604: läkaren icke aNtid har. Dessutom inverkar även det i skade- och olycksfallsärenden icke kan
16605: andra faiktorer på frågan, såsom den skadades karwkteriseras såsom dåligt, strävar man tili att
16606: utbildning, tidigare vet1ks1amhet och ,sociala för- ytterligare utveckla det. Som bäst förbereds
16607: hållanden, varom den vårdande lwkaren kan ha lagförslag, vilka bland annat avser att förbättra
16608: bristfällig vetskap. Oftast finns det ingen som rättsskyddet i ärenden rörande yrkessjukdomar
16609: helst uppgift i läkarintyget om läkarens upp- och olycksfallsersä ttningar.
16610: Helsingfors den 14 april 1975.
16611:
16612: Minister Reino Karpola.
16613: 1
16614: 1
16615: 1975 vp;
16616:
16617: Kirj. ksm. n:o 91.
16618:
16619:
16620:
16621:
16622: Sinisalo ym.: Erityisen valtionyhtiöitä koskevan lain aikaansaa-
16623: misesta.
16624:
16625:
16626: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16627:
16628: Julkisen vallan omistamilla tuotantolaitok- erityislakia, jossa lainsäädännöllisesti määritel-
16629: silla on Suomen teollisuudessa varsin huomat- täisiin puitteet valtionyhtiöiden tehokkaalle
16630: tava merkitys. Niiden osuus koko maamme kansanvaltaiselle valvonnalle.
16631: teollisuuden jalostusarvosta on noin neljännes Valtionyhtiöiden tmmmtaa demokratisoi-
16632: ja henkilökunta vajaa kuudennes koko teolli- malla, saattamalla ne tehokkaasti eduskunnan
16633: suuden henkilökunnasta. Vuonna 1973 valtion valvontaan ja samalla laajentamalla voimak-
16634: teollisuusyhtiöiden liikevaihto ylitti 7 miljardia kaasti yritysten toimintaa sekä kohdistamalla
16635: markkaa. sitä myös yksityisen pääoman varsinaisille toi-
16636: Valtion omistuksesta huolimatta valtion- minta-alueille voidaan merkittävästi tasapainot-
16637: yhtiöt ovat olennainen osa suomalaista kapita- taa kansantaloutemme !cehitystä, kansanvaltais-
16638: lismia. Valtionyhtiöt kuuluvat jäseninä työn- taa taloudellista päätöksentekoa ja kohentaa
16639: antajaliittoihin ja muihin suuryhtymien hallitse- työtätekevien asemaa. Erityisesti on korostet-
16640: miin järjestöihin. Työnantaja- ja muiden suur- tava eduskunnan vallan lisäämistä valtion-
16641: pääoman hallitsemien järjestöjen holhous tun- yhtiöitä valvovana elimenä. Yhtiöiden työnteki-
16642: tuu monella kielteisellä tavalla valtiojohtoisten jöille ja virkailijoille on annettava mahdollisuus
16643: yhtiöiden toiminnassa. Perustuotannossa toi- saada ajoissa tieto kaikista tehdasta tai laitosta
16644: miessaan ja tuottaes3aan raaka-aineita yksityi- koskevista ratkaisuista.
16645: sille suurfirmoille valtionyhtiöt ovat tavallaan Kaikki edellä sanottu osoittaa erityisen val-
16646: suoranaista jatkoa valtion perinteelliselle toi- tionyhtiölainsäädännön tarpeellisuuden.
16647: minnalle, jolla luotiin mm. teollisuudelle välttä- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
16648: mätön kuljetusverkosto. Valtionyhtiöitä veivoi- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
16649: tetaan toimimaan ns. "terveiden liikeperiaattei- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16650: den" mukaan, mikä tarkoittaa kapitalistista voi- seuraavan kysymyksen:
16651: tontavoittelua. Eräässä suhteessa valtionyhtiöt
16652: usein poikkeavat näistä terveistä liikeperiaat- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16653: teista: ne myyvät tuotteitaan halvalla yksityi- siin erityisen valtionyhtiölain aikaansaa-
16654: selle pääomalle ja ostavat siltä vastaavasti kal- miseksi si:~n, että puheena olevalla
16655: liisti. lailla lisättäisiin eduskunnan valtaa val-
16656: Vaidonyhtiöiden hallinto perustuu pääpiir- vovana elimenä ja määriteltäisiin suunta-
16657: teissään yleiseen osakeyhtiölakiin. Ei ole ole- viivat valtionyhtiöiden toiminta-alueiden
16658: massa mitään valtion yritystoimintaa koskevaa laajentamiseksi?
16659: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
16660:
16661: Taisto Sinisalo. Irma Rosnell. Heimo Rekonen.
16662:
16663:
16664:
16665:
16666: 410/75
16667: 2 1975 vp.
16668:
16669:
16670:
16671:
16672: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16673:
16674: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Kysymyksessä esitetään, että uudella lailla
16675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lisättäisiin eduskunnan valtaa valtionyhtiöiden
16676: olette 18 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn toimintaa valvovana elimenä. Jo nykyisin edus-
16677: kirjeenne n:o 466 ohella toimittanut valtio- kunta osallistuu varsin voimakkaasti valtion-
16678: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yhtiöiden valvontaan ja johtoonkin sen kautta,
16679: kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuu- että yhtiöiden hallintoneuvostoissa ja tilintar-
16680: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 91: kastajina toimii suuri määrä kansanedustajia.
16681: Kun sen lisäksi valtion tilintarkastajilla on val-
16682: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- tiontalouden tarkastu::viraston kautta saatavis-
16683: piteisiin erityisen valtionyhtiölain aikaan- saan kaikki valtionyhtiöitä koskevat tiedot, on
16684: saamiseksi siten, että puheena olevalla eduskunnalla eri tehtävissä toimivien kansan-
16685: lailla lisättäisiin eduskunnan valtaa val- edustajien välityksellä sangen hyvät mahdolli-
16686: vovana elimenä ja määriteltäisiin suunta- suudet valvoa näiden yhtiöiden toimintaa.
16687: viivat valtionyhtiöiden toiminta-alueiden Kysymyksessä ehdotetussa laissa määriteltäi-
16688: laajen tami!.eksi? '' siin myös suuntaviivat valtionyhtiöiden toi-
16689: minta-alueiden laajentamiseksi. Teollisuudessa
16690: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- muuttuvat toimintamahdollisuudet kuitenkin
16691: taen seuraavaa: varsin nopeasti riippuen erilaisista kysynnän
16692: Kysymyksen perusteluosassa suhtaudutaan muutoksista, jotka ovat joko pysyväisluontoisia
16693: varauksellisesti valtionyhtiöiden t01mmtaan tai suhdanteista riippuvia. Edelleen eri teolli-
16694: raaka-aineita toimittavan perustuotannan yhtey- suuksien toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat
16695: dessä. Kansainvälinen taloudellinen kehitys on sellaiset muutokset kuin esimerkiksi viime
16696: viime aikoina kuitenkin selvästi osoittanut, aikoina tapahtuneet polttoaineiden ja raaka-
16697: kuinka arvokasta jollekin maalle on omien aineiden voimakkaat hintojen nousut. Näin
16698: raaka-ainevarojen olemassaolo ja niiden tehokas ollen teollisuudelle, joka joutuu toimimaan kan-
16699: hyväksikäyttö. Niinpä maamme vaihtotase olisi sainvälisten markkinoiden paineen alaisena niin
16700: tällä hetkellä varmasti vielä paljon heikompi kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin, on erit-
16701: ilman voimakkaita perusteollisuuksiamme. Täl- täin tärkeätä joustavuus voida käyttää hyväksi
16702: laiset teollisuusyritykset vaativat suuria inves- kulloinkin esiin tulevat parhaat investointimah-
16703: tointeja ja siinä mielessä ovat usein mahdollisia dollisuudet. Viime aikoina on myös osoittautu-
16704: vain julldsen vallan rahoituksen varassa. Toi- nut, kuinka vaikeata on valtion julkisen toimin-
16705: saalta voidaan todeta, että juuri perustuotannan nankin sitominen edeltä päin pitkälle lakien
16706: piirissä toimivat valtion yritykset ovat osoit- avulla, silloin kun ei ole tietoa tulevien aikojen
16707: tautuneet varsin kilpailukykyisiksi niin koti- taloudellisista olosuhteista.
16708: maan kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Hallitus on kuitenkin todennut, että valtion-
16709: Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedossa ei yhtiöiden ja valtion korkeimpien päättävien eli-
16710: ole sellaisia valtionyhtiöitä, jotka kysymyksen mien väliset suhteet vaativat selvittelytyötä
16711: perusteluissa esitellyin tavoin "myyvät tuottei- siitä, millä tavoin näitä suhteita olisi jatkuvasti
16712: taan halvalla yksityiselle pääomalle ja ostavat kehitettävä ja minkälaiset mahdollisesti nykyistä
16713: siltä vastaavasti kalliisti." Päinvastoin on todet- kiinteämmät muodot olisi tässä tarkoituksessa
16714: tava, että valtionyhtiöt pyrkivät toimimaan luotava. Tällaista selvitystyötä suoritetaan par-
16715: liiketaloudellisesti siten, että kai~i kauppatoi- haillaan kauppa- ja teollisuusministeriössä ja
16716: menpiteet olisivat näille yhtiöille mahdollisim- tämä kysymys on ollut esillä myös pohjoismais-
16717: man kannattavia. ten teollisuusministerien kokouksessa, koska
16718: N:o 91 3
16719:
16720: mahdollisimman hyvän ratkaisun löytäminen tapauksessa sitä kcskeva esitys voitaneen laatia
16721: näyttää olevan vaikeata muuallakin. Tuleeko vasta sitten, kun on todettu, minkä muodon
16722: valtionyhtiöitä koskevan erikoislain säätäminen valmistelun loppuvaiheessa oleva yleinen osake-
16723: osoittautumaan tarkoituksenmukaiseksi toimen- yhtiölaki tulee lopullisesti saamaan.
16724: piteeksi, on vielä epävarmaa. Myönteisessäkin
16725: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1975.
16726:
16727: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
16728: 4 1975 vp.
16729:
16730:
16731:
16732:
16733: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16734:
16735: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som övervakar statsbolagens verksamhet. Re-
16736: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse dan för närvarande deltar riksdagen mycket
16737: nr 466 av den 18 mars 1975 tili vederbörande kraftigt i övervakningen och även i ledningen
16738: medlem av statsrådet för avgivande av svar av statsbolagen genom att ett stort antal riks-
16739: översänt avskrift av följande av riksdagsman dagsmän verkar inom bolagens förvaltningsråd
16740: Taisto Sinisalo m. fl. ställda spörsmål nr 91: och såsom revisorer. Då dessutom statsrevi·
16741: sorerna genom statens revisionsverk har tiligång
16742: "Ämnar Regeringen skrida tili åtgär- tili alla uppgifter om statsbolagen, har riks-
16743: der för att åstadkomma en särskild lag dagen genom de riksdagsmän som verkar i
16744: om statsbolag så, att riksdagens makt dessa olika uppgifter ganska goda möjligheter
16745: såsom ett övervakande organ genom att övervaka bolagens verksamhet.
16746: ifrågavarand~ lag skulle ökas och rikt- I den i spörsmålet föreslagna lagen skulle
16747: linjer för en utvidgning av statsbolagens även anges riktlinjerna för en utvidgning av
16748: verksamhetsområden skulle anges?" statsbolagens verksamhetsområden. Inom in-
16749: dustrin förändras dock verksamhetsmöjlig-
16750: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- heterna mycket snabbt, beroende på olika för-
16751: samt anföra följande: ändringar i efterfrågan, vilka antingen är av
16752: I spörsmålets motivering ställer man sig bestående natur eller beroende av konjunkturer.
16753: förbehållsamt tili statsbolagens verksamhet i Också sådana förändringar som t.ex. de kraf-
16754: samband med den basproduktion som levererar tiga prisstegringarna på bränslen och råvaror
16755: råvaror. Den internationella ekonomiska utveck- senaste tid inverkar på verksamhetsförutsätt-
16756: lingen under senaste tid har dock tydligt visat ningarna för de olika industrierna. Det är
16757: hur värdefull förekomsten av egna råvarutili- sålunda mycket viktigt för en industri, som
16758: gångar och deras utnyttjande är för ett land. arbetar under trycket av de internationella
16759: Vårt lands handelsbalans skulle sålunda för marknaderna såväl i hemlandet som på export-
16760: närvarande säkert vara mycket svagare utan marknaden, att smidigt kunna utnyttja de in-
16761: våra starka basindustrier. Sådana industriföre- vesteringsmöjligheter som vid varje tidpunkt
16762: tag kräver stora investeringar, och är därför är de bästa. Under senaste tid har det även
16763: ofta möjliga endast med stöd av finansiering visat sig, hur svårt det är att långt i förväg
16764: av den offentliga makten. A andra sidan kan binda den offentliga verksamheten genom lagar,
16765: man konstatera, att de statliga företag som då man inte känner tili de framtida ekonomiska
16766: verkar just inom basindustrin har visat sig vara förhållandena.
16767: mycket konkurrenskraftiga på såväl den in- Regeringen har dock konstaterat, att för-
16768: hemska som den utländska marknaden. hållandet mellan statsbolagen och statens högsta
16769: Handels- och industriministeriet har inte beslutande organ kräver arbete för att utreda
16770: kännedom om sådana statsbolag, som på i moti- på vilket sätt detta förhållande fortgående
16771: veringen tili spörsmålet anfört sätt skulle "sälja borde utvecklas och vilka eventuella fastare
16772: sina produkter biliigt tili det privata kapitalet former än för närvarande som borde skapas i
16773: och istället köpa dyrt på samma håll." Tvärtom detta avseende. Ett sådant utredningsarbete
16774: kan det konstateras, att statsbolagen strävar utförs som bäst inom handels- och industri-
16775: tili att verka företagsekonomiskt så, att alla ministeriet, och denna fråga har varit före även
16776: affärstransaktioner skall vara så lönsamma för vid de nordiska industriministrarnas möte, ty
16777: bolaget som möjligt. det förefaller även på annat håll vara svårt att
16778: I spörsmålet föreslås, att man genom en ny finna den bästa möjliga lösningen. Huruvida
16779: lag skulle öka riksdagens makt såsom ett organ stiftandet av en speciallag om statsbolag kom-
16780: N:o 91 5
16781:
16782: mer att visa sig vara en ändamålsenlig åtgärd, männa lagen om aktiebolag, som nu befinner
16783: är ännu osäkert. Även i jakande fall torde man sig i slutskedet av beredningen, slutgiltigt kom-
16784: kunna utarbeta ett förslag tili en sådan först mer att få.
16785: när det har konstaterats, vilken form den all-
16786: Helsingfors den 21 april 1975.
16787:
16788: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
16789:
16790:
16791:
16792:
16793: 410/75
16794: 1975 vp.
16795:
16796: Kirj. ksm. n:o 92.
16797:
16798:
16799:
16800:
16801: Juntumaa ym.: Potilaan oikeusturvan parantamista tarkoittavan
16802: hallituksen esityksen antamisesta.
16803:
16804:
16805: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
16806:
16807: Lääkintöhallitus on vuonna 1971 antanut met muuttuivat tutkintolautakunniksi ja niiden
16808: julkisuuteen tiedon, että se oli valmistellut alueiksi tulisivat sairaanhoitopiirit. Vuonna
16809: lakiesityksen potilaan oikeusturvan parantami- 1973 a1sia oli käsiteltävänä Pohjoismaiden neu-
16810: seksi ja että mainitun lakiesityksen piti tulla vostossakin, joka palautti sen hallituksille.
16811: eduskuntakäsittelyyn keväällä 1972. Esityksen Joulukuussa 1974 lääkintöhallituksen edus-
16812: mukaan perustettaisiin lääkintöhallitukseen eri- taja ilmoitti tv-keskustelussa, että edellä kerro-
16813: tyinen lääkintäoikeus ja sairaaloihin lääkin- tunlainen esitys on lähetetty jo kauan sitten
16814: tälautakunnat, jotka tutkisivat potilaiden oi- lääkintöhallituksesta sosiaali- ja terveysministe-
16815: keusturvasta johtuvat valitukset ja antaisivat riöön. Erään lehtitiedon mukaan asia on yhä
16816: niistä päätöksensä. Mukana olisi tuomari, lää- valmisteluasteella.
16817: käri ja potilaiden edustaja. Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16818: Edellä mainitun johdosta Suomen Potilas- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16819: liitto on ehdottanut lääkintöhallitukselle sekä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16820: sosiaali- ja terveysministeriölle, että lääkinti- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16821: oikeus olisi perustettava erilleen lääkintöhalli-
16822: tuksesta puolueettomuuden vuoksi ja että lää- Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
16823: kintölautakunnat olisi samoin perustettava eril- kunnalle esityksen potilaan oikeustur-
16824: leen sairaaloista. Myöhemmin lautakuntien ni- van parantamisesta?
16825: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
16826:
16827: Antero Juntumaa. Veikko J. Turunen.
16828: Raino Westerholm. Olavi Ronkainen.
16829:
16830:
16831:
16832:
16833: 390/75
16834: 2 1975 vp.
16835:
16836:
16837:
16838:
16839: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16840:
16841: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nen kantelu kirjallisesti tehdä myös sosiaali-
16842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja terveysministeriölle, joka tutkii asian hank-
16843: olette 18 päivälle maaliskuuta 1975 päivätyn kimiensa lausuntojen perusteella.
16844: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Nykyisessä menettelyssä ei ole ollut havait-
16845: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tavissa sellaisia haittoja, että ne olisivat suora-
16846: edustaja Antero Juntumaan ym. näin kuulu- naisesti vaarantaneet potilaan oikeussuojaa.
16847: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 92: Potilaiden oikeusturvan kehittäminen liittyy
16848: läheisesti sairaanhoitolakiehdotuksen yhteydes-
16849: "Milloin Hallitus aikoo antaa edus- sä valmisteltuun ehdotukseen laiksi psykiatri-
16850: kunnalle esityksen potilaan oikeustur- sesta sairaanhoidosta. Tämän lakiehdotuksen
16851: van parantamisesta?" mukaan perustettaisiin erityiset tutkintalauta-
16852: kunnat, joiden tehtävänä olisi käsitellä mm.
16853: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tahdonvastaiseen hoitoon liittyviä kysymyksiä
16854: vasti seuraavaa: sekä psykiatristen hoitolaitosten henkilökun-
16855: Varsinaiset potilaan oikeusturvaa koskevat taan kohdistuvat kantelut.
16856: asiat käsitellään nykyisin tuomioistuimissa, jot- Koska edellä mainitut ehdotukset ovat vielä
16857: ka yleensä pyytävät asiasta lääkintöhallituksen valmisteltavina, ei tässä vaiheessa voida sanoa
16858: lausunnon. Lisäksi potilailla on mahdollisuus ajankohtaa potilaan oikeusturvaa parantavien
16859: kannella terveydenhuoltohenkilöstön virheelli- lakiesitysten antamisesta eduskunnalle. Poti-
16860: sestä menettelystä tai laiminyönneistä joko laan oikeusturvan kehittäminen vaatii vielä
16861: asianomaisen sairaalan tai terveyskeskuksen monipuolisia selvityksiä ja tarkkaa harkintaa
16862: ylläpitäjälle tai suoraan lääkintöhallitukselle, eikä asiaa ole syytä irroittaa muusta oikeus-
16863: jonka tehtäviin kuuluu terveydenhuoltohenki- suojasta ja ratkaista irrallisena muusta oikeus-
16864: löstön valvonta. Edelleen voidaan sanotunlai- hallinnon kehittämisestä.
16865: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1975.
16866:
16867:
16868: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
16869: N:o 92 3
16870:
16871:
16872:
16873:
16874: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a 11.
16875:
16876: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili social- och hälsovårdsministeriet, som uli-
16877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- dersöker ärendet på basen av inskaffade ut-
16878: velse av den 18 mars 197.5 till vederbörande låtanden.
16879: medlem av statsrådet för avgivande av svar Man har inte i det nuvarande förfarandet
16880: översänt avskrift av följande av riksdagsman kunnat iakttaga några sådana olägenheter, som
16881: Antero Juntumaa m. fl. ställda spörsmål nr direkt skulle ha äventyrat patientens rättsskydd.
16882: 92: Utvecklandet av patientens rättskydd har
16883: nära samband med det i anslutning tili lag-
16884: "När ämnar Regeringen avlåta en förslaget om sjukvården beredda lagförslage;
16885: proposition till riksdagen i syfte att om psyki:sk sjukvård. Enligt detta lagförslag
16886: förbättra patienternas rättsskydd?" skulle särskilda prövningsnämnder inrättas,
16887: vilka skulle ha till uppgift att bl. a. behandla
16888: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- frågor i anslutning till vård mot patientens
16889: samt anföra följande: vilja samt klagomål som riktar sig mot persu-
16890: De egentliga ärendena rörande patienternas nalen vid de psykiatriska vårdsanstalterna.
16891: rättskydd behandlas för närvarande vid dom- Eftersom ovannämnda förslag ännu är un-
16892: stolarna, vilka i allmänhet begär utlåtande i der beredning, kan man inte i detta sked~
16893: ärendet av medicinalstyrelsen. Dessutom har ange en tidpunkt då riksdagen förelägges en
16894: patienterna möjlighet att klaga över hälso- proposition med förslag tili lag om förbättring
16895: vårdspersonalens felaktiga förfarande eller för- av patienternas rättsskydd. Utvecklandet av
16896: summelse antingen hos upprätthållaren av patienternas rättskydd kräver ännu mångsidiga
16897: sjukhuset eller hälsovårdscentralen eller direkt utredningar och noggrant övervägande och
16898: hos medicinalstyrelsen, som har till uppgift det är inte skäl att skilja detta ärende från
16899: att övervaka hälsovårdspersonalen. Vidare kan annat rättsskydd och avgöra det separat från
16900: klagan av ovan sagt slag även göras skriftligen utvecklandet av den övriga rättsförvaltningen.
16901: Helsingfors den 16 april 197.5.
16902:
16903:
16904: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
16905: 1975 vp.
16906:
16907: Kirj. ksm. n:o 93.
16908:
16909:
16910:
16911:
16912: Puhakka ym.: Valtion työmailla ja laitoksissa suoritettujen työn-
16913: tekijöiden pakkolomautusten peruuttamisesta.
16914:
16915:
16916: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16917:
16918: Kapitalistinen maailmamjärjestelmä on talous- työvoiman määrä valtion töissä supistuu. Eräis-
16919: pulan kourissa. Sen vaikutukset ulottuvat myös sä valtion laitoksissa on toimeenpantu pitkiä
16920: maahamme. Laman syvyys olisi ilman sosia- pakkolomautuksia. Niinpä metsähallituksen
16921: lististen maiden, ennen muuta Neuvostoliiton, Rahkeen varikoita on pakko1omautettu 17. 3.
16922: kanssa tapahtuvaa taloudellista yhteistyötä tun- 197 5 alkaen kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi
16923: tuvasti suurempi. 22 työntekijää. Valtio siis omilla toimenpiteil-
16924: Talouspulan syvenemistä voidaam lievittää lään lisää työttömyyttä ja syventää talouspulaa.
16925: oikeilla talouspoJiittisilla ratkaisuilla. Tällaisia Sen vuoksi ei voida hyväksyä valtion suorit-
16926: olisiv<11t kansan ostdkykyistä kysyntää lisäävät tamia irtisanomisia ja pakkolomautuksia. Ne on
16927: toimenpiteet. Niinpä työläisten ja muiden aiem- peruutettava. Samalla on .lisättävä valtion ra-
16928: min palkattujen palkkojen tuntuva korottami- hoittamia töitä työttömyyden torjumiseksi.
16929: nen olisi välttämätön. Pieni- ja keskituloisten Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
16930: verotusta pitäisi huomattavasti helpottaa. So- §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
16931: siaaliturvaa tulisi parantaa korottamalla mm. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16932: pieniä työeläkkeitä, kansaneläkkeitä ··ja lapsili- raavan kysymyksen:
16933: siä. Valtion budjettipolitiikka pitäisi saattaa
16934: palvelemaan ostokykyisen kysynnän lisäämistä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16935: nykyisen ostokykyisen kys)'l11nän rajoittamisen ryhtyä valtion työmailta ja laitoksista,
16936: sijasta. Rahapolitiikkaa olisi väljennettävä. mm. metsähallituksen Rahkeen varikon
16937: Hallituksen toimenpiteet ovat olleet päinvas- pakkolomautettujen työntekijöiden pak-
16938: taisia. Ne ovat johtaneet ja tulevat johtamaan kolomautusten peruuttamiseksi sekä
16939: talouspulan syvenemiseen. Tilannetta huonon- työttömyyden torjumiseksi lisäämällä
16940: taa hallituksen maksutasepaketin toteuttami- valtion rahoittamia töitä? .
16941: nen. Hallituksen toimenpiteitten seurauksel)a
16942: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
16943:
16944: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen. Ensio Laine.
16945: Lauri Kantola. Aarne Koskinen. Lauha Männistö.
16946: Toivo Åsvik. Irma Rosnell. Niilo Koskenniemi.
16947: Aarne Pulkkinen. Pentti Liedes. Veikko Saarto.
16948:
16949:
16950:
16951:
16952: 434/75
16953: 2 1975 vp.
16954:
16955:
16956: E d u 's k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16957: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Töiden loppumisen ja siitä johtuvan lomau-
16958: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tuksen syynä on ollut ensiksikin se, että töi-
16959: mies, olette 19 päivänä maaliskuuta 1975 päi- den ajoitusta ei ole onnistuttu laatimaan siten,
16960: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- että se olisi toteuttanut ns. tasaisen työllisyy-
16961: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen den hoidon periaatetta. Töiden suorittamiseen
16962: kansanedustaja Pauli Puhakan ym. näin kuulu- on alussa palkattu liian suuri työntekij,ämäärä,
16963: vasta kirjahlisesta kysymyiksestä n:o 93: mikä on johtanut siihen, että Rahkeen varikon
16964: työt ovat tulleet suoritetuksi loppuun taivickau-
16965: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo den vielä kestäessä.
16966: ryhtyä valdon työmailta ja laitoksista, Toisaalta lomautukseen on vaikuttanut ,ge,
16967: mm. metsähallituksen Rahkeen varikon että konekantaa on sen vanhuuden johdosta
16968: pakkolomautettujen työntekijöiden pak- jouduttu poistamaan, eikä uusia koneita ole
16969: kolomautusten peruuttamiseksi sekä ollut asettaa tilalle. Mainittujen toimenpiteiden
16970: työttömyyden torjumiseksi lisäämällä johdosta on jouduttu Rahkeen varikolla 22
16971: valtion rahoittamia töitä?" työntekijän pakkolomautukseen 17. 3. 1975
16972: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lähtien.
16973: vasti seuraavaa: Lomautetut ovat olleet ammatiltaan pääasias-
16974: Voimakkaasta kansainvälisestä laskusuhdan- sa koneen kuljettajia ja koneasentajia. Suurim-
16975: teesta huolimatta Suomen talouselämä ja sen malle osalle työntekijöistä on metsähallituksen
16976: myötä työllisyys eivät ole kärsineet sellaista la- toimesta voitu tarjota työtä viimeistään 15. 5.
16977: maa, mikä useissa länsimaissa on toteututnut. Lähtien. Osalle henkilöistä ei kuitenkaan ole
16978: Suomen työllisyystilanne onkin kokonaisuu- voitu tarjota täysin aikaisempien tehtävien kal-
16979: tena ottaen parempi kuin vuosikausiin siitäkin taisia töitä, mistä ko. työntekijät ovat esittä-
16980: huolimatta, että olemme jo jonkin aikaa elä- neet arvostelunsa. Töiden vähyyden johdosta
16981: neet laskusuhdanteen kautta. Laskusuhdanteen jouduttaneen irtisanomaan vain neljä työnte-
16982: syvenemisestä riippumatta työttömien työnha- kijää, joille työvoimapalveluja hyväksikäyttäen
16983: kijoiden määrä on ainakin toistaiseksi jatku- uskotaan löytyvän työpaikka.
16984: vasti laskenut, ollen tämän vuoden maaliskuun Yleisen työllisyystilanteen säilyttämiseksi
16985: puolivälin tilaston mukaan 47 300 henkilöä, hyvänä sekä työttömyyden torjumiseksi hallitus
16986: kun se viime vuoden vastaavana aikana oli n. on jo valtion työohjelman laadintavaiheessa
16987: 49 200 eli n. 4 % suurempi. Laskusuhdan- erityisesti korostanut valtion töiden ohjelmoin-
16988: teen vaikutus työllisyyteen onkin koko maa tia siten, että niiden avulla voidaan sekä alueel-
16989: huomioiden näkY'nyt lähinnä työnvälitykseen lisesti että kausiluontaisesti lieventää esiintyvää
16990: ilmoitettujen avoimien työpaikkojen lukumäärän työttömyyttä. Tällöin on myös varauduttu ensi
16991: pienenemisenä. Ne ovat edellisen vuoden vas- syksynä ennustettuun työllisyystilanteen huono-
16992: taavaan aikaan verrattuna vähentyneet \fl. 16 %. nemiseen, minkä johdosta valtioneuvosto on
16993: Toisaalta suhdannelaskun vaikutus on alkanut työvoimaministeriön esityksestä hyväksynyt 27.
16994: heikentää työllisyy,gtilannetta maamme kehitys- 2. 1975 työllisyystyöohjelman, jolla pyritään lie-
16995: alueilla, joilla hyvänkin työllisyystilanteen val- ventämään työttömyyttä niiltä osin, joihin val-
16996: litessa on jatkuvasti esiintynyt rakenteellista tion varsinaisella työohjelmalla ei riittävästi
16997: työttömyyttä. pystytä vaikuttamaan. Tällä toimenpiteellä hal-
16998: Metsähallituksen Rahkeen varikon työt ovat litus on pyrkinyt käytettävissä olevien resurs-
16999: olleet luonteeltaan metsänparannukseen tähtää- sien puitteissa takaamaan, ettei työllisyysnäkö-
17000: viä maanmuokkaus- ja ojitus- sekä tietöitä, jot- kohtiin perustuvien valtion töiden osuus pie-
17001: ka on rahoitettu metsähallituksen ns. tasetilin nenisi aikana, jo1loin yleisen työllisyystilanteen
17002: kautta ( n :o 66429), eivätkä ne sisälly valtion ennustetaan heikkenevän.
17003: työohjelmaan.
17004: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1975.
17005:
17006: Työvo1maministeri Valde Nevalainen.
17007: N:o 93 3
17008:
17009:
17010:
17011: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17012:
17013: I syfte som nämnes i 3 7 § 1 mom. riksdags- Orsaken tili arbetenas upphörande och per-
17014: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder mitteringen har först och främst varit, att ar-
17015: skrivelse den 19 mars 1975 tillställt vederbö- betena inte kunnat tidsbestämmas så, att de
17016: rande medlem av statsrådet för besvarande av- hade följt principen av s!k. jämn sysselsättning.
17017: skrift av riksdagsman Pauli Puhakka mm. ställ- I början har ett för stort antal arbetstagare
17018: da skriftliga spörsmåil nr 93: anställts för utförandet av arbetena, vilket lett
17019: därtili, att arbetena på Rahkee depå blivit slut-
17020: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen förda redan under vinterperioden.
17021: vidtaga för att återkalla permitteringar
17022: av arbetstagare på statens arbetsplatser Å andra sidan har permitteringen påverkats
17023: och inrättningar, bl.a. på forststyrelsens av avskaffningen av gamma:Lt maslcinbestånd
17024: Rahkee depå samt för att bekämpa ar- som inte kunnat ersättas med nya maskiner. På
17025: bets1ösheten genom att öka av staten grund av de ovanniimnda åtgärderna har man
17026: finansierade arbeten?" varit tvungen att permittera 22 .arbetstagare
17027: på Rahkee depå från och med den 17 . .3. 1975.
17028: Som svar på detta spörsmåJ får jag vördsamt De flesta permitterades yrke har varit ma-
17029: framföra följande: skinförare och maskinmontör. För de flesta
17030: Trots den kraftiga internationella 1ågkonjunk.- arbetstagarna har på forststyrelsens initiativ
17031: turen har Finlands ekonomi och därmed sys- kunnat erbjudas arbete senast från och med
17032: selsättning inte lidit av sådan depression som den 15. 5. För några personer har dock inte
17033: flera västländer. kunnat erbjudas arbete som fullt motsvarar ti-
17034: Sysselsättningsläget i Fimand är i sin helhet digare uppgifter, villret kridserats av vederbö-
17035: bättre än på f1era årtionden trots att vi redan rande arbetstagare. På grund av ringa antal
17036: någon tid levat i en lågkonjunktursperiod. Trots arbeten torde man vara tvungen att avskeda
17037: fallande 'l.ågkonjunktur har anta1et arbetslösa endast fyra atbetstagare som torde lmnna erbju-
17038: arbetssökande åtminstone tillsvidare ständigt das arbete genom arbetskraftsservice.
17039: sjunkit, antalet var enligt årets marsstatistik För att upprätthålla det goda allmänna sys-
17040: 47 300 personer, medan det vid motsvarande selsättningsläget samt för att bekämpa arbets-
17041: tidpunkt i fjol var ca 49 200, dvs. ca 4 % lösheten har regeringen redan vid utarbetandet
17042: större. Lågkonjunkturens inverkan på syssel- av statens ,arbetsprogram särs,kilt understrukit
17043: sättningen har i hela landet framgått närmast programmering av statens arbeten för att kunna
17044: av minskade antal tili arbetsförmedlingen an- lindra både regional och säsongmässig arbets-
17045: mälda lediga arbetsplatser. De har minskat [öshet. Härvid har man också berett sig på ett
17046: med ca 16% jämfört med motsvarande tid- försämrat sysselsättningsläge tili hösten, varför
17047: punkt i fjol. A andra sidan har påverkan av statsrådet på arbetskraftsministeriet framställ-
17048: konjunkturnedgången börjat försämra syssel- ning den 27. 2. 1975 godkänt sysselsättnings-
17049: sättningsläget i iandets utvecklingsområden, där arbetsprogrammet, genom vilket man strävar
17050: det även under ett gott sysselsättningsläge tili att IJ.indta arbetslöshet för de delar, som
17051: ständigt har förekommit strukturell arbetslös- man inte genom statens egentliga arbetspro-
17052: het. gram tillräckligt kan påverka. Med denna åt-
17053: Forststyre1sens arbeten på Rahkee depå har gärd har regeringen strävat tili att inom ra-
17054: haft karaktären av jordberednings- och dik- men för tillgängliga resurser garantera, att an-
17055: nings- samt vägarbeten för skogsförbättring, delen av statens arbeten, som grundar sig på
17056: som finansiera!ls genom forststyrelsens s.k. ba- sysselsättningsynpunkter, inte skulle minska un-
17057: lanskonto (nr 66429), och de ingår inte i der en tid, då det allmänna sysselsättningsläget
17058: statens arbetsprogram. vän.tas försämras.
17059: Helsingfors den 23 april 1975.
17060:
17061: Arbetskraftsminister Valde Nevalainen.
17062: 1975 vp.
17063:
17064: Kirj. ksm. n:o 94.
17065:
17066:
17067: Martikainen ym.: Yhdistymisvapauden turvaamisesta vähittäis-
17068: kaupan piirissä.
17069:
17070: Ed u s kun n a n H e r r a Puhe mi e he He.
17071:
17072: Jälkikasvun lähes täydellinen pysähtyminen, Suomalaiseen elämäntapaan ja sen yhteiskun-
17073: vähittäiskaupan järjestöjen hajanaisuus ja riip- tarakenteeseen · on perinteisesti katsottu kuu-
17074: puvuus tavarantoimittajista on aikaansaanut luvan yhdistymisvapaus, jota suojaamaan on
17075: haja- ja asutusalueiden palvelutason huomatta- jo hallitusmuotoommekin otettu tätä vapautta
17076: van heikkenemisen. Tätä etenkin syrjäseutujen suojaava säännös. Täysin tarpeettomana onkin
17077: asukkaiden kannalta kielteistä kehitystä on ol- pidettävä liikehuoneiston vuokraustoiminnan
17078: lut omiaan nopeuttamaan vähittäiskauppatoi- kaltaisen sopimuksen yhteydessä ryhtyä. rajoit-
17079: mintaa harjoittavien yrittäjien korkea ikära- tamaan vuokralaisen yhdistymisvapautta ja pyr-
17080: kenne sekä ·keskus- ja tukkuliikkeiden halut- kiä. ohjaamaan sitä tavarantoimittajille halut-
17081: tomuus huolehtia pienten liikevaihdon omaa- tuun suuntaan. Tätä tietä voidaan sen sijaan
17082: vien myyntipisteiden tavarahuollosta. Niinpä tehokkaasti estää yhteistoimintasopimukseen
17083: ovatkin monet kaupunkien lähimyymälät ja sidottua kauppiasta kääntymästä haluamansa
17084: haja-asutusalueiden pikku kaupat, jatkajien yhdistyksen puoleen silloin, kun hänen etunsa
17085: puuttuessa, joutuneet lopettamaan toimintansa, ovat joutuneet ristiriitaan vuokranantajana
17086: ja uusiinkin liikepaikkoihin on ollut yhä vai- esiintyvän keskus- tai tukkuliikkeen kanssa.
17087: keampi saada vuokralaista. Erityisen halutto- Erittäin arveluttavaa ja yksityisen elinkei-
17088: mia ovat uudet yrittäjät olleet vuokraamaan nonharjoittajan vapaata harkintavaltaa rajoit-
17089: keskus- tai tulclmliikkeiden hallitsemia tai omis- tavaa on myöskin tavarantoimittajien johta-
17090: tamia kauppapaikkoja vuokrausehtojen anka- ma ja johonkin yhdistykseen kuulumista kiel-
17091: ruudesta johtuen. Kun näiden ns. yhteistoimin- tävä kirjeeilinen ja suullinen tiedotustoiminta.
17092: tasopimusten epäkohtia on pyritty tuomaan vä- Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
17093: hittäiskaupan järjestöjen taholta julkisuuteen ja kaikkeen edellä olevaan viitaten esitämme
17094: sekä aikaansaamaan vuokrausehdoissa edes jon- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17095: kinlaisia lievennyksiä, ovat eräät keskus- ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17096: tukkuliikkeet ryhtyneet toimenpiteisiin, joita
17097: on syytä pitää hallitusmuotomme 10 §:n tai Onko Hallitus tietoinen ns. yhteis-
17098: ainakin sen hengen vastaisina. Vuokra- ja yh- toimintasopimusten järjestäytymisvapaut-
17099: teistoimintasopimuksiin on otettu ehtoja, jotka ta rajoittavista ehdoista ja eräiden kes-
17100: velvoittavat sen allekirjoittajaa kuulumaan vain kusliikkeiden ja niiden määräämisval-
17101: määrättyyn tavarantoimittajan hyväksymään yh- lassa olevien järjestöjen yhdistymisva-
17102: distykseen. Vähittäiskauppiaille on myöskin pautta rajoittamaan pyrkivistä toimen-
17103: lähetetty, nähtävästi erään keskusliikkeen aloit- piteistä ja
17104: teesta ja sen myötävaikutuksella, kirjeitä, joi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17105: den tarkoituksena on estää tämän alan yrittä- ryhtyä vähittäiskaupan vapaan järjestäy-
17106: jiä vapaasti liittymästä oman alansa yhdistyk- tymisoikeuden turvaamiseksi ja yhdis-
17107: siin. tymisvapautta raJoittamaan pyrkivien
17108: toimenpiteiden estämiseksi?
17109: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1975.
17110:
17111: Olavi Martikainen. Juhani Saukkonen. Eero Lattula.
17112: Einari Nieminen. Paavo Väyrynen. Niilo Koskenniemi.
17113: Mikko Jokela. Eino Uusitalo. Sakari Knuuttila.
17114: Aino Karjalainen. Ahti Pekkala. Viljo Suokas.
17115: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Niinikoski. Pekka Jokinen.
17116: Mauno Manninen. Saimi Ääri. Olavi Borg.
17117: Olavi Tupamäki.
17118: 411/75
17119: 2 197.5 vp.
17120:
17121:
17122:
17123:
17124: E d u s k u n n a n H e u a P u h e m i e h e 11 e.
17125:
17126: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa eivät ole va~.>toin lakia tai hyviä tapoja. Tämän
17127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, säännöksen on tulkittu koskevan vain valtion
17128: olette 18 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn ja kansalaisten välisiä suhteita. Säännöksen ei
17129: kirjeenne n:o 508 ohella toimittanut valtioneu- ole yleensä tulkittu suojaavan kansalaisia yhdis-
17130: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tymispakolta. Näin ollen hallitusmuodon 10 §:n
17131: kansanedustaja Martikaisen ym. kirjallisesta ky- säännös ei siis sääntele mahdollisuutta ottaa
17132: symyksestä n:o 94, jossa tiedustellaan: tukkuliikkeen ja vähittäiskauppiaan väliseen
17133: sopimukseen ehto, jonka mukaan vähittäiskaup-
17134: "Onko Hallitus tietoinen ns. yhteis- piaan tulee kuulua tiettyyn yhdistykseen (jär-
17135: toimintasopimusten järjestäytymisvapaut- jestöön). Jos tuollaisen sopimuksen ehto sa-
17136: ta rajoittavista ehdoista ja eräiden kes- malla kieltäisi kuulomasta johonkin järjestöön,
17137: kusliikkeiden ja niiden määräämisval- niin kuin kysymyksessä on edellytetty, ei halli-
17138: lassa olevien jätjestöjen yhdistymisva- tusmuodon 10 § silloinkaan näytä tarjoavan
17139: pautta rajoittamaan pyrkivistä toimen- välitöntä suojaa, koska kysymys ei ole kansa-
17140: piteistä ja laisen ja valtion välisestä suhteesta.
17141: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Näin ollen kysymyksessä tarkoitettua sopi-
17142: ryhtyä vähittäiskaupan vapaan järjestäy- musehtoa on arvosteltava lähinnä sopimusoikeu-
17143: tymisoikeuden turvaamiseksi ja yhdis- dellisten sääntöjen mukaan. Oikeusministeriössä
17144: tymisvapautta raJOittamaan pyrkivien on, yhteistyössä kilpailuasiamiehen kanssa, sel-
17145: toimenpiteiden estämiseksi?" vitelty, esiintyykö keskusliikkeiden ja vähittäis-
17146: kauppiaiden välisissä ns. yhteistoimintasopi-
17147: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- muksissa kohtuuttomia sopimusehtoja. Vielä
17148: taen seuraavaa: kuluvan kevään aikana hallitus tulee päättä-
17149: Hallitusmuodon 10 §:n mukaan Suomen mään siitä, esitetäänkö yhteistoimintasopimus-
17150: kansalaisella on oikeus perustaa yhdistyksiä sel- ten ehtojen valvomista ja kohtuullistamista var-
17151: laisten tarkoitusten toteuttamista varten, jotka ten lainsäädännöllisiä ratkaisuja.
17152: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1975.
17153:
17154: Ministeri Jermu Laine.
17155: N:o 94 3
17156:
17157:
17158:
17159:
17160: T i 11 R i k 5 d a g e n 5 H e r r T a 1 m a.n
17161:
17162: I det 5yfte 3 7 § 1 mom. rik5dag5ordningen sed. Detta stadgande har tolkats 5å, att det
17163: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 5krivel5e gäller enda5t förhållanden mellan 5taten och
17164: nr 508 av den 18 mar5 1975 tili vederbörande medborgare. Det har i regel ej givit5 5ådan
17165: medlem av stat5rådet för avgivande av 5var tolkning, att det skulle skydda medborgare för
17166: över5änt av5krift av följande av rik5dag5man föreningstvång. Stadgandet i 10 § regeringsfor-
17167: Martikainen m. fl. ställda sikriftliga 5pörsmål men reglerar således icke möjligheten att i
17168: nr 94: avtal mellan partiaffär och minuthandlare intaga
17169: ett förbehåll, enligt vilket minuthandlaren bör
17170: "Är Regeringen medveten om de för- tillhöra viss förening ( organisation). Om ett
17171: behåll, 5om i 5.k. kooperation5avtal be- förbehåll i sådant avtal dessutom på i spörsmå-
17172: grän5ar friheten att organisera 5ig, och let förutsatt sätt 5kulle förbjuda en att höra
17173: de åtgärder, med vilka vi5sa centralaffä- till en viss organisation, tyoks 10 § regerings-
17174: rer och därav kontrollerade organisatio- formen ej heller i sådant fall innebära något
17175: ner försöker in5kränka föreningsfrihe-
17176: direkt skydd, emedan det icke är fråga om ett
17177: ten, och förhållande mellan medborgare och staten.
17178: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta I spörsmålet avsett förbehåll bör sålunda
17179: för att minuthandeln5 rätt att fritt orga- bedömas närmast i enlighet med avtalsrättsliga
17180: nisera 5ig 5kall tryggas och att åtgärder, stadganden. Man har vid justitieministeriet i
17181: 50m 5yftar tili begrän5ning av förenings- samverkan med konkurrensombudsmannen ut-
17182: friheten, skall förebyggas?" rett, om s.k. kooperationsavtal mellan central-
17183: affärer och minuthandlare innehåller orimliga
17184: Såsom 5var på 5pörsmålet får jag vördsamt förbehåll. Regeringen kommer att ännu under
17185: anföra följande: innevarande vår besluta, om man för över-
17186: Enligt 10 § regeringsformen äger finsk med- vakande och sanering av kooperationsavtal skall
17187: borgare rätt att bilda föreningar för fullgörande förorda lagstiftningsåtgärder.
17188: av ändamål, som icke strider mot lag eller god
17189: Helsingfors den 18 april 1975.
17190:
17191: Minister ] ermu Laine.
17192: 197.5 vp.
17193:
17194: Khi. ksm. n:o 9.5.
17195:
17196:
17197:
17198:
17199: Vaittinen-Kuikka ym.: Sairaanhoito-oppilaitoksissa annettavan
17200: erikoiskoulutuksen supistamisesta.
17201:
17202:
17203:
17204: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17205:
17206: V aitioneuvosto hyväksyi viime vuoden maa- tarkoituksia varten laatimilla suunnitelmilla ja
17207: liskuussa valtakunnallisten kansanterveystyön ja ottamatta ollenkaan huomioon järjestelyjensä ja
17208: sairaanhoitolaitosten toiminnan viisivuotissuun- toimenpiteittensä kauaskantoisempia seuraa-
17209: nitelman. Tässä suunnitelmassa varattiin vuo- muksia. Koulutusmuutokset ja työvoimapoliit-
17210: delle 1975 valtionapua avoterveydenhoidon tiset kysymykset pitäisi käsitellä aivan erilli-
17211: alalla 200 terveydenhoitajalle, 250 eriasteiselle sinä asioina.
17212: sairaanhoitajalle sekä sairaanhoidon alalla 500 Erikoissai:raanhoitaja:koulu tuksen supistam1s-
17213: eriasteiselle sairaanhoitajalle. Nämä lukumää- ta työvoimapulan poistamiskeinona on pidettä-
17214: rät, yhteensä 950, ovat samansuuruiset myös vä erittäin arveluttavana, etenkin kun tutki-
17215: vuodelle 1976. Mainittu viisivuotissuunnitelma muksissa on todettu, että korkean pohjakoulu-
17216: perustuu, kuten muutkin vastaavat suunnitel- tuksen ja erikoiskoulutuksen saaneet sairaan-
17217: mat, laskelmiin palveluksia antavien laitosten hoitajat ovat suhteellisesti muita sairaanhoita-
17218: henkilökuntamäärien tarpeesta. jia useammin työssä. Erikoiskoulutuksen supis-
17219: Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysminis- tamisen vaikutus ulottuu myös kansanterveys-
17220: teriö ovat kuitenkin ryhtyneet vähentämään työn ja sairaanhoitopalvelusten tarjontaan, sillä
17221: näitä erikoiskoulutukseen otettavien sairaanhoi- myös erikoissairaanhoitajia työnantajat ovat il-
17222: tajien lukumääriä siinä uskossa, että tällä me- moittaneet tarvitsevansa Hsää. Pahimmassa ta-
17223: netelmällä voitaisiin vähentää sairaanhoitajapu- pauksessa seurauksena erikoiskoulutuksen su-
17224: laa. Ammattikasvatushallitus on hiljattain jul- pistamisesta saattaa olla, että nyt erikoistu-
17225: kaissut näiden ministeriöiden suunnitelmat eri- maan aikoneet sairaanhoitajat hakeutuvat ko-
17226: koissairaanhoitajien ja muun terveydenhuolto- konaan mui!lle aloille, jos heidän mahdollisuuk-
17227: alan uusista vähennetyistä koulutusmääristä siaan jat'kaa opiskeluja omalla alallaan ryhdy-
17228: tä1le vuodelle. tään näin huomattavassa määrin supistamaan.
17229: Nämä ministeriöiden suunnitelmat merkitse- Sairaanhoitajapula ei ratkea erikoiskoulutus-
17230: vät sitä, että erikoiskoulutukseen otetaan tänä ta supistamalla, ei ammattitaidottoman henki-
17231: vuonna oppilaita vain puolet siitä, mitä suori- llöstön käytön lisäämisellä sairaanhoidossa eikä
17232: tettujen laskelmien mukaan pitäisi ottaa. Eri- muilla tilapäisratkaisuilla, joihin hallitus viime
17233: koiskoulutusjaostoissa pääsisi näiden suunnitel- aikoina on pylikinyt turvautumaan. Perussyyt
17234: mien mukaan opiskelemaan nyt vain noin 500 nykyiseen sairaanhoidon alalla vallitsevaan hen-
17235: opiskelijaa, joista sairaanhoidon opintolinjalla kilöpulaan ovat palkka-, henkilöstö-, verotus-
17236: noin 192, kätilötyön linjoilla samoin 192, ter- ja muissa yhteiskuntapoliittisissa järjestelyissä
17237: veydenhoidon opintolinjoilla 60 ja eräillä muilla esiintyvissä epäkohdrssa. Vain näiden poistami-
17238: linjoilla noin 80 oppilasta. Suunnitelmasta käy sella voidaan sairaanhoidon alalla nyt vallitseva
17239: myöskin selville, että tarkoituksena on muut- vaikea tilanne parantaa. Ratkaisuja tehtäessä vi-
17240: taa noin puolet nyt täyttämättä olevista sai- ranomaisten tulisi kuulla myöskin alan ammat-
17241: raanhoitajien viroista apuhoitajien tai tulevien tijärjestöjen asiantuntijoiden mielipidettä.
17242: perushoitajien viroil(si. Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
17243: Työvoimapoliittisiksi ratkaisui:ksi mainitse- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
17244: miaan järjestelyjä ministeriöt perustelevat ter- me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
17245: veydenhuollon koulutuskomitean vallan muita jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17246: 430/75
17247: 2 1975 vp.
17248:
17249: Onko erikoissairaanhoitajien koulu- supistamisesta aiheutuvat koko sairaan-
17250: tuksen supistamissuunnitelmia työvoi- hoidon alalla, ja
17251: mapoliittisin perustein laadittaessa sel- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17252: vitetty ne kauaskantoiset haittavaiku- sairaanhoitajapulan perussyiden poista-
17253: tukset, mitkä tällaisesta koulutuksen miseksi?
17254: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1975.
17255:
17256: Aili Vai ttinen-Kuikka. T. I. Vartia.
17257: Eero Lattula. Sirkka Lankinen.
17258: Lauri Impiö. Kullervo Rainio.
17259: G. Laatio. Sinikka Karhuvaara.
17260: N:o 95 3
17261:
17262:
17263:
17264:
17265: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17266:
17267: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- ole aikaisempaa enempää siirtynyt pois työelä-
17268: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- mästä tai muille sektoreille. Seurantatiedot 10
17269: mies, olette 19 päivänä maaliskuuta 197 5 päi- vuoden ajalta osoittavat, että työstä poissaole-
17270: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- vien sairaanhoitajien osuus on pysynyt tasai-
17271: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- sesti hieman yli kolmenkymmenen prosentin
17272: sanedustaja A. Vaittinen-Kuikan ym. näin kuu- lukemissa ja apuhoitajien vastaava poissaolo-
17273: luvasta kirjaililisesta kysymytkses.tä n:o 95: prosentti alentunut 31:sta 26:een. Koulutetun
17274: terveydenhuoltohenkilöstön työstä poissaolo ei
17275: "Onko erikoissairaanhoitajien koulu- myöskään olennaisesti pocikkea muista naisval-
17276: tuksen supistamissuunnitelmia työvoi- taisista ammattiryhmistä.
17277: mapoliittisin perustein laadittaessa sel- Vuoden 1974 aikana kärjistynyt terveyden-
17278: vitetty ne kauaskantoiset haittavaiku- huollon henkilöstöpula on johtanut moniin toi-
17279: tukset, mitkä tällaisesta rkouJutuksen menpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Koulutuk-
17280: supistamisesta aiheutuvat koko sairaan- seen otettavan sairaanhoitohenkilöstön määrää
17281: hoidon alalla, ja on voimakkaasti lisätty. Samalla on koulutus-
17282: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä lisäyksissä siirretty painopistettä lyhyen koulu-
17283: sairaanhoitajapulan perussyiden poista- tustason henkilöstöryhmiin, missä se on no"
17284: miseksi?" peimmin toteutettavissa, nopeimmin tuottavaa,
17285: ja merkitsee samalla terveydenhuollon koulutus-
17286: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- komitean esitysten suuntaista henkiåöstöraken-
17287: vasti seuraavaa: teen kehittämispyrkimystä. Vuoden 1973 lu-
17288: Sairaanhoitoalan henkilökuntavajauksen syy- kuihin verrattuna tulee apuhoitajien koulutuk-
17289: nä on koulutetun työvoiman kysynnän ja tar- sen tuotos olemaan tänä vuonna kaksinkertai-
17290: jonnan epäsuhta. Työvoiman kysyntä on lisään- nen ja ensi vuonna koJminkertainen. Sairaan-
17291: tynyt vuosina 1970-197 4 nopeasti sairaalalai- hoitajien koulutusvolyymien lisäysten vaikutus
17292: toksen ja kansanterveystyön laajenemisen sekä tuntuu selvemmin vasta vuonna 1977, jolloin
17293: myös yksityisten palvelusten, varsinkin työter- sairaanhoitajia arvioidaan valmistuvan 1 700
17294: veydenhuollon, ennakoitua nopearuman lisään- nykyisten 1 200 sijasta. Myös terveydenhuollon
17295: tymisen vuoksi. Työvoiman tarjonta on puo- koulutuskomitean ehdottarua perushoitajatyyp-
17296: lestaan vähentynyt 1960-luvulla suoritettujen pinen koulutus aloitetaan kokeiluluontoisesti
17297: opiskelijapaikkojen vähentämisen vuoksi. Kun syksyllä 1975.
17298: vuonna 1968 valmistui sairaanhoito-oppilaitok- Laadittaessa valtakunnallisia suunnitelmia
17299: sista yli 2 000 sairaanhoitajaa ja yli 1 000 apu- kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten toi-
17300: hoitajaa, oli koulutuksen tuotos vuosina 1972 minnan järjestämisestä vuosille 1976-80 osoit-
17301: -74 enää noin 1 300 sairaanhoitajaa ja noin tautui, että henkilöstötilanne on suunnitelma-
17302: 700 apuhoitajaa vuodessa. kaudella korjattavissa ainoastaan siten, että li-
17303: Terveydenhuollon palvelusten volyymilisäyk- sähenkilöstöä osoitetaan miltei yksinomaan uu-
17304: sen ohella ovat henkilöstön lisätarvetta aiheut- sien laitosten toiminnan käynnistämiseen, ja
17305: taneet työmarkkinoilla yleisesti vaikuttavat si- tällöinkin vain sillä edellytyksellä, että ne mie-
17306: nänsä myönteiset tapahtumat, sellaiset kuin 5- hitetään tähänastisesta poikkeavaHa henkilöstö-
17307: päiväiseen työviikkoon siirtyminen ja pidenne- rakenteella apuhoitaja- tai perushoitajapainot-
17308: tyt äitiyslomat. Vastoin julkisuudessa usein esi- teisesti. Sekä kotimaisten että ulkomaisten ko-
17309: tettyjä käsityksiä terveydenhuoltohenkilöstö ei kemusten valossa on varmaa, että uudentyyp-
17310: 4 1975 vp.
17311:
17312: pi?e~. henkilöstörakenne on realisoitavissa ja vuoden ajan työelämässä edkoiskoulutuksen si-
17313: t:otmu hyvin; itse asiassa kansainvälisesti kat- jasta, se merkitsee, että sairaansijoja tarvitsee
17314: soen Suomen sairaanhoitohenkilöstön tähänas- sulkea pyöreästi 2 000 vähemmän kuin muu-
17315: tinen rakenne onkin ollut kansallinen erikois- toin. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että
17316: piirteemme. Jatkokoulutuksen tilapäinen supistuminen ei ole
17317: Terveysviranomaisten toimesta suoritetut vaihtoehto sairaanhoitohenkilökunnan palk-
17318: laskelmat osoittavat, että edellä hahmotteleroaa- kaus- ja työolosuhteiden korjaamiselle.
17319: ui koulutus- ja työvoimapolitiikkaa noudatta- Koulutuksen volyymin ja rakenteen muutos-
17320: malla kyetään olennaisimmat sairaanhoitohen- ten lisäksi on henkilöstötilanteen korjaamisek-
17321: kilöstön vajauksesta aiheutuvat ongelmat pois- si ryhdytty muihin näitä tukeviin toimenpitei-
17322: tamaan vuoden 1976 loppupuolella, ja vuosi- siin. Terveysviranomaisten toimesta on oltu ja
17323: na 1977-78 pääsemään hyvään työvoimati- on tarkoitus edelleen olla yhteydessä myös val-
17324: lanteeseen. Tosin eräiden erikoisryhmien, ku- tion ja kunnallisen alan palkkaviranomaisiin,
17325: teh laboratorio- ja röntgenhoitajien, osalta tu- joille on esitetty terveysviranomaisten näkökoh-
17326: lee pula tämänhetkisten näkymien valossa jat- tia henkilökuntapulan lieventämiseksi palk-
17327: kumaan lähes vuosikymmenen loppuun, koska kaus- ja muiden henkilökuntapoliittisten keino-
17328: henkilöstörakenteen porrastus toistaiseksi näil- jen avulla. Lasten päivähoidon järjestämiseksi
17329: tä aloilta puuttuu. Edellytyksenä henkHöstöva- on annettu väliaikaisesti lupia käyttää sairaala-
17330: jausten poistamiselle kaavaillussa aikataulussa kuntainliittojen omistamia tiloja. Vuosilomajär-
17331: on myös se, että nyt hoitamatta olevista noin jestelyistä on annettu toimintaohjeet. Käsityk-
17332: 1 000 sairaanhoitajan virasta puolet muutet- seni mukaan myönteistä merkitystä hoitohen-
17333: taisiin apuhoitajan tai tulevan perushoitajan kilöstötilanteen kannalta on myös niillä suun-
17334: viroiksi. Tätä tarkoittavat toimenpiteet on nitelmilla, joita hallituksen toimesta on laadittu
17335: käynnistetty. erillisverotuksen toteuttamiseksi.
17336: Koska vuosi 1975 on nimenomaan vaikea, Edellä oleva osoittaa, että hallitus on tar-
17337: on tilapäisenä väliaikaisratkaisuna päätetty eri- koin perehtynyt sairaanhoitajapulan syihin ja jo
17338: koissairaanhoitajakoulutuksen vähentämisestä ryhtynyt kysymyksen esittäjien edellyttämiin
17339: alunperin esitetystä 1 500:sta 500:aan vuon- toimenpiteisiin ongelman perussyiden korjaa-
17340: na 1975. Jos tuhat sairaanhoitajaa on tämän miseksi.
17341: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1975.
17342:
17343: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
17344: N:o 95 5
17345:
17346:
17347:
17348:
17349: T i 11 Rik sd agen s H err T a 1m a n.
17350:
17351: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen offentligheten har hälsovårdspersonalen inte i
17352: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- högre grad än tidigare lämnat arbetslivet eller
17353: ;;e av den 19 mars 1975 tili vederbörande med- övergått tili andra sektorer. Tio års uppfölj-
17354: lem av statsrådet för avgivande av svar över- ningsuppgifter visar att frånvaroprocenten för
17355: sänt avsikrift a:v följande av riksdagsman A. sjukvårdare har hållit sig jämnt kring drygt
17356: vaittinen-Kuikka m.fl. ställda spörsmål nr 95: trettio procent och hjälpskötarnas frånvaropro-
17357: cent har i motsvarande mån sjunkit från 32
17358: "Har man vid utarbetandet av pla- tili 26 procent. Den utbildade hälsovårdsper-
17359: nema på en inskränkning av utbild- sonalens frånvaro från arbetet avviker inte
17360: ningen för specialsjukskötare på arbets- heller väsenligt från övriga kvinnodominerade
17361: kraftspolitiska grunder utrett de vitt- yrkesgrupper. ·
17362: bärande olägenheter som uppstår av en Den under år 1974 tillspetsade personal-
17363: sådan inskränkning inom hela sjukvårds- bristen inom hälsovården har Jett ti:ll många
17364: området, och om så är fallet, åtgärder i syfte att rätta tili situationen. Om-
17365: tili vilka: åtgärder ämnar Regeringen fattningen av den sjukvårdspersonal som an-
17366: skrida för att1\nlägsna grundorsa:kerna tages tili utbildning har kraftigt ökats. Sam-
17367: till sjukskötarbristen?" tidigt har tyngdpunkten i ökningen av utbild-
17368: ningen flyttats till de personalgrupper som har
17369: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lägre utbildningsnivå. Inom dessa grupper kan
17370: samt anföra följande: utbildningen genomföras snabbast och den ger
17371: En orsa:k tili personalbristen inom sjukvårds- där de snabbaste resultaten. Detta innebär
17372: området är disproportionen mellan utbud och samtidigt en strävan att utveckla personal-
17373: efterfrågan på utbildad arbetskraft. Efterfrågan strukturen i den riktning som kommitten för
17374: på arbetskraft har ökat snabbt under åren 1970 utbildningen inom hälsovården har föreslagit.
17375: -1974 på grund av att utvidgningen av sjuk- I jämförelse med siffrorna år 1973 kommer
17376: husväsendet och folkhälsoarbetet samt även av utbildningen av hjälpskötare under detta år att
17377: ökningen av privat service, särskilt av arbets- ge ett dubbelt och under nästa år ett tredub-
17378: hygienen, som har varit snabbare än vad i för- belt antal utbildade. Inverkan av utbildningsvo-
17379: väg kunnat beräknas. Utbudet på arbetskraft lymens ökning i fråga om sjukskötare kommer
17380: åter har minskat på grund av att man på 1960- tydligare fram först år 1977, då det beräknas,
17381: talet inskränkte antalet studieplatser. Ar att 1 700 sjukskötare utexamineras mot 1 200
17382: 1968 utexaminerades över 2 000 sjukvårdare för närvarande. I experimentsyfte inleds hösten
17383: och över 1 000 hjälpskötare från sjukvårdsläro- 1975 även en utbildning av den typ av grund-
17384: anstalterna, men under åren 1972-74 gav skötare som kommitten för utbildningen inom
17385: utbildningen endast ca 1 300 sjukvårdare och hälsovården har föreslagit.
17386: ca 700 hjälpskötare om året. När de riksomfattande planerna för anordnan-
17387: Utom av volymökningen av hälsovårdens de av folkhälsovårdens och sjukvårdsinrättning-
17388: tjänster har ett ökat behov av personai för- arnas verksamhet under åren 1976-1980
17389: orsakats av sådana i och för sig positiva hän- gjordes upp, visade det sig, att situationen i
17390: delser som övergången tili femdagars vecka fråga om personalen kan rättas tili under pla-
17391: och förlängda moderskapsledigheter, vilka in- neringsperioden enbart sålunda, att tilläggsper-
17392: verkar på arbetsmarknaden i allmänhet. I mot- sonal anvisas praktiskt taget enbart för igångsät-
17393: sats till de uppfattningar som ofta framförts i tande av verksamheten vid nya inrättningar.
17394: 6 1975 vp.
17395:
17396: Detta skulle dessutom ske enbart under den minska utbildningen av specialsjukskötare från
17397: förutsättningen, att inrättningarna bemannas de 1 500 som utsprungligen föreslagits till 500
17398: med personai som till strukturen skiljer sig år 1975. Om 1 000 sjukskötare är i arbete
17399: från den nuvarande, m.a.o. så, att huvudvik- detta år i stället för att de får specialutbild-
17400: ten läggs vid hjälpskötare och grundskötare. I ning, betyder detta, att man behöver stänga
17401: ljuset av både inhemska och utländska er- i runt tal 2 000 färre vårdplatser än eljest. I
17402: farenheter är det säkert, att en personalstruk- detta sammanhang är det skäl att betona, att
17403: tur av ny typ går att realisera och att den en tillfällig inskränkning av vidareutbildningen
17404: fungerar väl; i själva verket har den finska inte utgör ett alternativ till en korrigering av
17405: sjukvårdspersonalens hittillsvarande struktur sjukvårdspersonalens avlönings- och arbetsför-
17406: utgjort vårt nationella särdrag, internationellt hållanden.
17407: sett. Utom ändringarna i utbildningens volym och
17408: De beräkningar som hälsovårdsmyndigheter- struktur har man för att rätta till personal-
17409: na låtit tttföra visar, att man genom en ut- situationen vidtagit andra åtgärder som stöder
17410: bildnings- och arbetskraftspolitik som den jag dessa. Man har på åtgärd av hälsovårdsmyn-
17411: här har s,kisserat upp förmår avlägsna de vä- digheterna stått och ämnar alltjämt stå i kon-
17412: sentligaste av de problem som förorsakas av takt även med den statliga och kommunala
17413: bristen på sjukvårdspersonal under slutet av sektorns lönemyndigheter, för vilka man
17414: år 1976, och att man under åren 1977-78 har framlagt hälsovårdsmyndigheternas syn-
17415: kommer till en god arbetskraftssituation. I punkter på de avlönings- och andra personal-
17416: fråga om vissa specia'lgrupper, så:som labora- politiska medel genom vilka personalbristen
17417: torie- och röntgenskötare, kommer bristen en- kunde lindras. Man har givit tillfälligt till-
17418: ligt vad man nu kan se att fortsätta nästan stånd att utnyttja sådana utrymmen, som in-
17419: tili årtiondets slut, eftersom en avtrappning av nehas av sjukhuskommunalförbund, för anord-
17420: personalstrukturen tillsvidare saknas på dessa nande av barndagvård. Verksamhetsanvisning-
17421: områden. En förutsättning för avlägsnandet av ar har givits för semes~tarrangemangen. Även
17422: personalbristen inom den planerade tidtabellen de planer, som på åtgärd av regetingen har
17423: utgörs även av den omständigheten, att hälften uppgjorts för förverkligandet av särbeskatt-
17424: av de ca 1 000 för tillfället vakanta sjukvår- ning, har enligt min uppfattning en positiv
17425: dartjänsterna skulle ändras till hjälpskötar- el- betydelse i fråga om personalsituationen.
17426: ler blivande grundskötartjänster. Åtgärder som Det ovan anförda utvisar, att tegeringen
17427: avser detta har redan igångsatts. noga har satt sig in i orsakerna tili bristen
17428: Eftersom framför allt året 1975 är svårt, på sjukskötare och skridit till de åtgärder för
17429: har man såsom en tillfällig lösning beslutat att avlägsna grundorsakerna till problemet sorn
17430: spörsmålsställarna har förutsatt.
17431: Helsingfors den 21 april 1975.
17432:
17433: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
17434: 1975 vp.
17435:
17436: Kirj. ksm. n:o 96.
17437:
17438:
17439:
17440:
17441: Lehmonen ym.: Erään eduskuntaryhmän ryhmäkanslian puheli-
17442: mien :kuuntelemisesta.
17443:
17444:
17445: E d u s k u n n a n He 'r r a P u h e m i e h e 11 e.
17446:
17447: Viime vuosien aikana on usein ollut perus- kuuntelupistettä siten toisiinsa, että toisessa
17448: teltua syytä olettaa, että kansanedustajien ja pisteessä käyty keskustelu voitiin kuulla toi-
17449: yksityisten kansalaisten puheluja kuunnellaan. sessa kuuntelukohteessa.
17450: Tähän asti saatu puhelujen kuuntelua koskeva Nyt eduskunnassa 19. 3. 1975 ilmi käynyt
17451: näyttö on kuitenkin ollut vain ilmeistä tai to- asia on pikaisesti selvitettävä. Kansanedusta-
17452: dennäköistä. Eduskunnassa 19. 3.1975 sattunut jien oikeussuojaa on vakavasti louikattu samalla
17453: tapahtuma todistaa, että SKDL:n eduskunta- kun on yleisemmin loukattu kansanvaltaista
17454: ryhmän jäsenten ja kanslian puhelinlinjoja parlamentaarista järjestelmäämme, jossa perus-
17455: kuunnellaan. tuslaissa on taattu kaikille kansalaisille mui-
17456: Sellaisen teknisen vian syntyminen puhelin- den oikeuksien lisäksi myös puhelinsalaisuus.
17457: yhteyteen on mahdollista, että ylikuormitetussa Tapahtuma on selvitettävä perusteellisesti, ja
17458: keskuksessa kaksi tai joskus useampi puhelu selvityksesta on käytävä ilmi kuka kuuntelua
17459: kytkeytyy samalle linjalle. Kyseessä olevaa ta- suorittaa, olipa kysymyksessä sitten kotimai-
17460: pausta, jossa SKDL:n eduskuntaryhmän puhe- nen kuuntelija tai mahdollisesti joku ulkomaa-
17461: limesta kuului toisella puolella kaupunkia ole- lainen tiedustelujärjestö.
17462: vasta kabinetista käyty keskustelu, ei voida se" Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17463: littää teknisen häiriön avulla. Onhan käynyt tyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
17464: ilmi, että siinä kabinetissa, jossa käytyä keskus- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17465: telua voitiin SKDL:n eduskuntaryhmän puheli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17466: mesta kuunnella, ei ollut puhelinta eikä samaan
17467: aikaan kyseessä olevasta ravintolasta saatujen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17468: tietojen mukaan muutenkaan soitettu eduskun- eduskunnassa on kuunneltu ainakin yh-
17469: taan. On siis tullut todistetuksi, että SKDL:n den eduskuntaryhmän kanslian puheli-
17470: eduskuntaryhmän kanslian puheluja kuunnel- mia ja siten loukattu kansanedustajien
17471: laan. Vain tämä perusteltu otaksuma voi selit- oikeussuojaa, ia
17472: tää, miten toisessa osassa kaupunkia olevassa milloin Hallitus aikoo antaa selvityk-
17473: ravintolassa käyty !keskustelu saatetaan kuulla sen tutkimuksen tuloksesta ja ryhtyykö
17474: puhelimessa. Ainoa tekninen virhe onkin ta- Hallitus toimenpiteisiin tällaisen kuun-
17475: pahtunut ilmeisesti kuuntelijoille, jotka ovat telun pikaiseksi lopettamiseksi?
17476: kuuntelua suorittaessaan yhdistäneet kaksi eri
17477: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1975.
17478:
17479: Siiri Lehmonen. Helvi Niskanen.
17480: Matti Järvenpää. Anna-Liisa Jokinen.
17481: Kaisu Weckman.
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: 439/75
17487: 2 1975 vp.
17488:
17489:
17490:
17491:
17492: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
17493:
17494: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa verkko ja muut telelaitteet ja lisäksi yleinen
17495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, puhelinverkko eduskuntataloon ja Suomalaiseen
17496: olette 20 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn Klubiin liittyviltä osilta. Tutkimuksessa tehtiin
17497: kirjeenne n:o 515 ohella toimittanut valtioneu- lähes 5 000 eri mittausta tai vastaavaa selvi-
17498: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tystä ja käytettiin noin 700 työtuntia.
17499: kansanedustaja Lehmosen ym. kirjallisesta ky- Keskusrikospoliisi ja tekninen tutkimustyö-
17500: symyksestä n:o 96, jossa tiedustellaan: ryhmä ovat saaneet tutkimuksensa päätökseen
17501: ja 14 päivänä huhti:~uuta 1975 luovuttaneet
17502: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tutkimusaineistonsa ministeriöLle. Tutkimustu-
17503: eduskunnassa on kuunneltu ainakin yh- lokset saatettiin ministeriön toimesta välittö-
17504: den eduskuntaryhmän kanslian puheli- mästi julkisuuteen.
17505: mia ja siten loukattu kansanedustajien Tutkimuksissa ei ole todettu mitään sala-
17506: oikeussuojaa, ja kuunteluun liittyviä laitteita eduskuntatalossa
17507: milloin Hallitus aikoo antaa selvityk- eikä Suomalaisella Klubilla. Toisaalta tutki-
17508: sen tutkimuksen tuloksesta ja ryhtyykö muksissa on kokeellisesti ja akustisin mittauk-
17509: Hallitus toimenpiteisiin tällaisen kuun- sin voitu todeta, että kysymyksessä olevassa
17510: telun pikaiseksi lopettamiseksi?" kabinetissa käyty keskustelu voi kuulua kabi-
17511: netin oviaukon vieressä olevaan puhelinkop-
17512: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- piin ja siellä avoinna olevan puhelimen mik-
17513: vasti seuraavaa: rofoniin ja sitä kautta edelleen mihin hyvänsä
17514: eduskuntatalon vaihteen alapuhelimeen. Ravin-
17515: Sisäasiainministeriön saatua tietoonsa, että tolan eteisessä käyty keskustelu voi niin ikään
17516: eduskuntatalossa sijaitsevan Suomen Kansan kuulua vastaavalla tavalla eduskuntatalon vaih-
17517: Demokraattisen Liiton ryhmähuoneen puheli- teen alapuhelimeen. Tutkimusten mukaan ai-
17518: mesta olisi 19 päivänä maaliskuuta 1975 kuu- nakin eräs kabinetissa ollut henkilö oli ollut
17519: lunut Helsingissä sijaitsevan Suomalainen Klu- kysymyksessä olevana aikana puhelinyhteydes-
17520: bi nimisen ravintolan kabinetissa käytyä muun sä eduskuntaan. Puhelinkopin puhelimen si-
17521: muassa eräiden Kansallisen Kokoomuksen kan- jainti oli toisaalta sellainen, että kuulotorvi
17522: sanedustajien keskustelua, ministeriö määräsi saattoi jäädä seinän varaan ja puheluyhteys
17523: 20 päivänä maaliskuuta 1975 keskusrikospolii- näin ollen purkamatta. Tutkimuksissa ei toi-
17524: sin suorittamaan asiassa kiireellisen tutkinnan saalta Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
17525: sen selvittämiseksi, liittyikö tapaukseen sala- ryhmähuoneen puhelimessa kuultua keskustelua
17526: kuuntelua. Samalla ministeriö asetti teknisen ole todettu käydyn ainakaan kokonaisuudessaan
17527: tutkimustyöryhmän, jonka tuli Teknillisen Kor- Suomalaisen Klubin kysymyksessä olevassa ka-
17528: keakoulun puhelintekniikan professorin Kauko binetissa eräiden Kansallisen Kokoomuksen
17529: Rahkon valvonnassa suorittaa tapaukseen liit- kansanedustajien läsnä ollessa.
17530: tyvä perusteellinen teknillinen selvitys ja eri- Ky..;ymyksen perusteluissa mainitussa tapauk-
17531: tyisesti eduskunnan puhelinverkon ja -laitteisto- sessa ei siis sen mukaan, mitä tutkimuksissa
17532: jen teknillinen tutkimus. on voitu todeta, ole tapahtunut puhelimien sa-
17533: Keskusrikospoliisi kuuli tapauksen johdosta Iakuuntelua tai muutakaan salakuuntelua. Ky-
17534: lähes kolmeakymmentä henkilöä ja suoritti tar- symyksessä näyttää olevan puheluyhteensattu-
17535: peelliset tutkimukset sekä Suomalaisella Klu- ma, joka on aiheutunut edellä kerrotulla ta-
17536: billa että eduskuntatalossa. valla eduskuntatalon keskuksesta olleesta yh-
17537: Teknisen tutkimustyöryhmän toimesta tut- teydestä joko Suomalaisessa Klubissa olevaan
17538: kittiin eduskuntatalon puhelinvaihde, sisäjohto- puhelimeen tai johonkin toiseen puhelimeen.
17539: N:o 96 3
17540:
17541: Teknillisessä jatkotutkimuksessa tutkitaan dollisuus eduskuntatalon puhelun törmäämiseen
17542: vielä eduskuntatalolta vaihdetut 93 keskeisintä toiseen puheluun on tutkimusten yhteydessä
17543: puhelinkonetta yleiseltä kunnoltaan sekä erityi- poistettu suorittamalla eduskuntatalon puhelin-
17544: sesti sen seikan selvittämiseksi, onko niissä yli- keskuksessa erikoisjärjestelyjä.
17545: määräisiä kytkentöjä tai laitteita taikka muita Mikäli kysymyksessä olevassa tapauksessa
17546: merkkejä puhelinkoneen ei-tarkoitetusta käytös- ilmaantuisi aihetta jatkotutkimuksiin, ne tul-
17547: tä. Posti- ja lennätinhallituksen toimesta suo- laan käynnistämään välittömästi. Samoin tutki-
17548: ritetaan lisäksi aika ajoin eduskuntatalon ja taan luonnollisesti kaikki muut tapaukset, jois-
17549: Suomalaisen Klubin läheisyydessä radiopeilauk- sa on aihetta epäillä kysymyksessä olevan sala-
17550: sia mahdollisten radiolähettimien paikallista- kuuntelun.
17551: miseksi. Todettakoon vielä lisäksi, että mah-
17552: Helsingissä 23 päivänä huht~kuuta 1975.
17553:
17554: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
17555: 4 1975 vp.
17556:
17557:
17558:
17559:
17560: Tili Riksdagens Herr Talman.
17561:
17562: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fonväxel, ledningsnätet inomhus och annan
17563: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse teleapparatur och dessutom det allmänna tele-
17564: nr 515 av den 20 mars 1975 tili vederbörande fonnätet tili de delar som har anslutning tili
17565: medlem av statsrådet för avgivande av svar riksdagshuset och Suomalainen Klubi. Vid un-
17566: översänt avskrift av följande av riksdagsman dersökningarna gjordes närmare 5 000 olika
17567: Lehmonen m. fl. ställda spörsmål nr 96: mätningar eller motsvarande utredningar och
17568: användes ca 700 arbetstimmar.
17569: "Är Regeringen medveten om, att Centralkriminalpolisen och den tekniska un-
17570: telefonen i åtminstone en riksdags- dersökningsarbetsgruppen har slutfört sina un-
17571: grupps kansli har avlyssnats och att dersökningar och överlåtit sitt undersöknings-
17572: riksdagsmännens rättsskydd sålunda har material tili ministeriet den 14 april 1975.
17573: kränkts, och om så är fallet, Resultaten av undersökningarna gavs omedel-
17574: när ämnar Regeringen ge en redogö- bart offentlighet genom ministeriets försorg.
17575: relse över resultatet av undersökningen Vid undersökningarna har man inte konsta-
17576: samt ämnar Regeringen skrida tili åt- terat några anordningar som skulle ha samband
17577: gärder för att få ett snabbt slut på en med hemlig avlyssning, vare sig i riksdagshuset
17578: sådan avlyssning?" eller på Suomalainen Klubi. A andra sidan har
17579: man i experimentsyfte och genom akustiska
17580: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mätningar kunnat konstatera, att ett samtai
17581: samt anföra följande: som förts i det ifrågavarande kabinettet kan
17582: Sedan ministeriet för inrikesärendena fått höras i den telefonhytt som finns vid dörröpp-
17583: kännedom om att man i den i riksdagshuset ningen tili kabinettet, därifrån i en öppen tele-
17584: i Demokratiska förbundet för Finlands foliks fonmikrofon och den vägen vidare i viiken
17585: grupprum befintliga telefonen den 19 mars som helst ,av undertelefonerna inom riksdags-
17586: 1975 hade hört ett samtai av bl. a. vissa av husets växel. Ett samtai som förs i restauran-
17587: samlingspartiets riksdagsmän, vilket hade förts gens vestibul kan likaså på motsvarande sätt
17588: i ett kabinett i en restaurang benämnd Suo- höras i en undertelefon inom riksdagshusets
17589: malainen Klubi, beordrade ministeriet den 20 telefonväxel. Enligt undersökningarna har åt-
17590: mars 1975 centralkriminalpolisen att i bråd- minstone en person i kabinettet vid ifrågava-
17591: skande ordning undersöka saken för att utreda, rande tidpunkt varit i telefonförbindelse med
17592: huruvida någon hemlig avlyssning hade sam- riksdagen. T elefonen i telefonhytten var å ena
17593: band med händelsen. Samtidigt tillsatte minis- sidan så placerad, att hörluren kunde komma
17594: teriet en teknisk undersökningsarbetsgrupp, att ligga intill väggen, utan att den sålunda
17595: som under professoren i telefonteknik vid bröt samtalet. Det har å andra sidan konsta-
17596: Tekniska högskolan Kauko Rahkos tillsyn skul- terats att det samtai som hördes i telefonen
17597: le utföra en grundlig teknisk utredning i sam- i Demokratiska förbundets för Finlands folk
17598: band med händelsen och speciellt en teknisk grupprum åtminstone inte i sin helhet har förts
17599: undersökning av riksdagens telefonnät och i det ifrågavarande kabinettet i Suomalainen
17600: -anordningar. Klubi i närvaro av vissa av samlingspartiets
17601: Centralkriminalpolisen förhörde med anled- riksdagsmän.
17602: ning av händelsen nästan trettio personer och I det i spörsmålets motivering nämnda fallet
17603: utförde erforderliga undersökningar både på har det således inte enligt vad man har kunnat
17604: Suomalainen Klubi och i riksdagshuset. konstatera i undersökningarna skett någon
17605: På åtgärd av den tekniska undersöknings- hemlig avlyssning eller annan avlyssning. Det
17606: arbetsgruppen undersöktes riksdagshusets tele- förefaller som om det vore fråga om ett sam-
17607: N:o 96 5
17608:
17609: manträffande av samtai som har berott på att lokalisera en eventuell radiosändare. Det
17610: ovan anförda förbindelse från riksdagshusets kan vidare konstateras, att den möjligheten,
17611: central antingen tili telefonen i Suomalainen att ett samtai från riksdagshuset skall stöta
17612: Klubi eller tili någon annan telefon. ihop med ett annat samtal, har avlägsnats i
17613: Vid de fortsatta tekniska undersökningarna samband med undersökningarna genom att
17614: undersökes ännu det allmänna skioket hos de man har utfört specialarrangemang i riksdags-
17615: centralaste av de 93 telefonapparater som bytts husets telefonväxel.
17616: ut i riksdagshuset för att speciellt utreda, hu- Om det i nu ifrågavarande fall yppar sig
17617: ruvida det förekommer extra kopplingar eller anledning att fortsätta med undersökningarna,
17618: anordningar i dem eller andra teeken på en kommer de att sättas i gång omedelbart. På
17619: icke-avsedd användning av telefonapparaten. samma sätt undersöks naturligtvis alla andra
17620: På åtgärd av post- och telegrafstyrelsen ut- fall, då det finns anledning att misstänka, att
17621: förs dessutom tidvis radiopejlingar i närheten hemlig avlyssning förekommer.
17622: av riksdagshuset och Suomalainen Klubi för
17623: Helsingfors den 23 april 1975.
17624:
17625: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
17626: 1975 vp.
17627:
17628: Kirj. ksm. n:o 97.
17629:
17630:
17631:
17632:
17633: Ronkainen ym.: Uskontoa syrjivän ajattelun poistamisesta lasten
17634: päivähoidon kasvatustavoitteista.
17635:
17636:
17637: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17638:
17639: Päivähoidon kasvatustavoitteita koskevan uskonnonopetuksesta kieltäytymiselle uskoo-
17640: alustavan muistion mukaan "on ymmärrettävä nonvapauslaista käsin. Muistiossa todetaan, että
17641: (lapsen) fyysisen hyvinvoinnin olevan fyysisen "Suomessa enin osa väestöstä kuuluu uskonnol-
17642: tasapainoisuuden ja elinvoimaisuuden, esteetti- lisiin yhdyskuntiin" )a että "päivähoidossa us-
17643: sen nautinnon, itseluottamuksen ja emotionaa- konnollisia kysymyksiä tulee käsitellä siltä osiJ!l
17644: lisen kokemisen ensisijaisena lähteenä" ( s. 3 3 ) . kuin ne liittyvät sosiaaliseen todellisuuteen
17645: Edelleen todetaan, että "lapsen persoonallisuu- (esim. uskonnollissisältöiset juhlapäivät) ". Täl-
17646: den fyysisten, tiedollisten, emotionaalisten ja lä taas periaatteessa tarkoitetaan juhlapäiviin
17647: eettisten ominaisuuksien yhdistäminen on ulkonaisesti liittyviä "sosiaalisia" kysymyksiä,
17648: kasvatuksen peruspyrkimyksiä" ( s. 33). Muis- kun taas aatteellisesta asioiden käsittelemisestä
17649: tion mukaan "eettisen kasvatuksen yleisluontoi- varoitetaan esim. seuraavaan tapaan: "Kasvat-
17650: sena tehtävänä on opettaa lapset erottamaan tajien ei tule siirtää lapsille omia uskonnolli-
17651: hyvä ja paha, oikea ja väärä sekä toimimaan tä- sia käsityksiään. Heidän tulee suhtautua myön-
17652: män mukaisesti" ( s. 71). Tässä yhteydessä teisesti kaikkiin lapsiin riippumatta siitä, saa-
17653: muistiossa ei viitata Jumalaan tai edes uskon- vatko nämä kotonaan uskonnollista kasvatusta
17654: toon. vai ei."
17655: Edellä esitetyt sitaatit ovat muistion esitys- Taustalla on näennäisesti oikea tasa-arvoi-
17656: tavalle ja asiasisällölle tyypillisiä ja ne kuvasta- suus, joka kuitenkin lähemmin tarkasteltuna
17657: vat käsityksemme mukaan edustavasti alustavan osoittautuu virheelliseksi. Ensinnäkin perustelu
17658: muistion periaatteita. Ne osoittavat, että eet- on ristiriitainen siinä, että se myöntää enim-
17659: tisten ominaisuuksien mainitsemisesta huolimat- män osan kansasta kuuluvan uskoonollisiin yh-
17660: ta muistiota on pidettävä materialistisena ja dyskuntiin, mutta kieltää uskonnon aktiivisen
17661: ateistisena, koska hengelliset arvot on jätetty opettamisen. Toiseksi on virheellistä ajatella,
17662: pois. että uskonnosta puhumatta jättäminen edustaisi
17663: Aivan oikein muistio toteaa, kuinka "päi- objektiivisuutta ja tasapuolisuutta. Periaatteessa
17664: vähoidossa olevat alle kouluikäiset lapset elä- uskooto on kysymys, johon on otettava ja johoo
17665: vät kehityksensä kiihkeintä vaihetta, jolloin fyy- otetaan kantaa. Lisäksi uskonnonopetuksen on
17666: sisten ja psyylcldsten toimintojen muodostumi- oltava tunnustuksellista, koska objektiivinen
17667: selle luodaan perusta" ( s. 37), ja että "ilman uskonnonopetus on uskonnon sisäisen luonteen
17668: kasvatusta ohjaavaa toimintaa lapsen psyykki- vuoksi mahdottomuus. Käsityksemme mukaan
17669: nen kehitys ei ole mahdollista" ( s. 13). · objektiivinen uskonnonopetus on turha kuvi-
17670: Muistio toteaa näin ollen kaksi tärkeätä pe- telma tai tietoinen ja taktinen valhe.
17671: riaatetta: päivähoitoikäisenä lapsi elää kehityk- Kun lisäksi muistion laatijat toteavat, että
17672: sensä tärkeintä vaihetta ja lapsen psyykkinen lapsen sielunelämän kehitykseen vaikuttaa rat-
17673: kehitys voi tapahtua vain lapsen ulkopuolelta kaisevasti kasvattajan antama virikeaineisto, on
17674: tulevien virikkeiden varassa. Ihmetyttää näin selvää, että erään tärkeän sektorin pois jättä-
17675: ollen se, ettei muistion mukaisesti toimittaessa minen vaikuttaa ratkaisevasti valintoihin myö-
17676: lapselle tultaisi aktiivisesti antamaan uskonnol- hemmin. Lisäksi jokainen kasvattaja joka ta-
17677: lisia virikkeitä. Päinvastoin muistiossa varoite- pauksessa piirtää lapsen sielun tauluun omalla
17678: taan tällaisesta. elämällään elämänohjeita.
17679: Uskonnosta 99-sivuinen muistio kertoo 22 Jos sen pelosta, että kansan pienen vähem-
17680: rivillä ( s. 75, 76). Ratkaisu pyritään löytämään mistön, joka ei kuulu uskonnollisiin yhdyskun-
17681: 435/75
17682: 2 1975 vp.
17683:
17684: tiin, lapset saisivat uskonnonopetusta päivä- Olemme sitä mieltä, että Joensuun uuden-
17685: hoitotasolla, jätetään suuren enemmistön lap- muotoiseen lastentarhanopettajankoulutukseen
17686: sille uskonto opettamatta, on myös päädytty tulee liittää selvä tunnustuksellinen uskonnon-
17687: virheelliseen lopputulokseen. Siinä pieni vä- opetus. Tätä varten tarvitaan mielestämme
17688: hemmistö terrorisoi suurta enemmistöä. Mieles- esim. uskonnonopetuksen dosentin tai muun
17689: tämme tähän täytyy saada muutos. opettajan työpanosta koulutuksessa. Joka ta-
17690: Kun tiedämme, mitä aatesuuntaa pääasiassa pauksessa uskonnonopetus on mielestämme jär-
17691: edustaa se joukko, joka vähemmistönä hallitsee jestettävä.
17692: enemmistöä lasten päivähoidon uskonnonope- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
17693: tuksessa, emme voi päätyä muuhun lopputulok- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
17694: seen, kuin että muistiota sävyttää vahvasti ateis- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17695: tinen asennoituminen uskonnonopetukseen. seuraavan kysymyksen:
17696: Muistion viitoittama ateistinen linja näkyy
17697: käytännön toteutuksena Joensuun korkeakou- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17698: lun uudenmuotoisen lastentarhanopettajankou- ryhtyä aktiivisen ateismin mukaisen, us-
17699: lutuksen opetussuunnitelmassa ( 1/73 opetusmo- kontoa syrjivän ajattelun poistamiseksi
17700: niste). Uskonnonopetuksesta ei opetussuunni- päivähoidon kasvatustavoitteista ja kan-
17701: telmassa mainita sanaakaan. Siitä huolimatta, san enemmistön edustaman tunnustuk-
17702: että opetussuunnitelman mukaan "lapsi oppii sellisen uskonnonopetuksen mukaanot-
17703: imitaation ja identifikaation avulla" ( s. 4), ei tamiseksi lasten päivähoidon suunnitte-
17704: uskonnonopetusta näytä tarvittavan. Ainoa jol- luun, sekä
17705: lain lailla kristilliseen suuntaan viittaava mai- aikooko Hallitus muuttaa Joensuun
17706: ninta esitetään 'lapsi-info-projektin yhteydessä, korkeakoulun uudenmuotoisen lasten-
17707: kun kokonaisinformaatiota annettaessa huo- tarhanopettajankoulutuksen aktiivisesti
17708: mioidaan "neuvolan ohjelehtiset sekä kirkon ja kristilliseksi peruskoulun tapaan ja jär-
17709: puolueiden ohjelmat". Muuta mainintaa "kris- jestää lastentarhanopettajiksi valmistu-
17710: tillisyydestä" ei ole löytynyt. Tämä kuvastaa ville uskonnonopetusta?
17711: opetussuunnitelman aktiivisesti ateistista asen-
17712: noitumista.
17713: Helsingis&ä 21 päivänä maaliskuuta 197 5.
17714:
17715: Olavi Ronkainen. Raino Westerholm.
17716: Antero Juntumaa. Veikko J. Turunen.
17717: N:o 97
17718:
17719:
17720:
17721:
17722: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
17723:
17724: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siin päivittäisiin olosuhteisiin, JOissa lapsi voi
17725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, parhaalla mahdollisella tavalla kehittää kaikkia
17726: olette 21 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn edellytyksiään.
17727: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Laki asettaa päivähoidon laadulliseksi yleis-
17728: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tavoitteeksi lasten hoidon järjestämisen niin,
17729: edustaja Olavi Ronkaisen ym. näin kuuluvas- että se edistää lapsen kehitystä ja oppimismah-
17730: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 97: dollisuuksia.
17731: Päivähoidon yleisten päämäärien mukaan
17732: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo päivähoitoa järjestettäessä on ensisijaisena ta-
17733: ryhtyä aktiivisen ateismin mukaisen, us- voitteena huolehtia lapsen hoidosta ja kasva-
17734: kontoa syrjivän ajattelun poistamiseksi tuksesta silloin kun lapsen huoltajalla tai huol-
17735: päivähoidon kasvatustavoitteista ja kan- tajilla ei ole tähän mahdollisuutta kodin ulko-
17736: san enemmistön edustaman tunnustuk- puolisen ansiotyön, opiskelun tai muun seikan
17737: sellisen uskonnonopetuksen mukaanot- vuoksi. Hoidosta ja kasvatuksesta huolehtimi-
17738: tamiseksi lasten päivähoidon suunnitte- nen on hyvin vaativa tehtävä. Onhan kysymyk-
17739: luun, sekä . sessä lasten parissa työskenteleminen heille
17740: aikooko Hallitus muuttaa Joensuun alun perin vieraassa ympäristössä. Tämän vuok-
17741: korkeakoulun uudenmuotoisen lasten- si onkin ollut tarpeen täsmällisesti määrittää
17742: tarhanopettajankoulutuksen aktiivisesti ne rajat, joiden sisällä hoito ja kasvatus tapah-
17743: kristilliseksi peruskoulun tapaan ja jär- tuu. Kasvatustavoitteiden osalta kysymyksen
17744: jestää lastentarhanopettajiksi valmistu- tekijät viittaavat sosiaalihallituksessa laadittuun
17745: ville uskonnonopetusta?" asiaa koskevaan alustavaan muistioon, joka on
17746: tarkoitettu sosiaalihallituksen sisäiseen käyt-
17747: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- töön. Muistion perusteella ei kuitenkaan ole
17748: vasti seuraavaa: vielä mahdollista lopullisesti määritellä päivä-
17749: Tehtyjen tutkimusten mukaan varhaislapsuus hoidon kasvatustavoitteita. Sosiaali- ja terveys-
17750: on ikäkausi, joka merkittävästi vaikuttaa ihmi- ministeriössä onkin perusteilla lasten päivähoi- .
17751: sen myöhempiin kehittymismahdollisuuksiin. don neuvottelukunta, jonka tehtäviin tulee kuu-
17752: Yhteiskunnassa tapahtunut nopea rakenteellinen lumaan mm. kasvatustavoitteiden määrittelemi-
17753: muuttuminen on muuttanut lapsen ja perheen nen.
17754: olosuhteita. T~ämän vuoksi erityisesti alle oppi- Voidaan vielä tähdentää, että päiväkotitoi-
17755: velvollisuusikäisten lasten elinolosuhteisiin on minta ei ole koulumaista. Opetustuokiot ovat
17756: kiinnitettävä huomiota toisella tavalla kuin tä- lyhyitä ja koostuvat integroiduista teemoista
17757: hän asti on tapahtunut. Niiden toimenpiteiden eivätkä siis ole oppiainejakoisia. Tästä johtuu,
17758: lisäksi, jotka tukevat vanhempien mahdolli- ettei lastentarhanopettajien koulutukseenkaan
17759: suuksia selviytyä hyvin kasvattajan tehtävästään kuulu oppiaineiden opetusta. Koulutuksella py-
17760: ja vanhempana olostaan tarvitaan myös toi- ritään nimenomaan kehittämään opiskelijoiden
17761: menpiteitä, jotka tyydyttävät lapsen yleisiä ja kykyä suunnitella ja toteuttaa omatoimisesti
17762: yksilöllisiä erityistarpeita. Präivähoidon on siis mm. päiväkotien opetustuokioita. Tämä luo
17763: huolehdittava lapsen hoidosta ja kehityksestä, omalta osaltaap edellytyksiä sille, että esimer-
17764: mutta sen on oltava samalla palvelua koko kiksi uskontoon liittyviä asioita voidaan käsi-
17765: perheelle. Päivähoidon on yhdessä huoltajien tellä lapsenomaisesti luontevissa yhteyksissä;
17766: kanssa taattava kullekin lapselle oikeus sellai- Koulutus luo tähän itse asiassa valmiuksia.
17767: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1975.
17768:
17769: Ministeri Reino Karpola.
17770: 4 1975 vp~
17771:
17772:
17773:
17774:
17775: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 11 m a n.
17776:
17777: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 lagens allmänna kvalitativa målsättning in-
17778: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- går, att barndagvården skall ordnas så, att den
17779: se av den 21 mars 1975 till vederbörande med- främjar barnets utveckling och inlärningsmöj-
17780: lem av statsrådet för avgivande av svar över- ligheter.
17781: sänt avskrift av följande av riksdagsman Olavi 1 enlighet med dagvårdens allmänna mål-
17782: Ronkainen m.fl. ställda spörsmåJ. nr 97: sättning är dagvårdens främsta uppgift att ta
17783: hand om ett barns vård och fostran när bar-
17784: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen nets vårdnadshavare rpå grund av förvärvsar-
17785: vidta för uteslutande av aktivt ateistiska, bete, studier ellet andra omständigheter inte
17786: religionsfientliga element ur målsätt· har möjlighet härtill. Ombesörjandet av ett
17787: ningen för barndagvården och införande barns vård och fostran är en synnerligen krä-
17788: av en av medborgarnas flertal omfattad vande uppgift, inte minst med tanke på att
17789: konfessionell religionsundervisning i arbetet sker i en miljö som tili en början är
17790: dagvårdsplaneringen, och främmande för barnet. Därför har det varit
17791: ämnar Regeringen omvandla den nya nödvändigt att i detalj fastställa gränserna för
17792: barnträdgårdslärarutbildningen vid Joen- vård- och uppfostringsarbetet. 1 fråga om upp-
17793: suu högskola så att den i likhet med fostringsmålen hänvisar spörsmålsställarna till
17794: grundskolan står på en aktivt kristen en vid socialstyrelsen utarbetad preliminär pro-
17795: grund och anordna religionsundervis- memoria, som är avsedd för internt bruk på
17796: ning för barnträdgårds1äraradepterna?" socialstyrelsen. Promemorian erbjuder emeller-
17797: tid inte möjlighet att fastställa barndagvårdens
17798: . Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- slutliga uppfostringsmål. Vid social- och hälso-
17799: samt anföra följande: vårdsministeriet kommer inom en nära framtid
17800: Många undersökningar har visat, att den ti- att inrättas en delegation för barndagvård, som
17801: diga barndomen är av stor betydelse för män- bl.a. kommer att få tili uppgift att fastställa
17802: niskans senare utveckling. De snabba struktu· dagvårdens uppfostringsmål.
17803: rella omvandlingarna i vårt samhälle har på Slutligen kan det vara skäl att framhålla, att
17804: många sätt förvandlat barnets och familjens daghemsverksamheten inte är skolmässig. Un-
17805: förhållanden. Därför är det av största vikt att dervisningsstunderna är korta och de teman
17806: ägna ökad uppmärksamhet åt barnens levnads- som avhandlas är integrerade och följer ingen
17807: förhållanden redan innan de uppnår skolåldern. läroämnesindelning. Därför ingår undervisning
17808: Förutom åtgärder, som hjitlper föräldrarna i i olika läroämnen inte heller i barnträdgårds-
17809: deras uppfostrargärning och föräldraskap, be- lärarnas utbildning, som framför allt syftar tili
17810: hövs det åtgärder, som tillfredsställer barnens en utveckling av studerandenas förmåga att
17811: allmänna och individuella spedalbehov. Sam- planera och självständigt genomföra bl.a. de i
17812: tidigt · som dagvården svarar för barnens vård daghemsverksamheten ingående undervisnings·
17813: och utveckling bör den betjäna också den öv- stunderna. Utbildningssystemet syftar sålunda
17814: riga familjen. Dagvården bör tillsammans med till att skapa förutsättningar för en behandling
17815: vårdnadshavarna garantera varje hain· rätt till av olika frågor, även religiösa, i ett naturligt
17816: sådana dagliga förhållanden, under vilka barnet sammanhang och på ett för barnens utveck-
17817: kan utveckla alla sina förutsättningar på bästa lingsnivå lämpligt sätt.
17818: möjliga sätt.
17819: Helsingfors den 16 april 1975.
17820:
17821: Minister Reino Karpola.
17822: 1975 vp.
17823:
17824: Kirj. ksm. n:o 98.
17825:
17826:
17827:
17828:
17829: Vilmi: Ranuan kunnan palauttamisesta maataloustuotannon avus-
17830: tuksen osalta I tukialueeseen.
17831:
17832:
17833: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
17834:
17835: Maataloustuotannon avustuksen osalta siir- tilaa ja annettu lisämaita n. 400 tilalle. Yh-
17836: rettiin muutamia vuosia sitten suoritetussa tu- teensä on näiden laikien mukaan perustettu tai
17837: kialueiden tarkistulksessa aikaisemmin I tuki- muuten elin:kdpoistettu 667 tilaa, eli 2/3 kaik-
17838: alueeseen kuuluva Ranuan kunta II tuotanto- kien tilojen lukumäärästä. Tästä syystä tilojen
17839: alueeseen. Silloin tehty ratkaisu oli erikoisesti vellkaantuminen on Ranualla erittäin suurta, jo-
17840: Ranuan kohdalla täysin kohtuuton, ja se mer- ten velkojen hoitokustannukset merkitsevät
17841: kitsi tämän syrjäis·en alueen maataloudelle huo- suurta menoerää thlojen tuotanto!kustannuksis-
17842: mattavaa menetystä. sa. Mainittakoon, että ns. asutusluottojen mak-
17843: Tehty epäoikeudenmukainen ratkaisu olisi suvapautus koski vain pientä osaa RanuaHe
17844: ·kiireellisesti !korjattava palauttamaHa Ranuan muodostetuista tiloista, joten tilat ovat edel-
17845: kunta jälleen I tukialueeseen. Ovathan Ranuan leenkin suuren velkataakan alla. Tilojen elinkel-
17846: kunnan alueen maataloustuotannon harjoittami- poisuutta ovat lisäksi heikentämässä pitkät kul-
17847: sen edellytykset monelta osaa 1opa huonommat jetusmatkat, suoperäiset ja hallanarat viljelys-
17848: kuin monissa I tuotantoalueen kunnissa. Asu- maat sekä heikkotuouoiset metsämaat. Tämä
17849: tus on Ranuan kunnan alueella harvaa ja si- kaikki osoittaa, että ranualainen viljelijä ja mai-
17850: joittuu pit!kien etäisyyksien päässä oleviin pie- dontuottaja joutuu harjoittamaan ammattiaan
17851: niin kyliin. AsUikastiheys on 2,09 henkilöä/ erittäin vai'keissa luontaisissa olosuhteissa, mis-
17852: km2 , kun se esimerki!ksi monissa I alueen kun- tä syystä Ranuan !kunta tulisi kaiken kohtuu-
17853: nissa on tiheämpää. Harvasta asutuksesta joh- den nimessä palauttaa I tuotantoalueeseen. Ai-
17854: tuen yhteisten maatalouskoneiden käyttö on lä- kaisemmin jättämääni kirjalliseen :kyselyyni an-
17855: hes mahdotonta. Konekustannukset ovat tämän tamassaan vastauksessa on maa- ja metsätalous-
17856: vuoksi· !kohtuuttoman suuret. Myös sääolosuh- ministeri todennut, että asia voidaan käsitellä
17857: teet tässä kaukana merenrannasta olevassa pi- aikaisintaan tammikuussa 1975 käytävissä maa-
17858: täjässä ovat samat kuin yleensä muissa I alueen taloustulon tal'kistusta koskevissa neuvotteluis-
17859: kunnissa. sa, johon mennessä asetettu toimiikunta tulee
17860: Tulotasoltaan on Ranuan kunta koko maan jättämään ehdotuksensa myös aluetukirajoja
17861: heikoimpia kuntia. Veroäyrejä vuoden 1974 ve- koskevista kysymyksistä.
17862: rotuksen mukaan !kertyi asukasta kohden vain Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17863: 3 4 38 veroäyriä, mitkä on alhaisimpia koko §: n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
17864: maassa. Tämä alhainen tulotaso johtuu siitä, voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17865: että varsinaista teollista toimintaa ei ole lain- raavan kysymyksen:
17866: kaan, vaan verotulot muodostuvat lähes yksin-
17867: omaan maa- ja metsätalouden harjoittamisesta. Tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
17868: Ranuan pitäjä on valtakunnallisessakin mielessä pltelsun maatalouden aluetukirajojen
17869: tunnettu asutuspitäjä. Maanhankintalain mu- korjaamiseksi siten, että Lapin lääniin
17870: kaan perustettuja viljelystiloja on 83 ja tämän kuuluva Ranuan kunta palautetaan ta-
17871: lain mukaan lisämaita saaneita tiloja 95. Maan- kaisin I tuotantoalueeseen?
17872: käyttölain mukaan on muodostettu 150 uutta
17873: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
17874:
17875: Pekka Vilmi.
17876: 362/75
17877: 2 1975 vp.
17878:
17879:
17880:
17881:
17882: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17883:
17884: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tämään, miten maatalouden hintapoliittisen
17885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuen jakoperusteita olisi tarkistettava, jotta se
17886: olette 21 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti tukisi
17887: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston pienten tilojen viljelijöiden ja kehitysalueiden
17888: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- viljelijäväestön toimeentuloa huomioon ottaen
17889: edustaja Pekka Vilmin näin kuuluvasta kirjalli- maatalouden alueellisten ja sisäisten tuloerojen
17890: sesta kysymyksestä n:o 98: tasoittamistarve sekä laatimaan selvityksen pe-
17891: rusteella ehdotukset tarpeellisrksi toimenpiteik-
17892: "Tuleeko Hallitus ryhtymään toimen- si. Toimikunnan tehtäviin kuuluu siten myös
17893: piteisiin maatalouden aluetukirajojen ns. tukialueiden rajojen tarkistaminen. Sen
17894: korjaamiseksi siten, että Lapin lääniin työlle asetettu määräaika päättyy kuluvan vuo-
17895: kuuluva Ranuan kunta palautetaan ta- den kesäkuun 30 päivänä.
17896: kaisin I tuotantoalueeseen?" Toimikunnan työn valmistuttua maa- ja met-
17897: sätalousministeriö tulee tekemään tarpeelliset
17898: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- esitykset maatalouden hintapoliittisen tuen ja-
17899: taen seuraavaa: koperusteiden ja tukialueiden rajojen tarkista-
17900: Maa- ja metsätalousministeriö on syyskuun miseksi. Tällöin tulee aluetukikysymys käsitel-
17901: 12 päivänä 1973 asettanut toimikunnan selvit- lyksi myös Ranuan kunnan osalta.
17902: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
17903:
17904: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
17905: N:o 98 3
17906:
17907:
17908:
17909:
17910: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17911:
17912: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen justeras, så att det på ett så ändamålsenligt
17913: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse sätt som möjligt skulle stöda utkomsten för
17914: av den 21 mars 1975 till vederbörande med- odlare på små lägenheter, och jordbrukarbefolk-
17915: lem av statsrådet för avgivande av svar över- ningen inom utvecklingsområdena, med be-
17916: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pekka aktande av behovet att utjämna de regionala
17917: Vilmi ställda spörsmål nr 98: och inre inkomstgränserna inom lantbruket, och
17918: att utarbeta förslag till erforderliga åtgärder på
17919: "Kommer Regeringen att skrida till basen av utredningarna. Till kommissionens
17920: åtgärder för att rätta till gränserna för uppgifter hör således även att justera gränserna
17921: lantbrukets regionala stöd så, att tili för de s.k. stödområdena. Den termin som ut-
17922: Lapplands Iän hörande Ranua kommun satts för dess arbete utgår den 30 juni inne-
17923: åter skuHe placeras inom I produktions- varande år.
17924: området?" Sedan kommissionens arbete har blivit fär-
17925: digt, kommer jord- och s!kogsbruksministeriet
17926: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- att utarbeta erforderliga förslag angående juste-
17927: samt anföra fö1jande: ring av grunderna för utdelning av lantbrukets
17928: Jord- och skogsbruksministeriet har den 12 prispolitiska stöd och av gränserna för stöd-
17929: september 1973 tillsatt en kommission med områdena. Härvid kommer även att behandlas
17930: uppgift att utreda, hur grunderna för utdel- frågan om det regionala stödet för Ranua kom-
17931: ningen av lantbrukets prispolitiska stöd bör muns vidkommande.
17932: Helsingfors den 11 april 1975.
17933:
17934: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
17935: 1975 Vp.
17936:
17937: Kirj. ksm. n:o 99.
17938:
17939:
17940:
17941:
17942: Lattula: Kansaneläkelaitoksen hoidettavana olevan valmutustoi-
17943: minnan hadlintokustannUJksist!l.
17944:
17945:
17946: Ed u sk unn an Herra Puhemiehelle.
17947:
17948: Kansaneläkelaitoksen hallintokulut ilman· vä- kuuttavai siitä, että ori varmasti : måhdöllista
17949: lineistön poistomenoja ovat olleet vuonna 1972 alentaa kansalaisten mil'ksettavaksi . tulevia' lcu-
17950: varsin suuret suhteessa tehtyihin eläkeradcaisui- luja. ·.Ilmeisesti ·heri!kilökunhan :valintapeiiJst~i~
17951: hin. Tarkemmin mitattuina ne ovat· olleet niistä den, samoin työa~karia: tehtävän työn fipeyteen
17952: 37,69 o/o eli yli rkölmarineksen. ·Jos tehdään kohdistuvien vaatimu:ksieq ~J.Ilee, muuttua.
17953: 5 000 mk:n suuruinen eläkeratkaisu vuodessa, Ktin ·. jä1ieeri kerfåri ori merkittävästi nostettu
17954: merkitsee se noin 1 800 mk:n suuruista kulua. karisalaisen osuutta·· edellä ·mairifth:tj~#·. kulujen
17955: Keskipa~kkaiselta suomalaiselta kuluisi noin maksamiseksi, esitän valtiopäivajäfjest~sen 37
17956: kuukausi yhden elakerat'kaisun tekemiseen. Kurt § :n 1 momentin nojalla valtlorieuyoston asian-
17957: sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia makse- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
17958: taan, ovat vastaavat kulut keskimäärin 9,34 %, myksen: . . . ·.
17959: eli noin · joka yhdestoista ratkaisu kuluu itse Onko Hallitus tietoinen kansaneläke-
17960: asiassa ·toiminnan ylläpitämiseen. laitoksen ja sairausvakuutustoiminnan
17961: · Yksityisessä vakuutustoiminnassa ovat kUlut kohtu.uttOnilui korkeista ylläpitdl ja hal-
17962: vain murto-osa näistä. On myönnettävä, että lintdkuluista, ja
17963: on sairausvaJkuutustoimistoja, joissa kulut ovat ·mihin .·toimenpiteisiin Hallit11s .aikoo
17964: noin puolet :keskimääräisistä. Nämä merddt va- ryhtyä sanottujen kulujen •aleutamisek&i?
17965: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
17966:
17967: Eero Lattula ..
17968:
17969:
17970:
17971:
17972: 406/75
17973: 2 197, ~vp.
17974:
17975:
17976:
17977:
17978: E d u s k u n na n H e r r a -P u h e· m i e h e 11 e.
17979:
17980: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toksen hoitamien vakuutuksien kokonaismenot
17981: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies, näinä vuosina ovat olleet vuonna 1972 2 808
17982: olette 21 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn miljoonaa mar~kaa, vuonna 1973 3 378 mil-
17983: kirjeenne - ohella - toimittanut valtion~1,1yoston joonaa-- mark!kaa _ja vuonna 1974- 4 482 mil-
17984: asianomaiselle .jäsenelle jäljennöksen kansan- joon-aa markkaa ja että niiden arvioidaan ku-
17985: edustaja Eero .Lattulan näin '~uuluvasta _kirjalli- luvana vuonna nousevan. 5 510 miljoonaan
17986: sesta kysymy'~sestä n:o 99: markkaan· voidaan todeta, että kansaneläkelai-
17987: . . toksen toimintamenot ovat laitoksen kokonais-
17988: · "Onko Hallitus tietoinen kansaneläke- menoista .4,1 ja 4,7 prosentin välillä.
17989: laitöksen •- ja sairausvakuutustoiminn~ Kansaneläkevakuutuksen ja sairausvakuutuk-
17990: kohtuuttoman korkeista ylläpito- ill hal- sen- kustannusten todellinen keskinäinen suhde
17991: lintdkuluista, ja - ei öle määriteltävissä. Vakuutusmuotoje.tl luon~
17992: _mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo teeSta johtuu, että sairausvakuutus aiheuttaa
17993: ryhtyä sanottujen kulujen alentami.. ~hemmän toimintakustannuksia kuin eläkeva-
17994: - sdksi?" kuutus. Lain mukaan sairausvakuutuksen toi-
17995: mintakustannuksiksi on luettava 60 prosenttia
17996: - Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja kansaneläkevakuutuksen toimintakustannuk-
17997: vasti seuraavaa: siksi 40 prosenttia kaikista toimintakustannuk-
17998: Kansaneläkelaitoksen toimintamenot ovat vii- sista. Tätä jakoa seuraten saadaan kansaneläke-
17999: me vuosina olleet vuonna 1972 116 miljoonaa vakuutuksen toimintamenoiksi edellä mainittui-
18000: markkaa, vuonna 1973 146 miljoonaa mark- na vuosina 2,3-2,6 prosenttia ja sairausvakuu-
18001: kaa ja vuonna 1974 17 4 miljoonaa markkaa tuksen- toimintamenoiksi 9,0-10,2 prosenttia
18002: ja taloussuunnitelman mukaan niiden arvioi- näiden vakuutusmuotojen kokonaismenoista.
18003: daan nousevan tänä vuonna 211 miljoonaan Mainitut kustannusprosentit, jotka siis ovat
18004: markkaan. Näihin kuluihin on lisättävä, mitä huomattavasti alhaisemmat kuin kysymyksen
18005: kansaneläkelaitos joutuu valtion verohallinnolle perusteluissa on sanottu,- eivät hallituksen käsi-
18006: suorittamaan rkorvauksena vakuutusmaksujen tyksen mukaan ole kohtuuttoman suuret ja
18007: perimisestä. Tämä korvaus on ollut vuonna ne kestävät hyvin vertailun yksityisen vakuu-
18008: 1972 10,1 miljoonaa markkaa, vuonna 1973 tustoiminnan kustannusprosentteihin.
18009: 12,1 miljoonaa markkaa ja vuonna 1974 14,1 Lopuksi on todettava, että kansaneläkelaitos
18010: miljoonaa markkaa ja näiden kustannusten ar- ei ole valtioneuvoston tai sen alaisen viraston
18011: vioidaan kuluvana vuonna nousevan 16 miljoo- valvonnassa, vaan valtiopäiväjärjestyksen mu"
18012: naan markkaan. kaan se toimii välittömäs'ti Eduskunnan valvon-
18013: Kun otetaan huomioon, että kansaneläkelai- nan alaisena.
18014: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1975.
18015:
18016: Ministeri Reino Karpola.
18017: N:o 99 3
18018:
18019:
18020:
18021:
18022: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18023:
18024: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen miljoner mark, år 1973 3 378 miljoner mark
18025: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och år 1974 4 482 miljoner mark och att de
18026: av den 21 mars 1975 tili vederbörande med- under innevarande år beräknas stiga tili 5 510
18027: lem statsrådet översänt en avskrift av ett av miljoner mark kan det konstateras, att folk-
18028: riksdagsman Eero Lattula undertedknat skrift- pensionsanstaltens förvaltningskostnader utgör
18029: ligt spörsmål nr 99 av följande lydelse: mellan 4,1 och 4,7 procent av anstaltens totala
18030: utgifter.
18031: "Är Regeringen medveten om folk- Folkpensionsförsäkringskostnadernas och
18032: pensionsanstaltens och sjukförsäkrings- sjukförsäkringskostnadernas förhållande tili
18033: verksamhetens orimligt höga underhålls- varandra går inte att bestämma exakt. Av för-
18034: och administrationskostnader, och säikringsformernas karaktär följer, att sjukför-
18035: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- säkringen föranleder större förvaltningskostna-
18036: taga för att sänika sagda kostnader?" der är pensionsförsäkringen. Enligt lagen bör
18037: av alla förvaltningskostnader 60 procent räknas
18038: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- till sjukförsäkringens och 40 procent tili folk-
18039: samt anföra följande: pensionsförsäkringens förvaltningskostander.
18040: Folkpensionsanstaltens förvaltningskostnader Enligt denna fördelning uppgår folkpensions-
18041: har under de senaste åren utgjort år 1972 försäkringens förvaltningskostnader under de
18042: 116 miljoner mark, år 1973 146 miljoner förutnämnda åren tili 2,3-2,6 procent och
18043: mark och år 1974 174 miljoner mark och sjukförsäkringens förvaltningskostnader tili 9,0
18044: enligt finansplanen beräknas de i år stiga tili -10.~ procent av den totala utgiften för dessa
18045: 211 miljoner mark. Tili dessa kostnader bör försäkringsformer. De nämnda kostnadsprocen-
18046: fogas de som folkpensionsanstalten skall er- ten, vilka således är avsevärt lägre än den i
18047: lägga tili statens skatteförvaltning i ersättning motiveringen till spörsmålet nämnda, är icke
18048: för indrivningen av premier. Denna ersättning enligt regeringens åsikt orimligt stora och de
18049: var år 1972 10,1 miljoner mark, år 1973 tai väl en jämförelse med den privata försäk-
18050: 12,1 miljoner mavk och år 1974 14,1 miljoner ringsverksamhetens kostnadsprocent.
18051: mark, ooh under innevarande år beräknas den Sludigen bör det konstateras, att folk-
18052: stiga tili 16 miljoner mark. pensionsanstalten icke står under statsrådets
18053: Då man beaktar att den totala utgiften för eller detta underlydande ämbetsverks tillsyn
18054: de av folkpensionsanstalten ombesörjda försäk- utan verkar enligt riksdagsordningen direkt un-
18055: ringarna under dessa år varit år 1972 2 808 der övervakning av Riksdagen.
18056: Helsingfors den 22 april 1975.
18057:
18058: Minister Reino Karpola.
18059: 1975 vp.
18060:
18061: Kirj. ksm. n:o 100.
18062:
18063:
18064:
18065:
18066: Lattula: Asemakaavoituksen kehittämisestä rakennusten käyttö-
18067: kustannusten alentamiseksi.
18068:
18069:
18070: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he l1 e.
18071:
18072: Rakennusten ulkomaisen energian käyttö on Edullisen käyttötalouden saavuHaroiseksi oli-
18073: merkittävä kansantalouden menoerä, jota voi- si myös edullista muuttaa asemakaavamääräys-
18074: taisiin monella tavoin myös asemakaavamää- käytäntöä siten, että se palvelisi paremmin
18075: räyksien avulla pienentää. Asemakaavojen laa- mm. energian säästöön tähtääviä toimia.
18076: timisessa on kuitenkin havaittavissa, että ne Edellä sanotun nojalla esitän valtiopäiväjär-
18077: tehdään yleensä aivan liian valmiiksi. Niinpä jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
18078: niissä on määritetty rakennuksen pituus, le- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
18079: veys ja korkeus. Asemakaavat on varsin tarkoin si seuraavan kysymyksen:
18080: laadittu vastaamaan nykyhetken käsityksiä ra-
18081: kentamisesta ja sen muodoista. Kuitenkin on Mihin toimii,, Hallitus aikoo ryhtyä,
18082: ilmeistä, ja siitä on olemassa merkkejä, että jotta asemakaavat tarjoaisivat suurem-
18083: rakennustavat ja muodot muuttuvat ja että man mahdollisuuden seurata rakenta-
18084: taloudellinen tulos saavutetaan muita kuin tie- misen taloudellista kehitystä, minkä seu-
18085: dossa olevia menetelmiä käyttäen. Asemakaava rauksena samalla syntyisi säästöä raken-
18086: on kuitenkin jo nyt esteenä monin paikoin nusten käyttötaloudessa?
18087: tietylle valinnalle, jonka tarkoituksena on saa-
18088: vUttaa parempi tulos.
18089: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1975.
18090:
18091: Eero Lattula.
18092:
18093:
18094:
18095:
18096: 425/75
18097: 2 1975 vp.
18098:
18099:
18100:
18101:
18102: Ed u s kunnan He r ·t a Puh e m i e helle.
18103:
18104: Valciopäiväjärjestyiksen 37 §:n 1 momentissa Sisäasiainministeriö on hallintokäytännössään
18105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei liian yksityis-
18106: olette 21 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn kohtaisilla kaavamääräyksillä tarpeettomasti
18107: kirjeenne n:o 524 ohella toimittanut valtioneu- hankaloiteta rakentamista tai lisätä sen kustan-
18108: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen nuksia. Kuitenkin useissa tapauksissa, varsin-
18109: kansanedustaja Eero Lattulan kirjallisesta kysy- kin tiiviitä kerrostaloalueita kaavoitettaessa ra-
18110: myksestä n:o 100, jossa tiedustellaan: kennuslaissa ja -asetuksessa säädettyjen, yksi-
18111: tyiskohtaisessa kaavoituksessa noudatettavien
18112: "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, periaatteiden huomioon ottamisen valvonta ja
18113: jotta asemakaavat tarjoaisivat suurem- maankäytön tarkoituksenmukaisuuden arvoste-
18114: man mahdollisuuden seurata rakenta- leminen edellyttävät verrattain sidottua kaavoi-
18115: misen taloudellista kehitystä, minkä seu- tustapaa. Tämä sekä myös kaavan oikeusvai-
18116: rauksena samalla syntyisi säästöä raken- kutusten arvostelemiseen liittyvät kysymykset
18117: nusten käyttötaloudessa?" huomioon ottaen lienee vaikeata ainakaan olen-
18118: naisesti väljentää kaavojen sisältöä nykyises-
18119: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tään.
18120: taen seuraavaa: Sisäasiainministeriössä on parhaillaan valmis-
18121: Kaavoituksella voidaan energiatalouteen vai- teltavana tarpeelliset ohjeet sen mahdollistami-
18122: kuttaa lähinnä toimintojen tarkoituksenmukai- seksi, että asema- ja rakennuskaavoja voitaisiin
18123: sella sijoittamisella sekä muodostamalla uudet yleiskaavoitusta hyväksikäyttäen laatia asteit-
18124: asuntoalueet siten, että ne liittyvät kiinteästi tain rakentamiseen ja muuhun toteuttamiseen
18125: olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja lähemmin liittyen. Tällöin voitaisiin asema- ja
18126: täydentävät sitä. Lisäksi voidaan riittävillä alue- rakennuskaavojen laatiminen kytkeä paremmin
18127: varauksilla sekä rakennusten sopivalla sijoituk- rakennussuunnitteluun ja ottaa kaavoituksessa
18128: sella ja mitoituksella luoda puitteet energian huomioon tarkoituksenmukaisen ja taloudellisen
18129: keskitetylle jakelulle. Kaavoitus- ja rakennus- rakentamisen kulloinkin asettamat vaatimukset.
18130: viranomaisille 31 päivänä joulukuuta 1974 lä- Kaavoituksen ohjaaminen esitetyllä tavalla on
18131: hettämässään yleiskirjeessä (n:o 3896/501/74/ sopusoinnussa niiden tavoitteiden kanssa, jotka
18132: PK) sisäasiainministeriö on muun ohella kiin- kaavajärjestelmän osalta kaavoitus- ja rakennus-
18133: nittänyt huomiota mainittuihin näkökohtiin. asiain neuvottelukunnassa yksimielisesti hyväk-
18134: Kirjeessä korostettiin yleensäkin käyttötalou- syttiin rakennuslainsäädännön uudistamisen
18135: dellisten selvitysten tarpeellisuutta kaavoja laa- suuntaviivoiksi (komiteanmietintö 197 4: 44) .
18136: dittaessa.
18137: Helsingissä 22 päivänä huhdkuuta 1975.
18138:
18139: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
18140: N:o 100
18141:
18142:
18143:
18144:
18145: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
18146:
18147: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Ministeriet har i sin förvaltningspraxis för-
18148: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sökt tillse att man inte genom alltför detalje-
18149: nr 524 av den 21 mars 1975 tili vederbörande rade stadsplanebestämmelser i onödan skulle
18150: medlem av statsrådet för avgivande av svar försvåra byggandet eller öka dess kostnader.
18151: översänt avskrift av följande av riksdagsman I många fall, särskilt vid planläggningen av
18152: Eero Lattula ställda spörsmål nr 100: täta höghusområden, förutsätter dock över-
18153: vakningen av att de i byggnadslagen och -för-
18154: "Tili vilka åtgärder ämnar Regerin- ordningen stadgade principer som skall iruktta-
18155: gen skrida för att stadsplanerna skulle gas i den detaljerade planläggningen beaktas
18156: ge en större möjlighet att följa med den och bedömningen av jorddispositionens ända-
18157: ekonomiska utvecklingen av byggandet, målsenlighet, ett jämförelsevis bundet planlägg-
18158: vilket skulle ha tili följd att det sam- ningssätt. Med beaktande av detta och även
18159: tidigt skulle uppstå en inbesparing i av frågorna i anslutning tili bedömningen av
18160: byggnademas driftshushållning?" planens rättsverkan torde det vara svårt att
18161: åtminstone i någon betydlig mån utvidga pla-
18162: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nernas innehåll jämfört med innehållet i detta
18163: samt anföra följande: nu.
18164: Genom planläggning kan man inverka på Vid ministeriet för inrikesärendena bereds
18165: energihushållningen närmast genom en ända- som bäst erforderliga anvisningar för att göra
18166: målsenlig placering av funktionerna och genom det möjligt att med utnyttjande av general-
18167: att bilda nya bostadsområden så, att de intimt planering gradvis kunna utarbeta stads- och
18168: ansluter tili existerande ortsstruktur och komp- byggnadsplaner i intimare anslutning till byg-
18169: letterar denna. Ytterligare kan man genom gande och annat genomförande. Härvid skulle
18170: ti:llräckliga områdesreserveringar och lämplig utarbetandet av stads- och byggnadsplaner
18171: placering och dimensionering av byggnaderna bättre kunna förenas med byggnadsplaneringen,
18172: skapa en ram för en centraliserad energidistri- och de krav som ett ändamålsenligt och eko-
18173: bution. I ett till planläggnings- och byggnads- nomiskt byggande i varje enskilt fall ställer
18174: myndigheterna den 31 december 1974 avsänt kunna beaktas vid planläggningen. Styrningen
18175: cirkulär (nr 3896/501/74/PK) har ministeriet av planläggningen på framfört sätt överensstäm-
18176: för inrikesärendena bl. a. fäst uppmärksamhet mer med de mål, som i fråga om planesyste-
18177: vid nämnda synpunkter. I cirkuläret betonades met enhälligt godkändes inom delegationen för
18178: också i allmänhet nödvändigheten av drifts- planläggnings- och byggnadsärenden såsom rikt-
18179: ekonomiska utredningar vid utarbetandet av linjer för revideringen av byggnadslagstiftningen
18180: planer. ( kommitt<!betänkande 1974: 44).
18181: Helsingfors den 22 april 1975.
18182:
18183: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
18184: Kirj. ksm. n:o 101.
18185:
18186:
18187:
18188:
18189: Räsänen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen huoltajanlisän mak-
18190: samisesta.
18191:
18192:
18193: Eduskunnan Herra~ Puhemiehelle,·
18194:
18195: Sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan veroluettelo osoittaakin puolison tulot suurem-
18196: suoritettavan huoltajanlisän maksamisen suh- miksi kuin vakuutetun tulot: Kuitenlkin osoite"
18197: teen on kansaneläkelaitoksen yleisohjeen 1/75 tut kuuden kuukauden tulot vuonna i974 näyt-
18198: mukaan tämän vuoden alusta omaksuttu käy- tävät, että vakuutettu on· -perheen· todellirien
18199: täntö, joka ei ota huomioon vakuutetun ~ei hu<;>:ltaja jäll,een PIJoH~oll oltua . kQko vuoden
18200: lisia olosuhteita. 197 4 ja edeneen kahsl,lneläkeläir,len. Menetys
18201: Sairausvakuutuslain 17 § :n ja sairausvakuu- perheelle on ·.:>hä..,,sp,u~emp~,. mitä .~pemmän
18202: tusasetuksen 10 § :n perusteella korotettuun lapsia on. Jo PlloliSon ja Yhc:l.el;l Jl:\ps<;:n, huolta-
18203: päivärahaan ei ~uoriteta hUöltajanlisää, vaikka janlisän menetys 13 839 markan työtulojen
18204: vakuutetuil päivärahan perusteena olevat työ- perusteell!J. la.sketusta päiväral,l.a~ta . ~d~;:ll,i~ ,esi-
18205: tulot olisivat suuremmat kuin puolison samaa tetyssä esimerkissä on · merkinl)yt ... YU .Viic;l~
18206: aikaa koskevat tulot. Kun oikeus huoltajan- markan menetystä päivää kohden. Kahdenkym-
18207: lisään määräytyy kaksi vuotta jäljessä kulke- menen päivärahaan oikeuttavail päivän o-salta
18208: vien veroluetteloiden mukaan, merkitsee s·e vakuutettu menettää 100 markkaa, ja pitkäai-
18209: todellisen huoltajasuhteen huomiotta jättämis- kaiselta: sairausajalta 'menetys on v~stllavasti
18210: tä. Oikeudenmukaista olisi suorittaa huoltajan- suurempi. Vuodenvaihteen tarkistus ei missä.än
18211: lisä sen tilanteen mukaan, joka uusien työtulo- muodossa saisi johtaa kokonaispäivärahan alen-
18212: j-en osoittamisella on todettu. tamiseen, koska se on tarkoitettu toimeenpan-
18213: Uudet ohjeet ovat johtaneet sellaisiin epä- tavaksi vain sillloin, mikäli päivärahan ·määrä
18214: kohtiin, joita vakuutettujen piirissä ei voida tarkistuksen johdosta· suurenee. ·
18215: hyväksyä. Myös sairausvakuutusasetuksen 9 § :h Edellä olevan perusteella· ja ·valtiopäiväjärjes-
18216: mukainen, vakuutettujen hyödyksi tarkoitettu tyksen '37 •·§·:n t momenttiin nojautuen esi-
18217: päivärahan tarkastaminen vuoden vaihteessa tämme valtioneuvostori · asianomaisen jäsenefi
18218: uusien veroluetteloiden mukaiseksi~ on uuden vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
18219: tutkinnan johdosta huoltajanlisän menettämi-
18220: senä merkinnytkin päivärahan pienentymistä. ·Mihin toimenpiteisiin Hallitus· aikoo
18221: Näin on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun ryhtyä sairausvakuutuslain . 1llukaisen
18222: vuoden 1972 veroluettelon mukaan vakuutettu huöltajaiilisän 'niaksainisetksi . 'tOdellisen
18223: c_
18224:
18225:
18226: on saanut huoltajanlisän, .mutta vuoden 1973 huoltosuhteen perusteella?
18227: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1975.
18228:
18229: Pauli Räsänen. Anna-Liisa Jokinen. Rauno Korpinen.
18230: Lauha Männistö. Niilo Koskenniemi. Mikko Ekorre.
18231: Aulis Juvela. Anna-Liisa Hyvönen. Paavo Aitio.
18232:
18233:
18234:
18235:
18236: 407(75
18237: 2 1975 vp.
18238:
18239:
18240:
18241:
18242: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
18243:
18244: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kistetaan viimeksi toimitetussa verotuksessa to-
18245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, detun työtulon mukaiseksi seuraavan tammi-
18246: olette 25 päivänä maaliskuuta 197.5 päivätyn kuun alusta lukien, mikäli päivärahan määrä
18247: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tarkistuksen johdosta suurenee. Vakuutetulle,
18248: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- jonka tarkistetut työtulot ovat pienemmät kuin
18249: edustaja Pauli Räsäsen ym. näin kuuluvasta hänen puolisonsa vastaavat työtulot, ei kuiten-
18250: kirjallisesta kysymyksestä n:o 101: kaan suoriteta huoltajanlisää sanotusta ajankoh-
18251: dasta lukien.
18252: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Edellä mainittua sairausvakuutusasetuksen
18253: ryhtyä sairausvakuutuslain mukaisen 9 §:n säännöstä on tulkittu niin, että sitä on
18254: huoltajatisän malksamiseksi todellisen sovellettava myös päivärahaan, joka on mää-
18255: huoltosuhteen perusteella?" rätty arvion perusteella. Tämän kannan on ylin
18256: muutoksenhakuaste sairausvakuutusasioissa, tar-
18257: Vastauksena kysymytkseen esitän kunnioitta- kastuslautakunta omaksunut useissa ratkaisuissa
18258: vasti . seuraavaa: muun muassa vuosina 1973 ja 1974. Tarkas-
18259: Sairausvakuutuslain 16 §:n ja sairausvakuu- tuslautakunnan kanta johtaa siihen, että tar-
18260: tusasetuksen 9 § :n mukaan päi.värah~ suuruus kistus on suoritettava edellä mainitulla tavalla
18261: määrätään ensisijaisesti vakuutetun työkyvyttö- myös huoltajanlisän osalta. Kansaneläkelaitos
18262: myyden alkamista. edeltän:eenä vuonna toimi- on yleiskirjeellään antanut tätä koskevan oh-
18263: tetussa verotuksessa todetun työtulon mukaan. jeen paikallistoimistoille.
18264: Jqs. vakuutetun työtulot ovat välittömästi en- Koska päiväraha huoltajanlisineen muodostaa
18265: nen hänen sairastumistaan jatkuvasti olleet kokonaisuuden, näyttää kohtuuttomalta, että
18266: olennaisesti suuremmat kuin edellä tarkoitetut huoltajanlisä vuoden vaihteessa tapahtuvan tar-
18267: työtulot, voidaan vakuutetun tulot hänen ha- kistuksen yhteydessä voidaan poistaa, vaikka
18268: kemuksestaan arvioida tätä myöhäisemmältä varsinaisen päivärahan osalta ei ole alentamis-
18269: ajalta esitetyn selvityksen mukaan siten kuin mahdollisuutta. Parhaillaan vamustellaan ehdo-
18270: sairausvakuutusasetuksen 10 §:ssä säädetään. tusta huoltajanlisää koSkevien säännösten muut-
18271: Sairausvakuutusasetuksen 9 §:n 4 momentin tamiseksi.
18272: mukaan vakuutetulle myönnetty päiväraha tar-
18273: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 197.5.
18274:
18275: Ministeri Reino Karpola.
18276: N:o 101 3
18277:
18278:
18279:
18280:
18281: T i 11 R i k s d a g e n H e r r T a 1 m a n.
18282:
18283: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen i enlighet med i den senast verkställda beskatt-
18284: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ningen konstaterade arbetsinkomsten räknat
18285: av den 25 mars 1975 till vederbörande medlem från ingången av januari, därest dagpenningens
18286: av statsrådet översänt en avskrift av ett av belopp i följd av justeringen kommer att öka.
18287: riksdagsman Pauli Räsänen undertecknat skrift- At försäkrad, vars justerade arbetsinkomster
18288: ligt spörsmål nr 101 av följande ~ydelse: är lägre än hans makes motsvarande arbets-
18289: inkomster, erlägges dock icke försörjartillägg
18290: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen räknat från nämnda tidpunkt.
18291: vidtaga för utbetalning av försörjartill- Ovannämnda stadgande i 9 § sjukförsäk-
18292: lägget enligt sjukförsäkringslagen på ringsförordningen har totkats så, att det bör
18293: basen av ett verkligt försörjarförhållan- tillämpas även på dagpenning som fastställts
18294: de?" på basen av uppskattning. Denna ståndpunkt
18295: har den högsta besvärsinstansen i sjukförsäk-
18296: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ringsärenden, prövningsnämnden, omfattat i
18297: samt anföra följande: flera utslag bland annat under åren 1973 och
18298: Enligt 16 § sjukförsäkringslagen och 9 § 1974. Prövningsnämndens ståndpunkt leder till
18299: sjukförsäkringsförordningen fastställes dagpen- att justeringen bör verkställas på nämnda sätt
18300: ningens storlek främst på grundval av den i be- även för försörjartilläggets del. Folkpensions-
18301: skattningen konstaterade arbetsinkomst under anstalten har med sitt cirkulär gett direktiv
18302: året innan den försäkrades arbetsoförmåga in- härom tili kretsbyråema.
18303: trädde. Har försäkrads arbetsinkomster omedel- Eftersom dagpenningen med försörjartillägget
18304: bart före hans insjuknande fortgående varit bildar en helhet förefaller det orimligt att för-
18305: väsentligt större än ovan avsedda arbetsin- sörjartillägget i samband med justeringen vid
18306: komster, kan försäkrads inkomster på hans årsskiftet skulle kunna avlägsnas, fastän det
18307: ansökan uppskattas enligt företedd utredning för den egentliga dagpenningens vidkommande
18308: för tiden efter insjuknandet på sätt som i 10 § ej finns möjligheter till sänkning. Sam bäst
18309: sjukförsäkringsförordningen stadgas. förbereds förslag till ändring av stadgandena
18310: Enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringsförord- rörande försörjartillägget.
18311: ningen justeras åt försäkrad beviljad dagpenning
18312: Helsingfors den 24 april 1975.
18313:
18314: Minister Reino Karpola.
18315: 1975 vP·
18316:
18317: Kirj. ksm. n:o 102.
18318:
18319:
18320:
18321:
18322: Juvela ym.: Kodinhoitajille oman auton käytöstä suoritettavasta
18323: korvauksesta.
18324:
18325:
18326: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18327:
18328: Vuoden 1974 joulukuun 1 päivästä lähtien säksi on todettava, että mm. kätilöilie ja ter-
18329: huononnettiin kunnallisten kodinhoitajien mat- veyssisarille suoritetaan, kuten oikein onkin,
18330: kakorvauksia koskevia säännöksiä. Kun tätä en- koniaus ·oman auton käytöstä edelleen täysimää-
18331: nen kodinhoitajllle maksettiin korvaus oman räisenä. Näin ollen on tapahtunut melkoinen
18332: auton käytöstä kaiikista matkakilometreistä, pedaatteellinen vääryys kodinhoitajia kohtaan
18333: merkitsi 1. 12. 1974 voimaan tullut huononnus sen vuoksi, että heidät on saatettu eriarvoiseen
18334: sitä, että korvausten maksamiselle asetettiin 10 asemaan muihin kunnallisiin viranhaitijoihin
18335: !kilometrin omavastuuosuus. Tämä merkitsee verrattuna .
18336: .sitä, että kodinhoitajan on ajettava päivittäin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18337: 10 ki!lometriä omalla kustannuksellaan ja vasta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18338: tämän jälkeen ajetuista kilometreistä aletaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18339: maksaa asianmukaista korvausta. vaksi seuraavan kysymyksen:
18340: Kun yleisenä sääntönä on pidetty sitä, ettei
18341: saavutettua etua kenenkään kohdalla saa huo- Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
18342: nontaa da kun toisaalta kodinhoitajat paikka- toimenpiteisiin, että matkakorvaukset
18343: kunnista riippuen joutuvat hyvinkin paljon oman auton käytöstä suoritetaan kun-
18344: !käyttämään omaa autoaan työmatkoilla, olisi nallisille kodinhoitajille täysimääräisenä
18345: matkakorvausperusteet palautettava ensi tilassa ja kodinhoitajat saatetaan näin ollen
18346: ennalleen. Tätä puoltaa myös vahvasti sekin matkakorvausten suhteen tasavertaiseen
18347: seikka, että ·koulutuksen, työn raskauden ja vas- asemaan muiden vastaavien viranhalti-
18348: •tuun huomioon ottaen kunnalliset kodinhoita- joiden kanssa?
18349: jat ovat jääneet paikoissa pahasti jälkeen. Li-
18350: Helsingissä 25 ·päivänä maaliskuuta 1975.
18351:
18352: Aulis Juvela. Kalevi Kivistö.
18353: Lauha Männistö. Siiri Lehmonen.
18354:
18355:
18356:
18357:
18358: 436/75
18359: 2
18360:
18361:
18362:
18363:
18364: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
18365:
18366: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa antaa luvan suorittaa työmatkan omalla kulku-
18367: mainitussa tarkoituksessa Te~ Herra Puhemies, neuvolla, ~onka käyttämisestä suoritetaan kor-
18368: olette 25 päivänä maaliskuuta 1975 päivätyn vaus, mikäli siitä ei toisin sovita, kunnan mat-
18369: kirjeenne ohell.a toimittanut valtioneuvoston kustussäännön mukaisesti. Näiden säännösten
18370: asianomaiselle jäsenelle jli:ljenhöksen kansan- perusteella voitiin matlkakustannuikset korvata
18371: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluneesta varsin joustavasti.
18372: kirjal1rsesta kysymy{ksestä n:o 102: Kunnallisen virkaehtosopimusjärjestelmän ke-
18373: hittyessä on myös kunnallisten kodinhoitajien
18374: "Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin vitbmatikojen korvattavuus vaihdellut. Aluksi
18375: toinienpiteisiin, että matkakorvaukset matkaa asunnosta toimi-, työ- tai kokoontumis-
18376: oman auton käytöstä suoritetaan kun- paiJkkaan ( työmatkaa) ei pidetty korvaukseen
18377: nallisilie kodinhoitajille täysimääräisenä oikeuttavana. KunnalHselle viranomaiselle an-
18378: ja kodinhoitajat saatetaan näin ollen nettiin kuitenkin oikeus päättää yli 20 kilomet-
18379: matkakorvausten suhteen tasavertaiseen rin pituisten työmatkojen korvaamisesta. Kun
18380: asemaan muiden vastaavien viranhalti- vuoden 1974 virkaehtosopimusta tarkistettiin
18381: joiden kanssa?" 1. 12. 1974 lukien tulivat yli viiden (5) kilo-
18382: metrin pituiset työmatkat korvattaviksi.
18383: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Matkakustannusten omavastuuosuuden sisäl-
18384: vas.ti seuraavaa: lyHäminen matkakustannusten korvaussäännök-
18385: . Ennen virkaehtosopimusjärjestelmän käyttöön siin on saattanut haitata kodinhoitotoiminnan
18386: ottamista suorittivat kunnalliset kodinhoitajat kehittämistä etenkin haja-asutusalueilla. Voi-
18387: matkan kodeistaan työkohteisiin ja takaisin daan myös todeta, että kunnallisten kodinhoi-
18388: yleensä työnantajan eli kunnan kustannuksella. tajien asema on matkakustannusten korvaami-
18389: Aikaisemmassa kunnallista kodinhoitoapua sen suhteen heikentynyt virkaehtosopimusjärjes-
18390: säätelevässä laissa ( 272/50) oli säännös, jonka telmän tultua voimaan.
18391: mukaan kunta suorittaa kodinhoitajalle tämän Koska kysymyksessä on kuitenkin kunnalli-
18392: toimitusmatkojen aiheuttamat kohtuullisiksi sen sopimusvaltuuskunnan työnantajapuolen
18393: katsottavat matkakustannukset. Voimassa ole- edustajana ja työntekijöiden välinen asia, so-
18394: van Iain ( 270/66) matkakustannuksien korvaa- siaali- ja terveysministeriö todeten, että nykyi-
18395: mista koskeva säännös on muutoin samansisäl- nen säännöstö on kuunailisille kodinhoitajille
18396: töinen, paitsi että sen timkaari kunnallisvaltuus- Htneisesti raskas· ja ilmeisesti myös haittaa ko-
18397: to vahvistaa perusteet kustannusten suorittami• dinhoitotoiminnan kehittämistä, katsoo, että tä-
18398: selle. Vastaava määräys otettiin myös kodinhoi- mä epäkohta olisit mahdollisuuksien mukaan py-
18399: totoiminnan ohjesääntöön. Asetuksella ( 675/ rittävä korjaamaan tulevissa virkaehtosopimus-
18400: 66) taas säädettiin, että kunnall.ishallitus voi neuvotteluissa.
18401: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
18402:
18403:
18404: Ministeri Reino Karpola.
18405: N:'O 102 3
18406:
18407:
18408:
18409:
18410: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18411:
18412: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de ersättning, ifall därom annat idke överens-
18413: anger har Ni, He1:1r T alman, med Eder skrivelse kommes, erlägges enligt kommunens reseregle-
18414: av den 25 mars 1975 till vederbörande medlem mente. Dessa stadganden möjliggjorde ett syn-
18415: av statsrådet för avgivande av svar översänt nerligen smidigt ersättande av hemvårdarnas
18416: avskrift av följande av riksdagsman Aulis Ju- resekostnader.
18417: vela m. fl. ställda spörsmål nr 102: Bestämmelserna om et~sättande av de kom-
18418: munala hemvårdarnas tjänsteresor har varierat
18419: "Ämnar Regeringen vidta sådana åt- i oliJka faser av det kommunala tjänstekollek-
18420: gärder, att reseersättningarna för bruk tivavtalssystemets utveokling. Tili en början
18421: av egen bil erläggs tili kommunala hem- ansågs resa från bostaden till tjänstgörings-, ar-
18422: vårdare till fullt belopp och hemvårdar- bets- eller samlingsställe ( arbetsresa) inte ge
18423: na sålunda i fråga om reseersättningar rätt tili ersättning. Kommunal myndighet fick
18424: kommer i samma ställning som övriga dock rätt att besluta om ersättande av arbets-
18425: motsvarande tjänsteinnehavare?" resor på mera än 20 kilometer. När 1974 års
18426: tjänstekollektivavtal 1. 12. 1974 justerades,
18427: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- blev arbetsresor över fem ( 5) kilometer ersätt-
18428: samt anföra följande: ningsgilla.
18429: lnnan tjänstekollektivavtalssystemet togs i Bestämmelserna om självriskandel vid er-
18430: bruk företog de kommunala hemvårdarna i all- sättande av resekostnader har kunnat stävja
18431: mänhet resan mellan hemmet ooh arbets- hemvårdsvevksamhetens utveckling i synnerhet
18432: punikterna på arbetsgivarens, dvs. kommunens, på områden med spridd bebyggelse. Dessutom
18433: bekostnad. är det att märka, att de kommunala hemvårdar-
18434: 1 den lag som tidigare reglerade den kom- nas ställning vad ersättandet av resekostnader
18435: munala hemvårdsverksamheten ( 272/50) in- beträffar försämrats efter tjänstekollektivavtals-
18436: giok ett stadgande, enligt vilket kommunen tili systemets införande.
18437: hemvårdare erlägger de av dennes förrättnings- Då det emellertid här är fråga om en ange-
18438: resor föranledda skäligbefunna resekostnaderna. lägenhet mellan kommunala avtalsdelegationen,
18439: Enligt gällande lag ( 270/66) är stadgandet som företräder arbetsgivarparten, och arbets-
18440: rörande resekostnadsersättning annars oföränd- tagarna, finner social- och hälsovårdsministe-
18441: rat utom att kommunens fullmäktige fastställer riet, under konstaterande att de nuvarande stad-
18442: grunderna för resekostnadernas ersättande. Mot- gandena uppenbarligen är betungande för de
18443: svarande bestämmelse intogs även i reglementet kommunala hemvårdarna och inve11kar häm-
18444: för hemvårdsverksamheten. Genom förordning mande på den kommunala hemvårdsverksam-
18445: ( 675/66) stadgades åter, att kommunens sty- hetens utveckling, att missförhållandet i mån
18446: relse kan bev1lja tillstånd att företa arbetsresa av möjlighet borde avhjälpas i samband med
18447: med eget fortskaffningsmedel, för vars anlitan- kommande tjänstekollektivavtalsförhandlingar.
18448: Helsingfors den 15 april 1975.
18449:
18450:
18451: Minister Reino Karpola.
18452: 197.5 vp.
18453:
18454: Kirj. ksm. n:o 103.
18455:
18456:
18457:
18458:
18459: Kohtala: Palovakuutusyhtiöiden saattamisesta osallistumaan palo-
18460: ja pelastustoiminnan kunnille aiheuttamien kustannusten
18461: korvaamiseen.
18462:
18463:
18464: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18465:
18466: Nykyisin ensisijaisesti kunnat joutuvat ta- ka kunnalliset palokunnat ovat tehneet palo-
18467: loudellisesti ylläpitämään palokuntia. Palokun- vakuutusyhtiöiden hyväksi omaisuuden suoje-
18468: tien kunnille aiheuttamat taloudelliset rasituk- lemisessa tai pelastamisessa vahingoilta, millä
18469: set ovat huomattavia. Palovakuutusyhtiöt ei- toiminnallaan palokunnat ovat estäneet yhtiöi-
18470: vät osallistu millään tavalla kunnallisten palo- tä joutumasta korvausvastuuseen tai vähentä-
18471: kuntien ylläpitokustannuksiin. Kuitenkin kun- neet korvausvastuun määrää.
18472: nalliset palokunnat joutuvat usein tekemään Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18473: paljon työtä sellaisen omaisuuden pelastami- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
18474: seksi tai suojelemiseksi, jonka vahingoittumi- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18475: sesta aiheutuisi vakuutusyhtiöille taloudellisia seuraavan kysymyksen: ·
18476: korvausvelvoitteita. Palokuntien vakuutusyh-
18477: tiöiden hyväksi tekemän työn korvaamatta jät- Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin pa-
18478: tämistä ei voida kuntien kannalta pitää oi- lovakuutuslainsäädännön muuttamiseksi
18479: keudenmukaisena eikä kohtuullisena. Tämän siten, että palovakuutusyhtiöt veivoite-
18480: vuoksi palovakuutuslainsäädäntöä tulisi muut- taan osallistumaan palo- ia pelastustoi-
18481: taa niin, että vakuutusyhtiöt velvoitettaisiin minnan kunnille aiheuttamien kustan-
18482: suorittamaan kunnille korvaus siitä työstä, jon- nusten korvaamiseen?
18483: Helsingissä 2.5 päivänä maaliskuuta 197.5.
18484:
18485: Leo Kohtala.
18486:
18487:
18488:
18489:
18490: 459/75
18491: 2 1975 vp.
18492:
18493:
18494:
18495:
18496: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18497:
18498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- suojelurahastoon, jonka varoja käytetään palo-
18499: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- suojelun edistämiseen. Rahastoa hoitaa sisä-
18500: mies, olette 25 päivänä maaliskuuta 1975 päi- asiainministeriön valvonnan alaisena palasuo-
18501: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- jelurahaston johtokunta. Palosuojelumaksusta
18502: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen annetun lain toimeenpanosta 26 päivänä kesä-
18503: kansanedustaja Leo Kohtalan näin kuuluvasta kuuta 1947 annetussa asetuksessa on tarkem-
18504: kirjallisesta kysymyksestä n:o 103: pia säännöksiä muun muassa palosuojelura-
18505: ' ' '
18506: hastosta. Asetuksen 13 §:n mukaan palasuo-
18507: "Ryhtyykö· Hallitus · toimenpiteisiin jelurahastosta voidaan antaa palosuojelun edis-
18508: palovakuutuslainsäädännön muuttami- tämiseksi avustuksia ja lainoja .kunnille, sopi-
18509: seksi siten, että palovakuutusyhtiöt vei- muspalokunnille, palontorjuntajärjestöille ja
18510: voitetaan osallistumaan palo- ja pelas- muille niitä vastaaville yhteisöille sekä apura-
18511: tustoiminnan kunnille aiheuttamien kus- hoja ja stipendejä. Käytännössä rahaston varo-
18512: tannusten korvaamiseen?" ja on myönnetty muun muassa kunnille palo-
18513: kaluston hankkimiseen ja paloasemien raken-
18514: Vastauksena ky~>ymykseen esitän kunnioitta- tamiseen. Vuonna 1974 suoritettiin palosuo-
18515: vasti seuraavaa: ' . jelumaksuja yhteensä 6 367 000 markkaa.
18516: Palosuojelumaksusta 20 päivänä · heinäkuuta Vakuutusyhtiöt maksavat vakuutuksenotta•
18517: 1946 annetun lain 1 §: n mukaan palotorjuu- jille sammutustyön jälkeiset raivaus'" ja jälki-
18518: mm tehoståmiseksi on palovakuutetusta kiin- v:artiointikustannukset, mitkä syntyvät palon
18519: teästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suo- jälkeen palopaikan raivaamisesta ja jälkivar-
18520: ritettava palosuojelumaksu. Maksun suorittaa tioinnista. Koska nämä kustannukset 2 päi-
18521: vakuutuslaitos. Lain 2 §:n mukaan palasuo- vänä joulukuuta 1960 annetun palolah1 39-
18522: jelumaksu on kolme prosenttia määräaikaisista 41 §:n mukaan kuuluvat viime kädessä omai-
18523: palovakuutuksista edellisenä vuonna kannettu~ · suuden omistajan tai haltijan kannettaviksi,
18524: jen vakuutusmaksujen yhteenlasketosta mää- jäävät ne vakuutusyhtiöiden korvattaviksi.
18525: rästä sekä kolme prosenttia ainaisten palova- Edellä sanottu osoittaa, että palovakuutus-
18526: kuutusten vakuutusmaksurahaston lasketosta yhtiöt jo nykyisin merkittävällä tavalla osal-
18527: korosta. Lain 3 § :ssä säädetään, että palasuo- listuvat palo- ja pelastustoiminnan kunnille ai-
18528: jelumaksusta kertyvät tulot menevät valtion heuttamien kustannusten korvaamiseen.
18529: tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevaan palo-
18530: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1975.
18531:
18532: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
18533: N:o 103 3
18534:
18535:
18536:
18537:
18538: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18539:
18540: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnin- tili en brandskyddsfond, vars medel användes
18541: gen anger har Ni, Herr Talman, med Eder för främjande av brandskyddet. Fonden hand-
18542: skrivelse av den 25 mars 1975 tili vederbö- haves av styrelsen för brandskyddsfonden, vii-
18543: rande medlem av statsrådet översänt en av- ken underlyder inrikesministeriet. I förordnin-
18544: skrift av ett av riksdagsman Leo Kohtala un- gen den 26 juni 1947 angående införande av
18545: dertecknat skriftligt spörsmål nr 103 av föl- lagen om brandskyddsavgift finns noggrannare
18546: jande lydelse: stadganden bland annat om brandskyddsfon-
18547: den. Enligt förordningens 13 § må ur brand-
18548: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder skyddsfonden för främjande av brandskyddet
18549: för en ändring av brandförsäkringslag- utgivas understöd och lån tili kommuner, av-
18550: stiftningen sålunda, att brandförsäkrings- talsbrandkårer, brandskyddsorganisationer och
18551: bolagen förpliktas att deltaga i ersättan- övriga motsvarande samfund samt bidrag och
18552: det av de kostnader som förorsakas stipendier. I praxis har fondens medel bevil-
18553: kommunen av brand- och räddnings- jats kommunerna bland annat för införskaffan-
18554: verksamheten?" de av brandredskap och för byggandet av
18555: brandstationer. Under år 1974 erlades brand-
18556: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skyddsavgifter för sammanlagt 6 367 000
18557: samt anföra följande: mark.
18558: Enligt 1 § lagen den 20 juli 1946 om Försäkringsbolagen erlägger tili försäkrings-
18559: brandskyddsavgift skall för brandvämets ef- tagarna kostnaderna för efterröjningen och
18560: fektiviserande för brandförsäkrad fast och lös -bevakningen, vilka upptår efter branden av
18561: egendom årligen erläggas brandskyddsavgift. brandplatsens efterröjning och -bevakning. Då
18562: Brandskyddsavgiften erlägges av försäkrings- dessa kostnader enligt 39-41 §§ brandlagen
18563: anstalt. Enligt lagens 2 § utgör brandskydds- den 2 december 1960 i sista hand tilikommer
18564: avgiften tre procent av det sammanlagda be- egendomens ägare eller innehavare, blir det
18565: loppet av de försäkringspremier som föregåen- försäkringsbolagen som skall ersätta dem.
18566: de år uppburits för brandförsäkringar på viss Det ovan sagda visar att ibrandförsäkrings-
18567: tid, samt tre procent av den beräknade räntan bolagen redan för närvarande i anmärknings-
18568: på premiereserven för brandförsäkringar för all värt hög grad deltar i ersättandet av de kost-
18569: framtid. I lagens 3 § stadgas att de medel nader som förorsakas kommunen av brand-
18570: som i form av brandskyddsavgifter inflyter och räddningsverksamheten.
18571: utöver vad i statsförslaget förutsatts överförs
18572: Helsingfors den 29 april 1975.
18573:
18574: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
18575: 1975 vp.
18576:
18577: Kirj. ksm. n:o 104.
18578:
18579:
18580:
18581:
18582: Ronkainen ym.: Peruskoulun toiminnallisen rakenteen muuttu-
18583: vista uusista ohjeista.
18584:
18585:
18586: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18587:
18588: Hallitus on pyrkinyt kompensoimaan epä- Valtioneuvoston päätös merkitsee jopa van-
18589: onnistunutta talouspolitiikkaansa mm. sillä, että haan järjestelmään verrattuna muutosta huo-
18590: se on antanut uudet ohjeet peruskoulun toi- nompaan suuntaan. Erään laskelman mukaan
18591: minnallisen rakenteen muuttamisesta. Vaikut- uuden järjestelmän peruskoulussa tulisi ole-
18592: taa kuitenkin todennäköiseltä, että peruskou- maan ns. lukuaineita vanhaan raskaaseen keski-
18593: lussa toteutettavat supistukset eivät millään koulujärjestelmään verrattuna ainoastaan kolme
18594: lailla ratkaise talousongelmia, mutta sitävastoin tuntia viikkoa kohden vähemmän. Tämä mer-
18595: ne huonontavat ratkaisevasti peruskoulun mah- kitsee sitä, että on palattu entiseen ja ollaan
18596: dollisuuksia toteuttaa niitä periaatteita, jotka eräänlaisessa nollapisteessä. Nollapistettä toi-
18597: ovat olleet keskeisiä peruskoulujärjestelmää luo- selta suunnalta lähestyttäessä on mainittava
18598: taessa. oppikirjakustannusten tavaton nousu vastaa-
18599: Valtioneuvoston 13. 3. 1975 tekemän pää- vaan hyötyyn verrattuna. Rastimenetelmää
18600: töksen mukaan yläasteen toimintaa tultaisiin käyttävät oppikirjat ovat tukahduttamassa op-
18601: kehittämään opetuksellisesti yhtenäisemmäksi, pimisen mielekkyyttä, ja kokeellisesti on jo to-
18602: ryhmämuodostukseltaan taloudellisemmaksi ja dettu, että 11-13-vuotiaat oppilaat saattavat
18603: työjärjestysteknisesti yksinkertaisemmaksi. Näil- selvitä ylioppilaskirjoituksista rastimenetelmää
18604: lä toimenpiteillä pyritään kustannusten säästöön käytettäessä. Rastimenetelmä tylsistyttää ajat-
18605: niin, ettei peruskoulun keskeisiä tavoitteita telua, vie oppimisesta jännityksen ja luovuu-
18606: vaarannettaisi. den, joita on pidettävä peruskoulun periaattei-
18607: Näyttää kuitenkin selvältä, että päätöksellä on na ja joista on näin ollen käytännössä luovuttu.
18608: puututtu peruskoulun keskeisiin periaatteisiin. Supistusohjelmaa suunnitellessaan hallituksen
18609: Seitsemänneltä luokalta on poistettu valinnais- olisikin pitänyt lähteä oppikirjamenojen supis-
18610: aineet ja muillakin yläasteen vuosiluokilla on tamisesta.
18611: valinnaisaineiden lukumäärä laskettu neljään
18612: tuntiin. Tämän lisäksi erityiskurssit on pois- Koulun muuttumisen edellytyksenä on pidet-
18613: tettu yhtä lukuun ottamatta. Edelleen päätök- ty uusien koulutilojen rakentamista. 19. 3. 1971
18614: seen liittyvässä muistiossa viitataan eriyttämis- tehty tätä koskeva päätös näyttää unohtuneen
18615: ratkaisuun ja suhtaudutaan kielteisesti alim- ilmeisesti varojen puutteessa. Suunnitelmana oli
18616: pien tasokurssien oppilasryhmien pienentämi- 140 koulutalon rakentaminen vanhojen sanee-
18617: seen. Kun vielä ilmeisesti ollaan suunnittele- rauksen lisäksi vuosittain. Uusia kouluraken-
18618: massa tukiopetuskiintiön supistamista, on sel- nuksia on pystytty aloittamaan parisen kym-
18619: vää, että vakuutteluista huolimatta peruskou- mentä vuosittain. Tämäkin osoittaa sinne tänne
18620: lun keskeisiin periaatteisiin on puututtu. poukkoilevaa koulupolitiikkaa. Eikö hallitus ole
18621: Nämä ratkaisut ovat niin laajakantoisia, peri- laskenut kustannuksia tällaisia päätöksiä teh-
18622: aatteellisia ja merkittäviä, että käsityksemme dessään? Jos kerran koulun muuttunut luonne
18623: mukaan eduskunnan tulisi olla asian käsitte- edellyttää uusien tilojen luomista, niin kuin
18624: lyssä mukana. Vaitioneuvoston päätös on demo- puhuttiin, ollaan tässäkin tietyssä nollapisteessä.
18625: kraattisten vaikutusmahdollisuuksien rajaamista Edelleen on todettu, että uuden koulun
18626: varsinkin, kun hallitus on päätöksellään hyvin luomisessa tärkeätä osaa näyttelee opettajien
18627: pitkälle mitätöinyt sen peruskoululaitoksen, koulutus. VESO- ja SIVA-koulutus ei ratkaise
18628: joka eduskunnan hyväksymällä puitelailla oli vielä asiaa. Mitä on uusien opettajien koulutta-
18629: tarkoitus luoda. misen hyväksi tehty?
18630: 481/75
18631: 2 1975 vp.
18632:
18633: Valtioneuvoston päätöksen mukaan sekä kau- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18634: pallisella että teknisellä alueella yhdistetään eri jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18635: opetusaineet kummallakin yhdeksi oppiaineeksi.
18636: Kun tämän lisäksi vähimmäisoppilasmäärä nos- Mitä Hallitus aikoo tehdä sen joh-
18637: tetaan kahdeksasta oppilaasta kuuteentoista dosta, että valtioneuvoston 13. 3. 1975
18638: oppilaaseen, merkitsee se huomattavaa tuntien antamalla päätöksellä on puututtu pe-
18639: vähenemistä, joka koskee varsinkin 2- ja 3- ruskoulun keskeisiin periaatteisiin ja
18640: luokkasarjaisia yläasteita. Tuntien erittäin huo- näin mitätöity eduskunnan hyväksymä
18641: mattavasta vähenemisestä on seurauksena tunti- peruskoulua koskeva puitelaki, ja
18642: opettajien joutuminen työttömiksi ja vakinais- onko Hallitus selvittänyt päätöksen
18643: ten opettajien siirtäminen l:akkautuspalkalle. heij:astusvaik:utukset opettajien virkojen
18644: On puhuttu jopa satojen opettajien joutumises- muodostamiseen sekä
18645: ta lakkautuspalkalle. Onko tässä kohden tar- onko Hallitus selvillä siitä, mitä pe-
18646: koin tutkittu valtioneuvoston päätösten seu- ruskoulu on tähän mennessä tullut mak-
18647: raukset? samaan ja mitä opettajien siirtäminen
18648: Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär- lakkautuspalkalle maksaa?
18649: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
18650: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
18651:
18652: Olavi Ronkainen. Raino W es!'erholm.
18653: Veikko J. Turunen. Antero Juntumaa.
18654: N:o 104 3
18655:
18656:
18657:
18658:
18659: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18660:
18661: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- heutunut pedagogisia ongelmia. Valinnaisainei-
18662: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- den ensimmäistä valinta-ajankohtaa peruskou-
18663: mies, olette kirjeellänne 26 päivänä maaliskuu- lun VI luokalla ei ole pidettävä tarkoituksen-
18664: ta 1975 n:o 599 lähettänyt valtioneuvoston mukaisena. Näistä syistä on katsottu tarpeelli-
18665: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- seksi luopua valinnaisaineiden opetuksesta VII
18666: taja Olavi Ronkaisen kirjallisen kysymyksen luokalla, sekä siirtää aikaisemmin valinnaisina
18667: n:o 104: aineina opetettuja tunteja oppilaille yhteisiin
18668: "Mitä Hallitus aikoo tehdä sen joh- aineisiin. Näin menetellen on voitu lisätä äidin-
18669: dosta, että valtioneuvoston 13. 3. 1975 kielen, uskonnon ja taideaineiden tuntimääriä.
18670: antamalla päätöksellä on puututtu pe- Näiden aineiden opetustavoitteiden saavutta-
18671: ruskoulun keskeisiin periaatteisiin ja minen aikaisempien tuntimäärien rajoissa on
18672: näin mitätöity eduskunnan hyväksymä osoittautunut vaikeaksi. Valinnaisaineiden ope-
18673: peruskoulua koskeva puitelaki, ja tukseen on yläasteen muilla luokilla varattu
18674: onko Hallitus selvittänyt päätöksen neljä viikkotuntia, mikä huomattavassa osassa
18675: heijastusvaikutukset opettajien virkojen maata merkitsee valinnaisaineiden lisäystä. Ta-
18676: muodostamiseen sekä soryhmitykseen ja tukiopetukseen ei tässä
18677: vaiheessa ole puututtu. Hallituksen käsityksen
18678: onko Hallitus selvillä siitä, mitä pe-
18679: ruskoulu on tähän mennessä tullut mak- mukaan tehdyt muutokset eivät muuta perus-
18680: samaan ja mitä opettajien siirtäminen koulun keskeisiä toimintaperiaatteita, vaan pi-
18681: lakkautuspalkalle maksaa?" kemminkin edistävät yhtenäiskouluperiaatteella
18682: toimivan peruskoulun toteutum~sta erilaisissa
18683: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maantieteellisissä oloissa.
18684: vasti seuraavaa: Peruskoulun toiminnallisen rakenteen tar-
18685: Valtioneuvosto on 13. 3. 1975 antanut peri- kistuksella ei ole Hallituksen käsityksen mu-
18686: aatteelliset ohjeet peruskoulun toiminnallisen kaan sellaista vaikutusta virkojen lakkautumi-
18687: rakenteen muuttamisesta. Huomattavin osa seen kuin julkisuudessa on väitetty. Päätös vai-
18688: näistä ohjeista koskee peruskoulun yläastetta. kuttaa ensisijaisesti ylitunti- ja tuntiopettaja-
18689: Päätöksen keskeisiä tavoitteita on kehittää ylä- marginaaliin. Toisaalta on todettava, että rin-
18690: astetta opetuksellisesti yhtenäisemmäksi, ryh- nakkaiskoulujärjestelmän ja peruskoulun virka-
18691: mämuodostukseltaan taloudellisemmaksi ja lu- rakenne poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi
18692: kujärjestysteknillisesti yksinkertaisemmaksi. Pe- peruskouluun siirtyminen sinänsä vaatii virko-
18693: ruskoulun toiminnallisen rakenteen tarkistami- jen uudelleen järjestelyä. Joissakin tapauksissa
18694: nen tässä vaiheessa oli välttämätöntä toisaalta on havaittavissa, että valtioneuvoston puheena
18695: resurssikysymysten vuoksi, toisaalta peruskou- olevan päätöksen johdosta odotettavissa olevat
18696: lukokeilusta sekä vuosina 1972-73 peruskou- virkajärjestelyt joudutaan tekemään muutamaa
18697: luun siirtyneistä kunnista saatujen kokemusten vuotta aikaisemmin kuin aikaisemmin oli suun-
18698: pen1steella. Tässä vaiheessa tehdyillä tarkis- niteltu. Toisaalta on todettava, että pätevästä
18699: tuksilla voitiin korjata toteutuksen aikana ha- opettajakunnasta on valtakunnallisesti katsoen
18700: vaittuja epäkohtia, toisaalta voitiin välttää to- pulaa. Lakkautuspalkalle siirtämistä pyritään
18701: teutukseen myöhemmin liittyviä vaikeuksia. viimeiseen asti välttämään.
18702: Käytäntö on osoittanut, että yläasteen työn Viimeisimmät käytettävissä olevat kaikkien
18703: liiallinen pirstoutuminen monen oppiaineen peruskoulukuntien kustannustiedot koskevat
18704: kesken sekä monenlaisiin opetusryhmiin on vuotta 1973. Tässä vaiheessa peruskoulun oli-
18705: aiheuttanut organisointivaikeuksia, lisäksi oppi- vat perustaneet 151 kuntaa, joista 54 oli vuon-
18706: laiden luokkayhteisön hajaantumisesta on ai- na 1972 siirtyneitä kuntia. Suomen Kunnallis-
18707: 4 197, vp.
18708:
18709: liiton keräämien valtionaputilitysten mukaan Mitä tulee kysymyksessä viitattuun mahdol-
18710: tuossa vaiheessa peruskoulun oppilas tuli mak- lisuuteen, että peruskoulun kustannussäästöjä
18711: samaan keskimäärin n. 3 200 markkaa. Selvi- tulisi saada aikaan oppikirjakustannusten su-
18712: tyksen kohteena olevien kuntien jakautuma ei pistamisella, niin on todettava, että tältä osin
18713: edusta koko maan kuntien jakautumaa. Perus- varsinainen ratkaisuvalta kuuluu kunnille. Hal-
18714: koulun toimeenpano oli aloitettu Pohjois- ja litus edellyttää, että koulutointa järjestettäessä
18715: Itä-Suomessa, jossa koulutoimen järjestäminen tulee erityistä huomiota kiinnittää toiminnan
18716: kuljetusten ja yksikkökustannuksiltaan kallii- taloudellisuuteen. Oppikirjakustannusten supis-
18717: den pienten koulujen suuren määrän vuoksi tamisen taloudelliset vaikutukset eivät tule ole-
18718: tulee keskimääräistä kalliimmaksi. Suurten kau- maan peruskoulun kokonaismenot huomioon
18719: punkien mukaantulo peruskouluun pienentää ottaen huomattavan suuria, koska oppikirja-
18720: keskimääräisiä oppilaasta laskettavia kustan- menojen osuus peruskoulun käyttömenoista on
18721: nuksia. 2-3%.
18722: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1975.
18723:
18724: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
18725: N:o 104 5
18726:
18727:
18728:
18729:
18730: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18731:
18732: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen slags undervisningsgrupper har föranlett orga-
18733: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nisatoriska svårigheter. Därtill har upplösnin-
18734: nr 599 av den 26 mars 1975 tili vederbörande gen av elevernas klassenhet medfört pedago-
18735: medlem av statsrådet för avgivande av svar giska problem. Den första tidpunkten för valet
18736: översänt följande av riksdagsman Olavi Ron- av tillvalsämnen, i grundskolans VI klass, kan
18737: kainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 104: inte anses ändamålsenlig. Det har därför ansetts
18738: nödvändigt att avstå från undervisningen i till-
18739: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen valsämnen i VII klassen samt att överflytta de
18740: vidtaga med anledning av att man ge- timmar, som tidigare reserverats för tillvals-
18741: nom statsrådets beslut av 13. 3. 1975 ämnen, tili för eleverna gemensamma ämnen.
18742: ingripit i grundskolans centrala princi- Så har man kunnat öka modersmålets, religio-
18743: per och sålunda ogiltigförklarat den av nens och konstämnenas timantal. Det har visat
18744: riksdagen antagna ramlagen rörande sig svårt att uppnå undervisningsmålen i dessa
18745: grundskolan, och ämnen inom ramen för de tidigare timantalen.
18746: har Regeringen utrett, viiken reflex- För undervisningen i tillvalsämnen har i hög-
18747: verkan sagda beslut har på bildandet av stadiets övriga klasser reserverats fyra vecko-
18748: lärartjänster, samt timmar, vilket i en påfallande stor del av lan-
18749: är Regeringen medveten om vad det innebär en ökning av tillvalsämnena. Nivå-
18750: grundskolan hittills kommit att kosta grupperingen och stödundervisningen har man
18751: och vad det kostar att uppföra lärare i detta skede inte ingripit i. Enligt regeringens
18752: på indragningsstat?" uppfattning ändrar detta inte på grundskolans
18753: centrala verksamhetsprinciper, utan främjar
18754: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- snarare förverkligandet av den enligt enhets-
18755: samt anföra följande: skolprincipen verkande grundskolan i olika
18756: Statsrådet utfärdade 13. 3. 1975 principiella geografiska förhållanden.
18757: direktiv om en ändring av grundskolans funk- Justeringen av grundskolans funktionella
18758: tionella struktur. Huvudparten av dessa direk- struktur har enligt regeringens uppfattning inte
18759: tiv avser grundskolans högstadium. Centrala en sådan verkan på indragningen av tjänster
18760: målsättningar i detta beslut är att utveckla som det påståtts i offentligheten. Beslutet in-
18761: högstadiet '5å att det blir enhetligare i didak- verkar i första hand på övertims- och timlärar-
18762: tiskt hänseende, mera ekonomiskt tili sin marginalen. A ena sidan bör det konstateras,
18763: gruppbildning och enklare vad läsordningen att parallellskolsystemets och grundskolans
18764: beträffar. Det var nödvändigt att justera grund- tjänstestrukturer avviker från varandra, varför
18765: skolans funktionella struktur i detta skede å övergången tili grundskolan i och för sig krä-
18766: ena sidan på grund av resursfrågorna, å andra ver en omorganisering av tjänsterna. De tjänste-
18767: sidan på basen av erfarenheterna av grundskole- regleringar som är att vänta med anledning av
18768: experimentet och från de kommuner som över- statsrådets ifrågavarande beslut måste uppen-
18769: gick tili grundskolan åren 1972-73. Med jus- barligen i vissa fall vidtagas något år tidigare
18770: teringar i detta skede kunde man avhjälpa un- än planerat. A andra sidan bör det konstateras,
18771: der förverkligandet observerade missförhållan- att det råder en landsomfattande brist på kom-
18772: den. A andra sidan kunde man även undvika petenta lärare. In i det sista kommer man att
18773: svårigheter som senare skulle ha anslutit sig försöka undvika att uppföra lärare på indrag-
18774: tili förverkligandet. Praktiken har visat att en ningsstat.
18775: alltför stor splittring av arbetet på högstadiet De senaste kostnadsuppgifterna om alla
18776: mellan många läroämnen samt på många olika grundskolkommuner gäller år 1973. 1 detta
18777: 481/75
18778: 6
18779:
18780: skede hade 151 kommuner inrättat grundskola. Vad gäller den i spörsmålet nämnda möjlig-
18781: Av dessa kommuner var 54 sådana kommuner heten att åstadskomma inbesparingar i grund-
18782: som övergått till grundskolan år 1972. Enligt skolans kostnader genom en inskränkning av
18783: den utredning som Suomen Kunnallisliitto kostnaderna för läroböcker, bör det konstateras,
18784: gjort på basen av redovisningar över använd- att det är kommunerna som har den egentliga
18785: ningen av statsbidrag kostade en elev i grund- avgöranderätten i denna fråga. Regeringen för-
18786: skolan i det skedet ca 3 200 mk. Urvalet av de utsätter att man vid organiseringen av skol-
18787: kommuner som är föremål för utredningen är väsendet bör rikta speciell uppmärksamhet på
18788: inte representativt för fördelningen av hela verksamhetens lönsamhet. De ekonomiska verk-
18789: landets kommuner. Verkställigheten av grund- ningama av inskränkningen av kostnadema för
18790: skolan inleddes i norra och Östra Finland, där läroböcker kommer inte att vara särdeles stora,
18791: organiseringen av skolväsendet blir dyrare än i med beaktande av grundskolans totala utgifter,
18792: genomsnitt på grund av transporteroa och det emedan läroboksutgifternas andel av grund-
18793: stora antalet små skolor med höga enhetskost- skolans driftsutgifter utgör 2-3 %.
18794: nader. Då de stora städerna får grundskola blir
18795: de genomsnittliga kostnaderna per elev lägre.
18796: Helsingfors den 29 april 1975.
18797:
18798: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
18799: 197.5 vp.
18800:
18801: Kirj. ksm. n:o 10.5.
18802:
18803:
18804:
18805:
18806: Liedes ym.: Työvoimaviranomaisten menettelystä Pohjois-Suo-
18807: men nuorien työntekijöiden suhteen.
18808:
18809:
18810: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18811:
18812: Eräät Pohjois-Suomen kunnat ovat joutu- ten työmaata ei voinut ottaa vastaan. Näitten
18813: neet puuttumaan työvoimaviranomaisten mieli- perättömien työhönosoitusten jälkeen nuorukai-
18814: valtaiseen menettelyyn sen johdosta, että vi- sille tarjottiin uusia osoituksia Etelä-Suomeen,
18815: ranomaiset ovat keinotekoisilla toimenpiteillä ja kun nuorukaiset eivät enää lähteneet työhön-
18816: supistaneet työttömyyskorvaukseen oikeutettu- pääsyn perällisyyttä tutkimaan, asetettiin heidät
18817: jen etuja. Mielivaltainen toiminta kohdistuu etu- karenssiin. Eräs nuorukaisista anoi päästä pu-
18818: päässä alle 20-vuotiaisiin nuorukaisiin. helinasentajien työllisyyskurssille. Hän ei sinne
18819: Työnvälitystoimistoista annetaan nuorukaisil- päässyt, vaan hänet määrättiin vahvavirtaver-
18820: le työhönosoitus, joka velvoittaa matkustamaan koston asentajan kurssille, ja kun nuorukainen
18821: eteläsuomalaiseen teollisuus- tai liikelaitokseen ei halunnut sitä ottaa vastaan, määrättiin hä-
18822: ja mikäli asianomainen ei kykene osoitetulle netkin karenssiin.
18823: työmaalle hakeutumaan, asetetaan hänet työvoi- Edellä olevat esimerkit osoittavat, että työ-
18824: maviranomaisten "karenssiin" · ja estetään työt- voimaviranomaiset pyrkivät vaikeuttamaan
18825: toinyyskorvauksen saaminen. ·Kuluvan talven nuorten työttömien asemaa tärkeällä tavalla.
18826: aikana on työhönosoituksia entistä laajemmas• Tällaisten epäkohtien poistamiseksi tulisi ·hal-
18827: sa mitassa annettu sellaisiin työpaikkoihin, joi• lituksen tiukemmin valvoa alaistensa virka-
18828: hin työntekijöitä ei ole tarvittu tai ei ole voitu miesten menettelyä sekä ryhtyä kaikkiin mah-
18829: vastaanottaa asuntojen puutteen johdosta. Nuo- dollisiin toimenpiteisiin nuorten työttömien am-
18830: xukaisia on juoksutettu tällaisissa Etelä-Suo- mattikoulutuksen parantamiseksi ja työtilaisuuk"
18831: men työpaikoissa niin kauan, kunnes työnhaki- sien turvaamiseksi heidän kotiseudullaan~ Kilil
18832: ja on kyllästynyt työnvälity-ksen toimintaan. hallitus ei kykene edellä mainittuja koulutus~
18833: Äsken päättyneen helmikuun aikana annet- ja työmahdollisuuksia asiallisesti turvaaniailn;
18834: tiin eräässä Oulun työvoimapiirin kunnassa ai~ tulee kaikille työttömille antaa oikeus työttöJ.
18835: nakin · viidelle nuorukaiselle sellaiset työhön- myysavustukseen tai -korvaukseen.
18836: osoitukset, jotka työpaikalle l:natkustettaessa Yllä olevaan ja vaJtiopäiväjärjestyksen 37 ·§ !·n
18837: osoittautuivat virheellisiksi. työhönmääräämi~ 1 ·motnenttiin viitaten esitämme valtioneuvos~
18838: siksi. Esimerkkinä mainittakOon, .että kahdelle ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy'-
18839: :nuorukaiselle osoitettiin työmääräys Hankoon myksen: · · · · ·,
18840: Teknokone Oy:n palvelukseen. Kun nuorukai~
18841: set ilmoittautuivat mainitussa tehtaassa, ilmoi- Onko Hallitus tietoinen työvoimåVi•
18842: tet~~n tyÖnjoh~o? tah?lta, .. että ~y~tä ei ole. ranotnaisten virheellisestä menettelystä
18843: Tmsta nuorukatsta osottettttn työhon Tarn~ nuoria työttömiä kohtaan, ja jos 6il; ·
18844: reelle Rauma-Repolan Lokomon tehtaille ja il- . mihin toimenpiteisiin Hallitus äikoö
18845: moitettiin työpaikalla olevan asunnon. Työpai" ryhtyä Pohjois- ja Itä-Suomen nuoru<.
18846: kalle tnatkustettaessa osoittautui tässäkin ta~ kaisten työttömyysOngelmien ratkaise.
18847: pauksessa, että asuntoa ei öllut saatavissa; jO- niiseksi kotiseudullaan?
18848: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
18849:
18850: Pentti Liedes. Aarne Koskinen. V. J. Rytkönen. ' '
18851: Toivo Asvik. Niilo Nieminen. Patili Räsänen.
18852: Heikki Mustonen. Niilo Koskehniemi. Aarne Pulkkinen.
18853: Heimo Rekonen. Lauha Männistö. Kaisu Weckman.
18854: 451/75
18855: 2 1975 vp.
18856:
18857:
18858:
18859:
18860: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18861:
18862: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-- misesta ja samalla tutustumaan mahdolliseen
18863: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- työhön, asuntomahdollisuuksiin ja yleensä paik-
18864: mies, olette 26 päivänä maaliskuuta 1975 päi- kakuntaan. Näin työnhakijalle itselleen on va-
18865: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- rattu mahdollisuus varmistautua siitä, että
18866: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen avointa työpaikkaa koskevassa ilmoituksessa
18867: kansanedustaja Pentti Liedeksen ym. näin kuu- mainitut tiedot pitävät paikkansa.
18868: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 105: Työvoimaviranomaiset pyrkivät kaikin käy-
18869: tössään olevin mahdollisin keinoin monipuolis-
18870: "Onko Hallitus tietoinen työvoimavi- tamaan, nopeuttamaan ja saamaan entistä luo-
18871: ranomaisten virheellisestä menettelystä tettavammaksi ja totuudenmukaisemmaksi avoi-
18872: nuoria työttömiä kohtaan, ja jos on, mia työpaikkoja koskevan tiedotuksensa.
18873: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Siltä osin, kuin kysymys tarkoittaa työhön-
18874: ryhtyä Pohjois- ja Itä-Suomen nuoru• osoituksen vaikutusta henkilön oikeuteen sai-
18875: kaisten työttömyysongelmien ratkaise- da työttömyyskorvausta, on aluksi syytä tode-
18876: miseksi kotiseudullaan?" ta, että työllisyyslain ( 946/71) 8 ja 16 §:n
18877: mukaan voidaan työttömyyskorvausta maksaa
18878: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sellaiselle työkykyiselle ja työnhaluiselle hen-
18879: vasti seuraavaa: kilölle, jolle ei voida järjestää työtä tai koulu-
18880: Mitä . ensinnä tulee kysymyksen perustelu- tusmahdollisuutta, ja joka sen vuoksi tarvit-
18881: osassa esitettyihin väitteisiin työvoimaviran- see taloudellista tukea. Lain 16 §:n mukaan
18882: omaisten virhee1lisestä toiminnasta heidän osoit- säädetään asetuksella tarkemmin niistä edelly~
18883: taessaan nuoria työhön Etelä-Suomen teolli- tyksistä, joilla työttömyyskorvausta maksetaan.
18884: suus- tai liikelaitokseen, ovat virheellistä me- Työllisyysasetuksen 14 §:ssä, sellaisena kuin
18885: nettelyä tarkoittavat esimerkit siinä määrin se on osittain muutettuna asetuksessa 11 päi-
18886: yleisiä ja erittelemättömiä, ettei työvoimaminis- .vältä toukOkuuta .1973 (382/73 ), säädetään,
18887: teriöllä ole mahdollisuutta suorittaa niiden poh- että silloin, kun työttömyyskorvaushakemus hy-
18888: jalta väitteiden todenperäisyyttä koskevia tut- lätään tai työttömyyskorvauksen maksaminen
18889: kimuksia. lakkautetaan työnhaluttomuuden perusteella,
18890: · Esimerkkien tarkoittamien tapausten.· osalta tulee.. henkilölle asettaa vähintään 6 viikon pi-
18891: on kuitenkin syytä todeta, että ns. valtakun- tuinen määräaika, . jonka kuluessa työttömyy&-
18892: n~seen työpaikkainformaatioon sisältyvät työ- korvausta ei vqida suorittaa. Edellä viitatuista
18893: ;paikat ovat paikkoja, joita ei ole voitu täyttää lairi~ ja asetuksenkohdista käy selvästi ilmi, et-
18894: paikallisesti. Mikäli jollakin toisella paikka- .tä työvoimaviranomaiset ja korvaukseen liit-
18895: .kunnalla oleva työnhakija ilmoittaa olevansa tyvistä asioista päättävät työvoimatoimikunnat
18896: kiinnostunut jostain erityisestä työpaikasta, tä- .ovat velvollisia selvittämään sen, onko tyött~
18897: mä. velvoittaa työnvälittäjän tarkastamaan, että myyskorvausta saava tai sitä hakeva henkilö
18898: työvoimaviranomaisille ilmoitetut tiedot pitävät työnhaluinen. Tässä tarkoituksessa tulee ty~
18899: edehleen paikkansa. Vasta tämän jälkeen työn- voimatoimiston muun muassa selvittää työttö-
18900: hakijalle annetaan osoitus kyseiseen paikkaan. mille työnhakijoille se, minkälaisia avoimia työ-
18901: Lisäksi työvoimaviranomaisilla on mahdollisuus paikkoja työmarkkinoilla kulloinkin on tarjolla.
18902: myöntää vapaat matkat. ja päivärahaa m11tkah · Edellä viitattujen lain- ja asetuksenkohtien
18903: ajalta työttömälle tai työttömyysuhan alaiselle perusteella on myös todettava, etteivät työvoi-
18904: työnhakijalle tämän matkustaessa toiselle paik- maviranomaiset ole "supistaneet työttömyys-
18905: kakunnalle neuvottelemaan työsuhteen ~olmi- korvaukseen oikeutettujen etuia" ottaessaan
18906: N:o 105 3
18907:
18908: huomioon tarjona olevasta työstä kieltäytymi- työttömyyskorvausta menettämättä, liittyvät
18909: sen vaikutuksen työttömyyskorvauksen maksa- hakijan perhesuhteisiin.
18910: miseen. Selvää on myös, ettei kieltäytyminen Naimattoman hakijan tulee ottaa toisella
18911: sellaisesta työpa1kasta, jota todellisuudessa ei paikkakunnalla sijaitseva työ vastaan, mikäli
18912: ole olemassa, voi vaikuttaa henkilön oikeuteen hakijalle on tarjolla asunto.
18913: saada työttömyyskorvausta. Perheellisten hakijoiden kysymyksessä olles-
18914: Mitä sitten tulee työttömyyskorvausjärjestel- sa on syytä noudattaa käytäntöä, jonka mu-
18915: män liittymisestä työvoiman alueelliseen liik- kaan naispuolinen hakija, jolla on alaikäisiä
18916: kuvuuteen, on aluksi paikallaan todeta, että lapsia, voi kieltäytyä toiselle paikkakunnalle
18917: vaikka maan vaikeille alityöllisyysalueille on tarjotusta työstä, ellei kotonakäynti päivittäin
18918: pyritty kohdistamaan erityistoimenpiteitä uu- ole mahdollista. Mikäli perheen lapset ovat jo
18919: sien pysyvien työpaikkojen muodostamiseksi, aikuisia tai kysymyksessä on lapseton pariskunta,
18920: ja vaikka näillä, esimerkiksi kehitysaluelainsää- on hakijan yleensä otettava vastaan työ, joka
18921: däntöön pohjautuvilla toimenpiteillä on työlli- on sellaisen etäisyyden päässä, että viikottai-
18922: syystilannetta alityöllisyysalueilla pystytty pa· set kotonakäynnit ovat mahdollisia.
18923: rantamaan, eivät työvoiman kysyntä ja tarjon- Nimenomaan nuorten työttömien ammatti-
18924: ta vielä ole tasapainossa maan eri alueilla. Näin koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi tulisi
18925: ollen ei jokaiselle työntekijälle voida osoittaa työvoimaministeriön käsityksen mukaan järjes-
18926: työ- tai koulutusmahdollisuutta hänen kotiseu- tää riittävästi paikkoja kiinteämuotoisiin am-
18927: dultaan, vaan kysymykseen tulee myös työn tar- matilllisiin oppilaitoksiin. Työllisyyskursseja on
18928: joaminen muulta paikkakunnalta. Näiden työ- pidettävä vain tilapäisenä ratkaisuna, vaikka 17
18929: tarjousten vaikutuksesta henkilön oikeuteen vuotta täyttäneitä nuoria onkin pyritty otta-
18930: saada työttömyyskorvausta ovat voimassa seu- maan työllisyyskursseille silloin, kun he eivät
18931: raavat, työvoimaministeriön työllisyysasetuksen ole päässeet kiinteämuotoisiin ammatillisiin
18932: soveltamisesta 11 päivänä toukokuuta 1973 an- oppilaitoksiin.
18933: tamaan päätökseen sisältyvät määräykset: Työllisyyskurssien vaikutuksesta henkilön oi-
18934: Jos hakijan ammattitaito ja työkyky huo- keuteen saada työttömyyskorvausta on säädetty
18935: mioon ottaen sopivana pidettävää työtä ei ole TA ( 948/71 ) 9 § :n 3 momentissa. Viitatussa
18936: omalla paikkakunnalla, hakijalle osoitetaan ky- asetuksenkohdassa säädetään, että sellainen am-
18937: symykseen tulevia työpaikkoja toiselta paikka- matillinen koulutus, jossa henkilön ja hänen
18938: kunnalta. Tätä käytäntöä noudatetaan työalasta huollettaviensa toimeentulo kohtuullisesti tur-
18939: riippumatta. Jos henkilö1le on tarjottu työtä vataan, rinnastetaan normaaliin työhön. Työvoi-
18940: hänen kotipaikkakuntansa ulkopuolelta, eikä maministeriö on antanut työllisyyskurssien tar-
18941: hän ole ottanut työtä vastaan, on kieltäytymis- joamisesta ohjeet, joiden mukaan yksi kurssi-
18942: syyn pätevyyttä hll1'kittaessa otettava huomioon tarjous ei pääsääntöisesti vaikuta työttömyys-
18943: mm. tarjotun työn pysyvyys, etäisyys työpaik- korvauksen maksamiseen. Lisäksi tulee edellä
18944: kakunnalle, perhesUJhteet ja asumismahdollisuu- mainittujen ohjeiden mukaan erikseen kussa-
18945: det työpaikkakunnalla. kin tapauksessa harkita, minkälainen työllisyys-
18946: Yleensä tapaukset, joissa henkilö voi kieltäy- kurssi kulloinkin on paikallaan ja milloin täl-
18947: tyä toisella paikkakunnalla sijaitsevasta työstä laista koulutusta työnhakijalle tarjotaan.
18948: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
18949:
18950: Työvoimaministeri Valde Nevalainen.
18951: 4 1975 vp.
18952:
18953:
18954:
18955:
18956: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n .
18957:
18958: .. I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsordningen arbetsförhållande och att på samma gång he-
18959: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kanta sig med ett möjligt arbete, bostadsmöj-
18960: den 26 mars 1975 tili vederbörande medlem ligheter och med orten i allmänhet. Så har
18961: av stats.rådet för besvarande översänt avskrift den arbetssökande själv givits tillfälle att bli
18962: av följande, av riksdagsman Liedes m.fl. ställda övertygad om, att uppgifterna i annonsen om
18963: skriftliga spörsmål nr 105: den lediga arbetsplatsen stämmer.
18964: Arbetskraftsmyndigheterna försöker med alla
18965: "Är Regeringen medveten om arbets- tiligängliga möjligheter att göra informationen
18966: kraftsmyndigheternas felaktiga förfaran- om lediga arbetsplatser mångsidigare, snabbare,
18967: de mot unga arbetslösa, och om så är pålitligare och sanningsenligare.
18968: fallet, För den del frågan gäller påverkan av arbets-
18969: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- anvisning på personens rätt att erhålla arbets-
18970: taga för att lösa unga mänruiskors ar- löshetsersättning, måste man först konstatera,
18971: betslöshetsproblem i norra och Östra att enligt 8 § och 16 § i lagen om syssel-
18972: Finland på deras hemort?" sättning ( 946/71) kan arbetslöshetsersättning
18973: edäggas åt sådan arbetsför och arbetsviUig
18974: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- person, som inte kan beredas arbete eller möj-
18975: samt framföra följande: lighet tili utbildning, och som därför är i
18976: ·. · Vad det först och främst beträffar påståen- behov av ekonomiskt stöd. Enligt 16 §. i lagen
18977: dena i motiveringen tili frågan om arbetskrafts- om sysselsättning, stadgas i förordning nät•
18978: myndigheternas felaktiga verksamhet, när de mare om de förutsättningar, under vilka arbets·
18979: hätrvisat unga människor tili arbei:e i · södra löshetsersättning erlägges. I 14 § i förördnin-
18980: Ffrilands industri- eiler affärsföretag, är exem- gen om sysselsättning, i dess delvis förändra•
18981: pel · på felaktigt förfarande så pass alhnänna de form i förordningen av den U maj 1973
18982: oeh ospecifierade, att arbetskraftsministeriet (382/73 ), stadgas, att när ansökan öni arbets-
18983: irii:e har någon möjlighet att på basen av dessa löshetsersättning avslås eller utbetalning av ar·
18984: utföra undersökningar om påståendenas rik- betslöshetsersättning upphör på grund av ar·
18985: ti$het. betsovilja, skall för person fastställas en tid av
18986: •'· Man mlste dock [ fråga om i exempel 6 veckor, under viiken tid arbetslöshetsersätt-
18987: nämnda fall konstatera, att de i den sk. riksom- ning inte kan erläggas. Av de hänvisade lag·
18988: fattande arbetsplatsinformationen ingående ar- och förordningsrummen framgår, att arbets-
18989: betsplatserna är platser, som inte kunnat besät- kraftsmyndigheterna och arbetskraftskommis-
18990: tas lokalt. Hall arbetssökande som är bosatt sionerna, som beslutar om ärenden i anslutning
18991: på någon annan ort meddelar sig vara intres- tili ersättning, är skyldiga att ta reda på, om
18992: serad av någon speciell arbetsplats, förpliktar den person som söker arbetslöshetsersättning
18993: detta arbetsförmedlaren att kontrollera, att är arbetsvillig eller ej. I detta syfte skall ar-
18994: till arbetskraftsmyndigheterna uppgivna upp- betskraftsbyrån bl.a. förklara för arbetslös ar-
18995: gifter fortfarande stämmer. Först härefter hän- betssökande, hurudana lediga arbetsplatser på
18996: visas den arbetssökande tili den ifrågavarande al'hetsmarknaden för tillfälle står tili buds.
18997: platsen. Dessutom har arbetskraftsmyndighe- På grund av de hänvisade Jag- och förord-
18998: terna möjlighet att bevilja fria resor och dag- ningsrummen skall man också konstatera, att
18999: traktamente under resan tili den arbetslöse el- arbetskraftsmyndigheterna inte begränsat ar-
19000: let den av arbetslöshet hotade arbetssökande, betslöshetsersättningsberättigades fördelar, när
19001: när han reser tili en annan ort att diskutera ett de beaktat påverkan av vägran från tilibuds-
19002: N:o 105 5
19003:
19004: stående arbete på utbetalning av arbetslöshets- förlora arbetslöshetsersättning, förknippade
19005: ersättning. Det är också klart, att vägran från med sökandes familjeförhållanden.
19006: sådant arbete, som i venkligheten inte funnits, Ogift sökande bör mottaga arbete på en
19007: inte kan påverka personens rätt att erhålla ar- annan ort, ifall sökande kan erbjudas en bostad.
19008: betslöshetsersättning. I fråga om sökande med familj är det skäl
19009: Vad det sedan beträffar arbetslöshetsersätt- att efterfölja förfarandet, enligt vilket en
19010: ningssystemets anslutning tili regional rörlig- kvinnlig sökande, som har minderåriga barn,
19011: het, måste man först konstatera, att fastän kan vägra att mottaga arbete på en annan ort,
19012: man försökt rikta speciella åtgärder tili lan- om det inte är möjligt att komma hem varje
19013: dets svårt undersysselsatta områden för att dag. Om familjens barn redan är vuxna eller
19014: åstadkomma nya fasta arbetsplatser och fastän om det är fråga om ett barnlöst par, bör sö-
19015: dessa, t.ex. på utvecklingsområdeslagstiftnin- kande vanligen mottaga arbete, som finns på
19016: gen baserade åtgärder har kunnat förbättra ett sådant avstånd, att det är möjligt att kom-
19017: sysselsättningsläget på undersysselsatta områ- ma hem varje vecka.
19018: den, är inte efterfrågan på och utbudet av ar- För att förbättra i synnerhet ·unga arbets-
19019: betskraft i jämvikt i landets oH~a delar. Så- lösas yrkesutbildningsmöjligheter borde man
19020: lunda kan inte varje arbetstagare anvisas möj- enligt arbetskraftsministeriet åsikt anordna till-
19021: lighet tili arbete eller utbildning på hans hem- räckligt platser i yrkesläroverk med fasta for-
19022: ort, utan arbete kan erbjudas även på en an- mer. Syssels,ättningskurser bör anses endast
19023: nan ort. För påverkan av dessa arbetserbjudan- som en tillfällig lösning, fastän man har för-
19024: den på personens rätt att erhålla arbetslöshets- sökt ta tili sysselsättningskurser unga män-
19025: ersättning gäller följande bestämmelser, som niskor som fyllt 17 ·år, när de inte kommit in
19026: ingår i beslutet som arbetskraftsministeriet den i yrkesläroverk med fasta former.
19027: 11 maj 1973 givit om tiliämpningen av för- Om påverkan av sysselsättningskurser på
19028: ordningen om sysselsättning. personens rätt att erhålla arbetslöshetsersätt-
19029: Om arbete som kan anses lämpligt för sö- ning har stadgats i 9 § 3 mom. i förordningen
19030: kande med beaktande av hans yrkesskicklig- om sysselsättning ( 948/71 ) . I det hänvisade
19031: het och arbetsförmåga inte finns på hans egen förordningsrummet stadgas, att sådan yrkesut-
19032: hemort, anvisas sökande ifrågakommande ar- bildning, där personens och hans familjs ut-
19033: betsplatser på en annan ort. Detta förfarande komst skäligen tryggas, räknas som normalt
19034: efterföljes arbetsfältet obeaktat. Om person arbete. Arbetskraftsministeriet har utfärdat an-
19035: erbjudits arbete utanför hans hemort och han visningar om erbjudandet tili sysselsättnings-
19036: inte har mottagit arbetet, ska11 man vid över- kurser, enligt vilka ett kurserbjudande inte
19037: vägandet av vägrans giltighet taga hänsyn bl.a. påverkar utbetalning av arbetslöshetsersättning.
19038: tili det erbjudna arbetets varaktighet, avståndet Dessutom bör man enligt de ovannämnda an-
19039: tili arbetsorten, familjeförhållanden och möj- visningarna överväga i varje enskilt fall, huru-
19040: ligheter tili bostad på arbetsorten. dan sysselsättningskurs för tillfället är ilämplig
19041: I allmänhet är de fall, där person kan vägra och när man erbjuder sådan utbildning åt ar-
19042: att mottaga arbete på en ·annan ort utan att betssökande.
19043: Helsingfors, den 24 april 1975.
19044:
19045: Arbetskraftsminister Valde Nevlainen.
19046:
19047:
19048:
19049:
19050: 451/75
19051: 1975 vp.
19052:
19053: Kirj. ksm. n:o 106.
19054:
19055:
19056:
19057:
19058: Laine ym.: Työntekijöiden paikallista opintolomaa koskevan
19059: Kansainvalisen työjärjestön yleissopimuksen ratifioimisesta.
19060:
19061:
19062: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
19063:
19064: KansainväHsen työjärjestön yleinen konfe- Mainitun yleissopimuksen ja suosituksen
19065: renssi hyväksyi viime vuoden kesäkuussa Ge- säännöksiä ei maassamme ole vielä lakisäätei-
19066: nevessä työntekijäin paikallista opintolomaa sesti ryhdytty soveltamaan käytäntöön. Tätä
19067: koskevan yleissopimuksen n:o 140 ja samaa tarkoittavat valmistelut lienevät vasta alussa.
19068: asiaa koskevan suosituksen n:o 148. Paikallista Ottaen huomioon paikallista opintolomaa kos-
19069: opintolomaa koskevan sopimuksen johdanto- kevan sopimuksen velvoitteet ja toisaalta sen
19070: osassa viitataan yleismaailmalliseen Ihmisoi- toteuttamiseen liittyvien valmi:stelujen vaadman
19071: keuksien julistukseen jokaisen oikeudesta saada ajan olisi valtiovallan piirissä ryhdyttävä kii-
19072: opetusta, ILO:n kansainvälisiin suosituksiin reellisiin toimenpiteisiin sopimuksen soveltami-
19073: työntekijöiden tilapäisestä vapauttamisesta teh- seksi käytäntöön. Todettakoon, että esim.
19074: tävistään tai loman myöntämisestä opetus- tai Ruotsissa ja Ranskassa on jo lain säännöksin
19075: koulutusohjelmiin osallistumista varten. Sopi- toteutettu paikallista opintolomaa koskeva so-
19076: muksessa katsotaan mm., että paikallinen opin- pimus.
19077: toloma olisi käsitettävä jatkuvan opetus- ja Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
19078: koulutustoiminnan osaksi, joka toteutetaan as- tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
19079: teittain ja tehokkaasti. mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jä-
19080: Yleissopimuksen 1 artiklan mukaan palkal- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19081: liseUa opintolomalla tarkoitetaan työntekijälle
19082: opintotarkoituksiin määrätyn pituiseksi ajaksi Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
19083: työaikana myönnettyä lomaa, jonka aikana hä- ryhtynyt tai a~koo ryhtyä työntekijöiden
19084: nellä on oikeus saada riittävää taloudellista tu- paikallista opintolomaa koskevan Kan-
19085: kea. Yleissopimus tarkoittaa pa>l!ka!llisen opinto- sainvälisen työjärjestön vuonna 1974
19086: loman myöntämistä a) koulutusta varten millä hyväksymän yleissopimuksen n:o 140
19087: tasolla tahansa, b) yleissivistävää opetusta yh- ratifioimiseksi?
19088: teiskunnallista ja kansalaiskasvatusta varten ja
19089: c) ammattiyhdistyskoulutusta varten.
19090: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
19091:
19092: Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
19093: Toivo Åsvik. Mirjam Tuominen.
19094: Pentti Liedes.
19095:
19096:
19097:
19098:
19099: 431/75
19100: 2 197.5 vp.
19101:
19102:
19103:
19104:
19105: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19106:
19107: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yleissopimuksen n:o 140 määräysten mu-
19108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaan paikallisella opintolomalla tarkoitetaan
19109: olette kirjeellänne 26 päivänä maaliskuuta työntekijälle opintotarkoituksiin määrätyn pi-
19110: 1975 lähettänyt valtioneuvoston asianomaiselle tuiseksi ajaksi työaikana myönnettyä lomaa,
19111: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja E. Lai- jonka aikana hänellä on oikeus saada riittä-
19112: neen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- vää taloudellista tukea. Sopimuksen ratifioivan
19113: sestä n:o 106: jäsenvaltion on noudatettava sellaista politiik-
19114: kaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin
19115: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ja vallitsevaan käytäntöön soveltuvilla mene-
19116: ryhtynyt tai aiikoo ryhtyä työntekijöiden telmillä ja tarvittaessa vaiheittain edistää pai-
19117: paikallista opintolomaa koskevan Kan- kallisen opintoloman myöntämistä a) koulu-
19118: sainvälisen työjärjestön vuonna 197 4 tusta varten millä tasolla tahansa, b) yleissivis-
19119: hyväksymän yleissopimuksen n:o 140 tävää opetusta, yhteiskunnallista ja kansalais-
19120: ratiHoim1seksi? '' kasvatusta varten ja c) ammattiyhdistyskoulu-
19121: tusta varten. Paikallisen opintoloman myöntäc
19122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- minen voidaan toteuttaa kansallisella lainsää-
19123: vasti seuraavaa: dännöllä, työehtosopimuksilla, välitystuomioilla
19124: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työkonfe- tai muulla kansallisen käytännön mukaisella
19125: renssin hyväksymistä sopimuksista ja suosituk- menette!yllä.
19126: sista on · järjestön perussäännön 19 artiklan Mitä tulee kyseisen sopimuksen ratifiointi-
19127: mukaan annettava hallituksen esitys eduskun- mahdollisuuksiin Suomessa, voidaan suoritet-
19128: nalle vuoden, poikkeuksellisissa tilanteissa vii- tujen alustavien selvitysten perusteella todeta,
19129: meistään 18 kuukauden, kuluessa kyseisen työ- ettei sopimuksen ratifiointi ilmeisesti ole mah-
19130: konferenssin päättymisestä. Näin ollen paikal- dollista tässä vaiheessa. Maamme lainsäädäntö,
19131: lista opintolomaa koskevasta yleissopimuksesta vomassa olevat työehtosopimukset ja muu
19132: n:o 140 ja vastaavasta suosituksesta n:o 148 noudatettu käytäntö eivät nykyisellään täyttäne
19133: tulisi hallituksen esitys eduskunnaiie antaa ke- sopimuksen määräyksiä. Parhaillaan meneillään
19134: säkuun 197 5 loppuun mennessä ja viimeistää.'1 olevan lausuntokierroksen yhteydessä pyritään-
19135: kuluvan vuoden loppuun mennessä. kin selvittämään, mitä lainsäädäntöä olisi saa-
19136: Hallituksen esityksen laatiminen on täten tava aikaan tai millaisiin muihin toimenpitei-
19137: parhaillaan vireillä sosiaali- ja terveysministe- s,iin olisi ryhdyttävä, jotta pa!lkallista opinto-
19138: riössä. Asia on ollut käsiteltävänä Suomen lomaa koskeva yleissopimus n:o 140 voitaisiin
19139: ILO-neuvottelukunnassa syyskuussa 1974. So- myöhemmin mahdo!Hsesti ratifioida.
19140: siaali- ja terveysministeriö on käynyt palkallist.1 Hallituksen tarkoituksena on tarpeellisten
19141: opintolomaa koskevan sopimuksen johdosta selvitysten valmistuttua antaa, mikäli mahdol-
19142: neuvotteluja keskeisten työmarkkinajärjestöjen lista, hallituksen esitys Eduskunnalle Kansain-
19143: kanssa. Sopimuksen ratifiointimahdollisuuksien välisen työjärjestön vuonna 197 4 hyväksymistä
19144: selvittämiseksi asia on lähetetty lausuntokier- sopimuksista ja suosituksista vielä eduskunnan
19145: rokselle asianomaisille viranomaisille ja järjes- kuluvan kevätistuntokauden aikana.
19146: töille.
19147: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1975.
19148:
19149: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
19150: N:o 106 3
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: T i 11 Rik sd agens He r r T a 1m a n.
19156:
19157: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen huruvida det finns möjligheter att ratificera
19158: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- konventionen.
19159: velse av den 26 mars 1975 till vederbörande Enligt bestämme1serna i konventionen nr
19160: medlem av statsrådet för avgivande av svar 140 avses med uttrycket betald 1edighet för
19161: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman studier ledighet, som beviljas arbetstagare för
19162: E. Laine m. fl. ställda spörsmå1 nr 106: studieändamål under en bestämd period på
19163: normal arbetstid med åtnjutande av 1ämpliga
19164: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- ekonomiska förmåner. Varje medlemsstat skall
19165: tagit eller ämnar den vidtaga för god- utforma och genomföra en politik som syftar
19166: kännande av den år 1974 av internatio- till att genom metoder 1ämpade efter 1andets
19167: nella arbetsorganisationen godkända förhållanden och sedvanor och, om så på-
19168: konventionen nr 140 om betald 1edig- kallas, stegvis främja beviljandet av betald stu-
19169: het för studier för arbetstagare?" dieledighet för a) utbildning på alla nivåer,
19170: b) allmänbildande, social och medborgerlig
19171: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- undervisning och c) facklig undervisning. Be-
19172: samt anföra följande: viljandet av beta1d studieledighet skall regle-
19173: I enlighet med 19 artike1n i organisationens ras genom nationell1agstiftning, genom kollek-
19174: grundstadga skall regeringen förelägga riks- tivavtal, genom skiljedom ellet på annat sätt
19175: dagen en proposition angående de konventioner som är förenligt med nationell praxis.
19176: och rekommendationer som Internationella Vad beträffar ratificeringsmöjligheterna för
19177: arbetsorganisationens (ILO) arbetskonferens ifrågavarande konvention i Finland, kan man
19178: har godkänt inom ett år, i undantagsfall senast på basen av de preliminära utredningar som
19179: irnom 18 månader, efter det att ifrågavarande utförts konstatera, att ratificering av konven-
19180: arbetskonferens har avslutats. Sålunda borde tionen inte i detta skede är möjlig. Vårt 1ands
19181: regeringen före utgången av juni månad 1975 lagstiftning, gällande kollektivavtal och annan
19182: och senast före utgången av innevarande år nationell praxis torde inte för närvarande upp-
19183: förelägga riksdagen en proposition angående fylla bestämmelserna i konventionen. Vid den
19184: konventionen nr 140 rörande betald 1edighet remissomgång, viiken som bäst pågår, försöker
19185: för studier och motsvarande rekommendation man utreda, viiken 1agstiftning man borde
19186: nr 148. åstadkomma eller till vilka åtgärder man borde
19187: Utarbetandet av regeringens proposition är skrida, för att man eventuellt senare skulle
19188: sålunda som bäst anhängigt inom social- och kunna ratificera konventionen nr 140 om
19189: hälsovårdsministeriet. Ärendet har behandlats betald ledighet för studier.
19190: av Finlands ILO-de1egation i september 1974. Efter det att de erforderliga utredningarna
19191: Social- och hälsovårdsministeriet har med an- har blivit slutförda har regeringen för avsikt
19192: ledning av konventionen om betald ledighet att, såvida det är möjligt, ännu under inne-
19193: för studier förhandlat med de centrala arbets- varande vårsession förelägga riksdagen en pro-
19194: marknadsorganisationerna. Ärendet har sänts position angående de konventioner och de re-
19195: på remiss tili vederbörande myndigheter och kommendationer som Internationella arbetsor-
19196: organisationer, för att det skal1 bli utrett, ganisationen har godkänt år 1974.
19197: Helsingfors den 18 april 1975.
19198:
19199: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkine11.
19200: 197$ vp.
19201:
19202: Kirj. ksm. n:o 107.
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: Salolainen: Oy Yleisradio Ab:n lupamaksujen korvaamisesta eläke-
19208: läisille.
19209:
19210:
19211: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19212:
19213: Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto hyväk· sesti liikuntavammaisia, sru.taaa ja varattornia
19214: syi 21. 3. 1975 yksimielisesti Yleisradion lupa- vanhuksia. Kysymyksen oikea hoitotapa edellyt-
19215: tnaksujen korotukset ja samassa yhteydessä lau- tää nimenomaan kansaneläkejärjestelmän käyt-
19216: suman, jossa on mm. seuraava kohta: "Hallin- töä, sillä siten voidaan varmistua tarveharkinta-
19217: toneuvosto katsoo, että valtioneuvoston tulisi periaatteen oikeudenmukaisesta toteutumises-
19218: pi:kaisesti selvittää ne mahdollisuudet, joilla se ta:. Jos hallitus toimii nopeasti, se ehtii saada
19219: voi helpottaa lupamaksujen lahinnä kansaneläk- lainsäädännön voimaan jo ensi kesänä samaan
19220: keen varassa eläville aiheuttamaa rasitusta." aikaan lupamaksukorotusten kanssa.
19221: Kun hallitus lähiaikoina lopullisesti hyväksyy Edellä esitetyn perusteella ja: viitaten valtio-
19222: Yleisradion hallintoneuvoston päättiimät Jupa~ päiväjärj.estyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19223: maksujen korotukset, se voi samassa yhteydessä kunnioittavasti valtioneuvoston ASianomaisen
19224: huolehtia myös siitä, että korotukset kompen- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19225: soidaan kansaneläkejärjestelmän kautta vaikeim·
19226: massa taloudellisessa asemassa oleville eläkeläi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19227: sille. · ryhtyä Oy Yleisradio Ab:n lupamaksu-
19228: :Radio- ja televisio-ohjelmat tuovat monen elä- jen korvaamiseksi lupamaksukorotuksen
19229: keläisen elämään sellaista vaihtelua, jota heidän yhteydessä eläkeläisille?"
19230: olisi muuten vaikea saada. Tämä koskee erityi-
19231: Helsingis&ä 26 päivänä maaliskuuta 1975.
19232:
19233: Pertti Salolainen.
19234:
19235:
19236:
19237:
19238: 482/7')
19239: 2
19240:
19241:
19242:
19243:
19244: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19245:
19246: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- yli 15 miljoonan markan suuruista radio- ja te-
19247: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- levisiolupamaksutulojen vähentymistä.
19248: mies, olette 26 päivänä maaliskuuta 1975 päi- Näin suuren taloudellisen rasituksen asetta-
19249: vätyn kirjeenne n:o 602 ohella tomittanut val- minen Yleisradion kannettavaksi aiheuttaisi
19250: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- Yleisradion toiminnalle varsin vakavia haittoja.
19251: sen kansanedustaja Pertti Salolaisen näin kuu- Eräänä mahdollisuutena onkin harkittavana sel-
19252: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 107: lainen järjestely, että kunnat maksaisivat lupa-
19253: maksut ko. henkilöiden puolesta. Kuntien so-
19254: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo siaaliviranomaiset tuntevat parhaiten kunnan
19255: ryhtyä Oy Yleisradio Ah:n lupamaksu- jäsenten varallisuuden ja toimeentulomahdolli-
19256: ,jen korvaamiseksi lupamaksukorotuksen suudet eikä lupamaksujen suorittaminen aiheut-
19257: yhteydessä eläkeläisille?" taisi niille sanottavasti Hsätyötä. Kunnat puo-
19258: lestaan voisivat saada lupamaksukustannuksiin-
19259: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sa valtionapua.
19260: vasti seuraavaa: Yleisradion hallintoneuvosto, joka on edus-
19261: Liikenneministeriön toimesta on valmistelta- kunnan asettama, katsoi lupamaksujen korotta-
19262: vana uusi radiolainsäädäntö, jonka yhteydessä mista koskevan esityksensä yhteydessä, että
19263: voimassaoleva lupamaksujärjestelmä tal'kiste- valtioneuvoston tulisi selvittää ne mahdollisuu-
19264: taan samalla pyrkien poistamaan lupamaksu- det, joilla se voisi helpottaa lupamaksujen pää-
19265: jen kohdalla esiintyvät mahdolliset epäkohdat. asiassa kansaneläkkeen varassa eläville aiheut-
19266: Jo nykyisin myönnetään merkittäviä helpotuk- tamaa rasitusta.
19267: sia tai vapautuksia radiolupamaksujen suorit- Radio- ja televisiolupamaksujen korottamisen
19268: tamisesta kansaneläkeläisille. Kansaneläkeläi- kansaneläkeläisille ja muille pienituloisille
19269: sen, joka asuu esim. vanhainkodissa tai kunnal- aiheuttama rasitus on hallituksen tiedossa ja
19270: liskodissa, ei tarvitse erikseen hankkia radiolu- hallituksen pyrkimyksenä on lieventää näitä ra-
19271: paa, vaan hän voi kuunnella radiotaan laitok- situksia.
19272: selle hankitulla yhteisradioluvalla. Liikenneministeriö on pyytänyt sosiaali- ja
19273: Vähävaraisten kansalaisten vapauttaminen terveysministeriötä selvittämään mahdollisuuk-
19274: radio- ja televisiolupamaksuista on varsin mer- sia helpottaa po. rasitusta ja harkitsemaan toi-
19275: kittävä taloudellinen kysymys paitsi yksityisen menpiteitä tarvittavien helpotusten aikaansag-
19276: he1lkilön myös kertyvien lupamaksutulojen kan- miseksi.
19277: nalta. Jos esimerkiksi nykyiset noin 250 000 Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tie-
19278: kansaneläkkeen tukilisän saajaa vapautetaan lu- don mukaan kysymystä selvitetään parhaillaan
19279: pamaksujen suorittamisesta, se saattaa merkitä ja ministeriön tarkoituksena on ryhtyä asiassa
19280: kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin.
19281: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1975.
19282:
19283: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
19284: N:o 107 3
19285:
19286:
19287:
19288:
19289: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19290:
19291: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen innebära en över 15 milj. 'mk stor minskning
19292: ~nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av intäkterna av radio- och televisionslicensav-
19293: nr 602 av den 26 mars 1975 ill vederbörande gifterna.
19294: medlem av ~statsrådet för avgivande av svar Om Rundradion påfördes en så stor ekono-
19295: översänt avskrift av följande av riksdagsman m1sk börda, skulle det medföra allvarliga olägen-
19296: Pertti Salolainen undertecknade spörsmål nr heter för dess verksamhet. Ett arrangemang som
19297: 107: man för närvarande överväger att ta i bruk är
19298: att kommunerna skulle erlägga licensavgifterna
19299: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen för ifrågavarande personers räkning. Kommu-
19300: vidtaga för att i samband med höjningen nernas socialmyndigheter känner bä,st kommun-
19301: av Oy Yleisradio Ab:s 1icensavgifter medlemmarnas ekonomiska ställning och ut-
19302: ersätta pensionärema för sagda licens- komstmöjligheter, och erläggandet av licensav-
19303: avgifter?" gifter skulle inte föranleda nämnvärt mycket
19304: extra arbete. Kommunerna å sin sida skulle
19305: Såsom svar på detta spöl"smål får )ag vörd- kunna erhålla statsbidrag för sina licenskostna-
19306: samt anföra följande: der.
19307: Trafikministeriet förbereder för närvarande Rundradions förvaltningsråd, som tillsatts av
19308: en ny radiolagstiftning, genom viiken man kom- riksdagen, ansåg i samband med sitt förslag tili
19309: mer att justera gällande licensavgiftssystem och en höjning av licensavgifterna att statsrådet
19310: samtidigt föl."söka avhjälpa eventuella missför- borde utreda möjligheterna att lätta den börda
19311: hållanden för licensavgifternas vidkommande. som licensavgifterna åsamkar dem som huvud-
19312: Redan för närvarande beviljas folkpensio- sakligen lever på folkpension.
19313: närerna avsevärda lättnader eller befrielser vid Regeringen är medveten om den börda som
19314: erläggandet av radiolicensavgifterna. Folkpen- höjningen av radio- och televisionslicenserna
19315: sionär som bor t.ex. i ålderdomshem eller kom- åsamkar folkpensionärerna och övriga lågin-
19316: munalhem behöver inte skilt ansikaffa radio- komsttagare, och regeringens strävan är att
19317: licens, utan kan lyssna tili sin radio med en för lindra dessa bördor.
19318: anstalten gemensamt anskaffad radiolicens. Trafikministeriet har bett social- och hälso-
19319: Befriandet av mindre bemedlade medborgare vårdsm1nisteriet dels utreda möjligheterna att
19320: från radio- och televisionslicensavgifterna är en minska ifrågavarande börda och dels överväga
19321: synnerligen betydelsefull ekonomisk fråga såväl åtgärder för åstadkommande av de erforderliga
19322: från den enskilda personens synpunkt sett som lättnaderna.
19323: med tanlke på intäkterna av licensavgifterna. Enligt uppgift från social- och hälsovårds-
19324: Om tili exempel de 250 000 pensionärer som ministeriet utreds frågan för närvarande och har
19325: nu får folkpensionens understödstillägg befrias ministeriet för avsikt att skyndsamt vidtaga
19326: från erläggandet av licensavgifterna, kan detta erforderliga åtgärder.
19327: Helsingfors den 5 maj 1975.
19328:
19329: Trafikminister Pekka Tarjanne.
19330: Kirj. ksm. n:o 108.
19331:
19332:
19333:
19334:
19335: Tikka ym.: Kotkan puutalousopiston toimintatilojen uudistami-
19336: sesta.
19337:
19338:
19339: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19340:
19341: Kotkan puutalousopisto on yli viidenkymme- kan opistolla ~lisäksi on käsittääksemme oltava
19342: nen toimintavuotensa aikana joutunut työsken- tietty prioriteettiasemansa.
19343: telemään erittäin ahtaissa ja epätarkoituksen- Rakennushanke on viime aikoina juuttunut
19344: mukaisissa toimitiloissa. Tämä seikka on ammattikasvatushallituksen virkakäsittelyyn ja
19345: suuresti ~aikeuttanut sen kehitystä. Opisto tiettävästi suunnittelutyöhön ei vielä olla pääs-
19346: edustaa kuitenkin alan ainoan'<!. oppilaitoksena ty varsinaisesti käs1ksi. Asian etenemättömyy-
19347: maamme kansantaloudelle ensiarvoisen tärkeää teen on nähtä,västi ainakin yhtenä syynä se,
19348: vientituotannon haaraa. että useilla tahoilla esitetään ajatuksia koko
19349: Eduskunta on myöntänyt vuoden 1974 me- metsäalan opetuksen pirstomisesta pieniin osiin.
19350: noarvioon määrärahan uuden oppilaitoksen Tällaiset suunnitelmat ovat herättäneet laajaa
19351: suunnittelutöiden aloittamiseksi. Tämän vuo- ihmetystä, koska yleisesti kuitenkin hyväksy-
19352: den budjetissa on lisämääräraha suunnittelutöi· tään periaate laaja-alaisten koulutuskokonaisuuk-
19353: tä varten. Ensi vuoden tulo- ~a menoarvioon on sien paremmuudesta. Kymenlaaksossa aletaan
19354: ehdotettu kuuden miljardin markan määrära- laajasti olla sitä mieltä, että ammattikasvatus-
19355: han ottamista ~rakennustöitä varten. hallitus tietoisesti pyrkii jarruttamaan Kotkan
19356: Opisto asetti 21. maaliskuuta 1973 huoneti· opiston normaalia da maallemme elintärkeää ke-
19357: latoim~kunnan, joka sai työnsä päätökseen sa- hitystä.
19358: man vuoden marraskuussa: Tällöin valmistunut Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
19359: huonetilaohjelma ,alistettiin useiden asiantunti- jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
19360: joiden tarkastettavaksi ja luoVutettiin ammatti- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
19361: kasvatushallitukselle 25. huhtikuuta 1974, kun omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
19362: metsä- ja puutalouden koulutuskomitea oli saa- myksen:
19363: nut I osamietintönsä valmiiksi ja todennut asian Tietääkö HaHitus, että Kotkan puu-
19364: kiireellisyyden. Kotkan kaupunki on lupautu- talousopiston suunnittelutyö ei edisty
19365: nut luovuttamaan alueeltaan tarkoitukseen hy- ammattikasvatushallitu:ksessa, vaikka
19366: vin soveltuvan noin 20 hehtaarin maa-alueen eduskunta on jo kahdessa tulo- ja meno-
19367: rakennustonti:k:si. arviossa myöntänyt määrärahoja suun-
19368: Puuta,lousopiston rakennushanketta ei ole nittelutyötä varten, ja
19369: asetettu miltään taholta kyseenalaiseksi. Em. a1kooko Hallitus nopeuttaa opiston
19370: koulutuskomiteakin ehdottaa Kotkan opiston suunnittelu- ja rakennustyötä, sekä
19371: lisäksi peräti kolmea uutta metsä- ja puutalous- aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19372: opistoa perustettavaksi. Maan toistaiseksi ainoa- Kotkan puutalousopiston toiminta voi
19373: na ja erittäin vanhana alan oppilaitoksena Kot- jatkua nykyisen laajan opetusohjelman
19374: turvin myös vastaisuudessa?
19375: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1975.
19376:
19377: Seppo Tikka. Pekka Jokinen. Meeri Kalavainen.
19378: Matti Hannola. Raino Westerholm. Taisto Sinisalo.
19379: Heikki Hykkäälä. Sulo Suorttanen. El'kki Häkämies.
19380:
19381:
19382: 483/75
19383: 2 197.5 vp.
19384:
19385:
19386:
19387:
19388: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19389:
19390: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hallinnon rakennussuunnittelun keskitetyn hoi-
19391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tamisen kannalta välttämätöntä.
19392: olette 2 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- Eräiden ammattikasvatushallituksessa suori-
19393: jeenne n:o 621 ohella toimittanut valtioneuvos- tettujen tarkistusten jälkeen perustamissuunni-
19394: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- telma toimitettiin opetusministeriölle tammi-
19395: sanedustaja Seppo Tikan ym. näin kuuluvasta kuun •lopulla 1975. Samanaikaisesti ammatti-
19396: kirjallisesta kysymyksestä n:o 108: kasvatushallitus pyysi rakennushallituksen lau-
19397: suntoa tontin sopivuudesta uudisrakennusten
19398: "Tietääkö Hallitus, että Kotkan puu- rakennuspaikkana.
19399: talousopiston suunnittelutyö ei edisty Kun rakennuspaikaksi tarjottu alue siinä vai-
19400: ammattikasvatushallitu:ksessa, vaikka heessa oli noin 10 ha, josta osa varsinaiseen
19401: eduskunta on jo kahdessa tulo- ja meno- rakentamiseen sopimatonta, rakennushallitus
19402: arviossa myöntänyt määrärahoja suun- pyysi lisäselvitystä tonttialueesta myös lähipal-
19403: nittelutyötä varten, ja velujen, lähiympäristön rakentamisen sekä Hi-
19404: a1kooko Hallitus nopeuttaa opiston kenteellisten sei'kkojen osalta. Kotkan kaupunki
19405: suunnittelu- ja rakennustyötä, sekä toimitti 'Selvitykset 3. 4. 1975 ilmoittaen varan-
19406: aikooko Hallitus huolehtia siitä, että neensa rakennuspaikaksi lähes 20 ha:n suurui-
19407: Kotkan puutalousopiston toiminta voi sen alueen, joka vastaa myös ammattikasvatus-
19408: jatkua nykyisen Jaajan opetusohjelman hallituksen käsitystä opiston tilantarpeesta. Sel-
19409: turvin myös vastaisuudessa?" vitys toimitettiin rakennushallitukselle, joka
19410: antaa lausunnon tontin sopivuudesta lähi-
19411: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aikoina. Rakennushankkeen perustamissuunni-
19412: vasti seuraavaa: telma on •tällä hetikellä rakennusasiainneuvottelu-
19413: Kdtkan puutalousopiston rakennushanJl&:een kunnassa lausunnolla.
19414: alustava perustamissuunnitelma tuli opetusmi- Kotkan puutalousopiston ensimmäisen raken-
19415: nisteriön asettaman ammatillisen koulutu'ksen nusvaiheen laajuuden 12 000 m2 sekä 24 000 000
19416: tilantarvetyöryhmän käsiteltäväksi lokakuussa markan alustavan kustannusarvion huomioon
19417: 1974. Joulukuussa 1974 jättämässään !mietin- ottaen on katsottava, että perustamissuunnitel-
19418: nössä työryhmä supisti suunnitellun oppilas- man ja siihen liittyvän huonetilaohjelman laati-
19419: määrän 540:stä 408:aan. Asian alistaminen minen ovat edistyneet normaalisti ja ilman eri-
19420: mainitun työryhmän käsiteltäväksi oli Opetus- tyistä viivästystä.
19421: Helsingissä huhtikuun 24 päivänä 1975.
19422:
19423: Ministeri Marjatta Väänänen.
19424: N:o 108 3
19425:
19426:
19427:
19428:
19429: T i 11 R i k s d ag e n s Herr T a 1 m a n.
19430:
19431: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen byggnadsplaneringen inom undervisningens för-
19432: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse valtning.
19433: nr 621 av den 2 april 1975 tili vederbörande Sedan en del justeringar hade gjorts vid yrkes-
19434: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- utbildningsstyrelsen sändes grundläggningspla-
19435: jande av riksdagsman Seppo Tikka m.fl. ställda nen tili undervisningsministeriet i slutet av ja-
19436: skriftliga spörsmål nr 108: nuari 1975. Samtidigt inbegärde yrkesutbild-
19437: "Är Regeringen medveten om att ningsstyrelsen byggnadsstyrelsens utlåtande om
19438: planeringen i fråga om trähushållnings- tomtens lämplighet som plats för uppförande av
19439: institutet i Kotka inte fortskrider inom nybyggen.
19440: yrkesutbildningsstyrelsen, ehuru riks- Emedan det område som erbjöds såsom plats
19441: dagen redan i två statsförslag har be- för bygget i det berörda skedet omfattade ca 10
19442: viljat anslag för detta arbete, och ha, varav en del inte lämpade sig för egentFg
19443: ämnar Regeringen påskynda arbetet bebyggelse begärde byggnadsstyrelsen ytterliga-
19444: på planering och uppförande av insti- re utredning om tomten också i fråga om närbe-
19445: tutet, samt lägen service, utbyggandet av den närmaste om-
19446: ämnar Regeringen sörja för att verk- givningen och trafiksynpunkter. Kotka stad över-
19447: samheten vid trähushållningsinstitutet sände utredningarna 3. 4. 1975 och meddelede
19448: i Kotka också i framtiden kan fortgå att den såsom plats för bygget har reserverat ett
19449: med hjälp av det nuvarande, omfat- område på inemot 20 ha, vilket även motsvarar
19450: tande undervisningsprogrammet?" yrkesutbildningsstyrelsens uppfattning om insti-
19451: tutets behov av utrymme. Utredningen sändes
19452: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tili byggnadsstyrelsen, som inom kort kommer
19453: samt anföra följande: att avge utlåtande om tomtens lämplighet.
19454: En förberedande grundläggningsplan för ett Grundläggningsplanen för byggnadsprojektet
19455: byggnadsprojekt vid trähushållningsinstitutet i är för närvarande på remiss hos delegationen för
19456: Kotka upptog i oktober 197 4 till behandling byggnadsärenden.
19457: inom en arbetsgrupp som undervisningsminis- Med hänsyn tili att det första byggnadsske-
19458: teriet hade tillsatt för att utreda yrkesut- det vid trähushållningsinstitutet i Kotka omfat-
19459: bildningens utrymmesbehov. Arbetsgruppen tar 12 000 m2 samt tili att den preliminära kost-
19460: avgav sitt betänkande i december 197 4 och nadskalkylen utgår på 24 000 000 mark måste
19461: inskränkte däri det planerade antalet elever från det anses att utarbetandet av grundläggnings-
19462: 540 tili 408. Det var nödvändigt att hänskjuta planen och av det därtill hörande utrymmes-
19463: saken tili behandling inom nämnda arbetsgrupp programmet har framskridit normalt och utan
19464: med tanke på en centralisering av skötseln av något anmärkningsvärt dröjsmål.
19465: Helsingfors den 24 april 1975.
19466:
19467: Minister Marjatta Väänänen.
19468: 1975 vp.
19469:
19470: Kirj. ksm. n:o 109.
19471:
19472:
19473:
19474:
19475: Hemmi: Koulurakennusten rakentamisen turvaamisesta vuoro-
19476: lukujärjestelmän poistamiseksi.
19477:
19478:
19479: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19480:
19481: Eräissä kaupungeissa ja jopa maalaiskunnissa jaksa ·syventyä enää seuraavan koulupäivän koti-
19482: alueilla, jotka jo ovat siirtyneet peruskouluun, tehtävien suorittamiseen. Ja kuten todettiin,
19483: on jouduttu turvautumaan koulutilojen riittä- työpäivä venyy lapsella pitemmäksi kuin aikui-
19484: mättömyyden vuoksi epäterveeiliseen vuorolu- sella, koska aamupäivän leikit on luettava myös
19485: kuun. Asukasmäärän voimakkaan kasvun pit- lapsen työksi. Aamupäivällä ei aina ole kotona
19486: käaikaisesta jatkumisesta johtuen erityisesti kau- lapsen huoltaja valvomassa ja tarvittaessa oh-
19487: punkikunnat, mutta myöskin pienehköt, kau- jaamassa kotitehtävien suorittamista. Näin vuo-
19488: pungin läheisyydessä voimakkaasti kasvaneet roluvusta joutuvat kärsimään eniten ne lapset,
19489: maalaiskunnat ovat joutuneet suuntaamaan ta- joiden molemmat huoltajat joutuvat käymään
19490: loudellisia voimavarojaan välttämättömään asun- ansiotyössä. Lapsen terveellisestä aterioinnista
19491: torakennustoimintaan ja tarpeellisen kunnallis- joudutaan myös tinkimään. Usein on niin, että
19492: tekniikan rakentamiseen. Koulurakentamiseen ei iltavuorossa oleva lapsi syö ensimmäisen lämpi-
19493: ole voitu suunnata niin runsaasti varoja, ettei män aterian vasta koulussa klo 13-14 aikoi-
19494: vuorolukua olisi päässyt syntymään. Näin on ol- hin. Tällaisen aterian jälkeen lapsi on väsynyt
19495: lut mm. Oulun kaupungissa jo pitkään, ja Ou- opiskelemaan. Lapsen päivittäinen ja viikottai-
19496: [un kaupungin lähellä sijaitsevassa Oulunsalon nen ateria-aika vaihtelee ja poikkeaa kotien ta-
19497: 1kunnassa on jouduttu auttamattomasti vuorolu- vanomaisista ruokailuajoista. Edes kerran päi-
19498: kuun jopa I ja II luokilla. ·vässä tapahtuva yhteinen ateriointi perheessä
19499: Vuorolukukouluissa työskentely jakaantuu mevkitsisi koko perheelle, mutta ennen kaikkea
19500: aamu- ja iltapäivävuoroihin klo 8 ja 18 väliseen lapsille yhteenkuuluvuuden tehostumista, jolla
19501: aikaan. Jopa I ja II luokkien oppilaidenkin puolestaan on erittäin suuri mielenterveydelli-
19502: koulupäivä alkaa klo 8. Oppilaiden vuorolukua nen taustatekijänsä ·ja hyvien ihmissuhteiden
19503: voidaan hyvin verrata 'Säännölliseen vuorotyö- säilyttäjän merkitys.
19504: hön. Aikuisella vuorotyöläisellä ei yleisesti ot- Vuorolukukouluissa oppilaiden on kuljetetta-
19505: taen ole kotitehtäviä, mutta koululaisella työ- va opp~kirjansa ja muut koulutarvikkeensa mu-
19506: päivä on suhteellisesti pitempi. kanaan, koska samoja oppilaspöytiä käyttävät
19507: Maaseudulla vuoroluku on pienille lapsille useat oppilaat saman koulupäivän aikana. Oppi-
19508: erityisen kohtuuton rasitus, kun koulutiet eivät laiden omassa käytössä olevien säilytystilojen
19509: Jäheskään kaikilta osin ole valaistut. Vuoro- puuttumisesta !kärsivät opettaminen ja lasten
19510: lukukouluissa työskentelevät opettajat ovat to- totuttautuminen hyvän järjestyksen ylläpitoon
19511: denneet oppimistulosten iltapäivävuorossa ole- ja koulun omaisuuden huolelliseen hoitoon. Suu-
19512: van selvästi heikommat kuin aamupäivävuoros- 1sessa ahtaudessa toimivissa, jopa 1 000 oppilaan
19513: sa. Oppiennätykset jäävät heikommiksi kuin vuorolukukouluissa hukkautuu koulutarvikkeita
19514: yksivuorokouluissa, koska puolet lukuvuoden ja etenkin pienempien oppilaiden asusteita, jol-
19515: opiskelusta tapahtuu epäsuotuisana aikana. Ilta- ~oin sekä koululle että kodille aiheutuu ahtau-
19516: päivävuoron oppilas on aamupäivän leikeistä desta taloudellisia menetyksiä.
19517: ~a askareista rasittunut, mistä johtuen koulu- Vuoroluvusta aiheutuu haittaa myös koulujen
19518: työskentely iltapäivisin muodostuu raskaaksi. 5iivouksesta huolehtivatie henkilökunnalle. Hei-
19519: Viikottain vaihtuva koulutyön alkamis- ja päät- dän työpäivänsä päättyy noin klo 01-02. Vuo-
19520: tymisaika haittaa säännöllisten, hyvien työsken- rolukukoulujen käyttö muihin tarkoituksiin on
19521: telytottumusten muotoutumista. Kun koulutyö ·erittäin rajoitettu. Varsinkin maaseudulla kun-
19522: päättyy klo 17-18, eivät lapset tehokkaasti talaisten harrastustoiminta keskittyy useimmi-
19523: 512/75
19524: 2 1975 vp.
19525:
19526: ten juuri kouluille, koska muita tiloja ei ole kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19527: käytettävissä. Vuoroluvusta tulisi nopeasti pääs- jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
19528: tä. Yhteiskunnalla tulisi olla riittävästi varoja
19529: käytettävissä koululaisten oppimismahdollisuuk- Aikooko Hallitus vuoden 1976 ja
19530: sien ylläpitämiseen ja koululaisten terveyden- myöhempien vuosien tulo- ja menoar-
19531: tilan säilyttämiseen mahdollisimman korkeata· vioita laatiessaan varata koulura:kennus·
19532: soisena. Uusien koulujen perustamis· ja rakenta- ten va:ltionapuihin ja kuoletuslainoihin
19533: mispäätöksissä tulisikin päästä sellaisiin ratkai· niin suuren määrärahan, että uusien
19534: suihin, että kiireellisyysjärjestykseen esisijaisesti koulujen rakentaminen voidaan toteut·
19535: asetettaisiin kunnat, joissa vuorolukua vn pakko taa sellaisessa kiireellisyysjärjestyksessä,
19536: toteuttaa kansa. ja peruskoulun I ja II luokalla- että vuoroluku poistuu kaikilta luokilta,
19537: Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär- mutta ennen kaikkea I ja II luokalta?
19538: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19539: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1975.
19540:
19541: Kerttu Hemmi.
19542: N:o 109 3
19543:
19544:
19545:
19546:
19547: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19548:
19549: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ty vuorolukujärjestelmää ja siitä aiheutuvia hait-
19550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toja. Kysymyksen perusteluissa mainittujen Ou-
19551: olette kirjeellänne 4 päivältä huhtikuuta 1975 lun kaupungin ja Oulunsalon kunnan lisäksi
19552: n:o 640 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- myös eräissä muissa kaupungeissa on koulun
19553: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu huoneistotarpeen tyydyttämiseksi jouduttu osal-
19554: Hemmin seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o le tai kaikille ala-asteen luokka-asteille järjes-
19555: 109: tämään vuoroluku. Nämä järjestelyt on tieten-
19556: kin tarkoitettu tilapäisjärjestelyiksi, joista luo-
19557: "Aikooko Hallitus vuoden 1976 ja vutaan heti kun tilatarve saadaan muutoin tyy-
19558: myöhempien vuosien tulo- ja menoar- dytetyksi. Voidaan perustellusti asettaa kysy-
19559: vioita laatiessaan varata koulurakennus- mys, onko välttämätön koulutila saatavissa koh-
19560: ten valtionapuihin ja kuoletuslainoihin tuullisin ehdoin silloin, kun opetustilat hanki-
19561: niin suuren määrärahan, että uusien taan vuorolukujärjestelmän avulla. Mielestäni
19562: koulujen rakentaminen voidaan toteut- näin ei ole laita ainakaan silloin, kun vuoroluku
19563: taa sellaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, on ollut pakko järjestää 1-II luokka-asteilla
19564: että vuoroluku poistuu kaikilta luokilta, maalaiskunnassa, jossa koulumatkat ovat pitkiä
19565: mutta ennen kaikkea I ja II luokalta?" ja oppilaat joutuvat koulutienään käyttämään
19566: maan maantietä tai muita valaisemattomia teitä.
19567: Vastauksena [<:ysymykseen esitän kunnioittaen Mitä tule kysymyksessä mainittuun Oulun-
19568: seuraavaa: salon kunnan rakennuslupahakemukseen ja sii·
19569: Väliaikaisesta poikkeuksesta kansakoululakiin hen, ettei Oulunsalon kunnalle rakennuslupa-
19570: ja lakiin koulujärjestelmän perusteista annetun hakemuksia helmikuun 14 päivänä 1975 käsitel-
19571: lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 22 päi- täessä myönnetty rakennuslupaa, totean, että
19572: vänä tammilkuuta 1971 annetun asetuksen (72/ kun Oulunsalon Kirkonkylän ala-asteen ja kun-
19573: 71) 1 §:n mukaan opetusministeriö myöntää nan pääkirjaston rakennusohjelma on vanhen-
19574: kansakoulu- ja peruskoulurakennusten rakennus- tunut ja kun kunnalla on kouluhallituksessa vi-
19575: luvat vuosittain yhdellä kertaa, sitten kun kou- reillä mainitun rakennusohjelman lisäyksen vah-
19576: luhallitus on tehnyt yhtenäisen ehdotuksen ra- vistaminen eikä kouluhallitus ole vielä vahvis-
19577: kennuslupien myöntämisestä ja asia on ollut tanut uutt.a voimassa olevan nk. normaalihinta-
19578: valmistavasti käsiteltävänä valtioneuvoston päätöksen mukaista rakennusohjelmaa, kunnalle
19579: raha-asiainvaliokunnassa. Tässä kouluhallituksen ei ole voitu haettua lupaa myöntää, vaikka
19580: ehdotuksessa kuntien rakennuslupahakemukset Qsialliset syyt myöntämiselle ovatkin olemassa.
19581: on asetettu kiireellisyysjärjestykseen. Hallitus tulee myös vuoden 1976 ja myö-
19582: Väliaikaisesta poikkeuksesta kansakoululakiin bempienkin vuosien tulo- ja menoarvioita laa·
19583: ja lakiin koulujärjestelmän perusteista 11 päi- tiessaan niin kuin aikaisempinakin vuosina otta-
19584: vänä joulukuuta 1970 annetun lain (765/70) maan tulo- ja menoarvion asianomaisille mo-
19585: ,1 §:n 2 momentin mukaan on rakennusluvan menteille kansakoulu- ja peruskoulurakennusten
19586: antamista harkittaessa erityisesti huomiota kiin- rahoittamista varten niin suuret avustus- ja
19587: nitettävä niihin tapauksiin, jolloin puuttuu kou- lainamäärärahat, että rakennuslupa voidaan
19588: lun toiminnalle välttämätön huonetila, jota ei myöntää kaikissa niissä tapauksissa, jolloin kou-
19589: ole muutoin saatavissa kohtuullisin ehdoin. lun toiminnalle välttämätöntä huonetilaa ei ole
19590: Kysymyksen perusteluissa on laajasti käsitel- muutoin saatavissa kohtuullisin ehdoin.
19591: Helsingissä toukokuun 8 päivänä 1975.
19592:
19593: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
19594: 4 1975 vp.
19595:
19596:
19597:
19598:
19599: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19600:
19601: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stad och Oulunsalo kommun, som nämnts i mo-
19602: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tiveringen för spörsmålet, har man även i vissa
19603: nr 640 av den 4 april 1975 tili vederbörande andra städer för tiligodoseende av skolans ut-
19604: medlem av statsrådet för avgivande av svar rymmesbehov varit tvungen att för en del eller
19605: översänt följande av riksdagsman Kerttu för alla klasser i lågstadiet ordna läsning i skift.
19606: Hemmi undertecknade spörsmål nr 109: Dessa arrangemang har naturligtvis varit avsed-
19607: da enbart som en tilifällig lösning, som man
19608: "Ämnar Regeringen vid uppgörandet avstår från genast då utrymmesbehovet eljest
19609: av statsförslagen för år 1976 och senare blir tiligodosett. Man kan med skäl ställa frå-
19610: år reservera ett så stort anslag för stats- gan, om nödvändigt skolutrymme kan erhållas
19611: bidrag och amorteringslån för skolbygg- på skäliga villkor då undervisningsutrymmena
19612: nader, att uppförandet av nya skolor skaffas med ett skiftläsningssystem. Enligt min
19613: kan förverkligas i sådan angelägenhets- uppfattning förhåller det sig inte så, åtminstone
19614: ordning, att läsningen i skift slopas i inte då man är tvungen att ordna läsning i skift
19615: alla klasser, men framför allt i I och II i I och II klasserna i en landskommun där
19616: klassen?" 'Skolvägarna är långa och eleverna är tvungna
19617: att som skolväg använda landsväg eller andra
19618: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- oupplysta vägar.
19619: samt anföra följande: I fråga om den i spörsmålet nämnda ansök-
19620: Enligt 1 § förordningen den 22 januari 1971 ningen om byggnadstilistånd från Oulunsalo
19621: angående verkställigheten och tillämpningen av kommuns sida och den omständigheten, att
19622: lagen om temporärt undantag från folkskollagen byggnadstillstånd icke beviljats Oulunsalo kom-
19623: och lagen om grunderna för skolsystemet ( 72/ mun vid behandlingen av ansökningar om bygg-
19624: 71) beviljar undervisningsministeriet byggnads- nadstilistånd den 14 februari 1975 konstaterar
19625: tillstånd för folkskol- och grundskolbyggnader jag, att byggnadsprogrammet för Oulunsalo
19626: årligen på en gång, sedan skolstyrelsen uppgjort kyrkbys lågstadium och kommunens huvud-
19627: enhetligt förslag tili beviljande av byggnads- bibliotek har föråldrats, och då kommunens an-
19628: tillstånd och ärendet undergått förberedande hållan om fastställande av tiliägget tili nämnda
19629: behandling i statsrådets finansutskott. I detta byggnadsprogram är anhängit i skolstyrelsen,
19630: förslag från skolstyrelsen har kommunernas an- har kommunen icke kunnat beviljas det till-
19631: sökningar om byggnadstillstånd upptagits i stånd som ansökningen gäller, trots att sakliga
19632: angelägenhetsordning. 'Skäl för beviljandet föreligger.
19633: Enligt 1 § 2 mom. lagen den 11 december Regeringen kommer att även vid uppgöran-
19634: 1970 om temporärt undantag från folkskollagen det av statsförslagen för år 1976 och likaså se-
19635: och lagen om grunderna för skolsystemet ( 765/ nare år, liksom den gjort också under tidigare
19636: 70) bör vid prövningen av frågan, huruvida år, att under vederbörande moment i statsför-
19637: byggnadstillstånd skall beviljas, särskild upp- slaget för finansiering av folkskol- och grund-
19638: märksamhet fästas vid de fall då skola saknar skolbyggnader ta upp så stora understöds- och
19639: för dess verksamhet nödvändig loka!, som icke låneanslag, att byggnadstillstånd kan beviljas
19640: annars kan erhållas på skäliga villkor. i alla de fall då en för skolans verksamhet nöd-
19641: I motiveringen för spörsmålet har skiftläs- vändig lokal annars icke kan erhållas på skä-
19642: ningen och de olägenheter denna medför be- liga villkor.
19643: handlats i stor utsträckning. Utom Uleåborgs
19644: Helsingforsden 8 maj 1975.
19645:
19646: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
19647: 1975 vp.
19648:
19649: Kirj. ksm. n:o 110.
19650:
19651:
19652:
19653:
19654: Rainio ym.: Poliittisen kiihotuksen esiintymisestä peruskoulun
19655: historian opetuksen yhteydessä.
19656:
19657:
19658: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
19659:
19660: Julkisuutta kaihtaen ja koululaisten vanhem- noin kolme neLjäsosaa tekstistä. Sanallakaan ei
19661: milta salassa on Pirkkalan peruskoulussa ko- mainita esimerkiksi oppineista orjista tai va-
19662: keiltu historian opetuksessa Tampereen yli- pautettujen orjien osuudesta Rooman henkilö-
19663: opiston psykologian laitoksen valmistamaa ope- historiassa.
19664: tusmonistetta "Historia 5. luokka. Ihmiskun- Kristinuskosta on seuraava maininta, . joka
19665: nan kehityksen yleispiirteitä vanhimmista ajois- otettakoon tä:hän kokonaisuudessaan:
19666: ta nykypäiviin saakka".
19667: Moniste antaa täysin vinoutetun kuvan his- "Kristinusko
19668: toriallisista aikakansista ja historian tapahtu- Rooman keisarikunnassa oli monia uskonto-
19669: mista, keskittyy yksinomaan kommunistisen ja. Ensimmäis,e_n vuosisadan lopulla alkoi Etu-
19670: propagandan kannalta tarkoituksenmukaisesti Aasiasta levitä uusi uskonto, jota sanottiin
19671: esiin poimittuihin seikkoihin ja on kirjoitettu kristinuskoksi. Tuhannet uskovat järjestäytyi-
19672: kommunistisen kirjoittelun omaksumaa käsit- vät pHspojen ja pappien johdolla kristilliseksi
19673: teistöä käyttäen ja painottaen. Jo puolen sivun kirkoksi. 300-luvulla jälkeen ajanlaskumme al-
19674: mittai~een esipuheeseen "Oppilaalle" sisältyy kua kristinusko julisuettiin ainoaksi sallituksi
19675: lause, jonka mukaan historian tunneUla täytyy uskonnoksi koko Rooman valtakunMssa. Siitä
19676: pohtia, "miten toiset tulivat rikkaiksi ja toiset lähtien ki11kko vaikutti me1ikittävästi koko yh-
19677: köyhiksi, miten osa väestöstä teki raskaat työt teiskunnan elämään aJikaen mm. vainota muita
19678: toisten huvitellessa". uskontoja ja tiedettä."
19679: Monisteen tekijöiden asiantuntemattomuu- Vastaavasti valtaosa keskiaikaa kuvaavasta
19680: desta ovat todisteena lukemattomat asiavirheet tekstistä keskittyy maaorjuuden synnyn ja feo-
19681: ja pätlevyydestä lukuisat kieli- ja kirjoitusvir- dalismin kuvaamiseen. Sanalbkaan ei kuiten-
19682: heet. Esimerkkill1ä mainittakoon, että Egypti kaan mainita ·sitä, ettei maaorjuus ulottunut
19683: on 'säännöllisesti kirjoitettu asuun "Egybti". Ruotsi-Suomen valtakuntaan. Valtioitten välisiä
19684: OleelHsta on kuitenkin se, että teksti sisäl- suhteita ei käsitellä lainkaan e~kä kulttuuria.
19685: tää kauttaaltaa!11 mitä räikeimpiä virheellisiä Renes·sans,sista on vain seuraava maininta:
19686: yleisty:ksiä ja että se on läpikäyvästi :kirjoitettu "Kirjailijat, kuvanveistäjät ja maalarit alka-
19687: vahvan yksipuolisen tendenssin mukaisesti. vat kuvata maallisia aiheita. Tätä uutta kult-
19688: Niinpä mu~naisajan historia keskittyy ratkaise- tuuria nimitetään renessans:Siksi."
19689: vasti orjuuden kuvailuun, uskonto esitetääll1 Kotimaan historia ja uuden ajan kuvaus on
19690: pappien harjoittamana valitapolitiikkana ja riis- - jos mahdollista - vielä yksipuolisempaa.
19691: tona ja painotetaan lukemat'tomina toistoina Uuden ajan historia esitetään siirtomaiden rHs-
19692: muinaisten yhteiskuntien "luokkayhteiskunta"- tona ja tuotantolaitosten syntym~senä. Kaikki
19693: luonnetta. Käsitteistö on tässä vaiheessa lainat- uudet aatteet kuitataan vain kapitalismin ku-
19694: tu nykyaikaisesta kommunistisesta kirjallisuu- vauksdla. Se on erittäin pitkälle yksityiskoh-
19695: desta. Kreikan ja Rooman esittely tapahtuu tiin menevää kauhukuvausta ja siihen uhrataan
19696: seuraavien otsakkeiden alla: "Anitii'kin oria!11- runsaasti sivuja. Ainoa varsinainen historiallis-
19697: omistusjärjestelmät: Kreikka" ja "Antiikin or- ten tapaus:ten kuvaus on dramaatdnen esitys
19698: janomistusjärjestelmät: Rooma". Krdkan de- Ranskan vallankumouksesta. Giljotiinista on
19699: mdkratiasta käytetään uutta cimitystä "orjan- kuva, mutta tekstistä ei käy suinkaan illmi,
19700: omistuksellinen demokratia". Antiikin historian kuka sitä käytti.
19701: käsittelyssä orjuuden kuvailu käsittää siten Huippunsa tendenssikirjoittelu saavuttaa
19702: 511/75
19703: 2 1975 vp.
19704:
19705: Suomen uusinta historiaa kuvattaessa. Torppa- laat täysin tietämättömiksi kulttuurin saavu-
19706: reita kuvataan Väinö Linnaan vetoamalla, mut- tuksista ja valtiollisesta kehityksestä, mutta luo
19707: ta samassa yhteydessä esitetään väite, että hei- sen sijaan täysin kieroutuneen ja yksipuolisen
19708: dän täytyi "työskennellä ·kartanon pelloilla polii!vtisen asenteen oppilaisiin. Kun tämä ta-
19709: kaikki päivät ja yöllä kuun valossa yrittää kor- pahtuu virallisen kouluopetuksen tietä ja kou-
19710: jata omia viljojaan". Maanomistusoloista anne- lun arvova!ltaa käyttäen lasten ollessa eristettyi-
19711: taan 'kuva täydellisestä kurjuudesta ja teolli- nä muusta ympäristöstä, voidaan puhua suora-
19712: suuden sylllity esitetään lähinnä petdksen tulok- naisesta poliittisesta aivopesusta aivan tieteel-
19713: seksi. Uusimman historian kuvaus keskittyy lisessä mielessä.
19714: suuryrit}'ISten sy:nny;n tendenssimäiseNe kuvauk- Esipuheesta käy ilmi, että kokeilu on koulu-
19715: selle. Muuten suppeassa esityksessä uhrataan hallituksen johtamaa ja kestää peruskoulun 5.
19716: nyt tilaa mm. seuraavalle "esimerikille Suomes- luokan ajan. Näin ollen on todettava, että kou-
19717: ta": luhallitus on antanut tukensa laajamittaiselle
19718: "Suomessa on Virkikusen suvulla hallitseva kommunistisel!le kiihotukselle peruskoulun his-
19719: asema monissa suuryrityksissä ja myös Kansal- torian opetusta hyväksi käyttäen.
19720: lis-Osake-Pankissa (KOP). Muutama vuosi sit- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19721: ten kävdyiss;ä presidentin vaaleis,sa oli ehdok- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
19722: kaana suvun nykyinen päämies, Matti Virkku- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19723: nen. Vaaleissa kuitenkin Virkkunen hävisi rei- seura:avan kysymyksen:
19724: lusti nykyiselle presidentillemme, Urho Kekko-
19725: selle." Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19726: Koko viimeisen sadan vuoden historia kes- maassamme järjestetään kouluhallituk-
19727: kittyy työväenliikkeen ylistykselle ja päättyy sen johtamana ja Tampereen yliopiston
19728: kaavakuvaan ihmiskunnan historiasta, jossa so- psykologrsen lairoksen valmistamana jär-
19729: sialismi esitetään kehityksen huippuna. jesteLmällistä yksipuol!ista poliittista kii-
19730: Oman rmaan historianJ esitys on valheellista hotusrta peruskoulun historian oppitun-
19731: ja kieroa. Oppilaalle annetaan tuhkatiheään neilla julkisuudelta ·salassa ja oppilait-
19732: virheellisiä yldstyksiä. Otsal&:een "Suomalai- ten vanhempien tietämättä, ja
19733: nen fasismi" alla annetaan 1930-Jluvun Suomes- mihiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19734: ta se kuva, niin kuin Suomi olisi tuo1loin ollut ryhtyä peruskoulun oppilaitten suojaa-
19735: täysin fasistinen jne. miseksi poliittiselta kiihotukselta histo-
19736: Kaiken kaikkiaan opetusmonis!te jättää oppi- rian opetuksen yhteydessä?
19737: Hells.ingissä 4 päivänä huhtiJkuuta 1975.
19738:
19739: Kuli1ervo Rainio. P. Mälki-Hakola. Arto Lampinen.
19740: Sinikka Karhuvaara. Harri Holkeri. Mauri Miettinen.
19741: T. I. Vartia. Raimo Ilaskivi. Erkki Huuntamo.
19742: Ilkka Suominen. Timo Mäki. Juuso Häikiö.
19743: Pertti Salolainen. Eero Lattula. Pekka Jokinen.
19744: Antero Salmenkivi. Tuure Junnila. Matti Hokkanen.
19745: Olavi Nikkilä. M~kko Asunta. Eeva Kauppi.
19746: ELsi Hetemäki. Lauri Impiö. Mauri Seppä.
19747: Er-kki Häkämies. Victor Procope.
19748: N:o 110
19749:
19750:
19751:
19752:
19753: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19754:
19755: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa si kouluhallitus on asettanut työryhmän, jossa
19756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ovat keskushallinnon, piirihallinnon, kunnan
19757: olette kirjeellänne n:o 641 4 päivältä huhti- kouluhallinnon, opettaj~en ja tutkimuksen edus-
19758: kuuta 1975 lähettänyt valtioneuvoston asian- tajat.
19759: omaisen jäsenen: vastattavaksi 'kansanedustaja Kuluvaa lukuvuotta koskevaa esitystä teh-
19760: Kullervo Rainion ym. tekemän seuraavan kir- dessään kouluhallitus lähti siitä, että opetus-
19761: jallisen kysymyksen n:o 110: suunnitelmassa esiintyneet puutteet ja virheel-
19762: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että lisyydet korjataan ja että opetussuunnitelma
19763: maassamme järjestetään kouluhallituk- joutuu korjatussa muodossa jatkettuun esiko-
19764: sen johtamana ja Tampereen yliopiston keiluun. Tästä olisi pitänyt seurata myös, että
19765: psykologrsen laitoksen valmistamana jär- kokeilussa käytettävä oppimateriaali noudattaa
19766: jestelmällistä yksipuolista poliittista kii- korjattua opetussuunnitelmaa. Näin ei kuiten-
19767: hotusta peruskoulun historian oppitun- kaan ole tapahtunut. Päinvastoin on tukeutuen
19768: neilla julkisuudelta salassa ja oppilait- opetusmonisteesta hankittuihin asiantuntijalau-
19769: ten vanhempien tietämättä, ja suntoihin todettava, että materiaali ei vastaa
19770: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo opetuskokeilussa käytettävälle oppimateriaalille
19771: ryhtyä peruskoulun oppilaitten suojaa- asetettavia vaatimuksia.
19772: miseksi poliittiselta kiihotukselta histo- Kouluhallitus on ilmoittanut kehottaneensa
19773: rian opetuksen yhteydessä?" kokeilua johtavaa projektiryhmää viipymättä
19774: huolehtimaan siitä, että jäljellä olevan lukuvuo-
19775: den, joksi ajaksi kokeilulupa on myönnetty,
19776: ,Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aikana ei käytetä materiaalia, jota projektiryh-
19777: vasti seura~vaa: mä ei ole ennalta tarkastanut. Lisäksi tulee
19778: .Peruskoulun historian opetuksen kehittämis- koko lukuvuotta koskeva yhteiskunnallisten ai-
19779: ja kokeilutoiminta, johon kysyjät viittaavat, neiden kokeilumateriaali toimittaa tarkastetta-
19780: liittyy osana "Yhteiskunnallisten aineiden ope- vaksi.
19781: tussuunnitelmien tieteelli:seen kehittämiseen Hallituksen käsityksen mukaan tulee oppi-
19782: tähtä:ävään projektiin". Esityksen tästä projek- materiaalin suunnittelun ja valmistuksen olla
19783: tista on tehnyt Tampereen yliopiston psykolo- nykyistä kiinteämmässä yhteydessä koulutuk-
19784: gian laitos, jolle kouluhallituksen ja laitoksen sen suunnitteluun, materiaalien käyttöön ja op-
19785: välisen tutkimussopimuksen mukaan kuuluu pimistulosten arvioimiseen. Edellä mainitut
19786: siitä tieteellinen: vastuu. Kyseessä oleva opetus- seikat ovat parhaillaan selvitysten kohteena.
19787: kokeilu alkoi Pirkkalan kunnassa lukuvuonna Siinä yhteydessä tullaan kiinnittämään erityis-
19788: 1973-74. Luvan kokeilun aloittamiseen antoi tä huomiota myös kokeilutoiminnassa tarvitta-
19789: kouluhallituksen esityksestä opetusministeriö. van oppimateriaalin valmistamiseen siten, että
19790: Kokeilu järjestetään kunnan kouluviranomais- kokeiltava materiaali täyttää oppimateriaaleille
19791: ten toimesta, valvotaan koululautakunnan ja yleisesti annetut vaatimukset. Kokeilutoimin-
19792: lääninhaLl!ituksen kouluosaston toimesta sekä nan edellyttämät oppimateriaalit tulisi asettaa
19793: toteutetaan opetuksen normaalia julkisuusperi- ainakin oppikirjoja vastaavien opetusmonistei-
19794: aatetta noudattaen. Näin ollen kokeilua ei suo- den osalta oppikirjojen hyväksymismenettelyn
19795: riteta julkisuudelta salassa eikä oppilaitten piiriin, jotta voitaisiin turvata erilaisten tieteel-
19796: vanhempien tietämättä. Kokeilun suunnittelun•, listen ja yhteiskunnallisten näkemysten esille
19797: valvonnan j~ tulosten arvioinnin tehostamisek- tulo oppimateriaalissa.
19798: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1975.
19799:
19800: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
19801: 4 1975 vp.
19802:
19803:
19804:
19805:
19806: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19807:
19808: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen planering och övervakning samt bedömning av
19809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder des.s resultat har skolstyrelsen tilisatt en arbets-
19810: skrivelse nr 641 av den 4 april 1975 tili veder- grupp med representanter för centralförvalt-
19811: börande medlem av statsrådet för avgivande ningen, distriktsförvaltningen, kommunens skol-
19812: av svar översänt föl1ande av riksdagsman Kul- förvaltning, lärarna och forskningen.
19813: lervo Rainio m. fl. undertecknade spörsmål nr Då sko1styrelsen framställde förslaget för
19814: 110: innevarande läsår utgick den från att de brister
19815: och felaktigheter som förekommit i läroplanen
19816: "Är Reged111gen medveten om att det korrigera:s och att läroplanen i korrigerad form
19817: i vårt land under skolstyrelsens ledning underkastas ett fortsatt förexperiment. Detta
19818: anordnas av Tammerfors universitets borde även ha haft som följd att det läro-
19819: psykologiska institution sammanställd medel som används i experimentet följer den
19820: sy,stematisk ensidig politisk agitation korrigerade läroplanen. Så har likväl icke skett.
19821: under grundskolans historielektioner, Tvärtom måste det med stöd av de sakkunnig-
19822: vilket hemlighållits för offentligheten utlåtanden som införskaffats om undervisning~s
19823: och vilket elevernas föräklrar icke haft dublikatet konstateras, att läromedlet icke mot-
19824: vetskap om, och svarar kraven på läromedel som skall användas
19825: vilka åtgärder ämnJar Regeringen vid- i undervisningsexperiment.
19826: taga för att skydda grundskolans elever S!kolstyrelsen har meddelat, att den upp-
19827: mot politisk agitation i samband med manat den projektgrupp som leder experimen-
19828: his torieundervisningen? '' tet att utan dröjsmål dra försorg om att man
19829: under det återstående läsåret, för vilket experi-
19830: Såsom svar på detta 1spörsmål ·får· jag vörd- menttillstånd beviljats, icke använder läro-
19831: samt anföra följande: medel som projektgruppen inte granskat på
19832: Utvecklings- och experimentvet'ksamheten i förhand. Dessutom skall det experimentmate-
19833: grundskolans hisrorieundervisning, som fråge- rial i samhällsämnen som gäller hela läsåret
19834: ställarna hänvisar tili, är en del av "Projektet sändas till granskning.
19835: för vetenskaplig utveckling av läroplanerna i Enligt regeringens uppfattning bör plane-
19836: samhällsämnena". dlllgen och utarbetningen av läromedlen stå i
19837: Förslaget till detta projekt har utarbetats av närmare samband med planeringen av utbild-
19838: psykologiska institutionen vid Tammerfors uni- ningen, användningen av läromedel och be-
19839: versitet, viiken enligt ett forskningsavtal mel- dömningen av idlärningsresuLtaten än vad som
19840: lan skolstyrelsen och institutionen bär det ve- nu är fallet. Ovan nämnda faktorer är för när-
19841: tenskapliga ansvaret för detta. Ifrågavarande varande föremål för utredning. I det samman-
19842: undervisningsexperiment inleddes i Pirkkala hanget kommer speciellt avseende att fästa,s
19843: kommun läsåret 1973-74. Tillstånd att inleda även vi:d utarbetandet av de läromedel som be-
19844: experimentet utfärdades av undervisningsminis- hövs i experimentverksamheten så, att det ma-
19845: teriet på framställning från skolstyrelsen. Ex- teria! som är föremål för experiment fyller de
19846: perimentet anordnas på åtgärd av kommunens krav som ahlmänt ställts på läromedel. Av ex-
19847: skolmyndigheter, övervakas av skolnämnden perimentvet'ks,amheten förutsatta lätomedel
19848: och länsstyrelsens skolavdelning samt genom- borde åtminstone i fråga om de undervisnings-
19849: förs med iakttagande av undervisningens nor- duplikat som motsvarar :lärobödker underkastas
19850: mala offentlighetsprincip. Experimentet hemlig- förfarandet för godkännande av läroböcker, för
19851: hålls sålunda icke för offentligheten och det att man skall kunna se tili att olika vetenskap-
19852: verkställs inte heller utan elevernas föräldrars liga och samhälleliga aspekter kommer fram i
19853: vetskap. För effektivering av experimentets läromedlen.
19854: Helsint,rfots den 7 maj 1975.
19855:
19856: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
19857: 1975 vp.
19858:
19859: Kirj. ksm. n:o 111.
19860:
19861:
19862:
19863:
19864: Kohtala: Liikennevakuutuksessa sovellettava bonusjärjestelmän
19865: laajentamisesta.
19866:
19867:
19868: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19869: Voimassaolevan liikennevakuutus lainsäädän-
19870: 1
19871: itselleen oman moottoriajoneuvon. Sen vuoksi
19872: nön perusteella ns. bonusalennus myönnetään olisi ,tarkoituksenmukaista, että liikennevakuu-
19873: vain sellaiselle vakuutusvelvolliselle, jonka ajo- tuslainsäädäntöä ja sen perusteelila olevia va-
19874: neuvoen otetun liikenneva!kuutulksen perusteella kuutusmäärä>"ksiä muutettaisiin niin, että lii--
19875: ei ole suoritettu laissa tarkoitettuja vahingon- kennevahingoitta ajaneelle kuljettajalle myön-
19876: korvauksia. Bonusalennus myönnetään mm. sel- nettäisiin omaa ajoneuvoa hankittaessa ns. bo-
19877: laiseile moottoriajoneuvon omistavalle oikeus- nusedut samdjen :periaatteiden mukaisesti kuin
19878: henkilölle tai muulle henkHölle, jonka palveluk- esimerkiksi ao. kuljettajan palvelemalle työnan-
19879: sessa oleva kuljettaja on ajanut ilman liikenne- tajalle on myönnetty.
19880: vahinkoja toisen omistuksessa tai ha'llinnassa Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19881: olevaa moottoriajoneuvoa bonusalennuksiin oi- §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneuvos-
19882: keuttavan a1an. Jos tällwinen kuljettaja, ~olka on ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
19883: hankkinut työnantajalleen bonusalennuksen, van kysymyksen:
19884: hankJkii oman moottoriajoneuvon, niin hän ei
19885: saa väHttömästi vastaavaa bonusalennusta lii- Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin lii-
19886: 'kennevakuutukseensa, vaikka hän olisi kuljetta- kennevakuutuslainsäädännön muuttami-
19887: nut kuinka kauan il'man liikennevahinkoja toi- seksi siten, että ns. bonusa:lennukseen
19888: sen moottoriajoneuvoa liikenteessä. Tätä asian- oikeuttavana aikana huomioidaan va-
19889: ,tilaa ei voi pitää periaatteeHisesti kohtuullisena kuutusvelvolliselle myös toisen palveluk-
19890: dkä oikeudenmukaisena liikennevahinkoja vält- sessa suoritettu ajoneuvon kuljettami-
19891: täneen kuljettajan kannalta tämän hankkiessa nen?
19892: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1975.
19893:
19894: Leo Kohtala.
19895:
19896:
19897:
19898:
19899: 496/75
19900: 2 1975 vp.
19901:
19902:
19903:
19904:
19905: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19906:
19907: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa nalle ei voida pitää toteuttamiskelpoisena. Bo-
19908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nusjärjestelmä edistää positiivisena sivuvaiku-
19909: olette 4 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- tuksenaan liikenneturvallisuutta ja toteuttaa laa-
19910: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- jalti kuljettajien välistä oikeudenmukaisuutta.
19911: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Näitä sinänsä hyviä tavoitteita ei kuitenkaan
19912: Leo Kohtalan näin kuuluvasta kirjallisesta ky- voida asettaa itse päätavoitteen, hyvin toimivan
19913: symyksestä n:o 111: tariffointijärjestdmän edelle. Esimerkkinä hai-
19914: toista, joihin bonusjärjestelmän esitetynlainen
19915: "Ryhtyykö Hallitus toimenp1te1snn muutos johtaisi, on mainittava, että uutta mah-
19916: liikennevakuutuslainsäädännön muutta- dollisuutta tulisivat oletettavasti käyttämään hy-
19917: miseksi siten, että ns. bonusalennukseen väkseen vain hyvät kuljettajat, kun sen sijaan
19918: oikeuttavana aikana huomioidaan vakuu- useita vahinkoja ajavat, joiden kuljettamien ajo-
19919: tusvelvolliselle myös toisen palvelukses- neuvojen vakuutukset ovat perusmaksua kor-
19920: sa suoritettu ajoneuvon kuljettaminen?" keammassa luokassa, jäisivät kontrollivaikeuk-
19921: sista johtuen järjestelmän ulkopuolelle. Lisäksi
19922: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- bonusoikeuden kahdentumisen jälkeen jommas-
19923: vasti seuraavaa: ta kummasta vakuutuksesta suoritetun vahin-
19924: Bonusjärjestelmä on riskiä vastaaviin vakuu- gonkorvauksen tulisi oikeudenmukaisuussyistä
19925: tusmaksuihin pyrkivän tariffijärjestelmän eräs vaikuttaa alentavasti molempien vakuutusten
19926: osa. Tariffijärjestelmän päätavoite on vakuutus- bonukseen. Tämän toteuttam~nen vakuutusten
19927: teknisesti mahdollisimman oikea vakuutusmak- usein ollessa eri vakuutusyhtiöissä olisi erittäin
19928: .su. Tariffointikustannusten kohtuullisina pitä- vaikeaa, jollei mahdotontakin. Todettakoon,
19929: minen ja vakuutusehtojen selkeys edellyttää että jo voimassa olevien bonusmääräysten mu-
19930: yksinkertaisuutta. Suomen bonusjärjestelmä on kaan bonusoikeus saadaan siittää liikennevakuu-
19931: jo nykyisellään sekä osuvuutensa että monimut- tuksenottajalta ajoneuvonlmljettajalle, jos luo-
19932: kaisuutensa puolesta äärimmilleen kehitetty, jos tettavasti voidaan osoittaa, että kuljettaja itse
19933: sitä verrataan muissa maissa sovellettaviin vas- on pääasiallisesti käyttänyt sitä tai niitä ajoneu-
19934: taaviin järjestelmiin. voja, joilla kyseessä oleva bonusoikeus on an-
19935: Bonusjärjestelmä on rakennettava vakuutus- saittu. Vakuutukscnottajan, joka luopuu bonus-
19936: kohtaiseksi, koska paitsi että se antaa alennuk- oikeudestaan, on kirjallis,esti ilmoitettava siitä
19937: sen korvauksettomilta kausilta, se myös nostaa vakuutusyhtiölle ja samalla vahvistettava, kuka
19938: maksujen yleistasoa. Jos joku vakuutuksenot- on pääasiallisesti käyttänyt kyseisiä ajoneuvoja.
19939: taja saisi lukea hyväkseen bonuksia useamman Tällä tavoin ajoneuvon pääasiallisella kuljetta-
19940: vakuutuksen osalta, kuin hän on maksanut va- jalla on mahdollisuus saada siirretyksi bonusoi-
19941: kuutusmaksuja korvauksettomasti, saisi hän suh- keus oman ajoneuvonsa liikennevakuutukseen
19942: teettoman edun toisiin vakuutuksenottajiin näh- edellyttäen, että entinen vakuutuksenottaja,
19943: den. joka myös on vastannut vakuutusmaksuista,
19944: Kansanedustaja Kohtalan esittämä ajatus hen- luopuu tästä oikeudestaan hänen hyväkseen.
19945: kilökohtaisesta maksunalennuksesta on periaat- Edellä esitetyin perustein ja ottaen lisäksi
19946: teessa hyvä. Se ei kuitenkaan teknisesti sovi huomioon, että bonusmääräysten laajentaminen
19947: bonusjärjestelmässä toteutettavaksi, vaan kuulu- esitetyin tavoin tulisi myös lisäämään liikenne-
19948: nee kuljettajrukohtaisesti toteutettavan tariffi- vakuutusmaksuihin kohdistuvaa korotuspainet-
19949: luokituksen piiriin. ta, on katsottava, ettei bonusoikeuden kahden-
19950: Henkilökohtaisen ajotaidon mukaisen tariffi- tumisen hyväksyminen bonusmääräyksissä ole
19951: luokituksen perustamista bonusjärjestelmän rin- perusteltua eikä tarkoituksenmukaista.
19952: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1975.
19953:
19954: Sosiaali- ja tetveysministeti Seija Karkinen.
19955: N:o 111 3
19956:
19957:
19958:
19959:
19960: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19961:
19962: l det syfte 3 7 § 1 mmn. riksdagsordningen Bonussystemet befrämjar såsom en positiv bi-
19963: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse verkning trafiksäkerheten och förverkligar i
19964: av den 4 april 197 5 till vederbörande med1em stor utsträckning rättvisa melJan förarna. Dessa
19965: av statsrådet översänt en avskrift av ett av riks- i och för sig goda målsättningar kan likväl icke
19966: dagsman Leo Kohtala undertecknat skriftligt ställas framom huvudavsikten, ett väl funge-
19967: spörsmål nr 111 av följande lydelse: rande tarifferingssystem. Som ett exempel på de
19968: nackdelar, vartill en ändring av bonussystemet
19969: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder av ovannämnda slag skulle ileda, måste man
19970: för en ändring av lagstiftningen angå- nämna att den nya möjligheten troligen skulle
19971: ende trafikförsäkringen sålunda, att för bli utnyttjad endast av goda förare, medan
19972: försäkringspliktig skulle såsom till s.k. däremot de som förorsakar flera skador och
19973: bonusnedsättning berättigande tid även vars försäkringar för de fordon de framför är
19974: beaktas framförande av fordon i annans i en högre Mass än grundpremie, skulle på
19975: tjänst?" grund av kontrollsvårigheter förbli utanför sys-
19976: temet. Efter bonusrättens fördubbling borde
19977: Siiwm svar på detta spörsmål får jag vörd- dessutom det från någondera försäkringen er-
19978: samt anföra följande: lagda skadeståndet av rättviseskäl inverka ned-
19979: Bonussystemet är en del av ett tariffsystem sättande på bonusen för vardera försä!kringen.
19980: som strävar till premier som motsvarar risken. Att förverkliga detta då försäkringarna ofta är
19981: Huvudavsikten med tariffsystemet är att för- tecknade i olika försäkringsbolag skuHe vara
19982: säkringstekniskt uppnå en möjligast skälig pre- oerhört svårt, om icke rentav omöjligt.
19983: mie. Att hålla tarifferingskostnaderna modera- Det må konsrateras, att enligt de ikraftva-
19984: ta och försäkringsviHkoren tydliga förutsätter rande bonusföreskrifterna kan bonusrätten över-
19985: enkelhet. Det finska bonussystemet är redan föras från trafikförsäkringstagaren tili fordonets
19986: för ,närvarande både vad dess lämplighet och förare, om man med tillförlitlighet kan visa att
19987: dess komplicerade karaktär beträffar till ytter- föraren själv huvudsakligen använt det ellet
19988: lighet utvecklat, om det jämföres med i andra de fordon, varmed ifrågavarande bonusrätt in-
19989: Iänder tiUämpade motsvarande system. tjänats. Försäkringstagaren som avstår från sin
19990: Bonussystemet måste byggas upp per för- bonusrätt, bör skriftligen meddela därom till
19991: säkring, ty förutom att det ger en nedsättning försäkringsbolaget och samtidigt bekräfta vem
19992: för ersättningsfria perioder höjer det även pre- som huvudsakligen använt ifrågavarande fordon.
19993: miernas allmänna nivå. Skulle försäkringstaga- På detta sätt har den som huvudsakligen an-
19994: ren få räkna sig till godo bonus för flera för- vänder fordonet möjilighet att få bonusrätten
19995: säkdagar än han har erlagt försäkringspremier överförd tili sin egen trafikförsäkring under
19996: för, utan att ha erhållit ersättning, skulle han förutsättning att den föregående försäkrings-
19997: få en oproportionerlig förmån jämfört med tagaren, som också svarat för försäkringspre-
19998: andra försäkringsstagare. mierna, avstår från denna rätt tili förmån för
19999: Den av riksdagsman Kohtala framförda tan- honom.
20000: ken angående en personlig premienedsättning är På basen av det ovan anförda och därtill be-
20001: i princip bra. Tekniskt kan den likvä1 icke aktande att utvidgandet av bonusföresikrifterna
20002: förverkligas inom bonussystemet, utan torde på anfört sätt även skulle öka det förhöjnings-
20003: höra ti:ll den tariffklassificering som skall för- tryck som vidlåder försäkringspremierna, bör
20004: verldigas per förare. det anses att godkännandet av en fördubbling
20005: Att upprätta en tariffklassificering enligt av bonusrätten i bonusföreskrifterna icke är
20006: personlig körskicklighet vid sidan av bonussys- motiverad och ej heller ändamålsenlig.
20007: temet torde icke kunna anses genomförbart.
20008: Helsingfors den 6 maj 1975.
20009:
20010: Social- och hä'lsovårdsminister Seija Karkinen.
20011: 1?75 vp.
20012:
20013: Kirj. ksm. n:o 112.
20014:
20015:
20016:
20017:
20018: Mustonen ym.: Ulkomaisten väkirehujen jaossa ilmenneistä epä-
20019: kohdista.
20020:
20021:
20022: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he ll e.
20023:
20024: Viime !kesän epäedullisten ilmastollisten "teki- paa päätöstään. siten kuin MTK oli vaatinut ja
20025: jöiden seurauksena vallankin Pohjanmaalla, laski vielä hintaakio 6.3.5 p/kg. . . ·•
20026: Kainuussa sekä 1coko Itä- ja Pohjois-Suomessa Tämä aiheutti sen, ettei Pohjois-Suomeen
20027: heinäsadosta lähinnä jatkuvien sateiden ansios- enää rehuja riittänyt vaan sen ostivat Etelä-
20028: ta tuli erittäin heikkolaatuista, ravintoköyhää Suomen viljelijät, sillä olihan hintakin edulli-
20029: ja osa heinäsadosta jouduttiin ajamaan monilla nen. On hyvinlkin saattanut tapahtua myös ·sel-
20030: tiloilla suoraan metsään. laista, että ostotodistulksilla on ostettu se mää-
20031: Katokorvausarvion piiriin ei eduskunnan rä, minkä karjaluku edellytti ja vastaavasti myy-
20032: enemmistö hyväksynyt · heinäsadon menetyksiä ty omassa pellossa kasvatettua viljaa, jolle on
20033: kuin muutamassa Lapin läänjn kunnassa, vaik- saatu parempi hinta ja sen viljan joutuvat nyt
20034: ka arviot olisi tullut suorittaa· sillä tavalla kuin Pohjois-Suomen pienkarjan omistajat ostamaan
20035: SKDL:n eduskuntaryhmä eduskunnassa esitti. lähes !kaksinkertaiseen hintaan. ·
20036: Hallitus ilmoitti silloin, että heinävahingot tul- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20037: laan korvaamaan hankkimalla valJkuaispitoista tyksen 37 §:n 1 momenttiin perustuen esitäm-
20038: väkirehua kohtuuhinnalla myyntiin suoraan me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20039: karjatilojen omistajille pahimmalla !katoalueella. tattavaksi seuraavan 'kirjallisen kysymyksen:
20040: . Hallituksen antama päätös joulukuun 13 päi-
20041: vältä 1974 olikin täysin perusteltu siinä, että Onko Hallitus tietoinen siitä !käytän-
20042: .50 miljoonaa !kiloa mai<Ssia lasketaan valtion vil- nön erilaisuudesta ja epäoii).eudenmu-
20043: javaraston kautta myyntiin Pohjois- :ja Itä~Suo• kaisesta menettelystä, joka on päässyt
20044: m~n alueella 59.75 p/lkg hinnalla. Tämä toi- tapahtumaalfi ostotodistusten perusteella
20045: menpide ei kestänyt kauan, sillä MTK alkoi !katokorvauksina myytävien ulkomaisten
20046: vaatia valtioneuvcistoa peruuttamaan tekemän- väkirehujen jaossa, jolloin pienkarjan
20047: 'Sä päätöksen ja muuttaJ:P,aan päätöstä siten, että omistajat ·ainakin Kainuussa ovat· suu-
20048: maissia oli myytävä myöskin .Etelä-Suomeen, relta osin jääneet ilman mainittuja re-
20049: vaikka 'siellä paikoin on tullut aivan normaali- huja, ja
20050: laatuista heinää ja viljaa. Tammikuun 21 päi- mihin toimenpiteisiin Hlillitus ailkoo
20051: vänä 197.5 valtioneuvosto muuttikin aikaisem- ryhtyä tämän epäkohdan korjaamisek-
20052: si?
20053: He1singissä 4 ·päi~änä. h~htiku~ta 197.5.
20054:
20055: Heiklki Mustonen. Lauha Männistö.
20056: Helvi Niskanen. Rauno Korpinen.
20057: Mikko Ekorre.
20058:
20059:
20060:
20061:
20062: 4&4/7'5
20063: 2 1975 vp.
20064:
20065:
20066:
20067:
20068: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20069:
20070: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rästä päätettiin 50 milj. kiloa jakaa sekoittamat-
20071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tomina suoraan viljelijöille. Tästä tuotiin 30
20072: olette lähettänyt 4 päivänä huhdkuuta 1975 milj. kiloa valmiina rouheena, mikä on jo !koko-
20073: päivätyllä kirjeellänne valtioneuvoston asian- naisuudessaan tuotu. Sen sijaan kotimainen öl-
20074: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja jynpuristamoteollisuus ei ole saanut vielä kaik-
20075: Hei'kki Mustosen ym. telkemän seuraavansi,säl- kea toimitetuksi. Toimitukset ovat tapahtuneet
20076: töisen kysymylksen: kuntien maatalouslautakuntien antamien ostolu-
20077: pien perusteella. Tässä ovat olleet maan kaikki
20078: "Onko Hallitus tietoinen siitä !käytän- osat tasapuolisessa asemassa.
20079: nön erilaisuudesta ja epäoikeudenmu- Tärkkelysrehun vajauksen peittämise!ksi pää-
20080: kaisesta menettelystä, joka on päässyt tettiin tuoda maahan 200 milj. kiloa maissia.
20081: tapahtumaa111 ostotodistusten perusteella Tästä päätettiin jakaa suoraan viljelijöille val-
20082: !katekorvauikJsina myytävien ulkomaisten tion viljavaraston kautta 50 milj. !kiloa. Kun
20083: väkirehujen jaossa, jolloin pienkarjan kuitenkin ostolupia kirjoitettiin huomattavasti
20084: omistajat ainakin Kainuus·sa ovat suu- suuremmalle määrälle, teki valtioneuvosto 4. 4.
20085: relta osin jääneet ilman mainittuja re- 1975 päätöksen, jonka mukaan suoraan vilje~
20086: huja, ja lijöille myydään vielä 54 milj. kiloa maissia.
20087: mihin toimenpiteisiin H~llitus ai:koo Tällä toimenpiteellä turvataan ka~kkien ostolu-
20088: ryhtyä tämän epäkohdan korjaamisek- pien haitijoille maissin saanti. Lisäksi on todet-
20089: si?" tava, että Valtion Viljavaraston ilmoituksen
20090: mukaan jakelussa on pyritty turvaamaan nimen-
20091: Vastaukseksi !kysymyroseen esitän !kunnioit- omaan Itä- .ja Pohjois-Suomen viljelijöiden re-
20092: taen seuraavaa: huviljan saanti. Lisäksi valtioneuvosto teki pe-
20093: Kuluvan vuoden öljyväkirehuöhjelman mu- riaatepäätöksen, jonka mukaan maa- ja metsä-
20094: kaan maahan tuodaan 140 milj. kiloa öljyvä!ki- talousministeriön on ryhdyttävä toimenpiteisiin,
20095: rehuja. Määrä lisättiin edellisestä vuodesta 47 joilla turvataan rehuviljan tarve kotimaisen re-
20096: milj. kilolla satovahingoista johtuen. Em. mää- huviljan avulla.
20097: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1975.
20098:
20099: Maa- ja metsätalousminis-teri Heimo Linna.
20100: N:o 112 3
20101:
20102:
20103:
20104:
20105: T i H R i k 1s d a g e n s II e r r T a 1 m a rt.
20106:
20107: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Härav ·avsåg man att importera 30 milj. ki1o
20108: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse som färdigt kross, viiken mängd redan har im-
20109: av den 4 april 197.5 tili vederhörande medlem porterats i sin helhet. Däremot har den in-
20110: av statsrådet för avgivande av svar översänt hemska växtoljeindustrin ännu inte kunnat le-
20111: följande av riksdagsman Heikki Mustonen verera allt. Leveranserna har skett på hasen av
20112: m. fl. undertecknade spörsmål: de inköpsbevis som utfärdats av kommunernas
20113: lantbruksnämnder. 1 detta avseende har alla
20114: "Är Regeringen medveten om att landets delar varit i samma ställning.
20115: man följt olika praxis och förfarit orätt- För täckande av underskottet i fråga om
20116: vist vid fördelningen av de utländska stärkelsefoder beslöt man importera 200 milj.
20117: ikraftfoder ,som säljs mot inköpsbevis kilo majs. Av detta beslöt man distrihuera 50
20118: som ersättningar för skördeskador, var- milj. kilo via Statens Spannmålsförråd direkt
20119: vid ägarna tili småboskap åtminstone i tili odlarna. Då inköpsbevisen likväl skrevs ut
20120: Kajanaland tili stor del hlivit utan för en betydligt större mängd fattade statsrådet
20121: nämnda foder, och 4. 4. 197.5 ett beslut, enligt vilket ytterligare
20122: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- 54 milj. kilo majs säljs direkt tili odlarna. Med
20123: taga för avhjälpande av detta missför- denna åtgärd tryggas tillgången på majs för
20124: hållande?" alla innehavare av inköpshevis. Därtill hör det
20125: konstateras, att man enligt uppgift från Statens
20126: Såsom 1svar på detta spörsmål får jag vörd- Spannmålsförråd i di·stributionen strävat tili
20127: samt anföra följande: att trygga tillgången på fodersäd yttryckligen
20128: Enligt innevarande års oljekraftfoderprogram för odlarna i norra och Östra Finland. Därjämte
20129: importeras 140 milj. kilo oljekraftfoder. Mäng- fattade statsrådet eH principbeslut enligt vilket
20130: den ökades från föregående år med 47 milj. jord- och skogshruksministeriet skall vidtaga
20131: kilo på grund av skördeskadorna. Det beslöts åtgärder för täckande av hehovet av fodersäd
20132: att av ovan nämnda mängd .50 milj. kilo skulle med hjälp av inhemsk fodersäd.
20133: distribueras i oblwndad form direkt tili odlarna.
20134: Helsingfors den 2 maj 197.5.
20135:
20136: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
20137: arj. ksm. n:o 11.3.
20138:
20139:
20140:
20141:
20142: Kortesalmi ym.: Asutusillallisten vapauttamisesta satunnaisen
20143: myyntiwoiton verosta eräissä .t:apa.uksissa.
20144:
20145:
20146:
20147:
20148: ~. joista mbmt <oWt s.amalla cle .löyt)lnyt ped:rpiiristä .judmjaa. Kan :tila
20149: inmnam~~j'a., ·mrat 4on1:t'IDeet :m~ 1:i :ole .rimllisen bmppakirjan :mukaan~ .am-
20150: ~.koska-~ ·~tävät .eivät ·tusiilallisen .hanussa ;klymmentä \T.l:lOtta, {Qtlaa
20151: ie·~d~i ~aet:Jmidii:n•Jmi verottaja ti:lan myyntivoitosta !kylmästi :aransa
20152: Melltuh>nsa ;ed~eyksmä. Niinpä as:llLttiStihd- ikään kuin asutustilalliselle ja rintamaveteraa-
20153: ~ '<\te~ ~~sta ~y tiilte :ei >j'o etllleS!!iiän :olisi Iklasam.unut elämänsä
20154: Wkin ssai '1Jllltt~en sisWl& tj;a ·iafmi .a:r.tm;- wr1dila .:r~ ja 1j.opa Jkuhmu:cuomasti vai-
20155: ilalliset eriarvoisiin htctitiin. }buk~. Tämä ;epänik~ tilanne
20156: -~ös .:Winteän -•~ ~ynnistä rmtiärä- olisikin .mitii ililireimmiten !b;mjm'taw..
20157: qn -v:o.iton . .v.e.rotwmi-ssäännös tekee .vääcyJ.ttä ;Sib_i, ·Wf«ten ~wjiirjestyben 37 §:n
20158: nnri .SQinWle -ja :ikäälil:tyneiile <asutu-stilallisi.Ue, 1 .mtJmenttim, ~ :kunni~i valtio-
20159: o.i&ta -~ .kaxltav~n ..ruuroi:issaan satien .han- n-~tuv~n -~n jivemn •Wiftattavaksi
20160: rQja ,ja v.aivtija. ·On olemassa -asutustilallisia, ·se<or&:vtm lk~~sen:
20161: otka jo ,yli .w ~a .sittea ·l>.vat .~t .hal-
20162: mta.mustilan {.esim..I(~~;>n Jd:~ Arkooko Hallitus antaa eduskunnalle
20163: iQOO..astltasfollU~mlla-),:mutt-a.kaql}pakirj.lhOlil.·alle 'lki.il:I:ICISii ;;uudea ~~lmm, rjomlm tur-
20164: Li~joite.ttu :v!llsta ·mtl\;lt.am-a ·vunsi .sitt€lil.. .Asu- vin sairauden, vanhuucm l~n ia
20165: :n~-on .marastaa.t jperhe.ineen ja.~ -Mik~ntymisen wok&i. tilansa m,yymään
20166: .anut tilalleM ·.t.allJe~t .rwruw.k~t .!Ta a:.ai- .Joutuvat asat11sh1ålliset v~pmitettäisiin
20167: ~MUt jteltoa. Sitten ~ -Mitaw; Ja tt~ö 1illnteän .omrusuuaen ll}y,yntivoitosta
20168: tfVyn ~~ .tai S01ll·O~ela heiklameuli- niäåtätyn vel!On måk;samisesta 'kOkonaan
20169: liN. • .'liJ.a .on ipakko D}~dä .m;aden -.e~ 'jo -.ennen 'kUin TO vuotta iTian ostosta
20170: Wtisu~ .avaamiseksi, koska ·.tilan . hoitooo ei cQn 'kUlunut?
20171:
20172: He1singrssä 4 päivänä huhtikuuta 1975.
20173:
20174: _J. qt}hru;U Kortesalmi. 'Rainer "Lemström.
20175: '\Tetkko Vennamo. :Mm!ko \Tiiiriio.
20176: 'Veikko J. 'Turumen.
20177:
20178:
20179:
20180:
20181: 466/7'5
20182: 2 1975 vp.
20183:
20184:
20185:
20186:
20187: Eduskunnan Heua PuhemieheHe.
20188:
20189: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuotta, on myyntivoitto kokonaan verovapaat
20190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mikäli omaisuus luovutetaan edellä mainituil
20191: olette 4 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- julkisyhteisöille. Jos luovutus tapahtuu muul
20192: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kuin edellä mainituille julkisyhteisöille, c
20193: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Korte- myyntivoitto tosin veronalaista, mutta sen v
20194: salmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- rotuksen perusteeksi tuleva määrä alenee kt
20195: myksestä n:o 113: takin viiden vuoden omistusajan ylittävä!
20196: vuodelta 20 %. Siten esimerkiksi 6 vuot
20197: "Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle omistetusta kiinteästä omaisuudesta saatavas
20198: kiireesti uuden lakiesityksen, jonka tur- myyntivoitosta on veronalaista 80 % ja 7 vuc
20199: vin sairauden, vanhuuden ja työkyvyn ta omistetusta vain 60 %.
20200: heikentymisen vuoksi tilansa myymään Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 3 m
20201: joutuvat asutustilalliset vapautettaisiin mentti sisältää oman asunnon myyntivoiton v
20202: kiinteän omaisuuden myyntivoitosta rottamista koskevia erityissäännöksiä. Sen m
20203: määrätyn veron maksamisesta kokonaan kaan verovelvollisen ja hänen perheensä va1
20204: jo ennen kuin 10 vuotta tilan ostosta tuisena asuntona käyttämästä rakennuksesta
20205: on kulunut?" sen rakennuspaikasta tai tontista saatava myy
20206: tivoitto on verovapaata, Jos luovutettavaa t
20207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kennusta on käytetty vähintään vuosi vakitt
20208: vasti seuraavaa: sena asuntona ja jos sen tilalle hankitaan uu
20209: Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 21 asunto. Jos verovelvollinen myy maatalouskii
20210: § :n mukaan veronalaiseksi tuloksi katsottavana teistönsä asuttuaan sillä vuoden, ei myyn:
20211: satunnaisena voittona pidetään myös omaisuu- voitto asuinrakennuksen ja sen tontin tai t
20212: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit- kennuspaikan osalta ole veronalaista, vaik1
20213: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaih- kiinteistö myydään ennen em. 10 vuoden mä
20214: tamalla tahi muulla niihin verrattavalla saan- räajan kulumista loppuun, jos verovelvollinc
20215: nolla vastiketta vastaan ja jos se on ollut luo- hankkii itselleen uuden asunnon.
20216: vuttajan omana, kiinte:l omaisuus 10 ja muu Usean vuoden ajan on ollut voimassa [a
20217: omaisuus 5 vuotta lyhyemmän ajan, kuitenkin eräistä omaisuuden luovutuksista saadun vc
20218: niin, että kiinteän omaisuuden luovutuksen ton väliaikaisesta verovapaudesta. Lain voima
20219: tuottamasta voitosta on kultakin täydeltä vuo- saoloaikaa on vuosittain jatkettu ja nykyises
20220: delta, jonka sanottu omaisuus on ollut luovut- muodossaan se on voimassa kuluvan vuode
20221: tajan omana viittä vuotta pitemmän ajan, vä- loppuun asti. Sanotun lain mukaan ei vero.
20222: hennettävä 20 % voiton määrästä. Milloin kiin- alaisena satunnaisen luovutuksen tuottamru
20223: teä omaisuus luovutetaan valtiolle tai maakun- voittona ole pidettävä sitä voittoa, ~oka c
20224: nalle, kunnalle tai kuntainllitolle, pidetään luo- saatu, kun kiinteä omaisuus, toisen maalla o]
20225: vutuksesta saatua voittoa veronalaisena satun- va rakennus tai niiden pysyvä käyttöoikeus ot
20226: naisena voittona, vain jos omaisuus on ollut taan verovelvolliselta pakkolunastuksella t
20227: luovuttajan omana 5 vuotta lyhyemmän ajan. muulla siihen rinnastettavalla menettelyllä. La
20228: Kiinteän omaisuuden satunnainen myyntivoitto on sama, milloin sanottu omaisuus tai pysf1
20229: on siten kokonaan veronalaista vain silloin, käyttöoikeus ilman, että edellä tarkoitettut
20230: kun myytävä omaisuus on ollut luovuttajan menettelyyn on ryhdytty, tai menettelyn ale
20231: omana 5 vuotta lyhyemmän ajan. Jos omai- tua on kaupoin tai muutoin vapaaehtoise!
20232: suus on ollut luovuttajan omana vähintään 5 luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, johon va
20233: N:o 113 3
20234:
20235: taanottaja on oikeutettu Innastamaan kysymyk- veronalaisuutta arvosteltaessa ei voimassa ole-
20236: sessä olevan laatuista omaisuutta tai saamaan van lainsäädännön mukaan voida kiinnittää
20237: sen pysyvän käyttöoikeuden mainitulla menet- huomiota kysymyksessä tarkoitettuihin seikkoi-
20238: telyllä. hin, joskin sanotut seikat voidaan verovelvolli-
20239: Satunnaisen myyntivoiton verottamisen edel- sen veronmaksukykyä alentavina tekijöinä ot-
20240: lytyksenä oleva määräaika lasketaan yleensä taa vähennysten muodossa huomioon verotusta
20241: omaisuuden hankkimissopimuksen tekemisestä toimitettaessa.
20242: luovutussopimuksen tekemiseen. Kiinteistön Satunnaisen myyntivoiton verottamista kos-
20243: kaupan osalta määräaika ~uetaali yleensä lopul- kevat säännökset ovat olleet perusteellisen sel-
20244: lisen. kauppakitial) ~epsta eikä esisopimuksesta. vittelyn kohteena tulo- ja varallisuusverolakia
20245: Myös ed. t Kottesalm~n ym. kysymyksessä tar- säädettäessä. Tämän vuoksi ja kun satunnaisen
20246: koitetuisså tapauksissa sanottu määräaika m- myyntivoiton verotusta on mainitussa laissa
20247: kaa vasta kauppakirjan teosta. Jos kuitenkin tuntuvasti lievennetty ja kun eräistä omaisuu-
20248: kiinteistö on myynnin tapahtuessa ollut vero- den luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta
20249: velvollisen omana vähintään viiden vuoden verovapaudesta annetun iain voimassaoloaikaa
20250: ajan, alenee verotuksen perusteeksi tulevan tultaneen edelleen jatkamaan, ei tässä vaiheessa
20251: myyntivoiton määrä tai jää kokonaan verosta ole ed. Kortesalmen ym. kysymyksessä maini-
20252: vapaaksi edellä mainituin tavoin. Samoin jää tuista syistä tarpeen ryhtyä satunnaisen myyn-
20253: useimmiten myös oman asunnon myyntivoitto tivoiton verottamista koskevien säännösten
20254: edellä selostetulla tavalla kokonaan verova- muuttamista koskeviin toimenpiteisiin.
20255: paaksi. Sitä vastoin satunnaisen myyntivoiton
20256: Helsingissä .30 päivänä huhtikuuta 1975.
20257:
20258: Valtiovarainministeri ] ohannes Virolainen.
20259: 4
20260:
20261:
20262:
20263:
20264: T i 11 R i k s J a g e n s H e r r T a 1m a n.
20265:
20266: I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen offentligt samfund, är försäljningsvinsten visser-
20267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ligen skattepliktig, men det belopp som Jiager
20268: av den 4 april 1975 tili vederbörande medlem till grund för beskattningen av den sjuilker
20269: av statsrådet för avgivande av svar översänt med 20 % för varje år efter det att den har
20270: avskrift av följande av riksdagsman Kortesal- ägts i fem år. Sålunda är 80 % av den för-
20271: mi m. m. ställda spörsmål nr 113: säljningsvinst som erhålles för fast egendom
20272: som ägts i t, ex. sex år skattepliktig, och
20273: "Ämnar Regeringen i brådskande ord- endest 60 % av den vinst som erhålles för
20274: ning tili riksdagen avlåta en proposition egendom som ägts i sju år.
20275: med förslag tili ny lag, med stöd av I 21 S 3 mom. lagen om skatt på inkomst
20276: viiken de innehavare av kolonisations- och förmögenhet ingår specialstadganden töran·
20277: lägenheter som på grund av sjukdom, de bes:kattning av försäljningsvinst på egen bo-
20278: ålderdom och nedsatt arbetsförmåga blir stad~ I enlighet härmed är vinst pl försäljning
20279: tvungna att sälja sina lägenheter helt av byggnad, dess byggnadsplats eller tomt,
20280: skulle befrias från erläggande av ·skatt som den skattskyldige och hans familj använt
20281: på vinst av försäljning av fast egendom såsom stadigvarande bostad, skattefri, om den
20282: redan innan tio år har förflutit från det byggnad som Övet"låtes har använts minst ett
20283: [ägenheten köptes?" år såsom stadigvarande bostad och i dess ställe
20284: anskaffas en ny bostad. Om den skattskyldige
20285: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- säljer sin lantbruksfastighet efter att ha bott
20286: samt anföra följande: där ett år, är försäljningsvinsten till den del
20287: I enlighet med 21 § lagen om skatt på in- det gäller bostadsbyggnaden och dess tomt
20288: komst och förmögenhet (1043/74) anses så- eller byggnadsplats inte skattepliktig, fastän
20289: som tillfällig vinst jämväl vinst, som uppkom- fastigheten säljs innan den ovannämnda tioårs-
20290: mit genom tillfällig överlåtelse av egendom, perioden har löpt ut, såvida den skattskyldige
20291: om egendomen förvärvats genom köp eller förvärvar en ny bostad.
20292: byte eller genom annat med dem jämförligt Under flera års tid har lagen om temporär
20293: fångt mot vederlag och den varit i överlåtarens skattefrihet för vinst på vissa överlåtelser av
20294: ägo, fast egendom under kortare tid än tio år egendom varit i kraft. Lagens giltighetstid har
20295: och annan egendom kortare tid än fem år årligen förlängts och i sin nuvarande form är
20296: dock så, att från den vinst överlåtelse av fast den i kraft tili slutet av innevarande år. Enligt
20297: egendom medfört, för varje fullt år sagda egen- sagda lag skall inte såsom skattepliktig vinst
20298: dom varit i överlåtarens ägo längre tid än fem av tillfällig överlåtelse anses den vinst, som
20299: år, skall avdragas 20% av vinstens belopp. erhållits, då fast egendom, byggnad på annans
20300: överlåtes fast egendom till staten eller l.and- mark eller varaktig nyttjanderätt tili dem från-
20301: skap, kommun eller kommunalförbund, anses tages skattskyldig genom expropriation eller
20302: den vid överlåtelse erhållna vinsten såsom annat därmed jämförligt födarande. Detsamma
20303: skattepliktig tillfällig vinst endast om egen- gäller, då sagda egendom eller varaktiga nytt-
20304: domen varit i överlåtarens ägo under kortare janderätt utan att ovan avsett födarande till-
20305: tid än fem år. Har egendomen varit i över- lämpats eller efter det sådant födarande in-
20306: låtarens ägo minst fem år, är försäljnings- letts genom köp eller på annat frivilligt sätt
20307: vinsten helt skattefri, om egendomen över- överlåtits för sådant ändamål, för vilket mot-
20308: låtes till ovan nämnt offentligt samfund. Om tagaren är berättigad att inlösa egendom av
20309: överlåtelsen sker tili annan än ovan nämnt ifrågavarande art eller att genom nämnda för-
20310: N:o 113 5
20311:
20312: farande förvärva varaktig nyttjanderätt till ningsvinsts skattepliktighet fästas vid de i
20313: densamma. spörsmälet avsedda omständighetema, även om
20314: Den termin som är förutsättning för beskatt· sagda omständigheter i form av avdrag kan
20315: ning av tillfällig försäljningsvinst räknas i all· beaktas vid beskattningen såsom faktorer,
20316: mänhet fråil det avtal om anskaffning av egen" vilka nedsätter den skattskyldiges · skattebetal-
20317: domen har uppgjorts tili uppgörandet av över- ningsförmåga.
20318: lätelseavtal. I fräga om · fastighetsköp beräknas Stadgandena rörande beskattningen av till-
20319: termineo i allmänhet frän uppgörandet av det fällig försäljningsvinst har i samband med
20320: slutliga köpebrevet och inte frän föravtal. stiftandet av lagen om skatt på inkomst och
20321: Även i de fall som avses ·i det av riksdagsman förmögenhet varit föremäl för en grundlig ut-
20322: Kortesalmi m. fl. ställda spörsmälet vidtar redning. För den · skull och då beskattningen
20323: sagda termin först frän det att köpebrevet av tillfällig försäljningsvinst har lindrats betyd-
20324: uppgjorts. Om dock fastigheten vid försälj- ligt i nämnda lag samt då giltighetstiden för
20325: ningen har varit i den skattskyldiges ägo under den ovan nämnda lagen om temporär skatte-
20326: minst fem ärs tid, minskar beloppet av den frihet för vinst på vissa överlåtelser av egen-
20327: försäljningsvinst som utgör grund för beskatt- dom torde komma att förlängas, är det inte i
20328: ningen, eller förblir det helt skattefritt på ovan detta skede med anledning av de skäl som
20329: nämnt sätt. På samma sätt förblir även vinsten riksdagsman Kortesalmi m. fl. anför, nödvän-
20330: vid försäljning av egen bostad för det mesta digt att vidtaga ätgärder för att ändra stadgan-
20331: helt skattefri på ovan anfört sätt. Däremot dena rörande beskattning av tillfällig försälj-
20332: kan uppmärksamhet inte enligt gällande lag- ningsvinst.
20333: stiftning vid bedömande av tillfällig försälj-
20334: Helsingfors den .30 april 1975.
20335:
20336: Finansminister Johannes Virolainen.
20337: 197.5 vp.
20338:
20339: Kirj. ksm. n:o 114.
20340:
20341:
20342:
20343:
20344: Hannola: Korian taajaman tieolojen parantamisesta.
20345:
20346:
20347:
20348: E du skun n an H erra P u h e m i e h e 11 e.
20349:
20350: Valtatien n:o 6 liikenne on kautta: aikojen nite1mien toteuttamista siirtämällä vaikeuttaa
20351: kulkenut Korian taajaman halki. Joitakin vuosia Korian taajaman rakentamista.
20352: sitten .ryhdyttiin suunnittelemaan ja rakenta- Rakennuskaavan laatiminen sekä ennen kaik-
20353: maan ns. Pohjois-Kymenlaakson ohitustietä, jon- kea niiden käsittely ja vahvistusmenettely eri
20354: ka tankoituksena oli ohjata raskas liikenne ja viranomaisten luona tuottaa kohtuuttomia vai-
20355: kaukoliikenne pois Korian taajamasta kulke- keuksia sen vuoksi, että mm. tiejärjestelyt ovat
20356: maan Keitin uuden sillan kautta. Vaikka liiken- lopullista ratkaisua vailla ja toteutumatta.
20357: nettä on huomattava määrä siirtynyt uudelle Riihimäen-Kouvolan rataosan sähköistämi-
20358: tielle ja uudelle sillalle, on Korian taajaman halki nen tulee Lähivuosina ajankohtaiseksi. Koria:n
20359: kuLkevan liikenteen määrä siitä huolimatta erit- taajaman tiejikjestelyihin liittyvän rautatien yli-
20360: täin suuri. Kun Korian taajamassa ei ole toteu- kulkusillan rakentaminen ennen rautatien säh-
20361: tettu jalankulku- ja polkupyöräteitä, vaan ke- köistämistä on huomattavasti edullisempaa
20362: vyt liikenne kuLkee samoilla väyliLlä raskaan lii- kuin rautatien sähköistämisen jäLkeen. Raken-
20363: kenteen kanssa, on liikenneturvallisuus suuresti nustyön vaatimat turvatoimenpiteet hidastavat
20364: vaarassa. Korian taajaman kohdalla maantie on rakennustyötä ja vaikeuttavat sitä monin tavoin
20365: paitsi hyvin kapea ja mutkainen myöskin vilk- sekä ennen kaikkea nostavat sillan rakentamis-
20366: kaasti liikennöity. Kun Lahden suunnasta Myl- kustannukset huomattavasti suuremmiksi.
20367: lykoskelie ja Anjalaan Kymijoen länsipuolta Korian taajaman tiejärjestelyjen oleellisena
20368: suuntautuva ra:skas liikenne risteytyy Korialla osana ja suoranaisena jatkona olevan Korian-
20369: Helsingistä itään johtavan liikenteen kanssa, on Ummeljoen maantien perusparantaminen ja
20370: Korian keskusta liikennekaaoksen vallassa. pääilystäminen on niin ikään välttämätön ensi
20371: Korian taajaman liikennejärjestelyt on hoidet- tilassa toteuttaa, sillä kyseisellä maantiellä on
20372: tavissa suhteellisen pienin investoinnein. Ns. Ko- huomattavan paljon nimenomaan raskasta lii-
20373: rian oh1tustie on ollut suunnittelun puolesta to- kennettä. Tämän tien sekä lirkenteen lukumäärä
20374: teuttamiskelpoinen jo vuodesta 1963 alkaen. että tonnimäärä on iLmeisesti suurin, mitä Ky-
20375: Jostain syystä rakennustöitä ei kuitenkaan ole menlaakson miUään muulla sorapäällysteisellä
20376: aloitettu. Suunnitelmien voimassaoloaikaa on maantiellä on.
20377: sittemmin jatkettu 02. 11. 1967 ja 22. 12. 1971 Mikäli Korian taajaman tiejärjestelyjen toteut-
20378: a:nnetuilla viranomaisten päätöksillä. tamista ja Korian-Ummeljoen maantien paran-
20379: Korian taajaman kehittäminen on täten ollut tamista vielä siirretään tuonnemmaksi, vaarau-
20380: varsin vaikeata mm. toteuttamattomien tiejärjes- netaan mielestäni kohtuuttomasti liikennetur-
20381: telyjen vuoksi. Korian taajaman järkiperäinen vallisuutta.
20382: rakentaminen on vaikeata myös muiden syiden Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20383: vuoksi. Totean, että rautatie, joka Korian koh- § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
20384: dalla Hsäksi haarautuu, jakaa taajaman kahtia. ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
20385: Kymijoki yhdellä suunnaLla ja varuskunta-alue van kysymyksen:
20386: toisella suunnalla sekä ennen kaikkea Korian
20387: kautta kulkevat suuret sähkölinjat vaikeuttavat 0111ko Hallitus tietoinen siitä, että
20388: taajaman suunnittelua ja rakentamista kohtuut- Korian taajaman tiet sekä Korian-Um-
20389: tomasti. Tämän vuoksi ei enää pitäisi tiesuun- meljoen maantie vaativat pikaista paran-
20390: 523/75
20391: 2 1975 vp.
20392:
20393: tamista ja että ne on hyväksytty toteu- ryhtyykö Hallitus .tarpeellisiin toimen-
20394: tettavaksi tie- ja vesirakennuslaitoksen piteisiin tarkoitukseen dittävän määrä-
20395: pitkäntähtäyksen taloussuunnitelmassa mha:n ottamiseksi vuoden 1976 tulo- ja
20396: vuosina 1976-1977, ja jos on, menollJl'vioon?
20397: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1975.
20398:
20399: Matti Hannola.
20400: N:o 114 3
20401:
20402:
20403:
20404:
20405: Eduskunnan H er ra P u h e m i e h e 11 e.
20406:
20407: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Liikennemäärät ovat siis hiukan kasvaneet,
20408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaikka ajanjakson aikana on valmistunut Korian
20409: olette 8 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- ohittava uusi valtatie. Varsinaisen taajaman ul-
20410: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian.. kopuolella ovat liikennemäärät Lahden ja Kou-
20411: omaisen jäsenen vastattavaiksi jäljennöksen kan- volan suunnassa sen sijaan vähentyneet 1 000
20412: sanedustaja M. Hannolan näin kuuluvasta kir- -1 500 autoa/vrk.
20413: jallisesta kysymyksestä n:o 114: Läpikulkuliikenteestä on siis suurin osa siir-
20414: tynyt uudelle valtati.elle. Läpikulkuliikenteen
20415: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että odotetaan vähenevän vielä nykyisestä sen jäl-
20416: Korian taajaman tiet sekä Korian-Um- keen, kun Kouvolan ohittava valtatie on koko-
20417: meljoen maantie vaativat pikaista paran- naisuudessaan valmis. Liikennemäärien kasvu
20418: tamista ja että ne on hyväksytty toteu- Korian keskustassa johtuu siis taajaman sisäisen
20419: tettavaksi tie- ja vesirakennuslaitoksen liikenteen kas,vusta.
20420: pitkäntähtäyksen taloussuunnitelmassa Liikenneolosuhteet taajaman keskustassa ovat
20421: vuosina 1976-1977, ja jos on, liikennemäärien perusteella nykyisin lähes sa-
20422: ry;htyykö Hallitus .tal'peellisiin toimen- manlaiset kuin v. 1970. Valtatien valmistuminen
20423: piteisiin tallkoitukseen riittävän määrä- ei ole vielä aiheuttanut odotettua parannusta.
20424: rahan ottamiseksi vuoden 197 6 tulo- ja Liikenneturvallisuutta ei voida pitää tyydyttävä-
20425: menoal.'vioon?" nä, koska kevyt liikenne on samalla kapealla
20426: ajoradalla ajoneuvoliikenteen kanssa.
20427: Kouvolan~Helsingin suuntaisen Korian ohi-
20428: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
20429: vasti seuraavaa: kulkutien suunnitelma on valmistunut v. 1963.
20430: Tämä suunnitelma on kuitenkin eräiltä osin
20431: vanhentunut. Kymen piirikonttorissa on par-
20432: haillaan tekeillä uusi suunnitelma, jossa esite-
20433: Korian taajaman liikennejärjestelyt tään toteutettavaksi sekä Lahden-Ummeljoen
20434: että Kouvolan-Helsingin suuntainen ohikulku-
20435: Valtatien n:o 6 Hikenne kulkee nykyisin pää- tie. Suunnitelma valmistunee kuluvan vuoden
20436: osin Korian taajaman ohi vuonna 1972 valmistu- aikana. Rautatien ylittävän sillan suunnitelma
20437: neen Keitin sillan kautta. Korian keskustassa oli- valmistunee kuitenkin vasta vuonna 1976.
20438: vat liikennemäärät v. 1970 suoritetun yleisen Korian keskustan liikennejärjestelyt olivat
20439: liikennelaskennan mukaan sekä vuoden 1975 toimenpideohjelmassa 1975-79 vuonna 1976
20440: yleisen liikennelas:kenn,an ensimmäisen lasken- aLkavana kohteena. Vuonna 1974 laaditun toi-
20441: tajakson alustavien tulosten perusteella seuraa- menpideohjelman 197 6-80 rahoituspuitteet
20442: vat: olivat reaaliarvoltaan 25 % edellistä ohjelmaa
20443: pienemmä,t. Tämän vuoksi oli ohjelmaa laadit-
20444: 1970 1975 taessa luovuttava toistaiseksi useiden hankkei-
20445: autot kevyt autot den toteuttamisesta. Koska valmistuneen valta-
20446: Suunta vrk liikenne vrk tien odotettiin parantavan Korian keskustan lii-
20447: Helsinki ••••• 0. 3 450 1200 3 500 kenneolosuhteita, oli Korian keskustan liikenne-
20448: Lahti .......... 1670 1600 2 700 järjestelyt yksi näistä hankkeista. Hanke ei ole
20449: Kouvola •••• 0 •• 3 250 450 3 000 toimenpideohjelmassa 1976-80. Parhaillaan
20450: Urnmeljoki ..... 1 320 1000 1 700 laaditaan toimenpideohjelmaa 1977-81. Ohjel-
20451: 4 1975 vp.
20452:
20453: man rahoituspuitteet ovat kuitenkin jälleen mällä kevyen liikenteen väyliä nykyisten teiden
20454: reaaliarvoltaan edellistä ohjelmaa pienemmät. varteen.
20455: Tästä syystä on kyseenalaista, voidaanko han-
20456: ketta sijoittaa tähänikään ohjelmaan siitä huoli- Mt 359 KotJia-Ummeljoki
20457: matta, että liikennemääristä saadut lisätiedot ko- Nykyisen 6-7 metrin levyisen sorapäällystei-
20458: rostavat hankkeen tärkeyttä. sen tien liikenncmä,ärä on vuoden 1975 yleisen
20459: Hankkeen kustannusarvio on noin 6 mmk, liikennelaskennan alustavien tietojen perusteella
20460: johon sisältyy molemmat ohikulkutiet pituudel- 700-1 700. Tie- ja vesirakennushallituksen kä-
20461: taan 4,1 km ja rautatien ylittävä silta, jonka ra- sityksen mukaan tie ei ole liikennemäärän edel-
20462: kentaminen ennen radan sähköistämistä olisi ta- lyttämässä kunnossa.
20463: loudellisesti erittäin perusteltua. Tieosuudella on parhaillaan laadittavana ra-
20464: Kymen piirissä tällä hetkellä rakenteilla ole- kenteen parantamissuunnite1ma, joka valmistu-
20465: vien hankkeiden suuren jatkorahoitustarpeen nee kuluvan vuoden aikana. Suunnitelman mu-
20466: vuoksi ei nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa kainen alustava kustannusarvio on noin 7,5
20467: ole mahdollisuuksia aloittaa niin suurta hanketta mmk.
20468: kuin Korian keskustan tiejärjestelyt ainrukaan Hanke on toimenpideohjelmassa 197 6-80
20469: vuonna 1976. Tämän vuoksi Kymen piirin tar- ajoitettu toteutettavaksi vuosina 1978-79.
20470: koituksena on selvittää, mitä mahdollisuuksia Vaikka tie- ja vesirakennushallitus pitääkin
20471: kunnalla ja valtiolla on yhteisvoimin parantaa hankkeen toteuttamista erittäin tarpeellisena, ei
20472: kevyen liikenteen asemaa halvemmin ja sam8l- hankkeen aloittamiseen em. rahoitusnäkymien
20473: la aikaisemmin suoritettavin toimenpitein teke- mukaan ole mahdollisuuksia vuonna 1976.
20474: Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 197.5.
20475:
20476:
20477: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
20478: N:o 114 5
20479:
20480:
20481:
20482:
20483: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20484:
20485: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen liga tätorten har trafikens omfång i Lahti och
20486: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrlvelse Kouvola riktningen däremot minskat med 1 000
20487: av den 8 april 1975 tili vederbörande medlem -1 500 bUar/dygn.
20488: av statsrådet för avgivande av svar översänt av- Den största delen av genomgångstrafiken har
20489: skrift av följande av riksdagsman M. Hannola således flyttat över tiU den nya huvudvägen.
20490: ställda srpörsmål nr 114: Genomgångstrafiken väntas bli ännu mindre än
20491: för närvarande, sedan den huvudväg som passe-
20492: "Är Regeringen medveten om att vä- rar Kouvola helt och hållet är färdig. Ökningen
20493: garna i Koria tätort samt landsvägen av trafikens omfång i ~oria centrum beror så-
20494: Koria~Umme1joki kräver en snabb för- ledes på tillväxten av tätortens interna trafik.
20495: bättring och att de i väg- och vatten- På basen av trafikens omfång är trafikför-
20496: byggnadsver:kets ekonomipian på lång- hållandena i tätortens centrum för närvarande
20497: sih godkänts för förverkligande åren i det närmaste likadana som år 1970. Den om-
20498: 1976-77, och om så är fallet, ständigheten att huvudvägen blivit färdig, har
20499: ämnar Regeringen vidtaga nödiga åt- inte ännu medfört den emotsedda förbättringen.
20500: gärder för upptagande av ett för ändamå- Trafiksäkerheten kan inte anses tillfredsställan-
20501: let tillräckligt stort anslag ~ 197 6 års de, då den lätta traHken sker på samma smala
20502: budget?" körbana som fordonstrafiken.
20503: Planen för Koria omfartsväg i riktningen
20504: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Kouvola-Helsingfors blev färdig år 1963. Den-
20505: samt anföra följande: na pian är dock till vissa delar föråldr~d. På
20506: Kymmene distriktskontor utarbetas som bäst en
20507: Trafikreglering för Koria tätort ny pian, där framstä.Uning göres om förverkli-
20508: Trafiken på riksväg nr 6 går för närvarande gande arv en omfartsväg såvwl i riktningen Lahti
20509: huvudsakligen förbi Koria tätort via Keitti bro, -Ummeljoki som Kouvola-Helsingfors. Pla-
20510: som blev färdig år 1972. Trafikens omfång i nen torde bli färdig under innevarande år. Pla.
20511: Koria centrum var enlig.t den år 1970 utförda nen för bron över järnvägen torde doc:k bli fär-
20512: allmänna traHkräkningen samt på basen av de dig först år 1976.
20513: preliminära resultaten av den första räknings- I åtgärdsprogrammet 1975-79 var trafik-
20514: perioden för 1975 års allmänna trafikräkning regleringen för Koria centrum ett objekt som
20515: skulle inledas år 1976. Finansieringsramarna
20516: som foljer:
20517: för det år 1974 uppgjorda åtgärdsprogrammet
20518: 1970 1975 197 6-80 var tili sitt realvärde 25 % mindre
20519: bilar lätt bilar än för det föregående programmet. På grund
20520: Riktning dygn trafik dygn
20521: härav var man vid uppgörandet av programmet
20522: Helsingfors 3 450 1200 3 500 tvungen att tillsvidare avstå från genomförandet
20523: Lahti .......... 1670 1600 2 700 av flera arbetsobjekt. Då den färdigblivna hu-
20524: Kouvola • 0. 0 0. 0 3 250 450 3 000 vudvägen väntades förbättra trafikförhållandena
20525: Ummeljoki •• 0 0. 1320 1000 1700 i Koria centrum, var trafikregleringen för Ko-
20526: ria centrum ett av dessa arbetsobiekt. Objektet
20527: Trafikens omfång har således ökat en aning, finns inte upptaget i åtgärdsprogrammet 1976-
20528: fastän en ny huvudväg, som går förbi Koria, 80. Som bäst uppgörs åtgärdsprogrammet för
20529: blivit färdig under perioden. Utanför den egent- 1977-81. Finansieringsramarna för program-
20530: 523/75
20531: 6 1975 vp.
20532:
20533: met äir dock ti!ll sitt rerulvärde åter mindre än för ga leder för den lätta trafiken bredvid de nu-
20534: det föregående programmet. Med anledning här- varande vägarna.
20535: av är det tvivelaktigt, huruvida arbetet kan pla-
20536: ceras ens inom detta program, trots att de till- hv 359 Koria-Ummeljoki
20537: läggsuppgifter som erhållits beträffande trafi-
20538: kens omfång framhäver vikten av arbetet. Trafikens omfång på den nuvarande, 6-7
20539: Kostnadsförslaget för arbetet är cirka 6 mm, m breda grusbelagda vägen är på basen av de
20540: var~ ingår bägge omfartsvägarna med en längd
20541: preliminära uppgifterna från 1975 års allmänna
20542: av 4,1 ,fum och bron över jämvägen. Byggandet trafikrä:kning 700-1 700. Eruigt väg- och vat-
20543: av bron före elektrifieringen av hanan vore tenbyggnadsstyrelsens åsikt är vägen inte i det
20544: ekonomi-Sikt synnerligen motiverat. skiak som trafikens omfång förutsätter.
20545: På grund av det stora fortsatta finansierings- För vägandelen uppgörs som bäst en struktur-
20546: behovet för de projekt som för närvarande är förbättringsplan, vi1ken torde bli färdig under
20547: under arbete i Kymmene distrikt, är det inte innevarande år. Det preliminära kostnadsförsla-
20548: möjligt att inom ramen för de nuvarande finan- get enligt planen är cirka 7,5 mmk.
20549: sieringsutsikte.rna påbörja ett så stort arbete som Tiden för genomförandet av arbetet har i åt-
20550: vägregleringen för Koda centrum, åtminstone gärdsprogrammet 197 6-80 faststä!llts tili åren
20551: inte år 1976. Därför har Kymmene distrikt för 78-79. Även om väg- och vattenbyggnadssty-
20552: avs1kt att utreda, vi1ka möjligheter kommunen relsen anser genomförandet av arbetet synnerli-
20553: ooh staten har att med förenade krafter förbätt- gen nödvändigt, är det enligt de nämnda finan-
20554: ra den lätta trafikens s.tä1lning med billigare och sieringsutsikterna inte möjligt att inleda arbe-
20555: tilHka tidigare vidtagna åtgärder genom att byg- tet år 1976.
20556: Helsingfors den 28 april 1975.
20557:
20558:
20559: Trafikminister Pekka Tarjann'e.
20560: 1975 vp.
20561:
20562: Kirj. ksm. n:o 115.
20563:
20564:
20565:
20566:
20567: Söderman: Läiininc:>ikeuksien luottamus~iesjiiseniä koskevan halli-
20568: . . tuksen esit}fksen antamisesta.
20569:
20570:
20571: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
20572:
20573: Vuoden 1974 vaLtiopäivien alussa tein laki- kai'kkien <jäsenten v~li:nnassa. Kansanvaitaisuu-
20574: aloitteen (n:o 273/1974 vp.), jonka tat:ikoituk~ den . toteuttamista ·tpalvelisi :myös se, että !kan-
20575: sena oli luotta:musmiesten ottaminen lääninoi- san valitsemiUa. elhnillä olisi mahdollisuus mää-
20576: keuksien päätOksentekoon !mukaan. T~män räajoin tapahtuviin tat:ikistuksiin.
20577: aloitteen perusteluissa lausuttiin mm. seuraa- Tässä vaiheessa on paikallaan säilyttää lää-
20578: vaa: ninoikeulksien virkamiesjäsenten nimittämisjär-
20579: "Läänino.ikeus on kolimijäseninen ·kollegio, jestelmä ja kelpoisuusehdot ennallaan ja pyrkiä
20580: jonka puheenjohtajan~ toimil maaherra, läänin- edistämään kansanvaltaisuutta lääninoikeuksissa
20581: neuvos tai lääninkamreeri. Muina lääninoikeus- ottamalla niilhin luottamusrniesjäseniä. Todetta-
20582: kollegion jäseninä ovat lääninasessori ~a esitte- koon, että pääministeri Kalevi Sorsan vuonna
20583: 1ijäjäsen. Maaherra ei juuri käytännössä toimi 1972 muodostaman hallituksen dhjelmaan si-
20584: lääninoikeuden puheenjohtajana. sältyy 'seuraava kohta: 'Tuomioistuinten saat-
20585: Lääninoikeudet ovat kehittyneet tavallisesta tamiseksi kiinteään yhteyteen muun yhteis-
20586: hallintomenettelystä. Lääninhallituksissa tapah- kunnan kanssa maaUikoiden osuutta ja merki-
20587: tuva oikeuslkysymysten ratkaisutoiminta on oi- tystä lisätään tuomioistuimissa. Lääninoikeuksiin
20588: keusturvallisuuden 1a -varmuuden lisäämiseksi otetaan maallikkojäseniä ja asianosaisten oi-
20589: haluttu antaa erityiselle monijäseniselle elimel- keusturvaan kiinnitetään huomiota.'
20590: le. Asetettaessa tavoitteeeksi lääninoikeuden ko-
20591: Luottamusmiesten mukaanotta!misella 1äänin- koonpanon kansanvaltaistaminen ja !kansanval-
20592: oikeuksiin voitaisiin edistää kansanvaltaisten pe- taisen kontrollimahdollisuuden jänjestäminen on
20593: riaatteiden toteutumista lääninoikeuksien lain- luottamusmiehille annettava todellinen vaiku-
20594: käytössä. Näin voitaisiin yhteiskunnan kannalta tusmahdollisuus päätökseen. Muussa tapauksessa
20595: saavuttaa kalksi merkittävää tavoi:tet·ta: heidän mahdollisuutensa vaikuttaa ratkaisuihin
20596: 1) varmistaa, että .yhteiskunnassa yleisesti jäävät vain näennäisiksi. Lakimies:jäsenten vai-
20597: hyväksytyt tavoitteet pääsevät vaikuttamaan oi- kutusmahdollisuudet eivät heidän erityisestä
20598: keudellisessa ratkaisutoiminnassa, ja ammattitaidostaan johtuen ole samassa määrin
20599: 2) turvataan tuomiovaillan tai hallintova11a.n riippuvaisia !heidän lukumäärästään. Myös eri
20600: käytön kohteina oleviile mahdollisuus valvoa näkemysten esillesaaminen edellyttää, että luot-
20601: käyttämistä. tamusmiesjäseniä kuuluu kokoonpanoon usei-
20602: Nämä molemmat tavoitteet, joihin kumpaan- ta."
20603: kin liittyy myös pyt:ik.i'tnys kansalaisten oikeus- Käsitellessään sanottua a~loitetta toinen lalki-
20604: turvan takaamiseen, voidaan johtaa kansalaisten validkunta mietinnössäään n:o 2/1974 vp. [au-
20605: yhdenvertaisuuden ja kansanval1an periaatteista. sui yksimielisesti seuraavaa:
20606: On kuitenkin huomattava, että [uottamus- "Ed. Södermanin y!m. lakia1oite pyrkii lää-
20607: miesjäsenten mukaaoottallninen !met:ikitsee vain ninoikeuksien kokoonpanon uudistamiseen si-
20608: osittaista edistysaskelta näiden tavoitteiden saa- ten, että niiden jäseninä eräitä asioita käsitel-
20609: vuttamiseksi. Päämääränä tulisikin ohla, että täessä ollisi virkamiesjäsenten dhella luottamus-
20610: tuomioistuinten jäsenten lkelpoisuusehdot olisi• miesjäseniä. Valiolkunta katsoo, että luottamus-
20611: vat siinä määrin avarat, että ~äsenet edustavat miesjäsenten lisäämisellä 'lääninoikeuksiin olisi
20612: mahdollisimman monipuolista elämänkokemusta mahdollista edelleen !kehittää hallinnollista lain-
20613: ja että !kansanvaltaisuuden periaatteet totetuvat käyttöä. Vailiokunta pitää ·tätä uudistusta ikui-
20614: 485('J
20615: 2
20616:
20617: tenkin sen laatuisena, että se on toteutettava komiteanmietintö iätettiin sisäasiainministeriUe
20618: ha1'lituksen esityksen perusteella. Tänlän vuoksi jo saman vuoden joulukuussa.
20619: valiokunta edellyttää, että haUitus antaa tätä Vaikka 'katsottaisiin, ettei ns. asiantuntijami-
20620: koskevan esityksen eduslkurmalle." nisterinä ole velvollisuutta noudattaa haHitus-
20621: Ns. lääninoikeuslain käsittelyn yhteydessä ohjelmaa tai eduslkunnan yksimielisiä .toivomuk-
20622: (hallituksen esitys n:o 25/1972 vp.) ministeri sia, luulisi, että hän katsoo omien lupaustensa
20623: HdMd Tuominen· sekä virallisesti vaHokunnasså situvän itseään.
20624: kuultuna että epävirallisesti alle'kirjoitbtneeMe · EdeNä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
20625: vakuutti, että hallitu~sen esitys luottamusmies- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
20626: jäseniä koskien saatettaisiin eduskunnan käsi- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20627: teltäväksi viimeis.tään vuoden 1975 valtiopäi- raaavan kysym~sen:
20628: vien a•lussa. Mitään täHaista esitystä ei ole vie-
20629: läkään edu&kunna;lle annettu. Tätä on pidettävä Koska Hallitus ai'koo afl!taa edu&kun-
20630: varsin outona, kun otetaan huomioon, että tätä nalle ah!je1man~a mukaisen esityksen
20631: koskeva lausuma on otettu Sorsan hallituksen luottamusmies:jäsenten ottami-sesta lää~
20632: ohjelmaan vuonna 1972 sekä että tätä koskev11 ninoi!keuksiin?
20633: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1975.
20634:
20635: Jac9h Söderman.
20636:
20637:
20638:
20639:
20640: . ..
20641: . ; ..· : ~
20642: 3
20643:
20644:
20645:
20646:
20647: Ed u s kunnan Herra ..Puhe m i e he 11 e.
20648:
20649: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa asiainministeriössä valmisteltu ehdotusta halli-
20650: mainitussa tarko!ituksessa Te, Herra Puhemies, tuksen esityksestä lailksi uuden [ääninoikeuslain
20651: olette 8 päivän{\ huhtikuuta 1975 päivätyn !kir- muuttamisesta siten, että lääninoikeuksiin tulisi
20652: jeenne n:o 671 ohe'lla toimittanut valtioneu- myös mailllilldkojliseniä. Ehdotus puheena ole-
20653: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen vaksi hallituksen esitykseksi on ·sisäasiainmi-
20654: kansanedustll!ja Jacob Södermanin näin kuulu- nisteriössä valmiina, mutta ministeriö ei ole
20655: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 115: pitänyt esityksen antamista ajankohtaisena täs-
20656: sä vaiheessa, kun eräät 1 päivänä lokakuuta
20657: "Koska Hallitus aikoo antaa edus- 1975 voimaan tulevan lääninoikeuslain täytän-
20658: kunnalle ohjelmansa mukaisen esityksen töönpanoon liittyvät !kysymykset ovat viellä sel-
20659: [uottamusmies'jäsenten ottamisesta lää- vittämättä. Lääninoikeusasetuksen ja lääninoi-
20660: ninorkeuiksiin?" keuksien työjärjestylksen mallin valmistelu sa-
20661: moin kuin kuluvan vuoden toisen lisämeno-
20662: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- arvion käsittely voivat aiheuttaa muutoksia pu-
20663: va.sti seuraavaa: heena olevaan ehdotukseen hallituksen esityik-
20664: se'ksi lääninoikeuslain muuttamisesta.
20665: Uusi lääninoikeusla!ki, joka annettiin 31 päi- Lääninohuksissa on rpatihaiNaan rat'kaisettnat-
20666: vänä joulukuuta 1974, tulee voimaan 1 päi- ta yli 50 000 sinne saapunutta asiaa. Näiden
20667: vänä lokakuuta 1975. Lain voimaantulo edel- ruuhkautuneiden asioiden käsitteleminen nor-
20668: lyttää muutoiksia läänidhallitusten sisäiseen or- maalissa jä11jestyksessä edellyttää, että läänin-
20669: ganisaatioon, uusien virkojen ja toimien perus- hallituksiin voidaan perustaa riittävästi läänin-
20670: tamista sekä eräitä muita vir1<:oja 1a toimia kos- neuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman
20671: kevi~ uudelleenjärjestelyjä. Näillä järjestelyillä iääninasessorin virkoija ja ylimääräisiä toimia,
20672: tulee ollemaan huomattava me&:itys järjestet- jotta lääninoikeudet saataisiin jaetuksi tarpeeksi
20673: täessä luottattnusmiesten osallistumista läänin- moneen jaostoon. Jollei näitä virko)a ja toimia
20674: o~keuksien päätöksentekoon.
20675: perusteta riittävästi·, ei .j.utturuuhlkien purkami-
20676: Ehdotukset lääninoiikeus1ain soveltamisesta nen ole mahdollista ilman erityisjärjeste1yjä.
20677: annettavaksi asetukselksi sekä lääninoikeuksien Tällöin on muun muassa harkittava, olisiko en-
20678: työjärjestyksen ma1:liksi ovat valmisteltavin~t nen Ia.i.nmuutdksen voimaantuloa vireille tul-
20679: sisäasiainministeriön 5 päivänä maaliskuuta leet asiat jätettävä luot.tamusmieskäsittellyn ul-
20680: 197 5 asettattnassa .lääninoiikeustoimikunnassa. lkopuoldle. LuottamuS'miehet tulisivat siinä ta-
20681: Hallituksen esitykseen vuoden 1975 toiseksi Ii" pauksessa siis osallistumaan vasta lainmuutdk-
20682: sämenoarvioksi on otettu määräraha uuden lain sen voimaantulon jälkeen vireille tu1evien asioi-
20683: edellyttämien uusien vil1<:ojen ja toimien pe- den käsittelyyn.
20684: rustamista ja ·tästä johtuvia muita ~ärjestely~jä Saatuaan edellä tarkoitetut selvitykset sisä-
20685: varten. asiainministeriö tulee taåistamaan ministeriössä
20686: Samanaikaisesti kuin hallituksen esitys lää- iaaditun ehdotuksen hallituksen esitykselksi. Esi-
20687: ninoikeuksia ikosikeva·n lainsäädlinnon uudista- tys voitaneen .esitellä annettavalksi Eduskun-
20688: misesta oli Eduskunnan käsiteltävänä on ,sisä- nalle ensi &yysistuntdkaudella.
20689: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1975.
20690:
20691: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
20692: 4 l97' YP"·
20693:
20694:
20695:
20696:
20697: T ill R i !k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
20698:
20699: I det syfte 37 § 1 room. ri!ksdagsordningen ring av den nya lagen om länsrätterna så, att
20700: anger har Ni, Herr Talman, me:d Eder skrivelse länsrätterna odkså skuUe !komma att omfatta
20701: nr 671 av den 8 april 1975 tiU vederbörande lekmannamedlemmar. Ett förslag till en dylik
20702: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- proposition föreligger färdigt hos mini.steriet
20703: jande av .tiksdagsman Jacob Söderman ställda för inrikesärendena, som dodk inte har funnit
20704: skriftliga Spörsmå'l nr 115: det ~tueHt att avlåta propositionen i detta
20705: skede, då en del frågor i anshitning till verk-
20706: "När ämnar Regeringen ti11 rilksdagen stä<lligheten av lagen om länsrätterna, viiken lag
20707: avlåta i regeringsprqgrammet avsedd träder i kraft den 1 oktober 1975, a1ltjämt är
20708: proposition om tipptagande av förtr~ outredda. Beredrringen av förordningen om läns-
20709: endemannaledamöter. ·i länsrätterna?" rätterna och av modeHen till arbetsordning för
20710: länsrätterna kan, i likhet med behandlingen av
20711: Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd- den andra tilläggsbudgeten för innevarande år,
20712: samt anföra följande: · medföra ändringar i det berörda utkastet tili
20713: Den nya lagen om länsrätterna, som gavs den proposition med förslag tili ~ag angående änd-
20714: 31 december 1974, träder i kraft den 1 okto- ring av lagen om länsrätterna.
20715: ber 1975. Lagens rkraftträdande förutsätter Vid länsrätterna är i detta nu mer än 50 000
20716: förändringar i länsstyrelsernas inre organisation, inkomna ärenden oavgjorda. En behandling i
20717: inrättande av nya tjänster och befattningar normal ordning av dessa an!hopade ärenden för-
20718: samt en del andra omorgarnseringar av tjänster utsätter att tillrädkligt många länsråds- samt
20719: och befattningar. Dessa åtgärder kommer att äldre och yngre länsassessorstjänster ocih extra-
20720: få stor betydelse för regleringen av förtroende- ordinarie befattningar kan inrättas vid länssty-
20721: männens medverkan i fattandet av beslut vid relserna, så att länsrätterna !kan delas · upp på
20722: länsrätterna. tillräckligt många dhrisioner. Om sådana tjäns-
20723: Länsrätts!kommissionen, som ··ti1lsat;es av mi- .ter och befattmngar inte inrättas i tiHräckligt
20724: nisteriet för inri!kesärendena derr 5-'mars 1975, anta1, kan anhopnirigarna av ärenden inte av.
20725: håller på att utarbeta förslag till förordning vecklas utan · speciella arrangemang. Härvid bör
20726: om tillämpningen av lagen o'm [änsrätterna samt bLa. övervägas, huruvida ärenden som har an~
20727: tili en modell till arbetsordrring för länsrätter- hängiggjorts innan 1agändringen träder i kraft
20728: na. I regeringens proposition om en andra till- börde handläggas utan medver!kan . 8N förtro-
20729: [äggsbudet för år 1975 har ett anslag upptagits endemän. Dessa sktrlle då endast komma · att
20730: för inrättande av de nya tjänster och befatt- ta del i behandlingen av ärenden som anhängig-
20731: ningar som den nya lagen förutsätter och för göres efter det lagändringen har trätt i kraft.
20732: andra härav på'kaliade åtgärder .. ·· När ovan avsedd11 utredningar har inhämtats
20733: Medan regeringens propositi<>n om en reföl1m kommer ministeriet för inrikesärendena. att
20734: av lagstiftningen om länsrätterna behandiades justera det utlkast tili regeringsproposition som
20735: i Riksdagen har inom ministeriet för inrikes- har utarbetats inom ministeriet. Propositionen
20736: ärendena utarbetats ett utkast till en regerings- torde kunna föredragas för avlåtande tili Riks-
20737: proposition med förslag tiH lag angående änd- dagen under den kommande höstsessionen.
20738: Helsingfors den 5 maj 197 5.
20739:
20740: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
20741: 1975 vp.
20742:
20743: Kirj. ksm. n:o 116.
20744:
20745:
20746:
20747:
20748: Laine ym.: VR:n liikennepalvelujen parantamisesta Turun ja
20749: Uudenkaupungin seudulla.
20750:
20751:
20752: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20753:
20754: Kansalaisten liikennetarpeiden tyydyttäminen dessä olisi syytä lisätä eräitä pysähdyspaikkoja
20755: edellyttää VR:n paikallisliikenteen kehittämistä Uudenkaupungin ja Turun rataosalla. Tällaisia
20756: ja laajentamista. Näin on asianlaita myös Turun uusia pysähdyspaikkoja voisivat olla mm. Hie-
20757: ja Uudenkaupungin seudulla. Mainittujen kau- tamäki ja Jyl!k:kälä. Kallannm Peteksen seisake
20758: punkien välillä olevan rautatien läheisyydessä tulisi edelleen säilyttää pysähd}'lspaikkana.
20759: asuvat työläiset, koullulaiset ja muut kulkuväli- Suunnitelmista supistaa Turun ja Uudenkau-
20760: neitä tarvitsevat henkilöt ovat esittäneet lukui- pungin junavuorojen määrää tulisi ehdottomasti
20761: sia toivomuksia VR:n liikennepalvelujen kehit- luopua ja suuntautua junavuorojen lisäämiseen,
20762: tämisestä. Suuri osa ko. radan varrella asuvista kuten toivomusaloitteessa n:o 639/1974 vp.
20763: ei pääse lainkaan nauttimaan rautateiden pal- (Ensio Laine ym.) on esitetty.
20764: veluksilsta sen vuoksi, että seisak:ke1ta on har- Edellä olevan perusteella esitfunme valtio-
20765: vassa ja junat eivät pysähdy Jähes kaikilla sei- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
20766: sak!keilla. Eräiden tietojen mukaan 'suunnitel- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20767: laan jäJileen mm. Kalanoissa sijaitsevan Petek- vaksi seuraavan kysymyksen:
20768: sen seisakkeen käytön lopettamista. Pitkät py-
20769: sähdysvälit aiheuttavat mm. vanhuksille ylivoi- Aikooko HaLl!itus ryhtyä toimenpitei-
20770: maisia vaikeuksia VR:n palvelujen käyttämi- siin VR:n liikennepalvelun parantami-
20771: sessä. Liikennepalvelun parantamisen välttä- seksi Tutun ja Uudenikaupungin seu-
20772: mättömyydestä puhuu mm. se, että veturimie- du1Jla mm. lisäämällä kesäaikataulun
20773: het ovat oma-aloitteisesti pysäyttäneet junan vahvistamisen yhteydessä junien pysäh-
20774: yhdellä-ikahdella ylimääräisellä seisakkeella ot- dyspaM&:oja ja luopumalla junavuorojen
20775: taakseen niillä odottavia matkustajia junaan tai ja pysähdyspaikkojen luopumissuunnitel-
20776: päästääkseen matkustajia pois junasta. mista?
20777: VR:n kesäaikataulujen vahvistamisen yhtey-
20778: Helsingissä 8 päivänä huhdkuuta 1975.
20779:
20780: EnJSio Laine. Aarne Koskinen. Heimo Rekonen.
20781:
20782:
20783:
20784:
20785: 498/75
20786: 2 1975 vp.
20787:
20788:
20789:
20790:
20791: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20792:
20793: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Rataosan Tutjku-Uusikaupunki pai:kallisju-
20794: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, naliikenreeSI&ä toteutetut li~kennepaikkojen lak-
20795: olette 8 päivänä huhtikuuta 197 5 päivätyn kir- kauttami,set sekä pysähdysten vähentämiset pe-
20796: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- rustuvat ko. seisakkeiden jatkuvasti al<mt®ei-
20797: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja siin käyttölukuihin, joiden pääasiallisina syinä
20798: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ovat olleet paitsi lisääntynyt yksityisautojen
20799: kysymyksestä n:o 116: käyttö, myös jatkuv~sti parantunut Linja-auto-
20800: liikenteen taso.
20801: "Ai!kooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- To1saa'lta on todettava, että pysähdysten su-
20802: siin VR:n liikennepalvelun parantami~ pistami~t ovat k<Jhdistuneet pääasiassa niihin
20803: seksi Turun ja Uudenika~Upungin seu- juniin, jokien aik~taulut on laadittu ensisiiai·
20804: duUa lll[lll. lisäämällä kesäaikataulun s.esti kaukoliiken~n yhteysjuniksi. Näiden
20805: vahvistam~sen yhteydessä junien pysäh- toimenpiteiden avulla on aikatauluja voitu tun~
20806: dyspaikkoja ja luopumalla junavuorojen tuva~sti nopeuttaa ja $a:tnaiDa todettu junien
20807: ja pysähdyspaikkojen luopumissuunnitel- käytön jossakin määrin lis~tyneen.
20808: mista?" Kesäkuun 1 päivänä voimaantulevaan aika-
20809: tauluun on kokeilumiele$11lä lisätty noin 15 ~
20810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sakepysähdystä. Sensijaan ei junien lukumää-
20811: vasti seuraavaa: räs,sä ta~hdu tässä vaiheessa muutoksia.
20812: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1975.
20813:
20814: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
20815: N:o 116 3
20816:
20817:
20818:
20819:
20820: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
20821:
20822: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ~Nystad samt minskningen av uppehållen
20823: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- baserar sig på de ständigt sjunkande använd-
20824: vel!se av den 8 april 197 5 tili vederbörande ninlgssiffrorna för ifrågavarande hållplatser.
20825: medlem av statsrådet för avgivande av svar Utom den ökade användningen av privatbilar
20826: översänt avskrift av följande av riksdagsman har buss>trafikens kontinuerligt förbättrade nivå
20827: E. Laine m. fl. undertecknade 1spörsmål nr 116: varit den huvudsakliga orsaken tili att dessa
20828: siffror 1sjunkit.
20829: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärde,r Å andra sidan bör det konstateras att in-
20830: för förbättrande av SJ:s trafikservice i skränkningarna av uppehållen gällt huvudsak-
20831: Aho- och Nystadsregionen bl. a. genom ligen de tåg, vilkas tidtabeller gjorts upp så,
20832: att i samband med fastställandet av att de i första hand kan användas ·som förbin-
20833: sommaruidtabellen öka antalet hållplat- ddsetåg för fjärntrafiken. Med hjälp av dessa
20834: ser för tågen och genom att avstå från åtgärder har man kunnat göra tidtahellerna
20835: planerna på en inskränikning av tåg- kännbart snabbare och samtidigt kunnat kon-
20836: turerna ooh hållplatserm?" statera, att användningen av tåg i någon mån
20837: ökat.
20838: Såsom svar på detta ,spörsmål får jag vörd- I den tidtabell som träder i kraft den 1 juni
20839: samt anföra följande: har man i experimellJtisyfte infört cirka 15 nya
20840: De indragningar av trafikplatser som verk- hållplatsuppehåll. Däremot sker i detta skede
20841: ställts i lokaltågstrafiken på bansträckan Åbo inga ändringar beträffande tågens antal.
20842: Helsingfors den 23 april 1975.
20843:
20844: Trafikminister Pekktz Tarjanne.
20845: 1975 vp.
20846:
20847: Kirj. ksm. n:o 117.
20848:
20849:
20850: A.-L. Jokinen ym.: Valtion kulttuurimäärärahojen jaossa iiroe-
20851: nevästä epäoikeudenmukaisuudesta.
20852:
20853:
20854: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20855:
20856: Taiteen edistäruismäärärahat valtion tulo- ja tä tekijöitä, jotka aiheutuvat alueelle muutta-
20857: menoarviossa ovat viime vuosina lisääntyneet. van väestönosan kulttuuritarpeiden hoitamises-
20858: Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan osuus ta. Turkuun muuttavat vuosittain myös useat
20859: ei kuitenkaan ole kohonnut tarvittavassa mää- eri puolelta Suomea Turun piirustuskouluun
20860: rin. Läänin erityisalasuhteita ei ole. otettu huo- tulevat taiteen opiskelijat. Kun he jäävät tänne
20861: mioon näitä varoja jaettaessa. Läänin alueella myöhemmin jatkamaan työtään, on tämä luon-
20862: on laajoja kehitysalueita ja vaikeasti hoidetta- nollisesti osaltaan vireyttämässä kuvataiteiden
20863: va saaristoseutu. Lisäksi alue on kaksikielinen, näyttelytoimintaa ja alan kehittymistä. Turus-
20864: joka asettaa omat erityispiirteet ja vaatimukset sa sekä Turun ja Porin läänin alueella on tä-
20865: myös kulttuurin kehityksestä vastaaville eli- män alan kulttuuritoiminta erittäin laajaa ja mo-
20866: mille. nitahoista. Sen voimakkaan kehittymisen ja kas-
20867: Turun kaupunginteatteri on viime vuosien v·aneen osallistumisen seurauksena on myös ta-
20868: ohjelmistollaan herättänyt ei vain oman lää- loudellisen tuen tarve voimakkaasti kasvanut.
20869: ninsä alueen asukkaiden myönteisen kiinnostuk- Tästä johtuen olisi edellytettävä valtion aikai-
20870: sen, v;aan laajalti koko maassa tunnetaan tä- sempaa suurempaa ja myös suhteellisesti kas-
20871: män teatterin taiteellinen taito ja edistykselli- vavaa osuutta juuri tämän läänin kulttuurimää-
20872: nen kehitys. Jopa maan rajojen ulkopuolella rärahojen jaon suhteen.
20873: ovat Turun k·aupunginteatterin ohjelmat herät- Lisäksi musiikin, kirjallisuuden ja muun
20874: täneet suurta kiinnostusta. monitahoisen kulttuuritoiminnan kehittäminen
20875: Kuitenkin valtionavustus Turun kaupungin- ja laajentaminen koko kansan tarpeita vastaa-
20876: teatterille on jatkuvasti laskusuunnassa, tälle vaksi vaatii valtion tuen tasapuolisempaa ja-
20877: vuodelle jopa alle 10 % . Tämä on todella va- koa ja erikoisesti sellaista jakoa, joka vastaa
20878: litettav.aa nyt, kun teatterista on tullut koko kansan suuren enemmistön toiveita ja vaati~
20879: kansan laitos eikä vain vähäisen eliitin oma lai- muksia.
20880: tos, jota teatterimme ovat aikaisemmin liian Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20881: usein olleet. Teatteritoiminnan tukemiseen tu- tyksen 37 § :n 1 momenttiin nojautuen esi-
20882: lee kiinnittää erityistä huomiota juuri tällä Tu- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20883: run ja Porin läänin ·alueella myös alueen kak- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20884: sikielisyyden johdosta, joka asettaa omat eri-
20885: tyisvaatimuksensa teatteritoiminnan harjoitta- Onko Hallitus tietoinen siitä epaOl-
20886: miselle. Siksi myös Turun ja Porin läänin tai- keudenmukaisuudesta, jota jatkuvasti U\7
20887: detoimikunta j.a Varsinais-Suomen Maakunta- pahtuu valtion kulttuurimäärärahojen
20888: liitto ovat esittäneet, että opetusministeriö jaossa, ja
20889: myöntäisi tarvittavaa tukea Turun ruotsalaisen ·mihin toimenpiteisiin Hallitus aik90
20890: teatterin vakiinnuttamiseksi alueteatteriksi ja ryhtyä oikeudenmukaisemman ja tasa-
20891: tukisi Porin suomenkielisen teatterin kiertue- puolisemman kulttuurimäärärahojeQ
20892: toimintaa. jaon aikaansaamiseksi?
20893: Erittäin merkittävänä on pidettävä myös nii-
20894: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1975.
20895:
20896: Anna-Liisa Jokinen. Mikko Ekorre. Anna~Liisa Hyvönen.
20897: Kalevi Kivistö. Niilo Koskenniemi. Aulis Juvela.
20898: Paavo Aitio. Matti Järvenpää.
20899: 514/75
20900: 2 1975 vp.
20901:
20902:
20903:
20904:
20905: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
20906:
20907: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- rahojen osuus 180 000 mk, opetusministeriön
20908: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Turun ja Porin läänin taidetoimikunnalle vah-
20909: mies, olette kirjeellänne 8 päivänä huhtikuuta vistaman talousarvion loppusumman ollessa sen
20910: 1975 n:o 673 lähettänyt valtioneuvoston asian- sijaan 491 000 mk. Talousarvioehdotuksen ja
20911: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja vahvistetun talousarvion välinen ero ( 60 000
20912: Anna-Liisa Jokisen ym. tekemän, seuraavan mk) johtuu siitä, että ministeriö taiteen kes-
20913: sisältöisen kysymyksen n:o 117: kustoimikunnan lausunnon mukaisesti vahvisti
20914: kaikille läänien taidetoimikunnille taidepalkin-
20915: "Onko Hallitus tietoinen siitä epä- toihin ja aputahoihin samansuuruisen määrära-
20916: oikeudenmukaisuudesta, jota jatkuvasti han ( 120 000 mk). Muuten Turun ja Porin
20917: tapahtuu valtion kulttuurimäärärahojen läänin taidetoimikunta on saanut, päinvastoin
20918: jaossa, ja kuin moni muu läänin taidetoimikunta, kaikki
20919: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo anomansa määrärahat. Todettakoon myös se,
20920: ryhtyä oikeudenmukaisemman ja tasa- että Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan
20921: puolisemman kulttuurimäärärahojen talousarvioon sisältyy, huomioonottaen läänin
20922: jaon aikaansaamiseksi?" kaksikielisyys, tiedotus- ja valistustoimintaan
20923: 30 000 markan suuruinen määräraha, joka on
20924: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suurempi kuin vastaava määräraha muilla lää-
20925: en seuraavaa: nien taidetoimikunnilla Lapin läänin taidetoimi-
20926: Valtion taidepolitiikalle on ollut viime vuo- kuntaa lukuunottamatta.
20927: sien aikana tunnusomaista pyrkimys edistää alu- Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo-
20928: eellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista miota myös Turun kaupunginteatterin saamaan
20929: maan taide-elämässä. Tämän vuoksi opetusmi- valtionavustukseen sekä eräiden muiden Turun
20930: nisteriö on pyrkinyt parantamaan erityisesti lää- ja Porin läänin alueella toimivien teatterien
20931: nien taidetoimikuntien taloudellisia ja muita toiminnan vastaiseen kehittämiseen. Tältä osin
20932: toimintaedellytyksiä. Niinpä läänien taidetoimi- totean seuraavaa:
20933: kunnille taiteen edistämiseen osoitettavien va- Teattereiden toimintaa on maassamme vii-
20934: rojen määrä on viime vuosien arkana kasvanut me vuosina vaikeuttanut kustannusten nopea
20935: nopeammin kuin muut taiteen määrärahat. Kun kasvu, joka johtuu paitsi inflaatiosta myös alan
20936: tämä määrär·aha oli vielä vuonna 1970 vain työvoimavaltaisesta luonteesta ja sen aiheutta-
20937: 400 000 mk, on se vuonna 1975 jo 6 100 000 masta vaikeasti hallittavasta kustannuslisästä.
20938: mk. On osoittautunut, että teattereiden lisääntyneet
20939: Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo- kustannukset ovat langenneet yhteiskunnan
20940: miota siihen, ettei Turun ja Porin läänin tai- maksettaviksi ja että huomattava osa kustan-
20941: detoimikunnan osuus ole, varojen lisääntymi- nusten kasvusta on jäänyt kuntien kannetta-
20942: sestä huolimatta, kohonnut tarvittavassa mää- vaksi, vaikka teattereiden valtionapuun käytet-
20943: rin. Tämän johdosta totean, että opetusminis- tävää määrärahaa onkin viime vuosina mm.
20944: teriö jakaa valtion tulo- ja menoarviossa tar- eduskunnan toimesta lisätty kulttuurimäärära-
20945: koitukseen osoitetun määrärahan rajoissa varat hojen keskimääräistä kasvua nopeammin. Teat-
20946: läänien taidetoimikuntien hakemusten ja tai- tereiden valtionavustusten turvaamiseksi tietyl-
20947: teen keskustoimikunnan niistä antaman lausun- lä tasolla ja niiden lisäämiseksi olisikin nykyi-
20948: non perusteella. Turun ja Porin läänin taide- sestä harkinnanvaraisesta valtionavustusjärjes-
20949: toimikunnan hakemukseen sisältyvän talous- telmästä vähitellen luovuttava ja siirryttävä la-
20950: arvioehdotuksen loppusumma vuodeksi 197 5 kisääteiseen valtionapuun.
20951: oli n. 551 000 mk, josta palkintojen ja apu- Opetusministeriö on vuoden 1969 syyskau-
20952: N:o 117 3
20953:
20954: desta alkaen jakanut teattereille alueteatteriko- rärahat ovat vuosittain voimakkaasti kasvaneet,
20955: keilua varten harkinnanvaraista valtionavustus- on voitu harjoittaa aktiivista ja suunniteltua
20956: ta. Alueteatterikokeilu on toimeenpantu val- taidepolitiikkaa. Erityisesti elintason nousun ja
20957: tion näyttämötaidetoimikunnan esitysten ja vapaa-ajan lisääntymisen aiheuttaman taidepal-
20958: lausuntojen mukaisesti. Toimikunta ei ole tä- velusten kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi
20959: hän mennessä puoltanut Turun ruotsalaisen taiteen tarjontaa on pyritty ja pyritään laajen-
20960: teatterin ottamista alueteatterikokeilun piiriin. tamaan ja monipuolistamaan siten, että kansa-
20961: Porin teatteri on sen sijaan saanut avustusta laisille luotaisiin asuinpaikasta ja varallisuudesta
20962: tällaista kokeilua varten. Avustusta ei ole kui- riippumatta tasapuoliset mahdollisuudet oma-
20963: tenkaan valtion näyttämötaidetoimikunnan kiel- ehtoiseen harrastukseen ja taidepalveluksien hy-
20964: teisen lausunnon perusteella enää teatterille väksikäyttöön. Samalla on luonnollisesti pyrit-
20965: myönnetty syksystä 1974 lukien. ty huolehtimaan myös taiteen harjoittajien työs-
20966: Opetusministeriössä on äskettäin valmistunut kentelyedellytysten sekä taidelaitosten ja -jär-
20967: lakiehdotus alueteattereiden valtionavusta. La- jestöjen toimintaedellytysten parantamisesta.
20968: kiehdotuksen mukaan valtioneuvosto päättäisi Valtion taidehallinnossa ovat taiteenharjoitta-
20969: niistä teattereista, joille tultaisiin myöntämään jat sekä taidejärjestöt ja -laitokset itse nimeä-
20970: lakisääteistä valtionapua. Esityksen antaminen miensä edustajien kautta taiteen keskustoimi-
20971: ratkaistaan valtion vuoden 1976 tulo- ja me- kunnassa ja valtion taidetoimikunnissa suunnit-
20972: noarvioesityksen antamisen yhteydessä. Taiteen telemassa ja toteuttamassa valtion taiteen edis-
20973: edistämisen järjestelystä annetulla lailla ( 328/ tämistoimenpiteitä. Kun nämä toimikunnat laa-
20974: 67) perustettiin nykyinen opetusministeriön tivat opetusministeriölle tulo- ja menoarvioon
20975: alainen taidehallinto, jota on myöhemmin edel- vuosittain sisältyvien taidemäärärahojen jakoeh-
20976: leen kehitetty ja sen toimintaa muutenkin te- dotukset, pyritään niissä samoin kuin ministe-
20977: hostettu. Kun s·amanaikaisesti valtion tulo- ja riön lopullisissa määrärahojen jaoissa oikeuden-
20978: menoarviossa taiteen tukemiseen osoitetut mää- mukaisiin ja tasapuolisiin ratkaisuihin.
20979: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1975.
20980:
20981: Ministeri Marjatta Väänänen.
20982: 4 ~975 vp.
20983:
20984:
20985:
20986:
20987: T i 11 Rik sdagen s H er r T a 1 m a n.
20988:
20989: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen 180 000 mk. Slutsumman av den budget för
20990: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Åbo och Björneborgs läns konstkommission
20991: velse nr 673 av den 8 april 1975 tili veder- som fastställts av undervisningsministeriet var
20992: börande medlem av statsrådet för avgivande av däremot 491 000 mk. Skillnaden mellan bud-
20993: svar översänt avskrift av följande av riksdags- getförslaget ooh den .fastställa budgeten
20994: man Anna"Liisa Jokinen m.fl. ställda spörsmål ( 60 000 mk) beror på att ministeriet i enlig-
20995: nr 117: het med utlåtande av centralkommissionen för
20996: konst .för alla konstkommissionerna i länen
20997: "Är Regeringen medveten om den fastställde ett lika stort anslag för konstpris
20998: orättvisa, som alltjämt sker vid utdel- och stipendier (120 000! mk). I övrigt har Åbo
20999: ningen av statens kulturanslag, och om och Björneborgs läns konstkommission, i mot-
21000: så är fallet, sats tili månget annat läns konstkommission,
21001: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen erhållit aUa de anslag den anhållit om. Det kan
21002: skrida för att åstadkomma en rättvis även konstateras, att i Aho och Björneborgs
21003: och objektiv fördelning av kulturan- läns konstkommissions budget, med beaktande
21004: slagen?" av tvåspråkigheten ingår ett anslag om 30 000
21005: mk för informations- och upplysningsverksam-
21006: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- het, vilket är större än motsvarande anslag för
21007: samt anföra följande: övriga läns konstkommissioner, med undantag
21008: Under senaste år har ett utmärkande drag av Lapplands läns konstkommission.
21009: för statens konstpolitik varit strävandena att I motiveringen tili spörsmålet har uppmärk-
21010: främja förverkligandet av regional och social samhet även fästs vid det statsunderstöd som
21011: jämlikhet inom landets konstliv. Av denna or- stadsteatern i Åbo har erhållit samt vid den
21012: sak har undervisningsministeriet särskilt för- framtida utvecldingen av vissa andra av de
21013: sökt förbättra länens konstkommissioners eko- teatrar·s verksamhet vilka verkar inom Aho och
21014: nomiska ställning och övriga verksamhetsför- Björneborgs Iän. Tili denna del konstaterar
21015: utsättningar. Sålunda har de anslag som anvi- jag följande:
21016: sats länens konstkommissioner för konstens Verksamheten för teatrarna i vårt land har
21017: främjande under senaste tid ökat i en snab- under de senaste åren hlivit svårare på grund
21018: bare takt än andra anslag för konsten. Detta av den snahba ökningen av kostnaderna, vii-
21019: anslag var ännu år 1970 endast 400 000 mk, ken utom på inflationen även beror på bran-
21020: men är nu år 1975 6 100 000 mk. schens personalintensiva karaktär som gör det
21021: I motiveringen tili spörsmålet har uppmärk- svårt att hemäsua den därav för·anledda kost-
21022: samhet fästs vid att Åbo odi Björneborgs läns nadsstegringen. Det har visat sig, att de öka-
21023: andel, trots att medlen har ökat, inte har sti- de kostnaderna för teatrarna har fått betalas
21024: git i erforderlig utsträckning. Med anledning av samhället, och att en betydande del av
21025: av detta kan jag konstatera, att undervisnings- kostnadsökningen har fått häras av kommuner-
21026: ministeriet delar ut medlen inom ramen för na, fastän det anslag som används till stats-
21027: det anslag som anvisats i statsförslaget på ba- understöd för teatrarna under de senaste åren,
21028: sen av ansökningar av länens konstkommissio- bLa. på åtgärd av riksdagen, har ökats i snab-
21029: ner och utlåtande av centralkommissionen för bare takt än kulturanslagen i genomsnitt. För
21030: konst. Slutsumman av det i ansökan ingående att teatrarnas statsunderstöd skall kunna bibe-
21031: budgetförslaget för år 1975 för Aho och Björ- hållas på en viss nivå och ökas, borde man
21032: neborgs läns konstkommission var ca 551 000 småningom avstå från det nuvarande systemet
21033: mk, varav andelen av pris och stipendier var med ett statsunderstöd som är beroende ·av
21034: N:o 117 5
21035:
21036: prövning och övergå tili ett lagstadgat stats- gen kraftigt ökats, har man kunnat utöva en
21037: understöd. aktiv och planerad konstpolitik. Speciellt för
21038: Undervisningsministeriet har från början av att tillfredsställa den ökade efterfrågan på
21039: höstsäsongen år 1969 utdelat ett statsunderstöd konstservice, viiken har förors:akats av den
21040: som är beroende av prövning för experiment höjda levnadsstandarden och den ökade friti-
21041: med regionalteater. Regionalteaterexperimentet den, har man försökt och försöker alltjämt att
21042: har genomförts i enlighet med förslag och ut- utöka utbudet på konst och göra det mångsi-
21043: låtande av statens dramatiska kommission. digare så att man för medborgarna skulle ska-
21044: Kommissionen har tillsvidare inte förordat, att pa jämlika möjligheter tili ett spontant intres-
21045: Åbo svenska teater skulle tagas med i regio- se och utnyttjande av konstservice oberoende
21046: nalteaterexperimentet. Björneborgs teater har av deras boningsort och ekonomiska ställning.
21047: däremot erhållit understöd för ett dylikt expe- Samtidigt har man givetvis även försökt sörja
21048: riment. Understödet har emellertid inte läng- för konstutövarnas förutsättningar att arbeta
21049: re, räknat från hösten 1974, beviljats teatern och för förbättrandet av konstinrättningarna
21050: på grund av negativt utlåtande av statens dra- och -organisationernas verksamhetsförutsätt-
21051: makommission. ningar.
21052: Ett 1agförslag om statsbidrag för regional- Inom statens konstförvaltning deltar konst-
21053: teatrarna har nyligen färdigställts vid under- utövarna samt konstorganisationerna och -in-
21054: visningsministeriet. Enligt lagförslaget skulle rättningarna i planeringen och förverkligandet
21055: statsrådet fatta beslut om de teatrar, för vilka av statens åtgärder för främjande av konsten
21056: lagstadgat statsbidrag skulle beviljas. Avlåtan- genom de representanter som de själva utnämnt
21057: det av propositionen avgörs i samband med tili centralkommissionen för konst och tili sta-
21058: statsförslaget för år 197 6. tens konstkommissioner. Då dessa kommissio-
21059: Genom lagen om organisering av konstens ner utarbetar förslag för undervisningsministe-
21060: främjande (328/67) inrättades den nuvarande, riet tili utdelning av de anslag för konsten som
21061: undervisningsministeriet understäUda konstför- ingår i det årliga statsförslaget, försöker man
21062: valtningen, som senare har vidareutvecklats och att vid dem, liksom även vid den slutliga för-
21063: vars verksamhet även i övrigt har blivit effek- delningen av anslagen, komma tili rättvisa och
21064: tivare. Då samtidigt de anslag som i statsför- objektiva avgöranden.
21065: slaget anvisats för främjande av konsten årli-
21066: Helsingfors den 7 maj 1975.
21067:
21068: Minister Marjatta Väänänen.
21069: 197.5 vp.
21070:
21071: Skriftl. spm. nr. 118.
21072:
21073:
21074:
21075:
21076: Sigfrids: Om stödjande av verksamhet för organisationer, som
21077: utför ungdomsarbete på distriktsnivå.
21078:
21079:
21080: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21081:
21082: Olika organisationer, som utför arbete för De i inledningen nämnda föreningarna be-
21083: ungdomen, har under tidigare år erhållit driver en synnerligen omfattande verksamhet.
21084: understöd från Penningautomatföreningen för Vid sidan av ungdomsarbetet, som utgör hu-
21085: sin verksamhet. Som exempel på dylika för- vuddelen av verksamheten, anordnar man bl.a.
21086: eningar på svenskt håll kan nämnas Pörkenäs- aktiviteter för handikapade och pensionärer.
21087: Sällskapet r.f. och Stiftelsen Solkulla lägergård Arbetet för pensionärerna och de handikapade
21088: r.f. Ar 1974 har man dock inom Penning- berättigar till stöd från Penningautomatför-
21089: automatföreningen ändrat principerna för ut- eningen. I praktiken är det dock omöjligt att
21090: delning av understöd. Föreningen delar inte exakt beräkna hur stor del av föreningarnas
21091: mera ut anslag tili organisationer som utför kostnader den sistnämnda verksamheten utgör.
21092: ungdomsarbete. Man motiverar detta med att Med hänvisning tili det ovanstående och
21093: stöd för ungdomsarbete numera i huvudsak 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställer
21094: ges enligt lagen om statsstöd för riksomfattande undertecknad vördsamt tili vederbörande med-
21095: ungdomsverksamhet ( 1053/73) samt att orga- lem av statsrådet följande spörsmål:
21096: nisationer med mera lokalt begränsad verksam-
21097: het kan erhålla understöd från kommunerna Är Regeringen medveten om att
21098: enligt lagen om kommunala ungdomsnämnder många organisationer, som utför be-
21099: och om statsunderstöd för det kommunala tydelsefullt ungdomsarbete på distrikts-
21100: ungdomsarbetet ( 117/72). nivå, har ställts inför ekonomiska svårig-
21101: I praktiken innebär detta att föreningar, som heter på grund av Penningautomatför-
21102: arbetar på distriktscivå, inte får understöd från eningens ändrade inställning tili dessa,
21103: vare sig stat eller kommun. För att få stats- och om så är,
21104: understöd krävs riksomfattande verksamhet vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21105: och kommunerna har varken möjlighet eller ta för att i ekonomiskt avseende för-
21106: vilja att stöda dylika ideella föreningar, vilkas bättra dessa organisationers verksam-
21107: verksamhetsområde omspänner ett flertal kom- hetsmöjligheter?
21108: muner.
21109: Helsingfors den 8 april 1975.
21110:
21111: Elly Sigfrids.
21112:
21113:
21114:
21115:
21116: 497/75
21117: 2 1975 vp.
21118:
21119: Kirj. ksm. n:o 118. Suomennos.
21120:
21121:
21122:
21123:
21124: Sigfrids: Nuorisotyötä aluetasolla tekevien järjestöjen toiminnan
21125: tukemisesta Raha-automaattiyhdistyksen varoin.
21126:
21127:
21128: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21129:
21130: Nuorison hyväksi toimivat eri järjestöt ovat erittäin laajaa toimintaa. Nuorisotyön ohella,
21131: aikaisempina vuosina saaneet toimintaansa tu- joka muodostaa toiminnan pääosan, järjeste-
21132: kea Raha-automaattiyhdistykseltä. Esimerkkeinä tään mm. vammaisille ja eläkeläisille tarkoitet-
21133: ruotsinkielisen tahon tällaisista yhdistyksistä tua toimintaa. Eläkeläisten ja vammaisten hy-
21134: voidaan mainita Pörkenäs-Sällskapet r.f. ja väksi tehty työ oikeuttaa Raha-automaattiyhdis-
21135: Stiftelsen Salkulla Lägergård r.f. nimiset yhtei- tyksen tukeen. Käytännössä on kuitenkin mah-
21136: söt. Vuonna 1974 Raha-automaattiyhdistys on dotonta täsmällisesti arvioida, kuinka suuren
21137: kuitenkin muuttanut tuen jakoperusteita. Yh- osan viimeksi mainittu toiminta yhdistyksen
21138: distys ei enää myönnä määrärahoja nuorisotyötä kustannuksista muodostaa.
21139: tekeville järjestöille. Tätä on perusteltu sillä, Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
21140: että nuorisotyötä nykyisin tuetaan valtakun- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21141: nallisesta nuorisotyöstä annetun lain ( 1035/73) taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21142: mukaan sekä sillä, että paikallista toimintaa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21143: harjoittavat yhteisöt voivat saada tukea kuntien
21144: nuorisolautakunnista ja kuntien nuorisotyöhön Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21145: annettavasta valtionavusta annetun lain ( 117/ monet järjestöt, jotka aluetasolla suo-
21146: 72) mukaan. rittavat merkittävää nuorisotyötä, ovat
21147: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alue- joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin
21148: tasolla toimivat yhdistykset eivät saa tukea Raha-automaattiyhdistyksen muuttuneen
21149: enempää valtiolta kuin kunnaltakaan. Valtion- asenteen vuoksi, ja jos on,
21150: tuen saamiseksi vaaditaan valtakunnallista toi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21151: mintaa eikä kunnilla ole mahdollisuuksia tai taloudellisessa suhteessa ryhtyä näiden
21152: halua tukea sellaisia aatteellisia yhdistyksiä, järjestöjen toimintamahdollisuuksien pa-
21153: joiden toiminta-alue käsittää useita kuntia. rantamiseksi?
21154: Alussa mainitut yhdistykset harjoittavat
21155: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1975.
21156:
21157: Elly Sigfrids.
21158: N:o 118 3
21159:
21160:
21161:
21162:
21163: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21164:
21165: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lakisääteisen valtionavun pnrun ovat alussa
21166: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mainittujen lakien perusteella tulleet sekä valta-
21167: olette 8 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- kunnalliset että paikalliset nuorisojärjestöt.
21168: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Nuorisotyön avustamista koskevat asiat on sa-
21169: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja malla keskitetty opetusministeriölle, jonka toi-
21170: Sigfridsin kirjallisesta kysymyksestä n:o 118: mialaan ne hallinnollisesti kuuluvat. Nuoriso-
21171: järjestöjen toimintaa ei näistä syistä ole enää
21172: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tuettu raha-automaattivaroista myönnettävillä
21173: monet järjestöt, jotka aluetasolla suo- avustuksilla, joilla tuetaan lähinnä sosiaali- ja
21174: rittavat merkittävää nuorisotyötä, ovat terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvia toi-
21175: joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin mintoja.
21176: Raha-automaattiyhdistyksen muuttuneen V altakunnallisen nuorisotyön valtionavusta
21177: asenteen vuoksi, ja jos on, annetun lain (1035/73) 3 §:n nojalla valtio-
21178: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo neuvosto myöntää vuosittain opetusministeriön
21179: taloudellisessa suhteessa ryhtyä näiden esittelystä toiminta-avustuksia valtakunnallisille
21180: järjestöjen toimintamahdollisuuksien pa- nuorisojärjestöille ja muille nuorisotyötä teke-
21181: rantamiseksi?" ville valtakunnallisille järjestöille sekä mainit-
21182: tujen järjestöjen rekisteröidyille piirijärjestöille.
21183: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Aluejärjestöt eivät voi saada valtionavustusta
21184: en seuraavaa: tämän lain nojalla.
21185: Vuoden 1974 alusta tuli voimaan laki valta- Kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien
21186: kunnallisen nuorisotyön valtionavusta ( 103 5/ nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta anne-
21187: 7 3 ) . Tämän lain perusteella valtakunnallisille tun lain (117 /72) 5 § :n mukaan kunnalle
21188: nuorisojärjestöille ja muille nuorisotyötä teke- myönnetään valtionosuutta 20-65 % mm.
21189: ville valtakunnallisille järjestöille myönnetään niistä menoista, jotka aiheutuvat aatteellisille,
21190: avustukset opetusministeriön esittelystä valtion poliittisille ja muille paikallisille nuorisoyhdis-
21191: tulo- ja menoarvioon otetusta määrärahasta. tyksille myönnettävistä vuosiavustuksista. Pai-
21192: Paikallista nuorisotyötä tekevien järjestöjen kallisiksi nuorisoyhdistyksiksi on katsottu myös
21193: toimintaa tuetaan 1. 7. 1972 voimaan tulleen sellaiset rekisteröidyt aluejärjestöt, joiden jäse-
21194: kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien nuo- nenä olevien perusjärjestöjen jäsenistöstä aina-
21195: risotyöhön annettavasta valtionavusta annetun kin 2/3 on 7-24 vuotiaita ja jotka sääntöjensä
21196: lain ( 117/72) mukaisesti. mukaan harjoittavat nuorisotoimintaa. Maini-
21197: Raha-automaattiasetuksen (676/67) 29 §:n tuin edellytyksin nuorisotyötä aluetasolla teke-
21198: 2 momentin mukaan avustusta ei voida myön- vät järjestöt voivat saada kunnan nuorisolauta-
21199: tää menoihin, joiden suorittaminen kuuluu kunnalta sellaista avustusta, joka katsotaan
21200: ilmeisesti valtiolle, kunnalle tai uskonnolliselle valtionosuuteen oikeuttavaksi menoksi.
21201: yhdyskunnalle.
21202: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1975.
21203:
21204:
21205: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
21206: 4 1975 vp.
21207:
21208:
21209:
21210:
21211: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21212:
21213: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På grund av de ovannämnda lagarna har
21214: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse såväl riksomfattande som lokala ungdoms-
21215: av den 8 april 1975 till vederbörande medlem organisationer kommit i åtnjutande av lag-
21216: av statsradet översänt avskrift av följande av stadgat statsunderstöd. Ärenden som berör
21217: riksdagsledamoten E. Sigfrids ställda skriftliga understöd för ungdomsarbete har samtidigt
21218: spörsmål nr 118: koncentrerats till undervisningsministeriet, till
21219: vars verksamhetsområde de i administrativt av-
21220: "Är Regeringen medveten om att seende hör. För ungdomsorganisationernas verk-
21221: många organisationer, som utför be- samhet har understöd därför inte längre givits
21222: tydelsefullt ungdomsarbete på distrikts- av penningautomatföreningens medel. Sist-
21223: nivå, har ställts inför ekonomiska svårig- nämnda medel används främst för vetksamhets-
21224: heter på grund av Penningautomatför- former inom social- och hälsovårdsministeriets
21225: eningens ändrade inställning tili dessa, förvaltningsområde.
21226: och om så är, Statsrådet beviljar med stöd av 3 § lagen
21227: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- om statsunderstöd för riksomfattande ungdoms-
21228: ta för att i ekonomiskt avseende för- arbete ( 1035/73) årligen vid föredragning från
21229: bättra dessa organisationers verksam- undervisningsministeriet understöd för verk-
21230: hetsmöjligheter? '' samheten inom riksomfattande ungdomsorgani-
21231: sationer och andra riksomfattande organisatio-
21232: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ner, vilka bedriver ungdomsarbete, samt inom
21233: samt anföra följande: dessa organisationers registrerade distriktsorga-
21234: nisationer. Regionala organisationer kan inte få
21235: I början av år 1974 trädde lagen om stats- statsunderstöd med stöd av denna lag.
21236: understöd för riksomfattande ungdomsarbete Enligt 5 § lagen om kommunala ungdoms-
21237: (1035/73) i kraft. Med stöd av denna lag be- nämnder och om statsunderstöd för det kom-
21238: viljas riksomfattande ungdomsorganisationer munala ungdomsarbetet ( 117/72) beviljas
21239: och andra riksomfattande organisationer, vilka kommunerna i statsbidrag 20-65 % bl. a. av
21240: bedriver ungdomsarbete, vid föredragning från kostnaderna för årliga understöd tili ideella,
21241: undervisningsministeriet understöd inom ramen politiska och andra lokala ungdomsföreningar.
21242: för ett i statsförslaget upptaget anslag. Verk- Såsom lokala ungdomsföreningar har ansetts
21243: samheten inom organisationer som utför lokalt också sådana registrerade regionala organisatio-
21244: ungdomsarbete stöds i enlighet med lagen om ner, där minst 2/3 av medlemmarna inom de
21245: kommunala ungdomsnämnder och om stats- basorganisationer som är medlemmar i nämnda
21246: understöd för det kommunala ungdomsarbetet regionala organisationer är i åldern 7-24 år,
21247: ( 117/72), viiken trädde i kraft 1. 7. 1972. och som enligt sina stadgar bedriver ungdoms-
21248: Enligt 29 § 2 mom. penningautomatförord- verksamhet. Organisationer, som bedriver
21249: ningen (676/67) kan understöd inte beviljas ungdomsarbete på det regionala planet, kan
21250: för utgifter, vilkas bestridande uppenbart an- under nämnda betingelser av kommuns ung-
21251: kommer på staten, kommun ellet religiöst sam- domsnämnd få understöd som betraktas såsom
21252: fund. tili statsandel berättigande utgift.
21253: Helsingfors den 25 april 1975.
21254:
21255:
21256: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
21257: Skriftl. $1Jtil. nr H'9.
21258:
21259:
21260:
21261:
21262: Stenbäck: Om lärares rätt tili studielön.
21263:
21264:
21265: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
21266:
21267: En lär~ tjänstgjorde vid en folkskola i Ter- främja handhavandet av tjänsteåliggandena, kan
21268: järv kommun på provår 1961-..,.1963 och som skolstyrelsen enligt av undervisningsministeriet
21269: ordinarie 1963.,--1964. (Terjärv kommun in- fas~ställda grunder tillåta att avlöningen erlägges
21270: förlivades med Kronoby ikommun från den 1. 1. antingen i sin helhet eller tili en del".
21271: 1969.) Skolan indrogs 1971 och läraren över- Läraren ifråga har anhållit om ny studielön
21272: fördes tili en annan foikskola i samma ikommun för nämnda tid, men väntar avslag från HFD,
21273: ( Kronoby) och arbetade där under åren 1971 då skolstyrelsen redan förkastat anhållan med
21274: -197.3. tidigare nämnd motivering.
21275: På grund av familjeskäl ( makes arbetsbyte) Trots ·att läraren utbildade sig för att bättre
21276: sökte läraren och fick ordinarie klasslärartjänst kunna handha sin tjänst, miste hon alltså
21277: i Centralfolkskolan i Kronoby centrum, ordi- rätten
21278: narie, emedan tjänsten var i samma kommun. a) att anhålla om stipendier från skolstyrel-
21279: Läraren ifråga har således haft ordinarie lärar- sen, som ges åt il.ärare i avsaknad av tjänst, då
21280: tjänst i samma kommun i över tio års tid. hon ju hade ordinarie tjänst. Fondstipendier
21281: I aktober 1973 anhöllläraren om tjänstledig- kunde heller inte erhållas,
21282: het med studielön ( tre barn i åldern 3-11 b) tili ålderstillägg för studietiden.
21283: år), Ansökan förkastades av skolstyrelsen med Vid övergången tili grundskolan och med
21284: motiveringen att il.äraren ej innehaft tjänsten :i tanke på dess förverkligande är det av synner-
21285: minst ett år ( Undervisningsministeriets beslut ligen stor vikt iitt speciellt lärare med ordinarie
21286: 26. 6.197 4), vilket grundar sig på lagen om tjänst, vilka inte har grundskollärarutbildning,
21287: grundskolväsenåets tjänsteinnehavares löner och genom studier bereds möjlighet att förbättra
21288: pensioner 14 januari 1972 (9/72). Högsta sin yrkesskicklighet.
21289: förvaltningsdomstolen förkastade lärarens be- Hänvisande tili ovanstående redogörelse och
21290: svär 28. 5. 1974. i det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
21291: Läraren ville dock slutföra studierna 4. 2 ...,.-- anger tillställes vederbörande statsrådsmedlem
21292: 29. 3. 1974, emedan de var nödvändiga och i högaktningsfullt följande skriftliga spörsmål att
21293: övdgt uppfyllde fordringarna i lagen om tljänste- besvara:
21294: innehavarnas inom folkskolväsendet ( grundskol-
21295: väsendets) avlöning och pensioner, given den Vilka åtgärder ämnar Regeringen
21296: 1 juli 1957/248, 13 § 2 mom. ( 14. 1. 1972/9 vidta för att föreslå sådana förändringar
21297: 12 § 2 mom.), viJiken lyder: "Beviijas tjänstle- av lagstiftningen att alla lärare, som
21298: dighet för deltagande i kurser, som anordnats innehar ordinarie tjänst eller är på prov,
21299: av skolstyrelsen, el1er för andra av undervis- oberoende av tidigare tjänsteförhållande,
21300: ningsministeriet godkända studier ägnade att erhåller rätt till studielön?
21301: Helsing{x>rs den 8 april 1975.
21302:
21303: Pär Stenbäck,
21304:
21305:
21306:
21307:
21308: 525/75
21309: 2 1975 vp.
21310:
21311: Kirj. ksm. n:o 119. Suomennos.
21312:
21313:
21314:
21315:
21316: . Stenbäck: Opettajan oikeudesta opiskelupalkkaan.
21317:
21318:
21319: E d u s k u n n a n H e 1: r a P u h e m i e h e 11 e.
21320:
21321: Muuan opettaja oli Terijärven kunnan erään muita opintoja varten, jotka edistävät virkaan
21322: kansaikoul'un koevuosiopettajana 1961-1963 ja kuuluvien tehtävien hoitamista, voi kouluhalli-
21323: vakinaisena opettajana 1963-1964 (Terijärven tus opetusministeriön määräämien perusteiden
21324: kunta liitettiin Kruununpyyn kuntaan 1. 1. mu!kaan salJia pal:kikauksen suorittamisen joko
21325: 1969 lukien). Koulu lakkautettiin 1971 ja opet- osaksi tai !kdkonaan".
21326: taja siirrettiin saman kunnan (Kruununpyyn) Kysymyksessä oleva opettaja on pyytänyt
21327: toiseen kansakouluun, jossa hän opetti vuo- uutta opiskelupalkkaa mainitulta ajalta, mutta
21328: sina 1971-1973. odottaa asiasta KHO:n hylkäävää päätöstä,
21329: Perhesyiden vuoksi (aviopuolison työpaikan koska kouluhallitus on jo hylännyt anomuksen
21330: vaihto) opettaja haki ja sai vakinaisen luokan- aiJkaisemmin mainituin perustein.
21331: opettajan viran keskuskansakoulussa Kruunun- Siitä huolimatta, että opettaja jatkoi opin-
21332: pyyn keskustassa sillä perusteella, että virka tojaan voidakseen paremmin hoitaa virkaansa,
21333: oli samassa kunnassa. Kysymyksessä olevalla hän siis menetti oikeuden
21334: opettajalla oli siten ollut vakinainen vivka sa- a) pyytää kouluhallitukselta apurahoja, joita
21335: massa kunnassa yli kymmenen vuoden ajan. annetaan opettajalle, jolla ei ole virkaa, olihan
21336: Vuoden 1973 [okakuussa opettaja pyysi opettajalla vakinainen virka. Hän ei myöskään
21337: virkavapautta opiskelupalkalla (kolme 3-11- voinut saada rahastoista myönnettäviä apu-
21338: vuotiasta lasta). Kouluhallitus hylkäsi anomuk- rahoja,
21339: sen sillä perusteella, että opettaja ei ollut b) saada opiskeluajalta ikälisää.
21340: hoitanut virkaa vähintään yhtä vuotta (opetus- Siirryttäessä perusikouluun ja tämän siirtymi-
21341: ministeriön päätös 26. 6. 1974), mikä kannan- sen toteuttamista ajatellen on erittäin tärkeätä,
21342: otto perustuu peruskoulun viranhaltijain palk- että juuri sellaiset opettajat, joilla on vakinai-
21343: kauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä 14 nen virka ja joilla ei ole peruskoulun opettaja-
21344: päivänä tammikuuta 1972 annettuun [akiin koulutusta. saavat mahdollisuuden opinnoilla
21345: (9/72). Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 28. 5. parantaa ammattipätevyyttään.
21346: 1974 opettajan valituksen. Yllä olevaan selontekoon viitaten ja vatltio-
21347: Opettaja halusi kuitenkin saattaa opintonsa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin mukai-
21348: 4. 2. ja 29. 3. 1974 välisenä aikana päätökseen, sesti esitän kunnioittaen valtioneuvoston asian-
21349: koska ne olivat välttämättömiä ja muutoinkin omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjalli-
21350: täyttivät kansakoululaitoksen (peruskoulun) sen kysymyksen:
21351: viranhaltijoiden paJkkauksesta ja eläkkeistä 1
21352: päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain ( 248/ Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21353: 57) 13 §:n 2 momentin (lain 14. 1. 1972/9 ryhtyä sellaisten lainsäädännön muutos-
21354: 12 §:n 2 momentti) mukaiset edellytykset. ten ehdottamiseksi, että kaikki opetta-
21355: Mainittu lainkohta kuuluu seuraavasti: jat, joilla on vakinainen virka tai jotka
21356: "Milloin vi'rkavapaus myönnetään osanottoa ovat ·koevuosilla, riippumatta aikaisem-
21357: varten oppikursseihin, jotka kouluhallitus on masta virkasuhteesta, saavat oikeuden
21358: järjestänyt, tai opetusministeriön hyväksymiä .opiskelupalkkaan? ..
21359: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1975.
21360:
21361: Pär Stenbäck.
21362: N:o 119 3
21363:
21364:
21365:
21366:
21367: E d u s k ·u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21368:
21369: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Edellä mainittu opetusministeriön päätös ra-
21370: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kentuu samoille periaatteille kuin kansakoulun-
21371: olette kirjeellänne 8 päivältä huhtikuuta 1975 opettajaNe opintoja varten myönnetyn virka-
21372: n:o 68.3 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- vapauden ajalta maksettavasta palkkauksesta
21373: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pär annettu opetusministeriön päätös. Ensimmäi-
21374: Stenbäckin seuraavan kirjallisen kysymyksen sessä eli 9 päivänä syyskuuta 1959 annetussa
21375: n:o 119: opetusministeriön päätöksessä kansakoulunopet-
21376: tajalle opintoja varten myönnetyn virkavapau-
21377: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo den ajalta maksettavasta palkkauksesta ei ollut
21378: ryhtyä sellaisten lainsäädännön muutos- määräystä viranhoitoa koskevasta yhden vuoden
21379: ten ehdottamiseksi, että kaikki opetta- karenssiajasta. Määräyksen puuttuminen vei käy-
21380: jat, joilla on vakinainen vinka tai jotka tännössä kuitenkin siihen, että opettajia lähti
21381: ovat ikoevuosilla, rlippumat,ta aikaisem- opintolomalle jo varsin lyhyenkin palvelusajan
21382: masta virkasuhteesta, saavat oikeuden jälkeen. Joskus saattoi käydä niinkin, että opet-
21383: opiskelupalkkaan?" tajaksi valitun ainoaksi palvelusajaksi kunnassa
21384: jäi yhden vuoden aika, minkä opettaja oli sitou-
21385: tunut virkavapausaikansa päätyttyä palvelemaan
21386: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kunnan kansakoululaitoksen palveluksessa. Mai-
21387: seuraavaa: nitunlaisissa tapauksissa aiheutui vaikeuksia
21388: Opetusministeriö on peruskoulun viranhalti- opettajanvirkojen täyttämisessä ja viranhoidon
21389: jain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläk- järjestelyissä virkavapauksien aikana. Kuntien
21390: keestä 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun kannalta tällaiset opettajat merkitsivät sitä, että
21391: lain ( 9/72) 12 § :n 2 momentin nojalla pää- kunta palkanmaksajana oli joutunut tukemaan
21392: töksellään 20 päivänä heinäkuuta 1972 määrän- sellaisia opintoja, joista kunnan kansakoululai-
21393: nyt ne perusteet, joiden mukaan kouluhallitus tokselle ja opetustoimenhoitamiselle ei ollut
21394: voi sallia palkkauksen suorittamisen joko osaksi ollut mitään hyötyä. Kuntien. :kiinnitetrtyä val-
21395: tai kokonaan virkavapauden aikana, joka on tiovallan huomion tähän epäkohtaan muutettiin
21396: myönnetty osanottoa varten kouluhallituksen kansakoulunopettajalle opintoja varten myönne-
21397: järjestämiin oppikursseihin tai opetusministe- tyn virkavapauden ajalta maksettavasta palk-
21398: riön hyväksymiä muita opintoja varten, jotlka kauksesta annettua opetusministeriön päätöstä
21399: edistävät virkaan kuuluvien tehtävien hoita- 14 päivänä heinäkuuta 1967 siten, että viran-
21400: mista. Mainitun opetusministeriön päätöksen hoitoa koskeva yhden. vuoden karenssiaika tuli
21401: mukaan virkavapautta voidaan myöntää edellä ehdottomaksi edellytykseksi virkavapauden saa-
21402: mainitun palkkauslain 1 §:n 2 momentissa tar- miselle.
21403: koitetulle viranhaltijalle, joka on ollut vähin- Edellä olevan perusteella ja siihen nähden,
21404: tään yhden vuoden kansakoululaitoksen, valtion ettei nykymuotoinen opettajien jatkokoulutus
21405: oppikoulun tai yksityisoppikoulun virassa välit- tai muut asialliset syyt vaadi opintoja varten
21406: tömästi ennen peruskoulun virkaan siirtymistä myönnettävän paikallisen virkavapauden edelly-
21407: tai joka on hoitanut sitä peruskoulun virkaa, tyksenä olevasta karenssiajasta luovuttavaksi,
21408: josta hän virkavapautta anoo, vähintään yhden Hallitus katsoo, ettei kysymyksessä tarkoitet-
21409: vuoden. tuihin toimenpiteisiin ole aihetta ryhtyä.
21410: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
21411:
21412:
21413: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
21414: 4 1975 vp.
21415:
21416:
21417:
21418:
21419: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m ~ot n ..
21420:
21421: l det syfte 3 7 § . 1 mom. riksdagsordrungen avlöning åt folkskollätate under .. tjänsdedighet
21422: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse som beviljats för studier. I det första, d.v.s.
21423: nr 683 av den 8 april 1975 tili vederbörande den 9 september 1959 av undervisningsministe-
21424: medlem av statsrådet för avgivande av svar riet utfärdade beslutet ingick i fråga om den
21425: översänt följande av riksdagsman Pär Stenbäck avlöni:ng som utbetala:s åt folkskollärare under
21426: undertecknade spörsmål nr 119: tjänstledighet som beviljats för studiet ingen
21427: bestämmelse om en ett års karenstid rörande
21428: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen tjänsteutövningen. Avsaknaden av denna be-
21429: vidta för att föreslå sådana förändringar stämmelse ledde likväl i ptaktiken tili, att
21430: av lagstiftningen att alla lätare, som lätare tog tjänstledighet föt studiet redan efter
21431: innehat ordinarie tjänst ellet ät på ptov, en mycket kott tjänstgötingstid. Ibland kunde
21432: oberoende av tidigare tjänsteföthållande, det t.o.m. gå 1så, att den enda tjänstgötings-
21433: erhåller rätt till studielön?" tiden i kommunen föt den som valts tilllärare
21434: blev endast det ena år, för vilket han hade
21435: Såsom svar på detta spötsmål får jag vötd- förbundit sig att efter tjänstledigheten tjänst-
21436: samt anföta följande: göta i kommunens folkskolväsende. I sådana
21437: Undervisningsministeriet hat med stöd av fall ledde det till svårigheter att besätta lärat-
21438: 12 § 2 mom. lagen den 14 januari 1972 om tjänstema och att otdna tjänsteutövningen under
21439: tjänsteinnehavarnas vid grundskolan avlöning tjänstledigheterna. Ftån kommunernas synpunkt
21440: och pension samt om familjepension efter dem innebar sådana lärare, a:tt kommunen som
21441: ( 9/72) genom beslut av den 20 juli 1972 löneutbetalare hade blivit tvungen att under-
21442: fastställt de grundet enligt vilka skolstytelsen stöda sådana studiet som inte var tihl någon
21443: kan tillåta, att avlöningen erläggs antingen i nytta för kommunens folkskolväsende och
21444: sin helhet ellet tili en del undet tjänsdedighet handhavandet av undervisningsväsendet. Sedan
21445: som beviljats föt deltagande i kutset, anotd- kommunerna hade riktat statsma:ktens upp-
21446: nade av skolstyrdsen, eJ.tlet föt andra av undet- märksamhet på detta missförhållande ändra-
21447: visningsministeriet godkända studiet ägnade att des undervisningsministetiets beslut om av-
21448: främja handhavandet av tjänsteåliggandena. löning som utbetalas åt folkskollärare undet
21449: Enligt nämnda beslut av undervisningsministe- tjänstledighet som beviljats för studier den
21450: riet kan tjänstledighet beviljas i ovan nämnda 14 juli 1967 så, att en karenstid om ett åt
21451: lags 1 § 2 mom. avsedd tjänsteinnehavare, som rörande tjänsteutövningen blev en absolut för-
21452: innehaft ~jänst vid fo1kskolväsendet, statligt utsättning för ethållande av tjänsdedighet.
21453: lätovetk ellet ptivat lärovetk i minst ett år Med stöd av vad ovan anfötts och med he·
21454: omedelbatt föte övetgången till tjänst vid aktande av att den nuvarande formen av lärar·
21455: grundskola eller som handhaft den grundskol- nas vidareutbildning eller artdra sakliga skäl
21456: tjänst ftån viiken han anhåller om tjänstledig- inte kräver att man avståt frän den karenstld
21457: het i minst ett år. som är fötutsättning för avlönad tjäfistledig-
21458: Ovan nämnda beslut av undervisningstninis- het för studier anser regeringen, att det inte
21459: teriet bygger på samma principer som under- är skäl att vidtaglt i spörsmAlet avsedda. åt-
21460: visningsministeriets beslut om utbetalning av gärdet.
21461: Helsingfors den 8 maj 1975.
21462:
21463:
21464: Undervisningsministet Ulf Sundqvist.
21465: 1,975 ;vp.
21466:
21467: Kirj. ksm. n:o 120.
21468:
21469:
21470:
21471:
21472: Tikka: Työnantajan tiedotustoiminnasta Kemira Oy:n Kotkan
21473: tehtaiden myymisestä neuvoteltaessa.
21474:
21475:
21476: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21477:
21478: Kemira Oy:n Kotkan tehtaat siirtyvät Val- Nyt kyseessä olevassa omistajanvaihdoksessa
21479: met Oy:n .omistukseen ja tiettävästi lopullinen on rikottu molempia ohjeita; työntekijät ovat
21480: päätös yhtiöiden välisestä kaupasta tehdään voineet lukea itseään koskevista muutoksista
21481: hallintoneuvostoissa 10. huhtikuuta. Julkisuu- sanomalehdistä ja jo tätä ennen työpaikalla on
21482: teen saatettujen tietojen mukaan hankkeesta on kiertänyt useiden viikkojen ajan asiaa koskevia
21483: neuvoteltu useita kuukausia. Työnantajapuolen huhuja. Tapaus on suorastaan malliesimerkki
21484: antamien tietojen mukaan kaikki Kemiran työn- siitä, kuinka yhtiöiden tiedotustoimintaa ei
21485: tekijät siirtyvät Valmetin palvelukseen ja aina- pidä hoitaa, ja tämä on sitäkin valitettavam-
21486: kin osa työntekijöistä joudutaan siirtymävai- paa, kun yritysdemokratian toteuttamiseen liit-
21487: heessa uudelleenkouluttamaan. Heitä informoi- tyvän tiedotustoiminnan paranemisen vakuute-
21488: daan vasta hallintoneuvoston kokouksen jäl- taan alkavan valtiojohtoisista yhtiöistä.
21489: keen, Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
21490: Omistajanvaihdos avaa todennäköisesti mah- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21491: dollisuuden jopa lisätyöpaikkojen saantiin tule- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21492: vaisuudessa paikkakunnalle. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21493: Kemira Oy:n viime vuonna hyväksytyssä
21494: henkilöstöpolitiikan suuntaviivoja -ohjelmassa Tietääkö Hallitus, että Kemira Oy:n
21495: sanotaan: "Toimenpiteistä, jotka aiheuttavat Kotkan tehtaiden Valmet Oy:lle myyn-
21496: työjärjestelyjä tai muutoksia työskentelyolosuh- nin yhteydessä on laiminlyöty tiedot-
21497: teisiin, on annettava perustellut tiedot mah- taa edessä olevista muutoksista työn-
21498: dollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottami- tekijöille tarpeeksi ajoissa, ja
21499: nen on hoidettava aina ajallaan." SAK:n ja aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21500: STK:n välillä hyväksytyn tiedotussopimuksen siin, jotta ainakin valtiojohtoisten yh-
21501: mukaan on "henkilöstöä informoitava riittävän tiöiden työntekijät otettaisiin riittävän
21502: ajoissa ja ennen päätöksen tekoa sitä itseään ajoissa mukaan neuvottelemaan heitä
21503: ja työtehtäviä koskevista muutoksista." itseään koskevista muutoksista?
21504: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1975.
21505:
21506: Seppo Tikka.
21507:
21508:
21509:
21510:
21511: 530/75
21512: 2 f975 \rp.
21513:
21514:
21515:
21516:
21517: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21518:
21519: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keskusteluja Valmet Oy:n kanssa yhteistyöstä
21520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai muusta sopivasta järjestelystä. On ilmeistä,
21521: olette 9 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn että Valmet Oy voi käyttää paremmin hyväk-
21522: kirjeenri.e n:o 678 ohella toimittanut valtioneu- seen Kotkan tehtaiden alueen ja rakennuksien
21523: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tarjoamia käyttömahdollisuuksia, jolloin toi-
21524: kansanedustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta minnan vilkastuminen on eduksi sekä tehtai-
21525: kirjallisesta kysymyksestä n:o 120: den työntekijäkunnalle että paikkakunnalle.
21526: Kotkan tehtaiden luovutusta Valmet Oy:lle
21527: "Tietääkö Hallitus, että Kemira Oy:n koskeva asia oli Kemira Oy:n johtokunnassa
21528: Kotkan tehtaiden Valmet Oy:lle myyn- esillä ensimmäisen kerran 1. 4. 1975. Yhtiön
21529: nin yhteydessä on laiminlyöty tiedot- hallintoneuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan
21530: taa edessä olevista muutoksista työn- 10. 4. 1975 klo 10.30 hyväksyen tällöin kaup-
21531: tekijöille tarpeeksi ajoissa, ja pakirjaluonnoksen. Valmet Oy:n johtokunta ja
21532: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- hallintoneuvosto käsittelivät asian myös vasta
21533: siin, jotta ainakin valtiojohtoisten yh- 10. 4. 1975 aamupäivällä pitämissään kokouk-
21534: tiöiden työntekijät otettaisiin riittävän sissa, jolloin vasta saatiin ostajapuolelta kaup-
21535: ajoissa mukaan neuvottelemaan heitä paa koskeva sitova tarjous. Kotkan tehtaiden
21536: itseään koskevista muutoksista?" henkilöstölle järjestettiin asiasta tiedotustilai-
21537: suus vielä samana päivänä 10. 4. 1975 klo
21538: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 14.30.
21539: taen seuraavaa: Kemira Oy:n osalta antoi suostumuksen
21540: Kemira Oy:n Kotkan tehtaiden lannoitetuo- kauppaan varsinainen yhtiökokous 18. 4. 1975.
21541: tanto jouduttiin joitakin vuosia sitten lopet- Kauppakirja allekirjoitettiin vasta 30. 4. 1975.
21542: tamaan laitosten vanhanaikaisuuden ja kulunei- Mikäli kauppaan olisi liittynyt näkökohtia, jot-
21543: suuden vuoksi. Paikalle ei katsottu mahdolli- ka olisivat olleet yleisen edun vastaisia tai
21544: seksi rakentaa uutta tehdasta, koska kaupungin vaikuttaneet haitallisesti Kotkan tehtaiden
21545: asutus oli tehtaan olemassaolon aikana laajen- henkilökunnan asemaan, olisi asiassa näin ollen
21546: tunut varsin lähelle teollisuustonttia. Lannoite- ehditty kääntyä valtion etuja valvovan kauppa-
21547: tuotannon lopettamisen yhteydessä ja työtilai- ja teollisuusministeriön puoleen.
21548: suuksien tarjoamiseksi muutoin työtä vaille jää- Alusta alkaen on Kemira Oy:n taholta pi-
21549: välle henkilökunnalle päätti Kemira Oy jatkaa detty neuvottelujen lähtökohtana, että yhtiön
21550: Kotkan tehtaiden toimintaa keskittämällä sinne Kotkan tehtaiden henkilöstö mahdollisen omis-
21551: yhtiön tarvitsemien erilaisten kuljettimien ja tajavaihdoksen tapahtuessa säilyttää kaikki työ-
21552: säiliöiden valmistuksen sekä lyijy-, kumitus- suhteeseen liittyvät etunsa. Tästä onkin kaup-
21553: ja muovitöiden suoritukset. pasopimuksen 5. kohdassa seuraavan sisältöi-
21554: Vuosien kuluessa osoittautui kuitenkin, ettei nen maininta: "Kotkan tehtaiden palveluksessa
21555: tällaisen erillisen metalliteollisuutta harjoittavan 30.4. 1975 olevat toimihenkilöt ja työntekijät
21556: toimintayksikön olemassaolo Kemira Oy:ssä siirtyvät 1. 5. 1975 Valmet Oy:n palvelukseen
21557: ollut tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi vanhoina toimihenkilöinä ja työntekijöinä. Hei-
21558: asiaa käsiteltiin eri elimissä. Muun muassa dän eläke- ja muut sosiaaliset etunsa säilyvät
21559: Kemira Oy:n yhtymänkomitean kokouksessa entisen suuruisina ja 30. 4. 1975 voimassaole-
21560: 28. 1. 1975 esitetyn tiedustelun johdosta il- vien sääntöjen, määräysten ja sitoumusten mu-
21561: moitti yhtiön johtokunnan puheenjohtaja, että kaisina ja heidän hyväkseen luetaan koko ~e
21562: Kotkan tehtaiden toiminnan osalta käydään palvelusaika, joka olisi luettu heidän hyväk-
21563: N:o 12Q
21564:
21565: seen, jos heidän työsuhteensa Kemira Oy:öön Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Jotta
21566: olisi jatkunut." sen paremmin molempien yhtiöiden hallinto-
21567: Edellisen perusteella katson, ettei Kemiu neuvostot kuin Kotkan tehtaiden henkilökunta-
21568: Oy:n taholta ole tehty tiedotustoiminnassa lai- kaan eivät joutuisi ensi kertaa tutustumaan
21569: minlyöntejä, koska kysymys Kotkan tehtaiden asiaan julkisten tiedotusvälineiden välityksellä,
21570: tuotannonjärjestelystä on ollut esillä yhtymän- oli tarkoituksena saattaa asia julkisuuteen sa-
21571: komiteassa Kotkan tehtaiden edustajan läsnä- mana päivänä, 10. 4. 1975 pidettävissä molem-
21572: ollessa jo pari kuukautta aikaisemmin, koska pien yhtiöiden hallintoneuvostoissa ja Kotkan
21573: ostajapuolen tarjous kaupasta saatiin vasta sa- tehtaiden henkilöstön tiedotustilaisuudessa. Va-
21574: mana päivänä kuin tiedotustilaisuus järjestet- litettavasti tämä tarkoitus ei toteutunut, kos-
21575: tiin ja koska Kemira Oy:n ja Valmet Oy:n ka tieto suunnitelmista oli jotakin kautta tul-
21576: hallintoneuvostojen kokouksien jälkeen oli lut aikaisemmin julkisuuteen.
21577: asiaan mahdollista vaikuttaa ainakin Kemira
21578: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1975.
21579:
21580:
21581: Kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin.
21582: 4 1975 vp.
21583:
21584:
21585:
21586:
21587: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T ~ 1m a n.
21588:
21589: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mittes möte 28. 1. 1975 meddelade ordföran-
21590: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri· den för bolagets direktion, att man i fråga om
21591: velse nr 678 av den 9 april 1975 tili veder- Kotkafabrikernas verksamhet förhandlade med
21592: börande medlem av statsrådet för avgivande Valmet Oy om samarbete eller annat lämpligt
21593: av svar översänt avskrift av följande av riks- arrangeman:g. Det är uppenbart att Valmet Oy
21594: dagsman Seppo Tikka ställda spörsmål nr 120: bättre kan utnyttja de möjligheter som erbjuds
21595: att använda Kotkafabrikernas område och bygg-
21596: "Är Regeringen medveten om att nader, varvid det är tili fördel både för fabri-
21597: man i samband med försäljningen av kernas arbetstagare och för orten att verksam-
21598: Kemira Oy:s fabriker i Kotka tili Val- heten blir livligare.
21599: met Oy har försummat att i tillräckligt Ärendet angående överlåtelse av fabrikerna
21600: god tid informera arbetstagarna om de i Kotka tili Valmet Oy var första gången före
21601: förestående förändringarna, och om så i Kemira Oy:s direktion 1. 4. 1975. Bolagets
21602: är fallet, förvaltningsråd behandlade ärendet vid sitt
21603: ämnar Regeringen skrida tili åtgärder möte 10. 4. 1975 k1. 10.30 och godkände här-
21604: för att åtminstone de statsdominerade vid utkastet tili köpebrev. Även direktionen
21605: bolagens arbetsagare i tid skulle tagas och förvaltningsrådet för Valmet Oy behandla-
21606: med i förhandlingar om ändringar som de ärendet först 10. 4. 1975 vid sitt möte på
21607: rör dem själva?" förmiddagen, och först då fick man ett bin-
21608: dande köpeanbud från köparens sida. Ännu
21609: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- samma dag 10. 4. 1975 k1. 14.30 anordnades
21610: samt anföra följande: ett informationsmöte för personalen vid fabri-
21611: kerna i Kotka.
21612: Produktion av gödselmedel vid Kemira Oy:s För Kemira Oy:s del gav den ordinarie bo-
21613: fabriker i Kotka måste för några år sedan ned- lagsstämman sitt samtycke tili försäljningen
21614: läggas på grund av att anläggningen var för- 18. 4. 1975. Köpebrevet undertecknades först
21615: åldrad och utsliten. Man ansåg det inte vara 30. 4. 1975. Om det i samband med köpet
21616: möjligt att bygga en ny fabrik på platsen, enär hade yppat sig sådana synpunkter, vilka skulle
21617: stadens bosättning under den tid, då fabriken ha stått i strid med det allmänna intresset el-
21618: existerade hade brett ut sig och kommit rätt let hade inverkat menligt på personalens ställ-
21619: nära fabrikstomten. I samband med att gödsel- ning vid fabrikerna i Kotka, hade man således
21620: produktionen lades ned och för att erbjuda ar- hunnh vända sig tili handels- och industrimi-
21621: betstillfälle för personalen, som eljest skulle ha nisteriet, som övervakar statens intressen.
21622: blivit utan arbete, beslöt Kemira Oy att Från början utgick man inom Kemira Oy
21623: fortsätta med fabrikens verksamhet i Kotka vid förhandlingarna från att personalen vid
21624: genom att tili denna koncentrera tillverkning- fabrikerna i Kotka vid ett eventuellt byte av
21625: en av de transportörer och tankar som bola- ägare skall bibehålla alla de förmåner som an-
21626: get behöver samt utförandet av bly-, gumme- sluter sig till arbetsförhållandet. I 5 punkten
21627: rings- och plastarbeten. i köpeavtalet ingår även ett omnämnande här-
21628: Det visade sig dock under årens lopp, att om av följande innehåll: "De funktionärer och
21629: en dylik särskild verksamhetsenhet inom Ke- arbetstagare som 30. 4. 1975 är anställda vid
21630: mira Oy, som bedrev metallindustri, inte var fabrikerna i Kotka överförs 1. 5. 1975 i an-
21631: ändamålsenlig. På grund härav behandlades ställning hos Valmet Oy såsom gamla funktio-
21632: ärendet inom olika organ. Bl.a. med anledning närer och arbetstagare. Deras pensions- och
21633: av en förfrågan vid Kemira Oy:s bolagskom- övriga sociala förmåner bibehåller sin tidigare
21634: N:o 120 5
21635:
21636: storlek i enlighet med 30. 4. 1975 gällande Valmet Oy:s förvaltningsråds möten påverka
21637: stadganden, bestämmelser och förbindelser och saken åtminstone ända fram tiJI· Kemira Oy:s
21638: dem tillgodoräknas hela den anställningstid ordinarie bolagsstämma. För att de båda bo-
21639: som skulle ha räknats dem tillgodo, Hall de- lagens förvaltningsråd eller personalen vid
21640: ras arbetsförhållande tili Kemira Oy hade fort- fabrikerna i Kotka inte första gången skulle
21641: satt." få höra om saken genom förmedling av all-
21642: Med stöd av vad ovan anförts anser jag, männa informationsmedia, hade man för av-
21643: att man inte inom Kemira Oy har försummat sikt att bringa saken tili offendighet samma dag
21644: informationen, eftersom frågan om produk- vid informationsmötet 10. 4. 1975 för de båda
21645: tionsarrangemanget vid fabrikerna i Kotka togs bolagens förv,altningsråd och för personalen vid
21646: upp redan två månader tidigare i närvaro av fabrikerna i Kotka. Tyvärr kunde denna av-
21647: en representant för fabrikema i Kotka, efter- sikt inte genomföras, eftersom uppgifter om
21648: som köparens anbud erhölls först samma dag planerna redan tidigare på något sätt hade
21649: som informationsmötet anordnades och efter- kommit tili offentligheten.
21650: som det var möjligt att efter Kemira Oy: s och
21651: Helsingfors den 12 maj 1975.
21652:
21653:
21654: Handels- och industriminister Kristian Gestrin.
21655: , ·,: r• ~ ·~ ·.- 1!
21656:
21657:
21658:
21659: ;i·
21660: 1975 vp.
21661:
21662: Kirj. ksm. n:o 121.
21663:
21664:
21665:
21666:
21667: Salolainen: Ilmakiväärien hankkimisen tekemisestä luvanvarai-
21668: seksi.
21669:
21670:
21671: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21672:
21673: Ilma!kiväärdllä tuotetaan maassamme vuosit- yhteydessä otettava esiNe myös ilmakiväärin
21674: tain paljon vahinkoa. Hallkintakyvyttömissä kä- hankkimisen uudelleen määrittely.
21675: sissä on nykyaikainen ilmakivääri uskomatto- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21676: man tehokas ja vahva ase. Vuosittain sillä am- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
21677: mutaan paljon pikkulintuja ja eläimiä sekä haa- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai.sen
21678: voitetaan, jopa surmataan ihmisiä. jäsenen .vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21679: Vaikka ilmakivääri on •selvästi verrattavissa
21680: muihin ampuma-aseisiin, ei sellaisen hankkimi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21681: seen kuitenkaan maassamme tarvita aseenkan- ryhtyä iLmakiväärin omistamisen teke-
21682: tO- eikä muutakaan lupa:a. Ruotsissa on t1lanne miseksi luvanvaraiseksi, ja
21683: muutettu ja siellä edellytetään ilmakiväärin katsooko Halliotus mahdolliseksi to-
21684: hankkimiseen poliisiv1ranomaisen lupa. teuttaa mainitun toimenpiteen samalla
21685: Kun maassamme parhaillaan o:llaan muuten- kun lähiaikoina uudistetaan :muutenkin
21686: kin uudistamassa ampuma-aseiden omistami- ampuma-aseita koskevaa lainsäädäntöä?
21687: seen kohdistuvaa lainsäädäntöä, olisi samassa
21688: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1975.
21689:
21690: Pertti Salolainen.
21691:
21692:
21693:
21694:
21695: 531/75
21696: 2 1975 vp.
21697:
21698:
21699:
21700:
21701: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21702:
21703: Valtiopäiväjärjest)nksen 37 §:n 1 momentis- Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhail-
21704: sa mainitussa .tatkoituiksessa Te, Herra Puhe- laan esitystä uudeksi ampuma-aselaiksi. Kysy-
21705: mies, olette 9 päivänä huhtikuuta 1975 päivä- myksen perusteluissa mainituista .syistä val1mis-
21706: tyn kirjeenne n:o 677 ohella toimittanut valtio- telun yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös-
21707: neuvoston asianommseHe jäsenelle jä-ljennöksen kin ilmakiväärin ja ilmapistoolin käy·ttöä ja hal-
21708: kansanedustaja Pertti Sa1olaisen kirjallisesta ky- lussapitoa koskevien määräysten uudistamiseen.
21709: symyksestä n:o 121, jossa tiedustellaan: Tältä osin uudessa ampuma-aselaissa tulta-
21710: neen ehdottamaan ensinnäkin, että ilmakivääriä
21711: "Mrhin toimenpitdsiin HaLlitus aikoo ja ilmapistoolia sais1 käyttää vain ampumaradal-
21712: ryhtyä iLmakiväärin omistamisen teke- la, muulla erityisellä ampumapaikaila, sisätilas-
21713: miseksi luvanvaraiseksi, ja sa tai muuten siten rajatussa tilassa tapahtuvaa
21714: katsooko Hallitus mahdoHiseksi to- maaliin ampumista: varten, ettei ampumisesta
21715: teuttaa mainitun toimenpiteen samalla voida katsoa aiheutuvan vaaraa ulkopuolisille.
21716: kun lähiaikoina uudistetaan muutenkin Toiseksi tällaista asetta sais~ pitää hallussaan
21717: amouma-aseita koskevaa lainsäädäntöä?" vain 15 vuotta täyttänyt henkilö. Tätä nuorem-
21718: töä?" pi saisi käyttää tällaista asetta vain 18 vuotta
21719: täyttäneen henkilön va'lvonnan alaisena maaliin
21720: Vastauksena kysymy•kseen esitän ·kunnioitta- ampumista varten.
21721: vasti seuraavaa:
21722: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1975.
21723:
21724:
21725: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
21726: N:o 121 3
21727:
21728:
21729:
21730:
21731: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
21732:
21733: I det syfte 37 § 1 mom. riJksdagsordning,en Vid ministeriet för inrikesär.endena bereds
21734: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse som bäst en proposition med förslag till ny
21735: nr 677 av den 9 .april 1975 till vederbörande lag om skjutvapen. Av de skäl som nämns i
21736: medlem av statsrådet för avgivande av svar spörsmålets motivering har uppmärksamhet
21737: översänt avskrift ·av följande av riksdagsman i samband med heredningen även fästs vid en
21738: Pertti Salolainen ställda spörsmål nr 121: reform av bestämmelserna angående använd-
21739: ningen och innehavet av luftgevär och luft-
21740: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen pistol. I fråga härom torde man i den nya lagen
21741: vidtaga för att göra inköp av luftgevär om skjutvapen komma att föreslå, för det första,
21742: beroende av tillstånd, och att luftgevär och luftpistol får användas enbart
21743: anser Regeringen det vara möjligt på skjutbana, annan särskild skjutplats, för mål-
21744: att genomföra nämnda åtgärd samtidigt skjutning inomhus eller i ett utrymme som eljest
21745: som lagstiftningen rörande skjutvapen är så avgränsat att skjutningen inte kan anses
21746: även eljest reformeras i en nära fram- medföra fara för utomstående. För det andra
21747: tid?" s:h.-ulle endast en person som har fyllt 15 år
21748: få inneha ett dylikt vapen. Den som är yngre
21749: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- än så skulle få använda ett dylikt vapen endast
21750: samt anföra följande: vid målskjutning under uppsikt av en person
21751: som har fyllt 18 år.
21752: Helsingforsden 12 maj 1975.
21753:
21754:
21755: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
21756: 1975 vp.
21757:
21758: Kirj. ksm. n:o 122.
21759:
21760:
21761:
21762:
21763: Juvela: NoormarkUIIljoen perkaustöistä aiheutuneiden vahinkojen
21764: korvaamisesta.
21765:
21766:
21767: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21768:
21769: Noormarkunjoen Mataiakoskessa suoritettiin Noormarkunjoessa. Todistuksena tästä ovat
21770: v. 1962 perkaustöitä, jotka liittyivät v. 1959 ennen kaikkea kuivuneet kaivot joen pohjois-
21771: aloitetun Inhottu- ym. järvien vesistön tul- ja eteläpuolella. Tähän mennessä onkin jo 84
21772: vien alentamistyöhön. Perkaustöiden eräänä eh- joen pohjoispuolen kiinteistönomistajalle myön-
21773: tona oli se, että perkausyhtiö vastaa ruoppauk- netty korvaus perkauksen kaivo1lle aiheutta-
21774: sen mahdollisesti kaivo~lle aiheuttamista vahin- mista vahingoista, ja myöhemmin on Länsi-
21775: goista. Suomen vesioikeuden toimitusinsinööri ehdot-
21776: Välittömästi sen jälkeen kun ruoppaustyöt tanut korvauksen maksamista lisäksi seitsemäl-
21777: Matalakoskessa oli suoritettu pakeni useiden le joen eteläpuoleisella osalla olevalle kiinteis-
21778: talojen kaivoista vesi pohjaveden alenemisen tönomistajalle.
21779: seurauksena. V. 1966 suoritettiin Noormarkun- Kun usealla kiinteistönomistajalla on aihet-
21780: joen muissa koskissa lisää perkaustöitä, jotka ta pelätä, että heidän korvausvaatimuksensa
21781: johtivat pian uusiin kaivojen kuivumisiin. Tä- pyritään mitätöimään ja kun asia muutoinkin
21782: män jälkeen 29 Forssin ja Hakalan asuntoaluei- on tarpeettoman kauan viivästynyt, on syytä
21783: den kiinteistönomistajaa jätti korvausvaatimuk- vakavasti toivoa, että hahlitus omilla toimen-
21784: sen · kaivojen kärsimistä vahingoista Inhottu- piteillään kiirehtii oikeudenmukaisen ratkaisun
21785: ym. järvien kuivatuksesta vastanneelle järjes- aikaansaamista tässä asiassa.
21786: tely-yhtiölle. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21787: Ratkaisu asiassa on viivästynyt kuitenkin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21788: kovin pitkään. Asianomistajat ovat sitä mieltä, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21789: että asiasta eri yhteyksissä annetut ristiriitaiset vaksi seuraavan kysymyksen:
21790: ja suorastaan virheelliset lausunnot ovat pitkit-
21791: täneet asian käsittelyä ja ne ovat viime kädes- Onko Hallitus tietoinen, että lopul-
21792: sä palvelleet yksipuolisesti järjestely-yhtiön etu- linen ratkaisu Noormarkunjoen perkaus-
21793: ja. Niinpä mm. Tampereen vesipiirin vesitoi- töistä aiheutuneista vahingoista on vii-
21794: misto on lausunnoissaan toistuvasti kiistänyt västynyt tarpeettoman pitkään, ja jos
21795: sen, ·että aliveden korkeuksia olisi alennettu. on,
21796: Kaikki viralliset mittaukset kuitenkin osoitta- mitä Hallitus aikoo tehdä asian kii-
21797: vat vakuuttavasti, että perkaustöiden jälkeen rehtimiseksi ja tyydyttävän ratkaisun
21798: veden pinta välittömästi voimakkaasti laski aikaansaamiseksi vahinkoja kärsineille?
21799: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1975.
21800:
21801: Aulis Juvela.
21802:
21803:
21804:
21805:
21806: 527/75
21807: 2 1975 vp.
21808:
21809:
21810:
21811:
21812: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21813:
21814: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tojen arvioimiseksi ja korvaamiseksi. Asiassa on
21815: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tämän jälkeen vesioikeuden määräyksestä pidet-
21816: mies, olette kirjeellänne 9 päivältä huhtikuuta ty katselmustoimitus, ja toimitusmiehet ovat
21817: 1975 n:o 686 lähettänyt valtioneuvoston asian- 16 päivänä kesäkuuta 1972 antaneet lausunton-
21818: omaisen jäsenen vastattavaksi kans.anedustaja sa. Toimitusmiesten lausunnossa on esitetty
21819: Aulis Juvelan tekemän seuraavan sisältöisen eräissä tapauksissa maksettavaksi korvauksia tai
21820: kysymyksen: suoritettavaksi kaivon syventämis- ja muita toi-
21821: menpiteitä taikka näitä molempia. Toimitus-
21822: "Onko Hall1tus tietoinen, että lopul- miesten lausunnon johdosta tehdyistä muistu-
21823: linen ratkaisu Noormarkunjoen perkaus- tuksista toimitusinsinööri on antanut lausun-
21824: töistä aiheutuneista vahingoista on vii- tonsa 18 päivänä lokakuuta 1972. Vesihallitus
21825: västynyt tarpeettoman pitkään, ja jos ei ole tehnyt huomautusta kyseisen toimitus-
21826: on, miesten lausunnon johdosta. Vesioi>keus on sit-
21827: mitä Hallitus aikoo tehdä asian kii- temmin 15 päivänä lokakuuta 1974 pitänyt
21828: rehtimiseksi ja tyydyttävän ratkaisun paikalla tarkastuksen.
21829: aikaansaamiseksi vahinkoja kärsineille? '' Tampereen vesipiirin vesitoimisto ei ole kiis-
21830: tänyt aliveden korkeuksien alentamista, kuten
21831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kysymyksen perusteluissa todetaan. Vesitoi-
21832: taen seuraavaa: misto on ainoastaan esittänyt, että perkaukset
21833: Noormarkunjoen perkaustyöt kuuluvat osa- on pyritty suorittamaan aliveden korkeuksia
21834: na laajaan lnhotun vesistön j,ärjestelyyn, jonka alentamatta. Kun kaivojen vedenpintojen ale-
21835: toteuttamiseen toinen vesistötoimikunta on 27 neminen on ollut hyvin monista seikoista riip-
21836: päivänä syyskuuta 1956 myöntänyt luvan. Lu- puvainen, perkaustyön osuuden määrittäminen
21837: pa on annettu tarkoitusta varten perustetulle on ollut erittäin vaikeata. Vesitoimisto on an-
21838: yhtiölle, jonka nimeksi Länsi-Suomen vesioi- tanut toimitusmiehille kaiken tarvittavan tie-
21839: keus on 26 päivänä tammikuuta 1965, vah- don eikä ole saattanut heidän tutkimustensa
21840: vistaessaan yhtiön säännöt, määrännyt Inhotun tuloksia kysymyksen alaisiksi. Toimitusmiehet
21841: vesistön järjestely-yhtiö. ovat todenneet aliveden korkeuksien alentuneen
21842: Inhotun vesistön järjestelytyö on ollut käyn- puheena olevien kiinteistönomistajien kohdalla
21843: nissä vuodesta 1959 lähtien, viime vuosina to- 30-40 cm. Lisäksi on todettu, ettei Noormar-
21844: sin enää viimeistelyn luontoisena. Järjestely-yh- kunjoen pohjois- ja eteläpuolen vahinkojen vä·
21845: tiö on sen suoritettavaksi tulleina vahingonkor- lillä ole keskenään yhteyuä.
21846: vauksina, vahingonkorvaustöinä, toimintakului- Mahdolliset korvaukset maksetaan sen jäl-
21847: na ja rahoitusmenoina joutunut maksamaan keen kun vesioikeus on antanut päätöksensä.
21848: vuosina 1962-73 yhteensä yli 392 000 mark- Jos tulee ilmi sellaisia vahinkoja, joita vesi-
21849: kaa. Enin osa korvauksista on johtunut kai- oikeus ei ole päätöksessään ottanut huomioon,
21850: voille koituneista vahingoista. Järjestely-yhtiö asianosaisilla on tilaisuus esittää niitä koskevat
21851: ei ole siten pyrkinyt kieltäytymään selvissä ta- vaatimuksensa ves~lain 11 luvun 8 § :n säätä-
21852: pauksissa korvausvelvoitteistaan. mässä j'ärjestyksessä.
21853: Eräissä tapauksissa järjestely-yhtiö ei kuiten- Todettakoon vielä, että vesihallinnon me-
21854: kaan voinut suostua esitettyihin korvausvaati- nettelystä asiassa on tehty kantelu oikeuskans-
21855: muksiin, koska asia oli epäselvä. Tämän vuoksi lerille. Kantelu ei ole kuitenkaan aiheuttanut
21856: korvausta vaatineet panivat kirjeellään 23 päi- enempiä toimenpiteitä oikeuskanslerin taholta.
21857: vältä kesäkuuta 1969 Länsi-Suomen vesioikeu- Kun asia on Länsi-Suomen vesioikeuden käsi-
21858: dessa vireille hakemuksen vahinkojen ja hait- teltävänä ei hallitus voi puuttua asiaan.
21859: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1975.
21860:
21861: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
21862: N:o 122 3
21863:
21864:
21865:
21866:
21867: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
21868:
21869: I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen vattendomstolen har man därefter hållit syne-
21870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse förrättning i saken och förrättningsmännen har
21871: nr 686 av den 9 april 1975 thl:l vederbörande gett sitt utlåtande den 16 juni 1972. I sitt ut-
21872: medlem av statsrådet för avgivande av svar låtande har förrättningsmännen i vissa fall före-
21873: översänt följande av riksdagsman Aulis Juvela slagit utbetalning av ersättningar eller verk-
21874: ställda spörsmål: ställande av brunnsfördjupnings- och andra åt-
21875: gärder eHer bägge alternativen. Beträffande de
21876: "Är Regeringen medveten om att det påminnelser som gjorts med anledning av för-
21877: föreligger ett onödigt långt dröjsmål rättningsmännens utlåtande har förrättningsin-
21878: med det slutliga avgörandet bet11äffande genjören gett sitt utlåtande den 18 oktober
21879: de skador som förorsakats av rensnings- 1972. Vattenstyrelsen har inte gjort någon an-
21880: arbetet i Noorma11kunjoki, och om så är märkning med anledning av detta utlåtande av
21881: fallet, förrättningsmännen. Vattendomstolen har se-
21882: vad ämnar Regeringen göra för att dermera den 15 oktober 1974 verkställt gransk-
21883: påskynda saken och för att åstadkomma ning på platsen.
21884: en tillfredsställande lösning för dem, Tammerfors vattendistrikts vattenbyrå har
21885: som drabbats av skada?" inte förnekat att lågvattenhöjderna sänkts, så-
21886: som det konstateras i motiveringarna tili spörs-
21887: Såsom svar på detta spörsmåll får jag vörd- målet. Vattenbyrån har endast anfört, att man
21888: samt anföra följande: försökt utföra rensningarna utan att sänka höj-
21889: Rensningsarbetet i Noormarkunjoki utgör en derna för lågvattnet. Då den omständigheten
21890: del av den omfattande regleringen av Inhottu att vattenytorna sjunkit i brunnarna varit be-
21891: vattendrag, för vars verkställande andra vatten- roende av ytterst många omständigheter, är det
21892: dragskommissionen beviljat tillstånd den 27 mycket svårt att bestämma rensningsarbetets
21893: september 1956. Tillståndet gavs åt ett för andel. Vattenbyrån har gett förrättningsmännen
21894: ändamålet grundat bolag, som Västra Finlands alla nödiga uppgifter och har inte ifrågasatt re-
21895: vattendomstol vid fastställandet av bolagets sultaten av deras undersökningar. Förrättnings-
21896: stadgar den 26 jariuari 1965 gav namnet In- männen har konstaterat, att lågvattenhöjderna
21897: hotun vesistön järjestely-yhtiö. för de ifrågavarande fastighetsägarnas del sjun-
21898: Regleringsarbetet för Inhottu vattendrag har kit med 30-40 cm. Vidare har det konstate-
21899: pågått sedan år 1959, de senaste åren visser- rats, att skadbrna på norra och södra sidan av
21900: ligen endast i form av slutarbeten. Under åren Noormarkunjoki inte har något samband med
21901: 1962-73 har regleringsbolaget i form av ska- varandra.
21902: destånd, skadeståndsarbeten, driftskostnader Eventuella ersättningar utbetalas efter det att
21903: och finansieringsutgifter utbetalt sammanlagt vattendomstolen gett sitt utslag. Uppenbarar
21904: över 392 000 mark. Den största delen av er- sig sådana skador, som vattendomstolen inte
21905: sättningarna har föranletts av skador som upp- beaktat i sitt utslag, har parterna möjlighet att
21906: stått i brunnar. Regleringsbolaget har sålunda framföra sina krav beträffande dem i den ord-
21907: inte försökt undandraga sig sina ersättnings- ning som är stadgad i vattenlagens 11 kap 8 §.
21908: förpHktelser i helt klara fall. Det må ännu konstateras, att klagan över
21909: I vissa fall kunde regleringsbolaget dock inte vattenförvaltningens förfarande anförts hos
21910: gå med på de framställda ersättningskraven, justitiekanslern. Klagan har dock inte föranlett
21911: emedan saken var oklar. Med en skrivelse av vidare åtgärder från justitiekanslerns sida. Då
21912: den 23 juni 1965 anhängiggjorde därför de som saken är under behandling vid Västra Finlr.mds
21913: hade yrkat på ersättning en ansökan hos Västra Vattendomstol kan regeringen inte ingripa i
21914: Finlands Vattendomstol om värdering och er- saken.
21915: sättning av skador och men. På uppdrag av
21916: Helsingfors den 12 maj 1975.
21917:
21918: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
21919: 197.J vp.
21920:
21921: Kirj. ksn1. n:o 123.
21922:
21923:
21924:
21925:
21926: Toivauen: Koululiikunnan opetusryhmää koskevien määräysten
21927: muuttamisesta.
21928:
21929:
21930: Ed u sk unn an Herra Puhemiehelle.
21931:
21932: Vaatimuksia koululiikunnan kehittämiseksi tojen, taitojen ja asenteiden omaksuminen on
21933: on viime aikoina esitetty monella arvovaltaisel- edellytys jatkuvan harrastuksen syntymiselle.
21934: la taholla. Tasavallan Presidentin käynnistämän Tämä puolestaan vaatii oppilaiden yksilöllistä
21935: koululaisten liikuntakampanjan yhteydessä ohjaamista, joka on mahdollista toteuttaa vain
21936: asiaan on kiinnitetty vakavaa huomiota. Hal- pienissä opetusryhmissä.
21937: litusohjelman lisäpöytäkirjassa vuodelta 1973 Turvallisen liikunnanopetuksen takaamiseksi
21938: on maininta liikunnanopetuksen tehostamises- opettajalla on oltava mahdollisuus valvoa yhtä-
21939: ta. Opetusministeriö ja kouluhallitus ovat an- aikaisesti kaikkien oppilaiden suorituksia. Te-
21940: taneet liikuntamyönteisiä lausuntoja. Myös lää- hokkaaseen valvontaan päästään pienissä ope-
21941: kärit ovat korostaneet koululaisten liikunnan tusryhmissä.
21942: tärkeyttä. Kaikkien tahojen lausunnoissa on Eri tavoin sairaiden tai vammaisten liikunta
21943: käynyt ilmi tarve liikunnanopetuksen aseman on jäänyt liian vähälle huomiolle. Pienet ope-
21944: parantamiseen nykyisestä. tusryhmät parantavat ratkaisevasti mahdolli-
21945: Peruskouluasetuksen 22 § :n mukaisesti kä- suuksia ohjata ko. oppilaita erityisliikuntaan.
21946: si työssä, kotitalouden ja muiden käytännöllis- Suuret opetusryhmät on tähän asti koottu
21947: ten aineiden työharjoituksissa sekä luonnonhis- useilta eri luokJJ.ta, jolloin ryhmään on tullut
21948: torian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opete- haitallista heterogeenisuutta. Eri luokilta ole-
21949: taan enintään 20 oppilasta. Liikunta on rinnas- vien oppilaiden välillä on usein vallinnut häi-
21950: tettava edellä mainittuihin käytännöllisiin op- ritsevä kilpailutilanne. Tämä epäkohta välte-
21951: piaineisiin. tään muodostamalla opetusryhmät vain yhden
21952: Liikunnanopetuksen tärkeä tavoite on oppi- luokan tytöistä ja pojista.
21953: laiden fyysisen kunnon kohentaminen. Tämän Kouluhallituksessa ja muutamilla paikkakun-
21954: tavoitteen saavuttamiseksi oppilaat on aktivoi- nilla tehdyn selvityksen mukaan suuret opetus-
21955: tava jokaisella liikuntatunnilla tehokkaaseen ryhmät ja useidlen luokkien yhdistäminen ovat
21956: harjoitukseen. Pienessä ryhmässä tämä toteutuu oppilaiden mielestä koululiikunnan pahimpia
21957: paremmin kuin suuressa luokassa, jossa oppi- epäkohtia. Oppilaiden valtaosa pitää 15-20
21958: laat joutuvat osan tunnista passiivisesti odotta· oppilaan ryhmäkokoa sopivimpana.
21959: maan suoritusvuoroaan. Eri luokilta koottavien opetusryhmien sijoit-
21960: Ilon ja virkistyksen tuottajana koululiikun- taminen lukujärjestykseen tuottaa hankaluuk-
21961: nalla on huomattava mielenterveydellinen mer- sia ja vaikeuttaa hyvän työjärjestyksen laati-
21962: kitys. Tässä on luovuutta ja itseilmaisua kehit- mista. Luokkien toimiessa omana ryhmänään
21963: tävillä harjoituksilla tärkeä sija. Pienessä ope- tämä tehtävä helpottuu, ja mahdollisuudet se-
21964: tusryhmässä saavutetaan mielenterveydellisten kä oppilaiden että opettajien kannalta hyvän
21965: näkökohtien kannalta suotuisa ilmapiiri. Opet- lukujärjestyksen laatimiseen paranevat.
21966: tajan ja oppilaan välinen luottamuksellinen Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilantees-
21967: suhde on myös erittäin merkityksellinen oppi- sa ryhmäkoon pienentäminen koko koululai-
21968: laan kannalta. Liikuntatunnilla opettajalla on toksessa toteutettuna tulee kalliiksi, joten
21969: hyvä mahdollisuus päästä luontevasti lähelle uudistus on ensimmäisessä vaiheessa toteutet·
21970: oppilasta. Suurissa opetusryhmissä kontaktit tava peruskoulun 3-9 luokilla. Niin tärkeää
21971: jäävät etäisiksi. kuin opetusryhmien pienentäminen koululii-
21972: Jatkuvan harrastuksen herättäminen on kou- kunnan kehittämisen kannalta onkin, se on vain
21973: luliikunnan keskeisiä tavoitteita. Oikeiden tie- osauudistus. Sen lisäksi tavoitteena on pidet-
21974: 513/75
21975: 2 1975 Vp.
21976:
21977: tävä tuntimäärien lisäämistä ja aineenopettajan Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti
21978: saamista peruskoulun ala-asteelle. Koululiikun· toimenpiteisiin koululiikunnan opetus-
21979: nan kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota ryhmää koskevien määräysten muutta·
21980: myös opetuksen sisältöön ja opettajakoulutuk- miseksi siten, että opetusryhmän enim-
21981: seen liittyviin kysymyksiin. mäiskooksi lukuvuoden 1975-1976
21982: . Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes- alkaessa tulee 20 oppilasta ja että uudis-
21983: tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän tus toteutettaisiin ensimmäisessä vai-
21984: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- heessa peruskoulun 3-9 luokilla?
21985: vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
21986: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1975.
21987:
21988: Irma Toivanen.
21989: N:o 123 3
21990:
21991:
21992:
21993:
21994: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21995:
21996: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa not ja kehittämistarpeet ovat viime vuosina
21997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kasvaneet suuremmiksi kuin koulutoimeen voi-
21998: olette kirjeellänne 9 päivänä huhtikuuta 1975 daan irroittaa voimavaroja, minkä vuoksi jou-
21999: n:o 687 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- dutaan etsimään keinoja menojen kasvun ra-
22000: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irma joittamiseksi. Tämän vuoksi tarpeellisiksi kat-
22001: Toivasen kirjallisen kysymyksen n:o 123: sottavia uudistuksia ei voida toteuttaa siinä
22002: ajassa kuin koulutoimen omien kehittämistar-
22003: "Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti peiden kannalta olisi suotavaa. Liikuntaryh-
22004: toimenpiteisiin koululiikunnan opetus- mien enimmäiskoon pienentäminen kysymyk-
22005: ryhmää koskevien määräysten muutta- sessä esitettyyn oppilasmäärään kaksinkertais-
22006: miseksi siten, että opetusryhmän enim- taisi liikuntatuntien määrän ja pelkästään pe-
22007: mäiskooksi lukuvuoden 1975-1976 ruskoulun yläasteella toteutettuna se merkit-
22008: alkaessa tulee 20 oppilasta ja että uudis- sisi noin 10 miljoonan markan lisäkustannuk-
22009: tus toteutettaisiin ensimmäisessä vai- sia. Muutos aiheuttaisi niinikään huomattavia
22010: heessa peruskoulun 3-9 luokilla?" rakennusinvestointeja aikana, jolloin nykyisten-
22011: kin säännösten edellyttämän rakentamistarpeen
22012: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tyydyttäminen tuottaa vaikeuksia. Näin ollen
22013: vasti seuraavaa: koululiikunnan kehittämisessä tulee lähivuosina
22014: Kuten Hallitus on samasta aiheesta tehtyihin käyttää muita menetelmiä kuin opetusryhmä-
22015: kirjallisiin kysymyksiin n:o 83 ja 86 antamis- koon pienentämistä.
22016: saan vastauksissa todennut, koulutoimen me-
22017: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
22018:
22019: Opetusminist~ri Ulf Sundqvist.
22020: Till Riksdagens Herr Talman.
22021: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsorcfuingen och dess utvecklingsbehov bllvit större under
22022: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- de senaste åren än de resurser man kan fri~
22023: se nr 687 av den 9 april 1975 tili vederböran- göra för skolväsendlet, varför man är tvungen
22024: de medlem av statsrådet för avgivande av svar att försöka finna metoder för begränsning av
22025: översänt avskrift av följande av riksdagsman utgifterna. Fördenskull kan sådana reformer
22026: Irma Toivanen ställda spörsmål nr 123: som bör anses nödvändiga inte förverkligas
22027: inom den tid som vore att föredraga för skol-
22028: "Ämnar Regeringen skrida tili bråds- väsendets egna utvecklingsbehov. En minsk-
22029: kande åtgärder för att ändra best.äm- ning av maximistorleken av gymnastikgrupper-
22030: melserna rörande undervisningsgrupper- na tili det elevantai som föreslås i spörsmålet
22031: na i skolgymnastiken så, att ro!Uj:imi- skulle fördubbla antalet gymnastiktimmar, och
22032: storleken för en undervisningsgrupp även om den skulle genomföras endast på
22033: vid början av läsåret 1975~76 skulle grundskolans högstadium skulle detta innebära
22034: bli 20 elever och så att reformen skulle en tilläggskostnad av ca 10 miljoner mark.
22035: förverkligas i sitt första skede i klasser- Ändringen skulle även orsaka betydande bygg-
22036: na 3~9 i grundskolan?" nadsinvesteringar under en tid, då redan till-
22037: fredsställandet av det byggnadsbehov som de
22038: Såsom svar på detta .spörsmål får jag vörd- nuvarande stadgandlena förutsätter bereder
22039: samt anföra följande: svårigheter. Man bör sålunda vid utvecklandet
22040: Såsom regeringen i sina svar I>å de i samma av skolgymnastiken under de niirmaste åren
22041: ämne ställda spörsmålen nr 83 och 86 har utnyttja andra metoder än en minskning av
22042: konstaterat, har utgifterna för skolväsendet undervisningsgruppernas storlek.
22043: Helsingfors den 8 maj 1975.
22044:
22045: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
22046: 1975 vp.
22047:
22048: Kirj. ksm. n:o 124.
22049:
22050:
22051:
22052:
22053: Tikka: Suojelupoliisia koskevan informaation lisäämisestä.
22054:
22055:
22056: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22057:
22058: Suojelupoliisin toiminta on aiheuttanut viime kyselyyn (n:o 62/1975 vp.) annetussa vas-
22059: aikoina runsaasti keskustelua ja tässä yhteydessä tauksessa todetaan, että maininta vuosikerto-
22060: myös tarpeetonta levottomuutta ja epätietoi- muksen salaisena pitämisestä perustuu väärin-
22061: suutta nimenomaan suojelupoliisin oman menet- käsityksiin. Suojelupoliisin sisäisen tiedotustoi-
22062: telyn vuoksi. Suojelupoliisi ei kiinnitä toimin- minnan lisääminen on todella paikallaan, etteivät
22063: nassaan vähäistäkään huomiota siihen, että sen tällaiset väärinkäsitykset pääse toistumaan vuo-
22064: toiminnasta olisi ihmisillä olemassa läheskään desta toiseen laitoksen sisällä. Jossain vaiheessa
22065: oikeita tietoja. Monta kertaa ei voi välttyä käsi- olisi toivottavaa kertoa vuosikertomusten salai-
22066: tykseltä, että Suopon toiminnassa on runsaasti suusasteesta myös niille laitoksille ja kirjastoille,
22067: salailua pelkän salailun vuoksi. jotka virkakäyttöön tarkoitetun vuosikertomuk-
22068: Suojelupoliisin toiminnasta tehtyihin edus- sen saavat. Huhtikuun 10 päivään 1975 men-
22069: kuntakyselyihin annetut vastaukset eivät vastaa nessä tällaista uutta salaisuustulkintaa näille
22070: asetettuihin kysymyksiin. Tekemässäni edus- laitoksille ei ole vielä ilmoitettu.
22071: kuntakyselyssä (n:o 44/1975 vp.) selostan Myös suojelupoliisin toiminnasta tehtyihin
22072: kuulustelua, jonka suojelupoliisin kaksi miestä eduskuntakyselyihin on oikeus odottaa vas-
22073: on suorittanut neuvostoliittolaiselle Suomen tauksia niihin asioihin, joita kysytään. Suojelu-
22074: kansalaisuutta hakevalle yhdeksättä kuukautta poliisikin voinee joskus vastata kysymyksiin
22075: raskaana olevalle naiselle. Tältä: naiselta kysel- suoraan ilman tarpeetonta kiemurtelua selvissä
22076: tiin mm. isän työpaikkoja ja palkkausta. Ras- asioissa. Sisäasiainministeriä ajatellen tuntuu
22077: kaana oleva nainen sai vastattavakseen myös kohtuuttomalta, että vuodesta toiseen hänen
22078: kysymykset siitä, aikooko hän ottaa miehestään allekirjoitettavakseen lähetetään vastauksia,
22079: heti avioeron saatuaan Suomen kansalaisuuden. joilla ei ole juuri mitään tekemistä tehtyjen
22080: Kuulusteltavan käsityksen mukaan kansalai- eduskuntakyselyjen kanssa.
22081: suutta hakevan olisi pitänyt vielä ottaa kantaa
22082: myös kysymykseen: eivätkös meillä palkat ole- Suojelupoliisin nyt julkisiksi todettujen vuosi-
22083: kin paljon paremmat? Tätä asiatonta ja törkeää kertomusten sisältö on niukin mahdollinen ja
22084: kuulustelua puolustellaan suojelupoliisin vas- jättää valitettavan paljon avoimia kysymyksiä,
22085: tauksessa ainoastaan sillä, että kuulusteltava jonka vuoksi kansalaisten keskuudessa liikkuu
22086: toivoi itse asian kiireellistä käsittelyä'. Jos kuu- tarpeettomia huhuja suojelupoliisin työstä. On
22087: lustelijoille todella jäi se kuva, että kuulustel- tietysti itsestään selvää, etteivät suojelupoliisin
22088: tava haluaa päästä heistä eroon nopeasti, on toiminnat monta kertaa tehtävien laadun ja
22089: tehty havainto ollut kiitettävän terävä. Kuulus- asian luonteen vuoksi ole julkisia, kuten eivät
22090: telusta oli "sovittu" kuulusteltavan kanssa kahta vastaavat toiminnat muissakaan maissa, mutta
22091: tuntia aikaisemmin soittamalla ilmoittaen, että suojelupoliisin oma käyttäytyminen jättää vali-
22092: "me tulemme kahden tunnin kuluttua". tettavan paljon tilaa turhalle epätietoisuudelle.
22093: Suojelupoliisin toimintakertomuksen julkisuu- T arpeettomien huhujen välttiimiseksi olisi
22094: desta on näytelty lähes naurettavia näytelmiä. selvitettävä julkisesti mm. kysymykset siitä,
22095: Suojelupoliisin taholta on ilmoitettu, että vuosi- kuinka paljon suojelupoliisin palveluksessa to-
22096: kertomus ei ole julkinen. Viimeksi tällainen della on ihmisiä ja kuinka paljon sillä on sivu-
22097: ilmoitus saatiin suojelupoliisin toimistopäälli- toimistoja. Ennen kaikkea kansalaisilla tulisi olla
22098: költä 19. helmikuuta vuosikertomuksen julki- oikeus tietää, millä perusteilla suojelupoliisin
22099: suutta nimenomaan kysyttäessä. Eduskunta- palvelukseen palkataan henkilökuntaa. Ehken
22100:
22101: 587/75
22102: 2 1975 vp.
22103:
22104: halukkaita hakijoita löytyy ilman julkisuuttakin, hänottoperusteiden selvittämiseksi julki-
22105: mutta valtion laitoksen työhönottoperusteiden suudessa, ja
22106: täytyy olla julkisia asioita ja yleisessä tiedossa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22107: Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen ryhtyä tarpeellisen informaation lisää-
22108: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta- miseksi suojelupoliisin toiminnasta tar-
22109: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- peettomien väärinkäsitysten vähentämi-
22110: tattavaksi seuraavan kysymyksen: seksi?
22111: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22112: siin suojelupoliisin henkilökunnan työ-
22113: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
22114:
22115: Seppo Tikka.
22116: N:o 124 3
22117:
22118:
22119:
22120:
22121: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22122:
22123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehty-
22124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neisyys rikospoliisitoimeen; sekä
22125: olette 10 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- toimistopäällikön, tarkastajan, ylietsivän ja
22126: jeenne n:o 705 ohella lähettänyt valtioneuvos- etsivän sekä muihin toimiin sama kelpoisuus,
22127: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- mitä paikallispoliisin vastaavista toimista on
22128: jennöksen kansanedustaja Tikan kirjallisesta ky- säädetty.
22129: symyksestä n:o 124, jossa tiedustellaan: Suojelupoliisin päällikön nimittää virkaan
22130: tasavallan presidentti valtioneuvoston esityk-
22131: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sestä. Valtioneuvosto nimittää apulaispäällikön
22132: siin suojelupoliisin henkilökunnan työ- ja sisäasiainministeriö toimistopäällikön sekä
22133: hönottoperusteiden selvittämiseksi julki- tarkastajan toimien oltua haettavaksi julistet-
22134: suudessa, ja tuina. Muut suojelupoliisin toimenhaltijat nimit-
22135: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tää suojelupoliisin päällikkö toimien oltua haet-
22136: ryhtyä tarpeellisen informaation lisäämi- taviksi julistettuina. Henkilöstön täydennys ta-
22137: seksi suojelupoliisin toiminnasta tar- pahtuu normaalilla hakumenettelyllä ja kelpoi-
22138: peettomien väärinkäsitysten vähentämi- suusvaatimuksista johtuen poliisimiehet siirty-
22139: seksi?" vät suojelupoliisiin yleensä muista poliisiyksi-
22140: köistä.
22141: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22142: vasti seuraavaa: Suojelupoliisin palveluksessa on henkilökun-
22143: taa yhteensä 111 henkilöä, kuten mm. valtion
22144: Suojelupoliisin henkilökunnan palvelukseen tulo- ja menoarviosta ilmenee.
22145: otossa noudatetaan valtion hallinnossa yleisesti Mitä tulee kysymyksen perusteluissa mamlt-
22146: voimassa olevia säännöksiä ja periaatteita. Toi- tuihin suojelupoliisin sivutoimistoihin, niillä tar-
22147: mien kelpoisuusvaatimukset ja säännökset toi- koitettaneen suojelupoliisin piiritoimistoja, joita
22148: mien täyttämisestä ovat poliisiasetuksessa. Nii- on kaikkiaan seitsemän. Piiritoimistot sijaitsevat
22149: den mukaan kelpoisuusehtona suojelupoliisin yleensä valtion virastotaloissa samaan tapaan
22150: virkaan ja toimeen vaaditaan: kuin esimerkiksi keskusrikospoliisin ja liikkuvan
22151: suojelupoliisin päällikön virkaan oikeustieteen poliisin lääninosastojen toimistotkin.
22152: kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva Kysymyksen muilta osin, samoin kuin perus-
22153: korkeakoulun loppututkinto taikka upseerin teluosassa mainittujen seikkojen osalta muutoin
22154: virkatutkinto sekä perehtyneisyys hallintotehtä- viittaan kansanedustaja Tikan kirjallisiin kysy-
22155: viin; myksiin n:o 44 ja 62 maaliskuun 25 päivänä
22156: suojelupoliisin apulaispäällikön toimeen 1975 antamiini vastauksiin.
22157: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1975.
22158:
22159:
22160: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
22161: 4 1975 vp.
22162:
22163:
22164:
22165:
22166: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22167:
22168: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen polisen juris kandidatexamen och förtrogenhet
22169: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse med kriminalpolisväsendet; samt
22170: nr 705 av den 10 april 1975 tili vederbörande för byråchefs-, inspektörs-, överdetektivs- och
22171: medlem av statsrådet för avgivande av svar detektivbefattningar den kompetens som är
22172: översänt avskrift av följande av riksdagsman stadgad för motsvarande befattningar vid den
22173: Tikka ställda spörsmål nr 124: lokala polisen.
22174: Chefen för skyddspolisen utnämnes av repu-
22175: "Ämnar Regeringen skrida tili åtgär- blikens president på framställning av statsrå-
22176: der för att i offentligheten utreda grun- det. Biträdande chefen för skyddspolisen ut-
22177: derna för anställningen av personai nämnes av statsrådet samt byråchefen och in-
22178: inom skyddspolisen, och om så är fallet, spektören av ministeriet för inrikesärendena
22179: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen sedan befattningarna varit lediganslagna. Övriga
22180: skrida för att öka den erforderliga in- befattningshavare vid skyddspolisen utnämnes
22181: formationen om skyddspolisens verk- av chefen för skyddspolisen sedan befattning-
22182: samhet så, att onödiga missuppfatt- arna varit lediganslagna. Komplettering av per-
22183: ningar minskar?" sonalen sker genom normalt ansökningsförfa-
22184: rande, och på grund av kompetensfordringarna
22185: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- överflyttar poliserna i allmänhet tili skydds-
22186: samt anföra följande: polisen från andra polisenheter.
22187: Sammanlagt 111 personer är anställda vid
22188: Vid anställande av personai inom skyddspo- skyddspolisen, såsom bl.a. framgår av statsför-
22189: lisen iakttages de allmänt gällande stadgandena slaget.
22190: och principerna inom statsförvaltningen. Kom- Beträffande de i spörsmålets motivering
22191: petensfordringarna, liksom även stadgandena nämnda filialbyråerna inom skyddspolisen, tor-
22192: om besättande av befattningarna, finns i polis- de med dem avses skyddspolisens distriktsby-
22193: förordningen. Enligt dessa är kompetensford- råer, vilka är sju tili antalet. Distriktsbyråerna
22194: ringarna för tjänst eller befattning vid skydds- befinner sig i allmänhet i statens ämbetshus,
22195: polisen: på samma sätt som t.ex. centralkriminalpolisens
22196: för chefsbefattningen vid skyddspolisen juris och rörliga polisens länsavdelningsbyråer.
22197: kandidatexamen eller annan för tjänsten lämp- Beträffande spörsmålets övriga delar, liksom
22198: lig slutexamen vid högskola eller examen för även beträffande de i spörsmålets motiverings-
22199: officerstjänst samt förtrogenhet med administra- del nämnda omständigheterna i övrigt, hänvisar
22200: tiva värv; jag tili mina svar på riksdagsman Tikkas spörs-
22201: för biträdande chefsbefattningen vid skydds- mål nr 44 och 62 av den 25 mars 1975.
22202: Helsingfors den 16 maj 1975.
22203:
22204:
22205: Minister för iltlrikesärendena Heikki Tuominen
22206: 1975 vp.
22207:
22208: Kirj. ksm. n:o 125.
22209:
22210:
22211:
22212:
22213: Lattula: Verotuksen vaikutuksesta turistien tilapäiseen majoitta-
22214: miseen.
22215:
22216:
22217: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22218:
22219: Kotimaisen matkailun edistämisessä on yksi- koko homma ei kannata, kun verotus vie suu-
22220: tyistalouksilla ollut tähän mennessä huomattava rimman osan siitä saatavista tuloista.
22221: osuus. Kesäaikana eri paikkakunnilla pidettävien Useat tilapäismajoittajat ovat tietoisia niistä
22222: suurten kisojen ja muiden kansalaisjuhlien vähennyksistä ja poistoista, mitä he voisivat
22223: aikana yksityiset ovat järjestäneet lisämajoitus- näissä tapauksissa tehdä. Vähennysten ja pois-
22224: tiloja omiin asuintaloihinsa sekåi loma- ja kesä- tojen tekeminen vaatisi kuitenkin niin moni-
22225: mökkeihinsä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon mutkaista kirjanpitoa ja laskelmia, että monet
22226: Kuusamon alue, jossa pääsiäisenä pidettävien eivät siihen itse kykene. Turvautuminen vero-
22227: Rukan kisojen aikana sekä kesäkautena tällai- lakien sokkelot tuntevaan asiantuntijaan aiheut-
22228: seen tilapäisluonteiseen turistimajoitukseen voi- taisi puolestaan taas lisäkustannuksia. Tästä
22229: tiin aikaisemmin sijoittaa 1 000-2 000 henkeä. syystä monet luopuvat koko yrityksestä.
22230: Nyt tällainen yksityisten harjoittama mat- Kun kotimaista matkailua pitäisi kuitenkin
22231: kailupalvelu on kuitenkin vähentynyt, jopa kaikin keinoin edistää, niin esitän edellä sanotun
22232: eräissä tapauksissa loppunut låihes kokonaan. perusteella ja viitaten valtiopäiväjärjestyksen
22233: Esimerkiksi viime pääsiäisenä Kuusamon Rukan 37 §:n 1 momenttiin valtioneuvoston asianomai-
22234: kisojen aikana ainoastaan yksi majoittaja ilmoitti sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22235: olevansa halukas ottamaan vastaan turisteja.
22236: Syynä tähän turistimajoittajien katoon on yksin- Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
22237: omaan nykyinen verotus. Entiset majoittajat siihen, että monet yksityiset ovat vero-
22238: ovat laskeneet, että suurten verojen johdosta tuksen takia luopuneet kokonaan turis-
22239: tilapäisestä turistimajoituksesta jäisi käyttöön tien tilapäisestä majoitustoiminnasta, ja
22240: niin pienet tulot, että tällainen majoitustoiminta mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22241: ei yksinkertaisesti kannata. Majoitustiedustelui- ryhtyä tällaisten kotimaan matkailua vai-
22242: hin on saatu yleensä vastaus, että vaivaan nähden keuttavien esteiden poistamiseksi?
22243: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
22244:
22245: Eero Lattula.
22246:
22247:
22248:
22249:
22250: 558/75
22251: 2 1975 vp.
22252:
22253:
22254:
22255:
22256: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22257:
22258: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tukseen liittyvien menojen kirjaaminen saattaa
22259: mainitussa tarkoituksessa Te, Hetra Puhemies, aiheuttaa hankaluuksia sen johdosta, että ne
22260: olette 10 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn usein liittyvät myös majoittajan yksityistalou-
22261: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston teen. Yksityistalouteen kuuluvan osuuden erot-
22262: asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen taminen sanotuista menoista on epäilemättä
22263: kansanedustaja Lattulan tekemästä näin kuulu- hankalaa. Vastaavanlaisia hankaluuksia on kui-
22264: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 125: tenkin muillakin tulonsaajaryhmillä. Niinpä maa-
22265: tilatalouden harjoittajat joutuvat veroilmoituk-
22266: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota sissaan jatkuvasti selvittämään muun muassa
22267: siihen, että monet yksityiset ovat vero- sähkön ja öljyn kulutuksen jakaantumisen maa-
22268: tuksen takia luopuneet kokonaan turis- tilatalouden ja oman asunnon kesken. Muutkin
22269: tien tilapäisestä majoitustoiminnasta, ja satunnaistuloja saavat joutuvat pitämään muis-
22270: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tiinpanokirjaa tulon hankkimistoimintaan liitty-
22271: ryhtyä tällaisten kotimaan matkailua vai- vistä menoistaan sekä selvittämään yksityis-
22272: keuttavien esteiden poistamiseksi?" talouteen liittyvän verotuksessa vähennyskelvot-
22273: toman. osuuden kokonaismenoistaan.
22274: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Muistiinpanokirjan pitäminen tuloista ja me-
22275: vasti seuraavaa: noista sekä yksityismenojen osuuden erottelemi-
22276: Kysymyksen perusteluissa on todettu muun seksi tarvittavien tietojen antaminen verottajalle
22277: muassa, että useat tilapäismajoittajat ovat tie- ei kuitenkaan voine yksin olla syynä satunnais-
22278: toisia niistä vähennyksistä ja poistoista, mitä ten tulojen hankinnasta luopumiselle sen parem-
22279: he voivat vuokratuloistaan tehdä, mutta että min majoitustoiminnan kuin muunkaan tilapäi-
22280: vähennysten ja poistojen tekeminen vaatii kui- sen ansiotoiminnan kohdalla, vaan asiaan ovat
22281: tenkin niin monimutkaista kirjanpitoa ja laskel- vaikuttaneet muut syyt, joista vähäisin ei liene
22282: mia, että monet eivät siihen itse kykene. Vero- majoitustoiminnasta saadun tulon veronalaisutis.
22283: lakien sokkelot tuntevaan asiantuntijaan tur- Ed. Lattulan kysymyksessä esimerkkinä mainittu
22284: vautuminen taas aiheuttaa lisäkustannuksia. Kuusamon alueella sattunut ilmiö lienee kui-
22285: Tästä syystä monet ovat luopuneet majoitus- tenkin poikkeustapaus, koska muualta ei vas-
22286: toiminnasta. taavanlaista ole tullut tietoon.
22287: Turistien tilapäisestä majoittamisesta saadun Tilapäistä majoitustoimintaa harjoittavien yk-
22288: tulon verotus ja sitä koskevat verotussäännökset sityisten verovelvollisten tulee periaatteessa olla
22289: ovat verotuslain vuonna 1959 tapahtuneesta samalla tavalla verotusta varten ilmoittamisvel-
22290: voimaantulosta lähtien pysyneet periaatteessa vollisia kuin muidenkin tilapäistä ansiotoimin-
22291: muuttumattomina. Majoitustoiminnasta tuloa taa harjoittavien. Tämän vuoksi ja kun heidän
22292: saavan verovelvollisen on verotussäännösten sanotusta toiminnasta saamiaan tuloja on pidet-
22293: mukaan pidettävä kirjaa tuloistaan ja siihen liit- tävä veronalaisina tuloina samalla tavalla kuin
22294: tyvistä menoistaan. Kirjaa ei kuitenkaan tarvitse esim. palkansaajan sivutuloja, tilapäisen majoi-
22295: pitää, milloin tulo on saatu vain yhdestä vuok- tustoiminnan asettamiselle muusta vastaavasta
22296: raukseen käytetystä asuinhuoneistosta tai täl- toiminnasta poikkeavaan asemaan ei ole ole-
22297: laisen huoneiston alivuokralaisilta. Majoitustoi- massa perusteita.
22298: minnasta saatujen tulojen merkitseminen muis- Mitä tulee kysymykseen siltä osin, kuin siinä
22299: tiin palvelee paitsi verottajaa, myös majaittajaa on tiedusteltu hallituksen toimenpiteitä koti-
22300: itseään. Tulojen merkitseminen muistiin ei maan matkailua vaikeuttavien esteiden poistami-
22301: yleensä tuottane vaikeuksia. Sitä vastoin majoi- seksi, on todettava, että hallitus on viime vuo-
22302: N:o 125 3
22303:
22304: den lopussa antanut Eduskunnalle esityksen tilatalouden yhteydessä harjoitettu maJOitustoi-
22305: laiksi kehitysalueiden tuotantotoiminnan edistä- minta silloin, kun sitä on pidettävä maatilatalou-
22306: miseksi tn'yönnettävistä veronhuojennuksista. desta erillisenä liikkeenä. Tässä yhteydessä on
22307: Esityksen mukaan vapaan poisto-oikeuden, yli- syytä mainita myös jo toteutetut ja odotettavissa
22308: määräisen poiston sekä harkintaverotusvapauden olevat valtion tuloverotuksen lievennykset,
22309: muodossa myönnettävistä veronhuojennuksista joista pääsevät osallisiksi myös ed. Lattulan ky-
22310: pääsisivät osallisiksi paitsi kehitysalueilla sijait- symyksessä tarkoitetut verovelvolliset.
22311: sevat varsinaiset matkailuyritykset myös maa-
22312: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1975.
22313:
22314:
22315: Valtiovarainministeri Jobamzes Virolainm.
22316: 4 1975 vp.
22317:
22318:
22319:
22320:
22321: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22322:
22323: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen bereda svårigheter. Däremot kan bokförandet
22324: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse av utgifterna i samband med härbärgerings-
22325: av den 10 april1975 tili vederbörande medlem verksamheten bereda omak av den anledningen,
22326: av statsrådet för avgivande av svar översänt att de ofta har samband även med härbärgera-
22327: avskrift av följande av riksdagsman Lattula rens privata hushåll. Särskiljande av privathus-
22328: ställda spörsmå1 nr 125: hållets andel av sagda utgifter är utan tvivel
22329: besvärligt. Motsvarande besvärligheter har dock
22330: "Har Regeringen observerat, att mån- även andra inkomsttagargrupper. Sålunda nöd-
22331: ga privatpersoner på grund av beskatt- gas idkare av gårdsbruk fortlöpande utreda
22332: ningen helt har avstått från att tili- bl.a. fördelningen av el- och oljeförbrukningen
22333: fälligt härbärgera turister, och om så är mellan gårdsbruket och den egna bostaden.
22334: fallet, Ä ven andra som erhåller tillfällig inkomst är
22335: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen tvungna att föra en kladd över sina utgifter
22336: skrida för att av1ägsna hindren för tu- i anslutning tili förvärvsverksamheten och att
22337: rismen i hemlandet?" utreda den icke avdragsgilla andelen av sina
22338: totalutgifter.
22339: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Förandet av kladd över inkomsterna och gi-
22340: samt anföra följande: vandet av erforderliga uppgifter åt beskattaren
22341: I motiveringen till spörsmålet konstateras för särskiljandet av de privata utgifternas andel
22342: bl.a. att flera av dem som tillfälligt härbärgerar torde knappast ensamt vara anledning tili att
22343: turister är medvetna om de avdrag och av- man avstår från att skaffa tilifällig inkomst
22344: skrivningar som de kan göra på sina hyresin- vare sig i fråga om härbärgeringsverksamhet
22345: komster, men att avdragen och avskrivningarna eller beträffande annan tillfällig förvärvsverk-
22346: dock fordrar en så invecklad bokföring och samhet, utan andra skäl har inverkat på saken,
22347: beräkning, att många inte går i land därmed. av vilka det faktum att inkomsten från här-
22348: Att åter vända sig tili en fackman som känner bärgeringsverksamheten är skattepliktig, inte
22349: tili skattelagarnas labyrinter kräver extra kost- torde vara det minsta. Den företeelse från Kuu-
22350: nader. Av denna an1edning har många avstått samo som riksdagsman Lattula nämner som
22351: från härbärgeringsverksamhet. exempel torde dock utgöra ett undantagsfall,
22352: Beskattningen av inkomst som erhållits av eftersom något motsvarande på annat håll inte
22353: tillfällig härbärgering av turister och beskatt- har kommit tili kännedom.
22354: ningsstadgandena härom har allt från det att De enskilda skattskyldiga som idkar tillfällig
22355: beskattnings1agen trädde i kraft år 1959 i prin- härbärgeringsverksamhet skall i princip vara
22356: cip förblivit oförändrade. Skattskyldig som er- dek1arationssky1diga för beskattning på samma
22357: håller inkomst av härbärgeringsverksamhet sätt som andra som idkar tilifällig förvärvsverk-
22358: skall enligt beskattningsstadgandena föra bok samhet. Fördenskull och då den inkomst som
22359: över sina inkomster och de därtill ans1utna ut- de får av sina sagda verksamhet bör anses så-
22360: gifterna. Man behöver dock inte föra bok, då som skattepliktig inkomst på samma sätt som
22361: inkomsten har erhållits från endast en bostads- t.ex. en 1öntagares biinkomster, finns det inte
22362: lägenhet som uthyrts ellet av underhyresgäster några grunder för att försätta en dylik härbär-
22363: i en sådan 1ägenhet. Antecknande av inkomster- geringsverksamhet i en annan ställning än an-
22364: na från härbärgeringsverksamheten tjänar utom nan motsvarande verksamhet.
22365: beskattaren även härbärgeraren själv. Anteck- Vad beträffar den del av spörsmålet som gäl-
22366: nandet av inkomsterna torde i allmänhet inte 1er förfrågan om regeringens åtgärder för att
22367: N:o 125 5
22368:
22369: avlägsna hindren för turismen i hemlandet, beviljas i form av fri avskrivningsrätt, extra
22370: kan det konstateras, att regeringen vid slutet avskrivning samt befrielse från beskattning
22371: av senaste år förelade Riksdagen en proposi- enligt prövning, då verksamheten bör anses
22372: tion med förslag tilllag om skattelättnader som som en rörelse, som idkas separat från gårds-
22373: skall beviljas för främjande av produktions- bruket. I detta sammanhang är det skäl att
22374: verksamhet inom utvecldingsområdena. Enligt även nämnda de lättnader i statens inkomst-
22375: propositionen skulle, utom egentliga turistfö- skatt som redan har förverkligats och som är
22376: retag på utvecklingsområdena, även den härbär- att vänta, av vilka även de skattskyldiga riks-
22377: geringsverksamhet som utövas i samband med dagsman Lattula nämner i sitt spörsmål blir
22378: gårdsbruk bli delaktig av skattelättnader som delaktiga.
22379: Helsingfors den 14 maj 1975.
22380:
22381:
22382: Finansminister Johannes Virolainen
22383: 1975 vp.
22384:
22385: Kirj. ksm. n:o 126.
22386:
22387: Jokela ym.: Kansa- ja peruskoulurakennusten vuodeksi 1975
22388: määrätyistä normaalihinnoista.
22389:
22390: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22391:
22392: Kansakoululain 76 §:n 2 momentin mukaan ta, jonka mukaan hallitus ei tee sellaisia pää-
22393: kansa- ja peruskoulukustannusten normaali- töksiä, jotka lisäävät kuntien kustannuksia.
22394: hintojen yleiset perusteet on niin määrät- Kaiken lisäksi valtioneuvoston alussa mai-
22395: tävä, että normaalihinnat vastaavat käypiä kes- nittua päätöstä on pidettävä kansakoululain 76
22396: kimääräisiä rakennuskustannuksia~ Vaitioneu- § :n 2 momentin alkuperäisen tarkoituksen
22397: vosto on 20. 3. 1975 määrännyt vuodeksi 1975 vastaisena ja siten on tiukasti ottaen päätök-
22398: kansa- ja peruskoulujen normaalihintojen perus- sen laillisuuden perusteitakin syytä tarkoin
22399: teet. Valtioneuvoston määräämä normaalihinnan tutkia.
22400: nousu edellisen vuoden vastaavasta tasosta on iEdellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
22401: valtioneuvoston päätöksen mukaan ollut 18 % tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
22402: koulurakennusneuvottelukunnan esittämän 29 mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
22403: % :n asemesta; jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22404: Koulurakennusneuvottelukunnan esityksen
22405: perusteluna ovat käytettävissä olleet koulura- Onko Hallitus tietoinen siitä, että se
22406: kennusten urakkatiedot ja näiden tosiasioiden on määrätessään kansa- ja peruskoulu-
22407: pohjalta on päädytty edellä mainittuun esityk- jen normaalihintojen perusteet vuodeksi
22408: seen. Vaitioneuvoston hyväksymässä normaali- 1975 toiminut vastoin julkisesti anta-
22409: hintapäätöksessä on laskettu ainoastaan yleinen maansa vakuutusta, jonka mukaan Hal-
22410: rakennuskustannusten nousu marraskuusta 1973 litus ei tee sellaisia päätöksiä, jotka li-
22411: marraskuuhun 1974 ja tätä vastaavasti on nos- säävät kuntien kustannuksia, ja jos on,
22412: tettu vuoden 1973 normaalihintaa. Valtioneu- katsooko Hallitus oikeudenmukaiseksi
22413: voston vahvistama normaalihintapäätös ei täten suorittaa valtiontalouden menojen kas-
22414: ensinkään kuvaa keskimääräisiä rakennuskus- vun hillitsemisen siten, että yhteiskun-
22415: tannuksia vuonna 1975, ei edes :vuoden 1974 nan menojen painopistettä siirretään
22416: käypiä . keskimääräisiä kustannuksia. kunnallisverotuksen piiriin, joka siirto
22417: Valtioneuvosto on kyseisellä päätöksellään tietää vähävaraiselle ihmiselle suhteelli-
22418: tietoisesti suorittanut valtion ja kuntien väli- sesti raskaampaa verorasitusta, ja jos
22419: sen kustannusten uusjakoa siten, että valtion Hallitus ei tarkoita tällaista kehitystä
22420: ·menojen säästämiseksi on kustannuksia siirret- edistää, niin
22421: ty epäsosiaalisemman kunnallisveron kautta aikooko Hallitus kiireesti tarkistaa
22422: kustannettavaksi. Tällainen verorasituksen epä- kansa- ja peruskoulujen osalta 20. 3.
22423: oikeudenmukainen siirto on :vastoin hallituksen 1975 tekemänsä normaalihintapäätöksen
22424: hallitusohjelman johtavia linjanvetoja. Sitä pait- koulurakennusneuvottelukunnan esityk-
22425: si tällainen verorasituksen siirto on vastoin hal- sen mukaisesti?
22426: lituksen nimenomaista ilmoitusta ja vakuutus-
22427: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1975.
22428:
22429: Mikko Jokela. Pekka Vilmi. Saimi Ääri.
22430: Aino Karjalainen. Kerttu Hemmi. Sylvi Saimo.
22431: Olavi Martikainen. Lea Sutinen. Esko Härkönen.
22432: Eino Lottanen. Lyyli Aalto. Katri-Helena Eskelinen.
22433: Paavo Niinikoski. Toivo Yläjärvi. Jouko Siikaniemi.
22434: Einari Nieminen. Orvokki Kangas. Veikko Pihlajamäki.
22435: · Paavo Väyrynen. Taisto Tähkämaa. Reino Kangas.
22436: Juhani Saukkonen.
22437: 595/75
22438: 2 1975 vp.
22439:
22440:
22441:
22442:
22443: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22444:
22445: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis- lasasuntoloille, taloustiloille ja väestönsuojalle.
22446: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Niin kuin kysymyksen perusteluissa todetaan
22447: mies, olette kirjeellänne 10 päivältä huhtikuuta normaalihintoja nostettiin edellisen vuoden ta-
22448: 1975 n:o 707 lähettänyt valtioneuvoston asian- sosta 18% koulurakennusneuvottelukunnan
22449: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja esittämän 29 %:n asemesta. Koulurakennus-
22450: Mikko Jokelan ym. seuraavan kirjallisen kysy- neuvottelukunnan ehdotus perustui kolmelta
22451: myksen n:o 126: viimeksi kuluneelta vuodelta kerättyihin koulu-
22452: rakennusten urakka tietoihin. Vaitioneuvoston
22453: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että se raha-asiainvaliokunnan lausunnon huomioon ot-
22454: on määrätessään kansa- ja peruskoulu- taen Hallitus katsoi, ettei koulurakennusneu-
22455: jen normaalihintojen perusteet vuodeksi vottelukunnan ehdotuksen mukaiseen korotuk-
22456: 1975 toiminut vastoin julkisesti anta- seen ole aihetta muun muassa siitä syystä, että
22457: maansa vakuutusta, jonka mukaan Hal- urakkatarjoukset ovat viime vuosina kohonneet
22458: litus ei tee sellaisia päätöksiä, jotka li- poikkeuksellisen voimakkaasti siitä johtuen että
22459: säävät kuntien kustannuksia, ja jos on, niihin on sisällytetty ylisuuria varauksia kus-
22460: katsooko Hallitus oikeudenmukaiseksi tannustason kohoamisen varalta. On ilmeistä,
22461: suorittaa valtiontalouden menojen kas- että rakentamisen volyymin laskiessa ja kustan-
22462: vun hillitsemisen siten, että yhteiskun- nuskehityksen tasaantuessa nämä varaukset pie-
22463: nan menojen painopistettä siirretään nenevät ja siten myöskään koulurakentamista
22464: kunnallisverotuksen piiriin, joka siirto koskevat urakkatarjoukset eivät muodostu poik-
22465: tietää vähävaraiselle ihmiselle suhteelli- keaviksi muusta rakennuskustannusten kehityk-
22466: sesti raskaampaa verorasitusta, ja jos sestä. Hallitus katsoo, että koulurakennusneu-
22467: Hallitus ei tarkoita tällaista kehitystä vottelukunnan urakkatietoja huomattavasti pa-
22468: edistää, niin remman lähtökohdan normaalihintojen korotta-
22469: aikooko Hallitus kiireesti tarkistaa miselle ja määräämiselle tarjoaa heikkouksis-
22470: kansa- ja peruskoulujen osalta 20. 3. taan huolimatta rakennuskustannusindeksi. Ra-
22471: 1975 tekemänsä normaalihintapäätöksen kennuskustannusindeksin nousu marraskuusta
22472: koulurakennusneuvottelukunnan esityk- 1973 marraskuuhun 1974 on ollut 17,8 %.
22473: sen mukaisesti?" Koska rakennuskustannusindeksi ei ota huo-
22474: mioon rakennusalalla tapahtuvaa tuottavuuden
22475: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kehitystä, olisi 15-18 % :n korotus ollut mah-
22476: taen seuraavaa: dollista. Toisaalta rakennuskustannusindeksi ei
22477: Vaitioneuvoston vuosittain antama päätös ota palkkakehitystä huomioon täysimääräisenä,
22478: kansakoulurakennusten ja peruskoulurakennus- vaan siinä esiintyvät ns. sopimuspalkat. Jotta
22479: ten piirustusten, työselitysten ja normaalihin- julkinen rakentaminen ei myötävaikuttaisi in-
22480: tojen perusteista eli ns. normaalihintapäätös flaatiokehitykseen, olisi vastaisuudessakin py-
22481: annetaan kansakoululain (247/57) 76 §:n no- syttäydyttävä sopimuspalkkojen käyttämiseen
22482: jalla, joka koulujärjestelmän perusteista anne- indeksissä.
22483: tun lain (467/68) 7 §:n 1 momentin nojalla Vahvistettaessa normaalihintoja vuodeksi
22484: on voimassa myös peruskoulusta. Lain mukaan 1975 nostettiin vuoden 1974 normaalihintoja
22485: normaalihintojen yleiset perusteet on niin mää- eikä vuoden 1973 normaalihintoja kuten edus-
22486: rättävä, että normaalihinnat vastaavat käypiä taja Jokelan kysymyksen perusteluissa on mai-
22487: keskimääräisiä rakennuskustannuksia. Normaa- nittu. Tässä yhteydessä on todettava, että vuo-
22488: lihinnat määrätään hyötypinta-alan neliömetriä den 1975 käypiä keskimääräisiä rakennuskus-
22489: kohti erikseen koulutiloille, asunnoille, oppi- tannuksia ei vielä normaalihintapäätöstä annet-
22490: N:o 126 3
22491:
22492: taessa ole saatavissa. Kunkin vuoden käyvät Mitä tulee urakkatarjouksiin ja normaalihin-
22493: keskimääräiset rakennuskustannukset ovat tar- toihin, on korostettava, että vertaamalla urak-
22494: kasti laskettavissa vasta sen jälkeen kun kysei- katarjousten perusteella tehtyä kustannusarviota
22495: sen vuoden rakennustilit on tehty. Kansakou- normaalihintaan on käytännössä helpompaa ar-
22496: lulain 76 §:n 2 momentin mukaan normaali- vostella suunnitelmien taloudellisuutta sekä
22497: hintojen yleiset perusteet on niin määrättävä, urakkakilpailun onnistumista. Suunnitelmien
22498: että normaalihinnat vastaavat käypiä keskimää- tarkastuksen jälkeen suoritetussa uudessa urak-
22499: räisiä rakennuskustannuksia. Tähän nähden, ja kalaskennassa on varsin usein pystytty aikaan-
22500: kun normaalihinnat vahvistettiin kysymykses- saamaan kustannussäästöä. Niinpä kuntien tulisi
22501: sä olevassa valtioneuvoston päätöksessä tilas- entistä enemmän kiinnittää huomionsa siihen,
22502: tokeskuksen rakennuskustannusindeksiä vas- että niiden koulurakennukset ovat taloudelli-
22503: taavaksi, usein mainittua valtioneuvoston pää- sesti suunniteltuja. Rakennussuunnitelmien tar-
22504: töstä on, vastoin edustaja Jokelan väitettä, pi- kastusten yhteydessä kouluhallituksessa on ol-
22505: dettävä lainmukaisena. lut havaittavissa, että kunnat jatkuvasti pyrki-
22506: Vuosittain annettavaa normaalihintapäätöstä vät kohottamaan koulujen standardia valitse•
22507: ei voida myöskään pitää sellaisena toimenpitee- maila kalliita materiaaleja ja varustamalla kou-
22508: nä, jota tarkoitetaan Hallituksen periaatepää- lut sellaisilla laitteistoilla, joita koulu ei toimin-
22509: töksessä talouspolitiikan yleislinjoista vaihtota- nallisesti välttämättä tarvitse. Arvosteltaessa
22510: seen tasapainottamiseksi. normaalihintapäätöstä ja normaalihintojen
22511: Hallitus kiistää väitteen siitä, että Hallitus markkamääriä on muistettava, että normaali-
22512: määrätessään vuoden 1975 kansakouluraken- hintajärjestelmän luonteesta jo johtuu, ettei se
22513: nusten ja peruskoulurakennusten normaalihin- suosi kalliita ja epätaloudellisia ratkaisuja.
22514: nat olisi tarkoittanut puuttua kuntien ja val- Kun kansakoulurakennusten ja peruskoulura-
22515: tion väliseen kustannusten jakoon kouluraken- kennusten normaalihinnat vuodelle 1975 on,
22516: nusten rahoittamisessa tai yhteiskunnan meno- niin kuin edellä on todettu, määrätty käypien
22517: jen painopisteen siirtämistä kunnallisverotuksen keskimääräisten rakennuskustannusten mukai-
22518: piiriin. Hallitus on tällä samoin kuin aikaisem- sesti, ei puheena olevan normaalihintapäätöksen
22519: millakin normaalihintapäätöksillä tarkoittanut tarkistamiseen näin ollen ole lainsäädäntöön pe-
22520: yksinomaan edesauttaa sekä kunnille että val- rustuvaa aihetta.
22521: tiolle merkityksellistä pyrkimystä taloudelliseen
22522: lopputulokseen koulujen rakentamisessa.
22523: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
22524:
22525:
22526: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
22527: 4 197.5 vp.
22528:
22529:
22530:
22531:
22532: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22533:
22534: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Som det konstateras i spörsmålets motive-
22535: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ring höjdes normalpriserna med 18 % från
22536: nr 707 av den 10 april 1975 tili vederbörande föregående års nivå i stället för med 29 %
22537: medlem av statsrådet för avgivande · av svar som skolbyggnadsdelegationen hade föreslagit.
22538: översänt avskrift av följande av riksdagsman Skolbyggnadsdelegationens förslag grundade sig
22539: Mikko Jokela m.fl. ställda spörsmål nr 126: på entreprenaduppgifter för skolbyggnader som
22540: insamlats under de tre tföregående åren. Med
22541: "Är Regeringen medveten om att den, beaktande av statsrådets finansutskotts utlå-
22542: då den fastställde grunderna för folk- tande ansåg Regeringen, att en förhöjning i
22543: skolornas och grundskolornas normal· enlighet med skolby:ggnadsdelegationens förslag
22544: priser för år 1975, har handlat i strid inte var motiverad, bl.a. därför, att entrepre-
22545: med sin offentligt avgivna försäkran, nadanbuden under de senaste åren stigit excep-
22546: enligt viiken Regeringen inte träffar så- tionellt stalikt på grund av att man i dem in-
22547: dana avgöranden som ökar kommuner- kluderat överstora reserveringar för stegringar
22548: nas kostnader, och om så är fallet, i prisnivån. Det är uppenbart, att då bygg·
22549: anser Regeringen att det är rättvist nadsvolymen siunker och kostnadsutvecklingen
22550: att hejda ökningen av statshushållning- utjämnas, dessa reserveringar minskar så att
22551: ens utgifter så, att tyngdpunkten för även entreprenadanbuden för skolbyggnader
22552: samhällets utgifter överflyttas på kom- kommer i samsvar med den övriga utveck-
22553: munalbeskattningen, vilket för en lingen av byggnadskostnaderna. Regeringen
22554: mindre hemedlad innebär en jämförelse- anser, att byggnadskostnadsindex trots sina
22555: vis större skattetunga, och om Rege- svagheter erbjuder en avsevärt bättre utgångs-
22556: ringen inte avser att utvecklingen skall punkt för höjningen och fastställandet av nor-
22557: gå i denna riktning, ämnar Regeringen malpriserna än skolbyggnadsdelegationens upp-
22558: i brådskande ordning revidera sitt nor- gifter om entreprenaderna. Byggnadskostnads-
22559: malprisbeslut av 20. 3. 197.5 för folk- indexets stegring från november 197 3 tili no-
22560: och grundskolor i enlighet med skol- vember 1974 har varit 17,8 %. Eftersom bygg-
22561: byggnadsdelegationens förslag?" nadskostnadsindexet inte beaktar utvecklingen
22562: av lönsamheten inom byggnadsbranschen, hade
22563: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- en höjning av 15-18 % varit möjlig. Å andra
22564: samt anföra följande: sidan beaktar inte byggnadskostnadsindex det
22565: 'Statsrådets årliga beslut om grunderna för fulla beloppet av löneutvecklingen, utan i detta
22566: ritningar, arbetsbeskrivningar och normalpriser förekommer s.k. avtalslöner. För att det offent-
22567: för folk- och grundskolbyggnader utfärdas med liga byggandet inte skulle medverka tili infla-
22568: stöd av 76 § folkskollagen ( 24 7/57), vi1ken tionsutvecklingen, borde man även i framtiden
22569: med stöd av 7 § 1 mom. lagen om grunderna upphöra med att nyttja avtalslönerna i indexet.
22570: för skolsystemet ( 467/68) även gäller för Vid fastställandet av normalpriserna för år
22571: grundskolan. Enligt lagen skall de allmänna 1975 höjdes normalpriserna för år 1974 och
22572: grunderna för normalpriserna fastställas så, att inte för år 1973 såsom det nämnts i motive-
22573: normalprisen motsvarar gängse genomsnittliga ringen tili riksdagsman J okelas spörsmål. I
22574: byggnadskostnader. Norma1prisen fastställes detta sammanhang kan konstateras, att 1975 års
22575: särskilt för skolutrymmen, bostäder, elevhem, gängse genomsnittliga byggnadskostnader inte
22576: ekonoiutrymmen och befolkningsskydd per ännu står tili buds när normalprisheslutet ut·
22577: kvadratmeter nyttoareal. färdas. De gängse genomsnittliga byggnadskost·
22578: N:o 126 5
22579:
22580: naderna kan noggra:nt räknas ut först sedan skolor. Beträffande entreprenadanbuden och
22581: byggnadsräkenskaperna för ifrågavarande år normalpriserna hör det understrykas, att man,
22582: har uppgjorts. Enligt 76 § 2 mom. folkskol- genom att jämföra de på basen av entrepre-
22583: lagen skall de allmänna grundema för normal- nadanbuden uppgjorda kostnadsberäkningarna
22584: priserna fastställas så, att normalpriserna mot- med normalpriserna, i praktiken lättare kan
22585: sv,arar gängse genomsnittliga byggnadskostna- bedöma, hur ekonomiska planerna är och hur
22586: der. Med hänsyn tili detta, och då normalpri- entreprenadtävlan kommer att lyckas. Vid en
22587: serna fastställdes i det ifrågavarande statsråds- förnyad entreprenadberäkning efter granskning-
22588: beslutet så att de motsvarar statistikcentralens en av planerna har man mycket ofta kunnat få
22589: byggnadskostnadsindex, hör ifrågavarande stats- tili stånd en kostnadshesparing. Kommunerna
22590: rådsbeslut, tvärt emot riksdagsman Jokelas borde således allt mera fästa uppmärksamhet
22591: påstående, anses lagenligt. vid att deras skolbyggnader är ekonomiskt
22592: Det årligen utfärdade normalprisbeslutet kan planerade. I samband med granskningen av
22593: inte heller anses som en sådan åtgärd som byggnadsplanerna i skolstyrelsen har man kun-
22594: avses i Regeringens principbeslut om den eko- nat märka, att kommunerna fortlöpande för-
22595: nomiska politikens allmänna linjer för balan- söker höja skolornas standard genom att välja
22596: sering av bytesbalansen. dyrbart materia! och genom att utrusta skolorna
22597: Regeringen bestrider påståendet, att Rege- med sådana anordningar, som skolan inte nöd-
22598: ringen vid fastställandet av normalpriserna för vändigtvis hehöver. Vid hedömningen av nor-
22599: folkskol- och grundskolbyggnader för år 1975 malprisbeslutet och normalprisernas penning-
22600: skulle ha avsett att blanda sig i fördelningen av belopp bör man minnas, att redan karaktären
22601: kostnaderna mellan kommunerna och staten vid hos normalprissystemet gör, att dyra och oeko-
22602: finansieringen ,av skolbyggnaderna ellet att över- nomiska lösningar inte gynnas.
22603: flytta tyngdpunkten för samhällets kostnader på Då 1975 års normalpriser för folk- och
22604: kommunalheskattningen. Regeringen har med grundskolbyggnader, såsom ovan har konsta-
22605: detta normalprisheslut, liksom med de tidigare, terats, har fastställts enligt gängse genomsnitt-
22606: endast avsett att bidraga tili den för kommuner- liga byggnadskostnader, finns det inte skäl att
22607: na och staten betydelsefulla strävan att uppnå revidera ifrågavarande, på lagstiftningen base-
22608: ett ekonomiskt slutresultat vid byggandet av rade normalprisbeslut.
22609: Helsingfors den 15 maj 1975.
22610:
22611:
22612: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
22613: 197.5 Vl>·
22614:
22615: Kirj. ksm. n:o 127.
22616:
22617:
22618:
22619:
22620: Tikka: VR:n työntekijöiden asunto-olojen kehittämisestä.
22621:
22622:
22623: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22624:
22625: Valtion lainoittamasta asuntotuotannosta hy- 2 000 henkilöä. VR pystyy tarjoamaan asunnon
22626: vin huomattava osa on viime vuosina joutunut vain 149 työntekijälle. Asunnoista suurin osa
22627: työsuhdeasunnoiksi. Vuosina 1949-1968 lai- on korjauskelvottomissa puulämmitteisissa ta-
22628: noitetuista 46 100 vuokra-asunnosta on 22% loissa. Paikkakunnalla vallitsee asuntopula, jonka
22629: vuokrattu työsuhdeperustein. Tämän jälkeen yhtenä aiheuttajana on kaupungin tonttimaan
22630: rakennettujen vuokratalojen vuokrausperusteita puute. Rautateitten omistuksessa on sopivaa
22631: ei asuntohallitus pysty selvittämään, mutta tonttimaata, jolla alkurahoituksen järjestelykin
22632: todennäköisesti työsuhdeasuntojen määrä on olisi mahdollista.
22633: jatkuvasti noussut. Mikäli VR tuntisi nykyistä suurempaa kiin-
22634: Tämä käytäntö pitää sisällään myös tulon- nostusta henkilökuntansa asuntotarvetta koh-
22635: siir~;on valtiolta yksityiselle teollisuudelle. Hy- taan, se samaUa vapauttaisi muuta asuntokantaa
22636: vin huomattava osa työsuhdeasunnoista on sel- asunnontarpeessa olevien käyttöön. Keskittä-
22637: laisissa valtion rahoittamissa vuokrataloissa, mällä nykyistä enemmän valtion asuntolainoja
22638: joiden omistajana on yksityinen teollisuuslaitos. valtion laitosten työsuhdeasuntoihin estettäisiin
22639: Vuokralaisten maksettua vuokran muodossa samalla perusteettomat tulonsiirrot yksityiselle
22640: talon velat pois, jää valtion lainoituksella han- teollisuudelle. Asunto-olojen kehittämisellä
22641: kittu vuokratalo omistajansa velattomaksi omai- VR:n ja muidenkin valtion laitosten palveluk-
22642: suudeksi. Tällainen käytäntö ei ole hyväksyt- seen saataisiin juuri sitä nuorta henkilökuntaa,
22643: tävää. jonka saaminen tätä nykyä tuottaa suuria vai-
22644: Tästä tulonsiirrosta päästäisiin eroon vain keuksia.
22645: työsuhdeasuntojen omistamisen siirtämisellä Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22646: kunnille. Viiden prosentin alkurahoituksen tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
22647: hankkimisella kunnasta tulisi kiinteistöyhtiön kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22648: pääosakas. Siirtymävaiheessa toisena järjestely- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22649: mahdollisuutena on myös se, että valtion eri lai-
22650: tokset alkaisivat nykyistä enemmän tuntea mie- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22651: Jenkiintoa henkilökuntansa asunto-olojen järjes- siin, jotta valtionrautatiet kiinnittäisi
22652: tämiseen työsuhdeasuntojen rakentamalla. nykyistä enemmän huomiota työnteki-
22653: Kouvola on Suomen suurimpia VR:n liikenne- . jöittensä asunto-olojen järjestämiseen?
22654: paikkoja, jossa VR:n palveluksessa on lähes
22655: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
22656:
22657: Seppo Tikka.
22658:
22659:
22660:
22661:
22662: 550/75
22663: 2 1975 vp.
22664:
22665:
22666:
22667:
22668: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22669:
22670: Valtiopäiväjärjsetyksen 37 §:n 1 momenttissa Lisäksi rautatiehallitus on sotien jläkeen va-
22671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rannut henkilökunnalleen vuokrattavaksi 17
22672: olette 11 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn omakotialuetta, jotka käsittävät kaikkiaan 392
22673: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston omakotitonttia. Lähes kaikki tontit on vuokrattu
22674: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ja vuokrauksessa on käytetty kunnallista hinta-
22675: edustaja S. Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta tasoa.
22676: kysymyksestä n:o 127: Kysymyksessä mainitulla Kouvolan liikenne-
22677: paikalla oli vuonna 1958 kaikkiaan 204 rauta-
22678: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tien työsuhdeasuntoa. Näistä Kouvolan uuden
22679: siin, jotta valtionrautatiet kiinnittäisi asemarakennuksen rakentamisen johdosta jou-
22680: nykyistä enemmän huomiota työnteki- duttiin purkamaan 39 asuntoa. Asuntotilanteen
22681: jöittensä asunto-olojen järjestämiseen?" helpottamiseksi rautatiehallitus osti kulkulaitos-
22682: ten ja yleisten töiden ministeriön suostumuksella
22683: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vuonna 1960 Kouvolassa Kauppalankatu 36:ssa
22684: vasti seuraavaa: sijaitsevan noin 7 350 m3 ja 36 asuntoa käsit-
22685: Valtionrautateillä on nykyään noin 5 600 työ- tävän kerrostalon, joten lähes kaikki puretta-
22686: suhdeasuntoa. Asuntojen määirä on viime vuo- vissa asunnoissa asuneet saivat uuden ja muka-
22687: sina vähentynyt, koska vanhoja asuntoja on vuuksiltaan entistä paremman asunnon.
22688: korjauskelvottomina jouduttu purkamaan ja Asuntotilanteen helpottamiseksi olivat Kou-
22689: tarpeettomiksi käyneitä asuntoja myymään. volankin rautatieläiset jo vuodesta 1957 lukien
22690: Helpottaakseen henkilökunnan useilla paikka- lähteneet muiden paikkakuntien tapaan hoita-
22691: kunnilla monasti erittäin vaikeata asuntotilan- maan asuntoasioitaan myös omatoimisesti. Kun
22692: netta rautatiehallitus on 1950-luvulta alkaen Kouvolassa jouduttiin kaupungin uuden virasto-
22693: tukenut voimakkaasti henkilökunnan omatoi- talon tieltä vielä purkamaan vuonna 1967 kaik-
22694: mista asuntotuotantoa siten, että rautatieläisten kiaan 17 rautatien asuntoa, kaavoitettiin Kou-
22695: perustamia asunto-osakeyhtiöitä ja -osuuskuntia volassa rautatiehallituksen anonruksesta useita
22696: sekä yksityisiä rautatieläisiä on autettu kaikissa sen hallinnassa olevia maa-alueita, joille jatku-
22697: rakennuttamiseen liittyvissä kysymyksissä lä- vasti on rautatieläisten toimesta noussut asunto-
22698: hinnä rautatiehallituksen sosiaalijaoston toi- lainoitettuja kerrostaloja. Niinpä vuosina 1957-
22699: mesta. Lisäksi on vuosina 1957-1974 vuok- 1975 on Kouvolassa valmistunut tai valmistuu
22700: rattu sanotuille asunto-osakeyhtiöille ja -osuus- kaikkiaan 19 rautatieläisten kerros- tai rivitaloa,
22701: kunnille kaikkiaan 21 valtion omistamaa ja val- joissa on 208 asuntoa. Lisäksi Kouvolassa on
22702: tionrautateiden hallinnassa olevaa kerros- ja rivi- valtionrautateiden omistama omakotialue, joka
22703: talotonttia asuinrakennusten rakentamista var- käsittää 21 tonttia.
22704: ten. Rautatiehallitus on viime vuosien aikana jou-
22705: Täten toteutetulle henkilökunnan asuntotuo- tunut toteamaan, että eräillä lähinnä Etelä-
22706: tannolle loi ratkaisevan edellytyksen vuoden Suomen paikkakunnilla on henkilöstön saami-
22707: 1949 alusta voimaan tullut aravalaki. Rautatie- sessa valtionrautateiden palvelukseen ja palve-
22708: henkilökunnan asuntorakennustoiminnan aktiivi- luksessa pysyttämisessä vaikeuksia. Vaidon-
22709: suutta osoittaa se, että vuosien 1953-1975 rautateiden henkilökunnan työvoiman puutetta
22710: aikana on valmistunut tai valmistuu rautatie- ja vaihtuvuutta voitaisiin rautatiehallituksen
22711: läisten perustamille 111 asunto-osakeyhtiölle tai käsityksen mukaan ratkaisevasti helpottaa, jos
22712: osuuskunnalle 181 rivi- tai kerrostaloa, joiden laitoksella olisi käytettävissään nykyistä enem-
22713: tilavuus on yhteensä 949 202 m3 ja joissa on män työsuhdeasuntoja. Tämän vuoksi rautatie-
22714: 3 687 asuntoa. hallituksen toimesta on Helsingin seudun hen-
22715: N:ri 127 3
22716:
22717: kilökuntaa varten laadittu työsuhdeasuntojen vahvistanut ne perusteet, joita työryhmän on
22718: rakentamisohjelma, jonka ensimmäisen vaiheen rakentamistarvetta harkitessaan käytettä<Vä.
22719: toteuttamista varten eduskunta on jo myöntänyt Edellä sanotun perusteella voitaneen todeta,
22720: määrärahan. Lisäksi rautatiehallitus on 29. 1. että niin Kouvolan rautatieläisten kuin koko
22721: 1974 vahvistamaansa vuoden 1975 henkilöstö- VR:n henkilökunnankin asuntokysymyksiin on
22722: poliittiseen ohjelmaan liittyen asettanut työryh- kiinnitetty jatkuvaa ja viime vuosina entistä voi-
22723: män selvittämään henkilökunnan asuntojen ra- makkaampaa huomiota.
22724: kentamistarpeen koko rataverkolla ja samalla
22725: Helsingissä toukokuun 5 päivänä 1975.
22726:
22727:
22728: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
22729: 4 1975 vp.
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
22735:
22736: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Dessutom har järnvägsstyrelsen efter kriget
22737: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- reserverat 17 egnahemsområden, omfattande
22738: velse av den 11 april 1975 till vederbörande 392 egnahemstomter, vilka arrenderas åt perso-
22739: medlem av statsrådet för avgivande av svar nalen. Nästan alla tomter har arrenderats och
22740: översänt avskrift av följande av riksdagsman vid arrendet har kommunal prisnivå använts.
22741: S. Tikka ställda spörsmål nr 127: På den i spörsmålet nämnda trafikplatsen i
22742: Kouvola fanns år 1958 204 av järnvägens bo-
22743: "Ämnar Regeringen skrida till åt- städer som hör till arbetsförhållande. Av dessa
22744: gärder för att statsjärnvägarna skulle måste 39 bostäder rivas med anledning av att
22745: fästa större uppmärksamhet än för när- den nya stationsbyggnaden byggdes i Kouvola.
22746: varande vid anordnande av bostäder för För att underlätta bostadssituationen köpte
22747: sina arbetstagare?" järnvägsstyrelsen år 1960 med samtycke av mi-
22748: nisteriet för kommunikationsväsendet och all-
22749: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- männa arbetena ett våningshus om ca 7 350 m3
22750: samt anföra följande: omfattande 36 bostäder vid Kauppalankatu 36
22751: Statsjärnvägarna har i detta nu ca 5 600 i Kouvola, varför nästan alla som hade bott i
22752: bostäder som hör till arbetsförhållande. Bostä- de rivna bostäderna fick en ny och bättre bo-
22753: dernas antal har under de senaste åren minskat, stad med bekvämligheter.
22754: emedan man nödgats riva gamla bostäder som För att underlätta bostadssituationen började
22755: blivit oreparerbara och sälja obehövliga bo- järnvägsmännen även i Kouvola fr .o.m. år
22756: städer. 1957, på samma sätt som på andra orter, sköta
22757: För att lindra den mycket svåra bostads- sina bostadsärenden på eget initiativ. Då ytter-
22758: situationen för personalen på många orter har ligare 17 järnvägsmäns bostäder måste rivas i
22759: järnvägsstyrelsen allt sedan 1950-talet kraftigt Kouvola år 1967 för att ge plats åt stadens
22760: stött personalens egen bostadsproduktion så, nya ämbetshus, planlades i Kouvola på ansökan
22761: att de bostadsaktiebolag och -andelslag som av järnvägsstyrelsen flera jordområden i dennas
22762: järnvägsmännen grundat samt enskilda järn- besittning, på vilka våningshus med bostadslån
22763: vägsmän har blivit hjälpta i alla frågor i sam- på åtgärd av järnvägsmännen alltjämt reser sig.
22764: band med byggandet, närmast på åtgärd av Sålunda har i Kouvola under åren 1957-1975
22765: järnvägsstyrelsens socialsektion. Dessutom har färdigställts eller färdigställes sammanlagt 19
22766: under åren 1957-1974 till sagda bostadsaktie- vånings- och radhus för järnvägsmän, omfat-
22767: bolag och -andelslag arrenderats sammanlagt 21 tande 208 bostäder. Dessutom finns i Kouvola
22768: vånings- och radhustomter i statens ägo och ett egnahemsområde omfattande 21 tomter,
22769: järnvägsstyrelsens besittning för byggande av vilka ägs av statsjärnvägarna.
22770: bostadshus. Järnvägsstyrelsen har under de senaste åren
22771: För personalens sålunda förverkligade bo- kunnat konstatera att man på vissa orter, när-
22772: stadsproduktion skapades förutsättningar ge- mast i södra Finland, har haft svårigheter med
22773: nom s.k. aravalagen som trädde i kraft från att få personai anställd vid statsjärnvägarna och
22774: början av år 1949. Järnvägspersonalens aktivi- likaså att få den att stanna kvar i tjänst. En-
22775: tet i fråga om bostadsbyggande framgår av att ligt järnvägsstyrelsens uppfattning skulle man
22776: 181 rad- eller våningshus med en volym om på ett avgörande sätt kunna avhjälpa bristen
22777: sammanlagt 949 202 m3 och med 3 687 bostä- på och ombytet av arbetskraft om järnvägarna
22778: der har färdigställt eller färdigställes under skulle ha flera bostäder som hör till arbets-
22779: åren 1953-1975 för 111 av järnvägsmän förhållande än för närvarande. För den skull
22780: grundade bostadsaktiebolag eller -andelslag. har på åtgärd av järnvägsstyrelsen gjorts upp
22781: N:o 127 5
22782:
22783: ett program för byggande av bostäder som hör samtidigt fastställt de grunder, som arbets-
22784: tili arbetsförhållande för personalen i Helsing- gruppen skall utnyttja vid prövningen av
22785: forsregionen. För förverkligande av program- byggnadsbehovet.
22786: mets första skede har riksdagen redan beviljat Med stöd av det ovan anförda torde man
22787: anslag. Dessutom har järnvägsstyrelsen i sam- kunna konstatera, att en fortlöpande och under
22788: band med sitt personalpolitiska program för år de senaste åren en allt större uppmärksamhet
22789: 1975, vilket fastställdes 29. 11. 1974, tillsatt en fästs vid såväl Kouvolas järnvägsmäns som hela
22790: arbetsgrupp för att utreda behovet att bygga SJ:s personalkårs bostadsfrågor.
22791: bostäder för personalen över hela bannätet och
22792: Helsingfors den 5 maj 1975.
22793:
22794:
22795: Trafikminister Pekka Tarjanne
22796: 1
22797: 1
22798: 1
22799: 1
22800: 1
22801: 1
22802: 1
22803: 1
22804: 1
22805: 1
22806: 1
22807: 1
22808: 1
22809: 1
22810: 1
22811: 1
22812: 1
22813: 1
22814: 1
22815: 1
22816: 1
22817: 1975 vp.
22818:
22819: Kirj. ksm. n:o 128.
22820:
22821:
22822:
22823:
22824: Söderman ym.: Ammattikalastajien toimeentulon turvaamisesta.
22825:
22826:
22827: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22828:
22829: Maamme noin 10 000 ammattikalastajalla on havaksen (gam) kohdalla on nousu ollut 60-
22830: ratkaiseva merkitys kalojen muodostaman luon- 80 %. Edelleen pelkästään polttoaineiden
22831: nonvaran hyväksikäytössä. Koko vuotuisesta hintojen nousu vastaa keskimäärin 8 pennin
22832: noin 90 milj. kg:n saaliista muodostaa heidän kustannuslisää silakkakiloa kohden. Mainitta-
22833: osuutensa lähes 80 %. Merialueella heidän koon, että kalastajan silakasta saama hinta
22834: saaliinsa on jopa 95 % alueen kokonaissaaliis- 8 kuukautena vuodessa oli vuonna 197 4 noin
22835: ta. Mahdollisuudet kalastuksen kehittämiseen 43 penniä/kg. Tänä vuonna on rehusilakasta
22836: ovat hyvät, sillä alan asiantuntijoiden arvioiden maksettu kalastajille tätäkin alhaisempia hin-
22837: mukaan ainoastaan noin 1/3 maamme kala- toja.
22838: kantojen kokonaistuotosta otetaan tällä het- Kalaa kulutetaan maassamme viisi kertaa
22839: kellä talteen. Sen sijaan tarjotaan kuluttajille enemmän kuin on oma saaliimme. Niinpä ei
22840: tuontikalaa, joka tietysti vaikuttaa negatiivi- maassamme ole ongelmana kalan ylituotanto
22841: sesti kauppataseeseemme, samalla kun tuonti- eikä kalan markkinoinnin edistämiseksi tai .ka-
22842: kalan laatu vielä on ajoittain arveluttavaa. lastajien toimeentulon parantamiseksi olisi kan-
22843: Kyllin monilukuisen ja ammattitaitoisen ka- santalouden kannalta mielekästä pyrkiä rajoit-
22844: lastajakunnan säilyttämisellä olisi siten hyvin tamaan kalan pyyntiä. Kalan markkinointiin
22845: positiivinen merkitys maallemme ja erityisesti liittyviä ongelmia selvittäessään on toimikunta
22846: sen saaristoalueille. Koska kalastuksen kannat- todennut, että kalastajien talouspoliittisen jär-
22847: tavuus on viime aikoina ollut hyvin vähäinen, jestäytymisen heikkous on ollut eräänä ja ehkä
22848: on ammattikalastajien lukumäärä jatkuvasti su- tärkeimpänä syynä siihen, että kalan hintaa ei
22849: pistunut. Syynä heikkoon kannattavuuteen on ole saatu korjattua kalastajia tyydyttäväTie ta-
22850: erityisesti ollut kalan alhaisena pysynyt tuot- solle. Kun tällaisen järjestön syntyminen ei ai-
22851: tajahinta. Niinpä nykyisin vallitsevan hintapoli- nakaan vielä ole nähtävissä, on toimikunta eh-
22852: tiikan seurauksena kalastajat saavat esimerkiksi dotuksissaan lähtenyt siitä, että olisi lähinnä
22853: tärkeimmästä kalastamme silakasta kahdeksan valtiovallan asiana pyrkiä vaikuttamaan siihen,
22854: kuukauden aikana vuodesta hinnan, joka ei että kalan hinnat muodostuisivat kalastajien
22855: juuri poikkea kulloinkin valmistetusta rehuka- toimeentulon kannalta riittäviksi.
22856: lan hinnasta. Vallitsevan epätyydyttävän tilan korjaami-
22857: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 31 päi- seksi toimikunta on esittänyt
22858: vänä toukokuuta 1973 toimikunnan selvittä- 1) tulo- ja menoarvion momentille 30.37.42
22859: mään, miuen kalan markkinointi olisi mahdollis- ( Kalansaaliin talteenoton ja käytön edistämi-
22860: ta järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla si- nen) otettavaksi enintään 50 000 markan mää-
22861: ten, että kalan tuottajahinta noudattaa tuotan- rärahan, josta maksettaisiin avustusta ulkosaa-
22862: tokustannusten kehitystä ja että kalastajaväes- ristossa pyydetyn kalan markkinoille kuljetta-
22863: tön riittävät toimeentulomahdollisuudet turva- misesta, ja
22864: taan, sekä tekemään asiassa tarpeelliset toimen- 2) momentin 30.37.42 koko määrärahan
22865: pide-ehdotukset. Toimikunta, joka otti nimek- nostamista 500 000 markkaan sekä
22866: seen "Kalan markkinointitoimikun ta", on jättä- 3) momentin 30.37.87 (Lainat kalatalouden
22867: nyt mietintönsä 30 päivänä marraskuuta 1974. kohottamiseksi) määrärahan, joten vuodelle
22868: Toimikunnan mietinnöstä käy mm. ilmi, että 1975 on varattu 1 000 000 markkaa nostetta-
22869: kalastuskustannukset ovat viime vuoden kulues- vaksi vuosina 1976-1980 2 000 000 markkaan
22870: sa nousseet erittäin voimakkaasti ja esimerkiksi nykyisen hintatason mukaan laskettuna.
22871: 537/75
22872: 2 1975 vp.
22873:
22874: Tänkeimpänä toimikunnan ehdotuksista on sia. Neuvottelukunta on korostanut vähimmäis-
22875: kuitenkin pidettävä laki- ja asetusesitystä ka- ja tavoitehintajärjestelmän toteuttamisen ohel-
22876: lansaaliin hintatuesta. Vuosina 1971-1973 on la kalasatamaverkoston, kuljetusavustusjärjes-
22877: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan puit- telmän sekä laina- ja takausjärjestelmän nopean
22878: teissa suoritettu kalastajille kevätsilakasta hin- kehittämisen tärkeyttä. Viimeksi on ammatti-
22879: tatukea 2-5 p/kg. Tällainen hintatuki ei pe- kalastajien heikkoon asemaan kiinnitetty huo-
22880: rustu lakiin, vaan sen suuruus on ollut riip- miota Kalakauppiasliiton 7.-8. 4. 1975 Porin
22881: puvainen tulo- ja menoarvioon kulloinkin ote- Yyterissä järjestämässä Kalatalousseminaarissa,
22882: tusta määrärahasta. Lakiehdotusta laadittaessa jossa lukuisien esitelmöitsijöiden ja keskuste-
22883: on toimikunnan pyrkimyksenä ollut ammatti- luihin osallistuneiden alan ammattimiesten ta-
22884: kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen holta vaadittiin valtiovallalta pirkaisia tukitoi-
22885: siten, että kalan hintojen vaihtelut saataisiin menpiteitä maamme ammattikalastuksen kehit-
22886: tasaantumaan ja hinnat toisaalta asettumaan tämiseksi.
22887: tasolle, joka takaa ammattikalastajille kohtuul- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
22888: lisen toimeentulon. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
22889: Saaristoasiain neuvottelukunta on toimilmn- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22890: nan mietinnöstä antamassaan 20 päivänä hel- vaksi seuraavan kysymyksen:
22891: mikuuta 1975 päivätyssä lausunnossaan toden-
22892: nut, ,että tähänastiset kalastuksen ja kalan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22893: mat·kkinoinnin edistämistä koskevat toimenpi- maamme ammattikalastajien toimeentu-
22894: teet eivät ole riittävässä määrin pystyneet tur- lo on harjoitetun kalatalouspolitiikan
22895: vaamaan kalastajaväestön toimeentuloa ja elin- seurauksena vakavasti vaarannettu, ja
22896: keinomahdollisuuksia ja että toimikunnan mie- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22897: tinnössä esittämät toimenpiteet huomattavasti ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
22898: patantaisivat kalastajain elinkeinomahdollisuuk-
22899: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 197 5.
22900:
22901: Jacob Söderman. Uljas Mäkelä.
22902: Seppo Tikka. K. F. Haapasalo.
22903: N:o 128 3
22904:
22905:
22906:
22907:
22908: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22909:
22910: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä on
22911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voitu tehostaa. Tästä antaa kuvan mm. se, että
22912: olette 11 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kevätsilakkasaaliit v. 1974 olivat yli 16%
22913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suuremmat kuin v. 1973. Eräillä rannikonosilla
22914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- saalis oli jopa toista sataa prosenttia edellis-
22915: edustaja Södermanin ym. näin kuuluvasta kir- vuotista suurempi. Tämä on perustunut paran-
22916: jallisesta kysymyksestä n:o 128: tuneisiin saaliiden vastaanottomahdollisuuksiin
22917: ja kevätsilakan hintatuki- ja kuljetusavustus-
22918: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että järjestelmiin, joiden avulla kevätsilakan hinta-
22919: maamme ammattikalastajien toimeentu- taso on saatu tyydyttävästi seuraamaan yleistä
22920: lo on harjoitetun kalatalouspolitiikan hintojen kehitystä.
22921: seurauksena vakavasti vaarannettu, ja Kalan markkinointitoimikunta asetettiin sel-
22922: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vittämään, miten kalan markkinointi olisi mah-
22923: ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?" dollista järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla
22924: siten, että kalan tuottajahinta noudattaa tuo-
22925: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tantokustannusten kehitystä ja että kalastaja-
22926: vasti seuraavaa: väestön riittävät toimeentulomahdollisuudet tur-
22927: Ammattikalastajien aseman turvaamiseksi on vataan. Mietinnössään toimikunta esitti ehdo-
22928: viimeksi kuluneiden vuosien aikana tehty pal- tuksen laiksi kaloosaaliin hintatuesta. Tämä
22929: jon. Tässä tulkoon mainittua liittyminen Itä- lakiesitys tullaan mahdollisimman pian anta-
22930: meren kalastussopimukseen 13. 9. 73, laki Suo- maan Eduskunnalle. Lain perusteella voitaisiin
22931: men kalastusvyöhykkeestä ( 839/7 4), joka as- kevätsilakan hintatuesta käytännössä saadut
22932: tui voimaan 1. 1. 1975 ja laki vesien saastu- myönteiset kokemukset saada pysyvälle pohjal,le
22933: misesta ammattikalastajille aiheutuneiden kala- ja ulottaa ne tarvittaessa muihinkin kalalajei-
22934: vahinkojen korvaamisesta ( 208/7 4). Näiden hin.
22935: nimenomaisena tarkoituksena on turvata am-
22936: mattikalastajien mahdollisuudet harjoittaa am-
22937: mattiaan muuttuvissakin olosuhteissa.
22938: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1975.
22939:
22940:
22941: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
22942: 4 1975 vp.
22943:
22944:
22945:
22946:
22947: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22948:
22949: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Förutsättningama för verksamheten inom
22950: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse fiskerinäringen har kunnat effektiveras. Om
22951: av den 11 april 197 5 tili vederbörande medlem detta får man en föreställning bl. a. av att
22952: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av vårströmningsfångsten år 1974 var drygt 16 %
22953: riksdagsman Söderman m. fl. stälJda spörsmå1 större än år 1973. Inom vissa kustavsnitt var
22954: n:o 128: fångsten rentav över hundra procent större än
22955: året ilman. Detta har berott på förbättrade
22956: "Är Regeringen medveten om, att mottagningsmöjligheter för fisk samt på att
22957: yrkesfiskamas utkomst i vårt 1and är prisstöd och transportbidrag er1agts för vår-
22958: allvarligt hotad som en fö1jd av den strömning, varigenom prisnivån på vårström-
22959: fiskeripolitik som förts, samt mingen nöjaktigt har bringats att följa den
22960: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- allmänna prisutvecklingen.
22961: ta i syfte att rätta till situationen?" Kommissionen för marknadsföring av fisk
22962: tillsattes för att utreda, hur marknadsföringen
22963: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt av fisk kunde organiseras så, att producent-
22964: anföra fö1jande: priset på fisk skulle följa den utveckling som
22965: Under de senaste åren har mycket gjorts produktionskostnadema undergår och så, att
22966: för tryggandet av yrkesfiskarnas situation. Här fiskarbefollmingen tillförsäkras tillräckliga ut-
22967: må nämnas att Finland 13. 9. 1973 anslutit komstmöjligheter. I sitt betänkande framlade
22968: sig till fiskekonv:entionen för Östersjön, 1agen kommissionen ett förslag till lag om prisstöd
22969: om Finlands fiskezon ( 839/7 4), som trädde för fiskfångsten. Denna lagproposition kommer
22970: i kraft 1. 1. 1975 och lagen om ersättande av så snart som möjligt att avges tili Riksdagen.
22971: men, som drabbat yrkesfiskare tihl följd av På basen av ifrågavarande lag skulle de posi-
22972: vattenförorening ( 208/7 4) . Ändamålet med tiva erfarenheter man fått av prisstödet för vår-
22973: dessa har uttryckligen varit att trygga yrkes- strömming kunna bringas på en permanent bas
22974: fiskarnas möjligheter jämväl i förhållanden, och vid behov kunna utsträckas tili att om-
22975: som undergår förändringar. fatta jämväl andra fiskarter.
22976: Helsingfors den 9 maj 1975.
22977:
22978:
22979: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
22980: 1975 vp.
22981:
22982: Kirj. ksm. n:o 129.
22983:
22984:
22985:
22986:
22987: Tähkämaa: Rehutilanteen turvaamisesta.
22988:
22989:
22990: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22991:
22992: Viime vuosien rehuntuotantomme ei ole riit- Edellä kerrotut hallituksen toimenpiteet vie-
22993: tänyt kotieläintaloutemme kokonaistarpeeksi. vät lyhyessä ajassa pohjan pois tehdyltä maa-
22994: Osa rehuviljasta on jouduttu tuomaan maahan. taloustuloratkaisulta. Asiallisen ja tyydyttävän
22995: Tämän satovuoden tuontitarve on poikkeukselli- rehupolitiikan hoitamista lisäksi haittaavat val-
22996: sen suuri tulvista ja huonoista korjuuolosuh- tion viljavaraston riittämättömät resurssit hoi-
22997: teista johtuen. Rehua on tuotu maahan toistai- taa rehuviljan ja valkuaisrehujen varmuusvaras-
22998: seksi riittävästi. Tiettävästi hallitus on nyt tointia. Tämä koituu tappioksi niin viljelijöille
22999: kuitenkin tehnyt päätöksen maissin tuonnin kuin kuluttajillekin.
23000: lopettamisesta. Hallituksen päätöstä tehdessään Kokonaisuutena ottaen on todettava, että
23001: on täytynyt ottaa yksinomaan huomioon va- valtiovallan rehupolitiikka on erittäin lyhytjän-
23002: luuttapoliittiset näkökohdat ohittaen kokonaan nitteistä, mikä aiheuttaa vaikean häiriotekijän
23003: viljelijän edun ja valtakunnan elintarvikehuol- kotieläintaloudelle ja koko maatalouspolitiikalle.
23004: lon. Eikö olisi ollut asiallista ensin selvittää Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
23005: maassa olevat rehuvarat ja .tehdä päätös vasta jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
23006: sen jälkeen. Oman käsitykseni mukaan rehut tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23007: eivät tule riittämään ilman lisätuontia seuraa- vaksi seuraavan kysymyksen:
23008: vaan satoon saakka.
23009: Suuri osa rehuista käytetään rehuseoksina Onko Hallituksessa tehty suunnitel-
23010: varsinkin kotieläintuotantoon erikoistuneilla ti- mia rehupolitiikan hoitamiseksi pitkä-
23011: loilla. Rehuseosten koostumusta vallitsevassa jännitteisesti sekä rehujen saannin tur-
23012: tilanteessa joudutaan muuttamaan, mikä aiheut- vaamis,eksi tämän satokauden loppuun
23013: taa pitkäksi ajaksi tuotannon laskun. Tuotan- ja rehuseosten hintojen pysyttämiseksi
23014: non lasku aiheuttaa tappion, jota ei viljelijälle maataloustuloratkaisun edellyttämällä
23015: korvata missään muodossa. Samanaikaisesti kui- tasolla?
23016: tenkin hallitus sallii rehuseosten hinnoissa ta-
23017: pahtuvan korotuksia.
23018: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 197 5.
23019:
23020: Taisto Tähkämaa.
23021:
23022:
23023:
23024:
23025: 499/75
23026: 2 1975 vp.
23027:
23028:
23029:
23030:
23031: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
23032:
23033: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- van saaneille viljelijöille. Samalla tehtiin peri-
23034: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- aatepäätös, jonka mukaan ryhdytään toimen-
23035: hemies, olette lähettänyt 11 päivänä huhtikuuta pitei'siin, jolla rehuteollisuuden rehuviljatarve
23036: 1975 päivätyllä kirjeellänne valtioneuvoston turvataan kotimaisen rehuviljan avulla. Näitä
23037: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan maa- ja
23038: taja Taisto Tähkämaan tekemän seuraavan- metsätalousministeriön toimesta.
23039: sisältöisen kysymyksen: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
23040: toimikunnan selvittämään rehuseosten valmis-
23041: "Onko Hallituksessa tehty suunitel- tuksen tarkoituksenmukaisuutta ja jakelussa
23042: mia rehnpolitiikan hoitamiseksi .pitkä- mahdollisesti vallitsevia epäkohtia sekä teke-
23043: jännitteisesti sekä rehujen saannin tur- mään tarvittavat ehdotukset. Toimikunta saa
23044: vaamis·eksi tämän satokauden loppuun työnsä valmiiksi kesäkuun 1975 loppuun men-
23045: ja rehuseosten hintojen pysyttämiseksi nessä. Samoin on valmistunut valkuaisrehu-
23046: maataloustuloratkaisun edellyttämällä toimikunnan mietintö. Nämä ovat käytettävissä
23047: tasolla?" valmisteltaessa vuoden 1976 öljyväkirehuohjel-
23048: maa sekä suunniteltaessa rehupolitiikkaa pit-
23049: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- källä tähtäyksellä.
23050: taen seuraavaa: Edelleen pyritään selvittämään öljyväkirehu-
23051: Hallitus on tehnyt 4. 4. 1975 päätöksen, jen ja rehuviljan tasausvarastojen aikaansaami-
23052: jolla turvataan maissin saanti kaikille ostolu- nen mahdollisimman nopeasti.
23053: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
23054:
23055: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
23056: N:o 129 3 .
23057:
23058:
23059:
23060:
23061: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23062:
23063: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tidigt fattades ett principbeslut enligt vilket
23064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sådana åtgärder skall vidtas, genom vilka fo-
23065: velse av den 11 april 1975 tili vederbörande derindustrins behov av fodersäd tillgodoses
23066: medlem av statsrådet för avgivande av svar med hjälp av inhemsk fodersäd. Dessa åtgär-
23067: översänt följande av riksdagsman Taisto Täh- der är för närvarande under beredning i jord-
23068: kämaa undertecknade spörsmål: och skogsbruksministeriet.
23069: Jord- och skogsbruksministeriet har tillsatt
23070: "Har Regeringen utarbetat planer för en kommission för att reda ut ändamålsenlig-
23071: skötandet av foderpolitiken på lång sikt heten i framställningen av foderblandningar
23072: samt för tryggandet av tillgången på och eventuella missförhållanden i distributio-
23073: foder tili slutet av denna skördeperiod nen samt att uppgöra erforderliga förslag. Kom-
23074: och bibehållandet av priserna på foder- missionen slutför sitt arbete före utgången av
23075: blandningar på den nivå som förutsätts juni månad 1975. Likaså föreligger protein-
23076: i avgör:mdet om lantbruksinkomsten?" foderkommissionens färdiga betänkande. Des-
23077: sa betänkanden står tili förfogande vid bered-
23078: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen av 1976 års oliekraftfoderprogram samt
23079: samt anföra följande: vid planeringen av foderpolitiken på lång sikt.
23080: Regeringen fattade 4. 4. 1975 ett beslut, Man tsrävar vidare tili att utreda, hur man
23081: genom vilket tillgången på majs tryggas för så snabbt som möjligt skall få tili stånd säker-
23082: alla de odlare som erhållit inköpsbevis. Sam- hetsupplag för oljekraftfoder och fodersäd.
23083: Helsingfors den 8 maj 1975.
23084:
23085: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
23086: 1975 vp.
23087:
23088: Kirj. ksm. n:o 130.
23089:
23090:
23091:
23092:
23093: Laine ym.: Paraisten kauppalan koulutilatarpeen tyydyttämisestä.
23094:
23095:
23096: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23097:
23098: Vaitiovallan taholta on viime vuosina suh- riittämättömät. Ne sijaitsevat hajallaan eri puo-
23099: tauduttu erittäin kielteisesti Etelä-Suomen ra- lilla kauppalaa. Jo nyt on runsaasti käytössä
23100: kennuskohteiden määrärahapyyntöihin, valtion- vuokratiloja. Ala-Malmin koulu on purkulis-
23101: apuanomuksiin ja rakennuslupien myöntämi- talla. Tilantarvetta lisää se, että läntiset saaris-
23102: seen. Eteläisiä työvoimapiirejä koskenut inves- tokunnat ovat sidotut Paraisiin yläasteen ja lu-
23103: tointiverolaki rajoitti huomattavasti uusien kion osalta. Kaikki nämä seikat puoltavat ja
23104: rakennuskohteiden avaamista ja väestölle tar- vaativat valmistellun koulukeskusrakennus-
23105: peehlisten palvelumahdollisuuksien parantamis- suunnitelman toteuttamista. Kaikkiaan olisi ra-
23106: ta. Valitettavasti näyttää siltä, että ns. maksu- kennettava uutta tilaa lähes 7 000 m2• Osan
23107: tasepakettiratkaisun yhteydessä tehdyt valtio- rakennuskohteista tulisi olla valmiina vuonna
23108: neuvoston periaatepäätökset investointien ra- 1978, jolloin ainakin yhdeksän opetusryhmää
23109: joittamisesta tulevat vakavasti vaikeuttamaan on vailla omaa kattoa.
23110: koulu-uudistuksen toteuttamista, kansanter- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
23111: veystyön edistämistä ja muiden välttämättö- väjärjestyksen 37 §:n 1 momendn nojalla val-
23112: mien uudistusten aikaansaamista. Tämä uhka tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23113: näyttää kohdistuvan myös Paraisten kauppa- seuraavan kysymyksen:
23114: lan suunnitelmiin koulukeskuksen rakentami-
23115: sesta ja kauan vireillä olleen virastotalohank- Onko Hallitus tietoinen Paraisten
23116: keen toteuttamisesta. Jalkimmäistä kohdetta !kauppalan koulutilojen riittämättömyy-
23117: varten on suunnittelumääräraha myönnetty, destä ja ti:lantarpeen lisääntymisestä, ja
23118: mikä todistaa hankkeen välttämättömyyden. jos on,
23119: Suunnittelumäärärahan saaneet virastotalohank- mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo
23120: keet ovat jo aikaisemmin olleet erittäin tiu- ryhtyä rakennusluvan myöntämiseksi
23121: kassa seulassa. Paraisten koulukeskuksen rakentamista
23122: Paraisten nyikyiset koulutilat ovat täysin varten?
23123: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
23124:
23125: Ensio Laine. Mirjam Tuominen.
23126:
23127:
23128:
23129:
23130: 596/75
23131: 2 1975 vp.
23132:
23133:
23134:
23135:
23136: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23137:
23138: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa raisten kou!lukeskuksen rakentamista
23139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, varten?"
23140: olette kirjeellänne 11 päivältä huhtikuuta 1975
23141: n:o 714 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
23142: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio seuraavaa:
23143: Laineen ym. seuraavan kirjallisen kysymyksen Hallitus on tietoinen Paraisten kauppalan
23144: n:o 130: koulutilojen riittämättömyydestä ja tilantarpeen
23145: lisääntymisestä. Kun Paraisten kauppalalla ei
23146: "Onko Hallitus tietoinen Paraisten kuitenkaan ole opetusministeriössä vireillä kou-
23147: kauppalan koulutilojen riittämättömyy- lurakennuksen ra:kennuslupahakemusta, ei mah-
23148: destä ja tilantarpeen lisääntymisestä, ja dollisuuksista rakennusluvan myöntämiseen vie-
23149: jos on, lä tässä va1heessa voida 'lausua mitään.
23150: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23151: ryhtyä rakennusluvan myöntämiseksi Pa-
23152: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
23153:
23154:
23155: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
23156: N:o 130 3
23157:
23158:
23159:
23160:
23161: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23162:
23163: I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen skrida för att bevilja byggnadslov för
23164: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- byggande av skolcentralen i Pargas?"
23165: velse nr 714 av den 11 april 1975 tili veder-
23166: börande medlem av statsrådet för avgivande Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23167: av svar översänt avskrift av följande av riks- sa:mt anföra följande:
23168: dagsman Ensio Laine m. fl. ställda spörsmål Regeringen är medveten om att slkolutrym-
23169: nr 130: mena är otillräckliga i Parga:s och att behovet
23170: av utrymmen ökar. Då Pargas köping dock
23171: "Är Regeringen medveten om att inte har någon ansökan om byggnadslov för
23172: ,skolutrymmena är oti:llräckliga i Pargas skolbyggnad anhängig i undervisningsministe-
23173: köping och om att behovet av utrymme riet, kan man inte i detta skede yttra sig om
23174: ökar, och om så är fallet, möjligheterna för att ett byggnadslov kommer
23175: •tili viLka åtgärder ämnar Regeringen att beviljas.
23176: Helsingfors den 15 maj 1975.
23177:
23178:
23179: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
23180: 1975 vp.
23181:
23182: Kirj. ksm. n':co 131.
23183:
23184:
23185:
23186:
23187: Tuominen ym.: Korkeakoulujen henkilökunnan lisäämisestä kor-
23188: keakoululaitoksen kehitystarpeita vastaavasti.
23189:
23190:
23191: E d u s k u n n a n H e r r .a P u h e m i e h e 11 e.
23192:
23193: Valtion vuoden 1975 tulo- ja menoarvion sen kehittämistavoitteita vastaaviksi" ( s. 38-
23194: luvussa 29.10 "Yliopistot ja korkeakoulut" 39).
23195: ,todetaan seuraavaa: "Korkeakoulujen henkilö- Korkeakouluissa on korkeakoulujen henkilö-
23196: kunnan lisäys verrattuna vuoden 1974 meno- ,kunnan kehitysvauhdin jyrkkä hidastaminen
23197: arvioon on kaikkiaan noin 260. Siitä kuiten- katsottu yleisesti korkeakoululaitoksen kehit-
23198: kin runsaan 100 henkilön osalta lisäys johtuu tämislainsäädännön kirjaimen ja hengen vastai-
23199: lisämenoarviossa jo palkatusta henkilöstöstä ja seksi. Lainsäädäntö edellyttää nimenomaan kor-
23200: virastotyöntekijöiden palkkausten siirtämisestä keakoulujen resurssien tasaista kasvua.
23201: korkeakoulujen palkkausmomenteille. Koko Ylioppilaslehden 26. 9. 1975 ilmestyneessä
23202: korkeakoululaitoksen henkilökunnan vuodelle numerossa oli uutinen, jonka sisäl1ön lehden
23203: 1975 ehdotettu nettolisäys on näin ollen noin toimitus ilmoitti saaneensa opetusministeriön
23204: 150. Vuoden 1974 tulo- ja menoarviossa vas- korkeakoulu- ja tiedeosastolta. Uutinen kuului:
23205: taava lisäys oli noin 730. Korkeakoululaitoksen "Opetusministeriössä valmistuneiden laskelmien
23206: kehittämisasetusta on muutettu siten, että vuo- mukaan saavutetaan ko11keakoulujen kiehittämis-
23207: delle 1975 asetetuista määrällisistä välitavoit- lakiin liittyvän asetuksen edellyttämät korkea-
23208: teista luovutaan" ( s. 225). koulujen määrälliset kehittämistavoitteet myös
23209: Kuten edellä esitetystä käy ilmi, tämän vuo- kolmivuotiskaudella 1973-1975. Tämä mer-
23210: den budjetissa supistetaan korkeakoulujen hen- kitsee sitä, ettei kehittämisasetusta tarvitse-
23211: kilökunnan lisäys noin yhteen viidennekseen kaan muuttaa, kuten aiemmin arveltiin, ensi
23212: aikaisemmasta lisäysvauhdista. Tämä toimenpi- vuoden tiukan 'niukkas-budjetin' ansiosta."
23213: de vaarantaa maamme korkeakoulujen toimin- Uutisessa mainittuja "opetusministeriön laskel-
23214: nan ja kehityksen monilla tieteenaloilla ja eri- mia" ei ole missään julkistettu. Hallitus ei
23215: tyisesti kehitysalueiden pienissä korkeakouluis- ole myöskään toteuttanut budjettiesityksessä
23216: sa. Kuten edellä esitetyn lainauksen viimeisestä ilmoitettua korkeakoululaitoksen kehittämisase-
23217: virkkeestä käy ilmi, hallitus itsekin on budjetti- tuksen muutosta.
23218: esityksessään pitänyt toimenpidettä voimassa- Tällä tavoin hallitus on ensin ajanut läpi
23219: olevan korkeakoulujen kehittämislainsäädännön budjettipäätöksen, joka on voimassaolevan ke-
23220: vastaisena, minkä vuoksi hallitus budjettiesi- hittämislainsäädännön vastainen. Sen enempää
23221: tyksessään ilmoittaa, että ko. lainsäädäntöön kehittämislainsäädäntöä kuin tehtyä budjetti-
23222: liittyvää asetusta on muutettu. Sama lainsää- päätästäkään ei kuitenkaan ole pyritty muut-
23223: dännön huonontamisaikomus käy ilmi taman tamaan. Näin hallitus käytännössä mitätöi koko
23224: vuoden valtion tulo- ja menoarvioon liitetystä korkeakoululaitoksen kehityksen pohjana olevaa
23225: hallituksen katsauksesta valtiontalouden kehi- kehittämislainsäädäntöä.
23226: tysnäkymiin vuosina 1976-1979, jossa tode- Suomen Kuvalehden 21. 2. 1975 ilmestynees-
23227: taan: "Korkeakoulujen opiskelijamäärien ja eri- sä numerossa on julkaistu valtiovarainministe-
23228: tyisesti voimavarojen lisäyssuunnitelmat on tar- riön kansantalousosaston vt. osastopäällikkö
23229: peen tarkistaa nykytilannetta ja arvioitua kehi- Timo Relanderin haastattelu, jossa Relander
23230: tystä vastaaviksi sekä kokonaisuudessaan että toteaa: "Meillä ei liene varaa sellaisen korkea-
23231: eri tieteenalojen keskinäisen painotuksen osalta. koululaitoksen luomiseen, mistä on jo päätet-
23232: ... Tarkistettaessa korkeakoululaitoksen kehit- ty." Tällaisilla keskenään ristiriitaisilla, uhkaa-
23233: tämislainsäädäntöä on myös rakentamistavoit- villa lausunnoilla valtion virkamiehet lisäävät
23234: teet tarpeen saattaa yleisiä korkeakoululaitok- korkeakouluissa vallitsevaa epävarmuutta ja
23235: 597/75
23236: 2 1975 vp.
23237:
23238: vaikeuttavat entisestään pitkäiänteistä korkea- nan kasvun jyrkkä hidastaminen suu-
23239: koulujen kehittämistä sekä tieteellistä työtä. resti vaikeuttaa korkeakoulujen toimin-
23240: Edellisen perusteella ja valtiopäiväjärjestyk- taa ja on ristiriidassa korkeakoululai-
23241: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme toksen kehittämislainsäädännön kanssa,
23242: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- ja jos on,
23243: vaksi seuraavan kysymyksen: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23244: ryhtyä, jotta tarpeelliset lisäykset kor-
23245: Onko Hallitus tietoinen siitä, että keakoulu1en henkilökuntaan tehtäisiin
23246: tämän vuoden tulo- ja menoarviossa korkeakoululaitoksen kehitystarpeita vas-
23247: toteutettu korkeakoulujen henkilökun- taavasti?
23248: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1975.
23249:
23250: Mirjam Tuominen. Toivo Asvik.
23251: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
23252: Pentti Liedes.
23253: N:o 131 3
23254:
23255:
23256:
23257:
23258: E d u s k u n n a n H e r r a P u Ii e m i e h e 11 e.
23259:
23260: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vat, että kehittämisasetuksen tavoitteet vuoden
23261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1975 osalta tullaan saavuttamaan:. Lisäksi ky-
23262: olette kirjeellänne 11 päivänä huhtikuuta 1975 syjät toteavat, että mainittuja · "opetusministe~
23263: n:o 715 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- riön laskelmia" ei ole missään julkistettu eikä
23264: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuo- hallitus ole myöskään toteuttanut budjettiesi-
23265: misen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o tyksessä ilmoitettua korkeakoululaitoksen ke-
23266: 131: hittämisasetuksen muutosta.
23267: Selvityksenä kehittämislainsäädännön tavoit-
23268: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että teiden toteutumisesta opettajavoimien osalta,
23269: tämän . vuoden tulo- ja menoarviossa jota kysymys lähinnä koskee, voidaan todeta
23270: toteutettu korkeakoulujen henkilökun- seuraavaa:
23271: nan kasvun jyrkkä hidastaminen suu- Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän-
23272: resti vaikeuttaa korkeakoulujen toimin- nön mukaan on vuoteen 1981 mennessä saa-
23273: taa ja on ristiriidassa korkeakoululai- vutettava tietyt vähimmäistavoitteet. Laissa on
23274: toksen kehittämislainsäädännön kanssa, myös edellytetty, että asetus sisältää kolmivuo-
23275: ja jos on, sittain tarkistettavan ohjelman opiskeluedelly-
23276: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tysten, opettajavoimien ja korkeakoulutilojen,
23277: ryhtyä, jotta tarpeelliset lisäykset kor- lisäämiseksi kolmivuotiskausittain vv. 1967-
23278: keakoulujen henkilökuntaan tehtäisiin 81. Kehittämislainsäädännön mukaan tulee kor-
23279: korkeakoululaitoksen kehitystarpeita vas- keakoulujen tiloja ja opettajavoimia lisätä vuo-
23280: taavasti?" den 1975 loppuun mennessä tietyllä vähim-
23281: mäismäärällä, joka on 24/45 vuosille 1967-
23282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 81 lasketusta lisäystarpeesta. Muun kuin ope-
23283: vasti seuraavaa: tushenkilökunnan osalta kehittämislainsäädäntö
23284: Kysymyksessä viitataan vuoden 1975 tulo- ei sisällä täsmällisiä määrällisiä tavoitteita.
23285: ja menoarvion yliopistoja ja korkeakouluja Seuraaviin laskelmiin sisältyvät kaikki 17
23286: koskevan luvun yleisperusteluihin, joissa on sel- yliopistoa ja korkeakoulua, mutta ei niissä nyt
23287: vitetty· henkilöstön lisäyksiä ja todettu lisäksi, tapahtuva opettajankoulutus eikä Tampereen
23288: että korkeakoululaitoksen kehittämisasetusta on yliopiston opetusjaoston koulutus, joiden on
23289: muutettu siten, että vuodelle 1975 asetetuista katsottu kuuluvan kehittämislainsäädännön ul-
23290: määrällisistä välitavoitteista luovutaan. Kysy- kopuolelle.
23291: myksessä viitataan myös Ylioppilaslehdessä 26. Opettajavoima- ja tilantarvelaskelmien poh-
23292: 9. 1974 olleeseen uutiseen, jonka mukaan ope- jana ovat seuraavat opiskelijamäärät:
23293: tusministeriössä valmistuneet laskelmat osoitta-
23294: Lainsäädännön
23295: Korkeakouluopiskelijoita vähimmäistavoite
23296: Pääala v. 1966 v. 1969 v. 1974 v. 1981')
23297: I Human. ja yhteisk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 400 34 700 34 348 37 500
23298: II Luonnontieteet . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 9 000 11 500 14 300 17 000
23299: III Tekniset tieteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 900 6 800 9 070 12 000
23300: IV Lääketieteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 700
23301: - ------------------- - - - -3 -
23302: 500
23303: - - -4-751
23304: ----6 000
23305: ..· - - -
23306: Yhteensä 46 000 56 500 62 469 72500
23307: 1
23308: ) Myös laissa jakamatta jätetyt 8 000 op]skelijapaJkkaa on tässä jaettu opetusministeriön ja korkeakoulu-
23309: neuvoston suunnitelmien mukaisesti s~ten, että I pääalalle on sijoitettu 5 000, II pääalalle 2 000 ja III
23310: pääalalle 1 000 opiskelijapaikkaa. Tätä jakautumaa voidaan muuttaa, mikäli kehittäminen edellyttää toi-
23311: senlaista painottamista.
23312: 4 1975 vp.
23313:
23314: Lainsäädännön tarkoittama opettaljavoimien lisäysohjelma on toteutunut seuraavasti:
23315: Opettaja- ,vähimmäis- vähimmäis- opettaja opettajien
23316: voimia tavoite tavoite voimia opisk/ vähimmäistarve
23317: V. 1%6 V. 1981 v. 1975 V. 1975 opett. opiskelijaa kohti
23318: Pääala lopussa lopussa lopussa lopussa v. 1974 v. 1981
23319: Pääala I 909 2 083 1535 1596 21,5 18,0
23320: Pääala II 570 2125 1400 1194 11,9 8,0
23321: Pääala II! 430 1500 1000 904 10,0 8,0
23322: PääaJa IV 490 1000 760 941 5,0 6,0_ _
23323: Yhteensä 2 399 6 708 4695 4635 13,6 10,9
23324:
23325: Vuoden 1975 opettajavoimista puuttuu pää- pupuoliskolle mm. rakennushankkeiden .valmis-
23326: osa vuosien 1973,....-75 budjeteissa tulleista tumisesta johtuen.
23327: luento- ja: tuntiopetuksen lisäyksistä, jotka ase- Kun myös korkeakoulujen opetus-, tutki-
23328: tuksen mukaan on myös otettava huomioon. mus- ja hallintotilojen osalta lainsäädännön
23329: Tämä lisäys päätoimisiksi opettajiksi muunnet- edellyttämät tavoitteet vuodelle 1975; saavu-
23330: tuna voidaan arvioida 120-150 opettajaksi, tetaan, ei ole ollut tarpeen muuttaa kehittä-
23331: mutta näiden tarkka jakautuminen eri pää- misasetusta vuoden 1975 tavoitteiden osalta.
23332: aloille selvitetään vuoden 1975 lopun tilan- Opetusministeriön laskelmat· eivät missään vai-
23333: teen mukaan. Kokonaisopettaiamäärä vuoden heessa vuoden 1975 tulo- ja menoarviota val-
23334: 1975 päättyessä on siis ainakin 4 750, joka misteltaessa ole osoittaneet, että tässä vaihees-
23335: ylittää· vuodelle 1975 asetetun lainsäädännön sa olisi syytä ryhtyä mainittuun kehittämis-
23336: mukaisen vähimmäistavoitteen. asetuksen muutokseen. Mainittu lausuma oli
23337: OpintoaJoittain tarkasteltuna tilanne on se, tarkoitus budjetin eduskuntakäsittelyn yhtey-
23338: että humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä dessä poistaa tarpeettomana. Edellä esitetyt
23339: aloilla ja lääketieteissä lainsäädännön vähim- laskelmat on julkistettu opetusministeriön hal-
23340: mäistavoitteet ylitetään. Sen sijaan luonnontie- linnonalan yleissuunnitelmassa vuosille ,1976-
23341: teissä ja teknisissä tieteissä jäädään alle vä~ 80 ja myös opetusministeriön korkeakoulu- ja
23342: himmäistavoitteiden. Asetuksen mukaan ei vä- tiedeosaston julkaisusarjassa n:o 18. Laskelmat
23343: himmäistavoitteita edellytetä välttämättä saa- ovat myös olleet niiden opetusministeriön edus-
23344: vutettavan kaikilla pääaloilla kunhan kokonais- tajien käytössä, jotka tulo- ja menoarviou edus-
23345: tavoite toteutuu. Asetuksen 6 §:n 2 momen- kuntakäsittelyn aikana ovat olleet eduskUnnas-
23346: tissa nimittäin säädetään, että "kullakin nel- sa asiantuntijoina kuultavina.
23347: jäl:lä pääalalla lisätään opiskelu- ja tutkimus- Yhteenvetona edustaja Tuomisen ym. esit-
23348: mahdollisuuksia opiskelijamäärien lisäystarpeen tämästä kysymyksestä voidaan todeta, että vuo-
23349: mukaisessa suhteessa edellä 1 momentissa sää- den 1975 tulo- ja menoarviossa toteutettu kor-
23350: dettyä aikajärjestystä noudattaen, paitsi jos ra- keakoulujen henkilökunnan kasvun jyrkkä hi-
23351: kentamisen ja hankintojen suorittamisen tarkoi- dastaminen vaikeuttaa jossakin määrin korkea-
23352: tuksenmukainen järjestely taikka tutkimuksen koulujen toimintaa ja hidastaa suunniteltua kor-
23353: tai toimihenkilöiden erityinen tarve jollakin keakoululaitoksen laajentamista. Kun kuitenkin
23354: alalla vaatii noudattamaan tästä poikkeavaa lainsäädännössä vuodelle 1975 asetetut väli-
23355: aikajärjestystä". Korkeakoulujen kehittämis- tavoitteet saavutetaan ei voi olla kysymys siitä,
23356: suunnitelma vv. 1967-81 on niin painotettu, että tämän vuoden tulo- ja menoarvio olisi risti-
23357: että kehittämiskauden alkupuoliskolla on py- riidassa korkeakoululaitoksen kehittämislain-
23358: ritty lisäämään erityisesti lääketieteiden ope- saådännön kanssa, koska on kysymyksessä pit-
23359: tusta ja parantamaan opiskeluedellytyksiä hu- kän aikavälin ( 1967-81) kehittämissuunnitel-
23360: manistisissa ja yhteiskuntatieteissä, joissa ti- man toteuttaminen. Korkeakoululaitoksen ke-
23361: lanne on ollut kaikkein huonoin. Tekniikan ja hittämislainsäädännön tavoitteiden toteutumisen
23362: varsinkin luonnontieteiden määrällisen kehittä- kannalta ovat ratkaisevia lähimpien vuosien
23363: misen painopiste ajoittuu taas 1970-luvun lop- tulo- ja menoarvioissa tehtävät henkilökunnan
23364: ym. resurssien lisäyksiä koskevat ratkaisut.
23365: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1975.
23366:
23367:
23368: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
23369: N:o 1.31 s
23370:
23371:
23372: T ill R i k s d a g en s H e rr T a 1m a n.
23373: I det syfte 3 7 § 1 mom. r.iJksdagsordningen ställarna konstaterar vidare, att "undervisnings-
23374: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse ministeriets beräkningar~' inte har publkerats i
23375: nr 715 av·, den 11 ap.ril 1975 tili vederbörande något sammanhang och, att regeringen inte
23376: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- heller har genomfört den ändring av förord-
23377: jande av riksdagsman Tuominen m. fl. ställda ningen om utbyggande av högskoleväsendet
23378: skrifclig@ spörsmål nr 131 : som omnämns i budgetförslaget.
23379: Såsom en klarläggning beträffande förverk-
23380: ·"Är Regeringen medveten om. att. ligandet av målen för lagstiftningen om ut-
23381: den kraftiga retardering av tillväxten i byggande av högskoleväsendet i fråga dm Järar-
23382: lfråga om högskolornas personal, som krafterna, något som spörsmålet närmast
23383: har genomförts i. statsförslaget för inn~. gäller, kan följande konstateras:
23384: va:rande år, i hög grad försvårar högskO- I enlighet med lagstiftningen om utbyggande
23385: lornas verksamhet och står i strid med av högskoleväsendet ska:U vissa minimimål upp-
23386: lagstiftningen om utbyggande av hög~ nås före utgången av år 1981. I lagen .för-
23387: · skoleväsendet, och om så är fallet, · utsätts även att förordningen · innehåller en
23388: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- pian, som omprövas vart tredje år; för ökning
23389: taga för att erforderliga ökningar · av av studieförutsättningarna, lärarkrafterna och
23390: · högskolornas personai skall kunna göras högskoleutrymmena under treårsperioder åren
23391: på · ett sätt som · motsvarar högskole- 1967-81.
23392: väsendets utvecklingsbehov? '' Enligt lagstiftningen om utbyggandet. stkall
23393: högskolornas utrymmen . och lärarkrafter tili
23394: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utgången av år 1975 ökas med en viss minimi-
23395: samt anföra följande: kvantitet, som utgör 24/45 av det behov .av
23396: l spörsmålet hänvisas ti:ll den allmänna moti- ökning som beräknats för åren 1967~81.
23397: veringen för kapitlen rörande universitet och Lagstiftningen om utbyggande av bögskolevä-
23398: högskolor i statsförslaget för år 1975. I moti- sendet innehåller inte exakta kvantitativa mål
23399: veringen ingår en redogörelse för ökningen av beträffande annat än undervisningspersonalen.
23400: personalen och konstateras dessutom, att för- I följande beräkningar ingår alla 17 univer-
23401: ordningen om utbyggande av högskoleväsendet sitet och högskolor, men inte den lärarutbild-
23402: har ändrats så, att man avstår från de kvantita- ning som nu sker vid dem. och inte heller
23403: tiva målsättningarna som gäller år 1975. I utbildningen vid Tammerfors universitets
23404: spörsmålet hänvisas även till en nyhet som undervisningssektioner. Dessa utbildningsformer
23405: 26. 9. 1974 ingick i Ylioppilaslehti, enligt vii- har ansetts stå untanför lagstiftningen om
23406: ken beräkningar som färdigstäJ.lts i undervis- utbyggande av högskoleväsendet.
23407: ningsministeriet visar att man för år 1975 kom- Beräkningarna rörande behovet av Järarkraf-
23408: mer att uppnå de mål som ingår i förordningen ter och utrymmen bygger på följande antal
23409: om utbyggande av högskdleväsendet. Spörsmåls. studerande:
23410:
23411: Huvudområde
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Sammanlagt 46 000 56 500 62 469
23417: 1) Även de 8 000 studieplatser, vilka inte har fördelats i lagen, har här enligt undervisningsministeriets och
23418: högskolerådets planer fördelats så, att 5 000 studieplatser har hänförts tili huvudområde I, 2 000 stu-
23419: dieplatser till huvudområde II och 1 000 studieplatscr tili huvudområde III. Denna fördelning kan ändras,
23420: om utbyggnaden fömtsätter en annan placering av tyngdpunkten.
23421: 6. 1975 vp.
23422:
23423: Det program för ökning av lärarkrafterna som avses i lagstifningen har genomförts på
23424: följande sätt:
23425: Min1mibehovet
23426: Lärarkrafter Minimimål . Minimiinål ·Lärarkrafter Studerande/ av lärare per
23427: i slutet av i slutet av i slutet av i slutet av lärare år studerande
23428: Huvudområde år 1966 år 1981 år 1975 · år 1975 1974 år. 19IS1 ·
23429: Huvudområde I 909 2 083 1535 ..1596 21,5 18.0
23430: Huvudområde II 570 2125 1400 1194 11,9 8,0
23431: Huvudområde III .....
23432: , 430 1500 1000 904 10,0 8~0,
23433: Huvudområde IV •.• .. 490 1000 . 760 . ' 941 . 5,0 6,0
23434: Sammanlagt 2399 6 708 4 695 4 635 13,6 10,9.
23435:
23436: · I fråga om de lärarkrafter som ahges för år hälften av 1970-talet, bl. a. på gi:und av slut-
23437: 1975 saknas största delen av de ökningar he· förande av byggnadsprojekten.
23438: träffande föreläsnings- och timundervisningen, Då de i •lagstiftningen förutsatta målen för
23439: vilka införts i budgeterna för åren 1973-'- år 1975 uppnås även i fråga om högskolomas
23440: 1975; och vilka enligt förordningen även bör undervisnings~, forsknings- och förvaltningsut-
23441: beaktas. Om denna ökning omräknas tili lärare rymmen, har det inte varit nödvändigt att be-
23442: med tjänsten eller befattningen som huvud- träffande målen för år 1975 ändra förordnin-
23443: syssla kan den uppskattas tili 120-150 lä- gen om utbyggande av · högskoleväsendet. Un-
23444: rare, men deras -exakta fördelning .på olika dervisningsrninisteriets beräkningar har inte i
23445: huvudområden kommer att klarläggas i enlig- något skede under beredningen av statsförslaget
23446: het med situati?nen i slutet av år 1975. Det för år 19~5. utvisat, att det för närvarande
23447: totala antalet lärare vid utgången av år 1975 skulle vara skäl att börja genomföra nämnda
23448: är således åtminstone 4 750, vilket överstiger ändring av förordningen. Avsikten var att un-
23449: det minimimål som enligt lagstiftningen har der riksdagsbehandlingen av budgeten avlägsna
23450: uppställts /ör år 1975. det ·nämnda uttalandet såsom onödigt. De
23451: Med hänsyn \tili de enskilda studieområdena ovan framlagda beräkningarna har publicerats
23452: är situationen den, att lagstiftningens minimi- i den allmänna planen rörande undervisnings-
23453: mål överskrids på de humanistiska och sam- ministeriets förvaltningsområde för åren 1976
23454: hällsvetenskapliga och på de medicinska om- -80 och även i undervisningsministeriets hög-
23455: rådeha .. Däremot uppnås de inte inom natur, skole- och vetenskapsavdelnings publikations-
23456: vetenskaperna och de tekniska vetenskaperna. serie nr 18. Beräkningama har även utnytt-
23457: Enligt förordningen förutsätts inte att minimi- jats av de företrädare för undervisningsmi-
23458: målen ovillkorligen måste uppnås på alla hu- nisteriet, som under riksdagsbehandlingen av
23459: vudomr.åden, om blott helhetsmålet förverkli- statsförslaget har hörts såsom sakkuhniga. i
23460: gas; I förordningens 6 § 2 mom. stadgas näm- riks<:lagen. .Såsom ett sammandrag beträffande
23461: Hgen1 att "inom ettvart av de fyra huvudom- det av riksdagsman Tuominen m. fl. .frain.
23462: rådena utökas · studie- och forskningsmöjlig- stä:llda spörsmålet kan det konstateras, att den
23463: hetetna i proportion .tili behovet · av ökning kraftiga retarderingen av tillväxten i fråga om
23464: av studieplatserna med iakttagande av ovan högskolomas personai i någon mån försvårar
23465: i 1 mom. stadgat tidsschema, utom då en ända• högskolornas verksamhet och fördröjer · den
23466: målsenlig organisering av byggande eller an- planerade utvidgningen av högskoleväsendet.
23467: skaffningar eller ett särskilt · behov av forsk- Då likväl de etappmål som i lagstiftningen
23468: ning eller av funiktionärer på något område har uppställts för år 1975 uppnås, kan det
23469: kräver ett avvikande tidsschema". Planen för inte förhålla sig så, att statsförslaget f-ör detta
23470: utbyggande av högskolorna åren 1967-81 år skuHe stå j strid med lagstiftningen om ut-
23471: har sin tyngdpunkt förlagd så, att man under byggande av högskoleväsendet, emedan .det är
23472: den första hälften av utbyggnadsperioden har fråga om förverkligandet av en utvecklings-
23473: strävat tili att öka. särskilt den medicinska un- plan för en lång tidsperiod (1967-81 ). Med
23474: dervisningen och att förbättta studieförutsätt- hänsyn tili ett förverkligande av målen för
23475: ningarna i de humanistiska vetenskapema och lagstiftningen om utbyggande av högskolevä-
23476: samhällsvetenskapema, där situationen har varit sendet är ·de beslut rörande en ökning av
23477: allra sämst. Tyngdpunkten för den kvantitativa personal- m. fl. resurser, som skall fattas i an-
23478: utbyggnaden av tekniken och särskilt av na- slutning tili statsförslagen för de närmaste
23479: turvetenskaperna förläggs däremot tili senare åren, av avgörande betydelse.
23480: Helsingfors den 14 maj 1975.
23481:
23482: Undervisnin2:sminister Ulf Sundovist.
23483: 1975 vp.
23484:
23485: Kirj. ksm. n:o 132.
23486:
23487:
23488:
23489:
23490: Ahde: Pankkien eräiden asuntolainoitettujen asuntojen myynti-
23491: hintaan vaikuttavasta myyntiprovisiosta.
23492:
23493:
23494: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23495:
23496: Asuntojen hintatasossa on viime aikoina ta- rakennustöiden alkua, ja sitä paitsi asuntolainoi-
23497: pahtunut huomattavaa kohoamista. Tästä syystä tetut kohteet ovat sekä hinnan että laadun suh-
23498: valtioneuvosto ja eduskunta ovat ryhtyneet eri- teen asuntohallituksen kontrolloimia, joten ne
23499: tyisiin toimenpiteisiin asumiskustannusten alen- eivät siinäkään suhteessa vaadi pankin lisä-
23500: tamiseksi. Asumiskustannukset ovat nousseet kontrollia. Asuntolainoitettujen huoneistojen
23501: erityisesti ns. "uusaravatuotannon" osalta. Ko- myynti voi siis edelleenkin hyvin tapahtua suo-
23502: hoaminen on tältä osin melkein yksinomaan joh- raan rakentajan toimesta.
23503: tunut nousseista rakennuskustannuksista. Näin ollen sekin kuluerä, mikä aiheutuu em.
23504: Rakentajat joutuvat sisällyttämään rakennus- välitystoimistojen todellisista menoista, on siis
23505: kustannuksiin mm. rakennusaikaiset korot, kansantalouden voimavaroja turhaan kuluttavaa.
23506: myyntiprovisiot ja markkinointikustannukset. Pankit saavat siis nykyisellä käytännöllä taval-
23507: Varsinkin henkilökohtaisesti asuntolainoitetussa laan lisäkorkoa myöntämilleen asuntoluotoille
23508: tuotannossa ovat mainitut myyntiprovisiot nos- kymmeniä miljoonia markkoja vuosittain.
23509: tamassa rakentamisen kustannuksia. Pankit Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
23510: nimittäin edellyttävät, että asuntojen markki- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
23511: nointi tapahtuu heidän toimintaansa kytkeyty- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23512: vän kiinteistönvälitystoiminnan kautta. raavan kysymyksen:
23513: Pankih myyntiprovisiö on henkilökohtaisesti
23514: lainoitetussa aravatuotannossa 2-3 % myynti- Onko Hallitus tietoinen, että pankit
23515: hinnasta, mikä aiheuttaa tällä hetkellä 25-40 perivät ns. myyntiprovisiota, jonka suu~
23516: mk/ as.m2 lisäkustannusten muutenkin korkei- ruus on 2-3 %, henkilökohtaisesti lai-
23517: siin aravahintoihin. Vuokravastiketta kohottaa noitettujen arava-asuntojen myyntihin-
23518: tämä palkkio 25-40 p/as.m2 kuukaudessa. nasta ilman, että niille aiheutuisi vastaa-
23519: Pankit perivät tämän palkkion kaikista huoneis- van suuruista kulua näiden asuntojen
23520: toista riippumatta siitä, onko kauppa tehty pan- myynnistä ja markkinoinnista, ja jos on,
23521: kissa vaiko rakentajan toimistossa. On huomat- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23522: tava, että rakentajat ja rakennuttajat hoitavat ryhtyä sellaisen toiminnan estämiseksi,
23523: yleensä lähes kaikki markkinointiin kuuluvat jolla aiheutetaan huomattava lisäkustan-
23524: tehtävät ja kantavat siten niistä aiheutuvat kus- nus muutenkin korkeisiin asuntojen hin-
23525: tannukset. Asuntolainoitetut huoneistot, joista toihin ja asumiskustannuksiin?
23526: on ylikysyntää, myydään yleensä heti, jopa ennen
23527: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
23528:
23529: Matti Ahde.
23530:
23531:
23532:
23533:
23534: 588/75
23535: 2 197.5 vp.
23536:
23537:
23538:
23539:
23540: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23541:
23542: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Asuntohallitus hyväksyessään rakennuksen
23543: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, henkilökohtaisesti asuntolainoitettavaksi vahvis-
23544: olette 15 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- taa talolle hankinta-arvon. Henkilökohtaiset
23545: jeenne n:o 750 ohella lähettänyt valtioneuvoston asuntolainat asunto-osakkeiden hankkimista var-
23546: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen- ten myöntää kunta. Asuntohallitus edellyttää,
23547: nöksen kansanedustaja Ahteen kirjallisesta kysy- etta asunto-osakkeiden myynti tulee tapahtu-
23548: myksestä n:o 132, jossa tiedustellaan: maan sen asettamia ehtoja noudattaen ja että
23549: osakkeiden myyntihinta määräytyy hyväksytyn
23550: "Onko Hallitus tietoinen, että pankit enimmäishankinta-arvon mukaan.
23551: perivät ns. myyntiprovisiota, jonka suu- Asuntohallitus hyväksyy edellä mainittuun
23552: ruus on 2-3 %, henkilökohtaisesti lai- hankinta-arvoon sisällytettäväksi erän ns. yleis-
23553: noitettujen arava-asuntojen myyntihin- kustannusten korvaamiseksi. Tähän erään sisäl-
23554: nasta ilman, että niille aiheutuisi vastaa- tyy myös kysymyrosessä tarkoitettu myyntipalk-
23555: van suuruista kulua näiden asuntojen kio. Sen suuruus vaihtelee täUä hetkellä 2-3 %
23556: myynnistä ja markkinoinnista, ja jos on, asunnon lopullisesta myyntihinnasta ollen noin
23557: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25-38 ·markkaa asuntoneliömetriltä. Pankit
23558: ryhtyä sellaisen toiminnan estämiseksi, perivät mainittua palkkiota siitä riippumatta,
23559: jolla aiheutetaan huomattava lisäkustan- onko kauppa tehty pankissa vain rakennuttajan
23560: nus muutenkin korkeisiin asuntojen hin- toimistossa.
23561: toihin ja asumiskustannuksiin?" Sisäasiainministeriön tarkoituksena on selvi-
23562: tyttää, onko edellä mainitun myyntipalkkion
23563: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sisällyttäminen hyväksyttyyn harkinta-arvoon
23564: vasti seuraavaa: asianmukaista.
23565: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1975.
23566:
23567:
23568: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
23569: N:o 132 3
23570:
23571:
23572:
23573:
23574: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23575:
23576: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Bostadsstyrelsen fastställer ett anskaffnings-
23577: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- värde för huset, då den godkänner byggnaden
23578: velse nr 750 av den 15 april 1975 tili veder- för personlig bostadsbelåning. Personliga bo-
23579: börande medlem av statsrådet för avgivande stadslån för anskaffning av bostadsaktier be-
23580: av svar översänt avskrift av följande av riks- viljas av kommunen. Bostadsstyrelsen förutsät-
23581: dagsman Ahde ställda spörsmål nr 132: ter, att bostadsaktiernas försäljning kommer att
23582: ske med iakttagande av de vilikor som den
23583: "Ar Regeringen medveten om att uppställt och att aktiernas försäljningspris be-
23584: bankerna uppbär s.k. försäljningsprovi- stäms enligt godkänt maximianskaffningsvärde.
23585: sion, vars storlek är 2-3 % av försälj- Bostadsstyrelsen godkänner, att ovan nämnda
23586: ningspriset på aravabostäder med per- anskaffningsvärde omfattar ett belopp som er-
23587: sonligt lån, utan att bankerna skulle sätter de s.k. allmänna kostnaderna. I detta be-
23588: åsamkas utgift av motsvarande storlek lopp ingår även det i spörsmålet avsedda för-
23589: för försäljningen och marknadsföringen säljningsarvodet. Dess storlek växlar för när-
23590: av dessa bostäder, och om så är fallet, varande mellan 2-3 % av det slutliga försälj-
23591: till vilka åtgärder ämnar Regeringen ningspriset och är således 25-38 mk per kva-
23592: skrida för att förhindra en sådan verk- dratmeter bostad. Bankerna uppbär nämnda
23593: samhet viiken leder tili en betydande arvode oberoende av om köpet har uppgjorts i
23594: mel1kostnad i fråga om de även eljest banken eller i byggherrens byrå.
23595: höga bostadspriserna och boendekostna- Ministeriet för inrikesärendena har för avsikt
23596: derna?" att utreda, huruvida det är motiverat att ovan
23597: nämnda försäljningsarvode ingår i det godkända
23598: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anskaffningsvärdet.
23599: samt anföra följande:
23600: Helsingfors den 16 maj 1975.
23601:
23602:
23603: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen
23604: 1975 vp.
23605:
23606: Kirj. ksm. n:o 133.
23607:
23608:
23609:
23610:
23611: P. Jokinen ym.: Poliisin toimintaedellytyksistä ns. uusissa
23612: kaupungeissa.
23613:
23614:
23615: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23616:
23617: Maamme asutuskeskuksissa on huolestuneina vuorojen lisäämiseksi on jouduttu luopumaan
23618: todettu järjestyshäiriöiden ja rikoslukujen voi- ennakkoestävässä mielessä tapahtuneesta rikos-
23619: makas kasvu ja siitä aiheutuva yleisen turvatto- poliisin yöpartioinnista tapahtumakohteissa sekä
23620: muuden tunteen jatkuva lisääntyminen. Puuttu- supistamaan järjestyspoliisin partiointitoimintaa.
23621: matta näiden ilmiöiden syihin, joita ei ole vielä Aikaisemmin, kun poliisi ei ollut työaikalain
23622: pyritty riittävän selvästi kartoittamaan, on to- alainen, työajat olivat nykyistä huomatJtavasti
23623: dettava, että poliisin tarjoamien turvallisuus- pitempiä. Tällöin eivät ylemmät viranomaiset
23624: palvelujen tarpeen kasvu on viime vuosina puuttuneet mitenkään asiaan, koska valtiolle ei
23625: ollut erittäin voimakas. Sisäasiainministeriö ar- aiheutunut lisäkustannuksia ko. työssäolosta.
23626: vioi tämän kasvun vuosittain noin 10 prosen- Ongelma poliisitoimen palvelutasosta koskee
23627: tiksi. Rikosten sekä päihtymyksen vuoksi säi- valtakunnallisesti kaikkia nimismiespiirejä, jotka
23628: löönotettujen määrät ovat vuodesta 1973 vuo- muodostuvat kaupunkikunnasta tai johon tällai-
23629: teen 1974 huomattavasti ylittäneet edellä ker- nen kuuluu. Kun kaupunki-nimismiespiirien
23630: rotun keskimääräiskasvun. toimintaedellytykset ovat verrattaessa henki-
23631: Erityisen huolestuttavaa poliisin kannalta on löstövahvuuksia ja asiamääriä karkeasti vain
23632: se eriarvoisuus, joka poliisin mahdollisuuksissa vajaa 50-prosenttiset vanhojen kaupunkien po-
23633: palvella alueensa asujamistoa vallitsee ns. van- liisilaitosten toimintamahdollisuuksiin, tulee
23634: hoissa kaupungeissa, joissa on poliisilaitokset, tämä epäsuhde entistä räikeämpänä heijastu-
23635: ja uusissa kaupungeissa, jotka kuuluvat nimis- maan poliisin mahdollisuuksissa turvallisuus-
23636: miespiireihin. Tähän on yhtenä syynä se, että palvelujen antamiseen.
23637: ennen 1. 1. 1959 perustetuissa kaupungeissa, Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23638: joissa on poliisilaitos, poliisitoimia on 2,3 tu- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
23639: hatta asukasta kohti, mutta jälkeen 1. 1. 1959 me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
23640: perustetuissa kaupungeissa, kauppalaissa ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23641: maalaiskuntia käsittävissä nimismiespiireissä
23642: vain 0,95 tuhatta asukasta kohti. Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
23643: Yhtenä tekijänä, joka on oleellisesti muutta- siihen poliisin toimintaedellytyksissä
23644: nut poliisin toimintamahdollisuuksia, on se, vallitsevaan eriarvoisuuteen, mikä val-
23645: että poliisimiehet ovat kokonaisuudessaan työ- litsee ns. vanhojen kaupunkien ja v:n
23646: aikalain alaisia. Vaikkakaan ilman ns. varalla- 1959 jälkeen perustettujen kaupunki-
23647: oloa ei selvitä, on senkin käyttö rajoitettua. nimismiespiirien välillä, minkä johdosta
23648: Työmäärän jatkuva kasvu on aiheuttanut sen, poliisipalvelut jakautuvat epätasaisesti
23649: että henkilöstöllä joudutaan jatkuvasti teettä- eri alueiden kesken, ja
23650: mään jokin määrä ylityötä. Kun lääninhallituk- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23651: set työvoiman käyttöä valvoessaan vaativat yli- ryhtyä poliisin toimintaedellytysten pa-
23652: töiden pitämistä mahdollisimman pienenä, on rantamiseksi ns. uusien kaupunkien
23653: tästä aiheutunut muun muassa se, että tutkinta- alueilla?
23654: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
23655:
23656: Pekka Jokinen. Sulo Suorttanen. Seppo Tikka.
23657:
23658: 609/75
23659: 2 1975 vp.
23660:
23661:
23662:
23663:
23664: E d u s k u n n a n H e t t a Puhe m i e h e 11 e.
23665:
23666: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rempi kuin haja-asutusalueilla. Tämän vuoksi
23667: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ennen tammikuun 1 päivää 1959 perustettujen
23668: olette 15 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn niin kutsuttujen vanhojen kaupunkien poliisi-
23669: kirjeenne n:o 760 ohella lähettänyt valtio- laitoksissa on poliisimiesten lukumäärä asukas-
23670: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta- lukuun verrattuna suurempi kuin nimismies-
23671: vaksi jäljennöksen kansanedustaja P. Jokisen piireissä. Poliisimiesten lukumäärä on siten
23672: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 133, jossa esimerkiksi Helsingissä sen erityisluonteesta
23673: tiedustellaan: johtuen 3,2 ja muissa vanhoissa kaupungeissa
23674: keskimäärin 1,9 poliisimiestä tuhatta asukasta
23675: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota kohden. Tamm~kuun 1 päivänä 1959 jälkeen
23676: siihen poliisin toimintaedellytyksissä perustetuissa uusissa kaupungeissa tai sellaisen
23677: vallitsevaan eriarvoisuuteen, mikä val- sisältävässä nimismiespiirissä vastaava luku on
23678: litsee ns. vanhojen kaupunkien ja v:n keskimäärin 1,1. Tämä johtuu osaksi siitä, että
23679: 1959 jälkeen perustettujen kaupunki- uusiin kaupunkeihin sisältyy myöskin haja-
23680: nimismiespiitien välillä, minkä johdosta asutusalueita.
23681: poliisipalvelut jakautuvat epätasaisesti Toisaalta on uudet poliisitoimet kuitenkin
23682: eri alueiden kesken, ja pyritty johdonmukaisesti viime vuosina ohjaa-
23683: mihin toimenpiteisiin Hallitus arkoo maan eri kasvukeskuksiin, joita useimmiten
23684: ryhtyä poliisin toimintaedellytysten pa- ovat juuri mainitut uudet kaupungit. Tämän
23685: rantamiseksi ns. uusien kaupunkien lisäksi on poliisipalvelusten kysynnän tyydyt-
23686: alueilla?" tämiseksi jouduttu nimismiespiirien poliisi-
23687: henkilöstöllä teettämään jossain määrin myöskin
23688: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ylityötä, sekä soveltamaan niin sanottua varalla-
23689: vasti seuraavaa: olojärjestelmää.
23690: Poliisipalvelusten kysyntään poliisipiirissä Poliisin toimintaedellytysten patantamiseksi
23691: vaikuttavat lähinnä poliisipiirin asukasluku · ja uusien kaupunkien alueilla, tultaneen myöskin
23692: asutuksen tiheys sekä poliisipiirin vaikutus- vastaisuudessa uudet poliisitoimet ohjaamaan
23693: alueen suuruus ja merkitys yleisenä palvelu- pääosin kasvukeskuksen sisältäviin nimismies-
23694: keskuksena. Edellä olevasta johtuen poliisi- piireihin.
23695: palvelusten kysyntä asuintaajamissa on Suu-
23696: Helsingissä toukokuun 19 päivänä 197 5.
23697:
23698:
23699: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen
23700: N:o 133 3
23701:
23702:
23703:
23704:
23705: T i 11 R i k sd ag ens H er r T a 1 m a n.
23706:
23707: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen tjänster större i tätorter än på orter med
23708: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse g1es bosättning. Till fö1jd härav är antalet
23709: nr 760 av den 15 apri1 1975 till vederhörande polismän jämfört med invånarantalet större i
23710: medlem av statsrådet för avgivande av svar polisinrättningarna i före den 1 januari 1959
23711: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman grundade, s.k. gam1a städer än i 1änsmans-
23712: P. Jokinen m. fl. ställda skriftliga spörsmål distrikten. Anta1et polismän är så1unda t. ex.
23713: nr 133: i Helsingfors på grund av stadens specia1-
23714: karaktär 3,2 och i övriga gam1a städer i me-
23715: "Har Regeringen fäst uppmärksamhet deltal 1,9 polismän per tusen invånare. I nya
23716: vid den stora skillnad i fråga om för- städer som grundats efter den 1 januari 1959
23717: utsättningarna för polisens verksamhet ellet i länsmansdistrikt där en sådan stad ingår
23718: som råder mellan 1änsmansdistrikten i är motsvarande tai i genomsnitt 1,1. Detta
23719: sk. gam1a städer och i städer vilka beror de1vis på att i nya städer ingår även om-
23720: grundats efter år 1959, varav följt att råden med gles bebyggelse.
23721: de tjänster polisen tillhandahåller för- Å andra sidan har man de senaste åren
23722: delar sig ojämt på olika områden, och konsekvent försökt styra de nya polisbefatt-
23723: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ningarna till olika tillväxtcentra, som oftast
23724: raga för att förhättra polisens verksam- utgörs av nämnda nya städer. För att tillfreds-
23725: hetsförutsättningar i sk. nya städer?" ställa efterfrågan på polistjänster har man dess-
23726: utom varit tvungen att i viss mån låta polis-
23727: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- personalen i 1änsmansdistrikten arbeta övertid,
23728: samt anföra fö1jande: samt att tillämpa s.k. beredskapssystem.
23729: På efterfrågan av polistjänster i ett polis· För att förhättra po1isens verksamhetsförut-
23730: distrikt inverkar främst polisdistriktets invånar- sättningar i nya städer torde man även i fram-
23731: antal och hosättningens täthet samt storleken tiden tili en övervägande del komma att styra
23732: av polisdistriktets verkningsområde och dess nya polishefattningar till 1änsmansdistrikt som
23733: betydelse som a11mänt servicecentrum. På innehåller ett tillväxtcentrum.
23734: grund av ovanstående är efterfrågan på polis-
23735: Helsingfors den 19 maj 1975.
23736:
23737:
23738: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen
23739: 1975 Vp~
23740:
23741: Kirj. ksm. n:o 134.
23742:
23743:
23744:
23745:
23746: Kivistö: Jämsän radalta Kollinmäen soranottoalueelle johtaneen
23747: rautatien purkamisen vaikutuksista.
23748:
23749:
23750: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23751:
23752: Otiveden ja Jämsänkosken välisen radan ra- suoritettava erikseen. Todettakoon, että pelkät
23753: kennustöiden yhteydessä rakennettiin Jämsän autokuljetukset Kollinmäestä Jämsän asemalle
23754: aseman lähistöltä noin 3 km pitkä rataosuus maksavat 3,26 mk/m3 • Kun tiedossa oleva tarve
23755: pääradasta valtion Jämsän Keliinmäestä hank- 2-3 lähivuoden aikana on arvioitu 60 000
23756: kimalle laajalle soranottoalueelle. Alueella on m3 :ksi, voidaan havaita, että hiekkaradan pur-
23757: nyttemmin ryhdytty myös varastoimaan lähis- kaminen on aiheuttanut valtiolle jo autokulje-
23758: töllä hankittua sepeliä. Rataa pitkin hoidettiin tuskustannuksina ainakin 200 000 markan lisä-
23759: radan rakentamisen ja perusparannustöiden kustannukset.
23760: edellyttämät sotakuljetukset taloudellisesti var- Tätä taustaa vasten on vanhan hiekkaradan
23761: sin edullisesti. Mainitulta rataosuudelta poistet- purkamisen taloudellinen epätarkoituksenmu-
23762: tiin kuitenkin kiskot runsas kaksi vuotta sitten kaisuus helposti nähtävissä.
23763: huolimatta siitä, että laajojen perusparannustöi- Ottaen huomioon rautatien perusparannuk-
23764: den ja Jyväskylän ja Jämsänkosken välisen ra- sen ja Jämsänkosken ja Jyväskylän radan ra-
23765: dan rakennustyömaan huomattavasti kasvava kentamisen aiheuttaman huomattavan soran- ja
23766: soran- ja sepelintarve oli tiedossa. sepelintarpeen, tulisi Kollinmäestä pääradalle
23767: Kuljetukset hoidetaan tällä hetkellä kuorma- suuntautuvan rataosuuden uudelleenkiskotuk-
23768: autokuljetuksina Keliinmäestä Nytkymen sei- sen taloudellinen tarkoituksenmukaisuus selvit-
23769: sakkeelle ja Jämsän asemalle. Edelliseen koh- tää.
23770: teeseen autokuljetusmatka on noin 9 km ja Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
23771: jälkimmäiseen n. 6 km. Jämsän aseman kautta 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitän valtio-
23772: kuljetettaessa myös etelään suuntautuvat rauta- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23773: tiekuljetukset muodostuvat 3 km pitemmiksi seuraavan kysymyksen:
23774: kuin vanhan puretun hiekkaradan liittymästä
23775: etelään kuljetettaessa. Lisäkustannuksia verrat- Onko Hallitus tietoinen Jämsän ra-
23776: tuna hiekkarataa pitkin tapahtuneisiin kuljetuk- dalta Kollinmäen soranottoalueelle suun-
23777: siin aiheuttavat siis autokuljetusten vaatima yli- tautuneen rataosuuden purkamisen ai-
23778: määräinen lastaus, itse autokuljetus ja aikaisem- heuttamasta soran- ja sepelinkuljetusten
23779: masta pitentynyt junakuljetus. Lisäksi sepeliä kustannusten huomattavasta kasvusta, ja
23780: joudutaan lastaamaan useampia kertoja, koska aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mai-
23781: kuljetukset murskaamoita vanhan hiekkataiteen nitun rataosuuden kiskottamiseksi uudel-
23782: päätepisteessä sijaitsevalle varastoalueelle on leen?
23783: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
23784:
23785: Kalevi Kivistö.
23786:
23787:
23788:
23789:
23790: 524/75
23791: 1975 vp.
23792:
23793:
23794:
23795:
23796: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23797:
23798: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- mataan suoraan junaan. Näistä kuormauksista
23799: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ja kuljetuksista johtuvat kustannukset ovat yh-
23800: mies, olette 15 päivänä huhtikuuta 1975 päi- teensä 1 112 300 mk jakaantuen kolmelle vuo-
23801: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- delle.
23802: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Kollinmäen sorakuopan taiteesta on kiskot
23803: kansanedustaja K. Kivistön näin kuuluvasta kir- purettu kolme vuotta sitten sen vuoksi, että
23804: jallisesta kysymyksestä n:o 134: raide oli käynyt liikennekelvottomaksi oltuaan
23805: yli 10 vuotta käyttämättömänä. Mikäli tämä
23806: "Onko Hallitus tietoinen Jämsän ra- 4,4 km pitkä rata rakennettaisiin uudelleen,
23807: dalta Kollinmäen soranottoalueelle suun- koituisi siitä 1 390 000 markan kustannukset
23808: tautuneen rataosuuden purkamisen ai- ja lisäksi 3 vuoden kunnossapitoon 60 000 mk
23809: heuttamasta soran- ja sepelinkuljetusten eli yhteensä 1 450 000 markkaa. Lisäksi rataan
23810: kustannusten huomattavasta kasvusta, ja pantaisiin käytettyä taidemateriaalia 145 000
23811: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mai- markan edestä ja kyseisen massamäärän kulje-
23812: nitun rataosuuden kiskottamiseksi uudel- tukset junalla sorataiteen matkalla maksavat
23813: leen?" valtionrautateille 112 500 markkaa.
23814: Edellä olevat kustannuslaskelmat osoittavat
23815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kannattamattomaksi rakentaa sorataide uudel-
23816: vasti seuraavaa: leen. Tähän työhön tarvittavat resurssit olisi
23817: Kollinmäen sorakuopasta Jämsässä on tarkoi- lisäksi otettava pääradan perusparannustyömaal-
23818: tus kuljettaa rautatien perusparannustyömaille ta. Kollinmäen sorakuoppa on myöskin Jämsän
23819: soraa n. 230 000 m3 ja sinne varastoitu sepeli kauppalan vedenottamon suojavyöhykettä, joten
23820: n. 20 000 m3• Kuljetukset suoritetaan kuorma- soranotto pitkällä tähtäyksellä ei tule kysy-
23821: autoilla Nytkymen ja Jämsän asemille ja kuor- mykseen.
23822: Helsingissä toukokuun 9 päivänä 1975.
23823:
23824:
23825: Li1kenneministeri Pekka Tarjanne.
23826: N:o 134 3
23827:
23828:
23829:
23830:
23831: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
23832:
23833: I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen tas direkt på tåget. De kostnader som förorsa-
23834: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- kas av dessa 1astningar och transporter uppgår
23835: velse av den 15 april 1975 tili vederhörande tili sammanlagt 1 112 300 mk och fördelar sig
23836: medlem av statsrådet för avgivande av svar på tre år.
23837: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman Skenorna på hanan tili Kollinmäki grustag
23838: K. Kivistö ställda spörsmål nr 134: har redan för tre år sedan avlägsnats på grund
23839: av att spåret hade hlivit otrafikahelt sedan det
23840: "Är Regeringen medveten om den stått obegagnat över 10 år. Hall denna 4,4 km
23841: hetydande stegringen av kostnaderna långa hana skulle hyggas på nytt, skulle detta
23842: för transport av grus och makadam vii- förorsaka 1 390 000 mk:s kostnader och dess-
23843: ken heror på att skenorna på handelen utom en utgift av 60 000 mk för underhåll
23844: från Jämsä i riktning mot grustaget i under tre år, dvs. tillsammans 1 450 000 mk.
23845: Kollinmäki har avlägsnats, och om så Dessutom skulle hanan heläggas med använt
23846: är fallet, spårmaterial för 145 000 mk och transportetua
23847: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- av de ifrågavarande massamängderna med tåg
23848: taga för att nämnda handel skall sken- på grusspåret skulle komma att kosta järn-
23849: 1äggas på nytt?" vägarna 112 500 mk.
23850: Ovanstående kostnadsheräkningar visar att
23851: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det är olönsamt att hygga grusspåret på nytt.
23852: samt anföra följande: De resurser som hehövs för arhetet skulle man
23853: Man har för avsikt att transportera ca dessutom vara tvungen att taga från huvud-
23854: 230 000 m3 grus för järnvägens grundförhätt- hanans grundförhättringsarhetsplats. Kollinmäki
23855: ringsarhetsplatser från grustaget i Keliinmäki grustag är även skyddsområde för Jämsä kö-
23856: i Jämsä och 20 000 m3 makadam som lagrats pings vattentäkt, varför tagande av grus på
23857: där. Transportetna utförs med lasthilar tili sta- Iång sikt inte kommer i fråga.
23858: tionerna i Nytkymi och Jämsä och gruset Ias-
23859: Helsingfors den 9 maj 1975.
23860:
23861:
23862: Traf~kminister Pekka Tarjanne.
23863: 1975 vp.
23864:
23865: Kirj. ksm. n:o 135.
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: Saarto ym.: Rekka-autoliikenteen viikonloppurajoituksista.
23871:
23872:
23873: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23874:
23875: Etelä-Suomen asukkaista huomattava osa viet- vaarallisia ohituksia. Edellä mamlttu rekka-
23876: tää kesälomansa sekä kevään, kesän ja syksyn autojen vauhdin huomattava hidastuminen
23877: viikonloput kesämökillä Etelä.. tai Keski- mäissä lisää vielä näitä ohituksia.
23878: Suomessa. Tämän seurauksena muodostuu vii- Edellä mainittujen haittojen poistamiseksi
23879: konlopun liikenne erityisesti perjantai-iltaisin tulisi myös meillä keväisin, kesäisin ja syksyisin
23880: ja sunnuntai-iltaisin hyvin ruuhkautuneeksi. ottaa käyttöön rekka-autoliikenteen viikonloppu-
23881: Paitsi runsasta ajanhukkaa sattuu tällaisessa rajoitukset pahimmin ruuhkautuneilla pääteillä.
23882: viikonloppuliikenteessä myös runsaasti liikenne- Rajoitukset voisivat olla voimassa esimerkiksi
23883: onnettomuuksia. Mihinkään erityisiin toimen- toukokuun 15 päivästä syyskuun 15 päivään.
23884: piteisiin tällaisen viikonloppuliikenteen helpot- Rajoitus voisi puolestaan alkaa perjantaina esi-
23885: tamiseksi ei kuitenkaan toistaiseksi ole ryhdytty, merkiksi klo 17.00 ja poottyä sunnuntaina klo
23886: vaikka kansainvälinen kokemus nyt jo tarjoaa 22.00. Sellaisia teitä, joilla rajoituksia tulisi har-
23887: runsaasti meilläkin käyttökelpoisia keinoja täl- kita olisivat: Porvoontie välillä Helsinki-
23888: laisten ongelmien ratkaisemiseksi. Useissa Keski- Koskenkylä, Lahdentie välillä Helsinki- Lahti,
23889: Euroopan maissa ja erityisesti Saksan Liittotasa- Tuusulantie koko tien pituudeltaan, Rämeen-
23890: vallassa on mm. rekka-autoliikenteelle asetettu linnantie välillä Helsinki - Hämeenlinna, Porin
23891: huomattaviakin liikkumisrajoituksia perjantai- tie välillä Helsinki- Forssa, Turuntie välillä
23892: illan ja sunnuntai-illan välisenä aikana. Miten Helsinki- Turku ja Jorvaksentie välillä Hel-
23893: tehokkaasti tällaiset rekka-autojen liikkumis- sinki- Karjaa.
23894: rajoitukset edistävät muun liikenteen sujumista, Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23895: siitä on monella suomalaisella autoilijalla jo 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitämme valtio-
23896: runsaasti kokemuksia. Toinen tällaisista rajoi- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23897: tuksista saatu hyöty on vapaa viikonvaihde seuraavan kysymyksen:
23898: rekka-autonkuljettajille muiden työntekijöiden
23899: tapaan. On:ko Hallitus tietoinen siitä, että ra-
23900: Suomessa rekka-autoliikenteen muulle liiken- joittamalla rekka-autoliikennettä viikon-
23901: teelle viikonloppuisin aiheuttama haitta on suu- loppuisin pahiten ruuhkautuneilla pää-
23902: rempi kuin Keski-Euroopassa mäkisten teiden teillä kevään, kesän ja syksyn aikana
23903: vuoksi. Rekka-autojen vauhdin huomattava voitaisiin viikonloppuliikenteen ruuhkia
23904: hidastuminen mäissä aiheuttaa näet koko ajo- vähentää, liikenneturvallisuutta lisätä ja
23905: neuvoliikenteen hidastumista. Toisaalta tämä autonkuljettajien mahdollisuuksia pitää
23906: houkuttelee henkilöautoilijoita usein hengen- viikkovapaansa viikonvaihteessa paran-
23907: vaarallisiin ohituksiin. Kun rekka-autojen enim- taa, ja
23908: mäisnopeus on 80 km tunnissa, mutta tiekoh- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23909: taiset nopeusrajoitukset useimmilla piiäteillämme siin viikonloppurajoitusten voimaan saat-
23910: 100 tai 120 km tunnissa, aiheutuu tästä jo liiaksi tamiseksi rekka-autoille?
23911: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
23912:
23913: Veikko Saarto. Anna-Liisa Jokinen.
23914:
23915:
23916:
23917: 559/75
23918: 2 1975 vp.
23919:
23920:
23921:
23922:
23923: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23924:
23925: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suurelta osalta viikonloppujen raskas liikenne
23926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muodostuu kuitenkin tavaralinjaliikenteen j2
23927: olette kirjeellänne 15 päivältä huhtikuuta 1975 pitempimatkaisen tilausliikenteen paluuvuorois·
23928: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta. Suurin osa näistä autoista lähtee esim. Hel
23929: vastattavaksi kansanedustaja Veikko Saarron ym. singistä paluumatkalle perjantaina ennen klo 17
23930: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy- osan päästessä lähtemään vasta sen jälkeen. Jok2
23931: myksen n:o 135: tapauksessa mainittu kalusto joutuu olemaar
23932: liikenteessä pitkään perjantai-iltana ja osin vieH
23933: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että lauantainkin puolella. On syytä todeta, ett~
23934: rajoittamalla rekka-autoliikennettä vii- tavaraliikenteen autojen paluu viikonlopuks:
23935: konloppuisin pahiten ruuhkautuneilla kotipaikoilleen aiheutuu kaupan ja teollisuuder
23936: pääteillä kevään, kesän ja syksyn aikana tarpeista ja samalla se mahdollistaa myös sen
23937: voitaisiin viikonloppuliikenteen ruuhkia että tavaraliikenteen kuljettajat voivat viettä~
23938: vähentää, liikenneturvallisuutta lisätä ja viikonlopun kotipaikkakunnallaan.
23939: autonkuljettajien mahdollisuuksia pitää Tie- ja vesirakennushallituksen suorittamier
23940: viikkovapaansa viikonvaihteessa paran- liikenteen tarkkailulaskentojen mukaan Etelä
23941: taa, ja Suomen valta- ja kantateillä tapahtui vuonn~
23942: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 197 4 kuorma-autoliikenteen liikennesuoritteesti
23943: siin viikonloppurajoitusten voimaan saat- perjantain klo 17 ja sunnuntain klo 22 väliseni
23944: tamiseksi rekka-autoille?" aikana kesäkuussa 16 % ja elokuussa 9 %
23945: Kuorma-autojen osuus koko liikenteestä perjan
23946: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tain ja sunnuntain viiden vilkkaimman tunnir
23947: vasti seuraavaa: aikana oli tuolloin perjantain ruuhkass:
23948: Raskas kuorma-autoliikenne viikonloppuina 7 ... 9 % ja sunnuntai-iltana vain 1 ... 2 %
23949: on Suomessa varsin vähäistä. Maamme syrjäi- Suoritetun liikenteenvälityskykytutkimukser
23950: sestä sijainnista johtuen ei meillä eräiden Keski- mukaan voidaan teoreettisesti arvioida, etti
23951: Euroopan maiden tapaan esiinny raskasta kautta- kuormacautojen osuus pienentää perjantaisir
23952: kulkuliikennettä lukuunottamatta neuvostoliitto- suurten liikennemäärien aikana ajoneuvoiss:
23953: laisten autojen V aalimaa-Helsinki-Turku tie- laskettua tien välityskykyä n. 7 % ja alenta:
23954: osuuksilla tapahtuvaa liikennöimistä. Joissakin keskinopeutta 2 ... 3 km/h hyvissä tieolosuh
23955: harvoissa tapauksissa puutavaraa teollisuuslai- teissa.
23956: toksille kuljettavat autot joutuvat liikkumaan Jyrkissä ja pitkissä nousuissa pienenee lii
23957: lauantaisin ja sunnuntaisinkin, mikäli kysymyk- kennevirran keskinopeus kuitenkin raskaist:
23958: sessä olevan teollisuuslaitoksen raaka-ainehuolto ajoneuvoista johtuen edellä mainittua enemmän
23959: on suoran kuljetuksen varassa. Eräs kesäaikana jolloin myös välityskyvyn aleneminen on tun
23960: liikenteesså! muita vuodenaikoja voimakkaam- tuvasti suurempi olosuhteista riippuen jop:
23961: min esiintyvä kuorma-autoryhmä on maidonkul- 20 ... 30%.
23962: jetusliikenteen ajoneuvokalusto. Kun talvikau- S~nnuntain ruuhkaliikenteessä ei liikenteen
23963: tena ajetaan kuusi-, viisi- ja nelipäiväistäkin ajo- välityskyvyn ja keskinopeuden voida katso:
23964: viikkoa, joudutaan touko-, kesä-, heinä- ja elo- alentuvan sanottavasti raskaiden ajoneuvojet
23965: kuussa ajamaan jopa seitsenpäiväisin ajoviikoin. vaikutuksesta, koska niiden osuus koko liikenne
23966: Maidonkuljetusliikenteessä on jo perävaunullista määrästä on vain 1 ... 2 %.
23967: kuorma-autokalustoa ja sen lisääntymistendenssi Käytettävissä olevien tietojen perusteella 01
23968: on ilmeinen. vaikea arvioida, kuinka kuorma-autoliikenteet
23969: N:o 135 3
23970:
23971: kieltäminen viikonloppuisin eräillä Etelä-Suomen Ennen kuin perustellusti voidaan harkita
23972: valta- ja kantateillä vaikuttaisi liikenneturvalli- perävaunullisen kuorma-autoliikenteen raJOitta-
23973: suuteen kokonaisuutena. Mikäli kyseinen osuus mista viikonloppuina, on syytä tarkemmin tutkia,
23974: kuorma-autojen liikennesuoritteesta siirtyisi mitä vaikutuksia tällä rajoittamisella saadaan
23975: muille liikennemuodoille - rautatieliikenteelle aikaan. Niinikään on liikennemäärien ja niiden
23976: tai mahdollisesti vesiliikenteelle - olisi vaikutus vaihteluiden avulla selvitettävä se tieverkko,
23977: liikenneturvallisuuteen ilmeisesti positiivinen. jolla rajoitukset olisi toteutettava. Liikenne-
23978: Mikäli kielto johtaisi siihen, että viikonlopun ministeriö seuraa tilanteen kehitystä ja ryhtyy
23979: liikennesuorite siirtyisi ko. teiltä huonommille olosuhteiden niin vaatiessa tarvittaviin toimen-
23980: rinnakkaisväylille tai eri ajankohtaan, jos se piteisiin.
23981: ylipäänsä on mahdollista, saattaisi toimenpiteen
23982: vaikutus liikenneturvallisuuteen olla vähäinen
23983: tai jopa haitallinenkin.
23984: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 197 5.
23985:
23986:
23987: Liikenneministeri Pekka T arjamze
23988: 4 1975 vp.
23989:
23990:
23991:
23992:
23993: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23994:
23995: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen långväga beställningstrafikens returtrafik. Den
23996: ·anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- största delen av dessa bilar återvänder t.ex.
23997: velse av den 15 april 1975 till vederbörande från Helsingfors före kloekan 17 på fredagar
23998: medlem av statsrådet för avgivande av svar och en del kommer i väg först senare. I varje
23999: översänt avskrift av följande av riksdagsman fall nödgas nämnda materiel vara länge i trafik
24000: Veikko Saarto m.fl. ställda spörsmål nr 135: under fredagkvällen och delvis ännu under nat-
24001: ten tilllördagen. Det är skäl att konstatera, att
24002: "Är Regeringen medveten om att godstrafikens bilar återvänder tili hemorten un-
24003: man genom att begränsa 1ångtradartra- der veckoslutet på grund av handelns och
24004: fiken på huvudvägarna under veekoslu- industrins behov. Samtidigt gör återfärden det
24005: ten om våren, sommaren oeh hösten möjligt för godstrafikens chaufförer att till-
24006: skulle kunna minska trafikrusningen un- bringa veckoslutet på hemorten.
24007: der veekosluten, öka trafiksäkerheten Enligt av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
24008: oeh förbättra ehaufförernas möjligheter utförda kontrollberäkningar av trafiken försig-
24009: att hålla veekoledigt under veekoslutet, gick i juni 16 % och i augusti 9 % av last-
24010: oeh om så ät fallet, bilstrafikens trafikprestation år 197 4 på hu-
24011: har Regeringen för avsikt att skrida vud- och stamvägarna i södra Finland under
24012: till åtgärder för att införa veekosluts- tiden mellan fredag kloekan 17 och söndag
24013: begränsningar för långtradare?" kloekan 22. Lastbilarnas andel av hela trafiken
24014: under de fem livligaste timmarna under freda-
24015: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- gen och söndagen var då 7-9 % i fredags-
24016: samt anföra följande: rusningen och endast 1-2% under söndag-
24017: I Finland är den tunga lastbilstrafiken under kväll.
24018: veekosluten ganska liten. På grund av vårt Enligt en undersökning i fråga om trafikför-
24019: lands avsides läge förekommer inte hos oss medlingsförmågan kan man teoretiskt beräkna,
24020: tung genomfartstrafik som i vissa andra mel- att lastbilarnas andel minskar vägens förmed-
24021: laneuropeiska länder, med undantag av den lingsförmåga beräknad i fordon under fredagar-
24022: trafik som sker på vägsträekorna Vaalimaa- nas stora trafikfrekvens med ca 7 % och sänker
24023: Helsingfors-Åbo av de sovjetiska bilarna. I medelhastigheten med 2-3 km/h under goda
24024: några sällsynta fall är de bilar som transpor- vägförhållanden.
24025: terar virke tili industriföretagen tvungna att I branta och långa stigningar minskar tra-
24026: röra sig även under lördagar oeh söndagar, fikströmmens medelhastighet dock mera än här
24027: ifall ifrågavarande industriföretags råvaruför- har nämnts på grund av de tunga fordonen,
24028: sörjning är beroende av direkt transport. En varvid även minskningen av förmedlingsförmå-
24029: lastbilsgrupp, som är i livligare trafik under gan är kännbart större, ända tili 20-30%
24030: sommaren än under andra årstider, är fordons- beroende på förhållandena.
24031: materielen inom mjölktransporttrafiken. Då Det kan inte anses att trafikförmedlingsför-
24032: man under vintern kör under sex, fem oeh mågan ellet medelhastigheten i söndagens rus-
24033: t.o.m. fyra dagar i veekan, är man under juni, ningstrafik nämnvärt skulle minska på grund
24034: juli oeh augusti tvungen att köra under sju av inverkan av de tunga fordonen, eftersom
24035: dagar i veekan. Inom mjölktransporttrafiken deras andel av hela trafikfrekvensen utgör en-
24036: finns redan lastbilsmateriel med släpvagn och dast 1-2%.
24037: tendensen att den skall öka är uppenbar. På basen av till buds stående uppgifter är
24038: Till stor del består den tunga trafiken under det svårt att bedöma, hur förbudet mot last-
24039: veekosluten doek av godstrafikens och den bilstrafik under veckosluten totalt skulle in-
24040: N:o 135 5
24041:
24042: verka på trafiksäkerheten på vissa av södra Innan man med fog kan överväga att be-
24043: Finlands huvud- och stamvägar. Hall ifrågava- gränsa trafiken av lastbilar med släpvagn un-
24044: rande andel av lastbilarnas trafikprestation der veckosluten, är det skäl att noggrannare
24045: skulle flyttas över på andra trafikformer - undersöka, vilka inverkningar en sådan begräns-
24046: på järnvägstrafiken eller eventuellt på sjötrafi- ning skulle åstadkomma. Likaså bör man med
24047: ken - skulle inverkan på trafiksäkerheten hjälp av trafikfrekvensen och växlingarna i den-
24048: uppenbarligen vara positiv. Hall förbudet skulle na utreda det vägnät, där begränsningarna bor-
24049: leda tili att veckoslutets trafikprestation skulle de genomföras. Trafikministeriet följer med
24050: överflyttas från ifrågavarande vägar till sämre lägets utveckling och skrider tili nödiga åt-
24051: parallelleder eller tili annan tidpunkt, om detta gärder, då förhållandena så häver.
24052: över huvud är möjligt, skulle inverkan av åt-
24053: gärden på trafiksäkerheten varJ. r~ng0 elle2
24054: t.o.m. menlig.
24055: Helsingfors den 8 maj 1975.
24056:
24057:
24058: Trafikminister Pekka Tarjanne
24059: 1975 vp.
24060:
24061: Kirj. ksm. n:o 136.
24062:
24063:
24064: •
24065: Vaittinen-Kuikka ym.: Valvottujen perhepäilvähoitajien aseman
24066: parantamisesta.
24067:
24068:
24069: E d u s lk u n n a n H e r r a P u h e m Ii e h e 11 e.
24070:
24071: Perhepäivähoitajat ovat työntekijäryhmä, joka teen byv,änä tarpeellisena rinnakkaisena muo-
24072: tekee tarpeellista ja arvokasta työtä lastenhoi- tona laitoshoidon ohella olisi myös kiinnitet-
24073: don alal!la. Lasten päivähoitolain vahvistamisen tävä huomiota. Valvotui!lie hoitajille olisi myös
24074: jälkeen perhepäivähoitajat owt todenneet siinä taattava kohtuullinen 'korvaus työstä sekä so-
24075: useita epäkohtia, jotka kohdistuvat erityisesti siaaliedut luomalla eläkejärjestelmä, jossa otet-
24076: valvottuihin perhepäivähoitajiin. Niinpä vain taisiin huomioon jo tehdytkin työvuodet las-
24077: osal!la halukkaista va.lvotu~sta perhepaivähoita- tenhoitaiina.
24078: jista on mahdollisuus päästä ohjatu!ksi perhe- On monia perbepäivähoitajia, jotka ovat teh-
24079: päivähoitajaksi. Valvotuilla perhepäivähoitajil- neet tätä työtä mielcllään ja viihtyneet siinä
24080: la ei myöskään ole oikeutta muille työntekijä- jopa kalksilkymmentä vuotta. Edeliä mainitut
24081: ryhmille lalkisääteisesti kuuluvaan sosiaaHtur- parannukset antaisivat heiJlle mahdollisuuden
24082: vaan. jatlkaa :tätä ammattia ja pitää sitä va~kinaisena
24083: Va'lvottujen pevhepäivähoitajien asemaa tu- ammattinaan.
24084: lisi parantaa antama:lla suositus hoitomaksusta, Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
24085: jdk:a olisi suuruudeltaan sama ikuin ohjatuissa tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
24086: perhepäi'\nähoidoissa ja sannan suuruinen jokais- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
24087: ta hoidossa olevaa lasta kohden. Valvottujen sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk·
24088: perhepäivähoitajien koulutusta tulisi buomat'- sen:
24089: tavasti lisätä, jotta voitaisiin taata tämän työn-
24090: tekijäryhmän ammattivalmius. Lisäkoulutus- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24091: ajalta olisi myös maksettava palkkaa. ryhtyä vaivottujen perhepäivähoitajien
24092: Lapsiin ja perhepäivähoidon mahdollisuu- aseman parantanniseksi?
24093: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
24094:
24095: Aili Vaittinen.J<uikka. G. Laatio. Anna-Liisa Linkola.
24096: Eero Lattula. Pekka Jokinen. Antero Salmenkivi.
24097: Lauri Impiö. Mauri Miettinen. Sirkka Lankinen,
24098: Sami Suominen. Esko J. Koppanen. Eeva Kauppi.
24099: Olavi Nikkilä.
24100:
24101:
24102:
24103:
24104: 603/7'J
24105: 2
24106:
24107:
24108:
24109:
24110: . ..
24111: : '-~!. ,[.
24112: ;._ ·..<:•· ··'':=l.--'._,'.:
24113:
24114: Ed u s !kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24115:
24116: Valtiopäiväjärjestyiksen 37 §:n 1 momentissa pai'k!koja ja !kunnat voivat toteuttaa näitä paik-
24117: mainitussa 1Ja11!koituksess.a· Te,. Herra Puhemies,· koja.
24118: olette 15 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn Ohjatussa perhepäivähoidossa olevat perhe-
24119: :kirj~nne. -ohella .. ,toimitt@ut valtioneuvo~ton päivähoitajat ovat tehneet työehtosopimuksen
24120: asia;nomai:selle jäsenelle jäljennöksen ~!kansan perhepäivähoitaji(!l1 palvelus·sulJ,.teen ..ehdoista,
24121: edustaja Vaittil}en-Kuikan .ym. näin !kuuluvasta jolloin on sovittu heidän paikoistaan. Kunn,al~
24122: kirjallisesta !ky:&ymylksestä n: o 1,36: lisen sopimusvaltuuslwnnan toimisto- tiedoitåa
24123: ,,:·,_= näistä _työehtosopimuksista· kuntiit:J.. Valv~M.~
24124: "Mihin toimenpiteisiin Hahlitus aikQo j}erhepäivähoitajat sopivat lal)ten vanhetiipfel:l
24125: ryhtyä· valvottujen perhepäivähoitaji~l1 ~~sa tekem[ssään sopimUJksts.sa va11;~eni:eien
24126: asem!Ul ~araJ:ltamis~!ksi?" ·· maksamista hoitomaksuista. Näi~ä yksityisiä, so-
24127: ~-' pim~sia tehdessään perhepäivähoitajat voivat
24128: . VastaukSenå~~!kysymY'kseen esitän ikunnioitta- JuonoOliisesti noudattaa. työehtoS()l>:iJlll:uksep
24129: xasii seuraavaa: .. palkkoja. Valvotut perhepäivähoitajat o.vat kui~
24130: ·Lasten päivähoidösta annettu --laki (36/7 3) tenkin yiksit}dsiin yrittäjiin rinnastettava am-
24131: velvoittaa !kunnan huolehtimaan siitä, että las- mattiryhmä, jolloin yhteislkunnan taholta ei voi-
24132: ten päiväholtJOi on' -saatavissa kunnan·. järjestä- da määrätä heidän noudatettavakseen työehto,
24133: mänä .tai valvomana siinä laajuudessa ja sellai- sopimuksen palkkoja.
24134: sin toi:mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä Eläkejärjestelmän ja koulutuksen osalta. val-
24135: tarve edellyttää. ·Kun kunnan järjestämällä päi- vottuja perhepäivähoitajia koskevat myös yksj-
24136: väkoti- ja ohjatulla perhepäivähoitotoiminnalla ty1siä yrittäjiä varten olemassa olevat järjeste·
24137: ei ole pystytty päivähoidon t•arvetta tyydyttä- lyt ja säännökset. Perhepäivähoitajien koulu-
24138: mään, yksityinen päiväkotitoiminta ja yksityi- tusta on järjestetty pääasiassa kansalais- ja työ·
24139: nen perhepäivähoito, ns~ valvottu perhepäivä- väenopistojen toimesta iähes 200 pai!kkakun-
24140: hoito, täydentävät kunnan järjestämää päivä- nal!1a. Valvottujen perhepäivähoitajien osallis-
24141: hoitoa. Päivähoitolaki velvoittaa kunnan so- tuminen näille kursseille on mahdollista ja toi-
24142: siaalliautaikunnan valvomaan yksityistä päivä- v-Ottavaa. · ··
24143: hoitoa. Mikäli valvottujen perhepäivähoitajien ase-
24144: V•alvotusta perhepäivähoidosta voidaan ottaa masSa ilmenee sellaisia epäkohtia, että ne vai-
24145: soveltuvia. perhepäivähoitajia kunnan järjestä- keuttaisivat valtakunnallisen Ilasten~ päivähoito-
24146: mään ohjattuun perhepäivähoitoon sitä mukaa suunnitelman toteuttamista, Hallitus tulee ne
24147: kuin päivähoidon valtakunnalliseen suunnitel- selvittämään ja ryhtymään toimenpiteisiin asian-
24148: maan hyväksytään ohjatun perhepäivähoidon tilan !korjaamiseksi.
24149: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1975.
24150:
24151:
24152: Ministeri Reino Karpola.
24153: N:o 136 3
24154:
24155:
24156:
24157:
24158: T i H R i k s. d a g en s He r r T a 1m a n.
24159:
24160: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Fami[jedagvårdarna inom den ledda familJe-
24161: anger har Ni, Herr T,aJman, med Eder s!ui- dagvården har ingått ett arbetskoHektivavtal
24162: velse av den 15 april 1975 tHI vederbörande angående villkoren i familjedagvårdarnas an-
24163: medlem av ~statsrådet för avgivande av svar ställningsföl'hål1ande, varvid man kommit
24164: översänt avskrift av följande av riksdagsleda- överens om deras löner. Kommunala avtals-
24165: mot Vaittinen-KuiJkika m. fl. ställda spörsmål delegationens byrå underrättar kommunerna
24166: nr 136: om dessa arbetsko11ektivavtal. De övervakade
24167: famHjedagvårdarna överenskommer med bar-
24168: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen nens föraldrar om de vårdavgifter som för-
24169: vidta för förbättrande av de överva- äldrarna skalla erlägga. När familjedagvårdare
24170: kade familjedagvårdarnas ställning?" ingår sådana privata avtal kan de givetvis
24171: följa de i arbet:sikollektivavtalet förutsatta lö-
24172: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nerna. De övervakade familjedagvårdarna är
24173: samt anföra foljande: dock en med de privata företagarna jämställ-
24174: Lagen om barndagvård ( 36/73) förpliktar bar yl!kesgrupp, varför samhäil!let inte kan be-
24175: kommun att sörja för att av kommunen an- stämma att de skall följa i arbetskollektivavtal
24176: ordnad eller övervakad barndagvård står tili fastställda löner.
24177: buds i den omfattning och med sådana verk- Även i fråga om pensionssystem och utbild-
24178: samhetsfovmer som behovet därav inom kom- ning gäller för de övervakade familjedagvår-
24179: munen förutsätter. Emedan man inte kunnat darna samma arrangemang ooh stadganden som
24180: tillfredsställa behovet av dagvård med av ikom- för rprivata företagare. Utbi'ldning för fam~lje
24181: munen anordnad daghems- ooh ledd familje- dagvårdare har genom försorg av framför a1lt
24182: dagvårdsverksamhet, kompletteras den av kom- medborgar- och arbetarinstituten anordnats på
24183: munen anordnade dagvården av privat dag- närmare 200 orter. Det är såväl möjligt som
24184: hemsve&samhet ooh privat familjedagvård, s.k. önsrkvärt att övervakade familjedagvåroare del-
24185: övervatkad familjedagvård. Dagvårdstagen för- tar i dessa Jruvser.
24186: pliktar socialnämnden i ikommun att övervaka Såvida i de övervakade familjedagvårdarnas
24187: den privata dagvården. ställning frrunkommer sådana missförhållanden,
24188: I den mån i den xiiksomfattande dagvårds- att den riJksomfattande barndagvårdsplanens
24189: planen godilciitms nya platser inom den ledda genomförande skulle försvåras, kommer Rege-
24190: familjedagvården ocih kommunerna kan inrätta ringen att utreda dem och vidta åt:gärder för
24191: sådana platser är det möjligt att från den över- deNS avhjä!lpande.
24192: va:kade familjedagvården ta med lämpliga fa-
24193: miljedagvårdare i den av kommun anordnade
24194: ledda familjedagvården.
24195: Helsingfovs den 13 maj 1975.
24196:
24197:
24198: Mini'ster Reino Karpola.
24199: 197.5 vp.
24200:
24201: Skriftl. spm. nr 13 7.
24202:
24203:
24204:
24205:
24206: H. Westerlund m.fl.: Om de menliga följderna av falltalet för
24207: råg och vete.
24208:
24209:
24210: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24211:
24212: Jordbrukarna har efter erfarenheterna senaste katastrofalt snabba nedgång är att vetet vid ett
24213: höst förlorat tron på falltalsmetoden som rätt bestämt mognadsstadium inte beträffande fall-
24214: och ändamålsenlig kvalitetsbestämningsfaktor talet ldarar flera dagars regn.
24215: för själva spannmålshandeln. Då falltalet därtill Då det synes vara ett ofrånkomligt faktum,
24216: tillämpas som enda utslagsgivande vraknings- att bestämningen av falltal inte ger exakta re-
24217: faktor och med accelererande prissänkande sultat och allra minst från ett heterogent spann-
24218: effekt vid lägre falltal utan att mjölets pris sän- målsparti, som kommer direkt från skördetrös-
24219: kes i motsvarande grad, kan man med fullt kan ellet från en torkanläggning, att falltalet
24220: skäl tala om att det råder en förtroendekris stiger från vetekornets ytskikt in mot kärn-
24221: mellan odlare och kvarnindustrin. delen och att vid förmalningen just vetekornets
24222: För rågodlingens del är läget synnerligen all- ytskikt och groddämne skalas bort, bör falltals-
24223: varligt. Den besådda rågarealen senaste höst bestämmelserna för vete ändras så, att dessa
24224: har nu minskat tili 42.900 ha, den lägsta på bättre skulle matsvara de verkliga förhållan-
24225: 10 år och import av råg måste i år tillgripas. dena.
24226: Huvudorsaken till odlarnas alltmer svalnande Falltalsgränserna för prissättningen bör mins-
24227: intresse står att söka i falltalsbestämmelserna. kas så att dessa skulle bli endast några få och
24228: Emedan falltalet har avgörande betydelse som nugällande minimigräns bör sänkas. Följande
24229: pris- och vrakningsfaktor, har detta tvingat gränsvärden skulle vara mera användbara och
24230: odlarna att tröska rågen i ett mycket tidigt ändamålsenliga för att tillämpas i handeln med
24231: mognadsstadium med svårare bärgningskostna- spannmål: Grundpris för vete skulle betalas
24232: der, avsevärt dyrare torkningskostnader samt för falltal från 100 tili 200, för falltal över
24233: nedsatt torkningskapacitet som följd. Alla dessa 200 skulle grundpriset ökas med 2 procent och
24234: ansträngningar till trots har falltalet likväl un- för falltal under 100 ned till 80 minskas med
24235: der många år sjunkit katastrofalt och resulterat likaså 2 procent. Minimigränsen kunde väl
24236: i stora avdrag på grundpriset. sänkas tili 70 och grundpriset för falltal mellan
24237: Emedan alla falltalsklasser för råg är an- 80 och 70 skulle minskas med ytterligare 2
24238: vändbara för olika ändamål och mjölpriset är procentenheter, varvid den sänkande effekten
24239: detsamma för alla bruksklasser, behövs fall- som högst skulle inverka med 4 procentenheter
24240: talet närmast för kvarnarnas egen klassificering av grundpriset.
24241: av mjölleveranser tili bagerier. Däremot bör Med hänvisning tili det sagda och tili riks-
24242: falltalet som kvalitets- och prissättningsfaktor dagsordningens 37 § 1 mom. framställes vörd-
24243: för råg omedelbart slopas på uppsamlingssta- samt följande spörsmål tili vederbörande med-
24244: diet för att intresset för rågodlingen skall lem av statsrådet:
24245: kunna återvinnas och full självförsörjningsgrad
24246: upprätthållas. Är Regeringen medveten om att det
24247: För vetets del kom falltalsmetodens negativa råder en förtroendekris mellan odlarna
24248: konsekvenser fram med full effekt under de och kvarnindustrin om falltalsmetodens
24249: svåra bärgningsförhållandena senaste höst, då tillförlitlighet som kvalitetsfaktor och
24250: 100-tals miljoner kg vete klassificerades som lämplighet som prissättningsgrund på
24251: foder på grund av att falltalet sjönk under den uppsamlingsstadiet i spannmålshandeln,
24252: fastställda minimigränsen. Otsaken tili denna och om så är fallet,
24253: 551/75
24254: 2 1975 vp.
24255:
24256: vilka åtgärder har Regeringen vid- sentligt ändras och kraftigt lindras så
24257: tagit eller ämnar den vidtaga för att att dessa skulle bli överensstämmande
24258: redan i god tid tili nästå skördesäsong med de faktiska förhållandena i spann-
24259: få en sådan ändting av kvalitetsbestäm- målshandeln, enär det nuvarande ptis-
24260: melserna för brödsäd att falltalet för råg beräkningssystemet ur odlarens syn-
24261: helt slopas som kvalitets- och prissätt- punkt närmast måste principiellt be-
24262: ningsfaktor på uppsamlingsstadiet och traktas som direkt rättsvidrigt?
24263: att falltalsbestämmelserna för vete vä-
24264: Helsingfors den 15 april 1975.
24265:
24266: Henrik Westerlund. Taisto Tähkämaa.
24267: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
24268: 1975 vp. 3
24269:
24270: Kirj. ksm. n:o 137. Suomennos.
24271:
24272:
24273:
24274:
24275: H. Westerlund ym.: Rukiin ja vehnän sakolukujen haittavaiku-
24276: tuksista.
24277:
24278:
24279: E d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24280:
24281: Maanviljelijät ovat viime syksyn kokemusten minimirajan. Syynä tähän romahdusmaisen no-
24282: jälkeen menettäneet uskonsa sakolukumenetel- peaan laskuun on se, että vehnä tietyllä kypsy-
24283: mään oikeana ja tarkoituksenmukaisena laadun- ruisasteella ei sakoluvun osalta kestä useiden
24284: määritystekijänä viljakaupan kannalta. Kun päivien sadetta.
24285: sakolukua lisäksi käytetään ainoana ratkaisevana Kun näyttää olevan väistämätön tosiasia, että
24286: hylkääruistekijänä sekä kiihtyvin hintaa alen- sakoluvun määritys ei anna täsmällisiä tuloksia,
24287: tavin vaikutuksin alhaisten sakolukujen osalta kaikkein vähiten heterogeenisestä viljaerästä,
24288: ilman, että jauhojen hintaa vastaavasti lasketaan, joka tulee suoraan leikkuupuimurista tai kuivaa-
24289: voidaan syystä puhua luottamuspulasta viljeli- mosta, ja että sakoluku nousee siirryttäessä
24290: jöiden ja myllyteollisuuden kesken. vehnäjyvän pintakerroksesta lähemmäksi ydin-
24291: Rukiinviljelyn kohdalla tilanne on enttam osaa ja että jauhotuksessa juuri vehnäjyvän
24292: vakava. Rukiille kylvetty ala on viime syksynä pintakerros ja ituaines kuoritaan pois, on vehnän
24293: nyt vähentynyt 42 900 hehtaariin eli pienim- sakolukumääräyksiä muutettava niin, että ne
24294: pään lukuun 10 vuoden aikana ja tänä vuonna paremmin vastaisivat todellisia olosuhteita.
24295: on ryhdyttävä tuomaan ruista. Pääsyy viljeli- Hinnoittelun sakolukurajoja on vähennettävä
24296: jöiden yhä viilenevään mielenkiintoon on löy- niin, että niitä olisi vain muutama, ja nykyistä
24297: dettävissä sakolukumääräiyksistå!. Koska sako- ruinimirajaa on alennettava. Seuraavat raja-arvot
24298: luvulla on ratkaiseva merkitys hinta- ja hylkää- olisivat käyttökelpoisempia ja tarkoituksen-
24299: mistekijänä, tämä on pakottanut viljelijät pui- mukaisempia käytettäviksi viljakaupassa: Veh-
24300: maan rukiin erittäin varhaisessa kypsymisvai- nän perushinta maksettaisiin 100 ja 200 välillä
24301: heessa, mistä on ollut seurauksena suuremmat olevista sakoluvuista, yli 200 olevista sako-
24302: korjuukustannukset, huomattavasti kalliimmat luvuista perushintaa nostettaisiin 2 prosenttia
24303: kuivatuskulut sekä alentunut kuivauskapasi- ja alle 100 sakoluvuista aina 80 saakka alen-
24304: teetti. Kaikista näistä ponnistuksista huolimatta nettaisiin samaten 2 prosentilla. Minimirajaa
24305: sakoluku on kuitenkin monena vuonna romah- voitaisiin hyvin alentaa 70:een ja perushintaa
24306: dusmaisesti laskenut ja johtanut suuriin perus- 80 ja 70 välillä olevista sakeluvuista alennet-
24307: hinnan alennuksiin. taisiin vielä 2 prosenttiyksiköllä, jolloin alentava
24308: Kun kaikki rukiin sakolukuluokat ovat käyttö- vaikutus olisi suurimmillaan 4 prosenttiyksikköä
24309: kelpoisia erilaisiin tarkoituksiin ja jauhon hinta perushinnasta.
24310: on sama kaikissa käyttöluokissa, sakolukua tar- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24311: vitaan lähinnä myllyjen omien, leipomoille ta- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
24312: pahtuvien jauhotoimitusten luokitukseen. Sitä nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24313: vastoin sakoluku laatu- ja hinnoittelutekijänä on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24314: välittömästi poistettava keruuvaiheessa, jotta
24315: mielenkiinto rukiinviljelyyn palaisi ja täyttä Onko Hallitus 1tietoinen siitä, että vil-
24316: omavaraisuusastetta voitaisiin ylläpitää. jelijöiden ja myllyteollisuuden välillä val-
24317: Vehnän osalta sakolukumenetelmän kielteiset litsee luottamuspula sakolukumenetel-
24318: seuraukset paljastuivat täydellä teholla viime män luotettavuudesta laatutekijänä sekä
24319: syksyn vaikeissa korjuuolosuhteissa, kun satoja sen soveltuvuudesta hinnoitteluperustee-
24320: miljoonia kiloja vehnää luokiteltiin rehuksi sen na viljakupan keruuvaiheessa, ja jos
24321: johdosta, että sakoluku laski alle vahvistetun on,
24322: 4 1975 vp.
24323:
24324: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- lisesti muutetaan ja voimakkaasti lieven-
24325: tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta jo hyvissä netään niin, että ne vastaisivat todellisia
24326: ajoin ennen seuraavaa satokautta saa- olosuhteita viljakaupassa, koska nykyi-
24327: taisiin aikaan sellainen leipäviljan laatu- sen hinnanlaskemisjärjestelmän on vil-
24328: määräysten muutos, että sakoluku rukiin jelijöiden näkökulmasta lähinnä peri-
24329: osalta kokonaan poistetaan laatu- ja aatteellisesti katsottava olevan suoras-
24330: hinnoittelutekijänä keruuvaiheessa ja että taan oikeudenvastainen?
24331: sakelukumääräyksiä vehnän osalta oleel-
24332: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1975.
24333:
24334: Henrik Westerlund. Taisto Tähkämaa.
24335: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
24336: N:o 137 · 5
24337:
24338:
24339:
24340:
24341: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24342:
24343: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa olosuhteista johtuen. Lisäksi mielenkiintoa ru-
24344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kiin tuotantoon ovat heikentäneet ruukin huo-
24345: olette 15 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn not leikkuupuintiominaisuudet ja tähkäidännän
24346: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston herkkyys. Rukiin ala on vähentynyt myös
24347: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- muualla maailmassa, niissäkin maissa, joissa ei
24348: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu- sakolukua käytetä hinnoittelussa. Ainoana poik-
24349: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 137: keuksena on Ruotsi, joka ensimmäisenä siirtyi
24350: sakoJ.uvun mukaiseen hinnoitteluun ja jossa ru-
24351: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kiin viljelyala on sakoluvun mukaisen hinnoit-
24352: viljelijöiden ja myllyteollisuuden välillä telun aikana kasvanut ja laatu parantunut.
24353: vallitsee luottamuspula sakolukumene- Laatuvauriot johtivat vuonna 1974 siihen,
24354: telmän luotettavuudesta laatutekijänä että vehnästä joutui sakoluvun mukaan rehu-
24355: sekä sen soveltuvuudesta hinnoittelu- vehnäksi noin 26 % ja hl-painon mukaan lisäksi
24356: perusteena viljakaupan keruuvaiheessa, 10 %. Pelkästään sakoluvun mukaan laskettuna
24357: ja jos on, oli rehuvehnän määrä vajaat 100 milj. kg.
24358: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- Viljantutkimustoimikunnan suorittamien tutki-
24359: tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta jo hyvissä musten mukaan rukiista vain 2 % viime vuoden
24360: ajoin ennen seuraavaa satokautta saa- sadosta joutui pelkästään sakoluvun perusteella
24361: taisiin aikaan sellainen leipäviljan laatu- rehuviljaksi. Rehurukiiksi joutuneesta tavarasta
24362: määräysten muutos, että sakoluku rukiin oli suurin osa hl-painoltaan alle leipäviljakelpoi-
24363: osalta kokonaan poistetaan laatu- ja suuden, sillä viljan idältyessä viljan hl-paino
24364: hinnoittelutekijänä keruuvaiheessa ja laskee nopeasti. On todennäköistä, että kauppa
24365: että sakolukumääräyksiä vehnän osalta hylätessään viljaerän mainitsee hylkäysperus-
24366: oleellisesti muutetaan ja voimakkaasti teeksi usein yksinomaan sakoluvun. Jos käy-
24367: lievennetään niin, että ne vastaisivat to- täntö on tämä, antaa se vääristyneen kuvan
24368: dellisia olosuhteita viljakaupassa, koska tilanteesta yksityisille viljelijöille sakoluvun vai-
24369: nykyisen hinnanlaskemisjärjestelmän on kutuksesta viljan hintaan.
24370: viljelijöiden näkökulmasta lähinnä peri- Sakoluvun käyttöön leipäviljakelpoisuuden
24371: aatteellisesti katsottava olevan suorastaan rajana on kiinnitetty huomiota ja todettu, että
24372: oikeudenvastainen?" leipä- ja rehuviljan hinnan suuresta erosta
24373: (20-30%) johtuen, on sakoluvun käyttö
24374: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- leipäviljan kauppakelpoisuusrajana lisännyt vil-
24375: vasti seuraavaa: jelijäin viljastaan saaman keskihinnan vuotuisia
24376: Valtion Viljavaraston tutkimuslaboratorio ja vaihteluja. Kun on ilmeistä, että nämä vuotuiset
24377: Viljantutkimustoimikunta ovat jatkuvasti seu- vaihtelut mieluummin kasvavat kuin pienenevät
24378: ranneet sakoluvun mukaisen hinnoittelun vaiku- satotason noustessa, on tarpeellista tarkistaa
24379: tusta rukiin ja vehnän viljelyn kehitykseen ja sakoluvun käyttöä hylkäysrajana. Lähinnä ru-
24380: laatuun vuosina 1965-1974. Tutkimuksia on kiin kohdalla, jonka keskihinta vuosina 1968-
24381: tehty suoraan viljelijäiitä saaduista näytteistä, 1974 on jäänyt runsaan 1 %:n verran alle sovi-
24382: jotka on otettu tilastolliset näkökohdat huo- tun perushinnan, tarkistuksen suorittaminen on
24383: mioon ottaen, joten aineistoja on pidettävä· edus- paikallaan.
24384: tavina koko maata ajatellen. Viljan laatumaksutapaa on jossakin muodossa
24385: Rukiin viljelyala alentui merkittävästi viime jatkettava. Ainoastaan maksamalla paremmasta
24386: syksynä ensisijaisesti kylvöajan huonoista sää- viljasta parempi hinta, se voidaan saada eroon
24387: 6 1975 vp.
24388:
24389: heikommasta tavarasta. Luokittelu on suori- Kun leipäviljan nykyiseen laatuhinnoitteluun
24390: tettava jo keräilyportaassa. Jos hyvä ja huono liittyy ongelmia, on maa- ja metsätalousminis-
24391: vilja ovat samanhintaisia, ne sekoittuvat keräily- teriö asettanut työryhmän kiireellisesti selvittä-
24392: portaassa, ja kotimaisen sadon käyttömahdolli- mään sakoluvun käyttöön liittyvät kysymykset.
24393: suus jauho- ja leipäteollisuuden raaka-aineiksi Työryhmän tulee saada esityksensä valmiiksi
24394: vähentyy. Ruis- ja vehnäjauhoilta vaaditaan Suo- 30. 6. 1975 mennessä. Korjaamalla laatumaksu-
24395: messa tietty sakolukutaso. Vehnäjauhoilta vaa- tavan mahdolliset virheellisyydet voitaneen pa-
24396: dittava taso on n. 200-220, mikä merkitsee, lauttaa myös viljelijöiden luottamus viljakauppaa
24397: että tällaista jauhoa saadaan tavarasta, jonka kohtaan.
24398: sakoluku on n. 20-40 sakolukuyksikköä
24399: alempi.
24400: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1975.
24401:
24402:
24403: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
24404: N:o 137 7
24405:
24406:
24407:
24408:
24409: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24410:
24411: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen väder1eksförhållandena under såningstiden.
24412: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se Dessutom har rågens dåliga egenskaper då det
24413: av den 15 apri1 1975 tili vederbörande medlem gäller skördetröskning samt dess benägenhet
24414: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av för axgroning försvagat intresset för produk-
24415: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. stäl1da tion av råg. Även annorstädes i världen har
24416: skriftliga spörsmå1 nr 13 7: rågarealen blivit mindre, även i de Iänder där
24417: man inte använder fallta1 vid prissättningen.
24418: "Är Regeringen medveten om att det Det enda undantaget är Sverige, som först
24419: råder en förtroendekris mellan od1arna övergick tili prissättning enligt fallta1 och där
24420: och kvarnindustrin om fallta1smetodens rågens odlingsareal ökat och kvaliteten blivit
24421: tillförlitlighet som kvalitetsfaktor och bättre under den tid man tiliämpat prissätt-
24422: lämplighet som prissättningsgrund på ning enligt falltal.
24423: uppsamlingsstadiet i spannmå1shandeln, Kvalitetsskadorna 1edde år 1974 till, att cirka
24424: och om så är fallet, 26 % av vetet klassificerades som fodervete
24425: vi1ka åtgärder har Regeringen vid- på basen av falltalet och ytterligare 10 % en-
24426: tagit eller ämnar den vidtaga för att re- ligt hl-vikten. Räknat enbart på basen av fall-
24427: dan i god 1tid till nästa skördesäsong talet var mängden fodervete knappa 100 milj.
24428: få en sådan ändring av kvalitetsbestäm- kg. I enlighet med undersökningar som gjorts
24429: me1serna för brödsäd att fallta1et för av Spannmålsforskningskommissionen klassifice-
24430: råg helt s1opas som kvalitets- och pris- rades för rågens del endast 2 % av senaste års
24431: sättningsfaktor på uppsamlingsstadiet skörd som fodersäd enbart på basen av fall-
24432: och att fallta1sbestämmelserna för vete talet. Den största delen av denna som foderråg
24433: väsentligt ändras och kraftigt lindras så k1assificerade vara uppfyllde icke tili sin hl-
24434: att dessa skulle bli överensstämmande vikt kvalitetsbestämme1serna för brödsäd, ty
24435: med de faktiska förhållandena i spann- då säden lönnmälter sjunker dess h1-vikt has-
24436: må1shandeln, enär det nuvarande pris- tigt. Det är sannolikt att handeln, då den
24437: beräkningssystemet ur odlarens syn- vrakar ett sädparti, ofta nämner endast fall-
24438: punkt närmast måste principiellt betrak- talet som vrakningsgrund. Om detta är praxis,
24439: tas som direkt rättsvidrigt?" ger det den enski1de odlaren en felaktig bild
24440: av fallta1ets inverkan på sädpriset.
24441: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- Man har fäst uppmärksamhet vid använd-
24442: samt anföra följande: ningen av fallta1 som gräns för duglighet till
24443: Statens Spannmålsförråds forskning1aborato- brödsäd och konstaterat, att användningen av
24444: rium och Spannmålsforskningskommissionen fallta1 som gräns för brödsädens handelsdug-
24445: har fortsättningsvis följt med den inverkan som lighet, på grund av den stora prisskilinaden
24446: prissättningen enligt fallta1 haft på utveckling- mellan bröd- och fodersäd (20-30% ), har
24447: en och kvaliteten av råg- och veteodlingen åren ökat de årliga växlingarna i det medelpris som
24448: 1965-1974. Undersökningar har gjorts av odlarna erhåller för sin säd. Då det är uppen-
24449: prov som erhållits direkt av odlarna och som bart att dessa årliga växlingar har en större
24450: tagits med beaktande av statistiska synpunkter, tendens att öka än minska då skördenivån sti-
24451: varför materia1et bör anses representativt med ger, är det nödvändigt att granska använd-
24452: tanke på hela 1andet. ningen av fallta1 som vrakningsgräns. Det är
24453: Odlingsarealen för råg minskade betydligt i första hand på sin p1ats att verkställa en
24454: senaste höst, främst på grund av de dåliga granskning beträffande rågen, vars mede1pris
24455: 8 1975 vp.
24456:
24457: åren 1968-1974 stannat drygt 1 % under är cirka 200-220, vilket betyder, att sådant
24458: det överenskomna grundpriset. mjöl fås av en vara, vars falltal är cirka 20-40
24459: Kvalitetsbetalning för säd bör fortsättas i falltalsenheter lägre.
24460: någon form. Endast genom att betala ett bättre Då många problem är förknippade med den
24461: pris för bättre säd, kan man skilja åt denna nuvarande kvalitetsprissättningen för brödsäd,
24462: från en sämre vara. Klassificeringen bör göras har jord- och skogsbruksministeriet tillsatt en
24463: redan på uppsamlingsstadiet. Om priset är det- arbetsgrupp att i brådskande ordning utreda
24464: samma för god och dålig spannmål, förblandas frågor i anslutning till användningen av fall-
24465: dessa redan på uppsamlingsstadiet, och möj- tal. Arbetsgruppen bör få sitt arbete slutfört
24466: ligheten att använda inhemsk skörd som rå- senast 30. 6. 1975. Genom att rätta eventuella
24467: vara för mjöl- och brödindustrin avtar. I Fin- felaktigheter i kvalitetsbetalningen torde man
24468: land erfordras en viss falltalsnivå för råg- och kunna återställa odlarnas förtroende för spann-
24469: vetemjöl. Den för vetemjöl erforderliga nivån målshandeln.
24470: Helsingfors den 14 maj 1975.
24471:
24472:
24473: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna
24474: 1975 vp.
24475:
24476: Kirj. ksm. n:o 138.
24477:
24478:
24479:
24480:
24481: Vilmi ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston määrärahatilan-
24482: teesta.
24483:
24484:
24485:
24486: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
24487:
24488: Maatilatalouden kehittämisrahastoon kulu- täysin kestämätön. Asian korjaamiseksi tulisi
24489: valle vuodelle hyväksytyt määrärahat ovat osoit- hallituksen ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin
24490: tautuneet täysin riittämättömiksi, sillä jo huhti• ja varata jo seuraavassa lisätalousarviossa aina-
24491: kuun alkuun mennessä nämä maatilatalouden kin 100 mrljoonaa markkaa maatilatalouden ke-
24492: ja maaseudun lainoitustoimintaan tarkoitetut va- hittämisrahastoon lähinnä lainoitustoimintaan
24493: rat ovat loppuneet. Näin on jouduttu suoranai- käytettäväksi. Varojen myöntämisellä ja laina-
24494: seen kriisitilanteeseen, sillä vain osa lain mu- päätöksillä olisi kova kiire, sillä ainakin Lapissa
24495: kaisista ja rahoituskelpoisista lainahakemuksista ja Pohjois-Suomessa maatilatalouden rakenta-
24496: on voitu rahoittaa. Huomattava osa aikanaan mistoiminta on mahdollista vain kesäaikana.
24497: jätetyistä maaseudun asuntolainoja, karjaraken- Talvella suoritettu pienten rakennusyksiköiden
24498: nuslainoja, täydennyslainoja, rehntornin raken- rakentaminen nostaa kustannustasoa kohtuutto-
24499: tamislainoja ja irtaimistolainoja koskevia hake- masti.
24500: muksia makaa varojen puutteesta johtuen kes- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
24501: kusrahalaitoksissa ja maatilahallituksessa. Kun 37 §:n 1 momenttiin: viitaten esitämme valtio-
24502: vuosi sitten myönnettyjen lainojen enimmäis- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24503: määrät olivat hankkeen kustannusarviosta vain seuraavan kysymyksen:
24504: noin 1/5, on näistäkin hankkeista suuri osa
24505: keskeneräisenä. Monet näistäkin vuosi sitten Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24506: lainoja saaneista ovat nyt lainojen enimmäis- maatilatalouden kehittämisrahaston mää-
24507: määrien noustessa hakeneet rakennushankkeen- rärahat kuluvalle vuodelle on käytetty
24508: sa loppuun saattamiseksi ns. täydennyslainaa, loppuun jo huhtikuun alkuun mennessä,
24509: mutta saatuj,en tietojen mukaan näitä laina- mistä syystä huomattava määrä maatila-
24510: anomuksia ei ole lainkaan käsitelty. On jopa talouden ja maaseudun asuntolainoista
24511: annettu ymmärtää, että varojen vähäisyyden sekä karjarakennus- ja rehutornien ra-
24512: johdosta ei näitä vanhoille lainoille haettuja kentamislainoista ja irtaimistolainoista
24513: täydennyslainoja tultaisi lainkaan myöntämään. sekä ns. täydennyslainoista jää varojen
24514: Tämä olisi kohtuuton ratkaisu, koska monet puutteesta johtuen rahoittamatta, ja
24515: pienen lainan saaneet eivät voi varojen puut- jos on,
24516: teen ja kustannustason jyrkän nousun johdosta tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
24517: keskeneräisenä olevaa rakennushanketta toteut- piteisiin maatilatalouden kehittämis-
24518: taa. . rahaston varojen lisäämiseksi niin, että
24519: Tilanne maatilatalouden ja maaseudun lainoi- kaikki viranomaisten puoltamat ja hy-
24520: tustoiminnan kohdalla kokonaisuudessaan on väksymät lainahakemubet voitaisiin
24521: nopeasti rahoittaa?
24522: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1975.
24523:
24524: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Aino Karjalainen.
24525: Matti Mattila. T. Saloranta. T. 1. Vartia.
24526: A. R. Sainio. Arttur Niemelä. Mikko Asunta.
24527: Sulo Suorttanen. Lea Sutinen. Mauno Manninen.
24528: Mikko Jokela.
24529: 604/75
24530: 2 1975 vp.
24531:
24532:
24533:
24534:
24535: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24536:
24537: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa talouden kehittämisrahastoon 50 miljoonan
24538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, markan määrärahan käytettäväkcsi ns. työllisyys-
24539: olette 17 päivänä huhdkuuta 1975 päivätyn ehdoin rakennuslainoitukseen ja tientekoavus,
24540: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tuksiin. Esitetty lisäys tulee helpottamaan ti-
24541: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- lannetta tuntuvasti, joskin näyttää siltä, ettei
24542: edustaja Pekka Vilimin ym. näin kuuluvasta kaikkia lainahakemuksia voida kuluvana vuon-
24543: kirjallisesta kysymyksestä n:o 138: na nyt käytettävissä olevien varojen puitteissa
24544: rahoittaa. Kun selvitykset tältä osin on saatu
24545: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että suoritetuiksli, otetaan maatilatalouden kehittä-
24546: maatilatalouden kehittämisrahaston mää- misrahaston varojen lisätarve tarvittaessa välit-
24547: rärahat kuluvalle vuodelle on käytetty tömästi esille hallituksessa.
24548: loppuun jo huhtikuun alkuun mennessä, Kysymyksessä huomautetaan, ettei viime
24549: mtstä syystä huomattava määrä maatila- vuonna rakentamislainoja saaneille ole myön-
24550: talouden ja maaseudun asuntolainoista netty täydennyslainoja, vaikka rakentarniskus-
24551: sekä karjarakennus- ja rehutornien ra- rtannukset ovat vuoden kuluessa huomattavasti
24552: kentanlislainoista ja irtairnistolainoista nousseet, ja lainojen markkamääräisiä enimmäis-
24553: sekä ns. täydennyslainoista jää varojen määriä on nostettu. Maatilahallitus on kiinnit-
24554: puutteesta johtuen rahoittamatta, ja tänyt asiaan huomiota ja täydentänyt äskettäin
24555: jos on, maankäyttölain mukaisten rakentamislainojen
24556: tuleeko Hallitus ryhtymään toimen- enimmäismääristä vuonna 1974 antamaansa pää-
24557: piteisiin maatilatalouden kehittämis- töstä siten, että ennen 1 päivää tammikuuta
24558: rahaston varojen lisäämiseksi niin, että 1975 myönnettyä rakentarnislainaa saadaan jo
24559: kaikki viranomaist:en puoltamat ja hy- aloitetun työn kustannusten kohoamisen perus-
24560: väksymät lainahakemukset voitaisiin teella hakemuksesta korottaa päätöksessä mai-
24561: nopeasti rahoittaa?" nittujen enimmäismäärien puitteissa, edellyt-
24562: täen, että lainasta on ennen sanottua päivää
24563: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nostettu enintään puolet ja että rakennustyön
24564: vasti! 'seuraavaa: tarkistettu kustannusarvio on vähintään 120 000
24565: Hallitus on esittänyt kuluvan vuoden toisessa markkaa.
24566: lisämenoarviossa otettavaksi siirtona maatila-
24567: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1975.
24568:
24569: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
24570: N:o 1.38 3
24571:
24572:
24573:
24574:
24575: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24576:
24577: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili gårdsbrukets utvecklingsfond ett anslag om
24578: av statsrådet för avgivande av svar översänt 50 milj. mk skall användas som byggnadslån
24579: av den 17 april 1975 tili vederbörande medlem och vägbyggnadsunderstöd med s.k. sysselsätt-
24580: av statsrådet för avgivande av svar översänt ningsvillkor. Det föreslagna tillägget kommer
24581: arvskrift av följande av riksdagsman Pekka att underlätta situationen kännbart, även om
24582: Vilmi m. fl. ställda spörsmål nr 138: det förefaller som om inte alla låneansökningar
24583: under innevarande år kommer att kunna finan-
24584: "Ar Regeringen medveten om att sieras inom ramen för de nu tillbudsstående
24585: gårdsbrukets utvecklingsfonds ans.~ag medlen. När utredningarna tili denna del har
24586: för innevarande år tog slut redan fore genomförts, tages behovet av tilläggsmedel vid
24587: ingången av april, varför en betydande behov omedelbart upp i regeringen.
24588: del arv bostadslånen för gårdsbruket och I spörsmålet påpekas att kompletteringslån
24589: landsbygden samt byggnadslånen för ej har beviljats dem som erhållit byggnadslån,
24590: kratursstall och fodertorn samt inventa- fastän byggnadskostnaderna har stigit avsevärt
24591: rielån och de s. k. kompletteringslånen under innevarande år och lånens maximibelopp
24592: på grund arv brist på medel inte kan har ökats. Jordbruksstyrelsen har fäst upp-
24593: finansieras., och om så är fallet, märksamhet v1d saken och har nyligen kom-
24594: kommer Regeringen att skrida tili pletterat sitt beslut av år 1974 om maximi-
24595: åtgärder för att öka medlen för gårds- beloppet av byggnadslånen i enlighet med jord-
24596: brukets utvecklingsfond så, att alla de dispositionslagen så, att byggnadslån som bevil-
24597: av myndigheterna förordade och god- jats före 1 januari 1975 på grund av stegringen
24598: kända ansökningarna om lån snabbt av kostnaderna på redan påbörjade arbeten får
24599: skall kunna finansieras.?" höjas inom ramen för de i beslutet nämnda
24600: maximibeloppen, under förutsättning, att av
24601: Såsom svar på detta spörsmål får jag rvörd- lånet före sagda dag har lyfts högst hälften,
24602: samt anföra följande: och att det justerade kostnadsförslaget för
24603: Regeringen har i innevarande års andra till- byggnadsarbetet utgör minst 120 000 mark.
24604: läggsbudget föreslagit, att såsom överföring
24605: Helsingfors den 19 maj 1975.
24606:
24607: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
24608: 197.5 vp.
24609:
24610: Kirj. ksm. n:o 139.
24611:
24612:
24613:
24614:
24615: Liedes ym.: Vesistöjen kalataloudellista elvyttämistä koskevan
24616: ohjelman aikaansaamisesta.
24617:
24618:
24619: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24620:
24621: Suomessa toteutettujen vesistöjä ·ja merta sitten toteuttamisen jälkeen vahinkojen selvit-
24622: muuttavien toimenpiteiden, kuten vesivoima- tämiseksi, ei yleensä ole hoidettu siten, että
24623: laitosten rakentamisen ja toiminnan, järvien riittävä näyttö olisi käytettävissä kalakantojen
24624: säännöstelyn, jätevesien johtamisen sekä ve- hoitoa ja kalastusvahinkojen korvaamista kos-
24625: sistöjärjestelyjen ja virtaamien säännöstelyn, kevien päätösten antamista varten. Näitä tut-
24626: yhteydessä on kalataloudelliset näkökohdat ja kimuksia suorittavat suuressa mitassa myös lii-
24627: toimenpiteet hoidettu huonosti tai jätetty ko- keperiaattein toimivat laitokset, joiden toi-
24628: konaan hoitamatta. Tästä on aiheutunut suurta minnassa kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa
24629: vahinkoa mm. kalastajaväestön toimeentulotie yleensä maksajalle eli kalataloudellisen vahin-
24630: ja kaikille vahingoittuneiden vesistöjen koti- gon aiheuttajalle edulliseen suuntaan. Jos jokin
24631: tarve- ja virkistyskalastajille. laitos pyrkii selvittämään vahingot puolueetto-
24632: Kotimaisen arvokkaimman kalakannan pit- masti ja taloudellista tulevaisuuttaan ajattele-
24633: källe ehtinyt tuhoutuminen on johtanut siihen, matta, se joutuu boikotin alaiseksi, kuten on
24634: että maahan on jo monien vuosien aikana nähty. Tässä vahingon aiheuttajille epämieluis-
24635: tuotu ulkomailta kohtuuttoman paljon kalaa ten tutkijoiden poistamisessa alan töistä tie-
24636: ja kalatuotteita ihmisravinnoksi. Esim. siikaa detään toimineen jopa niiden viranomaisten,
24637: ja kuhaa, tyypillisesti suomalaisia kalalajeja, on joiden tehtävänä olisi hoitaa asiat puolueetto-
24638: tuotu pakasteina jopa Adantin takaa. Paitsi masti ja kalatalouden yleiset ja yksityisoikeu-
24639: sitä, että tällainen kehitys on vaikuttanut nega- delliset edut huomioon ottavalla tavalla.
24640: tiivisesti kauppataseeseen, se on myös vieroit- Vastoin perustuslain henkeä ja kirjainta ei
24641: tanut kuluttajia kotimaisen kalan käytöstä. Vii- ammatti- ja sivuammattikalastajan työvoima ole
24642: meksi mainittu ilmiö, esim. tottuminen ulko- ollut "valtakunnan erikoisessa suojeluksessa",
24643: maisten kalapakasteiden käyttämiseen, voi nyt vaan päinvastoin syrjinnän kohteena silloin,
24644: jo jäädä pysyväksi epäkohdaksi. Tällainen ti- kun vesistöihin on kohdistettu kalataloudellista
24645: lanne on aiheutunut vesistöjen ja meren luon- vahinkoa aiheuttavia toimenpiteitä. Muiden ka-
24646: nontilan muuttamisen kompensoimiseksi vält- lastajien ja kalavesien omistajien oikeusturva
24647: tämättömän arvokalakantojen hoidon laimin- ei myöskään vastaa sitä, mitä vesilaki ja kalas-
24648: lyömisestä, ts. vesilain kalakantojen hoitoa kos- tuslaki vähintäänkin edellyttäisivät. Osasyylli-
24649: kevien periaatteiden noudattamatta jättämi- siä tähän asian tilaan ovat myös maa- ja metsä-
24650: sestä. Kun yli .50 % sisävesistä ja valtakunnan talousministeriön alaiset vesi- ja kalatalousvi-
24651: kaikki merialueet kuuluvat jo ns. muuttuneisiin ranomaiset, vesihallitus ja kalastus- ja metsäs-
24652: vesiin, vahinko koskee pääosaa koko kansasta. tysosasto. Heinäkuun 1 päivänä 1970 toimin-
24653: Kalakantojen tuhoutumista kompensoivan tansa aloittanut vesihallitus piiriorganisaatioi-
24654: kalakantojen hoidon laiminlyömisen lisäksi on neen on sekä vesiä valvova että niitä muuttava
24655: myös vesilain edellyttämä vahingonkorvausten elin. Se mm. suunnittelee ja suorittaa jokien
24656: maksaminen kalastusvahingon kärsijöille tör- tulvasuojelun hyväksi toteutettavia teknisiä
24657: keästi laiminlyöty tai sen suorittamista on vii- töitä ja toimii hakijana suurissa järvien sään-
24658: västytetty jopa kymmeniä vuosia. Eikä tämä- nöstelyhankkeissa, mutta asettaa omasta virka-
24659: kään vielä riitä. Niitä tutkimuksia, jotka ovat mieskunnastaan kaikki toimitusinsinöörit ja
24660: välttämättömiä ennen kalataloudellista vahin- näitä avustavat virkamiehet myös vesihallituk-
24661: koa aiheuttavien hankkeiden toteuttamista ja sen nimissä toteutettavia hankkeita koskeviin
24662: 616/75
24663: 2 1975 vp.
24664:
24665: katselmustoimituksiin. Lisäksi vesihallitus on Kalastus- ja metsästysosaston toiminta muu-
24666: viime vuosina laajentanut valtapiiriään eräillä tosten alaisten vesien kalataloutta koskevissa
24667: tärkeillä vesillä siten, että puolueetonta kalas- asioissa on jo aiheuttanut kanteluita oikeuskans-
24668: tusvahinkojen tutkijaa ei ole lainkaan hankittu, lerille, mahdollisesti myös oikeusasiamiehelle.
24669: vaan toimitusinsinööri on itse johtanut ja toi- On siis korkea aika saattaa tämän viranomai-
24670: meenpannut tutkimuksia, suorittanut niiden oi- sen toiminta ajan tasalle.
24671: keellisuuden arvostelun ja itse harkinnut va- Vaiistuneet kalatalouden asiantuntijat ovat
24672: hingonkärsijäin tutkimustuloksista esittämän jo yli 10 vuotta sitten varoittaneet, että yhteis-
24673: arvostelun aiheellisuuden. Kun vesihallitus li- kunta joutuu käyttämään kohtuuttomasti va-
24674: säksi on vesilain mukaan sekä lain että sen roja turmeltujen kalavesien tutkimukseen, hoi-
24675: nojalla annettujen määräysten noudattamisen toon ja vahingonkorvauksiin, ellei kalatalouden
24676: yleinen valvoja, se siis valvoo viranomaisena etua hoideta vesien luonnontilaa muutettaessa
24677: myös omaa vesien tilaa muuttavaa toimin- siten kuin vesilain henki edellyttää. Nämä va-
24678: taansa. roitukset ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Itä-
24679: Se, että vesihallitus on käytännössä ominut merisopimus aiheuttaa valtiolle suuria menoja
24680: itselleen enemmän valtaa kuin lainsäätäjä on siksi, että lohenistutusvelvoitteita ei ole ajoissa
24681: sille tarkoittanut vesien käytön suunnittelun määrätty lohikantaa tuhoaville laitoksille. Lailla
24682: ja vesien ,luonnontilan muuttamisen kalatalou- ja valtioneuvoston päätöksellä on v. 1974 sää-
24683: dellisella sektorilla, aiheutuu osaksi siitä, että detty vesien saastumisesta ammattikalastajille
24684: kalatalousviranomaisen, maa- ja metsätalous- aiheutuneiden kalavahinkojen korvaamisesta
24685: ministeriön kalastus- ja metsästysosaston, toi- tietyissä tapauksissa valtion varoista. Ainakin
24686: minta ei ole ollut riittävän tehokasta. yhdessä tapauksessa on myönnetty valtion va-
24687: On jopa julkisesti ilmoitettu, että vesistöihin roja vahinkoa kärsineiden kalastajayhteisöjen
24688: kohdistettavien toimenpiteiden vahingonkärsi- oikeusavun kustantamiseksi. Sekä vesihallitus
24689: jäin asiat eivät kuulu kalastus- ja metsästys- että kalastus- ja metsästysosasto käyttävät val-
24690: osastolle. Tämä ilmoitus tarkoittaa käytännössä tion varoja vesioikeudellisia päätöksiä varten
24691: myös sitä, että vahingonkärsijäin kalastusetua tarvittavien selvitysten, tutkimusten ja suun-
24692: koskevien asioiden hoitaminen ei ole minkään nittelutehtävien rahoittamiseen. Lohenviljelyn
24693: viranomaisen valvonnassa. Kalastus- ja metsäs- ja istutustoiminnan laajentaminen on vasta
24694: tysosasto ei myöskään valvo tiukasti ja johdon- suunnitteluasteella. Muu edellä mainittu valtion
24695: mukaisesti kalastusvahinkojen tutkimustoimin- varojen käyttö on todelliseen tarpeeseen verrat-
24696: taa, vaan esim. sallii ilman vastatoimenpiteitä tuna ollut varsin vähäistä. Vastaavasti on mer-
24697: sen, että vesihallituksen omat miehet selvittä- kittäviä tuloksia saatu aikaan vähän ja ne ovat
24698: vät vahinkoja katselmustoimituksien yhteydes- koskeneet liian harvoja vesistöjä.
24699: sä ilman, että tämä selvitystyö tapahtuisi kalas- Turmeltujen kalavesien ja kalakantojen hoi-
24700: tus- ja metsästysosaston valvonnassa ja sen dosta sekä kalastajaväestön oikeusturvan suoje-
24701: hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Kala- lemisesta on olemassa esimerkkejä, mutta ei
24702: talousvirkamiehet tietävät, että vesihallitukselle vieläkään mitään merkkiä tehokkaan kokonais-
24703: ei kuulu kalataloutta koskevia tehtäviä, ellei ratkaisun toteuttamisesta, ei edes sen suunnit-
24704: niitä sille delegoida. Tällaisten tutkimustehtä- telusta. Kalastajaväestön luottamus valtioval-
24705: vien delegointia ei ole suoritettu. taan ja lain turvaan on ihmisen vesistöihin
24706: Vesien käytön suunnittelun valvonnan tulisi kohdistamien toimenpiteiden vahinkoalueilla ro-
24707: kalatalouden osalta kuulua kalastus- ja metsäs- mahtanut ja "valtio" katsotaan yleisesti vahin-
24708: tysosaston päätehtäviin. Näyttää kuitenkin sil- gonaiheuttajan puolella olevaksi voimateki-
24709: tä, että tämä osasto ei ole aktiivisesti mukana jäksi. On siis aika ryhtyä ensi kerran tasavallan
24710: koko suunnittelutyössä, jota hoidetaan sekavan historiassa toteuttamaan suurisuuntaista vahin-
24711: ja kalastajaväestölle täysin epäselväksi jääneen goittuneiden kalavesien ja tuhoutuneiden kala-
24712: organisaatiovyyhden toimesta. Tästä epäkoh- kan1:0jen saneerausohjelmaa, missä kalastaja-
24713: dasta aiheutuu esimerkiksi se, että Pohjanmaan väestön oikeusturvan palauttaminen on otettava
24714: jokijärjestelyjen surullisen kuuluisiksi tulleet yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Tässä väes-
24715: kalastusvanhinkot ovat jääneet vaille kalatalous- tön osassa on nyt paikoitellen herännyt toivo,
24716: viranomaisen, kalastus- ja metsästysosaston, että Itämeri-sopimus ja kalan osalta hälyttävän
24717: asianmukaista huomiota ja vaikutusta. negatiivinen kauppatase herättäisivät valtioval-
24718: N:o 139 3
24719:
24720: lan ymmärtämään oman maan kalatalouden toimenpiteiden yhteydessä on aiheutet-
24721: kehittämisen välttämättömyyden. tu vesistöjen kalakannalle ja kalastuk-
24722: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 selle suuria menetyksiä, ja jos on,
24723: § :n 1 momenttiin nojautuen esitämme valtio· niin mihin toimenpiteisiin Hallitus
24724: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavabi aikoo ryhtyä vahingoittuneiden kala-
24725: seuraavan kysymyksen: vesien ja tuhoutuneiden kalakantojen
24726: elvyttämisohjelman aikaansaamiseksi ja
24727: Onko Hallitus tietoinen suta, että toteuttamiseksi?
24728: vesistöjemme järjestely- ja Säännöstely-
24729: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1975.
24730:
24731: Pentti Liedes. Aarne Koskinen. Veikko Saarto.
24732: Pauli Puhakka. Helvi Niskanen. Irma Rosnell.
24733: Ensio Laine. Paavo Aitio. Pauli Räsänen.
24734: Toivo Åsvik. Aulis Juvela.
24735: 4 1975 vp.
24736:
24737:
24738:
24739:
24740: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24741:
24742: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Nk. kalastuskorttivaroja on vuoteen 1975
24743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saakka voitu käyttää kalavesien hoitotyöhön
24744: olette 17 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn vain rajoitetusti, hoitotyöhön liittyvää tutki-
24745: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston musta, koetoimintaa ja neuvontaa rahoittamal-
24746: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- la. Kalakantojen elvyttämisohjelmien ja kala-
24747: edustaja Pentti Liedeksen ym. näin kuuluvan taloudellisten hoitosuunnitelmien laatimisen
24748: kirjallisen kysymyksen n:o 139: perustaksi ei ole ennen vuotta 1975 ollut
24749: käytettävissä budjettivaroja.
24750: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Valtion vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa
24751: vesistöjemme järjestely- ja säännöstely- on kalatalousalan järjestöille myönnettäviä
24752: toimenpiteiden yhteydessä on aiheutet- avustuksia varten 30.37.49 ( kalastusalan jär-
24753: tu vesistöjen kalakannalle ja kalastuk- jestöjen toiminnan tukeminen) momentti, jo-
24754: selle suuria menetyksiä, ja jos on, ten nk. kalastuskorttivarat on voitu vapauttaa
24755: niin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikaisempaa täysimääräisemmin kalastuslain
24756: aikoo ryhtyä vahingoittuneiden kala- 101 §:n mukaiseen kalavesien hoitotyöhön ja
24757: vesien ja tuhoutuneiden kalakantojen kalakantojen parantamiseen. Ministeriössä ta-
24758: elvyttämisohjelman aikaansaamiseksi ja pahtuneessa käsittelyssä on alustavasti päädyt-
24759: toteuttamiseksi?" ty siihen, että kalastuskorttivaroja tultaisiin
24760: kuluvana vuonna käyttämään kalavesien hoi-
24761: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toon ja kalakantojen parantamiseen 2 800 000
24762: vasti seuraavaa: markkaa. Tästä määrästä on tähän mennessä
24763: Vesilain mukaan vesistön luonnontilan muut- suoranaisesti kalavesien hoitoon liittyvien suun-
24764: tajan tulee kompensoida ja korvata aiheutta- nitelmien toteuttamiseen myönnetty tai varat-
24765: mansa haitat ja vahingot. Kalakantojen paran- tu n. 1 000 000 markkaa.
24766: tamistoimenpiteet eivät ole vielä täysimääräi- Vesioikeudellisten toimitusten perustaksi on
24767: sesti luonnontilan muuttajien ja muiden hai- ollut käytettävissä vuodesta 1971 lähtien
24768: tanaiheuttajien tehtävänä muun muassa siitä 30.37.24 ( vesioikeudelliset kalatalousselvityk-
24769: syystä, ettei kaikissa tapauksissa ole lupaha- set) momentti. Momentilta on muun muassa
24770: kemuksen käsittelyn yhteydessä voitu määritel- rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön vi-
24771: lä mahdollisesti syntyvän haitan laatua ja laa- reille paneman, Kemijoen vaelluskalakantojen
24772: juutta. Tämän vuoksi haittojen ja vahinkojen hoitovelvoitteen määräämistä tarkoittavan kat-
24773: kompensoiminen ja korvaaminen on siirretty selmustoimituksen kalatalousselvitykset sekä
24774: ratkaistavaksi myöhemmin. Kompensaatioiden varsinainen katselmustoimitus. Momentilta on
24775: ja korvausten määrääminen ei siten ole maa- myös rahoitettu Kymijoen patoamisesta vael-
24776: ja metsätalousministeriön tehtävä, vaan minis- luskalakannoille aiheutuneet haitat ja vahingot
24777: teriö yleisen kalatalousedun valvojana esittää selvittänyt tutkimus, jonka pohjalta on vireille
24778: vaatimuksensa jutun käsittelyn aikana ja pää- pantavana katselmustoimitus asianmukaisen
24779: töksen saatua lainvoiman valvoo sen toimeen- hoitovelvoitteen määräämiseksi, sekä rahoitettu
24780: panoa. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalan-
24781: Vesihallituksen aloittaessa tmmmtansa v. tutkimusosastossa vireillä olevaa Oulujoen ve-
24782: 1970 tuli sen hoidettavaksi n. 500 katselmus- sistöalueen kokonaisselvitystä vesioikeuskäsit-
24783: toimituksen ruuhka. Suurelta osin mainittu telyn käynnistämiseksi Kemi- ja Kymijokien
24784: ruuhka on saatu puretuksi, mutta vastaavasti tapaan.
24785: ruuhkautumista on tapahtunut vesioikeuksissa, Mainittujen hankkeiden lisäksi momentilta
24786: jonne jutut ovat siirtyneet ravkaistaviksi. on rahoitettu joitakin pienempiä hankkeita.
24787: N:o 139 5
24788:
24789: Määrärahan vähyyden vuoksi ei kaikkia suun- käyttömuodot huomioon ottavaan kokonais-
24790: niteltuja kalataloudellisia tutkimus- ja selvitte- suunnitteluun :liittyvän kalataloudellisen suun-
24791: lyhankkeita ole voitu käynnistää. nittelun käynnistämiseksi, seurata ja ohjata en-
24792: Aikaisempina vuosina ei valtion tulo- ja me- simmäisen kalataloudellisen tavoitesuunnitel-
24793: noarviossa ole ollut erillistä momenttia kala- man laadintaa ja edistymistä, sekä saatavien
24794: taloudellisen suunnittelutyön toteuttamista var- kakemusten perusteella laatia ehdotus kalata-
24795: ten. Tästä johtuen suunnittelutyötä on joudut- loudellisen suunnittelun ja vesien muiden käyt-
24796: tu tekemään kalatalousviranomaisen sekä ka- tömuotojen suunnittelun koordinoinnin kehit-
24797: latalouden tutkimuslaitoksen omilla vähäisillä tämiseksi, mitä toimenpiteitä edustaja Liedek-
24798: resursseilla. Suunnittelutyötä on jossain mää- sen ym:n kirjallisessa kysymyksessä on tarkoi-
24799: rin pystytty hoitamaan, vaikka viimeisen vii- tettu. Työryhmän on määrä saada ehdotuksen-
24800: den vuoden aikana työntekijöiden määrä ei ole sa valmiiksi vuoden 1976 loppuun mennessä.
24801: kasvanut samassa suhteessa kuin tehtävien Hallitus tulee seuraamaan tilanteen kehittv-
24802: määrä muutoin on lisääntynyt. mistä, ja mikäli nyt toteutettavat toimenpi-
24803: Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa on teet eivät tuo helpotusta asiain nykytilaan,
24804: 30.37.23 (kalataloudelliset hoitosuunnitelmat) ryhdytään tutkimaan mahdollisuuksia toimen-
24805: momentilla varoja 200 000 markkaa. Kyseisten piteiden toteuttamiseksi ennen velvoitteiden
24806: varojen käytön suunnittelemiseksi on maa- ja määräämistä, varaamaila ennakkoon suoritetta-
24807: metsätalousministeriö asettanut 26. 4. 1975 viin kalanhoitotoimenpiteisiin tarvittava mää-
24808: työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus räraha valtion tulo- ja menoarvioon.
24809: mainitun määrärahan käyttämiseksi vesien eri
24810: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1975.
24811:
24812:
24813: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
24814: 6 1975 vp.
24815:
24816:
24817:
24818:
24819: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24820:
24821: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning- ning eliminerad, men i stället har detta lett
24822: en anger har Ni, Herr T alman, med Eder tili motsvarande stockningar i vattendomsto-
24823: skrivelse av den 18 april 1975 tili vederbö- lorna, dit målen överförts för avgörande.
24824: rande medlem av statsrådet överstänt avskrift S.k. fiskekortmedel har före år 1975 en-
24825: av följande av riksdagsman Pentti Liedes m.fl. dast i begränsad omfattning kunnat dispone-
24826: ställda skriftliga spörsmål N:o 139: ras för fiskevårdsarbete genom finansiering av
24827: forskning och försöksverksamhet i anslutning
24828: "Är Regeringen metveten om, att tili fiskevården samt instruktion. För uppgö-
24829: fiskbestånden i våra vattendrag och randet av program för restaurering av fisk-
24830: fisket förorsakats stora förluster i sam- bestånden och fiskeriekonomiska fiskevårdspla-
24831: band med åtgärder i och reglering av ner har det inte före år 1975 funnits bud-
24832: våra vattendrag och om så är fallet, geterade medel.
24833: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- I statens inkomst- och utgiftsstat för år
24834: ta för åstadkommande av ett program 1975 har för understöd åt fiskeriorganisatio-
24835: för restaureringen av våra skadade vat- nerna upptagits ett moment 30.37.49 (stödande
24836: tendrag och förstörda fiskbestånd samt av organisationernas i fiskeribranschen verk-
24837: för förverkligandet av detta program?" samhet), varigenom s .k. fiskekortmedel i hög-
24838: re grad än tidigare har kunnat disponeras för
24839: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt fiskevård och förbättrandet av fiskstammen en-
24840: anföra följande: ligt 101 § lagen om fiske. Vid handlägg-
24841: Enligt vattenlagen skall den, som föranleder ning i ministeriet har man preliminärt stan-
24842: ändringar i naturtillståndet i ett vattendrag nat för, att 2 800 000 mark fiskekortmedel
24843: kompensera och ersätta det men och den ska- under innevarande år skall användas för fiske-
24844: da han föranlett. Åtgärderna i syfte att för- vård och förbättrandet av fiskbestånden. Av
24845: bättra fiskbestånden åligger ännu inte helt nämnda summa har hittills för genomförandet
24846: dem, som föranlett ändringar i naturtiliståndet av planer som direkt har anknytning tili fis-
24847: och andra intrång bl.a. av den orsaken, att kevården beviljats eller reserverats c. 1 000 000
24848: man inte alltid i samband med handläggning- mark.
24849: en av ansökan om tillstånd kunnat slå fast Sedan år 1971 har ett moment 30.37.24
24850: arten och omfattningen av den skada som möj- ( vattenrättsliga fiskeriutredningar) stått tili
24851: ligen uppkommer. Därför har avgörandena i buds för anskaffningen av grundmaterial för
24852: fråga om kompensering och ersättning av mcn vattenrättsliga processer. Ur medel på detta
24853: och skador uppskjutits. Det är sålunda inte moment har bl.a. finansierats fiskeriutredning-
24854: jord- och skogsbruksministeriets uppgift att arna för den av jord- och skogsbruksministe-
24855: bestämma kompensationsåtgärder och ersätt- riet anhängiggjorda syneförrättningen för fast-
24856: ningar, utan ministeriet framlägger i egenskap ställande av åläggande i fråga om vandrings-
24857: av allmän tillsynsmyndighet i fråga om fiskeri- fisken i Kemijoki och likaså själva syneför-
24858: intressena sina yrkanden vid behandlingen av rättningen. Med hjälp av momentet har också
24859: målet och övervakar sedan utslaget getts verk- finansierats en utredning som klarlagt men och
24860: ställigheten av detta. skador som föranletts vandringsfisken på grund
24861: Då vattenstyrelsen inledde sin verksamhet av dammbyggena i Kymmene älv, vilket gett
24862: år 1970 fick den ta över en anhopning av c. utgångsmaterial för ett förestående anhängig-
24863: 500 syneförrättningsärenden. Det har lyckats görande av en syneförrättning för bestämman-
24864: att tili största delen få ifrågavarande anhop- de av ett sakenligt åläggande och likaså har
24865: N:o 139 7
24866:
24867: en vid vilt- och fiskeriforskningsinstitutets fis- medel har jord- och skogsbruksministeriet
24868: keriforskningsavdelning under arbete varande 26. 4. 1975 tillsatt en arbetsgrupp, som fått
24869: totalutredning rörande Ule älvs vattendrags- i uppdrag att uppgöra ett förslag tili hur
24870: system bekostats i avsikt att på samma sätt ifrågavarande medel kunde användas för inle-
24871: som i fråga om Kemi älv och Kymmenen älv den dandet av fiskeriekonomisk planering i anslut-
24872: vattenrättsliga handläggningen skall kunna in- ning tili den totalplanering, som sker med be-
24873: ledas. aktande av vattendragens olika användnings-
24874: Utom nämnda projekt har även en del mind- former. Arbetsgruppen skall också följa med
24875: re sådana finansierats. På grund av det be- och leda uppgörandet och framstegen i fråga
24876: gränsade anslaget har inte alla planerade fis- om tillkomsten av den första målinriktade pla-
24877: keriekonomiska undersöknings- och utrednings- nen och på basen av de erfarenheter som man
24878: projekt kunnat fås i gång. får, uppgöra ett förslag tili utvecklandet av
24879: Under tidigare år har det inte i statens in- koordineringen av den fiskeriekonomiska pla-
24880: komst- och· utgiftsstat funnits ett särskilt mo- neringen med planeringen av vattendragens
24881: ment för förverkligandet av fiskeriekonomisk andra användningsformer, såsom riksdagsman
24882: planering. Av denna anledning har planerings- Liedes m.fl. avsett i sitt skriftliga spörmål.
24883: arbete fått utföras med fiskerimyndigheternas Arbetsgruppen skall utföra sitt arbete före ut-
24884: och fiskeriforskningsinstitutets egna begränsa- gången av år 1976.
24885: de resurser. Planeringsarbete har i viss mån Regeringen kommer att följa med utveck-
24886: kunnat skötas, fastän personalen inte under lingen, och i den mån de åtgärder som nu för-
24887: de senaste fem åren utökats i samma takt verkligas inte innebär lättnad i rådande situa-
24888: som uppgifterna för övrigt har ökat. tion, skall man inleda undersökningar om möj-
24889: I inkomst- och utgitfsstaten för år 1975 ligheterna att genomföra åtgärder innan åläggan-
24890: finns på moment 30.37.23 (planer för fiskeri- den utfärdats, genom att reservera behövligt
24891: hushållningens skötsel) 200 000 mark. För anslag i statens inkomst- och utgiftsstat för för-
24892: planeringen av dispositionen av ifrågavarande handsåtgärder i fråga om fiskevården.
24893: Helsingfors den 20 maj 1975.
24894:
24895:
24896: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
24897: 1975 vp.
24898:
24899: Kirj. ksm. n:o 140.
24900:
24901:
24902:
24903:
24904: Asunmaa ym.: VR:n uudistusrahaston varojen käyttämisestä Oy
24905: Pohjolan Liikenne Ab:n osakepääoman korottamiseen.
24906:
24907:
24908: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
24909:
24910: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain Vaikka sanottu yhtiö onkin pääasiallisesti
24911: otettu 31.90.60 momentin kohdalle määräraha VR:n omistama, ei se juridisesti eikä luonteel-
24912: valtionrautateiden uudistusrahastoon. taankaan voi sisältyä VR:lle myönnettyjen bud-
24913: Tällä tarkoitettaneen sitä, että VR voi varain- jettivarojen käytön piiriin. Mielestämme ei
24914: hoitovuoden aikana määrämhojen puitteissa myöskään ilman erityistä eduskunnan päätöstä
24915: suorittaa uudistuksia kalustonsa kohdalla. ole mahdollista jo yhtiön VR:ltä saamien
24916: Määrärahan varaaminen sanottuun tarkoituk- kompensaatioiden lisäksi hoitaa sanotun yhtiön
24917: seen on paikallaan ja eduskunta onkin tulo- ja taloudellisia vaikeuksia tätä tietä.
24918: menoarvion yhteydessä poikkeuksetta ja yksi- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24919: mielisesti sen hyväksynyt. tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
24920: Vuoden 1974 aikana, tarkemmin joulukuussa, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24921: on valtioneuvosto kuitenkin raha-asiain valio- vaksi seuraavan kysymyksen:
24922: kunnan esityksestä 4. 12. 1974 siirtänyt ko.
24923: rahastosta 3 miljoonaa markkaa Oy Pohjolan Aikooko Hallitus peruuttaa tekemänsä
24924: Liikenne Ab:n osakepääoman korotukseen. päätöksen Oy Pohjolan Liikenne Ab:n
24925: Kun Oy Pohjolan Liikenne Ab on erillinen, osal~epääoman korottamisesta 3 miljoo-
24926: liikennettä harjoittava yhtiö, tuntuu ihmeelli- nalla markalla budjettivaroin tai saattaa
24927: seltä, että budjettivaroja voidaan siirtää ilman päätöksensä eduskunnan hyväksyttä-
24928: eduskunnan päätöstä muuhun tarkoitukseen, väksi?
24929: kuin mihin eduskunta on määrärahan hyväk-
24930: synyt.
24931: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1975.
24932:
24933: Matti Asunmaa. Paavo Niinikoski.
24934: Pentti Antila. Esko Härkönen.
24935: Veikko Pajunen. Ville Tikkanen.
24936:
24937:
24938:
24939:
24940: 552/75
24941: 2 1975 vp.
24942:
24943:
24944:
24945:
24946: Ed u s k u n n a n H .e r r a Puhe m i e h e 11 e.
24947:
24948: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa jolan Liikenne Ab:n osakepääoman korottami-
24949: mainitussa tarkoituksess~ Te, J{~rr~ V\lh~mie~, ~en ja uusien osakkeiden lunastamiseen. Lii-
24950: olette 18 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kenneministeriö hyväksyi varojen käytöstä teh-
24951: kirjdmänne ohella toimittanut valtioneuvoston dyn suun;nitelman 4. 12. 1974.
24952: asianomaiselle jäsenelle jl:Hjennöksen kansan- VRm talouden hoidon ylei$ifitä perus4!istll-
24953: edustaja M. Asunmaan ym. t).äin kuuluvasta kir- annetun lain muuttarni$esta at).netun lain ( 344/
24954: jallisesta kysymyksestä n:o 140: 70 6 §:ssä sää&etään mm. että valtion tulo- ja
24955: menoarvion ulkop1Jolella on VR: n uudistus-
24956: ;'Aikooko Hallitus peruuttaa teke- rahasto lähinnä käyttöom:1isuuden vanhenemi-
24957: mänsä päätöksen Oy Pohjolan Liikenne sesta ja kulumisesta aiheutuvia uusintahankintoja
24958: Ab: n osakepääoman korottamisesta 3 ja -töitä varten. Rahastoa hoitaa ja käyttää rauta-
24959: miljoonalla markalla budjettivaroin tai tiehallitus liikenneministeriön vahvista:mien yleis-
24960: s,aattaa päätöksensä eduskunnan hyväk- ten ohjeiden mukaisesti. Lain JD.uutoksella on
24961: syttäväksi?" VR:n uudistusrahaston käyttömahdollisuuksia
24962: laajennettu ja täten rautatiehallituksell~;~. on
24963: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- oikeus entistä laajempaan harklntlWI!-llan käyt-
24964: vasti seuraavaa. töön. Tulo. ja menoarvion .soveltamista koske-
24965: Rautatiehallitus sai 16. 11. 1972 liikenne- vien yleismääräysten mt:~kMn VR:n uudistus-
24966: ministeriöitä oikeuden käyttiiä: VR:Q. uudistus- rahaston varojen käyttämisestä on kuitenkin teh-
24967: rahaston varoja Oy Pohjolan Liikenne Ab:n tävä käyttösuunnitelma, joka on liikenneminis-
24968: osakepääoman korottamil>een tarvittavaan rahoi- teriön vahvistettava. VR:n uudistusrahaston
24969: tukseen. Tämän päätöksen perus4!ella rautatie- käyttö ei ole määrävuosiin ~>idottu, kuten tulo- ja
24970: hallitus 29. 11. 197 4 esitti liikenneministeriölle, menoarvion käyttö- j11- sijoitusmäärärahat eikä
24971: että vuoden 1974 VR:n uudistusrahaston va- sen varoja em. lainkohdan mukaan tarvitse käyt-
24972: roista 3 000 000 mk saataisiin käyttää Oy Poh- tää vain kaluston uusimiseen.
24973: Helsingissä toukokuun 9 päivänä 1975.
24974:
24975:
24976: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
24977: N:o 140 3
24978:
24979:
24980:
24981:
24982: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
24983:
24984: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I 6 § lagen angående ändring av lagen om
24985: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse de allmänna grunderna för statsjärnvägarnas
24986: av den 18 april 1975 tili vederbörande medlem hushållning ( 344/71) stadgas bl.a. att utanför
24987: av statsrådet för avgivande av svar översänt statsförslaget finns statsjärnvägarnas förnyelse-
24988: avskrift av följande av riksdagsman M. Asun- fond, närmast för nyanskaffningar och förnyel-
24989: maa m.fl. ställda spörsmål nr 140: searbeten, som föranledas av att anläggnings-
24990: tillgångar föråldras och förslites. Järnvägssty-
24991: "Ämnar Regeringen återkalla sitt be- relsen förvaltar och använder fonden i enlighet
24992: slut om att med budgetmedel höja Oy med allmänna anvisningar, som fastställes av
24993: Pohjolan Liikenne Ab:s aktiekapital trafikministeriet.
24994: med 3 miljoner mark eller underkasta Fonden förvaltas och används av järnvägssty-
24995: beslutet riksdagens prövning?" relsen i enlighet med allmänna av trafikministe-
24996: riet fastställda anvisningar. Genom ändringen
24997: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av lagen har möjligheterna att använda stats-
24998: samt anföra följande: järnvägarnas förnyelsefond utvidgats, och järn-
24999: Järnvägsstyrelsen fick 16. 11. 1972 av tra- vägsstyrelsen har sålunda rätt att i större ut-
25000: fikministeriet rätt att använda statsjärnvägar- sträckning än tidigare nyttja sin prövningsrätt.
25001: nas förnyelsefond för den finansiering som be- Enligt de allmänna anvisningarna om tillämp-
25002: hövs för att höja Oy Pohjolan Liikenne Ab:s ningen av statsförslaget skall dock en disposi-
25003: aktiekapital. På basen av detta beslut föreslog tionsplan utarbetas över användningen av stats-
25004: järnvägsstyrelsen för trafikministeriet, att järnvägarnas förnyelsefonds medel, viiken skall
25005: 3 000 000 mk av statsjärnvägarnas förnyelse- godkännas av trafikministeriet. Nyttjandet av
25006: fonds medel för år 1974 skulle få användas för statsjärnvägarnas förnyelsefond är inte bunden
25007: höjande av Oy Pohjolan Liikenne Ab:s aktie- till ett bestämt år, såsom drifts- och investe-
25008: kapital och för inlösen av nya aktier. Trafik- ringsanslagen i statsförslaget, och dess medel
25009: ministeriet godkände 4. 12. 1974 den uppgjorda behöver enligt ovan stående lagrum inte an-
25010: planen för medlens användning. vändas enbart för förnyande av inventarier.
25011: Helsingfors den 9 maj 1975.
25012:
25013:
25014: Trafikminister Pekka Tarjanne
25015: 1975 vp.
25016:
25017: Kirj. ksm.. n:o 141.
25018:
25019:
25020:
25021:
25022: Kivistö ym.: Korkeakoululaitosta koskevan tutkimuksen vakiin-
25023: nuttamisesta.
25024:
25025:
25026: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25027:
25028: Korkeakouluissa on käynnissä maamme kor- vain samassa laajuudessa kuin vuonna 1974.
25029: keakouJulaitoksen historian ehkä syvimmälle Tiedossa olevien rahoituspäätösten nojalla voi-
25030: käyvä laadullinen ja sisällöllinen uudistus. daan kuitenkin jo arvioida, että osaston toi-
25031: Uudistus koskee kaikkia korkeakoulun toimin- mintasuunnitelman toteutuminen jää määrälli-
25032: tatapoja opetuksen tavoitteista ja ammatillisesta sesti alle puoleen suunnitellusta. Näin voima-
25033: relevanssista aina eri tieteenalojen erityisongel- tkas supistuminen jo muutoinkin nopeasti su-
25034: mw ja opi&kelijoiden opintososiaalisiin ongel- pistetun osaston toiminnassa asettaa täysin ky-
25035: seenalaiseksi koko osaston toiminnan ja sen
25036: miin asti.
25037: Onnistuakseen uudistusprosessi vaatisi suun~ mahdollisuudet suorittaa kunnollista, suunnit-
25038: nittelun pohjaksi mahdollisimman paljon mah- telun pohjaksi soveltuvaa tutkimusta.
25039: do1lisimman luotettavasti tutkittua tietoa. Vuo- Kuvan tutkimus.työn supistamisen voimak-
25040: desta 1970 lähtien opetusministeriöllä onkin kuudesta vahvistaa ja selvittää seuraava ase-
25041: telma, jossa tarkastellaan osaston tutkimustoi-
25042: valtion tulo- ja menoarviossa ollut käytettävis-
25043: mintaan käyttämien määrärahojen ja tutkimus-
25044: sään eriJHnen määräraha korkeakoululaitosta henkilökunnan määrän kehitystä:
25045: koskevaan tutkimus- j.a kehittämistoimintaan.
25046: Vuoteen 1973 asti kehitys olikin sikäli myön- Valtion tulo-
25047: ja menoarviossa
25048: teistä, että kyseessä olevista varoista suunnattiin tutkimus- ja Korkeakoulu-
25049: kehittämis· tutkimuksen Työn- HerJ··
25050: tutkimukseen huomattava osa. Nyttemmin pää- toimintaan osaston em. teki· ki!Ö·
25051: osa varoista kuitenkin sijoitetaan korkeakoulu- osoitetut varoin katetut jöitä tyÖ·
25052: Vuosi varat kustannukset 31. 12. vuosia:-
25053: jen tutkinnonuudistussuunnitteluun varsinaisen 1972 770 000 430 000 18
25054: tutkimustoiminnan· kustannuksella. Kuitenkin 1973 1 310 000 515 000 27 21
25055: on itsestään selvää, että konkreettinen suunnit- 1974 1 600 000 396 000 12 15
25056: telu vaa:tii onnistuakseen tutkimuksella hankit- 19751 ) 2 300 000 242 000 3 6
25057: tua tietoa; suunnitteluun käytettävien resurs-
25058: 1
25059: sien hankkiminen voittopuolisesti tutkimukseen ) arvioitu tehtyjen ja ennakoitujen määräraha-
25060: tarkoitetuista varoista ei voi olla perusteltavissa. päätösten nojalla
25061: Korkeakoululaitosta koskevaan tutkimus- ja
25062: kehittämistoimintaan tavkoitettu määräraha on Vuodesta 1973 lähtien osaston käyttöön osoi-
25063: tähän asti käytetty pääosalta Jyväskylän yliopis- tetut tutkimusvarat ovat siis absoluuttisestikin
25064: ton yhteydessä toimivan kasvatustieteiden tut- pienentyneet huolimatta siitä, että eduskunta
25065: kimuslaitoksen korkeakoulututkimuksen osas- on valtion tulo. ja menoarviossa tarkoitukseen
25066: tossa, jonka tehtävänä on edistää koulutuksen varannut joka vuosi varsin nopeasti kasv.aneen
25067: ja: korkeakoululaitoksen kansanvaltaista ja suun- määrärahan.
25068: nitelmallista kehittämistä erityisesti perus- ja so- Osaston toiminnan jyrkkää supi~tamista on
25069: veltavaa tutkfunusta suorittamalla. Vuoteen perusteltu osittain sillä, että pyrkimyksenä olisi
25070: 1973 asti osaston kapasiteetti kasvoikin varsin aikaisempaa voimakkaammin hajas1joittaa tut-
25071: myönteisesti niin, että mainitun vuoden lopussa kimusta eri korkeakouluissa tapahtuvaksi. Toi-
25072: osastossa työskenteli kaikkiaan 27 henkilöä. Su- saalta on viitattu tutkimustulosten suoranaisen
25073: pistuminen alkoi vuonna 1974, mutta tästäkin hyödynnettävyyden lisäämispyrkimykseen, min-
25074: huolimatta osaston toimintasuunnitelmassa edel- kä vuoksi varsinkin perustutkimukseen osoitet-
25075: lytettiin toiminnan jatkamista kuluvana vuonna tujen varojen osuutta on supistettu.
25076: 638/75
25077: 2 197.5 vp.
25078:
25079: Pyrkimy.s kollkeaikoulupoliittisen tutkimuk- ta vuotta pitemmälksi ajaksi. Projekteista ei ole
25080: sen sijoittamiseetlJ useaan tutkimusyksikköön on katsottu voitlavan tehdä juuri budjetdsidon-
25081: varma:sti monestakin syystä perusteltua, onhan naiS'lluteen vedoten pitkäaiikaisia toimeksianto-
25082: näin mahdollista saada tuclcimustoimintaan mu- ja. Rahoitusta on usein jouduttu anomaan ly-
25083: kaan suuremmat henkilöresurssit ja ehkä myös bytaikaisiin tutkimusprojekteihin, mikä ei voi
25084: monipuolisemp] erilaisten tieteellisten koulu- olla heikentämättä tutkimuksen trusoa ja johta-
25085: kuntiien edustus. Tämän sinänsä hyväksyttävän matta resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyt-
25086: pyrkimyksen edistäminen ei kuitenkaan missään töön.
25087: tapauksessa saisi merkitä senkaltaista tutkimus- Myös tutkijoiden asema on mainitunkaltai-
25088: to1minnan ~ähes täydellistä lopettamista niissä sessa järjestelyssä turvaton. Työsuhteet ovat epä-
25089: tutk1musyksiiköissä, jois·sa siltä on tähän asti varmoja ja lyhytaikaisia. Ne solmitaan vain
25090: suoritettu, kuin nyt on tapahtunut kasvatustie- muutamaksi - ääritapauksissa yhdeksi - kuu-
25091: teiden turlkimusla±toksen korkea:koulutu•t!kimuk- kaudeksi kerrallaan. Vuonna 1974 hyväksytyssä
25092: sen osaston kohdalla:. Toisaalta on selvää, että korkeakoulututkimuksen ohjelmassa tutkijoiden
25093: ha:jasijoittamispyrkimysten tietyistä eduista huo- aseman saattaminen normaalin, pysyväisluontei-
25094: limatta maassamme tarvitaan yksi tuvkimusyk- sen työsuhteen kaltaiseksi asetettiin opetusmi-
25095: sikkö, joka voi anta:a alan tuclci.joille mahdolli- nisteriÖll! kiireelliseksi tehtäväksi. Tässä suh~
25096: suuden kyllin laajan tieteellisen yhteisön puit- teessa ei ole kuitenkaan .tapahtunut parannusta;
25097: teissa luoda sellaiset tutkimuSIV.almiudet, jotka sen .sijaan on juuri työsuhteiden tilapiiisyyteen
25098: eivät riipu yksinomaan tutk1muksen suorittaja- turvautumaHa lopetettu jo useiden tutkijoiden
25099: henkilöistä. Maassamme tarvitaan korkeakoulu- työsuhde kuluvankin vuoden .aikana kasvatustie-
25100: poliittisenkin tutkimuksen alalla tutkimusyk- teiden tutk1muslaitoksen kollkeakoulututkitnuk-
25101: s~kkö, jolla on mahdoLlisuus suunnitella ja suo- sen osastossa. Edel!lä esitetyn kaltaista tullki-
25102: t-ittaa laaja-alaista ja pitkäjännitteistä tutkimus- mustoiminnan supistamista: ei voida pitää ratio-
25103: ja kehittämistyötä. Kasrvatustieteiden tutkimus- na:alia päätöksentekoa ja kehittämistyötä palve-
25104: la1tos monipuolisena koulutusongelmien tutki- levana. Omaksutun supistamislinjan .sijasta pi-
25105: miseen keskittyneenä laitoksena on tällä hetkel- täisi tehostaa niin kollkeakoulupollittista kuin
25106: iä maassamme ainoa tutkimuslaitos, jolla on riit- yleensäkin koulutuspoliittista tullkimusta, joka
25107: divät vo1mavrutat toimia tällaisena korkeakoulu- niin ikään esimerkiiksi peruskoulupedagogisen
25108: politiikan keskeisenä tutkimusyksikkönä. ja keskiasteen uudistamista koskevan tieteelliJSen
25109: Pyrkimystä tutkimuksen hyödynnettärvyyden tutkimustoiminnan osalta on joutunut vastaavan-
25110: tehostamiseen on käytetty varsinkin perustutki- laisten supistamistaimien kohteeksi. Kun ottaa
25111: muksen aseman heikentämiseen ja tutlkimuksen huomioon niiden tehtävien laajuuden, jotka
25112: suuntaamiiseen yhä yksinomaisemmin lyhytjän- maa:l:lamme ovat edessään koululaitoksen kehit-
25113: nitteiseen, tiettyjä välittömästi ratkaistavia tämisessä koulutusjärjestelmän kaiikissa osissa,
25114: suunnittelun ongelmia palvelevaan tutkimuk- on valittu tutkimustoiminnan sup]stamisen
25115: seen. Tästä johtuen tutkimuksesta yhä merkit- suunta virheellinen. Juuri tällaisessa tilanteessa
25116: tävämmän osan muodostavat pienet ja lyhytai~ tarvittaisiin erityisen paljon tieteellisesti tut-
25117: kaiset toimeksiantotutkimukset. Pitkän päälle kittua tietoa päätöksenteon perusteeksi. Tämän
25118: tällainen laaja-alaisempien ja pitkäjännitteisten tiedon hankkimista ei palvele tutkimustoimin-
25119: tutkimusten laiminlyöminen haittaa: myös kor- nan j.a niukkojen määrärahojen sirottelu eri lai-
25120: keakoulupoliittista suunnittelua. toksiin ilman määrätietoista kvantitatiivisten
25121: NY~kyilsestä käytännöstä on aiheutunut eräitä resurssien ja laitosten tutkimustoiminnan työn-
25122: muitakin ongelmia siinäkin tapauksessa, että jaon suunnittelua. Tutkimustiedon kartuttami-
25123: edellä mainitut jyrkät supis:tamistoimenpiteet selle ei myöskään voi olla eduksi se lyhytjännit-
25124: oLisivat jääneet suorittannatta. Osaston tutkimus- teisyys ja tilapäisyys, joka on ollut leimaa-anta-
25125: varat ovat olleet vuosittain hyväksytyistä val- vaa tähänastiselle korkeakoulupoliittiselle ja
25126: tion tulo- ja menoarvioilsta riippurvia projektiva- yleensä koulutuspoliittiselle tutkimustoiminnal-
25127: roja, minkä vuoksi tutkimusta on voitu tehdä le. Tutkimus tulisi kytkeä kiinteästi ainakin kou-
25128: vain toimeksiantorahoituksen turvin. Osastoon lutusjärjestelmän kehittämistyön keskitähtäyk-
25129: ei näin ollen ole voitu perustaa yhtään pysyväis- sen suunnitteluun ja muodostaa sen suorittami-
25130: luonteista virkaa tai tointa eikä myöskään muita selle tällä aikavälillä tapahtuvan toiminnan edel~
25131: perostavia toimintaedellytyksiä ole voitu turva- l)'lttämät puitteet.
25132: N:o 141 3
25133:
25134: Edellä esitettyihin perusteluihin ja valtiopäi- ~a vahvistamiseksi sekä tutkimusta suo-
25135: väjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin nojautuen rittl!IVan hendci.lökUllillan aseman turvaa-
25136: es1tämme valtioneuvoSitoo asianomaisen 1äse- miseksi, jotta !korkeakoululaitoksen
25137: nen vastattavaiksi seuraavan kysymyksen: uudist~styön suunnittelun ja kehittä~
25138: mistyön perustuminen tutkimuksella
25139: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo oonkittuun, kontro1loituun tietoon voi~
25140: ryhtyä lrorkeaikoululaitosta koskevan taisiin taata?
25141: tutkimuksen a:seman vaikiinnuttamiseksi
25142: Helsingissä 18 päivänä bUJhtikuuta 1975.
25143:
25144: Kalevi Kivistö. Veikkö Saarto.
25145: Mikko Ekorre. Toivo Åsvik.
25146: Paavo Aitio. Anna-Liisa Hyvönen.
25147: Matti Järvenpää. Ele Alenius.
25148: Kuuno Honkonen. Aulis Juvela.
25149: 4 1975 vp.
25150:
25151:
25152:
25153:
25154: E d u s k u n n a n H e r r a 1? u h e tn i e h e 11 e.
25155:
25156: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hittäm1seert ja vuodesta 1974 lähtien k~hittä
25157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra: Puhemies, mistyön pääsuuntana on ollut korkeakoulujen
25158: olette kirjeellätlllle 18 päivänä huhtikuuta 1975 tutlkintojen uudistami!srt:a palveleva suunnittelu-
25159: n:o 794 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- ja selv1tySityö.
25160: sen jäsenen vastattttvaksi karisanedustaja Kivis- Koulutusta lkoSikevalla .tut:Jkimustoilminnalla
25161: tön ym. tekemän ki['jallisen kysymyksen n:o on edelleen keskeinen sija lkorkeakoululaitoksen
25162: 141: kehittämi1styössä. Kehittäim1styöhön käyrt:ettävis-
25163: sä olevien määrärahojen niu!kikuus edellyttää va-
25164: "Mihin to~menpiteisiin Hallitus aikoo rojen mi!toi!ttiamista uudistussuunnittelun ert:ene-
25165: ryhtyä korkeakoululaitosta koskevan tut- rcisen ja eri vaiheiden !kannalta tatlkoirt:ulksen-
25166: ikimuksen aseman vakiinnuttamiseksi ja mukaisesti. Valtioneuvoston kortkeakoulututkin-
25167: vahvistamiseksi sekä tutkimusta suorit- tojen uudistamista koskevan periaatepäärt:öksen
25168: tavan henkilökunnan aseman turvaami- mukaisesti vuodet 1975 1ja 1976 ovat tutkin-
25169: seksi, jotta korkeakoululaitoksen uudis- tojen uudistussuunnittelun 'ja suunnitelmien
25170: tamistyön suunnittelun ja kehittämistyön käytäntöön sovelta:mi'sen vuosia. Kehittlimistyön
25171: perustuminen tutkimuksella hankittuun, painopiste on siten tat:ikoituksenmukaista suun-
25172: !kontrolloituun tietoon voi~isiin taata?" nata tätä suunnittelutyötä suoranaisesti palvele-
25173: vaan tutkimukseen. Myöhemmin kehittlimistyön
25174: Vastauksena !kysymykseen esitän lkunnioitlta- painopiste voidaan jälleen siirtää muuhun tutki-
25175: vasti seuraavaa: mustoimintaan.
25176: Vuodesta 1970 lähtien va[tion tulo- j:a meno- Kehittämistyön nykyinen 'Suuntaus ei mertkit-
25177: arviossa on ollut varattuna määrärahoja kol.1kea:- se sitä, että suunnitteluprojelktei~a ei suoritet-
25178: koululalitosta koskevaan tutkimus- ja kehittä- taisi lainkaan tut:Jkimusta. Näillä varoilla rahoi-
25179: mistoimintaan sekä vuodesta 1975 Jähtien mää- tettujen korkealkoulukohtaisten ja opina:lakoh-
25180: rärahana myös tutJkintojärjestelmien uudistami- taisten tuvkinnonuudistusprojelktien päätoimisi-
25181: seen. na suunnittelijoina toimivan henkilökunnan ( täl-
25182: Määrärahojen lkasrvu >ja suhteellinen osuUis kor- lä hetkellä n. 30) !keskeisenä 'tehtävänä on suun-
25183: keakoulumenoista on lkemttynyt seura1av·asti: nittelun edellyttämien selvhysten ymv. laatimi-
25184: osuus
25185: nen. Usäksi on otettava huomioon, etltä puhee-
25186: kasvu edelli- korkea- noolevien määrärahojen suhtautuminen suunnd,t-
25187: määräraha sestä vuo- koulu-
25188: Vuosi mk desta % menoista telutoittnintaan !koskee ainoastaan tutkintojär-
25189: 1970 210 000 .08% jestelmien uudistamiseen ja korikeakouluopetuk-
25190: 1971 500 000 138 .15% sen kehintämiseen vara:ttuja määrärahoja. Esi-
25191: 1972 770 000 54 .21% merkiksi kol'keakoululairt:oksen rakenteelliseen
25192: 1973 1 310 000 70 .28% kehittämiseen, !korkeakoulujen hallinnon kehit-
25193: 1974 1 600 000 22 .31% tämiseen, opiskeluolosuhteiden kehittäm~seen ja
25194: 1975 2 300 000 44 .32% fyysiseen suU!D!Il1tteluun osoitetut määrärahat
25195: on myös tänä vuonna 'Suunnattu pääasiassa näitä
25196: Määrärahoja on käy:ttösuunmtelman mubi~ alueita koskevaan turlcimukseen.
25197: sesti suunnattu joustavasti ajanikohtaiseen suun- KysymykseSisä kiinnitetään myös huomiota
25198: nittelu- ja va:lmistelutyöhön. Vuosina 1970-71 korkeakoululaitosta !koskevan tutkimuksen si-
25199: painopiste oli !korkeakoulujen hallill!OOn kehit- joittamiskysymyksiin ja väitetään Jyväskylän
25200: tämisessä, vuosina 1972-73 tutikimustoimin- yliopiston Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen
25201: nan painotus siil'ltyi kol'lkeakouluopetu~en lke- kolikeakoulutu'tjkimulk:Jsen osaston tutlkimusedel-
25202: N:o 141 5
25203:
25204: lytysten hudnontuneen. Opetusttninisteriössä on suorintavaa projekti!henaci[ökuntaa !kosilrevaksi,
25205: noudatettu linjaa, joka yrittää saada useammat vaan tilan!ne on sama kaiken korkeakoulujen
25206: korkeakoulut aiktiiv1sesti mukaan :kovkeakoulu- suorittaman toimeksiantotutkimuksen osalla.
25207: laitosta koSikevaan tu~kimukseen ja suunnitte- Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen tutki-
25208: luun. Pyvkimyksenä on niveltää korkeakoulutus- mushenkilökuntaa koskeva työehtosopimus tur-
25209: ta koskeva tut!kimus osaksi kovkeakoulujen suun- vaa osaltaan määräa~kaisi,ssa työsopimuksissa ole-
25210: nitelmallista tutikimusto1mintaa ja selventää kor- van tutkimushenkilokunnan asemoo, mutta mi-
25211: keaikoulujen välistä työnjakoa koulutustutki- käli riittävän joustavaa siirtymistä yliopis-
25212: rnuiksen ..~rl sek~oreiden osalta. ton siswllä tai }'lliopistojen kesken ei. voi-
25213: · ,. V ailkka Jyvä,skylän yliopiston osuus kotikea- da järjestää, työehtosopimuksen suomat . edut
25214: koulukiitosta koskevien tu:tHmus- ja suuMitlte- ovat riittämättömät. Jyväskylän yliopisto ei
25215: lumäärärahojen saajana on vuodesta 1973 .vuo- ole asettanut KTL:n kotikeakoulututkimuk-
25216: teen 1975 pud()nnut n. 60 % :sta 25 %::iin, ei sen osaston virkoja etusijoille virkabudjetrl-
25217: tätä voidå pitää ilcielteisenä kehityiksenä. Jyväs- esityksissään, ja ottaen huomioon 'nykyisen
25218: kylän yliopisto ja sen ·yhteydessä toimiva Kas- valtiontaloudellisen tilanteen ei pysyvien . vir-
25219: vil<tustieteiden tutikimuslaitos ovat edelleen sel- kojen . .tai . toimien . saaminen. Jyväskylän
25220: västi suutin korkealkoululaitosta koskevan tutki- yliopiston tutkimuslaitoksen korkea'koulututki-
25221: mus- ja suunnittelutyön suorhtamisy~Wkö. muksen osastoon näytä todennäköiseltä. Tut-
25222: Suhteellisen osuuden 'lasku on ol1ut luoonol1ista lqimusedellytysten parantamiseen on sen vuoksi
25223: seu.ra~sta siitä,. että korkeakoulujen tuvkinnon- pyrittävä ltoisi:n !keinoin. Yhtenä näistä, voidaan
25224: uudistuss,uunnittelu on voitu JyväSikylän yliopis- pitää Jyv,äskylän .yliopiston käytössä olevien <työ-
25225: tossa· ja . Kasvatustieteiden tutJkimuslaitoksessa suhd~määrärahojen käytön . uudelleena~oimis
25226: stioritet:u,ri. mittavan ;työn jälkeen ·ulottaa myös ta, .mitä kautta puheena olevaan osasitoop voitai-
25227: muihin 1mr.kealkouh,tihin. Mm. Joensuun lkotikea- siin saada: edes joitalkin va!kans,seja, jotka eivät
25228: koulun ·Karjalan tutkimusla.itos on voimisttinl;lt .olisi. riippuvaisia opetusministeriön käytössä
25229: koulutusta koskevan tutkimuksen suorintajana olevista projektimäärärahoista. T yösubdemäärä-
25230: keskittycirl erity1sesti koulutuksen laadull~sta rahojen jako on kuitenikin yliopiston sisäinen
25231: muutosta, '$'ekä koulutuksen alueellisia vaikutuk- asia, eikä opetusministeriö 'Voi siihen puuttua.
25232: sia koskevaan ·tutkimuiSitoimintall!ll:. Lis~Sii .on Opetusministeriön kesällä. 1974 a~~~
25233: huomattava, että Kasvatustieteiden ltutikiinus- korkeaJkoululai tosta !koskevan kehittäm.i~U.Itki
25234: laitcis on lkdkittynyt pääasi'assa muuhun . !kuin muksen ohjelmaa valmistelleen työryhmän mrus,
25235: kbrkea<k0uhila1tosta :ko~evaan ;tutJkimustoimin- tio on parhaillaan korkeakouluis,sa, k6r!Jreaikou-
25236: taan ja, on näin; dllen !kokonaisuutena varsin luneuwstossa, Suomen Aikatemlas~. j~:· eräiSJSä
25237: suuri turilcimusyksikkö. · . muissa keskeisissä y~ksi!köissä lausunnolla..·Ope-
25238: '·.. Määräaikaisissa tutlkimusprojekteissil. työsken- tu.smlnl<steriö laatii ohjelmaluonnoiksesta esite-
25239: -televien : henkilöiden työsuhteeseen iliittyvålt ty:t kannanotot .huomioonoMaeri suu00ite1man
25240: ~siat, joita kysym~sessä niin i!kään ikäs1tellään, korkeakoululaitosta· koskevan kehittänllstutki-
25241: ovat vaikeasti järjestettävissä ja ·työsuhteen ly~ muksen tulevista painoaloista,. Tuttklriruksen
25242: hY,taika:isims johtaa eittämättä KaJsvatustieteiden yhteyksistä muuhun koulutustutkimukseen, sen
25243: tU:tikimuslaitoksen ka!ltaisissa yksiköissä tutki- suunnittelu- ja suorittamisorgarni:saatioista , selkä
25244: muksen·· painopisteiden va1hdellessa vaikeisiin tutkimusta stioi.'ittavan henkilökunnan aserlla$ta
25245: siirtym:i:songelmtin.. Vailkeuiksia ·ei pitäisi !kuiten- tullaan suunnite~maan sisällyutämään esitykset.
25246: kaan
25247: i i: .
25248: ~
25249: rajoittaa
25250: - -.; -.. --
25251: yksinomaan.· koulutustutkimusta
25252: '·. . '
25253: · Helsingissä 23 päi!Vähä toukokuuta·197:J,
25254:
25255:
25256: Opetusministeri Ulf sk~äq~i#: '·
25257:
25258:
25259:
25260: .· .. t:
25261: 6 1915 vp.
25262:
25263:
25264:
25265:
25266: T i 11 R i iks d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25267:
25268: I d.et syfte 37 § 1 mom. riksd.agsordningen dan år 197 4 har arbetet i huvudsaik int1ktats på
25269: anger ha.r Ni, Herr Tahnan, med Eder s!krivelse att planeta ödh utred11 en refotttn av högslkolor-
25270: av dert 18 arptil 197.5 nr 794 ti'Ll vederbörande nas examina.
25271: medlem av strotsrådet översänt a'VISikrift av föl- Den forskning odh UJtredning sOni gället ut-
25272: jande .. att dksdagsman Kivistö m. fl. ställda bildnihgen ihat fortfarande en cerl!tta1 stä:llning
25273: Skriftliga spörsmål tl1it 141 : i arbetet på att utveokla hög~Sikoleväsrodet. De
25274: knappa ooslag som står till förfogande föt ut-
25275: "Vilka åtgärder älmn:ar Regeringen vecklmgsarbetet förutsätter att medlen diinen-
25276: vidtaga för att befästa Odh ·stärka stälil- sioneri\ls pli ett ändamålsenligt sätt med hänsyn
25277: :ningen för dert utredningsverksamihet till teformplaneringens framsiktidande och dess
25278: sotn berör högsko1eväsendet sal111t för att o'lilka skeden. I enlighet med 'Statsrådets. ptindp-
25279: 1ttygga stäininge.n föt d.en persoMl som beslut tötande ett förnyande av högskolomas
25280: utför utredrukigen, ISå att m~ sbll kun~ exåmiila ägrtås åren 197) och 1976 uppru.ätik-
25281: na garantera ätt planeringen ;av arbetet samhet åt planering av förnyandet av exafilina
25282: för en reform av högsilroleväsendet och och den praktiska tillämpningefi av plru'lerna.
25283: arbetet för att utveclda det baseras på Det är således ändamålsenligt att i. huvudsak
25284: ikonrt:rollerad ikunsikarp, 'SOOl elihåll:its ge- inri:kta utveaklingsarbetet på utredningsverk-
25285: nom forskning?" samihet sorn drrekt tjänar pilatieringe!\. Senare
25286: kan utvetlcl.ingsarbetets tyngdpunkt åtet över-
25287: SliSiöm s~Var rpå detta 1spörsmM fltr jag vötd- flyttas till annan forsknings- och uttednings-
25288: samt Mföra följ.ande: verksamhet.
25289: Sed.M ftr 1970 har i staJtsförslaget reservetats UtveckJlngsarbetets nuvarande inr~ktning in-
25290: an-slag för utrednings- och titvedlclingsverksa!lb- oohär inte, atlt man inom planeringsprojelkiten ej
25291: heten bettäffande högs<koleväsendet samt från alls ISkulie bedriv·a utredningsvetiksambet. En
25292: och med år 1975 älven för förnyande av eXa- central uppgitt för de personer ( för närvarande
25293: menssystetnen. ca 30), vilka såsom planerare med uppgiften
25294: ~ a·v anslagen oeh deras relativa atr som huvudsys'sla arhetar med projelkt rörande
25295: del ~ högsikoleutg~terna har utvecltlats på föl- examens.reformer inom de oHka högskoloma ocih
25296: jande sätt: studieområdena - projeikt som finmsieras med
25297: öknlng från andel av ovan nålmnda roedel - är '<l:tt göta de utted-
25298: ans!ag före~nde högskole-
25299: Ar mk år% utgifterna ningar och motsvarande ·arbeten som planeringen
25300: 1970 210 000 .08% förutsätter. Det bör ytterligare beaktas, att in-
25301: 1971 500000 138 .15% r1ktningen av ifrågavarande anslag på plane-
25302: 1~72 770 000 54 .21 o/o ringsverksamheten .gäller endast de anslag som
25303: 1973 1 310 000 70 .28% reserverats för förnyande av examensystemen
25304: 1974 1 600 000 22 .31% och utveoklande av högskoleundervisningen .
25305: 1975 2 300 000 44 .32% T. ex. de anslag som anvisats för ett struktu-
25306: rellt utvecldande av högskoleväsendet, utveck-
25307: A:nslagen har i enlighet med dispositionspla- lande av högskolornas förvaltning, utvecklande
25308: nen pA ·ett -smidigt 'Sätt inriktats på a!ktuclit pla- av studieförhållandena och planeringen av den
25309: nerings- och beredningsarbete. Under åren 1970 yttre miljön har även detta år i huvudsak in-
25310: -711åg tyngdpunlkten vid utvecldandet av hög- riktats på utredning rorande dessa områden.
25311: s!kolornas förvaltning, under åren 1972-73 I spörsmålet uppmä!!ksammas även frågol'na
25312: lade man vid utredni:ngsarbetet större vikt vid om, var den utredningsvetiksamhet som gäller
25313: utvecklandet av ihögs!koleundervi~ningen och se- högskoleväsendet skall bedrivas oeh påstås, att
25314: N:o 141 7
25315:
25316: förurtsärotningarna för denna vel'lksailn'het h>ar för- för utbildnings.forstkmng, utan situatiooen är
25317: sämrats vid a'V!delningen för högslkoleforskning densamma i fråga om all den for&kni!ng som på
25318: vld Jyväskylä universitets Pedagogisika fovsk- uppdrag bedrivs vid högskolorna.
25319: ningsanstalt. Vid undervits,ningsaninisteriet har Ko1lekdvavtalet för forstkningspersonalen vid
25320: man följt en Hnje som 'Syft,ar tili att förmå flera Pedagogiska: forskningsanstalten tryggar ti1l en
25321: högslrolor att a!ktivtt medrverka i den forskning, del ställningen för den forstkningspersonal SOlin
25322: u:tredrung och p:lanering tsom gäller högskole- har a11betsavta:l för en viss tid, men om en till-
25323: v•ä'sendet. Man tsttävar tHI att antknyta den forsk- r:äckligt smidig överföring inom universitetet
25324: nlng som gäUer högslkoleutlbildningen tili hög- ellet mellan universiteten inte kan organiseras,
25325: skolornas planmässiga forskningsvertksamhet är de förmåner som kollektivavtalet ger otill-
25326: soun en del av denna och att beträffande de räckliga. Jyväskylä universitet ha:r inte i sina
25327: o1iika serotorer<na inom urbildningsforstkningen tjänstebudgetframställningar ställlt tjänsterna vid
25328: klargöra arbetsfördei1ningen meUan högstkolorna. Pedagogiska: forskningsanstaltens avdelning för
25329: Ehuru Jyvä>skylä univeJ:'ISitets andel av de an- högskoleforskning i främsta rummet, och med
25330: slag för utredning och planering 'som berör hög- hänsyn tili den nuvarande statsfinansiella si-
25331: skoleväsendet från år 1973 tili år 1975 har mins- tullltionen förefaller det inte sannolikt att man
25332: kats från ca 60 % till 25 %, kan detta inte sku1Ie kunna inrätta stadigvarande tjänster eller
25333: betralk:tas som en negativ utveckling. Jyväskylä befattningar 'Vid Pedagogisika forskningsanstal-
25334: univers1tet ooh den til'l universi:tetet anknutna tens avdelning för högskoleforskning vid Jyväs-
25335: Pedagogisika forstkningsoosta:lten är fortfarande kylä uni'Vetsitet. Man bör därför med andra me-
25336: den avgjort •stövsta enihet, där man utför utred- todet försöka förbättra förutsättningarna för
25337: nings- och planeringsarbete rörande högstkole· forskning. Som et.t sådant medel kan man betrak-
25338: väsendet. Minskningen i fråga om den relativa ta en ounvärdering beträffande användningen av
25339: andelen har varit en naturlig fö~d av, attt ma:n de ansla:g för löner i arbertsförhållande som står
25340: e~ter det omfattande arbete som har utförts vid tili Jyväskylä universitets förfogande. Härige-
25341: Jvvästkylä universitet och Pedagogi~ka forsik· nom .skulle man tili den ifrågavarande avdel-
25342: ningsansta'lten har kunnat utsträcka planeringen ningen kunna få åtminstone några: tjänster,
25343: av högstkolornas examensreform även tili andra som inte skulle vara beroende a:v de projektan-
25344: högskolor. Bl. a. Fol'sJkrringsans:ta1ten för Karelen slag som undervisningsministeriet förfogar över.
25345: vid Joensuu högskola har fått en stark positioo Fördelningen av ans,lagen för löner i arbetsför-
25346: vid bedrivandet av forskniJll!g rörande utbild- hålloode är doak en inre angelägenhet för uni-
25347: ningen och lhar särskilt koncentrerat sig på forstk- versitetet, och undervitsningsministeriet kan in-
25348: ni,ng som gäller kva11tativ förändring av utbild· il:e ingripa däri.
25349: ningen samt de regionala vertkningarna ·av ut- Ett memorial vilket uppgjor:ts ll!V den arbets-
25350: bildning. Det bör dessutom observeras, att Pe- grupp, .som sommaren 1974 tillsattes av under-
25351: dagog]ska Forstkn1ngsanstalten i huvudsak har visningsministeriet och som berett ett program
25352: koncentrerat sig på annan forsktningsver'ksa:mhet rörande utvecklandet av högskoleväsendet, är
25353: än sådan som gäller högstkoleväsendet och så- för närvarande på remiss i högskolorna, högsko-
25354: lunda som helhet är en mycket stor forsknings- lerådet, Finlands Akademi och vissa andra
25355: enhet. centrala enheter. Undervisningsministeriet ut-
25356: Frågor förlmippade med arbetsförMllandet arbetar med beaktande av de ställningstadganden
25357: för personer som är 'Sysselsatta med forsknings- som framförs rörande ifrågavarande programut-
25358: projekt under en vists vid, vilka likaså behand- kast en pian i fråga om de områden som i
25359: las i 'spörsmålet, är •svåra att ordna. Arbetsför- framtiden särskilt skall betonas vid utred-
25360: hallandets kortvarigthet leder one!kligen vid en- ningen om utvecklande av högskoleväsendet.
25361: heter av Pedagogiska forskningsanstahens ka- I planen kommer att ingå förslag om forsk-
25362: ra:ktär, då tyngdpurrkterna inom fovstkningen ningens anknytning tili annan utbildningsforsk-
25363: växlar, .tiili svåra överföringsproblem. Svårighe- ning, om organiserandet av dess planering och
25364: terna borde dook inte katatktäriseras som om de utförande samt om ställningen för den personai
25365: skulle gälla enbart den projektpersonal som ut- som utför forsknings- och utredningsarbete.
25366:
25367: Helsingfors den 23 maj 1975.
25368:
25369:
25370: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
25371: 1975 vp.
25372:
25373: Kirj. ksm. n:o 142.
25374:
25375:
25376:
25377:
25378: A.-L. Jokinen ym.: VR:n hyväkuntoisen kaluston romuttamisesta.
25379:
25380:
25381: E du s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25382:
25383: Entistä keskeisempänä on noussut esiin val- saatavia vaunuja hävitetään. Tämä herättää huo-
25384: tionrautateiden kehittäminen nykyistä tehok- lestumista, kun samanaikaisesti VR:llä on ka-
25385: kaammin kuljetusliikkeen tarpeita palvelevaksi. lustovajausta ja vaunupulaa. Turun talousalueella
25386: Varsinkin· energiakriisin aiheuttamat muutok- tarvittaisiin myös nopeaa lähiliikenteen kehittä-
25387: set ja öljyn hinnan voimakas kohoaminen puol- mistä. KuitenkinVR:nratkaisut ja suunnitelmat
25388: tavat nopeita toimenpiteitä taideliikenteen ke- eivät ole näyttäneet myötäilevän tätä alueen
25389: hittämisessä. Viime vuosina tehdyt ratkaisut ja väestön vleistä kantaa. Erikoisesti kaluston
25390: suuntaus ovat aiheuttaneet voimakasta arvos- romutuks~t osoittavat päinvastaista suuntausta.
25391: telua niitä ratkaisuja vastaan, joilla VR:n toi- Turun suunnalla onkin huolestuneina seurattu
25392: mintaa on pyritty supistamaan. Erikoisesti hen- niitä menetelmiä, joita VR:n piirissä suoritetaan,
25393: kilökunnan vähennykset ovat jo kostautuneet ja siksi toivotaan pikaista selvitystä tilanteeseen.
25394: palvelujen vaikeutumisena rautateiden piirissä. Edellä, olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25395: Eduskunnan taholta on asiaan useita kertoja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25396: puututtu. Kuitenkin kehitys näyttää kovin hi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25397: taasti muuttuvan myönteisempään suuntaan. vaksi seuraavan kysymyksen:
25398: Varsin huolestuttavan näkymän VR:n piiristä
25399: antavat ne toimenpiteet, joita viime aikoina on 1-lihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25400: suoritettu mm. VR:n Turun konepajalla. Täällä ryhtyä VR:n hyväkuntoisen kaluston
25401: työntekijät ihmettelevät sitä, että varsin hyvä- romuttamisen estämiseksi sekä sellaisten
25402: kuntoistakin kalustoa puretaan ja romutetaan. ratkaisujen toteuttamiseksi, joilla rauta-
25403: Jopa lähes uutta kalustoa tuodaan romutetta- tiet saadaan nykyistä paremmin kulje-
25404: vaksi; Vähäisillä korjauksilla ·käyttökuntoon tuksia palvelevaksi?
25405: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1975.
25406:
25407: Anna-Liisa Jokinen. Jacob Söderman.
25408: Ensio Laine. Aulis Juvela.
25409:
25410:
25411:
25412:
25413: 592/75
25414: 2 1975 vp.
25415:
25416:
25417:
25418:
25419: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25420:
25421: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa - Vetovaunuja on hylätty:
25422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 20 kpl kolarivaurioiden ja tulipalojen joh-
25423: olette 18 päivänä huhtikuuta 197 5 päivätyn dosta,
25424: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 4 kpl muutettu sähköratojen huolto- ja
25425: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tarkastusvaunuiksi,
25426: edustaja A-L. Jokisen ym. näin kuuluvasta kir- 13 kpl hylätty huonon kunnon ja korkeit-
25427: jallisesta kysymyksestä n:o 142: ten korjaus- ja muutostyökustannus-
25428: ten vuoksi, näistä• on 12 kpl Dm 6
25429: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo -sarjaa, jotka kuuluivat kiskoauto-
25430: ryhtyä VR:n hyväkuntoisen kaluston kaluston ensimmäisiin ja olivat ra-
25431: romuttamisen estämiseksi sekä sellaisten kenteellisesti puutteellisia.
25432: ratkaisujen toteuttamiseksi, joilla rauta-
25433: tiet saadaan nykyistä paremmin kulje- Aikataulujen nopeuttamisesta johtuen on osa
25434: tuksia palvelevaksi? '' kiskoautojunien liitevaunuista jouduttu veto-
25435: kyvyn lisäämiseksi korvaamaan vetovaunuilla,
25436: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- josta johtuen liitevaunuja on yli tarpeen, joten
25437: vasti seuraavaa: huonokuntoisempien hylkääminen on ollut pe-
25438: Kyselyssä tarkoitettaneen valtionrautateiden rusteltua.
25439: Turun konepajassa romutettuja Dm- 6-7 sar- Kiskoautokalusto on liikenneturvallisuuden ja
25440: jaan kuuluvia dieselmoottorivaunuja, kiskoautoja matkustusmukavuuden suhteen jo vanhentu-
25441: ja niiden liitevaunuja. Näitä· on hankittu ja nutta. Vaunut ovat kevyitä ja hentorakenteisia
25442: hylätty vuosina 1954-1975 seuraavasti: ja niiden käyttö yhä raskaammaksi ja nopeam-
25443: maksi käyvän muun kaluston joukossa aiheuttaa
25444: --'- Moottorivaunut: riskejä.
25445: - vastaanotettu vuosina 1954-1963 212 kpl Melutaso matkustajaosastoissa lähentelee suu-
25446: - hylätty v. 1955 1 kpl rimpia sallittuja arvoja ja ohjaamoissa ylittää ne,
25447: v. 1956 1 kpl eikä parhaillaan suoritettavilla muutostöilläkään
25448: v. 1961 1 kpl saada äänieristystä riittäväksi.
25449: V. 1965 2 kpl
25450: v. 1969 3 kpl Kiskoautojen tavoitepitoikä Euroopassa on
25451: v. 1970 1 kpl 20 vuotta. Dm 6 -vaunuja lukuunottamatta,
25452: V. 1971 2 kpl joista suuri osa hylättiin 18 vuoden käytön jäl-
25453: v. 1972 17 kpl keen, ei kiskoautoja ole Suomessa hylätty huono-
25454: v. 1974 9 kpl kuntoisuuden vuoksi alle 20 vuoden käyttöiän.
25455: Edellä olevan nojalla voitaneen katsoa, että
25456: yht. 37 kpl kiskoautokalustoa ei ole romutettu aiheetta ja
25457: että mainittu kalusto olisi pyrittävä saamaan
25458: - Liitevaunut: pois liikenteestä mahdollisimman pian.
25459: - vastaanotettu vuosina 1954-1963 202 kpl Rautateiden henkilöpaikallisliikenteen jatka-
25460: - hylätty v. 1971 1 kpl minen edellyttää uuden liikkuvan kaluston hank-
25461: v. 1972 11 kpl kimista. Tämän kaluston suunnittelutyö rauta-
25462: v. 1974 16 kpl tiehallituksessa on aloitettu.
25463: yht. 28 kpl
25464: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1975.
25465:
25466:
25467: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
25468: N:o 142 3
25469:
25470:
25471:
25472:
25473: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25474:
25475: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen - Dragvagnar har tagits ur bruk:
25476: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 20 st på grund av kollissionsskador och elds·
25477: av den 18 april 1975 tili vederbörande medlem vådor
25478: av statsrådet för avgivande av svar översänt
25479: avskrift av fö1jande av riksdagsman A-L. Joki- 4 st har ändrats tili service- och gransknings-
25480: nen m.fL ställda spörsmå1 nr 142: vagnar för elbanorna,
25481: 13 st har tagits ur bruk på grund av dåligt
25482: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen skick och höga reparations- och änd-
25483: vidtaga för att förhindra att SJ:s i gott ringsarbetskostnader. Av dessa hör 12
25484: skick varande materie1 skrotas ned och st till Dm 6-serien och var de första
25485: för att genomföra sådana avgöranden, inom rälsbussmaterielen. Till konstruk-
25486: genom vilka man skulle åstadkomma att tion var de bristfälliga.
25487: järnvägarna bättre än för närvarande
25488: skulle tj äna transporterna?"
25489: På grund av att tidtabellerna har gjorts snab-
25490: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bare har en del av rä1sbilarna för att öka drag-
25491: samt anföra fö1jande: kraften fått ersättas med dragvagnar, av virlken
25492: an1edning släpvagnarna har blivit överflödiga,
25493: I spörsmå1et torde avses sådana till Dm varför det är berättigat att taga ur bruk sådana
25494: 6-7 serien hörande dieselmotorvagnar, räls- som är i sämsta skick.
25495: bi1ar och släpvagnar som skrotats ned i verk- Rälsbilsmaterielen är redan förå1drad med
25496: staden i Åbo. Dessa har anskaffats och tagits tanke på trafiksäkerheten och passagerarnas
25497: ur bruk under åren 1954-1975 som följer: bekvämlighet. Vagnarna är lätta och av svag
25498: - Motorvagnar: konstruktion och deras användning tillsam-
25499: mans med den allt tyngre och snabbare övriga
25500: - mottagna under åren 1954-1963 212 st
25501: materielen förorsakar risker.
25502: - tagna ur bruk år 1955 1
25503: år 1956 1 " Bullernivån i passageraravdelningarna när-
25504: år 1961 1 " mar sig de tillåtna värdena och överskrider
25505: år 1965 2 " dessa i förarhytten, och inte ens genom ytterst
25506: år 1969 3 " väl utförda ändringsarbeten kan de fås till-
25507: år 1970 1 " räckligt ljudisolerade.
25508: år 1971 2 " Den tid man i Europa har satt upp för att
25509: år 1972 17 " hålla rälsbilarna i bruk är 20 år. Utom Dm
25510: år 1974 9 " 6-vagnarna, av vilka en stor del togs ur bruk
25511: " efter 18 års användning, har rälsbilar inte tagits
25512: Sammanlagt 37 st ur bruk i Finland på grund av dåligt skick
25513: förrän de har varit 20 år i bruk.
25514: - Släpvagnar:
25515: Med stöd av vad ovan anförts torde man
25516: - mottagna under åren 1954-1963 202 st kunna anse, att rälsbilsmaterielen inte utan skäl
25517: - tagna ur bruk år 1971 1 , har skrotats ned, och att nämnda materiel bor-
25518: år 1972 11 , de fås ur trafik så snart som möjligt.
25519: år 1974 16 ,
25520: Sammanlagt 28 st
25521: Heisingfors den 12 maj 1975.
25522:
25523:
25524: Trafikmini~ster Pekka Tarjanne
25525: 1975 vp.
25526:
25527: Kirj. ksm. n:o 143.
25528:
25529:
25530:
25531:
25532: Rekonen ym.: Usikonnollisin perustein tapahtuvan syrjinnän es-
25533: tämisestä.
25534:
25535:
25536: E d u 's kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
25537:
25538: Perustuslain muihan kansalaiset ovat yhden- Koska ko. perheasiain neuvottelukunnoo alai-
25539: vertaisia lain edessä. Uskonnonvapauslaki antaa siin toimiin voi luonnollis·esti hakea muitakin
25540: oikeuden olla kuuJumatta evankelis-luterilai- kuin vain Mikkelin kaupungin asukkaita, niin
25541: seen valtiokirkkoon. Laki kieltää mm. kaiken.. kyseisdlä Mikkelin kaupunginvaltuuston pää-
25542: lais,en rotuun, sukupuoleen ja kirkkoon kuulu- töksellä on siten yleistä valtakunnallistakin
25543: mattomien syrjinnän. Huolimatta siitä, että laki merkitystä. Tämän vuoksi on välttämätöntä
25544: myöntää sanan-, kokoontumis- ja painovapauden saattaa asia myös hallituksen tietoon asian vaa-
25545: ja kieltää poliittisen ja uskonnollisen syrjinnän timiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
25546: maassamme, niin käytännössä !tapahtuu lakiem- Mikkelin kaupungin viranomaisten täytyy
25547: me vastaista syrjintää varsin suuressa määrin. olla ,toki tietoisia perustus- ja uskonnonvapaus-
25548: Eräänä osoituksena tästä on Mikkelin kau- lain takaamista kansalaisoikeuksista maassamme
25549: punginvaltuuston kuluvan huhtikuun 7 päivänä ja siitä, ettei ketään kohtaan saa harjoittaa us-
25550: tekemä päätös, jolla hyväksyttiin perheasiain konnollista tai poliittis.ta syrjintää. Kun tästä
25551: neuvottelukunnan ohjesääntö sellaiseksi, jonka huolimatta näin tapahtuu, on tarpeellista ryh-
25552: mukaan ko. perheasiain neuvottelukuntaan voi- tyä asian vaatimiin toimenpiteisiin kansalaisten
25553: daan ottaa toimihenkilöiksi vain evankelis-lute- perusoikeuksien takaamiseksi maassamme.
25554: rilaiseen seurakuntaan kuuluvia. Mainittu pää- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25555: tös on perustus- ja: uskonnonvapauslain vastai- §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
25556: nen ja saattaa valtiokirkkoon kuuluvat kansa- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25557: laiset ·etuoikeutettuun asemaan muihin nähden. raavan kysymyksen:
25558: Ensiksikin on todettava, että Mikkelin kau-
25559: punki rahoittaa osa:n perheasiain neuvottelu- Onko Hll!Hitus tietoinen maassamme
25560: kunnan menoista. Näin oHen kaikki, jotka mak- tapahtuvasta perustus- ja uskonnonva-
25561: savat Mikkelin kaupungille kunnallisveroa, jou- pauslain vastaisesta toiminnasta, kuten
25562: tuvat osallistumaan ko. neuvottelukunnan me- esim. Mvkkelin kaupunginvaltuuston 7
25563: noihin. Kuitenkaan muilla kuin evankelis-lute- päivänä huhtikuuta 1975 tekemästä pää-
25564: rilaiseen seurakuntaan kuuluvilla ei ole mahdol- 'töksestä, ja jos on,
25565: lista tulla va:lituiksi perheasiain neuvottelukun- mihin toimenpkeisiin Hallitus aikoo
25566: nan toimihenkilöiksi. ryhtyä perustus- ja uskonnonvapauslain
25567: Kuten havaitaan, kysymyksessä on valtiokirk- suomien oikeuksien turvaamisebi myös
25568: koon kuulumattomien ihmisten törkeä peru,s,. käytännössä kaikille maamme kansalai-
25569: tu,s,. ja: uskonnonvapauslain vastainen syrjintä. sille?
25570: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1975.
25571:
25572: Hdmo Rekonen. Aarne Pulkkinen.
25573: Toivo Asv:ilk. Ensio Laine.
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: 618/75
25579: 2 197.5 vp.
25580:
25581:
25582:
25583:
25584: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
25585:
25586: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis·sa teissa puutteellinen huolimatta Suomen hyväk-
25587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, symistä kansainvälisistä sopimuksista.
25588: olette 22 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn Suomi ratifioi 11 päivänä maaliskuuta 1970
25589: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1958
25590: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hyväksymän, .työmarkkinoilla ja ammatin har-
25591: edustaja Heimo Rekosen ym. näin kuuluvasta joittamis.en yhteydessä tapahtuvaa syrjintää
25592: kirjallisesta kysymyksestä n:o 143: koskevan yleissopimuksen ( n:o 111, SopS 63/
25593: 1970). Eräiden muidenkin Suomen ratifioi-
25594: "Onko Hallitus tietoinen maassamme mien kansainvälisten sopimusten tarkoituksena
25595: tapahtuvasta perustus- ja uskonnonva- on edistää yhdenvertais.ta kohtelua työelämässä
25596: pauslain vastaisesta toiminnasta, kuten ja osoittaa paheksuttavaksi erottelu sukupuolen,
25597: esim. Mikkelin kaupunginvaltuuston 7 rodun, poliittisen tai ammattiyhdistystoimin-
25598: päivänä huhtikuuta 1975 tekemästä pää- nan, yhteiskunnallisen mielipiteen tai muun
25599: töksestä, ja jos on, näihin rinnastettavan seikan perusteella.
25600: mi<hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Työsopimug,lain (320/70) 17 §:n mukaan
25601: ryhtyä perustus- ja uskonnonvapauslain työnantaja on velvollinen kohtelemaan työnte-
25602: suomien oikeuksien turvaamiseksi myös kijäitään tasapuolisesti, niin ettei ketään perus-
25603: käytännössä kaikille maamme kansalai- teettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan
25604: sille?" syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliit-
25605: tisen tai amma:ttiyhdistystoiminnan tai1kka
25606: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työso-
25607: seuraavan: pimuslain 54 §: ss.ä on säädetty sakkorangaistus
25608: Kysymyksessä tarkoitetulla Mikkelin kaupun- työntekijöiden tasapuolista kohtelua koskevan
25609: ginvaltuuston päätöksellä ei o1keusministeriön velvollisuuden rikkomisesta.
25610: hankkiman selvityksen mukaan ole pyritty vah- Rangaistussäännöksiä syrjinnän ehkäisemi-
25611: vistamaan perheasiain neuvottelukunnan toimi- seksi työelämässä on esitetty
25612: henkilöiden kelpoisuusehtoja, vaan ainoastaan - työrikostoimikunnan mtettn-
25613: ohjaamaan ja valvomaan kaupungin taloudelli- nössä (komiteamietintö 1973:70), ja
25614: sesti avus•tamaa toimintaa. Kaupunginvaltuus- - tasa-arvoas1a1n neuvottelukun-
25615: ton hyvii!ksymisestä huolimatta ohjesääntö py- nan juLkaisussa "Naisiin kohdistuvan
25616: syy edelleen kirkollisena ohjesääntönä ja neu- syrjinnän lopettaminen" (Vaitioneuvos-
25617: vottelukunnan henkilöt tulevat olemaan palve- ton kanslian juLkaisusarja 4/1975).
25618: lussuhteessa seurakuntaan eikä kaupunkiin. Toi- Rangaistavuus ulotettai,siin ehdotusten mu-
25619: mihenkilöiden kelpoisuusehtoihin on täten so- kaan myös työhönottoon, sillä työsopimuslain
25620: velletta'Va niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka 17 § koskee ainoastaan työsopimussuhteessa
25621: ovat vo~massa evankelis-luterilaisessa kirkko- olevien syrjintää. Työrikostoimikunnan mietin-
25622: kunnassa. nössä ehdotetaan, että työelämää kos:kevat kes-
25623: Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin periaat- keisimmät rangaistussäännökset siirrettäisiin eri-
25624: teisiin syrjinnän estämisestä, oikeusministeriön tyislains.äädännöstä yleiseen rikoslakiin.
25625: asettamassa työryhmässä on valmisteilla lakieh- Oikeusministeriön työryhmässä valmistu-
25626: dotus rikoslain täydentämisestä työsyrjinnän massa olevan ehdotuksen mu:kaan syrjinnän
25627: rankaisemista koskevilla säännöksillä. kieltävät säännökset otettaisiin rikoslain 16 lu-
25628: Tällä hetkellä lainsäädäntö on eräissä suh- kuun.
25629: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
25630:
25631: Oikeusministeri Matti Louekoski.
25632: N:o 143 3
25633:
25634:
25635:
25636:
25637: T i 11 R i tk s d a g en s H e r r T a I m a n.
25638:
25639: I det syfte 3 7 § 1 nnom. riksdagsordningen Finland ratificerade den 11 mars 1970 den
25640: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av InternationeHa arbetskonferensen år 1958
25641: av den 22 apri~ 1975 tiJl vederbörande medlem godkända konventionen angående diskrimine-
25642: av statsrådet översänt avskrift av följande av ring i fråga om anstäHning och yrkesutövning
25643: riksdagsman Heimo Rekonen stäHda skriftliga (nr 111, Fördragsserie 63/1970). Avsikten med
25644: spörsmål nr 143: vissa: andra av Finland ratificerade internatio-
25645: nella avtal är också att främja ett jämlikt be-
25646: "Är Regeringen medveten om den mötande i arbetslivet och att visa ogillande
25647: verksamhet s.tridande mot grund- och av diskriminering på grund av kön, ras, poli-
25648: religionsfrihetslagen som sker i vårt tisk eller fackföreningsverksamhet, samhällelig
25649: land, som t.ex. det beslut S:t Michels åsikt eller någon annan med dem jämförlig om-
25650: stadsfullmäktige fattade den 7 april ständighet.
25651: 1975, och om så är fallet, Enligt 17 § :lagen om arbetsavtal (320/70)
25652: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- är arbetsgivaren skyldig att bemöta sina arbets-
25653: taga för att även i praktiken trygga de
25654: tagare opartiskt, så att ingen utan fog gives en
25655: rättigheter som grund- och religionsfri-
25656: annan ställning än andra på grund av börd, reli-
25657: hetslagen tillförsäkrar aHa medborgare
25658: gion, kön, ålder, politisk verksamhet eller fack-
25659: i vårt land?" föreningsverksamhet ellet någon annan med
25660: dem jämförlig omständighet.
25661: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25662: samt anföra följande: I 54 § lagen om arbetsavtal är bötesstraff
25663: stadgat för brott mot skyldigheten att bemöta
25664: Enligt av justitieministeriet införskaffad ut- arbetstagare opartiskt.
25665: redning har man genom det i spörsmålet av-
25666: sedda beslutet av S:t Michels stadsfullmäktige Straffbestämmelser för förhindrande av
25667: inte försökt fastställa: kompetensvillkoren för diskriminering i arbetslivet har föreslagits
25668: funktionärerna v:id delegationen för familje- - i betänkande av kommissionen för brott
25669: ärenden, utan endast försökt 1eda och övervaka i arbetet ( kommittebetänkande 197 3: 70) och
25670: den av staden ekonomiskt stödda verksamheten. - i: delegationens för jämlikhetsärenden
25671: Oaktat stadsfullmäktiges godkännande förblir publikatien "Avskaffande av diskriminering rik-
25672: reglementet fortfarande ett kyrkligt reglemente tad mot kvinnor" ( Statsrådets kanslis publi-
25673: och delegationens personai kommer att stå i kationsserie 4/1975).
25674: anställningsförhållande tili församlingen och
25675: inte tili staden. I fråga om kompetensvillkoren Enligt förslagen skulle straffbarheten ut-
25676: för funktionärerna skall således tillämpas de sträckas även tili anställande, ty 17 § lagen om
25677: stadganden och bestämmelser som gäller i det arbetsavtal gäller endast diskriminering av per-
25678: evangelisk-lutherska kyrkosamfundet. soner som står i arbetsavtalsförhållande. I sitt
25679: Beträffande de i spörsnnålet nämnda princi- betänkande föreslår kommissionen för brott i
25680: perna för förhindrande av diskriminering, ut- arbetet, att de viktigaste straffbes,tämnnelserna
25681: arbetar en av justitieministeriet tillsatt arhets- gällande arbetslivet skulle överföras från spe-
25682: grupp ett lagförslag angående komplettering av ciallagstiftningen tili den allmänna strafflagen.
25683: strafflagen med ,stadganden om straff för Enligt det förslag som håller på att bli fär-
25684: diskriminering i arbetet. digt i justitieministeriets arbetsgrupp skulle de
25685: För närvarande är lagstiftningen i vissa hän~ stadganden som förbjuder diskriminering intagas
25686: seenden bristfällig, trots de internationella av- i strafflagens 16 kapitel.
25687: tai som Finland godkänt.
25688: Helsingfors den 15 maj 1975.
25689:
25690: Justitieminister Matti Louekoski.
25691: 1975 vp.
25692:
25693: Kirj. ksm. n:o 144.
25694:
25695:
25696:
25697:
25698: Taipale ym.: Yksityisten laboratorio- ja röntgenlaitosten valvon-
25699: nan tehostamisesta.
25700:
25701:
25702: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
25703:
25704: Sairausvackuutuslain säätämisen myötä lisään- laitos ky~kenee tekemään huomattavasti haivem-
25705: tyivät yksityiset tutkimus- ja hoitolaitokset ter- malla perustutkimuikset kuin yksityiset labora-
25706: veydenhuollon 'alalla hyppäyksellisesti. Laajentu- toriot.
25707: minen on tapahtunut erityisesti maan ostoky- Useat laboratoriot ovat sairaaloiden yliläakä-
25708: kyisimmillä seuduilla, suurissa kaupungeissa ja reiden tai muiden lääkäreiden omistamia. Asian-
25709: pääosin vielä niiden keskustoissa. Markkinavoi- omaisista sairaaloista saatetaan lähettää tutki-
25710: mat ovat ohjanneet palvelusten tarjontaa. Yksi- muksia tehtäväksi yksityislaboratorioihin. Lää-
25711: tyinen voitontavoittelu väestömme terveyden kintöhallitus ei ole vaivautunut selvittämään,
25712: kustannuksella on saanut erityisesti laboratorio- kuinka laajaa käytäntö on ja liittyykö mahdol-
25713: ja röntgentutkimuslaitosten kohdalla varsin lisesti käytäntöön vä.ärinkäytöksiä ja tarpeetto-
25714: hämmästyttäviä, vääristyneitä ja jopa lainvastai- mien tutkimusten teke...'l1istä.
25715: sia piirteitä. Viranomaisten suorittama valvonta Useilla paikkakunnilla sairaaloiden ylilää!kärit
25716: on [aiminlyöty vakavalla tavalla. Ja vaikka kan- ja eräät muut lääikärit kiirehtivät yksityisiin la-
25717: sa saa jo nyt maksaa rkohtuutJtomia summia yk- boratorioihin ja röntgenlaitoksiin jo ennen työ-
25718: sityislaboratorioiden ja röntgenlaitosten tutki- ajan päättymistä, eräissä tapauksissa jopa klo
25719: muksista (tuskin a11e 50 marikalla enää saa ai- 13-14 aikaan, vaikika työajan tulisi kestää
25720: nutvakaan tu~kimusta), on esitetty anomus sai- noin klo 15.30:een.
25721: rausvakuutuksen korvaustaksan korottamisesta.
25722: Yksityisillä hoito- ja tutHmuslaitoksilla tulee Eräissä yksityisissä laboratorioissa harjoite-
25723: olla toimilupa ja lupa myös olennaisiin muutok- taan aivan ilmeistä veronkiertoa ja voittojen pii-
25724: siin toiminnassaan. SuurelLa osalla laitoksista ei lottamista. Menetelminä ovat mm.: 1) peruste-
25725: ainakaan jälkimmäisiä lupia ole. Yksityisillä taan laboratorion "päälle" tutkimussäätiö, jolle
25726: hoito- ja tutkimuslaitoksilla tulee olla ohjesään- saatetaan myydä alihintaisesti huoneisto, josta
25727: tö. Suurella osalla laitoksista ei ohjesääntöä ole. peritään varsin tkotkeata vuokraa. Tutkimussää-
25728: Työehtosopimusten aikaansaaminen on var- tiö jakaa sitten laboratorion omistajille verotto-
25729: sin vankeata terveystyöntekijäin järjestöjen ja mia "tutkimusapurahoja". 2) Maksetaan labora-
25730: yksityisten hoito- ja tutkimuslaitosten välillä. torion omistajille palkkaa työstä, jota omistajat
25731: Sopimusten tulkinnassa:kin on hyvin outoja piir- eivät ole tehneet. 3) Pidetään laboratorion las-
25732: teitä. Asiaan ovat lu!kuisat ammattijärjestöt kiin- kuun yksityisautoja. Niinpä muuan laboratorio
25733: nittäneet huomiota. ylläpitää perä.ti kuutta autoa. Saatetaan ostaa
25734: Hoito- ja tutkimuslaitosten tulisi vuosittain moottoriveneitä laboratorion laskuun. Niinpä
25735: lähettää läakintöhallitu!kselle vuosikertomuksen- eräiden laboratorioiden poistoissa ilmenee moot-
25736: sa. Suuri joukko laivoksia ei olle vähääkään pii- toriveneen poistosummia. Voidaan myös ylläpi-
25737: tannut tästä määräyksestä. tää "virkistysalueita" rtai ostaa yksityiskoteihin
25738: Eräät laitokset teettävät osan tutkimuJksis- kalustoa.
25739: taan kansanterveyslaboratorion keskuslaborato- Eräässä helsinkiläisessä sairaalassa havaittiin
25740: riossa velotttaen kuitenkin potilailta kovkeam- äskettäin yhden ka:lliihkon laboratoriokojeen
25741: man hinnan kuin keskusiaboratorio veloittaa yk- puuttuneen laboratoriosta muutaman vuoden
25742: sityislaboratorioilta. ajan. Koje oli "lainassa" sairaalan yliläakärin
25743: Laboratoriot noudattavat Hihes säännönmu- omistamassa yksityisessä Jaboratoriossa.
25744: kaisesti korkeampia taksoja kuin kansanterveys- Kun yhteiskunnan omistamien sairaaloiden
25745: laboratorion noudattamat taksat ovat. Valtion laboratorioita ei käytetä täydessä mitassa, jou-
25746: 650/75
25747: 2 1975 vp.
25748:
25749: dutaan verraten pienilläkin paikkakunnilla pitä- - Verohallituksen on suoritettava yksityisis-
25750: mään yllä kaksinkertaista koneistoa. Kansanta- sä laboratorioissa ja röntgenlaitoksissa erityis-
25751: loudellisesti sekä potilaiden kannalta tämä on tat1kastus siitä, missä määrin veronkiertoa lai-
25752: tarpeetonta. toksissa es1intyy.
25753: Lääkintöhallitus ei suorita yksityisissä labora- - Lääkintöhallituksen on valvottava jo ole-
25754: torioissa tarkastuksia nimeksikään. Sairausva- vien säädösten toteuttamista yksityisten hoito-
25755: kuutuslaitos ei 1kontrol1oi lainkaan laboratorioi- ja tutkimuslaitosten kohdalla.
25756: ta, vaan mabaa silmät ummessa pyydetyt kor- - Sairausvakuutuslakia on uudistettava si-
25757: vaukset ehdottaen niihin jopa korotuksia. ten, että yJksityisten hoito- ja tutkimuslaitosten
25758: Terveyspoliittisesti olisi mielekästä ryhtyä tutkimuksista korvataan kustannuksia vain vah-
25759: tarkkailemaan, missä määrin tarpeettomia labo- vistetun taksan mukaisesti ja edellytetään tak-
25760: ratoriotutk1muiksia maassamme tehdään huo- saa noudatettavan korvausehtona.
25761: mioon ottaen tutkimuksista saatava hyöty. Yh- - Lääkintöhallitus laatii selvityksen, kuinka
25762: teiskunna~Hsissa laitoksissa tehtävät tarpeetto- paljon tul!kimtlksia sairaaloista tai terveyskes-
25763: mat tutkimukset lisäävät kuntien ja siten ve- kuksista lähetetään sellaisiin laboratorioihin,
25764: ronmaksajien taloudellista rasitusta. Yksityisla- joiden omistajina on asianomaisten laitosten yli-
25765: boratorioissa tehtävät tarpeettomat tutkimukset lääkäreitä tai muLta työntekijöitä.
25766: palvelevat yksityistä voitontavoittelua väestöm- - Lääkintöhallitus tat1kistaa, missä määrin
25767: me terveyden kustannuksella. valtionapua nauttivien terveydenhuoltolaitosten
25768: Edellä olevien tietojen perusteella voidaan työntekijät suorittavat sovitulla työajalla työtä
25769: yhteiskunnalta edellyttää ainakin seuraavia toi- yksityisissä hoito- ja tutkimuslaitoksissa.
25770: menpiteitä yiksvtyisten hoito- ja tutkimuslaitos- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
25771: ten kohdalla: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25772: - Jotta sairausvakuutulksen korvaustaiksoja me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25773: yksityisille hoito- ja tutkimuslaitoksille voitai- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25774: siin korottaa, on ~aitoksHta edellytettävä suol1i-
25775: tepohjaisia kustannustietoja sekä tarkkoja selvi- Orrko Hal!lit:us tietoinen yksityisiin
25776: tyksiä voiton jakautumisesta. laboratorio- ja röntgenlaitoksiin liittyvis-
25777: - Yksityisissä laboratorioissa ilmenevien tä lukuisista perusteluissa luetelluista
25778: työsuojeluUisten epäkohtien vuoksi tulisi työ- epäkohdista, väärinkäytöksistä ja säädös-
25779: suojeluviranomaisten suorittaa niissä tarkastuk- ten riklkomisista, ja jos on,
25780: sia. mihin toimenpiteisiin HaUitus aikoo
25781: - Lääikintöhallituksen on ryhdyttävä suorit- ryhtyä mainittujen laitosten valvonnan
25782: tamaan ta!lkastuskäyntejä yksityhissä laborato- tiukentamiseksi sekä väärinkäytösmah-
25783: rioissa. Tätä varten on Lääkintöhahlitukseen dollisuulksien poistamiseksi ja laitoksista
25784: pailkattava tarpeellinen määrä tarkastajia. sairausvakuutuksen kautta yhteiskunnal-
25785: - Valtion tilintarkastajien on puututtava le, veronmaiksajille sekä potilaille aiheu-
25786: yksityisten laboratorioiden epakohtiin siltä osin, tuvien epä.mielekkäiden kustannusten vä-
25787: kuin 'tästä aiheutuu valtiolle menoja. hentämiseksi?
25788: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1975.
25789:
25790: Hkka Taipale. Lasse Lehtinen.
25791: N:o 144 3
25792:
25793:
25794:
25795: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
25796:
25797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Henki'lökunnan puutteesta johtuen läakintö-
25798: mainitussa tru:tkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallitukseHa ei ole oHut mahdollisuuksia suorit-
25799: olette 22 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn taa tarkastuksia yksityisissä tutkimus- ja hoito-
25800: kirjeenne ohella toimittanut vatltioneuvoston laitoksissa, joita on useita sato1a. Lääkintöhalli-
25801: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tuksen käsityksen mukaan myös lääninhallituk-
25802: edustaja l!Lkka Taipaleen y:m. näin kuuluvasta sen mahdollisuudet tässä suhteessa ovat olleet
25803: kirjallisesta kysyunyksestä n:o 144: rajoitetut. Koska yksityiset tutkimus- ja hoito-
25804: laitokset vievät mm. hefllldlökuntavoimavaroja
25805: "Oniko Hallitus tietoinen yksityisiin ju~kiselta terveyde11ll"Sudllolta, lääkintöhallitus on
25806: laboratorio- ja röntgenlaitoksiin liittyvis- viime aikoina noudattanut uusia perustamislu-
25807: tä lukuisista perusteluissa luetelluista pia myöntäessään varsin tiukkaa menettelyä.
25808: epakohdista, väärinikäytöksistä ja säädös- TäUöin ei ole katsottu uutta yksityistä tutki-
25809: ten riJclcomisista, ja jos on, mus- ja hoitolaitosta tarvittavan alueella, jossa
25810: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jo ennestään on riittävästi näitä tai julkisen
25811: ryhtyä mainittujen laitosten valvonnan terveydenhoitolaitoksen antamia palveluja saata-
25812: tiulkentamiseksi sekä väärinkäytösmah- vissa tai [ähia~koina suunnitteHla. Tällä tavoin
25813: ddlHsuuksien poistamiseksi ja bitoksista lääirointöhallitus on pyrkinyt tasoittamaan maan-
25814: sairausvakuutuksen kautta yhteiskunnal- tieteellises,ti yksityisten terveydenhoitopalvelu-
25815: 1le, verotli1naksajille sekä potilaille aiheu- jen saantia.
25816: tuvien epämielekkäiden kustanm.::sten vä.
25817: hentämiseksi?" Edellä kuvatut tarkennetut vuosi•ilmoitukset
25818: muodostavat parannuksen lääkintöhallituksen
25819: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta· valvontatoiminnassa. Lääkintöhallituksella on
25820: vasti seuraavaa: tal1koituiksena neuvotella yksityist,en laitosten
25821: valvontakysymyksistä lääninhallitusten kanssa.
25822: Yksityiset laboratorio- ja röntgenlaitokset Henikilökunnan puute on tähän mennessä kui-
25823: suorittavat vielä tällä hetkellä huomattavan tenkin estänyt todella tehokkaan yksityiskohtai-
25824: osan maamme terveydenhuoltopalveluista. Niin- sen valvonnan suorittamisen. Sosiaali- ja ter-
25825: pä esimeJ:lbksi vuonna 1973 yksityisissä tutki- veysministeriön kiisityksen mukaan terveyden-
25826: muslaitdksissa suoritettiin 9,7 mi'ljoonaa labora- huoltoala!la toimivien yksityisten laboratorio-
25827: toriotutkimusta, kun vastaava luku terveyskes· ja röntgeiJIIaitos.ten sekä muiden sairaanhoito- ja
25828: kuksissa oli 8,3 miljoonaa. Näin huomattavan tutkimuslaitosten valvonnan tehostaminen lää-
25829: terveydenhuoltopalvelujen järjestelmän osan val- kintöhal11tutksen, lääninhallitusten sosiaali- ja
25830: vontaan on kiinnitettävä suurta huomiota. Lää- terveysosastojen sekä sairausvakuutuslain toi-
25831: kintöhallituksen suorittama valvonta perustuu meenpanoa valvovan kansaneläkelaitoksen yh-
25832: tässä suhteessa )rlksityisistä sairaanhoito- ja tut- teistyönä on tarpeellista.
25833: kimuslaitdksista anneHuun ~lakiin ( 426/64).
25834: TäUöin tulee kyseeseen muun muassa paitsi pe- Kyselyssä esitettyjen mm. verotusta, sairaus-
25835: rustamis- ja avaamisluvan yhteydessä tapahtuvat vakuutusta ja lä~käreiden työajan kä)"ttöä kos-
25836: tarlkastulkset myös vuosi-ilmoitusten puitteissa kevien toimenpide-ehdotusten osalta sosiaali- ja
25837: tapahtuva valvonta. Lä~kintöhallitus on tältä terveysministeriö toteaa, että kysymys on lähe-
25838: osin tehostanut vailvontaa ottamalla käyttöön tetty tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä var-
25839: entistä seikkaperäisemmän vuosi-ilmoituslomak- ten veroviranomaisiHe, työsuojeluviranomaisille,
25840: keen. kansaneläkelaitokseHe, lääkintöhallitukselle, sai-
25841: Eddleen lääikintöhadlitus on laboratorioilta raalaliitolle ja kunnalliselle sopimusvaltuuskun-
25842: edellyttänyt, että niillä on oltava paitsi sisäinen nalle.
25843: myös ulkoinen laaduntarkkailujärjestelmä.
25844: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
25845:
25846: Sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen.
25847: 4 1975 vp.
25848:
25849:
25850:
25851:
25852: T i U R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25853:
25854: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På grund av bristen på personai har medi-
25855: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse cinalstyrelsen inte haft möjlighet att genomföra
25856: av den 22 april 1975 till. vederbörande medlem kontroH av de privata undersöknings- och vård-
25857: av statsrådet för avgivande av svar översänt anstalterna, vHka är flera hundra tili antalet.
25858: avskrift av följande av riksdagsman Ilkka Tai- Enligt ·medicinalstyrelsens uppfattning har även
25859: pale m. fL ställda spörsmål nr 144: länsstyrelsens möjligheter i detta avseende varit
25860: begränsade. Eftersom de privata undersöknings-
25861: "Är Regeringen medveten om de och vårdanstalterna bl.a. tar persona!lkraftresur-
25862: många i motiveringen uppräknade miss- ser av den offentliga hälsovården, har medi-
25863: förhållanden, missbruk och brott mot cinalstyrelsen under senare tid iakttagit ett
25864: stadganden i anslutning till privata la- mycket strängt förfarande vid beviljandet av
25865: boratorier och röntgenanstalter, och om nya tillstånd för inrättande. Härvid har man
25866: så är faHet, ansett, att en ny undersöknings- och vårdanstalt
25867: tili vi1ka åtgärder ämnar Regeringen inte behövs på en ort, där det redan förut finns
25868: skrida för att skärpa tillsynen över tillräckligt av sådana eller där det offentliga
25869: nämnda inrättningar och för att avlägs- hälsovårdsväsendets service står tili förfogande
25870: na möjligheterna tili missbmk och för eHer inom den närmaste framtiden planeras. På
25871: att minska onödiga kostnader som detta sätt har medicinalstyrelsen försökt att
25872: genom sjukförsäkringen förorsakas sam- geografiskt balansera ti1lgången på privat hälso-
25873: hället, skattebetalarna och patienterna vårdsservice.
25874: av inr1ittningarna?" De ovan angivna preciserade årsanmälningar-
25875: na utgör en förbättring inom medicinalstyrel-
25876: Såsom svar på detta spörsmå:l får jag vörd- sens tilisynsverksamhet. Medicinalstyrelsen har
25877: samt anföra följande: för avsikt att förhandla med länsstyrelserna om
25878: De privata [aboratorierna och röntgenan- frågor rörande tillsynen över de privata an-
25879: stalterna handhar ännu för tillfället en avsevärd stalterna. Personalbristen har dock hittil1s för-
25880: del av hälsovårdsservicen i vårt land. Sålunda hindrat en verkligt effektiv, detaljerad tillsyn.
25881: utfördes t.ex. under år 1973 9,7 miljoner labo- Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
25882: ratorieundersökningar vid privata undersök- fattning är det nödvändigt att medicinalstyrel-
25883: ningsanstalter, då motsvarande ta!l vid hälso- sen, .Länsstyrelsernas social- och hälsovårdsavdel-
25884: vårdscentra'lerna var 8,3 miljoner. Stor upp- ningar samt folikpensionsanstalten, viiken över-
25885: märksamhet bör fästas vid tillsynen över en så vakar verkstäJ.ligheten av sjukförsäkringslagen,
25886: stor del av hälsovårdsservicens system. Medi- i samarbete effektiverar tillsynen över de pri-
25887: cinalstyrelsens titllsyn ba:serar sig i detta avseen- vata labora•torie- och röntgenanstalterna samt
25888: de på lagen om privata sjukvårds- och under- andra sjukvårds- och undersökningsanstalter
25889: sokningsanstalter ( 426/64). Härvid kommer som verkar på hälsovårdens område.
25890: bl.a. i fråga utom gransikningarna i samband I fråga om de föreslagna åtgärderna be-
25891: med tillståndet för inrättande och öppnande, träffande bl. a. beskattningen, sjukförsäkringen
25892: även tillsynen i samband med årsanmälan. Me- och användningen av lrukarnas arbetstid, konsta-
25893: dicinalstyrelsen har tili denna del effektiverat terar social- och hälsovårdsministeriet, att spörs-
25894: ti:llsynen genom att taga i bruk en mera de- målet har skickats skattemyndigheterna, arbe-
25895: taljerad årsanmälningsblankett än tidigare. tarskyddsmyndigheterna, fo1kpensionsanstalten,
25896: Vidare har medicinalstyrelsen förutsatt att medicinalstyrelsen, sjukhusförbundet och kom-
25897: laboratorierna skaJl hade båda ett inre och ett munala avtalsdelegationen tili ikännedom Ii och
25898: yttre kontrollsystem. för eventu~la åtgärder.
25899: Helsingfors den 23 maj 1975.
25900:
25901: Social- och hälsovårdsminister Sei;a Karkinen.
25902: 1975 vp.
25903:
25904: Kirj. ksm. n:o 145.
25905:
25906:
25907:
25908:
25909: Tikka: Erään valtion omistaman kiinteistöyhtiön hallinnosta.
25910:
25911:
25912:
25913: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25914:
25915: Kouvolassa sijaitseva Kiinteistö Oy Kirkon- samanaikaisesti yhtä suurissa ja suuremmissa-
25916: vieri käsittää viisi kerrostaloa, joissa on kaik- kin huoneistoissa asuu yksinäisiä ihmisiä. T aio-
25917: kiaan 130 asuntoa. Kiinteistöyhtiön osakkeista yhtiön hallituksen omituiseen menettelyyn liit-
25918: valtio omistaa 99 prosenttia ja yhtiöjärjestyk- tyy vielä se, että hallitus lähetti ilmoituksen
25919: sen mukaan yhtiön tarkoituksena on omistaa irtisanomisesta myös irtisanotun naisen työn-
25920: ja hallita asuintaloja sekä vuokrata niitä lähin- antajalle.
25921: nä Kymen läänin lääninhallinnon palveluksessa Taloyhtiön hallitusta johtaa valtiovarainmi-
25922: oleville viran- ja toimenhaltijoille. nisteriön virkamies ja sen hallituksessa ovat
25923: Aikaisemmin taloihin pääsivät asumaan ai- mukana rakennushallituksen edustaja, Kouvo-
25924: noastaan Kymen lääninhallituksen virkamiehet, lan kaupunginjohtaja ja taloyhtiön isännöitsijä-
25925: mutta vähän aikaa sitten tehdyn päätöksen jäl- nä toimiva eläkkeelle jäänyt lääninasessori.
25926: keen asuntoja on myönnetty kaikille valtion eri Taloyhtiön hallitukseen kuuluu lisäksi jostain
25927: laitosten palveluksessa oleville ja aivan viime käsittämättömästä syystä edelleen lääninneuvos,
25928: aikoina myös työsopimussuhteessa oleville hen- joka on jo 1960-luvulla muuttanut Hämeen-
25929: kilöille. linnaan. Asukkaiden edustuksesta hallituksessa
25930: Asukkaiden valintaperusteet ovat pisteityk- ei tiettävästi ole edes keskusteltu.
25931: seen perustuvia. Taloyhtiön hallitus antaa haki- Kiinteistöyhtiö on syntynyt aikoinaan lää-
25932: joille erityisen taulukon mukaan pisteitä mm. ninhallituksen siirron yhteydessä, mutta sen
25933: virka-aseman ja palkkaluokan perusteella. Par- hallinto ei ole lainkaan kehittynyt aikojen ku-
25934: haiten palkatuilla on ollut etusija myös asun- luessa. On itsestään selvää, että lapsiperheet
25935: toihin. tarvitsevat suuremman asunnon kuin yksinäi-
25936: Kiinteistö Oy Kirkonvieren asiat ovat nous- set ihmiset, mutta käsittämättömältä tuntuu,
25937: seet julkiseen keskusteluun erään Kymen tie- ja että taloyhtiö turvautuu tällaisessa asiassa oi-
25938: vesivakennuspiirin palveluksessa olevan naisen keudenkäynteihin vielä hovioikeuteen saakka
25939: häädöstä nousseen oikeusjutun takia. Taloyhtiö vedoten. Toisaalta oikeudenkäyntikulut tietysti
25940: halusi irtisanoa 61 m2 :n asunnossa 20 vuotta kuuluvat taloyhtiön eikä hallituksen jäsenten
25941: asuneen naisen sen vuoksi, että naisen vanhem- maksettavaksi. Erikoista asias,sa on lisäksi se,
25942: mat ovat kuolleet eikä nainen enää tarvitse niin että kiinteistöyhtiö on laatinut itselleen sään-
25943: suurta asuntoa. Taloyhtiö halusi järjestää nai- nöt, jotka poikkeavat täysin mm. asuntohalli-
25944: selle yksiön saadakseen naisen asuntoon lapsi- tuksen käytössä olevista määräyksistä.
25945: perheen; näin taloyhtiön hallitus ainakin il- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
25946: moitti oikeudenkäynnissä. Nainen ei hyväksy- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25947: nyt irtisanomisperustetta ja taloyhtiö vei asian kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25948: oikeuteen. Oikeudessa nainen voitti jutun ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25949: irtisanominen todettiin lakiin perustumatto-
25950: maksi. Taloyhtiön hallitus ei ole tyytynyt oi- Tietääkö Hallitus siitä, että Kouvo-
25951: keuden päätökseen, vaan asia on saatettu hovi- lassa sijaitsevan Kiinteistö Oy Kirkon-
25952: oikeuden ratkaistavaksi. vieren hallituksen käyttäytyminen irti-
25953: Taloyhtiön menettely oikeusjutun yhteydessä sanomistapauksissa ja yhtiön asukkaiden
25954: on lievästi sanottuna omituinen, varsinkin kun valintaperusteet poikkeavat täysin mui-
25955: 605/75
25956: 2 1975 vp.
25957:
25958: den valtion omistuksessa olevien talo- nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ja
25959: yhtiöiden vastaavista käytännöistä, ja myös asukkaiden edut huomioonotta-
25960: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- vaksi?
25961: siin taloyhtiön hallinnon järjestämiseksi
25962: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1975 .
25963:
25964: . Seppo Tikka.
25965: N:o 145 3
25966:
25967:
25968:
25969:
25970: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25971:
25972: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa laajennettu asuntoon oikeuttavien virastojen
25973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määrää, niin että niihin nyt kuuluvat kaikki
25974: olette 22 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn mainitut ehdot täyttävät virastot. Myös työ-
25975: kirjeen n:o 819 ohella toimittanut valtioneu- suhteessa olevilla henkilöillä on nykyään mah-
25976: voston asilanomaiselle jäsenelle jäljennöksen dollisuus ~suntoihin. Erikoisen tärkeätä näille
25977: kansanedustaja Seppo Tikan kirjallisesta kysy- virastoille on saada palvelukseensa kokenutta
25978: myksestä n:o 145, jossa ti!edustellaan: ja koulutettua henkilökuntaa, joka myös pysyisi
25979: viraston palveluksessa. Sen johdosta asuntojen
25980: "Tietääkö Hallitus siitä, että Kouvo- jaossa on annettu merkitystä myös virka-ase-
25981: lassa sijaitsevan Kiinteistö Oy Kirkon- malle ja virkavuosille. Pääpaino on kuitenkin
25982: vieren hallituben käyttäytyminen irti- koko ajan ollut perheen suuruudella ja ikä-
25983: sanomistapauksissa ja yhtiön asukkaiden rakenteella.
25984: valintaperusteet poikkeavat täysin mui-
25985: den valtion omistuksessa olevien talo- Asuntojen jakoperusteista keskusteltiin Ky-
25986: yhtiöiden vastaavista käytännöistä, ja men lääninhallituksen toiJmesta 20 päivänä maa-
25987: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- liskuuta 1974 pidetyssä kokouksessa, jossa eri
25988: siin taloyhtiön hallinnon järjestämiseksi virastojen edustajat olivat saapuvilla. Tässä
25989: nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ja kokouksessa lausuttujen toivomusten johdosta
25990: myös asukkaiden edut huomioonotta- jakoperusteisiiJn tehtiin eräitä muutoksia. Tähän-
25991: vaksi?" astisen käytännön mukaan perheen pienene-
25992: tnisen johdosta yksinään perheasuntoon jäänyt
25993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- on siirtynyt asumaan suurempaan yksiöön.
25994: taen seuraavaa: Asuntojen luonteen ja käyttötarkoituksen joh-
25995: Kiinteistö Oy Kirkonvieri perustettiin aika- dosta tämä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi.
25996: naan tyydyttämään eri tahoi1ta maata Kouvo- Vastaavasti perheen kasvaminen on useissa ta-
25997: laan siirrettyjen Kymen läänin hallintovirasto- pauksissa johtanut suuremman asunnon saan-
25998: jen henkilökuntien asunnontarvetta. Kyselyssä tiin.
25999: on asuntojen jakoperusteisiin nähden viitattu Oikeudenkäynnillä yhtiön hallitus on pyrki-
26000: muihin valtion omistamiin taloyhtiöihin ja nii- nyt saamaan ennakkopäätöksen siitä, onko esi-
26001: den omaksumaan käytäntöön. TämänlaiJsia yh- merkiksi nelihenkisen perheen asuminen yk-
26002: tiöitä ei maassa kuitenkaan ole muita. Yhtiön siössä ,sellainen erittäin painava syy, jota tar-
26003: talojen rakentamista varten saatiin myös arava- koitetaan huoneenvuokralain 37 § :n 2) kdh-
26004: lainaa, mutt:a silloin voimassa olleet vuoden dassa ja jonka nojalla perheasunnossa asuva
26005: 1953 asuntotuotantolaki ja -asetus ( 488/53 ja yksinäinen henkilö voidaan velvoittaa asunto-
26006: 489/53) enempää kuin silloinen lainapäätös- jen vaihtoon. Kihlakunnanoikeuden hylkäävän
26007: kään eivät sisältäneet eri:tyismääräyksiä vuokra- päätöksen saatuaan yhtiön hallitus on päättänyt
26008: laisten valinnasta. Asuntojen jakoperusteet oli olla vetoamatta siitä edelleen. Tosin on kat-
26009: siis luotav,a yhtiön sisällä. sottava, että määrätyissä tapauksissa, esimer-
26010: Yhtiön alkuperäisen tehtävän tultua jo vuosia kiksi avioeron sattuessa, muuttoa pienempään
26011: sitten täytetyksi on sen tarkoituksena nyt kat- huoneistoon olisi edelleen pidettävä asianmukai-
26012: sottu olevan tukea niiden Kouvolassa sijaitse. sena.
26013: vien valtion hallintovirastojen henkilöstöpoli- Yhtiön hallitus tulee ilmoituksensa mukaan
26014: tiikkaa, joiden toimialueena on koko Kymen suunnittelemaan informaatiotoiminnan paranta-
26015: lääni. Tässä tarkoituksessa on vuosien mittaan mista asukkaille, kirjallisten vuokrasopimusten
26016: 4 1975 vp.
26017:
26018: käyttöönottoa, JOlssa tarkemmin ma1mtta1sun !intoa tulee edelleen hoitamaan yleisesti vakiin-
26019: mm. muuttovelvollisuudesta pienempään asun- tuneen käytännön mukaisesti yhtiökokouksen
26020: toon sekä mahdollista yhtiöjärjestyksen täyden- valitsema hallitus. Vuoden 1976 yhtiökokouk-
26021: tämistä siten, että tämä seikka ilmenisi myös sessa tulee yhtiön hallitukseen valittavaksi eräi-
26022: siitä. tä uusia jäseniä. Tällöin otetaan esille myös
26023: Yhtiön hallinto on tarkoitus edelleen säilyt- asukkaiden edustuksen tarkistamista koskeva
26024: tää kiinteistöosakeyhtiön muodossa. Yhtiön hal- asia.
26025: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1975.
26026:
26027: Valtiovarainministeri ] ohannes Virolainen.
26028: N:o 14.5 5
26029:
26030:
26031:
26032:
26033: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
26034:
26035: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Kymmene Iän. I detta syfte har antalet ämbets-
26036: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse verk som berättigar tili bostad under årens
26037: nr 819 av den 22 april 1975 tili vederbörande lopp ökats så, att tili dessa för närvarande hör
26038: medlem av statsrådet för avgivoode av svar alla de ämbetsverk som uppfyller nämnda vill-
26039: översänt avskrift av följande av riksdagsman kor. Även personer i arbetsförhållande har för
26040: Seppo Tikka ställda spörsmål nr 145: närvarande möjlighet att erhålla bostad. Det
26041: är speciellt viktigt för dessa ämbetsverk att
26042: "Är Regeringen medveten om att kunna anställa en erfaren och utbildad perso-
26043: Kiinteistö Oy Kirkonvieris i Kouvola nai, som även skulle stanna i ämhetsverkets
26044: styrelses uppträdande i uppsägningsfall tjänst. Fördenskull har man vid fördelningen
26045: och grunderna för valet av invånare i av bostäderna även fäst vikt vid tjänsteställ-
26046: bolagets fastigheter fullständigt helt av- ningen och tjänsteåren. Huvudvikten har dock
26047: viker från motsvarande praxis inom hela tiden lagts vid familjens storlek och ålders-
26048: andra gårdsbolag i statens ägo, och om struktur.
26049: så är fallet,
26050: ämnar Regeringen skrida tili åtgärder Vid ett möte som på åtgärd av länstyrelsen
26051: för att gårdsbolagets förvaltning skulle i Kymmene Iän hölls den 20 mars 1974 och
26052: ordnas ändamålsenligare och även in- vid vilket företrädare för olika ämbetsverk var
26053: vånarnas fördelar beaktas?" n:irvarande, diskuterades grunderna för fördel-
26054: ningen av bostäderna. På basen av önskemål
26055: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som framfördes vid detta möte gjordes vissa
26056: samt anföra följande: ändringar i fördelningsgrunderna. Enligt hit-
26057: Kiinteistö Oy Kirkonvieri grundades på sin tillsvarande praxis har en person, som på grund
26058: tid för att tillfredsställa bostadsbehovet för av att familjen blivit mindre, har kommit att
26059: den personai inom Kymmene läns förvaltnings- bo ensam i en familjebostad, flyttat tili en
26060: ämbetsverk, vilka hade flyttats tili Kouvola större enrummare. På grund av bostädernas
26061: från olika delar av landet. I spörsmålet har i natur och användningsändamålet har detta an-
26062: fråga om grunderna för fördelningen av bostä- setts vara ändamålenligast. På motsvarande sätt
26063: derna hänvisats tili andra gårdsbolag i statens har familjens tillväxt i många fall lett tili att en
26064: ägo och tili den praxis som man följt inom större bostad erhållits.
26065: dessa. Det finns dock icke några andra bolag Genom rättegång har bolagets styrelse för-
26066: av detta slag i landet. För byggande av husen sökt att åstadkomma ett prejudikat, huruvida
26067: erhölls även s.k. aravalån, men varken den då den omständigheten att en fyra personers familj
26068: gällande lagen och förordningen om bostads- bor i en enrummare är en sådan synnerligen
26069: produktion av år 1953 ( 488/53 och 489/53) vägande orsak som avses i 37 § 2 punkten
26070: ellet det dåavrande lånebeslutet innehöll några hyreslagen och med stöd av viiken en person
26071: specialbestämmelser om valet av hyresgäster. som bor ensam i en familjebostad kan åläggas
26072: Grunderna för fördelningen av bostäderna att byta bostad. Efter det häradsrättens för-
26073: måste således skapas inom bolaget. kastande utslag erhållits har bolagets styrelse
26074: Sedan bolagets ursprungliga uppgift blivit beslutat, att inte vädja mot utslaget. Det bör
26075: fylld redan för flera år sedan, har man ansett dock anses att det i vissa fall, t.ex. vid
26076: dess uppgift vara att stöda personalpolitiken äktenskapsskillnad, fortfarande bör betraktas
26077: inom de i Kouvola belägna förvaltningsämbets- som sakenligt att flyttning sker tili en mindre
26078: verk, vilkas verksamhetsområde omfattar hela lägenhet.
26079: 6
26080:
26081: Bolagets styrelse kommer enligt uppgift att bolagets förvaltning i formen av ett fastighets-
26082: planera en förbättring av informationsverksam- aktiebolag. Bolagets förvaltning kommer fort-
26083: heten gentemot invånarna, ibruktagande av farande att i enlighet med stadgad praxis skötas
26084: skriftliga hyreskontrakt, vari man närmare av en av bolagsstämman vald styrelse. Vid bo-
26085: skulle nämna bl.a. skyldigheten att flytta ti11 lagsstämman år 197 6 kommer några nya med-
26086: en mindre bostad, samt en eventuell komplet- lemmar att väljas in i styrelsen. Härvid tages
26087: tering av bolagsordningen så, att denna om- även frågan om revidering av invånarnas repre-
26088: ständighet även skulle framgå ur cienna. sentation tili behandling.
26089: Man har för avsikt att alltjämt bibehålla
26090: Helsingfors den 16 maj 1975.
26091:
26092: Finansminister Johannes Virolainen.
26093: 1975 vp.
26094:
26095: Kirj. ksm. n:o 146.
26096:
26097:
26098:
26099:
26100: Laatio: RUK:n suorittaneiden puolustusvoimain toimiupseerien
26101: ylennysjärjestelmän uusimisesta.
26102:
26103:
26104: Ed u s k u 11 11 a 11 H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26105: Puolustusvoimain asioita seuraavien kansa- upseerien, niin siviilielämän kuin puolustusvoi-
26106: laisten keskuudessa on pitkään kiinnitetty huo- main palveluksessa olevien yhdenmukaisesta
26107: miota erääseen puolustusvoimain sisäiseen ni- ylennysmenettelystä. Mitään lopullista päätöstä
26108: mityskysymykseen. Tämä kysy111ys koskee asiassa ei kuitenkaan tähän mennessä ole tehty.
26109: RUK:n käyneiden reservin upseerin: arvon saa- Tähän arkaluontoiseen kysymykseen pitäisi
26110: neiden toimiupseerien ylennyksiä. Siviilielämän saada nopeasti ratkaisu. Ratkaisun tulisi olla
26111: palvelukseen jäävä reservin vänrikki ylennetään sisällöltään sellainen, että puolustusvoimissa
26112: yleensä voimassa olevien säännösten mukaan vakinaisessa palveluksessa olevat RUK:n käy-
26113: aikanaan luutnantiksi sekä kertausharjoitusten neet toimiupseerit eivät jäisi ylennyksissä jäl-
26114: jälkeen yliluutnantiksi, Sen sijaan puolustus- keen siviilielämän palveluksessa olevien reser-
26115: voimain palvelukseen toimiupseeriksi jääväHä vin upseerien ylennyksistä. Tällä on erittäin
26116: reservin vänrikillä ei ole vastaavaa karrieeriä, suuri merkitys puolustusvoimain arvostuksen
26117: vaan hän saattaa pysyä ·reservin arvoltaan vän- kannalta yleensä ja erityisesti tällä hetkellä,
26118: rikkinä jopa eläkkeelle; siirtymiseensä saakka. jolloin puolustusvoimissa on suuri pula toimi-
26119: Käytännössä on sattunut muun muassa sellai- upseereista.
26120: sia tapauksia, että kertausharjoituksiin sivii- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
26121: listä tullut luutnantti on saanut alaisekseen, päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
26122: esimerkiksi kouluttajaksi kertausharjoitusyksik- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
26123: köön, samalla RUK:n kurssilla olleen, reservin senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26124: vänrikin arvon omaavan, mutta puolustusvoi-
26125: missa vääpelinä palvelevan toimiupseerin. Asiaa Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
26126: hieman karrikoiden voidaan .sanoa, että tällai- ta puolustusvoimain palveluksessa ole-
26127: nen reservin vänrikki, vääpeli, on jäänyt kurs- vien RUK:n käyneiden toimiupseerien
26128: sitoveriaan huonommaksi sotilaaksi vain sen jälkeen jäämiseen muiden reservin up-
26129: vuoksi, että on valinnut ammattisotilaan uran. seerien ylennyksissä ja siitä aiheutuvaan
26130: Tietämäni mukaan tähän epäkohtaan on puo- haitalliseen vaikutukseen mm. puolus-
26131: lustusvoima.in piirissä etsitty ratkaisua kauan tusvoimien toimiupseeritilanteeseen, ja
26132: aikaa. Noin 10 vuotta sitten asiaan. yritettiin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26133: saada parannusta mm. käyttöön otetulla RUK- ryhtyä. RUK:n suorittaneiden puolustus-
26134: lisällä. Keskustelua on käyty ja esityksiä on voimain toimiupseerien ylennysjärjestel-
26135: tehty myös kaikkien RUK:n käyneiden reservin män uusimiseksi?
26136: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1975.
26137:
26138: G. Laatia.
26139:
26140:
26141:
26142:
26143: 619/75
26144: 2 1975 vp.
26145:
26146:
26147:
26148:
26149: E d u s k u n n a n H e r r a P ti h e m i e h e II e.
26150:
26151: Valtiopäiväjärjestyksen _37 §:n 1 momentissa den vuoden kuluttua edellisestä ylennyksestä.
26152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Koska ensimmäiset aliupseerit (nykyisin toimi-
26153: olette kirjeenne n:o 825 23 päivältä huhtikuuta upseerit) ylennettiin upseerin arvoon vasta
26154: 1975 ohella -lähettänyt valtioneuvoston ·asian- 27. 2; 197·0; ei ylennyksrä seuraavan upseerin
26155: omaisen··. jäserien vastattavaksi · kin1sanedustaja ·arvoori ole voitu aiemmin tofeuttaa,' · vaikka
26156: Goonat •Laation tekemän:;· seuraävan .· sisältöisen asiano!tiainen olisikin> suorittanut reservin up:
26157: kysymyksen•:. ·:. · seerin tutkinnon jo huomattavasti ennen vähri-
26158: kiksi ylen:tärnistään. · • ·
26159: "Onk-o. Hallitus kiinnittänyt huomio" · Melkein heti· edellä •·. mainittujen ·1i1Öäräysten
26160: ta puolustusvoimain palveluksessa ole" voimaan tulon· . jälkeen ryhdyttiin suunnittele-
26161: vien :RUK:n· käyneiden: •·.toimiupseetien. maan: puohtstusvoimiss::t ·,· ·poikkeusrn:enettelyä,
26162: jälkeen··.jäämiseen muiden r~servin up- jotta toimessa >olevia• -aliupgeereita olisi voitu·
26163: seerien. ylennyksissä ja siitä· aiheutuvaan ylentää em)ert jo mainittua viiden· vuöden rnää-:
26164: haitallise.eri vaikutukseen mm~ puolus- · räaikaa~ Tässä ·'vaiheessa •alettiin>· :suunnitella·
26165: tusvoimien toimiupseeritilanteeseen, ja yhtenäispäällystöjätjestehnää jota •on jo ·-alettu
26166: ' mihin toimenpiteisiin Hallitus· ·aikoo toteuttaakin. Tämän mukaan 2 •luokan toimi-
26167: ryhtyä RUK:n suorittaneiden puolustui• upseerin tointa vastaava;- sotilasarvo on luut-
26168: voimain toimiupseerien ylennysjärjestel; · nantti ja. 1 luokan toimiupseerin tointa vastaava
26169: män uusimiseksi?'' . '. arvo on vliluutmintti. Näihin toimiin vaadittava
26170: koulutus- ja sarha:lla ylennysedellytyskin on huo-
26171: Vastauksena kysymykseen esitäm kunnioit~ · mattavasti· korkeampi. kuin· Reserviupseerikou-
26172: taen seuraavaa: lun suorittaminen. : · ·
26173: Aliupseerin toimessa olevat alhwseerit voi- Ensimmäiset z: luokan toimiupseerin toimiin
26174: tiin ylentää väririkeiksi reservissä vuoden 1970 nimitetyt · toimistoupseerit yh!ri:neltiin ···luu tilan~·
26175: alussa Tasavallan Presidentin ·. hyväksymien teiksi vuoden· 197 4 ke5äkuussa.' Tällä hetkellä ·
26176: yleritärnisperusteiden mukaisesti sen' jälkeen, ko; .• toimistoupseereita ori ylennetty 1uuthanteiksi
26177: kun he olivat suorittaneet- reservin upseerin 125. Tätä enfien ei katsottU olevan- kohtuul-
26178: tutkinnon. Tällöin ylennettiin ko. "äi"voon 575 lista -ilman· ·po. koulutusta· ylen.tää töimiupsee-
26179: puolustusvöimieri paNeluksessa olevaa aliupsee- rdta reservissäkään · hiutnånteiksi. Nykyisen
26180: rin toimen haltijaa>Ylempään ·ups~rin arvoon ylimenovaiheen jälkeen on tårkoitus ·alemmis-
26181: asianomainen voidaan .' ylentää . noudattaen sakip toimiupseerin arvoissa olevia yleritää van-
26182: reservin upseerieh ylentätnisestä annettuja mää- rikkiä ~ylempiiri upseerin arvoihin reservin up-
26183: räyksiä. Näin ollen'ylen:tämirien seuraavaan up- seerien ylehtämisestä annettuja määryksiä nou-
26184: seerin arvoon on mahdollista aikaisintaan vii- dattaen. · ·
26185:
26186: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 197 5.
26187:
26188:
26189: Puolustusministeri Carl-Olaf Homen.
26190: N:o 146 3
26191:
26192:
26193:
26194:
26195: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26196:
26197: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de första underofficerarna ( numera befattnings-
26198: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- officerare) först 27. 2. 1970 befordrades tili
26199: velse nr 825 av den 23 april 1975 tili veder- officersgrad, har inte befordringar till fö1jande
26200: börande medlem av statsrådet för avgivande av officersgrad kunnat genomföras tidigare, om
26201: svar översänt avskrift av följande av riksdags: också vederbörande hade av1agt reservofficers-
26202: man Gunnar Laatio ställda spörsmål: examen redan 1ångt före sin hefordran tili
26203: fänrik.
26204: "Har Regeringen fäst uppmärksam- Nästan omede1bart efter det att nämnda
26205: het vid att de i försvarsmaktens tjänst bestämmelser trädde i kraft, började man inom
26206: varande befattningsofficerare som ge- försvarsmakten planera ett undantagsförfaran-
26207: nomgått RUK har hlivit efter vid be- de, för att de i befattning varande under-
26208: fordran av andra officerare, och vid officerarna skulle ha kunnat befordras redan
26209: deh menliga inverkan detta har på bl. a. före nämnda termin av fem år. 1 detta skede
26210: befattningsofficerarnas situation inom hörjade man p1anera och har redan nu börjat
26211: försvarsmakten, och om så är fallet, genomföra systemet med enhetshefäl. Enligt
26212: till vilka åtgärder ämnar Regeringen detta är den militära grad, som motsvarar he-
26213: skrida för att förnya systemet med be- fattningen för en befattningsofficer 2 kl.,
26214: fordringar av de befattningsofficerare löjtnant, och den grad, som motsvarar be-
26215: inom försvarsmakten vilka genomgått fattningen för en befattningsofficerare 1 kl.,
26216: RUK?" premiärlöjtnant. 'Den uthi1dning som krävs för
26217: dessa befattningar och samtidigt utgör förut-
26218: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sättning för befordran, är avsevärt högre än
26219: samt anföra följande: genomgång av Reservofficersskolan.
26220: Underofficerarna i underofficersbefattning De första befattningsofficerare i en befatt-
26221: kunde befordras till fänrikar i reserven i en- ning för befattningsofficerare 2 kl. befordrades
26222: lighet med de av Repuhlikens President i till löjtnanter i juni 1974. Hittills har redan
26223: början av år 1970 godkända hefordringsgrun- 125 befattningsofficerare hefordrats till löjt-
26224: derna, sedan de hade avlagt reservofficers- nanter. Man har inte ansett det vara skäligt
26225: examen. Härvid befordrades 575 innehavare att ens inom reserven befordra befattnings-
26226: av underofficershefattning i försvarsmaktens officerare till 1öjtnanter utan ifrågavarande ut-
26227: tjänst till ifrågavarande grad. Vederbörande bildning. Efter nuvarande övergångsskede kom-
26228: kan befordras till högre officersgrad med iakt- mer man att befordra även befattningsoffice-
26229: tagande av de bestämmelser som utfärdats rare i 1ägre grader tili högre grader än fänrik,
26230: om befordran av reservofficer. Sålunda är be- med iakttagande av de hestämmelser som ut-
26231: fordran tili följande officersgrad möjlig tidigast färdats om befordran av reservofficerare.
26232: inom fem år efter föregående hefordran. Då
26233: Helsingfors den 22 maj 197.5.
26234:
26235:
26236: Försvarsminister Carl-Olaf Homen.
26237: 197.5 vp.
26238:
26239: Kirj. ksm. n:o 147.
26240:
26241:
26242:
26243:
26244: Lattula: SotHasrunmattihsän maksamisesta.
26245:
26246:
26247: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
26248:
26249: Ansiotason putoamisesta johtuvan upseeriva- keen yleisestä palikbkehityksestä keskimäärin
26250: jauksen syyt, suuruus ja seuraukset ovat olleet 38%.
26251: jo pitkään valtiovallan tiedossa. Huolimatta sii- Henkilöstöpulan vakavuus ja myös sen syyt
26252: tä, että useat asiaa pohtineet komiteat ja toimi- ja seuraukset ovat siksi kiistattomia, että jopa
26253: kunnat ovat tehneet esityiksiä tilanteen paranta- valtion tilintaflkastajat kiinnittivät siihen huo·
26254: miseksi, ei riittäviin toimenpiteisiin ole ryh- miota tämänvuotisessa tarkastuskertomukses-
26255: dytty. saan.
26256: Puolustuslaitoskomitea jätti lähes kaksi vuot- Vakavan tilanteen osittaiseksi korjaamiseksi
26257: ta sitten osamietintönsä, jossa se totesi, että Upseeriliitto on yhdessä Toimiupseeriliiton
26258: riittävä ja tehdkas hetikilokunta on saatava pal- kanssa jättänyt puolustusministerille konkreetti-
26259: velukseen ja siinä myös pysymään ja viihty- sen esityksen sotilasammattilisän maksamisesta.
26260: mään. Samaan tulokseen päätyi puolustusminis- Sotilasammat1dlisän maksaminen omalta osal-
26261: teriön asettama henlkilöstöhallintotoimitkunta tä- taan säilyttä1si upseeriston [uottamuksen valtio-
26262: män vuoden alussa jättämässään osamietinnös- vallan haluun ja kykyyn puolustusvo1mien ja ra-
26263: sä, jossa se teki ehdotuksensa tillanteen korjaa- javartiolaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämi-
26264: miseksi. Mietinnössä todettiin taloudellisten seen lakisääteisten rtehtävien tasalle.
26265: sei:kkojen tätikeys ja se että niitä määritettäessä Edellä sanotun perusteella ja viitaten va!ltio-
26266: olisi otettava huomioon sotilasammattiin liitty- päiväjärjestyiksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
26267: vät erityisrasitteet. kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26268: Viime vuonna valmistui pääesikunnan teke- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26269: mä tutlk:imus nuorempien upseereiden työtyyty-
26270: väisyydestä. Siinä ilmeni, että suurin tyytymät- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26271: tömyyden aiheuttaja oli alhainen palkkaus. Up- ryhtyä sotilasammattil1sän maksamiseksi
26272: seeriliiton teettämän tutkimuksen mukaan vii- puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen
26273: tenä viime vuotena upseer~kunta on jäänyt jäl- henlkilöstöNe?
26274: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
26275:
26276: Eero Lattula.
26277:
26278:
26279:
26280:
26281: 662/75
26282: 2 1975 vp.
26283:
26284:
26285:
26286:
26287: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26288:
26289: Huhtikuun 24 päivänä 1975 päivätyssä ja Kysymys puolustus- ja rajavartiolaitosten vir-
26290: sanotun kuukauden 28 päivänä pal~ausasioita kamiesten pahl<kauksesta on virkaehtoasia, josta
26291: käsitteleväHe ministerille saapuneessa kitjeessä neuvotellaan ja sovitaan virkaehtosopimuksin
26292: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyk- työmavkkinaosapuolten kesken. Hallituksella ei
26293: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa t.(lrkoituk- ole mahdollisuuksia ryhtyä yksipuolisesti toi-
26294: sessa :lähettänyt jäljennöksen edustaja Lattulan menpiteisiin tässä asiassa.
26295: Teille antamasta kirjelmästä, jossa valtioneuvos- Edustaja Lattulan ky.symyks·en perusteluissa
26296: ton asianomaisen jäsenen vastattav~ksi on tehty viitattiin puolustusministeriön henkilöstöhallin-
26297: seuraava kysymys: totoimikunnan 1 osamietintöön. Toimikunta on
26298: selvittänyt laajasti puolustuslaitoksen nuorem-
26299: "Mihin ·toimenpiteisiin Hallitus aikoo man upseeriston sosiaalista ja taloudellisua ase-
26300: ryhtyä sotilasammattiHsän maksamiseksi maa ja tehnyt eräitä ehdotuksia havaittujen epä-
26301: puolustusvoimain j·a rajavartiolaitoksen kohtien poistamiseksi. Toimi:kunnan ehdotukset
26302: henJkilöstöHe?" tulevat asianmukaisessa järjestY'ksessä käsitte-
26303: lyyn virkaehtoneuvottelujen yhteydessä.
26304: Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiova-
26305: rainministeriössä, esitän vastauksena kysymyk-
26306: seen kunnioituavasti seuraavaa:
26307:
26308: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 197 5.
26309: Ministeri Esko Niskanen.
26310: N:o 147 3
26311:
26312:
26313:
26314:
26315: T i U R .i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26316:
26317: I det ·syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen tjänstekolldktlivavtalsärende, varom förhandlas
26318: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och överens'lrommes mellan arbetsmarknadspar-
26319: av den 24 apnil 1975 tili vederbörande me<:hlem terna genom tjänstekollektivavtal. Regeringen
26320: av statsrådet för avgiV'ande av svar översänt har inte några möjlligheter aDt ensidigt skrida
26321: avskrift av följande av r~ksdagsman Lattula till åtgärder ~ detta ärende.
26322: ställda spörsmål: I riksdagsman Lattulas motivering tili spör-
26323: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen smålet hänvisas tili försvarsministeriets perso-
26324: vidtaga för att erlägga ett militäryrkes- nalförval tningskommissions I delbetänkande.
26325: thllägg tili personalen inom för.svarsmak- Kommissionen har omfattande utrett försvars-
26326: ten och gränsbev·akningsväsendet?" maktens yngre officerskårs sociala och ekono-
26327: misika ställning och gjort några förslag tili av-
26328: Då spörsmålet hör tHI mitt vet1ksamhetsom- hjälpande ~v observerade missförhållanden.
26329: råde inom finansministeriet får jag såsom svar Kommissionens för.slag ikommer i vederbörlig
26330: på spörsmålet vördsamt anföra följande: ordning tili behandrling i samband med tjänste-
26331: kollektivavtalsförhan&ingama.
26332: Frågan om avlöningen för försvarsmaktens
26333: och gränsbeva!kningsväsendets tjänstemän är ett
26334: Helsingfo11s den 27 maj 1975.
26335:
26336: Minister Esko Niskanen.
26337: 1975 vp.
26338:
26339: Kirj. ksm. n:o 148.
26340:
26341:
26342:
26343:
26344: Hemmi: Näkövammaisrekisterin aikaansaamisesta.
26345:
26346:
26347: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
26348:
26349: Näkövammaisten lukumäärän arvioidaan ob kövammaisten aseman parantaminen kokonai-
26350: van maassamme 6 000.......:25 000 henkilöä. Tä- suudessaan. Rekisterin aikaansaaminen aut-
26351: män lukumäärän epämääräisyys johtuu pää- taisi myöskin aktivoimaan toimintaa mm. nä-
26352: asiassa siitä, etteivät läheskään kaikki näkö- kövammaisten lasten vanhempien ohjaami-
26353: vammaiset hakeudu tutkimuksiin ja hoitoon. sessa erityisesti silloin, kun lapsi alkaa lähestyä
26354: Varsinkin iäkkäämmät ihmiset ovat taipuvaisia kouluikää. Rekisterin sisältämistä tiedoista oli-
26355: pitämään näkökyvyn heikentymistä iän muka- si hyötyä ennenkaikkea näkövammaisille itsel-
26356: na luonnostaan lankeavana seurauksena. Näin leen, mutta rekisteri edistäisi merkittävällä
26357: ei kuitenkaan asian aina tarvitse olla. Kysy- tavalla sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä
26358: myksessä saattaa olla silmäsairaus, joka hoito. kouluviranomaisten suunnittelu- ja tutkimus-
26359: toimenpitein voitaisiin hyvin hoitaa. toimintaa valtakunnan keskusvirastotasolla,
26360: Sokeain Keskusliitto on asettanut työryh- mutta myös läänin- ja kuntatasolla.
26361: män, joka tämän vuoden alussa jätti mietin- Edellä lausutun perusteella ja viitaten . val-
26362: tönsä sosiaali- ja terveysministeriölle. Mietin- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
26363: nössä todetaan kaivattavan tutkimusta näkö- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26364: vammaisten työllisyyskysymyksistä, koulutuk- sen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
26365: sen ja kuntoutuksen tarpeesta, ikäjakaumas-
26366: ta sekä näkövammaisten oloista ja asemasta Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä
26367: yleensä maassamme. Työryhmän ehdotuksen toimenpiteisiin näkövammaisrekisterin
26368: mukaan maahamme olisi kiireisesti perustet- aikaansaamiseksi sosiaali- ja terveysmi-
26369: tava näkövammaisrekisteri, jonka tehtävänä nisteriön yhteyteen?
26370: olisi kyseisten seikkojen kartoittaminen ja nä-
26371: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
26372:
26373: Kerttu Hemmi.
26374:
26375:
26376:
26377:
26378: 620/75
26379: 2 1975 vp.
26380:
26381:
26382:
26383:
26384: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26385:
26386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tereitä, joiden tarkoituksena on palvella tauti-
26387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja ongelmakohtaisten hoitosuunnitelmien laa-
26388: olette 24 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn dinnassa ja .·toimia eräänlaisina valvontajärjes-
26389: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston telminä ehkäisevässä terveydenhuoltotyössä ku-
26390: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ten esim. tuberkuloosirekisteri ja synnynnäis:
26391: edustaja Kerttu Hemmin näin kuuluvasta kir- ten epämuodostumien rekisteri.
26392: jallisesta kysymyksestä n:o 148: Mikäli kysymyksessä· tarkoitettu valtakun-
26393: nallinen näkövammaisrekisteri ·. perustiettaisiih,
26394: "Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä olisi sen luontevin sijoituspaikka sosiaali: ja
26395: . toimenpltetstm näkovammaistekisterin terVeysministeriön käsityksen ··mukllan lääkinto-
26396: aikaansaamiseksi sosiaali· . ja. terveysmi- hallitus. Kysymys lääkintöhallituksen pii:ämie11
26397: nisteriön yhteyteen?" · rekisterien määrästä ja sisällöstä· on erikseen
26398: selvitettävänä. Tässä yhteydessä joudutaan
26399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- myös kysymyksessä mainitun rekisteriri perus-
26400: vasti seuraavaa: tamiseen · liittyvat näkökohdat selvittämään.
26401: Lääkintöhallitus ylläpit~ä tllF ·valvoo· useita Samallå joudutaan selvittämään tällaisen rekis-
26402: sairauksia tai poikkeavuuksia koskevia tekis- terin ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.
26403: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1975.
26404:
26405:
26406: Sosiaali~ ·ja terveysministeri Seija Karkinen.
26407: N:o 148 3
26408:
26409:
26410:
26411:
26412: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
26413:
26414: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sjukdomar och problem samt att fungera så-
26415: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- som ett slags övervakningssystem vid det före-
26416: velse av den 24 april 197 5 tili vederbörande byggande hälsovårdsarbetet, såsom t. ex. tuber-
26417: medlem av statsrådet för avgivande av svar kulosregistret och registret över medfödda
26418: översänt avskrift av följande av riksdagsman missbildningar.
26419: Kerttu Hemmi ställda spörsmål nr 148: Såframt det i spörsmålet avsedda registret
26420: över synskadade skulle uppsättas, skulle dess
26421: "Ämnar Regeringen och när skrida naturligaste placering enligt social- och hälso-
26422: till åtgäder för att i anslutning tili vårdsministeriets åsikt vara vid medicinalstyrel-
26423: social- och hälsovårdsministeriet få tili sen. Frågan om antalet och innehållet i de
26424: stånd ett register över synskadade?" register som medicinalstyrelsen upprätthåller
26425: bör utredas särskilt. I detta sammanhang blir
26426: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- man även tvungen att utreda synpunkterna i an-
26427: samt anföra följande: slutning till inrättandet av det i spörsmålet
26428: Medicinalstyrelsen upprätthåller och över- nämnda registret. Samtidigt blir man tvungen
26429: vakar flera register över sjukdomar och av- att utreda kostnaderna för upprätthållandet av
26430: vikelser. Dessa register har tili ändamål att ett sådant register.
26431: tjäna utarbetandet av planer för skötande av
26432: Helsingfors den 21 maj 1975.
26433:
26434:
26435: Social- och hälsovårdsminister Seija Karkinen.
26436: 1975 vp.
26437:
26438: Kirj. ksm. n:o 149.
26439:
26440:
26441:
26442:
26443: Åsvik ym.: Turkistarhaajien taloudellisesta tilanteesta.
26444:
26445:
26446: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26447:
26448: Valtaosa maamme turkistarhaajista asuu Poh- yhteydessä eduskunta kieltäytyi ottamasta tulo-
26449: janlahden rannikkoalueella. Suomen Tuvkiseläin- ja menoarvioon 200 000 markan mä~kärahaa
26450: ten Kasvattajain Liiton ruotsinkielisen Pohjan- turkiseläintarhausta harjoittaville pienyrittäjille
26451: maan ja Pohjois-Suomen piirijäJrjestöjen alueella tarkoitettuja halpakorkoisia lainoja varten/
26452: toimii yli 80 prosenttia liiton jäsenistä'. Nyt tilanne on muuttunut vielä kielteisem-
26453: Tästä seuraa luonnollisesti, että turkistarhaus mäksi. Mikäli edullisia luottomahdollisuuksia ei
26454: on huomattava työllistäjä näillä seuduilla. Esi- pian avaudu näille pienyrittäjille, joutuu moni
26455: merkkinä mainittakoon, että entisen Munsalan jättämään elinkeinonsa ja muuttamaan Ruotsiin.
26456: kunnan alueella toimi v. 1974 345 tarhaa, Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
26457: joiden tuotteiden myyntiarvo nousi 31 miljoo- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26458: naan markkaan. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26459: Viime aikoina kansainvälisillä markkinoilla seuraavan kysymyksen:
26460: turkiksista maksettava hinta on laskenut. Sa-
26461: maan aikaan tarhaajien luottomahdollisuudet Onko Hallitus tietoinen turkistarhaa-
26462: kotimaisilla luottomarkkinoilla ovat selvästi jien varsin vaikeasta asemasta, ja jos on,
26463: huonontuneet. Hallituksen harjoittamasta talous- niin aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
26464: politiikasta johtuen ovat tarhauskustannukset toimenpiteisiin tilanteen auttamiseksi
26465: nousseet jyrkästi. halpakorkoisin lainoin ja taloudellisin
26466: Vuoden 1975 tulo- ja menoarvion käsittelyn tuki toimenpitein?
26467: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
26468:
26469: Toivo Asvik. Lauri Kantola.
26470: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
26471: Aarne Pulkkinen.
26472:
26473:
26474:
26475:
26476: 553/75
26477: 2 1975 vp.
26478:
26479:
26480:
26481:
26482: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26483:
26484: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Turkistarhaustoimikunta kiinnitti mietinnös-
26485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sään huomiota turkistarhauksen poikkeukselli-
26486: olette 24 päivänä huhtikuuta 1975 päivärtyn sen vaikeaan rahoitustilanteeseen ja lisääntynee-
26487: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston seen käyttöpääoman tarpeeseen kuluvana kas-
26488: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vatuskautena. Nämä rahoitusvaikeudet johtuvat
26489: edustaja Åsvikin ym. näin kuuluvasta kirjalli- vaikeasta kansainvälisestä rahatilanteesta ja koti-
26490: sesta kysymyksestä n:o 149: maisten rahamarkkinoiden kireydestä sekä nah-
26491: kojen laskevasta hintakehityksestä. Lisäksi tähän
26492: "Onko Hallitus tietoinen turkistarhaa- ovat vaikuttaneet vuonna 1974 jyrkästi kohon-
26493: jien varsin vaikeasta asemasta, ja jos on, neet tuotantokustannukset. Toimikunta ehdotti,
26494: niin aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin että Suomen Pankki ja rahalaitokset hoitavat
26495: toimenpiteisiin tilanteen auttamiseksi tämän tärkeän vientielinkeinon rahoituksen val-
26496: halpakorkoisin lainoin ja taloudellisin tioneuvoston vuoden 1975 maaliskuussa hyväk-
26497: tukitoimenpitein?" symän talouspolitiikan yleislinjoja koskevan pää-
26498: töksen mukaisesti.
26499: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Maa- ja metsätalousministeriö on jo ryhtynyt
26500: vasti seuraavaa: neuvottelemaan valtiovarainministeriön, Suomen
26501: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 16. 10. Pankin ja rahalaitosten edustajien kanssa pikai-
26502: 197 4 toimikunnan selvittämään turkistalouden sesta luotansaantimahdollisuuksien lisäämisestä
26503: asemaa ja sitä missä määrin elinkeinon tukemi- turkistarhaajille. Näissä neuvotteluissa löydet-
26504: nen valtion toimesta on perusteltua sekä teke- täneen ratkaisut turkistarhaajien tämän hetki-
26505: mään ehdotukset mahdollisesti tarvittaviksi toi- seen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Pitem-
26506: menpiteiksi. Turkistanhaustoimikunta jätti mie- mällä aikavälillä maa- ja metsätalousministeriö
26507: tintönsä 15. 4. 1975 ja esitti tärkeimpinä ja tulee toteuttamaan myös muut sellaiset toimen-
26508: tehokkaimpina toimenpiteinä . elinkeinon tuo- piteet, joilla turkistarhauksen kansainvälinen
26509: tannon ja markkinoinnin rahoituksen järjestä- kilpailukyky pystytään säilyttämään ja tarhaajien
26510: mistä. Näitä toimenpiteitä toimikunta pitää tär- toimeentulo turvaamaan. Nämä toimenpiteet
26511: keinä alan suhdannevaihtelujen tasaamiseksi ja voidaan ottaa huomioon vuoden 197 6 tulo- ja
26512: hajanaisten rahoitusmuotojen yhtenäistämiseksi. menoarviota laadittaessa.
26513: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1975.
26514:
26515:
26516: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
26517: 3
26518:
26519:
26520:
26521:
26522: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
26523:
26524: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Pälsdjursuppfödningskommissionen fäste i
26525: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sitt betänkande uppmärksamhet vid det excep-
26526: av den 24 april 1975 tili vederbörande medlem tionellt svåra finansieringsläget för pälsdjurs-
26527: av statsrådet för avgivande av svar översänt uppfödningen och behovet av ökat driftskapital
26528: avskrift av följande av riksdagsman Åsvik m.fl. under innevarande uppfödningsperiod. Dessa
26529: ställda spörsmål nr 149: finansieringssvårigheter beror på det svåra in-
26530: ternationella penningläget och på det skärpta
26531: "Är Regeringen medveten om päls- penningläget i hemlandet samt på den sjunkan-
26532: djursuppfödarnas mycket svåra situation, de utvecklingen av priserna på skinn. Dessutom
26533: och om så är fallet, har de kraftigt stegrade produktionskostnaderna
26534: ämnar Regeringen skrida tili bråds- under 1974 haft inverkan. Kommissionen före-
26535: kande åtgärder för att underlätta situa- slog, att Finlands Bank och penninginrätt-
26536: tionen genom lågräntelån och ekono- ningarna sköter finansieringen av denna viktiga
26537: miska stödåtgärder?" exportnäring i enlighet med statsrådets beslut
26538: av år 1975 om de allmänna linjerna för den
26539: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ekonomiska politiken.
26540: samt anföra följande: Jord- och skogsbruksministeriet har inlett
26541: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte 16. förhandlingar med representanter för finansmi-
26542: 10. 1974 en kommission för att utreda päls- nisteriet, Finlands Bank och penninginrättning-
26543: djurshushållningens ställning och i viiken mån arna om en ökning av möjligheterna för päls-
26544: det är motiverat att staten stöder näringen djursuppfödarna att i brådskande ordning er-
26545: samt för att utarbeta förslag tili åtgärder som hålla krediter. Man torde vid dessa förhand-
26546: eventuellt är nödvändiga. Pälsdjursuppfödnings- lingar ha funnit en lösning på pälsdjursupp-
26547: kommissionen avgav 15. 4. 1975 sitt betänkan- födarnas nuvarande svåra ekonomiska läge. På
26548: de och föreslog som de viktigaste och mest längre sikt kommer jord- och skogsbruksminis-
26549: effektiva åtgärderna att finansieringen av nä- teriet även att genomföra sådana åtgärder, ge-
26550: ringens produktion och marknadsföring skulle nom vilka pälsdjursuppfödningen skall kunna
26551: ordnas. Kommissionen anser att dessa åtgärder bibehålla sin internationella konkurrenskraft
26552: är viktiga för balanseringen av konjunkturväx- och utkomsten för pälsdjursuppfödarna tryggas.
26553: lingarna och förenhetligandet av de olikartade Dessa åtgärder kan beaktas vid utarbetandet av
26554: finansieringsformerna. statsförslaget för år 1976.
26555: Helsingfors den 14 maj 1975.
26556:
26557:
26558: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna
26559: 1975 vp.
26560:
26561: Kirj. ksm. n:o 150~
26562:
26563:
26564:
26565:
26566: Rekonen ym.: Verkatehtaan alueen suojelemisesta Tampereella.
26567:
26568:
26569:
26570: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26571:
26572: Hallituksen lääkkeenä talouden tervehdyttä- käyttökelpoinen rakennuskanta. Samalla tuho-
26573: miseksi on kulutuskysynnän hillitseminen. Toi- taan kansallinen teoJlisuusmonumentti, jonka
26574: menpiteet kohdistuvat pelkästään palkallaan suojelemista maan korkeimmat asiantuntijat
26575: elävään kansanosaan. Oikea toimenpide olisi poikkeuksetta puoltavat. Esimerkki kapitalis-
26576: kansallisvarallisuuden säästäväinen käyttö, työ- tien harjoittamasta työn tuloksien ja kulttuu-
26577: väelle riittävä elintaso työvoiman uusintamisen riarvojen tuhlaamisesta ei ole ainoa, mutta tällä
26578: mahdollistamiseksi ja monopolien tuhlailun lo- hetkellä häikäilemättömin.
26579: pettaminen. Palkansaaja ei tuhlaa kansallisva- Hallituksen on estettävä tällainen maanomis-
26580: rallisuutta syömällä tai asumaila eikä edes hank- tajien harjoittama mielivalta. Maan ansioton
26581: kimalla talouteensa kotityötä, siis useimmiten arvonnousu, joka tässä tapauksessa on teolli-
26582: naisten harteille jäävää palkatonta ja normaa- suusyrityksen pakotuksesta asemakaavoituksen
26583: lin työpäivän lisäksi suoritettavaa työtä, hel- valepuvussa kaupungin keskustasuunnitteluun
26584: pottavia koneita. Kansallisvarallisuutta tuhla- niveltymättömästi ajettu läpi kaupungin ja sisä-
26585: taan haaskaamaila luonnonraaka-aineita. Kan- asiainministeriön virkakoneiston, on leikattava
26586: sallisvarallisuutta tuhlataan suunnitelmattomalla yhteiskunnalle. Alue on lunastettava sen nykyi-
26587: teollisuuden kehittämisellä, kuten teollisuusin- sen käytön mukaiseen hintaan valtiolle ja käyt-
26588: vestointien kasvattamisella yksipuolisesti ja ohi tökelpoiset rakennukset käytettävä yleisiin tar-
26589: luonnollisen uusiutumisen tahi tinkimällä teol- koituksiin.
26590: lisuuden jätteiden puhdistusvaatimuksista. Kan- Keinottelu ja yhteiskunnallisen varallisuuden
26591: sallisvarallisuuden tuhlausta on myös tarpeeton muuttaminen yksityiseksi pääomaksi on estet-
26592: käyttökelpoisten rakennusten purkaminen. Jo- tävä. Esitetty menettely ei ole edes tulonsiirtoa
26593: kainen rakennus on työn tulos, sitä arvoa, joka monopoleilta kansalle, vaan räikeän päinvastai-
26594: on luontoa hyödyntämällä rikastuttanut tätä sen menettelyn estämistä.
26595: maata pysyvällä pääomalla. Työn tuloksista
26596: muodostuu kulttuuriympäristömme. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
26597: Esimerkkinä tällaisesta tuhlausyrityksestä § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
26598: mainittakoon vaikka Tampereen Verkatehtaan voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
26599: tapaus. Yhteiskunnan edusta piittaamaton raavan kysymyksen:
26600: maanomistajan ja monopolin etua ajava suun-
26601: nitelma hävittää täysJn käyttökelpoisen teh- Onko Hallitus tietoinen Verkateh-
26602: dasrakennusryhmän (uusin rakennus v:lta taan alueella Tampereella tapahtuvasta
26603: 1963) kaupungin keskustasta. Omistaja aikoo yksityisten tonttikeinottelusta, joka uh-
26604: luopua tontistaan, mutta todellisuutta huomat- kaa tuhota Tampereen koskikeskustaan
26605: tavasti korkeammasta hinnasta. Tehtaan omasta suomalaisten teollisuustyöläisten raken-
26606: aloitteesta alueelle on suunniteltu asuin- ja taman työn ja teollisen muistomerkin
26607: liikerakennusten alue, ja tällä paperille piir- sekä myös koko Tampereen keskustan
26608: retyllä suunnitelmalla hetkessä luodulla maan vaikuttavimman osan suunnittelun ja
26609: ansiottomalla arvonnousulla rahoitetaan tehtaan käytön, ja jos on,
26610: siirto. Yksityisen tehtaan tuotannon laajene- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26611: misesta johtuneet kustannukset siis korvaute- ryhtyä mainitun Verkatehtaan alueen
26612: taan yhteiskunnalla ja pakotetaan repimään ,tai sen kulttuurihistoriallisesti arvok-
26613: 672/75
26614: 2 1975 vp.
26615:
26616: kaan osan pakkolunastamiseksi ja ko. nonvoiman ja ihmistyön yhdessä luo-
26617: koskipuiston alueen kaavoituksen tur- mana arvokkaana ja viihtyisänä koko-
26618: vaamiseksi niin, että alue säilyy luon- naisuutena?
26619: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
26620:
26621: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
26622: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
26623: N:o 150 3
26624:
26625:
26626:
26627:
26628: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26629:
26630: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tettiin vielä valitusteitse korkeimman hallinto-
26631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oikeuden ratkaistavaksi, joka 2 päivänä huhti-
26632: olette kirjeellänne 24 päivältä huhtikuuta 1975 kuuta 1975 antamallaan päätöksellä hylkäsi
26633: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen asiassa tehdyt valitukset ja pysytti sisäasiain-
26634: vastattavaksi kansanedustaja Heimo Rekosen ministeriön päätöksen. Näin ollen alueella on
26635: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen lainvoimaisesti vahvistettu asemakaava eikä
26636: n:o 150: alueen rakennuskannan suojaaminen rakennus-
26637: lainsäädännön nojalla ole mahdollista. Voimas-
26638: "Onko Hallitus tietoinen Verkateh- sa oleva asemakaava siis sallii alueen uudelleen
26639: taan alueella Tampereella tapahtuvasta rakentamisen.
26640: yksityisten tonttikeinottelusta, joka uh- Verkatehtaan alueella sijaitsevien rakennus-
26641: kaa tuhota Tampereen koskikeskustaan ten säilyttäminen on mahdollista ainoastaan
26642: suomalaisten teollisuustyöläisten raken- kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennus-
26643: taman työn ja teollisen muistomerkin ten suojelusta annetun lain nojalla, tai siten,
26644: sekä myös koko Tampereen keskustan että jokin alueen ja rakennusten säilyttämisestä
26645: va1kuttavimman osan suunnittelun ja kiinnostunut yhteisö, kaupunki tai valtio ostaa
26646: käytön, ja jos on, rakennukset ja maan.
26647: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken-
26648: ryhtyä mainitun Verkatehtaan alueen nusten suojelusta annetun lain nojalla on mu-
26649: tai sen kulttuurihistoriallisesti arvok- seovirasto tehnyt Hämeen lääninhallitukselle
26650: kaan osan pakkolunastamiseksi ja ko. esityksen Tampereen Verkatehtaan alueella si-
26651: koskipuiston alueen kaavoituksen tur- jaitsevan seitsemän rakennuksen suojelusta.
26652: vaamiseksi niin, että alue säilyy luon- Hämeen lääninhallitus on antanut asiassa pää-
26653: nonvoiman ja ihmistyön yhdessä luo- töksensä 18 päivänä huhtikuuta 1975 ja mää-
26654: mana arvokkaana ja viihtyisänä koko- rännyt kulttuurihistoriallisesti huomattavina ra-
26655: naisuutena?" kennuksina suojeltavaksi kolme niistä rakennuk-
26656: sista, joita museoviraston suojeluesitys koskee.
26657: Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suojelupäätös on kulttuurihistoriallisesti huo-
26658: Tampereen Verkatehtaan alueen asemakaavan mattavien rakennusten suojelusta annetun lain
26659: vahvistaminen on ollut pitkään käsittelyn alai- 5 § :n mukaisesti alistettu valtioneuvoston vah-
26660: sena. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vistettavaksi. Lääninhallituksen suojelupäätök-
26661: 7 päivänä maaliskuuta 1973 tekemällään pää- seen voidaan kyseisen lain 28 §:n nojalla ha-
26662: töksellä Verkatehtaan alueen kaavan muutetta- kea muutosta valtioneuvostolta. Museovirasto
26663: vaksi sellaiseksi, että aluetta saadaan käyttää on hakenut asiassa muutosta valtioneuvoston
26664: kaavan muutoksessa tarkemmin ilmenevien kirjaajakonttoriin 20 päivänä toukokuuta 1975
26665: asuin- ja liikerakennusten rakentamiseen. Pää- jättämällään kirjelmällä esittäen, että valtioneu-
26666: töksen mukaan rakennusoikeuden enimmäis- vosto määräisi suojeltavaksi museoviraston esit-
26667: määrä säilyi ennallaan eikä kaavan muutos, tämät seitsemän rakennusta. Samoin on Tam-
26668: kuten ei myöskään voimassa oleva asemakaava pereen kaupunginhallitus hakenut muutosta
26669: asettanut esteitä alueella sijaitsevan rakennus- Hämeen lääninhallituksen päätökseen valtioneu-
26670: kannan hävittämiselle. voston kirjaajakonttoriin 15 päivänä toukokuu-
26671: Sittemmin sisäasiainministeriö, hankittuaan ta 1975 jättämällään kirjelmällä ja esittänyt,
26672: asiasta museoviraston ja ympäristönsuojeluosas- että valtioneuvosto jättäisi kokonaisuudessaan
26673: tonsa lausunnot hylkäsi Tampereen kaupungin- vahvistamatta lääninhallituksen päätöksen, jolla
26674: valtuuston päätöksestä tehdyt valitukset ja vah- suojeltavaksi määrätyt kolme rakennusta sijait-
26675: visti kaupunginvrultuuston päätöksen. Asia saa- sevat Tampereen kaupungin alueella.
26676: 4 1975 vp.
26677:
26678: Tällä hetkellä alueella on voimassa väliaikai- detty oi..~eus pakkolunastaa lain 1 §:ssä tarkoi-
26679: nen toimenpidekielto, jonka mukaan on kiel- tettu rakennus tarpeellisine maa-alueineen sii-
26680: lt.tty ryhtymästä suojeluesityksen kohteen mu- hen katsomatta, onko rakennus määrätty suo-
26681: kaisten seitsemän rakennuksen kulttuurihisto- jeltavaksi vai ei. Mahdollisuuksia pakkolunasta-
26682: riallista arvoa vaarantaviin toimenpiteisiin. Pää- miseen ei ole kuitenkaan vielä harkittu. Tämä
26683: tös on voimassa enintään 20 päivään kesäkuuta menettely edellyttää, että ensin tutkitaan onko
26684: 1975, jota ·ennen valtioneuvosto tulee teke- alueella käyttöä yleiseen tarkoitukseen. Toi-
26685: mään ratkaisunsa suojeluasiassa ottaen huo- saalta Hallitus katsoo, että tässä tilanteessa
26686: mioon suojeluesityksessä, valituksissa ja useissa ensisijainen keino kyseisten rakennusten suo-
26687: eri vetoomuksissa esitetyt näkökohdat. jelemiseksi on tutkia mahdollisuttksia raken-
26688: Mitä tulee kysymykseen alueen ja rakennus- nusten määräämisestä suojeltaviksi kulttuuri-
26689: ten mahdollisesta ostamisesta valtiolle, voidaan historiallisesti huomattavien rakennusten· suo-
26690: todeta, ettei opetusministeriössä ole harkittu jelusta annetun lain nojalla.
26691: rakennusten ostamista. Hallitus tulee lähiviikkoina ratkaisemaan ky-
26692: Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken- seisen suojeluasian, mutta asian tässä· valmis-
26693: nusten suojelusta annetun lain 20 §:sssä sääde- teluvaiheessa ja erityisesti ottaen huomioon
26694: tään, että valtiolla on, milloin yleinen tarve asian monitahoisuuden, ei vielä voida esittää
26695: sitä vaatii, siten kuin kiinteän omaisuuden selvää kantaa valtioneuvoston päätökseksi.
26696: pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen on sää-
26697: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 197 5.
26698:
26699:
26700: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
26701: N:o 150 5
26702:
26703:
26704:
26705:
26706: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
26707:
26708: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen merfors stadsfullmäktiges beslut och fastställde
26709: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse beslutet .. Ärendet bringades ytterligare i besvärs-
26710: av den 24 april 1975 tili vederbörande medlem väg tili .högsta förvaltningsdomstoleris avgö-
26711: av statsrådet för avgivande av svar översänt rande. Denna förkastade genom sitt beslut av
26712: avskrift av följande av riksdagsman Heimo den 2 april 1975 besvären i ärendet och Iät
26713: Rekonen m. fl. ställda spörsmål nr 150: bero vid ministeriets för inrikesärendena beslut.
26714: Området har sålunda en med laga kraft fas-
26715: "Är Regeringen medveten om den ställd stadsplan, och det är inte möjligt att
26716: privata tomtspekulation på klädesfabri- skydda områdets byggnadsbestånd med stöd
26717: kens område i Tammerfors som hotar av byggnadslagstiftningen. Gällande stadsplan
26718: att förstöra det minnesmärke över tillåter således att området bebyggs på nytt.
26719: arbete och industri, som finska industri- Bevarandet av byggnaderna på klädesfabri-
26720: arbetare har byggt upp i Tammerfors kens område är möjligt endast med stöd av
26721: forscentrum, liksom även planeringen lagen om skydd för kulturhistoriskt märkliga
26722: och användningen av hela Tammerfors byggnader eller på sådant sätt, att någon sam-
26723: centrums mest imponerande del, och manslutning som är intresserad av att bevara
26724: om så är fallet, området och byggnaderna, eller staden eller
26725: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen staten, köper byggnaderna och marken.
26726: skrida för att nämnda klädesfabriksom- Med stöd av lagen om skydd för kulturhisto-
26727: råde - eller dess kulturhistoriskt värde- riskt märkliga byggnader har museiverket gjort
26728: fullaste del - skulle exproprieras och en framställning tili länstyrelsen i Tavastehus
26729: planläggningen av området för ifråga- Iän om skyddande av sju byggnader på klädes-
26730: varande forspark skulle skyddas så, att fabrikens område i Tammerfors. Länstyrelsen
26731: området skulle bevaras såsom en värde- i Tavastehus Iän har givit sitt beslut i saken
26732: full och trivsam helhet, skapad av natur- den 18 april 1975 och bestämt, att tre av de
26733: krafter och människoarbete?" byggnader som berörs av museiverkets förslag
26734: tili skyddande skall skyddas såsom kulturhisto-
26735: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- riskt märkliga byggnader. Beslutet om skydd
26736: srunt anföra följande: skall enligt 5 § lagen om skydd för kultur-
26737: Fastställelsen av stadsplanen för klädesfabri- historiskt märkliga byggnader underställas stats-
26738: kens område i Tammerfors har länge varit un- rådet för fastställelse. I länstytelsens beslut
26739: der behandling. Tammerfors stadsfullmäktige om skydd kan enligt 28 § sagda lag ändting
26740: godkände genom sitt beslut av den 7 mars sökas hos statsrådet. Museiverket har medels
26741: 1973 att stadsplanen för klädesfabrikens om- sktivelse som den 20 maj 1975 har inlämnats
26742: råde skulle ändras så, att området skulle få tili statsrådets registratorskontor sökt ändring
26743: användas för i stadsplaneändringen närmare i saken och föreslår, att statsrådet skall för-
26744: angivet byggande av bostads- och affärsbyggna- klara av museiverket föreslagna sju byggnader
26745: der. Enligt beslutet bibehölls maximistorleken skyddade. Likaså har stadstyrelsen i Tammer-
26746: för byggnadsrätten vid det gamla och ändrin- fors sökt ändring i länsstyrelsens i T avastehus
26747: gen av stadsplanen ställde inte, liksom inte Iän beslut medels skrivelse som den 15 maj
26748: heller den gällande stadsplanen, några hinder 1975 har inlämmts tili statsrådets registrators-
26749: för undanröjande av det på området befintliga kontor och föreslår, att länstyrelsens beslut,
26750: byggnadsbeståndet. Ministeriet för inrikesären- genom vilket ovan nämnda tre byggnader i T am-
26751: dena förkastade sedermera, efter att ha in- merfors stad förkiarats skyddade, i dess helhet
26752: hämtat museiverkets och ministeriets miljö- icke måtte fastställas av statsrådet. För tilifället
26753: vårdsavdelnings utlåtanden, besvären över Tam- gäller ett temporärt åtgärdsförbud på området.
26754: 672/75
26755: 6 1975 vp.
26756:
26757: Enligt detta är det förbjudet att vidtaga åtgär- byggnad jämte nödig mark oberoende av om
26758: der som äventyrar det kultturhistoriska värdet byggnaden förklarats skyddad eller ej. Man har
26759: hos de sju byggnader som är föremål för dock inte ännu övervägt möjligheterna för en
26760: skyddsförslaget. Beslutet gäller till den 20 juni expropriation. Detta förfarande förutsätter, att
26761: 1975. Före sagda datum kommer statsrådet man först undersöker, om området kan använ-
26762: att fatta sitt avgörande i skyddsärendet med das för allmänt ändamål. A andra sidan anser
26763: beaktande av de synpunkter som framförts i regeringen, att det främsta medlet i detta fall
26764: skyddsförslaget, besvären och flera olika väd- för skyddandet av ifrågavarande byggnader är
26765: janden. att undersöka möjligheterna att förklara bygg-
26766: Vad beträffar frågan om att staten skulle naderna skyddade med stöd av lagen om skydd
26767: inköpa området och byggnaderna kan man för kulturhistoriskt märkliga byggnader.
26768: konstatera, att man inom undervisningsministe- Regeringen kommer inom de närmaste vec-
26769: riet inte har övervägt att inköpa dem. korna att avgöra frågan om skyddandet, men
26770: I 20 § lagen om skydd för kulturhistoriskt eftersom ärendet befinner sig i beredelsestadiet
26771: märkliga byggnader stadgas, att staten äger, och särskilt med beaktande av att saken är
26772: då allmänt behov det kräver, rätt att på sätt mångfasetterad, kan man inte ännu framföra
26773: om expropriation av fast egendom för allmänt en klar ståndpunkt som bas för statsrådets
26774: behov är stadgat, expropriera i 1 § avsedd beslut.
26775: Helsingfors den 27 maj 1975.
26776:
26777:
26778: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
26779: 1975 vp.
26780:
26781: Kirj. ksm. n:o 151.
26782:
26783:
26784:
26785:
26786: Sinisalo ym.: Yhdistyksen nimenkirjoittamisoikeuden laajenta-
26787: misesta.
26788:
26789:
26790: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26791:
26792: Jo useita vuosia on ollut vireillä yhdistys- Poliittiset nuorisojärjestöt ovat antaneet tu-
26793: lain muutos, koska voimassaoleva lainsäädäntö kensa näille vaatimuksille vuonna 1972 anne-
26794: ei enää vastaa kaikilta osin tarkoitustaan, sillä tussa yhteisessä ju1kilausumassa.
26795: yhdistystoiminta on sitten lain säätämisen huo- Nykyinen yhdistyslaki ei aiheuta yksin on-
26796: mattavasti muuttunut. gelmia sääntöjen uudistamisessa, vaan myös
26797: Helmikuun 3 päivänä 1972 jättivät kansan- taloudellisessa mielessä. Uusi nuorisojärjestöjen
26798: edustajat Koskinen ym. eduskunnalle toivo- valtionapulaki mahdollistaa myös nuorisojärjes-
26799: musaloitteen, jossa edellytettiin "että hallitus töjen piirijärjestöjen avustamisen taloudellisesti
26800: kiireellisesti antaisi eduskunnalle esityksen yh- valtion varoista. Tästä oikeudesta voivat naut-
26801: distyslain 17 § :n muuttamiseksi siten, että tia kuitenkin ainoastaan sellaiset nuorisojärjes-
26802: 15 vuotta täyttäneet voisivat toimia yhdistyk- töt, joiden jäsenistön ikärakenne on mahdollis-
26803: sen nimenkirjoittajina". Vaikka oikeusministe- tanut rekisteröimistoimenpiteet.
26804: riössä onkin eräitä suunnitelmia tiettävästi laa- Koulujärjestöillä on muutenkin heikommat
26805: dittu yhdistyslain muuttamiseksi, on em. toivo- edellytykset itsenäiseen rahanhankintaan juuri
26806: musaloitteen mukainen muutos edelleenkin jäsenistön iän vuoksi. Taloudellisia vaikeuksia
26807: suorittamatta. Tästä aiheutuu huomattavia vai- on siksi omiaan vain lisäämään se, ettei niiden
26808: keuksia etenkin nuorisojärjestöjen toiminnalle. piirijärjestöillä ole mahdollisuutta päästä osalli-
26809: Yhdistyslain 17 §: ssä näet säädetään, ettei seksi valtionavusta. Koululaisten etujärjestöt,
26810: vajaavaltainen saa edustaa yhdistystä kolmatta joiden huomattava koko, aktiivisuus ja yhteis-
26811: miestä vastaan tai viranomaisen edessä. Tästä kunnallinen merkitys ovat yleisesti tunnettuja,
26812: säännöksestä on ·Seurauksena, että yhdistyksen ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa muihin
26813: nimenkirjoittajien on oltava 20 vuotta täyttä- nuorisojärjestöihin verrattuna.
26814: neitä, mikä aiheuttaa suurta haittaa niille yh- Nykyinen yhdistyslaki ei aiheuta ongelmia
26815: distyksille, joiden jäsenet suurimmaksi osaksi yl.sin koululaisjärjestöille, vaan myös muille
26816: tai kokonaan ovat alle 20-vuotiaita. nuorisojärjestöille. Useat poliittiset nuorisojär-
26817: Nykyinen säännös aiheuttaa mm. sen, että jestöjen perusjärjestöt joutuvat valitsemaan yh-
26818: koululaisten etujärjestöjen perus- ja piirijärjes- distysrekisteriä varten eri johtohenkilöt kuin
26819: töt ovat yhdistysrekisterin ulkopuolella. Teini- ne, jotka todellisuudessa toimivat esimerkiksi
26820: liiton ja Ammattikoululaisten Liiton kohdalla osastojen puheenjohtajina. Tämä johtuu siitä,
26821: säännös on aiheuttanut hankaluuksia myös että monissa tapauksissa osastojen johtopaikoil-
26822: liittojen sääntöjen uudistamisessa. Näissä jär- lekin valitaan alle 20-vuotiaita henkilöitä hei-
26823: jestöissä on henkilöjäsenyys suoraan keskus- dän nauttimansa luottamuksen ja jäsenistön
26824: liittoon, joka aiheuttaa varsin monimutkaisia- koostumuksen vuoksi.
26825: kin menettelytapoja esimerkiksi liittokokous- Säännös, joka estää alle 20-vuotiaita toimi-
26826: edustajien valinnassa. masta yhdistysten nimenkirjoittajina, aiheuttaa
26827: Po. järjestöissä on jo useamman vuoden ajan eriarvoisuutta jäsenistöjen välillä, jarruttaa
26828: vaadittu yhdistyslain muuttamista siten, että esim. koululaisjärjestöjen sääntöjen ajanmukais-
26829: perus- ja piirijärjestöt voitaisiin rekisteröidä, tamista sekä vaikeuttaa useimpien nuorisojär-
26830: mikä mahdollistaisi sääntöjen uudistamisen jestöjen toimintaa. Siksi onkin ymmärrettävää,
26831: siten, että järjestölliset vaikeudet ja epäselvyy- että muutosvaatimus tältä osin on saanut nuo-
26832: det vähenisivät ja demokraattisuus lisääntyisi. risojärjestöjen yksimielisen tuen.
26833: 649/75
26834: 2 1975 vp.
26835:
26836: Alussa ma1mtussa toivomusaloitteessa ehdo- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
26837: tetaan nimenkirjoitusoikeuden myöntämistä 15 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26838: vuotta täyttäneille. Ikäraja on perusteltu, koska neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26839: tämän ikäinen jo voi tehdä työsopimuksen ja seuraavan kysymyksen:
26840: tuosta iästä alkaa myös rikosoikeudellinen vas-
26841: tuu. Kouluneuvostolaki antaa myös mahdolli- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26842: suuden 15-vuotiaille oppilaille käyttää koulu- ryhtyä yhdistyslain uudistamiseksi si-
26843: neuvostolain sallimia valtuuksia kouluneuvos- ten, että nuoriso- ja erityisesti koulu-
26844: ton jäsenenä. laisjärjestöt saatetaan tasavertaiseen ase-
26845: Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden kytke- maan muihin yhdistyksiin nähden muut-
26846: minen yleiseen täysi-ikäisyyteen on aiheetonta, tamalla lakia siten, että 15 vuotta täyt-
26847: saahan vajaavaltainenkin vapaasti päättää niis- täneet voivat toimia yhdistyksen nimen-
26848: tä rahoista, jotka hän on omalla työllään an- kirjoittajina?
26849: sainnut. Sitä paitsi tuhansissa nuorisoyhdistyk-
26850: sissä jo nyt mm. raha-asioita hoidetaan käy-
26851: tännössä usein alle 20-vuotiaiden toimest~,
26852: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
26853:
26854: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
26855: Heimo R~onen. Ensio Laine.
26856: N:o 1'1··
26857:
26858:
26859:
26860:
26861: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26862:
26863: I det syfte 37 S 1 n10m. riksdagsordningen tili Riksdagen avlåtit en proposition med för-
26864: anger har Ni, Herr Talman, med Eder s:kri- slag tili lag om sänkning av myndighetsåldern
26865: velse av den 24 april 1975 tili vederbörande t~ll 18 år (Reg. prop. nr 36/1973 rd.). Om
26866: medlem av statsrådet för avgivande av svar rtksdagen godkänner denna proposition inne-
26867: översänt avskrift av följande av riksdagsman bär det en avsevärd lättnad i de svåri~heter
26868: Taisto Sinisalo m. fl. ställda spörsmål nr 151: som ungdomsorganisationerna har haft pl
26869: grund av den uppställda åldersgränsen om
26870: . "Tili ':ilka åtgärder ämnar Rege- 20 år för dem som tecknar namnet.
26871: rmgen sknda för att revidera förenings-
26872: lagen så, att ungdoms- och speciellt Vid jus.titieministeriet har man även fäst
26873: skolelevorganisationer skulle försättas uppmärksamhet vid de problem som har för-
26874: orsakats på grund av de i föreningsverksamhe-
26875: i en jämställd ställning med andra före-
26876: ningat genom att lagen ,skulle ändras ten tillämpade åldersgränserna, å ena sidan av
26877: så, att de som fyllt 15 år skulle kunna den anledningen, att ungdomens, särskilt skol-
26878: fungera oom rtecknare av en förenings ungdomens organisationsverksamhet under se-
26879: namn?'' ~ste tider har blivit livligare, och å andra
26880: s1dan av den anledningen, att ungdomsorgani-
26881: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sationerna med stöd av lagen om statsunder-
26882: samt anföra följande: stöd för riksomfattande ungdomsarbete ( 405 J
26883: 74) äger rätt tili lagbestämt statsunderstöd.
26884: I 17 § 1 mom. föreningslagen stadgas, att
26885: "i förhållande tili tredje man eller inför myn- Vid justitieministeriet har en reform av
26886: dighet må förening icke företrädas av omyn- föreningslagstiftningen redan länge varit an-
26887: dig person". I 26 § föreningslagen stadgas hängig. I lagberedningens förslag som blev
26888: dessutom, att registeranmälan bl. a. skall åt- färdigt år 1958 (6/1958) föreslogs vissa
26889: följas av utredning om, att de personer som ändringar i föreningslagen. Förslaget var år
26890: är berättigade att teckna föreningens namn 1972 på en omfattande remiss. På basen av
26891: uppnått myndig ålder. utlåtandena framgick det, att det, sedan för-
26892: Justitieministeriets föreningsregisterbyrå har slaget hade färdigställts, hade framkommit all-
26893: ansett, att i föreningslagen avses offentlig- deles nya frågor som förutsatte en mera om-
26894: rättslig myndighetsålder, varför såsom tecknare fattande utredning av behovet att reformera
26895: av namnet inte heller har godkänts personer föreningslagstiftningen. Sådana specialfrågor är
26896: under 20 år, viLka har ingått älktenskap. Kra- bl. a. behovet att reglera förbundsförhållande-
26897: vet på myndig ålder tillämpas dock endast na, som beror på den kraftiga integreringen
26898: på tecknare av namnet, varför styrelsens öv- av föreningsverksamheten, en utredning av de
26899: riga medlemmar kan vara sådana som har fyllt politiska partiernas karaktär av föreningar samt
26900: 15 år, om inte annat följer av föreningens beaktande av ungdomens och särskilt de min-
26901: stadgar. De myndigheter som övervakar före- derårigas speciella krav på föreningsverksamhet
26902: ningarna har även tillämpat den genom tolk- vid lagstiftningen.
26903: ning vedertagna regeln, att såsom medlem i Av ovan anförda skäl har tillsättandet av
26904: förening i den betydelse lagen avser enda.>t en kommitte för att utai"beta ett förslag an-
26905: kan vara en person som har fyllt 15 år. gående revidering av föreningslagstiftningen
26906: Det är allmänt ocänt, att både den fysiska y_arit under beredning vid justitieministeriet.
26907: utvecklingen och ökningen av kunskapsnivån Arendet har i april varit före inom statsrådets
26908: har blivit snabbare hos de unga. Av denna rättspolitiska ministerutskott, där det konsta-
26909: anledning har regeringen den 16 mars 1973 terades, att frågan var tili den grad mån~-
26910: 6
26911:
26912: fasetterad och omfattande, att det är nöd- sådan kommission. De juridiska frågorna i
26913: vändigt att tillsätta en kommission för att pre- samband med de ungas föreningsverksamhet
26914: liminärt utreda frågan, innan man tillsätter en kan dock även förutsätta, att en separat ut-
26915: kommitte. Justitieministeriet har för avsikt redning måste utföras.
26916: att ännu under innevarande vår tillsätta en
26917: Helsingfors den 23 maj 1975.
26918:
26919:
26920: Justitieminister Matti Louekoski.
26921: 1975 vp.
26922:
26923: Kirj. ksm. n:o 152.
26924:
26925:
26926:
26927:
26928: Ekorre ym.: Peruskoulun alimpien luokkien opetusryhmien
26929: enimmäiskoosta.
26930:
26931:
26932: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26933:
26934: Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä toteute- mään, jolloin ryhmäjaon perusteena oleva vä-
26935: taan opettajien pitkään vaatima uudistus pe- himmäisoppilasmäärä on yleensä 20 oppilasta.
26936: rusopetusryhmän enimmäiskoon alentamiseksi Kahdella alimmalla luokalla voidaan luokka ma-
26937: 40 oppilaasta 32 oppilaaseen. Uudistus koskee tematiikan ja äidinkielen opetuksessa jakaa kah-
26938: peruskoulua hallinnollisena kokonaisuutena si- teen erikseen opetettavaan ryhmään kuitenkin
26939: ten, että luokkakoon alentaminen toteutetaan vain, jos luokassa on vähintään 25 oppilasta.
26940: myös niillä peruskoulun luokilla, jotka jatka- Alimpien luokkien oppilaat ovat siten muita
26941: vat vielä oppikoulun lukusuunnitelman mu- luokkia huonommassa asemassa. Kun kysymys
26942: kaan. Perusopetusryhmän enimmäiskoko alenee alimmilla luokilla alkuopetuksessa ja erityisesti
26943: luokilla III-IX kahdeksalla oppilaalla, mutta matematiikan ja äidinkielen opetuksessa on
26944: luokilla I ja II vain kahdella oppilaalla aikai- keskeisten työvälineaineiden opetuksesta, tu-
26945: semman enimmäiskoon oltua näillä [uokilla 34 lisi säädöksiä mitä pikimmin muuttaa vastaa-
26946: oppilasta. Luokkakoon alentaminen lisää yksi- maan vähintään peruskoulun ylimpien luok-
26947: löllisen opetuksen ja seurannan mahdollisuuk- kien ryhmäjakosäännöksiä eli siten, että ryh-
26948: sia ja parantaa muutoinkin opetustyön järjestä- mäjaon vähimmäisoppi:lasmäärä myös I ja II
26949: mistä ja oppimistilannetta. Oppilaiden kannalta luokilla olisi 20 oppilasta.
26950: ratkaisu on myönteinen sekä opetuksessa saa- Alkuopetuksen ongelmiin ja alimpien luok-
26951: vutettavien tulosten että kasvatuksellisten vai- kien muita luokkia huonompaan asemaan ovat
26952: kutusten kannalta. Uudistus jää kuitenkin puo- opettajat kiinnittäneet kouluviranomaisten huo-
26953: litiehen, eLlei kahdella peruskoulun alimmalla miota lukuisissa kokouksissaan, julkilausumis-
26954: luokalla suoriteta tarkistuksia enimmäisoppilas- saan ja kirjelmissään. Kun vaatimuksia alimpien
26955: määrän suhteen. Mikäli ratkaisulla olisi tahdot- luokkien opetusryhmäkoon alentamisesta on esi-
26956: tu tuottaa opetukselliset ja kasvatukselliset tetty, ovat kouluviranomaiset varsin yleisesti
26957: edut kaikille luokille samassa suhteessa, olisi viitanneet Jisääntyviin kustannuksiin opettajien
26958: alimpien luokkien oppilasmäärä tullut alentaa palkkamenojen ja kuljetuskustannusten osalta.
26959: ainakin 25 oppilaaseen. Ovathan kehittyneisyys- Opetusryhmien koon pienentäminen aHmmilla
26960: erot suurimmat juuri kouluuntulovaiheessa, jol- luokilla lisäisi kuitenkin opettajien mahdolli-
26961: loin yksilöllisellä opetuksella saavutettaisiin suuksia suorittaa yksilöllistä opetusta, ohjausta
26962: parhain tulos. Alkuopetus on ratkaiseva koko ja seurantaa, jolloin voitaisiin vähentää näen-
26963: myöhemmän opiskelun kannalta ja sen vuoksi näisten - useimmiten juuri riittämättömän
26964: tulisikin tehdä kaikki voitava, jotta häil.1iöteki- huomion ja ohjauksen vuoksi syntyvien - iJ.u-
26965: jät supistettaisiin mahdollisimman vähiin. kemis- ja kirjoittamishäiriöiden määrää ja tä-
26966: Eräänä merkittävänä keinona ovat opettajat män alan erityisopetuksen tarvetta. Alimmilla
26967: esittäneet luokkakoon pienentämistä. Peruskou- luokilla tasoerot lukemis- ja kirjoittamissuori-
26968: lun kahden alimman luokan osalta tulisikin pyr- tuksissa merkitsevät niiden sekä muidenkin op-
26969: kiä nykyistä oikeudenmukaisempaan mtkaisuun pimistulosten erojen kertautumista myöhem-
26970: perusopetusryhmän enimmäiskokoa tarkista- millä luokilla. Varsinkin nyt, kun opetusryhmä-
26971: maila. koon suurentamista eräiden aineiden opetuk-
26972: Peruskoulussa voidaan perusopetusryhmä, sessa suunnitellaan, tulisi alimpien luokkien
26973: eli opetusluokka, jakaa eräiden aineiden ope- opetusmahdollisuuksien parantamiseen kiinnit-
26974: tuksessa kahteen erikseen opetettavaan ryh- tää aivan erityistä huomiota.
26975: 640/75
26976: 2 1975 vp.
26977:
26978: EdeLlä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7 alentamiseksi sekä peruskoulun kahdella
26979: § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu- alimmalla luokalla opetusryhmän jaka-
26980: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- misen perusteena olevan vähimmäisop-
26981: raavan kysymyksen: pilasmäärän alentamiseksi nykyisestä 25
26982: oppilaasta 20 oppilaaseen eli vastaa-
26983: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- maan nykyisin peruskoulun muilla luo-
26984: teisiin peruskoulun kahden alimmanluo- killa yleisesti noudatettavaa käytäntöä?
26985: kan perusopetusryhmän enimmäiskoon
26986: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
26987:
26988: Mikko Ekorre. Niilo Koskenniemi.
26989: Kalevi Kivistö. Rauno Korpinen.
26990: Helvi Niskanen.
26991: N:o 152 3
26992:
26993:
26994:
26995:
26996: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26997:
26998: Valtiopäiväjärjestyhen 37 § :n 1 momentissa ryhmän jakamisen perusteena oleV1an vähim-
26999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mäisoppilasmäärän alentaminen aiheuttaisivat
27000: olette kirjeellänne n:o 867 24 päivältä huhti- huomattavia inv,estointi- ja käyttökustannusten
27001: kuuta 1975 lähettänyt valtioneuvoston asian- lisäyksiä, minkä vuoksi kyseisiä muutoksia ei
27002: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja ilmeisesti voida lähivuosina toteuttaa. Hallitus
27003: Mikko Ekorren ym. tekemän seuraavan kirjal- pyrkii sitä vastoin tehostamaan peruskoulun
27004: lisen kysymyksen n:o 152: alkuopetusta muilla käytettävissä olevilla kei-
27005: noilla. Tällöin joudutaan mm. selvittämään
27006: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
27007: mahdollisuudet jakaa perusopetusryhmä ny-
27008: teisiin peruskoulun kahden alimman luo-
27009: kyistä useammalla äidinkielen ja matematiikan
27010: kan perusopetusryhmän enimmäiskoon
27011: tunnilla kahteen erikseen opetettavaan ryhmään,
27012: alentamiseksi sekä peruskoulun kahdella
27013: mikä puolestaan mahdollistaa opetuksen tehok-
27014: alimmalla luokalla opetusryhmän jaka-
27015: kaan yksilöllistämisen kehityleseilisten viivästy-
27016: misen perusteena olevan vähimmäisop-
27017: pilasmäärän alentamiseksi nykyisestä 25 mien korjaamiseksi ja tasapuolisten oppimis-
27018: edellytysten kehittämiseksi. Tästä aiheutuva
27019: oppilaasta 20 oppilaaseen eli vastaa-
27020: kustannusten lisäys olisi kuitenkin olennaisesti
27021: maan nykyisin peruskoulun muilla luo-
27022: killa yleisesti noudatettavaa käytäntöä?" pienempi kuin mitä kysyjien ehdottamista muu-
27023: toksista aiheutuu.
27024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Jo syksystä 1973 lähtien on ollut mahdol-
27025: vasti seuraavaa: lista peruskoulun ensimmäisen vuosiluokan
27026: oppilaista koostuvan perusopetusryhmän jaka-
27027: Ottaen huomioon sen, että koulutoimen me- minen kahteen erikseen opetettavaan osaan vii-
27028: not sekä kehittämistarpeet ovat viime vuosina den ensimmäisen kouluviikon aikana. Mainittua
27029: kasvaneet suuremmiksi kuin koulutoimeen voi- jaksoa käytetään oppilaiden oppimisedellytysten
27030: daan tämän hetkisten näkymien valossa irroit- selvittämiseen, oikeiden opiskelutottumusten
27031: taa voimavaroja, joudutaan etsimään keinoja aikaansaamiseen ja yhteyden pitämiseen oppilai-
27032: kustannusten nousun rajoittamiseksi. Tämän den vanhempiin. Lisäksi pyritään koko ensim-
27033: vuoksi tarpeellisiksi katsottaviakaan uudistuk- mäisen syyslukukauden aikana lukemis-, kirjoit-
27034: sia ei voitane toteuttaa siinä ajassa kuin koulu- tamis- ja puhehäiriöisten opettajien toiminta
27035: toimen omien kehittämistarpeiden kannalta kohdistamaan juuri koulutulokkaiden erityis-
27036: olisi suotavaa. Kysymyksessä mainitun perus- ongelmien selvittämiseen ja tukiopetuksen anta-
27037: koulun kahden alimman luokan perusopetusryh- miseen.
27038: män enimmäiskoon pienentäminen ja Opetus-
27039: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
27040:
27041: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
27042: 4 1975 vp.
27043:
27044:
27045:
27046:
27047: T d 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27048:
27049: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen grund för delning av en undervisningsgrupp
27050: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse skulle förorsaka avsevärda ökningar av investe-
27051: nr 867 av den 24 april 1975 tili vederbörande rings- och driftskostnadema, varför ifrågava-
27052: medlem av statsrådet för avgivande av svar rande ändringar synbauligen inte kan genom-
27053: översänt avskrift av följande av riksdagsman föras inom de närmaste åren. Regeringen för-
27054: Mikko Ekorre m. fl. ställda spörsmå1 nr 152: söker däremot effektivera elementärundervis-
27055: ningen i grundskolan genom andra tillbuds-
27056: "Ämnar Regeringen skrida till åtgär- stående medel. Härvid blir man tvungen att
27057: der för att minska maximistorleken av bl. a. utreda möjligheterna att oftare än för
27058: grundundervisningsgrupperna i de två tHlfället dela grundundervisningsgruppen under
27059: ilägsta klasserna i grundskolan och för timmarna i modersmå1et och matematik i två
27060: att sänka det minimielevantal som utgör grupper, som undervisas särskill.t för sig, vilket
27061: en gru:nd för delning av en undervis- för sin del möjliggör en effektiv differentiering
27062: ningsgrupp i de två 1ägsta klasserna i av undervisniingen så, att en fördröjd utveck-
27063: grundskolan från nuvarande 25 elever ling kan rättas till och de jämbördiga förutsätt-
27064: tili 20 e1ever, dvs. så att det skulle ningarna för inlärande kan utvecklas. Den
27065: motsvara allmänt vedertagen praxis i ökning av kostnaderna som förorsakas härav
27066: grundsko1ans övriga klasser i detta nu?" skulle dock vara väsentligt mindre än vad de
27067: av spörsmålstäl!arna föreslag:na ändringarna
27068: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skulle förorsaka.
27069: samt anföra följande: Redan från hösten 1973 har det varit möj-
27070: Med beaktande av att skolväsendets utgifter ligt att under de fem första veckorna indela
27071: och utvecklingsbehov har ökat under de senaste en grundundervisningsgrupp, som består av
27072: åren så, att de överstiger de resurser som i elever i grundskolans första klass, i två delar
27073: 1juset av nuvarande synpunkter går att frigöra som undervisas var för sig. Nämnda period
27074: för skolväsendet, blir man tvungen att finna används för att utreda elevernas förutsättningar
27075: på medel att begränsa kostnadsstegringen. För- för inlärning, för att åstadkomma riktiga studie-
27076: denskull torde man inte kunna genomföra ens vanor och för att hålla kontakt med elevernas
27077: sådana reformer som bör anses etforderliga föräldrar.
27078: inom den tid som vore av nöden med beak- Dessutom försöker man under hela den
27079: tande av skolväsendets egna utvecklingsbehov. första höstterminen att inrikta lärarnas för
27080: Den i spörsmålet nämnda minskningen av maxi- läs-, skriv- och talstörda verksamhet på utredan-
27081: mistorleken av en grundundervisningsgrupp i det av nybörjarnas i skolan specialproblem och
27082: grundskolans två 1ägsta klasser och minsk- givandet av stödundervisning.
27083: ningen av det minimiantal elever som utgör en
27084: Helsingfors den 23 maj 1975.
27085:
27086: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
27087: 1975 vp.
27088:
27089: Kirj. ksm. n:o 153.
27090:
27091:
27092:
27093:
27094: Kortesalmi ym.: Eräiden rajavartiolaitoksen palveluksessa ollei-
27095: den eläketurvasta.
27096:
27097:
27098: Ed us kuri na n Herra Puhemiehelle.
27099:
27100: Aikoinaan rajavartiolaitokseh. palveluksessa me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27101: olleiden ja siitä ehnen eläkeikää ja ennen täysiä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27102: palveluvuosia eronneiden tai eroamaan joutu-
27103: neiden entisten rajavartiomiesten 'eläkeasioissa Tietääkö Hallitus, että aikoinaan on
27104: on korjaamista. Tiettävästi tällaisia henkilöitä rajavartiolaitoksen palveluksesta eron-
27105: ön useita kymmeniä, ehkä jopa satoja. Nämä nut ja joutunut eroamaan rajasotilaita,
27106: henkilöt eivät tiettävästi saa tai ole saaneet joiden eläke-etuja ei ole vielä hoidettu
27107: eläke- tai muuta etua niistä ·palveluvuosistaan, kuntoon, ja
27108: jotka he ovat rajavartiolaitoksessa valtakun- aikooko Hallitus ryhtyä toimiin täl-
27109: tamme turvallisuuden hyväksi tehneet. laisten henkilöiden lukumäärän selvittä-
27110: Olisi selvitettävä ensiksikin se, paljönko täl- miseksi sekä aikooko Hallitus järjestää
27111: laisia henkilöitä on, ja toiseksi se, millä tavalla myös näille henkilöille asianmukaisen
27112: näille henkilöille voitaisiin parhaiten korvata eläke-edun niistä työvuosista, jotka he
27113: ja laskea eduksi eläkeasioissa ne vuodet, jotka rajavartiolaitoksen eli valtion palveluk-
27114: he ovat palvelleet rajavartiolaitosta. sessa ovat valtakuntamme turvallisuuden
27115: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio- hyväksi tehneet?
27116: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
27117: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1975.
27118:
27119: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
27120: Rainer Lemström .. Vei:kko Vennamo.
27121:
27122:
27123:
27124:
27125: 634/75
27126: 2 1975 vp.
27127:
27128:
27129:
27130:
27131: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27132:
27133: Valtiopä1väjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa: män kuin kolmen paLvelusvuoden jälkeen. Näi-
27134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den tarkika lukumäärä ei: ole nyt vaikeudetta
27135: olette 24 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn selv1tettävissä. Niistäkin, jotka ovat palvelleet
27136: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston yli kolme vuotta, valtaosa on ollut palveluk-
27137: asianomaiselle jäsenelle· jäljennöksen kansan- sessa eläkeoikeutta ajate1len suhteellisen lyhyen
27138: edustaja Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kir- ajan. Niinpä yli kolme vuotta palvelleina ja:
27139: jallisesta kysymyksestä n:o 153: erorahan saaneina vv 1939-1971 eronneista
27140: yhteensä 2267 rajavartijasta yli kaksikolman-
27141: "Tietääkö HaLlitus, että a~koinaan on nesta on eronnut vähemmän kuin kuusi vuotta
27142: .rajavartiola:itoksen palveluksesta eron- palvelleina. Vain runsaat kymmenen prosenttia
27143: nut ja joutunut eroamaan rajasotilaha, mainituista 2267 rajaJVartijasta on palvellut yh-
27144: joiden eläke-etuja ei ole vielä hoidettu deksän vuotta tai enemmän.
27145: kuntoon, ja Rajavartijoilla ei öllut tämän palvelussuhteen
27146: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin täl- perusteella mahdollista saada valtiolta eläkettä
27147: 'laisten henkilöiden lukumäärän selvittä- ennen vuotta 1951. Tämän jälkeen heille voi-
27148: miseksi sekä aikooko Hallitus järjestää tiin myöntää ns. ylimääräinen eläke pääasiassa
27149: myös näille henkilöille asianmukaisen sosiaalisin perustein. Tällaisia eläkke tä on
27150: eläke-edun niistä työvuosista, jotka he myönnetty vuosina 1951-1967 yhteensä 67.
27151: 'l'ajavartiolaitoksen eli valtion palveluk- Valtion eläkelain tultua voimaan vuonna
27152: 5essa ovat vahakuntamme turvallisuuden 1967 kaikki palveluksessa olleet rajavartijat tu-
27153: hyväksi tehneet?'' livat sen piiriin. Sanotun lain voimaanpanolain
27154: nojalla ovat lisäksi ne vuonna 1961 palveluk-
27155: Vastauksena kysymY'kseen esitän kunnioitta- sessa olleet rajavartijat, jotka ovat eronneet vuo-
27156: vasti seuraavaa: den 1962 kesäkuun 30 päivän jälkeen, voineet
27157: Rajavartiolaitos on aikoinaan pyrkinyt p1tä- saada valtion eläkelain mukaisen eläkkeen.
27158: mään rajavartijakunnan mahdollisimman nuo- Yhteenvetona voi todeta, että ennen vuotta
27159: rena. Rajavartijana palvelemista ei ollut tarkoi- 1962 eronndsta rajavartijoista ei mainittuja 67
27160: tettu varsinaiseksi ammatiksi sen vuoksi, että se lukuunottamatta muut ole saaneet eläkettä ra-
27161: etenkin aikaisemmin oli katsottu niin rasitta- javartiolaitoksessa palvelunsa perusteella. Valta-
27162: va;,ksi, että ainoastaan parhaassa työkunnossa osa ennen tuota vuotta eronneista oli palvellut
27163: oleva nuori henkilö kykeni siihen. Valtaosa ra- vähemmän kuin kolme vuotta, ja vähintään
27164: javartijois.ta onkin aina viime aikoihin saakka: kolme vuotta palvelleita on 1609 henkilöä.
27165: ollut varsin lyhytaikaisesti rajavartiolaitoksen Nämäkin ovat yleensä palvelleet vain lyhyehkön
27166: palveluksessa. ajan ja hemä on ollut mahdollisuus hakeutua
27167: Vuoden 1939 alusta oli vuoteen 1971 eläkkeeseen oikeuttavaan muuhun valtion pal-
27168: saa;,kka vo1massa erorahajärjestelmä, jonka tar- velukseen, joLloin rajavartijana palveltu aika on
27169: koituksena oli edistää rajavartijakunnan nopeata luettu heidän hyväkseen muusta valtion palve-
27170: eroa;,mista lyhyen palvelusajan jälkeen. Eroraha luksesta myönnettävää eläkettä varten. Ennen
27171: maksettiin vähintään kolmen palvelusvuoden valtion eläkelain voimaantuloa ja sen taanneh-
27172: jälkeen ja sen määrä kasvoi palvelusajan piden- tivaa soveltamista 1 päivää heinäkuuta 1962
27173: >tyessä. eläkkeen saamisen edellytyksenä oli muun
27174: Valtaosa rajavartiolaitoksen palveluksesta muassa, että asianomainen oli ollut valtion pal-
27175: eronneista rajavartijoista on eronnut lyhyem- veluksessa vähintään kymmenen vuotta. Ennen
27176: N:o 15> 3
27177:
27178: ma1mttua päivää kokonaan vailla eläketurvaa velleiden henkilöiden asema ei täten ole ollut
27179: olivat myös muun muassa valtion tilapäiset toi- poikkeuksellisen he1kko verrattuna muihin val-
27180: mihenkilöt, päätoimiset tuntiopettajat ja yli- tion palveluksessa samaan aikaan palvelleisiin
27181: määräiset virastotyöntekijät. Rajavartijana pal- ja palveluksesta eronneisiin henkilöihin nähden.
27182: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1975.
27183:
27184:
27185: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
27186: 4 1975 vp.
27187:
27188:
27189:
27190:
27191: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
27192:
27193: I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen len av de gränsbevakningsmän som avgiok från
27194: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- tjänsten inom gränsbevakningsväsendet har av-
27195: velse av den 24 april 1975 till vederbörande gått efter en kortare tjänstetid än tre år. Det
27196: medlem av statsrådet för avgivande av svar exakta antalet av dessa kan inte utan svårighet
27197: översänt avskrift av följande av riksdagsman utredas i detta nu. Av bifogad tabell framgår
27198: Kortesa:lmi m. fl. stäUda: spörsmål nr 153: fördelningen av dem som erhållit avgångsbi-
27199: drag enligt olika tjänstetider. Totalantalet 2267
27200: "Är Regeringen medveten om att fördelas alldeles tydligt på dem som varit i
27201: gränssoldater ~nom gränsbevakning~ tjänst en kortare tid än sex år.
27202: väsendet på sin tid har avgått eller nöd- Gränsbevakningsmännen hade inte på basen
27203: gats avgå från tjänsten, vilkas pens~ons av detta anställningsförhållande någon som helst
27204: förmåner fortfarande inte har blivit möjlighet att erhålla pension av staten före år
27205: skötta på veder:börligt sätt, och om så 1951. Därefter hade de möjlighet att erhålla
27206: är fallet, en s.k. extra pension, i huvudsruk på sociala
27207: ämnar Regeringen skrida tiH åtgärder grnnder. Under åren 1951-1967 har samman-
27208: för att utreda antalet sådana personer lagt 67 sådana pensioner beviljats.
27209: och har Regeringen för avsikt att ordna Då lagen om statens pensioner trädde i kraft
27210: rvederbörliga pensionsförmåner även för år 1967, kom även alla gränsbevrukningsmän att
27211: dessa personer för de arbetsår, under vil- omfattas av den. Dessutom har även de som
27212: ka de har varit i gränshevakningsväsen- har avgått erter den 30 juni 1962 i enlighet
27213: dets, dvs. statens ans.tällning, till from- med lagen om införande av sagda lag av år
27214: ma för vårt lands säkerhet?" 1961 kunnat erhåHa pension i enlighet med
27215: statens pensionslag.
27216: Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd- Såsom en sammanfattning kan konsta1:eras,
27217: samt anföra följande: att av de gränsbevrukningsmän som avgått före
27218: Gränsbevakningsväsendet har på sin tid 1962 har a1la andra utom de tidigare nämnda
27219: strävat tili att håHa gränsbevakningskåren så 67 inte erhållit pension på basen av sin tjänst
27220: ung som möjligt. Tjäns,tgöringen såsom gräns- inom gränsbevakningsväsendet. De flesta av
27221: bevakningsman var inte avsedd såsom ett egent- dem som hade avgått före sagda år hade varit
27222: ligt yrke av den anledningen att det, särskilt ~ndre än tre år i tjänst, och de som hade varit
27223: tidigare, va1: så ansträngande, att endast en minst tre år i tjänst utgjorde 1609 personer.
27224: person i bästa arbetsform var kapabel till detta. Också dessa har !i allmänhet varit endast en
27225: Den övervägande delen av gränsbevakningsmän- ikortare tid i tjänst, och de har sålunda haft
27226: nen har ända ti11 senaste tid varit en ganska möjlighet söka sig till annan anställning hos
27227: kort tid i tjänst inom gränsbevakningsväsendet. staten viiken berättigar till pension, varvid an-
27228: Från början av år 1939 till år 1971 gällde ställningstiden har räknats dem till godo för
27229: ett avgångsbidragssystem, vHket hade till av- pensionen.
27230: sikt att främja gränsbevakningskårens snabba Innan lagen om statens pensioner trädde i
27231: avgång efter en kort anställningstid. kraft och började tillämpas retroaktivt den 1
27232: Avgångsbidraget betalades efter minst tre juli 1962 var en förntsättning för erhållande
27233: års 1:jänstetid och dess belopp ökade i takt med av pension bl. a. att vederbörande hade varit
27234: att tjänstetiden förlängdes. Den övervägande de- anstäHd hos staten under minst tio år. Före
27235: N:o 153 5
27236:
27237: nämnda dag var även bl. a. statens tillfälliga de personers ställning, vilka tjänat såsom gräns-
27238: funktionärer, timlärare med tjänsten som bevakningsmän, .varit exceptionellt svag jämfört
27239: huvudsyssla och extra arbetstagare vid ämbets- med de personer, som under samma tid varit
27240: verk helt utan pensionsskydd. Sålunda har inte anställda eller avgått från anställning hos staten.
27241: Helsingfors den 22 maj 1975.
27242:
27243:
27244: Minister för inri:kesärendena Heikki Tuominen.
27245: 1975 vp.
27246:
27247: Kirj. ksm. n:o 154.
27248:
27249:
27250:
27251:
27252: Kortesalmi ym.: Kuusamon Hyöteikön alueen maiden käyttämi-
27253: sestä.
27254:
27255:
27256: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27257:
27258: Kuusamos>sa sijaitseva yli 4 000 hehtaaria iaa- liian kaukana Hyötei!köstä ja kyseisestä ano-
27259: ja Hyöteikön alue on aikanaan hanlkittu Kuusa- tusta lisämetsäpalstasta. Tähän on todewwa,
27260: mon ja Sallan pitäj.ien maaJruhanikintalain mukaan että nyikyisen tieverkoston ja moottoriajoneuvo-
27261: sitä varten, että alueelle muodostettaisiin useita kannan huomioon ottaen ei es1m. Kuusamon
27262: kymmeniä viljelystiloja käsittävä asutusalue. pitäjän alueella ole mis·tään kohti mitkään met-
27263: MaassaJmme harjoitetun lyhytnäköisen maata- säpalsta ylivoimaisen matkan päässä tilan kes-
27264: louspolitiikan vuoksi alue on :suurimmalta osin kuksesta. Muistutetta!koon Helsingin virastoja
27265: jätetty käyttämättä alkuperäiseen tarkoitukseen- myös siitä, että vuosisatoja ja vielä 1940-luvulle
27266: sa. Vain kolmekymmentäviisi lisäaluetta on asti kuusamolainen :talonpoika teki jopa 40 ki-
27267: muodostetJtu Hyötei'kön alueen erillisistä pals- lometrin :kävely- ja soutumatkoja kaukaisille se1-
27268: toista ja lähellä sijaitsevan Kuparivaaran asutus- kosniityi'Ueen. Talvella heinät ajettiin hevospe-
27269: alueen vapaina oHeista tiloista. Pääosa Hyötei- lissä ja poroilla sydänmailta kotiin. Ei kuusa-
27270: kön aluetta eli tuhansia hehtaareja lojuu siis molainen talonporka pil!kiä taipaldta nytkään
27271: vielä käyttämättä asutus- ja maa'tilatarkoituk- pel!kää. Siis kuusamolaisesta näkökulmasta kat-
27272: siin. Tämä on erittäin suuren luokan asutus- ja sottuna Hyöteikön alueen lisämaiden jakamisen
27273: maatilatalous,poliittinen skandaali ja vielä arka- viivyttely erinäisin verukkein ei kestä todeHi-
27274: na, joHoin kymmenet kuusamolaiset pienet ja suuspahjahta !kriittistä tarkastelua. Hyötdkoo
27275: keskisuuret tilat !kipeästi tarvitsevat lisämaata alue on jaettava suoraan talonpoikaiseen yksi-
27276: elin:kelpoisuutensa nostamiseksi ja ma3'seudun tyiskäyttöön ja -omistukseen eli lisämaiksi tar-
27277: autioitumisen jarruksi. vitseville viljelijöille.
27278: Mutta maatilahallitus viivyttelee lisämaiden Edellä esitetyn perusteella ja viit3'ten valtio-
27279: jaJkamisessa odottaen, että lisämaiksi sopivat päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
27280: Hyöteilkön maat muodostettaisiin yhteismet- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vasta!t-
27281: säksi ja jaettatisiin yhteismetsäosuutena lisämaan tavaksi seuraavan kysymyksen:
27282: tarvitsijoille. Kuusamolaiset maantarvitsij3't kui-
27283: tenkin haluavat nopea,sti lisämaita ja nimen- Aikooko Hallitus ikiirees·ti ryhtyä
27284: omaan suoraan omaan ja itsenäiseen yiksityis- toimiin Kuusamon Hyöteikön alueen
27285: omistlikseen ilman yhteismetsän välikäsiä. käyttämättömien maiden ja metsien ja-
27286: Lisämaiden antami>sta Hyöteikön alueesta tkamiseksi Hsämatiksi kuusamolaisille tar-
27287: maantarvitsijoille on viivytelty ja estelty myös
27288: 1
27289: vitseviUe viljelijöille suoraan yksityiseen
27290: sillä perusteella, että eräiden täältä lisämaita omistukseen ja oma>an kä)"t:töön ilman
27291: oooneiden tilojen •talouskeskukset ovat muka enempiä viivyttelyjä?
27292: Helsingis>sä 24 päivänä huhti:kuuta 1975.
27293:
27294: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
27295:
27296:
27297:
27298:
27299: 639/75
27300: 2 1975 vp.
27301:
27302:
27303:
27304:
27305: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27306:
27307: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa telmassa muodostettu yhteensä 35 Hsäaluetta.
27308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Pääosalle Hyöteiikön aluetta, joka käsittää maa-
27309: olette 24 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- ta yli 4 000 hehtaaria, ei vielä ole kuitenkaan
27310: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- laadittu ikäyttösuunni,telmaa.
27311: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Edellä tMkoitetun yli 4 000 hehtaaria käsit-
27312: ]. Juhani Kortesa:lmen ym. näin kuuluvasta kir- tävän alueen ja!kaminen luku~silksi metsälisä-
27313: jallisesta kysym)"ksestä n:o 154: aJ.ueiksi ei maatHahalHtuksen nakemyksen mu-
27314: kaan olisi tarkoituksenmukaista varsinkaan sen
27315: "Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- vuoksi, että suurin osa sanotusta alueesta lisä-
27316: miin Kuusamon Hyöteikön alueen käyt- maata haluavien vHjelijöiden maatiloista sijait-
27317: tämättömien maiden ja metsien jakami- see siitä erhtäin kaukana, jopa 50-60 kilomet-
27318: seksi lisämaiksi kuusamolaisille tarvitse- rin etäisyydellä, mi:kä maatilahallituksen mie-
27319: ville viljelijöille suoraan yksityiseen lestä on liian pitkä matka metsälisäalueen tar-
27320: omistukseen ja omaan käyttöön ilman ko~tuiksenmutkaisen käytön kannalta.
27321: enempiä viivyttelyjä?" Koska lisämaata antamalla sinänsä voidaan te-
27322: hokkaasti parantaa pientilojen elinkelpoisuut-
27323: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta• ta, pitää hallitus 'tärkeänä, että po. yli 4 000
27324: vasti seuraavaa: hehtaarin alueelle ryhdyttäisiin viipymättä laa-
27325: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhanlkinta- timaan käyttösuunnitelmaa. Tällaisen suunnitel-
27326: 1ain mukaan s•anotun lain tarkoituksiin alunpe- man laatimises1sa tulisi asianmukaisessa järjes-
27327: rin hankitun Kuusamon kunnassa olevan Hyötei- tyiksessä ~selvitetyksi, ~soveltm.rko kyseinen alue
27328: kön alueen erillitSistä palstoista ja läheisen Ku- tai osa siitä käytettäväksi tarkoituksenmukaisel-
27329: parivaaran alueen vapaina olleista tiloista on, la tavalla maan:käyttölain tarkoituksiin esimer-
27330: kuten kysymyksen johdannossrukin on todettu, k~ksi juuri kysymyksessä tarkoitettuina lisä-
27331: maatilahallituksen vahvistamassa käyttösuunni- alueina.
27332: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
27333:
27334:
27335: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
27336: N:o 154 3
27337:
27338:
27339:
27340:
27341: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27342:
27343: I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen delen av Hyöteikkö-området, som omfattar
27344: anger har Ni, Herr T<alman, med Eder skrivelse drygt 4 000 hektar jord, har cHspositionsplarn.
27345: av den 24 april 1975 tili vederbörande medlem dock inte ännu uppgjorts.
27346: av statsrådet översänt avskrift av följande av En uppdelning av ovan avsedda drygt 4 000
27347: rifusdagsman J. Juhani Kortesalmi m. fl. ställda hektar stora område i ett stort antal skogstili-
27348: sprösmål nr 154: skottsområden skulle inte enligt jordbrukssty-
27349: relsens åsikt vara ändamålsenligt, spedellt av
27350: "Ämnar Regeringen i brådskande ord- den anledning, a1tt tStörsta antal av de odlares
27351: ning skrida tili åtgärder för att utan lägenheter som vill ha tiliäggsjord av sagda om-
27352: vidare dröjsmåi t11ldela behövande od- råde ligger mycket långt, även på ett avstånd
27353: lare i Kuusamo de outnyttjade markerna av upp tili 50-60 kilometers avstånd från
27354: och skogarna i Hyöteikkö"{)mrådet i detta område. Enligt jordbruksstyrelsens åsikt
27355: Kuusamo sås01111 tiliäggsjord di11ekt i pri- är detta en alltför lång väg med tanke på en
27356: vat ägo och för eget bruk?" ändamå1senlig användning av skogs•tiliskotttSom-
27357: rådet.
27358: Eftersofil man genom att tilldela ttlläggsjord
27359: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i och för sig effektivt lkan förbättra småbru-
27360: samt anföra följande: kens livsduglighet, anser regeringen det vara
27361: Av de ,skilda parceller av Hyöteikkö-området viktigt, att man för ifrågava~rande drygt 4 000
27362: i Kuusamo kommun, vilket område ursprungli- hektar <stora område ofördröjligen skulle börja
27363: gen anskaffats enligt jordanskaffningslagen för utarbeta en dispositionsplan. Vid utarbetandet
27364: Kuusamo och Salla kommuner i sagda lag av- av en sådan plan skulle i vederbörlig ordning
27365: sedda ändamål, och av de fria lägenheterna inom bli utrett, huruvida ifrågavarande område eller
27366: nära belägna Kuparivaara-området har, såsom i en del därav på ett ändamålsenligt sätt lämpar
27367: spörsmålets inledning konstaterats, bildats sam- sig att användas för jorddisposi,tionslagens än-
27368: manlagt 35 tiliskottsområden i en av jordbruks- damål t. ex. just såsom i 'spörsmålet avsedda till-
27369: styrelsen fastställd dispositionsplan. För huvud- skottsområden.
27370: Hehingfors den 23 maj 1975.
27371:
27372:
27373: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
27374: 1975 vp.
27375:
27376: Kirj. ksm. n:o 155.
27377:
27378:
27379:
27380:
27381: Kortesalmi ym.: Jätevesi!m~soo per.hnisestä pihanurmikilrojen
27382: ym. kasteluvedestä.
27383:
27384:
27385: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27386:
27387: Maassamme voimaan saatettu palkollinen jä- luveden määrän laskemiseksi ja siitä veloittami-
27388: tevesimaksu on aiheuttanut oikeutettua tyyty- sesta luopumiseksi.
27389: mättömyyttä erityisesti omakotitalojen ja :tnui" Kaiken kaikkiaan on siis erittäin perusteltua
27390: den vastaavanlaisten kiinteistöjen omistajissa muuttaa jätevesimaksusäännöstöä niin, että jä-
27391: siitä syystä, että nämä ovat joutuneet maksa- tevesimaksua ei peritä kasteluvedestä, vaan ai-
27392: maan jätevesimaksua usein siitä huomattavasta noastaan siitä vedestä, joka todella menee jä-
27393: vesijohtoveden määrästä, jonka he kesäisin tevesiputkistoon ja puhdistuslaitosta rasitta-
27394: käyttävät kotip~hansa nurmikon, juurikasvi- maan.
27395: maan ja puutarhan kas,teluun. Tämä vesihän el EdeLlä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
27396: mene jätevesiputkistoon eikä myöskään jäte- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
27397: vesien puhdistamoa rasittamaan, vaan imeytyy tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27398: maahan. Ei siis ole oikein e~kä kohtuullista, vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27399: että tällaisesta vedestä on maksettava jätevesi-
27400: maksua. Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin jä-
27401: Nul':tn1kon, kasvimaan ja puutarhan kaste- tevesLrnaksua koskevien säännösten
27402: luun käytetyn veden määrä on tiettävästi san- muuttamiseksi niin, että omakotitalo-
27403: gen helppo laskea, kun vuotuiseen kotitalou- jen ja muidenkin kiinteistöjen pihanur-
27404: den normaalikulutukseen lisätään kesäkuukau- mikon, juurikasvimaan ja puutarhan
27405: sina käytetty ylimääräinen vedenkulutus, sillä kasteluun kesäisin käytetystä vesijohto-
27406: talviJkuukausinahan ei tällaista kasteluvettä käy- vedestä ei kuluttajalta peritä jätevesi-
27407: tetä eikä tarvita. Siispä ei pitäisi olla edes edtyi- maksua, vaan että jätevesimaksu peri-
27408: siä teknisiä eikä matemaattisia vaikeuksia kaste- tään vain putkistoon ja puhdistamoon
27409: todella menevästä jätevedestä?
27410: Helsingissä 24 päivänä huht.iJkuuta 1975.
27411:
27412: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
27413: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
27414:
27415:
27416:
27417:
27418: 673/75
27419: 2 1975 vp.
27420:
27421:
27422:
27423:
27424: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27425:
27426: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiettävästi noudattaneet tätä keskusjärjestöjensä
27427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suositusta.
27428: olette kirjeellänne 24 päivältä huhtikuuta 1975 Kysymyksen perustelussa ehdotetaan nurmi-
27429: n:o 870 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kon, kasvimaan ja puutarhan kasteluun käyte-
27430: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Ju- tyn veden määrän laskemista vertaamalla kesä-
27431: hani Kortesalmen ynnä muiden tekemän seu- kuukausien vedenkulutusta kotitalouden nor-
27432: raav·an sisältöisen kysymyksen: maaHkulutukseen ja erottamalla tämän vertai-
27433: lun tuloksena ylimääräinen kulutus kastelun
27434: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin jä- osuudeksi. Tällainen laskentatapa johtaisi kui-
27435: tevesimaksua koskevien säännösten tenkin sattumanvaraisiin tuloksiin. Kesäkausi
27436: muuttamiseksi niin, että omakotitalo- on myös lomakautta, jolloin vedenkulutus on
27437: jen ja muidenkin kiinteistöjen pihanur- kotitalouksissa yleisesti normaalia pienempää.
27438: rmikon, juurikasvimaan ja puutarhan Sääolosuhteet vaikuttavat lisäksi oleellisesti tar-
27439: kasteluun kesäisin käytetystä vesijohto- vittavan kasteluveden määrään. Niinpä runsais-
27440: vedestä ei kuluttajalta peritä jätevesi- ta sateista johtuen vesijohtoveden käyttö kas-
27441: maksua, vaan että jätevesimaksu peri- telutarkoituksiin jäi vuonna 1974 varsin vähäi-
27442: tään vain putkistoon ja puhdistamoon seksi. Mikäli py11kimyksenä olisi käydä myöntä-
27443: todella menevästä jätevedestä?" mään alennuksia kasteluveden määrän perusteel-
27444: la, pitäisi tällainen veden käyttö voida mitata
27445: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ehdotettua luotettavammalla tavalla. Erillisen
27446: seuraavaa: vesimittarin asentaminen ei kuitenkaan ole tar-
27447: Jätevesirmaksulaki ( 610/73) mahdollistaa jo koituksenmukaista verrattaessa asentamiskus-
27448: nyt käyttömaksun alentamisen muun muassa tannuksia siihen alennukseen, joka omakotikiin-
27449: sillä perusteella, että !kiinteistön käyttämä vesi teistön olisi mahdollista saada suhteellisen pie-
27450: ei mene jätevesiviemäriin. Lain 5 §:n 2 mo- nistä kasteluvesimääristä. Käyttämällä luonnon
27451: mentin mukaan käyttömaksua määrättäessä on tarjoamia vesilähteitä suoraan ja varastoimaHa
27452: otettava huomioon poikkeukselliset olosuhteet sadevettä vesijohtoveden käytöstä kasteluun voi-
27453: ja viemäristä saatava hyöty, jos käyttömaksua daan sitä paitsi ainakin osittain luopua.
27454: on ikiinteistöstä jobdettavan jäteveden poik- Käsitellessään Hallituksen esitystä Eduskun-
27455: keuksellisen laadun tai määrän vuoksi taikka nalle lai:ksi jätevesimaksusta ja laiksi rakennus-
27456: muusta erityisestä syystä ilmeisesti pidettävä lain muuttamisesta myös laki- ja talousvaliokun-
27457: kohtuuttoman suurena tai kohtuuttoman vä- ta kiinnitti puheena olevaan maksuperustejär-
27458: häisenä taikka jos veden määrää ei sopivasti jestelmään erityistä huomiota ja päätyi anta-
27459: voida mitata. massaan mietinnössä seuraavaan: " - - - Va-
27460: Kuntien keskusjärjestöjen laatimissa taksam!cl- liokunta on osaltaan tullut siihen tulokseen,
27461: leissa ja niiden laskentaohjeissa on kuitenkin että hallituksen esittämän järjestelyn puitteissa
27462: mainittu, että alennuksia ei tulisi ryhtyä myön- voidaan kunnissa vallitsevat erilaiset olosuhteet
27463: tämään esimerkiksi omakotitonteille normaaliin ja käytännön vaatimukset ottaa huomioon pa-
27464: istutusten kasteluun käytettävän veden osalta, remmin kuin mitä laissa suppeaksi ja yksityis-
27465: koska istutusten kastelu on tarpeen myös muil- kohtaiseksi laaditussa maksuperustejärjestelmäs-
27466: la tonteilla. Jos sitä vastoin todella merkittäviä sä olisi asianlaita. Kun kunnallisten keskusjär-
27467: vesimääriä käytetään jätevesiä muodostamatto- jestöjen toimesta on tarkoitus laatia maksuja
27468: maan tarkoitukseen kuten kauppapuutarhassa koskevat taksasuositukset ja kun lääninhallituk-
27469: tapahtuvaan kasteluun, alennuksen myöntämi- set puolestaan vahvistavat kuntien taksapäätök-
27470: nen saattaa tulla kysymykseen. Kunnat ovat set, voidaan tarvittavan yhdenmukaisuuden ja
27471: N:o 155 3
27472:
27473: oikeusturvan asiassa vali()kunnan mielestä pe- kevien säännösten muUtttamiseksi. Ha!llitus seu-
27474: rustellusti odottaa toteutuvan. - - _, raa kuitenkin tilannetta ja ryhtyy tarpeen vaa-
27475: Edellä sanotun perusteella Hallitus ei katso tiessa asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
27476: aiheelliseksi ryhtyä toimiin jätevesimaksuja kos-
27477: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1975.
27478:
27479:
27480: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
27481: 4 1975 vp.
27482:
27483:
27484:
27485:
27486: T i 11 R i k :s d a g e n :s H e r r T a 1 m a n.
27487:
27488: I det' :syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kan beviljande av nedsättning komma i fråga.
27489: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse Kommunerna har veterligen iakttagit denna re-
27490: nr 870 av den 24 april 1975 till vederbörande kommendation av sina centralorganisationer.
27491: medlem av statsrådet för avgivande av svar över- I motiveringen tili spörsmå:let föreslås, att
27492: sänt följande av dksdagsman J. Juhani Korte- den vattenmängd som använts tili bevattning
27493: salmi m. fl. stäl:lda spörsmål: av gräsmatta, grönsaksland och trädgård skulle
27494: uträiknas genom att vattenförbrukningen under
27495: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder sommarmånaderna jämförs med hushållets nor-
27496: för ändrande av stadgandena om av- maJ.a förbrukning, och den som resultat av jäm-
27497: loppsvattenavgifter så, att för det vat- förelsen erhållna extra förbrukningen avskiljs
27498: tenledningsvatten som om somrarna an- som bevattningens andel. Ett dylikt beräknings-
27499: vänds för bevattning av egnahemshusens sätt skulle dook leda till sbmpartade resultat.
27500: och andra fastigheters gårdsgräsmatta, Sommaren är även semestertid, då vattenför-
27501: ;rotfruktsland och trädgård ingen av- brukningen i hushållen vanligen är mindre än
27502: Joppsvattenavgift uppbärs av förbruika- i nonmala fall. Väderleksförhållandena inverkar
27503: ren, utan att avloppsvattenavgift upp- dessutom betydligt på den vattenmängd som
27504: bärs endast för det avloppsvatten som behövs för bevattning. På grund av de ri:kiliga
27505: faktiskt leds tili avJoppsnät ellet re- regnen förblev sålunda förbrukningen av vatten-
27506: ningsantläggning? '' ledningsvatten för bevattningsändamål år 1974
27507: synnerligen liten. Om man eftersträvade att he-
27508: Såsom svar på detta srpörsmål får jag vörd- vilja nedsättningar på basen av den för bevatt-
27509: samt anföra följande: ning använda vattenmängden, borde en dylik
27510: Lagen om avloppsvattenavgift ( 610/73) vattenförbmkning kunna mätas på ett mera tili-
27511: möjliggör redan nu en sänkning av bruiksav- förlitligt sätt än det föreslagna. Det är emeller-
27512: gi:6ten bl. a. på den grund att det vatten som tid inte ändamå!lsenligt att installera en särskild
27513: fastigheten använder inte leds tili avloppsnät. vattenmätare, om man jämför installeringsikost-
27514: Eoogt lagens 5 § 2 mom. sika:l1 vid bestämmandet naderna med den nedsättning som en egna-
27515: av bruksavgiften de exceptioneHa förhållandena hemsfastighet skulle ha möjlighet att erhålla för
27516: och den nytta fastigheten har av avlednandet sina relativt små mängder bevattningsvatten.
27517: beaktas, om bruksavgiften tili följd av excep- Genom att direkt använda de vattenkällor som
27518: tionell beskaffenhet hos avloppsvattnet från naturen erbjuder och genom att upplagra regn-
27519: fastigheten eller dess mängd eller av annat skäl vatten kan man dessutom åtminstone delvis av-
27520: uppenbart måste anses oskäligt stor eller oskä- stå från användningen av vattenledningsvatten
27521: ligt liten, eller om vattenmängden inte kan för bevattning.
27522: mätas på lämpligt sätt. Vid behandlingen av Regeringens proposition
27523: I de av de kommunala centra!lorganisationer- till Rilksdagen med förslag tili lag om avlopps-
27524: na uppgjorda taxemodellerna och i beräknings- vattenavgift och tili lag om ändring av bygg-
27525: anvisningarna för dem nämns dock, att nedsätt- nadslagen fäste även lag- och ekonomiutskottet
27526: ningar t.ex. inte boroe beviljas egnahemstomter särskild urppmärksamhet vid det ifrågavarande
27527: för vatten som används för normal bevattning systemet för avgiftsgrunderna och kom i sitt
27528: av planteringar, emedan bevattning av plante- betänkande tili följande slutsats: " - - - Ut-
27529: ringar är nödvändig även på andra tomter. Om skottet har för sin del kommit till det resul-
27530: däremot vevkligt betydande vattenmängder an- tatet, att man inom ramen för det arrangemang
27531: vänds för ändamål varvid avloppsvatten inte regeringen föresi!år bättre kan beakta de olikar-
27532: bildas, såsom bevattning i handelsträdgårdar, tade föthållandena i kommunerna och de prak-
27533: N:o 1.5.5 5
27534:
27535: tiska lkraven än vad som vore möjligt i det sig til1räcklig enhetlighet och tillräcldigt rätts-
27536: soäva och detaljerade system för avgiftsgrunder- skydd i saken.-- - "
27537: na som ingår i lagen. Då det är meningen att På grund a.v vad ovan anfötts amer Rege.
27538: genom. de kommunala centralorganisationernas ringen, att det inte är befogat att vidtaga åt-
27539: försorg utarbeta taxerekommendationer för av- gärder för ändrande av JStadgandena om av-
27540: gifterna och då länsstyrelserna för sin del fast- loppsvattenavgifter. Regeringen följer dock med
27541: ställer kommunernas beslut om. taxorna, kan läget och vidtar vid hehov de åtgärder som.
27542: man enligt utskottets mening med fog vänta saken förutsätter.
27543: Helsingfors den 26 maj 1975.
27544:
27545:
27546: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
27547:
27548:
27549:
27550:
27551: 673/75
27552: 1975 vp.
27553:
27554: Kirj. ksm. n:o 156.
27555:
27556:
27557:
27558:
27559: Puhakka ym.: Vanhusten asunto-olojen parantamisesta.
27560:
27561:
27562: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27563:
27564: Istuvan hallituksen ensimmäisiä toimenpiteitä dellinen asuntotilanne. Suoritettujen tutkimus-
27565: oli eduskunnan hyväksymän eläkepaketin romut- ten mukaan vanhukset ja työkyvyttömät asuvat
27566: taminen. Romutus koski erittäin kipeästi mm. selvästi muuta väestöä huonommin, puutteelli-
27567: kehitysalueiden eläkeläisten etuihin. Toimen- sesti varustetuissa ja huonokuntoisissa asun-
27568: piteittensä peittelemiseksi hallitus lupasi kehi- noissa. Vanhuksista 37 % asuu asunnossa, jossa
27569: tysalueiden eläkeläisille 45 miljoonaa markkaa. ei ole perusvarusteita, ei vesijohtoa, viemäriä,
27570: Vuoden 197 3 toisessa lisäbudjetissa hallitus WC:tä eikä kylpyhuonetta. Samoin noin kol-
27571: myönsi kehitysalueiden eläkeläisten asunto- mannes vanhuksista asuu asunnoissa, jotka ovat
27572: olojen parantamiseksi 18,5 miljoonan markan lisäksi huonokuntoisia, kosteita, kylmiä ja ve-
27573: määrärahan, josta 3,5 miljoonaa markkaa osoi- toisia. Vain kolmannes vanhuksista asuu koh-
27574: tettiin eläkeläisten omien asuntojen korjauksen tuulliset laatu- ja varustetasovaatimukset täyt-
27575: avustamiseen. tävissä asunnoissa. Viranomaistenkin arvion
27576: Vanhusten asuntojen peruskorjauksen avusta- mukaan kiireellisen avun tarpeessa olevia erit-
27577: minen on oikeaan osunut toimenpide. Vanhusten täin huonosti asuvia vanhuksia on 120 000. Kun
27578: asuntojen tarvetta ei pystytä eikä sitä ole tar- hallituksen määrärahan merkitystä verrataan
27579: koituksenmukaista tyydyttää vain uusia asuntoja tähän todelliseen tarpeeseen, näkyy määrärahan
27580: rakentamalla. Useimmiten eläkeläiset asuntonsa täydellinen näennäisyys. Jos hallitus myöntäisi
27581: puutteellisuudesta huolimatta viihtyisivät hyvin nykyisen suuruisen määrärahan vuosittain, niin
27582: nykyisessä asunnossaan ja tutussa ympäristös- 120 000 kipeimmin asuvan vanhuksen asunto-
27583: sään eivätkä halua muuttaa, mikäli asunto kor- tilanne paranisi näillä peruskorjauksilla vajaassa
27584: jaamalla saadaan vastaamaan kohtuullisia vaati- 100 vuodessa. Hallituksenkin on myönnettävä,
27585: muksia. Pelkän kansaneläkkeen varassa elävien että tämä on vanhuksille liian pitkä odotusaika.
27586: tulot eivät kuitenkaan riitä korjausten maksami- Ja kuten em. tutkimustuloksetkin osoittavat,
27587: seen. Peruskorjausavustus on tarkoituksenmu- on huomattavasti useammalla kuin 120 000 van-
27588: kainen keino turvata pienituloisille vanhuksille huksella suuria asunto-ongelmia.
27589: oikeus pysyä vanhassa, tutuksi käyneessä elin- Hallituksen määrärahasta voivat päästä osalli-
27590: ympäristössä. Samalla nostetaan nimenomaan siksi vain kehitysalueilla asuvat kansaneläkkeen
27591: heikoimmin asuvan kansanosan asumistasoa tukiosaa saavat vanhukset. Kuitenkin 580 000
27592: melko vähäisin kustannuksin. tukiosaa saavasta vanhuksesta vain puolet asuu
27593: Hallituksen myöntämällä 3,5 miljoonan mar- kehitysalueilla. On totta, että vanhusten asunto-
27594: kan määrärahalla on kuitenkin merkitystä lä- olot ovat kurjat kehitysalueilla. Mutta niin ne
27595: hinnä vain hallitukselle. Määrärahan myöntämi- ovat myös muualla maassamme. Peruskorjaus-
27596: nen on näyttävä propagandistinen ele. Perus- avustusta olisikin saatava kaikkialla maassamme.
27597: korjausavustusta hakeneita on ollut yli 10 000 Kaikkein kurjimmin asuvien 120 000 vanhuk-
27598: vanhusta. Hallituksen myöntämä määräraha kui- sen asuntojen peruskorjauksen avustaminen
27599: tenkin riittää vain 400-500 asunnon korjaa- tulisi maksamaan noin 500 miljoonaa markkaa.
27600: miseen. Ts. 19 hakijaa kahdestakymmenestä jää Tämä on mitätön summa, kun sitä verrataan
27601: ilman avustusta. Eläkeläisten aktiivisuus avus- niihin eri menoihin, kuten investointirahastoon,
27602: tuksen hakemisessa osoittaa, miten todella polt- verohelpotuksiin jne., joilla hallitus syytää mil-
27603: tava tarve heidän asuntojensa korjaamiseen on. jardeittain rahaa suurpääomalle.
27604: Määrärahan näennäisyys tulee vielä selvem- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
27605: min ilmi, kun otetaan huomioon vanhusten to- sen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitämme
27606: 681/75
27607: 2 1975 vp.
27608:
27609: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- olojen ensisijaiseksi parantamiseksi lisää-
27610: vaksi seuraavan kysymyksen: mällä vanhuksien asuntojen peruskor-
27611: jausavustusmäärärahan riittävän suureksi
27612: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel- ja ulottamalla avustuksen saantioikeuden
27613: siin erittäin huonoissa. asunto-oloissa muihinkin kuin kehitysalueiden kehnosti
27614: asuvien 120 000 vanhuksen asunto- asuviin vanhuksiin?
27615: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1975.
27616:
27617:
27618: Pauli Puhakka. Pekka Salla.
27619: Pentti Liedes. Kaisu Weckman.
27620: Kauko Tamminen. Helvi Niskanen.
27621: Siiri Lehmonen. Veikko Saarto.
27622: Toivo Asvik. Aarne Koskinen.
27623: Lauri Kantola. Ensio Laine.
27624: Irma Rosnell. Taisto Sinisalo.
27625: Aarne Pulkkinen. Heimo Rekonen.
27626: N:o 156 3
27627:
27628:
27629:
27630:
27631: E d u sk u n n an He r r a P u h e m i e he 11 e.
27632:
27633: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1973 tulo- ja menoarviossa osoitetun 10 mil-
27634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, joonan markan lisäksi vielä 18,5 miljoonaa mark-
27635: olette 25 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- kaa kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olojen
27636: jeenne n:o 871 ohella lähettänyt valtioneuvoston parantamiseen. Ns. eläkepakettiin liittyen ko.
27637: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen- tarkoitukseen osoitettiin käytettäväksi varoja
27638: nöksen kansanedustaja Puhakan ym. kirjallisesta siis yhteensä 47 miljoonaa markkaa.
27639: kysymyksestä n:o 156, jossa tiedustellaan: Omien asuntojen peruskorjaustoimintaa on
27640: myös tuettu nykyisen asuntotuotantolain koko
27641: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- voimassaoloajan eli 1. 7. 1968 lukien. Viime
27642: siin erittäin huonoissa asunto-oloissa vuonna voimaantullut lainmuutos teki mahdolli-
27643: asuvien 120 000 vanhuksen asunto- seksi myöntää omakotitalon peruskorjausta var-
27644: olojen ensisijaiseksi parantamiseksi lisää- ten myös ns. lisälainaa. Valtioneuvoston vahvis-
27645: mällä vanhuksien asuntojen peruskor- tamassa kuluvan vuoden asuntolainamäärärahan
27646: jausavustusmäärärahan riittävän suureksi myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelmassa on
27647: ja ulottamalla avustuksen saantioikeuden omakotitalojen laajentamista ja peruskorjausta
27648: muihinkin kuin kehitysalueiden keh- varten osoitettu 12-14 miljoonaa markkaa.
27649: nosti asuviin vanhuksiin?" Asuntotuotantolain mukaan myönnettävää
27650: asunto- ja lisälainaa voidaan saada omakotitalon
27651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~ peruskorjausta varten 60 % hyväksytystä han-
27652: vasti seuraavaa: kinta-arvosta.
27653: Vuoden 1973 toisessa lisämenoarviossa edus- Se missä määrin vanhusten asunto-olojen vält-
27654: kunta myönsi momentilla 26.12.51 (Kehitys- tämätön parantaminen on toteutettavissa hei-
27655: alueiden eläkeläisten asunto-olojen parantami- dän omien asuntojensa korjaustoimintaa tuke-
27656: seksi myönnettävät avustukset) 18,5 miljoonaa malla verrattuna ns. vanhustentalojen tai pal-
27657: markkaa käytettäväksi kansaneläkkeen tukiosaa velutalojen rakentamiseen riippuu myös siitä,
27658: saavien kehitysalueilla asuvien eläkeläisten asu- onko samalla turvattavissa välttämättömien pal-
27659: mistason kohottamiseen. Tästä määrärahasta velujen saanti paikkakunnalla. Korjaustoiminnan
27660: valtioneuvosto päätti 18. 1. 1974 käyttää mai- tukemiselta on lisäksi edellytettävä, että kor-
27661: nittujen henkilöiden omien asuntojen korjaus- jaustoiminta on yleensä uuden rakentamiseen
27662: avustuksiin 3,5 miljoonaa markkaa ja 15 mil- verrattuna edullisempaa ja korjattavan asunnon
27663: joonaa markkaa mainituille henkilöille kehitys- kunto huomioonottaen sekä muutoinkin tarkoi-
27664: alueelle rakennettavien vuokratalojen ns. van- tuksenmukaisempaa.
27665: hustentalojen rakentamiseen. Edellä mainitun Parhaillaan laadittavana olevan valtakunnalli-
27666: määrärahan lisäksi saman lisämenoarvion mo- sen asunto-ohjelman ja siihen liittyvän asunto-
27667: mentin 26.12.83 ( Asuntolainat) perusteluja lainsäädännön kokonaistarkistuksen yhteydessä
27668: muutettiin siten, että vuoden 1973 käytettävissä selvitetään myös mitä erityistoimenpiteitä van-
27669: olevan asuntolainojen myöntämisvaltuuden puit- husten asunto-olojen parantamiseksi olisi suori-
27670: teissa saataisiin myöntää varsinaisessa vuoden tettava.
27671: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1975.
27672:
27673:
27674: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
27675: 4 1975 vp.
27676:
27677:
27678:
27679:
27680: T i 11 R i k s d a g e n " H e r r T a 1 m a n.
27681:
27682: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen pensionärers bostadsförhållanden inom utveck-
27683: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lingsområdena. I samband med det s.k. pen-
27684: nr 871 av den 25 april 1975 tili vederbörande sionspaketet har således för ifrågavarande ända-
27685: medlem av statsrådet för avgivande av svar mål anvisats medel om sammanlagt 47 milj.
27686: översänt avskrift av följande av riksdagsman mk.
27687: Puhakka m.fl. ställda spörsmål nr 156: Även grundreparation av de egna bostäderna
27688: har stötts under hela den tid den nuvarande
27689: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder lagen om bostadsproduktion varit gällande,
27690: för att i första hand förbättra bostads- dvs. från 1. 7. 1968. Den ändring av lagen som
27691: förhållandena för de 120 000 åldringar trädde i kraft senaste år gjorde det möjligt att
27692: som bor i ytterst dåliga bostadsförhål- bevilja s.k. tilläggslån för grundreparation av
27693: landen genom att öka anslagen för egnahemshus. I den av statsrådet fastställda
27694: grundförbättringsunderstöden för åld- dispositionsplanen för befogenheter att bevilja
27695: ringars bostäder så, att anslagen blir anslag för bostadslån under innevarande år har
27696: tiliräckligt stora och genom att ut- för utvidgning och grundreparation av egna-
27697: sträcka rätten att erhålla understöd hemshus anvisats 12-14 milj. mk. Enligt lagen
27698: även tili andra än de åldringar som om bostadsproduktion kan 60 % av anskaff-
27699: bor dåligt inom utvecklingsområdena?" ningsvärdet erhållas såsom bostads- och tilläggs-
27700: lån som beviljas för grundreparation av ett
27701: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- egnahemshus.
27702: samt anföra följande: I vilken utsträckning man genom att stöda
27703: I andra tiliäggsbudgeten för år 1973 bevilja- reparationer av åldringarnas egna bostäder
27704: de riksdagen under mom. 26.12.51 (Understöd lättare kan genomföra en nödvändig förbättring
27705: för förbättrande av pensionärers bostadsförhål- av deras bostadsförhållanden än genom att
27706: landen inom utvecklingsområdena) 18,5 milj. bygga s.k. åldrings- eller servicehus, är även
27707: mk att användas för höjande av de inom ut- beroende av huruvida man samtidigt kan säkra
27708: vecklingsområdena bosatta pensionärernas bo- tillgången tili erforderlig service på orten. Stöd-
27709: stadsstandard. Av detta anslag beslöt statsrå- jande av reparationsverksamheten förutsätter
27710: det 19. 1. 1974 använda 3,5 milj. mk i under·· ytterligare, att en reparation i allmänhet är
27711: stöd för reparation av nämnda personers egna förmånligare än byggande och med beaktande
27712: bostäder och 15 milj. mk för byggande av av skicket hos den bostad som skall repareras
27713: hyreshus s.k. åldringshus för nämnda personer även eljest ändamålsenligare.
27714: inom utvecklingsområdena. Utöver ovan nämn- I samband med det riksomfattande bostads-
27715: da anslag ändrades motiveringen för mom. programmet, vilket som bäst utarbetas, och
27716: 26.12.83 (Bostadslån) i samma tiliäggsbudget därtill anslutna totalrevidering av bostadslag-
27717: så, att inom ramen för befogenheterna att he- stiftningen, utreds även vilka specialåtgärder
27718: vilja bostadslån år 1973 skulle få beviljas ytter- som bör vidtagas i syfte att förbättra bostads-
27719: ligare 18,5 milj. mk utöver i ordinarie statsför- förhållandena för åldringar.
27720: slaget anvisade 10 milj. mk för förbättrande av
27721: Helsingfors den 29 maj 1975.
27722:
27723:
27724: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
27725: 1975 vp~
27726:
27727: Kirj. ksm. n:o 157.
27728:
27729:
27730:
27731:
27732: S. Westerlund: ,Aswitolainöitettujen vuokrakiinteistöjen hoidosta.
27733:
27734:
27735: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27736:
27737: Vuokra-asunnot rakennetaan maassamme pää- kyseisen alueen puutteet ja laiminlyönnit tulisi-
27738: osin valtion asuntolainoittamina. Vuokrakiinteis- vat selvästi esille, lainaan oheen Vantaan kau-
27739: tön omistajan oma panos hankkeeseen rajoittuu pungin terveyslautakunnan valvontaosaston
27740: usein muutamaan prosenttiin hankintakustan- 11 päivänä syyskuuta 1974 pidetyn kokouksen
27741: nuksista, loppuosan rahoituksesta tullessa lai- pöytäkirjaa:
27742: noina rahalaitoksista. Koska omistajan oma pa-
27743: nos on kovin vähäinen verrattuna haltuun saa- "Asiaa käsiteltyään valvontaosasto päätti seu-
27744: dun omaisuuden arvoon, on havaittavissa, että raavaa:
27745: omistajan kiinnostus kiinteistönsä huoltoon ja 1. Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskunnan
27746: kunnossapitoon ei ole yhtä suuri kuin se olisi tulee välittömästi varmistautua, että ko. yhtiön
27747: normaalin omistamisen kyseen ollessa. Myös- omistamassa Malminiityssä sijaitsevassa kiinteis-
27748: kään vuokrakiinteistöjen erityisluonnetta ei tössä pystytään täyttämään terveydenhoitolain-
27749: suunnittelussa tai huollossa oteta riittävästi huo- säädännön edellyttämät terveydelliset, puhtautta:
27750: mioon. ja järjestystä koskevat toiminnalliset vaatimukset
27751: Kun on käynyt ilmeiseksi, että vuokratalojen kaikilta kohdin jatkuvasti ja että toimintoja suo-
27752: kuluminen on huomattavasti normaalia suu- rittamaan palkataan riittävästi henkilökuntaa.
27753: rempi ja että eräät asukkaat käsittelevät kiin- Terveydenhoitolain §§ 16, 61, 62, 82 ja ter-
27754: teistöä joskus jopa ilkivaltaisuuteen viittaavalla veydenhoitoasetuksen §§ 74, 81, päätettiin lä-
27755: tavalla, olis~ syytä jo ennakkoon ottaa tämä hettää tämän pöytäkirjan §:n liitteenä.
27756: huomioon. Vuokrataloja ei tulisikaan suunni-
27757: tella halvimpia ja keveimpiä materiaaleja käyt- 2. Todetut puutteet, jotka vaativat välittömiä
27758: täen, vaan rakennuksen kestävyyteen ja sitä käytännön toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
27759: kautta asumisviihtyvyyteen tulisi kiinnittää eri- Nurmikot ja piha-alueet:
27760: tyistä huomiota. On selvää, että kun suurin osa Nurmikoilla, paperi- ja muovijätteitär. Piha-
27761: asukkaista käytt~tyy vastuuntuntoisesti ja var- alueilla oli runsaasti jätteitä, asfaltti monin pai-
27762: sinaista ilkivaltaa harrastavat vain muutamat koin painunut, joissa pintavesiä. Parvekesyven-
27763: harvat poikkeavat henkilöt, olisi vuokrakiinteis- nyksissä oli jätteitä, mopedin ja polkupyörän
27764: töt suunniteltava siten, että varsinaisten kaikille osia. Syvennystä käytetään myös mopedin kor-
27765: tarkoitettujen yhteisten tilojen lisäksi eriasteiset jauksiin, josta johtuen oli runsaasti jäteöljyä
27766: varastot jne. toteutettaisiin siten, että ne olisi asfaltin pinnalla.
27767: jaettu niin pieniin käyttöyksikköihin, että vain
27768: muutaman huoneiston haltijat voisivat päästä Väestönsuojat:
27769: ko. huoneistoryhmälle tarkoitettuun varasto- Ulkoa johtavissa portaikeissa runsaasti jät-
27770: seluun tai vastaavaan. teitä ja romua. Väestönsuojissa olevissa säilytys-
27771: Ei ole syytä kieltää tosiasiaa, että vuokra- tiloissa on autonrenkaita, jätepaperia ym. yli-
27772: kiinteistöihin kohdistuvassa kulutuksessa olisi määräistä romua.
27773: huomattavasti parantamisen varaa. Samalla on
27774: kuitenkin todettava, että myös kiinteistöjen Jätehuolto ja hoito:
27775: omistajat huolehtivat haltuunsa uskotusta omai- Käytössä 600 lt kannelliset jäteastiat katetus-
27776: suudesta eri tavoin. Esimerkkinä lähes kokonaan sa harvalaudoitetussa jätetilassa. Osasta astiois-
27777: laiminlyödyistä kiinteistöistä mainittakoon Van- ta puuttuu kannet. Astiat yleensä likaisia ja si-
27778: taan Malminiityssä sijaitsevat vuokratalot. Jotta sältävät runsaasti märkää irtojätettä. Jätetilassa
27779: 682/75
27780: 2 1975 vp.
27781:
27782: tarkastushetkellä ihmisen ulosteita, irtojätettä ja Rotat:
27783: pakattua jätettä astioiden ulkopuolella. Paha Rottia esiintyy väestönsuojissa. Suojissa rotil-
27784: haju, kärpäsiä. la hyvät pesiintymismahdollisuudet, jätepaperia,
27785: kaikenlaista silppua, autonrenkaita ym.
27786: Palopostit ja kaapit:
27787: Palopostien sulkuhanat rikottu samoin palo- Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskuntaa ke-
27788: kaapit. hotetaan ilmoittamaan alueen asukkaille talojen
27789: llmoitustauluilla terveyslautakunnan valvonta-
27790: Porraskäytävät: osaston tästä päätöksestä. Samassa yhteydessä
27791: Erittäin epäsiistit, savea, oksennuksen jälkeä. edellytetään vuokranantajan ilmoittavan alueen
27792: Valaisimien suojat rikottu. Kattolevyt veitsellä asukkaille selvästi ne toimenpiteet mitkä val-
27793: viilletty, vontaosaston päätöksessä koituvat asukkaiden
27794: suoritettaviksi."
27795: Polkupyörä ja vaunusuojat: Paikalla kuluvan huhtikuun aikana suoritetun
27796: Jätteitä, romua, autonrenkaita. Lastenvaunuja uuden tarkastuksen tuloksena saattoi vain to-
27797: ei voi säilyttää niille osoitetuissa tiloissa, koska deta, ettei kaupungin suorittama katselmus ja
27798: ne rikotaan välittömästi. sen johdosta annetut huomautukset olleet johta-
27799: neet mihinkään mainittavaan tulokseen.
27800: Saunat: Sen lisäksi, mitä terveyslautakunta totesi, mai-
27801: Asukkailla mahdollisuus pääsyyn mihin vuoro- nittakoon vielä, että esimerkiksi yleisissä tiloissa
27802: kaudenaikaan tahansa omilla avaimillaan. Sau- olleet sähkölaitteet olivat hengenvaarallisessa
27803: noja käytetään öiseen aikaan huvittelu- ja yöpy- kunnossa. Myöskään väestönsuojien laitteiden
27804: mistlloina, joista todistusaineistona löytynyt kunto ei todennäköisesti vastaa määräyksiä. Vai-
27805: ehkäisyvälineitä, terveyssiteitä, oksennuksia. kuttaa todella siltä, että sekä omistaja että
27806: Yllähavaitusta törkeästä käytöstä aiheutuu ter- viranomaiset olisivat unohtaneet tämän, kieltä-
27807: veydellistä vaaraa ( esim. sukupuolitaudit) . mättä vaikean alueen.
27808: Edellä esitetyn sekä valtiopäiväjärjestyksen
27809: Kylmätllat: 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
27810: Jäähdytettyjä kylmäkameroita oli k~tössä neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27811: noin puolet, loput tyhjillään osassa itäneitä seuraavan kysymyksen: .
27812: perunoita.
27813: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-
27814: Pesulat: tion asuntolainoja myönnettäessä kiinni-
27815: Siisteys välttävä, tyhjiä pesuainepurkkeja tettäisiin erityistä huomiota vuokrakiin-
27816: runsaasti. Pesulan WC:t siivottomat, altaat jä- teistöjen omistajien kykyyn ja haluun
27817: tettä täynnä. huolehtia asukkaiden viihtyvyydestä sekä
27818: kiinteistön kunnosta, ja
27819: Mopedisuojat: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27820: Käytetään yleisinä korjausverstaina ja todet- ryhtyä esiin tulleiden epäkohtien poista-
27821: tiin epäsiisteiksi. miseksi?
27822: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1975.
27823:
27824: Seppo Westerlund.
27825: 3
27826:
27827:
27828:
27829:
27830: E d us k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27831:
27832: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eivät kohtuullisessa määrin huolehtisi vuokra-
27833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, talojensa hoidosta. Kiinteistön hoitoon ja asu-
27834: olette 25 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- misviihtyvyyteen vaikuttavat seikat otetaart
27835: jeenne n:o 872 ohella lähettänyt valtioneuvoston mahdollisuuksien mukaan huomioon jo vuokra-
27836: Asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen- talojen samoin kuin muidenkin asuntolainoitet•
27837: nöksen kansanedustaja Seppo Westerlundin kir- tujen asuntojen rakennussuunnittelussa. Vaikka
27838: jallisesta kysymyksestä n:o 157, jossa tiedustel- eräiden vuokratalojen kulutus näyttää olevan
27839: laan: tavallista suurempi ei ole tarkoituksenmukaista,
27840: "Midi Hallitus aikoo tehdä, jotta val- että vuokratalot sen vuoksi rakennettaisiin ta-
27841: tion asuntolainoja myönnettäessä kiinni- vallista lujemmasta materiaalista tai muutoin-
27842: tettäisiin erityistä huomiota vuokrakiin- kaan tavallista kalliimmin. Ei myöskään ole
27843: teistöjen omistajien kykyyn ja haluun tarkoituksenmukaista lisätä asuntolainoituksen
27844: huolehtia asukkaiden viihtyvyydestä sekä ehtoihin vuokranantajan erityistä velvollisuutta
27845: kiinteistön kunnosta, ja ryhtyä toimenpiteisiin asukkaiden käytöstottu-
27846: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo muksista aiheutuvan epärviihtyvyyden poistami-
27847: ryhtyä esiin tulleiden epäkohtien pois- seksi.
27848: tamiseksi?" Valtakunnallisen asuntotuotanto-ohjelman laa-
27849: timisen ja siihen liittyvän asuntolainsäädännön
27850: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kokonaistarkistuksen yhteydessä on selvitetty
27851: vasti seuraavaa: mm. sitä, miten vuokratalojen asukkaiden kiin-
27852: Myönnettäessä valtion asuntolainaa vuokra- nostusta asumisviihtyvyyteen vaikuttaviin seik-
27853: talon rakentamista varten kiinnitetään luonnolli- koihin voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä
27854: sesti huomiota myös lainansaajan kykyyn ja asukkaiden mahdollisuuksia asumismenojensa
27855: halukkuuteen huolehtia asukkaiden viihtyvyy- alentamiseen tarpeettomia hoitomenoja aiheutta-
27856: destä ja kiinteistön hoidosta. vasta toiminnasta luopumalla. Samassa yhtey-
27857: Kysyjän mainitsemassa tapauksessa terveys- dessä on tutkittu myös miten lainoitusjärjestel-
27858: lautakunnan valvontaosaston toteamat puutteel- mää voitaisiin muuttaa siten, että samassa ra-
27859: lisuudet eivät niinkään ole johtuneet kiinteistön kennuksessa olisi sekä omistus- että vuokra-
27860: hoidon laiminlyömisestä kuin asukkaiden käytös- asuntoja ja että saman tulo- ja sosiaaliryhmän
27861: tottumuksista. Mainitun viranomaisen ilmoituk- edustajia ei koottaisi samalle alueelle, millä ko.
27862: sen mukaan kiinteistönomistaja onkin varsin ongelmien syntymistä voitaneen vastaisuudessa
27863: tyydyttävästi korjannut muun muassa puhtaana- ehkäistä.
27864: pidossa ja jätehuollon järjestämisessä havaitut On selvitetty myös vuokralaisten vaikutus-
27865: puutteet. Saman viranomaisen ilmoituksen mu- mahdollisuuksien lisäämistä vuokratalonsa asioi-
27866: kaan kysymyksessä olevan vuokratalon yleisissä den hoidossa. Vapaaehtoisuuden pohjalta tämän
27867: tiloissa sijaitsevat sähkölaitteet joudutaan kor- laatuista asukasdemokratiaa on joissakin vuokra-
27868: jaamaan lähes viikoittain. taloissa jo sovellettu ja siitä saatu sekä vuokra-
27869: Hallituksen tiedossa ei ole, että vuokratalojen laisia että vuokranantajia tyydyttäviä myönteisiä
27870: rakentamista varten olisi myönnetty asuntolai- tuloksia.
27871: noja sellaisille henkilöille tai yhteisöille, jotka
27872: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1975.
27873:
27874:
27875: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
27876: 4 197.5 vp.
27877:
27878:
27879:
27880:
27881: Till Riksdagens I:Ierr -Talman.
27882: 1-det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inte i skälig utsträckning skulle sörja för sköt-
27883: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse seln av sina hyreshus. De omständigheter som
27884: nr 872 av den 25 april 1975 tili vederbörande inverkar på skötseln a.v fastigheten och boende-
27885: medlem av statsrådet för avgivande av svar trivseln beaktas i mån av möjlighet redan vid
27886: översänt avskrift av följande av riksdagsman byggnadsplaneringen av hyreshus och bostäder
27887: Seppo Westerlund ställda spörsmål nr 157: med bostadslån. Trots att slitaget på vissa hy-
27888: reshus förefaller att vara större än vanligt, är
27889: "Vad ämnar Regeringen göra för att det inte ändamålsenligt att hyreshusen för den
27890: då statens bostadslån beviljas särskild skull skulle byggas av hållbarare materia! eller
27891: uppmärksamhet skulle fästas vid förmå- eljest dyrare än vanligt. Det är inte heller ända-
27892: gan och viljan hos ägare tili hyresfastig- målsenligt att tili villkoren för bostadslånen
27893: heter att sköta om invånarnas trivsel foga en särskild skyldighet för hyresvärden att
27894: och fastighetens skick, och vidtaga åtgärder för att avhjälpa den vantriv-
27895: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- sel som beror på invånarnas beteendevanor.
27896: taga för att avlägsna de missförhållan- I samband med utarbetandet av det riksom-
27897: .den som framkommit?" fattande programmet för bostadsproduktion
27898: och därtili anslutna totalrevidering av bostads-
27899: 'Sasom svar på detta spörsmål får jag vörd- lagstiftningen, har man bl.a. utrett, hur man
27900: :samt anföra följande: skulle kunna förbättra hyreshusens invånares
27901: Vid beviljandet av statens bostadslån för intresse för de faktorer som påverkar boende-
27902: byggande av hyreshus fästes givetvis även trivseln, t.ex. genom att öka invånarnas möj-
27903: uppmärksamhet vid låntagarens förmåga och ligheter att minska sina boendeutgifter genom
27904: vilja att sköta om invånarnas trivsel och fastig- att avstå från en verksamhet som förorsakar
27905: hetens skick. onödiga utgifter för skötseln av fastigheten. I
27906: I det fall som spörsmålsställaren nämner har detta sammanhang har man även undersökt,
27907: de bristfälligheter som hälsovårdsnämndens tili- hur lånesystemet skulle kunna ändras så, att
27908: syilsavdelning konstaterat inte så mycket be- i samma byggnad skulle finnas både hyresbo-
27909: rott på försummelse av fastighetens skötsel som städer och ägarbostäder och att representanter
27910: på invånarnas beteendevanor. Enligt uppgift för samma inkomst- och socialgrupp inte skulle
27911: av nämnda myndighet har fastighetsägaren rätt samlas på samma område, varigenom man i
27912: tilifredsställande korrigerat brister som obser- framtiden torde kunna förhindra att ifrågava-
27913: verats bl.a. i renhållningen och avfallshante- rande problem uppstår.
27914: ringen. Enligt uppgift av samma myndighet är Man har också utrett, hur man skulle kunna
27915: man tvungen att nästan varje vecka reparera de öka hyresgästernas möjligheter att .inverka på
27916: elektriska anordningarna i de allmänna utrym- skötseln av sitt hyreshus ärenden. På frivillig
27917: mena i ifrågavarande hyreshus. bas har. detta slag av invånardemokrati redan
27918: Regeringen har inte kännedom om att bo- tiliämpats i några hyreshus, och systemet har
27919: stadslån för byggande av hyreshus skulle ha gett positiva resultat som tillfredsställer både
27920: beviljats sådana personer eller samfund, som hyresvärdar och hyresgäster.
27921: Helsingfors den 29 maj 1975.
27922:
27923:
27924: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
27925: 1915 vp.
27926:
27927: Kirj. ksm. n:o 158.
27928:
27929:
27930:
27931:
27932: Halme: Oriveden tiemestaripiirin tukikohdan rakentamisesta.
27933:
27934:
27935: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27936:
27937: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Oriveden tie- vasalla. Kylmänä vuodenaikana tämä aiheuttaa
27938: mestaripiirin tukikohdan rakentaminen ei ole kuljettajille terveydellisiä haittoja ja jopa pysy-
27939: toistaiseksi toteutunut, vaikka jo useita vuosia vää työkyvyttömyyttä sekä lisää tapaturmavaa-
27940: sitten annettiin ymmärtää, että rakentaminen raa.
27941: suoritetaan aivan lähitulevaisuudessa. Edellä olevasta johtuen työolosuhteet ja
27942: Nykyinen tukikohta on Hämeen läänin hei- -edellytykset tukikohdassa ovat erittäin heikot
27943: koimpia. Kuitenkin tiemestaripiirin hoidossa on ja puutteelliset, jopa suorastaan ala-arvoiset.
27944: noin 50 km vilkasliikenteistä valtatietä ja piirin Tiemestaripiirin tukikohdan huono kunto aiheut-
27945: hoidossa olevasta 376 tiekilometristä kesto- ja taa vuosittain huomattavia ylimääräisiä menoja
27946: öljysorapäällysteisiä teitä on noin 30 %. Loput mm. erilaisina ylläpito- ja käyttökustannuksina
27947: teistä ovat routivia, savisorapintaisia teitä. sekä alentaa tuntuvasti työsaavutuksia ja -val-
27948: Tiemestaripiirin keskimääräinen henkilökunta- miutta. Sosiaalitilojen puuttuminen ja työtur-
27949: vahvuus on 33, josta Oriveden tukikohdassa on vallisuuden heikentyminen, ts. tapaturmavaaro-
27950: 20 ja Länkipohjan sivutukikohdassa 10 sekä jen lisääntyminen, voivat aiheuttaa myös tuki-
27951: toimistossa, joka sijaitsee vuokratiloissa noin kohdan toiminnalle vaikeuksia työvoimapulan
27952: kolmen kilometrin päässä tukikohdasta, 4 hen- muodossa, koska työntekijäin keskuudessa ilme-
27953: kilöä. nee oikeutettua tyytymättömyyttä nykyistä olo-
27954: Pääosiltaan tukikohdan rakennukset on ra- tilaa kohtaan. Kaikkien näiden syiden vuoksi on
27955: kennettu 1930-luvun lopussa, eivätkä enää ny- oikeutettua vaatia Oriveden tiemestaripiirin
27956: kyisin vastaa kunnossapitokaluston eikä työtur- tukikohdan rakentamisen kiirehtimistä.
27957: vallisuuden vaatimuksia. Hämeen työsuojelupii- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27958: rin suorittamassa tarkastuksessa on mm. sosiaali- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
27959: tilat määrätty tehtäviksi työturvallisuuslain mää- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27960: räykset täyttäviksi. Tämä on varsin ymmärret- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27961: tävää, kun sosiaalitiloina palvelee tällä hetkellä
27962: vanha rakennustyömaan hylkäämä lasikuitupin- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27963: tainen noin 10 m2 :n siirrettävä vaunu. Tiloihin ryhtyä Oriveden tiemestaripiirin tuki-
27964: on sijoitettu muutama vaatteiden säilytyskaappi, kohdan rakentamiseksi kiireellisesti sel-
27965: kaksi pesuallasta, pöytä ja penkkejä. laiseksi, ettei tukikohdan huono kunto
27966: Tukikohdan kunnossapidon konekalustosta alenna työsaavutuksia ja -valmiutta sekä
27967: vain osa on mahdollista sijoittaa sisätiloihin. että työntekijäin sosiaalitilat saatetaan
27968: Kaikki muut koneet, autot, tiehöylät, kalustot vastaamaan työturvallisuuslain määräyk-
27969: ja laitteet joudutaan pääasiassa säilyttämään tai- siä?
27970: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1975.
27971:
27972: Antti A. Halme.
27973:
27974:
27975:
27976:
27977: 683/75
27978: 2 1975 vp.
27979:
27980:
27981:
27982:
27983: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27984:
27985: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on voitu saneerata laajennuskelpoisten tiemes-
27986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taripiirien tukikohtarakennuksia vain noin 5-6
27987: olette 28 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- tukikohdan osalta vuosittain. Uusia tiemestari-
27988: jeenne n:o 873 ohella toimittanut valtioneuvos- piirien tukikohtia on viime vuosina rakennettu
27989: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa
27990: edustaja Halmeen kirjallisesta kysymyksestä seuraavasti:
27991: n:o 158, jossa tiedustellaan: V. 1971 Mustio, v. 1972 Parainen, Padasjoki,
27992: Lammi ja Tuusula, v. 1973 Pietarsaari ja Vihti
27993: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sekä v. 1974 Hämeenlinna ja Leppävirta. Ku-
27994: ryhtyä Oriveden tiemestaripiirin tuki- luvana vuonna valmistuu Mikkelin tukikohta,
27995: kohdan rakentamiseksi kiireellisesti sel- minkä lisäksi on tarkoitus aloittaa Tampereen,
27996: laiseksi, ettei tukikohdan huono kunto Janakkalan, Vilppulan ja Porvoon tiemestari-
27997: alenna työsaavutuksia ja -valmiutta sekä piirien tukikohtien rakentaminen. Vuonna 1976
27998: että työntekijäin sosiaalitilat saatetaan on tarkoitus aloittaa Vantaan ja Turun tiemes-
27999: vastaamaan työturvallisuuslain määräyk- taripiirien tukikohtien rakentaminen.
28000: siä?" Liikenneministeriö pitää uuden Oriveden tie-
28001: mestaripiirin tukikohdan rakentamista tärkeänä
28002: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ja pyrkii toteuttamaan tukikohdan rakentami-
28003: seuraavaa: sen myönnettävien määrärahojen puitteissa mah-
28004: Liikenneministeriön tiedossa on, että osa tie- dollisimman pian. Tällä hetkellä Oriveden tuki-
28005: ja vesirakennuslaitoksen vanhoista tukikohta- kohdan rakentaminen on tie- ja vesirakennus-
28006: rakennuksista ei enää vastaa nykyajan vaati- hallituksen v. 1974 laaditun toimintasuunnitel-
28007: muksia. Rakennukset ovat vanhoja ja mm. kun- man mukaan esitetty aloitettavaksi v. 1978.
28008: nossapitokaluston kehittymisen johdosta epä- Liikenneministeriö on lisäksi kehoittanut tie- ja
28009: käytännöllisiä. Myöskään kaikkien tukikohtien vesirakennushallitusta sisällyttämään Oriveden
28010: sosiaalitilat eivät ole täysin nykyisen lainsää- tukikohdan sosiaalitilojen saneerausohjelmaansa.
28011: dännön vaatimusten mukaisia. Työllisyystöinä
28012: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1975.
28013:
28014:
28015: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
28016: N:o 158 3
28017:
28018:
28019:
28020:
28021: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28022:
28023: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen inom vägmästardistrikten enbart inom 5-6
28024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse stödjepunkter per år. Nya stödjepunkter inom
28025: nr 873 av den 28 april 1975 tili vederbörande vägmästardistrikten har byggts under de senaste
28026: medlem av statsrådet för avgivande av svar åren inom ramen för tillbudsstående anslag som
28027: översänt avskrift av följande av riksdagsman följer:
28028: Halme m.fl. ställda spörsmål nr 158: År 1971 Svartå, år 1972 Pargas, Padasjoki,
28029: Lammi och Tusby, år 1973 Jakobstad och
28030: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen Vihtis samt år 1974 Tavastehus och Leppä-
28031: vidtaga för att i brådskande ordning virta. Under innevarande år blir stödjepunkten
28032: bygga Orivesi vägmästardistrikts stödje- i St Michel färdig, och man ämnar dessutom
28033: punkt på sådant sätt, att stödjepunktens påbörja byggandet av stödjepunkterna i Tam-
28034: dåliga skick inte minskar arbetsresulta- merfors, Janakkala, Vilppula och Borgå väg-
28035: ten och beredskapen samt att arbetsta- mästardistrikt. År 1976 ämnar man påbörja
28036: garnas sociala utrymmen bringas att byggandet av stödjepunkterna i Vanda och
28037: motsvara arbetarskyddslagens bestäm- Aho vägmästardistrikt.
28038: melser?" Trafikministeriet anser det vara viktigt att
28039: en ny stödjepunkt byggs i Orivesi vägmästar-
28040: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- distrikt och försöker förverkliga byggandet av
28041: samt anföra följande: stödjepunkten så snart som möjligt inom ramen
28042: Trafikministeriet är medvetet om att en del för de anslag som beviljas för ändamålet. För
28043: av väg- och vattenbyggnadsverkets gamla stöd- närvarande har man enligt den av väg- och vat-
28044: jepunktsbyggnader inte mera motsvarar mo- tenbyggnadsstyrelsen år 1974 utarbetade verk-
28045: derna krav. Byggnaderna är gamla och dess- samhetsplanen föreslagit, att byggandet av stöd-
28046: utom opraktiska bl.a. på grund av utvecklingen jepunkten i Orivesi skall påbörjas år 1978. Tra-
28047: hos underhållsmaterielen. Inte heller motsvarar fikministeriet har dessutom uppmanat väg- och
28048: alla stödjepunkters sociala utrymmen tili fullo vattenbyggnadsstyrelsen att intaga Orivesi stöd-
28049: de krav gällande lagstiftning ställer. I form jepunkts sociala utrymmen i sitt saneringspro-
28050: av sysselsättningsarbeten har man kunnat sa- gram.
28051: nera utvidgningsdugliga stödjepunktsbyggnader
28052: Helsingfors den 26 maj 1975.
28053:
28054:
28055: Trafikminister Pekka Tarjanne.
28056: 1975 vp.
28057:
28058: Kirj. ksm. n:o 159.
28059:
28060:
28061:
28062:
28063: Viltni ym.: Eräistä ns. Siuruaprojektiin liittyvistä vesien johtamis-
28064: suunnitelmista.
28065:
28066:
28067: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28068:
28069: Julkisuuteen tulleet tiedot suunnitelmista Morrum-jokea vastaava arvokalojen kutu- ja
28070: Simo- ja Kuivajokien vesistöjen luonnontilan kasvatusjoki, joka voisi ratkaisevalla tavalla vai-
28071: vastaisesta kääntämisestä ja uhraamisesta ns. kuttaa koko Perämeren alueen lohikannan jat-
28072: Siuruaprojektin hyväksi on aiheuttanut paikalli- kuvuuteen. Viime vuosina suoritetuissa tutki-
28073: sen väestön piirissä suurta hämmästystä ja muksissa onkin voitu todeta Simojoen vesistön
28074: suuttumusta. Suunnitelman mukaan kolmen lohenpoikaskannan olevan huomattavan run-
28075: kunnan, Rannan, Simon ja Kuivaniemen aluei- saan. Sama on todettu myös Kuivajoen vesis-
28076: den vesivarat kahlittaisiin ja Simojä1"Vestä ja tössä. Jos nyt jokien latvavedet, eli Simojärven
28077: Oijärvestä muodostettaisiin Siuruaprojektiin sekä Oijärven vedet ohjataan palvelemaan Siu-
28078: kuuluvat säännöstelyaltaat, joista vesi johdet- ruaprojektia, aiheutuu tästä jokien lähes täy-
28079: taisiin Siuruan altaan kautta hyödyttämään dellinen kuivuminen ja luontaisten arvokalakan-
28080: Iijoen vesistössä jo olevia ja tulevaisuudessa tojen tuhoutuminen, millä puolestaan tulee ole-
28081: rakennettavia voimalaitoksia. maan ratkaiseva merkitys myös koko meren-
28082: Suunnitelmien toteuttaminen tulisi aiheutta- ranta-alueen kalastukselle. Mainittakoon lisäksi,
28083: maan mainittujen kolmen kunnan alueella erit- että Ranuan ja Simon kunnat ovat anoneet kalan-
28084: täin suurta vahinkoa ja johtaisi monelta osaa kasvatuslaitoksen perustamista Simojoen vesistö-
28085: suorastaan kaaosmaiseen tilanteeseen. Ranuan alueelle siten, että se toimisi yhteistoiminnassa
28086: kunnalle ja erityisesti Simojärven ranta-asutuk- Ohtaojan kalanviljelylaitoksen kanssa.
28087: selle aiheutuisi kohtalokas menetys, sillä veden- Kun Pohjois-Suomen väestön elinmahdolli-
28088: pinnan vähäinenkin nostaminen merkitsee tällä suuksia on jo riittävästi uhrattu Etelä-Suomen
28089: kymmenien kilometrien mittaisella matalaran- voimatalouden hyväksi ja samalla vaikeutettu
28090: taisella alueella sadoille perheille asumis- ja toi- paikallisen asujamiston toimeentulomahdolli-
28091: meentulomahdollisuuksien täydellistä loppumis- suuksia, tulisi Simo- ja Kuivajoen vesistöjen
28092: ta. Sama olisi tilanne myös Oijärven sekä Simo- kääntämissuunnitelmista Siuruaprojektin hyväksi
28093: ja Kuivajokien laajoilla ranta-alueilla. Simo- ja kiireellisesti luopua. Tämii olisi perusteltua jopa
28094: Kuivajokien vesistöjen alkulähteiden luonnon- senkin vuoksi, että valtakunnan voimatalouden
28095: vastainen kääntäminen kohti Iijokea kuivattaisi kannalta ei suunnitelman toteuttamisella ole
28096: molemmat joet täysin meren rantaan saakka. minkäänlaista merkitystä. Saavutettavaan hyö-
28097: Näin Ranuan, Simon ja Kuivaniemen kuntien tyyn verrattuna vahingot tulisivat olemaan mo-
28098: vuosia kestäneet toimenpiteet ja suunnitelmat ninkertaiset. Vaitiovallan tulisikin huolehtia
28099: alueensa vesistöjen kalataloudellisen tilanteen siitä, että epävarmuutta ja turvattomuutta syn-
28100: parantamiseksi ja valtakunnallistakin laajuutta nyttäneet voimatalouden suunnitelmat ja niiden
28101: omaavien virkistyskäyttömahdollisuuksien tehos- mahdollinen jatkaminen sekä vireillä pitäminen
28102: tamiseksi romutettaisiin "kertaheitolla". Tältä kiireesti lopetettaisiin, koska Ranuan, Simon ja
28103: osaa mainittakoon, että lähes kuusi vuotta sit- Kuivaniemen kuntien asukkaat eivät tule ky-
28104: ten eduskunta hyväksyi yksimielisesti toivomuk- seisiä suunnitelmia minkäänlaisilla ehdoilla hy-
28105: sen Simojoen vesistön arvokalakantojen lisää- väksymään.
28106: miseksi ja uitosta aikanaan aiheutuneiden hait- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28107: tojen korjaamiseksi jokea perkaamalla. Kaikki päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
28108: asiantuntijat ovat olleet yksimielisiä siitä, että kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28109: Simojoesta voidaan pienillä järjestelyillä ja talou- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28110: dellisilla uhrauksilla muodostaa jopa Ruotsin
28111: 685/75
28112: 2 1975 vp.
28113:
28114: Tietääkö Hallitus siitä, että julkisuu- sekä jokien kuivumisen johdosta Perä-
28115: teen tulleet tiedot voimatalouden suun- meren arvokalakantojen tuhoutumista,
28116: nitelmista Simojärven ja Oijärven veden- ja jos tietää,
28117: juoksutuksen kääntämisestä ja ohjaami- tuleeko Hallitus ryhtymään kiireelli-
28118: sesta ns. Siuruaprojektin hyväksi mer- sesti toimenpiteisiin näiden paikalliselle
28119: kitsee toteutettuna Ranuan, Simon ja asutukselle ja koko alueen elinkeinoelä-
28120: Kuivaniemen kuntien alueella sadoille mälle suurta vahinkoa aiheuttavien suun-
28121: perheille asuinpaikan muuttoa ja toi- nitelmien toteuttamisen estämiseksi?
28122: meentulomahdollisuuksien loppumista
28123: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1975.
28124:
28125: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Taisto Tähkämaa.
28126: N:o 159 3
28127:
28128:
28129:
28130:
28131: E d u s :k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e B e.
28132:
28133: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
28134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seuraavaa:
28135: olette kirjeellänne 29 päivältä huhtikuuta 1975 Vesihallitus on yhteistyössä Pohjolan Voima
28136: n:o 878lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen <?Y=-? kans~a selvit~änyt Iijoen vesistöalueelle jo
28137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil- aikatsemmm suunnitellun Siuruan tekoaltaan ra-
28138: min ynnä muiden tekemän seuraavan sisältöisen kentamisedellytyksiä. Tässä vesihallituksen joh-
28139: kysymyksen: tamassa selvitystyössä on pidetty erityisesti sil-
28140: mällä kyseisen allashankkeen ympäristöön, väes-
28141: "Tietääkö Hallitus siitä, että julkisuu- töön ja elinkeinoihin kohdistamia vaikutuksia.
28142: teen tulleet tiedot voimatalouden suun-
28143: nitelmista Simojärven ja Oijärven veden- Meneillään olevasta selvitystyöstä julkisuu-
28144: juoksutuksen kääntämisestä ja ohjaami- teen saatettuun oikeaan informaatioon kuuluu
28145: sesta ns. Siuruaprojektin hyväksi merkit- muun ohella alustava ajatus siitä, että Oijärven
28146: see toteutettuna Ranuan, Simon ja haitallisia tulvavesiä johdettaisiin Siuruanjokeen
28147: Kuivaniemen kuntien alueella sadoille sen vesitilanteen parantamiseksi. Tämä toimen-
28148: perheille asuinpaikan muuttoa ja toi- pide hyödyttäisi molempia vesistöjä aiheutta-
28149: meentulomahdollisuuksien loppumista matta kysymyksessä mainittuja vahingollisia
28150: sekä jokien kuivumisen johdosta Perä- se~uauksia. Sen sijaan Simojärven vesien ohjaa-
28151: meren arvokalakantojen tuhoutumista, misesta tämän allashankkeen hyväksi ei koko
28152: ja jos tietää, selvitystyön aikana ole ollut edes puhetta.
28153: tuleeko Hallitus ryhtymään kiireelli- Siuruan tekoallasta koskevan yleissuunnitel-
28154: sesti toimenpiteisiin näiden paikalliselle man odotetaan valmistuvan kuluvana vuonna.
28155: asutukselle ja koko alueen elinkeino- Vasta tämän tapahduttua hankkeen vaikutuksia
28156: elämälle suurta vahinkoa aiheuttavien on mahdollista arvostella asiatietoi11in perus-
28157: suunnitelmien toteuttamisen estämi- tuen.
28158: seksi?"
28159: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1975.
28160:
28161:
28162: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
28163: 4 1975 vp.
28164:
28165:
28166:
28167:
28168: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28169:
28170: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28171: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse samt anföra följande:
28172: nr 878 av den 29 april 1975 tili vederbörande Vattenstyrelsen har i samarbete med Pohjo-
28173: medlem av statsrådet för avgivande av svar lan Voima Oy utrett förutsättningarna för byg-
28174: översänt följande av riksdagsman Pekka Vilmi gandet av den för Ijo älvs flodområde redan
28175: m.fl. ställda spörsmål: tidigare planerade konstgjorda bassängen i
28176: Siurua. I detta utredningsarbete, som letts av
28177: "Är Regeringen medveten om, att de vattenstyrelsen, har särskilt betraktats den in-
28178: uppgifter som kommit tili offentligheten verkan byggandet av bassängen har på omgiv-
28179: om krafthushållningens planer att för- ningen, befolkningen och näringsgrenarna. Tili
28180: flytta och leda vattnets lopp i Simojärvi den riktiga information som bringats tili offent-
28181: och Oijärvi tili förmån för det s.k. Siu- ligheten om det pågående utredningsarbetet hör
28182: ruaprojektet realiserat innebär, att hund- bl.a. den preliminära tanken, att det skadliga
28183: ratals familjer i Ranua, Simo och Kuiva- högvattnet från Oijärvi skulle avledas tili Siuru-
28184: niemi kommuner måste byta boplats anjoki för förbättrande av vattensituationen
28185: och att deras utkomstmöjligheter upp- där. Denna åtgärd skulle vara tili nytta för bäg-
28186: hör samt att värdefiskbeståndet i Bot- ge vattendragen utan att medföra de i spörs-
28187: tenviken förstörs på grund av älvarnas målet nämnda skadliga följderna. Däremot har
28188: uttorkning, och om så är fallet, det under hela utredningsarbetet inte ens varit
28189: ämnar Regeringen i brådskande ord- tal om att avleda vatten från Simojärvi tili
28190: ning vidtaga åtgärder för att förhindra förmån för den planerade bassängen.
28191: förverkligandet av dessa planer, som Den allmänna planen för den. konstgjorda
28192: förorsakar den lokala bosättningen och bassängen i Siurua väntas bli färdig detta år.
28193: hela näringslivet stor skada?" Först när detta har skett är det möjligt att på
28194: basen av sakuppgifter bedöma verkningarna av
28195: företaget.
28196: Helsingfors den 28 maj 1975.
28197:
28198:
28199: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
28200: 197.5 vp.
28201:
28202: Kirj. ksm. n:o 160.
28203:
28204:
28205:
28206:
28207: Hemmi ym.: Sairausvakuutuslain 60 §:n muuttamisesta.
28208:
28209:
28210: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28211:
28212: Maamme väestön terveydenhuollossa on kiin- ennaltaehkäisevän kuntootuksen palveluja ja kun
28213: nitetty pääasiallinen huomio sairaiden ihmisten toisaalta maassamme on useita varsin hyväkun-
28214: hoitoon ja terveydenhuollon toinen osa-alue, ter- toisia yksityisiä kuntoutuslaitoksia, joilla on lää-
28215: veydenhoito, sairauksien ennaltaehkäiseminen, kintöhallituksen lupa toimia, taloudellista tukea
28216: on jäänyt vähäisempien toimenpiteiden varaan. olisi ohjattava näiden laitosten kannattamiseen.
28217: Tämä näkyy huolestuttavassa määrin työikäisten Samalla olisi yksityiselle kansalaiselle pyrittävä
28218: kansalaisten joutumisessa entistä runsaammin entistä laajemmin myöntämään kuntoutukseen
28219: työkyvyttömyyseläkkeelle. Niinpä Kansaneläke- taloudellista tukea. Tässä mielessä olisi aiheel-
28220: laitoksen tilastojen mukaan työkyvyttömyys- lista kiinnittää huomiota sairausvakuutuslain
28221: eläkkeiden lisäys vuonna 1974 oli edelliseen 60 § :n 2 momentissa tarkoitettuihin varoihin,
28222: vuoteen verrattuna 7,3 %, kun sen sijaan van- jopa siten, että ko. lainkohdan mukainen 2%
28223: huuseläkkeiden lisäys oli 3,6 %. Kehitys kulu- muutettaisiin 4 % :ksi ja näin saadut varat käy-
28224: vana vuonna näyttää jatkuvan samaan suuntaan. tettäisiin ennaltaehkäisevään yksilölliseen kun-
28225: Kun tarkastellaan lääkemenoja, todetaan, että toutukseen. Ennaltaehkäisevän kuntootuksen
28226: lisäys osittain korvattavien lääkkeiden kohdalla rahoitukseen voitaisiin myös käyttää niitä va-
28227: on vuonna 1974 19,9 % ja kokonaan korvat- roja, joita saataisiin supistamalla kohtuuttamiksi
28228: tavien lääkkeiden kohdalla 47,3 %. Kokonaan paisuneita lääkekustannuksia.
28229: korvattavia lääkkeitä saa 9,5 % koko väestös- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28230: tämme. Suuret, jopa ylelliset sairaalat vievät tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
28231: suhteettoman paljon yhteiskunnan varoja sai- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28232: rauksien hoidon saavuttamatta kuitenkaan täyttä vaksi seuraavan kysymyksen:
28233: tehokkuuttaan.
28234: Edellä mainitun suuntauksen muuttamiseen Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
28235: olisi nopeasti ja tehokkaasti käytävä käsiksi. menpiteisiin sairausvakuutuslain 60 §:n
28236: Ainoa vaihtoehto on ennaltaehkäisevän kuntoo- 2 momentin muuttamiseksi siten, että
28237: tuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen. Sen sanotun lainkohdan mukaisen 2 % :n
28238: kohteeksi tulisi erityisesti ottaa riskialttiit väes- tilalle asetettaisiin 4 % ja että näin
28239: töryhmät ja yksilöt. Kun julkinen sektori ei kertyvät varat käytettäisiin yksilölliseen
28240: pitkään aikaan kykene riittävästi tarjoamaan ennaltaehkäisevään kuntoutukseen?
28241: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 197.5.
28242:
28243: Kerttu Hemmi. Olavi Borg. Aili Laitinen.
28244:
28245:
28246:
28247:
28248: 688/75
28249: 2 1975 vp.
28250:
28251:
28252:
28253:
28254: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28255:
28256: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Suoritetut
28257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, selvitykset osoittavat kuitenkin, että työkyvyt-
28258: olette 29 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- tömyyseläkkeen saajien lukumäärän kasvuun
28259: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- samoin kuin työstä poissaolojen lisääntymiseen
28260: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja on vaikuttamassa useita eri tekijöitä, joista _ei
28261: Kerttu Remmin ym. näin kuuluvasta kirjalli- lopullisten tutkimustulosten puuttuessa ole tois-
28262: sesta kysymyksestä n:o 160: taiseksi tarkempaa kuvaa. Asiaa selvitetään par-
28263: haillaan kansaneläkelaitoksessa mm. laajan työ-
28264: "Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- ja asuinympäristöä sekä sairauspoissaoloja kos-
28265: menpiteisiin sairausvakuutuslain 60 § :n kevan tutkimuksen avulla. Myös lääkemenojen
28266: 2 momentin muuttamiseksi siten, että kasvun kehitystä, johon siihenkin vaikuttavat
28267: sanotun lainkohdan mukaisen 2 % :n useat eri tekijät, tutkitaan kansaneläkelaitok-
28268: tilalle asetettaisiin 4 % ja että näin ker- sessa. Lääkemenojen kasvukaan ei yksinomaan
28269: tyvät varat käytettäisiin yksilölliseen selity ehkäisevän terveydenhuollon . vähäisyy-
28270: ennaltaehkäisevään kuntoutukseen?" destä. ·-
28271: Edellä sanottu ei merkitse sitä, etteikö ehkäi-
28272: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sevää terveydenhuoltoa ja kuntoutusta olisi syytä
28273: vasti seuraavaa: edelleen kehittää ja tehostaa. Tähän pyrkii muun
28274: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että muassa kansaneläkelaitos ja sosiaali- ja terveys-
28275: maamme väestön terveydenhuollossa on kiinni- ministeriössä selvitetään parhaillaan mahdolli-
28276: tetty pääasiallinen ·huomio sairaiden ihmisten suuksia kuntoutustoiminnan kehittämiseksi ko-
28277: hoitoon ja terveydenhoidon toinen osacalue, sai- konaisratkaisua silmällä pitäen. Vasta edellä
28278: rauksien ennaltaehkäiseminen, on jäänyt vähäi- sanottujen selvitysten valmistuttua on aiheellista
28279: sempien toimenpiteiden varaan. Lisäksi tode- ottaa kantaa kyselyssä esitettyihin toimenpitei-
28280: taan tämän näkyvän huolestuttavassa määrin siin.
28281: tyoikäisten kansalaisten joutumisessa entistä run-
28282: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
28283:
28284:
28285: Ministeri Reino Karpola.
28286: N:o 160 3
28287:
28288:
28289:
28290:
28291: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28292:
28293: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ningar som gjorts visar dock, att ökningen av
28294: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse antalet pensionstagare på grund av arbetsoför-
28295: av den 29 april 1975 tili vederbörande medlem måga liksom även av frånvaron från arbetet
28296: av statsrådet för avgivande av svar översänt påverkas av flera olika faktorer, av vilka man
28297: avskrift av följande av riksdagsledamot Kerttu på grund av brist på slutliga undersökningsre-
28298: Hemmi m.fl. ställda spörsmål nr 160: sultat hittills inte har fått en noggrannare bild.
28299: Ärendet utreds som bäst inom folkpensionsan-
28300: "Ämnar Regeringen skrida tili bråds- stalten bl.a. med hjälp av en omfattande under-
28301: kande åtgärder för att ändra 60 § 2 sökning rörande arbets- och bostadsmiljön samt
28302: mom. sjukförsäkringslagen så, att den frånvaron på grund av sjukdom. Även den
28303: i lagrummet angivna 2 % skulle komma utveckling som innebär ökade läkemedelsut-
28304: att bli 4 % och att de sålunda influtna gifter, viiken ävenledes påverkas av flera olika
28305: medlen skulle användas för individuell faktorer, granskas inom folkpensionsanstalten.
28306: förebyggande rehabilitering?" Inte heller ökningen av läkemedelsutgifterna
28307: kan enbart förklaras genom knappheten av före-
28308: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- byggande hälsovård.
28309: samt anföra följande: Det ovan sagda betyder inte, att det inte
28310: I spörsmålets motivering konstateras, att den vore skäl att ytterligare utveckla och effekti-
28311: huvudsakliga uppmärksamheten inom hälsovår- vera den förebyggande hälsovården och rehabi-
28312: den för vårt lands befolkning har fästs vid literingen. Härtili strävar bl.a. folkpensionsan-
28313: vården av sjuka människor och att det andra stalten, och inom social- och hälsovårdsministe-
28314: delområdet av hälsovården, den förebyggande riet utreds som bäst möjligheterna att utveckla
28315: vården av sjukdomar, har skötts genom mindre rehabiliteringsverksamheten med tanke på en
28316: betydande åtgärder. Dessutom konstateras, a~"t totallösning.
28317: detta i en oroande grad framgår av att med- Först sedan ovan sagda utredningar blivit
28318: borgare i arbetsför ålder tili allt större antal färdiga, är det skäl att taga ställning tili de i
28319: får pension på grund av arbetsoförmåga. Utred- spörsmålet föreslagna åtgärderna.
28320: Helsingfors den 30 maj 1975.
28321:
28322:
28323: Minister Reino Karpola.
28324: 1975 vp.
28325:
28326: Kirj. ksm. n:o 161.
28327:
28328:
28329:
28330:
28331: Kortesalmi ym.: Veroilmoitusmenettelyn yksinkertaistamisesta.
28332:
28333:
28334: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28335:
28336: Maamme verotus- ja veroilmoitusjärjestelmä järjettömältä ja turhalta verovirastojen paperi-
28337: on yhä vain pysynyt monimutkaisena ja tarpeet- sodalta, olisi meilläkin mitä pikimmin toteutet-
28338: toman työläänä. Erityisesti tavallisen ihmisen tava samanlainen järjestelmä kuin Ruotsissa,
28339: kannalta on veroilmoituksen teko tarpeettoman jossa veroilmoitus tehdään vain silloin, kun kan-
28340: monimutkainen. Hallitukset ovat lupailleet mm. salaisella on todella verotettavaa tuloa tai omai-
28341: veroilmoitusmenettelyn yksinkertaistamista, mut- suutta.
28342: ta lupauksia ei ole pidetty. Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
28343: On esim. aivan tarkoituksetauta se, että valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
28344: meillä Suomessa veroilmoituksen monimutkaista esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
28345: täyttämistä vaaditaan sellaiseltakin henkilöltä, omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
28346: jolla ei ole tuloa tai omaisuutta niin paljon, että myksen:
28347: siitä verotettaisiin. On laskettu, että vuosittain
28348: jätetään noin 540 000 tällaista aivan turhaa Tietääkö Hallitus, että maassamme
28349: veroilmoitusta. Näiden veroilmoitusten täyttä- vallitsevan kankean veroilmoitusmenet-
28350: misestä näkevät tarpeetonta ja hyödytöntä vai- telyn johdosta vuosittain jätetään vero-
28351: vaa ensiksikin itse veroilmoituksen laatijat, virastoihin noin 540 000 sellaista turhaa
28352: minkä lisäksi kallispaikkainen virkakoneisto veroilmoitusta, joiden laatijoilla ei ole
28353: tekee turhaa ja turhauttavaa virastotyötään näitä verotettavaa tuloa eikä omaisuutta, ja
28354: papereita käsitellessään. Esim. useimpien eläke- aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä to-
28355: läisten ja lukemattomien muiden pienituloisten teuttamaan meilläkin sellaista veroilmoi-
28356: ja vähän omistavien kansalaisten veroilmoitukset tusjärjestelmää kuin on Ruotsissa, jossa
28357: ovat juuri tällaisia turhia papereita. veroilmoitus vaaditaan tehtäväksi vain
28358: Jotta maassamme säästyttäisiin tarpeettomasti silloin, kun kansalaisella todella on vero-
28359: vaivaamasta pienituloisia ihmisiä ja säästyttäisiin tettavaa tuloa tai omaisuutta?
28360: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1975.
28361:
28362: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
28363: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
28364:
28365:
28366:
28367:
28368: 684/75
28369: 2 1975 vp.
28370:
28371:
28372:
28373:
28374: E d u s kunnan He r r a P u he m i e he !ll e.
28375:
28376: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulo veronalaista vai ei, saattaa myös eräissä
28377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tapauksissa olla verovelvolliselle vaikeaa. Lisäksi
28378: olette 29 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir- edellä tarkoitettujen verovelvollisten tulosta on
28379: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- useasti toimitettu jo ennakonpidätys ja he sen
28380: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Korte- saamiseksi joutuisivat kuitenkin tekemään vero-
28381: salmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- ilmoituksen. Näillä perusteilla on verotuslain
28382: myksestä n:o 161: tarkistamistaimikunta harkitessaan ilmoittamis-
28383: velvollisuutta koskevien säännösten uudistamista
28384: 'Tietääkö Hallitus, että maassamme (Komiteanmietintö 1973: 34) katsonut, ettei
28385: vallitsevan kankean veroilmoitusmenet- veroilmoituksen antamisvelvollisuuden lieventä-
28386: telyn johdosta vuosittain jätetään vero- minen tältä osin ole tarkoituksenmukaista.
28387: virastoihin noin 540 000 sellaista turhaa Nykyisin lähetetään kaikille luonnollisille
28388: veroilmoitusta, joiden laatijoilla ei ole henkilöille, joiden osalta veroilmoituksen auto-
28389: verotettavaa tuloa eikä omaisuutta, ja velvollisuus saattaa tulla kysymykseen, postitse
28390: aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä to- tietokoneella esi täytetty veroilmoi tuslomake.
28391: teuttamaan meilläkin sellaista veroilmoi- Lisäksi verovelvolliselle lähetetään · kirjekuori,
28392: tusjärjestelmää kuin on Ruotsissa, jossa jossa he voivat valtion kustannuksella palauttaa
28393: veroilmoitus vaaditaan tehtäväksi vain veroilmoituksen verotoimistoon. Näin ollen
28394: silloin, kun kansalaisella todella on vero- veroilmoituksen verotoimistolle toirillftaminen
28395: tettavaa tuloa tai omaisuutta?" on nykyisin varsin yksinkertaista ja joustavaa.
28396: Siitä ei niin ollen pitäisi ·aiheutua kohtuutonta
28397: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rasitusta kenellekään.
28398: vasti seuraavaa: Tarkoituksena tietenkin on, että veroilmoi-
28399: Verotuslain 33 §:n 1 momentin mukaan tulee tuksen automenettelyä samoin kuin verotus-
28400: verovelvollisen, jolla verovuonna on ollut veron- menettelyä yleensäkin edelleen kehitetään. Ny-
28401: alaista tuloa tai omaisuutta, kehotuksetta antaa kyistä tilannetta ei kuitenkaan voida sanotta-
28402: veroilmoitus. Veroilmoituksen antamisvelvolli- vasti parantaa, ellei sekä muodollista että aineel-
28403: suus perustuu siis veronalaisen tulon tai omai- lista verolainsäädäntöä uudisteta. Veroilmoituk-
28404: suuden olemassaoloon. Veroilmoituksen antamis- sen antamista ja verotusmenettelyä koskevan
28405: velvollisuus on siten jokaisella, jolla on vähänkin lainsäädännön todella merkittävä kehittäminen
28406: veronalaista tuloa tai omaisuutta. Sen sijaan sillä on taas mahdollista vasta sen jälkeen, kun ensin
28407: seikalla, jääko veronalaisesta tulosta tai omai- on aineellista verolainsäädäntöä yksinkertaistettu
28408: suudesta vähennysten jälkeen siinä määrin vero- nykyisestään. Tämän päämäärän saavuttaminen
28409: tettavaa tuloa tai omaisuutta, että siitä todella on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi ja aikaa
28410: määrätään myös veroa, ei ole merkitystä vero- vieväksi.
28411: ilmoituksen autovelvollisuuden kannalta. Veron Hallituksen käsityksen mukaan verotuksen
28412: määräytyminen voidaankin todeta vasta, kun samoin kuin sitä koskevien menettelytapojen
28413: veroilmoitus on verotoimistossa valmisteltu ja uudistaminen on nähtävä jatkuvasti tapahtuvana
28414: verolautakunnassa käsitelty. Veron määrän las- osauudistuksesta koostuvana kehittämistyönä,
28415: keminen on usein siinä määrin monimutkaista, jossa tulee ottaa huomioon muuttuneiden olo-
28416: että verovelvollinen itse osaa harvoin täysin suhteiden asettamat vaatimukset sekä oikaista
28417: oikein laskea, meneekö häneltä veroa vai ei. voimassa olevassa lainsäädännössä havaitut vir-
28418: Pääasiassa tämä johtuu niistä lukuisista vähen- heet ja kohtuuttomuudet sekä epätarkoituksen-
28419: nyksistä, joita verolainsäädäntömme mukaan saa mukaisuudet. Tämän vuoksi veroilmoituksen
28420: tehdä. Sen seikan arvioiminenkin, onko jokin automenettelyä koskevan lainsäädännön kehittä-
28421: minen on jatkuvasti ajankohtainen asia.
28422: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1975.
28423:
28424: Ministeri Esko Niskanen.
28425: N:o 161 3
28426:
28427:
28428: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28429:
28430: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ning av den omständigheten, huruvida en viss
28431: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse inkomst är skattepliktig eller ej, kan i vissa
28432: av den 29 april 1975 tili vederbörande medlem fall vara svår för den skattskyldig. Dessutom
28433: av statsrådet för avgivande av svar översänt har förskottsinnehållning ofta redan tidigare
28434: avskrift av följande av riksdagsman Kortesalmi verkställ.ts på ovan avsedda skattskykligas in-
28435: m.fl. ställda spörsmål nr 161: komst, och för att få tiligodogöra sig denna
28436: skulle de ändå vara tvungna att uppgöra en
28437: "Är Regeringen medveten om att skattedeklaration. På dessa grunder har kom-
28438: det på grund av det osmidiga skatte- missionen för justering av beskattningslagen då
28439: deklarationsförfarandet i vårt land år- den prövat en revidering av stadgandena röran-
28440: ligen tili skatteverken inlämnas ca de deklarationsskyldigheten (Komiteanmietintö
28441: 540 000 onödiga skattedeklarationer för 1973: 34) ansett, att det inte är ändamålsen-
28442: personer som inte har beskattningsbar ligt att i detta avseende lindra skyldigheten att
28443: inkomst, och om så är fallet, avgiva deklaration.
28444: ämnar Regeringen skrida tili bråds- Numera tiliställs alla fysiska personer, för
28445: kande åtgärder för att även hos oss ge- vilka skyldighet att avgiva skattedeklaration
28446: nomföra ett sådant deklarationssystem kan komma i fråga, per post en med dator för-
28447: som i Sverige, där det krävs att dekla- handsifylld skattedeklarationsblankett. Dess-
28448: ration uppgöres endast då medborgaren utom tillställes den skattskyldige ett kuvert,
28449: verkligen har beskattningsbar inkomst vari han på statens bekostnad kan returnera
28450: ellet förmögenhet?" skattedeklarationen tili skattebyrån. Sålunda
28451: går det numera mycket enkelt och smidigt att
28452: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sända skattedeklarationen tili skattebyrån. Det-
28453: samt anföra följande: ta borde sålunda inte orsaka oskälig ansträng-
28454: Enligt 33 § 1 mom. beskattningslagen skall ning för någon.
28455: skattskyldig som under skatteåret har haft Man har dock för avsikt att vidareutveckla
28456: skattepliktig inkomst eller förmögenhet utan förfarandet att avgiva skattedeklaration och
28457: anmaning avgiva skattedeklaration. Skyldig- även i allmänhet beskattningsförfarandet. Den
28458: heten att avgiva skattedeklaration baserar sig nuvarande situationen kan dock inte i nämn-
28459: således på att det finns skattepliktig inkomst värd mån förbättras, om inte både den formella
28460: eller förmögenhet. Envar som har också liten och materiella skattelagstiftningen revideras.
28461: inkomst ellet förmögenhet är således skyldig En verkligt betydande utveckling av lagstift-
28462: att avgiva skattedeklaration. Däremot har den ningen rörande avgivande av skattedeklaration
28463: omständigheten, huruvida det av den skatte- och beskattningsförfarande är åter möjlig först
28464: pliktiga inkomsten eller förmögenheten efter sedan den materiella skattelagstiftningen har
28465: avdragen återstår så mycket beskattningsbar gjorts enklare än för närvarande. Att uppnå
28466: inkomst eller förmögenhet, att för denna verk- detta mål har dock visat sig svårt och tids-
28467: ligen åsättes skatt, inte någon betydelse för ödande.
28468: skyldigheten att avgiva skattedeklaration. Be- Enligt regeringens åsikt bör reformen av be-
28469: stämmandet av skatt kan konstateras först se- skattningen och förfaringssättet rörande denna
28470: dan skattedeklarationen har beretts inom skat- ses som ett fortgående av delreformer beståen-
28471: teverket och behandlats i skattenämnden. Be- de utvecklingsarbete, vid vilket man bör beakta
28472: räkningen av skattebeloppet är ofta tili den de krav som de ändrade förhållandena ställer
28473: grad invecklad, att den skattskyldige mycket och rätta tili observerade fel och oskäligheter
28474: sällan själv helt rätt kan räkna ut om han samt oändamålsenligheter i gällande lagstift-
28475: kommer att få skatt eller ej. I huvudsak beror ning. Fördenskull är utvecklande av lagstift-
28476: detta på de talrika avdrag som man enligt vår ningen rörande förfarandet med avgivande av
28477: skattelagstiftning får göra. Även en bedöm- skattedeklaration en sak som fortlöpande är
28478: aktuell.
28479: Helsingfors den 29 maj 1975.
28480:
28481: Minister Esko Niskanen.
28482: Kirj. ksm. n:o 162.
28483:
28484:
28485: Salmenkivi ym.: Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön toiminta-
28486: edellytysten parantamisesta.
28487:
28488:
28489: Ed u s kun :n a n H ~ r'r a Puh em ie'heli e.
28490: ' .. .. -
28491: .. korkeakouluopiskelijat ovat luoneet itselleen nen ja ulottaminen kosketnaan myös ylioppi-
28492: korkeatasoisen terveydenhuoltojärjestelmän. Tä- laiden terveydenhuoltoa tällä hetkellä ja lähi-
28493: hän kuUluu Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö tulevaisuudessa perusteettomalta. On ilmeistä,
28494: ( YTHS), jonka Suomen Ylioppilasku,ntien että lähes 70 000 opiskelijan siirtäminen kUn-
28495: Liitto perusti v. 1954. YTHS:n kanssa kiin- nallisten terveyspalvelujen piiriin nykyisessa
28496: teässä yhteistyössä toimii Ylioppilasterveys ry., tilanteessa aiheuttaisi niin kuntalaisten kuin
28497: jonka toiminnan tarkoitus on tukea ja edistää opiskelijoidenkin terveydenhuollon tason ja
28498: yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä niihin rin- määrän laskua kaikilla . niillä paikkakunnilla,
28499: nastettavissa oppilaitoksissa opiskelevien tervey- missä säätiöllä on nykyisin terveydenhoitoase-
28500: denhuoltotyötä ja siihen liittyvää tutkimustoi- mia. Erityisesti paine kasvaisi suurissa yliopisto-
28501: mintaa. kaupungeissa.
28502: YTHS:lla on nykyisin terveydenhoitoasemia Paljon perustellumpaa ja aiheellisempaa olisi
28503: l4 korkeakoulupaikkakunnalla. Sen toimipiiriin sen sijaan YTHS:n toiminnan tehostaminen ja
28504: kuuluu noin 68 500 opiskelijaa ja sen palveluita laajentaminen esimerkiksi siten, että sen palvelu-
28505: käyttää vuosittain noin 50 000 opiskelijaa. Toi- pisteet vastaisivat myös muiden kuin korkea-
28506: mihenkilöitä säätiön palveluksessa on yli 300. kouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. Tällä
28507: Kaikilta korkeakouluihin läsnäoleviksi ilmoit- tavalla voitaisiin edistää yleistä terveydenhuoltoa
28508: tautuneilta säätiö perii terveydenhoitomaksun, sekä tuoda samalla helpotusta niihin moniin
28509: joka nykyisin on suuruudeltaan 42 markkaa vaikeuksiin, mitä kansanterveyslain toteuttami-
28510: sessa jatkuvasti esiintyy.
28511: lukuvuodessa. Lisäksi säätiö. perii palveluita
28512: käytt~viltä opiskelijoilta vähäisiä hoitomaksuja Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
28513: sekä suorittaa maksuttomasti laboratorio- ja päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitämme
28514: röntgentutkimuksia sekä ennaltaehkäisevän ter- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28515: veydenhöidon palveluja. · nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
28516: 1ulki$;Utidessa on "esiintynyt ti~toja, joiden Onko Hallitus. kiinnittänyt huomi~~a
28517: mukaan nykyinen opiskelijoiden · itse luoma siihen, että korkeakoulujen terveyden-
28518: korkeatasoinen terveydenhoitojärjestelmä puret- huoltojätiestelmää käyttäen ja laa}entaen
28519: taisiin ja opiskelijat siirrettäisiin lyhyen siir- voitaisiin edistää terveydenhuoltoa ja
28520: tymävaiheen jälkeen terveyskeskusten toiminnan poistaa niitä vaikeuksia, mitä kansan-
28521: piiriin. Tähän viittaa myöskin se, että valtio- terveyslain toteuttamisessa esiintyy, ja
28522: valta ön . jatkUvasti' pienentärtyt Säatiört raha- mihin toimenpiteisiin Hallitus tästä
28523: automaattivaroista saamaa avustusta. syystä aikoo ryhtyä Ylioppilaiden Ter-
28524: Kun otetaan huomioon ne vaikeudet, jotka veydenhoitosäätiön toimintaedellytysten
28525: ovat kohdanneet kansanterveyslain nykyisten parantamiseksi ja toiminnan laajentami-
28526: säännösten toteuttamista, tuntuu lain laajentami- seksi?
28527: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1975.
28528:
28529: Antero Salmenkivi. Pekka Jokinen. G. Laatio. Mauri Miettinen.
28530: Sinikka Karhuvaara. Olavi Lähteenmäki. Eeva Kauppi. Esko J. Koppanen.
28531: Sirkka Lankinen. Mikko Asunta. Mauri Seppä. Erkki Häkämies.
28532: Arto Lampinen. Matti Jaatinen. Matti Hokkanen. Raimo Ilaskivi.
28533: Sami Suominen. Pertti Salolainen. T. 1. Vartia. P. Mäki-Hakola.
28534: Eero Lattula. Aili Vaittinen-Kuikka. Olavi Nikkilä. Erkki Huurtamo.
28535: Kullervo Rainio. Elsi Hetemäki.
28536: 690/75
28537: 2 1975 vp;
28538:
28539:
28540:
28541:
28542: '- .. ·
28543:
28544:
28545: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28546:
28547: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä
28548: mainitussa tarkoituksessa ·Te, Herra Puhemies, lakisääteisenä, budjettivaroin tuettuna toimin-
28549: olette 29 päivänä huhtikuuta 1975 päivätyn kir~ 1iria, osana yleistä terveydenhuoltojärjestelmää.
28550: jeenne. ohella toimittanut valtioneuvoston· asian- . Korkeakouluopiskelijoiden nykyisen tervey~
28551: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja denhuollon taso ylitt'åä muiden opiskelijaryhmien
28552: A. Salmenkiven ym. näin kuuluvasta kirjallisesta terveydenhuollon . tason. Korkeakouluopiskeli-
28553: kysymyksestä n:o 162: joita ei ole terveydenhuollossa asetettava suosi~
28554: tuimmuusasemaan~. muita saavutetun terveyden·
28555: "Onko· Hallitus· kiinnittänyt huomiota huollon sekä määrällinen että laadullinen taso
28556: siihen, · että korkeakoulujen terveyden~ on pyrittävä turvaamaan.
28557: huoltojärjestelmää käyttäen ja ·laajen~ Korkeakouluopiskelijoiden oloatoimisuotta ja
28558: taen voitaisiin edistää terveydenhuoltoa Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiötä valtio .tu-
28559: ja poistaa niitä vaikeuksia, mitä kansan- kee julkisista varoista . mm. sairausvakuutuslain
28560: terveyslain toteuttamisessa esiintyy, ja 29 §:n nojalla sekä Raha-automaattiyhdistyksen
28561: · mihln toimenpiteisiin Hallitus tästä avustuksin. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuu-
28562: syystä aikoo ryhtyä Ylioppilaiden T erc tuslain nojalla myöntämä korvaus sairaanhoidon,
28563: veyderihoitosäätiön . toimintaedellytysten mielenterveyden ja terveyderihoiäon nettome-
28564: parantamiseksi ja toiminnan laajentami- noista on 80 %.
28565: seksi?" · Käsiteltäessä valtioneuvostossa kysymystä
28566: raha-automaattivaroista eri .tarkoituksiin myön~
28567: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nettävistä avustuksista tulee myös säätiölle
28568: vasti seuraavaa: myönnettävän avustuksen määrä vuosittain hiu:-
28569: Opiskelijoiden terveydenhuoltotoimikunnan kittavaksi. Säätiö. kuten muutkin yksityiset jär"
28570: 1972 mietintö (Komiteanmietintö 1973: 112) jestöt joutuvat niin ikään harkitsemaan toimin-
28571: on . ollut lausuntokierroksella ja tältä pohjalta tansa .laajuutta ja sisältöä koskevia kysymyksiä
28572: so5iaali- ja terveysministeriössä ·valmistellaan vallitsevan taloudellisen tilanteen mukaiseksi.
28573: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1975.
28574:
28575:
28576: Sosiaali- ja teryeysmiriisteri Seiia Kar~inen.
28577: N:o 162 3
28578:
28579:
28580:
28581:
28582: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
28583:
28584: I det sytfe 37 § 1 mom. riksdagsordningen i form av en lagstadgad verksamhet, som utgör
28585: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse en del av det allmänna hälsovårdssystemet.
28586: av den 29 april 1975 tili vederbörande med- Nivån för högskolestuderandenas nuvarande
28587: lem av statsrådet för avgivande av svar över- hälsovård är högre än nivån hos hälsovården
28588: sänt avskrift av följande av riksdagsman A. för andra grupper av studerande. Högskolestu-
28589: Salmenkivi m.fl. ställda spörsmål nr 162: derandena bör inte ges en mest gynnad ställ-
28590: ning inom hälsovården, men man bör försöka
28591: "Har Regeringen fäst uppmärksam- att trygga både den kvantitativa och kvalitativa
28592: het vid att man genom att utnyttja och nivån hos den hälsovård som uppnåtts.
28593: utvidga högskolornas hälsovårdssystem Staten understöder med offentliga medel
28594: skulle kunna främja hälsovården och högskolestuderandenas egen verksamhet och
28595: avlägsna de svårigheter som yppar sig Studenternas hälsovårdsstiftelse bl.a. med stöd
28596: vid förverkligandet av folkhälsolagen, av 29 § sjukförsäkringslagen och med under-
28597: och om så är fallet, stöd av Penningautomatföreningen. Den av
28598: tili vilka åtgärder ämnar Regeringen folkpensionsanstalten med stöd av sjukförsäk-
28599: av denna anledning skrida för att för- ringslagen beviljade ersättningen för nettout-
28600: bättra Studenternas hälsovårdsstiftelses gifterna för sjukvård, mentalhygien och hälso-
28601: förutsättningar att verka och för utvid- vård utgör 80 %.
28602: gande av dess verksamhet?" Vid behandlingen i statsrådet av de under-
28603: stöd som beviljas för olika ändamål av pen-
28604: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningautomatmedlen, upptages även beloppet av
28605: samt anföra följande: det understöd som beviljas stiftelsen årligen
28606: Betänkandet av 1972 års kommission för tili prövning. Stiftelsen liksom även andra pri-
28607: studerandes hälsovård (Komiteanmietintö vata organisationer får likaså lov att pröva de
28608: 1973: 112) har varit på remiss och på basen frågor som gäller omfattningen och innehållet
28609: härav bereds i social- och hälsovårdsministeriet hos sin verksamhet i enlighet med det rådande
28610: ett arrangemang för studerandenas hälsovård ekonomiska läget.
28611: Helsingfors den 26 maj 1975.
28612:
28613:
28614: Social- och hälsovårdsminister Seiia Karkinen.
28615: 197.5 -Vp.
28616:
28617: Kirj. ksm. n:o 163.
28618:
28619:
28620:
28621:
28622: Impiö: Saamelaisten oikeusasiamiehestä.
28623:
28624:
28625: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e r:tr ie he II e .-
28626:
28627: Saamelaisikomhea on jättänyt n. kaksi vuotta dösteri hautaamjnen tuntemattomaän . tulev~i-
28628: sitten mietintönsä (Komiteanmietintö 197 3: suuteen ole puolusJettavissa. . · ..•.
28629: 46), jossa on mm. ehdotus saamel>aislaiksi. Eri Saamelaisten asiaa ori voitava vied~ ~teen
28630: yhteyksissä on todettu, ettei mainittu laikiesitys päin riippumatta em. lain kohtalosta ·j~ '~e~
28631: ole edennyt sen pitemmä:lile kuin eri tahoilta ke- mahdolliseen tarkistamiseen ja korjaamiseen
28632: rättyjen Jausuntojen taltiormi!seen. Tiettävästi vaadittavista toimenpiteistä. Monet_ oikeudelli-
28633: annetut lausunnot ovat osittain ristiriidassa kes- set kysymykset ikimuistoisista nautiiitaoikeuk-
28634: kenään ja !lain muodollisen sekä asiaNisen sisäl- sista tämän päivän uusiin ongelmiin ovat sitä
28635: lön suhteen on iJmennyt huomauttamista. Kai- suuruusluokkaa, että oma o1keusasiamie$ on
28636: ken kaikkiaan näyttää siltä ettei laki nä!köpii- tarpeen valvomaan saamelaisten etuja.. . · . .
28637: rissä olevassa tulevaisuudessa tule eduskuntakä- Edellä sanotun nojalla esitän valtiopäiväjär-
28638: sittelyyn. Tätä on pidettävä vahinkona itse jestyksen 3 7 § :n 1 niomentin perusteella val-
28639: asian kannalta, koska saamelaisten taholla pide- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28640: tään lakiesitystä nimenomaan luontaiselinkeino- seuraavan kysymyksen: ·
28641: jen suojalakina samalla kun sillä on muitakin
28642: tavoitteita. Luontaiselinkeinojen vaikeutuminen Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28643: saamelaisalueella on sitä suuruusluokkaa oleva oman oikeUsasiamiehen saamiseksi val-
28644: ongelma, ettei saamelaisille elintävkeiden sää- vomaan saamelaisten etuja?
28645: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1975.
28646:
28647: Lauri lmpiö.
28648:
28649:
28650:
28651:
28652: 701/75
28653: 2 1975 vp.
28654:
28655:
28656:
28657:
28658: Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28659:
28660: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Esittelijä tai ta11kastaja käsittelisi yhdessä lää-
28661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra. Puhe·mies, ninhallituksen muiden esittelijäiden kanssa saa-
28662: olette 6 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn kir- melaishallinnon esittämät asiat, jotka kuuluvat
28663: jeenne ohella toimittanut v!fltioneuvoston asian- lääninhallituksen toimivaltaan. Lisäksi hän mie-
28664: omåiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tinnön mukaan v9isi yhdessä saamelaishaHinnon
28665: L!!11ri Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta ky- ja muiden dinten kanssa edistää niitä toimen~
28666: syrny;ksestä n:o 163: piteitä, jotka vaativat muiden hallintoelinten
28667: käsittelyä. · .
28668: . ,;Mihin toimiin Ha~litus ai:koo ryhtyä Juuri mietintönsä (1975: 41) jättänyt oikeus-
28669: oman oikeusasiamiehen saamiseksi val- asiamiestoimikunta selvitti oikeusasiamiehen
28670: vomaim saamelaisten etuja?" to1mialaa koskevia säännöksiä ja ehdotti oikeus-
28671: asiamiestä koskevat perussäännökset sisältävää
28672: Vastauks~na kysymy:kseen esitän kunnioitta- hallitusmuodon 49 §: ää muutettavaksi siten,
28673: vasti seuraavan: että eduskunnan .oikeusasiamiehiä olisi valitta-
28674: Saarnelaiskomitean mietinnössä ( 197 3:46) va vähintään kaksi. Mietinnön mukaan ei tässä
28675: tehdyistä ehdotuksista er~itä on jo toteutettu. vaiheessa dlisi tarpeen va!lita kahta useampaa
28676: Jotkut uudistukset ovat viivästyneet niistä esi- oikeusasiamiestä, mutta heidän määräänsä voi-
28677: tettyjen ristiriita1sten näkemysten johdosta. taisiin myöhemmin tarpeen vaatiessa lisätä. Toi-
28678: m~kunta ei tarkastellut kysymystä mahdollises-
28679: Saamelaiskomitea ei tehnyt el;tdotusta saame-
28680: laisten etuja valvovan oikeusasiamiehen viran ta saamelaisten otkeusasiamiehestä.
28681: perustamisesta. Kuitenkin mietinnössä todettiin Eduskunnan oikeusasiamies vastaa oikeus-
28682: ( s. 157), että Ruotsissa on saamelaisten oikeus- kanslerin ohella ylimmästä laillisuusvalvonnas-
28683: as~amies toiminut noin 10 vuotta. Hänen tehtä- ta maassamme. Hänen toimialueensa kattaa ko-
28684: vänään on tutkia saamelaisten vanihoja oikeuk- ko yhteiskunnan. Illman painavia perusteita ei
28685: sia ja tehdä selkoa siitä, miten saamelaisil:le ai- ole tat1koituksenmukaista luoda tällaista val-
28686: heutetut vahingot olisi korvattava. Sen sijaan vontajärjestelmää tiettyä väestöryhmää varten.
28687: komitea esitti (s. 199) lakimiehen viran perus- Keskusteltaessa saamelaisten orkeusasiamiehestä
28688: tamista saamelaishaHinnon yhteyteen. Ehdotuk- lienee tarkoitettu muuta kuin eduskunnan oi-
28689: sen mukaan saa:melaistoimiston lakimiehen teh- keusasiamiestä vastaavaa virkamiestä, jonka ase-
28690: tävänä olisi muun muassa hoitaa saamelaisten ma perustuisi hallitusmuodon säännöksiin.
28691: kannalta periaattedlisesti tärkeitä oikeuskysy- Saamelaiskomitean mietinnössä on tehty eh-
28692: myksiä sekä oll11 saamelaistoimiston oilkeudelli- dotuksia, jotka tähtäävät erityisten virkamies-
28693: sena asiantuntijana. Näiden tehtävien ohella toi- ten palk!kaamiseen avustamaan oikeudeHisissa
28694: miston 1akimies voisi hoitaa myös yksityisten kysymyiksissä sekä tekemään aloitteita hallinnos-
28695: saamelaisten oikeuden tuntemusta vaativia asioi- sa samoin kuin muutenikin valvomaan saame-
28696: ta sekä antaa väestölle tarvittavia neuvoja. laisten et:uj:a. Myös laki yleisestä oitkeusaputoi-
28697: Myös ehdotettiin ( s. 322) saamelaisasioiden minnasta suo mahdollisuudet saamelaisalueen
28698: käsittelyä varten perustettavaksi Lapin läänin- kunnille perustaa yleisiä oikeusaputoimistoja.
28699: hallitukseen saamelaisasiain esittelijän virka.
28700: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1975.
28701:
28702:
28703: Oikeusministeri Matti Louekoski.
28704: N:o 163
28705:
28706:
28707:
28708:
28709: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28710:
28711: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen med övriga föredragande vid länsstyrelsen be-
28712: anger har Ni, Herr Tatman, med Eder skrivelse handla de av sameförva1tningen föreslagna
28713: av den 6 maj 1975 dl[ vederbörande medlem ärenden, som hör tili länsstyrelsens befogenhet.
28714: av statsrådet för avgivande av svar översänt Dessutom s!ku1le han enNgt betänkandet till-
28715: avskrift av följande av riksdagsman Lauri Im- sa:mmans med sameförvaltningen och övriga
28716: piö ställda spörsmå1 nr 163: organ kunna främja de åtgärder, som kräves
28717: inom andra förvaltningsorgan.
28718: "Vilika åtgärder ämnar Regeringen Justitieombudsmannakommissionen, som ny-
28719: vidtaga för att få en jusdtieombudsman ligen överlämnat sitt betänkande (197 5: 41 ) ,
28720: som övervakar samernas fördelar?" utredde stadgandena rörande justitieombuds-
28721: mannens verksamhetsfält och föreslog att 49 §
28722: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- regeringsformen, v.Hken innehåhler grundstad·
28723: samt anföra följande: gandena om justitieombudsmannen, slkuhle änd-
28724: Av de i samekommi,ttens betänkande ( 1973: ras så, att minst två dksdagens justitieombuds·
28725: 46) gjorda förslagen har vissa redan genom- män skulJe väljas. Enligt betänkandet skulle
28726: förts. Vissa reformer har fördröjts på grund i detta skede inte behöva välj·as flera justitie-
28727: av de ·stridiga uppfattningar som framfört·s om ombudsmän än två, men deras antal skulle
28728: dem. vid behov s·enare kunna ökas. Kommissionen
28729: Samekommitten gjorde inte något förslag om undersökte inte frågan om en eventuehl justi-
28730: inrättande av en jus.titieombudsmannatjänst för tieombudsman för samerna.
28731: överva:kande av samernas intressen. I betän- R~ksdagens justicieombudsman ansvarar vid
28732: kandet konstaterades dock ( s. 157), att en sidan om justitiekanslern för den högsta över-
28733: justitieombudsman för sa:merna i Sverige har vakningen av lagli:gheten i vårt land. Hans
28734: verlkat under ca tio år. Han har tiU uppgift verksamhetsfätt tädker hela samhiillet. Det är
28735: att undersöka samernas gamla rättigheter och inte ändamå!lsenligt att utan vägande skäl skapa
28736: redogöra för, hur de skador som förorsakats ett övervaikningssystem för en viss befoLknings-
28737: samerna skaH ersättas. Däremot föresJog kom- grupp. Diskussionerna om en ju:stitieombuds-
28738: mitten ( s. 199) att en juristtjänst skuHe in- man för sa:merna torde ha avsett en tjänste-
28739: rättas i samband med sameförvaltningen. En- man av annan typ än riksdagens justitieom-
28740: ligt förslaget silwhle samebyråns jurist ha tiH budsman och viJikens ställning inte skulJe grun-
28741: uppgift bl.a. att handha de rät!lsfrågor som da sig på stadgandena i regeringsformen.
28742: principidlt är v:iktiga för samema och att fun- I samekommi:ttens betä.nkande har man gjort
28743: gera såsom samebyråns juridiesika sakkunniga. sådana förslag som syftar ri11 avlönande av
28744: Utom dessa uppgifter skuHe byråns jurist kun- särsik±Ma tjänstemän, vilka skulle bistå i juri-
28745: na handha även enskHda samers ärenden, vi,lka diska frågor och taga initiativ vid förva1t-
28746: fordrar juridi:sk kunskap, och giva befolk- n1ngen samt även eljest övervaka samernas
28747: ningen erforderliga råd. intressen. Även lagen om alimän rättshjälps·
28748: Det föreslogs även ( s. 322) att en tjänst verksamhet ger kommunerna inom sameområ-
28749: som föredragande för sa:meärenden skulle in- det möjligheter att inrätta atlmänna rättshjälps-
28750: rättas vid länstyrelsen i Lapplands län. Före- byråer.
28751: draganden el~er inspektören skulle tiUsammans
28752: Helsingfors den 26 maj 1975.
28753:
28754:
28755: Justitieminister Matti Louekoski.
28756: Kohtala: Valtion reaaH-investointien jakautumisesta Hämeen lää-
28757: nissä.
28758:
28759:
28760: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28761:
28762: Vahion reaali-investoinnit ovat koko maassa Valbion KTS-suunnitelmasta voidaan todeta,
28763: kaudella 1975-1980 notin 16 745 miljoonaa että Kanta-Hämeeseen suuntautuu kohtuullinen
28764: markkaa. Vahion KTS:n mukaan Hämeen lää- osuus valtion reaali-investoinneista vain oikeus-
28765: n1in investoidaan 1975-1980 1103 miLjoonaa ministeriön ( vankeinhoitobitoksen), puolus-
28766: markkaa eli no1n 6,5 %-yks1ikköä, va~kka lää- tusministel'iön, valtiovarainministeriön sekä
28767: nin osuus maan koko väestöstä on noin 14 %- maa- ja metsätalousministeriön halLinnon aloilla.
28768: yksikköä. Nk. Kanta-Hämeen osuus valtion in- Kanta-Hämeen osalta valtion investointioh-
28769: vestoinneista on vain 1,4 %-yksikköä, vaikka jelma on painottunut ohjelmakauden loppu-
28770: mainitun alueen väestön osuus koko maan päähän, mikä on tapahtunut lähinnä lytkkää-
28771: väestöstä on 3,4 %-yksikköä. mällä suunniielmVin jo aiemmin sisältyvien pro-
28772: Hämeen läänin sisällä on vahion investoin- jektien toteuttamisaikataulua.
28773: tien jakauma alueellisesti oHut ja näyttää val- Valtionavut kunnallisiin ym. rakennu~.>hank
28774: tion KTS:n mukaan säiiyvänkin mitä epäta- keisiin Hämeen läänissä kaudella 1970-1980
28775: saåsimpana. Tähän kauan vallinneeseen ja mo- ovat noin 101 mHj. markkaa, joka jakaantuu
28776: nia vaiikeuksia aiheuttaneeseen tHanteeseen tu- läänin evi alueiden kesken seuraavasti:
28777: lisi Hämeen läänin eri alueiden tasapuolisen
28778: kehittämisen vuoksi valtion viranomaisten toi- Kanta-Häme 16 mrnk
28779: mesta jo vrum~kaasti puuttua. Päijät-Häme 15 mmk
28780: Vaititon reaaH-i:nvestoinnit kaudella 1975- Pirkanmaa 70 mmk
28781: 1980 ja!kautuvat valtion KTS:n mukaan Hä- Yhteensä 101 mmk
28782: meen läänissä eri alueiden kesken seuraavasti:
28783: Valtion KTS-suunnitelman mukaan valtion
28784: osuus
28785: mmk % väestöstä% reaali-inves.toinnit ovat asukasta kohti mitattu-
28786: Kanta-Häme 215 19 24 na yfivoimaisesti suurimmat Hämeen läänin
28787: Päijät-Häme 229 21 21 pohjoi'Sosassa, mille ei ole esitetty eikä liene
28788: Pit1kanmaa 759 60 52,~)
28789: esitettävissä toiminnallis-ta1oudellisia perusteita.
28790: Kanta-Hämeen alueelliset järjestöt, maakun-
28791: 1 103 100% 100% taliitto, kunnat ja eri poliittiset piirijäTjestöt
28792: ovat kiinnittäneet em. epäkohtaan toistuvasti
28793: Em. kehityksessä kiintyy entytsesti huomio valtion viranomaisten huomiota. Tästä huoli:-
28794: siihen, että Pirkanmaan osuus Hämeen läänin matta valtion viranomai:sten asenteissa ei ole
28795: investointiehdotuksesta on javkuvasti lrisäänty- tapahtunut toivottua muutosta Kanta-Hämeen
28796: mässä. Näin siitä huoHmatta, että Pirkanmaan oikeutettuja esityksiä kohtaan.
28797: osuus Hämeen läänin alueelle tulevista reaali- EdeHä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
28798: investoinneista on oJrlut kaikkien kävtettä:vissä 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
28799: olevien tilastojen mukaan aina suht~lHsesti ja neuvoston asianomaisen jäsenen vastattav~ksi
28800: määrällisesti suurempi kuin Hämeen läänin seuraavan ky,symyksen:
28801: muitten alueiden.
28802: Onko HaHitus tietoinen Hämeen lää-
28803: '') Somero, Somerniemi, Ypäjä 3 %. nin osarlta valtion reaali'-investointien
28804: 702/75
28805: 2 1975 vp.
28806:
28807: epätasaisesta jakautumisesta Hämeen seksi Hämeen lää:n.i:n osalta siten, että
28808: läänin eri alueiden ja niiden väestön valtion reaoo-investo.i:nnit jakautuvat
28809: kesiken, j,a jos on, Hämeen läänissä nyikyistä tasapuolisem-
28810: nrihin toimenpiteisiin HaJlitus ryhtyy min läänin eri alueiden ja niiden väes-
28811: valtion KTS-suunnitelmien lkorj aarni- tön !kesken?
28812: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1975.
28813:
28814: Leo Kohtala.
28815: N:o 164 3
28816:
28817:
28818:
28819:
28820: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he !1 ·1 e.
28821:
28822: Vattiopäiväjät.tiestytksen 37 §:n 1 momentissa ottaminen kunikin vuoden budjettiin tulee ajan-
28823: mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies, kohtaiseksi. VaJtion investoinnit ja .tärkeimmät
28824: olette ~irjeellänne 6 päivä!ltä toukokuuta 1975 kunnossapitotyöt tulevat lisäksi erityisen seu-
28825: n:o 919 J.ähettänyt vaLtioneuvoston asianomai- lonnan kohteiksi: valtion työohjeLmien käsitte-
28826: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leo lyn yhteydessä. Valtion reaal:isijoitusten avulla
28827: Koihtalan tekemän seuraavan sisähöi:sen kysy- pyritään niiden vatsinaisen käyttötarkoituksen
28828: myksen: lisäksi mm. työJilisyys- ja suhdannepoliittisten
28829: tavoitteiden saavuttamiseen. Nämä tavoitteet
28830: "Onko Hallitus tietoinen Hämeen ovat usein läheisessä yhteydessä alueelliseen nä-
28831: läänin osalta valtion reaali~investointien kökulmaan.
28832: epätasaisesta jakautumisesta Hämeen Valtion rakennusinvestoinnit ovat usein luoo-
28833: läänin eri alueiden ja niiden väestön teeltaan mittavia ja suuriin keskuksiin sijoit-
28834: kesken, ja jos on, tuvia. Myös tämä seikka vaikuttaa vailtion
28835: mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy investointien alueelliseen jakautumi,seen. Ra-
28836: valtion KTS-suunnitelmien korjaamiseksi kennusinvestoinnit ovat useimmissa tapauksis-
28837: Hämeen läänin osalta siten, että valtion sa seurausta tehdy1stä toiminnaHisista ratkai-
28838: reaali-investoinnit jakautuvat Hämeen suista (korkeakoulujen sijoittaminen jne.).
28839: läänissä nyikyistä tasapuolisemmin lää- Erityisesti on korostettava, että suurten yk-
28840: nin eri alueiden ja niiden väestön kes- sittäisten rakennushankkeitten ajoittuminen
28841: ken?" saattaa oleellisesti muuttaa alueen osuutta in-
28842: vesto1ntren kokonaismä-ärästä jonakin ajanjak-
28843: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sona. Hallinnonalojen investointisuunnitelmista
28844: vasti seuraav,aa: vuosille 197 6-80. laadiruista ailueellisista yh-
28845: teenvedoista puuttuvat esi'm. Hämeenlinnan
28846: Valtiontalbuden to1minta- ja taloussuunnit- keskussairaaJan investoinnit. Milkäli nämä ote-
28847: telun yhteydessä haHi:ntoyiksiköi!ltä pyydetään taan tar'kasteluun mukaan Hämeen läänin eri
28848: hank:eikohtaiset tiedot niiden suunnitelmien osa-ailueiden lkesikinäinen iärjest~s muuttuu val-
28849: edeHyttämi:stä rakennusinvestoinneista. HaHin- tionapuinvestointien osalta pelkästään tämän
28850: nonalojen esittämistä raikennusinvestrunndsta perusteeLLa Kanta-Hämeen eduksi.
28851: laaditaan valtiovarainministeriössä sellaisenaan Suhteessa väkilUikuun valtion omien reaali-
28852: alueittaiset yhteenvedot. Toiminta- ja talous- investointien jakautuminen Hämeen läänin eri
28853: suunnittelun ,Juonteen vuoksi nämä rakennus- alueiden rkesken ei ole ollut viime vuosina
28854: investointisuunnitelmat eivät ole sitovia. Lo" tasainen. Hallinnonalojen investointisuunnitel-
28855: puHiset päätökset tehdään vuotuisen tulo- ja mien mukaan sama suuntaus näyttäisi jatlkuvan
28856: menoarvion yhteydessä. vuosikymmenen lbppupuolella. Kaikki edellä
28857: Investoilntisuunnirelmien alueittaisten yhteen- tarka:stelemani n~kökohdat huomioon ottaen
28858: vetojen perustuessa hallinnonalojen keskenään valtion investointien alueittaista jakautumaa ei
28859: koordinoimattomiin suunniteLmiin on ilmeistä, kuitenkaan voida pitää epäoikeudenmukaisena.
28860: etteivät nämä suunnitelmat useinkaan toteudu Vaildontalouden suunnittelua ja budjetointia
28861: sellaisenaan. Esim. suunnittelukaudelle 1976- on tarpeen kehittää siten, että alueellisten nä-
28862: 80 esitettyjen hanlkkeiden yhteismäärä ylittää kökohtien nyikyistä selväpiirteisempi huomioon-
28863: seLvästi valtiontalouden mahdolHsuudet. Hank- otto tulee mahdolliseksi. Tämä edellyttää mm.
28864: keiden määrää <ja ajoitusta joudutaan tällöin eri halli,nnonalbjen investointisuunnitelmien
28865: ta11k1stamaan. Myös 1nvestointien alueellista ja- koordinoinnin parantamista sekä valtion omien
28866: kautumaa on mahdollisuus tarkistaa periaattees- että valtion avustamien rakennusill!Vestointien
28867: sa u:sein siihen saakka, kunnes hankkkeiden osalta.
28868: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
28869:
28870: Valtiovarainministeri ] ohannes Virolainen.
28871: 4 1975 vp.
28872:
28873:
28874:
28875: T i 11 R ik s d a g en s He r r Ta 1m a n.
28876:
28877: I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen underhå!llsal'beten blir dessutom föremå1 för en
28878: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri~ .särskild "sållning" i sambad med behandlingen
28879: velse nr 919 av den 6 maj 1975 tHI veder- av ·statens arbetsprogram. Genorri statens real"
28880: böl:ande mechl:em av statsrådet för avgivande investeringar försöker man att utom det egent"
28881: av. svar översänt följande av riksdagsman Leo .liga användningsändamålet även bl.a. sysselsätt-
28882: Kohtala · ställda ·spörsmål: nings- öch konjurrkturpolitiska mål. Dessa må1
28883: har ofta ett nära samband med de regionala
28884: "Är Regeringen i fråga om Tavaste- ,synpunkterna.
28885: qus län medveten om den ojämna för-
28886: delningen av statens . reaiinvesteringar Statens byggnadsinvesteringar är ofta mycket
28887: mellan de olrka områdena i T avastehus. orrtfawinde till· sin natur och lobliseras till
28888: län. och deras. invånare, och. om så är .stora centra. Ookså deima omständighet in-
28889: fallet, vetkar på den regiortala fördelningen av sta-
28890: dll vilka åtgärder ämnar Regeringen teiis investeringar. Byggnadsinvesteringarna är
28891: skrida för att rätta t111 statshushåll- i de flesta fall en fö1jd av de avgöranden om
28892: . ningens. planer på medellång s1kt i fråga vel'ksamheten som: träffats · ( placeringen av
28893: om Tavastehus Iän så, att statens real- högskolor osv.).
28894: investeringar. SJkulle fördela sig jämnare Speciellt kan beronas att den tidsmässiga
28895: mellan. de oHka områdena i länet och anpassningen av stora enskilda byggnadspro-
28896: deras invånare?" jekt vasentligt kan ändra områdets andel av
28897: tota!lmängden investerh1gar ilrider en viss tid-
28898: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- punkt. I det regionala sammandraget av för-
28899: sroint anföra fötljimde: ' ' valtningsområdenas investeringsplaner för åren
28900: -J sam~~nd 11;1ed statshushållningens verksam- 197 6_:_80 · saikrias t.ex: investeringarna för
28901: hets-. ~9ch ekonörriiplanering inbegäres av för- centralsjukhuset i Tavastehus. Om dessa tages
28902: valtriihgsheterna. för varje enskilt objekt upp- med i granskningen, ändr~s den inbördes ord-
28903: g!fter om, de byggnadsinvesteringar soni pla- ningen mellan de olika delområdena i Tavaste-
28904: rt~;i:na ·för ·derri förutsätter .. Över de byggnads- h\ls Iän i fråga om statsbidragsinvesteringarna
28905: if1yesferingar ~Örn förv~ltningsområdena föreslår redan på denna grund till fördel för Central-
28906: urJjJgötes .. inorn . finansministeriet sammandrag tavastland.
28907: för varje område. På grund av verksamhets- . I förhåHande tili befolkningstalet har för-
28908: o.ch d~onomiplaneringens natur är dessa. bygg- delningen av statens egna realinvesteringar
28909: naqsirwesteringsplaner inte bindande .. De slut- mellan de oHka områdena i Tavastehus län
28910: lfga avgörandena träffas i samband med det inte varit jämn under. de senaste åren. Enligt
28911: årliga ,st11tsf.örslaget. Då sammandragen av de investeringsplanerna för förvaltningsområdena
28912: eii~kflda . orrirådenas . investeririgsplaner baserar verkar det som om .förhå!llandet skuUe fortsätta
28913: sig på förv.altningsområdenas planer, som inte under årtiondets andra häHt. Med beaktande
28914: h,äl'"köordinera1s sinsemellan, är det uppenb;1rt, av, .alla ovan . anförda synpunkter kan dock
28915: att dessa planer ofta inte förverkligas som såda- inte. den regionala fördelningen av statens. in-
28916: nä_."J)et jamm~rilagda .antalet objekt som fore- vesteringar anses orättvis. . . ·
28917: slåg'its t:ex. föt p1anetirigsperioden 197 6__.:__ 1980 Planeringen och budgeteriiigen. av statsht1s-
28918: ö~.erst1ger .tydligt statshushållningens möjHghe- h~llnirigen. horde . utvecklas så, att det 'blir
28919: tej:. Jv~~n::blir h~rvjd tyungen a~t justera · ob- · möjligt att tydligare än hittills beakta regio-
28920: je1'gt~ns · iuital qch tidso,rdning. Aven den re~ nalasynpunkter. Petta förutsätter bl.a. en för~
28921: gfon:ah förclelnit1gen av investeringarna kan i bättring av koordineririgen av de olika fö.rvalt-
28922: vrhrdp juste.ras ofta ända tili dess det blir ningsområdenas investeringsplaner både.i {i:åga
28923: a:kttieUt att taga iri projekten i budgeten för om, stå.tens egna och de av. staten iinderstodda
28924: varje år. Statens investeringar och viktigaste byggnadsinves teringarna. ·
28925: Helsingfors den 30 maj 1975.
28926:
28927: Finansmin~ster Johannes Virolainen.
28928: 1975 vp.
28929:
28930: Kirj. ksm. n:o 165.
28931:
28932:
28933:
28934:
28935: Halme ym.: Vuokratasoon liittyvien tasoyleisohjeiden oikaise-
28936: misesta.
28937:
28938:
28939: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28940:
28941: V aitioneuvoston annettua päätöksen (57 /75) soveltaminen johtaisi kohtuuttamaan tulok-
28942: yileisohje1ksi keskuslirmmitysasuntojen kohtuul- seen.
28943: lisista vuokrista eräillä paikkakunnilla, ovat Vaikka lainsäätäjän tarkoitus on varsin selvä-
28944: yleisohjeet selvästi johtamassa yleisen vuokrata- viitteinen asioiden yksilöluonteisesta käsittelys-
28945: son korottamiseen. tä tuomiois•tuimissa, näyttää siltä, että tuomio-
28946: Erityisesti nykyisenä ajankohtana ja muuten- istuimet eivät ota ainakaan riittävästi huomioon
28947: kin vuokrien kohtuuttomia korotuksia on pi- lainsäätäjän tarkoitusta, vaan päätökset näyttä-
28948: dettävä sopimattomina. Huomattavat vuokrien vät tulevan tasoyleisohjeen (57 /75} antamisen
28949: korotukset mitätöivät täysin muutama kuukau- jälkeen summittaisina.
28950: si sitten sov1tun tulopoliittisen kokonaisratkai- Näin on tapahtunut ainakin Helsingin asunto-
28951: sun tulokset. Usean työntekijän kohdalla vielä oikeudessa ja jopa mielestäni lainsäätäjän tarkoi-
28952: siten, että asuessaan palveluksessaan olevan tuksen vastaisesti.
28953: työnantajan omistamassa asunnossa, vähäisten Näin ollen on oikeutettua puuttua asiaan ja
28954: palkankorotustenkin jälkeen, kokonaisansiotaso kysyä, onko hallituksen tarkoitus ollut viime
28955: laskee vuokran kohotessa. tammikuun 17 päivänä tasoyleisohjeita an·taes-
28956: Näyttää myös siltä, että asunto-oikeudet pää- saan, että aikaansaadaan yleinen vuokrien korot-
28957: töksiä tehdessään ottavat yleislinjaksi yllä mai- taminen näiden tasoyleisohjeiden perusteella.
28958: nitussa valtioneuvoston päätöksessä olevat ns. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28959: tasoyleisohjeet. Näyttää myös siltä, ettei yksit- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esitäm-
28960: täistapauksissakaan huomioida tasoyleisohjeissa me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28961: esiintyviä vuokraa alentavia tekijöitä, vaikka •tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
28962: vastaajien toimesta ne oikeudelle esitetään, eikä
28963: niitä kantajankaan toimesta varsinaisesti kiis- Onko Hallituksen tavkoituksena
28964: tetä. ollut antaessaan huoneenvuokralain pe-
28965: Edellä mainittujen yksittäista:pausten osalta, rusteella tammikuun 17 päivänä 1975
28966: joihin hallitus viittasi esityksessään n:o 246/ ns. tasoyleisohjeet, aikaansaada yleinen
28967: 1973 vp. ja lisäksi lakivaliokunta mietinnös- vuokratason nousu, ja jos ei,
28968: sään n:o 18/1973 vp. viitatessaan mietintöön- mihin toimenpiteisiin Halliotus aikoo
28969: sä n:o 16/1973 vp. toteaa viimeksi mainitussa ryhtyä vuokratasoon liittyvien tasoyleis-
28970: mietinnössään, etteivät ohjeet estä tuomioistui- ohjeiden oikaisemiseksi tai huoneen-
28971: mia ottamasta huomioon muita kuin ohjeissa vuokralain muuttamiseksi niin, ettei
28972: tarkoitettuja seikkoja näiden määrätessä vuok- !kohtuuttomia vuokrien korotuksia pää-
28973: ran suuruuden, mikäli ohjeiden kaavamainen se tapahtumaan?
28974: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1975.
28975:
28976: Antti A. Halme. Ralf Friberg. Erkki Tuomioja.
28977:
28978:
28979:
28980:
28981: 754/75
28982: 2
28983:
28984:
28985:
28986:
28987: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28988:
28989: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa man huoneenvuokrasuhteissa hyväksyttäväksi
28990: mainitussa tallkoitukses,sa Te, Herra Puhemies, katsottavaa syytä. Tällaisena syynä ei ole pidet-
28991: olette 6 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn kir- 'tävä sitä, että vapaina olevista huoneistoista
28992: jeenne n:o 917 ohella toimittanut V aitioneu- vuokra-a<Suntojen tarjonnan niukkuuden johdos-
28993: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ta ehkä tarjotaan ja tä11aisista huoneistoista teh-
28994: kansanedustaja HaJmeen ym. kirjallisesta kysy- tyjen vuokrasopimusten nojalla maksetaan kor-
28995: myksestä n:o 165, ,jossa ltiedustelloon: keampia vuokria kuin mitä maksetaan jo pit-
28996: kähkön ajan kestäneissä vuokrasuhteissa.
28997: "Onko Ha:llituksen tavkoituksena Huoneenvuokralain 47 a §:n 2 momentin
28998: ollut antaessaan huoneenvuokralain pe- mukaan valtioneuvosto voi kuultuaan vuokra-
28999: rusteella tammikuun 17 päivänä 1975 neuvostoa antaa yleisohjeita myös siitä, minkä
29000: ns. tasoyleisohjeet, aikaansaada yleinen suuruisia asuinhuoneistojen vuokria eri paikka-
29001: vuokratason nousu, ja jos ei, kunnilla on pidettävä kohtuullisina ( ns. taso-
29002: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo yleisohje) sekä suosituksia asuinhuoneistojen
29003: ocyhtyä vuokratasoon liittyvien tasoyleis- vuokrasuhteiden muistakin kuin vuokraa kos-
29004: ohjeiden oikaisemiseksi tai huoneen- kevista ehdoista. Tämän säännöksen noja!l.la val-
29005: vuokralain muuttamiseksi niin, ettei tioneuvosto on 17 päivänä tammikuuta 1975
29006: kohtuuttomia vuokrien korotuksia pää- antanut päätöksen yleisohjeeksi keskuslämmi-
29007: se ,tapahtumaan?" tysasuntojen kohtuullisista iVUokrista eräillä
29008: paikkakunnilla.
29009: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tasoyleisohjeilla on pyritty helpottamaan
29010: vasti seuraavaa: sopijapuolten asemaa heidän määrittäessään
29011: Huoneenvuokralain 49 §:n 4 momentin mu- vuokrattavasta huoneistosta perittävää vuokraa.
29012: kaan tuomioistuimen, jonka tutkittavaksi asuin- Samoin on tavoitteena ollut helpottaa ja yhte-
29013: huoneiston vuokran korotusta koskeva asia on näistää vuokran määrää koskevia tuomioistuin-
29014: saatettu, tulee 48 §:ssä säädettyjä perusteita so- ten ratkaisuja. Tasoyleisohjeella on pyritty ni-
29015: veltaen ja 47 a §:n nojalla annetut yleisohjeet menomaan selvittämään, mikä on ohjeissa mai-
29016: huomioon ottaen vahvistaa vuokran määrä. nitulla paikkakunnahla huoneenvuokralain 48
29017: Tuomioistuimen tulee ratkaisuissaan päätyä §:n 2 momentissa tallkoitettu vuokrataso. Vii-
29018: yksittäistapauksessa kaiJcld asiaan vaikuttavat me tammikuussa annettu tasoyleisohje on ra-
29019: se1kat huomioon ottavaan vuokran vahvistuk- kennettu siten, että sen taulukko-osassa on ii-
29020: seen. Yleisohjeet perustuvat vain yleisJuontoi- maistu vuokra-arvoltaan keskivertoasunnon
29021: siin tietoihin ja ne voivat siten myös ilmaista vuokra ja soveltamisohjeissa tekijöitä, joiden
29022: vain tämänasteista tietoa. Tämän vuoksi ei ole yleisesti hyväksytään vaikuttavan vuokraan ko-
29023: säädetty eikä ole tarkoituksenmukaista säätää- rottavasti tai alentavasti verrattuna keskiverto-
29024: kään vastaisuudessa, että tuomioistuimet olisi- vuokraan. Samalla kertaa saattaa olla vaikutta-
29025: vat tasoyleisohjeisiin yksittäistapauksissa sidot- massa sekä alentavia että korottavia tekijöitä.
29026: tuja. Kuten edellä mainitusta huoneenvuokralain
29027: Main1tun 48 §:n 2 momentin mukaan tuo- 48 §:n 2 momentin säännöksestä ilmenee, ei
29028: mioistuimen on vuokra!l.aisen vaatimuksesta har- vuokran kohtuullisuutta arvosteltaessa oteta:
29029: kintansa mukaan alennettava asuinhuoneiston huomioon vuokranantajan tai vuokralaisen ta-
29030: vuokraa, jos se olennaisesti ylittää vuokra-arvol- loudellisia tai muitakaan henkilökohtaisia olo-
29031: taan samanveroisista huoneistoista paikkakun- suhteita vaan punnitaan yksinomaan vuokran-
29032: nalla maksetun kohtuullisen käyvän vuokran il- antajan ja vuokralaisten suoritusten vastaavuut-
29033: N:o 16S 3
29034:
29035: ta. Vuokra voi siten huoneiston vuokr~arvon nettavaksi jäävä osa: vuokraJSta muodostuu hänen
29036: huomioon ottaen olla sinänsä vuokrana kohtuul- maksukykynsä huomioon ottaen kohtuu1Jliseksi.
29037: linen vaikka se ylittäisi vuokralaisen maksuky- Tämän tavoitteen toteuttaminen lienee tarkoi"'
29038: vyn tai päin vastoin alittaisi ne määrät, jotka ruksenmukaisimmin toteutettavissa valtion asun-
29039: juuri tämä vuokranantaja joutuu vastirkkeen rolainoitusjärjestelmää ja siihen liittyvää asumis·
29040: muodossa ja asunnon hankkimiseksi otettujen tukijärjestelmää kehittämällä. Uusi kuluvan
29041: lainojen ja korkojen erääntymisen johdosta suo- kuun 4 päivänä annettu asumistukilaki tulee voi'-
29042: rittamaan. maan ensi heinäkuun alusta. Laki mahdollistaa
29043: Sen lisäksi, että huoneisto vuokra-arvoltaan tuen ulottamisen entistä useampiin pienituloi-
29044: vastaa siitä suoritettua vuokraa, on kuitenkin siin perheiS!Lin.
29045: pytrittäivä myös siihen, että vuokralaisen kan-
29046: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1975.
29047:
29048:
29049: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
29050: 4 1975.vp;
29051:
29052:
29053:
29054: .-:,/
29055:
29056:
29057:
29058:
29059: T i 11 Rik sd a ge n s Herr T a 1 m a n.
29060:
29061: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hyresförhållanden godtagbar orsak därtill före-
29062: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse ligger. Såsom sådan orsak får icke anses, att
29063: :nr 917 av den 6 maj 1975 tili vederbörande för lediga lägenheter med anJedning av knappt
29064: medlem av statsrådet för avghrande av svar utbud på hyreslägenheter eventuellt bjudes och
29065: översänt avskrift av följande av riksdagsman med stöd av hyresavtal för sådana lägenheter
29066: Halme m.fl. stäUda spörsmål nr 165: betalas högre hyror än i hyresförhå1landen, som
29067: redan ägt bestånd en längre tid.
29068: "Har Regeri:ngen, då den på basen Enligt 4 7 a § 2 mom. hyreslagen kan stats-
29069: av hyreslagen den 17 januari 1975 ut- rådet, efter att ha hört hyreslfådet, även ge aH.-
29070: färdade de s.k. aHmänna anvisningarna männa an'Visningar om de hyresbelopp för bo-
29071: om hyresnivån, haft för avsikt au åstad- IStadslägenheter, som på ol1ka orter ska!ll anses
29072: komma en aUmän höjning av hyresnivån, skäliga ( s.k. allmän an'Visning om hyres.nivån)
29073: och om så ej är fallet, samt rekommendationer angående andra villkor
29074: vilka åtgärder ärn.nar Regeringen vid- för hyresförhållandena för bostadslägenheter än
29075: taga för att sådana som angår hyran.
29076: 1) rätta till de al1männ,a anvisningar- Med stöd av detta stadgande har statsrådet
29077: na om hyresnivån eller 2 ) ändra hyres- den 17 januari 1975 utfärdat ett beslut inne-
29078: lagen så, att oskäliga hyresförhöjningar hållande al1män anvisning om skäliga hyror för
29079: inte kan ske?" bostäder med centralvärme på vissa orter.
29080: Genom denna anvisning har man försökt
29081: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- underläua parternas ställning, då de skall be-
29082: samt anföra följande: stämma den hyra som skall uppbäras för hyres-
29083: Enligt 49 § 4 mom. hyreslagen skall domstol lägenhet. Ett mM har också varit att under-
29084: tiJll vars prövning ärende rörande förhöjning av lätta och förenhetliga de domstolsavgöranden
29085: hyra för bostadslägenhet hänskjutits, med till- som gäller hyresbeloppet. Geoom den allmänna
29086: lämpning av i 48 § stadgade grunder och med anvisningen har man uttryckligen försökt klar-
29087: beaktande av de allmänna anvisningar som givits lägga vi1ken den i 48 § 2 mom. hyreslagen a'V-
29088: med srtöd av 47 a §, fastställa hyresbeloppet. sedda hyresnivån är på de orter som nämns i
29089: Domstolen skall i si:na a'Vgöranden komma tiH an'Visningen. Den allmänna anvisningen som ut-
29090: en faststäHelse av hyran som i det enskilda fallet färdades i januari detta år är uppbyggd så, att
29091: beaktar alla på saken inverkande omständig- i tabelldelen har angetts hyran för en bostad
29092: heter. De aUmänna anvisningarna grundar sig som är genomsnittlig tiU sitt hyresvärde och i
29093: endast på uppgifter av allmän natur, och de tillämpningsdi,rektiven de faktorer som etiligt
29094: kan således också bara uttrycka uppgifter av vad alLmänt e11känns inverkar höjande eller sän-
29095: sådan grad. Förde:nskull har inte stadgats - kande på hyran, om man jämför med genom-
29096: och det är inte heller ändamålsenligt att i fram- snittshyran. Det kan samtidigt förekomma fak-
29097: tiden stadga - att domstolarna i de enskilda torer, som in'Verkar både sä:nkande och höjande.
29098: fallen skall vara bundna av ifrågavarande a!ll- Såsom framgår av ovan nämnda stadgande
29099: männa anvisningar. i 48 § 2 mom. hyreslagen, beaktas inte, när man
29100: Enligt nämnda 48 § 2 mom. skall domstol bedömer skäligheten hos hyran, hyresvärdens
29101: på yrkande av hyresgästen efter prövning sänka eller hyresgästens ekonomiska eller andra för-
29102: ihyran för bostadslägenhet, om den väsentligt hållanden, utan enbart hyresvärdens och hyres-
29103: Ö'Verstiger skälig gängse hyra på orten för lägen- gästens prestationer vägs mot varandra. Hyran
29104: heter med likvärdigt hyres.värde, utan att i kan ,således med beaktande av lägenhetens hyres-
29105: N:o 165 5
29106:
29107: värde såsom ilzyra i och för sig vara fuRt skädig, hyresgästen sikail:l bära blir skälig, med beaktande
29108: fastän den slmtle överstiga hyresgäs.tens betal- av hans betaln.i:ngsförmåga. Uppnåendet 3IV detta
29109: ningsförmåga, eller motsatt, saruile understiga må:l rtorde ändamålsenJigast ske genom att
29110: de belopp som dema hyresvärd blir rtvungen ·statens bostadslånesystem och det därtill an-
29111: att betala dels ii form aJV bolagsvederlag, dels slutna: systemet med bostadsbidrag utvecklas.
29112: på gmnd a.v .altt Jån som han har tagit för an- Den nya lagen 3IV den 4 juni iooevarande år om
29113: skaffande 3IV bostaden samt xäntor på ~ånen för- bostadsbidrag träder i kraft från början av in-
29114: faller rtiil betalning. kommande jull månad. Lagen gör det möjligt
29115: Utom att lägenheten tilll sitt hyresvärde svarar att utsträcka bidraget cil1 aLlt flera familjer med
29116: emot den erlagda hyran måste manJ dook även små inkomster.
29117: försöka komma ,tiJJ: att den del av hyran som
29118: Helsingfom den 6 juni 1975.
29119:
29120:
29121: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
29122: 1975 vp.
29123:
29124: Kirj. ksm. n:o 166.
29125:
29126:
29127:
29128:
29129: Laine ym.: Ammattitautilainsäädännön uudistamisesta.
29130:
29131:
29132: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he II e.
29133:
29134: Työterveyslaitoksen ammattitautirekisteristä luvuista voi päätellä. Voimassa olevan ammatti-
29135: julkisuuteen annettujen tietojen mukaan lisään- tautilainsäädännön nojalla kaikkia todellisia
29136: tyi rekisteröityjen ammattitautitapausten määrä ammattitauteja ei hyväksytä ammattitauteina
29137: viime vuoden aikana 22 prosentilla. Uusia am~ korvattaviksi, josta johtuen suuri määrä työstä
29138: mattitautitapauksia todettiin viime vuonna n. aiheutuvia sairauksia jää tapaturmavakuutuslain
29139: 1 750. Lisäksi todettiin ammatti-ihotauteja yli mukaisten korvausten ulkopuolelle. Esim. kiih-
29140: 1 700 työntekijässä. Mainituissa luvuissa ei ole tyvän työtahdin, vuorotyön, työn yksitoikkoisuu-
29141: otettu huomioon mm. äkillisiä myrkytystapauk- den ja muiden vastaavien tekijöiden aiheuttamia
29142: sia, jotka ilmoitetaan vakuutusyhtiöille työtapa- psykosomaattisia ja psyykkisiä sairauksia ei hy-
29143: turmina. Todettakoon, että Työterveyslaitoksen väksytä ammattitaudeiksi. Nykyinen ammatti-
29144: ammattitautirekisterin tiedot kertyvät vakuutus- tautilaki ja -asetus ei ota huomioon eri ammatti-
29145: yhtiöille ammattitauteina ilmoitetuista tapauk- tauteja aiheuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksia.
29146: sista. Niiden mukaan esim. melusta aiheutuvien Ammattitautikäsite on nykyisin voimassa ole-
29147: ammattitautien määrä on kasvanut voimakkaasti. vassa laissa rajattu liian ahtaasti.
29148: Melun, tärinän, säteilyn ja toistuvien yksipuo- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
29149: listen liikkeiden sekä muiden fysikaalisten teki- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
29150: jöiden · aiheuttamien ammattitautitapauksien neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29151: määrä oli viime vuonna 1 264.- Kemikaaliset seuraavan kysymyksen:
29152: tekijät aiheuttivat lähes 500 ammattitauti-
29153: tapausta. Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
29154: Ammatista aiheutuvien sairauksien maaran toimenpiteisiin ammattitautilainsäädän-
29155: kasvu on paljon suurempi kuin edellä esitetyistä nön uudistamiseksi?
29156: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1975.
29157:
29158:
29159: Ensio Laine. Lauri Kantola. Pauli Puhakka.
29160:
29161:
29162:
29163:
29164: 689/n
29165: 2 1975 vp.
29166:
29167:
29168:
29169:
29170: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
29171:
29172: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallituksessa on kiinnitetty huomiota nykyi-
29173: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sen ammattitautilainsäädännön puutteisiin. Jo
29174: olette 6 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn kir- viime vuoden tammikuussa asetettiin toimikunta
29175: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- selvittämään, miten ammattitautilainsäädäntöä ja
29176: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ammattitautien toteamis- ja korvaamismenette-
29177: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta lyä olisi tarkistettava, jotta työn ja työympäris-
29178: kysymyksestä n:o 166: tön aiheuttamat sairaudet ja haitat tulisivat
29179: nykyistä laajemmin ja tarkemmin korvattaviksi
29180: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin ammattitautilainsäädännön perusteella. Toimi-
29181: toimenpiteisiin ammatti tau tilainsäädän- kunta saanee ehdotuksensa valmiiksi kuluvan
29182: nön uudistamiseksi?" toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen
29183: hallitus ottaa asian käsiteltäväkseen.
29184: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29185: vasti seuraavaa:
29186: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
29187:
29188:
29189: Ministeri Reino Karpola.
29190: N:o 166 3
29191:
29192:
29193:
29194:
29195: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29196:
29197: I det sytfe 37 § 1 mom. riksdagsordningen Man har inom regeringen fäst uppmärksam-
29198: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse het vid bristerna i den gällande lagstiftningen
29199: av den 6 maj 1975 tili vederbörande medlem om yrkessjukdomar. Redan i januari senaste
29200: av statsrådet för avgivande av svar översänt år tillsattes en kommission för att utreda, hur
29201: avskrift av följande av riksdagsman Ensio lagstiftningen om yrkessjukdomar och förfaran-
29202: Laine m.fl. ställda spörsmål nr 166: det vid konstaterandet av och utgivande av
29203: ersättning för yrkessjukdomarna borde revide-
29204: "Ämnar Regeringen skrida tili bråds- ras, så att de sjukdomar och men som otsakas
29205: kande åtgärder för att förnya lagstift- av arbete och arbetsmiljön i större utsträck-
29206: ningen om yrkessjukdomar?" ning och noggrannare än för närvarande skulle
29207: bli ersatta på basen av lagstiftningen om yrkes-
29208: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sjukdomar. Kommissionen torde få sitt förslag
29209: samt anföra följande: färdigt före utgången av innevarande maj må-
29210: nad, varefter regeringen tar ärendet tili be-
29211: handling.
29212: Helsingfors den 30 maj 1975.
29213:
29214:
29215: Minister Reino Karpola.
29216: 1975 vp.
29217:
29218: Skrifd. spm. nr 167.
29219:
29220:
29221:
29222:
29223: Stenbäck: Om vikarielön inom skolväsendet.
29224:
29225:
29226: 't i 11 R i k s d a g e 1t1 s H e r r T a 1 m a n.
29227:
29228: Undervisningsministeriet har i sitt beslut belt åt både tjänsteinnehavaren och vikatien
29229: den 26. 6. 1974 givit direktiv för de principer, på grund av statsbidragen för lönerna inoi:n
29230: enligt vilka studielön utbetalas åt tjänsteinne- skolväsendet, men vikatien har ju ändå gjort
29231: havare i grundskolan. I direktivet hänvisas till samma insats som den tjänstlediga läraren
29232: lagen om tjänsteinnehavarnas inom folkskole- skulle ha gjort.
29233: väsendet avlöning och pensioner 1. 7. 1957 Med anledning av ovanstående och i det
29234: ( 248/57), enligt viiken åt tjänsteinnehavare syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger
29235: kan beviljas ledigt på grund av studier maxi- tillställes vederbörande statsrådsmedlem hög-
29236: malt 270 dagar under ett läsår. aktningsfullt följande skriftliga spörsmål att
29237: Undervisningsminister Ulf Sundqvist har som besvara:
29238: svar i spörsmål nr 229/27. 9. 1974 nämnt, att
29239: tjänstledighet inte kan "beviljas för längre tid Vilka åtgärder ämnar Regeringen
29240: än ledighet har sökts." Om denna princip till- vidta för att vikarie inom undervisnings"
29241: lämpas, går en vikarie, som vikarierar lärare väsendet skall få samma lön för utförd
29242: som har studieledighet, miste om sommarlönen årsundervisningsskyldighet som ordi-
29243: trots att han/hon skött hela läsårets arbete. narie, på provår varande lärare eller
29244: Tjänsteförordnandet kan självfallet inte ges dub- t.f. lärare erhåller?
29245: Helsingfors den 7 maj 197 5.
29246:
29247: Pär Stenbäck.
29248:
29249:
29250:
29251:
29252: 766/75
29253: 2 197.5 vp.
29254:
29255: Kirj. ksm. n:o 167. Suomennos.
29256:
29257:
29258:
29259:
29260: Stenbäck: Koululaitoksen sij aispalkasta.
29261:
29262:
29263: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
29264:
29265: Opetusministeriö on päätöksessään 26. 6. tietenkään voi antaa kahteen kertaan eli sekä
29266: 1974 antanut niitä periaatteita koskevat ohjeet, viranhaltijalle että viransijaiselle koululaitoksen
29267: joiden mukaan maksetaan opiskelupalkkaa pe- palkkoja varten annetun valtionavun vuoksi,
29268: ruskoulun viranhaltijoille. Ohjeissa viitataan mutta viransijainenhan on kuitenkin antanut
29269: 1. 7. 1957 annettuun lakiin kansakoululaitok- saman työpanoksen kuin mitä virasta vapaana
29270: sen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä oleva opettaja olisi antanut.
29271: (248/57), jonka mukaan viranhaltijaUe voidaan Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjestyk-
29272: myöntää vapaata opiskelun perusteella korkein- sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
29273: taan 270 päivää yhden lukuvuoden aikana. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29274: Opetusministeri Ulf Sundqvist on vastauk- seuraavan kirjallisen kysymyksen:
29275: sena kysymykseen n:o 229/27. 9. 1974 mai-
29276: ninnut, ettei virkavapautta voida "myöntää Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29277: pitemmäksi ajaksi kuin sitä anotaan". Jos tätä ryhtyä, jotta viransijainen opetuslaitok-
29278: periaatetta sovelletaan, menettää se henkilö, sessa saisi saman palkan vuosiopetus-
29279: joka on opintolomalla olevan opettajan viran- velvollisuuden täyttämisestä kuin vaki-
29280: sijaisena, kesäpalkkansa, vaikka hän on hoitanut nainen, koevuosilla oleva opettaja tai
29281: koko lukuvuoden työn. Viranhoitomääräystä ei vt. opettaja?
29282: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1975.
29283:
29284: Pär Stenbäck.
29285: N:o 167 3
29286:
29287:
29288:
29289:
29290: E d u s k u n n a n Herra Puh e m i e he U e.
29291:
29292: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koulun palveluksessa koko koulun työajan, vaan
29293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ainoastaan varsinaista palkkausta, kalliinpaikan-
29294: olette kirjeellänne 7 päivältä toukokuuta 1975 ja syrjäseutulisineen vastaavan korvauksen puut-
29295: n:o 990 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen tuvista lomapäivistä. Samansisältöinen säännös
29296: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pär Sten- kansakoulunopettajan viranstjatsen lomakor-
29297: bäckin seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o vauksesta on kansakoululaitoksen viranhaltijain
29298: 167: palkkauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuu-
29299: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta 1957 annetun lain (248/57) 38 §:n 5 mo-
29300: ryhtyä, jotta viransijainen opetuslaitok- mentissa, sellaisena kuin se on 7 päivänä heinä-
29301: sessa saisi saman palkan vuosiopetus- kuuta 1970 annetussa laissa (485/70).
29302: velvollisuuden täyttämisestä kuin vaki- Kunnallisen virkaehtosopimuslainsäädännön
29303: nainen, koevuosilla oleva opettaja tai tultua vuoden 1970 joulukuun alusta voimaan
29304: vt. opettaja?" kuuluvat kansakoulun ja peruskoulun opettajan-
29305: viranhaltijain sekä näiden virkojen viransijaisten
29306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen parkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja kos-
29307: seuraavaa: kevat asiat virkaehtosopimuksella sovittaviin
29308: Viransijaisopettaja on oikeutettu saamaan asioihin. Eräiden kunnallisten oppilaitosten vi-
29309: täyden palkkauksen siltä ajalta, joksi hänelle on ranhaltijoiden palvelussuhteen ehtojen tarkista-
29310: annettu viranhoitomääräys. Jos viranhoitomää- miS'esta 28 päivänä elokuuta 1973 tehdyssä vir-
29311: räys ulottuu kesäkuukausien puoleHe, myös si- kaehtosopimuksessa on kansakoulun ja perus-
29312: jainen saa täyden palkan vastaavalta ajalta. Sil- koulun opettajien viransijaisten lomakorvauk-
29313: Join kun sijaiselle ei voida suorittaa palkkausta sesta sovittu siten, että viransijaiseUe, joka vir-
29314: kesakuukausilta, hänelle suoritetaan ns. kesä- kasuhteen kestäessä ei ole koulun loma-aikoina
29315: lomankorvausta. Peruskoulun opettajan viran- saanut arkipäivinä kahta lomapäivää virkasuh-
29316: sijaiselle suoritettavasta lomakorvauksesta on teen kestoajan kutakin 30 päivää kohden, suo-
29317: säädetty peruskoulun viranhaltijain palkkauk- ritetaan puuttuvista lomapäivistä varsinaista
29318: sesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä 14 päivänä palkkausta, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisineen
29319: tammikuuta 1972 annetun lain ( 9/72) 30 § :n vastaava korvaus, jolloin päivän osa lasketaan
29320: 3 momentissa. Tämän säännöksen mukaan vi- täydeksi päiväksi.
29321: ransijaiselle on turvattu lomakorvaus puolelta- Kun virkaehtosopimus syrjäyttää sopimuksen-
29322: toista arkipäivältä virkasuhteen kestaajan ku- varaisista asio1sta annetut lakien ja asetusten
29323: takin 30 päivää kohden, mikäli hän ei ole kou- säännökset, Hallituksella ei ole lainsäädäntö-
29324: lun loma-aikoina saanut vastaavasti lomapäiviä. toimenpitein mahdollisuuksia vaikuttaa edustaja
29325: Viransijainen ei siten saa täyttä palkkausta kesä- Stenbäckin kysymyksessä tarkoitetulle viransi-
29326: kuukausien ajalta, vaikka hän olisi ollut perus- jaiselle maksettavan palkkauksen määrään.
29327: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1975.
29328:
29329: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
29330: 4 1975 vp.
29331:
29332:
29333:
29334:
29335: T ill Rik sda gen s He r r T alman.
29336:
29337: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tid, utan endast en ersättning för de btistande
29338: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sktivelse lovdagarna, viiken motsvarar egentlig avlöning
29339: nr 990 ·av den 7 maj 197 5 till vederbörande jämte dyrorts- och fjärrortstiflägg. Ett stadgande
29340: medlem av statsrådet för avgivande av svar av samma innehåll om semesterersättning till
29341: översänt avskrift av följande av riksdagsman vikatie för folkskollärare finns i 38 § 5 mom.
29342: Pär Stenbäck ställda spörsmål nr 167: lagen den 1 juli 1957 om tjänsteinnehavarnas
29343: inom folkskolväsendet avlöning och pensioner
29344: .,Vilka åtgärder ämnar Regetingen ( 248/57 ) , sådant detta lagrum lyder i lag av
29345: vidta för att vikarie inom undervisnings- den 7 juli 1970 (485/70).
29346: väsendet skall få samma lön för utförd Efter det kommunala tjänstekollektivavtals-
29347: årsundervisningsskyldighet som ordi- lagstiftningen trädde i kraft från början av
29348: natie, på provår varande lärare eller december 1970, hör frågor som gäller inne-
29349: d. lärare erhåller?" havarnas av lärartjänster inom folkskolan och
29350: grundskolan samt vikariernas i dessa tjänster
29351: Såsom .svar på detta spörsmål får jag vörd- avlöning och andra anstä.Uningsförhållandets
29352: samt anföra följande: villkor till de ärenden, varom avtalas genom
29353: Vikatierande lärare är berättigad att erhålla tjänstekollektivavtal. I det tjänstekollektivav-
29354: fuH avlöning för den tid, för vilkan han har tal om justering av anställningsvillkoren för
29355: tilldelats förordnande att handha tjänsten. Om tjänsteinnehavarna vid vissa kommunala läro-
29356: förordnandet sträcker sig in på sommar- anstalter, vilket ingicks den 28 augusti 197 3,
29357: månaderna, får även vikatien full lön för mot- avtalades i fråga om semesterersättningen för
29358: svarande tid. Då lön inte kan erläggas åt vikatie vikatiet för lärarna i grundskolan och folk-
29359: för sommarmånaderna, betalas åt honom s.k. skolan att åt vikarie, som ej medan tjänste-
29360: semesterersättning I 30 § 3 mom. lagen den förhållandet varat, under skolans lovtider på
29361: 14 januari 1972 om tjänsteinnehavarnas vid vardagar erhållit två lovdagar för varje antal
29362: grundskola avlöning och pension samt om av 30 dagar av den tid då tjänsteförhållandet
29363: familjepension efter dem ( 9/72) stadgas om varat, betalas en ersättning för de bristande lov-
29364: den semesterersättning som skall: erläggas till dagarna, viiken motsvarar den egentliga av-
29365: vikatie för lärare i grundskolan. Enligt detta löningen jämte dyrorts- och fjärrortstillägg, var-
29366: stadgande tillkommer vikatie, som ej under vid del av dag räknas som hel dag. Då tjänste-
29367: skolans lovtider på vardagar erhållit en och en kollektivavtal går före stadganden, givna om
29368: halv lovdag för varje 30 dagar av den tid frågor varom avtal får träffas, i lagar och för-
29369: tjänsteförhållandet varat, semesterersättning för ordningar, har regeringen inte möjligheter att
29370: de btistande lovdagarna. En vikatie får således genom lagstiftningsåtgärder inverka på beloppet
29371: inte full avlöning för tiden för sommar- av den avlöning som erlägges till den i riks-
29372: månaderna, även om han skulle ha vatit an- dagsman Stenbäcks spörsmål avsedda vikatien.
29373: ställd vid grundskola under skolans hela arbets-
29374: Helsingfors den 11 juni 1975.
29375:
29376: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
29377: 197.5 vp.
29378:
29379: Kirj. ksm. n:o 168.
29380:
29381:
29382:
29383:
29384: Juvela: Maantien kunnostamisesta välillä Ikaalinen-Jämijärvi-
29385: Kankaanpää.
29386:
29387:
29388: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29389:
29390: Kankaanpään ja Ikaalisten välinen maantie ta. Käytännön toimenpiteet tässä suhteessa ei-
29391: on erittäin huonossa kunnossa. Tämä 42 km:n vät sietäisi enää hetkenkään viivyttelyä.
29392: pituinen maantie kestopäällystettiin muutama Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29393: vuosi sitten. Tien pohja on kuitenkin melkein §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
29394: kauttaaltaan pettänyt sekä aiheuttanut pahoja ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
29395: ja liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia van kysymyksen:
29396: painumia tiehen. Edelleen on todettava, että
29397: tie nykyisessä kunnossaan haittaa melkoisesti Tietääkö Hallitus, että maantie vä-
29398: raskasta liikennettä Porin ja Tampereen suun- lillä Ikaalinen-Jämijärvi-Kankaanpää
29399: tiin. on tällä hetkellä erittäin huonossa kun-
29400: Kun tie on hyvin suurimerkityksellinen nossa, ja jos tietää,
29401: Ikaalisten, Jämijärven ja Kankaanpään talous- aikooko Hallitus viipymättä kehot-
29402: elämän kannalta ja kun se muussakin suhtees- taa tie- ja vesirakennuslaitosta ryhty-
29403: sa on erittäin vilkkaassa käytössä, olisi tie vii- mään toimenpiteisiin tien parantami-
29404: pymättä kunnostettava ja saatava palvelemaan seksi ja kestopäällystämiseksi?
29405: tehokkaasti näiden alueiden liikenteen tarpei-
29406: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 197.5.
29407:
29408: Aulis Juve1a.
29409:
29410:
29411:
29412:
29413: 762/75
29414: 2 19,7.5 vp.
29415:
29416:
29417:
29418:
29419: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29420:
29421: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
29423: olette 8 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn Kuten kysymyksessä mainitaan, on maantie
29424: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston no 261 välillä Niinisalo-Ikaalinen erittäin tär-
29425: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- keä tieyhteys, joka ei nykyisellään ole liikeo-
29426: edustaja·· A. · Juvelan näin kuuluvasta kirjalli- teeilistä merkitystään vastaavassa kunnossa.
29427: sesta kysymyksestä· n:o 168: Tieviranomaiset ja liikenneministeriö pitävät
29428: hankkeen toteuttamista tarpeellisena. Osa koh-
29429: "Tietääkö Hallitus, että maantie vä- teesta onkin sisällytetty kuluvan vuoden pääl-
29430: lillä Ikaalinen-Jämijärvi-Kankaanpää lystysohjelmaan siten, että väli Niinisalo-Jä-
29431: on tällä hetkellä erittäin huonossa kun- mijärvi 13,0 km toteutetaan bitumiliuossoratie-
29432: nossa, ja jos tietää, · nä. Loppuosa, Jämijärvi-Sammi 20,0 km, si-
29433: . aikooko Hallitus viipymättä kehottaa sältyy tienpidon toimenpideohjelmaesitykseen
29434: tie- ja vesirakennuslaitosta ryhtymään 1977-81 rakenteen parantamiskohteena. Tie-
29435: toimenpiteisiin tien parantamiseksi ja työ valmistuu v. 1977, jolloin koko väli on
29436: kestopäällystämiseksi?" päällystetty ja merkitystään vastaavassa kun-
29437: nossa.
29438: Helsingissä kesäkuun 6 päivänä 197.5.
29439:
29440:
29441: Lu"kenneministeri Pekka T ar;anne.
29442: N:o 168. 3
29443:
29444:
29445:
29446:
29447: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29448:
29449: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning- Såsom i spörsmålet nämns, är landsvägen
29450: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder nr 261 på sträckan Niinisalo-Ikaalinen en
29451: skrivelse av den 8 maj 1975 tili vederböran- mycket viktig vägförbindelse, som för närva-
29452: de medlem av statsrådet för avgivande av svar rande inte är i ett skick som motsvarar dess
29453: översänt avskrift av följande av riksdagsman betydelse för trafiken. Vägmyndigheterna och
29454: A. Juvela ställda spörsmål nr 168: trafikministeriet anser att genomförandet av
29455: projektet är nödvändigt. En del av objektet
29456: "Är Regeringen medveten om att har intagits i innevarande års program för
29457: landsvägen på sträckan Ikaalinen-Jä- permanentbeläggning sålunda, att 13,0 km på
29458: mijärvi-Kankaanpää för närvarande är sträckan Niinisalo-Jämijärvi får en belägg-
29459: i mycket dåligt skick, och om så är ning av bitumenemulsionsgrus. Den sista de-
29460: fallet, len, 20,0 km på sträckan Jämijärvi-Sammi,
29461: ämnar Regeringen ofördröjligen upp- ingår i förslaget tili åtgärdsprogram för väg-
29462: mana väg- och vattenbyggnadsverket hållningen för åren 1977-81 såsom ett ob-
29463: att skrida tili åtgärder för att förbätt- jekt för förbättring av vägens konstruktion.
29464: ra och permanentbelägga vägen?" Vägarbetet blir färdigt år 1977, varvid hela
29465: sträckan är permanentbelagd och i ett skick
29466: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som motsvarar dess betydelse.
29467: samt anföra följande:
29468: Helsingfors den 6 juni 1975.
29469:
29470:
29471: Trafikminister Pekka Tar;anne.
29472: 1975 vp.
29473:
29474: Kirj. ksm. n:o 169.
29475:
29476:
29477:
29478:
29479: Tikka: Suomenkielisten merivartijoiden koulutuksessa ilmenneis-
29480: tä epäkohdista.
29481:
29482:
29483: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29484:
29485: Merivartijoiden toimiupseerikoulutuksen jär- lähetettiin päällystöopistoon eversti Sihvo ja
29486: jestely on herättänyt laajaa tyytymättömyyttä komentaja Kaisalo. Tämän tilaisuuden anti oli
29487: merivartijoiden keskuudessa. Ennen uuden yh- ilmoitus siitä, että ellei koulun ohjelma tyydy-
29488: tenäispäällystöjärjestelmän käyttöönottoa oli tä, on aina mahdollista lähteä pois laitoksen
29489: merivartiohenkilöstön koulutus järjestetty ko- palveluksesta. Päällystöopiston johdon toimesta
29490: konaan poliisiopiston merivartiokoulussa. Suo- suoritettiin tämän tilaisuuden jälkeen jokaisen
29491: menkielisten merivartijoiden koulutus on yhte- merivartijan kuulustelu, jossa "tyytymättömyy-
29492: näispäällystöratkaisun jälkeen siirretty kuuden den lietsojia" yritettiin löytää miesten keskuu-
29493: kuukauden osalta Lappeenrannan päällystöopis- desta.
29494: ton tehtäväksi. Tänä aikana annetaan toimiup- Merivartija Kauppisella oli koko puheenjoh-
29495: seerioppilaille yleissivistävän koulutuksen li- tajana toimimisensa ajan vaikeuksia saada tar-
29496: säksi kaikille yhteisen varusmiesten koulutta- vittavaa aikaa luottamustehtäviensä hoitamista
29497: misen opettamiseen tähtäävä kouluttajakoulu- varten. Kauppinen jätti anomuksen opintojensa
29498: tus, johon kuuluu mm. taisteluharjoituksia 15 keskeyttämisestä 27 päivänä helmikuuta 1975.
29499: -20 viikkotuntia. Merivartioissa ei ole varus- Samana päivänä antoi päällystöopiston johtaja,
29500: miehiä eikä merivartijoiden sotilaskoulutus eversti R. Viita päiväkäskyn, jossa viitataan
29501: muutenkaan tällä tavalla suoritettuna voi olla keskeyttämisanomukseen ja todetaan, että kes-
29502: tarkoituksenmukaista. Ruotsinkielisten merivar- keytysanomuksen jättämisellä Kauppinen on
29503: tijoiden koulutus on järjestetty huomattavasti "kiistatta osoittanut, ettei häneliä ole aiko-
29504: tarkoituksenmukaisemmin eikä heidän koulu- mustakaan valmistua toimiupseeriksi". Tämän
29505: tukseensa kuulu taistelukoulutusta. vuoksi eversti Viita ilmoittaa katsovansa, ettei
29506: Päällystöopistossa aloitti syksyllä 1974 opis- Kauppisella ole myöskään edellytyksiä toimia
29507: kelunsa 25 merivartijaa, joista 9 on jo keskeyt- toimiupseeriksi opiskelevien päällystöopiston
29508: tänyt opintonsa. Alalla eteneminen on mahdo- oppilaiden muodostaman oppilaskunnan puheen-
29509: tonta ilman päällystöopiston kurssia, ja koska johtajana. Päiväkäsky jatkuu: "Tämän vuoksi
29510: nykyinen koulutus ei merivartijoita tyydytä, on ilmoitan, että oppilas Kauppinen ei enää nauti
29511: tämän vuoksi jo tapahtunut alalta poissiirty- luottamustani oppilaskunnan puheenjohtajana,
29512: mistä muihin ammatteihin. ja kehoitan siksi oppilaskuntaa ryhtymään toi-
29513: Syksyllä 1974 opiskelunsa aloittaneiden pääl- menpiteisiin sellaisen puheenjohtajan ja tarvit-
29514: lystöopiston oppilaiden oppilaskunnan puheen- taessa myös muiden oppilaskunnan hallituksen
29515: johtajaksi valittiin merivartija Seppo Kauppi- jäsenten valitsemiseksi, joiden vakaana henkilö-
29516: nen. Merivartijoiden esittäessä kurssin puolivä- kohtaisena päämääränä on opiskella toimiup-
29517: lissä toivomuksia koulutuksen muuttamiseksi seerin alemman virkatutkinnon suorittamiseksi.''
29518: eivät nämä toivomukset johtaneet mihinkään Kauppisen keskeytysanomukseen ei koskaan
29519: toimenpiteisiin. Helmikuussa pidetyssä oppilai- ole annettu minkäänlaista vastausta, mutta on
29520: den kokouksessa tehtiin koulutuksen epäkohdis- selvää, että keskeytysanomuksen jättäminen ja
29521: ta tämän vuoksi kirjalliset esitykset suoraan muut häntä vastaan suunnatut toimet vaikutti-
29522: rajavartiostojen esikunnan päällikölle ja sisä- vat myös hänen opiskeluintoansa niin, että 1,5
29523: asiainministeriölle. Esityksen allekirjoittanut kuukauden kuluttua keskeytysanomuksen jättä-
29524: merivartija Kauppinen kutsuttiin kuultavaksi misen jälkeen voitiin hänelle ilmoittaa, että hän
29525: rajavartiostojen esikuntaan ja asiaa tutkimaan ei ole tutkinnoissa saavuttanut tarvittavaa ta-
29526: 772/75
29527: 2 1975 vp.
29528:
29529: soa, vaan hänen osaltaan opiskelu päällystöopis- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29530: tossa päättyy tähän. Asiaan liittyvät kahden suomenkielisten merivartijoiden toimi-
29531: kesken tapahtuneissa puhutteluissa annetut il- upseerikoulutus eroaa täysin ruotsinkie-
29532: moitukset uran katkaisemisesta ja keinojen löy- listen merivartijoiden koulutuksesta ei-
29533: tymisestä, niinkuin tällaisissa painostustapauk- kä vastaa kyseisen erikoisalan olosuh-
29534: sissa on tapana menetellä. teita, ja
29535: Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes- aikooko Hallitus selvittää niiden ta-
29536: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän pahtumien laillisuuden ja tarkoituksen-
29537: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen mukaisuuden, joiden kohteeksi ovat
29538: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: joutuneet koulutuksensa virheitä arvos-
29539: telleet toimiupseerioppilaat?
29540: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
29541:
29542: Seppo Tikka.
29543: N:o 169 3
29544:
29545:
29546:
29547:
29548: Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29549:
29550: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa johtajalta vaadittava peruskoulutus, johon sisäl-
29551: mainitussa tarkoituhessa Te, Herra Puhemies, tyy myös kouluttajakoulutusta. Merivartijoiden
29552: olette 8 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn kir- komentaminen toimiupseerikoulutukseen on
29553: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- heille osoitettu etu päästä aloittamaan toimi-
29554: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja upseeriksi valmistuminen jo ennen toimiupsee-
29555: Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses- rintoimen saamista. Kysymys on siis yksin-
29556: tä n:o 169: omaan toimiupseerin koulutuksesta eikä meri-
29557: vartijan koulutuksesta, kuten kyselijä esittää.
29558: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29559: suomenkielisten merivartijoiden toimi- Kun rajavartiolaitoksessa on toimiupseereina
29560: upseerikoulutus eroaa täysin ruotsinkie- (mm. Ahvenanmaalla) yksikielistä, vain ruot-
29561: listen merivartijoiden koulutuksesta ei- sinkieltä taitavaa henkilöstöä eikä puolustus-
29562: kä vastaa kyseisen erikoisalan olosuh- voimissa anneta toimiupseerikoulutusta lainkaan
29563: teita, ja ruotsinkielellä, on rajavartiolaitos ollut pako-
29564: aikooko Hallitus selvittää niiden ta- tettu itse järjestämään ruotsinkielisten toimi-
29565: pahtumien laillisuuden ja tarkoituksen- upseerien koulutuksen. Nämä saavat yleissivis-
29566: mukaisuuden, joiden kohteeksi ovat tävän koulutuksen ruotsinkielisessä kansanopis-
29567: joutuneet koulutuksensa virheitä arvos- tossa ja sen jälkeen sotilasjohtajakoulutuksen
29568: telleet toimiupseerioppilaat?" merivartiokoulussa, jolloin heidän opetusohjel-
29569: mansa on samankaltainen kuin suomenkielisil-
29570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- läkin. Väite siitä, ettei ruotsinkielisille kuuluisi
29571: vasti seuraavaa: taistelukoulutusta, ei pidä paikkaansa. Sotilas-
29572: johtajakoulutus kuuluu oleellisena osana toimi-
29573: Siirryttäessä rajavartiolaitoksessa yhtenäis- upseerikoulutukseen. Jos näin ei olisi, eivät
29574: päällystöjärjestelmään, jouduttiin toimiupseerien toimet esimerkiksi oikeuttaisi lainkaan sotilas-
29575: koulutus järjestämään uudelleen, mikä lisäsi eläkkeeseen.
29576: huomattavasti koulutustarvetta entisestään. Täl-
29577: löin oli tarkoituksenmukaista sotilaskoulutuksen Sen jälkeen kun eräiden Päällystöopistossa
29578: osalta käyttää hyväksi puolustusvoimien sotilas- opiskelevien rajavartiolaitoksen oppilaiden alle-
29579: opetuslaitoksia, jolloin taloudellisten seikkojen kirjoittama kirje oli saapunut rajavartiolaitoksen
29580: lisäksi pyrittiin saamaan kaikille yhdenmukai- päällikölle, lähetettiin kyselyn perusteluissa
29581: nen sotilasjohtajakoulutus. Merivartijan koulu- mainitut kaksi esiupseeria vastaamaan kirjeessä
29582: tus säilyi ennallaan ja se annetaan merivartio- esitettyihin väittämiin - eikä niitä tutkimaan
29583: koulussa. Merivartija ei ole toimiupseeri. Meri- kuten kyselijä esittää. Näin meneteltiin sen
29584: vartiokoulu sijaitsee samassa talossa kuin polii- vuoksi, että kirje osoitti sen allekirjoittajilla
29585: siopisto, mutta on rajavartiolaitoksen koulu olleen erheellisen kuvan toimiupseerin koulu-
29586: eikä poliisiopiston, kuten kysymyksen esittäjä tuksesta ja sen tavoitteista. Tällöin asianomai-
29587: erheellisesti mainitsee. silla oppilailla oli samalla tilaisuus esittää mui-
29588: Toimiupseerin virkatutkinnot suoritetaan takin suullisia kysymyksiä.
29589: Päällystöopiston kahdella jaksolla. Edellinen Kyselyn perusteluissa tarkoitettu opintojen
29590: jakso jakaantuu yhteiskoulutus- ja erikoiskou- keskeyttäminen on tapahtunut seuraavista syis-
29591: lutusvaiheeseen, joista edellinen suoritetaan tä: neljä heikon edistymisen vuoksi, kaksi talou-
29592: Päällystöopistossa ja jälkimmäinen merivartios- dellisin perustein, kaksi anonut eroa toimestaan
29593: tojen osalta merivartiokoulussa. Yhteiskoulutuk- kurssin alkuvaiheessa ja yksi sairauden perus-
29594: sen aikana annetaan kaikille yhtenäinen sotilas- teella.
29595: 4 1975 vp.
29596:
29597: Kyselyn perusteluissa nimeltä mainitun Pääl- jotka olisivat olleet epäasiallisia taikka epätar-
29598: 1ystöopiston oppilaana olleen merivartijan opin- koituksenmukaisia. Asian vireillä ollessa oli
29599: tojen keskeyttämisestä on todettava seuraavaa: koulutusta arvostelleilta oppilailta tosin tiedus-
29600: Sotilasopetuslaitoksista annetun asetuksen teltu, oliko heidän aikomuksensa jatkaa opis-
29601: 5 §:n nojalla opiskelu voidaan keskeyttää sai- kelua tai erota koulusta. Tämänkaltaiset tiedus-
29602: rauden, riittävän edistyksen puuttumisen tai telut ja tiedotukset eivät ole asiattomia, päin-
29603: muun pätevän syyn perusteella. Tällaisia perus- vastoin niitä voidaan pitää opiskelun häiriinty-
29604: teita ei ko. oppilaan esittämän anomuksen tuke- mättömän jatkumisen ja oppilaiden valistamisen
29605: na ollut, eikä anomukseen suostuttu. Pääesi- kannalta oikeaan osuneina toimenpiteinä.
29606: kunnan koulutuspäällikön ratkaisusta annettiin Edellä olevan perusteella katson, ettei raja-
29607: tieto Päällystöopistoon 27. 3. 1975 sähkeitse. vartiolaitoksen suomenkielisten ja ruotsinkielis-
29608: Päätöksestä ilmoitettiin asianomaiselle oppi- ten toimiupseerien koulutus eroa toisistaan hai-
29609: laalle - toisin kuin kysymyksen perusteluissa tallisesti sekä että kumpaakin koulutusta ny-
29610: väitetään - välittömästi, minkä ilmoituksen kyisissä oloissa on pidettävä tarkoituksenmu-
29611: hän on nimikirjoituksellaan vahvistanut. kaisena ottaen huomioon valtion taloudelliset
29612: Luottamustehtävien hoitamiseen oli ko. oppi- mahdollisuudet sekä ettei kyselyn perusteluissa
29613: laalle varattu riittävät mahdollisuudet. Hänen mainitun oppilaan eikä muidenkaan oppilaiden
29614: opintojensa osoittauduttua sittemmin menes- opintojen keskeyttämisessä ole menetelty lain
29615: tyksettömiksi, keskeytettiin hänen opiskelunsa vastaisesti eikä myöskään epäasiallisesti.
29616: 11. 4. 1975 tehdyllä päätöksellä riittävän edis- Toimiupseerin koulutusta yleensäkin ja eri-
29617: tyksen puuttumisen takia. tyisesti merivartiotoimiupseerien osalta pyritään
29618: Koulutusta arvostelleita oppilaita kohtaan ei jatkuvasti kehittämään.
29619: ole todettu käytetyn sellaisia toimenpiteitä,
29620: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1975.
29621:
29622:
29623: Sisäasiainministeri Heikki Tuominen.
29624: N:o 169 5
29625:
29626:
29627:
29628:
29629: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29630:
29631: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förra genomföres vid hefälsinstitutet och det
29632: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse senare vid sjöbevakningsskolan. Under samut-
29633: av den 8 maj 1975 tili vederbörande medlem hildningen meddelas alla den enhetliga grund-
29634: av statsrådet för avgivande av svar översänt utbildning som fordras av en militärledare.
29635: avskrift av följande av riksdagsman Tikka ställ- Däri ingår även utbildning tili utbildare. Då
29636: da spörsmål nr 169: sjöhevalmre kommenderas tili befattningsoffi-
29637: cersutbildning, är det en förmån som beviljas
29638: "Är Regeringen medveten om att ut- dem, då de får påbörja utbildningen tili befatt-
29639: bildningen av finskspråkiga sjöbevakar- ningsofficer redan innan de erhåller en befatt-
29640: befattningsofficerare helt skiljer sig från ningsofficersbefattning. Det är således enbart
29641: de svenskspråkiga sjöbevakarnas uthild- fråga om utbildning tili befattningsofficer och
29642: ning och att den inte motsvarar för- inte tili sjöbevakare, såsom saken framställs av
29643: hållandena inom ifrågavarande special- spörsmålsställaren.
29644: område, och om så är fallet, Då det vid gränsbevakningsväsendet såsom
29645: ämnar Regeringen utreda lagligheten befattningsofficerare finns enspråkig, enbart
29646: och ändamålsenligheten i de händelser svenskspråkig personai ( bl.a. på Åland), och
29647: vilka de befattningsofficerare, som har då hefattningsofficersutbildning inte alls ges på
29648: kritiserat felen i sin utbildning, har bli- svenska inom försvarsmakten, har gränsbevak-
29649: vit föremål för?" ningsväsendet varit tvunget att själv ordna ut-
29650: bildning för de svenskspråkiga befattnings-
29651: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- officerarna. Dessa får en allmänbildande ut-
29652: samt anföra följande: bildning i svenskspråkiga folkhögskolor och
29653: Vid övergången tili systemet med enhets- därefter militärledarutbildning i sjöbevaknings-
29654: hefäl inom sjöbevakningsväsendet blev man skolan, där deras undervisningsprogram är lika-
29655: tvungen att omorganisera befattningsofficerar- dant som de finskspråkigas. Påståendet att de
29656: nas uthildning, vilket avsevärt ökade utbild- svenskspråkiga inte skulle få stridsutbildning är
29657: ningsbehovet. Härvid var det ändamålsenligast inte riktigt. Militärledarutbildningen ingår som
29658: att för militärutbildningen utnyttja försvars- en väsentlig del i uthildningen tili befattnings-
29659: maktens militära undervisningsanstalter, varvid officer. Om detta inte vore fallet, skulle befatt-
29660: man utöver de ekonomiska omständigheterna ningarna t.ex. inte alls herättiga tili militär-
29661: även strävade till att alla skulle erhålla en pension.
29662: enhetlig militärledarutbildning. Utbildningen Sedan det brev som undertecknats av några
29663: för sjöhevakare bibehölls sådan den var och elever vid gränsbevakningsväsendet, vilka stu-
29664: meddelas vid sjöbevakningsskolan. En sjöhe- derar vid befälsinstitutet hade anlänt tili chefen
29665: vakare är inte befattningsofficer. Sjöbevaknings- för gränsbevakningsväsendet, sändes de i spörs-
29666: skolan befinner sig i samma hus som polis- målets motiveringar nämnda två stabsofficerar-
29667: institutet, men är en skola för gränsbevaknings- na för att besvara - och inte för att under-
29668: väsendet och inte för polisinstitutet, såsom söka, såsom spörsmålsställaren framställer saken
29669: spörsmålsställaren felaktigt nämner. - de påståenden som framförts i brevet. Man
29670: Befattningsofficers tJansteexamen avlägges förfor så eftersom brevet visade, att under-
29671: vid hefälsinstitutet under två perioder. Den tecknarna hade en felaktig bild av utbildningen
29672: första perioden uppdelas i ett samutbildnings- tili befattningsofficer och av dess målsättning.
29673: och ett specialutbildningsskede, av vilka det Härvid hade vederbörande elever samtidigt tili-
29674: 6 1975 vp.
29675:
29676: fälle att framställa även andra muntliga frågor. gång, avbröts de genom ett beslut 11. 4. 1975
29677: De i spörsmålets motiveringar nämnda fallen på grund av otillräckliga framsteg.
29678: av avbrutna studier har inträffat av följande Det har inte kunnat konstateras, att man
29679: skäl: fyra på grund av svaga framsteg, två på gentemot de elever som har kritiserat utbild-
29680: ekonomiska grunder, två har anhållit om av- ningen använt sådana åtgärder som skulle ha
29681: sked från sin befattning i början av kursen och varit osakliga eller oändamålsenliga. De elever
29682: en på grund av sjukdom. som hade kritiserat utbildningen hade, då
29683: Angående den i spörsmålets motiveringar vid ärendet var anhängigt, visserligen tillfrågats,
29684: namn nämnda tidigare elevens vid befälsinsti- huruvida de hade för avsikt att fortsätta sina
29685: tutet, sjöbevakarens avbrytande av studierna studier eller avgå från skolan. Dylika förfråg-
29686: kan konstateras följande: ningar och meddelanden är inte osakliga,
29687: Med stöd av 5 § förordningen om militära tvärtom kan de anses såsom riktiga åtgärder
29688: undervisningsanstalter kan studierna avbrytas med tanke på elevernas informering och stu-
29689: på grund av sjukdom, otillräckliga framsteg i diemas ostörda fortgång.
29690: studierna eller av annat giltigt skäl. Sådana Med stöd av vad ovan anförts anser jag, att
29691: grunder förelåg inte som stöd för ifrågavarande utbildningen av finskspråkiga och svensksprå-
29692: elevs anhållan, och anhållan har inte bifallits. kiga befattningsofficerare inte i menlig grad
29693: Huvudstabens utbildningschefs beslut delgavs skiljer sig från varandra och att vardera ut-
29694: 27. 3. 1975 per telegram befälsinstitutet. Veder- bildningen under rådande läge måste anses
29695: börande elev fick omedelbart meddelande om ändamålsenlig med beaktande av statens eko-
29696: beslutet - tvärt emot vad som påstås i spörs- nomiska möjligheter samt att man inte förfarit
29697: målets motivering - och detta meddelande olagligt eller osakligt i fråga om den i spörs-
29698: har han bekräftat med sin namnteckning. målets motiveringar nämnda elevens eller andra
29699: Ifrågavarande elev hade beretts tillräckliga elevers studier. Avsikten är att kontinuerligt
29700: möjligheter att sköta förtroendeuppdrag. Sedan utveckla utbildningen av befattningsofficerare
29701: hans studier sedermera visat sig vara utan fram- och speciellt sjöbevakningsbefattningsofficerare.
29702: Helsingfors den 11 juni 1975.
29703:
29704:
29705: Minister för inrikesärendena Heikki Tuominen.
29706: 1975 vp.
29707:
29708: Kirj. ksm. n:o 170.
29709:
29710:
29711:
29712:
29713: Salama: Pitkäaikaissairaiden lomamatkakustannusten saattami-
29714: sesta sairausvakuutuslain nojalla korvattavaksi.
29715:
29716:
29717: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29718:
29719: Voimassa olevan sairausvakuutuslain perus- edellä esitetyin ehdoin viikonloppu- tai muut
29720: teella korvataan vakuutetun matkakustannukset siihen verrattavat lomamatkakustannukset kor-
29721: lääkäriin, sairaalaan tms. Sairaalat antavat ny- vattaisiin asianomaisille potilaille. Mainittu
29722: kyisin lääkärin tai muun henkilökunnan har- lainmuutos olisi hoidollisessa mielessä merkit-
29723: kintaan nojautuen viikonloppu- tai muita lo- tävä. Sen avulla voitaisiin oleellisesti lyhentää
29724: mia. Näistä aiheutuvia matkakustannuksia ei hoitoaikoja. Tämä taas olisi yhteiskunnan kan-
29725: sairausvakuutuslain perusteella korvata. Lomat nalta merkittävää mm. säästyvien sairaalakus-
29726: liittyvät kuitenkin hoidolliseen kokonaissuunni- tannusten osalta.
29727: telmaan. Niiden avulla pyritään ihminen py- Vähäiseksi ei voida arvioida myöskään sitä
29728: syttämään yhteiskuntaelämässä, koska yhtäjak- helpotusta, joka täten voitaisiin aikaansaada
29729: soineo sairaalassaolo on laitostuttavaa ja hei- sairaaloiden hoitohenkilökunnan vaikean työ-
29730: kentää ihmissuhteita, jotka kuntoutettavalle po- voimatilanteen vallitessa.
29731: tilaalle ovat elintärkeitä. Varsinkin psykiatri- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
29732: sessa hoidossa, mutta myös muissa pitkäaikai- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
29733: sissa sairauksissa, jotka asettavat psyykkiset valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29734: ja fyysiset voimat kovalle koetukselle, hoito- vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
29735: tulokset heikkenevät oleellisesti, ellei ihmisen
29736: yhteiskuntaelämän ja sairaalan välillä olevaa Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
29737: kuilua voida kaventaa. teisiin sairausvakuutuslain muuttami-
29738: Sosiaaliturvamme on valitettavasti vielä sel- seksi siten, että varsinkin erilaisten
29739: lainen, että on "väliinputoajia", joiden ter- pitkäaikaissairaiden kohdalla voitaisiin
29740: veyttä edistäville toiminnoille taloudelliset sei- nykyistä joustavarumin toteuttaa sai-
29741: kat asettavat rajoituksia. Viikonloppulomat raiden kotilomat siten, että siirrosta ai-
29742: myönnetään aina asiantuntijaharkinnan mu- heutuvat kustannukset luettaisiin sai-
29743: kaan. Tämä on oikea kriteeri korvaukseen oi- rausvakuutuslain sisältämiin korvauksen
29744: keutettuihin nähden. Siksi sairausvakuutusla- oikeuttaviin kuluihin?
29745: kiin olisi saatava muutos, jonka avulla myös
29746: Helsingissä 8 päivänä t01.<kokuuta 1975.
29747:
29748: Aune Salama.
29749:
29750:
29751:
29752:
29753: 773/75
29754: 2 1975 vp.
29755:
29756:
29757:
29758:
29759: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29760:
29761: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- set. Vakiintuneen käytännön mukaan vakuute-
29762: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tun sairaalasta tekemistä lomamatkoista ei kui-
29763: PJ.ies, olette 8 päivänä toukokuuta 1975 päi- tenkaan suoriteta korvausta, koska tällaisia
29764: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- ,matkoja ei voida pitää välttämättömästi sai-
29765: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen rauden johdosta suoritettuina.
29766: kansanedustaja Aune Salaman näin kuuluvasta Sairaalasta tehtyjen lomamatkojen korvaami-
29767: kirjallisesta kysymyksestä n:o 170: nen sairausvakuutuksesta saattaisi eräissä ta-
29768: pauksissa olla hyvinkin tarkoituksenmukaista.
29769: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- Korvattavien lomamatkojen erottaminen muis-
29770: telsnn sairausvakuutuslain muuttami- ta tuottaisi kuitenkin hankaluuksia. Muun
29771: seksi siten, että varsinkin erilaisten muassa olisi sairaaloiden lääkärien käytännös-
29772: pitkäaikaissairaiden kohdalla voitaisiin sä vaikeata johdonmukaisesti ratkaista, kenen
29773: nykyistä joustavammin toteuttaa sai- kohdalla ja miten usein lomamatka olisi hoi-
29774: den kotilomat siten, että siirrosta ai- don kannalta tarpeellinen. Jos taas kaikki sai-
29775: heutuvat kustannukset luettaisiin sai- raalasta tehdyt lomamatkat korvattaisiin, muo-
29776: rausvakuutuslain sisältämiin korvauk- dostuisi siitä huomattavan suuri kustannusky-
29777: seen oikeuttaviin kuluihin?" symys. Myös kuljetuskysymykseen olisi kiinni-
29778: tettävä huomiota, sillä vain osa potilaista voisi
29779: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käyttää matkoihin yleisiä kulkuneuvoja. Näistä
29780: vasti seuraavaa: syistä ei tässä vaiheessa näytä olevan riittävää
29781: Sairausvakuutuslain mukaan korvataan va- aihetta toteuttaa sairaalasta tehtyjen lomamat-
29782: kuutetun sanotun lain mukaan korvattavan sai- kojen korvaamista sairausvakuutuksesta.
29783: rauden johdosta suorittamat matkakustannuk-
29784: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1975.
29785:
29786:
29787: Ministeri Reino Karpola.
29788: N:o 170 3
29789:
29790:
29791:
29792:
29793: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29794:
29795: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sagda lag. Enligt praxis erlägges likväl icke
29796: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- de permissionsresor som försäkrad företar från
29797: ,velse av den 8 maj 1975 tili vederbörande sjukhuset, eftersom dylika resor icke kan an-
29798: .medlem av statsrådet översänt en avskrift av ses såsom resor som nödvändigt företagits på
29799: ett av riksdagsledamot Aune Salama under- grund av sjukdomen.
29800: .tecknat skriftligt spörsmål nr 170 av följande Ersättandet av permissionsresor som före-
29801: lydelse: tagits från sjukhuset ur sjukförsäkringen kunde
29802: i vissa fall vara mycket ändamålsenligt. Att
29803: "Ämnar Regeringen skrida tili åt- avskilja de permissionsresor som skall ersättas
29804: gärder angående en ändring av sjuk- från övriga skulle likväl föranleda svårighe-
29805: försäkringslagen sålunda, att i synner- ter. Bland annat skulle sjukhusens läkare i
29806: het vad olika långtidssjuka beträffar praxis ha svårt att följdriktigt avgöra för vem
29807: skulle de sjukas hemlov förverkligas och hur ofta en permissionsresa vore nöd-
29808: smidigare än för närvarande sålunda, vändig. Om alla permissionsresor som företas
29809: att de kostnader som förorsakas av för- från sjuklmset skulle ersättas, skulle därav
29810: flyttningen skulle medräknas i de kost- uppstå en avsevärd kostnadsfråga. Även vid
29811: nader som berättigar tili ersättning en- transportfrågan borde uppmärksamhet fästas,
29812: ligt sjukförsäkringslagen?" eftersom endast en del av patienterna skulle
29813: kunna använda allmänna kommunikationsme-
29814: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- del. Av dessa orsaker förefaller det att för
29815: samt anföra följande: närvarande icke finnas tillräckliga skäl att för-
29816: I enlighet med sjukförsäkringslagen ersättes verkliga en ersättning av permissionsresor som
29817: försäkrads resekostnaJer föranledda av sjuk- företas från sjukhus ur sjukförsäkringen.
29818: dom, för viiken ersättning skall utgå enligt
29819: Helsingfors den 12 juni 1975.
29820:
29821:
29822: Minister Reino Karpola.
29823: 1975 vp.
29824:
29825: Kirj. ksm. n:o 171.
29826:
29827:
29828:
29829:
29830: Hemmi: Livkuntavammaisten käyttäm~en ajoneuvojen pysäköinti-
29831: mahdoLlrs:uuksien parantamisesta.
29832:
29833:
29834: E d u s lku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29835:
29836: Monista lainsäädännöllisis.tä pru:annuksista Kun liikuntavammainen nykyisin hankkii in-
29837: huolimatta li&untavammaisilia henkilöihlä on validitunnuksen autoonsa, joutuu hän sen lu-
29838: edelleenkin monia vaikeita pulmia yhteiskun- nastamaan vuosittain ja hankkimaan joka vuosi
29839: nan palveluista osalliseksi pääsemisessä. Maa- lääkärinlausunnon tarkoitukseen. Oikeudenmu-
29840: seuduhla ovat pitkät etäisyydet ja huonot tiet kaista ja tarkoituksenmukaista olisi liikunta-
29841: rasitteina. Kaupungeissa taas tärkeimmät pal- vammaisen saada invaliditunnus yhtä pitkäksi
29842: velupisteet sijaitsevat keskustassa, jossa liiken- aikaa kuin ajokortinkin silloin, kun vamma
29843: neruuhkat ovat myös suur1mmat. Näin liikun- lääkärinlausunnon nojalla on pysyvä.
29844: tavammaiset joutuvat pakosta rilkkomaan tie- Maassamme on arvioitu olevan noin 20 000
29845: liikenneasetuksen ,säännöksiä pysä:köimisestä. omaa autoa käyttävää invalidia, joista osa on
29846: Hd11e ei ole varattu r~ittävästi ja keskeisten pyörätuolia käyttäviä vaikeasti liikuntavammai-
29847: palvelupisteiden läheltä pys.äköintipai:kkoja. sia. Heille on taattavat tasa-arvoiset oikeudet
29848: Sietläk.in, missä niitä on varattu, ei ole otettu maassamme.
29849: huomiJOon sitä tilatarvetta, minkä pyörätuolia Edellä olevan perusteella esitän valtioneu-
29850: käyttävän liikuntavammaisen on todettu nor- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
29851: mien mukaan tarvitsevan. nioittaen seuraavan kysymyksen:
29852: Myöskään näistä pysäköimispa~koista ei ole
29853: riittävää informaatiota, siJlä informaatiota pi- Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
29854: täisi kohdistaa kaikkiin autoilijoihin eikä yksin- toimenpiteisiin tieliikenneasetuksen
29855: omallJil liikuntava:mmaisiin. muuttamiseksi siten, että vaikeasti lii-
29856: Myös matkailun avulla tapahtuvaan virkis- kuntavammaisten pysäköintimahdolli-
29857: tymiseen on liikuntavammaisella oltava sama suuksia lisättäisiin ja järjestettäisiin ne
29858: oikeus kuin muillakin ihmisillä. Sen vuoksi on heille tarkoituksenmukaisiksi, sekä si-
29859: kiinnitettävä huomiota heidän erityistarpeisiin- ten, että invaliditunnus annettaisiin py-
29860: sa autotiloissa myös autolautoilla ja laivoissa syvästi liikuntavammaiselle ajokorttia
29861: sekä muissa vastaavissa paikoissa ja tilanteissa. vastaavaksi ajaksi?
29862: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
29863:
29864: Kerttu Hemmi.
29865:
29866:
29867:
29868:
29869: 776/75
29870: 2 1975 vp.
29871:
29872:
29873:
29874:
29875: E d u 'S k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e i 1 e.
29876:
29877: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa haitta-astetta. Milloin liikuntavammaisuus ei ole
29878: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aivan ilmeinen, on invaliditeetin laatu ja haitta-
29879: olette kirjeellänne 8 päivältä toukokuuta 1975 aste sekä selvitys luvan tarpeellisuudesta osoi-
29880: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- tettava lääkärintodistuksella. Milloin invalidi-
29881: nen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu Hem- teetti on ohimenevä, on lääkärinlausunnossa
29882: min tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen oltava myös lausuma invaliditeetin todennäköi-
29883: kysymyksen n:o 171: sestä kestoajasta.
29884: Pysäköintiluvan antaa invalidin kotipaikan
29885: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin tai toimipaikan poliisi ja se on yleensä voi-
29886: toimenpiteisiin tieliikenneasetuksen massa vain tällä paikkakunnalla. Milloin pysä-
29887: muuttamiseksi siten, että vaikeasti lii- köintiluvan hakija voi esittää erityisiä syitä
29888: kuntavammaisten pysäköintimahdolli- laajemmalla alueella voimassa olevan invalidi-
29889: suuksia lisättäisiin ja järjestettäisiin ne tunnuksen saamiseksi, sellaisen antamiselle ei
29890: heille tarkoituksenmukaisiksi, sekä si- kuitenkaan ole estettä.
29891: ten, että invaliditunnus annettaisiin py- Kun kysymyksessä on poikkeuslupa ja kun
29892: syvästi liikuntavammaiselle ajokorttia pysäköintitilanne erityisesti suurissa kaupun-
29893: vastaavaksi ajaksi?" geissa on vaikea, ei lupaa yleensä ole syytä
29894: myöntää todellista tarvetta laajempana. Minis-
29895: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teriön ohjeen mukaan pysäköintilupaa ei ensi
29896: vasti seuraavaa: kerralla ole syytä antaa vuotta pitemmäksi
29897: Vuonna 1964 tieliikenneasetuksen 18 §:n 8 ajaksi. Milloin liikuntavamman haitta-aste on
29898: momenttiin tehty muutos, jonka mukaan vai- pysyvästi yli 80 %, ei pysäköintiluvan uudis-
29899: keasti liikuntavammainen saa pysäköidä ajoneu- taminen edel:lytä uuden lääkärinlausunnon hank-
29900: vonsa, joka on varustettu poliisin varmenta- kimista. Jotta luvan tarve voitaisiin todeta, on
29901: min invaliditunnuksin, tämän myöntämän lu- pysäköintiluvan uudistaminen ainakin muuta-
29902: van rajoissa paikkaan, jossa pysaköinti on lii- man vuoden välein kuitenkin paikallaan. Käy-
29903: kennemerkillä kielletty tai rajoitettu, kuitenkin tännössä on luvat pysyvästi invalideille myön-
29904: ehdolla, etteivät saman pykälän 4 momentissa netty esimerkiksi Helsingissä kahdeksi vuo-
29905: säädetyt yleiset pysäköintikiellot ole esteenä. deksi kerrallaan ja uudistettu ilman lääkärin-
29906: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö lausuntoa.
29907: on antanut 17 päivänä kesäkuuta 1965 läänin- Liikenneministeriö seuraa pysäköintilupien
29908: hallituksille ohjeet mainitussa asetuksen koh- myöntämiskäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toi-
29909: dassa tarkoitettujen pysäköintilupien myöntä- menpiteisiin lupien myöntämisestä annettujen
29910: misestä. Ohjeiden mukaan luvan myöntämisen ohjeiden uudistamiseksi.
29911: edellytyksenä on pidettävä vähintään 80 % :n
29912: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1975.
29913:
29914:
29915: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
29916: N:o 171 3
29917:
29918:
29919:
29920:
29921: T d 1 R i !k s d a g e n s H e rr T al m a n.
29922:
29923: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen validitetens art och invaliditetens grad samt
29924: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- utredning om behovet av tillstånd styrkas
29925: velse av den 8 maj 1975 tili vederbörande genom läkarintyg. Ät invaliditeten av över-
29926: medlem av statsrådet för avgivande av svar gående art, skall i läkatutlåtandet även ingå
29927: översänt avskrift av följande av riksdagsman ett uttalande om hut länge det är troligt att
29928: Kerttu Hemmi ställda spörsmål nr 171: invaliditeten kommer att räcka.
29929: Parkeringstillståndet ges av polisen på in-
29930: "Ämnar Regeringen vidtaga bråds- validens hemott ellet verksamhetsort och det
29931: kande åtgärder för att ändra förord- ät i allmänhet i kraft endast på denna ort.
29932: ningen om vägtrafik så, att parkerings- Då den som ansöker om patkeringstillstånd
29933: möjligheterna för svårt rörelsehindrade kan anföra särkilda skäl föt erhållande av ett
29934: skulle ökas och ordnas ändamålsenligare, inva:lidkänneteoken som ät i ktaft på ett vid-
29935: samt så, att invalidkännetecknet skulle sträcktare område, föreligger inte hinder för
29936: ges varaktigt åt den rörelsehämmande att ett sådant ges.
29937: för den tid körkortet gäller?" Då det är fråga om ett undantagslov och då
29938: parkeringsläget speciellt i de större städerna är
29939: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- svårt, är det i allmänhet inte skäl att bevilja
29940: samt anföra följande: lov i större omfattning än vad som verkligen
29941: Den ändring som åt 1964 gjotdes i 18 § erfordras. Enligt anvisning av ministeriet är
29942: 8 mom. fötordningen om vägttafik, enligt vii- det inte skäl att första gången ge parkerings-
29943: ken en svått rötelsehindrad får patkera sitt tillstånd för en längre tid än ett år. Då den
29944: fordon, som ät fötsett med av polis bestyrkt rörelsehindrades invaliditetsgrad varaktigt är
29945: invalidkännetecken, inom gränserna för det av över 80 %, förutsättes inte anskaffande av nytt
29946: polisen utfärdade tillståndet, på plats, där pat- läkarutlåtande för att prakeringstillstånd skall
29947: kering ät förbjuden ellet begränsad genom väg- förnyas. För att man skall kunna konstatera
29948: märke, likväl på villkot, att stadgandena i 4 behovet av tillstånd, är det dock på plats att
29949: mom. icke utgör hinder. parkeringstillståndet fötnyas med några års
29950: Ministetiet för kommunikationsväsendet och mellanrum. I praktiken har varaktigt invalidi-
29951: allmänna arbetena har den 17 juni 1965 givit serade t.ex. i Helsingfors beviljats tillstånd för
29952: länsstyrelserna anvisningar om beviljandet av två år åt gången och de har förnyats utan
29953: i nämnda punkt i fötotdningen avsedda par- läkarintyg.
29954: keringstillstånd. Enligt anvisningarna skall Trafikministeriet följer med praxis för be-
29955: minst 80 procentig invaliditet anses vara för- vi1jandet av parkeringstillstånd och vidtar vid
29956: utsättning för beviljandet av tillstånd. Ät rö- behov åtgärder för att fötnya de anvisningar
29957: relsehindret inte alldeles uppenbatt, skall in- som givits för beviljandet av tillstånd.
29958: Helsingfors den 9 juni 1975.
29959:
29960:
29961: Tr.afikminister Pekka T ar;anne.
29962: 1975 vp.
29963:
29964: Kirj. ksm. n:o 172.
29965:
29966:
29967:
29968:
29969: Vilmi ym.: Valtion osuudesta maidon keräilykustannuksista.
29970:
29971:
29972: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29973:
29974: Maidon keräily- ja kuljetuskustannukset ovat nukset ovat mm. Lapin oloissa kohonneet hie-
29975: viime vuosien aikana kohonneet erittäin voi- man yli kaksinkertaisiksi viimeisen vuosikym-
29976: makkaasti. Voimakkainta tämä kustannusten menen aikana.
29977: kohoaminen tuotettua maitolitraa kohden on Sen sijaan keräilykustannusten jakaantumi-
29978: ollut erityisesti Pohjois-Suomessa ja muillakin nen samana aikana on kehittynyt maidon tuot-
29979: alueilla, jossa maidon tuotannon vähenemisen tajien kannalta vikasuuntaan. Valtion osuus ke-
29980: johdosta joudutaan keräilyä suorittamaan va- räilykustannuksista on jatkuvasti vähentynyt,
29981: jaakuormituksella. Näin on tapahtunut siitä mutta keräilyä suorittaneiden meijerien osuus
29982: huolimatta, vaikka keräilyä suorittavat meije- on lisääntynyt maitolitraa kohden yli nelinker-
29983: rit ovat järjestäneet keräilyn mahdollisimman taiseksi. Osoituksena kustannusten jakaantumi-
29984: taloudellisesti, ja siten, että kustannusten koh- sen kehityksestä erään Lapin läänin alueella
29985: tuuton kohoaminen on pystytty estämään. Osoi- olevan meijerin osalta toteamme seuraavaa:
29986: tuksena tästä mainittakoon, että keräilykustan-
29987:
29988: Keräily- Valtion Meijerin osuus
29989: kust. osuus
29990: Vuosi p/1 % % p/1
29991: 1962/63 .................. 2,97 70,4 29,6 0,88
29992: 1963/64 .................. 2,88 67,3 32,7 0,94
29993: 1964/65 .................. 3,37 62,1 37,9 1,28
29994: 1965/66 .................. 3,74 60,6 39,4 1,47
29995: 1966/67 .................. 4,12 60,0 40,0 1,60
29996: 1967/68 .................. 4,50 58,7 41,3 1,80
29997: 1968/69 • 0 •••••••••••••••• 4,03 57,2 42,8 1,72
29998: 1969/70 .................. 4,64 57,2 42,8 2,02
29999: 1970/71 •••• 0 •• 0 •••••••••• 5,50 59,3 40,7 2,23
30000: 1971/72 ••••••••••• 0 •••••• 5,87 56,4 43,6 2,55
30001: 1972/73 .................. 6,81 48,6 51,4 3,49
30002: 1973/74 .................. 7,82 43,6 56,4 4,41
30003:
30004:
30005: Edellä mainittu tilasto osoittaa, että vuosina lisi valtion osuus keräilykustannuksista palaut-
30006: 1962-1964 osallistui valtio keräilykustannuk- taa kiireellisesti samalle tasolle, missä se oli
30007: siin 2/3:lla, meijerien osuuden ollessa vain kymmenen vuotta sitten.
30008: 1/3:aan. Tällä hetkellä on tilanne lähes päin- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
30009: vastainen. Kun meijerien osuus on näin voi- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
30010: makkaasti lisääntynyt, rasittaa tämä meijerien neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30011: taloutta ja sitä kautta myös tuottajien saamaa seuraavan kysymyksen:
30012: tilityshintaa. Rasitus on suurin Pohjois-Suomes-
30013: sa, missä kuljetusmatkat ovat keskimääräistä Tietääkö Hallitus, että valtion osuut-
30014: pitemmät ja maidon tuotannon lasku monilla ta maidon keräilykustannuksissa on vii-
30015: keräilylinjoilla erittäin suuri. Tästä syystä tu- meisten vuosien aikana huomattavasti
30016: 768/75
30017: 2 1975 vp.
30018:
30019: supistettu, mistä on seurauksena keräi- milloin Hallitus . ryhtyy toimenpitei-
30020: lyä suorittavien meijerien ja maidon siin maidon keräily- ja kuljetuskustan-
30021: tuottajien kustannusosuuden huomatta· nusten tasoittamiseksi ja valtion osuu-
30022: va lisääntyminen, mikä vaikuttaa alen- den lisäämiseksi vähintään samalle ta·
30023: tavasti myös maidon tilityshintaan, ja solle, missä se oli kymmenen vuotta
30024: jos tietää, sitten?
30025: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
30026:
30027: Pekka Vilmi. Pentti Poutanen.
30028: Sylvi Saimo. Paavo Niinikoski.
30029: Taisto Tähkämaa.
30030: N:o 172 3
30031:
30032:
30033:
30034:
30035: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30036:
30037: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Järjestelmä ei myöskään ole ottanut huomioon
30038: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kuljetusmuodoissa tapahtunutta kehitystä, joka
30039: mies, olette 8 päivänä toukokuuta 1975 päi- on saattanut heijastua eri tavalla eri meijerei-
30040: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- den kuljetuskustannuksiin.
30041: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Maidon kuljetusavustusjärjestelmän kehittä-
30042: kansanedustaja Pekka Vilmin ym. näin kuulu- miseksi nykyisiä tarpeita vastaavaksi asetti maa-
30043: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 172: ja metsätalousministeriö 16. 9. 1974 työryhmän,
30044: jonka tehtäväksi annettiin nykyisten maidon
30045: "Tietääkö Hallitus, että valtion osuut- kuljetusavustusten maksuperusteiden tarkista-
30046: ta maidon keräilykustannuksissa on vii- minen ja tarpeen vaatiessa ehdotuksen tekemi-
30047: meisten vuosien aikana huomattavasti nen maksuperusteiden muuttamisesta. Työryh-
30048: supistettu, mistä on seurauksena keräi- mä on saanut tehtävänsä suoritetuksi 29. 5.
30049: lyä suorittavien meijerien ja maidon 1975 ja jättänyt maa- ja metsätalousministeriöl-
30050: tuottajien kustannusosuuden huomatta- le maksuperusteiden muutosehdotuksen, jonka
30051: va lisääntyminen, mikä vaikuttaa alen- tarkoituksena on saattaa maidon kuljetusavus-
30052: tavasti myös maidon tilityshintaan, ja tusjärjestelmä vastaamaan kuljetuksissa tapah-
30053: jos tietää, tuneita muutoksia.
30054: milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- Maidon kuljetusavustusjärjestelmän uudista-
30055: siin maidon keräily- ja kuljetuskustan- minen on työryhmän esitysten pohjalta valmis-
30056: nusten tasoittamiseksi ja valtion osuu- teltavana maa- ja metsätalousministeriössä. Maa-
30057: den lisäämiseksi vähintään samalle ta- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on esit-
30058: solle, missä se oli kymmenen vuotta tää maksuperusteiden uudistamista heinäkuun
30059: sitten?" 197 5 alusta alkaen saatuaan ensin tarpeelliset
30060: lausunnot työryhmän esityksistä.
30061: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Uuden järjestelmän tarkoituksena on koh-
30062: vasti seuraavaa: della nykyistä tasapuolisemmin eri meijereitä
30063: Maidon kuljetusavustuksia on maksettu ny- ja ottaa huomioon meijereille maidonkuljetuk-
30064: kyisin perustein vuodesta 1972 alkaen. Meije- sista aiheutuvat todelliset meijerikohtaiset kus-
30065: rit ovat saaneet kuljetusavustusta saman mää- tannukset. Avustusten osuuden kohottaminen
30066: rän maitolitraa kohden kuin perusvuotena, jona kuljetuskustannuksista sen sijaan riippuu rat-
30067: on pidetty ajanjaksoa huhtikuusta 1971 maa- kaisevasti käytettävissä olevan määrärahan suu-
30068: liskuuhun 1972. Järjestelmän mukaan avustus- ruudesta. Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa
30069: ten kokonaismäärä ei ole saanut ylittää perus- on maidon kuljetusavustuksiin osoitettu 20
30070: kauden vastaavaa määrää. Käytettävissä olevien milj. markan määräraha, joka merkitsee 2 milj.
30071: määrärahojen puitteissa on maatilahallituksella markan lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna.
30072: kuitenkin ollut mahdollisuus korottaa avustusta Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena
30073: kuljetuskustannusten nousua vastaavasti. on selvittää määrärahan riittävyys vielä kulu-
30074: Nykyisen järjestelmän mukaan ei keräilyn van kesän aikana ja tarpeen vaatiessa esittää
30075: piiriin tulleilta uusilta alueilta vastaanotetusta määrärahan lisäämistä kuljetusavustuksen osuu-
30076: maidosta ole voitu maksaa kuljetusavustusta. den nostamiseksi kohtuulliselle tasolle.
30077: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1975.
30078:
30079:
30080: Maa- ja mets,ätalousministeri H eimo Linna.
30081: 4 1975 vp.
30082:
30083:
30084:
30085:
30086: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
30087:
30088: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skett i transportformen, vilket på olika sätt
30089: anger har Ni, Herr T alman; med Eder skri- har kunnat avspegla sig i mejeriernas trans-
30090: velse av den 8 maj 1975 till vederbörande portkostnader.
30091: medlem av statsrådet för avgivande av svar För utvecklande av systemet med transport-
30092: översänt avskrift av följande av riksdagsman understöd för mjölk så, att det skulle motsvara
30093: Pekka Vilmi m. fl. ställda spörsmål nr 172: gällande behov, tillsatte jord- och skogsbruks-
30094: ministeriet 16. 9. 1974 en arbetsgrupp som fick
30095: "Är Regeringen medveten om att i uppdrag att justera gällande betalningsgrun-
30096: statens andel av uppsamlingskostnader- der för transportunderstödet för mjölk och att
30097: na för mjölk under de senaste åren be- vid behov uppgöra förslag till ändring av be-
30098: tydligt har inskränkts, vilket har haft talningsgrunderna. Arbetsgruppen har fått sitt
30099: tili följd att kostnadsandelen för de me- uppdrag färdigt 29. 5. 1975 och tili jord- och
30100: jerier som uppsamlar mjölk och för skogsbruksministeriet överlämnat ett förslag till
30101: mjölkproducenterna har ökat betydligt, ändring av betalningsgrunderna. Avsikten med
30102: vilket inverkar sänkande på avräknings- fön.laget är att bringa transportunderstödssys-
30103: priset för mjölk, och om så är fallet, temet för mjölk att motsvara de ändringar som
30104: när ämnar Regeringen skrida tili åt- inträffat inom transporterna.
30105: gärder för att utjämna uppsamlings- och Förnyande av systemet med transportunder-
30106: transportkostnaderna för mjölk och för stöd för mjölk är på basen av arbetsgruppens
30107: att öka statens andel åtminstone till förslag under beredning inom jord- och skogs-
30108: den nivå som den hade för tio år se- bruksministeriet. Sedan jord- och skogsbruks-
30109: dan?" ministeriet erhållit erforderliga utlåtanden om
30110: arbetsgruppens förslag har ministeriet för av-
30111: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sikt att föreslå, att betalningsgrunderna skall
30112: samt anföra följande: förnyas från början av juli 1975.
30113: Transportunderstöden för mjölk har betalats Avsikten med det nya systemet är att be-
30114: enligt nuvarande grunder från början av år handla de olika mejerierna mera jämlikt än för
30115: 1972. Mejerierna har i transportunderstöd er- närvarande och att beakta de verkliga kostna-
30116: hållit samma belopp per liter mjölk som under derna som förorsakas varje mejeri för transpor-
30117: grundåret, vilket har varit perioden april 1971 ten av mjölk. En höjning av understödens an-
30118: till mars 1972. Enligt systemet har totalbelop- del av transportkostnaderna beror däremot i
30119: pet av understöd inte fått överstiga motsva- avgörande grad på storleken av tillbudsstående
30120: rande belopp för grundperioden. Inom ramen anslag. 1 statsförslaget för år 1975 har för
30121: för tillbudsstående anslag har man dock vid transportunderstöd för mjölk anvisats 20 milj.
30122: jordbruksstyrelsen haft möjlighet att höja un- mk i anslag, vilket innebär en ökning om 2
30123: derstödet så, att det motsvarar stegringen av milj. mk. jämfört med föregående år. Jord-
30124: transportkostnaderna. och skogsbruksministeriet har ännu under inne-
30125: Enligt det nuvarande systemet har inte varande sommar för avsikt att utreda, huruvida
30126: transportunderstöd kunnat betalas för den anslaget räcker till, och att vid behov föreslå
30127: mjölk som mottagits från de nya områden att anslaget skall ökas för att transportunder-
30128: som kommit med i uppsamlingen. Systemet stödets andel skall kunna höjas till en skälig
30129: har inte heller beaktat den utveckling som nivå.
30130: Helsingfors den 11 juni 1975.
30131:
30132:
30133: Jord- och skogsbruksrninister Heimo Linna.
30134: 1975 vp.
30135:
30136: Skriftl. SP1ll· nr 173.
30137:
30138:
30139: Lillqvist m11.: Om statsbidragen för skolbyggnader.
30140:
30141: T i 11 R i k s d a g e 111 ,g H e r r T a 1 m a n.
30142:
30143: I lagen om grunderna för skolsystemet för grundskolans byggnadsbehov. På grund
30144: ( 46 7/68) stadgas i dess 24 § om grunderna härav har kommuner varit tvungna att även
30145: för statsunderstöd och -lån för täckande av bygga fasta elementskolor eftersom dessa i vissa
30146: kostnaderna för skolbyggnader. Och enligt 74 § fall ställt sig fördelaktigare, både ur ekono-
30147: 3 mom. folkskollagen ( 3 77/72) kan en kom- misk och undervisningssynpunkt sett. Men
30148: mun erhålla i stället för i grundskollagen an- rätten tili statsbidrag på värdeminskningen
30149: givet understöd baserat på byggnadstillstånd, föreligger inte i dyli:ka fall och därför borde
30150: ett understöd för byggnadens årliga värde- nu gällande bestämmelser för statsbidrag änd-
30151: minskning. ras åtminstone under en övergångstid sålunda,
30152: Övergången till gmndskolan och den om- att bidrag och lån kan ges både för fasta och
30153: strukturering av skolförhållandena, som där- flyttbara elementskolor.
30154: med inträder även ifråga om utrymmena, med- Hänvisande tili ovan anförda och med stöd
30155: för att ett starkt växande skolbyggnadsbehov av 37 § 1 mom. riksdagsordnilngen ställer vi
30156: uppstår i. synnerhet i de tvåspråkiga kommu- tili vederbörande medlem av statsrådet föl-
30157: nerna. Samtidigt är statsmaktens möjligheter jande spörsmål:
30158: att svara för sin andel i skolbyggnadsverksam-
30159: heten i mycket hög grad begränsade på grund Är Regeringen medveten om, att
30160: av att ett tiliräckligt anslag inte stått tili för- statsmakten inte kan fullfölja sådana
30161: fogande. Sålunda beviljades år 1973 tili Vasa åtaganden ifråga om skolbyggnadsverk-
30162: Iän 3 hyggnadstillstånd av inalles 28 ansök- samheten, varom stadgas i 24 § grund-
30163: ningar. Detta har bl.a. medfört att orter med skollagen, att byggande av element-
30164: stark befol.kniJngsökning och tyåtföljande ut- skolor i vissa fall kan medföra att en
30165: rymmesbehov måste söka andra lösningar för kommun blir helt utan statsbidrag för
30166: att snabbt klara av problemen och i det avseen- den årliga värdemiJnskningen samt att
30167: det byggt skolor av element. situationen för s.k. gamla städer för-
30168: Emellertid är det inte på långt när alltid sämrats genom övergången tili grund-
30169: ändamålsenligt att bygga en skola flyttbar på skolsystemet såtilivida att möjligheter
30170: det sätt folkskollagen förutsätter för erhållande tili extra statsunderstöd för upprätt-
30171: av statsbidrag för den årliga värdeminskmlngen. hållandet av sådant skolväsen, som
30172: I förenämnda fall blir kommunen i avsaknad blivit särskilt betungande, bortfallit,
30173: av alla möjligheter tili statsbidrag och -lån. och om så är,
30174: Gamla städer, som övergått tili grundskolsys- vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30175: temet, berättigas inte heller längre att ansöka taga för att öka anslagen för grund-
30176: om extra bidrag och lån för skolbyggnader. skolans skolbyggnadsbehov, för att möj-
30177: Detta var möjligt så länge staden upprätthöll liggöra statsbidrag för varje slag av
30178: ett folkskolväsende, vilket ansågs särskilt be- elementskola och för att s.k. gamla stä-
30179: tungande. Tili den gruppen bör alltid anses der även efter övergången tili grund-
30180: höra tvåspråkiga städer. skolsystemet berättigas ansöka om
30181: Såsom. av ovanstående framgår, har staten extra statsbidrag och -lån?
30182: inte kunnat stå för sin ·andel av kostnaderna
30183: Helsingfors, den 8 maj 1975.
30184:
30185: Bror Liliqvist. Pirkko Työläjärvi. Elly Sigfrids.
30186: Ralf Friberg. Mauno Forsman. Jacob Söderman.
30187: Lars Lindeman.
30188:
30189:
30190:
30191: Svar har ilnte avgetts före riksdagens slut.
30192: 2 1975 vp.
30193:
30194: Kirj. ksm. n:o 173. Suomennos.
30195:
30196:
30197: Lillqvist ym.: Koulurakennusten valtionavusta.
30198:
30199: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30200: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain Tämän vuoksi kunnat ovat olleet pakotettuja
30201: ( 467/68) 24 § :ssä säädetään valtionavun sekä rakentamaan jopa kiinteitä elementtikouluja,
30202: valtionlainoituksen perusteista koulurakennus- koska nämä ovat eräissä tapauksissa olleet
30203: ten menojen peittämiseksi. Kansakoululain 7 4 edullisempia sekä taloudellisesti että opetuk-
30204: §:n 3 momentin (377 /72) mukaan kunta voi selliselta näkökal!lllalta katsottuna. Mutta oi-
30205: saada peruskoululaissa mainitun, rakennuslu- keutta arvonvähennyksestä johtuvaan valtion-
30206: paan perustuvan avustuksen sijasta avustusta apuun ei ole tällaisissa tapauksissa ja sen vuok-
30207: rakennuksen vuosittaista arvonvähennystä var- si tulisi nyt voimassa olevia valtionapuja kos-
30208: ten. kevia määräyksiä muuttaa ainakin siirtymävai-
30209: Siirtyminen peruskouluun sekä kouluolojen heen ajaksi siten, että apua ja lainaa voidaan
30210: rakennemuutos, joka tämän mukana tapahtuu antaa sekä kiil11teisiin että siirrettäviin element-
30211: myös tilojen suhteen, johtaa siihen, että erityi- tikouluihin.
30212: sesti kaksikielisissä kunnissa syntyy voimak- Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär•
30213: kaasti kasvava koulurakennustarve. Samanai- jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
30214: kaisesti ovat valtiovallan mahdollisuudet vasta- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30215: ta omasta osuudestaan koulurakennustoimin- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30216: nassa erittäin suuressa määrin rajoitettuja sen
30217: johdosta, että riittäviä määrärahoja ei ole ollut Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30218: käytettävissä. Niinpä myönnettiin Vaasan lää- valtiovalta ei voi täyttää sellaisia koulu-
30219: nille vuonna 1973 3 rakennuslupaa kaikkiaan rakennustoimintaa koskevia velvoittei-
30220: 28 hakemuksesta. Tästä on mm. seurannut, taan, joista säädetään peruskoululain
30221: että paikkakuntien, joilla on voimakas väestön- 24 §: ssä, että elementtikoulujen ra-
30222: kasvu ja siitä johtuva tilantarve, on pitänyt kentaminen voi eräissä tapauksissa
30223: etsiä muita ratkaisuja ongelmien nopeaksi pois- johtaa siihen, että kunta jää kokonaan
30224: tamiseksi ja ne ovat tässä tarkoituksessa raken- ilman vuotuisen arvonvähennyksen
30225: taneet kouluja elementeistä. vuoksi annettavaa valtionapua, sekä
30226: Kuitenkaan ei ole aina lähestulkoonkaan siitä, että tilanne ns. vanhojen kaupun-
30227: tarkoituksenmukaista rakentaa koulua siirret- kien osalta on huonontunut peruskou-
30228: täväksi siten kuin kansakoululaissa edellyte- lujärjestelmään siirtymisen vuoksi si-
30229: tään valtionavun saamiseksi vuotuisesta arvon- käli, että mahdollisuudet saada ylimää-
30230: vähennyksestä. Mainitussa tapauksessa kunta räistä valtionapua sellaisen koululaitok-
30231: jää vaille mahdollisuuksia saada valtionapua tai sen ylläpitämiseen, joka on tullut erit-
30232: -lainaa. Vanhoja peruskoulujärjestelmään siir- täin raskaaksi, ovat hävinneet, ja jos on;
30233: tyneitä kaupunkeja ei myöskään enää oikeu- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30234: teta hakemaan ylimääräistä avustusta ja lainaa ryhtyä peruskoulun rakennustarpeen
30235: koulurakennuksia varten. Tämä oli mahdollista tyydyttämiseksi tarkoitettujen määrära-
30236: niin kauan kuin kaupunki ylläpiti kansakoulu- hojen lisäämiseksi, jotta tehtäisiin mah-
30237: laitosta, mitä asiaa pidettiin erityisen raskaana. dolliseksi saada valtionapua kaikenlai-
30238: Sellaisten kaupunkien joukkoon on kaksikielis- siin elementtikouluihin ja jotta ns. van.
30239: ten kaupunkien aina katsottava kuuluvan. hat kaupungit myös peruskoulujärjes-
30240: Niil11 kuin edellä lausutusta ilmenee, valtio telmään siirtymisen jälkeenkin oikeute-
30241: ei ole voinut vastata omasta osuudestaan pe- taan hakemaan ylimääräistä valtionapua
30242: ruskoulun rakennustarpeen kustannuksista. ja -lainaa?
30243: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1975.
30244:
30245: Bror Lillqvist. Pirkko Työläjärvi. Elly Sigfrids.
30246: Ralf Friberg. Mauno Forsman. Jacob Söderman.
30247: Lars, Lindeman.
30248:
30249: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien · Päättymistä.
30250: 197.5 vp.
30251:
30252: Skrifd. spm. nr 174.
30253:
30254:
30255:
30256:
30257: Liliqvist mJI.: Om avdragsrätten för medlemsavgift tili sjukkassa
30258: vid beskattningen.
30259:
30260:
30261: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30262:
30263: Tili sjukkassa erlagd medlemsavgift är enligt sjukvård för att undvika bl.a. ekonomiska be-
30264: § 29 mom. 1 punkt 4 lagen om skatt på in- kymmer vid sjukdomsfall.
30265: komst och förmögenhet avdragbar vid beskatt- Av dessa orsaker borde hda medlemsavgif-
30266: ningen, dock högst 90 mark per familjemed- ten tili sjukkassa vara avdragbar vid beskatt-
30267: lem. ningen eftersom den bör kunna jämställas med
30268: I regeringens proposition nr 63 med förslag en verklig sjukvårdsutgift i skattehänseende.
30269: tili ändringar i skattelagstiftningen, föreslås att Hänvisande tili ovanstående och med stöd
30270: avdraget skulle höjas tili högst 120 mark för av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställer vi tili
30271: varje familjemedlem. Då beloppet 90 mark har vederbörande medlem av statsrådet följande
30272: varit oförändrat åtminstone sedan år 19.58, har spörsmål:
30273: avdraget på grund av penningvärdets försäm-
30274: ring förlorat större delen av den avsedda be- Är Regeringen medveten om, att stor-
30275: tydelsen, också med beaktande av den av rege- leken av den vid beskattningen avdrag-
30276: ringen föreslagna förhöjningen. Samtidigt har bara sjukkassaavgiften varit oförändrad
30277: sjukkassorna även förbättrat sina förmåner. åtminstone sedan år 19.58 samt att den
30278: Kassorna betalar nu medlemmamas sjukvårds- genom penningvärdets försämring förlo-
30279: kostnader, varför kassamedlemmarna inte får rat större delen av sin avsedda betydd-
30280: göra det i 29 § 1 mom. 6 punkten nämnda se, och därigenom har sjukkassomas
30281: avdraget. medlemmar försatts i en oförmånligare
30282: I de flesta sjukkassor är medlemskapet obli- ställning än andra skattebetalare på
30283: gatoriskt för alla, vilka hör tili kassans verk- grund av sämre avdragsrätt för sjuk-
30284: samhetsområde. Medlemsavgiften måste därför vårdskostnadema, och om så är fallet,
30285: anses som en oundviklig utgift för inkomstens vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30286: förvärvande. Men tillika är den också en för- taga för att göra hda medlemsavgiften
30287: handsbetalning av framtida sjukvårdskostnader. tili sjukkassa avdragbar vid beskatt-
30288: Med andra ord, man betalar hda tiden för sin ningen?
30289: Hdsingfors den 9 maj 197.5.
30290:
30291: Bror Liliqvist. Lars Lindeman.
30292: Jacob Söderman. Ralf Friberg.
30293: Antti Pohjonen.
30294:
30295:
30296:
30297:
30298: 686/75
30299: 2 ·1975 vp.
30300:
30301: Kirj. ksm. n:o 174. Suomennos.
30302:
30303:
30304:
30305:
30306: Liltqvist ym.: ·Sairaskassan jäsenmaksun vähennyskelpoisuudesta
30307: verotuksessa.
30308:
30309:
30310: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
30311:
30312: Sairaskassalle maksettu jäsenmaksu on tulo- jotta vältyttäisiin mm. taloudellisilta huolilta
30313: ja varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 4 koh- sairaus tapauksissa.
30314: dan mukaan vähennyskelpoinen verotuksessa, Näistä syistä tulisi sairaskassan koko jäsen-
30315: kuitenkin enintäoo 90 markkaa kutakin perheen- maksun olla verotuksessa vähennyskelpoinen,
30316: jäsentä kohti. koska se tulisi verotuksen suhteen voida rinnas-
30317: Hallituksen esityksessä n:o 63 muutoksiksi taa todelliseen sairausmenoon:
30318: verolainsäädäntöön ehdotetaan, että vähennys Edellä lausuttuun viitaten sekä valtiopäivä-
30319: nostettaisiin enintään 120 markaksi kutakin järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
30320: perheenjäsentä kohti. Kun 90 markan määrää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30321: ei ole muutettu ainakaan vuodesta 1958 lähtien, vaksi seuraavan kysymyksen:
30322: vähennys on rahanarvon huononemisen vuoksi
30323: menettänyt suurimman osan merkityksestään Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30324: huomioCln ottaen myös hallituksen esittämän verotuksessa vähennyskelpoisen sairas-
30325: korotuksen. Samanaikaisesti sairaskassat ovat kassamaksun suuruutta ei ole muutettu
30326: myös parantaneet etujaan. Kassat maksavat nyt ainakaan vuodesta 1958 lähtien ja että
30327: jäsentensä sairauskustannukset, josta syystä kas- se on rahanarvon huononemisen vuoksi
30328: sojen jäsenet eivät saa tehdä tulo- ja varallisuus- menettänyt suurimman osan tarkoitetus-
30329: verolain 29 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainit- ta merkityksestä, sekä että sairaskassojen
30330: tua vähennystä. jäsenet ovat tästä syystä joutuneet epä-
30331: Useimmissa sairaskassoissa jäsenyys on pa- edullisempaan asemaan kuin muut veron-
30332: kollinen kaikille kassan toimialaan kuuluville. maksajat sairausmenojen huonomman
30333: Jäst>nmaksua on tämän vuoksi pidettävä välttä- vähennysoikeuden vuoksi, ja jos on,
30334: mättömänä tulon hankkimisesta johtuvana kus- niin mihin toimenpiteisiin Hallitus
30335: tannuksena. Mutta lisäksi se on myös tulevien aikoo ryhtyä, jotta sairaskassan koko
30336: sairaanhoitokustannusten ennakkomaksu. Toisin jäsenmaksu saatetaan verotuksessa vä-
30337: sanoen, maksetaan koko ajan sairaanboidosta, hennyskelpoiseksi?
30338: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1975.
30339:
30340: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
30341: Jacob Söderman. Ralf Friberg.
30342: Antti Pohjonen.
30343: N:o 174 3
30344:
30345:
30346:
30347:
30348: E d u s !kun n a n He r r a Puhe m i e he U e.
30349:
30350: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n' 1 momentissa vänä on parhaillaan hallituksen esitys tulo- ja
30351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, varallisuusverolain muuttamiseksi siten, että
30352: olette 9 päivänä toukokuuta 197 5 päivätyn kir- sairauskassan työntekijälle maksamat vakuutus-
30353: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian- korvaukset ovat verovapaita silloinkin kun pää-
30354: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan- osan vakuutusmaksuista on suorittanut työn-
30355: sanedustaja Bror Lillqvistin ym. tekemästä näin antaja, kunhan työnantajan osuus vakuutusmak-
30356: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 17 4: suista ei ylitä kolmea neljäsosaa.
30357: Työntekijä, jolle sairauskassa maksaa sairaus-
30358: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ajan palkan verovapaana päivärahana, elinkor-
30359: verotuksessa vähennyskelpoisen sairas- kona tai eläkkeenä, on yleensä huomattavasti
30360: kassamaksun suuruutta ei ole muutettu paremmassa asemassa kuin sairauskassaan kuulu-
30361: ainakaan vuodesta 1958 lähtien ja että maton veronmaksaja, joka joutuu sairausvakuu-
30362: se on rahanarvon huononemisen vuoksi tuslain mukaisen päivärahan ylittävästä osasta
30363: menettänyt suurimman osan tarkoitetus- sairausajan palkkaansa maksamaan normaalin
30364: ta merkityksestä, sekä että sairaskasso- verokannan mukaiset tuloverot. Sairauskassaan
30365: jen jäsenet ovat tästä syystä joutuneet kuuluva työntekijä saa lisäksi sairauskassan
30366: epäedullisempaan asemaan kuin muut kautta korvauksen siitäkin osasta sairauskuluista,
30367: veronmaksajat sairausmenojen huonom- jota sairausvakuutusjärjestelmä ei korvaa. Kui-
30368: man vähennysoikeuden vuoksi, ja jos on, tenkin sairauskassaan kuuluva työntekijä suo-
30369: niin mihin toimenpiteisiin Hallitus rittaa vakuutusmaksuista yleensä vain murto-
30370: aikoo ryhtyä, jota sairaskassan koko osan, työnantajan kustantaessa pääosan sairaus-
30371: jäsenmaksu saatetaan verotuksessa vä- ajan vakuutusturvasta. Muut veronmaksajat sitä
30372: hennyskelpoiseksi?" vastoin joutuvat itse kustantamaan sairausvakuu-
30373: tuslain mukaisen korvauksen ylittävät sairaus-
30374: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menonsa. Tosin he voivat nämä sairausmenonsa
30375: vasti seuraavaa: vähentää veronalaisista tuloistaan, mutta, mikäli
30376: Henki- tai muusta henkilövakuutuksesta suo- veronmaksajan sairausmenot ylittävät 800 mark-
30377: ritetut vakuutusmaksut, kuten muun muassa kaa vuodessa, jää ylittävä osa sairausmenoista
30378: sairauskassamaksut ovat vähennyskelpoisia me- yleensä kokonaisuudessaan verotuksessa vähen-
30379: noja 90 markkaan saakka kutakin verovelvolli- tämättä.
30380: sen perheenjäsentä kohden. Vakuutusmaksujen Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
30381: vähennyskelpoisuudesta huolimatta ovat niihin sairauskassaan kuuluvat työntekijät sairaus-
30382: perustuvat vakuutussuoritukset yleensä olleet tapauksen sattuessa ovat yleensä huomattavasti
30383: kokonaisuudessaan verovapaata tuloa. Niinpä edullisemmassa asemassa kuin muut veronmak-
30384: voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain mu- sajat. Mikäli sairauskassan koko jäsenmaksu
30385: kaan henki- tai pääomavakuutuksen nojalla suo- saatettaisiin verotuksessa vähennyskelpoiseksi,
30386: ritettu pääoma on silloinkin, kun se suoritetaan kuten kyselyssä on esitetty, lisääntyisi eriarvoi-
30387: useampana kuin yhtenä eränä verovapaata tuloa suus sairauskassaan kuuluvien sekä muiden ve-
30388: kahdelta ensimmäiseltä vuodelta. Samoin on ronmaksajaryhmien välillä entisestäänkin. Li-
30389: työntekijän sairauskassaha sairauden, vian tai säksi on otettava huomioon, että kun jäsen-
30390: vamman johdosta saama päiväraha, eläke tai maksu määräytyy palkan suuruuden mukaan,
30391: elinkorko työntekijän verovapaata tuloa kah- koko jäsenmaksun vähennyskelpoisuudesta hyö-
30392: delta ensimmäiseltä vuodelta, edellyttäen, että tyisivät lähinnä ne sairauskassojen jäsenet, joi-
30393: työnantaja ei ole suorittanut enempää kuin puo- den palkkataso ja sen mukaisesti määräytyvä
30394: let vakuutusmaksuista. Eduskunnan käsiteltä- jäsenmaksu on keskimääräistä korkeampi.
30395: 4 1975 vp.
30396:
30397: Edellä esitetyistä syistä johtuen sairauskassan vähennyskelpoinen määrä on vuodesta 1958 läh-
30398: koko jäsenmaksun saattamista verotuksessa tien pysynyt muuttumattomana, on huomattava,
30399: vähennyskelpoiseksi ei voida pitää perusteltuna, että hallitus on puolisoiden erillisverotukseen
30400: vaan se tulisi ottaa verotuksessa huomioon sa- siirtymisen yhteydessä ehdottanut henkilöva-
30401: malla tavoin kuin muutkin vähennyskelpoiset kuutusmaksujen vähennyskelpoisen määrän ko-
30402: henkilövakuutusmaksut. Mitä tulee kyselyssä rottamista nykyisestä 90 markasta 120 mark-
30403: esiin tuotuun näkökohtaan, että jäsenmaksun kaan perheenjäsentä kohden.
30404: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1975.
30405:
30406:
30407: Valtiovarainministeri Johannes Virolainen.
30408: N:o 174 5
30409:
30410:
30411:
30412:
30413: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30414:
30415: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dagen regeringens proposition med förslag tili
30416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lag om ändring av lagen om skatt på inkomst
30417: av den 9 maj 1975 tili vederbörande medlem och förmögenhet så, att de försäkringsersätt-
30418: av statsrådet för avgivande av svar översänt ningar som sjukkassa erlägger tili arbetstagare
30419: avskrift av följande av riksdagsman Bror Lill- skall vara skattefria, även då arbetsgivaren har
30420: qvist m.fl. ställda spörsmål nr 174: betalat största delen av försäkringspremierna,
30421: om blott arbetsgivarens andel av försäkrings-
30422: "Är Regeringen medveten om, att premierna inte överstiger tre fjärdedelar.
30423: storleken av den vid beskattningen av- Arbetstagare, tili viiken sjukkassa betalar lön
30424: dragbara sjukkassaavgiften varit oför- under sjukdomstiden i form av dagpenning, liv-
30425: ändrad åtminstone sedan år 1958 samt ränta eller pension, är i allmänhet i en avsevärt
30426: att den genom penningvärdets försäm- bättre position än en skattebetalare som inte
30427: ring förlorat större delen av sin av- hör tili sjukkassa, eftersom han i enlighet med
30428: sedda betydelse, och därigenom har beskattningsstadganden blir tvungen att be-
30429: sjukkassornas medlemmar försatts i en tala inkomstskatt i enlighet med normal skatte-
30430: oförmånligare ställning än andra skatte- fot för den del av lönen under sjukdomstiden
30431: betalare på grund av sämre avdragsrätt viiken överstiger dagpenningen i enlighet med
30432: för sjukvårdskostnaderna, och om så är sjukförsäkringslagen. Arbetstagare som hör tili
30433: fallet, sjukkassa får dessutom genom sjukkassan er-
30434: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- sättning även för den del av sjukdomskostna-
30435: taga för att göra hela medlemsavgiften derna, som sjukförsäkringssystemet inte ersät-
30436: tili sjukkassa avdragbar vid beskatt- ter. Likväl erlägger en arbetstagare som hör tili
30437: ningen?" sjukkassa i allmänhet endast en bråkdel av för-
30438: säkringspremierna, medan arbetsgivaren bekos-
30439: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tar största delen av försäkringsskyddet under
30440: samt anföra följande: sjukdomstiden. Övriga skattebetalare blir där-
30441: De försäkringspremier som erlagts för liv- emot tvungna att själva bekosta de sjukdoms-
30442: och annan personförsäkring, som t.ex. premier- kostnader som överstiger ersättningen i enlig-
30443: na tili sjukkassor, utgör avdragbara utgifter het med sjukförsäkringslagen. De kan visser-
30444: upp tili 90 mark för varje skattskyldig familje- ligen avdra dessa utgifter för sjukdom från sina
30445: medlem. Trots att försäkringspremierna har va- skattepliktiga inkomster, men om skattebetala-
30446: rit avdragbara, har i allmänhet utbetalningarna rens utgifter för sjukdom överstiger 800 mk
30447: av försäkringarna i sin helhet varit skattefri om året, blir den överstigande delen av kost-
30448: inkomst. Sålunda är det kapital som erlagts naderna i allmänhet icke i sin helhet avdragen
30449: med stöd av person- eller kapitalförsäkring i en- vid beskattningen.
30450: lighet med gällande lag om skatt på inkomst Det kan på basen av det ovan anförda kons-
30451: och förmögenhet, även då den erläggs i flera tateras, att de arbetstagare som hör tili sjuk-
30452: rater än en, skattefri inkomst under de två kassa i allmänhet är i en betydligt förmånliga-
30453: första åren. Likaså är den dagpenning, pension re ställning än övriga skattebetalare. Om hela
30454: eller livränta som arbetstagare på grund av medlemsavgiften tili sjukkassan skulle göras av-
30455: sjukdom, lyte ellet skada erhåller av sjukkassa dragbar vid beskattningen, såsom det har före-
30456: skattefri inkomst för arbetstagare under de två slagits i spörsmålet, skulle ojämlikheten mellan
30457: första åren, under förutsättning, att arbetsgi- dem som hör tili sjukkassa och övriga skatte-
30458: varen inte har erlagt mera än hälften av för- betalargrupper ytterligare ökas. Dessutom bör
30459: säkringspremierna. Som bäst behandlas i riks- man beakta, att då medlemsavgiften bestäms i
30460: 686/75
30461: 6 1975 rd.
30462:
30463: enlighet med lönens storlek, skulle närmast de ovr1ga avdragbara personförsäkringspremier.
30464: sjukkassemedlemmar, vars lönenivå och med- Vad beträffar den i spörsmålet framförda syn-
30465: lemsavgift som en följd därav, är större än ge- punkten, att beloppet av den avdragbara med-
30466: nomsnittet, dra nytta av att hela medlemsavgif- lemsavgiften har varit oförändrat sedan år
30467: ten är avdragbar. 1958, bör man beakta, att regeringen i sam-
30468: På grund av ovan anförda skäl kan det inte band med övergången tili särbeskattning av
30469: anses motiverat att göra hela medlemsavgiften makar har föreslagit att det avdragbara be-
30470: avdragbar vid beskattningen, utan den borde loppet av personförsäkringspremier skall höjas
30471: beaktas vid beskattningen på samma sätt som från 90 mk tili 120 mk per familjemedlem.
30472: Helsingfors den 28 maj 1975.
30473:
30474:
30475: Finansminister Johannes Virolainen.
30476: 1975 vp.
30477:
30478: Kirj. ksm. n:o 175.
30479:
30480:
30481:
30482:
30483: 0. Kangas: Asuntotuotantolain ja maankäyttölainoista annetun
30484: lain mukaisten lisälainojen myöntämisperusteiden yhtenäistä-
30485: misestä.
30486:
30487:
30488: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30489:
30490: Maankäyttölainoista annetun lain mukaan Varsinaisissa asilntotuotantolainoissa on vii-
30491: maatilatalouden harjoittaja voi saada maan- me vuosina voimakkaasti korotettu lainaan oi-
30492: käyttölainoista asuntolainaa, rakentamislainaa keuttavia tulorajoja:. Maankäyttölainojen puo-
30493: ja lisälainaa. Muut kuin maatalouden harjoit- lella on myös lainoitukseen oikeuttavia hehtaa-
30494: tajat voivat saada vastaavanlaisia lainoja asun- rirajoja nostettu, mutta ei siinä määrin kuin
30495: totuotantolain perusteella. asuntotuotantolainojen tulorajoja. Tämä on
30496: Molemmissa tapauksissa laina käytetään siis myös epäkohta, johon· olisi saatava korjausta.
30497: asunnon rakentamiseen tai ostamiseen. Tämän Edellä olevasta ilmenee, että maatalouden-
30498: vuoksi tuntuisikin luonnolliselta, että tulorajat harjoittajien on huomattavasti vaikeampaa kuin
30499: ja muut ehdot olisivat maankäyttölainoissa ja muiden kansalaisten -saada varsinaista asunto-
30500: asuntotuotantolain mukaisissa lainoissa saman- lainaa ja lisälainaa. Erikoisesti lisälainan koh-
30501: laiset. Näin ei kuitenkaan ole. Varsinkin lisä- dalla vinoutuma on niin suuri, että sen kor-
30502: lainojen kohdalla on tulorajoissa sellaisia ero- jaamiseen olisi välittömästi ryhdyttävä.
30503: ja, jotka saattavat maatalouden iharjoittajat Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
30504: huonompaan ja epäoikeudenmukaisempaan ase- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
30505: maan. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30506: Esimerkiksi kaksihenkisessä perheessä 30 vaksi kysymyksen:
30507: prosentin lisälainoitus on mahdollista asunto-
30508: tuotantolainoissa vielä silloin, kun verotetta- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30509: vat vuositulot ovat 19 300 markkaa, mutta siin asuntotuotantolain ja maankäyttö-
30510: maankäyttölainoissa tuloraja on 8 800 mark- lainoista annetun lain mukaisten lisä-
30511: kaa. Henkilöluvun ollessa viisi asuntohallituk- lainojen myöntämisperusteiden yhte-
30512: sen lainoissa verotettavien vuositulojen yläraja näistämiseksi tulorajojen osalta?
30513: on 26 100 markkaa ja maankäyttölainoissa
30514: 11 200 markkaa.
30515: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1975.
30516:
30517: Orvokki Kangas.
30518:
30519:
30520:
30521:
30522: 761/75
30523: 2 1975 vp.
30524:
30525:
30526:
30527:
30528: E d u s k u li n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
30529:
30530: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Lisälainan saantiin liittyvien, hakijoiden ve-
30531: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- rotettavia tuloja koskevien rajojen eroavuus
30532: mies, olette 9 päivänä toukokuuta 1975 päi- asuntotuotantolain ja maankäyttölain mukais-
30533: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- ten lisälainojen välillä johtuu siitä, että maa-
30534: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen talouden harjoittajien ja palkansaajien tulot
30535: kansanedustaja Orvokki Kankaan näin kuulu- eivät heidän ammattiensa ja elinolosuhteidensa
30536: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 17 5: erilaisuus huomioon ottaen ole keskenään täy-
30537: sin vertailukelpoisia. Parhaillaan on harkitta-
30538: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- vana, millaisia muutoksia maankäyttölain mu··
30539: teisiin asuntotuotantolain ja maankäyt- kaisten lisälainojen myöntöperusteisiin tulisi
30540: tölainoista annetun lain mukaisten lisä- tehdä niitä tapauksia varten, joissa pienen ti-
30541: lainojen myöntämisperusteiden yhtenäis- lan viljelijä käy ansiotyössä tilansa ulkopuolella.
30542: tämiseksi tulorajojen osalta?" Mainittakoon, että maatilahallitus korotti vii-
30543: meksi vuoden 1974 lopulla maankäyttölain
30544: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mukaisten lisälainojen myöntämisen osalta
30545: vasti seuraavaa: edellä tarkoitettuja tulorajoja.
30546: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1975.
30547:
30548:
30549: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
30550: N:o 175 3
30551:
30552:
30553:
30554:
30555: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30556:
30557: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den skillnad i gränserna för sökandenas
30558: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- beskattningsbara inkomster, viiken förekommer
30559: velse av den 9 maj 1975 till vederbörande i samband med erhållandet av tilläggslån en-
30560: medlem av statsrådet för avgivande av svar ligt lagen om bostadsproduktion och tilläggs-
30561: översänt avskrift av följande av riksdagsman lån enligt jorddispositionslagen, beror på att
30562: Orvokki Kangas ställda spörsmål nr 175: inkomsterna för dem som bedriver lantbruk
30563: och för löntagarna inte är fullt jämförbara, då
30564: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder man beaktar deras yrken och levnadsförhål-
30565: för att i fråga om inkomstgränserna landen. Det övervägs som bäst, vilka änd-
30566: förenhetliga grunderna för beviljandet ringar som borde göras i grunderna för be-
30567: av tilläggslån enligt lagen om bostads- viljandet av tilläggslån enligt jorddispositions-
30568: produktion och jorddispositionslagar- lagen i de fall, då en småbrukare har för-
30569: na?" värvsarbete vid sidan om jordbruket. Det kan
30570: nämnas att jordbruksstyrelsen senast i slutet
30571: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av år 1974 höjde ovan avsedda inkomstgränser
30572: samt anföra följande: för beviljandet av tilläggslån enligt jorddis-
30573: positionslagen.
30574: Helsingfors den 9 juni 1975.
30575:
30576:
30577: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
30578: 197.5 vp.
30579:
30580: Kirj. ksm. n:o 176.
30581:
30582:
30583:
30584:
30585: Ahonen: Tien rakennustöiden aloittamisesta välillä Tikkaman-
30586: nila-Nevala.
30587:
30588:
30589: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
30590:
30591: Vuoden 1974 valtion tulo- ja menoarvioon ,dollisimman hyvään kuntoon. Lisäksi Jyväs-
30592: hallitus otti 500 000 markan määrärahan tien- kylän maalaiskunnan vanhainkodissa Koiulla
30593: parannustyön aloittamiseen välillä Tikkaman- ,sekä samassa paikassa paikallissairaalassa hoi-
30594: p.ila-Nevala Jyväskylän maalaiskunnassa ja detaan myös Uuraisten kunnan vanhuksia ja
30595: Uuraisten kunnan alueella. Tien pituus koko- potilaita, mikä yhteistoiminta nimenomaan vaa-
30596: paisuudessaan on noin 22 kilometriä ja se on !tii hyvää tieyhteyttä ja kysymyksessä oleva tie
30597: erittäin huonokuntoinen. palvelee tätäkin tarkoitusta.
30598: Nykyiselläänkin käyttää tietä päivittäin noin Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30599: 40 linja-autoa, lukuisa määrä puutavaraa kul- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
30600: jettavia kuorma-autoja sekä monet Jyväskyläs- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30601: -sä ja Tikkakoskella työssä kulkevat. :jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30602: Kansanterveyspalvelujen käytön kannalta
30603: uuraislaisille tie tarjoaisi lyhimmän reitin Jy- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30604: väskylän seudun terveyskeskuksiin. Uurainen, ryhtyä Tikkamannilan ja Nevalan väli-
30605: Petäjävesi, Toivakka ja Jyväskylän maalaiskun- sen tien rakennustöiden aloittamiseksi
30606: ~a muodostavat yhteisen Palokan kansanter- Uuraisten kunnassa ja Jyväskylän maa-
30607: veystyön kuntainliiton, joten yhteistoiminta on laiskunnassa?
30608: välttämätöntä ja tieyhteydet pitäisi saada mah-
30609: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1975.
30610:
30611: Arvo Ahonen.
30612:
30613:
30614:
30615:
30616: 780/15
30617: 2 1975 vp.
30618:
30619:
30620:
30621:
30622: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30623:
30624: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- nönmukaisesti viime vuosina reaalisesti pienen-
30625: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- 1tyneet, josta johtuen jo käynnissäolevien hank-
30626: jlllies, olette 13 päivänä toukokuuta 1975 päi- keiden rahoitus on jouduttu turvaamaan uusien
30627: vätyn kirjelmänne ohella toimittanut valtio- :hankkeiden kustannuksella. Jo menoarviossa-
30628: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kin olevien uusien kohteiden aloittamista on
30629: kansanedustaja A. Ahosen näin kuuluvasta kir- ~äin ollen jouduttu lykkäämään.
30630: jallisesta kysymyksestä n:o 176: Esimerkkinä yleisten teiden tekemiseen aiot-
30631: 1tujen määrärahojen reaalisesta niukentumisesta
30632: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- Noidaan mainita, että vuonna 1974 laaditun
30633: koo ryhtyä Tikkamannilan ja Nevalan "Tienpidon toimenpideohjelman 197 6-80"
30634: välisen tien rakennustöiden aloittami- ocahoituspuitteet olivat reaaliarvoltaan 25 %
30635: seksi Uuraisten kunnassa ja Jyväskylän edellistä ohjelmaa pienemmät.
30636: maalaiskunnassa?''
30637: Vuoden 1975 valtion varsinaisessa tulo- ja
30638: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- menoarviossa on ollut osoitettuna Keski-Suo-
30639: tavasti seuraavaa: men tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden
30640: •tekemiseen 26,900 mmk. Ko. määrärahasta ei
30641: Maantien n:o 630 osa Tikkamannila-Ne- ple voitu varata rahoja Tikkamannila-Nevala
30642: vala on heikosti kantava eikä sen nykyinen maantien parantamiseen.
30643: öljysorapäällyste kestä vilkasta liikennettä. Tie- ja vesirakennushallituksessa laaditaan
30644: Tien KVL-liikennemäärä on ollut vuoden 1970 parhaillaan "Tienpidon toimenpideohjelmaa
30645: yleisen liikennelaskennan mukaan 400-1700 vuosille 1977-81 ". Tämän työn yhteydessä on
30646: ·autoa. tarkasteltu mm. mahdollisuuksia Tikkamannila
30647: Vuoden 1974 valtion varsinaisessa tulo- ja '--Nevala maantien parantamistyön aloittami-
30648: menoarviossa on ollut osvitettuna Keski-Suo- ·seen. Tällä hetkellä näyttää todennäköisim-
30649: 'men tie- ja vesirakennuspiirille yleisten teiden mältä, että ko. hanke voidaan käynnistää ai-
30650: 1tekemiseen 22,368 mmk:n määräraha. Talous-
30651: ,kaisintaan vuonna 1977. Kuitenkin sen kans-
30652: arvioon sisältyvän käyttösuunnitelman mukaan :sa kilpailee mm. Jyväskylän-Laukaan tie pää-
30653: ,ko. määrärahaa tuli käyttää mm. seuraavien 1systä toteutettavien hankkeiden joukkoon.
30654: hankkeiden käynnistämiseen • Kuten edellä on käynyt jo ilmi, ko. hank-
30655: ..,.-- vt 4 välillä Kotakennäs-Enolanpuro keen aloittamisen viivästyminen on ollut ja on
30656: 700 000 mk (kustannusarvio 3,000 mmk) yhäkin kiinni vain rahoitusmahdollisuuksista.
30657: mt 630 välillä Tikkamannila-Nevala Tikkamannila-Nevala maantien parantamis-
30658: 500 000 mk (kustannusarvio 3,000 mmk) suunnitelma on jo läpäissyt tielain mukaisen
30659: ja :käsittelyn. Sen nykyinen kustannusarvio on
30660: - pt 16839 välillä Palaavasalmi-Könttä rnoin 6,3 mmk. Hankkeen suunnitelmaa on
30661: 300 000 mk (kustannusarvio 3,1770 mmk). tarkistettu vielä tämän vuoden keväällä. Täl-
30662: Näistä hankkeista on vuonna 197 4 kuiten- ~öin on tutkittu mm. tien vaihtoehtoisia ra-
30663: kin voitu aloittaa vain Palaavasalmi-Könttä ~;;:enneratkaisuja ja sen tasauksen pystypyöris-
30664: paikallistien parantaminen, koska yleisten tei- :tyksiä on pienennetty, jotta tien kokonaiskus-
30665: den tekemiseen osoitetut määrärahat ovat sään- tannusarviossa säästettäisiin.
30666: Helsingissä kesäkuun 10 päivänä 1975.
30667:
30668:
30669: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
30670: N:o 176 3
30671:
30672:
30673:
30674:
30675: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30676:
30677: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen åren, vilket har lett tili, att man varit tvun-
30678: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- gen att trygga finansieringen av redan igång-
30679: velse av den 13 maj 1975 tili vederbörande varande projekt på bekostnad av nya projekt.
30680: medlem av statsrådet för avgivande av svar Man har sålunda varit tvungen att framskjuta
30681: översänt avskrift av följande av riksdagsman inledandet av sådana nya projekt som redan
30682: A. Ahonen ställda spörsmål nr 176: finns med i statsförslaget.
30683: Som exempel på den reella knappheten hos
30684: "Tili vilka åtgärder ämnar Regerin- de anslag som avsetts för byggande av allmän-
30685: gen skrida för att byggnadsarbetena på na vägar kan nämnas, att finansieringsramen
30686: vägen mellan Tikkamannila och Neva- för det "Åtgärdsprogram för väghållningen un-
30687: la i Uurainen kommun och Jyväskylä der åren 1976-80", som utarbetats år 1974,
30688: landskommun skall påbörjas?" tili sitt reella värde var 25 % mindre än det
30689: tidigare programmet.
30690: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- I det ordinarie statsförslaget för år 1975
30691: samt anföra följande: har 26,900 mmk anvisats Mellersta Finlands
30692: Sträckan Tikkamannila-Nevala på lands- väg- och vattenbyggnadsdistrikt för byggande
30693: vägen nr 630 har svag bärighet och dess nu- av allmänna vägar. Av detta anslag har me-
30694: varande oljegrusbeläggning håller inte för den del inte kunnat reserverats för förbättring av
30695: livliga trafiken. ÅDT -trafikmängden på vägen landsvägen Tikkamannila-Nevala. Vid väg-
30696: har enligt den allmänna trafikräkningen år och vattenbyggnadsverket utarbetas som bäst
30697: 1970 varit 400-1700 bilar. ett "Åtgärdsprogram för väghållningen under
30698: I det ordinarie statsförslaget för år 1974 åren 1977-81". I samband med detta arbete
30699: har för Mellersta Finlands väg- och vatten- har man bl.a. granskat möjligheterna att in-
30700: byggnadsdistrikt anvisats 22,368 mmk i an- leda arbetet på att förbättra landsvägen Tik-
30701: slag för byggandet av allmänna vägar. Enligt kamannila-Nevala. För närvarande förefaller
30702: den dispositionsplan som ingår i budgeten det att vara mest troligt, att ifrågavarande
30703: skulle ifrågavarande anslag användas bl.a. för projekt kan inledas tidigast år 1977. Med
30704: igångsättandet av följande projekt. detta projekt tävlar dock bl.a. vägen Jyväs-
30705: kylä-Laukaa om att tagas med bland de
30706: - stamväg 4 på sträckan Kotakennäs-Eno- projekt som skall genomföras.
30707: lanpuro 700 000 mk (kostnadsförslag Som av det ovansagda framgår, beror dröjs-
30708: 3,000 mmk) målet med projektets inledning alltjämt enbart
30709: - landsväg 630 på sträckan Tikkamannila- på finansieringsmöjligheterna. Planen på för-
30710: Nevala 500 000 mk ( kostnadsförslag bättrandet av landsvägen Tikkamannila-Neva-
30711: 3,000 mmk) och la har redan genomgått behandling i enlighet
30712: - bygdeväg 16839 på sträckan Palaavasalmi med lagen om allmänna vägar. Det nuvarande
30713: -Könttä 300 000 mk ( kostnadsförslag kostnadsförslaget lyder på 6,3 mmk. Planen
30714: 3,1770 mmk). för projektet har så sent som denna vår jus-
30715: Av dessa projekt har under år 1974 dock terats. Härvid har bl.a. vägens alternativa
30716: endast förbättrandet av lokalvägen Palaavasal- konstruktionslösningar granskats och för dess
30717: mi-Könttä kunnat inledas, eftersom de anslag profil har de vertikala kurvorna minskats, för
30718: som anvisats för byggande av allmänna vägar att inbesparingar skulle kunna göras i kost-
30719: regel har minskat reellt under de senaste nadsförslaget.
30720: Helsingfors den 10 juni 1975.
30721:
30722: Trafikminister Pekka Tarjanne.
30723: 1975 vp.
30724:
30725: Kirj. ksm. n:o 177.
30726:
30727:
30728:
30729:
30730: Lattula: Sotaveteraanien sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön
30731: uudistamisesta.
30732:
30733:
30734: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
30735:
30736: Viime sotiin osallistuneiden rilntamamiesten, pitkään toivottu parannusta. Tuntuisi jopa koh-
30737: sotaveteraanien, sosiaali- ja terveysturvaan ei tuulliselta, että sota-aika luettaisiin työeläkettä
30738: monista yrityksistä huolimatta ole saatu sellai- määrättäessä kaksinkertaiseksi. Tämä on täysin
30739: sia parannuksia, joita nämä maamme vapauden perusteltua, kun otetaan huomioon se ympäri-
30740: puolesta raskaan uhrin antaneet ja taakan kan- vuorokautinen toiminta ja ne vähäiset mahdol-
30741: taneet välttämättä tarvitsisivat. Monet heistä lisuudet, mitä heillä sotavuosina oli lomien ja
30742: joutuvat viettämään vanhuuden päiviään tur- muunlaisen vapaa-ajan viettoon. Myös sota-
30743: vattomina, sairaina ja taloudellisissa vaikeuk- vamman takia sairaalassa menetetty aika tulisi
30744: sissa saamatta yhteiskunnalta sitä tukea, jota laskea työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksL
30745: heille oikeuden ja kohtuuden nimessä pitäisi Maksuuoman terveydenhoidon ja kuntou-
30746: antaa. Syyt tähän johtuvat suurelta osalta puut- tuksen järjestäminen kaikille sotaveteraaneille
30747: teellisesta ja ajastaan jälkeen jääneestä lainsää- on myös tärkeää ja yhä ajankohtaisemmaksi
30748: dännöstä. Muun muassa rintamasotilaseläkela- tullut asia, joka odottaa omaa lainsäädäntöään.
30749: kiin ei ole tehty tarvittavia, jo moneen kertaan Paitsi työkunnon ylläpitämisessa kuntoutuksel-
30750: luvattuja korjauksia ja lisäyksiä. la on erittäin tärkeä merkitys myös mielenter-
30751: Vuosien mittaan näiden miesten ja naisten veyden ka!lltlalta. Moni sotaveteraani säilyttäisi
30752: vaikeudet ovat lisääntyneet ja lisääntyvät jat- työkuntonsa paljon pitempään, mikäli hänellä
30753: kuvasti. Monet sodan ankeissa olosuhteissa al- olisi taloudellisesti mahdollisuuksia osallistua
30754: lrunsa saaneet piilevät sairaudet ovat aiheutta- johdettuun kuntoutukseen, mihin nykyään on
30755: neet sen, että useat heistä ovat menettäneet tilaisuus useissakin kuntoutuslaitoksissa.
30756: työkykynsä ja tulleet työkyvyttömiksi jo en- Edellä sanotoo perusteella ja viitaten valtio-
30757: nen kuin ovat saavuttaneet normaalin eläke- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
30758: lan. Eläkelainsäädäntöämme pitäisikin tästä kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
30759: syystä muuttaa siten, että veteraaneille annet- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30760: taisiin mahdollisuudet siirtyä halutessaan työ-
30761: kunnon heikentymisen vuoksi normaalia aikai- Milloin Hallitus ryhtyy tositoimiin
30762: semmin eläkkeelle menettämättä normaaleja viime sotien veteraanien, rintamamies-
30763: eläke-etuuksia. Työeläkelainsäädännössä on rin- ten, sosiaali- ja terveysturvan paranta-
30764: tamamiesten osalta vielä sellainen puute, että miseksi tarvittavan lainsäädännön uusi-
30765: sotavuosia ei lasketa mukaan eläkevuosiksi työ- miseksi?
30766: eläkettä määrättäessä. Tähänkin asiaan on jo
30767: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1975.
30768:
30769: Eero Lattula.
30770:
30771:
30772:
30773: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30774:
30775:
30776: 782/75
30777: 1975 vp.
30778:
30779: Kirj. ksm. n:o 178.
30780:
30781:
30782:
30783:
30784: Salolainen ym.: Erään kouluhallituksen oppikirjaksi hyväksymän
30785: teoksen yksipuolisuudesta.
30786:
30787:
30788: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
30789:
30790: Pirkkalan historianopetuskokeilujen lisäksi Teksti- ja kuvanäytteiden valinta on useissa
30791: tarjotaan lähes vastaavalla tavalla väritettyä, kohdissa yksipuolista, vasemmistolaisia ideolo-
30792: yksipuolisia mielipiteitä sisältävää ja johdatte- gisia näkökohtia palvelevaa samoin kuin eri
30793: levaa aineistoa peruskoulun yläasteen joukko- lehtityyppien toimintaperiaatteiden ja omistus-
30794: tiedotuskasvatukseen. Kouluhallitus on nimit- muotojen selvittelykin. Joukkotiedotuksen vas-
30795: tam hyväksynyt opetuksessa käytettäväksi taanottajien vaikutusmahdollisuudet ja -tarpeet
30796: "Joukkotiedotuksen maailma"-nimisen kirjan, on unohdettu.
30797: joka sisältää joukon epätarkkuuksia, virheitä Tekstin tasapainottomuudesta esimerkkinä
30798: sekä ideologisesti johdattelevia kuva- ja teksti- mainittakoon, että lehdistön toimintaa koske-
30799: rakennelmia sekä kysymyksiä. vien Leninin lausumien vastapainoksi on riit-
30800: Kysymyksessä oleva kirja, jolla on myös an- tänyt nimeltä mainitsemauoman länsimaisen
30801: sionsa, käsittelee mm. lehdistöä. Sitä laadittaes- toimittajan neuvo 1800-luvun lopulta sensaa-
30802: sa ei ole käytetty kuitenkaan lehdistöalan asian- tiouutisen toimittamistavasta ( s. 34). Osake-
30803: tuntijoita. Seurauksena on joukko puutteelli- yhtiön tai yksityisen julkaiseman lehden toimi-
30804: suuksia, joihin on jo julkisuudessakin kiinni- tuksellista linjaa kuvaamaan puolestaan on poi-
30805: tetty huomiota mm. Sanomalehtien Liiton jul- mittu meillä harvinaisen nuorisolehden selos-
30806: kaisussa (Suomen Lehdistö 3/1975 s. 24). tus toimitusperiaatteistaan.
30807: Perinteellisestä käsittelytavasta poiketen on Erittäin suppeassa lehdistömme historia-
30808: joukkotiedotusvälineet jaettu kirjassa parlamen- osassa annetaan käsitys, että Hufvudstadsbla-
30809: taarisen, järjestöllisen ja kaupallisen valvonnan det olisi vanhin elossa oleva ruotsinkielinen sa-
30810: alaisiin. Tällaista luokittelua toistetaan useissa nomalehtemme ( s. 40), vaikka niin ei ole lai-
30811: yhteyksissä ja sen avulla pyritään erottelemaan ta. Kuvitukseksi on riittänyt tällä kohtaa kol-
30812: myönteiseen ja kielteiseen sävyyn eri joukko- me näytettä vuosisadan vaihteen "Työmiehes-
30813: tiedotusvälineitä. Viestintäpoliittinen komitea tä". Oppilaille samassa yhteydessä esitettyyn
30814: ei ole I osamietinnössään käyttänyt tällaista kysymykseen: "Miksi erityisesti työväestön leh-
30815: jakoa, sillä se on johtanut epäjohdonmukai- distön suhteellinen osuus lehdistöstä on viime
30816: suuksiin. Esim. erään puolueen pää-äänenkan- vuosina vähentynyt?" eivät tutkijatkaan ole
30817: nattaja on oppikirjan mukaan välillä kaupalli- pystyneet antamaan vastausta. Työväenlehdistö
30818: sen ja välillä sekä kaupallisen että järjestölli- itse on sitä paitsi väittänyt viime vuosina le-
30819: sen valvonnan piirissä. Tämä aiheuttaa sekaan- vikkinsä nousseen muuta lehdistöä nopeammin.
30820: nuksia ja hämmennystä oppilaissa varsinkin, Sanomalehdille on esitetty kirjassa puutteel-
30821: kun heidän on jostain syystä vastattava kysy- linen ja osaksi virheellinen määritelmä ( s. 62).
30822: mykseen ( s. 71), mihin valvontatyyppiin ko- Levikin ( s. 63) ja uutisen ( s. 78) määritel-
30823: tiin tulevat lehdet kuuluvat. mät eivät myöskään ole oikeita eivätkä vastaa
30824: Järjestöllisen valvonnan paremmuutta ns. käytössä olevia. Sanomalehtien levikkejä kuvai-
30825: kaupalliseen nähden on yritetty kuvata mm. levassa piirroksessa on sitoutumattomat lehdet
30826: esimerkillä, jonka mukaan jokaisen teinikun- kytketty porvarillisten puolueiden äänenkannat-
30827: nan jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, tajiksi, kun on vertailtu lehdistön levikkiä ja
30828: millaista tietoa Suomen Teinilehti julkaisee. eri puolueiden äänestäjiä ( s. 66).
30829: Käytäntö on osoittanut viime aikoina kuiten- Kirjassa väitetään kaikkialla maailmassa leh-
30830: kin aivan päinvastaista. tien keskittyneen harvojen kustantajien käsiin.
30831: 777/75
30832: 2 1975 vp.
30833:
30834: Näin on laita sosialistisissa ja eräissä muissa sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30835: maissa, mutta esim. Suomessa ei VTT:n tut- sen:
30836: kimuken mukaan keskittymistä ole tapahtunut. Onko Hallitus tietoinen kouluhalli-
30837: Tasapuolisen tiedon jakamisen sijasta kirja mksen opetuksessa käytettäväksi hyväk-
30838: pyrkii selvästi johdattelemaan ja muokkaamaan symän "Joukkotiedotuksen maailma"-
30839: eri tavoin oppilaiden mielipiteitä, mikä ei saa kirjan viiheistä ja yksipuolisuudesta,
30840: olla opetuksessa käytettäväksi hyväksytyn kir- sekä
30841: jan tarkoitus. aikooko Hallitus kiinnittää huomio-
30842: Edellä sanotun perusteella ja viitaten val- ta oppikirjojen hyväksymismenettelyyn
30843: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi- niin, että opetuksessa käytettävät kirjat
30844: tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai- antavat oikeita ja tasapuolisia tietoja?
30845: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1975.
30846:
30847: Pertti Salolainen. Erkki Häkämies.
30848: Ilkka Suominen. Eero Lattula.
30849: Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
30850: Esko J. Koppanen. Arto Lampinen.
30851: Matti Jaatinen. Lauri Impiö.
30852: Eeva Kauppi. Sami Suominen.
30853: Kullervo Rainio. Mauri Seppä.
30854: G. Laatia. P. Mäki-Hakola.
30855: T. I. Vartia. Anna-Liisa Linkola.
30856: Raimo Ilaskivi. Tuure Junnila.
30857: Mikko Asunta. Olavi Lähteenmäki.
30858: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
30859: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
30860: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen.
30861: Olavi Borg. Kerttu Hemmi.
30862: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi.
30863: Lea Sutinen. Pekka Vennamo.
30864: N:o 178 3
30865:
30866:
30867:
30868:
30869: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30870:
30871: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- soneet voivansa myöntyä. Käydyissä neuvotte-
30872: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- luissa on sovittu teoksen yksityiskohtiin teh-
30873: mies, olette 13 päivänä toukokuuta 1975 päi- tävistä muutoksista sekä teoksen kehittämisek-
30874: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- si tarvittavista toimenpiteistä, joista osa edel-
30875: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lytettiin tehtäväksi teoksen toiseen painokseen.
30876: kansanedustaja Pertti Salolaisen ym. näin kuu- Edellä esitettyjen toimenpiteiden jälkeen
30877: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 178: kouluhallitus on hyväksynyt teoksen peruskou-
30878: lun opetussuunnitelmaa noudattavien koulujen
30879: "Onko Hallitus tietoinen kouluhal- yläasteen äidinkielen, kansalaistaidon, historian
30880: lituksen opetuksessa käytettäväksi hy· ja yhteiskuntaopin sekä kuvaamataidon ope-
30881: väksymän "Joukkotiedotuksen maail- tukseen, oppilaan ohjaukseen sekä oppikoulu-
30882: ma" -kirjan virheistä ja yksipuolisuudes- jen keskikouluasteen äidinkielen opetukseen si-
30883: ta, sekä joitetun joukkotiedotuskasvatuksen tai joukko-
30884: aikooko Hallitus kiinnittää huomiota tiedotusopin muuksi opetuksessa käytettäväksi
30885: oppikirjojen hyväksymismenettelyyn kirjaksi 31 päivään joulukuuta 1976 saakka.
30886: niin, että opetuksessa käytettävät kirjat Teos ei siis ole varsinainen oppikirja vaan ope-
30887: antavat oikeita ja tasapuolisia tietoja?" tuksessa käytettävää oheismateriaalia.
30888: Kouluhallitus on jo kuluvana vuotena te-
30889: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hostanut ja laajentanut koulujen käyttöön tar-
30890: vasti seuraavaa: koitettujen oppimateriaalien laadun ja sisällön
30891: Ennen kysymyksessä tarkoitetun teoksen hy- valvontaa ottamalla käsiteltäviksi oppikirjojen
30892: väksymistä opetuksessa käytettäväksi kirjaksi lisäksi myös muut opetuksessa käytettävät kir-
30893: kouluhallitus on hankkinut siitä useita asian- jat, joita opetusalan viranomaisten suorittama
30894: tuntijalausuntoja. Kouluhallituksesta saadun valvonta ei aikaisemmin ole koskenut. Oppi-
30895: tiedon mukaan lausunnot olivat myönteisiä, ja materiaalien laadulliseen ja määrälliseen val-
30896: niissä katsottiin teos tarpeen vaatimaksi pe- vontaan sekä ohjaamiseen käytettäviä toimen-
30897: ruskoulun joukkotiedotuskasvatuksen tavoittei- piteitä selvitetään edelleen. KouluhaLlitus on
30898: den saavuttamiseksi. Asiantuntijat eivät olleet mm. pyytänyt maamme yliopistojen ja korkea-
30899: kuitenkaan yksimielisiä niistä kohdista, jotka koulujen ainelaitoksia nimeämään asiantunti-
30900: heidän mielestään vaativat korjauksia tai muu- joita käytettäväksi oppimateriaaleja koskevissa
30901: toksia. Kouluhallituksen pyytämässä kirjallises- kysymyksissä. Lisäksi valmistellaan myös mui-
30902: sa vastineessa tekijät ilmoittivat tekevänsä suu- ta toimenpiteitä, joilla kehitetään oppimateri-
30903: rimman osan asiantuntijoiden ehdottamista aaleja täyttämään niille asetettuja kasvavia vaa-
30904: korjauksista ja esittivät perustellut kannanot- timuksia.
30905: tonsa niihin ehdotuksiin, joihin he eivät kat-
30906: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1975.
30907:
30908:
30909: Opetusministeri Ulf Sundqvist.
30910: 4 1975 vp.
30911:
30912:
30913:
30914:
30915: T i 11 R i k s d a g e n s Herr T a 1m a n.
30916:
30917: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning- enats om de ändringar som skall göras i fråga
30918: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder om enskildheterna i verket samt om de åt-
30919: skrivelse av den 13 maj 1975 till vederbö- gärder som behövs för utvecklandet av detta,
30920: rande medlem av statsrådet för avgivande av av vilka en del förutsattes bli gjorda i den
30921: svar översänt avskrift av följande av riksdags- andra upplagan.
30922: man Pertti Salolainen m.fl. ställda spörsmål Efter ovan anförda åtgärder godkände skol-
30923: nr 178: styrelsen verket för högstadiets undervisning
30924: i modersmålet, medborgarkunskap, historia och
30925: "Är Regeringen medveten om felen samhällslära samt teckning och för elevhand-
30926: och ensidigheten i "Joukkotiedotuksen ledningen i de skolor, som följer grundsko-
30927: maailma" benämnda bok, som av skol- lans undervisningsplan, och för användning
30928: styrelsen godkänts för användning vid som extra bok till den 31 december 197 6 vid
30929: undervisning, och om så är fallet, den undervisning i masskommunikationsfostran
30930: ämnar Regeringen fästa uppmärksam- eller masskommunikationslära som införts i
30931: het vid ett sådant förfarande i fråga modersmålsundervisningen på mellanskolstadiet
30932: om godkännande av läroböcker, att de i läroverket. Verket är således inte en egent-
30933: böcker som används vid undervisningen lig lärobok utan bredvidläsningsmaterial som
30934: ger riktiga och opartiska uppgifter?" skall användas vid undervisningen.
30935: Skolstyrelsen har redan under innevarande
30936: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- år effektiverat och utvidgat övervakningen av
30937: samt anföra följande: kvaliteten och innehållet hos det undervisnings-
30938: 1nnan det i spörsmålet avsedda verket god- material, som är avsett att användas i sko-
30939: kändes för användning vid undervisning, in- lorna, genom att taga tili behandling utom lä-
30940: förskaffade skolstyrelsen flera sakkunnigutlå- roböckerna även övriga böcker som används
30941: tanden om den. Enligt uppgift från skolsty- vid undervisningen och vilka den övervakning,
30942: relsen var uttalandena positiva, och i dessa an- som myndigheterna på undervisningsområdet
30943: såg man, att verket var av behovet påikallat utfört, inte tidigare har berört. De åtgärder,
30944: för uppnående av målet för grundskolans mass- som skall användas vid övervakningen och led-
30945: kommunikationsfostran. De sakkunniga var ningen av undervisningsmaterialets kvalitet och
30946: dock inte ense om de punkter, som enligt de- omfattning, utreds fortfarande. Skolstyrelsen
30947: ras åsikt kräver rättelser och ändringar. 1 det har bl.a. begärt att vårt lands universitets och
30948: skriftliga bemötande som skolstyrelsen inbe- högskolors fackinstitutioner skall utse sakkun-
30949: gärde meddelade författarna att de hade gjort niga, som kan nyttjas i de frågor som rör
30950: största delen av de rättelser som de sakkun- undervisningsmaterialet. Dessutom bereds även
30951: niga hade föreslagit och framförde motiverade andra åtgärder, genom vilka undervisningsma-
30952: synpunkter på de förslag, som de inte ansåg terialet kan utvecklas så, att det uppfyller de
30953: sig kunna omfatta. Man har vid förhandlingar allt högre krav som ställs på dem.
30954: Helsingfors den 13 juni 197 5.
30955:
30956:
30957: Undervisningsminister Ulf Sundqvist.
30958: 1975 vp.
30959:
30960: Kirj. ksm. n:o 179.
30961:
30962:
30963:
30964:
30965: Hannola: Utin varuskunnan rakennusten kunnosta.
30966:
30967:
30968: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he lJ e.
30969:
30970: Utin varuskunta Va:likealan !knnnassa on ra- nuksia monin!kertaistavia. Parakkien sijo1tte-
30971: kennettu pääosilitaan vuosina 1910-1940. Va- lussa ori op~si otettavaa kasarmeja rakennet-
30972: ruskuntaan on sijoitettu !kuljetus[entolaivue ja taessa.
30973: laskuvarrjojäärkärikoulu. Asuinra!kennubet ovat Huolestuttavaa on myös. kal:Lifu kulietus!ka-
30974: lauta- ja puutaloja, uuniilätmmhtei:siä ja osin luston huolto- ja säilytystilojen riittämättömyys.
30975: lämmJitys!kiellossa. Yhtään asuntorakennusta ei No1n 60 % arvdl&aasta omaisuudesta säi;lyte-
30976: ole va!lmistunut vuoden 1940 jälkeen. Henkilö- tään taivasaLla sään va~htelu~lle alttiina. Osa
30977: kunta on heiikon asuntotilanteen .takia joutu- koneista täytyy purkaa ennen huoltoa, koska
30978: nut hakeutumaan Kouvolaan, Kuusankoskelle hoo1tohamt. ovat M:i!an pieniä uudelle kook-
30979: ym. ympärhtökuntiin, joissa heitä on yl1i 60 %. kaammalle kuljetus!kalustol:le. Huolto- ja säily-
30980: Varus!kunnan alueella on erittäin hyvää asunto- tysra!kennuksi'a tarvitaan kipeästi. ja kiireesti
30981: a!lueeksi: sopivaa maata, mutta maankäyttö- lisää.
30982: suunnitelmaa ja kaavoitusta d ole saatu ai- Moottoriajoneuvokorjaamo on käynyt pie-
30983: kaan. Kun tontteja olisi oroi,tettavissa varus- neksi moottoriajoneuvojen koon kasvaessa. Asia
30984: kunta-alueelta, voisi: henkilökunta ryhtyä raken- oHsl korjattavissa pel11:1kaariha1lin rakentami-
30985: tamaan omistusasuntoja ja valtio vuokrataloja. seLla.
30986: Laivueelle asetetut tehtävät ja velvoitteet edel-
30987: lyttävät teknisen sekä muun hälytyshenkilökun- Varuskunnan johdon taholta on tehty lukui-
30988: nan asumista mahdollisimman lahe'hlä varus- sia es.ity<ksiä eri: viranomai'Sil!le varuskunnan
30989: kuntaa. toiminnan parantamiseksi, mutta ilman mainit-
30990: Ju~kisista rakennuksista on er1ttäin heikko-
30991: tavaa tulosta.
30992: kuntoisia rudkalarakennus ja sotilaskoti:. Lisäksi Edel:l~ olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
30993: ne siljartsevat vaaralliselLa paiJkahla kiitoradan 37 §:n 1 momentin nojalla es;itän valtioneu-
30994: ja1!keella. Voidaan vain ku:vite<lilia ,tilannetta sil- voston asi:anomaisen jäsenen vas;tattava!ksi seu-
30995: loin, jos koneen nousu epäonnis,tu:u ja ruoka- raavan iky<symyiksen:
30996: lassa on sisällä 150 henkilöä.
30997: Päävartio on huonossa kunnossa. Esim. ares- On!ko Halili1tus tietoinen Uti:n varus-
30998: tiJa~sten sählyttäminen siellä on kielletty ra- kunnan asuiln- ja julkisten rakennusten
30999: kennuksen ala-arvoisuuden vuoksi. heikosta :kunnosta sekä juJ!ldsten raken-
31000: Esikuntakomppania kaipaa sekin pikaista nusten vaara!llisesta sijainnista samoin
31001: uudelleen rakentamista. Silltlekin on osoitetta- kuin kuljetus!kaluston huolto- ja säily-
31002: vissa eriinomainen rakennuspai!kka ja s1jainti tysdlojen viittämäutömyydestä, ja jos on,
31003: varuskunnan alueella. :mihin toimlin HalHtus ai!koo ryhtyä
31004: Laskuvarjojääkäriikoulu on sijoitettu parak- sanottujen epäkohtien kol.1jaamiseksi?
31005: keihin, jotika ovat hal.'Voja ja fämmityskustan-
31006: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1975.
31007:
31008: Matti Hannola.
31009:
31010:
31011:
31012:
31013: 760/75
31014: 2 1975 vp.
31015:
31016:
31017:
31018:
31019: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 1:1 e.
31020:
31021: Valtiopäiväjärjesty,ksen 37 §:n 1 momentissa ja korjaussuunnitelmiin on puolustusministeriön
31022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja pääesikunnan toimesta pyritty laatimaan po.
31023: Qlette 13 päiviinä toukdkuuta 1975 päivätyn alueiden kokonaiskäyttösuunnitelma, jonka
31024: kirje(!nne ohella . toimittanut valtioneuvoston pohjalta olisi mahdollista saada aikaan tarkoi-
31025: asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen kansan- tuksenmukaisia ratkaisuja. Suunnitelma ei ole
31026: edustaja Matti Hannolan näin kuuluvasta kir- vielä kokonaisuudessaan valmis mutta on pää-
31027: jallisesta kysymY'ksestä n:o 179: esikunta alustavasti esittänyt viisivuotissuunni-
31028: telmassaan vuodelle 1977 Utin varuskunta-
31029: "Onko Hallitus tietoinen Utin varus- alueen saneeraus- ja uudisrakennustöiden aloit-
31030: kunnan asuin- ja julkisten rakennusten tamista.
31031: heiJkosta kunnosta sekä julldsten raken- Utin varuskunnan saneeraus- ja uudisraken-
31032: nusten. vaarallisesta sijainnista samoin nusohjelmaa ei voida toteuttaa välittömässä lä-
31033: kuin kuljetusikaluston huolto- ja säily- hitulevaisuudessa senkään takia, koska Vekaran-
31034: tystilojen riittämättömyydestä, ja jos on, järven varuskunta, jonne Karjalan Prikaati on
31035: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Kouvolan kaupungista kokonaisuudessaan jo
31036: sanottujen epäkohtien korjaamiseksi?" siirtynyt, on vielä eräiden sosiaalisten tilojen
31037: osalta keskeneräinen. Samoin tulee Karjalan
31038: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tykistörykmentin siirto Lappeenrannan kau-
31039: vasti seuraavaa: pungista Vekaranjärven varuskuntaan, josta
31040: Kouvolan sotil~spiiriin kuuluvat muun muas- siirrosta jo on tehty päätös, edellyttiimiiän val-
31041: s~t'Kouvolan, Korian, Vekaranjärven ja Utin va- taosan Kouvolan seudulle lähivuosina saata-
31042: rus,kunnat; joista Utin varuskunnan rakennus- vien uudismkennusmäärärahojen sijoittamista
31043: kanta kiistatta on vanhin ja huonokuntoisin Vekaranjärven rakennustöiden lopputinsaatta-
31044: ·eiJkä enää täytä nyikyajan vaadinuksia. Koska miseen, jotta välttämättä tarvittavat lisätilat
31045: Utin varuskunnan alueen saneeraus- ja uudis- saataisiin valmiiksi siirron määräaikaista toteut-
31046: rakennustoimenpiteet kytkeytyvät kiinteästi tamista varten.
31047: Kouvolan ja Korian varuskunta-alueiden käyttö-
31048: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1975.
31049:
31050:
31051: Puolustusministeri Carl-Olaf Homen.
31052: N:o 179 3
31053:
31054:
31055:
31056:
31057: T ri 11 R i !k s d a g en s He r r Tai m a n.
31058:
31059: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen garnisonsområden, har man genom försvars-
31060: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ministeriets och huvudstabens försorg för ifrå-
31061: av den 13 maj 1975 tHI vederbörande medlem gavarande områden sökt uppgöra en totalplan,
31062: av statsrådet översänt avskri:ft av följande av på basen av viiken det vore möjligt att få tili
31063: riksdagsman Matti Hannola ställda skriftliga stånd ändamålsenliga lösningar. Planen är inte
31064: spörsmål nr 179: ännu i sin helhet färdig, men huvudstaben har
31065: i sin femårsplan för år 1977 preliminärt före-
31066: "Är Regeringen medveten om det slagit att sanering- och nybyggnadsarbetena
31067: dåliga skick i vilket bostadsbyggnaderna inom Uttis garnisonsområde måtte inledas.
31068: och de offentliga byggnaderna i Uttis Sanerings- och nybyggnadsprogrammet för
31069: garnison befinner sig samt om de Uttis garnisori kan inte förverkligas i den
31070: offentliga byggnadernas farliga läge omedelbara framtiden även på den grund att
31071: ävensom om otiliräckligheten av ser- Vekaranjärvi garnison, dit Karjalan Prikaati i
31072: vice- och förvaringsutrymmen för sin helhet redan flyttat från Kouvola stad,
31073: transportma teriel?" med avseende på vissa sociala utrymmen inte
31074: ännu är helt färdig. Likaså kommer förflytt-
31075: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen av Karjalan Tykistörykmentti från Vili-
31076: samt anföra följande: manstrands stad tili Vekaranjärvi garnison, om
31077: Tili Kouvola militärdistrikt hör bl.a. Kou- viiken förflytt~ing beslut redan har fattats, att
31078: vola, Koria, Vekaranjärvi och Uttis garnisoner. förutsätta, att den övervägande delan av de
31079: Av dem är byggnadsbeståndet i Uttis garnison nybyggnadsanslag som under de närmaste åren
31080: obestridligt det äldsta och i det sämsta skicket erhålles för Kouvola regionen placeras i slut-
31081: och fyller inte mera nutidens krav. iDå åt- förandet av byggnadsarbetena i Vekaranjärvi
31082: gärderna för sanering och nybyggnad av Uttis för att de absolut behövliga tiliäggsutrymmena
31083: garnisonsområde är intimt anslutna tili bruks- skulle bli färdiga så att förflyttningen kan ske
31084: och reparationsplanerna för Kouvola och Koria på utsatt tid.
31085: Helsingfors den 9 juni 1975.
31086:
31087:
31088: Försvarsminister Carl-Olaf Homen.
31089: 1975 vp.
31090:
31091: Kirj. ksm. n:o 180.
31092:
31093:
31094:
31095:
31096: Pekkala ym.: Aluekohtaisten luottokantatilastojen laatimisesta.
31097:
31098:
31099: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
31100:
31101: Aluepolitiikka on viime vuosina saanut Suo- siitä valtiolle ja luottolaitoksille aiheutuviin
31102: messa ansaitsemaansa huomiota osakseen. Alu- kustannuksiin on niin suuri, että alueittaisten
31103: eellisen kehityksen kannalta on ratkaisevaa, mi- luottokantatilastojen laadi!llta tulisi aloittaa il-
31104: ten sijoitustoiminta kehittyy maan eri alueilla. man viivytyksiä.
31105: Rahoituksen saatavuus on keskeinen sijoitus- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31106: toiminnan toteutumisen ehto. Tärkeätä osaa 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31107: rahoituksessa näyttelee luottorahoitus ja siten neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31108: luottolaitosten käyttäytyminen. lqnsymyksen:
31109: Eduskunnan pankkivaliokunta on aikaisem-
31110: min kiinnittänyt huomiota siihen, että olisi pi- Mihin toimenp1tersun Hallitus aikoo
31111: kaisesti saatava aikaan alueelliset luottokanta- ryhtyä, että aluepoliittisesti tärkeiden
31112: tilastot, jotta luotonannon jakautumista eri alueittaisten luottokantatilastojen laa-
31113: alueille voitaisii!ll seurata. dinta aloitetaan i<lman enempiä viivy-
31114: Nykyisissä taloudellisissa oloissa edellä mai- tyksiä ja että siitä valtiolle aiheutuvat
31115: nittujen tietojen tarve on entistä polttavampi. menot otetaan tulo- ja menoarvioon?
31116: Tietojen tuottamisesta koituva hyöty verrattuna
31117: Helsingissä 14 pä~vänä toukokuuta 1975.
31118:
31119: Ahti Pekkala. Mikko Kaat~na.
31120: Olavi Martikainen. Paavo Niinikoski.
31121:
31122:
31123: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
31124:
31125:
31126:
31127:
31128: 783/75
31129: 1975 vp.
31130:
31131: Kirj. ksm. n:o 181.
31132:
31133:
31134:
31135:
31136: Tikka: VR:n matJkustajavaunujen ovien automaattiluki.tuksen
31137: turvalliisuudesta.
31138:
31139:
31140: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31141:
31142: Sunnuntaina 4 päivänä toukokuuta putosi varotoimi ei kuitenkaan tunnu riittävältä, jos
31143: valkealalainen nuorukainen, joka oli synty- ovien automaattilukitus ei toimi.
31144: nyt vuonna 1953, Kouvolan-Helsingin pika- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31145: junasta numero 16. Putoaminen tapahtui klo jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
31146: 18.15 noin 250 metrin päässä Viittamäen sei- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31147: sakkeesta. Nuorukainen toimitettiin sairaala- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31148: hoitoon, mutta hän kuoli putoamisesta aiheu- sen:
31149: tuneisiin vammoihin.
31150: Kysymyksessä olevassa junassa on kaikissa Aikooko Hallitus selvittää, mitkä
31151: vaunuissa ns. automaattilukitus, joka tarkoittaa syyt ovat johtaneet 4 päivänä touko-
31152: sitä, että ovia ei saa auki .ennen kuin ohjaa- kuuta 1975 Helsinki-Kouvola -radalla
31153: mosta käsin Jukitus avataan. Nuorukainen pu- tapahtuneeseen junasta putoamiseen, ja
31154: tosi kuitenkin ovesta. Noin kaksi vuotta sit- tietäwkö Hallitus, että junien ns. au-
31155: ten tapahtuneen erään asevelvollisen putoamisen tomaattilukitus ei ilmeisesti ole matkus-
31156: jälkeen on oviin liimattu myös tarrat, joissa tajien kannalta riittävän turvallinen?
31157: niiden vaarallisuudesta varoitetaan. Kyseinen
31158: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
31159:
31160: Seppo Tikka.
31161:
31162:
31163:
31164:
31165: 767/75
31166: 2 1975 vp.
31167:
31168:
31169:
31170:
31171: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
31172:
31173: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa "Ovet on ehdottomasti pidettävä suljettuina
31174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaunun liikkuessa."
31175: olette 15 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn Kokeiluna on yhteen junayksikköön asennet-
31176: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tu matJkatavaraosaston oveen mekanismi, jolla
31177: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ovi voidaan lukita siten, ettei sitä saada auki
31178: edustaja S. Dkan näin kuuluvasta kirjallisesta ilman kolmioavainta. Samaan mekanismiin on
31179: kysymyksestä n:o 181: yhdistetty kytkin, jonka avulla kuljettaja voi
31180: tarkastaa ovien Iukituksen ohjaamosta käsin.
31181: "A1kooko Hallitus selvittää, mitkä Kokeilun tulokset ovat olleet hyvät, ja kaikki
31182: syyt ovat johtaneet 4 päivänä touko- ovet varustetaan kokeilun mukaisella mekanis-
31183: kuuta 1975 Helsinki-Kouvola -radalla milla.
31184: tapahtuneeseen junasta putoamiseen, ja Joitakin vuosia sitten Dm 8·moottorijunan
31185: tietääkö Hallitus, että junien ns. au- matkustajaosastojen ovien lukituksessa esiintyi
31186: tomaattilukitus ei ilmeisesti ole matkus- vaikeuksia lukituksena käytetyn tiivistekumin
31187: tajien kannalta riittävän turvallinen?" rikikoontumisen ja uusien kumien pitkän toi-
31188: mitusajan takia. Rikkoontuneet ovet suljettiin
31189: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ko1mioavainlukituksella, jota matkustajat eivät
31190: vasti seuraavaa: voi avata. Esiintyneiden vavkeuksien ta!kia VR
31191: Kun kysymyksessä on vakava rautateillä sat- ryhtyi seuraaviin toimenpiteisiin:
31192: tunut onnettomuus, joka on aiheuttanut mat-
31193: kustajan kuoleman on tapahtumien syiden sel- 1. Tiivistekumien kuntoa tarkkaHlaan eri-
31194: vittäminen annettu poliisiviranomaisten tehtä- koisen tarkasti.
31195: väksi ja tutkimukset asiasta jatkuvat. Rauta- 2. Oviin liimattiin varoitustarra "Älä nojaa
31196: tiehallituksen saamien alustavien tietojen mu- oviin, ne aukeavat ulospäin".
31197: kaan kyseinen matkustaja on pudonnut Dm 3. Vaikka tiivistekumien vaihtamisella ja te-
31198: 8-moottorijunan matkatavaraosaston ovesta. hostetulla valvonnalla saatiin lukitusvaikeudet
31199: Dm 8- ja Dm 9-junien matkatavaraosastojen korjattua, on suunniteltu ovien nykyisen käyt-
31200: ulospäin avautuvat ovet koostuvat kahdesta töjärjestelmän korvaava mekanismi ovien au-
31201: ovipuolikkaasta: Pienempi suljetaan kiinniasen- kaisemiseksi ja sulkemiseksi paineilmalla. Me-
31202: toon salvalla oven läpi kulkevan tangon avulla. kanismin yhteyteen asennetaan lukitussalpa,
31203: Suurempi ovipuolisko suljetaan käsikahvalla ja joka estää oven aukaisemisen junan liikkuessa.
31204: voidaan lukita pienempään ovipuoliskoon kol- Lukituksen suorittaa junan kuljettaja ohjaamos-
31205: mioavaimella. Lukittu ovi voidaan kuitenkin ta käsin. Mekanismia on kokeiltu yhdessä juna-
31206: avata ilman kolmioavainta vakivalloin avaa- yksrkössä. Kokeilusta saatujen tulosten perus-
31207: malla pienemmän ovipuoliskon salpa ja rynkyt- teella tarkistettu käyttö- ja lukitusmekanismi
31208: tämällä voimakkaasti. Ovessa on varoituski'lvet on tarkoitus asentaa kaikkiin Dm 8~moottori
31209: "Älä nojaa oveen. Ne avautuvat ulospäin" ja juniin.
31210: Helsingissä, kesäkuun 2 päivänä 1975.
31211:
31212: Liikenneministeri Pekka Tarianne.
31213: N:o 181 3
31214:
31215:
31216:
31217:
31218: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31219:
31220: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ligen hållas stängda medan vagnen är i rö-
31221: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- relse".
31222: velse av den 15 maj 1975 till vederbörande I experimentsyfte har på dörren tili bagage-
31223: medlem av statsrådet för avgivande av svar avdelningen i ett tågsätt monterats en meka-
31224: översänt avskrift av följande av riksdagsman nism, med vil!ken dörren kan låsas så, att man
31225: S. Tikka ställda spörsmål nr 181: inte får upp den utan trekantnyckel. Tili sam-
31226: ma mekanism har anslutits en koppling, genom
31227: "Ämnar Regeringen utreda, vilka or- vilken föraren från sin plats i förarhytten kan
31228: saker som ledde till att en passagerare kontrollera att dörrarna är låsta. Resultaten av
31229: den 4 maj 1975 på hanan Helsing- experimentet har varit goda, och alla dörrar
31230: fors-Kouvola föll från tåget, och förses med en likadan mekanism som vid ex-
31231: om så är fallet, perimen tet.
31232: är Regeringen medveten om att den För några år sedan uppstod svårigheter vid
31233: s.k. automatlåsningen på tågen uppen- låsningen av dörrarna till Dm 8-motortågets
31234: barligen inte är tillräckligt säker för passageraravdelning på grund av att det tät-
31235: passagerarna?" ningsgummi som använts för låsningen gick
31236: sönder och leveranstiden för nya gummin var
31237: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lång. De dörrar som hade gått sönder stängdes
31238: samt anföra följande: genom låsning med trekantnyckel, och denna
31239: låsning kunde passagerarna inte öppna. På
31240: Då det är fråga om en allvarlig olycka som grund av de svårigheter som yppat sig vidtog
31241: inträffat på järnvägarna och som har il.ett till SJ följande åtgärder:
31242: en passagerares död, har utredningarna av an-
31243: ledningarna till det inträffade överlämnats till 1. Tätningsgumminas skick kontrolleras
31244: polismyndigheterna. Undersökningarna i ären- särskilt noggrant.
31245: det fortsätter. Enligt de preliminära uppgifter 2. En varningsfästa "Luta er ej mot dör-
31246: som järnvägsstyrelsen erhållit föll ifrågavarande rarna, de öppnar sig utåt" fästes på dörrarna.
31247: passagerare genom dörren till bagageavdelnin- 3. Fastän man kunde avhjälpa låsningssvå-
31248: gen på Dm 8-<motortåget. righeterna genom att byta ut tätningsgummina
31249: Dörrarna till bagageavdelningarna på Dm 8- och göra övervaikningen effektivare, har man
31250: och Dm 9-tågen öppnar sig utåt och består av planerat en mekanism varigenom man med
31251: två dörrhalvor. Den mindre stängs med en tryckluft öppnar och stänger dörrarna. Denna
31252: regel som skjuter en stång genom dörren. Den mekanism ersätter det nuvarande användnings-
31253: större dörrhalvan stängs med ett handtag och systemet. I samband med mekanismen inmon-
31254: kan 1åsas vid den mindre dörrhalvan med en teras en låsningsregel, som hindrar dörren att
31255: trekantnyckel. Den stängda dörren kan dock öppna sig medan tåget är i rörelse. Låsningen
31256: öppnas med våld utan trekantnyckel genom utföres av tågföraren i förarhytten. Mekanis-
31257: att den mindre dörrhalvans regel öppnas och men har prövats i ett tågsätt. På basen av re-
31258: man drar kraftigt i dörren. På dörren finns sultaten av eXiperimentet har man för avsikt
31259: varningsskyltarna: "Luta er ej mot dörren. De att inmontera en justerad användnings- och
31260: öppnar sig utåt" och "Dörrarna skall ovillkor- låsningsmekanism i alla Dm 8•motortåg.
31261: Helsingfors den 2 juni 1975.
31262:
31263: Trafikminister Pekka Tarjanne.
31264: 1975 vp.
31265:
31266: Kirj. ksm. n:o 182.
31267:
31268:
31269:
31270:
31271: Vilmi: Postiauton ajoreitin muuttamisesta Ranuan kunnassa.
31272:
31273:
31274: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31275:
31276: Ranuan kunnan Saariharjun, Ojavaaran ja meentulon kannalta postiauton re1tm muutta-
31277: Pajulammin kylien asukkat ovat Lapin posti- misella olisi sen sijaan erittäin suuri merkitys.
31278: piirin piirikanttorille lähettämässään kirjelmäs- Tästä syystä myös Ranuan kunta on yhtynyt
31279: sä anoneet, että Ranualta Saariharjuun ja Saa- mainittujen kylien asukkaiden anomukseen pos-
31280: riharjusta Ranualle liikennöivän postiauton tiauton reitin muuttamiseksi sellaiseksi, että se
31281: reittiä muutettaisiin siten, että se kulkisi myös palvelisi koko alueen asutuksen tarpeita.
31282: Ojavaaran ja Pajulammin asutusalueiden kautta. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
31283: Mainitulla Ojavaaran ja Pajulammin tie- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
31284: osuudella asuu noin 80 henkilöä ja he saavat voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31285: postin ainoastaan kolme kertaa viikossa. Linja- raavan kysymyksen:
31286: vuoro tulisi samalla palvelemaan tämän tie-
31287: osan mattkustajaliikennettä. Linjanmuutos ai- Tietääkö Hallitus, että Ranuan kun-
31288: heuttaisi päivittäin vajaan 15 minuutin lisä- ta sekä Saariharjun, Ojavaaran ja Paju-
31289: ajan nykyiseen verrattuna, jolloin postiauto lii- ~ammin kylien asukkaat ovat jo toista-
31290: kennöi vain Saariharjun po,stiasemalle saakka. miseen anoneet postiauton ajoreitin
31291: Mainittu vajaan 15 minuutin lisäaika ei tulisi muuttamista siten, että liikenne tapah-
31292: aiheuttamaan minkäänlaista aikapulaa aikatau- tuisi mainittujen asutusryhmien kautta,
31293: lun osalta, sillä se voitaisiin korvata pysäkoin- ~a jos tietää,
31294: tiaikoja lyhentämällä. Samoin muiden matkusta- tuleeko Halli:tus huolehtimaan siitä,
31295: jien matkan ja matkustusajan piteneminen ei tu- että mainittu postiauton liikennettä kos-
31296: lisi olemaan mitenkään normaalista poikkeavaa. keva linjanmuutos kiireellisesti hyväk-
31297: Kylien asukkaiden jokapäiväisen elämän ja toi- syttäisiin?
31298: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
31299:
31300: Pekka Vilmi.
31301:
31302:
31303:
31304:
31305: 774/75
31306: 2 1975 vp.
31307:
31308:
31309:
31310:
31311: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31312:
31313: Va:ltiopä:iväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa ma1la hoidetaankin pos:tinlkuljetus.ta ja jakelua.
31314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Tämän tavoitteen saavuttaminen monessa ta-
31315: olette 15 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn pauksessa kuitenkin estyy, jos kaukoliikenteen
31316: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston linjaan kytketään paikallisliikenteen hoitoa tai
31317: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sivuteiden postinjakelua. Kun kysymyksessä ole-
31318: edustaja Pekka Vilmin näin kuuluvasta kirjal- van postilinja-auton reitin muutos tuHs~ toteu-
31319: Hs,esta kysymyksestä n:o 182: tettuna kohtuuttomasti pidentämään matlkaa ja
31320: matkus,tusaikaa niiden matkustajien osalta,
31321: "T1etääkö Hallitus, että Ranuan kun- jotka nousevat autoon tai palaavat autossa lin-
31322: ta sekä Saariharjun, Ojavaaran ja Paju- janosathle Kumpuvaara-Pohjasperä asioitnis-
31323: 'lammin kylien asukkaat ovat jo toista- matkoillaan Ranualle tai Ranualta, on posti-
31324: miseen anoneet postiauton ajoreitin ja lennätinhallitus tällä perusteella 4 pä,ivänä
31325: muuttamista siten, että !Hkenne tapah- huhtikuuta 197 5 tehnyt kielteisen päätöksen
31326: tuisi main1ttujen asutusryhmien kautta, Rovaniemi-Ranua postilinja-autoreitin muut-
31327: ja jos tietää, tamisesta kulkemaan Ranualla Ojavaaran ja Pa-
31328: tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä, julammin kautta.
31329: että mainittu postiauton liikennettä kos- Liikennetarpeen hoitaminen kyseisellä tie-
31330: keva linjanmuutos kiireellisesti hyväk- osa11a sopinee parhaiten paikalliselle liikennöit-
31331: syttäisiin?" sijälle, joka hoitaa muunkin Ranuan kirkon-
31332: ]{ylän sekä lähiympäristön paikallisen liiken-
31333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- t.een. Postinjakelun parantamiseksi kyseisellä
31334: vasti seuraavaa: alueella posti- ja lennätinhallitus tulee· tutki-
31335: PostiHnja-autoliikenteen tulisi osaltaan mah- maan mahdollisuutta lisätä postinjakajan hoi-
31336: dollisimman hyvin palvella myös matkustaja- tamia postinjakeluvuoroja nykyisestään.
31337: liikenteen tarpeita, vaikka sen yhteydessä sa-
31338: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1974.
31339:
31340:
31341: Liikenneministeri Pekka Tarjanne.
31342: N:o 182 3
31343:
31344:
31345:
31346:
31347: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31348:
31349: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sker i samma sammanhang. Uppnåendet av det-
31350: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ta mål försvåras dock i många fall, om sköt-
31351: velse av den 15 maj 1975 tili vederbörande seln av lokaltrafiken och utdelningen av post
31352: medlem av statsrådet för avgivande av svar på bivägarna kombineras med en fjärrtrafik-
31353: översänt avskrift av följande av riksdagsman linje. Då en ändring av ifrågavarande rutt för
31354: Pekka Vilmi ställda spörsmål nr 182: postbussen, ifall den genomföres, skulle kom-
31355: ma att oskäligt förlänga resan och restiden
31356: "Är Regeringen medveten om att för de passagerare som stiger på bussen eller
31357: Ranua kommun och invånarna i Saari- återvänder med bussen på sträckan Kumpu-
31358: harju, Ojavaara och Pajulampi byar vaara-Pohjasperä under resor tili och från
31359: upprepade gånger har anhållit, att post- Ranua för att uträtta ärenden, har post- och
31360: bussens rutt måtte ändras så, att trafi- telegrafstyrelsen den 4 april 1975 fattat ett
31361: ken skulle gå genom nämnda bosätt- negativt beslut i fråga om ändring av Rova-
31362: ningsområden, och om så är fallet, niemi-Ranua postbussens rutt så, att den
31363: kommer Regeringen att sörja för att skulle på genom Ojavaara och Pajulami i
31364: linjeändringen i fråga om nämnda post- Ranua.
31365: buss' trafik i brådskande ordning skul- Skötseln av trafikbehovet på ifrågavarande
31366: le godkännas?" sträcka torde bäst lämpa sig för någon loka!
31367: trafikidkare, som sköter också den övriga lokal-
31368: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- trafiken i Ranua kyrkby och dess omnejd. För
31369: samt anföra följande: att förbättra utdelningen av post på ifråga-
31370: Postbusstrafiken borde för sin del så väl varande område kommer post- och telegrafsty-
31371: som möj<ligt även tjäna passagerartrafikens be- relsen att undersöka möjligheten att utöka de
31372: hov, om också transport och utdelning av post postutdelningsturer som postutdelaren sköter.
31373: Helsingfors den 23 maj 1975.
31374:
31375:
31376: Trafikminister Pekka Tarjanne.
31377: 1975 vp.
31378:
31379: Kirj. ksm. n:o 183.
31380:
31381:
31382:
31383:
31384: Honkonen: Määrärahan ottamisesta kodinperustamislainoja var-
31385: ten.
31386:
31387:
31388: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
31389:
31390: Oman kodin perustaminen ei ole tällä het- Valittaen on todettava, että eräät hallitukset
31391: kellä kaikkein helpoimpia tehtäviä. Päinvastoin, eivät ole esittäneet kodinperustamislainamäärä-
31392: sillä välittömästi avioliiton solmimisen jälkeen rahoja lainkaan valtion tulo- ja menoarvioon,
31393: alkaa nuorille pareille kertyä menoja menojen ja eräät eivät ole vahvistaneet näitä määrä-
31394: päälle. Vaikka emme ottaisikaan huomioon rahoja eduskunnan nimenomaisesta kehotuk-
31395: omakotitalon rakentamista tai osakkeen hank- sesta huolimatta. Olisi kuitenkin käsitettävä,
31396: kimista, jotka antaisivat velkaantuville nuorille että kodinperustamislainajärjestelmä on sellai-
31397: muutakin kuin päänvaivaa moniksi vuosiksi, nen sosiaalinen etu, jonka tarve on pysyvä ja
31398: jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, muodostuu jota tulisi yhä kehittää.
31399: rahantarpeesta silti jatkuva. Lasten syntyminen Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyksen
31400: vaikuttaa vielä omasta puolestaan kaikkea .37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtioneu-
31401: muuta kuin taloutta lieventävästi. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31402: Vuoden 1945 alussa tuli voimaan kodinperus- raavan kysymyksen:
31403: tamislainalaki, jonka perusteella ko. lainoja on
31404: myönnetty vuosina 1945-1957 71 86.3. Niitä Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo-
31405: ovat saaneet sellaiset nuoret perheet, joissa den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
31406: puolisot eivät ole avioliittoa soimiessaan täyttä- vän määrärahan kodinperustamislainoja
31407: neet .30 vuotta. Lain tarkoituksena on siis varten?
31408: auttaa vähävaraisia avioliiton solmineita.
31409: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
31410:
31411: Kuuno Honkonen.
31412:
31413:
31414:
31415:
31416: 751/75
31417: 2
31418:
31419:
31420:
31421:
31422: Edusltu'nn:ån Herra Puhemiehelle.
31423: v~ltiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kodinperustamisen tukeminen olisikin perhe-
31424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kustannusten tasaamiseen liittyvänä ongelmana
31425: olette 15 päivänä toukokUuta 1975· päivätyn ratkaistava perhekustannusten tasaamisjärjestel-
31426: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston män kokonaisvaltaisen uudistamisen yhteydes-
31427: asianomaiselle . jäsenelle jäljennöksell kansan- sä. Tämä olisi siinäkin mielessä perusteltua,
31428: e4u~taja H:onkosen. näin kuuluvasta ·kirjallisesta kun kodinperustamiseen Hittyy läheisesti odo-
31429: kys)1'Plyksestä n:o 183: · tettavis,sa oleva tai jo tapahtunut perheenlisäys.
31430: Koska perhekustannusten tasaukseen tarvitta-
31431: "Ailwoko Hallitus ottaa tulevan vuo- via taloudellisia voimavaroja on vaikeata no-
31432: den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä- peasti ja voimakkaasti lisätä tulisi käytettä-
31433: vän määrärahan kodinperustamislainoja vissä olevat voimavarat kohdentaa mahdollisim-
31434: varten?" man tarkoituksenmukaisesti.
31435: Perhekustannusten tasausjärjestelmää on kehi-
31436: V'astauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tetty muun muassa tähän tarkoitukseen myön-
31437: vasti seuraavaa: nettävien eräiden tukimuotojen määrää korot-
31438: Olosuhteet ovat kodiliperustamislainajärjes- tamalla sekä pyrkimällä kohdistamaan tuki sel-
31439: telmän voimassa ollessa muuttuneet siinä mää- laisille, jotka ovat kipeimmin sen tarpeessa.
31440: rin, että nykyisen järjestelmän ei voida katsoa Lapsilisien määrää on korotettu ja edelleen
31441: enää vastaavan tarkoitustaan. Tämän vuoksi korottaminen on vireillä Eduskunnassa. Edus-
31442: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8 päivänä kunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laik-
31443: kesäkuuta 1972 työryhmän selvittämään mah- si asumistuesta, jossa tuen saajien piiriä ehdo-
31444: dollisuudet valtiontakaus- ja korkotukijärjestel- tetaan laajennettavaksi ja tukea ehdotetaan ko-
31445: män käyttöön ottamiseen kodinperustamiseen rotettavaksi varsinkin alhaisissa tuloluokissa.
31446: otettujen lainojen osalta sekä tekemään laati- Edellä tarkoitetun työryhmän tekemien sel-
31447: miensa selvitysten perusteella tarpeellisiksi kat- vitysten sekä mainittujen uudistusten perusteel-
31448: sottavat ehdotukset. Työryhmä päätyi siihen la ei erillisen määrärahan ottaminen kodinpe-
31449: tulokseen ettei toimeksiannossa tarkoitetun jär: rustamislainoja varten tulevan vuoden tulo- ja
31450: jestelmän puitteissa voitaisi kohdistaa tukea menoarvioesitykseen näytä tarkoituksenmukai-
31451: sitä kipeimmin tarvitseville toisin sanoen vähä- selta, vaan nuorten perheiden tukemista on
31452: varaisille kodinperustajille, joiden mahdollisuu- syytä edelleen kehittää perhekustannusten ta-
31453: det lainan takaisinmaksamiseen ovat myös kaik- sausjärjestelmän puitteissa ja täten helpottaa
31454: kein pienimmät. Näiden perheiden tukeminen vähävaraisia avioliiton solmineita.
31455: olisi tämän vuoksi hoidettava muulla tavalla.
31456: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1975.
31457:
31458:
31459: Ministeri Reino Karpola.
31460: N:o 183 3
31461:
31462:
31463:
31464:
31465: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31466:
31467: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lösas i ~samband med totalreformen av detta
31468: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- utjämningssystem. Detta skulle också i den
31469: velse av den 15 maj 1975 tili vederbörande mån vara befogat, då tili bosättningen nära
31470: medlem av statsrådet för avgivande av svar ansluter sig en väntad familjeförökning, eller
31471: översänt avskrift av följande av riksdagsman en som redan har skett. Då det är svårt att
31472: Honkonen undertecknade spörsmål nr 183: snabbt och kraftigt öka de ekonomiska resur-
31473: ser som behövs för utjämningen av familje-
31474: "Ämnar Regeringen i statsförslaget kostnaderna, borde de resurser som står tili
31475: för inkommande år upptaga ett tiliräck- buds inriktas på et:t så ändamålsenligt sätt som
31476: ligt anslag för bosättningslån?" möjligt.
31477: Systemet med utjämning av familjekostna-
31478: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- derna har utvecklats bl.a. genom att man höjt
31479: samt anföra följande: beloppen i fråga om vissa stödformer som be-
31480: Under den tid systemet med bosättningslån viljas för detta ändamål samt genom att man
31481: har varit i kraft har förhållandena förändrats försökt inrikta stödet på dem som bäst be-
31482: tili den grad, att det nuvarande systemet inte höver det. Barnbidragens belopp har höjts och
31483: mera kan anses matsvara sitt ändamål. För en ytterligare höjning är anhängig i Riksdagen.
31484: den skull tilisatte social- och hälsovårdsminis- Regeringens proposition med förslag tili lag
31485: teriet den 8 juni 1972 en arbetsgrupp för att om bostadsbidrag, varigenom antalet bidragsta-
31486: utreda möjligheterna att taga i bruk ett sys- gare föreslås bli ökat och bidraget bli höjt
31487: tem med statsgarantier och räntestödslån för inom de mycket låga inkomstklasserna, är
31488: bosättningslånens del samt för att på basen av under behandling i Riksdagen.
31489: sina utredningar uppgöra nödigbefunna förslag. På grund av de utredningar som ovan nämn-
31490: Arbetsgruppen kom tili den slutsatsen, att man da arbetsgrupp gjort samt sagda reformer före-
31491: inte inom ramen för det system som avsågs faller det inte ändamålsenligt att upptaga ett
31492: i uppdraget skulle kunna inrikta stödet på dem särskilt anslag för bosättningslån i propositio-
31493: som mest behöver det, dvs. på mindre be- nen tili statsförslaget för inkommande år, utan
31494: medlade personer som sätter bo. Dessa har det är skäl att ytterligare utveckla stödet för
31495: också de minsta möjligheterna att återbetala unga familjer inom ramen för systemet med
31496: lånet. Fördenskull borde dessa familjer stödas utjämning av familjekostnaderna och på detta
31497: på annat sätt. Stödandet av dem som sätter sätt göra det lättare för mindrebemedlade som
31498: bo är ett problem som ansluter sig tili utjäm- ingår äktenskap.
31499: ningen av familjekostnaderna och borde därför
31500: Helsingfors den 3 juni 1975.
31501:
31502:
31503: Minister Reino Karpola.
31504: 1975 vp.
31505:
31506: Kirj. ksm. n:o 184.
31507:
31508:
31509:
31510:
31511: Juvela ym.: Äitien ansiomitalin jakamisperusteiden tarkistami-
31512: sesta.
31513:
31514:
31515: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31516:
31517: Meillä on muodostunut jo perinteeksi jakaa liin kuin suuremman perheen kasvattanut va-
31518: äitienpäivänä ansiomitaleja tietylle määrälle takkaan maalaistalon emäntä. Joka tapauksessa
31519: perheenäitejä. Tällainen ansiomitalien luovutus- heidän mahdollisuutensa esim. lasten koulutta-
31520: tilaisuus oli viimeksi toukokuun toisena sun- miseen ovat olleet kokonaan erilaiset. Mieles-
31521: nUJntaina valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yh- tämme on jopa loukkaavaa ja ihmisten eriar-
31522: teydessä. Tällöin ansiomitali jaettiin 20 per- voisuutta korostavaa ,se, että ·ansiomitalin saa-
31523: heenäidille. misen eräänä perusteena on ollut lasten akatee-
31524: Tiettävästi suosituksen siitä, keille ko. an- minen kouluttamilnen, ikun taas esim. ammatti-
31525: siomitali jaetaan, antaa Väestöliitto. Mitalien koulutusta ei ole arvostettu samassa suhteessa.
31526: jako on herättänyt voimakasta arvostelua en- K;uitenkaan kaikiJ.la perheillä ei ole ollut lähes-
31527: nen kaikkea siksi, että ansioituneik:si äideiksi kään samanlaisia taloudellisia mahdollisuuksia
31528: on useimmiten nimetty maaseudun varakkaiden kouluttaa lapsiaan.
31529: tilojen emäntiä. Kovin harvoissa tapauksissa on Edelleen olisi toivottavaa, että suosituksen
31530: ansioituneiden äitien joukkoon kelvannut työ- tekeminen ansioituneista äideistä annettaisiin
31531: läis- tai pienviljelijäperheiden äitejä, jotka laajempia kansalaisp.iJ.rejä edustavalle järjestölle
31532: useinkin suurten taloudellisten vaikeuksien kuiJn mitä Väestöliitto on.
31533: saartamina ovat kasvattaneet lapsensa eivätkä Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
31534: ole aina taloudellisista syistä johtuen kyenneet §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
31535: turvaamaan lapsilleen kollkeamman tason kou- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31536: lutusta. raavan kysymyksen:
31537: Tässä yhteydessä on tarpeen korostaa, että
31538: a111siomitalien jakoperusteita olisi tarkistettava Aikooko Hal1itus oikaista äitien an-
31539: enemmän nykyaiikaa vastaaviksi. Tarkoitamme siomitalien jakoon 'sisältyvät vääristy-
31540: tällä mm. ,sitä, että esim. asutuskeskuksien ah- mät ja huolehtia siitä, että ko. mitalit
31541: taissa ja vaikeiss•a olosuhteissa 2-3 lastaan myönnettäisiin nykyistä tasapuolisem-
31542: yhteisikuntakelpoiseksi kasvattanut äiti olisi min perustein?
31543: yhtä oilreutettu ansioituneen perheenäidin mita-
31544: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1975.
31545:
31546: Aulis Juvela. Pauli Räsänen.
31547: Helvi Niskanen. V. J. Rytkönen.
31548: Anna-Liisa Joikinen. Mikko Ekorre.
31549:
31550:
31551: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
31552:
31553:
31554:
31555:
31556: 784/75
31557: 1975 vp.
31558:
31559: Kirj. ksm. n:o 185.
31560:
31561:
31562:
31563:
31564: Forsman: Merenkulun korkeakoulun perustamisesta Kotkaan.
31565:
31566:
31567: E d u s kun n a n H e rr a Puhe m i e he 11 e.
31568:
31569: Opetusministeriö on suorittanut tutkimuksia Kotka on eräs me:tikittävimmistä satamakau-
31570: merenkulkualan opetuksen nykyisistä vaatimuk- pungeistamme, jossa on mitä parhaimmat edel-
31571: sista, kehityksestä ja organisaatiosta. Tutkimuk- lytykset merenkulkualan opiskelijoille myös
31572: sen tuloksena on todettu tarpeelliseksi perustaa monipuoliseen käytämnön opiskeluun ja har-
31573: merenkulkualan kovkeakouJ.u, jossa voitaisiin joitteluun. Tällaista vaativaa opetusta voidaan
31574: parantaa meripäällystön koulutustasoa sekä saa- Kotkassa antaa myös yhte1stoiminnassa Lap-
31575: vuttaa etntistä parempi verrattavuus muiden peenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa
31576: alojen .koulutukseen. Tutkimusten mukaan olisi monin eri tavoiltl.
31577: merenkulkua1.an korkeakoulu sijoitettava sellai- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
31578: selle paikkakunnalle, jolla jo entuudestaan on jestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
31579: riittäviä aineellisia ja henkisiä voimavaroja täl- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31580: laisen opetuksen aikaansaamiseksi. Eräänä täl- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31581: laisetna opetuspailkkakuntana on mainittu Kot- sen:
31582: kan kaupunki, iossa jo ennestään on meren- Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
31583: kulkualan oppilaitos, ahtausalan opisto sekä siin merenkulun kolikeakoulun perusta-
31584: useita eri alojen ammattioppilaitoksia. miseksi Kotkaan?
31585: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1975.
31586:
31587: Mauno Forsman.
31588:
31589:
31590:
31591: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopä1vien päättymistä.
31592:
31593:
31594:
31595:
31596: 785/75
31597: 1975 vp.
31598:
31599: Kirj. ksm. n:o 186.
31600:
31601:
31602:
31603: Taipale: Optikkotoimen epäkohdista.
31604:
31605:
31606: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31607:
31608: Maamme optikkotoimintaa .säätelee laki opti- tiilclmliikkeet ISytjäytetään ja apajat Vedetään
31609: kontoimen harjoittamisesta ( 429/60), jossa ei suurten helsinkiläisyritysten taskuun. Myös
31610: kuitenkaan säädellä sitä, kuka voi perustaa tahi posti. ja lennätinhallitus on järjestänyt·· työpai-
31611: omistaa varsinai·sen optikkoliikkeen. Niinpä koillaan tällaisia tarkastuksia, joissa paikk~tiri
31612: nykyisin on tapahtumassa varsin huolestuttavaa nan omat optikkoliikkeet on sivuutettu, vaikka
31613: kehitystä suuntaan, että 1si1mälaseja määräävät nämä joutuvat kaikkina normaaliadkoina tarjoa-
31614: yksityiset silmälääkärit ovat ryhtyneet osta- maan väestölle peruspa:lveluja. Silm~lääkärien
31615: maan. perustamaan tahi ylläpitämään optikko- ja optikkojen yhteisistä tarkastuskier~j~ta
31616: liikkeitä. Tämä johtaa useilla paikka:kutmilla poikkeavat optikkoliikkeiden omat kie,rtokset,
31617: siihen, että silmälääkärien omistamat optikko- joita myös järjestetään. Niinpä esimerkiksi.l:Iel-
31618: liikkeet nujertavat muut optikkoliikkeet, koska 'singin Silmälääkäriasema-niminen optikk~ike
31619: silmälääkärin vastaanotto sijaitsee usein samas- (ei löydy kaupparekisteristä) järjesti äskettäin
31620: sa talossa tai jopa samassa huoneistossakin. Lahdessa MaTiasjuoman tehtailla tarkas~set.
31621: heidän omistam.iensa optikkoliikkeiden kanssa. Valkoiseen takkiin pukeutuneet tutkirjat ~toi
31622: Kehitys tähän suuntaan on tapahtwnut hi- vat mielikuvan ,silmälääkäristä etenkin, ~
31623: taasti. Ensimmäisessä vaiheessa silmälääkärit liikkeen n1mi on harha~ttava ja kyselykaavak-
31624: vain suosittelivat potilaitaan joillekin hyväksi kees,sakin kysyttiin "milloin viimeksi olette
31625: tuntemilleen optikkolilkkeille. Silmälääkärien käynyt ,silmälääkärillä" eikä "milloin kävltte
31626: kirjoittiunat silmälasireseptit saattoivat olla viimeksi optilrolla". . , ,: , .
31627: kirjoitettuja myös jonkun suurliikkeen painat- Kehityksen viimeisin vaihe on. $aavutett~
31628: tamille lomlllkkeille (Instrumentarium). Tämän nyt, kun silmälääkärit entistä runsaa.m.mln ~at
31629: jälkeen alkoi syntyä eräänlaisia herrasmiessopi- ryhtyneet hankkimaan optikkoliikkeitä •. Sella,i-
31630: muksia silmälääkärien ja tiettyjen optikkoliik- sia optikkoliikkeitä, joiden omistajina on yksi
31631: keiden välille potilasvirtojen ohjaamisesta. Näi- tai useampi silmälääkäri, ovat mm. Optikko-
31632: hin ei suinkaan aina tarvinnut liittyä vielä mi- asema Ky. Leivo & Co. (Helsinki), Siltllälasi-
31633: tään taloudellisia ·sitoumuksia. Sittemmin ovat llike Por1 Oy (Pori), Tampereen Keskusoptiik-
31634: eräät optikkoliikkeet ryhtyllleet maksamaan ka (Tampere), Oy T. A. Kaakinen (K~),
31635: eräille silmälääkäreille jopa kynnysrahoja, jotta Silmälääkäriasema Y. Lähde & Kni (Tampere),
31636: silmälääkäri suostuisi matkustamaan paikka- Kuopion Silmäasema (Kuopio), Ympyrätalon
31637: kunnalle ja ottamaan vastaan optikon keräämiä Optiikka (Helsinki) , Opticus (Helsinki }, Op-
31638: potilaita. Optikkoliike on kalustanut lääkärille tii~ka Kuhlman (Jyväskylä), Ajlinssi (51iikettä,
31639: täydellisen vastaanottohuoneiston sekä maksaa omistajina 28 silmälääkäriä) sekä Keski-Pohjan-
31640: lentoliput ja päivärahat paikkakunnalla. Kytn- maan Optiikka (Kokkola). Lisäksi Vantaalle
31641: nysrahan 1suuruudeksi on yhdessä tapauksessa ollaan parhaillaa~n suunnittelemassa 7 silmälää-
31642: mainittu jopa 100 000 rmk. Niin ikään vielä kärin yhteistä "silmälääkäriasemaa" optikko-
31643: muutama vuosi sitten saattoi eräs opti·kkoliilre liikkeineen.
31644: Itä-Suomessa kerätä bussilasteittain ihmisiä Edellä olevien optikkoliikkeiden omistajina
31645: matkustamaan Helsinkiin silmälääkäriin. Toi- on kaikkiaan 44 eri silmälääkäriä, eli käytän-
31646: minnasta joudutti1n sittemmin luopumaan kan- nössä noin 30% maamme silmälääkärikunnas-
31647: natta:mattomana. ta omistaa optikkoliikkeistä pienemmän tai
31648: Eräissä tapauksissa ·kytkentä tapahtuu niin, suuremmllln osan.
31649: että optikko ja silmälääkäri saattavat kiertää Omistussuhteiden kehittymisestä edellä ku-
31650: yhdessä eri paikkakunnilla järjestäen näöntar- vattuun suuntaan on lukuisia haittoja ja jopa
31651: kastuspalveluksia. Tällöin paikkakuntien op- hyvinkin kyseenalaisia seurauksia. Eräässä ta-
31652: 786/75
31653: 2 1975 vp.
31654:
31655: pauksessa tiedetään silmälääkärin kieltäytyneen pyrkimyksille järjestää yhteiskunnan toimesta
31656: ottamasta potilasta uudelleen vastaanotolle, kiertäviä silmälääkärin palveluksia.
31657: koska tämä oli ostanut silmälasinsa "väärästä" Kun optikkoliike on silmälääkärin omistuk-
31658: optikkoliikkeestä. Eräässä suurehkossa kaupun- sessa, sitä vastaisi käytäntö, että lääkärit voisi-
31659: gissa on yksi silmälääkäri, joka omistaa myös vat omistaa apteekkeja. Näin ei kuitenkaan ole.
31660: yhden optikkoliikkeen. Kaupungin muut opti- Todettakoon vielä, että eräät osuusliikkeet
31661: kot laskivat saaneensa kuukauden aikana ai- ja suuret tavarataloketjut ovat pyrkimässä
31662: noastaan neljä tämän silmälääkärin kirjoittamaa parhaillaan optikkoliikemarkkinoille.
31663: silmälasireseptiä muiden ohjautuessa tuohon Edeltävän perusteella on paikallaan edellyt-
31664: etuoikeutettuun liikkeeseen. Joitakin vuosia tää, että elinkeinohallitus puuttuisi pikaisesti
31665: sitten herätti julcisuudessa ihmetystä se, että niihin epäterveisiin kilpailuilmiöihin, jotka liit-
31666: HYKS:n silmätautien klinikalla saatettiin oh- tyvät silmälääkärien omistamun optikkoliikkei-
31667: jailla potilaita suoraan A-linssiin, jonka johto- siin. Niin ikään olisi lääkintöhallituksen selvi-
31668: kunnan puheenjohtajana on kyseisen k.linikan tettävä, kuinka paljon silmälääkärien määrää-
31669: professori. Yleisempiä haittoja ovat mm.: mät silmälasireseptit kulkeutuvat heidän itsen-
31670: 1. Muiden kuin silmälääkäreiden omistamien sä omistamiin optikkoliikkeisiin muuttamalla
31671: optikkoliikkeiden kilpailuasema heikentyy rat- yleiskirjettään N:o 1540 (Optikon toimen har-
31672: kaisevasti. joittamisesta) kortistointi- ja tilastointivelvolli-
31673: 2., Silmälääkärit saattavat ohjautua määrää- suuden osalta. Lääkintöhallituksen olisi myös
31674: mään . yarsin kalliita laseja tai laseja tapauk- ryhdyttävä tehokkaammin valvomaan optikko-
31675: sissa, joissa rilitä ei väistämättä tarvittaisi. tointa sekä kehittämään keskussairaalapiirikoh-
31676: .3, Silmälääkärin ja optikon väliJnen työnjako taista palvelusten kehittämistä myös optikko-
31677: ei kehity ·järkiperäiseen suuntaan, jolloin opti- palvelusten osalta. Olisi myös selvitettävä, tu•
31678: kot määräisivät entistä suuremman osan väes- ~eeko lakia optikontoimen harjoittamisesta
31679: tön tarVitsemista normaalilaseista. On arvioi- muuttaa niin, että optikkoliikkeen saisi perus-
31680: tu, että. silmälääkärin määräämistä laseista voisi taa vain opti'lrontoimen harjoittamiseen oikeu-
31681: optikko määrätä 70-80 %. tettu henkilö. Samalla olisi luonnollisesti kii-
31682: •4: Yhteiskunnan harjoittaman optikkoliikkei- rehdittävä optikon virkojen perustamista sai-
31683: den järkiperäisen valvonnan kehittäminen hi- raaloiden poliklinikoille ja terveyskeskuksiin.
31684: dastilil~ Valvonta voitaisiin nimittäin hoitaa Yllä olevan nojalla ja valtiopäiväjärjestyksen
31685: esim.· ~iten, että keskussairaalapiiri velvoitettai~ .37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
31686: siin ·valvomaan, ohjaamaan sekä antamaan tar- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31687: peellista koulutusta alueen optikoille. Myös raavan kysymyksen:
31688: työnjaon järkiperäistämistä voitaisiin tällä ta-
31689: voin :kehittää. Onko Hallitus tietoinen optikk6toi-
31690: · 5. Kehitys on vastakkainen sille pyrkimyk- meen liittyvistä lukuisista epäkohdista,
31691: selle, 'ehä yhteiskunta tarjoaisi väestölle riittä- jotka johtuvat siitä, että silmälääkärit
31692: vät .näöntarkastuspalvelukset poliklinikoilla ja omistavat suuren osan. optikkoliikkeistä,
31693: terveyskeskuksissa työskentelevien silmälääkä- ja jos on,
31694: rien ja optikkojen toimesta, jolloin itse silmä- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31695: lasien jakelu ja myynti jäisi yksityisille pien- ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
31696: yrittäjille. Niin ikään kehitys on vastakkainen
31697: ··Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1975.
31698:
31699: Ilkka Taipale.
31700:
31701:
31702:
31703: Vastausta ei ole annettu e11111en valtiopäivien päättymistä.
31704: 1975 vp.
31705:
31706: Kirj. ksm. n:o 187.
31707:
31708:
31709:
31710:
31711: Taipale ym.: Potilaiden terveysturvan puutteellisuudesta eräissä
31712: tapauksissa.
31713:
31714:
31715: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31716:
31717: Vahingonkorvauslain säätämisen yhteydessä ( 14/1975) uudelleen huomauttanut asian
31718: luotiin ns. isännänvastuuperiaate, joka maam- edellyttävän kiireellistä ratkaisua. Ruotsissa on
31719: me sairaaloissa sovellettuna paransi huomatta- tämänlainen potilaiden vakuutussuoja sairaa-
31720: llasti henkilökunnan turvallisuutta ja asemaa. loissa luotu vuoden 1975 alusta. Menettely on
31721: ~iin ikään se mahdollisti selkeän korvausme- samankaltainen, kuin se, jota noudattaen kou-
31722: lettelyn potilaille tapauksissa, joissa henkilö- lut vakuuttavat oppilaansa tapaturmien varalta.
31723: kunnan virheiden vuoksi on sattunut vammoja Yllä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31724: tahi tauteja. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31725: Lain sovellutusala ei kuitenkaan ulotu ta- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31726: Jauksiil11, jolloin potilas saa vamman tai sai- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31727: ~auden sairaalassaoloaikana henkilökunnasta
31728: :iippumattomista syistä, esimerkiksi kaatumalla Onko Hallitus tietoinen potilaiden
31729: :ahi ns. sairaalainfektioiden seurauksena. Tä- terveysturvan puutteellisuudesta sellais-
31730: nänlaatuisten tapausten lukumääristä ei tois- ten tapausten osalta, jolloin heille sai-
31731: :aiseksi ole tietoja, mutta voidaan olettaa sel- raalassaolon aikana sattuu tapaturma ta-
31732: aisten tapausten kokonaisluvun olevan kohta- hi henkilökunnan toimenpiteistä riippu-
31733: aisen suuren, jolloin potilas joutuu itse kanta- maton hoitoaikaa pidentävä sairastumi-
31734: naan tapahtuneesta taloudellisen vastuun. nen esim. sairaalainfektion kautta, ja
31735: Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouk- jos on,
31736: :essa 26. 4. 1975 kiinnitettiin asiaan vakavaa mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
31737: momiota. Niin ikään on Suomen Lääkärilehti konut ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
31738: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1975.
31739:
31740: Ilkka Taipale. Jorma Rantala. Mauno Forsman.
31741: Antti A. Halme. Kaisa Raatikainen. Seppo Tikka.
31742: Sakari Knuuttila. Erkki Tuomioja. Leo Kohtala.
31743: Ralf Friberg. Reino Breilin. Pirkko Työläjärvi.
31744: Pertti Paasio.
31745:
31746:
31747:
31748: Vastausta ei ole annettu entt1en valtiopäivien päättymistä.
31749:
31750:
31751:
31752:
31753: 87/75
31754: 1975 vp.
31755:
31756: Kirj. ksm. n:o 188.
31757:
31758:
31759:
31760:
31761: Luja-Vepsä: Uudenmaan kuntioo valtionapujen maksatuksen vii-
31762: västymisestä.
31763:
31764:
31765: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31766:
31767: Uudenmaan kunnat ovat olleet huolestuneita erittäin vakava asia. Uudenmaan kunnilla on
31768: siitä, että valtionapujen maksatusjärjestelmässä valtionapusuorituksia saamatta vuodelta 1973
31769: on edelleen ollut suuria epäkohtia siitä huoli- yhteensä 16.712.291,35 markkaa, vuodelta
31770: matta, että eduskunnassa on asiaan kiinnitetty 1974 yhteensä 36.376.170,57 markkaa ja ai-
31771: useaan otteeseen vakavaa huomiota. - Edus- kaisemmilta vuosilta yht. 8.831.478,89 mark-
31772: kunnan perustuslakivaliokunta on mietinnös- kaa. Kaikkiaan oli Uudenmaan kunnilla saa-
31773: sään n:o 5 ( 1967 vp.) ja n:o 7 (1973 vp.) matta valtionapuja 31. 12. 1974 memessä
31774: hallituksen kertomuksen johdosta toimenpiteis- 61.919.940,81 markkaa. Suurimmat kaupun-
31775: tään kiinnittänyt huomiota siihen, että järjes- git Espoo ja Vantaa olivat myös saamassa eni-
31776: telmässä on jatkuvasti ollut havaittavissa vaka- ten valtionapuja: Espoo 11.379.873,91 mk ja
31777: via puutteellisuuksia. Vaitioneuvoston v. 197 3 Vantaa 11.301.134,11 markkaa. Molemmat
31778: tekemän yleispäätöksen nojalla on asianomais- kaupungit ovat suurissa vaikeuksissa, koska ne
31779: ten ministeriöiden huomiota kiinnitetty valtion- kehittyvät nopeasti ja palvelujen on vastattava
31780: osuuksien ja -avustusten maksamisen nopeutta- kehitystä.
31781: miseen. Samana vuonna annettiin myös laki Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
31782: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
31783: -avustuksista ( 35/73). - Perustuslakivaliokun- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31784: nan mietinnössä n:o 15 hallituksen toimenpiteis- jäsenen vastattava'ksi seuraavan kysymyksen:
31785: tään v. 1973 antaman kertomuksen johdosta
31786: mainitaan, että kunnilla ja knntainliitoilla on Tietääkö Hallitus Uudenmaan kun-
31787: kertomusvuoden päättyessä yleisesti saamatta tien olevan ~suurissa vaikeuksissa val-
31788: valtionapuja kahdelta ja useammaltakin edelli- tionapujen viivästymisen vuoksi, ja jos
31789: seltä vuodelta arviolta n. 500 milj .mk eli noin tietää,
31790: 20 % valtionapujen kokonaismäärästä. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31791: Valtionosuuksien ja -avustusten viivästymi- ryhtyä tämän vakavasti kuntien talout-
31792: nen on kuntien maksuvalmiuden kannalta ta rasittavan epäkohdan poistamiseksi?
31793: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1975.
31794:
31795: Sin~kka Luja-Vepsä.
31796:
31797:
31798:
31799:
31800: Vastausta ei ole annettu e11!nen valtiopäivien päättymistä.
31801:
31802:
31803:
31804:
31805: 788/75
31806: 1975 vp.
31807:
31808: Kirj. ksm. n:o 189.
31809:
31810:
31811:
31812:
31813: Seppä: Maatalouslautakuntien tehtävistä.
31814:
31815:
31816: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
31817:
31818: Maatalouslautaikunnista annetussa laissa on johtuu, että myös parhaillaan eduskunnassa vi-
31819: lueteltu ne tehtävät, jotka maatalouslautakun- reillä olevan, maatalousyrittäjien sijaisavusta
31820: nan on hoidettava. Kunnallisvaltuustot ovat annetun lakiesityksen mukaiset lomalautakun-
31821: tämän lisäksi antaneet maatalouslautakunnille nan sihteerille annettavat tehtävät tulisivat
31822: muita tehtäviä. Kun maatalouslautakunta on monissa tapauksissa maataloussihteerien hoi-
31823: lakimääräinen kunnallinen lautakunta, ei sille dettaviksi. Näin sälytetään jälleen uusi tehtävä
31824: kuitenkaan saisi siirtää kunnallisvaltuuston pää- jo muutoinkin ylikuormitetulle maataloussih-
31825: töksillä sellaisia tehtäviä, jotka haittaavat lau- teerikunnalle, joka kaiken lisäksi on monissa
31826: takunnan varsinaisten tehtävien hoitamista. kunnissa pantu hoitamaan toimistoapulaisille
31827: Vastoin tätä periaatetta ovat kuitenkin useat kuuluvia konttoritehtäviä.
31828: kunnat antaneet maatalouslautakunden hoidet- T,ällaisesta erilaisten tehtävien sysäämisestä
31829: tavaksi runsaasti muun muassa asuntotuotan- maatalouslautakunnille ja maataloussihteereille
31830: tolain ja maatalousyrittäjien vuosilomalain johtuu myös vaikeita ongelmia niiden kustan-
31831: alaan kuuluvia asioita, mikä on estänyt maata- nusten määrittelemisessä, jo1hin valtio maata-
31832: louslautakuntia tarpeellisella tehokkuudella loushallinnon määrärahoilla osallistuu.
31833: hoitamasta niitä tehtäviä, jotka niille maata- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
31834: louslautakuntia koskevan lainsäädännön mu- jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
31835: kaan kuuluvat. kunnioittaen valtioneuvostoo asianomaisen jä-
31836: Myös maatalouslautakuntien avuksi otetuille senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31837: maataloussihteereille ovat kunnallisvaltuustot
31838: maatalouslautakUilUlista annetun asetuksen 8 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31839: § :n nojalla ryhtyneet antamaan yhä enenevässä maatalouslautakunnille ja varsinkin nii-
31840: määrin uusia tehtäviä. Näitä lisätehtäviä onkin den maataloussihteereille 01t1 viime ai-
31841: alkanut kasaantua maataloussihteereille siinä koina yhä enenevässä määrin annettu
31842: määrin, että heidän varsinainen toimensa eli tehtäviä, jotka eivät voi olla vakavasti
31843: maatalouslautakunnan avustaminen on joutunut haittaamatta maatalouslautakunnille ja
31844: suuresti kärsimään. maataloussihteereille maataloushallinnon
31845: Useissa kunnissa on maatalousyrittäjien vuo- alalla kuuluvien tehtävien hoitamista,
31846: siloman järjestämisestä annetun Jain mukaisen ja jos on,
31847: lomalautakunnan tehtävät annettu maatalous- mihin toimenpiteisii!n Hallitus aikoo
31848: lautakunnalle ja varsin usein lomalautakunnan ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
31849: sihteeriksi on valittu maataloussihteeri. Tästä
31850: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1975.
31851:
31852: Mauri Seppä.
31853:
31854:
31855:
31856:
31857: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
31858:
31859:
31860: 789/75
31861: 1975 vp.
31862:
31863: Skriftl. spm. nr 190.
31864:
31865:
31866:
31867:
31868: LiUqvist m. fl.: Om pälsdjursnäringens ekonomiska svårigheter.
31869:
31870:
31871: Tili Riksdagens Herr Talman.
31872:
31873: Pälsdjursnäringen i vårt land kämpar för när- För att pälsdjursnäringen skall hlara sig
31874: :varande med Stora ekonomisika svårighetet. igenom ~ågkonjun:kturen borde statsmakten vid-
31875: Produktionskostnaderna steg med cirka 30 pro- taga omedelbara åtgärder för att näringsutövar-
31876: cent under år 1974. Samtidigt har skinnpriser- na skulle få behövligt driftskapi:tal tili skälig
31877: na på :världsmavknaden sjunkit med 10-20 ränta och i övrigt erhålla .samma exportförmå-
31878: procent. Därtili är fortfarande en stot del av ner :som må11<ga andra redan har. Det skulle
31879: senaste års skinnproduktion osåld, :vilket för- vara synnerligen beklagligt ur nationalekono-
31880: utom inkoms:tbortfall även betyder ökade kost- misk och exportsynpunkt om oreparerbara ska-
31881: nader för lagerhållningen av skinnen. dor skulle tillfogas minkfarmarna under låg-
31882: På grund av bl. a. o:vannämnda orsaker Iider ikonjunkturen. Speciellt med tanke på att dyra
31883: pälsdjursuppfödarna för närvarande mycket anläggningar skulle komma att stå oanvända
31884: stor brist på rörelsekapital. Denna · s:vårighet och sist men inte minst skulle skinnproduceran-
31885: kommer tydligen att för:värras under pågående de kommuner inom utvecklingsområdena drab-
31886: uppfödningssäsong så:vida inte ·statsmakten på bas hårt av undersysselsättnnig.
31887: ett eller annat sätt träder hjälpande emellan·. Med lhänvisning tili ovanstående och med
31888: Pälsdjursnäringen bedrives tili 90 procenrt stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställer
31889: inom ut:vecklingsområdena. Den sysselsätter vi följande :spörsmål att besvaras av vederbö-
31890: flera tusen personer, :vilka troligen förutom rande medlem av :statsrådet:
31891: denna näringsgren åtminstone i hemkommunen
31892: skulle gå sysslolösa ellet bli tvungna att emigre- · Är Regeringen medveten om, · att
31893: ra. Minkfarmerna använder dessutom ·allt ti:ll- pälsdjursnäringen för närvarande är i
31894: gängligt slakt- och fiska:vfall samt · överskotts- en krissituation samt lider av stor brist
31895: strömming, som annars skulle vara svårplace- på rörelsekapital på grund ·av stegrade
31896: rad. Och eftersom omkring 99 procent av hela kostnader och avsättningssvårigheter på
31897: landets skinnproduktion går på export, har nä- skinnen med tyåtföljande sänkta priser,
31898: ringen en synnerligen :viktig uppgift för :vår och om så är,
31899: export och handelsbalans. Men ändå beviljas vilka åtgärder avser Regeringen att
31900: den inte samma förmåner :som övriga export- vidtaga för att skapa förutsättningar för
31901: företag i allmänhet har i vår.t land. pälsdjursnäringens fortbestånd?
31902: Minkfarmarna har nu delvis varit tvungna
31903: att ty sig tili utländsika lån, vars räntor har
31904: rört sig om 14-18 procent.
31905: Helsingfors den 20 maj 1975.
31906:
31907: Bror Lillqvist. Antti Pohjonen.
31908: Ralf Friberg. Jacob Söderman.
31909: Lars Lindeman.
31910:
31911:
31912:
31913:
31914: 756/75
31915: 2 1975 vp.
31916:
31917: Kirj. ksm. n:o 190. Suomennos.
31918:
31919:
31920:
31921:
31922: LiUqvist ym.: Turkistarhausehnkdnon talouddlisista vaikeuk-
31923: sista.
31924:
31925:
31926: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
31927:
31928: Tutkiselinkeino maassamme on tällä benkellä Jotta turkistarhaus selviäisi matalasuhdan-
31929: suurissa ;vai:keuksissa. Tuotantokustannukset teesta, valtiovallan tulisi ryhtyä välittömiin toi-
31930: nousivat vuonna 1974 noin 30 prosentrlla. Sa- menpiteisiin, jotta elinkeinonharjoittajat saisi-
31931: manaikaisesti ovat tunkisten hinnat maailman- vat tarvittavaa käyttöpääomaa kohtuuNisella
31932: markHnoilla alentuneet 10-20 prosentilla. Tä- korolla sekä muuten saisivat samat vientiedut,
31933: män lisäksi on vieläkin suuri osa viime vuoden jotka monilla muilla jo on. Olisi erittäin vali-
31934: turkistuotannosta myymättä, mikä saamatta jää- tettavaa kansantaloudellisesta näkökuimasta ja
31935: neen tulon lisäksi merkitsee tutildsten varastoin- vientinäkökulmasta katsottuna, jos mitlkkitar-
31936: tikulujen kohoamista. haajille aiheutettaisiin matalasuhdanteen aikana
31937: Mm. edellä mainituista syistä turkistarhaajat korjaamattomia vahinkoja, erityisesti sitä ajatel-
31938: potevat tällä haavaa erittäin suurta käyttöpää- len, että kalliit laitteet dlisivat käyttämättömi-
31939: oman puutetta. Tämä vaikeus tulee ilmeisesti nä. Kaiken lisäksi turk~ksia tuottavia kunda ke-
31940: :kuluvana kasvatuskautena pahenemaan, jollei hitysalueilla kohtaisi kova alityöllisyys.
31941: valtiovalta tava11a tai toisella tule apuun. Edellä olevaan viitaten s~kä valtiopäiväjär-
31942: Yhdeksänkymmentä prosenttia turkistarhauk- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
31943: sesta tapahtuu kehitysalueilla. Se työllistää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31944: useita tuhansia ihmisiä, jotka luultavasti ilman vaksi seuraavan kysymyksen:
31945: tätä elin!keinonhaaraa ainakin kotikunnassaan
31946: olisivat toimettomina taikka joiden olisi pakko Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31947: muuttaa maasta. Minll:lkitarhaajat käyttävät li- tutkiselinkeino on tällä hetkdlä kriisi-
31948: säksi kaikki saatavissa olevat teuras- ja kalajät- tilanteessa ja että se kärsii suuresta
31949: teet sekä ylijäämäsilakan, jota muuten olisi vai- käyttöpääoman puutteesta kohonneiden
31950: keaa sijoittaa. Ja kun noin 99 prosenttia koko kustannusten ~a nah:kojen menekkiv,ai-
31951: maan turkistuotannosta menee vientiin, tällä keuksien vuoksi sekä näistä seikoista
31952: elinkeinolla on erittäin suuri merkitys vientim- ai'heutuvien alentuneiden hintojen
31953: me ja kauppataseemme kannalta. Mutta kuiten- vuoksi, ja jos on,
31954: kaan siile ei myönnetä samoja etuja kuin mitä mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31955: muilla vientiyrityksillä maassamme yleensä on. ryhtyä luodakseen edellytyksiä turkis-
31956: Mit!kkitarhaajien on nyt ollut pakko osittain e1~n'keinon jatkuvuuden turvaamiseksi?
31957: turvautua ulkomaisiin lainoihin, joiden korko
31958: on ollut 14-18 prosentin vaiheil1a.
31959: Helsingissä 20 päivänä 1toukokuuta 197 5.
31960:
31961: Bror Lillqvist. Antti Pohjonen.
31962: Ralf Friberg. Jacob Söderman.
31963: Lars Lindeman.
31964: N:o 190 3
31965:
31966:
31967:
31968:
31969: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31970:
31971: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keinä alan suhdannevaihtelujen tasaamiseksi ja
31972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hajanaisten rahoitusmuotojen yhtenäistämiseksi.
31973: olette 20 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn Tur'kistarhaustoimikunta kiinnitti mietinnös-
31974: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sään huomiota turkistarhauksen poikkeukselli-
31975: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sen vaikeaan rahoitustilanteeseen ja lisääntynee-
31976: edustaja Li11qvis:tin ym. näin kuuluvasta kirjal- seen käyttöpääoman tarpeeseen kuluvana kas-
31977: lisesta kysymY'ksestä n:o 190. vatuskautena. Nämä rahoitusvaikeudet johtuvat
31978: vaikeasta kansainvälisestä rahatilanteesta ja ko-
31979: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että timaisten rahamarkkinoiden kireydestä sekä
31980: tutkiselinkeino on tällä hetkel1lä kriisi- nahkojen laskevasta hintakehityksestä. Lisäksi
31981: tilanteessa ja että se kärsii suuresta tånän ovat vaikuttaneet vuonna 1974 jyrkästi
31982: käyttöpääoman puutteesta kohonneiden kohonneet tuotantokustannukset. Toimikunta
31983: kustannusten ja nahkojen menekkivai- ehdotti, että Suomen Pankki ja rahalaitokset
31984: keuksien vuoksi sekä näistä seikoista hoitavat tämän tärkeän vientielinkeinon rahoi-
31985: aiheutuvien alentuneiden !hintojen tuksen va'ltioneuvoston vuoden 1975 maalis-
31986: vuoksi, ja jos on, kuussa hyväksymän talouspolitiikan yleislinjoja
31987: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo koSikevan päätöksen mukaisesti.
31988: ryhtyä luodakseen edellytyksiä turkis- Maa- ja metsätalousministeriö on jo ryhtynyt
31989: elilJikeinon jatkuvuuden turvaamiseksi?" neuvottelemaan valtiovarainministeriön, kaup-
31990: pa- ja teollisuusministeriön, Suomen Pankin ja
31991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rahalaitosten edustajien kanssa pikaisista tuo-
31992: vasti seuraavaa: tonsaantimahdollisuuksien lisäämisestä turkis-
31993: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 16. 10. :tar'haajille. Näissä neuvotteluissa löydettäneen
31994: 1974 toimi:kunnan selvittämään turkistalouden ratkaisut turkistarhaajien tämän hetkiseen vai-
31995: asemaa ja sitä missä määrin elinkeinon tukemi· keaan taloudelliseen tilanteeseen. Pitemmällä
31996: nen valtion toimesta on perusteltua sekä teke- arkavälillä maa- ja metsätalousministeriö tulee
31997: mään ehdotukset mahdollisesti tarvittaviksi toi- :toteuttamaan myös muut sellaiset toimenpiteet,
31998: menpiteiksi. Turkistarhaustoimikunta jätti mie- joilla turkistarhauksen kansainvälinen kilpailu-
31999: tintönsä 15. 4. 1975 ja esitti tärkeimpinä ja tkyky pystytään säilyttämään ja tarhaajien toi-
32000: tehokkaimpina toimenpiteinä elinkeinon tuo- meentulo turvaamaan. Nämä toimenpiteet ote·
32001: tannon ja markkinoinnin rahoituksen järjestä- taan huomioon vuoden 1976 tulo- ja menoar-
32002: mistä. Näitä toimenpiteitä toimikunta pitää tär- viota laadittaessa.
32003: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1975.
32004:
32005:
32006: Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna.
32007: 4 1975 vp.
32008:
32009:
32010:
32011:
32012: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a: lm a n.
32013:
32014: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Päbdjw:suppfödningskomroissionen ·fäste i
32015: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse sitt betänkande uppmärksarohet vid det excep-
32016: av den 20 maj 1975 till vederbörande medlem tionellt. svåra finansieringsläget · .för pälsdjurs-
32017: av statsrådet för avgivande av svar översänt uppfödnlngen och ·behovet av ökat driftskapital
32018: avskrift av följande av ri:ksdagsman . LiUqvist under ~jnnevat:ande .. uppfödningsperiod .. Dessa
32019: m. fl. ställda spörsmål nr 190: finansieringssvårigheter beror på det ·svåra in-
32020: ternationeHa penningläget och på det skärpta
32021: "Är Regeringen niedveten om,. att penningläget i hemlandet samt på den sjunkan-
32022: pälsdjursnäringen för närvarande .. ät i de utvedklingen av priserna på skinn. Dessutom
32023: en krissituation samt lider av stor brist har. de kraftigt stegrade produktionskostnaderna
32024: på rörelsekapital på · grund . av steghide under 1974 haft inverkan. Kommissionen före-
32025: kostnader och avsättningssvårigheter på slog, att Finlands Bank och penninginrätt-
32026: skinnen med tyåtföljande sänkfa priser, ningarna sköter finansieringen av denna viktiga
32027: och om så är, exporfuäring i enlighet nied statsrådets beslut
32028: vilka åtgärder avser Regeringeh ·· att av år 1975 oril de· alhnänna 11injerna för den
32029: vidtaga för att skapa förutsättningar för ekonomiska politiken....
32030: pälsdjursnäringens fortbestånd?" · · · Jord- och skogsbruksministeriet har inlett
32031: förhandlingar med representanter för finansmi-
32032: Såsom svar på detta sjörsmål får jag vörd- nisteriet, handels• och industriministeriet, Fin-
32033: samt anföra följande: lands Bank och penninginrättningarna om en
32034: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte ökning av möjligheterna för pälsdjursuppfödar-
32035: 16. 10. 1974 en kommission för att utreda na att i brådskande ordning erhåHa krediter.
32036: pälsdjurshushållningens ställning och i viiken Man. torde vid dessa förhandlingar ha .funnit
32037: mån det är motiverat att staten stöder näringen en lösning på pälsdjursuppfodarnas nuvarande
32038: samt för att utarbeta förslag till åtgärder som svåra ekonomiska Jäge. ·på längre sikt kommer
32039: eventuellt är nödvändiga. Pälsdjursuppfödnings- jord-och skogsbillksm1nisterie.t även att genom-
32040: lkommissionen avgav 15. 4.1975 sitt betänkan- föra så4ana åtgärder; genom vilka pälsdjursupp-
32041: de och föreslog som de viktigaste och · mest födningen skall kunna bibehålla sin interna-
32042: effektiva åtgärderna att finansieringeri av · nä- tioriella konkurrenskraft och utkomsten för
32043: ringens produktion och marknadsföring skulle pälsdjursup_pf~darn,a tryggas. Dessa åtgärder be-
32044: ordnas. Kommissionen anser att dessa åtgärder aktas
32045: 1976..vid .utarbetandet
32046: .. . . ..äv statsförslaget
32047: . . för år
32048: är viktiga för balanseringen av konjunkturväx-
32049: lingarna och förenhetligandet av de olikartade
32050: finansieringsformerna.
32051: Helsingfors den 5 juni 1975.
32052:
32053:
32054: Jord- och skogsbruksminister Heimo Linna.
32055: 197.5 vp.
32056:
32057: Skriftl. spm. nr. 191.
32058:
32059:
32060:
32061:
32062: Söderman: Om fiskerätt för yrkesfisikarna i Abolands Skiirgård
32063: inom försvarsmaktens vatten.
32064:
32065:
32066: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a J m a n.
32067:
32068: Den 13 mars 197.5 har Åholands fiskarför- de restriktiva åtgärderna är menliga för yrkes-
32069: bund inlämnat en skrivelse rörande yrkesfis- fiskarna och samtidigt fö11kasdiga ur rationell
32070: kares rätt att bedriva sin näring på försvars- fiskesynpunkt. Förbundet anser även, att ett
32071: maktens vatten, där det icke utgör förfång för bifall från försvarsministeriets sida är fullt för-
32072: försvarsmaktens verksamhet. Skrivelsen inlä.rn- enligt med statsmaktens skärgårdspolitik, som
32073: nades till Sydvästra Finlands militärlän, vilket går ut på att den fast bosa>tta befolkningen ges
32074: meddst en skrivelse av den 20 mars tillställde möjligheter tiU en fortsatt existens i skärgården
32075: försvarsministeriet sagda anhållan jämten ett genom möjligheter till ett näringsfång.
32076: förord. Tisdagen den 6 maj 1975 besöktes mi- Med stöd av ovanstående och med hänvisning
32077: nistern för försvarsärenden Carl Olaf Homen till 37 § 1 mom. riksdagsordningen tillställer
32078: i samma ärende av representanter för riksorga- jag följande spörsmål a!tt besvaras av veder-
32079: nisationen Natur och Miljövård r.f., vilka även börande medlem i statsrådet:
32080: gav uttryck för att yvkesfiskarna borde ges den
32081: rätt, som Åholands fiskarförbund yrkat på redan När ämnar Regeringen avgöra Abo-
32082: i mars 197.5. lands fiskarförbunds framställning om
32083: Abolarids fisbrförbunds anhållan innehåller rätt för yrkesfiskarna att bedriva sin
32084: sakkunniga och deta1jerade motiveringar för yr- nartng även inom försvarsmaktens
32085: kesfiskarnas rätt att bedriva sin näring även på vatten i Åbolands skärgård?
32086: försvarsmaktens vatten. Förbundet anser, att
32087: Helsingfors den 22 maj 197.5.
32088:
32089: Jacob Söderman.
32090:
32091:
32092:
32093:
32094: 779/75
32095: 2 1975 vp.
32096:
32097: Kirj. ksm. n:o 191. Suomennos.
32098:
32099:
32100:
32101:
32102: Söderman: Turunmaan saariston ammattikalastajien oikeudesta ka-
32103: lastaa puolustusvoimien vesillä.
32104:
32105:
32106: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
32107:
32108: Abolands fiskarförbund on maaliskuun 13 haittaavat ammattikrulastajia ja että ne järkipe-
32109: päivänä 1975 laatinut kirjelmän, joka koskee räisen kalastuksen kannaLta ovat hylättäviä.
32110: ammattikalastajien oikeutta harjoittaa elinkei- Liitto katsoo myös, että puolustusministeriön
32111: noaan puolustusvoimien vesillä siellä, missä siitä suostumus olisi täysin sopusoinnussa valtiovallan
32112: ei ole ha1ttaa puolustusvoim:en toiminnalle. saaristopolitiikan kanssa, joka tähtää siihen, että
32113: Kirjelmä annettiin Lounais-Suomen sotilaslää- saariston vakinaiselle asujamistolle annetaan
32114: nille, joka 20 päivänä maaliskuuta päivätyn kir- mahdollisuus harjoittaa kalastusta elinkeino-
32115: jelmän ohella, puoltavin lausunnoin, lähetti sa- naan.
32116: notun anomuksen puolustusministeriölle. Tiis- Puolustusministeriön taholta ei ole annettu
32117: taina toukokuun 6 päivänä 1975 valtakunnalli- vastausta nä~hin esityksiin.
32118: sen järjestön Na!tur och Miljövård r.f:n edus- Edellä olevan nojalla ja viitaten valtiopäivä-
32119: tajat kävivät puolustusministeri Carl Olaf Ho- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän valtio-
32120: menin luona samassa asiassa. Hekin ilmaisivat neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32121: kantanaan, että ammattikalastajille tulisi myön- seuraavan kysymyksen:
32122: tää tuo oikeus, jota Abolands fiskarförbund jo
32123: maaliskuussa 1975 oli vaatinut. Milloin Hallitus aikoo ratkaista Abo-
32124: Abolands fis:karförbundin anomus sisältää lands fiskarförbundin ammattikalastajien
32125: asiantuntevia ja y>ksityiskohtaisia perusteluja, esityksen, joka koskee heidän oikeuttaan
32126: jotka puoltavat ammattikalastajien oikeutta har- harjoittaa elinkeinoaan myös puolustus-
32127: joittaa elinkeinoaan myös puolustusvoimien ve- voimien vesillä Turunmaan saaristossa?
32128: sillä. Liitto katsoo, että rajoitustoimenpiteet
32129: Helsingis.sä 22 päivänä toukokuuta 1975.
32130:
32131: Jacob Söderman.
32132: N:o 191 3
32133:
32134:
32135:
32136:
32137: E d u s rk u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
32138:
32139: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa karförbundin toivomukseen ammattikalastajien
32140: mainitusrsa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oikeudesta harjoittaa elinkeinoaan puolustusvoi-
32141: olette 22 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn mien vesillä Turunmaan saaristossa, mikäli tällai-
32142: kirjeenne ohella to1mittanut valtioneuvoston nen kalas·tus ei oleellise~ti hai,ttaa puolustusvoi-
32143: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mien toimintaa sanotu11a alueella. Yleis•tä virkis-
32144: edustaja Jacob Södermanin seuraavan sisä:ltöi- tyskalastusoikeutta puolustus.voimien vesialueil-
32145: sestä kirjallisesta kysymyksestä n:o 191: la ei voida antaa muun muassa ammunnoista
32146: johtuvien vaaratekiöiden vuoksi. Puolustusmi-
32147: "Milloin Hallitus aikoo ratkaista: Abo- nisteriö edellyttää kuitenkin ammatdkalastajilta
32148: lands fiskarförbundin ammattikalasta- yksilöidyn esrityksen tekemistä kalastukseen ha-
32149: rjien esityksen, joka koskee heidän oikeut- lutuista aJ.ueista, kalas.tusajasta ja kysymykseen
32150: taan hllirjoittaa elinkeinoaan myös puo- .tulevista ammatti:kalasrtajista, jotta puolustus-
32151: lustusvoimien vesillä Turunmaan saaris- ministeriö voisi selvittää alueella mahdollisesti
32152: tossa?" suoritettavat ammunnat ja muun puolustusvoi-
32153: mien toiminnan ja tämän nojalla vähäistä kor-
32154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnio1tta- :vaus·ta va:staan vuokrata vesialueita ja rysäpaik-
32155: vasti seuraavaa: koja ammattikalastajille. Lupaehdoissa tultai-
32156: Puolustusministeriön hankkiman selvityksen siin ottamaan huomioon puolustusvoimien kan-
32157: mukaan Abolands fi:skarsförbund on ollut yh- nalta tarpeelliset rajoitukset vesialueelia liikku-
32158: teydessä Lounais-Suomen sotilaslääniin, joka misen suhteen koskien muun muassa yhteyden-
32159: periaatteessa on oHut myötämielinen li1ton nä- pitovelvollisuutta sotilasviranomaisiin. Nouda..
32160: kemyksien suhteen. Liiton jättämää kirjallista tetun käytännön mukaisesti voidaan ammatti-
32161: mll!teriaalia ei kuitenkaan ole pidetty yksilöity- blastajille tällaisissa tapauksissa antaa tehtä-
32162: nä kalastusoikeutta koskevana anomuksena, väksi valvoa, ettei puolusrtusvoimien vesialueel-
32163: vaan se on lähetetty asiaan liittyvänä informaa- Ia oleskele asiattornia henkilöitä, joten vuok-
32164: tiona pääesikunnalle tiedoksi. rauksesta on hyötyä sekä ammattikalastajille
32165: Natur och Miljövård r.f:n tekemä puolustus- että puolustusvoimi:lle.
32166: ministeriölle toukokuun 6 päivänä 1975 sall!pu- Edellä mainittuja periaattdta noudattaen
32167: nut esitys on sotilasviranomaisilla lausuntokier- puolustusministeriö onkin antanut eräille Uuden-
32168: roksella, ja siihen tullaan niin pian kuin mah- maan, Turun seudun ja Pohjanmaan ammattika-
32169: dollista antamaan asianmukainen vastaus. lastajille luvan kalastaa puolustusvoimien vesi-
32170: Mitä tulee 1tse esitykseen, niin puolustusmi- alueella.
32171: nisteriö suhtautuu myönteisesti Abolands fis-
32172: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1975.
32173:
32174:
32175: Puolustusministeri Carl-Olaf Homen.
32176: 4 1975 vp.
32177:
32178:
32179:
32180:
32181: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32182:
32183: I det "Syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bedriva sin näring inom försvarsmakteDJS vatten
32184: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse i Åbolands skärgård, i den mån sådant fiske inte
32185: av den 22 maj 1975 till vederbörande medlem vållar väsentligt förfång för försvarsmaktens
32186: av statsrådet översänt avskrift av följande av verksamhet inom nämnda område. Rätt till all-
32187: dksdagsman Jacob Söderman ställda skriftliga mänt rekreationsfiske inom försvarsmaktens
32188: spörsmål nr 191: vatten kan inte bevHjas, bl.a. med hänsyn till
32189: riskmomenten vid skjutövningar. Försvarsminis-
32190: "När ämnar Regeringen avgöra Åbo- teriet förutsätter dock att en specificerad fram-
32191: Iands fiskarförbunds framställning om s,tällning görs från yrkesfiskarnas sidll: om
32192: rätt för yrkesfiskarna: att bedriva sin önskvärda: områden, tiden för fisket och de
32193: narmg även inom försvarsmaktens yrkesfiskare som kommer i fråga, så att minis-
32194: ·vatten i Åhola:nds skärgård?" teriet kan göra en utredning om eventuella
32195: skjutövningar i området och om försvars-
32196: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- maktens övriga verksll:mhet där samt med stöd
32197: samt anföra följande: härav mot en ringa ersättning arrendera ut
32198: Enligt den utredning som försvll:rsministeriet vattenområden och platser för fiske med ryssja
32199: inhämtat har Åholands fiskarförbund stått i till yrkesfiskare. I villkoren för tillstånd till
32200: kontakt med Sydvästra Finlands mi:litärlän, som sådant arrende skulle avseende fästas vid de
32201: i princip har ställt sig positivt till förbundets begränsningar i rörelsefriheten inom det be-
32202: synpunkter. Det skriftliga materia! som för- rörda vattenområdet som är nödvändiga med
32203: bundet har överlämnat till militärlä,net har dock tanke på försvarsmaktens verksamhet, bl.a. när
32204: inte uppfattats som en specificerad ansökan om det gäller skyldigheten att stå i kontakt med
32205: rätt till fiske, utan har såsom till saken ankjuten militärmyndigheterna. I enlighet med tillämpad
32206: information översänts till huvudstaben, denna praxis kan yrkesfiskarna i dyli:ka fll:ll få i upp-
32207: till kännedom. drag att se till att obehöriga inte uppehåller
32208: Framställningen från föreningen Natur och sig på försvarsmaktens vatten. Härigenom blir
32209: Miljövård r.f. kom försvarsministeriet tillhanda arrendet till gagn både för yrkesfiskarna och för
32210: den 6 maj 197 5 och är på remiss hos de mili- försvarsmakten.
32211: tära myndigheterna. Behörigt svar på framställ- Försvarsministeriet har med tillämpning av
32212: ningen kommer att ges så snart som möjligt. ovan anförda priciper gett ett antal fiskare i
32213: · I fråga om själva framställningen är försvars- Nyland, Åhotrakten och Österbotten rätt att
32214: ministeriet positivt inställt till Åholands fiskar- fi~>ka inom försvarsmaktens vatten.
32215: förbunds önskemål om rätt för yrkesfiskare att
32216: Helsingfors den 12 juni 1975.
32217:
32218:
32219: Försvarsminister Carl-Olaf Homen.
32220: 1975 vp.
32221:
32222: Kirj. ksm. n:o 192.
32223:
32224:
32225:
32226:
32227: Vaittinen-Kuikka ym.: Kansaneläkelaitoksen tarkastuslautakun-
32228: taan lähetettyjen ·valitusten käsittelyn jouduttamisesta.
32229:
32230:
32231: E d u s k u n n a n H e 'r r a P u he m i e h e 11 e.
32232:
32233: Kansaneläkelain 8 luvun 73 §:n mukaan den ratkaiseminen edellyttääkin useita eri vai-
32234: kansaneläkelaitoksen hallituksen, hallituksen heita, lausuntoja, yhteenvetoja, lisäselvityksiä
32235: jaoston tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toi- yms., ovat valitukset kuitenkin yleensä niin
32236: mihenkilön päätökseen tyytymätön saa hakea selviä ja yksinkertaisia, että itse käsittely ei
32237: siihen muutosta valittamalla tarkastuslautakun- vaadi runsaasti aikaa. Mielestämme kansanelä-
32238: taan. Nykyisen eläkelainsäädäntömme puutteel- kelaitoksen pitäisi jo eläkeläisten oikeusturvan
32239: lisuutta ja samalla eläkeläisten oikeusturvan kannalta pyrkiä lyhentämään valitusten ratkai-
32240: heikkoutta osoittaa se, että tällaisia valituksia suaika minimiin.
32241: tehdään varsin runsaasti. Tarkastuslautakun- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
32242: nalla on jatkuvasti käsittelyn alaisena lähes päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
32243: 2 000 valitusta. Yksityisen valituksen käsittely tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
32244: tarkastuslautakunnassa kestää lähes puoli vuot- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
32245: ta. myksen:
32246: Monet valituksen tekijöistä elävät varsin
32247: puutteellisissa oloissa ja tarvitsisivat välttä- Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
32248: mättä sen pienen lisäyksen eläkkeisiinsä, minkä ta kansaneläkelaitoksen tarkastuslauta-
32249: saantia heidän tekemänsä valitukset yleensä kuntaan lähetettyjen valitusten hitaan
32250: koskevat. Näin pitkää käsittelyaikaa ei voida käsittelyn aiheuttamaan eläkeläisten
32251: missään suhteessa pitää oikeudenmukaisena va- oikeusturvan heikkenemiseen, ja
32252: littajia kohtaan. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32253: Tiedossa ei ole tarkalleen, mistä näin pitkä ryhtyä näiden valitusten käsittelyn ja
32254: valitusten käsittelyaika johtuu. Vaikka asioi- ratkaisun nopeuttamiseksi?
32255: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1975.
32256:
32257: Aili Vaittinen-Kuikka. Eeva Kauppi.
32258:
32259:
32260:
32261:
32262: 775/75
32263: 2 1975 vp.
32264:
32265:
32266:
32267:
32268: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32269:
32270: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asioiden lukumäärää. Tilannetta on pidettävä
32271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hyvänä eikä se anna aihetta toimenpiteisiin.
32272: olette 22 päivänä toukokuuta 1975 päivätyn Tarkastuslautakunnalle tulevien muutoksen-
32273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston hakuasioiden lukumäärää on arvosteltava suh-
32274: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- teessa niiden päätösten lukumäärään, joista
32275: edustaja Alli Vaittinen-Kuikan ym. näin kuu- saadaan hakea muutosta tarkastuslautakunnal-
32276: hivasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 192: ta. Tällaisia päätöksiä jo yksistään kansanelä-
32277: kelaitos äntaa vuosittain yli 800 000. Lisäksi
32278: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- tulevat vielä ne sairausvakuutusasiat, joissa
32279: ta kansaneläkelaitoksen tarkastuslauta- tarkastuslautakunta toimii ylimpänä muutok-
32280: kuntaan lähetettyjen valitusten hitaan senhakuasteena. Esimerkiksi viime .vuonna saa-
32281: käsittelyn aiheuttamaan eläkeläisten pui tarkastUslautakuntaan kaikkiaan 4 776
32282: oikeusturvan heikkenemiseen, ja muutoksenhakuasiaa, joka määrä on alle kuusi
32283: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo promillea, valituskelpoisten päätösten määrästä.
32284: ryhtyä näiden valitusten käsittelyn ja Tätä taustaa vasten ei voida väittää niin kuin
32285: ratkaisun ·nopeuttamiseksi?" kysymyksen perusteluissa, että tarkastuslauta-
32286: kuntaan tehdään ·varsin runsaasti valituksia,
32287: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eikä liioin sitäkään, ·että nämä valitukset olisi-
32288: vasti seuraavaa: vat osoituksena eläkelainsäädäntömme puutteel~
32289: Tarkastuslautakunnassa oli viime toukokuun lisuud~sta ja eläkeläisten oikeusturvan heik-
32290: lopussa keskeneräisiä kansaneläkettä ja sairaus- koudesta. On myös muistettava, että valitta-
32291: vakuutusta koskevia muutoksenhakuasioita yh- minen sosiaalivakuutusasioissa on maksutonta
32292: teensä 1 566 tapausta. Tämä vastaa noin kol- ja että valituksen tekemisessä pyritään ken-
32293: men kuukauden aikana loppuunkäsiteltyjen tällä antamaan kaikki tarvittava apu.
32294: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1975.
32295:
32296:
32297: Ministeri. Reino Karpola.
32298: N:o 192 3
32299:
32300:
32301:
32302:
32303: Tili Riksdagens Heu Talman.
32304:
32305: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen cirka tre månader. Situationen kan anses vara
32306: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse bra och ger icke anledning tili åtgärder.
32307: av den 22 maj 1975 tili vederbörande medlem Antalet tili prövningsnämnden inkommande
32308: av statsrådet översänt en avskrift av ett av ärenden angående ändringssökande bör upp-
32309: riksdagsledamot Aili Vaittinen-Kuikka m. fl. skattas i förhållande tili de beslut i vilka
32310: undertecknat skriftligt spörsmål nr 192 av föl- ändring får sökas hos prövningsnämnden. Re-
32311: jande lydelse: dan folkpensionsanstalten ensam avger årligen
32312: över 800 000 dylika beslut. Därtili kommer
32313: "Har Regeringen fäst uppmärksam- ännu de sjukförsäkringsärenden, för vilka pröv-
32314: het vid den långsamma behandlingen ningsnämnden verkar som den högsta instansen
32315: av de besvär, som folkpensionsanstalten för ändringssökande. Tili prövningsnämnden
32316: sänt tili p•rövningsnämnden, vilket för- inkom exempelvis under senaste år allt som
32317: anleder en försvagning av pensionärer- allt 4 77 6 ärenden angående ändringssökande,
32318: nas rättsskydd, och vilket antal är under sex promille av antalet
32319: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- beslut som kan leda tili besvär. Mot denna
32320: taga för att påskynda behandlingen och bakgrund kan man icke påstå, såsom i motive-
32321: avgörandet av dessa besvär?" ringen tili spörsmålet, att tili prövningsnämn-
32322: den ingives besvär i synnerligen stor omfatt-
32323: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ning och icke heller att dessa besvär skulle
32324: samt anföra följande: utgöra bevis på brister i vår pensionslagstift-
32325: Hos prövningsnämnden fanns i slutet av ning och våra pensionärers svaga rättsskydd.
32326: senaste maj icke slutbehandlade ärenden angå- Man bör även komma ihåg att överklagandet
32327: ende ändringssökande i folkpension och sjuk- i socialförsäkringsärenden är avgiftsfritt och
32328: försäkring sammanlagt 1 566 fall. Detta mot- att man på fältet strävar tili att ge nödig hjälp
32329: svarar antalet slutbehandlade ärenden under vid uppgörandet av besvär.
32330: Helsingfors den 12 juni 1975.
32331:
32332:
32333: Minister Reino Karpola.
32334: 1975 vp.
32335:
32336: Kirj. ksm. n:o 193.
32337:
32338:
32339:
32340:
32341: Hannola ym.: Ns. mikroaaltosäteilyn väitetystä vaikutuksesta
32342: sairastavuuteen.
32343:
32344:
32345: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32346:
32347: Useissa lehdissä on viime päivinä ollut kir- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
32348: joituksia, joissa on väitetty itärajan takaa tule- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
32349: van mikroaaltosäteilyä. Tämä säteily saattaa me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
32350: aiheuttaa Kymen läänin koillisosissa ja Pohjois- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32351: Karjalassa erilaisia vaikeita sairauksia, esim. sen:
32352: syöpää ja sydäntautia. Kuten 0111 tunnettua, Onko Hallitus tietoinen niistä julki-
32353: sydäntautikuolleisuus on Ilomantsissa maailman suudessa esiintyneistä tiedoista, joiden
32354: korkein. Pariikkalassa ovat syöpätapaukset li- mukaan maamme rajojen ulkopuolella
32355: sääntyneet käsittämättömällä tavalla, kuten leh- olevien seuranta-asemien mikroaaltosä-
32356: tiartikkeleissa kirjoitetaan. Ilomantsi sijaitsee teily saattaa aiheuttaa syöpää ja sydän-
32357: lähinnä seuranta-asemaa. Maailman terveysjär- sairauksia rajapitäjissä, ja
32358: jestö WHO on havainnut myös Kuopiossa ja aikooko Hallitus suorituttaa tutki-
32359: Joensuussa epätavallisen korkeita sydänsairaus- muksia näiden vaikeitten sairauksien
32360: Jukemia. syistä kyseessä olevilla alueilla?
32361: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1975.
32362:
32363: Matti Hannola. Aune Mänttäri. Hannes Volotinen.
32364:
32365:
32366:
32367:
32368: Vastausta ei ole annettu e111nen valtiopäivien päättymistä.
32369:
32370:
32371:
32372:
32373: 790/75
32374: 1975 vp.
32375:
32376: Kirj. ksm. n:o 194.
32377:
32378:
32379:
32380:
32381: Halme ym.: Koululaiskuljetuksiin käytettävien pienoisbussien is-
32382: tumapaikkojen lisäämisestä.
32383:
32384:
32385: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32386:
32387: Maassamme koululaiskyydityksiin varsin ylei- Käsityksemme mukaan pienoisbussien istuma-
32388: sesti käytetyissä pienoisbusseissa on kolme ri- paikkalukua lisäämällä voidaan saada paitsi kan-
32389: viä pel:likkejä yhden penkkirivin ollessa tyhjänä santaloudellisia myös valtion- ja kunnallistalou-
32390: auton peräosassa. Täl!laiseen pienoisbussiin saa dellisia säästöjä koululaiskuljetuksissa.
32391: ottaa 16 kansakoulun oppilasta, mutta istuin- Edellä kerrottuun asiaan on mm. kouluhal-
32392: paikkoja saa olla ainoastaan 1 + 8 kpl. Auton Lituksen määräämä oppilashuoltokomitea suh-
32393: kantavuus ja tilavuus sallisivat hyvin kolme tautunut myönteisesti ja asiasta on tehty myös
32394: lisäpaikkaa, jolloin istumapaikkoja olisi 1 + 11 esityksiä liikenneministeriölle, joka kuitenkin
32395: kpl ja kaikki koulu:J.aiset sopisivat penkeille jostain käsittämättömästä syystä ei oJe ryhty-
32396: turvallisesti istumaan. Kuljettaja näkisi auton nyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka sitä paitsi
32397: jokaisen kohdan, takana tulevan liikenteen eikä patantaisivat llikenneturvallisuuttakin.
32398: kuljettajan tarvitsisi pelätä seisovien koululais- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
32399: ten kaatuvan ja loukkaantuvan tien mutkissa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
32400: ja jarrutustilanteissa. tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
32401: LisäämaNä pienoisbussin istumapaikkalukua sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
32402: 1 + 11 paikkaan tulisi tavallisen henkilöauton kysymyksen:
32403: ja linja-auton välinen istuinpaikkaluvultaan so-
32404: piva pienoisbussi taloudellisesti täytetyksi ja Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
32405: samalla saaduksi maahamme erittäin tehokas lii- tarvittaviin toimenpiteisiin koululaiskul-
32406: kenteen muoto. Tämä palvelisi harvaanasuttu- jetusten liikenneturvallisuuden lisäämi-
32407: jen seutujen asukkaita siellä, missä linja-auto- seksi muuttamalla asianomaisia säädök-
32408: jen käyttö ei ole mielekästä ja taloudellisesti Sla siten, että koululaiskuljetuksissa
32409: kannattavaa. Energian vähäisemmän käytön käytettävissä pienoisbusseissa istuinpaik-
32410: kannalta taloudelliset diesel-autot, jotka koti- kalukua lisättäisiin nykyisestä 1 + 8
32411: maassa valmistetaan kestävistä pakettiauto~sta, paikasta 1 + 11 paikkaan?
32412: puolus:taisivat siten varsin hyvin paikkaansa.
32413: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
32414:
32415: Antti A. Halme. Kaisu Weckman.
32416: Matti Hokkanen. Olavi Borg.
32417:
32418:
32419:
32420:
32421: 778/75
32422: 2 1975 vp.
32423:
32424:
32425:
32426:
32427: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32428:
32429: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa säännösten soveltaminen myös koululaiskulje-
32430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuksiin, ehdotuksen toteuttamiskustannukset
32431: olette 23 päivänä toukokuuta 197 5 päivätyn kir- sekä ehdotuksen vaikutus taksi- ja linja-auto-
32432: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- liikenteen väliseen työnjakoon. Toimikunta luo-
32433: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vutti mietintönsä 29. 11. 197 3 esittäen sen pe-
32434: Antti A. Halmeen, Matti Hokkasen, Kaisu rusteella laadittavien uusien säännösten voi-
32435: Weckmanin ja Olavi Borgin näin kuuluvasta maansaattamista 1. 8. 197 4 lukien.
32436: kirjallisesta kysymyksestä: Mietinnöstä antoivat lausuntonsa parlamen-
32437: taarinen liikennekomitea, asiakokonaisuuteen
32438: "A1kooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä tavalla tai toisella liittyvät ministeriöt ja kes-
32439: tarvittaviin toimenpiteisiin koululaiskul- kusvirastot, ka~kki lääninhallitukset, Liikenne-
32440: jetusten liikenneturvallisuuden lisäämi- turva, Kunnallisliitto, Kaupunkiliitto, Taksiliit-
32441: seksi muuttamalla asianomaisia säädök- to ja Linja-autoliitto.
32442: sla siten, että koululaiskuljetuksissa Lausunnoista kävi ilmi, että uusien määräys-
32443: käytettävissä pienoisbusseissa istuinpaik- ten suunniteltu voimaantuloajankohta oli liian
32444: kalukua lisättäisiin nykyisestä 1 + 8 aikainen erityisesti valtiolle ja kunnille asiasta
32445: paikasta 1 + 11 paikkaan?" koituvien Hsäkustannusten vuoksi. Tämän joh-
32446: dosta ei asiaan liittyviä, mietinnössä esitettyjä
32447: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimikunnan osaehdotuksiakaan toteutettu, var-
32448: vasti seuraavaa: sinkin kun asia läheisesti liittyy pohjoismaisen
32449: Koululaiskuljetusten määrä on viime vuosina linja-autojen rakennemääräyksiä käsittelevän
32450: lisääntynyt huomattavasti. Näin ollen on eri- työryhmän vielä keskeneräiseen työhön.
32451: tyistä syytä kiinnittää huomiota koululaiskul- Koska koululaiskuljetuksiin sovellettavien
32452: jetusten liikenneturvallisuuden, taloudellisuu- kuormitusmääräysten uudistaminen tulee edellä
32453: den, mukavuuden ja joustavuuden lisäämiseen mainituista syistä siirtymään, ja kun nykyinen
32454: samalla kun on tärkeätä ottaa huomioon myös käytäntö on johtanut siihen, että kysymyksessä
32455: annettujen ja vastaisuudessa annettavien ohjei- tarkoitetuissa pienoisbusseissa koululaiset usein
32456: den ja määräysten noudattamisen joustava, yh- seisovat auton tavaratilassa, on liikenneturval-
32457: denmukainen ja riittävän tarkka valvonta. lisuuden vuoksi tarkoituksenmukaista sallia
32458: Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi liiken- koululaiskuljetuksiin käytettävän (tilapäisen)
32459: neministeriö asetti 14. 2. 1973 antamallaan pää- lisäistuimen asentaminen näihin autoihin. Tätä
32460: töksellä n: o 9659/770-72 toimikunnan laati- koskevat ohjeet ovat valmisteltavina liikenne-
32461: maan ehdotuksen koululaiskuljetuksiin sovel- ministeriön tieliikenneosastolla, ja ne on tar-
32462: lettaviksi kuormitusmääräyksiksi, mitä ehdo- koitus saada valmiiksi niin hyvissä ajoin, että
32463: tusta laadittaessa toimikunnan tuli ottaa huo- lisäistuimia voidaan ryhtyä käyttämään jo ku-
32464: mioon moottoriajoneuvoasetuksen kuormitus- luvan vuoden syyslukukauden alusta.
32465: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1975.
32466:
32467:
32468: Liikenneministeri Pekka T arianne.
32469: N:o 194 3
32470:
32471:
32472:
32473:
32474: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32475:
32476: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen och busstrafiken. Kommissionen avgav sitt be-
32477: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- tänkande 29. 11. 197 3 och föreslog, att de nya
32478: velse av den 23 maj 1975 till vederbörande stadganden som skulle utarbetas på basen av
32479: medlem av statsrådet för avgivande av svar betänkandet skulle bringas i kraft, räknat från
32480: översänt avskrift av följande av riksdagsman 1. 8. 1974.
32481: Antti A. Halme m.fl. ställda spörsmål: Utlåtande om betänkandet gavs av parla-
32482: mentariska trafikkommitten, de ministerier och
32483: "Ämnar Regeringen i brådskande centrala ämbetsverk som på ett eller annat
32484: ordning vidtaga erforderliga åtgärder sätt har anslutning tili sakkomplexet, samtliga
32485: för att öka trafiksäkerheten vid tran- länsstyrelser, Trafik:skyddet, Suoron kunnallis-
32486: sport av skolelever genom att ändra liitto, Finlands stadsförbund, Suomen Taksi-
32487: vederbörande stadgande så, att antalet liitto och Linja-autoliitto. Av utlåtandena fram-
32488: sittplatser i de minibussar som används gick, att den planerade tidpunkten för ikraft-
32489: för transport av skolelever skulle ökas trädandet av de nya bestämmelserna var allt-
32490: från 1 + 8 platser til11 + 11 p:latser?" för tidig, särsikih för staten och kommunerna,
32491: på grund av de merkostnader saken skulle för-
32492: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anleda. Fördenskull genomfördes inte de av
32493: samt anföra följande: kommissionen i betänkandet föreslagna delför-
32494: Skolelevtransporterna har under de senaste slagen i saken, i synnerhet som ärendet har
32495: åren avsevärt ökat i omfång. Det är sålunda nära samband med det arbete som pågår, den
32496: skäl att fästa särskilt beaktande vid ökandet av nordiska arbetsgrupp som behandlar bestäm-
32497: trafiksäkerheten, ekonomin, bekvämligheten melserna om bussarnas konstruktion.
32498: och smidigheten i fråga om skolelevtranspor- Eftersom förnyandet av de belastningsbe-
32499: terna, samtidigt som det är viktigt att beakta stämmelser som tillämpas på skolelevtranspor-
32500: också en smidig, enhetlig och tillräckligt nog- terna av ovan nämnda skäl kommer att fram-
32501: grann övervakning av hur givna och framtida skjutas, och då nuvarande praxis har lett till
32502: anvisningar och bestämmelser iakttages. att skoleleverna ofta står i bagageutrymmet i
32503: För att uppnå detta mål tillsatte trafik:minis- de minibussar som avses i spörsmålet, är det
32504: teriet genom beslut nr 9659/770-72 av 14. 2. med ta11!ke på trafiiksakerheten ändamålsenligt
32505: 1973 en kommission för att utarbeta ett för- att tillåta, att en ( tillfällig) extra sits får mon-
32506: slag till de belastningsbestämmelser som skall teras i de bilar som används för skoleelev-
32507: tillämpas vid skolelevtransporter. Vid utarbe- transporter. Anvisningar angående detta är un-
32508: tandet av förslaget skulle kommissionen be- der beredning vid trafikministeriets vägtrafik-
32509: akta tillämpningen av belastningstadgandena i avdelning, och avsikten är att få dem färdiga
32510: motorfordonsförordningen även på skolelev- i så god tid, att man kan börja använda dessa
32511: transporter, kostnaderna för förverkligandet av extra sitsar redan från början av höstterminen
32512: förslaget samt den inverkan förverkligandt av under innevarande år.
32513: förslaget har på arbetsfördelningen mellan taxi-
32514: Helsingfors den 12 juni 1975.
32515:
32516:
32517: Trafikminister Pekka Tarjanne.
32518: 1975 vp.
32519:
32520: Kirj. ksm. n:o 195.
32521:
32522:
32523:
32524:
32525: Honkonen: Venäjänkielen opiskelun tehostamisesta.
32526:
32527:
32528: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32529:
32530: Oppikoulujen venäjänkielen lukijoiden häm- distyneiden Kansakuntien virallisista kielistä
32531: mästyttävän pieni määrä osoittaa, ettei meillä ja sen vaikutus monilla tieteen aloilla on to-
32532: vieläkään täysin tajuta naapurimme kielen della huomattava. Lisäksi sen merkitys kasvaa
32533: suurta merkitystä. Suurempi venäjänkielen tai- jatkuvasti ja voimakkaasti kaupan ja teollisuu-
32534: tajien määrä olisi omiaan huomattavasti hel- den piirissä.
32535: pottamaan naapurimaiden kanssakäymistä eri Edellä olevan perusteella esitän kunnioittaen
32536: aloilla. Nykyisin kielelliset vaikeudet ovat yhä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
32537: tavattoman suuret. {[Jojautuen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32538: Knn meillä Suomessa on suuri slaavilainen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32539: kirjasto ja kun toisaalta tiedetään, että maa-
32540: ilman tieteellisestä kirjallisuudesta yli puolet Millaisia toimenpiteitä Hallituksen
32541: julkaistaan venäjäksi, tuntuisi venäjänkielen taholla on suunnitteilla venäjänkielen
32542: opiskelu juuri meille suomalaisille sopivan sitä- opiskelun tehostamiseksi maamme kou-
32543: kin paremmin. Niin ikään venäjä on yksi Yh- lulaitoksen piirissä?
32544: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
32545:
32546: Kuuno HOltlkonen.
32547:
32548:
32549:
32550: Vastausta ei ole annettu en{[Jen valtiopäivien päättymistä.
32551:
32552:
32553:
32554:
32555: 791/75
32556: 197.5 vp.
32557:
32558: Kirj. ksm. n:o 196.
32559:
32560:
32561:
32562:
32563: Honkonen: Eräiden pienipalkkaisten työntekijöiden työsuhteita
32564: koskevista epäkohdista.
32565:
32566:
32567: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32568:
32569: Viime vuosikymmenen kuluessa on palvelu- Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt
32570: elinkeinojen piirissä työskentelevien lukumäärä huomionsa lausuessaan seuraavaa: "Eduskunta
32571: noussut voimakkaasti ja sama suunta tulee en- edellyttää, että hallitus pikaisesti suorituttaa
32572: nusteiden mukaan yhä voimistumaan, jopa si:1- tutkimuksen liike- ja toimistoalojen toimihen-
32573: nä määrin, että alasta kehittyy lähivuosina suu- kilöiden ja työntekijäin sosiaalisesta asemasta."
32574: rin elinkeinoryhmä. Edellä olevan perusteella esitän, viitaten val-
32575: Valitettavasti tämän alan, johon ensisijaisesti tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin, val-
32576: on Juettava myymäläapulaiset ja pienipaikkai- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32577: set toimisto- ja varastoapulaiset, baareissa ja seuraavan kysymyksen:
32578: huoltoasemilla työskentelevät, työntekijäin ta-
32579: loudellinen ja sosiaalinen asema ei ole noussut Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32580: edes kohtuulliselle tasolle. He muodostavat ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-
32581: edelleen erään kaikkein heikoimmin palkatuis- misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä
32582: ta ryhmistä, näin huolimatta siitä, että työ on huoltoasemilla työskentelevien palkka-,
32583: monessa suhteessa erittäin rasittavaa ja vaati- työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-
32584: vaa. tamiseksi ja korjaamiseksi?
32585: Helsilngissä 23 päivänä toukokuuta 1975.
32586:
32587: Kuuno Honkonen.
32588:
32589:
32590:
32591: Vastausta ei ole annettu emen valtiopäivien päättymistä.
32592:
32593:
32594:
32595:
32596: 792/75
32597: 1975 vp.
32598:
32599: Kirj. ksm. n:o 197.
32600:
32601:
32602:
32603: Koskenniemi: Ns. rajapuheluoikeuden suunnitellusta rajoittami-
32604: sesta.
32605:
32606: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
32607:
32608: Julkisuudessa on esiintynyt tietoja siitä, että Kysymys on siis aikanaan saavutetun edun
32609: posti- ja lennätinhallituksessa toimiva taksatyö- poistamisesta etelästä tulevalla diktaatilla val-
32610: ryhmä on suunnittelemassa uusia Pohjois-Suo- taosalta Lapin läälniä sekä Oulun verkkoryhmän
32611: mea läheisesti koskevia muutoksia maksuihin puhelintilaajilta.
32612: puhelinliikenteessä Pohjois-Suomen ja Pohjois- Mainittakoon, että vastaavasti Ruotsin suun-
32613: Ruotsin välillä, muutoksia, jotka tulisivat to- tanumeroalueilta Boden, Kalix, Luleå, Råneå,
32614: teutuessaan poistamaan nk. rajapuheluoikeuden Överkalix ja Övertorneå on voitu elokuusta
32615: Suomen verkkoryhmien 981, 991, 993 ja 994 1974 lähtien soittaa Kemin ja Oulun verkko-
32616: (Oulu, Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä) puhe- ryhmiin automaattisesti rajata:ksalla 1 kr/3 min.
32617: lintilaajilta, mikäli työryhmän suunnitelma to- Kun lllyt maassamme suunnitellaan siirtymistä
32618: teutuisi. kalliimpaan ja epäedullisempaan taksajärjestel-
32619: Taksatyöryhmä suunnittelisi rajapuheluoi- mään, on olemassa vaara, että ruotsalaiset tu-
32620: keuden jättämistä vain valtakunnan rajaan ra- levat menettelemään samoin.
32621: joittuville verkkoryhmille eli ryhmille 980, Kun pohjoisten verkkoryhmien rajapuhelu-
32622: 995 ja 996 (Kemi, Pello, Muonio) puhelinlii- maksujen määräytyminen on peräisin pitkältä
32623: kenteessä Suomen rajaan ulottuville tai rajoit- ajalta taaksepäin ja ,sille on alueellisia ja talou-
32624: tuville suuntanumeroille Haparanda, Övertor- dellisia perusteita, ei sitä missään tapauksessa
32625: neå, Pajala, Muodoslompola, Korpilompola ja pitäisi mennä muuttamaan epäedullisemmaksi
32626: Karesuando. nykyisestään. Rajapuhelumaksujen säilyttämis-
32627: Verkkoryhmien 981, 991, 993 ja 994 pu- tä nykyisessä laajuudessa puoltaa jo sekin nä-
32628: helutaksa Ruotsin rajapuhelualueella on nyt kökohta, että nykyisiltä rajapuhelualueilta käy
32629: 82 p/3 min. Mikäli taksatyöryhmän suunci- suomalaisia työntekijöitä työssä Ruotsissa päi-
32630: telma toteutuu, tulevat näitten verkkoryhmien vittäin ja viikottain useita satoja, jopa tuhan-
32631: puhelut Ruotsin raja"alueelle maksamaan sa- sia ihmisiä, joille puhelimen käyttö eikä puhelu-
32632: man kuin täysi Ruotsin puhelutaksa koko maksoo määräytyminen voi olla vähäarvoinen
32633: maastamme eli 4,11 mk/3 min. tekijä.
32634: Verkkoryhmien 980, 995 ja 996 puhelut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32635: Ruotsin raja-alueelle eli Suomen rajaan ulottu- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32636: ville smmtal!lumeroalueille tulevat edelleenkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32637: olemaan rajapuheluja ja maksamaan todennä- vaksi seuraavan kysymyksen:
32638: köisesti n. 60 p/3 min. Taksa on tällä hetkellä
32639: 41 p/3 min. Sen sijaan rajapuheluoikeus näis- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32640: täkin verkkoryhmistä Bodenin, Kalixin, Luleån, siin niin, että Pohjois-Suomen rajapu-
32641: Råtneån, Överkalixin, Kirunan ja Vittangin heluoikeuksien verkkoryhmien supista-
32642: suuntanumeroalueille suunniteltaisiin em. tie- mis,et estetään ja että vastaavasti luo-
32643: tojen mukaisesti poistettavaksi ja puhelut tuli- vutaan uusista huomattavista puhelin-
32644: sivat maksamaan entisen 82 p/3 min. sijasta maksujen korotuksista saman alueen
32645: 4,11 mk/3 min. osalta?
32646: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1975.
32647:
32648: Niilo Koskenniemi.
32649:
32650:
32651:
32652: Vastausta ei ole annettu e!l111en valtiopäivien päättymistä.
32653: 793/75
32654: 1975 vp.
32655:
32656: Kirj. ksm. n:o 198.
32657:
32658:
32659:
32660:
32661: Vaittinen-Kuikka: Ylimääräisen sotaeläkkeen saamista koskevien
32662: hakemusten käsittelyn jouduttamisesta.
32663:
32664:
32665: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32666:
32667: Viime vuoden maaliskuun 1 päivänä tuli voi- tös heille antaisi. Asian myönteinenkin ratkai-
32668: maan valtioneuvoston päätös ylimääräisistä so- su, jos sen saaminen kestää kovin kauan, on
32669: taeläkkeistä (195/74). Sanottuun päätökseen arvoltaan nopeata ratkaisua paljon heikompi,
32670: perustuvia eläkehakemuksia on tähän mennes- koska rahanarvo alenee jatkuvasti. Näistä syis-
32671: sä tehty yli 7 000. Hakemusten suuri lukumää- tä tulisikin hakemusten käsittelyä sekä mainit-
32672: rä on osoituksena tällaisen ylimääräisen sota- tujen eläkkeiden maksamista nopeuttaa lllykyi-
32673: eläkkeen tarpeellisuudesta ja siitä, että monet sestään tuntuvasti.
32674: viime sotiin osallistuneet kansalaisemme elävät Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
32675: edelleen vaikeissa ja puutteellisissa taloudelli- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
32676: sissa oloissa. kunnioittaen valtioneuvost0111 asianomaisen jä-
32677: Eläkehakemusten tekijät ovat joutuneet pit- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32678: lcään odottamaan asioidensa käsittelyä ja rat-
32679: kaisua. Suuri joukko anojista ei vielä tähän Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
32680: päivään mennessä ole saanut minkäänlaista vas- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä ylimääräisiä
32681: tausta hakemukseensa, jonka he ovat jättäneet sotaeläkkeitä koskevien hakemusten kä-
32682: jo yli vuosi sitten. Monet heistä tarvitsisivat sittelyn ja eläkkeiden maksamisen no-
32683: kuitenkin pikaisesti sen pienen lisäyksen eläk- peuttamiseksi?
32684: keisiinsä, minkä mainittu valtioneuvoston pää-
32685: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1975.
32686:
32687: Aili Vaittinen-Kuikka.
32688:
32689:
32690:
32691: Vastausta ei ole annettu emen valtiopäivien päättymistä.
32692:
32693:
32694:
32695:
32696: 794/75
32697: 1975 vp.
32698:
32699: Kirj. ksm. n:o 199.
32700:
32701:
32702:
32703:
32704: Luja-Vepsä: Maantien parantamisesta välillä Ahvenkosk.i-Eli.-
32705: mäki.
32706:
32707:
32708: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
32709:
32710: Ahvenkosken ja Elimäen välinen maantie Kysymyksessä oleva tie on yleensä keväisin
32711: muodostaa tärkeän yhdystien Elimäen ja Ruot- lähes kulkukelvottomassa kunnossa eikä se
32712: sinpyhtään kuntakeskusten välillä. Tiellä on muinakaan aikoina pysty tyydyttävästi palvele-
32713: myös huomattavaa yleistä merkitystä Ruotsin- maan liikennettä. Tieltä puuttuu kulutuspinta
32714: pyhtään pohjoisosista ja Elimäen eteläosista kokonaan, samoin ojat ja kaiteet puhumatta-
32715: Kotkaan, Kouvolaan ja Loviisaan Suuntautu- kaan linja-autopysäkeistä ja turvallisista ohitus-
32716: valie liikenteelle. Ruotsinpyhtään kunnalle tie ja pysähdyspaikoista. Kuitenkin tiellä liiken-
32717: on erityisen tärkeä, koska se muodostaa poh- nöi 26 vakinaista linja-autovuoroa sekä lisäksi
32718: jois-eteläsuunnassa olevan akselin, jonka ympä- muutamia koululais- ja työläiskuljetusautoja.
32719: rillä kunnan elämä tavallaan pyörii. Tien var- Viimeksi suoritetussa laskennassa on ajoneu-
32720: rella asuu Ruotsinpyhtäällä noin 2 000 asu- votiheys tien eteläpäässä ollut 1166 ajon./vrk
32721: kasta. Aivan viime vuosina on myös teollisuu- ja tien pohjoispäässä 893 ajon./vrk. Nämä lu-
32722: den tienkäyttö lisääntynyt. A. Ahlström Oy:n vut eivät vielä kerro koko totuutta, sillä mel-
32723: Strömfarsin Tehdas työllistää Ruotsinpyhtään koinen osa ku111nan eteläosien ja kirkonkylän
32724: kirkonkylässä n. 500 henkeä, joista suuri osa liikenteestä Vastilaan kulkee Pyhtään kirkon-
32725: asuu nyt puheena olevan tien varrella. Samalla kylän ja Hirvikosken lossin kautta sen vuoksi,
32726: tehtaalla on kunnan pohjoispäässä kokoonpano- että suorin tieyhteys Ahvenkosken ja Elimäen
32727: osasto, jossa on 35 työntekijää. Lisäksi tien välistä tietä pitkin Ruotsinkyläälll saakka on
32728: tuntumassa on Oy Polykem Ab, n. 40 työn- niin kovin kehnossa kunnossa.
32729: tekijää, sekä Polarhallit Oy, n. 60 työntekijää. Jonkinlaisena osoituksena siitä, että tienpi-
32730: Tehtaiden tuotannosta menee merkittävä osa täjä eli TVH itsekin on havainnut tien tekni-
32731: vientiin, joten kulkuyhteyksien pamntamista sen laadun ala-arvoisuuden on, että koko sora-
32732: voidaan pitää valtakunnallisestikin hyvin tar- päällysteiselle osuudelle Ruotsinpyhtään kir-
32733: peellisena. konkylästä lääninrajaan saakka on määrätty 60
32734: Tien parantamista on suunniteltu kauan. V. kilometrin nopeusrajoitus. Tällaista rajoitusta
32735: 1938 päästiin jo tniin pitkälle, että laadittiin ei ole määrätty yhdellekäätn paikallistielle koko
32736: suunnitelmat ja merkittiin linja maastoon. Sen kunnassa, vaikka paikallistieverkoston kunto
32737: jälkeen tie on ollut patannettavien teiden luet- on kaikkea muuta kuin hyvä.
32738: telossa jatkuvasti, mutta jostakin syystä muut Ahvenkosken ja Elimäen välinen maantie
32739: tiekohteet ovat aina päässeet edelle. Viimeksi olisi jo aikoja sitten ollut parantamisvuorossa,
32740: tien parantamista lykättiiln Loviisan ja Lapin- jos tien parantamistarve olisi punnittu samoin
32741: järven välisen tien tietöiden vuoksi, koska kat- perustein kuin yleensä muualla maassa. Vali-
32742: sottiin, ettei itäiselle Uudellemaalle voida ra- tettavasti myös tien normaalia vuosihuoltoa-
32743: kentaa kahta tietä samanaikaisesti. kaan ei ole suoritettu. Ruotsinpyhtäällä asuvil-
32744: Ahvenkosken ja Ruotsinpyhtään kirkonky- Iakio pitäisi olla määrätyt perusoikeudet, joi-
32745: län välinen osuus paroonettiin 1960-luvulla ja hin turvalliset ja ainakin liikennekelpoiset tiet
32746: ns. tehostettua parannusta on suunniteltu osuu- kuuluvat.
32747: delle Petjärven ytl.-lääninraja. Tie- ja vesi- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
32748: rakennushallitus on päätöksellään n:o T-1229/ päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
32749: 12. 3. -74 vahvistoout parantamissuunnitelman, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32750: mutta toimenpiteisiin ei ole vielä ryhdytty. vaksi seuraavan kysymyksen:
32751: 795/75
32752: 2 1975 vp.
32753:
32754: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tien parantamiseksi niiln, että se pikai-
32755: ryhtyä valtakumnallisestikin merkittävän sesti saataisiin turvalliseksi ja liikenne-
32756: Ahvenkosken ja Elimäen välisen maan- kelpoiseksi?
32757: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1975.
32758:
32759: Sinikka Luja~Vepsä.
32760:
32761:
32762:
32763: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32764: 1975 vp.
32765:
32766: Kirj. ksm. n:o 200.
32767:
32768:
32769:
32770:
32771: Junnila ym.: Koulujen historian opetuksessa käytettävän opetus-
32772: materiaalin sisällöstä.
32773:
32774:
32775: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32776:
32777: Kansanedustaja Kullervo Rainion ym. viime maanpetoksellisena toimintana, silloin pitäisi
32778: huhtikuussa tekemä eduskuntakysely paljasti ja leimata maanpetokseksi myös esim. se toimin-
32779: saattoi laajal!l julkisen keskustelun ja arvoste- ta, joka ensimmäisen maailmansodan loppuvai-
32780: lun kohteeksi Pirkkalassa koulun historian ope- heissa johti itsenäisten Puolan ja Tsekkoslova-
32781: tuksessa käytetyn kokeilumonisteen. Tuo mo- kian valtioiden jälleensyntymiseen tai Viron,
32782: niste on tämän keskustelun kuluessa osoitettu Latvian ja Liettuan itsenäistymiseen. Ja aivan
32783: kaikin puolin ala-arvoiseksi tekeleeksi, joka si- samalla tavalla olisivat maanpetoksellista toi-
32784: sältää erittäin köyhästi histoniallista tietoa, mut- milntaa ne nykypäivien· monet vapautusliik-
32785: ta syöttää sitä runsaammin ja yksipuolisem- keet, jotka esim. Afrikassa ovat vapaottaneet
32786: min tiettyä poliittista ideologiaa tietämättömille alkuasukaskansan toisensa jälkeen entisten siir-
32787: ja kokemattomille oppilasparoille. tomaavaltojen herruudesta. Moniste langettaa,
32788: Tämän paljastuksen jälkeen on ollut syytä sitä ellkä varsinaisesti tarkoittamatta, rikolli-
32789: kiinnittää vaipasta huomiota muihinkin nykyi- sen toiminnan varjon maamme itsenäistymisessä
32790: sessä opetuksessa ja varsinkin historian ope- erittäin merkittävää osaa näytelleen jääkäriliik-
32791: tuksessa käytettyihin oppikirjoihin ja opetus- keen ylle.
32792: monisteisiin. Eräs tällainen on "Historian maa- Toisen esimerkin yksipuolisuudesta tarjoaa
32793: ilma 7. Perusosa 5" -tunnuksella kulkeva, itse- monisteen selostus "Vuoden 1918 sodan" jäl-
32794: näisen Suomen syntyä selostava kokeilumoniste. kiselvittelyistä. Moniste kertoo: "Taistelussa
32795: Se on kyllä sisällöltään parempi kuin tuo pal- kaatuneiden lisäksi punaiset olivat surmanneet
32796: jon kohuttu Pirkkalan moniste. Tämä moniste 1 650 valkoista, joista suurin osa oli siviileitä.
32797: sisältää ts. enemmän ja tasapuolisempaa tietoa Punaiset puolestaan menettivät 3 400 kaatu-
32798: eikä tyrkytä siinä määrin yksipuolista poliit- nutta. Tämän lisäksi valkoiset olivat teloitta-
32799: tista ideologiaa kuin Pirkkalan moniste. Mutta neet omavaltaisesri sodan aikana ja heti sen
32800: eräitä kyseenalaisia väitteitä ja yksipuolisook- jälkeen 8 380 punaista."
32801: sia tähänkin monisteeseen sisältyy. Pari esi- Tästä monisteen kohdasta saattavat oppilaat
32802: merkkiä tästä on syytä mainita. helposti saada sellaisen kuvan, että nimen-
32803: Jääkäriliikkeen synnystä kerrottaessa monis- omaan ia vain valkoisten toimesta suoritettiin
32804: teessa todetaan ensin, mitenkä ylioppilasakti- omavaltaisia teloituksia noiden traagisten ta-
32805: vistit perustivat jääkäriliikkeen ja mitenkä en- pahtumien yhteydessä, mikä ei tietysti pidä ol-
32806: sin käännyttiin Ruotsin puoleen "sotajoukon lenkaan yhtä historiallisten tosiasioiden kanssa.
32807: kouluttamiSeksi", mutta Ruotsi kieltäytyi pelä- Vaikka tämän monisteen teksti yleensä onkin
32808: ten vaarantavansa puolueettomuuslinjansa. Mo- punnitumpaa ja objektiivisempaa kuin Pirkka-
32809: nisteessa jatketaan, sen tekstiä sanatarkasti lai- lan monisteessa, siinäkin on siis tarkistamisen
32810: naten: "Tämän jälkeen lähdettiin maanpetok- ja korjaamisen varaa.
32811: sen tielle, sillä apua pyydettiin Venäjän pa- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
32812: himmalta viholliselta Saksalta." jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
32813: Jääkäriliikkeen tarkoituksena oli tunnetusti me valtioneuvoston asial!lomaisen jäsenen vas-
32814: vapauttaa Suomi imperialistisen tsaarien Venä- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32815: jän vallasta, mikä tavoite sitten monien his-
32816: toriallisten tapahtumien yhteisvaikutuksen an- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32817: siosta myös onnistui. Jos tämä tyypillinen va- koulujen historian opetuksessa käytetty
32818: pautusliike halutaan esittää koulun oppilaille opetusmoniste "Historian maailma 7.
32819: 796/75
32820: 2 1975 vp.
32821:
32822: Perusosa 5" sisältää eräitä yksipuolisia tarkoitettua tapausta paljon räikeäm-
32823: ja oppilaita harhaanjohtavia väitteitä, ja pienkin yksipuolisuuksien ja virheelli-
32824: aikooko Hallitus huolehtia siitä, että syyksien takia kaikki koululaitoksessam-
32825: tekstiä :näiltä osin tarkistetaan ja kor- me nykyisin käytettävät historian oppi~
32826: jataan, sekä kirjat ja opetusmoni:steet alistetaan pä-
32827: aikooko Hallitus huolehtia myös sii- tevistä ja objektiivisista asliantuntijoista
32828: tij, että historian opetuksessa käytetyissä kokoonpannun erityisen lautakunnan
32829: opetusmonisteissa ilmen:neiden, tässä tarkisteaaviksi ja korjattaviksi?
32830: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1975.
32831:
32832: Tuure Junnila. Olavi Lähteenmäki.
32833: T. I. Vartia. Olavi N~kkilä.
32834: Raimo Ilaskivi. Pekka Jokinen.
32835: Eero Lattula. Sirkka Lankinen.
32836: Erkki Häkämies. Mikko Asunta.
32837: Timo Mäki. Kullervo Rainio.
32838: Matti Hokkanen. Anna-Liisa Linkola.
32839: Antero Salmenkivi. Eeva Kauppi.
32840: Esko. J. Koppanen. Pertti Salolainen.
32841: P. Mäki-Hakola. G. La,atio.
32842: Aili Vaittinen-Kuikka. Matti Jaatinen.
32843: Lauri lmpiö. Sami Suominen.
32844: Ilkka Suominen. Arto Lampinen.
32845:
32846:
32847: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32848: 1975 vp.
32849:
32850: Kirj. ksm. n:o 201.
32851:
32852:
32853:
32854:
32855: Poutanen: Maatilamatkailun verottamisesta.
32856:
32857:
32858: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32859:
32860: Maatilamatkailusta on maassamme viime vuo- nuksiin kuuluviksi. Silloin kun maatilamatkailu
32861: sien aikana kehittynyt varsin huomattava mat- kuuluu samaan tulolähteeseen maatilatalouden
32862: kailumuoto. Vuonna 1974 maatilamatkailun kanssa, tulisi tuloverotuksen ja omaisuusvero-
32863: piirissä oli n. 3 500 maatilaa tai vuokrattavaa tuksen kuitenkin noudattaa samoja perusteita.
32864: mökkiä. Näissä oli vuodepaikkoja lähes 20 000, Tämän vuoksi lomamökin arvoksi pitäisi maa-
32865: mikä on varsin huomattava määrä matkailu- tilamatkailun havjoittajalla katsoa verovuoden
32866: sesongin kokonaiskapasiteetista (lähes 20 % ) . päättyessä poistamatta oleva rakennuksen han-
32867: Kehittämällä maatilamatkailua voidaan lisätä kintamenon osa, kuten maatalousrakennusten-
32868: lomanvieton valintamahdollisuuksia ja kohtuu- kin osalta. Vudkrattavien lomamök:kien pois-
32869: hintaisten lomapalvelujen määrää sekä keventää taksi tulisi hyväksyä samoin kuin muidenkin
32870: matkailun aiheuttamia investointikustannuksia talousrakennusten osalta 10 %. Lisäksi loma-
32871: ja ohjata matkailupalvelusten tuotantoa sellai- mökkien alla ja välittömässä läheisyydessä ole-
32872: sille alueille, joilla sitä tällä hetkellä ei riittä- va maa tulisi arvostaa rakennuspaikan eikä
32873: västi ole. MaatJilamatkailutoiminnalla pyritään huvilatonttimaan mukaan.
32874: maataloudessa käyttämättömät matkailuun so- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
32875: veltuvat resurssit hyödyntämään tuotannolli- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
32876: sessa toiminnassa. Maatilamatkailulla voidaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32877: lisätä tulonmuodostusta maatilatalouden piirissä vaksi seuraavan kysymyksen:
32878: ja siten hillitä myös muuttoliikettä maaseudulta
32879: ruuhka-alueille. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32880: Edellä olevan perusteella voidaan todeta, maatilamatkailua verotuksellises.ti koh-
32881: että maatilamatkailulla on varsin huomattava dellaan eri lailla kuin muuta maatila-
32882: merkitys maatilatalouden harjoittamiselle lisä- talouden sivuelinkeinoa silloinkin, kun
32883: tulonmuodostajana. Tuloverotuksessa on maa- maatilamatkailusta saatu tulo katsotaan
32884: tilamatkailusta saatu tulo viime vuosina kat- samaan tulolähteeseen kuuluvaksi kuin
32885: sottu verotuksellisesti kuuluvaksi samaan tulo- varsinaisesta maatilataloudesta saatu
32886: lähteeseen maatalouden harjoittamisen kanssa tulo, ja
32887: silloin., kun maatilamatkailun harjoittamiseen ei mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32888: ole sanottavassa määrin käytetty ulkopuolista ryhtyä maatilamatkailun rakennusten
32889: työvoimaa. Sen sijaan omaisuusverotuksessa, arvon määrittämisen, rakennusten pois-
32890: vaikka lomamökit selvästikin palvelevat maa- to-oikeuden ja maatilamatkailun tarvit-
32891: talouden tulonmuodostusta, maatilamatkailun semien maa-alueiden arvon määrittämi-
32892: rakennuksia ja niiden tarvitsemia maa-alueita sen muuttamiseksi samojen perusteiden
32893: ei ole katsottu maatilatalouden talousraken- mukaisiksi kuin muidenkin maatilata-
32894: louden talousrakennusten?
32895: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1975.
32896:
32897: Pentti Poutanen.
32898:
32899:
32900:
32901: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32902: 797/75
32903: 1975 vp.
32904:
32905: Kirj. ksm. n:o 202.
32906:
32907:
32908:
32909:
32910: Vilmi: Tornionjoen Kukkolankosken vesioikeuksien luovutus-
32911: korvauksen tarkistamisesta.
32912:
32913:
32914: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32915:
32916: Nykyisin Tornion kaupunkiin kuuluvan en- mattavasti, olisi korvausmäärää viipymättä ko-
32917: tisen Karungin kunnan Kukkolan jakokunnan rotettava.
32918: osakkaat myivät vuonna 1917 Tornionjoen Edellä esjtettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
32919: KukkoJankaskessa omistamansa vesioikeudet jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
32920: liikemies Einari Åströmille, mitkä oikeudet ja tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
32921: velvollisuudet ovat myöhemmin siirtyneet Suo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32922: men valtiolle. Kauppaehdot mm. sisältävät, että
32923: ostajan on annettava myyjille sovittu määrä Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32924: sähkövirtaa, joka korvataan rahalla siksi, kun- Suomen valtiolta tulevaa korvausta Tor-
32925: nes Kukkolankoskeen rakennetaan voimalai- nion kaupungin Kukkolan jakokunnan
32926: tos. Rahakorvaus on valtioneuvoston päätök- osakkaille on tarkistettu viimeksi v.
32927: sellä v. 1925 määrätty 86 811 markaksi vuo· 1972, mistä syystä korvausmäärä ei ole
32928: dessa. Tätä korvausmäärää on sen jälkeen nel- enää kauppaehtojen mukainen, ja jos
32929: jästi korotettu, viimeksi v. 1972, jolloin se tietää,
32930: korotettiin 3 000 markaksi vuodessa. milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
32931: Kun korvaus on eläkemaksun luontoinen ja siin korvausmäärän korottamiseksi ra-
32932: koska rahanarvo on vuoden 1972 alusta läh- han arvon muutosta vastaavalla mää-
32933: tien muuttunut ja ostoarvoltaan laskenut huo- rällä?
32934: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1975.
32935:
32936: Pekka Vilmi.
32937:
32938:
32939:
32940: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32941:
32942:
32943:
32944:
32945: 798/75
32946: 1975 vp.
32947:
32948: Kirj. ksm. n:o 203.
32949:
32950:
32951:
32952:
32953: Männistö ym.: Kuopion korkeakoulun opetu~ ja ,tutkimustoi-
32954: minnan turvaamisesta.
32955:
32956:
32957: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32958:
32959: Kehitysaluekorkeakoulujen monet myöntei- ja on tarkoitettu vihdoin suoda mahdollisuu-
32960: set vaikutukset sijoitusalueellaan on laajasti tun- det tulevaisuutensa rakentamiseen korkeimman
32961: nustettu sekä tutkijoiden että valtiovallan toi- opetuksen tietä. Samalla Kuopion korkeakoulun
32962: mesta. Kehitysalueiden väestö on pyrkinyt an- toiminnan vaikeuttaminen hidastaa koko Itä-
32963: tamaan kaiken mahdollisen panoksen oman Suomen alueen väestön palvelujen kehittämistä
32964: alueensa korkeimman opetuksen turvaamiseksi. niin sairaanhoidon kuin muidenkin korkeakou-
32965: Yksimielisyys korkeakouluopetuksen kehittämi- lun ohjelmassa olevien alojen osalta.
32966: sessä ei ole kuitenkaan johtanut siihen, että Kuopion korkeakoulun opetustyö puuttuvien
32967: Kuopion korkeakoulun toiminta, puhumatta- opettajavoimien ja taloudellisten vaikeuksien
32968: kaan sen kehittämisestä, olisi turvattu. vuoksi on tapahtunut väliaikaisina pidettävien
32969: Kuopion korkeakoulussa joudutaan työsken- järjestelyjen puitteissa sekä itse opetuksen että
32970: telemääin jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa harjoitus- ja opetustilojen osalta. Tästä on
32971: ja riittämättömien opetusresurssien varassa. muodostunut vakava este korkeakoulun suun-
32972: Perustamatta j.ätetyt välttämättömät opettajan- nitelmalliselle kehittämiselle.
32973: virat pakottavat käyttämään "tuotettuja" tunti- Tilanne Kuopion korkeakoulussa tapahtuvan
32974: opettajia ja supistamaan opetustoimintaa. Pä- opetus- ja tutkimustoiminnan turvaamiseksi ja
32975: tevän tuntiopettajatyövoiman saannissakin on korkeakoulun kehittämiseksi vaatii riittävien
32976: jo ollut vaikeuksia, ja vaikeudet lisääntyvät opettajavoimien ja toimitilojen antamista kor-
32977: siinä suhteessa kuin uusia vuosikursseja ote- keakoulun tarpeisiin, kuten mm. Kuopion kor-
32978: taan eri opetusaloille. Opettajavajaus vaaran- keakoulu, Pohjois-Savon Maakuntaliitto ja
32979: taa sekä uusien opiskelijoiden sisäänoton ja Kuopion läänin väestöä edustavat poliittiset
32980: opetuksen tason että jo opiskelemassa olevien piirijärjestöt ovat eri yhteyksissä esittäneet.
32981: oikeudet saada kaikki oppikursseihin kuuluva Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32982: opetus asianmukaisella tavalla. Tämä on vali- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
32983: tettavaa siitäkin syystä, että Kuopion korkea- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32984: koulun uutena korkeakouluna tulisi voida päin- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32985: vastoin edustaa opetuksen suhteen valtioneu-
32986: voston hyväksymää opintouudistuksen linjaa Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
32987: esimerkillisellä tavalla. Opetukselliset puutteet koo ryhtyä Kuopion korkeakoulun ope-
32988: kohdistuvat lisäksi epäoikeudenmukaisesti juuri tus- ja tutkimustoiminnan häiriöttämän
32989: niiden alueiden nuoriin ihmisiin, joille pitäisi toiminnan turvaamiseksi?
32990: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
32991:
32992: Lauha Männistö. Kuuno Honkonen.
32993: Aarne Pulkkinen. V. J. Rytkönen.
32994:
32995:
32996: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32997:
32998:
32999: 799/75
33000: 1975 vp.
33001:
33002: Kirj. ksm. n:o 204.
33003:
33004:
33005:
33006:
33007: Rainio ym.: Historian opetuskokeilun jatkamisesta Pirkkalan
33008: peruskoulussa.
33009:
33010:
33011:
33012: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33013:
33014: On käynyt ilmi, että julkisuudessa suurta Nyt on kysymyksessä sopimus, jolla ei ainoas-
33015: huomiota herättänyttä Pirkkalan peruskoulun taan jatkettaisi mainittua kokeilua, vaan myös
33016: kahdella 5. luokalla toimeenpantua historian hyväksyttäisiin takautuvasti 1. 1. 1975 alkaen
33017: opetuskokeilua pyritään kouluhallituksen ta- jo suoritettu, mm. toisen opetusministerin ta-
33018: holta jatkamaan. Tässä tarkoituksessa koulu- holta julkisuudessa skandaaliksi luonnehdittu
33019: hallitus on lähettänyt Tampereen yliopiston kokeilu.
33020: psykologian laitokselle seuraavan sisältöisen Erikoista on se, että kouluhallitus hyväksyy
33021: kirjeen: sopimuksen toiseksi osapuoleksi pelkästään
33022: "Tampereen yliopisto, psykologian laitos. PETO-tutkijaryhmään kuuluvat henkilöt, Tam-
33023: Kouluhallituksen kokeilu- ja tutkimustoi- pereen yliopiston psykologian laitoksen esimie-
33024: misto lähettää oheisen tutkimussopimuksen hen, professori Tapio Nummenmaan ja vastuul-
33025: kahtena kappaleena allekirjoitettavaksi. Alle- lisen tutkijan yhdessä sivuuttaen täten yliopis-
33026: kirjoittajina voivat olla joko vastuullinen ,tut- ton päättävät elimet.
33027: kija ja laitoksen esimies tai yliopiston kyseinen Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
33028: hallintovirkamies ja rehtori. jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
33029: Molemmat sopimuskappaleet pyydetään pa- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
33030: lauttamaan osoitteella: Ylitarkastaja Yrjö Män- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
33031: nistö, kokeilu- ja tutkimustoimisto, Kouluhalli- myksen:
33032: tus, Helsinginkatu 34, 00530 Helsinki 53." Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33033: Kirje on päivätty 25. 4. 75 ja sen ovat alle- Tampereen yliopiston ohjaamaa histo-
33034: kirjoittaneet toimistopäällikkö Veikko Lepistö rian opetuskokeilua Pirkkalan perus-
33035: ja ylitarkastaja Yrjö Männistö. Se tutkimusso- koulussa on vuoden 1975 aikana suo-
33036: pimus, johon lähetekirjelmässä viitataan, on ritettu ilman voimassaolevaa sopimusta
33037: salllatarkasti sama, jonka nojalla Pirkkalan pe- ja että kouluhallitus pyrkii jatkamaan
33038: ruskoulussa on suoritettu historian opetuskokei~ mainittua kokeilua ja on siinä tarkoi-
33039: lua v. 1974. Psykologian laitokselta kirje on tuksessa lähettänyt Tampereen yliopis-
33040: toimitettu yliopiston hallintovirastolle 13. 5. ton psykologialll laitokselle 25. 4. 1975
33041: 75 ja yliopiston hallitus valmistautuu teke- hyväksyttäväksi sanatarkasti samansisäl-
33042: mään päätöksensä asiassa kesäkuussa. töisen tut:kimussopimuksen, jonka nojal-
33043: Huomattakoon, että mainittua kokeilua on la kokeilua suoritettiin vuonna 1974, ja
33044: suoritettu Tampereen yliopiston psykologian mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33045: laitoksella ja Pirkkalan peruskoulussa vuoden tämän kouluhallituksen toimenpiteen
33046: 1975 aikana ilman voimassaolevaa sopimusta. johdosta ryhtyä?
33047: Helsilngissä 30 päivänä toukokuuta 1975.
33048:
33049: Kullervo Rainio. Pekka Jokinen.
33050: Matti Hokkan~n. Eero Lattula.
33051: Sami Suominen. Olavi Nikkilä.
33052: Mikko Asunta. Tuure Junnila.
33053: P. Mä:ki-Hakola. Antero Juntumaa.
33054: 800/75
33055: 1975 vp.
33056:
33057: Matti Hannola. Viljo Suokas.
33058: Kalevi Remes. Georg C. Ehrnrooth.
33059: Erkki Häkämies. Tå.mo Mäki.
33060: Juuso Häikiö. Erkki Huurtamo.
33061: Olavi Lähteenmäki. Mauri Seppä.
33062: Gunnar Laatio. T. I. Vartia.
33063: Elsi Hetemäki. Matti Jaatinen.
33064: Mauri Miettinen. Sinikka Karhuvaara.
33065: Pertti Salolainen. Harri Holkeri.
33066: Esko J. Koppanen. Anna-Liisa Linkola.
33067: Olavi Borg. Raino Westerholm.
33068: Veikko J. Turunen. Mauno Kurppa.
33069: Heikki Kainulainen.
33070:
33071:
33072:
33073:
33074: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopä1vien päättymistä.
33075: 1975 vp.
33076:
33077: Kirjo: ksm. n:o 205.
33078:
33079:
33080:
33081:
33082: Työläjärvi ym.: Virallisesti hyväksymättämän oheismateriaalin
33083: käytöstä koulujen opetuksessa.
33084:
33085:
33086: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33087:
33088: Yksityinen elinkeinoelämä· ja porvarilliset Vanhat perinteet oheismateriaalin joukossa
33089: eturyhmät tuottavat ja lähettävät kouluihin on Uuden Suomen Uutisraportilla, jota kou-
33090: oheismateriaalia, joka eräissä aineissa, kuten luissa on käytetty jo vuosia. On luonnollista,
33091: historiassa ja yhteiskuntaopissa, luonnollisesti että Kokoomuksen päälehden poliittinen linja
33092: vaikuttaa virallisesti hyväksytyn oppimateriaa- vaikuttaa Uutistaportin aiheiden valintaan.
33093: lin rinnalla asenteita muokkaavasti. Varsinai- Työnantajien tuottaman oheismateriaalin li-
33094: sen oppikirjan rinnaN.a käytettävän oheismate- säksi kouluihin leviää erilaisten äärioikeisto-
33095: riaalin sisältöä ja laatua ei - radion opetus- laisten järjestöjen tuotteita. Tällaisia järjestöjä
33096: ohjelmia lukuun ottamatta - kontrolloida ovat mm. Kustannuskilta ja Kärki-sarjaa tuot-
33097: millään tavalla eikä se tarvitse kouluhallituk- tava työryhmä.
33098: sen hyväksymistä. Tällaista materiaalia käyte- Yhteiskunnallisen opetuksen suuntautumi-
33099: tään lähes kaikissa kouluissa ja useissa oppi- seen vaikuttavat myös ne erilaiset kilpailut,
33100: aineissa. joiden järjestämiseen pääoma osallistuu. Näi-
33101: Laajinta oheismateriaalin tuotantoa harjoit- den kilpailujen järjestämiseen osallistuvat lil!tn.
33102: taa työnantajajärjestöjen omistama Taloustieto Kansallis-Osake-Pankki ja Vakuutusyhtiöiden
33103: r.y., jolla on valmiita opetuspaketteja, joissa tiedotuskeskus. Kilpailuihin osallistumisen
33104: tarkastellaan talouselämää pääomapiirien kan- varjolla työnantajat lähettävät kouluihin run-
33105: nalta. Esimerkiksi sosialistisia maita ei kuvata saasti yksipuolista oheismateriaalia.
33106: juuri lainkaan. Suomen ulkomaankauppaa tar- Nykyisellä oheismateriaalin tuotannolla on
33107: kasteltaessa yhteistyö SEV-maiden kanssa jää huomattava poliittinen merkitys, koska on ole-
33108: EEC:n ylikorostamisen varjoon. Taloustieto r.y. massa vaara, että oppilaat saavat ammattiyhdis-
33109: toimittaa kouluihin ilmaiseksi tai puoli-ilmai- tysliikkeestä ja työelämästä ensimmäiset tieton-
33110: seksi materiaalia, joka useissa kouluissa on sa- sa porvarillisen oppimateriaalin perusteella.
33111: manarvoista oppimateriaalia kuin hyväksytyt Tällä tavoin tulevat työntekijät opetetaan tar-
33112: oppikirjat. Tärkeimmät Taloustieto r.y:n ma- kastelemaattl työelämää yksipuolisesti ja työn-
33113: teriaalit ovat "Talouselämän kiertokulku", Ta- antajien lähtökohdista käsin.
33114: loustietoa-käsikirja ja Yritystietoa-käsikirja. Li- Kouluihin suunnatun tiedotustoiminnan ul-
33115: säksi yhdistyksellä on paljon muuta kouluihin kopuolella talouselämän järjestöt lisäksi kut-
33116: tarkoitettua materiaalia. suvat opettajia säännöllisesti seminaareihin,
33117: Laajaa ilmaismateriaalin tuotantoa harjoittaa joissa työnantajat pyrkivät vaikuttamaattl opet-
33118: myös Taloudellinen Tiedotustoimisto, jonka tajien mielipiteisiin. Tällaisia tilaisuuksia ovat
33119: omistavat Suomen Metsäteollisuuden Keskus- järjestäneet mm. Taloudellinen Tiedotustoi-
33120: liitto, Suomen Teollisuusliitto, Suomen Työn- misto, Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskus, kaup-
33121: antajain Keskusliitto ja Teollisuudenharjoitta- pakamarit ja Elinkeinoelämän Valtuuskunta.
33122: jain Liitto. Taloudellisen Tiedotustoimiston Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
33123: yhteydessä toimii Talouselämän AV-keskus, jestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella esi-
33124: joka välittää elokuvia ja muuta havaintomate- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
33125: riaalia myös kouluille. Edellisiin pääoman tie- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
33126: dotuselimiin on rinnastettava Vakuutusyhtiöi- myksen:
33127: den tiedotuskeskus. Merkittävää opettajille ja Onko Hallitus tietoinen siitä, missä
33128: oppilaille tarkoitettua oheismateriaalin tuotan- laajuudessa koulujen opetuksessa käy-
33129: toa harjoittavat myös liikepankit. tetään yksityisen elinkeinoelämän ja
33130: 801/75
33131: 2 197.5 vp.
33132:
33133: erilaisten porvarillisten eturyhmien viranomaisten tuottaman oheismateriaa-
33134: tuottamaa ja välittämää virallisesti hy- lin käytöstä, ja
33135: väksymätöntä oheismateriaalia, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33136: minkälaisia ohjeita kouluviranomai- ryhtyä oppilaiden suojaamiseksi yksi-
33137: set ovat antaneet muiden kuin koulu- puoliselta ohdsmateriaalilta?
33138: , Helsingissä 4 päivänä kes,äkuuta 197.5.
33139:
33140: Pirkko Työläjärvi. Pirkko Aro.
33141: Kalevi Kivistö. Reino Breilin.
33142: Mauno Forsman. Mirjam Tuominen.
33143: Tellervo M. Koivisto. Mikko Ekorre.
33144: Aune Salama. Rauno Korpinen.
33145:
33146:
33147: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33148: 1975 vp.
33149:
33150: Kirj. ksm. n:o 206.
33151:
33152:
33153:
33154:
33155: Luja-Vepsä: Teiden perusparannus- ja rakennustöiden joudutta-
33156: misesta väleillä Pukkila-Sääksjärvi ja Pukkila-Myrskylä.
33157:
33158:
33159: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
33160:
33161: Itäisen Uudenmaan tieolot ovat tunnetusti kylä-Elimäki tieyhteyden esittäminen seudul-
33162: erittäin huonot. Teiden parantamisohjelmia on lisena tienä. Tällä hetkellä kyseinen poikittais-
33163: jatkuvasti ja vuodesta toiseen lykätty. yhteys on erittäin heikko. Tieyhteyden tarkoi-
33164: Pukkilan kunnassa tunnetaan erityisenä on- tuksena on olla jatkoyhteytenä kantatieltä 55
33165: gelmana, että tulevaisuudessa yhdystienä toi- itään Kouvolan suuntaan ja samalla tukea huo-
33166: miva Pukkilan-Sääksjärven ja Pukkilan- nojen tieyhteyksien varassa olevia haja-asutus-
33167: Myrskylän tievälin perusparantaminen ja ra- alueita ja Pukkilan, Myrskyiän ja Artjärven
33168: kentaminen tieviranomaisten ym. toimesta on taajamia ja niiden liikennetarpeita. Tähän saak-
33169: jatkuvasti viivästynyt. Tienpito-ohjelmassa ka huonot liikenneyhteydet ovat jarruttaneet
33170: 1976-80 nämä välit esitetään tehtäväksi vv. huomattavasti näiden alueiden kehitystä, joka
33171: 1979-80 ja 1977-79. Hankkeita on jatku- on ilmennyt mm. suhteellisen suurena väestö-
33172: vasti siirretty. Näillä tieväleillä on kuitenkin katona."
33173: yhdysliikenteellisesti tärkeä merkitys, jonka Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
33174: vuoksi ne tulisi ehdottomasti saada erityisen tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
33175: kiireellisesti hoidettavien teiden listalle. nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33176: Myös Itä-Uudenmaan Seutukaavaliitto on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33177: havainnut näiden teiden kiireellisyyden. Ra-
33178: kennussuunnitelman väliraportissa sanotaan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33179: mm. seuraavaa: "Kolmas huomattava muutos ryhtyä Pukkilan-Sääksjärven ja Pukki-
33180: seudullisessa tieverkossa on Mäntsälä-Myrs- lan-Myrskylän tievälin perusparanta-
33181: misen ja rakentamisen jouduttamiseksi?
33182: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1975.
33183:
33184: Sinikka Luja-Vepsä.
33185:
33186:
33187:
33188:
33189: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33190:
33191:
33192:
33193:
33194: 802/75
33195: 1
33196:
33197: 1
33198:
33199:
33200:
33201:
33202: 1
33203:
33204: 1
33205: 197.5 vp.
33206:
33207: Kirj. ~m. n:o 207.
33208:
33209:
33210:
33211:
33212: Rainio ym.: Ympäristöopin ja yhteiskuntaopin kokeilusta Pirk-
33213: kalan peruskoulussa.
33214:
33215:
33216:
33217: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
33218:
33219: Siitä huolimatta, että jo usean kuukauden kuvien ~avulla mm. radioteleskoopista, jolla
33220: ajan on käyty suurta huomiota herättänyttä vastaanotetaan maahan tulevia radioaaltoja ja
33221: keskust~lua Pirkkalan peruskoulussa toteute- 1,1mmet ja lammet avaruuspölystä, pyrstötäh-
33222: tusta skandaalimaisesta historian opetuskokei- distä ja meteoriiteista -- puhumattakaan tut-
33223: lusta ja tässä yhteydessä paljastettu kouluope- kista, joita käytetään "avaruudesta saapuvien
33224: tuksen väärinkäyttäminen PETO-tutkijaryhmän ääniaaltojen vastaanottamiseen" (?). Lapsille,
33225: toimesta, kouluhallitus ei ole tehnyt oma- joille Viasta .vuosien · kuluttua tullaan · esittä-
33226: aloitteisesti· mitään yhteiskunnallisten opetus- mään fysiikan ja mittausopin alkeita, tulisi
33227: aineitten kokeiluun kuuluvien muiden oppi- muka jo ympäristöopin toisella tunnilla selvit-
33228: aineiden opetuksen saattamiseksi järjestykseen. tää, miten vetovoima vaikuttaa ja että ''mas-
33229: Kun mitä karkeimman poliittisen propagandan salla tarkoitetaan aineen määrää", joka "saa-
33230: syöttäininen 11-vuotiaille koululaisille ja -luok- daan selville punnitsemalla". Niin ikään vuosia
33231: kavihan tuottaminen syvälle käyvän asenne- e!lllen kuin 1ämmön mittaamista käsitellään fy-
33232: muokkauksen tietä paljastui, olisi luullut kou- siikan. oppitunneilla, . 7-vuotiaille tulisi·. inuka
33233: luhallituksen ripeästi ryhtyvän tutkimaan aina- ympäristöopin .viidennellä oppitunnilla opettaa
33234: kin saman tutkijaryhmän työskentelyä koko auringon pinnan lämpötilasta, että se on 6 000
33235: laajuudessaan ja näin ollen myös Pirkkalan astetta ja .että sisällä lämpötila on miljoonia
33236: peruskoulussa käynnissä olevan yhteiskunnal- asteita .. Lapsille, jotka parastaikaa suorittavat
33237: listen opp1aineiden kokeiluprojektin muita osia, ynnälaskuja yksinumeroisilla luvuilla~ tulisi
33238: 1,11utta ·näin ei ole tapahtunut. Onko tästä pää- ympäristöopin opettajan kuitenkin kertoa, että
33239: teltävä, että kouluhallituksessa halutaan suo- aurinkoon mahtuu 1,3 miljoonaa maapalloa ja
33240: jata .samansisältöistä poliittista kiihotustyötä, että auringon etäisyys maapallosta on 150 mil-
33241: joka kouluhallituksen on historian opetuksen joonaa kilometriä { ! ) . Tämän jälkeen ympä-
33242: osalta ollut pakko myöntää epäonnistuneeksi, ristöopissa on kerrottava laajalti planeetoista,
33243: kun ensin asia oli julkisuudessa . saanut osak- niiden etäisyyksistä ja niissä vallitsevista olo-
33244: seen kauttaaltaan tyrmäävän tuomion? tiloista sekä edelleen kuusta ja avaruustutki-
33245: Pirkkalan peruskoulun 1. luokalla käytetään muksista kuussa. "Omatoimisuuden periaate"
33246: ympäl;istöopin opetuksessa T~ampereen yliopis- on tässä käsitetty toteutetuksi siten, että lap-
33247: ton psykologian laitoksen laatimaa opetusma- set rakentavat WC-paperirullasta avaruusrake-
33248: 1teda~, ,jonka. pikail:len. silmäärninenkin. pal.-1 tin! . .... . . . . : "'
33249: jastaa: ·• ensiksikin täydellisen . piittaamattomuu,., ···Seuraavassa jaksossa selostetaan rnaapillori.
33250: fit,)'). kaikista opetusopillisista periaatteista ja syntyvaiheet -- miten· "maapallo on .melko
33251: toise:biJuokkavihan :synnyttämiseen pyrkivän varmasti·· saanut alkunsa .avaruuspölys~ joka
33252: a5ennemuokkauksen sujuttamisen oppiainel.t" o.n kehämäisen.ä -joutunut pyörimisliik.kees.een
33253: seen; . ja tiivistynyt" . ja. miten "keskipakois,v.oiinan
33254: . ~kki .opetusopilliset periaatteet, joiden mu- vaikutuksesta. kiekon. reuna-alueet ovat vähitel-
33255: kaan opetuksessa on edettävä tutusta tunte- len. repeytyneet erillisiksi osiksi .ja l1iisi:ä ovat
33256: lriattotnåan ja· siten; ettii .esitetyt· asiat tulisivat muodostuneet planeetat". Jos opettajaori .tä.stä
33257: myös: -ymmärretyiksi, on ympäristöopin -ope- j.o~enkuten selviytynyt, hänellä on ed,essään
33258: tuksessa täydellisesti romutettu. Niinpä ensim" elollisen ja elottoman luonnon omina~SUl.),ks~
33259: m:ä1sell~ tunnilla opettajan tulisi kertoa dia- selvittely. Hänen on saatava oppih!.at .. tflJtta-
33260: 803/75
33261: 2 1975 vp.
33262:
33263: maan, miten "elolliset kykenevät sHs itse ke- kuntaryhmälle, mitä vallanpitäjät näiltä· . odot-
33264: hittämään elintoimintoihinsa tarvitsemansa tivat ... "
33265: energian" ja mistä syystä kasvit tarvitsevat Täydellinen piittaamattomuus lapsen ajatus-
33266: ilman sisältämää hiilidioksidia. Tämän jälkeen maailman rauhallisesta ja tasapainoisesta kehit-
33267: seuraa sitten pikakurssi paleontologiassa ( 5 tämisestä ja siirtyminen keskiaikaiseen ulko-
33268: tuntia), jonka loppupuolella todetaan mm., että lukujärjestelmään syrjäyttämällä opetusopin al-
33269: "Pronconsul Mricanus muistutti kovasti vielä keetkin ympäristöopin opetuksen yhteydessä
33270: nykyisiä apinalajeja", mutta "seuraavassa ke- on ymmärrettävissä vain poliittisen tarkoituk-
33271: hitysvaiheessa ihminen osasi jo kulkea kahdella senmukaisuuden pohjalta: 1 ) yrityksenä vai-
33272: raaj alla". kuttaa alitajuisesti 7-vuotiaisiin lapsiin sellais-
33273: Mikrobien, kasviyhdyskuntien ja aikakäsit- ten valmiuksien tuottamiseksi, joille luokka-
33274: teitten esittelyn jälkeen tullaan sitten ihmisen viha-asenteet voitaisiin myöhemmin juurruttaa
33275: ja eläinten välisten erojen selvittelyyn, jolloin ja 2) yrityksenä iskeä kiila lasten ja heidän
33276: opettajan on saatava lapsi omaksumaan vais- vanhempiensa käsitemaailman väliin. 7-vuo-
33277: ton· käsite· ja kielen syntyteoriat. tiaisiin kohdistuvana tätä manipulaatioyritystä
33278: Tämä ympäristöopin alkuosa on opetusopil- on pidettävä jopa karkeampana kuin keväällä
33279: lisesti siinä määrin järjetön, että on pääteltävä 1975 paljastunut historian opetuskokeilu. ·
33280: kokeilijoilla olleen jokin äärimmäisen tärkeä Pirkkalan peruskoulun 9. luokalla vuosina
33281: peruste tällaisen kurssin laatimiseen. Kun kai· 1973~74 sekä . 1974~75 toteutettu yhteis-
33282: ken takana on psykologian laitos, tarkoitusta kuntaopin kokeilu on avoimesti ·poliittisesti
33283: on etsittävä kurssin kokonaisvaikutuksesta. Ei yksipuolinen. Talouselämän käsitteistöä käyte"
33284: voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, tään opetusmateriaalissa karkean virheellisesti
33285: että tarkoituksena on ensiksikin koettaa tehdä - esimerkiksi "monopoli"-käsitettä merkityk-
33286: mahdottomaksi uskonnonopetus, mikä lienee- sessä yritys. Kommunistien kannanottoja· on
33287: kitl ·tämänlaatuisen "opetuksen" ensisijainen esitetty yleisinä havaintoina, esimerkiksi: "Tu-
33288: tehtävä kokeilijoiden kannalta. Toiseksi ilmei- lopolitiikan on katsottu olevan kansantulon
33289: senä tarkoituksena on eristää uudenuutukaisilla uudelleenjakoa voittojen ja nimenomaan mono-
33290: "näsäviisailla" tiedoilla lapset kotona vanhem- polivoittojen hyväksi". Sosiaaliturvamaksuista
33291: mistaan. Lapset ·voivat oppia asiat vain ulko- annetaan harhaanjohtava kuva. T aloustilasto-
33292: lukuna pystymättä niitä millään tavalla omak- jen otsikointi kuvastaa kommunistista kielen-
33293: sumaan, mutta ulkoa opituilla asioilla he kui- käyttöä, esimerkiksi: "Suomalaisen yhteiskun-
33294: tenkin kykenevät nolostuttamaan aikuiset van- nan luokkarakenteen kehityssuuntia, Tilastoja
33295: hempansa ja monet leikkitoverinsa saaden siten - matematiikka." Otsikointi viittaa siihen,
33296: näennäisen yliotteen. Kurssi tähtää siis lasten että tarkoituksena on ollut sujuttaa tämä ko-
33297: eristämiseen vanhemmistaan. keilumonisteen osa matematiikankin · opetuk~
33298: Ympäristöopin opetuksen loppupuolella ko- seen.
33299: keilijoiden tavoitteet paljastuvat avoimemmin Joukkotiedotusta esiteltäessä annetaan oma-
33300: .:,...;.. suuri paino pannaan nimittäin "feodaali- laatuinen kuva kansainvälisestä tiedotustoimin-
33301: yhteiskunnan" kuvaamiseen ja sen rappeutu- nasta: "Historiallisen kehityksen tuotteena
33302: misen esittämiseen. Tarkoituksena on luoda maailman tiedonvälitysjärjestelmä on monessa
33303: pohjaa historianopetus-monisteesta tutun vää- suhteessa epätasapainoinen. Suuret uutistöimis-
33304: ristyneen historian kuvan synnyttämiseen jo tot ovat keskittyneet teollistuneisiin länsimai•
33305: useita vuosia ennen kuin varsinaiseen luokka- hin, joiden rinnalla kansainvälisesti merkittävä
33306: viha-asenteitten muokkaukseen ryhdytään. Jo uutistoimisto on vain Neuvostoliitossa .•.
33307: tässä vaiheessa pannaan painoa "orjayhteisikun- Teollisuusmaista lähetetään kehitysmaihin tie-
33308: nan•,• käsitteelle ja se vilahtelee tekstissä myö- toja niillä ehdoilla, jotka teollisuusmaat ·mää-
33309: hemmissäkin yhteyksissä, kuten esimerkiksi räävät. Kehitysmaat ovat henkisesti riippuvai~
33310: jaksossa "tiedonvälitys", jossa 7-vuotiaitten on sia entisistä emämaistaan. Tiedonvälityksessä
33311: opettajansa johdolla opittava mm. seuraavaa: tätä on kutsuttu kommunikaatioimperiålis-
33312: ''Orjayhteiskunnan aikana tärkeässä asemassa miksi."
33313: olleet papit alkoivat :säätää lakeja, joissa an- Kommunistinen tendenssi hallitsee kaikkein
33314: nettiin tärkeitä ohjeita käytännön elämää var- karkeimmalla tavalla opetusjaksoja "Uskonto
33315: ten, mm. maanviljelijöille. Lain tarkoituksena ja yhteiskunnallinen edistys", "Kylmästä so-
33316: oli ·. ennen kaikkea osoittaa kullekin yhteis- dasta rauhanomaiseen rinnakkainoloon", "Koi-
33317: N:o 207 3
33318:
33319: lektiivinen turvallisuus ja kansainvälisen yh- Yhteiskuntaopin opetuksen jaksot· 21-27,
33320: teistyön laajeneminen", "Suomen ulkopolitiikka joissa kuvataan taloudellista ja poliittista pää-
33321: ja sen tukeminen" sekä "Rauhanliike". Niinpä töksentekoa, ovat tätä taustaa vasten luonnol-
33322: "Kristinuskon synty" -jakso kuuluu seuraavas- lisesti räikeän yksipuolisia. Niinpä ."porvarilli-
33323: ti: "Kristinusko syntyi Rooman valtakunnassa sen demokratian maiden" kuvaus päättyy kap-
33324: köyhien ihmisten uskontona. Pian kuitenkin paleeseen:
33325: rikkaat huomasivat hyötyvänsä kristinuskosta "Parlamentaarisen demokratian maissa ta-
33326: ja he tekivät siitä oman uskontonsa. Kristilli- loudellinen ja poliittinen päätöksenteko on kie-
33327: sestä kirkosta muodostui mahtitekijä, jolla oli toutunut monin säikein yhteen. Esim. USA:n
33328: suunnattomia rikkauksia." Jatko on yhtä täy- Eisenhowerin hallituksen 1954 8 ministeriön
33329: dellisesti kielteistä. johtopaikoilla oli 83 monopolipääoman edus-
33330: Toisen maailmansodan jälkeisestä Yhdysval- tajaa." Kansalaisten poliittisista vapauksista
33331: tojen taloudellisesta .tuesta kerrotaan otsak- sen sijaan puhutaan vain sosialististen maiden
33332: keella: "Amerikan tuki Euroopan monopo- kuvauksen yhteydessä seuraavaan tapaan: "So-
33333: leille" seuraavaa: "Amerikan •taloudellinen, sialistisen maan perustuslaki turvaa kansalai-
33334: rahallinen ja myöhemmin myös sotilaallinen sille mahdollisuuden käyttää poliittisia vapauk-
33335: vaikutus tuotiin avuksi varmistamaan kommu- sia kuten sanan-, paino-, kokoontumisvapautta,
33336: nistien poissulkemista hallituksista ja siten ta- oikeutta valita ehdokkaita ja tulla itse vali-
33337: soittamaan tietä eurooppalaisten monopolien tuksi." Oman maan kuvauksessa taas asete-
33338: vahvistumiselle ja taantumukselle." taan asia täydelleen päälaelleen, esimerkiksi
33339: Opetusmateriaali takentuu mitä suurimmas- käsiteltäessä perustuslain muuttamista Suomes-
33340: sa määrin kommunistien käyttämille fraaseille, sa esitetään kummallinen väite: "34 edustajaa
33341: esimerkiksi: "Imperialismin ja monopolien kahdesta sadasta saa perustuslain nurin". Suo-
33342: määräysvaltaa vastaan ovat kaikkialla maail- men perustuslakien esittely tapahtuukin kom-
33343: massa nousseet rauhan ja yhteiskunnallisen munisti Esko Riepulan tulkinnan mukaisena.
33344: edistyksen puolesta taistelevat voimat" ja ''Ny- Edellä on ollut mahdollista kosketella vain
33345: kyisessä maailman tilanteessa rauhanom~en pääpiirteiltään ja eräiden esimerkkien. valossa
33346: rinnakkainolo on rauhan puolesta käytävän Pirkkalan yhteiskuntaopin ja ympäristöopin
33347: taistelun välttämätön päämäärä". Innostus on piirissä tapahtuvaa omalaatuista kokeilua, joka
33348: johtanut ydinaseiden kuvauksessa hienoiseen ei laadullisesti poikkea julkisuudessa jo tarkas-
33349: liioitteluun: "Ydinräjähteitä on varastossa teliosta skandaalimaisesta historian opetusko-
33350: kymmeniä tonneja jokaista maapallon asukasta keilusta. On käsittämätöntä, että kouluhallitus
33351: kohden". Edistyksellisen matematiikan oppi- ei näytä olevan tietoinen tämän kokeilun luon-
33352: tunneilla voitaneen sitten laskea kokonaistonni- teesta eikä ole PETO-tutkijaryhmän toiminnan
33353: määrä. saamasta julkisuudesta huolimatta ryhtynyt
33354: Suomen ulkopolitiikkaa kuvattaessa matru- omatoimisesti tutkimaan tämän tutkijaryhmän
33355: taan, miten "toisessa maailmansadassahan Suo- muita aikaansaannoksia.
33356: mi oli fasistisen Saksan liittolaisena", mutta Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
33357: mitään ei mainita talvisodasta eikä sitä edel- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
33358: täneestä Ribbentrop-sopimuksesta, yhtä vähän tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
33359: kuin Lapin sodasta Saksaa vastaan. sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33360: Avoimesti luokkakantaisen kommunismin sen:
33361: omaksuma käsitteistö tuodaan käyttöön jak- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33362: sossa "Yhteiskunnallinen muutos ja siihen vai- Pirkkalan peruskoulussa suoritettuun
33363: kuttavat tekijät: käsitteitä". Mainittakoon esi- yhteiskunnallisten oppiaineitten opetus-
33364: merkkinä: "Ihmiskunnan historian kuluessa kokeiluun on kuulunut epäonnistuneen
33365: ovat esiintyneet seuraavat tuotantotavat: alku- historian kokeilun lisäksi poliittisesti
33366: kantainen, orjanomistus, feodaalinen, kapitalis- yksipuolista ja asiallisesti virheellistä yh-
33367: tinen, sosialistinen". Toinen esimerkki: ''Tuo- teiskuntaopin opetusta ja ympäristöopin
33368: tantosuhteiden muuttuessa muuttuvat myöskin opetuksen nimellä jopa 7-vuotiaisiin kou-
33369: ihmisten poliittiset, juridiset, filosofiset, uskon- ~ulaisiin kohdistunutta poliittista kiiho-
33370: nolliset, siveelliset ja taiteelliset aatteet ja tusta, jossa opetusopilliset periaatteet
33371: katsomukset". on täydellisesti sivuutettu, ja että kou-
33372: 4 1975 vp.
33373:
33374: luhallitus ei ole omatolllllsesti · tehnyt täyttämään tehtävänsä opetusmateriaalin
33375: mitään asian korjaamiseksi, ja . ja opetuksen asiallisuuden vruvomiseksi
33376: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sekä vinoutuneitten opetuskokeilujen
33377: •typtyä · kouluha:llituksen saattamiseksi lopettamiseksi?
33378: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1975.
33379:
33380: K;ullerv() .Rainio. Eeva Kauppi.
33381: Alltero Juntumaa. Anna-Liisa Linkola.
33382: Viljo Suokas, Juuso Häikiö.
33383: " . A .. R. Sainio. Mikko Asunta.
33384: · Raino. Westerholm. Eero Lattula .
33385: . , . Georg C. Ehrnrooth. Sirkka Lankinen.
33386: Antero Salmenkivi. · Mauri Miettinen.
33387: . 0. l3org. Elsi Hetemäki.
33388: ·sami ·Suominen. T. I. Vartia.
33389: ;, , Arto Latnpinen. P. Mäki-Hakola.
33390: , .Veikko J. Turunen. Olavi Lähteenmäki.
33391: .Lauri Linna. Victor Procope .
33392: .Matti Hannola. Lauri Impiö.
33393: ') ~··· ,M3.tti :AS4ruliaa.
33394: t. • • • Pekka Jokinen.
33395: · Råirnö llaskivi. Matti Jaatinen.
33396: '·~·, .. :Tinio M.äl.d. . Matti Hokkanen.
33397: , ., , : Erklq. Häkä1I\ies .. Aili Vaittinen-Kuikka.
33398: . • -: ~ • [-~ ;~ i: '.
33399:
33400: ;1):: ,' ."; .. •'t: 1
33401:
33402: ·.. · Vastausta· ei ole annettu· ennen valtiopäivien päättymistä.
33403: '
33404: "1:; ~: [ ; :-:·•. .i . . .. '·
33405:
33406:
33407:
33408:
33409: ·, .. !
33410:
33411:
33412:
33413:
33414: • ' ~ •' e • «
33415: 1975 vp.
33416:
33417: Kirj. ksm. n:o 208.
33418:
33419:
33420:
33421:
33422: Häkämies ym.: Poliittisesta ohjailusta uudenmuotoisessa lasten-
33423: tarhanopettajakoulutuksessa.
33424:
33425:
33426: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33427:
33428: Joensuun korkeakoulun ·alaisena toimivan käsityksen syöttämiseen lastentarhanopettajiksi
33429: Savonl.innan opettajankoulutuslaitoksen uuden- valmistuville. Niinpä yhteiskunnan kehittymi-
33430: muotoinen lastentarhanopettajakoulutus on he- nen esitetään neljänä vaiheena: alkukantainen
33431: rättänyt huomiota omalaatuisten opiskelijain- yhteisö, orjanomistusyhteiskunta, feodalismi ja
33432: valintamenetelmiensä ja opetusohjelmansa kapitalismin synty. Tämän jälkeen seuraa jak-
33433: vuoksi. soja, joiden nimenä on: "Varhaiskasvatus alku-
33434: Kun opiskelijain valintamenetelmään on kuu- yhteiskunnassa", "Pienten lasten kasvatus or-
33435: lunut haastattelu, jonka aikana on tehty kysy- janomistusyhteiskunnassa", "Pienten Iaslien kas-
33436: myksiä, jotka tekevät mahdolliseksi hakijain po- vatus feodaaliyhteiskunnassa" ja "Siirtyminen
33437: liittisten kannanottojen päättelemisen ja opis- feodalismista kapitalistiseen yhteiskuntaan:
33438: kelijoiden valinta on tapahtunut subjektiivisten murrosvaiheen ilmiöitä kasvatuksessa". Varhais-
33439: arvioiden pohjalta, on poliittisen diskriminoin- kasvatuslaitosten synty selitetään oikeaoppiseen
33440: nin käyttö ollut siltä pohjalta mahdollista. Pää- marxilaiseen tapaan tuotantoprosessin muutok-
33441: sykokeissa mukana olleitten havaintojen pe- sista aiheutuv1ksi.
33442: rusteella sitä on pidettävä jopa varsin todell!llä- Varhaiskasvatuksen opetus keskittyy aitojen
33443: köisenä. kasvatusopillisten ratkaisujen selvittelyn ase-
33444: Itse koulutusohjelmaan on sisällytetty run- mesta etupäässä poliittisiin toimenpiteisiin, ja
33445: saasti lastentarhanopettajain normaaliin koulu- erittäin paljon uhrataan opetusaikaa laitospäivä-
33446: hoidon poliittisten vaiheiden esittelyyn.
33447: tukseen täysin kuulumatonta ainesta. Niinpä
33448: "Läpäisyperiaatteena" yksipuolisen poliitti-
33449: eräinä runsaimmin luentotunteja sisältävinä op-
33450: sen ajattelutavan solutus on ulotettu myös mui-
33451: piaineina esiintyvät yhteiskuntapolitiikka ja
33452: hin oppiaineisiin kuten musiikkiin ja kuvaama-
33453: koulutuspolitiikka. Niiden sisältö on läpeensä
33454: taitoon. Viimeksi mainitun oppiaineen kuulus-
33455: valtiojohtoiseen tiukkaan sentralismiin perustu-
33456: teluun on opiskelijain ollut luettava Suomen
33457: van sosialistisen poliittisen ajattelun mukainen.
33458: Opiskelijoille pyritään antamaan sellainen kuva Elokuvakerhojen Liiton kustantamana ilmesty-
33459: nyt Tuula Ikosen ja Sirkka Minkkisen laatima
33460: kuin ennalta asetettujen poliittisten tavoitteiden
33461: "tutkielma" "Lapset ja joukkotiedotus", joka
33462: ja tiukkaan keskitettyyn ohjaukseen perustuva sisältää miltei loputtomasti perustelemattomia,
33463: käsitys kasvatustyöstä olisi ainoa oikea. Oikea- tunneväritteisiä väitteitä. Esimerkiksi maamme
33464: oppisen marxilaisesti koulukysymysten ratkai-
33465: sut esitetään tuotantoprosessin muutoksista sanomalehdistön väitetään 90 % :sesti toimivan
33466: keskeisenä motivaationaan "mahdollisimman
33467: johtuviksi ja niihin sidotuiksi. suuri voitto", tuloeroista levitetään harhaan-
33468: Aineistoa ei ole pääosaltaan ollenkaan muo- johtavia tietoja, kirjankustannustoiminnasta an-
33469: kattu oppilaitten koulutuspohjan ja omaksu- netaan vahvasti kielteinen kuva sen "kaupalli-
33470: mismahdollisuuksien mukaisiksi, vaan pitkät suuden" vuoksi, samoin elokuvatuotannosta.
33471: jaksot liikkuvat akateemisten opinnäytteitten Vain valtiomonopolistinen Yleisradio saa ar-
33472: abstraktiotasolla ja ovat mahdottomia vastaan- mon.
33473: ottaa ilman perusteellisia yhteiskuntatieteellisiä On ilmeistä, että uudenmuotoisesta lasten-
33474: pohjaopintoja. tarhanopettajain koulutuksesta puuttuu täydel-
33475: Varhaiskasvatus muodostaa erään pääaineis- lisesti asiallisuuden valvonta. Joensuun korkea-
33476: ta. Huomattava osa siitä käytetään Pirkkalan koulun taholta on toiminta uskottu ilmeisen
33477: historian opetuskokeilusta tuttuun historian tarkoituksellisesti tunnettujen radikaalisosialis-
33478: 804/75
33479: 1975 vp.
33480:
33481: tien ja kommunistien käsiin luottaen siihen, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33482: ettei poliittiseen manipulaatioon kiinnitetä huo- Joensuun korkeakoulun alaisena toimi-
33483: miota silloin, kun laitos toimii riittävän eris- van Savonlinnan opettajankoulutuslai-
33484: tetyssä asemassa, jolloin opetus on vaikeasti toksen uudenmuotoisen lastentarhan-
33485: saatavissa julkisen kritiikin kohteeksi. Kun li- opettajakoulutuksen valintamenetelmät
33486: säksi jo oppilasvalinnoissa on ilmeisesti pyritty mahdollistavat poliittisen diskriminoin-
33487: mahdollisimman homogeeniseen, sosialistisesti nin ja että koulutusohjelma sisältää
33488: suuntautuneeseen joukkoon - siinä tosin on- runsaasti siihen kuulumatonta ainesta
33489: nistumatta - on ymmärrettävää, että koulu- yksipuolisen poliittisen aatemaailman
33490: tuksesta vastuussa olevat henkilöt ovat uskal- esittelemiseksi sekä poliittista ohjailua
33491: tautuneet varsin rohkeaan poliittiseen mielipi- ja kiihotusta, ja
33492: deohjailuun. mitä Hallitus aikoo tehdä tämän kou-
33493: Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio- lutuksen poliittisen väärinkäytön lopet-
33494: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm- tamiseksi ja saattamiseksi järkevälle
33495: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen käytännölliselle ja terveelle kasvatus-
33496: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: opilliselle perustalle?
33497: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1975.
33498:
33499: Erkki Häkämies. Sami Suominen.
33500: G. Laatio. Eeva Kauppi.
33501: Kullervo Rainio. Timo Mäki.
33502: Anna-Liisa Linkola. Raimo Ilaskivi.
33503: Mauri Miettinen. Matti Jaatinen.
33504: Harri Holkeri. Tuure Junnila.
33505: Aili Vaittinen-Kuikka. T. I. V artia.
33506: Pertti Salolainen. Sirkka Lankinen.
33507: Pekka Jokinen. Eero Lattula.
33508: Olavi Nikkilä. Olavi Lähteenmäki.
33509: Juuso Häikiö. Antero Salmenkivi.
33510: Elsi Hetemäki. Lauri Impiö.
33511: Arto Lampinen. Pentti Mäki-Hakola.
33512:
33513:
33514: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33515: 1975 vp.
33516:
33517: Kirj. ksm. n:o 209 ..
33518:
33519:
33520:
33521:
33522: Eskelinen ym.: Emäntä-nimikkeen hyväksymisestä itsenäiseksi
33523: ammatiksi viranomaisten asiakirjoissa.
33524:
33525:
33526: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33527:
33528: Viranomaisten ja tuomioistuinten tiedustel- myksen ollessa esimerkiksi hotellin, ravintolan,
33529: lessa erilaisilla loma:kkeilla taikka suullisesti työmaaruokalan tai liikelaitoksen emännästä
33530: henkilöltä tämän ammattia on varsin yleistä ja taikka lento- tai autoemännästä. Jos emäntä-
33531: jopa tavallista, ettei viranomainen tai tuomio- koulun käynyt on esime11kiksi mennyt sairaa-
33532: istuin suostu merkitsemään kysymykseen tule- laan tai johonkin laitokseen emännän tehtäviin
33533: vaan asiakirjaan ammatiksi emännän ammattia on emäntä-nimi hyväksytty myös asiakirjoihin.
33534: eikä hyväksy sitä lomakkeessa vastauks~si. Viimeksi mainitut ovat kuitenkin varsin uusia
33535: Tällaisissa tapauksissa ilmoittajalta tiedusteliaan emännän ammatin sovellutuksia ja huomatta-
33536: yleensä hänen miehensä ammattia, mikäli il- vasti harvinaisempia ammatteja kuin emännän
33537: moitta:ja on tai on ollut naimisissa, ja ammatti- ammatti maatilataloudessa. Pevheenemäntä taas
33538: merkintä noudattaa kaavaa maanviljelijän vai- on tullut käyttöön myöhemmin tarkoittaen
33539: mo/maanviljelijän leski, jopa maatalousmiehen perheen ja kodin hoitamista ja sopii erittäin hy-
33540: vaimo kulloinkin miehen ammatin mukaan. vin myös asiakirjoissa ammattinimikkeenä käy-
33541: Historiallinen tosiasia on, että meillä emän- tettäväksi.
33542: tä-nimike on kuulunut kautta aikojen maata- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33543: iousyrityksen naispuoliselle yrittäjälle. Tätä kä- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
33544: sitystä on suuresti tukenut myös se, että meil- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33545: lä on olemassa monia emäntäkouluja, jotka sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33546: ovat antaneet ammattikoulutuksen emännän sen:
33547: tehtäviin. Käytännössä kuitenkin emäntäkou- Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
33548: lun käynyt maatalousyritykseen tultuaan ei ole emännän ammattia yleensä hyväksytä
33549: saanut emäntä-ammattiaan hyväksytyksi viran- eri viranomaisten ja tuomioistuinten
33550: omaisten taholla asiakirjoihin. asiakirjoissa itsenäiseksi ammatiksi sen
33551: Erityisen kummalliseen valoon viranomais- yleisyydestä ja tärkeydestä huolimatta,
33552: ten ja tuomioistuinten käytäntö joutuu, kun ja jos on,
33553: tietää niiden kuitenkin hyväksyvän emännän aikooko Hallitus antaa viranomaisil-
33554: ammatin eräissä yhteyksissä, nimittäin kysy- le ja tuomioistuimille yleiset ohjeet sa-
33555: notun epäkohdan poistamiseksi?
33556: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1975.
33557:
33558: Katri-Helena Eskelinen. Aino Karjalainen.
33559: Saimi Ääri. Orvokki Kangas.
33560:
33561:
33562: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33563:
33564:
33565:
33566:
33567: 805/75
33568: 1975 vp.
33569:
33570: Kirj. ksm. n:o 210.
33571:
33572:
33573:
33574:
33575: E. Nieminen: Pyhäjärven ja Pyhäjärven seudun pohjavesivarojen
33576: varaamisesta Pyhäjärven ympäristökuntien tarpeisiin.
33577:
33578:
33579:
33580: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
33581:
33582: Nykyisin vallitsee Satakunnan Pyhäjärven ven ja Pyhäjärven seudun pohjavesivaihtoeh-
33583: ympäristön kunnissa ja koko Etelä-Satakunnas- don rinnalle, sillä nykyisten suunnitelmien mu-
33584: sa suuri levottomuus siitä, että Turun ja Rau- kaan aiotaan uhrata Pyhäjärven vedenotto-oi-
33585: man seutujen vedenottoa suunniteltaessa ei ole keuden !hintana useiden kymmenien miljoonien
33586: riittävästi huolehdittu eikä otettu huomioon markkojen arvosta Turun seudun varoja vesi-
33587: sitä veden tarvetta ja vedentanpeen lisäystä, tunneliin, joka kulikee Kokemäenjoesta Eura-
33588: mitä tarvitsee Pyhäjärven ympäristökuntien ta- joen niskaan, eli kokonaan Turun seudulta
33589: louselämä. Näissä kunnissa nyt toimivalle teol- poispäin. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan
33590: lisuudelle olisi varattava jo todettavissa olevan turvata vielä sitä, että Turun seudulle veden
33591: toiminnan laajentumisen edellyttämät vesivarat. tarve taattaisiin jatkuvaksi, vaan ainoastaan ly-
33592: Lisääntyvää veden käyttöä tulee esiintymäiän hyeksi määräajaksi. Näin jää epäilemään, että
33593: entisestään erikoistuvassa peltoviljelyssä kas- tU11kulaiset ja Turun seudun veronmaksajat ei-
33594: teluvetenä. Paikkakunnan väestön kasvu on vät ole täysin selvillä tästä suunnitellusta eri-
33595: myös huomioitava suunnitelmia laadittaessa. koisesta järjestelystä.
33596: Tietämäni mukaan kuitenkin vastaavat vesiva- Tässä tilanteessa tuntuisikin aiheelliselta
33597: raukset kehittyvää ja laajentuvaa teollista toi- kaikkien osapuolten kannalta, että tutkittaisiin
33598: mintaa varten on jo ajateltu varattavaksi Tu- vaihtoehto, jossa nämä huomattavat rahavarat
33599: run ja Rauman seuduille. Jos näin todella tu- ohjattaisiin sellaisen vesilinjan rakentamiseen,
33600: lee tapahtumaan tullaan Pyhäjärven vesireser- joka paremmin pitemmän ,aikaa palvelisi Tu-
33601: vien kohtuuttomalla siirrolla kyllä tukemaan run seudun vesihuoltoa eli veden ottoa suoraan
33602: muiden seutujen teollisuuden ja talouselämän sisämaan suuremmista vesistöistä. Näin säästy-
33603: kehittymistä, mutta sen sijaan asetetaan rajat vät Pyhäjärven seudun vesivarat Pyhäjärven
33604: PyhäJärven seudun viime vuosina varsin ripeäs- ympäristön !kunnille ja Rauman seudulle ja
33605: ti toimivan elinkeinoelämän laajentumiselle. myös Pyhäjärvi puhtaana ja ikalarikkaana.
33606: Tämä met'kitsee huomattavien taloudellisten Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
33607: arvojen siirtämistä Pyhäjärven seudulta muille 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33608: alueille. taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
33609: Suunnitelmia laadittaessa ja toteutettaessa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
33610: on myös varmistauduttava siitä, että veden
33611: juoksuttaminen päinvastaiseen suuntaan !kuin se Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33612: on tähän saakka liikkunut, ei aiheuta järven ryhtyä Pyhäj,ärven ja Pyhäjärven seu-
33613: biologiseen tilaan ja sitä kautta maamme ar- dun pohjavesivarojen käytön varaaml-
33614: vokka1mman kalajärven !kalakannan elinehtoi- seksi Pyhäjärven ympäristökuntien tar-
33615: hin niin suuria muutoksia, että niiden seurauk- peisiin nylkyisen kehittyvän elinikeino-
33616: sena ajan mittaan on järven kalakannan heik- elämän vaativaa kaikkinaista käyttöä
33617: keneminen ja nykyisin harvinaisen arvokkaan varten sekä Pyhäjärven veden säilyttä-
33618: järven mellkityiksen ratkaiseva alentuminen. mise!ksi käyttöke1poisena elintarvike-
33619: Turun seudun vesihuollon turvaamiseksi oli- teollisuudelle ja nykyisen kalakannan
33620: si tutkittava myös muita vaihtoehtoja Pyhäjär- säilymiselle, ja
33621: 806/75
33622: 2 197.5 vp.
33623:
33624: aikooke Hallitus suorittaa lisätutki- kyistä varmemmin ja pitemmälle ajan-
33625: muksia Turun seudun vesihuollon tur- jaksolle turvallisemman vaihtoehdon?
33626: vaamiseksi pyrkimällä löytämään ny-
33627: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1975.
33628:
33629: Einari Nieminen.
33630:
33631:
33632:
33633:
33634: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33635: Valtiopäivillä 1972-1975 annetut, mietintöihin
33636: liittämättä jääneet lausunnot
33637:
33638:
33639:
33640:
33641: 80/76
33642: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 5 (1972 vp.) hallituksen esityksestä n:o 51 ( 1972
33643: vp.) oikeudenkäyntiä huoneenvuokra-asioissa koskevaksi lainsäädännöksi. Ks. A III: 2 1973 vp.
33644: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 9 (1973 vp.) hallituksen esityksestä n:o 76 (1973
33645: vp.) laiksi eräistä viranhaltijoita koskevista järjestelyistä vanhojen kaupunkien erityisrasitusten
33646: lakkauttamisen yhteydessä. Ks. A III: 2.
33647: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 1 hallituksen esityksestä n:o 237 (1974 vp.) maatila-
33648: laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä lakialoitteista n:ot 416-418 (1974 vp.). Ks.
33649: A III: 2.
33650: Lakivaliokunnan lausunto n:o 2 (1973 vp.) hallituksen esityksistä n:o 36 (1973 vp.) valtio-
33651: päiväjärjestyksessä olevaa vaalikelpoisuusikärajaa ja holhouslain täysi-ikäisyysrajaa koskevien sekä
33652: eräiden niihin Liittyvien säännösten muuttamiseksi sekä fli:o 48 ( 1973 vp.) eräiden holhouslain
33653: täysi-ikäisyysrajan alentamiseen liittyvien säännösten muuttamisesta. Ks. A III: 2.
33654: Lakivaliokunnan lausunto n:o 4 (1973 vp.) hallituksen esityksestä n:o 220, ( 1973 vp.) tes-
33655: tamenttimääräysten muotoa koskevien lakiristiriitojen ratkaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen
33656: eräiden määräysten hyväksymisestä. Ks. A III: 2.
33657: Lakivaliokunnan lausunto n:o 5 (1973 vp.) hallituksen esityksestä n:o 221 (1973 vp.)
33658: Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken Kööpenhaminassa 19 päivänä marraskuuta
33659: 1934 tehdyn perintöä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevan sopimuksen muuttamisesta tehtä-
33660: vän sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Ks. A III: 2.
33661: Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 5 ( 1972 vp.) hallituksen esityksestä n:o 140' (1972
33662: vp.) ja lakialoitteesta n:o 516 ( 1972 vp.) laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallishalli-
33663: tuksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta
33664: sekä laeiksi verotuslain muuttamisesta ja leimaverolain väliaikaisesta muuttamisesta samoin kuin
33665: laeiksi eräiden yhtymäin verovelvollisuudlesta kreikkalais-katolisille seurakunnille annetun lain,
33666: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, sairausvakuutuslain ja kansaneläkelain muuttamisesta.
33667: Ks. A III: 2.
33668: Laki- ja talousvaliokunnan lausunto n:o 2 ( 1973 vp.) hallituksen esityksestä n:o 36 (1973
33669: vp.) valtiopäiväjärjestyksessä olevaa vaalikelpoisuusikärajaa ja holhouslain täysi-ikäisyysrajaa kos-
33670: kevien sekä eräiden niihin liittyvien säännösten muuttamiseksi sekä ed. Asvikin ym. lakialoit-
33671: teesta n:o 24 ( 197 3 vp.) laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja kunnallislain muuttamisesta. Ks.
33672: A III: 2.
33673: Puolustusasiainvaliokunnan lausunto n:o 1 (1972 vp.) hallituksen esityksestä n:o 142 (1972
33674: vp.) laiksi valtiopäiväjärjestyksen 7 § :n 2 momentin kumoamisesta sekä laiksi sotaväen rikoslain
33675: 147 §:n muuttamisesta. Ks. A III: 2.
33676:
33677:
33678:
33679:
33680: 80/76
33681: 1972 vp.
33682:
33683: EDUSKUNNAN
33684: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTA
33685:
33686: Helsingissä,
33687: 30 päivänä marraskuuta 1972.
33688: Lausunto n:o 2.
33689:
33690:
33691:
33692:
33693: S o s i a a 1i v a 1i o k u n n a 11 e.
33694:
33695: Sosiaalivaliokunta on 16 päivänä maalis- Nykyinen kotiuttamisrahalaki ja sosiaali- ja
33696: kuuta 1972 päivätyssä kirjeessään pyytänyt terveysministeriön antamat ohjeet ovat olleet
33697: eduskunnan päätöksen mukaisesti puolustus- voimassa vain vajaan vuoden ja kokemukset
33698: asiainvaliokunnan lausuntoa ed. Borgin ym. ovat täten rajoitettuja. Kuitenkin on jo nyt
33699: lakialoitteesta n:o 471 kotiuttamisrahalaiksi. ollut todettavissa epäkohtia, jotka liittyvät ja-
33700: Puolustusasiainvaliokunnassa ovat asiantunti- koperusteisiin. Näiden tulkinnoissa on ollut
33701: joina olleet kuultavina budjettisihteeri Pertti havaittavissa erilaisuutta eri paikkakunnilla,
33702: Tuhkanen valtiovarainministeriöstä, osastopääl- mikä saattaa johtaa eriarvoisuuteen kotiutta-
33703: likkö Matti Marjanen sosiaalihallituksesta, misrahaan oikeutettujen valinnassa. Määräyk-
33704: maisteri Erkki Rantanen puolustusministe- siä ja ohjeita on siis kehitettävä siten, että
33705: riöstä, everstiluutnantti Toivo Lehmusvirta tarveharkinnan suorittaminen yksinkertaistuu.
33706: pääesikunnasta ja pääsihteeri Lauri Kangas Lisäksi tulisi pyrkiä helpottamaan kuntien so-
33707: Varusmiesliitto ry:stä. Valiokunta ilmoittaa siaalilautakuntien työtä hakemus- ja myöntä-
33708: kunnioittaen lausuntonaan seuraavaa: mismenettelyssä.
33709: Mainittu lakialoite poikkeaa 26. 2. 1971 an- Vuonna 1971 1 päivästä heinäkuuta lukien
33710: netusta kotiuttamisrahalaista siinä, että lain anoi kotiuttamisrahaa n. 5 500 varusmiestä.
33711: 3 §: ssä mainittu kotiuttamisrahan määrä 150 Sosiaalihallituksen vuonna 1970 suorittaman
33712: markkaa esitetään nostettavaksi 300 markkaan. tutkimuksen mukaan oli varusmiehistä n. 40 %
33713: Valiokunta on kotiuttamisrahan nostamiseen työttöminä. Varusmiesten kokonaismäärästä n.
33714: liittyvän kysymyksen lisäksi kiinnittänyt huo- 40 000 miehestä olisi siis n. 16 000 periaat-
33715: miota myös jakoperusteisiin ja näiden seuraa- teessa kotiuttamisrahaan oikeutettuja. Valio-
33716: musilmiöihin. kunta katsoo, että kotiuttamisrahaan oikeutet-
33717: Puolustusasiainvaliokunta toteaa, että nykyi- tujen määrää olisi lisättävä helpottamalla jako-
33718: nen kotiuttamisraha 150 markkaa, mikä on perusteita ja että ensimmäisenä tavoitteena
33719: ajateltu kotiutuneen asevelvollisen kahden vii- tässä tulisi olla se, että opintojaan jatkavat ja
33720: kon toimeentuloa varten, ei ole ns. vähim- työttömät saavat tämän tukirahan. Työttö-
33721: mäispalkkaperiaatteen mukainen. Tämä palkka mäksi olisi katsottava sellainen henkilö, joka
33722: on nyt 602 markkaa kuukaudessa, mikä vero- kotiottamisen yhteydessä ei saa ammattikoulu-
33723: jen maksamisen jälkeen vastaa keskimäärin tustaan vastaavaa työtä. V aliakunnan käsityk-
33724: 500 markan nettopalkkaa kuukaudessa. Valio- sen mukaan olisi asteettain päädyttävä kaikille
33725: kunta on saatujen selvitysten jälkeen tullut kotiutettaville maksettavaan kotiuttamisrahaan.
33726: siihen tulokseen, että kotiuttamisrahaa olisi Valiokunta on todennut, että tällä hetkellä
33727: nostettava. Tavoitteena tulisi olla vähintään puuttuu yksityiskohtainen selvitys niistä oleel-
33728: vähimmäispalkkataso kahden viikon ajalta. Täl- lisista näkökohdista, mitkä liittyvät jakoperus-
33729: löin saavutettaisiin likimain Ruotsissa makset- teiden soveltamiseen käytännössä ja kotiotet-
33730: tavan kotiuttamisrahan taso, mikä on 37% tujen kotiuttamisrahan todelliseen käyttöön.
33731: korkeampi nykyistä kotiuttamisrahaamme. Ko- Tällainen tutkimus olisi suoritettava siten, että
33732: tiuttamisraha on yksinomaan asevelvollisen ko- se käsittäisi kalenterivuoden 1972.
33733: tiuttamista välittömästi seuraavan siirtymäkau- Valiakunta on tutkiessaan edellä mainitun
33734: den tarpeita varten, eikä siis omaisten tai kotiuttamisrahalain todennut, että olisi suori-
33735: muita: tarpeita varten. tettava asevelvollisten etuisuuksia koskeva· ko-
33736: 1069/72
33737: 2 1972 vp.
33738:
33739: konatsselvitys. Tämä voitaisiin antaa erikseen että lakialoitteeseen n:o 471 sisäl-
33740: muodostettavan komitean tai ns. puolustuslai- tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
33741: toskomitean selvitettäväksi.
33742: Edellä olevan perusteella puolustusasiain-
33743: valiokunta esittää kunnioittaen lausuntonaan,
33744:
33745:
33746: Puolustusasiainvaliokunnan puolesta:
33747: Seppo Westerlund.
33748:
33749:
33750:
33751:
33752: Stig Wikberg.
33753: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
33754:
33755:
33756:
33757:
33758: Suomen Eduskunnan
33759: päätös,
33760: joka tehtiin vuoden 1975 varsinaisilla valtiopäivillä
33761: Helsingissä
33762:
33763: 13 päivänä kesäkuuta 1975.
33764:
33765: Me, Suomen Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme varsi-
33766: naisille valtiopäiville kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi, että sitten kun
33767: Eduskunta oli vuoden 1974 valtiopäivillä valtiopäiväjärjestyksen 19 ~:n nojalla
33768: päättänyt, että Eduskunta kokoontuu vuoden 1975 varsinaisille valtiopäiville
33769: 5 päivänä helmikuuta 1975, Me olemme mainittuna päivänä täällä Helsingissä
33770: kokoontuneet.
33771: Toimemme olemme aloittaneet anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta sinnausta
33772: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä, ehdo-
33773: tuksia ja kertomuksia, jotka HalHtus on Meille esittänyt, sekä käyttäen perustus-
33774: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehneet seuraavat
33775: päätökset.
33776:
33777:
33778: Kevätistuntokausi.
33779:
33780: Hallituksen esitykset.
33781: 1 §.
33782: Hallituksen esitys n:o 74 ( 1973 vp) kansainvälisen työkonferenssin 51. is-
33783: nuntokaudellaan vuonna 1967 hyväksymistä yleissopimuksista ja suosituksista.
33784: Eduskunta on 11 päivänä kesakuuta 1975 päättänyt, ettei yleissopimusta n:o 127
33785: hyväksytä, että yleissopimus n:o 128 hyväksytään, ja että suositukset n:ot 128,
33786: 129, 130 ja 131 eivät tässä vaiheessa anna aihetta toimenpiteisiin, mutta suo-
33787: situksissa olevat periaatteet ja näkökohdat otetaan huomioon tulevassa lainsää-
33788: däntötyössä.
33789:
33790: 951/75
33791: 2 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
33792:
33793: 2 §.
33794: Hallituksen esitys n:o 117 ( 1973 vp.) Kaiil.sainvälisen työkonferenssin 56.
33795: istuntokaudellaan vuonna 1971 hyväksymistä yleissopimuksista ja suosituksista.
33796: Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt, että yleissopimukset n:ot
33797: 135 ja 136 hyväksytään, ja että suositukset n:ot 143 ja 144 eivät tässä vaiheessa
33798: anna aihetta toimenpiteisiin, mutta että suosituksissa olevat periaatteet ja iJJäkö-
33799: kohdat otetaan huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä.
33800:
33801: 3 §.
33802: Hallituksen esitys n:o 19 ( 1974 vp.) laiksi yksityisistä teistä annetun lain
33803: muuttamisesta sekä laiksi eräiden alueiden siirtämisestä ja liittämisestä kiinteistöön
33804: yksityisistä teistä annetussa laissa säädetyssä tietoimituksessa. Eduskunta on 6
33805: päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lait, niistä viimeksi mainitun valtiopäivä-
33806: järjestyksen 67 § :n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
33807:
33808: 4 §.
33809: Hallituksen esitys n:o 37 (197 4 vp.) laiksi tieliikennelain muuttamisesta.
33810: Eduskunta on 14 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
33811:
33812: 5 §.
33813: Hallituksen esitys n:o 42 ( 1974 vp.) taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä
33814: oikeuksia kosl~evaiil. kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja kansalais-
33815: oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä
33816: siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä ja
33817: viimeksi mainitun yleissopimuksen 41 artiklassa tarkoitetun selityksen antamisesta.
33818: Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt hyväksyä taloudellisia,
33819: sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja
33820: ne kansalaisoikeuks1a ja poliittisia oikeuksia koskevan kansaiJnvälisen yleissopimuk-
33821: sen sekä siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat edus-
33822: kunnan suostumuksen, sekä antaa suostumuksensa viimeksi mafulitun yleissopimuk-
33823: sen 41 artiklassa tarkoitetun selityksen antamiseen.
33824: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
33825: koskevan bnsainvälisen yleissopimuksen ·eräiden määräysten hyväksymisestä.
33826: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpiteisiin
33827: karkoittamista ja samalla myös maasta passittamista koskevien säännösten tarkis-
33828: tamiseksi s,iten, että ne muodollis,estikin ovat kaikilta osin sopusoinnussa yleis-
33829: sopimuksen määräysten kanssa.
33830: Edelleen eduskunta on edellyttänyt hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin lain-
33831: säädäntömme uudistamiseksi ja kehittämiseksi siten, että tällä hetkellä tarpeellisiksi
33832: katsotut varaumat voidaan myöhemmin mahdollisimman nopeasti poistaa niiltä
33833: osiin kuin se on oikeusjärjestyksemme kannalta tarkoituksenmukaista.
33834: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 3
33835:
33836: 6 §.
33837: Hallituksen esitys n:o 71 (1974 vp.) laiksi kauppaedustajista. Eduskunta on
33838: 29 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
33839:
33840: 7 §.
33841: Hallituksen esitys n:o 85 ( 197 4 vp.) laiksi eläinlääkintähuoltolain muutta-
33842: misesta. Eduskunta on 29 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
33843:
33844: 8 §.
33845: Hallituksoo esitys n:o 86 ( 197 4 vp.) laiksi rakennuslain muuttamisesta.
33846: Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
33847:
33848: 9 §.
33849: Hallituksen esitykset n:ot 90 ja 235 (1974 vp.) lapsen asemaa koskevan
33850: lainsäädännön uudistamisesta ~ekä laeiksi sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain
33851: s~ä oikeudenkäytön julkisuudesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on,
33852: hyläten hallituksen esitykseen sis1iltyvän ehdotuksen laiksi oikeudenkäytön julki~
33853: suudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, 3 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt
33854: isyyslain, lain isyyslain voimaanpanosta, lain eräistä veri- ja muita periytyviä omi-
33855: naisuuksia koskevista tut<kimuksista, lain oikeudenkäytön julkisuudesta annetun
33856: lain muuttamisesta, lain lapsen elatuksesta, lain avioliittolain muuttamises~a, lain
33857: ottolapsista annetun lain 9 § :n 2 momentin kumoamisesta, lain oikeuden.kiiymis-
33858: kaaren muuttamisesta, lain etuoikeusasetuksen muuttamisesta, lain ~losottolain
33859: 4 luvun 6 § :n muuttamisesta, lain perintökaaren muuttamisesta, lain holhouslain
33860: muuttamisesta ja lain sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain muuttamisesta.
33861: Koska yhteiskunnan· toimesta tapahtuva elatusturvan takaaminen 'lapselle ·liittyy
33862: lapsen asemaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen, eduskunta on edellyttähyt,
33863: että hallitus kiireellisesti antaa eduskunnalle esityksen, joka trirvaa· jokaiselle
33864: lapselle riittävän elatuksen.
33865: Samalla eduskunta on hyväksynyt· toivomukset,
33866: että hallitus valmistelisi kiireellisesti esityksen lapsen elatusturvaa koskevan
33867: lainsäädännön uudistamiseksi ja antaisi sen eduskunnalle niin, että uudet ~aki
33868: ehdotukset voitaisiin saattaa voimaan samanaikaisesti kuin hallit~ksen esityksiin
33869: n:ot 90 ja 235 (1974 vp.) sisältyvät lakiehdotukset,
33870: että elatusturvaa koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä tarkistettaisiin
33871: sosiaaliturvalainsäädäntöön yleensä sisältyvät lapsia koskevat säännökset niin, että
33872: ne olisivat sopusoinnussa lapsen asemaa kokevan uuden lainsäädäooön kanssa,
33873: että hallitus seuraisi tarkasti lapsen asemaa koskevan lainsäädännön sovelta-
33874: mista ja toimivuutta ja tarvittaessa antaisi eduskunnalle aiheellisiksi havaitut
33875: muutosehdotukset sisältäväin esityksen, sekä
33876: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin ottolapsista annetun lain
33877: ( 208/25) uudistamiseksi.
33878: 4 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
33879:
33880: 10 §.
33881: Hallituksen esitys n:o 96 ( 1974 vp.) laeiksi lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta
33882: koskevan tuomion täytäntöönpanosta sekä ulosottolain muuttamisesta. Eduskunta
33883: on 15 päivätn.ä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lait.
33884:
33885:
33886: 11 §.
33887: Hallituksen esitys n:o 105 ( 1974 vp.) laiksi palo- ja pelastustoimesta. Edus-
33888: kunta on 13 päivänä toukokuuta 197 5 hyväksynyt lain.
33889:
33890:
33891: 12 §.
33892: Hallituksen esitys n:o 113 (1974 vp.) Kansainvälisen työkonferenssin 58.
33893: istuntokaudellaaill vuonna 1973 hyväksymistä yleissopimuksista ja suosituksista.
33894: Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt, että yleissopimukset n:ot
33895: 137 ja 138 hyväksytään, ja että suositukset n:o 145 ja 146 ei'Vät tässä vaiheessa
33896: anna aihetta toimenpiteisiin, mutta suosituksissa olevat periaatteet ja näkökohdat
33897: otetaan huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä.
33898:
33899: 13 §.
33900: Hallituksetn esitys n:o 116 ( 1974 vp.) laiksi merilain muuttamises·ta. Edus-
33901: kunta on 3 päi'Vänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
33902:
33903: 14 §.
33904: Hallituksen esitys n:o 117 ( 1974 vp.) laiksi Suomen liittymisen johdosta
33905: vuoden 1924 kansainväliseen konossementtisopimukseen allJnetun lain muuttami-
33906: sesta. Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 197 5 hyväksynyt lain.
33907:
33908:
33909: 15 §.
33910: Hallituksen esitys n:o 118 (1974 vp.) laiksi de- ja vesirakennuslaitoksesta.
33911: EduskUJnta on 18 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
33912:
33913:
33914: 16 §.
33915: Hallituksen esitys n:o 126 ( 1974 vp.) laiksi merenku1kuoppilaitoksista. Edus-
33916: kunta on 15 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
33917:
33918: 17 §.
33919: Hallituksen esitys n:o 128 ( 197 4 vp.) laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta
33920: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivä!nä huhtikuuta 1975 hyväk-
33921: synyt lain.
33922: 197.5 vp.- Valtiopäiväpäätös. 5
33923:
33924: 18 §.
33925: Hallituksen esitys n:o 132 ( 1974 vp.) laeiksi alueellisen kehityksen edistä-
33926: misestä ja kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemisesta. EduskUitlta on 20 päi-
33927: vänä toukokuuta 197.5 hyväksynyt lait.
33928: Hyväksyessään lait eduskunta on edellyttänyt, että alueellisten ikehittämis-
33929: suunnitelmien laatimisessa ja niiden yhteel!lsovittamisessa noudatetaan eri viran-
33930: omaisten nykyisiä toimivaltasuhteita ja tältä pohjalta annetuissa ohjeissa määri-
33931: teltyjen tehtävien osoittamaa työnjakoa.
33932: Hyväksyessään hallituksen esityksen laeiksi alueellisen kehityksen edistämises-
33933: tä ja kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemisesta eduskunta on edellyttänyt
33934: hallituksen ryhtyvän kiireellisesti sellaisiin toimenpiteisiin, että kehitysalueen
33935: ensimmäisellä vyöhykkeellä olevat, kantokyvyltään maan heikoimmat kunnat sekä
33936: väestökadosta ja työttömyydestä eniten kärsivät kunnat otetaan lisätukialueita
33937: koskevaan valtioneuvoston päätökseen.
33938:
33939: 19 §.
33940: Hallituksen esitys n:o 134 (1974 vp.) laiksi kunnan etuosto-oikeudesta kiin-
33941: teistönkaupassa. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain kunnan
33942: etuosto-oikeudesta kiinteistönkaupassa, lain lainhuudatuksesta ja kiinteistöosaannan
33943: moittimisajasta annetun lain muuttamisesta sekä lain leimaverolain 30 § :n muut-
33944: tamisesta.
33945: 20 §.
33946: Hallituksen esitys n:o 156 (1974 vp.) laiksi satovahinkojen korvaamisesta.
33947: Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
33948:
33949: 21 §.
33950: Hallituksen esitys n:o 175 (1974 vp.) laiksi alkoholilain muuttamisesta.
33951: Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
33952:
33953: 22 §.
33954: Hallituksen esitys n:o 178 (1974 vp.) laiksi kansanedustajain vaaleista
33955: a!Illletun lain muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt
33956: lain.
33957: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus kiirellisesti selvittää, voidaanko
33958: kansanedustajain vaalcista annetun lain 105 § :ää pitää nykyisessä muodossa
33959: tarpeellisena, ja antaa tämän jäLkeen mahdolliset esitykset edu~kunnalle.
33960:
33961: 23 §.
33962: Hallituksen esitys n:o 185 ( 1974 vp.) laiksi geodeettisesta laitoksesta. Edus-
33963: kunta 0n 25 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
33964: 6 1975vp.- Valtiopäiväpäätös.
33965:
33966: 24 §.
33967: Hallituksen esitys n:o 188 (1974 vp.) laiksi työtuomioistuimesta annetun lain
33968: 11 §::n muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
33969:
33970:
33971: 25 §.
33972: Hallituksen- esitys n:o 196 (1974 vp.) laiksi kehitysalueluottolain 20 §:n
33973: muuttarriisesta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
33974:
33975: 26 §.
33976: Hallituksen esitys n:o 197 ( 1974 vp.) laiksi kehitysalueiden kunnille yritys-
33977: toiminnan . edistämiseksi myö:nnettävistä korkotukiluotoista annetun lain muutta-
33978: misesta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
33979:
33980: 27 §.
33981: Hallituksen esitys n:o 198 ( 1974 vp.) pienteollisuuden korkotukiluottolain
33982: mquttamisesta; Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
33983:
33984: 28 §.
33985: Hallituksen esitys n:o 205 (197 4 vp.) men1mesten vuosilomalaiksi. Edus-
33986: kunta on 15 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
33987:
33988: 29 §.
33989: Hallituksen esitys n:o 213 (1974 vp.) laiksi kunnille palo- ja pelastustoimen
33990: kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista. Eduskunta on 13
33991: päivänä toukokuuta 197 5 hyväksynyt lain.
33992:
33993: 30 §.
33994: Hallituksen esitys n:o 216 ( 1974 vp.) laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta
33995: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväk-
33996: synyt lain.
33997:
33998: 31 §.
33999: Hallituksen esitys n:o 217 (1974 vp.) laiksi työsuojeluhallinnosta annetun
34000: lain muuttamisesta. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34001:
34002: 32 §.
34003: Hallituksen esitys n:o 222 ( 1974 vp.) laiksi Kehitysaluerahasto Oy - Ut-
34004: vecklingsområdesfonden Ab-nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta.
34005: Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34006: 1975 vp. -Valtiopäiväpäätös. 7
34007:
34008: 33 §.
34009: Hallituksen esitys n:o 223 (197 4 vp.) laeiksi eräiden sosiaali- ja terveys-
34010: ministeriön hallinnonalan lakien muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä touko-
34011: kuuta 1975 hyväksynyt lain alkoholilain muuttamisesta, lailn kunnallisesta kodin-
34012: hoitoavusta annetun lain muuttamisesta, lain lasten päivähoidosta annetun lain
34013: muuttamisesta, lain lastenkotien valtionavusta a;nnetun lain muuttamisesta, lain
34014: kasvatusneuvolalain muuttamisesta, lain elatusavun ennakosta ja elatustuesta
34015: annetun lain 25 § :n muuttamisesta, lain kansa;nterveyslain muuttamisesta, lain
34016: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta, lain aluesairaaloiden
34017: ja sairasmajojen lakkauttamisesta annetun lain muuttamisesta, lain kutl!!lallisista
34018: yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta, lain keskussairaaloiden rakentamisesta
34019: annetun lailn 6 a § :n muuttamisesta, lain yliopistollisista keskussairaaloista annetun
34020: lain 13 ja 14 § :n muuttamisesta, lain Tampereen keskussairaalan käyttämisestä
34021: Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetussairaalana annetnn lain
34022: muuttamisesta, lain tuberkuloosilain muuttamisesta, lain tuberkuloosin vastustamis-
34023: työn järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain 3 a ja 5 § :n muuttamisesta,
34024: lain mielisairaslain muuttamisesta, lain terveydenhoitolain 11 § :n muuttamisesta
34025: ja lain työsuojeluhallinnosta annetun lain 8 § :111 muuttamisesta.
34026:
34027: 34 §.
34028: Hallituksen esitys n:o 224 (197 4 vp.) laeiksi pellon käytön raJOlttamisesta
34029: annetun lain ja metsänpara11111uslain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä
34030: helmikuuta 1975 hyväksynyt lait.
34031: 35 §.
34032: Hallituksen esitys n:o 225 (197 4 vp.) Neuvostoliiton kanssa tavaranvaihdosta
34033: ja maksuista vuosina 1976-1980 tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväk-
34034: symisestä. EduskUillta on 11 päivänä maaliskuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne
34035: Suomen 'tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä tavaran-
34036: vaihdosta ja maksuista vuosina 1976-1980 Helsingissä 12 päivänä syyskuuta
34037: 1974 tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.
34038: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain Neuvostoliiton kanssa tavaranvaihdosta
34039: ja maksuista vuosina 1976-1980 tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväk-
34040: symisestä.
34041: 36 §.
34042: Hallituksen esitys n:o 226 (1974 vp.) laiksi rikoslain 21 luvun 5 §:n muut-
34043: tamisesta. Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
34044:
34045: 37 §.
34046: Hallituksen esitys n:o 227 (197 4 vp.) laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta
34047: eräissä tapauksissa. Eduskunta on 22 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain
34048: sika- ja kanataloustuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa.
34049: 8 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34050:
34051: 38 §.
34052: Hallituksen esitys n:o 231 ( 1974 vp.) laiksi kehitysalueiden tuotannollisen
34053: toiminnan työvoimapoliittisesta rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamises-
34054: ta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34055:
34056:
34057: 39 §.
34058: Hallituksen esitys n:o 232 ( 1974 vp.) Itämeren alueen merellisen ympäristön
34059: suojelua koskevan yleissopimuksen eräidel!l määräysten hyväksymisestä. Eduskunta
34060: on 29 päivänä huhtikuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne Itämeren alueen merellisen
34061: ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen määräykset, jotka vaativat edus-
34062: kunnan suostumuksen.
34063: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain Itämeren alueen merellisen ympäristön
34064: suojelua koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
34065:
34066: 40 §.
34067: Hallituksen esitys n:o 233 ( 1974 vp.) laiksi eräistä väliaikaisista poik:keus-
34068: säännöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä
34069: maaliskuuta 1975 hyväksymyt lain.
34070:
34071: 41 §.
34072: Hallituksen esitys n:o 234 ( 1974 vp.) laiksi opintokeskusten valtionavusta.
34073: Eduskunta on 25 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
34074:
34075: 42 §.
34076: Hallituksen esitys n:o 236 ( 1974 vp.) laeiksi sotilasvammalain ja sotilas-
34077: vammalaim mukaisen elinkoron uudelleen suorittamisesta eräissä tapauksissa anne-
34078: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt
34079: lait.
34080:
34081: 43 §.
34082: Hallituksen ,esitys n:o 238 (1974 vp.) laiksi tullitariffin muuttamisesta.
34083: Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
34084:
34085: 44 §.
34086: Hallituksen esitys n:o 239 ( 197 4 vp.) Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja
34087: Tanskan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen
34088: eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 29 päivänä huhtikuuta 1975
34089: päättänyt hyväksyä ne Kööpenhaminassa 11 päivänä maaliskuuta 1974 allekirjoi-
34090: tetun Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä tehdyn yhteistyö-
34091: sopimuksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.
34092: 197.5 vp.- Valtiopäiväpäätös. 9
34093:
34094: 45 §.
34095: Hallituksen esitys n:o 240 (1974 vp.) laiksi velvollisuudesta saapua toisen
34096: pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa ja laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n
34097: muuttamisesta. Eduskunta on 8 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lait, niistä
34098: ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n 2 momentissa säädetyn käsittelyn
34099: jälkeen.
34100: 46 §.
34101: Hallituksen esitys n:o 241 ( 1974 vp.) laiksi asevelvolliselle muulta kuin
34102: vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauk.sesta annetun lain muutta-
34103: misesta. Eduskunta on 22 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
34104:
34105:
34106: 47 §.
34107: Hallituksen esitys n:o 242 (1974 vp.) laiksi sokerijuurikkaasta valmistettujen
34108: tuotteiden valmisteverosta. Eduskunta on 8 päivänä huhtikuuta 1975 valtiopäivä-
34109: järjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
34110:
34111:
34112: 48 §.
34113: Hallituksen esitys n:o 243 ( 1974 vp.) laiksi jakolain muuttamisesta. Eduskunta
34114: on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34115:
34116:
34117: 49 §.
34118: Hallituksen esitys n:o 244 (1974 vp.) Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja
34119: koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden
34120: määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1975 päättänyt
34121: hyväksyä ne Rabatissa 25 päivänä kesäkuuta 1973 Marokon kanssa tulo-. ja
34122: omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi-
34123: muksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.
34124: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain Marokon kanssa tulo-. ja omaisuusveroja
34125: koskevan kaksim:kertaisen verotuksen välttäm1seksi tehdyn sopimuksen eräiden
34126: määräysten hyväksymisestä.
34127: 50 §.
34128: Hallituksen esitys n:o 245 (1974 vp.) laiksi mustalaisväestön asunto-olojen
34129: parantamisesta. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34130:
34131:
34132: 51 §.
34133: Hallituksen esitys n:o 1 laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
34134: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä huht1kuuta 1975 hyväks.y-
34135: nyt lain.
34136: 2 951/75
34137: 10 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34138:
34139: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kiireeUisesti toimenpiteisiin sel-
34140: laisen lain aikaansaamiseksi, jolla tehdään mahdolliseksi harkita niin sanottujen
34141: totaaHkieltäytyjien vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta.
34142:
34143: 52 §.
34144: Hallituksen esitys n:o 2 laiksi erään Kanadassa sijaitsevan kiinteistön myyn-
34145: nistä. Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
34146:
34147: 53 §.
34148: Hallituksen esitys n:o 5 laeiksi Turun yliopistosta annetun lain 8 §:n, Tampe-
34149: reen yliopistosta annetun lain 8 §:n ja Helsingin kauppakovkeakoulusta annerun
34150: lain 8 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 22 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt
34151: lait.
34152: 54 §.
34153: Hallituksen esitys n:o 6 laiksi Kuopion kovkeakoulusta annetun ~ain 4 ja 5 § :n
34154: muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt lain.
34155:
34156: 55 §.
34157: Ha!Htuks,en esitys n:o 7 laiksi siementavaran kaupasta. Eduskunta on 11 päi-
34158: vänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34159:
34160: 56 §.
34161: Hallituksen esitys n:o 8 ]aiksi valtion viljavarastosta .annetun lain muuttami-
34162: sesta. Eduskunta on 25 päivänä maaliskuuta 1975 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2
34163: momentissa säädetyn käshtelyn jälkeen hyväksynyt lain.
34164:
34165: 57 §.
34166: Hallituksen esitys n:o 10 laiksi maatilatilastosta. Eduskunta on 11 päivänä
34167: kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34168: 58 §.
34169: Hallituksen esitys n:o 11 laiksi kotimaisen sokerin tuotannosta. Eduskunta on
34170: 22 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
34171: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota sllhen, että viljelijän on suhteettoman
34172: kauan odotettava maksua työstään ja tuotteistaan. Eduskunta on edellyttänyt halli-
34173: tuksen ryhtyvän käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin a:s!iantilan parantamic
34174: seksi.
34175: 59 §.
34176: Hallituksen esitys n:o 12 laiksi siviili-i11na-aluksen kaappaukseen syyllistynei-
34177: den henkilöiden palauttamisesta eräissä tapauksissa. Eduskunta on 15 päivänä
34178: huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
34179: 1975 vp. - Valtiopäiväpäätös. 11
34180:
34181: 60 §.
34182: Hallituksen esitys n:o 13 laiksi kadonneen henkilön julistamisesta kuolleeksi
34183: annetun lain muuttanlisesta. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksy-
34184: nyt Lain.
34185:
34186: 61 §.
34187: Hallituksen esitys n:o 14 Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ulkomaisten lainojen val-
34188: tiontakauksista. Eduskunta on 13 päivänä maaliskuuta 1975 päättänyt oikeuttaa
34189: valtioneuvoston määräämillään ehdoilla vastavakuuksia vaatimatta antamaan val-
34190: tion omavelkaisia takauksia vuosina 1975-1977 Enso-Gutzeit Osakeyhtiön pää-
34191: omamäärältään yhteensä enintään 500 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten
34192: ]ainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen :täyttämisen vakuudeksi siten,
34193: että kunkin ulkomaisen lainan määrä tälloin lasketaan takausta annettaessa kysei-
34194: sen suuruiseen määrään nähden voimassa olevan Suomen Pankin myyntikurssin
34195: mukaan.
34196:
34197: 62 §.
34198: Hallituksen esitys n:o 15 laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttämi-
34199: sestä annetun l'ain 2 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 8 päivänä huhtikuuta 1975
34200: hyväksynyt lain.
34201:
34202: 63 §.
34203: Hallituksen esitys n:o 16 Mortgage Bank of Finland Oy:n uLkomaisten [ainojen
34204: valtion takauksista. Eduskunta on 19 päivänä maaliskuuta 1975 päättänyt oikeut-
34205: taa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muuten määrää-
34206: millään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Mortgage Bank of Finland Oy:n
34207: ottamien pääomamäärältään yhteensä enintään 600 000 000 markkaan nousevien
34208: ulkomaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi siten, että
34209: kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa kyseisen
34210: suuruiseen määrään nähden voimassa olevan Suomen Pankin myyntikurssin mu-
34211: kaan sekä siten, että taJkauksia voidaan antaa vuoden 1976 roppuun saakka.
34212:
34213:
34214: 64 §.
34215: Hallituksen esitys n:o 17 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1975 tulo- ja meno-
34216: arvioon. Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt esityksen.
34217: Eduskunnan saaman selvityksen mukaan valtion osuus Oy Suomen Autoteolli-
34218: suus Ab:ssa nousisi esityksessä tarkoitettujen osakkeiden ostamisen jälkeen vain
34219: noin 70 prosenttiin. Eduskunta on katsonut kuitenkin, että yhtiön vastaisen kehit-
34220: tämisen kannalta ja yhtiön toiminnan saattamiseksi tarvittaessa esime11kiksi hallin-
34221: non ja rahoituksen osalta yhdenmukaiseksi muiden valtioenemmistoisten yhtiöiden
34222: 12 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34223:
34224: kans,sa olisi tavkoituksenmukaista pyrkiä lisäämään valtion määrättävissä olevaa
34225: osuutta sanotussa yhtiössä esitettyä suuremmaksi. Eduskunta on edellyttänyt, että
34226: hallitus ryhtyy to1menpiteisi:in myös niiden osakkeiden hankk1miseksi valtion mää-
34227: räysvaLtaan esityksen mu!ka1s:in ehdoin, jotka ennen 28. 11. 1974 yhtiön osakeluet-
34228: teloon merkitty kotimainen yhtiö tarjoaa valtiolle ennen vuoden 1975 loppua.
34229:
34230:
34231: 65 §.
34232: Halliturosen esitys n:o 18 Mksi metsäteollisuuden suhdannepidätys.ten verotta-
34233: misesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1975
34234: hyväksynyt fain.
34235:
34236: 66 §.
34237: Hallltuksen esitys n:o 19 laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun
34238: lain muuttamisesta. Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34239:
34240:
34241: 67 §.
34242: Hallituksen esitys n:o 20 tuontitalletuslaiksi. Eduskunta on 22 päivänä maalis-
34243: kuuta 1975 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen
34244: hyväksynyt lain.
34245: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus pyrkii kaikin käytettävissä olevin
34246: keinoin huolehtimaan työllisyyden ylläpitämisestä ja ki.inlnittää tällöin erityistä
34247: huomiota työllisyystilanteessa ilmenevien alueellisten erojen tasoittamiseen.
34248: Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto voi harkinnan mukaan myöntää
34249: vapautuksen tuontitalletuksen suorittamisesta .silloin, kun on .ilmeistä, että tuonti-
34250: talletuksen tekeminen haittaisi vientituotteidelll valmistusta tai kun on kysymys
34251: tavaroista, joista tuontitalletuksen tekeminen olennaisesti vaikenttaisi sellaisten
34252: tuotannollisten investointien toteuttamista, jotka lisäävät vientiä tai korvaavat
34253: tuontia.
34254: Koska tuontitalletusten tarkoituksena on ulkomaankaupan tasapainon paran-
34255: taminen, eduskunta on edellyttänyt, että järjestelmää käytäntöön sovellettaessa ja
34256: 13 § :n 2 momentin edellyttämiä vapaotuksia myönnettäessä kiinnitetään erityistä
34257: huomiota kaupan häiriöttömän kehityksen turvaamiseen niiltä osin, missä ulko-
34258: maankaupan tasapailnottomuutta ei esiinny, ja että samalla huolehditaan siitä,
34259: etteivät pienet ja keskisuuret tuontiliikkeet joudu kohtuuttomiin vaikeuksiin.
34260:
34261:
34262: 68 §.
34263: Hallituksen esitys n:o 21 laiksi poikkeuksista hintavalvontalainsäädäntöön.
34264: Eduskunta on 22 päivänä maaliskuuta 1975 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2
34265: momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
34266: 1975 vp. - Valtiopäiväpäätös. 13
34267:
34268: . 69 §.
34269: Hallituksen esitys n:o 22 laiksi aluevaihdosta valtion ja Turun kaupungin
34270: välillä. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt lain.
34271:
34272:
34273: 70 §.
34274: Hallituksen esitys n:o 23 laiksi kirkkolain muuttamisesta. Eduskunta on 27
34275: päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34276:
34277:
34278: 71 §.
34279: Hallituksen esitys n:o 24 laiksi kirkkolain muuttamisesta. Eduskunta on 27
34280: päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34281:
34282:
34283: 72 §.
34284: Hallituksen esitys n:o 25 asumistukilaiksi. Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta
34285: 1975 hyväksynyt lain.
34286: 73 §.
34287: Hallituksen esitys n:o 26 laiksi maatalousyrittäjän vuosiloman järjestämisestä
34288: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksy-
34289: ny:t lain.
34290: 74 §.
34291: Hallituksen esitys n:o 27 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuss.äännöksistä vero-
34292: lakei:hin. Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34293:
34294: 75 §.
34295: Hallituksen esitys n:o 28 laiksi vemtuslain muuttamisesta. Eduskunta on 13
34296: päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt l·ain.
34297:
34298: 76 §.
34299: Hallituksen esitys n:o 29 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain muutta-
34300: misesta. Eduskunta on 22 päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt ~ain.
34301:
34302: 77 §.
34303: Hallituksen esitys n:o 30 Finnair Oy:n lainojen sekä eräiden sitoumusten
34304: valtion takauksista. Eduskunta on 29 päivänä huhtikuuta 1975 päättänyt oikeuttaa
34305: valtioneuvoston määräämillään ehdoilla vastavakuuksia vaatimatta antamaan valtion
34306: omavelkaisia takauksia vuosina 1975-1978 Finnair Oy:n pääomamäärältään
34307: yhteensä enintään 409 000 000 markkaan nousevien laiJna- ja vuokrasopimusten
34308: sekä niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi siten, että vuokrasopimusten
34309: pääomamääränä pidetään suoritettavien vuokrien yhteismäärää, jollei takausvas-
34310: 14 1975 vp. - Valtiopäiväpäätös.
34311:
34312: tuulle ole erikseen sovittu muuta ylärajaa, ja että ulkomaan rahan maarmsen
34313: sitoumuksen pääomamäärä lasketaan takausta annettaessa kyseisen suuruiseen
34314: määrään nähden voimassa olevan Suomen Pankin myyntikurssin mukaan.
34315:
34316: 78 §.
34317: Hallituksen esitys n:o 31 laiksi tulo- ja varalli~uusverolain muuttamisesta.
34318: Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34319:
34320: 79 §.
34321: Hallituksen esitys n:o 32 laiksi eräistä poikkeuksista voin hinnanalennus-
34322: korvauksesta ja hinnanalennusmaksusta annetun lain soveltamiseen .. Eduskunta on
34323: 13 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34324:
34325: 80 §.
34326: Hallituksen esitys n:o 33 laiksi eräistä poikkeuksista maataloustulosta ja
34327: maidon ja vehnän markkilloimismaksusta annettujen lakien soveltamiseen. Edus·-
34328: kunta on 13 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34329:
34330: 81 §.
34331: Hallituksen esitys n:o 34 valtion virkojen ja to1m1en järjestelyvaltuusliriksi~
34332: Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn
34333: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien
34334: jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
34335:
34336: 82 §.
34337: Hallituksen esitys n:o 35 laiksi la.psilisälain 1 §:n muuttamisesta. Eduskunta
34338: on 20 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34339: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus asettaisi komitean selvittämään, onko
34340: nykyinen lapsilisäjärjestelmä kaikilta osin perhepoliittisesti tarkoituksenmukainen
34341: ja että mihin toimenpiteisiin asian johdosta tulisi ryhtyä sekä antaisi tarvittavat
34342: lakiehdotukset eduskunnalle viipymättä.
34343:
34344: 83 §.
34345: Hallituksen esitys n:o 36 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
34346: lain muuttamisesta. Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34347:
34348: 84 §.
34349: Hallituksen esitys n:o 37 laiksi vanadiinituotannoo aloittamisen tukemisesta
34350: Rautaruukki Oy:n Mustavaaran vanadiiniesiintymällä annetun lain muuttamisesta.
34351: Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34352: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 15
34353:
34354: 85 §.
34355: Hallituksen esitys n:o 39 Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa tehdyin
34356: kansainvälistä maantieliikennettä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväk-
34357: symisestä. Eduskunta on 10 päivänä kesäkuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne Suomen
34358: Tasavallan hallituksen ja Saksan Demokraattisen Tasavallan hallituksen välillä
34359: Berliinissä 29 päivänä toukokuuta 197 4 tehdyn kansainvälistä maantieliikennettä
34360: koskevan sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan määräykset, jotka vaativat eduskunnan
34361: suostumuksen.
34362: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain Saksan Demokraattisen Tasavallan
34363: kanssa tehtyjen kansainvälistä maantieliikennettä koskevan sopimuksen ja sen
34364: lisäpöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä.
34365:
34366: 86 §.
34367: Hallituksen esitys n:o 40 laeiksi maanmittausmaksusta annetun laiin 2 § :n,
34368: jakolain 263 §:n ja leimaverolain 12 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä
34369: kesäkuuta 1975 hyväksynyt lait.
34370: 87 §.
34371: Hallituksen esitys n:o 41 laiksi tuontikaupparahastosta oonetun lain voimassa-
34372: olaajan pidentämisestä. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34373:
34374: 88 §.
34375: Hallituksen esitys n:o 42 Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen
34376: perustamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Edus-
34377: kunta on 3 päivänä kesäkuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne Euroopan keskipitkien
34378: sääennusteiden keskuksen perustamista koskevan yleissopimuksen määräykset,
34379: jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.
34380: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain Euroopan keskipitkien sääennusteiden
34381: keskuksen perustamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
34382: misestä.
34383: 89 §.
34384: Hallituksen esitys n:o 4 3 Bulgarian kanssa yhteistoiminnasta matkailun alalla
34385: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Edusknnta on 23 päivänä
34386: toukokuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne Varnassa 12 päivänä elokuuta 1974
34387: Suomen Tasavallan hallituksen ja Bulgarian Kansantasavallan hallituksen välillä
34388: yhteistoimiooasta matkailun alalla tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat
34389: eduskunnan suostumuksen.
34390: 90 §.
34391: Hallituksen esitys n:o 44 Puolan kanssa yhteistoiminnasta matkailun alalla
34392: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta 0111 23 päivänä
34393: 16 1975 vp. - Valtiopäiväpäätös.
34394:
34395: toukokuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1974
34396: Suomen Tasavallan hallituksen ja Puolan Kansantasavallan hallituksen välillä
34397: yhteistoimiumasta matkailun alalla tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat
34398: eduskunnan suostumuksen.
34399:
34400: 91 §.
34401: Hallituksen esitys n:o 45 Unkarin kanssa yhteistoimilll1lasta matkailun alalla
34402: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 23 päivänä
34403: toukokuuta 1975 päättänyt hyväksyä ne Budapestissä 2 päivänä syyskuuta 1974
34404: Suomen Tasavailain hallituksen ja Unkarin Kansantasavallan hallituksen välillä
34405: yhteistoiminnasta matkailun alalla tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat
34406: eduskunnan suostumuksen.
34407:
34408: 92 §.
34409: Hallituksen esitys n:o 49 laeiksi asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
34410: annetun lain sekä verotuslain muuttamisesa. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta
34411: 1975 hyväksynyt lait.
34412: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus selvityttää käsitteen "verovelvollisen
34413: ja hänen perheensä vakituinen asunto" soveltamisessa mahdollisesti ilmenneet
34414: eroavuudet ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tilan korjaamiseksi.
34415:
34416:
34417: 93 §.
34418: Hallituksen esitys n:o 50 laiks1 leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on 3
34419: päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34420:
34421:
34422: 94 §.
34423: Hallituksen esitys n:o 51 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
34424: lain muuttamisesta. Eduskunta 01!1 3 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34425:
34426:
34427: 95 §.
34428: Hallituksen esitys n:o 52 laiksi Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission
34429: suositusten voimaansaattamisesta ja laiksi kalastuslain 108 §:n muuttamisesta.
34430: Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lait.
34431:
34432:
34433: 96 §.
34434: Hallituksen esitys n:o 53 laeiksi luopumiseläkelain ja maatalousyrittäjien
34435: eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt
34436: lait.
34437: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 17
34438:
34439: 97 §.
34440: Hallituksen esitys n:o 54 laiksi merimieseläkelain muuttamisesta. Eduskunta on
34441: 27 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34442: Eduskunta on edellyttänyt hallituksen kiirehtivän toimenpiteitään merimies-
34443: eläkelainsäädännön kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.
34444:
34445: 98 §.
34446: Hallituksen esitys n:o 55 laiksi laivatyöturvallisuuslain 1 §:n muuttamisesta.
34447: Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34448:
34449:
34450: 99 §.
34451: Hallituksen esitys n:o 56 vuoden 1961 CIV-yleissopimukseen liittyvän rauta-
34452: teiden vastuuta matkustajien kuolemasta ja loukkaantumisesta koskevan lisäyleis-
34453: sopimuksen voimassaaioajan pidentämiseksi tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten
34454: hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä kesäkuuta 1975 päättäinyt hyväksyä ne
34455: vuoden 1961 CIV-yleissopimukseen liittyvän rautateiden vastuuta matkustajien
34456: kuolemasta ja loukkaantumisesta koskevan lisäyleissopimuksen voimassaolaajan
34457: pidentämiseksi tehdyn pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat eduskunnan suos-
34458: tumuksen.
34459: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain vuoden 1961 CIV-yleissopimuksen
34460: liittyvän rautateiden vastuuta matkustajien kuolemasta ja loukkaantumisesta
34461: koskevan lisäyleissopimuksen Voimassaoloajan pidentämiseksi tehdyn pöytäkirjan
34462: eräiden määräysten hyväksymisestä.
34463:
34464: 100 §.
34465: Hallituksen esitys n:o 57 Suomen Tasavallan hallituksen ja Saksan Demo-
34466: kraattisen Tasavallan hallituksen välillä tehdyn kaupan esteiden poistamista etujen
34467: ja velvoitteiden vastavuoroisuuden pohjalla koskevan sopimuksen eräiden mää-
34468: räysten hyväksymisestä. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt
34469: hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja Saksan Demokraattisen Tasavallan
34470: hallituksen välillä kaupan esteiden poistamisesta etujen ja velvoitteiden vasta-
34471: vuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvien pöytäkirjojen
34472: määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.
34473: Samalla eduskunta on hyväksynyt lain Saksan Demokraattisen Tasavallan
34474: hallituksen kanssa kaupan esteiden poistamisesta etujen ja velvoitteiden vasta-
34475: vuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymis,estä.
34476:
34477: 101 §.
34478: Hallituksen esitys n:o 58 lisäyks1stä ja muutoksista vuoden 1975 tulo- ja
34479: menoarvioon. Eduskunta on 12 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt esityksen.
34480:
34481: 3 951/75
34482: 18 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34483:
34484: Eduskunta on todennut, että se 17. 1. 1975 käsitellessään vuoden 1975 tulo-
34485: ja menoarvioesitystä päätti, että momentin 29.59.01. perusteluista poistetaan
34486: kappale, jossa ehdotetaan 1. 10. 1975 lukien perustettavat virat ja ylimääräiset
34487: toimet. Koska eduskunnan käsityksen mukaan tämän päätöksen tarkoituksena oli,
34488: että paitsi nyt käsiteltävänä olevia virkoja myöskään muita hallituksen esityksessä
34489: mainitun momentin perusteluissa 1. 10. 1975 perustettavaksi ehdotettuja virkoja
34490: ei perusteta, eduskunta on poistanut esillä olevan alamomentin perusteluineen
34491: lisämenoarviosta ja edellyttänyt, että hallitus jatkaa ammattikasvatushallituksen
34492: organisaatiouudistuksen perusteiden selvittämistä.
34493: Momentilla 31.85.89 on ehdotettu myönnettäväksi 31 227 000 markkaa Oy
34494: Yleisradio Ab:n osakepääoman korottamista varten. - Saamiensa selvitysten
34495: perusteella eduskunta on edellyttänyt, että osakepääoman korotus hallituksen
34496: esityksestä poiketen tullaan käyttämään tilikauden 1975/76 aikana kuuntelu- ja
34497: katseluolosuhteiden saattamiseksi tasapuolisiksi ja oikeudenmukaisiksi lähinnä
34498: aluetoiniliman uusinvestointien sekä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa toteutet-
34499: tavan Pasilan radion tuotantotalohankkeen osittaiseen rahoitukseen. Yhtiön hal-
34500: lintoneuvoston on ennen osakepääoman merkitsemistä hyväksyttävä 1. 6. 1975
34501: alkavalle tilikaudelle sellaimen talousarvio, joka käsittää yhtiön toiminnan edellyt-
34502: tämät tarpeelliset menot ja joka on tasapainotettu.
34503:
34504:
34505: 102 §.
34506: Hallituksen esitys n:o 59 laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttämi-
34507: sestä annetun lain 2 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta
34508: 1975 hyväksynyt laiJn.
34509:
34510: 103 §.
34511: Hallituksen esitys n:o 60 laiksi eräiden virkojen ja eraan toimen perustami-
34512: sesta. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34513:
34514:
34515: 104 §.
34516: Hallituksen esitys n:o 61 laiksi maa-alueen myymisestä Kuoreveden kU11!11alle.
34517: Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt lain.
34518:
34519:
34520: 105 §.
34521: Hallituksen esitys n:o 62 laiksi Oy Veikkaus Ab-nimisen osakeyhtiön osak-
34522: keiden hankkimisesta valtion omistukseen. Eduskunta 11 päivänä kesäkuuta 1975
34523: hyväksynyt lain.
34524: Eduskunta on edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että tieteen, taiteen
34525: ja nuorisotyön rahoitus ei kaupan johdosta joudu kärsimään.
34526: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 19
34527:
34528: 106 §.
34529: Hallituksen esitys n:o 63 puolisoiden erillisverotukseen siirtymisestä johtu-
34530: vista muutoksista verolainsäädäntöön. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1975
34531: hyväksynyt lain tulo-- ja varallisuusverolain muuttamisesta, lain merimiesverolain
34532: muuttamisesta, lain velkojen korkojen vähe11i11ysoikeuden rajoittamisesta verotuk-
34533: sessa annetun lain muuttamisesta ja lain verotuslain muuttamisesta, niistä ensim-
34534: mäisen valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin.
34535: Hallituksen esitystä käsitellessään eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen,
34536: että yksinhuoltajien ja elatusvelvollisuutensa täyttäneiden yksinäisten henkilöiden
34537: verotuksellinen asema muodostuu erityisesti erillisverotuksen voimaantuloon liit-
34538: tyvän siirtymäkauden jälkeen epätyydyttäväksi. Tämän vuoksi eduskunta on edel-
34539: lyttänyt, että hallitus kiireellisesti selvittää, millä tavoin verotusjärjestelmän muu-
34540: toksesta johtuvat, edellä tarkoitettuja verovelvollisia koskevat epäkohdat voidaan
34541: oikeudenmukaisella tavalla poistaa, sekä antaa asiasta esityksen eduskunnalle.
34542: Hyväksyessään hallituksen esityksen erillisverotukseen siirtymisestä edus-
34543: kunta on edellyttänyt, että hallitus antaessaan eduskunnalle vuodelta 1976 toi-
34544: mitettavassa verotuksessa sovellettavaa veroasteikkoa koskevan esityksen laatii
34545: ehdotettavan veroasteikon sellaiseksi, ettei erillisverotukseen siirtyminen aiheuta
34546: millekään verovelvollisryhmälle valtion tuloverotuksen kiristymistä, vaan että in-
34547: flaatiosta aiheutU!tleen valtion tuloverotuksen kiristymisen tarpeellinen lieventämi-
34548: nen toteutuu erityisesti pieni- ja keskituloisten tulonsaajien reaalisen tulotason
34549: säilyttämiseksi. Eduskunta on niin ikään edellyttänyt, että hallitus erillisvero-
34550: tuksen toteuttamisen jälkeenkin jatkuvasti seuraa tuloverotuksen kehitystä ja ottaa
34551: huomioon muuttuvien olosuhteiden edellyttämät vaatimukset tuloverotuksen ke-
34552: hittämiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi verorasituksen jakautumisessa
34553: kiinnittäen erityistä huomiota inflaatiosta aiheutuvan verotuksen kiristymisen estä-
34554: miseen sekä tuloverotuksen perhe- ja tulonjakopoliittisten vaikutusten paranta-
34555: miseen.
34556: Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta on edellyttänyt hallituksen kiireel-
34557: lisesti antavan esityksen henkilövakuutusmaksujen vähennysoikeuden ylärajan ko-
34558: rottamiseksi 250 markkaan perheenjäsentä kohden sekä tutkivan, mitä muita mah-
34559: dollisuuksia on edistää henkivakuutussäästämistä ja muutoin parantaa henkilöva-
34560: kuutustoiminnan edellytyksiä maassamme.
34561:
34562:
34563: 107 §.
34564: Hallituksen esitys n:o 65 Teollisuuden Voima Oy - Industrins Kraft Ab:n
34565: ulko- ja kotimaisten lainojen valtion takauksista. Eduskunta on 30 päivänä touko-
34566: kuuta 1975 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määräämillään ehdoilla
34567: valtion omavelkaisia takauksia vuosina 1975-1980 Teollisuuden Voima Oy -
34568: Industrins Kra:ft Ab:n pääomamäärältään yhteensä eniJntään 1 500 000 000 mark-
34569: 20 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34570:
34571: kaan nousevien ulkomaisten ja kotimaisten lainojen maksamisen ja muiden sovit·
34572: tujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
34573: tällöin lasketaan takausta annettaessa kyseisen suuruiseen määrään nähden voi-
34574: massa olevan Suomen Pankin myyntikurssin mukaa:n.
34575:
34576: 108 §.
34577: Hallituksen esitys n:o 66 Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n ulko-
34578: maisten lainojen valtion takauksista. Eduskunta on 23 päivälnä toukokuuta 1975
34579: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston määräämillään ehdoilla antamaan valtion oma-
34580: velkaisia takauksia vuosina 1975 ja 1976 Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki
34581: Oy:n pääomamäärältääin yhteensä enintään 250 000 000 markkaan nousevien ulko-
34582: maisten lainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi
34583: siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta a:nnettaessa
34584: kyseisen suuruiseen määrään nähden voimassa olevan Suomen Pankin myyntikurs-
34585: sin mukaan.
34586: 109 §.
34587: Hallituksen esitys n:o 67 Veitsiluoto Osakeyhtiön lainojen valtion takauksista.
34588: EduskUJnta on 23 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston
34589: määräämillään ehdoilla vastavakuuksia vaatimatta antamaan valtion omavelkaisia
34590: takauksia vuosina 1975-1980 Veitsiluoto Osakeyhtiön pääomamäärältään yh-
34591: teensä enintään 400 000 000 markkaan nousevien ulkomaisten ja kotimaisten
34592: lainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi siten,
34593: että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa kysei-
34594: sen suuruiseen määrään nähden voimassa olevan Suomen Pa:nkin myyntikurssin
34595: mukaan.
34596: 110 §.
34597: Hallituksen esitys n:o 68 laeiksi valtion eläkelain ja valtion perhe-eläkelain
34598: muuttamisesta ja laiksi eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen tekemisestä
34599: eräissä tapauksissa. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lait.
34600:
34601: 111 §.
34602: Hallituksen esitys n:o 69 laiksi polttoturpeen käytön edistämisestä annetun
34603: lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34604:
34605: 112 §.
34606: Hallituksen esitys 111:0 70 laiksi maatalousyrittäjän sijaisavusta. Eduskunta on
34607: 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34608: Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta on edellyttänyt hallituksen seuraa-
34609: van tarkkaan tämän lain ja maatalousyrittäjän vuosilomalain käytäooön toteutu-
34610: mista.
34611: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 21
34612:
34613: 113 §.
34614: Hallituksen esitys n:o 72 laiksi lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk-
34615: sissa annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Eduskunta 0tn 11 päivänä kesäkuuta 1975
34616: hyväksynyt lain.
34617: 114 §.
34618: Hallituksen esitys n:o 74 laiksi Argentiinassa sijaitsevan kiinteistön myynnistä.
34619: EduskUinta on 10 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34620:
34621:
34622: 115 §.
34623: Hallituksen esitys n:o 75 laiksi Australiassa sijaitsevan kiinteistön myynnistä.
34624: Eduskunta on 10 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34625:
34626:
34627: 116 §.
34628: Hallituksen esitys n:o 76 laiksi atomienergialain, paineastialain ja siirtolais-
34629: välityksestä annetun lain rikosoikeudellista menettämisseuraamusta koskevien sään-
34630: nösten muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksyl!lyt lain
34631: atomienergialain 12 §:n muuttamisesta, lain paineastialain 9 §:n muuttamisesta ja
34632: lain siirtolaisvälityksestä annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
34633:
34634:
34635: 117 §.
34636: Hallituksen esitys n:o 77 laiksi vientitavaran alkuperää koskevan väärän tie-
34637: don antamisen rankaisemisesta. Eduskunta on 10 päiv~nä kesäkuuta 1975 hyväk-
34638: synyt lain.
34639: 118 §.
34640: Hallituksen esitys n:o 78 laeiksi oikeudenkäymiskaaren 11 ja 17 luvun sekä
34641: Suomen ja ulkomaan viranomaisen yhteistoiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulko-
34642: maan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta eräissä tapauksissa annetun lain
34643: 6 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivooä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain
34644: oikeudenkäymiskaaren 11 ja 17 lukujen muuttamisesta ja Suomen ja ulkomaan vi-
34645: ranomaisten yhteistoiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulkomaan tuomioistuimen
34646: päätökseln täytäntöönpanosta eräissä tapauksissa annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
34647:
34648:
34649: 119 §.
34650: Hallituksen esitys n:o 79 Outokumpu Oy:n ulkomaisten lainojen vakuudeksi
34651: annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1975 päät-
34652: tänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muu-
34653: toin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Outokumpu Oy:n otta-
34654: mien pääomamäärältään yhteensä enintään 200 000 000 markkaan nousevien ulko-
34655: 22 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34656:
34657: maisten lainojen ja niistä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että
34658: kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa kyseisen
34659: suuruiseen määrään nähden voimassa olevan Suomen Pankin myyntikurssin mu-
34660: kaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1977 loppuun saakka.
34661:
34662: 120 §.
34663: Hallituksen esitys l!l:o 80 laiksi kansakoululain muuttamisesta sekä laiksi koulu-
34664: järjestelmän perusteista annetun lain 24 § :n muuttamisesta. Eduskunta on 11 päi-
34665: vänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lait.
34666:
34667: 121 §.
34668: Hallituksen esitys n:o 81 laiksi kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen edis-
34669: tämisestä. Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 197 5 hyväksynyt lain.
34670:
34671: 122 §.
34672: Hallituksen esitys n:o 82 laiksi kalansaaliin hintatuesta. Eduskunta on 11 päi-
34673: vänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt lain.
34674: Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta on edellyttänyt, että hintatukea
34675: maksetaoo tarvittaessa kaikkien kalastajaväestölle taloudellisesti merkittävien, sisä-
34676: vesistöistä yhtä hyvin kuin rannikolta ja mereltä pyydettyjen kalalajien saaliista.
34677:
34678: 123 §.
34679: Kirjelmillä 13 päivältä kesäkuuta 1975 eduskunta on ilmoittanut, että seu-
34680: raavat hallituksen esit)'lkset ovat jääneet käsittelemättä loppuun:
34681: 1) Hallituksen esitys n:o 37 ( 1972 vp.) laiksi eräistä vesitilusjärjestelyistä;
34682: 2) Hallituksen esitys n:o 113 ( 1972 vp.) laiksi manttaalikuntalaitoksen lak-
34683: kauttamisesta;
34684: 3) Hallituksen esitys n:o 140 ( 1972 vp.) laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
34685: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
34686: nettujen asetusten muuttamisesta sekä laeiksi verotuslain muuttamisesta ja leima-
34687: verolain väliaikaisesta muuttamisesta samoin kuin laeiksi eräiden yhtymäin vero-
34688: velvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun lain, elinkeinotulon
34689: verottamisesta annetun lain, sairausvakuutuslain ja kansaneläkelain muuttamisesta;
34690: 4) Hallituksen esitys n:o 141 (1972 vp.) laiksi kalastuslain muuttamisesta
34691: ja laiksi yleisen kalastusoikeuden laajentamisesta;
34692: 5) Hallituksen esitys n:o 142 (1972 vp.) laiksi valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n
34693: 2 momentin kumoamisesta sekä laiksi sotaväen rikoslain 147 §:n muuttamisesta;
34694: 6) Hallituksen esitys n:o 27 ( 1973 vp.) laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
34695: säännöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta;
34696: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 23
34697:
34698: 7) Hallituksen esitys n:o 36 (1973 vp.) valtiopäiväjärjestyksessä olevaa
34699: vaalikelpoisuusikärajaa ja holhouslain täysi-ikäisyysrajaa koskevien sekä eräiden
34700: niihin liittyvien säännösten muuttamisesta;
34701: 8) Hallituksen esitys n:o 48 (1973 v:p.) eräiden holhouslain täysi-ikäisyys-
34702: rajan alentamiseen liittyvien säännösten muuttamisesta;
34703: 9) Hallituksen esitys l!l:o 60 ( 1973 vp.) laiksi puoluelain muuttamisesta;
34704: 10) Hallituksen esitys n:o 62 ( 1973 vp.) raastuvanoikeuksien ja kaupunkien
34705: syyttäjälaitoksen siirtämistä valtion haltuun koskevaksi lainsäädännöksi;
34706: 11) Hallituksen esitys n:o 76 ( 1973 vp.) laiksi eräistä viranhaltijoita koske-
34707: vista järjestelyistä vanhojen kaupunkien erityisrasitusten lakkauttamisen yhtey-
34708: dessä;
34709: 12) Hallituksen esitys n:o 78 ( 1973 vp.) laiksi oikeudenhoidon ja paikallis-
34710: hallinnon kustannusten järjestelystä eräissä kaupungeissa;
34711: 13) Hallituksen esitys n:o 79 (1973 vp.) laiksi kaupunginvankiloiden lak-
34712: kauttamisesta;
34713: 14) Hallituksen esitys n:o 80 (1973 vp.) laiksi poliisilain muuttamisesta;
34714: 15) Hallituksen esitys n:o 81 (1973 vp.) laiksi tuulaakimaksun lakkautta-
34715: misesta;
34716: 16) Hallituksen esitys n:o 136 (1973 vp.) laiksi tullilain 155 §:n muutta-
34717: misesta;
34718: 17) Hallituksen esitys n:o 163 (1973 vp.) laiksi tapaturmavakuutuslain 4
34719: §:n muuttamisesta;
34720: 18) Hallituksen esitys n:o 220 (1973 vp.) testamenttimääräysten muotoa
34721: koskevien lakiristiriitojen ratkaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen eräiden määräys-
34722: ten hyväksymisestä;
34723: 19) Hallituksen esitys n:o 221 ( 1973 vp.) Suomen, Islanl!lin, Norjan, Ruot-
34724: sin ja Tanskan kesken Kööpenhaminassa 19 päivänä marraskuuta 1934 tehdyn
34725: perintöä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevan sopimuksen muuttamisesta teh-
34726: tävän sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä;
34727: 20) Hallituksen esitys n:o 224 ( 1973 vp.) laiksi kaupunkien eräiden liikenne-
34728: maksujen lakkauttamisesta;
34729: 21) Hallituksen esitys n:o 228 (1973 vp.) laiksi kaapelilähetystoiminnasta;
34730: 22) Hallituksen esitys n:o 133 ( 1974 vp.) lunastuslainsäädännön uudistami-
34731: sesta;
34732: 23) Hallituksen esitys n:o 135 (1974 vp.) laiksi rakennuslain muuttamisesta;
34733: 24) Hallituksen esitys n:o 192 (1974 vp.) laiksi kehitysalueiden tuotanto-
34734: toiminnan edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista ja laiksi leimavero-
34735: lain muuttamisesta;
34736: 24 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34737:
34738: 25) Hallituksen esitys n:o 201 (1974 vp.) väliintulosta öljysaastuntaonnet-
34739: tomuuksissa aavalla merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen eräiden mää-
34740: räysten hyväksymisestä;
34741: 26) Hallituksen esitys n:o 211 ( 197 4 vp.) !laiksi ajanvieteautomaateista;
34742: 27) Hallhuksen esitys n:o 215 ( 1974 vp.) laiksi tilojen yhteisten teiden ja
34743: valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina sekä
34744: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi~;
34745: 28) Hallituksen esitys n:o 237 (1974 vp.) maatilalaiksi ja eräiksi siihen
34746: liittyviksi laeiksi;
34747: 29) Hallituksen esitys n:o 3 laiksi järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä;
34748: 30) Hallituksen esitys n:o 4 teräaselaiksi;
34749: 31) Hallituksen esitys n:o 9 laiksi hukkakauran to11junnasta;
34750: 32) Hallituksen esitys n:o 38 Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjois-
34751: kalotin ammattikurssikeskuksen toiminnan jatkamista koskevan sopimuksen eräi-
34752: den määräysten hyväksymisestä;
34753: 33) Hallituksen esitys n:o 46 laiksi eräistä poikkeuksista porvariston ja kau-
34754: punkien erioikeuksiin;
34755: 34) Hallituksen esitys n:o 47 maistraattien, järjestysoikeuksien ja kaupun-
34756: kien ulosottotoimen siirtämistä valtion haltuun koskevaksi lai:nsäädännöksi;
34757: 35) Hallituksen esitys n:o 48 jätehuoltolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi;
34758: 36) Hallituksen esitys n:o 64 laiksi eräiden yksityisten laitosten henkilökun-
34759: nan aseman järjestämisestä laitoksen toiminnan siirtyessä kunnan tai kuntainliiton
34760: hoidettavaksi;
34761: 37) Hallituksen esitys n:o 71 laiksi valtion huoltolaitosten henkilökunnan
34762: aseman järjestämisestä laitoksen toiminnan siirtyessä kunnan tai kuntainliiton
34763: hoidettavaksi;
34764: 38) Hallituksen esitys n:o 73 laiksi kotitaloustyöntekijän työsuhteesta;
34765: 39) Hallituksen esitys n:o 83 laiksi eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeus-
34766: ministeriön istunnossa annetun lain muuttamisesta; sekä
34767: 40) Hallituksen esitys n:o 84 merityöaikalaiksi.
34768:
34769:
34770:
34771: Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
34772:
34773: 124 §.
34774: Valtioneuvoston 5 päivänä joulukuuta 1974 antama paatos perunan ja puna-
34775: juuren tuontimaksun väliaikaisesta poistamisesta. Eduskunta on 18 päivänä helmi-
34776: kuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34777: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 25
34778:
34779: 125 §.
34780: V aitioneuvoston 5 päivänä joulukuuta 1974 antama päätös siemenkauran tuon·
34781: timaksun väliaikais,esta poistamisesta. Eduskunta on 18 päivä:nä helmikuuta 1975
34782: päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34783:
34784:
34785: 126 §.
34786: Asetus kehitysmaista peratsm olevien tavaroiden tulli. ja tuontimaksuetuuk-
34787: sista annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta 20 päivältä joulukuuta 1974. Edus-
34788: kunta on 21 päivänä helmikuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta
34789: ole kumottava.
34790:
34791: 127 §.
34792: V aitioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1974 antama päätös paahtamattoman
34793: kahvin tullin väliaikaisesta poistamisesta. Eduskunta on 21 päivänä helmikuuta
34794: 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34795:
34796:
34797: 128 §.
34798: Asetus maan ulkomaankaupaJn ja taloudellisen kasvun turvaamisesta annetun
34799: asetuksen muuttamisesta 31 päivältä joulukuuta 1974. Eduskunta on 21 päivänä
34800: helmikuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa asetusta ole kumottava.
34801:
34802:
34803: 129 §.
34804: Valtioneuvoston 16 patvana tammikuuta 1975 antama päätös hinnantasauk-
34805: sesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa annetun lain ja hintasulkuasetuksen täy-
34806: täntöönpanosta. Eduskunta on 7 päivänä maaliskuuta päättänyt, ettei puheena
34807: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34808:
34809:
34810: 130 §.
34811: Asetus tuonnin yhteydessä kannettavasta väliaikaisesta erityismaksusta 11 pat-
34812: vältä maaliskuuta 1975. Eduskunta on 22 päivänä maaliskuuta 1975 päättänyt,
34813: ettei puheena olevaa asetusta ole kumottava.
34814:
34815:
34816: 131 §.
34817: Valtioneuvoston 11 päivänä maaliskuuta 1975 antama paatos hinnantasauk-
34818: sesta ja hintasulusta eräissä tapauksissa annetun lain ja hintasulkuasetuksen täytän-
34819: töönpanosta. Eduskunta on 8 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt, ettei puheena
34820: olevan valtioneuvoston päätöksen saattaminen eduskunnan tietoon anna aihetta
34821: enempiin toimenpiteisiin eduskunnan taholta.
34822: 4 951/75
34823: 26 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34824:
34825: 132 §.
34826: Valtioneuvoston 13 patvana maaliskuuta 1975 antama päätös kevyen ja ras-
34827: kaan polttoöljyn valmisteveron väliaikaisesta poistamisesta. Eduskunta on 15 päi-
34828: vänä huhtikuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa valtiooeuvoston päätöstä
34829: ole kumottava.
34830:
34831: 133 §.
34832: Valtioneuvoston 20 päivänä maaliskuuta 1975 antama päätös meijerivoin hin-
34833: noista. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa
34834: valtioneuvoston päätösta ole kumottava.
34835:
34836:
34837: 134 §.
34838: Asetus tuonnin yhteydessä kannettavasta väliaikaisesta erityismaksusta annetun
34839: asetuksen kumoamisesta 22 päivältä maaliskuuta 1975. Eduskunta on 22 päivänä
34840: huhtikuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevan asetuksen saattaminen eduskun-
34841: nan tietoon anna aihetta enempiin toimenpiteisiin eduskunnan taholta.
34842:
34843:
34844: 135 §.
34845: V aitioneuvoston 22 päivänä maaliskuuta 197 5 antama päätös eräistä tavaroista
34846: suoritettavasta tuontitalletuksesta. Eduskunta on 8 päivänä toukokuuta 1975
34847: päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34848:
34849:
34850: 136 §.
34851: Valtioneuvoston 26 päivänä maaliskuuta 1975 antama päätös moottoripetroo-
34852: lin, dieselöljyn, kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä valopetraolin hinnoista. Edus-
34853: kunta on 8 päiväinä toukokuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvos-
34854: ton päätöstä ole kumottava.
34855:
34856: 137 §.
34857: Valtioneuvoston 27 päivänä maaliskuuta 1975 antama päätös paahtamattoman
34858: kahvin tullin väliaikaisesta alentamisesta. Eduskunta on 8 päivänä toukokuuta
34859: 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34860:
34861:
34862: 138 §.
34863: Vaitioneuvoston 11 päivänä huhtikuuta 1975 antama päätös hinnantasauksesta
34864: sekä hintasulusta eräissä tapauksissa annetun lain ja hintasulkuasetuksen täytäin-
34865: töönpanosta. Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta 1975 päättänyt, ettei puheena
34866: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34867: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 27
34868:
34869: 139 §.
34870: Valtioneuvoston 30 paiVana huhtikuuta 1975 antama päätös naudanlihan
34871: tuontimaksun väliaikaisesta alentamisesta. Eduskunta on 29 päivänä toukokuuta
34872: 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34873:
34874:
34875: 140 §.
34876: Valtioneuvoston 30 päivänä huhtikuuta 1975 antama päätös eräistä tavaroista
34877: suoritettavasta tuontitalletuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen muutta-
34878: misesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 päättänyt, ettei puheena olevaa
34879: valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34880: Eduskunta on edelyttänyt, että hallitus tarkoin seuraa tuontitalletusjärjestel-
34881: män vaikutusta työllisyyteen ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisten
34882: haittatekijöiden poistamiseksi.
34883:
34884: 141 §.
34885: Valtioneuvoston 15 päivänä toukokuuta 1975 antama päätös sianlihan tuonti-
34886: maksun väliaikaisesta alentamisesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975
34887: päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
34888:
34889: 142 §.
34890: Kirjelmällä 13 päivältä kesäkuuta 1975 eduskunta on ilmoittanut, että seu-
34891: raava eduskunnan tietoon saatettu valtioneuvoston päätös on jäänyt käsittele-
34892: mättä:
34893: Valtioneuvoston 29 päivänä toukokuuta 1975 antama päätös eräistä tavaroista
34894: suoritettavasta tuontitalletuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen muutta-
34895: misesta.
34896:
34897:
34898: Kertomukset.
34899:
34900: 143 §.
34901: Valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1972 antama kertomus oikeus-
34902: kanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Eduskunta on
34903: 14 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt perustuslakivaliokuntnan asiasta antaman
34904: mietinnön.
34905: 144 §.
34906: V aitioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1973 antama kertomus oikeus-
34907: kanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Edusklllt1ta
34908: on 14 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt perustuslakivaliokunnan asiasta
34909: antaman mietinnön.
34910: 28 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34911:
34912: 145 §.
34913: Eduskulll1lan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 197 3. Eduskunta on
34914: 14 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt perustuslakivaliokunnan mietinnön.
34915:
34916: 146 §.
34917: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus alkoholiolojen kehityksestä vuonna
34918: 1973. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1975 hyväksynyt talousvaliokunnan
34919: asiasta antaman mietinnön.
34920: 147 §.
34921: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Pohjoismaiden
34922: neuvoston toiminnasta vuodelta 1973. Eduskunta on 25 päivänä maaliskuuta
34923: 1975 hyväksynyt ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
34924:
34925: 148 §.
34926: Hallituksen kertomus sen toimenpiteistä vuonna 1973. EduskUillta on 25
34927: päivänä huhtikuuta 1975 hyväksynyt perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvalio-
34928: kunnan asiasta antamat mietinnöt.
34929: 149 §.
34930: Kertomus suomalaisen kirjallisuuden edistäruisvarojen valtuuskunnan tomun-
34931: nasta vuonna 1974. Eduskunta on 8 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt sivistys-
34932: valiokunnan suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
34933: hoidosta antaman mietinnön.
34934: 150 §.
34935: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1974. Eduskunta on 8 päivänä
34936: toukokuuta 1975 hyväksynyt sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
34937:
34938: 151 §.
34939: Kertomus ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tomun-
34940: nasta vuosina 1973 ja 1974. Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1975 hyväk-
34941: synyt sivistysvaliokunnan ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen
34942: määrärahain hoidosta antaman mietinnön.
34943:
34944: 152 §.
34945: Valtioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
34946: 1973. Eduskunta on 30 päivänä toukokuuta 1975 hyväksynyt sosiaalivaliokunnan
34947: asiasta antamaJIJ. mietinnön.
34948: 153 §.
34949: Pankkivaliokunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 § :n mu-
34950: kaisesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1974 koskevasta
34951: 1975 vp. - Valtiopäiväpäätös. 29
34952:
34953: tutkimuksesta. Eduskllil1ta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt mietinnön ja
34954: päättänyt, että vuoden 1974 voitosta puolet di 74 616 948,11 markkaa siirretään
34955: valtionvarastoon.
34956: 154 §.
34957: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1973. Edus-
34958: kunta on 11 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt sosiaalivaliokunn~n asiasta
34959: antaman mietinnön.
34960: 155 §.
34961: Eduskunnan palkkavaltuuskunnan toimintakertomus vuodelta 1974. Eduskunta
34962: on 12 päivänä kesäkuuta 1975 hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan asiasta antaman
34963: mietinnön.
34964: 156 §.
34965: Kirjelmällä 13 päivältä kesäkuuta 1975 eduskunta on ilmoittanut, että seu-
34966: raavat kertomukset ovat jääneet käsittelemättä:
34967: 1) kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1973;
34968: 2) valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1973; ja
34969: 3) kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1974.
34970:
34971:
34972:
34973: Toivomukset.
34974:
34975: 157 §.
34976: Eräiden eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta eduskunta on päättänyt
34977: lausua toivomukset,
34978: 1) että hallitus kiirellisesti selvityttäisi, miten muutoksenhakurajoituksia
34979: korkeimmassa oikeudessa koskevia säännöksiä voitaisiin korkeimman oikeuden
34980: työmäärää lisäämättä muuttaa niin, että rajoitukset kohdistuisivat nykyistä tasa-
34981: puolisemmin eri kansalaisryhmiin;
34982: 2) että hallitus valmistuttaisi suunnitelman, jonka mukaan tuomioistuimien
34983: kokoonpanoa ja organisaatiota sekä oikeudenkäyntimenettelyä koskeva lainsäädäntö
34984: voitaisiin uudistaa järjestelmällisesti suhteellisen laajoja säännöskokonaisuuksia
34985: käsittävin osittaisuudistuksi!n;
34986: 3) että hallitus tutkisi mahdollisuuksia luoda järjestelmä, jonka puitteissa
34987: poron vaurioittaman moottoriajoneuvon omistajalle voidaan suorittaa korvaus
34988: ajoneuvoa varten otetusta liikennevakuutuksesta taikka vastaavalla tavalla kuin
34989: muiden hirvieläinten tuottamien vahinkojen korvaamisesta on määrätty; sekä
34990: 4) että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin puolustusvoimien ja raja-
34991: vartiolaitoksen asuntotilanteen parantamiseksi.
34992: 30 197.5 vp.- Valtiopäiväpäätös.
34993:
34994: Erinäiset asiat.
34995:
34996: 158 §.
34997: Eduskunnan valtsijamiesten toimittama Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston
34998: jäsenen täydennysvaali. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1975 ilmoittanut
34999: vaalista hallitukselle.
35000:
35001: 159 §.
35002: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajan varaJasenen
35003: täydennysvaali. Eduskunta on 25 päivänä maaliskuuta 1975 ilmoittanut vaalista
35004: hallitukselle.
35005:
35006: 160 §.
35007: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Suomen Pookin tilintarkastajain ja
35008: heidän varamiestensä vaali vuodeksi 1975. Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta
35009: 1975 ilmoittanut vaalista eduSJkunnan pankkivaltuusmiehille.
35010:
35011:
35012: Paremmaksi vakuudeksi, että Me na1n olemme määränneet, päättäneet ja
35013: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
35014: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa kolmantenatoista päivänä
35015: kesäkuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat
35016: yhdeksänsataa ja seitsemänkymmentäviisi.
35017:
35018:
35019:
35020:
35021: V. J. Sukselainen.
35022: puhemies.
35023:
35024:
35025:
35026:
35027: Veikko Helle. Olavi Lähteenmäki.
35028: varapuhemies. varapuhemies.
35029: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 31
35030:
35031: Ele Alenius Pirkko Aro
35032: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35033:
35034: Pauli Burman Georg C. Ehrnrooth
35035: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingfors stads valkrets.
35036:
35037: Ralf Friberg Kristian Gestrin
35038: Helsingfors stads valkrets. Helsingfors stads valkrets.
35039:
35040: Harri Holkeri Anna-Liisa Hyvönen
35041: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35042:
35043: Raimo Ilaskivi Sinikka Karhuvaara
35044: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35045:
35046: Seija Karkinen Salme Katajavuori
35047: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35048:
35049: T. Tellervo Koivisto Kullervo Rainio
35050: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35051:
35052: A. Saarinen Pertti Salolainen
35053: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35054:
35055: Kalevi Sorsa Ilkka Taipale
35056: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35057:
35058: Pekka Tarjanne Mirjam Tuominen
35059: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35060:
35061: Erkiki Tuomioja Pekka Vennamo
35062: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
35063:
35064: I. C. Björklund Elsi Hetemäki
35065: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35066:
35067: Osmo Kaipainen Lauri Kantola
35068: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35069:
35070: Esko J. Koppanen Rainer Lemström
35071: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35072:
35073: Lars Lindeman Sinikka Luja-Vepsä
35074: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35075:
35076: Matti Mattila Veikko Pajunen
35077: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35078:
35079: Victor Procope Kaisa Raatikainen
35080: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35081: 32 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
35082:
35083: Veikko Saarto Antero Salmenkivi
35084: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan lliänin vaalipiiristä.
35085:
35086: Kaarle Salmivuori P. Stenbäck
35087: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns vaJkrets.
35088:
35089: U1f Sundqvist Henrik Westerlund
35090: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
35091:
35092: Seppo Westerlund Johannes Virolainen
35093: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
35094:
35095: Paavo Aitio Reino Breilin
35096: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35097:
35098: Anna-Liisa Jokinen Mauno Kurppa
35099: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35100:
35101: Ensio Laine Arto Lampinen
35102: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35103:
35104: Pertti Paasio Rafael Paasio
35105: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35106:
35107: A. R. Sainio Jacob Söderman
35108: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Aho läns södra valkrets.
35109:
35110: Carl Olof Tallgren Irma Toivanen
35111: Abo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35112:
35113: Taisto Tähkämaa T. I. Vartia
35114: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35115:
35116: Pentti Antila Margit Eskman
35117: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35118:
35119: Tuure Junnila Aulis Juvela
35120: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35121:
35122: Matti Järvenpää Uljas Mäkelä
35123: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35124:
35125: Einari Nieminen Irma Rosnell
35126: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35127:
35128: Aulis Sileäkangas Ilkka Suominen
35129: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35130:
35131: Pirkko Työläjärvi Väinö Vilponiemi
35132: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35133: 197.5 vp.- Valtiopäiväpäätös. 33
35134:
35135: Saimi Ääri Evald Häggblom
35136: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Landskapet Alands valkrets.
35137:
35138: Lyyli Aalto Kaino Haapanen
35139: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35140:
35141: Erkki Huurtamo Leo Kohtala
35142: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35143:
35144: Aarne Koskinen Sirkka Lankinen
35145: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35146:
35147: Eino Lottanen Salme Myyryläinen
35148: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35149:
35150: Timo Mäki V. 0. Mäkinen
35151: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35152:
35153: Olavi Nikkilä Eero Salo
35154: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35155:
35156: Jouko Siikaniemi Kauko Tamminen
35157: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
35158:
35159: Mikko Vainio Mikko Asunta
35160: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35161:
35162: Olavi Borg Anni M. Flinck
35163: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35164:
35165: Antti A. Halme Matti Hokkanen
35166: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35167:
35168: Kuuno Honkonen Antero Juntumaa
35169: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35170:
35171: Riitta Järvisalo-Kanerva Tellervo M. Koivisto
35172: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35173:
35174: Eino Loikkanen Heimo Rekonen
35175: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35176:
35177: Sami Suominen Kaisu Weckman
35178: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
35179:
35180: Mauno Forsman Matti Hannola
35181: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
35182:
35183: Sulo Hostila Heikki Hykkääli
35184: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
35185:
35186: 5 951/75
35187: 34 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös.
35188:
35189: Erkki Häkämies Pekka Jokinen
35190: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
35191:
35192: Mikko Kaarna Meeri Kalavainen
35193: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
35194:
35195: Anna-Liisa Linkola Juhani Saukkonen
35196: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
35197:
35198: Taisto Sinisalo Sulo Suorttanen
35199: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
35200:
35201: Paavo Tiilikainen Seppo Tikka
35202: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä
35203:
35204: Raino Westerholm K. F. Haapasalo
35205: Kymen läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
35206:
35207: Heikki Kainulainen Ahti Karjalainen
35208: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
35209:
35210: Aili Laitinen Erkki Liikanen
35211: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
35212:
35213: Mauri Miettinen Niilo Nieminen
35214: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
35215:
35216: Pentti Poutanen Olavi Ronkainen
35217: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä
35218:
35219: Väinö Turunen Katri-Helena Eskelinen
35220: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
35221:
35222: Juuso Häikiö Lasse Lehtinen
35223: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
35224:
35225: Olavi Martikainen Lauha Männistö
35226: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
35227:
35228: Aarne Pulkkinen Jorma Rantala
35229: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
35230:
35231: Kalevi Remes Veikko J. Rytkönen
35232: Kuopion läänin vaalipiiristit Kuopion läänin vaalipiiristä.
35233:
35234: Veikko Vennamo Toivo Yläjärvi
35235: Kuopion läänin vaalipiiristä Kuopion läänin vaalipiiristä.
35236:
35237: Reino Karpola Aune Mänttäri
35238: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristi.
35239: 1975 vp.- Valtiopäiväpäätös. 35
35240:
35241: Valde Nevalainen Pauli Puhakka
35242: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
35243:
35244: Lea Sutinen Aili Vaittinen-Kuikka
35245: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
35246:
35247: Hannes Volotinen Uki Voutilainen
35248: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä
35249:
35250: Matti Asunmaa Ragnar Granvik
35251: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
35252:
35253: Orvokki Kangas Eeva Kauppi
35254: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
35255:
35256: Bror Lillqvist Heimo Linna
35257: Vasa läns valkrets. Vaasan läänin vaalipiiristä.
35258:
35259: Pentti Mäki-Hakola Veikko Pihlajamäki
35260: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
35261:
35262: Antti Pohjonen Akseli Roden
35263: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
35264:
35265: Veikko Salmi T. Saloranta
35266: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
35267:
35268: Mauri Seppä Elly Sigfrids
35269: Vaasan läänin vaafipiiristä. Vasa läns valkrets.
35270:
35271: Viljo Suokas Grels Teir
35272: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
35273:
35274: Eino Uusitalo Toivo Asvik
35275: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
35276:
35277: Arvo Ahonen Esko Härkönen
35278: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
35279:
35280: Matti Jaatinen Kalevi Kivistö
35281: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
35282:
35283: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen
35284: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
35285:
35286: Sylvi Saimo Aune Salama
35287: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
35288:
35289: Olavi Tupamäki Veikko J. Turunen
35290: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
35291: 36 197.5 vp. - Valtiopäiväpäätös.
35292:
35293: Matti Ahde Kerttu Hemmi
35294: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35295:
35296: Reino Kangas Aino Karjalainen
35297: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35298:
35299: Rauno Korpinen
35300: Oulun läänin vaalipiiristä.
35301:
35302: G. Laatio Eero Lattula
35303: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35304:
35305: Pentti Liedes Lauri Linna
35306: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35307:
35308: Mauno Manninen Heikki Mustonen
35309: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35310:
35311: Paavo Niinikosld Helvi Niskanen
35312: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35313:
35314: Ahti Pekkala Matti Ruokola
35315: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35316:
35317: Pauli Räsänen Ville Tikkanen
35318: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
35319:
35320: Aimo Ajo Mikko Ekorre
35321: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
35322:
35323: Lauri Impiö Mikko Jokela
35324: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
35325:
35326: Niilo Koskenniemi Arttur Niemelä
35327: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
35328:
35329: Pekka Salla Pekka Vilmi
35330: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
35331:
35332: Paavo Väyrynen
35333: Lapin läänin vaalipiiristit
35334: