<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

79 Käyttäjää paikalla! 0.0074529647827148

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: YLIMÄÄRÄISET
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 1935
5:
6: •• ••
7: ASIA-" JA POYTAKIRJAT
8:
9:
10:
11:
12: HELSINiKI 1935
13: VAL'l"\IONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: YLIMAARAISET
15:
16: VALTI 0 PJ\IVJ\T
17: 1935
18:
19: ASIAKIRJAT
20:
21:
22:
23:
24: HELSINGISSA 1935
25: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26: SISÄLLYS.
27:
28: Halli1mrks,en esitys N:o 1 lairksi muutoksista Hallituksen esitys N:o 2 laiksi väkijuomayh-
29: Helsilngin yliopiston järjestysmuodon perusteista tiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämi ·
30: 14 päivänä heinäkuuta 192·3 annettuun lakiin sekä sestä.
31: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus· Valtiovarainvaliokunnan siit·ä antama mietintö
32: teita koskevan muutetun lain täytäntöönpanosta. N:o 1.
33: Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö Eduskunnan vastaus.
34: N:o 1.
35: Eduskunnan vastaus. ·Suomen EdusTcunnan piiätös.
36: 1
37:
38:
39:
40: 1
41: 1935 - ylimääräiset valtiopäivät N :o 1.
42:
43:
44:
45:
46: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi muutoksista Hel-
47: singin yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinä-
48: kuuta 1923 annettuun lakiin sekä laiksi Helsingin yliopiston
49: järjestysmuodon perusteita koskevan muutetun lain täytän-
50: töönpanosta.
51:
52: Antaessaan Eduskunnalle viime vuoden Erityistä me:nkitystä oli sanotun esityk-
53: valtiopäivillä esitykS~en laiksi muutoksis1Ja sen perustelujen mukaan suomen kielen
54: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- aseman vahvistamiselle annettava suoma-
55: rusteista annettuun lrukiin se:k:ä laiksi Hel- laiskansallisen sivistyksemme yleistä kehi-
56: singin yliopiston järjestysmuodon perus- tystä silmällä pidettäessä. Huomautettiin,
57: teita koskevan muutetun lain täytäntöön- että Suomen valtion yliopisto on ~ainoa ole-
58: panosta pyrki Hallitus lähinnä valmis- massaoleV'a yleisyliopisto suomenkielistä
59: tamaan suomen kielelLe valtion yliopis- ylempää opetusta V'al'lten. Lähinnä sen
60: ton opetuksessa ja hallinnossa sen aseman, tehtävänä on suomen kielen vieminen kai-
61: joka sille kansan suuren enemmistön kie- kille tieteen erikoisaloillekin, niin myös
62: lenä on katsottava välttämättömästi kuu- tarpeellisten oppisanastojen kehittäminen.
63: luvan. Esityksen perusteluissa huomautet- Ja yleensä on Suomen valtion yliopiston
64: tiin, että se peruste, sivistyneistössämme sekä kansallisena että kansainvälisenä teh-
65: varemmin yleinen molempien kotimaisten tävänä katsottava olevan ensisijaisesti
66: kielten taito, jolle voimassa olevat yliopis- edustaa arvokkainta ja pätevintä, mitä
67: to1ait rakentuvat, on, mitä ruotsin kieleen suomen kielellä suoritettu tutkimus tieteen
68: tulee, viime vuosina ikäynyt yhä kestämät- eri aloiUa on voinut ja voi aikaansaada.
69: tömämmälksi. Suomenikielisten ylioppilai- Edellä esitetyt näkökohdat ovat ilmen-
70: den ruotsin ki,elen taito on vuosi vuodelta neet myös nnssa lukuisissa 'aloitteissa,
71: heikentynyt, niin etteivät he enää samalla joita on tehty Helsingin yliopiston kieliolo-
72: tapaa kuin aikaisemmin kykene käyttä- jen korjaamiseksi ja joista Hallituksen
73: mään hyväkseen ruotsinkielistä yliopisto- raikaisemmassa esityksessä on tehty se1koa.
74: opetusta. Suomenkielisellä ylioppilasnuori- Niinpä huomautti yliopiston konsistori yli-
75: solla on siis todellinen tarve saada opetuk- oppi,laskunnan asiasta tekemän anomuksen
76: sensa suomeksi kaikissa vakinaisissa aineissa. johdosta 1930 antamassaan lausunnossa,
77: Mutta myös yliopiston opettajiksi aiko- että suomen kielellä annettava opetus
78: vien ruotsin kielen taito on viime aikoina olisi laajennettava käsittämään kaikki
79: heikentynyt. Aniharv;at pystyvät enaa, varsinaiset aineet ja että tämä opetus
80: ilman pitkäaikaista, vaivalloista opiskelua, olisi vakinaisten opettajain annettava.
81: hallitsemaan tätä kieltä sillä tavoin, että Yliopiston kansleri ta~as lausunnossaan
82: voisivat sillä antaa na:utittavara opetoota. katsoi lisäksi välttämättömäksi vähentää
83: Tästä johtuu, ettei enää voida ylläpitää yliopiston opettajilta vaadittaV'aa toisen
84: sitä vaatimusta, että kaikkien yliopiston kotimaisen kielen taitoa ehdottaen säädettå-
85: opettajien pitäisi kyetä ant'ama~an opetusta väksi, että pääsemistä varten yliopiston
86: ruotsin kielellä. opettajan virkaan olisi vaadittava, että
87:
88: 71-35
89: 2 N:o 1
90:
91: virkaan pyrkivä täydellisesti hallitsee sitä Tarkoituksenmukaista ra;tkaisua etsit-
92: maan ki,e1tä, jolla hänen on virassaan luen- täessä päädyttiin ensinnä, lkuten aikaisem-
93: noitava tai anruettava pääasiallinen opetuk- massa Eduskunnalle annetussa esityksessä
94: sensa, mutta että hänen sen lisäksi tulisi on tarkemmin kerrottu, siihen mahdolli-
95: ymmärtää toista maan kieltä. suuteen, että tarpeelliseksi katsottava ruot-
96: Vuoden 1931 valtiopäivillä tehdyn toivo- sinkielinen opetus saataisiin sijoitetuksi
97: musaloitteen johdosta joutui Eduskuntakin Turun yksityisen ruotsinkielisen yliopiston
98: määrittelemään kantansa puheena olevassa (Åbo Akademi) yhteyteen, jolloin Helsin-
99: asiassa. Vuoden 1932 valtiopäivillä hyväk- gin yliopisto voitaisiin muodostaa puhtaasti
100: sytyssä toivomuksessa Eduskunta ilmoitti suomenkieliseksi. Opetusministeriön asian-
101: käsityksenään, ettei Helsingin yliopiston omaisen laitoksen hallinnolle asiasta teke-
102: opetuskieltä koskeva lainsäädäntö enaa mään ti,edusteluun saatiin ·kuitenkin kieltei-
103: vastaa maamme kieliryhmien muuttuneit'a nen va;staus, jolloin tämä ratkaisuyritys
104: sivistyssuhteita ja kehoitti Hallitusta jou- oli katsnttava rauenneeksi.
105: duttaruaan esityksen antamista Helsingin Tahtomatta kuitenkaan luopua ,siitä pe-
106: yliopi,stoa koslrevain säännösten uudistami- riaatteesta, että Helsingin yliopisto olisi
107: sek8i, silmällä pitäen etenkin suomenkieli- tehtävä mahdollisimman laajassa mita,ssa
108: sen opetuksen laajentamista kaikki varsi- suomenkieliseksi, valmistettiin opetusminis-
109: naiset oppiaineet käsittävä;ksi ja yliopiston teriössä uusi suunnitelma ·asian ratkaisemi-
110: opettajilta va:a;dittavaa kielitaitoa koskevain seksi. Tämän suunnitelman mulman olisi
111: määräysten muuttamista ajan vaatimusten sanottu yliopisto tullut muutettavaksi niin
112: mukaisiksi. opetuksensa kuin hallintonsa puolesta suo-
113: Edellä ·esitetty osoittaa, että oli välttä- menkieliseksi, kuitenkin siten, että ruot-
114: mätöntä saada aik:aan perusteellinen kor- sinkielisen opiskelevan nuorison tarvetta
115: jaus valtion yliopistomme kielioloissa suo- varten yliopiston yhteyteen perust,ettaisiin
116: men kielen hyväiksi. Korjaus oli kuitenkin ruotsinkielinen osa..<Jto omine opettajineen ja
117: toimeenpantava ottamalla huomioon ruot- virka;miehineen, tiedekuntineen ja konsisto-
118: sinkielisen vähemmistömme kohtuulliset reja korV!aavine opettajaneuvostoineen.
119: vaatimukset omakielisen yliopisto-opetuksen Yliopistoviranomaiset asettuivat ·kuitenkin
120: swamiseen. Tosin oli julkisuudessa esitetty ehdotukseen nähden kielteiselle kannalle ja
121: sellainenkin mielipide, että ruotsinkielisistä julkisuudessa tätä ·ehdotusta arvosteltiin
122: oppikouluista lähteneille ei olisi tarpeen yleensä anlmrasti. Yliopiston viranomais-
123: järjestää minkäänlaista heidän kielellään ten mielestä suunnitelman toteuttaminen
124: annettavaa opetusta, ilmenipä tämä käsi- olisi särkenyt yliopiston yhtenäisyyden ja
125: tyskanta myös eräissä asiasta tehdyissä merkinnyt ·aineellisten ja henkisten varojen
126: eduskunta-aloitteissa. Tällainen ratkaisu ei hajoittamista ja niin suuria kustannuksia,
127: HallitU'ksen mielestä voinut tulla kysymyk- että tarpeellisten lisäval'Ojen saaminen
128: seen jo yksinomaan siitä syystä, ettei se yliopiston opetus- ja tutkimustarkoituksiin
129: sovi yhteen hallitusmuodon säännösten sen johdosta vaikeutuisi entisestäänkin.
130: kanssa. Mutta se olisi myös ristiriidassa Yliopiston kansleri lausunnossaan ehdotti,
131: kohtuuden vaatimusten kanssa ja sellaisena että ruotsinkielinen yliopisto-opetus siirret-
132: vahingollinen maalle 'kokonaisuudessaan. täisiin Turun 'ruotsalaisen a:ka;temian yhtey-
133: Voidaan myös nuomautta.a, ettei tämä käsi- teen, pääasiassa sellaisen anneksin muo-
134: tyskanta ollut sa;avuttanut asia;a käsitel- dossa, jommoinen opetusministeriön esitys-
135: täessä sanottavaa kannatusta a;sianomaisissa luonnoksessa oli suunniteltu perustetta-
136: viranomaisissa eikä Eduskunnassa. vaksi Helsingin yliopiston yhteyteen, siis
137: N:o 1 3
138:
139: hallinnollisesti itsenäisesti toimivana val- suomen kielen asemaa haittaavat epäkohdat
140: tion laitoksena. Kuten odottaa saattoi, huomioon ottaen, ole mahdollista. Näin
141: ilmoitti akatemian hallitus nytkin tiedustel- ollen Hallitus on vakaantunut siinä käsi-
142: taessa, ettei se, ottaen huomioon niiden lah- tyksessä, että yliopistokysymys on ratkais-
143: joittajain tarkoituksen, joiden varoilla aka- tava sen suunnitelman pohjalla, joka si-
144: temia oli perustettu, voinut myötävaikuttaa sältyi Eduskunnalle viime vuoden valtio-
145: ehdotettuun järjestelyyn. päivillä asiasta annettuun esitykseen. Si-
146: Niiden suunnitelmien lisäksi, joista ten voidaan myös saavuttaa riittävä koke-
147: edellä on tehty seHroa, on julkisuudessa mus siitä, kuinka suuri määrä ylioppi-
148: mainittu myös täysin erillisen ruotsinkieli- laita vastaisuudessa tulee opiskelemaan
149: sen yliopiston perustaminen Helsirukiin, ruotsin kielellä, mikä kokemus on tar~en,
150: jolloin nykyinen valti'On yU.opisto muut- ennen !kuin voidaan ryhtyä edes 'harkitse-
151: tuisi yksinomaan suomenkieliseksi. Tästä maan erityisen ruotsinkielisen korkeakoulun
152: asian ratkaisusta on luultu olevan se etu, perustamista.
153: että ne riitaisuudet ja kahnaukset, joita yli- Muuta tällä hetkellä käytännössä toteu-
154: opiston ollessa kaksikielinen on pyrkinyt tettavaksi mahdollista ratkaisua kuin Halli-
155: esiintymään, lieventyisivät. Mutta tämä rat- tuksen nyt esittämä eivät nekään, jotka
156: kaisu voisi johtaa siihen, että maan virka- ovat vastustaneet Hallituksen viime vuoden
157: miehistön valmistaminen jäisi miltei koko- valtiopäivillä Eduskunnalle antamaa esi-
158: naan suomenkielisen yliopiston tehtävwksi ja tystä, ole voineet osoitt·aa.
159: saattaisi siten ruotsinkieliset opettajat suo- Hallituksen esitykseen sisältyvän hrki-
160: menkielisiä huomattavasti edullisempaan ase- ehdotuksen mukaan suomen kielen asema
161: maan, puhumattakaan siitä, että maan sivis- tulisi olennaisesti vahvistumaan Helsingin
162: tyselämälle hyödyllinen vuorovaikutus tie- yliopistossa ja edellä kosketellut epäkohdat
163: teellisen sivistY'ksen edustajain välillä hei- suurimmaksi osaksi poistetuiksi.
164: kentyisi. Tämän ratkaisun esteenä on sitä Ensinnäkin ,aikaansaataisiin se huomat-
165: paitsi asian taloudellinen puoli. Niinpä huo- tava parannus, että jokainen suomerukieli-
166: mautti Eduskunta edellä mainitussa toivo- nen opiskelija voisi saa.da opetuksensa kai-
167: muk:sessaan 1932 vuoden valtiopäivillä, että kissa tut,kintoaineissa yksinomaan suomen
168: uuden piemmkin valtion yliopiston perusta- kielellä, mikä, kuten tunnettua, ei nykyisin
169: minen tulisi maksamaan niin paljon, ettei ole mahdollista ilman erikoisesti järjestettyä
170: se nykyoloissa ole toteutettavissa. ylimääräistä opetusta. Tämän opetuksen
171: ·Tehdyt, tosin verraten ylimalkaiset las- antaisivat vakinaiset opettaj,at, joiden on
172: kelmat osoittavatkin, ettei nykyoloissa, ta- pystyttävä käyttämään suomen kieltä
173: loudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen, omana kielenään.
174: näytä mahdolliselta ryhtyä perustamaan Huomattava on lisäksi, että kun yliopis-
175: uutta itsenäistä ruotsinik:ielistä yliopistoa ton järjestysmuodon perusteita koskevan
176: eli korkea:koulua. Jos yliopiston kieliolojen lain täytäntöön panosta annetta v<an l,ain
177: korjaus tahdottaisiin toimeenpanna tämän 3 §:n mukaan ruotsinkieliset professorit
178: suunnitelman pohjalla, olisi jäätävä odotta- eivät konsistorissa eivätkä tiedekunnissa
179: maan otollisempaa aikaa.. Mutta asian ottaisi osaa yliopiston opettajain nimittä-
180: ratkaisun lykkääminen epämääräiseen tule- mistä, nimenomaan suomenkielisille yli-
181: vaisuu,teen, aikaan, jolloin valti'Olla olisi oppilaille jaettavien stipendien ja mui-
182: käytettävänään tarvittavat varat ruotsin- den apurahojen antamista tai heidän
183: kielisen eri1roisyliopiston perustamista vaT- opillltojensa järjestämistä koskevien asiain
184: ten, ei Hallituksen mielestä, edellä esitetyt käsHtelyyn, }a·wkaisi ruotsinkielisten opetta-
185: 4 N:o 1
186:
187: jain vaikutus suomenkielisiin opiskelijoihin kin välttämättömiä laitoksia. Tästä ei kui-
188: tässäkin kohden. tenkaan pitäisi olla sellaista haittaa suomen-
189: Ehdotus täyttää yliopiston suomalaistut- kielisille opiskelijoille, että sen johdosta olisi
190: tamisvaatimuksen myös opettajiin nähden. ryhdyttävä suunnittelemaan erityisen ruot-
191: Voimassa olevan lain mukaan vaaditaan sinkielisen yliopiston perustamista. On tosin
192: kaikilta yliopiston opettajiLta molempien selitetty, että yhdessä työskenteleminen syn-
193: kotimaisten kielten taito - niiltä opetta- nyttäisi vaikeuksia ja aikaansaisi jatkuvaa
194: jilta, jotka suorittavat varsinaisen opetus- kahnausta erikielisten opettajien ja opiskeli-
195: tehtävänsä suomeksi, sellainen taito ruotsin jain väl~llä, mikä voitaisiin välttää v·ain si-
196: kielessä, että he sillä ky;kenevät antamaan ten, että erikieliset ainekset kokonaan ero-
197: opetusta ja hoitamaan tutkintoja. Halli- tetaan toisistaan. Tämän johdosta on syytä
198: tuksen esitykseen sisältyvän la;kiehdotuksen huomauttaa, että kun jako toteutetaan niin
199: mukaa:n ei yliopiston suomenkielisiltä opet- pitkälle kuin esityksessä ehdotetaan ja lk:un
200: tajilta vaadittaisi ~maa ruotsin lkielen on saatu nähdä, mitkä vaikeudet pitem-
201: taitoa. Voidaan siis sanoa, että Hallituk- mälle 'tähtäävää erottamista ovat kohdan-
202: sen ehdottama yliopiston kieliolojen uudel- neet, ärtyneet mielet malttuvat ja molem-
203: leen järjestäminen mel'lkitsee puhtaasti suo- min puolin paasee vaikuttamaan hyvä
204: menideEsen opetuslinjan perustamista val- tahto asiain järjestämisessä. .Täytyy sitä
205: tion yliopistoon, joten siis yliopistomme paitsi muistaa, että kansamme on kokoon-
206: suomalaistuttamisvaatimus tältä olennai- pantu kahdesta eri kieliaineksesta, joiden
207: selta osalta tulisi, jos lakiehdotus hyvä:ksy- tulee kyetä sovu·ssa ja rauhassa elämään
208: tään, toteutetuksi. ja toimimaan toistensa rinnalla ja yhdessä
209: Myö.skin yliopiston hallinnon kielenä suo- rakentamaan myös maamme 'korkeinta kult-
210: men ikieli pääsisi ehdotetun suunnitelman tuuria. Voisi kaiken lisaksi olla maalle
211: toteuttamisen kautta siihen asemaan, mikä vaurioksi, jos ruotsinkieliset opiskelijat,
212: sille maamme väestön pääkielenä luonnos- jotka valmistuvat m&an palvelukseen, eris-
213: taan kuuluu. Kun suomi ja ruotsi yliopis- tettäisiin yliopistoon, jossa heillä ei olisi
214: ton hallinnossa nykyään ovat tasavertaisia, mitään kosketusta suomenkielisen opetuk-
215: muuttuisi tilanne sellaiseksi, että suomen sen ei:kä suomenkielisten opettajain ja to-
216: kieli tulisi pääkieleksi, joka olisi yksin val- verien enempä:ä kuin heitä Blähyttävien
217: litsevana kaikessa muussa kuin siinä, mikä aatevirtausten kanssa.
218: koskee ruotsinkielisiä ylioppilaita ja heidän Ruotsinkielistä opetusta järjestettäessä
219: opetustaan. on yliopiston kahtalaisen tehtävän takia
220: Ehdotetun suunnitelman mukaan ei Hel- huomioon otett:ava toisaalta oppilaiden
221: singin yliopisto tosin muodostuisi yksin- tarve, toisaalta tieteellisen tutkimuksen
222: omaan suomenkieliseksi laitokseksi, koska vaatimukset.
223: siinä olisi valmistettu myös ruotsinkielisille Oppilaiden tarve vaatii, kuten viime
224: ylioppilaille mahdollisuus saada maara- vuoden vrultiopäivillä asiasta annetussa
225: tyissä rajoissa opetusta omalla kielellään. esityksessä huomautettiin, ensinnäkin erään-
226: Mutta suomenkielinen ,linja" tulisi joka laista alkeisopetusta, johdatusta tieteellisiin
227: tapauksessa täydelliseksi. Ruotsin kielellä opintoihin. Kaikki ruotsinkielisistä kou-
228: tulisi olemaan kohtuulliseksi krutsottav,a luista tulleet ylioppilaat eivät ehkä kykene
229: osuus yliopiston hallinnossa, ruotsinkieli- heti käyttämään hyvä:kseen suomenkielistä
230: sillä .opettajilla ja opiskelijoilla olisi oleva opetusta, vaan on heille järjestettävä val-
231: oikeus käyttää hyväkseen yhteisiä luento- mistavaa opetusta heidän omalla kielellään.
232: saleja, laboratorioita, kirjastoja y. m. heille- Kohtuulliseksi ja asianmukaiseksi on ooel-
233: N:o 1 5
234:
235: leen katsottava, että ruotsinkieliset opiskeli- 1 ylimääräinen. Näillä opettajilla olisi mah-
236: jat saavat erinäisissä keskeisissä tieteissä dollista saada jotenkin täydellinen opetus
237: harjoittaa opintoja pitemmällekin omalla filosofisen tiedekunnan kumpaan•kin osas-
238: kielellään ja omakielisten opettajien joh- toon sekä lainopilliseen tiedekuntaan, mikä
239: dolla. Tämä koskee varsinkin niitä tieteen- edellä mainitun opettaja- ja virkamiesval-
240: aloja, joiden opiskeleminen on välttämätön mistuksen takia on pidettävä tärkeänä.
241: ruotsinkielist·en oppikoulujen opettajiksi tai Lisäksi voitaisiin järjestää ruotsinkielinen
242: ruotsinkielisen väestön keskuudessa toimi- opetus myös erinäisissä lääketieteellisen ja
243: v~ksi virkamiehiksi ·ai1mville. Huomiota on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kes-
244: ollut kiinnitettävä myös siihen vaatimuk- keisissä aineissa. P·appien kasvattaminen
245: seen, että ruotsin:kielisille ylioppiVaille taat- rnotsink~elisiä seurakuntia varten ei ole
246: taisiin oikeus suorittaa tutkintonsa, kuulus- tarpeen Helsingin yliopistossa, sen jälkeen
247: telunsa ja kirjalliset harjoituksensa omalla kuin Turun ruotsalainen aika temia on otta-
248: kielellään, mikä ei sisältynyt HallituJffien nut sen huollettavakseen.
249: asiasta viime vuonna antamaan ·esitykseen, Hallitus ei ole '!ratsonut ilmaantuneen pe-
250: mutta mitä perustuslakivaliokunta esi.tyk- rusteltua aihetta poiketa aikaisemmin
251: sestä valmistamassaan mietinnössä pitä:ä omaksumaltaan kannalta, mitä ruotsinkie-
252: kohtuullisena. Suomen kielen perusteelli- listen professorien lukumäärään tulee.
253: nen oppiminen on kyllä välttämätöntä jo- Niinikään on Hallitus sen nojalla, m1tä
254: kaiselle ruotsinkieliselle ylioppilaa.lle, joka aikaisemmassa esityksessä on tuotu ·esiin,
255: aikoo valmistua maan palvelukseen yleensä, katsonut oikea;ksi edelleenkin ehdottaa,
256: j•a ruotsinkielisten ylioppilaiden oma etu että osa mainituista professorinviroista
257: kehoittaa heitä siis mahdollisimman v·arhain olisi sekä opetuskielen että opetusalan puo-
258: hankkimaan tämän kielen riittävän taidon. lesta vaihtuva. Kuitenkin on, .asiaa jat-
259: Mutta koska voi olla mahdollista, että kaik- kuvasti harkitt;:tessa ja huomioon ottaen
260: ·kien ruotsinkielisten ylioppilaiden olisi ylioppilaiden suuren lukumäärän lainopilli-
261: opiskeluasteeUa vaikea saavuttaa sellainen sessa tiedekunnassa, niin myös sen hyödyn,
262: suomen kielen .taito, joka ei tekisi estettä joka tulee Jainopilliselle tieteenemme sen
263: tutkinnoista suoriutumiselle, niin täytynee edustajain läheisestä vuorovaikutuksesta näi-
264: pitää kohtuuden vaatimana, että he saa- den tieteiden harjoittajain kanssa Skandi-
265: vat niissä käyttää omaa kieltään. navian maissa, pidetty asianmukaisena, että
266: Myöskin tieteellisen tutkimuksen kan- kiinteiden professorien lukumäärä koroite-
267: nalta asi·aa 1katsottaessa on pidettävä koh- taan 12 :sta 15 :·een, jolloin vaihtuvien pro-
268: tuullisena ja maan sivistyselämän vaati- fessorinvirkain luku vastaavasti vähenee.
269: musten mukaisena, että ruotsinkielisille Samoin on, koska Hallituksen aikai-
270: tiedemiehille avautuu mahdollisuus oppi- sempi esitys on synnyttänyt sellaisen käsi-
271: tuolin saamiseen valtion yliopistossa, tyksen, ettei menoarvion puitteissa olisi
272: omalla kielellään edistämään tieteellistä tut- voitu lisätä ruotsinkielisten professorin-
273: kimusta ja ant•amaan sillä opetusta opis- virkojen lukua ilman lainmuutosta, lakieh-
274: kelevalle nuorisolle. Harkinnan varaan jää dotusta tässä kohdassa selvennetty. Vielä
275: sen määrääminen, missä laajuudessa ruot- on mainittava, että Hallitus ei ole katsonut,
276: si:Irkielistä opetusta olisi annettava. silmällä pitäen työvelvollisuuden tasasuh-
277: .Asiasta aikaisemmin ·antamassaan esityk- taista jakautumista yliopiston erikielisten
278: sessä Hallitus ehdotti esityksessä esittämil- opettajain kesken, mahdolliseksi luopua siitä
279: lään perusteilla lähinnä ruotsinkielisestä aikaisemmasta ehdotuksestaan, että ruotsin-
280: opetuksesta huolehtivien professorien luJrn- kielinen professori voidaan määrätyin edel-
281: määrän 21:ksi, joista 20 olisi varsinaista ja lytyksin velvoittaa antamaan opetusta ja toi-
282: 6 N:o 1
283:
284: mittamaan tutkintoja myös suomen kielellä. m~ota. Ja koska ei ole ollut löydettävissä
285: Tätä velvollisuutta koskevan nimenomaisen muuta tehokasta keinoa mainitun epäkoh-
286: säännöksen ottamisen lakiehdotukseen on dan poistamiseksi, on katsottu tarpeelliseksi
287: Hallitus pitä.nyt tarpeellisena. Tästä johtuu ehdottaa yliopiston järjestysmuodon perus-
288: myös, että ruotsinkielisiltä opettajilta on teista annetun lain 23 § muutettavaksi si-
289: vaaditta'"a näiden tehtävien suorittamiseen ten, että ylioppilaan velvollisuudesta kuulua
290: tarvittava suomen kielen taito. osakuntaan säädettäisiin asetuksella.
291: Käsitellessään viime vuoden valtiopäivillä Sen johdosta, että puheena olevan Hel-
292: Hallituksen asi'asta aikaisemmin antamaa singin yliopiston järjestysmuodon uudmta-
293: esitystä ehdotti perustuslwkivaliokunta la- misen ratkaisu, varsinkin kun muita valta-
294: ikiin otettavaksi säännöksen, joka poistaisi kunnan menestykselle tärkeitä kysymyksiä
295: ylioppilaiden pakollisen kuulumisen osa- on tulemassa päiväjärjestykseen, on kii-
296: kuntiin. Valiokunta perusteli 'ehdotustaan reellisesti aikaansaatava, kutsui Tasavallan
297: huomauUamaUa, että useassa osakunnassa Presidentti 29 päivänä joulukuuta 1934
298: jäsenten enemmistö on käyttänyt enemmis- Edll'Slkunnan ylimääräisille valtiopäiville 17
299: tövaltaansa tavalla, joka· on vaikuttanut päiväksi tammikuuta 1935 käsittelemään
300: !h:äiritsevästi ylioppilaiden keskinäisiin suh- m. m. yliopiston ikieliolojen muutosta uws-
301: teisiin ja jolla vähemmistö on pakot~ttu ikevaa lainsäädäntöasiaa.
302: ainakin. epäJsuorasti rahallisesti tukemaan Lakiehdotukset, jotka esitetään Edus-
303: sellaista poliittista suuntaa, jota se ei ole kunnan hyvä:ksyttäviiksi, ov,at näin ,kuulu-
304: voinut hyväksyä. Hallituksen mielestä esi- vat:
305: tetyt näikölwhdat ansaitsev,at täyttä huo-
306:
307:
308: Laki
309: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
310:
311: Eduskunnan päätöks'8U mukaisesti muuwt,aan Helsingin yliopiston järjestysmuodon
312: perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 5, 18, 21 ja 23 § sekä lisätään
313: sanottuun lakiin uusi 25 a § seuraavasti:
314:
315: 5 §. teollisten laitosten, rahatoimen j:a omaisuu-
316: Kanslerina on ole'"a henkilö, joka on den hallinnossa, vahviBtfra yliopiston vuo-
317: am.siokkaa:sti toiminut tieteen tai yliopiston tuinen opetussuunnitdma, tehdä esityksiä
318: hyväksi. l(janslerin nimittää valtioneuvos- ja antaa lausuntonsa nimtä yliopistoa kos-
319: ton ,esityksestä tasavallan presidentti kevista asioista, jotka hallitus ratkaisee,
320: sen jälk!een kuin vaalikollegio, johon kuu- sekä nimittää erinäiset yliopiston opettajat
321: luvat v:arsina~t ja ylimääräiset professo- j'a virkamiehet, niinkuin siitä erikseen sää-
322: rit sekä ,apulaiset j'a heidän vertaisensa detään.
323: opet.taj,at ja virkamiehet, on valtioneuvos- Kaikissa tärkeissä asioissa on kanslerin
324: tolle esit.tänyt kolme suhteellisilla vaaleilla pyydettävä 'konsistorin lausunto, ennen kuin
325: asetettua ehdokasta kanslerin toimeen. hän llle ratkaisee.
326: K'Rns1erin tulee edistää tieteitä se'kä Kansleri on oikeutettu olemaan saapu-
327: valvoa yliopiston oikeutta, vaurautta ja teh- villa ja käyttämään puhevaltaa valtioneu-
328: täviä. Hänen asiimaan on antaa johto- ja vosto.<:m yliopistoa k~kevia asioit;a käsitel-
329: ohJesääntöjä noudatettaviksi yliopiston tie- täessä.
330: N:o 1 7
331:
332: 18 §. Vierasta kieltä :saatakoon opetuskielenä
333: Kolme vuotta ennen kuin vaihtuvan pro- käyttää ulkomaan kieltä tai kirjallisuutta
334: fessorinviran haltija saavuttaa säädetyn tai muita ulkomaan oloja esitettiiiessä, niin
335: eroamisiän, on suuren konsistorin tehtävä myös, erivapautuksen nojalla, milloin ope-
336: ehdotus siitä, mitä opetusalaa sellaisen vi- tusta antaa ulkomaalainen opettaja, joka on
337: ran on edustettava vil'an uuden haltijan määrätty, joko tilapäisesti tai hallitusmuo-
338: aikana, älköönkä opetusalan vaihdosta eh- don 84 §:n muk111an v·aki:ruai:sesti, olemaan
339: dooottako, ellei siihen ole pätevää syytä. op.ettajana yliopistossa.
340: Samoin meneteltäköön heti, kun tällainen
341: professorinvirka eron tai kuoleman joh- 23 §.
342: dosta on tullut avoimeksi. Kun valtioneu- Opiskeleva nuoriso muodostaa ylioppilas-
343: vosto on asian ratkaissut, meneteltä:köön kunnan ja sen keskuudessa toimii osa-
344: viran täyttämisessä, niinkuin 17 §:ssä on kuntia.
345: säädetty. Siitä, millä ehdoilla ylioppilas saa opis-
346: 21 §. kella yliopistossa ·osakuntaan kuulumatta,
347: Yliopistossa annetaan opetusta kaikissa niin myös ylioppilaskunnan ja osakuntien
348: tutkintoaineissa suomen kielellä. itsehallinnosta sekä niiden kurinpitovallasta
349: Niitä ylioppHaita vart.en, joiden äidin- jäseniinsä nähden säädetään asetuksella.
350: kielenä on ruotsi, järjestetään opetusta
351: ruotsin belellä, niinkuin siitä erikseen 25 a §.
352: säädetään. Ruotsin kieltä voidaan myös Yliopiston virkakielenä on suomen kieli.
353: käyt.tää opetuskielenä, milloin opetusai- Asiallisena olkoon kui1Jenkin oikeus käyt-
354: neena on Suomen ruotsi tai Slmndin:avian tää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, sekä
355: maiden kielet, n,äiden kielten kirj•allisuus sillä saooa toimituskirjansa. Sama oikeus
356: tai niihin liittyvä kansa- ja muinaistiede olkoon ruotsinkielistä opetusta varten asete-
357: taikka Ruotsi-Huomen oikeushistoria. tuilla opettajilla sekä ruotsinkielisillä osa-
358: Myös niissä tutkintoaineissa, joissa ei yli- kunnilla. Tiedonannot opetuksesta on teh-
359: opistossa ole tarjolla ruotsinkielistä ope- tävä sillä kielellä, jolla opetus annetaan.
360: tusta, saavat ruotsinkieliset opiskelijat tut- Muut sekä suomen- että ruotsinkielisiä opis-
361: kinnoissa, kuulusteluissa ja 'kirjallisissa har- kelijoita varten tarkoitetut ilmoitukset ja
362: joituksissa käyttää äidinkieltään, mikäli ei julkipanot on annettava molemmilla kielillä.
363: aineen laatu toisin v.aadi.
364:
365:
366:
367:
368: Laki
369: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain täytäntöönpanosta.
370:
371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
372:
373: 1 §. 2 §.
374: Helsingin yliopistossa nykyään o1emassa- Siinä järjestelyssä, joka mainitaan
375: olevat kiinteät ja vaihtuvat varsinaiset pro- 1 §:ssä, määrätään, että 15 varsin:ais,en j·a
376: fessorinvirat järj·estetää:n uudelleen tar- 1 ylimääräis,en kiinteän sekä 5 opetusalan
377: peen mukaan kiintei'ksi ja v•aihtuviksi. ja -kielen puolesta vaihtuvan p.rofessorin-
378: 8 N:o 1
379:
380: viran haltijan on huolehdittava yliopiston mänkiclisten oppilaiden lukumäärä pysy-
381: järjestysmuodon perusteita koslrevan }ain väisesti on alentunut niin pieneksi, että
382: 21 § :n 2 mome.ntissa säädetyn ruotsinkieli- ruotsinkielistä opetusta ei enää ole tarkoi-
383: se.n opetuksen antamisesta yliopistossa. tuksenmukaista ylläpitää eikä tätä profes-
384: Näiden prof,essorien opetusalaksi on pu- sorinvirkaa tarvita muutakaan keslreistä tai
385: heenalaisessa järjestelyssä määrättävä kes- tärkeää opetusainetta varten, voidaan se,
386: keinen t~ai muuten tärk!eä opetusaine. Tulo- sittenkuin 3 § :ssä mainittu kokous on
387: ja menoarvion purttei:sS'a voidaan perustaa antanut lausuntonsa, muuttaa suomenkieli-
388: muitakin professorinvirkoja tässä tai~koitet seksi.
389: tua opetusta varten. 3 §.
390: Ru:otsinki'Cl:rset ylimääräiset henkilökoh- Ne varsinaiset- ja ylimääräiset professo-
391: taiset professorit, dosentit ja muut opetta- rit, joiden tehtävänä on 2 §:n 1 momentissa
392: jat ovat myöskin velvolliset huolehtimaan mainitun ruotsinkielisen opetuksen anta-
393: 1 momentissa mainitun opetuksen antami- mine.n, kokoontuvat yhteisiin kokouksiin,
394: sesta. joissa puhetta johtaa heidän keskuudestaan
395: Mikäli tämän lisäksi tarvi toon valmis- tähän :toimeen kolmeksi vuodeksi v~alitse
396: tavaa opetusta ruotsin kielellä tutkintoai- mansa professori tahi, hänen estyessään,
397: neissa, tutkinnot, kuulustelut ja kirjalliset yhtä pitkäksi ajaksi valittu varamies.
398: harjoitukset tähän luettuina, eikä ylimää- Tämän kokouksen tehtävänä on, poike-
399: rä~sten professorien ja dosenttien virkavel- ten siitä, mitä Helsingin yliopiston järjes-
400: vollisuuden mukainen opetustoiminta tähän tysmuodon perusteista annetun lain 9, 10,
401: riitä, on opismelijoille hankittava ylimää- 14, 16, 18 ja 25 §:ssä on säädetty, :käsi-
402: räistä opetust~a, jota yliopiston opettaj,at tai tellä seuraavat mainitun lain mukaan kon-
403: muut yliopiston ulkopuolelta ehkä saatavat sistorin tai tiedekunnan tehtäviin muuten
404: pätevät henkilöt erityisestä korvauksesta kuuluvat asiat:
405: antavat ruotsin kielellä. Tätä varten on 1. tehdä virkaehdotukset 2 §:n 1 mo-
406: valtion tulo- ja menoarvioon otettava t'ar- mentissa mainittuj~en professorinvirkojen
407: peellinen määräraha. täyttämiseksi;
408: Mitä edellä 3 momentissa on säädetty, 2. tehdä ehdotus ruotsinkielistä opetusta
409: noudatettak!oon vastaavasti ruotsinkielisten varten asetetun vaihtuvan professorinviran
410: opiskelijain tutkinnoissa, kuulusteluissa ja op·etusalan pysyttämisestä ennallaan tahi
411: kirjallisissa harjoituksissa niissä tutkinto- vaihtamisesta sekä antaa 2 §:n 6 momen-
412: aineissa, joissa yliopistossa ei ole tarjolla tissa edellyt~etty lausunto;
413: ruotsinkielistä opetusta ja joiden opettajat 3. tehdä ehdotus henkilökohtaisen yli-
414: eivät ymmärrä ruotsin kieltä. määräisen professorin nimittämisestä ruot-
415: Professori, josta 1 momentissa mainitaan, sinkielistä opetusta varten;
416: on oikeutettu luennoimaan ja antamaan 4. tehdä ehdotus dosentin nimittämisestä
417: muutakin opetusta myös suomen kielellä. ruotsinkielistä opetusta varten, niin myös
418: Niinikään voidaan hänet tarpeen vaatiessa, tehdä virka·ehdotus opett,ajanvirkaan; jo-
419: mrkäli ei hänen oma opetusvelvollisuutensa hon kansleri nimittää, jos viran tarkoituk-
420: sitä estä, velvoittaa avustamaan saman ope- sena on ruotsinkielisen opetuksen antami-
421: tusalan suomenkielistä professoria tutkinto- nen;
422: jen, kuulustelujen ja kirjallisten harjoitus- 5. nimittää ne ruotsinkielistä opetusta
423: ten toimittamisessa. varten tarvittavat opettaj'at, joiden nimit-
424: Jos ruotsinkielistä opetusta varhm olevan täminen muuten kuuluisi pienelle konsis-
425: vaihtuvan pro:Dessorinviran opetusalalla tä- torille, scikä mää,rätä 2 §:n 3 momentissa
426: N:o 1 9
427:
428: mainittua ylimääräistä ruotsinkielistä ope- 5 §.
429: tusta varten tarvittavat opettajat; Pääsemistä varten yliopistonopettajanvir-
430: 6. antaa lausuntonsa virkaehdotuksesta klaan tai -toimeen va~aditaan, allamainituin
431: tehdystä valituksesta, joka koskee sellaisen poikkeuksin, että virkaan tai toimeen pyr-
432: vi11aru. täyttämistä, mi~nkä tarkoituksena on kivä täydellisesti hallitsee suomren kieltä.
433: ruotsinkielisen opetuksen antaminen; Edellä 2 §:n 1 ja 2 momentissa maini-
434: 7. valvoa ruotsinkielistä opetusta se'kä tuilta opettajilta va;aditaan täydellinen
435: anta;a lausuntoja tai omasta aloittoost3ian ruotsin kielen taito sekä sen lisäksi, ellei
436: kanslerin kautta hallitukselle tehdä ehdo- tasavaHan presidentti erikoistapauksessa
437: tuksia, jotka tarkoittavat ruotsinkielisen katso olevan syytä siitä vapauttaa., taito
438: opetuks@ järj:estelyä tai opettajain val- antaa opetusta suomen kielellä.
439: mistusta sellaiseen virkaan, jonka haltijan Ilman hakemusta nimitetylle tai henkilö-
440: tulee antl8!a opetusta ruotsin kielellä; sekä kohtaiselle varsinaiselle professorille ~ase
441: 8. päättää sellaisten stipendien ja mui- tettavat kielitaitovaatimukset ratkaistaan
442: den apur&hojen antamisesta, jotka ovat tar- yhteydessä hänen nimittämiJsensä kan:ssa.
443: koitetut nimenomaan ruotsinkielisiä oppi- Yliopiston muiden viran tai toimen hal-
444: laita varten, tai joista päättäminen asetus- tij~ain kuin opettaj~ain kielitaidosta sääde-
445: ten, ohje- ~tai johtosääntöjen tai!kka pää- tään 'asetuksella.
446: tösten mukll!an säädetään kokouksen tehtä- Tässä pykälässä säädettyä kielitaitoa e1
447: väksi. vaadita vieraiden ki:elt,en lehtoreilta.
448: A,siain käsittelystä 1 momentissa maini-
449: tussa kokouksessa sekä muutoksen haussa 6 §.
450: kokouks~en päätöksiin on soveltuvin kohdin 'l'ämä laki ei muuta tätä ennen nimi-
451: voimassa, mitä konS'istorista ja tiedekun- t·ettyjen henkili:Ykohtaisten ylimääräisten
452: nista on säädetty. Koik:oukseen sovelletta- professorien oikeutta itse määrätä opetus-
453: koon, mitä kielilain 13 ja 14 § :SSä S'ääde- kidensä.
454: tään. 7 §.
455: Tämän pykälän 1 momentissa mainitut Mitä tässä laissa on säädetty tiedekun-
456: prof,essorit eivät kon:sistorissa tai tiede- nasta, on voimassa myös osastosta.
457: kunnrussa ot,a os&a 2 momentin 1-8 koh-
458: dassa mainittua la:atua olevien suomenkie- 8 §.
459: listä opetusta taikka sitä varten olevi:a vir- Täten kumotaan Helsingin yliopiston jär-
460: koja ta,hi suomenkielisiä oppilait'a koske- jestysmuodon perusteita koskeV'an lain voi-
461: vien asioiden käsittelyyn, eivätkä myöskään maanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923
462: tiedekunn'a:ssa dekaanin ja varadekaanin annettu laki.
463: va~aliin. 9 §.
464: 4 §. Tarkemmat määräykset yliopiston JarJ,es-
465: Edellä 3 § :ssä mainittu puheenjohtaja tysmuodon perusteita koskevan lain muut-
466: ja hänen varamiehensä ovat yliopiston jär- tamisesta tänä päivänä ~annetun lain sekä
467: j,estysmuodosta annetun }ain 8 §:ssä mai- tämän }ain täytäntöönpanosta annetaan
468: nitun pienen konsistorin jäseniä. asetuksella.
469:
470:
471: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1935.
472:
473: Tasavallan Presidentti
474: P. E. SVINHUFVUD.
475:
476: Opetusministeri Oskari Mantere.
477: 71-·30
478: 1935 Ylim. Vp. - V. ltl. - Esitys N :o 1.
479:
480:
481:
482:
483: Perustuslakivaliokunnan mietintö
484: N :o 1 hallituksen esityksen johdosta laiksi muutoksista
485: Helsingin yliopiston järjestysmuodon per,usteista 14 päi-
486: vänä heinätmuta 1923 annettuun lakiin sekä laiksi Hel-
487: singin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan
488: muutetun lain täytäntöönpanosta.
489:
490: Eduskunta on pöytäkirjanottein kuluvan tetaan esittää sa;mansuuntaisia ,näkökoh-
491: tammikuun 19 päivältä perustuslakivalio- tia kuin n. s. osa:kuntapakon poistamisen
492: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi lä- puolesta. Myöskin on puheenaoleva:an lain-
493: hettänyt hallituksen yl€Jlll.pänä mainitun esi- paikkaan valiokunnan mielestä otettava
494: tyksen n: o 1. Asiaa käsitellessään valio- määräys siitä, ettei ylioppila:alle, joka ei
495: krrmnalla on ollut nähtävinään ote valtio- kuulu ylioppilaskuntaan tai osa:kuntaan,
496: neuvoston pöytäkirjasta, joka oli laadittu voida sen johdosta asettaa osa.Jkruntama:k-
497: opetusministeriön esittelyssä tammikuun 16 suja vastaavia taloudellisia velvoituksia.
498: päivänä 1935, lyhennysote samana päivänä Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe-
499: pidetyssä valtioneuvoston istunnossa laadi- rusteista annetun lain täytäntöönpanoa kos-
500: tusta. pöytrukirjasta sekä Helsingin yliopis- kevan lakiehdotuksen 4 §:ään on valio-
501: ton kanslerin viimeksi mainitussa istun- kunta ehdottanut otettavaksi viittaukisen
502: nossa antama lausunto yliopi:stoasiassa.. sanotun lakiehdotuksen 3 §:n viimeisen
503: Perustuslakivaliokunta. ei pidä hallituk- momentin määräyksiin. Näin selvennettynä
504: sen toimenpidettä ylimääräisten valtiopäi- 4 §:n säännökset on saatettu yhdenmukai-
505: vien kwllekutsumiseksi ratkaisemaan kysy- sik,si 3 §:n vastaavien määräysten kanssa,
506: myksessäolevaa yliopiston kielilainsäädän- mikä on ,ilmeisesti ollut hallituksenkin esi-
507: töä riittävästi ha.rkittuna. Valiokunta on tyksen tarkoituksena. Sen ohessa valio-
508: kuitenkin katsonut voivansa puoltaa halli- kunta on ehdottanut kysym)"ksessäolevan
509: tuksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten lakiehdotuksen 5 §:n 2 momenttiin tehtä-
510: hyväksymistä jäljempänä selviävin asialli- väksi sen lisäyksen, ettei taitoa antaa ope-
511: sin muutoksin. tusta suomen kielellä ole vaadittava 2 §:n
512: Hallituksen esityksen ensimmäisen laki- 2 momenti!Ssa mainituilta opettajilta. Li-
513: ehdotuksen, nimittäin lain Helsingin yli- s&ksi valiokunta on muuttanut 5 §:n 2 mo-
514: opiston järjestysmuodon perusteista anne- mentin määräyksiä siten, että vapautuksen
515: tun lain muuttamisesta, 5 §:n valiokunta sanotussa lainpaikassa säädetystä suomen
516: on ehdottanut poistettavaksi lakiehdotuk- kielen taidosta antaa yliopiston kansleri,
517: sesta. Valiokunnan mielestä eivät kansle- jolle tällainen tehtävä on sopivimmin us-
518: rin toimen vakinaistamisen tueksi esitetyt kottava.
519: perustelut ole riittäviä. Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, pe-
520: Puheenaolevan lakiehdotuksen 23 §: ään rustuslakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa
521: on valiokunta; 'tehnyt eräitä asiallisia päätettä vä:ksi,
522: muutoksia. Nii,npä on ylioppilaslmrrtaan-
523: 'kin liiHyminen ehdotd;tu vapaaehtoi- että puheenaolevat lakiehdotukset
524: seksi. Tällaisen järjestelyn t,ueksi sa~a- hyväksyttäisiin näin kwwluvina:
525: 2 1935 Ylim. Vp.- V. II.- Esitys N:o 1.
526:
527:
528: Laki,
529: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
530:
531: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Helsingin yliopiston järjestysmuo-
532: don perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 ann~etun }{tin (poist.) 18, 21 ja. 23 §
533: sekä lisätään sanottuun lakiin uusi 25 a § seuraavasti:
534:
535: 5 §. niihin olkoon vapaaehtoinen, älköönkä ·yli-
536: (Poist.). oppilaan kannett(J;vaksi säädettäkö taloudel-
537: lisia ·velvoitu.ksia sen perusteella, että hän
538: 18 §.
539: ei kuulu ylioppflas,kuntoon tai osakwntaarn.
540: (Kuten hallituksen esityksessä.)
541: Ylioppilaskunnalla ja osakunnilla on oi-
542: 21 §. keus itsehallintoon, niinkuin siitä asetuk-
543: (Kuten hallituksen esityksessä.) sella säädetään.
544:
545: 23 §.
546: Opiskelevan nwwison keskuudessa toimii 25 a §.
547: ylioppilaskwnta }«. osaku.ntia. Liittym,inen (Kuten hallituksen esityksessä.)
548:
549:
550:
551:
552: Laki
553: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe rusteista. annetun 1a.in täytäntöönpanosta.
554:
555: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
556:
557: 1 §. 5 §.
558: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1 mom. (kuten hallituksen esityksessä).
559: Edellä 2 §:n 1 ja 2 momentissa maini-
560: 2 §. tuilta opettajilta vaaditaan täydellinen
561: (Kuten hallituksen esityksessä.) ruotsin •kieien ,tai•to sekä sen ohessa 2 § :n
562: 1 mome1ttissa 11Utinituilta opettajilta, ellei
563: ka-nsleri erikoistapauksessa katso olevan
564: 3 §. syytä siitä vapauttaa, taito antaa opetusta
565: (Kuten hallituksen esityksessä.) suomen kielellä.
566: 3, 4 ja 5 mom. (kuten hallituksen esityk-
567: 4 §. sessä).
568: Edellä 3 §:ssä m&inittu puheenjohtaja ja
569: 6 §.
570: hänen varamiehensä ovat yliopiston järjes-
571: (Kuten hallituksen esityksessä. )
572: tysmuodosta alllnetun lain 8 § :ssä mainitun
573: pienen konsistorin jäseniä, ottaen kuitenkin
574: huomioon, mitä edellisen pykälän viimei- 7 §.
575: sessä momentissa säädetään. (Kuten hallituksen esityksessä.)
576: . Yliopistolainsäädälitö.
577:
578: 8 §. 9 §.
579: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
580:
581:
582: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1935.
583:
584:
585: Asiaa ovat valiokunnassa käsitelleet pu- nen, Hirvensalo, Kilpi, Koponen, Lahden-
586: heenjohtaja Rydman, varapuheenjohtaja suo, Lindman, Linkomies, Lonkainen,
587: Aaltonen (osittain) ,sekä jäsenet AaJmla; Ryömä, Söderhjelm ja Toivonen sekä va~a-
588: Ala-Kulju, Annala, J., von Born, Reiska- jäse:ri Komu (osittain). ·
589: 4 1935 Ylim. Vp. -'- V. M. - Esitys N :o 1.
590:
591:
592:
593:
594: Vastalauseita.
595: I.
596:
597: Kun emme k'ali>kissa suhteissa saata hy- kielet, näiden kielten kirjallisuus rei niihin
598: väksyä valiokunnan ehdotuma, -esitämme lirilttyvä ka.llSfl- ja muiooSsti'Cde •taikka
599: täten lyhyesti eriävän mielripiteemme. Mei- Ruotsi-Suomen oikeushistoria.
600: dän mielestämme ei perusteluissa ;esitetty Henkilökohtaisessa opl'!twksessa, kuuluste-
601: muistutus ylimäärä.isten valtiopäivien kool- luissa ja tutkinnoissa on käytettävä oppi-
602: iekutsumista vastaan esilläolevan k;ysymyk- laan kieltä, mikäli ei aineen laatu rnuuta
603: ISen käsittelemistä varten ole paikallaan, ja. vaadi.
604: ol~i tätä tarkoittava lausuma sen vuoksi V:ilerasta kieltä saat:a:koon opeltuskielenä
605: mietinnöstä poistettJava. käyttää ulkomaan kieltä tai kirjaHisuutta
606: Huomautamme ed{llleen, että opiskelija& tai muita ulkomaan oloja esit.ettäessä, niin
607: tulee olla oi'keus htmkilokohtaiseen opetuk- myös, erivapautuksen nojalla., m'illoin {)pe-
608: seen, harjoiltukset siihen luettuina, seh."ä tusta Mllbaa ulkomaalainen opettaja, joka
609: kuulusooluihin ja tutkintoihin omalla kiie- on määrätty, joko tilapäisesti ·tai hallitus-
610: lellää.n, olkoonpa hän srtten ruotsin ,tai suo- muodon 84 § :n mukaan vakinaisesti, ole-
611: men kieltä :puhuva. Tämä voidaan hyvällä maan opettajaoo yliopistossa.
612: syyllä johtaa nJi:istä halli:tusmu:odon säädök- Jos 21 § hyväiksytään ·tässä muodossa, on
613: sistä, jotka koskevat mdlempien kieliryh- pien'Chkö tätä vastaava. muu:tos t-ehtävä jäl-
614: mien oikeuden jla etujen tyydyttämistä sa- kimmäisen l·a:ki:ehd{)tuksen 2 § :n 5 mo-
615: manlaist-en .perusteiden mukaan. Me ha- miCnttiin.
616: luamme niin oUen ehdottaa, pa:~tsi erästä. Lopuksi katsomme, -että kiddlisessä. suh-
617: täydentävää, pääasiallisesti muodollista laa- teessa vaihtuvat professodnvirat olisi pois-
618: tua olevaa muutosta, tettava ja 1korvatttava ki~nterrlä .prof-.essorin-
619: virorilla. Vaihtuvaisuus on mielestämme ai-
620: että ensim:n~äisen lakiehdotuksen van ·tarkoitukseton ja vain omiansa luo-
621: 21 § saisi senmavan muodon: m:oon .epävarmuutta ja ristiriitoja tulevai-
622: suudessa, ilmeisleksi harita:ksi koko ruotsa-
623: 21 :§. ladseUe yliopisto-opetukselle. Tuntuu myös
624: Opetnskielenij yliopistossa on suomi ja selvältä, 'Cttä nyt ehdotettu profffiSOrinvir-
625: ruotsi. kojen lukumäärä ei vielä riitä 1turvaamaan
626: Suomen kiclellä .annetaan opetusta kai- vä1ttämäJttömin<tä opetustarvetta ruotsalai-
627: kissa tutkintoa~neissa. sella .tah'Olla, kun näet esim. nyt laaditun
628: Niitä ylioppilaita varten, joidien äiidin- järjestelyn muka;an vain yksi ruotsalaintm
629: kielenä on ruotsi, järjest.etääll! o~tusta prof-essorin'Virka ol'isi ma:atalous-metsätie-
630: ruotain lkieleiH:ä,. nriinkuin siitä erikseen sää- teel1i:sessä tied.e'kunnlaSBa eikä minkäänlaista
631: detään. Ruotsin kie1tä voidaan myös :käyt- ·opetusta teolog~ rt:iedelmnnassa. Mieidäm.
632: tää opetuskielenä, milloin opetusaineena on on pakko tämän vuoksi vaa;tia, että profes-
633: Suomen ruotsi tai Slmndinavian maiden sorinvirkojen lukumäärää jossakin määrin
634: Vastalauseita.
635:
636: korortetaan samalla kuin prof~ssorinvirko raJSen kiinteän ( poist.) prof'CSsorinvir'a.n
637: jen vaihtuva lucmne poistetaan. Tämän no- haltijan on huolehdilttava yliopiston järjes-
638: j!clla esitämme, tysmuodon perusteita koskevan lain 21 § :n
639: että jälkimmäisen lakielulot1!-ksen 3 momentissa säädetyn ruotsinkielisen ope-
640: 2 § :n 1 momentti, samalla kuin vii- tuksen antamisesta yliopistossa. Nä·iden
641: meinen momentti poistetaan, hyväk- professorien opetusalaksi on puheenalai-
642: syttä.isiin näin k1tul1tvana: sessa järjestelyssä määrättävä keskein·en tai
643: muuten tärkeä opetus:aine. Tulo- ja m~no
644: 2 §. arvion puitteissa voidaan perust!8a muita-
645: Siinä järjestelyssä, joka. mainitaan 1 § :ssä, kin profe&sorinvirkoja tässä .tar~koitettua
646: määrätään, että .'24 varsinaisen ja 1 ylimää- opetusta var·ten.
647:
648: Helsingissä tammi·kuun 22 p :nä 1935.
649:
650: Ernst von Born. J. 0. Söderhjelm.
651:
652:
653:
654: II.
655:
656: Kysymys Helsingin yhopiston järjestys- Myöskin toisessa suhteessa on hallitus me-
657: muodon perusteista. on joutunut rRJtkaise- netellyt tavalla, joka vielä ilm~eioommin on
658: vaan vaiheeseen erittäin po:ikk~euksellisissa leimattav:a lainva:sta!iseksi. Hallitus on näet
659: olosuhteissa. Hallitus on kutsunut edus- otta.nut esi·tykseen ehdotuksen muutoks!Cksi
660: lmnnan ylimääräisiHe valtiopäiville, joiden myös siihen ~iopwtola.in py;kälään, joka
661: tulee kahdessa viikossa käsitellä tämä erit- koskee ylioppil!aSkuntaa ja osakuntia. Hal-
662: täin laajakantoinen asia. 'Tällaåseen toi- litus on muutt:anut puheena olevan pykälän
663: menpi1Jeeseen hallitus on ryhtynyt siitä huo- niin perusooellisesti, dtä osakunta1a.itos sen
664: limatta, että ,eduskunnassa par 'aikaa oli johdosta joutuisi aivan uudelle pohjalle.
665: käs±teltävänä edellisiHe varsinaisille valtio- Tämän on hallitus tehnyt kuulematta yli-
666: päiville jätetty esitys, joka suurin piirtein opiston korusistol'in miel<ipidett.ii. Kummin-
667: katsoen oli samanlainen kuin nyt ylimää- kin säädetään hallitusmuodon 77 ·§ :ssä, että
668: räisille valtiopäivi:lle annettu esitys. Saat- yliopistoa koskevista laeista ja asetuksist:a
669: taa pätevillä p:erustffiUa asettaa kysymyk- tulee konsistorin saada antaa lausuntonsa.
670: sona'laiseksi, onko ollut perustuslakien mu- Vri-elä sclvempi säännös asiasta on voimassa-
671: kaista kutsua ylimääräisiä valtiopäiviä rat~ olevan yliopistolain 4 :§ :SSä, jossa sääde-
672: kaisemaan asiaa, jota varsinaisiNa valtio- tään: ,Hallitus ·älköön yliopistoa koskevaa
673: päivillä vast 'ikään on käsi,terty h!aHi:tuksen asi~ta ra:tkaisko, ennenkuin konsist.orilla on
674: esityksen perusteella ja jonlro käsitt~elyä ei ollut rtiktisuus siitä lausua mielei1Sä.'' Tämä
675: ole niHlä vielä loppmm suoritettu. Halli- säännös velvoittaa llia:l1'ituksen a•ina ennen-
676: tus näyttää ryhtynoon tällaiseen toimtm- kuin se tekee ylioipistoa koskev:assa asiassa
677: piteeseen yksinomaan siitä syystä, ettei päätöksen, tiedustelemaan sii:tä konsistorin
678: asiaa voitaisi valtiopäiviHä äänestää yli mi1elipidettä. ~Sellain-en selitys, ettei halli-
679: vaa1rien. Täll:a:inen menettely on 1eimattava tus muka vielä ole aswa ratkaissut päät-
680: joka t'apawksess.a vaHiopäiväjärjestyksen tliesään antaa eduskunnalle esityksen, on
681: hengen vastalliteksi. k€stämätön. Sillä antaessaan esit.yksen on
682: 6 1935 Ylim. Vp. -V. M. ....,... Esitys N :o 1.
683:
684: hallitus jo sitonut kätensä eikä konsistorin ,tukset kuin ne, jotk!a esitin marraskuun
685: lausunnolla siinä 't&pauksessa,. että 'edus- 26 p.nä allekirjoittam~ni, perustusla.ki-
686: kunta esi,tyk.sen hyväksyy,, '<Yle enää min- v~iokunnan mietintöön n :o 7 1934 liite-
687: käänlaista merkitystä. Kun lainsäätäjän tyssä v:astalauseess:a..
688: tarkoitus e,i o1e saattanut olla, että kon- Uusi esitys toteuttaa suomalaisen yliopis-
689: .sistorin lausunnolta rtällä ·tapaa voitaåsiin ton vaatimuksen vielä vähemmän kuin edel-
690: riistää asialUnen vaikutus, on haUituk.sen ·linen esitys. Kalksikidisyys on ankku-
691: menett.ely, ikun se on j~ttänyt kuulematta roitu entistä varmemmin yliopiston järjes-
692: konsistorin. mielipidettä,. htsottava selvästi tysmuotoon senjohdosta,, että ruotsinkieli-
693: lain vasta•iseksi. set ylioppil!all!t ;tutkinnoissa, kuuhmteluissa
694: Ei myöskään as]a.n käsittely perustus>- ja kirjallisissa harjoituksissa aina saavat
695: lakiva:liokunoossa oLe ollut sellainen, että käyttää omaa kieltään ja et:tä ruotsinkielis-
696: siihen voisi olla ki·innittämäJttä huomi'Ota. •ten kiinteiden professorinvirkojen lukua on
697: Enemmistö on käyny.t ikäs~ttelemään .asiaa lisätty - tosin vastaavasti vähootämällä
698: aiva.n: epätava:llisen ik:iirool1isesti. Kaikki vaihtuvia professorinvirkoja -, samalla
699: kolme käsittelyä on suori:oottu yhden vu()lo kuin on :tehty mahdomseksi uusien ruotsin-
700: roka:uden kuluessa yhdenj.ruksoisesti,. llliin kielisten proressorinvirkojen perustaminen
701: ;;>ttä perusteelliselle as]aJlliselle harkinnalle vuotuisen tulo- j,a m~moarvion puitteissa.
702: •ei ol>e jäänyt rii;ttävästi •alikaa. S>el1ainen Ruotsinkieliset professorinvirat Esääntyi-
703: menlettely, jota: perustuslakivalio'kunnrun sivä·t siten huomattavasti nykyisestään. S>en
704: enemmistö asiassa on rnoudattJanut,. ei ole lisäksi ruotsinkieliset professorit saisiva.t
705: eduskuntatyön arvon mukaista. iVa:liokuTh- [aajan itsehallinnon, j·onka varassa heidän
706: nan puolustukseksi ·on kohtuuden nimessä muodosta:mansa koik:ous olisi aivan riippu-
707: mainitta'"a, että ha:llituk:s:en 'toimenpide yli- maton yliopiston varsinais>esta keskeisestä
708: määräisten val.tiopä'ivien koolLe ik:utsumi- hallintoelimestä, konsistorista. :T-ästä on
709: .seksi on asettanut ell!emmistön, joka on tah- oleva seurauoona,, että yliopiston yht<CUäi-
710: tonut hallitusta .tulrea, vaå,keaan asemaan. syys särkyy ja syntyy monenlaisia han-
711: V a.Eokunnan on täytynyt !koettaa sooda kausmahdoUisuuksia. Ha:llituksen esitys <Ci
712: asia käsitellyksi mahdoll>isimma:n nopeasti, asiallisesti paljoa rpoikk!ea siitä aikO'inaa:n
713: jott;a eduskunta ehtisi asian ratkaista sen opetusministeriössä 1waditusta ehdotuksesta,
714: ajan kuluessa, jonka ylimääräiset valtio- johon sisältyi ajatus Helsingin yliopiston
715: päivät voivat olla koolla. lVIutta tälläkäiin yhtey.teerr kytketJtävästäl ruotsinkielisestä
716: syyllä ,ei voida puolustaa sellaista. hätäilyä, korlrea:kou'lusta. Yliopiston :lronsistori esitti
717: joka vali>okuntakäsitt>elylle on ollut omi~ viimeksi mainittua ehdotusta vastaan jou-
718: .nainen. kon pai·navi·a muistutuksia. Nyt esillä ole-
719: Mitä tulee hallituksen ·es1tyksen asialli- vasta hallituksen ~sityksestä konsistorilla ei
720: seen sisäUykseen, on se suurin :piirtein kat- ole ollut tilaisuutta lausua mi~lipidettään.
721: soen sama kuin viime vuoden valti:opäiville Mutta useimmat muistutukset, jotka konsis-
722: annetussa 'esityksessä. Hallitus on vain :tori n. s. korkealmulnehdotusta vastaan
723: t>ehnyt edelliseen esi;tykseensä erä~tä. yksi- .teki, soveltuv8:t myös ;tähän esitykseen ..
724: tyisiä muutoksi:a, jotka suurimmaksi osaksi En voi havaita,. että m~tkään käytiinnäl-
725: kä.yvä·t sama:a.n suuntaan ik:u1n perustuslaki- liset rbai periaatteeHmet syyt vaatisivat ruot-
726: valiokunnan viime vuoden va:Hiopä.iville jä- simJldelisten va.rsiruaisten professor~nvirkojen
727: tettyJen esitykseen :tekemät muutokset. Ha1- p>erustamista IJ:äälretietoolliseen ja maa-
728: litu:ksen uutta >es~tystä vastaan voipi ,näin tail.ous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Halc.
729: ollen tehdä melkein ka'ikki samat muistu- lltuksen ehdottama lukumäärä ruotsinkielir-
730: Vastalauseita. 7
731:
732: siä professorinvirkoja on nam ollen ;tar- väksyä ruotsinkielisten opettajien suome.n
733: peettoman suuri. Tästä ja monesta muus- kielen taitoa kookevat määräykset.
734: talh.'in syystä ei hallituksen esitystä voi pi- Yliopistolait sellaisessa muodossa, jossa
735: tää oncnistuneena edes siinäkään ;tJap·auk- ne nyt eduskunnall-e esitetään, eivät miten-
736: sessa, että se käsitettäisiin vain yliopisto- kään ole hyväksyttävissä. Yliopistolait on
737: ·kysymyksen vä1iaikaise:ksi ratkaisuksi. rakennettava sille perustalle, että täytetään
738: Sitä hallituksen esityksen kohtaa, jossa suomalaisen yliopiston vaatimus, joka on
739: ehdotetaan muutos osakuntia koskevaan ehdottomasti oikeutettu ja jota toteutta-
740: säiinnökseen, on valiokunta vielä huononta- matta yliopistokysymystä ei voida lopulli-
741: nut. Valiokunnan mietinnön mukaan myös sesti ratkaista. Tarpeellinen ruotsinkieli-
742: kuuluminen ylioppilaskuntaan tulisi vapaa- ni'\n yliopisto-opetus on järj·estettävä niin,
743: ehtoiseksi. Täten hävitettäisiin kaikki ne ettei se estä täysin suomenkielisen valtion-
744: perusteet, joille ylioppilasnuorison itsehal- yliopiston luomista. Sen järjestämiseksi
745: linto nojautuu, samalla kuin tuntuvasti vai- olisi ryhdyttävä yliopiston kanslerin valtio-
746: keutettaisiin myöskin yliopiston hallintovi- neuvoston pöytäkirjaan antamassa lausun-
747: ranomaisten kurinpitovallan käyttämistä. nossa ehdotettuun toimenpiteeseen.
748: Tällainen lainmuutos on sitä vähemmän Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
749: perusteltavissa, ku11 siihen ryhdytään yli-
750: opistaviranomaisten mieltä kuulematta ja että Zakiesitys hylätään.
751: vajavaisen asiantuntemuksen pohjalla.
752: Hallitus oli esittänyt yliopiston kanslerin Samalla ehdotan eduskunnan päätettä-
753: viran vakinaistuttamista kokemuksen pe- väksi toivomukse.n,
754: Tuste-ella, joka on saatu nykyisen yliopisto-
755: lain voimassaoloaikana. Valiokunnan olisi että hallitus viipyrnättä antaisi
756: tässä kohden pitänyt hyväksyä hallitukse.n asiasta uude1t esityksen, joka rake'Yt-
757: i:Sitys, koska sillä ei ole ollut perusteita tuu sille pohjalle, että H elsingi1t yli-
758: toisenlaiseen kannanottoon. Samaten olisi opisto muutetaan täysin S'Uomenkieli-
759: tullut haHituksen esittämässä muodossa hy- seksi.
760:
761: Helsingissä tammikuun 22 päivänä 1935.
762:
763: Edwin Linkomies.
764:
765:
766:
767: III.
768:
769: Valiokunta on ensimmäisestä lakiehdotuk- pykälässä ollut säädettävä, että tasavallan
770: sesta poistanut 5 § :n, joka koskee kansleri- presidentin tulisi kansleriksi nimittää joku
771: toimen vakinaistamista. Kun tälJaisen muu- niistä kolmesta ehdokkaasta, jotka vaali-
772: toksen aikaansaaminen rvoimassa.olevaan, kolleegio on ehdolle asettanut.
773: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- Valiokunnan enemmistön kannasta poi-
774: rusteista annettuun lakiin on hallitulksen k~ten olen myöskin sita mieltä, ettei ensim-
775: esityksessä oHut riittävästi perusteltu, en mäisen lakiehdotuksen 23 § :ää olisi pitänyt
776: tässä kohden voi yhtyä valiokunnan enem- muodostaa sellaiseksi, että ylioppilaskun~
777: mistön kantaan. Kuitenkin olisi sanotussa taankin kuuluminen tulisi vapaaehtoiseksi
778: 8 1935 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
779:
780: ja että se houkuttelisi ylioppilaita talou- kuuluu varsinaiset ja ylimääräiset profes-
781: dellisista syistä olemaan osakuntiin tahi sorit sekä apulaiset ja heidän vertaisensa
782: ylioppilaskuntaan liittymätttä.. opettajat ja virkamiehet, on valtioneuvos-
783: Toisen [akiehdotuksen 5 § :n 2 momentti tolle (poist.) kanslerin toimeen esittänyt
784: olisi mielestäni tullut säilyttää sellaisena, (poist.).
785: joksi hallitus sen esityksessään oli ehdot- 23 §.
786: tanut. On luonnollista, eWi saman lain (Kut~m hallituksen esityksessä.)
787: 2 § :n 2 momentissa mainituilta yliopiston
788: opettajilta vaaditaan sama suomen kielen
789: taito kuin .sanotun pykälän 1 momentissa- II lakiehdotus.
790: kin mainituilta yliopiston opettajilta. 5 §.
791: Edelläesittrumääni viitaten ehdotan, (Kuten hallituksen esityksessä.)
792:
793: että seuraavat lakiehdotusten py-
794: Vihdoin en pidä sopivana enkä perustus--
795: kiilät saisivat alempana mainitun sa-
796: lakivaliokunnan te.htävi.in tämän asian yh-
797: namuodon:
798: teydessä kuuluvana lausua perusteluissa
799: sellaista arvostelua hallituksen toimenpi-
800: I lakiehdotus. teistä, joka sisältyy perustelujen toisen
801: kappaleen ensimmäiseen lauseeseen. Ehdo-
802: 5 §. tan sen vuoksi lisäksi,
803: Kanslerina on oleva henkilö, joka on
804: ansiolclraa:sti toiminut tieteen tai yliopiston että perustelujen toisen kappaleen
805: hyväksi. Kanslerin nimittää valtioneuvos- ensimmäinen lause poistettaisiim sekii
806: ton esityksestä tasavallan presidentti niistä että sitä seu1•aava lause alkaisi sa-
807: kolmesta suhteellisilla vaaleilla nimetyistä noilla: Perustusl(J;kivaliokunta on k(J;t-
808: ehdokkaista, jotka vaali:kolleegio, johon sonut j. n. e.
809:
810: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1935.
811:
812: Eero Rydman.
813:
814:
815:
816: IV.
817:
818: Ylimääräisten valtiopäivien koolle kutsu- Bsilläolevassa tapauksessa ei ole näin
819: minen ratkaisemaan yliopistokysymystä ja asianiaita. Yliopistokysymys ei ole mikään
820: päättämään alkoholiyhtiön voittovarojen äkkiä esille tuliut kysymys, koska yliopisto-
821: joosta oli yllättävä toimenpide. Se oli yllätt- asiain järjestely on ollut esilla jo lähes kym-
822: tävä sen 1Jakia, että lain hengen ja tarkoi- menen vuoden ajan. Ei myöskään kansalla
823: tuksen mukaan ylimääräisiä valtiopäiviä ei - kuten edellisillä ylimääräisillä valtiopäi-
824: voitaisi kutsua kooile muulloin kuin yllät- villä esillä olleessa asiassa - ·ole ollut tilai-
825: tävien tapausten sattuessa, tai silloin, kun suutta lausua käsitystään kansanäänestyk-
826: tulee esille erittäin kiireellisesti ratkaistava sen kautta. Päinvastoin hallituksen tal"koi-
827: asia, joka ei siedä lykkäystä varsinaisten tus on o'llut V aitiopäiväjärjestyksen 72 :n
828: valtiopäivien alkamiseen. pykälän turvin estää yliopistolain äänestä-
829: Vastalauseita. 9
830:
831: minen yli vaaJlien, ja siten riistää kansalta kuten tunnettua, nykyään käytännössä
832: oikeus ensi vwaleissa tuoda julki käsityk- useissa kansanvaltaisesti hallituissa maissa,
833: sensä asiasta. Tämä on hallituksen taholta toisissa suuremmassa ja toisissa pienem-
834: suoraan lausuttukin. mässä laajuudessa. Meillä käytettiin neu-
835: Tämä on kuitenkin mitä selvimmässä ris- voa-antavaa kansanäänestystä kieltolaki-
836: tiriidassa sekä perustuslain hengen että asiassa kolme vuotta sitten, ja se antoikin
837: kansanvaltaisten periaatteitten kanssa, joita erittäin selvän kuvan !kansan keskuudessa
838: kuitenkin demokraattisesti hallituissa maissa vallitsevista mielipiteistä. Ilmeisesti meil'lä
839: ainrukin pitäisi nouda·ttaa. olisi syytä edelleenkin turvautua tähän rat-
840: Tästä asiasta sanoo tri J. Teljo, jonka kaisukeinoon silloin, kun on esillä tärkeitä,
841: käsitykseen myös m. m. professorit Y. Ruutu vaikeasti selvitettäviä kysymyksiä; nimen-
842: ja EL Kaila asiallisesti yhtyvät, näin: omaan yliopistokysymys soveltuisi erinomai-
843: ,Hallitusmuodon 2 ~ :ssä lausutaan, että sen hyvin 'kansanäänestyksellä ratkaista-
844: ,valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". vaksi. Toisissa kansanvaltaisesti hallituissa
845: Sitä tosiasiaa, että; demokratian periaate on maissa on taas tyydytty siihen keinoon,
846: va'ltiosääntömme perustuksena, onkin aina jonka eduskuntavaalit tarjoavat kansan
847: pidetty selviönä kaikilla tahoilla - seikä mielipiteen selvillesaamiseksi. Säännölli-
848: niillä taJhoilla, joilla tätä periaatetta on eh- sesti uusiutuvissa vaaleissa kansalla on ti-
849: dottomasti kannatettu, että niillä, j•oille se on laisuus lausua mielipiteensä tärkeistä päivä-
850: ollut enemmän tai vähemmän vastenmieli- järjestyksessä olevista kysymyksistä, ja jos
851: nen. Demokratian periaate - ,valtiovalta kesken eduskunnan toimikauden ilmaantuu
852: kuuluu kansalle" - merkitsee lkäytännölli- uusia kysymyksiä, joista. ei tiedetä, onko
853: seen valtioelämään sovellettuna sitä, että kansan· enemmistö niissä samalla 1kannalla
854: va1tiollisissa asioissa viimeinen sana, lopul- kuin eduskunnan enemmistö, h~joitetaan
855: linen ratkaisu, on kansalla itsellään, t. s. eduskunta ja toimitetaan uudet vaalit.
856: Bttä kansalle on .tavalla tai toisella järjes- Kun edellä lyhyesti selostettujen, ylei-
857: tettävä tilaisuus lausua ratkaiseva mielipi- sesti tunnustettujen demokraattisten pe-
858: teensä kulloinkin esilläolevista, erimieli- riaatteiden valossa tarkastellaan Suomen
859: syyttä aiheuttavista valtiollisista kysymyk- hallitu1ksen äskeistä toimenpidettä, huoma-
860: sistä. Ne muodot, joiden puitteissa demo- taml selvästi, että tämä toimenpide on ai-
861: kratia on eri maissa ja eri aikoina toteu- van selvässä ristiriidassa näiden periaattei-
862: tettu, ovat melkoisesti vaihdelleet, ja voi- den kanssa. Hallitus on kutsunut eduskun-
863: daan epäilemättä paljonkin väitellä siitä, nan ylimääräisiHe valtiopäiville käsittele-
864: mitkä näistä muodoista parhaiten käytän- mään yliopistolakiesitystä ja esitystä alko-
865: nössä toteuttavat mainitun demokratian holiliikkeen voittovarojen käytöstä. Molem-
866: yleisen periaatteen. Itse tämä periaate on mat asiat ovat olleet vastikään eduskunnan
867: kuitenkin yksinkertainen ja selvä. Jos käsiteltävinä. Jälkimmäinen on jo käsitelty
868: yleensä tahdotaan demokratian pohjalla py- loppuun ja äänestetty lepäämään yli vaa-
869: syä, ei siis voi koskaan olla kysymystä siitä, lien; edellinen, joka säännollisessä järjes-
870: onko !kansan annettava lausua mielipiteensä tyksessä ratkaistaisiin helmikuussa, tulisi
871: vai ei, vaan ainoastaan siitä, millä tavoin toden111äköisesti myöskin jätetyksi lepää-
872: sille on tarjottava tilaisuus ratkaisevan mie- mään. V al.tiopäiväjärjestyksen 72 ~· :n mu-
873: lipiteensä julkituomiseen. kaan ei kysymystä, joka on nostettu ylimää-
874: Kansan mielipiteen selvillesaamiseen voi- räisille valtiopäiville annetussa hallituksen
875: daan käyttää kahta keinoa: kansanäänes- esityksessä, voida jättää lepäämään, vaan on
876: tystä tai eduskuntavaaleja. Edellinen on, se samoilla valtiopäivinä lopullisesti rat-
877:
878: 2
879: 10 1935 Ylim. Vp. ~ V. M. - Esitys N :o 1.
880:
881: kaistava. Hallituksen tarkoituksena on siis v·oi oHa lain hiengen eikä lainsäätäjän tar-
882: eduskunnan tilapäiseen enemmistöön no- koituksen mukaista, että ylimääräisillä val-
883: jautuen estää näiden kysymysten joutumi- tiopäivillä kä.si,tellään ·mitä asioita tahansa;
884: nen seuraavissa va:aleissa :kansan ratkaista- ei voi olla tarkoitukoooo,. että ~l1a.iset. val-
885: viksi. On ilman muuta selvää, että tällai- <t1opäivät ainoastaa,n siinä suhtoo;;sa poik-
886: nen menettely on 'jyrkästi ristiriidassa de- keaisivat varsinaisista valtiopäivistä, että
887: mokratian periaatteen kanssa. niillä vähemmistön oi!keudet ovat rajoitetut.
888: Niissä julJkisuudessa esitetyissä lausun- Jo ylimää:räistoo valtiopäivien .nimityk-
889: noissa, joissa hallituksen toimenpidettä on sestä käy ilmi, 'että ,ffiillJä ta;rkoi:tetaa.n jO'-
890: puolustel.tu, on viitattu prejudikaattina sii- takin poi'kkeukseHisrta., epätav,allista ja kii-
891: hen menettelyyn, jota ko'lme vuotta sitten 11ee1listä. HaUitukselle on .ilmeisestikin siitä
892: noudatettiin kieltolain kumoamisessa: sil- syystä a.nnettu mahdollisuus kutsua koolle
893: loinhan, kuten muistettaru.een, kutsuttiin 'ylimääräiset' vaHiopäivät, et.tä vammais-
894: myöskin koolle ylimääräiset valtiopäivät ten valtiopäivien päättymisen jäJkeen saat-
895: asiaa ratkaisemaan. Ero silloisen ja ny'kyi- taa arvaamatta tullla esille ,erinomaisen iär-
896: sen Warrteen välillä on kuitenkin aivan sil- keitä asioita, jotka vaativa.t nop-eaa käsit-
897: määnpistävä: kieltolakiasiassa oli juuri toi- telyä ja mtkaisua.
898: mitettu kansanäänestys, niin ettei voinut SeHaisena asiana, joka ,oi:keubtaa halli-
899: olla olemassa pienintäikään epäilystä siitä, tuksen kutsumaan ikooHe Y'limääräiset vå:l-
900: millä kannalla !kansan enemmistö ratkaista- tiopäivät, voidaan pitää ·esim. sodan sytty-
901: vassa kysymyksessä oli. Silloin kutsuttiin mistä itai jotakin muuta siihen verrattav·a,a,
902: ylimääräiset valtiopäivät koolle siinä tar- yllä•ttävää, ennalta aav.istamatonta ja no-
903: koituksessa, että kansan selvästi julkilau- peita päätöksiä vootivaa tapahtumoo. Sitä
904: suma tahto saataisiin ma;hdollisimman no- vastoin ei ylimääTäisille valtiopäiville voida
905: peasti toteutetuksi - nyt sitävastoin tur- ilmeisestikään resittä.ä selllaisia asioita, jotka
906: vaudutaan ylimääräisiin valtiopäiviin siinä yhtä hyvin voitaisiin esittää varsinaisille
907: tarkoituksessa, että kansa estettäisiin julki- va;1tiopäiville. Juuri se määräys, että yli-
908: tuomasta mielipidettään. Kun iästä aivan määräisillä valtiopäivillä ei voida ää;nestää
909: oleeJlisesta eroavaisuudesta huolimatta on La!kiehdotusta :lepäämään, viittaa selvästi
910: voitu vedota vuoden 1932 ylimääräisten val- tähän, sillä valtiosäännön hemgen j·a lain-
911: tiopäivien esimerkkiin, osoittaa sellainen säätäjän :tarkoituksen mukaista ,ei voi olla,
912: kerrassaan hämmästyttävää pintapuoli- että hallitus ja tilapäinen eduskuntoonem-
913: .suutta ja !kevytmielisyyttä tärkeiden asioi- mistö voisi missä asimssa tahansa ja milloin
914: den 'käsittelyssä. tahamsa (käy:ttäen taitavasti hyväkseen
915: Hallituksen it.arkoituksena on nyt yhmää- ni,itä väliaikoja, jolloin eduskunta ei Qle
916: räisiä valtiopäiviä hyväJkseen käyttäen estää koossa varsinaisiNa va1tiopäiviHä) riistää
917: kysymylksessäolfwien lakiehdotusten lepää- vähemmistö1tä: sille kuuluvan oikeuden
918: mään jättäminen. äänestää asia ,Jepäämään vaalien y;li.
919: OnJm ha;1lituksel1a ja eduskunnan enem- On tluonnollisesti ilman muutakin selvää,
920: mistöllä oikeus 'tällä tavoin riistää vähem- että perustus1aillisesti ja padamentaari~sti
921: mistöitä tilaisuus äänestää jokin l:a!kiehdo- hallitussa ma.assa, joosa vaJ:tioelämän tulee
922: tus ,l,epäämään? La:ki - V,altiopä:iväjär- kulkea rauhallista ja säämmöllistä !latua,
923: jest.yksen 21 § - ei tosin suoranaisesti ra- varsinaisilla valtiopäivinä on prior1tootti
924: joita hallituksen esitysoikeutta ylimääräi- ylimääräisten edellä; mutta ,tämä ikäy myös~
925: sillä valtiopäiviiWå, mutta jos :asiaa harki- kin selvästi ilmi valtiosäännön määräyk-
926: taan lähemmin, 'huomataan helposti, ettei sistä. V aitiopäiväjärjestyksen 21 § :ssä lau-
927: Vastalauseita. 11
928:
929: suta:an ylimäärämistä va1tiopäivistä, että käyttää näitä samoja perusteluja vailkka
930: ,;Mkööt ne ke.stäkö :kauemmin kuin viimei- kuinka mielivaltaisten toimoo.piteiden tu-
931: soon arkipäivään ennen vars~naisten valtio'- kemiseksi. Jokainen tärkeä kysymys herät-
932: päivien aLkamista". Ne ~eivät siis missään tää aina poliittisesti vafwutuneen kta:nsan
933: tapauksessa saa :tulla varsinaisten valtio- ·keskuudesta ,kiihtymystä", ja aina on jO-
934: päivien tielle. Rafrruel .Erich huomauttaa- kaisella ka:nsakunnaila edessään useita ~tär
935: kin .teoksessaan ,Suomen valtio-()ilreus", keitä ratkaisua vaativia, aioo pakostakin
936: -että ,;jns eduskunta jolloinkin o1isi koko ,toistensa !tiellä olevia'' !kysymyksiä, niri,n
937: vuoden ~koolLa, ei ylimääräisiHe vrotiopäi- kauan kuin kehitys yloonsä kulkee eteen-
938: viHe ,tietenkään jäisi tiil:aa' '. päin.
939: Voidaanko yliopistolain muuttamista ja Siinä onkin puheenalaisen toimenpiteen
940: a1!koholiliikkeen voittovarojen käyttämistä kohtalokkain merkitys, että se muodostuu
941: ·koSkevia lakeja si,tten pitää sellaisi;na ar- helposti mitä vaarallisimmaksi prejudikaa-
942: vaama:ttomina, ensi1uokkaisen ~tärkeinä ja tiksi, joka avaa kaikki portit täydelliselle
943: poikkeuksellisen kiireellistä käsittelyä vaati- mielivalla1l:e. Jos hallitus ja eduskunnan
944: vina asioina, Bt.tä :ne voitaisiin käsitellä enemmistö - olettaen, että hallitus todella
945: ylimääräisHlä valtiopäivi1lä: käytiettäväksi saa enemmistön puolelleen - nyt onnistu-
946: säädetyssä poikkeuksellisessa jä:rj€:Sityksessä? vat yrityksessään, tullaan sa:maa menette-
947: Aiva~n ilmeistä on, ~et.iJei kumpikaan niistä. lyä vastaisuudessa varmastikin käyttämään
948: "()le sitä laa;tua. Kump~kaan niistä <Ci ole aina, miHoin vallassaoleva hallitus ja sitä
949: yllättävästi esille :tullut, ei <Cnsiluokkaisen tukeva tilapäinen eduskuntaenemmistö tah-
950: tä:rtkeä eikä miHää,n :tavoin kiireellinen. tovat riistää vähemmistöitä oikeuden jon-
951: Kumpaisestakin a~iasta on jo ennestään kin lakiehdotuksen lepäämään äänestämisen
952: laki olellli:lssa; kysymys on vain siitä, että ja kansalta oikeuden ilmaista siitä vaa-
953: halLitus ja sitä ka,nilliatta.va tilapäin,en edus- lBissa mielipiteensä.
954: kunta,enemmistö h:aluaisi tehdä näihin la- Kysymyksessäoleva hallituksBn toimen-
955: keihin eräitä muutoksia. pide on tyypillinen esimerkki siitä, miten
956: Yfiopistolain muuttaminen haHituksen lainsäädännössä olevia raukkoja voidaan
957: -ehdottamalla tavalla on verrattain vähä- käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat
958: pä-töinen 'lainsä:ädäntötoimi, sillä ste ei sisällä ristiriidassa lain hengen kanssa. V aitio-
959: mitään radiilmalista muuliasta oi.eviin oloi- sääntölakien suhteen sellainen on vielä
960: hin. Asia. olisi jo jossain määrin toinen, suuremmassa määrin mahdollista kuin ta-
961: jos olisi kysymys yliopiston kieliolojen pe- vallisten lakien suhteen. V<altiosääntöihin
962: rinpohjaisesta uudist<amisesta, ·esim. yliopis- kuuluu aina palj·on seLlaista - yleisiä pe-
963: ton täydellisestä suomalaistamisesta. Halli- riaatteita, sääntöjä ja tapoja - mistä ei
964: tus on puolustanut toimenpidettään sillä, ole ·lakikirjoissa suorastaan ,mustaa val-
965: että kysymys yliopistolain uudistamisBsta he- koiselLa", mutta sellaiset ,,conventions of
966: räJttää rtarpootonta kiihtymysrtä ja olisi sriitä the constitution'' muodostavat kaikissa
967: syystä saatava nopeasti pois päiväjärjes- maissa, joissa valtioelämä on konkealla ta-
968: tyksestä, ja .toisaaiHa siHä, että 1tämä kysy- solla, eräänlaisen ,gentlemannisopimuk-
969: mys on muiden ,tärkeiden Jainsäädämtötoi- sen ", jonka kunnioittaminen kuuluu hy-
970: menpiteidtm ,tiellä. M·olemmat perustelut viin tapoihin. Toiselta puolen on aina pi-
971: ov·at erinomaisen kevyitä. En ;tahdo tässä detty ralhaiseUa tasolla olevan valtioelämän
972: puuttua niiden asi,allis~en poliiittiseen puo- ilmauksena sitä, jos vallassaoHjat koettavat
973: leen; haluan vai.n huoma:uttaa sii,tä, <että pingaittaa valtiosäännön kirjoitettuja py-
974: jolminen haJrlitus voisi milloin 'tahansa käliä äärimmilleen ja puristaa niistä omiin
975: 12 1935 Ylim. Vp. __:..·V. M. - Esitys N :o 1.
976:
977: hetkellisiin 1la11\.oituks,iinsa sellaista, mitä asiata ra1Jkaisko, ennenkuin konsistorilla on
978: ne valtiosäännön yleisen hengen, lainsäätä- ollut tilaisuus siitä lausua mielen.sä.''
979: jän tarkoituksen ja terveen järjen mukaan Ilmeistä siis on, että hallitus enne1J.
980: eivät sisällä. Tällaista muodollisen oikeu- yliopistoa koskevan lakiehdotuksen anta-.
981: den; lain kirjaimen, väärinkäyttöä mer:kit- mista :kuulee konsistorin mieltä, jotta täJlä
982: see ehdottomasti se, jos meillä nyt Jwete- konsistorin miden kuulemisella voisi olla
983: taan käyttää ylimääräisiä valtiopäiviä ta- lain asialliseen sisältöön vaikutusta.
984: kaporttina, jonka avulla riistetään edus- Ministeri R. Erich sanoo yliopiston itse-
985: kunnan vähemmistöitä oikeus äänestää yli hallinnosta näin:
986: vaalien ka:ksi aivan tavallista lakiehdotusta, (:Suomen valtio-oikeus, II osa, s. 320) ~
987: jotka kaiken lisäksi ovat moilemmat juuri ,HM: 77 §:n mukaan Helsingin yliopistolle
988: olleet varsinaisilla valtiopäivillä käsiteltä- pysytetään itsehallinto-oikeus, tämä pää-
989: vinä ja joista toisen käsittely on niillä asiallisesti käsitettynä ahtaammassa merki-
990: vielä kesken.'' tyksessä eikä todellisena autonomiana.
991: H·allitus on siis i,lmeisesti toiminut val- Uusia säännöksiä yliopiston j·ärjestysnmo-
992: tiosääntömme henkeä ja demokraattisia pe- -don perusteista annetaan lailla, mutta tar-
993: riaatteita vastaan, mikä on erittäin valitet- .kemmat yliopistoa koskevat säännökset ase-
994: tavaa aikana, jolloin kansanvaltaa ankarasti tuksclla, sittenkun kummassakin tapauk-
995: arvostelevia ja 'kansanvaltaa vastaan toimi- sessa sen konsistori on asiasta antanut lau-
996: via voimia on kaikkialla maailmassa, mei- suntonsa; lausunnon antaminen on sään-
997: dän maamme muodostamatta tässä suh- nösten antamisen laillinen edellytys. Tar-
998: teessa mitään poikkeusta. koituksena on, että yliopiston konsistorilla
999: Mutta hallitus on käsityksemme mukaan todella pitää olla huomattava asia1linen vai-
1000: toiminut suorastaan lain •kirjaintakin vas- ·kutus yliopiston itsehallintoa ja sen sovel-
1001: taan, loukaten yliopiston itsemääräämis- luttamista koskevaan lainsäädäntöön. On
1002: oikeutta. Tarkoitamme sitä, että hallitus luonnollista, että ha1litus, jos se antaa esi-
1003: antoi eduskunnalle yliopistolakiesityksensä tyksen yliopistoa koskevaksi lainsäädäntö-
1004: antamatta yliopiston konsistorille tilaisuutta toimeksi, sitä ennen pyytää konsistorin lau-
1005: lausua mielt:änsä asiasta. Tällä kohtaa sa- suntoa, mutta monasti voi olla asianmu-
1006: noo lain pykälä (Hallitusmuodon 77 §) kaista, että lausuntoa vielä pyydetään
1007: näin: myöskin cduslrunn•an hyväksymästä lakieh-
1008: ,Helsingin yliopistolle pysytetään itse- dotuksesta.''
1009: hallinto--oikeus. Aikaisemmin menetteli:kin hamtus täten
1010: Uusia säännöksiä yliopiston järjestys- pyytäessään SJilksyllä 193J3 lausunnon ope-
1011: muodon perusteista annetaan lailla, mutta tusministeriön tekemästä ehdotuksesta ylli-
1012: tarkemmat yliopistoa koskev•at säännökset opistolainsääoonnöksi, joika ehdotus sisälsi
1013: asetuksella, sitten kun kummassakin ta- m. m. ruotsinkieJis.en yliopist.on ,Helsing-
1014: pauksessa sen konsistori on asiasta antanut fors Högslmlan'' perustamisen. Kun kon-
1015: lausuntonsa." Ja yliopistolaissa (4 §) sa- sistori asett1ui kieLteiselle 'kururralle, niin ei
1016: notaan: !hallitus ·antanutkaan sen suuntaista: esitystä
1017: ,Yliopistolla on itsehallint.o-oikeus. •Sen eduskunnalle .
1018: ylin hallitusmies on J>:ansleri, ja sen hallin- 1Se !hallituksen esitys, joka nyt annettiin
1019: toa hoitavat lähinnä suuri ja pieni konsis- ylimääoräisi.Ue valtiopä.ivi1le ja josta perus-
1020: tori sekä rehtori. tuslakivaliokunta on an:tanJUt mietintönsä
1021: Hallitus älköön yliopistoa koskevaa niin kiirceUisesti, että v~liokunta sai istua
1022: Vastalauseita. 13
1023:
1024: llS tunnin kuLuessa yhteensä 16 tuntia ja mietintöön liittämruämme , vastalauseeseen
1025: -että toin-en käsittely alko1 iklo 0 ..4b, siis n :o 3 huomautamme seuraavaa.:
1026: keskiyo1Jä, eroaa oleellisesti: siitä opetus- Hallituksen uusi ~itys on suomalaiselta
1027: minilsteriiön: ehdotuksesta, josta konsi:stori kannalta ikatsoen vielä huonompi kuin hal-
1028: <>li mielensä lausunut. Näinolhm olisi ihalli- lituksen viime syksynä eduskunnalle an-
1029: 1nrksen <pitänyt kuulla esityksestä konsisto- tama esitys siinä suhteessa, että opetusai-
1030: rin mieltä~ Si1hen olisi ollut aivan eri:koi- n-een ja ~kielen puolesta vaihtuvista profes-
1031: .nen syy sen taikita,. että ib.alllituksen uuteen sorinviroista, joi-ta aikaisemmassa esityk-
1032: usitykseen sisältyy myös !pykälä osakunta- sessä oli 8, on nyt kolme siirretty kiinteiksi
1033: tla;it.oksen mll!uttamisesta, josta ei aikaisem- ruotsinkielisiksi professorrnviroiksi, että hal-
1034: pien esitysten yhteydessä ole edes ollut litus nyt esityksessään on myöntä:nyt ruot~
1035: puihetta:kaan. Kun hallitus ei näin ole me- sinikielisille ylioppilaille oikeuden !käyttää
1036: netellyt, on se Imsity-ksemme mukaan lou- ruotsinkieltä tutkinnoissa, kuulusteluissa ja
1037: ika.nlnut yliopiston itscltalllintoa. kirjallisissa harjoituksissa, mitä oikeutta
1038: Sitäpaitsi! on kysymyksenaJ.aista, onko heillä hallituksen aikaisemman esitytksen
1039: lain :hengen mukaista, että ihaHitus vetää mukaan ei ·ollut, sekä vihdoin siinä: suh-
1040: <eduskwnnast-a ;pois esitJ~~ksen, josta jo oli pc- te>e&."'<l, että hallitus nyt Qn käynyt käsiksi
1041: rutuslakivaliokunnan mietintö olemassa, ja myös osakuntalaitokseen 'tavalla, joka osa-
1042: k-utsuu eduskunnan !koolle y1imääräisillc kunnille Yoi käydä ftwhtalokkaaksi.
1043: valltiopäiville käsittelemään samaa asiaa.
1044: Erittäin arveluttava on kaiklkien y<liopis-
1045: !Kun ha:llituksen menettelytapa on käsi-
1046: toa:siain tuntijain käsityksen mukaan se,
1047: tyksemme mukalll.n lain heTI!gen, jopa osal-
1048: että ruotsinkieliset opettajat muodostavat
1049: taan lain kirjairrnen:kin rvastainen, niin me
1050: oman ,kokouksen" eli konsistorin, johon
1051: .ehdotimme, että perustuslakivaliokunta olisi
1052: kellään suomalaisella y:Tiopistön opettajalla
1053: kuullut asiantuntijoita - mainittiin nimet
1054: tai yliopiston kanslerilla ei ole sisäänpääsy-
1055: _presidentti K. J. Ståhlberg ja yliopiston
1056: mahd{)llisuuksia. ·Tällaista ,valtiota val-
1057: :rehtori K. R. Brotherus - siitä, oniko hal-
1058: tioon'', tällaista ,ruotsalaisuuden linnoi-
1059: litus ehkä menetellyt kansanvaltaisten peri-
1060: tusta" ei mitenkään pitäisi sämtää perus-
1061: .aatteitten, lain •hengen ja ta.rkoituksen sekä
1062: tettavaksi, kun tiedämme, miten !paljon pa-
1063: -ehkä myös lain kirjaimen vastaisesti lkutsues-
1064: haa suomalaisuudelle on se linnoitus saanut
1065: .soon ylimääräiset va1tiopäivrut käsittelemään
1066: aikaan, joka tunnetaan kouluhallituksen
1067: varsinaisilla valtiopäivi:Hä kesken käsittelyn
1068: ruotsinkielisen osaston nimellä.
1069: jääneitä yliopistoLakeja uuden esityksen poh-
1070: jalla, josta oei ollut antanut konsistorille ti- Jos hallituksen uusi esitys hyvruksytää:n
1071: laisuutta lausua mieltänsä. Valitamme mitä ja siis yliopisto ,suomalaistetaan", kuten
1072: :syvimmin, ettei valiokunta katsonut tarvit- termi kuuluu, niin matem~ttis-luonnontie
1073: sevansa sitä lisä-asiantuntemusta, jota ,1Jeel:liseen osastoon tulisi, asiamtuntijan lau-
1074: :asia.ntuTIJtijQiden kuuleminen olisi merkin- sunnon muk<aan, kuulumaan: suomalaiselle
1075: nyt. Valitamme sitä erilkoiscsti sentakia, linjalle 13 vakinaista ja yksi y.limääräinen
1076: .että tällainen asian käsittely on suorastaan professori ja ruotsala1selle linjalle 6 vaki-
1077: .ar:veluttavaa, ja voi syystä saattaa yleisön naista ja 5 ylimääräistä. professoria, eli
1078: siihen käsitykseen, että perustuslakivalio- suomalaiselle linjalle 14 ja ruotsalaiselle
1079: kunta ei käsittele asioita tarpeellisella asial- lin!jalle 11 professoria.
1080: Jisuudella. Vielä on huomautettava, että suomalaisen
1081: Mitä itse lain sisältöön tulee, niin viita- linjan professoreista tulisi Qlemaan aina-
1082: ten perustuslakivaliokunnan aikaisempaan kin 1kolme sellaista, joiden äidinkieli on
1083: 14 1935 Ylim. Vp. ·- V. M. - Esitys N :o 1.
1084:
1085: ru'Otsi ja jotka eivät täydelleen osaa suo- loukkaamista ja kun hallituksen esitys yli..;
1086: mea. opiston kieliolojen järjestiimi:scltsi todella.
1087: .Kun yliopisto on hallituksen es·ityk- merkitsee oleellisissa kohdin ruotsalaisuu.-'
1088: sen. mukaisesti ,suomalaistettu", niin tähän den valkiinnuttamista nykyistä syvemmälle·
1089: mainittuun osastoon jää .14 ruotsinkielistä yliopistoon, niin ehdotamme,
1090: ja 11 suomenkielistä p1·ofessoria.
1091: Kun siis hallituksen toimenpide ylimää- että lakiehdotus hylättäisiin.
1092: räisten valtiopäivien ikoollekutsumiseksi kä-
1093: sityksemme mukaan on valtiosääntönun.e !Sama1la ehdotamme eduskunnan päätet-
1094: hengen ja tarkoituksen vastainen ja täväksi t'Oivomuksen,
1095: ristiriidassa demokraattisten periaatteitten
1096: kanssa, kun hallituksen esityksen antami- että hallitus viipymättä m~ttiisi
1097: nen yliopistolain muuttamiseksi antamatta asiasta uuden esityksen, joka raken-
1098: tilaisuutta yli'Opistan konsistorille lausua tu1t s{lle pohjalle, että Helsingin yli~·
1099: käsitystään lakiestyksestä, käsityksemme opisto m1tutetaan täysin s~wmenkieli
1100: mukaan merkitsee yli'Opiston itsehallinnon seksi.
1101:
1102: Helsingissä tammikuun 22 päivänä ~1935.
1103: V.· A. Heiskanen.
1104:
1105: Yhdymme ylläolevaan vastalauseeseen.
1106:
1107: L. '0. Hirvensalo. R. AlBACulju.
1108: Jussi Annala. ·Jalo Lahdensuo.
1109: Eemeli Aakula.
1110: 1935 YHm. Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
1111:
1112:
1113:
1114:
1115: E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen esitykseen
1116: laiksi muutoksista Helsing,in yliopiston järjestysmuodon
1117: perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin
1118: sekä laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus-
1119: teita koskevan muutetun lain täytäntöönpanosta.
1120:
1121: Eduskunnalle on annettu Hallituksen muodon perusteita koskevan muutetun lain
1122: esitys N:o 1 laiksi muutoksista Helsingin täytäntöönpanosta, ja Eduskunta, jolle
1123: yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 Perustuslakivaliokunta on asiasta antanut
1124: päivänä 'heinäkuuta 1923 :annettuun lakiin mietintönsä N:o 1, ei ole ehtinyt sitä lop-
1125: sekä laiksi Helsingin yliopiston järjestys- puun käsitellä.
1126:
1127: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1935.
1128: 1935 - ylimääräiset valtiopäivät N :o 2.
1129:
1130:
1131:
1132:
1133: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väkijuomayhtiön
1134: verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä.
1135:
1136: Väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932 Hallitus ottaisi v·almistellakseen kaikessa
1137: annetun ·lain 19 ·§:ssä säädetään, että väki- lwajuudessaan kysymyksen alkoholiliikkeen
1138: juomayhtiö on velvollinen suorittamaan ve- tuottamain tulojen käyttämisestä ja alko-
1139: roa valtioLle, :kunnalle ja seurakunnalle, holiliikkeen verotuksesta väkijuomalainsää-
1140: niinkuin osakeyhtiöistä yleensä on säädetty. dännön tarkoitusten mukaisesti seikä antaisi
1141: Yhtiön V'Uosivoiton käyttämisestä säädetään Eduskunnalle asiasta aiheutuvan esityksen.
1142: saman lain 21 §:ssä, että sittenkuin siitä Kysymys väkijuomayhtiön vuosivoiton
1143: ()n erotettu kohtuullinen määrä yhtiön va- käyttämisestä samoin kuin siihen liittyvä
1144: rarahastoon ja enintään 7% osink()a osak- kysymys SffilOtun yhtiön verottamisesta ovwt
1145: kaille, on ylijäämä suoritettava V'altiolle kieltämättä valtion ja ikuntain talouden ja
1146: käytettläväksi niin, että siitä tulee 35 % sen hoidon kannalta sekä Viäkijuomalain-
1147: raittiutta edistäviin tarkoituksiin, alkoho- säädännön tarkoituksia silmälläpitäen erit-
1148: listihuoltoon, laittoman väkijuomaliikkeen täin tärkeät, minkä vuoksi ~,allitus on kat-
1149: estämiseen sekä vanhuus- ja työkyvyttö- sonut välttämättömäksi, että nämä kysy-
1150: myysvwkuutusrahaston pääoman k!artutta- mykset kiireellisesti ja mainitut näkökoh-
1151: miseen, 35 % muihin valtion menoihin sekä dat huomioonottaen sa•atetaan ,ratkaisuun.
1152: 30 % jaeUavaksi niiden kuntain kesken, Apuna asiaa valmisteltaessa on 'käytetty
1153: j()issa väkijuomaliikettä ei harjoiteta, edel- valtioneuvoston asettamaa erityistä neuvot-
1154: lisen vuoden henkikirjoituksen osoittaman telukuntaa.
1155: asukasluvun mukaisesti. TarkwsteltJaessa asiain nykyistä tilaa voi-
1156: Mainitun vuosivoiton käyttämistä koske- daan syystä huomauttaa, että ne ikaupungit
1157: V'an pykälän 2 momenttiin sisältyi ikuiten- ja J.muppalat, joissa vähittäismyyntiä har-
1158: ikin sellainen poikkeussäännös, <että vuosien joitetaan, saavat iilman rajoituksia verottaa
1159: 1932 ja 1933 ylijäämät voitiin kokonaisuu- V'äkijuomayhtiötä väkijuomain paljottais-
1160: dessaan käytt·ä:ä valtion yleisiin menoihin. ja vähittäismyynnistä saaduista tuloista,
1161: Viime syysistuntokaudella Eduskunnalle wikka niistä huomattava osa on veron-
1162: annetussa esityksessä laiksi mainitun py- luontoista ja siitä johtuvaa, että väkijuo-
1163: kälän muuttamisesta ehdotettiin, että pu- main hinnat on niiden käytön rajoittami-
1164: heenaolevan poikkeussäännöksen voimassa- seksi määrätty korkeiksi. Myöskään eivät
1165: oloaika olisi pidennetty viidellä vuodella. väkijuomain kulutus ja sen vahingolliset
1166: Eduskunta hyväksyi kuitenkin esityksen vai!kutukset rnjoitu yksinomaan sen paikka-
1167: siten muutettuna, että poikkeussäännös olisi kunnan asujamiin, missä väkijuomia myy-
1168: jäänyt voimaan vain vuoteen 1935 laSti, dään, vaan joutuu varsinkin lähin ympä-
1169: mutta päätti jättää· laki<ehd()tU'ksen lepää- ristö siitä huomattavassa määrässä osalli-
1170: mään ensimmäisiin vaalien jälkeen pidettä- seksi. Kaupungeissa ja !kauppaloissa har-
1171: viin varsinaisiin valtiopäiviin. Sen ohella joitetaan sitäpaitsi myös väikijuomain an-
1172: Eduskunta päiätti lausua toivomuksen, että nisikelua, jonka väkijuomay;htiö on, yhtä
1173:
1174: 270-35
1175: 2 N:o 2
1176:
1177: poikkeusta lukuunottamatta, antanut yksi- Kunnille yhteensä tuleva osuus olisi !kui-
1178: tyisten ravintolanpitäjäin toimitettavaksi. tenkin, niin!kuin voimassa olevassa laissa.
1179: Ravintolanpitäjät saavat annmkelusta vah- rajoitettava 30 prosentiksi vuosivoiton yli-
1180: vistetun korvauksen, joka ~uonnollisesti li- jäämästä.
1181: sää heidän tuloj.ruan ja samalla asianomai- Jo ennen kieltolakia voimassa olleen lain-
1182: sen kunnan verotuloja. säädännön mukaan oli kuntain osuus sillois-
1183: Kun väkijuomayhtiön toimiala tällä ta- ten vähittäismyynti- ja anni'Skeluyhtiöiden
1184: voin käsittää ;koko maan, on kohtuullista, voittovaroista käytettävä mätä.rättyihin,
1185: -että myöskin maalaiskunnat jossain muo- yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Sama ikanta
1186: dossa pääsevät osallisiksi yhtiön vuosivoi- on yleisesti omaksuttu .niissäkin mainitun
1187: tosta. Sopiva keino, jonka •avulla voidaan lainsäädännön lrehitt:ämistä tarikoittavissa
1188: saada yhdenmuJmisuutta puheenaolevi·en ehdotuksissa, joita senjälkeen on tehty.
1189: voittovarojen jaossa maan kuntain kesken, Kun kunnat jälleen tulisivat osallisiksi
1190: on että kuntain oikeutta verottaa väkijuo- puheenaolevista varoista, on syytä nytkin
1191: mayhtiötä .rajoitetaan ja kaikille kunnille rajoittaa niiden käyttöä.
1192: siihen katsomatta, harjoitetaaniko niissä vå- Tällöin on katsottu tanlroituksenmuikai-
1193: kijuomaliikettä vai ei, annetaan väkijuoma- srek:si, :että kunnat käyttävät osan näistä va-
1194: yhtiön vuosivoitosta jokin määrä varoja. roista, jotka ne saavat v•altiolta, ensi sijassa
1195: Tämän mukaisesti on esityksessä ehdo- valtion antamain 'lainain takaisin mlliksami-
1196: tettu säädettäväksi, että väikijuomayhtiö soon tai ellei niitä ole, oman :kunnallisen
1197: maksaisi kunnill-e veroa ainoastaan kiinoois- verotasaliSrahaston perustamiseen tai sen
1198: töistään ja teollisuuslaitoksistaan sekä pää'OTI1an kartuttamiseen, joka toimenpide:
1199: harjoittama:staan vä:kijuomain annisirelusta samoin kuin lainain maksaminenkin paran-
1200: saaduista tuloista. Sitävastoin j•äisi se taa kuntain taloudellista asemilla. Niini:kään
1201: tulo, jonka yhtiö saa monopolioikeudella on varoja käytettävä riittävä määrä rait-
1202: toimittamastaan väikijuomain paljottais- ja tiutta edistäviin tarkoituksiin sekä aJikoho-
1203: vähittäismyynnistä, V'apaaksi mainitusta listi:en ja muuhun yhteiskunnalliseen huol-
1204: verotuksesta. Myös teollisuuslaitoksien ve- ·toon, jonka alkoholinkäyttö on tehnyt tar-
1205: rotusta, mikäli se kohdistuu väkijuomain peelliseksi. Loput varoista saataisiin lmyt-
1206: valmistamisesta saataviin tuloihin, on ehdo- tää muihin kunnan menoihin. Varojen My-
1207: tettu rajoitettavaksi siinä mielessä, että ve- töstä on kunnan, lil!kiehdotuksen muikaan,
1208: ronluontoiseksi ·katsottava osa tuloista ·annettava selonteko sosialiministeriölle, joka
1209: tässäkin jäisi •kunnallisverosta vapaaksi. tällä :tavoin voi !Seurata ja valvoa siili.
1210: Kun Viä:kijuomayhtiön vuosivoitto voi Seura\kuntain verotusoikeus, joka yloonsä
1211: vaihdella eri vuosina riippuen erityisesti pohjautuu kunnallisverotukseen, on ehdo-
1212: siitä, miten korkeiksi väkijuomain valmisw- tettu rajoitettavll!ksi samalla tavalla kuin
1213: verot ja tulEmaksut vahvistetaan, sekä Jmntainikin oikeus. Osuuksien myöntämistä
1214: väkijuomayhtiön harjoittamasta hintapoli- sema;kunnille ei ole kuitenkaan pid~ty tar-
1215: tiikasta, ei ole tarkoituksenmukaista mää- peeiJ.lisena.
1216: rätä kuntien osuutta prosentteina tästä voi- Mitä tul-ee siihen osaan väkijuomayhtiön
1217: tosta. Esityksessä on senvuoksi otet•tu pe- vuosivoitoota, jolm jää, kun kunnat ovat
1218: rusteeksi kuntain asuikasluku ja ehdotettu saaneet osuutensa, on senkin ikäyttö suunni-
1219: sääqettävä:ksi, että kukin kunta saisi vuosi- teltu sidottavaksi määrättyihin tarkoituk-
1220: voitosta rahamäärän, jo:ka vastaa kym- siin. Ensiksikin olisi siitä 25-50% !käy-
1221: :q~.ootä ·maMkaa jokaista kunnassa edellisenä tettävä vanhuus- ja työkyvy,ttömyysvakuu-
1222: wonna hengille ·kirjoitettua asukasta ·kohti. tusrahaston pääoman kartuttamiseen.. Se
1223: N:o 2 3
1224:
1225: tulisi tällä tavoin sekä kaupunkien että olisi väkijuomayhtiötä ikuitenkin verotettava
1226: maaseudun .asukasten hyvwksi ja edistäisi ja yhtiön sanotun vuoden vuosivoitto !käy-
1227: tämän tä:rikeän vakuutusmuodon toteutta- tettävä väkijuomista annetun lain mukai-
1228: nrifrt,a. Myöskin olisi lakiehdotuksen mu- sesti. Kohtuussyistä olisi tästä huolimatta
1229: kaan raittiutta edistäviin tarkoituksiin, niille :kunnille, joissa vuonna 1934 on har-
1230: alkoholistihuoltoon ja laittoman väkijuoma- joitettu anniskelua väkijuomista annetun
1231: liikkeen estämiseen osoitettava !kulloinkin lain 30 ~:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan
1232: esiintyvien t~arpeiden mukaan varoja. Mai- nojaUa ja jotka siitä syystä eivät saisi
1233: nittuja tarkoituksia edistävinä voidaan pi- osuutta, suoritettava väkijuomayhtiön sa-
1234: tää osittain 'sellaisiakin menoja, jotka osoi- notun vuoden voitosta, muiden kuntain
1235: tetaan merivartiolaitoksen sekä poliisi-, van- lainmukaisia osuuksia vooentämättä, raha-
1236: keinhoito- ja lääkintölaitoksen tarpeisiin. määrä, joka vastaa kymmentä ma11kkaa
1237: Loput voittovaroista saataisiin käyttää mui- jokaista sellaisessa !kunnassa vuonna 1934
1238: hin valtion menoihin. hengille 'kirjoitettua asukasta kohti. Tämä
1239: Kun väkijuomayJJ.tiön verottamista ja tietäisi vaitiolle noin 1,800,000 ma11kan fisä-
1240: sen vuosivoiton käyttämistä koskevat sään- menoa.
1241: nökset asialliselta sisällöltään kuuluvat Edelläesitetyn perusteella annetwan
1242: yhteen, on 'ehdotettu, että ne annettaisiin Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
1243: eri lakina, jolla ilmmottaisiin väkijuomista lak1ehdotus:
1244: annetun lain 19 ja 21 §. Vuodelta 1934,
1245:
1246:
1247:
1248: Laki
1249: väkijuomayhtiön vel'lottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä.
1250:
1251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1252:
1253: 1 §. voittoa, jonka valmistajan voidaan katsoa
1254: Väkijuomista 9 päivänä helmilkuuta 1932 saavan sellaisista yhtiölle myymistään väki-
1255: annetussa laissa mainittu väkijuomayhtiö juomista.
1256: on velvollinen suorittamaan valtiolle tulo- 2 §.
1257: ja omaisuusveroa, niinkuin osakeyhtiöistä Väkijuomayhtiön vuosivoitto on, sitten-
1258: on säädetty. · kuin siitä on erotettu kohtuullinen määrä
1259: Kunnalle ja seurakunnalle on väkijuoma- yhtiön vararahastoon ja osinkoa osakkeen-
1260: yhtiö velvollinen ma;ksamaan veroa ainoas- omistajille enintään 7 % yhtiöön makse-
1261: taan niistä 'tuloista, jotka yhtiö saa ~kiin tusta pääomasta, suoritettava valtiolle.
1262: teistöistään ja toollisuuslaitoksis·taan sekä Valtion saamasta vuosivoiton ylijää-
1263: harjoi ttamastaan väkijuomain anniskelusta. mästä suoritetaan kullekin lkunnaUe l"aha-
1264: Teollisuuslaitoksen verotettavaa tuloa ar- määrä, joka vastaa kymmentä markkwa jo-
1265: vioitaessa pidettäköön tällöin väikijuomain kaista 'kunnassa edellisenä vuonna hengille
1266: valmistuksesta saatavana tulona sitä alinta kirjoitettua asukasta kohti, ei kuitenkaan
1267: palkkiota, jonka yksityinen väkijuoman val- yhteensä enempäiä kuin 30% koko sano-
1268: mistaja saa yhtiölle v~almistamistaan saman- tusta ylij.äämästä.
1269: laiSista tai niihin vermttavista väkijuo- Jäljelle jääneestä osasta vuosivoittoa
1270: mista, taikka sitä hinta'an sisältyvää ~käytetään 25-50 % vanhuus- ja työkyvyt-
1271: 4 N:o 2
1272:
1273: tömyysvakuutusrahaston pääoman kartutta- annettava selonteko sosialiministeriölle seu-
1274: miseen sekä .loppuosa raittiutta edistäviin raavan vuoden helmikuun kuluessa.
1275: tarlmituksiin, alkoholistihuoltoon ja la~tto
1276: man väkijuomaliikkeen €Stämiseen, niin 4 §.
1277: myös muihin valtion menoihin. TaTikemmat määräykset tämän lain täy-
1278: täntöönpanosta ·annetaan .ag.etuksella.
1279:
1280: 3 §. 5 §.
1281: Niistä varoista, jotka kunta 2 §:n 2 mo- Tämä l~ki kumoaa väkijuomista 9 pm-
1282: mentin mukaan saa, on vähintään puolet vänä helmrkuuta 1932 annetun lain 19 ja
1283: käy·tettävä kunnan valtiolta saamain laino- 21 §:n, kuitenkin niin, että näiden pykä-
1284: jen ta;kaisin ma:ksamiseen siinä järjestyk- läin säännöksiä on sovellettava väkijuoma-
1285: sessä ja sillä tavalla, kuin valtiovarainminis- yhtiön verottamiseen vuodelta 1934 ja yh-
1286: teriö määrää. Jos kunnalla ei ole sellaisia tiön sanotun vuoden vuosivoiton käyttämi-
1287: lainoja tai ne ·eivät nouse mainittuun mää- seen.
1288: rään, on nämä varat tai niistä jäänyt osa Niille kunnille, joissa väkijuomista anne-
1289: käytettävä kunnan verotasausra:haston pe- tun lain 30 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan
1290: rustamiseen tai sen pääoman !kartuttami- nojalla annetulla luvalla on vuoden 1934
1291: seen. Toinen puoli kunnalle tulevista va- aikana harjoitettu väkijuomain anniskelua,
1292: roista voidaan käyttää raittiutta edistäviin on väkijuomayhtiön sanotun vuoden vuosi-
1293: tarkoituksiin ja alkoholistien tai muuhun voitosta suoritettava, muiden kuntain
1294: yhteiskunnalliseen huoltoon, jonka a1lroho- lainmukaisia osuuksia vähentämättä, raha-
1295: linkäyttö on ·tehnyt tarpeelliseksi, niin määrä, joka vastaa kymmentä markka;a jo-
1296: myös muihin kunnan menoihin. kaista sellaisessa kunnassa vuonna 1934
1297: Saamiensa varojen käytöstä on kunnan hengille ,kirjoitettua asukasta kohti.
1298:
1299:
1300: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1935.
1301:
1302:
1303: Tasavallan Presidentti
1304:
1305: P. E. SVINHUFVUD.
1306:
1307:
1308:
1309:
1310: Sosialiministeri Eemil. Hynninen.
1311: 1935 Ylim. Vp. - V. M. - Esitys N:o 2;
1312:
1313:
1314:
1315:
1316: Valtiovarainvaliokunnan mietintö
1317: N :o 1 Hallituksen esityksen johdosta laiksi väkijuoma-
1318: yhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä.
1319:
1320: Eduskunta on pöytäkirjanottein 19 päi- sentiksi vuosi voiton ylijäämästä. Valio-
1321: vältä kuluvaa tammikuuta lähettänyt val- kunta ehdottaa, että viimeksi mainittu ra-
1322: tiovarainvaliokunnan valmistelevasti käsi- joitus poistetaan sekä että kuntien osuutta
1323: teltäväksi Hallituksen esityksen n:o 2 koroitetaan, niin että se vastaa kahtatoista
1324: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja markkaa hengille kirjoitettua asukasta
1325: sen vuosivoiton käyttämisestä. kohti.
1326: Sittenkuin eduskunta viime vuoden var- Vuosivoiton jäljelle jääneestä osasta käy-
1327: sinaisiJla valtiopäivillä oli päättänyt jättää tettäisiin lakiehdotuksen mukaan vanhuus-
1328: lepäämään Hallituksen esityksen johdosta ja työkyvyttömyysvwkuutusrahaston pää-
1329: hyväksymänsä lain väkijuomista annetun oman kartuttamiseen 25--50 %. Valio-
1330: lain 21 §:n muuttamisesta, minkä lain mu- •kunta pitää tärkeänä, että mainittu pro-
1331: kaan väkijuomayhtiön vuosivoitto olisi senttimäärä määrätään 50 prosentiksi.
1332: voitu vuoteen 1935 asti !kokonaisuudessaan Mikäli loppuosaa voitosta käytetään mui-
1333: käyttää valtion menoihin, on Hallitus, nou- hin kuin esityksessä mainittuihin valtion
1334: dattaen eduskunnan samalla kertaa halli- menoihin, olisi käyttö rajoitettava sosiaali-
1335: tukselle lausumaa toivomusta, valmistutta- siin tarkoituksiin.
1336: nut nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuk- Mitä tulee kuntien saaman osuuden käyt-
1337: sen. Valiokunnan mielestä kysymyksessä töön, tulisi l81kiehdotuksen mukaan siitä
1338: oleva asia ei ole ollut niin kiireellinen eikä käytettäväksi vahintään puolet kunnan val-
1339: laadultaan selJainen, että sen jättämiseen tiolta saamain lainojen takaisinmaksami-
1340: ylimääräisten valtiopäivien <käsiteltäväbi seen. Koska kunnil'la on myös muita lai-
1341: olisi ollut riittävää aihetta. noja, jotka yleensä ovat valtiolta saatuja
1342: Valiokunta, jolla sen johdosta, että yli- lainoja epäedullisemmat, olisi valiokunnan
1343: määräisten valtiopäivien aika on varsin ra- mielestä kunnat oi'keutettava käyttämään
1344: joitettu, ei ole ollut tilaisuutta valmistella kysymyksessä olevia varoja näidenkin lai-
1345: asiaa niin perusteellisesti, kuin olisi ollut nojen maksamiseen. Jäljellä oleva kuntien
1346: suotavaa, on kuitenkin katsonut voivansa osuus olisi käytettävä yleensä yhteiskunnal-
1347: kannattaa esityksessä olevan lakiehdotuk- liseen huoltoon sekä muihin kunnan me-
1348: sen hyväksymistä seuraavin muutoksin: noihin.
1349: Esityksen mukaan kukin kunta saisi Edellä olevan nojalla valiokunta kun-
1350: väkijuomayhtiön vuosivoitosta rahamäärän, nioittaen ehdottaa,
1351: joka vastaa kymmentä markkaa jokaista
1352: kunnassa edellisenä vuonna hengille kirjoi- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
1353: tettua asukasta kohti, kuitenkin niin, että esityksessä olevan lakiehdotuksen
1354: !kunnille yhteensä tuleva osuus rajoitettai- näin kuuluvana:
1355: siin voimassaolevan lain mukaisesti 30 pro-
1356: 2 1935 Ylim. Vp. - V. lVI. - Esitys N :o 2.
1357:
1358:
1359: Laki
1360: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä.
1361:
1362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tät~m:
1363:
1364: 1 §. mentin mukaan saa, on vä:hintään p.uolet
1365: (Kuten hallituksen esityksessä.) käytettävä kunnan vaJtiolta saamain erään-
1366: tyneiden tai epäeduUisten muiden lainojen
1367: 2 §. maksamiseen (poist.). Jos kunnalla ei ole
1368: Väkijuomayhtiön vuosivoitto on, sitten- sellaisia lainoja tai ne eivät nouse mainit-
1369: kuin siitä on erotettu 'kohtuullinen määrä tuun määrään, on nämä varat tai niistä
1370: yhtiön vararahastoon ja osinkoa osakkeen- jäänyt osa käytettävä kunnan verotasaus-
1371: omistajille enintään 7% yhtiöön makse- rahaston perustamiseen tai sen pääoman
1372: tusta pääomasta, suoritettava valtiolle. kartuttamiseen. Jäljellä oleva osa kunnalle
1373: Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä tuJ.evista varoista on käytettävä raittiutta
1374: suoritetaan kullekin kunnalle rahamäärä, ~distäviin tarkoituksiin ja alkoholistien
1375: joka vastaa kahtatoista markkaa jokaista tai muuhun yhteiskunnalliseen huoltoon
1376: kunnassa edellisenä vuonna hengi1le kir- (poist.), niin myös muihin kunnan menoi-
1377: joitettua asukasta kohti ( poist.). hin.
1378: Jäljelle jääneestä osasta. vuosiV'oittoa käy- Soomiensa varojen käytöstä on kunruan
1379: tetään (poist.) 50% vanhuus- ja työkyvyt- annettava selonteko sosialiministeriölle seu-
1380: tömyysvakuutusrahaston pääomalll kartutta- raa-van vuoden heJ.mikuun ikuluessa.
1381: miseen sekä loppuosa raittiutta edistäviin
1382: tarkoituksiin, alkoholistihuoltoon ja laitto-
1383: 4 §.
1384: man väkijuomaliikkeen estämi<leen, niin
1385: (Kuten ha11irtruksen esityksessä.)
1386: myös muihin valtion sosialisiin menoihin.
1387:
1388: 3 ·§. 5 §.
1389: Niistä varoista, jotka, kunta 2 §:n 2 mo- (Kuten ha11i1rt:rksen esityksessä.)
1390:
1391:
1392: Helsingissä 22 päh"änä tammikuuta 1935.
1393:
1394:
1395: Asian käs~ttelyyn ovat ottaneet osaa 'pu- kanen (osittain), 'furkia, Welling, Veste-
1396: heenjohtaja Helo, varapuheenjohta:ja Heik- rinen (osittain) ja Voionmaa, sekä -vara-
1397: kinen (osittain), vakinaiset jäsenet Aattela, jäsenet Ellilä (osittain), Huittinen (osit-
1398: .B'ränti, F.urtl.hje1m, HäStbacka, Junni!la, tain), Janhonen, Kanerva (osittain) ja
1399: Kuusisto, 'LeJhtoko.ski, Leppälä, Lohi, Pek- Reinikainen.
1400: kala, Pilppula, Rantala, Tapaninen, Tark-
1401: Vastalauseita. 3
1402:
1403:
1404:
1405:
1406: Vastalauseita.
1407: I.
1408:
1409: VruiiOkunta. on muun o:h€1la muuttanut täessä tarpeen mukaan on liikkumismah-
1410: ha:Uituksen lakiesityksen 2. t§:n 3 mome~ dollisuutta, jota hallituksen esitys tietää.
1411: tin siten, että vanhuus- ja työky•vyltitömyys~ Ehdotan,
1412: v•uutusrwhaston osuUStprooentti olisi 50 %..
1413: (KokelillUS vi~meisiltä vuosilta on o.soi!tta- että 2 §:n 3 momentti hyväksyt-
1414: nut, ettei ole tarkoitm~mukaista asettaa täisiin hallituksen esityksen nvukai-
1415: tämäntapaista kiinteätä voittoprosenttia. sesti.
1416: On edullista, että valtion menoa.:rwi.ata teh-
1417:
1418: Helsingissä 2!2 p:nä tammik. 19.35.
1419:
1420: .A. Pränti.
1421:
1422: Yhdyn ylläolevaan vasta.lauseeseen.
1423:
1424: Ragnar Furuhjelm.
1425:
1426:
1427: II.
1428:
1429: Kun valiokunta on 2 § :n 2 mom :ssa hal- nalle rahamäärä, joka vastaa kym-
1430: lituksen esityksessä kunnille alkoholiliikkeen mentä markkaa jokaista kunnassa
1431: vuosivoiton ylijäämästä suoritettavaksi eh- edellisenä vuonna hengille kirjoitet-
1432: dotetun rahamäärän 10 mk. kutakin kunnan tua aswkasta kohti.
1433: asukasta kohden korottanut 12 mlk :ksi ja
1434: samalla poistanut hallituksen esitykiessä 3 § :n 1 mom :iin nähden on valiokunta
1435: olevan varauksen, ettei tämä kuntain osuus suuresti poikennut hallituksen esityksestä
1436: saisi olla yhteensä enempää kuin 30 % kdko supistamalla sitä kuntain valtiolta saamain
1437: sanotusta ylijäämästä, on valiokunta mie- lainain piiriä, joiden maksuksi kuntain saa-
1438: lestämme siinä määrin poikennut näiden mia alkoholivaroja saataisiin käyttää ja
1439: varain käyttämisessä noudatettavasta varo- vielä lisäksi poistamalla valtiovarainministe-
1440: vaisuudesta ja väkijuomalainsäädännön pe- riön oikeuden näiden lainain takaisinmak-
1441: riaatteista, ettemme saata sitä seurata niin samisen järjestelyssä. Kun mielestämme
1442: pitkälle. Ehdotamme senvuoksi, että 2 § :n valtion 'kunnille myöntämäin lainain takai-
1443: 2 mom. saisi seuraavan sanamuodon: sinmaksua näillä varoilla on suoritettava
1444: silti tekemättä mahdottomaksi näiden va-
1445: Valtion saamasta vuosivoiton yli- rain käyttämistä myöskin kunnan epäedul-
1446: jäämästä suoritetaan kullekin !kun- listen muunlaisten lainain takaisinmaksa-
1447: 4 1935 Ylim. Vp. - V. M. - Esitys N :o 2.
1448:
1449: miseen ja kun kaikisa tapauksissa hallituk- Samain periaatteiden mukaisesti, joita on
1450: selle on säilytettävä oikeus näiden valtion noudatettu määrätessä sitä valtiolle jäänei-
1451: kunnille myöntämäin erikoisvarain tarkoi- den a1koholivarain käyttöä, josta puhutaan
1452: tuksenmukaisen käyttämisen ohjaamiseen ja 2 §:n lopussa, ehdotamme 3 §:n 1 mom:n
1453: valvomiseen, ehdotamme, että 3 § :n 1 loppulauseen kuuluvaksi seuraavalla ta-
1454: mom :n ensimmäinen lause saisi seuraavan valla:
1455: sanamuodon:
1456: Jäljellä oleva osa kunnalle tule-
1457: Niistä varoista, jotka kunta 2 §:n vista varoista on käytettävä rait-
1458: 2 momentin mukaan saa, on vähin- tiutta edistäviin tarkoituksiin ja
1459: tään puolet käytettävä kunnan alkoholistien tai muuhun yhteiskun-
1460: ( poist.) lainojen takaisin maksami- nalliseen huoltoon, niin myös muihin
1461: seen siinä järjestykses<Sä ja sillä ta- sosialisiin kunnan menoihin.
1462: valla, kwin valtiovarainministeriö
1463: mäiiräii.
1464:
1465:
1466: Helsingissä 22 p. tammik. 1935.
1467:
1468: Väinö Voionmaa. Akseli Kanerva.
1469: Aino Lehtokoski. Yrjö Welling.
1470: Hugo Aattela. Matti Turkia..
1471:
1472: Yhdymme edelliseen mikäli se koskee lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin viimeistä
1473: lausetta.
1474:
1475: Johan Helo. Osk. Reinikainen. Aug. Kuusisto.
1476: 1935 Ylim. Vp. - Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
1477:
1478:
1479:
1480:
1481: E d u s k u n n a n v a s t a u s Hallituksen esitykseen
1482: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton
1483: käyttämisestä.
1484:
1485: Eduskunnalle on annettu Hallituksen ja Eduskunta, jolle Valtiovarainvaliokunta
1486: esitys N: o 2 laiksi vä!kijuomayhtiön verot- on :asiast•a antanut mietintönsä N :o 1, ei
1487: tamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä, ole ehtinyt sitä loppuun käJsitellä.
1488:
1489: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1935.
1490: 1935 Ylim. Vp. - Valtiopäiväpäätös.
1491:
1492:
1493:
1494:
1495: Suomen Eduskunnan
1496: päätös,
1497: joka tehtiin vuoden 1935 ylimääräisillä
1498: valtiopäivillä Helsingissä
1499: 29 päivänä tammikuuta 1935.
1500:
1501: Me, Suomen Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme ylimää-
1502: :räisille valtiopäiville kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että Me, noudattaen
1503: Tasavallan Presidentin avointa kirjettä 29 päivältä joulukuuta 1934, olemme 17 päi-
1504: vänä tammikuuta 1935 täällä Helsingissä kokoontuneet.
1505: Toimemme olemme aloittaneet, anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta
1506: työllemme, ja sittenkuin Me viimemainittuna päivänä olemme Hallitukselta saaneet
1507: vastaanottaa kaksi esitystä, Me olemme tehneet seuraavat päätökset.
1508:
1509: 1 §.
1510: Hallituksen esityksen laiksi muutoksista Helsingin yliopiston järjestysmuodon
1511: perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin sekä laiksi Helsingin yli-
1512: opiston järjestysmuodon perusteita koskevan muutetun lain täytäntöönpanosta
1513: Me olemme lähettäneet Perustuslakivaliokuntaamme, joka siitä on antanut Meille
1514: mietintönsä. Niinkuin Meidän tänä päivänä antamastamme kirjelmästä ilmenee,
1515: Me emme ole ehtineet asiaa loppuun käsitellä.
1516:
1517: 2 §.
1518: Hallituksen esityksen laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton
1519: käyttämisestä Me olemme lähettäneet V altiovarainvaliokuntaamme, joka siitä on
1520: Meille antanut mietinnön. Kuten Me kirjelmässämme tältä päivältä olemme Halli-
1521: tukselle ilmoittaneet, Me emme ole ehtineet asiaa loppuun käsitellä.
1522:
1523: Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määränneet ·ja päättäneet, Me,
1524: Ruomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja va.hvistaneet, mikä
1525: tapahtui Helsingin kaupungissa yhdeksäntenäkolmatta päivänä tammikuuta vuonna
1526: Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja
1527: kolmekymmentäviisi.
1528:
1529: Kyösti Kallio
1530: puhemies.
1531:
1532:
1533: Väinö Hakkila Ernst von Born
1534: varapuhemies. varapuhemies.
1535: 2 1935 Ylim Vp. Va.ltiopäiväpäätös.
1536:
1537: Mikko Ampuja. G. Andersson.
1538: Uudenrrnaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
1539:
1540:
1541: Eljas Erkko. Hjalmar Forstadius.
1542: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1543:
1544:
1545: E. v. ]'renc:;kell. Ragnar Furuhjelm.
1546: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
1547:
1548:
1549: Anni Huotari. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
1550: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1551:
1552:
1553: Henrik Kullberg. Aug. Kuusisto.
1554: Nylands Iäns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1555:
1556:
1557: J. Emil Lampinen. Edwin Linkomies.
1558: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaaHpiiristä.
1559:
1560:
1561: Jalmari Linna. K. Fr. Nyman.
1562: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Nylands läns valkrets.
1563:
1564:
1565: Axel Palmgren. Hilja Riipinen.
1566: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1567:
1568:
1569: Eero Rydman. Hannes Ryömä.
1570: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1571:
1572:
1573: Max Sergelius. Aatto Siren,
1574: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1575:
1576:
1577: Aug. Syrjänen. Matti Turkia.
1578: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
1579:
1580:
1581: K. H. Wiik. Ebba östenson.
1582: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. N ylands läns valkrets.
1583:
1584:
1585: John Österholm. Aleksi Aaltonen.
1586: Nylands läns va1krets. Turun läänin eteläisestä V'.talipiirlistä.
1587:
1588:
1589: Rafael llolliander. Aarne Honka.
1590: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1591:
1592:
1593: Emil Jokinen. K. R. Kares.
1594: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1595:
1596:
1597: Einari Karvetti. A. Korvenoja.
1598: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1599: 1935 Ylim Vp. Valtiopäiväpäätös. 3
1600:
1601: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
1602: 'l'urun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 'l'urun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1603:
1604:
1605: Gottfrid Lindström. Herman Mattsson.
1606: Åbo läns södra valkrets. Åbo läna södra valkrets.
1607:
1608:
1609: Kustaa Perho. J. Erl. Pilppula.
1610: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. 'l'urun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1611:
1612:
1613: J. A. Sjöblom. Urho Toivola.
1614: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1615:
1616:
1617: Toivo Tyrni. Eemeli Aakula.
1618: 'l'urun läänin eteläisestä vaalipiiriistä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1619:
1620:
1621: Paavo Aarniokoski. Ansh. Alestalo.
1622: Turun läänin pohjoisesta vaaJipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1623:
1624:
1625: K. J. Ellilä. 'raave Junnila.
1626: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 'l'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1627:
1628:
1629: V. A. Komu. Anton Agapetus Lastu.
1630: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta va!lilipiiristä.
1631:
1632:
1633: J. E. Malmivuori. Frans Mustasilta.
1634: 1'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 'l'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1635:
1636:
1637: Niilo Pajunen. Kyllikki Pohjala.
1638: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 'l'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1639:
1640:
1641: Viljo Rantala. Kalle Soini.
1642: 'l'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 'l'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1643:
1644:
1645: Arne Somersalo. Väinö Tanner.
1646: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. 'l'urun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1647:
1648:
1649: S. Honkala. Akseli Kanerva.
1650: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1651:
1652:
1653: Väinö Kivisalo. Yrjö Leiwo.
1654: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaaHpiiristä.
1655:
1656:
1657: Aino Malkamäki. Oskari Mantere.
1658: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1659:
1660:
1661: Otto Marttila. Lauri A. Sariola.
1662: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1663: 4 1935 Ylim Vp. Valtiopäiväpäätös.
1664:
1665: Väinö Sinisalo. Bruno A. Sundström.
1666: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1667:
1668:
1669: Otto Toivonen. Hugo Aattela.
1670: Häimeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1671:
1672:
1673: Leo R. Böök. Valfrid Eskola.
1674: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1675:
1676:
1677: Kaarlo Harvala. Sulo Heiniö.
1678: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1679:
1680:
1681: Kaisa Hilden. Toivo Horelli.
1682: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1683:
1684:
1685: Edv. Kujala. Alpo Lumme.
1686: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1687:
1688:
1689: Väinö Voionmaa. Vilho Annala.
1690: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1691:
1692:
1693: Arvo Inkilä. Antti Kemppi.
1694: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1695:
1696:
1697: Yrjö Kivenoja. D. B. Lindman.
1698: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Vhpurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1699:
1700:
1701: Elsa Metsäranta. Kaapro Moilanen.
1702: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1703:
1704:
1705: Kaino W. Oksanen. Matti Paasivuori.
1706: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1707:
1708:
1709: Hilja Pärssinen. Osk. Reinikainen.
1710: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Vii,purin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1711:
1712:
1713: P. Salmenoja. Anton Suurkonka.
1714: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1715:
1716:
1717: W. K. Särkkä. Elias Tukia.
1718: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä.
1719:
1720:
1721: Viljo Venho. Antti Halonen.
1722: Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Viipuvin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1723:
1724:
1725: Johan Helo. Kaapro Huittinen.
1726: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1727: 1935 Ylim Vp. - Valtiopäivä;päätös. 5
1728:
1729: 'l'oivo Ikonen. Väinö Kaasalainen.
1730: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1731:
1732:
1733: Jooseppi Kauranen. Juho Kuittinen.
1734: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1735:
1736:
1737: Juhani Leppälä. Jussi Lonkainen.
1738: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1739:
1740:
1741: Kristian Lumijärvi. Matti Miikki.
1742: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1743:
1744:
1745: Arvi Oksala. Juho Paksujalka.
1746: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1747:
1748:
1749: Matti Pitkänen. E. A. Tuomivaara.
1750: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1751:
1752:
1753: Vilho Vallas. Yrjö Welling.
1754: Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
1755:
1756:
1757: Albin Asikainen. Kalle Hakala.
1758: Mi'IMelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
1759:
1760:
1761: Toivo Halonen. V. A. Heiskanen.
1762: Mi:kkelin läänin vaalipiiristä. M1kkelin läänin vaalipiiristä.
1763:
1764:
1765: Alex Hämäläinen. Emil Jutila.
1766: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mi!kkelin läänin vaalipiiristä.
1767:
1768:
1769: T. M. Kivimäki. Alpo 0. Luostarinen.
1770: Mikkelin läänin vaalipiiristä. M~kelin läänin vaalipiiristä.
1771:
1772:
1773: Edv. Pesonen. Yrjö Schildt.
1774: Mikikelin läänin vaalipiiristä. Mimkelin läänin vaalipiiristä.
1775:
1776:
1777: Reinh. Swentorzetski. J. F. Tolonen.
1778: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
1779:
1780:
1781: P. V. Heikkinen. Onni Hiltunen.
1782: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.
1783:
1784:
1785: L. 0. Hirvensalo. Kalle Kämäräinen.
1786: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.
1787:
1788:
1789: Heikki Kääriäinen. Tilda Löthman.
1790: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.
1791: 6 1935 Ylim Vp. Valtiopäiväpäätös.
1792:
1793: Onni Mäkeläinen. Yrjö Räisänen.
1794: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipii1·istä.
1795:
1796:
1797: Elias Simojoki. Juho Takala.
1798: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.
1799:
1800:
1801: Edv. Vaarama. Kalle Valta.
1802: Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.
1803:
1804:
1805: Akseli Brander. Pekka Kettunen.
1806: Kuopion lä:ånin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä.
1807:
1808:
1809: Albin Koponen. A. J. Kosonen.
1810: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä.
1811:
1812:
1813: Antti Kukkonen. Sigrid Oulasmaa.
1814: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä.
1815:
1816:
1817: Pekka Pennanen. Matti Puittinen.
1818: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä.
1819:
1820:
1821: Heikki Soininen. Jalmari Väisänen.
1822: Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä. Kuopion läänin itäisestä vaalipiiristä.
1823:
1824:
1825: R. Ala-Kulju. Jussi Annala.
1826: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
1827:
1828:
1829: Tuomas Bryggari. Hilma Koivulahti-Lehto.
1830: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
1831:
1832:
1833: Mauno Pekkala. 0. Peltonen.
1834: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
1835:
1836:
1837: Bruno Sarlin. Edvard Setälä.
1838: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
1839:
1840:
1841: Vihtori Vesterinen. T. N. Vilhula.
1842: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
1843:
1844:
1845: S. S. Aittoniemi. Ernst Estlander.
1846: Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. Vasa läns s~dra valkrets.
1847:
1848:
1849: Johan Franzen. Edv. Helenelund.
1850: Vasa läns södra valkrets. Vasa läns södra valkrets.
1851:
1852:
1853: Levi Jern. J. Koivisto.
1854: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1855: 1935 Ylim Vp. - Valtiopäiväpäätös. 7
1856:
1857: Josef Mangs. Iisakki Nikkola.
1858: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1859:
1860: Isak Penttala. E. M. Tarkkanen.
1861: Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1862:
1863: Karl J. W enman. Paavo Virkkunen.
1864: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1865:
1866: K.-A. Fagerholm. Edvard Haga.
1867: Vasa läns norra valkrets. Vasa läns norra valkrets.
1868:
1869:
1870: J. E. Hästbacka. Viljami Kalliokoski.
1871: Vasa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1872:
1873:
1874: Jalo Lahdensuo. Matti Lepistö.
1875: Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1876:
1877:
1878: Martti Rantanen. J. 0. Söderhjelm.
1879: Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. V asa läns norra valkrets.
1880:
1881:
1882: Heikki Vehkaoja. Albin Wickman.
1883: Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Vasa läns norra valkrets.
1884:
1885:
1886: Kusti Arffman. A. Fränti.
1887: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1888:
1889:
1890: Yrjö Hautala. T. A. Jauhonen.
1891: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1892:
1893:
1894: Yrjö Kesti. Vilho H. Kivioja.
1895: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1896:
1897:
1898: K. F. Lehtonen. Antti Meriläinen.
1899: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1900:
1901:
1902: Heikki Niskanen. S. Salo.
1903: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1904:
1905:
1906: A. Turkka. J. V. Wainio.
1907: Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
1908:
1909:
1910: Uuno Hannula. Hilda Herrala.
1911: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1912:
1913:
1914: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
1915: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiriatä.
1916: 8 1935 Ylim. Vp. Valtiopäiväpäätös.
1917:
1918: M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
1919: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä,
1920:
1921:
1922: Eino Rytinki. L. P. Tapaninen.
1923: Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
1924:
1925:
1926: Lauri Kaijalainen.
1927: Lapin vaalipiiristä.
1928: YLlMÅÅRÅISET
1929: •• ••
1930: VALTIOPAIVAT
1931: 1935
1932:
1933: PÖYTÄKIRJAT
1934: ISTUNNOT 1-8
1935: TAMMIKUUN 17 PÄIVÄSTÄ 29 PÄIVÄÄN
1936:
1937:
1938: SEKA
1939: ..
1940: SISALLYSLUETTELO
1941:
1942:
1943:
1944:
1945: HE!USINiKI 19-35
1946: V~L'DIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1947: Pöytäkirjat
1948: vuoden 1935 ylimääräisillä
1949: valtiopäivillä.
1950: Heinäkuun 1 ja 3 päivinä 1933 valittu Suomen Eduskunta kokoontui torstaina
1951: 17 päivänä tammikuuta 1935 ylimääräisille valtiopäiville, maa-;;-pääkaupunkiin Hel-
1952: ,-sinkiin.
1953:
1954:
1955:
1956: Aakkosellinen luettelo Erkko, Eljas, lakit. kand., päätoimittaja.
1957: edustajista vuoden 1934 varsinaisten Eskola, Valfrid, asutusneuvoja.
1958: valtiopäivien lopussa. (VJ. 23 § Estlander, Ernst, professor.
1959: Fagerholm, Karl-August, redaktör.
1960: ja TJ. 3 §.) Forstadius, Hjalmar, maanviljelijä.
1961: von Frenckell, Erik, diplomingeniör.
1962: .Aakula, Eemeli, pienviljelijä. Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos .
1963: Aaltonen, Aleksius, päätoimittaja. Furuhjelm, Ragnar, professor.
1964: Aarniokoski, Paavo, maanviljelijä. Haga, Edvard, bonde.
1965: Aattela, Hugo E., piirisihteeri. Hakala, Kalle, sanomalehdentoimittaja.
1966: Aittoniemi, S. S., maisteri, Pienviljelijäin Hakkila, Väinö, pormestari.
1967: Keskusliiton sihteeri. Halonen, Antti, maanviljelijä.
1968: Ala-Kulju, Reino, lehtori. Halonen, Toivo, pienviljelijä.
1969: Alestalo, Anshelm, maanviljelijä. Hannula, Uuno, päätoimittaja.
1970: Ampuja, Mikko, viilaaja. Harvala, Kaarlo, Pienviljelijäin Liiton sih-
1971: Andersson, Gunnar, förbundssekreterare. teeri.
1972: Annala, Juho Anton, kirkkoherra. Hautala, Yrjö, maanviljelijä.
1973: Annala, Vilho, filosofiantohtori. Heikkinen, P. V., maanviljelijä.
1974: Arffman, Kusti, maanviljelijä. Heiniö, Sulo,
1975: 1
1976: insinööri.
1977: Asikainen, Albin, maanviljelijä. Heiskanen, V. A., professori.
1978: von Born, Ernst, godsägare, friherre. Helenelund, Edvard, jordbrukare.
1979: Brander, Akseli, agronoomi. Helo, Johan, filosofian tohtori.
1980: Bryggari, Tuomas, kivityömies. Herrala, Hilda, neulojatar.
1981: Böök, Leo R., pastori. Hilden, Amanda Katariina, taloudenhoi-
1982: Colliander, Rafael, redaktör. taja.
1983: · Ellilä, K. J., maatalousneuvos. Hiltunen, Onni, myymälänhoitaja.
1984: 2 Eduskunnan jäsenet.
1985:
1986: Hirvensalo, L. 0., agronoomi. La;mpinen, Juho Emil, maanviljelijä.
1987: Honka, Aarne Uno Johannes, lehtori. Lastu, Anton Agapetus, kansakoulunopet-
1988: Honkala, Sakari, agronoomi. taja.
1989: Horelli, Toivo, pankinjohtaja, varatuo- Lehtokoski, Aino, rouva.
1990: mari. Lehtonen, K. F., agronoomi.
1991: Huittinen, Kaapro, maanviljelijä. Leiw.o, Yrjö, pankinjohtaja.
1992: Huotari, Anni, rouva. Lepistö, L. Matti, pienviljelijä.
1993: Hämäläinen, Alex, työmies. Leppälä, Juhani, maanviljelijä.
1994: Hänninen, Kaa11lo, filosofiantohtori. Lindman, David Bernhard, piirisihteeri.
1995: Hästbacka, J. E., ekonomieråd. Lindström, Gottfrid, arbetare.
1996: Ikonen, Toivo, maanviljelijä. Linkomies, Edwin, professori.
1997: Inkilä, Arvo, maisteri, työväenopiston joh- Linna, Jalmari, tilanhoitaja.
1998: taja. Lohi, K. A., maanviljelijä.
1999: Jauhonen, Toivo, kirkkoherra. Lonkainen, Jussi Jaakko, toimittaja.
2000: J ern, Levi, bonde. Lumijärvi, Kristian, piirisihteeri.
2001: Jokinen, Emil, toimitsija. Lumme, Alpo, lastensuojelutyön johtaja.
2002: Junnila, Taave, kunnallisneuvos. Luostarinen, Alpo 0., kunnallisneuvos.
2003: Jutila, Emil, maanviljelijä. Löthman, Trloo, !kansanopiston johtajatar.
2004: Kaasalainen, Väinö Viljami, filosofianmais- Malkamäki, Aino, kansrukoulunopettaja.
2005: teri, kansanopistonjohtaja. Malmivuori, Johan Emil, postiljooni.
2006: Kaijalainen, Lauri, sanomalehdentoimittaja. Mangs, Josef, bonde.
2007: Kallio, Kyösti, pankinjohtaja. Mantere, Oskari, fil tohtori, ylijohtaja.
2008: Kalliokoski, Viljami, maanviljelijä. Marttila, Otto, pienviljelijä.
2009: Kanerva, Akseli, toimittaja. Mattsson, Herman, hemmansägare.
2010: Kares, Kaarlo Rietrikki, asessori. Meriläinen, Antti, maanviljelijä.
2011: Karvetti, Einari, filosofianmaisteri. Metsäranta, Elsa Matilda, rouva.
2012: Kauranen, Jooseppi, maanviljelijä. Miikki, Matti, maanviljelijä.
2013: Kemppi, Antti, maanviljelijä. Moilanen, Kaapro, sanomalehdentoimittaja.
2014: Kesti, Yrjö Henrik, pienviljelijä. Mustasilta, Frans, pienviljelijä.
2015: Kettunen, Pekka, myymälänhoitaja. MäJkeläinen, Onni, taloHisenpoika.
2016: Kilpi, Sylvi-Kyllikki, filosofiankandidaatti. Nikkola, Iisakki, maanviljelijä ja lautamies.
2017: Kivenoja, Yrjö, pastori, kappalainen. Niskanen, Heikki, maanviljelijä.
2018: Kivimäki, T. M., pääministeri, professori. Nyman, K. Fr., bankdirektör, borgmästare.
2019: Kivioja, Vilho Heikki, pastori. Oksala, Arvi, insinööri.
2020: Kivisalo, Väinö, lohkotilallinen. Oksanen, Kaino W., filosofiantohtori.
2021: Koivisto, Juho, maanviljelijä. Oulasmaa, Sigrid Elviira, emäntä.
2022: Koivulahti-Lehto, Hilma, pienviljelijä. Paasivuori, Matti, entinen ammattijärjestön
2023: Koivuranta, Janne, maanviljelijä. puheenjohtaja.
2024: Komu, Vilho, luennoitsija. Pajunen, Niilo, työmies.
2025: Koponen, Albin, lev7seppä. Paksujalka, Juho, maanviljelijä.
2026: Korvenoja, Kaarle August, filosofianmais- Palmgren, Axel, direktör.
2027: teri, maanviljelijä. Pekkala, Mauno, ylijohtaja.
2028: Kosonen, Antti Juho, sanomalehdentoimit- Peltonen, Onni, veturinkuljettaja.
2029: taja. p,ennanen, Pekka, maanviljelijä, kunnallis-
2030: Kuittinen, Juho, talonomistaja. neuvos.
2031: Kujala, Edvard, pienviljelijä. Penttala, IsaJk, toimittaja.
2032: Kukkonen, Antti, maanviljelijä, pastori. Perho, Kustaa, kirvesmies.
2033: Kullberg, Henrik, jordbrukare. Pesonen, Edvard, a.sioitsija.
2034: Kulovaara, Urho, kansakoulunopettaja. Pilppula, Juho Erland, maanviljelijä.
2035: Kuusisto, August, pienviljelijä. Pitkänen, Matti, maanviljelijä.
2036: Klämäräinen, Kalle, maanviljelijä. Pohjala, Kyllikki, sairaanhoitajatar.
2037: ·Kääriäinen, Heikki, pienviljelijä. Puittinen, Matti Samfrid, kirvesmies.
2038: Lahdensuo, Jalo, maanviljelijä, filosofian- Pärssinen, Hilja Amanda, .opettaja.
2039: maisteri. Rantala, Viljo, maatyöläinen.
2040: Lahtela, Matti Oskari, maanviljelijä. Rantanen, Martti, pastori.
2041: Eduskunnan jäsenet. 3
2042: --~·-----~--·--~-- - - - ---"--
2043:
2044:
2045: Reinikainen, Oskar Bryn~lf, Uiäketieteen li- Söderhje1m, J. 0., jnrisdoktor.
2046: sensiaatti. Takala, Juho, kansakoulunopettaja.
2047: Riipinen, Hilja, yhteiskoulunjohtaja, filoso- 'ranner, Väinö, toimitusjohtaja.
2048: fianmaisteri. Tapaninen, L. P., kirkkoherra.
2049: Rydman, Eero Hj., lakit. ikand., pankinjoh- Tarkkanen, E. M., maanviljelijä.
2050: taja. Toivola, Urho, päätoimittaja.
2051: Rytinki, Eino, pienviljelijä. Toivonen, Otto, luennoitsija.
2052: Ryömä, Hannes, pääjohtaja. T·olonen, Juho Fredrik, pienviljelijä.
2053: Räisänen, Yrjö, toimittaja. Tu:kia, Elias, maanviljelijä.
2054: Salmenoja, Johan Pietari, johtaja. Tuomivaara, Eino Aarne, agronoomi.
2055: Salo, Sulo, pienviljelijä. Turkia, MaJtti, toimittaja.
2056: Sariola, Lauri A., maanviljelijä. Turkka, Arvi, toimit·taja.
2057: Sarlin, Bruno, entinen maaherra, toimitus- Tyrni, Toivo, lääketieteen ja kirurgian toh-
2058: johtaja. tori.
2059: · Schildt, Yrjö, maanviljelijä. Vaarama, Edvard, rehtori.
2060: Sergelius, Max, rektor. Wainio, Jalo Veikko, lehtori.
2061: Setälä, Edvard, pienviljelijä. Vallas, Vi1ho, maanviljelijä.
2062: Simojoki, Elias, pastori. Valta, Kalle, pienviljelijä.
2063: Sinisalo, Väinö Viljami, työmies. Vehkaoja, Heikki, maanviljelijä.
2064: Siren, Aatto, pienviljelijä. Welling, Yrjö, maanviljelijä.
2065: Sjöblom, Johan Alexander, häradshövding. Venho, Viljo, agronoomi.
2066: Soini, Kalle, agronoomi. W enman, Karl J., bonde.
2067: Soininen, Heikki, maanviljelijä. Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä.
2068: Somersalo, Arne, everstiluutnantti, päätoi- Wickman, Albin, predikant.
2069: mittaja. Wiik, K. H., filosofianmaisteri.
2070: Sundström, Bruno A., lakit. professori. Vilhula, T. N., agronoomi.
2071: Suurkonka, Anton, moonviljelijä. Virkkunen, Paavo, teo1ogiantohtori.
2072: Swentorzetski, Reinhold, sanomalehdentoi- Voionmaa, Väinö, professori.
2073: mirttaja. Väisänen, Jalmari, maanviljelijä.
2074: Syrjänen, August, !kanswkoulunopettaja. Östenson, Ebba, fil. mag., fru.
2075: Särkkä, V. K., ikunn:ahlisneuvos, maanviJ- Österholm, John, redaktör.
2076: jelijä.
2077: ..
2078: •••
2079: Eduskunnan Jasenet
2080: vaalipiirittäin lueteltuina
2081: vuoden 1935 ylimääräisillä valtiopäivillä.
2082:
2083: Uudenmaan läänin ! Palmgren, Axel, dircktör, Helsingfors. F.
2084: vaalipiiri. 1867.
2085: Riipinen, Hilja, yb.teiskoulunjohtaja, filo-
2086: Ampuja, Mikko, viilaaja, Helsingin kau- sofianmaisteri, Ijapuan pitäjästä. S.
2087: pungista. S. 1882. , 1883.
2088: Andersson, Gunnar, förbundssekreterare, ' Rydman, Eero Hjalmar, lakitieteenikandi-
2089: Helsingfors. F. 1896. daatti, pankinjohtaja, Reisingin ikau-
2090: von Born, Ernst Viktor Lorentz, g,odsägare, ,pungista. S. 1889.
2091: friherre, Pernå socken. F. 1885. (Toinen · Ryömä, Hannes, pääj:dhta.ja, Helsingin
2092: varapuhemies. Andre vicetalman.) kaupungista. S. 1878.
2093: Erkko, Eljas, lrukitieteenikandidaatti, pää- Sergelius, Max, re:ktor, Helsingfors. F.
2094: toimittaja, Helsingin 'kaupungista. S. 1879.
2095: 1895. Siren, Aatto, pienviljelijä, Orimattilan pi-
2096: Forstadius, Hjalmar, maanviljelijä, Iitin täjästä. S. 1873.
2097: pitäjästä. S. 1881. Syrjänen, August, kansakoulunopettaja,
2098: von Frenckell, Erik diplomingeniör, Hel- Kuusankoskelta. S. 1883.
2099: singfors. F. 1887. Turkia, Matti, toimittaja, Helsingin kau-
2100: Furuhjelm, Ragnar, professor, Helsingfors. pungista. S. 1871.
2101: F. 1879. Wiik, Karl Harald, filosofianmaisteri, Hel-
2102: Huotari, Anni, rouva, Helsingin kaupun- singin pitäjästä. S. 1883.
2103: gista. S. 1874. östenson, Ebba, filosofiema.gister, fru, Hel-
2104: Kilpi, Sylvi-'Kyllikki, fi~osofiankandidaatti, singfors. F. 1894.
2105: Helsingin kaupungista. S. 1899. Österholm, John, redaktör, Helsingfors. F.
2106: Kullberg, Henrik, jordbrukare, Ström:llors 1882.
2107: socik:en. F. 1891.
2108: Kuusisto, August, pienviljelijä, Vihdin pi-
2109: täjästä. S. 1883. Turun läänin eteUtinen
2110: Lampinen, Juho Emil, maanviljelijä, Por- ·vaalipiiri.
2111: voon maa'laiskunnasta. S. 1882.
2112: Linkomies, Edwin, professori, Helsingin Aaltonen, Aleksius, päätoimittaja, Turun
2113: kaUipungista. S. 1894. !kaupungista. S. 189·2.
2114: Linna, Jalmari, tilanhoitaja, Nurmijärven Colliander, Rafael, reda:ktör, Helsingfors.
2115: pitäjästä. S. 1891. F. 1878.
2116: Nyman, Kuno Fredrik, borgmästare, baDik- Honka, Aarne Uno Johannes, ·lehtori, Tu-
2117: direktör, Helsingfors. F. 1887. run ~mupungista. S. 1889.
2118: 6 Eduskunnan jäsenet.
2119: ----~---------
2120:
2121:
2122:
2123:
2124: Jokinen, Emil, toimitsija, Turun kaupun- Rantala, Viljo, ma·atyöläinen, Punkalaitu-
2125: gista. S. 1890. men pitäljästä. S. 1892.
2126: Kares, Kaarle Rietrikki, asessori, Lapuan Soini, Kalle, agronoomi, Tampereen !kau-
2127: pitä;jästä, s. 1873. pungista. S. 1884.
2128: K.a.rvetti, Einari, filosofianm.aisteri, Naan- Somersalo, Arne, pää,toimittS~ja, ev-ersti-
2129: talin maaseurakunnasta. S. 1897. luutnantti, Helsingin :kaupungista. S.
2130: Korvenoja, Kaarle August, maanviljelijä, 1891.
2131: filosofianmaisteri, Perttelin pitäjästä. Tanner, Väinö, toimitusjohtaj-a, Helsingin
2132: s. 1891. kaupungista. S. 1881.
2133: Kulovaara, Urho, kansakoulunopettaja,
2134: Turun kaupungista. S. 1889.
2135: Lehtokoski, Aino, rouva, Helsingin kau- Hämeen läänin eteläinen
2136: pungista. S. 1886. va aUpiiri.
2137: Lindström, Gottfrid, arbetare, Dailsbruk Honkala, Sakari, agronoomi, Vanajan pitä-
2138: F. 1887. jästä. s. 1895.
2139: Matts·son, Herman, hemmansägare, Sund Kanerva, Akseli, toimittaja, Hämeenlin-
2140: socken. F. 1882. nan kaupungista. S. 1882.
2141: Perho, Kustaa, kirv>esmies, Raision pi-tä- Kivisa.lo, Väinö, lohk{)tilaHinen, Hämeen-
2142: jästä. s. 1885. linnan maalaiskunnasta. S. 1882.
2143: Pilppula, Juho Erland, maanviljelijä, Lai- Leiwo, Yrjö, pankinjohtaja, Hämeenlinnan
2144: tilan pitäjästä. S. 1886. kaupungista. S. 1884.
2145: Sjöblom, Johan Alexander, hä:radslhövding, Malka.mäki, Aino, kansakoulun<>pettaja,
2146: 1Marielhamn. F. 1873. Janakkalan pitäjästä. S. 1895.
2147: Toivola, Urho, päätoimittaja, Turun kau- Mantere, Oskari, filosofianroht<>ri, ylijoh-
2148: pungista. · S. 1890. taja, Helsingin !kaupungista. S. 1874.
2149: Tyrni, Toivo, lääketieteen ja kirurgian Marttila, Otto, pienviljelijä, Janakkalan
2150: tohtori, M:ynämäen pitäjästä. S. 1890. pitäjästä. S. 1879.
2151: Sariola, Lauri Artturi, maanvi1ljelijä. So-
2152: meron pitrujästä. S. 1887.
2153: Turun läänin pohjoinen Sinisalo, Väinö Viljami, työmies, Riihi-
2154: v a a l i p i i r i. mäen kauppalasta. S. 1892.
2155: Sundström, Bruno Aleksander, lakitieteen-
2156: Aakula, Eemeli, pienviljelijä, Kokemäen professori, Helsingin kaupungist.a. S.
2157: pitåJjästä. s. 1879. 1890.
2158: Aarniokoski, Paavo, maanviljelijä, Kan- Toivonen, Otto, luennoitsija, Hämeenlin-
2159: kaanpään pitäjästä. S. 1893. nan kaupungista. S. 1884.
2160: Alestalo, Anshelm, maanviljelijä, Ulvilan
2161: pitäjästä. S. 1880. Hämeen läänin pohjoinen
2162: Ellilä, Kaarle Johannes, maata;lousneuvos, vaaEpiiri.
2163: Helsingin kaupungista. S. 1888. 1 Aa.ttela, Hugo Emil, piirisihteeri, Tampe-
2164: Junnila, Taave, kunnallisneuV1os, Tyrvään i reen kaupungista. S. 1897.
2165: ·pitäljästä. s. 1869. Böök, Leo Richard, p!liStori, Tampereen
2166: Komu, Vilho, luenn{)itsija, Ulvilan pitä- kaupungista. S. 1891.
2167: jä'Stä. s. 1895. Eskola, Valfrid, asutusneuvoja, Jämsän pi-
2168: LMtu, Anton Agapetus, kansakoulml{)pet- täjästä. S. 1889.
2169: taja, Ulvilan pitäjästä. S. 1882. Hakkila, Väinö, pormestari, Tampereen
2170: Mrulmivuori, Johan Emil, postiljooni, Rau- :kaupungista. S. 1882. (Ensimmäinen va-
2171: man kaupungista. S. 1887. r!l!puhoolies.)
2172: Mustasilta, Frans, pienviljelijä, Hämeen- Harvala, Kaarlo, Pienviljeitijäin Liiton sih-
2173: kyrön pitäjästä. S. 1879. teeri, Helsingin kaupungista. S. 1885.
2174: Pajunen, Niilo, työmies, Tyrvään pitäjästä. Heiniö, Sulo, insinööri, Tampereen !kau-
2175: s. 1894. pungista. S. 1888.
2176: Pohjala, Kyllikki, sairaanhoitajatar, Nak- Hilden, Amanda Katariina, ta1oudenihoi-
2177: 'kilan pitäjästä. S. 1894. taja, T-ampereen kaupu~gista. S. 1891.
2178: Eduskunnan jäsenet. 7
2179: -----~------
2180:
2181:
2182:
2183:
2184: Horelli, Toivo, rvaratuomari, pan'kinjoh- Huittinen, Ka.wpro, maanviljelijä, Kurki-
2185: twja, Tampereen kaupungista. S. 1888. joen .pitäj.ä•stä. · S. 1893.
2186: Kujala, Edvard, pi:enviJj,elijä, Ruovooen Ikonen, Toivo, maanviljelijä, Antrean pitä-
2187: pitäjästä. s. 1884. jästä. s. 1891.
2188: Lmnme, Alpo, lastensuojelUityön jolhtaja, Kaasa.lainen, Väinö Viljami, filosofianmais-
2189: Tampereen kaupungista. S. 1890. ·teri, kansanopistonjohtaja, Räisälän pi-
2190: Voion.maa, Väinö, prod!essori, Helsingin täjästä. S. 1902.
2191: !kaupungista. S. 1869. Kauranen, Jooseppi, maanvil~lijä, Muo-
2192: laan pitäjästä. S. 1880.
2193: .Kuitunen, Juho, ta:lonomistaja, Jääsken pi-
2194: Viipurin läänin läntinen täjästä. (Enso). 8. 1882.
2195: vaaHpii ri. Leppälä, Juhani, maanviljelijä, Sortavalan
2196: AnnaJa, Vilho, fil:osofiantohtori, Helsingin pitä;jästä. s. 1880.
2197: lkauprmgista. S. 1888. Lonklainen, Jussi Jaakko, toimittaja, Vii-
2198: Inkilä, Arvo, maisteri, työväenopiston joh- purin kaupungista. S. 1890.
2199: taja, Viipurin kaupungista. S. 1881. Lumijärvi, Kristian, piirisihteeri, Viipurin
2200: Kemppi, Antti, :mruanvi:ljelijä, Viipurin kaupungista. 8. 1880.
2201: maalaiskunnasta. S. 1893. Miikki, Maltti, maanviljelijä, Ruokolahden
2202: Kivenoja, Yrjö, pastori, kappalainen, Veh- pitäjästä. S. 1889.
2203: kalahden pitäjästä. S. 1880. Oksala, Arvi, insinööri, Sortavalan kau-
2204: Lind:mam, Da.vid Bernhard, piiris5.hteeri, pungista. S. 1891.
2205: Viipurin ·kaupungista. S. 1891. Paksujalka, Juho, maanviljelijä, Hiitolan
2206: Metsäranta, Elsa Matilda., rouva, Kotikan pitäjästä. S. 1883.
2207: kaupungista. S. 1887. Pitkänen, Matti, maanvilj>Clijä, Sortavalan
2208: Moilanen, Kaapro, sanomalelhd!entoimit- maalaiskunnasta. S. 1885.
2209: taja, Viipurin kaupungista. S. 1878. Tuomivaara, Eino Aarne, agr.onoomi,
2210: Oksanen, Kaino Wilhelmiina, filosofiantoh- Uudenkirkon (V. l.) pitäJjästä. S. 1887.
2211: tori, Helsingin lkaupungista. S. 1884. VaJ.las, Vilho, maanvilj'e"lijä, V~järven
2212: Pa.a.sivuori, Matti, entinen ammattijärj>Cs- pitäjästä. S. 1894.
2213: tön puheenjohtaja, Helsingin kaupun- Welling, Yrjö, maanviljelijä, Kirvun pitä-
2214: gista. S. 1866. jästä. S. 1885.
2215: Pärssinen, Hilja Amanda, opettaja, Vii-
2216: purin 1kaUJpungista. S. 1876.
2217: Reinikainen, Oskar Brynolf, lääketieteen- Mikk·elin läänin vaalipiiri.
2218: lisensiaatti, Viipurin kaupungista. S.
2219: 1885. Asikainen, Albin, maanvi;ljelijä, Milkkelin
2220: Salmenoja, Johan Pietari, johtwja, Kotkan pitäjästä. S. 1873.
2221: kaupungista. S. 1893. Hakala, Kalle, sanomalehdentoimittaja,
2222: Suurkonka, Anton, maanviljelijä, Valkea- Mirokeilin maalaiskunnasta. S. 1880.
2223: Jan pitäjästä. S. 1886. Halonen, Toivo, pienvi[jelij>ä, Säämingin
2224: Särkkä, Wille Kustaa, kunnallisneuvos, pitäjästä. s. 1893.
2225: ·maanviljelijä, Suomenniemen pitäjästä. Heiskanen, Veikko Aleksanteri, professori,
2226: s. 1877. Helsingin 'kaupungista. S. 1895.
2227: Tukia, Eliais, maanviljelijä, Lappeen pitä- Hämäläinen, Alex, työmies, Mikkelin pitä-
2228: jästä. S. 1877. jästä. S. 1894.
2229: Venho, Viljo, agronoomi, Haminan kau- Jutila, Emil, maanviljelijä, Mäntyiharjlin
2230: pungista. S. 1893. pitäjästä. S. 1884.
2231: Kivimäki, Toivo Mikael, päänninisteri, pro-
2232: Viipurin läänin itäinen fessori, Helsingin kaupungista. S. 1886.
2233: v a a J i p i i r i. Luostarinen, Alpo 0., kunnallisneuvos,
2234: Kerimäen pitäjästä. S. 1886.
2235: Ha.l.Gnen, Antti, maanviljelijä, Jaakkiman Pesonen, Edvard, asioitsija, SySIDlän pitä-
2236: pitäjästä. s. 1885. jästä. s. 1904.
2237: Helo, Johan, filosofkmtohtori, Helsingin Schildt, Yrjö, maanviljelijä, Sysmän pitä-
2238: kaupungista. S. 1889. jästä. s. 1899.
2239: 8 Edu.s·kunnan jäsenet.
2240:
2241: Swenilorzetski; Reinhold, san{)ma:lehdentoi- Soininen, Heikki, maanviljelijä, Polvijär-
2242: mittaj<a, Helsingin kaupungista. S. 1881. ven pitäjästä. S. 1891.
2243: Tolonen, Juho Fredrik, pienviljelijä, Keri- Väisänen, Jalmari, maanvi·ljelijä, Pälkjär-
2244: mäen pitäjästä. S. 1882. V'Cn pitäjästä. S. 1893.
2245:
2246:
2247: Kuopjon läänin läntinen Vaasan läänin itäirreri
2248: v a a ,1 i p i i r i. vaalipiiri.
2249: Heikkinen, Pekka Wille, maanvilj;elijä, Ala-Kulju, Reino, lehtori, Seinwjoen kaup-
2250: MuuruV'Cden pitäijiilstä. S. 1883. :palasta. S. 1898. ·
2251: Hiltunen, Onni, myymälänhoitaja, Var- Annala, Juho Anton, kid\Jko'hena, Soiuin
2252: kauden kaurppalasta. S. 1895. pitäjästä. s. 1897.
2253: Hirvensalo, Lassi Olli, agronoomi, Iisa!lmen Bryggari, Tuomas, kivityömies, Jyväsky-
2254: maalaiskunnasta. S. 1882. ~än kaupungista. 8. 1881.
2255: Kämäräinen, Kalle, maanvirjelij·ä, Kiuru- Koivulahti-Lehto, Hilma, pienviljelijä, Vir-
2256: veden pitäjästä. S. 1892. '1
2257: tain pitäJjä:stä. S. 1881.
2258: Kääriäinen, Heikiki, pienviljelijä, Iisa1men Pekkala, Mauno, ylijohtaja, Hd.singin kau-
2259: maalaiskunnasta. S. 1872. pungista. S. 1890.
2260: Löthman, Tilda, 'kansanopiston jdhtajatar, Peltonen, Onni, veturinkuljettaja, Jyväs-
2261: Kuopion ma;alaiskunnasta. S. 1874. kylän kaupungista. S. 1894.
2262: Mä.keläinen, Onni, talollise<npoi'ka, Tervon Sarlin, Bruno, ent. maaherra, toimitusjoh-
2263: pitä;jästä. s. 1889. taja, Helsingin kaupung·ista. S. 1878.
2264: Räisänen, Yrjö, toimittaja, Helsingin kau- Setälä, Edvard, pienviljelijä, Virtain pitä-
2265: pungista. S. 1888. jästä. S. 1874.
2266: Simojold, Elias, pastori, Kiuruveden pitä- Vesterinen, Vihtori, maanvHjelijä, Lau-
2267: jästä. S. 1899. kaan pitäjästä. S. 1885.
2268: Taikala, Juho, kans&k·oulunO!pettaja, Var- Vilhula, Taavi Nikolai, agronoomi, Jyväs-
2269: kiauden kauppalasta. S. 1902. kylän kaupungista. S. 1897.
2270: Vaa.rama, Edvard, reht·ori, Kuopion ilmu-
2271: pungista. S. 1878.
2272: Valta, Kalle, pienviljelijä, Pielaveden pitä- Vaasan läänin etdäinen
2273: jästä. S. 1876. v a a l i :p i i r i.
2274: Aittoniemi, Sikstus Samppa, maisteri, Pien-
2275: viljelijäin KeskusHiton sihteeri, Helsin-
2276: Kuo.pi,on läänin itäinen gin kaupungista. 8. 1892.
2277: v a a ,1 i p i i r i. Estlander, Ernst, professor, Helsingfors. F.
2278: 1870.
2279: Brander, Aklseli, agronoomi, Kiteen pitä- Franzen, Johan, jordbrukare, överrnark
2280: jästä. s. 1876. socken. F. 1879.
2281: Kettunen, Pekka, myymiiJlä'!l!hoitaja, Pieli- Helenelund, Edvard, jordhrwkare, Solv
2282: .sensuun pitäjästä. S. 1890. socken. F. 1885.
2283: Koponen, Albin, levyseppä, Pielisjärven Jern, Levi, bonde, Korsholm soeken. F.
2284: pitäjästä. s. 1881. 1893.
2285: Kosonen, Antti Juho, sanomalehde:ntoimit- Koivisto, Juho, maanviljelijä, Kurikan pi-
2286: taja, J{)ensuun kaupungista. S. 1888. täjästä. S. 1885.
2287: Kukkonen, Antti, maanviljelijä, pastori, Mangs, Josef, bonde, Närpes socken. F.
2288: Pielisensuun pitäjästä. S. 1889. 1883.
2289: Oulasmaa, Sigrid Elviira, emäntä, Va1ti- Niklkola, Iisakki, maanviljelijä, lautamies,
2290: m{)n pitäjästä. S. 1898. Ilmajoen pitäjästä. S. 1888.
2291: Pennanen, Pekka, rmaanviil.j>elijä, IJmnnaHis- Penttala, Isaik, toimittaja, Isonkyrön pitä-
2292: neuvos, Kesälahden pitäjästä. S. 1872. jästä. .S. 1883.
2293: Puittinen, Matti Samfrid, !kirvesmies, Hel- Tarkkanen, Emil Mikael, maanviljelijä,
2294: singin :kaupungista. S. 1883. Laihian pitäjästä. S. 1886.
2295: Eduskunnan jä;Senet.
2296:
2297: Wenma.n, Karl Johan, bonde, Närpes soc- Kesti, Yrjö Henrik, pienviljelijä, Muhok-
2298: ken. F'. 1895. sen pitäjästä. S. 1885.
2299: Virklmnen, Paavo Eemil, teologiantohtori, Kivioja, Vilho Heildd, pastori, Kalajoen
2300: Helsingin kaupungista. S. 1874. pitäjästä. S. 1896.
2301: Lehtonen, Kustaa Fredrik, agronoomi, Ka-
2302: jaanin maalaiskunnasta. S. 1883.
2303: Vaasan läänin 'POhjoinen Meriläinen, Antti, maanviljelijä, Sotkamon
2304: vaalipiiri. pitäjästä. S. 1887.
2305: Niskanen, Heikki, maanviljeHjä, NiYalan
2306: Fagerholm, Karl-August, redaktör, Hel- pitäjästä. S. 1896.
2307: singfors. F'. 1901. Salo, Sulo, pienvHj,elijä, Puolangan pitä-
2308: Haga, Edvard, bonde, Vörå so0ken. F'. jästä. S. 1887.
2309: 1893. Turkka, Arvi, toimittaja, Oulun kaupun-
2310: Hästbacka, Johan Emil, ekonomieråd, Te- gista. S. 1894.
2311: rijärvi socken. F'. 1872. Wainio, Jalo Veikko, lehtori, Oulun lmu-
2312: Kalliolroski, Viljami, maal1'viiljelijä, Hal- pung·ista. S. 1894.
2313: suan pitäjästä. S. 1894.
2314: Lahdensuo, Jalo, maanviljelijä, filosofian-
2315: maisteri, Lapuan pitäjästä. S. 1882.
2316: Lepistö, L. Ma.tti, ;pienviljelijä, TohDilam- Oulun läänin pohjoinen
2317: min pitäjästä. S. 1901. v a a li p i i r i.
2318: Rantanen, lYiartti, pastori, Kauhavan pitä- Hannula, Uuno, päätoimittaja, Kemin lmu-
2319: jästä. s. 1885. pungista. S. 1891.
2320: Söderhjelm, Johan Otto, jurisdoktor, Hel- Herrala, Hilda, neulojatar, Kemin kaupun-
2321: singfors. F'. 1898. gista. S. 1881.
2322: Vehkaoja, Heikki, maanviljelijä, Ylistaron Hänninen, Kaarlo, filosofiantohtori, Hel-
2323: pitäjästä. s. 1889. singin kaupungista. S. 1876.
2324: Wickman, Albin, predikant, Terijärvi soc- Koivuranta, Janne, maanvHjelijä, Rovanie-
2325: ken. F'. 1896. men pitäjästä. S. 1885.
2326: Lahtela, Matti Oskari, lllaanviljelijä, Kemi-
2327: Oulunläänin eteläinen järven pitäjästä. S. 1881.
2328: v a a 1i p i i r i. Lohi, Kalle Aukusti, maanviljelijä, Rannan
2329: pitäjästä. S. 1872.
2330: Arffman, Kusti, maanviljelijä, Sotkamon Rytinki, Eino, pienviljelijä, Pudasjärven
2331: pitäjästä. S. 1885. pitäjästä. S. 1903.
2332: Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, maan- Tapaninen, Leonard Pietari, kirkkoherra,
2333: viljelijä, Kajaanin kaupungista. S. 1881. Ylitornion pitäjästä. S. 1893.
2334: Hautala, Yrjö, maanviljelijä, Nivalan pitä-
2335: jästä. s. 1903.
2336: Janhonen, Toivo, kirkkoherra, Suomussal- Lapinmaan vaaEpiiri.
2337: men pitäjästä. S. 1886.
2338: Kallio, Kyösti, pankinjohtaja, Helsingin KaijBilainen, Lauri, sanomalehdentoimit-
2339: kaupungista. S. 1873. (Puhemies.) taja, Rovaniemen kauppalasta. S. 1900.
2340: 1. Torstaina 17 p. tammikuuta 1935
2341: kello 12.
2342:
2343: Päiväjärjestys. valtiopäi.vil'le saapumatta, pyydän, että
2344: edustajat nimenhuudossa kuuluvrusti vastaa-
2345: I 1 m o i t u k s i a. vat, kun heidän nimensä huudetaan.
2346: Siv.
2347: []_) Pualemiclwn j•a ka!hden vara- Nimenhuuto toimitetaan.
2348: puhemiehen vaali ................ . 11
2349: 2) Neljän jäsenen vaali kans'lia- Ikä ;p u he mies: Totean, että valtio-
2350: toimikuntaan . . .................. . 13 päiville on jäänyt saapumatta ed. Lahtela.
2351:
2352:
2353: Ikäpuhemiehen alkajaissauat.
2354: Uusi edustaja.
2355: Puhemiehen paikalle asetuttuaan ikäpu-
2356: hemies, edustaja Paasi v u o r i• julistaa Ikäpuhemies: Ilmoitan, että maan-
2357: täysistunnon alkaneeksi. viljelijä J o h a n F r a n z en, joka on va-
2358: littu edustajatoimestaan vapautuksen saa-
2359: Tämän jälkeen lausuu neen pormestari Otto Jaeobssonin varamie-
2360: henä tulemaan eduskunnan ·jäseneksi, on
2361: I k ä p u he mies: V aitiopäiväjärjestyk- tänään minulle esittänyt rusia:nomaisesti tar-
2362: sen 25 ·§ :n mukaan tulee minun iältäni van- krustetun ja hyväksytyn edustajanvaltakir-
2363: himpana eduskunnan jäsenenä johtaa: tässä jansa ja on siis tullut oikeutetuksi ryhty-
2364: täysistunnossa puhetta, kunn~ eduskunta mään edustajantointansa hoitamaan.
2365: keskuudestaan on valinnut ;puhemiehen ja
2366: kaksi varapuhemiestä ja nämä ovrut edus-
2367: kunnan edessä antaneet säädetyn juhlrulli-
2368: sen vrukuutuksen. Tämän vuoksi olen edus-
2369: kunnan työjärjestyksen 2 :§ :n 1 momentin Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
2370: mukaisesti asettunut puhemiehen ,paikalle.
2371: 1) Puhemiehen ja kaltden varapuhemiehen
2372: vaali.
2373:
2374: Nimenhuuto. Ikäpuhemies: Nyt seuraa, puhemie-
2375: hen vaali, joka, kuten varapuhemiestenkin
2376: I k ä p u h e m i e s: Työjärjestyksen 3 § :n vaali, toimitetaan umpilipuin ja noudatta-
2377: mukaan on nyt nimenhuuto toimitettava malla työjärjestyksen 2 § :n 2 momentin
2378: valtiopäiväjärjestyksen 23 § :ssä mainitun ja 45 § :n 2 momentin säännöksiä. Edusta-
2379: edustajaluettelon mukaa:n sellaisena kuin jat panevat vaaililippunsa uurnaan siinä
2380: sanottu luettelo oli viime valtiopäivien lo- järjestyksessä, missä heidän n~mensä huu-
2381: pussa. Kun minun työjärjestyksen 3 ~ :n detaan. Avustajiksi vaalissa pyydän seu-
2382: mukaan on nimenhuudon tapahduttua to- raavat edustajat: Aaltosen, J. Annalan,
2383: dettava, •ketkä €dustajat nyt ovat jääneet von Bornin ja Lehvon.
2384: 12 Torstaina 17 p. tammikuuta 1935.
2385:
2386: Vaali suoritetaan. Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset
2387: vakuutukset.
2388: Vaalissa saavat ääniä: ed. Kallio 172, ed.
2389: Virkkunen '14, ed. von. Born ·5, edustajat Ikäpuhemies: Kehoita.n valittua pu-
2390: Lahdensuo ja Kalliokoski kumpikin 2 ääntä hemiestä ja varapuhemiehiä antamaan edus-
2391: ja ed. Hakkila yhden äänen. Sitäpaitsi on kunnan edessä, kunkin vuorostaan, valtio-
2392: jätetty 2 tyhjää vaaElippua. päiväjärjestyksen 25 § :ssä säädetyn juhlal-
2393: lisen vakuutuksen.
2394: Ikä p u h e m ies: Eduskunna:n ,p u h c-
2395: m i e he k s i vuoden 19e5 ylimooräisille val- Puhujakorokkeelle asettuen lausuvat
2396: tiopäiville on siis valittu edustaja K y ö s t i
2397: Kallio. .Puhemies K ru 1 J. i o : 1Vlinä Kyösti Kallio
2398: vakuutan, että minä .puhemiestoimessa tah-
2399: I k ä p u h e m i e s.: Seuraa ensimmäisen don voimieni mukaan .puolustaJa Suomen
2400: varapuhemiehen vaali. ·Avust.ajiksi vaalissa kansan, eduskunnan ja hallituksen oikeutta
2401: pyydän seuraavrut edustajat: Ampujan, El- perustuslakien mukaan.
2402: lilän, Erkon ja 'ruomivaaran.
2403: Ensimmäinen varapuhemies H a.k k i 1 a:
2404: Minä Väinö Hakkila vakuutan, että minä
2405: Vaali suorit·etaan. puhemiestoimessa twhdon voimieni mukaan
2406: puolustaa Suomen kansan, eduskunnan ja
2407: Vaalissa. saava,t ääniä : ed. Hakkila 132, hallituksen oikeutta perustuslakien mukaan.
2408: ed. Limikomies 25, ed. Pekkala: 16, ed. Virk-
2409: kunen 15·, ed. von Born 3 ja ed. Kulovaara Toinen varapuhemies von Born: Jag
2410: 2 ääntä, edustajat Tan~er ja Sarlin kum- Ernst Viktor Lorentz von Born försäkrar,
2411: pikin yhden äänen, jotapaitsi on jätetty 4 att jag vill i utövningen av talmansbefatt-
2412: tyhjää vaalilip,pua. ningen efter all min förmåga upprätthålla
2413: finska folkets, riksdagens och regeringens
2414: Ikä p u he mies: Eduskunnan ensi m- rätt i enlighet med grundlagarna.
2415: m ä i se: k s i v a r a p u he m i e h e k s i vuo-
2416: den 1935 ylimääräisille valtiopäiville on siis l\1inä Ernst Viktor Lorentz von Born
2417: valittu edustaja H a k k i 1 a. vakuutan, että minä puhemiestoimessa tah-
2418: don voimieni mukaan puolustaa Suomen
2419: I ·k ä p u h e m ies: Seuraa toisen vara- kansan, eduskunnan ja hallituksen oikeutta
2420: puhemiehen vaali. Avustajiksi vaalissa pyy- perustuslakien mukaan.
2421: dän seuraavat edustajat: Fagerholmin,
2422: Forstadiuksen, von Frenckellin ja Kallio- I k ä p u h e m i e s : Pyydän herra puhe-
2423: kosken. miestä ryhtymään toimeensa.
2424:
2425: Vaali suoritetaan. Kaikki edellä olevat ikäpuhemiehen lau-
2426: sumat on eduskunnan sihteeri tulkinnut
2427: Vaa<lissa saavat ääniä ·ed. von Born 108. : ruotsiksi.
2428: ed. Linkomies 70 ja. ed. Virkkunen 15 äänt~ '
2429: sekä edustajat Ampuja, Simojoki, Sarlin, '
2430: Furuhjelm ja Kares kukin yhden äänen.
2431: Puhemiehen puhe.
2432: Sitäpaitsi on jätetty yksi tyhjä vaa1ilip,pu.
2433: Noustuaan puhemiehen paikalle lausuu
2434: I k ä p u h e m i e s: Eduskunnan t o i-
2435: s e k s i' v a r a p u h e m i e he k s i vuoden Puhemies K a ll i o: Arvoisat edustajat t
2436: 1935 ylimääräisille valtiopäiville on siis va- Toimitetun vaalin ja antamani puhemies-
2437: littu ed. v o n B o r n. vakuutuksen mukaisesti on minun velvolli-
2438: suuteni ryhtyä puhemiehen vastuunalaiseen
2439: toimeen. Kiitän arvoisia edustajia kun-
2440: Kanslia toimikunnan vaali. 13
2441:
2442: nioittavimmin siitä suuresta luottamuksesta, Ilmoitus valtiopäivien avajaisista.
2443: mikä osakseni on puhemiehen vaalissa tul-
2444: lut. Puhemies: Valtiopäivien juhlameno-
2445: jenohjaajalta on saapunut kirjelmä, jonka
2446: Puhemiehen puhetta kuuntelevat edusta- sihteeri lukee.
2447: jat seisoaltaan.
2448: Sihteeri lukee:
2449:
2450: Yleistulkin tehtäväin hoito.
2451: Eduslmnnan
2452: p u h e m i e s: Olen pyytänyt toimittaja Juhlamenojenohjaaja.
2453: Heikki Koivulaa toimimaan eduskun-
2454: nan yleistulkkina siihen saakka, kunnes Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1935.
2455: tämä toimi on täytetty.
2456: Eduskunnan puhemiehelle.
2457:
2458: Tasavallan presidentin ilmoitettua, että
2459: 2) Neljän jäsenen vaali kansliatoimikuntaan. vuoden 1935 ylimääräiset Valtiopäivät juh-
2460: lallisesti avataan torstaina 17 päivänä tam-
2461: Puhemies: Päiväjärjestykseen sisäl- mikuuta 1935, tulee Tasavallan Presidentti
2462: tvy myös neljän jäsenen valitseminen kans- mainittuna päivänä, sen jälkeen kuin Suur-
2463: liatoimikuntaan. Pyydän tekemään ehdo- kirkossa on pidetty jumalanpalvelus, Edus-
2464: tuksia. kunnan istuntosalissa. julistamaan Valtio-
2465: päivät avatuiksi. Juhlamenojen ohjaajaksi
2466: Puheenvuoron saatuaan lausuu määrättynä ja Tasavallan Presidentin mää-
2467: räyksestä kutsun kunnioittaen T e i d ä t,
2468: Ed. A a t t e 1 a : Ehdotan, että kanslia- Herra Puheiillies, sekä Eduskunnan varapu-
2469: toimikuntaan valitaan ed. Harvala. hemiehet ja Edustajat jumalanpalvelukseen
2470: Suurkirkkoon, ilmoittaen samalla, että ju-
2471: Ed. S a r 1 i n: Ehdotan jäseneksi kans- malanpalvelus alkaa kello 14 ja että juhla-
2472: liatoimikuntaan ed. Rydmanin. menot Eduskunnan istuntosalissa tapahtu-
2473: vat heti kirkonmenojen päätyttyä.
2474: Ed. T a r k k a n e n: YhdekJ';i jäseneksi
2475: kansliatoimikuntaan ehdotan ed. Kalliokos- Rafael Hakkarainen.
2476: ken.
2477: Ed. V. A n n a l a: Ehdotan jäseneksi Riksdagens
2478: kansliatoimikuntaan ed. Schildtin. Ceremonimästare.
2479: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Helsingfors, den 12 januari 1935.
2480: P u he m i e s: Keskustelun kuluessa on Tili Riksdagens Talman.
2481: jäseniksi kansliatoimikuntaan ed. Aattela
2482: ehdottanut ed. Harvalan, ed. Sarlin ed. Sedan Republikens President meddelat,
2483: Rydmanin, ed. Tarkkanen ed. Kalliokosken att 1935 års urtima Riksdag skall högtidli-
2484: ja ed. V. Annala ed. Schildtin. gen öppnas torsdagen den 17 januari 1935,
2485: kommer Republikens President sagda dag,
2486: Selonteko myönnetään oikeaksi. efter det gudstjänst i Storkyrkan förrät-
2487: tats, att i Riksdagens sessionssal förklara
2488: P u h e m i e s: Kun enempää kuin neljä Riksdagen öppnad. I egenskap av tillför-
2489: ehdokasta ei ole esitetty, niin totean, että ordnad ceremonimästare och på uppdrag
2490: kansliatoimikuntaan ovat tulleet valituiksi av Republikens President har jag äran ~är
2491: edustajat Harva l a, Rydman, K a l- med inbjuda Eder, Herr Talman, och Riks-
2492: 1 i o k o s k i ja S c h i l d t. dagens Vicetalmän och Riksdag~m~n tili
2493: gudstjänsten i Storkyrkan samt tilhka an-
2494: i4 Torstaina 17 p. tammikuuta 1935.
2495:
2496: mäla, att gudstjänsten vidtager kl. 14 och Till Republikens President.
2497: att ceremonin i Riksdagens sessionssal äger
2498: rum omedelbart därefter. Riksdagen har äran anmäla, att Riks-
2499: dagen, jämlikt 25 § riksdagsordningen,
2500: Rafael Hakkarainen. denna dag förrättat val av talman och
2501: tvenne vicetalmän för 1935 års urtima riks-
2502: dag och därvid utsett:
2503: t i ll t a 1 m a n medlemmen i Finlands
2504: Ilmoitus puhemiehen ja varapuhemiehen Banks direktion Kyösti Kallio;
2505: vaalista.
2506: t i l l f ö r s t e v i c e t a 1 m a n borgmäs-
2507: P u h e m i e s: Tarkistamista varten esi- taren Väinö Hakkila; samt
2508: tellään tasavallan presidentille osoitettu
2509: äskentoimitettua eduskunnan puhemiehen t i l l a n d r e v i c e t a lm a n godsäga-
2510: ja varapuhemiesten vaalia koskeva kir- ren, friherre Ernst von Born.
2511: jelmä.
2512: Helsingfors, den 17 januari 1935.
2513: Sihteeri lukee:
2514: Kyösti Kallio.
2515:
2516: Väinö Hakkila. Ernst von Born.
2517: Tasavallan Presidentille.
2518: Eduskunta ilmoittaa kunnioittavimmin, Kirjelmä hyväksytään.
2519: että eduskunta on voimassa olevan valtio-
2520: päiväjärjestyksen 25 § :n mukaisesti tänä
2521: päivänä toimittanut puhemiehen ja kahden
2522: varapuhemiehen vaalin 1935 vuoden yli- P u h e m i e s : Kehoitan eduskunnan jä-
2523: määräisten valtiopäivien ajaksi ja että tä- seniä kokoautumaan heti tämän istunnon
2524: ten on valittu: päätyttyä mennäksemme jumalanpalveluk-
2525: seen Suurkirkkoon. Kirkosta edustajat saa-
2526: puhemieheksi Suomen Pankin joh- puvat tänne eduskuntataloon, jossa valtio-
2527: tolmnnan jäsen Kyösti Kallio; päivien avajaiset tapahtuvat. Sittenkuin
2528: e n s i m m ä i s e k s i v a r a p u h e m i e- avajaiset ovat päättyneet, kokoontuu edus-
2529: h e k s i pormestari Väinö Hakkila; sekä kunta täysistuntoon puoli tuntia avajaisten
2530: jälkeen.
2531: t o i se k s i v a r apu h e m i e h e k s i ti-
2532: lanomistaja, vapaaherra Ernst von Born.
2533:
2534: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1935. Täysistunto lopetetaan kello 13,43.
2535:
2536: Kyösti Kallio. Pöytäkirjan vakuudeksi :
2537: Väinö Hakkila. Ernst von Born. Anton Kotonen.
2538: Vaiti o p äi v äj um alan p al ve 1us
2539: torstaina tammikuun 17 ·päivänä 1935
2540: kello 14.
2541:
2542: Ensimmäisen täysistunnon päätyttyä läh- Se kansa, jolle profetta puhui, oli omien
2543: tivät edustajat kulkueessa, puhemies ja va- mahdollisuuksiensa kannalta äärimmäisen
2544: rapuhemiehet etumaisina, va'ltiopäiväjuma- avuton. Se näytti nääntyvän maanpakolai-
2545: lanpalvelukseen Suurkirkkoon, jonne myös suuden ulkoiseen sortoon ja henkiseen ma-
2546: korkeinta sotilaspäällystöä sekä korkeimman sennukseen. Oli saavuttu väsymyksen vii-
2547: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden meiselle rajalle.
2548: jäseniä saapui. Juuri silloin esiintyi profetta julistaen:
2549: vapautumisenne aamu sarastaa. Mutta vielä
2550: Sittenkuin eduskunnan jäsenet, lmtsuvie- oli uupuneilla edessään vaivalloinen paluu
2551: raat ja muu yleisö olivat asettuneet pai- kotiin yli polttavan erämaan. Tarvittiin
2552: koilleen, saapuivat kirfukoon tasavallan pre- lohdutusta ja rohkaisua. Omat voimamme
2553: sidentti, valtioneuvoston jäsenet ja apulais- eivät tosin riitä. Nuorukaisetkin nääntyvät
2554: oikeuskansleri. ja kaatuvat. Mutta, sanoo profetta, ne, joi-
2555: den voimanlähteenä on Herra, pääsevät pe-
2556: rille. ,Hän antaa väsyneelle väkeä ja voi-
2557: Valtiopäiväsaarnan piti suomeksi ja mattomalle voimaa yltäkyllin. '' Hän oli va-
2558: ruotsiksi kansanedustaja, pastori A n t t i rustava heidät, kuvaannollisesti puhuen,
2559: K u k k on e n. Suomenkielinen saarna oli siivillä kuin kotkat ja armollaan uudistava
2560: näinkuuluva : heidän väsähtäneet voimansa.
2561: Mutta pelastrtksella ·on myöskin meille
2562: Voisiko syntyä sieluumme turvallisuuden- ihmisille asetettu edellytyksensä. Ainoastaan
2563: tunne keskellä elämän epälukuisia ongel- ne, ,jotka Herraa odottavat, saavat uuden
2564: mia? Millä voimalla hioisimme pois synnin voiman''. Uskollisuutta ja kuuliaisuutta
2565: särmät luonteestannne? Toisiko joku meille Jumala kysyy, ja, kuten eräästä Jesaian
2566: tarmoa lähimmäistemme auttamiseen? Miksi kirjan kohdasta ilmenee, synnintuntoinen
2567: maailma militarisoituu? Eivätkö edellisen nöyryys oli se ahdas portti, jonka kautta
2568: maaihuanpalon tuhkakasat kammoita ke- kansan tuli kulkea päästäkseen anteeksisaan-
2569: tään? Pahaa aavistaen kysyvät kansat, nin voimanlähteelle.
2570: etenkin pienet: voiko enää kukaan tai mi- Profetan julistus on Vanhan 'l'estamen-
2571: kään ylläpitää kansojen välistä veljeyttä? tin huippu'kohtia. Aikahistoriallisten rajo-
2572: Kykeneekö meidän !kristittyjen uskontomme jen yli hän näkee Jumalan suuremmoisen
2573: pelastamaan ihmiselämää? Mitä se itse sa- pelastussuunnitelman, joka oli tuova va-
2574: noo ja mitä kertoo ·siitä saavutettu koke- pautuksen voiman koko kansojen maail-
2575: mus~ malle. Kristuksessa tämä oppi saavuttaa
2576: Näihin yhtä inhimillisiin kuin ajankoh- universaalisen ylevyytensä, tulee mahdolli-
2577: taisiin kysymyksiin tahtoo tekstimme pe- simman lähelle rmeitäkin, tätä vähäviikistä
2578: riaatteellisesti vastata. Yrittäkäämme tul- ja uhanalaista kansaa kysyen: mitä koke-
2579: kita, mitä se käskee yksilön ja kansan tehdä muksia teillä on Jumalan voimasta yksilöi-
2580: elämäntaistelun pahimman kompastuskoh- den ja kansanne elämässä? Puhumme edel-
2581: dan, voiman puutteen poistamiseksi. listen kannalta ensin.
2582: 16 Torstaina 17 p. tammikuuta 1933.
2583:
2584: Keskustelu kokcemuksista kytkeytyy tie- kennelmansa luhistuvat. Miksi? Koska hei-
2585: tenkin selvitykseen omien voimiemme mää- dän askelistaan tihkuvat viha ja veri. .Ju-
2586: l'ästä. Mutta ne ovat rpian punnitut. Kysyn mala rakentaa myös. Ikuisen henkensä kal-
2587: ainoastaan entisyyttäsi. Aseta se kristillis- liopohjalta hän kohottaa elämän keskeisintä
2588: ten vaatimusten vaakaan. Voiman puolelleko ja tärkeintä rakennusta, ihmisluonnetta.
2589: vaakakuppi painuu~ Ei. Kompastuneet Mitään rumaa •ei siinä saa esiintyä vaan
2590: olemme. Ha11ha-askelten jälkiä näkyy kaik- rakkauden tulee kaunistaa sitä 'kaikilta puo-
2591: kialla. Po.issa on veto rakkaudestamme lä- lin. Sillä Jumala itse on rakkaus: talven
2592: himmäisiin, jopa elämäntovereihimmekin. hangetkin sitä hohtavat, kevään linnut sitä
2593: Auttaminen ja anteeksiauto eivät kaunista laulavat ja kesän kastehelmet sitä kuvasta-
2594: meitä enää. Ei tue meitä hvvä omatunto. vat. 'l'ämän rakkauden valossa paljastuu
2595: Sen sijaan aavikon hieta polttaa jalko- raakuuden rumuus. Ylpeys ei myöskään sen
2596: jamme, knlkuamme salpaavat syntien vuo- katsetta kestä. Kristillinen luonne kruuna-
2597: ret ja myrsky ulvoo ympärillämme. Meitä taan nöyryydeUä, koska se, joka nöyryyden
2598: väsyttää. Pitääkö .ponnistustemme päättyä, unohtaa, unohtaa heikkoutensakin ja on
2599: ei pääsyksi kodin iloon vaan kalmiston rau- kypsä •lankeemukseen.
2600: haksi~ Kesken ovat loppuneet voimat suu- Tällaisen luonteen tehtävistä hyvän ja
2601: remmiltakin sankareilta kuin meiltä. Oi, pahan välisessä taistelussa vallitsee häm-
2602: jospa saisimme uutta voimaa. Ihmiskohtalo mästyttävän yleinen väärinkäsitys. Ei kris-
2603: on todellakin iiian raskas yksin sitä kan- tillinen luonne suinkaan riistä miekkaa esi-
2604: taaksemme. vallan kädestä. Mutta persoonallisen louk-
2605: Miehuutonta'ko on, kuten moni arvelee, kauksen sattuessa on sen asenne toinen. Täl-
2606: tunnustaa tämä tosiasia~ Ei, sanoo eräs löinkin kristitty asettuu aktiiviseen vasta-
2607: etevä elämäntuntija. On päinvastoin hir- rintaan, mutta ei koston vaan rakkauden
2608: vittävää itsepetosta otaksua löytävänsä it- asein, ja se on pelkkä voiman ilmaus. Kris-
2609: sestään sitä, mitä yksin Jumala voi lahjoit- tillinen sävyisyys, unohtaessaan Mooseksen
2610: taa. Voiman ja avun pyyntö on sen vuoksi ja totellessaan Kristuksen lakia, on mitä
2611: paljon miehekkäämpää kuin pöyhkeily, joka suurinta voimaa, jopa niin elämänkelpoi-
2612: ei ensinkään tapaa todellisuutta. Tähän va- nen, että vuorisaarnan mukaan se yksin
2613: kaumukseen sisältyykin menestyksellisen perii maan.
2614: elämänjuoksumille salaisuus. Kristus tekeekin yksilöllisen elämämme
2615: Kristillisyys on Paavalin mukaan juok- hyväksi sellaista, mitä ilman häntä emme
2616: sua elämän kilparadalla. Se kysyy voimia, saa aikaan. Kun tekstissämme niistä, jotka
2617: siinä väsyy. Tekee mieli karata katsojien Herraa odottavat, sanotaan: ,He kohottavat
2618: joukkoon ja istahtaa. Mutta ei. Jeesus siipensä kuin kotkat ", niin on se todelli-
2619: odottaa matkan päässä palkintoineen. Täy- suutta i'lmentävä kuva. Kuinka tekeekään
2620: tyy juosta. Ja nyt tulemme asian ytimeen : kotka? Kerrotaan, että se myskyn a:hdista-
2621: jo matkan varrella hän rohkaisee ja vir- mana sovittaa siipensä siten, että se kohoaa
2622: voittaa meitä. Jumalan voimaa virtaa mei- myrskypiirin yläpuoleUe. Sellaisen siipien
2623: hin. Tahtomme terästyy. Ja niin meille asenteen opettaa Kristus :meidän sieluil-
2624: sitten selveneekin tekstimme sanojen totuus: lemme. Me kohoamme ylöspäin. Se on kris-
2625: he juoksevat eivätkä näänny. Ei kenml'kään tillinen kokemus Jumalan voimasta yksilön
2626: meistä ole pakko sortua syntiin, ellei itse elämässä.
2627: tahdo. Meillä on Jumala, joka seuraa elä- Mutta mitä kertoo kokemus tämän voi-
2628: män murhenäytelmää ja tukee lapsiansa. man vaikutuksesta kansan ja valtion elä-
2629: Kannattaa sen vuoksi anoa: ,Jumala, iuo mään? Se oli tarkastelutehtävämme toinen
2630: minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, puoli.
2631: vahva henki.'' Kaksi erilaista voimankäsitystä törmää
2632: Kuinka pitkälle tämä uusi voima meidät vastakkain julkisen elämän arenaaa. Toinen
2633: vie, ainako rakkauden keitaalle saakka? asettaa toiminnan tarkoitusperäksi v a 11 a n
2634: Ylpcistäkö nöyriä, ynseistäkö anteeksianta- kokoamisen ja käytön. Se näytäikse 'hillit-
2635: via? Olisiko palkintomme todellakin näin tömänä etujen tavoitteluna kaikilla eiämän
2636: suuri? aloilla, joskin tätä itsekkyyttä yritetään
2637: Maailman valloittajat rientävät usein kääriä milloin mihirrkin koreaan kaapuun.
2638: voitosta voittoon. Mutta heidän ylvä.ät ra- Tätä voimankäsitystä luonnehtii paraiten
2639: Valtiopäiväjumalanpalvelus. 17
2640:
2641: laatusana m a t e r i a l i s t i n e n. Toisesta, veellistä tarkastaa korkean johtaja~asemansa
2642: nim. Kristuksen voimaopista, olemme jo yk- vaatimuksia Jeesuksen v:aroitu'ksen valossa:
2643: silöä silmälläpitäen puhuneet. Vastoin ma- ,Älkää antako sanoa itseänne johtajiksi,
2644: terialistista käsitystä se julistaa kansoille- sillä yksi on teidän johtajanne, Kristus.''
2645: kin: käyttäkää ensi sijassa rakkauden, ih- Materialistinen valtio on kuin jyrkänteelle
2646: misyyden voimavarastoja. istutettu puu, jonka alta sen itsensä irtilas-
2647: J\IIaai'lman sekasortoinen tila osoittaa, ettei kemat voimat kaiVIavat :maata.
2648: materialismia ole tuloksettomasti julistettu. Turvallisempi on kristillis-siveellisen val-
2649: Jos Friedrich Nietzsche eläisi, hän näkisi tion tila. Kansan omassa sydämessä tekee
2650: sekä oman kylvönsä että aatetovereittensa siellä työtään pahan vallasta vapauttava
2651: työn jo tehneen terää. Hänen voimaihmi- voima. Se on Kristus. Härn vaihtaa vil-
2652: sensä tehosti v a i n itseänsä ja oli pian leyden sieluj·en sivistykseksi. Hänen hen-
2653: vaikutusvaltaisten piirien ihanne. Kristilli- ·kensä vaikutuksesta 'laajat kansalaispiirit
2654: nen siveysoppi muka orjamoraalina ei sii- vapaaehtoisesti tukevat valtiota. Hengen
2655: hen sopeutunut. Pois lempeys ja nöyryys, yhteys on siellä voimaa. Se ei tarkoita mie-
2656: olkaa kovat ja säälimättömät. Kaikki valta lipiteiden yhtäläisyyttä v aan s a maa
2657: yli-ihmisille, suuret joukot olkoot vain väli- m i ·e l en l a a t u a. Tämä yhteismieli llma-
2658: kappaleita. Tulos oli, muidenkin seikkain reutuu siellä kuin taivas kaiken elämän
2659: kehitystä jouduttaessa, v e r i n en s o t a, ylle. Siellä valtiolliset vastustajatkin sano-
2660: historian suurin vääryys ihmisyyttä koh- vat toisilleen: tosin o1emme eri mieltä siitä,
2661: taan. Uskonnon halveksimista seurasi ihmi- mikä tällä hetkellä on kansamme kipein
2662: sen 'halveksiminen. Materialistiwm voiman- tarve, ja siitäkin, miten se pitäisi tyydyttää,
2663: käsitys soitattaa nyt eräissä maissa !molin- mutta tJartu kuitenkin tuohon veljenkäteen,
2664: kelloja ei ainoastaan kansojen vaan myös onhan meillä sama isänmaa, sama ~aki ja
2665: kristillisten uskontokuntien vapaudelle. sama Jumala. Tässä kristillisessä ilmapii-
2666: Nämä ajanilmiöt silmiemme edessä ky- rissä viihtyvät hyvin myöskilll opillinen si-
2667: .symme: onko valtioiden palaaminen paka- vistys ja sosialinen edistys. Inhimillinen
2668: nuuteen tai siirtyminen uskonnottomuuden kulttuuri on mitä suurimmassa määrässä
2669: tilaan koituva kansojen onneksi~ Annetta- Kristuksen ansio. Hänestä tihkuu siunauk-
2670: koon saavutetulle kokemukselle sananvuoro. sen sade kaiken elämän Eikkeen virkistyk-
2671: Henkisen sivistyksen ja uskontomme seksi.
2672: .h i s t o r i a l 'l i n en yhteys on ilmeinen. Niin 'selvältä kuin sanottu, jo ammoin
2673: ·Todistettuna on, poikkeustapauksia tieten- ennen nykyistä murroskautta esitetty mieli-
2674: kään kieltämättä, pidettävä, että uskonto on pide näyttääkin, se kuitenkin herättää vas-
2675: toiminut tieteen, taiteen ja kansalaiskasva- taväitteisen kyselyn: onko kir;fuko, .tämän
2676: tuksen innoittavana voimana. Uskonnolli- kllitsomuksen näkyvä !kaitsija, itse vapaa ma-
2677: .sen elämän surkastumista ta:as on seurannut terialismista, toisin sanoen ovatko sen oppi
2678: elämän näivettyminen yleensä. Uskonnolli:s- ja elämä sopusoinnussa keskenään? Erään
2679: eetillisen otteen herpautuessa ovat kadon- jo manalle menneen opettajani tavoin
2680: neet kansallisesta:kin elämästä valo, lämpö myönnän avoimesti, etteivät läheskään aina
2681: ja taivaankaste. Menetyksen tuhon täyden- virallisista lkirkkokunnista heijastu taivai-
2682: tää iopuksi valtiol'linen romahdus. sen valolä:hteen säteet. Kirkko ei ole aina
2683: Tällaisesta syy-yhteydestä olivat selvillä jaksanut pitää 'kiinni näkymättömän maail-
2684: Israelin profetat, Jesaia ja etenkin J·eremia. man todellisuudesta materialisen vastakoh-
2685: He juuri ylläpitivät kansallista henkeä ja tana. Sekin on ostanut ulkoisia voittoja si-
2686: raitista valtiollista ajattelua. Kristinusko, säisten häviöiden hinnalla. Sekin on syypää
2687: heidäin katsantotapansa täydentäjä, on vielä kansojen kärsimyksiin eikä se nytkään pidä
2688: suuremmassa mitassa yhteiskunnallisen elä- rakkauden soi'htua kyllin korkealla.
2689: män voima. Se edustaa siinä o i k e u d e n Mutta tosiasia~ksi jää, että kirkon erheet
2690: ..aate t t a. Missä valtio joutuu ristiriitaan ja 'kristinuskon nimessä suoritettu pll!ha
2691: tämän sivecllisen mahdin kanssa, se sortuu ovat v a s t o i n tämän uskon olemusta .
2692: .anarkiaan. Valtiollinen järjestys, jota pide- K r i s t u k s en kirkko on e l ä v ä, kaikkia
2693: tään rpystyssä persoonallisten pyyteiden ja elämäinsuhteita uudistava eikä suinlkaan kir-
2694: johtajaetujen vuoksi, ei voikaan yhteentör- kollisuuteen kangistunut laitos. Säästyäk-
2695: mäystä välttää. Valtiomiestenkin olisi ter- seen soimauksilta kirkon tarvitsee vain olla
2696:
2697: 3
2698: 18 Torstaina 17 p. tammikuuta 1935.
2699:
2700: uskollinen Herralleen. Jos se Herraa odot- Vår kristliga erfarenhet ä.r även den-
2701: taen teikee herätystyötään, se 'on vielä näyt- samma. Vi bliva gripna av den största
2702: tävä o1evansa ihmiskunnan siveellisen ja kraft under de stilla stunder, då vi få
2703: henkisen elämän voimalaitos. Kansat, joita känna Frälsarens hand på vårt huvud och
2704: se pa'lvelee, saavat siitä suoniinsa uutta, höra honom säga: se på mig, stå upp, juhla
2705: voiman verta. och hasta åstad. Då förnimma vi att Jesa-
2706: Muistakoon meidänkin kansamme Her- jas hade rätt, då han sade: de som bida
2707: raansa. Vähäväkinen ja kovaa kokenut on Herren, hämta ny kraft. Den kristna kyr-
2708: tämä !kansa. Mihin pystyy se muurahaisvoi- kans plikt är att med tillhjälp av denna
2709: minensa. Mutta sillähän on Jumala, joka kraft uppfostra onda människor till goda, ,
2710: on tehnyt rakkauden sekä yksilöllisen että svaga till starka, själviska till osjälviska.
2711: kansallisen elämän jaloimmaksi voimaksi. Därför finna vi även att ur den sanna
2712: Turvautuminen hänen apuunsa on aina kristna bildningens krets gång efter gång
2713: merkinnyt lohdutusta murheessa, voimaa framträda kraftfulla personligheter, vilka
2714: vastoinkäymisissä ja vihdoin itsenäistymi- tro, hoppas, arbeta och segra. Icke ens
2715: semme ihmettä. Sen on kansamme kokenut. under de svåraste tiderna kan fruktan eller
2716: Nyt täyttääkin sydämemme kiitollinen ja vanmakten nedslå dem. Hatet och andra
2717: lämmin tunne Jumalan hyvyydestä. Ja onda böjelser få icke heller någon makt
2718: vaikka myrskykeskusten läheisyys alinomaa över dem.
2719: luo varjojaan taivaanrannalle, ei tulevai- Om ett sådant förnyande ägcr rum i de
2720: suuden taivaLkaan näytä toivottomalta, enskildas själar, får även samhällsiivet en
2721: sillä ,ne, jotka Herraa odottavat, saavat ny inriktning. Försonlighet och ett tjä-
2722: uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin nande sinnelag träda då i själviskhetens
2723: kotkat, he juo'ksevat eivätkä näänny, he ställe. I stället för hatet blir kärleken
2724: vaeltavat eivätkä väsy''. livets drivande kraft. Dessa kristendomens
2725: Oi, Jumala kaikkivaltias, förnyande krafter verka även nu för :f'ör-
2726: Ota suojahas kansamme, armias! verkligande av Kristi dyrhara sociala för-
2727: Suo meille sun armotyös nyelse. I det politiska livet betyder detta
2728: ja voima ja viisaus myös. program de olika åsikternas och egna för-
2729: delarnas närmande till varandra, med be-
2730: Amen. aktande av rättvisans och den ömsesidiga
2731: aktningens krav.
2732: Tämän jälkeen jatkoi pastori Kukko- Vårt svag·a och fåtaliga folk behöver just
2733: n e n ruotsiksi seuraavin sanoin : denna inre moraliska styrka. Blott genom
2734: denna moraliska styrka kan vår framtids-
2735: :Nlina ruhörare! I den text, som jag tro upprätthållas. Den moraliska själv-
2736: nyss uppläste till inledning för min fram- tukten är en lika viktig som svårlärd konst.
2737: stälhling, förkunnar profeten Jesaja för l'vlånget folk har fått erfara hurusom dess
2738: sitt folk en sund optimism. Han vill säga egna krafter blivit uttömda. lJovad vare
2739: åt sin samtid: om ni bekänner edra synder därför Han, som ,giver den trötte kraEt
2740: och bedjen om förlåtelse, behöver ni aldrig och förökar den maktlöses styrka' '.
2741: heklaga eder över svagheten; Herren ,giver
2742: den trötte kraft och förökar den maktlöses
2743: styrka"; hans egna ,hasta åstad utan att Jumalanpalveluksen päätyttyä lähtivät
2744: uppgivas, de färdas framåt utan att bliva edustajat eduskuntatalolle, jossa Yaltiopäi-
2745: trötta". De uppnådda erfarenheterna be- väin avajaiset tapahtuivat.
2746: kriiftade även meningen i profetens ord.
2747: Ylimääräisten valtiopäiväin avajaiset
2748: Eduskunnan istuntosalissa
2749: tammikuun 17 p:nä 1935.
2750:
2751: Pöytäkirja, joka laadittiin 1935 puhemiehenkor·okkeen vasemman puoleisellt>
2752: vuoden ylimääräisten valtiopäivien sivustalle.
2753: avaJaiSissa Eduskunnan istuntosa-
2754: lissa torstaina 17 p. tammikuuta T a s a v a ll a n p r e s i d e n t t i tervehti
2755: Eduskuntaa ja julisti valtiopäivät avatuiksi
2756: 1935. seuraavin, ensin suomeksi ja sitten ruot-
2757: Oltuaan läsnä Suurkirkossa pidetyssä, ~ siksi lausutuin sanoin :
2758: kello 14 alkaneessa valtiopäiväjumalanpal- Suomen kansan edustajat !
2759: veluksessa saapui tasavallan presidentti,
2760: ent. valtionhoitaja Pehr Evind Svinhufvud Eduskunta on kutsuttu ylimääräisille
2761: sekä eduskunnan puhemiehet ja jäsenet valtiopäiville käsittelemään sille nyt annet-
2762: eduskuntatalolle. Eduskunnan jäsenet ja tavat Hallituksen esitykset:
2763: eduskunnan oikeusasiamies asettuivat pai- 1) laiksi muutoksista Helsingin yliopis-
2764: koilleen eduskunnan istuntosalissa. Valtio- ton järjestysmuodon perusteista 14 päivänä
2765: neuvoston jäsenet ja apulaisoikeuskansleri heinäkuuta 1923 annettuun lakiin ja laiksi
2766: saapuivat heille puhemiehen vasemmalle Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe-
2767: puolelle varatuille paikoille. Tämän jälkeen rusteita koskevan muutetun lain täytän-
2768: asettui puhemiehenkorokkeen oikeanpuolei- töönpanosta, sekä
2769: selle sivustalle eduskunnan puhemies, Suo- 2) laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta
2770: men Pankin johtokunnan jäsen Kyösti ja sen vuosivoiton käyttämisestä.
2771: Kallio. Pöytäkirjaa ryhtyi 20 päivänä tam- Tämän toimenpiteen olen minä pitänyt
2772: mikuuta 1928 annetun valtiopäivien avajai- tarpeellisena, jotta esityksissä mainitut ky-
2773: sissa ja päättäjäisissä noudatettavia juhla- symykset, jotka ovat synnyttäneet erimie-
2774: meno-ohjeita koskevan asetuksen 7 § :n mää- lisyyttä ja hajaannusta kansamme keskuu-
2775: räyksen mukaisesti pitämään allekirjoitta- dessa, saatettaisiin lopulliseen ratkaisuun
2776: nut eduskunnan sihteeri. ja valtioelimet sen jälkeen voisivat omis-
2777: tautua muiden valtakunnan menestykselle
2778: Ulkovaltain diplomaattiset edustajat oli- tärkeiden asioiden käsittelemiseen. Toivon,
2779: vat asettuneet heille varattuun aitioon oi- että Eduskunta päättäisi Helsingin yliopis-
2780: kealle alaparvekkeelle sekä korkeimman ton järjestysmuodon uudistamisen Halli-
2781: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden tuksen esityksen mukaisesti. Esityksen tar-
2782: jäseniä, sotaväen päällikkö, yleisesikunnan koituksena on saattaa suomenkieli sille
2783: päällikkö, suojeluskuntain päällikkö ynnä maan enemmistön kielenä kuuluvaan ase-
2784: muut kutsuvieraat keski- ja vasemmanpuo- maan yliopistossa sekä samalla yliopisto-
2785: leiselle alaparvekkeelle. opetuksen kohdalta tarkoituksenmukaisesti
2786: järjestää hallitusmuodossa maan ruotsinkie-
2787: Kun kaikki olivat asettuneet paikoilleen, liselle väestölle taattu oikeus sivistdl:sellis-
2788: saapui juhlamenojen ohjaajan saattamana ten tarpeittensa tyydyttämiseen. Niinikään
2789: istuntosaliin tasavallan presidentti asettuen toivon, eWi. Yiikijuomayhtiötä koskeva esi-
2790: 20 Torstaina 17 p. tammikuuta 1935.
2791:
2792: tys, jonka ratkaisu vaikuttaa ensi vuoden lande som i regeringsformen tillförsäkrats
2793: tulo- ja menoarvioehdotuksen valmistami- landets svenskspråkiga befollming. Likaså
2794: seen, Eduskunnassa hyväksyttäisiin. emotser jag Riksdagens godkännande av
2795: Toivottaen kansanedustajat tervetulleiksi propositionen rörande alkoholbolagets be-
2796: täyttämään edustajatehtäväänsä, julistan skattning och årsvinst, helst denna frågas
2797: 1935 vuoden ylimääräiset valtiopäivät ava- avgörande inverkar på uppgörandet av
2798: tuiksi. nästa års budget.
2799: I det jag hälsar Riksdagens ledamöter
2800: Representanter för Finlands folk! välkomna till sitt arbete, förklarar jag här-
2801: med 1935 års urtima riksdag öppnad.
2802: Riksdagen har sammankallats till urtima
2803: session för att handlägga Regeringens pro-
2804: positioner: Avll!uspuheeseen vastasi eduskunnan puo-
2805: 1) angående lag om ändringar i lagen lesta puhemies K a ll i o lausuen:
2806: den 14 juli 1923 angående grunderna för
2807: Helsingfors universitets organisation och Kunniuitettava Herra Tasavallan
2808: angående lag om verkställighet av den så- Presidentti!
2809: lunda ändrade lag·en om grunderna för , Noudattaen Herra 'l'asava:llan Presiden-
2810: Helsingfors universitets organisation; 1
2811: tin kutsua on eduskunta Sallipunut ylimää-
2812: 2) angående lag om beskattning av alko- räisille valtiopäiville. Tuntien hallitusmuo-
2813: holbolaget och användande av bolagets års- don mukaisen vastuunalaisuutensa lainsää-
2814: vinst. dännön määräävänä elimenä ryhtyy edus-
2815: Denna åtgärd har jag ansett nödig på kunta; velvollisuutensa mukaisesti käsittele-
2816: det att de i propositionerna omnämnda frå- mään nyt jätettyjä esityksiä.
2817: gor, vilka åstadkommit oenighet och split i -Eduskunoon puolesta on minulla kunnia
2818: landet, måtte bliva slutligen avgjorda och tervehtiä Teitä, Herra 'Tasavallan Presi-
2819: statsorganen därefter kunna egna sig åt dentti.
2820: behandlingen av andra för rikets välfärd
2821: viktiga ärenden. Jag uttalar den förhopp-
2822: ning, att Riksdagen måtte godkänna pro- Kun tämä oli 'tapahtunut, poistui tasa-
2823: positionen rörande omorganisation av Hel- vallan presidentti juhlamenojen ohjaajan
2824: singfors universitet i enlighet med Rege- sawttamana istuntosalista, minkä jälkeen
2825: ringens proposition. A vsikten med propo- valtioneuvoston jäsenet ja apulaisoiikeus-
2826: sitionen är att tilldela finska språket den kansleri sekä eduskunnalll pu!hemies ja jäse-
2827: stäHning vid universitetet, som tilllwmmer net ynnä oikeusasiamies lälhtivät salista.
2828: det språk flertalet av landets innevånare
2829: tala, och att på samma gång beträffande Pöytäkirjan vakuudeksi:
2830: universitetsundervisningen tillgodose den
2831: rätt till sina bildningsbehovs tillfredsstäl- Anton Kotonen.
2832: 2. Torstaina 17 p. tammikuuta 1935
2833: kello 16,40.
2834:
2835: Päiväjärjestys. Eduskunnalle uuden esityksen laiksi muu-
2836: toksista. Helsingin yliopiston järjestysmuo-
2837: I l nro i t u k s i a. don perusteista 14 päivänä heinäkuuta, 19•23
2838: annettuun lakiin sekä laiksi Helsingin yli-
2839: opiston järjestysmuodon perusteita koske-
2840: van muutetun lain täytänt.öönpanosta, pe-
2841: Puhetta johtaa. puh€mies K a ll i o. ruutan samasta asiasta Eduskunnalle 1934
2842: vuoden valtiopäivillä annetun esityksen.
2843: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1935.
2844: Nimenhuudon asemestru merkitään läsnä- Tasavallan Presidentti
2845: oleviksi ne edustajat, jotka. ottivat osaa
2846: edelliseen istuntoon. P. E. Svinhufvud.
2847: Opetusministeri Oskari Mantere.
2848:
2849: Ilmoitusasiat :
2850: V aliolmntien asettaminen.
2851: Uusia hallituksen esityksiä.
2852: Puhemies: Valtiopäiväjärjestyksen 40
2853: P u h e m i e s: Ilmoitetaan, että eduskun- § :n 5 momentin ja työjärjestyksen 10 § :n
2854: nalle on tasavallan presidentin kirjelmän 4 momentin mukaan päättää eduskunta yli-
2855: ohella eiEspäivältä saapunut hallituksen esi- määräisillä valtiopäivillä puhemiehistön eh-
2856: tykset n :o 1 ja 2, jotka on nyt edusta:ji.Ue dotuksesta, mitkä valiokunnat niillä valtio-
2857: jaettu. päivillä esille tulevien asioiden valmista-
2858: mista varten on asetettava. Puhemiehistö
2859: ehdottaa, että eduskunta päättäisi nyt ase-
2860: Peruutettu hallituksen esitys. tettavaksi perustuslakivaliokunnan, valtio-
2861: varainvaliokunnan ja suuren valiokunnan.
2862: P u h e mies: !Myöskin on eduskunnalle
2863: saapunut tasavallan presidentin niin ikään Puhemiehistön ehdotus hyväksytään.
2864: eilispäivälle päivätty kirjelmä viime valtio-
2865: päiville jätetyn hallituksen €Sityksen n :o
2866: 99 peruuttamisesta. .Sihteeri lukee sanotun V aliokunticn jäsen luku.
2867: kirjelmän, joka sekin on edustajille painet-
2868: tuna jaettu. P u h e m i e s : Niin ikään ehdottaa puhe-
2869: miehistö, että perustuslakivaliokunnan jä-
2870: Sihteeri lukee: senluku määrättäisiin 17 :ksi, valtiovarain-
2871: valiokunnan 21 :ksi ja suuren valiokunnan
2872: Eduskunnane. 45 :ksi.
2873: Sen johdosta että olen tänä päivänä
2874: päättänyt antaa kuluvan kuun H pruvana Puhemiehistön ehdotus hyväksytään.
2875: kokoontuvilla ylimääräisillä valtiopäivillä
2876: 22 Torstaina 17 p. tammikuuta 1935.
2877:
2878: Puheenvuoron saatuaan lausuu 1
2879: Ilmoitus suuren valiokunnan Yaalin ajasta.
2880:
2881: Ed. Hu o t a r i: Eduskunnan valitsija- P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että suuren
2882: miehet kokoontuvat tämän täysistunnon valiokunnan jäsenten vaali toimitetaan ensi
2883: jälkeen tähän saliin valitsemaan itselleen tiistaina pidettävässä täysistunnossa, joten
2884: puhemiestä ja varapuhemiestä. ehdokaslistat tätä vaalia varten on annet-
2885: tava eduskunnan sihteerille viimeistään
2886: ensi maanantaina kello 12.
2887:
2888: Nimenhuudon toimittaminen lippuiiåncstyk-
2889: sissä ja vaaleissa. Ilmoitus tarkistajain ja heidän Yaramies-
2890: tensä vaalin ajasta.
2891: P u he m i e s: Työjärjestyksen 46 § :n
2892: mukaan voi eduskunta päättää nimenhuu- P u h e m i e s: Ilmoitetaan, että valtio-
2893: don lippuäänestyksissä ja vaaleissa toimi- päiväjärjestyksen 85 § :ssä mainittujen vii-
2894: tettavaksi yht'aikaa kahdessa paikassa is- , den tarkistajan ja heidän varamiestensä
2895: tuntosalissa. Puhemiehistö ehdottaa, että ! vaali toimitetaan ensi tiistaina pidettävässä
2896: lippuäänestykset ja vaalit toimitetaan siten, 1 täysistunnossa.
2897: että puhemiehestä vasemmalla olevalla uur- '
2898: nalla äänestävät ne edustajat, joilla puhe-
2899: miehen paikalta katsottuna on paikkansa P u he m i e s: Eduskunnan seuraava is-
2900: istuntosalin keskikäytävän vasemmalla puo- ! tunto on huomenna kello 13.
2901: lella, oikeanpuoleisella uurnalla taas ne ·
2902: edustajat, jotka istuvat keskikäytävän oi-
2903: kealla puolella.
2904: Täysistunto lopetetaan kello 16,50.
2905: Puhemiehistön ehdotus hyväksytään.
2906: Pöytäkirjan vakuudeksi:
2907: Anton Kotonen.
2908: 3. Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935
2909: kello 13.
2910:
2911: Päiväjä.rjestys. vana puhemiehelle ilmoittautunut ja siis
2912: tullut oikeutetuksi ryhtymään edustajan-
2913: Ilmoituksia. tointaan hoitamaan.
2914: Siv.
2915: Esitellään:
2916:
2917: 1) Hallituksen esitys n :o 1 laiksi Valitsijamiesten puheenjohtaja ja yarapu-
2918: muutoksista Helsingin yliopiston jär- heenjohtaja.
2919: jestysmuodon perusteista 14 päivänä
2920: heiluikuuta 1923 annettuun lakiin P u h e m i e s: Ilmoitetaan, että eduskun-
2921: sekä laiksi Helsingin yliopiston jär- nan valitsijamiehet ovat eilen pitämässään
2922: jestysmuodon perusteista koskevan kokouksessa valinneet puheenjohtajakseen
2923: muutetun lain täytäntöönpanosta .. 23 ed. H i r v e n s a l o n ja varapuheenjohta-
2924: 2) Hallituksen esitys n :o 2 laiksi jakseen ed. M o i l a s en.
2925: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
2926: vuosivoiton käyttämisestä ......... . 74
2927:
2928: Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
2929: Puhetta johtaa puhemies K a 11 i o.
2930: 1) Ehdotuksen laiksi muutoksista Helsingin
2931: yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päi-
2932: vänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin sekä
2933: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon
2934: edustajat Korvenoja ja Oksanen. perusteita koskevan muutetun lain täytän-
2935: töönpanosta
2936:
2937: sisältävä hallituksen esitys n :o 1 esitellään.
2938: Ilmoitusasiat: P u h e m i e s : Puhemiehistö ehdottaa, että
2939: asia lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan.
2940: Loman pyyntö.
2941:
2942: Vapautusta eduskuntatyöstä saa sairau- Keskustelu:
2943: den takia täksi päivä.ksi ed. Oksanen.
2944: Opetusministeri Mantere: Herra pu-
2945: hemies! - Kun hallitus viime vuoden val-
2946: tiopäivillä antoi eduskunnalle esityksen
2947: Ilmoittautunut edustaja. Helsingin yliopiston kieliolojen uudelleen
2948: järjestämistä koskeviksi lainmuutoksiksi,
2949: Puhemies: Ilmoitetaan, että ed. La h- saattoi kyllä jo ennakolta odottaa, ettei
2950: t e 1 a, joka oli jäänyt eilisiin täysistuntoi- tämä esitys joka suhteessa tyydyttäisi kan-
2951: llin saapumatta, on sittemmin samana päj- samme ruotsinkielisen osan jyrkimpiä ai-
2952: 24 Perjantaina 18 p. tammikuuta 193.).
2953: ---------~--------------~---
2954:
2955:
2956: neksia eikä liioin niitä suomenkielisiä, jotka vinnee huomauttaa, että tämä käsitys oli
2957: kielikysymyksessä ovat omaksuneet n. s. perusteellisesti väärä. Kysymyshän ei ollut
2958: aitosuomalaisen ajatuskannan. Jyrkällä muusta kun valtion yliopistossamme annet-
2959: ruotsinkielisellä taholla on, kuten tunnet- tavan opetuksen järjestämisestä si'llä tavo1n
2960: tua, yleensä oltu vastahakoisia suostumaan kuin kieliolojen viimeaikainen kehitys maas-
2961: sellaisiin muutoksiin kielilainsäädännös- samme vaati, :siten, että suomenkielinen
2962: sämme, jotka ovat jollakin tavoin rajoitta- ylioppilas voisi saada ilman erikoistoimen-
2963: neet ruotsinkielisten kansalaistemme aikai- piteitä tarvitsemansa opetuksen omalla kie-
2964: sempia kielellisiä oikeuksia ja etuja, ol- lellään, että yliopiston opettajaksi voitaisiin
2965: koonpa että olojen kehitys on tehnyt muu- tulla tarvitsematta välttämättömästi osata
2966: tokset yhtä oikeutetuiksi kuin välttämättö- ruotsia ja että 8uomenkieli tulisi valtion
2967: miksi. yliopistomme ha'llinnossa sille kuuluvaan
2968: Voimassa olevat yliopistolait, joilla val- asemaan. Maamme ruotsinkielisen väestön
2969: tion yliopistomme kieliolot vuosikymmen luonnollinen oikeus alkeisopetukseen oma:lla
2970: takaperin järjestettiin suomenkielisille opis- kielellään jäi koko laajuudessaan voimaan,
2971: kelijoille entistä edullisemmiksi, oli sekin, ruotsinkielisiin oppikouluihin ei kajottu vä-
2972: kuten muistettaneen, aikaansaatava ilman hääkään, -- niinkuin luonnollista olikin, ei-
2973: silloisen ruotsalaisen eduskuntaryhmän po- hän se kuulunut ollenkaan tämän esityksen
2974: sitiivista myötävaikutusta. Olisi kuiten- alaan -- ja myöskin yliopistossa ruotsinkie-
2975: kin odottanut, että vastustus, varsinkin liset opiskelijat olisivat tulleet tuon esi-
2976: kun ottaa huomioon asiassa ilmaantuneet tyksen mukaan saamaan paitsi omakielista
2977: vastakkaiset katsantokannat, olisi (}llut sä- v,almistavaa opetusta kaikissa vakinaisesti
2978: vyltään tyynempää ja harldtumpaa. Näin edustetuissa aineissa kaikissa tiedekun-
2979: ei kuitenkaan kauttaaltaan käynyt. Sekä nissa, jotenkin täydellisen opetuksen filosoo-
2980: joissakin lausunnoissa täällä eduskunnassa, fisessa ja juriidisessa tiedQkunnassa, osit-
2981: että erinäisissä ruotsinkielisissä sanomaleh- taista opetusta myös lääketieteellisessä ja
2982: dissä leimattiin esitykseen sisältyvät laki- maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
2983: ehdotukset jotenkin arvottomiksi sovittelu- Oli vaikea ymmärtää tällaisten tosiasioitten
2984: tekeleiksi, jotka olivat omiaan täyttämään edessä, mihin perustui puhe ruotsinkielistä
2985: ruotsinkielisen väestön mielet pettymyksellä sivistysmuotoa uhkaavasta häviöstä maas-
2986: ja katkeruudella, minkä. lisäksi niiden selitet-
2987: 1 samme.
2988: tiin olevan ilmeisessä ristiriidassa hallitus- Samankaltainen kielteinen suhtautuminen
2989: muotomme säännösten kanssa. Hallituksen esityksessä oleviin lakiehdotuksiin ilmeni
2990: va:kavalle yritykselle löytää lopultakin oi- myös perustuslakivaliokunnan ruotsinkielis-
2991: keuden mukainen ratkaisu kauan vireillä ten jäsenten valiokunnan mietintöön liittä-
2992: olleelle, mieliä kiihoittaneelle riita!kysymyk- mässä vastalauseessa, jossa toistettiin pää-
2993: selle, ei niillä tahoilla riittänyt tuskin ai- asiassa samat muistutukset esityksesBä ole-
2994: noatakaan tunnustuksen sanaa. Suunnilleen via lakiehdotuksia vastaan, jotka edellä ovat
2995: sama sävy oli vallitsevana myös tunnetussa tulleet lyhyesti mainituiksi.
2996: hallitukselle ja eduskunnalle asiasta osoite- Ruotsinkieliseltä taholta tehty päämuistu-
2997: tussa adressissa. Siinäkin selitettiin laki- tus oli epäilemättä se, että lakiehdotukset
2998: ehdotUksen olevan ristiriidassa hallitusmuo- olisivat olleet perustuslain vastaisia. Väi--
2999: don kanssa, uhkaavan ruotsinkielisen sivis- tettiin, että esitys loukkasi hallitusmuodon
3000: tyksen olemassaoloa maassamme ja merkit- 14 § :ää, nimenomaan sen 3 momenttia, jossa
3001: sevän askelta Suomen sivisty'ksellistä eris- sanotaan, että ,suomen- ja ruotsinkielisen
3002: täytymistä kohti. Yleensä suhtauduttiin la- väestön taloudellisia ja sivistyksellisiä tar-
3003: kiehdotutJr..siin ruotsinkielise'llä taholla sellai- peita tulee valtion tyydyttää samanlaisten
3004: sella kielteisyydellä, kuin olisi todella ollut perusteiden mukaan". Tästä tahdottiin ve-
3005: kysymyksessä ruotsinkielisen sivistysmuodon tää se johtopäätös, että, kuten perustuslaki-
3006: hävittäminen maastamme, ruotsinkielisen va:liokmman mietintöön liitetyssä valiokun-
3007: kansanosan sivistysetujen jotenkin täydelli- nan ruotsinkielisten jäsenten allekirjoitta-
3008: nen riisto. J oilla!kin tahoilla ulkomaillakin, massa vastalauseessa sanotaan, ruotsinkie-
3009: lähinnä Skandinavian maissa, näkyy adres- listä yliopisto-opetusta ei saisi rajoittaa kos-
3010: seista ja sanomalehtiuutisista päättäen syn- kemaan ainoastaan määrätynlaisia opintoja-
3011: tyneen tämäntapainen käsitys. Tuskin tar- esim. virkamies- ja opettajakasvatusta var-
3012: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 25
3013: - --- ---------·-~~-
3014:
3015:
3016:
3017:
3018: ten, vaan tulisi sen sisältää mahdollisuus puolelle. Ja tämä sama pyrkimys on mää-
3019: harjoittaa yliopisto-opintoja kaikissa ·val- rännyt hallituksen kannan edelleen, kun se
3020: tion yliopiston tiedekunnissa ja ettei näiden on valmistanut asiasta uuden esityksen an-
3021: opintojen laajuutta myöskään saisi sitoa nettavaksi eduskunnalle näillä nyt koossa
3022: joihinkin ennakolta määrättyihin tieteen olevilla ylimääräisillä valtiopäivillä.
3023: haaroihin. Tämä tietäisi sitä, että ruotsin- Mutta jos esittämälleni katsantokannalle
3024: kielellä pitäisi olla tarjolla yhtä laajaa ope- näytti olevan vaikeaa saada ymmärtämystä
3025: tusta kuin suomenkin kielellä, jotta perus- ruotsinkielisten taholta, ei sitä sanottavasti
3026: tuslainsäännös tulisi täytetyksi. löytynyt myöskään n. s. aitosuomalaisissa.
3027: :Mutta vastalauseen allekirjoittajat eivät Siitä oli todistuksena monilukuiset sanoma-
3028: itsekään rohjenneet vastalauseessa olevassa lehtiartikkelit, kansalaiskokousten päätös-
3029: lakiehdotuksessaan mennä näin pitkälle. lauselmat sekä suomenkielisten ylioppilai-
3030: Heidänkin ehdotuksensa sisälsi määräyksen, den eduskunnan puhemiehelle tuoma ad-
3031: että suomenkielellä oli annettava opetusta ressi. Yhteisenä vaatimuksena niissä oli,
3032: kaikissa tutkintoaineissa, mutta ruotsinkie- että Helsingin yliopisto on suomalaistu-
3033: lellä vain keskeisissä tai muuten tärkeissä tettava, minkä katsottiin tapahtuvan vasta
3034: opetusaineissa. Siinä siis kuitenkin myön- sitten, kun siinä ei enää anneta minkään-
3035: netään, että ruotsinkielinen opetus on oleva laista opetusta ruotsinkielellä.
3036: toisessa asemassa, huomattavasti rajoitetum- Tämä katsantokanta ilmeni myös eräässä
3037: paa kuin se opetus, joka annetaan suo- perustuslakivaliokunnan mietintöön liite-
3038: meksi. Tämmöinen käsityskanta lankeaakin tyssä vastalauseessa. Siinä allekirjoittajat
3039: itsestään. Sen on tunnustanut oikeaksi rajoittuivat vain ylimalkaisesti perustele-
3040: myös harras ruotsinkielisen sivistysmuodon maan ehdotustaan. He kuittasivat ensinnä-
3041: puolustaja, rehtori Hornborg, joka kirja- kin kysymyksen siitä, oliko heidän ehdotuk-
3042: sessaan ,Universitetet och språkstriden'' on sensa hallitusmuodon mukainen vaiko ei,
3043: laajanlaisesti selvitellyt käsitystään m. m. viittaamalla erääseen 1933 vuoden valtio-
3044: hallitusmuodon 14 § :n sisällyksestä. Hän päiville jätettyyn lakialoitteeseen, jossa hei-
3045: lausuu asiasta näin: ,Periaatteellisesti tulee dän käsityksensä mukaan on ,sitovasti osoi-
3046: ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen olla täy- tettu", kuten sanat kuuluivat, ettei halli-
3047: dellistä. Mutta kun ,täydellinen'' on rela- tusmuodon 14 § aseta esteitä vastalauseen
3048: tiivinen käsite, ja kun periaatetta, kuten mukaisen lakiehdotuksen hyväksymiselle,
3049: sanottu, ei käytännössä voida eikä saa jän- toisin sanoen sellaiselle yliopistoasian jiir-
3050: nittää liian tiukalle, voidaan sovittelutietä jestelylle, ettei valtion yliopistossa annet-
3051: tehdä rajoituksia.'' Hänenkin mielestään taisi ruotsinkielellä minkäänlaista opetusta.
3052: voitaisiin pitää kohtuullisena sellaista ruot- Viitatussa lakialaitteessa esitetty todistelu
3053: sinkielistä linjaa, jossa olisi 24 professoria. on kuitenkin ilmeisesti kestämätön. Se pe-
3054: Tämänkaltaiseen rajoitusjärjestelmään rustuu siihen ajatukseen, että yliopistossa
3055: täytyykin tulla, kun asia pyritään jär- annettu opetus ei, kuten kansakoulu- ja
3056: jestämään käytännöllisesti, olevien olojen oppikouluopetus, palvele tiettyä kieltä pu-
3057: vaatimusten mukaisesti. Hallitusmuodon huvien sivistystarvetta, vaan koko valtakun-
3058: 14 § velvoittaa valtiota ylläpitämään ruot- nan tarpeita. Tällaisen eron tekeminen yli-
3059: sinkielistä yliopisto-opetusta, mutta vain opisto- ja muun opetuksen välillä on täysin
3060: niin laajassa mitassa kuin ruotsinkielisen mielivaltainen ja epäasiallinen. Tarvitsee
3061: väestön todellinen sivistystarve vaatii ja vain huomauttaa siitä, että oppikouluopetus
3062: kuin valtion varat sallivat. Rajan vetämi- ja välillisesti myös kansakouluopetus ovat
3063: nen on tietenkin vaikea asia eikä siinä var- riippuvaisia yliopistossa annettavasta kor-
3064: maankaan koskaan saavuteta täyttä yksi- keimmasta opetuksesta, minkä lisäksi tietrn-
3065: mielisyyttä. kin on otettava huomioon, että korkeim-
3066: Ratkaisuun on, kuten n~htori Hornborg- malla opetuksella sinänsä on oma suuri
3067: kin sanoo, pyrittävä sovittelutietä. Näin merkityksensä yhtä hyvin ruotsin- kuin suo-
3068: hallitus menetteli esitystä valmistaessaan. menkielisen sivistysmuodon kehittämisessä.
3069: Se pyrki tietoisesti sovittamaan vastakkai- Ei ole epäilemisHikään siitä, että omakieli-
3070: sia katsantokantoja ja siten löytämään rat- nen yliopisto-opetus kuuluu niihin sivistys-
3071: kaisun, joka mahdollisuuden mukaan tekisi tarpeisiin, joista hallitusmuodon 14 § :ssä
3072: oikeutta niin toiselle kuin toisellekin osa- puhutaan. Kun nä.in on asianlaita, ei yli-
3073: 2() Perjantaina 18 p. tammikuuta 1985.
3074: ----------------------------~----------------------------------
3075:
3076:
3077:
3078:
3079: opistolakeja voida, perustuslakia muutta- kunnalle annettuun esityko;een. Eivät myös-
3080: matta, säätää sellaisen ehdotuksen pohjalla, kään ne, jotka ovat asettuneet vastusta-
3081: joka ei tiedä ruotsinkielisestä opetuksesta maan tätä ehdotusta, ole voineet osoittaa
3082: mitään. Yliopiston suomalaistuttamiskysy- muuta tällä kertaa käytännössä toteutetta-
3083: mystä ei yleensäkään voida ratkaista, pysy- vaksi mahdollista suunnitelmaa. Aikaisem-
3084: mällä hallitusmuodon pohjalla, järjestä- min tehdyt erilaiset ehdotukset ovat toinen
3085: mättä samalla opetusta, joka on annettava toisensa jälkeen syystä tai toisesta osoittau-
3086: ruotsinkielellä. Sen vuoksi ne, jotka vaati- tuneet epätarkoituksenmukaisiksi. Perille
3087: vat, että Helsingin yliopisto on tehtävä vievänä ratkaisuehdotuksena ei voida pitää
3088: puhtaasti eli yksinomaan suomenkieliseksi myöskään viime aikoina julkisuudessa mai-
3089: osoittamatta samalla, kuinka ruotsinkielisen nittua ehdotusta, että ruotsinkielistä ope-
3090: vähemmistön yliopisto-opetus on järjestet- tusta varten perustettaisiin oma erillinen
3091: tävä, tekevät asian itselleen aivan liian hel- pienoisyliopisto, jolloin nykyinen Helsingin
3092: poksi. yliopisto voitaisiin muuttaa puhtaasti suo-
3093: :Mutta hallitusmuodon säännöksen lisäksi menkieliseksi. 'rällainen ratkaisu veisi otak-
3094: puhuvat myös kohtuussyyt sekä poliittinen suttavasti siihen, että maan virkamiehistön
3095: viisaus sellaisen ratkaisun puolesta, jossa ei valmistaminen jäisi miltei kokonaan suo-
3096: ole syrjäytetty vähemmistön oikeutettuja menkielisen yliopiston tehtäväksi, mistä
3097: vaatimuksia. Tapahtuisi ilmeinen kohtuut- olisi seurauksena, että suomenkielisten yli-
3098: tomlms maamme ruotsinkielistä väestöä koh- opiston opettajain opetuksellinen työtaakka
3099: taan, jos siltä evättäisiin mahdollisuus yhä lisääntyisi ruotsinkielisten opettajien
3100: saada myös valtion toimenpiteestä korkeam- päästessä edullisempaan asemaan ja voi-
3101: paa opetusta omalla kielellään, varsinkin dessa paremmin kuin suomenkieliset opet-
3102: kun ottaa huomioon ruotsinkielen historial- tajat antautua suoranaiseen tieteen harjoi-
3103: lisen aseman maassamme ja sen seikan, että tukseen. Mutta tämän ratkaisun tiellä on
3104: valtion yliopistossamme opiskelee tuhan- lisäksi asian taloudellinen puoli. Tästä lau-
3105: teenkahteensataan nouseva ruotsinkielisten sui eduskunta 1932 vuoden valtiopäivillä
3106: opiskelijain joukko. Mutta toisenlainen rat- hyväksymässään hallitukselle osoitetussa toi-
3107: kaisu olisi myös poliittisesti epäviisasta. Yomuksessa, että uuden pienenkin valtion
3108: Ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen hävittä- yliopiston perustaminen tulisi maksamaan
3109: minen synnyttäisi, niinkuin ymmärrettävää niin paljon, ettei se nykyoloissa ole toteu-
3110: on, ankaraa ja oikeutettua tyytymättö- tettavissa. Hallituksessa on tehty erinäisiä
3111: myyttä ruotsinkielisessä väestössämme kaik- tosin rajoitetun ajan takia ylimalkaisiksi
3112: kia yhteiskuntakerroksia myöten, mikä tyy- jääneitä laskelmia ruotsinkielisen yliopiston
3113: tymättömyys kohdistuisi valtioomme koko- eli korkeakoulun perustamis- ja ylläpito-
3114: naisuudessaan. Ja kuitenkaan ei valtiomme kustannuksista edellyttämällä, että laitos
3115: menestykselle mikään ole tärkeämpää kuin toimisi jotenkin siinä laajuudessa, joka
3116: tehdä, mikä tehtävissä on, pohjan luomi- ruotsinkielistä .anneksia varten oli suunni-
3117: seksi yksimieliselle kansalle. Suomen val- teltu opetusministeriön tunnetussa, syksyllä
3118: tiolla ei ole varaa tehdä kvmmenesosa •kan- 1933 tekemässä luonnoksessa. Tehdyt las-
3119: sasta epäoikeudenmukaisella kohtelulla tyy- kelmat osoittavat, että perustamiskustan-
3120: zymättömäksi oloihinsa. Ettei vähemmistön nukset vaatisivat, kun otetaan huomioon
3121: epäoikeudenmukainen ja epähumaani koh- välttämättömät menot hallintoa ja yleisiä
3122: telu niin erittäin tärkeässä sivistysasiassa luentoja sekä erilaisia tieteellisiä laitoksia
3123: kuin mikä tässä on kysymyksessä, olisi varten ylläpidettävistä rakennuksista, niin
3124: eduksi myöskään maamme kansainväliselle myös sanottuihin laitoksiin tarvittavista
3125: asemalle, on helposti ymmärrettävissä. opetus- ja tutkimusvälineistä noin 40 a 50
3126: Tässä lyhyesti esittiimiäni näkökohtia milj. markkaa. Tämän kokoisen erillisen
3127: noudattaen ja uudelleen tutkittuaan muita yliopiston vuotuiset ylläpitokustannukset
3128: ratkaisumahdollisunksia, joista esityksen näyttäisivät nousevan noin 6 milj. mark-
3129: perusteluissa kerrotaan, hallitus on vakaan- kaan. Näitä summia voitaisiin jossakin
3130: tunut siinä käsityksessä, että yliopistokysy- määrin alentaa kaventamalla ruotsinkielisen
3131: myksessä ei ole löydettävissä muuta parem- yliopiston opetusalaa, mutta sittenkin vaa-
3132: paa ulospääsyä tällä hetkellä kuin se, joka tisi uuden erillisen yliopiston perustaminen
3133: sisältyi viime vuoden valtiopäivillä edus- niin tuntuvia kustannuksia, ettei ainakaan
3134: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan laiu muuttaminen. 27
3135:
3136: tällä hetkellä näytä olevan siihen mahdolli- menkielisten opiskeluun ja yliopiston suo-
3137: suuksia, ei varsinkaan kun ottaa huomioon, menkielisen pääosan toimintaan yleensä
3138: että maatalous-metsätieteellisen tiedekun- näissä tärkeissä kohdissa. Mutta esitykSBen
3139: nan rakennushanke, joka vaatii noin 45 sisältyvät lakiehdotukset merkitsevät yli-
3140: milj. markkaa, on odottamassa pikasta rat- opiston suomalaistuttamisvaatimuksen to-
3141: kaisua. Asian käsittelyn lykkääminen taas teuttamista myös Helsingin yliopiston pää-
3142: epämääräiseen tulevaisuuteen, aikaan, jol- osan opettajiin nähden. Kuten tunnettua,
3143: loin valtiolla olisi käytettäYänään tarvitta- vaaditaan voimassa olevan lain mukaan
3144: vat varat ruotsinkielisen erikoisyliopiston kaikilta sanotun yliopiston opettajilta mo-
3145: perustamista varten, ei hallituksen mielesti:i, lempien kotimaisten kielten taito niiltä
3146: kun otetaan huomioon tunnetut suomenkie- opettajilta, jotka suorittavat varsinaisen
3147: len asemaa haittaavat epäkohdat ja ti:imän opetustehtävänsä suomeksi, sellainen taito
3148: riitakysymyksen turmiollinen vaikutus jul- 1·uotsinkielessä, että sillä kykenevät anta-
3149: kiseen elämäämme, ole näyttänyt mahdol- maan opetusta ja hoitamaan tutkintoja.
3150: liselta. Sitä paitsi on hallituksessa oltu sitä Kun ruotsinkielen käyttö maassamme opil-
3151: mieltä, että on tarpeen saavuttaa riittävää lisen sivistyksen saaneiden keskuudessa on
3152: kokemusta siitä, kuinka paljon ylioppilaita, >·ähenemistään vähentynyt, on yliopiston
3153: kun esityksessä ehdotettu uudelleenjärjes- opettajiksi aikovissa suomenkielisissä nuo-
3154: tely on pantu toimeen, tulee opiskelemaan rissa tiedemiehissä enää aniharvoja, jotka
3155: ruotsinkielellä, ennen kuin ryhdytään har- ilman pitkäaikaista, vaivaloista opiskelua
3156: ldtsemaan erityisen ruotsinkielisen korkea- pystyvät hallitsemaan tätä kieltä sillä ta-
3157: koulun perustamista. Yoin kuin voimassa oleva laki edellyttää.
3158: Edelli:i lyhyesti esitetyt näkökohdat huo- Hallituksen esityksen mukaan yliopiston
3159: mioonottaen hallitus on laatinut uuden suomenkieliset opettajat vapautuisivat vel-
3160: eduskunnalle nyt annetun esityksensä kai- vollisuudesta taitaa ·ruotsia; heiltä ei v'aa-
3161: kissa pääkohdissaan viime vuoden valtiopäi- dittaisi edes tämän kielen ymmärtämistä.
3162: yillä eduskunnalle asiasta annetun esityk- Nämä seikat huomioon ottamalla voidaan
3163: sen mukaiseksi. siis sanoa, että esityksessä ehdotettu yli-
3164: l<Jsitykseen sisältyvien lakiehdotusten mu- opiston kieliolojen uudelleen järjestäminen
3165: kaan suomenkielen asema tulisi olennaisesti tietää puhtaasti suomenkielisen opetuslin-
3166: valP;istumaan Helsingin yliopistossa. En- jan aikaansaamista valtion yliopistoomme,
3167: sinnäkin aikaansaataisiin, kuten lakiehdo- joten suomalaistuttamisvaatimus tältä olen-
3168: tuksista näkee, se huomattava parannus, naiselta osalta tulisi, jos lakiehdotus hyväk-
3169: että jokainen suomenkielinen opiskelija sytään, toteutetuksi.
3170: voisi saada opetuksensa kaikissa tutkinto- Myöskin yliopiston hallinnon kielenä
3171: aineissa yksinomaan suomenkielellä, mikä, pääsisi suomenkieli ehdotetun suunnitelman
3172: kuten tunnettua, ei nykyisin ole mahdol- toteutuessa siihen asemaan, joka sille maan
3173: lista ilman erikoisesti järjestettyä ylimää- väestön pääkielenä luonnostaan 'kuuluu.
3174: räistä opetusta. Tämän opetuksen antaisi- On myönnettävä, ettei valtion yliopis-
3175: vat vakinaiset opettajat, joitten on pystyt- tomme esityksessä ehdotetuna tavalla tulisi
3176: 1
3177:
3178: tävä kiiyttämiiän suomenkieltä omana kie- suomalaistutetuksi siinä mielessä, ettei siinä
3179: len~iän, joten tulisi poistetuksi se suomen- olisi minkäänlaista sijaa rnotsinkielelle.
3180: kielisille opiskelijoille epämieluinen tila, Tällä kielellä tulisi tämän jälkeen olemaan
3181: eWi heidän opetuksestaan huolehtivat hen- kohtuulliseksi katsottava osuus yliopiston
3182: 1
3183:
3184:
3185:
3186:
3187: kilöt eivät täydesti hallitse opiskelijain hallinnossa, ruotsinkielisillä opettajilla ja
3188: kieltä. Huomattavaa on edelleen, että kun opiskelijoilla olisi oleva oikeus käyttää hy-
3189: ehdotetun uuden täytäntöönpanolain mu- väkseen yhteisiä luentosaleja, laboratorioita,
3190: kaan ruotsinkieliset professorit eivät konsis- , kirjastoja ynnä muita heille välttämättömiä
3191: torissa eivätkä tiedekunnissa ottaisi osaa laitoksia. Mutta niinkuin esityksen perus-
3192: yliopiston opettajain nimittämistä, nimen- teluissa sanotaan, tästä ei pitäisi olla sel-
3193: omaan suomenkielisille ylioppilaille jaetta- laista haittaa suomenkielisille opiskelijoille,
3194: vien stipendien ja muiden apurahojen an- että sen johdosta olisi ryhdyttävä suunnit-
3195: tamista tai heidän opintojensa järjestämistä telemaan erillisen ruotsinkielisen, suuria
3196: koskevien asioiden käsittelyyn, lakkaisi kustannuksia vaativan yliopiston perusta-
3197: ruotsinkielisten opettajain vaikutus suo- mista. Sanotaan, että se on ainoa keino
3198: 28 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1~35.
3199:
3200: kieliriitojen ja kalmausten poistamiseksi eduskunta tavallisesti kokoontuu syyskuun
3201: valtion yliopistostamme. Tämän johdosta alussa, jää se aika, jona ylimääräiset valtio-
3202: tahtoisin huomauttaa, että kun kielellinen päivät voidaan pitää, silloinkin varsin ly-
3203: jako toimeenpannaan niinkin pitkälle kuin hyeksi. Tämä asiantila oli vallinnut j()
3204: esityksessä ehdotetaan ja kun asiaa moni- kauan ennen vuoden 1928 valtiopäiväjärjes-
3205: puolisesti selvitettäessä on päästy näke- tyksen säätämistä ja se oli lainsäätäjän tie-
3206: mään, mitkä vaikeudet pitemmälle tähtää- dossa sanottua valtiopäiväjärjestystä sää-
3207: vää eroittamista kohtaavat, ärtyneet mielet, dettäessä. Näin ollen oli selvää, että kun
3208: kuten esityksen perusteluissa mainitaan, samalla valtiopäiväjärjestyksen 72 § :ssä
3209: malttuvat vähitellen ja molemminpuolin säädetään, että kysymystä, joka on nostettu
3210: löydetään asian järljestämiseksi tarvittavaa ylimääräisille valtiopäiville annetussa hal-
3211: hyvää tahtoa, varsinkin jos yliopiston johto, lituksen esityksessä ja joka ei koske perus-
3212: niinkuin on syytä odottaa, tekee voitavansa tuslakia, ei saa jättää lepäämään, vaan se
3213: nimenomaan myös opiskelevan nuorison oh- on samoilla valtiopäivillä lopullisesti rat-
3214: jaamiseksi maltilliseen ajatustapaan ja tosi kaistava niitä ylen harvinaisia tapauk-
3215: humaaniseen esiintymiseen. l\Ieidän tulee sia lukuunottamatta, joissa asian kiireei-
3216: kaikkien muistaa, että kansamme on ko- lisyyden takia varsinaisia valtiopäiviä ei
3217: koonpantu kahta kieltä puhuvasta väes- voida odottaa, mahdollisuus ylimääräisten
3218: töstä, joiden tulee kyetä elämään sovussa valtiopäivien kutsumiseen voi tarkoittaa ai-
3219: ja rauhassa toistensa rinnalla, yhdessä puo- noastaan sellaisia tapauksia, joissa 'Tasa-
3220: lustamaan maan vapautta ja arvoa ja yh- va:Uan Presidentti katsoo tarpeelliseksi, var-
3221: dessä edistämään maamme viljelystä, myös sinaisten valtiopäivien aikaa siihen käyttä-
3222: sen korkeinta henkistä kulttuuria. mättä, saada jonkin tai joitakin asioita no-
3223: Lakiehdotuksen yksityiskohtiin on tässä peasti ikäsitellyiksi tai joista hän pitää vält-
3224: yhteydessä tarpeetonta kajota, sitäkin tämättömänä saada eduskunnan lopullisen
3225: enemmän kun esitys kaikissa pääkohdis- päätöksen ilman mahdollisuutta asian le-
3226: saan, kuten jo huomautin, on yhtäpitävä päämään jättämiseen yli vaalien. Ilmeistä
3227: asiasta aikaisemmin annetun esityksen on, että Tasavallan Presidentti, kutsues-
3228: kanssa, joten lakiehdotuksessa ei ole sanot- saan eduskunnan ylimääräisille valtiopäi-
3229: tavasti uutta. ville m. m. Yliopistokysymyksen käsittelyä
3230: Lopuksi muutama sana asian tuomisesta varten, on rainoastaan käyttänyt hänelle
3231: eduskunnan käsiteltäväksi ylimääräisille valtiosäännön mukaan nimenomaan kuulu-
3232: valtiopäiville, mitä toimenpidettä on joilla- vaa oikeuttaan.
3233: kin tahoilla pidetty huonosti harkittuna, Mitä taas asian poliittiseen puoleen tulee,
3234: jopa valtiopäiväjärjestyksen vastaisena. niin puheenah1isen toimenpiteen tarkoitu:k-
3235: Voimassa olevan 13 päivänä tammikuuta senmukaisuutta arvosteltaessa on muistet-
3236: 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 21 § :n tava niin hyvin se, että eduskunta ylimää-
3237: mukaan tasavallan presidentillä on oikeus räisillä valtiopäivillä voi kokonaan omis-
3238: kutsua eduskunta ylimääräisille valtiopäi- tautua sen tai niiden harvojen kysymysten
3239: ville. Kun eduskunta säännönmukaisesti käsittelyyn, jotka silloin ovat sen ratkaista-
3240: kokoontuu varsinaisille valtiopäiville 1 päi- vina muiden töiden sitä estämättä tai siitä
3241: vänä helmikuuta ja varsinaiset valtiopäivät häiriytymättä, kuin sekin, että voi olla ky-
3242: jatkuvat joulukuun loppupuolelle ja kun symyksiä, joiden vastaiselle kehitykselle on
3243: ylimääräisiä valtiopäiviä valtiopäiväjärjes- välttämätöntä saada nopeasti eduskunnan
3244: tyksen viitatun pykälän mukaan ei saa mää- ratkaisu puoleen tai toiseen. Ei voitane
3245: rätä alkamaan aikaisemmin kuin 15 päivää vaka:vrasti väittää, €tteivätkö yliopistokysy-
3246: sen jälkeen kuin kutsu annettiin, jää vuo- myksen jättämistä ylimääräisil'lä valtiopäi-
3247: sittain ainoastaan noin 3 viikkoa sellaista villä käsiteltäväksi nämä molemmat syyt
3248: aikaa, jolloin ylimääräiset valtiopäivät voi- puoltaisi. Eduskunnalla on tämän vuoden
3249: vat olla koolla (Ed. Kesti: Kesällä!). Poik- varsinaisilla valtiopäivillä suuri työtaaikka,
3250: keuksen tekee tästä vaalivuosi, mutta kun jota on helpotettava, ja yliopistokysymys
3251: silloin edellisen vuoden varsinaisia valtio- on siksi tärkeä, että on tarpeellista joksikin
3252: päiviä yleensä jatketaan myöhään kevää- raikaa kohdistaa siihen enemmän työtä ja
3253: seen saakka, jopa vielä kesäHäkin ja kun huomiota, kuin varsinaisilla valtiopäivillä
3254: 1 ja 2 päivänä heinäkuuta valittu uusi on mahdollista. ::\Tiinikään on tärkeätä
3255: _______He!_singin yliopiston_ jär}e.stysmuodon perusteita kosk~V_ll-_l}_l~~n~~l~-t~aminen. _ _ _2_9
3256:
3257: saada eduskunnan päätös siitä, onko yli- sellainen, että eduskunta helmikuussa iko-
3258: opistokysymys ratkaistava hallituksen eh- koon:tuvilla valtiopäivillä mahdollisesti olisi
3259: dottamalla taw1lla vai onko sitä ryhdyt- 11yt esilläolevan lain hyväksynyt sen
3260: tävä valmistelemaan jollakin toisella poh- sisä1ltöisenä, kuin hallituskin sen nyt
3261: jalla. esittää, niin on :katsottava, että on ol-
3262: Tässä yhteydessä on syytä myös muis- lut tarpeetonta ylimääräiset valtiopäi-
3263: tuttaa siitä, että eduskunta kutsuttiin vuo- vät kutsua kokoon ja sillä tavalla saada
3264: den 1932 tammikuussa ylimääräisille valtio- tiimä kysymys epätavallisella tavalla päi-
3265: 11äiville käsittelemään !kysymystä väkijuo- väjärjestylrseen ja myöskin seHaiseksi kiis-
3266: malainsäädännön uudistamisesta juuri sa- tanvälineeksi, mink:ä!laiseksi se nyt on
3267: manlaisten syitten takia. Silloinkin vaati joutunut. Täällä on nyt jo 'hallituksen ta-
3268: eduskunnan käsiteltäväksi annettu lakiehdo- holta selvitetty, että on ollut välttämättö-
3269: tus enemmän huomiota osakseen, 'kuin var- myys asia ottaa täten esille, sillä jos varsi-
3270: sinaisilla valtiopäivillä olisi ollut mahdol- naisilla valtiopäivil'lä asia päätettäisiin, vä-
3271: lista, ja niinikään oli asia saatava nopeasti hemmistö voisi estää sen heti laiksi ..tule-
3272: mtkaisuun, olipa päätös sitten millainen masta, ja niin ollen asia siirtyisi yli vaalien,
3273: tahansa. Nyt noudatettu menettely ei siis ja pidetään hallituksen taholta tarpeetto-
3274: Q}e parlamenttaarisessa elämässämme uusi, mana sen kiihoituksen nostamista, joka tä-
3275: vaan sitä on ennenkin käytetty vastaavan- ten asiasta aiheutuisi. Tässä onkin mieles-
3276: laisissa tapauksissa. Mistään luottamuksen täni asian ydin, joka on hallituksen johdat-
3277: nuutteesta eduskuntaan Tasavallan Presi- tanut siihen menettelytapaan, jot·a nyt on
3278: dentin tai hallituksen taholta ei ole ollut 'lähdetty noudattamaan. Suorastaan laitto-
3279: :kysymystäkään, vaan Tasavallan Presi- maksi ei mitenkään voi hallituksen menet-
3280: dentti on ainoast&an edellämainituista telyä sanoa, sillä valtiopäiväjärjestyksen
3281: syistä käyttänyt hänelle valtiosäännön mu- 21 !§ antaa selvän ohjeen asian näinkin
3282: kaan kuuluvaa oikeutta, jonka varaaminen järjestämiseen. Mutta että tässä tulee eteen
3283: hänelle sinänsä jo todistaa, että se on myös valtiopäiväjärjestyksen 72 §, jolloin vähem-
3284: -tarkoitettu Tasavallan Presidentin 'käytet- mistölle ei anneta oikeutta siirtää asiaa
3285: täväksi, silloin kun hän harkitsee siihen kansan ratkaistavaksi, vaan eduskuntaenem-
3286: syytä olevan. mistöpäätökse'llä yritetään asiasta saada
3287: muodostetuksi laki, tässä mielestäni on se
3288: Bd. T a r k k a n e n : Herra puhemies ! kohta, johonka kansanvaltaiselta kannalta
3289: Joutuessa sen tosiasian eteen, mihinkä hal- ei missään tapauksessa voi yhtyä ja joka
3290: litus on eduskunnan asettanut kutsuessaan on ehdottomasti loukkaus niitä ·perustuslain
3291: ylimääräiset valtiopäivät käsittelemään hal- säännöksiä kohtaan, joilla vähemmistölle
3292: lituksen esityksiä muutoksiksi Helsingin annetaan ne oikeudet, mitkä valtiopäiväjär-
3293: yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 jestys vähemmistölle takaa.
3294: päivänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin On huomautettu, m. m. edellinen puhuja,
3295: ja niiden täytäntöönpanosta sekä laiksi vä- ministeri Mantere, selostaessaan ha'llituksen
3296: kijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosi- kantaa esityksen antamiseen, viittaamalla
3297: voiton käyttämisestä, tulee ennen kaikkea esimerkkiin vuodelta 1932, väittäen, että
3298: todetia.vaksi se tosiasia, että näiden asiain on noudatettu samaa menettelytapaa, kuin
3299: käsittely on viime päättyneillä valtiopäi- mitä tehtiin silloinkin, ja niin ollen ei voida
3300: vinä jo ollut esillä ja niistä jo jälkim- missään tapauksessa arvostella asiaa toisin
3301: mäinen on saatu päätökseensä. Yliopisto- kuin silloinkaan. Tämän johdosta minun
3302: lait ovat siirtyneet alkavalle uudelle istun- täytyy huomauttaa, että silloin kuitenkin
3303: tokaudelle lopullista päättämistä varten. tilanne ja asiain vaihe oli kdkonaan toinen.
3304: On aivan selvää, että alkavalla istuntokau- Sillä sitä ennemmin oli suoritettu kie1to-
3305: della olisi yliopistoa 'koskeva 1ainsäädäntö laista kansanäänestys, jolloinka huomattava
3306: saatu loppuun käsitellyksi ja myöskin sillä äänestäjäin enemmistö oli vaatinut uutta
3307: asianomaisella tavalla, johonka valtiopäivä- lainsäädäntöä. Tällöin voitiin katsoa, että
3308: järjestys antaa ohjeen ja myöskin anta·a sen jos hallitus aikoo tämän äänestyksen mu-
3309: mahdollisuuden, että eduskunnan vähem- kaisesti asian saada järjestetyksi, niin sil-
3310: mistökin voi jonkun verran lopulliseen pää- loin ylimääräisillä valtiopäivillä vain on
3311: tökseen myötävaikuttaa. Kun asiantila on 1 mahdol'lisuus asia hoitaa ja kansan tahdon
3312: 30 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
3313: ---~~----~ ~ - - - - --------- ------ --- - - - -- - - - - - - - - - - - - - - -
3314:
3315:
3316: mukaisesti se ratkaista. Tässä oli jo rat- tuntokauden aikana, ja myöskin niirllä tär-
3317: kaistuna se kansanvaltainen periaate, jota keillä esityksien valmisteluilla, jotka pää-
3318: meidän valtiojärjestyksemmekin tarkoittaa. ministeri mainitsi olevan uusia valtiopäiviä
3319: Silloin oli kansalta kysytty jo mielipidettä varren. Oliko silloin jo mielessä eduskunta
3320: ja sen mielipiteen ilmauksen pohjalla toimi- johtaa tietämättömänä tBkemään päätöstä
3321: tettiin myös lainsäädäntö ja tällöin ylimää- esillä olevien asioiden hoitamiseksi 1 (Ed.
3322: räisten valtiopäivien kutsuminen oli asial- Kalliokoski : Oli varmasti !) . Jos todellakin
3323: linen eikä myöskään se antanut aihetta sel- tälllaista on ollut, niin se on enempi kuin
3324: laiseen myöhäisempään tulkintaan, joka sallittua ja niin ollen on silloin hallitus
3325: mahdollisesti voi parlamentaarisessa €lä- menetellyt siten, jota ei missään tapauk-
3326: mässä tulla näiden ylimääräisten valtiopäi- sessa parlamentarismin kannalta olisi ollut
3327: vien kautta. Tahdon huomauttaa siitä, lupa tehdä.
3328: että hallitus lähtee, huomatessaan kanna- Näiden syiden perusteella minä pyydän
3329: tuspiirinsä olevan sellaisen, että voidaan saada esittää maalaisliiton eduskuntaryh-
3330: lain~ädäntö toimittaa mieleisellään tavalla, män puo[esta jyrkän vastalauseen sitä me-
3331: niinkuin jo yliopistolwkien käsittelyn yhtey- nettelytapaa vastaan, jota hallitus on käyt-
3332: dessä joulun edellä oli havaittavissa, tätä tänyt esillä olevien asiain mieleiseensä rat-
3333: tilapäistä enemmistöä käyttäen nyt ratkai- kaisuun saattamiseksi (Keskustasta: Oikein!
3334: suun ja vahemmistöltä siten kieltää se oi- Oikein ! Hyvä !) .
3335: keus, joka perustuslakien mukaan heille
3336: kuuluu (Vasemmalta: Niin teki maalais- Pääministeri Kivimäki: Kun on tah-
3337: liittolainonkin hallitus ! ~ Ed. Tanner: dottu panna kiistanalaise'ksi ei vain halli-
3338: lVIiksi se on tilapäinen?). Tällainen menet- tuksen toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus,
3339: tely on siitä ikävä, että tämä voi johtaa vaan hallituksen oikeuskin kutsua edus-
3340: siihen, että eräät hallitukset, jotka myö- kunta ylimääräisille valtiopäiville käsittele-
3341: hemmin tulevat huomaamaan asioittensa mään niitä kysymyksiä, joista esitykset on
3342: hoitamisen olevan sillä asteella, että on eduskunnal:le annettu, on ehkä syytä sen
3343: käytettävä myös tällaisia keinoja saadakseen lisä:ksi, mitä herra opetusministeri asiasta
3344: vähemmistön mielipiteen tyrehdytetyksi, mainitsi, vielä tätä asian puolta muutamin
3345: heidän mahdollisuuterrsa estetyksi ja käyt- sanoin kosketella.
3346: täen vain enemmistöpäätöstä hyväkseen Hallitusmuodossa eikä valtiopäiväjärjes-
3347: viedä asiat päätökseen, jolla selvästi silloin tyksessä ole määräystä siitä, missä tapauk-
3348: rikotaan niitä kansanvaltaisia periaatteita, sissa ylimääräiset valtiopäivät ovat koolle
3349: joita meidän perustuslakimme pääasiassa kutsuttavat. Ylimääräisten valtiopäivien
3350: puoltaa. Koska tiimän asian ki ireellisyys, käsitteestä ja siitä valtiopäiväjärjestyksen
3351: nimittäin yliopistolakien säätämisen kiircel- säännöksestä, jonka mukaan sanotunlaisille
3352: lisyys, ei ole ollut pakottavana syynä tällä valtiopäiville annettua hallituksen esitystä
3353: tavalla asioiden hoitamiseen, koska täHä ei ei, ;jos se ei koske perustuslakia, saa jättää
3354: saada niitä ristiriitoja poistetuksi, jotka yli- lepäämään, voidaan tehdä se johtopäätös,
3355: opistopiireissä on olemassa, niin tuntuu että ylimääräiset valtiopäivät on kutsuttava
3356: siltä, että aihe valtiopäivien kokoonkutsu- koolle, mrkäli jonkin asian kiireellisyys sitä
3357: miseen tässäkään mielessä ei ole ollut tar- vaatii. Kiireellisyys on kahta laatua: j<Yko
3358: peellinen .. sitä, että jokin asia, esimerkiksi ulkopoli-
3359: Vielä pyytäisin huomauttaa eräästä sei- tiikkaa koskeva, on käsiteltävä ennenkuin
3360: kasta, joka on tu'llut mieleen näiden asioi- varsinaiset valtiopäivät kokoontuvat; tai
3361: den yhteydessä. Eduskuntaryhmille esitet- sitä, että asia on saatettava lopulliseen rat-
3362: tiin joulun edellä aikavien valtiopäivien ko- kaisuun ennen uusia vaaleja. Nyt on ky-
3363: koontumisen 1ykkäämistä ja m. m. päämi- symys jälkimmäistä laatua olevasta kiireel-
3364: nisteri yksityiskeskustelussa istuntokauden 'lisyydestä.
3365: viimeisinä päivinä lausui pahoittelunsa Mitään lainsäännöstä, johon voitaisiin
3366: siitä, että esimerkiksi maalaisliiton ryhmä nojata väite siitä, Bttä hallituksen toimen-
3367: ei ole ottanut tätä toivomusta huomioon. pide olisi 'perustuslain vastainen, eikä mi-
3368: Hän silloin erikoisesti perusteli sitä sillä tään perustetta, johon voitaisiin viitata pu-
3369: raskaalla työllä, minkä hallituksen jäsenet huttaessa peruSituslain heng:enkään louk-
3370: ovat joutuneet suorittamaan viime syysis- kauksesta, ei voida esittää. On sanottu, {)ttä
3371: Helsingin yliopiston järjp.<;tyamuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 31
3372:
3373: puheena olevalla menettelyllä loukataan pe- säkin muodossa ollut päiväjärjestyksessä ii-
3374: rustuslain vähemmistösuojaa koskevia sään- man mitään muita näkyviä tuloksia kuin
3375: nöksiä. Ettei asiaa näinkään arvostellen vuoden 1929 hallituksen esitys 300,000 mar-
3376: voi olla mistään perustuslain eikä sen hen- kan lisämäärärahan myöntämisestä suomen-
3377: gen loukkaamisesta !kysymys, kaivannee tus- kielisen opetuksen tehostamiseksi yliopis-
3378: kin huomauttamista, koska lakiin juuri on tossa. Mitä moninaisimpia ehdotuksia on
3379: otettu säännös, että ylimääräisille valtio- asiassa tehty; yliopiston konsistori ja sen
3380: päiville annettu hallituksen esitys on niillä asianomaiset komiteat ovat 'käsitelleet sitä
3381: valtiopäivillä lopullisesti ratkaistava. Mutta useilta puolilta, kansleri on valmistanut eri
3382: tietenkin voi eri mieliä olla siitä, onko jo- suuntiin meneviä ehdotuksia, eduskunta on
3383: kin ylimääräisillä valtiopäivillä ratkaista- lausunut asiassa toivomuksia, eri hallitukset
3384: vaksi esitetty kysymys sitä laatua, että sen ovat käsitetleet kysymystä, ministerivaihdos
3385: esilleottamista sanotuin tavoin on pidet- on sen johdosta tapahtunut ja kymmenen
3386: tävä poliittisesti tarkoituksenmukaisena. vuoden pCII'ästä olemme nyt samassa pis-
3387: Määräävänä ei täillöin voi olla mi'kään muu teessä kuin mistä alettiin. Pitäisikö tämän
3388: seikka kuin se, onko jokin kysymys sellai- saman menon jatkua edelleenkin~ Ellei
3389: nen, että kansan onni ja menestys näyttäisi siitä ehdotuksesta, joka nyt on esitetty, ja
3390: vaativan sen 'kiireellistä ratkaisua suuntaan jolta ei kukaan tasapuolisesti asioita arvos-
3391: tai toiseen. Tätä harkitessa ei vastuunalai- televa voi kieltää sitä ansiota, että se vii-
3392: nen hallitus tietenkään saa olla kiinnittä- meinkin saattaa suomenkielen sille kuulu-
3393: mättä huomiota myöskin siihen seikkaan, vaan asemaan yliopistossamme, tule totlta,
3394: vähentäakö ratkaisu vähemmistöön joutu- jatkuu sama paikallaan polkeminen ties
3395: neiden mahdollisuutta saada asia heille mie- kuinka kauan. Lakiehdotuksen lepäämään-
3396: 1
3397:
3398:
3399: luisaan ratkaisuun, joko lähinnä tai vaa- jättäminen lykkäisi kaikki parannukset yli
3400: lien jätkeen pidettävillä varsinaisiNa val- vaalien. Jos eduskunta uudessa ikokoon-
3401: tiopäivillä. Periawtteelliselta kannalta voi- panossa hyl:käisi esityksen, olisi esitystä ryh-
3402: daan, koska useat asiat saattavat olla juuri dyttävä haTkitsemam1 uudelta pohjalta, se
3403: mainittua laatua, esittää epäilyksiä sitä vas- äänestettäisiin kenties jälleen lepäämää11, ja
3404: taan, jotta asioiden esilleottaminen ylimää- niin saataisiin odottaa kesää, jonka tulemi-
3405: räisillä valtiopäivillä tulisi säännöksi. Nämä sesta ei ole mitään tietoa (Oikealta: Uudet
3406: periaatJteelliset epäilykset on eräillä tahoilla vaalit!).
3407: paisutettu ja tahallaan paisutettu väittä- Vaaditaan yliopiston järjestysmuodon
3408: mrksi, jotka sisältävät miltei sen, ettei oi- muuttamist,a tässä hetkessä niin, ettei yli-
3409: keastaan mitään asiaa saisi esittää ylimää- opistossa annettaisi mitään ~uotsinkielistä
3410: räisten valtiopäivien ratkaistava;ksi. yliopisto-opetusta. Samalla kertaa 'kuiten-
3411: Periaatteellisten epäilysten, jotka siis si- kin myönnetään, että ruotsinkielisestäkin
3412: sältävät sen, ettei asioiden esittämistä yli- yliopisto-opetuksesta on huolehdittava.
3413: määräisiiJ1e valtiopäiville saa tehdä sään- Mutta kukaan ei osaa sanoa, kuinlka tämä
3414: nöksi, ei kuitenkaan pidä viedä siihen, ettei olisi tapahtuva. Arkaillen ehdotetaan eril-
3415: mitään asiaa, jon:ka ratkaiseminen ylimää- lisen ruotsinkielisen yliopiston perustamista.
3416: räisillä valtiopäivillä rtuottaa valtakunnalle Opetusministeri laati sitä tarkoittavan suun-
3417: ilmeistä etua, saisi sanotunlaisille valtio- nitelman v. 1933, mutta se tuomittiin jyr-
3418: päiville esittää. Eduskunnalle esitetyistä kästi ja suunnitelman laatijalle valmistet-
3419: asioista yliopistokysymys on osoittautunut tiin viheHyskonsertti. Nyt esitetään sama
3420: seJrlaiseksi, ei ainoastaan vaikeaksi, vaan ehdotus toiselta taholta, i'lman että on lä-
3421: myös tavatonta eripuraisuutta ja hajaan- hemmin ajateltu sen johtopäätöksiä. Vä-
3422: nusta synnyttäväksi as~aksi, että kaikki littämättä kustannuksista, välittämättä siitä,
3423: syyt puhuvat sen puolesta, että se nopeasti että suomenkielinen yliopisto, niinkuin
3424: ja tällä erää lopullisesti ratlkaistaan ja saa- herra opetusministeri täällä vallan oi'kein
3425: daan poistetuksi ainakin siitä lainsäädäntö- huomautti, joutuisi, j·os erillinen ruotsin-
3426: vaiheesta, jossa se viime syksystä 'lähtien kielinen yliopisto perustetaan, miltei yksin
3427: on ollut. Ensi syksynä tulee 10 vuotta kantamaan virkamiesvalmistuksen taaJkan,
3428: kuluneeksi siitä, kun ensimmäinen aktio erillisen ruotsinkielisen yliopiston saadessa
3429: yliopiston suomalaistuttamiseksi syntyi, ja tieteelliselle työskentelylle välttämätöntä
3430: sen jälkeen on se herkeämättä milloin mis- rauhaa, tästä kaikesta välittämättä pitäisi
3431: 32 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
3432:
3433: hallituksen tuoda eduskuntaan suoraviivai- kunnassa !käytetty edes yhtään puheenvuo-
3434: nen· ehdotus. Kiihoituspuheissa asian puo- roa. Kansanvaltaisessa yhteiskunnassa ei
3435: lesta ei säästetä sellaisiakaan liioitteluja, ole hyv.ä, että vain muutamat ajattelevaJt
3436: että orjuuden ies on muka yliopistossa ja toistenkin puolesta, vaan kaikki asiat on
3437: että se olisi sieltä poistettava (Keskus- saatava kaikikien henkiseksi omaisuudeksi,
3438: tasta: Niin olisi!). Ne, jotka eivät käytän- niinkuin ne ainee'llisestikin !kaikkia koske-
3439: nössä joudu valmistamaan asioita ja niistä vat. Tätä tarkoitusperää silmälläpitäen ei
3440: vastaamaan, vaan voirvat tyytyä vain vaati- ole onneksi, että jotakin yleistä mielen-
3441: maan ja vaatimaan, eivät häikäile heittä- kiintoa, hajaannusta ja eripuraisuutta syn-
3442: mästä epäisänmaallisuuden ja epäkansalli- nyttävää kysymystä lykätään ratkaisemat-
3443: suuden syytöksiä toisinajattelevien silmille. tomana vuodesta toiseen, siitä puhumatta-
3444: Näin on syntynyt asian ympärille ilmapii- kaan, että sen kautta valtioelimien kädet
3445: rikin, joka estää kysymyksen harkitsemista tulevat enemmän tai vähemmän sidotuilksi,
3446: puhtaasti käytännölliseltä kannalta, jolta se puuttumaan muitten tärkeitten asioiden
3447: kuitenkin yksinomaan on ratkaistava. valmisteluun. Meillä on edessämme paljon
3448: Olen tahtonut näin muutamin vedoin tehtävää, uudistettavaa ja 'korjattavaa, jota
3449: osoittaa, kuinka vaikea yliopistokysymyksen ei voida enää piJtkä:ksi aikaa lykätä. Sille
3450: saattaminen päätekohtaan on, . ja kuinka työlle on varattava häiritsemätöntä ti'laa ja
3451: hedelmättömiä tähänastiset ponnistelut tilaisuutta.
3452: asian hyvaksi ovat olleet. Pitäis~kö meidän En tahdo jatkaa pidemmälti. Siitä, mitä
3453: edelleen jättää 1tämä kysymys vallan avoi- olen esittänyt, lienee käynyt ilmi, että yli-
3454: meksi, vai eikö todella ole viisasta astua nyt opistokysymys on sen itsensä ja muitten
3455: se askel yliopiston suomalaistuttamisen tiellä, asioitten vuoksi saatettava sellaiseen loppu-
3456: jota ehdotetaan ja sen jälkeen ehdotuksen pisteeseen, johon se tällä kertaa voidaan
3457: toteutumisen osoittamien kokemusten mu- saattaa. On tietenkin turhaa uskoa sitä,
3458: kaan kehittää asia olosuhteitten vaatimalla että yliopistokysymyksestä la;kattaisiin pu-
3459: tava!lla? Vain tätä tietä on ennenkin suo- humasta, mutta se etu saavutBtaan, että
3460: malaisuuden asialle pysyviä tuloksia saavu- uuden järjestelmän etuja koetellessa !kysy-
3461: tettu. myksen pohtiminen siirtyy !käytännöllisem-
3462: :Mutta jos suomenkielen aseman voimaan mäUe ja sen mukaisesti kiihkottomammalle
3463: saattamisen 'kannalta yliopistossa on näin pohjalle kuin missä se 'kohta vuosikymme-
3464: meneteltävä, kehoittaa siihen myös se nen on ollut.
3465: seikka, että yliopistokysymys ratkaisemat-
3466: tomana on siinä määrässä vallannut ja tu- Ed. J. Ann ala: Herra puhemies! Suo-
3467: lee, ellei johonkin lopputulokseen päästä, malaisen valtionyliopiston luominen on ol-
3468: ·edelleenlkin valtaamaan mieliä, että huomio lut sellainen !kysymys, johon itsenäisessä
3469: siirtyy pois monesta muusta tärkeästä ky- Suomen valtakunnassa ei 'Vielä tähän men-
3470: symyksestä. En suinkaan usko sitä, jota nessä ole kyetty, vailkka lukuisia yrityksiä
3471: on väitetty, että yliopistOik:ysymystä, yhtä tämän päämäärän saavuttamiseksi onkin
3472: väihän kuin muitakaan viime vuosien sisä- tehty. Eduskunnassa on tehty tästä asiasta
3473: poliittisia tapa:htumia, olisi ta:hallansa käy- lukuisia sekä toivomus- että 1aikialoitteita,
3474: tetty tähän tarkoitukseen. Mutta sitä tosi- mutta kaikki ovat, kuten tää!llä jo on äsken
3475: asiaahan ei voida kie1tää, että jokin suuri esitetty, tähän asti rauenneet tyhjiin. Hal-
3476: valtiollinen kysymys ratkaisemattomana litukset taasen ovat yleensä asettuneet tä-
3477: työntää sivuun muita. Mäntsälän kapina hän asiaan joko !kielteiselle tai välinpitä-
3478: ja sen jälkiselvittelyt estivät useitten kysy- mättömälle kannalle, joten niillä ei olB ollut
3479: mysten tulemisen päiväjärjestykseen. Ja aikaa käsitellä tätä. Näin suomaJlainen
3480: jokainen täällä oleva muistaa, että viime Suomi ei ole siitäkään taholta saanut pyy-
3481: vuoden valtiopäivillä ei löytynyt niin pa!l- tämäänsä oikeutta. Suomi on siis edelleen
3482: jon mielenkiintoa sellaisia suuria kysymyk- sellainen valtakunta, jolla ei ole kansallista
3483: siä kuin suhda:nnerahaston perustamista, yliopistoa, joka johtaisi maan kulttuuri-
3484: asutuslakeja ja yhteiskunnallista huoltoa elämää. Näin on asia, vaikka Suomessa on
3485: koskevia lakiehdotuksia (Ed. Vesterinen: ollut yliopisto jo lähes 300 vuotta. Mutta
3486: Talousneuvostoa !) , kauaskantoisia valtion se on ollut kauan ruotsalainen yliopisto, ja
3487: lainojen 'konverttauses]tyksiä ja monia se on nytkin vielä niii-1 epäkansalliruen, että
3488: muita asioita 'kohtaan, että niistä olisi edus- yliopiston opettajien ja. konsistorin enem-
3489: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 33
3490:
3491: mistö pitää välttämättömänä sen pikaista ja käsittelemään, lakiesitystä, jonka kautta
3492: täydellistä suomalaistamista. hallitus taJhtoo jälleen pitkäksi ai'kaa tur-
3493: Nykyinen hallitus onkin erinomaisella in- vata ruotsa[aisille kielikiihkoilijoille sellai-
3494: nolla käynyt käsiksi näi'hin yliopistoasioi- sen linnoitu:ksen, mistä voidaan jatkuvasti
3495: hin. Tämä eräitten piirien sokeasti ihai- häiritä tämän maan sisäpoliittista rauhaa.
3496: lema ja viisaana pitämä hallitus näyttää Hallituksen taholta on esitetty sellainen
3497: ottaneen oik!ein tavakseen antaa Helsingin kanta, että tämän lainsäädännön jälkeen
3498: yliopiston järjestysmuodon perusteiden tämä asia saataisiin lopullisesti pois päivä-
3499: muuttamista tankoittavia lakiesityksiä, jopa järjestyksestä. Tällainen kanta on käsityk-
3500: niin usein, etteivät edes 'lakimääräiset val- seni mukaan kuitenkin kaikkea pohjaa
3501: tiopäivät ehdi ottaa näitä esityksiä vas- vaina. Tosin hallitus voi tällä kertaa val-
3502: taan, vaan sitä varten on ollut vielä kut- tiopäiväjärjestyksen kirjaimen, vaikkakaan
3503: suttava kokoon ylimääräisetkin valtiopäi- ei sen hengen mukaan aja:a asiansa läpi
3504: vät. Niin siitäkin huolimatta, ettei edus- riistämällä eduskunnan huomattavalta vä-
3505: kunta ole edes ehtinyt vielä loppuun kä- hemmistö1tä perustuslain sille suoman oi-
3506: siteliä hallituksen sille neljä kuukautta ai- keuden vedota kansan tahtoon vaitaJkun-
3507: kaisemmin antamaa, periaatteellisilta perus- nalle tärkeässä lainsäädäntökysymyksessä.
3508: teiltaan ja !herra opetusministerin äskeisen Tämän hallitus on katsonut voivansa tehdä
3509: lausunnon mukaan kaikissa pääkohdissaan siitä huolimatta, että sille pitäisi olla sel-
3510: samanlaista lakiesitystä, joten hamtuiksen vää:kin selvempää, mikä · Suomen kansan
3511: on pitänyt se juhlallisesti peruuttaa nyt tahto tässä asiassa on. Kohtuuden nimessä
3512: tämän uuden tieltä. Tämä 'On kai sitä luo- olisi ioki pitänyt tiedustaa tavalla tai toi-
3513: misen in;toa, joka kuuluu m. m. runoilijoita sella tuota tahtoa. Selvimmin se olisi ta-
3514: joskus siinä määrin rasittavan, että on kes- pahtunut kansanäänestyksen kautta. Lain
3515: kellä yötäkin noustava kirjoittamaan vär- säätäminen siitä kysymyksestä ylimääräi-
3516: syjä. Herra opetusministerin äsken anta- sillä valtiopäivillä olisi mielestäni kyl'lä ol-
3517: masta ruotsalaisuuden vakiinnuttamista te- lut valtiopäiväjärjestyksen hengen mukaista,
3518: hostava:sta aansunnosta ja !hallituksen esi- sillä si~loin ei olisi tehty väkivaltaa kansan
3519: tyksen sisäl'löstä päättäen täytyy nyt heti enemmistön tahdolle. Kansanäänestyksen
3520: . todeta, ettei tämä ha]lituksen esitys, yhtään tulos olisi o'llut sitten omiaan velvoitta-
3521: enempää kuin syksylläkään annettu, tar- maan sekä hallitusta että eduskuntaa. Tälle
3522: koita mitään Helsingin yliopiston suomalais- ainoalle oikea!lle ja tähän asiaan lopullisen
3523: tamista. Nytkin on vain yksinkertaisesti ky- ratkaisun tuovaUe tielle ei hallitus kuiten-
3524: symys sanotun korkeakoulun järjestysmuo- kaan ole 'lähtenyt. Sen sijaan hallitus on
3525: don perusteita koskevan lain muuttamisesta nyt siinä käsityksessä, että tämä hallituksen
3526: ja sellaisestakin periaatteellisesti hyvin vä- esitys lopul~isesti poistaa asian päiväjär-
3527: hän. 'l'osin tästä hallitulksen esityksestä voi- jestyksestä. Saa !kai kysyä, mitenkä tämä
3528: daan sanoa, että sen mukaan mahdollisesti olisi mahdollista 7 Ei kai ha!llitus voine
3529: tapahtuisi siten, kut,en eräs oppinut herra suunnitella sellaisia perustuslainmuutoiksia,
3530: joku aika sitten lausui eräästä toisesta yhtä että 'lmnsan edustajilta otettaisiin pois jo
3531: epäonnistuneesta suoma!laistuttamisehdotuk- aloitteenteko-oikeuskin? Tosin sitä seikkaa,
3532: sesta, että sen mukaan Helsingin yliopisto että hallitus tahtoo väkisin pakottaa edus-
3533: sulkee sisäänsä suomalaisen yliopiston. kunnan hyväksymään esillä olevan laki,esi-
3534: Mutta jos jostakin lakiesityksestä voidaan tyksen, j6ka tietää ruotsa[aisuuden vaki-
3535: sanoa näin, niin siitähän on vielä tavatto- tuisesti turvaamista Helsingin yliopistoon,
3536: man pi1Jkä matka suomalaiseen valtion yli- si1loin kuin 'On ollut kysymys sanotun kor-
3537: opistoon. Hallitu'li'sen esitys on kerta kaik- keaJkoulun suomalaistamisesta, on pidettävä
3538: kiaan tälläkin kerralla sellainen, että se to- vä:kevänä takaapäin annettuna iskuna edus-
3539: teutettuna merlkitsee kaksikielistä yliopistoa, kuntaa ja tervettä parlamentarismia vas-
3540: joka ei voi mitenkään vastata Suomen kan- taan, mutta olisiko tämä sitten vasta halli-
3541: san oikeutettua vaatimusta suoma~aisen yli- tuksen suunnitelmien alkuaste. Tuskin hal-
3542: opiston perustamisesta. litus, vaikka ei olekaan parlamentaarinen
3543: Näin ollen tuntuukin kovin oudolta, että hallitus, sentään voi:nee riistää edustajilta
3544: ha:Uitus on ikutsunut eduskunnan ylimää- aloitteenteko-oi:keutta. Hallitus ei voine
3545: räisille valtiopäiville tällaista lakiesitystä estää sitä, että jo helmikuun 1 päivänä wl-
3546:
3547: 5
3548: 34 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
3549:
3550: kavilla varsinaisilla valtiopäivillä tulevat Ei, hyvät herrat, nyt ke}paa enää mikään
3551: esi11e nyt jo perustuslaJkiva:liokunnassa kä- sellainen järjest~lmä, jonka mukaan Hel-
3552: siteUyt 'edustajien a:loitteet, paitsi hajoitta- singin yliopisto su]kisi sisäänsä suomalai-
3553: malla eduSkunnan ennen varsinaisia valtio- sen yliopiston. Itsenäisen Suomen valta-
3554: paivia. EdeNeen hallituksella ei ole oi- kunnan on swatava He:lsingin suomalainen
3555: keutta !kieltää meitä t·ekemästä uusia aloit- valtionyliopisto. Hallitus olisi voinut ajaa
3556: teita tästä asiasta, jDs entiset eivät vie tu- meidät tämän asian merkeissä uusiin vaa-
3557: loksiin. Kaiken tämän estämiseen ei riitä leihin, mutta se ei tahtonut lainkaan antaa.
3558: mahtipontinen toteamus siitä, että asia on kansalle oikeutta tässä asiassa lausua miel-
3559: loppuun käsitelty. Sii:hen pitää käyttää vä- tään, vaan kutsui eduskunnan kooHe yli-
3560: kevämpiä keinoja kuin takaapäin annettuja määräisille valtiopäiville, ettei edes vä'h:em-
3561: iskuja. Hallituksen ei pidä luu}la, etJtä suo- mistö voi vedota kansaan. Mutta tämä asia
3562: malaiset kansanedustajat tai heidän jällm- muist·etaan vielä [aJkimääräisten vaalien jäl-
3563: läisensä väsyisivät tässä asiassa, ennenkuin keenkin ja aikana. Asia ei tu}e hallituk-
3564: Suomessa orn suomalainen valtion yliopisto. sen esityksen mukaan tällä kertaa lopulli-
3565: Tässä asiassa tullaan väsymättömä:l'lä in- sesti ratJkaistuiksi, siitä herrat saavat olla
3566: nolla ja tinikimättömin suomalaisin periaat- aivan varmat.
3567: tein tekemään aloitteita siihen saa:kka, että Mutta asia voidaan lopunisesti ratkaista
3568: asia on lopullisesti järj•estetty. Suomen jo näillä ylimääräisillä valtiopäivillä, jos
3569: kansa ei tyydy hallituksen tähän politiik- eduskunnan nykyinen enemmistö lähtisi
3570: kaan, eikä näiden ylimääräisten valtiopäi- yliopiston suomalaistamisen tielle. Meillä
3571: vien jälkeen ·enää mihinkään puolinaiseen on 'eduskunnassa sentään oikeus nytkin
3572: ratkaisuun, vaan se vaatii itselleen suoma- muuttaa hallituksen esitystä ja tehdä siitä
3573: laisen yliopiston. Se ·ei o[e jättävä tätä sellainen, että näistä ylimääräisistä va!ltio-
3574: asiaa enää tämän jälkeen hetkeksikään syr- päivistä tulisikin yliopiston suoma·laistamis-
3575: jään ennenkuin se on saanut lopullisen suo- valtiopäivät eikä ruotsa}aisuuden vakiinnut-
3576: malaista kansallista ku[ttuuria tyydyttävän tamisvaltiopäivät, kuten hallituksen esityk-
3577: ratJkaisun. sen mukaan tapahtuu. Minä v·etoan vielä-
3578: Vaatimus Helsingin yliopiston suomalais- kin suomalaiseen sosialidemokraattiseen ryh-
3579: tamisesta on tässä maassa sekä suomalaisen mään (Eduskunnasta: Ei ole täällä!), joka
3580: sivistyneistön että kansan !keskuudessa niin tosin ei ole täällä, siLlä ihe 'eivät tahdo tässä
3581: väkevä, että me voimme sanoa sen nyt asiassa toistaiseksi ainakaan vielä edes
3582: para:ilkaa muodostuvan lihaiksi. Silloin ei asiaHiseen !keskusteluun 'alistua. Mutta työ-
3583: tämän asian ainoata oikeaa ratkaisua voi väestön edustajien tulisi vihdoinkin tässä
3584: myöskään estää mikään nyt vallitseva tila- asiassa kuitenkin lähteä kansalliselle linjalle,
3585: päinen ·eduskunnan enemmistö ja valtaa pi jolloin tästä laista todellakin saataisiin sel-
3586: tävä hallitus. Sen ratkaisun suuntaa eivät lainen, jota Suomen kansa, myöskin so-
3587: myöskään voi muuttaa ne harvat suoma- sialidemokraattinen kansa odottaa. Ellei
3588: laisen kansan keskuudesta nousseet kirjas- näin tapahdu vaan jos sosialidemokraatit
3589: ten y. m. lentolehtisten kirjoittajat, jotka hyväJksyvät nyt hallituksen esityksen ja riis-
3590: suvulleen häpeäksi ovat ikumarre1leet sekä tävät suomalaiselta porvaristolta oikeuden
3591: maamme rajojen ulkopuolelle että niille, vedota kansaan, niin silloin sosialidemo-
3592: joilla nyt on valta ja voima tässä maassa. kraattien on turha puhua enää mistään kan-
3593: Maassamme ärsytettiin kansallista mieltä ja sanvaltaisuudesta ja kansanvallan periaat-
3594: terveitä ~lämänperusteita itsenäisyytemme teen noudattamisesta, silloin he lähtevät sel-
3595: aikana kommunistien taholta äärimmäisyy- laiselle tielle, jolla varmasti suden sijasta
3596: teen saakka, mutta Suomen kansa nousi ja !karhu hyvin pian tulee vastaan. Minä en
3597: lausui, ettei kommtmisteilla saa olla oikeutta yritäkkään neuvoa sosialidemokraattista
3598: harjoittaa m~anpetokse:Ulista ja kaikkea py- ryhmää, mutta o1en vain huomauttanut
3599: hää rienaavaa toimintaansa itsenäisessä tästä periaatteesta, josta täällä on jo pu-
3600: Suomessa. Tätäkin kansan vaatimusta ;koe- huttu ennemminkin, että hallituksen nyt
3601: tettiin hillitä, vastustaa, mutta siinä ei ottama askel on kaikkein arveluttavimpia,
3602: auttanut mi>kään ,Kivimäen-linja'', vaan joten hallituksen viitoittamalie tielle ei ke-
3603: asia piti järj.estää lopullisesti. Niin on tä- nenikään kansanvwllan periaatteesta kiinni
3604: män yliopiston suomalaistamisen:kin laita. pitävän kansanedustajan pitäisi lähteä. Toi-
3605: ----~~!~lsi!1gin yliopiston järjestysmuodon perus te~_t_>t__l>o_skevm~_l_a_in__
3606: m_u_n!_taminen. 35
3607:
3608: von viimeiseen sa:a'kka, ettei eduskunta nyt kuussa teki päätöksensä, jolla se hyllkäsi
3609: antaisi kannatusta hallituksen tekemälle hallituksen silloisen esityksen ja menoarvio
3610: erehdykselle. rakennettiin sille pohjalle, mille voimassa-
3611: oleva alkoholilainsäädäntö sen on asettanut.
3612: Ed. L o ,h i: Herra puhemies! Niinkuin Tämän kysymyksen järjestämiseen kaiken
3613: ed. Tarkkanen täällä lausunnossaan jo mai- järjen nimessä ei ollut kiirettä ennenkuin
3614: nitsi, esitettiin joulu'kuulla viime istunto- että ensi vuoden menoarviossa voitaisiin
3615: kauden lopu]lla eduskuntaryhmille hallituk- järjestää näitten voittovarojen käyttöä 'kos-
3616: sen puolesta toivomus, 'että eduskunta siir- keva budjetti. Mutta tämähän olisi ehditty
3617: täisi varsinaiset valtiopäivät helmikuun 1 käsitellä aivan hyvin 1 päivänä helmikuuta
3618: päivästä helmikuun puoliväliin ja syyksi alkavilla varsinaisilla valtiopäivillä, joten
3619: ilmoitettiin se, että hallitus tahtoisi saada tuntuu siltä, että tämäikään kysymys ei ollut
3620: rauhassa valmistella niitä tärkeitä kysy- senlaatuinen, että se olisi ehdottomasti vaa-
3621: myksiä, jotka odottavat nopeaa ratkaisua. tinut ylimääräisiä valtiopäiviä. Minä omasta
3622: Eduskuntaryhmät !kuitenkin katsoivat, ettei puolestani myönnän sen, että · valtiopäivä-
3623: niitten mielestä ollut asiallista siirtää val- järjestys ei rajoita mitenkään tasavallan
3624: tiopäiviä sen taJkia, että si'lloin mahdollisesti presidentin oikeutta kutsua eduskunta yli-
3625: jouduttaisiin loppupäässä istumaan aikana, määräisille valtiopäiville milloin haHitus ja
3626: jolloin edustajat mieluummin palaisivat ko- presidentti sen tarpeelliseksi katsoo. Mutta
3627: tiaskareilleen kun kesä saapuu. Nyt on on aivan luonnollista ja asian tilasta joh-
3628: kumminkin tapahtunut se, että hallitus on tuvaa se, että ylimääräiset valtiopäivät kut"
3629: toiminut aivan päinvastoin. Hallitus on ris- sutaan silloin kun asia on niin kiireellinen
3630: tikseen eduskunnan kutsunut tänne jo en- ettei joudeta odottamaan varsinai'lten va~
3631: nen määräaikaa. ~fitä ihmettä tällä välillä tiopäivien alkamista. Mikä on ollut sitten
3632: on tapahtunut, joka on pakottanut haHituk- hallituksen tarkoitus, että nämä kysymykset
3633: sen tällaiseen otteeseen, sitä epäi'lemättä on on nyt esitetty ylimääräisille valtiopäiville?
3634: usea 'kansalainen tässä maassa heti tämän Minä en ole voinut tulla mihin1kään muuhun
3635: ilmoituksen kuultuaan, että nyt on ylimää- tulokseen, kuin sii'hen, että pääasiallisim-
3636: räiset valtiopäivät kutsuttu koolle, niin en- pana syynä oli se valtiopäiväjärjestyk-
3637: simmäisenä joutunut ajattelemaan? Nyt sen säännös, että ylimääräisille vwltio-
3638: meillä on täällä nähtävänä ja jo valtiopäi- päiville jätettyä hallituksen esitystä ei vä-
3639: vä!lmtsumuksessa saatiin selville, että mitkä hemmistö voi lykätä yli vaalien. Minä en
3640: ovat ne asiat, joita haUitus katsoo niin väJlt- ole koskaan ollut erikoisesti tämän vähem-
3641: tämättömän kiireellisi'ksi, että täytyi yli- mistön oikeuden ihailija, mutta minä tun-
3642: määräiset valtiopäivät niitten takia kutsua. nustan, että sillä on sittenkin 'eräässä suh-
3643: Tällaisena asiana on nvt ennen 'kaikkea teessa periaatteellinen oikeutus. Eihän vä-
3644: tämä yliopiston järjestys'!nuodon perusteita hemmistölle valtiopäiväjärjestys anna mah-
3645: koskeva laki. Mutta :kun me tätä kiireelli- dollisuutta lopullisesti tyhjäksi tehdä sellai-
3646: syyttä rupeamme tutkimaan ja tiedämme sia lakiehdotuiksia, jotka eduskunnan enem-
3647: samalla, että hallituk...sen ·esitys tästä asiasta mistö hyvä'ksyy, vaan se antaa ainoastaan
3648: oli jo annettu edellisiHe valtiopäiville, se mahdollisuuden siirtäii kansan rat!kaista-
3649: oli edellisillä valtiopäivillä jo käsitelty va- vaksi tällaiset tärkeät asiat. Ja silloin tämä
3650: lioikun ta-asteessaan, täysistunnossa ensim- vähemmistön oikeus ei ale ristiriidassa !kan-
3651: mäisessä käsittelyssä ja lakiehdotus oli suu- sanvaltaisten periaatteiden kanssa.
3652: ressa valiokunnassa, srlloin täytyy Dila jo- Täällä on viitattu siihen, että myös aikai-
3653: kaisen tietoinen, että tämän vuoden varsi- semmin on tärkeitä asioita varten eduskunta
3654: naisten valtiopäivien alkupuolella tämä asia kutsuttu ylimääräisille valtiopäiville ja vii-
3655: olisi kaiken todennäköisyyden mukaan rat- meksi se tapahtui alkoholilain säätämisen
3656: kaisuun joutunut. Mitkä syyt olivat niin merkeissä. Mutta selvää on, että sitä kysy-
3657: tärkeät, että nyt pari vi:iJkkoa aikaisemmin mystä ja tätä kysymystä ei voi ollenkaan
3658: täytyi saada tämä asia uudestaan esille'? Se verrata toisiinsa (Keskustasta: Ei missään!).
3659: on kysymysmerkki. Mi.tä taas toiseen asiaan Alkoholilainsäädäntöön nähden siinä oli
3660: tulee, mikä nyt on eduskunnalle annettu, kysytty kansanäänestyksellä 'kansan mieltä
3661: joka koskee alkoholi'liikkeen voittovarojen ja vastaus oli niin selvä, että tuskin
3662: käyttämistä, siinähän ~eduskunta joulu- kenenkään edustajan mieleen olisi edes
3663: 36 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
3664: ---------------------------------------------------------
3665: johtunut uudestaan kysyä kansalta. tätä nan ,enemmistön syy, on:ko se ollut hallituk-
3666: samaa asiaa, josta se oli jo sanansa sano- sen syy, että osa eduskunnan jäseniä on
3667: nut (Ed. Komu: No mitä varten sitten tehnyt itsensä syypääksi valtiopetoksen val-
3668: kut..c;;uttiin ylimääräiset?). Mutta nyt on misteluun, josta he ovat joutuneet vangi-
3669: asia siinä asteessa, että lakiehdotuksesta tuiksi ja myöskin tuomituiksi ~ Eihän sil-
3670: siinä muodossa, kuin se eduskunnalle on loin voi sanoa, että eduskunnan porvarilli-
3671: esitetty ja mahdollisesti eduskunnan errem- nen enemmistö on väkivaltaa tehnyt, jos
3672: mistö olisi sen hyväksynyt, siitä ei ole ky- jotJkut edustajat ovat tehneet sellaisia ri-
3673: sytty kansan mielipidettä. Minä en tiedä koksia, että he ovat joutuneet eduskunnasta
3674: sitä, olisiko tämä aikaisenrmille va!ltio- pois ! Kysymys oli silloin aivan toista laa-
3675: päiville annettu lakiehdotus saanut sel- tua kuin mistä nyt on kysymys (Ed. Komu:
3676: laisen sisällön, että vähemmistö olisi tätä oi- Parasta on olla juridii!kkaan menemättä!).
3677: ikeuttaan 'käyttänyt. Mutta nähtävästi se Tässä ei tarvitse oHa mitään juridiikkaa,
3678: pelko hallituksella oli, että näin tulee ta- tämän täytyy olla jokaiselle selvää ja aivan
3679: pahtumaan, joka sen menettelyä kannusti. ilmeistä, ettei näitä kysymyksiä voida mi-
3680: Täällä on hallituksen puolesta ilmoitettu, tenkään rinnastaa aivan maallikkokaan, sel-
3681: että hallituksen tarkoituksena on, että tämä lainenkaan kuin ed. Komu, jos hän tahtoo
3682: kiistakysymys, joka niin paljon on mieliä totuuden sanoa.
3683: kiilhoittanut ja erimielisyyttä a:ilheutta.nut, Tietysti on va~kea vielä sanoa, minkälai-
3684: tällä tavalla saataisiin lopullisesti pois- sen ratkaisun tämä ja nämä kysymyikset,
3685: tetuksi päiväjärjestyksestä. Mutta minä jotka nyt hallitus on eduskunnalle antanut
3686: pelkään, että tässä on hallituksella laskelmat ja y:limääräisiHä valtiopäivillä tahtonut lo-
3687: osuneet •harhaan. KJllä asia niin on, että pulliseen ratkaisuun saattaa, minkälaisen
3688: tällaisilla väkivaltaisilla 'keinoilla, jos niin ratkaisun nämä kysymykset ,eduskunnassa
3689: voisi sanoa, asian yrittäminen poistaa päi- saavat, mutta epäilen, ,että hallitus on aivan
3690: väjärjestyksestä ei onnistu niin kauan kuin väärin laskenut tilanteen tätä tietä yrittää
3691: meillä on se valtiojärjestys kuin meillä on. nämä kysymykset saada pois päiväjärjes-
3692: Jos nämä lait lopultakin tulevat sellaisiksi, tyksestä.
3693: että v-errattain suuri vähemmistö ei ole nii-
3694: hin tyytyväinen, niin silloinhan ei ole asiaa Ed. Kivi o j a: Herr talman! Med an-
3695: poistettu päiväjärjestyksestä. Mutta minä ledning av den krit~k, som kommit regerin-
3696: päinvastoin pelkään, että tällaisilla epäta- gens proposition till del, måste jag säga,
3697: vallisilla !keinoilla asian yrittäminen johtaa att den får :kritiseras här hemma hos oss i
3698: ratkaisuun on omansa päinvastoin yhä vårt land, men i:ttom Finlands gränser ikan
3699: enempi mieliä kiihoittamaan ja yhä enempi det ej ske, icke heller i Skandinavien, ehuru
3700: rauhattomuutta aikaansaamaan ja nosta- deras kritik och adress skulle vara inspire-
3701: maan tätä järjestelyä vastaan myrskyn rade österifrån. Finlands riksdag, denna
3702: niidenkin kansalaisten mielissä, jotka ovat kammare och dess utskott, äro det forum,
3703: verrattain tyynesti tähän asti tähän ky- där denna svåra och invecklade fråga skall
3704: symykseen suhtautuneet. He näkevät behandlas. Kanske man redan denna gång
3705: tässä, että pyritään pakkokeinoin riistä- får konsta:tera, att de skandinaviska lärde
3706: mään eduskunnan huomattavalta vähemmis- nu med vetenskapsmannens noggrannhet
3707: töitä sille kuuluva perustuslaillinen oikeus taga reda på vad frågan gäller, ifall de ej
3708: ja tämän takia minä en voi pitää muuna hava där någonting nyttigare att uträtta.
3709: kuin erittäin valitettavana erehdyksenä, että Vårt universitet har ju ofta anlitat de
3710: hallitus on lähtenyt tälle tielle. On viime skandinaviska professorerna såsom sakkun-
3711: aikoina huomautettu siitä, m. m. sosialide- niga angående sökandenas kompetens, men
3712: mokraattisen eduskuntaryhmän puheen- ingen har begä.rt deras utlåtande i denna
3713: johtaja on eräässä haastattelussa vedonnut sak. ,J ag hoppas att det nu denna gång ej
3714: siihen, ettei porvari<Jtokaan ole antanut ai- skall inflyta. Om våra inre angelägenheter,
3715: kaisemmin kunniaa vähemmistölle ja että till vilka universitetsfrågan tvivelsutan hör,
3716: tärkeitä asioita on tynlkäeduskunnassa por- slmlle vara alldeles på tok, så måste det
3717: varisto ratkaissut, mutta minä tahtoisin sa- anses för rätt och ti'llbörligt, att det finska
3718: noa, että kysymyksiähän ei voi verrata ol- riket ensamt får sköta dem oc'h bestämma
3719: lenkaan toisiinsa. Onko se ollut eduskun- över -ett universitet under solen, då Sverige
3720: Reisingin yliopi·ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 37
3721:
3722: bestämmer över flere. Finlands inre angelä- ovrut siinä määrin poikkeukselliset, että vi-
3723: genheter angå ej dem, som i fjol och för reilleotettuja asioita ei voida jättää edus-
3724: ett decennium sedan uttryckte sig i form kuntavoaalien kautta ratkaistavaksi eikä siis
3725: av en adress. niitä voida jättää lepäämään. ·Tästä yli-
3726: määräisten valtinpäivien tarkoituksesta mie-
3727: Ed. Kalliolkoski: (Eduskunnasta: lestäni johtuu, että sellaisia. asioita, jotka
3728: Pu1hu ruotiks sinnä.i!). Herra varapuhe- kuuluvat n. s. säännölliseen lainsäädäntöön,
3729: mies! Täällä sallittaneen kuitenkin puihua ei voida jättää ylimääräisten valtiopäivien
3730: suomenkieltä. Va'ikka minullekin on esi- käsiteltäviksi, ja siitä mielestäni johrtuu
3731: .tetty toivomuksia, että esittäisi.n lausuntoni myös, että aivan säännöllisissä oloissa ei pi-
3732: ruotsink1elellä, niin minä käytän suomen- tärsi kutsua koolle ylimääräisiä valtiopäiviä.
3733: kieltä siitä syy--stä, että. minä .en muuta Onko sitten Jiliopist.olaki sellainen, että se
3734: •kireltä osaa (Oikealta: Siiitäkö syystä~). siinä tarkoituksessa, joka ylimääräisillä val-
3735: Siitä syystä ja myös periaatteellisista syistä. tiopäivillä käsitykseni mukaan on, joka
3736: Herra opetusministeri esitellessään nyt siinä tarkoituksessa antaisi edellytyksen yli-
3737: käsilläolevan hallituksen esityksen lausui, määräisten v•altiopäivien koolle kutsumi-
3738: että poliittinen viisaus vaatisi sensuun- selLe? Onko tämä yl1opistokysymys niin kii-
3739: taista menettelyä, jota hallitus nyt on nou- reeHinen, että sen ra;tkaisua ei voitaisi jät-
3740: dattanut, kun se on esittänyt m. m. yli- tää varsinaisiin valtiopäiviin, ja onko ti-
3741: opistoasian ratkaistavaksi ylimääräisillä val- lanne maassa jollakin tavalla nykyisin niin
3742: tiopäiviUä. Kun tarkoitukseni oli ottaa tämä poikkeuksellinen, ·että tätä kysymystä sen
3743: kysymys suureksi osaksi ;poliittiselta kat- vuoksi ei voitaisi ratkaista säännöllisessä
3744: santokannalta ja kun käsitykseni poliittisen 1ainsäätämisjärj.estyksessä? Kaikkiin näihin
3745: viisauden vaatimuksista tässä asiassa on ai- kysymyksiin on mielestäni vastattava kiel-
3746: van toinen kuin herra opetusministerin, teisesti. Y1iopistoasian ratkaiseminen on tie-
3747: nrin koetan seuraavassa lyhyesti osoitta.a, tysti myös kiireellinen kysymys, mutta käsi-
3748: mikä minun käsitykseni mukaa;n tässä tykseni mukaan ei ainakaan sellainen rat-
3749: asiassa olisi poliittisen viisauden vaatimuk- kaisu, jonkalaista .ha;llitus ehdottrua, ole lain-
3750: sen mukaista. kaan kiireellinen,. ei ainakaan niin kiireelli-
3751: TäUöin tahtoisin ensinnä ottaa ta;rkastet- nen, ettei nimenomaan siitä ehdittäisi ky-
3752: tavakseni ylimääräisten valtiopäivien tar- syä kansan mieltä.. Tämä ei mielestäni ole
3753: koituksen, sikäli kuin maallikko sitä kysy- kiireelili.nen si·itä syystä, ·että se itse asiassa
3754: mystä saattaa ymmärtää. Siitä lähtien kuin ei ole mikään ratkaisu. Hallituksen esitys
3755: juJikisuuteen tuli tieto kutsusta ylimääräi- sisältää eräitä verrattain vähäisiä korjauk-
3756: sille valtiopäiville, olen koettanut perehtyä sia nykyisiin yliopistolakeihimme. Mutta
3757: kysymykseen ylimääräisten valtiopäivien sen kysymyksen, jota hallituksen esityksellä
3758: tarkoituksesta ja olen saanut käytettäväkseni tarkoitetaan ratkaista, nimittäin kysymyk-
3759: - tosin aika on ollut rajoitettu - sen sen yliopiston kielellisistä suhteista, halli-
3760: valtiopäiväjärjestyskomi·teanrnietinnön, joka tuksen esitys jättää suurin piirtein ratkai-
3761: aikoinaan valmrsti valtiopäiväjärjestysehdo- semaltta;. Siis sellaisella ratka:isulla, joka ei
3762: tuksen, silloin kuin yksikamarinen edus- ole edes ratkaisu,. sellaisella ratkaisulla ei
3763: kuntalaitos meillä toteutettiin. 'Tämä val- voi olla sellaista ·kiirettä, ettei asiaa voitaisi
3764: tiopäiväjärjestys jo sisälsi säännöksen yli- käsitellä myös säännöllisessä lainsäätämis-
3765: määräisistä valtiopäivistä ja tämän valtio- järjestyksessä.
3766: päiväjärjestyksen periaatteet ovat suurin 1Th'Iitä si:t.ten tulee siihen, onko maassamme
3767: .piirtein voimassa. Olen myöskin saanut nykyisin sellainen tilannte, että tätä kysy-
3768: tilaisuuden hiukan katsella eduskunnassa mystä ei voita;isi jättää säännöllisessä jär-
3769: syntyneitä asiakirjoja valtiopäiväjärjestyk- jestyksessä ratkaistavaksi, niin siihen kysy-
3770: sen valmistamisen siinä vaiheessa, j,ohon äs- mykseen mi•nä vastaisin, että meillä on ny-
3771: ken viittasin, ja tämä asiakirj·oihin tutus- . kyisin sellaine.n tilanne, että tämä asia hy-
3772: tuminen on minulle osoittJanut, että ylimää- vin voidaa;n jättää säännöllisessä järjestyk-
3773: räiset valtiopäivät ovat tarkoitetut käytet- sessä ratkruistavaksi. Mutta sen sijaan, jos
3774: täväks1 poikkeuksellisen kiireellisten asioi- tämä kysymys tahdotwaJl· pakotusta harjoit-
3775: den käsittelyä varten ja myös sellaisissa ti- taen ratkaista muuten kuin säännöllisessä
3776: lanteissa, jolloin maan olot jostakin syystä järjestyksessä, saattaa helposti syntyä sel-
3777: 38 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
3778:
3779: lainen tHanllle, jolloin asiain säännöllinen tellaan kansanvaltaiselta kannalta, ei mie-
3780: ratkwisu muodostuu vaikeaksi. lestäni tämä kuitenkaan ole asiassa tär-
3781: Asian kiireellisyyteen nähden lisäksi tah- keintä. Tärkeintä on se, että itseltään kan-
3782: toisin huomauttaa, että asian ratkaisua ai- salta tahdotaan myös ottaa oikeus lausua
3783: nakaan sen ensimmäisessä vaiheessa tuskin mielensä ainakin sen nykyisessä ratkaisu-
3784: on edes sanottavasti joudutettu ylimääräi"l- vaiheessa siitä tärkeästä periaatteellisesta
3785: ten valtiopäivien koolle kutsumisella. Asia- kysymyksestä, jonkalaisen yliopistokysymys
3786: hall! oli - kuten ed. Lohi lausunnossaan muodostaa. Koko kansalla kuitenkin tulisi
3787: mainitsi - jätetty jo varsinaisten valtio- olla jo silloin, kun suunnitellaan nykyisten
3788: päiväin käsiteltävä·ksi ja; oli asia.n käsittely yliopistolakiemme muuttamista ja kun
3789: siellä edistynyt, ehkei kylläkään ihan niin suunnitellaan sitä niinkuin hallituksen ta-
3790: pitkälle kuin ed. Lohi väitti sen edistynoon, holta epäilemättä on tarkoitettu, pitemmäk-
3791: kuitenkin niin .pitkälle, että ,perustuslaki- sikin ajaksi, oikeus lausua mielensä koko
3792: valiokunta oli antanut asiasta mietint·önsä. kansan elämää syvästi koskevasta ja sen
3793: Jos hallitus olisi pitänyt asian kiireellisero- kulttuuriin vuosisadoiksi vaikuttavasta ky-
3794: pää ratkaisua, kuin säännöllisessä järjes- symyksestä. Juuri tämänluontoiset asiat
3795: tyksessä näytti mahdolliselta, tärkeänä, ja ovat mielestäni sellaisia, jotka eivät sovi
3796: jos se tässä tarkoituksessa olisi esittänyt hätiköiden ja hallituksen nyt suunnittele-
3797: varsinaisille valtiopäiville sen kokoontumis- mia keinoja käyttäen ratkaistavaksi. Juuri
3798: ajan, joka nyt on määrätty yHmääräisten tämänlaatuiset asiat ovat mielestäni sellai-
3799: valtiopäivien kokoontumisajalffii, niin minä sia, joita ei valtiopäiväjärjestyksemme hen-
3800: :tuulen, että eduskunta olisi tätä hallituksen gen mukaisesti missään tapauksessa ole tar-
3801: toivomusta nouda;ttanut. Tällöin olisi asian koitettu ylimääräisten valtiopäiväin käsitel-
3802: käsittelyä nyt voitu jatkaa siitä vaiheesta, täväksi. Niin siitä syystä, että ne luonteel-
3803: johon se joulukuussa jäi. Sen sijaan asia taan eivät ole polttavan kiireellisiä ja myös
3804: on nyt alettava, alusta ja, joka tapauksessa erityisesti siitä syystä, että tällaisista
3805: on asia,n kertaamiseen kulutettava ainakin asioista pitäisi kansalla olla tilaisuus välit-
3806: se aika, mikä kuluu tästä asian valiokun- tömästi lausua mielensä.
3807: taan lähettämisestä siihen a.sti kunnes pe-~ Kun tämän asian yhteydessä hallituksen
3808: rustuslakivaliokunta, jota. ei vielä ole edes taholta on vedottu vuoden 1932 ylimääräi-
3809: asetettu, saa mietintönsä valmiiksi ja kun siin valtiopäiviin, niin vaikka minä puoles-
3810: se mietintö on ollut pöydällepantuna niin tani pidän onnettomuutena vuoden 1932
3811: kauan, että se voi tulla ensimmäiseen käsit- ylimääräisiä valtiopäiviä ja niillä tehtyjä
3812: telyyn. päätöksiä, niin tahdon kuitenkin huomaut-
3813: Tämä asian kiireellisyydestä. taa, kuten täällä ennenkin on jo tehty, että
3814: Mitä sitten tulee yliopistolakien vaiku- näillä ja niillä ylimääräisillä valtiopäivillä
3815: tukseen oloihimme, niin niiden merkityst.fi on toki kansanvaltaiselta kannalta asioita
3816: luonnollisesti ei ole millään tavalla aliar- arvostellen varsin suuri ero. Silloin oli
3817: vioitava. Yliopistokysymyksen järjestämi- asiasta kysytty kansan mieltä, ja kansa
3818: nen suuntaan tai toiseen merkitsee tietysti oli vä!littömästi lausunut käsityksensä ni-
3819: suuria kansalliselle kulttuurillemme. Mutta menomaan siitä asiasta, joka oli jätetty
3820: tämän asian suuri merkitys ei mitenkään ylimääräisten valtiopäiväin ratkaistavaksi.
3821: oikeuta asiaa ratkaisemaan poikkeuksellisin Niin ei ole nyt tapahtunut. Silloin
3822: keinoin. Ne keinot, joihin hallitus tämän ylimääräiset valtiopäivät työskentelivät kan-
3823: asian ratkaisemiseksi on turvautunut, ovat san ratkaisun pohjalla, nyt ylimääräiset
3824: kuitenkin, kuten täällä monessa lausunnossa valtiopäivät on kutsuttu koolle estämään
3825: jo on osoitettu, poikkeukselliset. On jo kansaa lausumasta mielensä asiasta, joka on
3826: osoitettu sekin, että hallitus on näihin kei- keskeisenä ylimääräisten valtiopäivien käsi-
3827: noihin turvautunut ilmeisesti vain sen teltävissä asioissa. Siinä on näiden kaksien
3828: vuoksi, että täten voidaan eduskunnan vä- ylimääräisten valtiopäivien suuri periaat-
3829: hemmistöltä ottaa pois perustuslain sille teellinen ero.
3830: turvaama oikeus vedota kansaan. On ym- On sanottu, että kansan mielen kuule-
3831: märrettävää, että parlamentaaristen ryh- minen yliopistokysymyksessä herättäisi tar-
3832: mien taholta esitetään vastalause tällaista peetonta ja vahingollista kiihtymystä kan-
3833: menettelyä vastaan. Mutta kun asiaa arvos- sallisuuskysymyksen alalla ja vaikuttaisi si-
3834: HelBingin yliopi•ston järjestysmuodon peru-steita koskevan lain muuttaminen. 39
3835:
3836: ten häiritsevästi vakiintumassa olevaan sisä- ei tulla hallituksen suunnittelemilla kei-
3837: poliittiseen elämään. Minä en suinkaan noilla saavuttamaan, ei edes toistaiseksi py-
3838: tahdo väittää, ettei myös sillä seikalla, että syvää ratkaisua. Ainoa keino pysyvän rat-
3839: yliopistokysymys saatettaisiin välittömästi kaisun saamiseksi on nojautuminen kansan
3840: kansan itsensä ratkaistavaksi nykyoloissa, tahdon kuulemiseen ja sen noudattamiseen.
3841: olisi silläkin jollakin tavoin kiihoittava vai- Vain sitä tietä asia saadaan pysyväisesti
3842: kutus. Ainahan suurten kysymysten rat- pois päiväjärjestyksestä.
3843: kaisemisen yhteydessä syntyy kiihkoakin. Minulla puolestani ei ole epäilyksiä siitä,
3844: Silloin kuitenkin kun niin tehdään, että minkälainen kansan vastaus tulisi olemaan,
3845: kansan annetaan itsensä ratkaista sille tär- jos tässä asiassa kansan mieltä kuultaisiin.
3846: keitä periaatteellisia kysymyksiä, silloin Kun minä uskon, että suomalaisen yliopis-
3847: ollaan tekemisissä sellaisen kiihoittumisen ton vaatimus saisi kansan suuren enemmis-
3848: kanssa joka on suhteellisen nopeasti ohi- tön puolelleen, niin minulla on oikeus edel-
3849: menevää. Kokemus kieltolain kumoamisen lyttää, että ne, jotka joutuisivat vähemmis-
3850: ajoilta osoittaa, ettei kieltolakiväki tässä töön, lojaalisesti alistuisivat tulokseen, ja
3851: maassa sen vuoksi, että kieltolakitaistelun omasta puolestani vakuutan, että jos tulos
3852: aikana oli mielten kiihkoakin olemassa, ole olisi toinen, niin minä puolestani lojaali-
3853: millään tavalla tahtonut häiritä sisäpoliit- sesti tyytyisin siihen tulokseen, ja uskon,
3854: tista elämäämme sen jälkeen kuin väki- että minun kanssani tässä asiassa samalla
3855: juomakysymys tuli ratkaistuksi, ja ettei se kannalla olevat yleensä tulisivat niin me-
3856: tappionsa vuoksi ole tahtonut vaikeuttaa nettelemään.
3857: sisäpoliittisen elämämme vakiintumista. Mi- Äskeisessä lausunnossaan herra pääminis-
3858: nulla on syytä odottaa, että se puoli, joka ter:i on todennut, että tässä kysymyksessä
3859: yliopistokysymyksessä joutuisi vähemmis- on 10 vuotta poljettu paikalla. Vaatimus
3860: töksi, yhtä lojaalisesti suhtautuisi tapahtu- suomalaisen yliopiston aikaansaamisesta on
3861: neeseen ratkaisuun, kuin on tapahtunut hänen lausuntonsa mukaan, joka kyllä si-
3862: siinäkin asiassa, josta edellä vertauksen sältää historiallisen totuuden, esitetty suun-
3863: vuoksi mainitsin. Sen sijaan on paljon nilleen 10 vuotta takaperin ja sen jälkeen
3864: vaarallisempaa se kiihtyminen, joka syntyy ei, kuten hän ja eräät toisetkin puhujat
3865: sen kautta, että asioita tahdotaan ratkaista ovat todenneet, ole kuitenkaan saatu mitään
3866: toisin kuin meidän valtiojärjestyksemme merkittävämpää aikaan tämän vaatimuksen
3867: viitoittamia teitä myöten. Jos ratkaisu nyt toteutumisen hyväksi. Hallituksen esitys
3868: suoritetaan hallituksen suunnittelemilla herra pääministerin mielestä merkitsisi jo-
3869: keinoilla, niin saamme sen tilapäisen kiihoi- tain tämän vaatimuksen toteuttamisen hy-
3870: tuksen sijasta, joka syntyisi sen kautta, että väksi. Minun mielestäni se taasen merkitsisi
3871: tämä asia nyt saatettaisiin kansan ratkais- sitä samaa paikallaan polkemista, jota tässä
3872: tavaksi, syntymään pysyvää ja oikeutettua asiassa jo 10 vuotta on harjoitettu.
3873: katkeruutta, jolla varmaankin on sisäpoliit- Kun suomalainen sivistyneistö, maalais-
3874: tista elämäämme enemmän vahingoittava kansa ja erityisesti kansallisesti valveutu-
3875: vaikutus kuin sillä tilapäisellä kiihtymyk- nut nuorisomme ovat heränneet vaatimaan
3876: sellä, jonka kysymyksen toisenlainen rat- yhtä ja ainoata suomalaista valtionyliopis-
3877: kaisu joksikin ajaksi aiheuttaisi ja joka toa, niin on lapsellista luulla, että yliopisto-
3878: varmaankin asian järjestykseen tultua no- asia voidaan pysyvästi ratkaista ja kansaa
3879: peasti tasaantuisi. Poliittinen viisaus, josta rauhoittavalla tavalla järjestää sellaisella
3880: herra opetusministeri alussa puhui, mieles- lailla, jolla ruotsalaisuuden asema yliopis-
3881: täni vaatisi noudattamaan juuri sellaista tossa vakaannutetaan ja osittain vahviste-
3882: menettelyä, että pysyvän katkeruuden ai- taankin, varsinkin kun tämä aijotaan tehdä
3883: heet vältettäisiin ja sen vuoksi luovuttaisiin kuulematta tuon heränneen suomalaisen
3884: käyttämästä poikkeuksellisia keinoja sellai- kansan mieltä. Näin käy sitä vähemmän,
3885: sissa asioissa, jotka ilmeisesti kuuluvat kun asian senlaatuinen ratkaisu, jota halli-
3886: säännöllisen lainsäädännön piiriin, ja var- tus on suositellut, on ilmeisesti ellei perus-
3887: sinkin kun niitä tahdotaan ratkaista sään- tuslain kirjaimen niin ainakin sen hengen
3888: nöllisissä poliittisissa oloissa. ja tarkoituksen vastainen. Minä puolestani
3889: Olen siis sitä mieltä, että pysyvää ratkaisua, panen vastalauseen tällaista suunnitelmaa
3890: jonkalaista hallitus esityksellään tarkoittaa, vastaan sen heränneen suomalaisen kansan
3891: 40 PerjaHtaina 18 p. tammikuuta 1935.
3892:
3893: puolesta, jon'ka oikeuksia tällä menettelyllä merkitse, kuten siitä moneen otteeseen on
3894: loukataan (Keskustasta: Oikein, oikein!). huomautettu, yliopistomme suomalaista-
3895: mista, niin suomalaisesti ajattelevien edus-
3896: Ed. H e i s k a n en: Herra puhemies! tajien: maalaisliitto, IKL, kokoomuksen
3897: Vietämme suomalaiskansallista merkki- suomalaissiipi ja pikku-puolueet ynnä toi-
3898: vuotta, Kiven ja Kalevalan riemuvuotta von mukaan suomalaisimmin ajattelevien
3899: sukunimien suomalaistamisen merkeissä ja sosialidemokraattien olisi ollut pakko äänes-
3900: ruotsalaisuuden vakiinnuttamiseksi yliopis- tää tämä laki yli vaalien, mikäli ei olisi
3901: tossa. Edellisestä huolehtii Suomen suoma- onnistuttu saamaan niin suurta osaa sosia-
3902: laisesti valveutunut kansa, jälkimmäisestä listeista äänestämään yliopiston todellisen
3903: Suomen hallitus. Suomen kansa on kyllä suomalaistamisen puolesta, että laki olisi
3904: toivonut, että valtion yliopisto suomalais- voitu hyväksyä.
3905: tettaisiin, mutta hallitus on tämän toivo- Hallitus ei tahtonut, kuten täällä myös-
3906: muksen käsittänyt väärin ja ryhtynyt yli- kin on moneen kertaan huomautettu, tyytyä
3907: opistolakia muuttamaan tavalla, joka eräissä tähän, vaan käyttäen hyväkseen valtiosään-
3908: tärkeissä kohdin merkitsee ruotsalaisuuden nön toisenlaisia tilanteita varten hallituk-
3909: lujittumista yliopistossa. Hallitukselle on selle suomaa oikeutta kutsui koolle ylimää-
3910: siis tullut erehdys, jollaista matemaatt i- räiset valtiopäivät. On myös sanottu jo,
3911: sella - kielellä sanotaan merkkivirheeksi; minkä takia nämä ylimääräiset valtiopäivät
3912: plus-merkin tilalle on tullut miinus-merkki_:_ koolle kutsuttiin.
3913: Tätä hallituksen valitettavaa erehdystä Aikaisemmin meillä on ollut ylimääräisiä
3914: Suomen kansa mitä syvimmin valittaa. valtiopäiviä v. 1910, jolloin venäläinen valta
3915: Me saimme vajaa 20 vuotta sitten itse- täällä tahtoi, tosin onnistumatta, tätä kei-
3916: näisyyden ulkopoliittisten edullisten suh- noa käyttäen saada ajetuksi eduskunnassa
3917: danteitten tuloksena, mutta ainakin yhtä läpi yhdenvertaisuuslain. Ja vuonna 1918,
3918: suuressa mielessä sen kansallisen herätyk- jolloin Suomeen yritettiin, tosin myös on-
3919: sen kautta, jota maassamme oli harjoitettu nistumatta, saada saksalainen ruhtinas ku-
3920: jo viime vuosisadan puolivälistä alkaen. Me ninkaaksi, ynnä sitten vuonna 1932, jolloin
3921: saimme valtiollisen itsenäisyyden, mutta ylimääräisillä valtiopäivillä päästiin siihen,
3922: kansallista itsenäisyyttä emme vielä, eikä mihin hallitus valtiopäiviä kokoon kutsues-
3923: niinmuodoin kansallisuustaistelu ja itsenäi- saan pyrki, nimittäin kieltolain lmmoami-
3924: syystaistelu tässä mielessä ole vielä valitet- seen.
3925: tavasti loppuun suoritettu. Että meillä ei Tuskin hallituksemme, joka nyt on kut-
3926: ole vielä kansallista itsenäisyyttä, suomalais- sunut ylimääräiset valtiopäivät, mielellään
3927: kansallista itsenäisyyttä, sen osoittaa sel- muistelee niitä vallanpitäjiä, jotka kutsui-
3928: vääkin selvemmin se, että meidän vielä nyt vat koolle v. 1910 ,yhdenvertaisuusvaltio-
3929: täällä eduskunnassa tarvitsee keskustella päivät'' ja tuskin ainakaan sosialidemo-
3930: siitä, onko yliopisto suomalaistettava vaiko kraatit mielellään muistelevat niitä aikoja,
3931: ei ja vielä selvemmin tämän osoittaa se, jolloin meillä oli ylimääräiset ,kuningas-
3932: että hallitus tavallaan pakkokeinoa käyt- valtiopäivät". Mitä taas tulee ,täyskiellot-
3933: täen pyrkii pakottamaan eduskunnan rat- toman kansanraittiuden edistämisvaltiopäi-
3934: kaisuun, joka, kuten jo mainitsin ja kuten viin ", niin niiden edellä oli kieltolaista
3935: kohta tulen osoittamaan, todella merkitsee neuvoa-antava kansanäänestys, kuten myös-
3936: oleellisissa kohdissa ruotsalaisuuden lisää- kin jo on huomautettu, joka toi ilmi kan-
3937: mistä yliopistoon. san tuomion. Ylimääräiset valtiopäivät siis
3938: Se hallituksen yliopistolakiehdotus, jota kieltolain kumotessaan panivat vain täytän-
3939: joskus ,hirtehishuumorilla on sanottu yli- töön kansan tuomion. Silloin ylimääräiset
3940: opiston suomalaistami&ehdotukseksi' ', käy~- valtiopäivät ehkä olivat paikallaan, mutta
3941: tääkseni erään keskustapolitiikan sanontaa, kun nyt koolle kutsuttuja valtiopäiviä on
3942: ennätettiin, kuten kaikki tiedämme, jo tahdottu verrata näihin viinavaltiopäiviin,
3943: viime syksynä käsitellä perustuslakivalio- niin se on ilmeisesti tahallista hämäämistä,
3944: kunnassa ja käsittelyn piti kaikessa rau- sillä ero on niin selvä. Silloin oli kansa
3945: hassa jatkua helmikuussa kahden viikon kansanäänestyksen kautta tuonut tahtonsa
3946: perästä aikavilla varsinaisilla valtiopäivillä. julki. Nyt hallitus ylimääräisiä valtiopäiviä
3947: Kun hallituksen esitys tosiasiaHisesti ei käyttäen tahtoo antaa esillä olevalle asialle
3948: HeLsingin yliopiston järjestysmuodon peruste:ta koskevan lain muuttaminen. 41
3949:
3950: mieleisensä ratkaisun kuulematta kansan sesti ed. Toivola sen tietää. Meillä käytet-
3951: mielipidettä, jopa yrittäen estää sen ensi tiin sitä kieltolakiasiassa 3 vuotta sitten.
3952: vaaleissakin pääsemästä näkyviin. Jos hal- Yliopistokysymys näyttäisi myös sopivan
3953: litus ensin olisi kysynyt kansan mieltä ja erittäin hyvin kansanäänestyksellä ratkais-
3954: sitten vasta kutsunut eduskunnan koolle, ei tavaksi, ja vaikka haUitus ei olisi tahtonut-
3955: hallituksen toimenpidettä vastaan tässä suh- kaan käyttää tätä keinoa, niin sen olisi pi-
3956: teessa olisi ollut mitään erikoisempaa sanot- täruyt toimittaa eduskuntavaa1lit tai ainakin
3957: tavaa. sallia, että tämä kysymys tulee ensi vaa-
3958: Kuten jo sana ,ylimääräiset'' valtiopäi- leissa vaalikysymykseksi (Ed. 'Toivola: Se
3959: vät osoittavat, on valtiosäännön ilmeinen oli viime vaale~ssra !) . - - Ja tulee Die-
3960: tarkoitus, että niitä käytetään ainoastaan maan niin kauan kuin tämä asia, on rat-
3961: poikkeuksellisissa olosuhteissa, esim. sodan kaistu. Kun näin ei ole tapahtunut, vn hal-
3962: sattuessa tai silloin kun eduskunta ei ole Etuksen toimenpide mitä selvimmässä
3963: koolla ja sattuu erittäin tärkeitä kysymyk- ristiriidassa demokraattisten periaa:tteiden
3964: siä, jotka on nopeasti ratkaistava. Myöskin kanssa .
3965: tätä keinoa voidaan käyttää loukkaamatta .Jiallituksen toimenpide sotii myös sel-
3966: demokraattisia periaatteita silloin, kun on västi valtiosääntömme henkeä vastaan, ku-
3967: ratkaistava asia, josta on toimitettu kansan- ten jo on mainittu. Ja siinä, että eduskun-
3968: äänestys. Nyt esillä olevassa tapauksessa na:n vähemmistölle, jos tämä vähemmistö Dn
3969: mistään tällaisesta ei ole kysymys. Kansan- ainwkin 1 / 3 eduskunnan jäsenten lukumää-
3970: äänestystä ei ole toimitettu. Yliopistoasia rästä, myönnetään oikeus tärkeissä asioissa
3971: on ollut esillä jo vuosikymmenen ajan, ku- äänestää asia yli v·aalien, lienee tarkoitus
3972: ten herra pääministeri huomautti, joten se estää liian suuri heilahtelu lainsäädännössä.
3973: ei ole mikään äkkiä esille putkahtanut ky- Ellei tätä ,tarsoittajaa" olisi, voisi näet
3974: symys. Eikä hallitus suinkaan ole pitänyt yksi eduskunta jonkin tärkeän lain hyväk-
3975: sitä kiireellisenä, koska se ei koko viime tal- syä, sanokaamme ehkä yhden äänen enem-
3976: ven aikana antanut esitystä eduskunnalle, mistöllä, yhteen suuntwan ja seuraava edus-
3977: monista huomautuksista huolimatta. Mistä kunta, jonka kokoonpano ehkä hiukan on
3978: nyt tämä äkillinen kiire, ettei enää maltettu muuttunut, toiseen suuntaan.
3979: kahta viikkoa odottaa~ Kun näin on, ei Kutka muodostavat nyt sen eduskunnan
3980: hallituksen toimenpidettä voida verrata, jos enemmistön, joka on valmis demokraattisia
3981: sille yleensä aletaan esikuvaa etsiä, muihin periaatteita ja perustuslainhenkeä vastaan
3982: kuin niihin toimenpiteisiin, jolloin venäläi- hyväksymään hallituksen •esityksen yliopis-
3983: nen valta kutsui koolle yhdenvertaisuusval- ton kieliolojen muuttamisesta? Sen muo-
3984: tiopäivät tai jolloin hallitus ..... . dostavat laillisuudestaan int,oilevat ruotsa-
3985: laiset, perustuslaillisuudella ja. ka.nsa,nval-
3986: m
3987: ,puhe i ·e s, koputta~en: .Sopimattomien taisuudella rumpua lyövät edistysmieliset
3988: vertailujen käyttö on k~elletty. ynnä demokratian puolesta taistelevina
3989: muka esiintyvät sosialidemokraattiset joh-
3990: lP u h u j aJ: . . . . kutsui tynkäedusknn- tajat, jotka ~lmeises:ti tullevat pakottamaan
3991: nan koolle kuningasta. valitsemaan. mukanaan äänestämään myös todella kan-
3992: Jo edellisestä on osittain käynyt ilmi, että sanrvaltaisesti ja suomahisesti ajaHelevat
3993: hallituksen toimenpide on rist1riidassa kan- sosialidemokraatit, joita1 uskon sentään
3994: sanvaltaisten periaatteiden kamsa, joita myös olevan täällä eduskunnassa: (Keskus-
3995: meillä on noudatettu. tasta: On niitä! - Ed . .Swentorzetski !) .
3996: Ha1litusmuodon .2 § :ssä sanotaan näet, Ne, jvilta hallitus taas tahtoo riistää vä-
3997: että valtiova<lta kuuluu kansalle. Tämän hemm~stölle kuuluvan oikeuden, ovat maa-
3998: valtioelämään sovelluttami,nen merkitsee laisliitto, kokoomus ja l]{IL (Ed. Komu:
3999: sitä, että valtiollis,issa. asioissa on kuultava Hyvä kokoomus tuntuu olevan!) sekä toi-
4000: kansan mielipidettä viime vaiheissa. Tämä von muka111n pikkupuolueet. Meillä ei kyllä-
4001: taas voi tulla esille joko kansanäänestyksen kään yleensäkään ole ka:nsallinen a'ate-
4002: tai eduskuntavaJalien kautta (Ed. ToivDla: suunta ollut va.llanpitäjien tahoHa erittäin
4003: Ei valti·osääntö tunne kaJnsanäänestystä!). korkeassa kurssissa, mutta niin syrjäytetty
4004: - - Edellistä on kä.ytetty usei'lSa kansan- se tuskin lienee ollut pitkiin aikoihin ja
4005: valtaisesti hallituissa maissa kuten erikoi- niin vähän suomalaisiin aineksiin ei olisi
4006:
4007: 6
4008: 42 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4009:
4010: luullut hallituksen tässä asiassa turvautu- suomenkielistä, tietysti suhteellisesti otet-
4011: va.n, kuin se on tehn~t. Minun e~ liellle tässä tuna. Ja myöskin 4 kertaa enemmän kuin
4012: yhteydessä tarpeellista ainakaan paljoa pu- mitä Ruotsin valtakunta järjestää profes-
4013: hua. siitä, että myöskin sosialidemokraatti- sorien antamaan opetusta, Ruotsissa. Siitä
4014: sessa kansanaineksessa on esiintynyt vahvaa huolimatta, että Ruotsi on paljon varak-
4015: arvostelua tätä hallituksen menettelyä vas- kaampi maa kuin Suomi, niin .Suomen hal-
4016: taan. Siitähän me olemme kaikki nähneet litus on nyt halukas järjestämään näin
4017: mainintoja sanomalehdissä (Eduskunnasta: suuressa maarassa professorien antamaa
4018: Sasuhan siellä on arvostellut!). On siellä opetusta, ruotsinki:elisille. Ja tästä huoli-
4019: muitakin, Haapamäen kokous esimerkiksi. matta Ruotsin ja Skandinavian professorit
4020: Jos sosialidemokraatit hyväksyvät hallituk- ovat päästäneet hätähuudon ja toimitta-
4021: sen kannan, niin he astuvat, kuten jo on neet lähetystöihimme adressejw, joissa he
4022: huomautettu, linjoille, jotka heille itselleen vastustavat hallituksen toimenpiteitä. Ruot-
4023: voivat käydä Iwhtalokhiksi (Ed. Komu: salaiset professorit ovat siis syvästi huolisr
4024: Kyllä me siitä huolen pidämme!). Jos he saan siitä, että Suomessa ruotsinkielisiä pro-
4025: nyt hyväksyvät hallituksen lakiehdotuksen, fessoreja tulisi ruo'tsinkielisen väestön luku-
4026: niin he peria:attteessa ·antavat siunauksensa määrään verrattuna olemaan a:inoastaan 4
4027: ylimääräisten valtiopäivien kokoonkutsumi- kertaa enemmän kuin Ruotsissa.
4028: selle ratkaisemaan aivan tavalllliia kysy- Tässä käsittelyssä ei liene tarvis käydä
4029: myksiä ja niin ollen heillä ei voi olla mi- lakiehdotu!ksen yiksityislk:ohtiin vielä, siHä
4030: tään vastaan sanottavaa, jos haHitus myö- siihen ilmeisesti tulee tilaisuus asian myö-
4031: hemmin ha:luaa kävttää samaa keinoa hemmissä vaiheissa. Tyydyn vain tällä !ker-
4032: asiassa, joka ehkä ko~kee sosialidemokraat- taa toteamaan, että hallituksen esityksen
4033: teja lähempää kuin yliopistolaki. Pelkkä mukaan ruotsienkielisten professorien luku-
4034: halhtuksen arvosteleminen eduskunnassa ei määrä tultaisiin asettamaan 23 :ksi, kun
4035: tule tietysti riittämään ja se on vain pu- nykyisen lain mukaan, kun se täydelleen
4036: hetta puheen vuoksi. Vasta sitten, jos sosia- on toteutettu, on vain 15 ruotsinkielistä pro-
4037: lidemokraattiset edustajat äänestävät halli- fessoria. Sitä paitsi nämä ruotsinkieliset
4038: tuksen esitystä vastaan ja. siten siirtävät tä- tavalliset professorit ja ylimääräiset profes-
4039: män asian käsittelyn tai\'allisHle lakimääräi- sorit tuEsivat muodostamaan oman konsis-
4040: sille valtiopäiville, vasta sitten he todella tor~n, siis oman ruotsalaisuuden linnoituk-
4041: asettuvat vastustamaan tätä hallituksen me- sen Helsingin yliopiston sisään, johon lin-
4042: nettelytapaa. noitukseen suomalaisilla Y'liopiston opetta-
4043: Mitä itse hallituksen esitykseen yliopisto- jilla ei olisi pääsymahdollisuuiksia.
4044: lain muuttamiseksi tulee, niin se johtaa hy- On epäilemättä selvää, että yliopisto olisi
4045: vin outoihin seuraamuksiin, joten nimitys paras suomalaistaa täydellisesti, kuten jo
4046: yliopiston suomalallitaminen tämän yhtey- perustuslaJkivaliokunnan mietintöön liite-
4047: dessä on mitä karkeinta sanojen väärin-' tyssä vastalauseessa ·ennen joulua ehdotet-
4048: käyttöä. On osoitettu, että jos se hallituk- tiin. Ja täUainen Ta1Jkaisu olisi sekä oikeu-
4049: sen esitys hyväksytään, joka syksyllä an- denmukainen, että tarkoitustaan vastaava,
4050: nettiin eduskunnalle ja, jonka: mukainen koskapa ruotsinkieliset ylioppilaat osaavat
4051: pääasiassa, hallituksen nykyinenkin esitys suomeajopa osaavat monta vertaa enemmän
4052: on, niin sr1loin tulee Helsingin yliopistossa kuin suomalaiset ylioppilaat vielä muuta-
4053: järjestettäväksi professorien antamaa yli- mia vuosia tai pari vuosikymmentä sitten
4054: opisto-opetusta ruotsinkielisil1e väestösuh- osasivat ruotsia, jolla kielellä heidän täytyi
4055: teeseen verrattuna 2 1 / 2 kerta:a enemmän kuunnella melkein 'kaikki opetuiksensa. Tä-
4056: kuin suomenkielistä professorien antamaa ten suomalaistunut yliopisto avaisi mielel-
4057: opetusta. Ja jos myöskin yksityis:et yliopis- lään ovensa kaikille ruotsinkielisillekin yli-
4058: tot otetaan huomioon, kuten ilmeisesti on oppilaille, antaen heille ammattitietojen li-
4059: otettava, kun tällainen koko ma:an kulttuu- säksi täydellisen suomenikielen taidon, jota
4060: Tikysymys on esillä, niin silloin, jos halli- he myöhemmin virassaan 'kaikkein useim-
4061: tuksen esitys hyväksytään, tulee se merkit- missa tapauksissa tulevat tarvitsemaa:n. Ja
4062: semään sitä, että ruotsinkielllitä professo- tämänkin mukaan jokainen tarpeellisen tie-
4063: rien ·antamaa opetusta tulee Suomessa ole- teellisen pätevyyden omaava ja suomen-
4064: maan hiukan yli 4 kertaa enemmän kuin kieltä täysin osaava Suomen kansalainen
4065: HeJsingin yliopi•ston järje.sty.smuodon peru:steita koskevan lain muuttaminen. 43
4066:
4067: pääsisi tietenkin syntyperään tai kieleen liitolla. Kun tavallisesti tähän asti on kä-
4068: katsomatta suomalaistuneen yliopiston opet- site ,aitosuomalainen" käsitetty jonkinlai-
4069: tajaksi. sessa suppeammassa merkityksessä, niin mic
4070: Ja niitäkin, jotka :katsovat ha:llitusmuo- nun täytyy huomauttaa, käsitteen selventä-
4071: don 14 § :n säännösten samanlaisista perus- miseksi, että herra opetusministeri on tä-
4072: teista estävän yliopiston täydellistä suoma- män sanan käsittänyt tää'llä laveammassa
4073: laistamista - va:ilkka tämä käsitys ilmei- merkityksessä.
4074: sesti on väärä - niin niitäkin pitäisi tyy- Muuten suomalaisuustyöntekijöiden täy-
4075: dyttää pätevimmä:n ammattiviranomaisen, tyy vilpittömästi kiittää hallitusta siitä, että
4076: konsistorin esitys, jonka mukaan yliopisto se on tuonut tämän asian päiväjärjestyk-
4077: muuten suomalaistutettaisiin, paitsi että seen näin oudolla tavalla. Sillä tämä on
4078: alkeisopetusta tultaisiin antamaan myös vavahduttavasti vaiJkuttanut suomalaisen
4079: ruotsinkielellä ja että ylioppilaan sallittai- kansan laajoihin piireihin, ja monet niistä-
4080: siin tenteissä !käyttää omaa kieltään. Täl- kin, jotka aikaisemmin ovat epäröineet täy-
4081: lainenkin ratkaisu olisi parannus nykyiseen dellisen ratkaisun edessä yliopistokysymyk-
4082: järjestelmään verrattuna eikä me:rlkitseisi sen kohdalla, ovat siirtyneet ja siirtyvät
4083: askelta taaksepäin, kuten hallituksen esitys yhä selvemmille suomalaiskansallisille yksi-
4084: merkitsee, joskaan tämäikään konsistorin kielisille •linjoille. Parempaa palvelusta
4085: ehdotus ei tee yliopistosta täysin suoma- aatteellisessa mielessä ei olisi voitu suoma-
4086: laista. Opetusministeri sanoi syksyllä edus- laisuusasialle tehdä kuin minkä hallitus on
4087: kunnassa, kun oli vastaava tilaisuus, lähete- tehnyt (Vasemmalta: Mitäs siitä sitten pu-
4088: keskustelu, täällä esillä, että hallituksen esi- huu!). Hallituksen esitys, jos se lai·ksi tulee,
4089: tys on kompromissin tulos. Tässä hän oli tulee hetkiseksi va]keuttamaan tilannetta
4090: ilmeisesti oi'keassa siinä suhteessa, että esi- ja merkitsee eräässä suhteessa taka-askelta,
4091: tyksen aikaansaamiseksi syntyi kompromissi, mutta se todennäköisesti samalla jouduttaa
4092: jonka olivat tehneet keskenään ruotsalaiset täydellistä ratkaisua. Hallituksen nyt edus-
4093: ja kaksikielisyysmiehet. Suomalaisten pii- kunnalle antama esitys on eräissä suhteissa
4094: rien mielipidettä ei liene lainkaan kuultu, huonompi !kuin syksyllä antama, nimittäin
4095: ei edes Helsingin yliopiston konsistorille siinä mielessä, että kiinteitten professorien
4096: annettu tilaisuutta lausua käsitystään !halli- lukumäärää on lisätty kolmella, entisten
4097: tuksen esityksestä. Tällainen menettely ei 12 :n asemasta tulisi 15, mikä merkitsee
4098: suinkaan rakenna rauhaa yliopistomme ym- ruotsalaisuuden lisäämistä, sekä siinä mie-
4099: päriUe, kuten herra pääm~nisteri näyttää iessä, että ruotsinkielisillä ylioppilailla olisi
4100: luulevan. Päinvastoin asia tulee jatkuvasti tilaisuus tenteissä käyttää omaa kieltään.
4101: esille ja ei tarvitse olla mikään ennustaja Sitäpaitsi tähän liittyy myös pykälä osa-
4102: vo~dalkseen :mainita, että tästä asiasta tulee kuntapakon poistamisesta. Sen sijaan mi-
4103: aloite tehtäväksi jo helmikuussa kokoontu- tään parannusta suomalaiskansalliselta kan-
4104: vi:lla valtiopäivillä, päätettäköönpä nyt tässä nalta katsottuna ei ole ha'llituksen esityk-
4105: ylimääräisessä ·eduskunnassa mitä tahansa. sessä, joten tämäkin, totean sen, vielä
4106: Paitsi siinä tapauksessa tietysti ei tule, että osoittaa, että hallitus ei ole halunnut kuulla
4107: yliopisto nyt todella suoma•laistutetaan. suomalaiskansanisia piirejä, eikä niitä pii-
4108: Alleviivaisin vielä erilmisesti hallituksen rejä, joita täällä eduskunnassa todennäköi-
4109: menettelyä siinä suhteessa, että tosiaankaan sesti on edustamassa noin 80-90 edustajaa.
4110: suomalaiskansallisten piirien mieltä ei ole Hallitus on tämän asian ottanut liian yk-
4111: haluttu kuulla tätä asiaa järjestettäessä. sinomaisesti poliittisena kysymyksenä eikä
4112: Kun tääillä herra opetusministeri sanoi, että riittävän suuressa määrässä suomalaiskan-
4113: tämä hal-lituksen esitys ei tyydytä aitosuo- sallisena sivistyskysymyksenä. Se on tyyty-
4114: malaisia piirejä, niin jos tämä sana ,aito- nyt hankkimaan eduskunnan enemmistön
4115: suomalainen" käsitetään sillä tavalla kuin kannatuksen- joko suoraan tai epäsuorasti
4116: herra opetusm~nisterin !lausunnon perus- - esitykselleen tietäen silloin, että esitys
4117: teella on käsitettävä, niin sellaisia aitosuo- tulee menemään läpi ollenkaan riippumatta
4118: malaisia tai aitoja suomalaisia on suomen- siitä, mitä se suomalaiskansalliselta kan-
4119: kansan varma enemmistö ja sellainen aito- nalta me:rlkitsee. Eduskunnan herra puhe-
4120: suomalainen ohjelma yliopistokysymyksen mies sanoi haastattelussaan, että tämä halli-
4121: kohdaUa on esim. kokoomuksella ja maalais- tuksen esitys on haaste eduskunnalle. l\fe
4122: 44 Pe!'jantaina 18 p. tammikuuta llJi),).
4123:
4124:
4125: otamme tämän haasteen vastaa:n, ja toivon päivien käsiteltäväksi. Se on suomalaiskan-
4126: mukaan eduskunta vastaa tähän hallituksen sallisen hengen ylimielinen loukkaus, se on
4127: haasteeseen niin selvällä tavalla, ettei halli- samalla isku vasten sen demokratian kas-
4128: tukselle jää epäröimiselle tilaa. voja, jonka vartijana hallitus on tähän
4129: saakka tahtonut muka olla (Vasemmalta:
4130: Ed. S u n d s t r ö m : Herra puhemies ! - Diktatuurimiesten demokratia!). Se on lain
4131: Hallituksen taholta on annettu ymmärtää, muodolliseen kirjaimeen nojautuen ja so-
4132: että yliopistolakiesitysten käsittely on jä- veltaen äärimmäisissä poik<keustapa uksissa
4133: tetty ylimääräisille valtiopäiville, jotta esi- käytettäväksi tarkoitettua lainsäädäntöjär-
4134: tysten vastustajilla ei olisi mahdollisuutta jestystä ottanut suomalaiselta kansalta mah-
4135: äänestää niitä lepäämään yli vaalien, koska dollisuuden lausua lopullisen sanansa suun-
4136: valtiopäiväjärjestyksen 72 § :n mukaan nitellusta lainmuutoksesta. Säännöllistä
4137: asiaa, joka ei ole perustuslain luontoinen, lainsäädäntötapaa noudattaen on vuoden
4138: ei ylimääräisillä valtiopäivillä voida sano- 1926 valtiopäiväjärjestyksen 66 § :n 7 mo-
4139: tulla tavalla saattaa uusien vaalien koh- mentin mukaan lakiehdotus, joka kolman-
4140: teeksi. Tällainen menettely tärkeässä kan- nessa käsittelyssä ei ole rauennut, pantava
4141: sakunnan henkisen elämän keskeistä kysy- lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pi-
4142: mystä koskevassa lainsäädäntötyössä on dettäviin ':'arsinaisiin valtiopäiviin, jos eh-
4143: omiansa herättämään hämmästystä ja myös~ dotusta asran lepäämään jättämisestä kan-
4144: kin suuttumusta. Olemme omalta kohdal- nattaa vähintään 1 / 3 eduskunnan kaikista
4145: tamme kyllä nähneet, että nykyinen halli- jäsenistä. Tämä ratkaisu asian lepäämään
4146: tus taistellessaan isänmaallisen kansanliik- jättämisestä on katsottava eduskunnan pää-
4147: keen isänmaallista ja suomalaiskansallista tökseksi eikä sitä saa olemukseltaan käsit-
4148: herätystyötä vastaan, on monasti poikennut tää vain vähemmistön vastustustoimenpi-
4149: laista ja ennenkaikkea lain hengestä. Se on teeksi. r~ainsäätäjä on katsonut, että edus-
4150: hankkiakseen itselleen marxilaisten ja näi- kunnalle on tällä tavoin annettava oikeus
4151: den ·liittolaisten ruotsalaisten kannatuksen, saattaa tärkeät lainsäädänriölliset kysymyk-
4152: ollut valmis supistamaan ja rajoittamaan set kansan välittömästi harkittavaksi uusien
4153: kansanliikkeen kannattajien alkeellisia lail- vaalien yhteydessä. Tällainen järjestely on
4154: lisia oikeuksia. Hallitus on nostattaakseen ollut välttämätön, jotta saataisiin edes jon-
4155: kansankerrokset kansanliikettä vastaan koet- kinlaiset takeet siitä, että eduskunnan käsi-
4156: tanut synnyttää niissä uskon, että kansan- tys joistakin lainsäädännöllisistä toimenpi-
4157: liike pyrkii diktatuuriin ja hävittämään teistä kuvastaisi kansan todellista tahtoa.
4158: kansanvallan. Se on tällöin esiintynyt jon- Samalla on tahdottu tämän kautta estää,
4159: kinlaisena kansanvallan ja laillisuuden var- että eduskunta, silloin kun se ei toimi kan-
4160: tijana (Keskustasta: Mitenkä tämä kuuluu san todellisen tahdon mukaisesti, säätäisi
4161: yliopistoon~). Kyllä, sillä minä väitän, että sille lakeja, jotka kansan oikeustajunnan
4162: hallitus on menetellyt laittomasti ja tahdon vastaisina olisivat omiansa aikaansaamaan
4163: perustella tämän kantani. Kansanliikkeen häiriöitä yhteiskunnallisessa elämässä ja si-
4164: taholta on useasti väitetty, että hallitus ten vahingoittaisivat kansakuntaa ja val-
4165: tällä asenteella on tosiasiallisesti pyrkinyt tiota. Valtiopäiväjärjestyksen säännös laki-
4166: peittämään todellisen tarkoituksensa. Se on ehdotuksen lepäämään jättämisoikeudesta
4167: tahtonut kääntää kansan huomion kansan- on siis tarkoitettu takaamaan - siinä rajoi-
4168: liikkeen taholta muka uhkaavaan vaaraan, tetussa mitassa, kuin se on yleensä mahdol-
4169: samalla kun se on valmistanut pohjaa epä- lista, - eduskunnan lainsäädäntötoimenpi-
4170: kansalliselle ja kansanvallan vastaiselle val- teiden sopusointuisuuden kansan oikeusta-
4171: tasuunnalle, jonka tukena olisi ruotsalais- junnan ja todellisen tahdon sekä kansakun-
4172: marxilainen-edistysmielinen rintama. Nyt nan etujen kanssa.
4173: luulee kai hallitus olevansa niin varma ase- Kysymyksessä oleva säännös on niin ollen
4174: mastaan ja tukijainsa kannatuksesta, että perustuslakisäännöstemme yksi demokratian
4175: se on perustuslakiakin uhmaten uskaltanut kaikkein tärkeimpiä kulmakiviä. Jokainen
4176: heittää taisteluhansikkaan myös koko suo- toimenpide, joka tarkoittaa tehdä tyhjäksi
4177: malaiskansalliselle rintamalle. Tällaisena eduskunnan oikeuden saattaa sen käsiteltä-
4178: tekona on kiistämättömästi pidettävä yli- väksi jätetty asia lepäämään yli vaalien
4179: opistolakien jättämistä ylimääräisten valtio- kansan tahdon selville saamiseksi, on niin
4180: Hel-singin yliopiston järjestysmuodon perlllSteita koskevan lain muuttaminen. 45
4181:
4182: ollen perustuslain vastainen ja rikos valtio- asia ole ollut niin kiireellinen, että se ei
4183: sääntöä vastaan. Hallitus, joka tällaiseen olisi sietänyt sitä viivytystä, joka mahdolli-
4184: tekoon ryhtyy, on sillä todistanut, että sille sesti olisi aiheutunut sen kautta, että asia
4185: on vieras jo se henkikin, jolle meidän halli- olisi suomalaisen kansan mielipiteen selville
4186: tusmuotomme ja valtiopäiväjärjestyksemme saamiseksi äänestetty yli vaalien. Tietenkin
4187: nojautuu. Se on sillä osoittanut, että on olisi toivottavaa, että yliopistoasia saatai-
4188: syytä varoa, että se sopivan hetken tullen siin mahdollisimman pian pois päiväjärjes-
4189: on valmis heittämään hartiailtaan demokra- tyksestä. Mutta selviö on jokaiselle, jolla
4190: tian vaipan aikansa käytettyjen vanhojen on silmät nähdä, ettei se ratkaisu, johon
4191: vaatteiden joukkoon. Tuntuu kuin kuuli- hallitus pyrkii vastoin suoma-laiskansallista
4192: simme jo huudon: ,Suomen suomalainen ajatustapaa, koskaan voi johtaa tähän tu-
4193: kansa on tyhmä eikä ymmärrä hoitaa lokseen. Taistelu suomalaisen yliopiston
4194: asioita ! '' Jotakin vastaavanlaista kuin puolesta tulisi tällaisen ratkaisun jälkeen-
4195: Eestissä on. Hallitus puolustaa menette- kin jatkumaan entistä suuremmalla voi-
4196: lyään tietenkin sillä, että valtiovallalla on malla. Se kiihtyisi vain. Yhteiskunnan rau-
4197: valtiopäiväjärjestyksessä annettu oikeus han kannaltakaan ei siis olisi pyrittävä sii-
4198: kutsua eduskunta ylimääräisille valtiopäi- hen ratkaisuun, johon hallitus esityksessään
4199: ville ja määrätä ne asiat, jotka esitetään tähtää. Vielä vähemmän olisi sellaista rat-
4200: sen käsiteltäväksi. Tähän onkin valtioval- kaisua kiirehdittävä. Valtakunnan koko-
4201: lalla kyllä oikeus, mutta vain loukkaamatta naisetua silmälläpitäen ei kysymyksessäole-
4202: perustuslailla eduskunnalle säännöllisiä ta- van lakiehdotuksen saattaminen laiksi kii-
4203: pauksia varten myönnettyä lainsäädäntö- reellisesti vastoin normaalista lainsäädäntö-
4204: valtaa. Ylimääräiset valtiopäivät on perus- järjestystä ole siis mitenkään puollettavissa.
4205: tuslain hengen mukaisesti kutsuttava koolle On niin ollen aivan selvää, varsinkin
4206: vain kiireellisissä tapauksissa, toisin sanoen huomioonottaen, että poikkeuksellista me-
4207: silloin, kun asia on niin nopeasti saatava nettelyä on käytettävä vain silloin, kun sii-
4208: Tatkaisuun, ettei se valtakunnan etuja vaa- hen on ilmeinen oikeus, ettei ole· ollut ole-
4209: rantamatta ehdi odottaa varsinaisten valtio- massa mitään pätevää laillista aihetta,
4210: päivien kokoonkutsumista. Mutta ylimää- jonka nojalla yliopistoasiaa olisi voitu pitää
4211: räisiä valtiopäiviä ei missään tapauksessa niin kiireellisenä, että sen ratkaisuun saat-
4212: ole lupa käyttää vain keinona sellaisten tamiseksi on valtakunnan edun kannalta
4213: lakiehdotusten voimaansaattamiseen, joita ollut tarpeellista turvautua ylimääräisiin
4214: varsinaisilla valtiopäivillä ei voitaisi saada valtiopäiviin ja riistää siten eduskunnalta
4215: hyväksytyksi. Ylimääräisiä valtiopäiviä ei sille perustuslailla turvattu normaalinen
4216: toisin sanoen saada käyttää kansalle perus- oikeus äänestää asia lepäämään yli vaalien,
4217: tuslaissa turvatun lainsäädäntöoikeuden su- jotta kansa voisi lausua uusissa vaaleissa
4218: pistamiseen. Jos toisin menetellään, riko- sanansa ·yliopistolakiehdotuksista.
4219: taan, kuten sanottu, lain muodon varjolla Sellainen eduskunnan perustuslailla tur-
4220: sen asiallista sisältöä. Mutta sellainen me- vattujen laillisten oikeuksien mielivaltainen
4221: nettely on mielestäni moraalisesti paheksut- typistäminen, johon hallitus nyt on tehnyt
4222: tavampi rikos kuin selvä väkivalta. itsensä syypääksi, on omiansa antamaan
4223: Yliopiston n. s. suomalaistamista koske- aiheen sitäkin jyrkemmälle vastalauseelle;
4224: vaa lakiehdotusta on hallituksessa tietenkin kun se vaikuttaa suomalaisen kansan tär-
4225: pidetty sellaisena kiireellisenä asiana, jota keimmän kulttuurikysymyksen ratkaisuun.
4226: varten ylimääräiset valtiopäivät valtiopäivä- Suomen suomalainen kansa vaatii itselleen
4227: järjestyksen mukaan voidaan kokoonkutsua. tinkimättömästi sellaista yliopistoa, joka on
4228: Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Varsi- hengeltään ja kieleltään suomalaiskansalli-
4229: naiset valtiopäiväthän olisivat kokoontuneet nen. Se tahtoo luoda maailmaan ainakin
4230: kahden viikon perästä, joten yliopistoa kos~ yhden suomalaisen valtion yliopiston. Tais-
4231: kevat lakiehdotukset olisi noillakin valtio- telu koskee tätä kansallista asiaa. Hallitus
4232: päivillä pian saatettu säännöllisen lainsää- tarjoaa Suomen kansalle yliopistoa, joka ei
4233: däntömenettelyn mukaan ratkaisuun, var- tyydytä suoma'laiskansallista henkeä. Se tah-
4234: sinkin kun valiokuntakäsittely on niiden ·too pakottaa Suomen suomalaisen kansan
4235: kohdalta jo saatettu loppuun. Normaalisen tyytymään sellaiseen yliopistolakiin, jonka
4236: lainsäädäntötyön pohjalta arvostellen ei siis vain suomenmaalaiserua. itseään pitävä ruot-
4237: 46 Pujantaina 18 p. tammikunta 1935.
4238:
4239: salainen sivistyneistö ja kansallisille pyrki- tuslainmukaisesti vaaleissa julkilausumasta
4240: myksille välinpitämätön marxilaisaines suos- käsitystään sen suomalaiskansallista henkeä
4241: tuu Suomen kansalle myöntämään, ja voi- ja olemusta mitä syvimmin koskevasta lain-
4242: dakseen turvata kansallisen rintaman sitten säädäntökysymyksestä. Mielestämme on
4243: kauan jättäneen edistyspuolueen avulla eduskunnan puolustettava laillisia oikeuk-
4244: ruotsalais-marxilaisen rintaman vaatimuk- siaan ja tehtävä kaikkensa, jotta hallituk-
4245: set yliopiston jatkuvan ruotsalaisuuden sen perustuslainvastainen yritys suomalai-
4246: suhteen tahtoo hallitus ottaa eduskunnan sen kansan äänen tukahduttamiseksi kan-
4247: suomalaiskansalliselta rintamalta sille pe- samme yhtä elinkysymystä lainsäädännölli-
4248: rustuslailla turvatun oikeuden, äänestä- sesti ratkaistaessa saadaan torjutuksi. Edus-
4249: mällä asian yli vaalien saattaa se ensi vaa- kunnan on pantava jyrkkä vastalause halli-
4250: lien kohteek~i, jolloin Suomen kansalla olisi tuksen epäkansallista, kansanvallan vas-
4251: ollut mahdollisuus lausua mielensä asiassa. taista ja perustuslakien kanssa ristiriidassa
4252: Hallitus varmasti pelkää sitä tuomiota, olevaa pakkolainsäädäntötoimenpidettä vas-
4253: jonka Suomen kansa noissa vaaleissa tulisi taan.
4254: antamaan hallituksen ruotsalais-marxilais-
4255: edistysmielisen rintaman suunnitteluista Pääministeri K i v i mäki: Ed. Sund-
4256: (Ed. Toivola: Se antaa tuomion joka ta- strömin puheenvuoron johdosta ei minulla
4257: pauksessa !) . Se tietää, että kansallinen ole mitään muuta sanottavaa kuin että pa-
4258: henki elää voimakkaana Suomen kansassa nen jyrkän va.stalauseeni sitä vastaan, että
4259: eikä uskalla saattaa yliopistolakiehdotusta täällä juljetaan väitt1ä.ä ha:llituksen mene-
4260: sen ratkaistavaksi. Toivotaan kai, että tuo telleen valtiosää.ntöä louka;ten, kun se on
4261: asia lopullisesti eduskunnassa käsiteltynä kutsunut eduskunnan ylimääräisille valtio-
4262: ensi vaaleissa voidaan sopivalla tavalla kät- päiville. Kun tällainen ennen kuulumaton
4263: keä toisten asiain varjoon ja vetää kansan syytös tehdään haHitusta vastaa:n, olisi sen-
4264: huomio siitä pois. Tällä tavoin luulee var- tään odottanut, että tämän syytöksen tueksi
4265: sinkin edistyspuolue voivansa pelastua kan- voitaisiin esittää edes todennäköisyyden var-
4266: san tuomiosta (Ed. Toivola: Ei luule mi- joa. Kun näin ei ole ta,pa:htunut, ei sel-
4267: tään!). Suomen kansan eduskunnan lailli- laista puheenvuoron käyttämistä kuin ed.
4268: sia oikeuksia on koetettu ennenkin supis- 8undströmillä oli voida merkitä miksikään
4269: taa ja pakottaa se myötävaikuttamaan val- muuksi kuin .puheoikeuden väärinkäyttämi-
4270: tiopäiväjärjestyksen vastaiseen lainsäädän- seksi. Se on sisällykseltään sitä samaa kuin
4271: tötyöhön. Näin tapahtui Venäjän vallan ne kulkupuheet, joita määrätyssä tarkoituk-
4272: aikana esim. vuonna 1899. Suomen edus- sessa on sama:lta taholta, mitä ed. Sund-
4273: kunta kieltäytyi silloin antamasta myötä- ström edustaa, levitetty s~itä, että hallitus
4274: vaikutustaan sellaiseen perustuslain vastai- muka. viime kesänä oiisi hamtonut suoranai-
4275: seen lainsäädäntöön. On mieltä ylentävää sia vallankaruppausaikeita.
4276: lukea esim. seuraavat sanat pappissää-
4277: dyn vastauksessa Suomen suuriruhtinaalle: Ed. Takala: Herra puhemies! Haluai-
4278: ,Koska armollisessa esityksessä nimen- sin aluksi kysyä, eikö nykyisen hallituksen
4279: omaan edellytetään näitä asioita koskevassa (Puhemies koputta&: Kehoit·an hiljaisuu-
4280: lain säätämisessä noudatettavaksi sellaista teen!) nimeltään ja kieleltään suomalaisten
4281: järjestystä, joka on ristiriidassa Suomen jäsenten mieltä ole lämmittänyt jokaiselle
4282: perustuslakien kanssa, me emme ole ryhty- suomalaiselle kohdistettu vetoomus: V al-
4283: neet asiallisesti tutkiman armollisia esityk- mistaka:a suoma.la:isen sivistyksen tietä ja
4284: siä" (Ed. Räisänen: Ed. Kares oli silloin tehkää sen polut tasaisiksi! Hallitus torjui
4285: toista mieltä!). Onko Suomen eduskunta vieraam sekaantumisen sisäisen kysymyk-
4286: nykyisin välinpitämättömämpi, kun kysy- semme, yliopistokysymyksen ratkaisuun,
4287: myksessä on laillisen lainsäädäntöjärjestyk- mutta on antanut sittenkin vieraan hengen
4288: sen noudattaminen? Eikö nykyinen edus- vo~m&n vaikutta.a, eslityksiiTIBä ja edesotta-
4289: kunta katso velvollisuudekseen kunniak- misiiTIBa. Minä n&en tämän vieraan hengen
4290: kaita perinteitä noudattaen puolustaa pe- vaikutuksen kokonoon siinä, että nämä yli-
4291: rustuslailla kansalle turvattuja lainsäädän- määräiset va;ltiopäivät vastoin perustusla-
4292: töoikeuksia edes silloin kun on tarkoitus kiemme henkeä ovat kutsutut kokoon päät-
4293: lain vastaisella tavalla estää kansaa perus- tämään asioista, jotka lakimääräiset valtio-
4294: Heisingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 47
4295:
4296: päivä;t ol.isivat voineet vain pari viikkoa taan. Viime vuos]kymmeninä, jolloin kan-
4297: myöhemmin käsitellä. Tämä suomalaiselle sallinen henki on ~alkanut puhalta,a maassa
4298: kansallisvaltiolle vieras henki, joka on kas- ja jolloinka suomenkieli on saanut myöskin
4299: vanut ulkolaisen pwinostuksen vuoksi, on yliopistossa tilaa, on tilanne parantunut.
4300: pidellyt kynänvarresta hallituksen kirjoit- Yhä suuremmaksi ja suuremmaksi on tullut
4301: taessa. näille ylimääräisille valtiopäiville esi- niitten suomalaisten ylioppilaiden joukko,
4302: tystä la,iksi muutoksista Helsingin yliopis- jotk:JJ ·ovat pitäneet kansallisuuden lippua
4303: ton järjestysmuodon perusteista a;nnettuun korkealla ja j.otl\:a ova,t väsymättömästi tais-
4304: lakiin sekä esitystä laiksi Helsingin yliopis- telleet suomenkielen oikeuksien puolesta
4305: ton järj,estysmuodon perusteita koskevan myöskin yliopistossa ('Ed. Hakkilan väli-
4306: muutetun lain täytäntöönpanosta. Tämä huuto.). Juuri siitä syystä, edustaja Hak-
4307: vieras henki on pannut hallituksen takti- kila, että yliopisto kasvatta:a kansalle ja
4308: koimaan ja näyttelemään .pikku~Bismarckin valtakunnalle erittäin tärkeärr vä,estönosan,
4309: osaa ka.nsaJle näitten ylimääräisten valt1o- maan virkakunnan, kans~n laajat piirit,
4310: päivien avulla, joitten kautta suomalaisen eikä vain armoitetut akatemian kansalaiset,
4311: kansan ajatusta,paa edustava suuri vähem- tuntevat ,poikkeuksellisen suurta mielenikiin-
4312: mistö menettää perustuslain vähemmistölle toa yliopistokysymystä kohtaan, jota vielä
4313: suoma1n oikeuden äänestää hallituksen ruot- näiden ylimääräisten valtiopäivien koolle
4314: sinkielisiä suosivan esityksen yli vaaHen, kutsuminen on entisestäänkin lisännyt. Tä-
4315: jolloin Suomen ka,nsa olisi saanut vaaleissa . män asian merkeissä eri puolilla maata pi-
4316: siitä lausua smmnsa. detyt kansalaiskokoukset, osanotoltaan val-
4317: Tämä kansa on satoja vuosia sannut ryö- twvat, ovat osaltaan tästä selvänä todistuk-
4318: miä vieraitten käskijäin 'edessä, mutta nyt sena.
4319: se on nostanut päänsä pystyyn ja heittää Suomalainen kansa hartaasti odottaa ja
4320: päältä:än viimeisetkin muukalaisuuden jät- toivoo, että eduskunta .antaa sille suomalai-
4321: teet. Sen tähden se vaatii hallitusmiehil- sen yliopiston, korkeimman opinahjon, joka
4322: täänkin vieraasta painostuksesta ja hen- olisi va!ltakunnan kansallisesti kirkkaimmin
4323: gestä vapaita tekoja. On syytä mainita, paistava aurinko. Uskallan sanoa pelkää-
4324: että muutaman vuoden kuluttua vietetään väni, jopa uskon, että nykyiseen ha.llituk-
4325: maassa yliopiston 300-vuotisjuhlaa ja. ei ole seen se ei enää tässä suhteessa luota, niin
4326: syytä sitäkään tässä yhteydessä unhoittaa, kunnioitettavia kansalaisia kuin siinä onkin.
4327: että valta.vimman osan tuosta kunnioitetta- Meidän on käsitettävä, että aika on kulke-
4328: vasta a,jasta on tämä yliopisto ollut kielel- nut ohi nykyisten yliopistolwkien ja halli-
4329: tään ja mieleltään ruotsalainen. .ta me tie- tuksen puolitiehen vievien ehdotusten. Tä-
4330: dämme, että se on kasvattanut vuosisato- män todeten minä käsitän tämän eduskun-
4331: jen a,ikana tälle kansalle suurelta osalta nan tehtäväksi sovelluttaa Suomessa kai-
4332: epäkansallisia ja vierashenkisiä virkamiehiä, kesta painostuksesta huolimatta yliopis-
4333: jotka. eivät ole tahtoneet ymmärtää tätä tom:me Suomen kansan muuttuneiden tar-
4334: kansaa;, jota heidän olisi: pitänyt palvella. peiden mukaiseksi. Näin tehden ja. :todelli-
4335: Ei olekaan ihme, että herraviha on syvälle sen epäkohdan poistaen me hallitsemme ke-
4336: juurtunut monen kansala,isemme mieliin. hitystä ja olosuhteiden muuttuvaisuutta.
4337: Mihinkäpä muuhun kehitys ja olevat olo- }Iuuten me emme hallitse sitä eikä myös-
4338: suhteet olisivat voineetkaan johtaa. Mielel- kään hallitus.
4339: tään ja kieleltään viera.s virkamiesaines, Jo edellä olen viitannut skandinaviseen
4340: jota ,pääkansallisuudelle viera."henkinen yli- painostukseen tässä kysymyksessä. Suurta
4341: opisto on kasv111ttanut ja joka; virkamies- huomiotahan herätti näiden naapurimaiden
4342: aines on epäkunnioit:tayasti kohdellut suo- yliopistojen proressorien se1kaantuminen yli-
4343: malaiseen heimoon kuuluvia aineksia, on opisto'kysymyksemme järjestelyyn. Muistuu
4344: herä:t.tänyt puolestaan kansassa katkeruutta mieleen hallitusmuodon säätäruisajat ja tä-
4345: ja vihaakin. Ja tämä epäkansalli~n kor- män maan eräitten piirien pyrkimykset ai-
4346: kein oppilaitos on muokannut suomenkieli- kaansaada ulkoista painostusta edukseen.
4347: sistäkin kodeista lähteneitä ja virkauralle Tuntuu siltä kuin olisi jotakin yhteyttä
4348: antautuneita kaltaisekseen. Heidänkin kan- nytkin lk:otoisten ruotsinkielistemme adres-
4349: saHinen näkemyk:sensä on . himmentynyt, sin ja mainittujen maiden professorien ad-
4350: kun he ovat joutuneet epälmnsalliseen vir- ressin kanssa. Nehän jätettiin valtioelimille
4351: 48 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4352:
4353: samoihin aikoihin. Jos nam on, että lensä, suuren enemmistön kielen, tunnuste-
4354: maamme kansallisen vähemmistön johto on tuksi maan kieleksi. Voidaanko heitä siitä
4355: ultkolaisen sekaatumisen tähän sisäiseen moittia? Ruotsinkielinen yläluokka - jat-
4356: asiaamme provosoinut, niin ainakin minusta kaa lehti - taisteli kaikiln voimin sellaista
4357: tuntuu siltä, että void&an puhua epäkan- kehitystä vastaan. Se oli siksi kauan vael-
4358: sallisista voimista tässäkin kamarissa. Me tanut yhteiskunnan huipuilla tottuen ylen-
4359: voimme varsin asiallisilla syillä jyrkästi tor- katsomaan suomalaisraukkaa, jota ei saatta-
4360: jua ulkonaisen sekaantumisen asioihimme. nut ajatel!la vertaisekseen. Se ei yksinker-
4361: Meidän ei tarvitse peljätä kansainliiton se- taisesti tahtonut suoda suomalaisille pa-
4362: kaantumista ikielikysymyksiimme, sillä ver- rempaa osaa yhteisessä isänmaassa. Juuri
4363: taileva tutkimus Suomen ja toiselta puolen tämä seik!ka se Suomen kielitaisteluun on
4364: vaikka vain Ruotsin kielellisen vä:hemmistön luonut syvän katkeruuden. Meidän päivi-
4365: nauttimista oilkeuksista toisi Suomelle maail- nämme - jatkaa ·lehti edelleen - on suhde
4366: man !kansojen kiitoksen, mutta Ruotsille ha- päinvastainen. Nyt on ruotsinkielisen ylä-
4367: tullisen häpeää. Sitäpaitsi minä voisin esit- luokan, sillä yläluokkaan ruotsalaiset Suo-
4368: tää tuoreen luettelon siitä sorrosta, mitä messa edelleenkin ta;htova:t lukeutua, tais-
4369: me suomalaiset annamme maamme ruotsin- teltava etujensa ja oikeuksiensa puolesta.
4370: kielisillä alueilla ruotsinkielisten vähäväki- Suomalaiset ovat omalla työllään päässeet
4371: siä suomalaisia kohtaan harjoittaa. l\'Le ruotsinkielistoo rinnalle ja tahtovat saada
4372: voimme siis vain viitata Ruotsissa Länsi- oman kielensä ainoaksi viralliseksi kieleksi
4373: pohjan suomalaisten kielelliseen asemaan ja kuitenkaan kieltämättä ruotsalaisilta mil-
4374: samoin Norjan Ruijan suomenkielisten kie- lään tavalla oman kielensä käyttöä. Suoma-
4375: lelliseen asemaan ja kehoittaa ystävä:llisesti laiset pitävät ehdottomasti välttämättömänä,
4376: naapureitamme lakaisema;an ensin omat par- että kaikki Suomen kansalaiset osaavat pu-
4377: taansa ja sitten vasta opastamaan meitä hua suomea." ,Voidaanko sellaista vaati-
4378: neuvoillaa;n. musta pitää liioiteltuna ?" kysyy lehti.
4379: Kuuluu sentään Pohjanlahden taJkaa toi- Tämä ruotsalaisen miehen lausunto päät-
4380: senlaisiakin ääniä, jotka ymmärtävät suo- tyi vielä toivomukseen, että vihdoinkin vuo-
4381: malaisten vaatimuksia kieli- ja yliopistoky- sisatoja ylenkatsotuille suomalaisille tun-
4382: symyksessä. Herra puhemiehen luvalla saa- nustettaisiin paikka auringonpaisteessa. Täl-
4383: nen lainata G. A. Normanin Stockholms laisiakin ääniä kuu1luu Ruotsista, vaik'ka ne
4384: Tidningen-Stoc'kholms Dagbladet-lehdessä ovatkin aniharvoja.
4385: julkaisemasta kirjoituksesta osan. Siinä sa- Hallitus sanoo esitJ'ksensä perusteluissa,
4386: nota.an m. m. näin: ,Suomen kielenä on am- että tarkoituksen mukaista ratkaisua pu-
4387: moisista ajoista saakka ollut suomi. Vielä heenaolevass.a; kysymyksessä etsittäessä on,
4388: keskia:ilkana ja kauas nykyaikaan käytti kuten aikaisemmin eduskunnalle annetussa
4389: myöskin aateli ja maan sivistyneistö keske- esityksessä on tarkemmin osoitettu, tähdätty
4390: nään suomea. Mutta täytyi myös osata, siihen mahdollisuuteen, että tarpeelliseksi
4391: ruotsia, sillä Suomi oli Ruotsin vallan alai- katsottava ruotsinkielen opetus saataisiin si-
4392: nen ja ilma;n ruotsinkielen taitoa ei yhteis- joitetuksi Turun yksityisen ruotsinkielisen
4393: kunnallisesti päässyt mihinkään. Täten tuli yliopiston yhteyteen, jolloin Helsingin yli-
4394: ruotsinkielestä vähitellen, paitsi yliopiston opisto voitaisiin muodostaa puhtaasti suo-
4395: ja virastojen, myös yläluokan kieli, ja sitä menkieliseksi. Opetusministeriön asianomai-
4396: käytettiin yhä enemmän myös jokapäiväi- sen il.aitoksen hallinnolle asiasta tekemään
4397: sessä puheessa, joten suomenkie!li näissä pii- tiedusteluun saatiin !kuitenkin kielteinen
4398: reissä vä:hitellen unohtui. Kun Venäjä 1809 vastaus, jolloin tämä ratkaisuyritys oli kat-
4399: valloitti Suomen, oli kielellinen tilatme seu- sottava rauenneeksi. Valtion suhteellinen
4400: raava: Ylä:luok:ka puhui yksinomaan ruot- avustus ei siis ruotsinkielisillemme kelvan-
4401: sia ja koko muu osa väestöä, suomalaiset, nut, koska he tavoittelivat erikoisasemansa
4402: suuri enemmistö, yksinomaan suomea. Alkoi tukemista ja säilyttämistä. Ruotsinlkieli-
4403: suuri kansallinen herätys suomalaisten kes- semme eivät ota huomioon, että saattaa tulla
4404: kuudessa. Hekin tahtoivat päästä päivän- aika, jos he jatkuvasti lY'hytnäköisyydes-
4405: valoon, eivät tyytyneet ooää vaeltama~n sään jarruttavat, jolloin heille ei tällaista
4406: hiljaisuudessa ruotsin:kiellisen yläluokan pal- apua tarjoro, vaan pyritään siihen, mitä
4407: velijoina. He tahtoivat saada oman kie- kansainliitto on ·eräille valtioille, joissa on
4408: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perUISteita koskevan lain muuttaminen. 49
4409:
4410: huomattavasti enemmän kansallista vähem- niistä samanlaisista perusteista, joitten mu-
4411: mistöä kuin meillä, asettanut ruinimivaati- kaan valtion tulee tyydyttää Suomen ruot-
4412: muksia kansallisiin vä:hemmistöihin nähden. sinkielisen vähemmistön sivistyksellisiä ja
4413: Ja vielä;kin pitemmälle voitaisiin mennä, taloudellisia tarpeita ja väittävät, että sään-
4414: sillä nimittäin - minä puhun siitä mah- nös muka takaa ruotsinkielisille ylioppilaille
4415: dollisuudesta - sillä meidän ei ole tarvin- omakielisen täydellisemmän ja suuremman
4416: nut vähemmistötakeita kansainliitolle antaa, yliopiston. Prof. Elpiö Kaila käsittelee
4417: esim. noudattaa vastavuoroisuutta tässä asiaa eräässä aikakauslehdessä tältä oikeu-
4418: suhteessa Ruotsin valtakunnan kanssa. Kane delliselta kannalta ja lausuu m. m. seuraa-
4419: sainliiton vaatimissa vähemmistötakeissa yli- vaa: , Tarkasteltaessa hallitusmuodon esival-
4420: opisto-opetuksen järjestäminen vähemmis- misteluja havaitaan, ettei niitten aikana
4421: töjen omalla kielellä jää vähemmistöjen kertaakaan ole väitetty hallitusmuodon
4422: omilla varoilla järjestettäväksi, jos he sitä 14 § :n tarkoittavan yliopiston kieliolojen
4423: järjestää haluavat. Puolan kysymyiksessä säännöstelemistä. On todettava, ettei yli-
4424: olevista sopimuksista haluaisin tässä esittää opistokysymyksen 'alistamista hallitusmuo-
4425: tärkeimmän kohdan, joka kuuluu näin: don 14 § :n tai esivalmistelujen vastaavien
4426: ,Puola sitoutuu pitämään huolta siitä, että pykälien alaiseksi ole todettavissa. Näitä
4427: julkinen opetusjärjestelmä kaupungeissa ja pykäliä koskevissa eduskuntakeskusteluissa
4428: piireissä, joissa on huomattava osa ei-puola- on vain ollut puhe sellaisista seikoista kuin
4429: laisia Puolan kansalaisia, tarjoaa riittävät hallintoalueiden muodostamisesta kielirajo-
4430: mahdollisuudet takaamaan, että kansakou- jen mukaa:n, sotaväen kielestä j. n. e. M. m.
4431: luissa opetus annetaan mainittujen Puolan pääministeri Castren, ministeri Alkio y. m.
4432: kansalaisten lapsille heidän omalla kielel- ovat paheksuvassa sävyssä puhuneet ruot-
4433: lään. Tämä ehto ei estä Puolan valtiovaltaa sin!kielisten eristäytymispyrkimyksistä, hei-
4434: säätämästä puolankieltä pakolliseksi sano- dän yrityksistään rakentaa Kiinan muuria
4435: tuissa kouluissa. Kaupungeissa ja piireissä, j. n. e. Ja ed. Ryömä, joka sittemmin kieli-
4436: joissa on huomattava määrä Puolan kansa- kysymyksessä on, kuten monet muut poliiti-
4437: laisia, jotka kuuluvat rodulliseen, uskon- kot, heittäytynyt aivan vastakkaiselle kan-
4438: nolliseen tai 'kielelliseen vähemmistöön näille nalle, on 21 päivänä toukokuuta 1919 suu-
4439: vähemmistöille on taattava kohtuullinen resti paheksunut sitä, että ,ruotsinkielisten
4440: osuus niitten varojen nautintaan ja käyt- natsionalistiemme kiihoitustoiminnan kautta
4441: töön, jotka valtion, kuntien tai muitten yh- on ulkomaille annettu aivan väärä kuva
4442: dyskuntien tulo- ja menoarvioissa varataan maamme eri kielellisten vähemmistöryhmien
4443: kasvatuksellisiin, uskonnollisiin tai hyvän- kielellisistä oikeuksista ja ruotsinkielisen
4444: tekeväisyystarkoituksiin. Nämä säännökset väestön muka kärsimästä kielellisestä sor-
4445: koskevat saksalaisia vain niillä alueilla, rosta ''. Myöskään yliopiston itsehallintoa
4446: jotka olivat Saksaan kuuluvia elokuun koskevasta hallitusmuodon 77 § :stä keskus-
4447: 1 päivänä 1914." Minä huomautan vielä, teltaessa ei yliopiston kielioloista ole ollut
4448: että esim. Puolassa on viisi valtionyliopis- puhetta. Sensijaan on silloinen senaattori
4449: toa, mutta yhdessäkään näissä yliopistoissa Setälä 13 päivänä heinäkuuta 1918 tehnyt
4450: ei ole muu kuin puolankieli vallitsevana ja sen tärkeän tunnustuksen, että yliopiston
4451: että vähemmistöillä ei ole yliopistoa, vaikka n. s. autonomia on ollut ainoastaan opetta-
4452: esim. ukrainalaisia maassa on 5 milj. hen- jain autonomiaa. Kaikesta tästä on tehtävä,
4453: keä, puhumattakaan muista vähemmistöistä jatkaa Kaila, ainoa oikea johtopäätös: ei
4454: (Ed. Tanner: Kylläpä on huonot olot!). ole ollut tarkoitus, että hallitusmuoto sään-
4455: Samanlaisia takeita ovat muutamat muut nöstelisi yliopiston kielioloja. Mitä hallitus-
4456: vallat joutuneet antamaan, vaikka niissä on muotoon ei ole sitä laadittaessa sisällytetty,
4457: luonnollisesti otettu huomioon maitten eri- sitä ei m~kään jälkeenpäin tapahtuva tul-
4458: koisuudet näissä asioissa. kinta voi siihen sisällyttää, sen pitäisi itses-
4459: Yliopiston täydellisen suomalaistamisen tään olla selvää. Hallitusmuodon säätämi-
4460: vastustajat, niinkuin pääministerikin täällä sen aikana on oltu sillä kannalla, että kukin
4461: äskeisessä puheessaan, koettavat yhä edel- yliopiston opettaja määrää itse suvereeni-
4462: leenkin kaikista tosiasioista huolimatta vas- sesti opetuskielensä" j. n. e.
4463: tustuksensa tueksi vedota hallitusmuodon Hallituksen yliopistoesitys lähtee siis ko-
4464: 14 § :ään ja siinä kosketeltuun määräykseen konaan vääriltä perusteilta, ja sentähden se
4465:
4466: 7
4467: 50 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4468:
4469: myöskin on vaara, niin että sitä suoma- äänestää laki yli vaalien, jolloin asia JaiSl
4470: laiskansallinen kansa ja suomalaiskansalli- valitsijain eli kansan itsensä ratkaistavaksi.
4471: sesti ajatteleva eduskunnan vä:hemmistö ei Muutamien päivien jälkeen aikavilla varsi-
4472: voi hyväksyä. · Minä toivoisin, että kun naisilla valtiopäivillä eduskunnan vähem-
4473: asia nyt lähetetään perustuslaJkivaliolrun- mi!Stöllä olisi tämä tärkeä oikeus. Näillä
4474: taan, että perustuslakivaliokunta todella va- ylimääräisesti kokoonkutsuturHa valtiopäi-
4475: kavasti harkitsisi tämän asian ja täyttäisi villä edustajilla ei ole samaa oikeutta. Sen
4476: Suomen kansan, Suomen suomalaisen kan- määrätietoisen järjestelyn kautta, jota hal-
4477: san hartaat toivomukset ja antaisi tälle val- litus on päättänyt noudattaa, se on tahto-
4478: takunnalle todellakin suomenkielisen yli- nut estää vähemmistöä käyttämästä sille
4479: opiston. Ja minä uskaltaisin toivoa, että muutoin perustuslaissa turvattua oikeutta.
4480: pieni ,kansallinen edistyspuolue", joka TäJ.lainen laskelmoiminen hallituksen puo-
4481: puolueohjelmassaan selvästi tunnustaa vek- lelta on sitäkin oudompaa, kuin se, kuten
4482: selin tässä asiassa valitsijoilleen, että se heti tulen osoittamaan, esiintyy jokseenkin
4483: nyt tämän tunnustamansa vekselin myöskin a:lastoma1na ja räikeänä.
4484: maksaisi kansalle nyt kun sillä on valta. Tämä on se asia, jolla minäkin katson
4485: Minun käsitykseni mukaan saattaa kulua tässä evästyskeskustelussa olevan suurem-
4486: pitkä aika kun edistyspuolueelle tällaista man merkityksen kuin hallituksen nyt
4487: valtaa tulee, kuin mitkä sillä nyt on kä- uudelleen antaman esityksen sisällyksen tar-
4488: sissään. kastamisella. Es~tyksen sisällystä voin käsi-
4489: te1lä myöhemmin, mikäli siihen on tilai-
4490: Ed. V i r k k u n e n: Herra puhemies! suutta. Kysymys hallituksen menettelystä
4491: Evästyskeskustelu on muodostunut vallan ja tämän menettelyn kantavuudesta on en-
4492: erikoisluontoiseksi siinä, että ei ole kiinni- sin selvitettävä, ennenkuiru ryhdytään itse
4493: tetty huomiota yksistänsä eikä edes etu- esitystä laiHisessa järjestyksessä käsittele-
4494: päässäkään hallituksen ·esityksen sisällyk- mään.
4495: seen, kuten on tavallista esityksiä valiokun- Kysymys on siitä, katsooko eduskunta
4496: tiin lähetettäessä. Tilanne on tällä kertaa hallituksen menettelyä asianmukaiseksi tai
4497: päinvastoin .niin poikkeuksellinen, että yli- edes lainmukaiseksi ja voiko se siihen tyy-
4498: opistoesityksen sisällys tällä asteella väistyy tyä. Mielestäni on eduskunnalla hallituksen
4499: toisen ensiluokkaiseksi muodostuneen kysy- näin synnyttämässä tilanteessa, .perusteltu
4500: myksen ·t·ieltä, joka tässä tilaisuudessa ja aihe valtiopä.iväjärjestyksen 57 § :n mukai-
4501: käsittelyn alkuasteella vaatii suurinta huo- sesti lausua mielensä kaiken sen laillisuu-
4502: miota. Tämä kysymys koskee sitä tavalli- desta, mitä valtior.>äivillä tapahtuu.
4503: sesta vaJ:tiopäiväkäsittelystä pDikkeavaa jär- Pääministeri on koettanut torjua sen va-
4504: jestelyä, jolla hallitus ylimääräisten v.altio- kavan muistutuksen, että hallituksen me-
4505: päiväin kokoonkutsumisen kautta yrittää nettely on valtiosäännön henkeä ja ta['koi-
4506: saada yliopiston opetuskieltä koskevan esi- tusta vastaan. :Minä olen toista mi·eltä kuin
4507: tyksen väkinäisesti hyväksytyksi. Sekä her- herra pääministeri. Ja sentähden minun
4508: rat opetusministeri että pääminist.eri ovat on vastoin sitä, mitä pääministeri :täällä on
4509: katsoneet tarpeelliseksi hekin tähän kiinnit- lausunut, kiinnitettävä huomio seuraaviin
4510: tää huomiota ja voimiensa mukaan puolus- tosiasioihin.
4511: taa hallituksen menettelyä. Hallitus on Ylimääräisten valtiopäivi·en kutsumista ja
4512: päättänyt käyttää hyväkseen niitä pDik- toimintaa koskevat säännökset valtiopäivä-
4513: keuksellisia säännöksiä, jotka ylimääräisillä järj.estyksen 21 ja 72 § :ssä ovat varsin yli-
4514: valtiopäivillä rajoittavat edustajain Dikeuk- malkaisia. Ne eivät sisällä mitään viittaus-
4515: sia. Hallitus on laskenut, että se anta- takaan siihen suhteeseen, joka on oleva la-
4516: mansa uuden esityksen ehkä saisi yksinker- kimääräisten ja ylimääräisten valtiopäivien
4517: taisella enemmistöllä hyväksytyksi, sillä hal- välillä. Ra,fael Erich lausuu Suomen V al-
4518: litus on pelännyt tari hallitus ehkä on pitä- tio~oikeus-reoksessaan, I osan sivuilla 307-
4519: nyt enemmän kuin todennäköisenä, että 308, että tällaiset valtiopäivät ovat kaikkea
4520: eduskunnan suuri vähemmistö, jonka halli- yhteyttä vailla muiden sekä istunto- että
4521: tus tietää vastustavan lakiehdotusta siinä lainsäädäntökansien kanssa, ja hän lisää,
4522: muodossa, mikä sille on annettu, käyttäisi että niiden kokoontuminen riippuu erityi-
4523: perustuslain sille myöntämää oikeutta sistä, ehkäpä ennakolta u'rvaa.mattomista
4524: Hdsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 51
4525:
4526: syistä. :Missä määrin Erichin yleiset näkö- la1nsäätäjäm. mieli oli.'' ~ain silloin, ilmn
4527: kohdat ylimääräisten valtiopäivien luon- edellytykset ovat olemassa sirihen, että la·in-
4528: teesta ja tehtävistä soveltuvat nyt aloitet- säätäjäJn tarkoitusta ja lain henkeä ei lott-
4529: tuihin yhmääräisiin valtiopäiviin, sen kysy- kata jru todellinen tarve vaatii, on hallituk-
4530: myksen jätän arvoisain edustajain ja arvoi- sella oikeus kutsua eduskunta ylimääräisille
4531: san hallituksen vastattava1ksi. valtiopäiville.. Kun hallitus nyt kokoontu-
4532: Omasta puolestani huomautan seuraa7 neiHe ylimääräisille vrultiopäiville on anta-
4533: vasta painavasta tosiasiasta. Suomen valtio- nut esityksen myös alkoholiliikkeen voitto-
4534: säännön mukruan valtiovalta Suomessa kuu- varojen käyttämisestä, niin tosin voidaan
4535: luu kansalle, mutta eduskunta on kan.san kysyä, oliko tämälll asian ratkaiseminen kat-
4536: laillinen edustaja ja sen tahdon o~kea ilmai- sottava niin erittäi:ru kiireelliseksi, että oli
4537: sija. Tämä sääntö ei ku:Utenkaan ole ehdo- välttämätöntä kutsua sitä va!'ten ylimääräi-
4538: ton. Kansalle 1'1liet on eräissä tapwuksissa set valtiopäivät. 'Tullltuu siltä, että laki-
4539: varattu oikeus lausua eduskunnan tahdosta määräiset valtiopäivät olisivat helmikuussa
4540: ehkä poikkeava 1tahtonsa. Ensinnäkin on vallan hyvin ehtineet käs1te1lä asian ja
4541: tasavallan presidentille myönnetty oikeus asia olisi silloin, siis muutamia viikkoja
4542: hajoittamalla eduskunta välittömästi vedota myöhemmin, yhtä hyvin voitu hoitaa kuin
4543: kansaan ja toiseksi on eduskunnan määrä- nytkin. Ehkä onkin ollut niin, että on kat-
4544: suuruiselle vähemmistölle turvattu oikeus sottu yliopistolakiesityksen tarvitsevan jon-
4545: saattaa asia uusilssa vaaleissa kansan rat- kun seuralaisen ja sellaiseksi sopi esi,tys
4546: kaistavaksi. Tästä jo johtuu, että si•tä oi- alkoholiliikkeen voittovarojen käyttämisestä.
4547: keutta, mikä haJl<lituksellia !()ll! y:limääräisten Mutta olL tämän wsian laita miten tahansa,
4548: valtiopäivien kokoonkutsumisella riistää vä- hallituksen toimenpide saada viimeksimai-
4549: hemmis:töltä mainittu oikeus, on mahdolli- nittua asiaa koskeva esitys ratkais.tuksi yli-
4550: simman suppeasti ja harkit.en käytettävä. määräisillä valtiopäivillä, kun hallitus niin
4551: .Mutta erityisen arveluttavaa on, jos, kuten katsoi hyväksi, ei mie~estäni laillisuuden
4552: nyt on laita, ylimääräisten valtiopäivien kannalta katsoen arheuta muistutusta.
4553: kokoonkutsumisen ainoana tarkoituksena: on Sitä vastoin herää suuria epäilyksiä siitä,
4554: tehdä tyhjäksi i / 3 :He eduskunnan jäsenis- onko asiallisesti laillinen se hallituksen toi-
4555: töstä vedota tärkeässä asiassa kansan rat- menpide, että hallitus ikäänkuin äkkinäi-
4556: kaisuun. Tällainen tahallinen teko ei louk- sellä tempauksella estää eduskunnan saat-
4557: kaa ainoastaan tuon vähemmistön perustus- tamasta loppuun yliopistoasian käsittelyn,
4558: laillista oikeutta, vaan se ·On myös loukkaus jota varsinaisilla valtiopäivillä jo on pit-
4559: kall!San suvereniteettiä vastaan. ~oidaan källe suoritettu, ja pakottaa eduskunnan
4560: pitää asian luonnosta johtuvana, että val- suorittamaan asian ratkaisun aivan toisten
4561: tiosääntö edellyttää ylimääräiset vaitiopäi- edellytysten vallitessa ylimääräisillä valtio-
4562: ·vät ~utsuttavaksi kokoon ainoastaan erityi- päivillä. Muodolliselta kannalta katsoen
4563: sen tähdellisissä tilanteissa, kuten Erichkin hallitus voinee väittää, että sen laatima
4564: lausuu, jolloin on rat!kaistava niin kiireelli- ohjelma ylimääräisten valtiopäivien työlle
4565: seksi havaittu asia, että se ei siedä viivy- on hyvässä järjestyksessä. Tästä en tahdo
4566: tystä eikä lakimääräisten valtiopäivien odot- kiistellä, mutta olen vakuutettu siitä, että
4567: tamista. Hallituksen asiana 1tietenkin on ei herra pääministeri eikä hallitus kykene
4568: harkita, mikä Wanne on niin poikkeukselli- asiallisin perustein kieltämään sitä, että sen
4569: nen ja niin vakava j·a mikä asia: on niin asettama järjestely, kun se yliopistoasian
4570: löireellinen, että tilanteen selvittäminen ja käsittelyn on siirtänyt varsinaisilta valtio-
4571: asian ratkaiseminen vaatii ylimääräisten päiviltä ylimääräisille valtiopäiville, on sel-
4572: valtiopäivien kokoontumista. Mutta hallitus västi perustuslain hengen ja tarkoituksen
4573: ei saa käyttää oikeuttansa kutsua eduskunta vastainen toimenpide. Perustuslain hen-
4574: ylimääräisille valtiopäiville mielivaltaisesti. keen ei mitenkään sovellu jokin keinotekoi-
4575: .Jo tuomarin ohjeessa sanotaan: ,Kaikkea nen järjestely, jonka ainoana tarkoituksena
4576: lakia on älyllä käytettävä", ja ,toisessa tuo- on tehdä tyhjäksi se oikeus, jonka perustus-
4577: marinohjeiden kohdassa lisätään: ,Tuomari laki määrätyin edellytyksin myöntää edus-
4578: ottakoon kaikessa laissa vaarin siitä, mikä kunnan vähemmistölle ja siten välillisesti
4579: lainsäätäjän tarkoitus oli, muuten lakia käy- valitsijoille eli kansalle itselleen. Ilmeistä
4580: tetään toisin ja väännetään toisaalle, kuin näet on, että suuren vähemmistön takana
4581: 52 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4582:
4583: saattaa olla kansan enemmistö. Tällainen teissa käytetään ennakkotapauksena edus-
4584: tahallinen järjestely on niin ollen leimat- kunnan vähemmistölle tunnustetun vaiku-
4585: tava väkivallanteoksi eduskunnan vähem- tusvallan paralysoimiseksi. Voidaan kyynil-
4586: mistöä, jopa kansaa kohtaan. Tämän ta- lisesti sanoa, niinkuin julkisessa sanassa
4587: paista järjestelemistä englantilaiset sanovat onkin sanottu, että vähemmistön oikeuk-
4588: ,trick' 'iksi, mutta sanalla ei ole hyvä kaiku sista ei tarvitsekaan välittää. Jos mokoma
4589: eikä sen nimellä leimattu laskelmoiminen saa lausunto olisi ilmaus hallituksen omasta
4590: tulla kysymykseen arvokkaassa toiminnassa. käsityksestä, - jota kuitenkin tahdon
4591: Hallitus tahtoo keskeyttää asian käsittelyn epäillä - niin kyllä silloin hallitusvalta
4592: säännöllisessä järjestyksessä, jollaista perus- olisi luisunut kauas valtiosääntömme hen-
4593: tuslaki yleensä edellyttää, siitä syystä, että gen noudattamisesta.
4594: säännöllinen käsittely todennäköisesti veisi Hallitus tuskin on harkinnut, mitä mui-
4595: tulokseen, joka hallitukselle ei ole mieleen. takin seuraamuksia sen teolla tulee ole-
4596: Ja hallitus tahtoo pakottaa eduskunnan maan. Hallitus on ilmoittanut tahtovansa
4597: lähtemään poikkeukselliselle tielle, jolla ylimääräisten valtiopäivien kautta saattaa
4598: hallitus asettaa eduskunnan suuren vähem- yliopistokysymyksen pois päiväjärjestyk-
4599: mistön ikäänkuin toimettomaksi, tehden vä- sestä. Mutta hallitus ei ole ajatellut sitä,
4600: hemmistölle mahdottomaksi käyttää, jos se että se poikkeuksellisten toimenpiteittensä
4601: katsoo välttämättömäksi, muutoin sille pe- kautta ei kykene estämään edes sitä, että
4602: rustuslaissa taattua oikeutta. Hallitus luu- eduskunta jo helmikuussa varsinaisilla val-
4603: lee tällä ,trickillä" voivansa sitä vapaam- tiopäivillä yhtäkaikki virallisesti on velvol-
4604: min järjestää asian oman mielensä mukai- linen laillisessa järjestyksessä uudelleen kä-
4605: sesti. Hallitus odottaa, että se eduskun- sittelemään yliopistokysymystä riippumatta
4606: nassa on löytävä enemmistön, joka on altis siitä, minkä ratkaisun hallituksen nyt an-
4607: myötävaikuttamaan tällaisen vähemmistöön tama esitys tulee saamaan. En tarkoita
4608: kohdistuvan väkivaltaisen toimenpiteen suo- sitä, mitä täällä on mainittu, että helmi-
4609: rittamiseen. Tätenhän enemmistö tulisi riis- kuussa voidaan tehdä yliopistoasiassa uusia
4610: tämään vähemmistöitä ja sen edustamilta aloitteita, vaan tarkoitan lähinnä sitä, että
4611: valitsijoilta niille perustuslain pyhyydellä eduskunnalla on yliopistokysymys helmi-
4612: taatun oikeuden. Saadaan nähdä, onko kuussa joka tapauksessa pöydällä huoli-
4613: eduskunnassa löydettävissä se joka tapauk- matta siitä, että hallitus on peruuttanut
4614: sessa vähäinen enemmistö, joka on valmis viime syksynä antamansa esityksen, josta
4615: toteuttamaan hallituksen karkean ohjelman. eduskunnan pöydällä jo on perustuslakiva-
4616: Mutta riida:tonta tfåytyy oUa, ett:ä tämä liokunnan mietintö. Pöydällä on näet myös
4617: hallituksen laskelmoiva menettely, kun hal- kaksi eduskunta-aloitetta, joita hallitus ei
4618: litus harjoittaa pakkovaltaa eduskunnan voi peruuttaa. Miten on hallitus ajatellut
4619: vähemmistöä kohtaan, on jyrkässä ristirii- näiden aloitteiden jatkuvaa käsittelyä hel-
4620: dassa perustuslain hengen ja perustuslain mikuussa~ Iivar Ahavan Selityksissä Val-
4621: tarkoituksen kanssa. Yleinen ja ikivanha tiopäiväjärjestykseen sivuilla 63 ja 64 on
4622: oikeussääntö on se, että lakia on tulkittava viittaus siihen, että eduskunta voi myös
4623: ja sovellettava lain hengen ja tarkoituksen ylimääräisillä valtiopäivillä käsitellä edus-
4624: mukaisesti. On yhtä valitettavaa kuin arve- kunta-aloitteita sikäli kuin ne erottamatto-
4625: luttavaa, että hallitusvalta itse on ryhtynyt masti kuuluvat niihin asioihin, joita varten
4626: toimimaan tätä oikeusohjetta vastaan. eduskunta on kutsuttu kokoon. Kieltämättä
4627: Vaikka ylimääräisiä valtiopäiviä on yksi- Ahavan laintulkinnalta oikeutusta, olen
4628: kamarisen kansanedustuksen vuosikymme- kuitenkin sitä mieltä, että eduskunta tuskin
4629: ninä ollut useita, tapahtuu nyt ensi kerran, tulee näillä ylimääräisillä valtiopäivillä kä-
4630: että hallitus käyttää ylimääräisiä valtiopäi- sittelemään puheenaolevaa kahta aloitetta.
4631: viä keinona eduskunnan suuren vähemmis- Niiden käsittely jää helmikuuhun, mutta
4632: tön ja - kuten olen jo huomauttanut - silloin asia uudelleen revitään auki ja hal-
4633: ehkä kansakunnan enemmistön perustuslail- litus on näkevä, että se on hyvin kaukana
4634: listen oikeuksien tekemiseksi tyhjäksi ( Oi- päämäärästä saada yliopistokysymys pois
4635: kealta: Aivan!). Hallituksen ennakollinen päiväjärjestyksestä. Hallitus ilmeisesti ei
4636: teko voi saada erittäin arveluttavia seu- ole ensinkään harkinnut tätä kysymystä,
4637: rauksia tulevaisuudessa, jos sitä eri tilan- joka voikin sille valmistaa yllätyksiä.
4638: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 53
4639:
4640: On toinenkin seuraamus, jota hallitus hallitus ei ole tätä tarkoittanut. Ovathan
4641: nähtävästi ei ole harkinnut. Edellyttä- hallituksen jäsenet myös eduskunnan edessä
4642: käämme, että näillä ylimääräisillä valtiopäi- eri kertoja vakuuttaneet pitävänsä demo-
4643: villä tapahtuisi se, minkä ei pitäisi tapah- kraattista valtiosääntöä ja eduskunnan oi-
4644: tua, että hallitus saisi yliopistoesityksensä keutta kunniassa sekä vastustavansa kaik-
4645: täällä hyväksytyksi. Hallitukselle ei kui- kea hallituksen harjoittamaa pakkovaltaa.
4646: tenkaan ole oleva mahdollista saada lakia, On sitä enemmän valitettavaa, että halli-
4647: jos eduskunnan jokin enemmistö sen hyväk- tuksen teko kuitenkin asiallisesti muodostuu
4648: syisikin, tuota pikaa voimaansaatetuksi. Yli- tuoksi, miksi sitä on sanottu julkisesti.
4649: opiston statuuttien 4 § velvoittaa hallituk- Siitä, mitä edellisessä olen perustellut,
4650: sen vaatimaan yliopiston konsistorilta lau- käy riidattomana tosiasiana ilmi, että halli-
4651: sunnon laista, ennenkuin tasavallan presi- tus puheenaolevalla toimenpiteellään yrit-
4652: dentti voi sen vahvistaa. Maa tulee jänni- tää nykyisestä eduskunnasta hallituksen
4653: tyksellä odottamaan, minkä lausunnon yli- laskelmien mukaan saatavan vähäisen enem-
4654: opiston viranomaiset, vihdoinkin saatuaan mistön toimivaltaan ja, kuten hallitus itse
4655: siihen tilaisuuden, tulevat lakiehdotuksesta luulee, lopullisesti ratkaistavaksi siirtää
4656: antamaan. Ja kun tämä lausunto aikanansa valtion yliopiston kielikysymyksen siitä
4657: annetaan, tulee maa hyvin suurella jänni- huolimatta, että tämän kysymyksen ratkai-
4658: tyksellä odottamaan, millä tavalla korkein seminen, niinkuin asian kulku jo tähän
4659: valtiovalta tulee suhtautumaan yliopiston mennessä on täysin selvästi osoittanut, pe-
4660: korkeimpien viranomaisten antamaan lau- rustuslain hengen ja tarkoituksen mukaan
4661: suntoon. kuuluu kansalle itselleen ja sen valitsemalle
4662: Nämä tosiasiat, joihin olen viitannut, uudelle eduskunnalle.
4663: osoittavat myös, että hallitus on, kun kysy- Olen sitä mieltä, että eduskunta ja pe-
4664: myksessä on valtion yliopiston suomalaista- rustuslakivaliokunta, jos ne haluavat pitää
4665: minen, luullut voivansa rauhoittaa maata kiinni omasta arvovallastaan ja puolustaa
4666: sillä tavalla, että se pakottaa eduskunnan valitsijain eli kansan ja omaa oikeuttansa
4667: käsittelemään yliopistoesityksen ylimääräi- sekä lisäksi ottaa huomioon kysymyksessä
4668: sillä valtiopäivillä. Ehkä hallitus itsekin jo olevan tapauksen laajakantoisen periaatteel-
4669: näinä parina viikkona, jotka ov;at kuluneet lisen merkityksen, eivät voi olla tarkoin tut-
4670: ylimääräisten valtiopäiväin kokoonkutsumi- kimatta, miten on perustuslain kannalta
4671: sesta, on vakuuttautunut siitä, että tämä arvosteltava sitä hallituksen tekoa, että hal-
4672: sen teko sovinnonviikon alkajaisiksi on ra- litus on ryhtynyt määrätietoisesti toimi-
4673: kentanut kaikkea muuta kuin sovintoa kan- maan eduskunnan vähemmistön perustus-
4674: salaisten mielissä. Hallituksen toimenpide laillisen oi'lreuden tekemiseksi tyhjäksi. Olisi
4675: on laajoissa kansalaispiireissä puolueisiin näin ollen perin tärkeätä ja tarpeellista,
4676: katsomatta herättänyt hämmästystä ja hal- että perustuslakivaliokunta kiinnittäisi huo-
4677: litukseen kohdistettuja mitä ankarimpia ar- mionsa tähän asian puoleen ja mietinnös-
4678: vosteluja. Toisaalta tämä hallituksen harha- sään antaisi lausunnon siitä, onko hallitus
4679: ote, joksi minun on leimattava hallituksen menetellyt perustuslain mukaisesti, kun hal-
4680: teko, on liittänyt toisiinsa suuret kansalais- litus on ehkäissyt yliopistoasian jatkuvan
4681: joukot, jotka katsovat hallituksen yritystä käsittelyn varsinaisilla valtiopäivillä ja pa-
4682: ratkaista kysymys valtion yliopiston suoma- kottanut tämän kysymyksen ylimääräisille
4683: laistamisesta asialle turmiolliseksi ja sen valtiopäiville, siten tosiasiallisesti tehden
4684: tähden käsittävät hallituksen toimenpiteet tyhjäksi vähemmistölle perustuslaissa tur-
4685: taisteluhaasteeksi sekä eduskunnan vähem- vatun oikeuden (Eduskunnasta: Hyvä!).
4686: mistöä että myös tämän suuren vähemmis-
4687: tön kannalla olevia valitsijoita vastaan, P u h e m i e s: Eduskunnan istunto kes-
4688: jotka ehkä muodostavat kansakunnan enem- keytetään ja jatketaan sitä tänään kello
4689: mistön. Onkin taholta, jonka velvollisuu- 19 :Itä.
4690: tena erityisesti on voimien mukaan puolus-
4691: taa Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta
4692: perustuslakien mukaan, leimattu hallituk- Täysistunto keskeytetään kello 16,45.
4693: sen toimenpide taisteluhaasteeksi eduskun-
4694: taa vastaan. Mielelläni tahtoisin uskoa, että
4695: 54 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4696:
4697: Täysistuntoa jatketaan suomalaisen ryhmän jäsen, ryhmän, joka
4698: vlelä käyttää nimensä edellä sanoja ,kan-
4699: kello 19. sallinen" se ja se puolue (Ed. Komu: Ko-
4700: koomus? - Ed. Koivisto: Onhan edistyk-
4701: Puhetta johtaa puhemies K a ll i o. selläkin !) , ei voisi olla yhtään päivää hal-
4702: lituksessa tällaisen valtioteon ja esityksen
4703: jälkeen. Tämän pitäisi kaiken järjen ni-
4704: messä näin olla, jos, niinkuin minä tahdon
4705: uskoa, täällä lausutuilla sanoilla näiden
4706: Puhemies: Jatketaan 1) asian käsit- ryhmien taholta tarkoitetaan totta. Näin
4707: telyä. on siis maalaisliitolla ja kokoomuksella mitä
4708: tehokkain keino tehdä mitä vaikuttavinta
4709: P u he m i e s: Tarkastettuani pikakirjoi- tässä suuressa kansallisessa kysymyksessä,
4710: tuspöytäkirjasta ed. Sundströmin aikaisem- tehdä eikä vain puhua jyrkkiä sanoja
4711: min tässä istunnossa esittämän lausunnon, {Eduskunnassa hilpeyttä). Isänmaallinen
4712: olen havainnut, että siinä on käytetty hal- kansanliike sen sijaan voi tällä kertaa käyt-
4713: litusta loukkaavia sanoja, mikä valtiopäivä- tää vain sanoja (Ed. Tanner: Tällä ker-
4714: järjestyksen 58 § :n mukaan ei ole sallittua. taa !) . Sen tähden täytyy minunkin ilmoit-
4715: taa yhtyväni siihen paheksumiseen, jota
4716: Keskustelu jatkuu: täällä on eräissä lausunnoissa tuotu ilmi
4717: hallituksen teosta ja jota täällä ed. Sund-
4718: Ed. R i i p i n en: Herra puhemies! Minä ström ja myöskin ed. Virkkunen laajasti,
4719: en tahdo puuttua esillä olevan hallituksen uskottavasti ja pätevästi perusteli, tehdä
4720: esityksen sisältöön tällä kohdalla, siihen on se uskoen, että heräävä kansa, suomalainen
4721: mahdollisuutta myöhemmissä vaiheissa, kansa, jota myöskin tämä vaihe on herättä-
4722: mutta minä en voi olla tekemättä paria nyt ja aivan ihmeellisesti herättänyt, että
4723: huomautusta sitä tapaa vastaan, jolla halli- suomalainen kansa pian tulevaisuudessa
4724: tus hoitaa suomalaisen kansan kaikkein tär- ratkaisevasti vaikuttaa suomalaisen valtion-
4725: keintä sivistyskysymystä, suurinta kansal- yliopiston syntymiseen.
4726: lista kysymystämme. Vaikka herra päämi- Täällä on puhuttu tämän hallituksen teon
4727: nisteri äsken erään puheen kohdalla nähtä- kansanvallanvastaisuudesta. Hallitukselle on
4728: västi suuttuikin, niin asia on siten, että me nähtävästi käynyt niin, että se alituisesti
4729: edustajat emme voi täällä tarpeeksi anka- ja aiheettomasti vainutessaan ja syyttäes-
4730: rasti arvostella tätä hallituksen valtiotekoa, sään isänmaallista kansanliikettä diktatuu-
4731: tätä ainutlaatuista valtiotekoa, tuomitsim- ripyrkimyksestä, on lopultakin itse jo lui-
4732: rnapa sen miten jyrkin sanoin tahansa. sunut samaan diktatuuriin (Eduskunnassa
4733: Maassa käytetään nyt hallituksesta ja tästä hilpeyttä), josta se meitä syyttää (Keskus-
4734: hallituksen otteesta niin kovaa kieltä ja tasta : Eikö se ole hyvä !) ulkolaisten mal-
4735: käytetään hyvin eri piireissä, eri puolue- lien mukaan. Ed. Sundström osoitti jo (Va-
4736: piireissä niin kovaa kieltä, että me täällä semmalta: Huonosti!), miten tässä on sel-
4737: emme puolittainkaan sitä voi tuoda julki västi loukattu kansanvallan suurta, jopa
4738: (Ed. Kesti: Jos toisi venäjänkielellä !) . Eikä kaikkein suurinta periaatetta. Minun täy-
4739: suomalainen kansa tyydy tässä vain sanoi- tyy lisäksi väittää, että on loukattu vieläpä
4740: hin, se odottaa (Ed. Lonkainen: Tekoja!), koko suomalaista kansakuntaa, kansallistun-
4741: ja minä sanoisin se vaatii tekoa (Keskus- netta ja sitä puolta kansallisessa olemuk-
4742: tasta: Pitää tehdä ne teot pian!). Se on sessa, jota me syystä pidämme pyhänä. On
4743: odottanut jo kauan suomalaista valtionyli- loukattu samaan tapaan niinkuin sitä lou-
4744: opistoa. Jos, kuten ilmeiseltä näyttää, sitä kattiin vieraan valtion taholta esim. (Va-
4745: ei tule näillä valtiopäivillä, on luonnollisesti semmalta: Venäjän!) kieltämällä kansalli-
4746: niillä puolueryhmillä, jotka yhä osallistu- set värit aikoinaan, kieltämällä kansallislau-
4747: vat virallisesti hallitusvastuuseen, niillä on lun esittämisen ja yleensä kaikki kansalli-
4748: mahdollisuus osoittaa sittenkin teossa vaati- sen hengen ilmenemismuodot. Meidän kan-
4749: muksensa ainakin siten, että kutsuvat jäse- sassamme esiintyy juuri tällä hetkellä eri-
4750: nensä pois hallituksesta (Vasem:rp.alta: tyisen voimakkaana sivistyksen jano, erityi-
4751: Kuulkaa!). Luulisi ilman muuta jo, että sen voimakkaana sisäisenä pakkona, pyrki-
4752: Hel•singin yliop1ston järjestysmuodon perusteita koskevan l~in muuttaminen. 55
4753:
4754: myksenä laajentaa suomalaisen sivistyksen siitäkin esityksestä, minkä hallitus on var-
4755: piiriä, syventää suomalaista sivistystä, luoda sinaisiUe va'ltiopäivi:lle antanut ja joka te-
4756: vihdoin todellinen suomwlaiskans·alllinen si- kisi Helsingin yliopistosta maailman seka-
4757: vistys, niin että se todellakin ilmenee ja vimman korkeakoulun. Minä ajattelen
4758: näkyy kansan koko elämässä. Minun ei m. m. sitä, että yliopiston sisään tulisi ruot-
4759: tarvitse tää]lä todistella, ·että sitä sivistys- salaisen opettajaneuvoston kautta kuin
4760: janoa on olemassa. Eduskunnassa on sama valtio valtioon muista seikoista puhumatta.
4761: ajatus lausuttu hyvin monta kertaa täällä Sitäpaitsi esim. sellainen kuulustelutapa,
4762: sivistysasiain esillä:ollessa. Minä viittaan mikä siinä esitetään, tuntuu hyvin [hmeel-
4763: vain siihen, että valtiovalta jopa tällä het- liseltä ainakin, jos sitä opettajana ajattelee.
4764: ikellä etsii keinoa tuon sivistyspyrkimyksen Minun täytyy siis väittää, että vain dik-
4765: pidättämiseksi ja säännöst>elemiseksi, niin- taattoriajatus ja kansalliselle elämälle ja
4766: kuin tehdäJäin tuossa vw'ltiopäiivillä olevwssa kansalli:stunnolle vieras mahti, vain sellai-
4767: la;kiesityksessä laiksi yksityisten oppikou- sen :luulisi pystyvän tähän näin luonnon-
4768: lujen perustamisesta. Lisäksi juuri nyrt vastaiseen ja kansakunnan vastaiseen te-
4769: Kalevalan 100-vuotisjuhlavuotena ja riemu- koon, mutta ei koskaan suomalaisten mies-
4770: ·vuotena näiden juhlavalmistelujen aUa on ten. Tämä on, niinkuin arvovaltaiselta ta-
4771: suomalainen kansallistunne erikoisella ta- holta on sanottu, taisteluhaaste eduskun-
4772: vailla noussut, vahvistunut ja herkistynyt, naHe, mutta se ei ole vain sitä, vaan se on
4773: ja se vaatii jotakin samantapaista vastaa- taisteluhaaste koko suomalaiselle kansakun-
4774: vaa tekoa tämän vuosisadan kohdalla. nalle ja se 'On isku suomalaisen kansakun-
4775: Nuori väkevätall'toinen sivistynyt polvi yli- nan sydämeen. Siksi täytyy joka-ainoan
4776: oppilasnuoriso, opiskeleva nuoriso on eläy- suomalaisen tämä teko tuomita.
4777: tyny.t, valtiova~~an' polk.i·essaJ pai'illal:laan, Eräs kohta halllitukoon teossa minua ih-
4778: ·eläytynyt siihen ajatukseen, että juuri nyt metyttä:ä vielä erikoisesti. Osakuntaan kuu-
4779: on suomalaisen yliopiston ~uomiselle vih- luminen on tehty tässä uudessa esityksessä
4780: doinkin kaikkein korkein ·hetki lyönyt, että vapaaehtoiseksi. Tämä lisäys olisi tiennyt
4781: sitä ei nyt enää voida siirtää yhtään ajan- ase.tu'ksenmukaisesti, että yliopiston konsis-
4782: kohtaa tuonnemmaksi. Ja tämä tunne ja tori olisi saanut siihen ennen sen anta-
4783: mieli täyttää niin suoma•laisen sivistyneen mista tutustua ja antaa siitä lausuntonsa.
4784: nuorison olemuksen, että ellei sitä tyydy- Julkisuudessa kerl'Otaan, että hallitus on
4785: tetä, sen vaatimusta tyydytetä, siinä rtuho- eräänlaisella huolella kylllä valmistanut tä-
4786: tawn paljon sellaista, mikä kansakunnalle män esityksensä, onpa jopa neuvotellut
4787: on kaikkein parasta. Jos siirretään tämän marxilaisen puolueen johtavien herrojen
4788: ajatuksen toteuttaminen yhä tuonnemmaksi Tannerin ja Ryömän kanssa sekä ruotsa-
4789: ja jos tehdään sellainen kansakunnan vas- laisen puolueen johtajan, herra von Bornin
4790: tainen teko kuin mitä tämä halO:ituksen esi- kanssa. M:utta asetuksen vaatimaa yliopis-
4791: tys edellyttää, niin siinä rikotaan anteeksi- ton konsistorin lausuntoa ei hallitus ole
4792: antama:ttomasti kansa.kunnan kaikkein py- pitänyt edes kysymise,n arvoisena. Lisäksi
4793: hintä pyrkimystä vastaan. tiedetään, 'että yliopiston kansleri on aset-
4794: Meidän itsenäisyydestämme, kansamme tunut esitystä vastustamaan. Niin, millai-
4795: itsenäistymisestä täyttyy pian kaksi vuosi- seen valoon nyt hallitus joutuu, ei vain toi-
4796: kymmentä, tuosta ajasta, jolloin suurilla mintansa lai.Uisuuteen nähden, vaan myös-
4797: uhrauksilla tämä maa vapautettiin. Suo- kin inhimimsen toiminnan kaikkein alku-
4798: malaiselle sivistykseHe täytyy siis vihdoin peräisimpään vaatimukseen, johdonmukai-
4799: jo tehdä oikeutta. Ja mitään muutahan suuteen nähden, täytyy kysyä. Eduskunta
4800: suomalainen kansa ei vaadi tässä kuin oi- muistaa, että varsinaisina valtiopäivillä on
4801: keutta, ei mitään muuta. paraillansa kesken suuri kysymys talous-
4802: Näin on ajarrkohta. Mutta mitä t'ekee neuvoston asettamisesta, jota kysymystä
4803: maan ha]litus? Millä tavalla se vastaa tä- hallitus pitää kai koko valtakautensa kaik-
4804: hän ajankohdan vaatimukseen ja pyyn- 1.\lein tärkeimpänä asiana, nimittäin talous-
4805: töön? Se kutsuu poil\:keuksellisissa oloissa neuvoston,. asiantuntijalautakunnan asetta-
4806: ja poikkeuksellisesti eduskunnan kokoon mista, llllikä voisi antaa hallitukselle lau-
4807: hyväksyttääkseen iopullisesti kaksikielisen suntonsa jokaisesta suuremmasta esityk-
4808: yliopiston, joka tietäisi huononnusta vielä sestä. Mutta miten nyt uskoa hallituksen
4809: 56 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4810:
4811: edes vakavissaan tarkoittavan, että se ky- seuraa. Osakunta on ollut se suojapnr1,
4812: syisi ja seuraisi asiantuntijain neuvoston johon juuri me maaseutulaisot olemme tur-
4813: esitystä, kun ha]litus ei edes välitä asetuk- vautuneet ja sen vaikutteet ovat jääneet
4814: sen määräämiä asiantuntijoita, jollainen elämämme parhaimmiksi. Osakunnan kes-
4815: tässä on yliopiston konsistori, kysyä tällai- keisin työ, työtä se on ollut, hyvien elä-
4816: sessa asiassa, puhumattakaan, että seuraisi mysten ja virikkeiden intensiivistä esille
4817: asiantuntijain neuvoa. Miltä tällainen nyt herättämistä, tämä keåeisin työ osa:kun-
4818: näyttää? Arvoisa herra pääministeri, vaikka nissa on kotiseututyötä. Ihmi:sen kotiseu-
4819: herra pääministeri nyt vakuuttaisi asian- tuun sisältyy isä, äiti ja lapsuuden muis-
4820: tuntemuksen tarpeelUsuutta vastaisissa tot, ja näiden ympärille OIIl osakuntaelä-
4821: asioissa kuinka hartaasti tahansa, siinäkin mämme punoutunut. Se on aivan kuin
4822: talousneuvostoasiassa, niin herra :pääminis- vienyt meidät takaisin niiille lähteille, joista
4823: terin ei pidä :pahastua, jos täällä hyvin olemme tulleet. Kotiseututunne on meissä
4824: monet eivät enää ollenkaan herra pääminis- herännyt ja työ sen hyväksi on kantanut
4825: terin vakuutuksiin tämän jäJlestä usko kauniita hedelmiä. Osakunnista ovat saa-
4826: (Ed. Tanner: Mikä vahinko!). Hallitus on neet viri!klmensä nuorisoseuraJtyö, muinais-
4827: siis toiminut ei vain epäkansanvaltaisesti ja muistojen kunnioitus, osakunnista lausut-
4828: siinä perustuslainhengen vastaisesti, kuten tiin syntysanat maamme ensimmäiselle kan-
4829: on osoitettu, ei vain kansakunnan kansal- sanparantola:lle, jossa tuberkuloosia sairas-
4830: listunnon vastaisesti ja 'sillä tlVvalla loukan- tavat ovat saaneet parantumispaikan. Osa-
4831: nut suomalaisen kansan kaikkein pyhintä kunta ~se oli, joka herätti maakunnan tä-
4832: tunnetta, vaan myöskin loukannut, mikä hän työhön, ja niin on vuorovaikutus muo-
4833: on kaikkein merkillisintä, omaa arvoval- dossa ja toisessa jatkunut.
4834: taansa kouraantuntuvasti, arvovaltaansa, Kotiseutukäsitteestä sitten kehittyy isän-
4835: jota hallitus nyt kuit·enkin on jopa poik- maa:käsite luonnolliselta pohjaJltaan. Jos
4836: keuslailla koettanut ylläpitää, loukannut nyt nämä käsitteet tahdotaan mitättömiksi
4837: toimimalla omien vaatimustensa vastaisesti, tehdä, eikö sil1oin ole <Syytä epäillä, että
4838: epäjohdonmukaisesti. Tällaisesta teosta kai meillä voisi kehittyä virkamiehistä, joka on
4839: joku sanoisi, että se on pahempi kuin rikos, erinnyt pois oikeilta 1ähtei:ltään, kotiseu-
4840: se on tyhmyys. dusta ja isä!Ilmaasta. Voidaan sanoa, että
4841: onhan jokaisella titlai,guus vieläkin tämän
4842: Puhemies: Kutsun puhujaa järjes- uuden lain puiUeissa vapaaehtoisesti osa-
4843: tykseen. kuntaan liittyä. Olen kuullut hyvin monen
4844: henkilön, joka ei ,sanottavammin ole otta-
4845: P u h u j a: Herra ,puhemies ! - Minä nut osaa osakuntaelämään, sitä aina myö-
4846: lopetankin. Minä panen vain mitä vaka- hemmin katuva;n. Ei nuori ihminen osa-
4847: vimman vastalauseen hallituksen kansakun- kuntaan tullessaan rvielä ole kypsä arvos-
4848: nan vastaista tekoa vastaan. Minä toivon, tel<emaan osakunnan tärkeätä kasvatuksel-
4849: että perustuslakivaliokunnassa kiinnitetään lista merkity<Stä. He selviää hänelle vMta
4850: huomiota myöskin .tähän puoleen, kun myöhemmin.
4851: asiaa yksityiskohtaisesti 8iellä käsitellään. Osakunnan .henkeä vastaan on rikottu,
4852: kun tämä la]tos on viety poliittiselle aree-
4853: Ed. P o h j a J. 'a: Herra puhemies! - nalle. Olipa osakuntalaitoksessa mitä puut-
4854: Olen yksi niistä monista, joiHe yliopiston teita ja korjattavaa tahansa, missä inhi-
4855: osakuntalaitos on suonut hyvinkin suuria millise&<>ä to]minna<Ssa sitä ei olisi, ei mie-
4856: elämänarvoja, ja olisi väärin, jos en sitä lestäni kuitenkaan ole asianmukaista, että
4857: lausuisi tältä paikalta hetkenä, jOilloin on politiikan puitteissa ja politiikan määrää-
4858: heitetty kirves osalkuntalaitoksen elinjuu- milliä .rangaistuskeinoilla näitä korjauksia.
4859: riin. Me maaseutulaiset opinuralle lähte- ruvetaan tekemään ja osakuntalaitoksen
4860: neet olemme varsin usein siinä lapsipuolen kuoliusa:noja lausumaan. Asiain korjallJmi-
4861: asemassa, että saamme jättää kotimme ja seksi löytyy varmasti toinen keim.o, joka on
4862: sen suoman hoivan ja kulkea useinkin niin osakuntalaitoksen kunniakkaan työn hen-
4863: sanotusta kouluasunto1asta toiseen. Ei ole genmukainen.
4864: ihme, että pääkaupunkiin opiskellemaan tul- Olipa sitten eduskwnnan enemmistön
4865: lessamme tämä kodittomuuden tunne meitä päätös tässä yliopistoasiassa ko'konaisuudes-
4866: Reisingin yliop~ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 57
4867:
4868: saan mikä tahansa, kukaan ei voi kieltää useimmat luennot ruotsinki·elisiä. Sillloin voi
4869: sitä tosiasiaa, että Suomen kansa on jo todella valittaa asiaintillaa. Silloin voi myös
4870: tässä asiassa päätöksensä tehnyt ja se pää- todeta, että meidän ruotsinkielinen yläluok-
4871: tös on tinkimätön. Taistelu ei lopu, ennen- kamme Dli sokeudella lyöty. Se ei ajoissa
4872: kuin tässä maassa on täysin suomookielinen pyrkinyt järjestämään oloja tyydyttäväHe
4873: ja suomenmielinen valtionyliopisto ja sa- kannalle.
4874: moin se isku, mikä nyt on .tähdätty Näiltä ajoilta saakka elää vielä suuressa
4875: yliopiston osakuntalaitosta vastaan, tu- osassa kansaa melkoinen katkeruus silloin
4876: lee varmasti kerran kostamaan puolestaan elettyjem. kokemusten johdosta ja ehkä tämä
4877: (Oikealta ja !keskustasta: Hyvä!). katkeruus toisin paikoin on pukeutunut
4878: suoranaiseksi vihaksikin ru'Otsalaista ylä-
4879: Ed. T a !ll ne r: Herra puhemies! Tähän luokkaa kohtaan. Tämän voi vielä ymmär-
4880: saakka on eduskunnasta noussut puhuja- tää, mikäli on kysymys vanhemmasta pdl-
4881: lavalle ainoastaan niihin ryhmiin kuuluvia vesta, joka itse on käytännössä joutunut
4882: puhujia, jotka ovat arvostelleet hallituksen tällaista kohtelua kokemaan. Mutta että
4883: esitystä ja me o1emme saaneet kuulla voi- nykyinen ylioppilasnuoriso, joka ei ole jou-
4884: malllista jclistusta siitä, kuinka huono ja tunut kokemaan minkäännä:köistä kansal-
4885: kelvoton tämä esitys on ja ennenkaikkea lista sortoa, elää tämmöisen mielialan val-
4886: kuinka 1opputulos: kaksikielisen yliopiston lassa, se on valitettava ajan merkki. Nyky-
4887: paikalleen jättäminen, on pahasta. Jotta a:jan ylioppi1lasnuorisolta puuttuu in'ähtä-
4888: tähän keskusteluun tulisi hieman toisiakin västi todellisia ihanteita ja oikeita elämän-
4889: säveliä, olen rohjennut pyytää puheen- tehtäviä, koska se ei voi löytää muuta vara-
4890: vuoron esitt<ää:kSe!lli vasemmiston kannan venttiiliä voimakkai'lle tunteilleen !kuin
4891: asiassa. kansallisuuskysymyksen (Ed. Simojoki:
4892: Viime vuosien valtiollisen kuohunnan Ovatkos marxilaiset parempia!). - Olisi
4893: mukana on kaikellla voimalla koetettu nos- hyvin su'Otavaa, että ne tutustuisivat sii-
4894: taa pinnalle myöskin kieli- ja kansallisuus- hen. - Muualla maaiLmassa nuoret ylioppi-
4895: kysymyksiä. Niiden hyväksi on tehty val- laat koettavat ymmärtää yhteiskunnallisia
4896: tavaa propagamdaa ja porvariilisissa leh- kysymyksiä, meidän ylioppilasnuorisomme
4897: dissä sekä julkisessa keskustelussa on miltei karttavat niitä (Ed. Sundström: Tekivät
4898: tärkeimpänä asiana ollut näiden kysymys- kapinan vuonna 1918 !). Professori Sund-
4899: ten esille vetäminen. Kaikissa osissa maata ström ei muista muita kuim. vuoden 1918
4900: koetetaan pitää kansallaiskokouksia ja nii- tapahtumia, hän elää niin kaukana takana-
4901: denkin avulla luoda mielialaa. Kun kaik- päin.
4902: kea tätä lukee ja kuulee, luuHsi suoma:lai- Tähän kielli- ja kansallisuustaisteluun on
4903: suuden ja suomalaiskansallisen asian ole- koetettu myöskin suO!Illalaista työväenluok-
4904: van suuressa vaarassa ja joutumassa ras- kaa houkutella ja yllyttää mukaan. Suo-
4905: kaam sorron alaiseksi. Sen tapainenhan on malaisen työläisen kansallistuntovn vedo-
4906: sävy kaikessa tässä julkisessa keskustelussa taan h:y-vinkin mairittelevin sanoin ja ol-
4907: ollut. laan olevinaan vakuutettuja siitä, että si-
4908: Onneksi ei asia kuitenkaan ole näin käli kuin suomalaisesta työmiehestä on ky-
4909: (Vasemmalta: Oikein!). Se olisi ollut ehkä symys, hän kyllä olisi kailmssa tässä kan-
4910: paikallaan muutaman kymmenen vuotta sallisuustouhussa mukana, mutta ne pahat
4911: takaperin. Silloin olisi voinut tämmöisen johtajat estävät sit<ä pääsemästä näkyviin
4912: voimakkaan touhun J'lmmärtää. Silloinhan ( OikBalta: Niin se Dnkin!) . Niinhän te
4913: voi todeta, että suomalaisuus ei oillut luulette, mutta koettakaapa vetää niitä
4914: omassa isänmaassaan kotona, että sillä ei mukaan (Ed. Komu:- Kutem. kommunistit
4915: ollut niitä oikeuksia, j,oita kansan pääkie- aikoinaan yli johtajien päiden!). Minun on
4916: lelle kuului, ja että se todella oli sorre- tältä paikalta avoimesti sanottava, ettBi
4917: tussa asemassa. Eihän ole vallan kaukana työväenluokan kansanistunto kaipaa täm-
4918: sekään aika, jolQoin suomalainen kansan- möisiä ilmene!Illismuotoja. Suomalainen työ-
4919: mies ei voinut edes tuomioistuimesta saada mies tulee Brittäin hyvirn toimeen ruotsa-
4920: omalla kielel1ään pöytäkirjaa. Ja vielä sii- laisen kansanaineksen kanssa. Ei niiden
4921: he!ll aikaan, jolloin se sukupolvi, johon väliillä ole mitään mielipide- yhtävähän
4922: minä kuulum., opiskeli yliopistossa, olivat kuin muutakaan eroavaisuutta. Ja suoma-
4923:
4924: 8
4925: 58 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
4926: ---------------------------------------
4927: lainen yläluokka on taasen osannut pitää sallisten iiikehtimisien yhteydessä enemmän
4928: itsensä aivan yhtä v~eraana suomalaiselle kuin riittävästi ikäviä ja kieltoperäisiä ko-
4929: työväelle kuin ruotsalainenkin yläluokka, kemuksia (Keskustasta: Kysytään kan-
4930: eikä hänellä näin ollen ole mitään tarvetta salta!). Tämäntapainen kansanistunteen
4931: er~koisesti lähestyä tätä suomalaista:kaan ilmaus on matkaansaattanut maassamme
4932: yläluokkaa. suunnatonta vahinkoa ja suorastaan ehkäis-
4933: Mitä erikoisesti tulee nyt käsiteltävänä syt todellisen kansallistunnon heräämistä.
4934: olevaan yliopistoasiaan, niin toivoisi, että Tätä väärää kansalEstuntoa käytetään mitä
4935: yliopisto voisi olla koko kansan hellimä ja moninaisimpien tarkoitusperien saavuttami-
4936: sen silmäterä, jolle kaikki mielellään saisi- seksi. Se saa palvella esiliinana, silloin kun
4937: vat kaikkea hyvää. Valitettavasti Suomen pyritään sortamaan toisia kansallisuuksia.
4938: yliopisto on siinä määrin vieraantunut kan- Tälle väärälle kansanistunteelle on nimit-
4939: sasta, että mielenkiinto sen sisäisiä oloja täin ominaista, että se ei tunne mitään
4940: kohtaan on jotenkin olematon, ainakin mi- kunnioitusta toisten kansallistuntoa koh-
4941: käli työväenluokasta on kysymys. Yliopis- taan, vaikka se vaatii itselleen erinomaisen
4942: ton pitäisi olla johtamassa kaikkea edis- suurta kunnioitusta. Vieläpä tämmöinen
4943: tystä, k~hitystä, harrastaa yhteiskunnallisia väärä kansanistunto otetaan toisinaan käy-
4944: ikysym~ksiä ja johdattaa tämän maan !kan- täntöön omankin kansan orjuuttamiseksi,
4945: saa parempiin oloihin. Mitä me siellä sen kuten tuoreet kokemukset useimmista dikta-
4946: sijaan näemme? Me tapaamme mitä mus- tuurivaltioista osoittavat. Se muodostuu
4947: timpia professoreja, jotllm koettavat johtaa usein fanatismiksi ja silloin se on yksin-
4948: toimintaa kansaa vastaan, koettavat hävit- omaan hävittävä ja alasrepivä tekijä, sen
4949: tää !kansanvaltaa ja jotka eivät ymmärrä sijaan että sen oikeana tarkoituksena on
4950: yhteiskunnallisista kysymyksistä mitään ja kohottaa ja hienostaa ihmistä. On helppo
4951: sen vuoksi taistelevat kaikkea tällä alalla asia antaa sen päästä vapaasti valloilleen
4952: tapahtuvaa edistystä vastaan. Tästä joh- ja kiihoittaa sillä intohimoja. Muodostu-
4953: tuu, että työväen luokalla ei dle suurtakaan neena tämmöiseksi chauvinismiksi, kiihko-
4954: harrastusta yliopiston sisäisten asiain jär- kansallisuudeksi, on se jokaisessa maassa,
4955: jestelyyn. missä se ilmenee, todellinen kulttuurivaara,
4956: Siitä, mitä olen sa;nonut, ei kuitenkaan ja historian lehtiä ovat tämmöiset chauvi-
4957: ole oikeus vetää sitä johtopäätöstä, ettei nistiset aikakaudet monasti kovasti synken-
4958: suomalaisella työmiehellä olisi kansallistun- täneet. Paljon vaikeampaa on harjoittaa
4959: toa ja ettei hän tuntisi rakkautta isänmaa- kansalEstunteen levittämistä laajakatseisesti
4960: taan kohtaan (Ed. Kukkonen: Saisi näkyä j·a suvaitsevaisuutta noudattaen. Jos sille
4961: myös!). Tämä tahdotaan usein kieltää vas- samoinkuin isänmaallisuudelle kuitenkin
4962: tustajain taholla ja tänäkin iltana olemme annetaan oikea sisältö, voivat ne muodos-
4963: kuulleet monen puhujan lausunnosta väit- tua arvokkaiksi tekijöiksi jokaiselle kan-
4964: teen, että hallitus kuLkee ,epäkansa:llisen salle niiden pyrkimyksissä parempiin
4965: vasemmiston'' mukana (Ed. Somersalo : oloihin.
4966: Aivan!). Suomalainen työmies (Ed. Hak- Suomen työväki ei pidä maalle onnelli-
4967: kila: Suomalainen nimikin!) oo. hyvin voi- sena sitä hurraa-isänmaallisuutta, joka
4968: makkaasti kansallinen ja hyvin voimak- viime vuosina valitettavasti niin suuressa
4969: kaasti isänmaallinen (Ed. Riipinen: Mutta määrässä on meillä tullut muotiin. Eikä se
4970: te ette anna olla!) ja nämä tunteet esiin- näe oikean kansallistunteen ilmenemistä
4971: tyvät hänessä jokapäiväisessä elämässäkin. siinä, että silloin, kun koetetaan kohottaa
4972: Hän ei vaan voi hyväksyä sitä muotoa, jo- oman kansallisuuden asemaa, ei siihen
4973: hon ne pukeutuvat julkisuudessa, kun löydetä muuta keinoa kuin painaa alas
4974: niistä huudetaan kaduilla ja toreilla ja kun toinen kansallisuus. Tämän toisen kan-
4975: niitä pidetään muutamien määrättyjen ryh- sallisuuden kansanistunto on kuitenkin var-
4976: mien monopolina. masti aivan yhtä voimakas kuin omakin ja
4977: Onihan tunnettu asia, että löytyy isän- ansaitsee sen vuoksi meidän täyden arvon-
4978: maallisuutta ja kansallistuntoa, joka on automme ja kunnioituksemme. Omasta puo-
4979: pelkkä fraasi ja klishee, ulkokuori ilman lestaan maamme suomalainen työvä;ki osoit-
4980: mitään sisältöä. Semmoisesta me olemme taa ·positiivisestikin isänmaanrakkauttaan
4981: saaneet viime vuosien isänmaallisten ja kan- ja väkevää kansanistuntoaan olemalla koko
4982: He1singin yliopi1ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 59
4983:
4984: sydämeltään ja olemukseltaan ja vieläpä kotonaan aurankurjessa kulkeva talonpoika,
4985: useimmiten nimeltäänkin suomalainen. Ja vähää:kään välitä siitä, miten olot yliopis-
4986: itse teossa se osoittaa sitä enemmän kuin tossa järjestyvät (Välihuutoja). Hänelle on
4987: useimmat muut ryhmät maassa, raivaamaHa pääasia, että hänen poikansa ja tyttärensä
4988: tämän maan ikorpira peUoilksr ja. kaikiil.la yliopistossa saav·at omalla kielellään sen
4989: aloilla kohottamalla raskaan työn kautta opetuksen, mitä he kaipaavat (Ed. Riipi-
4990: isänmaalta taloudeHiseen kukoistukseen (Ed. nen: Siitä juuri on kysymys!) ja sen yli
4991: Brygg~ari : H uonoilla pa[koiU:a!). Tämä, on menevät vaatimukset ovat hänelle ilmaa.
4992: monin kerroin arvokkaampaa työtä oman Täällä ovatkin talonpoikien edustajat esiin-
4993: kansallisuuden hyväksi kuin se tyhjä suun- tyneet tässä kysymyksessä - siitä olen täy-
4994: soitto yliopiston muutamista professori- ja sin vakuutettu - yksinomaan taktillisista
4995: dosenttituoleista, jota me tänäkin päi·vänä syistä (Vasemmalta: Heidän hallituksensa
4996: niin perinpohjin olemme saaneet täällä ei suomalaistanut yliopistoa!). He antavat
4997: kuulla (Vasemmalta: Oi'kein !) . Tuon tapai- keskuuteensa pesiytyneiden yliopistoherro-
4998: set puheet ovat ikäänkuin setelistö ilman jen johtaa itseänsä harhaan, ·täillä kertaa
4999: mitään kultakatetta, niiden alla ei ole mi- niinkuin usein ennenkin - maalaisliitolla-
5000: tään todellisuuspohjaa. han on tunnetusti huono herraonni (Edus-
5001: Paras tapa kohottaa ik:ansallistuntoa tämän kunnassa hilp.eyttä) .. He 'luullevat tästä kyL
5002: maan kansalaisissa ja ennen kaikkea sen symyksestä saavansa hyviä vaalivaltteja.
5003: vä:häväkisissä kaooamluokissa on ·tehdä tästä· Minä voin en;nustaa teille, että tästä tulee
5004: maasta semmoinen, että siinä jokainen tun- teille yhtä !huono vaalivaltti kuin edellisissä
5005: tee olonsa turvalliseksi ja että jokaisella vaaleissa korkokysymys, jonka te silloin
5006: myöskin on hyvä toimeentulo. Niin kauan pinnalle kohotitte (Keskustasta: Teille var-
5007: kuin meillä on .ratkaisematta lukuisia väihä- masti huonompi!).
5008: varaista kansanluokkaa koskevia ja sen ase- Meillä, semmoisina kuin olot nykyjään
5009: maan syvästi vaikuttavia kysymyksiä, niin ovat, on kieliriita aivan tarpeeton. Olothan
5010: kauan kuin meillä on laajaa työttömyyttä, järjestyvät kielellisessä suhteessa meillä ai-
5011: palkkataso alhainen, verotusta emme saa van itsestään. Ja sikäli !kuin on yliopistosta
5012: alennetuksi, emme edes raskasta ja kohtuu- kysymys, ne ovat todella jo suureksi osaksi
5013: tonta tulliverotusta, on turhaa odottaa, että itsestään järjestyneet ja ilman mitään lain-
5014: Suomen työväenluokka voisi innostua sem- säädäntöä tulisivat varmaan vastedes yhä
5015: moisista kuudennen luokan kysymyksistä paremmiksi muodostumaan. Jos ruotsinkieli-
5016: kuin yliopiston suomalaistuttamisesta ( Oi- nen yläluokka ennen on ollut sokea ja koh-
5017: kealta: Oho! - Hyvästi sanottu!). Em- dellut väärin suomalaista kansanainesta, ei
5018: mekä me puolestamme voi olla ihmettele- meillä ole sen johdosta aihetta nyt maksaa
5019: mättä sitä, että eduskunnassa olevat talon- heille takaisin samalla mitalla. Suomalai-
5020: poikaisluokan edustajat eivät näe itsellään nen osa kansasta, joka muodostaa runsaasti
5021: tä:rkeämpää tehtävää kuin puuhata tämän- 9j1o sii,tä, tm niin voimakas enemmistö,
5022: tapaist'Bn turhi<Bn asioiden imnssa. Kovin ettei sen tarvitse näyttää voimaansa paina-
5023: yläilmois&a liikkuvat silloin miehet, joiDen malla vä:hemmistö:kansallisuutta alaspäin.
5024: jokapäiväinen työ sentään suoritetaan lan- Sillä on päinvastoin varaa olla suurpiirtei-
5025: tatunkion ja muiden yhtä proosallisten, nen ja jopa jalomielinenkin.
5026: mutta silti tietysti hyödyllisten asiain yh- Eräs puoli asiassa on täällä jo ollut pu-
5027: teydessä (Keskustasta välihuutoja. - Onko heenalaisena edellisten puhujain lausun-
5028: se halveksittavaa n. Kaikella kunnioituk- noissa, nim. kysymys siitä, minkä vaikutuk-
5029: sellla (Vä1ihuwtoja, m. m. ,Satojen tuhan- sen täällä tehtävä ratkaisu aiheuttaa toi-
5030: sien palkkiot !"). · sissa maissa. Tahtoisin väittää, ettei ole
5031: suinkaan samantekevää, minkälaisen kuvan
5032: P u h e m i e s koputtaa. Suomen kansa itsestään antaa ulospäin. Se,
5033: minkälaisissa kirjoissa me yleensä maail-
5034: Puhuja: Tulee niin paljon vastahuu- massa olemme, on pienelle kansalle vielä
5035: toja, ettei niihin kaikkiin voi vastata (Kes- paljon tärkeämpi kuin suurille kansoille.
5036: kustasta: Ei pysty!). Monesta ehkä tuntuu samantekevältä, mitä
5037: Minä olen varma, ettei talonpoika - en meistä ulkona ajatellaan. Mutta me tie-
5038: tarkoita heidän edustajiaan täällä - vaan dämme varsin 'hyvin, miten monet maat
5039: 60 Perjantaina 18 p. tammikuuta 193fi.
5040: ----
5041:
5042: ovat elämällään ja menettelyllään onnistu- yhteyteen, on semmoista, johon ei kannata
5043: neet itsestään antamaan ulospäin sen ku- kiinnittää mitään huomiota (Keskustasta:
5044: van, ettei niiden kanssa kukaan halua ryh- Se on ihyvin sopivaa !) . Ja minkävuoksi
5045: tyä yhteistoimintaan (Eduskunnasta: Suo- ajatellakaan tuollaisia järjestelyjä? Meille
5046: mihan on maksanut velkansa!). Sensijaan suomalaisille riittää tietysti täysin se, että
5047: toisten kanssa ollaan hyvin mielellään yh- me suomenkielellä saamme yliopistossa täy-
5048: teistoiminnassa. Meitä itseämme arvostel- det oikeudet ja että me saamme siellä opis-
5049: laan samalla tavalla ja kaikki se intensiivi- keleville lapsillemme tarjota mahdollisuu-
5050: nen luova työ, jota me jakapäiväisesti den omalla kielellä saada kaiken sen opetuk-
5051: täällä suoritamme, voidaan siellä helposti sen, mitä he tarvitsevat. Ja kun kerran
5052: unohtaa, jos joku turhanpäiväinen selk- suomalaisen ja ruotsalaisen kansanaineksen
5053: kaus, jossa meidän katsotaan väärin mene- on historiallisista ja muista syistä elettävä
5054: telleen, aiheuttaa mielipiteen käännöksen. rinnakkain tässä maassa, niin on hyvä että
5055: Ja jos joku on ottanut vaivwkseen seurata myös suomalainen ja ruotsalainen nuoriso
5056: ulkomaisia sanomalehtiä, on hän voinut alusta pitäen yliopistossakin tottuu tois-
5057: huomata, ettei vain Skandinaavian maissa, tensa rinnalla työskentelemään.
5058: vaan kauempanakin on koetettu tarkoin Minä en halua syventyä hallituksen esi-
5059: seurata, miten täällä kieliasia hoidetaan. tyksen yksityiskohtiin. Olen vain tahtonut
5060: Sosialidemokraattinen ryhmä ei halua olla esittää sosialidemokraattisen eduskunta-
5061: mukana antamassa itsestään sitä kuvaa, että ryhmän kannan kansallisuuskysymykseen
5062: se haluaa sortaa vähemmistöä. yleensä ja yliopiston suomalaistuttamiskysy-
5063: On muuten vaikea ymmärtää sitä agita- mykseen erikoisesti. Hallituksen esitykseen
5064: tiossa esitettyä ja tämäniltaisissa puheen- nähden voin ilmoittaa, että sosialidemo-
5065: vuoroissakin kuultua vaatimusta, että olisi kraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että hal-
5066: aikaansaatava puhdas suomalainen yliopisto. lituksen esitys pääkohdissaan tulee hyväk-
5067: Tämä on sitä vaikeampaa, kun kukaan sytyksi. Poikkeava mielipide meillä on
5068: näistä puhujista ei ole yrittänytkään osoit- luonnollisesti oswkuntiin kuulumiseen näh-
5069: taa, millä tavalla rruotsalaisen kansanainek- den; siinä suhteessa me haluamme tähän
5070: sen korkeimman opetuksen tarve senjälkeen asti käytännössä olleen osakuntapakon pois.
5071: olisi järjestettävä (Keskustasta: Turun Vielä eräs kysymys, jota ei voida sivuut-
5072: ruotsalaiseen yliopistoon!). En nim. tah- taa näin evästyskeskustelussa, nim. kysy-
5073: toisi uskoa, että kukaan oikein tosissaan mys tämän asian tuomisesta ylimääräisille
5074: aikoisi jättää ruotsalaisen kansanaineksen valtiopäiville, sensijaan että se olisi annettu
5075: ko~keimman opetuksen kokonaan hoitamatta käsitellä säännöllisillä, varsinaisilla valtio-
5076: (Eduskunnasta: Ei, ei! - Ed. Vesterinen: päivillä. Sosialidemokraattisen eduskunta-
5077: Ei kukaan sitä tahdo!). Jos ei sitä tahdota, ryhmän puolesta ilmoitan pöytäkirjaan
5078: niin osoitettakoon, millä tavalla se voidaan merkittäväksi, että me emme pidä tätä toi-
5079: tehdä. Sellaista piirustusta ei kukaan menpidettä hyvin harkittuna. Ylimääräi-
5080: meillä vielä ole esittänyt (Eduskunnasta: sillä valtiopäivillä on, se käy selvästi ilmi
5081: Turussa!). Tällä maalla ei ole varaa yllä- valtiopäiväjärjestyksestä ja sen valmistelu-
5082: pitää kahta täydellistä ja kunnollista yli- asiakirjoista, tarkoitus käsitellä kiireellisiä
5083: opistoa (Ed. Kares: Ei ole!). Eihän meillä ja erikoisen tärkeitä asioita. Tämähän ei
5084: ole vielä nytkään edes yhtä täydellistä yli- ole mikään kiireellinen asia, eikä tämä,
5085: opistoa olemassa. Vasta nyt, kun yliopisto niinkuin olen jo moneen kertaan sanonut,
5086: on toiminut Helsingissä jo satakuuta vuotta, ainakaan ole tärkeä asia. Sen vuoksi olisi
5087: aletaan lopultakin rakentaa yliopistolle lisä- ryhmäni mielestä varsin hyvin voinut jäädä
5088: rakennuksia, jotka vähänkään tyydyttävällä odottamaan varsinaisia valtiopäiviä ja jat-
5089: tava!lla voisivat autta,a siJtä huoneustopu- kaa asian käsittelyä siellä. Tämä sitä suu-
5090: lasta. Monet laboratooriot, sairashuoneet, remmalla syyllä, kun asian käsittely edus-
5091: museot, kaikki ne apuneuvot, joita nykyai- kunnassa oli jo melkoisen pitkälle edistynyt
5092: kaisessa opetuksessa tarvitaan, eivät ole (Ed. Tarl~kanen: Miksette antaneet oh-
5093: niinkään helposti järjestettävissä edes yh- jeita!). Kun hallituksen toimenpiteen ai-
5094: teen yliopistoon, saati sitte kahteen. Puhe noana tarkoituksena lienee ollut estää vä-
5095: siitä, että ruotsalainen korkein opetus voi- hemmistöä saamasta asiaa äänestetyksi le-
5096: taisiin siirtää mitättömän Turun akatemian päämään, tahtoo ryhmäni todeta, että tämä
5097: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 61
5098: -------=--=-.--=----- -
5099: vähemmistön oikeus on koetettu Suomen ne, jotka voitiin, m. m. kunnallislait. 'l'e
5100: valtiopäiväjärjestyksessä erikoisella saan- olette niin huonolla puolella tässä asiassa,
5101: nökseUä suojella, ja että se nyt on tullut että mitkään selitykset eivät teitä auta ja
5102: syrjäytetyksi. sen vuoksi on enemmän kuin outoa, että
5103: Samalla kun tässä asiassa, kuten yleensä- tänä päivänä niin tekopyhästi puhutaan
5104: kin, haluamme suojella vähemmistön oi- vähemmistön oikeuksien suojelemisesta. Ja
5105: keuksia, on meitä jo ennen eduskunnan ko- mitä teidän koko suunnitelmanne muuta
5106: koontumista ja varsinkin tämän päivän merkitsee kuin vähemmistön sortamista. Te-
5107: varrella huvittanut se tavaton into, jolla hän tahdotte ajaa ruotsalaisen kansanainek-
5108: porvarillisten ryhmien taholla nyt esiinny- sen pois yliopistosta. Onko se vähemmistön
5109: tään vähemmistön suojelijoina (Ed. Hak- oibuksien suojelemista? (Hälinää eduskun-
5110: kila: Ei kansallisen vähemmistön!). TääHä nassa).
5111: ovat miltei kaikki puhujat IKL :n puhujia
5112: myöten olleet vahvasti demokratian kan- P u h e m i e s, koputtaen: Kehoitan edus-
5113: nalla (Ed. Komu: Hauska kuulla!) ja pa- kuntaa hiljaisuuteen!
5114: heksuneet hallituksen ,ainutlaatuista valtio-
5115: tekoa", niinkuin ed. Riipinen sitä kutsui P u h u j ·a: Minä en sen vuoksi wi ol[•a
5116: (Ed W ainio: Olihan se oikein !) . lVIertä hu- pöytä:kirjaan merkitsemättä, että ne 'lausun-
5117: vittaa tämä into sen vuoksi, että tätä har- not, jotka täällä .tänään on annettu ja jQissa
5118: rastusta vähemmistön oikeuksien suojelemi- porvariston taholta on moitittu ylimääräi-
5119: seksi ei ole sillä taJhalla aikaisemmin ilmen- sille valtiopäiville kutsua, on annettu vain
5120: nyt (Vasemmalta: Huvittavaa se onkin!). sen vuoksi, että tällä kertaa ovat eräät por-
5121: Me olemme havainneet, että aina, kun por- varilliset ryhmät sattuneet olemaan vä:hem-
5122: varisto on jonkun asian tahtonut ajaa lä- mistössä. Silloin kun sosialidemokraattinen
5123: vitse, niin se on enemmistöllään sen tehnyt. ryhmä on vä:hemmistössä ei tämä periaate
5124: Ja jollei se ole voinut tehdä sitä lainmu- teille mitään merkitse.
5125: kaisesti valtiopäiväjärjestyksen pohjalla, Huolimatta siitä, että sosiaEdemokraatti-
5126: niin se on häikäilemättä rikkonut lakia ja nen eduskuntaryhmä olisi mieluimmin näh-
5127: ajanut sen muuten lävitse (Ed. Tarkkanen: nyt, että asia olisi käsitelty varsinaisilla
5128: Mitkä tapaukset?). Meillä on viidentoista valtiopäivillä, on se ilman erimielisyyttä
5129: vuoden kuluessa eduskunta ollut tynkänä valmis tällä kertaa ryhtymään hallituksen
5130: kolme kertaa ja näissä tynkäeduskunnissa esityksien asialliseen käsittelyyn ja koettaa
5131: (Keskustasta: Kenenkä syystä tynkänä ?) myötävaikutt:11a siihen, että ne myöskin saa-
5132: on aivan häikäilemättä ajettu päätökseen daan va~miiksi näillä ylimääräisillä valtio-
5133: vähemmistöä koskevia lakeja (Keskustasta: päivillä. On nimittäin toivottavaa, että kun
5134: Onko .enemmistö sen .tyngä;ksi pa.nnut?). nämä asiat kerran on tänne tuotu, ne myös-
5135: Enemmistö on muodostanut hallituksen ja kin saataisiin ratkaisuun ja me silloin pää-
5136: enemmistöhallitus on hajoittanut eduskun- sisimme joksikin aikaa eroon tästä hurraa-
5137: nan. Ja ainakin viime kerralla, kun edus- kansallisesta propagandasta, josta kansan
5138: kunnasta tehtiin tynkä, tapahtui se selvästi syvillä riveillä on jotenkin vähän iloa. So-
5139: siinä mielessä, että vähemmistövastustus sialidemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo
5140: murrettaisiin (Keskustasta: Eikö muuta~ voivansa käydä ensi eduskuntavaalit yhteis-
5141: Ed. Tarkkanen: Säälitte siis ilrommunis- kunnallisten kysymysten pohjalla, jotka
5142: teja !) . Kommunistit kuuluvat vähemmis- ovat maalle tode~la tärkeitä, paljon tär-
5143: töön tässä maassa yhtä hyvin kuin maalais- keämpiä kuin tämäntapaiset kieli- ja kan-
5144: iiitto. Jos te tahdotte niitä hävittää, niin salliskysymykset. Tämmöiset turhat, ih-
5145: tehkää se edes laillisesti. Mutta niitähän misten alkuperäisiin vaistoihin vetoavat ky-
5146: vangittiin kuin metsänpetoja eduskunnan symykset, eivät silloin saisi häiritä sään-
5147: ulkopuolella ja jätettiin supistettu vasem- nönmukaista vaalitoimintaa.
5148: misto hoitamaan asioita. Silloin ajettiin
5149: monet suuret lait, kommunistilait, tasaval- Ed. 0 u 1 a s m a a: Herra puhemies! Suo-
5150: lan suojelulaki y. m., en tahdo niitä kaikkia malaiselle kansanedustajalle on tämä halli-
5151: luetellakaan, ne ajettiin silloin lävitse (Ed. tuksen uusi valtion yliopistoamme koskeva
5152: Kalliokoski: Nehän pantiin kaikki lepää- esitys ollut mitä suurin pettymys ja tietää
5153: mään!). Jo ennen vaaleja ajettiin lävitse tämän esityksen hyväksyminen täällä että
5154: 62 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5155:
5156: se voimakas suomalaisen kansan ääni, joka vatkin asua meidän isänmaassamme ja
5157: kaikkialla maassamme aina itärajoilta Poh- syödä sen antamaa leipää, kuitenkin hal-
5158: jan perille saakka on kansalaiskokousten veksivat meidän kieltämme liiaksi viitsiäk-
5159: y. m. muodossa äskettäin aivan kuin spon- seen sit<ä opetel:la niin paljoo, että voisivat
5160: taanisesti noussut täysin oikeutetusti vaati- sillä suorittaa .tutkintonsa Suomen valtion
5161: maam. itserräiselle maallemme puhtaasti suo- yliopistossa. Uskon kuitenkin koettavan
5162: malaista vaJltionyliopistoa, tämä ääni ei ole ajan, jolloin muukalaisten on luovuttava
5163: ollut niille, jotka tässä maassa enemmistön nyt kiinni pitämistään etuoikeuksista suo-
5164: oikeudella määräävät, minkäänarvoinen. malaiseen valtionyliopistoon nähden.
5165: Siitä huolimatta, että niin näyttää olevan, Kun näyttää todennäköiseltä, että täysin
5166: haluan saattaa eduskunnan tietoon niitä suomalaista valtionyliopistoa ei eduskunta-
5167: mielipiteitä ja ajatuksia, mitä itäisellä ra- tietä saada ainakaan !lähitulevaisuudessa
5168: jallamme tästä asiasta on. Tarkoitukseni ei luoduksi maahamme, olen sitä mieltä, että
5169: ole paJljonkaan tuhlata sanoja ja aikaa tästä Suomen kansan olisi välittömästi ilman
5170: kysymyksestä, mistä täällä on j·o puhuttu eduskunnan välitystä: saatava sanoa sanansa
5171: paljon ja tullaan edelleenkin puhumaan tässä asiassa. Ja olen vakuutettu siitä, että
5172: huolimatta siitä, että nykyisten voimasuh- se sana on oleva toinen kuin mitä edus-
5173: teiden vallitessa tulos tästä puhumisesta on kunnan enemmistö nyt todennäköisesti tu-
5174: meille täysin suomalaisen valtion:y1liopiston lee sanomawn. Olisi siis toimeenpantava
5175: kannattajille todennäköisesti plus minus kansanäänestys, jonka kautta Suomen kansa
5176: noLla. Sanon vain lyhyesti itärajalaisten saisi välittömästi ilmaista mielipiteensä
5177: ajatuksen, ja se ajatus on se, että itsenäi- tässä valtakuntamme sisäistä rauhaa häirit-
5178: sen Suomen valtakuntaan on saatava puh- sevässä kysymyksessä. iTämä yliopistokysy-
5179: taasti suomalainen valti1on yliopisto ja että
5180: 1 mys on vain yksi pitkä kanto suomaJlaisen
5181: ne esitykset, mitkä pyrkivät säilyttämään kansallisvalt~on kaskessa, mutta se on sel-
5182: ja vakiinnuttamaan vieraan vaJltakunnan lainen kanto, että ellei sitä ajoissa raivata
5183: kielen meidän yliopistossamme, on varauk- pois, niin siihen voi kaatua erinäisiä rekiä.
5184: setta hylättävä. Meidän maamme on ainoa
5185: maa maailmassa, jonka tehtävänä on suo- Ed. Wiik: Herra puhemies! Sosialide-
5186: malaisen kulttuurin säilyttäminen, vaali- mokraattinen ryhmä aikoo, niinkuin täällä
5187: minen ja kehittäminen. Jos me emme voi on jo ilmoitettu, myötävaikuttaa siihen, että
5188: sitä tehdä, ei sitä kukaan muukaan tee. On hallituksen esitys tulisi asiallisesti käsite[-
5189: siis väärin, •että meidän niukkoja suoma- lyksi ja täten yliopistokysymys ratkaistuksi,
5190: laisen kulttuurin vaalimiseen välttämättö- sikäli kuin se tämän lain avulla on rat-
5191: miä varojamme uhrataan muukalaisen kie- kaistavissa. .Samalla kuin kaikin puolin
5192: len ja muukalaisen kulttuurin keinotekoi- yhdyn ryhmätoverini Tannerin lausuntoon,
5193: seen yilläpitämiseen meidän maassamme. haluan hiukan tarkemmin 'lausua mielipi-
5194: Tämä on sitäkin enemmän väärin, kun teeni siitä hallituksen menettelystä, jota se
5195: maassamme asuvat ruotsalaiset ovat yleensä on noudattanut kutsumalla koolle nämä yli-
5196: paljon paremmassa taloudellisessa asemassa määräiset valtiopäivät siinä mielessä, että
5197: kuin suhteellisesti suomalaiset. Näiden ruot- eduskunnan vähemmistöitä riistettäisiin sen
5198: salaisten joukkoonhan lukeutuvat maamme mahdollisuus lykätä lakiehdotus yli vaalien.
5199: suurimmat rahamiehet, ja nämä rahamie- Asian valaisemiseksi on syytä palauttaa
5200: het ovatkin pitäneet huolta siitä, että tämä muistiin, mitä kyseessä olevasta valtiopäivä-
5201: muukalaisuus, onnettomista historiallisista järjestyksen säännöksestä lausuttiin 1905-
5202: olosuhteista johtunut, ei meidän maastamme 1906 vuoden valtiopäivilLä, kun valtiopäivä-
5203: noin vain pääse häviämään. Ovathan he järjestys säädettiin. Silloin kyltlä pidettiin
5204: perustaneet itselleen ruotsalaisuuden säilyt- tarpeellisena, että tärkeissä poikkeustapauk-
5205: tämi·stä varten Turkuun ruotsalaisen yli- sissa, jolloin· pakottava välttämättömyys
5206: opiston. On siis aivan turhaa tässä yhtey- vaatii kiireellisesti päättämään jostakin tär-
5207: dessä puhua ruotsalaisuuden sorrosta ja keästä asiasta, tämä mahdollisuus on olemas-
5208: heidän omalla kielellään opiskelumahdolli- sa. Mutta kuinka suurilla epäilyksillä asiaan
5209: suuksien kieltämisestä, niinkuin on tehty, suhtauduttiin, sen osoittaa perustuSlalkivalio-
5210: ja sitä paitsi onhan tie avoinna Ruotsiin kunnan silloin antama mietintö, valiokun-
5211: niille ruotsalaisille, jotka, vaikka suvaitse- nan, johon kuuluivat jäseninä sellaiset mie-
5212: Hel•singin yliopi,ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 63
5213:
5214: het kuin Hermanson, Dan1elson-Kalmari, päinvastoin. Kokonaista neljä tärkeätä laki-
5215: Rein, Estlander, Lindelöf, Setälä, Erkko. ehdotusta lykkäytyi s.iilloin y1i vaalien ja
5216: Siitä vailtiopäiväjärjestyksen määräyksestä, ·niitä käsi,teltiin vaalitaistelussa vHkkaasti.
5217: jonka mukaan kysymys, joka on nostettu Kansamme parhaat ainekset silloin heräsi-
5218: hallituksen ylimääräisille valtiopäiviHe an- vät valvomaan omia ja Y'leisen kehityksen
5219: tamassa esityksessä, aina on ratkaistava sa- etuja. Tämä myötävaikutti varmasti siihen,
5220: moilla valtiopäivillä, valiokunta lausui seu- että uusi eduskunta sai vähemmän taantu-
5221: raavaa: ,Viimemainittu määräys muodos- muksellisen kokoonpanon kuin edellinen.
5222: taa olennaisen poikkeuksen 57 § :n 5 mo- Vaalien jälkeen kaikki mainitsemani kysy-
5223: mentissa 'lausutusta periaatteesta", - ni- mykset ratkaistiin tavalla, joka paremmin
5224: mittäin siitä, että kolmasosa eduskunnan kuin yli vaalien lykätyt lakiehdotukset vas-
5225: jäsenistä voi vaatia lakiehdotukS'en jättä- tasi sivistyksellisen kehityksen ja oikeus-
5226: mistä lepäämään. ,Sen ottaminen armolli- turvan vaatimuksia.
5227: seen esitykseen on ilmeisesti aiheutunut Ei voida siis mielestäni asiwllisilla eikä
5228: siitä, ·että asia, jonka käsittelyä varten Hal- liioin oikeudellisillakaan syillä puolustaa
5229: litsija on katsonut tarpeelliseksi kokoonkut- hallituksen nyt noudattamaa menettelyä.
5230: sua ylimääräiset valtiopäivät, saattaa olla Asiaa pahentaa vi~lä se salaperäisyys, jota
5231: niin kiiree1linen, että sen ratkaisun lykkää- tässä asiassa on noudatettu. Eduskunnan
5232: minen ei saa tulla kysymykseen. SiHä ta- koollekutsuminen tuli yllätyksenä melkein
5233: voin kuin säännös on muodosteltu, se ei kaikille ihmisille. Hallituksen edustaja lau-
5234: kuitenkaan tee mahdottomaksi sitä että sui tä,ällä aamupäiväl.lä, ettei ole hyvä, että
5235: hallitus, joka voipi nojautua kamarin enem- muutamat harvat ajattelevat kaikkien puo-
5236: mistöön, saattaisi tulla houkutelluk·si tätä lesta. Tämä totuus olisi pitänyt ottaa huo-
5237: tietä perille ajamaan toisen tai toisen laki- mioon silloin, kun hallitus päätti ryhtyä
5238: ehdotuksen hyväksymisen, joka voidaan tuohon toimenpiteeseen. Hallitus olisi voi-
5239: ratkaista yksinkertaisella ääntenenemmis- nut ja sen olisi pitänyt hankkia tietoja
5240: töllä, mutta ·edeUisellä kerralla on jätetty jonkin verran laajempien piirien suhtautu-
5241: lepäämään vaat~muksesta, jonka on tehnyt misesta tähän asiaan. Se olisi silloin voinut
5242: vähintään kolmasosa eduskunnan jäsenistä. saada tietää, että it·se hallituspuolueen vas-
5243: Siihen nähden, ettei sellainen menettely tuuntuntoisimmat jäsenet, ne, jotka eivät
5244: kuitenkaan soveltuisi valtiopäiväjärjestyk- uhraa oikeusperiaatteita hetkellisen politi-
5245: sen henkeen, ei Valiokunta . . . ole tahto- koinnin hyväksi, ov,wt vastustavalta Imnrualla.
5246: nut antaa niille ·epäilyksille, joihin kysy- Jos hallitus antaa arvoa sosialidemokraatti-
5247: myksessä oleva säännös antaa aihetta, rat- sen puolueen mielipiteelle, puolueen, jolta
5248: kaisevaa merkitystä.'' se toivoo saavansa kannatusta, niin se olisi
5249: Näin lausui perustuslakivaliokunta val- voinut hankkia tiedon sen kannasta ja olisi
5250: tiopäiväjärjestystä säädettäessä. Sen jäll- silloin saamut tietää, että puo1ueemme vaka-
5251: keen on lähes 30 ·vuotta kulunut - ja ny- vasti varoittaa käyttämästä epänormaalisia
5252: kyinen hallitus on t-ullut ,houkutelluksi" keinoja tilapäisten tarkoitusperien saavut-
5253: toimimaan vastoin ,valtiopäiväjärjestyksen tamiseksi.
5254: henkeä'', käyttääkseni perustuslakivalio- Olemme usein saaneet kokea, miten yli-
5255: kunnan mietinnön sanoja. Eikä hallitus mielisesti nykyinen hallitus katsoo voivansa
5256: myöskään ole voinut vastustaa tätä houku- suhtautua eduskuntaan ja parlamenttaris-
5257: tusta. Se on ryhtynyt toimenpiteeseen, joka, miin. Viimeksi se nähtiin, kun hallitus
5258: jos se muuttuu tavaksi, vie eduskunnan vasta viime vuoden istuntokauden viimei-
5259: vähemmistöltä tai oikeammin sanoen k a n- sessä täysistunnossa vastasi niihin kysymyk-
5260: s a l t a erään tärkeän oikeuden. Hatllituk- siin, jotka oli esitetty koko vuoden ku-
5261: sen eräät kannattajat ovat koettaneet uS'ko- luessa. Nyt on kysymys eräästä eduskun-
5262: tella, ett•ä yli vaalien lykkäämisillä ei :ale nan ja kansan tärkeästä oikeudesta, joka
5263: juuri mitään merkitystä, koska muka lykä- menetetään, jos tavaksi tulee sellainen me-
5264: tyt kysymykset eivät joudu vaalitaistelussa nettely, joka on perustuslain hengen vas-
5265: erikoisen huomion esineeksi. Tämä väite ei tainen. On siis vaadittava että valtiovalta,
5266: pidä paikkaansa. Varsinkin viime vaali- jonka pitää puolustaa laillisuutta, itse ei
5267: taistelu osoitti, että asianlaita saattaa olla liiku laillisuuden rajamailla. On vaadit-
5268: 64 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5269: ----
5270:
5271: tava, ettei valtiopäiväjärjestyksen usein piteellä tehdä päivänselväksi varsinaiselle
5272: mainittua säännöstä käytetä ilman asiallista kansaliekin sen seikan, että meillä täällä
5273: oikeutusta ja pakottavia syitä. Suomessa on yliopisto-oloissa perinpohjai-
5274: Lopuksi pari sanaa ed. Annrula, J :lle, set korjaukset tarpeen, niin luulen sen
5275: joka pyysi meitä vasemmistolaisia autta- siinä onnistuneen yli kaikkien odotusten.
5276: maan häntä ja hänen kannallaan olevia ja Vieil.äpä viime valtiopäivien lopulla, vaik-
5277: vieläpä antoi tietää, että ellemme sitä tee, kakin tämä sama yliopistokysymys oli jo
5278: niin meidän käy hullusti. Kun ed. Annala, päiväjärjestyksessä, se ei varsinaista kansaa
5279: J., antaa meille neuvoja työväen etujen ollenkaan kiinnostanut, eivätkä ainakaan
5280: valvomisesta, se on yhtä humoristista, kuin maaseutulaiset olleet siitä erikoisemmin tie-
5281: jos- ed. Sundström valvoo demokratiaa, niin- toisiakaan. Nyt ovat olot toisin. Kaikkirulla
5282: kuin hän täällä aamupäivällä mahtavasti puhutaan ja pohditaan sitä seikkaa, mi-
5283: teki. Suomen työväki on meidät tänne lä- tenkä kurumassa voi olla mahdollista, että
5284: hettänyt, jotta vaivoisimme työväen etuja, meillä yliopisto-olot ovat näköjään sellai-
5285: ja olemme sen voimiemme mukaan tehneet. sessa kunnossa, että asioita ratkomaan tar-
5286: Olemme vaatineet nykyisten alhaisten palk- vitaan kerrassaan ylimääräiset valtiopäivät.
5287: kojen nostamista ja työn hankkimista työt- Hallituksen on onnistunut nostaa tämä kysy-
5288: tömille. Ol,emme vaatineet sosialivakuutuk- mys erittäin kärjistyneesti päiväjärjestyk-
5289: sen säätämistä, jotta sairaat, vanhukset ja seen ja siinä se myös pysyy, vakuutti herra
5290: muut kovan onnen lapset saisivat yhteis- pääministeri lausunnossaan mitä tahansa.
5291: kunnalta sitä apua,· jota he kulttuuriyhteis- Tältä kannalta katsoen me, jotka harras-
5292: kunnalta voivat vaatia. Olemme vaatineet tamme yliopiston suomalaistamista, olemme
5293: niiden tullimäärien alentamista, jotka oikeastaan hallitukselle kiitoksen velkaa.
5294: maanomistajaväestön varakkaan vähemmis- Puhun nimenomaisesti hallituksesta, vaikka
5295: tön hyväksi rasittavat kaikkia pieneläjiä. kuulinkin herra opetusministerin yrityksen
5296: Kaikessa tässä maalaisliitto on meitä vas- tulkita lakia siten, että se ei oikeastaan ole
5297: tustanut ja eritoten sen lapualaismielinen hallitus, vaan valtakunnan päämies, joka
5298: siipi, johon ed. Annala J. kuuluu. Kun kutsuu ylimääräiset valtiopäivät kooHe. Ai-
5299: hän nyt pyytää meiltä apua, jotta he eivät van oikein. Mutta tässä tapauksessa ei hal-
5300: menettäisi sitä hyvää agitatiokeinoa, jona litus saane edes omia kannattajiaan usko-
5301: yliopistokysymys heille on, ja vieläpä hä- maan, etteikö nyt kuitenkin olisi tapahtu-
5302: märin san·oin kehtaavat uhata meitä pa- nut nimenomaisesti hallituksen tahto. Jos
5303: hoilla seurauksilla siltä varalta, ettemme hallitus huomaa tehneensä erehdyksen, niin
5304: sitä apua antaisi, niin vastauksemme on ei ole arvokasta vetäytyä kenenkään selän
5305: selvä: hoitakaa te agitationne itse, meillä taakse. Entä tämä kiire~ Selitykseksi ei
5306: sosialidemokraateilla on ,paremmat tehtävät tainne riittää edes herra pääministerin ana-
5307: (Vasemmalta: Hyvä, hyvä!). lyysi, että kiirehäkin on kahta eri laatua,
5308: ja tämä on sitä toista lajia kiirettä. Se ei
5309: Ed. W a i n i o: Herra puhemies! Täälllä ollenkaan vakuuttanut ketään, kun me
5310: on lähes kaikissa puheenvuoroissa, jotka ei- kailrki tiedämme, että ruotsalainen yliopisto
5311: vät sellaisinaan ole lähteneet hallituksen maassa on kohta 300 vuotta vanha ja olisi
5312: linjoille, sangen ankarassa äänilaj~ssa ar- kai vielä voinut saada lisää ikää parisen
5313: vosteltu sitä lievimmin sanoen outoa toi- viikkoa ilman kohtalokkaita seurauksia. Tai
5314: menpidettä, että on kutsuttu koolle ylimää- vaikkapa ottaisi vain ne kymmenen vuotta,
5315: räiset valtiopäivät selvittelemään yliopiston joihin herra pääministeri viittasi, ja jotka
5316: kielikysymystä eli paremmin sanoen suora- ovat kuluneet ·pääasiassa paikallaan polke-
5317: sukaisesti vastaamaan, onko meillä itsenäi- miseen. Nytlk:ö siis astutall!n eteenpäin~
5318: sessä Suomessa suomenkielistä ja suoma- Herra pääministerihän viittasi lausunnos-
5319: laiskansallisen hengen läpitunkemaa yli- saan ky1lä sellaisenkin uskon olemassaoloon,
5320: opistoa vaiko ei. Kun kerran niiden to- mutta kun hän puhui tuloksesta, johon
5321: holta, joilla valta on, on katsottu myös vii- t ä 11 ä k e r t a a v o i d aan päästä, niin-
5322: saaksi ja oikeaksi alleviivata tätä kysy- kuin hänen sanansa luullakseni kuuluivat,
5323: mystä ja sen tärkeyttä, niin minulla sellai- niin on ilmeisesti hänen käsityksensä mu-
5324: senaan ei ole mitään sitä vastaan. Jos hal- kaan vain jonkunlainen välipäätös jutussa
5325: litus on nimittäin tahtonut tällä toimen- parasta, mitä pyytää voidaan. Mutta juuri
5326: Reisingin yliopi1ston järjesty-smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 65
5327:
5328: snna on ristiriita. Sillä kansa on kyil.lästy- hemmin saamme kuulla vl11Stauksen tiedus-
5329: nyt sekä paikallaan polkemaan että väli- teluihini. Mutta mielestäni on asiallisem-
5330: päätöksen suunnitteluun ~a tahtoo .juttu~ paa olla vaiti kuin kuitata tiedustelu ehkä
5331: ratkaistavaksi. Kumma vam on, ettei halli- jollakin sellaisella perusteettomalla väit-
5332: tus joko kuule tai tahdo kuulla kansan teellä, että tällaisten puheitten pitäminen
5333: .ääntä niin demokraattisena kuin se itseään on puhevapauden väärinkäyttämistä tai jo-
5334: pitääkin. Onko tämä nyt sitten kaikki lail- takin muuta seUaista, jota olemme jo tä-
5335: lista vaiko ei, siihen kysymykseen en maal- nään saaneet kuulla. Se on ainakin pää-
5336: likk~na ole halukas tarttumaan. Mutta mi- ministerin suusta kuultuna liian kevyttä.
5337: nulla on sydämelläni eräs toinen asia, joka
5338: {)n syvästi loukannut Suomen suomalais- Ed. von Born: Herr talman! Här har
5339: kansallista väestönosaa. Minä tarkoitan talats i dag så myeket redan om den före-
5340: niitä keinoja, joita on tämän asian ajami- liggande nya regeringspropositionen, att
5341: sessa käytetty. En tarkoita sanmnalehdmtöä, jag för min del har anledning att fatta
5342: vaan erikoisemmin erästä kirjasta, jolla on mig relativt kort, synnerligast som jag ju
5343: sangen lupaava nimi ,Yliopiston kielikysy- sitter i det u1:skott, där propositionen skall
5344: mys'' ja tekijäl1äkin ·on professori Laurila, behandlas. Jag skall icke heller upptaga
5345: siis asemansa vuoksi mies, jonka pitäisi olla ti:den med a:tt bem<Yta herr undervimlings-
5346: asiasta selv]llä ja katsella sitä puolueetto- ministern, vars uttalande här i dag, trots
5347: masti. Mutta kun on vihkosta jonkin mat- många erkännansvärda synpunkter, dock i
5348: kaa lukenut, kohtaa siinä niin ennen kuu- vissa delar gåve anledning till invändnin-
5349: lumattoman kielenkäytön, ·että tulee ajatel- gar och kritiska betraktelser.
5350: leeksi, kuinka paljon meillä saakaan juilki- I ett annat avseende vill jag dock i för-
5351: sessa s·anassa sanoa, ennenkuin painolaki bigående göra en anmärkning. Enligt min
5352: tai k!iihoituslaki s:aa sanansa sanoa (Keslms- tanke är allt tail om det rättsvidriga och
5353: tasta: Se onkin painettu valtioneuvoston in:k:onstitutionella i den 'lllltima riksdagens
5354: .kirjlllpainossa!). Niin on, kummallista kyUä. sammankallande fullkomligt överflödigt och
5355: Lukiessani tuota kirjasta tulikin heti mie- obehörigt. Man kan diskutera om det takt-
5356: leeni: kuka tällaisen on kustantanut~ Eikä fulla, det dip'lomatiska, det ändamålsenliga
5357: hämmästykseni ollut niinkään vähäinen, däri, däremot icke om dess överensstJäm-
5358: kun huomasin sen painetuksi valtioneuvos- melse med lag och författning. J ag tycker
5359: ton kirjapainossa. Onko - ajattelin - för egen del visserligen icke, att det hela
5360: 'Valtioneuvoston kiTjapainossa kenties en- är så vidare sympatiskt, men regeringen
5361: nenkin ollut tapana painattaa kirjallisuutta, har denna gång visat, att den vill och att
5362: joHe kiihoituskirjallisuuden nimi on aivan den kan regera, och till detta, till en stark
5363: liika hyvä. Ja merkitseekö siellä painatta- regering, hava vi ju dock alla strängt taget
5364: minen sitä, että esim. tässä Laurilan ta- strävat. Vi böra därför kunna taga saken
5365: pauksessa kirjoittaja on kenties päässyt nu med ro.
5366: hallituksen tulkiksi 1 Mutta - olen kysy- 1\!Ien nu någm ord om den förellggande
5367: nyt edelleen - kuka on maksanut profes- regeringspropositionen. Om man jämför
5368: sori Laurilalle tekijäpalkkion? Ei kai kui- denna proposition med den, som gavs för-
5369: tenkaan valtiovaroista <liene sitä suoritettu. liden höst, så måste man ändå säga, att
5370: Ei kai liioin muutenkaan valtion varoja ole denna proposition, trots att den ju bygger
5371: käytetty tämän sepustuksen painattami- helt på den tidigare, dock vittnar om större
5372: seen? Jos näin on tapalltunut, niin on hal- ·förstå:else och mera god vilja än den före-
5373: litus - tai kuka se asianomainen sitten lie- gående. Och den bär tillika vittne om en
5374: neekin - tehnyt rikoksen painattamalla icke ringa portion mod hos dem, som läm-
5375: Suomen kansasta sellaisia asiattornia her- nat fram detta nya förslag. Det behöves
5376: jauksia, joita professori Laurila näköjään alltid mod för att övervinna sig själv, och
5377: jonkinlaisen sielullisen affektin vallassa on det modet har regeringen tydligen lagt i
5378: kirjoi·ttanut. Mi.mJä toivon, että epäHykseni dagen med avseende å föreliggande nya
5379: ovat turhia, mutta en siitä huolimatta ole proposition, särskilt om man tager i be-
5380: katsonut voivani vaieta tästä kysymy:ksestä. traktande det utsatta läge, vari regeringen
5381: Minä toivon myös, ·että nyt jo täällä tai befinner sig, - sökt hok!stavligen av dödar
5382: jossakin toisessa tilaisuudessa joskus myö- från tusen gevär. J ag bekllagar blott, att
5383:
5384: 9
5385: 66 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5386:
5387: icke självövervinnelsen och modet hos re- flesta av dem, hade behov av för full-
5388: geringen varit ännu större, och att regerin- görande av sina åligganden. Någon reci-
5389: gen med detsamma tagit steget fullt ut. procitet hade dock bort i detta avseende
5390: Det hade t. ex. i!cke bort kosta så mycken enligt min tanke upprätthå.llas.
5391: ytterligare självövervinnelse att jämväl av- Den utomordentligt viktiga tentaniens-
5392: skaffa de återstående med avseende å språ- rätten, inberälmat personllig handledning,
5393: ket rörliga professurerna, d. v. s. förvandla på det egna språket, är icke heller den
5394: också dem till fasta. Hela denna konstruk- ännu ordnad på ett fullt tillfredsställande
5395: tion med de språkligt rörliga professurerna sätt så länge den svenska undervisningen
5396: är uppenbarligen en utväxt på hela syste- icke blir dess mera omfattande, än den nu
5397: met. l!'örslaget är i denna de~ ofullgånget föreslagits. Det är ju så, att dessa båda
5398: och iJ:la genomtänkt. Nödiga bestämn~ngar, hänga nära ihop, tentamensspråket och un-
5399: detaljbestämningar därom saknas i många dervisningens omfattning. Ju fulls.tän-
5400: avseenden. Rörlighetens upprätthållande, digare den svensika undervisni01Jgen gö-
5401: låt vara i den begränsade omfattning som res, des mindre hava de svenska-
5402: nu föreslagits, är dock meningslöst och .talande behov av handledning o0h ten"
5403: framför , al:lt förargellseväckande. På den t1amina på .eget språk för finska lärare.
5404: vägen kan den redan förut knappt till- För något mer än 10 år sedan föreslog
5405: mätta svenskspråkiga undervisningen ytter- regeringen 28 ordinarie professur·er för
5406: ligare heskäras. Rörligheten med avseende c :a 700 svenska studenter, samtidigt som
5407: å språket har åtminstone för ögonblicket tentamensspråket och den personliga under-
5408: intet förnuftigt ändamål utan är blott äg- visningens språ:k alltid skulle förbliva ele-
5409: nad att irritera och skapa konflikter och vens. Nu är de svenska studenternas antal
5410: upprätthålla ett för hela .den svem>ka aka- över 1,200, och nu bjuder man dem 15 ordi-
5411: demiska undervisningen hinderligt osäker- narie professurer och därutöver en extra-
5412: hetsmoment, varav dock ej heller den ordinarie, ävensom 5 rörliga, avsedda dessa
5413: finska undervisningen ;på något sätt profi- sistnämnda uppenbarligen att dragas in, så
5414: terar. snart förhålilandena det medgiva. Och icke
5415: E·j hetller har det, såsom t. ex. skett förty gör man tillika en allvarlig beskär-
5416: ifråga om ändring a.v professurs läroom- ning av de studerandes hittillsvarande rätt
5417: råJde, här givi'ts nä1~mare hestämningar, huru att få all personlig handledning samt bli
5418: förvandlingen från eut språ:k til1 ett annat förhörda och tenterade på sitt eget språk,
5419: skall försig.gå, vem som ta.ger initiativ där- en rätt som väl kan anses härflyta ur
5420: till, om det får ske när som helst, mitt grundlagens stadganden om tillgodoseende
5421: under innehavarens livstid, emot hans vilja av det ku.ltureHa behovet enligt enahanda
5422: o. s. v. Hela denna tanke är från början grunder för vardera språkgruppens med-
5423: till slut oklar och ofuillständigt genomförd, lemmar. Om ett sådant beskärande varit
5424: och kan ·lätt prisgiva den svenskspråkiga aHdeles omöjligt att undvika, hade i stäUet
5425: urudervisningen å.t ett administmtivt god·- enligt min tanke bort erbjudas en åt-
5426: tycke, som icke är ·för.en~igt med grundla- minstone i någon mån ytterligare utvidgad
5427: gens anda och mening. De.t är ik:ort sagt en och tryggad svenskspråkig undervisning.
5428: olycklig uppfinning. hela denna språkliga :Men jag skall icke ingå på flera enskild-
5429: rörlighet och den åstadkommer blott oreda heter i lagförslaget. Jag konstaterar blott,
5430: och osäkerhet utan motsvarande nytta. I att då vår universitetsfråga, som ju i själva
5431: denna punkt hade regeringen med lätthet verket är en fråga av kulturell och ekono-
5432: kunnat ställa saken tiiJl rätta. J ag bekla- misk innebörd, gjorts till en stor politisk,
5433: gar, att så icke skett. kanske snarast en partipolitisk fråga, så
5434: Likaså har man skapat en onödig för- synes det vara omöjligt att däri åväga-
5435: argelseklippa genom att betunga de svenska bringa en lösning, som motsvarar alla rätt-
5436: docenterna ·och extraordinarie personelia visans krav och billighetens fordringar.
5437: professorerna med en språkkunskap, som Allra minst synes det finnas möjligfuet att
5438: de i själva verket icke behöva för sin få den svenska universitetsundervisningen
5439: tjänsteverksamhet, samtidigt som man be- så ordnad, att tillbörlig hänsyn toges tili
5440: friat de d'inska professorerna från en språk- den svenska befolkningens berättigade, på
5441: kunskap, som de rätteligen, åtminstone de uttrycldiga grundlagsbestämmelser baserade
5442: Helsingin yliopi1ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. _____6?
5443:
5444: önskningsmål och anspråk. Och dock vore och ingen vill heller förmena er den. Bör
5445: det enligt min åsikt, icke minst ur det ni då icke vara tillfreds därmed ~ Måste ni,
5446: helas, hela samhällets synpunkt utomordent- åtminstone ni finsktnationellt betonade,
5447: ligt viktigt att även denna befolkning skulle dessutom ovillkorligen resa vissa mer eller
5448: tillerkännas vad den rättvisligen tiHkom- mindre snäva skrankor kring den motsva-
5449: mer, d. v. s. få sin akademiska undervisning rande svensksprå:kiga undervisningen. Vi
5450: till varaktighet och omfattning så tryggad, på svenskt håll önska ju få en sådan aka-
5451: att den också själv skäligen kunde känna demisk undervisning, att vi kunna tro på
5452: sig därmed til'lfreds. Den undervisning, dess möjligheter och förmåga att för den
5453: som nu bjudes den svenska befolkningen, svenska befolkningens alla lager förmedla
5454: samtidigt som den finska befollmingen får högre bildning på dess eget språk och att
5455: sitt behov av universitetsundervisning till- säkerställa. det svenskspråkiga vetenska:p-
5456: fullo tillgodosett, är, såsom jag redan an- liga arbetet och forskningen i vårt land.
5457: tydde, enligt den svenska befollmingens Är detta för mycket begärt? Är det omöj-
5458: uppfattning för snävt tillmätt. Såsom ligt att låta oss få detta, liksom ju ni
5459: förslaget tidigare va:r utbyggt, med full- finsktalande får vad ni för egen del begär.
5460: ständigt förvägrad rätt för elev till examina Är det omöjligt att gå med härpå, även om
5461: och förhör på eget språk och med en snä:v ni icke sj.älva vore övertygade om behövlig-
5462: begränsning uppåt av lärarkrafterna, kunde heten av allt detta. Är det då icke även av
5463: det knappast uppfattas annorlunda än som vikt, att vi på svenskt håll skola kunna
5464: ett hot emot den svenska odlingens bestånd. känna oss skäligen tillfredsstä11da med vad
5465: Så har man åtminstone på svenskt håll vi erhålla, känna att vi fått vårt bildning·s-
5466: uppfattat sa:ken och känt det hela, och behov tillgodosett, såsom grundlag det för-
5467: denna förnimmelse ha inga försäkringar utsätter, enligt enahanda grunder. Vi böra
5468: om motsatsen, huru vältaliga de än varit, dock bäst veta själva vad vi behöva. Är det
5469: förmått utplåna. Endast genom i handling verkligen klokt, - jag vänder mig främst
5470: ådagalagd .god vilja kan en sådan misstro till våra oförsonliga motståndare uti denna
5471: skingras. Regeringens nya proposition ut- fråga, - är det verkligen klokt att kallt av-
5472: gör ock i detta avseende ett steg i rätt visa våra önskningsmål och krav, att med-
5473: riktning. vetet söka ställa det illa för oss uti vårt
5474: Att talet 21 icke numera behöver betrak- eget land, att rubba vår hemkänsla här, vår
5475: tas. såsom ett maximital, utan framdeles övertygelse att också vi här höra hemma
5476: efter behov kan ökas, bör sålunda bl. a. och här hava vårt rätta fädernesland. 1\r
5477: med tillfredställelse antecknas. Men detta icke ändå trivsamhet för alla medborgare i
5478: förändrar ännu icke det förhållande, att, deras eget land en grundbetingelse för dess
5479: såsom det nu är föreslaget, det svenska vä'lstånd och lycka '? Är det förmätet att
5480: undervisningsbehovet tillsvidare icke är till- våga vädja till förståelsen och vidsyntheten
5481: börligen tillgodosett. J ag erinrar bl. a. om i denna krets, där vår universitetsfråga,
5482: den enda, därtill rörliga professur, som denna för hela vårt land och dess framtid
5483: föreslagits i agroforstvetenskapliga fakulte- så betydelsefulla fråga skall avgöras. IJåt
5484: ten, vilken dock på svenskt håll främst den svenska befolkningen få behålla vad
5485: tillgodoser den stora svens,ka landsbygds- den anser som sin oförgripliga rätt, - och
5486: befollmingens behov. jag är säker på, att lojalare, för gemen-
5487: Det ser i varje fall ut, som om vi i denna samma fosterländska värv mer redobogna
5488: nniversitetsfråga här i denna kammare medborgare ätn de sv~e~talande skolen
5489: skulle stå uti två skilda, mer eller mindre kappast finna i detta. la.nd.
5490: oförsonliga världar, urståndsatta att finna
5491: varandra och fullt förstå varandra. Detta Ed. S a r 1 i n : Herra puhemies ! - Oli
5492: är djupt beklagligt och det kastar sin dystra odotettavaa, että eduskunnassa tultaisiin
5493: skugga över så många av våra gemensamma kiinnittämään huomiota ylimääräisten val-
5494: strävanden för vårt gemensamma bästa. Ni tiopäivien koolle kutsumisen tarkoituksen-
5495: på finskt håll kräver en fullständig finsk- mukaisuuteen nimenomaan suhteessa niihin
5496: språkig högsta undervisning, och den skall kysymyksiin, joita tasavallan presidentin
5497: ni också genom den nya lagen få förverk- kutsussa oli mainittu. Mutta että keskus-
5498: ligad. Ni anse er hava rätt till en sådan, telu tästä asiasta saisi sellaisen sävyn ja
5499: 68 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5500:
5501: sellaisen luonteen kuin mitä tänään on ta- tuksenmukaisuussyillä ja valtiopäiväjärjes-
5502: paJhtunut, sitä ei asioihin tyynemmin suh- tyksen hengenmukaisuussyillä. Olen valmis
5503: tautuva suinkaan voinut odottaa. Näytään myöntämään, että tältä pohjalta lähtien voi-
5504: tykkänään tänä päivänä unohdetun, kenelle daan asiasta olla hyvinkin eri mieltä, mutta
5505: ratkaisuvalta tässä asiassa on kuulunut, ja mielestäni ei kuitenkaan niin pitkälle eri
5506: siitä kai on johtunut, että on katsottu mah- mieltä, että vain se saisi vaikuttaa edusta-
5507: dolliseksi käyttää sellaistakin kieltä, että on jan suhtautumiseen esillä olevaan hallituk-
5508: puhuttu rikoksesta valtiosääntöä vastaan ja sen esitykseen kokonaan kielteisesti. Kun
5509: verrattu ylimääräisten valtiopäivien koolle valtiopäiväjärjestyksen mukaan hallituksen
5510: kutsumista eräisiin venäläisen sortovallan esitys, joka on annettu ylimääräisille val-
5511: aikuisiin Suomen valtiosäännön polkemis- tiopäivil'le, on käsiteltävä samoilla valtio-
5512: yrityksiin. Muutoin en voi eräitä lausun- päivillä loppuun, ei ylimääräisten valtio-
5513: toja tänä päivänä ymmärtää. Tällaista pu- päivien koollekutsumisen pelkkä tarkoituk-
5514: hetapaa vastaan Suomen kansan eduskun- senmukaisuus tai ehkä epätarkoituksenmu-
5515: nassa ainakin minä tahdon panna vastalau- kaisuus saa vaikuttaa edustajan asialliseen
5516: seen (Keskustasta: Se ei paljon merkitse!). kannanottoon suhteessaan esitykseen, vaan
5517: V aitiopäiväjärjestyksen 21 § :n mukaan ratkaisee tässä kannanoton ymmärtääkseni
5518: tasavallan presidentillä on riidattomasti oi- itse esityksen sisältö. Näin on asianlaita
5519: keus kutsua eduskunta ylimääräisille val- sitäkin suuremmalla syyllä kun eduskunta
5520: tiopäiville sekä määrätä, milloin tällaiset ylimääräisilläkin valtiopäivillä epäilemättä
5521: valtiopäivät ovat lopetettavat. Toisaalta edustaa Suomen kansaa ja kun nyt esillä
5522: säädetään valtiopäiväjärjestyksen 72 § :ssä, oleva kysymys, yliopistoasia, selvästi oli jo
5523: ettei hallituksen esityksessä nostettua kysy- ainakin viime vaaleissa, jollei jo sen edelli-
5524: mystä ylimääräisillä valtiopäivillä, ellei se sissäkin, aktuellina kysymyksenä vaikutta-
5525: koske perustuslakia, voida panna lepää- massa vaalien tulokseen, joten jokainen
5526: mään, vaan on se samoilla valtiopäivillä edustaj·a on tietoinen siää, mi·tä h&nen Wl-
5527: lopullisesti ratkaistava. Sen johdosta, että litsijansa ovat asiasta ajatel'leet sinä ajan-
5528: valtiopäiväjärjestyksen 66 § :n mukaan laki- kohtana, jolloin he ovat kantansa tästä ky-
5529: esitys voidaan panna lepäämään yli vaalien symyksestä va:litsij·oim•een esittäneet. Jat-
5530: ja huomioonottaen, että äsken päättyneillä kuva keskustelu ylimääräisten valtiopäiväin
5531: varsinaisilla valtiopäivillä oli esillä halli- tarkoituksenmukaisuudesta ja valtiopäivä-
5532: tuksen esitys yliopistoasiasta, jonka 'lepää- järjestyksen hengen mukaisuudesta, niin
5533: mään jääminen näytti mahdolliselta, on nyt tärkeäksi kuin minä sen myönnänkin, ei
5534: pantu kysymyksenalaiseksi, eikö toimenpide liioin tässä yhteydessä voine johtaa mihin-
5535: ylimääräisten valtiopäivien koollekutsumi- kään käytännöllisiin tuloksiin, vaan näyt-
5536: seksi ole mahdollisesti valtiopäiväjärjestyk- tää tämä kysymys kuuluvan, niinkuin
5537: sen hengen vastainen. yleensäkin hallituksen toimenpiteiden arvos-
5538: Puuttumatta tässä yhteydessä koko laa- telu sekä suhde hallituksen ja eduskunnan
5539: juudessaan tähän vaikeaan valtio-oikeudel- välillä, ainakin tässä mielessä varsinaisille
5540: liseen kysymykseen, tyydyn ainoastaan to- valtiopäiville.
5541: teamaan, ettei ole voitu - yhtä ainoata pu- On lisäksi muistettava, että valtiopäivä-
5542: heenvuoroa lukuunottamatta, joka jääköön järjestyksen vähemmistölle suomaa lepää-
5543: omaan arvoonsa - edes väittää, vielä vä- määnjättämisoikeutta ei saa käyttää mie-
5544: hemmän sitovasti todist31a, että tapahtunut livaltaisesti, vaan tulee vähemmistöHä siihen
5545: ylimääräisten valtiopäivien koollekutsumi- turvautuessaan aina olla hyvin pätevät ja
5546: nen olisi perustuslain vastainen toimenpide, perustellut syyt, joten enemmistön tahtoa
5547: mikä olisikin mielestäni suorastaan maJhdo- ei vuorostaan asiattomasti syrjäytettäisi.
5548: tonta todistaa, kun valtiopäiväjärjestyksen Tämä näytään kokonaan unohdetun vaadit-
5549: 21 § :ään ei sisälly ainoatakaan kriterio- taessa ettei hallituksella ylimääräisiä valtio-
5550: luontoista säännöstä, joka supistaisi pu- päiviä koolle kutsuessaan ole lupa tähän
5551: heenalaisen oikeuden käytön ainoastaan toimenpiteeseen mielivaltaisesti ryhtyä, s. o.
5552: määrättyihin asioihin tai määrättyihin ajan- ilman että siihen on tosiolojen vaatima pe-
5553: kohtiin ja tHanteihin. Kun näin on, voi- rusta olemassa. Samalla kuin tällainen pe-
5554: daan kutsua ylimääräisille valtiopäiville rusta minunkin mielestäni on asetettava yli-
5555: arvostella käsittääkseni ainoastaan tarkoi- määräisten valtiopäivien koolle kutsun edel-
5556: Hel>singin yliopi>ston järje-stysmuodon peru:steita koskevan lain muuttaminen. 1)9
5557:
5558:
5559: lytykseksi, ei vielä sitäkään suuremmalla vat ruotsinkielen taitovaatimuksesta, ruot-
5560: syyllä saa olla vaatimatta, että eduskun- salaiset yliopisto-opettajat kauttaaltaan tu-
5561: nan vähemmistö ei käytä lepäämäänjättä- levat velvoitetuiksi taitamaan sekä suulli-
5562: misoikeuttaan mielivaltaisesti, kenties vaan sesti että kirjallisesti suomenkieltä ja suo-
5563: agitatiotarkoituksessa tai määrättyjen po- menkielisten opetusolojen järjestelyyn osal-
5564: liittisten etulaskelmien hyväiksi. Tämän to- listuvat ainoastaan suomenkieliset opettajat.
5565: dettuani lienee minun lupa kysyä, miksi Minua ainakaan ei oudoksuta, enkä voi kä-
5566: yliopistoa koskeva hallituksen esitys viime sittää, että se oudoksuttaisi muitakaan suo-
5567: valtiopäivillä maalaisliiton toimenpitein ly- menkielisiä edustajia lopulta ja tosiasialli-
5568: kättiin aivan yllättäen pöydälle viikkakun- sesti, että maan hallitus on pitänyt näitä
5569: nan ajaksi, niin ettei sitä keritty vakinai- parannuksia ja korjauksia suomenkielisen
5570: silla va'ltiopäivillä käsitellä loppuun ja kulttuurin ylimmässä ahjossa niin suuriar-
5571: miksi tässä asiassa on tehty vastalauseiden- voisina, ettei se ole tahtonut jättää niitten
5572: kin muodossa ehdotuksia, jotka ovat risti- aikaansaamista epätietoisuuden varaan eikä
5573: riidassa hallitusmuodon ellei suorastaan kir- riippuvaiseksi eduskunnan vähemmistön
5574: jaimen niin ainakin sen hengen kanssa. mahdollisesti vastaisuudessakin harjoitta-
5575: Ilmeisesti on pyritty pitämään tätä asiaa masta jarrutuksesta. AsiaiJlisesti ja rauhal-
5576: päiväjärjestyksessä, jotta voitettaisiin aikaa lisesti yliopistokysymykseen suhtautuessa
5577: ja voitaisiin raivata maaperää vähemmis- on totisesti pakko myöntää, että hallituksen
5578: tön tahdon mukaiselle asian ratkaisulle, esityksen kautta aikaansaatava parannus on
5579: jopa hallitusmuodon nykyisistä perusteista omansa taittamaan kärjen siltä tyytymät-
5580: poikkeavailakin tavalla. tömyydeltä, joka oikeutetusti on suunnattu
5581: Onko sitten näistä vähemmistön syrjä- yliopistossamme vallitsevia oloja vastaan.
5582: hypyistä huolimatta ollut syytä ylimääräi- Pyrkimystä tällaiseen tulokseen ei toki
5583: siä valtiopäiviä käyttäen koettaa saada syyllä voitane pitää Iuvattornana eikä
5584: tämä asia kiireellisesti pois päiväjärjestyk- hyljättävänä pyrkimyksenä, vaikka se sit-
5585: sestä, riippuu tietenkin siitä, pidetäänkö tä- ten heikentäisikin määrättyjen poliittisten
5586: män kysymyksen ympärille luotua ilmapii- tarkoitusperien saavuttamismahdollisuuksia
5587: riä valtakunnalle ja sen asioiden menestyk- määrätyillä tahoilla.
5588: selliselle hoidolle todella vahingdllisena Kun nyttemmin taasen on ryhdytty pu-
5589: vaiko ei. Mielestäni ovat sekä herra pää- humaan kokonaan erillisen ruotsinkielisen
5590: ministeri että opetusministeri osoittaneet pienoisyliopiston perustamisesta valtion toi-
5591: niin olevan laidan ja se on jokaisella edus- menpiteillä (Ed. Kares: Kuka sitä on pu-
5592: tajalla muutenkin hyvin tiedossaan, vaikkei hunut~) eli sen linjan puolesta, jolle vuosi
5593: sitä tänä·än taas tahdota myöntää, vaan sitten vihellettiin, näytään astuttavan val-
5594: harjoitetaan, kenties määrätyssä tarkoi,tuk- tion varojen tilaan nähden kestämättömälle
5595: sessa, tosioloja suorastaan vastaamatonta pohjalle ja unohdettavan, mitä maan kant()o
5596: kaunomaalausta. Ylimääräisten valtiopäi- kyky ja verovelvolliset kestävät. Jätän näet
5597: vien koolle kutsumisen tarkoituksenmukai- asaltani kokonaan, edustaja Kares, keskus-
5598: suus on ymmärtääkseni asia ja kysymys, telun ulkopuolelle sen mielestäni kdkonai- _
5599: jahon vasta tulevaisuus voi antaa lopulli- suudessaan kestämättömän kannan, jonka
5600: sesti pätevän vastauksen. mukaisesti hallitusmuodon 14 § :ää voitai-
5601: Näiltä pohjilta lähtien on lisä:ksi syytä siin muka niinkin tulkita, ettei korkeam-
5602: alleviivaten muistaa, että ne epäkohdat, man ruotsinkielisen opetuksen antaminen
5603: joita yliopisto-oloissamme on todettu olevan olisikaan valtion velvollisuus. Tuulet yli-
5604: ja joiden poistamisen tulee mielestäni kuu- opistokysymyksen ympärillä näyttävät pu-
5605: lua ja olisi pitänyt kuulua, kuulua jo haltavan milloin miltäkin taholta ja milloin
5606: pitemmän ajan, jokaisen vastuuntuntoisen minkinsuuntaisina a·jan poEittisten 'kon-
5607: hallituksen ohjelmaan, tulevat nyt esillä junktuurien mukaan. Hallituksen esityk-
5608: olevan hallituksen esityksen kautta oleelli- seen sisältyvä järjestelylinja näyttää tällä
5609: sissa pääkohdissaan korjatuiksi. Suomen- kertaa ja tähänastisen valmistelun pohjalla
5610: kielinen opetus tulee kaikissa tutkintoai- ja perusteella ainoalta mahdolliselta eikä
5611: neissa lopullisesti taatuksi, yliopiston viral- se yhdenäkin kysy aiheettomasti kymmeniä
5612: liseksi hallintokieleksi miltei kokonaan miljoonia. Sen kehittäminen on olojen niin
5613: suomi, suomenkieliset professorit vapautn- vaatiessa edel'leen mahdollista. Se ei särje
5614: 70 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5615:
5616: tieteellisen opetuksen yhteyttä, ei rakenna med anledniing av det sätt, ·På vi.lket rege-
5617: kiinanmuuria eri kieliryhmien välille, ei ringelll tärukt sig a•t:t den svens'kspråki.ga
5618: nostata omaan yksinäisyyteensä eristettyjä undervisningen inom agrofurstveiellSika:p-
5619: linnoituksia vähemmistölle. Sen kautta Ega fakulteten v·id. Helsingfors universitet
5620: poistuvat ne epäkohdat, joihin asiallinen skulle komma att Drdnas, vid vilken fråga
5621: arvostelu ennen kysymyksen aiheetonta pai- ookså rdm. von Born dröjde.
5622: suttelua kohdistettiin. - Ta:htoisinpa to- För ändamålet föreslås btott inrättwnde
5623: dellakin nähdä ne suomalaiskansallisesti av en rörlig prof€lSS'ur, vrllken dessutom kan
5624: ajattelevat ja tuntevat edustajat, jot!ka oli- stå inför evootuali:ooten attt när som helsit
5625: sivat valmiit hylkäämään hallituksen esityk- bli indnagen, och all svenskspråkig uniwr-
5626: sen ja siten jättämään suomenkieliset yliop- sitetsUJndervisning på de't,tJa område skuHe
5627: pilaat jälleen epämääräiseen aikaan •ja aina- upphöra. Med en sålunda ordnad l'anrt-
5628: kin vuosikausiksi vaille niitä etuja ja oi- bruksundervisninrg känner si1g vår sv~a
5629: keuksia, jotka he tulisivat, jos hallituksen 'Lanubrukarbef:olik:ruing- därom är jra.g fuHt
5630: esitys nyt hyväksyttäisiin, ajanhukatta saa- öv;ertygad - ieke tiUfreds. J:ag ber dä.rför
5631: maan. Karhunpalveluksen ne naiset ja till belysning lW frågan få framföra en
5632: miehet tekisivät ylioppilasnuorisol'le ja suo- del synpunkrer.
5633: malaiskansalliselle kulttuurille ja tieteen el- Den svenska jordJbrukaroo:liolknimgen i
5634: pymispyrinnöille. Tuskin tällaisen menet- ·vår:t iland 11tgör huvudde1en av Finlands
5635: telyn perusteluksi ainakan ajanoloon riit- svenska befo1kruing. I et!t Jrand som vår:t,
5636: täisi sekään, että väitettäisiin yhä jatku- där majoritet:ssynpunrkJte.ru >tmmätes en så
5637: va~la vauhdilla ja voimalla ylimääräisten stor .betyde:Ise, borde även denna, omstän-
5638: valtiopäivien koollekutsumisen tapahtuneen dighet beaktas. R!egeringen haT dock för-
5639: epätarkoituksenmukaisesti tai jossain mie- bigått sa.kförhållandet. Den föreslår för
5640: lessä perustuslain hengen vastaisesti. Rau- äooa:målet, såsom redan. nä'mndes, blotJt en
5641: hallinen väestön osa ympäri Suomennientä professur. Detta sa1kförhå'i'1ande ka.n jag
5642: ymmärtää arvostaa niitä saavutuksia, joita idk:e karaktärisera !ll,runorlunda än a:tt det
5643: asian myönteiruen ratkaisu tuo mukanaan. vår svensk,a jordbru.karibefoLkn]ng får på
5644: Kajoamatta tässä yhteydessä esityksen eg'et språlk, det är ieJke stort mer än en
5645: yksityiskohtiin ilmoitan puolestani yhtyväni droppe i vete.ruskiapens: stor.a. hav. Denna
5646: siinä esitettyyn linjaan ja tiedän edustamani negativ<a inställning tiH .den svensm lianlt-
5647: eduskuntaryhmänkin tulevan sille kannalle hrU'ksundervisnÖJng'en m:otrverar ma>11 med
5648: asettumaan. Saadaanko sitten asia edessä .artt ~a:wt.alet svenskspråkiga studen't!er v<Qre
5649: olevan ratkaisun kautta entistä rauhoite- jäJinförersevis lågt in01m denna fa!kultet.
5650: tumman ilmapiirin ympäröimäksi, riippuu Pmcentue11t utgöra de docik: ungefär lika
5651: suurelta osalta eduskunnasta, edustajista ja mycket som illlom de andra f,akulJteterrua.
5652: valtiollisten puolueiden johtajista. Tämän De senaste åren har siffmlll Vla.rienat mellan
5653: päivän 'keskustelu ei näytä siinä suhteessa 12 och 18 %. ·Delll <Omstäirndighe'tenr il:a1a.r
5654: suinkaan ennustavan hyvää. Mutta ei voi för a:tt åt svenskspråkig undervisning vid
5655: olla mitä hartaimmin lopultakin toivomatta, näm.rudta fakultet horde beredas ett något
5656: kaikesta huolimatta toivomatta, että Suo- större rum.
5657: men yliopiston järjestely kansallisen 'kult- Sä:rskilt men'tig visar sig den bristfä~
5658: tuurimme korkeimpana muotona vähitellen l~ga svenskspräkiga agrarforsltvetlems\lmpligfl
5659: tunnustetaan si'ksi korkeaksi ja kansa~liseen undervisningen v;ara. för våra sv~Cll'Slksprå
5660: elämäämme syvälti vaikuttavaksi asiatksi, kiga 'lantbruksslko1or, emedalll lärarutbi-ld"
5661: että se saa lopultakin rauhoitetun asemansa ningen härigenom blir lidande :och fräJms,t
5662: valtiollisten kysymysten piirissä ja !kokoaa terminologin. Genorrn a:t~t undervisninrgen
5663: rakentavat voimat todelLa rakentavassa mie- försiggår på finska iruläras ävoo termerna
5664: lessä sitä vastaisuudessakin hoitamaan. på dett språk, viiken sa!k försvårar lalllrt-
5665: bruksundervisruingen i de svem.ska primär-
5666: s'kolQrna ute på landsbygden. Främst på
5667: Ed. KuH:berg: Herr 'talman! Vid denna grund, för a:tt erhåUa dug'Hga lä,rare
5668: detta tillfälle,. då den allldra universirets- tiU våra lantbruiksskolor och för at:t få
5669: pnopositiron,en rremit!ter.as· .t.ill utslrott, kan terminologin riktig, horde den svenslm. un-
5670: j-ag iåe låta blli 'a't.t utta•1a en del ta.nkar dervisnmgen inom nä:mnda fa'kultet utökas.
5671: HeJ,singin yliopi1ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 71
5672:
5673: M>en också pra!kltiSka oonständigheter t.ala öppoo .oeh språ!kik.unskaper :få icke under-
5674: för en dylik undervisn.ings utök>ande. Of- skattas, icke heller kunsikap i vårt svenska
5675: .tast är det ju så a:t:lt jrust studooter från. språk, :om detta också talas inom kundet
5676: den sv,tmska 'landsbygden önsllm utbilda sig av en minori1tet.
5677: för särs'l\)ilda områden inom la1nthusMH- Me:d tan:lm på vår 111u föres'l,agna uni'-
5678: ningens eget gebit. Men j1ust bland dem versi~tetslagstiitning kaii man icke under-
5679: är kulliSkaperna i det andra inhemska s:prå- lå:ta .atJt draga parru11ellen att fordringarna
5680: lret mirudr;e ä:n :vad exempelvis är full>et med på språklrunskap för en butiksflicka i aifä-
5681: s'talds.studenterma, vrllm oftast redan fråill rerna i Helsingfors är större ä:n för en
5682: barndomen haft tillfälle att praktiskt lära professor vid Helsilllgfors 'Uilliversitet och
5683: si'g finska spräket. Behovet a;v svensk- det•ta lmn just icke för de sistnämnda :vara
5684: språrkig underv.isniJng iir sålunda hos de särskilt rekommenderande.
5685: fö.rs.tnämnda större. EJl! iliklllaillde i'aktta:- På grund 'av det anrföroa vågrur jag ut-
5686: gelse 1tror j.ag 1att man 'lm1n göra även inom tala förhoppninge:n, och jag är ö:Vertygad
5687: den finSka studentvärlden, ty även där om att ha:kom denna förhoppning står hela
5688: tJorde studenterna fråill ·Landsbygden val'la Fimamds svenSkia jo1'dbrukarbef.olkning, rubt
5689: språkligt setJt sä:mre UJtrustade än studen- grund~agsutskottet, då det på nytt upp.ta-
5690: .terna från städeooa. ger universi~tetsproP'ositionen till behand-
5691: Men också ur 'lantbruksvetenskapens ling, ska11 egna här heröroa sakförhållande
5692: egen sy:rrpunlkt anser jag de>t vam viik·tigt större uppmä·rksa:mhet än vid den tidigare
5693: att sv·ensksprä)ki.g universitte\tsullldervisning behand1ingen, och 1att, ifall ålldringar i re-
5694: vid vå:rt 'U!niversite1t uitölms, nämligen där- geringens proposiltion ieke fås 1thl1l s:tånd,
5695: för ,a:tt det då 'Mir möjLig:t för oss att di- det åtminstone i utskottets: motivering
5696: 1'ekt ut:nyttj1a :allw de i1a:Mitagelser ocfu rön måtte uttaLas, ~att. den sV'enskspråJkiga 1ant-
5697: som på Lantbruksvetenskapernas område i bru<ksundervisningem. ej kommer atlt bli till-
5698: Skandinavi>en, främslt Sverige, göres på fredsställande ordnad men att det dock
5699: den grund att man där klimatologiskt sett må:tte givas 'tillfäl1e att fmmdeles få den
5700: arbetar under Ulllg·efär enahanda förhåHalll- förbä•ttra:d. En svensksprå'kig ~'anltbrulks
5701: den som hos oss. E:tt dylikt tillgodoseende undervisning :anser j.ag vam av hetydelse
5702: av rön och erfa:venheter fråill annatt hå'!Jl ieke blott för de.n svenska befol]{!llingens
5703: a.nser j1ag vara viktigt ioon ieke vår 'larut-· vidkommande, uta:n för hela. vårt land.
5704: bru.ksvetenskap SkaU tyna :av och gå tiH-
5705: ba!ka. ,fuom den juridi.sk>a f,aku]teten har Ed. P en n a n e n: Herra puhemies!
5706: regerilngen uppm.ä.rksam:rnat sakförhåHan- Vaikkakaan ·en tässä lähetekeskustelussa aio
5707: det. Det blott förvånar att iclke samma kajota ainakaan yksityiskohtiin hallituksen
5708: slutsa;ts kunoolt dra.gas äveii för den agrar- esityksen sisällöstä enkä pidä asiaan vai·
5709: forstve>tenskapLiga fa:kul tetens vidlmm- kuttavana esitellä henkilakohtaista käsitys-
5710: m'aJllde. täni siitä, dliko poliitisessa katsannossa
5711: Behovet av sV'ellskspråkig 1antbruksun- puollettavaa ja tarkoituksenmukaista mää-
5712: dervisning anser jag vara viktigt icke minst rätä tämä valtion yliopiston kielioloja kos-
5713: därför att regeri111gerr sjä1v s:äger i moti- keva asia ylimääräisten valtiopäivien käsi-
5714: v.eringe:n tirl sin proposLitiollJ altt e:v :fins'k:~ teltäväksi, niin pidin kuitenkin velvolli-
5715: ta;lande lä11are vid univem~tetet ej längre suutenani monien lainopilliselta:kin taholta
5716: f·ordras llmns:kap i sV'enslm. Det måste så- annettujen lausuntojen johdosta lausua
5717: looes vara reg'eringens avsiikt att vid Hel~ oman oikeistolaiskäsitykseni, tosin vain ai-
5718: silngfors universiltet försö'ka binda lärar- van vaatimattoman maaUkkokäsitykseni
5719: krafter, vi:Lkla ej iörs.tå s:venska språket, ty siitä, onko tämän asian ·määrääminen yli-
5720: iclke har väl bestämmelserna kunnat llmmma määräisillä valtiopäivillä käsiteltäväksi val-
5721: thl:l wbart för att ,tiHfredss>tälla den natio- tiopäiväjärjestyksen hengen vastainen vaiko
5722: ne1la fåfängan. Detta gör ärven de svenska ei. Käsitykseni on minun lausuttava siitä
5723: studem.ternas exa.mensrä:tt rä:tt illusoriSik:. En huolimatta tai oikeammin sen takia, että
5724: dylik bestämmelse är lllog i mit;t tycke be- se eroaa melkein kalkista tähän asti lausu-
5725: tänklig, ty det kan 1eda till isolering och tuista käsityksistä. Ja tämä minun käsi-
5726: tiHbakagång. Ett litet fo1k s:om vår;t tykseni on se, että tapahtunutta toimenpi-
5727: måste .aHtid hava pontarn.a •bil'l u tlallldet dettä en voi katsoa valtiopäiväjärjestyksen
5728: 72 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5729:
5730: hengenkään, saati sen !kirjaimen vastaiseksi, tii muutakin ja siinä on ainakin minulle
5731: niin paljon kuin sitä voitanee arvostella ja vaikeus. Voin kuitenkin jo tässä asianvai-
5732: minunkin mielestäni on poliittisena toimen- heessa sanoa mielipiteenäni sen, että useat
5733: piteenä arvosteltava. Valtiopäiväjärjestys lakiesityksen yksityiskohdat vaativat mie-
5734: nimittäin - niin käsitän - on kokonai- ~estäni muutoksia, mutta toki siinä kohden
5735: suus ja se on sellaisena otettavakin, ja voin olla hallituksen kanssa samaa mieltä,
5736: se antaa tasavallan presidentille kiistämät- että kysymys valtion yliopiston kieliolojen
5737: tömästi oikeuden ja suuren oikeuden, se on järjestämisestä on ratkaistava yhtärintaa
5738: sanottava, nimittäin oikeuden määräämällä sekä pääkieleen ·että vähemmistön kieleen
5739: joku asia valtiopäiväjärjestyksen mukai- nähden, mikäli vähemmistökielistä siis ruot-
5740: sesti ylimääräisillä valtiopäivillä käsiteltä- sinkielistä opetusta tositarpeen mukaan tar-
5741: väksi saattaa asia johonkin ratkaisuun. En vitaan. Tämä yhtärintainen asianratkaisu
5742: luule, että oikeistolaislkäsityksen mukaan on on, niinkuin täällä on jo hallituksen puo-
5743: syytä tätä valtion päämiehen suurta oikeutta lesta laus<uttu, sekä valtiosääntömme että
5744: erityisesti surra. Asia on nimittäin valtio- !kohtuuden vaatimus.
5745: päiväjärjestyksen - kirjaimineen ja henki-
5746: neen otettuna - mukaan niin, että maini- Ed. Wickman: Herr talman! Det är
5747: tun lain 66 § :n mukaan on eduskunnan icke min mening att närmare ingå på en
5748: jäsenistön % :lla oikeus saada lakiehdotus, granskning av föreliggande proposition.
5749: mikä ei koske perustuslakia, ei ole perustus- J ag vill endast stanna inför en punkt, ty
5750: lakiluontoinen, lepäämään yli vaalien. jag anser det vara min skyldighet att på-
5751: Mutta saman lain 21 § :n mukaan, mikä se- peka, att propositionen enligt min mening
5752: kin on aivan saman arvoinen perustuslaki, i fråga om den teologiska undervisningen
5753: tasavallan presidentti voipi, milloin hän ja bygger på en princip, som svårligen låter
5754: vain hän sen tarpeelliseksi ja välttämättö- sig förenas med regerinsformens stadgan-
5755: mäksi katsoo kutsumalla ylimääräiset val- den och anda. Beträffande den svenska
5756: tiopäivät jotakin asiaa käsittelemään estää teologiska undervisningen säger regeringen
5757: mainituntaisen lakiesityksen lepäämäänjät- i motiveringen till propos~tion: ,Uubild-
5758: tämismahdollisuuden. Tämä on suuri oi- ningen av präster för de svensksprå:kiga
5759: keus, sen myönnän. Näin on laki siis, että församlingarna är icke av nöden vid Hel-
5760: tasavallan presidentti ja vain hän voipi singfors universitet ·efter det den svenska
5761: harkintansa ja käsityksensä perusteella es- akademin i Å•bo tagit denna omhand. '' Här
5762: tää jonkun asian kohdalla vähemmistön lyk- uttalas klart och tydligt att statsmakten
5763: käämismahdollisuuden. Onko lalki tässä icke har samma skyldighet gentemot den
5764: kohden kenen mielestä myöntänyt liian suu- svenska delen av statskyrkan som den
5765: ret valtuudet va'ltion päämiehelle, sitä minä finska. Den svenska befolkningen får, om
5766: en tiedä. Oman käsitykseni olen tässä den vill hava präster o~h religionslärare,
5767: vain sanonut. själv ·draga försorg om utbildande av så-
5768: Lakiehdotuksen sisällöstä eritoten sen dana. Man tyckes ej fästa uppmärksamhet
5769: erinäisistä yksityiskohdista, kuten jo alussa vid faktum, att Åbo akademi är en fri läro-
5770: mainitsin, ·en ainakaan tässä tilaisuudessa inrättning, om vars program och anda den
5771: puutu puhumaan. Minun on vain myön- svenska befolkningen som sådan icke har
5772: nettävä se, että tämä asia on ainakin mi- något att säga. Det beror helt på denna
5773: nulle asettanut kokolailla vaikean läksyn. läroinrättning och dess lednings fria pröv-
5774: Ei niin, että kainosteleisin sanoa henlkilö- ning, huruvida undervisning i något iäro-
5775: 1kohtaista käsitystäni, mutta niin ja sen ta- ämne, exempelvis teologi, skall ske eller
5776: kia, ·että yliopistoasiaa en tunne niin lä- icke. Ledningen för a:kademin är åter i de
5777: heltä kuin pitäisi nyt tuntea. Mutta kyl- a:llra flesta fall beroende av de frivilligt
5778: lähän tääl:lä asiantuntemusta näkyy olevan hopbragta ruedel som stå tili förfogande
5779: ilman minuakin (Eduskunnassa naurua). för det ena eller andra ändamålet. Alla
5780: Jos kävisi päinsä ilman muuta ottaa valmiiksi veta vi ju, att den frivilliga offervilligheten
5781: muovattu yleinen mielipide tai vaikkapa ei och på detta sätt hopkomna ruedel är en
5782: yleinenkään, olemassa oleva mielipide, niin grund, som alltid kommer att medföra en
5783: se olisi mukavaa ja helppoa. Mutta kä- känsla av osäkerhet, när det gäller att
5784: sitykseni mukaan edustajavelvollisuus vaa- åstadlkomma värden av mer än tillfä!llig
5785: Hel,singin yliopiston järje.stysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 73
5786:
5787: natur. Frågan om den svenska teologiska regeringen nu rekommenderar. Regeringen
5788: undervisningen är av sådan natur, att den säger sä här: , Tili råga på allt kunde det
5789: ej borde fä lämnas ät den tillfälliga välvil- bliva landet tili förfång, om de svenska
5790: jan, som är tillfinnandes vid en fri hög- studerande, som utbilda sig för landets
5791: skola just nu, men vars förefintlighet i tjänst, skulle isoleras inom ett universitet,
5792: framtiden ingen kan garantera. Antag att där de icke hade någon beröring med vare
5793: en rad olyckliga ekonomiska omständigheter sig finskspräkig undervisning eller finsk-
5794: skulle inträffa, som äventyrade Åbo aka- talande lärare oc'h kamrater, ej heHer med
5795: d€mis till varo. H uru ginge det då med de ideströmninga,r, som besjäla dessa." Jag
5796: undervisningen i de ämnen statsm3!kten är övertygad om att det blir landet och
5797: med äsidosättande av sin sky'ldighet hän- icke minst den svensktalande delen av be-
5798: skjutit tiU d€nna skola ~ Eller anta;g att folkningen tili förfäng att den teologiska
5799: ledningen för Åbo akademi bleve sädan, att undervisningen för svenskarnas vidkom-
5800: den icke ansäge en undervisning i teologi mande helt isolera:s frän den övriga stats-
5801: nödig eller nyttig. Huru ginge det dä med understödda teologiska vetenskapen och
5802: den svenska teologutbildningen? prästutbildningen.
5803: Jag kan ej underläta att, i anledn~ng av Det kan synas för mänga som om denna
5804: att i motiveringen till propositionen rege- fräga endast skulle hava en viss betydelse
5805: ringen gjort sig till tolk för den vackra för de svensktalandes känslor utan reell be-
5806: ,tanken, att d!e bäd:a språkgruppernas före- tydelse för det praktiska livet. Så är dock
5807: fintlighet i statsuniversitetet skaH genom icke fallet. Trot!S att. Åbo akad€mi med-
5808: växelverkan mellan företrädarna för veten- delar teologisk undervisning, har ett icke
5809: skruplig bildning gagna landets kulturliv, ringa antal svenska teologiestuderande sökt
5810: päpeka att det synes mig som om denna sig in till statsuniversitetet för att där ut-
5811: växelverkan just pä det teologiska och bildas tiH präster och religionslärare. För
5812: kyrkliga området skulle äga de äldsta tradi- tillfället uppgår dessas antal tili 40 eller
5813: tioner och vara av största behov för fram- uttryckt i procent 8.58 och torde de svenska
5814: tiden. teologiestuderandenas antal vid Helsingfors
5815: Det teologiska och kyrkliga livet i vårt universitet nu vara större än under tiden
5816: land lilrnar €tt träd med tvenne grenrar före Åbo akademis tillkomst. Av detta
5817: och en enda stam. Att helt särskilja den framgår att den lust tiH isolering, som man
5818: svenska teologiska undervisningen från den på finskt häll beskyllt svensikarna för, icke
5819: övriga statsomhuldade teologiska veten- finnes samt att, om det svenska kyrkliga
5820: Skapen kan hava mindre lyckliga följder livet i landet genom isolering blir tili men
5821: för den enhet vär folkkyrka ändä utgör. för den kyrkliga enheten i landet är det
5822: Det synes mig svärfattligt att personer icke de svensktalandes fel utan är det ma-
5823: med förmäga att se historiskt kunde vara joritetsfolket som bär skulden härför. Vi ä
5824: med om att avhugga den svenska grenen svell!Skt häll hava ej velat isolera oss, tvärt-
5825: på det teologiska stamträdet. Det finnas om. Som bekant hålles ännu vid universi-
5826: mänga som med mig betrakta den svenska tetet vissa teologiska föreläsningar på
5827: teologieundervisningens förvisning frän svenska språket. Vi uppskatta dessa bevis
5828: statsuniversitet som en stor förlust av re- på att man ännu i någon män vill till-
5829: ligiös och historisk betydelse. Kyrkliga mötesgä vårt spräkliga behov och våra rät-
5830: väckelserörelser som gäng efter annan gått tigheter. Visst är det sant, att det icke
5831: välsignelsebringande ut över vårt lands är många svenska förel<äsningar våra
5832: båd€ finsk- oeJh svensktalande befolkning, svensktalande teologiestuderande fä vara
5833: har i flere fall härlett sig frän de teolo- med om vid statsuniversitetet, men sä
5834: giska kretsar, som i egenskap av lärare och mycket högre värdera vi dessa föreläsnin-
5835: studerande vistats vid huvudstadens uni- gar, emedan de håHas av aktningsvärda
5836: versitet. Nu är det meningen att isolera fin:ska teologieprofessorer. Emellertid vill
5837: oss svenskar från dessa livgivande ström- man nu även beröva oss dessa fä svenska
5838: mar. Men jag vill citera vad regeringen föreläsningar. Vi hava svärt att se kristlig
5839: säger betträffande följderna av en sädan rättvisa i detta. Naturligtvis äro vi ej så
5840: isolering och, märk väl, detta gäller enligt enfaldiga att vi skulle kräva fullständig
5841: min mening även den tealogiska isolering svensk teologisk undervisning vid statsuni-
5842:
5843: 10
5844: 74 Perjantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5845:
5846: versitet, men vi vilja blott visa våra finska Ed. F o r s ta d i u s : IJuovun.
5847: bröder att vi svenskar verkligen sätta värde
5848: på förmånen att få åtnjuta teologisk under- Keskustelu pöyd1iillep'anostoa julistetwam
5849: visning vid Helsingfors universitet. Vi päättyn:ee!ksi.
5850: hoppas livligt att hotet mot den statsun-
5851: derstödda teologieundervisningen för Svensk- P u he m i •e s: Kesiklliltelun kuluesoo. on
5852: folkets vidkommande icke skall förverkligas. ed. Kaasalainen ehdottaill.ru:t, että aS:ia pan-
5853: Går det som det nu ser ut, att den svenska r.a:isiin pöydälle seura~avaoan istuntO'oo. Ed.
5854: teologieundervisningen blir förvisad från Toivola on ehdottanut, että :a:sia panta;isiin
5855: statsuniversitetet, är det att 'hoppas att, pöydäHe huomenna :1\;ello 10 pidelttävääiD
5856: ifall de lagar bliva godkända som nu före- istuntoon.
5857: ligga till behandling, bestämmelsen i den
5858: senare 'lagens 2 § 1 mom., där slutorden Selonteko myönnetään oikeaksi.
5859: lyda: ,inom gränserna för statsförslaget
5860: kunna även andra professurer inrättas'' P u :he mies: :K!un puhemiehistöJön on
5861: blir förverkligad till fromma för den a.jUJtellut pitää seuraavan istunnon hUJO-
5862: svenska teologiska undervisningen i landet. memna :kello 10, niin pantaneen asi1a piöy-
5863: dälle seurr:a•avwan istuntoon.
5864: Ed. K a a s a l a i n en: Jäljellä on vielä
5865: monta puheenvuoroa ja niiden käyttämi- Asia pannaan pöydäilie seura!l:l-
5866: sessä aika kuluisi varmaan aamuun asti, va!l:ln :istuntoon.
5867: joten lähetekeskustelua ei missään tapauk-
5868: sessa ehdittäisi tänään suorittaa. Näin ol-
5869: len tuntuu tarkoituksenmukaiselta varata 2) Ehdotuksen laiksi väkijuomayhtiön verot-
5870: edustajille tilaisuus yön lepoon. Sen vudksi tamisesta ja seu vuosivoiton käyttämisestä
5871: ehdotan, että käsiteltävänä oleva asia pan-
5872: taisiin pöydälle eduskunnan seuraavaan is- sisä:J.tävä hallijtuiksen esitys n :o 2 ffii!tellään.
5873: tuntoon. Teen ehdotukseni sitäkin suurem-
5874: malla syyllä, kun esityslistalla on vielä toi- Puhemies: Pulhemiehistö ehdottaa,
5875: nenkin tärkeä asia, mikä joka tapauksessa ett!ä rasia lähet.ettäisiin va1tiova.rarinv,a:lio-
5876: kenties vaatisi uuden istunnon, kun tämän kun:ta'arn.
5877: asian käsittely pitkittyy myöhäHe.
5878:
5879: P u he m i e s: Kun asiaa ei ole yksimie- Keskustelu:
5880: lisesti päätetty lähettää valiokuntaan, niin
5881: on se pantava pöydälle. Kehoitan seuraa- Ed. L o h i: Ehdotan, että tämäkin esi-
5882: via puhujia lausumaan mielensä pöydälle- tys pannaan pöydälle huomiseen istuntoon.
5883: panoajasta.
5884: P u h ,e m i e s: K100lro. :asiraa ei ole yiksi-
5885: Ed. K a r e s: Minä luovun. mielisesti lähetetty V!aliokuntaa:n, niirn on
5886: se pantav•a pöydäille. Kehoitan seu11a1avia
5887: Ed. S o m e r s a l o, poissa. puhuji•a Jrausuma1an mrielensä pöydä:Uepano-
5888: aja:s:ta.
5889: Ed. T o i v o l a: Pyydän ehdottaa, että
5890: asia pantaisiin pöydälLe huomenna kello 10 Kukaan ei pyydä puheenvuoroa.
5891: aamupäivänä pidettävään istuntoon (Va-
5892: semmalta: Mistä sen tietää?). P u h ,e m :i ·e s: Keskusteilun kuluessa on
5893: ed. L'ohi ehdottranut asioa:n pa.ntav·aksi pöy-
5894: Ed. L o h 1: Luovun. dälle seuraava1arn istuntoon.
5895: Ed. Heiskanen: LuO\"Un. Selonteko myönnetään o1keark:si.
5896:
5897: Ed. J. Annala: Luovun. Puhemies: Kun :muu1ta ehdotusta ei
5898: oie tehty, pamtaneen asia pöydälle seurara•-
5899: Ed. Mattsson: Jag avstår. '\"aan istuntoon.
5900: Valiokuntien jä•senet. 75
5901: ·------
5902:
5903: Asia p a n n •a a m. p ö y d ä liJ. e seuraa- varajäsenilksi:
5904: vaan istuntoon.
5905: Fagerholm 1istllilifJa n :o 1
5906: Syrjänen
5907: Komu " " "
5908: Särk'kä " " "2
5909: Kukk<Jnen " " 3
5910: V aHokuntien jäsenet. " "
5911: Kivioja.
5912: Nyman " " 4"
5913: P u h e m i e s : V alits1jarrnicehi!ltä on saa- " " 5
5914: punut kirjelmä, jonkia silh•teeri ~ulk!ee. Wainio
5915: Pennanen " ", 6
5916: "
5917: Sihteeri iulkee :
5918: V altioyarainvaliokuntaan:
5919: Eduskunnan valitsijamiehet
5920: jäseniksi:
5921: Helsin.giss!å, Helo IJ.istrul ta n :o 1
5922: tammikuun 18 päivänä 193'5. Heikkinen , 3
5923: Puittinen " 1
5924: N:o 2. Welling " "
5925: Lepp~Hä " " "3
5926: Ed uskunna:Ue. Furuhjelm " " 4
5927: Rantal•a " " 1
5928: Eduskunnan vali.Jtsijllilll.iehelt sa:attava,t Lohi " " 3
5929: kunnioi.Jttaen Eduskunnan tietoon, että he Kuusisto " " 1
5930: Eduskunnan !kehoHuksen mukaisesti ovat PekkaJa ," "
5931: vrulinneet vuoden 1935 ylimääJräisillä val- Piippula " 3"
5932: tiopäiivillä asetettavaksi päätetJtyihin valio- Fränti " " 2
5933: kuntiin jäsenet j•a v•arajäsenet. Tapanineo ," " 5
5934: Junnila " 6
5935: Lehtok<JSki " " 1
5936: Viamuiksi ovat t:u'llee.t HästbaC'ka " " 4
5937: 'Darkka.nen " " 3
5938: Tul"kra " " 1
5939: Perustuslakivaliokuntaan: v.oionmaa " "
5940: Vesteri!oon " " "3
5941: jäseniksi·: Aatte'la " " 1
5942: " "
5943: Lindman listalta n:o 1
5944: Aakula va:r•ajäseniksi:
5945: 3
5946: Koponen " " 1
5947: " " Brygg.ari list,a·lta n:o 1
5948: A~Honen
5949: " " 3" Kanerva
5950: Anmvla, J. " " "
5951: " " 4 Reinikainen
5952: Söderhjelm " " 2"
5953: ToiVIOnen " ",. 1 Kesti
5954: " HuHtinen " " 3
5955: Hirvensal10 3 " "
5956: " " 1 Jauhonen
5957: Ryömä " " "
5958: " " Ellilä
5959: Lonkainen " " 4"
5960: " " 3" Österholm
5961: Hffis'kanen " " 5
5962: " " 2 Schildt
5963: Rydman " " 6
5964: Ala-Kulju " " 5 Moilanen
5965: Leiwo " "
5966: Linkomies " " 6 " " "
5967: Kilpi " " 1
5968: von Born " " 4 Koska HstalJ.;a n :o 1 ei ole roHut riittä-
5969: Lahdensuo " " 3 västi ehdokkaita tarpeellisen määrän vara-
5970: " "
5971: '76 Pedantaina 18 p. tammikuuta 1935.
5972: ----------------------------------
5973: jäseniä asettamise!ksi, on malinitun ehdOkas- P u ih e mies: EduskuilJlJain seumava is-
5974: listan viimeiseksi varajäseneksi ollut mää- tunto on huomenna kello 10.
5975: rättävä listalla n:o 6 ollut ehdokas Leiwo.
5976: Valitsijamiesten puolesta:
5977: L. 0. Hirvensalo. Täysistunto 'lopetetaan keililo 2'1,50.
5978: Viljo Rantala.
5979: Pöy,tiäkirj'an vakuudeksi:
5980: Anton Koton.en.
5981: 4. Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935
5982: kello 10.
5983:
5984: Päiväjärjestys. Puheenvuoron saatuaan lausuvat:
5985:
5986: Hmoi t u ksi a. Ed. V o i on m a a: Valtiovarainvalio-
5987: Siv. kunta kdkoontuu heti tämän täysistunnon
5988: Esitellään: päätyttyä valitsemaan puheenjohtajan ja
5989: varapuheenjohtajan.
5990: 1) Hallituksen esitys n:o 1 lai'ksi
5991: muutoksista Helsingin yliopiston jär- Ed. R yö mä: Perustuslakivaliokunta
5992: jestysmuodon perusteista 14 päivänä kokoontuu samoin.
5993: heinäkuuta 1923 annettuun lakiin
5994: sekä laiksi Helsingin yliopiston jär-
5995: jestysmuodon perusteita koskevan
5996: muutetun lain täytäntöönpanosta . . . 77 Päiväjärje,styksessä olevat asiat:
5997: 2) Hallituksen esitys n:o 2 laiksi
5998: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen 1) Ehdotuksen laiksi muutoksista Helsingin
5999: vuosivoiton käyttämisestä . . . . . . . . . . 118 yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päi-
6000: vänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin sekä
6001: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon
6002: perusteita koskevan muutetun lain täytän-
6003: Puhetta johtaa puhemies K a ll i o. töönpanosta
6004:
6005: siSältävä hallituksen esitys n :o 1 esitellään.
6006:
6007: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi P u h e m i e s: Puhemiesneuvosto ehdot-
6008: edustajat Böok, Colliander, Korvenoja, Le- taa, että asia lähetettäisiin perustuslakiva-
6009: pistö, Linkomies, Miikki, Oksanen, Räisä- liokuntaan.
6010: nen, Tanner ja Tyrni.
6011: Keskustelu:
6012:
6013: Ed. K e s t i: Herra puhemies! Ennen-
6014: kuin ryhdyn tästä Helsingin yliopistoa kos-
6015: Ilmoitusasiat: kev,asta asiasta lähemmin, yleisesti lausu-
6016: maan mielipiteeni, voin aluksi sanoa vain,
6017: Lomanpyynnöt. että me ryhmätoverini Rytingin kanssa tu-
6018: lemme asian asiallisen käsittelyn esille tul-
6019: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat sai- lessa aina äänillämme vaikuttamaan suo-
6020: rauden tähden tästä istunnosta ed. Linko- menkielen, s. o. suomalaiskansallisen yli-
6021: mies, samoin ed. Oksanen, kunnallisten teh- opiston luomiseksi. Ja kun me näin teemme,
6022: tävien takia täksi päiväksi ed. Miikki sekä että painamme aina sitä äänestysnappulaa,
6023: yksityisten asiain takia ,ed. Böök. joka vie pisimmälle sanottua päämäärää
6024: kohden, tiedämme silloin kulkevamme esi-
6025: isiemme, suomalaisen talonpoikaisväestön
6026: 78 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6027: --- ---~---------
6028:
6029:
6030:
6031:
6032: aikoinaan kulkemaa oikeata kansallista meidän maassamme niinkuin muissakin
6033: suuntaa, j()ka talonpoikainen väestö on pi- maissa näinä vuosina poliittisten keinotteli-
6034: tänyt äidinkieltään aina siinä asemassa, että jain keppihevoseksi. Nythän aivan erikoi-
6035: se ei ole lähtenyt mielisuosiossa minkään sen kiihkeässä muodossa esiintyy suomen-
6036: ajan virtausten vaikutuksesta eiikä pakotuk- kielen kunniaan kohottajia sieltä, mistä
6037: sesta opettelemaan eikä palvomaan vieraita niitä entisyyttä muistaen kaikkein vä;him-
6038: kieliä, kuten on ollut asianlaita jo suoma- min osaisi odottaa. Minä, joka en muista
6039: laiseen sivistyneistöönkin nähden tässä sen pitemmälle, kuin noin 30-35 vuotta
6040: maassa, että se vallan säilymisen vuoksi taaksepäin valtiollista elämäämme, huomaan
6041: varsinaiseen kansaan nähden on alistunut tällä ajalla paljon keinottelua suomalaisuu-
6042: nöyräselkä:isesti varsinaisen vallankäyttäjän den nimissä. Koko sen ajan kuin yleinen
6043: vaatimuksen mukaan palvomaan kielellises- yhtäläinen äänioikeus on oHut, on joka vaa-
6044: tikin, silloin ruotsalaisia, 'kun Ruotsin valta lien aikana •suomalainen sivistyneistömme
6045: on ollut määräämässä ja venäjänkieltä sil- ratsastanut (Ed. Komu: Aasilla !) ikieliky-
6046: loin, kun Venäjän valta on sitä vaatinut, symyksellä. Kukin puolue oman ohjelmansa
6047: jota minä pidän suurena kansallisena hä- mukaisesti. Ja nyt kun suomalainen sivis-
6048: peänä menneiltä ajoilta suomalaiselle sivis- tyneistö erimielisyytensä tuloksena ei ole
6049: tyne:istölle. päässyt asiallisesti eteenpäin, löytyy sa-
6050: Maamme on ollut itsenäisenä jo lähes masta sivistyneistöstä uudet tekijät, jotka
6051: 20 vuotta ja Helsingin yliopiston suoma- näkivät poliittisen mahdollisuuden olevan
6052: laistuttamisessa ei ole päästy sen pitem-· ikielikysymykselle mitä oivallisimman. He
6053: mälle kuin asiantuntijain lausunnon perus- lyövät nyt rumpua koettaen saada kaikki
6054: teella nyt olen ollut tilaisuudessa toteamaan, muut kielikysymyksellä ennen keinotelleet
6055: että suomenikieli .siellä ei ole vielä läheskään pois laudalta. Ja näin on pää·sty tähän
6056: siinä oikeutetussa asemassa, mikä sille suo- suureen sekamelskaan, missä nyt huoma-
6057: ma:laisten väkilukuun ja suomenkieliseen taan oltavan. Nyt on kielikysymys sata-
6058: oppilaslukuun nähden pitäisi olla. Mutta prosenttisen kuumeen vallassa, ja tässä kuu-
6059: emme me myöskään voi sitä väittää, että meessa se olisi saat-ava järjestymään. Mutta
6060: tuo 10 pros. väestöstämme kä,sittävä ruot- miten? Se tuntuu olevan aivan eri asia.
6061: sinkielinen väestö kansanvaltaisesti halli- Kun minä en ole ensiluokkainen suomen-
6062: tussa maassa olisi voinut estääkään sen suo- kielentaidossa muutenkaan, vaikka olen
6063: malaistuttamista. Sitä ei uskoisi kukaan, ikäni sitä tolkuttanut, niin en ole pakkau-
6064: jos näin väitettäisiin, joten syy on muiden, tunutkaan yliopistoa täällä ehdotuksillani
6065: eikä heidän yksinään. suomalaistuttamaan. Olen vain koettanut
6066: Kuten edellä sanoin, niin silloin kun asian esilläollessa vaikuttaa äidinkielemme
6067: maamme on ollut vieraiden maiden hallin- oikeuksiin pääsemisen puolesta teidän suo-
6068: non a:lainen, niin silloin jo -esiintyi suoma- malaisten herrojen ehdottamien ehdotusten
6069: laisen sivistyneistömme piirissä niin heikko mukaan. Mutta siinä sitä on päätä kysytty-
6070: kansallistunto, että nöyräselkäisinä oltiin kin, kun ehdotuksia on vaikka minkä ver-
6071: valmiit heti palvelemaan kielellisestikin ran (Ed. Hakkila: Pääasia, että sitä päätä
6072: oman leivän tavoittelun vuoksi orjuuttajan -on!). Kun yliopistolaki tuli viime joulu-
6073: määräyksiä. Tämän minä eilen muistin eri- kuussa ensimmäiseen käsittelyyn perustus-
6074: koisesti edustaja Riipisen puheenvuoron lakivaliokunnan mietintönä, niin se oli asia-
6075: aikana, kun hän esitti lausuntonsa suuren kirja, joka riittää edelläväittämäni suoma-
6076: kansallisen kiihkon valtaamana. tässä asiassa. laisen sivistyneistön erimielisyyden todista-
6077: Ja vaikka minäkin tunnen itseni jonkun maan kielikysymyksessä. Siinä on lähes
6078: verran lämmenneeni näinä aikoina kieliky- yhtä monta erisuuntaista suomalaisten vas-
6079: symykseen nähden, niin siitä huolimatta talausetta kuin oli suomalaista jäsentäkin
6080: minusta tuntui ylenautoa sen vuoksi, !kun valiokunnassa. Se osoittaakin, että syy on
6081: olen saanut kuulla sen suuren innon, jolla siinä, että asiaa ei todella tahdota ajaakaan
6082: hän on aikoinaan suomalaisen rahvaan las- ratkaisuun, sillä jos jonkun muun asian
6083: ten päihin ajanut venäjänkielen taitoa. suhteen saadaan tämmöinen jännitys päälle,
6084: Näin ollen tulee ajatelleeksi, eiköhän tä,ssä kyllä silloin löytyy yhteiset menettelytavat
6085: asiassa ole syytä sysissä, jos on sepissäkin. ja asia ratkaistaan. Mutta kielikysymys
6086: Kansallisuuskysymys on sinänsä joutunut näyttää olevan sellainen, että kun on lmu-
6087: Helsingin yliopi,ston järjestyu:;muodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 79
6088:
6089: lun penkillä oppinut molemmat kielet, niin käyttää vähemmistölle kuuluvaa oikeutta.
6090: on astunut niin lähelle ruotsalaisuutta, ettei Minäkin kansanvaltaisena olen osalta aivan
6091: sitä ole noin vain valmis sortamaan; tieten- samaa mieltä kuin ed. Virkkunen vähem-
6092: kin tahdotaan vielä osalta tunnustaa ruot- mistön oikeuksien kiertämisestä tällä tavalla,
6093: sinkielen arvo ja ra:kkaus siihen, jonka mu- mutta siinä minä en ed. Virkkusen kanssa
6094: kana me olemme saaneet tämän länsimaisen ole samaa mieltä, että hallituksella ei olisi
6095: sivistyksemme. Näin ollen minä katson, että ollut oikeutta näin tehdä. Se oikeus sillä on
6096: suomalainen talonpoikaiskansa ei suinkaan ollut mielestäni lakiemme mukaan olemassa.
6097: ole ollut esteenä kielikysymyksen järjestä- Hallitukselle tahtoisin erikoisesti huo-
6098: miseen muutoin kuin siten, että se on usko- mauttaa siitä, että vaikka se onkin pitkän
6099: nut vaalien ~aikana puolueitten suomalais- hallituskautensa aikana oppinut luovimaan
6100: kansallisiin nimiin liian paljon äänestäes- eri asiain yhteydessä tässä eduskunnassa,
6101: sään niitten ehdokkaita, mutta suomalai- niin havkitsematon teko tämä kaikessa ta-
6102: suuden asia ei tule suinkaan näillä uusilla pauksessa nyt oli, sillä laskea niin tarkalle
6103: kansallisuussankareiHaJkaan sen paremmin tämän asian läJpimenomahdoHisuus, että ei
6104: ajetuksi, jotka sen puolesta täällä nyt reh- sen h)"väksymisen taakse jää suomalaisia
6105: kivät, saavat vain täällä pitämillään palo- porvariaineksia kuin kansallisen edistyspuo-
6106: puheilla aikaan sen, että karkki keltanokat lueen ryhmä, niin se ainakin minusta tun-
6107: rupeavat politikoimaan. Minkä verran se tuisi, kuin luovimi:sessa olisi menty liian
6108: sitten vie asiaa eteenpäin, on hyvin epäi- tarkalle, joten voin aivan hyvin ottaa jo
6109: lyksenalaista. ennustajan epäkiitollisen toimen vastaan ja
6110: Kun hallitus on ottanut tämän asenteen ennustaa edistykselle suurta poliittista tap-
6111: kuin se on ottanut, se myöskin sillä osoit- piota tämän tehtyään, joten vaaleihin ei
6112: taa sitä, että se ei tahdo kimnollista ratkai- edistyspuolueen tarvitse kiirehtiä. Tätä en
6113: sua asialle vieläkään. Ja hallituksessamme sano suinkaan sen vuoksi, että kielikysy-
6114: on suurin osa ~suomalaista sivistyneistöä, myksen asema tulisi varmemmarksi, jos vä-
6115: onko siellä kuin kolme ruotsalaiseen väes- hemmistölle sen nojalla jäisi oikeus vedota
6116: töön kuuluvaa ministeriä? Ei kai ne ole kansaan, sillä tässä maassa on käyty jo niin
6117: kyenneet sanelemaan hallituksen esityksen monet vaalit, joissa on m. m. huiputettu
6118: sanamuotoa suomalaisia 'porvareita vastaan. kansaa sanotulla asialla, että siitä se ei tule
6119: Enkä minä viitsisi antaa maamme ruotsa- sen paremmaksi. Sillä minä en luovu edellä
6120: laisesta väestöstä maamme nykyisessä halli- mainitsemastani käsityksestä, että suomalai-
6121: tuksessa oleville porvareille niin suurta ar- nen sivistyneistömme on itse syypää kielel-
6122: voa, että he olisiv~at voineet vaikuttaakaan listen oikeuksien heikkoon asemaan Helsin-
6123: suuresti esityksen muotoon, niin että kyllä gin yliopistossa (Keskustasta: Totta on!).
6124: se syy on suomalaisen sivistyneen porvarin Vuonna 1930 valittu eduskunta oli kokoon-
6125: siihen, että kielikysymys ei mene eteenpäin. panoansa nähden sellainen, että jos halua
6126: Tuli tässä edellä lausutuksi ,porvari'', olisi ollut, niin olisi sen aikana ollut mah-
6127: vaikka olen sitä koettanut kiertää, sillä sen dollisuus suomalaistuttaa yliopisto. Mutta
6128: sanan rkäyttöhän kuuluisi oikeastaan vain niin ei tehty ja tässä sitä nyt ollaan. Yli-
6129: sosialisteille (Vasemmalta: Kyllä me lai- 'r opiston suomalaistuttamisesta tai ruotsalais-
6130: naammc sitä!), vaikka ei täällä heidän jou- ! tuttamisesta määräävät nyt aivan toiset pii-
6131: kossaankaan ole enää sellaista, joka sen rit kuin silloin olisi ollut (Vasemmalta:
6132: voisi oikealla äänenpainolla ääntää sen jäl- Silloin oli maalaisliittolainen hallitus!). Nyt
6133: keen kuin Paasivuoren ääni on hcikontunut. saamme nuolla näppejämme.
6134: Tämän asian yhteydessä eilen täällä toi- Kuten alussa lausuin, tulen asian esillä
6135: nen suomalainen porvari syytti toista suo- ollessa aina äänestämään suomen1kielen oi-
6136: malaista porvaria ja kyllä siinä kävi aika keuksien puolesta ja teen sen ilman kieli-
6137: sapina, nimittäin periaatteelliselta puolen. kiihkoa ja silti hyvällä omallatunnolla, että
6138: Hallituksessa oleva oli sen mielestä, joka ei en tarkoita vähemmistökansallisuuden sor-
6139: nyt ole hallituksessa, loukannut aivan liian tamista.
6140: kovakouraisesti valtiopäiväjärjestystämme :Mutta sitä asennetta, minkä sosialidemo-
6141: tuomalla kieli'kysymyksen esille ylimääräi- kraattinen ryhmä ed. Tannerin lausunnon
6142: sille valtiopäiville, jolloin ei jää vä:hemmis- mukaan ottaa, en minä ymmärrä. Sillä
6143: tön mielipiteen omistajille mahdollisuutta vaikka sosialismin periaatteisiin kuuluukin
6144: 80 Lauantaina 19 p. tammikuuta ·1935.
6145: -----------
6146:
6147: verrattain pitkälle menevä suvaitsevaisuus, keaisi kerran onnelliseen suomalaiseen suun-
6148: niin se asema, joka ruotsinkielellä meidän taan vaikka ruotsalaisten myötävaikutuk-
6149: maassamme on ollut ja edelleen on, ei se ole sella, niin senkinhän ne luonnollisesti omis-
6150: kohtuuden mukainen. Sille kai vielä halli- taisivat.
6151: tuksen esityksen mukaankin jäisi liian suu-
6152: ret oikeudet. Mitä syytä sitten näin ollen Ed. Lohi: Ensiksi muutama sana ede11i-
6153: on teidänkään puoleltanne jänni.ttää jousta selle puhujalle. Ed. Kesti nähtävästi luulee
6154: liian lujalle, sillä kansallisuuskysymykset kaikkien edustajien ajatusmaailman olevan
6155: naapurimaissamme ovat osoittautuneet voi- sillä tasolla, että se on taktiikka kaikki
6156: makkaiksi kiihoituskysymyksiksi, joten se kaikessa (Vasemmalta: Niinhän se on!)
6157: on tulella leikkimistä, jos parlamentaarisen mitä täällä toimitaan. Me nyt luulemme,
6158: kansanvallan kannalla on. Niin silloin kai- että täällä eduskunnassa on todella suu-
6159: kin keinoin on pyrittävä epäkohtia poista- rempi osa edustajia, jotka pyrkivät asioihin
6160: maan, vaikka kielikysymys on arka kysy- suhtautumaan asiallisesti eikä sillä tavalla,
6161: mys, sillä suomalainen työmieskin ajattelee mitä taktiikka milläkin kertaa vaatisi. Ja
6162: suomalaisittain ja siihenkin voi vaikuttaa minä olen vakuutettu, että maalaisliiton
6163: myös oikeutetun epäkohdan olemassaolo. toiminta tämän meidän itsenäisen Suomen
6164: Muuten minä olen mielenkiinnolla seu- alkuaikoina on ollut sellaista, että tuleva
6165: rannut naapureittemme maalaisliittolaisten historia tulee todistamaan senkin, että me
6166: touhua tässä asiassa. Kielikysymys sinänsä olemme koettaneet rakentaa tätä kansanval-
6167: on suomalaiseUe talonpojalle aina ollut taista Suomea asialliselle pohjalle kaikissa
6168: omakohtainen ja agitatioon, jota suomalai- suhteissa (Eduskunnasta: Oikein!). Mutta
6169: suuden hyväksi vaaliaikoina on käyty, on minä en tahdo tässä viipyä.
6170: se suhtautunut verrattain tyynesti. Mutta Minä pyysin puheenvuoron ed. Tannerin
6171: se, että se on eksynyt äänestämään ennen puheen aikana ja ed. Tannerin puheen joh-
6172: ja nyt suomalaista sivistyneistöä kielikysy- dosta ja haluaisin tehdä siihen nähden
6173: mystä ratkaisemaan, on sille ollut suuri muutamia reunamuistutuksia. Ed. Tanner
6174: erehdys. Ja nyt, kun tämä uusi tekijä IKL m. m. puheessaan esitti sen käsityksen, että
6175: on ilmestynyt näyttämölle, jolla on kaikkiin suomalaisia talonpoikia ovat nyt päässeet
6176: asioihin hyvät keinot kuin syöjävoiteella, herrat narraamaan, sellaisia talonpoikia,
6177: huomaapi, että maalaisliittolaiset pelkäävät joitten paikka olisi tuolla tunkiol'la (Ed.
6178: kalastusvesille tulleen uuden tekijän ja sen Komu: Väärä referaatti!). Kyllä se on,
6179: estämiseksi he yrittävät kaikkensa uutta ed. Tanner, si:llä lailla, että suomalainen
6180: tulokasta vastaan. Asia kuitenkin on nyt talonpoika on jo sillä kehitysasteella, että
6181: niin, että se mikä on tullut ennen tehtyjen se ajattelee omilla aivoillaan. Ja minä toi-
6182: laiminlyöntien tahden tähän pisteeseen, ei von, että Suomen talonpojista, maalaisliit-
6183: suinkaan saata asiaa toiseksi erikoisen rie- toon lukeutuvista, joita on Suomen talon-
6184: humisen avulla, sillä kaikki eri !kysymykset, poikain ·en•emmistö, ei sellaista joukkosie-
6185: jotka entisistä laiminlyönneistä ovat johtu- lua koskaan tulisi, millaiseksi ovat aikai-
6186: neet ja jotka on korjattu tämän uuden tu- semmin sosialistiherrat joukot saaneet (Kes-
6187: lokkaan arkana, tuntuvat sopivan hyvin kustasta: Hyvä!). Me muistamme vuoden
6188: heidän ansiopussiinsa. Jos on puolustus- 1918, jolloin rehelliset työläiset nämä her-
6189: määrärahoja lisätty satojamiljoonia vuo- rat narrasivat mitä onnettomimpaan katas-
6190: dessa ja joita te olette tämän uuden pelä- troofiin. Minä en tahdo väittää, että ed.
6191: tin tultua näyttämölle viidenkymmen mie- Tanner oli näitä herroja, mutta hänel·lä ei
6192: hen voimalla ajaneet menoarvioon pe- ollut silloin sitä johtavaa asemaa siinä puo-
6193: losta, että oikeistoaineksemme painuvat lueessa, mikä hänellä nyt on (Ed. Komu:
6194: IKL :n riveihin, niin ei teidän tekonne suin- Ja Lohella nyt maalaisliitossa!). Se on sit-
6195: kaan estä heitä sinne painumasta, sillä hy- tenkin asia, herra Tanner, sillä tavalla, että
6196: vin helppoa on niille silloin IKL :läisten Suomen kansassa, Suomen talonpoikaisluo-
6197: sanoa, että niiden maalaisliittolaistenkin oli kassa on jo yleinen vaiistustaso kohonnut
6198: pakko niin tehdä ja että he, IKL :läiset, sille asteelle, ettei sitä herrat johda eikä
6199: olivat se, joka olemuksensa voimalla pakoit- se johdu siitä, että maalaisliitto on epäon-
6200: tivat teidät niin tekemään (Eduskunnasta: nistunut herroja valitessaan joukkoihinsa.
6201: Pääasiaan!). Jos kielikysymyksemme rat- Eivät nämä herrat ole tulleetkaan maalais-
6202: Helsingin yliop1ston järjesty,gmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 18
6203:
6204: liiton riveihin · siinä mielessä, että johta- messa tämän maan asioita olisi hoitamassa.
6205: maan maalaisliittoa, mutta siinä mielessä, Se suuttumuksen myrsky, mikä kommunis-
6206: että ne ovat omaksuneet ne samat aatteet, mia kohtaan oli yleinen, sitä ei herra Tan-
6207: jotka meillä talonpojilla ovat olleet elähyt- ner tahtonut ollenkaan ymmärtää, mutta
6208: tävänä voimana valtiollisessa ja yhteiskun- me maalaisliittolaiset sen ymmärsimme.
6209: nallisessa toiminnassa. Mutta minä myön- Mutta sitten kuin tämä valtioteko oli saatu
6210: nän, että n. s. herroil'la, jotka ovat opillista suoritetuksi, johon ei pystynyt sosialidemo-
6211: sivistystä enemmän saaneet, niillä on pa:l- kraattien johtama Saksa, siihen ei pystynyt
6212: jo,n suuremmat mahdollisuudet, jos Luoja Italia, jossa sosialistit valtaa pitivät, siihen
6213: on heille edeLlytyksiä antanut, niillä on ei pystynyt Itävalta. Missä on kansanvalta
6214: paljon suuremmat mahdollisuudet va'ltion- nyt näissä maissa. Ja minä luulen, että
6215: ja yhteiskuntelämän kaikkia ilmiöitä päästä herra Tannerinkin, jos hän totuuden tahtoo
6216: tuntemaan ja minä myönnän, että ed. Tan- tunnustaa viisaana miehenä, täytyy myön-
6217: ner on sellainen johtajaherra, jolle täytyy tää se, että me suomalaiset talonpojat
6218: antaa tunnustus, että hänellä on myöskin olemme sittenkin ymmärtäneet elämän-
6219: johtajakykyä (Ed. Vesterinen: Mutta joh- ilmiöitä, että säilyttää kansanvaltaisen val-
6220: taa väärin!). Mutta minä huomautan, että tiojärjestelmän perusteet, että tämä kansa
6221: voi tul·la tällaisellekin viisaane johtajalle ei joudu sellaiseen kaaokseen, että meillä
6222: verrattain suuria erehdyksiä (Eduskun- täytyisi minkään diktatuurin a:lle koskaan
6223: nasta: Niin eilenkin !) . Minä vain huomau- mennä. Tämä on sitä talonpoikaista valtio-
6224: tan nimenomaan siitä, mihin ed. Tanner viisautta, joka ei ole herrojen meille pää-
6225: puheessaan kosketteli, että muutamia vuo- hän lyömää, mutta joka on sitä oikeaa elä-
6226: sia jälkeelllpäin vähemmistöä me maalais- män ymmärtämystä. Mutta sitten kuin
6227: liittolaiset enemmistön mukana tahdoimme tämä valtioteko oli suoritettu, yritettiin
6228: sortaa sillä tavalla, että poistimme v.asem- edelleen jatkaa siihen suuntaan, että koko
6229: malta pois edustajia, että saataisiin määrä- kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä olisi
6230: tyt lait laeiksi. Tämä ei ole, herra Tanner, saatu tuhotuksi, mutta suomalainen talon-
6231: tämä ei ole totta (Vasemmalta: Niin ta- poika ymmärsi, mistä on kysymys. Oliko
6232: pahtui!). Vaikka osa edustajia silloin val- tämä kansanvallan rakkaus meillä talon-
6233: tiovallan toimesta vangittiin (Ed. Hakkila: pojilla, johtuiko se siitä, että me tahtoi-
6234: 'Tutkimatta!), mutta tuomioistuin, joka on simme marxilaisille valmistaa tilaisuuden
6235: yläpuolella meidän politikkojen, se tuomitsi olla mukana tämän maan asioitten johdossa.
6236: nämä vangitut jokaisen. Siis mitään mieli- Se ei johtunut siitä. Me olemme taistelu-
6237: valtaa ei silloin harjoitettu. Mutta että sel- kanna:lla marxilaisuutta vastaan. Mutta se
6238: la~set isänmaan petturit, jotka olivat teh- johtuu siitä, että suomalainen talonpoika
6239: neet itsensä syypääksi valtiopetoksen val- on käsittänyt, että hänellä on tässä maassa
6240: misteluun, valtiovalta oli velvollinen silloin muuallakin jotakin tehtävää, ei yksinomaan
6241: kun niistä täydellisesti selville päästiin, tunkiolla, niin kunnioitettava ammatti kuin
6242: 'sulkemaan pois yhteiskuntaelämän johta- se onkin tämä tunkio homma. Ja se on ai-
6243: vilta paikoilta ensinnäkin ja niin tuomitse- noastaan· k<msanvaltaisen _valtiojärjestel-
6244: maan ne rikollisiksi. Suomen talonpoikais- män turvissa, .että me kykenemme myös-
6245: kansassa, minä myönnän, siihen aikaan vi- kin sanamme sanomaan siellä, missä tämän
6246: risi erittäin voimakkaana se isänmaallisuu- kansan kohtaloista päätetään. Nämä ovat
6247: den tunne, joka vaati ehdottomasti, että ne syyt, jotka ovat johtotähtenä meidän
6248: kommunistinen rienaus on tässä maassa toiminnassamme. Ja sen tähden se ylimie-
6249: saatava lopetetuksi ja isänmaan petturit linen, ylpeä asenne, minkä sosialidemokraat-
6250: yhteiskuntaelämän johtavilta paikoilta pois- tisen puolueen johtaja meihin nähden ottaa,
6251: tetuksi. Mutta viisas johtaja herra Tanner kyllä se on ammuttu yli maalin.
6252: ei ymmärtänyt ajanmerkkejä silloinkaan il\fitä sitten tulee siihen kysymykseen,
6253: (Maalaisliitosta: Eikä J'lmmärrä nytkään!). joka nyt on esillä, joka koskee jokaisen
6254: Jos ed. ·Tanner olisi saanut reseptinsä läpi- kansan sellaista asiaa, nimittäin kansalli-
6255: ajetuksi, että mitään lainsäädäntöä tällä suustunnetta, jonka sosialidemokratia peri-
6256: alalla ei olisi eaatu, minä pe~kään, että olisi aatteessa tahtoo saada maailmasta hävite-
6257: käynyt niin, että herra Tanner enellljpää tyksi, minä tahtoisin sanoa, että tämä on
6258: kuin mekään .emme täällä vapaassa Suo- sittenkin se yksi ihmiselämän kaikkein sy-
6259:
6260: 11
6261: 82 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6262: ------------------------------------
6263: vimmin vaikuttavia voimia, se on jokaisena muuta. Vähemmistön oikeutettuja vaati-
6264: kansakunnalla sen elämää nostava ja kohot- muksia me emme tahdo koskaan väheksyä.
6265: tava voima, ja sitä ei kyetä tuhoamaan. eikä sortaa, mutta antaa niille täysi arvo.
6266: Minä truMoisin huomauttaa esimerkkejä. Mutta sittenkin me vaadimme sen, että
6267: Mikä oli syynä siihen, että Saksan työläis- pieni vähemmistö ei saa päästä siihen ase-
6268: joukot kääntyivät Hitlerin puoleen? Se oli maan, että sen kY'kenee sortamruan suuren
6269: juuri kansallinen innostus, joka eroitti ne kansan enemmistöä. Ja tästä on näissä.
6270: sosialistijohtajista. Mikä oli syynä, että kieli- ja kansallisuuskysymyksissä meidän
6271: viime päivinä Saarin alueen äänestyksessä, maassrumme vielä tälläkin hetkellä se poHto-
6272: vaikka sosialistit ja kommunistit tekivät piste, joka myös innostaa suomalaista talon-
6273: kaikkensa työtä Saksaan liittymistä vas- poikaa. Isänmaallisuus- ja kansallisuustun-
6274: taan, että sittenkin äänestyksen tulos oli, netta, sitä voidaan myöskin käyttää ja on
6275: että vajaa 10 % saivat nämä taaksensa, väärinkäytetty intohimoiseen lietsomiseen,
6276: vaikka 1Saarin alueen väestö on suurim- jonka takana ovat muut tarkoitukset, ja
6277: maksi osaksi työväestöä teollisuuskeskuk- tämän isänmaallisen kansallisuuden kyltti
6278: sissa. Se oli kansallisuustunne, se oli ihmi- sinä naamarina, jolla voidaan joukkoja lu-
6279: sen isänmaanrakkaus huolimatta siitä, että mota. Me emme ole pyrkineet tässä suh-
6280: Saksan vallitseva komento ei tällä hetkellä teessa kilpailemaan, sillä me tiedämme, että
6281: ollut tämän työväestön mieliin. Mutta sit- mitkään teennäiset keinot tärrnänkään tun-
6282: tenkin ihmiselämässä sen oikeassa mielessä teen avulla toisten tarkoitusperien hyväksi
6283: kaiJJSallisuustunne on yksi niitä kaikkein py- ne eivät ole siveellisesti oikeutettuja. Tässä
6284: h~mpiä elämänarvoja, joita ·ei saada tukah- mielessä maalaisliitto on ryhtynyt asialli-
6285: dutetuksi millään cpakkokeinoilla. Ja tämä sesti ·tälläkin kertaa käsittelemään yliopisto-
6286: juuri vaikuttaa sen, että joka~nen kansalli- kysymystä. On levitetty sellaisia huhuja,
6287: suus, jokainen kieliryhmä koettaa vaalia että maalaisliittolaiset rupeaisivat tässä jo-
6288: omaa kieltään ja kansallisuuttaan ja tästä tenkin tempcpuilemaan, koettamaan kaiken-
6289: syystä se yleismaailmallinen ihanne, joka laisia keinoja käyttää tämän kysymyksen
6290: kansallisuudet kieitää, se ei kuitenkaan lo- ratkaisun ehkäisemiseksi. Me pidämme niin
6291: pultakaan kansojen elämässä pääse niin paljon parlamentin arvosta (Keskustasta:
6292: valtavaksi, ettei tuo ihmissielussa pulcp- Se on oikein!), kansanvaltaisen yhteis-
6293: puava voima olisi vaikuttamassa, vaikka kuntajärjestelmän peruskunniasta, että me
6294: sille kuinka opetettaisiin kansainvälisyyden emme mitään kunniaUomia keinoja asiassa
6295: läksyä. Mutta minä myönnän sen, että tahdo ruveta käyttämään. Mutta me emme
6296: tätä oikeaa ja pyhää tunnetta myös maail- voi olla sanomatta totuutta, minkälaisena
6297: massa on cpaljon väärinkäytetty. Monta se meidän käsityksessämme ilmenee, että
6298: kertaa on kansallista vähemmistöä sorrettu tämä on väärä tapa, jolla tämä kysymys
6299: aivan sellaisella tavalla, jota ei kukaan oi- nyt on tahdottu saada ratkaistuksi. Tämä
6300: keinajatteleva voi hyväksyä. Ja me suoma- tapa ei ole sopusoinnussa kansanvaltaisten
6301: laiset talonpojat, me emme tahdo kostaa, periaatteiden kanssa (Keskustasta: Oi-
6302: maksaa samalla mitalla myöskään ruotsalai- kein!).
6303: sille, mitä tämä Suomen kansa, ennenlkaik- Mitä näiden lakien asialliseen sisä~lyk
6304: kea meidän esi-isämme, ovat niin ääretöntä seen tulee, siitä on meillä tilaisuus asian
6305: sortoa saaneet kärsiä, me tahdomme ymmär- myöhemmissä vaiheissa taas lausua oma
6306: tää myöskin ruotsalaisten kansallisuusihan- käsityksemme. Mutta se seikka, että tahdo-
6307: teita ja pyrkimyksen, joka on kaikilla kan- taan suomalaisuusharrastukset tällaiselle
6308: sallisuuksilla olemassa omassa sidussa. Mutta korkeal1e jalustalle asettuvalla ylimiielisyY'-
6309: tästähän nyt ei ole ollenkaan kysymys. dellä torjua, ja että me talonpojat olemme
6310: Meidän maassamme on kysymys siitä, että tässä herrojen narrina, minä tahtoisin sitä
6311: meillä 10 % väestöstä on sittenkin vielä vastaan tässä erikoisesti protesteerata. Sillä
6312: opillisen sivistyksen samoinkuin monella kyllä se niin on, että suomalaisenkin talon-
6313: muulla alalla suorastaan etuoikeutetussa pojan sielussa kansallisuustunne ei ole kuol-
6314: asemassa, silloin kuin 90 % meillä on suo- lut, vaikka me emme ole sitä toreilla ja
6315: maJaista kansallisuutta. Ja oikeutta me kujilla usein pyrkineet huutamaan (Kes-
6316: yksinomaan vaadimme, emmekä mitään kustasta: Hyv·ä! Hyvä!).
6317: Helsingin yliopi,ston järjestytSmuodon perusteita koskeYan lain muuttaminen. 83
6318:
6319: Ed. K a a s a la i n e n: Herra puhemiBS ! yli 11a ruotsink!i·elisistä professorinviroista
6320: Pitt:käm :lähetekeskustelun ailmisemmat pu- muuttaa opetuskielensä puoles'ta suorrnalai-
6321: heenvUJorot ovat ilrosketelleet jokseenkin s'iksi. Ja vielä ·kdlmask1n ed. von Bornin
6322: poikilreullmetta vain asi1an epatavaJlista kä- huomautus on otettu halHtU:ksoo esityk-
6323: sittelyjärjestystä. iKohdistan siitä syystä sessä huomioon. Hän vali.tti nimittäin sitä,
6324: lyhyen [:ausun:toni itse lakiesirtyksi:in. että ruotsirukielisten prof,es.soriien [ukumää-
6325: Luimme hämmästyen päivälehdistä sen rän maksimi on rm:ä.ärä,tty 21 ~ksi. Uusi
6326: tiedon, että haHituksen esityksen valmiste- lakiesitys suo teoreettisen ja nykyisessä
6327: lussa e:i olisi enää tarvittu yliopiston kon- eduskunnass•a varmaan käytännöllisenkin
6328: sistorin ·asiantuntijalausuntoa. On sii,tä mahdo:J.<lisuuden perustaa uusi~ ruotsinkie-
6329: syystä erittäin mielenkiintoist•a vertailla ja lisi!ä professorinvirkoja edellä mainittujen
6330: tarkasteHa sitä, mistä lakiesityksen uudet lisäksi. Muuten en voi käsittää main'i<tun
6331: pi~rteet llJähitävästi ova:t a.iheutuneet. Tosi- lakiehdotuksen 2 § :n 1 kiohdan viimeistä
6332: asi,a.han nimittäin on, että vatikkaki:n esitys lausetta: , TulO'- ja menoarvion pui,tteissa
6333: on pä·äia.siallisesti entisen !kaJtainen, eräissä voida,an perustaa muitakin prof,essorinvir-
6334: yksityiskohdissa ja vieläpä; periaattoolli- koja tässä tarkoitettua opetusta varten.''
6335: sesti tärkeissäiWin entiseen verrate•n on eroa- Jos taas vertailemme s&man pykälän 4 !lmh-
6336: vaisuutta. Helsingin yliopiston järjestys- das.sa dlevaa ruot&inkieUst.en hyväksi teh-
6337: muodon perusteista annetun 1'ain muutta- tyä lisäystä j·a 5 m01mentin suomaa mruh-
6338: miseksi jätetyn uuden Ialkiesi:tylksen sisäl• dollisuutta järjestää. suomenikie:li:sten yli~
6339: tämät eroava.isuudet ösoitt:ava.t ~ähenty opp.i'laitten tutkimisvelvoHisuutta ruotsin-
6340: mistä penl.<~tuslakivalio'kunnan mietintöön. kielist,en professorien osaksi erin.äisissä ta-
6341: 23 § :n muoto on kuitenkin toinen, vaikka p~uksissa, nii:n ei siinäkään voi suomenkie-
6342: osakuntapakon po.istamismahdollisuutta lie- len voitost•a riemuita. Muut lisäykset tai
6343: nee piidetty siinäkin sHmämäärå:nä. Huo- muutokset, paitsi 5 •§ :n 2 momentin sisäl-
6344: ma,ttavampi eroavaisuus h!avaå.ta:an ma!ini- tämä, ovat samat kuin p-erustuslakivalio-
6345: tun lain 25 a § :ssä ja, kuten käsi,tän, tuo kunnan mi-etinnössä hallituksen aikaisem-
6346: muurtos tarkoittaa ruotsinkielen •asema:n sel- p3ian esitykseen tehdy't.
6347: ventämistä, enikä voi vä1ttyä tekemästä sitä En ole tällä vertailulla pyrkinyt totea-
6348: johtopää:tös·tä, että tuo selventäminen 011 maan sitä, että hallituksen esityksen uusi
6349: tapahtunut ruotsinkielen eduksi. painoskin on ehdottomasti huono. Huonous
6350: Toinen 1haHituksen esitykseen ltiittyvistä ja hyvyyshän ovat relatiivisia käsitteitä
6351: lalk:i·ehdotuksista on joutunut usreampien nekin ja toisen tai toisen laatusanan käyttö
6352: muutosten a1.aise'ksi j~ juuri sen 2 § :n riippuu siitä, miltä taholta ja mitä mitta-
6353: uusi muato ilmaisee, mistä päin tärkeim- puuta käyttäen asioita tarkastelee. Se täy-
6354: mält ·vaikutukset on sa·a:tu. :Sen sijaan kun tyy joka tapauksessa jo näin ylimalkaisen-
6355: sekä hallituksen entiisessä esityksessä että kin tarkastelun perusteella todeta, ettei
6356: perustuslakiJVali:akunnan mietinnössä pu- uusi esitys suinkaan vähennä niitä arvos-
6357: hut3ian kahdentoista va:k1ooisen ruotsinkie- teluja, mitä aikaisemmasta on sanottu.
6358: lisen professorin virasta, määrä on tässii '
6359: lisätty viideksitoista, j~ vajhtuvien profe.9- Ed. Vaara m a: Herra puhemies! Kun
6360: sorien •virat vastaav•asti vähennetty !kah- olen lukenut hallituksen viimeisen esityksen
6361: deksasta v1ideksi. 'l'ämä näyttää olevan ja samoin viime syksynä jaetun esityksen,
6362: sopusoinnussa ·edustaj'ien v;on Bornin ja niin minun täytyy kyllä myöntää, että nii-
6363: Est1a:nderin aikaisemman vastwlauseeE den laatimiseen on uhrattu paljon aikaa ja
6364: kanss,a. Siinä valitetaan nimi,ttäin, että vaivaa ja että hallitus on varmaan hyvää
6365: hamtuksen sylksyllä antama esitys edistää tarkoittanut näillä esityksillään. Se on seu-
6366: suomalaisuustyön - ruots•alaisten mielestä rannut menettelytapaa, josta voisin sanoa,
6367: - puhtaasti häviävän päämäärän saavut- että kirkko on koetettu asettaa keskelle
6368: tamist·a osittain rajoi,ttamwlla !kiinteiden kylää, vaikka tuo kirkko on mennyt mieles-
6369: ruotsinkiel~tä opetus'ta vmten tarkoitettu- täni kovin paljon ruotsalaiselle puolelle. Jo
6370: jen oppituolien lukumäärän ja osittain se seikka, että hallitus on yliopistoasian tah-
6371: järjestämällä keinon, jonka avulil•a lakia tonut ylimääräisillä valtiopäivillä käsitellä,
6372: muutt,amatta ja siis ainoast,aan hallinnol- osoittaa, että hallituskin on pitänyt tätä
6373: lista ·toimenpidettä käyWie.n voidaan asiaa hyvin tärkeänä, siis ensiluokkaisena
6374: 84 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6375:
6376: eikä, ed. Tannerin eilisiä sanoja käyttääk- laiset ovat aina puoluekokouksissaan vedon-
6377: seni, suinkaan kuudennen luokan asiana. neet siihen, mitenkä tulee ruotsinkielen py-
6378: · Sillä tuskinpa nyt kuudennen luokan hän asian puolesta taistella ihan henkeen
6379: asioita ylimääräisille valtiopäiville vede- ja vereen ja ettei saa antaa senttiäkään
6380: tään. Mitkä ovat sitten ed. Tannerin viiden perään suomalaisille. Tämä on heidän puo-
6381: ensimmäisen luokan asiat? Sitä minä en lueohjelmiensa tärkein sisältö. Ja nyt kum-
6382: tiedä, mutta epäilen, että ehkäpä ne ovat minkin nämä samat parjatut suomalaiset
6383: raha-asiat, osingot ja kupongit j. n. e. ovat ruotsalaisten mielestä hyvin tervetul-
6384: Helsingin yliopiston suomalaistamisasiaa leet yhteistyöhön yhteisessä. yliopistossa. Jos
6385: pidetään muka sellaisena jonninjoutavana, todella ruotsalaisillamme olisi sellainen tsi-
6386: turhana asiana, jolla ei ole oikeita perus- vomus, että heidän poikansa ja tyttärensä
6387: teitakaan. Yleensä suomalaisuuden asian- tässä kaksikielisessä yliopistossa ei ainoas-
6388: ajajia on aina kaikesta yltiöpäisyydestä, taan kieleltään vaan myös mieleltään suo-
6389: muka sairaaloisuudesta, kiihkomielisyydestä malaistuisivat, niin sittenhän täytyisi erit-
6390: j. n. e. syytetty. Tämä on hyvin vanha täin myötätuntoisesti, jopa ihan liikutuk-
6391: asia. Näinhän on jo kauan sitten tapahtu- sella suhtautua tähän kaksikieliseen yliopis-
6392: nut. Suomalaisuuden asianajajat ovat aina toon. Sillä tämähän ruotsalaisten täydelli-
6393: saaneet moitetta, tuskin ollenkaan kiitosta. nen suomalaistaminen oli suuren Snellma-
6394: Mehän kaikki tiedämme, että Arvidsson ninkin lempiajatuksia. Mutta ikävä kyllä,
6395: ajettiin maanpakoon, kun uskalsi jota- niinkuin tässä äsken sanoin, emme voi tä-
6396: kin puhua suomen kielen hyväksi, Snell- hän luottaa. Ruotsalaisten kansankäräjien
6397: mania sanottiin yltiöpääksi, kansan villitsi- päätökset puhuvat aivan toista kieltä.
6398: jäksi, jopa kommunistiksi. Mutta mitäpä Lentokirjasissa ja useissa eduskuntapu-
6399: siitä. Hyvän asian puolestahan aina pitää heissakin on lausuttu sellainen ajatus, että
6400: olla valmis kestämään moitteita ja herjauk- muka yliopiston suomalaistajat tahtovat hä-
6401: sia, ja me rohkenemme luottaa, että tämä vittää perin juurin ruotsalaisen sivistyksen
6402: suomalaisuuden asia kerran saa voiton tässä ihan kansakoulusta alkaen. Ainakin profes-
6403: maassa. Muutenhan ei tämän kansan ole- sori Laurilan kirjassa on melkein puoli kir-
6404: massaolo ole täysin turvattu. Ja silloin jaa omistettu sille. Tätä minä en ollenkaan
6405: varmaan historian tutkijoilla on erinomai- ymmärrä. En ole koskaan eduskuntapii-
6406: nen tilaisuus ottaa ajankuvauksiinsa näiden reissä enkä muissakaan vakavasti ajattele-
6407: suomalaisuuden parjaajien sanontatapoja. vissa piireissä kuullutkaan sellaista vaati-
6408: Ne ovat huvittavia lmriositeettejä, joista musta, että ruotsalainen sivistys olisi täältä
6409: historiantutkijat hyvin paljon pitävät. hävitettävä. Päin vastoin, valtiohan kustan-
6410: Rohkenen väittää, että yliopiston suoma- taa, perustuslain mukaanhan niille on kuu-
6411: laistamisasialla on pätevät syynsä. Totta luva yliopisto-opetus ja sellainen niille on
6412: kai nyt se seikka, että tässä maassa on 9 Ao järjestettävä, niin että minusta on aivan
6413: suomenkielisiä ja ylioppilaista 83 % suo- ihmeellistä, että lentokirjasissa ja puheissa
6414: menkielisiä, on toki nyt joku peruste. tästä pidetään sellaista suurta ääntä, aivan
6415: Muissa maissa se varmaan olisi aivan ensi- turhasta asiasta. Tietysti voi olla joku yksi-
6416: luokkainen peruste, mutta täällä meidän tyinen, joka sellaista on lausunut, mutta
6417: maassamme ei tietysti saa sellaista seikkaa eihän nyt yksityisten ihmisten lausuntoja
6418: pitää minään perusteena. Täällähän täytyy voi ottaa niin vakavalta kannalta. Minun
6419: aina ruotsalaisen vähemmistön asiat asettaa käsittääkseni ruotsalaisten edut tulevat pa-
6420: etualalle, niistähän täytyy pitää niin erikoi- remmin hoidetuksi ruotsinkielisessä korkea-
6421: sen hellää huolta, mutta kansamme suuri koulussa kuin kaksikielisessä opistossa. Ja
6422: enemmistö saa sitten tyytyä niihin murui- yliopiston suomalaistajat minusta ajavat·
6423: hin, mitä pöydältä sattuu putoamaan. kin ruotsalaisuuden asiaa paremmin kuin
6424: Allekirjoittanutta ja varmaan monta ruotsalaiset itse. Helsingin yliopiston suo-
6425: muuta edustajaa on suuresti ihmetyttänyt malaistamista vaatii siis paitsi äsken mai-
6426: se tavaton innostus, jota ruotsalaisemme nittu väestösuhde, myöskin se, ettei yliopis-
6427: nyt osoittavat tätä kaksikielistä yliopistoa tossa voi syntyä elävää ja voimakasta suo-
6428: kohtaan. Ne eivät tahtoisi siitä millään ta- malaista kansallishenkeä niinkauan kuin sen
6429: valla erota. Ja se on kumminkin itäruotsa- opettajissa, toimihenkilöissä ja oppilaissa on
6430: laisen puoluepolitiikan vastaista. Itäruotsa- huomattava osa kansalliselle hengelle vie-
6431: Helsingin yliopilston järjestj1Smuodon perUJSteita koskevan lain muuttami_n_e_n_._ _ _8_5
6432:
6433: rasta väkeä. Tästä olen jutellut usein yli- lisäke. Opetusministerihän on kuten tunne-
6434: opiston suomalaisten professorien ja yli- taan kaksi kertaa tehnyt tästä kysymyksen
6435: oppilaitten kanssa. Ne ovat erityisesti valit- Åbo Akademilie ja saanut kieltävän vas-
6436: taneet sitä, ettei suurin epäkohta ole siinä, tauksen. Ja tämähän ei ole mitään ihmeel-
6437: että luentoja ei ole riittävästi suomeksi, listä. Kuinka Åbo Akademi olisi mennyt
6438: vaan siinä, että koko henki yliopistossa on vastaamaan myöntävästi jo periaatteelli-
6439: niin epäkansallinen. Tahdon mainita erään sista syistä, ja koska se tiesi, että eihän
6440: pienen seikan, joka osoittaa mitenkä henki tässä ole mitään hätää eikä välttämättö-
6441: on yleensä ruotsalainen yliopistossa. Eräs myyttä, ja kun sen johto sitäpaitsi kuuli,
6442: ylioppilas kertoi sattuneensa yliopistoon että onhan tekeillä ehdotus ruotsalaisten
6443: kuun ensimmäisenä päivänä, jolloin yliopis- aseman lujittamisesta Helsingin yliopis-
6444: ton virkamiehet ja toimihenkilöt aivan jo- tossa. Minun käsittääkseni he olisivat olleet
6445: nossa olivat luukulla nostamassa palkkoja. hyvin lyhytnäköisiä, jos olisivat avosylin
6446: Ylioppilas seisoi hetkisen siinä ja tarkkasi heti sanoneet : Tulkaa vain tänne. Asia
6447: menoa, ja hän väittää, ettei hän liioittele, muuttuu paljon, jos Helsingin yliopisto
6448: että vain joka viidestoista puhui suomea suomalaistetaan ja tulee todella tärkeäksi
6449: siinä luukulla. Tietysti tämä ei merkitse se kysymys, miten tämän jälkeen l'UOtsa-
6450: sitä, etteivätkö nämä, jotka siinä ruotsia lainen yliopisto-opetus järjestetään.
6451: puhuivat osaisi ehkä hyvästikin suomea. Niinkuin muistamme, niin kansleri Suo-
6452: Tämä osoittaa vain sitä ääretöntä heik- lahtihan tahtoi Turkuun perustaa anneksin,
6453: koutta, mikä meillä suomalaisilla on, kun jossa tulisi olemaan kolme tiedekuntaa: his-
6454: tahdotaan niin mielellään olla sitä ,bättre toriallis-kielitieteellinen, matemaattis-luon-
6455: folk" ja puhua ruotsia, ettei vain epäiltäisi nontieteellinen ja lainopillinen. Viimeksi
6456: sitä, ettei asianomainen taida olla täysin mainitussa olisi edustettuna kolme oppi-
6457: sivistynyt, kun ei ruotsia puhu. Tällaista ainetta, rikos- ja prosessioikeus, siviilioikeus
6458: se sitten on yliopiston suomalaisuus. Meillä ja talousoikeus, ja sitten tietysti lisää ne
6459: liian paljon korostetaan tämän suomalais- professuurit, mitkä Åbo Akademissa jo
6460: tami.sen muodollista puolta, mutta ei ollen- ovat. Samoin matemaattis-luonnontieteelli-
6461: kaan ajatella, että koko henki on yliopis- seen tiedekuntaan olisi perustettava uusia
6462: tossa saatava suomalaiseksi. Meillä vain professorinvirkoja sen lisäksi, mitä Åbo
6463: matemaattisesti lasketaan, että onhan niin Akademissa jo on. Samoin historiallis-kieli-
6464: ja niin monta luentoa suomeksi ja niin ja tieteelliseen olisi perustettava riittävästi
6465: niin monta harjoitustuntia suomeksi, mutta professorinvirkoja. Niinkuin tiedämme,
6466: henki on si'vuseikka ja siinä tehdään juuri Åbo Akademissa on teologinen tiede-
6467: ensiluokkainen virhe. ,Ja mitä meitä aut- kunta ja sen perustamista ei kansleri Suo-
6468: taa, jos yliopistossa valmistetaan tiedemie- lahti ehdota, koska katsoo, että se teolo-
6469: hiä ja virkamiehiä, joilla kyllä on loistavat ginen tiedekunta jo ruotsalaisten pappien
6470: arvosanat, mutta jotka ovat aivan kuolleita valmistamiseen riittää. Samoin jäisivät
6471: tai ynseitä suomalaiskansallisille harrastuk- lääketieteellinen ja maanviljelys-metsätie-
6472: sille. Tällaiset henkilöt voivat olla aivan teellinen tiedekunta perustamatta. Ja olisi-
6473: tyypillisiä tshinovnikkoja. Eihän niistä ole han nyt liikaa, että 1 / 10 maamme väestöstä
6474: mitään apua kansan harrastuksille eivätkä vaatisi niin täydellisen ruotsalaisen yliopis-
6475: voi kansan valistuspyrkimyksiä edistää, sillä ton, että siellä pitäisi olla lääketieteellinen
6476: henki se on, joka eläväksi tekee eikä muoto. tiedekunta kaikkine klinikoineen ja laitok-
6477: Eilen täällä eduskunnassa muutamat pu- sineen. Tietystihän tässä anneksissa voi-
6478: hujat pitivät hyvin tärkeänä kysymyksenä, daan antaa helposti lääketieteellistä alku-
6479: miten sitten järjestetään ruotsinkielisten valmistusta samoin kuin maatalous-metsä-
6480: yliopisto-opetus, jos Helsingin yliopisto suo- tieteellistäkin. Ja täytyyhän nyt lääkärin,
6481: malaistetaan. Viime syksynä lukiessani jos hän tahtoo palvella suomalaisen kansan
6482: kansleri Suolahden ehdotusta miellyin sii- keskuudessa, olla alunperin niin perehty-
6483: hen suuresti ja olen vielä uudelleenkin sen nyt suomenkieleen, että siinä ei ole mitään
6484: lukenut, ja täytyy sanoa, ettei mieltymyk:- toivomisen varaa. Ei hän muuten voi me-
6485: seni ole sittenkään vähentynyt. Hänhän nestyksellisesti toimia lääkärinä, jos hän
6486: ehdottaa, että Turun Akatemian, Åbo Aka- ei potilaitaan ymmärrä. Johan siinä voisi
6487: demin yhteyteen perustettaisiin anneksi eli tulla vallan tavattornia erehdyksiä. Samoin
6488: 86 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6489:
6490: myöskin se, joka maatalous-metsätieteelli- hea siitä syystä epäillä aitosuomalaiseksi,
6491: sessä osastossa opiskelee, tulee niin suoma- että hän aikoinaan kiitti suomenkieltä kau-
6492: laisten ihmisten kanssa tekemisiin, että hä- niiksi kieleksi. Luulen, että tuskinpa vielä
6493: nelle on tärkeätä osata suomea. Mutta tässä kovinkaan suuri prosentti meidän nykyi-
6494: on tarkoitus juuri mainituissa humanisti- sistä ruotsalaisistamme on näin pitkällä
6495: sissa aineissa antaa ruotsinkielistä opetusta, tässä asiassa, että tunnustaisi suomenkielen
6496: koska niissä tiedekunnissa valmistuu opet- kauniiksi kieleksi. Jos siis Turku on kat-
6497: tajat ja muut ruotsalaiset valistustyön te- sottu kyllin soveliaaksi ja arvokkaaksi pai-
6498: kijät, joiden tietysti tarvitsee saada ruot- kaksi Åbo Akademille, niin miksei sinne
6499: salainen sivistys. Toisin sanoen tähän an- nyt tällainen korkeakoulukin kelpaisi, sitä
6500: neksiin tulisi 4 täydellistä tiedekuntaa, minä en käsitä. Tottakai sen Turun arvo
6501: joissa olisi noin 30 varsinaista professoria on jo tarkasti punnittu silloin, kun se Åbo
6502: ja lisäksi sitten ylimääräisiä professoreja, Akademi sinne laitettiin. Sitäpaitsi Turus-
6503: dosentteja, lehtoreita y. m. Kansleri Suo- saharr on huomattavat kirjastot, museot
6504: lahtihan on laskenut näitä kustannuksia ja y. m., niin että luulen, että kun niitä kir-
6505: silloin huomannut, että kun vähennetään jastoja käytetään, kyllä siellä voidaan suo-
6506: muutamien opettajien virkojen lakkautta- rittaa sellaiset tavalliset akateemiset tutkin-
6507: misesta johtuneet vähennykset pois yleis- not aivan hyvin. Jos korkeimpia tutkintoja
6508: summasta, niin todellisiksi menoiksi jäisi suoritetaan, niin silloin tietysti on tultava
6509: 1,367,000. Aikaharr on voinut tietysti jon- Helsinkiin ja tännehän on kaikkien tultava,
6510: kin verran muuttua, niin että tämä luku olipa ne ruotsalaisia tai suomalaisia. Tääl-
6511: voi ehkä noustakin, mutta ei kai huomatta- lähän on tietysti suurimmat arkistot ja
6512: vassa määTässä. Ja tällainen anneksin pe- kokoelmat (Keskustasta: Taikka Upsa-
6513: rustaminen pitäisi toteuttaa viimeistään laan!). Niin ja myös Upsalaan voi pistäy-
6514: vuonna 1940. Siis siinähän olisi usean vuo- tyä siellä virkistämään ruotsalaista henkeä,
6515: den ylimenokausi. että se tulisi vähän lämpimämmäksi ja elä-
6516: Nyt on täällä sanottu aivan oikein, että vämmäksi.
6517: yliopiston perustamiskustannukset tulevat Itsenäisyyden Liitto ja eräs nimimerkki
6518: suuriksi. Se on tietysti totta. Siinä tarvi- Kalikstus ovat ehdottaneet myöskin erillistä
6519: taan kymmeniä miljoonia, mutta näinä siir- ruotsalaista korkeakoulua ja sen paikaksi
6520: tymisvuosinahan voitaisiin kerätä ne varat, Helsinkiä. Omasta puolestani en rupea
6521: ja minä luulen, että Suomen suomenkieli- tässä väittelyyn, sanon vain, että olkoon
6522: nen kansa mielellään uhraa varoja tällaisen menneeksi; paikkakysymys tietysti on tois-
6523: ruotsalaisenkin yliopiston perustamiseen, arvoisempi asia. Mutta minua on erikoisesti
6524: kun se tietää vain, että päästään näissä miellyttänyt Turku monestakin syystä, sillä
6525: kieliasioissa selville vesille ja että se saa siellähän saataisiin ruotsalainen opetus
6526: edes jossain määrin oikeutetumman aseman kaikkein voimakkaammalle pohjalle, kun
6527: yliopistossa, mikä sille pääväestönä kuuluu, siellä Åbo Akademi tämän anneksin yhtey-
6528: sillä eilhän IJJe prosentit vielä sittenkään ole dessä toimisi. Eikä minulla tietysti ole mi-
6529: aivan paikallaan, senhän me tiedämme. Sii- tään sitä vastaan, että ruotsalaiset pitävät
6530: näkin tapauksessa, että ruotsalaisilla olisi huolta kielestään ja sivistyksestään. Heillä
6531: oma korkeakoulu, heillä olisi vielä noin on oikeus siihen, eikä siinä mitään moitit-
6532: kaksi kertaa enemmän professoreja 100,000 tavaa ole.
6533: henkeä kohti kuin suomalaisilla. Mutta :Sitten on vielä eräs seikka, johon tahtoi-
6534: hyvä olisi edes tähänkin päästä. sin pikkusen kiinnittää huom~ota. Nykyi-
6535: Sitten ruotsalaisemme kovin vastenmieli- sinhän p.uhutaan Helsingin yliopistossa
6536: sesti tahtoisivat mennä Turkuun. Sitä minä liiallisesta ylioppilastulvasta. Ylioppilaita-
6537: suuresti ihmettelen, sillä Turkuharr on ruot- harr näyttää ol·evan kirjoissa ainakin seitse-
6538: salaisen sivistyksen kehto tässä maassa. Sin- misen tuhatta, saapuvi:Ha eh!kä noin 16 1 / 2
6539: nehän lähes 300 vuotta sitten perustettiin tuhatta. Tämä. on ta:vaton määrä. Sillain
6540: latinalais-ruotsalainen yliopisto ja eikä sen kun a.lleki.rjoittanut noin .S.5 vuotta sitten
6541: yliopiston ensimmäisiä johtomiehiä, piispa tuli yliopi:stoon, niin t·ääHä oli vähän vaiille
6542: Isak Rothowiusta ja ruotsinmaalaista krei- 2,000 ylioppilasta ·ja sinoin jo pulhuttHn
6543: viä Pietari Brahea nyt voitane syyttää liial- E.ian suuresta ylioppilasmäärästä. Mitä
6544: lisesta aitosuomalaisuudesta, jollei nyt Bra- sitten nyt. TässäJhän olisi eräs lkeino edes
6545: Helsingin yliopi<ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 87
6546:
6547: hiukan 'korjata tätä epäkohtaa,. jos perus- pääsemrrne o.ikealle tieJle ja siHoin, niinkuin
6548: tettaisiin erityinen ·ruotsala~nen yliopisto ja ed. Lohi tääl<lä sanoi, Suomen kansan
6549: ruotsailaiset ylioppilaat siirty,isivät sinne. enemmistölle tapa:htuu oikeus ja kohtuus
6550: Silloinhan saataisiin jo hi:eman väljempää, (Eduskunnasta: Tämä oli leppoisa puhe!
6551: e~kä ruotsa[aisia ylioppilaita ole suinkaan -Hyvä!).
6552: kielletty opiske1emasta suomalaisissa yli-
6553: <>pistoissa yhtä vähän kuin suomalaisia Ed. Kares: (Ed. Komu: Nyt alkoi jo
6554: ruotsalaisessa. Mutta jotakin etua tämän toinen levy!) Herra puhemies! ~ Minun
6555: tulvan poistamiseksi ehkä ruotsailaisen kor- oikeastaan pitäisi alkaa puheeni niiaama11a.
6556: kealkoulun perustamisesta olisi. ed. TannerilJe pelkästä ilosta, kun minä
6557: Olen kuul~ut, että Turussa T.urun yli- kerrankin näen oikean diktaattorihahmon,
6558: <>piston ja .ÅJbo Alkademi•n oppilaat mat j~ka puhuu ,!llled makt och myndighet".
6559: hyvissä väleissä kes!kenään. Ei iheidän vä- Hän esilintyy eduskunnassa isäntänä, jonka
6560: lillään tiettävästi ole riitaa. Päinvastoin ne viittauksia on toteltava.. Tämä valta ei
6561: vastavuoroisesti käyvät toistensa yliop.is- kuitenkaan pu:heesta päättäen joihtunut
6562: toissa kuuntelemassa. Tämä jo seilV'ästi siitä sisäisestä vakaumuksesta., joka antaa
6563: <>soittaa., että jos suomalaiset ja ruotsalaiset valtaa, vaan siitä, että hän tiesi asemansa.
6564: erotetaan toisistaan omiin yliopistoihin, Asema on sellainen,. että hän voi määrätä
6565: niin nuo välit paranevat ja yhteistoiminta ehdot sekä ruotsalaisille että ihalHtulkselle,
6566: tu'lee paljon hedelmäHisemmäksi heidän ja niiltä ehtoja on ehdottomasti toteltava.
6567: keskuudessaan kuin ennen. Ja varmastikin Tässä valtavoimaisuudessa.an ed. Tanner
6568: kaikenlaista tieteellistä toimintaa tämä antaa ihaJlitukselile tuomioitansa,, mutta
6569: vain edistää ja elvyttää. Ja va.rmaan se ottaa samalla myöskin sen suojelevien sii-
6570: katlkeruus<, melkeinpä vihamielisyys, mikä piensä a1le ja lupaa sen kauniisti kuljettaa
6571: suomalaisissa ylioppilaissa on iherä.nnyt yli niiden parlamenttaaristen salakarien,
6572: ruotsinkieltä ja ruotsala.ista sivistystä lkdh- jotka siltä tässä asiassa voisivat väijyä.
6573: taan, tulisi hälvenemään. Ja minäkin puo- Mutta toiselta puolen minä väitän, että ke-
6574: ilestani toivoisin, että näin kävisi, siNä on- nenikään puhujan taholta ei hallitus oiJ.e
6575: ihan se epäkohta, että tuollaista katkeruutta saanut ·edesottamisistaan tässä asiassa sit-
6576: eri kieliryhmien väliJllä on, mutta ei se tenkää,n niin murhaavaa arvostelua kuin ed.
6577: h:äviä sillä, että näitä kohtuuttomia suhde- Tannerin taholta (Ed. Kukkonen: Miten
6578: lukuja härkäpäisesti säilytetään. ISeihiLn sitä niin?). - 1Siten, että ed. Tanner useam-
6579: \katkeruutta juuri kiihoi;ttaa, !kun kail:l{Jki on paan kertaan sa,noi tämän nyt esillä-
6580: ni.iln suhteetonta suomalaisiUe. Minun mie- olevan kysymylksen kuudennen luokan
6581: ilestäni suomalaiset ja ruotsalaiset kuvaan- asi1aksi (Ed. Komu: Seitsemännentoista se
6582: nolLisesti sanoen ovat niinkuin kaksi kuk- oli!). Ajatelkaaiillillie korkeata esivall-
6583: koa, jotka eivät tule toimeen samana or- taamme, että se panee käyntiin ylimääräis-
6584: rella. Riita siinä näkyy syntyvän, pitkä.- ten valtiopäivien koko koneiston, meitä kul-
6585: ailkainen k~kemus sen· os'Oi<ttaa. Mutta jos jetetaan juhlakulkueessa pari kertaa, pide-
6586: ne pannaan eri orsille, niin ne voivat usein tään juhlalliset avajaiset •ja lopettajaiset
6587: laulaa samaakin säveltä (Eduskunnassa (Keskustasta: Poltetaan h·yviä sikareja!) ja
6588: !hilpeyttä). Semmoinen käsitys minulla on. kaikki ne muut hommat kuudennen luokan
6589: Tämän \kaiken, mitä olen tässä esittänyt, asian takia. Miltähän se todeHa'kin mahtaa
6590: sanon sine ira et studio, illman vilhaa ja hallituksesta tuntua tämä arvostelu.
6591: kiiihkoa. En ole suinkaan ·ruotsinkielen ja JCäydäkseni sitten minäkin <puolestani
6592: ruotsaJaisen sivistyksen vihollinen. Pidän arvostelemaan hallituksen käyttäytymistä
6593: sitä suuressa arvossa ja myönnän, että asiassa, niin katsellessani ihanituksen perus-
6594: ruotsalainen sivistys on eduHisestiJ vaikut- teluja tähän ylimääräisten valtiopäivien
6595: tanut meidän suomenkieliseen sivisty;kseen koollekutsumiseen näen siellä vain yhden
6596: ja tullee vastakin varmaan vaikuttamaan. perustelun kahdessa eri muodossa, nimit-
6597: Mutta tämä on aivan eri asia. Nyt on pu- tliin sen, että ihalJ.itus on tahtonut ylimää.-
6598: hetta suomalaisen yliopiston saamisesta tä- räisten valtiopäivien kautta viedä yliopis.-
6599: hän maaihan ja siinä asiassa minuHa on ton kieliasilan pois päiväjärjestyksestä sitä
6600: ]Ihan se·lvä kanta, että se on täysin suoma- varten, että se ei olisi estämässä erittäin
6601: ia.istetta.va kertakaikkiaan. Silloin vasta kiireenisiä suuria reformiikysymyksiä, joita
6602: 88 Lauantaina 19 p. tammikuuta .1935.
6603:
6604: hallituksella on tekeillä. HaHitus on kieiltä- edus:taja-aloitteet, että, jos tämä asia nyt
6605: mättä sekä lähettänyt että tulee nähtävästi tähän suuntaan ratkaistaan kuin on aiottu,
6606: vastakin lähettämään eduskuntaan erittäin ne aloitteet, jotka vieläkin tehdään. Ja
6607: laajakantoisia 'kysymyksiä. Viime syksynä- toiseksi ovat he unohtaneet, että tämä asia
6608: hän eduskunta oli aiVJan hukkua näihin ei la!kkaa herättåmästä mielenkimtoa eikä
6609: haUituksen esitY'ksiin. Toiset esitylksisili oJi-· jatkuvasti kiithoittamasta kansaa siihen asti,
6610: vat epäilemättä. asiaHisesti valmistettuja, kunnes se saa ainoan luonnollisen ratkai-
6611: mutta joukossa oli myöskin verrattain hata.- sunsa. Jos minulla ·olisi erityinen halu kii-
6612: rasti valmistettuja, jotka v·aativat eduskun- hoittaa kansa a. kieliasian merkeissä - sitä
6613: 1
6614:
6615:
6616: nan puolelta aika paljon työtä. 8i,is, nämä minuLla totisesti ei ole ollut, sillä en ole
6617: ylimääräiset valtiopäivät tarvittiin kiireen muistaa!kseni yhdessäkään ainoassa monista
6618: ta:kia, jotta mu~lle asioiJle jä.isi tHaa. Mutta esitelmistä, mitä olen pitänyt tästä asiasta
6619: Jos tämä on perustelu, niin kyHä kiai sen- kansalle. laajemmin puhunut - mutta, jos.
6620: tään hallituksenkin täytyy myöntää, että minulJa nyt olisi halu tällaiseen kiiihoitta-
6621: tällaiseen kiirehtimiseen olisi voitu varmasti miseen tämän kysymyksen merkeissä, niin
6622: valita joku toinen suuJ'kysymys, joka ei minä väitän, että korkea esivalta on nyt
6623: olisi oHut omansa ni:Ln paljon kuohuttamaan vihdioinkin saanut aikaan sen, mitä yliop.pi-
6624: mieiltä kuin tämä nyt es:i1läoleva. Ajan lasnuoriso'lma,n ei ole saanut aikaan, nimit-
6625: voittamisen kannaltta, tämän asian lykkää- täin,. että kiivauden henki tässä asiassa on
6626: minen ylimääräisille oli sitäkin tarpeetto- levinnyt kautta maaseudun j.okainoaan
6627: mampaa kun, niinkun tää:llä on jo ihuomau- maakuntaan ·(Eduskunnasta: Niin on ta-
6628: tettu, yliop.mtdkysymys o'li eduskunnassa pahtunut!). Se on :haLlituksen suuri a,nsio
6629: sellaiseLla valmiuden asteeHa,. että siinä tässä asiassa, da :minä tahtoisin sanoa: :Se
6630: olisi tarvittu 'vain muutamien päivien riite- ylioppilasnuoriso, jolka tätä asiaa on kii-
6631: leminen j:a. asia olisi naulattu tällä kertaa vaudella ajanut, saa todellakin oUa kiitolli-
6632: kiinni. Tosin asia olisi voitu lykätä yli nen halrlitukse1le tästä suuresta. pa1veluk-
6633: tuLevien vaaJien, mutta ei selkään niin erin- sesta, minl~ä se nyt on saanut. 'Tästä on
6634: omaisen vaaraLlista olisi ollut. Onhan .Suo- selvillä jokainen, j·oika on pikkuisentkaan
6635: men kansa oppinut näissä asioissa odotta- maaseudulila ku~kenut., Ei minulta ole
6636: maan vuosisadat, ei se olisi odotuks:een sär- ikinä vielä esiteLmämatkoilla pyydetty, että
6637: kynyt, jos se olisi vieläkin odottanut puoli- minun pitäis:i puhua Y!liopistoasiasta, niin-
6638: toista vuotta yli seuraavien vaalien. HaHi- kuin nyt on pyydetty useampaankin ker-
6639: tus on kiirehtimisajatukselleen antanut taan.
6640: myös toisen muodon, nimittäin sen, että se Hallitus on siis ajamassa ylimääräisillä
6641: on tahtonut poistaa tämän kysymy.ksen kii- valtiopäivillä joitakin tarkoituksia tuleviin
6642: hoittamasta mieLiä ja. sitten estämästä kan- vaaleihin nähden, eihän 8e ole sitä edes
6643: salaisia tarpeeksi harkitsemasta muita tär- kieltänyt. Siksi onkin mielestäni kokolailla
6644: keitä kysymyksiä. ;Ja sehän oli ed. Tan- ankarasti arvosteltava hallituksen otetta
6645: neriUeikin tärkeänä perusteena. Hän sanoi, tämän asian lykkäämisessä ylimääräisrlle
6646: että koko 'kysymys paisruteta.an vain sitä valtiopäiville. Kun tästä puhun, niin minä
6647: varten, jotta voitaisiin kääntää kansalaisten huomautan, että kaksi edustajaa täällä ovat
6648: huomio tpois ylen tärkeistä sosialisista ky- tehneet .asialle huonon palveluksen, kun he
6649: symyksistä. ·Tämä että hallituskin on oaja- ovat tahtoneet sekoittaa tähän kysymykseen
6650: teHut tätä ki:i<hoituspuolta, on tuUut mo- muitakin kuin varsinaisia aktiivisesti vas-
6651: nella ta:valla tää.Uä sekä esityksen peruste- taavia hallitusmiehiä. Eihän tämä asia ole
6652: luissa että keskustelussa ·esille. Mutta ei sen kummempi kuin muutkaan asiat. Tästä
6653: suinkaan kukaan, ei lhallituskaan, tosissaan asiasta vastaa lopulta vain valtioneuvoston
6654: usko,. että ylimääräisillä va'ltiopäiviUä V'oisi jäsenet, ennenkaikkea pääministeri. Ei tämä
6655: olla tämmöinen ihmeitä tekevä vaikutuk- ole millään tavalla niin sanoakseni sen kor-
6656: sensa. Hal:litus ·ja ·ne puolueet, jotka il- keammalle tähtäävä arvostelu eikä moite.
6657: meisesti .pelkäävät tulev•aa. vaalitaistelua Se on asia, joka on meidän hallitusmuo-
6658: nä~ä merkeissä, ovat unohtaneet, niinkuin tomme ja valtiosääntömme mukainen, ja
6659: sekin täätllä on jo sanottu, - sillä mit~pä siksi minua ihmetyttää, että. täällä on tä-
6660: uutta tästä asiasta yleensä enää voidaan män asian yhteydessä tuotu esille joku toi-
6661: puhua - ova·t unohtaneet sekä jo tehdyt nen kanta.
6662: Helsingin yliopi:ston järje.sty.smuodon perUJSteita koskevan lain muuttaminen. 89
6663: ~-~~------~~-----~- ------
6664:
6665: Minä jätän ammattimiesten ja lakimies- Minä kyllä puolestani pidän tekoa ,lain
6666: ten ratkaistavaksi sen kysymyksen, missä muodolla ja oikeuden varjon alla" raskaut-
6667: märurin valtiosääntömme mukaan haJlituk- tavampana kuin sitä että joku määräys ni-
6668: sella todella on oikeus jättää yliJmääräisten menomaan rikotaan. Sillä jälkimmäisessä
6669: valtiopäivien käsiteltäväksi asia, joka jo on tapauksessa, suoranaisessa rikkomisessa, ~ain
6670: jätetty vakinaisille valtiopäiville ja siellä majesteetti jää loukkaamattomaksi. 'Se ky~
6671: jotensakin loP:puun käsitelty. Ei tämä asia kenee tekijän aina tuomitsemaan ja ran-
6672: sentään ole edes juriidiselta puoleltaan täy- kaisemaan. Mutta loukkaamaHa ,oikeuden
6673: sin selvä. Herra pääministeri kyllä sanoi, muodolla ja lain varjon alla", itse lain
6674: että esim. prof. :Sundström ei ole perustel- majesteetti tailirataan. Se lyödään ram-
6675: lut syytöstään. Minun ymmärtääkseni koko maksi. Se ei kykene enää tuomitsemaan
6676: hänen verrattain pitkä esitelmänsä oli juuri eikä rankaisemaan. Sentähden mielestäni
6677: tämän kannan perustelua eikä mitään jäJ'kimmäinen tapa on lopultaldn rasrkautta-
6678: muuta. Niinkuin sanoin, minä jätän tämän vampi. Tuskin hallitus on ajatellut, tettä
6679: juristeille. Mutta sitä kukaan tässä edus- on hyvin lähellä syytös tällaisesta menette-
6680: kunnassa, sen paremmin hallituksen jäsenet lystä. On ,lain muodolla ja ·Oikeuden var-
6681: kuin muutkaan edustajat, eivät voi kieltää, jon alla" oltu purkamassa lainsäännöksen
6682: että määräyksiä ylimääräisistä valtiopäi- sisäisin tarkoitus. Minä totean sen samalla
6683: vistä ja koko ylimääräisten valtiopäivien kun ennustan tästä askeleesta erittäin su-
6684: järjestelmää ei koskaan ole ajateltu kei- rullisia seurauksia tulevina aikoina. Ja
6685: noksi, jolla voidaan tehdä tyhjäksi! se vä- minä ihmettelen erityisesti sosialidemokraat-
6686: hemmistön oikeus, jolle valtio-päiväjärjes- teja ja ehkä vieläkin enemmän edistysmie-
6687: ty~semme panee tpainoa. ja jota se erittäin lisiä, jotka kuitenkin puhuvat liJberaalisesta
6688: arasti suojelee. Minä en suinkaan tässä ohjelmasta. Minä olen joutunut monien
6689: ryhdy mihinkään korkeaveisuun vähemmis- muiden asioiden yhteydessä ihmettelemään
6690: tön oikeuksien puolesta. Saatetaan olla eri heidän kantaansa. Että juuri he voivat
6691: mieliä, missä. määrin se on eduksi tai va- tässä kohden olla hallituksen takana. Se on
6692: hingoksi että puoluevaltaisessa järjestel- sentään enempi kuin heiltä odottaisi. Oi-
6693: mässä vähemmistössä juonittelevilla puo- keistoporvareista he voivat syyttää mitä ta-
6694: lueilla on tilaisuus yhä eteenpäin juoni- ·hansa, että he ovat vähemmistön oikeuksia
6695: tella. .Se on kysymys aivan erikseen. Mutta loukanneet. Mutta minä väitän, että teidän
6696: se on kerta kaikkiaan nyt meidän doku- kantanne tässä, niinkuin muuten kiihoitus-
6697: mentteihimme kirjoitettu ja siellä se seisoo, lakia:siassa ja puserolakiasiassa, on nimen-
6698: siitä me emme pääse. Hallitushan voisi, omainen maailman'katsom uksellinen: lankee-
6699: jos tällainen tapa tulisi käytäntöön, ottaa mus. Te olette langenneet suorastaan peri-
6700: minkä tahansa lakialotteensa, josta se nä- aatteistanne ja aivan johtavista periaatteis-
6701: kee, että se on vaarassa joutua yli vaalien, tanne (Ed. Toivola: Mistä periaatteista 1).
6702: se voisi temmata sen pois eduskunnasta ja No en minä nyt siihen tällä kertaa viitsi
6703: kutsua sitä varten ylimääräiset valtiopäi- kajota, se veisi meidän aivan liian pitkälle.
6704: vät. Ja 'tällä tavalla se voi tärkeissä kysy- Käydäkseni lyhyesti myöskin jotain lau-
6705: myksissä aina tehdä tyhjäksi erään valtio- sumaan itse esityksen sisällyksestä, niin
6706: sääntömme puolue-elämälle määräämän pe- minä uudistan sen, mi:tä jo aijemmin mai-
6707: ruspylvään. nitsin, että tätä kysymystä ei saa pois päi-
6708: Me emme saa unohtaa, että lakia ja lain väjärjestyksestä, ennenkuin se saa ainoan
6709: säännöksiä voidaan loukata kahdella ta- luonnollisen ratkaisunsa: täydellisen ja ai-
6710: valla. Laki voidaan suoranaisesti syrjäyt- noastaan suomenkielisen valtion yliopiston.
6711: tää, voidaan rikkoa, sen määräyksiä, mutta Tässä eduskunnassa ei liene ainoatakaan
6712: sitä voidaan loukata myös toisella ta- niin sokeata, ettei hän näkisi sitä tai aina-
6713: valla. Sitä voida,an 'loukata, :käyttääkseni kin aavistaisi sitä. Edistysmielisillä on
6714: Lutherin sanoja, liikkumalla ,lain muodolla kyllä ihmeellinen kyky ja ilo liikkua kor-
6715: ja oikeuden varjon alla''. Ja näin t-ehdään keissa valta" ja hallitusunelmissa, missä to-
6716: tyhjäksi lain sisäisin tarkoitus. Nämä kaksi dellisuus usein unohdetaan. He vielä li-
6717: lain loukkaamisen muotoa ovat olemassa ja säksi kalistelevat vanhoja liberalismin luita.
6718: riippuu epäilemättä ihmisen oikeudentun- Ja tässä luiden kalistelemisessa usein korva
6719: nosta, mitä kukin katsoo raskaammaksi. , sulkentnu elämän todellisuudelta. Mutta
6720:
6721: 12
6722: 90 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6723:
6724: minä en sentään usko, että h~kään olisivat lesta tarjosin neuvotteluja ruotsMaisten
6725: niin kykenemättömiä, etteivät voisi huo- kanssa, olin itse puolestani ajatellut jotakin
6726: mata, mihinkä asia ehdottomasti menee. He anneksia valtion suomalaiseen yliopistoon,
6727: huomaavat sen, jos he edes sen verran ovat ja tällä linjalla liikkuivat ajatukseni hyvin
6728: yhteydessä nuorison, opiskelevan nuorison, kauan. Mutta tällä linjalla liikkuessa tuli-
6729: kanssa kuin se on mahdollista omassa per- vat vaikeudet yhä suuremmiksi: mikä ja
6730: hepiirissä. Marxilaiset johtajat pitävät millä tavalla tämä anneksi perustetaan ja
6731: komeita puheita siitä, mitenkä työväestö on minkälainen se anneksi on. Onko se oleva
6732: yksimi:elistä, ja kuitenkin he kuulevat mas- pikkunen kääpiöyliopisto, jommoista on
6733: soista ääniä, jotka eivät tiedä hyvää hei- ajateltu, vai onko se oleva jonkunlainen
6734: dän kansallisuusasioissa peräti ky~mille las- kuhmu valtion suomalaisen yliopiston ruu-
6735: kelmilleen, josta puhun pikkusen lopussa. miissa, niinkuin hallitus nyt on suunnitel-
6736: Ja lopuksi ruotsalaiset (Keskustasta: Ko- lut. Molemmissa tapauksissa se olisi sellai-
6737: koomuksesta voi myös sanoa jotakin! - nen umpilisäke, joka kieltämättä vähän
6738: Äärimmäisestä oikeistosta: Ja omasta ryh- ajan perästä tulisi kokonaan sairaaksi ja
6739: mästä!). Tottakai ruotsalaiset, tottakai olisi ennemmin tai myöhe;mmin poisleikat-
6740: teillä on sen v'erran todellisuuden tajua, tava. Hallituksen esitys osoittaa eräiltä
6741: että te käsitätte, mitenkä parasta politiik- kohdiltaa.n, joihin en nyt kajoa, että se
6742: kaa teidän kannaltanne ehdottomasti olisi on sairas heti alusta alkaen. Eihän näillä
6743: mukautua välttämättömyyteen ja koettaa keinoilla eteenpäin kuljeta. Ja tästä joh-
6744: järjestää asiat tämän välttämättömyyden tuu, että omasta ·puolestani, jo ennenkuin
6745: mukaisesti. Ettekö te havaitse, että luon- laajoissa piireissä oltiin siitä selvillä, jo
6746: nottomi1le liittoutumisille rakennettu pato kesäkuussa tai toukokuUn lopulla vuonna
6747: ei kestä, se särkyy kerran romahtaen, ja 1933 vastasin minulle enn€ll vaaleja teh-
6748: silloin kun se romahtaen särkyy, repeytyy, tyyn kysymykseen - joihin en taV'allisesti
6749: hyvät herrat, paljon sellaistakin maata, vasta•a - pitkän harkinnan jälkeen: minä
6750: mitä ei kukaan oik!eamielinen kansalainen en yliopistokysymyksessä voi olla tähän asti
6751: voisi toivoa repeytyvän ja jonka ei tarvit- tehtyjen ehdotusten kannalla, minun täy-
6752: sisi repeytyä (Vasemmalta: Uhkauksia!). tyy asettua puolustamaan vain puhtaasti
6753: Ei se ole uhkaus, se on eräs historian ~aiki, suomalaista valtionyliopistoa ja tässä yhtey-
6754: joka on aina näyttäytynyt todeksi ja var- dessä en aio puhua mitään siitä, millä ta-
6755: masti näyttäytyy todeksi (Vasemmalta: valla ruotsalaisten yliopistotarve tyydyte-
6756: Lapualaiset tuntevat sen omassa nahas- tään (Eduskunnasta: Se on pääasia!- Ed.
6757: saan!). Colliander: Varför inte ~). !Se ei ole lain-
6758: Täällä on ihmetelty sitä, ,että meidän kaan pääasia (Eduskunnasta: On kyllä!).
6759: isänmaallisen kansanliikkeen taholta on Perustelut, joista tässä lähden, tulen nyt
6760: niinkuin muidenkin aivan kuin etsitty tietä, esittämään.
6761: miten asiassa päästään eteenpäin, ennen Hallitus sanoo esityksessään vedoten
6762: kaikkea kysymyksessä siitä, millä tavalla edelliseen esitykseensä: ,Erityistä merki-
6763: ruotsalaiset saavat yliopisto-opetuksensa jos tystä oli sanotun esityksen perustelujen
6764: valtion yliopisto kokonaan suomalaistute- mukaan suomen kielen aseman vahvistami-
6765: taan. Itse olen ollut tässä erittäin kauan selle annettava suomalaiskansallisen sivis-
6766: etsijän tiellä ja tämä etsijäntie ei ole suin- tyksemme yleistä kehitystä silmälläpidet-
6767: kaan antanut minulle vähäistä vaivaa. Olen- täessä. Huomautettiin, että Suomen valtion
6768: han sen polven jäseniä, jotka saivat olla yliopisto on ainoa olemassaoleva yleisyli-
6769: tyytyväisiä pienempiinkin saavutuksiin opisto suomen1kielistä ylempää 01petusta var-
6770: kieliasiassa, ja siksi myönnän, että tuli ten. Lähinnä sen tehtävänä on suomen kie-
6771: suuri taistelu niinä hetkinä, kun neljä len vieminen kaikille tieteen erikoisaloille-
6772: nuorta omasta perheestä 01piskeli Helsin- kin, niin myös tarpeellisten oppisanastojen
6773: gissä ja toi nuorten uudet vaatimukset koti- kehittäminen. Ja yleensä on Suomen val-
6774: piiriin. Silloin iheti ja siitä asti on kysymyk- tion yliopiston sekä kansallisena että kan-
6775: senäni ollut: millä tavalla järjestettäisiin sainvälisenä tehtävänä katsottava olevan
6776: ruotsalainen yliopist~opetus, jos nykyinen ensisijaisesti edustaa arvokkainta ja päte-
6777: valtionyliopisto kokonJaan suomalaistutetaan. vintä, mitä suomen kielellä suoritettu tut-
6778: Siihen aikaan kun Lapuan liikkeen puo- kimus tieteen eri aloilla on voinut ja voi
6779: Helsingin yliopiston järjeatysmuodon perusteita koske_van lain muuttaminen. 91
6780:
6781: aikaansaada.'' Siinä on yliopiston, akate- tettäisiin samassa suhteessa, samojen perus-
6782: mian, universitetin, korkea ydintehtävä il- teiden mukaan, kuin suomalaisten. He eivät
6783: maistu mitä arvokikaimmalla tavalla. Vir- ole voineet sitä vaatia, sillä se veisi täydel-
6784: kamiehiä voidaan mahdollisesti kasvattaa lisen ruotsalaisen valtioyliopiston perusta-
6785: muuallakin kuin akatemiassa, yliopistossa. miseen. Niiden on täytynyt tyytyä typis-
6786: Minä otan esimerkin omalta alaltani. Pap- tettyyn, hyvin typistettyyn ,tieteelliseen
6787: peja voidaan kouluttaa seminaareissa ja asemaan yliopistossa. Hallitusmuodon 14 § :n
6788: muutamat kirkkokunnat kouluttavatkin 3 momentin säädöstä ,suomen- ja ruotsin-
6789: niitä seminaareissa, mutta jumaluusopillista kielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudel-
6790: tiedettä ja Suomessa suomalaisten tiede- lisia tarpeita tulee valtion tyydyttää saman-
6791: miesten panosta jumaluusopilliseen tietee- laisten perusteiden mukaan'' ei voine kos-
6792: seen ei voida harjoittaa eikä viedä missään kaan tässä maassa sovittaa erikieliseen tie-
6793: muussa kuin akatemiassa, yliopistossa. Ja teelliseen tutkimustyöhön, koska perusteita
6794: yliopistollinen pappien kasvatus on sikäli tällä alalla on suorastaan mahdotonta mää-
6795: paljon etevämpää, että se antaa tuleville rätä. Se on aivan selviö sellaisenaan. Tämä
6796: papeille myöskin tieteellisen koulutuksen on minun mielestäni niin täydellinen selviö,
6797: pohjan, joka käytännöllisessä elämässäkään että tältä puolelta, katselleen yliopiston var-
6798: ei ole arvoton. Niin on muillakin aloilla. sinaista ydintehtävää, on suorastaan tahal-
6799: Virkamiehiä voidaan kasvattaa muutenkin, lista syyttää meitä vääryydestä ja siitä,
6800: mutta sikäli kuin näin on, pysyy totena se, että me tahdomme sortaa ruotsinkielistä
6801: että Suomen valtionyliopiston sekä kansalli- kansanainesta. Tässä me seisomme mahdot-
6802: sista että kansainvälisistä tehtävistä on kat- tomuuden edessä, jota eivät voi järjestää
6803: sottava olevan ensi sijainen se, että yliopisto ruotsinkieliset tässä maassa sen paremmin
6804: edustaa arvokkainta ja pätevintä, mitä kuin suomenkieliset. Mitään samanlaista
6805: suomen kielellä suoritettu tutkimus tieteen tai edes suhteellista sivistystarvetta tässä ei
6806: eri aloilla on voinut ja voi aikaansaada. voida tyydyttää.
6807: Ei näin ollen voi olla väärin, jos väitämme, Toiseksi kieltämättä asia muuttuu, kun
6808: että hallitusmuodon vaatimus siitä, että eri katsellaan yliopistoa ,sen sääntöjen toisen
6809: kieliryhmien sivistystarpeita on samanlais- määräyksen mukaan, virkamiesten kasvatus-
6810: ten perusteitten mukaan tyydytettävä tai laitoksena. Se on sitä säii,ntöjensä ja ole-
6811: edes kohtuus voisivat vaatia, että Suomessa muksensa mukaan. Jos olisi kysymys vain
6812: koetetaan yliopistossa sekä kansainvälisesti siitä, että valtio kasvattaa yliopistossa vir-
6813: että kansallisesti edustaa arvokkainta ja pä- kamiehiä, niin silloin minä taas väitän,
6814: tevintä, mitä ruotsinkielellä suoritettu tut- ettei valtiomuodon samanlaisten perustei-
6815: kimus tieteen eri aloilla on voinut ja voi den määräys tässäikään sovi, sillä kyllä kai
6816: ~ikaansaada. Sellaisen vaatimuksen esittä- valtiovallan oikeus on aina määrätä, millä
6817: minen, että Suomen yliopiston tehtävänä tavalla se tahtoo virkamiehensä kasvatetta-
6818: .Qlisi siis jossakin suhteessa edistää korkeinta vaksi. Sehän ei millään tavalla koske asian-
6819: ja arvokikainta, mitä ruotsalainen tiede voi omaisten kieliryhmien sivistyksellisiä tar-
6820: aikaansaada, olisi jo vaatimuksena ja vielä peita. Se on harkinnan asia, jonka ratkai-
6821: enemmän yrityksenä suurten Ruotsin yli- see maan valtiovalta. Siis tältä kohdalta
6822: opistojen rinnalla sekä narrimaista että kylmästi kat'l'ellen ei tässäkään ole mitään
6823: itsera:kasta. Ja mikä olisikaan se samanlai- velvoitusta ruotsinkieliseen yliopisto-opetuk-
6824: -sen tarpeen peruste tai edes suhdeperuste, seen.
6825: jolla Suomi voisi tätä arvokkainta, mitä Mutta tämän yhteydessä avautuu toinen
6826: ruotsinkielisen tieteen ja tutkimuksen alalla kysymys esiin, eräs tosiasia, jota eivät suo-
6827: on saatu, hoitaa suomenkielen rinnalla? Ei malaiset tässä maassa ja me, joiden on rat-
6828: suinkaan tämä millään tavalla voi tulla kaistava asia, missään tapauksessa saa kier-
6829: tyydytetyksi niillä mitättömillä kääipiöot- tää, nimittäin, että meidän maassamme on
6830: teilla, mitä esim. hallitus ajattelee ruotsa- myös ruotsinkielistä väestöä. Minä olen
6831: laista yliopisto-opetusta varten. Täällä ei kerran aikaisemmin eräässä puheenvuoros-
6832: sentään yksikään, eivät edes jyrkimmät sani sanonut: ainakaan minun ajatuksissani
6833: ruotsalaiset ole koskaan voineet asettaa sitä ei ole hituistakaan halua edes hiuskarvaa
6834: vaatimusta, että tässä ruotsalaisen kansan- varistaa tämän ruotsinkielellä maatamme
6835: osan tarve jollakin lainsäädännöllä tyydy- viljelevän ja sen asioita hoitavan kansan-
6836: 92 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6837:
6838: osan oikeuksista. Me emme koskaan kiellä deHinen suomenkielen opetus, että yliopis-
6839: heiltä omakielistä hoitoa kaikilla heidän toon ei voi 'tulla ylioppilaaksi ketään,
6840: elämänsä välttämättömillä aloilla. Me emme j~olka ei osaa suomenkielltä ainakin niin
6841: saa emmekä voi koskaan antaa houkutella paljon, että hän välittömästi osaa seu-
6842: itseämme Ruotsin esimerkin, että valtakun- rata suomenkielisiä. luentoja. Yliopisto,
6843: nan toiskieliselle vä:hemmistölle annetaan hyvä,t herrat, ei o~e, eikä saa oHa mikään
6844: oman äidinkielen opetusta korkeintaan kan- kieliharjoituskoulu,. ei edes suomenkielen
6845: sakoulun jatkotunneilla (Ed. Hannula: Eh- hrul'jioituskoulu. ~Sillä on muita ja kor-
6846: dotetaan !) . Niin, nyt vasta ehdotetaan, tä- keampia tehtäviä.
6847: hän asti niillä ei ole ollut mitään omakie- HalUtu.s sanoo .esityksessään: ,K,!I!ikki
6848: listä opetusta. Me emme anna Ruotsin esi- ruotsinkielisistä kou~uist~a tulleet yO.ioppi-
6849: merki<n tässä kohden houkutella itseämme, laa!t eivät ehkä kykene heti käyttämään
6850: vaan me pidämme kiinni siitä, että ruotsin- hyväkseen suomenk'ielistä opetusta, vaan
6851: kielisillä asutusalueilla on heidän 1delisensä on heille järjestet.tåvä va1mistavaa ope-
6852: papit, opettajat, tuomarit ja hallintovirkac tusta heidän ·omalla, ikie[ellään. Eohtuul-
6853: micehet samoinkuin siitä, että on tarpeelli- liseksi ja ~asianmuka,is:eksi: on: edelleen kat-
6854: nen määrä oppikouluja, joissa tämän kan.- sotta.va, että ruotsinkieliset opiskelijat saa-
6855: t;anosan ja väestön lapset saavat yliopistoon vat 'erinäisissä ikeskeisissä tieteissä harjoit-
6856: valmistavan koulutuksen. taa opintoja pitemmälllcikin mnaMa kielel-
6857: Mutta tämän: 1luonnonisen ja aina yllä- lään ja omakielisten ope1Jta,j'ien johdolla.''
6858: pidettävän oikeuden kanssa eivät ole risti- Hwllitus lähtee siis kokonaan siHä perus-
6859: riidassa eräät vaatimukset, joita me'idän taha, että yliopicst:oon .SuomenmaHssa v·oi
6860: ehdottomasti on aset,ettava. Ja näihin vaa- tulla oppilait'a, jotka eivät kykene seuraa-
6861: timuksiin kuuluu: jokaisen Suomessa ole- maan suomenkielistä ~opetusta.. Ni,in ei yk-
6862: van vilikamiehen on tä)"deHisesti os,attava sinkertaisesti saa. oUa. Ja tämä, on ky-
6863: valtakunnan ~pääkie1tä,, suomea. Se on s_y~mys, joka on ruotsalais•t<en omassakin
6864: nii:n yksinkertainen ja asian luonnosta intressissä. Järkevän ruotsinkielisen van-
6865: lähtev:ä vaatimus, että siinä tinkimiselle hemman on ~epä'illemättä jo lapsensa. tule-
6866: ei voi olla mitään varaa. Meidän on toki van edun tähden pidet,tävä huoli siitä,
6867: päästävä siitä häpeä[lisestä asiantmasta, että hä:nen •lapsensa kou'luaikanaan oppn
6868: josta. esim. viime syyslkäräjillä kuulin Kar- täydellisesti suomenikieltä tai ainaikin niin,
6869: ja1lan ~eräästä Mwmiokunnasta, että tuoma- että hän voi seurata opetusta. Mutta
6870: rin paika!lla istui nuori auskul.ta.ntti, joka hallitus väittää, e~titä tätä motsinlkieHä yli-
6871: osasi niin huonosti suomea, että hän ei opist,ossa tarvita,an myös ruotsinkielisen
6872: v~oinut hoita'a suoma]ais,ten kanssa asiain kansanosan palvelemista varten. Esit)"k-
6873: kuulustelua, vaan :}räntä auttoi tässä eräs sessä sanotaan: ,ruotsinkidi:sen opetuksen
6874: l<aUJtamiehistä. Siinä tosiaankin J,autamies t~arve koskee varsinkin niitä ti'eteena1oja,
6875: on koroit,ettu jo siitä aserrnast'a, jossa se joiden opiskeleminen on välttämätöntä
6876: vanhan aja,tuksen mukaan :nukkui P'enlkillä. ruotsinkielisten oppikoulujen opettajiksi tai
6877: 1\!J:utt:a tällaista. lmroitusta me suomalaiset ruotsinkielisen väestön keskuudessa toimi-
6878: emme sentään 'lautamiehe'lle hail:ua. Tämä viksi virkamiehiksi aikoville.'' Tässä teh-
6879: vaatimus: Suomessa ei s'aa olla ylvtään dään siis eräs väite, joka minulle ensin
6880: virkamiestä, jo~a ei täydel'lisesti osaa suo- antoi paljon päänvaivaa, nimittäin se, että
6881: menkieltä, tämä luonnollinen (Oikealta: niiden virkamiesten, jotka palvelevat ruot-
6882: Entäs Ahvenanmaana!) - Ahvenanmaa- salaista kansanainesta, täytyy saada ruotsa-
6883: ha:nlman nähden minä en ~tee poiklkeusta, lainen yliopisto-opetus ainakin pääaineissa,
6884: en siEJ1läkään, sillä se kuuluu ero'ttamatto- koska ne eivät muuten kykene tulevaan
6885: mana osana .Suomen valt1akuntaan - ,tämä tehtäväänsä ruotsinkielisen kansanaineksen
6886: vaatimus ·ei merkitse minkä'ärulaista sortoa palveluksessa. Minä sanoin: tämä antoi mi-
6887: ruotsala:iselle 'kansanainek.selle, se on niitä nulle paljon päänvaivaa. Ja kuitenkin asia
6888: v·aatimuksi'a, joista vaitaikunnan pä~äikanL on peräti yksinkertainen, jos me vain läh-
6889: san 'On tok'i kunniallisuutens~a vuoksi pi- demme äskenmainitsemistani edellytyksistä :
6890: dettäNä kiinni. J.a tämä vaa!timus on mah- lapsi on kasvanut ruotsinkielisessä kodissa,
6891: doLlinen ,toteuttaa, vain siten, että ruotsa- saanut siis ruotsinkielen vereensä, h.än on
6892: laisissa kouluissamme annet,aan nåin täy- saanut täydellisen ruotsinkielisen kouluope-
6893: Helsingin yliopiiSton järje~Sty~Smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 93
6894:
6895: tuksen aina yliopistoon asti. Nyt minä ky- vitsevat, se heidän on hankittava muulla
6896: syn : Mikä olisi se ala, jolla tämmöinen tavalla ja valtio pitää siitä aivan tarpeeksi
6897: mies tai nainen ei kykenisi hoitamaan ruot- huolta, kun se antaa heille niin paljon ruot-
6898: sinkielistä virkaa ruotsalaisella -asutus- sinkielisiä oppikouluja, kuin todella on
6899: alueella, siitä huolimatta, vaikka hän 3-4 annettu.
6900: vuotta saisi yliopistossa sitä opetusta, mikä Se asiasta, joka on määrännyt minun
6901: siellä annetaan, luennot suomenkielellä, kantani. Ja minä väitän, että olen koetta-
6902: teoksia ruotsinkielellä, saksankielellä j. n. e., nut harkita nämä asiat omantunnon ja
6903: niinkuin yliopisto-opetuksessa annetaan. Mi- oikeudentunnon mukaan ja että minusta on
6904: tenkä tämä mies, tämmöisen opetuksen ollut kaukana ajatus jollakin tavalla sortaa
6905: kautta tulisi kykenemättömäksi hoitamaan ruotsinkielistä kansanainesta maassamme.
6906: virkaa ruotsinkielisellä alueella? Ensi sil- Ed. Tannerin lausunto antaa minulle kui-
6907: mäyksellä ruotsinkielen opettajat ovat toi- tenkin aiheen erääseen jälkijutteluun. Ed.
6908: sessa asemassa, mutta on selvää, että Suo- 'I'anner väitti lausunnossaan, että tämä yli-
6909: men yliopistoon jää vielä ruotsinkielen pro- opiston kielikysymys, tämä muka kansallis-
6910: fessori siitä huolimatta, vaikka se suoma- kiihkon kysymys, on tullut tapeetille vasta
6911: laistetaan, onhan siellä muittenkin kielten viime aikoina ja että häikäilemättömät agi-
6912: professoreja, joten tämä asia ei tuota mi- taattorit ja sosialisten uudistusten vastusta-
6913: tään vaivaa. Sitten on sanottu, että kou- jat ovat tämän puhaltaneet tällaiseen lies-
6914: lujen opettajat tarvitsevat ruotsinkielistä kaan. Se oli merkillistä puhetta, ed. Tan-
6915: harjaantamista opettajatoimeensa. Mitä tä- ner. Eikö hän todellakaan tiedä, että aina
6916: mäkin puhelu merkitsee (Keskustasta: Ei Snellmanin päivistä asti tämä kysymys on
6917: mitään!), sillä yliopistosta he menevät nor- ollut mieliä kiihoittamassa. Sen ympärillä
6918: maalikoul uun, ruotsinkieliseen normaalikou- on nuoriso taistelunsa taistellut, sen ympä-
6919: luun. Siellä he saavat opettajaharjoituk- rillä - muutamia peräti harvoja poikkeus-
6920: sensa, niin että koko tuo juttelu, että nämä aikoja lukuunottamatta - se on sydäntään
6921: Tuots:alai:set, ruotsalaista lmulua käyneet nuo- lämmittänyt ja asettanut itselleen isänmaal-
6922: rukaiset tarvitsisivat vielä, voidakseen pal- liset päämäärät. Joitakin poikkeusaikoja on
6923: vella ruotsalaista kansanosaa ruotsinkielisen ollut. Sortovuosien raskas aika, vapaussota
6924: yliopisto-opetuksen, on joutavaa jaaritusta, ja senjälkeiset rappeutumisen hetket olivat
6925: sillä ei ole mitään oikeuden ja totuuden pe- sellaisia. Mutta uusi ylioppilaspolvi nousi
6926: rustusta. Minä otan esimerkin omasta yli- taas vanhaan innostukseen, se nostaa
6927: oppilasajastani. Kun tulin ylioppilaaksi, maasta vanhan taisteluaseen ja tulee sitä
6928: niin aineessa, jota minä pidän tulevalle käyttämään. Ja niin tulee olemaan polvesta
6929: papille pääaineena, dogmatiikassa, en koko polveen niin kauan kuin tämä kysymys on
6930: ylioppilasaikanani kuullut yhtään suomen ratkaistu. Me pyrimme kaikki tyyntymään
6931: sanaa, en lukenut yhtään ainoata suomen- vähän kerrassaan vanhetessamme. Toiset'
6932: kielistä kirjaa, vain ruotsalaisia ja saksa- tyyntyvät enemmän toiset vähemmän, ja
6933: laisia kirjoja luin. Suomalaisia ei edes vielä tässä tyyrutymisessä me usein unohdamme,
6934: ollut silloin. Tämä ei millään tavalla ole että mekin olemme kerran olleet tämän
6935: haitannut minun pappistoimintaani suoma- taisteluharusilclman kantajia ja että meillä
6936: laisissa seurakunnissa, ei vähääkään. Päin- silloin on ·ollut rahkeat ja suuret tuumat.
6937: vastoin, mikäli minulla on jotakin teolo- Herra pääministeri kuului 1907 suurla-
6938: gista pääainetta, niin se on juuri nimen- kon jälkeen samaan lipulliseen kuin minä-
6939: omaan dogmatiikka, jota minä yliopistossa kin. Hän oli nuorten rabulistien joukossa,
6940: vain ruotsinkielellä opiskelin. Tämän olen niinkuin olin minäkin. On huvittavaa
6941: kertonut vain näyttääkseni, miten hataralla nähdä, mitenkä nykyinen pääministeri, sil-
6942: pohjalla liikutaan, kun muka ruotsalaisen loinen ylioppilas tai lieneekö ollut maisteri,
6943: kansanosan oikeuksien tähden vaaditaan kirjoittaa nuorten suomettarelaisten äänen-
6944: ruotsalaista yliopisto-opetusta tässä maassa. kannattajassa ,Raatajassa", miten korkeata
6945: Ei yliopisto ole kielten harjoituskoulu, se puhetta hän käyttää. Olen ikävissäni siitä,
6946: ei ole edes suomenkielen harjoituskoulu. ettei pääministeri ole nyt saapuvilla, sillä
6947: Vielä vähemmän se voi olla ruotsinkielen kun minä näin tämän päivän lehdissä yli-
6948: harjoituskoulu Suomessa. Se ruotsinkielen opistonuorisoru nykyis-en kiihkoutumisen,
6949: harjoitus. mitä ruotsalaiset virkamiehet tar- niin voi peljätä., että se menee myös harkit-
6950: 94 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
6951:
6952: semattomiin tekoihin. Ja silloin minä tah- nassa naurua Ja hilpeyttä koko referaatin
6953: toisin pääministerille lukea hänen omat lukemisen ajan). Näin olemme me kaikki
6954: unelmansa ja ajatuksensa nuoruuden nuorina puhuneet. Ja aika ei ole vieläkään
6955: ajoilta siltäkin varalta, että hän nyt isälli- tullut. Älkäämme ihmetelkö, jos ylioppilas-
6956: sesti kohtelisi tätä nuorisoa, eikä vallan nuoriso panee toimeen propagandan, jota
6957: julmistuisi sen mahdollisista yliotteista, herra pääministeri jo nuoruutensa vihrey-
6958: sillä näin kirjoittaa pääministeri ikänsä dessä suositteli.
6959: tuoreudessa : ,Suomalaisen rodun hitaus ja Minä ihmettelen vain ed. Tanneria. Kyllä
6960: toimettomuus, teoretiseeraaminen, on pon- minulla on se epäilys, että hänkin siihen
6961: nistuksista huolimatta päässyt vaikutta- aikaan kuului tähän samaan lippukuntaan.
6962: maan meihin, niin että yliopiston suoma- En ole ihan varma siitä. Mutta minä ihmet-
6963: laistuttaminen ei meillä ole alati ollut telen, onko hänellä aina ollut se kylmä
6964: kaikki kaikessa. Kuinka moni meistä olisi poroporvarin kalaveri, kuin hänellä nyt
6965: ollut valmis uhraamaan kaikki persoonal- tässä asiassa on ..... .
6966: liset etunsa yliopiston nurjien olojen kor-
6967: jaamiseksi. Sellaisen järjestelmän kumoa- P u h ,e m ies koputtae.n: Puhuja on hyvä
6968: minen, joka meidän yliopistossamme vallit- ja palaa järjestykseen.
6969: see, vaatii määräämättömiä ponnistuksia,
6970: sillä sen juuret ovat sangen syvällä histo- P u h u j a: Ehkäpä hän todella on aina
6971: riallisessa maaperässä. Niihin ponnistuksiin ajatellut sitä asiaa nriin kylmästi kuin nyt
6972: meidän tahtomme, kykymme ja voimamme sitä ajattelee, sitä en tiedä.
6973: eivät näihin asti ole riittäneet. Uskallusta- Luullaanko, että voidaan ylioppilaiden
6974: kin on usein puuttunut. Silti emme epäile, mieliä rauhoittaa ajan mittaan uusilla jär-
6975: ettei mitta tule joskus täyteen. Kärsimyk- jestelyillä. Minä en näe siinä mitään mah-
6976: silläkin on rajansa. Kysymys on vain dollisuutta. Täällä on eri puolilta vaadittu
6977: ajasta, jolloin nykyisen kurjuuden luhistu- tämän yhteydessä esim. osakuntapakon
6978: misen hetki lyö. J!Jpäämättömältä näyttää, poistamista. Hallituskin on siinä kohden
6979: että niin kauan kuin me tyydymme kiltisti uudessa esityksessään mennyt ma:rxila,isten
6980: alistumaan ja panemaan mietoja vastalau- >·aatimuksesta tälle osakuntrupakon poista-
6981: seita tai jättämään herroille alamaisia ano- misen tielle. Mitä se tietää? Oletteko te
6982: muksia olojen korjaamisesta, nykyinen jär- ajatelleet sitä? Ylioppilaita on kutsuttu
6983: jestelmä pysyy pystyssä vielä vuosikymme- nimellä civis academicus, akate;mian kansa-
6984: niä. Vastalauseetkin ovat usein käytännössä lainen mitä :tietää sana ,civis''? Se ei ole
6985: tulleet kuluneiksi aseiksi, joita vallassaoli- koulupoika enää, se on akateeminen kansa-
6986: jat eivät enää säikähdä. Pelottomampia lainen. Se tietää sitä, että hänelle nuorena
6987: toimenpiteitä kysy,tään, jos nopeasti ylioppilaana kuuluvat kaikki ne oikeudet
6988: aijomme kulttuurikeskuksemme itsellemme ja velvollisuudet omassa yliopistossa, mitii
6989: valloittaa, ja sellaisia kyllä löytyy, kun tavallisella kansalaisella on kansakunnassa.
6990: haetaan ja kun meillä vain on halua ja Ja näihin velvollisuuksiin on aivan luon-
6991: uskallusta niitä käyttää. Rohkeutta silloin non pakosta kuuluttava myös se, että ilman
6992: kyllä kysytään, mutta sitä ei saa puuttua. poikkeusta ja mitään valinnan mahdolli-
6993: Taistelun yhä kärjistyessä suomalaisen kan- suutta kuulutaan erääseen yhteyteen, val-
6994: san ja muukalaiskielisen yläluokan välillä tioyhteyteen valtiossa, kunnallisyh teyteen
6995: on meidän siinä etupäässä kamppailtava j. n. e. Akateemisen kansalaisen on, niin
6996: yliopiston valloittamiseksi. Eduskunta teh- kauan kuin hän 1011 civis, myös ilman poik-
6997: nee mitä se voi ja mihin se kykenee ja keusta kuuluttava erääseen akateemiseen
6998: mihin se ei heti ryhdy, se on meidän nuo- kansalaisyhteyteen. Hänelle kuuluu myös
6999: rison valloitettava, ei teorialla ja arkailulla, pakollinen verovelvollisuus tälle kansalais-
7000: vaan voimakkaan toiminnan propagandana. yhteydelle. Ei civis academicus voi siinä
7001: On jo nukuttu liian kauan. On jo aika kohden tehdä poikkeusta. Hänenkin on
7002: herätä ja sentähden kysymme itseltämme: maksettava se pakollinen vero, jota me
7003: Kuinka kauan?'' (Ed. Lahdensuo: Minäs muut kansalaiset maksamme kansalaisyhtey-
7004: vuonna tuo oli kirjoitettu n- V. 1907 dellemme, jos me haluamme tai ei. Tämä
7005: Raataja-lehdessii, nimimerkki T. M. K. Se on niitä luonnollisia seikkoja, joiden pois-
7006: oli komeasti sanottu, eikö niin? (Eduskun- taminen muuttaa koko ylioppilasnuorison
7007: Hel•singin yliopi!Ston järjastylilmuodon perUJSteita koskevan lain muuttaminen. 95
7008:
7009: aseman koululaisen asemal{si, hävittää va- nen poikansa saa suomenkielisen opetuksen.
7010: paan akateemisen kansalaisen aseman. Ja Itse hän tyytyväisenä kääntää lantatun-
7011: miksi te vaaditte tämän osakuntapakon kioita, tekee velvollisuutensa kodissaan ja
7012: poistamista? :Senkö tähden, että näissä yh- pellolla. Minä olen kerran huomauttanut
7013: teyksissä on nyt teidän mielestänne sdlai- tästä. Me emme kiellä tältäkään kansalli-
7014: nen henki, jota te ette hyväksy. Se on suustunteeHa eläanänarvoa. Se on vaisto-
7015: kieltämätöntä. Mutta niinhän tapahtuu jen kansallistunne, se on vaistoissa liikkuva
7016: kansalaisyhteyksissäkin. Oletteko te menet- kansallisuustunne, joka on kaikkein alkeel-
7017: täneet kaiken toivonne nuorisosta? Oletteko lisimmallakin ihmisellä. Se on villikansoilla-
7018: te menettäneet kaiken rohkentenne? E.ttekö kin ollut, tämä alkeellinen kansallisuus-
7019: enää uskalla toivoa aatteittenne voittoon tunne ja kansallisuuden rakkaus. Silläkin
7020: nuorison joukossa~ Jos te sen uskallatte, on oma merkityksensä ja voimansa. Mutta
7021: niin te ette voi ajatella hävittää niitä kan- hyvät herrat, älkää luulko, että tämä vais-
7022: salaiselämän muotoja, joita ylioppilaskan- tojen kansallisuustunne, e:ttä se olisi niin
7023: salaiset ovat ammoisista ajoista itselleen vaaraton, miksi ed. Tanner täällä sitä ku-
7024: pitäneet ja säilyttäneet. Aatteet taistelkoot vaili. Minä kysyn, mistä tähän maahan,
7025: sielläkin, ja mikä aate tänään on voitolla, tämän kansan keskuuteen on tullut se kat-
7026: se hoitakoon ja va:llitkoon, mutta uudet kera viha, se syvä juopa, joka täällä on
7027: aatteet, jos ne ovat elinvoimaisia, taistel- varsinaisen kansan ja sen sivistyneistön vä-
7028: koot itsensä voittoon. Ei ole muuta mah- lillä. Mistä se on tullut (Vasemmalta: Her-
7029: dollisuutta. Pakkotoimilla hävittää yhtey- rojen sorrosta!). Minä olen seurannut Un-
7030: det on diktatuuria, vääryyttä, on sortoa jos karin ahdistetun talonpojan elämää erilai-
7031: mikä (Ed. Räisänen: Mitäs muilutus on?). sissa kuvauksissa. Tuo talonpoika on ollut
7032: Ed. Tanner puhui merkillistä puhetta köyhä, puutteenalainen, sen ylimykset ovat
7033: myös siitä isänmaallisuudesta, kansallistun- eläneet upeammin kuin yksikään, korkein-
7034: teesta, mikä on Suomen työväestöllä ja kaan tässä maassa on :elänyt. Sen ylimyk-
7035: myöskin maanviljelijällä. Hän ensinnäkin set ovat kuin ruhtinaat kansansa keskuu-
7036: puhui kansalli.suussorrosta, hän niinkuin dessa. Tyytymättömyyttä on tietysti ollut
7037: kaikki muut. Juuri tällaisten puheiden sielläkin kansan keskuudessa, mutta katso-
7038: kautta, joita suomalaiseltakin taholta puhu- kaa, millä tavalla tuo kansa kohtelee yli-
7039: taan, tämä sorto-ajatus leviää ulkomaille. myksiään, miten se kunnioittaa niitä, miten
7040: Sillä kannalla kuin minä olen, jos me joh- se näkee niissä unkarilaisuuden korkean
7041: donmukaisesti viemme sen perille, voimme edustajan siitä huolimatta, että hänen oma
7042: avoimin :katsein seisoa eurooppalaisen mieli- asemansa on niin alhainen (Eduskunnasta:
7043: piteen edessä ja •sanoa: Me olemme tehneet Sekö on ihannetila ~). Ei, ei se ole ihanne-
7044: oikeuden ja kohtuuden mukaan tässä tila, mutta minä käytän tätä kysyäkseni,
7045: maassa. Ei ole yhtään kielellistä vähemmis- miksi Suomessa on toisin. Miksi meillä on
7046: töä maailmassa, joka nauttii niin suuria ainainen katkeramielisyys kaikkea sivisty-
7047: oikeuksia, kuin mitä me tarjoamme ruotsin- neitä, kaikkia parempiosaisia vasta;an. Ja
7048: kielisillemme. Me seisomme avoimin kat- tämä katkeramielisyys ei näytä väistyvän
7049: sein Europan edessä. Mutta kun suoma- siitäkään huolimatta, vaikka työläisperhei-
7050: laiseltakin taholta levitetään ajatusta mei- den ja maan•viljelijäin lapset ovat virka-
7051: dän sor.topyrkimyksistämme, on se oman miehinä. Mistä se tulee~ .Se on kotoisin
7052: pesän likaamista ulkomaiden edessä (Kes- niiltä ajoilta, jolloin tämän kansan työ-
7053: kustasta : Aivan !) . miehet ja maanviljelijät elivät niin sanoak-
7054: Minä menen ny.t siihen työmiehen ja semme vaistojen kansallistunteissa. He nä-
7055: maanviljelijän kansallisuusajatukseen. Ed. kivät tässä .maassa vieraskielisen ylimys.tön,
7056: Tanner sanoi : Työmiehelläkin on kan- - ei omakielistä, vaan vieras'kielisen. Kun
7057: sallisuusrakkauteiJJSa. Hän tekee tehtä- he menivät virkamiehen luo se ei ainaas-
7058: vänsä, täyttää velvolli-;uutensa ja näin taan ollut heitä kohtaan koppava, se puhui
7059: toteuttaa, käyttää ja näyttää kansalais- vierasta kieltä. Ja katsokaa, tämä oli se,
7060: velvollisuuttaan, kansalaisrakkauttaan pal- joka katkeroitti välit. Se vaistojen kan-
7061: jon paremmin kuin millään hurraa-isän- sallistunne, synnyttää jurnuttavan katke-
7062: maallisuudella. Hän sanoi maamiehen ruuden, se synnytti sen Kullervonmielen,
7063: kansallisu1majatuksen olevan siinä, että hä- joka aina on kyräilemässä, ja synnyttää
7064: 96 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
7065:
7066: kateutta ja katkeruutta. Ei vaistojen kan- Se on katsokaa isänmaallisen :hengen sa-
7067: sallistunne ole mikään vaaraton. Kansallis- nelema työväen ajatus. Tietysti, tämä tie-
7068: tunne on kehitettävä ja se onkin kehit·etty toinen isänmwallisuus, tietoinen kansalli-
7069: meidän maalaisväestön keskuudessa ja suu- suustunne sekin, kun se on suuri voima, voi
7070: ressa osassa työväkeä myöskin tietoiseksi tulla errttäin vwaralliseksikin, sillä kaikkia
7071: kansa:llistunteeksi. Olen ollut kymmenen suuria voimia voidaan väärinkäyttää. Ne
7072: vuotta maalaisnuorison kasvattajana kan- voivat riehtautua irti ja silloin niistä tulee
7073: sanopistossa. Näitten laitosten tehtävä oli, vaara, toisia sortava nationalismi ja chau-
7074: yksi niiden ydintelhtävistä, - ne olivat vinismi. ,se on kieltämätöntä. Kaikki suu-
7075: sortovuosien ajanlapsia - niitten ylin teh- llet ja väkevät voimat ovat myös vwaralli-
7076: tävä oli kasvattaa talonpoikaisväestön vais- sia. Mutta älkää toki luulko, että näitä
7077: tojen kansallistunne tietoiseksi voimaksi, ja suuria vo1mia voidaan kurissa pitää ja oi-
7078: se on onnistuttu tietoiseksi voimaksi kasvat- keaan ohjata sillä tavalla, että ne tehdään
7079: tamaan. Tämä tietoinen kansallistunne se pilkan ja halvan ivan alaisiksi, ettei tästä
7080: on kansakunnan 'elämässä ääretön voima. pyhästä tunteesta puhuta muuta kuin hur-
7081: Näittekö, mitä se vaikutti saksalaisella raa-isänmaallisuuden nimellä. 1\tle olemme
7082: Saarin alueella äsken. Ed. Tanner luuli, kasvaneet toisessa hengessä, koko meidän
7083: että työväestö on tyytyväinen, kun se saa maailmankäsityksemme on kasvanut toisessa
7084: jokalpäiväisen leivän työstänsä ja jokapäi- hengessä. Me olemme nähneet sorretun
7085: väisen toimeentulon. Saarin työväestölle Israelin orjien ajajien ruoskan alla, ilman
7086: julistettiin tätä samaa. ,Katsokaa Satksan leipää, ilman mahdollisuuksia, ja kuitenkin
7087: taloudellisesti kurjia oloja, ka:tsoka:a sortoa, siinä eli tietoinen isänmaan mieli, joka
7088: joka siellä vaHi·tsee, teillä on hyvät olot.'' vannoi, että se ei koskaan unohda esi-
7089: Näin marxilaiset huusivat heille ja he me- isiensä Jerusalemia eikä kotimaansa pyhiä
7090: nivä.t kuitenkin äänestämään yhtymistä hä- pai:kikoja. Ennen sen kieli saa kuivua suu-
7091: väistyyn ja köyhään kansaansa. Englanti- lakeen, ·ennenkuin se ne unohtaa. Se on toi-
7092: lainen isänmaanmies sanoo! Jos meillä olisi nen henki ja toinen mieli kuin se alhainen
7093: tuollaista tietoista isänmaanrakkautta, mitä mate.arilistinen katsantokanta, joka voi tyy-
7094: me saisimmekaan aikaan. Jos meillä Suo- tyä korkeintaan vaistojen kansallistuntee-
7095: messa olisi tätä tietoi.sta isänmaanrokkautta, seen (Ed. Räisänen: Entäs Venäjän vallan
7096: mitä mekin saisimme aikaan. Se ei estä aika Suomessa? - Älä päästä Barrabbasta
7097: silti työväestöä taistelemasta oikeuksiensa irti!).
7098: puolesta. Tiedättekö mitä Saksan johtaja Hyvät edustajat, minä olen valmis myön-
7099: sanoo eräässä teoksessaan. Hän sanoo Sak- tämään, ei tämä yliopistoasia ole elämän
7100: san sodan, maailmansodan ajoilta - minä ja kuoleman kysymys tällä kertaa suoma-
7101: käytän sitä siitä huolimatta, vaikka taas laisuudelle, ratkaistakoon se puoleen tai toi-
7102: meitä syytettäisiin hit1eriläisyydestä, eräänä seen. Suomalaisuus elää. Suomalaisen nuo-
7103: isänmaallisen mielen korkeana ilmaisuna, rison käsien nostamana, suomalaisen tietoi-
7104: - hän sanoo: Työ•väestöllä pitää olla am- sen kansallisuustunteen elähdyttämänä se
7105: mattiyhdistykset. Se onkin ehdoton, niin elää ja voimistuu ja voittaa kaikki esteet.
7106: on oleva. En minä siihen nyt puutu. Ja Mutta minä väitän myös, ei tämän kysy-
7107: häm lisää: ,Jos saksalaiset ammattiyhdistyk- myksen ratkaisu edes siihen suuntaan kuin
7108: set maailmansodan arkana olisivat kaikin- minä olen sen suunnitellut, ei se ole elä-
7109: VOlmm taistelleet työmiehen oikeuksien män ja kuoleman kysymys sille ruotsalai-
7110: puolesta, jos ne olisivat vieläipä lakon suudelle, joka tietää rajansa ja on oikea-
7111: uhalla vaatineet työmiehille määrättyä mielinen. Vain väärille ·etuoikeuk:sille se on
7112: osaa nirstä ylimääräisistä voitoista, mitä vaarallinen.
7113: sota-aika tuotti suurille yhtymille, mutta
7114: jos ne samalla olisivat julistaneet saksalai- Ed. M a t t ss on: Herr taima.n! Förmä-
7115: selle työmiehelle tietoista isänmaallisuutta: tet kan det synas, då allmogemannen tager
7116: Työmiehet, teidän on seisottava rintamalla sig talan i angelägenheter rörande landets
7117: viimeiseen asti, nyt on kysymyksessä saksa- högsta och förnämsta bil:dningsihärd, .ty
7118: lainen isänmaa, jos niin olisi tapahtunut, därom skuHe väJ endast de 'lärda tvista,
7119: niin Saksan kansa vuosisadasta vuosisataan men c1å nu icke en!bart är fråga om ord-
7120: olisi kiittämässä näitä ammattiyhdistyksiä.'' nandet a<v praktiska. detaljer inom universi-
7121: Hel>singin yliopi1ston järje.sty.smuodon peru.~teita koskevan lain muuttaminen. 97
7122: ·----
7123:
7124:
7125: tetets ;verksamhet, utan ·fastmer ett rUib- att i detba samman:hang få citera minister
7126: bande av principen om de båda nationali- Enckel:ls förklaring tLll lord Robert Cecil
7127: teternas likaberättigande vid ti11godoseen- då fråga var om inträde i N. F., förklarin-
7128: ,det a.v deras 'kunskapsbe:hov, anser ja.g det gen avgavs den 15 dec. 1920 oCJh .lyder:
7129: vara min rätt som medlem av detta ärade ,I Finland gäillande bestä:mmelser om mi-
7130: parlament och min skyldighet som repre- noriteten motsvara för vad angår religion,
7131: .sentant ,för den del av F~nlands befolkning, ras och språk i ordets .fuHa bemärkelse de
7132: viiken medelst grundlag blivit given o<fu principer som lig.ga til:l grund för minori-
7133: på basen av nationeH trygghet internatio- tetsfördrag,en. Vid fmmstälffindet av sin
7134: neLlt garantemd, en ic>ke obetydlig sär- hegäran om inträde i förbundet önskar
7135: .stäLlning. FinLand uppri'ktigt att etffektivt få med-
7136: Då jag således går att något beröra den verka tili uppnåendet. av de av förbundet
7137: princi,p på viiken nu föreliggande rege- erkända grundsatserna om minoriteters
7138: ringsproposition bygger 1ber jag först få skydd. Om rådet clter en uppmärksam
7139: meddela, att jag väl förstår svårigheten för granslming a.v de finska minoritetsstadg'an-
7140: regeringen att under förhandenvarande dena konstaterade några skilja.ktighet.er
7141: .omständigheter ikunna frrumlä1gga ett för- me1la.n dessa stadganden och nämnda prin-
7142: slag, som skulle kunna förena de vitt skilda ciper, är jag livligt övertygad om att min
7143: uppfattningarna inom ·riksdagen ocih lan- regering i par1amentarisk ordning skall
7144: dets folk, beträffande huru mycken eller vidtaga er,forderliga åtgärder för att verk-
7145: huru knapp svenskspråkig universitetsun- ställa. nödi~a ändringar." Detta var a:lltså
7146: dervisning som staten bör ombesörja. 'Men uppfattningen inom Finlands regering den
7147: samtidigt som jag medger detta, lmn jag tiden. Regeringen av i dag anse.r att man
7148: icke underlåta att .lmnstatem., att jag frap- nu bör vidt,aga ändrin.gar, men förslagen gå
7149: peras av huru det nationella tänkandet hos tyvärr i en helt annan riktning än man då
7150: Finlands statsmän växlat under en så rela- förutsatt.e. Då var man beredd att ändra
7151: tivt kort tidsperiod som ca 15 år. Jag för- ti.l.il minoritetens förmån, nu föreslås än-
7152: utsätter att händelser från den tiden Egga dring tili majoritetens förmån oc.h därvid
7153: tillräckligt 1ångt borta för 'att utan över- förvånas man över, att svenskarna icke
7154: ilning nu kunna beröras, men icke tihlräc.k- vilja. pruta av på sina rättigheter. Man
7155: 1igt avlägsna för att nu vara g1lömda. begär a:Utså, att llandets svenska befolkning
7156: Nå väl! Vid Finlands inträde i N. F. utan att 'knota och utan att protestera skall
7157: oeh vid den s. k. Ålandsfrågans avgörande, accepter.a de inskränkningar det finska
7158: gjordes .uttalanden och avgavs utfästelser flertalet hehagar föreskriva. Då måste man
7159: ur vilka man med bästa viJja icke ikan ut- väl uppställa. frågan, ihuruvida detta är
7160: läsa någon uppfattning om att, för at.t nu nödvändigt .för den fins!k:a kulturens ut-
7161: hålla mig til1 den sak varom är fråga, de vecklin.g ocih då det ~framgått att de finsk-
7162: svenskspråkiga studerandena s'kuhle stå språlkiga studerande kunna tillgodogöra
7163: hindrande i vägen för den finska ikulturens si•g undervis,ning i alla exa.mensämnen på
7164: vinningar. Icke ansågs då heller nägra sitt. språk, även om svenskspråkig under-
7165: arran:gemang nödiga för att det finslka visning i: nöjaktig omfattning meddelas,
7166: språ:ket skulle komma trll sin naturliga måste •frågan besvaras nekande. Andra
7167: rätt. Tvärtom ansågs då att den fins!k:a motiv än det wbsoruta ·bi'ldningsbehovet
7168: nat.ionaliteten hade erforderliga mö.jligheter ~igga. då tilL grund för åtgärden, och för
7169: för allsidig utveckling ocih ma:n ansträngde att vinna. ·en förment fred böjer man sig
7170: cSig för att, utan tvång oCJh påtryclming, för dessa. Jag är ic'ke så naiv, •att jag ville
7171: jämna vägen för Jandets svenska folk. göra gällande att bestämmclser som gälla
7172: Statsmakten ansåg sig då h'a såväl behov vid en viss tidpunkt, skola i allan t.id 'bliva
7173: av de båda fol'kgr.uppernas intehligens och oförändrade, men jag är tiUräckligt konser-
7174: arbetskraft, som ock en odisputabel s!kyldig- vativ för att motsät1Ja mi'g sådana ändrin-
7175: het att i landets lagar införa tillräckligt gar, som icke äro av behovet päkallade.
7176: -effektiva garantier för den svenska minori- Vad man nu ,bör sträva. till är väl, att i
7177: iete:ns existens samt, att. även ilåta världen överensstämmelse med regerings·formen och
7178: bHva under!k:unnig om att så skett. tidigare a:vgivna högtidEga försäkringar,
7179: Med herr ta•lmannens tillåtelse ber jag på ett praktiskt och ändamålsenligt sätt
7180:
7181: 13
7182: 98 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
7183:
7184: ordn:a universitetsundervisningen ,för säväJ. osa saa elatuksensa ruotsinkielisen väestön
7185: svensk- soon finslktalande. Alla andra om- keskuudessa, suurimman osan pää:tyessä
7186: ständ~gheter böra lälll.OOS åsido. iMed rätt- suomalaisten seutuj·en virkamiehiksi. Suo-
7187: visa ooih biHighet ska~l varaktig fred nås, malaiskansalliset piirit vastaavat: Suomen
7188: och varje ansvarskännande medborgare ensisijainen sivistystehtävä on suomalai-
7189: måste vinnlägga sig om att stilla de natio- sen, suomenkielisen sivistyksen vaaliminen.
7190: ne1la lideJsernas vågor, i stället fö·r att som Kansallisesti värittömä:t ja nykyinen val-
7191: skett,. uppj,a:ga ·desamma. Förståelse och lassaoleva suunta ;yastaavat ainakin teoil-
7192: fördragsamhet är grundvilLkoret :för sam- laan, vaikkeivät ehkä niin selvästi sanoil-
7193: hällshvets lugna .gång. laan, että ruotsinkielistä sivistystä on val-
7194: Vad så ålänningarna vidkommBr, måste tion y.hä edelleen tuettava suhteellisesti
7195: jag tyvärr ·erinra om, :att dessa äro garan- suuremmassa määrin kuin suomenkielistä.
7196: terade rä.tten att biibehålla och utveckla sitt 'Siihen johtaa se että ruotsinkielisiä oppi-
7197: svenska språk och sin svenska kultur. Hur kouluja ylläpidetään, vaikka niihin pyrki-
7198: denna garanti ska.Jl infrias utan nöjaktiga jöitä voi olla vuosittain vain alle kymme-
7199: möjili·gheter till universitetsundervisning, nen, kuten .esim. Turun ruotsalaisessa tyttö-
7200: Merstår att besvara. Om staten icike rvill, koulussa, suomenkielisten koulujen ollessa
7201: eHer icke kan fu~lgöra sin åtagna ,förplik- oppilaita niin täynnä, etteivät läheskään
7202: telse, må man icke ondgöras ö,ver, om vi kaikki kouluunpyrkijät niihin ole mahtu-
7203: hörbart protestera. neet. Siihen tähtää myöskin se hallituk-
7204: Jag skall ieke uppehåila mig vid detwl- sen lakiehdotus, joka tavallaan asettaa es-
7205: jer, endast ansluta mig ti:JJ de erinringar teen uusien oppikoulujen perustamisetle,
7206: riksd:agsmännen von Born, KuUberg oCih mutta jossa ei mitään puhuta samanaikai-
7207: Wickman vid gårdagens plenum gjorde. sesti kituvien ruotsinkielisten oppikoulu-
7208: Om 'Vi f:ordra att :la,gförs1agen utvidgas jen lakkauttamisesta. Ja siihen johtaa se,
7209: i sådant syfte, borde man icke skä'ligen että ruotsinkielistä yliopisto-opetusta yhä
7210: •kunna stwmpla oss som oresonliga. Ty även edelleen ·ehdotetaan ylläpidettäväksi suh-
7211: om sådan utvidgning sker, hlir ju den teellisesti monin v·erroin enemmän kuin
7212: svenskspråkiga undervisningen relativt suomen'kie1istä. Kunhan yliopistoon ·on pe-
7213: knapp, i jä.mrförelse med universitetets hela rusbettu ·entisten lisäksi kaikki ne varsi-
7214: undervisningsprogram. naisten kiirrteäin professorien, varsinaisten
7215: vaihtuvain professorien, ylimääräisten kiin-
7216: Ed. H e i s k a ne n: Herra puhemies! teäin ja henkilökohtaisten ylimääräisten
7217: Täällä on ·eduskunnan jäseniä ruokittu yli- professorien, apulaisten, dosenttien ja as-
7218: opistokysymyksellä jo noin 12 tuntia, on sistenttien virat, jotka uusi yliopistolaki
7219: tarjottu sekä pääruokalajeja ·että väliruo- sallii, niin saamme nä1hdä, miten suuri
7220: kaa sekä maukkaita että karvaita. Parhain tämä ruotsinkielisten yliopistonopettajain
7221: ruokalaji, oi'kea jälkiruoka oli se, jon'ka joukko todella tulee {)lemaan. Ja näiden
7222: ed. Kares tarjosi mei'lle herra pääminis- 1i8Wksi vielä on ja tulee olemaan joukko
7223: terin nuoruusajan lausunnon muodossa. suoonalaisen puolen opettajista sellaisia,
7224: Eilisenpäiväisessä keskustelussa ei tullut jotka nimeltään, kieleltään ja mieleltään
7225: esille se päämäärä, suomalaiskansallisen ovat ruotsinkielisiä, mutta. sellaisia, jotka
7226: valtion luominen, johon omalta osaltaan ·osaavat myös suomea. Tässä taas toteutuu,
7227: tähtää myös valtion yliopiston suomalais- jos hallituksen esitys hyvä1rsytään, se, että
7228: taminen. Tämä ei tu:Uut esille kai sen ta- jaetaan Suomi kahteen osaan. Ensinnäkin
7229: kia, että eilen etupäässä kiinnitettiin huo- laaditaan yhteinen alue, suomenkieliset
7230: miota hallituksen menettelytapaan eikä niin professorinvirat, jotka ovat vapaita myös-
7231: paljon itse pääkysymykseen. lrin ruotsinkielisten haetta viksi, ynnä sit-
7232: Tässähän meillä on esillä kysymys siitä, ten pyhä ruotsalainen alue, johon opetta-
7233: onko Suomen valtion ensisijaisesti edis~t jiksi ilmeisesti ei tule pääsemään kukaan
7234: tävä ja kehitettävä suomalaista kulttuuria muu 'kuin oikein aitoruotsalainen.
7235: sen <J.wl1keimpia ilmenemismuotoja myöten Tämä 'kaikki, minkä edellä olen sano-
7236: vai onko meidän yhä edelleen 'keinotekoi- nut, on väärää sivistyspolitii'kkaa, ja se on
7237: sesti ylläpidettävä niin suurta ru{)tsinkie- jopa suorastaan valtakunnan yhtenäisyyttä
7238: listä sivistyneistöä, että siitä vain murto- herkentävää. Kaikissa suuremmissakin val-
7239: lieisingin yliopi,ston järjestysmuodon perU~Steita koskevan lain muuttaminen. 99
7240:
7241: takunnissa on käsitetty, että se politiikka, koitettu syy.tökseksi suomailais:kansallisia
7242: joka pyrkii yhtenäistyttämään kansakun- piirejä kohtaan,. niin tämä hänen syytök-
7243: nan ja joka ei ainakaan pyri !keinotekoisesti sensä on aivan epäoikeutettu ja väärä.
7244: ylläpitämään kansallista vähemmistöä, se TodeJla tarvhaan herätystyötä ensin, en-
7245: politiikka on parasta ja valtakunnan lroko- nenkuin hedelmät työstä alkav;at nä,kyä, ja
7246: naisuuden kannalta suotavinta. Meillä sitä tuskin ilman sitä herätystyötä, jota maas-
7247: vastoin yhä edelleen pyritään, kuten jo samme on viimeisten 10 vuoden ajan har-
7248: olen sanonut, keinotekoisesti ylläpitämään joitettu, tuskin ilman sitä nyt keskuste1tai-
7249: kansallista vähemmistöä. Sitä kaJlSallista siin edookunnassa: yliopistolainsäädännön
7250: politiikkaa, jota meillä suomalaiskansalliset uudistamisesta.
7251: piirit harrastavat ja 1pyrkivät :toteuttar On muuten valitettavaa, että mei[lä ei
7252: maan, sitä nyt sitten sanotaan chauvinis- ole ainakaan itsenäisyytemme aikana on-
7253: miksi, kiihko'k:ansallisuudeksi ja jos miksi, nistuttu sa·amaan 1kam~ahlisessa suhtBess·a
7254: ollenkaan edes yrittämättäkään ottaa sel- parannuksia aikaan, kaikkein vähimmän
7255: vää niistä päämääristä, joihin tä.llä taholla yliopiston keskuudessa, i·lman että ylioppi-
7256: todetla pyritään. laiden olisi .tarvinnut näiden päämäärien
7257: Herra pääministeri sanoi eilen, että yli- hyväJksi määrätie.toisesti .toimia. 0[isi olJut
7258: opistoasia on ollut esillä kohta 10 vuoden paljoa oikeampa•a ja vaHa!kuntamme kan-
7259: ajan, ilman ·että olisi saatu muuta aikaan nalta paljoa pa.rempaa, jos va•1la•npitäjä:t
7260: kuin se, että. ylimääräistä suomenkielistä olisivat huomanneet toimia ainakin saman-
7261: opetusta on jonkun verran järjestetty. aik•aisesti ylioppilla.iden kanssa: .tai mieluum-
7262: Hän kai tällä tarkoitti n. s. lex Ingmania, min heidän ede<!Jään. Maånitsen muutwmia
7263: jonka kautta .v. 19:29 säädettiin noin esimerkkejä. Kysymykset ovat sinänsä pie-
7264: 300,000 markan edestä suomenkielistä yli- niä, mutta kui.tenkin osoi-ttavat, että niihin
7265: opisto-opetusta Helsingin yhopistoon. Ja päämääriin, jotka ylioppilasnuoriso on it-
7266: tosia•ank~n voida,an sanoa, et.tei olB päästy selleen ottanut,. on vä:hi,telJen päästävä. ·
7267: asiassa sanotJtavasti eteenpäin,. ei ainakaan Esimerkiksi y1liopiston juhlasa'lissa pidet-
7268: lainsäätäjän kanna•lta katsottuna, koska yli- tiin erikoisessa kunniassa venäläisen tsaarin
7269: opistO:l:ain uudistusta ei ole vielä sa1atu ai- patsasta. Si·tä ei haluttu sieltä poistaa mi<l-
7270: kaan. Mutta miksi ei Olle saatu aikaan? lään konstilla. Ylioppi[aa.t pitivät kokouk-
7271: Siksi, että määräävissä asemissa olevat suo- si:a,. esittivät vaatimu•ksia, pyyntöjä, jopa
7272: malaiset eivät ole sitä .tahtoneet, si:ksi että mielenosoituksia, ·ei mikään auttanut. Kat-
7273: suomalaiset joutuessaan mä:äräävään ase- sottiin, että sen täy;tyi sieillä olla. Laitettiin
7274: ma.an ·ov:at liian usein luopuneet aikaisem- toimikunt,a, jossa ·keskusteltiin monta tun-
7275: masta selvästä suoma.laisuuskannast<Uan. tia siitä, olisiko se vietävä pois ja myön-
7276: Si:i.tähän meillä on herra pääministeri hä- teisessä tapauksessa mihin, olisiko se vietävä
7277: nen äskeisen 'lausuntonsa •valossa liiankin konsistorin saliin, dlisiko se vietävä yliopis-
7278: hyvä esimerkki. Mutta 10 vuoden aika ei ton kirjastoon vai mihin ja mitenkä mQnta
7279: ole suomalaisuuden kannailta mennyt suin- kymmentä tuhatta se kuman:assakin tapauk-
7280: kaan hukkaan. Kun itsenäisyytemme huo- sessa tulisi maksamaan. K-aikesta tästä yli-
7281: menessa johtavat poliitikkomme ja ikulttuu- opiston professorit keskustelivat .tuntikau-
7282: ripersonatlisuutemme eivät pirtäneet kansaJ- sia, ehkä yhteensä kymmeniä tunteja. Kun
7283: listen kysymystemme rwtkaisemista suomaL sitten tuli yliopiston promotio, niin tämä
7284: laisia linjoja myöten tärkeänä, va:an taipui- patsas hävisi sieltä .aivan yks kaks, ja mi-
7285: vat kompromissiin, kun siis Snellmanin pää- käli minä kuulin, sen poistaminen ei tullut
7286: määrää ei saavutettu, ui•in suomalaisuus- maksamaan kovinkaa,n monta sataa mark-
7287: taistelu oli •tavallaan a}oi.te<ttava uudeLleen kaa (Ed. Wiik: Suurenmoinen isänmaal-
7288: a•lusua. Kan.s:allisuustaistelun lippu oli linen t€ko !). Tämä ei ole mik:ään suuren-
7289: maassa. 1Se oE s.ieltä nostettava. Sen nos- moinen isänmaa:Hinen .teko, minä myönnän
7290: tivat maasta sumnall;aiset ylioppilaat, osa sen, ja minä sanQin jo äsken, kut>en ed.
7291: nuorempaa suomalaista virkamiehistöä ja Wi~k myöskin kuuli, että .tämä on suhteel-
7292: niiden mukana maa•laisvä€B.tÖ. Jos iherra lisen pieni asia, mutta osoittaa, että näi.tä
7293: pääministerin lausunto siitä, ettei ole vielä pieniäkään asioita meidän vaJ1ass.ao1ijat ei-
7294: 10 vuoden aikana suuresta lk:ohusta huoli- vät ole pystyneet hoitamaan. Kun ylioppi~
7295: matta päästy mihinkään tulokseen, on .tar- laat ainakin toistai~ksi ja toivottav.asti ei~
7296: 100 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1936.
7297:
7298: vät myösikään vasta ol'" minkäänlaista mie- t.enkin olematon ainakin mikäli työväw-
7299: lenosoitus·ta nostaneet niiden .tsaarin ku- luokasta on kysymys. Mikä on ollut tä-
7300: vien johdosta, jotka ovat konsistorin sei- hän syynä~ SiHä voin osittain yhtyä tä-
7301: nällä, jossa esiintyy miltei koko venäläinen hän ja sanoo, että myöskin suomalaisten
7302: romanovilainen dynastia, niin ne :kuvat ovat talonpoikien keskuudessa mit>lenkiint>O yli-
7303: yhä edelleen sieHä aina Nikolai II myöten. 'opistoa .kohtaan ei ole niin suuri, kuin mitä
7304: Tai kun yliopiston avajaisissa siitä huQli- se voisi olla siinä tapau:ksessa, että j'!li>Opisto
7305: matta, että Ahlqvist~Oksanen aikoina:an piti toimisi kansallisella p.ohjaJ'la, olisi suoma-
7306: yksinomaan suoma'laisia avajaispuheita yhä laisen kansallisen kuittuurin korkBin ahjo.
7307: jatkuvasti pidetään vuoron perään suomen- Tässä jäHeen ilmenee se ikävä seuraus,
7308: kielellä ja ruotsin:kielellä avajaispuheet, niin minkä on aiheubtanut ensin puhtaasti ruot-
7309: näistä ruotsinkieJlisistä avajaispuheista pääs- sinkielinen ja sitten kaksikielinen yliopi.;;-
7310: tiin vasta sen jälkeen kun ylioppilaat lau- t{)mme. Ja siitä päästään, yliopisto saa-
7311: loivat avajaisissa ,Nouse riennä suomen da:an lähemmäksi kansan sydäntä vasta sit-
7312: kieli''. ten, kun siHä tehdään se, minä sen täytyisi-
7313: Minä huoonautan erikoisesti siitä vielä, kin ·olla, maan väestön ja maan omarrkieli-
7314: että olisi ollut paljon parempa·a, jos noihin sen sivistyksen ja ku'Lttuurin todellinen kor-
7315: päämääriin olisi päästy ilrrnan ylioppilaiden kein tyyssija. Edelleen huomauttaa ed.
7316: toimintaa. Tanner siitä, että suomalainen työmies on
7317: Vie.lä muutama sana edustaja Tannerin hyvin voimakkaasti kansallinen ja hyvin
7318: eilisen puheenvuoron johdosta. Minä esi- voimatkkaasti isänmaallinen. Minä hyvin
7319: tän tässä muutamia lauseita hänen esityk- mielelläni uskon tämän ja dlenp'a siitä va-
7320: sestään ja teen niihin eräitä reunamuistu- lmutettukin, mutta ne johtajat, ainakaan
7321: tuksia. Esityksensä alussa hän paheksui Tamner, hänellä ei esiinny oLlenkaan sitä
7322: sitä, että nykyiset ylioppilaat, jotka eivät ajatussuuntaa, mitkä SU{)malaisella työmie-
7323: ole minkäänlaista kansa1'lisba sortoa joutu- he1lä esiintyy. Siitä ~minä olen aivan varma.
7324: neet kärsimään, elävät tämmöisissä kii!hko- Edelleen oed. T,anner huomauttaa., että
7325: kansallisissa merkeissä ja pitä:vät sitä erit- !liian voimakas isänmaallisuus- ja ikansallis-
7326: täin va•litettavana nykyhetken merkkinä. tunto, että siitä on suoranaista vahinkoa.
7327: (Ed. Räisänen: Ei ole Tanner täällä!). Hän sanoo: Tämäntapainen kansallistun-
7328: OUJkoon olematta. Täiltä nykyajan ylioppi- teen ilmaus on matkaansaattanut meidänkin
7329: lasnuorisoita puuttuu nähtävästi todellisia maassamme suunna.wnta vahinkoa ja suo-
7330: ihanteita ja oikeita elämäntehtäviä, k{)ska rastaan ehkäissyt todellisen kansanistun-
7331: se ei mitään muuta voi löy;tää varavent- toon heräämistä. Tämä ny.t on suoranainen
7332: .tii•liksi voimakkai•den pmkausten esilletule- paradoksi, siJlä ed. Tanner ei voi missään
7333: mise:ksi kuin kansallisuuskys:ymy·ksen. Tässä tapauksessa todistaa sitä, että tämä hänen
7334: jo ilmenoo se väheksyvä meTkitys, jonka kiihkokansallistunteeksi väittämänsä mieli-
7335: ed. Tanner katsoo kansa<llisuuskysyllllyk- ala, joka meillä Su{)messa alkaa vähi-tellen
7336: sellä ja su~:>ma.laisrkansa:llisdla ajatteluta- päästä esiin ja joka todellisuudessa on mitä
7337: vaLla olevan, ja tämä on osaltaan suora- vaatima.ttominta kansa[listunnetta, että se
7338: nainen herjaus ylioppilasnuorisoa kohta·an. olisi ehkäissyt todellisen kansallistunnon he-
7339: Eipä si1ti, etteikö •tätä olisi herja.ttu aikai- räämistä. E·delleen hän huomauntaa: Tämä
7340: semminkin ja ainakin oltu ymmärtämättä kansrullistunt.o muodostuUJ usein fanatis-
7341: sen päämääriä. Niin ·on tehty jo jääkäri- miksi, ja silloin se on yksinomaan hävittävä
7342: liikkeen ja niin Qll t.ehty its·enäisyyden ai- ja alasrepivä tekijä sensijaan, että sen oi-
7343: kana vuodesta vuoteen, ja kuitenkin on keana tarkoituksena on kehi,ttää ja hienos-
7344: jä•lkeenpäin osoi.ttautunut, että nuoriso on taa ii!Lmistä. Muodostuneena tällaisefirni
7345: sittenkin usein ollut oilkeassa. En tahdo chauvinismik:si on se jokaisessa maassa,
7346: suinkaan sanoa, .entä se aina olisi ollut missä sitä ilmenee, todeninen kulttuuri-
7347: oikeassa. Nuoriso voi tietysti erehtyä myös- vaara. Kyllä lllyt pitää dlla jo kyyniHinen,
7348: kin, mutta ainakaan suomala.isuuskysy- jos tätä voi väittää Suomen kansasta, että
7349: myksen kohda[la se ei ole erehtynyt. Suomen suOIIllalai,n.en väestö, tuo mi•tä mal-
7350: Ed. Tanner valit·t.aa myös sitä, että yli- tillisin ja rauhalJisin vä•estö, että se olisi
7351: opisto on vieraamtunut ikansas'ta, että mie- chauvinismin, kiihkokan.saillisuuden vanassa,
7352: lenkiinto sen sisäisiä oloja kohtaan on jo- kun se hmluaa itselleen oma,kielist.ä va!Ltion
7353: Helsingin yliopiston järje>;tysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen 110
7354:
7355: yliopistoa ja kun se haluaa sen historia'lli- rensä myöskin saa virkapaikan, mikä ei ole
7356: sen epäkohdan korjaamista, j\1lm meillä niinkään suuressa määrässä mahdollista sil-
7357: kansallisuuskysymyksen aJ:alla vielä on. Ed. loin, kun ruotsalaista sivistyneistöä keino-
7358: Tannerilla ei ole mitään huomautettavaa tekoisesti meillä koulutetaan liian paljon,
7359: esim. sii,tä, m~tenlkä läntisessä naapuri- ja kun paremmin edellytyksin varustetut
7360: maassamme Ruotsissa todellinen kiihkokan- ruotsalaiset virkamiehet vievät nenän edestä
7361: sa1lisuus, chauvinismi, on päässyt vaUaile viran suomalaisen työmiehen ja talonpojan
7362: siitä huolimatta, että sieHä sosialidemo- vähempivaraiselta pojalta tai tyttäreltä.
7363: kr:a~Vttinen hallitus jo hoitaa asiat. Kun Ed. Tanner tietysti ei tällaiseen asiaan
7364: ennen joulua kesikuste:ltiin siitä sorromvlai- kiinnitä huomiota. Hän ei ole pitkiin aikoi-
7365: sesba asemasta, jossa Länsipohjan suoma- hin kai joutunut kokemaan, mitä puute
7366: laiset ovat Ruotsissa, niin sihloin herra Tan- merkitsee (Ed. Tu:rkia: Eihän araikki virllroja
7367: nerilla ei ·dllut esitettävänä mitään muuta saa!). Ei kaikki saakaan (Ed. Komu: Onpa
7368: kuin pe~lkkiä ~letkauksia ja i lkeyk.siä sille,
7369: 1 Heiskanen saanut!). Ja mitä taas tieteel-
7370: joka näi~tä asioita täällä toi esille. Totta liseen työhön tulee, jota yliopiston olisi
7371: totisesti täytyy herra Tannerin ajatuksen myös harjoitettava, niin mahdollisuudet
7372: juoksussa olla pitkiä loogillisia hyppäyksiä. suomalaisella taholla tulevat olemaan san-
7373: Suorrnen t1aJonpoika samoin kuin työmieskin gen pienet sen takia, että suomalainen opet-
7374: ajattelee suomalaiskansaJ~isesti, eikä voi taja uuvutetaan siellä liiallisella opetus-
7375: muuta tehdä. Siinä suhteessa ne ovat sa- työllä ruotsalaisten professorien jäädessä
7376: malla linjalla. Eroa on ~taas siinä, että ta- melkein ilman oppilaita. Siitäkin tullaan
7377: lonpoikien johtajat myös ajatteilevat ja toi- esittämään myöhemmässä vaiheessa esi-
7378: mivat suomalaisesti eivätkä asianajajatem- merkkejä (Ed. Wickman: De kan tala ,poli-
7379: puiHa koeta johtaa valitsijoita pois kaJ1- tik också !) .
7380: s:aJlisesta ajattelutavasta, kuten erikoisesti Kun on sanottu sekä ed. Tannerin että
7381: ed. Tanner pyrkii tekemään. Suomalainen myöskin ed. Sarlinin suulla, että maalais-
7382: talonpoika on siinä suht•eessa onneil1isessa liitto ja yleensä suomalaiskansalliset piirit
7383: asemassa, että sen j~ohtajatlkin toimivat ku- pyrkivät tätä yliopistokysymystä pitämään
7384: ten suomalainen jä.rki va:am. vain vaalivalttina (IiJd. Komu: Niin se on
7385: Edelleen ed. 'ranner huomauttaa, että tehnytkin !) , se on suoraa valhetta ja her-
7386: muka talonpoika ei välitä yliopistokysymyk- jausta, se on sanottava heti. Ei millään
7387: sestä paljoa, eikä siitä, mitenkä olot yliopis- taholla toivota niinkuin juuri maalaisliiton
7388: tossa järjestyvät. Hänelle on pääasia, että ja yleensä suomalaiskansallisella taholla,
7389: hänen poikansa ja tyttärensä yliopistossa niin elävästi sitä, että päästäisiin tästä
7390: saavat omalla kielellään sen opetuksen, mitä kieli- ja kansallisuuskysymyksestä, että saa-
7391: he kaipaavat (Ed. Komu: Eikö se riitä taisiin yliopistokysymys samoin kuin kieli-
7392: jo!). Ei, tämä ei riitä ja se on sinänsä kysymys yleensä sellaiseen loppuun vie-
7393: hyvä, mutta se ei riitä. Sitäpaitsi siinä yli- dyksi, että sen perään todella voidaan
7394: opistossa, jota nyt kaavaillaan, tulee ole- panna piste. Ja että maalaisliitto ei suin-
7395: maan hyvin monia tieteenhaaroja, joissa ei kaan halua tästä vaalivalttia sitä osoittaa
7396: tule olemaan minikäänkieEstä opetusta sen jo sekin, että meidän taholtamme jo vuosi
7397: takia, että opettajavirkoja ei jaeta asialli- sitten tehtiin helmikuussa aloite, jossa ehdo-
7398: sella pohjalla, vaan epäasiallisesti kielilin- tettiin koko kieli- ja kansallisuuskysymys
7399: jojen mukaan. Siitä tullaan seuraavissa kä- järjestettäväksi kansanäänestyksen pohjalla
7400: sittelyissä esittämään monia hyvinkin valai- ja sama aloite tullee myöskin jätettäväksi
7401: sevia esimerkkejä (Ed. Räisänen: Hyvähän ehkä laajemmalt.a pohjalta lähtien nyt hel-
7402: se on, että suomalaisen rohvessyörin ei tar- mikuussa esille tulevilla valtiopäivillä. Ei
7403: vitse venskata !). Se on myöskin (Ed. kai näin ollen voi väittää, että tällä taholla
7404: Komu: Ei Heiskasenkaan!) hyvä. Se on halutaan pitää tätä kysymystä vaalivalt-
7405: tietysti tärkeätä, että suomalainen saa yli- tina. lVIe ajattelemme aivan asiallisilla lin-
7406: opistossa omalla kielellään opetuksen ja tie- joilla ja toivomme, sanon sen vielä kerran,
7407: tysti on jo korkea aika siihen päästä. lVIutta että se ratkaistaan mahdollisimman pian,
7408: suomalainen talonpoika samoin kuin myös mutta hallituksen linjalla sitä ei ratkaista,
7409: suomalainen työmies toivoo, että hänen kutsuttakaonpa kokoon ylimääräiset valtio-
7410: opintielle antautunut poikansa ja t~rttä- päivät tai ei.
7411: 102 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
7412:
7413: Edelleen herra Tanner sanoo: ,olothan töä (Vasemmalta: Ei ainakaan puhuja!) __.,..
7414: järjestyvät kielellisessä suhteessa yliopistos- Ei ainakaan rpuhuja, aivan ·oikein. Ja
7415: samme aivan itsestään ja sikäli kuin on edelleen hän sanoi : , Te tahdotte ruotsalai-
7416: kysymys yliopistosta ne ovat jo suurim- sen kansanaineksen ajaa yliopistosta pois.''
7417: maksi osaksi itsestään järjestyneet ja ilman Kuka on sellaista sanonut? Päinvastoin
7418: mitään lainsäädäntöä ja varmaan tulisivat minä eilisessä puheenvuorossani huomautin,
7419: vastedeskin yhä paremmiksi muodostu- että se suomalaistunut yliopisto tulee hyvin
7420: maan.'' Näin voi herra Tanner sanoa, joka mielellään näkemään suojissaan kaikki ruot-
7421: ilmeisesti ei tunne yliopistoasioita enempää sinkieliset ylioppilaat ja antaa niille sen
7422: kuin minä tunnen kullmkauppajutun. Hal- tieteellisen pätevyyden kuin suomalaisille ja
7423: lituksen esitys näet tulee estämään luonnol- sitäpaitsi ruotsalaiset tulevat kaupanpäälli-
7424: lisen kehityksen yliopistossa. Jo nyt maam- senä saamaan täydellisen suomenkielen tai-
7425: me maatalous- ja metsätieteellinen tiede- don. Ja yhä edelleen sanoin, että jokainen
7426: kunta on tulossa aivan muutaman vuoden Suomen kansalainen, kun hänellä on riit-
7427: kuluttua täysin suomalaiseksi. Nyt siihen tävä tieteellinen pätevyys, pääsee tämän
7428: hallituksen esityksen mukaan kuljetetaan yliopiston opettajaksi, kun hän osaa suomea
7429: myöskin ruotsalaisia professoreita. Ja sa- riippumatta siitä, mikä hänen äidinkielensä
7430: mantapaisia esimerkkejä voidaan esittää tai syntyperänsä on. Ei kukaan ole yrittä-
7431: myös muualta ja tämä hallituksen esityksen nyt ajaa pois ruotsalaisia yliopistosta. Ja .
7432: jarruttava vaikutus tulee sitä suuremmaksi, myöskin ruotsalaisten kannalta tulee ole-
7433: kuta pidemmälle ajassa mennään eteenpäin. maan paljon parempi, että he suomenkie-
7434: Jos ed. Tanner olisi ottanut vaivakseen tu- lellä saavat mahdollisimman täydellisen
7435: tustua olosuhteisiin yliopistossa, niin hän opetuksen kuin että he saavat ruotsinkie-
7436: varmaankaan ei olisi meniLyt tuo1la1 tavaUa lellä ja tämän kielellisen kahtiajaon kautta
7437: puhumaan, sillä en usko, että hän haluaisi myöskin suomenkielellä kummallakin epä-
7438: puhua vastoin parempaa tietoaan. tyydyttävän, epätäydellisen opetuksen.
7439: Mitä taas meidän maineeseemme ulko- Toinen temppu, johon ed. Tanner on
7440: mailla tulee, johon ed. Tanner myös viit- turvannut. Hän muka esittää asian sellai-
7441: tasi, niin sillä tietysti on aina tärkeä mer- seksi ikäänkuin työväenasiaa ja suomalais-
7442: kitys ja maamme maine ulkomailla pitää kansallista asiaa ei voitaisi ajaa samalla
7443: olla mahdollisimman hyvä. Mutta tässä- kertaa. Hän hyvin tietää, että tässäkin
7444: kään herra Tannerin päättelytapa ei ole päinvastoin hyvin voidaan kulkea samalla
7445: oikea. Totta kai meille annetaan ulkomailla lin,ialla, että myös kansallisuusasia on nyt
7446: s1tä suurempi arvo, kuta itsenäisemmin me ja yhä suuremmassa määrässä tulee ole-
7447: kansallisessa suhteessa siellä esiinnymme. maan suomalaiselle nuoremmalle virkamie-
7448: Jos me haluamme olla toisten valtioiden histölle myös taloudellinen kysymys, että
7449: renkeinä, niin meitä myös renkinä pide- siinä tullaan myös ajamaan vähäväkisten
7450: tään. Ja edelleen. Jos kerran näiden kieli- asiaa sillä kohdalla. Erinomaisen hyvin so-
7451: ja kansallisuuskysymysten esillä olo vaa- pivat työväenasian ja kansallisuusasian aja-
7452: rantaa meidän asemaamme ulkomailla, niin minen yhteen.
7453: tottakai olisi silloin loogillisempaa ratkaista Mitä siihen letkaukseen tulee, jonka ed.
7454: ne mahdollisimman pian, mihin suoma- Tanner heitti maalaisliittoon kuuluvalle
7455: laiskansallisella taholla pyritään. Halli- oppimiistolle, niin siitäkin muutama sana.
7456: tuksen olisi erittäin helppo esittää lähe- Jos herra Tannerin ajatusjuoksu pitäisi
7457: tystöjensä y. m. kulttuuripropagandatyönte- paikkansa, niin se veisi siihen, että maalais-
7458: kijäin kautta, että meillä tämän ratkaisun liittoon ei saisi kuulua oppineistoa lainkaan.
7459: jälkeen kohdellaan vähemmistöä, paljon hel- Mutta siihen sentään herra Tannerin valta
7460: 1äivaraisemmin kuin missään muussa maassa. ei riitä. Hän ei voi estää meitä kuulumasta
7461: Ed. Tanner turvautui eräisiin temppui- maalaisliittoon, jotka pidämme maalaislii-
7462: hin. Ensiksi hän esitti, että sosialidemo- ton ohjelmaa oikeana ja sen toteuttamista
7463: kraattinen ryhmä ei halua olla mukana välttämättömänä ja jotka olemme kasvaneet
7464: antamassa maasta sitä kuvaa, että se täällä maanviljelijäin, torpparien tai pienviljeli-
7465: haluaa sortaa vähemmistöä. Kyllä kai ed. jäin tuvassa ja nähneet, missä kaikessa
7466: Tanner tietää, että ei tämän jälkeen kukaan puutteessa maalaisväestö meillä elää, ja
7467: täällä halua sortaa ruotsalaista vähemmis- nähneet, miten paljon korjauksia sen elä-
7468: Hel,singin yliopi,ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 103
7469:
7470: maan vielä tarvitaan. Tähän eivät herra vottavasti eivät kovin kauan (Eduskunnassa
7471: Tannerin valtuudet riitä. naurua).
7472: Ja vielä eräs temppu, joka kylläkin liit- Käymättä tässä yhteydessä yliopistolain
7473: tyy Sosialidemokraatin pääkirjoitukseen yksityiskohtiin, pyydän vain todeta, että
7474: €ikä ed. Tannerin eiliseen puheenvuoroon. aate suomalaisesta kansallisvaltiosta elää
7475: Muistaakseni eilisenpäiväisessä Sosialidemo- kansamme keskuudessa erittäin voimak-
7476: kraatin pääkirjoituksessa nimimerkki H. R. kaana, ja ,sitä aatetta eivät väkivoimat
7477: - luultavasti Hannes Ryömä - lopettaa saa, pois Suomen taivahan alta", eivät sitä
7478: artikkelinsa näin: ,.Samassa yhteydessä on saa pois hallituksen temput eivätkä ed.
7479: nyt myös tehtävä loppu siitä diktatuurival- Tannerin diktatuurimaisesti terrorisoimat
7480: lasta, jota Lapuan liikkeen alaosasto Aka- sosialidemokraattiset edustajat.
7481: teeminen Karjala,~Seura yrittää osakuntien
7482: avulla yliopiston nuorison keskuudessa har- Ed. S o me r s a l o: Herra varapuhemies!
7483: joittaa, mikä voi tapahtua ainoastaan sillä - Eilisessä keskustelussa arvosteltiin anka-
7484: tavoin, että ylioppilasnuorison osakuntiin rasti hallitusta näitten ylimääräisten val-
7485: pakkokuuluminen yliopistolailla lakkaute- tiopäivien kokoonkutsumisen johdosta. Tä-
7486: taan" (Ed. Komu: <Se ,on hyvin sanottu!). män perusteella pani ed. Sarlin omasta ja
7487: En ole viime vuosina enää ottanut ylioppi- myös, ymmärtääkseni, ryhmänsä puolesta
7488: laselämään osaa. En tiedä, mitä siellä ta- juhlallisen vastalauseen pöytäkirjaan, huo-
7489: pahtuu, mutta haluaisin sanoa teille sosiali- mauttaen, että tällainen arvostelu olisi jopa
7490: demokraatit, että poistakaa te diktatuuri aivan sopimatontakin ja kohdistuisi, ei hal-
7491: omasta puolueestanne, jossa tällaisesta pak- litukseen, vaan tasavallan presidenttiin.
7492: kovallasta on mitä selvimpiä esimerkkejä, Pyydän huomauttaa, että tuollainen vetäy-
7493: m. m. se silmitön painostus, jota suuressa tyminen tasavallan presidentin selän taakse
7494: valiokunnassa ennen joulua harjoitettiin on aivan sopimatonta, sillä tällä perusteella
7495: Bräitä teidän ryhmänne jäseniä kohtaan, voitaisiin kieltää arvostelu, joka kohdistuu
7496: jotka yrittivät ajaa hiukan kansallisempia mihin hallituksen esittelyyn tahansa, jonka
7497: pykäliä läpi kielilakiasiassa (Vasemmalta: se eduskunnalle tekee. Kaikkihan ne ovat
7498: Ketä ne oliva;t ~ - Ed. Lahdensuo: Nyt lJie tasavallan presidentille esitettyjä, hänen
7499: on potkittu pois kokonaan!). Ja tästä dik- hyväksymiään ja hänen allekirjoittamiaan.
7500: tatuurista on mielestäni esimerkkinä myös- Kyllä edistysmielisessäkin eduskuntaryh-
7501: kin se (Ed. Komu: Maalaisliitto myös on mässä tiedetään, että tämä ylimääräisten
7502: heittänyt yli muutamia! - Muita välihuu- valtiopäivien kokoonkutsuminen on lähte-
7503: 'toja.) - Minä pyydän, että minä saan nyt hallituksesta ja että hallitus siitä on
7504: :puhua ('Eduskunnasta: Puhu vain!), - täydelleen vastuussa.
7505: että eilen perustuslakivaliokunnan vaalissa Eräässä suhteessa näyttävät nämä yli-
7506: toimitettiin kaikki ne sosialidemokraatit määräiset valtiopäivät muodostuvan aivan
7507: pois perustuslakivaliokunnasta, joilla ennen ainutlaatuisiksi. Eilisessä keskustelussa
7508: joulua esiintyi jossakin määrin suomalais- ilmeni nimittäin, ettei parlamenttaarisella
7509: kansallisempi katsantotapa. Tähän ei myös- hallituksellamme olekaan takanaan mitään
7510: kään voida väittää sillä, että halutaan saada muuta kuin li-miehinen edistysmielinen
7511: asiantuntijoita ja myöskin valiokunnan ryhmä. Saneliharr sosialidemokraattien ta-
7512: varajäsen ed. Voionmaa, jota nyt olisi holta ed. Tanner pöytäkirjaan, että tämä
7513: myöskin pidettävä asiantuntijana tämän hallituksen näin ensiluokkaisen tärkeänä
7514: kysymyksen kohdalla, että hänkään ei ole pitämä kysymys onkin vasta ,kuudetta
7515: enää va:liokunnan jäsen. Kun myöskin suuruusluokkaa'' ja että ryhmä ei pidä
7516: Qn haluttu huomauttaa, että maalaisliitto- eduskunnan koollekutsua sellaisessa asiassa
7517: laisia ministerejä on hallituksessa, niin ,hyvin harkittuna' '. Kysymys ei ole hänen
7518: minä pyydän huomauttaa, että ministeri mielestään ollut edes kiireellinenkään ja,
7519: Hynninen ja ministeri Jutila eivät ole hal- niinkuin hän lausui, ,hallituksen toimen-
7520: lituksessa maalaisliiton vastuulla, eikä maa- piteen ainoana tarkoituksena lienee ollut
7521: laisliiton eduskuntaryhmä ole siihen anta- estää vähemmistöä saamasta äänestetyksi
7522: nut minkäänlaisia valtuuksia. He toimivat asian lepäämään yli vaalien", joka vähem-
7523: yksityisinä ammattiministereinä (Ed. Räi- mistöoikeus hänenkin todistuksensa mukaan
7524: sänen: Mutta ovat maalaisliittolaisia!). Toi- ,on koetettu Suomen valtiopäiväjärjestyk-
7525: 104 Lauantaina 19 p. tammikuuta .1935.
7526:
7527: sessä erikoisella säännöksellä todeta ja nyt nuortasavaltalaisten liiton mukaan ,maara-
7528: on tullut syrjäytetyksi". En ymmärrä, voi- tiedottomuutta ja heikkoutta hetkellä, jol-
7529: siko ankarampaa tuomiota hallituksen edes- loin kansakunnan kaikki käyttökelpoiset.
7530: ottamuksista antaa lausuttuna diplomaatti- voimat olisi rohkeilla ja varmoilla otteilla
7531: sessa muodossa. keskitettävä rakentavaan työhön kansallis-
7532: Mitä ruotsalaiseen ryhmään tulee, olin lumlteemme mukaisella vapaamielisenä ja
7533: havaitsevinani, että ed. von Born oli myös- kansanvaltaisella pohjalla". Tällaista tuo-
7534: kin esitykseen varsin tyytymätön. Hänhän miota ei paraskaan advokatyyri voine selit-
7535: tahtoi todeta, että esityksessä ovat ruotsa- tää miksikään luottamuslauseeksi.
7536: laisten edut ja sivistystarpeet saaneet epä- Mutta tahtoisin ;tässä todeta, että edis-
7537: oikeudenmukaisen kohtelun. Hän ei enää tysmielinen ryhmä nyt jyrkästi poikkeaa
7538: tahdo uskoa sanallisiin vakuutuksiin kielel- omista periaatteistaan, jos se ~äMee tätä
7539: lisen vähemmistön oikeuksien turvaami- haLlituksen .toimenpidettä kannatuksellaan
7540: sesta, vaan vaatii nyt tekoja ja vetoaa enem- tukemaan. Knn p-ääministeri viime vuoden
7541: mistön ,jalompiin tunteisiin". Näillä kah- maa,liskuussa .esitti tuon kuuluisan :lausun-
7542: della ryhmällä, sosialidemokraateilla ja tonsa 'talousneuvostoS'ta, kutsuttiin hänet,.
7543: ruotsalaisilla, ei tietenkään ole ollut vähin- kuten muistamme, ryhmänsä eteen teke-
7544: täkään ennakkotietoa hallituksen aikeista. mään tuosta lausunnosta tiliä ja sen joh-
7545: Eduskunnan koollekutsu yllätti heidät var- dosta antoi :kansallisen edistyspuolueen:
7546: masti yhtä suuresti kuin suuren yleisönkin. eduskuntaryhmä jul!k~lausuman, jdka on
7547: Näin ollen en lainkaan katso ihmeeksi, kun ehkä hyvä tälläkin hetkelilä muistaa. Siinä
7548: Suomen Sosialidemokraatti eilisessä pääkir- sa.notaan, että ryhmä on oHut si:tä mieltä,
7549: joituksessaan ja varmasti puoluejohdon val- että ,,valtiollisen .ti'lanteen tervehdy,ttämi-
7550: tuuttamana totesikin hallituksen otteessa seksi ennenkaikkea kumouksellisia voimia
7551: olevan ,diktatuurin makua''. ja virtauksia vastaan laillisuutta, kansan-
7552: Mitä taas edistyspuolueeseen tulee, ei sen- vaLtaa ja parlamentarismia kannattavien
7553: kään kanta ryhmän puheenjohtajan, ed. piirien on ;tehtävä määrätietoista yhteis--
7554: Sarlinin eilisestä luottamuslauseesta huoli- työtä. Tätä yMeistyötä ei ole pyrittävä
7555: matta ole tässä asiassa kiistattoman selvä. edistämään johta.mrulla vaHioliista elä-
7556: Viime tiistaina julkaisi ,nuortasavaltalais- määmme seHaisil'le raiteilJ:e, joilla toiminta:
7557: ten liitto", johon kuulunee etupäässä edis- suuntautuisi oleellisten parlamentaarista
7558: tysmielisiä ja jonka johdossa istuu myös kansanvaltaa !vastaan kohdistettavien muu'-
7559: edistysmielisen ryhmän jäseniä - epäilen, tosten aikaansaamiseen sekä laillisella poh-
7560: että ed. Sarlininkin nimi löydetään tuon jalla toimivien ja valtiovaltaan lojaalisesti
7561: liiton johdon luetteloista - julkilausuman, suhtautuvien va~tiollisten ryhmitystt.m toi-
7562: jossa se ankarasti moittii hallitusta sen toi- mintavapautta vastaan. Tasa,valtaa raken-
7563: menpiteen johdosta, joka ,parlamenttaari- tavailta yhteistyÖiltä puuttuisi silloin varma
7564: selta kannalta on hallitusmuodon vähem- pohja ja perusta". ~Ei kai edistysmielinen
7565: mistölle takaaman oikeuden loukkauksen edmfu:untaryhmälkään kuvittele, että tämä
7566: vuoksi epäilyttävä". Aikaisempaan esityk- ylimääräisten valtiopäivien kokoonkutsu
7567: seen tehdyt muutokset eivät julkilausuman Y'liopistoasiassa on nyt mitenkään edistänyt
7568: mukaan ,kykene ratkaisemaan tyydyttä- tuota pohjaa, jota se julkilausumassaan
7569: vällä tav,a;J:la Helsingin yliopiston uudistus- kuuluttaa~ ~Onhan jo aivan illllJCistä, että
7570: tarvetta edes kielellisessä suhteessa''. Kun tä.mä kysymys repii eduskunnan rikki ai-
7571: hallitus tämän lisäksi on esitellyt ,poik- van ennenkuuJuma!ttoma1la ~tavalla. Minun
7572: keuslakeja diktatuurimaitten mallien mu- täytyy sanoa, että jo niiden mieleni[maisu-
7573: kaan ja pyrkinyt rajoittamaan yksityisten jen valossa, joita sekä vasemmiston että
7574: liikuntavapautta antaen jopa hyvitystä voi- ruotsalaisten taholta täällilä eilen esi,tettiin,
7575: mille, joiden toiminta on tähdätty suoras- on hallituksen ;toimenpidettä kutsuttava
7576: ta_an yksilöiden vapauden periaatetta ja ennenkuulumattoman rohkeaksi, jopa sa-
7577: kansakunnan vapauden suojana olevaa kan- noisin sankariUiseksi. Se !kutsuu !koolle yli-
7578: sanvaltaista valtiojärjestystämme vastaan, määräiset va'Hiop äivä:t saadakseen enem-
7579: 1
7580:
7581:
7582: joiden ulkoa lainattujen hämärien ,johtaja- mistön v:oimaLla erään ,kuudennen luokan
7583: periaatteiden'' toteuttamiseen, on tällaisen kysymyksen" ja ,toisarvoisen ka.I!Ilan" päi-
7584: valtiovallan menettely'' edistysmielisten väjärjestyksestä poistetuksi ottamatta edes
7585: Reisingin yliopiston järje;sty.smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 105
7586:
7587: ennaklmon selvää, onko .tuollainen enem- mitään yksityisiä töitä. Olisiko ,asia siis
7588: mistö täälilä va['masti muodostettavissa. To- niin, että hal'litus on tämän ·teoksen toimi-
7589: sin se vielä ennen eduskunnan kokoontu- tuttanut, kustantanut sen painatuksen
7590: mista neuvottelee sekä ed. Tannerin että ed. omassa kirjapainossaan, sen j.akelun ei vain
7591: von Bornin kanssa antaakseen vasta tämäJL eduslkunna'lle, vaan ilmeisesti sangen laa-
7592: jälkeen esity.ksel'leen lopullisen muodon. joille piireil'le, ja olisiko hallitus ehkä otta-
7593: Mutta kuten eilen ·näjmme, ei tämä neu- nut vastaan sellaisen lahjoituks·en, joka
7594: vonpito näytä mi.tään auttaneen. Edus- tässä ilmeisesti on tapahtunut, kun profes-
7595: kunnan al''V•OvaHan alentamista olisi tieten- sori, j.onka vapaa työaika ei ole liian runsas,
7596: kin nyt olettaa, että herrat von Born ja on lähtenyt tkirjoilttamaan tällaista paksua
7597: Tanner vain muodon vuoksi ovat täällä teosta? Vai onko siitä ehkä 11na1ksettu hä-
7598: eduskunnan edessä hallituksen edesottami- nelle myös korvau~kin, joka ensi vuonna
7599: sia mestaroineet? Heidän ryhmänsä vaka- löydetään joltakin valltioneuvoston tililtä.
7600: vaa suhtautumista parlamentarismiin ja Kaikkiin näihin kysymyksiin ol1aan nyt
7601: y;arsinkin sen i'lmitulleisiin heikkouksiin ei oilkeutettuja jo senkin johdosta, että tällai-
7602: tietenkään saa myöskään epäillä eikä ole sesta samanlaisesta kysymyksestä on ker-
7603: edes uskottavaakaan, että. he [ähtisivät ran aikaisemmin eduskunnassa tJehty jopa
7604: täällä mitään parlamentin vastaista toimin- välikysymys. Se tapahtui 1917 Tokoin hal-
7605: taa tukemaan~ Niin sanottuihin lehmä- lituksen aikana, jolloin eduskunnassa yhtäk-
7606: kauppoihin eivä.t 1he enempää :kuin heidän kiä ·havaittiin, ·että yksityisiä siviilitöitä oli
7607: ryhmänsä:kään .ole mi'Hoinkaan antautuneet. ryhdytty 'laajassa mittakaavassa valtioneu-
7608: Heidän jurkisen suhtautumisensa vilpittö- voston kirjrupainossa ja valtioneurvosion lu-
7609: myys esillä olevaan kysymykseen on ylä- ·valla toimittamaa.n. .Sieltä a1koi näet ilmes-
7610: puolella kaiken epäilyksen varjonkin. Hal- tyä bolshevikimatruusien vaUankumousjul-
7611: lituson-totean sen tässä- uhkarohkeu- k.aisuja venäjän kielellä. HaJlituksen kai-
7612: ,tensa vuo:ksi täten joutunut mitä vaikeim- kista selittelyistä huolimatta 1lausui edus'-
7613: paan asemaan, jost•a vain parlamentaari- kunta silloin an:karan tuomionsa tudHaisen
7614: nen ihme vie1ä pystyy sen pelastamaan. menettelyn johdosta.
7615: Tosin tuon ihmeen puolesta työskentelevät Tähän julkaisuun täytyy minun kiinnit-
7616: sangen moninaiset voimat, - voimat, joi- tää huomiotani jo eräästä toisestakin syystä.
7617: den olemassa.olon me vain ik:ulissi·en takaa Millaista onkaan se propaganda., jota näin
7618: aavistamme, joskus näemme niistä jonkin- ilmeisesti kansan varoilla ja valtioneuvoston
7619: l·aisen väJähdyksen, mutta emme ·tiedä, tieten nyt tässä yliopistokysymyksessä har-
7620: 'kus•ta ne tulevat ja kunne ne menevät. joitetaan? MiJlaisia ovat ne keinot, j.oilla
7621: Täällä on kansanedustajille jaettu muuan koetetaan kansa.Ue tätä vaikeata kysymystä
7622: jullkaisu yliopiston kielikysymyksestä. Se selvitellä? Tässä teoksessa leimaa Helsin-
7623: käsittää 7'2 sivua j.a sen kirj.oittaja. on Hel- gin yliopiston pr.ofessori meidän valtiomme
7624: singin Jliopiston profes.<Jori K. S. I.1aurila. ,höilmöläisvaltioksi' '. Sellainen on Suomi
7625: En kiinnittäisi tähän teokseen .mitään huo- hänen julisltuksensa mulkaan ,olojen pa-
7626: miota, ellen h'ämmästyksekseni ha.vaitsisi, kosta'' jo pitkät ajat ollu·t, ja sellaiseksi se
7627: että sen on painanut valtioneuvoston kirja.- jää, j.os yliopistokysymys ratkaistaisiin suo-
7628: paino. Ihmettelen suuresti, millä tavaUa ma:laiseen tai edes ruotsalais•eenkaan kaa-
7629: tällainen:kin teos on syntynyt. Onko val- va<an. Kirjoittaja ei ole •lainkaan yllätty-
7630: tioneuvoston jonkinlaista toimintaa tällai- nyt sanojensa mukaan niiSltä suomalaiskan-
7631: sen yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisen sallisen ,rintaman ,sokean kiihkon sande-
7632: takana? Ihmettelen, kuka on se jalomieli- roista yltiövaatimu:ksista, j.oita· intoileva
7633: nen ·lahjoittaj·a, jdka mei[le eduskunnan jä- lauma asiallisesti perustclemattomien :isku-
7634: senil'Ie tässä on tehnyt 2,000 a 3,000 Suo'- lauseiden pohjalla nyt ajaa". Hän ei ole
7635: menmarkan lahjoituksen. Jokainen kap- yHätetty, että tällaista tap·ahtuu suomaiai-
7636: p.wle nimittäin maiksaa kirja!kanpassa aina- sena rintamalla. Hän on yllätetty vain sen
7637: kin 10, enei muistaakseni 15 marl.M:aa. johdosta, että ruotsalaiset nyt kerranlkin ja
7638: _ Kuka on tämä salaperäinen lahjoittaja~ poiJilieulkseJlisesti eivät ,ole tyytyneet asiaQli-
7639: Entä kuka on sen kustantaja? Tämä olisi siin järkiperusteluihin, vaan että nyt ker-
7640: vieJä mielenkiintoisempi kuulla. Tietäkseni rankin on 1havaittJavissa kiihkoa myös ruot-
7641: ei valtioneuvoston kirjapaiiwssa julkaista sinki'elisten taholta ! On todellakin häm-
7642:
7643: 14
7644: 106 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
7645:
7646: mästy;ttävää, millaista tässä suomalaiskan- tuota politiikkaa harjoitettiin. Ja j·os ker-
7647: sallisessa kieliasiassa H€'lsingin yliopiston ran enemmistökansalliJsuudella on suuruu-
7648: professori vielä näinä pä1vinä voi Suomen t,ensa nojalla oikeus eheyttä:ä valt&kuntaa
7649: ylioppilasnuorisosta [ausua. Hän :kirjoit- tekemällä se mahdoHisimman yksikieliJsiksi,
7650: taa: ,rSuomen ylioppilaat näkyvät arvele- niin silloin oli y,enä!l.äisillä ainakin ariJtmeet-
7651: van voivansa asettua iloiS€Sti p.erustuslain tisesti meLkoista suu;rempikin oikeus sellai-
7652: yläpuolelle ja järjestellä vain asioita pe- seen ehey.ttämiseen kuin suomalaisella väes-
7653: rustuslaista välittämättä.'' Näin hän sa- töHä Suomessa" (Ed. Sundström: Onko se
7654: noo sen johdosta, että ylioppilaat ovat roh- valtioneuvoston kanta~). Näin siis kat-
7655: jenneet vaartia. .täysin suomalaista va'ltion sota.an valtioneuvoston kirjapainon julkai-
7656: yliopistoa. Se on hänen mielestään ol;lut semassa kirjassa, jonka suoma:lainen Hel-
7657: perustuslain rH\'lmmista. Hän 1ausuu, että singin yliopiston rprofessori, Suomen kan-
7658: on nurinkurista, jos koulujen oppilaat ru- san koulut:tama prrofessori on kirjoittanut,
7659: peavat määräilemään,. miten heitä on ope- v·enäläisillä olleen täällä vie~raassa maassa
7660: tettava, tai koM:eakouluj1en opiskelijat heille yhtä suuret ja jopa suuremmatkin oikeudet
7661: annetun viisauden nojalla suunnittelemaan, ka.nsallisuusolojen järjestelyyn kuin Suo-
7662: mrten maan korkein opetus on järj.esrt:et- men suomalaisella kansalla. Kun .tällaista
7663: tävä. Se on hänen mielestääm samanlaista tapahtuu, .on todellakin jo jouduttu san-
7664: ,nulikkadiktatuuria ", jota V'Blläjällä nyt gen pitkäJle, ja nimenomaa,n kiihkossa. So-
7665: harjoitetaan. Heillä pitäisi hämm mides- lceassa kieliikiihlkossa un jouduttu sangen
7666: tään olla edes ,jonkin verran järkeviä aja- pi:tkäHe (Ed. :Sundström: Kaupan hieron-
7667: tuksi·a, eikä vain riehautuneiJta kiihkotun- nassa !) . ,
7668: teita", joihin nyt vedotaan, :kun <vaaditaan Luonnollisesti koetetaan tässä julkaisussa
7669: yliopiston kieliolojen järjestelyssä ottamaan niyös pelotella Suomen kansaa. Sitä tak-
7670: huomioon joidenkin ,sairaalloisesti kiihkou- tiikkaahan on tässä kysymyksessä jo kauan
7671: tuneiden nuorukaisten irvilkuvamaisesti vää- harjoitettu. .Siel1ä nimittäin uskotellaan,
7672: rentynei tä: tunteita". Ha•luaisin tietää, että jos täällä nyt ruotsalaisia aletaan näin
7673: oliko ehkä prof,essori LaurHa:lla tätä. kir- ,sortaa", niin koko senkielinen väestö nou-
7674: joittaessaan ja oliko haillituksel'la tämän see ,pyhään sotaan uhatun kieiensä ja kan-
7675: painatuksen valtioneuvoston kirjapainossa sallisuutensa puolesta ja kohta on meillä
7676: salliesaaan muistoosaan myös tuo ,,Raata- kolko Skandinwvia ja Europpakin vastas-
7677: jan" T. M. K. nimimerkin allekirjoittama samme." Näemme täten jo edessä Suomen
7678: kirjoitus vuodeha 1907 ~ Oliko ehkä silloin kansan tuhon, jos se rohkenee vaatia itsel-
7679: oppilaille sa:HiHua myös pohtia näitä yli- leen supisuomalaista yliopistoa.! Teoksessa
7680: opiston opetus- ja ki!elikysymyksiä ja onkD laUJsutaan: , Tähän sanovat tietysti suurkan-
7681: ehkä se, mikä siUoin i'lmeiJsesti oli sallittua salliset intoilijat, jotka puhuvat niin rehen-
7682: Venäjän vallan aikana, nyt meidän päivi- tellm·ästi kuin Suomi olisi maailman mahta-
7683: nämme vapaassa Suomessa :kiellettyä (Ed. vin suurvalta ja he itse vähintäin Stalinin,
7684: Sundström: Monessa suhteessa kiellettyä!). Mussolinin ja Hitlerin veroisia diktaatto-
7685: Prof•essori !Jaurilan mielestä tää1'Hi kansaJ- reita. - vaikka heillä <tavallisesti ei ole
7686: lisvahiDaate nyt ,lkummitteiJ.ee" (Ed. Sund- juuri muita diktaattorin varusteita :kuin
7687: ström: Hö.Lmöläisvaltio.!). Ja hän ilausuu ehkä kyllä suuri suu - : v 'i i s s i i t ä!"
7688: ylioppilaiden ja yliopiston opettajain valta- Mei.tlä siis, t·otean sen tässä, ovat kaikki ne,
7689: van enemmistön kielipolitiikasta seuraava.t- jotka nyt aja.vat suomalaiskansallisen yli-
7690: kin sanat: ,J.os se kielipolitiikka, jota kiih- opiston asiaa, vain hö1möjä ja rehenteli-
7691: koilevat piirit Suomessa nyt vaativat nou- jöiJtä. Tällaisia ovat myöskin kai ne edus-
7692: datettavak:si maan ruotsinkieiis1een väestöön kunnan jäsenet, jotka ovat Q'Ohjenneet suo-
7693: nä.hden, on oikeaa., niin silloin on julistet- malaista yliopistoa vaatia. Tässä teoksessa
7694: tava oikeaksi myös se venäJläistyttämispoli- ei vain parjata ja häväistä, vaan kyllä
7695: tiikka, jota sortovuosina Venäjä P lehven,
7696: 1
7697: myöskin etsitään asia1listakin asiaoa. Siinä
7698: Bobrikoffin, Seynin ja heidän 1kätyriensä yritetään todistaa, että täysin suomalaistute-
7699: avulla harjoitti koko Suomea kohtaan (Ed. tun yliopiston vaatimus ,olisi aivan kohtuu-
7700: Sundström: Onlko se valtioneuvoston kan- ton ja järjetönkin. Siinä huomautetaan,
7701: ta~). Venäläis<en kansallisvaltion nimessä, mitenkä meillä .toki on yksi pätevä ihenki:lö,
7702: sen eheyttämiseksi ja lujiäamiseksihan joka pystyy näitä yliopistoasioita arvoste-
7703: Reisingin yliopi,ston järje.styiSmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 107
7704:
7705:
7706: leanaan, ja tämä henki'lö on vi~läpä ainoa, nien ovat pysyneet muuttumattomina, niin
7707: joka siihen todella asiaLlisesti j.a intohimot- eipä tarvitse ihmeteJJä, jos täUaiseenkin esi-
7708: tomasti pystyy ja jolla .on vielä se etu, että ty.kseen nyt suhtaudutaan ankarasti arvos-
7709: hänen kantansa on !pysynyt, niinkuin teo:k- tellen. Erikoisena perusteluna sekä ruot-
7710: sessa lausu:taan, oh:mnaisesti samana halki sinkielisten että edistysmieiisten ja myöskin
7711: vuosikymmenien. Tämä henki'lö on valtio- sosialidemokraattien taholta on esitetty, että
7712: neuvos Setä'lä, joka on tämän nyt remon- nyt ·olisi kysymys jonkinlaisen ,vähemmistö-
7713: tinailaisen y:liopisto1ainsäädännön isä ja kansallisuuden'' moraalisten oikeuksien
7714: myöSkin meidän kielilainsää.däntömme isä. vaarinottamisesta. Näin [ausuu myöskin
7715: En tosiaankaan tiedä,. onko tämä ylimää- professori Laurila kirjassaan. Minun ,täy-
7716: räisten va'ltiopäivien koollle kutsumiwen nyt tyy kuitenkin huomauttaa, että .ruotsalais-
7717: onnistunut esimerkki rtuon kannan oikeu- ten ylioppilaiden valtaosa kuuluu johonkin
7718: tuksoota, joka on pysynyt ,,halki vuosikym- ai,van muuhun kuin ruotsa;laiseen kansalli-
7719: menien samana". Onko ~tämä hänen yli- suuteen. Tuon ruotsalaisen kansaHisuu-
7720: opistolainsäädäntönsä siis niin erinomaisen den me löydämme vain ruotsa1aisrannikoil-
7721: onnistunut, että hänen uusikin ehdotuk- tamme, mutta ·jos me 'lähdemme tutkimaan
7722: sensa olisi meille jotakin Jumalan sanaa, jo- ruotsalaisen si'vistyneistö.mme sukujuuria,
7723: honka ei saa muistutulksin puuttua~ Huo- epäilen, että sieltä ei löydettäisi montaka,an
7724: mautan vain, että vuonna 1925 yliopisto- prosenttia ruotsalaista verta. Ne, jotka nyt
7725: asiain ollessa ·tää<l'lä esil:lä valtioneuvos Se- kansaHisuusperiaatteen pohj1alla vruativat
7726: tälä vakuutti, että ,kun ol'emme vuodessa itsel1een oikeutta ruotsinkieliseen opetuk-
7727: 19;28, sillloin on ol·emassa yliopisto, jota m~ seen, ovat lukema:ttomissa .tapauksissa supi-
7728: voimme sanoa suomenlkielis·eksi' '. Niinhän suomalaista ta:Ionpoi:kaista a1kup·erää. iiYiinun
7729: ei käynyt. Mehän tiedämme, että vielä tietääkseni ·on j·opa yliopiston professoreissa
7730: 1929, jolloin yliopistolaki oli jo kokonaisen sellaisia miehiä, j.ot1m. nyt .esiintyvät r.uotsa-
7731: vuoden oLlut täyde:Ilisesti 'toteutettuna, ei Jaisuuden ja ruotsinkie:1en esitaistelijoina ja
7732: eräissä vakinaisissa tutkintoaineissa ollut jotka. kirjoittavat nimensä latinalaisittain
7733: minkäänlaista opetusta suomenkielellä. Ti- sangen hienosti, mutta j,oiden esi-isillä, jopa
7734: lannettahan oli aut·ettava Lex Ingmaniilla, isoisällä, saaHoi olaa niinkin perin suomalai-
7735: joka myönsi yli 300,000 markkaa suomen- nen nimi kuin Asikainen. Tällaiselleko kan-
7736: kieliseen lisäopetukseen. Tämän 300,000 kansaHisuude11e meidän pitäisi meille vie-
7737: mal'kan myöntämisen he:t~ra pääministeri raalla kielellä opetusta j.ä.rjestää ja sen
7738: mainitsi eräänlais·ena esimerklkinä siitä, mi- opetuksen estäminen, sekö on ka.nsallisuu-
7739: ten suomenkielisestä opetuksesta on yliopis'- den sortamista. Pyydän muistuttaa eräästä
7740: tossa todellisuudessa huolehdittu. Minun a:loiUeesta, joka täällä eduskunnassa syk-
7741: täytyy sanoa, että •täUainen poikkeuslaki syTlä 1933 tehtiin, ja jonka läpivieminen
7742: ei suinkaan ole mikään todistus siitä, että tulisi selventämään paljonkin näitä lkansal-
7743: yliopistoasiat on edUBkunnassa oikein hoi- lisuuskysymyksiä. Siinä vaadittiin, että
7744: dettu. Tuosta valtioneuvos Setäiän laati- ennenlkuin joku voidaan ottaa Suomen lkan-
7745: masta yliopistolla'ista täytyi jopa yliopiston sa1aiseksi, hänen 'täytyy täysin hanita suo-
7746: konsistmin vain 7 vuotta sen laatimisen menkieltä. Kyllähän me tiedämme, että
7747: jälkeen antaa suorastaan muser.tava lau- mi:ltei kaikki ulkomaala'iset, jotka Suomen
7748: sunto. .Sehän lausui: ,Nykyinen yliopisto- kansalaisuutta hakevat, ovat oppineet juuri
7749: lainsäädäntö ei ole kyennyt järjestämään ruotsinkielen ja uskallan väittää, että aina-
7750: kielellisiä oioja yliopistossa sil·lä tavoin, että kin parikymmentä prosenttia Helsingin yli-
7751: se olisi herättänyt yleistä .tyydytystä. Tässä opiston nykyisistä ruotsinlkielisistä ylioppi-
7752: suhteessa se ei ole s.a;a.nut osakseen sitä luot- laista. ei ole suinkaan kotoisin Skandina-
7753: tamusta cmahdolllisuuksiinsa johtaa kehitystä viasta, ei ainakaan Ruotsista, vaan jostakin
7754: toivottuun päämäärään, joka yliopistoHisen vallan muualta. Heidän isänsä ovat tui-
7755: työn rauhalliselle ikehittymiseHe olisi vält- leet ·ties mistä, Venäijältä, Itämeren maa-
7756: tämä:töntä. '' lkunnista, Engilannista, Skotla.nnista, Saik'-
7757: Kun nyt !kuulemme, että tämän nyt sasta, jopa Palestiinastakin saakka, ja nyt
7758: meille esitellyn lain isänä ja laatijana pää- he vaativat, ·että heidän tääHä ;pitäisi saada
7759: asiassa on olilut sama henkilö, tuo sama hen- ruot.sinkielistä yliopisto-opetusta. Kyllä
7760: kilö, jonka mielipiteet halUd vuosikymme- tuollaisia kansallisuu:ksien siirtymisiä on
7761: 108 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1933.
7762:
7763: kautta historian aikojen kaikissa maissa gin yliopistoon sen perusteella, että ruot-
7764: tapahtunut, mutta en tiedä, että tällaista sinkielinen väestö tuottaa kolme kertaa tai
7765: vaatimusta olisi yhdessäkään vaitaJkunnassa ainalkin kaksi kertaa enemmän sivistyneis-
7766: vielä esitetty. Esirrn. hugenottivainojen ai- töä kuin ruotsalainen kansanainen todella
7767: kana siirtyi Ranskasta parisataatuhatta tarvi:tsee. Ja eiköhän sillloin ole 1uonnol-
7768: ranskalaista Saksaan. Se on enemmän kuin lista, että jo~rainen työmiehen ja talonpo-
7769: todennälköisesti Ruo:tsista alkujaan meidän jankin lapsi Helsingin yliopistossa huolestu-
7770: rannikoilleur~Jme on siirtynyt. En ole kos- neena joutuu ajattelemaan, milkä on hänen
7771: kaan kuullut, että nuo hugenotit, joilla kohtalonsa, kun hän ehkä suurta vel:kaakin
7772: vielä on oma reformeerattu kirkkonsa, kos- tehden on valmistautunut elämäntehtä-
7773: kaan olisivat vaatineet edes ranskankielistä väänsä tätä kansaa varten. Eikö hän tule
7774: alkeisopetusta. He ova:t tuHeet hyviksi sak- lukemattomissa tapauksissa havaitsemaan,
7775: salaisiksi ja oppivat lapsesta pitäen vain että hänen tielleen on astunut ruotsinkieli-
7776: saksankieltä. Mutta vailkkapa me tunnus- nen mies tai nainen, joka ruotsinkielellä on
7777: taisimmekin, että tässä maassa on ruotsin- koulutettu tehtäväänsä Hellsingin suomalai-
7778: lkielinen kansallisuus, jolla on oikeuskin sessa yliopistossa ja joka nyt siirtyy supi-
7779: omakielisen korkeammankin opetuksen saan- suomalaiselle seudulle, maaseudulle vi,rfka-
7780: tiin, niin on asia lmitenlkin niin, että tä- mi~eheksi tai vapaan ammatin harj~oittaL
7781: mäkään opetus ei vaadi sellaista suunnitel- jaksi ja siellä tuota ruotsalaisuutta jälleen
7782: maa, jonka hallitus on esittänyt. Täällä ed. ja luonnollisesti ylläpitäen, ottaa häneltä
7783: Tanner huomautti, ·että suomalainen talon- mahddllisuudet viran- tai toimensaantiin~
7784: poika ja suomalainen työmies olisi muka Eikä vain näin. Jmu1tavas:ti tulee tuo näin
7785: tyytyväinen, kun hän vain saa opetuk&ensi1 keinotekoisesti ansarissa !kasvatettu ruotsa-
7786: omalla lkieleHään, kaikki muu on hänelle lainen sivistyneistö säilyttämään tämän
7787: tyhjää. En usko, että asia on aivan näin. , ruotsalaisen kansallisuutenga ja jatkuvasti-
7788: Luulen, että tUJolta työmiesten ja talonpoi- kin lähettämään 'lapsensa saamaan ruotsin-
7789: kien riveistä, luulen, että jarrumiesten, k1elistä yliopisto-opetusta Helsingissä pala-
7790: mumarien, työnjohtajien ja pakkaajien ta,ks·ensa jälleen supisuomaiaiselle seudulle
7791: lapsista vieläkin moni joutuessaan yliopis- Suomen kansaa pallvelemaan.
7792: toon ja suorittaessaan siellä akateemisen Ei,. herrat sosiaEdemokraatit, ei tämä.
7793: opintonäytteen, joutuu huolestuneena ajat- asia ole yhdentekevä suom~daiselle ta-
7794: telemaan tulevaisuuttaan. Tuo tulevaisuus · lonpojalle ja työmiehelle! 1Se painaa heitä
7795: ei kyllä huolestuttanut heitä niihin aikoi- sangen raskaasti, sillä ihekin tahtoisi~vat
7796: hin, jolloin .toverit Tanner, Helo, Pekkala nähdä säätykierron heidänkin perheittens~i
7797: 1
7798:
7799: ja Ryömä Helsingin yliopistossa opiskeli- kdhdalta tapahtuvan. ,Ilekin tahtoisivat
7800: vat. Tämän kansan sivistystarve oli niin nähdä lapsensa sivistystä. s:aaneina. nousseen
7801: suuri, että jokainen siihen aikaan opiskeleva n. s. keskisäätyyn. Ja tämän mahdollisuu-
7802: vaivatta löysi myöskin jokapäiväisen leiL den sulkee heiltä Heiisingin yliopiston lain-
7803: pänsä. Nykypäivinä on toisin. MeiUähän säädäntö. Voin sitäipaitsi vakuuttaa, etti~
7804: on sivistyneistön liikatuotantoa, ja meillä- viimeksi viime viikolla olin maaseuduJla.
7805: hän ryhdytään jo rajoittamaan ylioppi1as- supisuomalaisella maaseuduUa Pohj ois~Sa ~
7806: tu1vaa. Nyt on totuus kuitenlkin se, että vossa oLlut tHaisuudessa keskustelemaan
7807: ruotsinkielistä siiVistyneistöä va1mistnn tästä asiasta /lukemattomien .työläisten ja
7808: kaksi, ehkä kolmekin kertaa suhteellisesti pienviljelijäin kamssa. Olen keskustellut
7809: 1
7810:
7811:
7812: enemmän kuin suomenikielistä näiden väes- sielJlä juuri vähäväkisten kanssa tästä ky-
7813: töpiirien vahvuuteen nähden. Tästä seuraa symyikse,<>tä ·ja minulle vakuutettiin joka
7814: Loogillisella väl:ttämättömyydellä, että kun ainoassa tilaisuudessa ilman ainoatakaan
7815: kerran on sivistyneistön ylituotantoa, niin soraäänt1ä, että tämä yliopistokysymys on
7816: joutuu jopa puolet, ellei 2 /a niistä ruotsin- yhtä Jähellä vcä:häväkisten sydäntä kuin si-
7817: kielisistä ylioppilaista, joita siis ei tarvita vistyneittenkin, 'ja niinpä siellä minulle
7818: ruotsinki~lisen sivistyneistön opetukseen ja lausuttiin, että ,meidän antamilla valtakir-
7819: heidän asioittensa hoitoon tässä maassa, joilla siellä Helsingissä nyt kyHä tehdään
7820: ottamaan leivän suomenkieliseltä sivisty- mitä tahdotaan,. ei meitä siinä kysytä",
7821: neistöltä. Meidän on nyt mj~oitettava suo- mutta lausuttiin myös se toivo, että täl-
7822: menkielisten ylioppilaitten pääsyä Helsin- lainen tilanne on meidän maassamme vielä
7823: Hel•singin yliopi<ston .iärje~Sty.smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 109
7824: ----~--
7825:
7826:
7827:
7828:
7829: muuttuva (Vasemmalta: Leipää työläi- nousee •vaatimuksena, joka on esitetty jo
7830: sille!), ja että jos ei se nyt ole muuttuva, miltei sukupolvi sitten, niin silloinkos täällä
7831: niin tahtovat sosialidemokraatit säilyttää noustaan julistamaan nuo vaatimukset taan-
7832: ruotsalaisuuden Helsingin yEopistossa iki- tumukseksi, sorroiksi ja ~hmeteHään sitä
7833: ajoiksi. Nuo työmiehet, he to~vovat kerran suomalaista s·okeutta, että täillaisia vaati-
7834: näkevänsä sen päiväm., jolloin heidän lap- muksia ylimalkaan vielä voidaan vail.istu-
7835: sensa 'V'oi:vat jatkaa opintojaan supisuoma- neessa Suomessa esittää. Tässä valtioneu-
7836: laisessa yliopistossa. voston kirjapainossa julkaistussa teke-
7837: TääLlä ed. T•anner <kdhd~llessaan näin leessä paremmalla nimellä en sitä
7838: jäätävän kylmästi myös työmiehen sivistys- voi kutsua - on ·vedottu tässä yleisen
7839: tarvetta, .osoittautuessaa;n siitä täysin välin- mielipiteen muokkaarrnisessa :m. m. edesmen-
7840: ;pitämättömä'ksi lausui Helsingin yliopis- neeseen arkkipiispa Ingmaniin j:a val-
7841: tosta myös sanoja, jotka eivät ainakaan tioneuvos D a n i e 1 s o n-K a l m a r i i n. On
7842: todista kunnioituksesta tuota oppilaitosta kysytty, emmekö me voisi näissä asioissa
7843: kohtaan. Hän sanoi,. että me siellä ta- päästä yhtä selville vesille kuin nämä suo-
7844: paamme mitä rnustimpia professoreja, jotka malaisuuden esitaistehjat. ,Sanotaan, että
7845: koettavat johtaa toiminta•a kansaa vastaan, ,lhe1dän kansa1linen omatuntonsa ja oikeu-
7846: koettavat !hävittää kansanvaltaa ja jotka dentuntonsa ei ole kirkastanut heille eh-
7847: eivät ymmärrä yhteiskunnallisista kysymyk- dottoman oikeutetuksi j,a väJttämättömäksi
7848: sistä. mitään (Vasemmalta: Siinä on paljon yliopiston täydellistä suomalaistamista".
7849: perää;!). Tähän olisi minulla vain eräs Kysytään,. eikö nyt ne, joilla se vaatimus
7850: pieni reunamuisimtus. Luin 4-.5 vuotta on muka. niin päivä;n selvä!ks~i kirkastunut,
7851: takape:6n erään professorin nimityksen esittäisi muillekin ,kirkkautensa asialJiset
7852: yhteydessä jättiläisotsi.lmt ,Suomen Sosiali- perusteet". Minä luulen, että meidän ei
7853: demokraatista ". Siinä kysyttiin: ,Helsin- tarvitse lähteä enää taiste1emaan noitten
7854: gin yliopristoko mustimman taantumuksen asiail.listen perusteitten puolesta. Juuri
7855: kaatopaika'ksi? '' Tässä siis oli eräs: näistä niitten tpuolesta ovat näet sekä Ingman
7856: Tannerin yliopistDstamme löytämistä mus- että D.anielson-Kalmari taistelleet. Jo v.
7857: tista professoreista (Ed. Komu: Kuka olin. 19018 J.ausui Lauri Ingman sen toivon, ,että
7858: Nimitys kasiki silloin prof. K. 8. Laurilaa suomenkiei'en asi<a vihdoinkin saataisiin
7859: ,(Eduskunnassa naurua). ratkaistuksi tavalla,. joka vastaisi Suomen
7860: Ed. Tanner on lausunut, että porvaristo kansan elinehtoja''. Hän lausui ne perus-
7861: muka on ,häikäilemättömästi rikkonut la- teet, joitl.La. silloinen suomalainen puolue
7862: kia'' toimiessaan täällä tynkäeduskunnassa vaati yliopistoa suomalaistettavaksi. Ja
7863: ja että me täällä nyt olemme ,huonom- tuollaisena ehtona oli, ,että suomenkieli oli
7864: massa asiassa h uonommaila puolella". Onko tureva julikisen elämän ja 'korkeimman si-
7865: t.odellakin niin, että porvarilliset edustajat vistyksen kieleksi Suomessa". Jo 19017,.
7866: rikkoivat lwkia, että he olivat syypäitä tuol- siis vuotta ennen, oli valtiopäivillä anottu
7867: laisen tynkäeduslkunnan syntymiseen? Ei- : säädettäväksi, ,että kaikki tästälähtien
7868: köhän se, jdka täJlä tavalla. lähtee puolus. maamme yliopistoon ja teknilliseen korkea-
7869: 1
7870:
7871: tamaan maanpetosta, rikosta, josta seuraa i kouluun opettajaksi nimitettävät veivoite-
7872: ankara rangaistus, eiköhän se sittenkin ole taan antamaan heidän virkavelvollisuu-
7873: huonommalla puolena ja eiköhän vahlan teensa kuuluva julkinen opetus suomenikie-
7874: huonolla puolella ole se, joka nyt tässä lellä". ,Si1loin ei ollut ollenkaan puhetta.
7875: yhteydessä edes yrittää pestä asiaansa puh- ruotsill'kielisestä opetuksesta! Mutta tässä
7876: taaksi sillä, että eduskunta on kutsuttu puheessaan Lauri Ingman myös totesi erään
7877: kool:le vailla rikollisiksi havaittuja jäse- masentavan tosiasian, joka nyt tänä päi-
7878: niä ! Tämä y:liopistokysymys on sangen v-änä on muuttunut meille sangen aktuel-
7879: ihmeellinen ~asia. Tuntuu siltä, kuin olisi Eksi. Hän totesi, ,ettei yksin ruotsalainen
7880: kansamme nukalhtanut 301 vuodeksi ja. se, kansanpuolue vaan myöskin nuorsuomal•ai-
7881: mistä. jo sillom taisteltiin,. itsenäisyytemme nen puolue, ·vrclä.pä sekin puolue, joka sa-
7882: aikana täysin unohtunut, - !kuin nousisi noo ajavansa syvien rivien asiaa, sosiaJi-
7883: se sieltä nyt vasta eräänlaises,ta aEtajun- demokraattinen puolue useissa tärkeissä.
7884: nasta jrulleen esiLle. Ja kun se sieltä nyt !kohdissa asettuivat suomalaisen puolueen
7885: 110 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
7886:
7887: vaatimuksia. jyrkästi vastustamaan''. 'Tämä Tannerin eilistä, kovin ylimielistä ja mahti-
7888: oli 27 vuotta sitten. pontista ja omaa varmuutta uhkuvaa pu-
7889: Näin on tapail:>tunut ·kehässä kuvku mei- hetta. Hän ,täällä sanoi ryhmänsä nimessä
7890: dän eduskunnassa.mrne. Nyt me seisolll1Ille ryhmänsä kannan ja myöskin tE!ki väitök-
7891: SailllaS.Sa rpisteessä, julistamme samoja vaa- sen, että suoma;lainen työväki ei ollenkaan
7892: timuksia, joita silloin heräävä Suomen välirtä yliopiston suomalaistuttamisesta. Kun"
7893: kansa esitti ja noita vaatimuksia vastassa han sillä vaan on leipää, vaatteita, läm-
7894: seisoo jälleen samat voimat kuin sil1oinkin mintä ja toimeentulo, niin se tyytyväisenä
7895: tahtoen estää suomenkielen :1uonnohlisen ja raataa töissänsä huolimatta siitä, mitä Suo-
7896: oikeudenmukaisen varltaan pääsyn. men yliopistossa puhutaan ja mitä siellä
7897: Lauri Ingman ei kuitenkaan menettänyt opetetaan. Tätä minä en tahdo uskoa.
7898: toivoaan tuon masentavan tosiasian joh- Olenhan itse kasvanut ja syntynyt seu-
7899: dosta. Hän sanoi, että ,kovan, sitkeän työn dulla, jossa on suuri työväestö, asukasluku
7900: tuloksena ovat suomenkielen tä:hänastisen pienellä alueella 16.5 tuhatta, ollut heidän
7901: työn voitot olleet. Niin näyttää käyvän kanssaan jokapäiväisessä kosketuksessa ja
7902: eteenkinpäin. Mutta ne voitot sittenkin tunnen heidän mielipiteensä ja ajatuksensa
7903: voitetaan, ,sillä Suomen kansa aikoo elää, yhteiskunnallisista ja valtiollisista asioista_
7904: se tahtoo kohotar ja kehittyä ,tässä maassa, Ja he eivät suinkaan hyväksy sosialidemo-
7905: jonka. Ka.nsojen Kaitsija on sille anta- kraattien kantaa tässä kysymyksessä. He
7906: nut". ,Ja Danielson-Kalmari, joka esiintyy ovat sen sanoneet. Meidän suomalainen työ-
7907: tässä samassa kokouksessa, hän'kin lausui väki, joka nyt jo suurelta osaltaan on kan-
7908: sanoja, jotka sopivat nykypäivän tilantee- sakoulusivistyksen saanut ja vieläpä meillä
7909: seen ja joista tahtoisin nyt n. s. kansalli- siellä teollisuuskeskuksissa on jo suuri
7910: selle edistyspuolueelle ja myöskin sosiali- joukko ruumiillisen työn tekijöitä, jotka
7911: demokraateille huomauttaa. Hän lausui - ovat käyneet keskikoulunkin. Nämä ovat
7912: kun nyt puhutaan sovinnollisuuden puut- jo imeneet itseensä tästä koulusivistyksestä
7913: teesta, puhutaan riidan haastamisesta ja kansallisuustunnon, he kylvävät sitä ympä-
7914: sokeasta kiihkosta - , että ,rauhanaate rillensä ja tovereihinsa ja tämä henki se
7915: määrää sisällisenkin harrastU:ksemme. Mei- leviää voimakkaasti, se kasvaa niin voimak-
7916: dän täytyy kyllä torjua luotamme polke- kaaksi, ettei se enää kulje sellaisten johta-
7917: minen, sorto- ja häväistysyritykset, kun no jain jälessä, jotka eivät tätä henkeä tunne
7918: suunnataan meitä tai edustamaamme kan- ja tunnusta.
7919: salaisainesta kohtaan. Mutta olemme si~tä Mitä sitten tulee sosialidemokraattiseen
7920: selvästi vakuutettuja, että enemmän kuin eduskuntaryhmään täällä, niin minun on
7921: koskaan ika]pa.a 1sanmaan tulevaisuus hyvin vaikea uskoa, että sosialidemokraat-
7922: juuri tällä hetkellä kaikkien yhteistyötä ja tinen eduskuntaryhmä pysyisi 'kokonaisena
7923: että yhteistyön helpottaminen on jokaisen heidän johtajansa mielipiteen takana. Kuu-
7924: valtiollisen puolueen ja jokaisen kansalaisen luuhan tä,hän sosialidemokraattiseen ryh-
7925: ehdoton velvollisuus. Tässä tiedossa me mään useita kansanvalistajia, kansan opet-
7926: lähdemme .taisteluun ja minä kehoitan kaik- tajia, jotka omalla paikkakuunallaan ovat
7927: kia, jotka tunnustavat aattoemme ja pyrin- tehneet aikaisemmin ja näihin päiviin
7928: tömme oikeiksi seuraamaan mukana''. Us- saakka suomalaistuttamistyötä, lietsoneet
7929: kon, että nämä sanat sopivat, yhtä hyvin suomalaista kansallisuustuntoa ja joiden
7930: kuin 27 vuotta sitten, tänäkin päivänä sen valitsijat ovat puhtaasti suomalaisia. Nä-
7931: suomalaiskansallisen rintaman .tunnukseksi, mäkö pettäisivät valitsijansa, nämäkö pet-
7932: joka nyt on :taisteluun noussut eikä tule täisivät entiset ihanteensa puolueen johdon
7933: siitä luopumaa11, ennenkuin Helsingin yli- käskystä. Minun on sitä vaikea uskoa.
7934: opisto on täysin ja yksinomaan suoma- Kun olen valittu edustajaksi täältä
7935: lainen! Uudeltamaalta, Uudenmaan läänin vaali-
7936: piiristä, jossa on piema ruotsinkielisiä
7937: alueita ja kaksikielisiä alueita sekä suurin
7938: Ed. F o r stadi u s: Herra. puhemies! osa puhtaasti suomenkielisten asuk>kaiden
7939: En halua enää millään puheella viivyttää hallussa olevia alueita, olen katsonut vel-
7940: ja väsyttää eduskuntaa täällä, mutta en vollisuudekseni mahdollisuuksieni mukaan
7941: kumminkaan voinut vaitiololla sulattaa ed. ottaa selvää eri piirien, työläist€11, maan-
7942: Hel.singin yliopi.ston järje.stysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen ~-~
7943:
7944:
7945: viljelijäin se'kä kaupan ja teollisuuden omalla äidinkielellään, vaan suomalainen
7946: edustajain mielipiteistä näille ylimääräi- talonpoika myöskin vaatii, että Suomen
7947: sille valt1opäivil:le annetusta ha:llituksen yliopiston täytyy olla täydellisesti suoma-
7948: esityksestä. Minun tekee mieleni sanoa laisen kieleltään, mieleltään ja hengeltään,
7949: pari sanaa myös edistysmieliselle ryh- silloin se vasta tyydyttää niin suomalaista
7950: mälle. Maaseudulla asuvat edistysmieliset työmiestä kuin talonpoikaa:kin ja muuta-
7951: eivät läheskään kaikki ole hallituksen esi- 'kin väestöä. (Ed. Heiniö: Ja sen opiskeli-
7952: tyksen kannattajia (Ed. Riipinen: Eikä jain nimet!).
7953: :kaupungeisswkaan l). Päinvastoin he kiivai-
7954: levat hallituksen esitystä vastaan. Tästä Ed . .Soini: Herra puhemies! Lähte-
7955: mma tahdon huvittavaksi todistukseksi mättä tässä yhteydessä laajemmalti tarkas-
7956: mainita, että olin äskettäin yhteydessä pa- telemaan hallituksen esitystä. muutoksista
7957: rin edistyspuolueen pää-äänenkannattaJan ~laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon
7958: tarmokkaimman ja suurimman itä-uusmaa- perusteista, voin vain todeta, että se ei enää
7959: laisen asiam~ehen kanssa ja heillä oli tä- vuonna 1935 tyydytä tämän maan suoma-
7960: hän asiaan katsoen sama mielipide kuin laisen väestön luonnollisimpia ja yksinker-
7961: minullakin. taisiunpia vaatimuksia, silloin kun se yhä
7962: Sitten täällä ruotsinkieliset esiintyvät selvemmin j.a selvemmin :käsi<ttää, että suo-
7963: erittäin kiihkoisa.sti, mutta ne ruotsinkie- menkielen ja suomenkielisen sivistyksen
7964: liset, jotka asuvat ja pitemmän aikaa o_vat vaalijana maailmassa ei voi vastata tarkoi-
7965: asuneet täällä suomalaisseudulla, he aJat- tustaan muu kuin täysin suomalainen val-
7966: televat paljon maltillisemmin tästäkin kysy- tion yliopisto.
7967: mJ~ksestä. Heistä ei ole mahdotonta siir- Olen:k:in puheenvuoron pyytänyt tar:kas-
7968: tää ruotsinkielistä yliopisto-opetusta Hel- tellakseni sitä :hallituksen esityksen kohtaa,
7969: sinO'istä Turkuun ja jättää tämä Helsin- jolla se katsoo asia:kseen antaa kuoliniskun
7970: "'in"' yliopisto puhtaasti suomenkieliseksi pian 300 vuotta toimineelle osakuntalaitok-
7971: ;liopistoksi. Ja he1dän mielipiteensä on- selle, pyrkiessään poistamaan ·oswkuntiin
7972: kin että ruotsalaisen eduskuntaryhmän knulumispakon, mikä todellisuudessa tietää
7973: vel~ollisuus täällä olisi ainoastaan pitää tämän laitoksen ·hwvittämis.tä. Ne perus-
7974: huoli siitä että saataisiin tarpeeksi varoja teet, millä ha]litus tulee tällaiseen tulok-
7975: ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen Turkuun seen, ovat mielestäni siksi he~kot, ettei voi
7976: laittamiseksi. Mutta nämä ruotsinkieliset suorastaan olla ihmettelemättä, että halli-
7977: ovat niitä järkeviä vanhanajan ruotsinkie- tus näin kev·eältä pohjalta lähtee pyrkies-
7978: lisiä, Runebergin-aikuisia mielipiteiltään, sään hävittämään laitosta, jolla kautta vuo-
7979: jotka kutsuvatkin itse~än ~imeUä ,f~_J;m_e" sikymmenien, jopa vuosisatoj,en on ollut
7980: eikä finländare" nnnkum nykypa1v1en siksi tärkeä osuus meidän maamme ylioppi-
7981: "
7982: ruotsikiihkoilijat. Ja me suuri. suoma1ai-.
7983: laspolven kas·vatta.j.ana isänmaamme palve-
7984: nen enemmistö tässä maassa, me emme lukseen ja n1aa.mme väestön niin henkisen
7985: tahdo kostaa pahaa pahalla, me emme kuin taloudellisenkin tason kohottajana.
7986: tal1do kieltää ruotsalaiselta sivistykseltä Sen ihmeellisempi on tulos, kun tietää, että
7987: ap1_1.amme, vaan me jalomielisesti olemme hallituksen jäsenet milte.i kaihl\:i ova.t :tä-
7988: valmiit uhraamaan ruotsinkielisenkin pie- män saman osakuntalaitoksen tai aina:kin
7989: nen vähemmistön sivistystarpeisiin suuria siihen vorra:t.tavan toveripiirin muodosta-
7990: summia aina korkeimpaan yliopisto-opetuk- man korporationin kasvatteja. Melkeinpä
7991: seen saakka. tulee siihen käsitykseen, että ne samat syyt,
7992: Erikoisesti minun teki mieleni vielä jotka halEtus nyt näkee riittäiViksi osakun-
7993: puhua siitä, kun ed. Tanner täällä eilen talaitoksen hävittämiseen, olisivat ol:leet vai-
7994: mainitsi suomalaisen talonpojan välinpitä- kuttamassa hallituksen outoon kanna.not-
7995: mättömyydestä myöskin tässä yliopiston toon kysee1lise1lä kohdalla. Ja kuitenkin
7996: suomalaistuttamisasiassa, mutta siitä ovat saamme olla varmat, että yhtä hartaasti
7997: täällä ed. Lohi ynnä monet muut jo pal- kuin mawmme suomalainen väestö toivoo
7998: jon puhuneet, ettei minun tarvitse siihen suomalaista yliopistoa, Y'htii suurella mie-
7999: enää kajota. Sanon vain, että kyllä suo- lenlkiinno11a s<e on liittynyt IOSakunta·laitok-
8000: malainen talonpoika ei tyydy siihen, että sen ystäväksi sen suurmerkityksellisen työn
8001: hän~m lapsensa saavat yliopistoosa Qpetusta kannustamana, jota osalk:unnat 'Ovat tehneet
8002: 112 Lauantaina 19 p. tammikuuta 193ii.
8003:
8004: aikojen kuluessa kukin kohdallaan oman rin merkitys on ollut siinä, että se on pyr-
8005: kotimaakuntansa hyväksi. kiny;t jäs'Hllistään kasvattamaan ikunnoHisia
8006: Onlkin paikallaan tarkastella vähä.sen osa- pa1velij·oita isänmaamme palvelukseen koet-
8007: kuntalaitoksen myönteisiäkin puolia, koska tama!lla kehittää heitä vastaiseen tehtä-
8008: ne mielestäni tässä va.akalaudassa painavat väänsä monella eri tavalla, ennen kaikkea
8009: monta vertaa eneiililllän kuin mahdollisesti istuttarualla he~hin ra!kkauden kotiseutuun,
8010: yksi ainoa ~delteinen puoli, johon osakunta- lrotimaalkuntaan. Niinpä. onkin heistä jat-
8011: laitos tahdotaan kaataa, se nimittäin, johon kuvasti tullut kotiseutunsa kaikinpuolisen
8012: perusteluissa viitataan, että osakunnissa kehityksen uhrautuvia ajajia ja kannat-
8013: harjoitettaisiin politiikkaa ja jonkinlaista tajia.
8014: painostusta toisin ajattdevaa vähemmistöä Puhutaan osakuntama!ksujen tuottamista
8015: kohtaan. Minun ei t&rvitse pitkälti käyt- rasituksista. Kyllä ne maksut ovat pienet
8016: tää sanoja todetaks·eni, että osa:kuntalai- siihen hyötyyn nähden, joruka osa!kuntalai-
8017: toksemme menneisyys samoin ikuin sen ny- nen on saanut osakseen jo ensi lukukaute-
8018: kypäivienkin työ on siksi suuriarvoinen, naan, kun hän osakunnan suojissa on saa-
8019: että sen täytyy kyetä takaamaan sille lai- nut turvaa ja tukea joutumatta yksinäisenä
8020: tokselle elämisen ja jatJkuvan toimi:n- ja kokemattomana yliopistokaupungin vaa-
8021: nan mahdoLlisuudet. On luonnollista, :r<oille alttiiksi. Saamalla .tässä toveripii-
8022: että silloin kun asialle on eduksi, koe- nssa asiaintuntijain ohjeita ja neuvoja
8023: tetaan unohtaa: ne ansiot, mitkä osakun- opintojensa järr-j·e.stämiseen, on se varteen-
8024: tailaitoksella on ja mitä sillä on ollut esi- otettaV'a tekijä, joka tehdyt uhraukset jo
8025: merkiksi kansan yleissivistyksen kohotta- sekin korvaa moninkertaisesti. En todella
8026: ruistyössä silloin kun muita tästä huolehti- ole tavannut sillä 30-vuotiskaudella, jona
8027: via laitoksia oli varsin riittämättömästi. olen osakuntaelämää voinut seurata, ketään,
8028: J{}lka ainoa käsittää, että juuri osakuntalai- joka IQlisi lausunut pienintäkään vierdksu-
8029: tos ·on ollut korvaamattomana tekijänä tässä vaa sanaa osa;kunnasta. ja. siihen kuulumi-
8030: suhteessa. Kymmenet ja taas kymmenet sestaan.
8031: ovat olleet ne kansanvalistusta tarkoittavat Osakuntalaitos on sekaantunut poflitikoi-
8032: luentosarjat, joita osakuntalaitoksen toi- maan, väitetään. Minä epäilen tämän väit-
8033: mesta on aikoinaan pidetty. Kun osakunta- teen paikkansapitäväisyyttä, ainakin asiaa
8034: laiset satoihin nousevana joukkona ovat ha- on suurenneltu huomattavasti. Ei osalkun-
8035: jautuneet toimimaan maamme nuorisoseu- ta·laitos sellaisenaan sitä ainakaan ennen ole
8036: roissa tai muissa valistusjärjestöissä ja niin tehnyt. Että osakuntalaiset sitä aina ovat
8037: tekevät edelleenkin, ei ole suinkaan pieneksi tehneet, on luonnoHista, koska kaikki muut-
8038: arvioitava tämänkään työn merkitys. Tar- kin sitä tässä maassa tekevät. Kyllä aikoi-
8039: kastetlaan maamme kansanopistojen syntyä, nani yHoppilaat politikoivat silloin1kin. Vi-
8040: ja me löydämme sangen useiden kansan'" hellettiin Foflkteatterissa, joka oli häväissyt
8041: opist•ojen johtavan syntyjuurensa osakunta- kansallisten suurmieste.mme muistoa, vihel-
8042: laitokseen. Ei osakuntalaitokseanme ole jää- lettiin eräälle professorille, joka oli alentu-
8043: nyt kylmäksi maas,<mdun suoranaisen talou- nut häpäisemään julkisessa sanassa suoma-
8044: dellisen elämän kohottamispyrkimyksiHe- laista heimoa ja sen kykyä kohota sivistyk-
8045: kään. Useitakin esimerkkejä tässä suhteessa sessä sivistyskansojen rinnalle. Mutta ei
8046: voisi mainita. Tiedän, että parhaillaankin näistä tarvinnut osakuntaa syyttää eikä
8047: entinen oma osaikuntani on maata'lousam- syytettykään. Me kärsimme vain kauniisti
8048: mattikoulun perustamispuuhassa. Vallan rangaistuksemme, jdka laskettiin meidän
8049: huomattavan työn on osakuntalaitos niin- ansainneen. Niinpä lmuniilla suomenikie-
8050: ikään suorittanut terveyshoidon paran- lellä rkuu1ui eräänkin civiksen saama ran-
8051: t&miooksi kansamme keskuudessa. Viittaan gaistus tästä politikoimisestaan, ku~ hä'-
8052: vain siihen voimakkaaseen ottet>seen, jolla nelle konsistorin edessä julistettiin, että ,ci-
8053: osakuntalaitoksen t&holta on ryhdytty vaa'- vis se j'a se rangaistettakoon mitä ankarim-
8054: rallisinta yhteistä vihollistamme, tuberku- mal·la varoitukseHa rpöytäkilrjan edessä".
8055: loosia, vastustamaan, jo jonka seurauksena Minä uskallan V'edota tässä osakunta-
8056: on ollut monien huomattavien keuhkotauti- politikoimisasian yhteydessä juuri osalkun-
8057: parantoloiden synty. tani senaikuiseen kuraattoriin, ja sanon,
8058: Ja sittenkin osakuntalaitoksemme suu- pidettyyn kuraattoriin, ed. Ryömään. Oliko
8059: Helsingin yliopi,ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 113
8060:
8061: osakuntalaitos selkaantunut politiikkaan osa- i suunnitelluista laeista. Huomautan, että
8062: 'k.un_t~?a, va~ka hänen . aika:naan puol~e.: 1 puhuin nimenomaan hallituksesta enkä tasa-
8063: r1st1rndat ohvat kuunnmm1l1aan? El'ko · vallan presidentistä. Arvosteluni kohdistui
8064: syntymämaa:kuntamme kaikinpuolinen nos- nimenomaan hallitukseen, joka on perus-
8065: ,t,aminen ja osakuntalaisten kehittäminen tuslain mukaan eduskunnalle vastuussa ky-
8066: elämää varten ollut sittenkin kaiken muun symyksessä olevista suunnitteluistakin. Pa-
8067: edellä? Näin uskon nytkin olevan. nen sen vuoksi jyrkän vastalauseeni halli-
8068: Edellä olevaan viitaten en ole voinut vai- tuksen pää-äänenkannattajan tämänpäi-
8069: tiollen sivuuttaa nyt ju1lkiseksi käynyttä väistä kirjoittelua vastaan, kun se väittää
8070: hyökkäystä osakuntalaitostamme vastaan. minun hyökänneen tasavallan presidenttiä
8071: Ryssänvallan pimei.mpänä aikana kerran se vastaan. Hallituksella ei ole oikeutta ve-
8072: laitos lakkautettiin, mutta se pääsi jaloil- täytyä suojaan tasavallan presidentin selän
8073: leen ja sortovuosien raskaina päivinäkin taakse. Hallitus on vastuussa jokaisen toi-
8074: se onnistui säilyttämään asemansa, ja minä menpiteen laillisuudesta, johon se myötä-
8075: US~kallan toiVIoa, että itsenäisessä vapaassa vaikuttaa, ja jokaista tällaista toimenpi-
8076: Suomessa se edeHeenlkin saa jatkaa työ- dettä on edustajan oikeus ja lupa edus-
8077: tänsä maamme ja kansamme hyväksi (Edus- kunnassa arvostella, kohdistuivatpa arvoste-
8078: kunnasta : Hyvä!). lun välilliset tai refleksivaikutukset kehen
8079: tahansa. Jos toisin olisi asianlaita, niin
8080: Ed. S u n d s t r ö m : Herra puhemies ! kaikki tärkeimmät kansakuntaa syvimmin
8081: ,Täysistunnossa on jokainen edustaja oi- koskevat valtiovallan toimenpiteet jäisivät
8082: keutettu pöytäkirjaan vapaasti puhumaan eduskunnan arvosteluvallan ulkopuolelle.
8083: ja lausumaan mielensä kaikista silloin kes- Mutta näin ei tietenkään saa ol:ta asian-
8084: kustelun alaisina olevista asioista ja kaiken :J.aita.
8085: sen laillisuudesta, mitä valtiopäivillä tapah- Korostan vielä, että arvostelun ankaruus,
8086: tuu.'' Näin sanotaan vwltiopäiväjärjesty!k- kunhan se vain tapahtuu säädyllisessä muo-
8087: sen 57 § :ssä. Tähän sisältyy mielestäni eh- dossa, on vain ja yksinomaan edustajan
8088: dottomasti, että edustajalla on valta lausua omantunnon asia. Näin nimenomaan meillä,
8089: mielipiteensä myöskin niistä hallituksen toi- sillä valtiopäiväjärjestyksen äsken lukemani
8090: menpiteistä, jotka koskevat eduskunnan oi- 57 §:n mukaan edustajalla on oikeus va-
8091: keuksia. Ristiriita eduskunnan ja hallituk- paasti lausua mielipiteensä muun muassa
8092: sen välillä eduskunnan oikeuksista on kaik- kaikesta sen laillisuudesta, mitä valtiopäi-
8093: kina aikoina antanut aiheen mitä ankarim- villä tapahtuu. Ja edustaja on myöskin
8094: mille parlamenttaarisille taisteluille. Edus- velvollinen omantuntonsa mukaan tuomaan
8095: kunnat ovat tässä suhteessa olleet varsin julki ajatuksensa niistä toimenpiteistä,
8096: herkkiä, ja edustajilta ei yleensä ole mis- jotka täällä eduskunnassa tulevat hänen toi-
8097: sään, silloin kun eduskunta ei ole hallituk- mintansa kohteeksi. Edustaja, joka edus-
8098: sen nöyrä palvelija ja vain tyhjä kuva, kunnassa väittää jonkin tosiasian, esim.
8099: kiellettykään oikeutta arvostella ja tuomita teon tapahtuneen, on tietenkin velvollinen
8100: hallituksen toimenpiteitä, kaikkein vähim- objektiivisesti näyttämään, että niin on ol-
8101: min silloin, kun ne ovat koskeneet edus- lut asian laita. Muuten ei hänen voida kat-
8102: kunnan oikeuksia. Ja tämä edustajan oi- soa puhuneen vain sitä, mikä totta on, ku-
8103: keus on tunnustettukin kaikkialla, missä va- ten hänen velvollisuutensa on. Mutta ar-
8104: paa eduskuntalaitos on olemassa. Dikta- vostellessaan jonkin teon laillisuutta, mil-
8105: tuurimaissa ei sitä tietenkään ole, ja maissa, loin ei ole kysymys vain ilmeisestä herjaa-
8106: joissa tällaista oikeutta ei ole, voidaan tus- misesta, on hän oikeutettu toimimaan
8107: kin sanoakaan, että siellä enää olisi vapaata omantuntonsa ja oman ymmärryksensä ja
8108: kansanedustuslaitosta. Arvostelin eilen hal- järkensä mukaan. On väärin, jos edus-
8109: lituksen toimintaa sen johdosta, että se on kunnan enemmistö tai puhemiehistö tässä '
8110: suunnitellut suomalaiskansallisen hengen suhteessa yrittää rajoittaa edustajan ar-
8111: vastaisen yliopistolain säädettäväksi sel- vosteluoikeutta, sillä silloinhan johtaisi se
8112: laista lainsäädäntöjärjestystä noudattaen, parlamenttaarisen perusoikeuden täydelli-
8113: jonka mukaan asiaa ei voida äänestää yli seen hävittämiseen. Se seikka, että tällai-
8114: vaalien, jotta Suomen suomalainen kansa nen arvostelu saattaa monesti eduskunnan
8115: saisi ensi vaaleissa lausua mielipiteensä enemmistölle tai hallitukselle olla katkeraa
8116:
8117: 15
8118: 114 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
8119:
8120: kuultavaa, ei saa vaikuttaa edustajan ar- pide, jonka kautta myötävaikutettiin sii-
8121: vosteluoikeuteen. Herra pääministeri ni- hen, että yliopistolait saatettiin ylimääräis-
8122: mitti eilen arvosteluani puhevallan väärin- ten valtiopäivien käsiteltäviksi, jottei suo-
8123: käytökseksi. Niin sanoi ministeri Einbund- ma1ai'l1kansallisella vähemmistöllä olisi o1lut
8124: kin joku kuukausi sitten Eestin parlamen- oikeutta äänestää lakeja yli vaalien suoma-
8125: tissa hallituksen vastustajille. Otteet vä- laiskansallisen mielipiteen selville saami-
8126: hän samanlaiset. seksi, on valtiopäiväjärjestyksen vastainen.
8127: Tässä eduskunnassa on aikaisemmin Herra pääministeri väitti tämän johdosta,
8128: saatu käyttää hyvin jyrkkiä sanoja halli- ilmeisesti suuttuneena, etten muka ollut
8129: tuksen toimenpiteistä silloinkin, kun arvos- esittänyt väitteeni tueksi edes minkäänlai-
8130: telu on aivan ilmeisesti välillisesti kohdis- sia todennäköisiä syitä. En mahda todella-
8131: tunut tasavallan presidentin päätökseen, ja kaan tälle pääministerin käsitykselle mi-
8132: nimenomaan sellaisessa tapauksessa, jossa tään yhtä vähän kuin sille hänen mieli-
8133: tasavallan presidentin harkintaoikeus on piteelleen, että katsoo kansakunnan edun
8134: ollut aivan ilmeinen. Viittaan vain esi- mukaiseksi, että hallitus nyt ryhtyy ruot-
8135: merkiksi niihin tapauksiin, jolloin eduskun- salais-marxilaisen rintaman etunenässä
8136: nan hyväksymiä lakeja ei ole vahvistettu. taisteluun suomalaiskansallis:ta enemmistöä
8137: Ne sanat, joita sen johdosta on täällä lau- vastaan. Käsitykseni mukaan on selviö, että
8138: suttu, eivät suinkaan ole aina olleet pum- se lainsäädäntöjärjestys, joka on säädetty
8139: puliin käärittyjä. Ja osoitukseksi siitä, noudatettavaksi varsinaisilla valtiopäivillä,
8140: mitä kaikkea on annettu vasemmiston ta- on valtiopäiväjärjestyksen mukaan normaa-
8141: holta eilenkin eduskunnassa esittää, esitän linen lainsäädäntömenettely. Ne takeet lain-
8142: muutamia kohtia sosialistijohtajan V. Tan- säädäntötyön saattamiseksi sopusointuun
8143: nerin eilisestä lausunnosta. Hän sanoi kansan oikeustajunnan ja todellisen tahdon
8144: m. m. näin: ,Me olemme havainneet, että kanssa, ovat kaikki sisällytetyt tähän lain-
8145: aina, kun porvaristo on jonkun asian tah- säädäntömenettelyyn. Jo tästä selviää luon-
8146: tonut ajaa lävitse, niin se on enemmistöllä nollisen ajatuspäätelmän mukaan lainsäätä-
8147: sen tehnyt ja jollei se ole voinut tehdä sitä jän todellinen tarkoitus. On aivan ilmeistä,
8148: lain mukaisesti valtiopäiväjärjestyksen poh- että lainsäätäjä ei ole voinut tarkoittaa,
8149: jalla, niin se on rikkonut [akia häikäile- että toimeenpanevalle valtiovallalle valtio-
8150: mättä.'' Ja sitten: ,Enemmistöhallitus on päiväjärjestyksessä annettaisiin oikeus mie-
8151: hajoittanut eduskunnan ja ainakin viime livaltaisesti päättää, kumpaako lainsäädän-
8152: kerralla, kun tynkä tehtiin eduskunnasta, tötietä on käytettävä varsinkin kansan elin-
8153: tapahtui se selvästi siinä mielessä, että vä- kysymysten ratkaisemiseksi. On pidettävä
8154: hemmistövastustus murrettaisiin. '' Ja sit- sentä:hden selviönä, että lainsäätäjä on tah-
8155: ten hän huomauttaa kommunistien vangit- tonut, että sitä säännönmukaista lainsää-
8156: semisesta, että ,niitähän vangittiin kuin däntöjärjestystä, joka turvaa varmimmin
8157: metsänpeto ja eduskunnan ulkopuolella". kansan kokonaisuuden edun mukaisen ja
8158: Onko tämä, herra puhemies, valtiopäiväjär- kansan oikeustajunnan kanssa sopusoin-
8159: jestyksen 58 § :n edellyttämää vakaata ja nussa olevan lainsäädännön on aina käytet-
8160: arvokasta puhetapaa 7 Eikö tässä ole tehty tävä milloin pätevät syyt eivät siihen estä
8161: tunnetusti valheellisia väitteitä? Toimen- turvautumasta. Missään tapauksessa ei voi
8162: piteet, joihin korkein valtiovalta ryhtyi olla mahdollista, että valtiopäiväjärjestyk-
8163: ajan kohtana, jolloin maanpetoksellinen sen mukaan hallituksella olisi lainsäätäjän
8164: kommunismi osin sosialidemokratian siipien tarkoituksen mukaan oikeus ilman näitä
8165: suojassa uhkasi tuhota koko yhteiskuntajär- syitä määrätä, että jokin laki on säädet-
8166: jestyksemme ja kansamme ja jotka olivat tävä ylimääräisillä valtiopäivillä, joka ei
8167: välttämättömät vaaran torjumiseksi, leimaa tarjoa näitä takeita säädettävien lakien oi-
8168: ed. 'fanner vain laittomaksi keinoksi vähem- keudenmukaisuudelle. Ja missään tapauk-
8169: mistön vallan murtamiseksi. Eikö tämä to- sessa ei lainsäätäjän tarkoitus saata olla,
8170: dellakin ole valtiovallan, eduskunnan ja että hallitus saisi määrätä ylimääräiset val-
8171: hallituksen tahallista herjaamista ja häpäi- tiopäivät nimenomaan siinä tarkoituksessa,
8172: semistä T Minä kysyn vain, iherra puhe- ettei noita oikeudenmukaisuuden takeita
8173: nues. voitaisi käyttää. Nyt on kuitenkin tapah-
8174: Väitin eilen, että hallituksen toimen- tunut niin muodollisen lain kirjaimen val-
8175: Hel•singin yliopi1ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 115
8176:
8177: tuutuksella ja suojassa. Tämä ei ole ollut keudenmukaisi·ksi. Lausuntonsa mukaan
8178: sopusoinnussa valtiopäiväjärjestyksen hen- hän ta:htoi kostaa sihle porvaristolle, joka
8179: gen kanssa. Ja sanon lopuksi: edustajalla heidän mielestän:sä on toiminut aikru~em
8180: täytyy olla oikeus lausua julki tämä käsi- min samoin. Näissäkin asia:llis~a suih-
8181: tyksensä hallituksen vastalauseesta huo- teissa asia on esitettynä väärin. Nämä
8182: limatta. väärät tiedot tietysti olivat tässä tilaisuu-
8183: Suomen kansa on aina tuominnut lain dessa ed. TanneriLle erikoisen tärkeitä, sillä
8184: hengen vastaisen lain soveltamisen. Niinpä minulla on syytä epä1llä-, ja <>lenp·a :vielä
8185: lakikirjaan edelleen otetuissa tuomarioh- kuullutkin siitä, hän voi itse vastata., onko
8186: jeissa lausutaan: Tuomari ottakoon kaikessa epäily'k.seni oiikeat, että Jvänen ja hallituk-
8187: laissa vaarin siitä, mikä lainsäätäjän tar- sen ke.Sken ja eräiden ruotsalaisten kesken
8188: koitus oli. Muutoin sitä käytetään väärin on käyty neuv;otteluja siitä, minä tava1la
8189: ja väännetään toisaalle kuin lainsäätäjän nämä asiat saataisiin menemään läpi. Ryh-
8190: mieli oli. - Se tekee [a:kia vastaan, joka män puheenjohtajana hän .toi kyllä ry<hmän
8191: tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän ajatuksen •esille, mutta niin minä olen kuul-
8192: näyttäisikin tekevän lain sanojen mukaan. lut a-siasta, lieneekö asiassa •perää, hän voi
8193: Ja sitten 42 ohjeessa: ,Joka ei pysy lain- itse siitä ·vastata. Mutta minä luulen, että
8194: teikijäin a:jatuksessa, hän vääntää lakia.'' neuvotteluja on käyty ennenkuin th:a11itus,
8195: viiden prosentin hallitus, uskaltaa wntaa
8196: Ed. V e s t e r i •n en: En ole tämän yli- ylimääräsille valtiopäiville tällaiset esityk-
8197: opiston suomalaistamisikysymyksen enkä sen set hyväksyttäviksi. Todennäköisesti asia
8198: järjestysmuodon :perust~eita koskevien esi- on tällä tavalla ja näiden peitteeksi t811'1Vi-
8199: tysten ythteydessä aikaisellliiDm käyttänyt ta.an tällaisia asioita, mitä hän eilen esiHe
8200: puheenvuoroa. Olen katsonut, että sen asian toi.
8201: esittäminen kuuluu :lähinnä niille, jotka Täw1lä ed. Tanner sanoi, että maalaislii-
8202: tuntevat asioita sen käytännölliseltä 'puo- ton taholta toimitaan tässä asi,assa taktilli-
8203: lelta tal'kemmin kuin aLlekirjoittanut. sessa mielessä. Kyllä ka.i ed. Tll!nner ja
8204: Mutta ed. Tannerin 'eHinen l•ausunto pa- sosialidemokraatit, jotka ovat taktiiktkaa
8205: kottaa minun käsittääkseni j01kaisen arvos- harjoittaneet aina täihän päivään asti mo-
8206: tansa pitävän suomalaisen talonpojan nilla tärkeillä kysymyksillä (Vasemmalta:
8207: puuttumaan siihen. Lausunto oli kaiken Maalaisliitto ei koskaan!) erinomaisen hy-
8208: kohtuuden rajojen yläpuolella o}evaa yli- vin käsittää, että kun hän toisessa vai-
8209: mielisyyttä. Lausunto oli vielä asialEsesti heessa samassa puheessaan lausui, että suo-
8210: erheellinen, sillä ne väitteet, että edus- malainen maatalousväestö, suomalainen ta-
8211: kunnan .porvariniset ryhmät erikoisesti oli- lonpoikaisväestö se ei kaipaa mitään muuta
8212: sivat toimineet sillä tavalla, että suuret Jait eikä se kiinnitä huomiot•a yliopiston ope-
8213: olisi täällä saatu hyväksytyiksi ajamalla tus'kysymykseen kun se vain saa .omalla
8214: vähemmistö eduskunnasta ulos, niissäkin kielellänsä opetuksen lapsilleen. lVIitä jär-
8215: kohdin, mitä hän ma~nitsi, ne eivät pidä keä on silloin maalaisliitolla harjoittaa tak-
8216: edes paikkaansa. Esim. laki rikoslain 2 l:n tiikkaa, jos sen joukot eivät ymmärrä tä-
8217: 4 ja 6 §:n muuttaanista, sehän jäi lepää- män asian todellista laitaa, jos ei niiden
8218: mään vuonna 1930. L•ait valtiopäiväjär- sydämessä ja sielussa ole myös tämä suo-
8219: jestyksen muuttamisesta jäivät myös :lepää- malaisuusasia, että se löytää vastakohdan
8220: mään vuonna 1930. Hän mainitsi vielä sille menettelylle, mitä maalaisliitto tässä
8221: sen, että tasavallan suojelulaki muka hy- suomalaisuuskysymJ'lksessä on ajanut ja
8222: vwksyttiin myöskin näillä vaJtiopäivillä. ajaa edelleen? 'Tässäkin kohdassa puhe on
8223: Sekään ei pidä .paikkaansa. Se jäi myös aivan johdonmukaisuutta vaillla ja perin
8224: lepäämään yli vaalien. :Siis varsinaisilla heikko eikä pidä missään suhteessa :pa.ik-
8225: vaWopäivNlä nämä asiat vasta lopullisesti k•aansa.
8226: päätettiin jolloin vaalit oli toimitettuna Mutta yksi kohta siellä oli sellainen, jos
8227: (Ed. Voionmaa: Hyvin vapaatko vaalit?). sosialidemokraattinen ryhmä on vielä sen
8228: Tämä oli ed. Tannerin kiilloitusta ·tääl·lä, puheen takana, se oli niin äärimmäisen
8229: jossa hän tahtoi osoittaa, miLlä tavalla por- syvästi loukkaava suoma:laista talonpoi,kaa,
8230: varisto yleensä toimii, kun hän koetti selit- että se ei sitä un()lhda heti. Siinä pu-
8231: tää hallituksen nY'kyisiä toimenpiteitä oi- he-essa lausutaan seuraa:vaa: ,Emmekä me
8232: 116 Lauantaina 19 p. tammikuuta 1935.
8233: ----------------------------------
8234: puolesta:mme voi o1la ihmettelemättä sitä, vasemmiston ta:ka:listolla, jossa istuu pien-
8235: että eduskunnassa olevat talonpoikaisluokan villjelijöitä joku ja istuu siellä ehkä isom-
8236: edustajat ·eivät näe itselleen tärkeämpää pia:kin viljelijöitä joku, että ne voivat ol:la
8237: tehtävätä kuin puuhata tämäntapaisten hyväksymässä tällaista menettelyä. Erikoi-
8238: turlhien asioiden kanssa. Kov~n yläilmoissa sesti minun käy sääli tätä edustajaa, mikä
8239: liikkuvat silloin miehet, jo~den jokapäiväi- se nyt olikaan, tämä minun hyvä ystäväni
8240: nen työ sentään on suoritettu lantatunkion (Vasemmalta: Huono ystävä, kun ei nimeä
8241: ja muiden y~htä proosaillisten asioiden yh- muista!) ja hänen olonsa tässä ryhmässä.
8242: teydessä" (Ed. Komu: Jatka vielä sitä!). Sillä hänessä minä oLen nälhnyt savolaisen
8243: Se ny.t puuttuisi vielä, että ed. Tanner hyvän maanvhljelijän ,(Vasemmalta: Eikö-
8244: tähän lisäsi, että se on halveksittavien ja hän se ole Kääriäinen!) ja oikeinajattele-
8245: rikollisten asioiden yhteydessä. van mie!hen,. että eikohän se Kääriäinen
8246: Tähän
8247: kyllä sisältyy, eikä suomalainen trulonpoika jo tulisi pois sieltä tunkiotöistä ja tulisi
8248: ole niin ymmärtämätön, ettei se tunne täl- meidän kanssamme tänne yhteisiin tunkio-
8249: laista, mitä siltä tailmlta on tarjottu ja töihin. Minun täytyy tässä tilaisuudessa
8250: annettu suomaJlaiselle talonp.ojalle, se pitää myöskin huomauttaa siitä, että täällä ed.
8251: elämäntyötään yhtä arvokkaana kuin joku Tanner puhui siitä, miten kansallisuusky-
8252: toinen tässä maassa. Tässä on syvästi symys ja suomalaisuuskysymys voipi joh-
8253: lyötynä suomalaista talonpoikaa, mutta taa myöskin ·fascismiin ja että se kehitet-
8254: minä käsitän, että se lyöminen on 'tapah- tynä viepi fascismiin.. Hyvät herrat,
8255: tunut määrätyssä poliittisessa tal"koituk- ett:ekö te todella ole nähneet sitä, mitä
8256: sessa. Meillähän n. s. sosialidemokraattisen Europassa on tapahtunut. Sosiwlidemokra1a-
8257: johdon, jo:ka johto pääasiassa on kiteytynyt ti.t niin .Saksassa, Italiassa, Itävalta-Unka-
8258: yksinomaan ed. Tanneriin, tarkoituk- rissa kaikkial1a tOvat samanlaisia ihelpp{)-
8259: sena onkin kaivaa suomalaisen 'työmiehen iheikikejä kuin ne ovat meilläkin. Ne ovat
8260: ja suomalaisen talonpoikais- ja .pienviljelijä-myyneet kansallisuusasian, ne eivät ole
8261: väestön väli'He mahdollisimman syvä kuilu välittäneet siitä. Kansallisuusasia on näissä
8262: j,a tätä kuilua juuri ed. Tannerkin 'lapioi maissa yhtenä suurena tekijänä, joka on
8263: eilen erinomaisen syväiksi (Eduskunnasta: ant,anut fascismi~le pohjan, luonut shlle
8264: Se ei ole totta!) . Ja se on tarkoituksella maJhdollisuuksia. Ja tällä ta:Valla on käy-
8265: tehtynä, että teillä kaupunkilaisella joh- nyt .Sa·ksassa. Täällä on mainittuna j·o esi-
8266: merkkejä m. m. Saarin alueelta, siellä ta-
8267: dolla riittäisi ja saisitte syi:tä esittää, miten
8268: mahdoton on tuon maatrulousväestön kanssa ipahtunees.ta äänestyksestä. Ei sie:lJä kuun-
8269: tulla toimeen, kun te itse ärsytätte toimen- neltu enää sosirulidlemokraattien a.gitatiota
8270: piteisiin, jotka mahdoHisesti johta.vat siel- koko maailman työväen yhteenliittymisestä.
8271: täkin taholta suuriin kuilujen kaivamisiin. Siellä tunnettiin vain se,. että .SaJksaan on
8272: Tämä on se poliittinen menettelytapa, mikä liityttävä, riippumatta siitä, millainen
8273: teillä tässä tilaisuudessa!kirn on ja tätä te siellä. on ihaJ'litusmutOto j•a lhallitsijat.
8274: olette lharjo1ttaneet, että teille riittäisi edel-
8275: Etteikö, hyvät !herrat, voi käsittää, että
8276: leenkin pienen väJhäpätöisen edistyspuo- Suomen kansa on myöskin kansal:listuntoi-
8277: lueen, ruotsalaisen teollisuusväestön ja nii- nen, ettekö te voi käsittää sitä, että SuOlillen
8278: hin liittyvien myöskin puoliruotsalaisen ja talonpoikasväestö on tässä Illilassa voimwk:-
8279: puolisuOIIlla:laisen teollisuusväestön turvin 1kaampi kuin mitä se ·on ollut ja m]tä se oli
8280: :hallita tätä maata, nauttia siitä etuja, mutta Saksassa j1a monissa muissa maissa. .Suo-
8281: ei tietysti maatalousväestölle (Vasemma:lta: men talonpoikaisväestöllä on kansall1stun-
8282: Mitä etua meille siitä on?). - to.a. Suomen talonpoikaisväest.Ollä on myös-
8283: kin isänmaanrakkautta ja kansallistuntoo
8284: T o i ne n vara p u h e mies, kop.ut- riittämiin. Muistakaa, että se ei ole menet-
8285: taen: Puhuj,aa ei saa häiritä. t-elyä, joka on viisasta. Se on tyhmää.
8286: Suomen talonpoikaisväestö OOJ teidät monta
8287: ,puhuja: 'TäJlä tavalla minun käsi't- kertaa pelastanut joutumasta ulosajetuibi
8288: tääkseni meillä on politiikkaa ihoidettu ja edUS'kunnasta, julkisesta e1ä;mästä {V:asem-
8289: .näin edelleenkin ~yödään mitä karkein syy- malta: No, no!') ja sitten kuin te ol.ette
8290: tös ja karkein hWpäisy suomalaiselle talon- jälleen tänne p.äässeret, niin tei.Uä {)n syy-
8291: pojalle, iMinun täytyy ihmetellä,. että tuolla töksiä vain siitä, että ne nyt OIVat vain
8292: lieisingin yliopi1ston järjestysmuodon pertLSteita koskevan lain muuttaminen. 117
8293:
8294: semmoisia tunkiotyöntekijöitä, ei'kä niihin Mutta sen, joka täällä parbmenttarismin
8295: ole paljoa luottwmista. Vuonna 1929 mi- nimessä toimii ja enemmistönä määrää
8296: nUJlla oli ti1aisuus jo silloin sanoa, mihinkä eduskunnassa. Siitähän te sosia.lidemokraa-
8297: jOhtaa tämä teidän politiikkanne. Ed. Tan- tit vastaatte (Vasemmailta: Kyllä me vas-
8298: nerille minä silloin nimenomaan sanoin, että taamme teoistamme !) , ja. >teidän osuudel-
8299: jos te ette nyt hyväksy painovapauslakia, }enne tämä kaikki iankeaa (Vasemmalta:
8300: niin tässä maassa parlamenttarismi ei Teidän mielestä !) .
8301: kestä. Tehkää iherrannimoosä nyt parla- 'Tämä hallitus, joka meillä nyt on, tämä
8302: menttarismille tämä palvelus. Mitä sanoi 5-prosenttinen ha;llitus ..... .
8303: tämä ed. Tanner minulle (Ed. Komu: Ei-
8304: hän hän olllut ,eduskunnassakaan silloin!). P u :h e m i e s: Ei saa käyttää loukkaavia
8305: Hän .e~ ollut,, mutta vartioi eduskunnan sanoja.
8306: eteisessä, että Komukin olisi tehnyt hänen
8307: käskyjensä mu'kaan. Hän oli eteisessä, ja P u:h u ja 1(kääntyen puhemie!heen): Ei-
8308: hän sanoi minulle, että mitä me ovat kös se ole niin !
8309: muuta kuin heränneiden ihöyreitä. Minä
8310: sanoin, että puolen vuoden päästä 1nnna Puhemies: Ei.
8311: [Luultavasti voin kysyä ed. Tannerilta,
8312: ovatko ne heränneiden höyreitä. K:esä- P U! h u j a : Minä pyydän anteeksi, että
8313: kuus.sa tavattiin Helsingissä. Hän tuli ka- minä erehdyin, sillä minä luulin niin.
8314: duHa vastaan ja sanoi: Te olitte oikeassa. Tämä hallitus on saanut vasemmiston ta-
8315: Tällä hetkellä kaikui minusta se sama yli- holta ·erinomaisen suurta kannatusta ja
8316: mielinen ääni, joka silloinkin sosialidemo- luottamusta. Se on kaikissa vaiheissa tu-
8317: kraateiLla kai'kui (Ed . .SOtmersalo: Aivan kenut !hallitusta. Mitä hallitus on oikeas-
8318: varmasti!)... Kun minä nyt olen kuullut taan sosialidemokraateille antanut (Va-
8319: esimerkiksi tääJtä oikean- ja vasemman- semmalta: Teille antanut voinvientipalk-
8320: puoleisesta puhujapaikalta käytettyjä pu- kiot, eikä meiUe mitään! - Emme me ole
8321: heita, kun minä otaJ1 esimerkiksi ed. Ka- vaatineetkaan! Kulkukauppaoikeus!).
8322: reksen puheen, esitän sen :Suomen kansaUe Teidän on ollut pakko pysyttääksenne hal-
8323: kansallisuusasiasta ja m~nä otan täältä ed. litus pystyssä, myydä asutustila:llisten
8324: Tannerin pu'heen, niin vertailu on ehdotto- korkoalennusasia. Teidän on täytynyt
8325: masti Karekselle edullinen. Te laskette tehdä tämäkin vaikeissa taloudellisissa
8326: liian paljon Jeikkiä siitä, että se yliopisto- oloissa elävien asutustilaHisten asialle voi-
8327: nuoriso, joka kaipaa sydärrnestänsä suoma- da;ksenne saada tämän hallituksen pysy-
8328: laista yliopistoa, että se ylioppilasnuoriso mään pystyssä. Nyt tä:llä kertaa te teette
8329: on niin vähäpätöinen tekijä tässä, maassa. kauppaa Suomen suoma.laisen kansan suu-
8330: Muistakaa, että ylioppilasnuorisosta val- ren enemmistön toivomuksista voidaksenne
8331: mistuu meille virlkwmieihistö. ;Siitä vaiLmis- pitää tämän hallituksen pystyssä. Teidän
8332: tuu meille valistuksen ja tiedonantaja on täytynyt siunata hallituksen hallitus-
8333: kautta maan. MiHä mieiel1ä ne toimivat muodon vastaiset menettelyt (Keskustasta:
8334: tässä maassa, mikä on niiden usko ,parla- Aivan oikein!). Ei suinkaan parlamentta~
8335: menttarismiin, siitä riippuu paljon myöskin rismi näitä ole vaatinut, mutta hallituksen
8336: parlamenttarismin voima ja pa.rlamenttaris- pystyssä pitäminen. Ja mitä nällitä kai-
8337: min mahdohlisuus pysyä tässä maassa val- kista olette te palkaksi saall!eet. Teiltä ensi
8338: lalla (Vas,emmalta: Eikös se maalaisliitosta töiksi otettiin pois taistelulippu (Edus-
8339: riipu~). Jos se nuoriso ärsytetään, jos kunnassa, hilpeyttä. - Ed. Voionmaa: Ei
8340: siUe nuorisoil'e tarj·otaan kiviä 'leivän ase- ole palkan edestä tehtykään työtä!). Tämä
8341: mesta niinkuin eilen tehtiin, ,te saatte sen oli nyt yksi sellainen hyvä ote hallituk-
8342: parlamenttarismia 'V'astusta;lllJaan. Se kas- selta. Tulopuolelle - niin, ja teiltä kiel-
8343: vaa virkamiehistöksi,. se luo siellä parla- lettiin myöskin vieläpä laulamisen oikeus
8344: menttarismia vastustawan ajatusta;van, [uo (Eduskunnwssa hilpeyttä). Mitä te saitte
8345: ympäristöönsä j'a on llllyöskin virkamiehinä sitten palkaksi? Te saitte kumminkin lop-
8346: aina vastustamassa niitä kysymytksiä, jotka pujen lopuksi kulkukauppaoikeuden (EdU&-
8347: parlament,tarismin kannalta olisi suotavia. kunnassa hilpeyttä. - Vasemmalta: Ei ole
8348: Kenen on syy? Ei suinkaan maalaisliiton. vielä saatu!) ja nyt, tääillä ei ole oikeus-
8349: 118 Lauantaina 19 p. t&mmikuuta .1935.
8350:
8351: ministeri, mutta pääministeri nyt ottaa sellaista linjaa, mitä silloin hallitus esitti,
8352: kai sen huomioon, että antaisi sentään ei voida tässä kysymyksessä kulkea, ja nyt
8353: teille, kun olette saaneet kullmkauppa- esillä oleva hallituksen esitys on sentään
8354: oikeuden, oikeuden laulaa l'Bppurin laulua jo kokonaan toista kuin mitä hallitus sil-
8355: (Hilpeyttä eduskunnassa). loin esitti. Onko tämä esitys nyt sellainen,
8356: että se siinä muodossa tyydyttää myöskin
8357: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. maalaisliiton eduskuntaryhmää, siitä on
8358: meillä tilaisuus keskustella, kun asian asial-
8359: Puhemiehistön ehdotus hyväksytään. Esi- liseen klisittelyyn joudutaan. Mutta kysy-
8360: tys lähetetään p e r u s t u s l a k i v a 1 i o- mys, joka myöskin tämän yhteydessä herää,
8361: kun:taan. oliko tämä asia ruiin kiireellinen, että se
8362: vaati ylimääräisiä valtiopäiviä, se on mei-
8363: dän mielestämme arvoitus. Tämä;hän tulee
8364: 2) Ehdotuksen laiksi väkijuomayhtiön verot- vasta esille käytännössä ensi vuoden meoo-
8365: tamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä arviota valmisteltaessa ja meidän käsityk-
8366: semme mukaan ensi helmikuussa olisi tär
8367: sisältävä hallituksen esitys n :o 2 esitel- mäkin kysymys voitu aivan rauhallisesti
8368: lä1än. käsitellä, joten tämä toinenkin esitys vah-
8369: vistaa sitä käsitystä, että mitään pätevää
8370: P u h e m i ·e s : Puhemiehistö ehdottaa, syytä eduskunnan kutsumiseen ylimäärlii-
8371: että asia lähetettäisiin valtiovarainva1io- sille valtiopäiville ei ole tällä ikertaa ollut.
8372: kuntaan.
8373: Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8374:
8375: Keskustelu: Puhemiehistön ehdotus hyväksytään. Esi-
8376: tys lähetetään v a 1 t i o v a r a i Ili v a 1 i o-
8377: Ed. L o h i: Viime joulukuussa varsinai- kun taan.
8378: silla valtiopäivillä, kun maalaishittolaiset
8379: rohkenivat tätä asiaa koskevan hallituksen
8380: esityksen äänestää yli vaalien, syytettiin :P u he mies: Eduskunnan seuraava is-
8381: meitä siitä;, että me valtiopäiväjärjestyksen tunto <m ensi tiistaina kello 14.
8382: vähemmistölle suomaa oikeutta tällä tavoin
8383: vää.rinkäytimme. Silloin oli minulla tilai-
8384: suus jo huomauttaa, että nyt ()li tapahtu- Täysistunto lopetetaan kello 15,17.
8385: massa sellainen vääryys, että meillä oli
8386: täysi oikeus telhdä kaikki, mitä laki salli Pöytäkirjan vakuudeksi :
8387: sen vääryyden estämiseksi. Nyt on todet-
8388: tavissa, että hallituskin on huomannut, että Anton Kotonen.
8389: 5. Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935
8390: kello 14.
8391:
8392: Päiväjärjestys. varten on jä1Jetty 6 ehdokaslistaa. ja ne on
8393: yhdistetty vaalilipuksi, joka on edustajille
8394: I 1m o i ·t u k s i a. jaettu. Asiantuntijwksi vaalia vmr'ten olen
8395: Siv. pyytänyt kanslianeuvos Onni Hallstenin.
8396: iPyyU.än niitä edustaji,a, jotlka ovat •asiamie-
8397: 1) Suuren valiokunnan vaali 119 hinä ehdokaslistat sihteerille jättäneet, ni-
8398: 2) Tarkistajain vaali ........... . ani1ttärn edustajia Pilppulaa, Tuomivaaraa,
8399: "
8400: :Honkaa, Jerniä, Särkkää ja Rantalaa avus-
8401: 'tamaan vaalitoimitu'ksessa. Sittenkuin vaa-
8402: Puhetta johtaa. puhemies K a ll i o. Jilliput on annettu ja avattu, ja1!ketaan
8403: istuntoa.
8404: Nimenhuudossa mer'kitä·än poissaoleviksi Vaa1i toimitettaan.
8405: edustajat Rantanen ja Tyrni.
8406: 2) Tarkistajain vaali.
8407:
8408: Ilmoitusasiat: P u he mies: Työjärjestyksen 12 § :n
8409: mukaan on eduskunnan valtiopäiväin alussa
8410: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja 'VIalittava va;ltiopäiväjärjestyiksen 815 § :ssä
8411: varapuheenjohtaja. :mainitut viisi tarkistajaa sekä näille kul-
8412: [ekin yksi vmramies. EHei eduskunta voi
8413: P u h e m i e s : Ihnoitetaan, että ;perust~ vaalista yhtyä, on vaali lyikätiävå ja toi-
8414: ~akiva!liokunta on puheenjohtajakseen va- mitettava suhteellista vaalitapaa kos'k:evain
8415: linnut ed. R y dm a n i n ja varapuheen- :mää.räysten mukaan. Kehoitan esittämään
8416: johtajakseen ed. A a 1 t. o s en. ehdokkaita ja huomautan, että ikun ehdo-
8417: itetaan trurkistaja, on samaJJla ehdotettava
8418: :myös varamies.
8419: Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja
8420: varapuheenjohtaja. Keskustelu:
8421: P u h e m i e s : Samoin ilmoitetaan, että Ed. T a r k lk: a ne n: Yhdeksi t.arkista-
8422: .valtiovarainvaliokunta on puheenjohtajak- 'ja:ksi pyydän saada ehdottaa ed. Hännisen
8423: seen valinnut ed. He 1 on ja vaa:-apuheen- ja hänelle !Varamieheksi ed. Kukkosen.
8424: johtajakseen oo. H e i k ik i s e n.
8425: Ed. A a t t e iJ. a: Yhdeksi ·tal'kistajaksi
8426: ehdotan valittavaksi ed. Lonkaisen ja hä-
8427: nelle varatarkistajaksi ed. Huotarin ja toi-
8428: Päiväjärjestyksessä olevat asiat: seksi tarkistajaksi ed. Räisäsen ja hänen
8429: varamiehekseen ed. Komun.
8430: 1) Suuren valiokunnan vaali.
8431: Ed. J u n n i l a: Yhdeksi tarkistajaksi
8432: Puhemies: Nyt on toimitettava suu- 'ehdotan ed. Vir'k'kusen ja Mnelle varamie-
8433: ren vaHokunruan jäsenten vaali. Vaalia heksi ed. Sundströmin.
8434: 120 Tiistaina 22 p. tammikuuta 193!5.
8435:
8436: Ed. von Born: Jag ber att till en Suuren valiokunnan jäsenet.
8437: justeringsman få föreslå rd~: Estil.anderr
8438: '00h till hans suppleant rdm. Osterrholm. Puh e m ies: Suuren valiokunnan vaa-
8439: lin tulos julistetaan lu'lrema.lla vaalista
8440: Keskustelu julistetaan päättyneeksi. tehty ;pöytäkirja.
8441: P u he mies: Keskuste~un kuluessa on Sihteeri lukee:
8442: ed. Tarkkanen ehdottanut tarkistajaksi ed.
8443: Hännisen ja hänen varamiehekseen ed. Eduskunnan suuren valiokunnan vaalissa
8444: Kuhlwsen, ed. Aattela ehdottanut yhdeksi ylimääräisillä valtiopäivillä .2;2. päivänä tam-
8445: tarkistajaksi ed. Lonkaisen ja hänelle vara- mikuuta 1935, jota varten oli annettu kuusi
8446: mieheksi ed. Huotarin ja tois'eksi tarkista- ehdokaslisha, on kunkin ehdokaslistan hy-
8447: jaksi ed. Räisänen ja hänel,le varamieheksi väksi antanut äänensä:
8448: ed. Komun, ed. Junnila on ehdottanut ta:r-
8449: 'kistajaksi ed. Virkkusen ja hänelle vara- listan n:o 1:n hyväksi 53 äänestäjää
8450: mieheksi ed. Sundströmin, ed. von Born n:o 2:n 14
8451: on ehdottanut ed. Estlanderin ja hänelle. " n:o 3:n " 17 "
8452: varamieheksi ed. Öste,rhoLmin. " n:o 4:n " 14 "
8453: " n:o 5:n " 21 "
8454: Selont~ko myönnetään o:i!kealksi. " n:o 6:n " "
8455: 78
8456: "
8457: eli yhteensä "
8458: 197 äänestäjää. "
8459: P u h e mies: Kun useampia kuin viisi
8460: tarkistajaa ja varamies kullelkin näistä ei
8461: ole ehdotettu, katson eduskunnan yhtyneen
8462: ·heistä ja siis valinneen tarkistajiiksi ed. Vaalijärjestyksen 7 § :n mukaan osamää-
8463: H ä n n i se n ja hänelle varamieheksi ed. riä järjestettäessä huomataan, että eri ehdo-
8464: K u k k o s ·e n, ed. L o n ik :a i s e n ja hänelle kaslistojen ehdokkaista on valittu
8465: varamieheksi ed. H u o t a r i n, ed. R ä i-
8466: s ä s e n ja hänelle varamieheksi -ed. K o- listasta n :o l:stä 12 jäsentä
8467: m u n, ed. V i r k k u se n ja hänelle vara- n:o 2 :sta 3
8468: " n:o 3:sta 4 "
8469: mieheksi oo. S u .nd s t r ö m 'i n sekä ed. " "
8470: E s t 1a n d e r i n ja hänelle varamieheksi n:o 4:stä 3
8471: " n:o 5:stä 5 "
8472: ed. ö s t e r h o 1 m i n. " "
8473: n :o 6 :sta 18
8474: Asia on loppuun käsitelty. " "
8475:
8476: Puhemies: Täysistunto :keskeytetään Vaalijärjestyksen 11 § :n mukaan on näin
8477: nyt ja jatlketaan sitä suuren valiokunnan ollen eri ehdokaslistoista valittu seuraava
8478: 'Va&lin tuloksen julistamista varten tänään määrä varajäseniä:
8479: kello 15.
8480: listasta n :o 1:stä 5 varajäsentä
8481: n:o 2 :sta 2
8482: Puheenvuoron saatua.a:n lausuu " n:o 3:sta 2 "
8483: " n:o 4:stä 2 "
8484: Ed. H e 1 o : V altiovara.invaJliokun ta ko- " n:o 5 :stä "
8485: kdontuu nyt heti. 2
8486: " n:o 6 :sta 7 "
8487: " "
8488: Täysistl].nto keslreytetään !kello 14,40. Yllä olevan nojalla on tullut valituksi
8489:
8490:
8491: Ehdokaslistasta n :o 1 :stä:
8492: Täys:istuntoa jatketaan
8493: keLlo 15. Jäseneksi:
8494: Puhetta johtaa pu!hemies K a 11 i o. edustaja Aittoniemi,
8495: , Venho,
8496: Suuren valiokunnan jäsenet. 121
8497:
8498: edustaja Hannula, Varajäseneksi:
8499: , Hänninen, edustaja Rydman,
8500: , Jutila, Kesti.
8501: , Kalliokoski, "
8502: , Karvetti,
8503: , Lampinen, Ehdokaslistasta n :o 5 :stä :
8504: , Luostarinen,
8505: , Suurkonka, Jäseneksi:
8506: , V ehkaoja,
8507: , Kemppi. edustaja Estlander,
8508: , Jern,
8509: Varajäseneksi: , von Born,
8510: , Helenelund,
8511: edustaja Halonen, A., , Söderhjelm.
8512: , Lohi,
8513: , Ellilä, Varajäseneksi:
8514: , Heiskanen, edustaja Sjöblom,
8515: , Kaijalainen. , Haga.
8516:
8517: Ehdokaslistasta n :o 2 :sta : Ehdokaslistasta n :o 6 :sta :
8518: Jäseneksi: Jäseneksi:
8519: edustaja •Kares, edustaja Hakkila,
8520: , Sundström, Kosonen,
8521: Tuomivaara.
8522: " Puittinen,
8523: " " Sinisalo,
8524: Varajäseneksi:
8525: " Meriläinen,
8526: " Aarniokoski,
8527: edustaja Riipinen, " Fagerholm,
8528: , Simojoki. " Malmivuori,
8529: " Pajunen,
8530: " Herrala,
8531: Ehdokaslistasta n :o 3 :sta : " Pesonen,
8532: " Lonkainen,
8533: Jäseneksi: " Valta,
8534: " Tolonen,
8535: edustaja Virkkunen, " Toivonen,
8536: , Pennanen, " Pärssinen,
8537: , Pohjala, " Kuusisto,
8538: Leiwo. " Huotari.
8539: " "
8540: Varajäseneksi: Varajäseneksi:
8541: edustaja Linkomies, edustaja Andersson,
8542: Honka. , Syrjänen,
8543: " , Väisänen,
8544: , }V,[etsäranta,
8545: Ehdokaslistasta n :o 4 :stä : , Eskola,
8546: , Ryömä,
8547: Jäseneksi: , Voionmaa.
8548: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1935.
8549: edustaja Sarlin,
8550: , Inkilä, Onni Hallsten.
8551: , Hautala.
8552:
8553: 16
8554: 122 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
8555:
8556: Lomanpyyntö. P u h e m i e s: Eduskunnan seuraava is-
8557: tunto on tänään kello 16,30.
8558: Perheessä sattuneen kuolemantapauksen
8559: johdosta saa eduskuntatyöstä vapautusta
8560: ensi perjantaihin ed. Pitkänen.
8561: Täysistunto lopetetaan kello 15,25.
8562:
8563: Pöytäkirjan vakuudeksi:
8564: Anton Kotonen.
8565: 6. Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935
8566: kello 16,30.
8567:
8568: Päiväjärjestys. Päiväjärjestyksessä oleva asia:
8569:
8570: Il m o i t u k s i a. Pöydällepanoa varten esitellään ja p a n-
8571: Siv. n a a n p ö y d ä ll e puhemiesneuvoston eh-
8572: Pöydällepanoa varten dotuksen mukaisesti seuraavaan istuntoon :
8573: esitellään:
8574: Ehdotukset laiksi muutoksista Helsingin
8575: Perustuslakivaliokunnan mietintö yliopiston järjestysmuodon perusteista 14
8576: n :o 1 hallituksen esityksen joh- päivänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin
8577: dosta laiksi muutoksista Helsingin yli- sekä laiksi Helsingin yliopiston järjestys-
8578: opiston järjestysmuodon perusteista muodon perusteita koskevan muutetun lain
8579: 14 päivänä heinäkuuta 1923 annet- täytäntöönpanosta
8580: tuun lakiin sekä laiksi Helsingin yli-
8581: opiston järjestysmuodon perusteita sisältävän hallituksen esityksen johdosta
8582: kookevan muutetnn Jain täytäntöön- laadittu perustuslakivaliokunnan mietintö
8583: paDJOS,ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,3 n:o 1.
8584:
8585:
8586: Puhetta johtaa puhemies K a ll i o. P u h e m i e s: Eduskunnan seuraava is-
8587: tunto on tänään kello 19.
8588:
8589: Nimenhuudon asemesta merkitään läsnä- Täysistunto lopetetaan kello 16,40.
8590: oleviksi ne edustajat, jotka ottivat osaa
8591: edelliseen istuntoon. Pöytäkirjan vakuudeksi :
8592: Anton Kotonen.
8593: 1. Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935
8594: kello 19.
8595:
8596: Päiväjärjestys. Keskustelu:
8597:
8598: I l m o i t u k s i a. Opetusministeri M a n te r e: Herra pu-
8599: Siv. hemies! Perustuslakivaliokunnan mietin-
8600: Ensimmäinen käsittely: nöstä näkyy, että valiokunta on katsonut
8601: voivansa hyväksyä hallituksen esitykseen
8602: Ehdotukset laiksi Helsingin yli- sisältyvät lakiehdotukset suurin piirtein
8603: opiston järjestysmuodon perusteista muuttumattomina. Kuitenkin ehdottaa va-
8604: annetun lain muuttamisesta ja laiksi liokunta lakiehdotuksiin muutamia muutok-
8605: Helsingin yliopiston järjestysmuodon sia, joita ei voi pitää parannuksina ja jotka
8606: perusteista annetun lain täytäntöön- olisi saatava korjatuiksi suuressa valiokun-
8607: panosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 nassa. Mainitsen näistä lyhyesti.
8608: A s i a k i r j a t : Perustuslakivalio- Ensinnäkin ehdottaa valiokunta, että en-
8609: kunnan mietintö n :o 1; hallituksen simmäisestä lakiehdotuksesta poistettaisiin
8610: esitys n :o 1. 5 §. Puheenaoleva pykälä sisältää, kuten
8611: tunnettua, säännöksen yliopiston kanslerin
8612: vaalista. Voimassaolevan lain mukaan ase-
8613: Puhetta johtaa puhemies K a ll i o. tetaan kansleri virkaansa viideksi vuodeksi
8614: kerrallaan, eikä pysyväisesti. Tämä määrä-
8615: aikaisuus on ollut haitaksi yliopiston toi-
8616: minnalle. Kun kansleriksi tavallisesti on
8617: Nimenhuudon asemesta merkitään läsnä- nimitetty yliopiston varsinainen professori
8618: oleviksi ne edustajat, jotka ottivat osaa ja hänen virkatoimensa ensimmäisen 5-vuo-
8619: edelliseen istuntoon. tiskauden kuluttua on uudistettu, on seu-
8620: rauksena ollut, että tärkeä professorinvirka
8621: on pitkäksi aikaa jäänyt sijaisten hoidetta-
8622: vaksi. On tietenkin paikallaan, että kans-
8623: Päiväjärjestyksessä oleva asia: leria nimitettäessä yliopiston opettajilla ja
8624: virkamiehillä on tilaisuus esittää toivomuk-
8625: Ehdotukset laiksi Helsingin yliopiston jär- sensa siitä, kuka kansleriksi olisi tuleva,
8626: jestysmuodon perusteista annetun lain muut- mutta tuskin on perusteltua syytä siihen,
8627: tamisesta ja laiksi Helsingin yliopiston että tällainen tilaisuus pitäisi uusia aina 5
8628: järjestysmuodon perusteista annetun lain v,uoden kuluttua. Tämän vuoksi hallitus on
8629: täytäntöönpanosta. nyt kuten v. 1922 ehdottanut, että kanslerin
8630: toimi tulisi pysyväiseksi, niin että siis jos
8631: Esitellään perustuslakivaliokunnan mie" yliopiston professori nimitetään kansleriksi,
8632: tin.tö n :o 1 ja otetaan e n s i m m ä i s e e n hän eroaa professorin virasta, jolloin mai-
8633: k ä s i t t e 1 y y n siinä valmistelevasti käsi- nitsemani epäkohta tulee poistetuksi. Roh-
8634: telty hallituksen es-itys n :o 1, joka sisältää kenen näin ollen toivoa, että suuri vali<>-
8635: f'llämainitut lakiehdotukset. kunta palauttaa lakiehdotukseen 5 § :n.
8636: Perustuslakivaliokunta ehdottaa perus-
8637: F u b. e m i e s: Käsittelyn pohjana on teellista muutosta myös ensimmäisen laki-
8638: perustuslakivaliokunnan mietintö n :o 1. ehdotuksen 23 § :ään. Ehdotettua muutosta
8639: 126 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
8640:
8641: ei voi pitää onnistuneena. Kuten esityksen Puhe m i e s: Kun kaksi edustajaa on
8642: perusteluissa mainittiin, on hallitus kyllä asiaa pyytänyt pöydälle, niin on se valtio-
8643: pitänyt tarpeellisena huomioonottaen ne päiväjärjestyksen 65 § :n mukaan jäävä
8644: epäkohdat, joita osakuntaelämässä viime pöydälle. Kehoitan seuraavia puhujia lau-
8645: aikoina on ilmaantunut, esittää voimassa- sumaan mielensä pöydällepanoajasta.
8646: olevaa lakia muutettavaksi sikäli, että kävisi
8647: mahdolliseksi, jos epäkohdat jatkuvat, va-
8648: pauttaa ylioppilas velvollisuudesta kuulua Ed. H annula: Kun minulla ei ole
8649: osakuntaan, mikä asia voitaisiin järjestää tietoa, miksi ajaksi herra puhemies tulee
8650: asetuksella:. Tämän pitemrrnä1le ei :lain muut- seuraavan istunnon määräämään, niin
8651: tamisessa näyttäisi tarpeelliselta mennä. pyytäisin minä ehdottaa, että asia pantai~
8652: Vielä ehdottaa valiokunta muutosta toi- siin pöydälle huomispäivänä pidettävään
8653: sen lakiehdotuksen 5 § :ään. Muutosehdotus täysistuntoon. Tämä pyyntöni minun mie-
8654: sisältää ensinnä sen, että suomenkielen taito lestäni on täysin perusteltu ja kohtuullinen
8655: vaadittaisiin ainoastaan 2 § :n 1 momentissa sen vuoksi, että kansanedustajalla jo val-
8656: mainituilta 21 ruotsinkieliseltä professo- tiopäiväjärjestyksen mukaankin täytyy olla
8657: rilta, mutta ei, kuten hallituksen esityksessä oikeus perehtyä asiaan ennen kuin hän voi
8658: ehdotetaan, saman pykälän 2 momentissa asiasta päättää. Perustuslakivaliokunnan
8659: mainituilta ylimääräisiltä, henkilökohtai- mietintö on meille edustajille vasta jaettu,
8660: silta professoreilta, dosenteilta ja muilta ja se on laaja asiakirja ja sisältää myöskin
8661: opettajilta. Koska: yleiseltä kannalta kat- tärkeän asian, minkä vuoksi olisi täysi syy
8662: soen on pidettävä asianmukaisena, että kai- myöntyä siihen ehdotukseen minkä olen
8663: killa yliopiston opettajilla on sellainen suo- tässä tehnyt.
8664: menkielen taito, että pystyvät sillä anta-
8665: maan opetusta ja koska se yliopiston ope-
8666: tusolojen tarkoituksenmukaisen jäjestelyn Ed. Heiskanen: Herra puhemies!-
8667: takia on tarpeellista, olisi puheenaoleva Minä otaksun, että seuraava istunto on
8668: pykälä suuressa valiokunnassa palautettava huome~a, mutta kun on joskus, tosin ai-
8669: siihen muotoon, mikä sillä on hallituksen ·van poikkeustapauksissa, myöskin sattunut,
8670: esityksessä. että on ollut istuntoja vielä myöhäisellä
8671: Samassa pykälässä ehdottaa valiokunta yölläkin, niin pyydän saada e!hdottaa, kun
8672: myös, että erikoisvapauden myöntäminen edustaja Hannulakaan ei maininnut tar-
8673: puheenaolevasta kielitaitovaatimuksesta us- kemmin istunnon a.Ukaa, että..asia pantai-
8674: kottaisiin yliopiston kanslerille, kuten hal- siin pöydälle huomenna kello 10 alkavaan
8675: lituskin oli aikaisemmin esittänyt. Kun on istuntoon. JVIinä ehdotan tämän ajan sen
8676: näyttänyt epäi,ltävä:ltä, olisiko tällainen takia, että meillä viime viikolla alotettiin
8677: säännös hallitusmuodon 21 § :n 2 momentin myöskin eräs istunto aamulla kello 10 :Itä.
8678: mukainen, olisi varminta tässäkin kohdassa Minun täytyy saada tätä käsitystäni pe-
8679: antaa pykälälle se sisällys, joka sillä on rustella. Nimittäin eduskunnan jäsenille
8680: hallituksen esityksessä. tuskin lienee tunnettua se, mitä perustus-
8681: Lopuksi sallittaneen minun lausua se toi- lakivaliokunnassa ·on tapailltunut. Tuskin
8682: vomus, että eduskunnan jäsenet osoittavat lienee tunnettua se, että lauantaina sen
8683: asian käsittelyssä sitä malttavaisuutta ja jälkeen kuin koko päivä oltiin istuttu täällä
8684: asiallisuutta, jota tämän vaikean kysymyk- täysistunnossa mitä asiallisimmassa kes-
8685: sen onnelliseen ratkaisuun saattaminen lkustelussa, niin siitä huolimatta sen jäl-
8686: vaatii. keen kokoonnuttiin perustuslakivaliokun-
8687: nan kokoukseen. Me luulimme, että oli
8688: kysymyksessä vain puheenjohtajan vaali,
8689: Ed. H e i n i ö: Pyydän, että asia pantai- ja siinä mielessä me sinne menimme, mutta
8690: siin pöydälle eduskunnan seuraavaan istun- kun puheenjohtaja oli valittu, niin hän
8691: toon. heti määräsikin istunnon alkamaan. Näin
8692: ei minun tietääkseni ole ainakaan sinä ai·
8693: kana, minkä minä olen ollut täällä edus-
8694: Ed. Kullberg: Jag ber att få under- 1 kunnassa. Se nyt ei kylläkään pitkä aika
8695: stöda rdm. Heiniös förslag. 1 ole - edustaja Hakkila -, mutta m1nä
8696: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 127
8697:
8698: luulen, että myöskään aikaisempina aikoina Ja siitä :huolimatta prukoitettiin kolmas kä-
8699: ei ole niin tapahtunut (Eduskunnasta: Ei sittely suorittamaan ·loppuun. Toinen kä-
8700: koskaa:nJ!), varsinkin kun oli jo kuusi tun- sittely alkoi kello 0,45, eli 114 vaiilla 1 yöllä.
8701: tia istuttu täysistunnossa. Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat siis
8702: Meikäläiseltä taholta ehdotettiin silloin, saaneet istua yhtäpäätä 1.6 tuntia (Keskus-
8703: että kohtuuden nimessä perustuslakivalW- tasta 18 tuntia!) 18 tuntia, mutta siinä
8704: kurrnan istunto alkaisi vasta maanantai- oli yhteensä pausseja kaksi tuntia. Täy-
8705: aamuna, ja jotta ei olisi voitu syyttää tyi pitää lyhyt paussi· sentalkia, että mie-
8706: meitä huolimattomuudesta tai laiskuudesta, tintö täytyi monistaa, muuten sitäkään tus-
8707: niin me ehdotimme, että :kokous voisi alkaa kin olisi annettu. Jos on olemassa se vaara,
8708: jo kello 9 aamulla. Tämän nyt piti olla että ensimmäinen käsittely halutaan vielä
8709: mitä kohtuullisin ehdotus, mutta siiihen alkaa tänä yönä, niin siUoin me menemme
8710: ei enemmistö katsonut voivansa mennä, minun nähdäikseni epäasiallisi'l'le linjoille,
8711: va:an kaiken kukkuraksi pani päivällisen sillä totta:kai on oletettavissa, että juuri
8712: jälkoonkin kello 7 alkamaan istunnon ja perustusla!kivaliokunnan jäsenet joutuvat
8713: prässäsi yleiskeskustelun läpi. Tämä on täällä ensimmäisessä käsittelyssä lausumaan
8714: erittäin valitettavaa, sillä minun nähdäk- mielensä asiasta ja sillä tava!lla esittämään
8715: seni lainsäädäntö täytyy ottaa vakavalta niitä näkökohtia, jotka perustuslwkivalio-
8716: kanmlta •ja erikoisesti asiain käsittely pe- kunnassa tuotiin esillle ja sHlä tavalla eväs-
8717: rustuslakivaliokunnassa täytyy ottaa v.aka- tämään suurta valiokuntaa.
8718: valta kannalta, varsinkin näin tärkeässä ja Kun nyt nämä jäsenet on pa:kotettu tällä
8719: ensiluokkaisessa kysymyksessä, kuin millai- tavaUa työskentelemään yli-inhimillisen pit-
8720: nen meillä nyt on esillä. kän ajan, niin voi olla kysyrrnyksenalaista,
8721: Tämä perustuslakivaliokunnan enemmis- voirvatlko he sellaisella antalNlluksella tähän
8722: tön mielipide ~lmeisesti ei ollut se, ja sit- seloste:lutehtäväänsä nyt tänä yönä ryhtyä.
8723: ten, kun maanantaina - siis eilen - ko- Ehdotus siitä, että asia pantaisiin pöydälle
8724: koonnuttiin keskustelemaan tästä asiasta seurraavaan istuntoon, pitäisi olla mitä koh-
8725: kello 10, niin kävikin ilmi, että oli jo kai tuullisin. :M:inä en muista nyt iakipykälää
8726: etukäteen päätetty, mihinkä mennessä täy- ihan varma~Vn, mutta minulla on se käsi-
8727: tyy mietinnön oHa. valmis. Tällaista pak- tys,. että myös ylimää.räisiHä valtiopäivillä
8728: koa, jo'ka asetettiin eduskunnan ehkä kaik- py;ritään noudattamaan ainakin suurin
8729: kein tärkeimmälle va;l~okunnaille, niin sitä piirtein samaa menettelytapaa kuin varsi-
8730: täytyy jo sinä,nsä mitä syvimmin valittaa naisiLla valtiopäivinä ja nyt ei ole ollen-
8731: (Ed. 'l'anner: On kysymys pöydällepa- kaan mistään sellaisesta kysymys. Ehkä
8732: nosta!). Minun täytyy !Voida rperuste[la j.ollain määrääväliä taholla lienee jo etu-
8733: tämä pöydällepanoajan sii,rtäminen.- Minä käteen päätetty, että perustuslakivaliokun-
8734: pyydän, että herra puhemies antaa minun nan mietintö täytyy olla silloin valmis, en-
8735: perustella tätä kantaani. - Ja niin kävi- simmäinen käsittely täytyy orla siUoin val-
8736: kin sitt,en, että valiokunta määräsi istun- mis, suuren valiokunnan mietintö silloin
8737: non toisensa jälkeen, niin että ei edes koh- valmis j. n. e. Ja jos näin on, kuten näyt-
8738: tuullista ruokapaussia pidetty. Aamiais- tää, niin silloin on määrätyltä taholta kor-
8739: 1oma kesti 20 minuuttia, ja tärkeimmät pää- kein lainsäätäjäelin, eduskunta, asetettu
8740: tökset ensimmäisessä käsittelyssä ja kaikki sellaisen pakon eteen, ettei sitä voi ilman
8741: toisen :käsittelyn ja kolmannen käsittelyn vastalausetta sulattaa (Keskustasta: Mieli-
8742: päätökset jouduttiin tekemään siinä kello valtaa !) . Ei!kä tämä mil]lään tavalla ole
8743: 23 ja 4 välillä yöllä (Eduskunnasta: Se ei lainsäädännölle suinkaan onnellista. Minä
8744: kuulu tähän!). Se kuuluu tähän. Tämä muistelen sitä, mitenkä perusteellista ja
8745: on sen takia mitä al"Veluttavin seikka, että mitenkä palj.on aikaa on annettu muissa
8746: :kun näin tärkeä !kysymys on käsillä, niin asioissa, joissa on ollut osa·ksi pienempiäkin
8747: silloinhan päätökset pikkutunneiHa eivät kuin on ne asiat, jotka tässä nyt ovat
8748: tule ehkä niin harlåttuja kuin muuten. Ja 13Sillä, mitenkä paljon näille on annettu ai-
8749: senhän jo perustuslakivaliokunnassa muun kaa perustuslakivaEokunnassa lmulila asian-
8750: muassa puheenjohtaja aamulla huomautti, ·tuntijoita j. n. e. Nyt ei edes haluttu kuulla
8751: että näin yöllä on melkein mahdoton löy- asiantuntijoita, pidettiin asia niin mahdot-
8752: tää tälle perustelulle sopivaa sanamuotoa. toman · kiireellisenä. Kuitenkin oli mitä
8753: 128 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
8754:
8755: ·tärkeintä, ei ainoastaan asiallisessa suh- itsellään ole ollut aikaa kuunnella kaikkia
8756: teessa, nimittäin lain sisältöön nähden, niitä asiantuntijoi•ta, joita sillä olisi kaiken
8757: vaa;n myös siihen tapaan nähden, jolla kohtuuden nimessä o1lu.t v.elvollisuus kuulla,
8758: tämä asia on eduskuntaan tuotu. Kun näin jopa suorastaan lain velvoitus kuulla, niin
8759: on tapahtunut, niin minä uskon, että edus- olisi odottanut, että eduskunta sitä perus-
8760: kunnan enemmistö nyt ei halua enää täl- teellisemmin ryhtyy tätä asiaa tutkimaan
8761: laista menettelytapaa jatkaa, vaan pitää ja että eduskunta ei ainakaan kiirehtimi-
8762: kohtuullisena myöntää tai siirtää tämän sellä tätä niin erinomaisen tärkeää asiaa
8763: asian käsittely huomisaamuna esim. kello 10 millään tavalla v:ahilllgoittaisi. Nyt kuiten-
8764: alkavaan istuntoon. Minä teinkin sentapai- kin on, niinkuin ed. Heiskanen mainitsi,
8765: sen ehdotuksen, herra puhemies. tämän 'asian käsi.ttclyssä perustusla;kivalio--
8766: . kunnassa tullut esiin aivan sama kiirehti-
8767: Ed. L i n k o m i e s: Minusta ed. HannuL minen, j,dka on ollut ominaista valtioneu-
8768: lan ehdotus on erinomaisen kohtuullinen. voston käsite1lessä tätä asiaa. Perustuslaki-
8769: En voisi pitää :mahdollisena, että näin tär- valiokunta ei ole m. m. katsonut asianmu-
8770: keässä asiassa pöydällepano tapahtuisi niin kaiseksi kuulla tästä lakiehdotuksesta mi-
8771: lyhyeksi ajaksi, että seuraava istunto pi- tään asiantuntij'Oita, vaikkakin siihen olisi
8772: dettäisiin jo tänään. Perustuslakivaliokun- pitänyt olla syytä jo sen täihden, että halli-
8773: nassa tosin hätäiiltiin tässä asiassa erittäin tuksen esitys ei suinlkaan ole s3Jilla, kuin
8774: poikkeuksellisella tavalla, mutta en miten- mitä edellisellä istuntokaudella perustus-
8775: ikään voisi ota:ksua, että eduskunnassa alet- lakivaliokunnan käsittelemä hallituksen esi-
8776: rtaisiin noudattaa samanlaista menettelyä. tys oli. .Sehän sisältää monessa kohden
8777: Sen vuolksi yhdyn kannattamaan ehdotusta, lhuononnuksia ·edelliseen esitykseen verrat-
8778: että asia pantaisiin pöydäUe huomenna pi- tuna, tosin sellaisia huononnuksia, joita
8779: dettävään istuntoon. :perustuslakivaliokunnan enemmistö oli eh-
8780: ·dottanut jo ha:llituksen aikaisempaankin esi-
8781: Ed. A l a~K u 1 j u: Herra p.UJhemies! Yh- tykseen otettavaksi. Näyttää.kin todella
8782: dyn myookin kannattamaan ed. Heiskasen siltä, että hallitus on, kun ei sillä ole varsi-
8783: tekemää ehdotusta, että asia pantaisiin pöy- naisesti ollut aikaa yiliopistoasiantuntijoita
8784: dälle ihuomenna kello lQi alkavaan istuntoon ku.u.lla, pitänyt 3JSiantuntija'lllansa tätä pe-
8785: ja pyydän myöskin muutamalla sanalla rustusla!kivaliokunnan viime istuntokauden
8786: saada perustella tätä pöydä:llepanoehdo- mietintöä,. enemmistön siihen san~Lemia li-
8787: tusta. säyksiä ja muutosehdotuksia. Erikoisesti
8788: Tämiin lakiehdotwksen käsittelyssä on näissä tällaisissa kohdin olisi ollut 'Välttä-
8789: ollut omiansa herättämään erikoista huo- mätöntä asia;ntuntijain kuuleminen, vruUan-
8790: miota se tavaJton kiireeHisyys, jolla sitä on kin sellaisille perustuslakivaliokunnan jäse-
8791: näillä ylimääräisillä vailtiopäivillä, niissä ni'lle, jotka eivät ole aikaisemmin voineet
8792: vaiheissa missä se täällä on ollut, ajettu. olla asiaa valiokunnassa käsittelemässä.
8793: Mutta tämän 'lakiehdotuksen valmistelussa Tä~le iko:htu.ussyylle kuitenk;aan validkunta
8794: jo tämä kiireellisyys näyttää ,(}lleen airvan ei 'Ole antanut minkäänJaista arvoa, vaan
8795: erikoisen olennainen piirre. Onhan nimit- on 'Valiokunnan oHut koetetta,va perehtyä,
8796: .täin sillä ·lailla, että esim. yliopiston herra lä;hinnä sen vähemmistön, perehtyä tähän
8797: kans1eri'lla ei ole olilut muuta kuin joku asiaan va:liokunnan istunnoissa niiden asia-
8798: tunti aikaa tutustua hallituksen esitykseen tietojen perusteella, mitä valiokunnan vä-
8799: ja sen perustalla antaa siitä lausuntonsa. hemmistö on voinut itsellensä hankkia. On
8800: Ja osaltansa kai tämä kiireellisyys on o11ut nimittäin myöskin merlkillepanrtava se
8801: vaikuttamassa si~hen, että !hallitus ei ole seikka, ettei va;liokunnan enemmistö, sosia-
8802: hankkinut konsistorin !lausuntoa edes sel- lidemdkl'aatit, ruotsrula.iset ja edistys, nämä
8803: laisesta e:hdotukseen sisältyvästä pykälästä, ryhmät, jotka ovat asettuneet ehdotuksen
8804: jOika nimenomaan edellyttäisi [ausunnon taakse ja hallitusta kannattavat ummessa
8805: hankkimista sikäli kuin twhdotaan kun- silmin tässä asiassa, he eivät ole katsoneet
8806: ~ioittaa yliopiston itsehallinto-oikeutta. millään taV>alla velvollisuudeksensa väJhem-
8807: Kun tämän asian valmistelu siis valtioneu- mist<ille asiasy:i11lä vakuuttaa tai todistaa
8808: v<mtoosa näyttää olleen airvan erikoisen sitä, että lhaiiit·uksen ehdotus todella on
8809: kiireellistä, eikä niin muodoin, hallituksella paikaJlaan !kailk;kidn yksityiskohtiinsa näih-
8810: Hel,sin.gin yli{)pi,ston järj~tyamuodon peru.~teita ~oskevan lain muuttaminen. l2~
8811:
8812:
8813: d~n, eivä~ä he ole Jll~Y'Ö&ikään millään ~~ vosto on tpäätt.li!:p.yt, että seura,ava ist1,1nto
8814: vl:lll~ va.lioku:um.assa e<lesa,ut~aneet sitä, että piqetti,:i,isiin vielä tänään, :niin ~ciott.aisin,
8815: ~i tälhän ~ia;an voitu perusteeJ]Jjgemanin että asia. pa,nta~iin pöydä:lle sUhen istun~
8816: 'lHI.neutua. Sen si·jaa,n on valiokunta ollut toon, ,joka, pidetti\i~iiJ. tu,nnin 1ku1uttua tä-
8817: pa.ko.tettu istumaan y,"htämittaåse<>ti aivan män ·istqnnon pä,äty.t,tyä (Keskustast~:
8818: 1kdhtuuttoman p~tkissä istunnoissa ja teke- Minkä täihden?).
8819: mään yötyötä j•a, tällä ta-valla j.o on vai-
8820: ke~tettu valiO'kunnan ma!hdollisuu:ksia rau-
8821: 11al'lisesti .tähän esitykseen per.ehtyä. Kun Ed. W a i n i o: Kun mma pyysin pu-
8822: myösHän valiokunnassa ei ole ohlut maih- heenvuoroa, tein sen aivan puhuakseni
8823: dol1isuus edes läJpiJ.ukea aikaisemmin annet- muuta, puhuakseni tästä lllielestäni aivan
8824: tuja asiantuntij.alausuntoja, 'kuten esim. ensiluokkaisen tärkeästä asiasta. Minulla
8825: yliopiston konsistorin ·eräästä opetusministe- oli kyllä itsellänikin ajatus, että näin tär-
8826: riön suunniteLmasta antamaa ~ausuntoa, keä kysymys sietäisi saada aivan ehdotto-
8827: jdka erittäin hyvin olisi sopinut täihän ny- masti pöydälle, jotenka minä siinä mielessä
8828: kyiseen hallituksen esitykse•en, ,niin on yhdyn ed. Heiniötä kannattamaan. En kui-
8829: kaiJk:ki tämä huomioonottae11 erikoisen ta.r- tenkaan näkisi mitään järkeä siinä, jos tämä
8830: rpee1lista, että eduskunta ainakin näissä asia pantaisiin pi;iyciälle seuraavaan istun-
8831: täysi-istunnoissa asiaa perinpohjaisesti ikä- toon ja seuraava istunto olisi kenties, niin-
8832: sitteJLee ja myöskin, että eduskunnalle va- kuin viimeinen puhuja ehdotti, tunnin
8833: rataan kyllin palj•on aikaa asia•an tutustumi- päästä siitä kuin tämä istunto loppuu (Va-
8834: seen. Nyt perustuslakivaliokunnan mietintö semmalta: Ei ole tarkoitus!). Niin, sellaisen
8835: on edustajille jaettu vasta parisen tuntia käsityksen minä ainakin sain.
8836: sitten j•a on aivan kohtuutonta vaatiakaa:n, On otettava huomioon, että tässä on esiin-
8837: että edustajat olisiv1Vt voineet tälhän mie- tynyt ainwkin kaksi mainitun valiokunnan
8838: tintöön tutustua tänä LY'hJ"enä väliaikana. miestä, jotka ovat lähes vuorokauden jo
8839: Koska saattaa olla maihdollista, ,että täällä tutustuneet tähän kysymykseen ja siitä
8840: enemmistön talOOlla yritettä.isiin ehkä vi~lä huolimatta hekään eivät näytä uskaltavan
8841: kuitenkin kaikesta tästä •huoHmatta. tätä astua tätä asiaa käsittelemään (Keskus-
8842: asiaa ik:äsitellä uudestaan tänä iltana alet- tasta: Hyvä!). Eikö siis ole selvää, että
8843: tavassa istunnossa, niin .pitäisi ny,t kailken me, jotka korkeintaan aivan häthätää ja
8844: ftw!htuuden nimessä näiden,. jotka aikovat korkeintaan kertaalleen olemme kyenneet
8845: eduskuntwa tähän pakottaa, ·ottaa huomioon tämän valiokunnan mietinnön lukemaan,
8846: ne syyt, jotka :ehdottomasti puhuvat. sen että me Hthtisimme sitä noin suoralta kä-
8847: pu()lesta, että asia pantaisiin ,pö.ydä1le vasta deltä ratkaisemaan. Minä myönnän, että
8848: huomenna alkavaan istunteon ja edlUSta- täällä tietenkin on niitä, jotka siihen olisi-
8849: jille v•arattaisiin aikaa rauhallisesti pereih- vat valmiit (Vasemmalta: Täällä on pitkiä
8850: tyä valiokunnan mietintöön. Tämä asia- vastalauseitakin !) , mutta minusta se on vä-
8851: han on niin tärkeä, että eduskunnan ei .ole hintään arveluttavaa. Sitä paitsi on otet-
8852: lupa lwhtuuttomasti kiirehtimällä sivuuttaa tava huomioon, että tämä valiokunnan mie-
8853: asiallista käsittelyä. Tosin 1tuJ.ee mieleen se tintö on äärettömän laaja, viittaa hyvin
8854: seikka, että hal:litus on eh:kä tahtonutkin moninaisiin pykäliin, joita ei ainakaan
8855: asian näin 'kiireellisesti käsitellä, koska esi- maallikko häthätää käsitä (Oikealta: Ettekö
8856: tys •on sinänsä niin suuria ristiriitaisuuksia osaa lukea?). Kyllä me hiukan osaamme
8857: sisältävä ja itse asiassa suomailaistamisen lukea sentään. Ja sitten ennenkaikkea va-
8858: kannalta erittäin heikko, j-opa suorasta~an liokunnan mietintö sisältää, huomatkaa, vas-
8859: kielteinen, niin ei tämä kiireellisyys saisi talauseita, kaikilta muilta ryhmiltä paitsi,
8860: suinkaan Oilla. aiheena, siilhen1, ·että ilman eilen minä väärin ole huomannut, sosialide-
8861: muuta silmät ummessa oltaisiin valmiit mokraateilta. Heiltä ei vastalausetta ole
8862: lhaUituiksen k<annatta.jainkaan taholla :tämä (Vasemmalta: Oikea huomio!). No niin,
8863: [akiesitys hyvä,ksymään. sen verran minäkin olen ennättänyt. Tämä
8864: seikka, että pitkän käsittelyn jälkeen valio-
8865: lEd. A a t. te l a: Kun tämä asia ei ole kunta on noin äärettömästi eri linjoilla,
8866: uusi, vaan .edustajille hyvinkin tunnettu ja osoittaa mielestäni sen, että kysymys on
8867: kun1 tietooni on tu]lut., että puhemiesneu- tärkeä ja tarkoin hoidettava.
8868:
8869: 17
8870: 130 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
8871:
8872: Minä ihmettelen sitä tapaa, jolla valtio~ enempi aikaa. Mutta kun minä ajattelen,
8873: varainvaliokunta - ei valtiovarainvalio· että jokin sellainen ehdotus, joka merkitsisi
8874: kunta, vaan perustuslakivaliokunta - me- pitempää aikaa, ei kuitenkaan tule edus2
8875: neehän tässä vähemmälläkin sek:aisin - kunnassa hyväksytytksi, niin minä en tee
8876: että perustuslakivaliokunta on noin tavat- muuta ehdotusta, säästääkseni eduskuntaa
8877: tomalla kiireellä asian hoitanut, vaikka siis tarpeettomilta äänestyksiltä, ja niin-
8878: ymmärränhän minä sen, että siinä on ken- muodoin minä1kin pyydän kannattaa sitä
8879: ties saneltu määräaika, mihinkä mennessä ehdotusta, että vasta huomenna alkaisimme
8880: asian on oltava [opussa. Minun tekisi mieli tämän asian asiallisen käsit.telyn.
8881: arvostella tätä vauhtia, mutta koska kerran
8882: perustuslakivaliokunta itse on tämän vauh- Ed. L o h i: Minäkin yhdyn kannatta-
8883: din hyväksynyt, niin kai se on instanssi maan ed. Hannulan ja ed. Heiskasen ehdo-
8884: tässä talossa, jonka ylitse ei millään pääse tusta, jdka on käsittääkseni sama. Ja minä
8885: ja niin se ikai täytyy hyväksyä, mutta saa- pyydän mitä vakavimmin 'huomauttaa siitä,
8886: nee kai siitä ajatella yhtä ja toista. että, jos eduskunnan enemmistö yrittää
8887: · Herra opetusministeri äsken huomautti, tehdä sellaista väkivaltaa, että tällaiseen
8888: että tätä asiaa olisi käsiteltävä mahdollisim- kdhtuulliseen pyyntöön ei voi suostua, niin
8889: man kiihkottomasti. Minä olen monta ker- minä pe~kään, •että tämän asian käsittely
8890: taa ennenkin ja yleensä ainakin ollut herra ei •pysy niillä raiteilla, mitä herra opetus-
8891: opetusministerin kanssa samaa mieltä ja ministeri oli toivonut, sillä kyllä se kuiten-
8892: olen sitä nytkin, sillä niinhän asia kieltä- kin sillä lailla, on,, että suomwlaiskansalliset
8893: mättä on. Mutta, hyvät edustajat, te kai ainekset tässä eduskunnassa eivät ole tyh-
8894: olette myös panneet merkille, että jos me jää ilmaa, he tahtovat .asian saada myöskin
8895: jotain asiaa •täällä öiseen aikaan käsittelem- asiallisesti käsitellyksi.
8896: me, niin me käsittelemme sitä sen kiihkeäm-
8897: pinä, mitä pitemmälle kellonviisari ·pääsee Ed. S u n d s t r ö m : Herra puhemies !
8898: aamuyöhön. Ja Jmn me istumme täällä Se työ, joka eduskunnan on suoritettava
8899: kello 2 jälkeen - minä en halua loukata valtiQn elimenä, on niin tärkeä, että yh.teis-
8900: ketään, mutta minun mielipite€ni on se, kunn3Jll etu vaatii, että tämä työ suorite-
8901: että täällä on paljon henkilöitä, jotka ovat taan perinpohjaisuudella ja mahdollisim-
8902: niin kiihkoutuneet, etteivät enää tiedä mitä man suurella harkinnalla. Jotta tämä työ
8903: tekevät ja sanovat ja äänestävät. En tah- voitaisiin suorittaa tällä. tavoin, on ennen
8904: toisi ollenkaan nähdä, että tämä yliopisto- kaikkea välttämätöntä, että. edustajille an-
8905: kysymys menee sellaisille linjoille, en sen- netaan mahdollisuus ja tilaisuus perehtyä
8906: kään vuoksi, kun Suomen kansa seuraa siihen asiaan, jonka suhteen 'heidän on rat-
8907: näitä ylimääräisiä V1altiopäiviä aivan hie- kaisunsa tehtävä. On välttämätöntä, että
8908: va'htamatta ja aivan tarkoin. heille annetaan mahdollisuus harkita asiaa.
8909: Minä en tiedä, onko minulla lupa lausua Useimmat niistä, jotka ovat pakotetut myö-
8910: toivomusta, että kun me lähdemme tätä tävaikuttamaan eduskunnassa ratkaistaviin
8911: kysymystä yleensä käsittelemään, mm asioihin, eivät ole ilman muuta perillä
8912: koetettaisiin kaiken kiireen uhallakin vält- niistä asioista, joiden suhteen ratkaisu on
8913: tää yötyötä ja koetettaisiin siis pitää huqlta, tehtävä. Monelle on varmastilkin tuottava
8914: että pääsisimme suunnilleen 11 aikaan pois, suuria vaikeuksia, ennenkuin he voivat löy-
8915: niinkuin työjärjestys edellyttää. Minä en tää sellaisen ratkaisun, johon he omantun-
8916: tiedä, onko tämä tällainen •toivomus sopi- tonsa mukaan voivat mennä, tietäen, että
8917: maton; minä valitan jos minä puhun asiat- he omalta kohdaltaan ovat tehneet par-
8918: tomia (Keskustasta: Se on työjärjestyil;:sen haansa.
8919: mukainen!). Valtiopäiväjärjestyksen mukaan on ·edus-
8920: Minä pyydän paremman puutteessa kan- taja velvollinen toiminnassaan noudatta-
8921: nattaa ed. Hannula:n tekemää ehdotusta, maan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä
8922: sillä minä omasta puolestani toivoisin, €ttä velvollinen noudattamaan perustuslakia ei-
8923: meille annettaisiin pitempikin aika tähän vätkä häntä sido mitkään muut määräyk-
8924: asiaan perehtymistä varten. Voihan olla, set. Tähän sisältyy ennen kaikkea 'velvoi-
8925: että minä persanallisesti olen hidaskykyi- tus, että hänen täytyy koettaa ratkaisus-
8926: sempi kuin muut, joten minä tarvitsisin saan etsiä oikeutta ja ratkaista asiat kansa-
8927: Helsingin yliopitSton järjestyamuodon p~ruateita kookevan lain muuttaminen. 131
8928:
8929: !kokonaisuuden edun mukaan. VaLtio- kään määrätä ,ratkaisunsa. Mintkäänlaista
8930: päiväjärjestys velvoittaa jo edustajan toi- yhteisneuvottelua vastatillkaista käsitystä ole-
8931: mimaan sillä tavoin, että 'hän voi siitä vien välillä ei ole ollut mahdoHista hal"-
8932: tehdä omalletunnolleen selvää. joittaa. Minun käsitykseni mukaan on
8933: Valtiopäiväjrurjestyksen 57 ~ :ssä sano- näin ollen jo käsittely perustuslwkivalio-
8934: taan: ,.Täysi-istunnossa on jokainen edus- kunnassa ollut parlamentarismin vas-
8935: taja oikeutettu, mikäli ei jäilempänä toisin taista, se on ollut ristiriidassa kansanval-
8936: säädetä, saamaan puheenvuoron siinä jär- lan kanssa ·ja se on ollut kaikkien va[tio-
8937: jestyksessä, jossa hän on ilmoit-tanut, sekä päiväjärjestyksen periaatteiden vastaista.
8938: pöytäkirjaan vapaasti: pu:humaan ja lausu- Minun mielestäni on sen vuoksi selviö, että
8939: maan mielensä <kailkista silloin 'keskustelun aina;kin täällä täysistunnossa täytyy edus-
8940: a;laisina olevista asioista ja kaiken sen lai[- tajien saada rpe,rinp()lhjin perehtyä esillä-
8941: lisuudesta, mitä valtiopäivillä tapalltuu." olevaan kysymytkseen. Minun täytyy sa-
8942: Tämä 'Valtiopäiväjärjestyksen 57 § :ssä edus- noa, että parhaimmaUa tahdollanikaan en
8943: tajalle annettu oikeus on edustajaoikeuden ole 'Voinut perehtyä tähän perustuslaki-
8944: kulmakiviä. Jollei pa~1amenttia tahdota va!iloikunnan mietintöön sinä aikana, jolka
8945: tehdä vallassaolijoiden nöyräksi palveli- minulla oli käytettävissä. MinuHa ainakaan
8946: jwksi ja pelkruksi kuvaksi, niin .tähän kwl- ei ole ollut kykyä eikä järkeä sulattaa
8947: makiveen ei saada 1lmskea. Sen ,tähden on &itä, mitä tässä mietinnössä on esitetty,
8948: kaik:k1 y,ritykset eduskunnan enemmistön niin moninaiset ovat ne :vastalauseet, mitkä
8949: puoleLta estää vähemmistöä iausumasta täällä on esitetty, niin monissa kohdissa
8950: asiasta mielipi•teensä, torjuttava mitä jyr- poikk'eavat ne toinen toisistaan ja monissa
8951: kimmin. Minä olen vakuutettu siitä, että kohdissa. tehdään niissä muutoksia halli-
8952: täHä:kin hetkellä tahdottaisiin estää edus- tuksen esitykseen. Täytyyhän minulla, en-
8953: tajaa käyttämästä tätä puheoikeuttaan ja nenkuin voin lausua mielipiteeni täällä
8954: lausumasta mielipiteensä siitä menettelystä, eduskunnassa, kailk;en järjen nimessä olla
8955: jota eduskunnan enemmistö on harjoitta- oilkeus verrata näitä tehtyjä esityksiä edes
8956: nut tätä suomalaiskansallisen kuJ.ttuurin ja voimassa oileYaan oikeuteen. Mutta kaikki
8957: sivistyksen tärkein~ä lkysymystä käsitel- tämä tahdotaan nyt enemmistön tahdolla
8958: täessä. (Ed. Räisänen: Muuttakaa ruot- minulta riistää po~s. Täällä tahdotaan pa-
8959: salainen nimenne !) . Ailkanaan. kottaa iLman muuta esittämään mieli-
8960: Yliopistokysymys on niin tärkeä, että piteensä taikka sitten pitämään suu kiinni.
8961: kansakunnan parlamentin täytyy saada Minun käsitykseni mukaan asian laita ei
8962: siihen tilaisuus perinpolhjin perehtyä. voi olla näin. Ei saata olla parlwmenta-
8963: Mutta kuinka on täällä nyt asiaa hallituk- rismin kannwlta oikein, että hallitus laatii
8964: sen ja eduskunnan enemmistön puolelta esityksen neuvoteLtuaan ensin eduskunnan
8965: hoidettu? Onko tämä ollut parlamentaa- enemmistön tkanssa, jolta se jo etukäteen
8966: rista menettelytapaa? Onko täällä sa;llittu on ottanut takeet siitä, että tämä enem-
8967: pu:hevapwutta,? Onko täällä salilittu edus- mistö hyväksyy ehdotuksen ja sen jälJkeen
8968: tajan vapaasti harkita asiaa ja hankkia tuo haHlit.us tämän ehdotuksen eduskun-
8969: itselleen niitä ;tiet.oja, joita hän tarvit- taan ja tahtoo eduskunnan vähemmistön pa-
8970: see asian perinpohjaista ratkaisua varten? kottaa hyväksymään kysymyksessä olevan
8971: Onko hänelle annettu tilaisuus neuvotella lakiehdotuksen, iLman että siUe edes tar-
8972: ryhmä tovereittensa kanssa 1 (Ed. V esteri- jotaan 'tilaisuutta asiallisesti käsitellä tätä
8973: nen: Ei ole!). Ei ole annettu. Kaikki lakia. Tämä on, minä sa;noisin, vå!kivaltaa
8974: nämä oikeudet on riistetty edustajalta. laillista järjestystä vastaan. Mitään muuta
8975: Viimeöinen asian 'käsittely perustuslaki- se ei ole.
8976: valiokunnassa on kaiken .oikean parlamen- Meillä on eräs säännöstö, jota sanotaan
8977: tarismin ilveilyä (Keskustasta: Oikein!), julkisoi.keudeliliseksi hå!tävarjelwkseksi; silL
8978: si1lä onhan aivan selviö, että on mahdo- loin, :kun tehdään rväJkivaltaa perustuslaeille
8979: tonta edustajan yhden yön kuluessa ottaa ja .muulle lailliselle jä,rjestykselile, silloin
8980: kanta kaikkiin niihin mahdollisiin eri ky- on kansalaisima oikeus puolustaa sitä kai-
8981: symyksiin nä!hden, jotka tämän asian yh- killa niillä keinoilla., jotka yhteiskunta on
8982: teydessä on 'esille vieritetty. Edustajan antanut käytettäväksi tällaisessa tapauk-
8983: on ollut pakko su&aan sanoen umpimruh- sessa. Ja minä olen sitä mie'Ltä, että niillä,
8984: 132 __________
8985: Tiistaina 22, p. __________
8986: tammikuuta 1935.
8987: .:__ ~---~------~-----~---------
8988:
8989:
8990:
8991:
8992: jotka tahtovat pitää ·kiinni .meidän valtio- daan ajatellakaan kysymyksen esilleottoa
8993: päiväjärjestyksestämme ja valtiosäännös- vakavaan käsittelyyn, ikun edustajilla tus-
8994: tiimme, on velvollisuus huolehti-a si1tä, että kin on ollut a~kaa syventyä valiokunnan
8995: tätä ehdotusta ei saateta voimaan sellai- mietirutöön, kysymyksen, jota varten hal-
8996: sessa järj•estyikse&Sä, joka on ristiriidassa litus on krutsonut välttämättömäksi ryh-
8997: :meidän perustuslakiemme peruasäännösten tyä näiru poikkeukselliseen toimenpiteeseen
8998: kanssa. Minä olen sen vuoksi sitä mieltä, kuin kutsua koolle ylimääräiset valtiopäi-
8999: että eduSkunnan vähemmistön täällä on vät - ja vieläpä ensimmä:iseen käsittelyyn,
9000: huolehdittava siitä,. että perustuslailla jossa siitä pitää lausua periaatteelliset ar-
9001: eduskunnalle turvatut lailliset oikeudet pi- vostelut, - tähän aikaan päivästä, jolloin
9002: detään kunniassa ja voimassa myöskin enem- ilta on jo 'kulumassa, ja, kuten kansanedus-
9003: mistön ja hallituksen taholta. Me emme voi tajat tietävät, käsittely tulee siirtymään
9004: alistua sii!hen, että meitä winoastaan muodon yönaikaan. Vai odottavatko edustajat
9005: :vuoksi kuletetaan täällä, jotta sarutaisiin iain äärimmä:isellä vasemmalla, ää!rimmä.isellä
9006: pyhyys niille sopimuksille, jotka ·hallitus :on oikealla ja matemaattisessa keskustassa
9007: parlwmentin ulkopuolella tehnyt eräitten (Eduskunnassa naurua.), että tämä kysy-
9008: enemmistö-ryhmien tkanssa (Keskustasta: mys saadaan käsitellyksi täällä puolessa
9009: Oikein sanottu !) . Tämä ei ole mitään tunnissa, moukaroiduksi kiinni, n:iin•kuin
9010: parlamentaarista menettelytapaa, vaan se joku aivan mitätön muotoasia? Eipä suin-
9011: on ulkoparlamentaa•rista menettelytapaa, kaan!
9012: vaikkaikin sille 'koetetaan hankkia lain py- Täällä on ed. Heiska1nen jo huomautta-
9013: hyys tuomalla se tänne parlamenttiin (Ed. nut millaista asian käsittely ·on ollut perus-
9014: Vesterinen: Peitto pahaille omalletunnolle tusla'ki.valiokunnassa. Kyllä kai jokaisen
9015: vain !) . Minä katson sen vuoksi, että edus- meistä. täytyy myörutää, että perustuslaki-
9016: kunnan enemmistö, j·os se tahtoo kunnioit- valiokunnan jäsen·et tällä hetkellä ovat
9017: taa meidän valtiosääntöämme ja meidän äärimmäisyyteen saakka uupuneita, mutta
9018: valtiopäiväjärjestystämme, ei voi hyvällä heilläkin, herrat vasemmalla ja oikealla, on
9019: omalllatunnolla kieltää sitä oikeutta, mitä oikeus olla mukana tämän asian ensimmäi-
9020: vruhemmistö nyt pyytää, oikeutta saada pe- sessä käsitt-elyssä.. Eik'å vain niin. Heillä
9021: rehtyä asiaan ennen kuin se pakotetaan on velvollisuuskin seurata trutä käsittelyä.
9022: lausumaan mielipiteensä tästä asiasta. Us- Heidän, jotika ovat perohtyneet sii;hen va~
9023: kokaa kerta kaikkiaan, että tämä kysymys liakunnassa, täytyy olla antamassa neuvoja
9024: on sittenkin niin tiir'keä, että sitä ei voida ja tietoja niille, jotka e~vät tunne tämän
9025: hoitaa tällä tavoin !kuin on suunniteltu. kysymyksen 'yksityiskohtaista käsittelyä pe-
9026: Minä olen sen vuoksi sitä mieltä, että rustuslakivaliokunnassa. Mutta sitä kai me
9027: missään tapauksessa ei tätä asiaa voida emme voi heiltä vaatia, jos istunto kestää
9028: ottaa käsiteltäväksi tänä iltana, ellei edus- nyt vielä myöhään yöhön. Se <llisi suoraan
9029: kunnan enemmistö tahdo aivan i•lmeisesti sanoen epäinhimillistä menettelyä.
9030: rikkoa sekä valtiosääntöä että sen perus- Olen kyllä ollut mukana monenlaisessa
9031: tuslain henkeä, joka tälle eduSkunnalle vauhdissa (Eduskunnassa hilpeyttä.), olen-
9032: turvattu on (Keskustasta: Oikein!). han vanha lentä.jäupseeri. Mutta tällaista
9033: vauhtia en minä kylläkään vielä ·ole nihll-
9034: nyt, jossa ei kansanedustajille myönnetä
9035: Ed. 8 o me r sa l o: Tämä kysymys pöy- aiikaa asian perusteelliseen harkintaan. Ei
9036: dällepanosta voi näyttää vain pieneltä tälla~nen ole enää mikään muotokysymys.
9037: muotoseikalta. Näen, että ed. Voionmaa Onhaln tässä hallituksen es]ty'ksessä esitetty
9038: jo paikallaan ylimielisenä hymyilee. Eihkä sellaisia muutoksia yliopistolakiin, joita ai-
9039: teidän mielestänne tämä 'kysymys on vain kaisempi esitys ei tuntenut. Onhan tah-
9040: kymmenettä suuruusluokkaa, niirukuin ikoko dottu puuttua myös osakuntakysymykseen.
9041: ylimä:ärä.isteru valtropäivien kokoonkutsumi- Jo tuossa vaiheessa asetettiin kysymyksen-
9042: nen on vain ,kuudetta suuruusluokkaa". alaiseksi, onko ha1l~tuksen menettely <lllut
9043: Mutta kuitenkin minun täytyy sanoa, että oikea. Määrätäänhän nimem>maan yliopis-
9044: tällä kysymyksellä on huomattava 'käytän- tolaissa, että jos tulee kysymykseen tällai-
9045: nölliruen ja periaatteellineru merkitys. sia muutoiksia, hallituben pitää pyytää
9046: Minä ihmettelen suuresti, että täällä voi- konsistorin lausuntQa ...
9047: Helsingin yliopiston järje'lty.smuodon peru.steita koskevan lain muuttaminen. 133
9048:
9049: Puhemies koputtaen: Itse asiaan :ei ole pakotetaan Hupi p~kajunakiireellä ja edus-
9050: nyt tilaisuus puuttua. On kysymys pöy- kunnan varsin rhuomatawalle vähelll1Illis-
9051: dällep.anoajasta. tölle ei sallita a:ik,a;a sen vakavaan käsitte-
9052: lyyn, tullaan siitä syyttämään eduskrmtaa
9053: P u h u j a: Miuä mainitsin tämän sen vielä varsin usein tulevaisuudessa. Siitä
9054: vudksi ja katson sen kuuluvan asiaan. tullaan muodostamaan syyt·e, siitä tullaan
9055: huomau:tta.maan, että se on juuri todista-
9056: P u he m ies: Täytyy ottaa huomioon nut ne heikkoudet, joita meidän edmikun-
9057: puhemiehen huomautus! Itse asiasta ei ole nallamme sanotaan o1ev:an. Tahdotteko te,
9058: nyt kysymys, vaa.ru pöydällepanoaj.asta. sosialidemokraatit, ja te, ruotsalaiset, an-
9059: taa kätenne tä:llaisille syytöksille ~ Siitä
9060: rP u h u j. a.: . . . . . koska perustuslakiva- on nyt 'kysymys. Jos tä.mä asia pakotetrutn
9061: liokunnassa tätä kohtaa on nyt laajen- menemään läpi 1tänä yönä, silloin on edus-
9062: nettu koskevaksi myös ylioppilaskuntaan . kunnan arvovalta saanut sangen vakavan
9063: kuulumisp.a.kkoa. Kyllä tällainen kysymys kolooduksen ja ne edustajat, jotka ovat
9064: on jo niimJ la:aja, että täytyy jättää kan- siihen myötävaikuttaneet, tulevat varmasti
9065: sanedustajalle aikaa harkita, minkä kan- itsekin huomaamaan, että he ovat tehneet
9066: nan häru siinä ottaa. s·ekä parlamentarismille että kansanvallalle
9067: Tässä on myös periaatteellinen kysymys karhunpalveluksen. Tosin sekään heitä ei
9068: ratkaistavana. Tahtoisin kysyä, onlw edus- ehkä. huoleta. Onhan ed. Tanner jo pilka-
9069: kunnan arvovallan mukaista näin kiirehtiä ten huomauttanut, mitenkä mekin täällä
9070: tä1~eää asiaa? Minusta tuntuu niinkuin nyt esiinnymme demokratian puolustajina.
9071: eduskuruta ·ei rny;t enää olisi oma itsensä, Ettekö te vasemmistossa iloitse siitä, jos
9072: niinkuin se ei ottaisi itselleen sitä työrau- mekin nyt todistettavasti olemme asettu-
9073: haa, joka sille kuuluu. Mitkä voimat sitä neet parlamentarismin, demokratian ja
9074: ajava;t? M~tkä merkilliset voimat pakotta- eduskullillan oikeuksien 'puolustamisen lin-
9075: vat meitä tällaiseen äärettömään kiiree- jalle? Twhdotteiko te meitä. tässä toimin-
9076: seen? M.eitä isänmaallisen kansanliikkeen nassa estää. 1 Siitä katson nyt olevan kysy-
9077: ryhmässä on usein syyt.etty eduskunnan ar- myksen eikä mistään muusta (Ed. Lehto-
9078: vovallan halventamisesta. Onko eduskun- koski : Pöydällepanosta on kysymys!).
9079: nan arvovallan mukaista kieltää sen jäse- Pyydän saada kannattaa, ed. Hann'lllan
9080: ni1täi mahdollisuus perehtyä siihen asåaau, tekemää ehdotusta. pöydällepanJOsta hUJomis-
9081: josta heidän täytyy lausua mielipiteensä päivän istuntoon.
9082: ja joka on jätetty heidän ratkaistavak-
9083: seen? Selitän suoraan omrulta kohdaltani, Ed. V i r k kun en: Perustuslain myön-
9084: että tänä iltana en ole valmis arutamaan tämällä oikeudella minä vetoan, kun on
9085: omaa lausuntoani näistä e.ri vastalauseista, kysymys seuraavan istunnon ajan määrää-
9086: ·en ole niin valmis kuin varmasti olisin misestä, yksinomaan herra puhemieheen.
9087: huomispäivänä ja katson, että mi:nmlle, Valtiopäiväjärjestyksen 55 § säätää, että
9088: niinkuin kaikille muillekin, täytyy myön- puhemies on se, joka kutsuu eduskunnan
9089: tää oikeus tähän harkintaan, tähän val- täysistuntoihin ja määrää ajan, milloinka
9090: mistautumiseen, jotta voimme ratkaista tä- täysistunto tapahtuu. Tämä on puhemie-
9091: mänkin kysymyksen niinkuin kansan'Cdus- hen· erikoisoikeus, jota puhemiehen ei sovi
9092: tajan tulee tämän 'kansan kohtalokysymyk- luovuttaa kenellekään. Ei puhemiesneu-
9093: siä ratkaista. Sillä sellaisesta eilkä cvähem- vosto eikä eduskunnan enemmistö voi tässä
9094: mästä on nyt kysymys, sanokoon ed. Tan- kohden ottaa tehtävää, joka kuuluu yksin-
9095: ner tätä vaikka vain 6 :nnen luokan kysy- omaan eduskunnan puhemiehelle. Edusta-
9096: mykseksi. jat voivat esittää toivomuksiaan puhemie-
9097: Meitä on syytetty eduskunnan arvoval- helle, mutta hän yksinomaan asian ratkai-
9098: lan loukkauksesta. Minun täytyy sanoa, see.
9099: että jos tällaista kiirettä pidetään, niin mi- On ennakkotapauksia yksikamarisen edus-
9100: nusta turutuu kuin tapahtuisi tuo arvoval- kunnan ihistoriassa, jolloin puhemiehet ovat
9101: lan halventaminen toisaalta, ikuin olisi kieltäytyneet asettamasta äänestyksen alai-
9102: tämä kiire sellaista arvovalla.n, ~netystä. siksi ehdotuksia eduskunnan seuraavan
9103: Ja olen varma siitä, että jos nyt tämä asia istunnon asettamisesta määrätyksi tunniksi.
9104: 1i34 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
9105:
9106: Eduskunnan entinen sihteeri Iivar Ahava että herra opetusministeri on tämän istun-
9107: esittää valtiopäiväjärjestyksen selitysteok- non ensimmäisenä puhujana tehnyt paina-
9108: sessaan, sivulla 139, tällaisen ennakkota- via muistutuksia perustuslakivaliokunnan
9109: pauksen, joka muistaakseni on eduskunnan mietintöä vastaan. Enemmän kuin kohtuul-
9110: ensimmäisen puhemiehen, nykyisen tasaval- lista on, että edustajille annetaan tilaisuus
9111: lan presidentin kannanotto. Sitä traditiota, harkita, mikä sisällys ja painavuus opetus-
9112: jonka hän täten on määrännyt myöskin ministerin muistutuksilla on. Ja vielä pyy-
9113: seuraaville puhemiehille, on tarkasti nou- dän, kun minä vetoan herra puhemieheen,
9114: datettava. huomauttaa, miten kohtuullista on, että
9115: Eduskunnan työjärjestyksen 56 § taas eduskun.taryhmäJt saa,vat .tilaisuuden neuvo-
9116: määrää: ,Täysistuntoa älköön jatkettako tella keskuudessansa perustuslakivaliokun-
9117: jälkeen kello 11 illalla, ellei puhemies katso nan mietinnöstä. Ei ole milloinkaan kiel-
9118: siihen erityistä syytä olevan.'' Aivan joh- letty ketään eduskuntaryhmää ylimääräi-
9119: donmukaisesti valtiopäiväjärjestyksen 55 sestikin saamasta tilaisuutta neuvotteluun,
9120: § :n kanssa työjärjestyskin jättää puhemie- vieläpä keskellä istuntoa, jos siitä on toi-
9121: hen harkintavaltaan ·ei ainoastaan tunnin . vomus eduskunnan puhemiehelle lausuttu.
9122: ja päivän määräämisen eduskunna11 istun- Vakinainen ryhmäilta olisi vasta ylihuo-
9123: nolle, vaan myöskin istunnon lopettamisen. menna, torstaina. Asiat kiirehtivät edus-
9124: Minä olen varma siitä, että eduskunnan kunnassa sillä tavalla, että jos milloinkaan,
9125: puhemies sillä korkealla paikalla, mikä hä- niin ryhmillä on tänä iltana asiata neuvo-
9126: nellä on, ei voi lainata myötävaikutustansa tella keskuudessansa. Ainakin pyydän
9127: sellaisen menettelyn jatkamiseen, jota pe- ilmoittaa herra puhemiehelle, että sillä ryh-
9128: rustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja pe- mällä, johon minä kuulun, oli aikomus tänä
9129: rustuslakivaliokunnan enemmistö valitetta- iltana saada pitää ryhmäneuvottelu tästä
9130: vasti ovat pitäneet mahdollisena eduskun- asiasta.
9131: nassa suorittaa. Eduskunnan puhemies ei Kaikki nämä seikat, jotka olen mainin-
9132: voi lainata myötävaikutustansa eduskunta- nut, tekevät mielestäni mahdottomaksi jat-
9133: terrorin tai eduskuntadiktatuurin toimeen- kaa eduskunnan istuntoa tänä iltana, kun
9134: panemiseen täällä, jota eduskunnan vähäi- on esitetty näin painavia ja perusteltuja
9135: nen enemmistö ryhtyisi harjoittamaan. syitä siihen, että istunto siirretään huomi-
9136: Eduskunnan herra puhemies on tietoinen seksi, alkakoon se kuinka hyvään aikaan
9137: siitä, että maa ja kansa erikoisesti näinä aamupäivällä tahansa. Me olemme silloin
9138: hetkinä katselevat kansaneduskuntaan. Jos valmiit perustuslakivaliokunnan mietintöä
9139: täällä aiotaan jatkaa perustuslakivaliokun- asiallisesti tarkastamaan.
9140: nan puheenjohtajan ja sen enemmistön Minä vetoan myöskin lopuksi eduskun-
9141: aloittamaa menettelyä, niin eduskunnan nan herra puhemieheen. Herra puhemies
9142: arvo lyyhistyy kansakunnan edessä ja ro- ei voi sallia sitä, että ed. Rydmanin ja pe-
9143: mahtaa sillä tavalla, että on ihmeellistä, rustuslakivaliokunnan surkuteltava menet-
9144: onko se millään voimalla nostettavissa. tely täällä otettaisiin tavaksi (Keskustasta
9145: Eduskunnan puhemiehen tehtävänä on ja oikeistoota: Oikein! Hyvä!).
9146: tällä kertaa pitää huolta siitä, että edus-
9147: kunnan traditiot, sellaisina kuin ne esiin~ ,Ed. V i l ih u ~ a: Herra puhemies ! Täällä
9148: tyvät jo eduskunnan ensimmäisen puhe- edus'kunn~a 'käsiteltävien asioiden suhteen
9149: miehen menettelyissä, jäävät edelleen voi- on erinomaisen tärkeätä se, että edustajat
9150: maan. Minä käsitän ed. Hannulan ehdo- saavat niihin mahdollisimman perusteelli-
9151: tuksen toi.vom:ukse'ksi ja katson, että 1tämä sesti tutustua. Ja tämän rvuoksi on suoras-
9152: toivomus on kaikin puolin oikeutettu ja taan välttämätöntä, että asioiden käsittelyn
9153: kohtuullinen. suhteen niiden pöydällepanoajat tule'Vat
9154: Omasta puolestani voin ilmoittaa, että ta11peeksi pitkiiksi.
9155: minä niinä parina tuntina, jotka ovat olleet JvJ:i,tä nyt esi'llä: 6levaan pöydäl~epanoon
9156: käytettävinä, olen tosin lukenut yaliokun~ tulee, ,niin minusta tuntuu siltä, että tänä
9157: n.an mietinnön, mutta en ole ehtinyt sitä iltana ilnathdollisesti pidettävässä istunnossa
9158: verrata hallituksen esityksen pykäliin, enkä on eduskunnan jäsenistön suurimman osan
9159: ole myöskään kaikkia vastalauseita ehtinyt vielä aivan täysin maJhdotonta asiaJllisesti
9160: lukea. Huomautan edelleen asiaan nähden, ryihtyä <tätä erinomaisen tärkeätä. kysy-
9161: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 135
9162:
9163: mystru käsittelemään. Kun minä pidän käytännölliset näkökohdat huomioon (Kes-
9164: välttämruttömä;:nä siis, että pöydällepano- kustasta: Aivan oikein!), ottaa huomioon
9165: ai'ka olisi mahdollisimman pitkä ja ainakin se, että mitenkä pitkän ajan yleensä vaatii
9166: tarpeeksi pitkä, niin minusta tuntuu si'ltä, se, että edustajat, joilla on oikeus, jopa
9167: että se ~hdotus, minkä ed. Hannulw täällä velvollisuuskin eduskunnan täysistunnoissa
9168: äsken teki, nimittäin että asia pantaisiin lausua mielensä asioista, niin että mitenkä
9169: pöydälle huomenaamuna klo 10 pidettä- pitkän ajan tämä heidän esityksensä val-
9170: vään istuntoon, ei ole paras. Tämä aika on mistaminen vaatii. Kun tämä tällainen
9171: ehdottomasti riittämätön, mikäli eduskunta käytännöllinen näkökohta otetaan arvostel-
9172: ha:luaa asiallisesti tätä tärkeäå kysymystä kä~ tavaksi, niin silloin täytyy ja meidän on
9173: siteHä (Ed. Kesti: Se on totta!). Kun tämä otettava huomioon se, että eduskunnan jä-
9174: aika klo 10 asti huomenoomulla on siis käsi- senistön suurin osa on luullakseni ruumiil-
9175: tykseni mukaan aivan liian lY'hyt asian pöy- lisen työn tekijöitä, he ovat yleensä jäykkä-
9176: dällepallloajaksi,. niin minä, haluan tässä kätisiä, eikä kynä heidän käsissään kovin-
9177: herra puhemieihen ilu,valla perustella asial- kaan sukkelaan liiku. Ja puolentoista tun-
9178: Esesti pidemmälle ajalle .tarkoitettua pöy- nin aika, mikä tässä nyt on jäänyt heille
9179: dällepanoaikaa (Ed. Komu: Ensi viikon ajatuksensa esittämisen valmistamiseksi,
9180: torstaithin vai kuinka~) . niin sitä he eivät olisi mitenkään paperille
9181: Tämä perustuslakivaliokunnan mietintö pantuna ehtineet suorittaa. Ja lisäksi täy-
9182: jaettiin tänäiltana edustajille kello 1 / 2 5 tyy ottaa huomioon se, että tässäkään edus- ·
9183: alkaneessa istunnossa (Keskustasta : Paino- kunnassa, vaikka täällä yleensä tuntuu
9184: muste oli vielä märkää !) . Painomustekaan puhujia melkein harva se edustaja olevan,
9185: ei ollut edes vielä mietinnöstä täysin kui- jotka voivat melkeinpä suoralta kädeltä
9186: vunut. Kello 19 alkoi istunto ja ei edes asioita esittää, niin kaikki eivät kuitenkaan
9187: tätä aikaa 1 / 2 5 :stä 7 :ään, siis 2 1 / 2 tuntia sellaisia ole ja heillä siis täytyy olla aikaa
9188: ollut eduskunnan jäsenillä mahdollisuus tä- tarpeeksi asti kirjallisesti asioita panna pa-
9189: hän kokonaista 14 sivua käsittävään mie- perille voidakseen niitä eduskunnan arvoa
9190: tintöön tutustua. Minä nimittäin oletan, vastaavalla tavalla esittää. Tämä tällainen
9191: että eduskunnan enemmistö, vaikka se tun- käytännöllinen ja varsin tärkeä näkökohta
9192: tuukin näillä ylimääräisillä valtiopäivillä huomioonottaen, se <ittä edustajilla ei siis
9193: ikäänkuin väkivaltaisesti suhtautuvan asioi- ole näin lyhyen ajan sisällä ollut miten-
9194: hin ja niiden käsittelyyn, että eduskunnan kään edellytyksiä laittaa asiasta paperille
9195: enemmistö edes myöntää edustajille kun- mielipidettään, niin tämäkin jo saa aikaan
9196: nollisen ajan ruokailuun. 1 / 2 5 :n ja 7 :n minusta sen, että näin lyhyen pöydälle-
9197: välillä ovat tänä iltana siis edustajat jou- panoajan hyväksyminen kuin täällä ed.
9198: tuneet ruokailemaan, joka vie ainakin Heiniö ehdotti, ei mitenkään saattaisi käydä
9199: kolme varttia (Keskustasta: Tunninihan se päinsä.
9200: täällä vaatii!), tunninkin ja enemmänkin Minä 'tahtoisin tässä kiinnittää huomiota
9201: ja silloin. ei ole jäänyt aikaa tämän mie- vielä erääseen tärkeään näkökohtaan, joka
9202: tinnön lukemiseen kuin tunti, puolitoista. tulee harkittavaksi ja on syytä harkita
9203: Ja eihän nyt kukaan järjellinen ihminen silloin, kun on kysymyksessä tämän asian
9204: voi vaatia, että tällaiseen näin pitkään mie- pöydällepanoaika. Mehän tiedämme, että
9205: tintöön näin lyhyessä ajassa voidaan tutus- perustuslakivaliokuntaan kuuluu vain 17
9206: tua (Keskustasta : Ja se on niin vaikea- jäsentä ja jos puhemies jätetään luvusta
9207: tajuinen vielä!). Ja lisäksi kun täällä edus- pois, niin siis kokonaista 182 edustajaa ovat
9208: kunnassa käsitellään asioita aina periaat- siinä asemassa, että heillä olisi näin kovin
9209: teelliselta kannalta ja tämähän on tietysti vähän aikaa tähän asiaan tutustua jos ni-
9210: tavattoman tärkeätä eikä ainoastaan tär- mittäin asia pantaisiin pöydälle vielä tänä
9211: keätä, vaan suorastaan välttämätöntä, niin iltana pidettävään istuntoon, ja se on sen-
9212: silloin kun on kysymyksessä jonkun asian tään aivan kohtuutonta, että näiden 182
9213: pöydällepano, niin silloin ei ainoastaan edustajan pitäisi näin lyhyessä ajassa olla
9214: riitä se, että tuota pöydällepanoaikaa har- valmiit asiasta mieltään esittämään.
9215: kitaan periaatteellisia näkökohtia silmällä- Tämä asia on kovin tärkeä ja koko kansa-
9216: pitäen, vaan siinä täytyy myöskin ottaa kunta kiinnittää siihen nyt mitä voimak-
9217: minun mielestäni aivan luonnollisesti myös kaimmin huomiota, ja minä luulisin, että
9218: 136 Tiistaina 22 tammikuuta 1935.
9219: ---------- ---------------- -------- -------------------~-------------------------
9220:
9221:
9222:
9223:
9224: Suomen kansan valtava enenunistö, sen suo- edes kaikkia niitä lakeja esille, joihinka
9225: malainen enemmistö odottaa, että ed:us- näissä perusteluissa viitataan. Ja kaikki
9226: kunta käsittelee kaikella atvokkuudella ja tämmöiset tässä esittämäni näkökohdat niin
9227: ilman mitään turhaa kiirettä tätä tärkeää rre puhuvat mitä selvintä kieltä sitä ehdo-
9228: asiaa, antaakseen eduskunta täten jo omalla tusta vastaan, jonka ed. Heiniö täällä teki.
9229: esiihtymiselläänkin -arvoa tälle suurelle ky- Ja ei tällä yliopiston suomalaistamisella
9230: symykselle. Ja jos nyt pöydällepanoaika ole tässä maassa ollut ennenkään niin ko'Vin
9231: laitetaan näin lyhyeksi, niin on aivan var- kiirettä. Maalaisliittolaiset ovat koettaneet
9232: maa, että varsin monet kansalaiset kautta sitä ajaa sen ajan, kuin maalaisliitto on
9233: salokylien aina Karjalasta :Petsamon peru- ollut olemassa, mutta kukaan ei ole heidän
9234: koille asti _ajattelevat, että nyt eduskun- kiireeseensä mukaan lähtenyt. Nyt kun
9235: nassa ei riitä aikaa, tarpeeksi aikaa edes tässä juuri nyt pöydällepantavassa esityk-
9236: noin tärkeän asian asialliseen käsittelemi- sessä meinataan tätä ruotsalaisuutta vaan
9237: seen. Pöydallepanotkin täytyy siellä jättää jatkaa tässä yliopistossa, niin nyt sille on
9238: vain 1 1 / 2------2 1 / 2 tuntia kestäviksi, silloin tullut niin hirvittävä kiire. Ja täytyy sa-
9239: kun edustajien, 182 ednstajan, pitäisi olla noa, että siinäkin muodossa, kuin tämä mie-
9240: valmiit asiasta mielipiteensä lausumaan tintö nyt on, niin sen sisällyksestä ei tie-
9241: (Keskustasta : Aivan!). Täällä tuntui äsken tysti tässä ole sen lähemmin lupa eikä
9242: joku vasemmiston edustaja mainitsevan, Qikeus puhua, mutta sen verran täytyy kui-
9243: että onhan siihen asiaan ehditty jo tutus- tenikin saada sen s.isäJ1ly:kseenkin viitata, että
9244: tua. Mutta käytännöllisesti jos tätäkin asiM voi tQdistaa sen, että edustaja ei kykene
9245: ajattelee, nlin sehän nyt täytyy meidän näin monipuoliseen ja näin laajasisältöi-
9246: jokaikisen myöntää, että täällä eduskun- seen ja näin tärkeään mietintöön näin
9247: nassa käsitellään asia aina kerrallaan, asia äkkiä tutustumaan (Keskustasta: Ei miten-
9248: kerrallaan täällä käsitellään (Keskustasta: kään.!). Niin, ja jos jokaikinen edustaja
9249: 01kein!), ja ei täällä jouda edustajat kaik- panee ja haluaa panna rehellisesti käden
9250: kiin moniin kymmeniin asioihin yhtaikaa sydämelleen ja vastata, että onko edes luke-
9251: tutustumaan (Keskustasta : Oikein!). Se nut tätä mietintöä (Keskustasta: Ei ole!),
9252: asia, mikä kulloinkin on esillä, siihen tu- montakohan edustajaa täällä on, jotka o-vat
9253: tustutaan aina silloin (Keskustasta: Aivan edes silmäillen, ylimalkaisesti silmäillen tä-
9254: oikein!). Ja senvuoksi ei tähänkään kysy- hän mietintöön tutustuneet. :Minä luulen,
9255: mykseen, vaikka se on jo eduskunnassa että se määrä olisi verrattain pieni. Niin,
9256: ollut pitemmänkin aikaa käsiteltävänä, ole ja nyt kuitenkin täällä ollaan hymyilevin
9257: ehtinyt muut juuri tarkemmin, ainakaan suin valmiit tarttumaan asiaan muka vaka-
9258: muut, kuin erikoiset asianharrastajat ja vasti kiinni jo tänä iltana pidettävässä
9259: varsinaiset valiokunnan jäsenet, tutustua. istunnossa. On mitä valitettavinta, että
9260: Kun tällä tavalla on asianlaita tässäkin näin kevyesti asioiden käsittelyyn pyritään
9261: suhteessa, niin ei ole mitään pakottavaa ryhtymään. Ei ole oikein, ei ole tarkoituk-
9262: syytä ryhtyä tänä iltana pöydä:Ilepantuna senmukaista, että täten asiaan suhtaudu-
9263: asian käsittelyä jatkamaan. taan) niistä lähemmin selvää ottamatta.
9264: Ja jos aivan ylimalkaisestikin tähän mie- Niin minä olen luullakseni varsin asialli-
9265: tintöön tutustuu - tai sitä ei oikeastaan sesti perustellut tässä ajatusta, jonka mu-
9266: voi tällaista silmäilyä miksikään tutustumi- kaan tämä asia pitäisi panna pyödälle, ei
9267: se'ksikaan edes sanoa - niin jos sitä sil- kello 10 :e-en huomenaamuna, vaan vielä pi-
9268: mäileekiln, niin voi todeta jok'ikinen kan- temmäksi aikaa, vielä myöhemmin, ehkäpä
9269: salainen ja ennenkaikkea joka ikinen edus- ylihuomenna, mutta jos tämä nyt kerran
9270: taja, joka asiallisesti tahtoo mielensä lau- niin hirveän kiireellinen on, niin ehkäpä
9271: sua, niin täytyy tunnustaa, että ei tällai- ilmomeniHana pidettävään eduskunnan is-
9272: S'een esitykseen näin äkkiä voi mitenkään tuntoon. Minusta on tavattoman tärkeätä
9273: tutustua. Täällä on, niinkuin on mainittu ottaa huomioon se näkökohta, jonka ·ed.
9274: jo viittauksia perusteluissakin varsin mo- Virkkunen täällä äsken esitti, hän kulll mai-
9275: niin pykäliin ja ilmeisesti niin moniin la- nitsi, ~ttä on tarpeellista, että eduskunta-
9276: keihinkin, että tämän 1% tunnin ku- ryhmät saisivat asiaan tutustua. Tämä ei
9277: luessa, mikä tässä nyt olisi jäänyt asiaan m1nun mielestäni ole ainoastaan ta,rpeellista,
9278: tutustumiseen, tuskin olisi ehtinyt koota vaan se on suorastaan välttämätöntäkin,
9279: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita kookevan lain muuttaminen. 137
9280:
9281: sillä onhan ylimalkaisenkin silmäyksen pe- ty!ksen, että eduskunta tahtoo asian vaati-
9282: rusteella voinut tästä mietinnöstä saada sil- malla arvokkuudella siihen tutustua, niin,
9283: miinsä merkintöjä, jotka osoittavat, että pe- ennenkaikkea tåtä ja myöskin muita -edellä
9284: rustuslakivaliokunta on eräissä aivan oleel- ·esittämiäni näkökohtia silmälläpitäen minä
9285: lisissa kohdissa muuttanut 'hallituksen esi- pyydän, herra puhemies, ehdottaa että tämä
9286: tystä. Ja nämä muutokset herra opetusmi- kysymys pantaisiin pöydälle huomenillalla
9287: nisteri täällä mainitsi äsken varsin .tär- kello 19 pidettäväå!n täysistuntoon (Kes-
9288: keiksi. Nyt jos täällä ed. Heiniön ehdotus kustasta : Hyvä !) .
9289: hyväksytään pöydällepanoajasta, niin ensin-
9290: näkin yksityiset .edustajat eivät ole voineet
9291: ottaa näiden muutosten merkityksestä sel- Ed. F' o r<S t ad i u s: Herra puhemies!
9292: vää, puhumattaJkaan siitä, että eduskunta- - Useat, melkein kaikki puhujat, jotka
9293: ryhmät voisivat mitenkään kantaansa näi- täällä ovat esiintyneet, ovat ihmetelleet j·a
9294: hin muutoksiin määrätä. Ja tämä on aina- paheksuneet sitä mahdotonta kiireellisyyttä,
9295: kin tähän asti parlamentaarisessa käytän- mitä tämän asian ajamisessa on osoitettu.
9296: nössä minun huomatakseni tässä Suomen Minulle tämä sentään ei ole aivan uutta.
9297: eduskunnassa pidetty tärkeänä näkökoh- Olinhan minä mukana laatimassa <Sitä n. s.
9298: tana, jota on koetettu mahdollisuuksien mu- puserolaJk:ia. Se lakihan laadittiin myöskin
9299: kaan aina saadw tyydytetyksi. samanlaisella tulisella kiireellä, ja minä
9300: Kun minun huomatakseni täältä vasem- luulen, että juuri samat henkilöt olivat
9301: mistoo taholta on pyritty myöskin anta- senkin lain kiireellisyyttä vaatimassa, jotka
9302: maan kannatusta ed. Heiniön tekemälle eh- tätäkin asiaa nyt tahtovat voälttämättömästi
9303: dotukselle pöydällepanoajasta, niin minä niin hutiloiden ajaa. Mutta mikä oli tulos
9304: haluaisin er~koisesti mainita vasemmistoon siitä kiireellisyydestä, jolla se laki silloin
9305: nähden s•en, että kun nyt tämä mietintö lie- laadittiin. Tulos oli se, että juuri ne kaik-
9306: Me kirjapainosta päässyt ulos viidettä käy- kein kiivaimmat kiirehtijät olivat heti val-
9307: dessä tänä iltana, minun tietääkseni ei miit moittimaan sitä lakia, kun sitä ruvet-
9308: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä:kään tiin käytännössä 1sovelluttamaan. Ottakaa-
9309: ole vielä ·ehtinyt kokoustaan pitää eikä ole harr tästä, hyvät edustajat, opiksi, että jos
9310: siis suorastaan ennättänyt mitenkään mää- tämä nyt hutiloidaan, niin voi !käydä aivan
9311: rit•ellä kantaan.<sa näihin muutoksiin nähden. samalla lailla; voitte olla hyrvin ·pian tyy-
9312: Ed. 'Tannerkin mainitsi, että sosialidemo- tymättömät siihen suuressa innootuksessa
9313: kraattinen eduskuntaryhmä suurin piirtein aikaansaamaanne teokseen.
9314: hyväksyy hallituksen esitytksen, mutta nyt Täällä •ed. W ainio puhui eduskunnan yö-
9315: tässä on tehty muutoksia. Ja näihin pi- tyotä vastaan ja olen varma, että monet
9316: täisi saada niin sosialidemokraattisen ryh- teistä, hyvät edustajatoverit, olette suuren
9317: män kuin muidenkin ryhmien asiallisesti yleisön taholta usein kuulleet pahj:Jksumista
9318: tutustua (Vasemmalta: Ne huolehtivat siitä, että täällä tehdään töitä öisin aamuun
9319: meistäkin !) . Niin, tämä hu•olehtiminen jdh- saakka ja sitten unisina, siis melkeinpä vä-
9320: tuu ennenkaikkea siitä, että sikäli kuin hän epänormaalisina, päätetään tärkeistä
9321: minä olen käsittänyt, niin sosialidemokraat- asioista. Kyllä olisi siihen pyrittävä, että
9322: tinen eduskuntaryhmä pyrkii noudatta- eduskunnassa tehtäisiin työtä aamusta il-
9323: maan parlamentaarisia hyviä tapoja (Kes- taan ja yöt levättäisiin. Silloin aivot toi-
9324: kustasta: Aikaisei:nmin!), on ainakin a.ikai- misivat paremmin (l(.eskustasta: Sangen
9325: semmin pyrkinyt noudattamaan, jos eivät kohtuullinen vaatimus!).
9326: ne nyt suuressa voimantunnossaan haluaisi Ed. Virkkunen täällä, ,samaten kuin ed.
9327: luopua, hyvistä,. vanhoista, koetelluista ta- Vilhulakin, mainitsi siitä, että paljon vä-
9328: voista. hempiarvoisemmistakin asioista on annettu
9329: Niillä täysin asiallisilla perusteilla, joita tilaisuus eduskuntaryhmille neuvot·ella !kes-
9330: minä olen tässä esittänyt ja ennenkaikkea kenään. No, nythän eduskuntaryhmillä
9331: siinä mielessä, että tässä tärkeässä kysy- kyllä olisi jo ollut aikaa neuvotella keske-
9332: myksessä tämän erinomaisen tärkeän kysy- nään, ja onkin ollut aikaa neuvotella itse
9333: myksen käsittelystä eduskunnassa suuri hallituksen esityksestä. Mutta täällähän itse
9334: yleisö, Suomen 'kansa s·aisi mahdollisim- herra opetusministeri •ensimmäisessä pu-
9335: man edullisen kuvan, saisi sellaisen käsi- heenvuorossaan sanoi, että perustuslakiva-
9336:
9337: 18
9338: 138 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
9339:
9340: liokunta on tehnyt useita huomattavia asial- kaa ylihuomenna 1keUo 8 (Ed. Pärssinen:
9341: lisia muutoksia tähän hallituksen esityk- Eikö kello 5 !) .
9342: seen (Ed. Komu: Eikö olisi saanut~). En-
9343: häm. minä puhukaan ollenkaan siitä,. ei!kö Ed. Kares: Herra puhemies! - On
9344: olisi saanut tehdä, enhän minä. vielä ole vanha suomalainen sananlasku herraskomeri-
9345: kerinnyt niihin tutustumaarrkaan, mutta nosta, joka sanoo, että. herrojen kiireet ovat
9346: minä olen varma, että eivät muutkaan hitajta (Vasemmalta: Niin ne onkin!).
9347: edustajat ole kerinneet niihin tutustumaan, Täällä eduskunnassa oppii yleensä uudes-
9348: ja vaikka juuri yksityisesti olisi kerinnyt- taan arvioimaan kaikki vanhat arvot, ja
9349: kin niihin tutustua, mutta tällaisista tär- niin on joutunut tämänkin arvon uudelleen
9350: keistä asioista meillä täytyy olla ehdotto- arvioimaan, sillä sen matemaattisen keskuk~
9351: masti tilaisuus pitää ryhmien kanssa yhtei- sen, jm1ka etupään muodostav3.1t muutamat
9352: siä neuvotteluja, siellä neuvotella, mikä pa- virkamiesherrat, kiireet ovat nyt totisesti
9353: ras on, ja ottaa yhteinen ryhmän kanta. hyvin kiireiset. Ei ne ole hitaita enää, rvaan
9354: Niin, että tältäkin kannalta täytyy tämän ne kulkevat miltei pikajunan ja lentokoneen
9355: asian käsittelyä, kun sitä pöydälle aiotaan vauhdilla. (Keskustasta: 10 :n: beaufortin no-
9356: panna, lyikätä niin pitkän ajan taakse, että peudella.!). Mutta sitä minä nyt tahtoisin
9357: ryhmillä on tähän tilaisuus. kysyä, m~kä tarkoitus sillä on ollut, että
9358: Myöskin, koska perustuslakivaliokunnassa nämä kiirehtivät keskustaherrat, että ne
9359: ei tästä asiasta ta;hdottu kuunnella asian- ensimmäiseksi, kun tämän illan keskustelu
9360: tuntijoita, täytyy meille yksityisille edusta- aloitettiin, kiirehtivät pyytämään tätä asiaa
9361: jille antaa tilaisuus nyt, kun perustuslaki- pöydälle ja ilmeisesti siinä tarkoituksessa,
9362: valiokunnan mietintö on valmis, neuvotella että se pantaisiin pöydälle vain tänä iltana
9363: asiantuntijoitten kanssa, sillä onhan meille pidettävään toiseen istuntoon. Se oli ilmei-
9364: maallikoille monelle vallan hämärää, vallan nen tarkoitus.
9365: uhkarohkeaa ruveta päättämään tällaisesta Mitäs varten tä:lla:ista pöydällepanoa nyt
9366: asiasta ennenkuin me olemme joka pykä- sitten ehdotettiin, kuka sella;isesta pöydälle-
9367: lästä edes vähin selvillä. panosta hyötyy~ En minä tietysti lainkaan
9368: Minä olen myöskin tämän eduskunnan ole niin häijyläinen, että minä epä~lisin,
9369: yötyön vastustaja ja sen tähden ajattelin että tämä nyt on tehty erään pykälän kier-
9370: ensin, ettei voi esittää tätä asiaa lyikättä- tämiseksi, nimittäin sen pykälän, joka myön-
9371: väksi huomenna pidettävään kel,1o 10:n ai- tää, että kaksi edustajaa, voi asian pyytää
9372: kana alkavaan istuntoon, sillä täällä on pöydälle. Nämä kiirehtivät herrat nähtä-
9373: vielä tavattoman paljon puheenvuoroja ja västi epäilivät, että toiselta taholta, kun on
9374: kukaties jotkut voivat puhua liian kauan- asiaa keskusteltu, myöhemmin pyydettäisiin
9375: kin täällä, niin että voi mennä h;yvin myö- asiaa pöydälle (Keskustasta: Jos tarve vaa-
9376: hään tänä iltana ja siUen jäisi meille tuol- tii!), jos nähdään, että asiat eivät ole vielä
9377: laiserosi yötyöksi tutustuminen tuohon mie- kypsyneet ratkaisuun. :Sen estämiseksi sitä
9378: tintöön ja eihän siihen yön aikana jaksa nyt nähtävästi :kiirehdittiin. Sosialistien ta-
9379: täysin tutustua, kun täällä jo väsyy. Jos holta. aivan nimenomaall! tehtiin sellainen-
9380: minä sen tähden ehdottaisin tämän asian kin ehdotus, joka mielestäni jo loukkaa pu-
9381: lykättäväksi eduskunnan kokouikseen, joka hemiehenkin arvovaltaa, että asia pantai-
9382: alkaisi kello 2 huomenna, mutta silloin te siin pöydälle. istuntoon, joka pidettäisiin
9383: taas olisitte valmiit srunomaan, että siitähän tunti sen jälkeen kuin tämä istunto on lo-
9384: tulee yötyötä ja milloinkas sitten ryhmien petettu (V asemmwlta: 15 minuuttia ennen
9385: kanssa neuvotellaan. Näin perustellen minä on riittänyt!). Siinähäll selvään sanottiin,
9386: ta;htoisin ehdottaa, että tämä asia lykättäi- mikä tämän pöydällepanopyynnön tarkoi-
9387: siin ylihuomenna kello kahdeksaan ja ale- tuksena on ollut, mikä keskustan ja marxi-
9388: taan sitten aamusta virkein voimin (Ed. laisten twholta. on tehty. Se on uusin ilmiö
9389: 1
9390:
9391:
9392:
9393:
9394: Komu: Ehtii puheita kirjoittaa!) ja silloin siitä tavasta, millä tämä lakiehdotus on
9395: olemme kaikki valmistautuneet tätä asiaa alusta alkaen ajettu.
9396: käsittelemään omantuntomme .mutkaan. Pyy- .Minä viime lauantaina lausunnossani lei-
9397: dän, herra •pu!hemies, ehdottaa, että tämä masin sen tavan ,lain muodolla ja oikeuden
9398: asia pantaisiin pöydälle istuntoon, jotka 8!1- varjon alla liirokumiseksi' ', ja:. katsoin puo-
9399: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perUJSteita koskevan lain muuttaminen. 139
9400:
9401: ~estani, että sellainen liikkuminen on rmo-~: lain turvan oikeuden muodolla ja lain var-
9402: raalisesti huonointa, mitä lain rikkomisen . jon alla, vaa,n se riistää siltä myös oikeuden
9403: alalla voi tehdä, paljon pahempaa. kuin var- asiallisesti perehtyä eduskunnassa esitettyi-
9404: sinainen lainkäskyn rikkominen. .Mutta tässä thin asioihin, enn€11ikuin se käy niistä kes-
9405: on nyt alusta alkaen sillä tavalla menetelty. kustelemaan tai niistä ratkaisuja tekemään.
9406: Hallitus käytti lainkirja>inta hyviikseen ikut- Tässä yhteydessä on puhuttu jarrutuk-
9407: suessaan ylimääräiset valtiopäivät kokoon, sesta. Minä en yleensä ole suinkaan paria-
9408: ilman mitään asiallista syytä ja vasten niitä menttaarisen jarrutukseru ystävä, kaukana
9409: :asiallisia tarkoituksia, joita varten ylimää- siitä. Minä olen ollut seuraamassa kahta
9410: räisiä valtiopäiviä koskevalt säädökset ovat jarrutustaistelua eduskunnassa. Toisessa
9411: valtiopäiväjärjestyksessä. •Sikäli kuin olen olin itse mukana ja: toista. olin vastwpuo-
9412: nyt kuullut .perustuslakivaliokunnassa ta- lueena seura;amassa. Se oli aika lailla epä-
9413: pahtuneesta asian käsittelystä, siitä teki toivoista ja erinomaisen uuvuttavaa hmn-
9414: meille selvää meikäläinen edustaja perus- maa. Muistam. kun te marxilaiset j_arrutusta
9415: tusla:kivaliokunnassa, niin perustusla•kivalio- harjoititte, että eräs teidän pääpuhujanne
9416: kunta ja sen puheenjohtaja löysivät tämän oli täällä puhujalava!lla. ollut jo kolme eri
9417: saman ovelan tien. Minä kysyn, mitä suurta kertaa. Hän tuli kauhuisswan raiVintolaan
9418: asiaa tämä 0duskunta tai mitkään edelliset eikä huomannut meitä olevan siellä ja huu-
9419: eduskunnat ovat käsite1leet sillä tavalla, taa tovereilleen: ,Pankaa minut hirteen,
9420: ettei ole sallittu asiantuntijain kyselemistä mutta puhujalavalle minä en enää mene.''
9421: perustusla1kivaliokunnassa (Ed. Lehtokoski: Semmoinen sielullinen piina ja•rrutus on
9422: Monta asiaa!), - - tuskin yhtä:äill suurta nii1le, jotka sen alkuunpaneva:t. •Mutta minä
9423: asiaa. Pieniä mitättömiä asioita vain, ja on huomautam, että se on myöskin erinomaistm
9424: kohtuullisena pidettävä, että kun suuri osa väsyttävää hommaa niille,. jotka ovat toi-
9425: valiokunnan jäseniä vaatii jonkun asiantun- sella. puolella. Kun me silloin olimme jar-
9426: tijan kutsumista, se on kutsuttava. Ja sitä- rutushommassa, ·oli asema sellainen,. että toi-
9427: kin ihmeellisemmä•ksi tulee asia, kun asian- set saivat olla edes •levolla, mutta tässä,
9428: tuntijoiksi ehdotettiin miehiä, joiden ei voi enemmistö, muistakaar, jos jarruttamaan to-
9429: epäillä seisovan niin sanoakseni puoluesyistä della ruvetaa:n, niin toisessa !käsittelyssä her-
9430: aina.ka:an sillä' kannalla kuin asiantuntijain rojen pitää istua täällä, minä vakuutan,
9431: ehdottajat olivat. Mutta perustuslakivalio- kolme vuorokruutta yhtä mittaa (Eduskun-
9432: kunnan enemmistö ja puheenjohtaja kieltä- nassa naurua.). Me saamme vuorotell~,t ja
9433: vät. kaiken tämän. rPerustuslarkivaliokunnan mennä levolle, mutta te herrat istutte täällä
9434: .puheenjohtaja istuttaa. lisäksi valiokuntaa säännöHisesti aina, sillä. te ette voi antaa
9435: sillä tavalla, että perustuslakivaliokunnan yhdenkään pykälän tulla muutetuksi, ja se
9436: puheenjohtaja. teki mielestäni suuren rikok- voi tapahtua silloin kun te olette poissa
9437: sen työai•kalakia vastaan (Eduskunnassa (Eduskunnassa naurua.). Tiedättekö, mitä
9438: naurua), sillä valiokunnan puheenjohtaja tämä merkitsee? Srentäl1den minä en mil-
9439: on kai toki työnantaja. Yhtämittaa. istut- lään tavalla ole jarrutuksen ystävä. Mutta
9440: tiin välittömästi (Keskustasta: Ja ilman minä pyydän vwkavasti kysyä, herrat, jos
9441: pa:Vkankoroitusta!). Siihen tietysti va.liokun- nyt todella jarrutus a:letaan - tämä on
9442: nan puhteenjohtajalla oli muodolli-;esti täysi vasta sBHaista alkua - täydellä todBlla,
9443: oikeus. Hänkin taas meni siihen hallituksen niin kenet te teette siihen syypäiksi, vastat-
9444: näyttämään tiehen ,lain muodolla ja oikeu- kaa siihen suoraan? (Eduskunnasta: Karek-
9445: den varjon alla". Ja nyt tämä viimeinen sen!). Teidän sanomalehtenne ovat nyt jo
9446: yritys saada asia käsiteUyksi sella>isella ldi- julista.neet, että rmllialaisliitto ja. isänma,alli-
9447: reellä, Bttä ei asiaa saada kunnollisesti pöy- ruen 'kansanliike jarruttaa. Mutta jos siihen
9448: dälle, niinkuin valtiopäiväjärjestys säätää. todella nyt ryhdytään, niin eikö syy ole
9449: Kaikilla tähän asti tehdyillä tempuilla ja eduskunnan €llcmmistön (Eduskunnasta:
9450: puuhilla on vain yksi tarkoitus. Ja se on: Aivan, niin on!). Se on niin selvää, että
9451: ottaa vähemmistöitä pois se turva, jonka sitä ei yksikään tuntonsa: mukaalll voi kiel-
9452: perustuslwki niin pyhästi on vähemmistölle tää. Kun eduskunnan enemmistö lain muo-
9453: ta:annut. Ja nyt viimeinen yritys. Se vielä dolla ja oikeuden varjolla riistää kaikki ne
9454: ryöstää ei ainoastaan tämä.n, luonnollisen oikeudet, lailliset, 1ain kirjaimen mukaan
9455: 140 Tiiljtaina 22 p. tammikuuta 1H35.
9456: ----
9457:
9458: latilliset oikeudet, mit~ vii:hemmistöllä on, kunnialliseksi, oli tehty ehdotus, jonka tar-
9459: kun set loukkaa lain ma;jegteettia sellaisessa koitus oli, että asia lykättäisiin uuteen tänä
9460: kohdassa, jossa laki ei voi sitä rrungaista, iltana pidettruvään istuntoon. Kun tämän
9461: tehden lain niinkuin olen ennen sanonut kuulin, sanoin, nyt on enemmistö antanut
9462: rammaksi ja sellaiseksi, että la.in sisäinen meille täydellisesti moraalisen oikeuden
9463: tarkoitus kokonoon poljetaa:n. Kun näin mennä. samaan turva.paikkrua:n, minne enem-
9464: menetellään ja niin on nyt hyvät herrat misWkin on mennyt ,lain muodon ja oikeu-
9465: menetelty, minä kysyn: mitä keinoa ja oi- den varjon aUa" (Ed. Vesterinen: Aivan!).
9466: keutta jää silloin vähemmistölle~ Vastat- Ja minä ilmoitan teille herrat,. että siellä
9467: kaa, mikä keino f Eikö vähemmistöllä ole me nyt seisomme ja sieltä samalta paikalta,
9468: silloin yksi ainoa mathdollisuus nimittäin se, mihin te olette ennen poonneet, me tu-
9469: että sekin menee tuon loukatun lain majes- lemme nyt taistelua. jatkamaan, ja te ette
9470: teetin muodon ja oikeuden ·vrurjon alle voi sanoa menettelyä vääräksi. Jos edus-
9471: (Eduskunnasta;:. Aivan!) ja. rupee sieltä kunnan a'rvovalta siitä kärsii, niin te hyvät
9472: muodon j"a lain varjon alta taistelemaan. Ja herrat cnemmistössä olette lähteneet tielle,
9473: se on jarrutusta. joka on arvoton tämän kansan silmien
9474: Onhan tä:ällä eduskuntapiireissä jarru- edessä, jokaisen ajattelevan ihmisen mie-
9475: tuksesta 1puheltu alusta alkaen. Minä olen lestä tässä maassa.
9476: sitä hommaa jyrkästi vastustanut ja minä Minä sanoin edellä, että yritys panna
9477: tiedän, että marulaisliiton johtomiehet myös- tämä asia pöydälle tänä iltana pidettävään
9478: kin alussa. vastustivat kaikkea varsinaista uuteen istuntoon ei ole ainoastaan ,oikeu-
9479: jarrutamista. Minä tosin niinkuin jotkut den muodolla" yrittäminen riistää vähem-
9480: muistanovat pidin lauwntaina tältä samalta mistöitä siHe kuuluvat oikeudet, vaan se on
9481: paikalta puheen, joka kesti kai lähes 1 % myös yritys estää eduskunnan jäseniä asial-
9482: tuntia. Mutta jos joku herroista tahtoo väit- lisesti tutustumasta erinomaisen täl'lkeään
9483: tää sen ja;rrutukseksi, niin minä julistan lakiehdotukseen. Täällä eduskunnassa minä
9484: sellaisen väitteen herjaukseksi. Minulla ei väitän sen, ei yleensä ole esillä ollut tämän
9485: ollut sillä kertaa kaukaisintwkaan tarkoi- tärkeämpiä lakiehdotuksia, jotka niin paljon
9486: tusta jarruttaa (Vasemmalta:. Mutta nyt koskevat kansamme tulevaisuuteen ja kan-
9487: on!). Nyt minä ja:rrutan (Eduskunnassa samme jäsenten keskinäisiin väleihin. Ed.
9488: n.a.urua.). :Sanoin tänä pä.ivänä perustus- Tanner nimitti sitä kuudennen luokan ky-
9489: lakivaliokunnan muutamille ei-meikäläisille symykseksi. Se ei ole sitä. Ei mikåän tä-
9490: jäsenille: ,Olen suuren valiokunnan jä:sen, hänastinen lakikysymys, mikäli minä muis-
9491: jos suuressa valiokunnassa menetellään tan, ole siksi paljon herättänyt maassa huo-
9492: asiassa kunniallisesti, niin minä vastustan miota ja siksi paljon mielenkiintoa ja kiih-
9493: jarrutusta loppuun asti.'' Mikä on kunnial- tymystä kuin tämä nyt esillä; oleva laki-
9494: lista menettelyä~ Se että edes suuressa va- ehdotus. Ja tämä tärkeä 'la:kiehdotus aio-
9495: liokunnassa näin tärkeän asian edessä ol- taan ajaa. lävitse ilman ma:hdollisuutta sen
9496: lessa asetetaan jaosto niinkuin kaikissa suu- eri puolten todella asialliseen käsittelyyn.
9497: rissa asioissa suuressa valiokunnassa asete- Täällä on sanottu, että lwkiehdotukseen-
9498: taan, ja että edes sinne kutsutaan asiantun- ha:n on ollut aikaa tutustua jo ennen jou-
9499: tijoita, valiokunnan jäsenille, jotka eivät ole lua, kun samansuuntainen lakiehdotus oli
9500: koskaan ennen joutuneet tätä asiaa tarkem- esillä ja perustuslakivaliokunnan mietintö-
9501: min harkitsemaan. Jos näin menetellään, kin siitä oli jo valmiina. Mutta kun näin
9502: niin minä vastustan ja,rruttamista <viimei- puhutaan, unohdetaan se, että tämä asia on
9503: seen asti. Mutta jos niin ei menetellä, niin kerta kaikkiaan ensimmäisen kerran edus-
9504: minä lupaan, että tämän viikon lopulla ja kunnan ensimmäisessä käsittelyssä. :Siitä oli
9505: ensi viikon alussa käytän puheenvuoroja 30 evästyskeskustelut syksyllä ja evästyskes-
9506: tuntia - valiokunnassa ja istunnoissa yh- kustelu nyt tämän eduskunnan alkaessa.
9507: teensä - ja puhun asiasta. Kun tulin Mutta perustuslwkivaliokunnan mietintö,
9508: tänne tänä iltana istuntoon myöhästyneenä, joka syksyllä valmistui, ei ollut, ellen nyt
9509: en tiennyt oikein koska istunto ailkoi, niin aivan kokonaan muista väärin, koskaan vielä
9510: huomasin, että jo oli tehty ehdotus, joka oli eduskunnassa eooimmåisessä käsittelyssä
9511: katsottava enemmistön krunna:lta. väthemmån (Ed. Vesterinen: Ei ole ollut!). !Sitä ei ole
9512: Helsingin yliopiston järje.sty.smuodon peru.steita kookevan lain muuttaminen. 14J
9513:
9514: suureen valiokuntaan lähetetty (Ed. Veste- suus perehtyä niihin perusteluihin, millä
9515: rinen: Ei ole!). No, mitä se merkitsee, että valiokunta tätäkin perust~lee, ja myöskin
9516: se ei ole koska.an vielä, edes syksyllä ollut niihin vasta-ajatuksiin, mitä vastalausujat
9517: ensimmäisessä käsittelyssä. Se merkitsee valiGkunnan mietinnön ehdotuksista lausu-
9518: sitä, ja joka. ainoa täällä oleva tietää, että vat. Valiokunnan mietinnössä on näet erin-
9519: se merkitsee sitä, että eduskunnan jäsenet, omaisen-laajat vastalauseet. ·Täällä ed. Virk-
9520: muut kuin perustuslakivaliokunnassa olleet, kunen, joka on oHut ahkera mies nyt päi-
9521: eivät ole val}okunnan mietintöön, siihen väliisioman aikana, sallloi lukeneensa itse
9522: syksylliseenkään, vielä laisinkaan perehty- mietinnön - minä en sitä vielä onnetto-
9523: neet. Täällä on ed. V~lhula jo huomautta- muudekseni sallJnut käsiinikään ennen päi-
9524: nut tavallisesta. käytännöstä näissä asioissa, vällistä -, hänkin myönsi, että vastalau-
9525: edustajat perehtyvät mietintöön vasta sil- seet on kokonaan lukematta, ja nyt pitäisi
9526: loin kun se tulee ensimmäiseen käsittelyyn kuitenkin evästellä asiaa suureen valiokun-
9527: ja. mitä erityisesti viime syksyiseen perus- taan ottaen huomioon, jos asiaa. tahdotaan
9528: tuslakivaliokunnan mietintöön tulee, niin asiallisesti hoitaa, myöskin vastalausujain
9529: on muistettava, ~Mä se jaettiin eduskun- ajatustavat.
9530: nalle kiireimmän budjettikäsittelyn aikana, Hyvät herrat, jos parlamentti nyt rupeaa
9531: jolloin meidän kajkkien päät olivat täynnä tässä asiassa menettelemään, niinkuin enem-
9532: numeroita, ja jolloin me jouduimme päivät mistö on aikonut, jos se aikoo tänä iltana
9533: ja yöt äänestelemään miljoonista ja uusista pitää toisen istunnon ja istuttaa meitä
9534: miljoonista, joiden käyttämisestä meillä tus- täällä eteenpä.in, niin minä ensinnäkin va-
9535: kin kenelläkään oli suurempaa asiantunte- kuutan, että kyllä me jaksamme, mutta
9536: musta. Ja näin on asianlaita, sitä ei voi minä kysyn, onko se sitten enää parllllffien-
9537: kukaan enemmistöstä kieltää, että nyt esillä taarista menoa. Pankaa käsi sydämellenne
9538: oleva mietintö oli eduskunnan jäsenille ja vastatkaa: onko todellakin arvokasta,
9539: s~ksyllä aivan uusi (Ed. Vesterinen: Ai- että parlamentin tultua näin vanha,ksi, kuin
9540: van!). Sen lisäksi on niillekin, jotka mah- se 'meillä jo on ollut - minä en ihmettele,
9541: dollisesti jG syksyllä ainakin vähän vilkaisi- että ensimmäisinä vuosina jarrutettiin
9542: vat perustuslakivaliokunnan mietintöön, ny- j. n. e. - mutta niin vanha kuin parlamentti
9543: kyisessä mietinnössä niin paljon uutta, mitä meillä jo on ollut, että täällä täytyy- minä
9544: ei ollut vanhassa, että on kevytmielistä suo- sanon :suorastaan täytyy - panna toim~n
9545: rastaan sen pöydällepanon jälkeen, joka sellainen näytäntö, kuin täällä nyt syntyy,
9546: tänä iltana tapruhtuisi tänä iltana pidettä- onko se nyt sitten parlamentiHe arvokasta
9547: vään istuntoon, ruveta evästämään asiaa menoa. Minä väitän, että se on niin arvo-
9548: suureen valiokuntaan. Se olisi vähintään tonta menoa, että on arv·okkaampaa sekin,
9549: kevytmielistä menettelyä (Ed. Vesterinen: mitä ulkomaan parlamenteissa ennen näitä
9550: Aivan!). Sillä tässä uudessa esityksessä on Saksan ja muiden mullistuksia tllipruhtui.
9551: kohtia,, jotka ovat suorastaan, minä väitän, Siellä kiivastuttiin niin, että mustepullot
9552: kaameita. M. m. yliopiston tieteeHisen ope- lentelivät ja kirjat ja tuolit. Se on toki
9553: tuksen rinnalle perustetaan eräs yliopistol- miehekästii, se on miesten kiihtymystä,
9554: linen kiertokoululaitos, jossa on tutkijoita mutta se, että me täällä a:ivan keskenämme
9555: ja kyselijöitä, jotka osaavat asialllGmaisen järjestämme seHaiset pitkät istujaiset, joissa
9556: oppilaan kieltä. Opetta,jat opettaJVat j.a sit- ollaan vuorokausikaupalla ja puhumalla
9557: ten tutkijat tutkivat, ja tämmöisen pykä- kymmeneen ja sataan kertaan uudestaan
9558: län meidän nyt pitäisi oHa valmiit tässä jarruteta.an asiata - Sflmmoiseksi se muut-
9559: hll!rkitsemattta nielaisemaan. Emme ole sii- tuu -, tämäkö se nyt on sitä parlamentin
9560: hen valmistuneet. arvoa, tämäkö nyt on sitten Suomen parla-
9561: Valiokunta on vielä tehnyt eräitä muu- mentarismia, tämäkö se on, herrat enem-
9562: toksia, jotka ovat !kovasti kauaskantoisia. mistöläiset, jota te tahdotte, sitäkö te tah-
9563: Sellainen muutos kuin esim. kysymys osa- dotte (Vasemmalta: Pöydällepanoa.!)? Ja,
9564: kuntapakosta siinä muodossa, kuin se nyt minä huomautan vielä, se riippuu teidän
9565: valiokunnasta tulee, on epäilemättä sellai- käyttäytymisestännfl, jos te lain muodon ja
9566: nen, että me~lle nyt sentään kaiken kohtuu- oikeuden varjon aHa ·kulkemalla riistätte
9567: den nimessä olisi annettava. pikkuinen tilai- meiltä oikeuden, niin me taistelflmme myös-
9568: 142 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
9569:
9570: kin lain muodon ja oikeuden varjon a:lla vii- tävää aikaa lepoon ja perehtymiseen näissä
9571: meiseen asti, siitä saatte olla varmat. Mutta kysymyksissä. ·
9572: syy on sitten teidän maan edessä, kansan 'Min'Un täytyy panna vastalauseeni ed.
9573: edessä ja niiden nuorten edessä, jotka jän- Aa:ttelan esiintymistä vastaan. Hänelle
9574: nityksellä seura:81vat keskustelua. Syy on ominaisella kyynillisyydellä hän ehdottaa,
9575: teidän. että asian· käsittely lykätään istuntoon,
9576: Minä kannatan ed. VHhulan tekemää eh- joka pidetään tunnin kuluttua tämän is-:
9577: dotusta. tunnon jä1keen. Katsooko ed. Aattela, että
9578: hän, enempi kuin muutkaan edustajista
9579: ovat kykeneviä näin lyhyen perehtymis-
9580: Ed. S i m o j o k i : Minä tka:n:natan ed. ajan jälkeen syventymään kyseessäole-
9581: Forstadiuksen täällä tekemää ehdotusta, vaan asiaan? Täällä on esiintynyt m. m.
9582: että tä:mä asia pannaan pöydälle ensi tors- ed. Sundström, joka on lakitieteen profes-
9583: taina kello 8 alkavaan istuntoon. sori, ja hän lakiti~teen professorinakin kat-
9584: Kuten täällä useissa puheenvuoroissa soo tarvitsevansa pitemmän ajan syven-
9585: painavasti todistettiin, on perustuslaki- tyä;kseen kyseessäolevwan kysymykseen. Mi-
9586: valiokunnan mietintö niin pitkä ja siihen ten voidaan sitten meiltä tavallisilta maal-
9587: on ollut niin vähän aikaa syventyä, että on likoilta odottaa sellaista intelligenssiä, että
9588: kohtuutonta vaatia, että kansanedustajat me olisimme kykenevämmät kuin hän täl-
9589: krutsoisivat sen perehtymisensä perusteella, laisia asioita käsittelemään näin lyhyessä
9590: mihin heillä on ollut tilaisuus, voivansa ajassa? Mielestäni on, niinkuin täällä on
9591: asiåa evästää suureen valiokuntaan. Tämä sanottu, perustuslain ja valtiosäännön hen-
9592: perustuslakivaliokunnan mietintö sisältää keä vastaan sellainen menettely, johon
9593: neljä vastalausetta, jotka ovat vielä osittain enemmistö täällä on tehnyt itsensä syy-
9594: ristiriitaisia keskenään ja joihin yksistään pääksi.
9595: niihinkin perehtyminen viepi tavallisella Väihemmistö, joka näyttä!ä, tässä yliopisto-
9596: järjellä varustetulta edustajalta pitkän kysymY'ksessä jäävän tappiolle, on sumri
9597: ajan. vähemmistö. Hallituksen takana olevat
9598: Täällä on väitetty enoounistön taJholta, ryhmät tulevat voittamaan vain Jopulli-
9599: että meille on jäänyt aikaa tänään 2 tun- sessa äänestyksessä muutamilla äänillä.
9600: tia perehtyä perustuslakivaliokunnan mie- Tätä suurta vä!hemmistöä kohdellaan enem-
9601: tintöön. En voi käsittää, millä tavalla tämä mistön puolelta liian yliolkaisesti ja koh-
9602: lasku on suoritettu. Meillähän on jo tä- tuuttomasti. Ja kuitenkin silläkin taholla
9603: nään täällä 3 :s täysistunto tänä rpäivänä. tiedetään, että tämä vähemmistö pitää asiaa
9604: Kolmeen kertaan on edustajain täytynyt kalliina ja tärkeänä kysymyksenä eikä se
9605: juosta; asuntonsa ja eduskuntatalon ·väliä. mene mielestäni vaatimuksissaan liian pit-
9606: Miten .heillä on ollut aikaa syventyä tällä källe, jos se vaatii itsellensä työrauhaa ja
9607: aikaa tällaiseen raskaaseen laki tekstiin? vapaata iharkintaoikeutta tässä asiassa.
9608: Sen lisäksi on otettava huomioon, että pe- Kuten ed. Virkkunen sanoi, seuraa Suo-
9609: rustuslakivalidkunn:an jäsenet ovat täällä men kansa suurella mielenkiinnolla tämän
9610: jo neljättä kertaa tänä päivänä. He ovat asian käsittelyä. Ei ole totta, mitä ed.
9611: tämän noin puolentoista vuorokauden ai- Tanner viime viikon istunnossa lausui,
9612: kana olleet tilaisuudessa nukkumaan vain että. esim. talolllpoikaiselle kansalle olisi tä-
9613: pari tuntia, joten ei ole ihmeteltävä, jos män asian käsittely samantekevää. Se
9614: heidän hermonsa eivät kestäisi, jos enem- osoittaa juuri; 'että ed. Tanner ei tunne
9615: mistön tahdon mukaan heidät pakotetaan Suomen kansaa koko sen laajuudessa, eikä
9616: istumaan täällä taasen koko ensi yö. Jos sen mentaliteettia. Jos tämä kansa huo-
9617: kansanedustajalta voidaan vaatia enem- maa, että täällä ei suoda aikaa sen valitse-
9618: män kuin tavalliselta ihmiseltä, niin ei mille 'kansanedustajille perehtyä asiaan,
9619: kansanedustajakarun ole yli-ihminen. Ei jota se pitää mitä ilirkeimpänä kansan
9620: hän jaksa terveesti ja raitti,isti käsitellä kokonaisuudelle, niin se ei ole omiaan lisää-
9621: tällaisia kysymyksiä, joilla on mitä ratkai- mään tälffiän eduskunnan arvoa eikä luot-
9622: sevin merkitys koko kansakunnan kulttuu- tamusta siihen lainsäädäntöön, jota täällä
9623: rille ja elämälle, ellei hänelle anneta riit- suoritetaan tällaisella kiireellä.
9624: Helsingin yliopiston järjestyo;muodon periDSteita kookevan lain muuttaminen. 143
9625:
9626: Täällä on puhuttu ulkomaisesta painos- tekemää ehdotusta liian aikaisena. Täytyy-
9627: tuksesta tähän kysymykseen nähden. On hän suoda perustuslakivaliokunnan jäse~'
9628: puhuttu siitä, kuim:ka olemme menettäneet nille edes yksi yö lepääaniseen rauhassa.
9629: arvonantoamme ulkomaitten erittäinkin Sen lisä'ksi on totta, mitä ed. Villiula sa-
9630: Skandinavian silmissä kaiTSallisuuskii!h- noi, että me edustajat tarvitsemme ai-
9631: komme vuoksi. Mitähän siellä arvellaan, kaa, ainakin useimmat meistä, kirjoittaak-'
9632: kun huomioidaan se kiire, jolla täällä lain- semme puheet, ja kysymyksessä on siksi
9633: säädäntö suoritetaan (Ed. Hiltunen: Onko tärkeä asia, että lieneekin parasta, että
9634: se pöydällepanoa?), se kiire, ettei suoda koetetaan mitä perinpohjaisimmirn näitä
9635: vähemmistölle oikeutta edes yhdeksi yöksi puheita :kirjoittaa ja puhua, erittäinkin
9636: panna asia pöydälle (Vasemmalta: Nyt sen vuoksi, kun näihin ulkomailla kiinnite-
9637: tuli vihdoinkin!). J dko on ed. Hiltunen tään niin tavaton huomio.
9638: tyytyväinen? Sitä paitsi on kansanedustajain joukossa,
9639: ·Ruotsalais-edi!stysmielis-sosialistinen rin- ei tosin yhtään vajakykyistä, mutta useita
9640: tama pyrkii sitä arvoa nykyään nostamaan .heilkolla terveydellä varustettuja ja vali'"
9641: toimenpiteillään. Kuinka:han siinä onnis- hempia ihmisiä, jotka tarvitsevat yön tär-
9642: tutaan, kun lainsäädäntö suoritetaan tällai- keäJt tunnitt lepoon, voidaksensa täällä py-
9643: sella kiireellä~ Herättääkö tämänlainen syä terveinä ja olla kiinteästi tässä tär-
9644: parlamenttaarinen työ luottamusta Suomea keässä lainsäädäntötyössä mukana (Ed.
9645: ja sen eduskuntaa kohtaan esian. Skandi- Huotari: Kyllä me jaksa;mme istua!).
9646: navian maissa? Herättääkö kunnrioitusta Kaikki eivät ole ed Huotarin terveydellä
9647: eduskuntamme enemmistöä kohtaan se varustettuja (Vasemmalta: Onko ed. Simo-
9648: epähumaan!inen menettely, jonka alaiseksi joki?). Minun täytyy panna lopuksi to-
9649: täällä vähemmistö joutuu, kun sille ei della vakava vastalauseeni edistyspuolueen
9650: suoda valtiopäiväjä·rjestyksen ta:kaamia al- jarrutusta vastaan. Me olisimme tähän is-
9651: keellisia oikeuksia esim. pöydällepanoon tu'll'toon tullessamme väsymyksestämme huo-
9652: näJhden (Keskustasta, : Aivan!). Täällä on limatta ryhtyneet tätä asiaa alustavasti
9653: sanomalehtitietojen mukaan Helsingissä käsittelemään, kun meidän hämmästyksek~
9654: nyt ruotsala.isia kirjeenvaihtajia, niitä kir- semme juuri 'hallituspuolueen ta.holta en-
9655: jeenvaihtajia on toivottavasti ..... sinnä· käytetyssä puheenvuorossa ministeri
9656: Mantereen jälkeen tääillä ehdotettiin, että
9657: E111simmäinen varapuhemies asia pannaan pöydälle. Tämän kautta ed.
9658: (koputt:aa): Pyydän puhujaa pal•aamaan Heiniö provosoi tämän pitkälli keskustelun
9659: asiaan. Pöydällepanosta on nyt kysymys. asian pöydällepanosta. Eikö olisi ollut pa-
9660: rempi meidän suunnitelmamme, jonka mu-
9661: P u h u j a : ..... täällä toteamassa, :kuinka kaan asia olisi täällä alustavasti asiallisesti
9662: ei suoda tilaisuutta pöydällepanoon. Sil- käsitelty (Vasemmalta: Ja sitten pantu
9663: loin he huomaavat, kuinka alas parlament- pöydälle!) ja myöhemmin pantu pöydälle
9664: taarinen taso Suomessa on painunut tällai- huomiseen tai ylihuomiseen istuntoon. Sil-
9665: sissa tärkeissä kysymyksissä ja millä ta- loin me, edustajat, jotka tahdomme todella
9666: valla ja kuinka loojaalisesti täällä enem- omantunnontarkasti tähän meille tärkeään
9667: mistö suhtautuu vähemmistöön. Todellakin kysymykseen perehtyä, olisimme saaneet
9668: kaunis kulttuurikuva. evästystä perustuslakivaliokunnan jäsenten
9669: taholta ja olisimme sen evästyksen turvin
9670: Ensimmäinen varapuhemies: voineet tähän kysymykseen vaikkapa yön
9671: Kehoitan puhujaa noudattamaan kehoitus- .hetkinä syventyä. Nyt tämä ei käyn~t
9672: tan~. mahdolliseksi edistyspuolueen epäkorrek-
9673: tin menettelyn johdosta, joruka kautta edis-
9674: Puhu j a: Ed. Vilhula ja ed. Forsta- tyspuolue on saanut aikaan ja~rutusta ja
9675: dius ovat täällä esiintuorueet paina,via syitä, viivytystä tärrnän asian asiallisessa käsitte-
9676: jonka mukaan on liian aihista ryhtyä tätä lyssä. Tämä tuottaa todella me~lle huö-
9677: asiaa käsittelemään huomenna kello 10 pi- lest'llillista ajatellessamme tulevaisuutta,
9678: dettävässä eduskunnan istunnossa. Minä- kuinka pitkälle tätä asiaa voidaan käsi-
9679: kin pidän puolestani tätä ed. Hanrnulan tellä; meitä !huolestuttaa, keritäänkö näillä
9680: 144 Tiistaina 2·2 p. tammikuuta 1935.
9681:
9682: ylimääräisillä. valtiopäivillä., ennelllkuh:li va- neet painetun työsuunnitelman täysistun-
9683: kinaiset valtiopäivät alkavat, t..äntä asia nossa, jonka on puJhemiesneuvo()Sto laatinU!t
9684: loppuun: käsioollä ·hallitu'kselli toivmnaJ.l~;~. ta- ja Qlemme sen hyväksyneet ja siill.ä on ollut
9685: valla.. saMttuna, että täysistul1tojen päivät ova.t
9686: Kuten sanottu, minä ainakin- kannatan tiistai ja perjantai. Mutta kun näille val,
9687: ed. Forstadiuksen tekemää. ehdotusta, että tiopäiville ei 'Ole mitään sellaista suunni~
9688: tämä asia panntaan pöydälle torstaina kello t&lmaa vielä laadittu, niin we emme 1:>i:ia
9689: 8 pidettävään istunitoon. Katson sen koh- tiedä, onko näillä ylimääräisillä valtiopäi-
9690: tuulliseksi jopa tarpeen mukais~i. Silloin villä tiistai ja perjantai täys.istuntojen päi-
9691: meillä on tilaisuus tähän asiaan niin syven- vät vai joku •muu viikon päivä. Ja täro.ä
9692: tyä, että ilman jarrutusta ja muita sen- pitäisi tietää nyt 'Oikeastaan, :kun tehdään
9693: tapaisia toimenpiteitä saamme tämän asian ehdotusta siitä, mihinkä istuntoon tämä
9694: loppuun käsitellyksi. asia on panta,va rpöydälile. Me emme tiedä
9695: nyt mennä sanomaan, onko se pantava pöy-
9696: Ed. K i v i o j a: Minua ei 'kai ole voitu dälle ensi torstain istuntoon tai ensi perjan-
9697: syyttää koskaan minkään asian jarruttami- tain istuntoon, 'kun ei ole päätetty mikä
9698: sesta. Päinvastoin olen olllut siinä mai- näistä on täysistunnon päivä. Ei sitK valio-
9699: neessa, että olen koettanut asioita kiirehtiä kuntien työtäkään tämän työjärjestyksen
9700: liikaalk:in, enkä minä ole siltä kannalta vie- 30 § :n mukaan saa mennä määräämään yk-
9701: läkään luopunut. Jos siis sitä :minusta sinomaan puheenjohtaja, olipa se mihin
9702: väitetään, niinkuin näinä viime päivinä on puolueeseen tahansa kuuluva, eikä valio-
9703: Ruotsiin astikin pötyä levitetty, niin minä kunnan enemmistö. Sii,tä olisi meidän en-
9704: tahdon sen etukäteen t·orjua. Olen sillä sinnä työjärjestyksen 30 § :n mukaan ollut
9705: kannalla, että täällä on tehtwvä työtä ja tehtäcvä työsuunnitelma puhemiesneuvoston
9706: aika 'On käytettäv;ä oikein. Mutta toiselta ehdotuksen mukaisesti ja siinä olisi voitu
9707: puolen olen myöskin hyvin usein joutunut sitten säätää, kuinka pian :mietintö on saa-
9708: lyhyenä eduskunta-aikana.ni siitä huomaut- tava perustusla:kivalio:kunnasta. On ilman
9709: taomaan, että meidän on noudatettava val- :muuta selvää, että työjärjestystä on nouda!-
9710: tiopäi·vä,järjestytksen ja työjärjestyksen tettava myöskin ylimääräisiHä valtiopäi~
9711: määräyksiä. Ja siellä on eräitä määräyk- villä. Siitä on kyllä ollut kysymystä, muis-
9712: siä siitä, mi.tä järjestelytoimenpiteitä pitää taakseni nykyinen ministeri Puhakka v.
9713: olla suoritettuna ennenkuin eduskuntatyö 1930 kirjoitti Lakimies-lehdessä sensuun-
9714: va;rsinaisesti voi alkaa. Siellä on kylilä taista, että työjärjestys ei kuulu edellisten
9715: määrätty, et1tä puhemies määrää täysistun- valtiopäivien pää ttämänä oikeastaan seuraa-
9716: toj·en ajan ja antaa niihin lkutsumukset ja ville ollenkaan, vaan se olisi oilkeampaa,
9717: sentakia meidän oikeastaan on ollut turhaa ellen häntä nyt väärin muista siteeratessani,
9718: täällä niin tarkkoja kellomääriä esitellä, oikeampaa, että joka va[tiopäivät alkaessaan
9719: mihin ja milLoin pidettä·vään istuntoon laatisivat oman työjärjestyksensä. Mutta
9720: tämä asia dlisi pantava pöydälle. Mutta näin ei 'Ole tää!Hä koskaan tapahtunut, joten
9721: sitä ei voida jättää huomioonottamatta, että se tutkinta lienee vää,rä ja on ilman muuta
9722: valtiopäiväjärjestyksen 54 § :ssä säädetään, noudatettava näitä työjärjestyksen mää-
9723: että puhemiesneuvostoon kuuluvat eduskun- räyksiä, mitkä nyt ovat olemassa. Työjär-
9724: nan puhemies, varapuhemiehet ja valio- jestystä on epäilemättä noudatettava myös-
9725: kuntien puheenjohtajat. Ny.t ei ole vielä, kin näillä ylimääräisillä valtiopäivi:llä, sillä
9726: mikäli minä olen seurannut ja O'len ollut meidän herra ikäpuhemiehemmekin tuonne
9727: täällä aina sisällä, ei ole vielä valittu, ei ole pai>kaHeen asetuttuaan heti vetosi erääseen
9728: ainakaan ilmoitettu, että olisi va[ittu suu- työjärjestylksen pykälään, jonka mukaan
9729: ren valiokunnan- puheenjohtajaa. Siis ei hän on sinne paikaHe asettunut puhetta
9730: ole puhemiesneuvostoaikaan vielä olemassa johtamaan ja eduslkunnalla ei ollut si1hen
9731: ja se kuitenkin pitäisi oilla jo olemassa en- mitään vastaan sanomista. Se on ....
9732: nenkuin ruvetaan asioita käsittelemään,
9733: .sillä se päättää työsuunnitelman, jonka mu-
9734: kaan asiat käsitellään ja myös päättää, Ensimmäinen va.rapuhemies:
9735: minä ailkoina täysistunnot pidetään. Mehän Kehoitan •puhujaa puhumaan pöydällepano-
9736: olemme jokaisten cva.l.tiopäivien alussa saa- ajasta.
9737: ____He~~~~gin yliopiston järje.stysmuodon perusteita koskevan lain muuttami_n_en_.__ 143-
9738:
9739: P u h u j a: Minä puhun pöydällepano- t~lanteen edessä käydessärmme ensimmäi-
9740: ajasta sillä tulen tekemään, herra puhe- sessä käsittelyssä tibtä hallituksen esitystä
9741: mies, :sen ehdotuksen, että tämä asia pan- käsittelemään, esitystä, j~ka on annettu
9742: taisiin pöydälle siihen: täysis1mntoon, joka Helsingin yliopiston järj,estysmu{)don pe-
9743: pidetään ensimmäisenä sen jälkeen, kun työ- rusteiden muuttamisesta, kuin mitä me
9744: suunnitelma on hyväksytty ja minä tahdon olimme perustuslakiva.liokunnassa. Täällä
9745: tämän perustella. Tällainen työsuunni- nimi,ttäin heti istunnon alussa ed. Heiniö
9746: telma tarvitaan nyt. Emmehän .me voi yli- teki ehdotuksen, että tibmä asia pantaisiin
9747: määräisillä valtiopäivilläkään summamuti- pöydällle seura3Jvaan istuntoon. Huhuna on
9748: kassa ruveta mitään käsittelemään. Se on kerrottu täällä istunrosalissa, että ed. Hei-
9749: ensimmamen tehtä,vä,, että puhemiesneu- niö olisi tarkoittanut seuraavaa istuntJoa.,
9750: vosto laatii .työsuunnitelman (Keskustasta: joka pidettäisiin tänä iltana. Ja ed. Aat-
9751: Aivan!), siHä ilman sitä menevät asiat tela sitten puheenvuorossaan, niinkuin herra
9752: täällä täysistunnossakin aivan hunningolle, puhemies ehkä on pannut sen muistiin, huo-
9753: niinkuin ne ovat menneet !perustuslakivalio- mauttikin siitä nimenomaisesti, että seu-
9754: kunnassa. raava täysistunto pidettäisiin tunnin jäil-
9755: keen sitten kuin tämä, täysistunto on päät-
9756: Ensimmäinen varapuhemies: tynyt.
9757: Kehoitan puhujaa noudattamaan sitä ilmO'- Tämä tällainen asian järjestäminen tie-
9758: mautusta, j,onka ,tein. täisi siis sitä, että meidän pitäisi alkaa käl-
9759: sitellä ensimmäisessä käsi,ttelyssä tätä suurta
9760: P u h u j a: Minä siis, herra puhemies, täl'keää asiaa vasten yötä.. Näin pitäisi
9761: ehdotan, että asia pannaan pöydällle siihen eduskunnan enemmistön mielestä, joka tässä
9762: eduskunnan täysistuntoon, joka pidetään asiassa on py:rlkinyt määräämään, tehdä sii-
9763: sen jälkeen, kun työjärjestyksen 30 § :ssä täkin huolimatta, että perustuslakivaliokun-
9764: säädetty työsuunnitelma on täysistunnossa nan jäoonet, me, jotka siellä istuimme,
9765: vahvistettu. dlemme tällä vuorolkaudella jo tehneet yöllä
9766: Täällä on vielä puhuttu pöydällepanosta kello 24 :stä 'lähtien kello 4 :ään saakka työtä
9767: ja huomautettu, että tämä on turhaa pyy- ja edellisenä päivänä käsitelleet tätä suurta,
9768: tää tällaisessa asiassa kovin pitkää pöydäl- Suomen kansan kansalliseen elämään sy-
9769: lepanoa. Minä tahdon tähän huomauttaa, västi koskevaa asiaa kello 10 :stä lähtien,
9770: että juuri ne, jotka nyt tahtovat startata aivan pieniä kahvi- ja ruoka-a~koja lukuun-
9771: tätä työtä, ovat ennen suoneet vähäpätöi- ottamatta.
9772: semmissäkin asioissa jopa yhden edustajan Kun minä sanoin alussa, että tuntuu tus-
9773: pyynnöstä pöydällepanon. Muistutan vain kalliselta kuuUa tällaisen ehdotuksen tekoa
9774: mi€leen yhden tapauksen, jolloin käsiteltiin tässä eduskunnan täysistunnossa, minkä ed.
9775: jotain pulalakia, en muista oliko se jauha- Heiniö täällä telki, niin minä ajattel,en tätä
9776: tUS- ja sekoituspaklmllaki, vai joku marga- sitä taustaa vastaan, kuinka suojattornia me
9777: riinilaki, mutta tiilanne oli silloin sellainen, perustuslakivaliokunnan jäsenet olimme sille
9778: että asiaan olivat kaikki muut tutustuneet, väkivaollalle, jota perustuslakivaliokunnan
9779: mutta eduskuntaan oli tullut silloin kuol- puheenjohtaja katsoi voivansa harj,oittaa
9780: leen edustaja Kaskisen varamiehenä ed. valiokunnan vähemmistöä ko:htaan. Minä
9781: Molin ja hän, yksi edustaja, pyysi asiaa en mielelläni sanoisi näin, mutta minä en
9782: pöydälle ja sen eduskunnan enemmistö soi, pääse siitä tosiasiasta, että me olimme väki-
9783: vai:kka asia oli silloin kiireellinen. Minä vaUan edessä. Ja jos nyt meidän pitäisi,
9784: en ymmärrä, minkä tähden tällä kertaa ei kun valiokunnan kokous on tänä päivänä
9785: suotaisi pöydäHepanoa, 'Varsinkin ·kun nämä päättynyt kello 4,15 aamulla, sitten jatkaa
9786: viittaamani työjärjestyksen ja vaHiopäivä- täällä jälleen läpi yön tämän asian käsitte-
9787: järjestyksen pykälät niin säätävät, että lyä, niin se on minun mielestäni kerrassaan
9788: meillä ,täytyy olla työsuunnitelma, ennen- kohtuutonta. Sitäpaitsi se ei sovi yhteen
9789: kuin asioita voidaan säännöllisesti käsitellä niiden säännösten !kanssa, joita eduskunnan
9790: {Keskustasta: Hyvä, hyvä!). työjärjestyksessä täysistunnoista on saa-
9791: detty. Eduskunnan työjärjestyksen 31 §:ssä
9792: Ed. .J. Annala: Tuntuu tnskalliselta nimittäin sanotaan, että 'kutsu eduskunnan
9793: '1jatella, että me nyt ~oli,simme sa,manlaisen täysistuntoon on pantava näky,ville edus-
9794: 146 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
9795:
9796: kunnan ilmoitustau:luiHe ja että siitä on vomaan vastoin eduskunnan työjrurjestystä
9797: ilmoitettava myös pääkaupungin sanoma- läp.i yön, sillä työjärjestyksessähän sano-
9798: lehdissä, suurimmissa j>Okapäiväisissä sano- taan, niinkuin täällä on tänään jo sanottu,.
9799: malehdissä, ja että kutsun tulee, mikäili että eduskunnan istunnot ovat lopetettavat
9800: mahdollista, olla näkyville pan:tuna viimeis- illalla kello 11.
9801: tään kello 6 illalla .täysistunnon edellisenä Mitä varten eduskunnan enemmistö tah-
9802: päivänä (Keskustasta: Aivan niin täällä too tällaista väkivaltaa tässä asiassa käyt-
9803: sanotaan!). Näin on tapahtunut siihen tää ja johtaa eduskunnan tällaiseen epä-
9804: täysistuntoon nähden, milkä mei1lä tänä päi- asialliseen asian käsittelyyn. Tällaiseen ky-
9805: vänä kello 14 oli. Kello 14 oli eduskunta symykseen ei voi saada mitään muuta jär-
9806: kutsuttu koolle täysistuntoon suuren vali()- jellistä vastausta kuin sen, että on tarkoi-
9807: kunnan vaalia varten ja allelkirjoittanutkin tus pakottaa eduskunta käsittelemään tätä
9808: oli siinä ,täysistunnossa ~äsnä, mutta kun asiaa yötä päivää. Ja silloin kun näin ta-
9809: vaali oli tDimi'tettu, niin minä väsyneenä pahtuu, ei voi toivoa, että laki saisi sen
9810: lähdin asuntooni jäämättä kuulemaan vaa- parhaan muodon, minkä sen kaiken järjen
9811: lin tulosta, sillä seurauksella, että minä en nimessä pitäisi saada. Pitäisi nyt toki hal-
9812: lainkaan tiennyt siitä, että eduskunta oli lituspuolueen ja siihen liittyneen sosiali-
9813: kokoontunut toiseen täysistuntoon tänä päi~ demokraattisen puolueen suoda eduskunnan
9814: vänä keHo 16,30, jossa täysistunnossa oli perustuslakivaliokunnan jäsenille, niille,
9815: jaettu edustajille perustuslakivaliokunnan jotka ovat tahtoneet mainitussa valiokun-
9816: mietintö, jonka minäkin, mainitusta täys- nassa tätä asiaa asiallisesti käsitellä, tilai-
9817: istunnosta poissaolleena, sain vasta tämän suus lausua mielipiteensä ja huomautuk-
9818: istunnon alussa. Nyt kello 19 on ,tänä päi- sensa perustuslakivaliokunnan mietinnössä
9819: vänä ollut kolmas täysistunto. Ja kun me päivänvalolla niille kansanedustajille, jotka.
9820: nyt tähän täysistuntoon olemme tulleet kä- eivät tähän asiaan aikaisemmin ole tutus-
9821: sittelemään •ensimmäisessä käsittelyssä si·tä tuneet. Eihän sellaisella selittämisellä ja
9822: perustuslakivali>okunnan mi~tintöä, jolk:a selvittämisellä ole mitään merkitystä, jos
9823: ede'llisessä oli pantu pöydälle, niin ed. Hei- meidät pakotetaan yöllä puhumaan tyhjille
9824: niö edistyspuolueen ja samalla hallituspuo- tuoleille, silloin kun edustajat varsinkin
9825: lueen jäsenenä katsoo asiakseen ehdottaa, vasemmistossa ja äärimmäisessä oikeistossa
9826: että trumä mietintö pantaisiin pöydälle, niin- suvaitsevat olla poissa eduskunnan istun-
9827: kuin .hänen suunnitelmansa siHoin ehdo- nosta. Tämä ed. Heiniön tekemä ehdotus,.
9828: tusta tehdessään va,rmaan <Jli, tunnin päästä että asia käsiteltäisiin näin epätavallisella
9829: alkavaan täysistuntoon (Ed. Heiniö: Väärä tavalla ja pantaisiin nyt pöydälle ja sitten
9830: otaksuma!). Mihinkä tällaisella ehdotuk- tunnin päästä jatkettaisiin, ei sovi yhteen
9831: sella py.ritään ~ iSiihen samaan väkiva:Ltaan, sen herra opetusministerin toivomuksen
9832: jonka edessä me olemme kärsineet viim~ kanssa, minkä hän ensimmäisessä puheen-
9833: yön eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. vuorossa täällä tänä iltana lausui, kun hän
9834: Tällaisella menettelyllä tahdotaan edUSikun- sanoi, että asiaa pitäisi käsitellä kiihkot-
9835: nan väJhemmistö<ltä ja niiltä kansanedusta- tomasti.
9836: jilta, jotka tahtovat tä·tä asiaa asiallisesti Me, jotka olemme tätä yliopistoasiaa
9837: käsitellä ja jotka viimeiseen saalkka toivo- koettaneet ajaa sellaiseen lopputulokseen,
9838: vat, että tästä tulisi sellainen laki, että se että sen kautta yliopisto suomalaistutettai-
9839: olisi Suomen kansa:l1e onneksi, näiltä kan- siin, me olemme pyytänoot käsitellä tätä
9840: sanedustajilta tahdotaan tällaisen käsittely- asiaa asiallisesti. Näin olemme tehneet pe-
9841: järjestyksen 'kautta riistää se oikeus, mikä rustuslakivaliokunnassa ja niin tahtoisimme
9842: meillä olisi ollut, jos me olisimme ryhtyneet tehdä täälläkin, ja sentähden pitäisi kaiken
9843: asian asialliseen käsittelyyn kello 19 ja kes- kohtuuden nimessä tämä asia panna pöy-
9844: keyttäneet sen mahdollisesti puolenyön tie- dälle nyt kun kerran sellainen ehdQtus on
9845: noissa ja jatkaneet huomenaamuna. Nyt tehty, päivään. Täällä on tehty ehdotuksia
9846: tahtoo hallituspuolueen edustaja ja se edus- asian pöydällepanosta huomiseksi päiväksi,
9847: kunnan enemmistö, joka harjoitti viiikival- aamuksi ja illaksi, jopa myöskin torstaihin
9848: taista painostusta ,perustusla:kivalidkull'- ja näitä kaikkia ehdotuksia tietääkseni on
9849: na&'3a, riistää meiltä. tuon inhimiUisen pöy- kannatettu, että minun ei tarvitse niitä
9850: dällepano-oikeuden ja pakottaa meidät val- erikseen enää kannattaa. Minä vetoan herra
9851: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 147
9852:
9853: puhemiehen oikeute~n ja oi~e~dentuntoon ske till plenum, som utsättes att äga rum
9854: tässä pöydällepanoasmssa. Mma vetoan sa- en timme efter detta plenums avslutande.
9855: malla tapaa kuin ed. Virkkunen täällä jo Här är nu fråga om första behandling, och
9856: teki siihen, että eduskunnan puhemies käyt- då ärendet på intet sätt befinner sig i ay-
9857: tää sitä valtaa ja oikeutta Suomen kansan görande stadium, är det skäl att få denna
9858: ja eduskunnan puolesta, minkä valtiopäivä- behandling så fort som möjligt avslutad.
9859: järjestys, sen 55 § ja työjärjesty~se~ 56 §
9860: hänelle suo. Me olemme, varsmkm me Ed. Lahdensuo: Herra puhemies!---:
9861: suomalaisen talonpoikaisväestön edustajat, On luonnollista, että pöydällepanoasian yh-
9862: täällä näillä ylimääräisillä valtiopäivillä teydessä on kiinnitetty myöskin huomiota
9863: olleet väkivallan edessä tähän saakka. Kun siihen tapaan, miten tätä asiaa on eduskun-
9864: täällä on lyöty meitä ja rajoitettu meidän nassa tähän asti käsitelty. Kun minun kä-
9865: oikeuksiamme, niitä, mitä valtiopäiväjärjes- sitykseni mukaan kysymys siitä, pannaanko
9866: tys ja kohtuullinen elämänmeno jokaiselle asia pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi
9867: kansanedustajalle takaa, niin silloin . on pöydälle, on tämän seikan kanssa läheisesti
9868: lyöty myös suomalaista talonpoikaa (Kes- yhteydessä ja kun minusta on syytä varoit-
9869: kustasta : Oikein !) . Täällä on ruotsalaisen taa sellaisen käsittelytavan jatkumisesta,
9870: kansanpuolueen jäsenet ja myöskin sosiali- jota perustuslakivaliokunnassa on harjoi-
9871: demokraattisen puolueen jäsenet, yhdessä tettu, niin minäkin olen katsonut oikeu-
9872: hallituspuolueen, edistysmielisen puolueen dekseni käyttää tämän puheenvuoron ni-
9873: kanssa, katsoneet nyt voivansa näin tehdä. menomaan tässä viimemainitussa tarkoituk-
9874: Minä toivon, että eduskunnan herra puhe- sessa.
9875: mies ja myöskin eduskunnan herra en- Kun perustuslakivaliokunta lauantaina
9876: simmäinen varapuhemies käyttäisi sitä verrattain pitkän eduskuntaistunnon jäl-
9877: oikeutta, minkä eduskunnan työjärjestys keen kutsuttiin kokoon, oli meillä se käsi-
9878: hänelle suo tässä asiassa, joka meillä pöy- tys, että siellä korkeintaan valittaisiin pu-
9879: dällepanosta nyt on esillä. Ja käyttäisi sitä heenjohtaja ja jaettaisiin tarpeelliset asia-
9880: sillä tavalla, että hän todellakin muistaisi kirjat ja että asian käsittelyyn ryhdyttäi-
9881: sen valansa, jonka hän eduskunnan edessä siin sitten, ei suinkaan lauantai-iltaakin
9882: on juhlallisesti antanut: Perustuslakien myöhään hyväkseen käyttäen, vaan seuraa-
9883: mukaan puolustaa Suomen kansan ja edus- vana arkipäivänä. Me teimmekin tämänta-
9884: kunnan oikeutta. Sellainen juhlallinen va- paisen ehdotuksen ja vielä huomautimme
9885: kuutus ei tarkoita varmaankaan mitään siitä, että vaikka on kysymys kiireellisyy-
9886: enemmistöoikeutta joka käyttää väkivaltaa, destä ja ylimääräisistä valtiopäivistä, jol-
9887: vaan oikeutta, jota jaetaan ja käytetään loin asian täytyisi tulla loppuunkäsit,ellyksi,
9888: perustuslakien mukaan (Keskustasta: Oi- niin meidän käsityksemme mukaan ei
9889: kein!). Minä toivon, että eduskunnan herra asiassa voiteta mitään, jos asian käsittelyä
9890: puhemies, joka nähtävästi joutuu tämän lauantaina jatketaan siitä, miksi asian kä-
9891: asian tänä iltana ratkaisemaan, tai vaik- sittely muodostuu, va~kka se maanantaina
9892: kapa eduskunnan herra ensimmäinen vara- vasta alotettaisiin. Minä luulisin, että
9893: puhemieskin, kumpi tahansa, suomalaisena perustuslakivaliokunnan päinvastaisellakin
9894: talonpoikana ja talonpojan poikana muis- kannalla olleet jäsenet voivat nyt todeta,
9895: taisi tänä iltana sitä korkeaa asemaa, mihin ettei tässä suhteessa olekaan mitään voi-
9896: hänet on nostettu, ja käyttäisi oikeutta tettu. Perustuslakivaliokunnassa oli silloin
9897: myöskin suomalaisen talonpojan suojaksi, jaettuna m. m. yliopiston kanslerin verrat-
9898: jonka edustajana me nyt väkivallan uhan tain pitkä lausunto, joka oli hyvin arvos-
9899: edessä täällä seisomme (Keskustasta: Oi- televa hallituksen BSitykseen nähden. Sii-
9900: kein!). ·henkin tutustumisen taki'a pidimme kohtuul-
9901: lisena, että asia olisi saatu lykätyksi maa-
9902: Ed. K u ll b e r g : I mitt förra yttrande nantaihin, mutta sitä ei sallittu. Kuta pi-
9903: understödde jag bordläggning tili följande temmälle asian käsittely perustuslaJkivalio-
9904: plenum. Då emellertid . nu olika förslag ikunnassa sitten maanantaina sujui, sitä
9905: rörande nästa plenum sett dagen, så ber selvemmäksi meille kävi, ettei siellä mitään
9906: jag, herr talman, få understöda rdm. Aat- asiallista käsittelyä tälle asialle tahdotakaan
9907: telas förslag om att bordläggningen måtte valmistaa. Ja se piti täydellisesti pail:-
9908: 148 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
9909:
9910: kansa, mikä täällä on jo mainittu, että tämä tuksen tekemällä ja toinen sitä kannatta-
9911: asia on ,etukäteen niin valmistettu ja sen malla - saiv.at hyväksytyksi sellaisen muu-
9912: käsittelystä niin sovittu, ettei ole väliäkään toksen kuin ha:llitttksen esityksessä joulun
9913: sillä, kuten on tapahtunut, vaikka perus- edellä oli esitetty. Tätä. ehdotusta m. m.
9914: tuslakivaliokuntaan ja suureen valiokuntaan minä vastustin 'koska minusta tuntui, että
9915: on muutettu jäseniä, poistettu omantunnon- hallituksen esitys oli oikea ja paikallaan.
9916: tarkemmat jäsenet ja valittu sinne jäseniä, Kuten sanottu tämä muutosehdotus kuiten-
9917: jotka toimivat pelkikinä äänestysnwppuloina. kin hyväksyttiin.
9918: Meidän käsityksemme mukaan ei asian kä- Nyt on taällä tämän päivän kuluessa
9919: sittely saattanut ·tällä tavalla jatkua. jo huomattu, että edellämainittu muutos,
9920: Minun täytyi omasta puolestani sanoa, jonka korkeat oppineet juristit tekivät, on
9921: että vaikka minä olen ollut joulun edellä suoranaisessa ristiriidassa hallitusmuodon
9922: saman asian käsittelyssä perustuslakivalio- määräyksen kanssa. Tämä on osoituksena
9923: kunnassa, niin viimepäiväisessä ja -öisessä siitä, millä tavalla perustuslakivaliokunta
9924: istunnossa esitettiin nimenomaan yliopiston on velvollisuutensa, näin suuressa, tärkeässä
9925: vararehtorin suun kautta niin paljon asial- asiassa täyttänyt ja minkälaista työn tulos
9926: lisia uusia tietoja - samaten kuin profes- on ollut, kun sitä on tehty sellaisen paJkko-
9927: sori Heiskanenkin niitä esitti -, jotka olisi vallan ja prässäyksen alaisena kuin sitä on
9928: ollut kyllä syytä ottaa huomioon. Samoin harjoitettu. Minusta ei tämä saisi jatkua
9929: olisi pitänyt ottaa huomioon ne parannus- ja siitä syystä minä pidän, vaikka minä
9930: ehdotukset ja muutosehdotukset, joita siltä itse en ole oikeutettu vaatimaan sen takia
9931: taholta hallituksen esitykseen tehtiin. Mutta minkäänlaista pidennystä tämän asian kä-
9932: lakia säädettiin sillä tavalla, että hallituk- sittelyyn, että minä en tuntisi asiaa, niin
9933: sen esityksen kannalla olevat suurimmaksi minä pidän kuitenkin kohtuullisena, että
9934: osaksi olivat käytävällä ja tulivat silloin kaikille eduskunnan jäsenille suodaan oi-
9935: tällöin katsomaan, mitä valiokunnassa ta- keus, joka on kohtuullinen ja jota meidän
9936: pahtui. työjärjestylksemme ja valtiopäiväjärjestyk-
9937: Mikä tästä on ollut seurauksena~ sen henkikin tarkoittaa, saada tutustua mie-
9938: Minä mainitsen muutaman esimerkin. tintöön. Tämä takaa että asia valmistel-
9939: Siellä äänestettiin toisessa käsittelyssä m. m. laan sellaisella asiallisuudella ja tarpeelli-
9940: osakuntapakkoa !koskevan pykälän kohdalla sella pidättyväisyydellä, että vältytään sen-
9941: ed. Ryömän ehdotuksesta n :o 1 ed. Ryö- tapaisista hairahduksista ja suurien sam-
9942: män ehdotusta n :o 2 vastaan, josta valio- makkovirheiden tekemisestä, johon perus-
9943: kunnan puheenjohtajakin käytti sanaa ,pa- tuslakivaliokunta on tehnyt itsensä syy-
9944: rannettu painos" ja josta ed. von Born pääksi.
9945: sanoi, ettei hän ehdotuksen sanamuotoa voi Minä tahtoisin myös herra puhemiehen
9946: hyväksyä, mutta kyllä hän kuitenkin äänes- mieleen teroittaa samaa asiaa, josta täällä
9947: tää sen puolesta. Ed. von Bornin velvol- jo on mainittu. Minun mielestäni ei edus-
9948: lisuus valiokunnan Ja:senenä olisi ollut kunnan arvokaan tällä kertaa salli enem-
9949: tehdä parempi muutosehdotus, joka asial- mistön käyttävän sellaista valtaa vähem-
9950: lisesti olisi sisältänyt saman kuin ed. Ryö- mistöä vastaan, että tämän asian käsittc .
9951: män ,parannettu painos", mutta sitä hän lyssä pidetään tarpeetonta 'kiirehtimistä.
9952: ei tehnyt, vaan äänesti tämän huonon eh- Minä sen takia toivon, että eduskunnan
9953: dotuksen puolesta. puhemies sillä vallalla, mitä häneUe työjär-
9954: Toinen esimerkki. Kun hallituksen esi- jestys ja valtiopäiväjärjestys sallivat, suo-
9955: tytkseen sisältyi jälkimmäisen lain 5 § :ssä jelee myöskin vähemmistön oikeutta. Mi-
9956: muutos siihen nähden, mitä hallitus vii- mm täytyy lopuksi sanoa, että me emme
9957: meisillä valtiopäivillä samassa pykälässä oli ole tänne tulleet tämän suuren ja tärkeän
9958: ehdottanut, niin olisi tämän pitänyt he- asian käsittelyssä esiintymään minään nar-
9959: rättää perustuslakivaliokunnan kaikkienkin reina, vaan lainsäätäjinä, jotka asiallisilla
9960: jäsenten, mutta erikoisesti juristijäsenten syillä ja asiallisen käsittelyn perustuksella
9961: huomiota, ja saattaa aJattelemaan, että koettavat tämän asian viedä ratkaisuun.
9962: siihen muutokseen on täytynyt olla asialli- Minä tahdon sanoa, että semmoinen menet-
9963: set syyt vaikuttamassa. Mutta siitä huoli- tely, että etukäteen tiedetään sovitun mää-
9964: matta ruotsalaiset juristit - toinen ehdo- rätyistä pykälistä, määrätystä sisällöstä
9965: Helsingin yliopiston järje.styi:lmuodon perusteita koske.an lain muuttaminen. 149
9966: --~--~-
9967:
9968:
9969:
9970:
9971: la.ille ja rmäärätyistä menettelytavoista ja tettu. Minä pyydän saada kannattaa sitä
9972: kutsutaan ·eduskunta tänne tätä näytöstä esitystä, jolla pyydetään asia pöydälle yli-
9973: näkemään ja antamaan sille siunauksensa, huomis-een, yHhuomenna pidettävään is-
9974: on sitä, mitä minä tahtoisin kutsua narri- tuntoon.
9975: peliksi (Keskustasta: Hyvä!). On suuremmoista työtarmoa; jos edusta-
9976: jat edes yhden päivän työn tehty&rusä, ko-
9977: konaisen päivän työn tälle omistettuansa
9978: Ed. R i i p i n e n: H!lrra puhemies! ovat edes jotakuinkin selvillä nriistä suu-
9979: Minä yhdyn siihen mielipiteeseen, että, j o s rista asioista, jotka eduskunta lähettää suu-
9980: parlamentti aikoo tehdä työtä eikä leikkiä, relle valiokunnalle. Eduskunnan on toki
9981: niin sille on annettava säännöllisen työn muistettava tässä, kuten täällä on jo sanot-
9982: mahdollisuus. Jos sitä nimitetään jarrut- tukin, että tämä ~ei ole milkään pieni asia,
9983: tamiseksi, niin on jarrutus silloin arvoisan ei kuudennen, viidennen, neljännen, kol-
9984: parlamentin itsensä esiin pakottama. Minä mannen eikä edes toisen luokan kysymys,
9985: olen ennättänyt lukea häthätää läpi tämän vaan että tämä on, ja tällä hetkeHä, koko
9986: perustuslakivaliokunnan mietinnön. Mutta Suomen suomalaista kansaa kaikkein lä-
9987: kun kuulee täällä monen perustuslakivalio- hinnä oleva kysymys, kansakuntamme si-
9988: kunnan jäsenen esittämänä asian valmis- 'Vistyksen kai'kkein painavin kysymys, ja
9989: tamistavasta perustuslakivaliokunnassa, niin minä sanoistn, se on nyt tämän valtakun-
9990: ei voi suuresti ihmetellä sitä, että valiokun- nan kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä. Kun
9991: nan mietintö on aivan ensi lukemaltakin täällä. nyt enemmistön taholta on pi<tkin
9992: viheliäinen tekele, niin viheliäinen, ettei, iltaa naureskeltu vain sille pyynnölle, että
9993: kuten kuultiin, edes herra opetusministeri- edustajille annettaisiin aikaa perehtyä ja
9994: kään ole siihen tyytyväinen, vaikka hän syventyä täJ1än asiaan, täytyy miruun sanoa
9995: muuten yritti asettua hyväksymään perus- sitä suorastansa eduskuntatyön pilkaksi ja
9996: tuslakivaliokunnan työtä. On sentähden häväisemiseksi. Ja jos täällä enemmistö
9997: mitä luonnollisin se esitys, että eduskunnalle äänillänsä estää parlament]n työn onnistu-
9998: annetaan edes yksi kokonainen päivä aikaa misen kaikkein alkeellisimman edellytyksen,
9999: lukea ja tutkia vertaamalla hallituksen esi- kaikkein alkeellisimman edellytyksen, ni-
10000: tystä ja perustuslalkivaliokunnan mietintöä mittäin perusteellisen työn ja tutustumi-
10001: rinnan sekä siihen liitettyjä laajoja vasta- sen asiaan, jos täällä enemmistö sen tekee,
10002: lauseita. Onhan aivan selvää, että asia on muistakoon samalla tuo eoommistö, että se
10003: niitä, joihin eduskunnalla, jos me suoraan silloin iskee parlamentin koko olemuksen ja
10004: puhumme, on täysi työ täydellisesti pereh- lopullisesti rikki. Muistakaa, arv. herrat,
10005: tyä sittenkin, vaikka aikaa olisi riittämään- että te teette sen, mistä syystä teet-
10006: kin asti, niin vaikea ja laajakantoinen tämä tekin, mutta jos te teette sen, te joudutte
10007: kysymys on, niin monet tärkeät periaatteel- siitä vielä kerran hyvirr karvaasti joikainen
10008: liset kysymykset tässä täytyy tulla samalla vastaamaan (Ed. Komu: Uhkaus vai~).
10009: ratkaistuksi ja esille. Olkoon uhkaus, mutta asia on ni•in. Me,
10010: Minä muistan, mitenkä eduskunta on jotka yritämme nyt jotakin keinoa täällä
10011: saattanut viikkoja, välistäpä kuukausiakin eduskuntatyön jonkinlaisen arvon, edes
10012: viipyä jonikun asian käsittelyssä, joka tä- jonkinlaisen arvon säilyttämiseksi, me pe-
10013: män rinnalla on hyvin toisarvoioon. On semme tästä asiasta kätemme juuri tänä
10014: äärimmäistä edustajain työvapauden ja iltana käytävällä keskustelulla. Tämä on
10015: työrauhan väärinkäyttämistä, jos tätä asiaa teidän lmhdaltanne nyt jotakin samaa, her-
10016: edellensä ajettaisiin samaa kilpa!VauMia. rat enemmistöläiset, kuin oli aikoinaan se,
10017: Minun täytyy puolestani tässä yhteydessä että myötiin hernerokan syömiseen oma
10018: merkitä eduskunnan pöytäkj.rjaan jyrkkä esikoisoikeutensa.
10019: paheiksumiseni ja vastalauseenri sellaista Ed. Virkkunen täällä ensimmäisenä viit-
10020: suorastaan kansanedustajan oikeuden riis- tasi puhemiehen valtaan asian ratkaisemi-
10021: tämistä vastaan, parlamentin työn vääris- seksi. Hän varmasti oli siinä oikeassa.
10022: tämistä vastaan, eduskunta- ja valiokunta- Minä puolestani toivon, että herra 'puhe-
10023: työn irvikuva'ksi tekemistä vastaan, jota, mies ottaa varteen täällä esitetyn häneen
10024: niinkuin kuultiin, nyt eduskunnan perustus- kohdistetun vetoomuksen, mikäli nimittäin
10025: laikivaliokunnassa on tässä asiassa harjoi- , enemmistö tääJJä ei yritä unohtaa tätä vä-
10026: 150 Tiistaina 22 p. tammi'kuuta 1935.
10027:
10028: kivaltaista painostustansa myöskin itseensä paljon· tärkeämpi kuin laki kulkukauppa-
10029: eduskunnan herra puhemieheen asti. oikeudesta. Ja kun minä sain siellä sel-
10030: Minä tobron ainakin, että tässä asiassa, ville, että työt oli mukavasti järjestetty,
10031: herra puhemies, vapauduttaisiin siitä pai- tunkiot järjestyksessä (Puhemies koput-
10032: nostuksesta, joruka alaisena nyt täällä vä- taa), niinollen minä myöskin katsoin vel-
10033: hemmistöryhmä:t tuntevat olevansa enem- vollisuuden nyt olevan taas tänne saapua
10034: mistön edessä. Onhan luonnollista, että ja näinollen myös muutamia ajatuksia lau-
10035: juuri ~er.ra puhemies, joka viime kädessä sua tästä pöydällepan,oajasta.
10036: joutuu sitten!kin vastaamaan työstä tässä Täällä on huomautettu niinkuin ehdot-
10037: parlamentissa, että hän, ellei häntä häiritä tomasti on tosi, että tämä mietintö on niin
10038: ja estetä, järjestää, niin paljon kuin hän laaja. Kun me tuolla edustajahuoneessa
10039: voi eduskunnalle säännöllisen työrauhan ed. Aakulan kanssa vuoroin luettiin jäy-
10040: ja siirtää asian käsittelyn tarpeeksi kauas. källä talonpojan sisäluvulla kumpikin,
10041: Minä pyydän saada kannattaa ed. Forsta- meiltä meni se värhä aika ilman, että me
10042: diuksen täällä ·tekemää ehdotusta. emme voineet niihin eri pykälii'Ill mitä
10043: Ed. Kullbergille minä en voi olla sano-- mietinnössä on vielä ollenkaan syventyä.
10044: matta, että ed. Kullberg ei nähtävästi kä- Täällähän puhutaan valtiopäiväjärjestyk-
10045: sitä, että eduskunnan ensimmäisessä käsit~ sen 21 § :stä, hallitusmuodon 77 § :stä y. m.,
10046: telyssä periaatteellisesti käsitellään ja vai- mitkä viittaavat hyvin tärkeiden asiain
10047: kutetaan myöskin ratkaisuun niissä asioissa, esille ottamiseen. Samoin myöskin, sen
10048: jotka kulloinikin ovat esillä. Ja meille suo-- jälkeen kuin tulin huomanne6ksi, että tuo
10049: malaisille, ed. Kullberg, tässä on niin suuri koskee myös eduskunnan työjärjestystä,
10050: kysymys olemassa, että meille ovat ell!Sim- josta Kivioja huomautti, niin yhä enem-
10051: mäinen ja toinen ja kolmas käsittely kaikki män minä olen tullut nyt vakuutetuksi
10052: tärkeitä. Ed. Kullberg ruotsalaisena ei siitä, että tämä asia ainakin talonpojan
10053: tätä asiaa luultavasti käsitä, hänoen mieles- ajattelulle vaatii kohtuullisen pitkän ajan,
10054: tään voitaisiin tässä painaa nappulaa ja voidakseen saada selvitettyä itselleen, mitkä
10055: mennä kotia. ovat ne eroavaisuudet tässä mietinnössä
10056: olevien pykälien ja hallituksen esityksessä
10057: Ed. Lampin.en: Herra puhemies!- olevien pykälien välillä, mihin perustus-
10058: Tätä pu!heenvuoroani minä en oikeastaan lakivaliokunta on tehnyt eräitä muutoksia.
10059: olisi tahtonut käyttää. Mutta olen pako- Samoin myöski'n on velvollisuus lähemmin
10060: tettu monestakin syystä, sillä ensinnäkin syventyä niihin vastalauseisiin, joissa eh-
10061: sellainen hidas ajattelu kuin tavallisella dottomasti täytyy olla jotakin sellaista, mi-
10062: talonpojalla on, mitä täällä varsin'kin per- hinkä edustaja täytyy olla jonkin verran
10063: jantaina vahvasti alleviivattiin, se vaatii velvollinen syventymliän, vaikka se kohta
10064: ehdottomasti tähän ·asiaan perusteellista tu- onkin talonpoika, jolla< on vaan proosallisia
10065: tustumista ja samalla kertaa myöS!kin tehtäviä suoritettavana, kuten ed. Tanner
10066: tarpeellisen pitkän ajan päydällepanemi- sanoo.
10067: seksi. Kun minä kotona 1kävin, tuossa vii- Nä1n .ollen minä katson, että tuo asia
10068: kon vaiheessa, nimittäin lauantaina menin ei ole mikään kuudennen luokan asia,
10069: ja eilen tulin, niin siellä minnlle annettiin jonka vuoksi sitä ei saa sen luontoisena
10070: eräitä tä11keitä tehtäviä hoitaakseni, nimit- käsitellä ja pidän tarpeellisena, että sen
10071: täin hoitaaksen~ tätä asiaa niin hyvin ensimmäiseen käsittelyyn ottamiseen anne-
10072: kuin voin ja samalla kertaa myöskin pereh- taan tarpeellinen tutustumisaika. Minä pi
10073: tyä siilhen niin !hyvin kuin voin. Kun ky- däruldn oikeastaan oikeudenmukaisimpana
10074: syttiin, miksi minä kotiin tulin, niin minä sitä ehdotusta, minkä ed. Kivioja teki, että
10075: sanoin, että minä tulin, kun siellä ed. Tan- ensin saadaan aikaan työjärjestys ja sen
10076: ner sanJOi, että olisi parempi talonpojan jälkeen vasta ruvetaan tätä asiaa hoita-
10077: olla vain tunkioittensa ääressä ja muussa maan siinä mielessä ikuin todellakin
10078: proosallisessa työssä. Nyt minä huomaan, asian arvoon ja johdonmukaiseen käsitte-
10079: että kyllä olisi tärkeätä olla selvillä näis- lyyn kuuluu. Näin ollen kannatan hänen
10080: täikin asioista, ja kotona työväki sanoi, että tekemäänsä ehdotusta, sillä pienemmissä-
10081: sittenkin tämä asia, kun huomautin, että kin asioissa, pienemmissä lakitehtävissä on
10082: sitä sanottiin kuudennen luokan asiaksi, on suotavaa, että työjärjestys on olemassa,
10083: Helsingin yliopiston järjestysmuodon peru.steita koskevan lain muuttaminen. 151
10084:
10085: niin myös tällaisilla ylimääräisiLlä val- temppuja asiaa jarrrutettaessa ja kiirehdit-
10086: tiopäivi:llä. Näin ollen minä katson tar- täessä eduskunnassa ja täysistuntoja edus-
10087: peelliseksi saada häntä kannattaa en kunnassa ympäri vuorokauden. Kyllä par-
10088: sentäthden, etten minä voisi yhtyä ed. Hei- lamenta:rismi Suomessa nyt ·on loppumai-
10089: mon ·ehdotukseen, hänhäm. vain ehdotti sillaan.
10090: pöydällepanemista, mikä kyllä oli minusta
10091: epäjohdonmukaisuus siinä, että hän heti Ed. Brander: Herra puhemies! -
10092: puheenvuoroa käyttäessään tähän meni En pyydä pitk~ viedä eduskunnan ai-
10093: .eikä edes antanut muutamaa lausuntoa kaa, sillä tämmöiseen asiaan täytyisi jäädä
10094: toisten esittää itse asiasta. Mutta sitä ei kyllin syventymisaikaa, mutta toivoisin
10095: kukaan voi sanoa, mikä hänen aikaesityk- kuiteukin, että meitä maamiehiä ei kovin
10096: sensä oikeastaan oli. Minä uskon hänen ahdistettaisi näin uuteen asiaan pereh-
10097: yleisesti hyvään luonteeseensa sikäli kuin tyessä. Minä olin varautunut paremmin
10098: minä tunnen häntä, hän olisi ehkä voinut niinkuin ed. Tanner sanoi niihin kysymyk-
10099: ehdottaa työjärjestyksen mwkaisesti vasta siin, mitkä lantatunkion hajoi:tuksessa tar-
10100: perjantaina otettavaan istuntoon tämän vitaan, mutta kun tämä tuli nyt ylimääräi-
10101: asian (Ed. Komu: Miksei ensi viikolla!). sillä valti:päilvillä esille, niin on ollut pakko
10102: Mutta sitä minä en ollenkaan voi ymmär- tälhänkin yliopistokysymykseen perehtyä.
10103: tää ed. Aattelan tekemää ehdotusta, että Ja minusta kaikessa tarvitaan historiallinen
10104: hän jo tunnin päästä olisi ollut täysin pä- tuntemus aluksi, sillä sehän on !kaiken tie-
10105: :t·evä tämän kuudennen luokan kysymyksen tämisen perusta ja olen, mikäl~ aikaa on
10106: ratkaisemaan. jäänyt, koettanut perehtyä tähän yliopisto-
10107: Näin ollen pyydän saada kannattaa ed. kysymykseen. Ja nyt olen vasta kerinnyt
10108: Kiviojan ehdotusta ja pidän ehdottomasti tutustua tähän vuoden 1923 yliopiston jär-
10109: tämän lain eooiluokkaisen tärkeänä ja ;pi- jestysmuotoon ja sekin on vielä kesken,
10110: dän kuudennen iuokan arvoisena kulku- sikäli kun tämä edellisellä kerralla edus-
10111: kauppaoikeuteen sisältyvän lain. kunnassa päätettiin. Tahtoisin, että jonikun
10112: verran aikaa jäisi ja varsinkin meille maa-
10113: Ed. von F r e n c k ell: Herra puillemies! laisille, joille on vaikea yöllä tehdä työtä,
10114: Koska täällä on väitetty, että joku edus- :kun me olemme tottuneet aamulla työmme
10115: kuntaenemmistö olisi valmis rikkomaan pe- tekemään, niin kannattaisin, että meidät
10116: rustuslain henkeä ja taJ:koitusta estämällä laskettaisiin aikanaan levolle, että me vk-
10117: vähemmistöä tutustumaan tarpeeksi asia- keinä voisimme aamulla tähän tutustua.
10118: paperei:hiln ilmoitan, että olen valmis kan- Kyllä me täällä yöllä voimme kuunnella,
10119: nattamaan e:d. Hannulan ehdotusta edelly- mutta emme yöllä voi tehdä. mitään työtä,
10120: tyksellä, että ennenmainittu vähemmistö jul- se on meille luonnonvastaista. Meillä sa-
10121: kisesti ilmoittaa ol•evansa valmis asiaa myö- notaan, että päivä nauraa aina yön töille.
10122: hemmin käsiteltäessä kunnioittamaan ja Sen takia tekisin ehdotuksen, että tämä
10123: .seuraamaan perustuslakien henkeä ja tar- pantaisiin pöydälle keskiviikkoon kello 14
10124: koitusta siten, että ylimääräisillä valtiopäi- (Vasemmalta: Se on huomenna!). Niin,
10125: villä voidaan loppuun käsitellä ne asiat, mutta täytyy olla edes niinkin paljon ai-
10126: jotka ylimääräisille valtiopäiville on jä- kaa, että aamulla me tutustumme ja
10127: tetty. voimme tehdä puheemme, ~illä voipa käydä,
10128: ·Siten voitaisiin välttää se ruma teatteri, kuten minä huomasin tässä juuri käyneen
10129: se inhoittava ilveily, jota eduskunnassa ja silloin kun sitä v. 1923 on käsitelty. Meidän
10130: sen ulkopuolella näinä päivinä on esitetty pitäjän edustaja on erehtynyt juuri tähan
10131: ja nä!htävästi edelleenlkin tullaan esittä- yliopiston järjestysmuotoon puhUJIDaan
10132: mään. Se on sellainen• näytelmä, josta ei (Ed. Komu: Kuka se oli?) ja hänestä on
10133: a i no a ll a k aan Suomen kansalaisella tehty hyvin paljon pilaa sen takia kun hän
10134: voi olla iloa eikä kunniaa, puhukoot sitten meni tämmöiseen asiaan tarttumaan, niin
10135: suomea taikka ruotsia. Niin nuoren kansan että meidän täytyy olla hyvin varovaiset
10136: ikuin Suomen ei pitäisi sisäänpäin eikä ennenkuin käymme yliopistoasiaan !kiinni,
10137: ulospäin näyttää olevansa kykenemätön tässä voi mennä meidän ko'ko vastainen
10138: järjestäämään lakiehdotuksia iLman, että eduskuntamaineemme (Vase:rnmalta: Joko
10139: a·vuksi tarvitaan katukokouksia, kieroja horjuu!). Niin sen takia minäkirn o1en huo-
10140: 152 Tiistaina ·22 p. tammikuuta 1935.
10141: --------------------- -------------- ---------------
10142:
10143: mannut, että kaiklki hätäily se on edus- illan; mi'BtintöÖinkään rrä:hOOJJmin perehtyä_
10144: kunnalle ja sen työlle pahenteeksi eikä se Minusta tuntui silloin, että ristiri~taan jou-
10145: työ voikaan olla mitään niin kehuttavaa, tuivat keskenään herrru Qpetusministeri
10146: kun se vielä enemmistövoimalla ajetaan ku- täällä puheessaan esittämät korjaustoivo-
10147: ten tämä. Siltähän sanotaan, että ei voimia mukset sekä vielä maltillisuus ja ha:rlkinta,
10148: puntarilla jaeta, eikä miehen mieltä 'kau- jota hän odotti. Minusta tuntuikin siltä,
10149: halla mitata. Tässähän tarvitaan tyyntä että tässä asian-käsittelyssä. on jotakin v.i-
10150: harkintaa ja sen takia katsoisin, että juuri nossa. Ja kun minä tiesin, millä lailla pe-
10151: vältyttäisiin näiltä yöistunnoilta ja annet- rustuslakivali.okunnassa oli asiaa käsitelty,
10152: taisiin meille aamu aikaa valmistautumi- niin minä en voinut mitään muuta kuin
10153: se:en, että me voimme tarpeellisella pollr- nähdä tässä eräänlaisen ooemmistön pyriki-
10154: nella tähän perehtyä (Vasemmalta: Ruoka~ myksen olla välittämättä mitään siitä vä-
10155: levot !). Niin se on se hätäileminen aina hemmistöstä, jokia ei tätä esitystä tällaise-
10156: huonoa, jos juoksee hullun kanssa tai juok- naan hyvä:ksy, siis pyrkimyksen tehdä heille
10157: see vasikan kanssa, kolauksen saa kummal- mahdottomaksi va:itkuttaa asian ku~kuun.
10158: takin. Mutta lk:un minä olin taas tästä tietoinen
10159: ja tulin yhä sel•vemmin tietoise-ksi 'k:atsel'--
10160: Ed. T u o m i v a a r a: Herra puhemies! lessalni tätä asian käsittelyn alkua, mieleeni
10161: Milnun tekisi mieleni ensiksikin kiittää ed. johtui pak·ostakin se, mitä täällä kerrnn
10162: von Frendk.elliä siitä, että hän on ryhtynyt herra pääministerin taholta lausuttiin. Se,
10163: suhtautumaan jo jä·rkisyillä asiaan. Mutta mitä herra pääministeri silloin lausui., ei
10164: sen sijaan eräitä perusteluja, joita hän ollut minun mielestäni ollenkaan s-opusoin-
10165: esitti, en minä hyväksy. Minulla olisi jo· nussa sen pöydällepano.pyDkimyksen ikmnssa,
10166: takin niihin sanomista, mutta koska minä mikä täällä heti käsittelyn alussa ehdotet-
10167: pelkään, että herra puhemies ei anna minun ,tiin. Herra pääministeri nimittäin tältä
10168: siitä puhua, koska se ei ko&ke pöydällepa- paikalta juuri syksyllä erään 'toisen asian
10169: noa, niin minä joskus toisessa. tilaisuudessa yhteydessä .valitti sitä, että tässä eduskun-
10170: hänelle vastaan siihen asiaan. nassa on ni.iln vähän asiantuntemusta, var-
10171: Täällä on, niinkuin on jo monessa. pu- sinJkin mitä 'taloudellisi-in asioihin tulee.
10172: heenvuorossa sanottu, tehty tänä iltana heti, Hän sanoi, ·että si.tä ei ole kuin 1 %. Kun
10173: kun asian käsittely alkoi, ehdotus asian pa- 'hallituksen esitys jätettiin ylimää.räisille
10174: nemisesta pöydälle vielä tänä iltana pidettä- valtiopäi:ville, muistaakseni herra pääminis-
10175: vään istuntoon. Kun kuulin tämän ehdotuk- teri juuri tämän saman esityksen yhtey-
10176: sen ja kuulin, että sitä kohta sen jälkeen ,dessä valitti sitä, että eduskunnassa ei ole
10177: kannatettiin, en minä voinut olla harkitse- riittänyt mone11e hyvin tärkeälle sosiali-
10178: matta tätä ehdotusta, pöydällepanoehdotusta selle kysymyk..'lelle - tai jotakin sentapaista
10179: ja sen kannattamista, asettamatta sitä rin- se oli - edes yhtäkään puheenvuoroa.
10180: nan herra opetusministerin täällä ensin käyt- Näin siis her<ra pääministeri toivoi edus-.
10181: tämään puheenvuoroon. Minun käsittääkseni kunnan puolelta. parempaa asiallista käsit-
10182: herra opetu&ministeri ill.uomautti siitä, että telyä ja suurempaa ha·l'lkin'taa asioiden edus-
10183: tähän hallituksenkin esitykseen oli perustus- kunnassa ja valiokunnissa esilletuHessa.
10184: lakivaliokunn:assa tehty pahoja korjauksia, Kun minä nyt tämän toivomuksen ja p~
10185: pahoja muutoksia:, ja hän toivoi hartaasti, .rustuslakivaliokunnan käsittelytavan sekä
10186: että ne ·huononnukset korjattaisiin. Kun sen pöydällepanopyrkimyksen, mikä täällä
10187: minä olin lukenut hädintuskin tämän pe- tänä iltana on ollut, rinnastan toisiinsa,
10188: rustuslakivaHokunnan mietinnön päivällis- ,niin en tosia:ankaan huomaa, että perustus-
10189: ai.lmna, sillä edustajan'k:in täytyy syödä päi- ,lalk:iv-alio'kunnaln menettely, hallituspuolueen
10190: vällinen, niin minulla oli hiukalll jonkin- edustajan Heiniön ehdotus ja muidenkin
10191: laista aavi:stusta siitä, että niistä asioista pe- hallitukseen tässä suhteessa liittyneiden,.-
10192: rustuslakivaliokunnan mi-etinnössä puhut- siis sosialidemokraattien ja ruotsalaisten,
10193: tiin, mitkä her.ra opetusministeri :mainitsi. pyrkimys ja menettelytapa olisi ollenkaan
10194: Mutta, niinkuin sanottu, sinä lyhyenä ai- sopusoinllluss:a herra pääministerin aikai-
10195: kana, mikä oli mi,etinnön edus-tajille jaka- semmin 'lausuman toiv,omuksen kanssa,
10196: misesta kulunut, kun istunto kello 19 alkoi, missä hän toivoi suurempaa asiallisuutta.
10197: oli mahdotonta tähän perustusla:kivaliokun- asioiden käsittelyssä. Täällä ei nimittäin:
10198: Helsingin yliopiston järj.e.;tysmuodon perllll3teita koskevan lain muuttaminen. 153
10199:
10200: minun käsittääkseni ta:hdottaisi antaa tilai- P u :h e m i e s, koputtaen: Pyy-dän puhu-
10201: suutta vähemmistölle tähän asiallisuutoonsa jaa pysymään asi·assa.
10202: .toderunäköisesti siinä pelossa, että tämä
10203: asiallisuus ja asiallinen käsittely voisi jol- ],) u h u j a: Näin ollen minä siis olen sitä
10204: lakin tavoin ihäiritä tämän asian nopeata mieltä, että tiitä erehdystä, jonka ihallitus
10205: päätökseensaattamista eduskunnassa. Mutta j~ hamtusta kanna,tta~a enemmistö tässä
10206: en minä nyt ymmärrä sitä, että eduskun- ed.uskunnassa on tehnyt, kun se on lähte-
10207: 1:1a&'3a nopeus olisi niin tärkeä asia, että se nyt tätä tietä ja tällä tavalla ajamaan nyt
10208: nopeus täytyy saruvuttaa asiallisuuden kust- esillä olevaa hallituksen esitystä laiksi muu-
10209: .tannuksella. Jos me tässä eduskunnassa toksista Helsingin yliopiston järjestysml;l.o-
10210: ·lähdemme sille tielle, että rrne tällaisissa suu- don ·perusteista, sitä ei tällä tavalla saada
10211: .rissa laajakantoisissa asioissa niinkuin tässä korjattua eilkä asiaa ajettua ratkaisuun.
10212: yliopistoasiassakin,, joka. on suomalaisen Ei siinä auta se, että pöydälle panemisella
10213: kansw eräs tärkeimpiä elinlkysymyksiä, jos ja muilla uuvuttamiskeinoilla yritetään vä-
10214: siinä tahdotaan nopeuden !Vuoksi antaa kor- hemmistö nujertaa, tehdä siitä lopulta sel-
10215: .vapuusti asiallisuudelle, ei tästä laitoksesta lainen, että se ei kykene enää asiassa mitään
10216: ja tämän laitoksen työstä sitt<en mitään sanomaan eikä mitään tekemään. Sellainen
10217: ·tule. Minusta on silloin paljon pa;rempi, pyrkimys on ehdottomasti erehdys ja minä
10218: että kerta kaikkiaan .pannaan sitten kai.:kki luulen, että tämä keskustelu, joka tästä
10219: pöydälle ja j.otlkut toiset 'korjaavat ne siitä pöydällepanosta <>n nyt tässä tänä i·ltana
10220: pöydältä, jos kerran me emme saa asialli- syntynyt, on jo avannut hallituksen:kin sil-
10221: sesti asioita täällä käsitellä. Ja sanon näin mät näkemään, että aivan psykologisesti
10222: sitäkin suuremmalla syyllä, että kun en ole väärä oli se tie .ja väärät ne keinot, joita
10223: valmis käsittelemään tä.tä vielä ensimmäi- pyritään tämän asian hoitamisessa käyttä-
10224: sessä käsittelyssä sen puutteellisen perehty- mään, olkoon, että ne muodollisesti näytti-
10225: misen kautta., mikä ajan vähyyden takia vätkin olevan sopusoinnussa valt1o;päivä-
10226: minulla .on ollut llllahdollista käyttää täillän järjestyksen ja perustuslain ·hengen kanssa.
10227: perustuslakivaliokunnan mietintöön tutus- Ihmettelisi, jollei tuntisi sosialiJdemobaatti-
10228: tuakseni. Vai!kka {)len itse opiskellut tässä sen puolueen marxilaisia pyrkimyksiä ja
10229: yliopistossa, niin kuinka voi ajatella silloin, kats.antokantoja sitä, että tämä kansanval-
10230: että sellaiset edustajat, .jotka. eivät tätä lai- lasta niin pa1jon kerskuva sosialidemokraat-
10231: tost.a ennestään tunne, voi,vat 'kahdessa tun- tinen puolue on antanut todelliselle kan-
10232: nissa, joUoin niitten on vielä ruolkailtava, sanvallalle anka.ran korvapuustin. Mutta
10233: olla valmiita evästärrnään suurta valiokuntaa en Eene väi1rässä, jos tässä pöydällepano-
10234: ja koskettelemaan juuri niitä tärkeitä muu- ehdotuksessakin.,. jota sieltä hartaasti <>n
10235: toksia, j.otka opetusministerinkin mielestä ajettu ja kannatettukin, näen erään tosi-
10236: olisi korjattava ja niistäkin täällä ajatuk- asian, josta sosi·alidemokraattisen puolueen
10237: sensa ja mielipiteensä lausua. Minusta jdhtoa ja eduskuntaryhmää näkyvät syyttä-
10238: kaikki järjellinen asioitten ihoito ja käsittely ;vän omatkin jou'kot, nimittäin siitä, että se-
10239: eduskunnassa saa tällaisesta menettelystä hän enää ha.rrastaaikin vain muodollista
10240: täydellisen korvapuustin, jota nyt tässä hal- kansanvaltaa. Sosialidemokraateilla ei siis
10241: lituspuolueen taholta ajetussa pöydällepa- enää oikeastaan olekaan mitään muuta jäl-
10242: nossa <>n ajettu. Ja minun täytyy sanoa, jellä kuin muodollinen kansanvalta, niin
10243: että tämä todennäköisesti hallituksen myö- olen lukenut Sosialidemokraatissa ....
10244: tävaikutuksella asialle tässä ensimmäisessä
10245: käsittelyssä annettu suunta, on ollut siltä P u h e mies: Koetetaan pysyä pöydäl-
10246: enemmistöltä, .joka hallituksen taakse tässä lepanoasiassa.
10247: nyt jo on ennakolta ennen ylimääräisten
10248: valtiopäivien kokoontumista asettunut eri- P -u :h u ja: Tältä kannalta, herra puhe-
10249: näisin ehdoin, jotJka tiedämme, sielutie- mies, ymmärrän, että. ed. Aattela on tehnyt
10250: teellisesti rhyvin paha erehdys. Hallitus- ehdotuksen, että asia pantaisiin pöydälle
10251: miehet eivät saisi näitä sielutieteellisesti pa;- tunti tämän istunnon jälkeen pidettävää:u
10252: hoja erehdyksiä tehdä. Niillä nimittäin voi istuntoon. Mutta en ymmärrä sitä, että ed.
10253: olla se ikävä seuraus, että ne kaatavat !hal- Kullberg ,on muuttanut arkais•em,paa minun
10254: litukset. mielestäni ei-asiallista ehdotustaan vielä
10255:
10256: 20
10257: 154 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
10258:
10259: huonommwksi sii,rtyessään kannattamaan ed. täessä konsistorin lausuntoa nähtävänä.
10260: Aattelan ehdotusta pöydällepanosta. Minä Ja kansleri sanoikin, että ,konsistori ei ole
10261: toivoisin, että tässä eduskunnassa olisi vielä ollut tilaisuudessa lausumaan tästä mieli"
10262: tilaisuus tähänkin asiaan perehtyä ja var- pidettään". Tottahan toki nyt kaikki koh-
10263: sinkin toivoisin suwren rvaHokunnan jäse- tuussyyt vaativat, että mainitsemani risti-
10264: nenä saavani 'kuulla itse tästä perustuslaki- riita esityksen ja toiselta puolen hallitus-
10265: valiokunnan mietinnöstä ja hallituksen esi- muodon 77 § :n ja vielä lisäksi yliopistolain
10266: tyksestä tääl:l:ä asiallisia selvityksiä, jotka 4 § :n välillä on selvitettävä. Tässähän sa-
10267: se1ventäisivät minullekin, joka joudun suu- notaan: ,Hallitus älköön yliopistoa koske-
10268: ressa valiokunnassa kohdaltani kantani rat- vaa asiaa ratkaisko, ennenkuin konsistorilla
10269: kaisemaan herra opetusministerin mainitse- on ollut tilaisuus siitä •J..ausua mielensä.''
10270: mia ja muitakin tässä perustuslakivaliokun- Juuri tähän seikkaan olen valiokunnassa
10271: nan mietinnössä esiintyviä tärkeitä seikkoja kaivannut selvityst~, mutta sitä tilaisuutta·
10272: ja johtaisi minut syvemmältä asiaa näke- ei meille ole suotu. Minä kannatan ed. Vil-
10273: mään. Ja siitä syystä yhdyn niihin, jotka hulan täällä tekemää ehdotusta pöydälle-
10274: OV'at kannattaneet asian pöydälle panemista panon ajaksi.
10275: ylihuomiseen istuntoon. Ja vielä uskallan Mitä vielä lopuksi tulee siihen ed. von
10276: toivoa, että eduskunta ,tänä iltana, ottaen Frenckellin täällä antamaan kunniasana-
10277: huomioon sen, että perustuslakivaliokunta vaatimukseen, pyydän huomauttaa, että
10278: on, ollu:t koko yön remmissä, lopettaisi tä- perustuslakivaliokunnan kokoontuessa tätä
10279: män istuntonsa täällä kuuitujen työjärjes- asiaa ensi kerran käsittelemään viime
10280: tyksen määräysten mukaisesti. lauantaina, silloin jo samalta taholta vaa-
10281: dittiin meiltä kunniasanaa, että me emme
10282: ~Ed. Aakula: Herra puhemies! Kun rupeaisi asiaa jarruttamaan. Minulla ei ole
10283: täällä tämän asian [ähehoikeskustelussa t~h ollut tapana koskaan asioita jarruttaa, enkä
10284: tiin niin painava syytös hallitusta vastaan ole tämän eduskunnan aikaa koskaan tur-
10285: siitä,. että nyt kysymyksessäolevan asian hanpäiten käyttänyt. Mutta mahdotonta on
10286: käsittelyssä oLisi suorasta<an loukattu perus- mennä tuommoisia kunniasanoja lupaa-
10287: tuslakia ja kun ei perustuslakivaliokunnal- maan, kun siihen ei edes pitänyt olla min-
10288: ~eka·an suotu tilaisuutta ottaa selvää edes käänlaista asiallista syytä.
10289: näin tärkeästä kysymyksestä, niin ikailrki
10290: kohtuussyyt puhuvat sen 'J)uolesta, että edes Ed. H e i s k a n e n : Herra puhemies !
10291: nyt varattwisi,in aiikaa valiokunnan jäsenille, Minä jatkan siitä, mihin edellinen puhuja
10292: jotka ennen ikaikkoo ovat vastuussa lain päätti. Nimittäin siitä, että perustuslaki-
10293: tähänastisesta sisäi11östä, niin minäkin toi- valiokunnassa pyrittiin vaatimaan heti
10294: voisin, dtä. ei nyt enää estetä heitä, jotka ' alussa perustuslakivaliokunnan jäseniltä,
10295: ·tahtovat asiaan perehtyä, sitä tekemästä·. että mietintö on oleva silloin ja silloin val-
10296: Me olemme useampaan otteeseen pyytä- mis. Tällainen vaatimus, kun se esitettiin
10297: neet, että meille olisi suotu tilaisuus edes kahdessakin puheenvuorossa, on minusta
10298: nyt siihen. Me istuimme valiokunnassa niin epäasiallinen, ni~n parlamentaarisia
10299: yhteen mittaan noin 18 tuntia ja senjäl- tapoja vastaan, että se täytyy merkitä tässä
10300: keen oli laadittava vastalauseet, jotka oli myöskin eduskunnan pöytäkirjaan. Sillä
10301: jätettävä 7 tuntia senjälkeen kuin kokous mitenkä voi vastuuntuntoinen edustaja
10302: päättyi. Kun minulla on täysi syy epäillä, mennä etukäteen sanomaan, joutuuko joku
10303: että enemmistö vielä suuressa valiokun- mietintö siihen hetkeen valmiiksi tai ei.
10304: nassa käyttää samaa menettelytapaa, niin Miten voi mennä varsinkin silloin, kun on
10305: en käsitä, millä tavalla enemmistö voi sel- esillä näin vaikeasti ratkaistava kysymys
10306: vittää menettelyään. Hallitusmuodon 77 kuin tämä on ja kun on kysymys perustus-
10307: § :ssähän sanotaan: ,Uusia säännöksiä yli- lakivaliokunnasta, jossa täytyi ottaa tai
10308: opiston järjestysmuodon perusteista anne- ainakin täytyisi ottaa käsiteltäväksi myös-
10309: taan lailla mutta tarkemmat yliopistoa kos- kin hallituksen menettelytapa. Sillä jos
10310: kevat säännökset asetuksella sittenkuin tällaisia vaatimuksia voidaan esittää ja jos
10311: kummassakin tapauksessa on konsistori myöskin voidaan toivoa, että nämä vaati-
10312: niistä antanut lausuntonsa.'' Perustuslaki- mukset otetaan vakavalta kannalta, niin
10313: valiokunnassa ei ollut tätä pykälää käsitel- silloinhan lainsäädäntö on vaarassa muo-
10314: Helsingin yliopiston järjesty.smuodon peru.steita koskevan lain muuttaminen. 155
10315:
10316: dostua pelkäksi parod.iaksi. Minun nähdäk- eduskunnan istuntoon, jos hänen täytyy
10317: seni tässä nyt kun pyydetään asian lyk- i/2 5 tulla toiseen eduskunnan istuntoon ja
10318: käämistä huomisen aamupäivän istuntoon jos hänen täytyy kello 7 tulla kolmanteen
10319: ja kun tämän asian yhteydessä on virinnyt eduskunnan istuntoon käsittelemään niin
10320: näin laaja keskustelu, niin se on käsitettä- tärkeätä kysymystä, kuin tämä on, ja jos
10321: vissä vain siten, että tässä nyt eduskunta hänet sitten vielä enemmistöäänillä pako-
10322: pyrkii puolustamaan oikeuksiaan sitä pak- tetaan tunnin väliajan jälkeen neljänteen
10323: kovaltaa vastaan, jota hallitus sitä kohtaan istuntoon samana päivänä. Tämä on mitä
10324: harjoittaa. Ja erikoisesti näitä oikeuksiaan jyrkimmässä ristiriidassa kaiken alkeelli-
10325: pyrkii puolustamaan se vähemmistö, jonka simmarukin parlamenttarismin kanssa ja
10326: oikeuksia asian aikaisemmissa käsittelyissä kaiken alkeellisimmankin lainsäädäntötyön
10327: ei ole otettu riittävästi huomioon. Ei myös- menettelytapojen kanssa. Sen vuoksi minä
10328: kään tämän eduskuntakäsittelyn liiallinen vielä mitä vakavimmin toivoisin, että täältä
10329: kiihdyttäminen voi olla asialle onneksi eikä päästäisiin hetkiseksi lepäämään. Ei kai ole
10330: se lopputilissä myöskään kaiken todennä- tarkoitus, että lakia säädetään silloin, kun
10331: köisyyden mukaan jouduta asian käsittelyä ollaan mahdollisimman väsyneitä. Kyllä
10332: vhtään. Suomalainen sananlasku sanoo: kai on tarkoitus, että lakia säädettäessäkin
10333: :,Ei hoppu ole hyväksi eikä kiire kun- sallitaan ainakin muutamien tuntien yölepo
10334: niaksi", ja tässä jos missä se pitää paik- (Keskustasta: Hyvä!).
10335: kansa. Kyllä .ei vo'i olla myöskään pöydällo-
10336: panon tarkoitus se, että se asia, joka pan- Ed. K a a s a l a i n en: Herra puhemies!
10337: m1an pöydälle, voidaan ottaa esille jo heti - Tämä pakosta venynyt pöydällepano-
10338: tunnin kuluttua. Jos kerran näin olisi keskustelu ja sen kuluessa esitetyt asia-
10339: asianlaita, niin koko tätä oikeutta ehdottaa tiedot ovat saaneet ajattelemaan, että näi-
10340: asian pöydällepanemista ei olisi ollenkaan hin ylimääräisiin valtiopäiviin liittyy pal-
10341: laissa esitetty. jon sellaista ,ylimääräistä", minkä ei soisi
10342: Tästä kysymyksestä on sukeutunut niin suinkaan tulevan määrääväksi perinteeksi
10343: laaja keskustelu sen takia, että tässä to- meidän parlamenttaarisessa elämässämme.
10344: siaankin on nyt kysymys periaatteesta. Mi- Me olemme tottuneet siihen, että valiokun-
10345: nun käsittääkseni nyt tänä iltana ratkais- tien mietintöihin voidaan luottaa, voidaan
10346: taan tämä periaatteellisesti mitä tärkein luottaa siinä määrin, että suurelle yleisölle,
10347: kysymys. Näyttääkin siltä, että tämän yli- joka asioita tuntematta ja seuraten vain
10348: opistolain käsittelyn yhteydessä itse yli- joitakin rajoitettuja täysistuntoselostuksia
10349: opistolaki mahdollisesti jää jossain määrin tekee väärät johtopäätökset eduskunnan
10350: sivualalle ja etualalle tulee muodostumaan työstä, saatetaan täysin vakuuttavasti esit-
10351: se lainhengen ja parlamentaarisen menet- tää eduskunnan valiokunnissa suoritettavan
10352: telytavan vastainen toimenpide, jonka asiantuntijoita käyttäen mitä perusteelli-
10353: kautta hallitus on tämän kysymyksen tuo- sinta työtä. Mutta nyt olemme tämän pöy-
10354: nut näin oudolla ja epätavallisella tavalla dällepanokeskustelun aikana huomanneet,
10355: eduskunnan käsiteltäväksi. Siihenhän jo että tällä kertaa, jolloin koko kansan mie-
10356: viittasi ne keskustelut, joita oli tilaisuus lenkiinto suuremmassa määrässä kuin mo-
10357: kuulla lähetekeskustelun yhteydessä. Mi- nasti muulloin kiinnittyy eduskunnan työ-
10358: nusta tänä iltana eduskunta ja ne edusta- hön, ei olekaan näin onnellisesti asianlaita.
10359: jat, jotka täällä ovat joutuneet tässä tär- Päinvastoin perustuslakivaliokunnan jäse-
10360: keässä kysymyksessä vähemmistöön, eivät net ovat toinen toisensa jälkeen valittaneet
10361: saa antaa nyt tässä asiassa perää. Ainakin sitä, ettei heillä ole ollut tilaisuutta pereh-
10362: täytyy koettaa tehdä se, mitä tehtävissä tyä asioihin, ja kun olen silmäillyt mietin-
10363: on, jotta lainsäädäntö voisi tapahtua nor- töön liitettyjä vastalauseita, niin huomaan,
10364: maalisissa olosuhteissa. Olosuhteet eivät ole että erinomaisen tärkeistä kysymyksistä
10365: normaalisia, ;jos eduskunnan jäsen pääsee ollaan vallan tietämättömiä. Ja meidänkö
10366: valiokunnan kokouksesta kello i/2 5 aikaan nyt täytyisi yhteen kyytiin ratkaista näistä
10367: aamulla pois, jos hänen täytyy klo 11 men- asioista kantamme ~ Henkilö, joka vähän-
10368: nessä kirjoittaa perusteltu vastalause, ku- kin tahtoo tunnollisesti suorittaa edustaja-
10369: ten tänä aamuna oli asianlaita, jos hänen · tehtävänsä, saa muutenkin tarpeeksi luke-
10370: täytyy kahden aikaan kokoontua yhteen mista niistä asiakirjoista ja monenmoisista
10371: 156 Tiistaina 22 p. tammikuuta HlB3.
10372: - - - - - ·------------------~------~~-- --~----------------------,---~---------
10373:
10374:
10375:
10376:
10377: lausunnoista, joita pöydillemme tai kirje- että pitempikin pöydällepano, kuin huomis-
10378: laatikkoomme kuletetaan. Ja nyt kun on aamuun saakka tapahtuva, olisi erinomai-
10379: näin tärkeä asia kysymyksessä, eikä edes sen tarpeen. Minä en tiedä sanoa, miten
10380: perustuslakivaliokunnan mietintö tyydytä nopeasti ne muodollisuudet, joita valtio-
10381: läheskään sen kaikkia jäseniä, meidän täy- päiväin työjärjestys vaatisi, tulevat suori-
10382: tyisi ilman muuta suorittaa ratkaisevan tetuiksi. Sen vuoksi minä en ryhdykään
10383: tai ainakin suuresti asiaan vaikuttavan kes- esittämään mitään täsmällistä päivämäärää,
10384: kustelun käyminen. Minä luulen, että täl- vielä vähemmän mainitsemaan tuntia. Minä
10385: lainen asian käsittely tekee ajan oloon mah- yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Kivi-
10386: dottomaksi meidän puolustaa eduskunnan oja täällä aikaisemmin teki.
10387: valiokuntien tunnollista työtä. Kun, niin-
10388: kuin mainitsin, näitä valtiopäiviä seura- P u h e m i c s : Istunto keskeyte'tä.än 26
10389: taan suuremmalla mielenkiinnolla kuin minuutiksi. Puhemiesneuvostoa pyydetään
10390: monia muita ja näillä erikoisen runsaasti kokoontumaan.
10391: paljastetaan valiokuntatyön yksityiskohtia
10392: ja ne yksityiskohdat eivät suinkaan kestä
10393: arvostelua, on vaikea myöskään muulloin Täysistunto keskeytetään kello 23,16.
10394: vähemmän tärkeiden asiain yhteydessä
10395: uudelleen saattaa kansaan sellaista käsi-
10396: tystä, että todellakin joka hetki suorite-
10397: taan niin tunnontarkkaa työtä kuin on Täysistuntoa jatketaan
10398: tehty, että jokaisesta mietinnön sanastakin kello 23,45.
10399: välistä on pitkät pohdinnat. Ei tämmöinen
10400: asioiden päiväjärjestyksestä siirtäminen, Puhetta johtaa puthemies K a 11 i o.
10401: pitämällä käsittely toisensa jälkeen, ole sel-
10402: laista valtiolle tärkeiden asioiden ratkaise-
10403: mista, mikä rauhoittaa kansan mieltä otta-
10404: maan vastaan uusia päätöksiä ja kehoittaa Keskustelu jatkuu:
10405: niihin luottamuksellisesti suhtautumaan.
10406: Jos edustajat pakotetaan taas täysistunto- :gd. H i r v e n s a l o: Kun eduskunnan
10407: jen aikana perehtymään asiaan ja muo- on tällä hetkellä päätettävä siitä, milloin
10408: dostamaan myöskin ajatuksilleen sopiva pidettävään eduskunnan istuntoon on pöy-.
10409: ilmaisu, niin aivan varmasti pöytäkirjat däl1epantava es~llä oleva Helsingin yli-
10410: suotta syyttä paisuvat. Sanoohan semmoi- opisttOn järjestysmuodon perusteista an-
10411: nenkin tyylitaituri kuin Anatole France nettu 1akiesitys, niin en minäkään voi olla
10412: ystävälleen kiireesti kyhäämänsä kirjeen panemat:ta vastalausettani eduskunnan pöy-
10413: lopussa: ,Suo anteeksi, etten ehtinyt kir- täkirjaan sen käsittelytavan johdosta, jonka
10414: joittaa lyhyemmin." ,Jos edustajat olisivat alaiseksi tämä perin tärkeä laki joutui
10415: saaneet nämä tunnit rauhassa istua koto- perustuslakivaliokunnassa. Kun minä kai-
10416: nansa tai nukkua, niin kenties me olisimme kista huonoista enteistä huolimatta olen
10417: saaneet kaikin puolin valmiimpia ja asialli- uskonut, että eduskunta haluaa käsitellä
10418: selta sisällöltään painavampia lausuntoja maallemme niin ensluokkaisen suur:Uarvoi-
10419: eduskunnan pöytäkirjoihin tulevien suku- scn asian opetusministerin tämän istunnon
10420: polvien luettavaksi, kuin mitä nyt on ta- alussa lausuman toivomuksen mukaisesti
10421: pahtunut (Ed. Räisänen: Hyvähän tuo rauhallisesti ja arvokkaasti, niin yhdyn
10422: tuokin oli !) . On sen vuoksi aika antaa niihin edustajiin, jotka haluavat panna
10423: tilaisuus toisillekin laatja edes näin huoli- asian pöydälle huomenna kello 10 pidettä-
10424: teituja puheenvuoroja (Eduskunnassa hil- vään i~stuntoon.
10425: peyttä). Ed. von Frerwkell on täällä äskettäin
10426: Minun periaatteelliset epäilykseni ovat vaatinut meiltä lupausta siitä, millä tavalla
10427: vahvistuneet myöskin niistä tiedoista, joita meidän on tätä asiaa eduskunnassa käsitel-
10428: ed. Kivioja, valtiopäiväin työjärjestyksen tävä. Sen jälkeen kuin hänen ryhmätove-
10429: ja valtiopäiväjärjestyksen usein mainittu rima ~ed. Kullberg odottamatta ryhtyi kan-
10430: tuntija, on esittänyt. Sen vuoksi minä mie- nattamaan ehdotusta, jonka ed. Aattela
10431: lelläni kallistuisin siihen mielipiteeseen, teki, ei minusta ed. von FrerukeJ.lillä olisi
10432: Helsingin yliopiston järje-stysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 157
10433:
10434: ollut senkään vertaa o:iikeutta kuin muuten useilta vastalauseita ja jöka sitä paitsi kos-
10435: vaatia meiltä yhtään mitään tämän asian kee asiaa, jota vain harvat edustajat ovat
10436: käsittelyssä (Keskustasta: Aivan oikein!). lä1heisessä menneisyydessä olleet tilaisuu-
10437: Me olemme käsitelleet tätä asiaa perustus- dessa lainkaan käsittelemään. Minä omasta
10438: lakivalidkunnassa niin asiallisesti kuin sitä puolestani en tee mitään pöydällepanoehdo-
10439: voi käsitellä. Ja minä olen vakuutettu siitä, tusta, enkä yhdy mihinkään pöydällepano-
10440: että jokainen kansanedustaja nytkin on ehdotukseen. Katson että asia tulee oikeaan
10441: valmis asiaa käsittelemään asiallisesti sil- järjestykseen sillä, kun se pannaan pöydälle
10442: loin, jos meidän sallitaan asiaa asiallisesti seuraavaan istuntoon ja luotan varmasti
10443: käsitellä (Eduskunn<asta: Yöra.uha !) . Mutta siihen, että eduskunnan herra puhemies
10444: jos meilltä vaaditaan, että meidän on istut- järjestää asian niin, että edustajille suo-
10445: tava yökaudet, niin voi olla mahdollista, daan tilaisuus yö.lepoon ja mietintöön tu-
10446: että rau:hallisimmatkin hermot silloin pet- tustumiseen.
10447: tävät. Minä en aio jatkaa puhetta tässä
10448: yhteydessä tämän pitemmälle, sillä minä Ed. K e s t i : Minäkin aja:ttelin sanoa
10449: odotan, että meille suodaan yörauha. muutaman sana.n siitä, mitä valtiopäiväjär-
10450: jestyksen 65 § sen 1 momentti suo edusta-
10451: Ed. K a 11 i o k o s k i : Tämän pöydälle- jalle. V alio:kunnan mietintö on, kun se
10452: pandkeskustelun yhteydessä on täällä virin,. ensi kerran esitellään, pantava pöydälle.
10453: nyt myös per~aatteellinen keskustelu siitä, Seuraavan kerran esiteltäessä on se, keskus-
10454: miikä 1on pöydällepanon tarkoitus ja o:nlko teitua tai keskustelutta, vielä pöydälle pa.n-
10455: lyhyt vai pitkä pöydällepanoaika se, mitä tava, jos kaksi jäsentä tai useammat sitä
10456: valtiopäiväjärjestyksessä on tarkoitettu. Tä- pyytävät. Mutta kun asia kolmannen ker-
10457: hän keskusteluun en tahdo pidemmälti ran tulee esille, älköön sitä enää pöydälle
10458: puuttua. Tahdon vain huomauttaa siitä, pantako. Kun tämä pykälä antaa edusta-
10459: €ttä miekstäni pöydällepanoaika rikkomatta jalle o~keuden asiaan pere.htymisen tai mui-
10460: valtiopäiväjärjestyksen henkeä voidaan jär- den syiden vuoksi tehdä pöydäUepanoehdo-
10461: jestää mietinnön ja asian laajuuden mukai- tus, niin lain tarkoitus ei suinkaan ole se,
10462: seksi. Olen useiissa tapauksissa nähnyt ja että sen edustajan suhteen, joka tämän eh-
10463: myöHi>tunnolla sallinut lyhyitä pöydälle-~ dotuksen tekee, tehtäisiin sellainen vääryys,
10464: panoaikoja silloin, kun on ollut kysymys että seuraava istunto mää.rättäisiin jo tun-
10465: suppeasta ja yksinker.taisesta mietinnöstä ja 1 nin päästä tai ennenkin pidettäväksi, kuten
10466: sitä paitsi asiasta, johon on ollut tilaisuus monasti on tapahtunut. Se on silloin suo-
10467: €nnen tutustua. Minun mielestäni~ on kui- ranaista lainhengen kiertämistä. Ja jos
10468: tenkin kohtuutonta ajatella ja sovelluttaa eduskunta jo itse esimerkillään .opettaa kan-
10469: lyhyttä pöydällepanoaika.a silloin, kun ky- salle, miten lairrhenkeä voi kiertää, niin ei
10470: myksessä on laaja mietintö ja sellainen asia, ole ihme, jos kansa, jota varten eduskunta
10471: johonka edustajat eivät ole ehtineet sanot- lakeja laatii, osaa sitten kiertää niin suu-
10472: tava:mmin tutustua. Jos olisi kysymys esim. ressa määrässä lakeja kuin sitä kansamme
10473: niiden kahden m~etinnön pöydällepanosta, keskuudessa eräitten kansalaisille epämie-
10474: jotka nyt ovat edustajien pöydille jaetut, luisten laki1en suhteen harjoitetaan. Sillä
10475: niin minun mielestäni hyvin voitaisiin puo- aikaa, kun minä. olen ollut edustajana, olen
10476: lnstaa valtiovarainvaliokunnan mietintöön monasti joutunut kärsimään tämän valtio-
10477: n :o 1 nähden lyhyttä pöydällepanoaikaa, päiväjärjestyksen pykälän kiertämisestä,
10478: koska se on suppea mietintö, kos:ka se hy- kun pöydällepano-oikeus on tehty uuden is-
10479: vin vähän poikkeaa hallituksen esityksestä tunnon arkamiS<ella turhaksi, siten että uusi
10480: ja koska asia vi]me valtiopäivillä tapahtu- istunto on jo voitu määrätä 20 minuutinkin
10481: neen käsittelyn perusteella on eduskunnan :ku:luttua sen istunnon lopettamisesta, jossa
10482: jäsenille jo varsin tuttu. Mutta sensijaan ehdotus on tehty.
10483: on ehdottomasti vähemmistöön kohdistettua
10484: pakkovaltaa ja valtiopäiväjärjestyksen pöy- Ed. H a k k i l a: Eduskunnall! työ on
10485: däillepanosäännöksen tarkoituksen vastaista, vaatinut usein lyhyitäkin pöydällepanoja,
10486: että yhden tunnin ajaksi pantaisiiJn pöy- vieläpä on käynyt monasti niin, että suu-
10487: dälle perustuslakivaliokunna.n nyt esillä ria asioitakin on täytynyt kiirehtiä siinä
10488: oleva mietintö, joka on laaja, joka si'lälroä määrin, että on oltu pakotettuja panemaan
10489: 158 Tiistaina 22 p. tammikuuta 1935.
10490:
10491: ne ainoastaan lyhyeksi ajaksi ,pöydälle, Suomen kansalaiset syyttävät eduskuntaa
10492: vaikka asian laatu usein olisi vaatinut pi- siitä, että eduskunta laatii lakeja, joita on
10493: tempiaikaista miettimistä. Minä en halua pitänyt heti seuraavan vuoden aikana kor~
10494: sekaantua siihen keskusteluun pöydälle- jata, koska niistä ei ole tullut kyllin hyviä.
10495: panoajasta, jota tänä iltana on käyty. Kun On syytetty sitä, että eduskunta ei tar~
10496: kuitenkin ed. Kullberg luopui kannatta- peeksi aina harkitse esityksiä, joista se
10497: masta ed. Heiniön tekemää ehdotusta, että lakeja laatii. Jos nyt tällainen lakiesitys
10498: tämä asia pantaisii·n pöydälle seuraavaan kuin tämä, mikä meillä on nyt esillä, täy-
10499: istuntoon ja yhtyi 'kannattamaan ed. Aatte- t:yy ratkaista aivan kädenkäänteessä, niin
10500: lan ehdotusta, että asia pantaisiin pöydälle tästä myöskin voi tulla sellainen laki, joka
10501: tunnin väliajaksi tämän istunnon päätyttyä, ei vastaa kansan vaatimuksia.
10502: niin minä haluan kannattaa ed. Heiniön Minä periaatteellisesti olen samalla kan-
10503: ehdotusta ja teen tämän tietoisena siitä, nalla kuin ed. Kivioja ja yhdyn kannatta-
10504: että tämä ehdotus merkitsee samaa kuin maan hänen tekemäänsä ehdotusta.
10505: ne ehdotukset, joissa on ehdotettu huomi-
10506: sen päivän istuntoa. Minun mielestäni, Ed. von B o r n : Det är ju fullkomligt
10507: vaikka on usein äänestetty myöskin istun- onödigt och meningslöst att blanda sig i en
10508: non ajasta, niin käytännölliset syyt sitteru- obstruktionsdebatt sådan som den som för-
10509: kin puhuvat sen näkälkohdan puolesta, että siggått här i afton. Det är ju icke så noga
10510: on oikein, että eduskunta määrää ainoastaan med vad talarena i en sådan debatt yttra,
10511: istuntopäivän, kun sen sijaan puhemies utan huvudsaken är ju att det yttras så
10512: määrää sen kellonlyönnin, jolloinka edus- mycket som möjligt, och därpå hava vi ju
10513: kunnan istunto alkaa. Tässä mielessä minä också fått bevis i afton. Jag tillåter mig
10514: kannatan ed. Heiniön ehdotusta. endast konstatera, att mycket av det, som
10515: här framförts, varit i hög grad färglagt
10516: Ed. V e h k a o j a: Oikeastansa ed. Hak- och överdrivet, synnerligast i det som rör
10517: kilan puheenvuoron jälkeen ei olisi tarvin- förhållandena och behandlingen uti grund-
10518: nut enää puheenvuoroja käyttääkään, jos lagsutskottet. J ag tillåter mig också erinra
10519: asian sillä tavalla eduskunta hyväksyisi herr Kalliokoski om, att det icke är blott
10520: kuin mitä ed. Hakkila mainitsi. Mutta tar- under en timmes tid man nu velat förbe-
10521: koituksena silloin, kun minä puheenvuoron hålla riksdagsmännen att sätta sig in i
10522: pyysin, oli minulla myöskin mainita eräitä grundlagsutskottets betänkande, utan att
10523: seikkoja, jotka pakottavat ainakin allekir- det redan legat på bordet från kloekan
10524: / 2 5 tili kloekan 7, alltså under en tid av
10525: 1
10526: joittaneen asettumaan sille kannalle, että
10527: mahdollisimman pitkä pöydällepanoehdotus 2 1 / 2 timme.
10528: tulisi hyväksytyksi. Täällähän on eduskun-
10529: . nassa tämän asian yhteydessä pöydällepa- Keskustelu pöydällepanosta julistetaan
10530: non ajasta keskusteltaessa käyttäneet pu- päättyneeksi.
10531: heenvuoroja melkeinpä yksinomaan vain
10532: yliopistomiehet. Vain muutamat harvat ta- P u he m i e s: Keskustelun kuluessa on
10533: valliset kansan miehet, jotka eivät ole saa- ed. Heiniö ed. Kalliokosken ja ed. Hakki-
10534: neet yliopistosivistystä, ovat asiasta lausu- lan kannattamana ehdottanut, että asia
10535: neet mielipiteensä. Kun yliopistomiehetkin, pantaisiin pöydälle seuraavaan istuntoon.
10536: joille täytyy tämän lakiesityksen olla pal- Kutsun tätä ehdotusta ed. Heiniön ehdo-
10537: jon selvempi kuin meille tavallisille kansa- tukseksi. Ed. Hannula ed. Wainion kan-
10538: laisille, jotka emme ole saaneet edes pie- nattamana on ehdottanut, että asia pantai-
10539: nempääkään koulusivistystä puhumatta- siin pöydälle huomisen tai oikeastaan tä-
10540: kaan yliopistosivistyksestä, meille tämä män päivän, keskiviikon, istuntoon. Kutsun
10541: lakiesitys on varmaan sellainen pala, jonka tätä ehdotusta ed. Hannulan ehdotukseksi.
10542: johdosta meillä on paljon harkitsemisen Ed. Heiskanen ed. Ala-Kuljun kannatta-
10543: syytä saadaksemme asiasta niin selvän kä- mana on ehdottanut, että asia pantaisiin
10544: sityksen, että me kykenemme seisomaan pöydälle keskiviikoksi kello 10 alkavaan
10545: sillä kannalla, minkä me tulemme lakiesi- istuntoon. Kutsun tätä ehdotusta ed. Heis-
10546: tykseen nähden ottamaan. Eihän ole ensi kasen ehdotukseksi. Ed. Aattela ed. Kull-
10547: kerta eivätkä harvat ne tapaukset, jolloin bergin kannattamana on ehdottanut, että
10548: Helsingin yliopiston järje.styamuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 159
10549:
10550: asia pantaisiin pöydälle istuntoon, joka ' Menettelytapa hyväksytään.
10551: alkaisi tunnin kuluttua tämän istunnon
10552: päätyttyä; Kutsun tätä ehdotusta ed. Aat- P u h e m i e s : Äänestyksessä ehdotan
10553: telan ehdotukseksi. Ed. Vilhula ed. Karek- meneteltäväksi sillä tavalla, että ne, jotka
10554: sen kannattamana on ehdottanut, että asia kannattavat, että asia pannaan pöydälle
10555: pantaisiin pöydälle keskiviikkona kello 19 seuraavaan eli tänään, keskiviikkona pidet-
10556: alkavaan istuntoon. Kutsun tätä ehdotusta tävään istuntoon, äänestävät ,jaa''; jos
10557: ed. Vilhulan ehdotukseksi. Ed. Forstadius ,ei'' voittaa, on ed. Forstadiuksen ehdotus
10558: ed. Simojoen kannattamana on ehdottanut, hyväksytty.
10559: että asia pantaisiin pöydälle torstaina kello
10560: 8 alkavaan istuntoon. Kutsun tätä ehdo-
10561: tusta ed. Forstadiuksen ehdotukseksi. Ed. Åänestys ja päätös:
10562: Kivioja ed. Lampisen kannattamana on
10563: ehdottanut asiaa pöydälle siihen istuntoon, Puhemies: Kehoitan niitä edustajia,
10564: joka ensiksi pidetään sen jälkeen kuin työ- jotka äänestävät ,ei", nousemaan seisoal-
10565: järjestyksen 30 § :ssä mainittu työsuunni- leen.
10566: telma on vahvistettu. Kutsun tätä ehdo-
10567: tusta ed. Kiviojan ehdotukseksi. Ed. Bran- Kun tämä on tapahtunut, toteaa
10568: der on ehdottanut, että asia pantaisiin
10569: pöydälle keskiviikkona kello 14 alkavaan P u h e m i e s : Vähemmistö.
10570: istuntoon, mutta sitä ehdotusta ei huoma-
10571: takseni ole kannatettu, joten se ei tule Eduskunta on siis päättänyt panna
10572: äänestykseen. asian p ö y d ä 11 e seuraavaan istuntoon.
10573:
10574: Selonteko myönnetään ~ikeaksi.
10575:
10576: Puhemies: Mitä .t<e~htyihin ehdotuk- Pöydällepano :
10577: siin tulee, niin katson, että istunnon alka-
10578: misajan kellonmäärän määrääminen kuuluu P u h e m i e s: Pöydällepanoa varten esi-
10579: p.uhemiehetle, joten en kwtso voivani wlis- tellään valtiovarainvaliokunnan mietintö
10580: taw äänestettäväksi .tehtyjä ehdotuksia, n :o 1, joka on edustajille jaettu.
10581: mikäli ne koskevat näitä 1oollonmääriä, ja sil-
10582: loin lanlreaa ed. Heiniön ehdotus, jonka
10583: mulkaan asia pantaisiin pöydälle seuraavaan Ehdotuksen laiksi väkijuomayhtiön verotta-
10584: istuntoon, yhteen •niitten ehdotusten kaTIBSa, misesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä
10585: jotka1 .tarkoittavat asian p'öydälle~panoa tä-
10586: hän keskiviikkopäivään. Näin ollen tulee sisältävä hallituksen esityksen n :o 2 joh-
10587: äänestettäväksi kes'kiviikon, siis tämän päi- dosta laadittu valtiovarainvaliokunnan mie-
10588: vän ja torstain istuntojen välillä. Mitä tintö n :o 1 esitellään ja p a n n a a n p ö y-
10589: tulee ed. Kivj,ojan ehdotukseen, että asia d ä ll e seuraavaan istuntoon.
10590: pantaisiin pöydälle siihen istuntoon, joka
10591: ensiksi pidetään sen jälkeen kuin työjär-
10592: jestyksen 30 §:ssä mainittu työsuunnitelma
10593: on vahvistettu, niin en katso voivani aset- P u h e m i e s: Eduskunnan seuraava is-
10594: taa myöskään sanottua ehdotusta äänestettä- tunto on tänään kello 9.
10595: väksi, koska näillä ylimääräisillä valtiopäi-
10596: villä ei työsuunnitelmaa ole tarvis tehdä.
10597:
10598: Ed. K i v i o j a: Turhan riidan välttämi-
10599: seksi minä en pyydä puhemiehen menette- Täysistunto lopetetaan keskiviikkona tam-
10600: lyä perustuslakivaliokuntaan, vaikka kyllä mikuun 23 päivänä kello 0,10.
10601: katson, että ehdotuksestani olisi ollut äänes-
10602: tettävä ja että suuri valiokunta tarvitsisi Pöytäkirjan vakuudeksi :
10603: työsuunnitelmaa, ettei siellä asia menisi
10604: hunningolle. Anton Kotonen.
10605: 8. Keskiviikkona 23 p. tammikuuta 1935
10606: kello 9.
10607:
10608: Pä.iväjärjestys. Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
10609:
10610: I l m o i t u k s i a. 1) Ehdotukset laiksi Helsingin yliopiston
10611: Siv. järjestysmuodon perusteista annetun lain
10612: Ensimmäinen käsittely: muuttamisesta ja laiksi Helsingin yliopis-
10613: ton järjestysmuodon perusteista annetun
10614: 1) Ehdotukset laiksi Helsingin yli- lain täytäntöönpanosta.
10615: ()piston järjestysmuodon perusteista
10616: annetun lain muuttamisesta ja laiksi Esitellään perustuslakivaliokunnan mie-
10617: Hclsingin yliopiston järjestysmuodon tintö n :o 1 ja otetaan e n s i mm ä i s e en
10618: perusteista annetun lain täytäntöön- k ä s i t t e l y y n siinä valmistelevasti käsi-
10619: panosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 telty hallituksen esitys n :o 1, joka sisältää
10620: A s i a k i r j a t : PerustuslakivaiJ.io- yllämainitut lakiehdotukset
10621: kunnan mietintö n :o 1; hallituksen
10622: esitys n :o 1. P u h e m i e s: Käsittelyn pohjana on
10623: 2) Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön perustuslwkivaliokunnan mietintö n :o 1.
10624: verottamisesta ja sen vuosivoiton käyt-
10625: tämisestä .................... · ... .
10626: A s i a k i r j a t: Valtiovarainvalio- Keskustelu:
10627: kunnan mietintö n :o 1; hallituksen
10628: <esitys n :o 2. Ed. L i n k o m i e s: Herra puhemies!
10629: Hallitus on ilmoittanut, että sen on ollut
10630: pakko kutsua eduskunta ylimääräisille val-
10631: Puhetta johtaa puhemies K a 11 i o. tiopäiville käsittelemään yliopiston kieliky-
10632: symystä, jotta tämä kansamme keskuudessa
10633: hajaannusta synnyttänyt riidanaihe saatai-
10634: siin pois päiväjärjestyksestä. Kiinnittä-
10635: Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi mättä enää huomiota siihen asian puoleen,
10636: edustajat Fagerholm, Oksanen, Paasivuori, joka jo on saanut täällä eduskunnassa sekä
10637: Pitkänen, Rantanen, Tanner, Toivola, Tyrni myös perustuslakivaliokunnan mietintöön
10638: ja Voionmaa. liitetyissä vastalauseissa kylliksi valaisua,
10639: nimittäin onko tällainen hallituksen toimen-
10640: pide valtiopäiväjärjestyksen hengen mukai-
10641: Ilmoitusasiat: nen, johon minä puolestani vastaan kieltä-
10642: västi, on syytä tarkastella, mitä hallitus on
10643: Loman pyynnöt. toimenpiteellään saanut aikaan. Nyt saat-
10644: taa nähdä, että hallituksen toimenpiteestä
10645: Vapautusta eduskuntatyöstä saavat sai- on ollut seurauksena ainoastaan hajaannuk-
10646: rauden takia täksi päiväksi ed. Oksanen sen lisääntyminen. Jo ennakolta olisi pitä-
10647: ja kunnallisten tehtävien takia osittain nyt olla selvää, että tällä tavoin kylvetään
10648: torstaiksi osittain ·perjantaiksi ed. Lampi- tuulta ja niitetään myrskyä. Onhan täällä
10649: nen. eduskunnassa nyt nähtävissä, että hallituk-
10650: sen toimenpide on johtanut ka:hden leirin
10651:
10652: 21
10653: 162 Keskiviikkona 23 ·p. tammikuuta 1935.
10654:
10655: muodostumiseen, jotka erottaa toisistaan mauttaen niistä monenlaisi:sta haitoista,
10656: niin syvä juopa, että ne ovat jyrkästi toi- joita sellaisen ehdotuksen toteuttaminen ai-
10657: siansa vastassa. Epäluulo eri mielipide- heuttaisi. Konsistorille ei sen jälkeen ole
10658: suuntien välillä on lisääntynyt eikä mo- annettu tilaisuutta lausua mielipidettään
10659: nesti enää uskota vastapuolen hyvään tah- uusista hallituksen valmistamista esityk-
10660: toonkaan. Perustuslalkivaliokunnassa saa- sistä, ei myöskään siitä, joka nyt on edus-
10661: tiin nähdä, ,että enemmistönä olevan mieli- kunnassa käsiteltävänä. Mutta epäilemä-
10662: pidesuunnan edustajat kohtelivat vähem- töntä on, että täitä esitystä vastaan tehtäi-
10663: mistöä, tekisi melkein mieli sanoa suurella siin samat painavat muistutukset kuin sitä
10664: häikäilemättömyydellä, joka taas nostatti ehdotusta vastaan, josta konsistori viimeksi
10665: suuttumusta vähemmistön taholla. Onko lausui mielipiteensä. On siis ilmeistä, että
10666: siis tosiaankin odotettavissa, että vältettäi- ikonsistori on tällai'Sta ratkaisua vastaan ja
10667: siin tulevaisuudessa hajaannusta sellaisella kansleri on nimenomaan ilmoittanut sitä
10668: toimenpiteellä, joka jo näin heti alussa vastustavansa perustellen käsitystänsä erit-
10669: synnyttää tällaisia ristiriitoja. Sitä sallitta- täin painavilla asiallisilla syillä. Yliopiston
10670: neen suuresti epäillä. kansleri ja konsistori, ne viranomaiset, joi-
10671: Mitä taasen tulee siihen asialliseen rat- den tehtäväksi joutuisi uuden yliopistolain
10672: kaisuun, joka hallituksen esityksen poh- soveltaminen, eivät siis rpidä tarkoituksen-
10673: jalla tapahtuisi, ei sekään ole sellainen, että mukaisena sellaista järjestelyä, joka esi-
10674: se voisi lieventää sitä hajaannusta, jonka tykseen si,sältyy.
10675: yliopistokysymys kieltämättä on kansamme Tyytymättömyys tulee epäilemättä lisään-
10676: kegkuudessa aiheuttanut. Ei näet llllissään tymään, sen jälkeen kuin käytännössä on
10677: tapauksessa ole odotettavissa, että täysin saavutettu kokemusta lain soveltamisesta.
10678: suomalaisen yliopiston vaatimus, jota suo- Sillä selvää on, että jos laki tulee hyväk-
10679: malaisen sivistyksen 'tulevaisuuden nimessä sytyksi ja toteutetuksi, !kielelliset ristirii-
10680: on pidettävä luonnollisena ja oikeutettuna, dat yliopistossa vain lisääntyvät. Tämä joh-
10681: lakkaisi sitten kuin hallituksen esitys ehkä tuu siitä, että yliopiston yhtenäisyys hä-
10682: tulee laiksi. Tämä suomalaisen yliopiston viää, kun perustetaan ruotsinkielisten pro-
10683: vaatimus on näet niin juurtunut kansaam- fessorien oma hallintoelin, joka varsinaisen
10684: me sen syviä rivejä myöten, ettei sitä enää konsistorin rinnalla saa aivan itsenäisen
10685: voida saada poistetuksi. Yliopiston kans- aseman. Siitä on varmasti johtuva monia
10686: leri on epäilemättä oikeassa, kun hän val- hankauksia, jotka tulevat ylläpitämään kär-
10687: tioneuvoston pöytäkirjaan liittämässään lau- jistyneitä suhteita €rikielis1ten yliopiston-
10688: sunnossa sanoo, että yliopiston kielikysy- ope'ttajien välillä. Kielipoliittiset näkökoh-
10689: mys on poistettavissa päiväjärjestyksestä ai- dat saavat tämän lakiesityksen mukaan
10690: noastaan siten, että Helsingin yliopisto paljon helpommin ja varmemmin vaikutus-
10691: muutetaan puhtaasti yiksikieliseksi suoma- alaa yliopiston sisäisessä elämässä, kuin nyt
10692: laiseksi yliopistoksi. Tämä kanslerin mieli- on asianlaita. Siihen on kansleri lausun-
10693: pide olisi hallituksenkin ollut syytä ottaa nossaan täysin oilkeutetusti viitannut.
10694: huomioon eikä sivuuttaa sitä, niinkuin nyt Yliopistoviranomaiset eivät siis tule ole-
10695: tapahtui. maan tyytyväisiä hall:i'tuksen esitykseen.
10696: Kun tämän llllainitsen, olen samalla vii- Selvää on myöskin, että opiskeleva nuoriso
10697: tannut siihen tosiasiaan, että vastuunalai- tulee olemaan tähän ratkaisuun suuresti
10698: set yliopistoviranomaiset ovat hallituksen tyytymätön. Opiskeleva nuoriso on asetta-
10699: esitykseen sisältyvää yliopistokysymyksen nut tinkimättömäksi vaatimuksekseen täy-
10700: ratkaisua vastaan. Hallituksen esitys ra- sin suomalaisen valtionyliopiston luomisen.
10701: kentuu olennaisesti samalle pohjalle ikuin On epäilemä:ttä liian herkkäuskoista luulla,
10702: se opetusministeriössä vuonna 1933 laadittu että se tulisi tuosta vaatimuksestaan luopu-
10703: ehdotus, jossa esitettiin Helsingin yliopis- maan, jos hallituksen esitykseen sisältyvä
10704: ton yhteyteen liitettävän ruotsinkielisen järjestely pan111aan toimeen. Sitä vähem-
10705: korkeakoulun perustamista. Ero on itse män on syytä uskoa, että niin tulisi käy-
10706: a'siassa vain siinä, että tässä esitYJksessä ei mään, kun ylioppilasnuorison vaatimusta
10707: käytetä nimeä ruotsinkielinen korkeakoulu. kannattaa valtavasti suurin osa suomenkie-
10708: Tätä ehdotusta yliopiston konsistorin enem- listä porvarillista kansanainesta. Painok-
10709: mistö asettui jyrkästi vastustamaan huo- kaasti on aihetta tehostaa, että täysin suo-
10710: He•lsimgin ylio'p,isto·rr jädestysmuodon ·perusteita ko s·kev·an lain muuttaminen.
10711: 1 163
10712:
10713: menkielisen valtionyliopiston luominen on fessorinvirkojen luvun tarpeettoman suu-
10714: historiallinen välttämättömyys, jo:nka to- reksi. Nykyään runtaa ruotsinkielistä ope-
10715: teuttamista ei voi siirtää kauaksi eteenpäin. tusta suhteellisuusperiaatteen mukaan 17
10716: Miksi siis yrittää sellaista väliaikaista toi- professoria, ja tämä luku tu1ee jatkuvasti
10717: menpidettä, joka ei lopultakaan monia tyy- alenemaan sitä mukaa kuin ruotsinkielis-
10718: dytä ja johon nimenomaan· ne, joita asia ten y1ioppnaiden luku suomenkielisiin ver-
10719: lähinnä koskee, yliopiston opettajat, ovat rattuna suhteellisesti vähenee. Nykyisin on
10720: ilmaisseet tyytymättömyytensä. Tällä esi- yliopistoon kirjoitetuista ylioppilaista jon-
10721: tykseiJ:lä ja sillä menettelytavalla, jota hal- kin verran yli 17 % ruotsinkielisiä, mutta
10722: litus on käyttänyt saadakseen asian hyväk- tämä luku tulee muutamien vuosien lm-
10723: sytyksi, .ei hallitus Jopultakaan mitään voita. luessa alenemaan. Sen näkee siitä, että
10724: Hajaannus vain lisääntyy, ristiriidat !kär- uusien, viime syksynä yliopistoon kirjoit-
10725: jistyvät ja sivistykselliset voimat heikenty- tautuneiden ruotsinkielisten y[ioppilaiden
10726: vät keskinäisessä kamppailussa. luku oli enää ainoastaan vähän yli 14 %.
10727: Mitä tulee hallituksen esityksen yksityis- Hallitus on esim. rajrutellut maatalous-
10728: kohtiin, on myönnettävä, että siihen sisältyy metsätieteelliseen tiedekuntaan perustetta-
10729: kaksi rtärkeätä parannusta mykyiseen yli- vaksi yhden ruotsinkielisen professorinvi-
10730: opistolakiin verra:ttuna. Ensinnäkin tulisi ran. Tällaisella yhdellä professorinvirallla
10731: kaikissa vakinaisissa tutkintoaineissa ole- jossakussa tiedekunnassa ei voi olla min-
10732: maan suomenkieliset professorinvirat, joi- käänlaista käytännöllistä merkitystä. Nyt-
10733: den haltijaim ei tarvitsisi miHään tavalla hän jo on havaittavissa, että pienissä tiede-
10734: huolehtia ruotsinkielisestä opetuksesta ·eikä kunnissa annettu ruotsinkielinen opetus on
10735: myöskään tutkia ruotsinkielisiäkään yliop- käytännötlisesti merkityksetön. Ruotsinlkie-
10736: pilaita muulla kuin suomenkielellä. Toi- liset ylioppilaat eivät edes itse käy aina
10737: seksi on tärkeä parannus se, että kaikkien sil[oinkaan, kun he asianomaista ainetta
10738: yliopiston opettajien, jotka on asetettu suo- opiskelevat, näitä ruotsinkielisiä luentoja
10739: menkielistä opetusta varten, tulisi täydel- kuulemassa. Tämä johtuu siitä, että heidän
10740: lisesti hal.lita suomen kieltä. Siinä on juuri kuitenkin joka tapauksessa on kaikissa
10741: nykyisen lain suurin he~kkous, että sen mu- muissa aineissa kuunneltava suomenkielisiä
10742: kaan voi tapahtua niin, että tärkeänkin ai- luentoja. Kun ajattelee tätä yhtä professo-
10743: neen professori saattaa suhteellisuusperiaat- rinvirkaa mruatalous-metsätieteellisessä tie-
10744: teen toteuttamiseksi, vieläpä vasten tillh- dekunnassa, niin joutuu sen olemassaolo
10745: toaan, joutua luennoimaan ruotsiksi ja että sitä omituisempaan valoon, ik:un hallitus sa-
10746: yliopiston opettajilta yleisesti vaaditaan malla elhdottaa n. s. ruotsinkielisen kolmuk-
10747: vain jommankumman kotimaisen kielen täy- sen perustamista, joka suorittJaisi ehdolle-
10748: dellistä taitoa, minkä johdosta suomenkie- panot kaikkiin ruotsaJaisii:n opettajanvirkoi-
10749: listä opetusta antavat monet opettajat, jotka hin. Kun siis tällainen maatalous-metsätie-
10750: eivät täydellisesti hallitse suomea. Nämä teerlisen tiedekunnan ainoa pro:llessorinvirka
10751: epäkohdat tulisivat nyt !kyllä poistetuiksi. tulisi täytettäväksi, ei siinä elimessä, joka
10752: Samaten on paramnukseksi katsottava se toimittaa ehdollepanon, tulisi olemaan ai-
10753: hallituiksen esitykseen sisältyvä ehdotus, noatakaan maatalous-metsätieteellisten rulo-
10754: että kanslerin toimi vakinaistettaisiin. Ko- jen edustajaa. Ehdo11epanon tulisivat toi-
10755: kemus nykyisten yliopistolakien voimassa- mittamaan juristit, lääkärit, historiallis-
10756: oloajalta osoittaa, että kanslerin toimikau- kielitieteellisen osaston ja matemaattis-luon-
10757: den määrääminen 5-vuotiseksi ei osunut oi- nontieteellisen osaston ruotsinkieliset pro-
10758: keaan, vaan että tällaisesta kanslerintoimen fessorit. Puheena oieva professori, .sen jäl-
10759: väliaikaisuudesta koituu monia käytännölli- keen !kuin hän virlkaansa astuu, saa sijan
10760: siä haittoja (Ed. Räisänen: Kansleri pois maatalous~metsätieteellisessä tiedekunnassa,
10761: ylioppilastutkintolautakunnasta !) . Se ei mutta maa'talous-metsätieteellisen ti,edekun-
10762: kuulu tähän. nan professorit eivät vähimmälläkään ta-
10763: Mutta näitä etuja vastassa on esi:tyksessä va1la voi vaikuttaa siihen, kuka heidän vir-
10764: monia arveluttavia, vieläpä suorastaan va- kaveljekseen tulee. Täytyyhän toki myön-
10765: hingollisia säännöksiä. E!nsinnäkin on hal- tää, että järjestely, joka johtaa tällaisiin
10766: litus esittänyt, niinlkuin viime syksynäkin tuloksiin, on onnistumaton.
10767: annetussa esityksessä, ruotsinkielisten pro- Viimesyksyis'een €Sitykseen verrattuna si-
10768: 164 Keskiviik'k:ona 23 p. tammikuuta 1'935.
10769:
10770: sältyy esillä oleVIaan hal~ituksen esitykseen koskevista laeista ja asetuksista tulee kon-
10771: se muutos, että ruotsinkielisten kiinteiden sistorin saada antaa lausuntonsa. Ja vielä
10772: professorinvirl\:ojen lu!kua on lisätty. Sa- selvemmin lausutaan sama periaate yli-
10773: malla on vastaavasti vähennetty vaihtuvia opistolain 4 §:ssä, jossa sanotaan: ,Halli-
10774: professorinvirkoja. Perustelut tälle toimen- tus älköön yliopistoa koskevaa asiata rat-
10775: piteelle ovat erinomaisen laihat. Hallitus kaisko, ennenkuin konsistorilla on ollut ti-
10776: on aikaisemmin 'aj atellut, että lainopillisessa
10777: 1 laisuus lausua mielensä.'' Tämä säännös
10778: tiedekunnassa tulisi olemaan, niinkuin velvoittaa hallituksen, ennenkuin se tekee
10779: asianmukaista olisikin, yksinomaan vaihtu- yliQpistoa koskevassa asiassa päätöksen,
10780: via ruotsinkielisiä professorinvirlmja. Nyt kuulemaan siitä konsistorin mielipidettä.
10781: on halläus tullut siihen tulokseen, ~että näi- Nyt hallitus ilmeisestikin on asettunut sel-
10782: den professorinvirkojen tulisikin olla kiin- lailselle kannalle, että lausunto voidaan pyy-
10783: teitä, ja tätä perustelLaan viittaamafia sii- tää vasta sitten, kun eduskunnan päätös
10784: hen hyötyyn, joka tulee lainopilliselle tie- asiasta jo on olemassa. Mutta tällainen se-
10785: teellemme sen edustajain läheisestä vuoro- litys on varmasti aivan kestämätön. Se
10786: vaikutuksesta näiden tieteiden harjoittajain näkyy jo Erichin Valtio-oikeudesta. Hän
10787: kanssa Skandinavian maissa. Tätä peruste- on nimenomaan siinä tulkinnut nämä sään-
10788: Ina minä luvalLa sanoen ei voi ensinikään nökset niin, että lausunto konsistorilta on
10789: ymmärtää. En ole voinut tähän asti havaita, pyydettävä ennenkuin esitys asiassa edus-
10790: että 10lisi minlkään!laista eroa professorien kunnalle annetaan. Tämän!hän ymmärtää
10791: suhteessa Skandinaviaan, ovatpa nämä pro- jo, jos ottaa huomioon, että hallitus antaes-
10792: fessorit sitten kiinteiden tai vaihtuvien pro- saan esityksensä sitoo kätensä. Jos siis
10793: fessorinvirkojen haltijoita. Samanlaisia eduskunta esityksen hyvä;ksyy, ei jälkeen-
10794: professorejahan he joka tapauksessa ovat päin hankittavalla konsistorin lausunnolla
10795: ja sama päJtevyys heillä on. voi olla enää minkäänlaista asiallista mer-
10796: Arveluttavana muutoksena viimesyksyi- kitystä. Eihän lainsäätäjän tarkoitus ole
10797: seen esitykseen on pidettävä myöskin sitä, saattanut olla, että konsistorin lausunnoita
10798: että uudessa esityksessä on uusien ruotsin- voitaisiin riistää kaikki asiallinen vaikutus
10799: kielisten professorinvirkojen perustaminen sellaisella menettelyllä, jota hallitus nyt on
10800: tehty mahdolliseksi vuotuisen tulo- ja meno- käyttänyt. En epäile leimaamasta hallituk-
10801: arvion puitteissa. Tämähän tulee johta- sen menettelyä selvästi lainvastaiseksi.
10802: maan siihen, että yliopiston kielikysymys Mitä osakuntalaitokseen muuten tulee,
10803: saadaan joka vuosi budjetin yhteydessä niin on sen merkityksestä jo aikaisemmin
10804: täällä eduskunnassa käsiteltäväksi ja että huomautettu. En tahdo tässä yhteydessä
10805: myöskin poliittinen kaupankäynti ruotsalai- ryhtyä kuvailemaan sitä kasvattavaa ja si-
10806: sesta opetuksesta tulee eduskunnassa yhä vistyksellistä vaikutusta, joka osakunnilla
10807: edelleen jatkumaan. 'l'ällainen säännös, joka on ollut ja yhä edelleen on. Kiinnitän huo-
10808: hallituksen uuteen esitykseen sisältyy, on miota vain siihen, mikä nimenomaan kos-
10809: vain omiansa yhä ylläpitämään sitä hajaan- kee yliopiston sisäistä elämää, nimittäin yli-
10810: nusta, joka tästä kysymyksestä aiheutuu, opiston hallintoviranomaisten kurin pitoval-
10811: eikä suinkaan poistamaan asiaa päiväjär- lan käyttämistä. Yliopistollinen kurinpito-
10812: jestyksestä. järjestelmä edellyttää välttämättömästi osa-
10813: Kaikkein vahingollisin kohta hallituksen kuntien olemassaoloa, sillä osakuntien ku-
10814: uudessa esityksessä on mielestäni se, joka raattorien välityksellä yliopiston rehtori
10815: koskee osakuntapakon poistamista. Se ei hankkii ylioppilaista itselleen ne tiedot,
10816: kuulu kiinteästi yliopiston kielilainsäädän- jotka hän kurinpitovaltaansa käyttäessään
10817: töön, jota haHitus lähinnä tässä esityksessä tarvitsee. Jos hallituksen esityksen laiksi
10818: on tarkoittanut muutettavaksi. Hallitus on tulemisen jälkeen tulee olemaan yliopistossa
10819: kumminkin ryhtynyt tällaiseen toimenpitee- sanokaamme esim. 4,000 ylioppilasta, jotka
10820: seen, joka tietää sen osakuntiin kuulumis- eivät kuulu mihinkään osakuntaan, niin on
10821: velvollisuuden poistamista, hankkimatta yliopiston rehtorin kurinpitovallan käyttä-
10822: konsistorin lausuntoa sillä tavoin, kuin sekä minen suuresti vaikeutunut. Tämä on
10823: hallitusmuoto että voimassa oleva yliopisto- seikka, johon kannattaa asian yhteydessä
10824: laki olisivat edellyttäneet. Hallitusmuodon kiinnittää suurta huomiota.
10825: 77 §:ssä näet säädetään, että yliopistoa Perustuslakivaliokunta on vielä tehnyt
10826: Helsi•ngin yliopiston: järjestysmuodon perusteita koskev·an lain muuttaminen. 165
10827:
10828: hallituksen esitykseen huononnuksia, niin- että Helsingin yliopisto on oleva täysin
10829: kuin opetusministeri täällä eilen mainitsi. yksikielinen ja suomalainen.
10830: Valiokunta on poistanut €sityksestä pykä- Ruotsinkieliseltä taholta on hrullituksen
10831: län, joka tarkoittaa kanslerin toimen vaki- esityksen mukaista, mutta vi·elä pidemmälle
10832: naistamista. Valiokunta on samoin muut- ruotsalaisen opetuksen eduksi menevää jär-
10833: tanut osakuntia ja ylioppilaskuntaa koske- jesbelyä puolustettu sillä, että jos vain
10834: van pykälän siihen muotoon, että myös yli- ruotsinkielisten vaatimukset otetaan huo-
10835: oppilaskuntaan kuuluminen tulee vapaa- mioon, ei sen lojaalisempaa väestöä voi olla,
10836: ehtQiseksi. Samalla valiokunta on aivan kuin maamme ruotsinkieliset ovat. Mutta
10837: tahallisesti lisännyt hallituksen esityksen tähän on sanottava, että kohtuuttomiin vaa-
10838: tehoa osakuntien heikentämisessä sikäli, timuksiin ei maan suomenkielinen pääväestö
10839: että se on määrännyt, ettei niiltä ylioppi- voi mukautua. Sitä pai:tsi on tehostettava
10840: lailta, jotka eivät kuulu ylioppilaskuntaan nimenomaan ed. von Bornille, että pelkät
10841: tai osakuntiin, saa sen johdosta kantaa mi- vakuutUJkset lojaalisuudesta eivät riitä,
10842: tään maksuja. Onhan selvää, että jos täl- vaan että on tarpeen myös tekoja. Onko se
10843: lainen säännös tulee voimaan, uudet yli- lojaalisuutta, että kaikkialla ruotsinkielisen
10844: oppilaat, jotka yliopistoon tulevat ja jotka väestön asuma-alueilla näkee salkoihin ve-
10845: eivät vielä osakuntien merkitystä tajua, ei- dettävän ei valtakunnan lippua, vaan pu-
10846: vät osakunrtiin liity (Ed. Räisänen: Tämä nakelrtaisen vaatteen (Keskustasta: Häpeäl-
10847: periaate ratkaistiin jo uskonnonvapauslain listä!). Ja onko se lojaalisuuttaa, että ruot-
10848: yhteydessä!). Uskonnonvapauslaki on jota- sinkielisille ylioppilaille ei ole kelvannut
10849: kin aivan toista, sillä ihmis·en uskonnolli- samanmuotoinen Y'lioppilaslakki, jota hei-
10850: set tarpeet vaikuttavat sen, että hän ei dän suoma:lai·set ylioppilastoverinsa käyttä-
10851: kirkosta eroa, kun sitä vastoin Y'lioppilaita vät. Ruotsinkieliset ylioppilaa:than hylkäsi-
10852: ei ole osakuntiin liittämässä sellainen suhde, vät niihin aikoihin, jolloin n. s. itäruotsa-
10853: joka kirkkokunnan jäsenellä on kirkkoon. laisuus alkoi saada maassamme vankkaa
10854: Jlhminenhän yleensä syntyy kirkon jäse- jalansijaa, entisen muotoisen ylioppilaslak-
10855: neksi. Hänen täytyy siis nimenomaan il- kinsa, joka oli samanlainen kuin se mitä
10856: moittaa siitä luopuvansa. Ei näin ollen voi suomenkieliset ylioppilaat yhä edelleen
10857: verrata toisiinsa kirkkoa ja osakuntaa. Osa- käyttävät. Ruotsinkieliset ylioppilaat otti-
10858: kuntaan liitytään, kirkkoon ei .tarvitse liit- vat käytäntöön Ruotsissa käytetyn tyyppi-
10859: tyä, koska useimmat kirkon jäsenet van- sen lakin, joka jokaiselle osoittaa, että he
10860: hempiensa mukana tulevat siihen ilman katsovat olevansa lähempänä Ruotsin yli-
10861: muuta kuuhunaan (Ed. Räisänen: IKL:n oppilailta kuin Suomen suomenkielisiä yli-
10862: uskontohan se on osakunnissakin pakollista! oppilaita. He ovat siis nimenomaan ilmais-
10863: - Puhemies koputtaa). Sii!hen minun ei seet halunsa eristäytyä suomenkielisistä sa-
10864: tarvitse vastarta (Ed. Räisänen: Ei kykene massa yliopistossa opislmlevista tovereis-
10865: vastaamaan !) . taan, ja tämä tapahtui jo paljon aikaisem-
10866: Kun kaikki nämä nykyisen järjestelyn min kuin oli ilmaantunut vähintäkään ai-
10867: huononnusta merkitsevät säännökset ottaa hetta sellaiseen väitteeseen, jota ruotsinkie-
10868: huomioon, ei lakiehdotusta mitenkään voi liset usein toistavat, että muka suomalaiset
10869: hyväksyä, vaikkapa asettuisikin sille kan- ovat pakoittaneet heidät siihen eristäytymi-
10870: nalle, että tällä kemaa voitaisiin toistaiseksi seen, jota he harrastavat.
10871: tyytyä väliaikaiseen ratkaisuun. Sitäpaitsi M:onia muita esimerkkejä voi esittää ruot-
10872: on tehostettava, että asiat ovat kehittyneet salaisten eristäytymishrulusta. Eikä monasti
10873: siihen asteeseen, ettei väliaikainen ratkaisu myöskään lojaalisuus ole ollut niin suuri
10874: enää ole mahdollinen. Ainoa mahdolEnen kuin sillä taholla usein halutaan korostaa.
10875: ratkaiSu on Helsingin yliopiston muutta- Muistakaamme vain nimitystä ,finländare",
10876: minen täysin suomenkieliseksi. Ruotsinkie- jonka suomen suomenkielinen väestö jyr-
10877: lisen opetuksen järjestämistä, jonka tulee kästi torjuu luotansa, mutta jota ruotsin-
10878: tapahtua Helsingin yliopiston ulkopuol<Blla, kielisemme yhä ·edelleen tästä huolimatta
10879: olisi kanslerin ehdotuksen mukaisesti ase- käy.ttävät. Ruotsinkielisellä väestöllä ei siis
10880: tettava valmistamaan valrtion komitea, jonka ole oikeutta vaatia erikoista palkkiota lo-
10881: olisi tehtävä ehdotuksensa sillä pohjalla, jaalisuutensa johdosta. Mutta sen, mikä
10882: 166 Keskiviikkona 23 p. tammikuuta 1935.
10883:
10884: sille orkeuden ja kohtuuden mukaan kuu- työläisten ja ruumiillisen työntekijäin lap-
10885: luu, olen aina siHe vaJ.mis myöntämään. set solmiavat toV'eruus- jopa ystävyysliit-
10886: Ed. Tanner sanoi lähetekeskustelussa pi- toja, jotka kestävät kolm elämänajan. Ol-
10887: tämässään puheessa, että yliopistoasia on koonpa niinkin, että nämä entiset ylioppi-
10888: kuudennen luokan kysymys, jota kohtaan laat joutuvat aikanaan eri aloille, jopa voi-
10889: suomalainen työmies ei tunne mielenkiin- vat liittyä erilaisiin valtioLlisiin aatesuun-
10890: toa. Tässä sosialistijohtaja taas täydelli- tiin, tove.ruus ja ystävyys voi siitä huoli·
10891: sesti erehtyi. Suomalaisen työmiehen kan- matta kestää. Meillä itsekullakin on var-
10892: nalta ·ei suinkaan ole yhdentekevää, millä maan siitä omako.htaisiakin kokemuksia.
10893: tavoin yliopistokysymys ratkaistaan. Sillä N)'!t on osakuntia syytetty siitä, että
10894: on muistettava, että kan:sanvalistuksenkin niissä politikoidaan. Mutta on huomattava,
10895: taso riippuu suur·eksi osaksi siitä, missä että osakunnissa on aina enemmän tai vä-
10896: hengessä korkeinta opetusta annetaan. Ed. hemmän ollut politiikkaa. Jo Snellman kir-
10897: Tanner lausui, että yliopiston profeSISorien jassaan ,,Suomen yliopphlas" sanoo, että
10898: joukossa on mustia taantumuksellisia, j•otka yliloppilaan samalla kun hän perusteellisesti
10899: taistelevat kansa[))valtaa vastaan. Mitään harjoittaa opintojaan on valppaasti seurat-
10900: hyvää häneHä .ei ·o1lut y1iopistosta sanot- tava yhteiskunnallisia, sivistyksellisiä y. m.
10901: tavana. Mutta hänen olisi toki sopinut kansaa .läheltä koSkevia aatteita, siis yli-
10902: mursta.a, mitä ovat Suomen kansan syville oppilaan tulee seurata politiikkaakin. Alle-
10903: riveille merkinneet ne yliopiston opettajat, kirj•oittaneen ylioppilasaikana, aikana joka
10904: jotka ovat antaneet opetusta kaMallisess.a sruttui muuten venäläissorron ja n. s. rou-
10905: hengessä. He ovat levittäneet elämänvalais- tavuosien mitä pahimpana aikana, ylioppi-
10906: tusta, j·oka on vrulillisesti lämmittänyt kaik- laa;t eivät tietysti voineet olla ai~an vä:lin-
10907: kia tämän kansan koteja, kai:kk!ein köyhim- pitämattömiä politiikalle. Se olisikin ollut
10908: piäkin. Eivät aineelliset arvot ja sosialisti- aivan luonnotoruta, että ytlioppilaat eivät
10909: set puolueopit sittenkään lopulta voi tyy- olisi väl:Fttäneet politiikasta aikana, jolloin
10910: dyttää suoma·laisen työmiehen henkisiä tar- oli isänmaan kohtalo mitä vaikeimmassa
10911: peita. mksi hyvä käsitys on minuUa suo- tilanteessa. Muistan, että osakunnissa usein
10912: malaisesta työmiehestä. Varma vakaumuk- oli erittäin kiihkeitä keskusteluja ja väitte-
10913: seni orrki:n, että kansallisessa heng'essä toi- lyjä, jopa niin kiihkeitä, että usein .oli pe-
10914: miva suomalainen valtionyEopisto on koi- lättävissä .aivan käsin puhumistakin, mutta
10915: tuva siunaukseksi kaikille suomen kieltä ei nyt koskaan sentään niin pitkälle menty.
10916: puhuville kansankerroksille (Eduskunnasta: Mutta huolimatta näistä kiihkeistä keskus-
10917: Hyvä, hyvä !) . teluista monet asiat niitten yhteydessä se~
10918: visivät läsnäolijoille ja monet isänmaalliset
10919: Ed. Vaara m a: Herra puhemies! - asiat, jotka ylioppilaalle muuten olisivat
10920: Koska ylioppilasaikanani olen ollut jonkin- jääneet verrattain hämäriksi, tulivat sel-
10921: lainen osakunnan virkamies, luulen hie!IIlan vemmiksi ja rakkaus isänmaahan tuli yhä
10922: ymmärtäväni osakuntaelämää. <lämpimämmäksi ja lujemmaksi.
10923: Osakuntalaitoksessa mielestäni on miellyt- Jos ajattelemme n)ckyajan yhteiskuntaa,
10924: tävimpiä piirteitä se, että laitos rakentuu niin pidetäänhän nytkin .tava;ttoman tär-
10925: yksinomaan kotiseutuaatteen, eikä minkään keänä, että eri puolueisiin ja eri arutesuun-
10926: puolue-elämän näJkökohtien pohjalle. Koti- tiin kuuluvat ihmiset joutuvat tavalla tai
10927: seututunnehan on yksi niitä tunteita, joka toisella yhteistoimintaan. Ajatelkaamme nyt
10928: kyk!enee sekä nuoret että vanhat mitä voi- vain tätä eduskuntaa, jossa meitä on eri
10929: makkaimmin Hittämään samoja periaatteita puolue~tten jäseniä yhteistyössä. KyUä mi-
10930: ajamaan, ja kotrseututunnehan on se, joka nun käsittääkseni se on hyvin hyödyllistä
10931: sitten myöhemmin keihrttyy isänmaanrak- ja terveellistä, että me täällä yksissä
10932: kaudeksi ja laajemmaksi työksi koko syn- olemme. Vaikka meillä onldn erilaiset mie-
10933: nyillmaan hyväksi. Osrukunnil~a on suuri lipiteet, niin jos me tahdomme olla oikein
10934: sosialinen merkitys sen 'kautta, että siellä tunnollisia edustajia, me kuuntelemme
10935: kaikista eri yhteiskuntaluokista lähteneet mielellämme vastakkaisiakin mielipiteitä ja
10936: ylioppilaat kaikessa sovussa ja ystävyy- täytyyhän sitä silloiJl tällöin tunnustaa,
10937: dessä toimivat keskenään siellä viTkamies- että osa totuutta on leikattu niin yhtäälle
10938: ten ja maanv.iljelijäin, li·ikemiesten, käsi- kuin toisaallekin. Samoin kunnallisessa elä-
10939: Helsingin yliopiston järjestysmuodon' perusteita 'kotskev,an lain muut.taminen. 167
10940:
10941: mässä eri aatesuuntien yhteistoiminta on asioissa kuin kirjastoj:en perustamisessa,
10942: ohlut hyödyllistä. Muistan niin selvästi, mi- luentojen ja kotikoulujen pitämisessä kan-
10943: tenkä silloin, kun vasemmiston edustajat salle, sillä näinä Vlaikeina sortoaikoina pi-
10944: ensi kerran tulivat valtuustoihin, he esiin~ dettiiJn erittäin tärkeänä, että kansa saatiin
10945: tyivät hyvin jyrkästi. Näki selvästi, e:ttä herätettyksi ja va:listetuksi, niin että se kes-
10946: heihin oli istutettu se ajatus, että porva- täisi tuon venäläissorron pahat ajat, ja var-
10947: reissa ei ole kerrassaan mitään hyvää. maan siitä toiminnasta olikin suurta hyötyä
10948: Kaikkia heidän toimiaan on vain epäiltävä ja kansamme venäläisten viekoitukset kesti
10949: ja ankarasti arvosteltava (Ed. Lahdensuo: paremmin kuin ehkä muuten.
10950: Niin täällä :eduskunnassakin!). Samalla ta- Jos nyt 31ja:ttelemme, että osakuntalaitos
10951: valla juuri tää:llä:kin. Mutta sitten vuosien poistettaisiin, niirn eiväthän ylioppilaat var-
10952: kuluessa alkoivat nämä vasemmistolaiset maankaan jäisi ilman yhdistyksiä. Tieten-
10953: muuttua jo paljon tyynemmiksi. He huo- kin he perustaisivat sellaisila. Mutta ne tu-
10954: masivat, ettei suurilla sanoilla yksinomaan lisivat olemaan ertuJpää:ssä vain puolueyhdis-
10955: yhteiskuntaa paranneta, vaan järkevällä tyksiä. Minun mie~estäni tämä olisi tawk-
10956: toiminnalla ennenkaikkea ottamalla huo- sepäinmenoa, että nuoret ylioppilaat kas-
10957: mioon myötskin kansrulaisten ,taloudellinen vaisivat vain puoluekarsinoissa ollenkatalll
10958: kan:tokyky, sillä kaikissa parannuksissahan oppimatta tuntemaan toisinajattelevia ja
10959: tarvitaan paljon rahaa. Näin siis on kuu- niiden mielipiteitä. Kuten äsken sanoin,
10960: nailisenkin ~elämän alalla ollut hyötyä siitä, niin osakuntalaitoksen yhtenä hyvänä puo-
10961: että ·eri suuntien edustajat ovat yksissä toi- lena on se, että se on ollut ·eri yhteiskun1Ja-
10962: mineet. luolkkiin kuuluvia ylioppilaita yhdistä-
10963: Täällä ed. Linkomies jo huomautti siitä mä:ssä. Nyt tämä ylhdistävä side poistuisi
10964: mitenkä osakunnat ovat yliopiston viran- ja varmaankin sitten entiset ylioppilaat
10965: omaisille tärkeitä laitoksia ylioppilaitten myöhemmin olisivat aivan kiteytyneitä
10966: käytöksen ja 'esiintymisen valvojina. To- määrättyihin puoluenäkökantoihin ja hei-
10967: -dellakin, j,os osakunnat poistetaan, niin yli- dän olisi yhä vaikeampi oppia .toisi!a ihmi-
10968: opiston rehtori ja muut viranomaiset jou- siä ymmä~tämään ja antamaan arvoa nii-
10969: tuvat vaikeaan asemaan. Mitenkä he voi- den ehkä hyvillekin ja oikeutetuille mieli-
10970: vat seurata tuhan:si:en ylioppilaitten käy- piteille.
10971: töstä ja edesottamuksia. Osakunnat ovat Tuntuu kerrassaan kummalliselta, eutä
10972: ainoat, jotka siitä voivat pitää huolen. hallitus ja eduskunoon perustuslakivalio-
10973: Niinpä enn,enaikaan jokaisen osakunnasta kunta on mennyt osrukuntwlaitoksenkin
10974: eroavan piti saada osakunnan todistus, ja oleellisia sääntöjä muuttamaan välittämäJttä
10975: :siinähän nimenomaan arv,ost·eltiin käytös, ollenkaan hallitusmuodosta tai yliopisto-
10976: tavallisesti sanoilla ,käytös hyvä ja va- laista. Olisihan tässäkin rasiassa, niinkuin
10977: kaa". Luulen, että vielä ny'kyjäänkin käy- yliopistoasiassa yleensäkin, täytynyt toki
10978: tetään s3Jmoja arvostcluperusteita. Ja jos kuulla konsis~torin ja kanslerin miclipidettä.
10979: jonkwn 'käytöksessä oli todella moittimista, Mu:tta siitäpä ·ei ole välitetty. Tämä on
10980: niin tämä ,vakaa" jä:tettiin pois ja oli yli- enemmän kuin hämmästyttävää. Minun kä-
10981: oppilaalle sangen noloa lähteä sitten hake- sittääkseni osakuntalaitos olLsi kokonaan
10982: maan virkoja ja toimia, jos hänellä oli to- kuuluva yliopistoviranomaisten ll!allintopii-
10983: distuksessa vain ,käytös hyvä", mutta riin. Hallituksella ja eduskunnal~a ei kä-
10984: vakaa~sana puuttui. Minä en käsitä., että sittääkseni ole mitään tekemistä sellaisten
10985: jos nyt ei ole osakuntia, mitenkä. sitten käy. asioiden kanssa. Kyllä yliopistovi:rtanomai-
10986: Ylioppilaat ovat niinkuin linnut vain, jotka set ovat ennenkin osanneet yliopistoasioita
10987: lentelevät, eikä kukaan tiedä. heidän tulos- hoitraa ja va,stakin osaavat. Ei siihen tar-
10988: taan ja menosta:an sen enempää. vita eduskunnan tai hallitu'liisenkaan väliin-
10989: Täällä ovat jo aikaisemmin useat edusta- tu1oa. Jos osakuntaelämässä on heikkouk-
10990: jat puhuneet siitä, mitenkä suuri merkitys sia, tietystilhän niitä voi olla, niinkuin kai-
10991: osa!kunnilla on ollut kansanvalistuksen, ter- kessa inhimillisessä on jotakin heikkoutta,
10992: veydoohoidon ja muitten yleishyödyllisten niin sen kyllä voivat ne viranomaiset,
10993: asioitten ajajana. Siihen aikaan kun alle- joille asia kuuluu, korj,ata. Eräs tuollainen
10994: kirjoittanut oli ylioppilaana, ylioppilaat heikko kohta mielestäni on ollut se, että
10995: erittäin paljon hommailivat sellaisissa Ylioppilaslehteä on ylioppilaat pakotettu
10996: 168
10997:
10998: tilaamaan. Se ei käsittääkseni ole ollut on- maalaisliiton huonosta herra-onnesta, sillä
10999: nistunut toimenpide. Mutta niinkuin leh- ne lausunnot, mitä maalaisliiton eduskunta-
11000: distä olemme nähneet, niin yliopiston kon- ryhmän tah'olta oli lähetekeskustelussa tässä
11001: sistorihan on tähän asiaan jo puuttunut ja yliopistoasiassa esitetty, olivat täysin asial-
11002: antanut määräyksen, että sellainen pakko- lisia ja ikiihkottomia e~kä niissä oltu pie-
11003: tilaus on poistettava. Eihän nyt yleensä- nimmälläkään tavalla tahdottu hooStaa rii-
11004: kään ole suinkaan suositeltavaa, että ihmi- taa herra Tannerin enempää kuin hänen
11005: siä pakotetaan jotakin lehteä tilaamaan. Ei ryhmänsäkään kanssa. Onko nyt todellakin
11006: kai nyt v<asemmisto olisi suinkaan tyytyväi- niin, että niiden kahden luokan, jotka saa-
11007: nen, jos se paklotettaisiin täällä tilaamaan vat leipänsä ja toimeentulonsa ruumiillisen
11008: esim. Ajan Suuntaa ja Uutta Suomea, ruot- työn 'avulla, nimittäin tämän maan talon-
11009: sallaisista lehdistä en nyt mainitse, sillä tus- pojan ja tämän maan työväestön välinen
11010: kinpa vasemmisto oHsi kovin pahoillaan, jos juopa oli niin peloittavan vähäinen, että
11011: se pakotettaisiin niitä tilaamaan, taikka ed. Tannerin oli suorastaan pakko käydä
11012: sitten oikeistolaiset paikotettaisiin tilaamaan sitä lapioi;rnaan leveämmäksi.
11013: Sosialidemokrnattia. 'Toista on, jos saamme Lausuntonsa alkuosassa ed. Tanner koh-
11014: vapaMhtoisesti niitä lUJkea, niinkuin tietysti disti hyökkäyiksensä kansallisia piirejä vas-
11015: tuohla lukusalissa mielellämme luemmekin taan, jotka ovat muitten kansallisten kysy-
11016: myöskin toiseen aatesuuntaan kuu/luvia leh- mysten ohella nostaneet taistelun myöskin
11017: tiä. Mutta ,pa!kko on aina pah<asta. yliopistossamme vallitsevista kielioloista. Ed_
11018: Yhdyn täydellisesti ed. Linkomiehen te- Tannerin mielestä tämä taistelu on viritetty
11019: kemään vastalauseeseen 'sekä siinä, mikäli aivan keinotekoisella tavalla. On tehty val-
11020: se koskee ,osakuntalaitosta, että erikoisesti tavaa propagandaa, lausuu hän ja jatkaa:
11021: vielä 'Siinä, mikäli se koskee yliopiston suo- ,porvarillisissa lehdissä on aivan tärkeim-
11022: malaistamisasiaa. pänä asiana julkisessa keskustelussa ollut
11023: näitten kysymysten esille vetäminen. Koete-
11024: Ed. Hannula: Herra puhemies! - taan pitää kaikissa osissa maata kansalais-
11025: ()!len pyytänyt puheenvuoron lähinnä sen kOikouksia ja niittenkin avuH:a luoda mieli-
11026: lausunnon johdosta, jonka ed. Tanner tä- alaa. Kun kaiklkea tätä lukee ja kuulee, niin
11027: män asian lähetekeskustelussa esitti. luulisi todella suomalaisuuden ja suomalais-
11028: Mehän olemme täällä eduskunnassa tot- kansallisen asian olevan suuressa hädässä ja
11029: tuneet 'ed. Tannerin lausunnoil:le antamaan joutumassa raskaan sorron alaiseksi. Sen ta-
11030: suuren arvon siitä huolimatta, että olem- painenhan on sävy kaikessa tässä julkisessa
11031: mekin hänen kanssaan olleet asioista eri keskustelussa ollut. Onneksi ei asia kuiten-
11032: mieltä. Nämä Lausunnot nimittäin ovat kaan (Yle näin", vakuuttaa ed. Tanner..
11033: yleensä olleet asiallisia ja ne on esitetty mal- ,:Muutama kymmenen vuotta takaperin'',
11034: tillisesti ja tyyneesti, jollaista vain saattaa- jatkaa hän ,edelleen, ,olisi voinut tämmöisen
11035: kin odottaa itliDlletu:lta y'hteiskunnaUiselta voimakkaan touhun ymmärtää ja vielä siihen
11036: ja valtiolliselta toimihenkilöitä. Mutta se ailkaan, jolloin se sukupolvi" -lainaan edel-
11037: lausunto, minkä ed. Tanner lähetekeskuste- leen ed. Tannerin puhetta -, ,johon minä
11038: lussa esitti, poik!kesi me11koisella taVIalla hä- kuulun, opiskeli yliopistossa, olivat useimmat
11039: nen aikaisemmista puheenvuoroistaan. Ei luennotkin ruotsinkielisiä. Silloin voi todella
11040: voi välttyä siltä käsitykseltä, kuin olisi ed. vailittaa asiaintilaa ja silloin voi todeta että
11041: Tanner ol:lut suorastaan kiukkuinen kaikille meidän ruotsinkielinen ylälu:okkamme oli
11042: niille piireille, jotka tässä maassa uskalta- sokeudella lyöty. Se ei ajoissa pyrkinyt pa-
11043: vat esiintyä kansallisen asian puolesta, jotka nemaan oloja tyydyttävälle kannail.le.'' Ed.
11044: tässä maassa ovat uskaltaneet taistena suo- Tanner siis esittää aivan kuin räikeänä esi-
11045: malaisen yliopiston puolesta. Ennenkaikkea merk!kinä vuosikymmenien takaa sen seikan,
11046: koetti hän puheenvuorossaan käydä sen 1
11047: että hänen aikanaan ei vielä ollut mahdol-
11048: ryhmän kimppuun, johon allekirjoittaneet- lisuutta suomalaisilla ylioppilailla saada
11049: lakin on kunnia kuulua. Minulle jäi to- opetusta Suomen yliopistossa omalla äidin-
11050: dellakin arvoitukseksi, mistä herra Tanner kielellään. Silloin voi todella valittaa asiain
11051: olikaan saanut aiheen käydä nimenomaan tilaa, huudahtaa ed. Tanner.
11052: maalaisliiton kimppuun silllä tavalla, kuin On merikillinen sattuma, että juuri sa-
11053: hän kävi, puhuen milloin tunkioista, mil:loin mana päivänä kuin ed. Tanner täällä edus-
11054: Helsi•ngiu yliopiston järjestysmuodon' perusteita 'kaskeYan lain muuttaminen. 169
11055:
11056: kunnassa tämän dausuntonsa esitti, samana 1 koisella tavalla esiintyönnetyt ei pitäisi ol·
11057: päivänä Helsingin yli'opiston lääketieteelli- leukaan pailkkaansa, vaan että sililä ylioppi-
11058: sessä tiedekunnassa puhkeaa opintolakko lasnuorisolla, joka on lähtenyt taisteluun
11059: sen vuoksi, että suomenkielise<t opiskelijat yliopiston kieliolojen muuttamiseksi, on to-
11060: eivät saa opetusta omalla äidinkielel[ään. dellakin täysin asialliset syyt puolellaan.
11061: He esittävät tästä asianomaiselle opetta:jal- Jos ed. Tanner tarkkaan lukee hail.lituksen
11062: leen vaatimuksen, ja tämä opettaja, profes- esiltyksen perustelut tässä yliopistoasiassa,
11063: sori Cedercreutz selittää, että hänellä on ol- niin hän varmaankin tulee vakuutetuksi,
11064: lurt vilpitön aikomus käyttää näillä luen- että epäkohtia on muuallakin, ei vaan lääke-
11065: noiTha suomenkieltä, varsinrkin kun kuuli- tieteellisessä tiedekunnassa, ja että ylioppi-
11066: jain valtavin enemmistö on suomalaisia, lasnuorison yli vuosikymmenen ajan toistu-
11067: mutta hän on saanut lääketieteelliseltä tie- neet vaatimukset ovat näiden epälkohtien
11068: dåunnalta kuu1la, ettei se käy päinsä, synnyttämäit. Hallitushan ·esityksensä pe-
11069: koska sanottu tiedekunta suhteellisuusperi- rusteluissa ilmoittaa lähinnä pyrkivänsä
11070: aatetta noudattaen aikaisemmin oli määrän- valmistamaan suomenkieleUe valtionyliopis-
11071: nyt nämä luennot pidettäviksi ruotsinkie- ton opetuksessa ja hallinnossa sen aseman,
11072: lellä. Professori Cedercreutz ei näin ol!len joka sille kansan suuren enemmistön kie-
11073: katsonut voivansa poiketa tästä määräyk- lenä on katsottava vä'lttämättömästi kuulu-
11074: sestä eikä myöskään noudattaa suomalaisten van. Ja jatketaan näissä perusteluissa:
11075: lääketieteen kandidaattien toivomusta. Seu- ,Suomenkielisten ylioppilaiden ruotsinkie-
11076: rauksena tästä oli, näin !kertoo sanom,a- len taito on vuosi vuodelta heikentynyt,
11077: lehtiuutinen, että kaikki klinilkalla opiske- niin etteivät he enää samalla tavaHa kuin
11078: il.evat 35 suomalaista kandidaattia poistui aikaisemmin !kykene käyttämään hyväkseen
11079: luennolta, jolle sitten jäi vain klinikan 5 ruotsinkielistä yliopisto-opetusta. Suomen-
11080: ruotsa[aista kandidaattia. kielisellä ylioppilasnuorisolla on siis todel-
11081: Yliopisto, josta tässä on kysymys, on linen tarve saada opetuksensa suomeksi
11082: perustettu armonvuonna 1640, siis liki- kaikissa vars}naisissa aineissa.''
11083: pitäen 300 vuotta sitten, mutta ·vielä niin Tottakai näistä hallituksen esityksen pe-
11084: myöhään kuin v. 1935 ei suomenkielisillä rusteluista samoinkuin koko esityksen anta-
11085: opiskelijoilla tässä yliopistossa ole mahdol- misestakin käy selväälkin selvemmäksi, ettei
11086: lisuutta saada opetusta omalla äidinkielel- suomerrkielisellä ylioppilasnuorisolla ole
11087: lään, koska joiku merkininen lakiin ja ase- vielä tänäkään päivänä Suomen valtionyli-
11088: tulksiin perustuva suhteellisuusperiaate kiel- opistossa mahdollisuutta omalla äidinkielel-
11089: tää yliopiston professoria käyttämästä suo- ~ään saada opetusta kaikissa vakinaisissa
11090: menkieltä. Tämä professori ilmoitti tosin aineissa. Keskeisenä ajatuksena ed. Tanne-
11091: olevansa valmis luennoimaan sumneksi, rin lausunnossa on se, että ennenvanhaan,
11092: mutta hänellä ei ole mahdolJisuutta tehdä vuosikymmeniä sitten, saattoi opiske'levalla
11093: tätä lakeja ja määräyksiä rikkomatta. Suo- nuorisolla olla valittamisen aihetta yliopis-
11094: menkielisen opetuksen jakaminen .Suomen ton kielioloja kohtaan, mutta enää ei täl-
11095: ainoassa vahionyliopistossa on tästä päät- laiseen ole mitään syytä tai aihetta. Ny-
11096: täen ainakin eräissä tapauksissa rikollinen kyinen ylioppilasnuoriso, lausuu herra Tan-
11097: teko, joka voisi saattaa asianomaisen opet- ner, ei ule minkäännäköistä kansallista sor-
11098: tajan ristiritaan 'konsistorin määräysten toa joutunut kokemaan. Ja kuitenkaan
11099: sekä voimassaolevien lakien ja asetusten herra Tanner ·ei voi kieltää, että opinto-
11100: kanssa. Ed. Tanner lausui, että silloin vuo- lakko lääketieteellisessä tiedekunnassa on
11101: sikymmenet sitten, kun hän oli opintojaan puhjennut juuri vastalauseena sitä kansal-
11102: yliopistossa harjoittamassa, saattoi valittaa lista sortoa vastaan, mikä yliopistossamme
11103: asiaintilaa. Silloin oli hänen mielestään vieläkin vallitsee, silloinkuin siellä suomen-
11104: ruotsinkielinen yläluokkamme sokeudeUa kielisen opetuksen jakaminen on kiellettyä
11105: lyöty. Minusta näyttää siltä kuin nämä jopa lainvastaista. Itse herra pääministeri
11106: ed. Tannerin sanat pitäisivät paikkansa Helsingin Sanomille antamassaan haastat-
11107: vielä tänäkin päivänä. Niinikään näyttää telussa tämän avoimesti myöntää lausues-
11108: minusta myöskin siltä, että ed. Tannerin saan, että ,lakko sai alkunsa lääketie-
11109: voimakas puhe siitä, kuinka kansallisuus- teellisestä tiedekunnasta, jossa ruotsinkie-
11110: taistelu ja kielikysymys ovat vain keinote- linen professori ei lain mukaan voinut,
11111:
11112: 22
11113: 170 ·K eskiviik'kona 23 p. tammikuuta 1935.
11114: 1
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: vaikka tahtoikin, luen:noida suomeksi". Jos kuten sanottu, on kuudennen [uoka:n: kysy-
11120: professori Cedercreutz olisi suostunut suo- mys, muistaa ystävällisesti lausunnoissaan
11121: menkielisten opprlaittensa, jotka, kuten sa- meitä maalais'liittolaisiakin. Hän ei voi olla
11122: nottu, muodostivat kuulijain valtavan enem- ihmettelemättä sitä, että ,eduskunnassa ole-
11123: mistön, oikeutettuun ja luonnolliseen vaa- vat talonporkaisluokan edustajat eivät näe
11124: timukseen, olisi hän menetellyt pääministe- itsellään tärkeämpää tehtävää kuin puu-
11125: rinkin tulkinnan mukaan laittomasti. Lää- hata tämäntapaisten turhien asioitten
11126: ketieteellinen tiedekunta ei sitäpaitsi tee kanssa. Kovin yläilmoissa liikkuvat siNoin
11127: poikkeusta, vaan eräissä toisissa tiedekun- miehet, joiden jokapäiväinen työ sentään
11128: nissa näyttää tilanne olevan samanlainen. suoritetaan Lantatunkion ja muiden yhtä
11129: Propagandaan, ikansalaiskokouksiin, sano- proosallisten, mutta silti tietysti hyödyllis-
11130: malehtikirjoituksiin yliopiston kielikysy- ten asioitten yhteydessä.'' Noin ko'lmisen-
11131: myksen johdosta ·on mielestäni silloin ollut kymmentä 'Vuotta sitten, jolloin maalais-
11132: täysin ['iittävää aihetta, kun Yliopiston liitto aloitti toimintansa tässä maassa, sa-
11133: opettaja joutuu niin outoon asemaan, että nottiin talonpojasta vastustajain taholta
11134: hän tekee lainvastaisen teon, jos hän käyt- ha1vaksivasti: ,Kaikki ne kanss' käyvät
11135: tää suomenkieltä Suomen ainoassa valtion muka 'puolueita perustamaan!'' Tänä päi-
11136: yliopistossa. Ed. Tannerille tällainen ti- vänä, jolloin maalaisliitosta on paisunut
11137: lanne saattaa olla kuudennen iuokan ky- eduskunnan suurin porvarillinen puolue,
11138: symys ja minulla ·ei ole luonnollisesti mi- sanoo meille edustaja Tanner: Kaikki ne
11139: tään hänen Quokitustaan vastaan, mutta toi- kanss' !käyvät Yliopistokysymystä käsittele-
11140: vottavasti ed. Tanner on yhtä vapaamie- määm.. ,Miehet, joiden jokapäiväinen työ
11141: linen ja suo anteeksi, 'jos tässä maassa on suoritetaan lantatunkion äärellä. Luulisi
11142: niitäkin, jotka käsittävä.t tämän ensiluokan heillä olevan tärkeämpääkin tehtävää kuin
11143: kysymyikseksi. puuhata sen tapaisen turhan asian kanssa.
11144: Lausunnossaan ed. Tanner kosketteli työ- kuin yliopistokysymys on.'' EpäilemättK
11145: väestön suhdetta kansallisuuskysymyksiin. ed. Tanner on oikeassa: tunkioneuvoksiahan
11146: Tässä suhteessa - minä myönnän sen - tässä ollaan. Mutta tämä demo'kraat,tinen,
11147: ed. Tanner liikkuu oma~la alallaan ja minä kansanvaltainen järjestelmä on siitä omitui-
11148: puolestani :tunnen 'paremmin talonpoikais- nen, että se ottaa talonpojan auransa
11149: väestöä kuin työväestöä. Mutta kun ed. äärestä, toisen tunkionsa äärestä ja tuo
11150: Tanner esiintyi myöskin ;talonpoikaisväes- tänne eduskuntaan, ja tääHä on talonpojan
11151: tön mielialojen tulkkina, niin sallittakoon sitten pakko käsitellä niinlkin visaista asiaa,
11152: pieni vastapalvelus. Ed. Lohi täällä jo lau- kuin tämä yliopistokysymys on. Sama de-
11153: sunnossaan kosketteli Saarin alueen kan- mokraattinen, 'sama kansanvaltainen jär-
11154: sanäänestylksen tulosta. Se o'likin todella jestelmä on ed. Tannerin omaan ryhmään
11155: hämmästyttä'Vä ja se mitä sitovimmin tuonut kivityömiehiä, kirvesmiehiä, viila-
11156: osoitti, että eräissä tapauksissa voimakkain- reita ja muita eri ammattialojen edustajia,
11157: kaan sosialidemokraattinen propaganda ei mutta ei meillä maalaisliittolaisilla ole mil-
11158: voi kansallistuntoa eikä isänmawllista mieltä loinkaan johtunut mieleenkään väittää, että
11159: työväestönkään keskuudessa tukahduttaa. he liikkuisivat yläilmoissa ottaessaan osaa
11160: Yli johtajiensa päiden on Saarin työväestö yliopistoasian käsittelyyn (Ed. Lahdensuo:
11161: ojentanut kätensä isänmaalle niin suunnat- Kyllä Tannerkin on !katunut sen asian jo!).
11162: toman vaikean ratkaisun ·edessä kuin se on Ed. Tanner valittaa, että meillä maalais-
11163: ollutkin, kun tuona isänmaana on nyky- liittolaisilla on huono !herra-onni. Minä en
11164: päivien Saksa. Minulla on se lkäsitys, että kyllä jak!sa käsittää, mitä telkemistä tällä
11165: jos meillä tässä yliopiston kielikysymyk- asialla on yliopiston kieliolojen järjestämi-
11166: sessä voitaisiin suoraan ja välittömästi ve- sen kanssa (Keskustasta: Ei sillä paljon
11167: dota Suomen kansaan ja samalla myöskin ole!). Mutta kun herra puhemies on sal-
11168: ruumiillista työtä suorittavaan Suomen linut ed. Tannerin tätäkin puolta koske-
11169: kansaan, niin :tämän äänestyksen tulos voisi tella, niin lienee meillä maalaisliittolaisilla
11170: herra Tannerille muodostua kenties yhtä yl- oikeus siihen pari sanaa vastata. Meillä
11171: lättäväksi kuin Max Braunille Saarin maalaisliittolaisilla on todeliakin oLlut huo-
11172: alueella. nonpuoleinen herra-onni, sen myönnämme
11173: Ed. Tanner, jolle yliopiston kielikysymys, avoimesti, mutta me emme sitä valita ol-
11174: Helsingin yliopiston järjestysmuodon' perusteita ko:s'kev·an lain muuttaminen. 171
11175: ----
11176:
11177: lenkaan. Päinvastoin siinä onkin ollut maa- mikä minulla ja monilla muilla on, näyt-
11178: laisliiton, tämän talonpoikaispuolueen suuri tää saavan tukea myöskin arvovaltaisten
11179: voima, että ta.lonpojat itse ovat tässä puo- lainoppineiden taholta. Ne kaksi asiaa,
11180: lueessa sen perustamisesta 1ähtien määrän- mitkä hallitus on antanut ylimääräisten
11181: neet ja herrat o•vat saaneet olla niinkuin valtiopäivien käsiteltäviksi, eivät näytä
11182: on oletettu. Sosialidemokraattisella puo- täyttävän niitä vaatimuksia, mitä lainsää-
11183: lueella taasen on ollut erinomainen herra- däntö tässä suhteessa asettaa. Ne eivät ole
11184: onni (Eduskunnassa naurua). Suurlakon niin erikoistärkeitä eivätkä ennen kaikkea
11185: ailkana niitä marssi suomettareiaisesta puo- niin erikoiskiireellisiä, että ylimääräiset
11186: lueesta Siltasaarelle yhtenä köytenä (Edus- valtiopäivät olisivat niiden takia tulleet
11187: kunnassa naurua). Tu'livat hyvin vastaan- tarpeellisiksi. Jos taas esim. yliopiston suo-
11188: otetuiksi ja ovat siitä lähtien erinomaisesti malaistamisehdotuksia olisi käsitelty sään-
11189: puoluetta hallinneet (Eduskunnasta: Oliko nöllisessä järjestyksessä eikä asian käsittely
11190: Tanner?) ja varsinaiset joukot, työläisjou- hallituksen mielestä olisi tapahtunut riittä-
11191: kot ovat saaneet olla niinkuin on .oletettu, vän ripeästi, hallituksella olisi ollut käytet-
11192: tehdä sen mitä herrat ovat käskeneet tävissään keino, jonka tarkoituksenmukai-
11193: (Eduskunnast•a: Oikein, oikein!). Joku tie- suudesta lain kannalta ei saata olla epäilyä,
11194: dusteli herra Tannerista, hänhä:n saapui nimittäin eduskunnan hajoittaminen ja
11195: Viipurista oltuaan sitä ennen siellä ystä- uudet vaalit. Syistä, joita minä en tunne,
11196: vänsä Rantakarin työtoverina. hallitus on turvautunut aivan toisenlaiseen
11197: Kun lllle maa:laisliittolaiset ajamme yli- menettelyyn. Asia on nyt ajautunut umpi-
11198: opiston suoma:laistuttamisasiaa, niin me kujaan.
11199: nousemme siUä demokraattiselta, kansan- Me olimme toivoneet, että perustuslaki-
11200: valtaiselta •pohjalta, jolle puolueemme toi- valiokunta palauttaisi sen sieltä. Valiokun-
11201: minta alunperin ja aina on rakentunut. nan mietinnöstä kuitenkin näkyy, ettei näin
11202: Me !kuulemme valitsijaimme ääntä ja !koe- ole tapahtunut ja sen jälkeen on meillä
11203: tamme toteuttaa heidän tahtoaan. Mutta ainoastaan yksi toivo, nimittäin, että suuri
11204: sosialidemokraattinen puolue, joka sisim- valiokunta palauttaisi asian oikeille rai-
11205: mältä olemukseltaan on lopu'ltakin vieras teille. Minä pyydänkin sen vuoksi saada
11206: demokraattise1le ajatteintavalle (Eduskun- lyhyesti evästää asiaa suureen valiokuntaan
11207: nasta: Oikein!), pitää tärkeämpänä noudat- esittämällä valiokunnan harkittaviksi muu-
11208: taa yhden ainoan miehen, johtajan, Fiihre- tamia näkökohtia, joiden toivoisin synnyt-
11209: rin (Eduskunnassa naurua) tahtoa kuin tävän valiokunnassa sen vakaumuksen, että
11210: ottaa selvää työläisjoukkojen pohjimmai- tähänastisen käsittelyn tulos ei ole kestävä
11211: sesta ajattelutava!Sta. ja että lainsäädäntötoimi on todellakin
11212: ohjattava uusille raiteille.
11213: Ensimmäinen heräävistä kysymyksistä
11214: Ed. Kukko n c n: Epäilemättä hallituk- kuuluu: Onko välittävä ratkaisu enää tässä
11215: sen tarkoitus antaessaan uudelleen esityk- vaiheessa mahdollinen? Kuten tuonnem-
11216: sen yliopistolain muuttamisesta on ollut pana esitän, sitä yritettiin eräänä ajankoh-
11217: hyvää tarkoittava ja vilpitön. Kun siitä tana, jolloin se ehkä olisi käynyt päinsä.
11218: huolimatta tilannetta on luonnehdittava sa- Nyt kuitenkin sen aika auttamattomasti
11219: nalla ,umpikuja", on täytynyt tapahtua on ohi seuraavista syistä. Yliopiston täy-
11220: jokin perusteellinen virhe. Muutoin on dellistä suomalaistamista vaativa mielipide
11221: asiantilaa hyvin vaikea ymmärtää. Se virhe, on spontaanisestikin vuosi vuodelta ja kuu-
11222: minkä hallitus on tehnyt, on siinä, että se kausi kuukaudelta vahvistunut. Mutta pe-
11223: asiain käsittelyn jouduttamiseksi on pitä- rusteellisen sysäyksen tämän mielipiteen
11224: nyt välttämättömänä ylimääräisten valtio- voimistumiselle antoi kuitenkin ylimääräis-
11225: päivien koolle kutsumisen. Kansanvaltai- ten valtiopäivien koollekutsuminen (Ed.
11226: selta kannalta täytyy mitä syvimmin ja vil- Hakkila: Sunilan hallitus!). Se on herät-
11227: pittömimmin valittaa sitä, että hallitus tah- tänyt nekin, jotka asiassa vielä nukkuivat.
11228: tonsa perille viemiseksi piti välttämättö- Kuulin ed. Hakkilan viittaavan Sunilan
11229: mänä turvautua tämänluontoiseen keinoon. hallitukseen ; hetken päästä hän on saava
11230: Minä luonnollisesti katselen asiaa täydelli- kuulla, mitä siitä on sanottavaa (Ed.
11231: sesti maallikon kannalta. Mutta se käsitys, Komu: Ei kestä kehua sen otteita!).
11232: 172
11233: - - - - - - - - - - -Keskiviikkona 23 p. tammikuuta---------·-
11234: 1935.
11235: ·-------------
11236:
11237:
11238: Yrittäessään suomalaistaa Helsingin yli- ehti aina painettuun asuun saakka, olisi
11239: opistoa, sivuuttamalla, kuten kävi selvästi asetettava väliaikaisen lainsäädännön poh-
11240: ilmi ed. Linkomiehen lausunnosta, mihin jaksi (Ed. Räisänen: Miksei tuonut sitä
11241: pyydän saada yhtyä, vastuunalaisten virka- eduskuntaan? - Ed. Komu: Ei uskalta-
11242: miesten, melkein ehjän suomalaisen sivisty- nut!). Se ei ehtinyt eduskuntaan kahdesta
11243: neistön, talonpoikaisväestön ja myös yli- syystä: ensiksi edustaja von Born, joka oli
11244: oppilasnuorison mielipiteen ja hakiessaan 1 silloisen hallituksen jäsen, hyvin tietää,
11245: ratkaisua ruotsalaisten ja sosialidemokra- mihin kantoon tämä ehdotus kaatui. Se oli
11246: tian avulla hallitus on tehnyt kardinaali- nimenomaan ruotsalaisten vastustus, joka
11247: virheen. Aika on jo ehtinyt osoittaa, että teki kaikki jatkuvat yritykset asian ajami-
11248: riita ei ole sellaisin edellytyksin ratkaista- seksi mahdottomiksi. Ja sitäpaitsi minä
11249: vissa. Hallitus ja äskeisinä vuosina muo- tahdon välihuutajille huomauttaa, että sinä,
11250: dostunut poliittinen kolmiliitto sitäpaitsi vuonna, jona tämä esitys valmistui, oli pal-
11251: harjoittaa kiusallista henkistä väkivaltaa, jon muutakin tehtävää kuin yliopiston suo-
11252: mikä on omansa varmastikin alentamaan malaistaminen. Niin tärkeänä kuin minä
11253: sen ratkaisun arvoa, mikä, kukaties, näillä omasta puolestani pidänkin yliopiston täy-
11254: ylimääräisillä valtiopäivillä syntyy. Herää dellistä suomalaistamista, en saata vapau-
11255: tällöin kysymys, mitä on tehtävä ja voi- tua siitä käsityksestä, että v. 1932 ja myös
11256: daanko enää mitään tehdä. Minä puoles- sen edellisenä vuotena esiintyi asioita, joi-
11257: tani luulisin, että eduskunnan olisi ajatei- den tärkeys ratkaisujärjestyksessä oli ase-
11258: lessaan nyt ratkaisua käytettävä pitkää tettava tämän edelle (Ed. Komu :. Niin on
11259: sihtiä. Tätä menettelyä ei pidä halveksia nytkin!). Minä pyydän kysyä ed. Komulta
11260: siitä syystä, että ystäväni ed. Virkkunen ja ed. Räisäseltä, olisiko heidän mielestään
11261: on puhunut pitkästä sihdistä ja saanut kaikki toimenpiteet taloudellisen pulan tor-
11262: aikaan joskus leikinlaskuakin asiasta. Tässä jumiseksi pitänyt lykätä vuoteen 1935 ja
11263: tapauksessa asiaa on katseltava etäisempää ryhtyä käsittelemään yliopiston suomalais-
11264: tulevaisuutta silmälläpitäen. Sitä vaatii tamista tai olisiko Sunilan hallituksen tal-
11265: myöskin itse ratkaisun vakavuus, tapahtu- vella 1932 pitänyt sisäpoliittisen kriisin sel-
11266: koon se kumpaan suuntaan tahansa. Mei- vittäminen ja kapinan kukistaminen lykätä
11267: dän on lähteminen siitä, että ratkaisun vuoteen 1935 (Ed. Komu: Kapinan 1).
11268: tulee taata lopullinen kansalaisrauha. Pää- Eihän kukaan järjellisesti voi ajatella, että
11269: töksen seuraukset ovat joka tapauksessa ras- asioitten tärkeysjärjestyksen silloin olisi pi-
11270: kaat ja niitä ajatellen tulee ehdottomasti tänyt muodostua tällaiseksi. Mutta toden-
11271: kysyneeksi, miksi hallituksen oli välttämä- näköisesti on turhaa asiallisella pohjalla
11272: töntä ylimääräisten valtiopäivien koollekut- sosialidemokraattien kanssa väitellä tästä
11273: sumisella synnyttää näin kiusallinen ti- kysymyksestä (Oikealta: Ei ne ymmärrä!).
11274: lanne. Yliopiston kansleri on puolestaan Niin on kuitenkin asianlaita, palatakseni
11275: kuten virallisista asiakirjoista näkyy, teh- itse asiaan, että kuten kanslerin lausun-
11276: nyt yrityksen ratkaisun hakemiseksi (Ed. nosta näkyy, Sunilan hallitus oli syksyllä
11277: Räisänen: Kovin myöhään sekin rupesi 1932 saanut valmiiksi painokuntoon saa-
11278: hommiin !) . Ei se aivan niin ole. Hän on tetun esityksensä yliopistolainsäädännön
11279: ollut sitä mieltä, että kieliolojen kehitys ja uudistamiseksi. Huomatakseni ei toistaiseksi
11280: yliopiston kielikysymystä koskevien ristirii- ole kukaan vielä eduskunnassa tähän asia-
11281: tojen äskettäin tapahtunut kiusallinen kär- kirjaan kajonnut siitä huolimatta, että se
11282: jistyminen ovat nyt riidattomasti osoitta- ah:-an välittömästi kuuluu asian yhteyteen.
11283: neet, että Helsingin yliopiston muuttamista Herra puhemies sallinee, että minä lyhyesti
11284: täysin suomenkieliseksi ei voi enää pitem- teen selkoa siitä, mitä tämä asiakirja, johon
11285: mäksi ajaksi lykätä. Sen vuoksi hän lähtee yliopiston kanslerikin on vedonnut, sisältää.
11286: siitä, että hallituksen esittämä ratkaisu on Mutta heti alussa minä pyydän torjua
11287: katsottava vain väliaikaiseksi. Omasta puo- erään mahdollisesti syntyvän väärinkäsityk-
11288: lestaan kansleri näyttää olevan sitä mieltä, sen, nim. huomauttaa siitä, ettei minunkaan
11289: että jonkinmoinen väliaikainen ratkaisu to- mielestäni ajankohta silloisen ehdotuksen
11290: dellakin on välttämätön, ja katsoo hän, että läpiviemiselle enää ole sovelias ja että lopul-
11291: juuri paljon parjatun Sunilan hallituksen linen ratkaisu ei missään tapauksessa vqi
11292: syksyllä 1932 valmistama lakiesitys, joka tämän ehdotuksen pohjalla tapahtua. Olo-
11293: Helsingin yliopiston' järjestysmuodon perusteita kors'kevan lain muuttaminen. 173
11294:
11295: suhteet ovat siitä lähtien perusteellisesti ruotsinkielisen linjan muodostamiselle siten,
11296: muuttuneet. Silloin laadittu ehdotus sisäl- että tämän linjan professoreille säädettiin
11297: tää kolme eri lakiesitystä: ensiksikin muu- velvollisuus ja pidätettiin oikeus luennoida
11298: toksen järjestysmuotolain 21 § :ään, toi- yksinomaan ruotsinkielellä. Se laki, joka
11299: seksi lain Helsingin yliopiston opettajilta silloin yli 10 vuotta sitten hyväksyttiin, on
11300: vaadittavasta kielitaidosta ja kolmanneksi nyt ollut voimassa riittävän pitkän ajan
11301: lain muutoksiksi toimeenpanosta voimassa seurausten arvioimista varten. Ei kestänyt
11302: <>leviin määräyksiin. Niin perusteellisesti kauan ennenkuin kävi ilmi, ettei lainsää-
11303: -oli asiaa silloin valmisteltu, että toimeen- däntö ollut osoittautunut onnelliseksi. Sekä
11304: panoasetuksen luonnoskin liittyy esityseh- ylioppilaiden piireissä että myöskin yliopis-
11305: d.otukseen. Mitä tulee ensinnä järjestys- ton konsistorissa havaittiin lainsäädännön
11306: muotolain 21 § :ään sisälsi se määräyksen aiheuttaneen huomattavia epäkohtia, eikä
11307: .siitä, että yliopiston opetuskieli oli oleva sen vuoksi ole suinkaan ihmeteltävää, että
11308: .suomi erinäisin laissa tarkemmin esitettävin kysymys yliopistolainsäädännön uudistami-
11309: poikkeuksin, ja että ruotsinkielistä opetusta sesta virisi jo lain oltua vasta muutamia
11310: -oli ehdotuksen mukaan antava 15 keskeisiin vuosia voimassa. Opiskelevan nuorison puo-
11311: aineisiin asetettua professoria. Tutkinnoissa lesta esitettiin jo noina vuosina toimenpi-
11312: ja kuulusteluissa oli tämän ehdotuksen mu- teitä yksinomaan suomenkielisen yliopiston
11313: kaisesti oleva ylioppilailla oikeus käyttää aikaansaamiseksi. Siihen tyytymättömyy-
11314: äidinkieltänsä. Mitä tulee opettajille ase- teen, mikä sillä taholla vallitsi, oli vaikut-
11315: tettaviin kielivaatimuksiin, ehdotus sisältää tamassa paitsi vastenmielisyys kaksikieli-
11316: määräyksen siitä, että yliopistollisiin vir- syyden periaatetta vastaan yleensä, lisäksi
11317: koihin pyrkiväliä tuli olla täydellinen suo- se tosiasia, että kiolitaitoon nähden oli vuo-
11318: menkiehm taito ja että hänen tuli ymmär- sien kuluessa tapahtunut oleellinen muu-
11319: tää myöskin ruotsinkieltä. Esitysluonnosta tos. Olosuhteet olivat muuttuneet sikäli,
11320: -on, kuten arvata saattaa, silloin myöskin että ruotsinkielen ymmärtäminen suomen-
11321: koeteltu perustella. Minä pyydän saada kielisten ylioppilaiden keskuudessa oli huo-
11322: viitata ainoastaan johonkin oleellisimpaan mattavasti heikentynyt ja sitäpaitsi erikie-
11323: kohtaan näissä perusteluissa. Vuonna 1922 listen ylioppilaiden lukumäärät eivät enää
11324: <lduskunnalle annettua hallituksen esitystä v. 1932 olleet likipitäenkään toisiinsa siinä
11325: oli perusteltu sillä, että oli havaittu huo- suhteessa kuin yliopistolakeja alkujaan sää-
11326: mattavimman mielipiteitten eroavaisuuden dettäessä. Esim. v. 1923 oli suomenkielis-
11327: yliopistolainsäädäntöön nähden ilmeuneen ten ylioppilaiden suhdeluku yliopistossa
11328: opetuskielen kohdalla. Varsinainen erimie- 7l.s opiskelijain koko määrästä ja ruotsin-
11329: lisyys, se aivan oikein todetaan, kuitenkin kielisten 28.2 %. Mutta 8 vuottl)> myöhem-
11330: .silloin koski vain opettajien julkista luento- min, siis syyslukukaudella 1931, oli suo-
11331: toimintaa. Epäkohdan poistamiseksi jo sil- menkielisiä ylioppilaita 81.9 ja ruotsinkie-
11332: loin suunniteltiin linjajaon pohjalle raken- lisiä 18.1 %. Muutokset niinä parina vuo-
11333: tuvaa uutta lainsäädäntöä ja yliopiston tena, mitkä Sunilan hallituksen esityksen
11334: konsistorin suuri enemmistö oli jo silloin syntymisestä ovat kuluneet, ovat epäile-
11335: asettunut linjajaon kannalle. Kun halli- mättä edelleen käyneet äskensanottuun
11336: tuksen esitystä eduskunnassa käsiteltiin, suuntaan.
11337: kääntyi asia kuitenkin uudelle tolalle. Muis- NJ71t vielä voimassaolevan yliopistolain-
11338: taakseni silloisen edustajan, prof. Setälän säädännön suuria heikkouksia on sen perus-
11339: vaikutuksesta, valtiopäivät eivät hyväksy- teellinen monimutkaisuus. Mutta nykyinen
11340: neet hallituksen esitystä 21 § :n sisällöksi, hallituksen esityskään ,ei suinkaan tätä mo-
11341: vaan yhdistettiin tähän pykälään kaksi eri nimutkaisuutta poista, .pikemmin se on
11342: menetelmää. Toisaalta opetuskieli jätettiin omiaan tekemään sitä entistäkin sekavam-
11343: riippuvaksi erikielisten ylioppilaiden suh- maksi. Siim.ä näet ,edelleen >koetetaan yhdis-
11344: teellisesta lukumäärästä, mikä oli määrä- tää kaksi 'aiVIan erila]sta järjestelmää toi-
11345: ajoin uudestaan todettava ja siitä syystä siim'la. Ei senvuoksi ole suinlk:aan ihmetel-
11346: asetettiin varsinaisille professoreille se vaa- tävää, että yhä pidetään kiinni siitä, että
11347: timus, että heidän oli pystyttävä antamaan uusi yliopistolainsäädäntö on saatava en-
11348: opetusta maan molemmilla kielillä. Toi- tistä yksinkertaisemmaksi ja selvemmäksi,
11349: saalta taasen laskettiin perusta erityisen ja tietenkin on huolehdittava ny.t sam'Oin-
11350: 174 Keskivii'k'kona 2·3 p. tammikuuta 1935.
11351:
11352: kuin tohtori 1Srmilan hallituksen tm•looitus taisuudelle kohtuudella asetettuja rvaati-
11353: oli siitä, että täydelllinen suomenkielinen muksia. Varsinaisen haUituspuolueenkin
11354: yliopisto-opetus saadaan aiJkaan. Vaikeus keskuudessa näytäärrl olevan ,tästä asiasta
11355: tietenkin 1on siinä, ettei todellakaan olla jonkin verran kipeitä, mikä ilmenee m. m.
11356: vielä täysin selvillä siitä, miten ruotsinkie- siinä, e.ttä ed. Toivola on julkisuudessakin
11357: listen ylioppilaiden korkeimman opetuksen nähnyt välttämättömä:ksi esiintyä hallituk-
11358: tarve on 'tyydy:tettävä. Sunilan halEtus sen .toimenpiteen puolustajana ja nimen-
11359: ajatteli sen :tyydyttämi,se'ksi suppeahkoa omaan yrittää selittää, ·että esityksen anta-
11360: ruotsinkielistä linjaa Helsingin yliopiston minen ja hallituksen menettely yleensä
11361: yhtey.teen, mutta poikkesi Sunilan hallituk- täyttävät kansanvallan kannalta asetettavat
11362: sen lakiesitysluonnos hallituksen ~nykyisestä vaatimukset. Näin ei kuitenkaan minun
11363: esityksestä oleellisesti muun ohessa siinä, mielestäni ole asianlaita. Vähemmistöllä
11364: ettei sen mukaan ruo.tsinkielisellle linjalle kansanvallassa täytyy olla oikeus saada
11365: varattu minkäänlaista itsehallintoa, niin- riitakysymysten esiintyessä taistella itsensä
11366: kuin on laita hallituksen nykyisen esityksen laillisin ja säännöllisin keinoin enemmis-
11367: mukaan. Yliopi•ston 1opettajillle tohtori Su- töksi. Hallituksen menettely tämän asitan
11368: nilan hallituksen 1aatiman luonnoksen mu- yhteydessä tekee vähemmistölle, jo'ka iilmei-
11369: kaan oli asetettava, mitä ruotsinkieleen tu- sesti suuruudeltaan lähentelee vallitsevaa
11370: lee, se vaatimus, että opettajien tulisi sitä enemmistöä, mahdottomaksi yrittää .taistella
11371: ymmärtää, jos kohta theidän ei ollut pakko itsensä enemmistöksi. Näm minä puolestani
11372: tätä kieltä käyttää eikä hankkia itsellensä ymmärrän kansanvallan 'Vaatimukset sell<ai-
11373: siihen tarvittavaa mellkoisen suurta päte- sissa bapauksissa, jollainen meiillä nyt on
11374: vyyttä. esillä.
11375: Voidaan tietysti tohtori Sunilan hallituk- M~nä en saata olla mitä .syvimmin va-
11376: sen luonnosta moneltakin kannalta moittia. littamatta sitä, että karusail.linen edistyspuo-
11377: Minä myönnän 'sillä olevan sen heikkouden, lue on ottanut ll!siaksensa näin minun mie-
11378: ettei rse enää nykyi•sissä oLoissa vastaa rtar- lestäni kansanvaltrua loulrkaavin keinoin
11379: koitustansa, mutta joka tapauksessa se suo- ajaa yliopistokysymyksen päätökseen v.oi-
11380: menkieliseltä j•a suomenmieliseltä näkökan- makkatan vähemmistön mielipidettä louka-
11381: nalta on hal'lituksen nykyistä ehdotusta tcn. Ei v:oi muuta kuin vaJlittaa sitä, että
11382: etevämpi kaikissa suhteissa, myöskin mitä senkin jälkeen kuin umpikuja on käynyt
11383: tulee kustannuksiin, j<oiden selostamiseen en ilmeiseksi, ensimmäinen hallituspuolue pi-
11384: kuitenkruan ajan voittamiseksi halua ryhtyä. tää järkevänä ja omalta kannal.taankin
11385: Yliopiston kansleri on havaibakseni oHut epäilemä,.btä viisaana härkäpäisesti pitää
11386: sikäli oi'keassa, että se ·esitysluonnos, dota kiinni aloitetusta otteesta. Tämä ote tulee
11387: olen selostanut, soveltuisi paremmin kuin j,oka tapaukses,sa heltiämään. Seuraukset
11388: hallituksen esitys väiliaikaisen lainsäädän- ovat tietenkin kansallisen edistyspuolueen
11389: nön pohjaksi. Se työ, joka v. 1932 suori- itsensä kannettavat j,a se pystyy parhaiten
11390: tettiin, ei senvuoksi ·ole kokonaan mennyt arvostelemaan, minkälaiset ne ovat. Mutta
11391: hukkruan eikä vaivannäkö juossut hiekkaan, minun kannalltani, joka o1en sitä mieltä
11392: jos suuri valiokunta, siinä ,tapauksessa ettei että yhteiskunnallrsen elämärrl täydellisyy-
11393: se voisi asettua erään vastalauseen kan- den ja :täysmuotolliuuden vuoksi sellaista-
11394: na11e, joka tarkoittaa yliopiston täydellistä kin puoluetta, kuin edistyspuolue on, yh-
11395: suomalaistamista, koettaisi haffiea väli- teiskunnassa tarvitaan, ton valitettava sitä,
11396: aikaista ratkaisua nimenomaan seLostamani että puolue nyt näyttää aivan tahallisesti
11397: Sunilan hallituksen ·ehdotuksen pohjailla. yrittävän kuristaa itseooä kuoliaaksi. Jos
11398: Minä pyydän saada vielä huomautta~a näin valitettavasti kävisi, minä puolestani
11399: parista kolmesta yleisestä näkokannasta. olisin siitä syvästi murheissani, 'koska hy-
11400: Minun tähänastisesta esityksestäni saattaa vässä yhteilskunnassa tarvitaan ei ainoas-
11401: havaita, että en suinkalan saata pitää halli- taan täydellistä oikeistoa ja vanhoilli.sta
11402: tuksen otetta yliopi,stoa koskevan riitakysy- mielipidettä, vaan myöskin välittävä, raitis
11403: myksen ratkaisemiseksi onnistuneena. Sen ja tyynesti ajatJteleva, maltillinen, porva-
11404: epäonnistuneisuus on minun kannaltani lä- rillinen mielipide (Eduskunnasta: Ruumis-
11405: hinnä siinä, että se ei tyydytä kansanval- saarnaako pidätte~). Ei se ole tarkoitettu
11406: HHlsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko•s'kev'an lain muuttaEninen.____ ~5
11407:
11408: ruumissaarna:ksi, mutta eräänlaiseksi varoi- keiston menettelyä me olemme muun ohessa
11409: tukseksi edistyspuolueeille olen kuitenkin lääkinneet vuoden 1918 haavoja. Muistaako
11410: halunnut asiasta mainita. ed. Tanner, mit·en menettelivät sosialide-
11411: ·Tämän asian käsittely on minun ymmär- mokmatteja kohtaan silloin ne hänen ruot-
11412: tääkseni .puhunut v'aroitta;vaa kieltä myös- sinkieliset liittolaisensa, j.oita hän nykyjään
11413: kin ruotsalaiselle eduskuntaryhmäHe ja ihannoi. Yliopistokysymyksen yhteydessä
11414: ruotsalaiselle puolueelle. Heidän edusta- on ed. Tanner niinikään pitänyt asiallisena
11415: jiansa ei ky1Jlä tällä ker.taa näy salissa, esittää meille maalaisliittolaisille ja yLeensä
11416: mutta minä pyydän kuite:nlkin .todeta kaksi eduskunnalle oppitunnin isänmaallisuu-
11417: seikkaa. HaHituksen ote yliopistokysymyk- desta. Ed. Tanner ei ole oikea mies opet-l
11418: sen järjestämiseksi vn synnyttänyt :tilan- taruaan isänmaallisuutta meille maalais-
11419: teen, jossa ruotsinkielisen väestön ja sen liittolaisiHe ja talonpoikaiselle väJestölLe
11420: edustajien täytyy, jos järkevästi ajattele- yleensä (Keskustasta: Ei oLe!). Täytyy nyt
11421: vat, nähdä, että heidäJU non p.ossumus- joitakin kohtuullisuuden vaatimuksia aset-
11422: kantansa ei 1enää kestä. Heidän täytyy taa sentään hänellekin. Eikö .ed. Tanner
11423: myöntää erheeksi sekin, että hallitus on muista sitä, että juuri hänen puoluetove-
11424: yrittänyt nimenomaan heihin nojaten saada rinsa ovat kohdeUeet isänmaa;llisuuden py-
11425: asian puoliväkivaltaiseen ratkaisuun. Suu- hää 'aatetta mitä halpamielisimmin sanoin,
11426: rempaa vahinkoa kuin mitä ruotsalaiset eikö hän muista sitä, että eduskunnan is-
11427: kärsivät tässä asiassa ei luultavasti mikään tunnossa Heimolassa kerran muun ohessa
11428: ryhmä maassa tule 'kärsimään (Eduskun- hänen puoluetoverinsa Elfving kerskasi, että
11429: nasta: Aivan!). heillä vasemmistolaisilla ei ole isänmaata
11430: Minunkin huom:iJoni samoinkuin monen enempää kuin mitä kantautuu heidän ken-
11431: aikaisemman puhujan on kiintynyt ed. kiensä kannoissa eduskunnan istuntosaliin.
11432: Tannerin lausuntoon ylliopistorusiassa. Minä Sitä voi nimittää isänmaallisuuden pyhän
11433: en voi muuta kuin .syvästi valittaa sitä, että käsitteen sohaamiseksi. Sitä paitsi pyydän
11434: hänenkin piti valita yliopistoasia esiintymi- ed. Tannerine huomauttaa si~tä juuri äs-
11435: sensä aiheeksi •sillä tav.oin, kuin se tapah- lmisinä päivinä sanomalehdissä nä!kyneestä,
11436: tui. Ed. Tanner haastaa kaiken aikaa rii- meidän kannaltamme hyvin kiusaillisesta
11437: taa ktmsoanvaltaisen puolueen, maalaislii·ton seikasta, ·että .samaan a~kaan, kun meidän
11438: kanssa. Yliopistoasiassakin hälllen pitää ko- työläisurheiluväkemme kieltäy.tyy kaikesta
11439: hota korkeille koturneille. Minä myönnän, yhteistoiminnwsta oman maansa n. s. porva-
11440: että siihen häne1Jlä tässä salissa on muodol- rilli.sten urheilijoitten kanssa, sen omat
11441: lista aihetta ehkä enemmän kuin ainoalla- edustajat pitävät tarp.eellisena tehdä Mos-
11442: kaan toiselLa edustajalla. Hänen asemansa kovaan matkan jä,rjestääkseen yhteistoimin-
11443: mitä vaikutusvaltaisuuteen tulee ei suin- nan V1enäläisten urheilijain kanssa. TäJllai-
11444: kaan ole kuudennen luokan .asema, vaan nen menettely kieltämättä !kiusoittaa niitä,
11445: peräiti toisen luokan asia. Yhteiskunrnassa jotka, kuten me, ovat elävästi vaJkuutettuja
11446: on kuitenkin yiksi mies, jonka minä asetan siitä, että työväe:nlluolmn syvät rivit todella
11447: hänen edellensä. Yliopistoasiankin yhtey- ovat isänmaallisia j•a että ne syvästi tun-
11448: dessä ·ed. Tanner pitää tarpeellisena kai.vaa nustavat kuuluvansa tähän maahan ja tä-
11449: kuilua kahden ruumiillista työtä tekeviä ih- hän kansaan. Meidän täytyy syvästi valit-
11450: misiä :edustavan puolueen välille. Minkä taa sitä, että työväestön johtajina sekä
11451: takia? Senkö takia, että puolue, johon kuu- täällä eduSkunnassa 1että sen ulkopuolella
11452: lun, on tehnyt niin monta erinomaista pal- on toisenlainen käsitys tilanteen vaatimuk-
11453: velusta nimenomaan juuri työväestölle. sista. Kielikysymyksestä puheen o1len ed.
11454: Senkö takia, että maalaisliitto on niin Tanner on soimannut meitä maalaisliitto-
11455: monta ker.taa pelastanut nimenomaan työ- laisia toimettomuudes.ta ja nimenomaan va-
11456: väeniluokan suurista vaurioista. YJ.iopisto- littanut sitä, ettemme :me ole hoitan·eet yli-
11457: kysymyksen käsittelyyn .ei olisi ,ed. Tan- opistokysymyksen 1kulkua aikaisemmin hä-
11458: nerin ollut viisasta suhtautua sillä tavoin, nen toivomallaan tavrulla. Tähän muistu-
11459: kuin häin .on sen tehnyt. Hänen pitäisi tukseen olen edellisessä jo osittain vastan-
11460: muistaa hyvin, että nimenomaan me maa- nut ja pyydän vastaustani täydentää pa-
11461: laisliittolaiset olemme palveLleet mitista rina sanalla. Ed. Tanner on sitä mieLtä,
11462: kansanvaltaa. Lukuisia kertoja vastoin oi- että meidän ei pitäisi tällä kertaa olla in-
11463: 176 Keskh·iik'kona 23 p. tammikuuta 1935.
11464: ----
11465:
11466: nostuneita yliopisookysymyksen käsittelyyn, olisi juridisesti väärällä, vaan asiallisesti
11467: jota 1hän pitää kuudennen luokan asian~. katsoen, sillä ensiksikin minä epäilen, että
11468: Minä kysyn, mihin meidärn sitten nyt pi- asiantuntemus eduskunnassa tällä kerralla
11469: täisi innostua~ Ylimääräiset valtiopäivät on aikalailla pieni. En tahdo sanoa, että se
11470: on kutsuttu koolle nimenomaan tätä kysy- menee niin pitkälle, kuin herra pääminis-
11471: mystä käsittelemään. Ed. Tanner soimaa teri aikoinaan -esitti, että täällä on vain
11472: m€itä siitä, että me nyt siitä huolimatta 1 % asiantuntemusta, mutta epäilyksiä mi-
11473: olemme innostuneita yliopistoasiaan, vaikka nulla tässä asiassa kyllä:kin oli. Tämä asian-
11474: meidän pitäisi harrastaa taloudelllisia kysy- tuntemuspuoli oli mielestäni sitakin arve-
11475: myksiä. Tilanne on nyt sellainen, että lu- luttavamp:aa, kun jonkinlaisella mel'lkilli-
11476: kuun ottamatta viinavamjen jakoa ed. sellä kiireellä oli sivuutettu jopa lainkir-
11477: Tannerkaan -ei voi, jos hän ylima1karun jainkin, sillä konsistorihan on nyt joka
11478: asioita ollenilman harmstaa, harrastaa tapauksessa instanssi, jota eräissä kysymyk-
11479: muuta kuin juuri tätä yliopistokysymystä, sissä olisi kuultava jo lain valmistavalla
11480: jota käs~ttelemään me olemme kutsuttuja. asteella. Näin ei ole tapahtunut, ja silloin
11481: Taloudellisten kysymysten vuoro tulee ky'llä siis jo twhallisesti mentiin UJSiattomuuden
11482: aikanansa ja .ed. Tanner 011 vrurmaan slliava tielle.
11483: huomata, ettei meiltä maalaislii<ttolaisiUa Toiseksi epäilen sitä, että me emme ky-
11484: puutu harrastusta ja intoa yhdessä hänen kene tätä a:siaa kui.tenkaan :täysin objektii-
11485: krunssaan käsitellä taloudellisia kysymyksiä, visesti ja kiihkottomasti käsittelemään.
11486: sitten kun niiden vuoro on tullut. Minä Meillähän on tässä kysymyksessä näköjään
11487: kuitenkin toivon, ettei sitten kun tämä tavattoman paljon mielipitei.tä. TääHä
11488: henki joutuu, ed. Tanner vanhan tU~pansa svenska folkpartiet tietysti edustaa omaa
11489: mukaan syytä meitä yksinomaan agmari- kantaansa, toiset omaa kantaansa, ja siinä
11490: terroreiksi, vallin näilme, •että meiillä on puh- on ristiriitoja, jotka näyttävät sovittamat-
11491: taasti UJSiallista halua ajaa ,ta1oudellis~a tomilta. Ja ei ainoastaan sv·enska folk-
11492: kysymyksiä ei yksinomaan omalta agraari- parti•et tuomitse meitä, vaan sen tekee
11493: kannaltamme, vaan myöskin sosialidemo- myöskin yliopiston omat suomenkieliset -
11494: kralllttisen työväestön kohtuulliset toiveet nyt minä sanoin väärin, kun käytin mo-
11495: varteen ottaen (Ed. Räisänen: Niitä te ette nikkoa -, vaan suomenikielinen professori
11496: ota huomioon!). Niin saa siitä sanoa mitä I1aurila, kun hän teoksessaan ,Yliopiston
11497: haluttaa. Minulla on kuitenkin oikeus lau- kielikysymys" sivulla, 44 väittää m. !lll. seu-
11498: sua persanallinen vakaumukseni ja sen tässä raavasti: ,Kun vaaditaan yliopiston kieli-
11499: suhteessa ei pitäisi mitenkään loukata sosia- olojen järjestelyssä ottamaan huomioon
11500: lidemokraatteja (Ed. Räisänen: Ennenkin joittenkin sairaaloisesti kiihkoutuneitten
11501: on Sauluksesta tullut Paulus!). Minä lo- nuorukaisten irvikuvamaisesti vääristyneitä
11502: puksi rohkenen lausua sen toivomuksen, tw:n:teita" - sellainen on suora sitaatti,
11503: että suuri valiokunta •ennen mieticntönsä niin silloin ollaan Laurilan !lllielestä huo-
11504: valmistumista näkisi tarpeelliseksi kuulla nolla tiellä. Vastustajaa on kuultava,
11505: asiantuntij.oita, ·edes paria •asiantuntijaa, vaikka hän esittää näinkin, niinkuin minä
11506: muun ohessa niiden huomautusten johdosta, tahtoisin sanoa, asiatonta kieltä, siHä ikun
11507: joita minu]la on ollut tilaisuus äsken kerran mies kuitenkin on professori, niin
11508: esittää. pitänee kai hänelle antaa jonkinlainen
11509: auktoriteettiasema, ainakin siinä mielessä,
11510: Ed. W a i n i o: Herra pwhemies! että häntä kuullaan.
11511: Kun tämä yli'opisto3!Sia oli lähetekeskuste- Mutta mitä me a.rvele.mme tällaisesta:
11512: lussa, niin minä ainakin istuin täällä sil- ,Jos se 'kielipoEtiikka" - kirjoittaa pro-
11513: loin erinomaisen ristiriitaisin tuntein. ~iinä fessori Laurila - ,jota kiihkoilijapiirit
11514: tulin tänne puhujalavalle aivan yhtä risti- Suomessa nyt vaativat noudatettavaksi
11515: riitaisin tuntein ja •erikoisesti minulla oli maan ruotsinkielise<en väestöön nähdoo, on
11516: paljon epäilyksiä siitä, mitenkä tämä ky- oikea, niin silloin on julistettava o1kea:ksi
11517: symys oil~eastaan nyt on päiväjärjestykseen myös se venäläistyttämispolitiikkaa, jota
11518: sa:atettu. Ennenkaikkea epäilin, että kysy- sortovuosina Venäjä Plehwen, Bobrickoffin,
11519: mys on joutunut asia:llisesti katsoen aivan Seynin ja heidän kätyriensä avulla har-
11520: väärälle forumille. En tässä sano, että se joitti koko •Suomea kohtaan.'' Näin va-
11521: He1si,ngin yliopiston järjestysmuodon perusteita kO's'kevan lain muuttaminen. 177
11522:
11523: roittaa meitä professori Laurila sivulla 26 se sietäisi virallisen tutkimuksen, ja kiel-
11524: ja sivulla - no, jääköön nyt (Vasemmalta: tämättä on rumaa, jos tässä ruotsalaisten
11525: Hae, hae vaan!). Sitäpaitsi prof,essori adre.ssissa on tapahtunut jotakin sellaista,
11526: Laurila vielä suvaitsee varoi:ttaa meitä mitä ,ei 'Olisi saanut tapahtua. Silloin kai
11527: merkillisellä tavalla: ,Jos Suomi" - näin me sanomme, että ovatpa herrat lähteneet
11528: kuuluvat taas professori Laurilan sanat huonoilla keinoilla ajamaan omasta mieles-
11529: - ,todenteolla ryhtyisi joihinkin inhimil- tään hyvää asiaa. Tähän kysymykseen
11530: lisyyden ja oikeuden vastaisiin sortotoimen- ovat vielä sekaantuneet ll!dressit ulkomailta,
11531: piteisiin ruotsalaista väestöä vastaan pyr- Skandinaviasta. Minä luulen, ,että ne ovat
11532: kien si:tä suomala·istuttamaan enemmän tai kui'tenkin finländare-syntyperää enemmän
11533: vähemmän väkivaltaisin keinoin", - dhi- kuin konsanaan skandinaavista. Mutta ol-
11534: mennen sanottuna, sitä ·ei kukaan ole suun- koon sekin asia. arv,ossa:an. Sanon vain
11535: nitellut - ,niin saamme olla varmat siitä, yhden seihn. Jos rtämä näytelmä on la-
11536: että sellaisella menettelyllä hankimme it- vastettu Suomen puol,elta, niin adressissa
11537: sellemme, ei :ainoastaan omien rajojemme käytettiin Suomen hallituksen toimenpi-
11538: sisäpuolella kolme ja puolisataatuhatta lep- teistä sellaisia sanoja., että siinäkin suh-
11539: pymätöntä vihollista, vaan myöskin nosta- teessa. olisi virallinen tutkiminen tarpeen.
11540: tamme läihi:nnä koko Skandinavian ja pian Ellen minä väärin muista, niin käytettiin
11541: sen jälkeen Europan muidenkin maiden hallituksen yliopistoasiain järjestäruistoi-
11542: yleisen mielipi·teen ja juuri, se on tarkoin menpiteistä myöskin nimitystä ,väkivalta".
11543: huomattava, ennenkaikkea noiden maiden Se on aikalailla pitkä >Sana.
11544: politiikan, talous- ja sivistyselämän johto- Niin, tässä siis kaksi äärimmäistä siipeä,
11545: niirien voimakkaasti paheksuva1n yleisen ja näiden siipien välissä hallitus mieles-
11546: in.~elipitee:n vastaa;mme.'' täni on kuin Odysseus harharetkillään:
11547: Näin ankarasti hän varoitta·a yliopiston toisaalta Scylla, toisaalta Kharybdis. Mitä
11548: kielikysymyksestä puheen ollen. Kolme ja. tehdä? En voi myöskään sille mitään, että
11549: puolisa;taatuhatta leppymätöntä vihollista hallituksen asema muistuttaa hiukan Ham-
11550: maan rajojen sisäpuolella, lisäksi tietystikin letin epäilyksiä; ei siinä mj.elessä, etteikö
11551: Laurila itse (Eduskunnassa naurua). Mi- hallituksella olisi suhteellisesti la~ajaa kan-
11552: nusta elämässä on hyvä noudattaa peri- natusta tässä kysymyksessä eduskunnassa,
11553: aatetta, että vastustajaa on kuultava, mutta mutta muuten sen asema vaikuttaa sangen
11554: kun vastustaja käyttää tällaista kieltä, niin epämääräiseltä. .Syntyy kysymys, ·kenellä
11555: en ·oikein katso mahdolliseksi, että häntä tässä nyt sitten on totuus? Onko totuus
11556: on enää uskottava. Mutta minä myönnän siinä, ·että parlamentti ehkei pystykään
11557: kyllä, että epäilyksiini on myös;kin vaikut- tätä tehtäJvää ratkaisemaan? Mutta olisiko
11558: tanut tämä teos, ,Yliopist'On kielikysymys", totuus siis siinä, että meidän on annettava
11559: siHä ·onhan siellä asiallisiakilll lause:iJta, kansan vastata tähän kysymykseen; ja
11560: vaikka onnettoman vähän minä niitä olen elrkä olisi ollut erinomaisen järkevää lmt-
11561: löytänyt. sua kodHe ylimääräiset valtiopäiväJt, säätää
11562: No niin. Näin sanoo Laurila siis meistä, laki siitä, ,että kysyttäisiin kansan mieli-
11563: jotka tahdomme suomalaiskansallista yli- pidettä, niinkuin aikoinaan on kysytty
11564: opistoa. :Sitten ruotsalaiset, tä:llä kerralla kieltolakiasiassa, josta kysymyksestä edus-
11565: tietysti svenska folkpartie.t, jos sallita;an kunta ei näytltänyt pääsevän selville. Mutta
11566: käyttää tuota nimitystä, ne eivät kerta- tätä me ·emme näytä haluavan.
11567: kaikkiaam näytä voivan seurata ajan mu- Minä luulisin, kun on nyt tultu näin
11568: kana. He ottaisivat yliopistossa vielä osal- pitkä1le, että hallitus vihdoinkin uskonec
11569: leen enempi, kuin mitä kaiken kohtuuden ne vakuutukset, joita tääl:lä on jo niin
11570: mukaan voimme antaa siinäkään tapauk- monen moneen kertaan esitetty, vakuutuk-
11571: sessa, että yhä vielä suosimme kaksikielistä set, että tämä yliopistokysymys on saanut
11572: yliopistoa. huomion osakseen, joka alkaa olla melkein
11573: Ruotsalaisten taholta on esitetty kotimai- liikaakin kärjistynyt. Toisaalta: onhan se
11574: sia adresseja. Olkoon se heille sallittu. hyvä ja suotavaa, että maan laajatkin pii-
11575: Mutta jos on perää niissä ·epäily'ksissä, rit seuraavat meidän keslkustelurumme tääUä
11576: joita sanomalehdistössä on esitetty, niin mi- tällä kerralla. Tämä ei mahtane ol,la ke-
11577: nun ymmärtääJkseni asia on sellainen, että nenkään mielestä kuudennen <luokan kysy-
11578:
11579: 23
11580: 178 Keskiviik1wna 23 p. tammikuuta 1935.
11581:
11582: mys. Ei ed. 'Tanner itsekään sitä usko, Kun on sellainen tavaton kiire kuin
11583: vaik'ka hän onkin näiden sanojen nerokas mitä perustuslakivaliokunnalla on, niin
11584: keksijä. Be serkka, että tuolla eduslmn- siinä ei voi syntyä hyvää ja huolel-
11585: nan ulkopuolella jonotetaan sisäänpääsyä, lista työtä ; kun on niin kiire, ettei
11586: se jo sellaistenaan todistaa, ettemme ole ennätetä kutsua edes asiantuntijoita pai-
11587: minkään kuudennen luokan 'kysymyksen kalle, vaikka asiantuntijoina mainittiin
11588: kanssa tekemisissä. Ei mikään kuudennen sellaisetkin nimet umin professori 1Stahlberg
11589: ~uokan kysymys liioin voi herättää sitä ja rehtori Brotherus. PerustuslaJiövalio-
11590: mielenkiihtymystä ja sitä levottomuutta, kunta oli kai mielestään niin viisas, että
11591: joka pääkaupungissa nykyjään kieltä- tällaistenkaan iherrojen mielipiteitä ei siellä
11592: mättä on olemassa. Nyt on niin tavat- kaivattu.
11593: toman helppo tuomita esim. nuorisoa. Vihdoin on perustusl:akivaliO'kunnan
11594: Se tekee meidän vähän vanhempien .mie- työlle tällä kerralla ominaista se, että
11595: lestä aina väärin, kun se lähtee omia mie- enemmistö ei edes tahtonut ik:uullaJkaan,
11596: Epiteitään julkilausumaan. Nuoriso on im_.. mitä vruhemmistö1lä olisi sanottavaa tässä
11597: pulsiivis,empi kenties kuin me keski-ikäiset yliopistokysymyksessä. Näytti aivan siltä
11598: ja vanhemmat, mutta se kai sellaisenaan ei kuin asiat olisi etukäteen sovittu niin,. ettei
11599: olekaan rpahe, vaan hyve. Olkoon, että minkäänlainenkaan todistelu enää; ;va]kut-
11600: meillä on myös käsitys sopivaisuudesta toi- tanut perustuslakivaliokunnan Jaseniin.
11601: nen kuin nuorisolla, mutta kun me olimme Näytti aivan siltä kuin olisi läJhdetty sille
11602: aikoinamme nuoria, niin olimmeil\'o rme sit- polulle, että uhallakin pannaan ·asi!at näin
11603: ten niin kovin taitavi!a tässä us.ea..;;ti hiuk- ja näin menemään. Minä sanon, että
11604: senlhienossa sopivaisuuskäsitteessä, sen to- näytti, sillä minä en .tahtoisi kuitenkaan
11605: teuttamis•e.ss.a ja sen tulkitsemisessa. Yli- väittää sitä, että perustuslakivaliokunta tie-
11606: päätään me olemme kai liiaksikin valmiit, tois,esti on näin arvottomalle tielle joutu-
11607: kun nuoriso tekee jotakin sellaista, josta nut. Kiire oli niin tavaton, että kaikki
11608: emme pidä, väittämään, että nuoriso on lukemiset suoritettiin yhtenä yönä ja seu-
11609: paiha. Me emme saa pysähtyä selJlaiseen raavana aamuna mietintö laajoine vasta:lau-
11610: pintapuoliseen taJ'lkasteluun, että me kat- seineen oli valmis. Se on kunnioitettava
11611: somme, mitä pahaa nuorisossa on, vaan työ, ellei sitä nyt sitten vain olisi hätäilyn
11612: meidän täytyy kieltämättä tunkeutua sy- ja asiattoman kiireen avu1Ja saavutettu.
11613: vemmälle ja nähdä, mitä hyvää :heissä .pii- Perustuslakivaliokunnan mietintö on mie-
11614: lee. Muuten me joudumme aivan kieroon lestäni kaikkein mielenkiintoisimpia asiakir-
11615: suhteeseen. ,Ja jos on kysymys hallita nuo- joja, mitä eduskunnalle on pitkään aikaan
11616: risoa, ei se koskaan onnistu, tuo hallitse- tarjottu. Siinä kiinnittää erikoista huo-
11617: minen, muuten kuin nuorison omaHa miota se, että mietintöön liittyy suunnat-
11618: avulla. Minä rohkenen vedota rpedagogi- toman .paljon vastalauseita. 1Se ei siis suin-
11619: ammattiini ja sen tuottamaan kokemuk- kaan ole yksimielinen, sillä kuten minä
11620: seen, että tämä ·on totta. ''l'unnustan,. että taisin jo eilenkin sanoa, sosial1demokraat-
11621: minun tekisi mieli ~viimeaikaisten ta1pausten tinen puolue on ainoa, jolta ei vastalau-
11622: nojalla: suori:ttaa pieni psykologinen diag- setta ole. Jopa valiokunnan ,puhenjohtaja-
11623: noosi, mutta nyt ei ole sen sovelias aika. kin, ed. Rydman, on antanut vastalauseensa
11624: Ja siksi minä en tästä sen enempää sano. ja minä iloitsen, että hän vastalauseessaan
11625: Kuten sanottu asian evästyskeskusteltk"Sa on ryhtynyt puolustamaan aina:kin jossain
11626: minul1a siis oli epäilyksiä. Mutta minä mielessä ylioppilaskuntaan kuulumista.
11627: toivoin, että kun asia menee eteenpäin ar- Muuta nyt ei ·voi odottaakaan akateemi-
11628: vovaltaiseen perustuslakivaliokuntaan, niin sesti si>vistyneeltä kansal'a.isdta. iMinä oli-
11629: siellä täytyy kaiken väärän korjautua. Sitä sin vain odottanut, että ihän olisi käsittä-
11630: varten ovat valiokunnat olemassa, että ne, nyt osakuntienkin ensiluokkaisen mBrkityt."lc-
11631: mikäli mruhdollista parantavat sitä, mikä sen ja si:tä erikoisesti alleviivannut. Sen-
11632: ihuonoa on. Nyt on kuitenkin kiistämättö- sijaan perustusla!kivaliokunnan .puheenjoh-
11633: mästi ja kieltämättömästi käynyt päin- taja tahtoo suojella hallitusta siltä pienei-
11634: vastoin. Perustuslakivaliokunta on huo- täkin muistutukselta, m~·kä enemmistön sa-
11635: noa esitystä entisestäänkin huonontanut. nelemana on mietintöön kuitenkin tullut.
11636: Eikä muu ole voinut olla mahdollistakaan. No, sehän on ymmärrettävää, että ed. Ryd-
11637: Helsingin yliopiston jä1<jestysmuodon perusteita 'k01s·kevan lain muutta:minen. 179
11638:
11639: man edistysmielisenä ja kuten minä 'luulen sanoo oikea demokratia, niihin kysymyk-
11640: ihallitTrksen uskollisena miehenä on mennyt siin on täällä myöskin laajasti vastattu
11641: tälle linjalle. Minä valitan kuitenkin, että edustajien puolelta. Hallitus on vain ollut
11642: ed. Rydman on liukunut, sanoisinko, enem- vaiti ja ehkäpä hallituksella on ollut siihen
11643: män ruotsalais1l1e linjoille kuin mitä ihän erinomaisen painavat syyt.
11644: oli viime istuntokauden lopulla, sillä nyt Sitten on .perustus}akivaliokunnan mie-
11645: hän ·On samarla kannalla kuin hallituskin tinnössä eräs seikka,. joka vaatii vallan va-
11646: siinä, että puoltaa uutta järjestelmää pro- kavaa huomiota ·jo .tässä vaiheessa. Halli-
11647: fessorien luvun suhteen, joka merkitsee tuksen ·esity:ksen 2i3 § : n kohdalla, jossa
11648: ruotsinkielisten professorien lukumäärän :puhutaan osakuntiin .liittymisestä, on nälkö-
11649: lisääntymistä. jään syntynyt aikamoinen sananvaihto,. ja
11650: Tässä perustusiaikivalroikunnan mietin- perustuslakivaliokunta on oikein perusteel-
11651: nössä annetaan 2 momentissa. <hallituksen lis,esti huonontanut tämän !kohdan, kun. se
11652: erittäin siivosti ymmärtää, ettei valiokunta ehdottaa, ettei myöskään ylioppilaskuntaan-
11653: ole pitänyt riittävästi harkittuna, kuten kaan tarvitsisi pakollisesti 'kuulua. Perus-
11654: sanat kuuluvat, sitä toimen~idettä, että yli- tuslakivaliokunta on silloin joko unohtanut
11655: määräiset valtiopäivät ovat kutsutut koolle. vahingossa, taha]laan, kuinka vain, unoh-
11656: Juuri tätä !kohtaa ed: Rydman ei näytä tanut kuitenkin sen, ·että eräs akateemi-
11657: kannattavan. Mutta vaikka me olisimme sen kasvatuksen kulmakiviä on ylioppilait-
11658: kuinka kilttejä ja maltillisia .täällä, niin ten itsehallinto. Ja toisaa:l!ta perustuslaki-
11659: kai:pa meidän täytyy toiki tuollainen ojen- valiokunta on unohtanut sen,. että silloin
11660: nus hyväksyä itse kunkin. Olisi tämä tällöin esiintyy kurinpitoseikkoja ylio.ppi-
11661: toimenpide sietänyt tulla enempi loppuun laitten keskuudessa ja nämä kurinpitoasiat
11662: asti ajatelluksi. 'Tuo1hon ojennukseen täy- ratkaistaan osakunnissa. .toverikurilla, pa-
11663: tyy yhtyä semminkin sen jälkeen, lkun lu- himmassa tapauksessa toista tietä. Mutta
11664: kee mietinnön IV vastalauseen. iSi11oin ei ylipäätään osa.kunnat niin myös yliop,pi1as-
11665: voi auttaa, että tulee ·ehdottomasti sellai- kunta on aivan erinomainen l{eino järjes-
11666: seen tulo'kseen, että hallitus ei ol'e toimi- tyikse:ri ylläpitämiseksi. I:hmettelen niitä
11667: nut sittenikään lain hengen mukaan. iSel- entisiä akateemisia kansalaisia, jotka ovat
11668: •l•aiset syyt kuin esim. monta 'kertaa sa- perustuslakivaliokunnassa ottaneet näiden
11669: nottu syy, että hallitus ta.htoo tämän ky- asioiden käsittelyyn osaa ja tulleet siihen
11670: symyksen pois päiväjärjestyksestä, jotta tulokseen, joka on näkyvissä perustuslaki-
11671: myös se kiihtymys, joka on tämän kysy- valiokunnan mietinnössä.
11672: myksen eri vaiheissa esiintynyt, s:aa.taisiin Kun minä aion palata tähän asiaan toi-
11673: pois päiväjärjestyksestä, ei riitä. On ih- sen käsittelyn y:hteydiessä, niin en tällä ker-
11674: meellistä, että hallitus näköjään vakavasti taa puhu tästä kysymylksestä enempää, en
11675: väittää tällaista. Hallituksen toinen väite senkään uhalla, vaikka sainkin ed. Räisä-
11676: on vi!elä vähemmän kestävä, nimittäin väite seltä tittelin jarrumies. Kiitos vaan! (Ed.
11677: siitä,. että kun on muita asioita, niin pan- Räisänen: Eikö se ole oikea titteli?) Ei
11678: naan tämä nyt ylimääräisillä valtiopäivillä ole, sillä minä aion pu!hua., hyvä edus:taja
11679: lävitse. Näistä seikoista on ni:in paljon jo Räisänen, asiaa, jot<ta ed. Räisänen, tä-
11680: tääLlä puhuttu, etten enää viitsi ruveta hän asti aitosuomalaisena esiintynyt edus-
11681: tä:män enempää sanomaan (Kes'kus.tasta.: taja •Räisänen (Ed. Räisänen: 'Tava.l1inen
11682: Ajan voittamiseksi! - Anna tulla vain!). suomalainen !) tulisi hiukan valaistuksi,
11683: En minä aio ai<kaa tu..hlata. Minä vain sillä nyt hän on ruotsalaisella linjalla
11684: omalta kohdaltani sanon, etten tällaisia hal- (Ed. Heiskanen: Katsotaan nyt, puhutaan
11685: lituksen väitteitä hyvin yksinkertaisesti asiasta lisää !) .
11686: usko, hyvä jos hallitus uskoo itse (Keskus- Erikoista hämmästystä tässä perustus-
11687: tasta: Ei se .usko!). lakivaliokunnan mietinnössä on herättänyt
11688: Todelliset syyt on monta kertaa täällä se seikka, että ruV'etaan aivan arvelutta-
11689: esitety ennen. Ilmeisesti ja varmasti tah- vasti tinkimään ·eräitte.n yliopiston opetta-
11690: dotaan estää tämä lkysymys tulemasta päi- jien kielitaidosta, sillä täällä nimittäin sa-
11691: väjärjestykseen sinä muodossa uudestaan, notaan, että eräät ylimääräiset professo-
11692: että se äänestettäisiin yli vaalien. Mitä rit, dosentit j. n. ·e. ova.t sellaisessa ase-
11693: tästä sanoo parlamentarismi ja mitä tästä massa, ettei heiltä ole vaadittava taitoa
11694: 180 Keskiviikkona 213 p. ta·mmikuuta 19~5.
11695:
11696:
11697: antaa opetusta suomenlkielellä. Tämä on väliaikana. Pedagogisesti katsoen tämä
11698: vähintään kummallinen sanonta. Kuinka •kielitaitokysymys on aivan äärettömän
11699: tällaista voivat hyväksyä henkilöt, jotka tärkeä. Mutta kun minua epäillään täällä
11700: aikoinaan ovat liikkuneet yliopiston audito- jarrumieheksi, niin minä en siitäkään puhu
11701: rioissa ja si·ellä saaneet kuulla sitä suo- enempää paitsi yleisön pyynnöstä miksei.
11702: menkieltä, jota ruotsalaiset professorit (Eduskunnassa naurua. - Ed. Komu: Mi-
11703: ovat käyttäneet? Pitikö tässä nyt vielä tenkä nuo parvekkeet tahtovat. - Ed.
11704: mennä jonkinlaiselle myönnytyksen ja tin- Lahdensuo: Yleisö ei :'!aa puhua mitään!).
11705: kimisen linjalle~ Sitä minä en totisesti voi Tästä kielitaitoasiasta puheen ollen en
11706: käsittää. Yliopistossa on niin äärettömästi voi kuitenkaan olla kertomatta erästä kum-
11707: rääkätty tähän asti suomenkieltä - pel- mallista asiaa yliopistossa noin parikym-
11708: kään muuten, että vastedeskin tulee niin mentä vuotta sitten. Siellä oli nvmittäin
11709: tapahtumaan - niin äärettömästi, että ruotsinkielinen professori, jonka aineessa
11710: olisi jo korkea aika vaatia yliopistomiehiltä meidän piti suorittaa tutkinto, ja minäikin,
11711: ehdotonta suomenkielen hallitsemista (V•a- joka satuin tämän professorin aineessa suo-
11712: semmalta: On rääkätty !kansanvaltaa rittamaan laudaturin, sain valmistua tähän
11713: myöskin!). - Minä en tiedä, onko yli- tenttiin melko omituisella tavalla. Minun
11714: opistossa rääkätty kansanvaltaa, mutta piti nimittäin opiskella se sanasto, suomen-
11715: ehkäpä täällä vasemmalla tunnetaan sekin kielinen sanasto, jonka hän itse oli keksi-
11716: asia. Minä en puhu vahtimestareista yli- nyt itselleen, mutta jO'ka ei ollut minkään-
11717: opistossa (Eduskunna·ssa naurua), sillä laista suomenkieltä. (Ed. Komu: Oliko se
11718: mielestäni heillä on •eräänlainen privilegio kiinaa~). - Ei se kiinankieltä kai ollut,
11719: rääkätä suomenkieltä ja minä menisin!kin mutta ei minun ikielitaitoni mene niin pit-
11720: niin pitkälle, että sitten kuin kaikki muut källe, mitä kieltä se oli, mutta suomea se
11721: tässä maassa puhuvat suomea, niin joku yritti olla. (Eduskunnasta: Se oli savoa!).
11722: yliopiston vahtimestari saa vielä puhua Mainitsen yhden esimerkin. Sana ,va-
11723: ruotsia kuriositeetin vuO'ksi (Eduskunnassa luutta'' oli hänen sanakirjassaan ,arvoke''
11724: naurua). ja kun hän kysyi: mitä te tiedätte suoma-
11725: Mutta vakavasti puhuen tästä kielitai- laisesta arvokkeesta, niin meillä nousi ,hiuk-
11726: dosta. Te kai kaikki tiedätte, mitenkä Yli- set pystyyn, sillä emme me olleet koskaan
11727: oppilaslehti on •koonnut kymmenittäin ja kuulleet sellaista sanaa kuin arvoke ja mitä
11728: sadottain sellaisia sukkeluuksia, jotka ovat arvoke merkitsee.
11729: johtuneet profess-orien huonosta kielitai- Eikö olla pitkällä, kun täytyy tenttiin
11730: dosta. Minä tiedän niitä eräitä kymmeniä aikoessaan opiskella se kidi, jota profes-
11731: minäkin ja minulla on kiusaus muutamia sori käytti, kieli, joka ei ollut :suomea yhtä
11732: sanella niitä eduskunnan pöytäkirjaan, vähän kuin ruotsiaikaan f
11733: mutta jääiköön ainakin tältä kerralta. Nyt perustuslakivaliokunnan mietintö
11734: (Ed. Lohi: Kyllä ne saisi tulla!). Ne menee siis sille linjalle, että tingitään
11735: sukkeluudet ovat muuten monta kertaa ruotsalaisten op.ettajien kielitaitovaatimuk-
11736: myöskin sellaisia, ettei niitä voi sivisty- sesta. Ja se ei 'Ole kyllä orkein, sanokaa
11737: Deessä seurassa esittääkään. te mitä tahdotte. Vai mitä ed. Räisänen ~
11738: Tämä on kansallisesti katsoen aivan Onko ·oil.:ein? (Ed. Räisänen: Ruotsalaiset
11739: mahdouon: tilanne. Mutta kun minussa on voivat puhua ruotsia, suomalaiset suomen-
11740: pedagogin vikaa ainakin ammatillisesti, kieltä!). - No niin ! Palataan, ed. Räi-
11741: niin minä en voi olla näkemättä tässä suh- sänen, tähän kysymykseen asian spesialikes-
11742: teessa ·erästä pientä momenttia, jaka ei ole kustelussa, joten ei siitä sen ·enempää tälUi
11743: suinkaan vähäpätöinen. Pedagogisesti kat- kertaa. Mutta sen minä sanon, että huo-
11744: soen yliopiston professorikin on opettaja. nonnettu painos tässä on jälleen kyseessä,
11745: Hän on tietystikin tiederrnies, mutta hän kun me katselemme perustuslaikivaliokun-
11746: on myöskin opettaja, ja opettajan asema nan mietintöä.
11747: opetettavaan on tämä: hänen täytyy olla Mitä noihin vastalauseisiin tulee, niin
11748: oppilaalleen esikuvana. Mutta minä pyy- mielenkiintoa herättää erikoisesti ruotsa-
11749: dän kysyä, minkälainen on se pedagogi- laisten vastalause. Sillä ne vetoavat siellä
11750: nen esikuva, jolle pitää sydämen pohjasta jälleen hallitusmuodon sanontaan ,saman-
11751: nauraa välistä luennolla ja hyvin useasti laisten perusteiden mukaan". Eikö muu-
11752: Helsi•ngin ylio•piston: järjestysmuodon perusteita 'koskevan lain muuHa:minen.. 181
11753:
11754: ten nämä sanat ole seUaisia, joita oppinein... puhtaasti suomenkieliset pojat, kelpaa
11755: kaan lakimies meidän maassamme ei tiilhän suomenkielisiin seura'kuntiin papeiksi.
11756: asti ole pystynyt tulkitsemaan? Mitä niillä Minä ·en sano, ,että näin on hyvä, en sitä
11757: tarkoitetaan? (Ed. Räisänen: Mitenkä Se- ollenkaan sano, sanon vain, että näinkin
11758: tälä sanoo, hänhän se on oppinut laki- on. Näinkin on mahdollista. Mutta kun
11759: mies !) . Ei hän ole lakimies, hän on suo- sitten puhutaan myö&kin •siitä, että yliopis-
11760: menkielen mies. (Ed. Räi·sänen: Kyllä tossa täytyy opettajiksi aikovien saada
11761: hän itse sanoo olevansa lakimies!). Niin, omakielinen kasvatuksensa, niin minä ha-
11762: itse sanoo. Nuo ,samanlaiset perusteet". luaisin tiedustaa, mistä hetkestä asti yli-
11763: Kun nyt kerran on kyseessä sivistysasia, opistoon: 'On tuotu op.ettajakasvatus. Siellä
11764: niin minä vain lyhyesti kysyisin niiltä, suoritetaan kyllä monenlaisia kandidaatti-
11765: jotka ymmärtävät, mitä tarkoitetaan sa- tutkintoja, mutta opettajakasvatus rsuorite-
11766: manlaisilla perustei'lla : onko samanlaisia taan joko suomalaisessa tai ruotsalaisessa
11767: perusteita esim. se, että oppikouluissa normaalilyseossa. Ei opettajakasvatuksella
11768: paikkapaikoin ruotsinkielinen oppilas mak- ja yliopistolla ole muuta tekemistä kuin se,
11769: saa valtiolle noin 3 sen vertaa kuin että pedagogiikan professori valvoo nor-
11770: suomenkielinen oppilas. Onko se hallitus- maalilyseoitten työtä. Siinä on siis aivan
11771: muodon samanlaisia perusteita? Tai onko turha veruke tässä asiassa.
11772: samanlaisia perusteita, 'lmuluelämästä Jääkööt muut vastalauseet, vaikka siellä
11773: ottaakseni vertausikuvan, se, että suomen- olisi erinomaisenkin mielenkiintoisia kohtia,
11774: kielisissä kouluissa on useasti niin ääretön nyt kuitenkin toistaiseksi.
11775: tilanahtaus, ·että yhdessä luokkahuoneessa Kun tutustuu tähän perustuslakivaliokun-
11776: täytyy järjestää vuoro-opetus, jotenka siis nan mietintöön kaikkine vastalauseineen,
11777: joudutaan yhtä luokkahuonetta käyttämään niin summa summarum on se, että siellä ei
11778: moniaita oppilasluokkia varten sen sijaan, ole parannusta ~öydettävissä. Olisi ainakin
11779: että monissa ruotsinkielisissä kouluissa on odottanut kahden asian muuttuvan, nimit-
11780: tilaa jos kuinka paljon. ·Tämä tällainen tiiin ensi1ksi sen, että kiinteät professuurit
11781: seikka on tietenkin oppilaiden kannalt·a olisi muutettu, mikäli mahdollista, vaihtu-
11782: terveyskysymys, paitsi moniaita muita. viksi, sil'lä täten olisi saatu järjeste'lmä edes
11783: Onko tämä samanlaisia perusteita? (Va- notkeammaksi, jos nyt kerran välttämättä
11784: semmalta: 0-on !) . Vai niin. Ehkä myös- tahdotaan pysytellä kaksikielisyyslinjalla.
11785: kin samanlaisia perusteita on se, että op.et- Toisekseen olisi toivonut näkevänsä sen,
11786: tajat j•outuvat ruotsinkielisissä kouluissa että olisi poistettu tuo ruotsa!laisille halli-
11787: pääsemään paljon vähemmällä kuin suo- tuksen esityksessä luvattu ,kokous". Sim-
11788: menkielisissä kouluissa. Ajatellaan vain gen viaton ja vaatimaton nimi. Mutta kun
11789: esim. suomenkielenopettajaa, joka korjaa tämä ruotsalaisten kokous merlkitsee suurin
11790: 40 vihkoa silloin kuin ruotsinkielen 'Opet- piirtein samaa kuin lkonsistori, niin en ym-
11791: taja korjaa 6 a 7 vihkoa korkeintaan, märrä, minkä vuoksi näin laajaa itsehal-
11792: koska edellisellä on suuret luokat ja jäl- lintoa pitää yliopistoon vielä istuttaa, kun
11793: kimmäisellä pienet. Pavkka nimittäin sitä siellä entuudestaan ei ole (Ed. Räisä-
11794: kummasta:kin työstä on Eama. nen: No, eivätkö professorit saa pitää 'ko-
11795: Tähän ruotsalaisten vastalauseeseen pa- kousta, kun ylioppilaatkin pitävät!). Saa-
11796: lata!kseni tntean, että siellä puhutaan vat, enhän minä sitä ole kieltänyt (Ed.
11797: myös-kin pappiskasvatuksesta, ja katsotaan, Räisänen: No, mitäs siinä sitten!). Nyt, ed.
11798: että mennään väärään, jos ruotsinkieliset Räisänen, jokos se meni yli ymmärryksen'?
11799: pappiskokelaat eivät saa omalla äidinkie- (Eduskunnasta äänekästä naurua. - Ed.
11800: lellään •kasvatusta tähän työhön. Olkoon Räisänen: Kyllä puhujalta taisi mennä it-
11801: niin, mutta on nykyään olemassa esi- seltään yli ymmärryksen!). Ei mennyt,
11802: merkki jo, joka toistakin puhuu. Turussa minä nimittäin puhuin t·ä:stä ruotsa'laisten
11803: on Åbo Akademissa teologinen tiedekunta n. s. kolkouksesta, jo'lla on konsistorin val-
11804: ja tämän teologisen tiedekunnan enemmis- tuudet. Mutta tietääJkö ed. Räisänen, mikä
11805: tön mundostavat kuulemma snomcnkielis,et se konsistori on~ Nähtävästi ei (Ed. Räi-
11806: opiskelijat. He saavat siellä siis ruotsiksi sänen : Tiedänhän toki!). Kuulkaa, ed. Räi-
11807: kaiken pappiskasvatuksen, mutta minä en sänen, minä tarjoan teille ilmaiset kahvit
11808: epäile, etteivätkö ne siitä huolimatta, nämä ja valistan, mitä on osakunta, mitä on yli-
11809: 182 Keskiviikkona 213 ,p. tammikuuta 1935.
11810: ------------------------------~~
11811:
11812: oppilaskunta ja mitä on konsistori (Ed. maan pääväestöä. Sen kysymyksen ruoti-
11813: Räisänen: Leivän kanssa?'. misen aika ei dle nyt. Mutta kun ajattelee
11814: tuota sei!kkaa vaikka ohimennenkin, niin
11815: Puhemies (koputtaa) : Ei saa häiritä ei voi pidättää eräänlaista katkeruuden tun-
11816: puhujaa. netta nousemasta mieleen kuitenkaan. Eri-
11817: koisesti minulla olisi yksi tapaus kerrot-
11818: Puhu j a: Jos otamme rinnan hallituk- tavana, ja minä luulen, että se on monelle
11819: sen esityksen, valiokunnan mietinnön ja erinomaisen hämmästyttävä. Noin 15 vuotta
11820: vaikkapa vasta~auseetkin, niin me jäämme sitten Oulun kaupungissa oli ruotsalainen
11821: sille kanna1le, että tämä ruotsalaisten n. s. kansakoulu ja siellä ruotsalainen kansakou-
11822: kokous on = konsistori, ja jäämme myös- lil.nopettaja rookaisi oppilasta siitä, että
11823: kin siihen tulokseen, että ehdotetaan yli- hän välitunnilla puhui suomenkieltä. Eikö
11824: opistoon professoreita enemmän kuin tarvis silloin olla melko pitkällä, kun oppilasta
11825: on. Näissä esityksissä on erehdys äärettö- rangaistaan siitä, että hän välitunnilla pu-
11826: män raskas, ja nii'llä on eräs perusvika. huu maan pääväestön kieltä. Eikä tästä
11827: Ei pyritäkään vastaamaan siihen kysymyk- asiasta ole aikaa enempää kuin noin 15
11828: seen, kuinka yliopisto suomalaistetaan, vaan vuotta. Mutta kuten sanottu, haudataan
11829: koetetaan vastata siihen kysymykseen, ne seikat. On toisia asioita, jotka ovat ny-
11830: kuinka nykyinen kaJksikielinen tilanne saa- kyjään päiväjärjestyksessä, joista me emme
11831: taisiin mahdollisimman sitkeästi jatkumaan pääse. Me saamme joka päivä lukea ruot-
11832: (Eduskunnasta: Aivan!), ja siinä sitten pu- salaisesta sanomalehdistöstä nimen ,fin-
11833: hutaan samanlaisista perusteista, vedotaan ländare", ja se on kieltämättä sana, joka
11834: hallitusmuotoon, vedotaan suhteellisuuteen, on äärettömän vastenmielinen. Minä ihmet-
11835: lasketaan prosentteja j. n. e., kaikki sellaista telen, että !henkilöt, jotka aikoinaan ovat
11836: työtä, joka tässä yhteydessä on melko asia- osallistuneet venäläisvallan aikana perustus-
11837: tonta. Tätä tietä me emme kerta kaikkiaan lakitaisteluun, oLlenkaan voivat sulattaa
11838: pääse perille. tuota sanaa. ::;mä tuo ,finländare "~käsi
11839: Kun me olemme niin erinomaisen tär- tys, suomen:maalainen, se on syntynyt erin-
11840: keän kysymy<ksen edessä kuin mitä me omaisen vastenmielisissä olosuhteissa ja eri-
11841: olemme, niin sietää kieltämättä harrastaa koisesti tunnetuksi se tu'li siinä tilooteessa,
11842: tässä itse kunkin itsetutkistelua, ja se on jossa äsken nimitetty kenraalikuvernööri
11843: erinomaisen hyvä !kaikille. Minä olen sitä Bobrikoff piti senaatin jäsenille puheen ja
11844: kovasti suositellut itsetleni. Minä olen it- silloin hän käytti venäjänkielellä sanaa,
11845: seltäni kysynyt, onko tämä minulle persoo- joka vastaa suomenmaalai!nen, finländare.
11846: nallisesti tunnekysymys enempi kuin suo- Hän nimittäin ei tahtonut tietää mitään
11847: tavaa olisi. Ruotsalaisten taholta väitetään, Suomesta. Sellainen erinomaisen ikävä on
11848: että meidän, jotka vaadimme yliopistoa suo- tuon finländare-käsitteen historiallinen
11849: ma'laistutettavaksi, meidän tunteemme on synty.
11850: viha. Tämä kaikki on vihan sanelemaa.
11851: Henkilokdhtaisesti minä kovin mielelläni Ensimmäinen varapuhemies:
11852: näkisin, että tätä sanaa ei olisi kansalais- Tämä menee Eian kauas asiasta (Väli'huu-
11853: ten sanakirjassa ollenkaan, kun on kysymys toja. - Ed. Räisänen: Ja muutenkin tun-
11854: ik:ansaJlaisten keskinäisistä suhteista. On nettu juttu!). ·
11855: kyllä totta, että meillä on tullut tavaksi
11856: puhua poliittisesta vastustajasta ja sanoa P u h u j a : Niin, herra puhemies, saat-
11857: häntä vihamieheksi, mutta sanonta on vää- taa o'lla, mutta minä pyytäisin tässä puhua
11858: rä. Poliittinen vastustaja ei ole vihamies tuosta viha-käsitteestä, joka on syntynyt ...
11859: sanan varsinaisessa mielessä eikä sitä saa-
11860: kaan olla. Sellaisten sanojen käyttämisellä Ensimmäinen rvarapuhemies:
11861: vain kärjistetään tilannetta. Tuo viha-kä- Pitää puhua yliopistoasiasta (Ed. Räisä-
11862: site, josta meitä niin syytetään, panee kui- nen: Filosoofinen tutkielma!).
11863: tenkin minut esittämään täällä vielä eräitä
11864: ajatuksia. Minä tahdon omasta puolestani P u h u j a: Kun minun siis ei sallita
11865: ummistaa silmäni sille, mitenkä ruotsia pu- puhua tästä kansalaisia erottavasta viha-
11866: huva väestönosa aikoinaan on kohdellut käsitteestä, vaikka se mielestäni on asian
11867: Helsi'llgin yliapiston järjestysmuodon pe·rusteita kos'keV'an lain muuttaminen. 183
11868:
11869: läheisessä yhteydessä, niin se siis tietenkin siamme, Suomen suomalaista nuorisoa, pal-
11870: jää. Kun minä puhun ruotsalaisista, niin velemaan Suomen kansaa sangen monilla
11871: minä silloin erikoisesti tarkoitan juuri niitä elämän eri aloilla, palvelemaan sitä ja teke-
11872: ruotsalaisia, jotka tahtovat olla finlända- mään työtä valtion virkamiehinä talouselä-
11873: reita. män melkeinpä lukemattomilla eri aloilla
11874: Ruotsalaiset ovat syyttäneet meitä vih- sekä suomalaisen kulttuurielämän luojana
11875: doin siitä, että tämän yliopistokysymyksen ja sen vaalijana. Tämän takia on kysymys
11876: yhteydessä me tahdomme viedä ruotsalai- tärkeä ja siksi siitä on meidän kansanedus-
11877: silta heidän äidinkielensä. Niin ei ole ke- tajien koetettava saada sellainen, joka voisi
11878: nenkään tarkoitus, se on kerta kaikkiaan vastata sitä ehdottomasti suomalaiselta ta-
11879: varma (Oikealta: Så vackert!). Ja, så holta esitettyä oikeutettua vaatimusta, joka
11880: vackert och så sant! - Ei, jos herrat eivät on: valtion ainoa yliopisto on saatava täysin
11881: tahdo olla finländareita, vaan tahtovat suomalaiseksi. Kun näin on ja kun minä-
11882: <>lla ruotsia puhuvia suomalaisia, niin teitä kin olen vakaasti sitä mieltä, niin on ilman
11883: ei tässä maassa sorreta, se on varma, mutta muuta selvää, ettei minua tyydytä perus-
11884: toisaalta: onko liikaa vaadittu, että me tuslakivaliokunnan mietintö. Tämän takia
11885: pyydämme, että te ruotsinkieltä puhuvat on minun koetettava pyrkiä siihen, että
11886: Suomessa olisitte suomalaisia? Jos on liikaa tämä asia saataisiin täällä eduskunnassa
11887: vaadittu, niin vastatkaa vaan reippaasti oikealle toialle ja ratkaistuksi sillä tavalla,
11888: sitten, että niin on asianlaita. että se nykyhetken tarvetta tyydyttäisi ja
11889: Ylioppilasmielenosoituksessa ja sen yh- vastaisi.
11890: teydessä lausuttiin sanat: ,Me emme vihaa Lausuin äsken, että tämä esilläoleva yli-
11891: sitä kieltä, jolla Arvidsson, Runeberg, To- opistoa koskeva lakiesitys ei ole ainoastaan
11892: pelius ja Snellman ovat mielipiteensä jul- tärkeä, vaan on myöskin olemukseltaan tu-
11893: kaisseet." Ja ylioppilaat puhuivat tällöin lenarka. Se on muodostunut tulenaraksi jo
11894: totta. Mutta ikäviä tunteita on omiansa sen pitkäaikaisen taistelun takia, jota Suo-
11895: yhä idättämään se, jos tämä finländare- men suomalainen kansa on saanut kautta
11896: l>:äsite yhä vuosikymmenestä toiseen Suo- vuosisatojen taistella omassa isänmaassaan
11897: messa elää. maamme ruotsalaista yläluokkaa vastaan.
11898: Minä pyytäisin lopuksi lausua suurelle Se on tulenarka sen takia, että esi-isämme
11899: valiokunnalle sen toivomuksen, että se kä- varsinkin ja osittain vielä nykypolvikin
11900: sittäisi tärkeän asemansa ja sen merkityk- · ovat saaneet kärsiä ruotsinkielisten sortoa.
11901: sen, mikä sillä on, eikä epäilisi ryhtyä pe- Siitä on niin paljon todistuksia monissa eri
11902: rusteellisiin ja syvälle meneviin parannuk- muodoissa kansamme historiassa, siitä tie-
11903: :siin tässä kysymyksessä. tävät kertoa meille myöskin vanhemman
11904: polven ihmiset. Me jokainen umpisuoma-
11905: Ed. H e i k k i ne n: Herra puhemies! lainen talonpoikakin näemme myöskin tältä
11906: Meillä kansanedustajilla on nyt käsiteltä- ajalta vielä kouraantuntuvia todistuksia
11907: vänä ensi käsittelyssä perustuslakivaliokun- m. m. niiden ruotsinkielisten asiakirjojen
11908: nan mietintö hallituksen esityksen johdosta muodossa, joita arkistoissamme on, tärkeitä
11909: laiksi muutoksista Helsingin yliopiston jär- asiakirjoja, joita emme ollenkaan itse osaa
11910: jestysmuodon perusteista 14 päivänä heinä- lukea, vaan täytyy niitä aina tarvittaessa
11911: kuuta 1923 annettuun lakiin sekä laiksi tutkituttaa ruotsinkieltä taitavilla henki-
11912: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- löillä. Kun verrattain läheisessä mennei-
11913: rusteista koskevan muutetun lain täytän- syydessä on tässä asiassa tällaisia kokemuk-
11914: töönpanosta. Tämä asiakirja on monessa sia olemassa, niin ei ole ihmeteltävää, jos
11915: suhteessa sellainen, joka sisältää nykyhet- tämän kysymyksen käsittely muodostuu
11916: ken kansamme sisäisessä elämässä yhden tulenaraksi, kun kielilainsäädäntömme oi-
11917: kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä. Kysy- keaa ja olevia oloja vastaavaa järjestelyä
11918: mys on sekä tärkeä että tulenarka, sillä tä- edelleenkin koetetaan vielä kaikin keinoin
11919: män mietinnön pohjalla olisi meidän kan- vastustaa. Mutta edellä sanomani ei tätä
11920: sanedustajien luotava se laki ja ne perus- asiain ratkaisua yksin tee sisäpoliittisesti
11921: teet mahdollisesti pitkäksikin aikaa, joiden araksi, vaan sen tekee sellaiseksi se tapa, jolla
11922: puitteissa ainoassa valtiomme yliopistossa maan hallitus ja nyt eduskunnan enem-
11923: ·olisi opetettava ja kasvatettava meidän lap- mistö ovat tätä asiaa hoitaneet. Täällä edus-
11924: 184 Kes·kiviikkona 23 p. ta·mmilkuuta 1935.
11925:
11926: kunnassa on jo useissa varsin ansiokkaissa kialta ympäri maan valveutuneen suoma,_
11927: puheenvuoroissa tämä ainutlaatuinen asioi- laisen väestön taholta.
11928: den hoitotapa selostettu ja lausuttu siitä Mainitsin jo aikaisemmin eräästä maa-
11929: ankaria ja mielestäni oikeudenmukaisia ja laisliiton kokouksesta, jossa niinikään pan-
11930: asiallisia arvosteluja. Tästä huolimatta sal- tiin selvä, jyrkkä vastalause hallituksen
11931: linee herra puhemies minunkin käsitellä edellä mainitsemaani toimenpidettä vas-
11932: vielä asian tätä puolta, sitäkin suuremmalla taan. Siellä yksimielisesti hyväksyttiin
11933: syyllä, kun herra pääministeri on eräälle julkilausuma, johon nähden herra päämi-
11934: pääkaupungissa ilmestyvälle lehdelle pari nisteri on esittänyt lausuntonsa, niinkuin
11935: päivää sitten antanut lausuntonsa ja arvos- jo aikaisemmin mainitsin, julkisessa sa-
11936: telunsa täällä Helsingissä pidetyn maalais- nassa, Helsingin Sanomissa. Herra pää-
11937: liiton lisätyn keskushallituksen kokouksen ministeri antamassaan lausunnossa polemi-
11938: julkilausumasta, jossa kokouksessa minulla soi kyseessä olevan kokouksen julkilausu-
11939: oli kunnia olla puheenjohtajana, kokouksen, man sitä kohtaa vastaan, jossa lausutaan
11940: joka kokoontui eduskunnan ylimääräisille näin: ,Että hallitus kutsuessaan eduskun-
11941: valtiopäiville koolle kutsumisesta johtuen nan ylimääräisille valtiopäiville käsittele-
11942: huolestuneena. mään yliopistolain muuttamista ja alkoholi-
11943: Minun ei tarvinne tässä puheenvuoros- liikkeen voittovarojen jakamista koskevia
11944: sani olla monisanainen enää arvostellessani asioita, on menetellyt perustuslakiemme
11945: sitä harkitsematonta toimenpidettä, mihin hengen vastaisesti ja tällä teolla syvästi
11946: hallitus ryhtyi luottaen sosialisti-ruotsalais- loukannut valtiopäiväjärjestyksen eduskun-
11947: edistysmieliseen eduskuntaenemmistöön, kut- nan vähemmistölle takaamaa oikeutta saada
11948: suen koolle ylimääräiset valtiopäivät laati- sen mielestä epäoikeutettu tai vahingolli-
11949: maan yliopiston kielilakia (Ed. Räisänen: nen lainsäädäntötoimenpide vaalien kautta
11950: Itsehän te olette istuneet ruotsalaisten kansan ratkaistavaksi, minkä takia maalais-
11951: kanssa hallituksessa !) . Voin vain todeta, liiton lisätty keskushallitus näkee hallituk-
11952: että tämän valtion toimenpiteen tuomitsee sen sanotussa toimenpiteessä uudistuvan
11953: perustuslakiemme hengen vastaiseksi val- ilmauksen siitä epäparlamentaarisuudesta,
11954: tava kansan enemmistö, siis perustuslakien joka on leimaa antava nykyiselle hallituk-
11955: hengen, vaikkakaan ei suorastaan lain selle ja sen toiminnalle.''
11956: puustavin vastaiseksi. Olen kuullut, että Julkilausuman tästä kohdasta herra pää-
11957: m. m. eräs korkeasti oppinut mies, jonka ministeri on eri mieltä, ja lausuu puoles-
11958: puolestani perustuslakiemme tuntijana ase- taan l ,Ettei hallitusmuodossa eikä valtio-
11959: tan sangen korkealle, omasta puolestani päiväjärjestyksessä ole mitään säännöstä,.
11960: uskallan sanoa, kaikkein korkeimmalle tässä joka oikeuttaisi lausumaan mitään sellaistr,
11961: maassa, ja joka mies on korkealla kanta- jota ponsissa on sanottu. Hallitus on toi-
11962: nut nuorsuomalaisen puolueen lippua kan- minut täysin perustuslakien mukaisesti.
11963: sanvallan ja parlamentarismin puolesta, Niinikään ei hallitus, joka useampaan ottee-
11964: silloinkuin oli puolueensa johdossa, tämäkin seen on saanut eduskunnalta luottamuslau-
11965: mies kuuluu olleen sitä mieltä, että edus- seen, tiedä muissakaan suhteissa poiker-
11966: kunnan ylimääräisille valtiopäiville kutsu- neensa parlamentaarisuuden tieltä, eikä sel-
11967: minen tällaisten kysymysten takia on pe- laista tapausta, jossa näin olisi sattunut,
11968: rustuslakien hengelle vieras. Luulisi, että varmaankaan voida osoittaa.''
11969: tällaiset tiedot vaikuttaisivat herroihin hal- Tämän pääministerin väitteen johdos'm
11970: lituksen jäseniin ja edistysmielisiin sikäli huomautan vain lyhyesti, että pääministe-
11971: että se panisi ajattelemaan, että emmekö- rin pitäisi tietää, että jo nykyisen hallituk-
11972: hän sittenkin lähteneet tarpeettomasti tässä sen muodostaminen ei tapahtunut sillä trc-
11973: asiassa tulella leikkimään. Te koetitte saada l voin kuin tavallisesti eduskuntaryhmiin no-
11974: rauhaa maahan, vaan saittekin taistelun jautuvat parlamentaariset hallitukset muo-
11975: entistä kovemmaksi, sen kuohumaan vaahto- dostetaan. Pääministerihän kokosi hallituk-
11976: päisinä laineina, joiden pärskeet ja mainin- sen sillä tavoin, että sinne ei mennyt miehiä
11977: git voivat tuhota paljon tässä maassa sel- tietääkseni muiden parlamentaaristen ryh·
11978: laista, jota me emme toivoisi. Vastalauseita 1 mien luvalla kuin miten lienee ollut edis-
11979: tätä toimenpidettä vastaan, minkä hallitus tyspuolueen eduskuntaryhmän laita, vaan
11980: teki nyt esillä olevassa asiassa, tulee kaik- he menivät sinne ammattiministereinii, vie-
11981: He•lsi•ngin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko•skevan lain muuttaminen. 185
11982:
11983: läpä kuulemani mukaan eräät ministereistä tiopäiville (Ed. Vesterinen: Väitetään ed.
11984: siinä uskossa, ehkäpä tietoisuudessakin, että Tannerin hyväksyneen sen!).
11985: näin muodostunut hallitus tulee olemaan Hallituksen toimintaa yleensä parlamen-
11986: lyhytaikainen, ainoastaan pian toimitetta- taarioolta kannalta on joutunut arvostele-
11987: viin eduskuntavaaleihin saakka. maJan myöskin ylimääräisten va1tiopä:ivi·en
11988: Hallituksen, ollakseen käsitykseni mu- koolle k11Jtsumisen takia Nuortasavaltalais-
11989: kaan parlamentaarinen, olisi tullut vaalien t.en liitto, johon kuuluu sikäJli kuin tiedän
11990: jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle esittää varsin huomattavia hallituspuolueeseen lu-
11991: luottamustoivomuksensa. Jos se olisi silloin keutuvia ik·ansalaisia. Mmä annankin tä-
11992: sen eduskunnalta saanut, se olisi lähtenyt män liiton mwoste1la n:ykyioon hallituksen
11993: toimintaansa jatkamaan parlamentaarisesti. pa:rlamentaarisuut.ta ja sen toimin!taa
11994: Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Hallitus yleen:sä, jottei minua syy.tettäisi puolueelE-
11995: katsoi seisovansa sellaisella pohjalla, ettei seksi arvostelussani. Usein mainittu liitto
11996: sillä ollut syytä edellä mainitsemaani lähen- antoi ju~kilausuman tämän kuun 15 päi-
11997: tymiseen parlamentin kanssa. Hallitus, sen vä:nä, jossa m. m. sanotaan hallituksesta
11998: herra pääministerikin myöntänee, on toimi- näin: - saan•en lukea lyhyen sitaatin:
11999: nut koko elämänsä ajan, tosin meillä har- ,Epätyydyttävää asennetta eduskuntaan ja
12000: vinaisen pitkän, nyt jo kolmatta vuotta, sen nimenomaisi1la päätöksillä viitoitta-
12001: melko oudosti muodostuneen parlamentaa- maan poliittiseen .suuntaan nähden osoitta-
12002: risen tuen varassa. Monasti ovat kaikki vat •erääJt muutkin viime •aikojen ratkaisut
12003: nekin parlamentaariset ryhmät, joiden ja !tapahtumat, joko ne sitten koskevat
12004: edustamiin puolueisiin lukeutuvia ministe- eduskunnan taJ1ousarvioon ottami:en määrä-
12005: reitä on hallituksessa, edistyspuoluetta lu- rahoj•en epäämistä, puol ustusvoimiemme
12006: kuunottamatta, joka on hallituksen takana !korkeiden vinkojen hoitoa tai poliisitoimia,
12007: oleva ryhmä, ilmoittaneet, että he eivät joilla on saatettu loukata jopa hautoj;en
12008: vastaa hallituksen politiikasta; jopa kerran rauhaakin. '' Kun tämä Nuortasavaltalaisten
12009: sen oma uskollinen ryhmäkin vaati pää- liiton julistus lienee tunn:ettu •eduskunnalle,
12010: ministeriä sangen kovasti tilille hänen ker- en tahdo siinä .sen pit•emmälti viipyä.
12011: ran eduskunnassa talousneuvostoasiassa par- Tässä ·on miel.estäni asia selvästi ja suoman
12012: lamenttia ja sen jäseniä vastaan heittä- sanottu. Ja kun :tämä julistus on ensim-
12013: miensä raskaiden arvostelujen takia. Hal- mäisenä julkaistu !hallitusta lähellä olevan
12014: lituspohja on siis ollut eduskuntaan nähden lehden palstoilla ja kun ju1kaisusta lienee
12015: kovin ohkainen. Ja nyt esillä olevan asian osaltaan vastuussa henkilö~tä, joina on !huo-
12016: yhteydessä näyttää myöskin siltä, että ko- mattava sananvalta Le!hteen nähden, niin
12017: koomus samoin kuin maalaisliittokaan eivät sillä arvost·elu]la luulisi olevan myöskin
12018: erityisesti iloitse siitä, että heidän miehiään puolueeton arv10stelumahdollisuus haUituk-
12019: on vaikkapa omalla vastuullaan nykyisessä seen nähden (Ed. Räisänen: Se lehti on
12020: hallituksessa (Ed. Hannula: Eivät älyä niinkuin tavaratalo. Siinä on kaikkea!).
12021: tulla pois!). Sitähän ei voida kieltää näiden Minä en puo1.estani as,ian Itähän puoleen
12022: ylimääräisten valtiopäivienkin yhteydessä tahdo ·enää lisätä.
12023: hallitusta arvosteltaessa, etteikö sen takana Ede]lä sanomallani luulen todistaneeni
12024: olisi eduskunnan pieni enemmistö, vieläpä sen arvost·elun totuudenmukaisuuden, minkä
12025: niin uskollinen, että sitä kannattavien ryh- marulaisliiton lisätty keskushallitus nykyi.sen
12026: mien johtajat ovat antaneet kaikesta päät- hallituksen parlamentaarisuudesta antoi;
12027: täen edeltäkäsin lupauksen hallituksen yli- tämän arvostelun oiJkeutusta en luulisi pää-
12028: opistoa koskevan lain hyväksymisestä, ja ministerinkään voivan esittämillään väiJt-
12029: varsinkin ed. Tanneriahan se tyydytti niin teililä tyhjäksi tehdä.
12030: hyvin, että hän jo esityksen lähetekeskuste- Hallitus ,ei näytä säästyvän arvostelulta
12031: lussa antoi sille koko ryhmänsä nimessä asioiden nykyisessä va:i!lwessa kaLkkein li-
12032: siunauksensa. Tästä huolimatta näiden hal- keisimpäinkään 1taholta. Niinpä ·saamme
12033: Htusrintamatovereidenkin taholta on, ehkä lukea perustuslakiv;aliokunnan nyt esillä-
12034: suuressa rakkaudessa mahdollisesti, kuiten- olevan mietinnön perusteluissa m. m.: ,Pe-
12035: kin nuhdeltu hallitusta siitä, että se kutsui rustuslakiv.alioku:nta •ei pidä hallituksen
12036: eduskunnan koolle näille ylimääräisille vai- toimenpidettä ylimääräisten valtiopäivien
12037: 186 Keskiviikkona ~3 p. tammikuuta 19'35.
12038:
12039: kool1ekutsumiseksi ratkaisemaan kysymyk- opistomme on saatava täysin suomalaiseksi.
12040: sessä ol"'vaa yUopistokielilainsäädäntöä riit- Sosialidemokraattisessa ryhmässä, se todet-
12041: tävästi harkittuna.'' On huomattava, että twkoon, on aikaisemmin ollut edes ybi
12042: tämä lausunto on annettu ennen varsin mies, jolla <m ollut suomalaisuuskysymyk-
12043: arvovaltaisena pidetyltä tahoLta niin yksi- sessä jyrkästi toisen[ainen kanta .kuin herra
12044: mielisesti, että ainoastaan ed. Rydman on Tan111erilla ja hänen nykyisin •komentamal-
12045: olilUJt vastalauseen mukaan eroavalla kan- laan eduskuntaryhmällä. Niinpä :vuoden
12046: nalla (Ed. Räisänen: !Sekin muodM 1920 valtiopäivillä 23 päivänä huhtikuuta
12047: vuoksi!). Samanlaisen, vielä tosin jyrkem- edustaja, nykyinen ministeri Väinö Vuoli-
12048: pisanaisen arvostelun, antaa hallituksen joki, on ~ausunut erään •asian y!hteydessä
12049: usein mainitusta to1meTIJpiteestä yksimieli- eduskunnassa näin: ,Minä en ainakaan
12050: sesti valtiovarainv·aliokunta mietintönsä pe- tiedä yhtään parlamenttia, jossa semmroinen
12051: rusteluissa, joka myöskin on eduskunnassa pieni, toiskielinen vähemmistö :kuin täällä
12052: jo nähtävänä. Tekisi mieli ikysyä, eiköhän niin rtä:yde]lisesti termrisoi kielellisenä
12053: näihin lausumiin sisältyne myöskin, ainakin a[alla kuin rtäällä ruotsinkielinen on tehnyt.
12054: osittain, pe:iJtetysti se ajatuksoo itu, että Täällä pitää olla muutamien ruotsinkielis-
12055: myöskin p~erustuslakim:u h.enkeä on näitten ten her.roj·en takia, jotka oswavat kyllä suo-
12056: valliakurutien mielestä hallitus loukannut. mea, monenlaiset tulkit y. m.'' Niinkuin
12057: Kun minulla on puheenvuoro, sallinee tästä kuulltiin, niin sangen voimallista suo-
12058: herra puhemies minunkin omistaa vielä malaismielistä puhmta.
12059: muutaman sanan herra, edustaja Tanne- Lausunnostani lienee selvinnyt, että minä
12060: rilLe, vaikka saattaakin jo monesta täällä en voi hyväksyä perustus!lakivaliokunnan
12061: eduskunnassa .tunrtua siltä, €1ttä me haas- mietintöä. Siksi suosittelen suurelle valio-
12062: kaamme häneen nähden liiaksi ruutia kunnalle, että se, ellei saada tarpeel·lisia
12063: (Ed. lläisänen: Aivan. Mielenkiint1oisempaa muutoksia valliakunnassa aikaa:n1 hyvä:ksyisi
12064: olisi Hynnisestä ja Jutilasta kuulla! - Ed. valiokunnan mietinnössä oLevan IV vasta-
12065: Lahdensuo: Ei ne ·pU!huneet mitään!). lauseen, joka hallituksen esi,tykseen ja P'e-
12066: Koetan dlla varsin lyhytsanainen. Niinkuin rustus!lakiv•aliokunnan mietintöön nåhden
12067: tunnettua, herra Tanner käytti varsin hal- on hyl:käävä. Samoin toivon, että asiaa
12068: veksivasävyisen puheenvuoron ta:lonpoikais- suuressa valiokunnassa perusteellisesti asian-
12069: väiestöstä ja meistä sen edustajista väittäen tuntijoita kuullen, ilman liikaa kiirehti-
12070: m. m., etteivät talonpojat paljoailman välitä mistä, käsite11lään ja koetetaan tällä tav·alla
12071: yliopiston kielikysymyksestä. Tämä väite tässä tärkeässä kysymyksessä päästä siihen
12072: täällä M jo ,tänä:kin päivänä perusteelli- lopputuloikseen, joka tyydyttäisi Suoonen
12073: sesti todettu paikkansapitämättömäksi. Sen suomaJlaista kans.aa (Ed. A. Halonen: Hyvä
12074: johdosta talhtoisin vain huomauttaa, että varteen otettava neuvo!).
12075: her:ra Tannerille olisi tässä suhteessa ollut
12076: varmaan varsin opettavaista, jos hänre[lä Ed. A l a-K u l j u: Herra puhemies!
12077: olisi ollut mahdollisuus olla mukana jo Kun hallitus ryhtyi niin erikoisiin toimen-
12078: aikaisemmin mainitsemassani puolueCilllJme piteisiin tämän yliopistolain suhteen, että
12079: li~ätyn k,e,_<;kushalli!tuksen kokouksessa, jossa se katsoi tarpeelliseksi kutsua kodlle yli-
12080: oh mukana noin 50 talonpoi:kaismiestä suo- määräiset valtiopäivä1t sitä käsittelemään,
12081: raan maalta tulleita vaJltaisin osa juuri ja kun lisäksi hallituksen tooolta ilmoitet-
12082: niitä miehiä, joiden jokapäiväinen elämän- tiin ainakin puolivirallisesti ellei viralli-
12083: tehtävä on työnteko jo<ko peHoilla tai sesti, Bttä tarkoitus on saada tämä yli-
12084: muissa talonpojan te:htävissä, ja kuulla opistokysymys ~opullisesti järjestetyksi ja
12085: herra Tannerin, mitä he sanoivaJt kansalli- kansan mieliala tässä kysymyksessä rau-
12086: suus- ja kielikysymyksistämme, niin var- hoittumaan, niin suomalaisella taholla jo
12087: masti ei :ed. Tannerillakaan o:lisi otsaa väit- odotettiin sitä, että hallitus ·ehkä anrtaakin
12088: tää, etteivätkö suomalaiset talonpojat välitä esityksen, joka vastaa todella vaLtakunnan
12089: yliopiston suomalaistuttamisesta. Vakaat, arvoa ja sen valtavan suomenkielisen ja
12090: arvokkaa.Jt, ei kiih'kormieliset ol:iJvat ne moni- kansallisesti heränneen vruestön yleistä oi-
12091: kyanmeniset puheenvuorot, mitä siellä an- keutettua vaatimusta, että Helsingin yli-
12092: DJettiin, ja jokaisella läsnäolija]la oli yksi- opisto täydellisesti suoma:laistuteta:an. Mutta
12093: mielinen ja tinkimätön se kanta, että yli- jo ennen ylimääräisten valtiopäivien ko-
12094: Helsi'llgin yli'Opiston' järjestysmuodon perusteita ko•ske>"an lain muuttaminen. 187
12095:
12096: koontumista saatiin tietää opetusministerin suomenkielellä. '' Saman lain 25 a § :ssä:
12097: ilmoituksen perusteella, että hallitus tulisi , Yliopiston virkakielenä on suomenkieli.''
12098: antamaan esityksen, joka on suurin piir- Jo nämä pykälät antavat henkilölle, joka
12099: tein samanlainen !kuin lraHituksen viime .tarkastelee tätä asiaa, sen käsityksen, että
12100: €sitys eduskunnalle, joka käsiteltiin a~usta todellakin tässä siis on kysymys Helsingin
12101: vasti viime istuntokaudella. Ja kun halli- yliopiston suomalaistamisesta. Mutta krm
12102: tuksen esitys sitten tuli julkisuuteen, saa- esitykseen vähänkin perusteellisemmin tu-
12103: tiin nähdä, että se ei ollut ainoastaan yhtä tustuu, niin asianlaita ei suinkaan sillä
12104: pidättyvä kuin mitä edellinen esitys oli tavalla ole. Onhan jo näiden pykälien muu
12105: ollut, vaan että se meni vielä pitemmäHe muoto, kun edelleen niitä lukee, tästä to-
12106: ruotsalaisten varutimusten täyttämisessä, distuksena. Tuohon 21 § :ään 1 momentin
12107: joiden vaatimusten tukijaksi meillä on jällwen liittyy heti kaksi pitkää moment-
12108: asettunut sosialidemokraattinen ryhmä ja tia, jotka merkitsevät poikkeuksia •tästä 1
12109: myöskin edistysmielinen rylrmä. momentista. Samaten 25 a pykälä sisältää
12110: ·Tämä kysymys on 1eima:ttu sosialide- tämän jälkeen pitkän luettelon poia&euk-
12111: mokraattien taJhalla - näinhän ed. Tanner sia siitä, että virkakielenä olisi suomen-
12112: on lausunut - vain kuudennen asteen kieli. Ja tämän lain täytäntöönpanosta an-
12113: kysymykseksi, !kuudennen suuruusluokan netun lain melkein j·oka ainut pykälä, aina-
12114: asi111ksi. Joka tapauksessa tämä kysymys kin ne, joilla on mitään merkitystä kieli-
12115: on ensimmäistä suuruusluokkaa, yksi kaik- asiaan nähden, 2, 3, 4 ja 5 §, j'Otka muo-
12116: kein tärkeimmistä asioista, mitä koskaan dost·aNat varsiooisesti koko tämän täytän-
12117: voi tulla Suomen kansan eduskunnan rat- töönpanosta annetun lain, yli kaksi sivua
12118: kaistavaksi. Mutta kun hanituksen esi- on esitystä siitä, sisältävät esityksen siitä,
12119: tystä taDkastelee, niin täytyy sanoa, että miten ruotsinkielinen •opetus Helsingin
12120: haUituksen esitys kyllä on kuudennen suu- yliopistossa järjestetään ja mitenikä siellä
12121: ruusluokan astetta, niin heikko se todella muodostetaan erikois-et elimet ruotsinkielis-
12122: on suomalaisuuden kannalta. Erikois·esti ten olojen ja hallinnon !hoitamista varten.
12123: on silmiinpistävä jo se seikka, että hallitus Onhan tietysti oltava poliittisesti viisaita
12124: ei ole noudattanut tässä esityksessänsä mi- ja sellaista tapaa on käytetty menestyk-
12125: tään johdonmukaista periaatetta, vaan on sellä, että annetaan jollekin asiaHe mää-
12126: esitykseensä koettwnut lainata peria111tteita rätty leima, mutta itse asiassa tämän lei-
12127: ja suuntaviivoja sieltä ja 'täältä. .Siinä on man alla on aivan jotakin muuta kuin
12128: koet,ettu osaiJ:tansa noudattaa jonkinlaista mitä se edellyttäisi olevan. Etiketti pet-
12129: linjajakoperia.atetta, mutta suurimmalta tää kokonansa. J,a niin minun nähdäk-
12130: osaltansa se kuitenkin on opetusministe- seni on asianhieta tähän hallituksen esityk-
12131: riössä aikaisemmin suunnitellun järjestel- seen nähden. Ei missään tapauksessa voi
12132: miin mukainen, joka tiesi sitä, että Hel- kukaan väittää, että tätä esitystä voitaisiin
12133: singin yliqpiston yhteyteen perustetaan kutsua yliopiston suomalaistamisesitykseksi.
12134: erillinen ruotsin!k:ielinen korlmakoulu, Hel- Päinvastoin sitä voidaan hyvällä syyllä kut-
12135: singfors Högskola ja joka esitys yliopiston sua esitykseksi ruotsalaisuuden vakiinnutta-
12136: konsistorin 1taiholta sai täydel[isen tuomion. misesta Helsingin yliopistossa.
12137: ''l'älle esityksel1e on osaltansa tal1dottu Mainitsin jo siitä, että hallitus ei oLe
12138: '8Jn:taa se leima, ikäänkuin siinä olisi 'ky- noudattanut mitään määrättyä linjaa, peri-
12139: symys yliopiston tekemisestä täysin suoma- aatetta, suunnitelma·a tä:tä lakia J.aaties-
12140: laiseksi. Ja täällä ova.t sekä pääministeri sansa ja sentähden siihen on myöskin tul-
12141: että opetusministeri l'ausunnoissa·an koetta- lut tavattoman paljon monenlaisia risti-
12142: neet vakuuttaa, että tämän esityksen riitaisuuksia. Syynä siihen, ettei hallitus
12143: kautta suomalaisuutta yliopistossa vietäisiin mitään j·ohtavaa suunnitelmaa ole voinut
12144: suuresti eteenpäin. Hallituksen esitys on laa- itselleen ottaa, jota se olisi noudattanut
12145: dittu siihen muotoon, että kun sitä ensi ker- esityksen l.aatimisessa, on kaiketi ollut se
12146: ran lukee ja tarkastelee, saattaa tulla siihen se~kka, että haLlitus ei ole tämän esityksen
12147: käsitykseen, että suomalaistamisesta todella laatimisessa käyttänyt hyväksensäJ sitä
12148: on kysymyskin. L•arkiesity;ksen 21 § :ssä, sen asiantuntemusta, mitä si.Jlä olisi ollut trur-
12149: 1 momentissa sanotaan: ,Yliopistossa an- jolla yliopiston e'linten ja viranOilllaisten
12150: netaan ·opetusta kaikissa tutkintoaineissa taholla, vaan on tyytynyt kokonaan toisen-
12151: 188 .Keskiviikkona 213 .p. tammikuuta 1935.
12152: -----------------------------------
12153: laisiin asiantuntijoihin. Sanomalehdissä liittinen tarkoituksenmukaisuus, poliittinen
12154: sootiin lulkea ennen ylimääräisten valti:o- viisaus, se on suorastaan ala-arvoista me-
12155: päivien kokoontumista ja ennenkuin halli- nettelyä. Mutta peiklkänä poliittisena ky-
12156: tuksen esitys lopullisesti valtioneuvoston is- symyksenähän hallitus on tätä asiaa pitä-
12157: tunnossa hyväksyttiin, että ha:Jtlitus on nytkin. Jo viime istuntokaudella päämi-
12158: kuunnellut eräänlaisia •asiantuntijoita, ni- nisteri lähetekeskustelussa huomautti siitä,
12159: mittäin ed. Tanneria, Ryömää ja von Bor- että yliopistokysymys on valtiomme kaik-
12160: nia. Ne ovat olleet tämäin esityksen asi•an- kein tärkein sisäpoliittinen kysymys. Hän
12161: tuntijoita ja heidän asiantuntijamielipi- j•o silloin ilmaisi tämän näkökantoosa. Hal-
12162: teensä käy erittäin selvästi ilmi tämän esi- litus ei siis ole ollut sitä mieltä, että tämä
12163: tyksen badusta. Tätä seikkaa todistaa kysymys on mitä tärkein ja aivan ensiluok-
12164: m. m. sekin, että hallitus päivää ennen kainen suomalainen kulttuuri!kysymys. Siltä
12165: kuin se mrtoi tämän esityksensä i1moitti pohjalta se ei ole lähtenyt laatimaan esi-
12166: opetusministerin haastattelussa, ·ettei m. m. tystänsä ja siksi se on tullut sen laatuinen,
12167: osakuntapykälää tultaisi tähän lakiin otta- ettei sitä voi hyväksyä, jos tahtoo kerran
12168: mruan. Mutta kun nämä äsken mainitut Suomen kansan suurinta kulttuurikysy-
12169: asiantuntijat olivat käyneet hallituksen pu- mystä hoitaa niin, että se saisi mielet rau-
12170: heiUa, niin senjälkeen saatiin tietää, että hoittumaan maassa, .että Suomen kansallt•
12171: osakuntapykälä oli myöskin tähän lwkiin tehtäisiin tässä oikeutta, ja että myöskin
12172: otettu. Nämä poliittiset asiantuntijat oli- kansan sekä sivistyksen että kunnian vaati-
12173: vat vaatineet tuon pykälän ottamista ·laki- mukset tulisivat huom:Uoonotetuiksi. On hal-
12174: esitykseen. Ja eilen käydyssä keskuste- lituksen tahdlta painostettu sitä, että tätii
12175: lussa huomautin siitä, että asiantuntijana kysymystä ei ensinJkään saisi käsitellä tu:n-
12176: halllituksella myöskin tämän •esityiksen la:a- nelkysymyksenä. Poiiittisissa sopimuksissa
12177: timisessa näyttää olleen viime istuntokau- ei tiety.stikään tunteella ole mitään merki-
12178: den perustuslakivaliokunnan enemmistö. tystä, mutta kulttuurikysymys on erittäin
12179: Hallitus myöskin tämän ·esityksen peruste- lähellä niitä tunnevirtauksia, mitkä kansan
12180: luissa tunnustaa, huomauttaen useissa koh- sielussa elävät. Jollei esimerkiksi kansalli(.;-
12181: din siitä, että perustus1akivaliokunta viime tunteelQa, oikeudenmukaisuuden tunnolla,
12182: istuntokaudella on tehnyt sella·isen ja sei- kunniautunuolla ja näillä lähellä tunne-
12183: sen muutosehdotuksen hallituksen esityk- puolta olevilla asioilla, jotka kansaikunnan
12184: seen ja että näyttää sentäihden olevan tar- elämässä ovat erinomainen tekijä ja SUUl'i
12185: peellista se myöskin tähän lakiesitykseen käyttövoima, jollei niillä olle minkäänlaista
12186: si.sä;llyttää. Kun 1rallitus tällä tavalla on mer1kity,stä suurta lmlttuurikysymystä, niin-
12187: menetellyt, niin on myöskin luonnollista, kuin yliopistokysymy<Stä käslt·eltäessä, niin
12188: että esityksestä on tullut sellainen, joka voi silloin joudutaan juuri laskelmien tielle.
12189: pdliittisesti tyydyttää eräitä piirejä, mutta Poliittinen viisaus ja tarkoituksenmukai-
12190: joka ei voi tyydyttää todella kansallisesti suus viekin laskelmiin ja saattaa käydä sillä
12191: hcrännyttä suomalaista väestöä ja joka ei tavana, että se, mitä pidetään poliittisesti
12192: voi tyyd'J"ttää kansallisia vaatimuksia. erittäin viisaana ja tarkoitu'ksenmukaise:na,
12193: Hallituksen jäsenet ovat täällä lähete- yhtäkkiä paljastuukin erittäin suureksi tyh-
12194: keskustelussa huomauttaneet siitä, että esi- myydeksi ja kokonaan tarkoituksenmukai-
12195: tystä voidaan puolustaa ·poliittisella tarkoi- suutta vastaan sotivaksi seikaksi.
12196: tulksenmukaisuudella ja poliittisella viisau- Mainitsin jo siitä, että tälle laille on
12197: della. Opetusministeri käytti puheessaan tahdottu antaa sellainen leima, ikäänkuin
12198: juuri sitä sanontatapaa, että poliittinen se veisi suomwlaisuutta Helsingin yliopis-
12199: viisaus on ollut eräänä näkökohtana ha:lli- tossa suuresti ete;enpäin. On kuitenkin
12200: tuksella 'laatiessaan tatä esitystä. Ja ,po- asiantuntevalta taholta jo tässäkin istun-
12201: liittinen tarkoituksenmukaisuus'', tuo sa- nossa huamautettu, että tämä esitys mer-
12202: nontatapa toistui useampaankin kentaan kitsee suorastaan huononnusta. Jo nykyi-
12203: herra pääministerin lausunnossa. Mutta senkin yliopistolain mukaan voidaan saada
12204: tämä tapa, että otetaan huomioon tillilaista a:siat järjestetyksi sillä taval[a, että kaikissa
12205: suurta vuosikymmeniä esillä ollutta [mlt- tutkintoaine~ssa .opetusta annetaan suomen-
12206: tuurikysymystä käsiteltäessä ja valmistel- kielellä. Tosin sitä eivät voi tehdä vaki-
12207: taessa lopullisesti ratkaistavaksi vain po- naiset professorit, mutta ylimääräisten pro-
12208: He,lsiongin yliopiston järjestysmuodon perus,teita ko,skev'an lain m~uttaminen. 189
12209:
12210: fessorien kautta tämä voidaan järjestää. tulisi olemaan siis sangen laaJja opettaja-
12211: Nyt vakinaisia ruotsalaisia professoreja yli- kunta.
12212: opistossa on enää vain 17 ja tämä luku tu- Ed. Heiskanen mainitsi perustuslaJdvaUo-
12213: lisi vähenemään muutaman vuoden perästä kunnan istunnossa, että nyt on ruotsinlkie-
12214: huomattavasti. Yliopiston vararehtori, ed. lisiä dosentteja yliopistossa noin 40. Halli-
12215: Linkomies, täällä huomau:ttj, että 'viime syk- tuksen esitys sisä.'ltää tämän lisäksi oikeu-
12216: synä oli 'ruotsalaisten yli9ppilaiten lu:ku-
12217: 1
12218: den ruotsillikielisille opiSkelijoil'l.e saada
12219: määrä enää 14.2 % ylioppilaitten koko lu- suorittaa tutkintonsa, kuulustelunsa ja
12220: kumäärästä. Tämä tietä~si sitä, että ehkä harjoituksensa ruotsinkielellä niissäkin ai-
12221: vuoden 'kuluttua vrukinaisten ruotsalaisten neissa, joissa ruotsink1elistä opetusta ei ole
12222: professorien lukumäärä vähenee neljään- tarjolla. Näitä harjoituksia, kuulusteluja
12223: toista. Tällä lailla tahdotaan kuitenkin va- ja tutkillltoja hoitamaan ruotsinkielellä
12224: kiinnuttaa ruotsaJaisten professorien luku- olisi hankittava, jollei yliopistosta saada,
12225: määrä suuremmaksi. Niitä tulisi yliopis- koska suomenkielisten opettajain ei tar-
12226: toon 21, joista 15 varsinaist,a, 1 ylimääräi- vitse osata tai ymmärtää ruotsinkieltä, olisi
12227: nen kiinteä j1a viisi opetusalan ja ikiden hanki:ttava yli!opiston ulkopuolelta tutki-
12228: puolesta vaiJhtuvaa prof,essorinvirkaa, ja joita, kuulustelijoita ja harjoitusten oh-
12229: lisäksi vielä kaksi ruotsinikielellä ~ueJlJlloivaa jaajia. Määrä, jolm siihen tarvi,ttaisiin,
12230: profe!SSoria, jotka ,aineen laadun vuoksi saattaisi olla erittäin runsas. Ylliopiston
12231: joutuvat ruotsinki,elellä [uennoimaan. Siis kansl,eri näet mainitsee, että suomenkieli-
12232: 23. Tärrnä merkitsee sitä, että itse asiassa sen linjan opetusaineita, joissa, olisi han-
12233: nykyiseenkin tilanteeseen nähden tapah- kittava tällaisia tilapäisiä kuulustelijoita,
12234: tuisi vain taaksepäin menoa. Myöskin, 'ku- tutikijoita ja harjoitusten ohjaajia, on 90.
12235: ten tääillä on jo huO'lllautettu, täytäntöön- Lisäksi hän kiinnittää er~koisesti huomiota
12236: panolain 2 § antaa sen mahdollisuuden, siihen, että tällä tavalla sivulta hankitut
12237: että yliopistoon voidaan perustaa vielä henkilöt olisivat enemmän tai vähemmän
12238: lisäksi ruotsinkielisiä professuureja meno- päteviä tai epäpäteviä, ja että 'tämä seikka
12239: säännön puitteissa ja kuten yliopiston myöskin aiheuttaisi erittäin huomattavia
12240: her,ra kansleri huomaut,taa, V'oidaan myös- kustannuksia. Tämä myöskin vaikuttaa eh-
12241: kin lahjoitusvaromla näi,tä uusia ruotsalai- dottomasti sen, että ei todellaklllan voida
12242: sia professuureja yliopistoon perustaJa. Kun ruotsinkielisille opiskelijoille, jotka ovat
12243: tiedämme, miten tavattoman runsaasti käyttäneet tilapäisiä tutkijoita, joiden pä-
12244: juuri .ruotsalaiseHa ,taJholla on lahjoitus- tevyydestä ei suuriakaan taikeita ole, niiden
12245: varoja käytettävissä, v,oi1taisiin ruots,alais- ylioppilaiden tutkinnoille ei voida antaa
12246: ten professorien lukumäärä ikohotJtJaa tuosta ollenkaan täyttä pätevyyttä. Kuten perus-
12247: 23:stakin huomattavasti korkeammaksi. tuslakivaliokunnassa huomautettiin, olisi
12248: Mutta eivät vain nämä seikat osoita, mi- tämä seikka omiansa aiheuttamaan erit-
12249: ten laaja on ~tämä ruotsalainen puoli ja täin suuria ristiriitoja yliopistossa ,opiskeli-
12250: tulisi olemaan tämän <esityksen :mukruan jainkin välillä, mutta aivan erikoisesti
12251: Helsingin y[~opistossa. Esityksessä määrä- opettajain välillä. Ehkäpä saattaisi käydä
12252: tään, että siellä on myöskin ylimääräisiä sillä tavalla, että suO'llla[aiset opiskelijat
12253: hen'k~lökohtaisia professuureja, dosentteja voisivat ruveta väittämään - ja siinä väi-
12254: ja muita opettajia. Ja perustu:slakivalio- töks,essä saattaisi olla perää monta ker-
12255: ikunta on vielä tehnyt sellaisen huononnuk- taa -, että nämä rnotsinkieliset opiskeli-
12256: sen hallituksen esitykseen, että näiden ei jat, j·otJka ulkopuolelta yliopiston ovat saa-
12257: tarvitsisi ollenkaan suomellikieltä osata. neet itselleen 'tutkijat, ,ovat päässeet ten-
12258: Edehleen hallitus esittää täytäntöönpanolain teissään paljon vahemmäHä kuin suomen-
12259: 2 §:n 3 momentissa, että lisäksi annetaan kieliset opiskelijat, jotka ovat tutkintonsa
12260: vielä vwlmistavaa opetusta ruotsinkielellä. ja tenttinsä suorittaneet aineen varsinai-
12261: Aikaisemmassa '€Sity:ksessään halHtus on selle opettajalle.
12262: esittänY't laskelmia m. m. siitä, kuinka pal- Täytyy sanoa, 'että :hallituksen esitys
12263: jon vaDoja ,tämä vaLmistavalU opetuksen an- tässä kohden vie täydelliseen mahdotto-
12264: taminen tulisi vaatimaan. Hallitus on pää- muuteen ja aiheuttaa monenmoisia sekaan-
12265: tynyt siinä lukuun 300,000 markkaa. Se nuksia j,a ristiriitoja yliopistoss'a sekä
12266: 190 Keskiviikkona 2<3 p. tammikuuta 1935.
12267:
12268: opettajain että opiskelijain välillä. Halli- tossa. Tämän ruotsalaisen opettajakolle-
12269: tus on tässä muka tahtonut seu:vata sitä gion kokouksiin ei ole kellään suomalaisella
12270: linjaa, että suomenkielisten opettajain ei mahdollisuus päästä. Ei edes yliopiston
12271: tarvitsisi ruotsia osata, mutta on :Jmiten- kansleri voi ottaa osaa tämän opettajakolle-
12272: kin ruotsinkielelle varannut näin tavatto- gion istuntoihin. Ja tämä kollegio saa
12273: man laajat oikeudet käyttää yliopistossa tehdä kaikki virkaehdotuikset, se saa mä.1.-
12274: ruotsill'kieltä, niin että se on joutunut rätä va:i:htuvista, professorin:viroista, se saa
12275: umpikujaan ja ajattelemaan mahdolli- ehdottaa JI:enkirökohtaisten ylimääräisten
12276: suutta, että yliopiston ulkopuolelta haruki- professorien nimittämistä, tehdä ehdotuk-
12277: taan !harjoituksen johtajia, kuulusteli- set dosenttien nimittämisestä, valvoa ruot-
12278: joita ja tutkijoita tutkistelemaan. Kyllä sinkielistä Qpetusta j. n. e., kaikki nuo
12279: hallituksen olisi pitänyt olla johdonmu- tehtävät, mitkä konsistorille kuuluvat, ja
12280: kainen tässä, kun se on kerran varannut kaikki tehtävät, mitkä yliopiston rehtD-
12281: ruotsalaisille, ruotsinkieliselle opettaja- rille kuuluvat. Yliopiston kansleri on huo-
12282: ainekselle näin tavattoman laajan oikeu- mauttanut juuri siitä seikasta, että tämä
12283: den omaa kieltänsä yliopistossa käyttää, ja tavattoman laaja itsehallinto, mikä ~anne
12284: määrätä sitten myöskin, ,että näiden suo- taan ruotsinkielisille oman osastonsa hoita-
12285: menkielisten professorien on osattava misessa, on omiansa aiheuttamaan mitä
12286: ruotsia, aivan niinkuin nytkin on, sillä arveluttavimpia seurauksia yliopist,ossa.
12287: muulla tavallahan ei tästä tilanteesta Nythän on sillä tavalla, että ruotsinkieli-
12288: päästä. Mutta se, että on tahdottu näyttää nen haHintoelin tulisi nimittämään tieteel-
12289: muka suomalaiselta ja .suomalaisuutta suo- listen laitosten suomenkielisten esimieste11
12290: sivalta, ei tietysti ole antanut mahdoHi- alaisia assistentteja. Se voisi puuttua mo-
12291: suuksia tällaista kohtaa tähän lakiin nella: muulla tavalla yliopiston koko hal-
12292: ottaa. Tässä :ei ole :kuitenkaan hallitus lintaan, mutta suoma'laiset ·eivät millään
12293: menetellyt ollenkaan korrektisti. Se on an- tavalla saisi vai'kutta:a tämän ruotsalaisen
12294: tanut ruotsinkieliselle ainekselle niin laa- osaston asioihin. Yliopiston kansleri huo-
12295: jat mahdollisuudet yliopistossa, että mis- mauttaa, että ruotsalaiset professorit yh-
12296: tään vaatimuksesta, ettei suomenkielisten dessä suomenkielisten kanssa saisivat käsi-
12297: opettajain tarvitsisi ruotsia osata, ei voi tellä niin'kin tärkeitä asioita kuin stipendi-,
12298: ylipäätänsä silloin pitää kiinni. Näihin tutkinto-, koe- ja opinnäytekysymyksiä.
12299: seikkoihin on luonnollisesti palattava si,l- Sen sijaan :eivät suomenkieliset, kuten jo
12300: loin, kun asiaa yksityiskohtaisesti käsitel- mainitsin, voi päästä ruotsinkielisen osas-
12301: lään toisessa käsittelyssä, mutta nyt jo on ton asioihin millään tavalla vaikuttamaan.
12302: varmaankin tarpeellista näistäkin :sei- Täm&kin esityksen kohta olisi vaatinut pe-
12303: koista huomauttaa, sillä olen va11ma siitä, rustuslakivaliokunnassa ehdottomasti asian-
12304: etteivät edustajat ole kyllin paljon tulleet tuntijain kuulemista, aivan samaten kuin
12305: kiinnittäneeksi huomiota asian tähän puo- edellämainittu 2 §, jossa tutkintojärjes-
12306: leen. telmä on erinomaisen arveluttava, mutta
12307: Toinen mitä :arveluttavin seikka halli- perustusLakivaliokunta ei suostunut asialli-
12308: tuksen esityksessä on se, että se on varan- sesti tähän kysymykseen syventymään
12309: nut mahdollisuuden ruotsinkielisille pro- hankkimaHa ulkopuolelta va1iolmnn·an
12310: fessoreille muodostaa yliopistossa kokonaan asiantuntijain lausuntoja.
12311: oman, itsehallinnolla varustetun elimen. Erikoisesti on huomiota herättänyt se
12312: Hallitus, joka puhuu perusteluissaan siitä, ~seikka, että hallitus :on ottanut ,esitykseensä
12313: että ei ole terveen kehityksen mukaista, jos pykälän, joka koskee osakunta1aitoksen pa-
12314: suomenkieliset j:a ruotsinkieliset opettajat ikallisuuden poistamista (Ed. JJehtokoski:
12315: eristäytyvät toisistansa, on kuitenkin Siitähän se kenkä puristawkind). Kuten
12316: eristäyt;ymiselle antanut erittäin suuret täällä on mainittu useissakin puheenvuo-
12317: mahdollisuudet siinä, että se on sisällyttä- roissa, on tämän kysymyksen lakiesityks·een
12318: nyt tähän toimeenpanolakiin 3 :nnen pykä- ottaminen tapahtunut tavalla, jossa näyt-
12319: län, jonka mukaan ruotsalaiset professo- tää hyvin ~epäilyttävältä se seikka, ,etteikö
12320: rit saavat täydellisen itsehallinnon ja voi- siinä suoratftaan ole ta pah tunu t lainvastai-
12321: vat määrätä aivan autonomisesti kokonaan nen teko. Kun tästä :asiankohdasta on kui-
12322: ruotsalaisesta osastosta Helsingin yliopis- tenlkin aikaisemmissa lausunnoissa jo pe-
12323: Helsi•ngin ylio'Pisto·ll' järjestysmuodon perusteita koskev'an lain muuttaminen. 191
12324: ---
12325:
12326: rusteellisesti puhuttu, en siihen puoleen kautta vedota kansaan. Hallitus itse on
12327: sen enempaa kajoa. Täytyy kuitenkin mennyt käyttämään enemmistövaltaansa
12328: sanoa, että hallitus olisi saanut jättää to- väärin, niin •että sillä ei ole mitään siveel-
12329: della sen kunnian ruotsalaisille ja sosiali- listä oikeutt<a puhua siitä, jos mahdollisesti
12330: demokra•a:teille, että tällainen asia ylipää- osakunnissa enemmistö on valtaansa käyt-
12331: tänsä on otettu eduskunnan käsiteltäväksi. tänyt ehkä samaan tapaan. Ja onhan an-
12332: Sillä olisihan toki ,hallituksen, joka tahtoo nettu yleensä hallituksen lk:annattaj•ain ta-
12333: IJ.rnmminkin erikoisesti pitää kiinni siitä, holta tietääkin, että kansanvalta, jota vwa-
12334: että se on jopa suomalaiskansallinen hal- dittaisiin siis osakunnissa noudatettavaksi,
12335: litus, olisi tämän hallituksen pitänyt päin- on enemmistövwltaa. Eikä vain ylimääräis-
12336: vastoin ·antaa •erikoinen tunnustus osa- ten valtiopäivien koollelrutsuminen, vaan
12337: kuntalaitokselle kaikesta siitä suuresta erikoisesti pernstuslakivaliokunnan enem-
12338: työstä, mitä se on suomalaisen kulttuurin mistön menettely on osoittanut, miten
12339: hyväksi vuosisatojen aikana suorittanut ja täällä kansanvaltaisissa piireissä enem-
12340: edelleen pyrkii suorittamaan. Sitä paitsi mistövaltaa voidaan käyttää aiv•an häikäile-
12341: on m. m. ne epälmhdat osakuntalaitoksessa, mättömällä tavahla vähemmistön terrorisoi-
12342: joihin on viitattu, osoitettu voitavan pois- miseksi. Ei niin ollen luulisi juuri tällä
12343: taa muuta:kin ti·etä kuin sillä t•avalla, että syyllä voitavan perustella osarkuntalaitok-
12344: osa•kuntaan kuuluminen tehtäJisiin vapaa- sen pa:kallisuuden poistamista. Osa'kunta-
12345: ehtoiseksi. Minä en ole suinkaan sillä 'kan- laitoksen mer'kitykseen tietysti on palattava
12346: nalla, että osakuntalaitos nykyisellänsäkään erikoisesti silloin kun •asia tulee yksityis-
12347: millään tav·alla ansaitsisi moitteita toimin- kohtaiseen käsittelyyn, mutta jo tässä
12348: taansa nähden, mutta mikäli esimerkiksi yhteydessä on syytä jossain määrin asiaan .
12349: YEoppilaslehden pakkotilausta on pidetty huomiota kiinnittää.
12350: seikkana, joka on •ollut omiansa eduskunta- Perustuslakivaliokunta on mennyt teke-
12351: piirien ja hallituksen huomiota kiinnittä- mään tähän pykälään vielä pitemmälle me-
12352: mään tähän •asiwan, niin on yliopiston kon- neviä muutoksia, kun se on poistanut myös-
12353: sistori päätöksellään äskettäin kieltänyt kin pakon kuulua ylioppilaskuntaan ja
12354: Ylioppilaslehden pakkotilauksen osakun- säätänyt, ettei ylioppilaille jotka eivät
12355: nissa ja sillä tavalla siis poistanut sen sei- kuulu osakuntaan tai ylioppilaskuntaan,
12356: kan, jon:ka mainittiin olleeru varsinaisena saa asettaa minkäänlaisia taloudellisia vel-
12357: tämän kysymJksen esilleottamisen <aiheutta- voituksia sen johdosta, etteivät he kuulu
12358: jana (Jfeskustasta: Minkä vuoden •alusta?). osakuntaan tai ylioppilaskuntaan. Erit-
12359: Minä en ole sen tarkemmin tutustunut täin arveluttava seikka ja kokonaan tunte-
12360: asiaan, mutt•a näin sanomalehdistä, että maton seurauksiltaan on ylioppilaskuntaan
12361: näin on konsistori asian päättänyt. Halli- kuulumisen tekeminen vapaaehtoiseksi. Yli-
12362: tus on yrittänyt perustella osakuntalaitok- oppilaskunta on osakuntiin verrattuna ko-
12363: sen pakolEsuuden poistamista sillä, että konaan toisenlaatuinen. Osakunnat voivat
12364: osakunnissa jäsenten enemmistö 'On käyttä- saada jäseniä itselleen jossain määrin sen-
12365: nyt enemmistövaltaansa tavalla, joka on kin jälkeen kuin ne toimivat vapaaehtoi-
12366: vai'kuttanut häiritsevästi ylioppilaiden kes- suuden pohjalla. lVIutta miten on ylioppi-
12367: kinäisiin suhteisiin. Hallituksella ei ole laskuntaan kuulumisen laita sen jälkeen?
12368: suorastaan oikeutta puhua siitä, että ·enem- Ylioppilaskunnalla on erittäin hyödyllisiä
12369: mistövaltaa on osakunnissa käytetty t•a- ylioppilaiden käytettäväksi tarkoitettuja
12370: valla, joka on ohlut jollain tavalla vi1hem- laitoksia. Niistä mainittakoon m. m. yli-
12371: mistöä loukikaavaa. Ovathan nämä ylimää- oppilaskunnan kirjasto. Ehdottomasti täy-
12372: räiset valtiopäivät jo osaltaan todistuksena tyy tietysti vetää se johtopäätös, että ne
12373: siitä, ettei hallitus itse anna arvoa vähem- ylioppilaat, jotka eivät ylioppilaskuntaan
12374: mistön edes perustuslailla suojatuille oi- kuulu, eivät saa ylioppilaskunnan kirjastoa
12375: keuksille, ei ·a.inakaan noudattamalla perus- käyttää hyväkseen. Voisi tulla ristiriitaa
12376: tuslain henkeä. Onharu ylimääräiset valtio- tästäkin seikasta. Ylioppilaskunnalla on
12377: päivät kutsuttu kokoon nimenomaan sen suuri omaisuus; minä en varmaan osaa
12378: tähden, ettei .huomattavasti suurella vähem- sanoa, miten suureksi se arvostellaan. Mutta
12379: mistönä olisi mahdollisuutta äänestää tätä on mainittu 80 milj. markaksi sen kiintei-
12380: lwkiehdotusta lepäämään yli vaalien ja s·en mistöjen ja irtaimistojen arvo. Saattaa
12381: 192 Keskivii:k'kona 23 p. tammikuuta 1935.
12382:
12383: käydä niin, että syntyy erittäin voimakas vaan mieluummin antaa tunnustus osakun-
12384: ylioppilasyhdistys, jonka jäsenet ovat asias- nille siitä erinomaisen suuriarvoisesta
12385: taan erittäin tietoisia. He vain liittyvät työstä, mitä ne ovat tehneet tämän kansan
12386: ylioppilaskunnan jäseniksi. Ennen pitkää hyväksi vuosikymmenien ja -satojen aikana.
12387: ylioppilaskunnassa ei ole mitään muita jä- Eihän ole suorastaan olemassa sitä vapaan
12388: seniä kuin nämä, jotka kuuluvat tähän kansansivistystyön alaa, kansan vapaan
12389: mainittuun voimakkaaseen ylioppilasyhdis- kulttuurin muotoa, mihinkä eivät osakunta-
12390: tykseen. Ehkäpä silloin tämä ylioppilas- laitokset olisi antaneet sysäystä, jossa ne
12391: yhdistys voi tehdä sangen pitkälle meneviä eivät olisi olleet alkuunpanijoina tai voi-
12392: päätöksiä ylioppilaskunnan omaisuuden makkaasti niitä tukeneet. Niissä kirjasissa,
12393: käyttämisestä. Ainakin pitäisi selvittää mitä edustajille tästä asiasta on jaettu, on
12394: erittäin tarkasti, kuinka suuri itsehallinto tämäkin asian puoli perusteellisesti selvi-
12395: ylioppilaskunnalla on esim. omaisuutensa tetty. Ja jos nykyinen hallitus tahtoo olla
12396: hallitsemisessa. Voisiko se vaikkapa lah- Suomen kansaa lujittamassa ja herättä-
12397: joittaa tälle suurelle ylioppilasyhdistykselle mässä siinä kansallisia hyveitä, niin ei olisi
12398: koko suuren omaisuutensa. myöskään silloin mitenkään odottanut sen
12399: Näihin seikkoihin ei ole perustuslakivalio- tällaista esitystä osakuntalaitokseen nähden
12400: kunnassa saatu minkäänlaista selvitystä, ei tekevän. Meillähän ennen kaikkea juuri
12401: siitä huolimatta, vaikka valiokunnassa teh- suomalaisen kansan keskuudessa on ollut
12402: tiin ehdotuksia siitä, että tästäkin asian- heikko yhteenkuuluvaisuuden tunne, kansa-
12403: puolesta olisi asiantuntijoita kuultava. laistietoisuus, kansalaishyveet ja yleisten
12404: Ainakin suurella valiokunnalla pitäisi olla asiain tunteminen. Ja ylioppilaskunnassa
12405: ehdottomasti velvollisuus m. m. asian tästä juuri näitä hyveitä niitä on koetettu yli-
12406: puolesta asiantuntijoita ja useampia asian- oppilaisiin kasvattaa. Kun ottaa huomioon
12407: tuntijoita kuulla, niinkuin monista muista- esim. sen seikan, mitenkä vähän oppikoulu
12408: kin tämän lain pykälistä. kykenee yhteiskunnallista mieltä oppilais-
12409: Mitä sitten tulee varsinaisesti osakunta- saan kasvattamaan ja yleisiin asioihin niitä
12410: laitokseen kuulumisen pakollisuuden pois- perehdyttämään ja kun vielä tämä epä-
12411: tamiseen, on tahdottu tätä asiaa suuresti kohta lisijäntyykin oppikoulujen työssä,
12412: kaunistella ja sanoa, ettei niin suuria mer- niin sitä enemmän tarvittaisiin osakuntia,
12413: kitsisi se, että kuuluminen tehtäisiin vapaa- jotka kasvattavat ylioppilaissa yhteiskun-
12414: ehtoiseksi. nallista harrastusta, lujittavat yhteenliitty-
12415: On kuitenkin asianlaita niin, että itse misen tunnetta, yhteenliittymisen vaistoja
12416: asiassa tällä tavalla muutettaisiin koko- ja maakunnallisella pohjalla vahvistavat
12417: naan ne perusteet, joille osakuntalai- kansallistuntoa, maakuntahenkeä, ja vähi-
12418: tos perustuus, ja saattaisi ennenpitkää tellen ohjaavat yleisempään kansalaiselä-
12419: tilanne olla sellainen, että osakuntiin ei maan. Kansalaiskasvatus on osakunnissa
12420: kuuluisi kuin puolet ylioppilaista, jotka yksi kaikkein tärkeimpiä seikkoja ja siinä
12421: Helsingin yliopistossa opiskelevat. On osoi- suhteessa ovat osakunnat tavattoman paljon
12422: tettu, mihin tilaan useat osakunnat saat- tehneetkin, niin että ei voi ollenkaan olla
12423: tavat silloin taloudellisesti joutua. Ne epäilystäkään siitä, etteikö osakuntalaitok-
12424: joutuisivat suorastaan myymään kiinteis- sen hävittämisellä tämän osakuntapakon
12425: tönsä, kodittomiksi, ja niiden mahdol- poistamisen kautta pyrittäisi suorastaan
12426: lisuudet jäsentensä taloudelliseen avus- iskemään yhteen Suomen kansan elinher-
12427: tamiseen, jota ne ovat koettaneet tehdä, moon. Ja siinä ovat ruotsalaiset ja sosialis-
12428: kävisi täysin mahdottomaksi. Kun osa- tit yhteistyössä. Meidän ruotsalaisemme
12429: kuntalaitokseen kuuluisi vain pienempi saavat olla tietysti aivan rauhassa osakunta-
12430: määrä ylioppilaita, niin niitten, jotka nii- laitoksensa suhteen, sillä hehän osakunta-
12431: hin kuuluvat, niitten verot tietysti kohoai- laitoksensa kyllä pitävät pystyssä. Heillä
12432: sivat ja sitä tietä liittyminen saattaisi on yhteenliittymishenki paljon voimak-
12433: käydä vähäisemmäksi. Itse asiassa tässä on kaampi kuin suomalaisten keskuudessa. Ei
12434: tarkoitus osakuntalaitoksen hävittäminen, siellä kukaan ylioppilas jäisi osakuntaan
12435: vaikkakin tätä asiaa koetetaan kaunistella. liittymättä. Heillä on suunnattomasti käy-
12436: Ja kuten sanoin, ei hallituksen ainakaan tettävissään lahjoitusvaroja, joita osakun-
12437: olisi pitänyt tällaiseen esitykseen mennä, nat tietysti saavat tämän jälkeen paljon
12438: Helsi'Ilgin yliopiston järjestysmuodon perusteita kQIS'kevan lain muuttaJminen. 198
12439:
12440: enemmän. Ei heidän tarvitse määrätä osa- se johtajahallitus kuvittelee olevansa, ole
12441: kuntamaksuja. Päinvastoin he saattavat siihen mahdollisuuksiakaan. Sillä ne jou-
12442: avustaa suurillakin stipendeillä osakuntiin kot, mitkä hallituksella on takanansa täällä
12443: kuuluvia ylioppilaita. Mutta näin ei ole eduskunnassakin, ovat palkkasoturijoukkoja,
12444: suomenkielisen kansan keskuudessa asian- ja tällaisilla palkkasoturijoukoilla ei ole
12445: laita. Ja suorastaan täytyy epäillä sitä, mahdollisuus suuria voittoja saavuttaa. Se-
12446: etteikö tässä osakuntalaitoksen hävittämis- kin voitto, jos hallitus tämän esityksensä
12447: pyrkimyksessä ole tahdottu sosialistien ta- saa viedyksi läpi, on oleva vain sellainen
12448: holta heikentää yleensä yhteiskuntaa ja voitto, joka voidaån palkkasoturijoukoilla
12449: yhteiskuntaa lujittavaa henkeä Suomen saavuttaa: Se on oleva todellinen Pyrrhoon
12450: kansan keskuudessa. Sellaista pyrkimystä voitto (Ed. Hakkila: Pelkkää jarrutusta!
12451: on ilmeisesti ollut havaittavissa sosia- - Ed. Lehtokoski: Se oli palkkasoturi!
12452: listien toiminnassa pitkän aikaa. Osa- Keskustasta : Oikein !) .
12453: kuntalaitoksen merkityksestä muissa kohdin
12454: en tahdo asian tässä yhteydessä sen enem- 1Ed.. Niskanen: Täällä on tämän ylli-
12455: pää mennä puhumaan, sillä siihen asian opiston suomalaistuttaiiilisasian yhteyd~
12456: kohtaan on tilaisuus palata vielä yksityis- puhuttu jo erittäin. ,p.aljon ja asiallisesti.
12457: kohtaisessa käsittelyssä. Tää;llähän ovat esiintyneet yliopistomieihet,
12458: Hallitus on antanut siis sen leiman esi- professorit,, to:htorit, eduskunnan monilu-
12459: tykselleen, kuin olisi hoidettu jokin todella kuisat papit y. m., jotka tuntevat tätä
12460: suuri asia silloin, jos hallituksen esitys kysymystä ehdottomasti enemmän kuin ta-
12461: hyväksyttäisiin. Kun kuitenkin on aivan vallinen maalainen, joten asia ei asialli-
12462: selvää ja vastaanväittämätöntä se seikka, sesti olisi kaivannut maalaisen esiintymistä
12463: että hallituksen esityksen hyväksyminen tällä 'kertaa. Mutta kuitenkaan. asia ei ole
12464: merkitsisi suomalaisuuden jarruttamista, niin vähäinen ja 1pieni, että voisi maalai-
12465: niin tällaista suomalaisuuden kehityksen nenkaan lainlaatijapaikalla ollessaan tätä
12466: jarruttamista meidän on ehdottomasti vas- kysymystä vaitiolalla sivuuttaa. Sillä onihan
12467: tustettava. Ei suinkaan enää ole mahdol- kysymys, saada'ko Suomeen suomalainen
12468: lisuus pysyä näissä asioissa paikallaan, pu- yliopisto vai vieläkö edelleenkin jäädä kaksi-
12469: humattakaan sitten astua taka-askeleita, kielinen yliopisto maahan,. ja saada tuntea
12470: niinkuin tämä hallituksen esitys merkitsisi. ne henkilöt, jotka korkeaanpaa opintosivis-
12471: Tässä asiassa on vihdoinkin päästävä eteen- .tystä itsellensä hankkivat, sorrettavan it-
12472: päin. Ja kun ei tämän esityksen kautta seänsä ja siinä mielessä myös suomal<aista
12473: eteenpäin päästä, niin ei ole muuta keinoa kansallisuustunnetta. Tämä pohjana, joka
12474: kuin tämän esityksen hylkääminen, sikäli prukotti minunkin vain muutamaila sanalla
12475: kuin ei sen pykäliä saada muutetuksi siihen merkitsemään kantani eduskunnan pöytä-
12476: muotoon, että se vastaisi suomalaiskansalli- kirjoihin.
12477: sesti heränneen väestön vaatimuksia. On Presidentin kutsu ylimäärä1isille valtio-
12478: todella ihmeteltävää, että hallitus on pan- päiville ratkaisemaan yliopistokysymystä ja
12479: nut suuren koneiston käyntiin, ylimääräis- pääJttämään alkoholiyhtiön voittovarojen
12480: ten valtiopäivien koolle kutsumisen, tällai- jaosta, oli erinomaisen yllättävä tieto saada
12481: sen esityksensä takia, josta ei voi sanoa se uuden vuoden tervehdyksenä (Kes'k,us-
12482: tosiaankaan muuta, kuin että se on kuu- tasta: Rauhan viikolle!). Joululomalle läh-
12483: dennen luokan esitys. On valitettavaa se, dettyä täältä, ei ollut minkäänlaista aavis-
12484: ettei meillä todellakaan hallitus ole uskal- tusta siitä, etteikö olisi saatu niin sanoak-
12485: tanut asettua johtamaan suomalaisen kult- seni rauhassa joulujuhlat kodin hiljaisuu-
12486: tuurin eteenpäin menoa ja asettua suoma- dessa kukin viettää. Ei oltu tietoisia siitä,
12487: laisen kansallisen hengen vaatimuksia to- että nämä kaksi ikys;ymystä, yliopistokysy-
12488: teuttamaan. Tämä hallitus tahtoo olla jon- mys ja viinanmyynnin voittovarat, olisivat
12489: kinlainen johtajahallitus. Mutta se on sitä sellaiset, jotka tu1evat häiritsemään edusta-
12490: vain sanoissansa. Ei se missään tapauk- jien joulurauhaa. Ja ei ainoastaan edusta-
12491: sessa näytä johtavan kansakunnan kehi- jien, mutta aivan yhtä suuressa iiiliel~ssä
12492: tystä eteenpäin kansalliseen eheyteen ja kako suomalaisen kansan joulurau:haa.
12493: kansallisten vaatimusten toteuttamiseen. Tämä kuitell'kin saatiin vastaanottaa ja ih-
12494: Eikä tällä nykyisellä hallituksella, vaikka metyksellä, sitäkin suuremmalla, kun näunä
12495:
12496: 25
12497: 194 Ke$kivii:k!kona 213 p. ta:roroikuuta 193'5.
12498:
12499: kysymykset on aikaansaanut hallitus, joka niin olen vakuutettu siitä, että Helsingin
12500: on rpitlkänä toimintakautenaan näyttäytynyt yliopistosta tulisi suomalainen yliopisto,
12501: sellaiseksi, että se tahtoisi sovinnol1isessa ainoa suomalainen yliopisto !kaikessa maail-
12502: mielessä asiallisesti eri asioiihin suhtautua, massa. Ja nyt eduskunta ei tee ika.nsan
12503: hailit.us, joka pääpiirteissään on ikokoon- tahtoa. Muissakin 'kysymyksissä on s.rumalla
12504: pant.u 1puolueesta, jdka on peräisin, pa]a- tavalla menetelty, mutta minä ihmettelen,.
12505: taiksemime .takaisin vanhome a.joille,. jolloin että juuri tällaisessa kysymyksessä, jossa
12506: ·:vielä tunnettiin n. s. perustuslaillinen, nuor- on kysymys ei niinkään suuresti taloudel-
12507: SUOIIllalainen puolue, joka sai suurta kan- 'lisista asioista, mutta juuri siitä kaikkein
12508: natusta ei ainoastaan kaupungeista, mutta tärkeimmästä kansallisu,usasiasta, joka,
12509: myöskin maaseudulta. !Sehän oli puolue, minä tahtoisin sanoa, on hyvin likellä isän~
12510: joka kaikissa vaiheissa, peräänantamatta, maallisuusasiaaikin.
12511: tinlkimättömästi ajoi Suomen, uuden :Suo- Jos tällaiselle linjalle halllituiksissa yloonsä
12512: men itsenäisyysasiaa. Aina silloin ja oi- ja parlamentaarisissa piireissä meidän maas-
12513: keastaan joka tilanteessa, kun ryssä yritti samme lähdetään, niin saattaa olla sillä
12514: sortaa maatamme, tehdä tosiaan meistä kohltoa~ok:lmatkin seuraukset. SaattaaJhan
12515: alusmaan, jonk:alaisesta aja.tuiksesta nuoret olla, että maalle joHoinkin :muodostuupi
12516: ylioppilaat kantoivat kilpeä sunnuntaina, epämieluinen hallitus, joka nauttii edus-
12517: joosa sanottiin, irti alusmaa-.ajatuksesta, kunnan enemmistön luottamusta, niin voipi
12518: tämä minun mielestäni erinomaisesti lhar- olla, että tämä hallitus ajrua ikailkiki ne
12519: nwniseerasi yhteen silloisen nuorsuomalai- •asiat, joita se ei muuten saisi läpi, niin
12520: sen kannan kanssa.. S~hän ei omaksunut 'ajaa ne yllimääräist·en va:ltiopäivi® koolle
12521: miSSaan ta;pauksessa alusmaa-,rujatusta., lk.ultsUllllisen kautta. Tämä vruhoounistön oi-
12522: mutta aina vain jatkuvasti taisteli: irti keus v.edota kansaan se ei sa:a b:nennä oor-
12523: ryssästä. Ja tämän kunnioitettavan puo- ronalaisi<l1e teille. Se on säilytettävä sitä
12524: lueen jatkona nyt edistysmielinen puolue, vaDten, joka vamnaankin lainlaatijan mie-
12525: joka on tällä kertaa hallituspuolue, saapi lessä on ollut valtiopäiväjärjestystä laadit-
12526: aikaan tällaisen huomion. Sitä me s.iellä taessa, ·että ylimääräiset valtiopäivät kut-
12527: rauhallisessa maaseudussa ihyvin suuresti suttaisiin !kodUle vain erittäin kiireellisissä
12528: ihmettelimme. Me ihmettelimme, että onko ja välttämät,tömi:ssä ja j1opa ylilättävissäkin
12529: jo J·onas Cas•tren-vaina.jan !henki kokonaan tapauksissa, jonkalaiseksi tätä käsilläole-
12530: siitä puolueesta sammuThut pois. Ei toki vaa asiaa m:i'tenkään ei voida sanoa. T.ämä
12531: :liene niin käynyt. Jos; on niin käynyt, olisi ehditty käsitellä hyvin sääntömääräi-
12532: niin silloin kai ollaan menossa sinne, että senä asiana varsinaisten valtiopäivien ko-
12533: sittenkin alusmaa-ajatus on palautunut, ik:oonnut.tua helmikuun alussa ja sitä pa-
12534: joka silloin oli tinkimätön: irti alusmaa- remmin, kun tämä RJSia on jo eduskunnassa
12535: ajatuksesta. esille otettu ha!l<litulksen esityksen mukai-
12536: Tällä ylimääräisten valtiopäivien koolle sesti. P~erustuslakival:iokunta ruvetessaan
12537: ikutsumiseUa näitten asioitten merkeissä käsilttelemään tätä yliopistokysymystä nou-
12538: kielletään sitten vielä eräs tärkeä kohta, datti tavatonta kiirettä ja oikeastaan häm-
12539: josta jo tosin täällä on mainittukin, ja se mästyttävää kiirettä, siellä:hän perustuslaki-
12540: on vähemmistön oikeus V'edota kansaan. valiokunnan suuri vä.hemmistö taihtJoi käyt-
12541: Onhan tiettyä, ettei voida niitä päätök- tää asiantuntijoina tunnettuja henkilöitä
12542: siä, jotka näillä ylimääräisillä valtiopäi- ja kunnioitettavia, niiTilkuin tJsi:m.. meidän
12543: villä tehdään, alistaa seuraavilla kerroilla vanha kunnianarvoisa ipT€sidenttimme, pre-
12544: kansan ratkaistaviksi. Ei voida käyttää sidentti Ståhlberg on, ja myöslkin yliopis-
12545: sellaisina vaa1itunnuksina niinkuin sano- ton re!htori Brotherus. Näiltä kuitenkin
12546: taan. Asiaha:n menee jo lukkoon ja tämä evättiin tämä <asiantuThtijaksi ltulemisoikeus.
12547: on joka tapauksessa eduskunnan ja Suo- Nyt minä ihmette'len kovin suuresti siiltä
12548: men kansan suuren vähemmistön sorta- puolelta, kun meililä on jätettynä hallituk-
12549: mista. Ei ole kysymys ·vähemmistöstä, selt-a jo esitys eduskunnalle toisenlaisesta
12550: mutta on kysymys suuresta vähemmistöstä, asiainlhmtijain käyttämisestä, talousneuvos-
12551: niin suuresta, että epäilemättä voin sanoa, tosta, jossa täihdennetään erikoisen tä:r-
12552: jos tämä kysymys saatettaisiin neuvoa an- ikeäksi tämä asiantuntijain lausunto. Ta-
12553: tavan kansanäänestyksen ra.tkaistava'ksi, lousneuvostohan minun käsityk8€ni mukaoar1
12554: Helsrngi·n ylio'P'istnn järjestysmuodon perusteita ko,s'kevan lain muuttaminen. 195
12555:
12556: lyhyesti onkin vain jonlkinJ.ainen neuvoa- aineissa!) yliopistossa opiskclless3!llsa. Pappi
12557: antava ellin ha!llitukse]le ja myöskin edus- on tulllut, hyväpä on tullutkin, sanat rii·t-
12558: kunnalle. No nyt tässä kysymyksessä ei tävät ja rasiat monastiik:in, varsinki71 saar-
12559: sallita yksityisiäikään asiantunltijoita kuulla nastuolista ovat paikallaan ja suomalainen
12560: ja vielä kun on nimettynä juuri tällainen pappi vailkka opiskelikin ruotsiiksi. Nyt
12561: kaikkien Suomen kansalaisten kunnioittama .tahdotaan säilyttää täällä Helsingin yli-
12562: persoona ikuin presidentti Ståhlberg on. opistossa, suoma!l•aisessa yliopistossa, kuten
12563: Hänhän on kieltämättä meidän lakimiehis- termi kuu1uu, linja myöskin ruotsaJ.aisia
12564: tämme, jos käytän numemjäJrjestystä, ylkkö- varten. Meillä siellä Nivalassa sattui tässä
12565: nen, ja hänen ei sallittu tulla, niin ajatel- taannoisina aikoina olemaan kunnanlääkä-
12566: kaapa, kunnioitettavat herrat perustuslaki- rinä hyvin huonosti suomeapuhuva ruotsin-
12567: valiokunnan jäsenet, mitä kansa tuosta ar- kielinen lä1CkäJri. Mutta pidimme me sen-
12568: velee. En luule, kun tämä kansan tietoon tään siitä, sillä kaik!ki lääikäritoimensa se
12569: sanomalehtikirjoitusten, agitatiopuheiden toimitti ~momeik:si. Hän oli erinomainen iki-
12570: y. cm. kaut!t'a saatetaan, niin ne tuomitsevat rullgi ja nykyään o:nkin varsin huomatta-
12571: teidän, herrojen, teot (Ed. v.esterinen: Se va!lla pai:kahla kirurgisia tehtäviä toimitta-
12572: oli perustuslakivaliokunnan enemmistö !) . massa tämä sama mies. Puhui huonosti
12573: P·erustuslaikiva:liokunnan enemmistö sen suomea,. töintusikin potilas ymmärsi sitä,
12574: eväsi (Ed. Vesterinen: Siitä on hyvä huo- mutta tutiki .taudin suomeksi ja myöskin
12575: mauttrua !) saadakseen perustwslaikivaliokun- leikkasi suomeksi, umpisuolet pois, niin että
12576: nan, kuten jo äsken mainitsin, perustus- naksahti, tekipä vielä Nivalan pienessä,
12577: lakivaliokunnan vähemmistön, suuren vä- vaatimattomassa sa:imalassa niinkin suuria
12578: hemmistön kärsiessä sortoa. töitä kuin keisarileikka:uJusia, mutta hyvällä
12579: Omituista on myöskin tämän kysymylk- 10nnella ja suomeksi, suomalainen poika tuli
12580: sen yhteydessä ajatella sitä seikkaa, kun ja elää vielä tänäkin päivänä. Siksi onkin
12581: !hallituksen esityksessä truhdotaan ruotsalai- oikeastaan merkil'listä, että nyt suomalai-
12582: sia professuureja crneidän Helsingin yliopis- seen Suomeen varataan yliopistoon ruotsa-
12583: toomme lisättäväksi hetkellä, jo]loin on sil- lainen linja, jossa pitää edelleenkin täHai-
12584: miinpistävästi tilastojen valossa näkösäiHä, sia lääikäreitä valmistaa, jotka puhuvat huo-
12585: että ruotsinkieltä pu:huva väestö meidän rLosti suomea, mutta tehtiilvällJSä toirrnittavat
12586: crnaassamme vuosikymmen toisensa perästä hyvästi suomeksi. Minun mielestäni täimä
12587: huomattavasti vähenee. Välhenee myöskin käsitys, vailkka hiukan leiikkisä, niin kuiten-
12588: ylioppilaiden luklUffiäärä. Ja nythän vähe- kin on varsin varteenotettava ja vrukava
12589: 'llee myöSikin vastaavassa mitassa näiden kysymys.
12590: professorien työtaakka. Tältä puolen on Me maaseutuväestö ja varsinkin sen pie-
12591: hyvin ihmetyttävää, mitenkä mennään täl- nen puolueen jouklm, jota olemme täälllä
12592: laisia esityksiä tekemään, ja toivon myös- edustajatove1rini Hauta:lan kanssa edusta-
12593: kin, että eduskunta- ja valiokuntakäsitte- massa, me emme saJ.li väfu.äväkisten sorta-
12594: lyssä rpalataan tässä asiassa oikein, ei ai- mista. Me taistelemme asiain kaikissa vai-
12595: noastaan kanan, mutta kukonkin askeLeen heissa maamme vähäväkisen työtätekevän
12596: taaiksepäin (KeSkustasta: 01kein kravun kansanaineksen elä:män ehtojen parantami-
12597: askeleen !) , sillä tässähän on kysymyksessä, sen puolesta. Kun näin on, niin emme
12598: tässä asiassa, saada Helsingin yliopisto myöskään sail1i emmekä hyväksy vähemmis-
12599: suomalaiseksi, suomalaistuttaa, sitähän mi- tösoct'toa, emme hyväksy ruotsinkielisenkään
12600: nun mielestäni hallituksen esityskin tarkoit- väestön sortamista. Siksi ajattelemmekin,
12601: taa. Mutta tämän suomalaisen yliopiston että miksei voida aivan ihyvin Turun yli-
12602: sijasta, surul'lista ik:yllä näihdä, saadaan opistoon järjestää ruotsalaiselle ylioppilas-
12603: Helsingin yHopistoon ainoastaan iJ.inja, nuorisol'le ikoulu, jossa se saapi korkeampaa
12604: jossa puhuitaan j·a opet·etaan suomeksi. opetusta j•atha vaiklka kuinka pitkälle. Tä-
12605: Kauan on ollut meidän yliopistomme jo sel- mähiiln on seikka, jossa ei mitenkään tule
12606: laisena. Täällä ed. Kares tämän asian ikä- välhemmistö so.rretwksi, mutta päinvastoin
12607: sittelyssä on jo maininnut, että hän on saapi nauttia kaikkia sille kuuluvia oikeuk-
12608: niitä, jotka ovat papiksikin valmistuneet sia. Sanottaneen tästä, ·että se ei ole Hel-
12609: lukemalla aina:kin eräissä tärkeissä aineissa singin yliopistossa, mutta minä uskaJian
12610: -vain ruotsia (Ed. Lahdensuo: Kaikissa .väittää, etteivät ne kaikki ruotsalaiset yli-
12611: 196 Keskiviikkona 2<3 p. tam:mrkuuta 19:35.
12612:
12613: .oppilaat ole· myöskään He<lsingistä, niiden koituksena on johtaa kansanlapsia opin
12614: ,täytyy tulla tänne lukemaan Vaasasta ja uril1e yliopistotielläkin. Ja nämä oppikou-
12615: aina pitkin matkaa täältä rannikolta kautta lut, harvoja edesmenneitä pulavuosia lu-
12616: maan sieltä täältä, ja asua vain Helsingissä kuunottamatta, ovat tulvillaan nuoria, kan-
12617: sen opiskeluaikansa. No miksei yhtä hyvin san keskuudesta lähteneitä tyttöjä ja poi-
12618: saattaisi helsinkiläiset siirtyä Turkuun lu- ki8! saamassa korlkeampaa opetusta, joista
12619: ]iemaan, kun kerran siellä yliopisto olisi, tähän maahan vielä tulee kansallinen, suo-
12620: joka antaisi heille opetusta heidän omalla malaiskansallinen oppinut aines, joka sei-
12621: äidinkielellään, niin että tämäkään vaihe ei soopi sillä paikaHa, jolla nyt on, ja tähän
12622: mitenkään suoranaisesti velvoita eduskuntaa asti ja sitä enemmän aikaisemmin vielä,
12623: yhtymään hallituksen tekemään esitykseen, va~n vieraskieliset henkilöt ovat seisoneet,
12624: jossa t::urkoitetaan saada kaJksikielinen linja- joten näiden seikkojen perusteella voin täy-
12625: yliopisto <Suomeen eikä suomalaista ;)"li- dellisesti sanoa, että •Suomen talonpoikainen
12626: opistoa. väestö pitää suurena kysymyksenä tämän
12627: Suomen tallonpoikaiskansalle ei ole :tämä yliopiston suomalaistuttamiskysymyksen.
12628: yliopistokysymys aivan niin vähäarvoinen, Hahlituiksen esityksessä puhutaan osakun-
12629: kuin miksi ed. Tanner täällä tahtoi sen talaitoiksen ·lakkauttamisesta. Sehän on
12630: viime perjantain istunnossa tehdä. Ed. maallikolle verrattain outo kysymys. Mutta
12631: Tannerhan täällä lausui ajatuksen, että sikäli kuin ·olen tullut tätä asiaa tutJki-
12632: Suomen ta:lonpoikainen väestö ei välitä yli- neeksi, niin olen ·tullut huomaamaan, että
12633: opistokysymyksestä pium pauta, mutta se osakuntalaitos on yliopist·ossa aivan välttä-
12634: välittää vain tunkioistaan ja muista töis- mätön (Vasemmalta: Mutta <ei ·pakoillinen !) ,
12635: tään. Nämä tehtävät kieltämättä ovat sillä siellähän saavat nuoret y'lioppilaat
12636: meille kaLliit, sillä niistä, mitenkä me ky- käytännöllistä opetusta ja kokemusta myös-
12637: ikenemme ne tehtävät hoitamaan, riippuu kin tavallisiin asioihin. Esim. sitähän voi-
12638: myöskin se, minkä verran tässä maassa ol- nen rinnastaa, että se on tavallaan yliop-
12639: [aan omavaraisia kaikkein tärkeimmän, lei- pilaiden kunnallinen järjestö. Siellähän ne
12640: van, puolesta. Min'kä verran kyetään kas- saavat, nuoret ihmiset, meidän kansalai-
12641: vattamaan tuotteita syötäväksi, myötäväksi semme, tutustua, mitenkä erinäisissä ko-
12642: ja ulosvietäväksi, riippuu siitä, millä huo- ikouksissa ja erinäisten asioiden hoitami-
12643: lella ja työtarmoUa !kykenemme ne t·ehtä- sessa on meneteltävä. Onhan j·otenkin tai-
12644: vämme siellä kotona hoitamaan. Mutta sit- tamatonta mei'ltä ajatella, että osaikuntalai-
12645: tenkin Suomen talonpoikainen kansa seu- tos 1akkautettaisiin ja ne henkilöt, jotka
12646: raa suurella jännityksellä sitä vaihetta, mi- yliopistosta päästyään eivät ole muuten
12647: ten:kä me täällä eduskunnassa nyt y'limää- kansallisessa elämässä tul1leet seuranneeksi
12648: räisillä valtiopäivillä oHessa käsittelemme eri asioiden hoitamista, joutuvat yhteiskun-
12649: yliopistokysymystä. Ei olla enää siinä as- taelämään kokonaan kokemattomina ilman,
12650: teessa, että ainoastaan oppineisto - en että ne osaisivat esim. puheenjohtajan pai-
12651: sano ,sivistyneistö", sillä sivistyneitä ovat kalla kunnollisesti suoriutua, taikka jonkun
12652: muutkin eivätkä ainoastaan ne, jotka ovat kokouksen, riitaisen:kin kokouksen pöytäkir-
12653: koulunpenkillä vuos~kymmeniä istuneet - jaa kunnollisesti laatia, taikka suhtautua
12654: että oppineisto tu~'eepi ainoastaan määrä- eri ti'lanteissa kulloinkin tilanteen mukaan
12655: tyistä kaupunkilaispiireistä. Suomen talon- rauhahlisesti ja sopusointuisesti. Sikäli kuin
12656: poikaisväestön keskuudessa on herännyt jo olen tullut tutkineeksi, kuten jo sanoin,
12657: vakavasti vuosikymmeniä aikaisemmin ja osakuntaelämää, niin tällaiseenkin siellä an-
12658: sitä enemmän vielä nyt ajatus kohottaa netaan koulutusta paitsi sitä suurta yhteen-
12659: suomalainen oppineisto omasta keskuudes- kuuluvaisuuden tunnetta, jota kaikki mei-
12660: taa;n ja sieltä onJkin lähtenyt jo kunnioi- dän maamme kansalaiset ja eri järjestöt
12661: tettava joukko, jopa tiedemiehiä, jotka ovat suuresti kaipaavat (Ed. Kesti: Mistäs se
12662: kantaneet arvonimensä erittäin suurella viissatanen saadaan köyhille ylioppilai'lle ?) .
12663: kunnialla. Tätä tietä tahtoo Suomen En maita, kun kerran tänne tulin, olla
12664: talonpoikainen väestö jatkaa edelleenkin. muutamaa sanaa lkohdistamatta myöskin
12665: Siitä todistuksena on meillä se, että kautta ylioppilaiden joukkoesiintymisiin näinä päi-
12666: maamme sinne tänne taajoihin asutuskes- vinä. Siitä on sanottavaa monenlaista. En-
12667: siin on hhonnut oppikouduja, joiden tar- siksikin ~en suoralta kädeltä kannata epä-
12668: Helsi•ngin yli'op•isto·rr järj·estysmuodon 'perusteita 'kos'keV'an lain muuttwminen. 197
12669:
12670: järjestyksiä. Mutta kun otan huomioon, mitä työn alkamiseen tulee samoin (Ed.
12671: että me kaikki kerran olemme olleet nuo- Virkkuntm: Ei yöllä!), niin on minu][e
12672: ria (Eduskunnasta: Hyvä!), ja otan vertai- ainakin kerrottu (Ed. Virkkunen: Minä
12673: 1uksi palavan puun, käytän vertauskuvana olin mukana!), niin on minulle kerrottu
12674: sitä sitkeää suoma!laista ka·tajaista kansaa, - siis siihen nähden, jota täällä eduskun-
12675: ja jos me viritämme tulenkatajistatehtyyn nassa on pidetty niin enn<en kuulumatto-
12676: nuotioon, niin ne räis:kyvät, ne palavat in- mana, samalla tavalla kuin perustuslaki-
12677: nokkaasti, ne räiskähtelevät niin että kipi- valiOikunta nyt näillä valtiopäivillä (Ed.
12678: nät kohoavat korkeuksiin. Me teemme nuo- Virkkunen ja Vesterinen: Ei pidä pai<k-
12679: tion vanhoista lahOI1lleista puista, ne pala- kaansa!). Niin on minulle kerrottu (Ed.
12680: vat vain niin tasaista lielkkiä ja kuluvat Virkkunen: Väärin kerrottu!).
12681: loppuun yhtä hyvin kuin nämä räiskyvät Toiseksi sillä valiokunnalla oli käsifultä-
12682: ikata:jat. Minä ajattelen, ·että nämä nuoret vänä la:ki, joka sisäJsi kai pyörein luvuin,
12683: ylioppilaat ovat ·juuri niitä räiskyviä kata- en osaa ihan tairk!kaan sa:xma, mutta noin
12684: jia, joita meidän kansamme tarvitsee. On 90 § :ää. Tämä laki oli kai kai'kille valio-
12685: liikaa vaadittu, että nuorten ylioppilaiden kunnan jäsenille suurin piirtein uusi laki
12686: täytyy olla meidän vanhojen miesten kanssa e1. amoastaan
12687: . kdkoonpanoltaan, v,aan myös-'
12688: yhtä maata :kuin maalarin housut. Ei, nii- kin periaatteiltaan ja kuitenkin suoritettiin
12689: den täytyy saada kerran ol'la nuoria ja työ, mikäJi minuille on ilmoitettu - ehkä
12690: niillä täytyy myöskin olla oikeus olla nuoria ei sekään pidä paikkaansa ! - kolmessa päi-
12691: ja räiskä:hteleviäkin. vässä (Ed. Virkkunen: Kyllä,!), osittain
12692: Näihin seikkoihin nojaten, joita tässä ly- jopa niinkin että sunnuntaina, pyhäpäi-
12693: lhyesti olen esilletuonut ja siinä tapauksessa, vänä, piti jättää vastalauseet, ei<kä kukaan
12694: ettei vain suuri valiokunta saa yliopistolaki- liene sitä vlillittanut eikä sen puhoonjohta-
12695: esitystä :täysin .suomalaiseksi, niin tulemme jaa siitä soimannut. Päinvastoin lienee ja
12696: me äänestämään perustuslakivaliokunnan syystä annettu valiokunnan työstä tunnus-
12697: mietintöön liittyvän IV vastwlauseeill puo- tus (Ed. Virkkunen: Silloin oli valiokun-
12698: ~esta. nassa täysi sovinto !) .
12699: Perustmilaikivaliokunn:alla on nyt ollut
12700: Ed. R yd m•an: Useassa puheenvuo- käsiteltävänä ~aksi 1akia, jotka yhteensä
12701: rossa •eilen viit,attiin siihen häikäil€'Illättö- sisältävät 14 § :ää, mutta on lisäksi otet-
12702: myyteen, jota perustuslakivaliokunnassa tava huomioon, että perustuslakivali'O'kunta
12703: muka on enemmistön puo•lelta harjoitettu on viime syksynä joutunut kasitt1elemään
12704: valiokunnan vähemmistöä va.staan ja siitä esitystä, joka sisällykseltään ja muodol-
12705: pa:kkovallasta, j.os~a valiokunnan puheen- taan vain varsin vä:hän ·pork<keaa nyt sen
12706: johtaj-a on vaHokuntaa pitänyt. Tämä siitä valmisteltavaksi lähetetystä. Ja nekin muu-
12707: huolimatta, että minä luulen, -että te, arv. tokset, jotka nyt esillä olevassa esityiksessä
12708: edustajat, sekä maalaisliitossa että lkokoo- edeniseen yliopistolak:Uesitykseen verraten
12709: muksessa että IKL: ssä hyvin tunnette, ·että ovat, ovat, t~hkä jotakin vähempää lukuun-
12710: tämä puheenjohtaja ei ole millään tavaHa ottamatta, sellaisia, jotka jossakin muo-
12711: mikäärr hirmuvaltaisuuteen taipuva mies, dossa valiokunnan jäsenten syksyllä teke-
12712: vaan encmmäkin pehmeäluontoinen ja rau- mien ehdotusten johdosta jo ovat olleet va-
12713: hallinen. Ja kun tällaiseen on viitattu liokunnan jäsenten harkittavina. Kun
12714: vielä tänäänkin, on velvollisuuteni vaiLil()- edelleen otetaan huomioon, että valiokun-
12715: kunna:n •enemmistöä kohtaan ja oikeuteni nan jäsenistä kaikki muut paitsi kaksi jo
12716: omaan itseeni nähden oikaista näitä väit- valiokunnassa syksyllä ovat kokonaan tai
12717: t•eitä. osittain ottaneet yliopistollakien käsittelyyn
12718: Ylimääräisten valtiopäivien aika on ra- osa:a ja nämäkin klaiksi jäsentä varmaan
12719: joitettu. On sentähden aivan välttämä- ovat varsin :hyvin olleet perillä asiasta nim.
12720: töntä, että työt tehdään ripeästi. Näin edustajat Ala-:Kulju ja Ryömä, mikä hei-
12721: tehtiin myös niillä ylimääräisillä valtio- dän lausunnoistaankin va:liokunnassa ilme-
12722: päivihläJ, joiden käsiteltävänä oli nykyinen nee, voimme todeta, että käsiteltävä asia
12723: alkoholilainsäädäntö (Ed. Virkkunen: Ei valiokunnalle ja sen jäsenille oli muodd.l-
12724: ole totta!). Se valiokunta, joka silloin sai taan ja periaatt<eelta1an tuttu. Kun näin
12725: valmistaakseen asian, tl{)imi ensi•ksi!kin, on asianlaita, ei mielestäni voi väittää häi-
12726: 198 Kes·kiviikkona 23 p. tammikuuta 19'35.
12727:
12728: käilemättömälksi sitä, että valiokunta lauan- Ed. L ö t h m a n: Kun kansamme valtava
12729: taina, .olkoonpa vaikka aamupäivän kestä- osa ja suuri vähemmistö tässä eduskun-
12730: neen yleisistunnon jä:lkeen 'k!ello 16 :sta a!l.- nassa on asettanut päämääräkseen saada
12731: k&en joutui toimittamaan yleiskeskustelun, yliopistolakimme muutetuksi niin, että maa-
12732: joka muuten ja sen jälkeen kuin oli pi- hamme saadaan suomenkielinen valtion yli-
12733: detty tarpeellinen päivällistauko pä,ättyi opisto, niin on tällainen toimenpide, jos se
12734: kello 20 (Ed. Somersalo: Räikeää mielival- tänä ajankohtana toteutuu, ihmeellinen
12735: taa!). Kello 10 maanantaina alkoi yksi- yhteensattuma Kalevalan riemujuhlan, suu-
12736: tyiskohtainen käsittely, ei siis millään ta- ren kansallisen muiston kanssa. Suomen
12737: valla luonnott:oonaan ai!kaan ('Ed. Virkllru- kansan suurin hengentuote Kalevala, se
12738: nen : Se on oikein!). Oli syytä ot:alksua, ihmeellinen pääsylippu, jolla kansa astuu
12739: että valiokunta, joka syksyllä käytti Laki- kansakuntien joukkoon, pian viettää sata-
12740: ehdotuksen ensimmäisen lukemisen yksi- vuotisjuhlaansa. Ja korkeimman sivistyk-
12741: tyiskohtaiseen käsittelyyn pyörein luvuin sen, tieteen temppeli, yliopisto suomalai-
12742: noin kymmenen tuntia, tällä kertaa kaikki seksi, onhan siinä ajatus, joka suurenmoi-
12743: edellä koskettelemani näkökohdat huomioon- sella tavalla innoittaa nuorisoa. Ja onko
12744: ottaen olisi ehtinyt nyt tämän käsittelyn ihme! Kaukana olisi vielä toive suomalai-
12745: suorittaa lyhyemmässä, jopa huomattavasti sesta yliopistosta, ellei tuo sata vuotta sit-
12746: lyhyemmässä ajassa; mutta käsittely kesti ten suurella vaivalla löydetty, unohduksesta
12747: 12 1 / 2 tuntia, eikä syy rtä:hän, sanottaikoon pelastettu ja koottu vanha Kalevalalaitos ja
12748: se suoraan, ollut valiokunnan enemmistön sen jälkeen muu kansanrunoutemme olisi
12749: eikä myöskään sen puheenjohtwjan. Kun osoittanut, että kieltämme, suomenkieltä
12750: asiat alkoivat sujua näin, ei ollut muuta voidaan käyttää kirjallisuudessa, että sillä
12751: neuvoa, siitä huolimatta, että keskiyö oli kyetään lausumaan sellaisia suuriarvoisia
12752: saavutettu, kuin ryhtyä asian käsi,ttelyä ajatuksia ja käsitteitä kuin maailman suu-
12753: aj.an täpäryyden takia jatkamaan ( Oi~ rillakin ja runsaasti käytetyillä kielillä.
12754: kealta : Minkä tähden~). Olisi ehkä voinut Paitsi raamattua ja virsikirjaansa ei sitä
12755: odottaa, että tuota puiheenjohtajan menet- ennen tällä kansalla ollut juuri muuta kir-
12756: telyä olisivat moittineet ne, jotka eivät 1 jallisuutta. Ilmestynyt Kalevala se näytti
12757: l
12758: useilla pitlkillä, jopa lähes tunnin k!estä- rikkaassa kielessään kielemme viljelylle
12759: villä puheenvuoroilla olleet valliakunnan suuret mahdollisuudet. Se avasi kielentut-
12760: keskusteluja tarpeettomasti pidentlilmet ja kimukselle uudet urat. Sen kielen pohjalle
12761: jotka sen takia ilman omaa syytä olivat kehittyy kirjakieli, kirjakieli, jolla on jo
12762: j·outuneet rasittavaa:111 yöistuntoon. Mutta lukemattomia tieteellisiäkin teoksia jul-
12763: nyt onkin asia niin,. että moittijoina esiin- kaistu ja julkaistaan. Se kieli kehittyy
12764: tyivät juuri ne, jotka. päätasiassa aiheutti- päivä päivältä kuten ainakin nuori, elävä
12765: vat istunnon tavattoman venymisen. Tämä kieli. Onko ihme, jos on syntynyt sellainen
12766: ei mielestä:rri ole kohtuullista. Minä pyydän rohkea, mutta luonnollinen ajatus: sille kie-
12767: lisäksi s&ada huomauttaa, että minkään- lelle mahdollisuus ainoassa paikassa maail-
12768: laista pakkoa ei harjoitettu eikä koetettu massa, suomalaisessa yliopistossa harjoittaa
12769: harjoittaru niihin valiokunnan jäseniin nä!h- tutkimustyötä omalla kielellään. Tosin ei
12770: den, joilla sydämellään oli niin tavattoman ymmärretty Kalevalan ilmestyessä sen kie-
12771: paljon puretta:vaa, vapruasti lhe saivat lellistä enemmän kuin muutakaan suurta
12772: asiansa esittää. sivistys- ja kansallista arvoa. Sitä ei ym-
12773: Olen ka1tsonut ol,ev,ani oikeutettu ja vel- märtänyt suomalainen talonpoikaiskansa
12774: vollirrenkin esittämään nämä nälkökohdat, eikä sitä ymmärtänyt ruotsinkielinen sivis-
12775: en syyttääkseni ketään, vaan torjua'k:seni tyneistö. Olihan sen menekkikin niin pieni,
12776: jyrkästi ne epäoili:eutetut syytökset, joita että kaksitoista vuotta riitti myydä 500
12777: on tehty vaHo<kuntaa ja itseäni kohtaan kappaletta. Mutta nyt, Kalevalan riemu-
12778: (Ed. Kares: Miksi ei asiantuntijoita kut- vuonna, jolloin suomalainen yliopistomah-
12779: suttu? - Hälinää eduskunnassa). dollisuus on varsin lähellä meitä, ymmärre-
12780: tään miksi Kalevala on kielemme viljelyn
12781: kirjallisuuden ja muunkin kansallisen sivis-
12782: Ensimmäinen varapuhemies tyselämämme kulmakivi. Kielen viljely
12783: (koputtaa) : Pyydän hiljaisuutta. synnytti kansankielisen kirjallisuuden. Vä-
12784: Helsi•ngi·rr ylioptiston järjBstysmuodon IJBrusteita 'kOiskevai:J. lain muuttaminen. 199
12785:
12786: hitellen ilmestyi katras kaunokirjailijoita, luja suomenkielisen valtion yliopiston luo-
12787: jotka hakevat sanoja, esikuvia ja kuvaus- miseksi eikä kuitenkaan koko maapallolla
12788: aiheita kansalliseepoksestamme. Suomalai- missään muualla voi syntyä suomalaista
12789: Belle tieteelliselle tutkimukselle, jonka ahjo yliopistoa. Täällä se on luotava. Ja eikö
12790: yliopisto on, on Kalevalan antama ainehisto juuri nyt Kalevalan riemuvuosi herätä aja-
12791: ollut ja on ainutlaatuinen. Sellaiset nimet tusta sen luomisesta (Ed. Lahdensuo: Olisi
12792: kuin Julius ja Kaarlo Krohn y. m., joitten suuri lahja Suomen kansalle! - Ed. Tark-
12793: tutkimustyö on ollut ihailtava ja antoisa, kanen: Todellinen kansallislahja !) . Voi-
12794: ovat ka:wattaneet uskoa tähän kansaan ja daanko se ratkaisu tehdä sortamatta sitä
12795: suomalaisen yliopiston mahdollisuuteen. kansanosaa, joka on äidinkieleltään ruotsin-
12796: Siksi Kalevalan riemuvuosi ja yliopiston kielinen~ Historiallinen kohtalo on asetta-
12797: suomalaistaminen ovat niin läheiset toisil- nut tälle niemelle asumaan kahteen kieli-
12798: leen. Kalevalan riemuvuonna on syytä ryhmään kuuluvan kansan, toisen toisroan
12799: muistaa sekin tosiasia, että muutamissa sortamatta se voi ja sen täytyy voida tehdä
12800: maailman suurissa yliopistoissa, joissa mei- tehtävänsä kumpikin yhteisen isänmaan hy-
12801: dän kansamme elämä, sen luonto ja erikoi- väksi, isänmaan, jonka hyväksi kieliryhmiin
12802: suus ei ole vielä antanut suuria tutkimuk- katsomatta on yhdessä seisty, se yhteiseksi
12803: sen aiheita, on ainehistona ollut kansanru- kodiksi tunnustettu ja vastakin tunnuste-
12804: nostomme ja se on synnyttänyt siellä eri- taan.
12805: koisen tutkimusalan ja senmukaisen luento- Kun asia nyt menee suureen valiokun-
12806: ohjelman. Onko ihme, jos suomalainen tun- taan, on hyvä muistaa nämäkin tosiasiat.
12807: tee iloa ja kohotusta siitä, että sen esi-isät Se suuri kansallinen muisto, jonka riemu-
12808: ovat hiljaisissa salokylissään luoneet sellai- juhlaa pian vietämme, viepi meidät Suo-
12809: sen suuren kansallisen sivistysarvon, mikä men kansan hengen lähteille. Se sanoo
12810: Kalevalamme on. Että se sitä on, se tulee meille, että sillä kansalla, joka on kyennyt
12811: todistetuksi siitäkin, että se on käännetty luomaan yhden maailman merkittävimmistä
12812: 15 vieraalle kielelle, että se on maamme kansaneepoksista, on sadan vuoden perästä,
12813: mainetta vienyt ympäri maitten ja merien sen ilmestymisestä, oikeus saada täydelli-
12814: enempi kuin yksikään muu asia on tehnyt. nen omakielinen yliopistonsa (Ed. Vesteri-
12815: Onko ihme, että sellaisen sivistys- ja hen- nen: Jo toki!). Ja jos kansallishengen läh-
12816: genaarteen omistajakansa tahtoo omankie- teet ovat näin syvät kuin Suomen kansalla
12817: lisensä yliopiston ja toivoo sen saavansa on kansanrunostossaan, jonka tärkeimmän
12818: mahdollisesti Kalevalan riemuvuonna. On- ilmauksen muistoa, niinkuin usein olen sa-
12819: han suomalainen sivistyselämä saanut van- nonut, pian vietämme, olisi ihme, jos ei se
12820: kan pohjan Kalevalastaan. Yliopistomme olisi nuorisoa innoittanut korkeimman opin-
12821: eteisaulaa kaunistavat Kalevala-aiheiset ku- ahjonsa suomenkielisen yliopiston saantiin.
12822: vanveistokset. Niitä on monessa muussa Kalevalan riemujuhla ja suomalainen yli-
12823: kohdasså. Suurin kansallinen maalarimme opisto, mikä suuri yhteensattuma ! Se on
12824: Aksel Gallen-Kallela ja monet muut ovat hyvä muistaa suuren valiokunnankin, kun
12825: käyneet Kalevalasta tulta tietämässä. Mu- se nyt ryhtyy puheenaolevaa yliopistolakia
12826: siikkimme, rakennustaiteemme ja mikäpä käsittelemään ilman kiihkoa, ilman toisen
12827: sivistyselämän ala ei kiittäisi pohjastaan ja sortoa.
12828: kehitysmahdollisuuksistaan tätä kansamme
12829: korkeata hengentuotetta. Sen kansallisesta Ed. iK a i ja laine n: Herra puhemia'>!
12830: arvosta, sen kielen kauneudesta, sen suurista - Kun ainoan valtionyliopistomme suoma-
12831: esikuvista lausuvat Kalevalan kääntäjät Jaist:aminen ja ruotsiillkielisen yliopisto-
12832: mitä kauneimmat arvostelut. Jo 25 vuotta opetuksen järjestäminen muulla tavoin on
12833: sitten julkaisi Valvoja helmi-maaliskuun määrä·tyllä taholla tahdottu käsittää sor-
12834: numeroissa Kalevalasta lausunnot, joita oli roksi sitä väJhemmistökansw1lisuutta koh-
12835: toimitukselle useimmat Kalevalan kääntä- taan, josta tässä on kysymys, niin on mie-
12836: jät lähettäneet ja ne olivat kohottavat ja lestäni syytä kiinnittää ihuomiota siiihen,
12837: meille suuriarvoiset. millä tavw1la maassamme olevat muut kan-
12838: Täällä ja muuallakin on lausuttu se aja- salliset vähemmistöt suhta.utu.vat maan pää-
12839: tus, ~ttei ~~~omailla, ~sim. Skandinaviass,!l 1 väestön kieleen ja sen 1uonno1lisiin oikeuk-
12840: ymmarretta1s1 suomalaisen kansan puuha1- siin.
12841: 200 Keskiviikkona 00 ;p. tammikuuta 19'35.
12842:
12843: :Ruotsinkielinen väestöhän ei edusta yksi- maassBJmme olevat vruhemmistökansal1isuu-
12844: nään väihemmistölkansallisuuiksia tässä det ryhtyisivät vaatimaan yhtä kohtuutto-
12845: Illla.a&Sa. Tunnettua on, ·vaikka siihen ei mia eri!koisetuja kuin va8iditaan ruotsin-
12846: kielioloista puhuttaessa yleensä huomiota kielisen väJhemmistön t.aiholla, joosa ei tlyy-
12847: kiinnitetä, että Lappi ja BetsaJillJ(), joita dytä edes sellaiseen järjestelyyn, että ruot-
12848: alueita minuHa on kunnia täällä edustaa, sinkielistä yHopisto-opetusta varten Turun
12849: eivät ole puhtaasti suomalaisia alueita, rvaan akatemia laajennettaisiin puhtaasti ruotsin-
12850: asuu siellä myöskin muihin kansallisuuksiin kieliseksi yliopistoksi, jossa ruotsinkielinen
12851: kuuluvaa väestöä. Mutta onko kookaan väestö saisi valtioavun turvin haHita ja
12852: kuultu, että esim. lappalaisväestö olisi mil- vallita mielensä mukaan (Ed. Pärssinen:
12853: loinkaan vaatinut itselleen omaikielisiä opet- <Pönkitä.tte ruotsalaisia!). Te niitä pöniki-
12854: tajanpa~kkoja Helsingin yTiopisto&<>a (Ed. tätte! /Mutta mainitsemani väJhemmistökan-
12855: Kares: Ei, ei!), vaikka sillä tähän vaati- sallisuudet pohjoisilla rajaseuduifiamme ei-
12856: mukseen olisi mielestäni yhtä suuri oikeus vät miJlloinkaan ole esiintyneet tällaisin
12857: suhteellisuusperiaatteen nojalla kuin m~ vaatimuksin. Siitä huolimatta on varsinkin
12858: me ruotsinkielinenkin väestö katsoo itsel- lappaTaisväestöUe oma kiel;i ja kansallisuus
12859: lään olevan~ Onhan puhtaasti lappalaista rakas,. ja se harrastaa niitten va:a.Hmista..
12860: syntyperää olevia opiskelijoita Helsingin Mutta. mitään erikoisetuja se ei ole itselleen
12861: yliopiston kirj:oissa täMäkin hetkellä. Tai koskaan vaatinut. Se antaa maan pää-
12862: onko milloinkaan Petsamon koltallj päähän väestön kielelle sille 'kuuluvan arvon ja
12863: pällkä:b:tänyt tiedustella edes sellaista, miiksi aseman. 'Tosin se ei voi kerskua millään
12864: eduskuntatalossa olevat kilvet ovat vain ikorkeilla panoksilla tämän maan sivistyk-
12865: kaksikielisiä ja miksi ei niissä ole myöskin sen ja kulttuurin lhyväOO>i, mutta mer'kitystä
12866: !koltankielisiä osoitteita? Petsamon maa- vailla ei ole suinkaan se, että lappalais-
12867: kunnassa asuu myöskin syrjäänien heimon väestö pitää elämää yHä maamme karuim-
12868: rippeitä, mutta ei tämäkään ,väJhemmistö- milla seuduilla,. joissa,, kuten varsinkin Uts-
12869: kansallisuus ole vaatinut itselleen mitään joeHa, suomalaisv·äJestöHä ei ole mitään t.oi-
12870: eriik:oisetuja Helsingin yliopiston sulhteen. meentulomahdollisuuksia. Asemansa ja 'teh-
12871: Kuitenkin, jos pidetääJll !kiinni siitä vaati- tävänsä arvon ja merkityksen maanliffie la-
12872: muksesta, että ainoan va1tionyliopistomme pinkielinen väestö 'hyvin tietää, mutta ei
12873: opetuskieleksi ei riitä se kieli, jota 90! % se ore koskaan edes yrittänyt tavoitella it-
12874: maamme väestöstä puhuu, niin mi:rl!kä selleen maan pääväestön kustannuksella
12875: rvuoksi olisi erikoisetUJja annettava· rvain sellaisia erilkoisetuja, j·oita. millään kohtuus-
12876: ruotsinkieliselle vähemmistölle? Eikö oi- syillä ei voida puolustaa.
12877: keudenmukaista tällöin olisi, että kaikki Näin käsittävät asian maamme muut vä-
12878: maassamme Qlevat rvälhemmistökansrulEsuu- hemmisWkansallisuudiet, mutta ruotsinkie-
12879: det Petsamon syrjäänejä myöten saiSI listä väestöä ei tyydytä edes se, ettru sitä
12880: määrätä, miten ,opetusolot Helsingin yli- varten järjestettäisiin oma yliopisto, jol-
12881: opistossa olisi niiden kannalta järjestet- laista muut kan.salliset vähemmistöt tässä
12882: tävä? !Mutta minkä!hän1ainen meteli nousisi, maassa eivät uskalla edes uneksia.
12883: jos myöskin Petsamon venäjänkielinen asu-
12884: jamisto yhtyisi näihin vaatimuksiin! !Ku- Ed. R yö m ä: Herra puhemies! Tapah-
12885: kapa tietää, etteikö silläkin voisi o1la Hel- tuneessa keskustelussa on käytetty ankaria·
12886: singin yliopiston sUJhteen jotakin sanomista, sanoja siitä nopeudesta, jolla perustuslaki-
12887: jos kaikkia vähemmistökansallisuuksia pal- valiokunta käsitteli sinne lähetetyn ylliopis-
12888: vottaisiin sama:11a tavalla kuin sitä vähem- tolainsäädäntöä koskevan eduskuntaesityk-
12889: mistöä, josta. esillä olevan asian yihteydessä sen. Näitten väitteiden johdosta voin huo-
12890: on varsinaisesti kysymys. Kyllä seikin rvoisi mauttaa, että asiain luonnon mukaan on
12891: puhua sorrosta. Sillä eihän silläikään ole ylimääräisten valtiopäivien työskentelyn
12892: mahdol-lisuutta saada omakielistä yliopisto- oltava kiinteämpää kuin varsinaisten val-
12893: opetusta, ellei loikba rajan yli ja kirjoit- tiopäivien, koska niirlä aika on rajoitetum-
12894: taudu kommunistiseen n. s. ,Lännen vä- paa ja koska niillä on vain määrätyt har-
12895: \hemmistökansaniSUJu'k:sien yliopistoon'' Pe- 'Vat asiat käsiteltävänään. Kyseessäolevan
12896: troskoissa. asian käsittelyä on lisäksi eriikoisesti arvos-
12897: Tällaine11 sekasotku syntyisi, jos ikaikki teltava sitä tlliustaa 'Vastaan, josta ed. Ryd-
12898: Helsi<ngin: ylio:Pisto-n: .jär:jestysmuod()U perusteita koskev·an lain muuttaminen. 201
12899:
12900: man jo puheessaan huomautti, että asia oli olisi voinut ainakaan sanottavia lopputulok-
12901: rvii:rneisillä varsinaisilla valtiopäivillä jo var- seen vaikuttaa.
12902: sin pitkän ja perinpohjaisen käsittelyn Mitä itse rasiaan tulee, on turha yrittää
12903: alaisena ja että uusi esitys vain varsin vä- asiallisilla perusteilla tehdä tästä ensiluok-
12904: hän poikkesi edellisestä esityksestä ja sen kaista kysymystä. Tähän asti on opetus
12905: perusteella laaditusta perustuslakivaliokun- valtion ainoassa yliopistossa rakentunut
12906: nan mietinnöstä. Sanottu perustuslakivalio- kaksikielisyyden pohjal'le, siten että yliop-
12907: kunnan mietintö jälleen oli ollut eduskun- pHaiden on täytynyt kuu[la luentoja sekä
12908: oossa pöydällä jo viime valtiapäivien lo- suomen että rruotsin kie1ellä. Vuoteen 1923
12909: pusta alkaen odottamassa suureen valio- asti olivat ruotsinkieliset luennot varsin mo-
12910: Jkuntaan tapahtuvaa 'lähetystä. Asia oli si- nilukuisemmat kuin suomenkieliset. Nyt
12911: ten kaikillekin valiokunnan jäsenille varsin voima!Ssa oleViaan lakiin !hyväksyttiin sellai-
12912: tuttu ja kailkki edustajat olivat myöskin nen demokraattinen periaate, että [uentoja
12913: siihen määränneet kantansa. V aliakunnan on kummallakin lk1elel[ä oltava samassa suh-
12914: opposition aktiivisin osa, suljen tästä pois teessa kuin on kummankinkielisiä opiskeli-
12915: kokoomuspuolueen edustajat, ja varsinkin joita. SuomenkieHst'€ll luentojen suhde on
12916: valiokunnan ensimmäisessä istunnossa ko- uuden lain perusteella noussut siitä noin
12917: koomuspuoluetta edustaneen ed. Pennasen, '/3 :sta, jossa. ne olivat vielä ·v. 1923, ensin
12918: niin, aktiivisin osa näytti sitten vi~elä ryh- heti lain voimaan tultua noin 72 % :iin,
12919: tyvän käyttämään lievästi sanottuna suu- oNaiks~en nykyjään tietääkseni noin 83 %,
12920: ressa määrässä pitempiä lausuntoja !kuin jotenka ruotsinkielisten luentojen suhde
12921: näissä oloissa tapahtuva varsin perust·eelli- nykyjään siis on enää vain 17 %, minkä li-
12922: nenkaan asiain käsittely dlisi edellyttänyt. säksi suomenkielisten luentojen suhdetta
12923: Käsittelyn asiallinen tulos ei olisi vähää- vielä koroitetaan tal'lkoitusta varten myön-
12924: kään siitä muuttunut, olisiko valiokunnan netyillä erikoismä:ärämhoilla. Suomenkieli-
12925: enemmistökin osaltaan pidentänyt asian set lääketieteen kandidaatit eivät näytä
12926: käsittelyä. enää jaksaneen odottaa uutta lakia ja kuun-
12927: Jos keskustelu niitten taholta, jotka nyt nella kosketeltua varsin pientä osaa luen-
12928: esiintyvät arv;ostelijoina, olisi ollut kohtuul- noistaan ruotsin kie'lel:lä (EduSikunnasta:
12929: lisen keskitettyä, ei olisi lainkaan niin pit- Eivät ne. ymmärrä niitä!). Kyllä he ym-
12930: kää aikaa tarvittu käyttää kuin nyt ta- märtävät ja oppiv,at ymmärtämään. Kun
12931: pahtui mietinnön valmistamiseen. Mietin- allek1rjoittanut ~esim. tämän vuosisadan
12932: nössä kärsivät ainoastaan perustelut !käsit- alussa joutui opiskelemaan yliopistossa vä-
12933: telyn nopeudesta ja; myöhäisestä ajasta. hän alle 10 vuoden ajan, oli minulla vain
12934: Sitä asiaa ei voi kukaan mukana ollut kiel- 3 a 4 :t lyhyet luennot Suomen kieleNä. Niin
12935: tää, sillä niin väsyneitä silloin kai~ki oli- on muuttunut maailma!
12936: vat. Mutta sitä vastoin on varsin helppo- Käsiteltävänä olevan lain hyväksytyksi
12937: hintaista yrittää tehdä numeroa siitä, että tuleminen tietäisi sitä, että kaikissa tutkin-
12938: toisessa käsittelyssä erään pykälän tekstiä toaineissa tulisi ·olremaan tarjona suomen-
12939: vain stilistisesti muutettiin. Sitähän saattaa kielistä opetusta ja näihin virkoihin pyvki-
12940: usein tapahtua vielä kolmannessaikin käsit- viltä tultaisiin vaatimaan täydellinen suo-
12941: telyssä ja sitä vartenhan nämä eri käsitte- men kielen taito. Tämän ratkaisevan muu-
12942: lyt juuri ovat olemassa. toksen tulisi j·äHeen nyt käsiteltävänä ole-
12943: Mitä taas siihen tulee, ettei kutsuttu pa- van lain hyväksyminen aikaansaamaan.
12944: ria asiantuntijaa, joita ehdoteltiin, riippui Toiselta puolen tulisi se vapauttamaan suo-
12945: sekin koskettelemistani seikoista. Asiantun- menkieEset opettajat kaikista ruotsin !kielen
12946: tijoitaharr oli jo aikaisemmassa asian käsit- vaat1muksista ja näiden ed:ellyttämistä kie-
12947: telyssä varsin ylenmääräisesti käytetty ja litutkinnoista. Nämä kaikki muutokset ta-
12948: siten saatu asiantuntemus oli nyt käytettä- pahtuisivat e d u s k u n n a n y k s i m i e-
12949: vissä. Jos olisi ollut hyvää ailkaa ja jos I i se ll ä k a n n a t u k s ,e ll a ja näissä
12950: asian käsittely olisi edes normaalisesti luis- muutoksissahan ymmärtä:äkseni suomenkie-
12951: tanut, olisi tietysti voinut asiantuntijoita- liseltä kannailta !katsoen on asian pääydin.
12952: kin jälleen kutsua. Se joka tapauksessa olisi Erimielisyys koskee vain ruotsinkielisen
12953: dllut eduksi, mutta ei se todennäköisesti yliopisto-opetuksen järjestämistä. Se kos-
12954:
12955:
12956: 26
12957: !02 Keskivirkkona 213 p. tam•mikuuta 19'35.
12958:
12959: kee ensiksilkin ruotsinkielist·en varsinaisten Kun voin rva:ra:jäsell!enä ottaa osaa suu-
12960: professorien lukua. Kokoomuksen edustaja ressa valiokunnassa asian käsittelyyn, voin
12961: perustuslakivaEokunnassa, 1ed. Linkomies, nyt sivuuttaa erinäiset yksityiskohdat ja
12962: arveli sopivruksi luvuksi 16 ruotsinkielistä palata niihin asian myöhaisemmässä käsitte-
12963: professoria. Hallituksen esityksessä ja pe- lyssä. Rylrmäni puheenjohtaja yritti käyt-
12964: rustuslakivaliokunnan mietinnössä ehdote- tää lähetekeskustelussa rpitämässään pu-
12965: taan 21 sellaista •professoria, ja niistäkin heessa tavallista me:hevämpää kieltä ja on
12966: olisi '5 kielellisesti vaihtuvaa, jotka siis ruot- tullut surullisesti väärinymmärretyksi. Minä
12967: sinkielisten opiskelij.ain mahdollisesti puut- tahtoisin luonnehtia tiilannetta tavallioolla
12968: tuessa voidaan muuttaa suomenkieEsiksi. yksinkertaisella kielellä lausumalla käsityk-
12969: Ero ei ole siis niin suuri, että sitä voisi senäni, että yhtä hyvin suomenkielisen työ-
12970: sanoa ensiluokkaisen tärkeäksi suomalaiskan- väestön kuin maanviljelijäin tai muiden
12971: salliseksi kysymykseksi. Suhde tulee muut- ammattienharjoittajien intresseissä on, että
12972: tumaan suomenkielisten eduksi vielä sen- maan kulttuurielämä ja ennenkaikkea suo-
12973: takia, että käsiteltävänä olevan Lain mukaan menkielinen kulttuurielämä on mahdolli-
12974: perustettavista uusista professorinviroista simman korkealla tasolla ja että siihen käy-
12975: ainakin suurin osa tulisi lisäämään suomen- tetään riittävästi valtion varoja. Mutta si-
12976: kielisten professorien lukua. Ja kuten jo tävastoin ei maan suomenikieliseHä väestöllä
12977: perustusla:kivaliokunnassa ihuomautin, lisät- oLe mitään syytä kannattaa toimenrpiteitä,
12978: täköön suomenkielisiä opettajavirkoja vain jotka tähtäävät maan ruotsinkielisen väes-
12979: niin paljon kuin tarvita·an, kyll:ä sosialide- tön sortamiseen yhtä vähän sivistyksellisissä
12980: mokraattilllen ryhmä on asiaa kannatta- kuin muissa:kaan suhteissa. Sosialidemo-
12981: massa, eikä tämä laki millään taVialla mää- kraattinen 1puolue on oon lisäksi kaksiki~li
12982: rittele suomenkielisten professorien lukua. nen puolue, yksinpä sen eduskuntaryhmässä
12983: Toinen erimielisyys koSikee sitä kysymystä, on suomenkielisten 'edustajain ohella myös-
12984: mihin ruotsinkielinen yliopisto-opetus sijoi- kin ruotsinkielisiä edustajia. Senpä vuoksi
12985: tetaan. Toisten mielestä olisi sitä varten sosialidemokraattisen ryhmän asiana ennen
12986: rakelllllettava erikoinen pienoisyliopisto Hell- kaikkea on rpyrkiä •edistämään oikeutta ja
12987: sinkiin ja ioisten mukaan sijoitettava se tasapuolisuutta kaiikissa kansallisissa kysy-
12988: Turun ruotsalaiseen yliopistoon, tätä tie- myksissä. Tässä mielessä ryhmämme kan-
12989: tenkin valtion ·varoilLa laajentamalla. Hal- nattaa nyt !käsiteltävänä olevaa ehdQtusta
12990: lituksen esityksen mukaan tulisi se toimi- yliopiston kielellisten olojen järjestämiseksi.
12991: maan samassa ja yhteisessä valtionyliotpis- Ja mitä lopuksi näihin ylimääräisiin val-
12992: tossa, jossa ruotsinkielisten ylioppilaiden tiopäiviin tulee, huomautan olevani näilhin
12993: joka tapauksessa tulisi suurin osa opinto- nähden perustuslakivaliokunnan mietinnön
12994: jansa suorittaa suomenkiellisten opettajain kannalla. Asian hoito olisi ilmeisesti paljoa
12995: edessä. Pääasiallinen ero on siinä, että hal- paremmalla tolalla, jos sitä olisi saatu al-
12996: lituksen esityksen mukaan ei tarvitsisi kus- kavilla varsinaisilla valtiopäivillä jatkaa
12997: tantaa uusia rakennuksia ruotsinkielistä edellisten valtiopäivien perustuslakivalio-
12998: opetusta varte.n, kun taas muiden ehdotus- kunnan mieti!llllön pohjalla (Ed. Lahden-
12999: ten toteuttaminen vaa:tisi useita kymmeniä suo: Kyllä te olisitte voineet sen estää! -
13000: miljoonia markkoja valtion varoja, samaan Ed. Lohi: Kysyttiinkö teidän neuvoanne ?) .
13001: aikaan kuin yliopiston välttämättömien Ei kysytty.
13002: uusien opetussairaaloiden, luentosalien, la-
13003: boratoorioiden y. m. tarvetta ei voida mää- 1 Ed. H on k a: Kun levisi tieto siitä, ·että
13004: rärahojen puutteessa toteuttaa. Kun uusi , hallitus oli päått'änyt kutsua koolle ylimää-
13005: laki lisäksi tulisi ratkaisevissa kohdissaan 1 räiset va1tiopäivät käsittelemään esitystä
13006: täysin erottamaan yliopistollisen suomenkie- HeLsingin yliopiston järjestysmuodon pe-
13007: lisen ja ruotsinkielisen opetuksen hallinnon rusteita koskevan ·lain mhutoksista, herätti
13008: toisistaan, täytynee jokaisen tasapuolisesti se kautta maan suurta hämmästystä ja ik:uta
13009: ajattelevan myöntää, että tämä ruotsinkieli- pitemmälle aika kului tämän hallituksen
13010: sen opetuksen sijoittamistakin koskeva ky- päätöksen tunnetuksi tulemisesta ja kuta
13011: symys on pääasiallisesti käytännöllis-raha- täydellisemmin tämän toimenpiteen merki-
13012: taloudellinen, eikä mikään ensiluokkaisen tys ehti selvitä, sitä voimaJkkaammin muut-
13013: tärkeä suomalaiskansallinen kysymys. tui rtämä hämmästys laajoissa piireissä pa-
13014: Helsi•ngi·n ylio:IJiston :järjestysmuod~n :perusooita 'kas'kev·an lain: muuttaminen. 203
13015:
13016: heksumiseksi ja jytkästi moittivaksi mieli- kään, että kysymyksessä oleva muutoselhdo-
13017: alaksi. Syyt tähän on sekä sanomalehdis- tus, j-oka .tosin joissakin suhteissa merkitsee
13018: tössä että eduskunnassa jo perusteellisesti edistysaslkelta suomalaisuudelle, mutta toi-
13019: esiintuotu, •en1kä niihin halua enää tältä sissa tärkeissä kohdissa tietää vaarallista
13020: paikalta laajemmin puuttua. Sen vain ha- taka-askelta, kohtaisi niin ankaraa vasta-
13021: luan .todeta, että ylimääräisten valtiopäi- rintaa, kuin se jo on kohdannut. Ne paran-
13022: vien lroollekutsuminen yliopistoasiamme ny- nukset, suomenkielisen opetuksen saaminen
13023: kyisessä vaiheessa ja sellaista esitystä käsit- kaikissa tutkintoaineissa, mikä tosin nykyi-
13024: teJlemään, kuin on se, joka nyt on kysy- sinJkin kävisi päinsä ylimääräistä opetusta
13025: myksessä, voidaan täydellä syyllä leimata järjestämällä, ruotsi·n'kielisten opettajain
13026: epäarvokkaaksi poliittiseksi shakkivcedoksi, vaikutuksen ~ak:kruaminen suomenkielilsten
13027: jommoista ei olisi ,va.stuuntuntoilselta hal- opiskelijain stipendejä ja· apurahoja jaet-
13028: litukselta", jota sanontaa nykyinen :herra taessa, yliopiston suomenkielisten opetta-
13029: pääministeri rakastaa, odottanut. Yrit- jain ruotsinkielerutailtovaaHmuksen poista-
13030: täessä järjestää asian kulkua niin, että se minen ja suomenkielen julistaminen yli-
13031: suuri eduskunnan vähemmistö, jota tyydyt- opiston hrullintokieleiksi, ovat ostetut niin
13032: tää vain Helsingin yliopiston täydelllinen kalliilla hinnalla, että eduskunnan suomru-
13033: sumnalaistaminen, estyy käyttämästä pe- laiskansa:Uisesti ajattelevat ryhmät ja
13034: rustuslain sille vakinaisilla valtiopäivillä maamme kansallisesti valveutunut väestö
13035: suomaa oikeutta äänestää sen turmiollisena ei voi pitää tätä kauppaa hyväksyttävänä
13036: ja hylättävänä pitämä lakiehdotus lepää- eikä kannattavana. Onhan hallituksen esi-
13037: mään yli vaalien, on hallitus ryhtynyt tyksessä, kuten ed. Linkomies perustuslaki-
13038: p3!kotustoi.menpiteeseen, joka on tätä vä- valiokunnan mietintöön liittämässään vas-
13039: hemmistöä syvästi loukannut. Jos kuiten- talauseessa huomauttaa, /kaksikielisyys en-
13040: kin hallituksen uusi •esitys olisi ollut ·sellai- tistä varmemmin ankkuroitu yliopiston jär-
13041: nen, että se olisi todella merkinnyt sumua- jestysmuotoon sen johdosta, että ruotsinkie-
13042: laisen kulttuurin ja suomenki·elen luonnol- liset ylioppi1laat tutJkinnoissa, kuuluste-
13043: listen oikeuksien kannalta ratkaisevaa tai luissa ja kirjallisissa harjoituksissa aina
13044: edas ilmeistä edistY'stä j·a eteenpäin pää- saavat käyttää omaa kieltään ja että ruot-
13045: syä sillä vastuksia täyn:nä olevalla tiellä, sinkielistellJ kiinteiden professorinvirlmjem.
13046: jota Suomen kansan on ollut pakko kul~ lu1ma on lisätty, s•amalla kun on OOhty
13047: ke.a, pyrkiessään sekin olemaa'IIJ puhtaasti mahdolliseksi uusien ruots~nkielisten pro-
13048: oma itsensä elämänsä kaikissa ilmauksissa, fessorinvirkojen perustaminen. Lisäksi loisi
13049: olilsi tämä tunne ollut voitettava ja, uskon haJllituiksen esitys ehdottama!llaan ruotsin-
13050: sen, kyettykin voitta:ma~an. Mutta kun kielisen osaston laajalla itsehallinnolla sel-
13051: näin ei ole ollut asianlaita, kuten minäkin laisen valtion valtioon, joka, kuten m. m.
13052: osaltani pyydän saada osoittaa, ja kun li- yl~opiston kansleri on huomauttanut, olisi
13053: siiksi asian tä;hänastisessa käsittelyssä näillä alituisten ha:nkausten ja ·erimielisyyksien ai-
13054: ylimääräisiHä valtiopäivillä on jo useaJan heena ja olisi omiaan palhasti häiritsemään
13055: otteese-en ilmennyt enemmistön ta1holta häi- yliopis:ton menestyksellistä toimintaa.
13056: käilemätöntä menettelyä vähemmistön luon- Niinikään on esityksen vuosisatoja vatn-
13057: nollisten ja esityksen asialliseeru ikäsiltte- haan osakuntalaitokseen suurrtaarrna isku,
13058: lyyn tähtäävien vaatimusten suhteen, niin jota perustuslakivaliokunnan enemmistö
13059: .on sanottava, että siitä välien 'kiristyrr:ni- vielä on ratkaisevasti tehostanut, päättä-
13060: :sestä ja jyrkästä erim:iJellisyydestä, mikä nyt västi torjuttava. Kun ilmeistä on, että tä-
13061: on leimaa antava ei ainoastaan mielialalle hän .ovat vaikuttaneet selvästi poliittiset
13062: täällä eduskunnassa, vaan koko maassra, syyt, vastenmielisyys suomalaisen ylioppi-
13063: ovat hallitus ja. eduskunnan enemmistö vas- lasnuorison valtavan enemmistön vasemmis-
13064: tuussa. tolle ja ,edistyspuolueelle vähemmin otol-
13065: Antaessaan kysymyksessä olevan esiJtyk- lista kansallista ja poliittista suuntausta
13066: sensä ei hallitus ilmeisestikään ollut täysin kohtaan, on tällainen osaJk:untJailaitokselle,
13067: tietoinen sen v.akaumuksen ~ujuudesta ja jonka merkitystä täätlä on jo valaisevasti
13068: vankkumattomuudesta, joka vaatii, että esitetty, kohtalokas toimenpide leimattava
13069: Suomen ainoa vaHion yliopisto on salllita<Va edesvastuuttomaksi sekaantumiseksi akatee-
13070: täysin suomalaiseksi, enempää ikuin siitä- misen nuorisomme kehitykselle niin tärkeän
13071: 204 Keskiviikkona 23 p. tammilkuuta 1'9'35.
13072: --------------------------
13073: toimintamuodon elämään. Sitäpaitsi on pe- käilemättömästi sortaa ruotsinkielistä väes-
13074: rustuslakivaliokunnan enemmistö tehny,t tön osaa ja onpa menty niinkin pitkälle,
13075: sen huomattavan muutoksen hallituksen että on väitetty sen etupäässä pyrkivän tuo-
13076: esitykseen, että se on poistanut määräyk- hon alaslyömiseen ja sortamiseen ja vähem-
13077: sen siitä, että ylimääräisiltä ruotsinikieli- män harrastavan suomalaisen kulttuurin
13078: siltä professoreilta, dosenteilta ja muilta todellista eteenpäin viemistä. Tällaiset väit-
13079: opettajilta on vaaditJtava taito antaa ope- teet täytyy mitä jyrkimmin torjua. Kun
13080: tusta myösbn suomenikiel'ellä. suomalaiselta taholta on yhä painavarumin
13081: Hallituksen ja Sten kannattatjain taholta alettu vaatia puhtaasti suomalaista yliopis-
13082: on puolustettu ·tätä hamtuksen ,toimenpi- toa, johtuu se siitä, että katsotaan Suomen
13083: dettä sillä, että tämä on ollut ainoa; tapa kansan velvollisuudeksi luoda puhtaasti
13084: saada aikaan edes joidenkin epäkohtien suomalaista kulttuuria ja katsotaan myös-
13085: poistaminen. Kuten jo olen maininnut ja kin onnettomuudeksi se, että meidän täy-
13086: kUJten tältä paikalta on jo useasti todis- tyisi yhä edelleen ja edelleen tässä pienessä
13087: tettu, hallituksen ·esitys ei kuiterrkaan mer- maassa valtion varoilla ylläpitää kahta eri
13088: kitse edes nY'kyisenkä.än tilanteen pa;rant~ kulttuurimuotoa. Ne, jotka erikoisesti ovat
13089: mista suomalaisuuden kannalta. Kun tie- puhuneet tästä ruotsalaisen väestönosan
13090: detään, et·tä eshyks'elle jo ennaikolta on sortamisesta ja jotka ovat pelänneet suoma-
13091: hankittu ruotsinkielisten ja heitä poliitti- laisuusliikkeen jyrkkiä otteita, ne ovat etu-
13092: sesti nykyjään tunnontarkasti tuikevien so- päässä vedonneet hallitusmuodon 14 § :ään,
13093: sia:lidemokra:attien varma kannatus, niin jossa lausutaan, että erikielisen väestön
13094: ei muuta ole ollut juuri odotettavissakaan. sivistystarpeita on tyydytettävä samoilla
13095: Näin ollen en voi muuta kuin toivoa, että perusteilla. Rohkenen puolestani olla sitä
13096: tällaisesta esityksestä ei ~oskaan ~akia tu- mieltä, että tätä pykälää, niinkuin niin
13097: lisi. monia muitakin pykäliä, voidaan kyllä tul-
13098: Lopuksi pyydän a;ivan yleis,~tä kannalta kita eri tavoin, enkä pidä suinkaan mah-
13099: kosketella sitä ajatustapaa, joka yhä päät- dottomana sitä, että tätä voitaisiin myöskin
13100: täväisemmin vaatii Suomen valtion yliopis- tulkita niin, että ruotsalaisen väestönosan
13101: ton ehdotonta suomalaistamista. Sen y.ti- sivistystarpeen tyydyttäminen ei ehdotto-
13102: menä on se kansallinen käsitys, että kun- masti vaadi ruotsinkielisen korkeakouluope-
13103: kin kansan korkein ja tärkein tehtävä on tuksen tukemista valtionvaroilla. Selväähän
13104: olla puhtaasti oma itsensä ja luoda oman kuitenkin on, että jos tällä hetkellä joku
13105: henkensä sanelema kulttuuri. Siksi on myös nousisi vaatimaan, että tästä päivästä
13106: luonnollista, että tämän kulttuurin kor- alkaen ei minkäänlaista ruotsinkielistä kor-
13107: keimman iil:menemismuodon, sen yliopistol- keakouluopetusta ole valtion varoilla tuet-
13108: lisen opetuksen ja tieteellisen toiminnan tu- tava, silloin tapahtuisi kyllä ilmeinen vää-
13109: lee puhua kansan omaa kieltä ja •että koko ryys, kohtuuttomuus, ja se olisi tietenkin
13110: kulttuurielämän johtoon on sa31tava yli- myös mahdoton ajatus toteutettavaksi.
13111: opisto, joka hengeltään on puhtaasti kan- l\!Iutta jos asiaa ajattelemme siltä kannalta,
13112: sa:llinen. Niin kauan kuin ·täihän ei päästä, että se ruotsinkielinen sivistynyt väestö,
13113: niin kauan tuntuvat kaikki pikku paran- joka meillä on olemassa niin suhteettoman
13114: nukset ja väihän huomattavammattkin kui- paljon suurempana kuin varsinainen suo-
13115: tenkin niin pieniltä, että niiden aikaansaa- malainen sivistyneistö, on sittenkin etu-
13116: mista ei t·ode'llakaan voi kutsua miksikään paassa seurausta osaksi historiallisista
13117: yliopiston suomalaistamiseksi varsinkin, kun oloista ja osaksi epäkansallisesta oppikoulu-
13118: niihin liittyy, kuten on osoitettu, monen- politiikasta, joka on ollut omiansa juuri
13119: ~a.isia epäkohtia, vieläpä ttaka-askeleita. viemään asioita siihen suuntaan, että luon-
13120: Se seikka, mikä tekee yliopistoasiamme nollinen suomalaistuminen ja alkujaan suo-
13121: ratkaisun vaikeaksi, on tietenkin kysymys malaisen aineksen paluu ta~aisin sinne,
13122: ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen jär- minne se kuuluu, on tavattomasti hidastu-
13123: jestämisestä. Tähän kysymykseen nähden- nut, niin näyttää asia tulevaisuutta sil-
13124: hän ei suomalaisellakaan taholla vallitse mälläpitäen toiselta. Jos edelleen asiaa
13125: läheskään täysi yksimielisyys. On paljon ajattelemme siltä kannalta, että erikoisen
13126: puhuttu siitä, että nykyhetken suomalai- ruotsalaisen sivistysmuodon ja kulttuurin
13127: suusliike muka tahtoo lyödä alas ja häi- säilyttäminen Suomen maassa ylinäkemät-
13128: Helsingin yho'Piston järjestysmuodon 'perusteita kOIS'keYan lain muuttaminen. 205
13129:
13130: tömiin aikoihin saakka on omiansa heikon- mainittuun pykälään ja vastustetaan sen
13131: tamaan tämän suomalaisen kansan pääteh- perusteella suomenkieliseltä taholta asetet-
13132: tävän suorittamista, olemista todella omana tuja vaatimuksia, niin voidaan tähän vielä
13133: itsenänsä korkeimpia ilmenemismuotojansa lisätä, että eihän yliopisto ole mikään
13134: myöten, niin ei voi muuta kuin toivoa, että kieliopisto, eihän se, joka tällaisessa lai-
13135: joskus koittaisi sellainen aika, että koko toksessa on oppilaana, eihän se silti
13136: tämä Suomen kansa, niin hyvin suomea- menetä omaa äidinkieltänsä, eikä se me-
13137: puhuvat kuin sen ruotsinkielisetkin jäsenet netä edes rakkautta omaan äidinkieleensä.
13138: yhtyisivät yhden korkeimman kulttuuri- Ja edelleen on todettava, että nekin,
13139: muodon palvelukseen eivätkä tahtoisi, mi- l jotka tähän pykälään alituisesti vetoavat,
13140: käli tästä vähemmistöstä on kysymys, aset- l eivät kuitenkaan voi sitä noudattaa eikä
13141: taa omia ryhmäetujansa yläpuolelle sen, 1 tätä suhteellisuutta ole mitenkään nouda-
13142: mitä kokonaisuuden etu vaatii. Onhan nyt tettu edes hallituksen esityksessäkään. Luu-
13143: myönnettävä, että sellainen kuin tilanne lisi, että, kun on puhe kansansivistystar-
13144: tällä hetkellä on, ja sellainen kuin on tä- peen tyydyttämisestä, silloin ainakin tulisi
13145: män ruotsinkielisen vähemmistön asema, kysymykseen pappien valmistus tehtä-
13146: tällainen ihanne tuntuu kerrassaan saavut- väänsä. Mutta tämänhän hallituksen esitys
13147: tamattomalta. Mutta ei pitäisi olla mahdo- jättää kokonaan ulkopuolelle. Se antaa hil-
13148: tonta sen, että tässä ruotsinkielisessäkin jaisen hyväksymisensä sille, että Turun
13149: aineksessa vahvistuisi lojaalisuuden tunne Akatemian teologinen tiedekunta kykenee
13150: .siihen määrään, että se pitäisi tämän suo- tämän pappien valmistustarpeen täysin
13151: malaisen sivistyksen, tämän oman maan tyydyttämään, eikä sitä ole monessa muus-
13152: kulttuurin siksi tärkeänä ja suurena asiana, sakaan suhteessa pyritty noudattamaan.
13153: että se on valmis luopumaan sellaisista vaa- Eihän ruotsinkielisille ylioppilaille halli-
13154: timuksista, jotka tämän kulttuurin eteen- tuksen esityksenkään mukaan suinkaan
13155: päin viemistä estävät. On usein väitetty, valmisteta täydellisiä opiskelumahdollisuuk-
13156: .että me, suomenkieliset, muka vihaisimme sia omalla kielellään, vaan ovat hekin pako-
13157: ruotsinkieltä. Siinä ei kyllä ole perää. tetut kuulemaan myöskin suomenkielistä
13158: Emme me vihaa sitä kieltä, jolla niin moni opetusta.
13159: Suomen suuri kirjailija on kuolemattomat Näillä osaksi jy.rkilläikin sanoillani en ole
13160: teoksensa kirjoittanut, emmekä sitä kieltä, ta11koittanut sitä., e.ttä kädenkäänteessä voi-
13161: jota niin monen monet sukupolvet, jotka taisiin järjestää asiat sillä tavalla, että
13162: ovat hyödyllisellä tavalla ottaneet osaa tä- mitään ruotsimielistä korkeakoulUJopetusta
13163: män kansan elämään, ovat puhuneet. Emme ei valtion varoilla enää läheisessäikään tule-
13164: me sitä vihaa. Mutta me toivoisimme, että vaisuudessa annettaisi, vaan olen parem-
13165: se sama antautuminen tälle yhteiselle isän- minkin ta'htonut tuoda esiin sitä katsanto-
13166: maalle, voisi samalla voimalla, samassa mää- trupaa, joka pa!koittRJa nykyajan suomalai-
13167: rässä, kerätä yhteen nekin, jotka puhuvat suusliikkeen jyrkästi ajamaan suomalai-
13168: toista kieltä kuin me, ja että se keräisi hei- sen yliopiston asiaa. Luonnollistaharr on,
13169: dät meidän kanssamme yhteen niin tehok- että kun kerran mielia;lat ovat seHaiset kuin
13170: kaasti, että he luopuisivat sellaisista vaati- ne ovat, on myöskin väihemmistön ajatus-
13171: muksista, jotka heidän omille sivistyspyr- tapa otettava todellisuutena mukaan las-
13172: kimyksilleen eivät suinkaan ole välttämät- lmihin. Suomalaiselle luonteel'le on vasten-
13173: tömiä, mutta jotka kuitenkin ovat esteenä mielinen kaikenlainen sorto, ja tämä vas-
13174: sille yksimielisyydelle, jota tällainen pieni tenmielisyys kaikkea sortoa ja pakotusta
13175: kansa, kuin meidän kansamme, kaipaa. kohtaan, se on myöskin selityksenä siihen,
13176: Palatakseni takaisin hallitusmuodon 14 mi1k,si ruotswlaisten hätähuudot ovat kyen-
13177: '§ :ään, niin voi mielestäni väittää, että se neet niin huomattavassa määrässä suomen-
13178: ruotsinkielisen väestön sivistystarve, josta kielisiin vaikuttamaan ja myöskin hidastut-
13179: siinä puhutaan, voidaan erinomaisesti tyy- tamaan sitä kehitystä, jonka kuitell'kin .täy-
13180: dyttää myöskin sellaisten virkamiesten, sel- tyy tapalhtua. Ottaen huomioon nykyiset
13181: laisten opettajain, vieläpä sellaisten pap- olot en puolestani katsoisi suomalaiselta ta-
13182: pienkin toiminnalla, jotka ovat kuunnelleet holta o'levan syytä va1stuS'taa sitä, että tämä
13183: suomenkielistä opetusta suomalaisessa yli- kysymys ruotsalaisen iko:rikea!kouluopetuksen
13184: <>pistossa. Ja kun vedotaan tähän monasti järjestämisestä perusteellisesti pohditaan ja
13185: 206 Keski vii'kko:rra 213' p. tatmmilkuuta ·1935.
13186:
13187: anna mielessä katson minäkin puolestani Ed. Lahdensuo: Herra puhemies r
13188: suotavaksi, että sopivassa yhteydessä asete~ V aiklka minä olenlkin, niinkuin perustus-
13189: taan sellainen komitea, josta m. m. yliopis- lakiva:liokunnan mietintöön liittyvästä vas-
13190: ton :kansleri on maininnut. talauseesta näkyy, sitä mieltä, ettei tästä
13191: !Se tilanne, dossa me nyt olemme, niin- lainsäädännöstä saisi totta tulla, niin on
13192: kuin monta kert,aa jo on mainittu ja niin kuitetrkin velvollisuuteni asiaa suureen va-
13193: elävästi huomautettu, se ei suinkaan ole liokuntaan lähetettiiessä huomauttaa eräistä
13194: ilahduttava. Se epäJluuloisuus ja suorasta:an seikoista perustusla:kivaliokunnan mietin-
13195: vihamielisyys, joka useasti ilmenee erikielis- nössä, jotka seikat minun mielestäni joka
13196: ten välillä ja varsinkin se epälojaalisuus, tapauksessa pitäisi tulla suuressa valiokun-
13197: joka monta kertaa pilkahtaa esille ruotsin- nassa kol'jatuilksi.
13198: kielisten lausunnoissa, juhlapuheissa ja Perustuslalkivaliokunta on poistanut !hal-
13199: muissa tilaisuuksissa, se on niitä ilmiöitä, iJ.ituksen esityksestä 'ensimmäiseen lakiin ote-
13200: jotlka Suomen kansan kolkonaisuuden kan- 'tun 5 §:n, mrkä me~kitsee sitä, että sanottu
13201: nrulta ovat kaikkein valitettavirrnpia, mutta •pykälä, joka koskee yliopiston kanslerin
13202: ne nälhtävästi eivä:t ole olleet vältettävissä toimeensa asettamista ja hänen tehtäviänsä,
13203: eiväJtkä ne kenties lopultrukaan ole niin rat- jäisi nykyiselleen. Voimassaolevan lain mu-
13204: kaisevaksi onnettomuudeksi kuin v:oi joskus kaan nimittää presidentti yliopiston kans-
13205: ehkä luU!lla. Tämän meidän Suomen kan- lerin 5 vuodeksi kerrallaan, sen jälkeen
13206: samme luonne, sehän on sittenkin sellainen, kuin siitä yliopiston taholta on tehty ehdo-
13207: että ei se iJ.iikkeelle helposti lähde, jollei tus. Hallituksen esitJ"ksen 'tarkoituksena oli
13208: sillä ole jotain, jolka sitä aivan erikoisella saada ka;nslerin asettamiseen sellainen muu-
13209: tavrulla kannustaa, taikka vieläipä ärsyttää- tos, että kanslerin mä;iiJräaikaisuus toimin-
13210: kin. Ja tuntuu useasti siltä!kin, niinJkuin nassaan, 5 vuotta, poistettaisiin ja kansleri
13211: me emme oikein voisi hyvin voidakaan, olisi toimeensa nimitettävä pysyväisesti.
13212: jollei meillä oie joilta;kin oikein voimakkai1ta Vuoden 1934 valtiopäiville annetun hal~
13213: ja tehokkaita erimielisyyden .aiheita. Se lrtuksen esityksen perusteluissa lausutaan
13214: vain on toivottava, että me emme päästä tästä asiasta seuraavana tavalla, minä luen
13215: näitä erimielisyyksiä niin pitkälle, ·että me siitä lyhyen otteen, koska se on tarpeellista
13216: annamme tuon kiihkon ja tuon kiivastulk- tulla tässä perustelluksi. ,,Lopuksi huomau-
13217: sen sanella tekojamme. Onhan meidän sit- tettakoon'' - sanotaan hallituksen esityk-
13218: tenlkin aina muistettava, että niin eri pii- sessä - ,eräästä epäkohdasta, joka johtuu
13219: l'eilllin kuin kuulummekin, niin eri tavalla kanslerinviranhaltijain toimikauden määrä-
13220: kuin me ehkä monasti asioista ajattele:rnme- a~ka;isuudesta. Kun kansleriksi on nimi-
13221: kin, sittetrkin meillä lopulta on yksi yhtei- tetty yliopiston varsinainen professori ja
13222: nen päämäärä, yksi yhteinen :korkein suo- hänen virikatoimensa ensimmäisen 5-vuotis-
13223: jeltava, jonka kanssa me joko seisomme ka:uden kuluttua on uudistunut, on oHu't
13224: tailkika kaadumme. Ja kun me täällä hyök- seurauksena, että tärkeä professorinvilrka
13225: käämme toisiamme vastaan ja kun me pitkäksi aikaa on jäänyt sijaisen hoidetta-
13226: täällä taistelemme, niin täytyy meidän sit- vaksi. Muutoinkin on huo:mioonotettava,
13227: tetrkin lähteä aina siitä, että kukin rehelli- että kansleri on valtiovallan edustajana.
13228: sesti .omalta kannailtansa a:jaa sitä a:siaa, suurta itsehallintoa nauttivassa yliopisto-
13229: minkä hän oikeaksi tuntee. laitoksessa. V aikka:kin voi olla pailkallaan,
13230: En ole tä:tä puheenvuoroa pyytänyt sitä että kansleria nimitettäessä yliopiston opet-
13231: varten, että tahtoisin tätä keskustelua eh- taji'lla ja virkamiehillä on oleva tilaisuus
13232: doin tahdoin suhteettomasti pitkittää, enkä lausua toivomuksensa, kenen he soisivat nä-
13233: ole myöskään pyytänyt sitä sitä varten, että kevänsä kanslerina, ei näytä asianmukai-
13234: olisin V'oinut joitakin uusia nä:kökol:Jitia esit- selta, että kanslerin edelleen toimeen jää-
13235: tää. Olen ka;tsonut kuitenkin velvoHisuu- mill'en edes muodollisesti tulisi olemaan
13236: dekseni tämän kannanilmai.sun, koska kat- riippuvainen yliopiston virkrukunnan suo-
13237: son, että se asia, joka meillä nyt on käsi- siosta tai epäsuosiosta. Tämän vuoksi hrul-
13238: teltävänä, vaa:tii selviä, suoria kannanottoja, litus yihdenmukaiseS'ti jo 1922 annetun esi-
13239: vaatii sitä, että myöskin tämä Suomen tyksen kanssa ehdottaa, että kanslerintoimi
13240: ka.rula tietää, mitä me kukin olemme. asetettaisiin vakinaiseksi, niin että siis, jos
13241: yliopiston professori nimitetään kansleriksi,
13242: Helsi<ngin ylio~istou järjestysmuodon perusteita koskevan _lain muuttaminen. 207
13243:
13244: hän eroaa p,rofessorinv]rastaan, eikä ole voimassa ol~essa presidentillä on ·tähän oi-
13245: enää myöhemmin yliopiston opettaja:in ja keus. Kun kailiS1erilta vaadita;an pykälän
13246: virkamiesten vaalista riippuvainen.'' mukaan, että kanslerina l()n oleva henkiilö,
13247: Perustuslakivaliokunta tahtoisi poista- joka on ansiokkaasti toiminut .tieteen ja
13248: malla pykälän hallituksen esityksestä, päin- yliopiston hyvaksi, niin on ·luonnollista,
13249: vastoin kuin mitä sama valiokunta viime että vain yliopiston opettajilla ja viran-
13250: valtiopäivillä ehdotti, jättää olotilan enti- omaisilla on pätevyyttä arvosteJila ika.nslerin
13251: seH.een ja vaikeuttaa siten sen aineen ope- tieteellisiä ansioita samaten kuin ihä:nen aon-
13252: tuksen hoitamista, jota kansleri edustaa. sioita:an yiliopiston hyväksi. Siitä syystä
13253: Tätä menettelyä ei mielestäni ·voi puolus- näyttää olev.a.n paikallaan ja ,tarkoituksen-
13254: taa, kuten on tehty, sillä, että yliopistossa mukaista, että pykälä selvennetään niin,
13255: muutenkin joutuva:t monet professorinpai- että presidentin jo'ka tapauksessa täytyy
13256: krut olemaan 1pitkät .a:jat muista syistä hoi- kan;sleri nimittää. niistä ehdokkaista, jotka
13257: tamatta. Toista epäkohtaa ·ei voi toisella yliopisto ehdolle asettaa. .Sen takia tulisi
13258: puoltaa. Täten voi tärkeä oppituoli, jota pykfulän saada seUainen sanrumuoto kuin
13259: yliopiston kansleri .tavallisesti, ja kuten perustuslakivaliokunnassa on ehdotettu,
13260: esim. nyt on asianlaita, yliopistossa hoitaa, mutta jo:ka ·ei tullut hyväksytyksi. Pykä-
13261: jäämään pitkäksi aj.a:ksi _ ilman vakinaista län 1 momentin tulisi kuulua näin:
13262: 'hoitajaa, mistä todella - sen saattaa ken ,Kanslerina on oleva henki1lö, juka on
13263: tahansa ymmärtää - johtuu paljon .hait- ansiokkaasti toiminut tieteen tai yliopiston
13264: taa aineen opetukselle. Haitta voidaan hyväJksi. Kanslerin nimittää valtioneuvos-
13265: poistrua hallituksen esi.ttämäliä tavalla siten, ton esitykse·stä ,tasavallan presidentti niistä
13266: että yHopiston kansleri valitaan pysyväi- kolmesta suhteellEsilla vaaleilla nimitetyistä
13267: sesti, jolloin hänen edustamaansa tieteen ehdokkaista, jotka v;aalikoilleegio, johon
13268: rulaa varten voidaan saada toinen henkilö kuuluvat varsinaiset ja ylimääräiset pro-
13269: op.pituolia hoitamaan. fessorit sekä apulaiset ja heidfun vertajsensa
13270: Mutta yhtä tärkeää on mielestäni !kans- opettajat ja virkamiehet, on valtioneuvos-
13271: lerin tehtävän ja aseman takia saada hä- tolle kanslerintoimeen esittäny.t. ''
13272: net riippumattomaksi siitä vaalista, joka Minä edellytän, että suuri valiokunta ot-
13273: toistuu joka viides vuosi ja, siitä suosion taa tämän muutosehdotuksen varteen.
13274: saamisesta, josta hänen kansleriehdokkaaksi Seuraava pykälä esiLlä dlevassa ensim-
13275: asettamisensa voi riippua. Teoreettisesti mäi·sessä laissa, joka mielestäni kaipaa huo-
13276: ainakin saattaa a<ja:tella sellaisen suhteen miota, on 23 §, joka koskee 'OsaJlmntia. Ku-
13277: sy.ntyvän kansleriehdokkaan ja ,eihdolleaset- ten tääil:lä on jo aikaisemmin huom~JJutettu,
13278: tajien väline, etteivät yksistään asiaitliset ei tämä pykä:lä ihallituksen esitykseen ole
13279: seikat pääse , <ehdokkaiden määräämisessä tullut sillä tavalla kuin ~aki edellyttäisi.
13280: vaikuttwmaan ja ettei 'kansleri myöskään Täällä on ed. Linkomies jo asiaan kajon-
13281: tästä ·johtuen voi pitää itseään kylliksi va- nut selittä~en, mitenkä halllituksen menet-
13282: paana vaikutuksista tehtäviensä hoitami- tely tämän pykälän hyväksymisessä on ol-
13283: sessa. lut yliopiston perusmuotoa koskevan lain
13284: Edellämainitut seikat puhuvat sen puo- vastainen. Kun •asia on dllut ih.allituksessa
13285: lesta, että ha]lituksen esitys ·tässä kohden käsiteltävänä ja kansleri on antanut halli-
13286: olisi pääasiassa hyväksyttävä. On syytä tuksen esityksestä lausuntonsa, niin, vaikka
13287: huomauttaa •tämän ohtCSSa, että yliopiston kansileri vetoaa:kin lyhyeen aikaan, muuta-
13288: viranomaiset ovat olleet samal'la kannalla. miin tunteihin, jotka hänelle oli varattu
13289: Hallituksen esityksessä on kuitenkin eräs lausunnon antamista varten näin tärkeässä
13290: puutteellisuus, joka tuli perustuslakivalio- asiassa., niin kuitenkin kanstlerin lausun-
13291: kunnassa huomatuksi. Pykä!lästä nimittäin nosta käy selville, että kansleri erikoisesti
13292: ei käy selville, onko .tasavwllan presidentin ei o~e voinut hyväiksyä hallituksen osa-
13293: nimitettävä yliopiston kansleri niistä kol- kuntalaitosta koskevaa ·ehdotusta. Hallitus-
13294: mesta ehdokkaasta, jotka yliopisto asBttaa muodon 7'7 § :n mukaan pitäisi tä1ll:aisesta
13295: vai voiko presidentti nimittää kansleriksi asiasta aina hankkia yliopiston lausunto.
13296: jonkun henkilön näitten ehdokkaiksi ase- Tiilillän pykäläm 2 momentissa nimittäin
13297: tettujen u1kopuo1elta, ja ilmoitettiin, että sanotaan: ,Uusia säännöksiä yliopiston jär-
13298: nykyisenkin käytännön ja nykyisen lain jestysmuodon perusteista anneta;an lai!lla,
13299: 208 Keskivii'kkoua 23• p. tammikuuta 1'935.
13300: -----------------------------
13301:
13302: mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään- momentti sisältää, on p r e s i d en t i n
13303: nökset asetuksella sitten kuin ku!IIl.1JlJassa- annettava eikä yliopiston kanslerin.
13304: kin tapauksessa on ikonsistori asiasta anta- Minulla oli jo siinä keskustelussa, joka
13305: nut lausuntoll'Sa. '' eilen täällä suoritettiin, tilaisuus huomaut-
13306: Täällä on ed. Linkomies jo huomautta- taa, että perustuslakivaliokunta on tämän
13307: nut, ettei voi mitenkään tätä pykälää tul- kohdan muuttanut niin, että sen sisältö
13308: kita sillä tavalla, että lausunnon voisi hank- on tuHut samanlaiseksi ikuin hallituksen
13309: kia missä vaiheessa tahansa kunhan se edellisessä esityksessä; toisin sanoen, että
13310: vain tulee ennenkuin presidentti lain lo- yliopiston kansleri myöntäisi siinä maini-
13311: pullisesti vahvistaa. Perustuslakivaliokun- tun erivapauden. Minä mainitsin eilen, että
13312: nassa tehtiin se kömpelö yritys lain selit~ valiokunnan menettely •täss-ä on ristiriidassa
13313: tämiseen sillä tavalla, että }ain henki ja hallitusmuodon määräyksen kanssa. Minä
13314: tarkoitus tulisi täytetyksi, jos konsistorille en olisi tähän asiaan uudelleen •palannut,
13315: varattaisiin tilaisuus antaa lausuntonsa mutta kun täällä ulkopuolella varsinaisen
13316: asiasta, vaikkapa juuri ennen kuin asia virallisen !käsittelyn on asianomainen ruot-
13317: lopullisesti esitellään presidentin vahvistet- salain@ eduskuntaryhmän jäsen väittänyt,
13318: tavaksi. On ilmeistä, että tämä tulkinta on että minä olen tehnyt totuudenvastaisen
13319: aivan väärä, aivan mahdoton ja käytäntö väitteen, eikä hän ole rohjennut tulla sitä
13320: ei sitä missään kohdissa myöskään tue. täältä puhujalavalta esittämään, niin pa-
13321: Päinvastoin käytäntö on ollut se, mitä laki kottaa tämä anirnua kuitenkin palaamaan
13322: aivan epäilemättä tarkoitta3!kin nimittäin, asiaan osoittookseni eduskunnalle ja ken-
13323: että lausunto hankitaan konsistorilta siinä ties joidenkin ruotsalaisen ryhmän tääillä
13324: vaiheessa, jolloin konsistorin lausunnolla olevien jäsenten välitytksellä asiaruomaiselle
13325: voi olla lain sisältöön nähden jotakin mer- edustajalle, että minä •en ol·e mitään totuu-
13326: kitystä. denvastaista esi·ttänyt. Hallitusmuodon
13327: Kun nyt yliopiston kansleri siinä tilai- 29 § m 2 momentti kuuluu: ,Presidentillä
13328: suudessa, jossa laki lopullisesti päätettiin on myös o~keus suoda vapa;utusta lainsään-
13329: eduskunnalle jättää, nimenomaan teki huo- nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sel-
13330: mautuksen, että tässä ei ole konsistorin lau- laisen erivapauden antamiseen on laiS'sa
13331: suntoa pyydetty, niin olisi ollut luonnol- myönnetty.'' Toisin sanoen, jos m1ssa
13332: lista, että asian käsittely olisi keskeytetty laissa tahansa myönnetään oikeus eriva-
13333: ja hankittu lausunto vaikkapa kiireellises- pauden myöntämiseen jostakin ·prutevyys-
13334: tikin. Tätä menettelyä ei kuitenkaan ole vaatimuksesta, niin .tälllaisen erivapauden
13335: noudatettu ja siten on asia tullut hoide- voi myöntää ainoastaan preside:n!tti. Niinpä
13336: tuksi niin valitettavana tavalla että täytyy, my<Yskin kieli·laissa on määräyksiä, j<Oiden
13337: niinkuin täällä on jo suoraan tehtykin, perusteella voidaan myöntää vapautta kie-
13338: huomauttaa, että hallitus ei ole asian val- litaitoa koslmvissa v:aatimU!ksissa, mutta. se-
13339: mistelussa ja käsittelyssä noudattanut hal- kin kuuluu presidentille. Nyt tässä on
13340: litusmuodon määräystä. esillä eräs laki, johonka myöskin varataan
13341: Toisen lain 5 § :n 2 momentti oli esitetty eräässä, tosin hyvin rajoitetussa tapauk-
13342: hallituksen esityksessä edellisille valtiopäi- sessa saada vapaUJS kielitaitoon näh:den
13343: ville seuraavassa muodossa: ,Edellä 2 § :n niistä v:aatimuiksi:sta, jotka muuten ovat
13344: 1 momentissa mainituilta opettajilta vaadi- voimassa, niin on ~uon:nollista, ettei trullä
13345: taan täydellinen ruotsinkielen taito sekä lailla voida selvää perustuslain määTäystä
13346: sen ohessa, ellei kansleri erikoistapauk- muuttaa (Ed. Ryömä: Ei :puhuja pannut
13347: sessa katso olevan syytä siitä vapauttaa tätä, vastalausetta edelliseen mietintöön!). Minä
13348: antaa opetusta suomenkielellä. '' Tämän olen täällä jo se'littänyt, minkätakia se tuli
13349: kohdan perustuslakivaliokunta joulun edellä edelliseen mietintöön. Jos herra Ryömä
13350: hyväksyi hallituksen esityksen mukaan. Ei olisi olqut •tääl'lä paikallaan, niin Olisi hän
13351: ollut luonnollisesti valiokunnalla epäilystä- välttynyt tä•stä väli'huomautuksesta (Ed.
13352: kään, että hallituksen oma ehdotus sisältäisi Vesterinen: Belostetaan se uudelieen ed.
13353: jotakin, joka olisi ristiriidassa voimassa Ryömälle!). Mutta ed. Ryömä tietää hy-
13354: olevan lain kanssa. Siinä esityksessä, joka vin, että minä tein perustuslakiv.a:liokun-
13355: eduskunnalle nyt on annettu, määrätään, nassa huomautuksen tätä ehdotusta vastaan
13356: että se vapaus kielitaitoon nähden, jonka ja juristi:t, jotka sielllä olivat vastassa, ei-
13357: Helsi·ngin ylio'P'isto·n järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 209
13358:
13359: vät epäilleet mitään lainvastaista tässä, kunen välihuudaihdU:ksessaan ja huomautti,
13360: mutta päinvastoin hyväksyivät sen ja ed. toimittiin valiokunnassrukin suuressa yksi-
13361: Ryömä lienee ollut heidän kanssa:an sitä mielisyydessä. Ei voi ylimääräisten valtio-
13362: hyväksymässä (Ed. Ryömä: Se on pieni päivien koolle kutsumista tässä tapauksessa
13363: asia!). Minä en olisi tähän kajonnutkaan, e:rrsinkäan verrata edellisiin ylimääräisiin
13364: ed. Ryömä, ellei olisi tapahtunut jotakin valtiopäiviin, ei myöskäan niitä asioita,
13365: sellaista, josta minä myös äsken mainitsin, jotka ovat nyt käsiteltävanä, niihin, jotka
13366: mutta jota ed. Ryömä ei ollut ik:uU!lemassa. ratkaistiin edellisillä ylimääräisillä valtio-
13367: On syytä tässä yhteydessä ed. Ryömän päivillä.
13368: iloksi tai ehkä suruik:si mainita ja muistut- Mutta ed. Rydmanin lausunnossa kaipaa
13369: taa eräästä ta;pauksesta perustuSilakivalio- eräs kolhta suoranaisen oikaisun. Hän mai-
13370: kunlllaSSa, j·oka on kuvaavaa muuten, miten nitsi, että yliopistolait ovat olleet edelli-
13371: asian käsittely sie'llä tapahtui. Kun siellä sillä valtiopäivi'lllii perustuslakivaliokunnan
13372: tehtiin ehdotus erään lausunnon ottamisesta käsiteltävinä, niinkuin ovat olleetkin, ja
13373: perustelu]hin, niin käytti sama ruotsalaisen että perustuslakivaliokunnan jäsenet kahta
13374: puolueen juristi, josta minä olen tässä mai- lukuunottamatta, jotka hän mainitsi, ni-
13375: ninnut, hyvin pilkallisessa ja ivallisessa mittäin edustajat Ala-Kulju ja Ryömä, oli-
13376: mielessä puheenvuoron, jossa hän moitti vat asiaan niin perehtyneet, että piti olet-
13377: kovin sitä, että perustuslakivaliokunnan taa asian olevan tunnetun ja tämän uuden-
13378: jäsen ei ·tiedä, mitä v:a:ltiopäiväjärjestyk- kin ~esityksen tunnetun valiokunnan jäse-
13379: sessä säädetään. Nyt on sama juristi - nille. Minulla on edessani edellisten valtio-
13380: lakitieteen tohtori - tehnyt itsensä syy- päivien perustuslakivaliokunnan asianomai-
13381: pääksi siihen, että hän ei tiedä, mitä Suo- nen mietintö ja sen alla olevasta luettelosta
13382: men !hallitusmuodossa säädetään (Ed. niistä edustajista, jotka ovat ottaneet asian
13383: Ryömä : Minä olinkin siinä eri kannalla !) . käsittelyyn •osaa, näkee, että uusia jäseniä
13384: Se puolustelu perustuslrukivaliokunnan nykyisessä perustuslakivaliokunnassa ova;t
13385: enemmistön menettelyyn nähden, jonka va~ edustajat Ala-Kulju, Söderhjelm, Ryömä
13386: liokunnan puheenjohtaja äsken täällä piti, ja Komu, jotka eiviit ensinkään ole otta-
13387: ei anna .aihetta paljoon muistutukseen. neet edelliselllä kerralla osaa asian käsit-
13388: Minun käsitykseni mukaan se ei paranta- telyyn, ja vain osittain sen käsittelyyn ovat
13389: nut, v:aan pikemminkin päinvastoin huo- ottaneet osaa edustajat Lonkainen ja Kilpi.
13390: nonsi sitä asiaa, jota hän koetti paran- Tämä vain oikaisuksi ed. Rydmanin lau-
13391: nella. Täällä on puolustettu aikaisemmin sunnon johdosta.
13392: y'limääräisten valtiopäiväin kokoonkutsu- Sekä ed. Rydman ,että ed. Ryömä ovat
13393: mista, nimenomaan edistysmielisen puo- huomauttaneet siitä, että tämä yliopisto-
13394: lueen taholla, sillä, että on samanlaisissa asia pitäisi olla sen perustuksella, mitä
13395: olosuhteissa juuri ennen varsinaisten val- edellisillä valtiopäivihlä on jo aikaa sen
13396: tiopäivien a[kamista kutsuttu 'kokoon yli- käsittelyyn uhrattu, valiokunnassa kaikille
13397: määräiset valtiopäivät käsittelemään a'lko- jäsenille ihyvin tuttu. On kuitenkin huo-
13398: holilairusäädäntöä. Minun täytyy kysyä, mattava, että hallituksen nyt ann·ettuun
13399: onko edistysmielisessä puolueessa aivan esitykseen sisältyy koko joukko muutoksia
13400: auttamattomasti se käsitys siis vallalla, edelliseen nähden ja osittain tärlmitäkin
13401: ettei nähdä eroitusta tämän asian j.a alko- muutoksia. Mutta ei suinkaan niiden muu-
13402: holilainsäädännön välillä? (Keskustasta: Ei toksien 1lukumäärä vaikuta siihen, miten
13403: ne näe mitään eroa!). Kun alkoholilain- asiaa olisi käsiteltävä ja kuinka pitkä aika
13404: säädäntöä koskeva asia oli periaatteessa sen käsittelyyn olisi varattava, vaan niiden
13405: jo ratkaistu etukäteen ja sille kansan pää- muutoksien tärkeys. Nämä muutokset,
13406: tökselle kutsuttiin ylimääräiset valtiopäivät vaikka ne ovat vähälukuiset, sisältävät suu-
13407: antamaan vain määriityn lain muotoon ria, periaatteessa suuria ja kauaskantoisia,
13408: puetun sisällön,. niin sehän on kokonaan seurauksiltaan suorastaan epäilyttäviä muu-
13409: eri asia ikuin se, mikä tässä nyt on esillä. toksia, ja sen takia niiden käsittelyyn on
13410: Silloin oli, kuten sanottu, asia ratkaistu ja varattava kaikissa asteissa riittävästi aikaa.
13411: eduskunnassa oltiin suurin piirtein asiaan Ettei edellisilläkin valtiopäivillä asiain kä-
13412: nä:hden yksimielisiä, kuten täällä ed. Virk- sittelly suinkaan ollut selvä ja tulos hyvä,
13413:
13414:
13415: 27
13416: 210 Keskivii'l&ona '213• p. tammiiJruuta 1935.
13417: -------------------------------------
13418: osoittaa se suuri lukumäärä vastalauseita siiloin tunnustettiin o~keaksi. Osakunnista
13419: ja suuri maara muutosehdotu:ksia, joita luopuminen ei saa muodostua miksikään
13420: nämä vastalauseet sisälsivät. taloudellisen edun tav·oittelemiseksi. Sellai-
13421: Kun minä eilen niinikään puheenvuo- sen käsityskannan saattaa ymmärtää mei-
13422: rossani huomautin, osoittaakseni sitä ta- dän sosialidemokraattisten edustajain omak-
13423: paa, millä perustuslakivaliokunta on asiaa suvan, sehän on sopusoinnussa heidän ma-
13424: käsitellyt, siitä, että sieilä jouduttiin äänes- terialistisen katsantokantansa kanssa. Mutta
13425: tämään toisessa käsittelyssä saman edusta- ihmetyttää, että perustuslakivaliokunoossa
13426: jan kahdesta eri ehdotuksesta ja huomau- eräät porvarillisetkin jäsenet ovat myötä-
13427: tin siitä, että ·eräs juristihenkilö eduskun- vaikuttaneet sellaisen PY'kälän syntymiseen,
13428: nassa ei pitänyt myöhäisempääikään ehdo- joka estää ascitamasta ylioppilaiden suori-
13429: tusta ensinkään hyväksyttävänä, mutta kui- tettavaksi mruksuja, jotka menisivät joihin-
13430: tenkin äänesti sen puolesta, niin huomaut- kin ylliop~ston yleisiin tarkoituksiin. Se on
13431: taa ed. Ryömä tålmänpäiväisessä puheen- sitä kohtuuttomampaa, kun huomautetaan,
13432: vuorossaan, että tämä ei ollut mikään niin että meillä ei yliopistossa ole mitään mak-
13433: harvinainen tapaus, vaan kyllä tekstiä muu- suja siitä opetuksesta, minkä he saavat.
13434: tetaan useasti ensimmäisen ja toisen käsit- Opetus yleensä on vallan vapaata. Kun
13435: telyn välillä. En minä sanokaan mitään oppikouluissa rulaluoki1ta .aivan nuorilta
13436: tätä vapautta vastruan ja tapaa vastaan. oppilailta peritään nykyisin 'lukukausittain
13437: Minä olen puihunut vain pykälän sisältöä useamman sadan markan suuruisia luku-
13438: vastaan. .Sisältö on toisellakin kertaa tul- kausimwksuja, niin ei voi olla kohtuullista,
13439: lut ilman, että perustuslakivruliokunnan vä- että ylioppilaat pääsevät kokonaan vapaiksi
13440: hemmistö on yrittänyt siinä tehdä kaik- kaikista sellaisista maksuista, joita heidän
13441: kensa, sellaiseksi, että sitä ei voi, ei edes nyt on suoritettava osakunnille ja jotka
13442: muodoltaankaan, hyväksyä. Kun pykälän edelleenkin olisi kohtuullista jossakin muo-
13443: johdosta yritettiin tehdä perusteluja, niin dossa säilyttää. Minä olen kuullut, että ei
13444: ei siitä saatu juuri minkäänlaista peru&- myöskään varsinaisen hallituspuolueen ta-
13445: telua syntymään. Sihteerin laatimasta pe- holla tultaisikaan hyväksymään PY'kälää ed.
13446: rustelusta pyyhittiin pois osa. Oili kuvaava Ryömän ehdottamassa muodossa, vaan että
13447: erään edustajan lausunto, että huonosta tämän PY'kälän säilyttäminen tai hyväksy-
13448: asiasta ei voi saaaa edes perustelujakaan minen lakiesitykseen voi tehdä vaaranalai-
13449: aikaan, ja niin se tässä tapauksessa olikin. seksi koko lain hyväksytyksi tUJlemisen.
13450: Mutta tämä osakuntalaitosta koskeva py- Nyt ei herroilla sosialidemokrruateilla ole
13451: kälä on joka tapauksessa saanut, vaikkapa muuta neuvoa kuin justeerata kantansa ja
13452: muuten osakuntapakon poistamisen saat- sensijaan että he olisivat sen tehneet mei-
13453: taisi hyvälksyä -- minä ·en sitä tee -- ed. dän läsnäollessamme ja myötävaikutuksel-
13454: Ryömän ja perustuslakivaliokunnan enem- lamme perustus!Lakivali-okunnassa he nähtä-
13455: mistön ehdotuksesta sellaisen sisällön, että västi joutuvat sen nyt tekemään neuV'Otte-
13456: niille, jotka osakunnista jäävät pois, ei saa lemahla hallituksen jäsenten kanssa, joka ei
13457: asettaa mitään taloudellisia vcllvollisuuksia ole parlamentaarista menettelyä eikä edus-
13458: osakunnalle menevien lukukausimaksujen, kuntatyölle arvokasta.
13459: sisäänkirjoitusmaksuj·en ja muiden overo- Sitten ed. Ryömä lopuksi koetti antaa
13460: tusten vastineeksi. Tämä on arveluttavin eduskunnalle ja arv. yleisölle, joka on tääiJ.lä
13461: tässä ehdotuksessa. Kun perustuslakivalio- läsnä, sellaisen käsityksen tämän uuden
13462: kunnassa oli yliopiston rehtori edellisillä lain 'luOilllasta olotilasta yiiopistoon, että
13463: valtiopäiviLlä kuultavana, niin hän nimen- sillä muka tulee kaikki suomalaiselta ta-
13464: omaan varoitti .ainakaan sellaista muutosta holta esitetyt vaatimukset suomalaisen yli-
13465: t~kemästä, joka poistaisi niitä vähäisiä ~ta opiston luomiseen tyydytetyiksi. Hän mai-
13466: loudellisia velvollisu1Jlksia, joita ylioppi- nitsi, että syntyy tällä tavalla puhtaasti
13467: lailla .on ja että, jos os.rukuntapakko pois.- suomalainen yliopisto, jossa ylioppilaat saa-
13468: tetaankin, niin pitäisi as.ettaa tilalle jdkin vat ikarken opetuksensa kaikissa aineissa
13469: maksu joillekin yliopiston laitokselle, kir- omalla kielellään, vaikkapa sen rinnalle pe-
13470: jastolle tai johonkin mu1Jlhun tarkoitukseen, rustetaankin erityinen ruotsalainen linja
13471: joka vastais.i osakunnalle meneviä mak- tai yliopisto omine konsistoreineen ja
13472: suja. Tämä periaate ainakin suurelta osalta omine hwllintoelimineen. Minä ,arvoon, että
13473: Helsi•ngin ylio1)~ston järjestysmuodon perusteita ko•s'kev-an lain muuttaminen. 211
13474:
13475: täällä myöhemmässä keskustelussa ed. Heis- voidaan täydellä syyllä kysyä, mi:rukä vero..
13476: kanen tulee ,tästä asiasta antamaan perin- ran on ruotsinkielisillä ja ruotsinmieli-
13477: pohjaisemman selvityksen, nimittäin siitä, sillä professoreilla erikoista harrastusta
13478: minkälainen olotila tämän lain hyvaksymi- suorittaa tämä toinen tärkeä yliopistolle
13479: sen jälkeen on odotettavissa yliopistoon. kuuluva tehtävä. Se kokemus, mikä tähän
13480: Minä en siitä syystä viivy tässä pitem- asti on Helsingin yliopistossa tässä sulh-
13481: mälti, mutta mainitsen kuitenkin erään teessa saatu, ei lupaa paljoa, ja on rtäysi
13482: esimerkin, joka selvwsti osoittaa, minkä ver- syy epäillä, että seil.lainen olotila tulee edell-
13483: ran se pitää paikkaansa, mitä ed. Ryömä leenkin jatkumaan, että suomenkieliset yli-
13484: uskottelee. oppilaat suomenkielisestä yliopistolinjasta
13485: Perustuslakivaliokunnassa osoitettiin, että huolimatta, jolla on ruotsinmi·e!liset ja -kie-
13486: historiahlis-filosofisen tiedekunnan fyysis- liset professorit, eivät tule saamaan sel-
13487: matemaattis•essa osa1stossa tulee tämän eh- laista hoivaa ja apua tiet·eellisissä töissään
13488: . dotuksen toteuduttua ·suomalaisellakin lin- ja tutkimuksissaan, jota yliopisto[ta täytyy
13489: jalla olemaan noin ~;3 professoreista, jotka voida täydellä syyllä odottaa ja että siis
13490: ovat kieleltään ja mieleltään ruotsalaisia kansallisessa mielessä toimivaa suomenkie.
13491: (Keskustasta: Kuwlkaa !). Ja lisäksi pe- listä ja -mielistä yliopistoa ei tällä tavalla
13492: rustetaan ruotsalaise~lle linjalle uusiakin Helsinkiin luoda.
13493: professorinvirkoja, ellen väärin muista, 2, Tämä on vain yrksi esimerkki siitä o1o-
13494: joho:ru ei •tietystikään kenellekään tule mie- tilasta, joka oii odotettavissa syntyvän Hel-
13495: leen, että niihin suoma'lainen mies pääsisi. singin yliopistoon. Kuten minä jo sanoin,
13496: Siten tulee siis ruotsalaisella il.injalla toimi- täällä on luullwkseni tilaisuus saada siinä
13497: vien professorien lisäksi olemaan suomailai- suhteessa vielä enemmän kuulla ja vahvis-
13498: sella linjalla 4 ruotsinkielistä ja -mielistä tusta sille käsitykselle, jota minä olen yrit-
13499: professoria, joistta yksi, niin ansioitunut ja tänyt tämän yhden ainoan esimerkin avulla
13500: huomattava tiedemies kuin hän onkin, tulee saada selvitetyksi (Ed. Vi1hula: Hyvä esi-
13501: tätä oppituoliansa suomalaisessa yliopistossa merkki!).
13502: hoitamaan p~tkät .ajat, ehkä pari- kollme-
13503: kymmentä vuotta, jos hänelle elonpäiviä Ed. J. Annala: Herra toinen vara-
13504: suodaan - hän on nimittäin nuori mies - puhemies! - Minä sain aiheen tähän pu-
13505: ja sellainen olotila tulee siis jatkumaan heenvuorooni etupäässä edustajien Ry~
13506: pitkän ajan, että yhdessä hyvin tärkeässä nin ja Ryömän lausuntojen johdosta. Sitä
13507: fyysis-matemaattisen osaston aineessa tu- ennen, elimmkuin minä puutun lähemmin
13508: lee olemaan ruotsinkielinen ja ~mieiinen niihin näkökohtiin, joita he esittivät, tah-
13509: professori suomalaisella osastoHa ja sa- don kuitenkin lausua suuren valiokunnan
13510: massa aineessa niinikään ruotsa;la,is·e!lla osas- jäsenille huomioitavruksi sen ifumeelllisen sei-
13511: tolla. Nyt saatetaan tietysti sellaisella ta- kan, että tämän perustuslakivali·okunnan
13512: holla, joka ei muuta yliopistolta vaadikaan mietinnön takana ei näy olevan ketään
13513: ja joka ei yliopiston tehtävässä muuta näe- muita kuin sosiaiidemokraatteja. Niissä
13514: kään kuin että suomenkieliset ylioppilaat neljässä v;astalauseessa, jotka mietintöön on
13515: saavat suomenkielistä opetusta, olla tähän liitetty, kaikki muut valiokunnan jäsenet
13516: hyvin tyytyväisiä, kuten nähtävästi ed. ehdottavat laille toista muotoa tai eriävän
13517: Ryömäkin on. Mutta niiden taholta, jotka kantansa, toiset hylättäväksi, kuten alle-
13518: vaativat täysin suomalaista yliopistoa Hel- kirjoittanutkin, koko 'lakiesityksen, mutta
13519: sinkiin, ymmärretään, että yliopiston opet- sosiailidem01kraa tit ovat jääneet tämän mie-
13520: tajan, vallankin professorin telhtävä ei ra- tinnön taakse.
13521: joitu vain määrättyjen luentojen antami- Kun nyt ajattelemme sitä menettelyta-
13522: seen ja kuulustelujen suorittamiseen, vaan paa, millä tätä hallituksen esitystä Helsin-
13523: että professorin täytyy harjoittaa tieteel- gin yliopiston järjestysmuodon perusteiden
13524: listä tutkimusta itse ja ohjata myöskin op- muuttamisesta on käsitelty sekä perustus-
13525: pilaitaan tieteellisessä tutkimuksessa, herät- lakivaJiokunnassa että täällä eduskunnassa,
13526: tää niissä harrastusta tieteeseen, johtaa ja niin siinä on huomioitava sellainen ihmeel-
13527: ohjata heitä tiedemiehen vaikeana uralla linen ilmiö, etteivät sosialidemokraatit,
13528: ja pitää huolta siitä, että suomalaisia tiede- jotka nyt lopuksi ovat yksin jääneet tämän
13529: miehiä tä:hän maahan kasvatetaan. Nyt perustuslakivaliokunnan mietinnön taakse,
13530: 212 'Kesilcivii'kkona 23 p. tammikuuta 1:9'35.
13531:
13532: ei myöskään edistyspuolue varsinaisena hal- vakiinnutettaisiin meidän valtion yliopis-
13533: lituspuolueena ole katsonut asiaks·een puut- toomme vielä paljon lujempaan kuin mitä
13534: tua tähän keskusteluun millään huomat- se siellä nyt on. Sen sijaan, että perustus-
13535: tavalla tavalla. Tästä kaikesta ·täytyy pa- lakivruliokunnan herra puheenjohtaja olisi
13536: kostakin vetää seHainen j·ohtopäätös, että käyttämässään 'lausunnossa täällä eduskun-
13537: tässä on kysymys niin huonosta asiasta, nassa puolustanut lakiesitY'ksen hyvää suo-
13538: ettei sitä voi 'lainkaan puolillltaa. Kun me malaiskansallista henkeä uhkuvaa muotoa,
13539: perustuslakiv·aliokunnan jäsenet, jotka ha- niin, kun hän ei ole tätä tehnyt hän sen
13540: lusimme asiaa asiallisesti valiokunnassa kä- sijaan on katsonut asiakseen käyttää pu-
13541: sitell.ä, esitimme lakiesityksen yksityiskoh- heenvuoron siitä, että me perustuslakivalio-
13542: tiin nähden hyvinkin painavia ja raskaita kunnan sorretussa asemassa olleet suomalai-
13543: arvosteluja, huomautuksia, niin eivät so- set jäsenet olemme täählä ilmituoneet su-
13544: sialidemokraaJttisen puolueen edustajat, rumme ja huolemme siitä, että meitä on
13545: jotka jäivät twmän !hallituksen esityksen kovin väkivaltaisesti kolhdeltu mainitun va-
13546: taakse, eikä valliakunnan herra puheenjoh- liQikunnan istunnoissa tämän asian valio-
13547: taja hallituspuo1ueen jäsenenä miUään ta- kuntakäsi ttelyssä.
13548: valla yrittänyt torjua näitä asiallisia muis- Herra perustu~lakivaliokunnan puheen-
13549: tutuksia, jo~ta esitystä vastaan tehtiin. johtaja on täällä esittänyt sellaisen näikö-
13550: Kaikesta tästä huomaamme siis perustus- k(}hdan, että ylimääräisten valtiopäivien
13551: lakivruliokunnan käsittelyssä, että lakiesi- aika on hyvin rajoitettu ja sitä varten on
13552: tyksen takana olevat edustajat itsekin si- vä:1ttämätöntä, ·että työt tehdään: ripeästi.
13553: sfln:mässään tunnustivat, että esitys on niin Tämän väitteensä tueksi hän on esittänyt
13554: ala-arvoinen suomalaiselta kannailta katsot- erinäisiä näkökohtia. Minä hyväksyn herra
13555: tuna, ·ettei sitä voi puolustaa. Sentähden perustuslakivaHokunnan puheenjolhtajan
13556: heidän mielestään olli viisainta olla vaiti väitteen siitä, että ylimääräisten valtiopäi-
13557: ja niellä kaikki ne pillerit, mitä arvoste- vien aika on todellakin rajoitettu. Senhän
13558: luina ja muistutuksina esityksen yksityis~ me kaikki tiedämme, koska lakimääräiset
13559: kohtia vastaan esitettiin. Nyt tää:lllä edus- valtiopäivät kokoontuvat 1 päivänä helmi-
13560: kunnassa näyttää olevan asianlaita aivan kuuta ja me olemme sawpuneet näine val-
13561: samanlainen. Perustuslakivaliokunnan herra tiopäiville 17 päivänä tätä kuuta. Meillä
13562: puheenjohtaja on käyttänyt tässä ensim- on siis 15 päivää aikaa, koska valtiopäivä-
13563: mäisessä käsittelyssä puheenvuoron, mikä järjestys, meidän valtiosääntömme, sä&tää,
13564: on hyvin luonnollista, sillä se kuuluu oi- että ylimääräiset valtiopäivät on ~opetet
13565: keaan asian menoon. Mutta perustuslaki- tava edeHisenä arkipäivänä kuin varsinai-
13566: vali<okunnan herra puheenjohtaja hallitus- set valtiopäivät alkavat. Tähän nähden
13567: puolueen jäsenenä ei ole lausunut sanaa- siis minä olen perustuslakivaliokunnan
13568: kaan tämän lakiesityksen hyvistä puolista, herra puheenjohtajan kanssa yihtä mi~ltä,
13569: niistä, mitä varten tämä laki pitäisi nyt ja siitähän ei 6llenkaan voi erimielisyyttä
13570: säätää täil.lainen, ja minä olen ajatellut it- syntyäkään, koska asia näin on. Mutta sit-
13571: s~kseni - minä en tiedä, jos olen tehnyt ten herra perustuslakivaliokunnan puiheen-
13572: väärän johtopäätöksen - mutta niin olen j·ohtaja perustelee kantaansa siitä, että yli-
13573: ajatellut, että tämä perustuslakivalio- määräisi'llä vrultiopäivi:llä pitää ehdotto-
13574: kunnan puheenj-ohtaJan vaiteliaisuus tästä masti pitää kovaa ikiirettä sillä seikalla,
13575: asian asiallisesta puolesta johtuu siitä, että että niin on tehty ennenkin. Näin tehtiin
13576: hän tuntee sisimmä&sään, että tämä asia m. m. ylimääräisillä valtiopäivillä, jolloin
13577: on sellainen, ettei sitä voi edes valiokun- käsiteltiin nykyistä alkoholiilainsäädäntöä.
13578: nan puheenjohtajana viranilman pudlesta Näin väitti herra perustuslakivruliokunnan
13579: puolustaa, vaikka tätä varten on kutsuttu puheenjohtaja (Ed. Hannula: Jä.tä herra
13580: kokoon ylimääräiset valtiopäivät, niinkuin pois!). Minä kuitenkin pyydän vaatimat-
13581: virallinen termi kuuluu, yliopiston suoma- tom~ti ilmoittaa, ettei mainituilla valtio-
13582: laistamislain säätämistä varten. Mehän, päivillä meneteity sillä tavalla kuin nyt
13583: jotka olemme lausuneet arvostelumme tästä perustuslakivaliokunnan istunnoissa men~
13584: lakiesityksestä, olemme tosin väittäneetkin, teltiin.
13585: että nämä ylimääräiset valtiopäivät on kut- Kun minäJkin (}Iin mukana siinä vrulio-
13586: suttu koolle sitä varten, että ruotsallaisuus lrunnassa, joka ylimääräisillä valtiopäivillä
13587: Helsingin' yliopi•ston järjestysmuodon: perusteita 'koskevan lain: 'muut~-~~ine~_·-~~ 213
13588:
13589: 1932 käsitteli nykyistä alkoholilainsäädän- kunnassa, varsinkin kun on kysymys viellä
13590: töä, niin minä voin mukana dlleena ilmoit- perustus1akivaliokunnasta, käsitellä.
13591: taa ed. Rydmanihle, että ei sitloin istuttu Sitäpaitsi viime syksynä annetussa halli-
13592: öitä. Tosin niillä ylimääräisillä vaHi'opäi- tuksen esityksessä ei ollut sitä pykälää, joka
13593: villä oli kiire. Oli kiire sentäihden, että ta!&oittaa osalkuntapakon poistamista. Tä-
13594: käsiteltiin kaikkiaan 5 lakiesitystä, joissa män nyt annetun hallituksen esityksen kaik-
13595: yhteensä oli pykä~iä 146. Jo sentähden, kein ikävin ilmiö, yksityiskohta, on mieles-
13596: että oli näin laajat esitykset käsittelyn wlai- täni siinä, että siihen oli otettu llllyöskin
13597: sena, piti valiokunnan pitää kiirettä saa- tämä 23 §, joka koskee osakuntalaitosta.
13598: dakseen nämä asiat käsitellyillrsi. Kiirettä Tämä, että ihwllitus on tällä kertaa näin
13599: täytyi pitää siitälk:in huolimatta, että oli tehnyt antaessaan tämän lakiesityksen
13600: kysymys hyvin tärkeästä 'lainsäädännöstä. näille ylimääräisille valtiopäiville, on mie-
13601: Mutta tä!llainen jättiläistyö voitiin niiilä lestäni ikävä ilmiö sen tähden, .että hallitus
13602: ylimääräisillä valtiopäivillä kuitenkin suo- tällä teollaan avasi veräjän sosialidemo-
13603: rittaa loppuun silflä perusteella, että va- kraattien pyrlkimyiksille päästä vaaranta-
13604: liokunnan jäsenenä, sen puheenjohtajana maan osakuntalaitosta. Ellei hallituksen esi-
13605: toimi henkilö, joka lainvalmistelukunnassa tyksessä olisi ollut tällä kertaa tätä 23 § :ää,
13606: oli öhlut valmistamassa tätä lakia sen alusta jota hallituksen antamassa esityksessä viime
13607: saaklk:a, tunsi tämän lain jokaisen yksityis- syksynä ei ollut, niin eivät sosialidemokraa-
13608: kohdan, tiesi, oli tutkinut aikaisemmin, tit olisi saaneet tuota tahtoansa päästä osa-
13609: mitä mikin uusi lainsäädös vaikuttaa voi- kuntalaitoksen kimppuun tyydytetyiksi ja
13610: massaoleviin lakeihin j. n. e. Ja kun tämä näin ainakin tällä kdhtaa olisi säästytty
13611: valiokunnan puheenjohtaja sillä kerralla siltä lainsäädännölliseltä muodottomuudelta,
13612: oli henkilö, joka nautti yleistä luottamusta mihin nyt tämän pykälän :lwhdalla olemme
13613: kaikkien valiokunnan jäsenten keskuudessa, joutuneet. Tämän pykälän muutosesitys on
13614: jonlk:a ~ainopilliseen kykyyn luotettiin, niin nimittäin annettu nyt eduSkunnalle sil:lä ta-
13615: tämä taious'V'aliokunta, joika asian käsitteli, valla, ettei asiasta ole edes pyydetty yli-
13616: ei katsonut silloin olevan syytä kuulla opiston lkMsistorin lausuntoa, vaikka halli-
13617: asiantuntijoita asiasta, koska yksikään tusmuodon 77 § siihen nimenomaisesti vel-
13618: asiantuntija ei olisi mitään uutta voinut voittaa. Hallitus on katsonut tällä kertaa
13619: tässä asiassa vaEokunnalle esittää. voivansa menetellä sillä tavaHa, että se on
13620: Nyt sen sijaan käsitellessämme näi1lä vai- sivuuttanut tämän hallitusmuodon säädök-
13621: tiopäiviiJ!lä lakiesitystä Helsingin yliopiston sen ja kiirehtinyt antamaan ilman tämän
13622: järjestysmuodon perusteiden muuttamisesta, säädökselll edellyttämää konsistorin lausun-
13623: on asianlaita aivan toinen. Näin on siitä- toa esityksen myöskin tästä mainitusta
13624: kin huoEmatta, että monet perustuslaki- pykälästä, joka koskee osakuntalaitosta.
13625: valiokunnan jäsenet ovat tutustuneet tähän Minä en tahdo enempää kiinnittää huo-
13626: asiaan jo aikaisemmin, jopa olleet sitä pe- miota tämän hallituksen menettelyn lait-
13627: rustuslakivaliokunnassa viime vuoden val- tomuuteen, sillä siitä on täällä jo pu-
13628: tiopäivillä käsittelemässä, jolloin syys- huttu, osoitettu pätevällä tavalla, että
13629: kuussa annettu hallitulk:sen esitys käsitel- tässä kohdassa on tapahtunut ei ainoas-
13630: tiin. Se ed. Rydmanin perustuslakivalio- taan perustuslain hengen vastainen vaan
13631: kunnan puheenjdhtajana tekemä ilmoitus, myös sen kirjaimen vastainen teko. Minä
13632: että syksyllä tämä asia olisi käsitelty pal- pidän tällaista hallituksen menettelyä pe-
13633: jon nopeammassa tahdissa, ei nyt sentään rin valitettavana sen tähden, että tällä
13634: o'le aivan totuudenmukainen jokaisessa ikoh- tavalla on lähdetty tai pyritään lähtemään
13635: dassaan ainakaan, sillä tätä asiaa käsiteltiin sellaiselle tielle, jolla tahdotaan tuhota,
13636: viime syksyn kuluessa niinkuin eduskun- panna aina!kin hyvin vakavasti vaaranalai-
13637: nan herra toinen varapuhemieskin valio- seksi se osakuntalaitos, joka toimintansa
13638: kunnan jäsenenä ihyvin .muistaa, pitkä aika. kautta on rniin syvästi vaikuttanut meidän
13639: Siitä asiasta kuultiin ·asiantuntijoita, han- kansamme, erilwisesti Suomen suomalaisen
13640: kittiin erinäisiä asiakirjajä!ljennöksiä ja kansan kulttuurielämään. Osakuntalaitos,
13641: asiaa valmisteltiin sillä tavalla, kuin jo- sen kaikki yliopistossa oleskeh:wat kansa:lai-
13642: kaista suurta ja tärkeää lakiesitystä tulee- set tunnustavat samaten kuin muutkin kan-
13643: kin eduskunnassa ja erikoisesti sen valio- sanvalistusta harrastavat kansalaispiirit, on
13644: 214 Keskiviikkona 23 p. ta1mmilkuuta 1'935.
13645:
13646: ollut sinä lähteenä, josta vuosisatojen ku- kansanvalistustyön hyväksi, ovat osaJk:unta-
13647: luessa jo on pulpunneet ne voimat, virrat, laitoksen yhteydessä sen 'keskuudessa viime
13648: joiden kautta tämän maan varsinainen aikoina saaneet ·erikoisen [ämpimän harras-
13649: kansa on valistuksellisessa elämässään saa- tuksen osakseen sellaiset toimenpiteet, joi-
13650: nut voimaa, aLkusysäyksiä, innoitusta. Osa- den kautta on tahdottu tehdä työtä tämän
13651: kuntaelämä on yhdistänyt ylioppi'laita aJka- kansan terveyden hyväksi. Tarkoitan tällä
13652: teemisessa elämässä, se on koonnut aina sa- sitä toimintaa, jota eri osaJk:unnat ovat har-
13653: man maakunnan nuorison yhteen, ja osa- joittaneet pannessaan aLkuun harrastuksen
13654: kuntalaitoksen yhteydessä tämä nuoriso on tuberkuloosipa.rantoloiden rakentamiseksi,
13655: yhdessä tuuminut, keksinyt niitä keinoja, jopa ratJkaisevasti vaikuttaneet sekä aatteel-
13656: j·oiden kautta se on tahtonut nostaa tämän lisesti että taloudellisesti siihen, että tällai-
13657: kansan syvien rivien valistusta. Meidän ei sia parantoloita on voitu maassalillme niin
13658: tarvitse tutkia kansanvalistuksellista elämää runsaasti rakentaa, 'kuin mitä iloksemme
13659: kovinkaan kauan, kun me jo huomaamme, viimeisinä vuosina on tapahtunut.
13660: kuinka äärettömän monella tavwlla osalmn- Lisäksi osakuntalaitos '0ll ollut ylioppi-
13661: talaitos on ollut tätä valistustoimintaa wl- laitten oman kehit)"ksen kannalta arvaa-
13662: kuunpanemassa. Osakuntalaitoksen taholta matt'oman suuriarvoinen. Vanha kokenut
13663: on saanut alkunsa m. m. monet kansanopis- pro:llessori J. J. Mil&ola kirjoittaa tästä
13664: tojen perustamisaatteet, voidaanpa sanoa, eräässä kirj asessaan, jonka osakunnat ovat
13665: että suurin osa meidän maamme kansanopis- julaisseet nyt, kun tälillä hyökkäys osakun-
13666: toista olisi jäänyt perustamatta, ainakin talaitosta vastaan on alettu, hän sanoo
13667: niin aikaisin, kuin mitä ne on perustettu, m. m., että osakunta tasoittaa ja hioo liian
13668: ellei tätä asiaa olisi ylioppilasosakunnissa yksipuolisia mielipiteitä. Me jokainen
13669: maakunnan ylioppi:laat yhdessä kehittäneet omasta kokemu'ksestamme t1edämme sen va-
13670: ja siten vieneet tätä aatetta kansan keskuu- litettavan tosiasian, ·että meissä ihmisissä
13671: teen, löytäneet sille 1sieltä tarvittavan kaiku- pakkaa olemaan särmiä, jotka tekevät yh-
13672: pohjan, ja näin yhdessä valistuneemman teistoiminnan usein 'kyseenalaiselksi (Ed.
13673: rahvaan kanssa perustaneet näitä maalais- Räisänen: Pwljon onnii särmiä !) . Me
13674: nuorison yliopistoja, joiksi kansanopistoja olemme tämän inhimillisen heikkouden puo-
13675: syystä nimitetään. Edelleen osakuntalaitok- len tulleet kokemaan m. m. viimeisten 6-7
13676: sen yhteydessä osakunnissa ovat saaneet al- vuoden aikana erinomaisen valitettavana ta-
13677: kunsa sellaiset kansanvalistusta tarkoitta- valla tämän yliopiston suomalaistamisasian
13678: vat harrastukset kuin kirjastojen perusta- yhteydessä. Yliopiston suomalaistamista
13679: minen kuntiin, siis kautta maan maaseu- tarkoittavat kansooedustajat ovat lähteneet
13680: dulle. Jokainen kansanvalistusta harrastava siitä periaatteesta, että meidän pitäisi saada
13681: kansanedustaja tietää itsestään, mikä ääret- tällainen kansallinen, kansallisesti herännyt
13682: tömän ~suuri kasvattava, henkisesti kohot- korlkeakoulu tähän itsenäiseen Suomeen,
13683: tava vaikutus näillä kirjastoilla, kansankir- joka kansallismielistä intoa, henkeä kasvat-
13684: jastoilla, on ollut varsinaisen kansan ko- taen kasvattaisi tulevaa virkamiehistöä ja
13685: hottamisessa, kansan kulttuurin kohottami- tiedemiehiä, vapaita !kansalaisia tätä maata
13686: sessa. Jo näidenkin syiden tähden on pe- varten sellaisessa yhteen'kuuluvaisuuden
13687: rin ihmeellistä, että Suomen sosialidemo- ' hengessä, että he kaikki olisivat intoutuneet
13688: kraattinen puolue tänä aikana on erikoisella yhteisymmärryksessä ja toiminnassa telke-
13689: innolla käynyt osakuntalaitoksen kimppuun, mään työtä Suomen kansan ja maan hy-
13690: tahtoen tuhota nämä opiskelevan ylioppilas- väksi. Tätä tarkoittavat kansanedustajat,
13691: nuorison yhteiset järjestöt, joiden kautta jotJka ovat tehneet yliopiston suomalaista-
13692: he ovat tehneet työtä paljon myöskin juuri misehdotuksia, ovat kerta toisensa jälkeen
13693: kansan hyväksi (Ed. Kosonen: Harvempi joutuneet toteamaan, ·että kansanedusta-
13694: tahti!). - Jos ed. Kosonen ei ehdi kailkkea jienkin keskuudessa on vielä vaikuttamassa
13695: ottaa vielä aivoihinsa, mitä minä tällä vauh- tuo inhimillinen heiatk!ous, ihmisten särmik-
13696: dilla esitän, niin minä voin harventaa (Ed. kyys, niin että tällaista !kansakunnan pa-
13697: ~oivisto: Ei sille mitään voi, kun ei pysty, rasta tarkoittava-t ehdotukset ·eivät ole men-
13698: niin ei pysty!). neet lävitse. Professori Mikkola on llausu-
13699: Sitäpaitsi mitä edellä olen jo sanonut nut kuitenkin osakuntalaitoksesta sellaisen
13700: osakuntalaitdksen siunauksesta varsinaisen tunnustuksen, että se on ollut omiaan hio-
13701: Helsingin yliopi,ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan J,ain muuttaminen. 215
13702:
13703: maan ylioppilasnuorisosta näitä särmiä 'kimme heidän nuoruutensa aikaa, niin huo-
13704: (Ed. Huotari: Ja särmiä kasvattamaan!). maamme, että he ovat huomattavalla tavalla
13705: Ja ellei näin olisi tapahtunut, niin emme ottaneet osoo osakuntaelämään, olleet siellä
13706: totisesti tiedä, missä me olisimmekaan, ~ellei jo niiden aatteiden etunenässä, jotka ovat
13707: ainakin akateemisesti sivistyneiden kansa- ylioppilaita aatteellisen ja myös julkisen
13708: laisten keskuudessa olisi tätä inhimiliistä yhteiskunnallisen ~ämän alalla johtaneet.
13709: heilkkoutta jonkun verran hiottu. Kaikkien näiden tässä nyt mainitsemieni
13710: Edelleen professori Mikkola lausuu, ·ettei syiden vuoksi ja mitä tästä asiasta jo täällä
13711: ole vähäiseksi arvioitava sitä keskinäistä aikaisemminkin on sanottu pidän todellakin
13712: kuria, jdhon osakuntien toverielämä kasvat- hyvin valitettavana sitä seikkaa, että Suo-
13713: taa jäseniään, ja näin asia kieltämättä on. men sosialidemokraattinen puolue nyt on
13714: Knn nuori ylioppilas tulee ensimmäisenä käynyt niin suure11a innolla vaarantamaan
13715: ylioppilasvuotenaan pääkaupunkiin, hän osalkuntalaitolksen kehitystä. En'kä minä yh-
13716: nykyisen osakuntajärjestelmän vallitessa tu- tään paremmin voi ymmärtää sitä, että
13717: lee ensimmäiseksi oman mawkuntansa yli- ruotswlainen puolue on nyt ryhtynyt kan-
13718: oppilasnuorison muodostamaan toveripiiriin. nattamaan tätä sosialidemokraattien hyök-
13719: Hän tapaa tässä ooveripiirissä ludkikatove- käystä osakuntalaitosta vastaan. Johtuuko
13720: reitaan samasta koulusta, mistä hän itsekin tämä ruotsa'laisen puolueen menettely siitä,
13721: on tullut, myös naapuri'kouluista. Niissä että ylioppilaselämässä on tultu siihen, että
13722: on monia sellaisia, jotka hän entuudestaan suomalaiset muodostavat yliopistossa, yli-
13723: jo hyvin tuntee. Edelleen hän tapaa enti- oppilaskunnassa ~ehdottoman enemmistön.
13724: siä oman koulunsa yläluokkalaisia, oman Tahtovatko ruotsa:laisen kansanpuo[ueen jä-
13725: maakuntansa ylioppi'laita, joihin hän jo ai- senet, jotka varmaan ehkä jokainen tietä-
13726: kaisemmin on tutustunut. Heidän taholtaan vät sen suuren merkityksen, milkä osakunta-
13727: hän saa monta opastusta ja ohjetta niissä laitolkseUa "n ollut maamme ylioppilase'lä-
13728: alkuvaikeuksissa, joita jokais~Ha ylioppi- mässä, tahtovatiko he nyt sentähden tuhota
13729: laalla on tullessaan tuntemattomaan yliopis- tämän järjestelmän, ettei heidän nuorisol-
13730: toikaupunkiin, tullessaan suurkaupunkiin, Iaan enää ole siellä ehdotonta määräämis-
13731: jollainen Helsinki meidän oloissamme on. valtaa. Minä toivon tässä suhteessa viimei-
13732: Tässä toveripiirissä hän pääsee myöskin tu- seen saakka, että ainakin ruotsalaisen puo-
13733: tustumaan siihen järjestykseen, elämänme- lueen edustajat tämän lain yksityislmhtai-
13734: noon, jolka valHtsee ylioppilasmaailmassa. sessa käsittelyssä jo suuressa valiokunnassa
13735: Osa!kunnassa hän löytää itselleen sellaisen ja sitten toisessa käsittelyssä täällä edus-
13736: kodin sijaisen, vastineen, johon hän voi al- kunnassa palaavat siltä arveluttavalta tieltä,
13737: kuaikoina mennä tukea etsimään. Tämä jolle he perustuslakivaliokunnassa tässä
13738: kaiklki vaikuttaa sen, että nuoren ylioppi- asiassa ovat lähteneet. Eihän, hyvät her-
13739: laan ajatusmaailmassa osakuntalaitos sää- rat, tämä, että osakuntailaitos iJwkonaisuu-
13740: döksineen, sääntöineen muodostuu hänelle dessaan pannaan vaaranalaise'ksi, eihän
13741: seHaiseksi, että hänen mielestään ~lämäm tämä vähääkään vaikuta niihin kielellisiin
13742: pitää mennä niiden hyvien sääntöjen mu- suhteisiin, miiJkä ylioppilaselämässä ja yli-
13743: kaan, joita osakuntaeiämässä jo hänen opistossa vai!kuttavat. Eihän tämän asian
13744: isänsä aikoina ja isänsä isänikin aikoina on pitäisi olla missään yhteydessä sen yliopis-
13745: noudatettu. Näin nuori ylioppilas kasvaa ton suomalaistamisen tai ruotsalaisuuden
13746: siihen toverihenkeen ja toverilkuriin, j~olka vakiintumisen kanssa, josta tämän laJkiehdo-
13747: vallitsee oi:kean, ihyviä tapoja noudattavan tuksen mukaan on ikysymys.
13748: ylioppilaiden joukon keSkuudessa, ja tällä Minä en tahdokaan olla monisanainen
13749: tavalla hänestä siis kasvatetaan osalkun- puheessani tästä osakuntalaitoksesta ja sen
13750: nassa myöskin ihmistä itseänsä varten. tähden siirryn tarkastamaan viellä niitä
13751: Mutta tämän lisäksi osakuntalaitos on muistutuksia, joita perustuslllikivaliokunnan
13752: myöskin ollut meidän maassamme se laitos, puheenjohtaJa perustuslakiva1io'kunnan jä-
13753: jonka keskuudesta maamme huomattavam- seniä vastaan teki. Hän lausui, että perus-
13754: mat julkisen elämän miehet ovat nousseet. tuslakivalidkunnassa esiintyivät pitkien pu-
13755: Ajattelemmepa melkein ketä juLkisen elä- heiden pitäjinä ne, jotJka täällä ovat moit-
13756: män ihenlkilöä tahansa, jolko meidän päivi- tineet sitä menettelyä, jota harjoitettiin pe-
13757: nämme tai aikaisempina ai!koina, ja tut- rustuslaJk~valiokunnassa istumalla yhteen-
13758: 216 Keskivii'kkona 23· p. trummi'kuuta 1935.
13759: ------------------------
13760: menoon 18 tuntia. Enune me, jotka olisim- He'lsingin yliopistossa nykyjään olisi luen-
13761: me taJhtoneet asian asiallista !käsittelyä, mi- noista 83 % suomenlkielisiä ja 17 ruotsin-
13762: tenkään pyrkineet tällaiseen tullakseen. Me- kielisiä. Minä otaksun ed. Ryömän erehty-
13763: hän pyysimme asiantuntijain kuulemista neen, sillä nämä numerot tarkoittavat yli-
13764: tässä asiassa, pyysimme 'ettei asiaa käsitel- oppilaitten suhdetta toisiinsa (V asemm31lta:
13765: täisi yötä myöten, vaan alettaisiin niinkuin Erehtyi siinä, !kun rupesi puhumaan!).
13766: hyviin tapoiihin kuuluu ja niinkuin edus- Ylioppilaita on oHut tälQaisen suhteen mu-
13767: kunnan työjärjestys ja vwltiopäiväjärjestys •kaan eri kieliryhmiin nä:hden yliopistos-
13768: tarkoittavat seuraavana awmuna taasen samme, mutta uusia ylioppilaita, kuten yli-
13769: työskennellä. Tarkoitinune silloin maanan- opiston herra vararehtori, edustaja Linko-
13770: taiaamua, sillä lauantai-iltana puhuimme mies tääUä tänään jo ilmoitti, uusia ruot-
13771: tästä asiasta. PerustuslaJkivalioikunnan pu- sinkie.Qisiä ylioppilaita viime syksynä oli
13772: heenjohtaja va;liokunan enemmistöön 'hl!Ot- vain 14% kaikista ylioppilaista. Ruotsin-
13773: taen ei !kuitenkaan tahtonut asiaa täl:lä ta- kielisiä 1luentoja ·on pa:ljon enemmän ny-
13774: voin asiallisesti !käsitellä, ei edes sallittu kyään HeLsingin yliopistossa kuin mitä
13775: perustuslakivaliokunnassa puhuttavan asian näJmä prosentit tässä sisältävät. Nyt ei kui-
13776: laillisuudesta, siitä onko tämä lakiesitys tenikaan ole ·enää kysymys siitä, kuinlka pal-
13777: tullut laillisessa järjestyksessä eduskun- jon nykyjään on ruotsinkielisiä ja suomen-
13778: nalle. Kun me pyysimme tässä asilllssa kielisiä luentoja. Kaikki tunnustavat sen,
13779: asiantuntijain kuulemista, niin p:erustusla- että ruotsinkielisellä opetuksella on liian
13780: kivaliokunnan enemmistön puolelta tahdot- suuri, laaja alue yliopistossa ja sentiilhden
13781: tiin, ettei asiasta saa enä:ä ikesikustella'kaan, ylioppilaslainsäädäntö vaatii uusimista, pa-
13782: vaan siitä on äänestettävä ja tehtävä pää- rannusta. Mutta täJmä hallituksen esitys,
13783: tös. Kun minä rohkenin sanoa tätä •eilen jonka rperustuslakivaliokunnan enemmistö
13784: il:la:lla pöydällepanosta .täällä keskusteltaessa tässä suhteessa on hyväiksynyt, se ei tiedä
13785: väkivallaksi, jota valiokunnan vähemmistöä tähän asiaan vielä varsinaista parannusta.
13786: vastaan harjoitettiin, niin totta minulla on Tosin ed. Ryömä täällä vakuutti samaa,
13787: ollut tähän syy, sillä mitäs se on, lkun mitä haJllituksen taholta asian lähet~eskus
13788: enemmistö ei edes tahdo antaa asiasta pu- te1ussa vakuutettiin, että täimän mukaan
13789: hua, vaan !keskeyttää keskustelun äänestyk- ka~kissa tutkintoaineissa olisi suomenkielistä
13790: seen, jollaista menettelyä ei valtiopäiväjär- opetusta, nimittäin tämän uuden lakiesityk-
13791: jestys ja •edusikunnan työjärjestys tunne. sen mukaan. Kuinka tämän asian ~aita to-
13792: Kun ed. Ryömä katsoi voiv>ansa syyttää va- dellisuudessa tulisi olemaan, siitä antaa
13793: liokunnan vähemmistöä kaiken tämänkin meille hyvän kuvan taikka hyvän käsityk-
13794: jälkeen siitä, että he !käyttivät valiokun- sen se tulevaisuuden kuva, jonka me täJmän
13795: nassa pitJkiä puheenvuoroja, niin siUoin hän yliopiston suomalaistamisen jälkeen sai-
13796: osoitti tällä lausunnollaan sen, että tämä simme fyysis-matemaattisesta tied~unnasta.
13797: asia tod~lllllkin on sellainen kuin alussa Tämän jälkeen, kun tämä laiki olisi tu1llut
13798: otaksuin sanomwlla, että enemmistö piti la- voimaan, oiisi nimittäin mainitussa tiede-
13799: kiesitystä varmaan tunnossaan niin huo- kunnassa 14 ruotsinkielistä ja 11 suomen-
13800: nona, •ettei sitä voi edes !käydä puolusta- kielistä opettajaa. Eihän, hyvät herrat, ei
13801: maan. Ja sitä varten ei myöskään valio- se yliopisto sillä suomalaistu, että ruotsin-
13802: kunnan enemmistö hwlunnut asiasta asian- kielisiä miehiä pannaan suvmenlkielisille lin-
13803: tuntijoita kuuhla. Ed. Ryömä ·lausui, että joille ja sanotaan: nyt on yliopisto suoma-
13804: tästä asiasta ei saada ensiluoiklk:aista asiaa lainen. Täällä eduskunnassa on tä:llaisesta
13805: millään tavalla. Minäkin olen sitä mieltä, yliopiston suomalaisuudesta aikaisempina
13806: ettei tästä laista siinä muodossa kuin se hal- vuosina esitetty mitä koomill.i:simpia esi-
13807: lituksen esityksessä on, ei siitä tule eikä merkkejä, esitetty esimerkkejä siitä n. s.
13808: saada ensiluokkaista asiaa mitenkään, siUä akateemisesta suomesta, mitä tällaisissa
13809: niin tarllmitustaan vastaamaton se on siihen oloissa Helsingin yliopistossa esitetään.
13810: tarkoitukseen, johon me olemme py11kineet, Ed. Ryömä väitti, että tässä asiassa, kun
13811: että yliopisto suoma:laistutetta:isiin. Ed. on puhe suomen- ja ruotsinkielisten profes-
13812: Ryömä nähdäkseni erehtyi eräissä nume- sorien luvusta, on kysymys hyvin pienestä
13813: roissa, joita hän tääJllä esitti antwmassaan eroavaisuudesta, koSka ed. Linkomieskin an-
13814: lausunnossa. Hän nimittäin lausui, että taisi 16 ruotsinkielistä pro:llessoria ruotsa-
13815: Helsingin yliop~ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan 1ain muuttaminen. 217
13816: ~---- ---~- ~-----
13817:
13818:
13819:
13820:
13821: lai&ta korkeaJkouluopetusta varten, ja halli- Täysistuntoa jatketaan
13822: tuksen esitys tietäisi vain 21. Siis kysymys
13823: kuudesta professorista. Minä pyydän ar- kello 1'8,30.
13824: voisille suuren valliakunnan jäsenille erikoi-
13825: sesti tehostaa tätä asiaa, ettei tämä (Yle val- Puthetta jdhtaa puhemies K a ll i o.
13826: lan totuudenmukainen tä'llainen vertailu,
13827: sillä hallituksen esityksen muika;an tulisi to-
13828: dellisuudessa toimimaan 21 ruotsinkielistä
13829: professoria, lisäksi kaksi kielen puolesta Ilmoitusasia:
13830: ruotsalaista professoria ja lisäJksi 7 seHaista
13831: opettajaa, joilla nylkyisen asemansa vuoksi Suuren valiokunnan puheenjohtaja ja vara-
13832: on oikeus antaa ja vehoUisuus antaa ope- puheenjohtaja.
13833: tusta tällä !kielellä. Näin siis tässä uudessa
13834: yliopistossa tulisi olemaan 30 ruotsinld<elistä P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että suuri va-
13835: professoria edeHeenkin, ellen minä ole ai- liokunta on valinnut puheenjohtajakseen
13836: van perusteellisesti tehnyt laskuvirhettä. ed. Kalliokosken ja varapuheenjohta-
13837: Mutta näin pieniin numeroihin näJhden tus- jakseen ed. Hakkilan.
13838: kin sellainen on ma!hdollista.
13839: Ei suomalaisuuden asia ja yliopiston suo-
13840: ma1aista.minen sillä tule autetuksi, mitä ed. Jatketaan 1) asian l{ä:sittelyä.
13841: Ryömä täällä esitti, että lisättäisiin tulo-
13842: ja menoarvion puitteissa yliopiston määrä- Keskustelu:
13843: rahoja ja näin suomenkielistä opetusta yli-
13844: opistossa. Kyllä me kailkki tiedämme, että Ed. S o i n i n e n: Herra puhemies ! Hal-
13845: tällaisena tiellä tulee hyvin pian selllainen lituksen esitys yliopistokysymyksestä kos-
13846: ;raja vastaan, jonka ylitse ei voitda enää kee suomalaista väestöä yhtä hyvin rab-
13847: mennä. Minä en tahdo kuitenkaan tällä va;an keskuudessa kuin sivistyneittenkin
13848: !kertaa puuttua tähän taloudeHiseen puo- piirissä. Ei olle yhdentekevää, millä tavoin
13849: leen lähemmin (Ed. Lohi: Ajan säästämi- kysymys on ra tlkaista va. Maan korikein
13850: seksi!). Ajan säillistämiseksi, että pääsemme opetus palvelee suurimmalta osaltaan kan-
13851: päivällise~le. Minä jätän tämän asian va- s,akunnan tarpeita. Virkamiehet, jotka yili-
13852: laisemisen suuren valioikunnan jäsenille opistosta läihtevät, ne ovat kansaa varten.
13853: iltaan. Tämän vuoksi suomalainen väestö myöskin
13854: maaseudutla seuraa hyvin läheltä yliopisto-
13855: P u h e m i e s : Eduskunnan istunto kes- kysymystä. Kun ylimää.räisille va:ltiopäi-
13856: keytetään ja jatketaan sitä tänään kello ville lähdin, kaikkialla sateli kysymyksiä,
13857: 18,30. miten maa:laisEitto suhtautuu nyt tässä vai-
13858: heessa asiaan. Kansalla on tiedossa, että
13859: heillä ei ole kaikista ponnistuksista ihudli-
13860: matta vielä suomalailsta yliopistoa, jota se
13861: on odottanut ja jota se toivoo, vaiktkakin
13862: Puheenvuoron saatuaa.n 'lausuu
13863: aloitteita on eri aikoina vafltion yliopis-
13864: ton suomalaiskansalliseksi muodostamiseksi
13865: Ed. E s t l a n d e r: Suuren vaiiokunnan tehty. Kyselyihin ja tiedusteluihin tieten-
13866: jäseniä pyydetään heti, kun täysistunto kin vastasin, että mikäli se meistä maalais-
13867: keskeytyy, kokoontumaan puheenj,dhtajan liittolaisista riippuu, teemme kaikkemme
13868: vaalia varten. jouduttaalksemme asian ratkaisua siten, että
13869: saadaan suomalainen yliopisto maahamme.
13870: Stora utskottets medlemmar behagade Kun haHituksen esityksen pohjalla emme
13871: omedelbart, då ajournering av plenum sker, voi kansan vaatimuksia täyttää, emme tie-
13872: samllas för val av ordförande. tenkään voi Ollila sitä hyväksymässä mu-
13873: kana.
13874: Täysistunto keskeytetään kello 17. Kun olen ottanut näin suuressa kysy-
13875: myksessä puheenvuoron, voinee joku aja-
13876: tella, että yliopistokysymysten !käsittely
13877:
13878: 28
13879: 218 Kes~kiviikf!roll'a '213 p. tamm1i!kuuta 1'935.
13880: - - - - - - ' - - - - - ' - - - - - - - - - - - - - - - - ----------
13881:
13882:
13883: kuuluisi rukateemikoille ·eikä maaUikoil1e. Suomen kansalle suomalainen yliopisto. Jos
13884: Kun kuitenkin tässä maassa on kaikille tahdotaan säästää yliopisto repiviltä risti-
13885: kansanaineksille selvinnyt tietoisuus suu- riidoilta, säästää se j.outumasta repivien
13886: rista kansallisista tehtävistään sekä suo- taistelujen alaiseksi, täytyy pitää siitä
13887: malaiskansallisen sivistyksen luomisesta ja huoli, että Suomen kansa tuntee sen omak-
13888: edelleen kehittämisestä, niin mielestäni ei seen. Meistä maalaisista ja yleensä maan-
13889: olisi oikein, jos siitä työstä jäisivät maal- viljelijöistä on sanottu, että me emme kä-
13890: li~ot pois. Sillä asianlaitahan on niin, että sitä yliopistoasioita, emmekä siis ytliopiston
13891: jokaisen maan arvovalta ja mwhtavuus riip- kielikysymystä. Kun näin väitetään, niin
13892: puu sen sivistyneistön kyvykkyydestä, si- minun puolestani täytyy sanoa, että väite
13893: vistyneistön on ja tulee oUa elimellinen osa on sekä oikea että väärä, mutta ennen-
13894: kansaa, sillä vasta kansan syvien rivien ja kaikkea se on väärä. Sil'Lä kun kysymyk-
13895: sivistyneistön yhteisymmärrys ja siitä joh- sessä on Suomen kansan oma kieli, suomen-
13896: tuva yhteistyö takaa valtakunnalle tulevai- kieli, tll>män Suomen kansakunnan oma
13897: suuden valtaJkuntana. On monien vuosi- kansalliskieli, niin tämä on asia, jonka jo-
13898: satojen kuluessa, joista olemme historiasta kainen valveutunut kansalainen ymmär-
13899: lukeneet, kansamme saanut jatkuvasti elää tää, jonka puo'lesta hänellä on pyhä vel-
13900: ha1hottavan asemassa. Vieraat kansat ovat vollisuus taisteNa voimiensa mukaan. Tä,ssä
13901: määränneet sen sekä sisäisistä että ulkonai- kamppailussa ei yksikään asian puolesta
13902: sista asioista ja kohta'loista enemmän tai taistelij.a ole arvoton, sanoivatpa vastusta-
13903: vähemmän ·omia etuja s~lmäl'lä pitäen ja jat mitä tahansa, sillä kun kansakunta ot-
13904: enemmän tai vähemmän unO'htaen Suoimen telee oman kansalliskielensä oikeuden puo-
13905: kansan edut. Suomen kansaa on kuitenkin lesta, on se suurta ja jaloa. Juuri Suomen
13906: aina ja kautta aikojen el&hdyttänyt tietoi- talonpoika jos kukaan tuntee sen sorretun
13907: nen itsenäisyyden kaipuu, se on kyennyt- aseman, jossa kansa'l.Qiskielemme on vuosi-
13908: kin luomaan oman kansallisen sivistyksen satoja olllut. S·e tuntee selvästi sen rasit-
13909: sekä riippumattoman valtakunnan. Tämä tavan ikeen, joka kymmenien sukupolvien
13910: osoittaa, että Suomen kansa on elinkelpoi- aikana on sen hartioita painanut. Vieras-
13911: nen. Kun kuitenkin on vieiä. toistaiseksi kielinen ja vierasmielinen virkamiesluokka
13912: niin, että V•altion yliopisto ei tunnustaudu on kohdellut Suomen ta1onpoikaisluokkaa
13913: kansallisten pyrkimysten aktiiviseksi johto- lievimmin sanoen ylimielisesti ja halveksi-
13914: eiimeksi, niin vuosisatainen itsenäisyysaja- vasti, ja juuri tämä virkamiehistö on ruot-
13915: tus on osalta vie'lä toteuttamatta. Sovinndl- salai~enkisen yliopistQIIIlme kasvattama.
13916: lisuus, jota pitäisin kaikessa pääasiana, eri- Mutta nyt on tullut aika, jolloin meikin
13917: toten llainsäädäntötyössä, niin myöskin saamme sanoa sanamme, jolloin mekin
13918: tä,ssä asiassa on mielestäni vain sikäli saa- saamme tuoda julki, mitä meidän sielus-
13919: vutettavissa, ·että yliopistoasian ympärillä samme liikkuu, ja me tahdomme myös sa-
13920: sähköistynyt taisteilu ja hankaukset poiste- noa, mitä ajattelemme. Se on lyhyesti
13921: taan ja koetetaan saada loppumaan. Tätä ja selvästi: pidämme tinkimättömästi kiinni
13922: tulosta tuskin saadaan t&män hallituksen siitä perusajatuksesta, ·että Suomessa tulee
13923: esitylksen pölhjalla. Kun en ole y;liopisto- olla puhtaasti suomalainen va:ltion y'li-
13924: asiassa .asiantuntija, en yritä nume1.1oi'lla opisto. Tämä on kansakunnan terveen ke-
13925: todistaa lakiehdotuksen kohtuuttomuutta. hityksen välttämätön ehto eikä tästä voi
13926: Olen tahtonut tuoda kumminkin esille, että perääntyä tuumaaJkaan. Tämä selvä kan-
13927: kansa ulkopuolella yliopistoakin terveellä nanotto on Suomen talonpojan pyhä veil-
13928: vaistonaan seuraa, mistä nyt on kysymys. vollisuus, mutta jos yhä edelleen väitetään,
13929: He käsittävät, että yliopisto ei ole ylioppi- että me emme tätä asiaa ymmärrä emmekä
13930: laille eikä Suomen kansalle vieilä aiv,an oma, voi ymmärtää, niin me vetoamme sellaisiin
13931: minkä vuoksi .on kansankin talholta välilli- henkilöilllin, jotka varmasti ymmärtävät tai
13932: sesti pidettävä Ilmoita ja edustajiensa ovat ymmärtäneet. Sellainen on esim. suur-
13933: kautta välittömästi siitä, että se tu'lee täy- miehemme J. V. Sne'ilman. Sneliman o1i
13934: delllisesti sopusointuun kansan elämän j,a yliopiston professori tunnetusti selkä tun-
13935: varatimusten kanssa. Jos meidän yliopis- nustetusti viisas mies. Kun me tässä asiassa
13936: tomme järjestysmuotoa miiJ.:loin muutetaan, turvaudumme Snelilmaniin, niin jokaisen
13937: olisi se niin tehtävä, että siitä avautuisi järkeväm. ihmisen on ·myönnettävä, että
13938: Helsingin yliopirston järjestys'muodon perusteita 'ko,skevan 1ain muuttaminen. 219
13939:
13940: olemme hyvän asiantuntijan seurassa. Tämä on Suomen kansakunnan tehtävä.
13941: Snellman:hlla oli aina yliopiston suomalais- Sen vuoksi myös meidän tulee huolehtia
13942: tamisesta selvä kanta: Helsingin yliopiston siitä, että vuoden 1940 yliopistojuhla voi-
13943: suoma:lajskansaHinen henki, selvä suomalai- daan viettää tosisuomarlaisessa hengessä,
13944: nen mieli ja kieli. Esim. professorina ol- s. o. : että on pidettävä huoii siitä, että sii-
13945: lessaan hän vuonna 1856 kirjoitti, ,että hen mennessä valtionyliopistomme on täy-
13946: opetusta ja lainkäyttöä voidaan paikalli- sin suomwlainen.
13947: sesti hoitaa kyllä kahdellakin kielellä eri Tä1lä tavo1n me Suomen talonpojat käsi-
13948: väestöryhmiä varten, mu'tta että yliopisto- trumme yliopistoasian ja tehtävän. Näin
13949: opetuksessa, ylemmässä hallinnossa ja kor- me yliopistoa ymmärrämme. Kun lähe-
13950: keimman oikeusasteen lainkäytössä ei hevin tämme tänne poikiamme ja tyttäriämme,
13951: voida ikäyttää kahta kieltä. Ja muutamia niin me tarkoitamme sHlä sitä, että heistä
13952: vuosia myöhemmin hän todisti, että He'l- pitää tulla suomalaiskansallisia ikansalaisia
13953: singin yl1opisto epäkansallisena laitoksena sellaisia, joilla on suomenkieli ja suoma...
13954: oli kelvoton täyttämään ju'lkista tehtä- lainen mieli ja että ovat yliopistossa käy-
13955: väänsä. Hän nimenomaan sanoi, että kun tyään entistä rakkaammiksi nämä asiat
13956: yliopisto ei ole sen henkisen liikkeen jo!hta- heiHe tuB:eet. Ja me tarkoitarmme tällä
13957: jana, jdka on temmannut mukaansa koko myös sitä, että yliopiston tulee olla kansal-
13958: kansan, ja kun siitä johtuneet uudistuk- listen pyrkimysten kärkenä. Vain tällainen
13959: set etenevät yliopiston toiminnasta riippu- yhteisymmärtämys ja yhteistoiminta mei-
13960: matta ja yliopisto vasta jälkeenpäin sen dän käsittääJksemme johtaa hyvään loppu-
13961: ympärillä tapahtuneen muutoksen väkisin tulokseen koko kansakunnan ja maan on-
13962: pakottamana vrastahakoisesti kulkee virran neiksi. Tämä on juuri se puoli meidän
13963: mukana, niin se on luopunut tE!htävästään, mielestämme, kaikkein twrkein yliopistoky-
13964: sen kansallinen voimattomuus tulee johta- syrnyksestä, jon'ka me uskomme tajua-
13965: maan sen tieteelliseen rappeutumiseen. va:mme; sen vuoksi me myös parhaamme
13966: Näin sanoi suuri ajatte'lijamme. mukaan haluamme yliiopistoasian käsitte-
13967: Kun Helsingin yliopisto va[mistautui lyyn osaUistua.
13968: viettämään 200-,vuotismuistoaan vuonna Täällä on tietysti seHaisia henkilöitä,
13969: 1840, Snellman ulkomailta käsin !kirjoitti jotka väittävät, että yliopisto on puhtaasti,
13970: suomalaisille ystävilleen, jotka jännitty- tai ainakin ennen kaikkea tieteellinen
13971: neinä odottivat tätä juhlatilaisuutta, että laitos, jolla ei ole juuri mitään tekemistä
13972: yliopistojuhlien vietto on hautajaisissa kansallisten asioiden kanssa. Mutta tällai-
13973: tanssimista, sHlä se ei liikuta suomalaista sissa väitteissä on vain murto-osa totta.
13974: talonpoikaa lainkaan. Ja minun täytyy sa- Luotamme tässäkin Snellmaniin, joka on
13975: noa, että jos viiden vuoden päästä valtion todistanut, että yleismaallinen tiede on syn~
13976: yliopistomme taas viettäessään juhilaansa, tynyt ainoastaan lujasti liittyneenä kan-
13977: 300-vuotisjuMaansa, on kansalle yhtä vie- salliseen tieteeseen. Vain sillä tavoin kes-
13978: ras, kuin se täUä haavaa suurelta osalta tävä yleismaallinen tiede on mahdollinen,
13979: tuntuu olevan ja sellaisena, jommoisena että kukin kansa ja kansakunta antaa par-
13980: sitä eduskunnan enemmistön taholta yri- haintansa omaan yhteiseen rakennukseen, se
13981: tetään ede'lleen pitää, niin siHoin v. 1940 on, yleismaallista tiedettä ei muulla tavoin
13982: on SneLlmaniin yhtyen myös todistettava: voi syntyäkään, ja jos syntyykin, niin sillä
13983: teidän juhlanne 'ovat !hautajaisissa tanssi- ei ole mitään kestävää rpoihjaa, se on, se ei
13984: mista. Sillä jos Suomen kansa ~ei vieläkään merkitse mitään. Siis näin kiinteässä ja eli-
13985: edes vuoteen 1940 mennessä saa suomen- mellisessä yhteydessä QIVat kansallinen yli-
13986: kielistä valtion yliopistoa itselleen, ni~n opisto ja yleismaallinen tiede. Snellman-
13987: totta totisesti asiat ovat hullusti ja on ai- kin sranoo eräässä kirjeessään, että tiede
13988: ihetta epäiHä, tokko tästä kansasta tulee ja taide ovat kansaikunnan elämän mitä
13989: koskaan sen suuren historial'lisen teon suo- voimakkaimpia ilmauksia ja pysyvimpiä
13990: rittajaa, joka sille, jos se edes pyrkii ole- muotoja. Kansakunta, jonka elämä tunne-
13991: maan kansakuntana, luonnonmukaisesti taan tieteen maailmassa, on varma kuole-
13992: !kuuluu. Se tehtävä on, kuten Snellman mattomuudestaan. Mutta tämän kuolemat-
13993: opetti, muodostaa kansa:llisvaltio ja sitä tomuuden se saavuttaa vain kansallisella
13994: tietä saada paikka maailmanhistoriassa. tieteellä. Tiedemiehen työ ennen kaikkea
13995: 220 Keskiviikkona 213' p. tarrmll!iikuuta 1'9'35.
13996: ------------------ ·--------~-----------
13997:
13998:
13999:
14000: on työtä oman kansrukunnan hyväksi, on vaatimus tältä olennaiselta osalta tulisi, jos
14001: työtä ihmiskunnan ihyvruksi. lakiehdotus hyväksytään, toteutetuiksi. ''
14002: Lyhyesti: minun vakaumulkseni on, että Tämä on selvää kieltä, jonka jokainen
14003: meidän valtionyliopistomme on tehtävä täy- ymmärtää. Mutta miten on sitten ymmär-
14004: sin suomalaiseksi. rettävä, kun perustelujen 5 sivuila sano-
14005: taan: ,Huomilota on ollut kiinnitettävä
14006: cEd. I kone n: Herra puhemies! , Kysy- myös siihen vaatimukseen, että ruotsin-
14007: mys Helsingin yliopiston järjestysmuodon kielisille ylioppilaille taat'taisiin oikeus suo-
14008: perusteiden muuttamisesta kuuluu niihin rittaa tutkintonsa, ikuulustelunsa ja kir-
14009: asioihin, joista tavallisen kansanmiehen oEsi jalEset harjoituksensa omalla kieleBään,
14010: säännöllisissä oloissa syytä vain kaikessa mikä ei sisälly hallituksen asiasta viime
14011: hiljaisuudessa muodostaa oma mielipiteensä vuonna antamaan esitykseen, mutta mrtä
14012: ja tyytyä sitten painamaan nappia sen mu- perustuslakivaliokunta esityksestä valmista-
14013: ilman, mitä asiassa oikeana pitää.. Tämän massaan mietinnössä pitää kohtuullisena.''
14014: asian esillä olo ei nyt kuitenkaan tapahdu Lain 21 § :ssä sanotaan selvästi: ,Myös
14015: säännöllisessä järjestyksessä, vaan aivan niissä tutkintoaineissa, joissa ei yliopis-
14016: erikoisella tavalla, jonka tal"lkoituksenmu- tossa ole tarjO'lla ruotsinkielistä opetusta,
14017: kaisuudesta ollaan eri mie;ltä. Vieläpä oi- saa ruotsinkielinen oppHas tutkinnoissa,
14018: keusoppineidenkin kesken kiistellään siitä, kuulusteluissa ja kirjallisissa harjoituksissa
14019: onko asian tällainen käsittely edes SOipU- käyttää äidinkieltään, mikäli ei aineen
14020: soinnussa ,perustuslain hengen kanssa. Kun 'laatu toisin vaadi.''
14021: näin on ja ik:un lisäksi tämä kysymys on Kuka toimittaa ruotsinkielisiä tutkin-
14022: jätetty lähes yksinomaisena asiana edus- toja ja kuulusteluja ja kirjallisia harjoi-
14023: kunnan harkittavaksi, joutuu maaHikkokin tuksia suomenkieleHä opetusta annettaessa
14024: pakotetuiksi välittömästi puuttumaan asiaan. tutkintoaineissa, kun suomenkieliseltä tut-
14025: Tutustuessani hallituksen esityJkseen ja sen kijalta ei vastaisuudessa enää vaadittaisi
14026: arvosteluun eduskunnassa ja eduskunnan ruotsinkielen taitoa. Kysyin tätä Toi'Vo
14027: ulkopuolella pyydän tässä esittää omaJkoh- Ikoselta, ,mutt' va:stausta ei." Jätin siis
14028: taisen ajatteluni asiasta mielipiteeni ilmai- näin lyhyeen lain yksityiskolhtaiset pykä-
14029: suna, kun asiaa suureen valiokuntaan eväs- lät ja niiden keskenään sovelluttamisen,
14030: tetään. luottaen herrojen viisauteen selviytyä niistä
14031: Huomautan jo heti alussa, etten kykene kunnialla.
14032: paljoakaan sanomaan lain .eri pykälistä. Pääasia esiHä olevassa yliopistokysymyk-
14033: Ne näyttävä;t vaativan verrattain pitkälle sessä on siinä, asetutaanko yksikielisen suo-
14034: kehitettyä ajattelemisen taitoa, ennenkuin malaisen yliopiston kannalle, vai pid€-
14035: niitä voi ymmärtää. Sanotaanihan hanituk- täänkö edelleen kiinni tk:ak:sikielisestä Yli-
14036: sen esityksen perusteluissa sivulla 4 m. m.: opistosta. Tämän periaatteen sivussa aio-
14037: ,Ehdotus täyttää yliopiston suomalaista- taan haHituksen esityksen mukais:esti kuin
14038: misvaatimulksen myös opettajiin näfuden. ohimennen ratkaista myös osa;kuntakysy-
14039: Voimassa olevan lain mukaan vaaditaan mys. Osakuntaan kuulumisen vapaaehtoi-
14040: kaikilta yliopiston opettajilta molempien suuden olisi vielä voinut jotenkin ymmär-
14041: kotimaisten kielten taito, niiltä opettajilta, tää, jos osakuntaan kuulumattomuus ei
14042: jo1Jka suo-rittavat varsinaisen opetustehtä- olisi tietänyt mitään taioude~lisia helpotuk-
14043: vänsä suomeksi, sellainen taito ruotsi!nlkie- sia opiskelijoille, jolloin se olisi muodostu-
14044: lessä, että he srllä kykenevät antamaan ope- nut enemmän periaa'tekysymytkseksi. Nyt
14045: tusta ja hoitamaan tutkintoja. Hallituk- sen sijaan perustuslakivaliokunnan ehdot-
14046: sen esitykseen sisäityvän lakiehdotuksen tamassa muodossa on siitä tullut taloudelli-
14047: mukaan ei yliopiston sUJomerukielisiltä opet- nen kysymys, jolla aiotaan kertakaikkiaan
14048: tajilta vaadittai!si enää ruotsinkielen tai- ihävittää osakunta:laitos. Asia Dn mie~estäni
14049: toa. Voida:an siis sanoa'' - lisätään perus- likipitäen verrattavissa tapautk:seen, jO".,sa
14050: teluissa - ,että hallituksen ehdottarua yli- jokin yliopistollinen opinarvo on saavutet-
14051: opiston kieliolojen uudelleen järjestäminen tavissa vapaaehtoisesti joko menemä1lä kuu-
14052: me:rtkitsee puhtaasti suomen'kie'lisen ope- lusteltavaksi tai jäämällä pois, ilmoitta-
14053: tuslinjan perustamista valtiony1iopistoon, malla vain muitta mutJkit'ta haiml!Vansa
14054: joten siis yliöpis1mnme suomaiaistuttamis- saada itselleen tuon opinarvon (Ed. Lehto-
14055: Helsingin yliopi\Ston järjestys'muodon perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 221
14056:
14057: lroski: Aivan eri asia!). Tämä itsessään jättänyt sanansa kokonaan punnitsematta
14058: tärkeä osakuntakysymyskin aiota-an näillä tai !käyttänyt punnitukseen vanhaa ruos-
14059: ,ylimääräisillä'' saattaa kiireellisesti rat- teista kymmenysvaakaa. Jos siis y1ioppi-
14060: kaisuun. · laat käyttävät joitalkin rohkealentoisia lau-
14061: Yliopiston kieliikysymylksestä, yksi- vaiko seita ja voimallisia sanoja, voivat niitten
14062: kaksikielinen on valtion yliopisto meillä lähteet hyvin olla joitain estetiikan luento-
14063: oleva, on prof. K. S. Laurila kirjoittanut tunnilta ja nyt myöhemmin professori Lau-
14064: kirjan, jdka on painettu Va1tioneuvoston ;rilan kirjasesta ,TI.iopiston kielikysymys".
14065: kirjapainossa ja jaettu m. m. eduskunnan Professori Laurila sanoo ikirjasessaan suo-
14066: jäseni!lle. Kun kirjanen sen painopaikasta- malaisen yliopiston ajajista m. m.: ,On
14067: kin päättäen lienee jonkinlainen hrullituk- luonnollista, ettei tällaisten yltiökantain
14068: sen tekojen selvittely- ja puo1ustusasia:kirja, edustajat voi hyvä:ksyä hrullituksen ehdo-
14069: lienee paikallaan sitä seuraten käsitellä nyt tusta enempi kuin he voivat hyväksyä mi-
14070: esillä olevaa asiaa suureen valiokuntaan tään muutwkaan asiaUisten järkiperusteiden
14071: eV'ästettäessä. ja olevien olojen pohjalle rrukentuvaa ehdo-
14072: Kirjasensa sivulla 13 prof. Laurila, ar- tusta." Ja edelleen: ,Jokaisen, joka on
14073: vostellessaan ylioppilaiden eduskunnalle meidän kielikysymystämme vakavasti har-
14074: osoittaman adressin sanamuotoa lausuu, kinnut ja koettanut muodostaa siinä itsel-
14075: että siinä esitettyjen ,ajatust·en uljasta len- leen järki- ja oilkeusperusteisiin nojautuvaa
14076: toa ei ole lamauttanut mikään van!hoille kantaa, e:ilkä ole sokeasti omaksunut joita-
14077: ominainen varovainen harkinta ja käytetty- kin tunnepohjaisia, kiihkoilevia, asiallisesti
14078: jen sanojen merkitJ'Iksen ja 'kantavuuden perustelemattomia iskulauseita, joita on
14079: turhantarkka punnitseminen". Kun tietää, niin herttaisen /helppo huutaa intoilevan
14080: että prof. Laurila trukee itsensä niihin van- lauman mukana tarvitsematta itsekään tie-
14081: hoihin ja viisaihin, jotka käyttävät vas- tää, mitä ne oikeastaan sisältävät, - joikai-
14082: tustajastaankin kultavaa'a1la punnittuja sen sellaisen henkilön täytyy tietää ja tun-
14083: sanoja, on mielenkiintoista jo tältälkin kan- nustaa, että E. N. Setälä on täNä hetkellä
14084: nalta tutustua hänen esitykseensä. Senhän Suomessa pätevin henkilö 'laatimaan ~hd~
14085: tietysti pitäisi kailkella arvoikikuudella koh- tusta yliopiston kieliolojen järjestelyksi.
14086: della toisella, täysin suomalaisella 'kannalla Hän on niitä aniharvoja, joilta on selvästi ja
14087: olevia;kin. Mutta antrukaamme ihänen it- johdonmukaisesti läpiajateltu asia- ja jäiiki-
14088: sensä tässä yliopistoasiassa puhua. perusteisiin nojautuva kanta kieli!kysymyk-
14089: Ensimmäiseksi, mikä lienee kirjasen tar- sissä. Täanä kanta on vielä pysynyt olennai-
14090: koituskin, hän ryhtyy puolustamaan hal- sesti samana halki vuosi:kyrrnmenien ja Se-
14091: lituksen ehdotusta siihen kohdistuneilta ar- tälä on noudattanut ja käytännössä toteutta-
14092: vosteluilta. Moitittuaan kielteisiä arvoste- nut sitä johdonmukaisesti m. m. kieElain-
14093: luja hän jatkaa: , Tällaista arvostelua saat- säädännössämme, jonka varsinainen luoja
14094: toi odottaalkin niiden •piirien taholta, jotka E. N. Setälä tunnetusti on.'' Tässä siis
14095: jäiikiharkinnan ja asialliset perusteet si- kaikki ne, jotka eivät hyväksy meidän ny-
14096: vuuttaen ovat yliopistoasiassa omaksuneet kyistä kielilainsäädäntöämme alkaen onnet-
14097: joitakin soikean kiihk:oilun sanelemia yltiö- tomasta hallitusmuodon 14 § :stä, leimataan
14098: vaatimuksia ja niiden pohjalta lähtien tuo- jä:r.ki- ja oikeuspohjaa vailla olev:ilksi, so-
14099: mitsevat 'kelvottomaksi jokaisen järjestelyn, keasti ki:i:hkoilevi'ksi, asioista tietämättömiksi
14100: joka ei näitä y1tiövaatimuksia täytä." Ne laumaihmisiksi ja professori Setälä, kieli-
14101: piirit, jonka siis ·vaativat yliopiston täydel- lainsäädäntönune luoja, koroitetaan melkein
14102: [istä suomalaistamista, ovat kirjoittajan pyhimyskorokkeellle, jonlka ehdotuksia yli-
14103: mielestä sivuuttaneet järkiharkinnan ja elä- opiston kieliolojen järjestelyksi tuSkin on
14104: vät sokean kiihlkon vallassa. Jos nuoret lupa arvostella muuta !kuin puolella suulla.
14105: ylioppilaat adressissaan eivät ehkä ole aina Hallituksen asiamies, professori Laurila,
14106: tunnontaiikkaan punninneet&aan jokaista kehuu toimeksiantajansa ehdotuksen suo-
14107: sanaansa, josta siitäJkin voidaan Ollla eri menikielisen opetuksen kannalta aivan täysin
14108: mieliä herra professorin !kanssa, niin kaik- riittäväiksi. Hän tölvää täysin suomalaista
14109: kein vähimmän niitä näyttää punninneen yliopistoa vaativia seuraavin todistuksin:
14110: arvostelija itse. A~ku jo viittaa siilhen, ,Kun näin on laita, ilmaisevat ne, joita
14111: kuin herra kaunotieteiden professori olisi tämä yliopiston positiivinen suomalaistami-
14112: 222 Keskivii'kkona 213' p. ta1mmilkuuta 1'9'35.
14113: -------------------------- ------------------------------
14114: nen ei tyydytä, ettei heille olekaan pääasia rinta '1oukkausta suomalaisia, suoma:laismie-
14115: suomrulaisen sivistyksen myönteinen edistä- lisiä p:vofessoreita ja ylioppiiaita kohtaan.
14116: minen ja rakentaminen ja täyden vapauden Ei näin ollen ole ihmettelemistä siinä, että
14117: turvaaminen tätä tarkoittavalle työlle, niin ne ylioppilaat, joihin syytökset ovat kohdis-
14118: yliopistossa kuin muuallakin, vaan heille on tuneet, ovat hieman menettäneet malttiaan
14119: tässä pääasiana jotkut negatiiviset päämää" ja ryhtyneet telkoihin, joita ei voi hyvä:ksyä.
14120: rät. Mitkä ne päämäärät ovat, sehän on jo Käsitellessään niitä syitä, joilla suomalai-
14121: vuosien kuluessa lulkemattomia kertoja huu- sella ta:hoHa vaaditaan ruotsinkielisen ope-
14122: dettu suoraan julki ja nyt uudelleen halli- tuksen poistaanista yliopistosta, tekee kir-
14123: tuksen ehdotuksen johdosta pidetyissä kan- joittaja ihmeellisiä johtopäätöksiä. Vai
14124: sa:laisk(jkouksissa sekä sanomalehdissä ja mitä sanotaan seuraavastakin, kun kirjoit-
14125: eduskunnassakin toistettu. Yliopiston suo- taja huudahtaa (Vasemmalta: Lue 'koko
14126: mrulaistaminen me:vkitsee näille piireille en- kirja!) - ei tästä tule vielä montaikaan
14127: nen kaikkea sitä" -- lausuu kirjoittaja -- ,prosenttia luetuksi - ,Yhtenä perusteena
14128: ,ettei Suomen valtion yliopistossa saa an- yliopiston täydellisen suomalaistamisen puo-
14129: taa mitään ruotsinikiel1stä opetusta siellä lesta on viitattu m. m. siihen seikkaan, ettei
14130: yhäkin tuhatlukuisena joukkona opiskele- missään muualla maai'lmassa, paria mitä-
14131: 'Ville ruotsinkielisille ja ruotsalaisista kou- töntä poikkeusta lukuunottamatta, enää ole
14132: luista tulleille ylioppilaille. Näitten piirien kaiksikielisiä yliopistoja", ja kirjoittaja
14133: mielestä ei näytä olevan niinkään tärkeää'' huudahtaa: ,Niinkuin se olisi jokin pe-
14134: --siis aitosuomalaisten mielestä-- ,että yli- ruste! Vielä vähemminhän missään muualla
14135: opistossa tehdään voimaperäistä, positiivista maailmassa on puhtaastaan suomenkielistä
14136: työtä suoma:laisen sivistyksen kohottamiseksi yliopistoa. Jos kerran tänne Suomeen ei
14137: ja kehittämiseksi ja että yliopiston sekä saa laittaa opetustoimen alalla mitään sel-
14138: opettaj:hlla että oppilailla on sellaiseen työ- laista, mitä ei ole muualla maailmassa, niin
14139: hön esteetön tilaisuus. Tämä seikka, minkä silloinhan tänne ikaMista vähiten saisi
14140: lkuite:n:k:in kai pitäisi olla pääasia, tavalli- perustaa puhtaastaan suomenkielisen yli-
14141: sesti kevyesti sivuutetaan. Sen sijaan näy- opiston. Mutta nyt juuri ne samat hen-
14142: tään pitävän tär1keimpänä, ettei vain maan kilöt ja piirit", jatkaa kirjoittaja, ,jotka
14143: ruotsalaisella väestöllä olisi minkäänlaista vetoavat tuohon perusteeseen sillä tukeak-
14144: tilaisuutta saada ,valtion yliopistossa oma- seen ruotsinkielisen yliopisto--opetuksen
14145: kielistä opetusta ja siten kehittää omaa poistamista, ovat innokkaimpina vaatimaan
14146: sivistysmuotoansa. Huomiota ei siis kohdis- Suomeen puhtaastaan suomerukielistä yli-
14147: teta oman suomenkielisen sivistystyön te- opistoa, jollaista ei ole missään muualla.
14148: hostamiseen vaan toisen kieliryhmän sivis- Ja tätä myönteistä vaatimustaan he perus-
14149: tystyön ehkäisem~seen. Vain tätä puhtaas- televat etusijassa juuri samalla syyllä, jolla
14150: taan kielteistä, ehkäisevää toimintaa näy- he perustelivat äskeistä kielteistä vaatimus-
14151: tään noissa piireissä pidettävän suomailai- taan, nim. sillä - että suomenkielistä yli-
14152: suuden työnä. Näillä tahoilla on jo kauan opistoa ei ole missään muualla maailmassa.''
14153: ollut sotahuutona vaatimus, että valtion yli- ,Näyttää siltä" - kirjoittajan mielestä --
14154: opisto on täydellisesti suomalaistettava. Ja ,kuin tässä olisi hienoinen ristiriita perus-
14155: yliopiston täydellisellä suomalaistamisella teluissa, kun nim. 'kaksikielistä yliopistoa
14156: tarkoitetaan tällöin - siitä ei ole kenen- vastustetaan sillä syyllä, ettei sellaista ole
14157: kään tarvinnut jäädä epätietoiseksi - ni- missään muualla maailmassa, mutta yksi-
14158: menomaan kaiken ruotsinkielisen opetulksen kielistä suomrulaist'a yliopistoa vaaditaan
14159: poistamista valtion yliopistosta." Vai ei juuri etusijassa sen takia, ettei sellaista
14160: suomalaista yliopistoa ajaville piireille ole- ennestään ole missään muualla maail-
14161: kaan pääasia suomalaisen sivistyiksen myön- massa!''
14162: teinen edistäminen ja ra:kentaminen! Vai Kun siis missään maailmassa ei ole kaksi-
14163: ei täysin suomalaista yliopistoa vaativat yli- kielisiä yliopistoja, vaikka lka:ksi- ja useam-
14164: opiston professorit ja ylioppilaat pidä ol- pilkielisiä valtakuntia on jos kuinka paljon,
14165: lenkaan tärkeänä, että yliopistossa tehdään niin tämä ei riitä professori Laurilalle to-
14166: voimaperäistä, positiivista työtä suomalai- distuskap:paleeksi täillaisen laitoksen mah-
14167: sen sivistyksen kohottamiseksi ja kehittämi- dottomuudesta myös meillä, vaan hän sa-
14168: seksi! Tällainen kirjoittelu on mitä suu- noa pamauttaa, ettei muua:lla maailmassa
14169: Helsingin yliopi·ston järjestysmuodon perusteita 'ko·skevan 1ain muuttaminen. 223
14170:
14171: ole suomalaistrukaan yliopistoa. Meillä siis opisto-opetusta ei ole annettava muualla
14172: menestyy 'kaksikielinen yliopisto, vailkka- kuin Helsingin yliopistossa, on kirjoittajan
14173: kaan se ei muualla menesty, on professori mielipide katsoipa hän asiaa ruotsalaisten
14174: Laurilan mielipide ja lisäksi: ellei tällai- tai suomalaisten kannalta. Taloudellisesti
14175: nen kaksikielinen täällä ole paikallaan, ei on mahdotonta perustrua toista yliopistoa
14176: myöskään puhtaasti suomenkielinen, koska Helsinkiin. Ja Turun Akatemia, jos se
14177: ei sellaista ole missään muualla maailmassa. suostuisi ottamaan va;staan valtion kanna-
14178: On se:kin logiikkaa! Kauniisti !kenties sa- tusta, tulisi kasvattamruan mieleltään ja
14179: nottu, mutta liian vähän ajatusta sisälltävä. hengeltään ruotsalaista virkamiehistöä. Näin
14180: Hallitus olisi kaiketi ollut onnellisempi, jos kuvailee Turun _A,katemian mailldoUisuuk-
14181: esityksensä puolustajaksi olisi saanut esim. sia ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen an-
14182: viisaustieteen professorin eikä kauneustie- tajana hallitUJksen esityksen puolustaja sa-
14183: teen professorin. noessaan: ,Tietysti useimmat ruotsinkieli-
14184: Kirjoittaessaan yliopistokysymyksen ta- set ylioppilaat tulisivat tämänkin jäl:keen
14185: loudellisesta puolesta tarttuu kirjoittaja opiskelemaan jonlkin aikaa suomenkielisessä
14186: erääseen kohtaan ylioppilaiden eduslkun- valtion yliopistossa ja ika:i:kkein useimmat
14187: nal'le osoittamasta adressista ja vetää siitä suorittamaan ainaJkin loppututkintonsa
14188: sellaiset johtopäätökset, että kai:kki suomen- siellä. Tietysti !he tulisivat myös hankki-
14189: kielistä yliopistoa 'Vaativat eivät sallisi ol- maan itselleen täydellisen suomenkielen-
14190: lenkaan valtion varoilla tukea ruotsalaista taidon, senhän useimmat heistä hankkivat
14191: yliopisto-opetusta ja muistuttaa hallitus- jo nyt, sillä eivät he tyydy pyrkimään
14192: muodon 14 § :stä. TaloudeNisista suhteista virkamiehiksi vain ruotsalaisaluei'lle, eikä-
14193: kirjoittaja - käyttääksemme hänen omia hän siellä olisi heille !läheskään kaikille
14194: sanojaan- näyttää voivansa iloisesti asettua 'tilaakaan, vaan ihe pyrikivät koko maan pal-
14195: kokonaan tietämättömäJksi siitä, että ruot- velukseen ja ennen tltaik:kea luonnollisesti
14196: salaisille on tarjottu V'altion kannatusta yli- ,piällysmiehen'' paikoi'lle, j ommoiset ovat
14197: opistokysymyksensä järjestämiseksi suh- vain täysin suomentaitoisten saatavissa.
14198: teessa heidän lukumääräänsä. Että he tästä Mutta jos heidän oma kielensä ja he itse
14199: ,samanlaisten perusteiden mulkaari.'' kuu- sen mukana vieraskielisinä muukalaisina
14200: luvasta osuudesta ovat kieltäytyneet ja vaa- on karkoitettu vwltionyliopistosta ja he eris-
14201: tivat säilytettävä:ksi nykyistä suhteetto- tyshenkisessä ruotsalaisuuden akatemiassa
14202: muutta, siitä ei herra professorilla ole mi- ovat saaneet sen hengen mukaisen kasva-
14203: tään muistutettavaa. Päinvastoin esitetään tuJksen, niin he tulevat puhtaastaan suo-
14204: lukuisa määrä esimerkkejä, jotJka perustu- menkielisenkin väestön palveluksessa, oli-
14205: vat kaikki siihen olettamukseen, ettei ha- vatpa Hämeessä, Savossa, Karjalassa tai
14206: luta ollenkaan myöntää varoja ruotsalaista vaik:ka Kajaanin trukana, säilymään mielel-
14207: yliopisto-opetusta varten, jonka päätelmän tään ja hengeltään ruotsa:laisina ja sisäi-
14208: tekoon, kuten sanottu, riittää muutama sesti vieraina sille V'äestölle, jota palvele-
14209: lause ylioppi'laiden adressista. Kun kaikki vat, vaikka puhuisivatkin sen kieltä e<hkä
14210: varat halutaan ottaa enimmistön käytettä- paremmin 'kuin väestö itse. He antavat
14211: väiksi, saa tämä kirjoittajan pyhän suuttu- suomalaiselle väestölle vain sen palveluk-
14212: muksen vallassa huudahtamaan: ,Sellainen sen, mihin laki ja virka heidät suoranai-
14213: on suden jakoa, eikä oikeamielisen ihmi- sesti velvoittaa, mutta eivät tee sen yli
14214: sen!" mitään vapaaehtoisesti ja omasta halusta
14215: Sitä kielipolitii'klkaa, jota yliopiston suo- tuon väestön hyväksi ja sen parhaitten pyr-
14216: malaistamiseksi ja suomalaisen !kansallisval- kimysten edistämiseksi, koslka he eivät ole
14217: tion luomiseksi on yhä enenevässä määrässä sydämen ja rakkauden siteillä kiintyneet
14218: alettu vaatia noudatettavaksi, rinnastaa tuohon kansaan eivätkä niin ollen tunne
14219: professori kauniisti siihen venäläistyttämis- myöskään sen !harrastuksia omikseen, hei-
14220: politiikkaan, jota meillä Bobrikoffin aikana dän omat harrastuksensa ja sydämensä kun
14221: harjoitettiin. Jos siis me järjestämme tä- ovat kiintyneet toisaalle ja he ovat suoma-
14222: hän maahan yhden puhtaasti suomalaisen laisen väestön keskuudessa vain väestölle
14223: yliopiston suomalaista sivistystä vaalimaan, sisäisesti vieraita ,leipäpappeja" ja palk-
14224: niin sekö voidaan rinnastaa bobrikoffilai- kalaisia. Eikä heitä voida millään pakko-
14225: seen sortopolitiililkaan? Ruotsinkielistä yli- keinoilla eikä lain määräyksi'llä tähän yli
14226: 224 Keskivii'kkon'a '213' p. tam>miilkuuta 1'9135.
14227:
14228: virkavelvollisuuksien menevään vapaaehtoi- lisesti monin kerroin enemmän ruotsalaista
14229: seen palvelemansa väestön hyvien pytki- kuin suomalaista yliopisto-opetusta.
14230: mysten edistämiseen velvoittaa. SiNä jos Kun hallituksen ehdotus laiksi muutok-
14231: virkamies pakkokeinoin tällaiseen uhripalve- sista Helsingin yliopiston järjestysmuodon
14232: lukseen ajetaan - mikä ei muuten oilkeus- perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923
14233: valtioissa ole käytännössä mahdollistakaan annettuun lakiin ei tyydytä minua, suosit-
14234: - niin ei se työ silloin enää ole vapaaeh- telen suurelle valiokunnalle perustuslaki-
14235: toista. Jollei se taas ole vapaaehtoista", jat- valiokunnan IV vastalauseessa olevaa hyl-
14236: kaa väittelijä, ,omasta halusta ja harras- käävää kantaa ja siinä olevaa pontta, että
14237: tuksesta lähtevää, niin sillä ei ole mitään hallitus viipymättä antaisi asiasta uuden
14238: merlkitystä. Tällainen kylmää pykäläpal- esityksen, joka rakentuu sille pohjalle, että
14239: velusta suorittava, palvelemallensa väestölle Helsingin yliopisto muutetaan täysin suo-
14240: ja sen harrastuksille sisäisesti vieras va:i:kka menkieliseksi.
14241: kuinkakin hyvin sen kieltä osaava virka- Tällaisen päätäksen, jos eduskunta sii-
14242: miehistö ja sivistyneistö ei ensinkään täytä hen menisi, ei tarvitsisi vieJä merkitä suin-
14243: sitä korkeampaa tehtävää, mikä virkamie- kaan mitään ristiriitaa hallituksen ja edus-
14244: histöllä ja sivistyneistöHä yleensä on 'kan- kunnan välillä. Ei se olisi myösikään mi-
14245: san parhaitten harrastusten työintoisena, tään uutta hallitukselle ja eduskunnan
14246: uhrialttiina edistäj,änä ja johto joukkona.'' enemmistölle, jotka nykyään ovat vielä
14247: Tämän esityksen luettuaan täytyy en- kaksikielisen yliopiston kannalla. Pikem-
14248: silffiikin kysyä, onko :i:kuisrksi ajoiksi sää- minikin tämä muutos osoittaisi hallituksen
14249: detty, että ruotsalaisen väestön keskuudesta pysyvän uskollisena entisille ta'Voilleen,
14250: täytyy nousta niin paljon virkamiehiä, jotka ovat tuottaneet taas puolestaan tyy-
14251: etteivät ne voi kaikki saada paikkoja ruot- dytystä k01ko maan väestölle tai ainakin
14252: salaisen väestön keskuudessa vaan niitä on sen enemmistölle. Mainitsen pari valai-
14253: sijoitettava Hämeeseen, Karjalaan, Kajaa- sevaa esimerkkiä. Nykyisen eduskunnan
14254: niin, yksinpä SavoonJkin, josta kulkupuheit- lkokoonnuttua tehtiin maalaisliiton taholta
14255: ten mukaan pitäisi riittää ,piällysmiehiä" ehdotus kultaehdon poistamisesta maanvil-
14256: jo muuallekin. Omasta puolestani luulen, jelijäin lainoista ja vastuun siirtämisestä
14257: että ne, jotka vastaisuudessa maamme ja yhteiskunnalle, se on valtiolle, jolle täm-
14258: sen maalkuntien asioista määräävät, voivat möinen vastuu oikeudenmukaisesti 'kuuluu.
14259: kyHä torjua sen vaaran, ettei joku Turun Mutta eduskunnan enemmistö ja hallitus
14260: Akatemian käynyt viella81Illielinen ja -ihen- varsinkin asettuivat sitä vastustamaan. M. m.
14261: kinen pääse ,leipäpappina" liian 'lihaville rahaministeri kansanomaisella vertauksella
14262: paikoille suomalaisilla seuduilla. Sen puo- höystetyssä puheessaan sanoi tämän olevan
14263: lesta kyllä V'oi prof. Laurila ja haJllitus asian, joka on maihdollista järjestää va:in
14264: rauhassa asettua kannattamaan Turun Aka- vuodeksi kerrallaan. Mutta kun asiassa
14265: temiaa ruotsinJkielisen yliopisto-opetuksen ryhdyttiin tekemään asianmukaista vaJ.ais:-
14266: paikkana. tusta, tuli hallitus vakuutetu~i asian tär-
14267: Mitä taas siihen tulee, että ruotsalaiset keydestä niin suuressa määrässä, että il-
14268: suomalaistuisivat mieleltään ja sydämel- moitti eduskunnan istunnossa saman raha-
14269: tään, jos he saisivat nykyiseen tapaan rii- ministerin kautta, kuten aikaisemminkin,
14270: dellä suomalaisten ylioppilaiden kanssa yh- että tämä on asia, jota ei v<lida; hoitaa
14271: teisen yliopiston >laboratorioissa y. m. samo- vuosittain, vaan se on kerta kaikkiaan jär-
14272: jen seinien sisällä, niin siihen lienee perin jestettävä lopullisesti. Samaa hyvää ke:hi·
14273: vähän toiveita. Näyttäähän esimerkki jo tysmahdollisuutta minä toivon hallitukselle
14274: täältä edus:kunnastakin toista. Ne ruotsa- samoinkuin eduskunnan enemmistöliekin
14275: laiset, jotJka täällä ovat kauimmin olleet, nyt esillä olevassa asiassa siten, että pitäisi
14276: tuskin tuntevat suomenkielisiä edustajia. siirtyä kabikielisen yliopiston kannalta
14277: Ilman pakkoa pelJkällä myöntyväisyydellä yksikielisen yliopiston kannalle. Ja miten
14278: ei suomalaisuus dlisi suinkaan tänä päivänä se oli myös väkijuomaylhtiön voittovarojen
14279: siinä asemassa kuin se nyt on ja ilman lain- jakoasiassa hallituksen kanta sekä wdennä-
14280: säätä;jän pakkoa ei pitkiin aikoihin maan köisesti tulee olemaan eduskunna;n enem-
14281: suomalainen väestö pääsisi siitä alennusti- mistön kanta. Kannan joutui esittelemään
14282: lasta, että 'Valtion varoilla tuetaan suhteel- 'hallituksen 'huumorintajuisin. jäsen edus-
14283: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita 'koskevan l,ain 'muuttaminen. 225
14284:
14285: kunnalle esittäen, että kootaan ra:hat tänne tiin Ayrshire-rotuinen lehmä eikä maatiaista,
14286: pääkaupunkiin yhteen kirstuun, jossa niitä eivät saa vaikuttaa eivätkä toivottavasti
14287: on sitten enemmän yhdessä paikassa ja jatku tämän asian ajamisessa, eivätkä ne,
14288: jaetaan sitten sieltä tarvitseville. Edus- kuten sanottu, saa vaikuttaa mitään myös-
14289: kunnan vähemmistö oli toista mieltä ja kään suuren valiokunnan kannanottoon
14290: perustuslain myöntämällä oikeudella esti asiassa. Miksi sellaiseen yleensä ryhdyttiin-
14291: tämän. Nyt hallitus mietittyään joulun- kään, luulisin johtuvan nuorison liian pal-
14292: pyhät ja rauhanviikon asiaa asiantuntijain josta kirjaviisaudesta, jota elävä elämä ei
14293: kanssa on tullut eduskunnan vähemmistön ole ehtinyt vielä tasoittaa. Esitetäänhän
14294: kannalle ehdottaen varoja jaettavaksi !kun- kirjallisuudessa, m. m. niissä, joita käyte-
14295: nille (Keskustasta: Se on kehityskykyä se!). tään :kaiken todennälkäisyyden mukaan yli-
14296: Voisi jatkaa esimerkkejä hallituksen suu- opistollisina kurssikirjoina, että ajettavat
14297: resta mukautumiskyvystä, joka on saanut asiat on esitettävä, jotta :puhe vaikuttaisi,
14298: asiat mielestäni oikeille raiteille. Mutta hyvin havainnollisesti ja kuvari:kkaasti. Se
14299: riittrukööt nyt nämä pari esimerkkiä, tällä merkitsee, puhuja ei saa rajoittua 'lausu-
14300: kertaa. Samaa mukautumiskykyä toivon maan vain ylimalkaisia, abstraktisia väit-
14301: myös tähän yliopistolaikiin nähden sosiali- teitä, sillä ne yksistään eivät tehoa, eivät
14302: demokraattiselle eduskuntaryhmälle, joka varsinkaan pane tunnetta liikkeelle. Yli-
14303: näissä kahdessa edellisessä on mukautunut, opistollisena viisautena sanotaan, että pu-
14304: ja hallitukselle, niin että siinä suhteessa hujan on aina väitteensä illustreerattava
14305: ne kyllä sopii rinnastaa toistensa kanssa. eli valaistava kuvilla. Hänen on puettava
14306: Voidaanhan asiaan vielä palata, toisin sa- niihin sisältyvä totuus havainnoHisiin ku-
14307: noen näitä esime1.1kkejä voidaan vielä jat- viin, esittämällä yksityistapauksia, vertawk-
14308: kaa, jos tarvitaan, ennen yliopiston suoma- sia, esimerkkejä, joissa tuo ijäinen totuus
14309: laistuttamista, jos se suomaJaistuttaminen ikäänkuin ....
14310: rupeaa kovin hitaasti täällä luistamaan.
14311: Kun allekirjoittanut n. s. laillisuusrinta- Puhemies (koputtaa) : Minä kehoitan
14312: man miehenä vastustaa kaikkea ulkoparla- puhujaa pysymään asiassa.
14313: menttaarista toimintaa, joka kohdistuu pai-
14314: nostuiksena eduskuntaan, en voi jättää va- P u h u j a: Minä olisin tahtonut osoittaa,
14315: littamatta sitä tapausta, joka lehmänpolt- herra puhemies, että tätä asiaa, jota aje-
14316: tamisen muodossa suoritettiin eduskunta- taan myöskin voimakkaasti eduskunnan ul-
14317: talon rappusilla viime sunnuntai-iltana. Ta- kopuolella tarkoituksella vaikuttaa edus-
14318: paus on varmasti yhteydessä nyt !käsitel- kuntaan, että siellä on menty minun mie-
14319: tävänä olevan yliopistolain kanssa. Isän- lestäni sellaisiin liiallisuuksiin, joita edus-
14320: maallisesti innostunut ylioppilasnuoriso on kunnan puolelta on syytä ryhtyä torju-
14321: jollakin vai:kuttav,alla tavalla tahtonut osoit- maan. Mutta i!käänkuin puolustukseiksi
14322: taa mieltään eduskuntaa kohtaan, jonka näille teon suorittajille olisin tahtonut yli-
14323: enemmistö on osoittautunut kylmäksi suo- opistollisesta kurssikirjasta osoittaa, miten
14324: malaisen yliopiston aikaansaamisessa. Kä- siellä keJhoitetaan kuvilla puhumaan josta-
14325: sitykseni mukaan tällaiset ulkoparlament- kin asiasta, jos tahdotaan vaikuttaa ihmis-
14326: taariset teot eivät vie asiaa yhtään eteen- ten, varsinkin yksin:kertaisempien tuntei-
14327: päin ja ovat sellaisina hyljättäviä. Edus- siin. Ja jos nämä nykyiset ylioppilaat nyt,
14328: kunnan on ilman tällaisia kuvaesityksiä jotka ovat ehkä vähän kehittäneet näitä
14329: tiedettävä·, mitä suomalaisen kansan mie- kurssi:kirjoja, ovat sitten polttaneet lehmän
14330: lessä tällä hetkellä liikkuu samoinkuin edus- täällä rappusilla, niin se mahdollisesti ....
14331: kunnan suuren valio:kunnankin, johon asia
14332: täältä nyt lähetetään. Ellei se sitä tiedä, Puh e m i e s (koputtaa) : Kehoitan otta-
14333: on sitä käytävä kansalta kysymässä, joko maan huomioon 'puhemiehen huomautUJksen.
14334: uusilla vaaleilla tai ettei tämä asia sotkeu-
14335: tuisi tai sitä sotkettaisi muihin tärkeisiin P u h u j a: Niin, minun - niin mielen-
14336: kysymyksiin, kansanäänestyksellä tästä kiintoista kuin ·olisikin ollut tästä opuk-
14337: asiasta. Sellaiset lehmänkuvan polttamiset, sesta perustella tämä asia, tämä opus on
14338: joita eivät paljon lievennä sellaiset ilonil- K. S. Laurilan kirja, jonka ylioppilaat
14339: maukset !kuin ed. Soinilla oli, että poltet- ovat ottaneet liian tehokkaasti, - minun
14340:
14341: 29
14342: 226 Keskivii'kkoll'a '213 p. t!llmm'~kuuta 1'9'35.
14343:
14344: täytyy siitä luopua, koska herra puhemies tavalla, jolla ihe ovat täihän mennessä suh-
14345: on siitä kanssani toista mieltä. Minä siis tautuneet, niin ei kieliasiamme tule pääse-
14346: vain totean, että meidän tässä kysymyksessä mään pitkiin aikoihin vielä sille kuuluvaan
14347: niin eduskunnassa kuin eduskunnan uLko- ratkaisuunsa. Sillä vasemmiston kannasta-
14348: puolellakin on ennenkaikkea pysyttävä han oli eduskunnalle vasemmiston taholta
14349: asiallisina eikä ryhdyttävä tällaistrukaan esitetty selvä näyte jo viime joulukuussa,
14350: asiaa millään ulkokohtaisilla kuvien palve- jolloinka käsiteltiin eduskunnassa kielilain
14351: lemisilla tai polttamisilla ajamaan. Loppu. muutoksia ja valtion virkamiehiltä vaadit-
14352: tavaa kielitai•toa. Kun muistelee sitä lau-
14353: Ed. P a k s u j a l k a : Herra puhemies ! suntoa, jonka joulukuussa ed. Tanner
14354: Kun nyt on palautunut eduskunnalle esitti, niin ei voinut jo silloin tulla muu-
14355: (Eduskunnasta: Harvempaan !) takaisin pe- hun tulokseen kuin siihen, että vasemmis-
14356: rustuslaki valiokunnasta hallituksen esitys tosta on kansallistunto ja -henki vielä var-
14357: Helsingin yliopiston suoma•laistamisesta, sin kaukana ja että vasemmiston ta;holla
14358: niin lankeaa valtiopäiväjärjestyksen mu- tullaan vielä edelleenkin kaikissa suomen-
14359: lkaan kaikille kansanedustajille oikeus ar- kielisyyspyrkimyksissä vastustamaan. Ed.
14360: vostella sitä ja lausua myÖskin mielipi- Tannerin silloin täällä esittämä lausunto
14361: teensä siitä kuin myöskin siitä mietinnöstä, teki minulle entistä varmemma!ksi sen, ettei
14362: joilika valiokunta eduskuntaan lähettää. Ja lähiailwina onnellisesti vielä tätä yliopistoa
14363: kun perustuslakivaliokunnan siinä suorit- koskevaa •lainsäädäntöä, joka meillä nytkin
14364: tama työ ja lopputulos on ollut omiaan esillä on, ettei sitä vielä saada parantu-
14365: kiinnittämään eduskunnan (Ed. Swentor- maan (Ed. Colliander: Onko tämä sallit-
14366: zetski: Huomiota!) jäsenten va:kavaa huo- tua~). Ed. Tannerharr nimenomaan sanoi,
14367: miota, niin ollen (Vasemma1ta: Harvem- että suomalaisuus ja kielikysymykset olisi-
14368: min! Harvemmin!) minä pyydän huomaut- f vat asioita, jotka kuuluvat vasta kuuden-
14369: taa ..... nella sijalla käsiteltäviin, että sitä ennen
14370: olisi käytettävä ka~kki eduskunnan työ
14371: Puhemies (koputtaa): Sen huomiota muiden asiain käsittelyyn. Jos nyt näin
14372: \herättävästi hidastelevan tavan johdosta, on, niin en voi tässä yhteydessä olla teke-
14373: millä puhuja esittää lausuntoaan, on minun mättä erästä huomautusta ed. Tannerin
14374: muistutettava, että edustajan tulee esiin- lausuntoon, kun hän puhui kuudenneU.a si-
14375: tyä vakaasti ja arvokkaasti, ja minä kehoi- ja:lla käsiteltävistä asioista ja johon nämä
14376: tan puhujaa ottamaan tämän huomioon. kielikysymyksetkin hänen mielestään ni-
14377: menomaan :kuuluvat. Kyllä ed. Tannerin
14378: Puhuja: Herra pUhemies, sitä minä kansallistunto ja -henki liitelee mielestäni
14379: koetan olLakin, jos minä harvaan luen. - vielä siksi kaukana todellisesta isänmaalli-
14380: Niin ollen en minäkään ole voinut sitä sesta kansanistunnosta ja -'hengestä, että
14381: vaitiollen lähteä tässä sivuuttamaan. joutuu epäilemään jo sitäkin, tuskinpa se
14382: Minä ensinnäkin myönnän, että tämän tulee pysälltymään tämän meidän rak-
14383: esillä olevan hallituksen esityksen pohjalla kaaksi käyneen isänmaamme rajojemme si-
14384: on vaikea luoda sellaista yliopistolakia, säpuolellekaan. Kun ed. Tanner epäili si:t~
14385: jolla todella saataisiin yik:sikielinen Helsin- että tuskinpa tällaiset suomalaisuusajatuk-
14386: gin yliopisto ja jota hallitus ei ole sillä set ovatkaan lähtöi-sin tunkion ääressä työs-
14387: tarkoittanutkaan (Vasemmalta: Opette- kentelevien taholta, vaan että ne ovat eh-
14388: leeko se Paksujalka lukemaan~ -Oikealta: käpä syntyneet akateemikkojen ja johtaja-
14389: Ei saa häiritä puhujaa!). Kun tarkastelee professorien esittäminä, niin jos sitä nyt
14390: perustuslakivaliokunnan mietintöä, niin huo- epäillään, niin ei olisi syytä meillä tähän
14391: maa siinäJkin, että perustus•lakivaliokunnal- väittelyyn, jätetään tämä asia yleisen 'kan-
14392: lakaan ei ole ollut halua lähteä paranta- san ratkaistavaksi, yleisen äänestyiksen
14393: maan tätä esilläolevaa hallituksen esitystä kautta, annetaan kansan yleisen äänestyk-
14394: paremmaksi mitä se mietinnössä tällä het- sen kautta vastata, tah1Jooko se todella,
14395: kellä on. Ei ole helppo Helsingin yliopis- että tähän maahan perustetaan yksikielinen
14396: ton suomalaistua. On tässä myöskin sanot- yliopisto vai tahtooko se säilyttää tämän
14397: tava se, että niin kauan kuin vasemmiston meidän Helsingin yliopistomme sellaise-
14398: talholla suhtaudutaan kielioloihimme sillä naan. Turhaa on eduskunnan puhuja-
14399: Helsingill' yliopi;ston järjestys•muodonJ perusteita 'koskevan l·ain muuttaminen. 227
14400:
14401: lavalta tätä väitettä jatkaa ja jätettäköön tarvittaisiin ja tuskinpa edustaja Tanneria-
14402: nämä akateemikot ja johtajaprofessorit kaan (Vasemmalta: Joko se loppui?) Äll-
14403: syrjään. Minä olen ed. Tannerin kanssa kää hätäilkö. Pitää ·huonommillekin antaa
14404: samaa mieltä, niirrkuin hän aikaisemmassa puheenvuoro (Oikea:lta: Konseptit sekai-
14405: puheenvuorossaan lausui, että meidän olisi sin!). Ei ne niin sekaisin ole.
14406: päästävä näistä kielikysymyksistä ja saa-
14407: tava ne pois eduskunnan työjä-rjestyksestä P u h e m i e s, kun puhuja pitää huomat-
14408: ja että eduskunnalla olisi muidenkin tavasti pitkän tauon: Puhuja on hyvä ja
14409: asiain kanssa riittävästi työtä ja että se jatkaa.
14410: aika joka käytetään vuosittain näiden kieli- Puhu j a: Minä jatJkan. On onnellista,
14411: kysymysten käsittelyyn, että se aika voitai- ettei meillä kuitenkaan niin ole, että meillä
14412: siin käyttää monien tärkeiden taloudellis- löytyy kuitenkin vielä sellaisia, jotka us-
14413: ten 'kysymysten selvittämiseen. kollisesti tahtovat palvella tätä maan pää-
14414: Minä olisin tässä ed. Tannerin kanssa elinkeinoa, myöskin katsovat suomalaisella
14415: samaa mieltä, ellei ed. Tanner pyrkisi sillä mielellä meidän kansantalousrkysymyksiäm-
14416: siihen, että suomenkielelle ei ole myönnet- me ja myöskin tätä esillä olevaa hallituk-
14417: tävä enempää oikeutta, kuin mitä sillä nyt sen esitystä yliopistolai'ksi.
14418: on, ja niin ollen jätettävä vastaiset kieli- Mitä itse tä;hän esillä olevaan asiaan tu-
14419: kysymykset eduskunnan ulkopuolelle. Jos lee ja siihen kuumeiseen 'kiireeseen, jolla
14420: nyt eduskunnan enemmistö tämän esillä- tätä hallituksen esitystä eduskunnassa pää-
14421: olevan lakiehdotuksen hyväksymisellä luu- tökseen koetetaan viedä, niin siinä yhtey-
14422: lee pääsevänsä siihen, että kielikysymykset dessä joutuu suuresti kummeksimaan käy-
14423: eivät tulisi tämän jälkeen lähiaikoina pää- tettyä menettelytapaa, koskapa edustajat
14424: semään eduskunnassa esiin, niin uskon, että ovat oppineet näkemään, että muodollista-
14425: edustajat, jotka ovat olleet tätä mieltä, kin laatua olevat lain muutokset vaativat
14426: myöhemmin tuntevat itsensä siinä ;petty- pwljon pitempiarkaisen käsittelyn kuin
14427: neiksi. Kun suoritetaan esilläolevan lain mitä nyt tässä käytettävänä on saadakseen
14428: eduskunnan ensimmäistä käsittelyä ja eväs- ne asiallisesti käsitellyiksi, puhumattakaan
14429: tetään sitä suureen valiokuntaan suuren täUaisista laeista, joissa on kysymys niin-
14430: valiokunnan h'arkittavaksi, niin on jokai- kin tärkeästä asiasta kuin Helsingin yli-
14431: sella edustajalla oikeus puhemiehen luvalla opiston järjestysmuodon perusteista ja
14432: lausua mielensä siitä. joilla tulisi käsitykseni mukaan olla kauas
14433: Minun tarkoitukseni ei ole se, että lähti- kantava merkitys meidän vastaiseen yli-
14434: sin esillä olevaa esitystä ja siihen ·liittyvää opistotoimintaamme. Myöskin täytyy kum-
14435: perustuslakivaliokunnan mietintöä yksityis- m&sia perustuslakivaiiokunnan työtahtia,
14436: kohtaisemmin maallikkona, kansanedusta- että se on ollut myöskin erinomaisen kii-
14437: jana arvostelemaan - tehtävä, joka kuuluu reellistä ja itsepäistä (Vasemmalta: Puhu~
14438: täällä jo monasti mainituille akateemikoille jalla ei ole kiirettä!) - ei kaikki kerkiä
14439: ja johon riittävästi en kykenekään -, vaan sellaisella vauhdilla - ja tämä siitä huoli-
14440: tarkoituksena on antaa ylimalkainen arvos- matta vai·kka eduskunnassa oli lausuttu va-
14441: telu niistä. Kun tämän lakiesityksen lä- kaa toivomus perustuslakivaliokunnaUe, että
14442: ihetekeskustelussa ed. Tanner käytti hyvin ·perustuslakivaliokunta suorittaisi tut7kimuk-
14443: halveksivaa sanaa eräästä ammattikunnasta, sen, joka perustuisi laajoihin asiantuntijain
14444: niin olisi syytä siihen jollakin sanalla vas- lausuntoihin siitä, että oliko näiHe ylimää-
14445: tata, mutta pelkään, että herra puhemies räisille valtiopäiville edustajien kutsumi-
14446: voisi vasarallaan estää sen ja sen takia nen nyt voimassa olevan valtiopäiväjä.rjes-
14447: ik:oetan välttää kiusausta, minkä se puhe- tyksen ja sen lain hengen mukainen ja
14448: miehelle tekisi. Mutta koska se dli niin oliko siinä nuodatettu lainsää:täjän tarkoi-
14449: ylimielinen ja halveksiva, jollaista koskaan tusta. Kun tämä lakiesitys oli :lähetekes-
14450: · vielä tältä paikalta ei liene esitetty maa- kustelussa, ilmeni jo silloin hyvin jyrkkiä
14451: talousharjoittajia kohtaan, niin pyydän vastakkaisia mielipiteitä mainitun lain tul-
14452: vain sen verran huomauttaa tässä ed. Tan- kinnasta, niin olisi jo mielestäni tämäkin
14453: nerille, että jollei olisi sitä kansan1uokkaa, •ollut riittävä peruste si11e, ja joka ilman
14454: jota hän tällä sanonnallaan tarkoitti, niin muuta olisi edellyttänyt sen, että perustus-
14455: kylläpä tässä maassa vähemmän johtajia lakivaliokunnan olisi nyt pitänyt käyttää
14456: 228 Kes'kivii'kkona '2H p. tammikuuta 19'35.
14457: -----------------------------------
14458: hyväkseen valiokunnan ulkopuolella olevaa Täällä on syytetty myöskin jarrutuksesta
14459: asiantuntemusta ja jonka pohjalla perustus- niitä, jotka ovat asettuneet sille kannalle,
14460: lakivaliokunta olisi voinut lausua käsityk- että tämäkin asia on saatava käsitellyksi
14461: sensä vastaukseksi niihin kyselyihin, joita vakaasti ja asiallisesti. Niinkuin jo huo-
14462: lähetekeskustelussa perustuslakivaliokun- mautin, onhan tässä kysymys niin vakaasta
14463: nalle esitettiin. asiasta kuin uusien perussääntöjen hyväk-
14464: Kun tarkastelee perustuslakivaliokunnan symisestä laitokselle, jonka tehtäväksi kuu-
14465: mietinnön perusteluja, niin sanotaan siellä, luu henkisen ja siveellisen kulttuurin ko-
14466: että perustuslakivaliokunta ei pidä halli- hottaminen.
14467: tuksen toimenpiteitä, ylimääräisten valtio- Kun lainlaadinta on käsitykseni mukaan
14468: päivien koollekutsumista, riittävästi harkit- työtä, joka asiallisella harkinnalla ei tule
14469: tuna. Mutta vaikka valiokunnan mielestä huononeroaan ja jossa asian harkinnassa
14470: mietinnön perusteluissa näin sanotaankin, täytyisi löytyä sijaa laajalle sekä mitä moni-
14471: niin ei valiokunta siitä huolimatta halun- naisiromalle asiantuntemukselle, niin silloin
14472: nut eduskunnalle antaa perusteellisempaa on väärä se syytös, joka on heitetty niitä
14473: ehdotustaan, mitä mietinnössä sanottu on, vastaan, jotka ovat uskaltaneet puhua suo-
14474: vaan sen sijaan lausui valiokunta käsityk- malaisuuden puolesta ja ilmoittaa eriävän
14475: sensä, että valiokunta on kuitenkin katso- mielipiteensä hallituksen esitykseen nähden
14476: nut voivansa puoltaa hallituksen esitykseen ja jotka olisivat ryhtyneet perusteellisem-
14477: sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä. paan käsittelyyn. Päinvastoin jos tällä laki-
14478: Kun näin menetellään, niin onhan luon- esityksellä olisi todella tahdottu niittenkin
14479: nollista, että eduskunta, joka ei ole selvillä taholta, jotka tahtovat sitä kuumeisella
14480: vielä siitä, onko eduskunnan koollekutsumi- kiireellä läpi viedä, etsiä todellisuuspohjaa,
14481: nenkaan tapahtunut lainhengen mukaisesti olisi mielestäni pitänyt käyttää kaikki se
14482: ja josta perustuslakivaliokuntakaan ei ole asiantuntemus, jota käytettävissä on ja
14483: halunnut täysin perusteltua lausuntoa an- pyytää asiantuntijain lausuntoa siitä.
14484: taa, että eduskunta ei ole voinut suhtautua En tiedä, onko perustuslakiva~ioikunnan
14485: näiden esilläolevien asioiden käsittelyyn enemmistöön kuuluvat valiokunnan jäsenet
14486: sillä tarmolla ja asiallisuudella, jota näiden jo niin täysipainoiset asiantuntijat, ettei
14487: käsittely olisi kaivannut, niin ettei voi tältä ollut syytä enää pyytää edes yliopiston
14488: eduskunnalta toivoa kaikkea sitä hyvää, konsistorin lausuntoakaan tämän lakiesityk-
14489: joka monissa muissa suhteissa olisi mahdol- sen tarkoituksenmukaisuudesta. Sitä minä
14490: linen. suuresti joudun epäilemään, ja eiköhän
14491: Jos hallitus ja eduskunnan enemmistö, olisi ollut asiallisempaa se, että valiokunta
14492: joka on nähtävästi ryhtynyt hallituksen olisi pyytänyt mainitun viraston lausuntoa,
14493: päämääriä ajamaan, olisi ottanut ajaakseen koskapa hallitus tätä esillä olevaa esitystä
14494: todellisen suomenkielen ja suomenkielisten valmistaessaan oli syrjäyttänyt sen. Mutta
14495: suomalaisten asiaa ja ajanut sillä vauhdilla kun näin ei kuitenkaan nähtävästi tule
14496: ja sillä nopeudella, millä tätä esilläolevaa vielä vastakaan tapahtumaan, niin jäävät
14497: hallituksen esitystä ajetaan, niin olisin edustajat sen tosiasian eteen, että eduskun-
14498: vakuutettu siitä, että kuukauden kuluttua nan enemmistöllä ei ole tahtoa siihen ja
14499: ei tässä maassa paljonkaan ruotsalaisuu- että eduskunnan enemmistö tahtoo ajaa tä-
14500: desta jälkeä näkyisi, tuskinpa täällä saisi män yliopistokysymyksen läpi päästämättä
14501: ruotsia puhua edes ed. Kiviojakaan. Tätä mitään sivusta saatavia asiallisia näkökoh-
14502: en sanonut sen vuoksi, että kellään Suomen tia siihen vaikuttamaan. Vaikkapa ed.
14503: kansalaisella olisi tarkoitus päästä siihen, Tanner vakuutti, että olothan kielellisessä
14504: mutta sanon sen tässä vaan vertauksen suhteessa järjestyvät meillä itsestäänkin,
14505: vuoksi, millä vauhdilla tätä hallituksen an- niin ettei suomalaisten tarvitse tästä paljon
14506: tamaa esitystä Helsingin yliopiston suoma- huolehtia, niin minä kuitenkin uskallan olla
14507: laistamiseksi ajetaan. Täällä ed. Somersalo eri mieltä siitä, sillä jos hallitus ja edus-
14508: jo aikaisemmassa puheenvuorossa vertaili kunnan enemmistö lähtee kulkemaan ed.
14509: tätä käsittelyä lentokoneen nopeuteen. Mi- Tannerin viitoittamaa tietä, niin tuskinpa
14510: nulla ei ole kokemusta siitä, mutta hän 100 vuoden kuluttuakaan kieliolot maas-
14511: väitti, että tämä on paljon nopeampaa kuin samme tästä paranevat (Ed. Hakkila: Pitää
14512: se kyyti, jota hän lentokoneessaan sai. tavata koko ajan, eikä lukea yhteen!). No
14513:
14514:
14515:
14516:
14517: '
14518: Helsingin yliopi'ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 229
14519:
14520: minä en ole tottunut tähän ensi alusta, kun ole syytä ja koskapa te jokainen olette
14521: olen vähän äkkinäinen. Ja eiköhän se ole vakuutettuja siitä, ettei kellään suomalai-
14522: sittenkin niin, että kun ed. Tanner täällä suutta ajavalla ole vähimmässäkään mää-
14523: kerskui siitä, että sosialidemokraateillakin rässä tarkoitus lähteä tässä kielitaistelussa
14524: on kansallistunto, kansallishenki ja sosiali- ruotsinkielen oikeuksiakaan laukkaamaan,
14525: demokraatitkin ovat tehneet isänmaallista vaan ainoastaan ajamaan suomenkielen
14526: työtä, niin eiköhän sittenkin liene niin, että oikeutta. Teille, jotka vastustatte suomen-
14527: ed. Tannerin kansanistunto on lähellä sitä, kielen oikeuksiin pääsemistä, pitäisi myös-
14528: jota meillä yleisemmällä kansankielellä kut- kin olla selvillä se, että tämä kielitaistelu
14529: sutaan keinotekoiseksi. ei tule taukoamaan niin kauan, kuin Hel-
14530: Täällä on syytetty myöskin suomalaisuu- singin yliopisto on yksikielinen suomalai-
14531: den kannattajia siitä, että ne ovat olleet nen yliopisto. Jos nyt tätä kieliriitaa te
14532: syypäitä yleisen kansan mielialan kuohut- haluatte jatkaa ja jännitätte edelleen tilan-
14533: tamiseen ja etenkin antaneet aihetta yli- netta, että suomenkielisten ja suomenkielen
14534: oppilasnuorison kiihottumiseen. Mitä tähän asianajajain on pakko turvautua muihin
14535: syytöikseen tulee, siis tämäkin syytös on vielä nyt käyttämättä oleviin s.iveellisiin
14536: lähtöisin siitä, missä totuutta ei kaivata. ja laillisiin keinoihin ja jos sen äärimmäi-
14537: Minua tässä muuten ihmetyttää se, ettei sen kamppailun jähkeen saadaarukin myön-
14538: tahdota vielä tällä vuosikymmenellä tuntea teinen ratkaisu suomalaisuuspyrkimryksille,
14539: sitä, että ylioppilaatkin pystyvät jo oma- niin kuka voi mennä silloin enää takuu-
14540: kohtaisesti muodostamaan kantansa tällai- seen niistä ruotsalaisten oikeuksista, joita
14541: siin ja heille rakkaisiin asioihin. Minun ruotsalaisilla nyt vielä tänä .päivänä tar-
14542: käsitykseni mukaan olisi lainsäätäjällä jo jolla on. Ja jos ruotsalaiset silloin kärsi-
14543: korkea aika ymmärtää ylioppilaittemme si- vät ta,ppion, niin ovat siitä vastuussa ruot-
14544: simmästä kohoavaa toivoa, jonka he nyt Bala.iselle kansanosalJle ruotsalaiset ja kaikki
14545: ovat eduskunnalle jättäneet eikä sitä vain ne, jotka ovat suomell'kielisiä oikeuksia
14546: kuivakiskoisesti ja kylmästi kohdellen si- vastustaneet. iSen vuoksi minä toivonkin,
14547: vuuttaa. Minä en hyväksy sitä vallatto- että suomenkielisten oikeuksien vastusta-
14548: muutta, johon innokkaimmat ja vähemmän jainkin taholta ymmärrettäisiin tämä tärkeä
14549: ajattelevat ylioppilaat ovat itsensä syy- ajankohta ja ryhdyttäisiin yhteistyöhön
14550: päiksi tehneet, sillä se on tuomittava, mutta yhteisien asioiden hyväksi. Minä myöskin
14551: minä pyytäisin kysyä, kenen on tämä syy, toivon, että suuri valiokunta käsitellessään
14552: eikö se lankea osaksi myös niille, jotka tätä hallituksen esitystä saisi siihen sellai-
14553: suomalaisuusajatuksia ovat vastustaneet ja sen sisällön, että se todella vastaisi niitä
14554: vielä edelleen vastustavat. Kun puhutaan suomalaisuuspyrkimyksiä, ja että se todella
14555: kiihoituksesta, niin tuntuu kuitenkin omi- antaisi suomalaiselle sivistyska~puulle to-
14556: tuiselta se, ettei siitä ole vielä sanallakaan delhsen arvon, ja että kun me lähiaikoina
14557: kukaan maininnut, että ruotsalaistenkin tulemme viettämään KaJevalan vuosipäivää,
14558: taholla on sitä harjoitettu jopa niinkin että voitaisiin lainsäätäjän taholta antaa
14559: yksityiskohtia myöten, että jos kunnassa on Suomen suomalaiselle kansalle yksistään
14560: ollut kolmekin ruotsinmielistä henkilöji, omalla kielellä toimiva yliopisto.
14561: niiden nimet on haalittu sanomalehdissä
14562: julaistavien adressien alle. Kun täällä ed. Ed. H e i n i ö : Herra puhemies! - On
14563: von Born y. m. ruotsalaiset ovat kovasti myönnettävä, että on ikävä jatkaa samalta
14564: vastustaneet kieliolojemme parantamista, he paikalta, mistä pyritään eduskunnan arvo
14565: ovat syyttäneet myöskin suomalaisesti ajat- tekemään kyseenalaiseksi, mutta täytynee
14566: televia siitä, että on tahdottu lähteä sorta- kuitenkin yrittää tehdä voitavansa ja -
14567: maan ruotsalaisten kielellisiä oikeuksia. jottei jarrutuksesta epäiltäisi - vain ly-
14568: Minä pyytäisin kysyä, millä tavalla suoma- hyesti käydä pääasiaan.
14569: laiset tahtovat ruotsin kielen oikeuksia sor- Ennenkuin lyhyesti puutun perustusLaki-
14570: taa ja missä? Ruotsalaisille eduskunnan valiokunnan antamaan mietintöön hallituk-
14571: jäsenille ja kaikille niille, jotka muodosta- sen esitybestä uusiksi yliopistolaeiksi, ha-
14572: vat saman rintaman, pyytäisin huomaut- luan sanoa, että yliopiston suomalaistami-
14573: taa, älkää jännittäkö jousta kireämmälle nen on oleva meidän suomenkielisten lo-
14574: kuin mitä se nyt jo on, koskapa siihen ei pullinen päämäärä, siis myös meidän, jotka
14575: 230 Kes1kiviikkona 23 p. tammikuuta 1935.
14576: --------------------------------
14577: olemme nyt toiselia 'linjana kuin mitä nyt ja 19 ylimääräistä, siis yMeensä 66, ikun
14578: tässä oli esim. edellinen puhuja (Keskus- taas ruotsinkielellä luennoivia vakinaisia
14579: tasta : Sadan vuoden perästä!). Samaan professoreja on 18 ja ylimääräisiä profes-
14580: päämäärään tähtää myöskin hallituksen soreja 6, yhteensä 24. Tähän on vielä ii-
14581: antama esitys näille ylimääräisille valtio- sättävä, että kummallakin kielellä on il-
14582: päiville (Ed. Lahdensuo: Yliopisto jo moittanut antavansa opetusta 9 vakinaista
14583: 300 vuotta vanha!). Kuten muistamme, pTofessoria ja 2 ylimääräistä. Jos jätämme
14584: t~ki opetusministeri jo syksyllä vuonna sivuun nuo molemmankielistä opetusta an-
14585: 1933 esityksen yliopiston täydellisesti suo- tavat, vaiklka niistä lienee suurin osa il-
14586: malaistamiseksi, mutta sai opetusminis- meisesti vain suomenkieltä opetuskielenään
14587: terin ehdotus vihellyskonsertin ilmeisesti käyttäviä, saa:mme suomenkielen professo-
14588: myös samoilta miehiltä, jotka nyt viheltä- rien prosenttimääräksi 74 ja ruotsinkielis-
14589: vät hänen uusille ehdotuksilleen. Voidaan ten 26. Samaan tulokseen tulemme, jos
14590: rehellisesti sanoa, että hallitus on yrittä- laskelmiimme otamme myös dosentit ja
14591: nyt tehdä voitavansa viedäkseen suomen- apulaiset, jotka ovat osallisia esim. yliopis-
14592: kielisen opiskelijan asiaa eteenpäin, mutta ton kanslerinvaalia suoritettaessa. Minulla
14593: vaikeuksia on sen tielle nostettu tavalla ei ollut tilaisuutta tutkia missä määrin
14594: ja toisella. näissä oppettaj.avoimissa on samojen ainei-
14595: Millä syyllä n. s. hallituspuolueen ryh- den opettajia ja missä määrin jossakin
14596: mään kuuluva edustaja voi kannattaa hal- tiedekunnassa on opiskelijana jo mahdolli-
14597: ilituksen uutta esitystä, siitä muutama suus opiskella yksinomaan omalla kielel-
14598: sana. Kun olen aikanani opisk~llut korkea- lään. Tästä antaa erään viittauksen m. m.
14599: koulussa, jossa luent~kieli oli suomen, äskettäin lääketieteellisessä tiedekunnassa
14600: ruotsin- ja saksankieli -- viimemainittu syntynyt ristiriita, johon nykyiset lait an-
14601: erään tilapäisen saksankielisen professorin tavat ilmeisesti aihetta, aihetta, jossa muo-
14602: vuoksi --, niin vallan hyvin saatan ym- dollinen asiallisuus tekee tilanteen kestä-
14603: märtää vieraan kielen vaikeudet luento- mättömäksi. Vetoomus nykyiseen lakiin,
14604: jen seuraamisessa. Senpä vuoksi olen tyy- joka estää käyttämästä suuren enemmistön
14605: dytyksellä pannut merkille sen tärkeän kieltä, on mielestäni omiaan kiirehtimään
14606: seikan, että meidän nykyinen ylioppilas- nykyisten yliopistolakien muuttamista ja
14607: polvemme on pian kokonaan pääsevä osalli- tätä korjaamaan pyrkii juuri hallituksen
14608: seksi omakielisestä opetuksesta, sillä sen esityskin. Se tekisi lopun tällaisista kah-
14609: seikan takaa heille m. m. hallituksen nyt nauksista yliopistossa, koska suomenkieli-
14610: käsillä oleva ehdotus. Onhan siinä monta sillä ei enää olisi käytännöllisen opiskelun
14611: uutta hyvää ehdotusta. Lähtiessäni sitä kannalta mitään valittamista. Missä määrin
14612: käsittelemään, sanokaamme yläpäästä, ni- esitys tyydyttää tunnearvoja, kansallishen-
14613: menomaan mainittakoon sellainen kuin yli- keä ja suomalaisuutta on asia erikseen.
14614: opiston hallinnon kieli, joka on suomi, Tässä sanottakoon heti, että :hallituksen
14615: seikka, mikä on nykyisenä aikana erikoi- esitytksen /hylkääminen yhä jättää asiat en-
14616: sesti pantava merkille. Merkittävä on nalleen yliopistossa. Kun hallitus syksyllä
14617: myöskin se, että suomenkieliseksi professo- jii,tti samanlaisen esityksen kuin nyt esillä
14618: riksi valmistuva voi tästä lähtien kiinnittää oleva, sai se perustusl.akivaliokunnassa muo-
14619: huomionsa yksinomaan tieteelliseen työ- don, joka ei olisi tyydyttänyt hallitusta
14620: hönsä, koska hänen ei enää tarvitse kuluttaa eikä sen kannattajia. Ja vielä on lisättävä,
14621: kallista aikaansa ruotsinkielen opiskeluun. että on esitetty myös vaatimus saada jiit-
14622: Mutta vielä tärkeämpää on, että suOIIllen- tää tämä lakiehdotus lepäämään yli vaa-
14623: kielinen opiskelija tulee tästä lähin saa- lien. Olisiko tulos vaalien jälkeen parempi,
14624: maan omaJkielistä opetusta sekä luennoilla on epätietoista, ja juuri tältä kannalta on
14625: että laboratorioissa, harjoituksissa ja klini- valitettavaa, että me emme nyt pääse hi-
14626: koilla. ventäkään eteenpäin suomalaisten opiskeli-
14627: Minkälainen on tilanne tällä hetikeHä yli- jain asiassa, joka kuitenkin on meille suo-
14628: opistossa, siitäkin pari sanaa, sikäi]j kuin menkielisille ehdottomasti kallis asia. On-
14629: olen yliopiston ohjelmaa tutkimalla voinut han nyt ilmeistä, että hallituksen monasti
14630: todeta. Yliopiston nykyisistä opettajista mainittu parannus suomenkielisten opiske-
14631: luennoi suomeksi 47 vakinaista professoria lijain asemassa ei tee estettä muuttaa yli-
14632: Helsingin• yliopiston järjestysmuodon perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 231
14633:
14634: opistolakia myöhemminkin. Minä käytännön fessorit tietenkin, ei voi ymmärtää, etteikö
14635: miehenä olen tottunut viemään asiaa eteen- suomalainen isäntävalta pääsisi sille kuulu-
14636: päin askel askeleelta, ellei voida ottaa täs- viin oikeuksiin yliopistossa. On otettava
14637: säkin n. s. konkariaskelta, ja kun sellaiseen nimittäin huomioon, että ruotsinkielisen
14638: ei näytä olevan mahdollisuutta, on käytet- osaston professoreilla ei ole mitään teke-
14639: tävä tilaisuutta hyväksi ottamalla kaikki mistä suomenkielisen osaston tiedekunnan-
14640: mwhdollinen edistys huomioon. Se on reali- ja konsistorin kokouksissa, joten heidän vai-
14641: politiikkaa, joka perustuu oleviin oloihin, kutusvaltansa suomalaiselle puolelle on
14642: eikä niin paljon tunnelmiin (Ed. Koivisto: täysin loppunut (Ed. Lahdensuo: Ei ole-
14643: Kananaskel !) . kaan!). Jos ei tällainen tilanne anna mah-
14644: Olen tähän asti pysynyt ruotsalaisen ope- dollisuuksia isäntävaltaan, niin olemmepa
14645: tuslinjan ulkopuolella, ja siitähän ovat pu- huonoja miehiä isänniksi, ja minä odotan
14646: ihuneet täällä jo niin monet, että minulla enemmän yliopistomiehiltä, enkä arvostele
14647: ei ole syytä siinä kauan viipyä:kään. Valio- heitä heikoiksi kansallisen mielen osoitta-
14648: kunnassa oleva aloite, jonka on tehnyt ed. jiksi myöskin käytännössä. Onhan huo-
14649: Heiskanen, panee painoa sille seikalle, että mattavan vaikeissa oloissa esiintynyt suo-
14650: ruotsinkieliselle ylioppilasnuorisolle on jär- malaisen kansallishengen omaavia suurmie-
14651: jestettävä omakielistä opetusta, jota val- hiä kuten esim. Snellman, joka teki to-
14652: tionvaroilla tuetaan, Turun ruotsalaisessa dellakin työtä aikana, jolloin oli vaikeuk-
14653: yliopistossa. Samasta asiasta on lausunut sia ja jonka työn te tunnustatte nyt suuri-
14654: myönteisen mielens-ä myös professori Sund- arvoiseksi (Keskustasta: Ettekös te~). Me
14655: ström, niin myös professori Linkomies pe- sen tunnustammekin, mutta te epäUette mo-
14656: rustuslakivaliokunnan mietintöön liitetyssä nessa suhteessa meitä, minä arvelin, että
14657: vastalauseessa, samoin ed. Honka ynnä mo- jos te epäilette tätäkin.
14658: net muut, vieläpä tänäänkin. Niin ollen on Haluan vielä puuttua perustuslakivalio-
14659: käsitys ruotsinkielisestä yliopisto-opetuk- kunnan tekemiin muutoksiin, jotka eivät
14660: sesta eri ryhmissä edustettuna. Kysymys ole mielestäni suotavia. Sellaisia muuto;ksia
14661: onkin vain siis siitä, missä muodossa ruot- ovat m. m. lain 23 § :ssä, jossa selvästi lou-
14662: sinkielistä opetusta olisi annettava. Halli- kataan yliopiston autonomiaa. Hallituksen
14663: tus teki, kuten jo alussa mainitsin, tästä- esitys jättää yliopiston viranomaisille mah-
14664: lkin esityksen, mutta siihen suhtauduttiin dollisuuden lausua mielipiteensä m. m. osa-
14665: nurjamielisesti 15 kuukautta sitten. Nyt kuntia koskevista muutoksista. Mutta va-
14666: se on tehnyt osittain säästäväisyyssyistä liokunnan tekemä esitys on mielestäni yli-
14667: uuden ehdotuksen, että ruotsalainen opetus opiston autonomiaa vastaan, enkä sellaisena
14668: vielä toistaiseksi pysyisi Helsingin yliopis- tahdo sitä hyväksyä.
14669: tossa, kunnes nähdään, missä määrin tarve En pidä myöskään tarpeellisena, en myös-
14670: toisenlaiseen järjestykseen on olemassa. kään luonnollisena valiokunnan tekemää
14671: Omasta puolestani luulen, että läheinen muutosta 5 § :ään, jossa ylimääräiset pro-
14672: aika tuonee ruotsinkielisiä opiskelijoita yli- fessorit ja dosentit vapautetaan suomenkie-
14673: opistoon sen puhtaasti suomenikieliselle osas- len taidosta, koska kuitenkin heidän tulee
14674: tolle siinä määrin, ett-ä on kysymyksen- tarpeen mukaan työskennellä myös vaki-
14675: alaista, onko ruotsinkielistä opetusta varten naisten professorien tilalla ja taas näiden-
14676: lainkaan syytä perustaa omaa yliopistoa, kin on eräissä tapauksissa avustettava vir-
14677: tai jos se perustetaan, tapahtunee se esim. kaveljiänsä suomalaisessa osastossa. Viran-
14678: kanslerin ehdotuksen mukaan Åbo Akade- sijaiselta on vaadittava samaa kielitaitoa
14679: min yhteyteen jonlkirulaisena anneksina. kuin vakinaiselta, joten muutos tässäkin
14680: Mitä tulee sitten ruotsalaisten asemaan suhteessa on mielestäni hallituksen esityk-
14681: ja vaikutukseen yliopistossamme nyt ja var- sestä poiketen väärä.
14682: sinkin sen jäLkeen kun hallituksen esitys Täällä on tänään tehty erinäisiä muistu-
14683: olisi hyväksytty, niin ·on sanottava, että tuksia useampaan kohtaan. Mutta en katso
14684: jos yliopiston kansleri, rehtori ja varareh- tarpeelliseksi niihin yksityiskohtaisesti ka-
14685: tori ovat suomenlkielisiä, vieläpä suomen- jota (Vasemmalta: Ei kannatakaan!). M. m.
14686: mielisiä, samoin yliopiston professorien val- ed. Linkomies huomautti, että on vaikeata,
14687: tava enemmistö ja hallitwksen esityksen jos maataloustiedekunnassa on yksi ruotsin-
14688: po:hjalla kaikki suomenkielisen osaston pro- kielinen professori ruotsalaisessa osastossa,
14689: 232 Kes1kiviikkona '23 p. tRJmmikuuta 1935.
14690:
14691: asettaa joku viranhakija oikeaan arvoase- nassa tulee talousarvion käsittely, niin
14692: maan viranhakijain kesken paikkoja asetet- meillä ei ole intoa enää lainikaan, syksyn
14693: taessa. Mutta tämä vaikeus ei ole todelli- halla on sen vienyt joksenkin perin pohjin
14694: nen, sillä teknillisessä korkeakoulussa muis- (Ed. Komu: Sotalaitos vie rahat!). Meillä
14695: tan aikanaan asetetun tekstiiliteknologian ei ole intoa lainkaan luovuttaa varoja kan-
14696: professorinviranhakijat sillä tavalla, että sallisen yliopiston hyvä:ksi. Me saatamme
14697: kysyttiin ulkopuolisilta ammattimiehiltä, tinkiä esim. kymmenentuhatta markkaa
14698: miten he asettavat nämä miehet ehdokas- määrärahasta, joka on vain 100,000, mark-
14699: tiloille ja sillä tavalla sitten se asia selvisi. kaa yliopiston talousarviossa, ja tehdä muita
14700: Luulisin sen voitavan samalla tavalla jär- näperryksiä hyvin tietäen, että yliopisto
14701: jestää tässäkin tapauksessa, vaikkakin tästä on mahdollisimman ekonomisesti koettanut
14702: professorinvirasta tahtoisin sanoa, ettei se järjestää taloutensa ja hoitaa asiansa mah-
14703: itse asiassa liene välttämättömyys juuri dollisimman pienillä määrärahoilla. Mutta
14704: siinä osastossa, koska tuo opetus juuri tässä me emme anna määrärahoja, me ikitsaste-
14705: tiedekunnassa on muutenkin täysin suoma- lemme, vaikkakin me muuten olemme val-
14706: laista; mutta se ei kuulu tähän asiaan. miit huutamaan kansallisen yliopiston puo-
14707: Yliopistoasia ei joudu lopullisesti pois lesta. Esimerkkinä tästä juuri voidaan
14708: päiväjärjestyksestä tällä esityksellä, sen me mainita, että lainopillisessa tiedekunnassa
14709: arvaamme, mutta koska se on, kuten jo olen on tälläkin hetkellä viisi professorinpaik-
14710: useasti huomauttanut, suuri parannus ni- kaa V8ipaana, ja mrkäli minä Voin ymmär-
14711: menomaan suomenkielisille opiskelijoille, tää, ehkä osittain vain sen vuoksi, että pä~
14712: olisi se nyt hyväksyttävä ja lausuttakoon tevää voimaa ei näM1in voi saada sen
14713: sitten hallitukselle toivomuksena ed. Linko- vuoksi, että täällä esim. palkka-asian kä-
14714: miehen ponnen tapaan, että hallitus antaisi sittelyssä on tavantakaa viitattu seikkoihin,
14715: tutkia yliopistokysymystä jatkuvasti, jolloin joita ei kunnolla tahdo kehdata uudistaa.
14716: esim. asetettava komitea, tutkittuaan asiaa Täällä on viitattu m. m. sellaiseen mahdol-
14717: aatteelliselta ja varsinkin taloudelliselta lisuuteen, että pantakoon eräät virkapaikat
14718: kannalta, tekisi esityksen lopulliseen rat- huutokaupalle ja annettakoon s.ille, joka
14719: kaisuun, joka tyydyttäisi toivottavasti eri ottaa halvimmalla. 'Tällaisia pa.rlamenttaa-
14720: kieliryhmiä, sikäli kuin nämä ovat tyydy- risessa mielessä enemmän tai väJhemmän
14721: tettävissä. Yrittää aina voi. Tällä tavalla ala-arvoisia esityksiä on lausuttu. Mutta
14722: mahdollisesti löydettäisiin asialle käytän- jos henki on tällainen, niin emme saa mil-
14723: nölliset perusteet, joita nyt kipeästi kaiva- loinkaan kansallista yliopisto8! ja siithen
14724: taan. niitä miehiä, joita toivoisimme. Meillä ei
14725: Me lausumme täällä ajatuksia vä- riitä intoa kansallisen yliopiston kohenta-
14726: hemmistökieliryhmän yliopisto-opetuksemme miseen taloudellisesti, ja tässäkin asiassa
14727: puolesta, mutta minkäänlaista käytännöllistä se on välttämätöntä., koska sunnuntai-into.-
14728: ehdotusta ei ole tehty, joten tällainen ko- mieltä on jatkettava myös harmaana ar-
14729: mitea voisi mruhdollisesti olla apuna löy- lkena., vaatipa se kustannuksia enemmän
14730: tämässä tällaista toista ratkaisua, kuin mitä tai vähemmän. Vain sillä tavalla me pää-
14731: on hallituksen esityksessä, jos niin halu- semme 'kansallisessa sivistyksessä mahdolli-
14732: taan. Tämä ajatus on mielestäni periaat- simman korkealle.
14733: teessa ed. Linkomiehen :ponnen mukainen,
14734: mutta kulkee enempi käytännöllisillä En- Ed. T wp a n i n e n: Herra puhemies!
14735: joi1la. Voidaan tosin sanoa, että hallituk- Hallitus on tämän yliopistoasian yhteydessä
14736: sen asia on hoitaa tämäkin kysymys edel- tehostanut asian kiireellisyyttä niin suuressa
14737: leen tavalla tai toisella, niirukuin se onkin, määrässä, että voidaanpa merkein luonneih-
14738: mutta toivomusten lausuminen on myös tia hallituksen s.uhtautumista koko tähän
14739: luvallista, ja siinä mielessä on täällä usein kysymykseen sanalla ,kiire". Tätä halli-
14740: :ponsia laadittu. tuksen kiirehtimistä vastaan on täällä jo
14741: Mutta on vielä eräs asia, jota ei voi useassa puheenvuorossa esitetty vastalau-
14742: sivuuttaa tässä yhteydessä. Me olemme seita, ja nä:mä v•astalauseet mielestäni ~
14743: näin kevättalvella hyvin valmiit puhumaan heutuvat siitä, että oppositioniryhmä tässä
14744: intomielisesti kansallisen yliopiston 'PUO- asiassa on löytänyt toisen puolen, jota hal-
14745: lesta. Mutta kun tulee sy'ksy ja eduskun- litus näil1däksemme ei ole havainnut tar-
14746:
14747:
14748:
14749:
14750: •
14751: Helsingin yliopi'ston järjestysmuodoDi perusteita 'koskevan 1ain •muuttaminen. 233
14752:
14753: peeksi, nimittäin asian tärkeyden. Halli- tämä tilapäinen suomenkielen aseman para-
14754: tuksen taholta on selkä suullisissa lausun- neminen yliopistossa, jos sellaisesta voidaan
14755: noissa että kirjallisesti tämän asian kiireei- aivan laajassa mittakaavassa puhuakaan,
14756: lisyydestä muistutettu. Minä tahtoisin nyt tapahtuu. Näyttää nim. siltä, että se ta-
14757: kiinnittää huomion eräisiin ikohtiin, mitkä pahtuu osakuntalaitoksen, vieläpä koko yli-
14758: ovat tavattoman kiirehtimisen seurauksena oppilaskuntalaitoksen poispyyhkimisellä yli-
14759: olleet. Sitäkin on täällä tosin jo osittain opistostamme. Ovatko ne pienet parannuk-
14760: kosketeltu, mutta ei mielestäni siltä kan- set, joita mahdollisesti hallituksen esityksen
14761: nalta, miltä asia on kaikkein tärkein. hyväksymisellä saataisiin aikaan sellaiset,
14762: Näyttää nimittäin siltä, että niinkuin että niistä maksettaisiin näin kallis hinta.
14763: arvoisan edellisen puhujan lausunnosta Minä tahtoisin kiinnittää huomiota erityi-
14764: kävi selville, hallituspuolueenkin taholta sesti siihen asian puoleen, että yliopiston
14765: aletaan jo antaa perään siinä kohdassa, k i e 1 i k y s y m y s kyllä otetaan uudes-
14766: että asia täten saataisiin pois päiväjärjes- taankin esille. Yliopiston kieliasia kyllä
14767: tyksestä pitkäksi ajaksi. Ed. Heiniöhän aikanaan järjestyy. Mutta jos nyt tällä
14768: vastoin hallituksen esittämiä mielipiteitä kertaa tämän hallituksen esityksen hyväk-
14769: täällä mainitsi, että asiata ei ole ollenkaan symisellä tyydytään näihin pikkuparannuk-
14770: tarkoitus heidänkään taholtansa päiväjär- siin, niin silloin menetetään y 1 i o p p i l a s-
14771: jestyksestä poistaa, vaan että heidänkin ta- k u n t a ja o s a kun t a 1 a i t o s niiden
14772: holtansa, ehkä koko edistysryhmän taholta vakiintuneessa vuosisataisessa muodossa.
14773: ollaan valmiita yhtymään niihin perustus- Voidaanko tätä asiaa ottaa enää uudelleen
14774: lakivaliokunnan mietinnön vastalauseisiin, esille niillä toiveilla, että aikaansaatua va-
14775: joissa ehdotetaan eduskunnan päätettäväksi hinkoa voitaisiin korjata~ Minä tahtoisin
14776: toivomusponsi, että hallitus ottaisi tämän tehdä tästä asiasta hallituksen kannalla
14777: asian uudelleen esille kiireellisesti ja antaisi olevalle suomalaiselle eduskuntaryhmälle
14778: eduskunnalle esityksen. Kun herra pää- suorastaan omantunnon kysymyksen: onko
14779: ministeri lähetekeskustelussa tästä asiasta edistyspuolue todella valmis maksamaan
14780: puhui, niin hän päinvastoin oli käsittääk- niistä korjauksista kieliasiassa, mistä on
14781: seni sitä mieltä, että tämän hallituksen esi- kysymys, sen hinnan, että tämä mitä tär-
14782: tyksen hyväksymisellä voitaisiin saada eräs keimmäksi ylioppilaiden kehityslaitokseksi
14783: polttava kysymys pois eduskunnan päivä- katsottava järjestelmä pyyhitään Suomen
14784: järjestyksestä ja yleisestä pohdinnasta ja yliopistosta ja Suomen julkisesta elämästä
14785: sen kautta rauhoittaa maan poliittista elä- pois~ Jos te edistysmieliset menette nyt
14786: mää. Tämä herra pääministerin toivomus tähän, niin voitteko te koskaan enää siltä
14787: näytään nyt hallituksen kannattajienkin ta- tieltä palata, voitteko saada aikaan enää
14788: holta oltavan valmiita heittämään syrjään sellaista valtiopäiväryhmien yhtymää, joka
14789: ja pitämään siis tätä asiaa päiväjärjestyk- voisi korjata tässä yhteydessä tapahtuvan
14790: sessä yhä eteenpäin. Se tärkeys, minkä vahingon?
14791: maan suomenkielinen väestö kautta maan On usein lausuttu ja sangen arvovaltai-
14792: ja kaikkien väestöryhmien antaa tälle selta taholta, että kaikki asiat, jotka joutu-
14793: asialle, tekeekin tämän niin selväksi, että vat puolueiden käsiin puolueasioina ajetta-
14794: tuntuu kerrassaan ihmeelliseltä, kuinka hal- viksi, hyvät, jalot ja kauniitkin asiat, tur-
14795: litus on voinut jättää tämän puolen asiassa meltuvat. Näin on epäilemättä tapahtu-
14796: huomiotta. Nyt edellinen puhuja kuitenkin massa tässäkin asiassa, on tapahtumassa
14797: sanoi, niinkuin on siltä taholta jo monta vahinko, jonka korjaamisesta tuskin lienee
14798: kertaa sanottu, että asia voitaisiin kuiten- enää pitkiin aikoihin, kukaties koskaan, toi-
14799: kin tällaisella menettelyllä saada väliaikai- veita. Olemme tällä tiellä, jolleka hallitus
14800: seen ratkaisuun, ja että suomenkielen ase- ja sitä kannattavat eduskuntaryhmät ovat
14801: maa yliopistossa voitaisiin tämänkin halli- lähteneet, saamassa yliopiston, josta hävi-
14802: tuksen esityksen hyväksymisellä viedä tetään se puoli, joka yliopistossa ja yli-
14803: eteenpäin. Siihen väitteeseen on täällä jo oppilaskasvatuksessa esittää ja edustaa elä-
14804: vastattu niin monessa puheenvuorossa, että vää elämää. Onhan jokaiselle sekä yliopis-
14805: minä en katso tällä kertaa olevan aihetta tossa olleelle että muillekin aivan niinsa-
14806: siihen asianpuoleen puuttua, mutta minä noakseni ex apriori selvää, että jos ihmisen
14807: tahtoisin huomauttaa siitä, millä hinnalla kehitys hänen nuoruusvuosinaan jää pel-
14808:
14809: 30
14810: 234 Keskiviikkona 2,3 p. tammikuuta 1935.
14811:
14812: kästään vain tieteen ja teorioiden tutkimi- on muodostettu, pidetään suorastaan epä-
14813: sen varaan ja hänet tuona tieteisiin pereh- suotavana, että tällaisiin laitoksiin ylioppi-
14814: tymisensä aikana eristetään, saatamme sa- las kuuluu. Annetaan nimittäin erinäisiä
14815: noa, kaikesta yhteydestä elävän elämän etuja sellaisille ylioppilaille, jotka eivät
14816: kanssa, kaikesta kosketuksesta elämän syk- halua kuulua noihin vanhoihin järjestöihin,
14817: kivään suoneen, niin tulos on epäilemättä, taloudellisia etuja. Säädetään nimenomaan,
14818: kasvatuksen tulos on epäilemättä sangen että ylioppilaan kannettavaksi älköön sää-
14819: kiero. Onhan usein kerrattu Goethen sa- dettäkö taloudellisia velvollisuuksia, jos hän
14820: noja tällaisessa yhteydessä: ,Grau, lieoor ei kuulu ylioppilaskuntaan tai osakuntaan.
14821: Freund, ist alle Theorie, ewig griin nur des Se laitos siis, johonka kuuluminen tähän
14822: Lebens goldnes Baum ". Jos me saamme asti on ollut jokaisen ylioppilaan kunnia-
14823: nyt niiltä tahoilta, jotka pyrkivät aivan asia ja todellinen ilon syy ylioppilasaika-
14824: melkeinpä väkipakolla ajamaan läpi tämän nansa, se järjestetään yliopistoon tosin jon-
14825: hallituksen esityksen tässä muodossa, tu- kunlaiseksi sallituksi laitokseksi, mutta jo-
14826: lemme saamaan tuloksena yliopistosta luku- honka kuuluvaa ylioppilasta kuitenkin kat-
14827: toukkia, elämää ymmärtämättömiä virka- sotaan ikäänkuin karsain silmin. Yhtä hy-
14828: miehiä, sellaisia, jotka ovat kaikkien tuulien vinhän, jos olisi tahdottu olla sillä taholla
14829: heiteltävinä, koska heillä ei ole sitä siveel- suoria, olisi voitu yksinkertaisesti laatia
14830: listä voimaa eikä sitä ryhtiä, minkä elävä sellainen pykälä, että tämä vanha laitos
14831: kosketus todelliseen elämään ihmiselle an- kokonaan poistetaan.
14832: taa. Mutta kun nyt tarkastelee sitä asian
14833: Täällä on nyt vastattu näihin väitteisiin, puolta, mitenkä tällaiseen tulokseen on
14834: nimenomaan marxilaisten taholta, että tar- tämän asian käsittelyssä päädytty, niin sil-
14835: koituksenahan ei ole hävittää ylioppilas- loin tämä tulos ei ihmetytäkään. Onhan ·
14836: kuntaa eikä osakuntalaitosta. Eräässä väli- kysymyksessä ilmeisesti, ja sitä ei ole täällä
14837: huudahduksessa nimenomaan panin mer- kiellettykään, kompromissi marxilaisten
14838: kille, kun tästä asiasta oli puhetta, huudah- kanssa. Ja onhan selvää, että jos meidän
14839: duksen: ,Kuka niitä tahtoo hävittää~'' marxilaisillamme ei ole ennenkään ollut sy-
14840: Tässä suhteessa onkin asian kulku ja vie- dämenasiana suoma~aisuuden asian ajami-
14841: läpä tekisi mieleni sanoa, asian esitys viral- nen tässä maassa, niin sitä suurempi katke-
14842: lisissa asiakirjoissakin aikalailla kiero. ruus heillä on kaikkea isänmaallista ja kan-
14843: Näennäisesti muka säilytetään ylioppilas- sallista mieltä kohtaan nykyisin. Olemme
14844: kunta ja osakuntalaitos. Hallituksen esitys jo useina eduskunnan istuntokausina saa-
14845: sisältää tästä asiasta sen, että ylioppilas- neet kuulla siltä taholta mitä katkerimpia
14846: kuntaan ja osakuntiin yleensä muka pitäisi ja hyökkäävimpiä lausuntoja nykyistä osa-
14847: ylioppilaiden edelleen kuulua, mutta että kuntaelämää ja sitä henkeä vastaan, mikä
14848: asetuksella, josta tosin ei ole ollut täällä siellä vallitsee. Nähdäkseni se päätavoite,
14849: esitettynä minkään kaltaista näytettä, voi- joka marxilaispolitiikalla koko tässä yli-
14850: taisiin sitten säätää, millä ehdolla ylioppi- opistoasiassa pyrkimyksen esineenä on,
14851: las voi yliopistossa opiskella ylioppilaskun- että kansallismieliset, isänmaallisen hengen
14852: taan ja osakuntiin kuulumatta. Perustus- elähdyttämät osakunnat pitäisi hävittää
14853: lakivaliokunta on nyt tarttunut sangen ha- hinnalla millä tahansa, ja päästäksensä tä-
14854: nakasti tuohon hallituksen tarjoamaan hän tulokseen ne ovat olleet valmiina sel-
14855: mahdollisuuteen saada tämä osakuntalaitos laisien eduskuntaryhmien yhtymiin, joit-
14856: ja ylioppilaskunta kokonaan hävitetyksi ja tenka nojalla tämä heidän tavoitteensa
14857: he ovat saaneet tämän asian järjestetyksi näyttäisi olevan saavutettavissa. Osakun-
14858: sellaisen pykälän muotoon, että opiskelevan tien työ, niin kauan kuin suomalaisuuslii-
14859: nuorison keskuudessa muka edelleen toimii kettä on tässä maassa ollut, on ollut mitä
14860: ylioppilaskunta ja osakuntia, mutta että suurimmassa määrässä kansallista ja isän-
14861: liittyminen niihin on oleva vapaaehtoinen. maallisen hengen täyttämää. Tällä kertaa
14862: Tähän saakkahan on ollut näihin liittymi- on asianlaita erityisesti niin. Kun nyt osa-
14863: nen pakollista. Ei ole tahdottu siis suoralta kuntalaitos esiintyy kansallishengen aja-
14864: kädeltä pyyhkiä pois niitä, mutta tahdo- jana ja marxilaisuus esiintyy kansainväli-
14865: taan kuitenkin osoittaa tässä samassa pykä- sen hengen ajajana, onhan ymmärrettävä
14866: lässä, että siltä taholta, jolta tämä pykälä että koruflikti näiden ikahden eri voiman
14867: Helsingill' yliopi'Ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan l:ain muuttaminen. 235
14868:
14869: välillä ennemmin tai myöhemmin oli tapah- kuin monta kertaa tilapäisluontoisessa lain-
14870: tuva. Ja nyt toivovat meidän marxilai- säädännössä. Jos kansakunta tahtoo lujit-
14871: semme, että he tällä tavalla voivat saada taa elämänsä perustuksia, sen täytyy juuri
14872: ylioppilasosakunnista yliotteen, voivat nu- paneutua siihen vanhaan ja arvokkaaseen,
14873: jertaa ne ja hävittää. Surullista tässä mitä sen henki on sen keskuudessa vuosi-
14874: asiassa vain on se, että hallitus on sellaisen satojen kuluessa aikaansaanut ja luonut.
14875: lakiesityksen antanut, joka tarjoaa mahdol- Niitä on vaalittava niinkuin kansakunnan
14876: lisuuden asian johtamiseksi tähän. Ja si- tulevaisuuden perusteita vaalitaan. Nuo-
14877: käli kuin julkisuudessa on tätä asiaa selos- rella kansalla ei tällaisia vuosisataisia pe-
14878: tettu, oli jo ennenkuin hallitus eduskun- rinteitä paljon ole. Nuoren kansakunnan
14879: nalle esityksensä oli allekirjoittanutkaan, vaikeus on monta kertaa juuri näiden puut-
14880: meidän hallituksellamme neuvotteluja eräi- teessa. Mutta mitä sillä on, niitä olisi sitä
14881: den marxilaisten johtajain kanssa. Hallitus suuremmalla syyllä vaalittava, sitä suurem-
14882: tosin ei ole mennyt niin pitkälle tässä malla syyllä, mitä nuoremmaksi ja vakiin-
14883: asiassa kuin perustuslakivaliokunta, mutta tumattomammaksi kansakunta itsensä vielä
14884: jos uskaltaisin käyttää vanhaa suomalaista tuntee.
14885: sananlaskua, hallitus on kuitenkin esityk- Hyvin tärkeän osan kansaa muodostaa
14886: sessänsä antanut marxilaisille pikkusor- nyt sen ylioppilasnuoriso. Se tosin on kan-
14887: mensa, on antanut sellaisen esityksen, että saan verrattuna lukumäärältään pieni,
14888: osakuntiin kuuluminen järjestetään asetuk- mutta asemansa ja .tulevaisuutensa tähden,
14889: sella, mutta perustuslakivaliokunta sosialis- tulevan työnsä tähden kansakunnan kes-
14890: tien vaatimuksesta on vienyt koko käden. kuudessa sille on annettava suurempi mer-
14891: Seurauksena on nyt se, että meillä on pe- kitys kuin mihin se lukumääränsä puolesta
14892: rustuslakivaliokunnan mietintö, joka yksin- olisi oikeutettu. Se, mitä ylioppilasnuorison
14893: kertaisesti sanoen hävittää nämä vanhat keskuudessa tapahtuu ja tehdään, on ikään-
14894: järjestöt yliopistostamme kokonaan pois. kuin enteellistä koko kansakuntaan nähden.
14895: Nyt on saatu täällä useampina istuntokau- Ne virtaukset, mitkä tänäpäivänä liikkuvat
14896: sina, niin kauan kuin isänmaallinen kan- voimakkaina ylioppilasnuorison keskuu-
14897: sanliike on ottanut osaa eduskuntatyöhön, dessa, ovat huomenna koko kansakunnan
14898: kuulla, kuinka muka isänmaallinen kansan- omaisuus. Ne vahingot, joita ylioppilas-
14899: liike on tässä maassa se, joka tahtoo hävit- nuorison keskuudessa ja sen kasvatuksessa
14900: tää kaiken vanhan ja arvokkaan tästä ja kehittämisessä aikaansaadaan koskevat
14901: maasta ja luoda aivan uudet pohjat, tuoda kansakunnan herkimpään elinhermoon.
14902: valtiolliseen elämään sellaista, mikä ei ole Onko hallitus tälle tielle lähtiessänsä tar-
14903: kansallista eikä suomalaista vaan ulko- peeksi harkinnut tätä asianpuolta? Uskal-
14904: mailta lainattua. Me olemme saaneet usein taako nykyinen hallitus ottaa vastuulleen
14905: tilaisuuden torjua tällaiset syytökset aiheet- sen, että vuosisatoja tässä maassa toimi-
14906: tomina ja väärinä. Isänmaallinen kansan- neet, n. s. maakunnat, ylioppilasosakunnat,
14907: liike jo nimensä mukaan tahtoo perustaa sen hallitusaikana pyyhitään Suomesta pois,
14908: toimintansa, ohjelmansa ja tulevaisuuden- hävitetään se hedelmöittävä vaikutus, mikä
14909: suunnitelmansa niin kansallisille perusteille niillä on ollut, riistetään tästä lähtien yli-
14910: kuin se ikänä mahdollista on. Mutta nyt oppilailta kaikki ne mahdollisuudet, mitkä
14911: olemme saaneet nähdä, että ne, jotka ovat entisten vuosisatojen ylioppilailla on ollut
14912: isänmaallista kansanliikettä vastaan tällai- elämänsä rikastuttamiseen ja syventämi-
14913: sia syytöksiä etupäässä tehneet, ovat itse seen ylioppilasosakuntien kasvattavan työn
14914: lähteneet sille linjalle, josta he meitä syyt- kautta. Minusta tuntuu kuin hallitus tälle
14915: tävät, ovat lähteneet hävittämään meidän tielle lähtiessänsä ottaisi kansakunnan
14916: julkisesta elämästämme tärkeältä osalta sel- edessä kantaaksensa sellaisen vastuun, josta
14917: laista vanhaa ja arvokasta, historian eri se ei selviä. Ja kun ajattelemme sitä, mikä
14918: vaiheiden koetukset kestänyttä, jota meidän on saattanut hallituksen tuon askeleen otta-
14919: mielestämme ei missään tapauksessa hävit- maan, niin ainakin minusta tuntuu siltä,
14920: tää saisi. Meillä on päinvastoin asiasta sel- että tilapäispolitiikka pelkästään on halli-
14921: lainen käsitys, että kansakunnan voima on tuksen tuohon saattanut. Onko tilapäinen,
14922: juuri sen vanhoissa hyvissä tavoissa ja pe- satunnainen poliittinen voitto nyt niin tär-
14923: rinteissä paljon suuremmassa määrässä keä, että uskalletaan koskea asioihin, joi-
14924: 236 Kes'kiviikkona 2,3 p. taJmmikuuta 1935.
14925:
14926: hinka ei koskea saisi, ei ainakaan ilman että meillä on toiveissa tällä tiellä saada
14927: perinpohjaista harkintaa, ei ainakaan ilman tähän maahan ennenpitkää sellainen virka-
14928: selviä suunnitelmia siitä, mitä tilalle ase- miesJmnta, joka jo koulunpenkiltä saakka
14929: tetaan. on eduskunnan ja valtiovallan toimenpitein,
14930: Mitä nyt ylioppilasosakuntien ja ylioppi- jos tämä suunnitelma menee lii!pi, isolee-
14931: laskunnan merkitykseen ylioppilaitten elä- rattu yhteydestänsä täimän kansan kanssa,
14932: mässä tulee, niin ed. Kares jo viittasi sii- ja niin saadaan, niinkuin äsken sanoin, yli-
14933: hen siinä suhteessa. erääseen sangen tär- oppilaista lukutoukkia ja virkamiehistä
14934: keään ja huomioonotettavaan kohtaan. Hän omaan virkahuoneeseensa sulkeutuneita
14935: lähti ylioppilaitten latinalaisesta nimestä kansliamiehiä, ja se hedelmöittävä vaikutus,
14936: civis ja huomautti siitä, mitenkä nämä wka- mitä ollaan oikeutettuja maan sivistyneis-
14937: temiset cives muodostavat keskenänsä järjes- töitä odottamaan, jää saamatta. Minä twh-
14938: tön, civitas, valtio, jossa he ovat kansalai- toisin sanoa, että silloin me saamme ilihän
14939: sina, ja jossa he 'saa·vat kansalaiskasvatuksen maahan väärässä merkityksessä n. s. her-
14940: ja niinmuodoin valmistuksen kansalaistoi- roja., jotika ovat niin eristyneitä kansasta,
14941: mintaan sitten todellisessa valtiossa. 'Tälle niil1kuin tuohon huonoon herra~-käsitteeseen
14942: se:i!kalle on nyt annettava, kun osakunnista kuuluu. Mutta kuka tähän sitten on syy-
14943: on puhe, mitä tärkein merkitys. Näissä pää, että tällaiseen tulokseen tullaan, se on
14944: ylioppilasosakunnissa kasvaa kansalaisia, toivottavasti tästä. esityksestäni käynyt ilmi.
14945: jotka ovat heränneet näkemään, että ne uh- Voidaan nyt sanoa, että Osakunnathan
14946: raukset, joita kansakunta on heidän !koh- voida~n korvata erilaisilla. ylioppilasyhdis-
14947: dallensa tehnyt hamasta heidän ensimmäi- tyksilLä.. Niitäkinhän on, seuroja ja yhdis-
14948: sistä oppivuosista.nsa. saakka, eivät ole tar- tyksiä, ylioppilaiden keskuudessa nyt jo.
14949: koitetut vain heitä itseänsä, heidän henki- Mutta onhan jokaiselle, joka asiaan tahtoo
14950: lökohtaisia etujansa, iheidän omaa rvirka- todella vaka1vasti syventyä, selvää, että ei-
14951: karriääriänsä varten, ei ole tarkoitettu kas- vät erilaiset seurat eivätkä yhdistykset voi
14952: vattaa heistä sellaisia itsekkäitä olioita, olla vå;himmässäkään määrässä verrattavia
14953: jotka pitäisivät sekä valtiota että kansa- val1hoihin osakuntiin. Seuroihinihan kokoon-
14954: kuntaa vain portaina, noustaksensa omassa nutaan ja yhdistyksiin jorukun erityisen
14955: henkilökohtaisessa elämässänsä mahdolli- aatteen merkeissä, pohditaan vain sitä aja-
14956: simman korkealle. Ominaisuudessansa cives tusta, jonka perusteella ja jonka ajamiseksi
14957: osakunnissansa ja ylioppilaskunnassa heille tuo yhdistys on aikaansaatu. Sitä paitsi
14958: painetaan jo opiskeluvuosista.nsa saakka ve- joku seura tai,kka. yhdistys voi koota ym-
14959: reen se, että mitä uhrauksia kansakunta on pärillensä pääasiassa vain samoin ajattele-
14960: heidän kohda1lensa tehnyt, ne uhraukset on via henkilöitä. Tällaisen seuran tai yhdis-
14961: tehty sitä varten, että.heistä odotetaan kan- tyksen kasvattava.a vaikutusta ei niin muo-
14962: salaisia valtioon, heistä odotetaan kansan doin voida. olLenlman verrata sellaisen jär-
14963: paLvelijoita ja että kansakunta, köyhä jestö,n kasvattavaan vaikutukseen, johonka
14964: ka.nsa. nimenomaan, odottaa saavansa ne kaikki kuuluvat, !ka:i!kista eri yhteiskunta-
14965: heidän :hyväksensä uhraamansa yarat, hei- ryhmistä yliopistoon tulleet opiskelijat,
14966: dän suorittamansa työn kautta 1korkojen kaikista eri aatesuunnista ja kaikkien eri
14967: kanssa takaisin. Mutta kun nyt hävitetään virtausten elähdyttämä.t ylioppilaat. Vain
14968: tämä kasvatuslaitos, missä ylioppilaista ke- tällaisessa osakunnassa, tällaisessa vanhassa
14969: hitetään yhteiskunnallisia i'hmisiä, valtion ,maakunnassa", voidaan siis pU!hua todella
14970: kansalaisia, on aivan selvää, että itsekukin hedelmällisestä vuorova:i!kutuksesta eri kan-
14971: ylioppilas yhä enemmän silmistänsä kadot- salaispiirien välillä yliopiston keskuudessa.
14972: taa tuon nä!kemyksen, paneutuu yhä enem- Jos katsomme, mikä merkitys osakunnilla
14973: män vain omiin lukuihinsa. Oikein itsekäs on ollut siinä suhteessa, että se on ollut
14974: luonne käsittää sen rvain voitaksensa, että elävänä siteenä yliopiston ja kansan välillä,
14975: hänen ei tarvitse kallista opintoaikaansa on osakuntien merkitys tässäkin suhteessa
14976: kuluttaa osakunta- eikä ylioppilaskunta- niin suuri, että sitä ei helposti voi yliar-
14977: elämään, vaan keskittyy yhä enemmän vain vioida. Kansa.n syvät rivit, varsinkin maa-
14978: itseensä, omiin asioihinsa ja itsensä kehittä- laisoloissa, niillä:hän on sellaisenansa verrat-
14979: miseen. Mutta mitä seurauksia tästä sitten tain hei'lrko kosketus yliopiston kanssa.
14980: on maalle, on itsestään se1vää. Sanoin jo, Heillä ei ole tilaisuutta, puhumattakaan,
14981: Helsingin yliopi•ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan l,ain 'muuttaminen. 237
14982:
14983: että he voisivat 'päästä osaUisiksi yliopisto- hedelmöittävästr, kuin voitaisiin edellyttää
14984: opetuksesta, tutustumaan yliopiston pyrki- niillä suurilla uhrauksilla, mitä kansa kor-
14985: myksiin eikä yliopiston elämään sen enem- keimman sivistyksensä eteen tekee. Erilai-
14986: pää. Mutta ne yliopiston kasvatit, joita sia toimenpiteitä on tässä suhteessa ehdo-
14987: kansa joka syksy tuhatmäärin läili.ettää tettu. Mehän muistamme budjettikäsittelyn
14988: tänne, kun ne muodostavat täällä ylioppilas- yhteydestä vielä esitykset, että niitä määrä-
14989: osakunnat, niin nämä osakunnat ovat var- rahoja. olisi koroitettava, joilla. voitaisiin
14990: sinkin vi1meisinä vuosikymmeninä olleet saada yliopistollisia luentoja yhä runsaam-
14991: juuri niitä, jotka ovat tuoneet yliopiston massa määrässä eri osiin maata. Mainittiin
14992: lähelle tämän kansan sydäntä. Ei ainoa& siitä, kuinka haluttuja nämä luennot ovat,
14993: taan heidän kesäkiertueensa, joita he jär- kuinka professorit eivät tahdo ajaltansa
14994: jestävät eri paikoiLle Suomea maaseudulle, joutaa näitä. pitämään ja kuinka kuulijoista
14995: tavallisesti kirkonkyliin, ole ollut sitä vai- ei ole missään paikassa puutetta. Tällä ta-
14996: kuttamassa. Näiden vaikutus on ollut var- valla, tähän suuntaan kehittämällä me voi-
14997: masti mitä mer1kityksellisin. Tavallisesti, simme rakentaa tämän kansan sivistystä,
14998: kun johonkin kirkonkylään tällainen yli- voisimme elähyttää sen kaikkein kauneim-
14999: oppilasosakunnan kesäjuhla järjestetään, pia ja korkeimpia harrastuksia. Tuntuu
15000: koko pitäjä ta:htoo oUa mukana ottamassa merkilliseltä, mistä nyt tuuli puhaltaa, kun
15001: maan toivoa ja oman maakuntansa Lapsia on ruvettu toimimaan mitä selvimmin kaik-
15002: vastaan niin lämpimästi, niin sydämeLlisesti kea. tällaista vastaan.
15003: kuin vain suomalainen kansanmies ja -nai- Mutta ylioppilasnuorison elävästä yhtey-
15004: nen osaa. Tämä herättää sydämellisen ja destä kansaan ei! ole suinkaan ainoana seu-
15005: lämpimän mielialan myöskin ylioppilaissa. rawksena se, että he voivat vaikuttaa herät-
15006: Tämä vuorovaikutus, mistä varmaan jokai- tävästi kansan !kai1kkien rpiiri.en sivistys-
15007: nen kansanedustajakin voisi kertoa omia harrastuksiin. Ei ole tässä edes tärkeintä
15008: kokemuksiansa, on viimeisinä vuosikymme- tuo sen: hedelmöittävä vaikutus kansaamme.
15009: ninä ollut mielestäni 'kaikkein elävimpiä Pitäisin aivan yhtä tärkeänä seurauksena
15010: siteitä, mitä yliopist.on ja kansan syvien tällaisesta elävästä kosketuksesta kansan
15011: rivien välillä on ollut. Ja kun me nyt kanssa sen, että tämä yhteys kansan eri
15012: olemme saaneet näinä viimeisinä kuukau- piirien kanssa vaikuttaa elä;vöittävästi yli~
15013: sina ja viimeisinä viikkoina nähdä sen elä- oppilaiden omaan :kehitykseen, heidän kas-
15014: vän harrastuksen, jolla koko Suomi kaikkia vatukseensa, heidän kehitysaikanansa, heiL
15015: kolkkiansa myöden näyttää osallistuvan yli- dän elämän:katsomuksensa muodostumiseen.
15016: opistokysymyksen käsittelyyn, itsekukin Jos. tahdotaan sulkea ylioppilruat tällä ta-
15017: mahdollisuuksiensa mukaan, se varmruarukin voin tästä elävästä kosketuksesta kansaan
15018: on seurauksena juuri siitä läheisyydestä, pois,. tehdään ~tse yliop.pilaille mitä suurin
15019: mihin osakunnat ovat, yliopiston meidän vahinko. Viittasin jo äsken siihen, että jos
15020: kansaamme saattaneet. Kansanvaltaisessa ylioppilasnuorison tällainen edelläviittaa-
15021: maassa minusta tämä elävä yhteys maan mani kosketus kansan !kanssa katkeaa, niin
15022: korkeimman opin a;hjon, tieteiden tyyssijan silloin yhä enemmän alkaa. rakoilla se 'kanr
15023: ja kansan välillä on mitä tärkein. Jos sakokonaisuus, johon rrnei,dän ·päinvastoin
15024: kansa kasvatetaan tässä maassa sellaiseksi, tulisi pyrkiä, yhä enemmän vieraantuu si-
15025: että se tuntee yliopistoasian jo'ksikin 'kuu- vistyneistö kansasta ja näin saadaan tämä
15026: dennen Luokan taikka niinkuin täällä jo kansa entistäänlkin hajanaisemmruksi ja
15027: on vas•emmiston taholta s,anottu, seitsemän- rikkinäisemmäksi. Se merkitys, mikä osa-
15028: nentoista luokan asiaksi, niin mikä on sil- kuntaelämällä ylioppilaitten kelhitys- ja
15029: loin tämän kansan tulevaisuus? Eikö sitä oppivuosina on, on havaittava m. m. siinä
15030: tällaisilla toimenpiteillä eristämällä eristetä hedelmöittävässä vruikutukseS.sa, miik:ä osa-
15031: kaikesta yhteydestä korkeimman sivistyksen kuntien tarjoamalla toverielärrnällä on yli-
15032: kanssa. Takavuosina on täällä eduskun- oppilaisiin. Sellaista toverielämää, minkä
15033: nassa puhaltanut toiset tuulet, on päinvas- osakuntalaitos tarjoaa ylioppilaille, sitä il-
15034: toin tä:ällä eri ryhm~en taholta puhuttu man mielestäni ei suorastaan voida olla.
15035: siitä, kuin'kru yliopistomme vieläkin on Mitä tahansa elävää koululaitosta tahdotaan
15036: man kaukana kansasta ja kuinka se ei voi järjestää, on siinä järjestettävä myöskin
15037: meidän kan.samme elämään vaikuttaa niin truvalla. ta:ikka toisella opiskelijoiden ta.~kka
15038: 238 Kes'kivii:kkona 2·3 p. tammikuuta 1935.
15039:
15040: oppilaiden vapaa, toverilHnen seurustelu. ilmi, että tätä toverielämän merkitystä
15041: Tämän seurustelun kautta kasvatetaan opis- juuri pelätään. Se sanotaan suoraan sekä
15042: kelijaa ainwkin yhtä paljon kuin nimen- hallituksen esityksessä että .perustuslakiva-
15043: omaisessa koulussa taikka oppilaitoksessa. liokunnan mietinnössä ja tahdotaan siis yli-
15044: On pidetty erittäin tärkeänä, että tähän oppilaspolvet tästä lähtien varjella toveri-
15045: tällaiseen toverielämään annetaan herät- elämäl1 vaikutuksilta juuri sentähden, että
15046: teitä ja alkeita jo oppikouLuvuosina.. Aina- katsotaan sen toverielämän olevan sellaista,
15047: lkin niinä aikoina, kun me olimme nuoria, joka on omiansa vaikuttamaan haitallisesti
15048: suhtautuivat oppikoulujen opettajat sangen heidän kehitykseensä.
15049: myötämielisesti toverikuntien elämään ja Onhan nyt tietysti selvää että ylioppilas-
15050: tahtoivat omalta osaltansa, sikäli kuin politiikka sellaisena kuin se kulloinkin
15051: heillä siihen mahdollisuutta oli, sitä eteen- esiintyy on vastapuolelle vastenmielinen .
15052: .päin auttaa, sitä syventää ja ritkastuttaa. Ylioppilaspolitiikka esiintyy nyt kuitenkin
15053: Ja meidän ei tarvitse ottaa kummempaa sangen monivivahteisena ja on nopeiden
15054: esimerkkiä kuin vain meidän lukuisat ka,n.. vaihdosten alainen. Ylioppilaspolviihan
15055: sanopistomme. Jos sielläkin oppilaiden kas- vaihtuu, saamme sanoa, joka viides vuosi.
15056: vatus jäisi vain oppituntien varaan ja Uusien polvien mukana tulee uusia aaJte-
15057: kiellettäisiin kaikki muu, luulen, että jo- virtauksia ja näin on tapahtunut vuosi-
15058: kainel1 kansanopiston opettaja olisi pako- kymmenien ja vuosisatojen kuluessa tässä-
15059: tettu luopumaan opettajatehtävästänsä. kin maassa. Mehän tiedämme, että ylioppi-
15060: Siellrukin järjestetään toveripiirejä. Toveri- laspolitiikka.a ei ole voitu estää minään ai-
15061: seura koetetaan järjestää siellä vieläpä ku- kana. Norjassa ylioppilaspolitiikka on ko-
15062: viteltua valtiollista toimintaa, kun11allista vin marxilais-, suorastaan kommunismipi-
15063: toimintaa j. n. e. esittäväksi. Ja kansan- toista. Ruotsin ylioppilaspolitiikka on ollut
15064: opistojen opettajien varma vakaumus on se, siihen määrään kiihkokansallista, että kun
15065: että suuri osa siitä opista, minlkä oppila,at ne ovat meidän ylioppilasjärjestöjemme
15066: tunneilla saavat, olisi aivan hukkaa11 hei- ka11ssa asettuneet yhteyteen, niin kollisio-
15067: tettyä, ellei sitä näin tuoreeltaan sovitet- neja ei ole voitu välttää. Mutta vaikka
15068: taisi käytännölliseen elämään. Tahdotaan tällaista ylioppilaspolitiikkaa on kaikkina
15069: nyt, niinkuin sanottu, ylioppilaspiireistä aikoina ollut ja se on ollut monina aikoina
15070: tällainen toverielämä ja. sen kasvattava vai- sangen kiihkeätä:kin, niin harvoin on yli-
15071: kutus hävittää. Puhumattakaan sitten siitä oppilasnuorison ääntä sentään niin pelätty,
15072: mikä herätteiden aika on ylioppilasaika 'kai että olisi tahdottu lainsäädännöllisin kei-
15073: useimmille ylioppilaille ollut juuri hei- noin hävittää heiltä ne järjestöt, joissa
15074: dän osanottonsa kautta osakuntien elämään. tällaista poli tikoimista on tapahtunut. V e-
15075: Sieltä kai on monella ylioppilaalla syvim- näjän vallan aikana tosin tapahtui osa-
15076: min sydffimeen jääneet muistot, kai kaikkein kuntien lakkauttamisia, mutta osakuntia ja
15077: rakkaimmat ja parhaimmat muistonsa koko ylioppilaskuntaa ei ole kuitenkaan kukaan
15078: nuoruusvuosiltansa. Ja mitkäpä voisivat- tähän saakka ryhtynyt hävittämään. Nyt
15079: kaan olla parhaimpia muistoja kuin ne, kuitenkin perustuslakivaliokunta menee
15080: jotka ovat merkinneet henkistä iherärumistä mont& askelta pitemmälle hallituksen esi-
15081: iheidän elämässänsä. 'Tämähän on aivan tyksestä ja koettaa ylioppilaille taloudelli-
15082: luonnollista. Puhuin, saadakseni sopivan sia etuja lupaamalla saa;da ylioppilaskun-
15083: vertauskohdan asialle, oswkuntalaitoksen nan ja osakunnat hävitetyiksi tästä maasta.
15084: merkityksestä verrattu11a kansanopistojen Ja jos voidaan edellyttää, että ylioppilas-
15085: vastaaviin toimintamuotoihi11. Olen itse sen nuorisossa on aatteeLlinen harrastus joi11ar
15086: verran toiminut tällaisten kansanopistojen kuina aikoina heikkoa, niin ei ole ollenkaam
15087: yhteydessä, että tiedän omasta kokemuk- mahdollisuuksien ulkopuolella, että tällaiset
15088: sesta kertoa, mitenkä kansanopistolaistenkin tal-oudelliset edut, mitä lainsäädäntö nyt
15089: ihanimmat muistot kansanopistotalvestansa tarjoaa osakuntiin ja ylioppilaskuntaan
15090: on juuri noilta tuon vapaan toveritoimin- kuulumattomille opiskelijoille, ovatkin sel-
15091: nan ja toveriseurustelun hetkiltä, joita ihe lainen keino, jolla nämä järjestöt saa-
15092: ovat saaneet opistossa viettää. daan ihävitetyksi.
15093: Mutta nyt käy sekä perustuslakivaliokun- En kuitenkaan mitenkään saata ymmär-
15094: nan mietinnöstä että hallitukse11 esitY'ksestä tää, että tilanne tällä hetkellä olisi ollen-
15095: Helsingin: yliopi•sto.n järjestysmuodon perusteita 'koskevan Iain •muuttaminen. 239
15096:
15097: kaan selil.ainen, että näin väkivaltaisiin kei- maata tai muuta sellaista kohtaan. Mitään
15098: noihin ·pitäisi ryhtyä ylioppilasjärjestöjä tällaista ei voida tuoda esille. Ylioppilas-
15099: kohtaan. Tuntuu suorastaan siltä kuin näi- nuoriso julistaa nyt tänä päivänä nimen-
15100: den järjestöjen tuhoajilla olisi niin pa:ha omaan olevansa ja toimivansa sitä rikki-
15101: omatunto, kuin pohja heidän jalkainsa aJla näisyyttä vastaan, mikä meidän kansamme
15102: siinä määrin horjuisi, kuin heidän tulevai- keskuudessa on ihavaittavissa, se koettaa
15103: suutensa näyttäisi siinä määrin .pimeältä, koota tämän kansan yhä lujemmaksi koko.
15104: että kaikki mahdolliset, vieläpä näköjään naisuudeksi, hävittää ne monet vastakoh-
15105: mahdollisuuksien ulkopuolellakin olevat kei- dat, mitä sen keskuudessa on, ei vähimmin
15106: not on otettava käytäntöön ylioppilasnuo- kielellisistä syistä aiheutuvia vastakohtia, ja
15107: rison äänen vaimentamiseksi. se on valmis näistä vastakohdista keskuste-
15108: Jos olisi ollut todellisia syitä ylioppilas· lemaan ja myötävaikuttamaan niiden rat-
15109: nuorisoa:, sen esiintymistä vastaan ja niitä kaisuun oibuden ja kohtuuden perus-
15110: aatevirtauksia vastaan, mitä sen keskuu- teella. Me olemme saaneet kuulla puhutta-
15111: dessa esiintyy, voitaisiin mahdollisesti täl- van isänmaallisuudesta monien vuosikym-
15112: laisia toimenpiteitä ymmärtää. Mutta mi- menien kuluessa. Meidän ylioppilaittemme
15113: tään sellaista ei ylioppilaiden keskuudessa mielessä tämä isänmaallisuus on ollut juuri
15114: nykyaikana ole h3Jvaittavissa. Eihän yli- sitä hurraa-isänmaallisuutta, sitä juhlati-
15115: oppilaspolitiikka suhtaudu millään tavalla laisuuksien isänmaa1lisuutta, jolla ei mi-
15116: kielteisesti valtioon, ei vwltiovaltaan eikä tään todellista merkitystä ole, ja se tahtoo
15117: yhteiskuntaan. Päinvastoin. Jos siinä täl- saada isänmarullisuudelle uuden sisällyksen
15118: laista valtioelämää, vaJtion olemusta taik- tässä maassa, muuttaa hurraa-isänmaallisuu-
15119: kapa vain maan lakeja kohtaan esiintyvää den sellaiseksi isänmaallisuudeksi, joka voi
15120: mielialaa olisi havaittavissa, silloin voitai- olla todellisena voimana jokaisen kansalai-
15121: siin tä1laisia toimenpiteitä ymmärtää. Mei- sen elämässä. Tämäkö nyt on sitä, jota
15122: dän ylioppilaittemme toiminta ei suuntaudu liihes diktatoorisin keinoin pitäisi hävittää.
15123: mitään kansanluokkaa vastaan. Ei ensiksi- Jos täällä näin ajatellaan, jos eduskunta
15124: kään työvä,keä vastaan. Päinvastoin se tun- sille tielle lä•htee, niin on suoraan sanot-
15125: nustaa näinä aikoina twhtovansa vetää vai- tava, että eduskunta ei enää rakenna
15126: kutuspiiriinsä myöskin entistä suuremmassa maata näillä keinoilla, vaan se päinvastoin
15127: määrässä työväestön syvät rivit. Ylioppilas- hävittää ja hajoittaa sellaisia elämänarvoja,
15128: nuorisomme on suuressa määrässä lähtöisin jotka tähän saakka ovat meidän kansamme
15129: talonpoikaisvä.estön keskuudesta. Se tuntee elämässä olleet todellisia voimaa-antavia
15130: talo~poikaisen elämän, sen hengen, joka tekijöitä.
15131: siellä liikkuu, ja tahtoo kiintyä siihen väes- Mutta sen pahempi, näyttää nyt tällä
15132: töön aina uusilla siteillä. Jos meidän yli- kertaa olevan asian laita niin, että mitkään
15133: oppilasnuorisomme 'kohdistaisi toimintansa asialliset syyt eivät näytäkään paljon ke-
15134: tai politiikkansa todellista kansanvaltaa nenkään muitten kuin marxilaisten taholla
15135: vastaalll, silloin voitaisiin joitakin toimen- olevan vaatimassa osakuntalaitoksen hävit-
15136: piteitä sitä vastaan ajatella. Mutta meidän tämistä. Näyttää päinvastoin olevan asian-
15137: täytyy s3Jn'la, että ei edes tämän asian yh- laita niin surullisesti, että osakuntalaitok-
15138: teydessä lähinnä mieleen tulevaa seikkaa, sen ja ylioppilaskunnan hävittäminen on
15139: nimittäin ruotsinkieltä tai ruotsalaista kan- vain se hinta, joka määrätyllä taholla on
15140: sanosaa vastaan, meidän ylioppilasnuori- maksettava marxilaisten kannatuksesta.
15141: somme toimi. Päinvastoin olemme saaneet Mutta minä tahtoisin silloin saooa, että
15142: kuulla sen viimeisissä kokouks•issa suoran marxilaiset, kun ne rupeavat kauppaa teke-
15143: ja selvän ylioppilastunnustuksen siitä, että mään porvarien kanssa, ovat tunnetut siitä,
15144: ihe eivät voi vihata sitä kieltä, mitä Suomen ja ovat aina pitäneet huolta siitä, että he
15145: suurmiehet ja kansallishengen suuret he-~ eivät kannatustansa halvalla, pienestä hin-
15146: rättäjät Adolf Ivar Arwidsson, Juhana nasta myy. Heidän apunsa hinta on niin
15147: Wilhelm Snellman, taikka Johan Ludvig korkea, että heidän todella kannattaa tule-
15148: Runeberg ovat tässä maassllJ käyttäneet vaisnuttansa silmälläpitäen tämä hinta
15149: puhumattrukaan, että ylioppilasnuorison toi- maksaa. Me näemme että ne, jotka eivät
15150: minta kohdistuisi joitakuita elämän suuria ole koskaan antaneet arvoa sille kansalli-
15151: ja pyhiä arvoja, niinkuin uskontoa tai isän- suustaistelulle, mitä tässä maassa on suori-
15152: 240 Keskiviikkona '23 p. tammikuuta 1935.
15153:
15154: tettu, eikä sille kansallishengelle, joka tässä ha·va tid liksom även skyldighet att ihelt
15155: maassa on aina Arwidssonin ja Snellmanin ägna sig åt dessa tvenne uppgifter. Då frå-
15156: päivistä elänyt, ne nyt näyttävät pääsevän gan om alkoholmedlens fördelning ju icke
15157: eduskunnassa,, jos esiHä oleva yritys onnis- torde taga nämnvärt tid i anspråk,. blir
15158: tuu, määräämään asioista, jotka eivät toti- universitetsfrågan slutligen den enda verk-
15159: sesti tälle kansalle ole kuudennen luokan liga arbetsuppgiften i detta nu. Denna
15160: asioita, vaan jotka me katsomme ensimmäi- fråga är långtifrån ny, den har avhandLats
15161: sen arvoluokan asioiksi. Ei ole koskaan ingående här redan under hösten och även
15162: nähty marxila1isia meidän kansallisuustais- tidigare, och grundlagsutskottets ,förra be-
15163: telumme riveissä ja kuitenkin se kansalli- tänkande i sruken låg redan långt före jul
15164: suustaistelu, joka tässä maassa on käyty, på ri·ksdagens bord. Regeringens nya pro-
15165: sen tulokset ovat nostaneet Suomen kansan position bygger nu i allt väsentligt på det
15166: ja suomalaisen ikansallisuuden tässä maassa föregående förslaget. Där finnes praktiskt
15167: sirhen asemaan, missä se täLlä hetkellä on. twget intet i och för sig nytt, ärven om
15168: Ne, jotka ovat olleet tätä taistelua vastUS" några smärre ändringar gjorts; också det
15169: tamassa, ainakin ovat olleet .aina välinpitä- nya t. ex. angående nationstvångets avskatf-
15170: mättömiä ja ivallisia tätä asiaa kohtaan, fande ingick dock i grundlagsutskottets ti-
15171: merkinneet ne vain porvarien tyihjänpäiväi- digare förslag, däri intaget på basen av
15172: siksi iharrastuksiksi, ne ovat nyt määrää- ett enskilt initiativ. För frågans behood-
15173: mässä, kuinka niin tärkeä kysymys, kuin ling nu förefinnes endast begränsad tid,
15174: ylioppilaskunnan olemassaolo ja osakunta- men fullt tillräcklig sådan dock för en
15175: laitos on tässä maassa järjestettävä. Valta, saklig och grundlig behandling av ärendet.
15176: määräämisvalta on annettu näitten asioit- Men motståndarna begagna sig just av
15177: ten yhteydessä nyt sosialidemokraateille, tidens begränsning för att under pretext av
15178: marxilaisille. Heidän asiansa on nyt mää- en förment grundlig och saklig behandling
15179: rätä ylioppilaskunnan ja osakuntien ikoh- få frågan förhaJ.ad, så att den icke ikan
15180: talo. Mutta jos porvarit tähän myöntyvät, medhinnas under den nu tillbudsstående
15181: ja antavat marxilaisillemme määräysvallan tiden och sålund!a förfaller. Remissdeb~IJt
15182: näin tärkeässä asiassa, niin muuta en voi ten pågick redan i två dagar med en mel-
15183: tällaisesta menettelystä sanoa,, kuin Leninin lanliggande fuUkomligt onödig och för
15184: sanan, että porvari on tyhmä. övrigt illa motiverad bordläggning. Debat-
15185: ten bjöd mycket l'itet i sak men i stället
15186: Ed. v on B o r n: Herr vicetalman! Då så mycket mer i klander av regeringen odh
15187: det talats så mycket här om det upprörande dess åtgärder, vilket egentligen är en fråga
15188: sätt, på vilket denna fråga. sökt dritvas fram för sig (Ed. Kukkonen: Ei suinkaan! -
15189: från riksdagsmajoritetens sida, så ser jag Ed. Kares: Kuinka; se sitä on?). Och när
15190: mig föranlåten att, utöver vad redan grund- universitetsfrågan omsider lördag efter-
15191: lagsutskottets ordförande yttrat, ytterliga,re midda.g blev remitterad till grundlagsut-
15192: säga några ord tiH belysande härav - för skottet, då ,började där den verkliga olb-
15193: att icke sanningen ihelt må glömmas. struktionen, visserligen under en till det
15194: När man talar om de oe11hörda, förut yttre tämligen oangriplig form - det är
15195: okända metoder, som nu inslagits utav dem, ju doCJk friimst akademiskt bilda:de perso-
15196: som trott sig sitta inne med avgörandet i ner som sköta den saken - men ändå fullt
15197: denna fråga, så gör man sig nog skyldig systematiskt och hänsynslöst iscensatt. Man
15198: till den grövsta fariseism. Det är icke på ville icke börja rurbetet genast, aililra minst
15199: den förkättrade majoritetens !håll man på lördag .eftermiddag,. utan bordlägga
15200: gjort sig skyldig till all denna hänsynslös- fråga,n, - och härom diskuterades väl
15201: het, det missbruk och det nedsättande av 1 1 / 2 timme. Man ville ytterligare höra
15202: riksdagens värdighet, som nu påbördas ma- sakkunniga, - som ju redan tidigare hörts
15203: joriteten, utan detta ha,r man nog främst i massa, - och man ville höra sakkunniga
15204: låtit komma sig till 1ast uti det motsatta i frågor, som majoriteten dock icke ansåg
15205: lägret. påkalla sådan utredning nu.. Man drog ut
15206: Urtima riksda,gen är sammankallad för ;på den aUmänna diskussionen med fram-
15207: två frågors behandling. Riksdagsmännen läggande av sådant, som om ooh om igen
15208: hava, inga andr& riksdagsar1beten nu, utan framförts 1.1edan tidigare.. Man diskuterade
15209: icke egentligen., man pratade. När det torde hava berott därpå, att obstruanterna
15210: öppet frågades, om det då va~r meningen - 1åt mig använda det uttrycket - fått
15211: blott att förhala saken och obstruera, fick någon sorts försäkran om, att betänkandet
15212: man endast undvikaude svar. Man låtsades icke skulle göras färdigt ännu tiH plenum
15213: .en sedlig förtrytelse över att man icke fick kloekan ,2 påföljande da,g och därför s1ut-
15214: slitta sig iu i frågan grundligt eller föra ligen fogade sig i en normal hehand]ing.
15215: iram i lugn, vad man hade att säga, över I sanning ett vältaligt vittnesbörd om dc
15216: att det utövades förtryck, våld o. s. v. mot sa'ldighetens grnndsatser man på obstruk-
15217: u~kottets ledamöter. Det hela var, mäste tionens sida följde vid behandlingen av
15218: jag säga, både löjligt odh trwgiskt. Av- frågan. Om betänkandet var avsett att
15219: sikten att systematiskt obstruera framgick föreligga färdigt vid nästa plenum, vilket
15220: redan. då med a11 önskvärd tydHghet under vailiiga förhå1landen varit enkelt
15221: (Ed. Kares : Hallitus pani sen a1kuun!). nog, då skulle man göra al1t för att ,genom
15222: Under den fortsa,tta deta1jbehandlingen sin ,sakliga och grundliga behand1ing" för-
15223: pä måndagen fortgick det ,ungefär på hindra detta. Men lämnades betänikandet
15224: samma sätt. Den allmänna diskussionen fram först vid ett senare plenum, som
15225: upprepades nästan under varje viktigare tydligen bättre sammangiek med obstruk-
15226: paragraf, och gång på gång gjordes förs<Yk tionens tidsberäkningar,, ja då skulle man
15227: a.tt ,få behandlingen aV'bruten. Man höH 'kunna va,ra med om att slutföra behand-
15228: ända till tirrnslånga a.ndraga,nden. När man lingen hastigare, oeh så skedde även . Andra
15229: tailat ut, vilade man sig för att om eh tid be~andlingen giek på så sä.tt på ungefär
15230: taga tili ordet igen oeh fortsä tta på samma två timmar, sedan så.lunda den verkliga
15231: •.;;ä,t.t oft.a i samma fråga. EmeUa.nåt ·Jäste sakligheten åter fått i någon mån 'komma
15232: man t. o. m. ur böeker upp sina, alllföran- til1 sin rätt. Man har nu talat om det narr-
15233: den., kompletterade med litet melilanstie'k spe}, som drivits vid detta ärendes lbehand-
15234: hä,r och var. Få orkade sitta oeh ihöra på ling i utskottet. Ja, man kan kalla det så,
15235: allt detta, på a11 den vis:dom, som fl:ödade det förfarande, som från obstruktionen.'l
15236: ocll som serverats i olika ,former så målllga sida där påbörjades och sedan här i riks-
15237: gånger redan förut. Vi på majoritetens dagen tyckes vara avsett att fortsättas.
15238: sida hava emellert,id lika, Etet i utskottet Oeh så några ord ännu om förfarandet i
15239: som i plenum hindmt någon att tala vad går. Grund1agsutskott.ets betänkande, som
15240: han haft att sä,ga i sa:k, men ingen kan hel- innehöll t r e m å h ä n d a1 fyra mindr~
15241: le:r fordra., att man timme efter timme skall iindringaT, i all Jmvudsak !kända från ären-
15242: sitta och höra på va:d som med en• mono- dets tidigare behan.dling, bordlades kloC'lmn
15243: m3ni, gränsande till det otroliga, gång på / 2 ·5 tili sjuans plenum. Betänkandet inne-
15244: 1
15245:
15246: g~g föres fram. Majoritetens försyndelse håller en sida motivering och en sida lag-
15247: h~tod i detta faLl närmast däri, att den text, det mesta därav blott hänvisningar
15248: ic.ke. wkade ·höm ,på aHt och icke, för a.tt ti1l själva, ,propositionen. Allt detta km1
15249: ej förlänga den menings1ösa diskussionen, vem som helst på en haliv timme sätta sig
15250: hla:ndade sig a1ltför mycket i densamma. in i. .Så ansluter sig några reservationer
15251: 0® vidare däri,. att man utan att giva till hetänkiandet, men icke heller deras stu-
15252: vika för en obehörig obstruktion sökte få derande tU~ger så lång tid, då de alla inne-
15253: hehandlingen av ärendet så fort som möj- hålla blott kända, många gålllger upprepade
15254: ligt slutförd, vilket i själva vetket utail1 skäl oeh omständigheter, vilka för övri.gt
15255: svärighet hwde gått: för s,ig, om lblott Titet tili en del enlrigt min trunke knwppast höra
15256: ~.;-od vilja funnit..;; på andra sidan'. til1 själiva saken såsom sådan, utan nä:rmast
15257: Detta var aHtså den mångomtalade oeh tili frågan om urtimams laglighet.
15258: oanständi.ga utskott.sbehandlingen. Det oa,n- För att emellertid ingen skulle kunna
15259: ständiga däri låg nog enl'igt mitt förme- klaga över att ieke hava ihunnit studera
15260: .nan.de, i all ihuvudsak åtminstone, .pä de- handlingarna, lbegärdes saken ytterligarc
15261: raa ~ida, som, uteslutande för att förhala vid plenum kloekan 7 .på bordet. och me-
15262: oGb obstruera, tvungo de andra. utskottS>- ningen hade varit, att om sådan 'bordlä,gg-
15263: medlemmarna att sitta 18 timmar i sträek. ning äskades, nytt p1enum .skulle utsättas
15264: D.en enda sakliga behandlingen. i uts!kott.et till kloekan 9, under viiken mellantid även
15265: vt~.r frågans andra behandUng, men det grupperna, om de velat, haft tillfälle att
15266: 242 Keskiviikkona 2·3 p. tammikuuta 1935.
15267:
15268: sammanträda. Vi skola även komma ihåg, ha tlig (Ed. Kares : J ag sade det i går !) ;
15269: att här var endast fråga om första behand- att här a11tså kort sagt från början varit
15270: lirugen; inga beslut kornme ännu härvid att och fortfarande är fråga om ren obstruk-
15271: fattas, och för själva diskussionen i frågan tion och intet annat, och att alla andra
15272: var en längre bordläggning knappast be- åberopade skäl framdra.gits blott för att
15273: hövlig. Alla hade då redan ha1ft tillfälle bevara skenet. Då, men också först då ä.r
15274: att under f1ere dagar föl'lbereda sig för och det ädigt och rent spel.
15275: sätta sig grundligt in i frågan och torde_ Mig kan det kvitta lika, huru det slut-
15276: även grundligt nog, enligt vad det upp- ligen går och huru man handlar i denna
15277: givits, hava gjort det. Alltså, alla ihade sak. Om det, som 'här skcr, seda,n länder
15278: bort kunna nöja sig med att skrida till riksdagen och riksdagsmännen till heder,
15279: diskussion i själva saken redan på afto- lämnar j ag osa,gt. ,Så mycket kan man i
15280: nen i går. Men nu tillgreps emellertid varje fall säga, att det ser ut, som om dc
15281: återigen en för riksdagens värdig'het ned- ! s. k. friska vinda,rna omsider hörjat <blåsn
15282: sättande obstruktionspolitik för att omintet- in i vår .folkrepresenta.tion. Att hoppas är
15283: göra frågans sakliga behandling den afto- blott, att de icke skola blåsa bort tillika
15284: nen. Vem var det som därvid gjorde sig även en stor del av den aktning och det
15285: skyldig till missbruk ~ Det rnå gärna med- förtroende, som den tänkande delen av vårt
15286: givas, att R. O:s stadga,nde angående ären- samhälle, såsom jag vill ihoppas, ännu har
15287: dens behand1ing ic'ke mä mis.g,brukas för att kvar för denna inrättning.
15288: göra obehörigt intrång i minoritetens skä- .Jag kunde sluta här för denna gång. Jag
15289: liga rätt. J\'l:en Eka orätt som detta är, har bidragit redan tillräckligt till obstru'k:-
15290: li'ka orätt är det att under allsköns före- tionsdebatten, vilket jag hoppas skall med
15291: vändningar och svepskäl utnyttja dem i tacksamhet annoteras. Det är icke heller
15292: avsikt a·tt, majoriteten till förfång, förhala nödigt att bemöta alla de ske~heter, som
15293: och bromsa frågornas behandling. OCI11 framkommit i debatten, särski1t i vad som
15294: detta gäller i än högre grad, när det sker rör den svensktalande bcfo1kningen oeh des.."l
15295: i ett fall som detta, i det syfte som tydligt krav. De äro till stor del dessa oriktig-
15296: lyser igenom här, nämligen att omöjliggöra heter utsrag av okunnighet el1er ovilja,
15297: ärendets slutliga be:handling och dä.rmed eller kanske ligger det ront av något av
15298: omintetgöra hell!J den 1agstiftning, som däri provdkation där bakom.
15299: inneligger. Naturligtvis kan detta utan Huru som helst, jag skall endast be att
15300: svårighet åstadkcmmas i nu föreliggando få säga ännu en sak. Här försäkras upp-
15301: fall. IK;L och agrarerna, kanske med repat, att man icke vill förtrycka den svenska
15302: benä.get .biträde av några bland kokoomus, 1befolkningen, och då någon talar om språJk:-
15303: kunna säkerligen tala en vecka i sträck, om förtryck, då protesterar man ofta högljutt
15304: det gäller. Ingen lmiTh ju förhindra detta. särskilt från hänkarua här till höger i sa:len.
15305: V ar så goda därför och gå på bara alla, Emel1ertid vill jag eriura om, att hela
15306: som hava lust därtill! Vi andra taga nog IKL-gruppen för nå:gon tid sedan motio-
15307: det med lugn. Men spara i varje fa11 något nerade om fullständig förfinskning av uni-
15308: på onödiga förvrängningar och obehörign versitetet, men lämnade helt obeaktad den
15309: förebråelser! Var det snedvridna• och för svenska undervisningen och dess behov. Uti.
15310: riksdagen nedsättande ligger i detta bll, motiveringen sades blott, att då man icke ur
15311: veteru I själva bäst. Klaga icke över den 14 § R. F. kan uttolka någonsom'helstskyl-
15312: dåliga behandling I fån undergå, I bären dighet för staten i fråga om den svenska
15313: do0k själva skulden därtill. Och drapera universitetsundenvisningen, så borde univer-
15314: er icke heller alltför mycket i den kränktn sitetet helt enkelt omcde1bart förfinskas,
15315: oskulde!llS, skenhelighete!llS mantel. Tala utan att några ans1ag alils ·behövde anrvisas
15316: icke för myckct om sa'krig och grundlig bc- eller på något sätt eljes sörjas för upprätt-
15317: ha.ndling. Döljen icke sanningen varken hållande av en svensksprå:kig universite~'l.
15318: för valmännen eller någon annan, utan undervis.ning i l>andet. Denna både kundc
15319: sägen ut helt enkelt, att här är det me- och borde alltså enligt IKL helt lämnas
15320: ningen att sätta hårt mot hårt och att åt sidam. När man nu på detta håll, däri-
15321: med utnyttjande av alla medcl, till varje från sistnämnda förslag utgått, upprepat
15322: pri<s <hindra en lagstiftning, som är för- försä:krar, att man ingalunda förtrycker
15323: Helsingin yliopi•ston järjestysmuodon perusteita koskcYan lain muuttaminen. 243
15324:
15325: ellcr a·vser att förtrycka de svenskta:lande on maan etu, olen pakotettu esittä,mään
15326: eller över huvud vill dem något ont, så k.an kantani asiassa ja sen perustelemaan toi-
15327: man icke beteclma detta annorlunda än som vossa, että suuri valiokunta, jonne asia me-
15328: skrymteri, groft, bekla.ga·nsvä.rt skrymteri. nee ja jo•hon minulla ei ole kunnia kuulua,
15329: ottaisi siitä varteen sen, mitä varteenotet-
15330: Ed. L a :h te 1 a: Herra puhemies! l\'Ii- tava on. Pakoittaa en tahdo, niinkuin moni
15331: nuHa maaUikkona ja kaukaisen Perä-Poh- ; ehkä luulee ja niinkuin tätä asiaa on lah-
15332: jolan alkeellisissa oloissa syntyneenä, kasva- i detty nyt ajamaan. Helsingin yliopiston
15333: neena ja koko elämänajan olleena on san- kielikysymys on ollut vuosikymmeniä päi-
15334: 1
15335: gen v·aikea ottaa osaa sellaisen asian käsit- · vankysymyksenä ja sitä se on vielä tänä-
15336: telyyn, kuin käsiteltävänä oleva yliopistoa kin päivänä, ja tulee olemaan siihen asti,
15337: l:;joskeva asia on, jossa yliopiston professo- kunnes se on saanut sellaisen ratkaisun,
15338: ritlkin, joille asian pitäisi olla selvemmän joka sille valtion ainoana yliopistona kuu-
15339: kuin minulle kansakouluasiat, saattavat olla luu. Vuodesta toiseen on osoitettu, eWi
15340: aivan eri linjalla. Kansanedustajatoimeni valtion ainoan yliopiston kieliolot eiYät WlS--
15341: on kuitenkin minut pakoittanut syventy- taa sitä, mitä siltä voidaan vaatia ja mitä
15342: mään asiaan, sikäli kuin siihen näin ly- siltä on myöskin oikeus vaatia sillä suomea
15343: hyessä ajassa olen voinut syventyä. Edus- puhuvalla valtakunnan väestöllä, joka muo-
15344: kunnan iherra puhemiehen luvalla saanen dostaa 90% tämän maan asukkaista.
15345: lausua ajatukseni julki. Etukäteen vakuu- Täällä on monissa puheenvuoroissa osoi-
15346: tan, että sitä en tee suinkaan ruotsinkielis- tettu ja se on myöskin eduskunnan ulko-
15347: tcn vihasta tai sorrosta, sillä minulla ei ole puolella julkisessa sanassa sitovasti ja pe-
15348: siilllen vähintä·kään aihetta. En ole koskaan rusteellisesti todistettu, että ruotsinkieli on
15349: joutunut heidän kanss&an henkilökohtaiseen yliopistossa sellaisessa valta-asemassa, että
15350: kosketukseen ja siksi ei minulla ole syytä professorit, varkka tahtoisivatkin luennoida
15351: kiihoittua suomalaisuuskysymykseen eikä in- suomenkielellä, eivät voi sitä tehdä teke-
15352: nostua ruotsalaisten v~haamiseen vänää- mättä itseään säännösten ja lain rikkomi-
15353: kaän. Kaikki se, mitä tulen sanomaan, on seen syypäiksi. Tällainen tilanne ei ole
15354: sen käsityksen tulkintaa, mi1kä minul1a oikea, eikä edes valtakunnan arvon mukai-
15355: olevista O'Loista on. nen. Valtion yliopiston kielikysymys on, ei
15356: Me olemme tällä kertaa joutuneet va~m- vain opiskelevan nuorison kannalta, vaan
15357: van ja suuren tosiasian eteen, jossa mieli- enemmänkin ja pääasiassa koko valtakun-
15358: piteet törmäävät ankarasti vastaik~ain, ku- nan kannalta ensiluokkainen kysymys, jo-
15359: ten edustaja von Bornin viimeisen lausun- hon Suomen kansan eduskunnan on ikiin-
15360: non lopustaJkin ilmeni. Olemme joutuneet nitettä.vä mitä vakavinta huomiota. Tä.ti:i
15361: korkeimman opinaihjon, Helsingin yliopis- asiaa ei voida kuita t .a sillä puolinaisella
15362: ton kieliasioita käsittelemään, siis jatka- esityksellä, jonka haillitus on käsiteltäväJ{-
15363: maan sitä työsarkaa, jonka esi-isämme ovat somme esittänyt ja jota perustuslakivalio-
15364: alkaneet suomenkielen saamiseksi sille kuu- kunta käsitykseni mukaan on vielä •huo-
15365: :luviin oikeuksiinsa. Tä;hän työiliön emme noutanut, lmt~m herra opetusministerikin
15366: ole tällä kertaa pakkautuneet, meidät on täällä osoitti. On sangen valitettavaa, eWi
15367: kutsuttu, kuten kaikki tietävät. Vaikka hallitus on antanut eduskunnalle sellaisen
15368: olemmekin kutsuttuina Hilliän joutuneet, on puolinaisen lakiesityksen Helsingin yliopis-
15369: velvollisuutemme kansanedustajina ·vaka- ton kieliolojen järjestämisestä, joka nyt on
15370: vasti syventyä käsiteltävanä olevaan asiaan käsiteltävänä, ja että hallitus kutsumalla
15371: ja määrätä !kanta sen mukaan kuin sisäisin ' ylimääräiset vaHiopäivät koolle esityksensä
15372: vakaumus on ja :mitä kansan j'a maan etu läpiaj'amiseksi on ottanut eduskunnan suu-
15373: vaatii. Emme ole velvollisia kutsuttuina- relta vahemmistöltä ja !kansan valtavalta
15374: kaan hyväksymään sitä, mikä meistä ei enemmistöltä pois oikeuden vaikuttaa sen
15375: tunnu oikealta ja hyväksyttävältä. Kun kii- sisältöön paljon mitään. Valitettavampaa
15376: siteltävänä oleva lakiesitys ja perustuslaiki- ' on kuitenkin vielä se, että perustuslaki-
15377: valiokunnan enemmistön mietintö eivät mi- ~ valiokunnan mietintö siitä huolimatta, että
15378: nua henkilökohtaisesti miellytä enkä katso lä:heteke&kustdussa osoitettiin lakiesityksen
15379: käsiteltävän lakiesitY'ksen vastaavan kansan antamisessakin sivuutetun :hallitusmuodon
15380: enemmistön oikeutettua tahtoa ja sitä, .mikä 77 § :n selvät vaatimukset, on katsonut voi-
15381: 244 Kes'kiviikkona '2·3 p. tammikuuta :1 93!'i.
15382:
15383: v.ansa antaa mietinnön ja ehdottaa lain asia niin kuinka ajetaan. Mainittu halli-
15384: eduskunnan hyväksyttäväksi muodossa, joka tusmuodon 77 § on seuraava: "Helsingin
15385: ei edes vähimmässäkään määrässä vastaa yliopistolle pysytetään itsehallinto-oikeus.
15386: niitä vaatimuksia, joita Y'liopisto-olomme Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuo-
15387: ovat vuosikymmeniä kaivanneet ja joka on don perusteista annetaan lailla, mutta tar-
15388: Suomen kansan valtavan enemmistön oi- kemmat yliopistoa koskevat säännökset ase-
15389: keutet<tu tahto. Kun lähetekeskustelussa tuksella, sitten kun kummassakin tapauk-
15390: mielestäni asiallisesti ja sitovasti osoitettiin sessa sen konsistori on asiasta antanut lau-
15391: hallituksen esityksen heikkous ja ne puut- suntonsa.'' (Keskustasta: Eikö olekin
15392: teet, joita esitystä v'almistaessa oli ilmei- selvä!). Voidaanko tällaista lakipykälää
15393: sesti olemassa, ja myöskin se tapa, jolla kiertää millään selityksellä, haluan tiedus-
15394: esitys on ta:hdottu saada läpiajetuksi, iJ.uo- tella ed. von Bornilta, jonka tunnen olleen
15395: tin sokeasti perustuslakivaliokuntaan, joka perustuslakivaliokunnassa ja jonka rehel-
15396: a~kaisemmin, sikäli kuin olin oppinut tun- ~listä lain tulkintaa olen viime vuosina j.ou-
15397: temaan, oli tarttunut pienempiinldn puut- tunut ylistämään kaikissa eri vai•heissa, sil-
15398: toisiin; en talhtonut silloin puuttua asiaan loin kun hänen kimppuunsa on puolelta tai
15399: ollenkaan. Kun kuitenkaan perustuslaki- toiselta hyökätty. Vai onko ymmärrettävä
15400: valiokunnan mietintö ei ole tässä asiassa niin, että ed. von Bornillekin sopii mennä
15401: täyttänyt toiveitani vä1himmässäkään mää- tällaisten 1ainpykäläin tulkinnassa niin pit-
15402: rässä, en katso voivani olla lausumatta källe, että se kiltisti sivuutetaan, kun asia
15403: julki mieltäni asiassa, koska vaitioloni käsi- koskee 2•3 ruotsinkielisen professorin ai-
15404: tettäisiin sellaiseksi, että olen samaa mieltä niaaksi pysyttämistä Helsingin yliopistoOB.
15405: kuin perustuslakivaliokunnan mietintö edel- Jos todella asia näin on, niin keneen voi-
15406: lyttää. daan tässä maa;ssa enä:ä luottaa.
15407: Aluksi on minun huomautettava, että pe- Tämän 77 § :n mukaan on siis; ennen
15408: rustusla1kivaliokunnan enemmistö, joka on 'kuin laki tai asetus annetaan tai muute-
15409: mietinnön sanellut, ei ole välittänyt siitä, taan, hankittava yliopiston konsistorin ·lau~
15410: mitä haHitusmuodon 77 § :ssä edellytetään. sunto. Jos asia niin on, ettei konsistorin
15411: I.å-ihetekeslmstelussa väitettiin m. m., ettei lausuntoa ole hankittu, minkä vastalau-
15412: hallitus ennen lakiesityksen antamista ol- seessa niin selitetään olevan, olisi tähän pi-
15413: lut esityksen johdosta hankkinut yliopis- Hinyt kiinnittää, myöskin perustuslakivalio-
15414: ton konsistorilta lausuntoa, ja ettei esitystä kunnan enemmistön huomiota, koska se ei
15415: olisi saanut antaa ilman, että sanottu lau- ole voinut olla siitä tiedoton. Tiissä nimit-
15416: sunto .oli 'hankittu. Mainitusta seikasta on täin ei ole tap·ahtunut sellaista erehdystä
15417: kiistelty perustuslwkiva:liokunnassa siitä kuin aikaisemmin erään samankaltaisen lain
15418: päättäen, että vwliokunnan vähemmistöön käsittelyssä, että huomattiin vasta viimei-
15419: kuuluvat edustajat ovat ottaneet sen vasta- sessä istunnossa. Siinä tapauksessa, ettei
15420: lauseeseensa. Tässä valiokunnan mietintöön sitä ole hankittu, ei valiokunnan olisi pitä-
15421: liitetyssä vastalauseessa samalla ,todetaan, nyt hallituksen esitystä ehdottaa muutet-
15422: ettei sanottua lausuntoa todellakaan ole tunakaan eduskunnan hyväksyttäväksi. Ei-
15423: yliopiston konsistorilta hankittu. Jos asia hän eduskunnalla ole edes oikeutta mennä
15424: todella niin on, ~ttei ma:inittua konsistorin hyväksymään 'lakia, jota laatiessa ei ole
15425: lausuntoa ole hankittu, niin lienee iupa otettu varteen sitä, mitä ihaJ.~itusmuodo.ssa
15426: kysyä, kuka sitten on se ~lin tässä valta- on määJrätty. Valiokunnan olisi tullut jo
15427: kunnassa, joka huolehtii siitä, että perus- :yksin tästä syystä ehdottaa lakiesitys hy-
15428: tuslakia noudatetaan lainsäädännössä, j.os lättäväksi siinäkin tapauksessa, että lal(i-
15429: perustuslakivaliokunta, jolle jo nimensäkin esitys sisällY'kseltään olisi muuten ollut va-
15430: puolesta kuuluu mainitunlainen asia, ylit- liokuntaa tyydyttävä. Jos täUaisessalön
15431: täisi sitä. Hallitusmuodon 77 § on näin tapauksessa lakiesitys hyväksytään, astu-
15432: maallikonki:n mielestä niin riidattoman selvä, taan siinä rurveluttavalle tielle, johon käsi-
15433: ettei siinä ole edes tulkinnalle vähintäkään tylkseni muikaan eduskunnalla on kaikkein
15434: varaa (Keskustasta: Selvä sen pitäisi olla!). vä1himmän syytä tai oikeutta mennä. Jos
15435: Siihen ei nåihdålkseni voida sovelluttaa edes taas eduskunta kaikesta välittäimättä, niin-
15436: >dtä kansan keskuudessa kulkenutta -!auset- kuin näyttää asia olevan, ylittää oikeuk-
15437: takaan, että laki on niin kuinka 'lueta.an ja siaan, o~ siihen syyHi tarttua niiden, jo:ille
15438: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita 'koskevan lain •muuttaminen. 245
15439: -----"----------- -------·--·----------·---·-------·-
15440:
15441:
15442: ylin lain vaivonta tässä maassa kuuluu. Kun näin on asia kaukaisessa Perä-Pohjo-
15443: Toivonkin, että suuri valiokunta, johon lassakin, niin täytyy sen luonnollisesti olla
15444: asia nyt menee, ottaa täyden selvyyden, paljon voimaklkaamman Etelä,-:Suomessa,
15445: oniko mainittu puutteellisuus todella ole- jossa kaikenlainen valistustyö on vanhem-
15446: massa, jota minä puolestani en vähintäkään paa ja voimakkaampaa kuin unhoitetussa
15447: epäile, koska hallituksen edustajat, m. m. Perä-Pohjolassa (Ed. Koivuranta: Kovapäi-
15448: opetusministeri, ei ole tahtonut torjua sitä. sempiä täällä!). Osoituksena siitä, ikuinka
15449: Jos suuri valiokunta huomaa, että tämä rakas on maaseutuväestölle suomenikieli.
15450: puutteellisuus esityksessä on, pyytäisin, , pyydän viitata vain siiihen, että kaikkiaHt.~
15451: että valiokunta painaisi esityksen vihreän niihin siirtomaihin mihin suomalaista väes-
15452: veran alle odottamaan esitystä, joka on syn- töä on siirtynyt, on suomenkieli ja suomen-
15453: tynyt hallitusmuodon mukaisessa järjestyk- mieli ku]kenut mukana. Sielläkin suomea
15454: sessä, ja joka samalla tyydyttää ne vaati- pruhutaan, suomenkielisiä kouluja pystyte-
15455: mukset joita valtava enemmistö Suomen tään ja ylläpidetään jatkuvasti, kun vain
15456: kansalaisista odottaa. uusi kotimaa niin sallii. Niin olisi varmaan-
15457: Tämän asian yhteydessä on .tulkittu m. m. kin asianlaita suomenkielisen väestön kes-
15458: sitä ajattelutapaa, mi;kä on ikieliasiaan näh- kuudessa ollut entisessä emämaassa Ruotsis-
15459: den talonpoikaisväestön 'keskuudessa. Kun sakin, mutta sire'llä ei suomenkieltä ole saa-
15460: minä oletan, että se tulkinta on vaikuttanut nut edes alkeisopetuksessa ja uskonnossa
15461: perustuslaki valiokunnan mietintöön !hyvin käyttää, ·puhumattakaan siitä, että sillä olisi
15462: vwhingollisesti ja kun ne tulkinnat saattavat annettu kolikeampaa opetusta.
15463: vaikuttaa myöskin siihen, ettei asia suuressa Suuren valiokunnan pitäisi muistaa, ettii
15464: valiokunnassakaan tule sen paremmaksi, kysymys suomenkielen saattamisesta oikeuk-
15465: mikä sille on tä1hänastisessa käsittelyssä tul- siinsa Suomessa on ollut vuosisatoja vi-
15466: lut, niin pyydän minäJön tästä !kysymyk- reillä. Siitä on taisteltu miespolvia ja ne,
15467: sestä lausua muutaman sanan toivossa, että jotka ovat joutuneet etulinjoille, ovat saa-
15468: suuri valiokunta Dttaisi sen vastapainona neet kärsiä häväistystä ja sortoa aina siinä
15469: huomioon. määrin, että heidät on ajettu maanpakooll
15470: Ed. Tanner lähetekeskustelussa lausui, ikäänkuin maanpetturit. Keitä ovat ne.
15471: ettei ta'lonpoikaisväestöä Ikiinnosta yliopis- , jotJka ovat harjoittaneet ajojahtia suoll11e11-
15472: ton kielikysymys ja että se on tyytyväinen, ·kielen puolesta taistelevia kansalaisia vas-
15473: kun se saapi tunkiolla a!hertaa. Ed. Tanner, taan, on siksi tunnettua kaikkialla maamme
15474: niin paljon kuin hän tunteekin yhteiskun- rajojen sisäpuolella, ettei siitä olo tarve ryh-
15475: taa, sen mielipiteitä (Keskustasta: Niitä se tyä tässä yhteydessä lähemmin kertomaan.
15476: ei kyllä tunne!) ja tarpeita aina kulku- Sen minä kuitenkin tahdon vakuuttaa, ettei
15477: kaupasta jättiläisliikkeisiin asti, on tässä niitten takana ole koskaan olleet suomenkie-
15478: asiassa kaikesta pää.ttäen enemmän kuin liset työmiehet eikä talonpojat. Päinvastoin
15479: sata vuotta jäljessä. Suomalainen talon- suomenkielinen maaseutuväestö aina on tu-
15480: poika ja suomalainen maaseututyömies edus- kenut suomenkielen esi-taistelijoita. ja niin
15481: taja Tannerin mainitsemissa tunkiotöissä tu'lee tekemään vastakin. Suomenkielen
15482: ollessaankin on katkeroitunut siitä, ettei ai- asema on voittanut alaa siitä huolimatta,
15483: noa valtion y'liopisto ole suomenkielinen. Se että ne, jotka sen puolesta ovat taistelleet,
15484: ei sisimmässään eikä sanoissaan ole koskaan häpeäa ja sortoa ovat saaneet monessa muo-
15485: ollut niin kylmä ja välinpitämätön 'kieli- dossa kärsiä. Taistelun etulinjoilla olleet
15486: kysymykselle, että se laskisi sen kuudennen tunnustaa jokainen suomalainen työmies,
15487: luokan asioihin, niinkuin ed. Tanner on ar- talonpoika ja virlmmies, kansamme suur-
15488: vioinut. Eikä se koskaan tulekaan niin miehiksi ja juhlii heidän muistoaan vuo-
15489: umpisokeaksi, vai•kka sen kansallisuustun- desta toiseen ja miespolvesta miespolveen
15490: toa kuinka koetettaisiin solmista kansainväli- eikä varmaankaan ole heitä miUoinkaan un-
15491: sillä internationalisilla ja asfalttisosialisti- hoittava, siksi lujaan heidän tekonsa ja
15492: silla mielipiteillä. Suomenkielisen talon- nimensä ·on ihmismieliin painunut ja
15493: pojan ja työmiehen sieluelämässä on vuosi- historian lehtiin !kirjoitettu. Se sama
15494: satoja elänyt ja elää edelleenkin voimak- häpeän leima, mitä esitaistelijat ovat
15495: kaana suoma~laisuuden asia eikä sitä mi- saaneet korkea, talhdotaan vielä tänäkin ai-
15496: kään mahti kykene sieltä pois kitkemään. kana vierittää niiden suomalaisten miesten
15497: 246 Kes'kiviikkona 23 p. tammikuuta 1935.
15498:
15499: ja naisten harteille, jotka uskaltavat avata Suomen lmnsalainen, joka aikoo valmistau-
15500: suunsa suomenkielen saattamiseksi OI)etus- tua tämän ka.nsan palvelijaksi, olipa hänen
15501: kieleksi maamme korkeimmassa oppilaitok- äidinkielensä mikä tahansa, pitää ensim-
15502: sessa, Helsingin yliopistossa. Heitä nimite- mäisenä velvollisuutenaan opiskeLla sen
15503: tään kiihkoilijoiksi ja sortajiksi, vieläpä väestön kielen, jota varten hän aikoo val-
15504: heitä sanotaan hu:onoä·lyisiksi, kuten €d. mista:utua, koska hänen on muuten mah-
15505: von Frenckellin sanat kuuluivat viime syk- dotonta, saada paikkoja muuaHa kuin sillä
15506: synä eduskunnan puhujalavalta. suppealla alueella, mikä on hänen äidinkie-
15507: Lähes 300 vuotta on maamme ainoassa linen alueensa. Ja ellei hän tätä tosiasiaa
15508: valtion yliopistossa opetettu Suomen kansaa tajua, niin hänen on aivan tm•haa hank-
15509: maassa olevan suuren vähemmistön äidin- kia yliopistosivistystä tänä a~kana, jolloin
15510: kielellä, ja vielä nytkin, vuonna 1935, jolloin suomenkielisiä kansalaisia valmistuu kai-
15511: maa.ssamme on 9.0 % väestöstä suomenkieli- kille elämän aloiLle siksi .paljon, ettei enää
15512: siä ja vain 10% ruotsinkielisiä, on tiissä ole pakko ottaa toimeen kielitaidottornia
15513: ainoassa valtion oppilaitoksessa vähemmis- ensinkään, kuten asia on aikaisemmin oHut.
15514: töllä oikeus saada opetus omalla kielellään, Sikäli kuin olen saanut kuulla, niin ruot-
15515: ja enemmistön, voidakseen sitä seurata, on sinkieLiset vanhemmat kouluttaisivat lap-
15516: ensin opeteltava väthemmistön kieli ja sitten siaan mieluummin suomen~ kuin ruotsin-
15517: vasta opiskeltava. Tällainen olotila ·on koh- kielisissä kouluissa ja ha:nkkis,ivat niille
15518: tuuton, se on suorastaan epäoikeudenmukai- muuten riittävän suomenkielen taidon jollei
15519: nen. Sitä voi täydellä syyllä sanoa suomen- heitä keinotekoisesti kiihotettaisi toisin te-
15520: kielisen kansanosan sorta:miseksi. Tällaiselle kemään. Poikkeuksen tekevät vain ne, jotka
15521: olotilalle ei löydy vastaavaa esimerkkiä mis- pitävät vanhoista. perinnäistavoistaan kiinni
15522: tään muusta valtakunnasta, puhumattakaan ja kiihkoilevat ruotsinkielisyydellä lastensa
15523: Ruotsista ja Norjasta, jotka ovat surullisen vahingoksi ajattelematta sitä, että Suomessa
15524: kuuluisan adressinsa kautta tahtoneet vai- tullaan aina puhumaan suomenkieltä ja että
15525: kuttaa siihen, että nykyisen oloti1an tulisi sitä on osa tta:va ;käyttää ainakin jokaisen
15526: yliopistossamme edelleen jatkua. suomenkielisen alueen virkamiehen pienem-
15527: Nykyinen olotila on maallemme kansalli- mästä suurempaan asti.
15528: nen :hä;peä ja siitä on päästävä sanottakoon , Kun näin on asia ja tul:ce olemaan edel-
15529: siitä maamme rajojen sisällä ja ulkopuo- · leenkin on aivan aiheetonta ja asiatonta
15530: lellakin mitä tahansa. Minä olen vakuutettu ' puhua, että ne, jotka tahtovat yliopiston
15531: siitä, ettei siinä ale mitään siveellisiä eikä kielen muuttaa suomenkieleksi olisivat kiih-
15532: o~keudeHisia perusteita enempää Ruotsilla komielisiä ja harjoitta.isivat ruotsinkielisten
15533: ja Norjalla kuin muillakaan ulkovalloilla, , sortamista. Päinvastoin :pitäisi olla ruot-
15534: jos Suomen valtakunnan ainoassa valtion- sinkielisten kiitollisia, että tässä maassa
15535: yliQipistossa otetaan opetuskieleksi se tkieli, löytyy henkilöitä, jotka tahtovat yliopiston
15536: jota 90 % maan väestöstä puhuu äidinkie- ;kehittäJä kielellisessä suhteessa sellaiseksi,
15537: lenään ja jota suuri osa jä>lelläolevistakin että kie1ellisen vähemmistön. nous·eva:lle pol-
15538: 10 % :sta puhuu ja ymmärtää ja jota sen velle avautuu tilaisuus valmistautua koko
15539: yliopistosta päästyään on myös puhuttava valtakuntaa hyväkseen käyttäväksi vir'ka-
15540: ja ymmärrettävä, jos mieli täyttää kielelli- miehistöksi. Olen vakuutettu että se, mikä
15541: sessä suhteessakin ne vaatimukset, mitä ruotsin:ldelisen väestön mielestä tällä kertaa
15542: maan suomenkielinen väestö, joka ei osaa tuntuu sortumiselta, on koituva heille itsel-
15543: ruotsinkieltä, on oikeutettu virkamiehil- leen suureksi ra:kkaudentyöksi, jonka. he
15544: tään kohtuudella vaatimaan, olivatpa he vielä kerran tulevat avoimesti tunnusta-
15545: sitten millä alaHa tahansa. Suuren valio- maan, niin ma•hdottomalta kuin se nyt mo-
15546: kunnan on syytä muistaa tämä asia ja nesta tuntuneekin.
15547: muuttaa lakiesitys sellaiseksi, ettei ruvtsin- Tämän sanottuani voin edelleen vakuttaa.
15548: kidi jää yliopiston painola:stiksi edelleen, ettei minulla ole vähintäkään halua sortaa
15549: jos se vain on suuren v·a'li:okunnan muutet- ruotsinkieltä puhuvia. suomalaisia enkä näe
15550: tavissa. siinä vähintäkään sortoa tai loukkausta
15551: Kun minä katselen edellä esitettyä taus- heille tapahtuvan, ;jos yliopistossa otetaan
15552: taa vastaan asiaa, olen vakuutettu myöskin käytäntöön suomenkieli. Ja siksi olenkin
15553: siitä, että jokainen opintielle lähtenyt Helsingin yliopiston täydeLlisen suomalais-
15554: Helsingin yliopi'ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan l,ain muuttaminen. 247
15555:
15556: tuttamisen kannalla. Jos senjälkeen kuin Hel- min kuin istunto alkoi, tahtoi valloittaa
15557: singin yliopisto on suomalaistutettu, ruot- puhujalavan, saada:kseen muodollisen toi-
15558: sia puhuvat Suomen: kansalaiset ovat tyy- menpiteen suoritetuksi, että asia olisi saatn
15559: tymättömiä eivätkä tahdo opiskella suoma- pöydälle ilman keskustelua ja saatu sillä-
15560: laisessa yliopistossa, on Åbo akademihin kin toimenpiteellä kirjaimellisesti täytetyksi
15561: lisättävä uusia professoreja tarpeen muka,an sen, mitä valtiopäiväjärjestys edellyttää.
15562: noudattaen S<itä kielelliseen väestöperustee- Tällainen toiminta ei kohota varmaankaam.
15563: seen perustuvaa. y<hdenvertaisuusperiarutetta, eduskunnan arvoa, minun silmissäni se
15564: johon täällä on viitattu ja jota hallitus- näyttää aivan naurettavalta, ettei eduskun-
15565: muodon 14 § edellyttää. Elleivät ruotsin- nan valtava,l1e vähemmistölle, joka var-
15566: kieliset siihen tyydy, niin järjestetään asia maankin täällä edustaa Suomen kansan vaJ-
15567: siten, että pidetään Helsingin yliopisto seu- tavan enemmistön tahtoa, anneta edes sen
15568: raavat 100 vuotta suomenkielisenä ja muu- verran tilaisuutta, että simä olisi tilruisuus
15569: tcta,an taas 10:0: vuoden perästä ruotsin- edes muutamia tunteja vapaasti syventyä
15570: ·kieliseksi, jos Suomessa silloin on väestöstä tällaiseen suureen kysymykseen, ja mah-
15571: 90% ruotsinkielisiä ja vain 10% suomen- dollisesti tulla sen perästä, jos olisi valis-
15572: kielisiä. Tämän vuoroviljelyksen kautta tus niin paljon noussut, samalle puoli-
15573: ovat molemmat kieliryhmät saaneet täydet välilinjalle, jolla ed. Heiniö ja hänen ryh-
15574: o~lreudet ja ainainen napina sorrosta ja mänsä tällaisessa tä11keässä kysymyksessä
15575: toisten etujen loukkaamisesta tasottuu it- ovat olleet.
15576: sestään. Se olotila, sanon vieläkin, joka
15577: on ollut 29~5 vuotta ja on tänään, on epä- Ed. F o r s t a d i u s: Herra puhemies l
15578: oikeudenmukainen ja kestämätön ja siitä Sanomalehdissä on, paljon käyty keskuste-
15579: on pää.stävä. Suomen eduskunnan velvol- luja osrukuntien merkityksestä ja niiden ole-
15580: lisuuksiin kuuluu Suomen yliopiston suo- massaolon oikeutuksesta. Joka joutuu lä-
15581: malaistaminen ja ellei eduskunta sitä tee, hempää seuraamaan osakuntien suorittamaa
15582: ei se .poista tästä maasta kaikkein näky- työtä ja joka vähänkin on selvillä osakun-
15583: vintä epäkohtaa eikä toteuta hallitusmuo- tien keskuudessa tehdyistä ja vastaisuu-
15584: don edellyttämää ta,<;avertaisuusperiaatetta dessa varmasti tehtävistä töistä, ei voi olla
15585: sitä kansanosaa kohtaan, jonka äidinkieli ihmettelemättä, että yleensä voidaan virit-
15586: on suomi ja jolla on sekä siveellinen että tääkään 'keskustelu osakuntalaitoksen elä-
15587: juridinen oikeus puolellaan. Ei ole oikein, misen oikeutuksesta. Arvostelu tietenkin
15588: että annetaan ainoan valtion yliopiston ;joka kohdassaan on paikallaan. :Mutta ne
15589: olla palvelemassa. 10% kansalaisista hei- piirit, jotka asettuvat jyrkästi kielteiselle
15590: dän omalla äidinkielellään ja. 90 % pakoi- kannalle tässä asiassa, ovat varmaankin
15591: tetaan opiskelemaan vieraalla kielellä. nähneet osakunnan vain yhdeltä puolen,
15592: Muista seikoista on täällä puhuttu niin ioisin sanoen ovat luoneet mielipiteensä
15593: paljon, etten minä tahdo niihin yksityis- liian yksipuolisten kokemusten perusteella.
15594: kohtaisesti kajota. Pyydän kuitenkin kiin- 'fottahan on, että osakunnat ovat nousseet
15595: nittää suuren valiokunnan jäsenten huo- tavattoman nopeasti ja siitä on ai'heutunut
15596: miota niihin erilaisiin lausuntoihin, joita erinäisiä haittoja viime vuoden aikana sa-
15597: puolin ja toisin yliopiston professorit ova,t moin:kuin myös, että tärkeitä ja ajankoh-
15598: täällä esittäneet. Nehän 'parhaiten todista- taisia ylioppilaspoliittisia virtauksia ja aate-
15599: vat, kuinka sekavat Helsingin yliopistossa suuntia ovat osakuntalaitoksesta käsin läh-
15600: asiat ovat. Ja elleivät ne puutteet ja kor- teneinä edustaneet aivan toiset ylioppilas-
15601: jaukset saa päivän valoa suuressa valiokun- järjestöt kuin osakunnat. Ja osakunnat
15602: nassa, joista täällä on puhuttu ja mistä ovatkin, se sanottakoon, virallisesti pysy-
15603: minäkin olen osaltani mielipiteeni lausunut, neet täysin passiivisina ja hiljaisina näissä
15604: jää tilaisuus jälleen palata asiaan toisessa ylioppilaspoliittisissa virtauksissa, joten täl-
15605: käsittelyssä. laisilla seikoilla ei voi olla ratkaisevaa mer-
15606: :Minua on surettanut se tapa, jolla tätä kitystä osakuntien tehtäviä ja kykyjä ar-
15607: asiaa eduskunnan enemmistö on koettanut vosteltaessa. Samoin ei myöskään se seilclm,
15608: ajaa läpi, ja erikoisesti juuri se on minua että osaJkunnat ovat paisuneet niin tavatto-
15609: .surettanut, että edistysmielinen edustaja man suuriksi, ole ollut mikään syy koko osa-
15610: Heiniö cilisiltana jo puoli tuntia a~kaisem- kuntajärjestelmän kieltämiseksi. Sillä suur-
15611: 248 Kes'kiviikkona 2·3 p. tammi'kuuta 19'35.
15612:
15613: ten osakuntien aiheuttamista haitoistahan kin, koska olemme nyt tätä yliopistokysy-
15614: on päästy ja päästään edelleenkin niiden mystä käsittelemässä, juuri tämän nyt mai-
15615: pienemmäksi jakamisella. Ja sitäpaitsi, jos nitsemani osakunnan kotipaikassa. Emme
15616: eräät vapaat ylioppilasjärjestöt ovatkin ot- tarvitse ajatella sen pidemmälle kuin esi-
15617: taneet ajaakseen eräitä ylioppilasmaail- merkiksi tämän Uudenmaan maakunnan
15618: massa syntyneitä uusia ja voimrukkaita aat- suomalaisten ylioppilaiden surullista ha-
15619: teita ja pyrkimyJksi:ä, ei se selitys suinkaan jaannustilaa, jossa nama olivat ennen
15620: ole löydettävissä siinä, että väitetään osa- vuotta 1905, jolloin osa suomenkielisiä yli-
15621: kuntaelämän henkistä puolta köyJhtyneeksi oppilaita eli sorrettuna kielellisenä vähem-
15622: tai näille uusille järjestöille varautunoitten mistönä uusmaalaisessa osakunnassa, osan
15623: tehtävien puutteesta. Päinvastoin! Eikö suomenkielisiä yliopilaita eläen eri suoma-
15624: ole ajateltavissa, että juuri tämä viimemai- ·laisissa osakunnissa kaikki siis mahdollisim-
15625: nittu seikka osoittaa, että kullakin osakun- man hajallaan ja erillään toisistaan. Voimme
15626: nalla on oma työnsä ja aivan omalaatuinen helposti käsittää, mitä esimenkiksi heille sil-
15627: työmaansa, johon osakunnat ovat ja joihin loin merkitsi oman osakunnan, yhteisen, ykc
15628: niiden edelleenkin on kaikin voimin suun- si:kielisen, yksimielisen osakunnan perusta-
15629: nattava kaikki mahdollisuutensa rajoissa minen. Tämän osakunnan perustamisvaic
15630: olevat voimansa. Ainoastaan tätä tietä heista ja sen synnY'stä kertovat asiakirjat
15631: voivat koko ylioppilasmaailmalle yhteiset luovat julki sen liikuttavan hartauden ja
15632: aatteet saada avartumismahdollisuutensa ja sydämellisen innon, millä perustajat työs-
15633: tässä työssä puolestaan vapaillakin järjes- kentelivät sitkeästi ponnistellen kaikkea
15634: töillä voi olla tehtävänsä mutta vain osa- vastarintaa m~oollisesti u'hmaten. Heidän
15635: kuntalaitosta tukevaa edistystyötä teke- uupumaton työskentelynsä oman yhteisen
15636: mällä. Osakuntalaitosta älköön siis puret- osakunnan aitkaansaamiseksi oli usean vuo-
15637: tako, mutta tehtäköön, jos kerran siihen ol- den aikana patoutuneen, yhä enemmän mie-
15638: laan menossa, työnjako osakuntalaitoksen liin syventyneen kokoavan yhteyden aikaan-
15639: ja vapaiden ylioppilasjärjestöjen välillä. Se saaman välttämättömäksi prukoksi muoclos-
15640: sitt·enkin lienee luonnollisin ja työn suori- tlmeen mielipiteen tulos. Ja !koko se ylei-
15641: tuksen kannalta :kaikkein paras. Niiden nen perusta, jolta heidän yrityksensä sil-
15642: meDkityksen keskinäinen vertailu on näin loin nousi ja johon se palvelU:ksellaan ja
15643: ollen tarpeetonta sekä myöskin ehdotto- työllään tähtäsi oli sen oma maakunta, suo-
15644: masti nykyisellään ollen tuloksetonta, 1koska rmalainen uusmaalainen maakunta. Osa-
15645: niiden lähtökohta ja tehtävien laatukin on kunta julkaisi muun muassa tervehdyksen
15646: niin peräti erilainen. Kun katselee eri osa- lkotiseudulleen, joka on kaikkein kauneim-
15647: kuntien toimintataipaleita vuosia, eräitä pia kirjallisia todistuksia siitä tunteesta,
15648: kymmeniä vuosia taaksepäin, ajattelee osa- mitä osakunnan jäsenet tunsivat omaan
15649: kuntien syntyä ja niiden suorittamaa työtä, maakuntaansa, sen väestöä, sen sivistyspyr-
15650: saa entistäikin lujemman vakaumuksen osa- kimyksiä kohtaan. Eikä tämäkään harras-
15651: limutalaitoksen suuresta merkitY'ksestä osa- tus jäänyt vain liikuttruvaksi tervehdykc
15652: kuntien jäsenille ja laajemmillekin piireille, seksi, vaan ennen pitkää osoittautui to-
15653: kuten täällä jo edustaja Tapaninen hyvin dellisuudeksi heidän vastaisessa toiminnas-
15654: kaunissanaisosti sitä asiaa selosti. Mitä saan. Ja niin on ollut laita muissakin osa-
15655: yleensä osakunnat ovat me11kinneet niiden kunnissa.
15656: kaikille jäsenille, ylioppilaille, jotka ovat Edellä sanotulla olen vain tahtonut ko-
15657: niihin kuuluneet, on vaikea arvioida oi- rostaa sitä laajaa henkistä pohjaa, mi'kä esi-
15658: kealla täydellä mittapuuna. Meidän on merkiksi maakunnilla on olemassa osrukun-
15659: mahdoton tietää kaikkien oswkuntalaisten tansa keskuudessa ja samalla sitä avaraa
15660: osrukunnistaan omakohtaisesti saatuja vai- työalaa, m~kä maakunnassa on kullekin osa-
15661: kutelmia, mutta voimme sitten_xin sanoa, kunnalle. Ja jo yksin maakunta ja siin~i
15662: että kunkin osakunnan tehtävä oman maa- suoritettava työ on omiaan antamaan osa-
15663: kuntansa, twkamaansa, vaikutus maakun- kuntalaitokselle olemassaolon oikeutuksen.
15664: tansa ylioppilaiden kokoojana ja kasvatta- Se on pyhä, se on vanha traditio, sitä t!i
15665: jana on ollut tavattoman suuri. Ei tar- saa huonontaa, siihen ei saa koskea.
15666: vitse ajatella sen pitemmälle, kuin yihden Herra puhemiehen luvalla vielä kajoan
15667: konkreettisen esime~kin ottaakseni ja myös- muutamiin edelläesitettyihin lausuntoihin.
15668: Helsingin yliopiston järjestysmuodon peTust~j_ta 'koskevan l·ain muuttamine·n. 249
15669:
15670: Perustuslakivaliokunnan herra puheenjoh- rajaton. Vedoten esittämiini näkölk:ohtiin
15671: taja, ed. Rydman täällä koetti puolustaa rohkenen ehdottaa, että herra puhemies työ-
15672: perustuslakivaliokunnan toimintaa ja sitä järjestyksen 56 § :n mukaisesti nyt lopet-
15673: hätäistä menettelyä, jolla siellä mietintö taisi täysistunnon.
15674: vatmistettiin vertaamalla vuoden 1932 yli-
15675: määräisillä valtiopäivillä suoritettua alko- Ed. 'l' u k i a: Koska on tehty ehdotus is-
15676: holilainsäädäntöä tähän nyt käsiteltävänä tunnon lopettamisesta tänä iltana, niin pyy-
15677: olevaan yliopiston kielilainsäädäntöön. dän kannattaa sitä ehdotusta.
15678: Mutta tämä vertaushan on kuitenkin val-
15679: lan mahdoton, kuten täällä jo edustaja Lah- P u h e m i e s: Ed. Forstadius ed. Tukian
15680: densuo siitä sanoi, sillä silloinhan, vuonna kannattamana on lausunut puhemiehelle
15681: 1932, niillä ylimääräisillä valtiopäivillä, nii- toivomuksen, että istunto nyt lopetettaisiin.
15682: den edellä oli käynyt kansanäänestys, joka Tämän johdosta ilmoitan, että katson ole'
15683: oli antanut suoran suunnan sille •lainsää- van työjärjestyksen 56 § :ssä tarkoitettua
15684: däntötyölle, mikä niillä ylimääräisillä valtio- erityistä syytä istunnon jatkamiseen.
15685: päivillä suoritettiin. Näin ei ollut nyt asian-
15686: laita. Päinvastoin edustajat joutuivat yM- Ed. L a m p i n en: Kun tämä tärkeii
15687: äkkiä todellisuuden eteen. Edustaja Ryd- kysymys nyt tällä kertaa on tavallaan eväs-
15688: manin puolustus oli muutenkin hyvin heik- tyskeslmstelussa suureen valiokuntaan, niin
15689: koa, ja kuinka voisikaan heikkoa asiaa voi- tahtoisin minä kiinnittää suuren valiokun'
15690: makkaammin puolustaa. Samoin myöskin nan huomiota siihen kohtaan, mikä koskee
15691: ed. von Born täällä ruotsalaisen kansan- lakiesityksessä osa;kunta-asiaa, josta täällä
15692: puolueen ja ruotsalaisen eduskuntaryhmän jo ed. Forstadius ajatuksia· lausui. Km1
15693: puheenjohtajana koetti puolustella perus- tuntee osakuntatyötä ja samalla kertaa
15694: tuslakivaliokunnan työtä ja syyttää siellä myöskin tietää sen suuren, erittäin arvok-
15695: esiintyneitä puhujia viivytyksestä samaten kaan hyödyn, mitä osakunnat sittenkin
15696: kuin hän teki useita syytöksiä täällä täys- ovat aikaansaaneet, niin ei voi oHa tuomatta
15697: istunnossakin esiintyneitä puhujia vastaan. esille ajatuksia, varsinkin kun on edusta~
15698: }1:utta en minäkään näissä syytöksissä huo- jana maakunnasta, missä osakunnan on täy-
15699: mam:mt mitään todellisesti asianista, joten tynyt ainutlaatuisella tavalla tehtävänsii
15700: minä pidän tätä näin suuressa tärkeässä suorittaa ja niin ollen myöskin monissa
15701: asemassa oley;m edustajan hyökkäystä ver- varsin vaikeissa tilanteissa ottaa itselleen
15702: raten heikkona. sellainen kanta, joka on vienyt suomalaista
15703: Lopuksi minä pyydän, herra puhemies, kansallista toimintaa ja työtä eteenpäin.
15704: tehdä ehdotuksen. Työjärjestyksen 56 § sää- Senpätähden minä toivankin saavani esit-
15705: tää seuraavasti: , Täysistuntoa älköön jat- tää muutamia sellaisia todisteita, mitä eten-
15706: kettako jälkeen klo 11 illalla, ellei puhemies kin eteläsuomalainen osakunta on Uuden-
15707: katso siihen erityistä syytä olevan." Kun maan hyväksi aikaansaanut samalla kertaa,
15708: nyt se tunti jo on sivuutettu, pyydän esit- kun minä pyydän tuoda myös esille muu~
15709: tää herra puhemiehen harkittavaksi, eikö tamia tapahtumia niiltä ajoilta, jolloinka
15710: ole syytä päättää nyt jo istunto. Herra eteläsuomalainen osakunta ei ollut vielä ole-
15711: puhemies on pitänyt eduskuntaa työssä 11l: massa, jolloin sen oE oltava mukana n.s.
15712: tuntia lyhyttä päivälEslomaa lukuunotta- uusmaalaisessa osakunnassa. Mutta ennen-
15713: matta ja senkin aikana oli suuren valio- kuin minä tähän ryhdyn, niin minä tah-
15714: kunnan istunto. Vielä on pyydettynä pu- toisin muutamia ajatuksia myöskin tuoda
15715: heenvuoroja runsaasti toistakymmentä, ehkn esille sen ajatuksen johdosta, kun täällä
15716: enemmänkin, ja mahdollista on, että useam- ruotsalaisten taholla on oltu kovin pahoil-
15717: matkin edustajat haluavat lausua mieli- laan siitä, että ruotsalaisten edut ja oikeu~
15718: piteensä käsiteltävänä olevassa tärkeässä det tällä lailla tahdotaan sitoa ja niitä lou-
15719: asiassa. Herra puhemies tuskin voi •katsoa, kata. Uusmaalaisena tiedän missä asemassa
15720: että nyt olisi erityistä syytä jatkaa tätä Uudellamaalla on tällä;kin kertaa vielä suo-
15721: koko päivän kestänytt ä istuntoa. Sitä paitsi
15722: 1
15723: malainen väestö niillä rajaseuduilla, missä
15724: olen varma, että herra puhemies ottaa myös ruotsalainen enemmistö on tilaisuudessa
15725: huomioon pikakirjoittajien ankaran työn, päättämään asioista ja tämän minä katson
15726: sillä eihän heidänkään työpäivänsä voi olla olevan myöskin erittäin tärkeän suuren va-
15727:
15728: 32
15729: 250
15730:
15731:
15732: liokunnan jäsenten tietää, kun he ottavat myöskin samalla kertaa tunnustan, että
15733: ratkaisevan kannan näissä kysymyksissä, ei ehkä on joitakin erelhdyksiä sattunut osa-
15734: siinä mieless~i, että ruotsalaista väestöä mil- lmntain puolelta, mutta se ei millään ta-
15735: lään lailla sorrettaisiin, vaan siinä mielessä, valla saa olla määräävänä siinä mielessä,
15736: että heille huomantettaisiin heidän omien että osakuntalaitos olisi sen tähden hävi-
15737: velvollisuuksiensa suorittamisesta tai lai- tettävä, että siellä joitakin erehdyksiä olisi
15738: minlyömisestä myöskin vähempiosaisten hy- ehkä ollut olemassa. Minä pyydänkin tässä
15739: viiiksi. Onhan jo kulunut nelisensataa vuotta esittää muutamia ajatuksia siitä, mitä minä
15740: iko'hta kun Agricola Pernajassa alotti suo- olen tullut itselleni saaneksi uusmaalaisena
15741: malaisuustyönsä, mutta kumminkin nyt niitten tietojen perusteella ja samoin niit-
15742: vielä 400 vuoden päästä ei edes saa suoma- ten näkemysten perusteella, mitkä minulla
15743: laiselle kansanlapselle suomenkielen ope- on ollut maihdollisuus todeta.
15744: tusta muuta kuin yksityisissä kansaJwu- Sen jälkeen kuin Snellmanin herätystyö
15745: luissa. Tämän minä tahtoisin juuri ed. von suomalaiskansallinen liike kosketti läheltä
15746: Bornille alleviivata, koska :hän niin ~aino:k yliopistomaailmaa se sai sieltä vannoutu-
15747: ikaasti tahtoi täällä muka huomauttaa ruot- noita ja horjumattomia kannattajia. Osa-
15748: salaisten sorrosta suomalaisten taholta, sillä kunnissa käytiin kiivaita taisteluja kieli-
15749: hänellä on erittäin suuri määräämisvalta kysymyksestä. Suomenkieli pääsi vuosisa-
15750: Pernajan kunnassa. Samoin olen myöskin dan viimeisinä vuosikymmeninä jo valta-
15751: itse asukkaana kunnassa, jossa kolme suo- asemaan eräissä osakunnissa. Toisissa taas
15752: malaista yksityistä kansakoulua on ylläpi- tasa-arvoisuus tuli jolla.in lailla ruotsalais-
15753: dettävä sitä varten, että niitä ei saada kun- ten ta.salle. Samaan aikaan osakunnat kan-
15754: nan !huostaan järjestettyä, vaikka niissä on sanvalistustoiminnalla joutuivat läheiseen
15755: toisissa lain määräämä oppilasmääräkin kosketukseen 'koti:kuntiensa maalaisväestön
15756: tällä kertaa, niin tuntuu varsin oudolta, kanssa ja näiltä ajoilta juontaa juurensa
15757: että me puhumme suomalaisten sorrosta se suuriarvoinen ja rikas kulttuurityö, jota
15758: ruotsalaisia kohtaan, :koska me voimme täl- osakunna·t ovat kautta. vuosikymmenien
15759: laisia toisenlaisiakin ajatuksia esille tuoda. harjoittaneet ja harjoittavat yhä eddleen-
15760: Porvoon maalaiskunnassa eräitten suoma- kin. Tässä tahdon esittää muutamia niitä
15761: laisten työläisten la,sten ystävien puolesta erittäin arvokkaita tehtäviä ja suorituksia,
15762: on jalomielisiä ihmisiä ollut siellä ja pe- mitä Uudellamaalla on saatu osakunnan
15763: mstameet Myllykylän koulun, joka toimii vaikutuksesta, eteläsuomalaisen osakunnan
15764: yksityisenä kouluna. Porvoon Pappilan- toiminnasta ja harrastuksesta runsaasti ne-
15765: mäellä on toinen koulu ja Mustijoen koulu lisenkymmentä vuotta taaksepäin ajassa,
15766: Tolkkisissa yksityinen suomalainen kansa- mikä silloin sai perustuksensa alkulähteet,
15767: koulu. Kun näitä asioita tuntee, niin mi- kun uusmaa1aisessa ylio.ppilasnuorisossamme,
15768: nusta on velvollisuus myöskin suuren valio- uusmaala.isessa osakunnassa ei oltu suotu
15769: kunnan jäsenille tällaisista asioista huo- sijaa suomenkie1elle osakunnan julkisena
15770: mauttaa silloin, lnm näistä suurista :kysy- 'kielenä ja jossa siten vaikeutettiin suomen-
15771: myksistä myöskin päätetään. Sillä minä kielisistä kodeista lähteneiden yl.ioppilaiden
15772: olen vakuutettu, jos suomalainen ajattelu- harrastuksia ja pyrkimyksiä toimia maa-
15773: tapa ruotsalaisen väestön keskuudessa saa kuntansa hyvä,ksi suomaraisina; ja suomen-
15774: kulkea siinä muodossa kuin ruotsalainen kielisenä nuorisona. Silloin syntyi osalmn-
15775: kansanaines sitä kulettaa, eikä sinne las- nan suomenkielisten jäsenten keskuudessa
15776: keta ruotsalaisia n. s. kiihkopolitiikkoja voimakas pyrkimys itsenäisyyteen. Voi-
15777: vaikuttamaan, niin tämäkin epätasaisuus ja makkaampi tapahtuma oli varsinkin 1891,
15778: epäjohdonmu:kaisuus tulee poistetuksi. Tämä jolloin sattui niin, että eräs ylioppilas
15779: tästä. · näet käytti osakunnan kok011<ksessa suomen-
15780: Mutta sitten minä twhtoisin esittää, kun kieltä keskustelussa. Seuraus oli siitä, että
15781: perustuslakivaliokunta mietinnössään on osrukunta merkitsi pöytäkirjaansa paheksu-
15782: hylännyt sen kohdan hallituksen esityk- misen moisen menettelyn johdosta sekä
15783: sestä, minkä minä pidän tärkeänä, että osa- päätti, että mitään muuta kieltä kuin ruot-
15784: kuntain sittenkin tulisi saada olla, jos sinkieLtä ei saa osakunnan keskusteluissa
15785: niiden järjestyssäännöissä jonkunlaisia käyttää. Tämä on tapa!htunut noin 40
15786: muutoksia mahdollisesti olisi tehtävä ja vuotta taaksepäin, josta täällä kyllä m. m.
15787: Helsingin ;vliopi·sto.u järjestys'muodon perusteita 'koskevan l.ain 'muuttaminen. 251
15788:
15789: ed. Tanner jo huomautti, että heidän aika- tuivat juuri pääasiallisesti mainitsemani
15790: naan o]i tilanne tällainen. Minä kummin- Vihtori Peltosen ja uusmaalaisten ylioppi-
15791: kin tahdon tässä suuren valiokunnan jäse- laitten yhteisestä toiminnasta täällä Uudel-
15792: nille huomauttaa, että tilanne on ollut näin lamaalla. Ellei olisi ollut jo silloin tällaista
15793: vielä muutama vuosikymmen taaksepäin irtautunutta suomalaista ylioppilaskuntaa
15794: vaikka yliopisto Suomessa on kohta toimi- ruotsalaisesta ylioppilaskunnasta, niin minä
15795: nut jo 300< vuotta. Seuraus oli, niinkuin olen vakuutettu, ettei a.inrukaan Uusimaa
15796: mainitsin, että osakunta tuollaisen jyrkästi olisi voinut nähdä tapahtumia niin selvänä
15797: kielsi nL'llittäin suomenkielen käytön. Tällä ja kirkkaana suomalaisesta kansanishen-
15798: kannalla olivat olot, kun Vihtori Peltonen gestä ja kestänyt sitä sortoa vastaan, mitä
15799: täällä Uudellamaa1la, kirjailija·nimeltään idästä silloin tänne työnnettiin. RikkaJan
15800: Johannes Linnankoski, :kansallisen herätys- esitelmätoimintansa kanssa antoi yhdistys
15801: huudon kajahdutti, nimittäin 1895. Hänen apuaan paikkakuntalaisten kansanjuhlien
15802: perustamansa .lehden a·ikaansa,lllmana sinä t.oimeenpanossa sekä oH osallisena useissa
15803: aikana, jolloin hän itse sitä toimitti, sai se nuorisoseurojen ja suomalaisten kansa,kou-
15804: maakunnassa voimakkaasti kansalLisen hen- lujen perustamisessa eterukin ka:ksikielisiin
15805: gen nousemaan suomalaisuuden hyväksi ja kuntiin.
15806: sanwin myöskin suomalaisen maatalouden- Erikseen on mainittava yhdistyksen toi-
15807: kin hyvä:ksi. Nämä Uudenmaan suomalai- minta kansanopistoajatuksen tunnetuksi te-
15808: sessa väestössä ilmenneet ripeä.t otteet sai- kemiseksi Länsi-Uudellamaalla. Silloin pe-
15809: vat vihdoin hereille maa'kuntaharrastuksen. rustettiin Vihdin kansanopistokin Uudelle-
15810: Uudenmaan suomalaisessa yliDppilasnuori- maalle, nimittäin 1897. Ylioppilasyhdistys
15811: sossakin se voimakkaana alkoi esiintyä. Ha- oli siihen jatkuvasti läheisessä suhteessa,
15812: jaannuksessa olevat alkoivat pian etsiä toi- m. m. järjestäen joka vuosi illanviettoja
15813: siansa. Ajatus yhteistoiminnan luomisesta pääkaupungissa vieraileville kansanopisto-
15814: maakunnan suomalaisten ylioppilaitten vä- laisille. Tästä muodostui traditio, tapa, jota
15815: lillä eli ilmassa ja etsi toteutumistaan. Nämä eteläsuomalainen osakunta on myöhemmin
15816: yritykset johtivat uusmaalaisen ylioppilas- uskollisesti jatkanut. Edelleen kuului uus-
15817: yhdistyksen .perustamiseen. Kun sitten maalaisen ylioppilasyhdistyksen toimintaan
15818: uusmaalainen ylinppilasyhdistys maalis- kansanvalistustoiminta, lukutupien perusta-
15819: kuulla 1896 oli perustettu, kiinnitti se alusta minen ja niiden avustaminen hankkimalla
15820: alkaen päähuomionsa· kansanvalistustyöhön, niille alennetuilla hinnoilla sanomalehtiä
15821: minkä se näki erittäin tärkeänä täällä kie- y. m. valistuskirjallisuutta. Vuonna 1902
15822: lirajalla varsinkin nähdessään vähempiosa.is- yhdistys alkoi julkaista kansantajuisia esi-
15823: ten suomalaisten sortamista. Samoin uskal- telmävihkosia, joita yhdistyksen puhujat
15824: lan sanoa se ajoi sotaoikeuksien epää- matkoillaan levittivät maakuntaan. Sar-
15825: mistä ruotsalaisella alueella. Yhdistyksen jana ennätti ilmestyä tällaisia julkaisuja
15826: 9-vuotisena toiminnan aikana pidettiin yLi kuusi numeroa. Yhdistyksellä oli edelleen
15827: 2,00.(} esitehnää ja luentoa. Varsinkin vuo- merkityksensä toveripiirissä, jossa eri osa-
15828: sisadan vaihteessa oli esitelmätoiminta laaja kuntiin hajautuneet uusmaalaiset ylioppi-
15829: ja, voima:peräinen. Ajan valtiolliset ta.pa!h- laat joutuivat kosketuksiin toistensa
15830: tumat antoivat sille aivan erityisen kanta- ka:nssa. Tässä yhteisessä piirissä myös syn-
15831: vuuden. Muistan aja,n tämän vuosisadan tyi rohkea tuuma viedä suomalaisuuden
15832: vaihteessa, jolloin n. s. kotikoulut täällä asia eteenpäin uusmaalaisessa Dsaikunnassa
15833: toimivat, jolloin juuri uusmaalainen nuori Eräs positiivinen tulos tälle 1890-luvun
15834: ylioppilaspolvi oli se, joka oli avuliaana loppupuolen tapahtumille ja toiminnalle
15835: antamassa kansalleen sitä voimaa, että se kuitenkin sa:avutettiin 189'8. Uusmaalaisessa
15836: pystyi ottamaan vastaan sen vakavan ajan, os3ikunnassa annettiin oikeus keskustelussa
15837: mikä sortovuosien nimellä kulkee, sillä itse- käyttää suomenkieltä. Huomioonottaen oslll-
15838: kin olen juuri niiltä ajoilta sen suuriarvoi- ·kunnan aikaisemman ;kannan asiassa, on
15839: sen osan saanut nimittäin kansakoulukurs- tätä pikkupa:rannustakin pidettävä tärkeänä
15840: sin suorituksen, mikä silloin o1i mahdol1i- periaattellisena voittona suomalaisuudelle.
15841: ncn saada, kun järjestettiin kotikouluja ja Seuraava a.ste suomalaisten osa;kuntien
15842: ~;amalla kertaa myöskin rinnakkain n. s. perustamiselle oli eteläsuomalaisen osakun-
15843: jatko-opintoja kansakoului&<Ja ja nämä joh·· nan perustaminen v. 1905. Uusi osakunta
15844: 252 Keskiviikkona 2·3 p. tammikuuta 1935.
15845: - - - - - --------------------
15846:
15847:
15848: jatkoi sitä työtä, jonka se oli saanut pe- tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui Uuden-
15849: rinnöksi edeltäjältään sekä laajensi aikojen maan ruotsalaisissa pitäjissä toimivien yk-
15850: kuluessa toimintapiirinsä suuremmaksi. sityisten aloitteesta perustettujen yksityi-
15851: Samalla myöskin tahdon suurelle valio- sillä varoilla ylläpidettyjen monissa suu-
15852: kunnalle esittää muutamia tietoja tämän rissa vaikeuksissa elavien suomalaisten kan-
15853: uusmaalaisen osa;kunnan tai oikeastaan ny- sakoulujen tukeminen, mistä tukemisesta on
15854: kyisen eteläsuomalaisen osakunnan maakun- osakunta, kuten tulen edempänä huomaut-
15855: nallisesta harrastuksesta yleensä. Ennen- tamaan, nytkin vielä näinäkin aikoina
15856: pitkää syntymisensä jälkeen eteläsuomalai- erittäin suurella lämmöllä huolehtinut. Tä-
15857: nen osaJwnta kansanvalistustyössä ikohosi män toimintansa aikana on osakunta raha-
15858: ensimmäiselle sijalle osakuntien joukossa. avustuksilla tukenut kaikkiaan ainakin 2:1
15859: Tämä johtui osaksi epäilemättä osakunnan kansakoulua, nimittäin Pernajan Valkon ja
15860: edullisesta maantieteellis·estä asemasta rrnaa- Koskenkylän kouluja, Myrskyiän Kreivilän,
15861: kuntaausa näl1den. Maakuntaan päin suun- Sipoon Martinkylän, Porvoon pitäjässä Ja-
15862: tautuivat vai'kutteet lukukaudenkin aikana, karin koulua ja samoin myöskin Hinthaa·
15863: joka ei ollut mahdollista muille osakun- ran koulua, jotka nyt jo ovat kunnan hoi-
15864: nille, kun muiden osakuntien kansanva;lis- dossa olevia kouluja, sekä kolmea koulua,
15865: tustyö sensiJaan pä.ä,asiallisesti rajoittui nimittäin Myllykylän koulua, Pappilanmäen
15866: vain loma-ajoiksi, jolloinka ylioppilaat osa.- koulua ja n. s. lVIustjoen koulua, jotka ovat
15867: kunnista olivat maalla omalla kotiseudul- vielä yksityisinä kouluina. Nämä ovat myös-
15868: laan liikuskellen ja si1loin siellä myöskin kin parhaillaan osakunnan suuren huolen-
15869: näistä suomalaiskansallisista kysymyksistä pidon alaisina. Tämän lisäksi oli Tuusulan
15870: esitelmöiden. Sitä. paitsi oli osakunnalla Ala-Keravan ja Jokivaaran, Helsingin pi-
15871: käytettä.vänään runsaasti työhön innostu- täjässä Hämeenkylän, Ison-Huopalahden,
15872: neita ja pystyviä. voimia. M. m. lukuvuonna Vähän-Huopalahden, 1\'Ialminkylän, Mellun-
15873: 1909 mainitaan 18 % :a osaknutalaisista kylän, Oulunkylän, Alitaipaleen, Rekolan,
15874: ottaneen osaa kansanvalistustyöhön. Täl- Vantaan, Espoossa Histan, Lahnuksen,
15875: laisen mahdottoman suuren sivistyneen kan- Leppävaaran, Luukin, Pohjoisen piirin ja
15876: sallista henkeä omaavan pätevän ohjauksen sen lisäksi Siuntion ja Karjaan koulut.
15877: kautta saikin tietysti monessa suhteessa Ennen vuotta 1918 vaihteli osakuntien
15878: maakunta erittäin arvokasta tietoa ja va- antama avustus näille kouluille 50 markasta
15879: listusta. Tä.mä taas saa selityksensä siitä, ' 750 markkaan, mikä senaikuisessa rahassa
15880: että. osakunnassa oli keksitty uusi työmuoto, oli verrattain arvokas apu, varsinkin silloin,
15881: iltamavierailut, jotka antoivat erilaisille kun ei ollut yksityisten koulujen tukemista
15882: kyvyille tilaisuuden osallistua työhön, sillä valtion puolesta siihen muotoon järjestetty,
15883: jokainen voi omalta alaltaan esittää tär- kuin mitä se nyt nykyisin sentään on, että
15884: keitä asioita, ja: näin ollen saattaa sitä kan- valtion avuilla avustetaan yksityisiä kou-
15885: sanlasten tiet.oon. luja. Ja näitä apurahoja me maalaisliit-
15886: Kansanvalistustyön rinnalla tuli koti- tolaiset olemme koettaneet täällä vähi.i1l
15887: seutututkimus 1910-luvulla ylioppilaiden , suurentaa, mutta ne ovat kyllä olleet hy-
15888: maakunnallisen harrastuksen toiseksi paa- ' vin vaikeasti suurennettavissa, sil1ä viime
15889: kohdaksi, saaden eräissä osakunnissa ensi- ' budjetissakin ainoastaan saatiin 50,000
15890: sijaisenkin merkityksen. Eteläsuomalainen i markkaa siihen momenttiin lisätyksi sen
15891: osakuntakin otti tämän työn ohjelmaansa tähden, että sen estivät eräät, joiden
15892: ja suoritti sitä verrattain laajassa mitassa, sentään tulisi tuntea näiden vaikeissa
15893: mutta silti se säilytti kansanvalistustyön o'loissa olevien suomalaisten koulujen olo-
15894: osakunnan maakunnallisen harrastuksen tär- · tila, koska he pääasiallisesti ovat suo-
15895: keimpänä muotona. V. 1911 perustetussa malaiseen työväkeen kuuluvien perheiden
15896: ylioppilaiden yhteisessä kotiseutututkimus- ! lapsia, joilla on verrattain lyhyt matka
15897: valiokunnassa osakuntaa oli edustamassa talosta taipaleelle, ellei lapsia ruotsalaiseen
15898: silloin runsas määrä ylioppilaita. kouluun tahdota panna. Edelleen myönsi
15899: Kansakoulujen avustamisen otti myöskin osakunta vuosittain kouluille avustuksia
15900: eteläsuomalainen osakunta perustamisensa kansanvalistusrahastosta Smk. 900-1,200
15901: jälkeen erittäin suureen huomioonsa. Osa- välillä. Mutta tämän lisäksi kerättiin ilta-
15902: kunnan kansanvalistustoiminnan yhdeksi milla ja arpajaisia toimeenpanemalla huo-
15903: Helsingin yliopiston järje3tysmuodon }Jerusteita 'koskevan ],ain muuttaminen. 253
15904: ~·--~·---------·--- ----~---
15905:
15906:
15907:
15908:
15909: mattavia summia. Niinpä v. 1912 hankit- ' kinut jo vuodesta 1906 lähtien. Jo v. 1906
15910: tiin täUä tavoin n. 5,000 mk. Vuoden 1m8 , osakunta lähetti asiasta kirjelmän uusmaa-
15911: jälkeen on avustaminen ollut vähäisempää ' laiselle osakunnalle. Eteläsuomalainen Dsa-
15912: johtuen pääasiassa siitä, että useimmat osa- kunta lähetti kirjelmän uusmaalaiselle osa-
15913: kunnanavustusta aikaisemmin nauttineista kunnalle, josta me tiedämme, että se oli
15914: kouluista ovat nyt oppivelvollisuuslain , ruotsalainen ja kehoitti sitä arvovallanaan
15915: muutoksen jälkeen joutuneet kuntien hoi- · vaikuttamaan siihen, että asianomaiset kun-
15916: toon. Eräitä yksityisten ylläpitämiä kou- nat muuttaisivat menettelytapojaan. Tulok-
15917: luja osakunta on edelleenkin avustanut. sena tästä vetoamisesta maakunnan sisar-
15918: Niinpä Sipoon Martinkylän koulu, jota osa- osakunnan kunniantuntoon oli kylmän-
15919: kunta on kannattanut aina vuodesta 1907 kohtelias kielteinen vastaus. Lisäksi seurasi
15920: lähtien, on viime vuosinakin saanut osa- ruotsalaisten taholta hyökkäys osakunnan
15921: kunnalta rahallista tukea. Esim. v. 1928 toimintaa vastaan. Ja tätä hyökkäystä on
15922: osakunta antoi tälle koululle kokonaista viime aikoinakin ollut, sillä m. m. Ilolan
15923: 10,000 markkaa. Samoin myönnettiin Per- kylässä luettiin erään arvovaltaisen ruotsa-
15924: najan Koskenkylän koululle, joka vaikeissa laisen herran promemoria, joka kiihdytti
15925: olaissa toimi, v. 1930 5,000 markkaa, sillä siellä aikalailla mieliä ja kun me kävimme
15926: tämän koulun asema, jota olin itse viime siellä ed. Kaasalaisen kanssa, niin me tu-
15927: keväällä toteamassa, on omituinen. Sähkö- limme toteamaan, että se oli ollut kokonaan
15928: linja on 50 metrin päässä koulusta, mutta erheellistä kiihoitusta, kun Dli väitetty, että
15929: ei annettu koululle sähkövaloa, vaan me tahdomme muka hävittää ruotsalaiselta
15930: täytyi siellä tulla öljylampuilla toimeen, kielen käyttöoikeuden maaseudullakin. Tässä
15931: samoin lastenkodissa, joka on järjestetty asiassa ei ollut minkäänlaista perää.
15932: lapsia varten, samoin myöskin ne suoma- Vuonna 1916 otettiin osakunnassa esille
15933: laiset pienviljelijät, jotka ympäristössä asu- kysymys erityisen ,Yhteiskunnallisen toimi-
15934: vat, heillä palaa öljylamppu, kun ruotsalai- kunnan'' perustamisesta, joka olisi saanut
15935: set saavat tietysti sähkövalolla itseään tuu- tehtäväkseen kerätä tietoja ruotsalaisissa
15936: ditella. Tämän minä vain tahtoisin suuren kunnissa olevien suomenkielisten koulu-
15937: valiokunnan jäsenillekin esille tuoda, että . ikäisten lasten lukumäärästä ja tutkia syitä
15938: kyllä olisi heillä molemmin puolin tai ' siihen, etteivät kunnat yksityisiä suomalai-
15939: oikeastaan meillä suomalaisillakin rajaseu- sia kansakouluja kannata. Parhaillaankin
15940: dulla edes jotakin oikeuksia sentään vielä suoritetaan osakunnan toimesta tällaista
15941: saatava, ennenkuin me voimme ihan nauru- tutkimusta ja m. m. allekirjoittanut on itse
15942: suulla antaa niitä erinomaisia etuoikeuksia huomenna ja ylihuomenna tällaisen tilan-
15943: jatkuvasti ruotsalaisille, mitä he ovat tie- teen edessä kunnanvaltuustoDn valmista-
15944: tysti kautta aikojen saaneet meidän maas- massa ja samoin myöskin kunnanvaltuuston
15945: samme itselleen määrätä. kokouksessa käsittelemässä, kun on tarkoi-
15946: Vuoden 1918 jälkeen, kuten mainitsin, tus saada Porvoon maalaiskunnassa avus-
15947: ovat avustukset olleet vähäisempiä johtuen tusta eräille yksityisille kouluille.
15948: siitä, kun nuo avustukset valtion puolelta Sitten osakunnan suhtautuminen kansan-
15949: on saatu paremmin jo järjestetyiksi. Paitsi opistoihin. Siinäkin mielessä minä tah-
15950: suoranaisia raha-avustuksia, on osakunta toisin suurelle valiokunnalle muutamia
15951: aikaisempina vuosina koulujen toimintaa ajatuksia lausua sen arvokkaan hyödyn
15952: myöskin tukenut hankkimalla lahjoja nii- johdosta, mitä osakunnat ovat tehneet juuri
15953: den koululapsille jouluksi, mikä tietysti on näitten kansan syvien rivien valistuslaitos-
15954: vähävaraisten perheiden lapsille erittäin ten hyväksi. Kansakoulujen avustaminen
15955: suuri ilo, sillä mehän jokainen tunnemme on kysynyt osakunnalta siksi paljon va-
15956: itse lapsuusvuosilta, mitä joululahja lap- roja, ettei se kansanvalistusvaroillaan suo-
15957: selle oikeastaan merkitsee. Osakunta on ranaisesti ole voinut avusta:a maakunnan
15958: niinikään kiinnittänyt huomiota itse siihen kansanopistoja, sillä kansakouluja on py-
15959: perussyyhyn, josta suomalaisten kansakou- ritty etusijassa a'vustamaan, mikä onkin
15960: l:ujen vaikea asema on johtunut: Uuden- ymmärrettäJvää, sillä onhan erittäin tär-
15961: maan ruotsalaisten kuntien suomalaisviha- keätä, että ensinnä saa alkeellisimmat tie-
15962: mieliseen koulupolitiikkaan, jota se on tut- dot kansakoulujen kautta. Toiselle tilalle
15963: 254 Keskiviik'kona 23 p. tammikuuta 1.935.
15964:
15965: täytyy varattornissa oloissa asettaa enempi uutta kirjastoa entisten kaihden lisäksi. V.
15966: oppimäärä. 1915 niitä oli jo 18 ja niitä jatkettiin ja
15967: Mutta toisin keinoin on osakunta voi- on edelleenkin niitä koetettu täydentää. Esi-
15968: miensta mukaan koettanut viedä eteenpäin telmillä ja varsinkin iltamakiertueilla ovat
15969: kansanopistojenkin tärkeätä työtä. Iltama- osakuntalaiset tehneet erittäin suuriarvoista
15970: kiertueita järjestämällä kerättiin vuosittain työtä Uudenmaan nuorison keskuudessa,
15971: monia satoja markkoja Vihdin ja Tuusulan sillä tuntien sitä nuorisoseuratyön kuten
15972: kansanopistoille sekä eräinä vuosina myös- muittenkin ~.,alistusrientojen vaikeata tilaa
15973: kin Kymenlaakson kansanopistolle. Vuo- siinä muodossa, että on vaikeata saada oh-
15974: desta 1906 vuoteen 1917 saak.1m osakunta jelman suorittajia, ovat osakuntalaiset ol-
15975: vuosittain jakoi stipendejä Vihdin, Tuusu- leet erittäin avuliaita aina apuansa anta-
15976: lan, Kymenlaakson, Lahden ja Sörnäisten maan. Vuonna 1909 osakunta keksi uuden
15977: kansanopiston varattomille oppilaille, jotka toimintatavan, joka pitkäksi aikaa osoittau~
15978: olivat kotoisin Uudeltamaalta, tietysti va- tui varsin käyttökelpoiseksi. Osakunta näot
15979: rattomista perheistä. Vuonna 1909 osa- päätti ruveta järjestämään iltamakiertueita,
15980: kunta omaksui kauniin tavan myöntää jo- joiden ohjelmaan, paitsi puheita ja esitel-
15981: kaisen kuolleen jäsenensä muistoksi pienen miä, tuli kuulua myöskin musiikkia, lau-
15982: stipendin, joka jaettiin sellaiselle varatto- suntaa ja lauluesityksiä ja näinollen sai
15983: malle kansanopistolaiselle, joka oli kotoisin ' kansan keskuudessa heräämään voimakasta
15984: vainajan koti- taikka syntymäpaikkakun- harrastusta näitten asioiden kehittämiseen
15985: nalta. Myös opetusvälineiden hankkimi- kansan lasten keskuudessa. Tämän työn tu-
15986: sessa on osakunta kansanopistoja avusta- loksista ja merkityksestä todistamaan lai-
15987: nut, m. m. kerättiin vuonna 1913 Vi'hdin nattakoon tässä pari lausuntoa siitä, mitä
15988: ja Tuusulan kansanopistoille kasvi- ja kansa näistä ajatteli. Niistä sanottiin, että
15989: hyönteiskokoelmat, opetusvälineitä opetus- ne olivat ensiluokkaisen tärkeitä ja samoin
15990: havaintoesitystä varten. niiden avulla juuri voitiin nostattaa se ma-
15991: Uusmaalaiselta ylioppilasyhdistykseltä osa- sennustilaan painettu suomalainen kansan-
15992: kunta peri kauniin ta·van hoivata pää- aines, mikä varsinkin ·kielirajalla oli niin
15993: kaupungissa vuosittain vierailevia Vi'hdin erikoisen ala-arvoiseen asemaan monessa
15994: kansanopistolaisia, järjestää heille tervetu- suhteessa joutunut. Valistustyö työväestön
15995: liaisillanviettoja ja tutustuttaa heitä kau- keskuudessa on myöskin osakunnan puo-
15996: pungin nähtävyyksiin, sekä täällä olevaan lelta ollut huomion arwoinen, vaikka kohta
15997: tieteeseen ja taiteeseen. Tätä perimätapaa sitä usein tahdotaan väärin tulkita. He Dvat
15998: on osakunta noudattanut myös Tuusulan tafrltoneet syventyä varsinkin työväen oloi-
15999: kansanopistolaisiin nålhden. Lisäksi on osa- hin siinä mielessä, että he voivat saada edes
16000: kunta tätä kDulunuorison ja ylioppilaiden lapsilleen äidinkielellään opetusta ja varsin-
16001: välistä vuorovaikutusta täydentänyt lukui- kin sen lisäksi vielä itselleen tietoja kirjal-
16002: silla vierailuillaan asianomaisiin kansan- lisuuden ja muun arvokkaan toiminnan
16003: opistoihin. kautta.
16004: Samoin on myöskin osakunta täällä jär- Samoin on myöskin osakunta ottanut
16005: jestänyt lukutupia ja kiertäviä :kirjastoja. erittäin suuriarvoisen tehtävän !hoitoonsa.
16006: Uusmaalainen ylioppilasyhdistys jo aika- nimittäin kotiseutututkimuksen. Paitsi kan~
16007: naan oli levittänyt ja välittänyt sanoma- sanvalistustoiminnallaan on osakunta myös-
16008: lehtien tilaamista alennettuun hintaan maa- kin harjoittamansa paikallistutkimu'ksen ja
16009: seudulla toimiville lukutuville. Osakunta tietojen keruun kautta tahtonut työsken-
16010: jatkoi tätä toimintaa ja on vielä nytkin nellä kotiseutukunnan ja sen suoma·laisen
16011: jossain määrin sitä tehnyt. väestön hyväksi. Jo kevätlulmkaudella
16012: Kehittyvä ja elinvoimainen toiminta- 1906 osakunta päätti ruveta laatimaan pi-
16013: muoto oli edelleerukin kiertävien kirjastojen täjänkertomuksia Uudenmaan pitii:jistä..
16014: lähettäminen maaseudulle etenkin sellaisille Tutkimustyö laajennettiin pian myöskin
16015: paikkakunnille, joissa suomalainen asutus asutusoloja käsittäväksi, mikä on erittäin
16016: oli harvaa ja kirjojen saanti senvuoksi vai- tärkeätä. Tuleva aika vasta näyttää, miten
16017: keata, tyydyttämään Uudenmaan suomalai- suurimerkityksellistä on se, että on voitr<
16018: sen kansan lukuhalua ja itseopiskelun tar- otta.a talte.en sellaista, mikä ajan muuttu-
16019: vetta. Vuonna 1906 osakunta perusti 5 misen kautta häipyy ja häviää. Edelleen
16020: Helsingin· yliopi·ston järjestysmuodon perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 255
16021: --=---- - ----.----
16022: päätti osailmnta ruveta keräämään aineksia rustuslakivaliokunta on poistanut hallituk-
16023: Uudenmaa.n suomenkielisten kansakoulu- sen esityksestä saadakseen nimittäin näin
16024: jen historian kirjoittamista varten. Ly- tuhottua osakuntakokonaisuuden. Asiaa ei
16025: hyessä ajassa osakunta saikin lähes 20 ole millään tavalla lyhkäisesti ja mielival-
16026: asianomaisten koulujen opettajien laatimaa taisesti lävitse vietävä. Meillä on sittenkin
16027: kansa:koulukertomusta, joitten laatijoille maalaisväestön edustajilla erittäin suuri ilo
16028: maksettiin pieniä palkkioita. Tässä esitetty nähdä asiallista sivistystyötä, mikä täältä
16029: ilwtiseutututkimus oli syntynyt kaikilla eri- suuren opinahjon äärestä lähetetään tk:an-
16030: laisilla aloilla. Ilman yhtenäistä suunni- san syvien rivien keskuuteen, sillä niitten
16031: telmaa ja työn jakoa sitä ei voitu suorittaa, merkitys on hyvinkin suuri, joitten arvot
16032: joten v. 1908 osakunta päätti ryhtyä jär- vasta oikeastaan tulevat ajat voivat sillii
16033: jestelmälliseen kotiseutututkimukseen ja va- lailla esille tuoda, että me emme tällä ker-
16034: litsi sen johtoon erityisen toimikunnan. taa edes voi sitä aavistaa. Samoin myös-
16035: Toiminta pääsi nopeasti v-auhtiin ja pian kin minä toivoisin, että perustuslakivalio-
16036: päätettiin asettaa työn johtoon kotiseutu- kunnan mietintöön suuressa valiokunnassa
16037: tutkimussihteeri. Eräällä suurella lahjoi- erittäin suurella huolella suhtaudutaan ja
16038: tuksella turvattiin osa.kunnan kotiseututyö se perinpohjin käsitellään, ettei millään
16039: mon~ksi vuodeksi eteenpäin. Kotiseututut- lailla tulisi hutiloimalla sellaista tärkeää ky-
16040: kimustyötä harjoitettiin koLmessa eri muo- symystä hoidettua, itse tosin kyllä olen suu-
16041: dossa. Yliopiston kirjastossa laativat osa- ren valiokunnan jäsen, mutta mahdollisesti
16042: kuntalaiset lippuluetteloa Uuttamaata kos- minulla ensimmäisessä käsittelyssä ei satu
16043: kevista 1kirjoituksista ja uutisista. Tämän olemaan mahdollisuutta olla mukana, vaan
16044: rinnalla kartutettiin Uuttamaata käsittele- varamies sen hoitaa, niin tämän minä voin
16045: vaa kuva:kokoelmaa, myöskin vanhojen täällä evästykseksi lausua.
16046: muistojen talteenotta:mista. Kolmas työ-
16047: muoto oli kulttuurihistoriallisen muistitie-
16048: don keräämimm ja sen rinnalla kansakoulu- Ed. H c is k an en: Herra puhemies! Kun
16049: olojen tutkiminen. Tätä työtä suorittamassa perustuslakivaliokunna1la er ollut aikaa
16050: lii!kkui osakunnan lähettämiä stipendiaat- kuulla yhtään asiantuntijaa tässä niin
16051: teja useina kesinä eri puolilla Uuttamaata. tärkeässä kysymy;ksessä, niin minä puoles-
16052: Myöhemmin on kotiseutututkimus laajen- tani tarjoudun asiantuntijaksi tässä asiassa
16053: nettu kotiseutukeruuksi. Vuosina 1930-34 ja pyydän saada tässä esittää lausunnon.
16054: on tutkimuksia suoritettu Nurmijärven, joka sisäJ,tää tämän asian kokonaisuudes-
16055: Sammatin ja Askolan pitäjissä. Suurin osa sa:an. Se tulee kestämään, sen jälkeen kuin
16056: keräysten tuloksista on julkaistu oswkunnan olen ollut tilaisuudessa sitä lj"hentelemään,
16057: omissa julkaisuissa sekä sanoma- ja aika- noin 5 tuntia. :M:utta kun aika on jo näin
16058: kauslehdissä. myöhäinen ja kun suuren valiokunnan jä-
16059: Samoin on myöskin osaklmta monessa seniä täällä on suhteellisen vähän läsnä,
16060: suhteessa ottanut erittäin suuriarvoisesti joille tämä evästyskeskustelu on etupäässä
16061: osaa sellaisten valtavien juhlien järjeste- tal'lkoitettu, niin minä tänä iltana - tai
16062: lyyn ikuin oli m. m. Aleksis Kiven 100- tänä yönä - esitän vain osan tästä Lau-
16063: vuotismuistojuhla viime kuluneena syksynä. sunnosta ja sitten päivemmäUä noin kello
16064: Tämäkin ehdottomasti meiili:itsee myöskin 10 aikaan aion sitä jatkaa (Ed. von Frenc-
16065: suurta siinä muodossa, että osakunta on kell: Kiire kirjoittamaan!). Osaan minä
16066: laitos, minkä olemassaoloa ei saa hävittää, puhua kirjoittamattakin. Tämä esitykseni.
16067: vaan sitä on päinvastoin kehitettävä ja oi- käsittää 35 eri kohtaa ja se jakaantuu seu-
16068: keaan ohjattava, jos olisi erehdyksiäkin 'raavasti: Historiallinen johdanto, Histo-
16069: tullut, sillä sillä on erittäin suurimerkityk- risk inledning; I osa, Första dclen, Yli-
16070: sellinen työ vielä suoritettavana täällä opistokysymyksen kehitys, Utvecklingen av
16071: Uudellamaalla. universitetsfrägan; II osa, Hallituksen esi-
16072: Minä en tahdo tämän pitemmälle tästä tys, Andra delen, Regeringens förslag ; III
16073: asiasta aikaa kuluttaa, minä vain toivon, osa, Hamtuksen esityksen heikkoudet,
16074: että suuri valiokunta, joka lähtee nyt tut- Tredje delen, Sva!gheterna i regeringens
16075: kimaan perustuslakivaliokunnan mietintöä, förslag; Neljäs osa, Hallituksen esityksen
16076: ottaa huomioon siinä ne kohdat, mitkä pe- seuraukset, Fjärde delen, Följderna av re-
16077: Keskiviikkona 2'3 p. tammikuuta 1935.
16078:
16079: geringens förslag; V 'Osa, Yliopistokysy- musta luonnontieteisiin, niin tuo esitys oli
16080: myksen oikea ratkaisu, Femte delen, Den yhtä jahdonmukainen, kuin jo<; j~ä sanoisi .
16081: rätta lösningen av universitetsfrågan. Kun että hänen pojallaan ei ole taipumusta lu-
16082: asia on näin tärkeä ja kysymys ensiluok- kemiseen eikä olisi antanut pojalleen kir-
16083: kainen, niin olen tämän jäsennyksen pää- jaa, josta voi oppia lukemaan. Tämä on
16084: kohdat esittänyt myös toisella kntimai;;dla yksi niitä harha:käsityksiä - minä luulen
16085: kielellä. - vastoin parempaa tietoa esitetty, joilla
16086: Mitä tähän kysymykseen yleensä tulee, suomalaiselle tieteelliselle sivistykselle on
16087: niin me Suomessa olemme olleet siinä suh- tehty erittäin suuri kllJrhunpalvelus. Ver-
16088: teessa epäedullisessa asemassa, että meillä tauksen vuoksi mainitsen, että toisillakin
16089: ei ole ollut lainkaan suomalaiskansallista aloilla on esitetty tällaisia harhakäsityksiä.
16090: yliopistoa. Se yliopisto, j·oka tänne 1640 pe- Johtuu mieleeni tässä, miten vielä noin 10
16091: rustettiin, joskin sen merkitys m&allemme -15 vuotta sitten kirjoitettiin, että suoma-
16092: kovin monessa suhteessa oli ensiluokkaisen laiset ovat kyllä yleensä hyviä urheilijoita
16093: tärkeä, niin sen muurien sisällä ei kaikunut niissä lajeissa, joissa tarvitaan pelkkää raa-
16094: kalevalainen kieli, siellä ei harrastettu maan kaa voima.a, mutta semmoisissa taitoa vaati-
16095: pääväestön kieltä. Niinpä tämä yliopisto vissa lajeissa, 'kuin 10-ottelussa suomalai-
16096: pysyikin ~ puhtaasti yksikielisenä, ruotsin- silla ,ei ole mitään mahdollisuuksia. Kun
16097: kielisenä yliopistona aina viime vuosisadan senjälkeen suomalwiset ovl!Jt olleet pitkät
16098: loppuvuosille saakka. Vielä Snellmanin ai- ajat 10-ottelussa maailmanmestareita) ei
16099: koina tämä yliopisto oli kokonaan yksi'kie- ruotsalaisissa lehdissä enää siitä puhuta,
16100: lisesti ruotsinkielinen, ja mitä erityisesti ma- että suomalaiset muka eivät pysty tällaisiin
16101: temaattis-luonnontieteelliseen osastoon tuli, saavutuksiin. Voitll!nee ositta,in myöskin sa-
16102: josta minä olosuhteet tunnen parhaiten, niin noa, että ruotsinkielisemme eivä,t enää tar-
16103: siellä vasta syksyllä 1890 pidettiin ensim- vitse lehdistössään myöskään kirjoittaa
16104: mäiset suomenkieliset luennot. Ne piti sil- siitä, ettei suomalaisilla ole ta1ipumusta luon-
16105: loinen dosentti, nykyinen täysinpalvellut nontieteisiin. Onhan sattunut useita ta-
16106: professori, meteororogisen laitoksen entinen pauksia., että yliopistollista tai muuta. pro-
16107: johtaja, Gustaf Melander. Niin nuori on fessorinviran arvoista luonnontieteellistä
16108: suomalainen hengenviljelys ollut luonnon- virkaa haettaessa viime vuosina ei ole ha.ki-
16109: tieteiden alalla ja tämä suomenkielinen jain joukossa enää ollut yhtään ruotsinkie-
16110: luonnontieteiden hengenviljely edistyi aluk- listä. Tämä olkoon mainittuna johdanooksi
16111: si hyvin hitaasti kulkien monien vaikeuk- luonnontieteellisen tiedekunnan kohdalta.
16112: sien läpi. ,silloin tässä vuosisadan alkuvuosikymme-
16113: Nämä vaikeudet olivat erikoisen suuret ninä, jolloin elettiin siirtymisaikaa puh-
16114: siinä suhteessa, että vielä vuosisadan vaih- taasti ruotsinkielisestä kaksikieliseen yliopis-
16115: teessa, vielrupä osittain sen jä1keenkin, esi- toon, joskin viime aikoihin asti ruotsi pääk:ie-
16116: tettiin maan ruotsinkielisessä sanomalehdis- lenä, silloin sattui usein kovin - sanoisinko
16117: tössä sitä 'käsitystä selviönä, ,että muka suo- hauskoja tai surullisen-koomillisia - tilan-
16118: menkielisillä ei ole taipumusta luonnontie- teita, kun opetusta joutui antamaan opet-
16119: teisiin. Sitä näki lehdistössä tuon tuosta- tajat, jotka eivät maan kieltä osanneet. En
16120: kin esitettävän ja kun siitä kirjoitettiin vuo- käy luettelemaan useita esimerkkejä näistä,
16121: desta toiseen, niin ei ihme, jos tämä ajatus mainQtsen vain yhden luonnontieteiden ja
16122: raivasi tietä osittain myös suomalaisen op- yhden lainopin alalta. Opettaja selitti näin:
16123: pineiston keskuuteen. Kuitenkin asianlaita , Tällä matolajilla on toisessa päässä kar-
16124: oli ja 'On niin, että luonnontieteitä ei voida v-oja, toisessa päässä 'On ei.'' Lakitieteen
16125: tutkia, ,ellei ole välineitä, joilla niitä tutki- opettaja kysyi: ,Voiko ylioppilas sanoa,
16126: taan, ja huoneita, joissa niitä tutkitaan. kuinka leski istuu pesässä. '' (Tarkoitti:
16127: Tällaisia huoneita, laboratorioita, oli siihen ,lVIikä on lesken osuus perinnön jaossa.")
16128: aikaan vain yliopiston yhteydessä ja yli- No, tällaisia sopisi jatkaa. Ylioppilaiden
16129: opiston opettajat olivat ruotsinkielisiä, täytyi panna arvaamalla, mitä arvoisa herra
16130: jotka pitivät huolen siitä, että ensin assis- professori ta,~koitti näillä kysymyksillä,
16131: tenteiksi ·ja sitten heidän seuraaji,kseen tuli jotka hän esitti erikoisella kielellä, joka nuo-
16132: yksinomaan ruotsirukielisiä nuorukaisia. Kun remman tiedemiespolven keskuudessa tun-
16133: esitettiin, että suomalaisilla ei ole taipu- netaan akateemisen suomenkielen nimeHä.
16134: Helsingin yliopis'ton järjestysmuodoru perusteita koskevan 'lrain muuttaminen. 257
16135:
16136: :Mitkä ovat ne syyt, joiden takia me mahdollisuudet, mitkä suomenkielisellä al-
16137: emme ole päässeet puhtaasti 'kansalliseen kavalla sivistyksellä oli, ja kun muistaa,
16138: yliopistoon, josta ja jonka tarkoituksesta että sitä vastassa on ollut miltei rajattumin
16139: me nytkin täällä olemme keskustelemassa ja aineeliisin varoin, ja - tekisi mieli sanoa
16140: pyrkimässä vakuuttamaan niitä, joiden usko - kyynillisin johtajin varustettu ruotsin-
16141: ei vielä riitä, siitä, että tämän kysymyksen kielinen sivistysmuoto. Kun näin on asian-
16142: ratkaiseminen on ensiluokkaisen tärkeä teh- laita, kun siis suomalainen sivistys on kai-
16143: tävä. Tähän on useita syitä. Ensiksi ja kesta vastustuksesta huolimrutta työskennel-
16144: kaikkein tärkeimmät ovat tietysti historial- len voimakkaasti saanut raivatuksi itselleen
16145: liset syyt, tuo omituinen kehitys meillä, ,paikan auringossa", hankkinut itselleen
16146: joka johti siihen, että ma1an oppineistolla kunnioitetun aseman kirjallisuuden, tieteen
16147: oli oma kielensä ja maan pääväestöllä ja taiteen kansainvälisillä kilpakentillä, niin
16148: omansa, ja kun sitten ulkomainen vallan- me njllkypolven suomalaiset pidämme jo sel-
16149: pitäjä vaihtui, niin silloin jouduttiin meillä viönä, että meidän kannattaa jo saada ja
16150: aivan omalaatuisiin oloihin. Maassa oli vaatia itsellemme myöskin täysin omakieli-
16151: kolme kieltä, ensinnäkin venäjänkielisen nen ja hengeltään suomalainen yliopisto,
16152: hallitsijan kieli, sitten sivistyneistön kieli kulttuurin korkein tyyssija ja aarre. Me
16153: ja sitten rahvaan eli varsinaisen kansan uskomme, ja luulemme sen voivamme todis-
16154: kieli. Nämä historia.lliset syyt ovat siis pai- taakin, että suomalaisten kyky kehittää it-
16155: naneet meidän suomalaista kansallista kult- seään eteenpäin myöskin sivistyksen kor-
16156: tuurikehitystämme ja painwvat osittain vielä keimmilla työsaroilla on riittävän hyvää,
16157: n~tkin. Oli kuitenkin Luojan ,lykky", että me voimme vaatia itsellemme vaition-
16158: onni, että me pääsimme hiukan yli 100 kin taholta kaiken sen tuen ja turvan,
16159: vuotta sitten Ruotsin vallan yhteydestä ja mill!kä turvin vain tämä korkein kulttuuri
16160: pääsimme Venäjän vallan alle autonoomi- voi päästä puh:keamaan niin korkeaan ku-
16161: sern Suomena hoitelemaan asioitamme. Kun koistukseen, kuin mihin se nyt kiihkeän kil-
16162: silloin sivistyneen yläluokan ja hallitsijan pailun ollessa kansojen kesken täytyy
16163: kieli eivät olleet samat, kävi Snellmanin herä- päästä.
16164: tystyö ja suomalaiskansallisen liikkeen alku Voitaneen sanoa, ja näin on sanottukin,
16165: meille mahdolliseksi. Tätä seikkaa ovat mei- että suomalaisuus menee eteenpäin omalla
16166: dän kansalliset taistelijamme vuosikymme- painollaan. Ja minä luulen, että 'Osittain
16167: nestä toiseen huomauttaneet ja sen merki- nämä väittäjät ovat oikeassa, sillä epäile-
16168: tystä painostaneet. Ellei näin olisi käynyt, mättä suomalaisuus on mennyt eteenpäin
16169: ellei historian suopea käsi olisi meitä siir- vuosikymmenestä toiseen, ja minä haluan
16170: tänyt Ruotsin vallan alta Venäjän vallan tä;hän liittää: Ellei lainsäädäntö yliopiston
16171: alaisuuteen, olisi Suomen nimi jo viime kohdalla olisi esteenä, niin suomalaisuus,
16172: vuosisadan aikana häipynyt historian hä- muun muassa yliopistoasia menisi ·eteenpäin
16173: märään. sangen nopeasti. Se laki, joka säädettiin
16174: Niin määrätietoista oli se työ, jota Suo- 1923, se alussa kylläkin vei suomalaisuutta
16175: messa ruotsinkielisen sivistyksen ja ruotsin- yliopistossa eteenpäin sarngen suuressa mää-
16176: kielisen katsantotavan ;puolesta tehtiin jo rin. Perustettiinharr sen lain turvin 14 ai-
16177: Ruotsin vallan aikana, ja myöskin vielä sil- neeseen uudet vaihtuvat suomenkieliset pro-
16178: loin, kun Suomi oli Venäjän vallan alainen. fessorinvirat. Ja erikoisesti näiden virkojen
16179: Kun muistaa, että meillä Suomessa suoma- haltijrut, jotka kauttaaltaan olivat suhteelli-
16180: lainen hengen viljelys on näin nuorta - sen nuoria miehiä, uudenaikaisemman kan-
16181: vasta kolme-, neljä- tai korkeintaan viisi- sallisen kouluutuksen saaneita, nämä toivat
16182: kymmentä vuotta vanhaa ja kun muistaa, myöskin yliopistoon erikoisen kansallisen
16183: että myöskiiän muilla aloilla, kirjallisuu- lisäannoksen. Kun samaan aikaan myöskin
16184: den, runouden, tietokirjallisuuden aloilla 1 useiden vanhojen professminvirkain hoita-
16185: tämä suomalaiskansallinen työ ei ulotu pal- jiksi tuli uudemman ajatussuunnan miehiä,
16186: 1
16187:
16188: jon kauemmaksi taaksepäin, niin meidän joista me täällä olemme jo tänäpäivänä en-
16189: todella täytyy ihmetellä, miten on niin ly- simmäisessä puheessa yhtä kuulleet, niin
16190: hyessä ajassa päästy näin suuriin tuloksiin. yliopistossa suomalaiskansallinen ajattelu-
16191: Tämä on sitä ihmeellisempää, kun ottaa , tapa lähti menemään nopeasti eteenpäin.
16192: huomioon oo erittäin rajoitetut aineelliset Mutta heti kohta alettiin jo huomata,
16193:
16194: 33
16195: 258 Keskiviikkona '2,3 p. ta,mmikuuta 1935.
16196:
16197: että yliopistolaki ei kuitenkaan johda sii- ensimmäisinä sattui hallavuosia aatteeili-
16198: hen, mihin valveutunut suomalainen mieli sessa suomalaistaistelussa siinä mielessä,
16199: ja suomalaisen kulttuurin edut vaativat sen että silloiset kulttuuripoliittiset johtajamme
16200: johtamaan. Se pysähtyi keskivälille. Se olivat luopuneet siltä selvältä yksikielisyys-
16201: pysähtyi keskivälille sen takia, että ne alku- linjalta, jonka Snellman ja hänen seuraa-
16202: edellytykset, joista yliopistolainsäädännössä jansa olivat heidän kuljettavakseen viitoit-
16203: lähdettiin, olivat väärät. Siinä nojaudut- taneet. Näiden, erikoisesti Snellmanin pää-
16204: tiin kaksikielisyyden periaatteeseen. Siinä määrä yliopistoon nähden oli mitä selvin.
16205: nojauduttiin sellaiseen olettamukseen, että Se on jo täällä toisessa yhteydessä esitetty,
16206: ylioppilasnuoriso, suomenkielinenkin, jatku- ja on osoitettu sanomalehtileikkeleillä, että
16207: vasti osaa ruotsinkieltä niin paljon, että se hänen käsityksensä yksikielisestä suomalai-
16208: voi seurata osan luennoistansa ruotsinkie- sesta yliopistosta oli harvinaisen selvä, kun
16209: lellä. Nämä alkuedellytykset kuitenkin ottaa huomioon, minä aikana hän eli, ja
16210: osoittautuivat vääriksi. Meillä ei ole mitään että hän oli kieleltään ruotsalainen, joten
16211: todellista pohjaa täydelliselle kaksikielisyys- hänen tunnepohjansa oli ruotsinkielinen,
16212: teorialle, kun väestösuhteet ovat sellaiset mutta järki sitäkin selvemmin suomalainen.
16213: kuin mitä ne meillä ovat. Eikä myöskään Tätä on erikoisesti painostettava, nimittäin
16214: suomenkielisten ylioppilaiden ruotsinkielen sitä, että jo Snellman pyrki suomalaiseen
16215: taito ole jatkuvasti ollut niin suuri, että he kansalliseen yliopistoon. Tätä on tehostet-
16216: olisivat voineet täydellä menestyksellä suo- tava erikoisesti sen takia, kun Suomessa on
16217: rittaa opintoja myöskin ruotsinkielellä. esiintynyt koko joukko Snellmanin oppien
16218: Tämä erikoisesti pitää paikkansa humanis- selittäjiä, jotka ovat vetäneet Snellmanin
16219: tisissa tiedekunnissa. Sensijaan luonnontie- jopa epäonnistuneen kaksikielisyyden oppi-
16220: teellisissä tilanne ei ole aivan näin epä- isäksi. Tietysti sellaisen persoonallisuuden
16221: edullinen, sillä matematiikassa integraali- kun Snellmanin ajatuksista voi hakemalla
16222: merkit ovat suomeksi ja ruotsiksi saman- irrallisia lauseita, kai löytää tukea erilai-
16223: näköisiä ja yleensä luonnontieteiden käyt- sillekin katsomuksille. Mutta jos perehtyy
16224: tämä merkkikieli on kansainvälistä, kaikilla Snellmanin henkeen, niin ei voi tulla muu-
16225: kielillä samaa. Mutta niin ei ole asianlaita hun käsitykseen, kuin siihen, että hän to-
16226: hengen tieteissä ja niiden opetuksessa. Kun della päämääräkseen asetti täydellisen suo-
16227: sitä joutuu kuuntelemaan vieraalla kielellä, malaisen yliopiston. Hän ei tietysti, ottaen
16228: niin se tuottaa suurempia vaikeuksia. huomioon olosuhteet, pyrkinyt tähän pää-
16229: Mistä johtuu, että silloin kun yliopisto- määrään yhtäkkiä. Sehän olisikin ollut jär-
16230: laki säädettiin, päädyttiin tällaiseen puoli- jetöntä aikana, jolloin suomenkielisiä opet-
16231: välin ratkaisuun. Siihen vaikuttivat poliit- tajia ei ollut ollenkaan ja jolloin suomen-
16232: tiset syyt. Suomi oli juuri tullut itsenäi- kielistä tieteellistä oppisanastoa ei myös-
16233: seksi. Vapaustaisteluun oli liittynyt kansa- kään ollut.
16234: laissodan katkeraa sivumakua. Tilanne oli Mutta päämäärä hänellä oli selvä. Tä-
16235: erittäin vaikea. Ulkopoliittinen asema erit- män on Danielson-Kalmari-vainaja miehuu-
16236: täin heikko, Ahvenanmaan kysymys oli tensa päivinä 1906 kansallisen nousun
16237: tuotu esiin. Ruotsinkielisemme painostivat vuonna, Snellmanin 100-vuotisriemuvuonna,
16238: hallitustamme ja edp.skuntaa mitä voimak- esittänyt puheissaan ja lentokirjasiasaan
16239: kaimmin, kuten sillä taholla aina on tehty. erittäin selvästi. Kun hän, kuten eräät
16240: Ja he osasivat käyttää tätä suomalaiselle muutkin, myöhemmin joutui oleellisesti toi-
16241: pääväestölle epäedullista ulkopoliittista ti- seen vakaumukseen, niin se ei merkitse eikä
16242: lannetta hyväkseen. He kykenivät saamaan saa merkitä sitä eikä voi merkitä siti.i,
16243: läpi sellaisen lainsäädännön, joka osoittau- etteikö se hänen Snellman-tulkintansa,
16244: tui jo heti alussa muutamien vuosien jäl- jonka hän esitti 1906, olisi ollut oikea.
16245: keen epäonnistuneeksi. Että tähän tultiin, Ja vaikka Snellman ei olisi pyrkinytkään
16246: on erittäin valitettavaa. suomalaiskansalliseen yliopistoon, niin se ei
16247: En tahdo heittää siitä kivellä ketään, suinkaan saisi olla esteenä meille tähän
16248: mutta totean vain, että ne seuraukset, jotka päämäärään pyrkiessämme, sillä vaikka
16249: tästä lainsäädännöstä ovat olleet, eivät ole Snellman siihen aikaan, kun kaikki sivis-
16250: olleet edullisia. Tämä on erittäin valitet- tystyö meillä tehtiin toisella kotimaisella
16251: tavaa sen takia, kun itsenäisyysv'llosiemme kielellä, vaikka hän silloin ei olisi uskalta-
16252: Helsingin yliopiston järje5tysm~:9~-~_)_Jerusteita koskevan Lain muuttaminen.____ 259
16253:
16254: nutkaan näin korkeaan päämäärään pyrkiä, teen ja josta heijastui innostusta myöskin
16255: niin totta kai meidän siitä huolimatta täy- suomalaisen oppineiston piireihin, niin sil-
16256: tyisi voida uskaltaa tämä päämäärä ottaa loin elettiin myöskin poliittisessa mielessä
16257: tavoitellaksemme. Olisimmeharr me huonon- kansallista nousukautta. Silloinhan hyväk-
16258: tuneita suomalaisen suvun jälkeläisiä, syttiin puolueohjelma, joka, jos se olisi pys-
16259: ellemme me uskaltaisi tai tahtoisi pyrkiä tytty toteuttamaan epäitsenäisyytemme ai-
16260: sellaisissa olosuhteissa, joissa me nyt eläm- kana tai olisi katsottu viisaaksi toteuttaa
16261: me, korkeammalle, kuin mihin suomalais- heti itsenäisyytemme huomenhetkessä, olisi
16262: kansalliset esitaistelijat ovat pyrkineet. johtanut siihen, ettei kieli- ja kansallisuus-
16263: Mutta toisaalta on sitä lohdullisempaa asiasta olisi tarvittu itsenäisessä Suomessa
16264: tietää, että jo he ovat tämän päärn3.äriin keskustella vuosikymmenestä toiseen.
16265: itselleen valinneet, joten, kun me vaadimme Silloinhan sanottiin suomalaisen puolueen
16266: tätä samaa, niin me kulemme heidän hiih- ohjelmassa, että yliopisto on oleva suoma-
16267: tämäänsä latua. Tämä on tahdottu nyky- lainen ja varmemmaksi vakuudeksi vielä
16268: polven suomalaisuustyön tekijöille joskus huomautettiin, että kun ruotsalainen kansa
16269: heittää syytteenä m. m. siinä surullisen lähettää lapsensa korkeakouluun, niin hei-
16270: kuuluisassa lentokirjasessa, jonka ikuinen dän tulee aina muistaa, että he lähettävät
16271: edustajaehdokas, prof. Laurila on kirjoit- sen suomalaisen kansallisuuden korkeakou-
16272: tanut. Siinä huomautetaan, että nykypol- luun. Ja yksikielisyyspäämäärä siellä otet-
16273: ven suomalaisuustyön tekijöillä ei o1e mi- tiin ohjelmaan. Tällöin siis ainakin aatteel-
16274: tään uutta esitettävänä. Me emme pidä lisessa mielessä mentiin eteenpäin. Sitten
16275: sitä minään loukkauksena. Päinvastoin me tulivat itsenäisyystaistelumme jälkeiset vuo-
16276: näemme, että meidän työmme lepää erit- det, jolloin muissa suhteissa mentiin erit-
16277: täin vahvalla pohjalla. Kun meitä syyte- täin paljon et~enpäin ja tietysti myös-
16278: tään kiihkoilusta, kiihkokansallisuudesta, kin käytännöllisessä suomalaisuuskulttuuri-
16279: meitä kutsutaan Purishkevitshiksi, Catoksi, työssä samoin, mutta jolloin aatteellisessa
16280: Catilinaksi j. n. e., niin me torjumme nämä mielessä astuttiin taka-askel. Silloin otet-
16281: syytteet itsestämme pois hnomauttamalla, tiin etualalle kaksikielisyysperiaate, jota
16282: että Himä syyttely ei ole suinkaan tunte- pyrittiin soveltamaan aivan määrätietoisesti
16283: matonta eikä uutta meillä Suomessa. kaikkeen kulttuurielämäämme ja lainsää-
16284: Ei ole Suomessa vielä saatu mitään suo- däntöömme.
16285: malaisuusrintamalla aikaan muuta kuin Sen jälkeen on sitten taas aktiivisempi
16286: pitkien, sitkeiden taistelujen tietä. Aina suomalaisuusharrastus levinnyt yhä laajem-
16287: silloin kun on ollut kansallisia herätyshet- piin ja laajempiin piireihin. Sitä on ko-
16288: kiä, nousnkausia, silloin on myöskin suoma- vasti vastustettu ja ikävällä täytyy mainita,
16289: laistms mennyt eteenpäin, kun taas ruotsa- että vastustajina eivät ole olleet yksistään
16290: laisten ja lkaksiikielisyysmiesten seireenien ruotsalaisemme, eivät edes päävastustajina,
16291: laulua on ruvettu kuuntelemaan ja muka vaan päävastustajat - nimittäin vaikutus-
16292: yhteisymmärryksen merkeissä yhteistä isän- valtaisimmat - ovat valitettavasti olleet
16293: maata rakentamaan, niin aina silloin ovat suomenkielisellä puolella. Tämä on valit-
16294: ruotsinkielisemme olleet itselleen lisää etu- taen todettava. Tietysti aina on otettava
16295: oikeuksia hankkimassa. Näin huomaam- huomioon että nuorempi ja vanhempi polvi
16296: rnekin suomalaisuusliikkeen kehityksessä eivät joka asiassa ymmärrä toisiaan, eivät
16297: yleensä ja myöskin yliopiston suomalaista- myöskään tällaisissa kansallisuusasioissa.
16298: misvaatimuksessa erittäin tällaista aaltoi- Vanhempi polvi näki jo päämääränsä saa-
16299: lua. vutetun, kun se näki suomalaisen hengen-
16300: :Min~i en siirry kovin kauas taaksepäin viljelyksen nousun kaikilla kulttuurielämän
16301: viime vuosisadalle, siihen minulla ei ole aloilla.
16302: edellytyksiäkään sen takia, että se työ, jota Nuorempi polvi taas käsitti, että tälJai-
16303: olen joutunut tieteellisenä työnä tekemään, nen kaksikielinen sivistysmuoto, jota meillä
16304: ei kuulu kansallisten pyrkimysten alalle. on ajettu takaa nyt itsenäisyyden aikana
16305: Tyydyn vain toteamaan, että 1906, kun määräävillä tahoilla, että se ei voi olla
16306: meillä elettiin voimallista kansallista nousu- onnellinen sivistysmuoto maalle, että se ei
16307: kautta, jolloin Linnankosken herätyshuuto voi tehdä kansaa ja valtakuntaa niin mah-
16308: kaikui ympäri suomalaisen kansan kesknu- tavaksi ja voimakkaaksi kuin kansallisesti
16309: 260 Kes'kiviikkona '2'3 p. tammikuuta 1935. ---"~---- -----------
16310:
16311:
16312: voimakas suomenkielinen kulttuurimuoto olimme päätyneet edellisinä itsenäisyysvuo-
16313: voi tehdä. Tämä kulttuurimuoto tie- sinamme. Silloin alettiin jo, noin 10 vuotta
16314: tysti antaa työskentelymahdollisuudet omalla sitten, ryhtyä ty,öskentelemään näiden kie-
16315: työsaralla ruotsinkieliselle sivistysmuodolle, lellisten olojen ja kansallisten olojemme
16316: mutta myöskin vaatii sen ja pyrki\ korjaamisen puolesta. Ja !korkeimpana kan-
16317: siihen, ettei ruotsinkielinen, suuremmassa nustimena tähän oli se, että katsottiin
16318: tai pienemmässä määrässä separatistinen ja maamme itsenäisyyden kannalta erittäin
16319: Suomen valtiolle kokonaisuudessaan vähem- tärkeäksi, että maamme on mahdollisimman
16320: män suosiollinen kulttuurisuunta pääse vai~ yhtenäinen, että maatamme viljelee mah-
16321: kuttamaan myöskin suomalaisella kulttuuri- dollisimman yhtenäinen väestö, jossa ei ole
16322: vainiolla, kuten se tähän asti on vaikutta- eroittavina seikkoina sellaiset kysymykset,
16323: nut ja yhä edelleenkin vaikuttaa. Tämä jotka järjellisesti ja nopeasti lhoidettuina
16324: katsantotapojen erilaisuus on tietysti ilman voitaisiin raivata pois päiväjärjestyksestä
16325: muuta ymmärrettävää, mutta tuntuu vähän ilman että siitä kummarukaan kielen vaati-
16326: v-aikealta niellä, että nuoremman suomalai- muksen todelliset edut tulisivat kärsimään.
16327: suustaistelun alkuvuosina saatiin vanhem- Nyt on kuitenkin käynyt valitettavasti niin,
16328: man polven kulttuurityöntekijäin taholta että tämä taistelu, jowka luultiin silloin
16329: niin aktiivista v a s t u s t u s t a osaksi. alussa päättyvän voittoon jo mahdollisim-
16330: Olisi ollut miellyttävämpää ja olisi päästy man pian, onkin jatkunut vuosikymmenen
16331: pikemmin tulokseen, jos nämä vanhemman kestäväksi ja varmasti tulee jatkumaan, jos
16332: polven edustajat olisivat tyytyneet syr·jästä meillä samanlainen aatesuunta on hallituk-
16333: katsomaan ja edes hiljaisuudessa suomaan sissamme jatkuvasti voitolla, kuin mitä se
16334: eteenpäinpääsyn sille aktiivisemmalle, suo- nykyisessä hallituksessamme on.
16335: malaisemmalle ajatussuunnalle, jota maas- Kun nämä seikat, joista minä nyt lähden
16336: samme ensin nuorempi polvi ja sitten yhä puhumaan, siis osat J., 2, 3, LJ: ja 5 ovat
16337: laajemmat piirit ovat edustaneet ja edus- sellaisia, jotka muodostavat läheisesti yhden
16338: tavat. Minä sanoin äsken, että vaikutus- kokonaisuuden, niin minä pyydän saada tä-
16339: valtaisimmat vastustajat ovat suomalaisella män esittää myöhemmin päivällä. Olen
16340: puolella ja jos me näistä pääsisimme, niin tällä kertaa - yöhetkinä - tyytynyt esit-
16341: suomalaisuustaistelu olisi muutamissa vuo- tämään lyhyesti ainoastaan historiallisen
16342: sissa loppuunsuoritettu ja yliopiston suo- johdannon ja ne päämäärät, joihin suoma-
16343: malaistaminen tapahtuisi myöskin käden laiskansallisella rintamalla, joka laajenee
16344: käänteessä.. päivä rpäivältä ja jota hallituksellhllle toi-
16345: Minun ei tässä yhteydessLi nyt tarvinne menpiteet ovat vieneet erittäin voimruk-
16346: esittää sitaattoja vaiJlmtusvaltaisten henki- kaasti eteenpäin, pyritään.
16347: löiden :k:äsityJGestä aivan viime vuosilta,
16348: kuukansilta ja päiviltä. lVIe olemme niitä Ed. V. Anna 1 a: Herra varapuhemies!
16349: nälmeet valitettavan usein lehdistössä esi- Hallitus on ryhtyessään ajamruan yliopiston
16350: tettävän, niitä on valtion talholta tarjoiltu kieli1kysymystä ratkaisuun ylimääräisten
16351: radiossa myöskin koko !kansalle, ja ne ovat valtiopäivien avulla, paisuttanut tämän ky-
16352: meille Hiankin tuttuja. Se, että näiden esit- symyksen paljon suuremmaksi, kuin miksi
16353: täjinä ovat meidän erikoisen sumessa mää- se milloinkaan olisi muodostunut ilman täl-
16354: rin kunnioittamamme tiedemiehet, se Bi laista toimenpidettä. Jos asian olisi annettu
16355: suinkaan estä meitä taistelemasta näitä kat- kulkea luonnollista tietään helmi'kuussa ko-
16356: santotapoja vastaan, koska me käsitämme koontuvilla valtiopäivillä, eivät Suomen kan-
16357: ne vääriksi. Se päämäärä, johon me py- san laajat kerrokset olisi heränneet sellai-
16358: rimme: yksikielinen suomalaiskansallinen seen kansalliseen nousuun, mikä nyt on to-
16359: sivistysmuoto ja yksi:kielinen suomalainen dettavissa, seikka, johon edellinen puhuja
16360: yliopisto, se päämäärä ei saa koskaan mei- juuri viittasi. Jos 1k uvitellaan, että tämä
16361: dä_n silmiemme edestä hä~pyä. Se on sellai- on helposti ohimenevää kuohua, helposti
16362: nen suomalaiskansallinen kuningas-ajatus, tyyntyvää pintaporeilua, niin erehdytään.
16363: jota meidän on jokaisen voimiemme mu- Ei tämä ole vain tämän hetken kysymys. Se
16364: kaan eteenpäin vietävä. on oleva keskeisin kysymys myöskin ensi vaa-
16365: Minä tässä äsken esitin jo aivan lyhyesti leissa, vaikkapa ne olisivatkin vasta puolen-
16366: sen. johon me yliopistokysymyksen kohdalla toista vuoden perästä. Silloin me saamme
16367: Helsingi·n yliopiston järjestysmuodon w:rusteita koskevan liain muuttaminen. 261
16368:
16369: 11~ihdä, mikä on Suomen kansan vastam; m:rnliikettii siitä, että se on tehnyt yliopis-
16370: niillB puolueille, jotka nyt ovat asettuneet ton suomalaistamisaloitteen puhumatta siinä
16371: kaillsallisia ''oimia vastaan. Kansallinen sanaakann siitä, miten ruotsinkielinen yli-
16372: edistyspuolue, jolle sopisi ehkä kaikkein opisto-opetus olisi järjestettävä. Kansal-
16373: parhaiten nimeksi epäkansallinen puolue, lista nousua ei ole alun alkaenllman synnyt-
16374: pyr,kii tietenkin taas, kuten viime vaaleissa- tänyt viha ruotsinkielisiämme kohtaan, vaan
16375: kin, pettämään valitsijoitaan suurilla lu- pyrkimys kohottaa suomalainen pääväestö
16376: pauksilla, suurilla suomalaisuuslupauksilla. sille kuuluvaan johtoasemaan tässä maassa.
16377: Mutta minä peLkään, että valitsijoiden sil- Suomalaiselta taholta ei ole suunniteltu
16378: mät ovat auenneet nyt erikoisesti tämän rnotsal a.istemme suomalaistamista pa:kollisin
16379: hallituksBn toimenpiteen lmutta näkemään, l:linsäädännöllisin toimenpitein. Ruotsalai-
16380: mikä tämä puolue todellisuudessa on. nen väestönosa pitäköön kielensä ja kehit-
16381: Ruotsilllkielisten taholla on väitetty sel- täköön omaperäistä kulttuuriaan. ~:)e on Een
16382: laistakin, että suomalaisten vaatimuksessa erikoistehtävä tässä maassa.
16383: yliopiston suomalaistamiseksi ilmenee vihaa Mutta me vaadimme ruotsinkielisiin lu-
16384: ruotsalaisia kohtaan. Mikä oikeuttaa teke- keutuviltakin valtakunnallista, yleisisän-
16385: mään tällaisen väitteen? 1\'Gnä en ymmärrä maallista mielenlaatua. Jos tämä vaatimus
16386: tällaista syytöstä muuta kuin huonon oman- ymmärretään ruotsalaisten sorroksi, niin ei
16387: tunnon sanelema:ksi. Ruotsalaisella taholla silLoin vika ole meidän suomalaisten. Mutta
16388: on todella harjoitettu sortoa ikaikissa mah- riippumatta siitä, miten tämä tahdotaan
16389: dollissa muodoissR suomalaista pääväestöä ymmärtää, tästä vaatimuksesta ei voida k::;;o;-
16390: kohtaan, niin myös yliopistoasiassa, niin- kaan luopua.
16391: ku~n myöhemmin tulen muutamin piirtein Toinen vaatimus, joka on meidän tahol-
16392: osoittamaan. Vai eikö jo sekin ollut sortoa, tamme jo täällä eduskunnassa tämän asian
16393: että Suomessa vielä senkin jälkeen kun yhteydessäkin esitetty, on se, että jokaisen,
16394: Suomi oli saanut autonomian, kun Suomen joka valmistautuu palvelemaan kansakml-
16395: kansa oli kansakuntana kansakuntien jou- taa virkamiehenä on osattava suomenkieltä.
16396: kossa lähtenyt suorittamaan omaa historial- Tämä on tärkeätä, ei ainoastaan sen takiä.
16397: lista tehtäväänsä, että vielä miespolvien että virkamies voisi palvella moitteettomasti
16398: ajan maa.'lsa oli puhdas ruotsinkielinen yli- myös valtakunnan päävä.estöä, vaan myös
16399: opisto, vaikka väestösuhteet olivat suurin siksi, että syntyperältään ruotsinkielinenkin
16400: piirtein samat lmin meidän päivinämme. virkamies pystyisi täysin ymmärtämään
16401: Ruotsinkielisiä oli vuonna 1865 13.9 %. Ja suomalaista kansallishenkeä, voisi täysin
16402: eikö se ollut sortoa, että oppikoulusivistys- ymmärtää suomalaisen kansan mentalitee-
16403: täkään ei saanut ensinkään suomen:kielellä. tin. Tähän ei ky<kene muu kuin se, joka
16404: Ei silloin ruotsalaisten taholla pidetty hallitsee kansan kielen ja voi alkukielellä
16405: kiinni samanlaisista perusteista suomenkie- syventyä kansan hengentuotteisiin. Meidän
16406: lisen ja ruotsinkielisen väestön sivistystar- ruotsalaisemme ovat monasti pitäneet tär-
16407: peita tyydytettäessä. keämpänä oppia jotakin vierasta kieltä kuin
16408: Tämä ja ;paljon muuta kuvastelee ilmei- oppia suomea. Heillä on harrastus vieraa-
16409: sesti ruotsalaistemme tajunnassa silloin, kun seen ollut useasti voimakkaampaa kuin har-
16410: he kuvittelevat suomalaisten kansalliset har- rastus sitä kansaa kohtaan, johon heidän
16411: rastukset vihan ilmauksiksi ja sen mukai- kohtalonsa on kuitenkin erottamattomasti
16412: sesti huutavat maan rajojen ulkopuolellekin sidottu.
16413: suomalaisten muka harjoittamasta sorrosta Kysymys siitä, millä tavalla ruotsinkieli-
16414: antaen olojamme tuntema.ttomille sen lm- nen yliopisto-opetus mahdollisesti olisi jär-
16415: van, kuin. yliopistomme suomalaistamispyr- jestettävä, ei niiden kannalta, jotka tahto-
16416: kimys olisi vain yksi ilmiö siinä toimen- vat esillä olevan kysymyksen ratkaista sillä
16417: piteiden sarjassa, jonka tarkoituksena on ainoalla tavalla, että tämä valtion yliopisto
16418: ruotsinkielisille aineksille kuuluvien oikeuk- tehdään puhtaasti suomalaiseksi, voi tässä
16419: sien riistäminen. Mutta meidän suomalais- yhteydessä tulla lainkaan keskustelun aiai-
16420: ten mielessä ei ole vihaa eikä pienintäkään seksi, sitäkin väheminän, koska ruoba la iset
16421: halua maksaa samalla mitalla. Tämän minä itse eivät pidä mitään muuta ratkaisua
16422: ta~htoisin sanoa erikoisesti ed. von Bornille. mahdollisena. kuin sitä, minkä hallitus on
16423: joka täällä on syyttänyt isänmaallista kan~ nyt esittänyt. Heidän vaatimuksensa on:
16424: 262 Keskiviik'kon·a 23 p. tammikuuta 1935.
16425:
16426: Helsingin yliopisto on :säilytettävä kwksi- kin ilmoittaa ajavansa suomalaisuuden
16427: h:ielisenii. Onko näin oleva, vai pääseekö asiaa, ei puheilla vaan teoilla, siis juuri
16428: ,~uomalainen enemmistö vi,hdoinkin sille tällä yliopistolakiesityksellä ja ylimääräi-
16429: kuuluviin oikeuksiinsa tässäkin yliopisto- sillä valtiopäivillä.
16430: asiassa, siitä vain on nyt kysymys. Kun Turun yliopisto perustettiin, oli sen
16431: Täällä eduskunnassa on syntynyt epä- 11 professorista vain 2 suomalaissyntyistä,
16432: kansallinen rintamamuodostus. Edistyspuo- mikä merkitsee sitä, että yliopisto alkoi
16433: lue ja marxilainen vasemmisto ruotsalaisten tässä maassa heti alussa voimakkaasti ruot-
16434: tukijoina suomalaiskansallisia voimia vas- salaisena ja sai sen ruotsalaisperinnön,
16435: taan. Tuo rintama muodostaa enemmistön josta se sitten on pitänyt sitkeästi kiinni
16436: eduskunnassa, mutta se ei edusta kansan vuosisadasta vuosisataan. Turun akatemian
16437: enemmistöä. Tämä merkitsee sitä, että ellei vaikutusaika ei kuitenkaan kulunut aivan
16438: yliopistokysymys muuten ratkea oikealla ilman suomalaisuuden harrastusta, sillii
16439: tavalla, ratkeaa se lopuksi kansan enem- siellä esiintyi jo varemmin harrastus suo-
16440: mistön tahdosta aivan vhtä varmasti kuin menkieltä ja Suomen kansaa kohtaan, ja
16441: aikanaan ratkesi kysymys kieltolaista. Minä akatemian loppuaikana, 1820-luvulla esiin-
16442: on kuulu niihin, jotka tahtovat yliopisto- tyi ensi kertaa jyrkkä suomalaisuusvanti-
16443: kysymyksen viedä kansanäänestykseen. Se mus, jonka lausujana oli, niinkuin ed. Ta-
16444: on niitä kysyn1yksiä, joka hallituksen ja paninen tältä paikalta jo mainitsi, Adolf
16445: eduskunnan yhteisvoimin olisi vietäYä sel- Ivar Arwidsson. Sellainen mies kuin .Ar-
16446: laiseen ratkaisuun, että se tekee oikeutta widsson ei luonnollisestikaan saanut sijaa
16447: suomalaiskansalliselle ajatussuunnallo, rat- yliopistossa, joka Eelsinkiin muutettuna
16448: kaisuun, joka samalla vastaa kansan enem- viettikin uneliasta ja suomalaisuudelle täy-
16449: mistön tahtoa. Mutta jos nämä valtiomah- dellisesti vierasta elämää kenenkään sitä
16450: dit eivät pysty tyydyttävää ratkaisua häiritsemättä. Muutoksen sai tässäkin ni-
16451: aikaansaamaan, niin ei kai auta muu kuin kaan Snellman, johon useamman kerran
16452: vedota kansanäänestyksen muodossa kan- tämän istunnon kuluessa jo on viitattu,
16453: saan. Jos tämä vetoomus on todella täy- i kun hän korotti voimakkaan äänensä mää-
16454: tynyt tehdä, sen jälkeen asian ratkaisu yli- ritellen, mitkä vaatimukset yliopiston tulee
16455: määräisillä valtiopä.ivillä on oikea, vieläpä täyttää ollakseen kansallinen yliopisto.
16456: ainoa mahdollinen muoto. Mutta mi-::1ä toi- Snellmanin vaatimus yliopistolle sisältyi jo
16457: von, että yliopistokysymystä ei tarvitse hänen yleiseen käsitykseensä kansallisuu-
16458: ~viedä tätä tietä lopulliseen päätökseen. Son ' desta ja sen merkityksestä. ,Sivistys, joka
16459: ratkaisu rupeaa kuitenkin olemaan jo ldi- ei ole kansallista, ei myöskään voi olla
16460: reellinen. Sitä on saatu jo liian kauan todellista yleisinhimillistä sivistystä'', näin
16461: odottaa. Minä pyydänkin esittää muutamin kuuluivat hänen sanansa jo niin aikaisin
16462: 1
16463:
16464: piirtein yliopiston kielikysymyksen kehi- ' kuin 1845 ja ne sanat pitävät paikkansa
16465: tystä osoitukseksi siitä, kuinka tavattoman vielä tänäkin päivänä 90 vuotta myöhem-
16466: hidasta tämä kehitys suomenkielen hyväksi min, tänäkin päivänä, jolloin niin mielel-
16467: on ollut. Kenties minä tässä tulen kosket- lään puhutaan yhteisestä pohjoismaisesta
16468: 1
16469:
16470:
16471:
16472:
16473: telomaan samoja asioita, joita ed. Heiska- sivistyksestä. ,Mitä on yliopisto kansalle~'·
16474: nen lupasi huomenna käsitellä, mutta minä kysyy Snellman. ,Jos tunnustetaan, että
16475: uskon, että hän käsittelee nämäkin asiat yliopiston tulee johtaa ja edustaa kansal-
16476: sittenkin omalla tavallansa. ' lista sivistystä ja yliopisto ei sitä tee, ei
16477: Hallituksen uusi yliopistolakiesitys on yliopistolla voi olla kansan silmissä sitii
16478: tuonut aivan erikoisen vaiheen yliopistohis- arvoa, joka sillä pitäisi olla." Jo 186:~
16479: toriaamme. Tähän saakka on yliopisto itse, Snellman lausuu: ,On korvaamaton onnet-
16480: s. o. yliopiston professorien enemmistö pi- tomuus, ettei kymmenen vuotta sitten sä(\-
16481: tänyt jyrkästi kiinni ruotsalaisuudesta, niin detty, että kaikkien kotimaisten mieshw,
16482: että kaikkien uudistusten on ollut pakko jotka haluavat hakea opettajapaikkoja yli-
16483: tulla sysäyksinä ulkoapäin, vieläpä halli- opistossa, tulee osoittaa omistavD.nsa jota-
16484: tuksenkin taholta. Nyt sensijaan yliopiston ' kin suomenkielen taitoa. Että näin ei ta-
16485: opettajien enemmistö, yliopiston rehtori ja pahtunut, on vuosikymmeniksi ehkäiscv1i
16486: 1
16487:
16488:
16489:
16490:
16491: kansleri ovat suomalaisemman yliopiston kansallisen sivistyksen edistymi'itä, sno':1a-
16492: 1''o1ella kuin hallitus, vaikka hallitus kyllä- 1aisen kansalliskirjallisuuden syntyä ja
16493: Helsingin yliopis·tnn järjestysmuodoiJI perusteita koskevan lrain muuttaminen. 263
16494:
16495: <Juomenkielen yleistä käyttämistä tuomio- paljon, paljon myöhemminkin on lmultu
16496: istuimissa ja hallinnossa. Se on alentava meidän yliopistossamme.
16497: yliopiston merkitystä maalle ja kansalle ja Kun asia sitten tuli konsistoriin, esitti
16498: sen mukana sen kelpoisuutta täyttämään eräs konsistorin jäsen vielä merkillisemmän
16499: kutsumuksensa yleensä.'' Snellman viittaa väitteen, nim. että Yrjö-Koskinen oli kir-
16500: tässä uusiin yliopistosääntöihin, jotka joittaessaan suomenkielisen väitöskirjan es-
16501: vuonna 1852 tulivat vuodesta 1828 voi- tänyt sen joutumasta yleisemmän tarkas-
16502: massaolleiden tilalle. Nimenomaan Snell- tuksen alaiseksi ja siten rikkonut sitä
16503: manin vaikutuksesta kohdeltiin 1850-luvun hienotunteisuutta vastaan, mitä hän ihmi-
16504: ankarana aikana yliopistoa hyvin varovai- syyden vaatimusten mukaan oli velvollinen
16505: sesti. Ja kumma kylläkin, suomenkieli sai yliopiston konsistorille osoittamaan. Kai-
16506: vakinaisen edustajan juuri samana vuonna, ken lopuksi tämä konsistorin jäsen kielsi
16507: nimittäin 1850, kuin suomenkielinen kir- väitöskirjan tieteellisen pätevyyden. Eräs
16508: jallisuus sai kuolemantuomionsa. Suomen- toinen konsistorin jäsen taasen lausui pel-
16509: kieleen ei kuitenkaan kiinnitetty yliopis- käävänsä, että Yrjö-Koskinen yleisen his-
16510: tossa juuri paljonkaan huomiota ja sitä torian professorinakin päättäväisenä tar-
16511: Snellman valittaa. Suuren kansallisen he- mokkuudellaan ja kansallisella yksipuoli-
16512: rättäjän työ ei kuitenkaan ollut mennyt sundellaan yhä jatkaisi pelkästään Suomen
16513: hukkaan, sillä kansallisen ohjelman ylilpä- historian tutkimista.
16514: rllle oli kerääntynyt pieni, mutta sitäkin Ruotsalaisten ponnistuksista huolimatta
16515: varmempi kannattajajoukko. Uranuurta- asetettiin Y rjö~Koskinen kuitenkin 13
16516: jaksi tuli hänen jälkeensä Yrjö-Koskinen, äänellä 9 vastaan ensisijalle ja hänet nimi-
16517: joka julkaisi väitöskirjansa suomenkielellä tettiin virkaan. Seurauksena oli ensimmäi-
16518: ja johon myöskin kohdistettiin ensimmäiset set varsinaiset suomenh::ieli.set luennot yli-
16519: aivan julkiset estämistoimenpiteet hänen opistossa. Ja tämä tapahtui vasta 1863.
16520: pyrkiessään yliopiston opettajaksi. Yrjö- Niin nuori on suomenlneli opetuskielenä yli-
16521: Koskinen haki vuonna 1862 yleisen histo- opistossa. Aluksi kuului epäilyksiä siitä,
16522: rian professorinvirkaa ja yliopiston opet- oliko tällaista ollenkaan sallittava, mutta
16523: tajien kiihkoruotsalainen ryhmäkunta koetti seuraavana vuonna julistettiin kuitenkin
16524: estää häntä tähän virkaan pääsemästä. Kun suomeksi luennoiminen virallisestikin salli-
16525: ei voitu käydä Yrjö-Koskisen tieteellisten tuksi.
16526: ansioiden kimppuun, koska niiden ensiluok- ·Seuraava askel yliopiston suomalaisuuden
16527: kaisuus oli tullut loistavalla tavalla todis- tiellä oli vuoden 1865 kieliasetus ja sen val-
16528: tetuksi, niin selitettiin viaksi ensinnäkin mistelu konsistorissa. Vuonna 18·63 anne-
16529: se, että hän oli kirjoittanut väitöskirjansa tussa asetuksessa suomenikielen saattami-
16530: suomeksi ja että hänen tutkimuksensa koski sesta yhtäläisiin oikeuksiin ruotsinrkielen
16531: isänmaanhistoriaa, vaikka kysymyksessii oli kanssa 'Oli jätetty senaatin toimeksi ehdot-
16532: yleisen historian professorinvirka. Ja sitä- taa toimenpiteitä ja järjestelyjä, joihin tu-
16533: paitsi hän ei ollut koskaan toiminut dosent- lisi ryhtyä, jotta suomenkieli vähitellen pää-
16534: tina yliopistossa kuten hänen kilpailijansa, sisi käytäntöön ja käytWkelpoiseksi maan
16535: jonka väitöskirjan suurena ansiona oli se, oikeuslaitoksissa ja virastoissa. Senaatti
16536: ettei sitä ollut kirjoitettu isänmaan histo- laati tämän johdosta ehdotuksen ja päätti
16537: riasta vaan Belgian historiasta. Eräs tiede- ' pyytää lausuntoja erinäisHtä virastoilta,
16538: kunnan jäsen mainitsi niin vähän taita- m. m. yliopiston konsistorilta. Konsistori
16539: vansa suomea, ettei hän voi antaa mitään asetti komitean asiaa polhti.maan ja tämä
16540: lausuntoa Yrjö-Koskisen väitöskirjasta ja antoi lausuntonsa .alussa vuotta 1864, jol-
16541: lisäsi, että hän senkin vuoksi jättää lausun- loin myös konsisturissa asiasta keskusteltiin
16542: tonsa antamatta, että Yrjö-Koskinen, vaikka ja päätettiin. Yliopistoa välittömästi kos-
16543: hän hyvin tiesi, etteivät monet tiedelmn- kevista kohdista antoi 'eniten aihetta kes-
16544: nan jäsenet osaa suomea, kumminkin on kusteluun se kohta, j·ossa määriteltiin,
16545: sillä kielellä kirjoittanut väitöskirjansa ja Jminka pa:ljon suomenkielen taitoa yliopis-
16546: siten antanut tietää, että hänelle on yhden- ton opettajalta on vaadittava. Yksimielisiä
16547: tekevää, voiko tiedekunta kokonaisuudes- oltiin siitä, että yliopiston opettajanvirkoja
16548: saan arwJStella hänen väitöskirjaansa vai ei. täytettäessä alkaen siitä päivästä, jolloin
16549: Siis suun:nlllec;ct samanlaista puhetta kuin asiaa koskeva asetus julkaistiin, sen haki-
16550: 264 Keskivii'k'kona 23 p. tammikuuta 1935.
16551:
16552: joista, jolla oli yhtä paljon tieteeHistii ky- tarkoittaa suomenkielen saattamista yhden-
16553: kyä kuin kanssallakijallaan ja pa.rempi laisiin oikeuksiin kaikessa seHaisessU:, joka
16554: taito suomenkielessä, tulee saada etusija. välittömästi koskee maan suomalaista väes-
16555: Tämä oli ajan oloihin !katsoen sangen hy- töä. Tällä väestöllä tarkoitetaan selvästi
16556: vältä näyttävä päätös. Mutta sillä ei ollut suomenkielistä rahvasta. YEopisto ei ole
16557: sittenkään paljoakaan käytännöUistä mer- mikään kansakoulu ja millä Suomen kah-
16558: kitystä, sillä helppoahan oli selittää ruot- desta kotimaisesta kielestä luennot korkea-
16559: sinkielisen hakijan tieteelliset ansiot hie- koulussa yleensä pidetään; se ei koske välit-
16560: man suuremmiksi, jolloin siis suomenkielen tömästi rahvasta. Vielä selitti eräs pro-
16561: taidolle ei jäänyt minkäänlaista merkitystä fessori, että täydellisen suomenkielen tai-
16562: kilpailussa. Pääasia, johon konsistorin huo- don määrääminen pätevyysehdoksi juma-
16563: mio kiintyi, olikin kokonaan toinen. Senaa- luusopillisen ja -lainopillisen tiedekunnan
16564: tissa oli ajateltu, että ensi aluksi vain teo- vil'lkoihin on näiden ti•eteiden alentamista,
16565: loogisen ja lainopillisen tiedekunnan upet- tieteiden, jotka näihin tiedekuntiin kuulu-
16566: tajilta sekä kasvatusopin professorilta vaa- vat, koska tällaisen säädöksen \kautta tie-
16567: dittaisiin täydellistä suomenkielen taitoa ja teellinen sisä-ltö tulee uhatuksi muodon ta-
16568: siis kyky tällä kielellä hoitaa opetusta, kia. Varmaa on, jatkoi hän, että jos näin
16569: mutta muiden tiedekuntien opettajille riit- tapal1tuu, niin tapahtuu myös taantumus
16570: täisi kyky ymmärtää suomenkielisten kirjoi- yliopiston toiminnassa ja samalla maan si-
16571: tusten sisältö. Määräajaksi, jolloin näitä vistyksessä yleensä. Kun nyt yliopiston
16572: vaatimuksia ruvettaisiin nimitysa;sioissa so- konsistori antoi täHaisia lausuntoja, niin
16573: vellutt&maan, oli ajateltu vuotta 1868. saattoi senaatin enemmistö hyvällä syyllii
16574: Konsistorissa oltiin taipuvaisia yhtymään päästä supistamaan niitäkin vähäisiä mää-
16575: senaatin kantaan edellämainittujen opet- räyksiä suomenkielen hyväksi, joita senaa-
16576: tajain erikoisasemaan nähden, mutta ajan- tin laatima ehdotus sisälsi. Ne suuret vai-
16577: kohdasta, jolloin uusien määräysten tuli as- . keudet, jotka viime aiko~hin saaki'Ka ovat
16578: tua voimaan, oli eriäviä mielipiteitä. Kon- ' kohdanneet suomenkielisiä heidän pyrkies-
16579: sistori ei suostunut senaatin esittämään ly- sään yliopiston opettajiksi, joutuvat oikeaan
16580: hyeen määräaikaan, jota puolsi vain 4 kon- valoonsa vasta sitten kun tutustumme muu-
16581: sistorin jäsentä, ja nämä jäsenet o'livat tamiin esimerkkeihin siitä, kuin..'l;:a helppo
16582: .A.fulqvist, runoilijanimeltänsä Oksanen, on päästä professoriksi sellaisen miehen,
16583: Yrjö-Koskinen, Mathias Aidander ja S .•J. jonka ruotsinmieliset tietävät ja tuntevat
16584: Cleve, sillä kokonaista 22 jäsentä piti lie- omakseen tai ainakin heille täysin myötä-
16585: vempiä toimenpiteitä suomenkielen hyväksi mieliseksi. Tällainen tapaus on m. m. kas-
16586: riittävinä. Näistä puolet eli siis 11 äänesti viopin professorinviran täyttäminen 1863.
16587: vuotta 1873 määräajaksi ja toiset puolet, Viran ainoaksi hakijaksi ilmoittautui eräs
16588: siis 11, piti kaikkia säädöiksiä kerrassaan ruotsirumaalainen hakija, lääketieteenlisen-
16589: tarpeettomina, selittäen, että muutos ehtii siaatti Lindberg. Hänen tieteelliset an-
16590: tapahtua vasta sitten, kun suomenkieli vi- sionsa olivat jokseenkin vähäiset: muuta-
16591: raHiserra kielenä tulee yhdenarvoiseksi ruot- mia pikkukirjoituksia eräältä erikoisalalta
16592: sinkielen kanssa eli vasta vuonna 1883. ja professoriväitöskirja, jota tekijä oli ko-
16593: Merkillisiä ja myöhemmillekin ajoille lm- timaassaan käyttänyt toiseen ta:Pkoitukseen
16594: vaavia ovat ne lausunnot, joita konsistorin ja josta yliopiston silloinen rclhtori Arppe
16595: ruotsinmieliset jäsenet tämän asian käsit- antoi sangen ankaran hylkäystuomion. Ne
16596: telyssä esittivät. Sanottiin, että jumaluus- tiedot, jotka tästä ulkomaaJaisesta ha;ki-
16597: opinisen ja lainopillisen tiedekunnan opet- jasta saapuivat hänen kotimaastaan, eivät
16598: tajanvirkoihin ei sa;ataisi päteviä hakijoita, myöskään antaneet hänen pätevyydestään
16599: jos suomenkielen taito jo vuonna 186-8 tu- parempia vakuuksia. Kun perustuslain
16600: lisi pätevyysehdoksi. Eräs professoreista mukaan silloin, niinkuin nytkin, ulkomaa-
16601: julisti turhi,ksi suomenkieliset lainopilliset lainen voidaan nimittää virkaan vain siinä
16602: luennot, koska 'lrukitieteen opiskelijain joka tapauksessa, että hän loistavalla ·kyvyllii
16603: tapauksessa on osattava ruotsia, ja eräs ja suurilla tiedoilla voi tehdä maalle suurta
16604: 'lausui ajatuksen, jota sopi näinäkin päi- hyötyä, niin olisi luullut, ettei Lindbergin
16605: vinä muistella ja ottaa huomioon. Armol- kaltainen hakija olisi tullut kysymyks-een-
16606: linen asetus, näin kuuluivat hänen sanansa, kään, kun hän lisäksi ei taitanut luonnolli-
16607: Helsingin yliopiston järjestysmuodon! perusteita koskevan 1ain muuttaminen.
16608: 1 265
16609: "···------------------·-----·---·----- ---------~-
16610:
16611:
16612:
16613:
16614: sesti suomenkielWkään. Näistä seikoista vaksi järjestetyssä yliopiston kielikokeessa
16615: useat kons:i.St'Ol'in jäsenet vakavasti Jmo- ja kelpaavat nyt käsiteltävänä olevan yli-
16616: mauttivat, m. m. yliopiston rehtorikin, oprstolakiesityksen mukaan yliopiston suo-
16617: mutta nämä puheet eivät, yhtä vähän kuin malai,selle linjalle. Vuoden 1865 asetuksen
16618: perustuslaissakaan mainittu selvä määräys~ yliopistoa koskevan osan pä.ä1kohta oli se,
16619: tehonneet konsistorin ruotsinmielisiin, jotka että jumaluusopillisen ja lainopillisen tiede-
16620: I~uotsista tulevasta miehestä tiesivät tie- kunnan opettajilta on vaadittava täydelli-
16621: tenkin saavansa luotettavan henkilön yh- nen suomelJikielen taito sekä kyky hoitaa
16622: tymään heidän tarkoituksiinsa, ja asia päät- opetusta tällä kielellä. Kun tämä säädös
16623: tyikin ruotsinmielisten tahdon mukaan. oli ensi kertaa yliopistossa sovellettavana,
16624: Nykyistä yliopistolakiehdotusta käsiteltäessä jätti konsistori tiedekunnan tehtäväksi tut-
16625: ansaitsee myös tulla mainituksi, millä ta- kia professoriksi pyrkivien suomenkielen
16626: valla yliopistossa soveUettiin vuoden 1865 taitoa. Tämä talpahtui siten, että tiede-
16627: kieliasetusta eräfu~sä toisessa tapauksessa, kunta kuunteli asianomaisen pitemmän koe-
16628: jossa matematiikan professorinvrran haki- esitelmän ja hyväksyi kuulemansa perus-
16629: jana oli 3 nuorta tohtoria. Yksi näistä oE teella hakijan kielitaidon. Itse asiassa ei
16630: Ernst Bonsdorff ja 2 muuta oli ruotsin- tällainen koe-,esitelmä kuitenkaan todista
16631: maalaisia. Niistä lausunnoista, jotka tiede- muuta kuin että hakija osasi lukea suomen-
16632: kunnassa annettiin, saattoi helposti päät- kielistä kirjoitusta., sillä tuo koe tällä ensi
16633: tää, että suomalainen hakija oli erinomai- kerralla oli pakostakin järjesfetty mahdol-
16634: sen lahjakas ja ansiokas. Kun täten oli lisimman helpoksi. Eräässä ta,pauksessa oli
16635: hänen tieteellinen pätevyytensä tullut täy- lainoprllinen t1edekunta päättänyt, eWi
16636: sin tunnustetuksi ja Ideliasetus myönsi eri- erään hakijoista, nimittäin vapaaherra R. A.
16637: vapauden ainoastaan silloin, kun erinomai- ''Vreden, jonka suomenkielen taidosta ei ol-
16638: set asianhaarat tekisivät sen tarpeeHiseksi, lut lainkaan todistusta, tuli ensiksikin suo-
16639: niin olisi luullut, ettei muukalaisten eri- rittaa kirjallinen koe suomenkielen profes-
16640: vapausnnomu:kseen suostuttaisi. 'l'ästä huo- sorille ja sen jälkeen ottaa osaa suomen-
16641: limatta kuitenkin kaikki ruotsinkieliset kieliseen keskusteluun hänen omassa väitös-
16642: päättivät puoltaa toisen ruotsinkielisen ha- kirjassaan käsitellyistä asioista. Mutta vi-
16643: kijan erivapausanomusta, mikä saatiinkin, ranhakija asettu1kin vastustavalle kannalle
16644: ja tämän jälkeen luonnollisesti sama muu- ja kirjoitti pitkän anomuskirjelmän konsis-
16645: kalainen · asetettiirn ensi sijaUe kahden torille pyytäen tiedekunnan päätöksen pe-
16646: äänen enemmistöllä. J<Jdelleen saattaa esi- räyttämistä. Kirjelmän mukaan ei kon-
16647: merkkinä tulla mainituksi, miten ruotsin- sistori ensi kerralla ryhtynyt mihinkään
16648: mieliset tulkitsivat vuoden 1862 kieliase- toimenpiteisiin, vaan antoi asian olla, koska
16649: tusta fysiikan profes.sorinvirkaa täytet- asiaa ei oltu vielä loppuun käsitelty tiede-
16650: täessä v. 1877. Tämä professori, Lemström kunnassa. Vapaaherra vVrede kieltäytyi
16651: nimeltään, ei osannut suomea ja vihastui kuitenkin uudelleen noudattamasta konsis-
16652: kovin, jos nuori ylioppilas uskalsi hänelle torin määräystä kielikokeen suorittamisesta.
16653: puhua suomea, mutta hän sai kuitenkin TäJmän jälkeen konsistori yhden aanen
16654: sellaisen suomenkielen todistuksen, jossa enemmistöllä päätti, ettei viran hakijan tar-
16655: mainitaan hänen sen verran osaavan suo- vinnut lainkaan suorittaa lainopillisen tie-
16656: mea, että voi sanoa hänen vo1van ymmär- dekunnan määräämrä kokeita.. Tämä pää-
16657: tää suomenkielisiä kirjoituksia. Yrjö-Kos- tös on sikäli merkillinen, että konsistori an-
16658: kinen huomautti, ettei tällainen todistus toi aivan vastoin asetuksia kannatuksensa
16659: osoita hatkijalla olevan vaadittavaa suomen- viran ha.kijan röyhkeälle niskoittelulle ruot-
16660: kielen taitoa, mutta 'konsistorin ruotsalai- sinmielisen enemmistön painostuksesta. Tällä
16661: nen enemmistö hyväksyi kuitenkin todis- vVreden tapauksena oli kuitenkin se seu-
16662: tuksen. Onhan aika tosin muuttunut tästä raus, että sen johdosta oli pakko lähemmin
16663: ajasta, mutta aivan yleisesti saa kuulla nyt- määritellä, millä tavalla teologisen ja lain-
16664: kin yliopistopiireissä, joka siellä joutuu opillisen tiedekunnan opettajiksi pyrkivien
16665: liikkumaan, että viime vuosikymmenenkin tuli todistaa omaavansa asetuksen mukai-
16666: a]kana monet sellaiset, joiden suomenkie- sen kielitaidon suomenkielessä. Aloitteen
16667: len taito on kovin hei1k'ko, ovat siitä !huoli- asiasta teki Jaakko Forsman, joka ehdotti
16668: matta Hi.päisseet heille melkolailla muka- lconsi:storin kokouksessa 1884, että asetet-
16669:
16670: 34
16671: 266 Keskivii'k~ona 23• p. tammikuuta 1935.
16672:
16673: taisiin komitea, johon kuuluisi lmmrrnankin päätti konsistori', että yliopiston rehtorin
16674: kysymyksessä olevan tiedekunnan jäseniä tulisi käskeä prof. Aspin 1iäin järjestämään
16675: pohtimaan kielikoekysymystä. Runsaan vuo- opetuksensa ja tuukinnot, että kaikki lää:ke-
16676: Jen kuluttua sai Immitea valmiiksi ehdo- tietecn ylioppilaat, jotka niin halusivat,
16677: tuksensa, jonka mukaan hakijan tuli osoit- saisivat antaa vastau:ksensa SUQIIIJ.eksi.
16678: taa lainmukainen suomenkielen taitonsa Kun tämä Aspin tapaus oli saanut yli-
16679: esitelmällä t~eteensä alalta sekä keskustelu- opiston kieliolot huomion esineeksi, olisi
16680: kokeella, jonka aiheen hakija itse sai va:lita luullut, että yliopisto itse olisi ryhtynyt
16681: oman väitöskirjansa sisällöstä. Konsistori toimittamaan parannuksia. Mutta tähän
16682: Jlyväksyi tämän, mrkä menetelmä sitten on tarvittiin vielä uusi sysäys, mikä tapahtui
16683: yliopistossa ollut käytännössä näihin ;päi- siten, että lääketieteen lisensiaatti J. J.
16684: viin saakka. Karvonen sekä 53 lää,ketieteen kandidaat-
16685: Ensimmäisen sysäyksen yliopiston kieli- tia ja ylioppilasta lähettivät kanslerinviras-
16686: olojen parantamiselle antoivat n. s. Aspin toon anomuksen, ,että samat suomenkielen
16687: :cettelöt, jotka trupa:htuivat v. 1892 antaen vaatimukset, jotka olivat voimassa juma-
16688: riittävän räikeän kuvan yliopiston oloista luusopillisessa ja lainopillisessa tiedekun-
16689: ·näinkin myälhäisenä aikana. Muudan ~ää nassa, ulotettaisiin muidenkin tiedekuntien
16690: ketieteen ylioppilas, jonka äidinkielenä oli opettajia koskeviksi. Kanslerinvirasto lä-
16691: suomi, pyysi prof. Aspilta, hän oli ana- hetti tämän anomul\:sen konsistorin käsitel-
16692: tomian professori muuten, että hän saisi täväksi. Konsistori läl1etti, kuuen tapana
16693: kertauksessa vastata suomenkielellä. Prof. on, sen tiedekuntiin käsiteltäväksi, ja nämä
16694: Asp Iöelsi tämän kuitenkin jyrkästi. Yli- antoivat lausuntonsa, minkä jälkeen kon-
16695: oppilas teki anomuksen konsistorille, että sistori sitten teki päätöksensä.
16696: ikonsistori määräisi jonkin muun henkilön On kerrassaan hämmästyttävää nähdä,
16697: hoitamaan anatomian kuulusteluja tällai- miHä tavalla vielä 40 vuotta sitten suo-
16698: sessa tapauksessa. Konsistori jätti pyyn- menkieltä kohdeltiin tiedekunnissa ja mitä
16699: nön lääketieteelliselle tiedekunnalle käsi- verukkeita niissä esitettiin, jotta vain suo-
16700: teltäväksi, mutta sai tältä sellaisen vas- menkieli ei pääsisi oikeuksiinsa. Tulisi
16701: tauksen, etteivät voi:massa olevat asetukset kuitenkin ai'van liian pitkäksi esittää, mitä
16702: oikeuta tiedekuntaa ryhtymään mihinkään eri tiedekunnissa tästä lausuttiin. Riittää
16703: toimenpiteeseen tässä asiassa. Silloin yli- kun mainitsen, että lääketieteellisessä tie-
16704: oppi·las kääntyi sijaiskanslerin, vapaaherra delmnnassa ihan tosissaan väitettiin, että
16705: Palmenin puoleen, joka antoi sellaisen suomenkielen taito on lääkäreille vähem-
16706: määräyl\:sen, että sopiva henkilö oli asetet- män tarpeellinen kuin lakimiehille, että
16707: tava viipymättä toimittamaan kysymyk- OP'ettaminen suomeksi vahingoittaisi yli-
16708: sessä olevia kertauksia ja että lääketieteel- opistollista opetusta ja ettei yliopiston
16709: lisen tiedekunnan on otettava harkittavak- opettajia kielitaitovaatimuksista huolimatta
16710: seen, mitenkä yleensä tällaisten tapausten voida pakottaa luennoimaan suomeksi. His-
16711: sa.ttuessa oli meneteltävä. Ti·edekunta, jonka toriaHis-kielitieteellisessä osastossa taasen
16712: 7 jäsenestä oli 6 ruotsinmielistä, käsitteli professori Heikel selitti, ettei tässä osas-
16713: asiaa useammassa kokouksessa ja tuli jäl- tossa tarvita mitään uudistuksia, ja osaston
16714: leen siihen tulokseen, ettei sillä ole asetuk- päätökseksi tuli, ettei ylioppilaiden ano-
16715: seen perustuvaa valtaa antaa osia vakinai- mukseen pitäisi lainkaan suostua. Fyysis-
16716: sen opettajan opetustdhtävistä jonkun toi~ matemaattiselta osastolta sensijaan tuli lau-
16717: sen hoidettavaksi. Ainoaksi keinoksi esitti sunto, jossa tätä anomusta pääasiallisesti
16718: tiedekunta, että tiedekunnan opettajien tu- puollettiin. Konsistorissa esitettiin niin-
16719: lisi lähinnä assistenttiensa. avulla järjestää ikään sekä puoltavia että tietenkin jyr-
16720: opetuksensa siten, että yl~oppilaat voisivat kästi vastustavia lausuntoja ja päätökseksi
16721: käyttää äidinkieltään, mikä taasen kävisi tuli prof. Hermansonin tekemä välitys-
16722: parhaiten siten, että he saisivat suorittaa ehdotus, jonka mukaan yliopiston opetta-
16723: kokeensa kirjallisesti. Julkisissa tutkin- ji'Cll kelpoisuusehdoksi esitettiin kyky pu-
16724: noissa taasen tulisi käytettäväksi tull{'kia, heessa ja kirjoituksessa käyttää suomen-
16725: jos ylioppilaat sielläkin haluaisivat vastata ki·eltä sekä antaa opetusta ja pitää tutkin-
16726: Ruome'ksi. Kun tämä lääketieteellisen tie- toja sanotulla kielellä. Tämä tulikin sit-
16727: dekunnan pälitös ilmoitettiin konsistorille, ten vuoden 1894 asetuksen sisällöksi.
16728: Hdsingi n yliopisto'n järjestysmuodon perusteita koskevan 1ain muuttaminen. 267
16729:
16730: Näin lievä suomelJikielentaidon vaatimus laatu ei edellytä muuta kieltä käytettä-
16731: ei luonnollisestikaan voinut saada aikaan väksi, kaikissa vakinaisesti edustetuissa ai-
16732: korjauksia yliopiston kielioloissa, yliorpiston, neissa aina on tarjona suomalaista ope-
16733: jon'ka opettajien enemmistö ei välittänyt tusta, että asianomaisten aineiden vakinai-
16734: suomenkielen taidosta sen enempää, kunJJ.an set edustajat antavat opetuksensa suomen-
16735: vain osasi juuri senverran kuin mitä vaa- kielellä ja että sen ohella myöskin ruotsin-
16736: dittiin virkaan pääsemiseksi'. Lisäksi oli kielistä opetusta annetaan, mikäli on tar-
16737: aina, edelleen joitakin professorinviran ha- peen virkamiesten valmistamiseksi maan
16738: kijoita, joiden kohdalta konsistorin enem- ruotsalaiselle väestölle.'' Tämä professori
16739: mistö koetti poistaa kaikki suomenkielen Paasosen esitys tähtäsikin jo varsin pit-
16740: vaatianukset, niin että sijaiskanslerin piti källe. Se tähtäsi niin pitkälle, että suo-
16741: oikaista konsistorin päätöksiä. Samalla alet- menkieliset ja suomenmielisetkään profes-
16742: tiin ruotsalaisella taholla entistäkin enem- sorit eivät pystyneet häntä seuraamaan.
16743: män pitää si1mällä mnien miesten vaLmis- Kuvaavaa yliopiston opettajien kannan-
16744: tamista yliopiston opettajiksi myöntämällä otolle tässä asiassa on, että tämä, myöskin
16745: niille st~pendejä ja koettamalla edistää nii- ruotsalaiset huomioon ottava ja kaikin
16746: den opintoja samalla kuin suomalaisille puolin sen ajan oloihin soveltuva esitys sai
16747: opiskelijoille, jos niistä näytti tulevan vain 4 ääntä ja että vastustaji'en joukossa
16748: ruotsalaisille vähänkin vaarallisia kiLpaili- oli myöskin silloinen suomenkielen ja kir-
16749: joita, osoitettiin aivan ilmeistä JJ.alutto- jallisuuden professori, valtioneuvos Setälä,
16750: muutta edistää heidän opintojaan. Ruot- jonka myöihemmätkin otteet yliopiston kie-
16751: sinkieliset professorit alkoivat yhä enem- liasiassa ovat tulleet varsin suuren huo-
16752: män ja julkisemmin puolustaa omia oi<lreuk- mion kohteeksi-. Kuitenkaan ei yliopiston
16753: siaan. konsistorikaan voinut ylioppilaitten vaati-
16754: Näin kuluivat olojen pysyessä ennallaan musten vuoksi pysyä aivan entisellään, vaan
16755: ja osaksi käytännössä huonontuessakin vuo- teki päätöksen suomenkielisen opetuksen li-
16756: den 1895 asetuksen jälkeiset vuodet aina säämisestä, lausuen että mieskohtaison ope-
16757: vuoteen 1906, jolloin ylioppilaat pitkästä tuksen tuli siitä lähtien tapahtua oppilaan
16758: aikaa jälleen alkoivat tehdä vaatimuksia äidinkielellä, ja että tiedekuntien tuli
16759: opetusolojen parantamiseksi. Ylioppilaat luento-ohjelmaa laati·essaan ottaa huomioon
16760: ne kulkivat tällöinkin etunenässä tässä myöskin ylioppilaitt•en kielisuhteet.
16761: asiassa, ylioppilaat tällöinkin olivat suun- Luvatut parannukset tulivat todellisuu-
16762: nannäyttäjiä! He pitivät valtavan kokouk- dessa mevkitsemään kovin vähän ja olot
16763: sen ja menivät miehissä yli:opistoon esit- näyttivät pysyvän ennallaan, jonka vuoksi
16764: täen edustajiensa kautta yliopiston rohto- ylioppilaat ryhtyivät jälleen v. 1917 ah-
16765: rille vaatimuksensa olojen korjauksesta. distelemaan yliopistoa. Molemmat suomen-
16766: Samoihin aikoihin kuin ylioppilaat ryh- kielisten ylioppilaitten silloiset poliittiset
16767: tyivät ajamaan yliopiston suoma•laistutta- yhdistykset, nimittäin Suomalainen Nuija ja
16768: misasiaa, otti myöskin suomalainen puolue Yliop,pilaitten Keskusteluseura lähettivät
16769: syksyllä 1906 pitämässään kokouksessa öh- yliopiston konsistorille kirjelmän, j-ossa
16770: jelmaansa yliopiston suomalaistamisen hy- pyydettiin yliopiston viranomaisia ryhty-
16771: väksyen ponnen, joka kuului näin: ,Maan mään sellaisiin toimenpiteisiin, että niitten
16772: yliopistossa ja muissa korkeakouluissa on kautta suomenkieli viipymättä vihdoinkin
16773: opettajien vi•rkavelvollrsuuteen kuuluva jul- saatettaisiin sii•hen asemaan, mikä. sille
16774: kinen opetus tapahtuva suomenkielellä. '' isänmaan pääkielenä ja opiskelijain valta-
16775: 'rällöin ensi kerran tuodaan yliopiston suo- van enemmistön äidinkielenä kieltämättö-
16776: malaistamiskysymys puoluepolitiikan pii- mästi kuuluu. Kirjelmän johdosta konsis-
16777: riin. Tii>hän aikaan tehtiin myöskin yli- tori asetti komitean tutkimaan yliopistQn
16778: opistossa aloite suomenkielen opetuksen hy- kielioloja. Komitean mietintö valmistui 1919
16779: väksi. Sen teki suomalais-ugrilaisen filo- nimellä ,Yliopiston kieliolot vuosina 1907-
16780: logian professori Heikki Paasonen, joka 1917." (Ed. Fränti: Pitäisi Setä•lää selit-
16781: ehdotti konsistorion hyväJksyttäväksi seu- tää vähän tarkemmin!). Ehkäpä ed.
16782: raavan 'tlhdotu'ksen: , Opetussuunnitelmaa Fränti, joka on joskus kuulunut \hänen
16783: laadittaessa on tiedekunnan järjestettävä poliittisiin hengenheimolaisiinsa lähemmin
16784: luentokieli niin, ·että mikäli opetusaineen täällä tekee selkoa valtioneuvos Setälän
16785: !68 E:cskivli'k'kona 23, p. tammikuuta HJ3i5.
16786:
16787: ldelikannasta. Minä olen tässä niin laa- itsensäkin pakko huomata, että jotakin on
16788: jasti jo muutenkin asia.n tätä historianista tehtävä, ja tällä kertaa näkivät ruotsin-
16789: pohjaa esittänyt, että minä varsin :mielel- mielisetkin, ettei enää riitä pelkkä kieltei-
16790: ·läni suon tilaisuuden :myöskin ed. Frän- nen kanta, vaan täytyi ryhtyä tekemään
16791: tille (Ed. Fränti: Kiitos vain!). Tässä vastaehdotuksia siinä toivossa, että sen
16792: mietinnössä, jonka juuri mainitsin, todet- kautta saisi hyväksytyksi lievempiä muu-
16793: tiin, että suhde suomen- ja ruotsinkielisten toksia ja säilytetyksi suurimman osan niishi
16794: luentojen välillä ei ole olennaisesti :muuttu- etuoikeuksista, joihin ruotsinkieliset olivat
16795: nut suomenkielen eduksi ainakaan sen 10- tottuneet ja j-oita he itse eivät huoman-
16796: vuotiskauden aikana, jonka komitean tut- neetkaan etuoikeuksiksi
16797: kimus käsitti, sillä kosistorin määräykset 8e suunnitelma, jonka n. s. :linjajako-
16798: ovat oHeet liian ylimalkaiset (Ed. Räisä- komitea teki yliopiston kieli:olojen järjes-
16799: nen: Annala ainakin luennoi suomeks:i ! ) . tämiseksi, oli saanut alkunsa nimenomaan
16800: Varmasti. Samana vuonna, nimittäin v. ruotsinkielisellä taholla ja nämä ruotsin-
16801: 1919 valmistui myös sen komitean mie- kieliset ;puolsivat tätä suunnitelmaansa
16802: tintö, jonka konsistori oli asettanut teke- erittäin innokkaasti, ja voimme sanoa,
16803: mään ehdotusta yliopiston uusiksi sään- myöskin erittäin taitavasti koko sen ajan,
16804: nöksiksi. Tässä tuli luonnollisesti myös ky- jolloin yliopistokysymystä käsiteltiin. Ja
16805: symys opetuskielestä esine. Siinä koihden ruotsinkielisten innon !hyvin ymmärtää.
16806: ehdotti komitea seuraavaa: Kaikissa tut- Tällä tavalla he näkivät mahdolliseksi pe-
16807: kintoaineissa on, milloin opetuksen laatu lastaa ruotsinkielelle etuja enemmän kuin
16808: ei vaadi erikorsen kielen käyttämistä, pi- siinä tapauksessa, että he olisivat asettu-
16809: dettävä 'luentoja suomeksi ja ruotsiksi. neet jyl'kä:sti vastustavalio kannalle.
16810: Jos samassa tai kahdessa toisiaan lähellä Linjajakokomitean mietintö tuli sen laki-
16811: olevassa aineessa on kaksi vakinaista pro- ehdotuksen pohjaksi, jonka hallitus antoi
16812: fessorinvirkaa, tulee toisen luennoida suo- cduskunnaUe syksyllä 1922. Tässä laki-
16813: meksi, toisen ruotsiksi. Muissa aineissa on ehdotuksessa, jonka vertaaminen nykyiseen
16814: sekä suomalaisia että ruotsalaisia luentoja lakiesitykseen tarjoaa hyvää keslmstelupo:h-
16815: pidettävä, niin että vähintään puolet luen- jaa, oli opetuskielestä semaavansisältöiset
16816: noista kussakin aineessa pidetään enemmis- määräykset : Julkista opetusta suomeksi ja
16817: tön kielellä. Ja edelleen mainittiin: jos ruotsiksi .on annettava kaikissa vakinaisissa
16818: opiskelevien kielellinen väheanmistö jossa- tutkintoaineissa. Myös sellaisissa tutkinto-
16819: kin aineessa on pieni, olkoon konsistorilla aineissa, jotka eivät ole vakinaisia, on jul-
16820: vwlta asianomai:sen tiedekunnan esityksestä ]dsta opetusta. annettava suomenkielellä.
16821: ratkaista, kuinka usein ja missä määrin Henkilökoihtai&essa opetuksessa käytetään
16822: luentokurssi on pidettävä vähemmistön kie- oppilaan kieltä. Kaikissa vakinaisissa tut-
16823: lellä. kintoaineissa tulee olla professorinvirka
16824: Tämä ehdotus joutui kumminkin var- , luennoimis- ja muuna vaTsinai:sena opetus-
16825: joon sen uuden ehdotuksen rinnalla, jonka kielenä suomi, perustavaa laatua olevissa
16826: eräs kolm~JJs konsistorin asettama komitea- ja keskeisissä oppiaineissa sitäpaitsi pro-
16827: konsistorin oli vallannut oikea komitea- fessorinvirka luennoimis- ja muuna varsi-
16828: vimma- n. s. linjajrukokomitea teki samana naisena opetusldelenä ruotsi, kuten siitä
16829: vuonna kuin edellä osrtetty, siis 1919. Tä- erikseen säädetään.- Sellaisissa aineissa,
16830: hän saakka olivat kaikki parannukset saa- joissa on ainoastaan yksikielinen opettajan-
16831: neet alkunsa ulkoapäin tulevista sysäyk- virka, olkoon sen haltija kuitenkin oikeu-
16832: sistä ja yliopisto oli itse kovin hitaasti ja tettu antamaan vähemmän osan opetusta
16833: vastenmielisesti ryhtynyt asiaan, useinkin myös toisella kielellä. Milloin opettajan
16834: vain sen vuoksi, että kanslerilta tai sc- luennoimiskielestä ei ole erikseen määrätty,
16835: naatilta tullut kirjelmä pakotti käsittele- on hän velvollinen pitämään luentoja kum-
16836: mään asiaa ja antamaan vastauksen kon- mallakin kielellä sen mukaan kuin konsis-
16837: sistorille osoitettuun 'kirjelmään. Tässä torin esityksestä opetuksen tarvetta silmällä
16838: :mielessä todellakin voi yliopistoa sanoa sel- pitäen kulloinkin määrätään. Presidentti
16839: laiseksi mustaksi laitokseksi, jota sanontaa on oikeutettu pakottavista syistä antamaan
16840: ed. Tanner täällä lähetekeskustelussa käytti. yapautusta näistä määräyksistä.
16841: Nyt tämän yliopiston alkoi vä'hiteHen olla Yliopisto oli siis tämän esityksen mu-
16842: Helsingin yliopiston järje.stysmuodon perusteita koskevan ·liain muuttaminen. 269
16843:
16844: l:.aan ainoö.sta:m opetuskielen suhteen ja- joim. py;:>tyy suojelemaan tätä kansaa tu-
16845: kaantuva suomalaiseen ja ruotsalaiseen lin- holta vielä sittenkin, kun kaikki aineelliset
16846: jaan. Kun tiedäJ111ne, että tämä linjajako- puolustusvoimat ovat ehtyneet. Elävään,
16847: ehdotus tyydytti ruotsalaisten vaatimuk- voimakkaaseen kansalliseen tietoisuuteen
16848: sia, vieläpä sai heidän taholtaan erikoisen herännyttä kansaa ei voida voimrukeinoin
16849: voimakkaan puolustuksen, niin ei voi muuta kukistaa. Tärrnä on pienten kansojen, eri-
16850: kuin ihmetellä, että nykyinen hallitus me- tyisesti Suomen kansan maantieteellisen
16851: nee vielä pitemmäHe ehdottamalla ruotsa- as·ema.nsa takia aina muistettava.
16852: laisille oman ik:onsistorinkin, joka nimen- Jo Oksanen, jonka toisessa yhteydessä
16853: omaan muodostuisi ruotsalaisuuden vaill- edellä maini!tsin, tämän ymmärtää laulaes-
16854: vak:si tukipa]kaksi ja kaikkien epämiellyt- saan: ,Suomen kieli, Suomen mieli, niiss'
16855: tävien juonittelujen keskukseksi ja olisi on suoja Suomenmaan." Tämä on totuus
16856: lisäksi antamassa aihetta loputtomille riitai- tänäkin päivänä niinkuin se oli Venäjän
16857: suuksille. pakkovallan . aikanakin. Ei yli·opisto ole
16858: Olen tällä yleispiirteisellä. selostuksella lähinnä suomen kielen vaalija, mutta Suo-
16859: tahtonut lyhyesti osoittaa, että yliopiston men valtion ainoan yliopiston pitää toki
16860: suomalaistaminen on edistynyt, tosin ylen olla erirkoisesti suomenmielen vaalijana.
16861: hitaasti, mutta edistynyt kuitenkin kai- Tämän yliopiston suuri historiallinen teh-
16862: kesta vastustuksesta huolimatta ja että aina tävä on olla suomalaiskansallisen hengen
16863: on oleva pakko lyhyen ajan kuluttua ottaa viljelyksen lipunkantaja, oikean suunnan
16864: uusi askel. Minkävuoksi ei nyt vihdoinkin näyttäjä ja herättäjä. Tällaisena se vasta
16865: uskota, että pilkkuparannukset tai luuno- ulottaa vaikutuksensa, siunaavali vaikutuk-
16866: tellut parannukset, jollainen tämä hallituk- sensa ·ei vain tieteeseen vaan suorastaan
16867: sen esitys epäilemättä on, eivät korjaa elämän kaikille aloille. Tätä se ei kuiteTh-
16868: oloja, eivät 'lopeta. kielita~stelua yliopiston kaan ole nii'n kauan kuin tämä laitos säi-
16869: ympäriltä. Eikö olisi parasta jo nyt näillä lytetään kaksikielisenä. Tältä pohjalta me
16870: ylimääräisillä valtiopäivillä uskoa yliopis- lä•hdemme vaatiessamme Helsingin yliopis-
16871: ton kanslerin lausumat sanat, ettei yliopis- ton suomalaistamista. Ja niiden rivit, jotka
16872: ton täydellistä suomalaistamista voi enää tämän vaatimuksen takana seisovat, päivä
16873: pitkäksi aikaa eteenpäin lykätä? päivältä kasvavat ja tiivistyvät. Ja ed.
16874: Niinkuin edellä esittämäni katsaus yli- Tannerin er~koiseksi mielihyväksi minä voi-
16875: opiston kreli:kysymykseen osoittaa, ei tässä sin hänelle, jos hän olisi täällä nyt, i1moit~
16876: ole kysymyksessä srttenkään yksinomaan taa, että myös akateeminen sosialistiseura
16877: yliopiston opetuskieli. Täällä on n1men- on päättä.nyt liittyä opintolakkoon, siis tu-
16878: omaan vasemmiston taholta ed. Tannerin kemaan kansallista rintamaa, jolta ed.
16879: suun kautta tahdottu osoittaa koko yli- Räisänen on livistänyt tiehensä (Ed. Rtii-
16880: o:pmtokysymys mitättömäksi ·.pikkuse:ikaksi. sänen : Täällähän minä istun!).
16881: On huomautettu, että suomalaiset saavat Mutta tästä huolimatta täällä on nyt
16882: riittävästi, jopa. useissa tapauksissa kaiken väellä ja voimalla ryhdytty ajamaan läpi
16883: opetuksen, jo Helsingin yliopistossa omalla hallituksen esitystä kieliolojen järjestämi-
16884: äidinkielellään (Vasemmalta: Se olisi oi- seksi Helsingin yliopistossa juuri siihen
16885: kein!). Ja ruotsalaisten taholta kysytään : suuntaan, että ruotsinkieliselle ainekselle
16886: Eilkö se sitten riitä~ Eivätkö suomalaisten vakaannuteta.an aivan erikoinen asema
16887: kannalta olot ole täysin tyydyttäviä.~ Ei! tässä laitoksessa. :Minä ymmärrän vielä
16888: Tämä ei riitä! Se ei riitä siksi, että ope- sen, että ruotsalainen eduskuntaryhmä pyr-
16889: tuskieli ei vi·elä tee yliopistoa suomalai- kii ka1kin tavoin pitämään kiinni niistä
16890: seksi tai ruotsalaiseksi yhtä vähän kuin etuoikeuksista, joita maan ruotsinkielisellä
16891: historiallis-kielitieteellistä · osaHtoa tekee sak- Yähemmistöllä on tässä maassa ollut läpi
16892: salaisoksi tai ranskalaiseksi se, että näiden vuos'tsatojen. Kiinnipitäminen niistä niin
16893: aineiden opettajat käyttävät opetuksessaan pitkälle kuin suinkin mal1dollista on käsi-
16894: saksan tai ranskan kieltä. Suomalaisuuteen tykseni mukaan täysin inhimillistä sitäkin
16895: kuuluu toki muutakin kuin suomen kieli. suuremmassa määrin, ikun ruotsinkieli-
16896: Sen sisimmän olemuksen muodostaa suoma- semme eivät itse useinkaan huomaa, että
16897: laiskansallinen henki, se voima, joka luo kysymys todella on etuoikeuksista. Mutta
16898: ja ikehittiUi. suomalaista kulttuuria, se voima, minä en ymmärrä sitä, että ruotsalaisuu-
16899: 270 Keskivii'kkona 23 p. tammikuuta 1935.
16900:
16901: den pönkittämisessä on mukana suomalai- vät sellaisenaan ja erikoisesti asmm käsit-
16902: siakin, vieläpä niin voimallisesti, että pe- tely perustuslakivaliokunnassa ja kiirehti-
16903: rustuslaki:valiokunnassa ei ole sallittu käyt- mispakotus tää<llä täysistunnoissa, ovat sel-
16904: tää edes asiantuntijoita, niinkuin täällä laisia iskuja parlamentarismille ja nJlkyi-
16905: tiistai-illalla käydyssä keskustelussa kävi selle kansaneduskunnalle, että tämän parla-
16906: ilmi. Tämä on jotakin aivan tavatonta, mentaarisen hallitussuunnan todellisten ys-
16907: aivan enne:rukuulumatonta! Se että näin tävien on mahdotonta sitä puolustaa kansan
16908: ensiluokkaisellJ täl'keässä asiassa ei ole sal- edessä. Sen erinomaisuuteen Suomen kansa
16909: littu käyttää asiantuntijoita, se esiintyy ei parhaalla tahdollakaan jaksa enää us-
16910: nyt ensi kerran tä.män ·eduskunnan histo- koa. Ja tiimän on saanut aikaan edistys-
16911: riassa. Se ei ole ilahduttava ilmiö, se on puolue yhdessä epäkansallisen marxilaisen
16912: parlamentaris:min rappeutumisen va.rmin vasemmiston kanssa.
16913: merkki, tuo menettely, joka on terroria, Mikä on sitten tarkoi,tuksena sillä, että
16914: sellaista terroria, mikä on sangen lähellä asiantuntijain käyttäminen kielletään? Eh-
16915: väkivaltaa. Tällaistako on se laillisuus, jota käpä halu suojella hwllitusta. Jos niin to-
16916: erikoisesti edistyspuolue on huutanut ja della on, on tulos tasan päinvastainen.
16917: jota marxilainen vasemmisto varsinkin ed. Tämä ,enemmistön menettely juuri langet-
16918: Räisänen, Sasu Punasen nimellä sanoo aina taa varjon hallituksen päälle. Suoi:nen kansa
16919: ja ka1kkialla ajavansa. Onko perustuslaki- selittää asian niin, että perustuslakivalioknn·-
16920: valiokunnan puheenjohtaja ed. Rydmankin nalla on ilmeisesti se käsitys, että hallitus si-
16921: sitä lajia laillisuusmiehiä, että hänen mie- vuuttaessaan yliopiston konsistorin on me-
16922: lestään laki ja oikeus on täytetty, kunhan netellyt laittomasti. Jotta puolueeton <1Si?~l1-
16923: lain kirjainta vain on tullut noudatetuksi. tuntija, esim. juuri prof. Ståhlberg, ei pal-
16924: Suomen kansallisesti valveutunut kansa tu- jastaisi tätä kaikelle kansalle, est:etään
16925: lee va11maankin säilyttämään kiitollisessa asiantuntijain käyttäminen kokonaan. Ja
16926: muistissa tällaiset miehet. Ja mitä merkit- asiantuntijalausunnoksi tulee silloin enem-
16927: see sillä samalla taholla puhe siitä, että mistöpäätös! Mutta sopii kysyä, onko
16928: <>duskunmassa ratkaistaan asiat i1man riit- enemmistöpäätöstä, jota tekemässä ei ole
16929: tävää asiantuntemusta ja samalla estetään ainoatakaan yliopistomiestä, ei ainoatakaan
16930: käyttämästä sitä asiantuntemusta, mitä asiantuntijaa, missään muualla kuin meillä
16931: eduskunnan ulkopuolelta on saatavissa. Sa- asiantuntijalausuntona pidettävä.
16932: rtat ja teot ovat räikeässä ristiriidassa. Minä puolestani en voi tällaisessa mieli~
16933: Minä en voi kuvitella sitä mahdollisuutta, valtaisessa perustuslakien polkemisessa olla
16934: · että sillä taholla pelättäisiin asiantuntijain mukana. Nyt ·on eduskunnan enemmistöl-
16935: puolueellisuutta. Eihän esim. sellaista lain- läkin vielä mahdollisuus pelastaa tilanne
16936: oppiuutta kuin ellltistä presidentti Ståhl- edes jossakin määrin sellaiseksi, että se
16937: bergia, jota perustuslakivahokunnan vä- taittaa arvostelulta kärjen. Se voi ta;pa:htua
16938: hemmistön taholta oli pyydetty kutsutta- vain yhdellä ehdolla, nimittäin että edm:-
16939: vaksi asiantuntijana kuultavaksi, voitanee kunta palauttaa asian takaisin perustus-
16940: laillisuusrintaman kiihkeimpien kärkimies- lakivaliokuntaan. Jos eduskunnan enem.l-
16941: tenkään twholla epäillä siitä, että hän an- mistö ei tä:hän suostu, silloin se on tuonut
16942: taisi puolueellisen lausunnolll. mielivallan eduskuntaan.
16943: Minä olen täällä eduskunnassa oppinut Kuka vastaa seurauksista~
16944: kunnioittamaan monia sellaisia kansanedus- Kun tässä käsittelyssä ei voida tällaista
16945: tajia, jotka ovat tärkeissä periaatteellisissa ·esitystä te:hdä, tulen, ellei sitä ennen mi-
16946: kysymyksissä toisella kannalla kuin minä, nua jo joku toinen tee, tekemään sen ai-
16947: mutta jotka ovat sitä vilpittömästi. Täällä kanansa.
16948: on parlamentarismin ystäviä, jotka truhto-
16949: vat kansanvaltaa tässä muodossa kelhittää
16950: kaikin puolin käyttökelpoiseksi. Nyt tulee Ed. Ve n h o: Herra puhemies! Viime
16951: niiden taholta, jotka ovat suuriäänisimmin perjantain täysistunnossa ·ed. Tanner esitti
16952: huutaneet parlamentaarisen kansanvallan lausunnon, joka on aiheuttanut sangen run-
16953: puolesta, parlamentarismille suorastaan saslukuisen vastaväitteiden sarjan. · Herra
16954: musertava isku. Totta kai nyt jokainen ym- puhemies sallinee minunkin lausuntoni jru'1-
16955: märtää, että nämä ylimääräiset Yaltiopäi- dannoksi kantaa vaatimattoman 'kort.eni
16956: Helsingin yliopiston järjestysmuodo.nJ perusteita koskevan lain muuttaminen. 271
16957:
16958: tähän nyt jo va:ltav31ksi kertyneeseen reu- ylioppilasaikanansa. Olen häntä nuorempi
16959: namuistutusten muodostamaan kekoon. mies ja jouduin ruotsinkielen kanssa teke-
16960: Tuomitessaan aiheettomasti ka~ken viime misiin vasta sen suuren suurlakon aikana
16961: vuosien aikana kieli- ja kansallisuuskysy- oppikoulun pmikinpainamisen aloittaessani.
16962: mysten eteenpäinviemisessä suoritetun työn Sen ajan usealla ruotsinkielen opettajalla
16963: sanoi ed. Tanner seuraavan päivän Suomen oli omat tapansa tätä kieltä opettaa. Sen
16964: Sosialidemokraatissa oUeen selostuksen mu- ajan eräitä ruotsinkielen opettajia monen
16965: ilman m. m. seuraavasti: ,Se olisi ollut ehkä on suureksi osaksi kiitettävä siitä, että
16966: paikallaan muutama kymmenen vuotta ta- he koko elämänsä ajan ovat horjumatto-
16967: kaperin. Silloin o'lisi voinut tämmöisen mina säilyttäneet kansallisen ja suonien-
16968: voimakkaan touhun ymmärtää. Silloin voi mielisen katsantokantansa. Oppilaat kerta
16969: todeta, että suomalaisuus ei ollut omassa kerran perään ja tunti tunnin jälkeen sai-
16970: isänmaassaan kotona, että sillä ei ollut vat kuulla huomautuksia siitä, kuinka
16971: niitä oikeuksia, joita kansan pääkielelle huono ja köyhä tämä suomenkieli on. Sen
16972: ilruu'lui ja että se todella oli sorretussa ase- ·on täytynyt ilmaistakseen tämän tai tuon-
16973: massa. Eihän ole vallan kaukana sekään kin käsitteen suomenkielellä lainata sana
16974: aika, jolloin suomalainen kansanmies ei voi- ruotsinkielestä ja vääntää se tällaiseksi,
16975: nut edes tuomioistuimesta saada omalla kie- jotta sen voisi suomalaisen jäykkä kieli
16976: lellään pöytäkirjaa. Ja vielä siihen aikaan, ja kankea suu lausua. Vuodesta toiseen
16977: jolloin se sukupollvi, johon minä kuulun, tämän toistuessa kehittyi oppilaan rakkaus
16978: opiskeli yliopistossa, olivat useimmat luen- äidinkieleensä entistä suuremma,ksi, koska
16979: not'kin ruotsinkielisiä. Silloin voivat to- hänen tajuntansa ei voinut pitää oikeana
16980: della valittaa asiaintilaa, ja siHoin voi to- sitä ainaista todistelua äidinkielensä keh-
16981: deta, että meidän ruotsinki·elinen yläluok- noudesta verrattuna ruotsinkieleen. Vai-
16982: kaamme oli sokeudella lyöty: se ei ajoissa kutus oli kokonaan päinvastainen kuin
16983: pyrkinyt panemaan oloja tyydyttävälle ma:hdollinen tarkoitus, jos sillä loppujen ~o
16984: :kannalle. Näiltä ajoilta saakka elää vielä puksi mitään tarkoitusta olikaan - olihan
16985: suuressa osassa kansaa melkoinen katke- vain jonkinlainen elrkä m3ihtavuuden osoi-
16986: ruus silloin elettyjen aikojen johdosta, ja tus. Ei liioin •ollut ruotsalaisiamme ja
16987: ehkä tämä katkeruus on toisin paikoin pu- ruotsin'kieltä kohtaan omiansa herättämään
16988: Umutunut suoranaiseksi v:iJhaksi ruotsalaista kunnioitusta monenlaiset sanonnat, jotka
16989: yläluokkaa kohtaan. Tämän vielä voi ym- o'livat määrätyssä mielessä sanotut. Ei
16990: märtää, mikäli on kysymys vanhemmasta ·ollut mahdotonta, että kuuli esim. seuraa-
16991: polvesta, joka itse on käytännössä joutunut vanlaisen sanonnan opettajaltaan: köyhän
16992: tällaista kohtelua kokemaan, mutta että ny- ruotsalaisen kalastajan poika Pernajan pi-
16993: kyinen ylioppilasnuoriso, jdka ei ole min- täjästä antoi teille suomen kirjakielen.
16994: käännäköistä kansallista sortoa joutunut ko- Koska .sekin tuntui ehkä ilkkuvassa mie-
16995: kemaan, elää tä:mmöisissä merkeissä, se on }essä sanotulta, teki se nuoren mielen kat-
16996: valitettava nykyhetken ajanmerkki. '' kemksi ruotsinkie'ltä kohtaan. Opettajan
16997: Näin ed. Tanner. On ilahduttavaa, ·että mielestä oli ruotsinkieli kaikkein tärkeintä
16998: ed. Tanner antaa edes menneiden ylioppi- ja kaikkein hyödyllisintä, mitä nuorukai-
16999: laspolvien työlle tämän kauniin tunnustuk- nen opintiellä tarvits-ee. Nuorukais·en oma
17000: sen, vaikkakin h:än kieltää nykyiseltä pol- vaisto ei sanellut näin. Vaisto oli voimak-
17001: velta taistelun oikeutuksen. kaampi 'kuin opetus ja vain vastenmieli-
17002: En tässä puheenvuorossa halua paljon- sesti opiskeltiin ruotsinkieltä. Se oli niin-
17003: Ilman mennä yksityiskohtaisiin kysymyksiin. kuin o'lisi härkää hankeen ajanut, niin-
17004: Haluan vain muutamalla sanalla selostaa kuin sanotaan. Kun nuorukainen vieraan
17005: :kysymyksen t a u s ta a, jotta nykyistäkin kielen opettamisesta johtuvia ajatuksia
17006: ylioppilaspolvea voitaisiin ymmärtää edes- päässään .hiljalleen kehitteli, niin muodos-
17007: ottamuksissaan ja siis ymmärtää, miksi tui hänelle vähitellen selvä'ksi, että suomen-
17008: vaatimuksena, joka tahtoo Suomeen suo- kiel-ellä on oikeus päästä kulttuurikieleksi
17009: malaista yliopistoa, •on oikeutuksensa. Ed. Suomessa ja että sen pääsyä sii.hen ase-
17010: Tanner asetti eteemme sen taustan, joka 'maan jarruttaa ruotsinmielinen ja ruotsa-
17011: kuvasi niitä oloja, mitkä vallitsivat hänen lainen yläluokka. Selveni se sorto, jonka
17012: 272 1
17013: Keskivii'k'kona 23 p. tammikuuta 19'35.
17014:
17015: alaisena suomenkieli on. Nuoru~misen kan- laiden ~ruotsinik:ielcn käytön olevan, koska
17016: sallisuustunto heräsi ja tietoinen raillkaus kaikki ammattinimity;kset sanottiin suo-
17017: äidinkieleen vaheutui. meksi, kun kursskirja;kin oli suomalainen.
17018: Käsite sorto, kuten monet muutkin kä- Opiskelemassani tiedekunnassa oli kaikilla
17019: sitteet, on varsin suhteellinen, silloinkin :suoma'laisilla ylioppilailla oikeus saada
17020: kun on puhe siitä sorrosta, jon'ka alaisena suorittaessaan tutkintoja, tehdä se suomen-
17021: suomenkieli on ollut ruotsalaisuuden fk:ie}ellä. Kuulustelijan piti kysyä suo-
17022: vuoksi. Ed. Tanner 'havaitsi tässä tarkoi- meksi ja opiskelijan vastata suomeksi.
17023: tettua sortoa ilmenneen vain silloin, lkun Siitä:kin ~oikeudesta täytyi toisinaan kuiten-
17024: <>lot olivat niin nurjat, että talonpoika ,ei kin luopua, sillä professori voi pyytää oi-
17025: saanut edes oikeusistuimesta pöytäkirjan- k-eutta saada esittää kysymyksensä ruot-
17026: jäljennöstä omalla kielellään. (Ed. Lah- siksi ja siihen täytyi hymy suupielessä
17027: tela: Saihan se protokollatkin!). Se on suostua, vaii{lka sisua kaiveli'kin tällainen
17028: sama asia. Ja vain silloin, kun ylioppilaan kielellinen sorto. Professorin ~edessähän.
17029: piti kuunnella kaikki luennot ~esitettävän jos niikseen tuli, köyhä tutkintoansa :suo~
17030: ruotsinkielellä. Se, että hänen opiskelu- rittava ylioppilas, o}etti olevansa ja tunsi
17031: aikansa jälkeen suomalaisuus sai voiton itsensä hyvin voimattomaksi. Jos olisi ollut
17032: toisensa perään, (askel askeleelta, hitaasti, myöntymättä tällaiseen kielelliseen loufk-
17033: mutta varmasti meni suomalaisuus yli- kaukseen, niin midessä päilyi ajatus, että
17034: opistossakin eteenpäin), ei poistanut suo- 1kenties olisi ollut mahdollista, että profes-
17035: malaiskansallisesti ajattelevalta yliopis- sori nä~kästyksissään olisi asettanut kysy~
17036: tossa opiskelev~en ylioppilaiden osalta sor- myksensä siksi vaikeiksi, että kuulustelu-
17037: ron tunnetta. Se unelmoi ajasta, joHoin jen läpäisemisestä ei olisi ollut toivoa.
17038: Suomessa on !kokonaan suomalainen val- Se olisi voinut aiheuttaa opintoajan piden-
17039: tionyliopisto. Samana kesänä, jol'loin alle- tymisen, ehkä varattomalta keskeyttääkin
17040: kirjoittanut sai ylioppilaslak<kinsa, puhkesi lkoko ·opiskelu-uran. Louk'kauksiin oli siis
17041: maailmansota, joka toi ylioppilaille vielä alistuttava ja sorroksi se toisinaan tun-
17042: tärkeämpää tehtävää kuin kielitaist~elu nettiinkin siitä huolimatta, että osa luentoja
17043: oli. Kie'litaistelu oli asetettava toiselle si- oli suomenkielisiä.
17044: jalle, koska 'Ollsi sijalle nousi mahdolli- Edellä olevan olen esittänyt saadakseni
17045: suus toteuttaa suomalaisten vuosisatainen oikean taustan erään ylioppilaspolven tun-
17046: unelma: itsenäisen, vapaan Suomen valta- teille ja taisteluille kieliasioissa. Myönnän,
17047: kunnan luominen. Kielitaistelu ei siis että sen polven osa oli parempi kuin edus-
17048: al'lekirjoittaneen ylioppilasvuosina, jotka taja Tannerin aikuisten ylioppilaiden. Nyt
17049: sattuivat, ikut·en sanottu, maailmansodan on etualalle siirtymässä suomalaiskansalli-
17050: vuosi'ksi, ollut erittäin kiivasta. l\ilutta yli- sen hengen sorto enemmän kuin kielen
17051: opiston suomalaistamisen eteen työs!kennel- sorto. Mutta tyytymättömyyden aihetta ei
17052: tiin kuitenkin herkeämättä aina tilaisuu- ollut entistä vähemmän eikä ole nytkään.
17053: den tullen. T·ehtiinpä tiedekunnan osas- Ei!hän ed. Tannerkaan ole taistelukirves-
17054: tossa lakkokin silloin ·erään ruotsalaisen tään järveen heittänyt eikä otettaan hellit-
17055: luentosarjan kuuntelemisessa. Monta nöy- tänyt, vaik!ka hänen edustamaliaan työmie-
17056: ryytystä saatiin kokea suomenkielen sorta- hellä kieltämättä on paremmat olot kuin
17057: misen vuoksi. Ha:rmittipa sekin, että eräät sillä työmiehellä, joka raatoi maassamme
17058: professorit, jotka pitivät suomenkielisiä muutamia v'lJOsik;y-mmeniä aikaisemmin.
17059: luentoja, kielen taitamattomuudessaan Eikä olekaan syytä antaa otteen 'herpautua
17060: rää:kkäsivät äidin'kieltämme korvia vihlo- vielä, sillä paljon on vielä korjattavaa. Ei-
17061: vasti. Eduskunnan pöytäkirjoihin ei mie- vät liioin maalaisliiton ponnistukset talon-
17062: lestäni sentään ole syytä ikuistaa esimerk- pojan aseman parantamiseksi suinkaan ole
17063: kejä tästä ja siksi jätän ne kertomatta. osoittautuneet pian loppuaan lähestyviksi,
17064: (Ed. Räisänen: Annetaan anteeksi niille!). vaikka myönnämme, että taistelu on ollut
17065: Kasvioppikin luennoitiin ruotsiksi, vaikka voitollista siten, että nykyajan talonpoika
17066: kursskirja oli suomalainen, ja ruotsinkieli ei enää ole siinä samassa taloudellisesti ja
17067: oE luennoissa suunnillen samanlaista kuin sivistyksellisesti perin alhaisessa asemassa
17068: se, jollaista ennen joulua ed. Schildt ker- kuin missä hän oli maalaisliiton perustami-
17069: toi erään ruotsalaisen joukko-osaston soti- sen alkuaikoina nykyisen vuosisatamme en-
17070: HeiiSingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 273
17071: --------------------···---~--·---------
17072:
17073:
17074:
17075:
17076: simmäisellä kymmenellä. Aivan samoin yli- dan olevan ainakin viimeksi kuluneella syys-
17077: opiston suomalaistamistaistelu jatkuu siitä lukukaudella professori Kaila ylioppilasta-
17078: huolimatta, että silloin tällöin on saatu val- lon kansalaiskokouksessa pitämässään pu-
17079: latuksi suomalaisuuden haltuun joku ruot- heessa, jossa hän myöskin kertoi yliopistossa
17080: salaisuuden etuvarustus. Taistelu jatikuu olevan sellaisia ruotsalaisia opettajia, jotka
17081: niin kauan, kunnes Suomessa on suomalai- eivät enää vuosikausiin ole tehneet mitään
17082: -'len kansallishengen läpitunkema täysin suo- opetus- eikä tieteellistäkään työtä. Jos niin
17083: malainen yliopisto. Suomen tunnetusti mal- on, niin J1alunnee hallitus lisäämällä yliopis-
17084: tillinen ja rauhallinen kansa ei kuitenkaan toon yhä edelleen ruotsalaisia professoreja
17085: tätä taistelua suorita vihan sokaisemana suoda yhä useammalLe heistä tilaisuuden ve-
17086: dkä harkitsemattomana. Sitähän todistaa täytyä viisaan lepoon. Tätä ei kuitenkaan
17087: sekin, että aina, kun on esiintynyt tärkeä erittäin suurella ilolla varmastiliman tervehdi
17088: ajankohtainen ja ilman viivytystä hoidet- asianomaisten professorien arvoisat suoma-
17089: tava asia, niin silloin on kielitaistelu pantu laiset virkaveljet puhumattakaan veroa mak-
17090: syrjään ja vermttain yksimielisesti hoidettu savasta kansasta. Suomalaisten professorien
17091: sellainen asia, joka sillä hetkellä on mää- mielialaa kuvatakseni tässä suhteessa lai-
17092: dinnyt, ,kukistuuko maa vaiko kestää", naan tä!hän lyhyen kappaleen erään yli-
17093: tai säilyykö maan kansanvaltainen hallitus- opistonopettajan lausunnosta. Se kuuluu
17094: komento, vai kukistuuko se a;jan seka.sor- näin: ,Hallituksen ehdotus on taistelu-
17095: toj,suuteen huklmen ja hautautuen. haaste myöskin meille yliopiston suomalai-
17096: Esimerkkejä voisi luetella useitakin. Tyy- sille opettajille, kullekin erikseen sen vuoksi,
17097: dyn kuitenkin vain mainitsemaan pari vii- että me ,saamme jo nyt tehdä monen:kertai-
17098: meistä kapinaa. Ne eivät kuulu tähän esillä sesti työtä ruotsalaisten virkaveljiemme työ-
17099: olevaan asiaan, enkä niistä pulhu, eikä pu- määrään verrattuna ja tämä suhde ·tulisi
17100: !wmieskään varma,stikaan sitä sallisi. Halli- varmaan nykyisestään vielä pwhentumaan.
17101: tuksen toimenpiteen oikeutusta, nimittäin Esimerkiksi eräällä lääketieteellisen tiede-
17102: ;>itä, että on kutsuttu koolle ylimääräiset kunnan tärkeän opettajanviran haltijalla on
17103: valtiopäivät käsittelemään ja päättämään opetettavanaan 4 kertaa niin monta lääke-
17104: yliopiston suomalaistamisesta, on jo tä:hän tieteen kandidaattia, kuin vastaavalla ruot-
17105: mennessä arvosteltu varsin monisanaisesti ja salaisella opettajalla. Samalla on kuiten-
17106: osittain varBin ankamsti, joten mielestäni kin ruotsalaisen lääketieteen kandidaatin
17107: minun ei ole syytä asian siinä puolessa oppimistilaisuus, se on potilasmateriaali,
17108: enää viipyä, vaikka rehellisesti sanoen löy- tai toisin sanoen hänen !hyötynsä opetuk-
17109: lyn lisäämiseen ei minultakaan halua puutu. sesta kolme kertaa niin suuri kuin suoma-
17110: Itse esityksessä taas on minusta vasten- laisen kandidaatin. Sattuipa eräänä luku-
17111: mielisintä se, että se tietää suomalaisuuden kautena niinkin omituisesti, että kokonai-
17112: taantumu~ta. Minulla on siitä sama tunne nen klinikka oli koko lukuvuoden professo-
17113: kuin ennen joulua esillä olleesta ja 'h:y-väk- reineen päivineen yhden ainoan ruotsalai-
17114: c:ytystä ldelitaitolaista, jonka katsoin ole- sen kandidaatin opettamista varten (Ed.
17115: vani pakoitettu esittämään siirrettäväksi I1ahdensuo: Se oli kallista lystiä!), ja täm~i
17116: lepäämään ensimmäisiin vasta vaalien jäl- umpiruotsalaisen opC'tuksen saanut kandi-
17117: keen ikokoontuviin valtiopäiviin, vaikkakaan daa-tti tuli sitten lääkädksi umpisuomalai-
17118: lopäämäänjätttämisehdotus ei aina ole erit- seen kuntaan (Ed. Lahdensuo: Nivalaan!),
17119: täin ylistettävä teko. Taantumusajatuksen joss'a hän ehkä vieläkin on. Eikös olekin
17120: lisäksi tuo tämä ylimääräisille valtiopäiville jalomielistä täliainen, jos niin 1saa sanoa
17121: jäteH.y yliopistoesitys myös mieleen erään :J'aaraoperiaatteen edelleen ylläpitäminen
17122: toisenlaisen lepäämäänjättämisen, nimitJtäin Suomen paljon kovia kokeneen ja kärsi-
17123: sen, että se jättää lepäämään erinäisiä ruot- neen, valitettavasti toisinaan aivan liiankin
17124: salaisia professoreja. Siinähän ehdotetaan pitkämielisen kansan Imstannuksella." (Ed.
17125: heidän lukuansa lisättäväksi, vaikka jo nyt Fränti: Tdtisesti !) . Siinä lausunnossa on
17126: on yliopistossa ruotsalaisia opettajia, joilla katkera sävy.
17127: ei ole luennoillaan yhtään kuulijaa ;ja joilla En suinkaan ole niin silmitön aitosuo-
17128: ei myöskään ole yhtään ainoaa tentittävää, malainen, että en soiiSi ruotsalaisillle ope-
17129: va::m jotka nostavat täyden palkan aivan tusta omalla kielellään. Uskon, että siitä
17130: .ioutilaana olemisesta. Näin väitti asian lai- asiasta .päästään vm~rattain pian ,sovintoon,
17131:
17132: H5
17133: 274 Keskivii'k'kona 23
17134:
17135: kunhan vain molemmin puolin annetaan tietoja naapurimaihin (Ed. Räisänen: Ja
17136: tiukimmista vaatimuksista perään, päästään kolmanneksi esperantoksi!). Eduskunnassa,
17137: mimm kanssani sovintoon sekä luullakseni kuten ed. Räisänen tietää, voidaan käyttää
17138: monen muun maalaisliittolaisen. lVIutta so- vain suomea ja ruotsia.
17139: vinnon ehtona on se, että pystytetään Tämä kysymys, joka nyt on esillä, OJ:<l
17140: maailmaan edes yksi ainoa täydellinen val- sekava ja suuri kysymys ja minusta tun·
17141: tionyliopisto, joka toimii suomalaiskansal- tuu, mitä enemmän tätä keskustelua kuun-
17142: lisessa hengessä. telee, että se tulee yhä sokavammaksi, sillä
17143: Yksi tärkeä yliopiston tehtävä on se, eWi olen ollut itsekin aikoinani ylioppilaana ja
17144: se kaiSvattaa :maalle tarpeellisen virkamies- yliopistossa ja senaikaiset muistot ovat vä-
17145: kunnan. Suomen kansan arvo sivistyskan- hän toisenlaisia kuin mitä täällä on väitetty
17146: sana ja maamme kunnia itsenäisenä valta- ja mitä viime päivinä ylioppilasmaailman
17147: kuntana vaativat, että jokaisen korkeamman tapauksista on pääteltävissä. Siihen aikaan,
17148: valtion virkamiehen on täydellisesti osat- kun olin teoloogisessa tiedekunnassa, mei-
17149: tava suomenkieltä. Kokemus on osoittanut, dän täytyi kuunnella systemaattisen teolo-
17150: että kunnollinen suomenkielen taito saavu- gian professorin luentoja myöskin ruotsiksi
17151: tetaan ainoastaan siten, että ammatillinen ja pitää ruotsalaisia harjoituksia ja kokeita,
17152: kasvatus ja opetus tapahtuu suomenkielelE. suorittaa ruotsiksi sekä kirjallisesti että
17153: Tähän tosiasiaan nojautuen olen puolestani suullisesti, mutta sellaista kiihtynyttä mieli-
17154: valmis hyvällä omallatunnolla lupaamaan alaa kuin nvt ei ollut havaittavissa. Tah-
17155: ruotsinkielisil'le oman yliopistonsa mahdol- don mainita·, että ne olivat juuri ruotsa-
17156: lisuuksien puitteissa, sillä uskon, että sen laisia opintotovereita, jotka ensimmäiseksi
17157: tuottama taloudellinen rasitus valtakunnal- huomauttivat, että on, luennoitava myöskin
17158: lemme tulee olemaan verrattain lyhytaikai- suomeksi sen professorin, joka oli luentonsa
17159: nen. Ruotsinkieliset opiskelijat tulisivat ai- aloittanut ruotsiksi. Kun hän sitten kysyi,
17160: kaa myöten aivan vapaaehtoisesti ja katke- halutaanko sitä, niin ruotsalaiset pojat nou-
17161: roitumatta siirtymään suomenkieliseen yli- sivat ensiksi ylös ja siitä on pääteltävissä
17162: opistoon (Ed. Räisänen: Kyllä se on se, että he katsoivat oman etunsa vaativan
17163: totta!). Tämä ta<pahtuisi heidän oman saada kuulla suomeksi luentoja. Toinenkin
17164: etunsa vuoksi, toimipaikoista kilpaillessaan samanlainen seikka on mielessäni, ei juuri
17165: suomenkielisten kanssa. yliopistoalalta vaan koulualalta. Täällä
17166: Suomen kielilainsäädäntö on ajan vaati- eduskunnassa minun ensimmäisenä vuote-
17167: muksista paljon jälessä ja siitähän juuri nani väiteltiin Oulun ruotsalaisen lyseon
17168: johtuu nykyinen Qdihtymys mielialoissa. avustamisesta ja ruotsalaiset väittivät, että
17169: Liikehtimisen aallokko ei asetu ·ennenkuin sitä tarvitsee Pohjois-Suomessa oleva ruot-
17170: Suomen suomalaisen kansan oikeutetut vaa- salainen virkamiehistä. Mutta ne eivät tar-
17171: timukset ovat toteutuneet. On lausuttu, ett~[ vinneet, ne katsoivat heidän lastensa edun
17172: työrauhaa ei yliopistossa synny ennenkuin vaativan panna heidät suomalaiseen kou-
17173: Suomen kansan ja suomalaisen tieteen oi- luun ja niin se koulu on sieltä kai jo kuih-
17174: keutetut vaatimukset yliopiston kieliolojen tunut pois. Tämä kysymys kielestä, millä
17175: järjestelyssä on ehdoitta toteutettu. kielellä suomalaiset haluavat kuulla ja millä
17176: Herra puhemies! Tässä yhteydessä minä kielellä ruotsalaiset haluavat kuulla, on
17177: en halua enempää yksityiskohtiin kajota, aivan toinen kuin vielä lähes parikymmentli.
17178: koska minulla on tilaisuus suuressa valio- vuotta sitten. Täällä on selvitetty tätä
17179: kunnassa jatkaa puhevuoroani, mikäli tar- kysymystä ja ne selvittelyt ovat tehneet
17180: vis vaatii (Ed. Räisänen: Tämä olikin nätti kysymyksen minulle yhä sekavammaksi,
17181: urakka ! - Ed. Aal<tonen : Menikös % tun- niin että minä en todellakaan ymmärrii
17182: tia ~). suurta valiokuntaa paljoa neuvoa, miten
17183: olisi tehtävä, enkä ollenkaan, jos nyt heti
17184: Ed. Kivioja: (Keskustasta: 'l'ulkki ei pitäisi ratkaista, osaa oikeaa kantaa tähän
17185: ole täällä!) Ei nyt tarvitakaan tulkkia, ottaa. Sentakia, kun tämä kysymys on näin
17186: sillä ajattelin ensiksi suomeksi käsitellä tätä sekava ja vaikea, niin en huomaa tällä
17187: asiaa lyhyesti ja sitten vähän laajemmin kertaa mitään muuta mahdollisuutta kuin
17188: ruotsiksi lausua asiasta edistääkscni sitä toimittaa kansanäänestys. Siitähän haHitus,
17189: tarkoitusta, että maastamme loviiiisi oikeita jossa oli oikeusministerinä ja esityksen an-
17190: Hehsingin ;:liopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 275
17191:
17192: tajana nykyinen pääministeri, vuoden 1931 ken skada den studerande finska ungdo-
17193: lopulla antoi esityksen eräästä kansanäänes- men skulle lida, ifall även den nu, lika-
17194: tyksestä ja siinä lausui, että kansanäänestys dant som förut, skulle höra talas svenska
17195: on osoittautunut kaikkialla hyväksi keinoksi så mycket, att den skulle hehärska det så-
17196: ratkaista sekavia asioita. Koska tässä nyt som sitt eget språ:k. Enligt mitt förme-
17197: ainakin minun kohdaltani on sangen sekava nande Iänder det ingen tiH skada, om man
17198: asia, niin minä soisin, että neuvoa-antava skulle behärska så många språk som möj-
17199: kansanäänestys pantaisiin toimeen ja että ligt. Jag medgiver öppet, att vi genom
17200: suuri valiokunta, johon tämä asia nyt on svenskan 1hava hela den s'kandinavisika
17201: menossa, päättää tämän esityksen hylätä litteraturvärlden öppen för oss på grund-
17202: ja sitten myös ehdottaa eduskunnan pyy- språ:ken. Därför kan jag ej förstå, att
17203: dettäväksi hallitukselta esityksen neuvoa- någon med fullt allvar skulle mena, att
17204: antavan kansanäänestyksen toimeenpanemi- kunskap i svenska måste utrotas i detta
17205: seksi tässä asiassa. Ellei sellaista selvitystä land, där t. ex. alla gamla arkiv äro
17206: saada, niin minä oikeastaan en tiedä, millä svenskspråkiga, såväl kyrkoarkiv som de
17207: perusteella ottaisin tähän kysymykseen andra. Det måstB stämplas såsom ett skan-
17208: kannan. Ehkä lopultakin sitten täytyy dinaviskt misstag, om man antager, att
17209: määrääväksi päästä pulamiesvaistoni, niin någon skulle ön:Silm, att det svenska språ-
17210: että äänestän sellaisten ehdotusten ja sel- ket i Finland skulle ljuta en ögonblicklig
17211: laisen linjan puolesta, joka minun nähdäk- vå.ldsarm död. Det kan ja.g ·ej tro på några
17212: seni tulee halvimmaksi ja epäilemättä Y'ksi- villkor. Men då frågan nu är så inveck-
17213: kielinen suomalainen yliopisto tulee hal- lad och segsliten som den är och då jag,
17214: vemmaksi kuin kaksikielinen yliopisto. fastän jag engång varit student, ej är
17215: Mutta minä soisin, että ensin toimitettai- inne i frågan, vad studenterna själva vilja
17216: siin kansan~iänestys ja minä luulen, että och va;d folket vill, oeh då jag efter mina
17217: siinä voi tulla yllätyksiä. Entäs jos itse egna ·erfarenheter aldrig har kunnat be-
17218: ruotsalainen kansakin tahtoisi saada enem- gripa nyttan av studentkåren och -natio-
17219: män suomalaista opetusta lapsillensa kou- nerna, så måste jag öppet medgiva, att
17220: lussa kuin mitä heidän edustajansa? Tä- jag eft.er allt vad här anförts ·ej är fär-
17221: män kaiken minä tahtoisin saada tietooni dig att behandla och a:vgöra frågan, utan
17222: ennenkuin käyn tätä asiaa ratkaisemaan ja skulle önska, att först och främst en råd-
17223: pidän valitettavana, jos tässä täytyy lopul- givande folkomröstning skulie äga mm:
17224: linen kantansa määrätä jo näillä valtiopäi- och där sikuliLe man kunna genom olikfär-
17225: villä ennenkuin on ennätetty kansalta ky- gade omröstningssedlar taga reda på, vad
17226: syä sen mielipidettä. de finska kvinnorna vilja hava, och vad
17227: Under min studietid redde jag mig rik- de svenska ikvinnorna vilja :hava, och yUer-
17228: tigt b~a, ehuru '8ll del föreläsningar oeh ligare vad de manliga röstberättigade av
17229: praktiska övningar och prov den tiden i de båda språkgrupperna önska få. Vidare
17230: den teologiska fakulteten försiggingo på skuHe man kunna rådfråga den studerandc
17231: svenska. Ä ven den tidens svenska teologie- ungdomen genom fulrk·omligt 'h:emliga om-
17232: studerande ville höra finska. Det var just röstningar, vad de egentligen vilja hava.
17233: svens'ka studiekamrater, som först st·ego Då slm'lle man få det konstaterat, huru-
17234: upp, när den dåvarande professorn i vida det håller sträc'k eller icke, att dc
17235: systematisk teologi, efter att några veckor annorhmda tänkande där genom terror
17236: hava föreläst på svenska, frågade: ,Vilka sh1lle tvingas att vara med oc<h fordra
17237: av herrarna sku önska att jag sku återge universitetets fuHkomliga förfinskning mot
17238: det här på finska ~'' Då sakläget den ti- sin 'egen inre vilja, såsom det heter.
17239: den för snart två decennier sodan var så- .Jag önskar ingenting annat än frågans
17240: dant, ik:an jag ej förstå, huru de svenska fullkomliga utredning, förrän jag b'lir
17241: studenterna nu skuHe vi'lja hava svenska tvungen att fatta ståndpunkt i sa!ken.
17242: föreläsningar. Förr i världen ansågo de Därför anser jag·, att frågan ej är så
17243: sin egen fördel fordra att för sin egen brådskande, att man nu ej skulle kunna.
17244: framtids gkull försöka ful1komligt komma förkasta. detta förslag och samtidigt begära
17245: in i det fins1ka sprM"et, som är ri:kets hu- regeringens proposition om föranstaltande
17246: vudspråk. !Jikaså kan jag ej förstå, vi·l- av kommltativ folkomröstning i denna sak.
17247: 27fi 1 Keskivii~dwna '23 p. tammikuuta 11135.
17248:
17249: Jag uttalar en sådan förhoppning, att Om jag utan :flo}komröstning är tvungen
17250: stora utskottets skuHe förfara så, som jag att avgöra min ståndpunkt, kan jag ej an-
17251: tb:är utstakat vägen. I detta sammanhang nat än förena mig i ett yttrande av en
17252: kan jag ej låta bli utan a.tt påminna, huru påve: ,Sint ut sunt aut non sint." Jag
17253: regeringen, där den nuvarande premiär- måste förkasta detta förs1ag, som nu ut-
17254: .minist-ern var en verksam medlem, utta- gör grunden för behandlingen och enligt
17255: lar i motiveringen till regeringens propo- mina kristidsinstinkter rösta för sådana
17256: sition n:o 89 vid 1931 års ri'ksdag. Frå- förslag, som betyda mindre utgifter. Det
17257: 1
17258:
17259:
17260: gan gälldc då alkohollagstiftningen, såle- är ju klart att ett enkelt finskspråkigt uni-
17261: des en svårlöst fråga. Jag skall läsa en- versitet blir billigare än ett dubbelt två-
17262: dast några få rader: ,För utrönande språkigt. För att nå'got missförstånd ·ej
17263: härav är en konsultativ fo lkomröstning det skulle uppstå, måste jag underrätta, att
17264: 1
17265:
17266:
17267: ändamålsenligaste medlet. Vid allmänna dct ej är min egen :00h inte heller min
17268: politiska val kommer nämligen ej fo]kets egen stora barnskaras sa:k jag här beva-
17269: mening i en sådan fråga tydligt till sy- kat, utan .jag såsom ·demokrat måste ju
17270: nes. En dylik angelägenhet försvinner i böja mina öron därtiH, vad forket oCJh
17271: mängden av andra. frågor. Vid riksdags- ungdomen sjäiv säger. J ag själv o0h mina
17272: mannaval är det a1drig fråga endast eller barn antagligen i sinom tid ,skola reda sig,
17273: ens huvudsa:kligen därom, huruvida för- om universitetsfrågan ordnas på ett cHer
17274: 'l:mdslagen är den bästa formen för nykter- annat sätt. Således kan ingen säga, att
17275: hetslagstiftning o0h huruvida den så1edes jag skulle · hava här personliga intressen i
17276: fortfarande bör upprätthållas. I ele f·lcsta frågan.
17277: fall bestämmes vä:ljarnas ståndpunkt med Om jag cj missminner mig, :har i denna
17278: avseende å dc skilda partierna av allde- , kammare ofta anförts till stöd för Uleåborgs
17279: les andra, a1lmänpolitiska och ekonomiska svenSika ·lyceum den omständighet·en, att
17280: synpunikter och icke av deras åsikter be- svenska tjänstemän i norra Finland sknl1le
17281: träffandc rusdryckslagstiftningen. '' hchöva en sådan skola för sina barn. Men
17282: Likaså kan det vara mecl universitcts- verklig,hcten har varit clen, att deras barn
17283: frågan. ,Tider växla om i tider." Det för sin egen fördels skull hava besökt
17284: .har varit tidigare även en sådan tid, att finska lärdomsskolor. Jag förmodar att
17285: i 1ärdomHskolorna undcnisning· i kyrko- fol:komröstningen i universitetsfrågan även
17286: ·historia .s:kul'le försiggå på dct andra in- i svenska tra:kter Sikulle avgiva ett motsva-
17287: hemska språkct. Då kunele dct 1hända i rande svar. Därför upprepar jag än en
17288: fråga om mystiker, att läraren frågade: gång den fö~hoppningen, att detta för-
17289: ,Mainitaanpa joita'kin tärkeimpiä musti- slag fÖJ'kastas i stora utskottet ·och en
17290: koita.'' Det ordet betyder ju blåbär. J ag folkomröstning föranstaltas oeh saken
17291: för min del tror, att det varit lyckligar·e, först sedan efter den grundliga utrednin-
17292: att även ·den undcrvisningen numera slmr gen avgörcs.
17293: ·på modcrsmålet, och yttcrligare förmodar Till slut måste jag fästa uppmä!1ksam-
17294: jag, att omröstningsresultatet angående så- 1 heten på några bestä.mmelser i riksdagens
17295: dana tvåsprå!kiga skolor sknlle vara nega- ' arbetsordning. Den hestämmer i sin 30 §:
17296: tivt. Mcn nu ihar även en sådan åsikt ,Talmanskonfcrensen skall förelägga riks-
17297: nttalats - jag ids ieke säga, av vem jag dagen förslag till arbetsplan för p'lena och
17298: hörde den - att a:Ha lärdomsskolor nu utskott för den närmast följande tiden.
17299: skullc förvandlas till fins'kspråkiga. I det Förslagen utdelas i tryck till riksdagens
17300: fallet skul1e ,hela studentungdomen vara ledamöter.'' Men förslaget till arbetsplan
17301: sådan. som fått sin skolbildning på finska för p'lcna och utskott har ej utdelats i
17302: och på det sättet skuHe hela den brän- tryck till riksdagens ledamöter, åtminstone
17303: nandc språk- och universitetsfrågan slopas. såvitt mig beträffar. Det torde vara
17304: :Jag har ej ännu omfattat detta förslag, sjä'lvklart, att arbetsordningens bcstämmel-
17305: men vem vct, om folkomröstningen i de ser skola följas även av urtima ri:ksdag.
17306: svenska bygderna skulle giva ·ett jakande Nu har :man tyvärr ej 'brytt sig om hela
17307: svar, som jag oj på förhand kan ana, vem bestämmelsen, oc:h följden har blivit en
17308: vet. om universitetsfrågan på dct :sättet ful1lwm<lig oordning, kaos, ibland riktigt
17309: skrillc bl1va enklarc än vad man anat. forcerat arbete såsom i .grundlagsutskottet,
17310: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 277
17311:
17312: ibland fuUkomligt stillastående genom joista kiinteiden professorien lnkn olisi 15.
17313: ibromsning såsom här för tillfället. Tidi- Mutta vieläkin tärkeämpää on ottaa tämä
17314: gare har man bestämt i talmanskonferen- asian rahaHinen puoli ·huomioon, •kun halli-
17315: sens förslag·, i dess 1 §, om plena och i 1
17316: tu~rsen esityksen lai'ksi Helsingin yliopis-
17317: dess 2 § om stora. utskottets arbete och ton järjestysmuodon perusteista. annetun
17318: i dcss 4 § om specialutskottens arbeten. lain täytäntöönpanosta 2 §:n viimeinen
17319: Nu, 'Olli någonsin, skulle man behöva plan, lause kuuluu: ,Tulo- ja menoa.rvion puit-
17320: då tiden är avgränsad ·och tkort. Plan- teissa voidaan perustaa muitakin prof·esso-
17321: 1öst är huvndlöst, och om sådant ej är rinvirkoja tässä tarkoituksessa opetusta
17322: ovärdigt, så är ingenting ovärdigt för varten." Tämä siis koskee juuri ruotsin-
17323: denna kammare. Därför föreslog jag i kielisiä professorinvirkoja, j·oita voidaan
17324: förrgår bordläggning till så lång tid, att perustaa vuosittain budjettipäätöksellä ja
17325: arbetet skulle kunna gå 'På sina vanliga yksinkertaisella ääntenenemmistöHä.
17326: gängor som av arbetsplanen utgöres. Men Kun olen va1tiovarainvaliokunnan jäse-
17327: riksdagens ärade första vicetalman ansåg nenä joutunut juuri tältä näkö·kannalta
17328: sig böra tvenne gånger avhryta mitt för- tarkastamaan asioita, niin ·pidän melkein
17329: slag jämte motivering om tiden för bord- onnellisena sitä seikkaa, että hallitus antoi
17330: läggningen, det oaktat, att det var just nyt käsiteltävänä olevan esityksensä juuri
17331: tiden för hordläggningen som frågan ylimääräisillä valtiopäi vi'llä tiety:Sti
17332: gällde. edellytyksellä, ettei tästä lakia tule. SiHä
17333: nyt tähänkin asianpuoleen tulee 'kiinnittä-
17334: Ed. J_; e p p älä: Herra puhemies! Se neeksi,, mikä'li on aikaa saanut, suurempaa
17335: perustuslakivaliokunnan mietintö, jonka !huomiota kuin :lmnsanaan valtion tulo- ja
17336: johdosta täällä keskustelu yökautenakin menoarvion .käsittelyssä, joHoin yksityis-
17337: jatkuu, tietää myös laiksi tultuaan valtion asiat hautautuvat kokonaisuuden alle, eikä
17338: tulo- ja menoarvioon huomattavasti lisä- niiden tutkimiseen tahdo silloin riittää
17339: menoJa. Jokaisen kansanedustajan on sen- aikaa. Sama tunnustus ja kiitos on an-
17340: vuoksi its·el'leen selvitettävä kysymys, onko nettava myöskin ecl. Tannerin lausunnosta.
17341: köyhän Suomen varoja vielä•kin entistä Se, että hän sanoo meillä lantatunikioitt-en
17342: suuremmassa määrässä käytettävä ruotsin- kääntäjiNä ja heidän edustajillaan olevan
17343: kielen jo ennenlkin suhteett·oman suuren vähän tai ei mitään harrastusta 'kansalli-
17344: vallan vahvistamiseksi. suu:s- ja yliopistokielikysymyksiin nähden,
17345: Olen erinäisinä vuosina istunut valtio- antaa meille tilaisuuden entistä perusteelli-
17346: varainvaliokunnassa ja kaiken lisäksi jou- semmin itse perehtyä ja muita perehdyttää
17347: tunut lähemmin siellä käsittelemään 10 myöskin kansaHisuuskysymykseen ja ainoan
17348: pääluokan :menoja, joihin sisä'ltyy, :kuten valtion yli·opiston tkie'lellisiin oloihin. l\finä
17349: tunnetaan, myös niinhyvin yliopistoon val- uskon, että se tekee hyvää .myös,kin niille
17350: mistavien ja johtavien kuin itse yliopiston- sosialidemokraattisille kansanmiehillc, jotka
17351: kin menot. Tästä jolltuu kuin itsestään täällä edustavat suomalaista työmiestä ja
17352: tarkastelemaan perustuslakivaliokunnan pienviljelijää. Ennenkaikkea pidän sen ja
17353: rmi·etintöä n:o 1 ha'llituksen esityksen joh- siitä mitä nyt tulen esittämään tarpeelli-
17354: dosta ,laiksi muutoksista Helsingin yli- sena suuren valiokunnan jäsenten tietoon
17355: opiston järjestysmuodon perusteista 14 päi- saattaa, tkoska katson heillä olevan välttä-
17356: vänä !heinäkuuta 1923 annettuun lakiin mätöntä saada käsitys siitä, missä suhteessa
17357: sekä laiksi Hetsingin yliopiston järjestys- valtion varoja, silmällä pitäen ruotsinkie-
17358: muodon perusteita koskevan muutetun lain linen niin yliopistoon johtava oppikoulu-
17359: täytäntöönpanosta", mitenkä niin yliopis- opetus kuin itse yliopisto-opetus, on maan
17360: toon johtava kuin itse yliopiston opetus pääkieliseen väestöön nähden, käytetty.
17361: aiheuttaa valtiolle menoja. SiHoin joutuu Kun maanik'ko, jotka ei ole yliopisto-ope-
17362: lähinnä huomioimaan sitä, missä suhteessa tusta nauttinut kuin joillakin harvoilla yli-
17363: ruotsinkielisten opetus Suomessa verrattuna opistollisilla kmsseilla, ryhtyy näitä
17364: maan suomonikielisten opetukseen tulee asioita tutkimaan, on ylen luonnollista, että
17365: valtiolle maksamaan. Näin sitäkin tsuurem- hän edellyttää valtion varoja käytettävän
17366: malla syyllä, kun hallituksen esitys edellyt- suhteellisesti maan suomenkielisen väestön
17367: tää 20 uutta ruotsinkielistä professoria, hyväksi ainakin yhtä runsaasti ellei run-
17368: :l78 Kesk·iviildmna 23 p. tammikuuta 1935.
17369:
17370: saammi:n'kin kuin ruotsinkielisen hyväksi. 1
17371: Olemme tässä tarkastuksessa siis johtu-
17372: Kuinka nyt sitten lienee asianlaita~ Minä neet aivan päinvastaiseen tulokseen kuin
17373: aloitan yliopistoon johtavista oppilaitok- alussa edeUytimme, .semmoiseen, että suo-
17374: sista, koskapa niitten suhteellinen enem- menkieliset koulut jäävät kaikissa suhteissa
17375: myys tai vähemmyys aiheuttaa suuremman vähemmälle osalle kuin ruotsinkieliset. Joku
17376: tai pienemmän yliopisto~opettajatarpeen. voisi puhua aivan hyv~illä syyllä Suomen
17377: Kun perustuslakivaliokunta on muutta- oppikouluissa harjoitettavan suomenkielis-
17378: matta hyväksynyt hallituksen esityksen ten sortoa. Suuren valiokunnan jäsenten
17379: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon on syytä pitää nämä esittämäni suhteet
17380: perusteista annetun lain täytäntöönpanosta, mielessään ryhtyessään käsittelemään pe-
17381: jonka 2 § :n mukaan voidaan budjettipää- rustuslakivaliokunnan mietintöä. Vaatimuk-
17382: töksellä, kuten jo sanoin, myöhemmin pe- selta saada lisää yliopistoon ruotsinkielisiä
17383: rustaa enemmän kuin nyt ehdotetut 21 pro- professoreita on silloin käsittääkseni pohja
17384: fessorinvirkaa, niin suuren valiokunnan jä- pois. Kun yliopiston peruskouluissa suh-
17385: senillä on syytä tarkasti harkita, minkä he teet erikielisten välillä saadaan oikeuden-
17386: sanotusta laista hyvä:ksyvät ja minkä jät- mukaisemmiksi, muuttuu opettajatarve kie-
17387: tävät hyväksymättä. lellisessä suhteessa myöskin yliopistossa
17388: Suomessa on 216 erinimistä ja crilaa- päinvastaiseksi, kuin mitä hallituksen esi-
17389: tuista oppikoulua. Niistä omistaa valtio 88 tys tietää.
17390: ja yksityiset 128. Suomenkielisiä on 173 Mennä nyt perustamaan ruotsinkielisiä
17391: ja ruotsinkielisiä 43. opettajanvirkoja yliopistoon, joista ei
17392: Viimeisen tilaston mukaan on Suomessa päästä 30-40 vuoteen, voi tulla kallis ereh-
17393: suomenkielisiä asukkaita 3,023,000 ja ruot- dys myöskin valtion menojen kannalta.
17394: sinkielisiä 342,900. Suomenkielisillä on siis Kustannukset valtion oppikouluissa ovat
17395: oppikoulu 17,469 asukasta kohti, ruotsin- noin 3,000 markkaa suomenkielistä oppi-
17396: kielisillä 7,974 asukasta kohti (Ed. Tark- lasta kohti, mutta ruotsinkielisissä kouluissa
17397: kanen : Isonlain en ero !) . Ruotsinkieliset tulee tämä määrä oppilasta kohti melkein
17398: ovat siis lähes 2.5 kertaa paremmassa ase- täsmälleen 1,000 markkaa suuremmaksi.
17399: massa kuin suomenkieliset. Ollee tässä suh- Yksityisissä kouluissa valtion osuus on jon-
17400: teessa synti puhua ruotsinkielisten SOITosta. kunverran suhteellisempi, mutta eroa on
17401: Pikemminkin kai pitäisi puhua suomenkie- sielläkin huomattavasti ja ruotsinkielisten
17402: listen sorrosta. eduksi. Valtion kokonaismenot suomenkie-
17403: Suomenkielisten koulujen opettajia on lisille oppikouluille ovat 3.7 kertaa suu-
17404: maassa 2,395, ruotsinkielisiä 801. Suomen- remmat kuin ruotsinkielisten, vaikka m·
17405: kieliselle väestölle tulee opettaja siis jokai- saisivat olla ollakseen suhteelliset 9 kertan
17406: selle 1,261 asukkaalle, 428 ruotsinkielistä suuremmat. Siitä, että ruotsinkielisillä mo-
17407: saa jo oman opettajansa. Ei suinkaan täl- nessa suhteessa on niin paljon edullisemmat
17408: lainen asiantila johtune siitä, että ruotsin- oppikoulunkäyntimahdollisuudet kuin suo-
17409: kieliset olisivat jäykkäoppisempia kuin suo- menkielisillä, osin johtunee, että meiWi
17410: menkieliset (Ed. Tarkkanen: Eiköhän se 6,167 :stä läsnäolevasta ylioppilaasta on
17411: niin ole l). Vielä kummemmaksi muuttuu noin kuudesosa ruotsinkielisiä eli siis 17 %.
17412: suhde, kun vertaamme oppikouluoppilaita Tästä suhteettomuudesta emme halua sanoa
17413: (suomenkielisiä oppilaita on kaikkiaan mitään, vaikka siihenkin aihetta näyttäisi
17414: 40,124, ruotsinkielisiä 9,370) asukaslukuun. olevan. Mutta kun meidän nyt pitäisi
17415: Joka 75 :s suomenkielinen asukas on oppi- myötävaikuttaa siihen, että perustuslakiva-
17416: koulussa, mutta ruotsinkielisille suodaan liokunnan mietintö saataisiin laiksi ja set1
17417: tämä suuri etu joka 36 :lle. Opettajia on mukaan näiden ruotsinkielisten ylioppilai-
17418: suomenkielisissä kouluissa keskimäärin 13.s den opettajavoimia vielä lisättäisiin 23 :lla,
17419: koulua kohti, mutta ruotsinkielisissä kou- niin on syytä tarkastaa, kuinka puutteel-
17420: luissa keskimäärin 18.G. Oppilaita on suo- lisella kannalla heidän opetuksensa tällä
17421: menkielisissä kouluissa keskimäärin 231 ja kertaa nyt siellä lieneekään.
17422: ruotsinkielisissä kouluissa vain 117. Oppi- Meille annetun tiedon mukaan luennoi
17423: laita on suomenkielisissä kouluissa opetta- Helsingin yliopiston 89 vakinaisesta profes-
17424: jalla keskimäärin 16.7, mutta ruotsinkieli- sorista 22 ruotsiksi s. o. siis 24.7 %. Maal-
17425: sissä vain ll.G. likko jää ihmettelemään ja kysymään, min-
17426: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 279
17427: --·--·-----·------~----~~----· ·------------~---·-------------
17428:
17429:
17430:
17431: kätähden tätä luonnotonta suhdetta pitää luonnehtia. Mutta kenties voisi olla tähän
17432: tehdä vieläkin luonnottomammaksi. Sitäkö paljojen puheiden joukkoon paikallaan lau-
17433: · varten vain, että ruotsinkielisillä on nyt sua joitakin niistä ajatuksista, joita kansan
17434: eduskunnan vasemmiston ja edistysmielis- keskuudessa ja sanokaamme juuri talon-
17435: ten avulla siihen erinomainen tilaisuus. po~kaisen kansan keskuudessa tästä asiasta
17436: Minusta huono perusta. on saanut kuulla. Jotkut ovat lausuneet
17437: Ja mi11kälaiseksi opettajavoimien suhteet sen ajatuksen, että olisi suhteellisuusperi-
17438: valtion ainoassa yliopistossa sitten muodos- aatetta noudattaen Helsingin yliopistoon
17439: tuisivat, jos hallituksen esitys tulisi laiksi. jätettävä joitakuita ruotsalaisia professo-
17440: Olemme saaneet asiakirjoista selville, että reita. On kuitenkin epäiltävää, tulisiko täl-
17441: Helsingin yliopistoon jäisi tämän uuden jär- laisesta järjestelystä minkäänlaista kunnol-
17442: jestelmän mukaan 6 henk!lökoht~i~ta ru_ot- lista ja tarkoitustaan vastaavaa yliopisto-
17443: sinkielistä professoria. Näm nousiSI valtwn opetusta. Se voisi vaikuttaa monella ta-
17444: yliopiston ruotsinkielisten professorien luku valla häiritsevästi ja olisi todennäköisesti
17445: 29 :ään. 'l'urun yksityisessä Suomen kansan kokonaisuuden kannalta varsin haitallista.
17446: yhteisillä varoilla perustetussa akatemiassa Siitä ajatuksesta lienee senvuoksi iuovut-
17447: on 25 professoria. Täten tulisi olemaan 54 tava.
17448: ruotsinkielistä, ruotsalaista professoria. Jos Herätti aikanaan suurta tyydytystä ja
17449: hallituksen esitys hyväksyttäisiin, tulisi iloa myöskin talonpoikaisen väestön kes-
17450: Helsingin yliopistossa olemaan kaikkiaan kuudessa se, kun saatiin sanomalehdistä lu-
17451: suomenkielisiä professoreja 102. Kun Tu- l:ea, että nykyinen opetusministeri oli ryh-
17452: run suomalaisessa yliopistossa on 15 suoma- tynyt neuvotteluihin Turun nwtsalaisen
17453: laista professoria, tulisi suomenkielisiä pro- akatemian kanssa, että valtio palkkaisi tä-
17454: fessoreita olemaan Suomessamme kaikkiaan hän akatemiaan muutamia pt~ofessoreja.
17455: 117. Mikä tulee tästä suhdeluvuksi erikie- Ymmärrettiin, että siinä olisi hyvä ratkaisu
17456: listen ryhmien kesken? Suomalaisia pro- koko yliopistokielikysymyksille, jos se vain
17457: fessoreita tulisi 100,000 suomalaista asu- voitaisiin tarkoitu'ksenmukaisesti järjestellä.
17458: kasta kohti 3.9, mutta ruotsalaisia profes- Ei tunnu ollenkaan kohtuuttomuudelta, että
17459: soreja 100,000 ruotsalaista asukasta kohti l'uotsinkieliset täällä suorittaisivat yliopisto-
17460: 15.7 eli 4 kertaa enemmän kuin suomalai- opintonsa ja tyydyttäisivät korkeakoulutar-
17461: sille. Näistä tulisi valtion palkkaamien 11eensa. Ne, jotka pyrkivät palvelemaan
17462: suhdeluvuksi suomalaisille 3.4 ja ruotsalai- Suomen suomalaista väestöä tai valtakuntaa
17463: sille 8.5 eli 2 1 / 2 kertaa enempi jälkimmäi- kokonaisuudessaan, opiskelisivat sitten Hel-
17464: sille. Ja tähän kaikkeen pitäisi nyt sitten singin tai Tumn suomalaisessa yliopistossa.
17465: Suomen tunnetusti köyhällä kansalla olla Siitä tilasta, joka nykyjään vallitsee ja
17466: varoja. Vaikkei näitä lukuja nyt voikaan tulee edelleen vallitsemaan, jos hallituksen
17467: ottaa aivan matemaattisen tarkasti, lukuja, esitys hyväksyttäisiin, on Suomen suoma-
17468: joita olen tässä esitellyt, on suurella valio- laiselle kansalle ja maalle kokonaisuudes-
17469: kunnalla kuitenkin täysi syy tarkoin har- saan vain monenlaista vahinkoa. Siitä olisi
17470: kita, onko valtion menoarvionkaan kannalta vahinkoa myös ruotsalaisille itselleen. Suo-
17471: aikein ja kohtuullista hyväksyä hallituksen men !kansaa ja Suomen maata hekin pää-
17472: lakiesitykset, joita perustuslakivaliokunta asiassa tulevat palvelemaan, niin että täällä
17473: mietinnössään puoltaa. Kansantaloudellisel- Suomen maata ja Suomen kansaa palvele-
17474: takin kannalta meillä olisi paljon tärkeäm- vien on syytä varautua siten, että ovat val-
17475: piä tehtäviä myöskin yliopiston kohdalla. mistuneet tehtäviinsä suomalaisessa yliopis-
17476: ,Järjestämättä ovat eläinlääkintä, kotitalous, tossa päästäkseen ja kyetäkseen Suomen
17477: puutarhanhoito ynnä monet muut edustusta kansaa palvelemaan. Ja valtion yliopistoon
17478: vailla olevat alat yliopistossamme. Ei, soveltunee vain se, joka osoittaa edisti:i-
17479: kyllä meillä suomalaisen talonpojan edus- neensä suomenkielelläkin tiedettä omalla
17480: tajilla ainakin täällä on täysi syy pyrkiä erikoisailallaan. Jos näin tapahtuu, on ruot-
17481: täydelliseen suomenkieliseen valtionyliopis- salaisille ylioppilaille itselleen paljon hyö-
17482: ioon.
17483: dyllisempää sa,ada yliopisto-opetusta suo-
17484: Mutta miten se tapa:htuisi ~ Maallikolle meksi kuin ruotsiksi. Tuskin näin tapah-
17485: on kyllä uskallettua siitä erikoista ohjelmaa tuisi myöskään mitään vääryyttä näille
17486: 280 Torstaina 24 ,p. tammikuuta 1935.
17487:
17488: opiskelijoille. Polveutuvathan useimmat sitella muutoksia Y'liopi.ston kielilakeihin,
17489: heistä suomalaisesta kansasta, palaisivathan sen yksityiskohtiin, en paremmin hallituk-
17490: vain isiensä teille. sen esittämään kuin perustuslakivaliokun-
17491: Tämän ehdotuksen ja suunnite1man !hyl- nan hyväksymään mietintöön1zään (I~d.
17492: käsi kyllä Turun ruotsa1ainen alkatemia. Hakkila: Vaikeata se kai olisi!). ~iutta
17493: Minkäs me sille voimme. Oma on heidän pyysin puheenvuoron vakavasti toivoen,
17494: syynsä, tyytyköön sitten omaansa. Aikoi- että suuri valiokunta kolmannessa käsitte-
17495: naan, ennemmin tai myöhemmin, he sen lyssä thylkäisi tämän lain. 'räHaista toivo-
17496: suunnitelman hyväksyvät, hyväksyvät sen musta suurelle valiokunnalle ehkä ihmetet-
17497: pakotta ja itsensä tähden. Kun kerran kou- lään, mutta eiköhän se asian tässä vai-
17498: lujerrume ja valtionyliopistomme kieliolot heessa jo olisi mieleinen päätös ehkä itse
17499: saadaan järjestetyksi oikeudenmukaisesti, ha1'lituksellekin. Hylkäystoivomustani suu-
17500: seuraa siitä vähitellen paljon hedelmöittä- relle valiokunnalle näin suositellen pyydän
17501: vää edistystä, poistuu epäkohta, joka nykyi- sen perusteluiksi lausua jonkun sanan.
17502: sin myr~kyttää elämämme ja sulkee ·pois Maallikosta, joka ei pyrikään teoretisoi-
17503: paljon raikentavia voimia, joita Suomen maan akateemisten asioiden kanssa, tuntuu
17504: pieni kansa nyt niin kipeästi :kaipaa voi- nyt hallituksen heitettyä kekäleen kansmt
17505: daksensa suorittaa ja kunnialla suorittaa joukkoon, ettei suomalaisuuskysymykse]le
17506: Suomen kansan osalle langenneet suuret sitten Snellmaninpäivien ole tehty parem-
17507: historialliset tehtävänsä. paa re'klaamia kuin mitä hal:lituiksen käsi-
17508: Suosittelen suurelle valiokunnalle neljättti teltävänä oleva esitys nyt tekee. Jos tämä
17509: vastalausetta. ·olisi ollut hallituksen tarkoitus, ei minulla
17510: olisi mitään sitä vastaan, vairoka sinne Suo-
17511: P u h e m i e s: Eduskunnan istunto kes- men Pankin eteen ukko Sne'llmanin patsaan
17512: keytetään ja jatketaan sitä kello 8 :lta. viereen nousisi muistopa,tsas tälle viisa:alle
17513: Pyydetyt puheenvuorot otetaan huo- suomalaiselle hallitu!kselle. Mutta 'ei tar-
17514: mioon. vitse olla yliopistomies tutustuttuaan kä-
17515: si'llä olevaan esitykseen kun jo huomaa, ·että
17516: hallituksen selvä tarkoitus on tästä laista
17517: Istunto keskeytetään torstaina 24 p·. tam- luoda pyykkikivi kansallisuus- ja kieli-
17518: mikuuta kello 4,27. taistelun tulilinjalle, pyykki, johon uhkaa-
17519: vin kirjaimin kirjoitetaan sanat: tähän
17520: Pöytäkirjan vakuudeksi: asti mutta ei kauemmas. Sillä sl;l'llainen
17521: johtopäätös lienee oikeus vetää, kun ker-
17522: Anton Kotonen. ran julistus, j-olla meitä kiireellisyydel1ä,
17523: jolloin ikäänkuin suurempikin vaara olisi
17524: isänmaata uhkaamassa, ~cutsuttiin ja siinä
17525: sanottiin, että hallituksen ta:dwitus on nyt
17526: . kerta kaikkiaan saada tämä asia pois päi-
17527: Täysistuntoa jatketaan , väjärjestyksestä, luoda siis nykyiseen olo-
17528: tilaan aselepo ja opettaa Suomen kansa
17529: torstaina 24 p. tammikuuta 1935 uskomaan, että nyt on tehty kaikki, mitä
17530: keUo 8. voidaan tässä asiassa tehdä. Tästä. alkaen
17531: suu poikki kielikysymyksestä !
17532: Puhetta johtaa puhemies K a ll i o. Tältä ·hallitukselta, jonka pääministeri
17533: useaan kertaan, selvemmin talousneuvosto-
17534: kysymyksen Iä,hetekeskuste'lnssa on :selvästi
17535: antanut ymmärtää, että eduskunta ja sen
17536: Puhemies: Jat.lcetaan 1) asian käsit- mukana tieten'kin Suomen kansa on kyke-
17537: telyä. nemätön viisaasti asioita harkitsemaan,
17538: tältä hallitukselta tosiaan saattaa odottaa"
17539: Keskustelu: niinkin lapsellisen naivia uskoa, että tälH\
17540: 'esityksellä nyt kerta kaikkiaan asia ~on jär-
17541: Ed. S a l o: Herra puhemies! Minulla jestetty pois päiväjärjestyksestä. ,Jos kai-
17542: ei ole tarkoitus suurelle valio'hmnalle suo- kissa muissa suomalaisissa olisi kehitys 2?\
17543: Helsingin yliopist,on järje-stysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen'. 281
17544:
17545:
17546: vuoden aikana kU'lli:enut samaa latua kuin on monia uusia sosialisia reformeja. Puhu-
17547: se on kulkenut herra pääministerissä, taan esityksestä minimipalkkalaiksi, äitiys-
17548: jdka rrmhitys meillä oli ilo todeta ed. Ka- vaku u tuksesta, työttömyysvakuutuksesta,
17549: reksen tääHä lukemasta pääministerin lois- sairausvakuutuksesta jopa .hiukan vanhuus-
17550: tavasta kirjoituksesta suomalaisuuden voit- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta·kin. Lu-
17551: toon viemisestä yli neljännes vuosisataa vassa on siis palkkaa melkoisesti. Toinen
17552: sitten, jos me kaikki muutkin olisimme ke- asia sitten on, hyväksytäänkö ne kaikki
17553: hittyneet samaan suuntaan, olisi tosiaankin maksettavaksi. Mitähän esim. ed. Palmgren
17554: meHmin tarpeellista lailla luoda pyykki, silloin tulee sanomaan, kun tämä palkan-
17555: joka estäisi meitä enää kauemmas perään- maksu lopullisesti tulee kysymykseen.
17556: tymästä. Bpäilen vakavasti, ettei ainakaan koko
17557: On muuten :huvittavaa todeta, ,että ny- pall\'ka tule maksetuksi, toisin sanoen eivät
17558: kyisen haHituksen uskollinen kannattaja 'kail{jki esitykset mahda mennä läpi aina-
17559: sosialidemolk:raattinen pakinamestari ,So- kaan vasemmiston toivomassa muodossa.
17560: sialidemokraatissa'' tulee toiseen käsityk- Mutta eihän nykyinen hallitus silloin olr
17561: seen asian kulusta. Hän nimittäin arvelee, syypää siihen, jos kaikki eduskunnassa ei
17562: ettei tätä asiaa hallitus saa pois päiväjär- mene vasemmiston mie>len mukaan. Pää-
17563: jestyksestä esityksellään. Mitenhän tuo ministeri voi pestä kät~nsä ja sanoa, !kyllä-
17564: ,Sasu'' uskaltaa sdlaista kirjoittaa. :BJikö hän tässä hallitus on parhaansa yrittänyt.
17565: sellainen puoluediktaattori :kuin ed. Tan- Minä sanoin alussa, että <hallitus on tällä
17566: ner saakaan pysymään savolaisen pa'ki- esityksellä tehnyt reklaamia suomalaisuus-
17567: noitsijan suuta aivan tiiviisti tukossa. Asia asian hyväksi, vaikka se siHä a<hmperin ei
17568: on nyt kerta kaikkiaan niin, ettei tästä olisikaan ollut tarkoitus. Kansan huomio
17569: kielikysymyksestä niin vaan vähällä pääse. alkaa kiintyä asia,an ja se tuki, jonka se
17570: (Keskustasta: Ei siitä pääse Hakkila- näin antaa suomalaista yliopistoa ajavalle
17571: kaan l). Eikä si,tä usko sen paremmin ed. nuorisolle, ei ole aivan väJhäksi arvioitava.
17572: Tannerkaan, eikä siihen usko varmaankaan Samassa kun kans~Jn syvien rivien harras-
17573: edes itse herra pääministerikään, olkoonpa tus on herätetty, 'On hallitus aivan tarpeet-
17574: hallituksen perusteluissa ja meidän tänne tomasti heittänyt kekäleen ruutitynnyrin
17575: kutsussamme sanottu se 1minka monta viereen ja saanut ylioppilaat entistä inten-
17576: kertaa tahansa ja kuin:ka painavasti hy- siivisemmin tarttumaan asiaan. Käytän-
17577: vänsä. Ha;llitu'kscn äänenkannattajassa nöllisen ja rauhallisen hallitustoiminnan
17578: olemmekin todenneet tämän hosumisen, kannalta on tällaisten Tiitakysymysten
17579: jolla yliopistoasiaa nyt ajetaan, oikeat esille ottaminen sellaisin menettelytavoin
17580: perusteet. J.os muistetaan, on hallituksen kuin hallitus sitä nyt ajaa, mitä suurinta
17581: nimissä pantu sosialiministeri vilkuttele- har'kitsemattomuutta. Olimme kulkemassa
17582: maan hallituksen lähempää ohjelmaa ja sen taloudellisesti parempia ja hedelmälli-
17583: toteuttamiseksi ·on tällainen kuudennen sempiä aikoja lmhti. Kansan pohjakerros-
17584: luokan kysymys, joksi herra Tanner suo- ten elämään uskalsimme toivoa jo hiukan
17585: malaisuuskysymyksen 'kylmästi leimaa, se helpoitusta, sisäpoliittisessa suhteessa
17586: on saatava tieltä pois. Mitkä ovat sitten olimme 'kulkemassa sovinnollisempaa ja
17587: nwmä niin kiireelliset asiat, joiden tieltä rauhallisempaa tulevaisuutta kohti kuin
17588: tämä suomalaisuuskysymys on saatava pois mitä kuluneina vuosina laita on ollut. Mitä
17589: päiväjärjestyksestä. Kyllä tämä hallitus on , järkeä silloin 'On synnyttää kiihkoa, josta
17590: tiennyt jo toimeensa ryhtyessään, ,ettei ed. herra opetusministeri meitä toisia varoitti.
17591: Tanner anna työvoimaansa ja ry;hmänsä Ja mitä kaikella tällä sitten lopuksi voi-
17592: voimaa niin vaan i'lman edestä käytettä- tetaan~ Väkivalta perustuslain henkeä jn
17593: väJksi. Ja palkkahan sitä tavaliisest1 eduskunnan vähemmistöä kohti synnyttää
17594: työstä maksetaankin. Pienen etumaksun, reagoimisen ja siitä johtuvan vastatoimin-
17595: sellaisen förskotin, jo hallitus antoi, kuten nan. Sen olisi luullut hallitu'ksen jo pitä-
17596: muistetaan, kulkukauppaoikeudessa. Mutt3 neen arvata aivan etukäteen. Jos tämä
17597: mikäli hallituksen äänenkannattajasta kävi vastustus, jolta ei voi kieltää oikeutusta,
17598: selville, tulee. palkkaa lisää. Sosialiminis- saa aikaan sen, että asia ei mene läpi halli-
17599: teri hahmotteli hallituksen lähiaikojen tuksen suunnitelmien mukaan, tai ylimää-
17600: suunnitelmia ja siitä näimme, että tuloss3 räisten valtiopäivien aika loppuu, missä
17601:
17602: 36
17603: 282
17604:
17605: silloin ollaan~ Nöyrtyykö ha'llitus tai nöy- , antaa ehdotuksen vanhuus- ja työkyvyttö-
17606: ryyttääkö se eduskunnan, jdka tietenkään myysvakuuh1ksesta ja tämä selvitys on nyt
17607: ei käy päinsä muuten kuin hajoitta~n. !Saapunut sosialiministeriölle, se on aivan
17608: Kumpikaan ei ole näissä oloissa helpoimpia, 'valmiina. Sosialiministeriö on siis näitä
17609: ia aivan varmaan helpompaa olisi ollut :asioita 'hoitanut sen vuoksi, että tällaisten
17610: lwettaa taltuttaa hallituksessa olevien asiain hoitaminen kuuluu sosialiministeriön
17611: ruotsalaisten intoa ruotsalaisuuden vakiin- velvollisuuksiin. Eivätkä nämä asiat mi-
17612: nuttamisesta vlioJJistoon. Jos hallitus nullekaan niin aivan uudenuutukaisia ole,
17613: eroaa mistä te. vasemmistossa olevat saatte sillä jo parikymmentliviisivuotta takaperin
17614: silloi~ sen hyvityksen, jota te toivotte ja tapaa minun artikkeleitani sanomalehdissä
17615: johon toivoon nojautuen te ummessa sil- näistä asioista.
17616: min nielette nyt ja olette jo nie'lleet pit-
17617: kän arkaa nöyryytyksen nöyryytyksen Ed. H i r v e n s a l o : Herra puhemies !
17618: päälle. Jos taas seuraa toinen mahdolli- Arvoisat suuren valiokunnan jäsenet! -
17619: suus, eduskunnan hajoitus, mistä teillä va- Kun nyt on ryhdytty käymään tätä evästys-
17620: semmistolla on varmuus, että kaikki uusiin keskustelua hallituksen esityksen johdosta
17621: vaaleihin liittyvä menee hyvin. Tuskin tä- ' Laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon
17622: mäkään hallitus uskaltaa mennä siitä ta- perusteista, niin on minunkin puolestani
17623: kuuseen niin mielellään kuin se ehkä te- evästettävä suuren valiokunnan jäseniä sii-
17624: kisikin, ''kiittääkseen kaikesta hyvästä yh- hen vaikeaan teht&vään, mikä heillä tulee
17625: teistoiminnasta. Esimerkit naapuri- ja vel- olemaan silloin kuin he koettwvat saada
17626: jesmaastamme pitäisi va,roittaa vasem-
17627: tästä. laista sellaisen, että se tyydyttää Suo-
17628: mistoa jos nimittäin meilläkin satuttai- men kansaa (Keskustasta: Kyllä se eväitä.
17629: siin k~1lkemaan sensuuntaisia latuja. lVIitä
17630: tarvitsee!). 1\!Ie, perustuslakivaliokunnan
17631: silloin vasemmisto sanoisi ~ Minä siis tois-
17632: jäsenet, olemme olleet voimattomina siinä
17633: tan sen, minkä alussa lausuin, että pa.r-
17634: suhteessa, että emme ole saaneet lakiin si-
17635: hain menettelytapa mielestäni olisi, että
17636: suuri valiokunta asian kolmannessa käsit- sällytetyksi sellaisia 'pykäliä, jotka takaisi-
17637: telyssä hylkää tiimän ehdotuksen. vat yliopiston suomalaisuuden ja sellaisia
17638: , pykäliä, jotka niin ollen voisivat tyydyttää
17639: Suomen kansaa. Allekirjoittanut kuuluukin
17640: Sosialiministeri H y n n i n en: 'I'ässä ed. nnnm perustuslakivaJiokunnan jäseniin,
17641: Salo huomautti, että sosialiministeri ikään- jotka ovat olleet pakotetut liittämään vas-
17642: kuin olisi taktillisista syistä herännyt eräitä talauseensa valiokunnan mietintöön, ja
17643: sosialisia kysymyksiä hoitamaan, kuten sai- jonka vastalauseen mukaisesti lakimietintö,
17644: rausvakuutusta, vanhuus- ja työkyvyttö- tällaisena kuin ,se on perustuslakivaliokun-
17645: myysvalmutusta j. n. c. l\1inä tahtoisin tässä nasta tullut, tai sellaisena kuin se on hal-
17646: huomauttaa, että asianlaita ei ole sillä ta- lituksen käsistä lähtenyt, on hyljättävä.
17647: vailla. Sosialiministeriön esityksestä hallitus Me vastalauseen allekirjoittajat olemme toi-
17648: asetti aikoja sitten, jo ennenkuin nämä voneet, että hallitus pikaisesti antaa edus-
17649: riitakysymykset täällä eduskunnassa olivat : kunnalle uuden esityksen, jo~m esitys kulkee
17650: käsittelyyn joutuneet, n. s. apukassa:komi- puhtaasti suomalaisilla linjoilla, kulkee sel-
17651: tean suunnittelemaan, millä lailla meillä so- ;laisilla linjoilla, että me lälhitulevaisuudessa
17652: sialivakuutusta olisi järjestettävä, tapah- saa;mme tosisuomalaisen yliopiston maa-
17653: tuisika tämä vapaaehtoisen kassatoimin- hamme.
17654: nan kautta, vai olisiko siirryttävä pakolli- Erikoisesti pyytäisin suuren valiokunnan
17655: seen vakuutukseen. Komitea on tätä työtä jäseniä huomauttaa siitä, että he tutustu-
17656: jatkanut, laat~nut esityksen siitä, millä ta- vat niihin evästyksiin, mitä edustajat täällä
17657: valla meillä sairausvakuutus olisi järjestet- ovat antaneet (Keskustasta: Se on tär-
17658: tävä. Kun sosiaJiministeriön taholta oli , keätä!). Tällä tavalla he saavat selvän lm-
17659: 1
17660: hyvä tietää, kumpiko näistä v1akuutusmuo- van ,siitä, millä tavalla Suomen eduskun-
17661: doista, sairaus- vai vanhuus- ja työkyvyt- nan jäsenet kukin kohdastaan ovat tä;hän
17662: tömyysvakuutus olisi pantava etusijaan, asiaan suhtautuneet ja saavat selvän kuvan
17663: vai olisiko koetettava jollain tavalla yhdis- siitä, millä tavalla Suomen oppineisto on
17664: tää nämä vakuutusmuodot, niin sosialimi- , tämän asian ymmärtänyt. Onhan täällä
17665: nisteriö antoi apukassakomitean tehtäväJksi ! evästyskeslmstelussa niin monen monta
17666: Hel~>i.ngin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 283
17667: -----·--
17668:
17669:
17670: ·edustajaa ·puhunut kokeneiden miesten mie- laisissa oppikouluissa opilaiden lukumäärä
17671: lipiteitä., ammattimiesten mielipiteitä, yli- on huomattavasti laskemassa. On mahdol-
17672: opiston professorien lausuntoja on sitee- lista, että ruotsalaisten oppilaiden luku
17673: rattu, ja nämä miehet lienevät päteviä ar- tässä tiedekunnassa saattaa joinakin vuo-
17674: vostelemaan, millä tavalla maahamme suo- sina noustakin, jos ruotsalaisille sattuu tu-
17675: malainen yliopisto olisi saatava. Kun minä lemaan suurempi innostus maatalousoprpi-
17676: joudun evästämään suuren valiokunnan jä- alaan, niinkuin tietysti suotavaa on, että
17677: seniä, niin täytyy minun aloittaa siitä, että tällaista innostusta olisi. Mutta sittenkin
17678: perustuslakivaliokuntaan tämän asian eväs- tämä mainitsemani prosenttiluku todistaa
17679: tivät monet edustajat, mutta ennenkaikkea puolestaan sitä, että se professuuri, joka
17680: tämän asian evästivät perustuslakivaliokun- maa talous-metsä tieteellisessä tiedekunnassa
17681: taan ruotsalaiset kansanedustajat (Keskus- on ruotsalaisen professorin hoidettavana, se
17682: tasta: He ovat poissa!). Valitettavasti he voisi hyvin näissä oloissa riittää. Tarvi-
17683: ovat poissa, mutta ei se minua millään ta- taanko sitä lainkaan, siitä tuonnempana
17684: valla estä kajoamasta niihin lausuntoihin, enemmän.
17685: joita matsalaiset kansanedustajat täällä an- Minä otin vaivakseni tiedustella samalta
17686: toivat, enkä aio niissä kauan viipyä; mutta yliopiston professorilta, kuinka paljon ruot-
17687: on siellä joku sellainen kohta, johon tah- salaisia ylioppilaita on loppututkintonsa
17688: don suuren valiokunnan huomiota 'kiinnit- suorittanut viime vuonna ja sain silloin
17689: tää. vastm11ksen, että vuonna 1934 maatalous-
17690: Kun cd. Kullberg käyttäessään puheen- metsätieteellisessä tiedelkunnassa on loppu-
17691: vuoroa evästyskeskustelussa mainitsi, että tutkinnon suorittanut yksi matsalainen yli-
17692: ruotsalaisia professoreja on lisättävä m. m. oppilas. Kysyin, kuinka monta kaikkiaan
17693: maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, on niitä, jotka viime vuonna ovat suoritta-
17694: ja asettui sille kannalle, että he, nimittäin neet loppututkinnon~ Minulle vastattiin:
17695: maamme motsinkieliset kansalaiset tarvitse- Niitä on 55. Minä en tiedä, laskcnko oikein
17696: vat lisävoimia maamme maatalous- ja met- näin aamutuimaan, mutta melkoisella var-
17697: sätieteeLliseen tiedekuntaan yliopistossa, muudella voin sentään sanoa, että tässä on
17698: niin hän puolusteli kantaansa erinäisillä tullut laskelma sellaiseksi, että on 54 suo-
17699: syillä. Perustellessaan, minun käsittääkseni, malaista yhtä ruotsalaista vastassa (Ed.
17700: hänen pääsyynsä oli se, että tiedekuntaan Kesti: Nätti laskutapa !) . 'rämä miclestiini
17701: on kuulunut viime vuosina noin 12 a 18 % osoittaa sitä, että tällä haavaa ei pitäisi
17702: ruotsalaisia kaikista Suomen ylioppilaista. olla erikoisen suurta kiirettä pyytää lisää
17703: TäHaisen luvun mainitseminen näin epä- professoreja tähän tiedekuntaan ruotsia
17704: tarkkana, 12-18% ruotsalaisten ylioppilai- puhumaan. Sattuu semmoista /kyllä, että
17705: den lukumäärä kaikista maataloustiedekun- jonakuna vuonna valmistuu vähänlaiseen
17706: m.ssa olevista ylioppilaista, on kyllä sopiva jossalmssa tiedekunnassa miehiä ja naisia
17707: mainita, kun ottaa useita vuosia eikä tahdo - naisistumaan se pyrkii tämäkin tiede-
17708: eri vuosista mainita sen enemmän. Mutta kunta kokolailla voimakkaasti -, vaan sil-
17709: minusta olisi hauskaa kysyä, jopa oikeus loin kun asia menee sille tolalle, että ainoas-
17710: ja velvolli:suuskin kysyä, onko tämä 12- taan yksi ylioppilas suorittaa loppututkin-
17711: 18 % :n vaihtelu ollut niin, että viime vuo- not jonakin vuonna, niin tuntuu, että ei-
17712: sina on ollut 18 % ja aikaisempina vuosina kohän siellä professorien edessä ole vä:hän
17713: 12 %, vai onko se ollut päinvastoin. Saa- liian vä:hän työmiehiä, jos ruotsalaisten
17714: dakseni asiasta selvää olen kysynyt maa- professorien lukumäärää yhä lisätään. Minä
17715: talous-metsätieteellisen tiedekunnan eräältä katsoisin, että se peruste, minkä ed. Kull-
17716: profes.<:orilta, miten oli asianlaita tässä suh- berg tässä väitteelleen esitti se ei pidä 'Paik-
17717: tee~ma viime vuonna. Sain vastaukseksi, että ll;;:aansa, ei ainakaan pane meitä suomalaisia
17718: viime vuonna ruotsalaisten lukumäärä on ajattelemaan, että tuon perusteen mukaan
17719: ollut llA %. Vedin tästä sen johtopäätök- olisi oiJ<.:ein mennä professoreja tähän tie-
17720: sen, että ruotsalaisten ylioppilaiden luku dekuntaan lisäämään.
17721: tässä tiedekunnassa on nähtävästi alene- Toinen peruste mikä ed. Kullbergilla oli
17722: vassa suunnassa, se on alenemassa, ja pi- evästyspuheessaan oli se, että maamme ruot-
17723: täisin täten luonnollisena, että prosentti- sinkieliset agraarit, ruotsinkieliset maata-
17724: luvut ovat laSikemassa, kun kerran ruotsa- lous- ja metsätieteellisen tiedekunnan suo-
17725: 28-! Torstaina 24 p. tammikuuta 193Fi.
17726:
17727: rittaneet kansalaiset, ne tarvitsevat ruot- het ovat olleet siinä maarin lähellä meikä-
17728: salaisen terminologian. Hän mainitsi eri- läisiä, että ei nyt ole kovin monta vuotta
17729: koisesti, että tämän ruotsalaisen termino- siitä, kun esimerkiksi viime mainittu mies
17730: logian tarvitsevat maamieskoulujen opetta- vaivautui tänne Suomeen luennoimaan
17731: jat. .Minullakin on jonkun verran omakoh- meille suomalaisille maatalousmiehille omasta
17732: taista kokemusta maamieskoulun opettajana aineestaan kotieläinhoido.sta. Ja minus~~1
17733: (Ed. Heikkinen: ,Ja pitkäaikainen!) ja sen- tuntuu, että se terminologia, mitä he käyt-
17734: tähden minulle erikoisesti jäi tämäkin pe- tävät sekä kirjoituksisswan että puheissaml,
17735: rustelu siinä määrin mieleen, että ryhdyin se pitäisi erinomaisesti riittää meidän ruot-
17736: asiaa harkitsemaan. Ed. Kullberg esitti sinkieltä puhuvalle ylioppilasjoukolle sil-
17737: nimittäin asiansa vakaasti ja arvokkaasti loin, kun sillä on halu oUaa selvää siiti:L
17738: ja sellaisella tavalla, että se vaikutti var- mitä nämä arvoisat naapurimaan profcs"o-
17739: masti jokaiseen, joka kuunteli. Ja silloin rit asioista ovat kirjoittaneet. Mutta minä
17740: kun minä vakaasti myöskin kuuntelin, niin haluaisin ed. Kullbergilta kysyä onko hän
17741: minä jäin harkitsemaan tätä asiaa, mitenkä syventynyt laisinkaan siihen, minkälainen
17742: asian todellisuus on (Bd. Kesti: Osaatpa oli suomalaisten opiskelijain a.sema noin 30
17743: sinäkin selittää vakaasti!). Kun minä ajat- vuotta sitten, jolloinka allekirjoittanutkin
17744: telen mitenkä ruotsinkieliset ylioppilaat, oli tilaisuudessa harjoittaa maataloudellisia
17745: jotka opiskelevat maatalous-metsätieteelli- opintoja. Ed. Kullberg ei nyt ole saapu-
17746: sessä tiedekunnassa ovat ruotsalaisen termi- villa, mutta ed. Hästbacka on hyvä ja vie
17747: nologian puutteessa, niin tuntuu siltä, ettii lämpimiä terveisiä (Ed. Hästhacka: Kyilä
17748: jokainen heistä on suuremmassa tai pienem- minä sanon l) .
17749: mä,ssä määrässä oppinut tuon ruotsalaisen Kun ed. Tanner on saanut puhua, minkä-
17750: terminologian jo kotonaan kun heidän laiset olivat kieliolot yliopistossa silloin,
17751: äidinkielenään on ruotsi. Minä ymmärrän, kun hän ·Opiskeli, niin katson, että minulla-
17752: että he ovat kotioloissaan saaneet jossain kin on oikeus vähän kosketella niitä kieli-
17753: määrin perehtyä niihin ammatteihin, joiden oloja, joiden vallitessa minulla on ollut ti-
17754: harjoittajia heistä tulee silloin kun he tässä laisuus harjoittaa maatalousopintoja sil-
17755: tiedekunnassa suorittavat loppututkintonsa. loisessa Suomen maata1ouskorkeakoulussa.
17756: Heillä siis on hallussaan jo ruotsalaisen Kaikki oppikirjat, varsinaiset kurssikirjat
17757: terminologian pohja ja tätä he täydentävät olivat vieraskielisiä. Suomenkielellä ei ollut
17758: opintoaikanaan hyvien oppikirjojen itvnlla. muuta kuin aivan pieniä, pienen pieniä
17759: Onhan asianlaita niin, että meidän maas- kirjasia, joista jonkun verran suomalaista
17760: samme seurataan ruotsalaisia oppikirjojg terminologiaakin sai oppia, muUa muuten
17761: kaikissa tiedekunnissa ja ei suinkaan vä- sai tyytyä siihen, että opetus oli otettava
17762: himmän maatalous-metsätieteellisessä tiede- ruotsinkielisestä kirjallisuudesta (Ed. Häst-
17763: kunnassa. On niin erinomaisen hyviä ruot- backa : Ei tarvitse hävittää rnot;,;inkieltä!).
17764: sinkielisiä oppikirjoja, ruotsinkielisiä kurs- Ei sitä tarvitse hävit·tää, Ruotsi on siksi
17765: sikirjoja meillä, jotka opiskelemme maa- voimakas maa, että se säilyy. :Mutta nyt
17766: taloutta tai olemme opiskelleet sitä (Ed. on kysymys, onko välttämätön säilyttää se
17767: Lahtela: Onko suomalaisia n. Kyllä niitä suomalaisessa yliopistossa ja minä mainit-
17768: saa suomeksi, niitä on paljon jo suomen- sin, minkälaiset olivat olot sil1oin, kun me
17769: nettu näitä kirjoja ed. IJahtela. J\1utta kun saimme opiskella maataloutta. Me otimme
17770: nyt on kysymys siitä, että pitäisi hankkia selville ruotsinkielisestä ja saksankielisestä
17771: ruotsala.inen terminologia, niin on tärkeätä, kirjallisuudesta sen, mitä meiltä tietoja
17772: että luetaan näitä alkuperäisiä ruotsalaisia vaadittiin silloin kun pitkät, koko laajat
17773: kirjoja ja hankitaan niistä se, mistä tässä kurssit tuli ahtaa päähän. Ja kun kirjalli-
17774: nyt on kysymys. Iviinä voisin mainita muu- suus oli ruotsalaista, niin oli ruotsalaista
17775: tamia erinomaisen arvossapidettyjä ruotsa- myöskin opetus. Allekirjoittanutkin on jou-
17776: laisia, jotka ovat avustaneet meitä suoma- tunut oppiaikanaan nauttimaan aivan ruot-
17777: laisia silloin kun olemme opiskelleet maa- salaisen opetuksen. Satuin nimittäin sellai-
17778: talousaineita. Sel1aiset nimet kuin profes- selle vuosikurssille Mustialassa, jolloinka
17779: sori Dannfeldt, professori Nils Hansson opetus annettiin ruotsinkielellä. Silloin oli
17780: ovat nimiä, jotka tunnetaan tässä maassa nimittiiin sovittu siitä, että joka toinen
17781: monia muita mainitsematta, ja jot~ka mie- vuosi on suomalainen kurssi ja joka toinen
17782: Helsingin yliopis~()Il__j_iij'l_e'l;tysmuodo!l p_erltste~ta _h:o_skevan lain muuttan1i.rlE)l1. 285
17783:
17784:
17785: vuosi ruotsalainen kurssi, eikä luonnolli- ja vastasimmekin tähän hänen kysymyk-
17786: sesti meillä suomalaisilla ollut halua eikä seensä: ,Sikakontto pälle. '' Tämä opetti
17787: aikaakaan pullikoida sillä tavalla, että me meidät siis tuntemaan sen, että ,konto"
17788: emme olisi menneet ruotsalaiselle kurssille ruotsinkielessä vastaa ,tili" sanaa suomen-
17789: silloin, kun ylioppilasvuotemme osui seUai- ki'Clessä ja sikalan tilillehän ne syntyneet
17790: selle paikalle, taikka harjoittelu muuten porsaat vietiin.
17791: sattui sellaiselle pai<kalle, että olimme kyp- Lukemattomia esimerkkejä voisi kertoa
17792: sät menemään opintoja hankkimaan vaik- suurelle valiokunnalle evästykseksi: siitä,
17793: kapa ruotsalaiselle kurssille (Ed. Häst- minkälaisten vai<heitten alaisena opetus on
17794: baclm: 1\Iitenkäs nyt on n. Edustaja Häst- ollut meidän kol'keimmassa maatwlousoppi-
17795: backa, nykyjään myöskin suomalaiset ja laitoksessa silloin, kun on täytynyt vähi-
17796: ruotsalaiset opiskelevat yhdessä, niin opis- tellen luopua ruotsinkielen käyttämisestä.
17797: lreltiin silloinkin. Silloin tuli usein 1\'lus- Yhden ainoan esimerkin haluaisin vain mai-
17798: tialaan miehiä, jotka olisi täydellä syyllä nita. Sattui sillä tavalla, että kotieläin-
17799: saatu sananmukaisesti myydä suomenkie- opin lehtori luennoidessaan ruotsiksi kysyi
17800: lellä. He eivät hallinneet laisinkaan suo- meiltä suomalaisilta. y<htäkkiä: ,Sanokaa-
17801: menkieltä, käyttivät yksistään ruotsia. pas te suomalaiset, millä sanalla te voisitte
17802: Mutta siitä huolimatta tämä. maatalous- mukavasti suomentaa sellaiset lehmät, joita
17803: alalla opiskelu yhdisti meidät tiukasti yh- minä olen kutsunut sana:lla ,överlöpa,re'' ~''
17804: teen, niin että kun kahden vuoden han- Hetken hiljaisuuden perästä tuli erään
17805: kausten jälkeen erosimme, niin me olimme vanhemman miehen suusta vastaus, mie-
17806: erinomaisen hyviä. tovereita kielestä huoli- hen, joka oli ollut täällä Helsingissii
17807: matta ja vielä tänä päivänä voimme hyvinä opiskelemassa jo 'pari vuotta ja. jolla nyt
17808: ystävinä kohdata entiset lukutoverit toi- piti olla. enemmän ammattipätevyyttä kuin
17809: semme, toinen käyttäen selvää suomen- meillä nuoremmilla, hän huikkasi vastauk-
17810: kieltä, toinen puhdasta ruotsinkieltä. Kes- seksi: ,Se on aitimus." - ,över", se-
17811: kustelu sujuu kaikesta huolimatta hyvin hän ·on ,yli" ja ,löpa.", sen nyt vcoisimme
17812: ja meillä on yhteinen yhdysside, yhteiset tavallisesti suomentaa sanana ,juos~a" ja
17813: harrastukset maatalousalalla. Me emme ,överlöpare", siitä tuli nyt se ,aitimus"
17814: millään tavalla tästä nyt suurenmoisesti yhtäkkiä. Oli meitä S'ellaisiakin, jotka ym-
17815: kärsi eikä meidän ammattimme siitä kärsi, mrursimme, että nyt meni asia vikaan, ja
17816: silloin kun me sanotulla tavalla pystymme kyllä lelhtorimme tunnustikin, että ei. hän
17817: keskustelemaan toistemme kanssa. Me tätä suomennosta ole tälle sanaHe aikaisem-
17818: olemme molemminpuolisesti saavuttaneet min kuullut. Mutta tuollaisen sanan oppi-
17819: semmoisen terminologia-opin, josta täällä misesta. oli se hyöty, että kun myöhemmin
17820: nyt on ollut puhe, että ymmärrämme sen, joutui ruotsa·laisten kanssa tekemisiin hei-
17821: mitä toinen haastaa, jos hän omalla am- i dän omassa maassaan, Ruotsissa, tahikka
17822: m8Jttialallaan käyttää. lJaninaisempiakin ' sitten täällä Suomessa ja kun he puhuivat
17823: termejä. näistä 'lehmistä, joita he ,överlöpareiksi''
17824: 'Kun minä mainitsin, että opetus oli pel- kutsuivat, niin me suoma-laiset ymmär-
17825: kästään ruotsinkielinen, täytyy tässä tehdä simme, että tässä on kaikesta muusta kysy-
17826: se korjaus, että oli meillä krrjanpidon- mys kuin ylihyppäämisestä, siinä on puhe
17827: •)pettaja, joka sentään usein teki kysymyk- ,yliaikaisuudcsta" ja me suomenkidellä
17828: sensä suomenkielellä varsinaisen luentonsa kutsummekin tällaista termiä käyttäen
17829: a.ikana. Hänellä oli hyvä <halu käyttää näitä lehmiä ,yliaikaisiksi ".
17830: suomenkieltä, vaikka osasikin sitä heikosti. Minä olen tällä tahtonut siis todeta sen,
17831: Kun hän esim. kysyi muutamallakin kirjan- että meillä suomalaisilla opiskelijoilla on
17832: pito-oppitunnilla: ,Yksi ämmäsika. teke oHut jotakin käytännöllistä hyötyä elä-
17833: kymmenen kappala porsia, minkä kontto mässä siitä, että olemme saa11·eet jonkun-
17834: pälle nämät juoksee", niin ymmärrätte, laista .aputietoa ruotsinkielestä, on ollut
17835: että mies ei hävennyt käyttää sitä kieltä, hyötyä sentakia, että aikaisemmin oli
17836: jota hän ei ollut saanut opetella koulussa, välttämättömästi otettava laajemmat kurs-
17837: hän lojaaliscsti suhtautui meihin suome~ sitiedot vieraalla kielellä ja niin pyrkii
17838: kielisiin ja antoi sen, mitä hän voi antaa olemaan asianlaita nytkin: joka tahtoo sy-
17839: ja me otimme sen kiitollisuudella vastaan ventyä tiet,eeseen paremmin, i!Jä,nen on otet-
17840: 28G Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
17841:
17842: tava asiasta selkoa vieraskielisestä kirjalli- erinomaisen halun saada oppia suomen-
17843: suudesta. Ruotsalaiset ylioppilaat voivat- kieltä täydellisesti. Onhan meillä maatalou-
17844: kin sen tehdä helposti ja tuntuu sentakia den harjoittajilla suuret yhteiset kokouk:-
17845: oudolta, että he vastustavat sitä, että suo- semme, joissa kokouksissa viljellään pää-
17846: menkielistä .opetusta lisättäisiin yliopistossa. asiassa suomenkieltä, jollei ole aivan erikoi-
17847: 'l'ai tuntuu 'kohtuuttomalta se pyyrutö, että sesti kutsuttu kokoukset ruotsinkielen mer-
17848: maa talous-metsä tieteellisessä tiedekunnassa keissä koolle, ja näissä kokouksissa var-
17849: ryhdyttäisiin lisäämään ruotsalaista ope- masti haluaa jokainen eteenpäin pyrkivä
17850: tusta. Ei Suomen ruotsalaisil-la ole apua maatalouden harjoittaja ymmärtää ka;ilken
17851: siitä, että heille ruotsiksi opetetaan. Heille sen, mitä siellä puhutaan, tulkoon se sitten
17852: on a'pua siitä, että heitä opetetaan suo- vaikka kuin selvällä suomenkielellä sano-
17853: meksi. Suomalaista terminologiaa he kai- tuksi. Vielä pitäisin välttämättömänä, että
17854: paava.t, voidaksensa tässä maassa menestyk- maa;mme ruotsinkieltä käyttävät kansalai-
17855: sellisesti harjoittaa maataloutta rinnan suo- set ja erikoisesti maatalousalalla opiskelevat
17856: malaisten kanssa. Minä käsitän, että suoma- kansalaiset opettelisivat suomenkielen tyfr-
17857: lainen terminologia heiltä puuttuu ja tätä väestönsä takia. On valitettu monella ruot-
17858: varten heidän on opiskeltava. Ruotsalaisen saLaisella paikkakunnalla sitä, että ei talhdo
17859: he saavat, kuten sanottu, aivan it'Sestään. saada kunnollista ruotsalaista työväestöä,
17860: Kun ed. Kullberg nimenomaan maindtsi mutta me suomalaisil.la alueilla olevat suo-
17861: sen, että ruotsalaiset ylioppilaat tarvitsevai malaiset me .olemme siinä onnellisessa ase-
17862: tätä terminologiaa opettajatoimessaan, niin massa, että meillä on runsaasti hyvää suo-
17863: täytyy minun vakavasti varoittaa, että menkielistä työväestöä. - Eivät ole oikeat
17864: ruotsalaiset eivät lähtisi enäii niin yksipuo- suhteet isännän ja palvelijan välillä s~lloin,
17865: lisesti opiskelemaan maatalous- ja metsätie- jos toinen ei ymmärrä reilusti toisen kieltä,
17866: teellisessä tiedekunnassa, että he eivät ha- eikä voi oikea suhde rakentua isännän ja
17867: luaisi täydellisesti hallita suomenkieltä. palvelijan välillä si:lloin, kun isäntä puhuu
17868: Onhan meinä .oppilaitoksia, ruotsinkielisiä sellaista kieltä, jota pa,lvelija ei kunnolli-
17869: maataloudellisia oppilaitoksia niin vähän, sesti voi käsittää. Me ·olemme suomalaisella
17870: että saattaa pian loppua leipä näiltä. ruot- puolella niin lojaaleja, että me kernaasti
17871: sinkielisiltä, jotka eivät ;halua täydellisesti annamme hyviä työmiehiä, hyviä karja-
17872: oppia hallitsemaan suomenkieltä. On pa- ikoHa, hyviä maataloustyöntekijöitä ruotsa-
17873: ras varautua tässä maassa jo kaikkien sii- laisellekin puolelle, vaikka meitä suomalai-
17874: hen, että karkki käyttävät puhtaasti suo- sia maanviljelijöitä ei hyväksytäkiiän maan-
17875: menkieltä sekä ammatissaan, ettii jolmpäi- omistajiksi erinäisiHe paikoille tässä !11laas8a,
17876: väisessä elämässään. Mutta eduksi tietysti joi'ta 11aikkoja kutsutaan ruotsalaiseksi
17877: on 'laskettava se, jos joku tässä rinnal1a voi alueeksi (Ed. Kivenoja: Onko se oikein?).
17878: käyttää myöskin ruotsinkieltä. Huomaatte, Niin, onko se oikein, ed. Kivenoja Y Jos
17879: arvoisat suuren valiokunnan jäsenet, että minä tähän kysymykseen lähden tässä yh-
17880: minä en siis millään tavalla halveksi (Va- teydessä vastaamaan, niin pelkään, että,
17881: semmalta: Kyllä me huomaamme!) ruotsin- puhemies katsoo, että se ei kuulu asiaan,
17882: kielen taitoa, vaan päinvastoin minä pidän, koska se ei niin välittömästi .ole suuren V8.r
17883: että se on etu kaikille, jotka. sitäkin voi- ,liokunnan käsiteHäviä asioita. :Minä sen jä-
17884: vat käyttää. tän siis vastaamatta.
17885: Olisin tahtonut painostaa vielä sitä, että Kielitaidossa on ruotsalaisilla erinomaisen
17886: maatalous- ja metsätieteen alalla O')Jiskele- suuri etumatka suomalaisiin verrattuna. Ja
17887: vat ruotsalaiset tarvitsevat sum:nenkieltä minä sanon, emme me suomalaiset, emme
17888: omaa kehitystään varten. Meillä on niin me kadehdi heitä millään tavoin. Mutta me
17889: verrattoman hyviä suomalaisia maatalous- odotamme sitä ja meillä Eenee 'Oikeus odot-
17890: miehiä, jotka julkaisevat kaikki teoksensa taa sitä, että ruotsalaiset eivät vaadi liikaa.
17891: suomenkielellä, että luulisi olevan ruotsin- Minä ka,tson, että erikoisesti maatalous-
17892: kielisillä suuren halun saada opiskella yli- alalla tuo täydellinen suomenkielentaito
17893: opistossa siten, että he voivat ottaa selvän ruotsalaisille niin paljon etuja, että ne edut
17894: siitä, mitä suomenkielellä tässä maassa maa- korvaavat jonkun professorin puutteen.
17895: talousalalla kirjoitetaan. Ja luulisi olevan Voinkin täten jättää ed. Kullbergin lau-
17896: oman kehityksensä takia ruotsinkielisillä sunnon. Siirryn sen sijaan vähän tarkasta-
17897: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 287
17898:
17899:
17900: maan sitä, millä tavalla ed. von Born käsit- talauseeseen. Arvoisat eduskunnan jäsenet
17901: tää tämän suomalaisuuskysymyksen. Otan ovat tästäkin yhdestä lukemastani kappa-
17902: silloin vaivakseni luJkea arvoisille suuren va- leesta huomanneet sen, että tämä nn luet-
17903: liokunnan jäsenille yhden kappaleen siitä tava kokonaan j·a otettava selvää, mitä vas-
17904: ed. von Bornin vasta1auseesta, jonka hän tapuolella asiasta sanotaan. Erikoisesti pyy-
17905: on liittänyt perustuslakivaliokunnan mie- täisin: vielä, että suuren valiokunnan jäse-
17906: tintöön, joka mietintö on annettu hallitu'k- net perehtyisivät siihen lausuntoon, jonka
17907: sen esityksen n :o 99 johdosta ja joka käsit- ed. von Born ant,oi lähetekeskustelussa sil-
17908: telee tätä samaa yliopistokysymystä, mutta loin kun asia lähetettiin perustuslakivalio-
17909: j'Oka lakiesitys nyt olisi ollut tuleva käsitel- kuntaan ja minkä hän antoi nyt, kun asia
17910: täväJksi vasta helmikuussa aikavilla valtio- lähetetään suureen valiokuntaan. Tällainen
17911: päivillä. Ed. von Born lausuu näin: ,Nyt molemmin puolin asiaan tutustuminen on
17912: kysymyksessä olevassa esityksessä''- käytän välttämätöntä. Sekä suoma'laisten että ruot-
17913: suomenkieltä, koska tämä on selvästi suo- sa<laisten puheisiin tutustuminen on välttä-
17914: mennettu täJhän - ,hallitus on ryhtynyt mätöntä siitä syystä, että asia tulisi rat-
17915: kannattamaan sitä suomalaisen kansalliskiih- kaistuksi rauhallisesti, kiihkottomasti, niin-
17916: kon piiriin kuuluvaa suuntaa, joka näkee kuin näin suuri kysymys on ratkaistava.
17917: suomalaisuuden edistyksen ja etujen sekti Pyydän vielä saada tarkastaa tätä asiaa
17918: suomalaisen kehittymisen valtionyliopistossa sen lain valossa, joka lakiesitys meililä nyt
17919: vaativan ruotsinkielisen 'Opetuks·en supista- on käsittelyn pohjana. Tätä lakia on selos-
17920: mista ja samana ruotsinkielellä harjoitetun tettu täällä monelta taholta ja erikoisesti
17921: tieteelli'len työskentelyn ehkäisemistä kuin perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat tästä
17922: myöskin maan ruotsinkielisen väestön ja si- laista puhuneet. Minun ajatuksiani ovat ·lä-
17923: ten koko maankin sivistyselämän tukahdut- hinnä vastanneet ne lausunnot, jotka tääWi
17924: tamista." Lyhemmin lukien on tämä lause ed. Linkomies ja ed. Lahdensuo ovat anta-
17925: sellainen, että hallitus on ryhtynyt koko neet. Kun en tahdo toistaa sitä, mitä he
17926: maan sivistyselämää tukahduttamaan an- ovat puhuneet, otan vain muutaman lain-
17927: taessaan sen yliopistolakiesityksen, jota paikan huomauttaakseni suuren valiokun-
17928: viime vaHiopäivillä käsittelimme. Tällainen nan jäsenille, mihinkä minun mielestäni
17929: asioiden tulkinta kieltämättä vie meidät olisi vielä erikoisesti koetetta~a syventyä.
17930: niin kauas eri linj·oille, että me emme voi Jos otamme tämän lain, ,Helsingin yli-
17931: enää puhua siitä, että tässä on 'Ollut kielen- opiston järjestysmuodon perusteista anne-
17932: käyttö 'kohtuullista. Kun ed. von Born tun 1ain täytäntöönpanosta ", siis toinen
17933: usein käyttää erinomaisen kaunista lausun- laki, ja luemme siitä 3 § :n - se on niin
17934: tatapaa täällä eduskunnassa puhuessaan pitkä pykälä, että minä en lue sitä koko-
17935: kieliasiasta, ja kun hän sanoo, että me suo- naan, mutta tämän kohdan vain, jonka pi-
17936: ma·laiset sorramme ruotsalaisia emmekä dän tässä nyt välttämättömän tarpeellisena.
17937: suostu heidän kohtuullisiin pyyntöihilJJSä, Se kuuluu näin: ,Ne varsina,iset ja ylimää-
17938: niin täytyy minun tämän yhden lauseen räiset professorit, joiden tehtävänä on 2 § :n
17939: valossa sanoa, että paljon sanotaan siltä 1 momentissa mainitun ruotsiakielisen ope-
17940: puoleltakin huonoa niistä pyrkimyksistä, tuksen antaminen, kokoontuvat yhteisiin ko-
17941: mitä me koetamme ajaa. Meillä on vilpi- kouksiin, joissa puhetta j.ohtaa heidän kes-
17942: tön halu saada suomalaistuttaa tämä maa , kuudestaan tähän toimeen kolmeksi vuo-
17943: kaikessa rauhassa ja minä uskon, että halli- deksi valitsemansa ,professori, tai hänen es-
17944: 1
17945:
17946:
17947:
17948:
17949: tus ei ole antanut uutta yliopistolakiesi- tyessään yhtä pitkäksi ajaksi valittu vara-
17950: tystä siinä mielessä, että se olisi ryhtynyt mies. Tämän k:okou'ksen tehtävänä on, poi-
17951: maan ruotsinkielisen väestön ja koko maan keten siitä, mitä Helsingin yliopiston jär-
17952: sivistyselämää tukahduttama:an. Kyllä siinä jestysmuodon perusteista annetun lain 9,
17953: on ollut pakottavarumat syyt ja kyllä siinä 10, 14, 16, 18 ja 25 § :ssä on säädetty, käsi-
17954: on ollut kohtuusnäkökohdat, monetkin koh- tellä seuraavat mainitun lain mukaan kon-
17955: tuusnäkökohdat, jotka ovat huomioon ote- sistorin taikka tiedekunnan tehtäviin muu-
17956: tut, ennenkuin hallitus on tiimän esityk- ten kuuluvat asiat: 1) Tehdä virkaehdotuk-
17957: sensä antanut. set 2 § :n 1 momentissa mainittujen pro-
17958: En kat<Jo olevan syytä tämän laajemmin fessorinvirkojen täyttämiseksi.'' Siis nämä
17959: kajota tä!hän ed. von Bornin liittämään vas- ruotsalaiset professorit, jotka kuuluvat Ui-
17960: 288 ToTstaina 24 tammikm1ta :1935.
17961:
17962: hän ruotsalaiseen aitaukseen, mikä nyt tah- hakijansa '1 (Ed. Kukkonen: Ei se sitä pysty
17963: dotaan muodostaa yliopistoon erilliseksi ai- sanomaan !) . Olemme samaa mieltä: Ei
17964: taukseksi, nämä ruotsalaiset professorit ko- pysty sanomaan sitä. Se on mahdottomuus.
17965: koontuvat ja. tekevät virkaehdotukset niistä Olisi liikaa vaatia lääketieteen professoreil-
17966: pro:Eessol'eista, jotka tu[evat valituiksi tähän ta1man sitä, että he voisivat syventyä maa-
17967: samaan porukkaan. Jos nyt on kysymys talousoppialaan siten että erhtisivät omien
17968: maatalousalasta ja sattuu ·olemaan valitta- tieteellisten tutkimustensa yhteydessä ottaa
17969: vana esim. professori kotieläinhoidon ope- selkoa, mikä on pätevää maata~ousalaHa ja
17970: tusta varten, niin tämän professorin valit- mikä ei. Minun mielestäni tämä pykälä on,
17971: sevat silloin sellaiset miehet kuin kielimie- lievää sanontaa käyttäen, narripeliä. Ei
17972: het, lwkitieteen professorit ja läälketieteen tällä tavalla järjestetyllä pykälällä saavu-
17973: professorit. Nämä miehet ovat päteviä - teta sitä, mitä halutaa1n, ei saarvuteta sitä,
17974: ~nuka - valitsemaan maatalousoppialan että ylioJ?istossa kaikki professorit olisivat
17975: luennoitsijan. Onko oikein, että kielimiehet mahdollisimman päteviä. Kun vielä lisään
17976: menevät määräämään sen, kuka tulee koti- tähän sen, että maatallous- ja metsätieteen-
17977: eläinhoito-opin professoriksi '1 Kielimiehet professoreilla, jotka luennoiva,t suomeksi ja
17978: voivat kyllä lausua sen, kuinka kaunista ovat suommlaisella. linjalla, ei 10le mitään
17979: hyvää ruotsinkieltä tämä professorinvir- sa:nomista siihen, kuka valitaan: tätä nyt
17980: kaan hakija käyttää. He voivat lausua mie- kyseessäolevaa professOTinvirkaa hoitam8ian,
17981: lipiteensä siitäkin, minkälainen on tällä pro- niin asia muuttuu vieläkin nurinkurisem-
17982: fessoriksi tulevalla tuo n. s. ulosanti (Ed. ma'ksi. Heille tulee työtoveri, työtoveri,
17983: Kukkonen: Se on tärkeä!). Se on tärkeä, ;jonka, ovat vallinneet henkilöt, joilla ei ole
17984: mutta me huomaamme, että useasti pro1'es- tällä alalla pätevyyttä ja jotlm varmasti
17985: sore~llakin on epäselvä lausumistapa ja huo- kärsiväJt itse siitä, että heidän täytyy tällai-
17986: maamme, että monella professorilla on luen- nen vaali suorittaa - onko lainsäätäjän vel-
17987: noidessaan vähän liian kiire, jolloi.nlm on vollisuus pakotta'a nämä arvossll!pidetyt pro-
17988: vaikea oppilaiden seura1ta opetusta (Ed. fessorit siihen, että heidän on toimitettava
17989: Kukkonen: Ei hätiköiminen ole hyvwksi !) . tuollaisia vaaleja, joidenka vaaEen toimit-
17990: Ei varmasti, ed. Kukkonen, hätiköiminen ei taminen tuottaa varmasti tunnollisille suu-
17991: ole hyväksi. lVIutta tämän puolen asiasta ria sielullisia tuskia ~ r. ainsäätäjän on mie-
17992: vo~vat jossain määrin arvostella. juuri nämä lestäni pidettävä huoli siitä, että tälla~nen
17993: kielimiehet. Kun sitten tulee kysymykseen pykälä ei tule ilakiin sisällytetyksi. Minulla
17994: mitä ~akimierhet voivat sanoa sen professo- on se käsitys, että ammattipätevyys arvos-
17995: rin pätevyydestä, joka tulee kotieläin!hoito- tellaan yliopistossakin niiden teosten ja jul-
17996: oppia luennoimaan, niin minusta tuntuu kaisujen sekä sen toiminnan perusteella,
17997: siltä, että nyt ei, kaikella kunnialla maini- mitä tähän professorinvirkaan hakija aikai-
17998: ten, juristitkaan enää ole omana alallaan. semmin on julkaissut ja mitä hä:n on teh-
17999: He ovat jo verrattain vieraalla .allalla sil- nyt. Ja. tämän arvostelun suorittavat am-
18000: loin, kun he määräävät hakijoista, kuka maMitovcrit. Sen suorittavat pätevät am-
18001: heistä on pätevin luennoimaan yli:opistossa mattitoyerit, ilman että tässä saa kieli vai-
18002: lehmistii, hevosista, sioista, ka.noista j. n. e. lmttaa sitä taikka tätä. Meidän on vihdoin-
18003: Kaikessa tapauksessa heidän on tämän laki- kin päästävä tässä maassa irti kiusallisesta
18004: pykälän mukaan sanottava painava sanansa kieliriida.sta, jonka kieliriidan perusteella
18005: ja valittava mies, jos laki hyväksytään näin niin mo11ta epäpätevää nimitystä on tapruh-
18006: kuin se tässä on. tunut (Ed. Kukkonen: Varsinkin enncn-
18007: Sama on kohtalo lääketieteenkin pro- vanhaa:n!).. Ennenvanhaan tällaiset epä-
18008: [essoreilla, jotka tähän ruotsalaiseen aitauk- pätevät nimitykset kuuluivat j!Okapäiväi-
18009: seen ovat tulleet. Minä ymmärrän, että syyteen, nyt ne ovat onneksi harventuneet
18010: lääketieteenprofessori voi sentään jossakin siitä syystä, että meillä on niin paljon suo-
18011: määrin arvostella asiaa. Hän ymmärtää ai- malaisia, oppineita, jotka amma:ttipätevyy-
18012: nakin arvostella tämän prufessorin ekste- de.ssä ovat ylivetoja ja näin ollen vaärin-
18013: riööriä, ulkomuotoa. Mutta ymmärtääkö hän käytöksiä ei enää ta.pahdu niin usein kuin
18014: arvostella sen, minkä verran tämä profes- ennen.
18015: sori hallitsee omaa alaansa, ja minkä verran Edustajat varmasti jo tästä lyhyestä.
18016: pätevämpi hän on kuin tuo hänen kanssa- huomautuksesta panevat nwrkille sen, että
18017: Helsingin yliopiston_ järie.s~;ys_l1l~odon__ perusteita koskevan -~~_!:l__"lllU~lttamiJ1~U. 289
18018:
18019: tällainen oman karsinan rakentaminen yli tulla, milloin miltäkin kohdalta. Tämä
18020: ruotsalaisille tänne yliopistoon, on onne- on separatismia, sellaista separatismia, jota
18021: tonta. Tällainen pykälä tästä 'laista olisi ei pitäisi nykyisen lainsäätäjän saUia.
18022: siis lainsäätäjän poistettava. Minä olen Kun olen perustuslakivaliokunnassa vä-
18023: vakuutettu siitä, että on paljon semmoisia hän saanut yliopistomiesten kautta pe-
18024: aitimuksia professoreita, jotka eivät voi rehtyä tähän lakiin, niin täytyy minun
18025: pysyä tämän aitauksen sisällä, mikä tällä sanoa sekin totuus, että yliopiston konsistori
18026: tavalla on rakennettu, ja ne aitimukset, ne onkin ollut tämän pykälän lakiin sisällyttä-
18027: voivat saada sekaannusta ai'Jl:aan. mistä vastaan. Ja jos näin on, että yliopis-
18028: Tämän saman pykälän viimeinen mo- ton konsistori on valmis hylkäämään pykä-
18029: mentti on seuraavansisältöinen: , Tämän län, niin tuntuupa siltä, että on uskallet-
18030: pykälän 1 momentissa mainitut professorit tua meidän maallikoiden mennä tällainen
18031: eivät konsistorissa taikka tiedekunnassa ota pykälä lakiin sisällyttämään. Minä· en ai-
18032: osaa 2 momentin 1-8 kohdassa mainittua nakaan ota vastuulleni sitä. En pidä itseäni
18033: laatua Dievien suomenkielistä opetusta sellaisena pätevänä henkilönä, että voisin
18034: taikka sitä varten olevia virkoja tai suo- tällaisen pykälän oman viisauteni perus-
18035: merrkielisiä oppilaita koskevien asioiden teella tänne lakiin panna. Minä luotan
18036: käsittelyyn, eivätkä myöskään tiedekun~ tässä konsistoriin ja luotan yliopistomiehiin
18037: nassa dekaanin ja varadekaanin vaaliin.'' ja ymmärrän, että tämä pykälä on pahasta.
18038: Tässä siis otetaan näiltä professoreilta, Riitaa tuo yliopistoon, riitaa tuo halli-
18039: jotka kuuluvat ruotsinkieliseen joukkuee- tukseen ja riitaa tuo myös eduskuntaan
18040: seen, oikeus saadå ottaa osaa tiedekunnan tämän toisen lain 2 § ja erikoisesti 2 §:n
18041: dekaanin ja varadekaanin vaaliin. Mi- viimeinen lause. 2 § 'kuuluu näin - tämä
18042: nusta tuntuu siltä, ja olen vwkuutettukin ei ole pitkä pykälä, tämän jaksaa •kuulla
18043: siitä, että tällaisen määräyksen sisällyttä- (Eduskunnasta: Koetetaan jaksaa!):
18044: minen näin kauaskantoiseen lakiin, on hy- ,Siinä järjestyksessä, joka mainitaan
18045: vin vaarallinen. Siitä tulee ainainen 1 §:ssä, määrätään, että 15 varsinaisen ja
18046: ·kiista. Aina tulevat meidän ruotsinkieliset yhden ylimääräisen kiinteän sekä viiden
18047: professorimme olemaan sotajalalla siitä, opetusalan ja kielen puolesta vaihtuvan
18048: miksi he eivät saa ottaa osaa niin tär- professorinviranhaltijan on huolehdittava
18049: Jrcään vaaliin kuin dekaanin ja varadekaa- yliopiston järjestysmuodon perusteita kos-
18050: nin vaali on. He eivät ilman syytä moiti kevan Jain 21 §:n 2 momentissa säädetyn
18051: tässä lainsäätäjää, silloin 'kuin heidät on ruotsin'kielisen opetuksen antamisesta yli-
18052: syrjäytetty tuosta, ja minusta lainsäätä- opistossa. Näiden professorien opetusalaksi
18053: jällä ei olisi syytji tällaista tehdä. Tästä on puheenalaisessa järjestyksessä määrät-
18054: tulee olemaan, niinkuin sanottu, ainaista tävä keskeinen taikka muuten tärkeä ope-
18055: riitaa. 1\'Iutta siitä tulee olemaan vielä ehkä tusaine. '' Ja sitten tämä viimeinen
18056: pahempaakin kuin riitaa. Siinä joutuu lause: ,Tulo- ja menoarvion puitteissa voi-
18057: yliopiston sisäisessä piirissä oLemaan jon- daan perustaa muitakin professorinvirkoja
18058: kinlaista intriigiä, keljuilua. Aina dekaa- tässä tarkoitettua opetusta varten.''
18059: nin ja varadekaanin vaalin edellä koete- Siis ruotsalaista opetusta varten. Tu'lo- ja
18060: taan syrjästäpäin vaikuttaa ~puoleen, jos menoarvion t>uitteissa eduskunnan olisi
18061: toiseenkin, mitenkä tuossa vaalissa olisi vuosittain päätettävä, onko lisättävä ruot-
18062: meneteltävä. sinkielistä opetusta yliopistoon. En usko,
18063: Koko tämä 3 §, josta olen nyt ottanut että meissä kansanedustajissa on yhtään
18064: ·vain ensimmäisen ja viimeisen kohdan niin hyväuskoista, jotka emme olisi val-
18065: ruotiakseni, on sellainen, että pidän sen miit sanomaan, että tällainen muoto tässä
18066: onnettomana tässä laissa (Ed. Kukkonen: pykälässä tuo todell&kin ainaisen riidan en-
18067: Erehdys tämä on!). Tämä tekee sen, että sin yliopistoon, sitten hallitukseen, silloin
18068: ruotsalaisille tulee yliopistossa aivan eri- kun hallituksessa tulo- ja menoarvio on laa-
18069: koinen linnoitus, johon Ennoitukseen suo- dittavana, ja sitten eduskuntaan, kun edus-
18070: malaisilla ei ole mitään sanomista ja jonka kunnassa tulo- ja menoarvio on käsiteltä-
18071: linnoituksen sisä1lä ruotsalaiset myöskään vänä. Se· on yhtä onneton ~pykälä kuin tuo-
18072: eivät tunne olevansa kotonaan, vaan t&h- kin äskeinen, josta mielipiteeni lausuin.
18073: tovat mielellään sen linnoituksen va'llien Me olemme perustuslakivaliokunnassa koet-
18074:
18075: 37
18076: 290 Torstaina 24 p. tammikuuta 1.935.
18077:
18078: taneet saada tämän pykälän viimeisen lau- edustaja Rydman perustuslakivaliokunnan
18079: seen poistetuksi, mutta o'lemme jääneet vä- mietintöön liittämässään vastalauseessa
18080: hemmistöön. JYlinä vakavasti evästäisin sorvasi tämän pykälän seuraavaan muo-
18081: suuren valiokunnan jäseniä, että he koot- toon: professorintoimet jaettaisiin siten,
18082: taisivat tehdä voitavansa, että tällaista että annettaisiin ne 12 varsinaisen, 1 yli-
18083: riitBJkapulaa ei heitettäisi lakiin, ja minä määräisen kiinteän sekä 4 opetusalan ja
18084: rohkenen tämän pyytää sitä suuremmalla kielen puolesta vaihtuvan professorinviran
18085: syyllä, kun täällä yliopiston vararehtori, haltijalle. Tässä siis professorien luku
18086: edustaja Linkomies, on valaisevassa lausun- ruotsalaisella linjalla olisi 17, niinkuin S\~
18087: nossa myöskin kiinnittänyt tähän asiaan tietääkseni tällä:haavaakin yliopistossa on.
18088: huomiota, ja suositte'len edustaja Linkomie- Jos minä erehdyn, niin sen erehdyksen saa-
18089: hen lausuntoa tässä suhteessa niille suuren vat toiset korjata, mutta minä olen tämän
18090: valiakunnan jäsenille, jotka kuuluvat nii- luvun saanut päähäni ja saanut sen myös-
18091: hin ryhmiin, jotka perustuslakivaliokun- kin kokolailla päteväitä taholta.
18092: nassa eivät voineet asettua sille kannalle, Olisi odottanut, että hallitus suomalais-
18093: ·että tämä lause tästä py'kälästä poistettai- taessaan yliopistoa olisi lähtenyt edes sille
18094: siin. Tämä ansaitsee hyvin vakavaa har- linjalle, mille perustuslakivaliokunnan pu-
18095: kintaa, ja mielestäni edustaja ei täytä heenjohtaja katsoi voivansa lähteä, silloin
18096: velvollisuuttaan, jos hän ei tällä kohdalla kun laki oli aikaisemmassa vaiheessa perus-
18097: hyvin vakaan harkinnan perusteella rat- tuslakivaliokunnassa käsiteltävänä. Näin ei
18098: kaise sitä, onko lakiin tuollainen pykälä ole käynyt. 17 professorin sijaan hallitus
18099: sallittava jäämään. esittää tälle ruotsalaiselle linjalle 21 pro-
18100: Kun minä sitten lähemmin tarkastelen fessoria ja tämän lisäksi tulo- ja meno-
18101: tämän toisen lain 2 §:ää., niin huomaan, arvion puitteissa kuka tietää kuinka monta
18102: että tässä on tapahtunut merkillinen ke- aina vuosittain (Eduskunnasta: I~ehmä
18103: hitys silloin, kun asia on ollut eri vaiheissa kauppojen avulla!). Tämä ei minun käsit-
18104: eduskunnalle esitettävissä. Kun hallitus taäkseni ole suomalaistamista. ,Ja kun
18105: antoi viime valtiopäiviilo yliopistohikiesi- edustaja Rydman, perustuslakivaliokunnan
18106: tyksen, niin hallitus tyytyi silloin 2 §:ssä arvoisa ja kunnioitettu puheenjohtaja, on
18107: nimeämään ruotsalaisille 21 professorin- siksi kiinteässä yhteistyössä hailituksen jä-
18108: paikkaa, niinkuin tässäkin nylk:yään esillä- senten kanssa, puoluetoveriensa kanssa,
18109: olevassa ~akiesityksessä. Aikaisemmassa olisi luullut, että hallituksen taholla, suo-
18110: esityksessään hallitus tahtoi tässä pykä- malaisen hallituksen taholla, olisi kiinni-
18111: lässä tarjota paikat 12 varsinaiselle, 1 yli- tetty huomiota tähän perustuslakivaliokun-
18112: määräiselle ja 8 opetusalan ja -kielen puo- nan puheenjohtajan mielipiteeseen ja olisi
18113: lesta vaihtuvalle professorinviran haltijalle. todellakin edes tämän verran suomalaistu-
18114: Nyt esillä olevassa laissa taas tarjotaan tettu yliopistoa.
18115: paikat siten, että ne joutuisivat 15 var- HaHituksen ·esitys vuoden 1934 valtio-
18116: sinaiselle, 1 ylimääräiselle ja 5 opetusalan päiville osoitti mielestäni, että hallitus vil-
18117: ja kielen puolesta vaihtuvan profess·orin- pittömästi pyrki suomalaistamaan yliopis-
18118: viran haltijalle (Eduskunnasta: Paran- ton, koskapa se tiedusteli silloin Åbo Aka-
18119: nus!). On sikäli parannus, edustaja Suur- ·demilta, Turun Akatemialta, ottaisiko Åbo
18120: konka, että nyt tässä tulee 15 varsinaista Akademi hualtaakseen siitä ruotsinkieli-
18121: silloin kuin aikaisemmassa oli 12 varsi- sestä opetuksesta, joka tähän saakka on an-
18122: naista, se on siis ruotsinkieliseen suuntaan, nettu Helsingin yliopistossa. Se on halli-
18123: aivan oikein huomautettu, parannus. tukselle erittäin suureksi ansioksi mainit-
18124: Mutta suomalaisten on vähän vaikea käsit- tava suomalaisten taholta. Siinä näkyi sel-
18125: tää, että parannus siihen suuntaan tehdään västi se, että hallituksella oli vi'lpitön halu
18126: silloin, kun tääHä hallituksen perusteluissa suomalaistaa yliopisto, mutta Åbo Akademi
18127: puhutaan yliopiston suomalaistamisesta. kieltäytyi valitettavasti (Eduskunnasta:
18128: Vielä ta1•kastaessani tämän pykälän eri Tyhmästi kyllä!) ottamasta vastaan sille
18129: vaiheita täytyy minun huomauttaa siitä, tarjottua tehtävää. Olemme yksimielisiä
18130: että kun .asia aikaisemmassa vaiheessa halli- siitä, että se oli harkitsematon teko, se oli
18131: tuksen esityksen pohjalla oli käsiteltävänä kohtalokas teko. Me olisimme suomalaisilla
18132: pernstushkivalio'kunnassa, mm silloin linjoilla viimeiseen asti toivoneet, että ruot-
18133: salaiset olisivat tässä otsikkoaikana tunte- puheenaolevasta asiasta asiakirjoissa ja nyt
18134: neet, mutta kun näin ei ole käynyt, niin täällä on käyty, teen sen huomion, että sitä
18135: se kieltämättä vai·keuttaa asian ratkaisua, arvosteltaessa suuresti liioitellaan. Suoma-
18136: ja erikoisesti se vaikeuttaa meidän suoma- laisen yliopiston vaatimusta arvostellaan
18137: laisten taholta tämän asian ratkaisua silloin, ankarasti. Minä puolestani pidän suoma-
18138: kun me näemme, että ruotsalaisella taholla laisen yliopiston vaatimusta ilahduttavana.
18139: ei ollut todellista thalua asiaa aikanaan Olen sitä mieltä, että sen merkitystä on ali-
18140: järjestää. arvioitu ja että se ansaitsee paljon suu-
18141: Mielestäni hallituksen ei olisi kummin- rempaa ymmärtämystä kuin mitä sille on
18142: kaan pitänyt lannistua siitä, jos Åbo Aka- tahdottu antaa. Pidän sitä valveutuneen
18143: demi antoikin tuollaisen vastauksen kuin ja hereillä olevan kansallisen itsetunnon
18144: se antoi. Sen olisi pitänyt voida antaa ilmauksena, jota on hoidettava. Me emme
18145: suomalaisempi lakiesitys, sen olisi pitänyt voi säilyä itsenäisenä kansana, jos suoma-
18146: voida antaa lakiesitys Helsingin suo m a- lainen kansanaines käy välinpitämättömäksi
18147: la i s B n yliopiston järjestysmuodon perus- ja jollei se vaali kansalaisarvoaan, kansal-
18148: teista. Ja me kansanedustajat, jotka lii- lista kulttuuriaan ja kansallista itsetun-
18149: kumme suomalaisilla linjoilla, me jäämme- toaan.''
18150: kin odottamaan sitä, että hallitus tällaisen
18151: esityksen voi antaa (Eduskunnasta: Ja tä- Ensimmäinen varapuhemies:
18152: män peruuttaa!). Monella taholla on väi- Kehoitan puhujaa puhumaan asiasta, eikä
18153: tetty, että esteenä tällaisen yliopistolain lukemaan pitkiä sitaatteja.
18154: antamiselle on hallitusmuodon 14 § ja' eri-
18155: koisesti tämän 14 § :n viimeinen momentti, P u h u j a: Tämä ei ole pitkä sitaatti,
18156: joka kuuluu näin: ,Suomen ja ruotsinkie- tämä on professori Vennolan lausunto tästä
18157: lisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia yliopistokysymyksestä ja sitaatti on hyvin
18158: tarpeita tulee valtion tyydyttää saman- lyhyt (Eduskunnasta: Puhuja on koko ajan
18159: 1 a i s t e n perusteiden mukaan.'' On paljon pysynyt asiassa!). ,Kun nuoriso esittää vaa-
18160: ehdotettu, että tämä pykälä muutettaisiin, timuksen suomenkielisestä yliopistosta, niin
18161: mutta tuollaisen pykälän muuttaminen vaa- se vaalii sillä kansallista olemustaan, joka
18162: tii hyvin perusteellista harkintaa, ja monet on hyödyksi koko kansakunnalle, myöskin
18163: lakitieteen professorit ja oppineet ovat aset- ruotsinkielisille, jotka ovat tästä kansakun-
18164: tuneet sille kannalle, että tätä pykälää on nasta osa.
18165: vaikea muuttaa. Mutta toiset professorit Kun täällä Dn lausuttu, että suomenkieli-
18166: ovat asettuneet sille kannalle, että tätä sen yliopiston perustamisella tapahtuu halli-
18167: pykälää ei tarvitsekaan muuttaa ja sitten- tusmuodon 14 § :ssä ruotsinkielisille annettu-
18168: kin voidaan antaa laki suomalaisen yliopis- jen oikeuksien loukkaus, niin tahtoisin sanoa,
18169: ton järjestysmuodon perusteista. Maallik- että se ei käsitykseni mukaan pidä paik-
18170: kona minä en voi mennä omaa mielipidet- kaansa.'' Näin tiukasti sanoo professori
18171: täni asiassa lausumaan, mutta minä pyydän Vennola siitä pykälästä, jonka ~äskettäin
18172: saada turvata tässä paljon kokeneempiin tästä kirjasta luin ja joka on aivan kiin-
18173: voimiin. Minä pyytäisin saada lukea sen teässä yhteydessä nyt käsiteltävänä olevan
18174: lausunnon, minkä p11ofessori Vennola asian kanssa. Ja professori Vennola jat-
18175: asiasta antaa, professori Vennola, jota on kaa: ,Jos Helsingin yliopisto muutetaan
18176: sentään pidettävä kaikissa piireissä erit- suomenkieliseksi, ei se sinänsä sisällä mi-
18177: täin pätevänä asiantuntijana sekä perustus- , tään perustuslain loukkausta. Seuraa vain
18178: lain tulkitsijana, että myöskin yliopisto- kysymys, millä tavalla ruotsinkielisten koh-
18179: lakiasian tuntijana. Professori Vennola tuulliset sivistysvaatimukset silloin tyydy-
18180: antoi tämän lausuntonsa yliopiston konsis- tetään. Siinä ehdotuksessa yliDpiston asia:ln
18181: torissa silloin, kun yliopiston konsistori järjestämiseksi, jonka konsistorin asettama
18182: joutui kantansa ottamaan yliopiston järjes- komitea on tehnyt, ehdotetaan, että Helsin-
18183: tysmuodon perusteista annetun lain valmis- gin yliopiston opetus ja hallintokieli on
18184: teluasteella ollessa. Ei ,tämän esityksen, oleva suomi. Mutta ruotsalaisille taataan
18185: joka meillä nyt on käsillä, mutta sitä edel- paitsi omakielinen koulusivistys, joka heille
18186: lisen esityksen yhteydessä professori Ven- tällä hetkellä on paljon edullisempi kuin
18187: nola lausui: ,Seuratessani keskustelua, mitä suDmenkielisillä, omakielinen alkuopetus yli-
18188: 292 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
18189:
18190: opistossa, oikeus omalla kielellään suorit- pykälän tässä muodossa lakiin ottaminen
18191: taa kirjoitusharjoituksensa ja kuuluste- ollut vastoin lakia tai onko se ollut vastoin
18192: lunsa ja tutkintonsa yliopistossa. Heillä on lain henkeä. Me olisimme tämän tahtoneet
18193: sen lisäksi omakielinen yliopistonsa Tu- perustuslakivaliokunnassa tutkia asiantun-
18194: russa. Minun täytyy sanoa, että en tunne tijain avulla, mutta siihenkään ei meille
18195: yhtään maata, jossa vähemmistölle olisi hei- sallittu tilaisuutta (Ed. Räisänen: Kuka
18196: dän sivistystarpeensa niin edullisesti ja va- teitä esti 7). Enemmistö esti, sosialidemo-
18197: paamielisesti järjestetty. Olen sitä mieltä, kraatit, ruotsalaiset ja edistysmieliset yh-
18198: että tätä järjestelyä olisi syytä koettaa, ja dessä sen estivät. Valitettavaa terroria se
18199: kannatan siis konsistorin asettaman komi- oli. Me olemme siitä vastalauseemme pan-
18200: tean ehdotusta. Jos se ei kävele, täytynee neet eduskunnan pöytäkirjoihin, emmekä
18201: ryhtyä sitten ruotsinkielisen kansanainek- siitä sen enempää puhu. Mutta toivoisin,
18202: sen kasvattamiseen sellaisessa typistetyssä että suuressa valiokunnassa oltaisiin tässä
18203: korkeakoulussa, jota se lukumääräänsä näh- kohdassa toki lojaalisempia, sallittaisiin
18204: den voi kohtuudella vMtia. Mutta mieles- asiaa tutkia silloin, kun asia on kieltämättä
18205: täni olisi syytä ruotsinkielistenkin kaksikin hyvin vakavan tutkimisen arvoinen. Minä
18206: kertaa harkita niitä seurauksia, mitä täl- odottaisin, että suuri valiokunta saa tämän
18207: laisesta erillisestä kasvatuksesta ennenkaik- asian käsittelyn siksi aikaa pysähtymään,
18208: kea heille itselleen tulisi olemaan.'' että saa tämän 23 § :n kohdalla yliopiston
18209: Tämä professori Vennolan lausunto pu- konsistorin lausunnon, ja sitten vasta kun
18210: huu selvästi sitä kieltä, että meillä suoma- yliopiston konsistorin lausunto on annettu,
18211: laisilla on täysi syy ajaa asiaa siten, että ottaisi suuri valiokunta asian käsitelläkseen,
18212: saisimme suomalaisen yliopiston. Näissä ja tällöin lienee, maallikon kannalta asiaa
18213: yliopiston konsistorille annetuissa lausun- selitellessäni, lain kirjain täytetty (Edus-
18214: noissa, joista minä esitin professori Ven- kunnasta: Kohtuullinen vaatimus!).
18215: nolan lausunnon on monen muun profes- Minä voisinkin tällä evästyksellä jättää
18216: sorin lausunnot, joita en aio tässä lukea, tämän asian enemmän käsittelyn, mutta
18217: mutta suosittelen erikoisesti suuren valio- kun täällä on sallittu useiden puhujien lau-
18218: kunnan jäsenille, että he tutustuisivat näi- sua asian yhteydessä mielensä siitä, mitenkä
18219: hin lausuntoihin (Eduskunnasta: Ja puhe- harkitsemattomiin tekoihin ylioppilasnuori-
18220: mies, hän voisi myöskin tutustua !) . somme on ryhtynyt nyt, kun tämän tärkeän
18221: Herra ensimmäinen varapuhemies on kai asian käsittely on ollut esillä, tahtoisin
18222: suuren valiokunnan. jäsen. - Tässä on asian tästä puolesta sen verran sanoa, että
18223: monta sellaista lausuntoa, jotka lausunnot meikäläistenkään taholla ei pidetä oikeana
18224: ansaitsevat todellakin tulla harkituiksi sil- sitä, että ylioppilasnuoriso puuttuu yli-
18225: loin kun tätä asiaa suuressa valiokunnassa opistolainsäädäntöön ottamaan osaa harkit-
18226: käsitellään. Me maallikot, me emme voi semattomilla ja asiaa pahentavilla teoilla
18227: tällaisia kysymyksiä ratkaista ilman asian- (Vasemmalta: Sepä se pilasikin asian!).
18228: tuntijaa. Me valitamme uudestaan ja 1\fe odotamme, että siltä taholta, josta sano-
18229: uudestaan kaikki perustuslakivaliokunnan taan, se pilasi asian, ymmärrettäisiin nuor-
18230: vähemmistön jäsenet sitä, että emme saa- ten harhaotteet, mutta toiselta puolen ym-
18231: neet tilaisuutta kutsua asiantuntijoita. Me märrettäisiin myös se, että tämä on nuori-
18232: olisimme halunneet tässäkin asiassa vielä solle niin kallis asia, että he näkevät tule-
18233: kerran kuulla, mitä pätevät lakimiehet vaisuuden sovinnollisen Suomen vakavasti
18234: asiasta sanovat, mutta se meiltä estettiin. vaativan sitä, että suomalainen yliopisto tä-
18235: Toivon, että enemmistö suuressa valiokun- hän maahan saadaan. Ja toivon siis, että
18236: nassa on lojaalisempi vähemmistöä kohtaan se olisi ollut suomalaisilla ylioppilailla
18237: ja sallii vähemmistön perinpohjaisesti tu- ainoa lehmä, joka täällä eduskunnan edessä
18238: tustua tähän tärkeään kysymykseen. Eri- poltettiin, ja uskon, että tämäntapaiset teot,
18239: koisesti minä pyytäisin, että suuri valio- jotka halventavat maamme eduskuntalai-
18240: kunta ottaisi vaivakseen kuulla asiantunti- tosta, eivät tule uusiutumaan, samaten kuin
18241: joita tämän lain, Helsingin yliopiston jlir- nekään vasikkalä:hetykset, mitä tänne edus-
18242: jestysmuodosta annetun lain 23 § :n koh- kuntaan on lähetetty. Sellaiset teot on aut-
18243: dalla, kuulla asiantuntijoilta, miten on tä- tamattomasti tuomittava, mitä vakavimmin
18244: män pykälän laillisuuden laita, onko tämän tuomittava harhaotteina. Lopuksi pyydän
18245: HeLsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 293
18246:
18247: vain puolestani vakuuttaa sen, että taistelu asiallinen, ei ole vielä milloinkaan saanut
18248: suomalaisesta yliopistosta ei tule kansan- myönteistä vastaanottoa tässä eduskunnassa,
18249: edustajienkaan taholta päättymään ennen- niin minä en sitä ehdotusta tee (Ed. Ales-
18250: kuin meillä on tässä maassa suomalainen, talo: Voihan sitä koettaa!). Toivon, että
18251: täysin suomalainen yliopisto. ehdotus tehtäisiin siltä taholta, jolla ym-
18252: märretään kail4:i tiet ja keinot ja millä
18253: Ed. K i v e n o j a: Tämä ensimmäinen tavalla se asia saadaan siihen päätökseen
18254: käsittely on kestänyt tavallista kauemmin, ja vakuutan, että minä ainakin äänestän
18255: mutta ei minun mielestäni kuitenkaan liian sen puolesta, että lakiehdotus lähetetään ta-
18256: kauan. Se asiallisuus ja arvokkuus, jolla kaisin perustuslakivaliokuntaan ja sille an-
18257: tätä keskustelua on kokonaisuudessaan hoi- netaan läksy takaisin. Si1lä kyllä se täy-
18258: dettu, on kuulijoille antanut semmoisen tyy sanoa, että perustuslakivaliokunta
18259: vaikutuksen, että tässä asiassa näyttää ole- on lukenut huonosti läksynsä (Eduskun-
18260: van tällä hetkellä äärettömän paljon sano- nasta: Tietysti kai jarrutusta!). Palaamme
18261: mista. Kun minä olen kuunnellut maalais- siihen asiaan vähän ajan perästä.
18262: liiton, IKL :n ja kokoomuksen puolelta an- Minä en tahdo ruveta lakiehdotuksen yk-
18263: nettuja lausuntoja, niin on ollut mielessäni, sityiskohtaiseen käsittelyyn, mutta tuon
18264: tottakai nämä nyt tulevat siellä suuressa esille, että hallitus kovasti tekee meidät
18265: valiokunnassa kuitenkin tarkkaan läpilue- vakaviksi, kun tiedämme ne asiat tämän
18266: tuiksi ja huomioon otetuiksi. En tiedä, mi- lakiehdotuksen valmistusvaiheissa, jotka
18267: ten on asianlaita. Millä tavalla suureen suurelle osalle eduskuntaa ovat olleet jär-
18268: valiokuntaan lähetetään lausunnot, painet- kyttävänä asiana. Minä ymmär1:än kyllä
18269: tuna kai ne eivät ehdi. Konekirjoitettuina kokeneena van!hanpuoleisena miehenä, että
18270: lienee ainakin siellä saatavina sellaiset lau- jos laittomuutta, syntiä ja pahetta ilmenee
18271: sunnot, joissa puhutaan tämän lakiehdotuk- kansan laajoissa riveissä, pohjakerroksissa
18272: sen valmistusvaiheista ja mitä hallitus on ja kodeissamme, se on arveluttava asia. Sillä
18273: laiminlyönyt valmistaessaan tätä ehdotusta. näistä meidän kodeistamme ja kansamme
18274: Tässä on sangen painava asia. Mainitut jokaisesta yksilöstähän muodostuu koko
18275: yksityiskohtaiset toimet la;kia vastaan niin- kansa ja jos joku sen jäsenistä on mätä,
18276: ikään. Samoin esim. ed. Ikosen antama niin se mädännys leviää koko kansakunnan
18277: lausunto ko'hdistuen hallitukseen, että hal- ruumiiseen. Mutta minä ymmärrän myöskin,
18278: iJ.itus näbdessänsä eduskunnan suuren vä- että silloin vasta asia on huonosti, jos ei
18279: hemmistön mielialan osoittaisi samanlaista niiltä, jo:i'lle paljon on annettu, kansalaiset
18280: joustavuutta kuin kuntien frangilaina- voi paljoa vaatia ja paljoa saada. Ja nii-
18281: asiassa ja nyt viimeksi siinä toisessa asiassa, den jouk!koon, jotka ovat saaneet paljon,
18282: joka näille ylimääräisille valtiopäiville on luen minä hallituksen jäsenet, johtajat, joi-
18283: ratkaistavaksi jätetty. Minäkin viimeiseen denka täytyy erittäin ta~kasti punnita, mi-
18284: saakka toivon, että hallitus, punniten kaikki tenkä oikeustajunta, lain kirjain ja lain
18285: asialliset nä:kökohdat rauhallisesti, ehkä an- henki määräävät heidän toimintaansa. Jos
18286: taa vielä tilaisuuden meillekin asiaa rauhal- siinä rupeaa tulemaan jotakin, joka panee
18287: lisesti jatkaa. Joko ilmoittaisi hallitus levottomaksi, niin silloin asiat vasta ovat
18288: eduskunnalle, että ei pidä sitä minään mi- huonosti. Roomalainen runoilija Ovidius
18289: nisterikysymyksenä, vaikka eduskunta tä- kertoessaan eri aika:kausista, päätyy vii-
18290: män lakiehdotuksen hylkäisikin, taikka hal- mein rautaiseen aikakauteen ja kertoo sit-
18291: litus ottaisi tämän lakiehdotuksen takaisin ten siitä: Victa jacet pietas et virgo coede
18292: ja antaisi sopivassa tilaisuudessa eduSikun- madentes ultima caelestum terras reliquit
18293: nalle uuden paremmin tarkoitustaan vastaa- Astraea (Ed. Virkkunen: Kuiruk:as se nyt
18294: van lakiehdotuksen. oli !) . Minä käännän sen suomeksi. H urs-
18295: Minä olisin puolestani tässä käsittelyssä kaus, oikeudentunne, vanhempien kun-
18296: valmis, jos sillä mitään seurauksia olisi, eh- nioitus, esivallan kunnioitus on maahan
18297: dottamaan, että tämä lakiehdotus lälhetettäi- lyöty ja viimeisenä taivaallisista olennoista
18298: siin takaisin perustuslakivaliokuntaan. Mut- neito Astrea jätti veren tahraamat maat.
18299: ta kun minä tiedän, että minä tuskin siinä Joka on näitä runoja lukenut, tietää min-
18300: saan kannatusta ja minun ehdotukseni sel- kälainen tilanne silloin oli. Siellä sanotaan,
18301: laisenansakin jo, vaikka se olisi kuinka että ei puoliso ollut puolisoita turvassa, ei
18302: 294 Tor,staina 24 'P· tammikuuta 19<35.
18303:
18304: kestiystävä kestiystävältä. Ja tämän rautai- on hallitus tehnyt kuulematta yliopiston
18305: sen aikakauden kuvaukseen on Ovidius myös konsistorin mielipidettä. Kumminkin sano-
18306: ottanut hovielämä,stä erään piirteen ja sa- taan hallitusmuodon 77 § :ssä, että yliopis-
18307: noo: Lurida terribiles miscent aconita no- toa koskevista laeista ja asetuksista tulee
18308: vercae, suomeksi: Kuolettavia myrkkyjä se- konsistorin saada antaa lausuntonsa. Vielä
18309: koittavat peloittavat anopit. Tämä oli ho- selvempi säännös asiasta on voimassa olevan
18310: vielämästä. yliopistolain 4 § :ssä, jossa säädetään: hal-
18311: litus älköön yliopistoa koskevaa asiaa rat-
18312: Puhemies (kocputtaa): Minä kehoitan kaisko, ennenkuin konsistorilla on tilaisuus
18313: puhujaa palaamaan asiaan. siitä lausua mielensä. 'l'ämä säännös vel-
18314: voittaa hallituksen aina, ennenkuin se te-
18315: Puhu j a: . . . . Tämän tähden hän jou- kee yliopistoa koskevissa asioissa päätöksen,
18316: tui pois koko valta:kunnasta. Jos nyt on tiedustelemaan siitä konsistorin mielipi-
18317: näin, että hallituksen tekemisistä voidaan dettä. Sellainen selitys, ettei hallitus muka
18318: epäillä, että niissä on lainhengen vastaista, ole vielä asiaa ratkaissut päättäessään an-
18319: niin kyllä ajattelevan kansan ja eduskun- taa esityksen eduskunnalle, on kestämätön.
18320: nan edesvastuuntuntoisen jäsenen mieli on Sillä antaessaan esityksen on hallitus jo
18321: ;järkytetty. Kun kysymys Helsingin yliopis- sitonut kätensä eikä konsistorin lausunnolla
18322: ton järjestysmuodon perusteista on jou- siinä tapauksessa, että eduskunta esityksen
18323: tunut ratkaisevaan vaiheeseen erittäin poik- hyväksyy, ole enää minkäänlaista merki-
18324: keuksellisissa olosuhteissa, niin ymmärtää tystä. Kun lainsäätäjän tarkoitus ei ole
18325: kyllä miten huolestuttavaa on, jos jotain saattanut olla, että konsistorin lausunnoita
18326: puutteellista on valmistuksessa. Nyt on hal- millään tavalla voitaisiin riistää asiallinen
18327: litus kutsunut eduskunnan ylimääräisille vaikutus, on hallituksen menettely, kun se
18328: valtiopäiville, joiden tulee kahdessa viikossa on jättänyt kuulematta konsistorin mieli-
18329: käsitellä tämä erittäin laajakantoinen asia. pidettä, katsottava selvästi lainvastaiseksi.
18330: Tällaiseen toimenpiteeseen hallitus on ryh- Jos ei tämä lakiehdotus joko lähetettynä
18331: tynyt siitä huolimatta, että eduskunnassa perustuslakivaliokuntaan ensin tai lähctet-
18332: paraikaa oli käsiteltävänä ede!Hsille varsi- tynä suureen valiokuntaan, jos se ei palaa
18333: naisille valtiopäiville jätetty esitys, joka asiallisesti korjattuna, niin että todellakin
18334: suurin piirtein katsoen oli samanlainen tulevat lain vaatimukset valmistusasteella
18335: kuin nyt ylimääräisille valtiopäiville an- huomioon otetuiksi ja suomalaisuuspyrki-
18336: nettu esitys. Minunkin mielestäni saattaa my;kset täydellisen suomalaisen yliopiston
18337: pätevillä syillä ja perusteilla asettaa kysy- aikaansaamiseksi pääkaupunkiimme tulee
18338: myksen alaiseksi, onko ollut perustuslakien saavutetuksi, niin minä olen valmis äänes-
18339: mukaista kutsua ylimääräiset valtiopäivät tämään lain, tämän hallituksen lakiehdo-
18340: ratkaisemaan asiaa, jota varsinaisilla valtio- tuksen, niinkuin IV vastalauseessa siitä
18341: päivillä vastikään on käsitelty hallituksen sanotaan, hylättäväksi ja myöskin myötä-
18342: esityksen perusteella ja jonka käsittelyä ei vaikuttamaan että eduskunta päättäisi toi-
18343: ole niillä vielä loppuun suoritettu. Hallitus vomuksen, että hallitus viipymättä antaisi
18344: näyttää ryhtyneen tällaiseen toimenpitee- asiasta uuden esity;ksen, joka rakentuu sille
18345: seen yksinomaan siitä syystä, ettei asiaa voi- pohjalle, että Helsingin yliopisto muutetaan
18346: taisi äänestää yli vaalien. Tällainen menet- täysin suomenkieliseksi.
18347: tely on minunkin mielestäni leimattava Kun tämän ensimmäisen käsittelyn ke&
18348: joka tap·auksessa valtiopäiväjärjestyksen kustelun aikana ruotsala<isen eduskuntaryh-
18349: hengen yastaiseksi (Ed. Lahdensuo: Niin män puheenjohtaja on 'katsonut asialliseksi
18350: on!). Ja toisessakin suhteessa on mielestäni nuhdella - jopa ankarasti nuhdella - ja
18351: hallituksen menettely leimattava lainvastai- tuomiolla, tuomita tässä asiassa. vähemmi&
18352: seksi. Hallitus on näet ottanut esitykseen töä, maalaisUittoa, kokoamusta ja IKL:ää,
18353: ehdotuksen muutokseksi myös siihen yli- niin minun tuntoni vaatii ja olen pyytävä
18354: opistolain pykälään, joka koskee ylioppilas- siihen eduskunnan puhemiehen suostumusta,
18355: kuntaa ja osakuntia. Hallitus on muutta- että minä tähän moitteeseen saisin vastata.
18356: nut puheena olevan pykälän niin perus- Tämä moite mitä suurimmassa. määrin
18357: teellisesti, että osakuntalaitos sen johdosta hwmmästytti minua (Ruotsalaisesta ryh-
18358: muodostuisi aiyan uudelle pohjalle. Tämän mästä: Siis metsästyslupa nyt!), sillä mi-
18359: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 295
18360: -- - - -~ - - - - - - - --- -~-- ~-- ~--
18361:
18362:
18363:
18364:
18365: nun mielestäni tämä ensimmäinen käsittely ollut omiansa järkyttämään kansan luotta-
18366: on ollut kaikin puolin asiallista, rauhallista musta valtiopäiviänsä kohtaan. Ja sitten
18367: ja arvokasta, aivan niinkuin olisin viettänyt meilläkin sanotaan, että meidänkin valtio-
18368: parhaat hetket eduskunta.-ajaltani tähän ·päivillämme ja meidän demokratiallamme
18369: asti- voi olla viimeisetkin- nyt näinä päi- on kyllä paljon vihoLlisia meidän maa&
18370: vinä. Ja sitten annetaan täällä muistutuk- samme ja sen tähden ei olisi odottanut
18371: sia ja sanotaan, että suomalaisen yliopiston maalaisliittoa mukaan tahallaan lisäämään
18372: asianharrastaja,t ovat vihan ja kiukun val- demokratian ri,veihin vihollisia, vaan olisi
18373: lassa ruotsiapuhuvia ja ruotsinmielisiä vas- pitänyt löytää joku paremmin vaikuttava
18374: taan ja sen tähden ovat tällaisiin pitkiin keino kuin tämä jarrutus. lVIutta sitten
18375: puheisiin joutuneet ja vielä sitä, ties kuinka vielä uhataan, että maalaisliitto saa tästä
18376: kauan, pitkittävät. Sanottiin, että se on jarrutlllksestansa, kansan edessä vastata.
18377: obstruktiota, että se on jarrutusta. lVIinä Niin. Nyt me olemme saaneet jarrutuk-
18378: puolestani tämän opetusnuhteen ja saarnan, sesta niin arvovaltaiselta taJholta kuin val-
18379: niin ;paljon kuin maallikkosaamoista tie- tiopäi,vämies von Bornin ehkä ryhmänsä
18380: tysti pidänkin, heitän pois, mikäli se koskee nimessä valtuutta:mana ja kukaties puhe-
18381: meidän ryhmäämme, meitä pappeja IKL:ssä miehen arvovallalla annetun parannussaar-
18382: €rittäinkin. Toiset saava,t sitten puo1estansa nan. Kuitenkaan tämä parannussaarna ei
18383: tehdä saman. Jos ottavat vastaan tämän millään tavalla ole paikallaan (Vasemmalta:
18384: paril.llnl:L'Ssaarnan niin ottalwot, minä aina- Kovemmin!) - jaa, jos täällä on joitakin
18385: kin kylmästi torjuu s1en pois luotani. heikkokuu1oisia, niin sopii käyttää vähän
18386: Niin, mitä se jarrutus on? Siitä jarru- kovempaakin ääntä - kuitenkin tämä me-
18387: tuksesta!han on ollut äskettäin kirjoituskin nettely on meidän parlamentissamme jo
18388: Turun Sanomissa, jossa myöskin on kau- minun mielestäni tradition kautta hyväk-
18389: niisti kansalle selvitetty, että tääUä on jar- sytty. Pa.rlamenttikäsittelyn kautta jarru~
18390: rutus täydessä käynnissä - joka väite tuskin, jos sitäkin olisi - jonka minä täy-
18391: myöskin on torjuttava- ja siellä sanotaan, dellisesti kiistän, sillä sitä ei ole tässä- joka
18392: €ttä jarrutus on parlamentta,a.rista toimin- on sen sanonut, niin vastatkoon se sanois-
18393: taa, joka erittäinkin on olLut käytännössä tansa, minä en aina:kaan missään jarrumie-
18394: Unkarin ja Itävallan parLamentissa, mutta hen toimessa esiinny (Vasemmalta : Eikä
18395: joka vain aniharvoin on tullut käytäntöön vastaa sanoistaan!) on hyväksytty vähem-
18396: Englannin a1ruhuoneessa, joka on ikaik'lden mistön ta,istelukeinoksi enemmistöä vas-
18397: parlamenttien äiti. Tällä jarrutuksella tar- taan. - Niin, jarrutusta tässä ei ole. Se
18398: koitetaan vähemmistön yritystä estää taikka o.n tradition kautta meidän parlamentis-
18399: pitkittää yhden tai toisen päätöksen synty- samme näytetty jo, mikä täällä on jarru-
18400: mistä parlamentissa. Tämä jarrutus on niin tuksena sopinut. Minä olisin toivonut, että
18401: ollen vähemmistön taistelukeino enemmis- ed. von Born olisi täällä myöskin kuule-
18402: töä vastaan. Kun demokra,tian periaate on, massa sitä, että hän ymmärtäisi minun
18403: että päätökset tehdään ääntenenemmistön kantani. Nuorena edustajana olen nimit-
18404: kautta, niin jarrutus on semmoinen keino, tä.in jo tutustunut pöytäkirjojen kautta
18405: jolla vähemmistö koettaa estää enemmistöä v. 19·20 17-18-19 päivinä joulukuuta
18406: käyttämästä määräysratkaisuvaltaansa, joka 19:20 ta1pahtuneeseen jarrutukseen. Se oli
18407: sille kuuluu demokraattis·essa valtiossa, ja jarrutus, koska valtiopäiväpöytäkirjoissa
18408: demokratiaa vastaa.n ta.istelevana taistelu- täällä luetteloissa, o1kein sisällysluettelossa
18409: keinona. onkin tätä jarrutusta pidetty pa- sanotaan ,Jarrutus". Ja se oli jarrutus sen
18410: haan huutoon ja maineeseen joutuneena. kautta ....
18411: Ja jarrutusta vastaan on enemmistö Ensimmäinen varapuhemies
18412: tullut pakotetuksi keksimään myöskin jar- (koputta.a): Palataan taaskin asiaan.
18413: rntuskeinon. Niin esim. Englannin parla-
18414: mentissa enemmistö päättää, milloin keskus- Puhuja: Jaa, ei kai se muu auta kuin
18415: telut joss.rukin asiassa on päätettävä. Täl- ilmoittaa vaa.n, että kun minä olen näihin
18416: laisiin vähemmistön lausunto-oikeutta, pu- pöytäkirjoihin to.tustunut, niin minä olen
18417: hevaltruvapautta rajoittaviin toimenpiteisiin saanut selville, että siellä on jarrutettu ja
18418: on eri parlamenteissa jouduttu palwn alla jarruttajat ovat itse myöntäneet, että he
18419: .sen syyn tähden, että tuo jarrutus on aina ovat jarruttaneet.
18420: 296 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
18421: --------·
18422:
18423: Ensimmäinen varapuhemies Kansalaiset etsivät sitä edustajaryhmää,
18424: (koputtaa): Minä uudistan kehoitukseni. joka rehellisesti ja suoraan ajaisi aitosuo-
18425: Puhuja on hyvä ja noudattaa sitä. malaista ohjelmaa, suomalaisuuden asiaa.
18426: On järkyttävää, säälittävää nähdä hen-
18427: Puhuja: Jaa, ei mitään moitteita ole kilöitä vuosien kuluessa, jotka ovat otta-
18428: siitä jarrutuksesta eduskunnassa kukaan neet osaa eduskuntatyöhönkin, mutta ovat
18429: antanut, e~ yksikään .puolue, ei puolueen- pettyneet ryhmiensä suomalaisuuden asian
18430: johtajat eikä yksikään edustaja. Jos siis ajamisessa. 'l'iedän erään edustajan, joka
18431: tälle tielle joku maalaisedustaja - joku oli kokoomuspuolueessa lähinnä edellisenä
18432: lukenut, tai vähemmin lukenut - läilitee, vaalikautena, erosi vaalikauden jälkeen
18433: niin hän tutkittuansa pöytäkirjoja pitäisi, suomalaisuusasian takia kokoomuspuo-
18434: että se on oikea tie. Minä vaan 'kehoi,tan lueesta (Vasemmalta: Mihinkä ryhmään
18435: edustajia lukemaan nämä pöytäkirjan sivut. se edustaja nyt kuuluu?). Se ei kuulu
18436: Niitä on 3,SO palstaa. Ja silloin tapahtui tähän. Sitten hän oli maalaisliiton ehdok-
18437: myöskin, että tuotiin kahvia tänne puhuja- kaana valtiopäivillä ja ajoi suomalaisuu-
18438: pöydälle. den asiaa ja uhrasi omaisuuttansa run-
18439: sain määrin puolueen hyväksi. Kun vaalit
18440: Ensimmäinen varapuhemies olivat tapahtuneet, niin hän erosi maalais-
18441: (koputtaa): Ellei puhuja nouda1ta minun liitosta. JYiinä kerron maalaisliittolaisille,
18442: kehoitustani, niin minä riistän häneltä pu- kun he kysyvät, mistä syystä. Se on sen-
18443: heenvuoron (Keskustasta: Yliopistoasiaa tähden, että maalaisliitolla on tosiaan ollut
18444: hän ajaa!). huono herra-onni. Sitten :hän •välillä oli
18445: käymässä Lapuan Eikkeessäkin vähän ja
18446: P u h u j a: Niinkuin tääHä on käynyt viimein hän viime vaaleissa oli aitosuoma-
18447: i<lmi, niin ei ed. von Born silloin parannus- laisten ehdokkaana edistvsmielisten vaali-
18448: saarnaa pitänyt. Pappi aina tahtoo, että liitossa (Keskustasta: Se ~Ii liian kevytmie-
18449: pidetään samasta asias·ta muotoon katso- listä !) . Ei, minä en yhdy siihen arvoste-
18450: matta parannussaarna, niin minä en myös- luun. Hänellä oli sydämentuska suomalai-
18451: kään ota sitä nyt pidettyä parannussaarnaa suuden asiasta. Hän on saanut matkasau-
18452: vastaan eikä ryhmäni voi sitä ottaa vas- vansa pois kädestänsä laskea, ja minä olen
18453: taan. Ja kun näin on asianlaita, niin minä iloinen, että hänen ei ole tarvinnut vielä
18454: toivoisin, että muidenkin ryhmien puolelta kerran katkerasti pettyä. Sillä jos halli-
18455: tuotaisiin esiin, millä tavalla suhtaudu- tuspuolueen, edistyspuolueen ohjelma ja eh-
18456: taan ed. von Bornin lausuntoon, ja myöskin dotus yliopiston asiassa jotain on, niin ei
18457: sosialidemokraatit lausuisivat siitä ajatuk- se vain suomalaisuusohjelma ole, kaikkein
18458: sensa, ik:un he ovat nyt kauniissa yhteis- vähimmin aitosuomalaisten (Keskustasta:.
18459: työssä, ruotsalaiset ja sosialidemokraatit. Se on kyllä totta!). Mutta toiselta puolen
18460: Siinä yhteistyössä sitten koLmantena on olisi ehkä ik:yllä ollut hyvä, että olisi tullut
18461: edistyspuolue, hallituspuolue, ja minä toi- edistyspuolueen edustajana. Minä voin va-
18462: voisin, että hallituspuolue, vaikka se on kuuttaa, että ryhmäkokouksessa edistyspuo-
18463: pienikin, kuitenkin tämän asian yhteydessä lueessa olisi ollut kuuma:t paikat näinä ai-
18464: jakaantuisi kahtia, että siellä olisi joitakin koina sen miehen käsissä (Ed. Lahdensuo:
18465: rohkeita miehiä, jotka vähän samaan ta- Ja niin ne nytkin tulevat!). Toivon.
18466: paan kuin ed. Heiniö ottavat toisen kan- Minä siis pyytäisin edistyspuoluetta, niitä.
18467: nan kuin hallitus eduskunnassa, valiokun- harkitsevia ketä siellä on, rohkeita miehiä;.
18468: nissa ja myöskin lopullisessa käsittelyssä jos siellä olisi joku pappi, !häntä pyytäisin,
18469: ja äänestävät tätä lakiehdotusta vastaan. (ne ovat rohkeita, ne uskaltavat sanoa to-
18470: Sillä minulla oli oikeus odottaa edistyspuo- tuuden Neuvosto-Venäjällä ja Hitlerin Sak-
18471: lueelta parempaa suomalaisuuden ohjelman sassa, menipä henki tai mitä tahansa), niin
18472: noudattamista kuin mitä se on tässä esityk- jos niitä olisi edistyspuolueessa, niin minä
18473: sessänsä noudattanut. sanoisin heiUe, että nyt on - hetkenne
18474: Minä voin kertoa edustajille, että suoma- tullut valaista puoluetovereittenne mielet.
18475: laisuuden asia on mitä kallein asia meidän Nyt on niiden, joilla on valta, pidettävä
18476: maassamme. Sitä todistavat nämä päivät huolta, että suomalaisella kansalla on yksi
18477: täällä eduskunnassa selvääkin selvemmin. suomalainen valtion yliopisto. Minä olen
18478: sekä velvoitettu että oikeut.ettu, aivan pie- och hitterhet och hätskhet emot svenska
18479: nestä pitäJen aivan suomalaisena ja vaali- språket och mot de svensksinnade hava
18480: esitelmissäni vaadittuani suomalaista yli- icke rum i mitt hjärta. Aldrig komma dc
18481: opistoa, suoonalaista teknillistä korkealmu- att hava rum där för den skull, att jag
18482: lua ja suomalaisten työmiesten valitsemana, uppvuxit i ett hem, där jag ända från
18483: rehellisten suomalaisten työmiesten valitse- spädaste harndom fick höra talas svenska.
18484: mana eduskuntaan (Vasemmalta: Huonolla Gamla mormor talade aUtid med oss barn-
18485: menestyksellä!), minä olen oikeutettu sa~ barn svenska ända till sin död. Far oc:h
18486: nomaan tämän tästä, mitä oien hallituksen mor, de hade genomgått svensk s'kola, men
18487: esityksestä sanonut. de voro finsktsinnade och läto alla oss
18488: Ja minä evästäisin sentähden suuren va- barn genomgå vår skola i finska skolan i
18489: liokunnan jäseniä, että ne tässä tädmässä Kuopio stad, i den gamla ärbara fins'khe-
18490: asiassa kuuntelisivat tarkkaan (Vasem- tens centrum i vårt land, därifrån Snell-
18491: malta: Työmiehen ääntä!) - jaa, aivan mans röst en gång skallade väckande över
18492: niin, mitä rehellisellä suomalaisella tyÖIInie- hela vårt land.
18493: hellä on sanomista. ,sen edustajat eivät ole När vi nu hava universitetslagen i första
18494: täällä vasemmalla. Etsikää missä ne ovat behandling i vår ri'ksdag, så vill jag till de
18495: (Vasemmalta: Leipää ja oikeutta työmie- svensktalande säga, att när jag med mina
18496: hille !) ja kuunneLkaa keskustan, maalais- gruppkamrater anhåller att från eder krets
18497: liiton vakavien kansanmiesten ja opinsaa- uppstiga några och sade allvarsord om av-
18498: neiden vakavia lausuntoja näissä asioissa. delningsfrågan och studenternas hörande
18499: Kuunnelkaa kokoomuksen yliopistonprofes- till studentkåren, så är det riktigt med
18500: soria niinkuin maalaisliitonkin. Kuunnel- allvar sagt vad jag ville säga. Jag kan
18501: kaa IKI.J :n pappeja ja maallikoita, sillä aldrig förstå att svenska riksdagsmän, som
18502: kyllä niillä kuitenkin on (Oikealta: Asian- varit i universitetet o0h varit medlemmar
18503: tuntemusta!) sydän oikealla paikallaan ja av Nyländska Afdelningen, Nyländska Na-
18504: ehkäpä asiantuntemustakin. Ei siitä kers- tionen, att de kunna vara med om att slopa
18505: kumaan pääse kukaan (Vasemmalta: Siitä- avdelningsväsendet och studenternas till-
18506: hän suu puhuu, mitä sydämessä on!). Minä hörande till studentkåren. När jag kom
18507: olen niin tottumaton vastaamaan noihin från finska skolan i Kuopio, så hade jag
18508: välithuudaJhduksii:n (Ed. Lahdensuo: Ei se o0kså i skolan lärt mig att ära det andra
18509: kannatillkaan!). Puheliaan siellä kahvi- inhems'ka språket som ett av vårt lands
18510: lassa. språk genom det att franska undervisnin-
18511: Saisirrkohan minä, herra ensimmäinen va- gen, undervisningen i franska sköttes av
18512: rapuhemies, lausua pyötäkirjaan ruotsin- en gammal pedagog, lektor Frosterus, som i
18513: kielellä erään repliikin, jonka minä tahtoi- tiden varit min mors lärare.
18514: sin ruotsalaisen ryhmän puheenjohtajan ;fa
18515: ryhmän tietoon. Se on sellainen väittely- Ensimmäinen varapuhemies,
18516: repliikki, niinkuin tässä nyt on tilaisuus koputtaen: Jag anser det går för långt.
18517: puhua niin puhuisin. Puhuja: Nej det går icke för långt,
18518: Ensimmäinen varapuhemies: och jag ville säga att under den tid jag
18519: ,Jos kuuluu asiaan, niin puhuja on hyvä. var i skolan, i en genomfinsk skola och
18520: genomfinl'lk ort, så måste jag i franskan,
18521: P u h u j a: Sist i går afton blev jag det var icke obligatoriskt ämne utan ett
18522: underrättad av rdm. Wickman, predikan- frivilligt valt ämne, så hade jag till lärare
18523: ten Wi0kman, att jag med mina grupp- en gammal svensk peru'k, ärevördig annars,
18524: kamrater i svenska gruppens ögon vore he- Frosterus. Vi hade svensk lärobok och
18525: själad av osläckligt hat och häts'khet emot svensk undervisning på skolstadiet på
18526: svenska språket och emot de svensksin- sjätte, sjunde och åttonde klassen. Utom
18527: nade. När denna beskyllning drabbar oss det hade vi ju också undervisning i kyrko-
18528: såsom medborgare, människor ooo oss historien på svenska. Cornelius gamla
18529: präster i IKL såsom präster, så vill jag kyrkohistoria var vår lärobok, och läraren,
18530: för min del och på mina gruppkamraters han kunde icke heller god svenska, bröt
18531: vägnar, fast jag ingen fullmakt erhållit av såsom finnar bruka, men det gick ändå i
18532: dem, tala några ord om denna sak. Hat alla fall.
18533: 38
18534: 298 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
18535:
18536: När jag kom till Helsingfors och gick sens, och rdm. Komu utropade, ett 18
18537: förbi nyländska avdelningshuset, så står klassens ärende. Huru går det ihop, na-
18538: där i granit hugget valspråket, •lösen, tionella svenska riksdagsgruppcn och inter-
18539: mottot: Stark ström med egna vågor går nationella vänstergruppen i förbund med
18540: genom havet. Jag lyfte mitt huvud och varandra, internationella socialdemokratin
18541: tän'kte, där måste bo käcka, hurtiga gossar som icke alls ariser det viktigt vad för ett
18542: under detta tak. Sedan hörde jag av språ:k arbetaren talar.
18543: svenska kamrater när de sade: yvs ej av En annan sak. Jag har studerat lant-
18544: fädrens ära, om du ·ej kan .spänna bågen dagsprotokoll som det tillhör ·en blyg yng-
18545: så är den ej din, och tänkte, det måste ling som kommer till lantdagen, 00h
18546: vara vikingablod i dem, det kallar dem till därifrån har jag sett att t. ex. nuvarandc
18547: stora dåd. I kristliga föreningen för stu- riksdagsmän här bland socialdemokraterna
18548: denterna träffade jag många sådana präk- i plena i sina uttalanden hava sagt, när
18549: tiga svensktalande kamrater, och ni kan, det gällde skatternas betalning, att de vilja
18550: ärade riksdagsmän och isynnerhet svenska befria ar)Jetarna från sä,dskatt, mjölskatt,
18551: gruppens medlemmar, (jag önskar att rdm. sockerskatt, kaffeskatt, och jag kunde
18552: Franz en för mina hälsningar till gruppen) nämna oekså vad som föreslagits i stället
18553: ni kan höra närmare underrättelser om till skatteobjekt. Deras skatteobjekt är
18554: detta hat och denna hätskhet emot svenska gevären och ammunitionen till gevären, ej
18555: språket från mina ungdomsår genom att armens gevär, men utomståendes, skydds·
18556: tala med er ärade biskop, teologiedoktorn kårernas och andra enskildas som hava ge-·
18557: Max von Bonsdorff i Borgå, som en tid vär. Det är så svårt för dem att !Se be-
18558: var min studiekamrat. Av honom och väpnat fo1k, att de ville beskatta varjc
18559: många andra lnumen i fråga, ·om vi hatade gevär för att staten skulle få inkomster
18560: språ:ket, ni kan fråga dem, som varit med för skatter av dessa gevär i fosterländsk?J
18561: på nordiska studentmötet i Alingås, där händer. Jag frågar igen, huru går det
18562: t. ex. ett stort svalg ville överbyggas som ihop: svenska gruppen och yttersta vän-
18563: det som uppstod mellan Sverige och Norge, stern, socialdemokratcr i samma läger.
18564: Sveriges och Norges studenter efter avskilj- Fosterländska män och kvinnor och foster-
18565: ningen av Norge till skilt konungadöme. ländska barn, som vi uppfostra i våra hem
18566: De gemensamma sammankomsterna blevo och i våra skolor, de vilja försvara sitt
18567: avbrutna till en tid för den skull, att land till det yttersta. Det var så vackert
18568: dessa brödrafolk hade råkat i strid med , som en riksdagsman i Sverige från Fin-
18569: varandra. Vi finnar och även danSkar, 1 land hade svarat ...
18570: vi voro där mcllan dem för att försona '
18571: dem med varandra för att kunna fortsätta Ensimmäinen varapuhemies:
18572: det välsignelserikt 'började arbetet för stu- Jag uppmanar talaren återkomma till sa-
18573: denternas frälsning för J esus. Sedan har ken!
18574: jag gjort tvenne andra gånger resor tili
18575: S'kandinavien och predikat hundra gånger Puhuja: Huru går det ihop att
18576: i. finska kyrkor på svens:ka och hållit före- socialisterna, som vilja taga till skatte-
18577: drag på svenska. J ag har ansett det som objekt gevären och fosterländska sven.skar
18578: en glädje att få bctjäna svensktalandc vid (första vicetalmannen låter klubbap_ falla)
18579: barndop, vid vigsel och vid begravningar. äro i samma förbund. J ag varnar för
18580: Aldrig kan någon säga att jag, ej heller detta förbund. Jag tän:ker på ett bibel-
18581: mina gruppkamrater, hata sv·enska språket språk att en människa kan luta sig emot
18582: och svensktalande. Men det förundra vi en stav och staven avbrytes och tränge1·
18583: oss, huru Nyländska Nationens, Nyländska genom handen. Eller jag ikan tänka på
18584: Afdelningens studenter, nuvarande repre- huru nu de svensktalande, som jag icke
18585: sentanter vid Finlands lantdag, huru de hatar, jag har ingen hätskhet emot dem,
18586: kunna gå i förbund med yttersta vänstern. vill nu i trångmål vädja till yttersta vän-
18587: Vi anse nämligen att svenskarna också sterns hjälp, men det är en stor katt som
18588: älska sitt språk och tänka stort och vackert Iilla mösset kallar till sin hjälp. Vad följ-
18589: om sitt språks fulländning och utveckling. den blir sedan, när hjälpen är given, det
18590: V ad tän:ker vänstern? För dem är språket, förstå vi' var och -en. Katten slukar det
18591: som de själva hava bekänt, ett sjätte klas- lilla mösset.
18592: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 299
18593:
18594:
18595: Det fosterländska folket vördar sina teten. Professorerna och univcrsitetsstudc-
18596: gamla minnen och sina gamla vanor oc.h randena och gamla studiosi, vi bildar ma-
18597: sin kyrka. Jag frågar av Eder herrar joriteten, låt oss välja. Om vi välja Hel-
18598: svenskar, går det ihop, er tanke om dessa . singfors och säga åt er, ni går nu tili Åbo,
18599: eviga ting med vänstcrns, där rdm. Pietari ! varen så vänliga och nöjda och faren dit.
18600: Hakkila en gång i plcnum utropade riktigt · Och kommen ihåg att om de finsktalande
18601: stolt och belåten: jag har nog s:kiljt mig hava fått det hättre i delningen så är det
18602: från ikyrkan. Jag bara frågar, huru går ingenting att ångra för eder, för ui hava
18603: det ihop. Och sedan till slut, jag vill varit i ära, ni hava aldrig blivlt förtryckta
18604: sk:ynda, jag har redan fått säga det som språkligt här i vårt land, ni l1ava ·därf.ör
18605: ligger på hjärtat. Bären icke falskt vitt- blivit såsom bortskämda barn. När det nu
18606: nesbörd, ni svenska riksdagsmän, emot vill bliva litet trängre om utrymmet, när
18607: fosterländskt sinnade finsktalande, finsk- folket 1har blivit större, så äro ni miss-
18608: sinnade riksdagsmän här. När ni älskar nöjda och vilja skaffa bort de yngre fastän
18609: eri språk, förstån i att vi också älskar vårt de äro talri'kare. Gören icke så. Låten de
18610: språ!k, och när vi vilja att alla finländska yngre, de talrikarc besätta Helsingfors uni-
18611: medborgare, fins'ka medborgare, kunna ma- versitet ,och bilda ctt finskt, genom-l'inskt
18612: joritetens språk: i vårt land, så är det all- universitet till språk och anda, och väljen
18613: deles naturligt. För er, isynnerhet för de sodan Åbo och vi vilja broderligt och rätt-
18614: bildade, de som varit vid universitetet, är mätigt dela åt eder vad vårt fattiga land
18615: det den lättaste sak i världen att lära er kan giva oss. Vår store skald sjunger, att
18616: fullständigt tala finska. När ty&ka eller vårt land kan icke vara ett land för dem
18617: franska professorer fara tili Japans univer- som guld begär. Vi äro ändå bröder.
18618: sitet att hålla föreläsningar, så måste de Minä pyydän vielä lopuksi uudistaa sen
18619: inom 3 år lära fullständigt japanska språ- toivomuksen, että joko perustuslakivalio-
18620: ket för att giva undervisning åt åhörare, kunnassa tai suuressa valiokunnassa rtämii
18621: studcnter vid universiteten. Det kan aldrig hallituksen lakiehdotus yliopiston järjestys-
18622: vara fallet att finska språkct vore lika muodon perusteista ja toimeenpanoasetuk-
18623: svärt för svensktalande, som japanska språ- sesta kumottaisiin, niin että tulisi puhtaan
18624: •ket är för tyskar och fransmän. För våra suomalaisen yliopiston perustamisen mah-
18625: svenskar om ·de vilja komma nära oss andra dollisuus jo näillä ylimääräisillä valtiopäi-
18626: och bygga ett gcmensamt hem för detta villä ja me pääsisimme kotiin kertomaan
18627: fosterland är det en lätt sak. Därför - maalaisliittolaisille ja kokoomukselaisille ja
18628: här finnes ingen svens:ktalande som ej IKL :läisille ja rohellisille suomrulaisille työ-
18629: kunde lära sig fins'ka om han vill. J ag miehille, että eduskunta antoi nyt teille
18630: hoppas att ni också hövligt svara på mina suomalaisen yliopiston. JYlinä kannatan siis,
18631: frågor på finska såsom jag använt ert että nämä toivomukset otettaisiin suuressa
18632: språJk. Jag har ett förslag. Gör Rom valiokunnassa huomioon.
18633: Abraham och Lot fordom gjorde när deras
18634: boskapshjordar blevo för stora för betes- . Ed. T u o m i v a a r a: Herrat edustajat
18635: mankerna och herdarna hörjade vara i kai muistavat, että silloin, kun tämä perus-
18636: osämja oeh missförstånd med varandra, så tuslw'kivaliokunnan mietintö hanituksen esi-
18637: sade gamle Abraham som hade större rät- tyksen johdosta yliopistoasiassa tuli tänne
18638: tigheter: hör du Lot, min broder, välj du! eduskuntaan, minä kuuluin niiden jouk-
18639: Om du går till höger så går jag tili vän- lmon, jotka hartaasti pyysivät tätä mietin-
18640: ster, oc;h om du går till vänster så går jag töä pöydälle pidemmäk.si aikaa kuin mitä
18641: till höger, ickc skall det vara tvist och oli ehdotettu. Ja minä tein sen silloin sen
18642: osämja mellan oss, vi äro bröder. Låt nu takia, että lll1inulla olisi ollut tilaisuutta
18643: finnarna välja. Jag bcr, säg ickc som jag verrata tätä mietintöä ha[litukscn esityk-
18644: hört från ett håll - herr von Born kan seen, harkita, a'rvostella ja tutustua niihin.
18645: själv upplysa om jag har hört rätt - att Minä olen nyt tämän ensimmäisen käsitte-
18646: han ville sända oss till Jyväskylä med vårt lyn aikana ollut tilaisuudessa tämän vertai-
18647: finslm nniversitet. Ncj, låt oss välja, låt lun ja tämän tutustumisen suorittamaan.
18648: finnarna välja, vi svälja ieke er ändå. Vi Minä en kuitenkaan ole niin paljon kiinnit-
18649: äro redan en större grupp, vi bilda majori- tänyt huomiota tämän lakiesity:ksen laki-
18650: 300 Torstaina 24 p. tammikuuta 1.935.
18651: -----~------·~-
18652:
18653:
18654:
18655:
18656: pykäliin kuin perusteluihin. Ja erikoisesti joka ynnä siihen liittyvä perustusl8!kivalio-
18657: olen ollut toiselta puolen ihmeissäni näistä kunnan mietintö nyt on eduskunnassa en-
18658: hallituksen esityksen perusteluista ja toi- simmäisessä käsittelyssä. Ja minun näh-
18659: saalta ne ovat taas minua suorastaan suret- däkseni, jollen minä nyt aivan pahasti
18660: taneet, jopa tehneet murheelliseksi. Ja näi- erehdy, tämä kaikki, mitä olen tässä luke-
18661: hin ajatuksiin olen tullut siksi, että nämä nut hallituksen esityksen perusteluista, hal-
18662: perustelut ovat niin erilaiset alusta, kes- lituksen pyrkimyksistä ja tarkoituksista, se
18663: keltä ja lopusta. Kun minä suomanaisena sopii taikka, paremmin sanottuna, se on
18664: miehenä ·olen lukenut hallituksen esityksen täydellisessä sopusoinnussa sen kanssa, mitä
18665: perustelut muutoksista yliopiston järjestys- suomalaiskansallinenkin pyrkimys Suomen
18666: muodon perusteihin, olen tehnyt sen ha- valtion yliopiston suomalaistamise'lla tar-
18667: vainnon, että hallitus ainaJkin perustelu- koittaa. Minun nähdäkseni ei siis tähän
18668: jellJSa alussa ja oman ilmoituksensa muikaan saakka ole näiden perustelujen tarkastele-
18669: on pyrkinyt tällä esityksellä lähinnä val- misessa ilmennyt mitään ristiriitaa sen kä-
18670: mistamaan suomenkielelle valtion yliopiston sityksen kanssa, joka meillä eduskunnan
18671: opetuksessa ja hallinnossa sen aseman, joka suomalaiskansallisella vähemmistönä on yli-
18672: sille kansan suuren enemmistön kielenä on opiston suomalaistaruispyrkimyksestä ja
18673: katsottavca välttämättömästi kuuluvan. En- päämäärästä, ja sen tarkoituksen välillä,
18674: hän voi mitään muuta kuin allekirjoittaa mikä hallitUiksella näkyy olevan. Ja kaiken
18675: perustelujen tämän kohdan. Minusta halli- tämän jälkeen hallitus esityksensä peruste-
18676: tus sanoessaan heti perustelujensa alussa luissa toteaakin, että on vä1ttämätöntä ai-
18677: tämän on lähtenyt aivan oikeasta näkemyk- kaansaada perusteellisia korjauksia valtion
18678: sestä jn hallituksella on ollut kiitettävä tar- yliopistomme kielioloissa, ja vielä lisäksi
18679: koitus. Sillä mikäpä muu voisi olla lll1aan eduskuntakin jo oli aikaisemmin v. 1932
18680: hallitusta lähellä ja varsinlkin sellaista hal- valtiopäivillä todennut toivomuksessaan,
18681: litusta, jossa valtava enemmistö hallituksen jonka se hallitukselle lälhetti, saman, siis
18682: jäsenistä on suomalaisia, kuin valmistaa i1moittanut sekin käsityksenään sen, ettei
18683: suomenkielelle valtionyliopiston opetUiksessa Helsingin yliopiston opetuskielestä voimas-
18684: ja hallinnossa se aiSema, joka siUe kansan saoleva lainsäädäntö enää vastannut maam-
18685: suuren enemmistön kielenä on katsottava me ikieliryhmien muuttuneita sivistyssuh-
18686: välttämlittömä.sti kuuluvan. Voiko sen pa- teita. Eduskunnankin- mielestä oli siis jou-
18687: l:'emmin ja asiallisemmin tarkoituksistaan duttu tähän vallitsevan epäkohdan toteami-
18688: heti esityksensä. perusteluissa puhua? Ja seen, vaikka asia oli vasta v. 1923 pitkän kä-
18689: vielä minä olen ilolla todennut, että hallitus sittelyn jälkeen hyväksytyllä lailla järjes-
18690: on näyttänyt käsittäneen senkin, että Suo- tetty siinä uskossa, että meillä jo vuoden
18691: men valtionyliopisto on ainoa olemassaoleva 1928 jälkeen todellakin olisi sellainen yli-
18692: yliopisto suomenkielistä ylempää opetusta opisto, jota voitaisiin sanoa suomalaiseksi.
18693: varten, ja että yleensä on Suomen valtion Uskottiin nimittäin, ett.ä kun tuo 1923 hy-·
18694: yliopiston sekä kansallisena että kansain- väksytty laki Helsingin yliopiston järjestys-
18695: välisenä tehtävänä katsottava olevan ensi- muodon perusteista ehtii vaikuttaa riittävän
18696: sijaisesti edustaa arvokkainta ja pätevintä, ajan ja täydellä teholla, päästään tä:hän,
18697: mitä suomenkielellä suoritettu tutkimus ainakin jo suurimmalta osaltaan suomalai-
18698: tieteen eri aloilla on voinut ja voi edelleen seen He~singin yliopistoon. Tätä toivomusta
18699: aikaansaada. Minusta hallitus tässäkin on ja tätä uskomusta, sitä lisäsi huomattavalla
18700: aivan erinomaisen hyvin luonnehtinut sen, tavalla se seikka, että tämä vuoden 1923
18701: mihin se on tahtonut tosiaankin pyrkiä eduskunnassa hyväksytyn, vaikka tosin pe-
18702: ryhtyessään antamaan eduskunnalle esi- rustuslakivaliokunnassa melkein kokonaan
18703: tystä laiksi muutoksista Helsingin yliopis- muutetun lakiehdotuksen luoja ja isä, pro-
18704: ton järjestysmuodon perusteista 14 päivänä fessori Setälä näin tosiaan vakuutti, va-
18705: heinäkuuta 1923 annettuun lakiin sekä kuutti siis sitä, että tätä tietä päästään to-
18706: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon della suomalaiseen Helsingin yliopistoon.
18707: perusteita koskevan muutetun lain täytän- Mutta kuinka kävi? Kun tultiin vuoden
18708: töönpanosta. Näin asiallisesti ja suomalais- 1928 loppuun, huomattiinkin, että tuo
18709: kansallisen hengen mukaisestikin sanoo hal- uskomus, tuo toive ei ollutkaan toteutunut,
18710: litus siis tämän esityksensä perusteluissa, ja ennenkaikkea se ei ollut toteutunut juuri
18711: 301
18712:
18713: suomalaisuuteen nähden. Suomalaisuus oli sena asia oli. Joka tapauksessa nämä halli-
18714: kaikesta huolimatta jäänyt Helsingin yli- tuksen viime vuoden valtiopäiville antamat
18715: opistossa lapsipuolen asemaan verrattuna esitykset jäivät loppuun käsittelemättä. Ne
18716: Suomen suomenkielisen kansan valtaosaan, siirtyivät tämän vuoden vakinaisille valtio-
18717: siis valtavaan enemmistöön, ruotsinkielisiin päiville, joiden pitäisi alkaa 1 päivänä hel-
18718: nähden. No, nythän tietysti ei ollut esillä mikuuta. Mutta hallitus, niinkuin peruste-
18719: muuta · keinoa kuin ryhtyä siihen yri- luista näemrrne, antoi asialle suuren merki-
18720: tykseen, mikä tällaisissa tapauksissa taval- tyksen ja pelkäsi, että asia viivästyy siksi,
18721: lisesti on jäljellä käytettävissä. Täytyi ryh- että se mahdollisesti voidaan äänestää yli
18722: tyä miettimään paikkausta, jonkinlaista kor- vaalien vuoden 1935 varsinaisilla valtiopäi-
18723: jausta, jolla edes jotenkuten voitaisiin kor- villä. Siihen pelkoon hallituksella todennä-
18724: jata sitä epäedullista asemaa, miihin Helsin- köisesti oli vähän amettakin, koska hallitus
18725: gin yliopiston suomenkieliset opiskelijat ikäänkuin jo silloin aavisti tässä eduskun-
18726: tämän nyt harvaitun epäkohdan takia jou- nassa olevan niin riittävän suomalaiskansal-
18727: tuivat. ,Ja asiaa yritettiin korjata sillä kei- lisen enemmistön, että se voi äänestää nuo
18728: nolla, joka nyt useimmissa tapauksissa aut- lait yli vaalien. Hallitus ei tahtonut antaa
18729: taa, vie ainakin jonkinlaiseen toivottuun näitten lakien mennä yli vaalien rauhallisen
18730: tulokseen. Ehkäpä tässäkin nyt jonkinlai- mielialan ja asian tärkeyden ja monen
18731: nen tulos on turlut, mutta hyvin laiha. muun painavan seikan vuoksi, joita minä
18732: Ajateltiin, että jos uhrataan lisää rahaa en nyt tässä katso tarpeelliseksi ryhtyä yk-
18733: tähän yliopistoon, ehkäpä sillä saadaan tätä sityiskohdittain luettelemaan. lVIe edustajat
18734: suomalaisuusasiaa vaikkapa vain paikatuk- saimmekin yhtäkkiä kutsun tulla ylimääräi-
18735: sikin, siis jotain parannusta kuitenkin ai- sille valtiopäiville, joilla me nyt parhaillaan
18736: !lman. Ja eduskunta sai !hallitukselta esityk- olemme, tätä asiaa käsittelemään, ja käsit-
18737: sen, jonka esityksen perusteella se jo telemään sitä siinä mielessä, että siitä nyt
18738: vuonna 1929, siis tästä vuodesta alkaen pitäisi tulla laki, koska suomalainen kan-
18739: myönsi määrärahoja ylimääräisen suomen- sallinen vähemmistö ei valtiopäiväjärjestyk-
18740: kielisen opetuksen järjestämiseksi Helsingin sen mukaan voi näillä ylimääräisillä valtio-
18741: yliopistoon. ,Ja taas uskottiin, että tuolla päivillä tätä asiaa äänestää lepäämään. Tä-
18742: saatiin aikaan jotain tuntuvia ja asiallisia män lain kimpussa, sitä tutkien ja tuumien
18743: korjauksia t. s. pahimpia epäkohtia voitiin me nyt tässä parhaillaan. vaivaa näemme ja
18744: poistaa. Mutta kun me olemme taas tässä sitä :pohdimme. Mutta kaikesta tästä tutki-
18745: uskossa aikamme eläneet, päässeet vuoteen misesta, mitä pitemmälle sitä jatkaa, mitä
18746: 1934-1935, me näemme, ettei tämäkään syvemmälle tähän hallituksen esitykseen pe-
18747: keino ole johtanut Helsingin yliopistossa rehtyy - se toinen esitys on nim. otettu
18748: suomalaisen opetuksen ja suomalaisen opis- pois sieltä varsinaisilta valtiopäiviltä, että
18749: kelevan ylioppilasnuorison kannalta edes sitä hallituksen esitystä ei enää ole, on vain
18750: siedettävään tulokseen. Ymmärtää silloin, tämä - mitä pitemmälle tä:hän asiaan pe-
18751: että asiaan kiintyi jo eduskunnankin huomio rehtyy, sitä pahemmalta tämä asia alkaa
18752: vuonna 1932 ja että eduskunta puolestaan näyttää. Nyt luulisi, että jos johonkin
18753: kehoitti hallitusta kiinnittämään vakavata asiaan oikein painautuu hartiavoimalla ja
18754: huomiota tähän asiaan ja ryhtymään asian- tiukasti kiinni, alkaa se valeta ja selvitä.
18755: mukaisiin ja tarpeellisiksi katsomiinsa toi- Mutta tämä on sellainen asia, että se tulee
18756: menpiteisiin. Tämän kehoituksen tuloksena yhä mustemmaksi ja yhä pelottavamunaksi
18757: me saimmekin viime vuoden valtiopäivillä mitä enemmän sitä tarkastelee. lVIutta tie-
18758: hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tysti täytyy olla olemassa syy siihen, että
18759: muutoksista Helsingin yliopiston järjestys- näin on asianlaita. Ja sen syyn lopulta
18760: muodon perusteista ja siihen liittyvän toi- ,löytää, kun jatkaa hallituksen perustelujen
18761: sen lain. Niitä käsiteltiin viime syksynä val- lukemista, pääsee sivulle 2 ja lähtee luke-
18762: tiopäivillä ja nuo lait joutuivat jo verrat- maan eteenpäin siitä, missä sanotaan:
18763: tain pitkän ja perusteellisen käsittelyn alai- ,Edellä esitetty osoittaa, että olisi välttä-
18764: siksi, mutta jäivät vaille lopullista käsitte- mätöntä saada niin perusteellinen korjaus
18765: lyä siitä syystä, että ne otettiin pois päivä- valtionyliopistomme kielioloissa suomenkie-
18766: listalta ainakin kerran, enkä nyt muista len hyväksi j. n. e." Seuraava lause ilmai-
18767: enää kaikkia muita vaiheita, minkä alai- see meille, mikä on perusvika siinä, että
18768: R02 Torstaina 24 n. tammikuuta 1935.
18769:
18770: vuonna 1923 hyväksytty laki meni vinoon. melkeinpä oikealta ja kohtuulliseltakin
18771: Sitä pitäisi nyt taas paikata eikä siitä paik- näyttävä periaate ja katsantokanta. Sillä
18772: kaamallakaan ole mitään saatu. Sama vika on aivan asiallista, että kehoitetaan otta-
18773: tahdotaan nyt hinnalla. millä hyvänsä tä- maan huomioon ruotsinkielisen vähemmis-
18774: hänkin lakiin panna. Ja se lause on seu- tön kohtuulliset vaatimukset omakielisen
18775: raava: ,Korjaus olisi kuitenkin toimeen- yliopisto-opetuksen saamiseksi. Eivät halli-
18776: pantava ottamalla huomioon ruotsinkielisen tukset vielä ole uskaltaneet astua tässä
18777: vähemmistömme kohtuulliset vaatimukset asiassa niin pitkää askelta, että ne uskalta-
18778: omakielisen yliopistp-opetuksen saamiseen.'' vat tämän kannan jättää. Minä kerran ky-
18779: Tässä on nyt se tämän koko lakiesityksen syin eräältä henkilöltä, jolla on osuutta
18780: ja siihen liittyvän perustuslakivaliokunnan tässä esityksessä, että mitä varten se nyt
18781: nlietinnön ydin. Mutta sitä on saanut pal- tuli tuollainen, kun teitä oli niin monta
18782: jon hakea ja miettiä. No niin, jos me siis suomalaista miestä siellä hallituksessa. Hän
18783: rupeamme lähemmin tätä kohtaa tutkimaan vain huomautti, että kun siellä .oli kal\si
18784: ja vertaamme sitä millä lailla l. taV'alla ruotsinkielistä. No, sillehän ei nyt tiety13ti
18785: 1923 annetussa laissa yritettiin näitä suo- mitään mahda, jos kaksi merkitsee niin pal-
18786: menkielelle ja suomenkielisille opiskelijoille jon kuin 13. ,K o h t u u ll i se t vaati-
18787: haitallisia epäkohtia poistaa, niin huo- m u k s e t' ', on merkillisen miellyttävä sa-
18788: maamme, että sama periaate oli määrää- nonta. Mutta kun me ryhdymme tarkastele-
18789: vänä, sama vaatimus asetettiin silloinkin maan, mitkä nyt ovat ne ,kohtuulliset vaa-
18790: korjauksen perustaksi ja pohjaksi. Ja kun timukset" niin ·tarkastelkaamme sitä eri
18791: silloin lähdettiin, kuten nytkin, siitä, että näkökulmilta. Jos minä otan ruotsinkieli-
18792: tämä korjaus on kuitenkin toimeenpantava sen vähemmistön mielestä kohtuulliset vaati-
18793: ottamalla huomioon ruotsinkielisen vähem- mukset, niin tämä hallituksen esitys ei
18794: mistömme kohtuulliset vaatimukset omakie- heitä tyydytä. Heillä on täällä mieluinen
18795: lisen yliopisto-opetuksen saamiseen, kun se vastalause. Ja mitä he siinä sanovat? He
18796: nyt taas on kaiken tämän esityksen kivi- sanovat, että me pyrimme muka tälläkin
18797: jalka, pohja ja perusta, en tule mihinkään esityksellä heitä sortamaan, me annamme
18798: muuhun tulokseen, kuin että ti1stäkin laista heille liian vähän professoreita, vaikka
18799: tulee vikalaki, jos se tälle pohjalle raken- näitä hallituksen esityksenkin mukaan tulee
18800: netaan, toisin sanoen yritetään korjauksia jo usea kappale enemmän kuin mitä heillä
18801: uudelleen väärällä ja kestämättömällä poh- niitä nyt on. Erikoisesti •he huomauttavat
18802: jalla, nimittäin kaksikielisyyden pohjalla. eräästä seikasta, johon minä agraarina,
18803: ,Ja tämän näkökannan mukaisesti on sitten maatalousmiehenä, :kiinnitfu1 yhtä suurta
18804: yritetty kulkea. En minä kiellä sitä, etteikö huomiota kuin ed. Hirvensalo. Mutta, koska
18805: olisi yritetty oikeudenmukaista ratkaisua, hän tältä paikalta perusteellisesti ja, mi-
18806: mutta sitä ei ole saatu eikä sitä voidakaan nun mielestäni, sangen mielenkiintoisesti
18807: saada. Ruotsinkielisen vähemmistön kan- esitti, kuinka asiallisesti väärä on esim.. se
18808: nalta saadaan kyllä ratkaisu, joka on enem- vaatimus, minkä ruotsinkieliset täällä vas-
18809: män kuin oikeudenmukainen, mutta suo- talauseessa, joka on perustuslakivali.olmn-
18810: menkielisen väestönosan kohdalta saadaan nan mietintöön liitetty, tuovat ilmi vaaties-
18811: ratkaisu, joka on kaikkea muuta kuin oi- saan esimerkiksi maatalous-metsätieteelli-
18812: keudenmukainen. Minä sanoisin sitä lie- seen tiedekuntaan yhden ruotsalaisen pro-
18813: västi sanottuna epäoikeudenmukaiseksi. fessorin, jotta he oppisivat maatalous- ja
18814: Minä vähän ihmettelinkin sitä, että halli- metsätieteellisiä sanoja, niin kyllä minun
18815: tus on tässäkin esityksessä läJhtenyt taas täytyy yhtyä siinä asiassa täydelleen edus-
18816: samalta, sanoisinko jo aivan selvästi mah- taja Hirvensaloon. Minä vaan huomautan
18817: dottomaksi osoittautuneelta pohjalta ryh- lyhyesti, että siihen aikaan, kun minä opis-
18818: tyessään ratkaisemaan tätä kieltämättä joka kelin mainitussa tiedekunnassa, siitä on nyt
18819: tapauksessa vaikeata ja juuri meidän kokonaista 25 vuotta, meidän suomalai.sten,
18820: maamme erikoisten olosuhteitten takia vai- joita siellä oli silloin jo opiskelijoiden val-
18821: keata Helsingin yliopiston nurinkurista olo- taosa, meidän piti kuunnella suurimmaksi
18822: tilaa suomalaisuuskannalta katsottuna. Näin osaksi .ruotsinkielisiä luentoja, meidän piti
18823: päältä katsoen on tämä kanta ihmeen miel- lukea huomattavalta osalta ruotsinkielisiä
18824: lyttävä, minä sanoisin, Uimä on suorastaan kirjoja, suomenkielisiä kun ei ollut kuin
18825: Hel.singin yliopiston järje.stysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 303
18826:
18827: pieni mitätön kirja, ja meidän piti vielä Minusta on silloin tuo kohtuullisuus liian
18828: oppia saksalaisetkin ammattisanat. Eikä väljä.
18829: meidän pälkähtänyt pääJhämme, vaikka me Jos me katselemme sitten tätä kohtuulli-
18830: olimme tämän maan valtaväestöön kuulu- suutta suomalaiskansalliselta kannalta, niin
18831: vaa ainesta, että me olisimme ruvenneet se muuttuu jo kokolailla toisenlaiseksi.
18832: rikuneevaamaan ja vaatineet sinne sem- Meidän kannaltamme tämä kohtuullisuus
18833: moista professoria, joka olisi opettanut on se, että ruotsinkieliset ruotsinkielisi-llä
18834: meille nämä ammattisanat suomeksi. Me asuma-aloilla saavat kansakouluopetuksen,
18835: olemme oppineet ne ja olemme niitä käyt- saavat oppikouluopetuksen ja kaiken muun,
18836: täneet ja hyvin opetamme niitä Suomen mitä heille asianmukaisesti kuuluu, kuten
18837: maatalousväest·öön kuuluvalle nuorisolle. Ja esim. pappinsa, tuomarinsa ja muut sellai-
18838: meille ei ole vielä riittänyt tämäkään, että set henkilöt, jotka ovat ruotsinkielisistä
18839: olemme saaneet itse usein hakea j·a opetella ·piireistä ja jotka täydelleen hallitsevat siis
18840: suomenkielisen ammattisanaston. Meidän ruotsinkieltä, jos he niin tahtovat. Mutta
18841: on lisäksi täytynyt opetella saksalainenkin minusta ei se ole kohtuutta, että meidän
18842: ammattisanasto. Sillä jos tahtoo maa- pitäisi niitä verrattain harvoja toimihen-
18843: taloutta seurata, täytyy osata muutakin kilöitä, virkami0hiä ja naisia varten, jotka
18844: kieltä kuin vain suomea ja ruotsia. Niillä heidän noin 350,000 henkeä käsittävä ja
18845: ei vielä pitkälle päästä. No niin. Tämä vissillä alueilla asuva ruotsinkielinen väes-
18846: vaan pieni esimerkki siitä, mitenkä voidaan iönsä tarvitsee, että meidän pitäisi sitä var-
18847: aivan tunnesyistä, ilman asiallisia perus- ten järjestää tällainen mahdottoman kal:lis
18848: teita, asettaa vaatimukseksi yhden ruotsin- ja toisaalta epäkäytännöHinen ruotsinkieli-
18849: kielisen pro:liessorin asettaminen maatalous- nen yliopisto-opetus valtion omistamassa
18850: metsätieteelliseen tiedekuntaan, tällaisen Helsingin yliopistossa. Vaikka miruä kuinka
18851: professorin ottaminen vain a:mmattisanastoa koettaisin tätä asiaa harkita ja punnita, en
18852: varten. Me emme nyt ole mielestäni ta- pääse tämän pitemmälle, varsinkaan, kun
18853: loudellisesti niin vauras maa, että meidän 'tässä maassa on jo, olkoon, ·että se on va-
18854: kannattaisi niitä muutamia harvoja varten, paaehtoisen säätiön saa.mi·en labjoitusten
18855: jotka siellä opiskelevat, erikoinen profes- varassa, Åbo Akademi, joka antaa ruotsin-
18856: sori tätä asiaa varten asettaa. Ja vielä minä kielistä yliopisto-opetusta, jos ei aivan täy-
18857: tiedän entisistä opi:skelutovereistani, että dellisesti, n~in kuitenkin huomattavan suu-
18858: hyvin !harvat niistä nyt ovat joutuneet ruot- relta osaHa. Kun minä ajattelen, että ne
18859: sinkielisille seuduille noita ammattisanoja ruotsinkielisistä kodeista ruotsinkielistä op-
18860: opettamaan. Kyllä suurin osa heistä on pikoulua käyvät ja ruotsinkielisistä oppi-
18861: joutunut suomalaisen maanviljelijäväestön kouluista ylioppHaiksi tulleet, jotka ja
18862: kanssa tekemisiin, joko opettajina tai muina joista suurin osa joutuu elämässään toimi-
18863: toimihenkilöinä. Me näemme siis tässä henkilöiksi ja palvelemaan Suomen suoma-
18864: sen vaatimuksen, jonka meidän ruotsin- laista kansaa, kun minä vielä ajattelen,
18865: kieliset, minä sanoisin paremmin, ja minä että he ovat saaneet tämän korkeimman
18866: olisinkin silloin oikeudenmukaisempi, jos opetuksen sillä kielellä, jonka väestön kes-
18867: sanoisin, ruotsalainen kansanpuolueemme kuudessa useimmiten heidän koko elämän-
18868: asettaa tästä kohtuullisuudesta. Kohtuul- aikansa kestävä ja varsinainen tehtävänsä
18869: liset vaatimukset heille käyvästä järjes- tapahtuu, en minä näe siinä vahinkoa, vaan
18870: telystä on siis heidän kannalta katsottuna suuren edun. Minä näen siinä suuren edun
18871: selvä. Ja vielä ei heille riitä nekään profes- koko tälle kansalle, ja ennen kaikkea, minä
18872: sorit, joita nyt tässä 'esityksessä on :heille näen siinä edun näille, jotka täydelleen voi-
18873: annettu, ja joita hallitus tässä etSityksessä vat ymmärtää heidän kanssaan asuvaa ja
18874: Dn lisännyt jonkin verran aikaisemmasta heidän karussaan kosketuksiin joutuvaa kan-
18875: esityksestään. Vielä pitää olla siellä esityk- saa ja päästä läheiseen kosketukseen sen
18876: sessä sellainen varauskin, että tämä edus- kanssa sekä muodostaa siten keskinäiset
18877: kunta voi enemmistöpäätöksellä päättää li- : suhteensa ja välinsä ystävällisiksi ja luo-
18878: sätä ruotsinkielisiä opettaja;virkoja Helsin- i tettaviksi, toisin sanoen siUe pohjalle, että
18879: gin yliopistoon, niin paljon kuin täällä, , yhteistyö ja Y'hteisymmärrys vallitsee.
18880: esim. satunnaisista poliittisista syistä, katso- Jos me sitten katselemme hallituksen
18881: taan tarpeen olevan kussakin t31pauksessa. kohtuuskantaa, on se ikäänkuin leikattu
18882: 304 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
18883:
18884: siitä keskeltä, t. s. tästä suomalaiskansalli- tekeväni itseäni syypääksi mihinkään koh-
18885: sen ajatuksen omaksuman kohtuuden ja tuuttomuuteen, minkäänlaiseen loukkauk-
18886: ruotsalaisen kansanpuolueen tunnustaman seen tai olevani mitenkään säädyHisyyttä
18887: kohtuuden väliltä. Tämä kohtuus siis on vailla, jos minä totean erään tosiasian, ni-
18888: jaettu kahteen yhtä pi1Jk:ään pätkään, joista mittäin sen, että me olemme vuosisatojen
18889: toista tarjotaan suomenkieliselle kansan- ja vuosikymmenien kuluessa kaikesta siitä
18890: ainekselle, toista ruotsinkieliselle kansan- jo omalta kohdaltamme runsaasti osoitta-
18891: ainekselle. Tämä tällainen kahtiajako pe- 1 neet kiitollisuuttamme ja vieläpä sen jo
18892: rustetaan ensi kädessä kohteliaisuussyihin, taikaisinkin maksaneet. Ei tarvitse mitään
18893: kiitollisuussyihin ja se perustetaan hallitus- muuta kuin tarkastella .Suomen kansan
18894: muodon 14 § :ään. 1
18895: menneitä vaiheita, niitä aineellisia ja hen-
18896: Täällä on jo aivan perusteellisesti koske- kisiä Uihreja, jotka meille kerran meidän
18897: teltu aikaisemmin hallitusmuodon 14 § :aä, esivanhempiemme aikana on aiheutunut,
18898: tai ·paremmin sanottuna. sen pykälän sitä ja jotka me olemme mielellämme antaneet-
18899: momenttia, jossa puhutaan siitä, että ruot- kin luodaksemme Ruotsille suurvalta-ase-
18900: sinkielisen vä\hemmistön sivistystarpeita on man, jota se kuitenkaan ei kyennyt hal-
18901: tyydytettävä samanlaisten perusteiden mu- lussaan pitämään. Siellä menneisyydessä on
18902: kaan. Se on aikalailla epämääräinen käsite, niin paljon uhraamista, epäitsekästä kärsi-
18903: se on ihan kuin truhallaan keksitty, jotta mistä ja rajatonta uskollisuutta silloista
18904: siitä olisi paljon riidan ja väittelyn airhetta. emämaa ta kohtaan, että se velka minun mie-
18905: On arvovaltaisia asiantuntijoita, jotka sano- lestäni alkaa olla nyt jo korkojen kanssa
18906: vat, että samanlaisten perusteiden ei tar- maksettu. Ei ove minusta suomalaisen itse-
18907: vitse merkitä yhtä paljon sivistysmäärä- näisen kansakunnan arvon mukaista, että
18908: ra:hoja ruotsinkieliselle vähemmistölle kuin se saa maksaa jatkuvasti sanoisinko torp-
18909: suomenkieliselle valta.valle enemmistölle. pariveroa, joksi sitä voidaan katsoa, jos sitä
18910: .:VIikäJi järjelle annetaan jotakin vai>kutus- koskaan tästä verosta ei haluta vapauttaa.
18911: vwltaa tällaisessa asiassa, jossa niin monet Itsenäisen kansan täytyy myöskin alkaa
18912: muut, järjen kannalta katsottuna, toisarvoi- tuntea oma arvonsa hyvässä merkityksessä.
18913: set ja vä'hemmän asialliset näkökohdat mää- Se tietää sitä, että se osaa antaa arvon toi-
18914: räävät usein asian, kohteliaisuussyyt mie- sillekin, ja ennenkaikkea meidän pitää muis-
18915: lestäni ovat sittenkin vähemmän varteen- taa antaa arvo meidän ruotsinkieliselle vä-
18916: otettavia. Kohteliaisuus on hyve, jota jokai- hemmistöllemmekin. Meidän pitää olla tie-
18917: sen ihmisen pitää ahkeroida ja oppia hen- toisia siitä, että tämä väJhemmistö on tässä
18918: kilökohtaisessa kanssakäymisessä, mutta se, maassa 700 vuotta elänyt ja sen pitäisi olla,
18919: että kohteliaisuudesta johtuvat kOihtuutto- - minä tiedän, että huomattava osa siitä
18920: mat edut jollekin erikoisasemassa olevalle, onkin tähä.n maahan kiinni kasvanut niin,
18921: jatkuvat vuosikymmenestä toiseen, se ei että se tunt.ee tämän maan isänmaakseen.
18922: minusta ole enää asiallista. Ja mikä ei ole Mutta valitettavasti täällä on sellaisia vie-
18923: asiallista, se ei myöskään ole tarpeen kan- läpä kehittyneitäkin ruotsinkieltä puhuvia,
18924: salliselta kannalta katsottuna. Ja menisin siis tähän vä,hemmistöön kuuluvia, jotka
18925: vieläkin pidemmälle. Minä sanoisin, että katsovat meidän olevan jonkunlaisessa si-
18926: sellainen ei ole luvallista eikä edes oikeu- vistysvelassa. ainakin siinä mielessä, että
18927: denmukaista. Kiitollisuussyihin ·vedotaan heidän erikoisoikeuksiinsa, jotka periyty-
18928: meillä tässä hyvin paljon. En suinkaan vät noilta menneiltä historiallisilta ajoilta,
18929: tahdo kuulua niihin, jotka haluavat olla ei saa koskea senkään vuoksi, että he ovat
18930: kiittämättömiä kaikesta siitä hyvästä, mitä olleet mukana vapaussodassa. Tätä minä
18931: me aikoinamme Ruotsin kautta Iänsirnai- en laske miksikään sellaiseksi teoksi, jota
18932: sena sivistyksenä, yhteiskuntajärjestyksen olisi mitenkään hyvitettävä. Tässä maassa
18933: ja muun tässä mainitsematta jääneen muo- jokainen, joka tuntee tämän maan isän-
18934: dossa olemme sieltä saaneet. Minä :myön- maakseen, on siihen ollut velvollinen, jos
18935: nän, että s1llä on ollut. aikanaan suuri arvo hänellä on tietoinen isänmaankäsite ja
18936: ja minä myönnän senkin, että sillä tälläkin tunne. Jos hän tuntee sen velvoituksen
18937: hetkellä on vielä huomattava merkitys mei- liittyvän isänmaanrakkauteen, uhrauksiin
18938: dän elämällemme, kansallisen elämämme pe- valmiiseen isänmaanrakkauteen, ja jos hän
18939: rustana. ja pohjana. Mutta minä en tunne tuntee sisäistä pakkoa täyttää velvollisuut-
18940: Helsingin yliopi-ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 305
18941:
18942: tansa ilman palkkaa, hyvitystä tai kiitosta, liian kirjaimellisesti. Meidän on ·syytä ja
18943: niin astuu hän silloin sii!hen rintamaan, siihen .meille antaa aihetta sekin, että
18944: joka turvaa tätä kansaa ja tätä maata meitä koetetaan usein aivan harkitustikin
18945: ruotsinkieliselle vähemmistöönkin kuulu- johtaa hiukan vääriin käsityksiin näissä
18946: valle. Minä pitäisin suorastaan suuren, va- asioissa, tarkistaa, kuinka asian laita on.
18947: kavan, ja kansallisesti pyhän asian louk- On niin ja siitä me ,emme pääse miihinkään,
18948: kauksena, jos tällaista hyvitystä edes aja- jos me tutkimme tilastoja, että väestökasvu
18949: te! taisiinkaan. maan ruotsinkielisten keskuudessa v. 1910
18950: Mutta sitten on vielä mielestäni eräs hy- jälkeen käytännöllisesti katsoen on jota-
18951: vin asiaHinen ja järjellinen ja asiallisella kuinkin tyystin lakannut, lisäystä ei siis
18952: pohjalla jotakuinkin varmasti määriteltävä enää ole. Ja en maita olla lisäämättä tä-
18953: peruste, jolla voidaan mitata ruotsinkieli- hän erästä tärlreää näkökohtaa, joka tämän
18954: sen vähemmistön oikeuksia, sanoisinko sille väestön kasvun, ruotsinkielisen väestön
18955: kuuluvaa oikeudenmukaisuutta. Heillä on kasvun la:l"kaamisen toteamisen rinnalla on
18956: oikeus siihen osuuteen, mitä 'he omalta koh- syytä muistaa, nimittäin, että ruotsinkieli-
18957: daltaan ovat olleet luomassa ja hankki- sen väestön lukumäärä vuodesta 1910 on
18958: massa nyt ja aina, kun ajatellaan Suomen myöskin vähentynyt ruotsinkielisellä maa-
18959: kansaa kokonaisuutena. Kun me ajatte- seudulla ja se on siellä vähentynyt esim.
18960: lemme esimerkiksi yliopisto-oloja, täytyy kahden vuosikymmenen kuluessa vähän yli
18961: meidän silloin ottaa pohjaksi, ikäänkuin 3 %. Tästä. seuraakin, että mitään voimis-
18962: ta11kastelun mittapuuksi, se peruste, mitä tumista lukumääräänsä nähden ei ruotsa-
18963: voidaan asiallisesti tähän käyttää. Olen laisuuc1ella meidän maassamme tulevaisuu-
18964: tullut tältä paikalta jo verrattain usein dessa ole odotettavissa, sillä maaseudulla-
18965: lausuneeksi sanan ruotsinkielinen vähem- han on se pääväestö, johon ruotsalaisuus
18966: mistö. Ruotsinkielistä vähemmistöä on meidän maassamme ja meidän kaupungeis-
18967: myöskin se nuorisopolvi, joka Helsingin sammekin on rakentanut koko tulevaisuu-
18968: yliopistossa opiskelee ja jonka äidinkieli den toivonsa. Ja minä väitän, että jos näin
18969: on siis ruotsinkieli. Minä väitän, että tämä jatkuisi, niinkuin kaiken todennäköisyyden
18970: vähemmistö on lukumäärältään vuQsi vuo- mukaan tapahtuu, ja jos 1950, siis vuonna
18971: delta tullut yhä pienemmäksi ja pienem- 1950 tässä maassa ta:hdotaan luvuilla esit-
18972: mäksi Helsingin yliopistossa. Niin on tää suomalaisen väestön ja ruotsinkieltä
18973: myöskin tullut ruotsinkielinen väestö luku- puhuvan väestön määriä prosenteissa, niin
18974: määrältään pienemmäksi vuosi vuodelta hyvin todennäköistä on ~ joka elää näkee
18975: koko maassa. Näissä asioissa joudumme me -, että prosentti,luvut ovat silloin vähän
18976: belposti harhaan ja nämä harhakäsitykset päälle 90 % suomenkielistä väestöä ja jon-
18977: saavat meidät mittaamaan tätä kohtuulli- kunverran päälle 8 % ruotsinkielistä väes-
18978: suuden vaatimusta helposti väärältä poh- töä. On kuitenkin niin, että jos me ver-
18979: jalta, jollemme me hiukan näitä asioita it- taamme yliopistossa opiskelevien ruotsin-
18980: sellemme selvitä. kieltä puhuvien ylioppilaiden lukumäärää
18981: Tässä maassa on ruotsinkielistä vä1estöä suomenkielisiin, me näemme, että suhde on
18982: nykyjään 10 % koko asukasmäärästä. 1880 'toisenlainen. Si,elläkin me huomaamme sen
18983: oli tuo prosenttimäärä vielä 14.3. V. 1930 väberrnmistönä. Esim. v. 1902 oli Helsingin
18984: se oli tarkalleen sanottuna 10.1. Me yliopistossa keskimäärin 5,6 % suomenkie-
18985: näemme, että puolen vuosisadan aikana, 50 lisiä opiskelevia, siis suomalaisia ylioppi-
18986: vuoden aikana, on ruotsinkielisen väestön laita, ja 44 % ruotsinkielisiä, mutta jo 1915
18987: lukumäärä vähentynyt 14.3 :sta 10.1 % :iin. -1918 oli suomenkielisten ylioppilaitten
18988: Me olemme usein lukeneet taikka meistä luku kasvanut 73 %: in ja ruotsinkielisten
18989: B'hkä jotkut ovat kuulleet, kun marraskuun alentunut 27 %:in. Jos me tarkkailemme
18990: 6 päivänä vietetään ruotsalaisuuden päivää, 1928 ja 1934 vuosien välistä aikaa, me
18991: että siellä pidetään juhlapuheita ja hyvin saamme suomalaisten ylioppilaitten pro-
18992: juhlallisessa äänilajissa monta kertaa va- senttiluvuksi 82.6 ja ruotsinkielisten 17.3.
18993: kuutetaan sitä, että ruotsa,laisuus tässä Koko maassa oli väestösuhde 90 ja 10, Hel-
18994: maassa on kasvamassa ja voimistumassa. singin yliopistossa opiskelevien suomenkie-
18995: Mutta me emme saa ottaa tätä juhlapuhei- listen ja ruotsinkielisten sUhde on noin
18996: den kaunista ja ylevää sanontaa aivan 82.5 suomenkielistä ja ihiurokasen yli 17
18997:
18998: 9
18999: 306 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
19000: ----------------------------------
19001: ruotsalaisia. Ja kun sanon, että minusta kaansa. Meillä ei ole mitään syytä sii-
19002: tämä suhde, niin paljon kuin se on jo hen, eikä se ole tällä isänmaalle ja kansalle
19003: tasoittunutkin, ei sittenkään ole vielä oikea onnellista eikä myöskään asiallista. Me
19004: suomenkielisiin opiskelijoihin nähden, sa- olemme päinvastoin tähän saakka meidän
19005: non sen siinä käsityksessä ja siinä tunte- yliopistossammekin, -- ,tänä päivänäkin
19006: muksessa, että minun käsitykseni on oikeu- vielä niin tapahtuu, -- tuhlanneet suoras-
19007: denmukainen. Ja väitän, että t&mä suhde, taan, ei vain varoja, mutta vähäisiä tie-
19008: se, että ruotsinkieliseen vähemmistöön kuu- teellisiä voimiammekin ja mikä pahinta on,
19009: ~uvia opiskelijoita Helsingin yliopistossa on me olemme estäneet suomalaisen tieteen
19010: huomattavasti yli väestölukumäärän, on ta- kehittymistä liian paljon tarkkaillessammc
19011: vallaan luonnotonta, mutta sillä on omat ja liian paljon ajatellessamme ruotsinkieli-
19012: syynsä. Se johtuu nähdäkseni siitä, että sen vähemmistömme ylioppilasnuorison oma-
19013: ruotsinkielisellä vähemmistöllä on ollut ja kielistä opetusta siitä huolimatta, että sitä
19014: on vielä tänä päivänäkin, kuten sen opis- on suhteellisesti kuitenkin niin vähän. Ja
19015: kelijoilla:kin, siis myöskin ylioppilailla, eri- en luule erehtyväni, jos sanon, että tämä
19016: näisiä etuja, jotka johtuvat huomattavalta Helsingin yliopistossa opiskeleva ruotsin-
19017: osaltaan ruotsinkielisen vähemmistöu naut- kielinen ylioppilasnuoriso olisi monessa suh-
19018: timista erikoiseduista ja erinäisistä muista teessa ja varsinkin suhteessaan suomalais-
19019: syistä. Tämä aikaansaa sen, että tämä kansallisiin pyrkimyksiin sekä yliopisto-
19020: suhde ei vielä ole tasoittunut. Minä en asiassa että muissa aivan toisenlaista, pal-
19021: suinkaan tarkoita tällä sitä, että meidän jon enemmän asiallisia näkökohtia huo-
19022: tarvitsisi lähteä tässä millään erikoisilla mioonottavaa ja niihin mukautuvaa, jollei
19023: toimenpiteillä väkivaltaista tasaantumista sitä ruotsalaisen kansanpuolueen taholta
19024: suorittamaan. Se tapahtuu itsestään. Mutta erinäisistä poliittisista kunnia- ja vanhoista
19025: se tapalhtuu vasta sitten itsestään ja hton- historiallisista syistä ikäänkuin te'hostettaisi
19026: nollista tietä, kun poistetaan suomenkielistä vastustamaan kaikkea suomalaisuuden ja
19027: opiskelevaa nuorisoa ja suorastaan heidän suomalaisen opiskelevan ylioppilasnuorison
19028: toimintaansa ja tyÖ'tänsä Helsingin yli- oikeutettuja ja asiallisia pyrkimyksiä ja
19029: opistossa haittaavat esteet, jotka ovat heille vaatimuksia. Onhan meillä esimerkkejä,
19030: raskaita ja painavia, mutta joita ruotsinkie- muualta siitä, miten samanlaiset vähemmis-
19031: Eseen viihemmistöön kuuluvalla ylioppilas- töt siitä huolimatta, että niillä ei ole sel-
19032: nuorisolla ei läheskään siinä määrin ole. laista asemaa kuin meidän ruotsinkielisellä
19033: Minun on turhaa tässä lähteä yksityis- vähemmistöllämme niissä maissa, missä ne
19034: lwhtaisesti näitä seikkoja selvittämään. Se ovat, mitenkä ne silti ymmärtävät toisiansa
19035: ei nä!hdä:kseni ole tarpeellista., enkä minä ja tulevat hyvin keskenään toimeen. Onko
19036: siihen ryhdykään. J\IIinä vain totean vielä siinä nyt mitään järkeä, onko se nyt talou-
19037: sen, että mielestäni nämä muutamat nume- dellista ja asiallista, että me olemme tätä
19038: rot, joilla olen koettanut valaista sitä, mistä pientä ruotsinkielistä opiskelevaa ylioppilas-
19039: meillä on haettavissa eräs seHainen, sanoi- osaa varten pitäneet rinnakkain kaksinker-
19040: sinko mitta tai mittapuu, jolla me ikään- taiset professuurit, ja kahdet professorit
19041: kuin tarkastamme suomalaisen kaooanainek- molemmille, vaikka toisia on noin paljon
19042: sen suhdetta ruotsalaiseen vä:hemmistöömme enemmän, ja sitä varten, että me muka
19043: oikeuden valossa ja oikeuden periaatteiden kirjaimellisesti samanlaisten perusteiden
19044: mukaan. Se löytyy juuri tässä suhteessa, mukaan tyydyttäisimme ruotsinkielisen ope-
19045: kun niitä suhteita vain asiallisesti käyte- tuksen tarpeen. Me olemme siinä liian pal-
19046: tään ja niiden suhteiden varaan peruste- jon vahingoittaneet suomalaisen kansallisen
19047: taan yliopiston suomalaistamisvaatirrnukset sivistyksen kehitystä ja nousua, me olemme
19048: ja muu toiminta. liian palj.on antaneet suomalaiskansallisen
19049: Olen tahtonut tällä pääasiassa näyttää. hengen näivettyä tässä vieraan, vaikka sa-
19050: että ptthe siitä, että me sortaisimme ruot- malla oman erikielisen väestön holhouksen
19051: sinkielistä vähemmistöämme, että me tahtoi- alaisena. Me emme ole tahtoneet heitä
19052: simme nyt tehdä niin tässä yliopiston suo- tehdä vieraiksi, he ovat aina itse tämän
19053: malaistamiskysymyksessäkin me tässä edus- vierautensa esille tuoneet ja sen mukaisesti
19054: kunnassa tällä kertaa vähemmistössä olevat toimineet. Me suomaluiskansallisiin piirei-
19055: suomalaiskansalliset edustajat, ei pidä paik- hin kuuluvat näkisimme mielellämme sen
19056: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 307
19057:
19058: hetken koittavan, jolloin kahnaus ja kiista, tuu taas kuten ennenkin kaksikielisyysjär-
19059: asiaton kiista samanlaisista perusteista, jestelmän pohjalle. l\'Iitä varten meidän
19060: vhtä monesta professorista, rinnakkaisista täytyy, meidän suomenkieliseen kansanai-
19061: professuureista ja muista sellais~sta saatai- nekseen kuuluvien ja ennen kaikkea mitä
19062: siin asiallisella ja oikealla pohjalla järjeste- varten meidän asioitamme johtavien henki-
19063: tyksi. Ja me olemme toivoneet ja toivomme löiden, niiden pitää olla niin itsepäisiä,
19064: aikaa, jolloin ruotsinkieltä puhuva ylioppi- että he eivät yhtä eikä kahta kokeilua usko.
19065: lasnuoriso ja suomenkieltä puhuva ylioppi- He yrittävät ja yrittävät yhä uudestaan,
19066: lasnuoriso joutuu suoranaiseen kosketuk- ja uskottelevat itselleen, että vanha pohja
19067: seen toistensa kanssa ja syntyy keskinäinen vielä kelpaa, vaikka he juuri samalla kuin
19068: luottamus ja ymmärtämys, joita eivät si- vielä näin itselleen uskottelevat, toteavat,
19069: vulliset, muita tarkoituksia ajavat ole häi- että vanha pohja ja vanha peruste ei
19070: ritsemässä, ja jolloin eivät he noita eri vie mihinkään tulokseen. Ei pidä antaa
19071: kieltä puhuvia, mutta samassa valtakun- toisarvoisten seikkojen, tunnesyitten ja mui-
19072: nassa ja isänmaassa asuvia yllytä toisiaan den, mitä tässä selittelin, ei pidä antaa nii-
19073: vastaan taistelemaan. Mutta me emme voi den tehdä tyhmyyksiä, ei pidä antaa nii-
19074: ostaa ja hankkia tätä rauhaa sillä, että me den aiheuttaa turhia kustannuksia ja en-
19075: uhraamme sen, mikä kuuluu suomalaiskan- nenkaikkea ei pidä antaa niiden vaikeuttaa
19076: sallisen sivistyksen oikeuksiin, ja ennen suomalaiskansallisen sivistyksen nousua,
19077: kaikkea mikä on välttämätöntä sen kehityk- kwsvua ja kehitystä.
19078: sestä huolehtimiselle. Emme me tällä Voi olla niin, että ·hallituskin nyt luulee,
19079: maalla mitään tee eikä tässä maassa asuva että me suomalaiskansalliseen vähemmis-
19080: kansa ole se todellinen Suomen kansa, jolla töön tässä eduskunnassa kuuluvat itsepäi-
19081: on elinvoimaa, joka pystyy luomaan ja ra- syydestä olemme käyneet tätä la.kiesitystti
19082: kentamaan uutta vanhoille taatuille, kestä- täällä ensimmäisessä käsittelyssä näin pe-
19083: ville perust.eille, jos siltä puuttuu luovaa rusteellisesti tarkastamaan. Siihen on ollut
19084: voimaa synnyttävä henki, kansallinen henki, meillä asialliset syyt. Me olemme ta:htoneet
19085: ja jos siltä puuttuu myöskin sitä uhrauk- perehtyä täysin tähän ja toiseksi me emme
19086: siin viepä isänmaanrakkaus, mikä tässä voi ottaa vastuuta siitä, että niinkuin minä
19087: maa:ssa on kautta sukupolvien ollut niin olen tässä osoittanut tällainen lakiesitys,
19088: voimakas ja kansan ratkaisevina elämän joka ei vie hyviin tuloksiin, vaan päinvas-
19089: hetkinä niin määräävä. toin vie entistä huonompiin tuloksiin yli-
19090: Olen tässä koettanut perustella kantaani opiston suomalaistuttamisessa, että se ei tu-
19091: ja niitä ajatuksia joita minulle on tullut lisi laiksi. Sillä jos tästä nyt tre:hdään laki,
19092: mieleen, kun olen tätä hallituksen esitystä merkitsee se sitä, että sitä aletaan myöskin
19093: koettanut harkita, tutkia, ja perustuslaki- toteuttaa. Ja tätäkään lakia ei voida toteut-
19094: valiokunnan mietintöä siihen verrata sekä taa ilman, että siihen tarvitaan aikalailla
19095: käsitykseni asiasta muodostaa, voidakseni paljon varoja. Ja kun sitä toteuttamista
19096: sitten myöhemmin ~Suuressa valiokunnassa sitten on taas vähän aikaa tehty, saarrnme
19097: ratkaista suhtautumiseni tämän lakiesityk- hallituksen esityksen, jossa uudelleen tode-
19098: sen eri yksityiskohtiin. Nyt ehkä luullaan taan, että kaikki menikin vikaperään, nyt
19099: itsepäisyydeksi, kun se suomalaiskansalli- pitäisi taas paikata. Ja kun sitä sitten on
19100: nen vähemmistö tässä eduskunnassa, johon paikattu, sanotaan: ei tästäkään tullut mi-
19101: minäkin kuulun, ei ole enää jatkuvasti alis- tään, mitäs nyt tehdään? J_,ähdetäänkö vielä
19102: tunut saman henkisen väkivallan alaiseksi, samalta vanhalta kestämättömältä ja pää-
19103: jota enemmistö harjoitti sitä vastaan pe- määräänviemättömältä pohjalta? Mitä vm·-
19104: rustuslakivaliokunnassa kieltämällä kai·kki ten meidän täytyy nyt vielä lähteä yriW1-
19105: mahdollisuudet kuulla tässä laajakantoisessa mään tietä, jol11ka ti·edämme sellaiseksi, eWi
19106: ja tä1:1keässä asiassa asiantuntijoita. - Me se ei meitä tässä suhteessa auta, se ei puh-
19107: emme ole katsoneet asialliseksi antaa esityk- taasti suomalaista, suomalaisen kansallisen
19108: sen vain tällaisella mahativoimalla pwinua hengen elähyttämää yliopistoa, HeLsingin
19109: läpi eduskunnan, jotta siitä nopeasti saa- yliopistoa, tähän maahan luo. Siitä tulee
19110: taisiin laki, koska, niinkuin mielestäni taasen sellainen kaksijalkainen kääpiö, jo.ka
19111: täällä asiallisesti olen osoittanut, tämä laki ei ole ruotsalaisen hengen eikä se ole suo-
19112: rakentuu väärälle pohjalle, kun se raken- malaisen hengen yliopisto, se on siltä v[i . .
19113: 3~-------~-------~--_'J_'orstaina 24 p. tarn_~1ikuuta 1935. _______________________
19114:
19115: liltä. Ja mikä on siltä väliltä, se on aina eduskunnassa pitämiämme suomenkielisiä
19116: useimmiten sellaista, että sillä ei ajanpit- puheita. Ja kun täällä tänäpäivänä on sen
19117: kään mitään tee. Ainakin allekirjoittanut vähemmistön taholtakin, johon kuulun käy-
19118: on suuresti murehtien ja valittaen ottanut tetty ainakin parissa lausunnossa ru~tsin
19119: vastaan tämän hallituksen esityksen ja olen kieltä, on se minun käsittääkseni johtunut
19120: vielä ollut \perustuslakivaliokunnan mietin- siitä, että edes pisara näistä meidän aja-
19121: töön nähden sitäkin toivottomampi. Tässä tuksistamme, ripe niistä joutuisi varsinai-
19122: mietinnössä suorastaan ei tyydytä edes tä- sen ruotsinkieltä puhuvan kansan korviin
19123: lhän puolinaiseen yliopiston ratkaisuun, ja ulottuville.
19124: siellä hävitetään tai pyritään hävittämään Meidän ,kantamme, jotka olemme ryhty-
19125: koko ylioppilaselämän perusteet ja kulma- neet taistelemaan suomalaiskansallisen kan-
19126: kivet: ylioppilaskunta ja osakuntalaitos. Ja san valtaosan oikeutettujen vaatimusten ja
19127: se on sellaista, jota ei tässä maassa sen- pyrkimysten puolesta, on ollut ja on tällai-
19128: tään eduskunnan perustuslakivaliokunta- nen tähän lakiesitykseen. En suomalaisena
19129: kaan saisi missään trupauksessa eduskun- kunnianmiehenä, en paDhaalla tahdollani-
19130: nalle ·edes ehdottaa, jos tuo perustuslakiva- kaan voi suuressa valiokunnassa mennä täl-
19131: liokunnan enemmistö tuntee €desvastuuta laisen hallituksen esityksen, yhtä vähän
19132: siitä, millaisiksi asiat muodostuvat, ja jos kuin siihen liittyvän perustuslakivaliokun-
19133: tuon perustuslakivaliokunnan enemmistön nan mietinnön taakse. Sanoin, että en voi
19134: sielussa pyhät kansalliset tunteet ollenkaan mennä tähän kunnianmiehenä, sillä en
19135: liikkuvat. tahdo loukata tämän kansakunnan kun-
19136: Tämä on kovasti sanottu, mutta minä en niaa, ;kansakunnan, johon minä yksilönä
19137: omalta kannalta asiaa arvostellessani voi kuulun. Minä en bhdo vahingoittaa tä-
19138: asiaa muuten käsittää. Minä ainakin - ja .män kansakunnan hyvää enkä sen tulevai-
19139: minä uskon, että minun kanssani hyvin suutta. Siitä syystä minun onkin yhdyt-
19140: monet siihen samaan suomalaiskansalliseen tävä niihin, jotka vastalauseissaan, nimit-
19141: v&hemmistöön kuuluvat, ehkäpä kaikkikin, täin II ja IV vastalauseessa osoittavat, ei
19142: ovat ottaneet tämän perustuslakivaliokun- vain sen tavan lainhengen vastaisuutta,
19143: nan enemmistön mietinnön, niin kuin jo ta- millä tämä esitys eduskuntaan on tuotu,
19144: vallaan hallituksen esityksenkin, vastaan mutta osoittavat myöskin näiden esitysten
19145: taisteluhaasteena. Äsken mainitsemani pe- vahingollisuuden Helsingin yliopiston suo-
19146: rustuslakivaliokuntakäsittely antoi meille malaistamiselle, koska tämän esityksen to-
19147: jo oikeuden pitää tätä esitystä suoranai- teuttaminen ei suinkaan merkitse Helsin-
19148: sena taisteluhaasteena suomalaiskansalliselle gin yliopiston suomalaistamista siitä, mikä
19149: eduskuntavähemmistölle ja koko suomalai- se nyt on. Se merkitsee asiallisesti vain
19150: selle rintamalle. Me emme voi, toistan sen taantumusta, se merkitsee suomalaiskansal-
19151: vielä kerran, silloin kun meissä, ja jos lisen tieteen ja suomalaiS'kansallisen nuori-
19152: meissä todellakin on kansallinen henki, suo- son korkeimman opetuslaitoksen kahlehti-
19153: malaiskansallinen henki, me emme voi alis- mista, ja minä pelkään, pitemmäksikin
19154: tua ilman muuta sellaisen marxilais-edis- ajaksi, holhousta, joka ei tätä kansallista
19155: tysmielis-ruotsalaisen pakkovallan alle, jota pyrkimystä ja henkeä ymmärrä, vaan joka
19156: tässä asiassa meitä vastaan on käytetty, ja tahtoo sitä, ainakin eräiden taholta, pitää
19157: me emme voi myöskään tyytyä sellaisiin ikäänkuin 'kapalossa, pitää ikäärrlmin lasta,
19158: kohtuullisuuden vaatimuksiin, jotka eivät, jota ei saa päästää missään tapauksessa
19159: niinkuin olen osoittanut, pohjaudu oikeu- omilla jaloillaan ·kävelemään. Minä yhdyn
19160: denmukaisuuteen ja suomalaiskansallisen niihin käsityksiin, jotka tässä perustuslaki-
19161: elämän kehityksen kunnianvaatimuksiin. valiokunnan mietinnön II ja IV vastalau-
19162: Minä alleviivaan vielä, että kysymys ei seessa on selvästi esilletuotu ja niihin syi-
19163: ole sortamisesta, kysymys ei ole ruotsinkie- hin, jotka täihän lopputulokseen vievät, ja
19164: lisen vähemmistön Pohjanlahden taakse joista jo mainitsin. Yhdyn niihin mielihy-
19165: ajamisesta, niinkuin ruotsinkieliset lehdet vällä juuri sen vuoksi, että näiden vasta-
19166: näyttävät silloin tällöin, eh'käpä useinkin, lauseiden allekirjoittajina ja, minä sanoi-
19167: kirjoittavan kenties siinä uskossa, että ruot- sin, niiden vastalauseiden laatijoina on
19168: sinkielinen kansanaines ei koskaan pääse kaksi professoria, kaksi sellaista suoma-
19169: lUkemaan ja ymmärtämään meidän täällä laista miestä, jotka suorittavat työtänsä
19170: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 309
19171:
19172: snna laitoksessa, jonka suomalaistamisesta malaistamisen, mutta asiallisesti kulkee ai-
19173: nyt on kysymys ja jonka järjestysmuodon van päinvastaiseen suuntaan.
19174: perusteet nyt olisi uusittava. Ja teen sen
19175: sitäkin suuremmalla syyllä, nimittäin sen, E·d. 0 u 1 a s maa: Herra puhemies!
19176: että yhdyn heidän katsantokantaansa, kun Tämä perustuslakivaliokunnan mietintö
19177: me tuskin saamme täällä, nyt enempää lähti valiokunnan käsistä aivan sellaisena
19178: kuin tähänkään asti, kuulla asiantuntijoita kuin me suomalaiset kansanedustajat; edus-
19179: tässä asiassa. Enemmistö, tuo marxilais- kunnan nykyinen vähemmistö, oletimmekin
19180: edistysmielis-ruotsalainen enemmistö, ei sitä sen lähtevän, siis suomalaiselta kannalta
19181: meille ole sallinut. Se ei ole sallinut meille täysin epätyydyttävänä. V astalauseissaan,
19182: tätä kansanedustajan oikeutta, vaan se on joihin myöhemmin palaan, ovat suomalaiset
19183: enemmistövallalla sen evännyt, tietysti jou- edustajat tyhjentävästi todistaneet tämän
19184: duttaakseen lain mahdollisimman pian läpi. lakiehdotuksen mahdottomuuden ja tämän
19185: Mutta se ei muuta asiaa. Lailta vaaditaan saman lakiehdotuksen mahdottomuuden ovat
19186: ennenkaikkea, että se on asiallinen, ja se täällä Helsingissä m. m. erinäisissä kansa-
19187: todella parantaa niitä kieroja ja hallituk- laiskokouksissa todistaneet m. m. yliopiston
19188: sen'kin mielestä huonoksi käyneitä olosuh- viranomaiset. Ovathan he sanoneet, että
19189: teita, mitkii Helsingin yliopistossa ovat val- jos tämä hallituksen esitys tulee laiksi,
19190: lalla. Siis vain tällä tavalla olen ollut ti- niin se laki on mahdoton käytännössä to-
19191: laisuudessa tarttumaan siihen asiantunte- teuttaa.
19192: mukseen, joka sattumalta nyt on ollut tässä Kun tätä asiaa nyt evästetään täällä
19193: asiassa eduskunnassa käytettävissäni sen suureen valiokuntaan, niin haluaisin tässä
19194: kautta, että nuo arvoisat edustajat ja pro- saattaa valiokunnan jäsenten tietoon eräitä
19195: fessorit ovat täällä meidän joukossamme seikkoja, jotka toivoisin heidän ottavan
19196: ja meidän kanssamme tämän suomalaiskan- huomioon tätä asiaa käsitellessään. Yli-
19197: sallisen vähemmistön rintamassa. opiston suomalaistamis'kysymys, josta täällä
19198: Ei ole erikoisen miellyttävää tältä pai- on paljon puhuttu, ja josta vastedeskin
19199: kalta todeta sitä, mitenkä tässä asiassa on saattaa vielä puhetta riittää, on päässyt
19200: asiantuntemusta täytynyt hankkia. Mutta entistä kiinteämmälle ja selkeämmälle poh-
19201: eihän totuutta voi, eikä saa salata. Valtio- jalle. Sille on suunniteltu mielestäni on-
19202: päiväjärjestyksessä sanotaan, että edusta- nellinen ratkaisu. Erään kansalaiskokouk-
19203: jan tehtävässään on aina noudatettava oi- sen asettama toimikunta nimittäin on saa-
19204: keutta ja totuutta, älköönkä häntä tässä nut valmiiksi ehdotuksen yliopiston suoma-
19205: estäkö mitkään seikat eikä tekijät ja siitä laistamisesta ja ruotsinkielisen yliopisto-
19206: syystä tämä totuus on tältä paikalta ollut opetuksen kustantamisen valtion varoilla
19207: pa:kiko ja velvollisuus jurkisanoa. Åbo Akademissa. Tämä ehdotus, ja var-
19208: Olisihan vielä ehkä mahdollisuus suu- sinkin sen perustelut, ovat sellaiset, että ne
19209: ressa valiokunnassa kuulla niitä asiantunti- osoittavat suomalaisuuskysymyksen suunta-
19210: joita, joita ei edes hallitus kiireissään ole viivat korkeamman opetuksen alalla pit-
19211: katsonut asiakseen kuulla, vaikka se olisi kiksi ajoiksi eteenpäin. Rnotsalaistemme
19212: ollut siihen erinäisten lakipykälienkin mu- erikoisesti ja nimenomaan heidän poliittis-
19213: kaan velvollinen, tätähän voi ajatella tätä. ten johtajiensa olisi syytä yksityiskohtai-
19214: :;\iutta sielläkin on edessämme se enem- sesti tutustua tähän selkeästi laadittuun
19215: mistö, joka kielsi asiantuntemuksen perus- asiakirjaan, jossa kiihkottomasti ja vii-
19216: tuslakivaliokunnassa. Näin ollen en voi, leästi on esitetty uuden suomalaisuusliik-
19217: syistä, jot,ka olen tässä sanonut, menetellä keen periaatteellinen kanta kansallisen
19218: toisin kuin siten, että minä ja ;jokainen sivistyskysymyksemme tärkeimmässä osassa.
19219: meistä, jotka kuulumme tähän suomalais- Ja samalla on tässä asiakirjassa esitetty ne
19220: kansalliseen vähemmistöön tässä eduskun- äärimmäiset myönnytykset, joita ruotsalai-
19221: nassa, teemme voitavamme, ettei Helsingin sille voidaan meidän maassamme tehdä.
19222: yliopiston suomalaista:minen enää tule este- Tätä asiakirjaa pyydän suositella suurelle
19223: tyksi, ettei sitä suorastaan vuosikausiksi valiokunnalle, jonka käsiteltäväksi tämä
19224: tehdä mahdottoma:ksi hyväksymällä lakia, yliopistola:kiasia nyt lä.hipäivinä menee.
19225: joka voi tehdä vain nimellisesti tuon suo- Olen jo kerran tältä paikalta huomautta-
19226: 310 Torstaina 24 ,p. tammikuuta 1935.
19227:
19228: nut, että nyt on ruotsalaisten syytä ottaa aate on ollut tarpeellinen taistelukeino suo-
19229: hy\'ällä se, mitä tarjotaan, sillä jos taistelu malaisuuden oikeuksiinsa saattamisesta ja
19230: jatkuu ja he lehmäkaupoillansa onnistu- se on jo tehnyt tehtävänsä. Nyt se jättää
19231: vatkin säilyttämään etuoikeutetun asemansa asemat ja tilalle astuu vaatimus suomalais-
19232: vielä muutaman ajan, on kuitenkin edessä kansallisen sivistystyön ensisijaisen toteut-
19233: se paljon puhuttu leikkaus, jossa ei suin- tamisen välttämättömyydestä riippumatta
19234: kaan tulla pysymään sen ohjelman takana, siitä voidaanko ruotsirrkielisille myöntää
19235: mikä nyt on katsottu voitavan hyväksyä. heidän lukumääräänsä vastaava osa sivis-
19236: Ja tätä lopputulosta on pidettävä eräässä tysmäärärahoja vai eikö.
19237: mielessä valitettavana. Mutta ratkaisu Eräs toinen periaatteellisesti tärkeä kan-
19238: tässä asiassa on nyt yksinomaan ruotsalais- nanotto sisältyy tässä käsiteltävänä olevaan
19239: temme käsissä. Tämän toimikunnan ehdo- ehdotukseen, nimittäin se, että tämä komi-
19240: tukseen, mitä tässä suosittelen suurelle va- tea, josta tässä olen maininnut, katsoo oi-
19241: liokunna:lle, en voi tässä yksityiskohtaisesti keaksi ja välttämättömäksi, määrättäcssä
19242: käydä käsiksi, ja sehän on sitäpaitsi hyvin valtion osanottoa ja osuutta ruotsalaiseen
19243: tunnettu sanomalehtireferaateista. Mutta yliopisto-opetukseen, ottaa huomioon ne
19244: cräi,hin puoliin siinä on syytä kiinnittää yksityiset varat, joita tähän tarkoitukseen
19245: suuren valiokunnan huomiota. Ensiksikin jo on lahjoitettu. Ehdotuksessa lausutaan:
19246: voi panna ma"kille, että siinä on luovuttu ,Niitä suuria kulttuurirahastoja, joita ruot-
19247: niin ,kutsutusta väestösuhdeperiaatteesta, sinkielisellä kansanaineksellamme on käy-
19248: jota viime vuosikymmenen lopulla erikoi- tettävänään ja joiden kartuttamisessa
19249: sesti aitosuomalaisten taholta on vaadittu suomenkielisellä kansanaineksena on ollut
19250: sivistysmäärärahojen jaossa ainoana oi- huomattava osuutensa, ei voida jättää otta-
19251: keana ohjenuorana noudatettavaksi. Ja matta huomioon, silloin rlmn harkitaan kor-
19252: tämä uusi kannanotto on erittäin merkityk- keimman sivistyksen järjestämistä, sillä
19253: sellinen ja käsityksemme on, että se tulee ruotsinkielinen vähemmistömme saa rik-
19254: nopeasti saavuttamaan uuden suomalaisuus- kaammista aineellisista apulähteistään suu-
19255: liikkeen jakamattoman kannatuksen. On rimmaksi osaksi kiittää juuri sitä etu-
19256: luonnollisesti ymmärrettävää, että aikana, oikeutettua asemaa, jossa ruotsinkielinen
19257: jolloin korkein opetuksemme oli ruotsalais- sivistyneistö on maassamme aivan viimD
19258: voittoinen ja jolloin oppikouluopetuksen aikoihin saakka ollut ja osittain vielä tätä
19259: kokonaismenoista 1 1 / 4 ja ylikin käytettiin nykyäkin on." Tähän sisältyy, mielestäni,
19260: ruotsalaisten hyväksi, suhteellisuusperiaate eräs ehdotuksen kaikkein hedelmällisimpiä
19261: sivistysmäärärahojen jaossa näyttäytyi kau- ja jos niin saa sanoa, vallankumourksclli-
19262: niina, kaukaisena päämääränä, jonka oi- simpia ajatuksia. Ruotsinkielisten kult-
19263: keudenmukaisuuskin oli ilmeinen. Mutta tuurirahastojen huomioonottaminen valtion
19264: nykyään a}kaa voittaa alaa käsitys Suomen ruotsalaiseen kulttuurityöhön kohdistuvaa
19265: valtiosta suomalaisen kansallisen sivistyk- velvollisuutta määrättäessä ja toteutettaessa
19266: sen toteuttajana. Kun valtion taloudelliset on jonkinlainen kansallinen pakkoluovutus,
19267: edellytykset, joista jo edellisessä puhees- jonka avulla nämä varat, säilyttämällä ne
19268: sani mainitsin, ovat niinkin vähäiset kuin ruotsinkielisten hallussa heidän tarpeitaan
19269: ne meillä ovat, täytyy joka tapauksessa ja varten, ikäänkuin palautetaan niitä kansa-
19270: ensi sijassa pitää huoli siitä, että valtion laispiirejä palvelemaan, joilta ne vuosikym-
19271: tehtävät suomalaisva1tioajatuksen toteutta- menien ja -satojen aikana ensi sijassa on
19272: minen, voidaan suorittaa. Jos sen jälkeen kerätty.
19273: vielä varoja liikenee vähemmistökansalli- Ruotsalaisten kulttuurirahastojen pakko-
19274: suuden korkeammalle 'Omakieliselle opetuk- luovuttaminen Suomen valtion tarpeisiin
19275: selle, on mielestäni valtion varoilla luotava käy siinä muodossa, jonka toimikunta on
19276: mahdollisuudet heille, mutta muuten ei. esittänyt. Se käy tässä muodossa täysin
19277: Toisin sanoen, valtio ei saa missään määrä- kivuttomasti ja vaivattomasti päinsä, vie-
19278: suhteissa varata varoja ruotsinkielisen ~~or läpä niin huomaamatta, että on näyttänyt
19279: keimman opetuksen hyväksi, jos siitä olisi tarpeelliselta riittävällä selvyydellä mainita,
19280: seurauksena suomalaisen sivistystyön heik- mistä tässä loppujen lopuksi on kysymys.
19281: keneminen. Ja tämä ajatus tietää suhteel- Kansallinen expropriatio on oleva se keino,
19282: lisuusperiaatteesta luopumista. Se peri- jolla tulevaisuudessa ruotsalaisten keräämä
19283: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 311
19284:
19285: ja heidän omiin erikoistarkoituksiinsa va- ·he ovat vaiti? Siksi, että vaalit ovat edessä.
19286: raama saalis palautetaan kokonaisuuden Vaaleihin ei kukaan suomalainen ehdokas
19287: tarpeita palvelemaan. Ja kuta useampi uskalla käydä yliopiston suomalaistamista
19288: ruotsalainen tantti lahjoittaa suomalaiselta vastustaen ja senvuoksi vastaleiri vaikenee.
19289: kansalta kootun miljoonaomaisuutensa ruot- Olisin todellakin luullut, että ainakin tä-
19290: salaisiin tarkoituksiin, sitä nopeammin ja män onnettoman yliopiston kielilainsäädän-
19291: sitä laajemmassa mitassa kansallisen pakko- nön isä, prof. Setälä, olisi noussut puolusta-
19292: luovutuksen ajatus saa kannatusta. maaa:l lastaan. Mutta ei, ei ole noussut,
19293: Tämän ehdotuksen käsittelyn voin rajoit- ties mistä syystä. Ruotsalaiset koettavat
19294: taa näihin kahteen kohtaan. Ne eduskun- tappaa ehdotuksen tässä vaiheessa vaikene-
19295: nan jäsenet, jotka eivät ole tähän kansalli- malla. Kun suomalainen vastustus vaalien
19296: seen todistuskappaleeseen ehtineet tutustua, jälkeen uskaltaa alkaa, silloin ruotsalaiset-
19297: heidän kannattaa se tehdä. Tämä tutustu- kin yhdessä mietosuomalaisten kanssa käy-
19298: minen käy pian mahdolliseksi, sillä ylioppi- vät ryntäilemään tätä ehdotusta vastaan,
19299: lasosakunnat ovat ottaneet ehdotuksesta mitä tässä olen selostanut. Tätä ehdotusta
19300: 100,000 kappaleen painoksen ja aikovat le- suosittelen nyt suurelle valiokunnalle, joka
19301: vittää sen kansan käsiin. Ja sen se ansait- lähipäivinä alkaa käsitellä tätä yliopisto-
19302: seekin. Toivoisin, että tämä kappale jou- lakiehdotusta.
19303: tuisi myöskin jokaisen suuren valiokunnan Kansallinen edistyspuolue on sitten pitä-
19304: jäsenen käsiin ja että suuri valiokunta tätä nyt puoluekokouksensa, jossa on yliopiston
19305: yliopistolakia käsitellessään ottaisi nämä suomalaistuttamiskysymys sukeltanut esille.
19306: ehdotukset huomioon. Sitä kosketteli aluksi puheessaan nykyinen
19307: Tämän ehdotuksen julkisuuteen tulo sai opetusministeri Mantere, ja hän puhui
19308: aikaan omituisen yhteensattuman. Samana tässä puheessaan yliopiston suomalaistami-
19309: päivänä, jolloin ehdotus oli ollut lehdissä, sen tärkeydestä, nähden siinä, että yliopis-
19310: piti nykyisen ruotsalais-suomalaisen halli- tossa suomalaisen tulee saada suomenkieli-
19311: tuksen käsitellä valmisteilla ollutta yli- nen opetus. Samassa hengenvedossa hän
19312: opistolainsäädännön uusimista, sitä refor- kuitenkin vaati ruotsinkielisen opetuksen
19313: mia, jota hirtehisellä huumorilla on nimi- säilyttämistä Helsingin yliopistossa. Tä-
19314: tetty yliopiston suomalaistamisehdotukseksi. män vähän rohkaisevan kohdan perusteella
19315: ljieneekö sitten tämän vapaiden kansalais- puoluekokous vahvisti ponnen yliopiston
19316: ten komitean työn aiheuttama, vai olisi- suomalaistuttamisesta. Tässä ponnessa ase-
19317: vatko syynä olleet jotkut muut seikat, tuttiin sitä kannattamaan, mutta samalla
19318: mutta ilolla on merkillepantava, että hal- vaadittiin ruotsinkielisen yliopisto-opetuk-
19319: litus päätti olla antamatta tätä suomalais- sen turvaamista. Olipas ihan perustuslain
19320: tuttamisehdotusta keväällä kokoontuvalle turvattava ruotsinkielistä opetusta. Ponsi
19321: eduskunnalle. Ja tästä asiasta, että tämä sinänsä oli kyllä hyvä, paljon parempi mi-
19322: lakiehdotus annettiin näille ylimääräisille nun mielestäni 'lmin opetusministerin lau-
19323: ...-altiopäiville, tästä seikasta on jokaisen suo- sunto, mutta siitäkin puuttui selvyys. Ja
19324: malaisen yliopiston ystävän syytä olla hy- mikä luonnollista, suomalaiskansallinen
19325: villään. Muuten ansaitsee panna merkille jyrkkyys. Mutta kuinka muuten voisi olla,
19326: julkisen sanan ja julkisuuden miesten suh- sillä ponsi hyväksyttiin yksimielisesti. Ja
19327: tautuminen tähän edellämainitsemani toi- tuskinpa edistyspuolueen mietosuomalainen
19328: mi'kunnan ehdotukseen. Ne lehdet, jotka tosiasiallinen johto ajaisi selvää suoma-
19329: ovat yliopiston suomalaistamisen kannalla, laisuu.sohjelmaa. Kansallisessa edistysmieli-
19330: ovat yleensä ilmoittaneet kannattavansa sessä puolueessa yksimielisesti hyväksytyllä
19331: tätä ehdotusta. Monet niistä ovat nimen- kieliohjelmalla on verrattain vähän arvoa,
19332: omaan lausuneet ilonsa, että on voitu ainakin minun mielestäni. Sillä jos suo-
19333: esittää näin selväpiirteiseltä ja helposti to- malainen ja mietosuomalainen .hyväksyy
19334: teutettavalta vaikuttava suunnitelma tämän yksimielisesti saman kieliohjelman, täytyy
19335: vaikean asian ratkaisemiseksi. Mutta suo- siinä olla jokin takaportti, josta mieto-
19336: malaistaruisajatuksen vastustajat ovat olleet suomalainen pääsee livahtamaan pois. Ylen
19337: vaiti. Olisi liian :hyväuslmista ajatella, että ihmeellistä on politiikka!
19338: he eivät yksinkertaisesti voi esittää vasta- Näillä kielteisillä asioilla, valtiopäivien
19339: väitteitä ehdotusta vastaan. Mutta miksi kokoonkutsumisella ja tällä yliopistolaki-
19340: 312 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
19341:
19342: esityksellä on ollut suomalaiskansalliselta lopullinen ratkaisu on kansalla itsellään, se
19343: näkökannalta katsoen eräs myönteinen mer- tahtoo sanoa, että kansalle on tavalla tai
19344: kitys. Ne ovat herättäneet Suomen suoma- toisella järjestettävä tilaisuus lausua mieli-
19345: laisen kansan ja ne ovat täällä eduskun- piteensä kulloinkin esilläolevista erimieli-
19346: nassakin kyenneet yhdistämään keskenään syyttä aiheuttavista valtiollisista kysymyk-
19347: kiistelevät suomalaiset puolueryhmät yhtenä sistä. Tästä seikasta huomautin jo lähete-
19348: miehenä yhteisen .asian ympärille, ja tämä keskustelussa käyttämässäni puheenvuorossa
19349: on ilahuttavaa. Siis tänä hajaannuksen ehdottamalla, että tämä kiistakysymys an-
19350: aikakautena vielä jotakin, joka voi meitä nettaisiin kansan ratkaistavaksi toimeenpa-
19351: yhdistää. On siis joku asia, jonka ympä- nemalla kansanäänestys. Ja edelleen : ne
19352: rillä kaikki se toisarvoinen, mikä meitä on muodot, joiden puitteissa demokratia on
19353: erottanut, unohtuu, ja se asia on suomalai- eri maissa ja eri aikoina toteutettu, ovat
19354: sen Suomen asia. Suomalainen herää vähi- melkoisesti vaihdelleet. Ja voidaan epäile-
19355: tellen ja mitä enemmän suomalaisuutta yri- mättä paljonkin väitellä siitä, mitkä näistä
19356: tetään estää nousemasta sitä voimakkaam- muodoista parhaiten käytännössä toteutta-
19357: min alkaa suomalainen itsepuolustusvaisto vat mainitun demokratian yleisen periaat-
19358: kasvaa ja sitä suuremmaksi ja yksimieli- teen. Itse tämä demokratian periaate kui-
19359: semmäksi tulevat lumivyöryn tavoin laaje- tenkin on yksinkertainen ja selvä. Ja jos
19360: nevat suomalaiset joukot. Minä uskon, ettei yleensä tahdotaan demokratian pohjalla py-
19361: suomalainen työmieskään ole ihan kokonaan syä, ei voi olla koskaan kysymystä siitä,
19362: marxilaisten pimitettävissä. Esimerkkejä onko kansan annettava lausua mielipiteensä
19363: siitä on jo näkyvissä. Me, jotka viime sun- vai ei, vaan ainoastaan siitä, millä tavoin
19364: nuntaina olimme kansalaiskokouksessa, kuu- sille on tarjottava tilaisuus mielipiteensä
19365: limme siellä erään työmiehen lausunnon, julkituomiseen. Kansan mielipiteen selville
19366: jossa hän lausui, että suomalainen työmies saamiseen voidaan käyttää kahta keinoa,
19367: tahtoo jättää perinnöksi lapsilleen jotakin kansanäänestystä ja eduskuntavaaleja. Edel-
19368: muuta kuin luokkavihan. Tämä oli entinen linen on, kuten tunnettu, nykyään käytän-
19369: marxilainen työmies (Eduskunnasta: Ei nössä useissa kansanvaltaisesti hallituissa
19370: ollut t). Varmasti oli. Suomen kansassa maissa, toisissa on suuremmassa toisissa
19371: on vielä voimaa ja sitkeyttä ja kansallista pienemmässä laajuudessa. Meillä käytettiin
19372: henkeä siellä pohjakerroksissa, vaikka nämä neuvoa-antavaa kansanäänestystä kieltolaki-
19373: Suomen nykyiset johtajat eivät näy sitä asiassa 3 vuotta sitten ja se antoi erittäin
19374: uskovan, vaan luulevat sen tyytyvän tällai- selvän kuvan kansan keskuudessa vallitse-
19375: siin puolinaisiin tekeleisiin näissä kansalli- vista mielipiteistä. Ilmeisesti meillä olisi
19376: suutta koskevissa kysymyksissä kuin yli- syytä edelleenkin turvautua tähän ratkaisu-
19377: opistoesitys. Suomalainen kansa ei tule keinoon silloin kun on esillä vaikeasti sel-
19378: vaatimaan yksinomaan suomenkielistä vaan vitettäviä kysymyksiä. Nimenomaan yli-
19379: puhtaasti suomenmielisen valtionyliopiston. opistokysymys soveltuisi mielestäni erin-
19380: Herra puhemies, minä yhdyn vastalausee- omaisen hyvin kansanäänestyksellä ratkais-
19381: seen n :o IV, jonka ovat allekirjoittaneet tavaksi. Toisissa kansanvaltaisesti halli-
19382: m. m. edustajat Heiskanen, Annala J. ja tuissa maissa on taas tyydytty siihen kei-
19383: Ala-Kulju. Erikoisesti tahtoisin suuren va- noon, jonka eduskuntavaalit tarjoavat kan-
19384: liokunnan huomiota kiinnittää vastalauseen san mielipiteen selvillesaamiseksi. Säännöl-
19385: seuraaviin kohtiin n :o IV :ssä: hallitusmuo- lisesti uusiutuvissa vaaleissa on kansalla
19386: don 2 § :ssä lausutaan, että valtiovalta Suo- tilaisuus lausua mielipiteensä tärkeistä
19387: messa kuuluu kansalle. Sitä tosiasiaa, että päiväjärjestyksessä olevista kysymyksistä
19388: demokratian periaate on valtiosääntömme ja jos kesken eduskunnankin toimikauden
19389: perustuksena, onkin pidetty selviönä kai- ilmaantuu uusia kysymyksiä, joista ei tie-
19390: killa tahoilla sekä niillä tahoilla, joilla tätä detä, onko kansan enemmistö niistä samalla
19391: periaatetta on ehdottomasti kannatettu, että kannalla kuin eduskunnan enemmistö, ha-
19392: niillä, joille se on ollut enemmän tai vä- joitetaan eduskunta ja toimitetaan uudet
19393: hemmän vastenmielinen. Demokratian peri- vaalit.
19394: aate: valtiovalta kansalle, merkitsee käytän- Kun edellä lyhyesti selostettujen yleisesti
19395: nölliseen valtioelämään sovellettuna sitä, tunnettujen demokraattisten periaatteiden
19396: että valtiollisissa asioissa viimeinen sana, valossa tarkastellaan Suomen hallituksen
19397: Helsingin yliopiston järjestysmuodon 'perusteita koskevan lain muuttaminen. 313
19398:
19399: äskeistä toimenpidettä, huomataan selvästi, ten paljon pahaa suomalaisuudelle se lin-
19400: että tämä toimenpide on aivan selvässä noitus on saanut aikaan, joka tunnetaan
19401: ristiriidassa näitten periaatteiden kanssa. kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston ni-
19402: Hallitus on kutsunut eduskunnan ylimää- mellä.
19403: räisille valtiopäiville käsittelemään yli- Jos hallituksen uusi esitys hyväksytään
19404: opistolakiesitystä ja esitystä alkoholiliik- ja siis yliopisto suomalaistetaan, kuten
19405: keen voittovarojen käytöstä. Molemmat termi kuuluu, niin matemaattis-luonnontie-
19406: asiat ovat vastikään olleet eduskunnan käsi- teelliseen osastoon tulisi asiantuntijain lau-
19407: teltävinä. Jälkimmäinen on jo käsitelty sunnon mukaan kuulumaan 13 vakinaista
19408: loppuun ja äänestetty lepäämään yli vaa- ja 1 ylimääräinen professori suomalaisella
19409: lien, edellinen, joka säännöllisessä järjes- linjalla ja ruotsalaisella linjalla 6 vaki-
19410: tyksessä ratkaistaisiin helmikuussa, tulisi naista ja 1 ylimääräinen professori eli
19411: todennäköisesti myöskin jätetyksi lepää- suomalaisella linjalla 14 ja ruotsalaisella
19412: mään yli vaalien. 11 professoria. Vielä on huomautettava,
19413: Valtiopäiväjärjestyksen 72 § :n mukaan että suomalaisen linjan profesoreista tulisi
19414: ei kysymystä, joka on nostettu ylimääräi- olemaan ainakin 3 sellaista, joiden äidin-
19415: sille valtiopäiville annetussa hallituksen esi- kielenä on ruotsi ja jotka siis eivät täydel-
19416: tyksessä, voida jättää lepäämään, vaan on leen osaa suomea. Kun yliopisto on halli-
19417: se samoilla valtiopäivillä ratkaistava. Hal- tuksen esityksen mukaisesti suomalaistu-
19418: lituksen tarkoituksena on siis eduskunnan tettu, niin tähän mainittuun osastoon jäisi
19419: tilapäiseen enemmistöön nojautuen estää vielä 14 suomenkielistä ja 11 ruotsinkielistä
19420: näiden kysymysten joutuminen seuraavissa professoria. Kun siis hallituksen toimen-
19421: vaaleissa kansan ratkaistaviksi. On ilman pide ylimääräisten valtiopäivien koolle kut-
19422: muuta selvää, että tällainen menettely on sumiseksi käsitvkseni mukaan on valtio-
19423: jyrkästi ristiriidassa demokratian periaat- säännön henge~ ja tarkoituksen vastainen
19424: teen kanssa. Ja edeHeen yhdyn niihin vas- ja ristiriidassa demokratian periaatteiden
19425: talauseen tekijöihin ja toivon, että suuri kanssa, kun hallitul>isen esitJ"ksen antami-
19426: valiokunta ottaa myöskin nämä seikat huo- nen yliopistolain muuttamiseksi antamatta
19427: mioon. tilaisuutta yliopiston konsistorille lausua
19428: Hallituksen uusi esitys on suomalaiskan- käsitystään lakiesityksestä käsityikseni mu-
19429: salliselta kannalta katsoen vielä huonompi kaan merkitsee yliopiston itsehallinnon
19430: kuin hallituksen viime syksynä eduskun- loukkaamista ja kun hallituksen esitys yli-
19431: nalle antama esitys siinä suhteessa, että opiston kieliolojen järjestämiseksi todella
19432: opetusaineiden ja kielen puolesta vaihtu- merkitsee oleellisissa kohdissa ruotsalaisuu-
19433: vista professorinviroista, joita aikaisemmassa den vakiinnuttamista nykyistä syvemmälle
19434: esityksessä oli 8, on nyt kolme siirretty yliopistoon, niin yhdyn niihin, jotka ehdot-
19435: kiinteiksi ruotsinkielisiksi professorinviroiksi l tavat lakiehdotuksen hylättäväksi. Ja sa-
19436: ja että hallitus nyt esityksessään on myön- , malla yhdyn niihin, jotka ehdottavat edus-
19437: tänyt ruotsinkielisille ylioppilaille o~keuden kunnan päätettävärusi toivomuksen, että
19438: käyttää ruotsinkieltä tutkinnoissa, kuulus- hallitus viipymättä antaisi asiasta uuden
19439: teluissa ja kirjallisissa harjoituksissa, mitä esityksen, joka rakentuu sille pohjalle, että
19440: oikeutta heillä hallituksen aikaisemmin an- Helsingin yliopisto muutetaan täysin suo-
19441: taman esityksen mukaan ei ollut, sekä vih- malaiseksi.
19442: doin siinä suhteessa, että hallitus nyt on Nämä sanat olen halunnut lausua cväs-
19443: käynyt käsiksi osakuntalaitoksiin, tavalla, tyksenä tälle lakiesitykselle, joka nyt tästä
19444: joka voi käydä osakunnille erittäin kohta- istunnosta lähetetään suureen valiokuntaan.
19445: lokkaaksi. Erittäin arveluttavaa on kaik-
19446: kien yliopistoasiantuntijain käsityksen mu- Ed. A. II a l o n en: Herra: puhemies!
19447: kaan se, että ruotsinkieliset opettajat muo- Ennenkuin täimä asia me:n:ee suureen vaQio-
19448: dostavat oman kokouksen, konsistorin, jo- kuntara.n, haluan lausua .muutamia sanoja
19449: hon kellään suomalaisella yliopiston opet- tätä yliopistoasiaa koskevia, periaatteellisia
19450: tajalla ei ole sisäänpääsymahdollisuuksia. puolia 'käsitellen, ja tämän lain merkityk-
19451: Tällaista valtiota valtioon, tällaista ruotsa- sestä ja siitä kalllSan yleisestä mielipiteestä,
19452: laisuuden linnoitusta ei mitenkään pitäisi mitä varsinlkin maaseutuväestön keskuu-
19453: säätää perustettavaksi, kun tiedämme, mi- dessar tästä asiasta a!jartcllaan. Tähän on
19454:
19455: 40
19456: 314 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
19457:
19458: minulla sitä suurempi syy, kun täälQä on jo dellisessa suhteessa liian suuria lLisärasituk-
19459: aikaåsemmissa lausunnoissa yliopistomiesten sia aiheuttava, josta ei tulisi olem&an vas-
19460: taholta niin valaisevia puheita pidetty ja taavaa hyötyä, varsin:kin kun ottaa huo-
19461: 1toivottavasti vielä olemme tilajsuudessa kuu- mioon, että ruotsalaisten yliopisto tässä
19462: lemaan tästä puolesta asiaa lisäselvityksiä. maassa maksaa jo muutenkin viilkilukuunsa
19463: Tämä hallituksen esitys Helsingin yliopis- verraten liian paljon. Ruotsalaisuus €rilai-
19464: ton järjestysmuodon p.erusteista annetun sissa tarpeettornissa koulumeooissa siellä,
19465: lain muuttamisesta on täällä eduskunnassa missä oppilaita on iliian vähän :k:aksikieli-
19466: jo lähetekeskustelun yhteydessä joutunut syytensä ylläpidon vuoksi aina eduskuntaa
19467: hyvin ankaran arvostelun atlaiseksi itse la- myöten, on tarkoitustaan vastaamattomia
19468: kiin nähden sekä hallituksen menettelyn kustannuksia aiheuttava. Kun tältä puolen
19469: johdosta, että tämän asian vuoksi oli kat- asiaa katselen, en voi tulla muuhun tulok-
19470: sottu tarpeellis~ksi kutsua yhmääräiset val- seen kuin siihen, että hallitus on tällä esi-
19471: tiopäivät kokoon. lVIitä itse lakiin tulee, en tyksellään ol,lut vaarassa kultaiselta keski-
19472: halua käydä arvostelemaan sen yksityiskoh- tieltä eksyä liian 'paljon kuulemaan ruotsa-
19473: tia. Olen uskonut sen niiden edustajain laisia mielipiteitä. Sitähän todistaa selvästi
19474: tehtäväksi, j1otka ovat aika.isemmin tässä sekin, että ruotsalaiset itse innolla ajavat
19475: opinahjossa korkeimman koulusivistyksensä tätä asiaa sosialidemokraattien kanssa, jota
19476: s!llaneet. Tyydyn mainitsemaan vain niistä ne eivät missään tapauksessa siHoin tekisi,
19477: suurista uloskinpäin näkyvistä epäkohdista, jos todella olisi Helsingin yliopiston täydel-
19478: mitä ei tavallinen maallikkokaan ja kan- lisestä suomalaistuttamisesta kysymys. Tä-
19479: sanmies ja!ksa tässä hallitukseru esityksessä män jälkeen kysyy kansa: miksi sitten hal-
19480: ymmärtää. SiLlä tämäru esityksen pitäisi ni- litus antoi näin suomalaisessru suhteessa
19481: mellisesti olla maamme yliopiston suoma- puolitiehen vievän esityksen, vaikka yli-
19482: laistuttamista varten ja niitä näkökohtia sil- opiston täyde1lisestä suomalaistuttamisesta
19483: mälläpitäen esitetty eduskunrua.n hyväksyt- piti olla kysymys. Mutta kaiken todennä-
19484: täväksi. Mutta todellisuudessa tämän lain köisyyden mukaan ei ainakaan hallituksen
19485: tulisi kantaa yliopiston ruotsalaistuttamisen ta:holta tähän sa,ada. tyhjentävää vastausta.
19486: nimeä, si<llä sitähän tämä esitetty laki käy- lVIitä sitten siihen puoleen asiasta tulee,
19487: tännössä hyväksyttynä tulisi todellisuudessa onko hallitus kutsuessaan ylimääräiset val-
19488: tietämään. Asian nykyinen tila yliiopistossa tiopäivät !koolle tämän yliopistolain joh-
19489: niin huono kuin se täysin suomalaiselta dosta meneteHyt lain hengen mukaisesti, on
19490: kannalta katsottuna~ onkin, antaa kummin- se jo lähetekeskustelun yhteydessä niin
19491: kin edes tilaisuuden yliopiston vapaalle ke- selvästi monen todistadan suun kautta kir-
19492: hitykselle suomalaiseen suuntaan, vaikka to- kastettu lain 'hengen vasta:iseksi, ettei mi-
19493: sin suurta kärsivällisyyttä koettelevan hi- mm ta1rvitse kaikkea sitä enää uudestaan
19494: taasti. Mutta hallitus nyt kiiruhta,a poik- toistaa. Kumminkin olen joutunut ajatte-
19495: keuksellisilla toimenpiteillä ja suurella tou- lemaan sitä puolta asiasta, onko hallitus
19496: hulla antamaan sellaisen esityksen, joka nyt edellä mainittua määräystä antaessaan aja-
19497: heti pitäisi lai<lla lyödä lukkoon vakiinnut- tellut sitä, mitenkä kan,<Ja1n valtava enem-
19498: tamalla yli 20 ruotsalaisen professorin vir- mistö ehkä saattaisi suhtautua hallituksen
19499: kaa, jotka jäisivät pysyväisiksi viroiksi ken- edesottamiseen ylimääräisten valtiopäivien
19500: ties monia kymmeniä vuosia. Eikä tätä epä- koolle kutsumisen johdosta. Uskon, että jos
19501: kohtaa voida lähitulevaisuudessa korjata, tähän puoleen asiasta hallitus olisi kyllin
19502: sillä vaikka laki joskus muutettaisiinkin, riittävästi kiinnittänyt huomiota, olisi kai-
19503: joka suinkaan ei ole mikään helppo tehtävä, ken tqdennä.köisyyden mukaan jääneet
19504: jäisivät nämä ruotsalaiset professorit joka nämä ylimääräiset valtiopäivät koolle kut-
19505: tapauksessa vähintään lakkautuspalkal,le ja suma.tta. Mutta hallituksel•la on todennä-
19506: valtion eläkkeelle. Näin 10llen ja tältä puo- köisesti ollut sama käsityskanta kansan mie-
19507: len asia katseltuna on tästä hallituksen esi- lipiteestä kuin sosialidemokraattisen puo-
19508: tyksestä, jos se tulee hyväksytyksi, sekä hen- lueen johtajalla, ed. Tannerilla, .että varsi-
19509: kinen että aineeLlinen vahinko tälle maalle nainen maaseutuväestö ei näitä asioita: juuri
19510: ja kansalle. Se tulisi olemaan puhtaasti ollenka,an ajattele eikä seuraa mukana tar-
19511: suomalaisen yliopiston va:paan kehityksen kasti ta,pahtumien !kulkua. Työläiset ed.
19512: 0ste ja jarru sekä nuorelle valtiolle talou- Tannerin mielestä kiinnittävät koko huo-
19513: Helsingin yliopi,ston järjestysmuodon perwsteita koskevan lain muuttaminen. 315
19514:
19515: mi<Onsa vain siihen, että heillä on hyvä toi- sensa ja oma kantansa tähän Helsingin yli-
19516: meentulo ja että työ;palkat ,paranevat. Ta- opiston asiaankin nähdem Nämä puolet
19517: lonpoika,isväestö taa:s hä:nen mielestään as- asiasta olisi pitän~t ja pitäis1i ottaa edel-
19518: telee auran 'kurjessa välittämättä siitä, mil- leenkin huomioon myös työväenluokkaan
19519: laiset ovat olot maamme yliopistossa. Jos kuuluviin nähden. Mitä sitten tulee siihen
19520: edellä mainitulla tavalla on hallitus ajatel- arvosteluun, jonka ed. Tanner kohdisti ta-
19521: lut tätä asiaa, on se siinä ilmeisesti erehty- lonpoikaisväestöön ja jolla hän tarkoitti
19522: nyt ja laskenut väärin, vaikka sosiali- varmaa.nkin ennen kaikkea maalaisliittoon
19523: demokra,attiseen ryhmään kuuh1vat edusta- kuuluvia ja jolla lausunnolla hän ilmeisesti
19524: jat olisivatkin ed. Tannerin kanssa yhtä tarkoitti halventaa ja loukata Suomen ta-
19525: mieltä siitä, ettei tämä yliopistoasia erikoi- tlonpoikaisväestöä ja sen amma.tinharj'Oitta-
19526: semmin kiinnosta ja että heillä on etualailla jia, niin kunniakasta kuin se meidän
19527: taloudelliset kysymykset ja intressit ja omasta. mielestämme onkin, mutta tällä lau-
19528: heistä on samantekevää, millaiset ovat sunnolla hän hyök!käsi myös maalaisliiton
19529: maamme yliopisto-olot ja mitä kieltä siellä edustajia kohtaan siinä, että hän sanoi niitä
19530: opetuskielenä käytetään. Siis on sosiali- herrojen narreiksi ja niitten jälestäkulki-
19531: demokraattiseen ryhmään kuuluvien edus- joiimi tässä yliopistoasiassa, vaikka hänen
19532: tajien katsantokanta tässä asiassa sellai- pitäisi hyviii tietää, että tämän asian eteen-
19533: n~n kuin ed. Tanner lausunnossaan mai- päinJVieminen on aina ollut maalaisliitol<le
19534: nitsi, ja sitä minnlla ei ole syytä epäillä sydämen asia. Mitä sitten varsina.iseen
19535: sen vuoksi, että kuka toinen sen parem- maaseutuväestöön tulee tässä Helsingin yli-
19536: min tuntee sen ryhmän mielipiteen kuin opistokysymyksessä, niille, jotka luulevat,
19537: ed. Tanner. .Ta kun tämän lisäksi toiset so- ettei maaseutuväestöllä ole mitään mie-
19538: sialidemokraattiset jäsenet tästä asiasta ovat lenkiintoa kysymyksessäoleviin asioihin, on
19539: niin perin visusti vaienneet, niin äänettö- sanottava, että he erehtyvät suuresti.
19540: Iayys on katsottava myöntymisen merkiksi Maanviljelijöiden keskuudessa seurataan
19541: ed. 'rannerin mielipiteeseen. Mutta vaikka, aina suurella mielenkiinnolla kaikkia
19542: Z:nten edellä mainitsin, sen ryhmän mieli- asioita, joita eduskunnassa käsitellään.
19543: pide olisikin tä<llainen, niin olen vailmutettu Mutta erikoisen mielenkiinnon esineenä
19544: siitä, että maaseudulla useat sosialidemo- pitkät ajat on ollut tämä Helsingin yli-
19545: kraattisiinkiin lukeutuvat ovat suurelta opistoasia. On väitetty, ettei tällä asialla
19546: osalta toista mieltä Helsingin yliopiston suo- Gle suurempaa< mielenkiintoa siellä, missä ei
19547: malaistuttamisasiaan nähden. Olinkin juuri ruotsalaista- väestöä juuri ollenkaan löydy,
19548: tänne Helsinkiin tullessani keskustelussa ja että erimielisyys ilmenee vain niillä seu-
19549: erään sosia;listiseen puolueeseen kuuluvan duilla maata, joissa kaJr.sikielisyys tuottaa
19550: henkilön kanssa. Hän sanoi, että menkää jokapäiväisessä elämässä vaikeuksia. Minä
19551: nyt ja tehkää siitä Helsingin yliopist10sta myönnän, että viimeksimainituissa; tapauk-
19552: selvä suoma,lainen yliopisto. Minä huomau- sissa nämä eriävät katsa.ntoka,nnat saattavat
19553: tin hänelle, ettei sen suomalaistuttaminen ,kärkevämmin 'kohdistua toisia,an vastaan ja
19554: näytä olevan meidän vallassamme, sillä so- tuottaa jokapäiväisessä elämässä suurempia
19555: siwlidemokraatit tulevat olemaan tässä asias- vaikeuksia. Mutta asianlaita on kuitenkin
19556: sa kätsitykseni mukaan eduskunnassa toista niin, että mitä supisuomalaisempi seutu
19557: mieltä kuin mitä me olemme. Tämä mies on, sen suurempi on hämmästys ja ihmet-
19558: mel'lmin kiukokuisesti sa:noi minulle vastaan, tely sen johdosta, että niin aitosuomalai-
19559: ettei hän sitä usko, että sosialistit vastusta- selta kuin heistä tämä maa näyttääkin, niin
19560: vat yliopiston täydellistä suomalaistutta- siitä huolimatta perin kallein kustannuksin
19561: mista. Tämän jälkeen pyysin häntä kiin- jatkuvasti yllä,pidetään ruotswlaisuutta tässä
19562: teästi seuraamaan mukama ylimääräisten maassa a'ina yliopistoa ja vieläpä eduskun-
19563: valtio,päivien työtä tasapuolisesti toisiakin taakin myöten. Tällaista ruotsalaisuuden
19564: sanomrulehtiä lukemwlla ja vetämään sen jäl- yHäpitämistä varsinainen maaseutuväestö ei
19565: keen tästä asiasta omat johtopäätöksensä. jaksa ymmärtää. Mutta jos aikaisemmin ja
19566: Minä uskon, ettei tämä ole ainoa, joka näin jat~kuvasti on tällainen mielipide ollut maa-
19567: aja;ttelee työläisväestön keskuudessa, vaan seutuViä,estössä vallalla, niin va,rsinkin tä-
19568: valistunut työväkikään ei elä yksistään lei- män jälkeen kun hallitus ylimääräiset val-
19569: västä, vca,an sillä on omat sivistysharras;tuk- tiopäivä~t on kutsunut kokoon, on tämä asia
19570: 316 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
19571:
19572: suorastaan: kuohuttanrut mieliä sen johdosta, Räisäsen istumassa, joka varsin voimak-
19573: ettei hwlEtuksella ole ollut esitystä antaes- kaasti ajoi yliopiston suomwlaistamiskysy-
19574: saan aikomustakaan tehdä Helsingin yli- mystä koLme vuotta takaperin siinä tilai-
19575: opisto suomaJruiseksi yliopistoksi, rvaan jät- suudessa, jossa laadittiin piirustukset siitä,
19576: rtää se sekakieliseksi edelleen, vieläpä va- millaiseksi tuleva suomalainen yliopisto olisi
19577: kiinnuttaa paikkoja ruotsalaisille professo- muodostettava. Näistä seikoista huolimatta.
19578: reille. Tätä hallituksen edesottamista ei koska kerran puheenvuoro on pyydetty;
19579: maalaisväestö jaJksa hyväksyä, vaan se mu- twhdon jo:i:ta.kin ajatuksia tuoda itse tästä
19580: rehtien muiste1ee tä,tä tapausta ja se toivoo asiasta.
19581: hartaasti tilaisuutta saada vielä kermn tä- Lähden em>in hallituksen edesottamisista.
19582: hän maahan puhdas suoma;lwinen yliopisto, Kutsu ylimääräisille valtiopäiviHe, joka ai-
19583: jossa .ei enää kieltensekoitusta ole, ja se us- heutui tietenkin hallituksen toimenpiteestä,
19584: koo kerran sen ajan lähituleva1isuudessa tuli, kuten täällä on useassa puheenvuo-
19585: koittaNan. Ja eiköhän nyt tämänkin ru;ian rossa mainittukin, yllättäen. Se heitettiin
19586: käsittely täällä eduskunnassa ole omiansa niinkuin tulikekäle, tai siitä voisi sanoa,
19587: antamaan entistä suurempaa. vauhtia tälle että se tuli kuin salama kirkkaalta tai-
19588: kyseessä olevaille asialle. vaalta., tätä jo melko vanhentunutta sanon-
19589: Kaiken sen, mitä edellä oleru sanonut, pi- tatapaa käyttääkserui.
19590: täisi todi:staa selvästi se erinomaisen suuri Kun eduskuntatyö päät1ettiin joulun
19591: mielenkiinto, jolla maaseutuväestö seuraa edellä, e1rosivat sekä hallituksen että edu:;;-
19592: tätä yliopistoasiaa mukana, ja tältä kan- 11\:unna.n jäsenet rauhan ja sovinnon mer-
19593: nalta katsottuna en ihmettele, että tämä keissä. Eduskuntatyö oli sujunut odotus-
19594: asia on täällä eduskunnassa joutunut niin ten mukaan. Valtion talousarvio saatiin
19595: perirupohjaisen ja ta:rikan keskustelun ja valmiiksi tavallista aikaisemmin. Mitään
19596: huomion esineeksi. vakavampaa ristiriitaa eduskunnan ja 'hal-
19597: lituksen välillä ei ollut. Voitiin näin ollen
19598: täysin vilpit'tömässä mi,elessä puristaa tois-
19599: 1Ed. S u u r k o ru k a : Herra puhemres! temme käsiä ja. toivottaa toisillemme rau-
19600: Ensinnäkin on mainittava, että tänne tu- han joulua. Tämä rauhan jouhm toivot-
19601: loni tällä kertaa ei ollut erityisen mieluista taminen oli erittäin luonnollista myöskin
19602: useannnastakin syystä. Ensinnäkin minä siitä syystä, että joulun jälkeen tämän
19603: periaatteessa tahtoisin aina olla hyvän hal- vuoden ensimmäinen viikko oli päätetty
19604: iituksen kannattaja. Minä taJhtoisin mie- taaskin merkitä rauhan vii.koksi, joHoin ne-
19605: lelläni nähdä hallituksen teoissa hyvää ja kin rhmiset, jotka tavallisessa elämässä ovat
19606: tahtoisin olla voimieni mukaan sitä täHöin joutuneet vastakkain, pyrkisivät ymmärtä-
19607: myöskin puolustamassa. mään entistä enemmän toisiaan. Vähän
19608: Tällä kerralla asianlaita kuitenkin nyt ennen kuin eduskunnan istunnot oli pää-
19609: on sillä tavalla, että minäkin puolestani tetty, lausuttiin hallituksen puolelta toi-
19610: katson olevani velvollinen lausumaan arvos- vomuksia, että eduskunta kokoontuisi var-
19611: televia sanoja hallituksen menettelystä. sinaisille valtiopäiville vasta helmikuun 15
19612: Toiseksi tätä puhujana esiintymistä vastaan päivänä, jotta hallitukseUe, kuten sanot-
19613: puhuu se yliolkainen mi,elipide, mikä täällä tiin, jäisi riittävästi rauhaa. ja ai.kaa uusien
19614: esitettiin sosialidemokraattisen puolueen 'esitysten valmistamiseksi eduskunnalle. Kun
19615: ryhmän puheenjohtajan taholta, jossa an- sitten 29 päivänä joulukuuta radiossa tie-
19616: nettiin tietää, että tällaisten asioiden käsit- doitettiin, että eduskunta on kutsuttu
19617: teleminen ei kuulu talonpojille. Kolman- koolle ylimääräisille valtiopäiville, niin
19618: tena seikkana on mainittava se, että kun tämä tuli yllätyksenä. Se toi sekavia aja-
19619: tätä puheenvuoroa pyysin likipitäen vuoro- tuksia mieleen. Kysyttiin : onko ulkopoliit-
19620: kausi takaperin, niin sen jälkeen monet tinen tilanne äkkiarvaamatta tullut niin
19621: niistä asioista, joista silloin aijoin puhua, vaikeaksi, että <eduskunnan tämän takia nyt
19622: ovat jo monel-ta taholta useamman puhujan piti lähteä koolle. Tuo eduskunnan herät-
19623: kautta tuodut esille. Neljäntenä seikkana täminen ja kutsuminen tänne kesken joulu-
19624: on vielä mainittava, että eräs asia, jonka ta- lomaal1i:la vaikutti samalla tavalla, niinkuin
19625: kia tänne vaivauduin ja jota varten toin kertomuksen mukaan tapahtuu kun karhu
19626: tämän paksun kirjan koski sitä, että mie- herätetään kesken sikeintä talviuntaan. Se
19627: lelläni olisin nähnyt edustajain penkillä ed. nousee kahdelle jalalle, mörähtelee, hais-
19628: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 317
19629:
19630: telee ilmaa uumoten, missä .päin rauhan- dessa. Mutta olisihan voinut ajatella,
19631: häirrtsijä olisi tai missä päin vaara olisi että kun hallitus nyt jätti esityksen
19632: uhkaamassa. Tällaisella ilmonolla tuulella yliopistolakien hyväksymisestä, vaikkakin
19633: olivat eduskunnan jäsenetkin saadessaan näin oudolla tavalla, niin jos hyvää tahtoa
19634: tietää, että kutsun tarkoituksena olikin olisi ollut, olisi ollut mahdollista saada
19635: pääasiassa vain yliopistolain läpiajaminen laista sellainen laki, joka olisi tyydyttänyt
19636: näillä ylimääräisillä valtiopäivillä. SiHoin suomalaiskansallisia piirejä, ja siitä huoli-
19637: syntyi jo monenlaisia epäilyjä, jotka pa- matta olisi antanut oikeutta myös maan
19638: hasti häiritsivät rauhanviikon odottamista ruotsinkieliselle väestölle. 'l'ähän ei kuiten-
19639: ja jotka kohdistuivat hallitukseen. Ei voi- kaan riittänyt tarpeeksi ihyvää tahtoa, ja
19640: nut välttää ajatusta siitäkään, etteikö halli- se on valitettavaa. Täällä on useissa pu-
19641: tuksella olisi ollut tämä asia jo mielessään heenvuoroissa alleviivattu sitä seikkaa,
19642: ennen joulua täällä erotessamme ja jolloin kuinka perustuslakivaliokunnassa asian kä-
19643: <hallituksen puolelta esitettiin varsinaisten sittelyä kiirehdittiin. Siellä ei kuultu sel-
19644: valtiopäivien alkamisajan lykkäämistä. He- laisia asiantuntijoita, kuin tasavallan en-
19645: räsi myöskin ajatuksia siitä, onko käyty simmäistä presidenttiä, Ståhlbergia, jota
19646: neuvotteluja siitä, että hallituksen takana ehdotettiin kuultavaksi, ei myöskään yli-
19647: on eräitä ryhmiä, jotka ovat <luvanneet opiston kansleria. Väitettiin, että asia oli
19648: viedä tämän hallituksen esityksen perille niin tuttu, ettei ollut tarpeellista käyttää
19649: ja saattaa sen laiksi vähemmistön vastus- aikaa asiantuntijain kuulemiseen täUaisessa
19650: tuksesta huolimatta. Asiaharr on niin, että asiassa. Olkoonpa asian ~aita miten ta-
19651: edellisille valtiopäiville jätetty hallituksen hansa, niin sittenkin valiokunnan enemmis-
19652: esitys yliopistolaiksi •ei oUut sellainen, että tön ja puheenjohtajan taholta oli tämä san-
19653: se olisi tyydyttänyt eduskunnan suomalaisia gen huonosti harkittu toimenpide. Enem-
19654: porvarillisia puolueita, hallituspuoluetta lu- mistö ei lainkaan ottanut huomioon suoma-
19655: kuunottamatta. Näin ollen jouduttiin kohta laiskansallisen hengen vaatimuksia. He ei-
19656: epäilemään sitä, että tämän asian hallitus vwt lainkaan ottaneet huomioon myöskään
19657: aikoo nyt ajaa perille ruotsalaisten ja so- sitä, mitä suomalaisen tunne omasta arvos-
19658: sialidemokraa:ttien avulla. Hallitus kuiten- taan kansanedustajana jo ehdottomasti vaa-
19659: kin ilmoitti, että se on eduskunnan kokoon- tii. Jos sensijaan, että valiokunnan enem-
19660: kutsumisen ylimääräisille valtiopäiville teh- mistö yltiöpäisesti yötä päivää ajoi tämän
19661: nyt rauhanrakkaudesta tahtoen saada ·pysy- mietinnön valiokunnassa läpi, siellä olisi
19662: väisen rauhan ja sovinnon tässä maassa alistuttu siihen kohtuulliseen vaatimukseen,
19663: aikaan poistamalla yliopistokysymyksen että asiantuntijoita olisi kuultu, ei tämän
19664: pois päiväjärjestyksestä, jonka jälkeen yli- olisi tarvinnut viivyttää asian käsittelyä va-
19665: opistossa ei enää käytäisi taistelua yliopis- liokunnassa montakaan tuntia. Silloin olisi
19666: ton kieliasioista. On sanottava, että har- asiassa minun käsittääkseni ollut mahdolli-
19667: voin onnistutaan toiveissa huonommin kuin suuksia päästä myöskin onnelliseen loppu-
19668: mitä hallitukselle tapahtui tällä 1kertaa. tulokseen. Meillä suomalaisilla on aivan
19669: Kutsu, kuten jo edellä kuvasin, ei suin- kuin rotuominaisuutena suomalainen si-
19670: kaan rauhoittanut mieliä, vaan se herätti summe. Se on meille tärkeä käydessämme
19671: esille epäluuloja. Kun sitten tämän kuun olemassaolomme taistelua täällä kylmässä
19672: 17 pmvana kokoonnuttiin valtiopäiviHe Pohjolassa karua luontoa ja pakkasta vas-
19673: ja saatiin hallituksen esitys ja sitä kä- taan. Sen ansiota on, että tämä kansa on
19674: siteltiin eduskunnassa lähetekeskustelussa sortumatta kestänyt vaikeudet vuosisatojen
19675: sekä sitten perustuslakivaliokunnassa, on aikana. Mutta tämä suomalainen sisu tekee
19676: huomattu, että rauhan ajaminen ei ole myöskin sen, että suomalainen 'hyvin hel-
19677: lainkaan edistynyt tämän hallituksen toi- posti nousee niitä vastaan, jotka talhtovat
19678: menpiteen kautta. Päinvastoin yliopisto- hänen oikeutettuja vaatimuksiaan syrjäyt-
19679: kysymyksestä on tullut sellainen riita- tää. Ja näin mielestäni tapahtui tässä asiassa.
19680: kysymys, joka painaa ja joka on eri- Aleksis Kivi kertoo tästä asiasta niin mai-
19681: tyisesti tällä ·hetkellä opiskelevalla nuori- niosti Nummisuutarien Esko-<kertomukses-
19682: solla sen sydämen asiana, mutta joka saan. Esko on lähdössä hakemaan emän-
19683: myös herättää suurta mielenkiintoa kautta näkseen Karrin kaunista Kreetaa. Kanttori
19684: koko maan suomalaisen väestön keskuu- kirjoittaa isän puolesta hänelle lupakirjan,
19685: 318 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
19686:
19687: Esko kun on vielä alaikäinen. Esko pitää opisto suomenkielistä ylempää opetusta var-
19688: asian luonnollisesti hyvin tärkeänä ja päät- ten." Näin sanottiin , toiselta puolen".
19689: tää mielessään : Minunkin puumerMdni siinä Ja tältä puolen asiaa katsellen ehdotettiin-
19690: löytymän pitää. Tätä vastaan nousee niin kin, että suomenkielisille opiskelijoille on
19691: kanttori kuin isä Topiaskin, mutta Esko, annettava mahdollisuus saada opetusta yk-
19692: kun hän saa aikaa, tarttuu kynään ja pis- sinomaan suomenkielellä ynnä jotain muu-
19693: tää puumerkkinsä siihen ..... ta:kin. Mutta sitten taas toiselta puolen
19694: istutettiin ruotsalaisuutta entistä lujemmin
19695: 1' o i n e n v a r a p u h e m i e s : Pyydän, yliopistoon, jota piti nyt suomalaistuttaa.
19696: ettei puhuja liian pitkälle poikkeaisi asiasta. Sinne ehdotetaan perustettavaksi 4 tai 5
19697: uutta professorinvirkaa, joiden vähentämi-
19698: Puhu j a: Pyydän heti saada palata itse nen tämän lakiesityksen mukaan myöhem-
19699: tähän pääkysymykseen. Esittämässäni esi- missä vaiheissa on perin vaikea tehtävä.
19700: merkissä esiintyy kuvaus, joka sopii hyvin Asiastaihan on silloin kuultava kokousta,
19701: suomalaiseen kansallisluonteeseen (Ed. Lah- jonka pitävät ruotsinkieliset professorit ja
19702: densuo: Hyvin sopiikin!). No tulemme nyt dosentit. On todennäköistä, että lausun-
19703: sitten. itse tähän asiaan, hallitwksen esityk- nossa ei vähällä puollettaisi ruotsinkielisen
19704: seen ja perustuslakivaliokunnan mietintöön. professorinviran lopettamista. Mutta tässä
19705: Sen pitäisi olla lakiesitys, jolla viedään lakiesityksessä pöngitetään vielä ruotsalai-
19706: suomalaisuutta eteenpäin Helsingin yliopis- suutta siten, että tulo- ja menoarvion yh-
19707: tossa. Täällä on aikaisemmin mainittu siitä, teydessä voidaan perustaa lisää ruotsin-
19708: että Suomen ainoa yliopisto on ruotsinkie- kielisiä professorinvirkoja. Ja jos voima-
19709: lisenä vaikuttanut jo lruhemmäs 300 vuotta. suhteet eduskunnassa ovat sellaiset niin-
19710: Vasta Snellmanin aikojen jälkeen on ru- kuin ne ovat tällä kertaa, niin on hyvin
19711: vettu vaatimaan suomenkielelle oikeuksia todennäköistä, että niitä tultaisiin siitä
19712: ja aivan viime vuosikymmenien ja viime määrästä, mikä lakiesitykseen nyt sisältyy,
19713: vuosien aikana Suomen kieli todella on vielä <lisäämään.
19714: päässyt siellä huomattavampaan, voipa sa- Lausuin jo valitteluni sen takia, että ed.
19715: noa jo osittain johtavaankin asemaan. R-äisänen ei ole täällä saapuvilla. Olisin
19716: Mutta minkälainen on nyt sitten tämä hal- esittänyt eräitä hänen ajatuksiaan, jotka
19717: lituksen esitys? r~ausuisin siitä arvostelu- hän lausui yliopiston suomalaistamisen puo-
19718: nani, että se on tuollainen tyypillinen edis- lesta,. kun tätä asiaa käsiteltiin eduskun-
19719: tysmielisyyden näyte , toiselta puolen ja toi- nassa perjantaina 12 päivänä helmikuuta
19720: selta puolen". Toiselta puolen olisi lisät- 1932, jolloin hyväksyttiin ponsi, jossa pyy-
19721: tävä suomenikielen oikeuksia, toiselta puo- dettiin hallitusta antamaan esitys yliopiston
19722: len ei saisi loukata ruotsinkielisten oikeuk- suomalaistamiseksi. Asia tuli silloin esill~)
19723: sia (Ed. Janhonen: Etuoil"euksia!) -etu- ed. J. Annalan kautta. Hän esitti oman
19724: oikeuksia. Aivan niin veli Jauhonen. Näissä pontensa.
19725: perusteluissa pu'hutaan suomalaistamisen Ed. Räisänen oli silloin myös tässä kysy-
19726: puolesta myös paljon. Perustelujen lo- myksessä erittäin suomalaisella kannalla.
19727: pussa mainitaan: ,Edellä esitetty osoittaa, Sellainen kanta, jota nyt nähtävästi sosiali-
19728: että oli välttämätöntä saada aikaan perus- demokraattinen puolue lähtee ajamaan, ei
19729: teellinen korjaus valtion yliopiston kieli- silloin tyydyttänyt ed. Räisästä eikä seit-
19730: oloissa suomenkielen hyväksi.'' Tämä ,pide- semää muuta sosialidemokraattisen puo-
19731: tään aivan selvänä, joka lankeaa itsestään lueen edustajaa (Ed. Lindman: Yksimie-
19732: aivankuin Manun iltanen. Sitten perus- lisiä ne on!). Näin lausui ed. Räisänen
19733: teluissa, jotka oli kirjoitettu jo hallituk- silloin tästä asiasta: ,Niin, yliopiston kieli-
19734: sen ensimmäiseen esitykseen ja joita nyt kysymys on niitä sellaisia ,remonttikysy-
19735: erikoisesti aHeviivataan, sanotaan m. m.: myksiä", jotka eivät poistu päiväjärjestyk-
19736: ,Erityistä merkitystä oli sanotun esityksen sestä, ennenkuin koko programmi on pantu
19737: perustelujen mukaan suomenkielen vahvis- toimeen." (Keskustasta: Oikein!) Ja sit-
19738: tamiselle saatava suomalaiskansallisen sivis- ten hän isällisesti nuhteli erikoisesti kokoo-
19739: tyksemme ykistä kehitystä silmälläpidet- muspuoluetta ja maalaisliittoakin siitä, että
19740: täessä." Huomautettiin, että ,Suomen val- ne olivat huonosti hoitaneet leiviskänsä yE-
19741: tion yliopisto on ainoa olemassaoleva yli- opiston suomalaistamiskysymyksessä . (V a-
19742: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 31S
19743:
19744: semmalta: Sekin oli oikein!). Erityisesti osasta." Ja sitten täällä viitataan, että
19745: hän piti ed. Virkkusta ahtaalla. Minä kä- ,jos Helsingin yliopisto suomalaistutetaan,
19746: sitän, että ed. Räisäsen tarkoitus suomalais- he tulevat ottamaan'' - nimittäin ruotsa-
19747: kansalliselta kannalta katsoen oli vilpitön. laiset - ,toisen kannan, asiallisen kannan
19748: Hän koetti muistuttaen entisiä puolueohjel- ja silloin kelpaa vaikka Åbo Akademista
19749: man määräyksiä saada epäröivät edustajat laittaa semmoinen vähän suurempi puh-
19750: uudelleen suomalaiskansalliselle linjalle. Mi- taasti ruotsalainen yliopisto kuin mitä se
19751: nun olisi annettava tunnustus ed. Räisä- nyt on, joten siellä voivat ne opiskella,
19752: selle siitä, että hän tässä on hyvin onnistu- jotka eivät halua sitä tehdä Helsingin suo-
19753: nut. Kokoomuspuolueen eduskuntaryhmä malaisessa yliopistossa. Mutta minä luulen,
19754: on nyt valmis tuollaisen koko askeleen että siinä tulee suuri osa opiskelemaan jo
19755: programmin ottamaan, josta ed. Räisänen siitä yksinkertaisesta syystä, että ruotsa-
19756: silloin puhui. Niinikään täällä on uusia laisen yläluokan ja ruotsalaisen viDkamies-
19757: puolueita, jotka hyväksyvät tämän kannan. luokan lapset pyrkivät tietysti 1samsä
19758: Tältä kannalta asia on muuttunut valoi- aloille. Eivät ne mene peltoja maalle kyn-
19759: sammaksi ja on suomalaisuuden voitoksi tämään. Sitä tekevät työmiesten lapset,
19760: me11kittävä. jopa ruotsalaisilla seuduillakin suomalais-
19761: Kun täällä ed. Lindman mainitsee, että tenkin työmiesten ja muonamiesten lapset,
19762: sosialidemokraattinen puolue on nyt yksi- vaikka heitä on pyrittykin ruotsalaistutta-
19763: mielinen tässä asiassa, niin pyydän tä- maan. Niin, minä siis ehdotan'' - ja ponsi
19764: män istunnon pöytäkirjasta, jossa hyväk- kuuluu: ,että hallitus kiireemsesti valmis-
19765: syttiin ponsi, jonka perusteella hallituk- tuttaisi ja antaisi eduskunnalle esityksen
19766: sen esitys nyt on jätetty, lukea seuraavan laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon
19767: kohdan, joka selventää sitä käsitystä, mikä perusteista, joka rakentuisi sille pohjalle,
19768: silloin oli ed. RäisäJSellä ynnä seitsemällä että Helsingin yliopisto muodostetaan täy-
19769: muulla sosialidemokraattisen puolueen edus- dellisesti suomalaiseksi valtionyliopistoksi''
19770: tajalla tässä yliopiston kielikysymyksessä. (Keskustasta: Kannattakaa pois!).
19771: Näin täällä sanotaan : Näin lausui silloin ed. Räisänen, mutta
19772: ,Kun minä päädyn tekemään asiassa nyt hän on ollut vaiti, niinkuin ahven ki-
19773: ponsiesityksen, niin se tapahtuu puhtaasti vellä, kun tätä esitystä on täällä valmis~
19774: - minä olen sitä niin perustellut ja tahdon tettu.
19775: perustella - puhtaasti asiallisilla syillä, ei Minä en ole näitä asioita hakenut esille
19776: minkään natsionalismin, kielikiihkon enkä sen takia, että tahtoisin millään tavoin lou-
19777: yltiöisänmaallisuuden tai muun sellaisen kata ed. Räisästä enempää kuin muitakaan
19778: merkeissä. Se ei tietysti sovi minulle eikä edustajia, vaan olen tehnyt tämän suoras-
19779: ole sosialidemokratian mukaista. Mutta taan rakentavassa mielessä. Olen tahtonut
19780: tässä, niinkuin minä sanoin, voidaan tulla muistuttaa vain eräille sosialidemokraatti-
19781: ja täytyy;kin tulla siihen johtopäätökseen, sen puolueen ryhmän jäsenille entisestä
19782: johon minä tulen, puhtaasti asiallisilla kannastaan ja tahdon täten kehoittaa, että
19783: syillä. Eikä niistä, joihin jo olen viitan- he pysyisivät tälle aikaisemmaUe kannal-
19784: nutkin, ole vähin suinkaan se, että kal<..si- leen uskollisina ja antaisivat sieltä puolen
19785: kielisyys on meille liian kallis rasitus aina- niin monta ääntä suuressa valiokunnassa
19786: kin niillä aloilla, joilla sitä hyvin voidaan yliopiston suomalaistamisen puolesta, että
19787: välttää ja täytyy voida välttää niinkuin tämä kysymys voitaisiin ratkaista suomalai-
19788: kol'keakouluissa. Meidän sosialidemokraat- sen kansan toivomusten mukaisesti ja että
19789: tien apuahan ei tässä asiassa tarvita" - tämä voitaisiin ratkaista sillä tavoin, ettei
19790: tässä vedotaan siihen, että maalaisliitto ja se loukkaisi ruotsinkielisten oikeutettuja
19791: kokoomus yhdessä jo voisivat ratkaista tä- vaatimuksia ja oikeuksia.
19792: män kysymyksen - ,ja minun ryhmäni-
19793: hän, sosialidemokraattinen ryhmä" - näin Ed. V i l h ula: Herra puhemies! - Nyt
19794: tässä mainitaan edelleen - ,onkin valio- on eduskunnassa ensimmäisessä käsittelyssä
19795: kunnan mietinnön ja sen ponnen kannalla. siis suureen valiokuntaan lähettämistarkoi-
19796: Minä ja eräät muut ryhmäni jäsenet tuksessa käsiteltävänä perustuslakivaliokun-
19797: olemme toisella kannalla, sillä kannalla nan mietintö n :o 1 hallituksen esityksen
19798: joka ilmenee ed. Annalan ponnen alku: johdosta laiksi muutoksista Helsingin yli-
19799: 320 Torstaina 24 ·P· tammikuuta 1935.
19800:
19801: opiston järjestysmuodon perusteista 14 päi- tynyt tyytyä ja vähemmistön täytyy tie-
19802: vänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin tysti asioita oman mielensä mukaiseksi saa-
19803: sekä laiksi Helsingin yliopiston järjestys- dakseen käyttää niitä keinoja asian käsit-
19804: muodon perusteita koskevan muutetun lain telyn eri vaiheissa, sen myöhemmissä vai-
19805: täytäntöönpanosta. Kun minulla, herra heissa, jotka vähemmistönä ovat käytettä-
19806: puhemies, ei ole ollut aikaisemmin tämän vissä. Se, että johonkin asiaan ei haluta
19807: asian käsittelyvaiheissa tilaisuutta lausua saada lisätietoja, se, että jotakin asiaa ja
19808: mieltäni tämän mietinnön johdosta ja kun ennenkaikkea juuri eduskunnassa käsitel-
19809: minullakin on valtiopäiväjärjestyksen mu- täessä, sen valiokunnassa käsiteltäessä, ei
19810: kainen oikeus mieleni tästä lausumiseen, haluta saada täydellistä valaistusta, valais-
19811: niin pyydän minä herra puhemies, omalta tusta, jota tähän asiaan ei aikaisemmin
19812: kohdaltani esittää eräitä ajatuksia sekä tä- vielä ole otettu, niin se asettaa minusta
19813: män asian tähänastisen käsittelyn eri vai- hiukan merkilliseen valoon perustuslakiva-
19814: heista että tästä mietinnöstä itsestään. liokunnan enemmistön kannan (Vasem-
19815: Suomalainen sananlaskukinhan jo sanoo, malta: Mikähän se on n. Se, jos tältä
19816: että lisänä rikka rokassa, ja on tietysti arvokkaalta puhujan paikalta uskaltaisi sen
19817: paikallaan ja välttämätöntäkin, että edus- sanoa, niin suomalainen tahtoisi sanoa, että
19818: tajat ovat tilaisuudessa lausumaan mah- semmoinen asiaintila, semmoinen asia,
19819: dollisimman monipuolisesti eduskunnassa jonka päälle ei oikein rohjeta valoa laskea,
19820: käsilläolevista asioista mielipiteensä minkä että se on jollain tavoin valonarka, ja täm-
19821: vuoksi minäkin haluan kantaani perustella. möistähän ei suinkaan Suomen eduskun-
19822: Tällä tavallahan vasta on mahdollista syn- nassa pitäisi minkään asian suhteen voida
19823: tyä todella asiallinen ja kaikissa suhteissa sanoa. Tämä tällainen perustuslakivalio-
19824: tarkoitustaan vastaava mietintö ja vain kunnan enemmistön kanta, että siis tahdo-
19825: tällä tavallahan voidaan saavuttaa meidän taan laskea tälle meidän koko kansakun-
19826: kansammekin kannalta kaik!kein paras lop- tamme ensiluokkaiselle kulttuurikysymyk-
19827: putulos niiden asioiden suhteen, jotka edus- selle ja sen käsittelylle eduskunnan yhdessä
19828: kunnan käsiteltäviksi kulloinkin joutuvat. tärlmimmässä valiokunnassa, tahdotaan las-
19829: Tämän asian käsittelyn eri vaiheissa on kea sen käsittelylle sellainen vivahdus, että
19830: tuotu esiin merkillisiä toteamuksia. Minä tämä mietintö, joka siellä on syntynyt, että
19831: en tahdo tämän asian esilletulon alkuvai- sen päälle ei ole rohjettu laskea kaikkea
19832: heisiin tässä yhteydessä kuitenkaan ryhtyä sitä valoa, jota sen päälle olisi voitu saada,
19833: suuremmassa määrässä puuttumaan, vaan ja jota sen pääUe pyydetään saada, niin
19834: sensijaan haluan minäkin mainita muuta- tämä asettaa minusta varsin merkilliseen
19835: mia ajatuksia siitä käsittelytavasta, jonka valoon, aivan asiallisesti otettuna, perustus-
19836: alaiseksi tämä asia on tähän asti eduskun- lakivaliokunnan enemmistön. Ja minä roh-
19837: nassa tullut, ajatuksia, joita en ainakaan l~enisin sanoa, että tällainen asioit•ten käsit-
19838: minä ole vielä sen pitkän, arvokkaan ja telytapa kuin perustuslakivaliokunnassa on
19839: varsin asiallisen käsittelyn aikana, joka tähän kysymykseen nähden noudatettu, että
19840: tämän asian suhteen on täällä suoritettu, se on mitä syvällisin loukkaus Suomen suo-
19841: huomannut ju1kituoduksi, vaikka olenkin malaista kansaa kohtaan ja minä olen aivan
19842: koettanut varsin suurella tarkkuudella ja varma siitä, että tällainen menettely, täl-
19843: varsin suurella uskollisuudella tämän asian lainen valonarkuus se tulee ennen pitkää
19844: käsittelyn eri vaiheita seurata. ja minä uskon se tulee aivan lähiaikoina ja
19845: Se on todettu jo useimmissa puheenvuo- varsin vakavasti kostamaan itsensä.
19846: roissa, että asian käsittelyssä perustuslaki- Suomalaiset ovat aina käsittäneet, että
19847: valiokunnassa ei oltu tilaisuudessa kuule- silloin, kun asioita käsitellään siten kuin
19848: maan asiantuntijoita (Vasemmalta: Oli tässä nyt minä olen osoittanut tapahtuvan,
19849: kuultu ennen jo!). Ei oltu niitä asiantun- että silloin, kun ei uskalleta jonkun asian
19850: tijoita kuultu, joita pyydettiin (Vasem- päälle täyttä selvyyttä, täyttä valoa laskea,
19851: malta: Kyllä!). Ei oltu. - Tämän valio- niin suomalainen silloin rohkenee varsin
19852: kunnan enemmistö varsin ylimielisesti hyl- hyvällä omallatunnolla sanoa, että silloin
19853: käsi kaikki ehdotukset asiantuntijain kuu- kuljetaan suuremmassa tai pienemmässä
19854: lemisesta. No, tämähän on tietysti enem- määrässä huonolla asialla. Niin, ja tämä
19855: mistön asia, siihenhän vähemmistön on täy- menettely, jota :on noudatettu, se minusta
19856: _____ H~lsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 321
19857:
19858: "'likeuttaisi Suomen suomalaisen ikansan sa- näkökohdan huomioonottaen Ihmettele sitä,
19859: nomaan aivan puhtaalla omallatunnolla jos eQ.uskunta puolestaan tahtoo ja edusta-
19860: niinkuin se pohjalainen talonpoika sanoi jat, joilla siihen on täysi oi:keus ja joilla
19861: silloin kun vierashenkinen nimismies ihäntä on siihen täysi velvollisuus, jos he tahtovat
19862: kuritti, sanoi mitä syvällisimmin loulrlmu- ryhtyä asian perusteelliseen käsittelyyn ja
19863: tuneena, että nyt minua lyötiin. Minusta ottaa siitä selvää mahdollisimman syvälti
19864: tämä käsittely, mikä perustuslakivaliokun- (Eduskunnasta: Valtiopäiväjärjestys siihen
19865: nassa on tämän asian kohdalla sattunut, velvoitta.a!). Niin, siihen ei velvoita ainoas-
19866: se on sattunut aivan tässä samassa mie- taan valtiopäiväjärjestys, vaan si·ihen vel-
19867: lessä Suomen suomalaista kansaa kohtaan voittaa jokaikistä suomalaista kansanedus-
19868: kuin mitä sattui tuohon eteläpohjalaiseen tajaa jo hänen syvällinen kunnioituksensa
19869: talonpoikaan tuon nimismiehen iskut. sitä suurta tehtävää kohtaan, min:kä hä-
19870: Sitten minä olen ollut totea:vinani maini- nelle Suomen kansa on uSkonut, ja jotta
19871: tuksi, ed. Kareshan sen tuli jo sanoneeksi hän tämän tehtävän voisi !kunnollisesti suo-
19872: eräässä puheenvuorossaan, että tässä ~dus rittaa, niin on välttämätöntä, että ihän
19873: kunnassa pyrittäisiin harjoittamaan tämän myöskin tässä asiassa koettaa totuuden
19874: asian käsittelyn suhteen jonkunlaista jarru- saada selville omilla ja usein vähäisilläkin
19875: tusta. Herra puhemies! Minä en halua pu- voimillaan, kun enemmistö tahtoo ne tie-
19876: ilma jarrutu'ksesta ensinkään tässä asiassa, donlähteet edustajilta kieltää perustuslaki-
19877: mutta; minä ta·hdon :vaan hiukan selostaa valiokunnassa'kin, joista nuo selvitykset voi-
19878: niitä periaatteita, niitä näkökohtia, jotka taisiin helpommin saa.da. Täällä ei siis ole
19879: >Ovat määrää:vinä minun nähdäkseni niillä !kysymys mistään jarrutuksesta minun kä-
19880: edustajilla, jotka täällä nyt niin perusteel- sittääkseni, vaan asian asiallisesta, moni-
19881: lisesti ja asiallisesti tätä asiat.a käsittelevät, puolisesta ja sen suuren arvon ja tärkey-
19882: niin, jotka ovat määräävinä heillä, kun he den vaatimasta menettelystä. Kun tällä
19883: näin pitkälliseen asialliseen keskusteluun tavalla on asianlaita tähänastisen asian !kä-
19884: tässä asiassa ovat ryhtyneet. Ja että näin sittelyvaiheen suhteen, niin on luonnolli-
19885: pitkälliseen keskusteluun tästä asiasta on sesti välttämätöntä, että kun tämäkään
19886: jouduttu, sitä minun mielestäni voidaan ai- pitkä keskustelu ja minun nähdäkseni asial-
19887: van täysillä perusteilla puolustaa juuri sen linen keskustelu, joka tässä asiassa on tä-
19888: selostamani tavan vuoksi, jolla asiaa perus- hän mennessä käyty, niin, kun ei sekään
19889: tuslakivaliokunnassa käsiteltiin. Perustus- tietysti voi aivan täydelliseksi vielä muo-
19890: lakivaliokunnassa ei siis sallittu asiantunti- dostua,. niin minusta on aivan välttämä-
19891: joita kuulla, jotka olisivat muutamassa het- töntä, että kun asia menee suureen valio-
19892: kessä, muutamassa tunnissa, sanottakoon, kuntaan, suuri valiokunta korjaisi pe-
19893: tämän asian ytimet voineet edustajille se- rustusla,kivalioikunnan tekemät virheet ja
19894: littää. Sitä ei sallittu. Nyt täytyy edusta- kuulisi todella asiantuntijoita tässä asiassa.
19895: jien jokaikisen kohdastaan painautua tähän Kun minä siis olen velvollinen ja oikeutettu
19896: a:siaan sisälle. Heidän täytyy si,itä koettaa tässä tilaisuudessa lausumaan toivomuk-
19897: ottaa selvyyttä kaikista mahdollisista tie- siani suurelle valiokunnalle asian käsitte-
19898: donlähteistä, joita tämän asian suhteen saa- lyn suhteen, niin minä tahtoisin toivoa
19899: tavissa on. No, ei silloin, kun tällainen esittämilläni perusteilla, että suuri valio-
19900: 200:inen edustajajoukko joutuu "asiasta sel- kunta 'kuulisi asiantuntijoita, kuulisi moni-
19901: vää ottamaan, niin ei se aivan niin käden- puolisesti ja kuulisi niitä niin useita, että
19902: käänteessä käy vaikka kuinka kiireellinen asia todella tarvitsemansa täydellisen va-
19903: asia olisi kysymyksessä ja vaikika kuinka laistuksen voisi saada.
19904: tuon asian kiireellisyyttä painostettaisiin. Mitä sitten tulee tämän esilläolevan
19905: Minusta tämän asian pitkälle käsittelylle asian perusteihin, niin niistähän on tässä
19906: on yhtenä varsin painavana syynä se, että perustuslakivaliokunnan mietinnön perus-
19907: asiantuntemus on juuri tämän esityksen teluissa ja myöskin hallituksen esityksen
19908: tähänastisessa käsittelyvaiheessa niiltä suo- perusteluissa esitetty tärkeitä näkökohtia.
19909: malaisilta henkilöiltä, joilla asiantunte- Mutta !kun se lopputulos, mihin perustus-
19910: musta siihen nähden todella on ollut, niin lakivaliokunta on tämän hallituksen esityk-
19911: se on eduskunnalta kylmästi kielletty. Ja sen suhteen tullut, on toisenlainen kuin
19912: Suomen kansa ei varmaankaan tämänkin sen tuloksen tulisi olla, jonka minä tahtoi-
19913:
19914: 41
19915: 322 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
19916:
19917: sin tälle esitykselle antaa, niin on minun esityksenkin johdosta, että tämä orkeuden
19918: luonnollisesti tältä arvoklraalta paikalta periaate ei tule toteutetuksi tämän esityk-
19919: myöskin suurelle valiokunnalle esitettävä sen hyväksymisellä, vaan siinä tulee Suo-
19920: niitä näkökohtia, jotka puolustavat minun men suomalainen väestö edelleenkin jää-
19921: käsityskantaani tähän esitykseen nähden. mään siihen melkeinpä sorronalaiseen ase-
19922: Tätä ei :herra puhemies tietysti halunne maan, jossa se tähänkin asti on vuosisa-
19923: minulta evätä. dasta toiseen, vuosikymmenestä toiseen saa-
19924: Helsingin yliopiston ja yleensä yliopis- nut elää. Ja tämän esityksen .hyväksymi-
19925: ton suoma1aistamiskysymys se ei ole tässä sen kautta ruotsalainen vähemmistö tässä
19926: maassa ainoastaan kieli- ja kansallisuus- maassa säilyttäisi edelleenkin vuosisataiset
19927: kysymys minun mielestäni, vaan se on etuoikeutensa, joihinka se on aikanaan kä-
19928: juuri Suomessa ennen kaikkea nikeuskysy- siksi omilla tavoillaan päässyt. Minä tah-
19929: mys. Ja meidän jokikisen edustajan täy- toisin sanoa, ·että oikeudenmukaisuuden
19930: tyy olla: yksimielisiä siitä, ·että oikeus, oi- kannalta ei tasapainoa yliopistokysymyk-
19931: keus on yhteistä :kaikille ja että oikeutta sessä, yliopiston suomalaistamiskysymyk-
19932: täytyy jokaikisen Suomen kansalaisen ja sessä saa:vuteta ennenkuin kaikki ruotsa-
19933: kansanosan saada täysin samalla tava1la ja laisten etuoikeudet ovat täydellisesti lope-
19934: aivan täysin samoin mitoin. Ja tätä peri- tetut. Ja tämä on se päämäärä, johonka
19935: aatetta silmälläpitäen tämä yliopiston suo- suomalaiskansalliselta kannalta katsottuna
19936: malaistamiskysymys muodostuu suomalai- täytyy Suomen ainoan valtion yliopiston
19937: sen kansan kannalta katsottuna varsin suu- suomalaistamiskysy.myksen järjestyä. Mei-
19938: ressa määrässä oikeuskysymykseksi. Ja sil- dän täytyy päästä tämän kysymyksen suh-
19939: loin kun yliopiston suomalaistamiskysy- teen siihen ainoaan, todella terveeseen olo-
19940: mystä ja yliopiston kielikysymyksen jär- tilaan, joka jo hallitusmuodosswkin määrä-
19941: jestelyä ajatellaan oikeuden näkökohtaa tään, ja jonka tHan sanotaan tässä hallitus-
19942: silmälläpitäen, oikeuden vaatimuksia sil- muodossa olevan sellaisen, että myöskin
19943: mälläpitäen, silloin minun täytyy tulla sii- kulttuuriasioissa jaetaan oikeutta erikieli-
19944: hen tulokseen arvostellessani hallituksen sille väestöosille Suomessa samanlaisten pe-
19945: esitystä ja tätä perustuslakivaliokunnan rusteiden mukaan. Vasta kun tämä on lo-
19946: mietintöä, että jos tämä hallituksen esitys pullisesti toteutettu, on rauha Helsingin
19947: siinäkin muodossa jollaiseksi sen perustus- yliopiston ympärillä löydettävissä, mutta
19948: lakivaliokunnan enemmistö on kirjoittanut, sitä ennen ei tuota rauhaa missään tapauk-
19949: niin tämä ei, tämä mietintö, toteutettuna s·essa synny, siitä on Suomen kansa ja siitä
19950: täyttäisi eräissä suhteissa tässä maassa oi- saa myöskin Suomen eduskunta olla aivan
19951: keuden vaatimuksia. Ei täyttäisi oikeuden täydellisesti vakuutettu. ·
19952: vaatimuksia silmälläpitäen erikielisiä väes- Kun me tätä samaa näkökohtaa, jota
19953: töosia tässä maassa. Kun näin on asian- minä olen tässä kysymyksessä nyt kosketel-
19954: laita, niin minusta silloin puuttuu yksi tär- lut, edelleenkin ajattelemme, niin meidän
19955: imimpiä perusteita, etten . sanoisi tärkein täytyy sanoa, että kun eivät siis oikeus-
19956: perustus, tämän valiokunnan mietinnön mu- näkökohdat ole tulleet tyy,dytetyiksi Hel-
19957: kaisen esityksen hyväksymiselle. Senvuoksi singin yliopiston tähänastisissa kielisuh-
19958: olisikin mielestäni suuren valiokunnan tä- teissa, niin silloin on ollut siellä toteutet-
19959: hän esitykseen nähden yhdyttävä siihen tuna oikeudenvastainen periaate ja minä
19960: vastalauseeseen, jonka edustaja Heiskanen en rohkene sanoa tältä paikalta mikä tuo
19961: ja viisi muuta perustuslakivaliokunnan jä- periaate on, mutta jokaikinen edustaja sen
19962: sentä ovat allekirjoittaneet ja joissa tämä itse saa arvioida. Ja kun tuo oikeudenrvas-
19963: esitys ehdotetaan hylättäväksi. Minä pi- tainen periaate on toteutettuna kielellisessä
19964: täisin jo tämän yhden näkökohdan niin suhteessa nyt kysymyksessä olevassa laitok-
19965: tärkeänä tämän esityksen suhteen, että jo sessa ollut ja kun sitä myöskin yritettäisiin
19966: senkin vuoksi sen pitäisi hylätyksi tulla, tämän perustuslakivaliokunnan mietinnön
19967: mutta on luonnollisesti vielä varsin monia puitteissa edelleen siellä säillyt,tää, niin
19968: muita!kin tärkeitä näkökohtia, jotka puhu- sehän ei mitenkään saata käydä päinsä, mi-
19969: vat aivan saman käsityskannan puolesta. käli tahdotaan todella asiallisesti, ja minä
19970: Niin, minä vielä tahtoisin sanoa tämän tahtoisin sanoa, mikäli tahdotaan todella
19971: mietinnön johdosta, niinkuin hallituksen kiihkottomasti tätä asiaa oikeud1:ln- ja koh-
19972: tuudenmukaisuusnäkökeihdat· ja vielä sel- propagandaan Helsingin yliopiston järjes-
19973: vät lain määräykset huomioonottaen edel- tysmuodon perusteiden muuttamisen suh-
19974: leen !hoitaa ja varmaaihan on, että j.okaiki- teen, jotta nämä voisivat tulla todella sel-
19975: nen eduskunnan jäsen on täysin selvillä laisiksi, jollaisiksi nähtävästi herra päämi-
19976: siitä, että oikeudenvastainen periaate ei nisterikin on jo 1907 kuvitellut niitten
19977: saata eikä sen tule olla eikä se saa olla välttämättä tarvitsevan tulla. Eduskunnan
19978: missään elämän muodossa Suomen kan- jäsenet tietävät sen, että suomalainen yli-
19979: sankaan keskuudessa toteutettuna. Ja var- oppilasnuoriso on ryhtynyt voimakkaaseen
19980: sin merkillistä on ollut se, että tämän työ>hön kansalaismielialan muokkaamiseksi
19981: asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa on suopeaksi Helsingin yliopiston täydelliselle
19982: myöskin nykyisen hallituksen herra pää- suomalaistamiselle ja me voimme ja olemme
19983: mies jo todennut, että vuonna 1907 oli ti- saaneet todeta myöskin sen, että tässä toi-
19984: lanne yliopiston suhteen sellainen, että hän minnassa, joka tähtää tähän tärkeään pää-
19985: kehoitti kaunein ja rohkeutta uhkuvin sa- määrään, Suomen suomalaisen kansan kan-
19986: noin suomalaisia ylioppilaita yliopiston Ilalta katsottuna tärkeään päämäärään,
19987: kieliolojen järjestämistä varten oikeudenmu- että tässä ovat todella ylioppilaat ryhtyneet
19988: kaiselle kannalle ryhtymään toiminnan pro- harjoittamaan varsin kouraantuntuvaa toi-
19989: pagandaan. Ja kun tämän asian käsittelylle minnan propagandaa, johonka heitä 1907
19990: suuressa valiokunnassa on varmaarrkin jo kehoitettiin. Oltakoonpa mitä mielipi-
19991: eduksi, että myöskin erinäisiä p.sykoloogisia dettä hyvänsä lakon merkityksestä yleensä,
19992: näkökohtia, j.otka asian ratkaisuun vaikut- niin minun kumminkin täytyy sanoa, että
19993: twvat, täällä eduskunnan lähetekeskustelussa se lakko, johonka ylioppilaat ovat nyt ryh-
19994: kosketellaan, niin minä rohkenen myöskin tyneet Helsingin yliopiston suomalaistami-
19995: tässä suhteessa tuoda eräitä näkökohtia seksi, että se on varsin voimakas ote, se on
19996: ilmi. odottamattoman voimakas ote ja meidän
19997: Silloin kun on kysymyksessä yliopisto, täytyy sanoa, että se on myöskin mitä rva-
19998: niin silloin on kysymyksessä laitos, joka kavin ote, johonka on ryhdytty vain mitä
19999: antaa kansakunnan nuorisolle opetusta tie- syvällisimmin tuntien suomalaisen sydä-
20000: teen ja käytännöllisen elämänkin eri aloilla. men äänen, ja tuon äänen kolkuttarvan vaa-
20001: Ja kun näin on asianlaita, niin silloin on timuksen, rvaatimuksen Helsingin yliopisto,
20002: mitä selvin selviö se, että ennenkaikkea Suomen köyhän kansan ainoa valtion yli-
20003: nuoriso tuntee, että yliopisto kuuluu heille. opisto, on saatava mitä pikaisemmin täysin
20004: Se on mitä lähimpänä heidän sydäntään ja suomalaiseksi laitokseksi. Tämä puuha,
20005: he tahtoisivat, että tuo yliopisto, joka hei- tä:mä toiminnan propaganda, johonka suo-
20006: dän mielensä mukaan ja joka myöskin kaik- malaiset ylioppilaat ovat ryhtyneet, se on
20007: kien käsityksien mukaan täytyy kuulua en- siis täysin selvää, se kieli, jota tuo propa-
20008: nenkaikkea nuorisolle, niin tämä nuoriso sil- ganda puhuu. Ja minä voisin ja rohkeni-
20009: loin tämän tuntien myöskin joutuu tuota sin ajatella, että tähän toiminnan propa-
20010: yliopistossa kulloinkin vallitsevaa henkeä gandaan, voimakkaaseen, selvää kieltä puhu-
20011: ja eri asioitten suhteen vallitsevaa asianti- vaan toiminnan pmpagandaan sisältyy suo-
20012: laa itselleen selvittämään. Ja niinpä on malaisen isänmaallisen, sivistyneen nuorison
20013: käynyt täällä Suomessll!kin. Mehän olemme vastaus siihen asiaan, joka tällä kertaa on
20014: voineet todeta, että jo aikaisemminkin kuin eduskunnan käsiteltävänä. Tuo toiminnan
20015: sinä aikana, jolloinka herra pääministeri propaganda ja sen muodot todistavat että
20016: kehoitti suomalaisia ylioppilaita toiminnan tuo vastaus on täysin selvä. Ja silloin, kun
20017: p11opagandaan, niin jo aikaisemminkin on me otamme huomioon sen, että tämä yli-
20018: juuri ~uomalainen sivistynyt nuoriso pitä- opisto kuuluu ennenkaikkea nuorisolle, niin
20019: nyt yliopistokysymystä itselleen tärkeänä, silloin meidän täytyy myöskin ymmärtää
20020: itselleen kuuluvana ja pyrkinyt siinä vallit- sitä taustaa, sitä pohjaa, jolla tuo toimin-
20021: sevia epäkohtia poistwmaan. Ja niinpä on nan propaganda, johonka nyt on ryhdytty,
20022: käynyt nytkin. Ne tiedot, jotka jokaikisellä lepää ja joilleka se perustuu. Ja kun on
20023: eduskunnan jäsenellä on, ne osoittavat, että ilmeistä, että juuri tämäkin ylioppilaitten
20024: Suomen suomenkielinen ylioppilasnuoriso on voimakas toiminta Helsingin yliopiston suo-
20025: pääministerinkin vuonna 1907 antamaa ke- malaistamiseksi, kun se muodostaa sitä poh-
20026: hoitusta noudattaen ryhtynyt toiminnan jaa, sitä taustaa, jota vasten suuren valio-
20027: 324 Torstaina 24 [l. tammikuuta 1935.
20028:
20029: kunnan on katsottava tätä perustuslakiva- mukseen yhtyy koko Suomen sivistynyt
20030: liokunnan mietintöä, joka sen käsiteltäväksi nuoriso, tuo nuoriso, jonka kädessä on Suo-
20031: joutuu, niin kun suuren valiokunnan on men pienen ja köyhän Kansan tulevaisuns.
20032: katsottava tätä mietintöä myöskin sitä taus- Tämän nuorison toiminta se on minun kä-
20033: taa vastaan, jonka sille muodostaa nyt alka- sittääkseni, tämä viime päivien toiminta,, se
20034: nut voimakas ja täysin selvää kieltä puhuva on yksi niitä teikijöitä, jotka suuren valio-
20035: Suomen suomalaisen sivistyneen nuorison kunnan on otettava huomioon silloin kuin
20036: toiminnan propaganda, niin suuren valio- se kantansa tähän asiaan määrittelee ja se
20037: kunnan on täysi syy ottaa asiaa harlci.tes- on omiaan muokkaamaan mielialaa koko
20038: saan myöskin tämä seikka huomioon. tämän hall.ituksen esityksen antamisen yh-
20039: Se toiminta, johon minä olen viitannut, teydessä mitä suurimmassa määrässä juuri
20040: se on ollut omiaan - minä rohkenen sa- sen oikeutetun vaatimuksen ympärille, että
20041: noa- vavahduttamaan ikoko Suomen kan- Helsingin yliopisto on todella suomalaistu-
20042: saa. Minä luulen, että tässä maassa ei ole tettava.
20043: montakaan sellaista mökkiå, ei ole monta 'Minä olen puhunut tässä suomalaisen si-
20044: sellaista käyhänkään työmiehen asuntoa, vistyneen nuorison ilmituomasta käsit)'lk-
20045: ·johonka ei olisi kiirinyt sana täältä Suo- sestä hallituksen esitykseen ja nyt minä
20046: men pääkaupungista, että suomalaiset yli- sitten pyydän tässä kosketella hiukan sitä,
20047: oppilaat ovat ryhtyneet Helsingin yliopis- että minkälainen ednskunnan vastans tulee
20048: ton suomalaistamistarkoituksessa, suomalais- täihän harllituksen esitykseen olemaan ja
20049: tamisvaatimusta tukeaksensa, ovat ryhty- minkälainen sen pitäisi olla (Eduskun-
20050: neet opintolakkoon. Tietoisina ja syvästi nasta: Ei tällä kertaa tällaisessa tapauk-
20051: tietoisina siitä, että tuollainen toiminta, sessa!) -niin, sen näyttää tulevaisuus (Ed.
20052: tuottaa heille monellekin melkeinpä ylivoi- Lahdensuo: Ennustella kyllä voi!) - en-
20053: maisia vaikeuksia, tuottaa suuria taloudel- nustella voi. Niin! Kun minä ajattelen
20054: lisia uhrauksia ja joka toimintaa saattaa sitä, että minkälainen eduskunnan vastaus
20055: heidän velkataakkaansa varsin huomatta- tähän asiaan nyt tulisi olemaan, niin sil-
20056: vasti lisätä, niin minä uskon, että tämä loin minun täytyy ikääntyä tänne vasem-
20057: tieto tästä toiminnasta, tästä toiminnan malle, joka ammottaa aivan täysin tyhjänä,
20058: propagandasta, johon on ryhdytty, se on mikä tyhjyys on omiaan osoittamaan osal-
20059: kiirinyt siis kautta maan ja se on vavah- taan myös sitä, että ed. Tannerin lausuma
20060: duttanut tämän kansan entistä suurem- ajatus kuudennen luokan kysymyksestä
20061: massa määrässä hereille myös kansallisuus- saattaa sittenkin olla oikea (Ed. Lahden-
20062: ja kielikysymystä ajattelemaan ja tässä suo : Totta !) vaikka minä rohkenen sitä
20063: tapauksessa hereille ennenkaikkea sen vaa- sentään suuresti epäillä, sillä minä luo-
20064: timuksen, sen ainoan oikeutetun, oikeuden- tan siihen, että sosialidemokraattinen edus-
20065: mukaisen vaatimuksen ympärille, että Hel- kuntaryhmä sittenkin on sielultaan ja
20066: singin yliopisto on saatava ehdottomasti ja mieleltään suomalaista huolimatta siitä,
20067: pikaisesti suomalaiseksi. mitä ed. Tanner saattaa täällä joiden-
20068: Kun näin on asiantila, tämäikin toimin- kin sovittelujen tuloksena teidän käsi-
20069: nan propaganda - käytän tätä sanaa tässä tyksenne ja teidän mielentilanne ilmiöstä
20070: varsin usein - niin kun tämä toiminnan esittää (Ed. Kukkonen: On täällä kaksi
20071: propaganda siis puhuu niin selvää kieltä kuulijaa!). Niin se on nyt todistettu
20072: tämän eduskunnassa käsillä olevan asian se, että eduskunnan vastauksen täili.än ky-
20073: suhteen, niin on mitä toivottavinta, että symykseen, mikäli ei mitään merkillistä.,
20074: niissäkin piireissä, joissa on tähän asti jou- erikoista satu, tulevat kirjoittamaan sosiarli-
20075: duttu arvostelevasti, pidättyvästi, jopa kiel- demokraatit. Ja jos sosialidemokraattinen
20076: teisesti!kin suhtautumaan vaatimukseen Hel- eduskuntaryhmä on sitä mieltä, jonka ed.
20077: singin yliopiston täydellisestä suomalaista- Tanner heidän mielekseen, heidän käsityk-
20078: misesta, niin että näissäkin piireissä tämä seksoon julisti, niin silloin tämä menee ka-
20079: toiminnan propaganda myös herättää toi- rille tämä j1;ttu, karille nimittäin siinä mie-
20080: senlaisia ajatuksia, herättää todella mitä lessä, että sitä as:~a, jonka korjaaminen on
20081: syvällisintä tietoisuutta siitä, että yliopisto välttämättömyys ja joilika korjaamisesta ei-
20082: on suomalaistettava ja että tähän vaati- vät sosialidemokraatitkaan lähimmässä tu-
20083: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 325
20084:
20085: levaisuudessa voi millään väistyä, niin tällä kien sosialidemokraattien täytyy myöntää,
20086: kertaa valitettavasti tämä juttu saattaa että se on mitä suurinta epäoikeudenmukai-
20087: mennä vikaan. suutta, jota tämän 'hallituksen esityksen hy-
20088: Minä en tahdo tässä ed. Tannerin lausun- väksyminen tietäisi. Eihän siihen nyt toki
20089: toa vastaan polemisoida ainakaan siinä koh- olisi mentävä sitäkin suuremmalla syyllä,
20090: dassa, missä hän kuudennen luokan kysy- kun sosialidemokraattinenikin eduskunta-
20091: myJksestä puhui, mutta minä tahtoisin kiin- ry;hmä haluaa minun nä:hdälkseni vilpittö-
20092: nittää erääseen kohtaan hänen puheessaan mästi .Suomen lakeja noudattaa ja päästä
20093: arvoisien eduskunnan jäsenten ja muidenkin kaikissa suhteissa asiat järjestämään tässä
20094: arvoisien läsnäolijoiden huomion. Ed. Tan- maassa sille pohjalle, että ei ainoastaan lain
20095: ner nimittäin tuossa puheenvuorossaan lau- theniki vaan myöskin lain kirjain olisi to-
20096: sui sanasta sanaan kääntyessään m. m. mei- teutettuna ja kun tässä yhdessä näkökoh-
20097: hin maalaisliittolaisiin päin, että ,mitäs dassa vain - minä en halua rY'htyä pitem-
20098: se tämä teidän suunnitelmanne muuta mer- 1Jään näitä asioita selvittämään - tässä
20099: kitsee kun vähemmistön sortamista". Ja yhdessä näkökohdassa on niin tavattoman
20100: ed. Tanner siis tahtoi, kun hän sanoi puhu- räikeä epäoikeudenmukaisuus Suomen suo-
20101: vansa sellaisen sosialidemokraattisen edus- mrulaisten asukasten kannalta katsottuna
20102: kuntaryhmän puolesta, jolla ei ole erimie- toteutumassa, jos hallituksen esitys tulisi
20103: lisyyttä, jonka keskuudessa ei ole erimieli- ihyväksytY'ksi, niin minusta tuntuu, että
20104: syyttä tämän kysymyksen suhteen, niin mi- sosialidemokraattienkin on aivan täysi syy
20105: nusta tuntuu siltä, että tämäikään ed. Tan- ottaa asia uudestaan esille huolimatta ed.
20106: nerin sanonta ei suinkaan missään tapauk- Tannerin täällä pitämästä puheesta, ja jos
20107: sessa pidä pa1kkaansa. Kyllähän se nyt on uudestaan esille otettuna ja kii:hkottomasti
20108: mitä yksinkertaisin totuus 'ja mitä ilmeisin ilman mitään sivulaskelmia tekemättä asia
20109: selviö, että se suunnitelma, jota esimel'lkiksi ratkaistaan, niin silloin voidaan myöskin
20110: maalaisliiton taholta on pyritty Helsingin meidän haHitusmuotomme henki s:llmanlais-
20111: yliopiston suomalaistamiskysymyksessä aja- ten perusteiden toteuttamisesta erikielisille
20112: maan, eihän se nyt suinkaan tiedä missään väestöille näiden kulttuuritarpeiden täyttä-
20113: määrässä vähemmistön sortamista. Ja sen- mistä silmällä pitäen saada läpi viedyksi.
20114: hän täytyy jokaikisen sosialidemokraatti- Ja mitä sitten tulee siihen maalaisliitto-
20115: senkin edustajan tunnustaa, kun he vain laistenkin vaatimukseen Helsingin yliopis-
20116: täydellisesti ottavat asiasta selvää. Ja tässä ton suomalaistamisesta niinkun ed. Tanner
20117: keskustelussa, joka nytkin on asiasta ikäyty, sanoo, että se teidän suunnitelmanne ei
20118: on tämä asiaintila mitä selvimmin todis- muuta merkitse kuin vahe:mmistön sorta-
20119: tettu, tämä ed. Tannerin väite mitä selvim- mista, niin ihmettelen minä sitä totisesti.
20120: min todistettu vääräksi. Ja minun ei tar- Emmehän me pyri tässä, hyvät herrat so-
20121: vitse todistaakseni vääräksi sitä, mainita sialidemokraatit, emme me pyri tää;llä min-
20122: montaik:aan sanaa. Kun professori Haalaan käänlaiseen sortamiseen, vaan ainoastaan
20123: suorittaman tutkimuksen mukaan esim. jos oikeudenmukaisuuteen myöskin kulttuuri-
20124: hallituksen esitys tulisi hyväksytyksi, jo- määrärahoja ja kulttuurietuja Suomen
20125: kaikistä 100,000 Suomen suomalaista asu- kansan keskuudessa erikielisille väestö-
20126: kasta kohti tulisi .Suomessa olemaan pro- osille jaettaessa toteuttamaan. Tästä vain
20127: fessoreita 3.9 ja jokaikistä 100,000 ruotsa- on ikysytmys ja minä tahtoisin sanoa, että
20128: laista Suomen asukasta kohti 15.7, niin, se asiantila, jonka toteuttamisen ja jonka
20129: tässä on siis mitä suurin, mitä suhteettornin jatkamisen turvaisi juuri täimä hallitUiksen
20130: epäoikeudenmukaisuus toteutettuna silloin, esityksen hyväksyminen, niin se pohjal-
20131: jos tämä hallituksen esitys menee lävitse, taan tietäisi sitä, että se on Suomen suo-
20132: tämän yhden ainoan näkökohdan · muka:an. malainen väestöenerrrrmistö, joka tässa
20133: Ja jos me ryhtyisimme laskemaan, mitä maassa on näissä suhteissa sorron alaisessa
20134: tämä rahallisesti tulee maksamaan Suomen asemassa eikä suinkaan ruotsinkielinen vä-
20135: kansaille, mitä Suomen kansa vähistä va- hemmistö. Minusta tuntuu siltä, että jos
20136: roistaan verovaroina joutuu maksamaan sosialidemokraatit ottavat rauhallisesti,
20137: esim. 100,000 asukasta kohden ruotsalaisille kiihkottomasti, iliman mitään sivuvaikut-
20138: professoreille ja mitä suomalaisille profes- ,teita asian uudelleen harkittavakseen ja
20139: soreille, niin kyllä ed. Tannerinkin ja kaik- jos he tahtovat selittä!ä sanomalehdissään,
20140: 362 Torstaina 24 tammikuuta 1935.
20141:
20142: tahtovat selittää puheissaan totuutta tässä nähden yhtymällä siihen. Minä luulen,
20143: asiassa, niin minä uskon, että y:htään suo- että nämä:kin ylioppilaat ovat vakavassa
20144: malaista työmiestä ei ole tässä maassa, mielessä siihen yJhtyneet, ·eivät ole harkit-
20145: joika ei y:htyisi siihen vaatimukseen, että semattomasti sitä tehneet ja hekin siis ikä-
20146: suomalaisellakin on sentään tässä maassa sittlivät, että yliopiston ikieliolojen järjes-
20147: o~keus, jokikisellä suomalaisella ty·ömiehel- tämisessä on vikaa ja että ,se on saatava
20148: iä;kin ·on oikeus saada samojen perusteiden korjatuksi ja he käsittä,väJt :rnyÖ,g varsin
20149: mulkaan lkulttuurimäärärahoja osalleen vakavan harkinnan perusteella tulleensa
20150: kuin mit,ä ruotsalainen työmies saa. Siitä- siihen tulokseen, ·että hallituksen esityksen
20151: kinhän tässä on lopulta kysymys. Ja tä- tällaisena hyväksyminen jatkaisi vain
20152: män ei pitäisi .syvällisen pohdinnan mukai- tuota e.päoikeutettua olotilaa tämän y:li-
20153: sen harkinnan perusteella olla mitään sor- opiston piirissä. Todellisuudessa siis halli-
20154: tamispyrkimyksen hyväksymistä eikä min- tuksen esityksen hyväiksyminen merkitsisi
20155: käiänlaista epäoikeudenmukaisuuteen PJil?- tässä maassa ruotsalaisuuden tukemista
20156: kimystä meidänkään maa•laisliittolaisten yliopistossa suomalaisuuden Jmstannuk-
20157: ta.holta. Minä tahdon sitä varten vielä to- sella. Ja minä tahtoisin sanoa sen, että
20158: deta sen, että uskon, että jokikinen suo- täyteen oikeudenmulkaisuuteen ei päästä-
20159: malainen työmies, jolla on ollut niin paljon kä:än yleensä niitä suuntaviivoja, niitä
20160: varoja, että hänen tyttärensä tai hänen poi- periaatteita noudattaen, joilla hallitus
20161: kansa on voinut saada ylio.:ppi.lastutkinnon päämääräänsä pyrkii. Hallitushan esittää,
20162: suoritetuJksi ja pääsee Helsingin yliopis- että jos suomalaisten professorien määrää
20163: toon .harjoittamaan .opintojaan, jokikinen lisätään, niin samalla lisätään myös ruotsa-
20164: tällainen suomalainen työläisäiti ja työ- laisten professorien määrää. Ei tällä ta-
20165: läisisä tunnustaa meidän maalaisliiton valla mihinkään oikeudenmukaisuuteen
20166: vaatimuksen oikeaksi, että saakoon myös päästä. Jotta me pääsisimme tässä maassa
20167: heidän tyttärensä ja saakoon heidän poi- todellakin perustuslain hengen mukaiseen
20168: kansa yhtä suuren osuuden yliopiston hy- oikeuteen tällä alalla, niin meidän on men-
20169: välksi menevistä va!ltion kulttuurivaroista tävä siihen, että esim. yliopisto:otsiassh Suo-
20170: :kuin ruotsalaisten lapset saavat. Ja mei- men suomalaisten oikeUJksia on lisättävä ja
20171: dän suomalaistenhan pitää tässä tätä !ky- ruotsalaisten vastaavassa määrässä vähen-
20172: symystä ajatellessa .ottaa vielä kylmä:sti, nettävä. Ei tässä oikeudenmukaisuuteen
20173: aivan kylmästi huomioon se, eUä ruotsalai- päästä sillä, että jos suomalaisten oi-
20174: nen vä:hemmistöosa tä:ssä maassa •on vuosi- keuksia lisätään, :samalla lisäitään myös
20175: satoja ·etunenässä toimimisensa vuoksi kai- ruotsalaisten oikeuksia ja tällä tavalla
20176: killa elämän aloilla hankkinut itselleen heidän jo aikaisemminkin etuoikeutettua
20177: mammonaa, sillä on mrummonaa varsin asemaansa edelleen tuetaan tai pyritään
20178: huomattavasti (Ed. Kesti: Ja toista tulee!) tukemaan. Minun käsittääkseni ei sii'3
20179: ja he kykenevät tyttönsä !kouluttamaan ja hallituksen esity·ksen hyvaksyminen tule
20180: poikansa huolimatta siitä, että ne eivät mitenikään auttamaan niitäkin näkökohtia
20181: saakaan enemmän va·ltion kukkarosta tu- silmälläpitäen, joita minä olen tässä esit-
20182: levia varoja hyväkseen kuin suomalaisten- tänyt, sen Gordion solmun au!kaisemista,
20183: ilman lapset. Myöskin tämä näkökohta on jossa Helsingin yliopiston asiain järjestely
20184: syytä ottaa huomioon. täUä kertaa ·on, ja että sen takia minusta
20185: Niin, minä olenkin jo tämän puheen- suurella valiokunnalla on aivan täysi syy
20186: 'VUoroni yJhteydes.sä tullut todenneeksi sen, yhtyä siihen käsityskantaan, mikä esite-
20187: että meidän maassamme siis myöskin yliopis- tään perustuslakivaliokunnan mietintöön
20188: ton Ikieliolojen suhteen vallitsee vissi epä- liitetyssä IV vastalauseeessa.
20189: 8uhde, joka on saatava -korjatuksi. Vielä :Kun minutlakin on j1onkunmo:ista koke-
20190: haluaisin palata hiukan äskeiseen puhee- musta yliopiston kielioloi8ta, olen jonikun ai-
20191: seeni tuosta ylioppilaiden Helsingin yli- ka,a, jonkun vuoden joutunut toistakym-
20192: opistossa hyväkseen saamasta vaHioval- mentä vuotta sitten yliopistossa opiskele-
20193: laita tulevasta taloudellisesta edusta. Minä maan, niin minun täytyy sanoa, että siihen
20194: tiedän, ·että sosialististen ylioppilaiden aikaan kuin minä. siellä opiskelin, siellä oli
20195: yhdistys myös on määritellyt nyt kan- suomalaisen, tuommoisen maalaisylioppilaan
20196: tansa suomalaisten ylioppilaiden lakkoon kannalta :katsottuna tilanne va•rsin ikävä.
20197: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 327
20198:
20199: Siellä. oli eräitä varsin tärkeitä ruloja, joissa semmin ollut. ·l\'Iehän eh!kä monet muis-
20200: emme silloin saruneet suomenkielistä ope- tamme sen, mitenkä eräs kertoja on kuvan-
20201: tusta ollenkaan. Ja sitten siellä. oli myös nut suomalaiseTIJ talonpojan käsitystä entis-
20202: sellaista. suomenkielistä opetusta,. joka tun- ajan valtiosta. Virkamiehet olivat entis-
20203: tui varsin suuressa määrässä humoristiselta, aikaan,. siihen a..ikaa1n, kuru ruotsalaisuus oli
20204: ja. oli senvuoksi omiaan herättämään meissä täällä ylivoimaisesti vallaLla kaikkialla, vir-
20205: Jn]ioPrpilaissa; jonkumnoista :halveeraa;mista ka:rni~histö oli ylimielistä, kohteli huonosti
20206: tuota opetusta kohtaa.n. tSiellä saattoi esim. Suomen suomalaista kanswa ja kun nämä
20207: eräs professori, joka luennoi kasvitieteessä, virka;miehet olivat valtion edustajina yleen-
20208: aloi•ttoo luentonsa - minä muista:n sen - sä !kaikkialla sieHä, missä :he toiminnassa
20209: hän muuten taisi suomea, varsin heikosti, sa- olivat, niin tämä kertoja mainitsee, että sen
20210: :lll()malla,: Nu ber jrug herrskapet komma ajan suomalaisella talonpojalla oli varsin
20211: :i:håg att senaste gång var det fråiga, om me:rikillinen kä·sitys myöskin valtiosta ja
20212: värekarvarörelse. :Kun eduskmma,n tulkki ei hän lwusui, että tuo käsitys oli seHainen,
20213: ole tää:llä srua;puvilla ja hän ei kai ole vel- että v.altio on yleensä äkäinen herra luukun
20214: vo1linenkaan tällaisia aivan lyhyitä lausu- takana. Tämä tällainen käsitys on tietysti
20215: mia suomentamaan eikä hänellä olisi siihen nyt jo, kuten mainittu, poistumassa, mutta
20216: tilaisuuttakaan, ennenkuin minun puheen- se täytyy tunnustaa, että aivan täydellisesti
20217: vuoroni on pääctt.ynyt, niin suomerunan nuo sekään ei voi poistua ennenkuin se laitos,
20218: sanat itse. Ne merkitsevät, että tuo profes- j:ossa virkamiehiä kansakunnaUe valmiste-
20219: sori, j·oka: hyvin heikosti, vähemmän ym- ta:an, ennenkuin se laitos on täysin suomen-
20220: märrettävästi puhui suomea, tahtoi :tällä ta- kielinen: (Ed. Lahdensuo : Ja -:rni.el~nen!) -
20221: valla sij·oittamallru aina muuta:mia suomen- suomenkiJelinen ja -midinen. Ja tämänkin
20222: kielisiä sanoja ruotsinsa, joukkoon, saada vuoksi on mitä tädmintä, pitäen silmällä
20223: asiansru selvitetyksi. Tuon luentonsa aloitti juuri kansakunnan elämälle välttämättö-
20224: hän sanoen: ,Nyt pyydän herrasväikeä muis- män vir1ka:rniehistön: kasvamista, oikeamieli-
20225: tamaan, että viime kerralla. meillä oli puhe sen, kansaan itsensä kuuluvaksi tuntevan
20226: värekarvaliikkeestä''; oli nimittäin kasvitie- virkamiehistön kasvattamiselll kannalta on
20227: teen luento. Näitä kakemuksia, yli!opiston varsin tärkeäitä, että yliopisto suomalaiste-
20228: lkielioloista. olisi varmasti jdkikisellä y:lioppi- taan, ja vasta sen kautta,, että virkamie-
20229: laalla varsin paljon jw minä uskon, että histö tuntee kuuluva!l1Sa· kansaan ja sen v·eri
20230: niitä on vielä nykyisinkin yliopistossa opis- virtaa suonissa samassa ta1hdissa :kuin var-
20231: kelevilla ylioppilair1la. sinaisen kansan veri virtaa, niin siUoin voi
20232: ·Tämän kysymyksen nykyisessä vaiheessa todella. hyödyllinen yhteistyö ikansan ja vir-
20233: Dn minusta suuren valiokunnan: otettava karrniehistön välillä vasta viritä. 'Tämä on
20234: varsin vakavasti •eräs näkökohta huomioon myöskin tärkeä näikökohta mielestäni, j:oka
20235: ratkaisuun ryhtyessään, ja se on se, että suuressa valiokunnassa on ot,ettava huo-
20236: suomala~nen tiedemiespnlvi on niin yksimie- mioon, kun asiaa ryhdytään ratkaisemaan.
20237: lisesti ryhtyn\Yt yliopiston täydellistä suo- Eduskuntruhan voi nyt, kun se on tämän
20238: malaistuttamista vaa,timaan. Ja meidänhän asirun käsiteltäväkseen sarunut, niin sillä on
20239: täytyy sanoa ja1 tunnustaa, että silloin kun tietysti mahdollisuuksia hylätä se taikka hy-
20240: on käsiteltävänä yhopistoru koskeva asia, väksyä se, j•ru jos sattuisi si11ä tavalla, että
20241: niin: kukas siinä silloin on suurempi asian- tämä: tulisi hylätyksi, niin joutuu tietysti-
20242: tuntija kuin yliopistomiehet itse. Ja ikun kin silloin: kysymää,n, että millä tavalla
20243: he nyt :ovat ryhtyneet tli!tä koko ka,nsakun- tämä nyt näin voimwkkaassa: :käymistilassa
20244: n~lle mitä tärkeintä asiaa ajama,an, niin olevan asian kehitys olisi sa•atava järjestet-
20245: suuren valiokunnan on ratkaisuun läihties- tyä. Kun minä kuulun niihin, jotka kats'O-
20246: säwn tä:häm mitä suurinta; huomiota kiinni- vat, että tämä esitys olisi hylättävä, niin
20247: tettävä. Sitten minä 'tahtoisin kiinnittää sili1oin 'On luonnollista, että niiden On myös-
20248: huomiota, erääseen näkökohtaan tämän asian kin puolesta;an koetetta,va1 antaa omalta koh-
20249: yhteydessä myöskin, ja se on se, että yli- daltaan vastausta siihen, että mitä sitten
20250: opisto on sellainen laitos, jokru valmistaa eteen, kun tämä tulee hylätyksi ja tuntuu
20251: virkamiehiä Suomen :kansalle. Viirrne vuo- siltä, että tä.mä kysymys saataisiin kaikkein
20252: sina on virkamiehistö yleensä tu:1lut paljon parhaalla tawalla pois päiväjärjestyksestä
20253: lähemmäksi kansara, kuin mitä, se on: a]kai- ja ratJka.istuksi ja todella; kansan enemmis-
20254: 328 Torstaina 24 (ll. tammikuuta 1935.
20255:
20256: tön mielipiteiden mukaisesti, toimeenpane- silloin ennen kaikkea tietysti joudutaa.rt
20257: malla sen suhteen kansanäänestys. Kun mi- ajattelemaan asiam: taloudellisen puolen jär-
20258: näJkin katson, että kamsa:näänestys asian suh- jestäimistä. Mutta minusta turutuu kuiten-
20259: te(ln olisi tarpeen, niin minä elll kuitenkaan kin siltä, kun ottaa huomioon sen rtHanteen,.
20260: tämän ajatuksen tässä esittäessäni voi olla jossa iSuomen kansan talous tällä kertaa on,
20261: mainitsematta myöskin, että kun kielikysy- niin ratkaisu tässä suhteessa ei mitenkään
20262: mys lmkonaisuudessaan iSuomelllffiaassa on ylivoimaisia vailkeuksia tuota. Mehän olem-
20263: järjestelyn alaisena ja vaatii ennenpitkää me saaiJJeet TIJähdä, mitenkä hallitus itse
20264: varsin perusteellisia korjauksia;, niin jos heittelee kymmeniä miljoonia! markkoja
20265: kansanäänestJ'Iks:een ryhdytään ja varsin sinne 'tänne budjetin käsittelyn J'lhteydessä.
20266: mo:m1puolisen organisatio.n, koneiston sen- Eivät ne miljoonat ole näyttäneet merkitse-
20267: vudksi käyntiin panemiseen, näin eikö sil- 'Vän monisslll muissa asioissa suurtakaan,.
20268: loin olisi syytä harkita, että pallltaisiin to- niin eivät ne saa merkitä tässäkään. Mi-
20269: della koko kielikysymykseelll näihden koko nusta siis näyttää si,ltä, että myöskin talou-
20270: progralffillli toimeen ja: toteutettaisiin kai- dehlisia. edellytyksiä, joidenkai edellytysten
20271: kissa suhteissa karkki oikeudelllffiukaisuuden .perusteluihin en enää. halua tässä yhtey-
20272: varutimukset. Tämä:n :vuoksi niin tärkeältä dessä nyt tämän enempää edUSikunn:an kal-
20273: ja niin oikeaan osuneelta ilmim: kansanäänes- lista aikwa kuluttaa, niin min'USta rturutuu
20274: tys J'lliopiston kielikysymykselll suhteen tun- kuitenkin siltä, että taloudellisetkin edelly-
20275: tuu, olisi mielestäni paikallaan, että kansan- :tykset todella tarkoitukselllffiukwisen ratkai-
20276: äänestys todella toimeenpa1ntaisiin j.a mikäli sun saamiseen yliopistokysymyksessä ovat
20277: mahdollisuuksia olisi tuon sama.ru äänestyk- meiHä olemassa.
20278: sen yhteydessä myöskin muut sellaiset ky- Niillä perusteilla, joita minä olen tässä
20279: symykset voisivat saada; ratkaisunsa,. joihin koettanut ma:lidollisirmman lyhyesti esille
20280: eduskunnassakin oru jo useilla valtiopäivillä tuoda, niillä perusteiii'la minä pyydän, herra
20281: ratkaisua •koetettu hankkia, sitä !lmitenikruan puhemies, suositella suurelle valiokunnalle
20282: saamatta. Nyt kun kerran yliopiston kieli- perustuslrukivaliDkunnan mietintöön liitetyn
20283: kysymyksen jäil'jestely on joutunut sellai- I•V vastalauseen hyvwksymistä.
20284: seen vaiheeseen, kuin se täJlä kertaa. on, että
20285: sen ratkaisemista ei täysin suomala:iseen Ed. K o r v e n o j a : Herra puhemies!
20286: suuntarun voida millään ehdolla enää siirtää Läksin näille ylimääräisille valtiopäiville
20287: pitkäiksi a1ikaa, vaan että se täytyy perus- varsin s~kavin tuntein tunkioni äärestä,
20288: teeJilisesti ja mahdollisimma.n pikaisesti to- herra Tannerin tulkintaa käyttääkseni.
20289: teuttaa, niin on aiva:n varmaa, että myöskin Suunnitelma.t oman talouden hoitoa varten
20290: TIJämä muut asiat, tässä yhteydessä, jotka seuraavana kasvukautena olivat parhaillaan
20291: vielä ovat ratkaisematta, ne alka.vat my•Ös- tekeillä eikä luonto, samaten kuin edessä
20292: kin hakea ratkaisuaan, jru jos kansanäänes- olevat mahdollisuudetkaan, näyttäneet tar-
20293: tykseen mennään, niin silloinhan voitaisiin joavan niin kovin lupaavia tulevaisuuden
20294: ainakin ottaa harkittavaksi, olisiko mitään mahdollisuuksia kuin eräillä tahoilla oli toi-
20295: mahdollisuuksiitl laaj•entaa; tätä kansanäärues- totettu. Mutta mieliala oli kaikissa tapauk-
20296: tyksen piiriä. . sissa rauhallinen. Tällöin herätti ainakin:
20297: Kun yliopiston suomalaistamiskysymystä minussa suurta kummastusta se uutinen,
20298: on iharkittu, niin silloin oru :myiÖSikin kiinni- joka vuoden lopussa ilmestyi sanomalehtiin.
20299: tetty huomiota asian taloudelliseen puoleen Herra tasavallan presidentti oli näet päät-
20300: ja sehän on tietysti aivan 'Väilttämätöntä. tänyt kutsua ylimääräiset valtiopäivät
20301: Mutta minä luulen, että yhä laajemmissa koolle käsittelemään muutoksia Helsingin
20302: piireissä alkaa vakiintua se käsitys, että suo- yliopiston järjestysmuodon perusteista 14
20303: malainen yliopisto ja ruotsalainen yliopisto päivänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin
20304: eivät oikein sovi samojen seinien sisään,. ja sekä lakia vä:kijuomayhtiöiden verottami-
20305: tässä on juuri tässä mainitsemassani näkö- sesta ja sen voittovarojen käyttämisestä.
20306: kohdassa yksi peruste, joka myöskin puoltaa Eduskunnan juuri päättyneen istuntokau-
20307: tämän hallituksen esityksen ja myös tämän den lopulla oli eduskunnan käsiteltäväksi
20308: mietinnön hylkäämistä. Kun ei kai voine joutunut perustuslakivaliokunnan mietintb
20309: olla mahdollista se, että kaksi erikielistä tästä samasta yliopistolaista. Mutta asia oli
20310: yliopistoa samojen 8einien sisällä olisi, niin jäänyt helmikuun 1 päivänä 1935 kokoon-
20311: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 329
20312:
20313: tuvien varsinaisten valtiopäivien loppuunkä- konsistorin enemmistö oli asettunut kieltei-
20314: siteltäväksi. Herätti sen vuoksi suurta kum- setle kannalle. Se katsoi, että suunnitelman
20315: mastusta hallituksen hätäileminen asiassa, toteuttaminen särkisi yliopiston yhtenäisyy-
20316: jonka ratkaisu jo oli omalla tavallaan me- den sekä merkitsisi aineellisten ja henkisten
20317: nossa. varojen hajoittamista. Toiselta puolen tu-
20318: Mikä syy oli sellain~:m, joka oli saattanut lisi suomenkielinen yliopisto ja ruotsinkie-
20319: hallituksen ryhtymään näin outoon toimen- linen osasto olemaan niin toisiinsa kietou-
20320: piteeseen? tuneina, että siitä lroituisi kummankin toi-
20321: Tähän antaa osaltaan selvitystä se selon- minnalle haittaa ja hankausmahdollisuuk-
20322: teko valtiopäiväjärjestyksen ylimääräisiä sia. Konsistori tämän todettuaan esitti puo-
20323: valtiopäiviä koskevasta kohdasta, joka sa- lestaan oman ehdotuksensa, jota se varsin
20324: nomalehdissä samalla selostettiin. Sen mu- laajasti ja riittävillä syillä perusteli. Tämä
20325: kaan ylimääräiset valtiopäivät olivat siitä konsistorin ehdotus, johon yliopiston kans-
20326: erikoisia, että niillä ratkaistiin asiat yksis- leri myöskin yhtyi, oli konsistorin ja kans-
20327: tään enemmistöpäätöksellä ilman, että vä- lerin mielestä toteutettava siten, että ruot-
20328: hemmistöllä on mitään vetoamismahdolli- sinkielistä opetusta oli järjestettävä erityi-
20329: suu:ksia. Samassa yhteydessä herätti eri- sesti niille ylioppilaille, jotka valmistui-
20330: koista huomiota uutinen, jossa kerrottiin, vat toimimaan virkamiehinä ruotsinkielisen
20331: että hallitus oli asiasta neuvotellut yksin- väestön keskuudessa tai opettajina ruotsin-
20332: omaan ruotsalaisen puolueen ja sosialidemo- kielisissä kouluissa ja että ne ruotsinkieli-
20333: kraattisen puolueen edustajain kanssa, ni- set yEoppilaat, joiden valmistus on suunni-
20334: mittäin näiden puolueiden ryhmäin puheen- teltu koko maata tai erityisesti SlJOmenkie-
20335: johtajain, herrojen von Bornin ja Tannerin listä väestöä käsittäväksi, saisiva;t yliopisto-
20336: kanssa. Tämäkin uutinen oli omansa herät- opetuksensa suomenkielellä. Tätä silmällä-
20337: tämään ihmettelyä ja aavistelua, että yli- pitäen kansleri ehdottikin, että ruotsinkie-
20338: määräisten valtiopäivien koollekutsumiseen linen yliopisto-opetus siirrettäisiin Turun
20339: kytkeytyy varsin moninaisia ja kohtalok- ruotsalaisen yliopiston yhteyteen, pää-
20340: kaita asioita. Tahdon senvuoksi eduskun- asiassa sellaisen anneksin muodossa, jom-
20341: nassa tämän yliopistolain nyt ollessa en- moinen opetusministeriön esitysluonnok-
20342: simmäisessä käsittelyssä suureen valiokun- sessa oli suunniteltu perustettavaksi Helsin-
20343: taan lähettämistä varten lausua käsitykseni gin yliopiston yhteyteen, siis hallinnollisesti
20344: esillä olevan asian suhteen samalla toivoen, itsenäisesti toimivana laitoksena. Anneksi
20345: että suuri valiokunta kiinnittää myöskin olisi käsittänyt 11 varsinaista ja 2 ylimää-
20346: huomiota esittämiini mielipiteisiin. räistä professoria, pari lehtoria, 4 assistent-
20347: Ensiksikin minua ihmetyttää se, että kun tia sekä 3---4 dosenttia jwkaantuen lainopil-
20348: hallitus tällaisella erikoistoimenpiteellä ryh- liseen tiedekuntaan sekä filosoofisen tiede-
20349: tyi Helsingin yliopiston järjestysmuodon kunnan kumpaankin osastoon. Kun akate-
20350: perusteiden muuttamista ajamaan, se täl- mia ei tämän järjestelyn takia menettäisi
20351: löin antoi eduskunnalle jotenkin saman esi- oikeuttaan määrätä ,itsenäisesti asioista ja
20352: tyksen, mikä oli annettu jo syik:syllä 1934. se säilyisi Y'ksityisenä laitoksena, jollaiseksi
20353: Tämän esityksen varjopuolien suhteen oli se lahjoittajan tah'don mukaan on järjes-
20354: jo ehditty lausua riittävästi arvosteluja, tetty, otaksui kansleri, että säätiö tahtoisi
20355: varsinkin siinä mielessä, ettei esitys täyttä- antaa anneksille sitä opetuksellista tukea,
20356: nyt suomalaisen valtionyliopiston aikaan- jota se toimiakseen tarvitsi. Helsingin yli-
20357: saamisvaatimuksia. Asian suhteen esiinty- opiston hanintokieleksi olisi määrättävä
20358: neistä ristiriitaisista mielipiteistä oli tehty suomi ja sen va;kinaiseksi opettajwksi pyrki-
20359: selkoa edellisessä hallituksen esityksessä. välle olisi määrättävä suomenkielen taito
20360: Jo silloiseen hallituksen esitY'kseen nähden vaatimukseksi. Järjestelyn a1kaan nähden
20361: oli yliopiston konsistorin enemmistöikin aset- kansleri v1elä ehdotti siirtymisajan vuo-
20362: tunut kielteiselle kannalle. Hallituksen esi- teen 1940. Mutta kaikesta tästä huolimatta
20363: tyshän ensimmäisessä painoksessaan, joka hallitus oli päätynyt sellaiseen tulokseen,
20364: oli siis jotakuinkin samanlainen kuin nykyi- että on ~akattava etsimästä tällaista uutta
20365: nenkin, sisälsi ruotsalaisuuden kytkemisen pohjaa tälle järjestelylle ja sen sijaan jat-
20366: entistä kiinteärumin yliopiston yhteyteen. kettava samalla pohjalla, joka eduskun-
20367: Mutta tähän hallituksen esitykseen nähden nassa vuosikymmen sitten oli hyväksytty,
20368:
20369: 42
20370: 330 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
20371:
20372: silloisia olosuhteita silmälläpitäen. Näin tävän hyvillä tuloksilla. Jotta siis tässä
20373: ollen hallitus siis kaikesta huolimatta antoi suhteessa jotain positiivista voitaisiin :esit-
20374: eduskunnalle oman mielensä mukaisen esi- tää, niin rohkenen suuren valiokunnan huo-
20375: tyksen, joka siis oli jo 'käynyt perustus- mioitavaksi kertoilla vähän, mitenkä kehi-
20376: la:ki·valiokunnan käsittelyn lävitse ja tullut tys maanviljelystaloudellisessa tiedekun-
20377: eduskuntaan ennen joulua ja odotti jatko- nassa noin 3 vuosikymmenen aikana on ta-
20378: käsittelvä joulun jäLkeen kokoontuvilla pahtunut, varsinkin kun käsillä olevassa
20379: valtiopäivillä. Olin siis jo ollut tilaisuu- hallituksen esityksessä, joka jo on käynyt
20380: dessa viime syksyn kuluessa. itsekseni myös- perustuslakivaliokunnan käsittelyn lävitse,
20381: kin tähän asiaan perehtymään ja ajattele- on edellytetty myöskin, että maanviljelys-
20382: - maan sekä arvostelemaan näitä kummankin taloudelliseen tiedekuntaankin olisi sijoitet-
20383: suuntaisia ehdotuksia. 'Tällaisen oman va- tava ainakin yksi ruotsalainen professori ja
20384: kaan harkinnan pohjalla en voinut tulla vastalauseessaan edustajat von Born ja Sö-
20385: muuhun tulokseen, kuin siihen, mikä sisäl- derhjelm erikoisesti huomauttavat siitä, että
20386: tyi ·edeHämainitsemaani kanslerin ehdotU'k- tämä yksi ruotsalainen professori maata-
20387: seen. En ole päässyt siitä ajatuksesta, että lous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ei mi-
20388: ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen sisällyt- tenkään vastaa ta1~etta. Näin ollen siis
20389: täminen suomalaiseen yliopisto-opetukseen suuri valiokunta, niinkuin minä toivoisin,
20390: ei voi olla muuta kuin keinotekoinen. Eräi- voisi yhtyä siitä, että ainakin tämä profes-
20391: den ruotsalaisten professorien sijoittami- suuri, jos lakiesitys muodossa tai toisessa
20392: nen hujanhajan eri tiedekuntiin ei voi olla hyväksytään, maa talous-metsätieteellisen tie-
20393: tarkoitusta vastaava. Tätä epäilystäni on dekunnan kohdalta poistettaisiin. Siinä mie-
20394: ollut omansa vahvistamaan se menettely- lessä minä esitän vähän historiikkia tämän
20395: tapa, jolla on ehdotettu esim. ruotsalaiset tiedekunnan opetusolojen kehityksestä.
20396: professorit virkoihinsa asetettaviksi. Halli- Tiedekunta on vermttain nuori, se aloitti
20397: tuksen esityksen mukaan nim. nämä ruot- toimintansa vasta v. 1902 ja oikeastaan
20398: sinkieliset professorit asetettaisiin virkoi- vasta v. 1903 tiedekunnassa olivat ensim-
20399: hinsa. erikoisen ruotsalaisten professorien mäiset oppilaat opintojaan suorittamassa.
20400: muodostaman kokouksen e'hdotuksesta,. siis Heitä oli 6 kappaletta kirjoissa ja läsnä
20401: aivan erillisenä yliopiston konsistorista. vain kolme. Tä,stä alusta, hyvinkin pienestä
20402: Oli erikoisesti vedottu :hallituksen esityk- alusta, tämä maanviljelystaloudellinen tie-
20403: sessä siihenkin, ·että näitä ruotsalaisia pro- dekunta on hiljaista vauhtia kehittynyt niin
20404: fessoreja olisi tarpeen sijoittaa noihin tie- että vuonna 1905 opiskelijoita kirjoissa oli
20405: dekuntiin senkin vuoksi, että he olisivat 65, läsnä 30. Vuonna 1910 o'li kirjoissa
20406: opettamassa siellä terminologiaa ja tä~lä 222, läsnä 190. Vuonna 1915 kirjoissa 353,
20407: tavalla siis helpottaisivat tavallansa opis- läsnä 298; vuonna 1920 kirjoissa 377 ja
20408: kelua. Täällä on tänään jo verrattain ilaa- läsnä 306. Nyt viime vuoden kevätluku-
20409: jasti edustaja Hirvensalo aamutuimaan kaudella oli oppilaita läsnä noin 500, ja mi-
20410: esittämässään lausunnossa selvittänyt sitä, käli olen yliQppilasluetteloista voinut saada
20411: mitenkä tällainen ajatuskin terminologian selvää oli siellä .suomalaisia opiskelijoita
20412: opetUJksen tarpeellisuudesta ei ole paikkan- 460 ja ruotsalaisia sen laskelman mukaan
20413: sapitävä, niin että minä ·en siihen oenempä.ä 47, niin että siis ruotsalaisten lukumäärä
20414: puutu. oli vajaa 10% kokonaismäärästä. Kaikessa
20415: Mutta ikun olen tätä asiaa ajatellut, niin tapauksessa tämän ajan kuluessa varsin
20416: on tullut :mieleeni, että eikö meillä tässä huomattava määrä opiskelijoita on rtiede-
20417: nykyisessä yliopistossa ole mitään sem- kunnassa opiskellut ja siellä myöskin siis
20418: moista pohjaa, jonka perusteella voisimme saaneet rinnan opetusta sekä ruotsalaiset
20419: kuvitella, minkälaiseksi opetus suomalai- että suomalaiset ylioppilaat.
20420: sessa yliopistossa tulisi muodostumaan. Täl- Mitä opettajiin tulee, niin siitä voidaan
20421: löin olen tullut kiinnittäneeksi erikoisesti mainita, että vuoteen 1910 saakka opetta-
20422: huomiota maanviljelystaloudelliseen tiede- jain lukumäärä tietysti oli sen mukainen
20423: kuntaan, sillä s~ellä opiskelu tapahtuu jo- kuin opi,skelijain lukumäärä, siis vaatima-
20424: takuinkin suomalaisella pohjalla ja mikäli ton. Vuoteen 1910 saakka oli 2 professo-
20425: tunnen verrattain suurella rauhallisuudella, ria, yksi apulainen ja sitten vuoteen 1919
20426: asiallisuudella ja tietääkseni myöskin riit- saakka 5 professoria, 1 ylimääräinen opet-
20427: Helsingin yliopi,ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen:_ ___3_3~
20428:
20429: taja, 1-3 apulaista. Nykyään on 8 vaki- kielistä opetusta, on itse sanonut, ettei hän
20430: naista professoria, 3 ylimääräistä, 2 apu- oikein ruotsinkieltä osaakaan vaan, että
20431: laista ja sitten muita assistentteja ja opet- hän osaa paremmin saksaa, niin ettei se
20432: tajia lisäksi. Vuoteen 1905 saakka suori- ruotsinkieli oikein ole hänen kohdaltaan
20433: tettiin opetus suureksi osaksi ruotsinkie- riittävästi edustettu.
20434: lellä. Vasta vuodesta 1905 alkaen muutet- Näin ollen siis käsittääkseni tässä on
20435: tiin opetusta siten, että tiedekunnan kaikki esimerkkejä, mitenkä voidaan asioita meillä
20436: 3 luennoitsijaa luennoi sekä ruotsiksi että järjestää hyvässä yhteisymmärryksessä ja
20437: suomeksi. Sitten vuonna. 1908 alkaa ,l,ehitys minun käsittääkseni olisi syytä kunkin tie-
20438: huomattavasti kulkea suomalaiseen suun- deku~an kohdalta tehdä tällainen selvitys,
20439: taan, niin että vuonna 1908 oli suomeksi -missä määrin tekee haittaa tuo mllihdolli-
20440: luennaivia 4 professoria ja ruotsiksi luen- sesti selvempi suomenkielinen suuntautumi-
20441: naivia 2 ja molempia kieliä käyttäviä opet- nen. Minä en myöskään pääse siitä ajatuk-
20442: tajia ja professoreita sekä apulaisia 7. sesta, että jos sitten tulee sellainen tilanne,
20443: Vuonna 1914-1915 ainoastaan suomeksi että suomenkielellä ei voida tulla toimeen,
20444: luennoivia oli 10 ja ainoastaan ruotsiksi niin niitten tiedekuntien kohdalta opetus
20445: luennaivia 1-2 vaihdellen syys- ja kevät- on kaikkein 1parasta siirtää toiseen rinnak-
20446: lukukansien aikana ja molempia kieliä käyt- kaisyliopistoon, joka minun mielestäni
20447: tävi,ä 7. Vuosina 1920'-19·2,1 o:ti ainoas- voisi erinomaisen hyvin olla juuri edellä
20448: taan suomeksi luennoitsevia 14, 1 ruotsiksi mainittu Åbo Akaidemi. ,Ja tällä tavalla siis
20449: 1uennoiva ja molempia kieliä käyttä1viä voitaisiin siellä käyttää opetusvoimia juuri
20450: opettajia oli 4 kappaletta. Nyt kulumassa niissä opetusaineissa, joissa katsotaan ruot-
20451: olevana vuonna, kun näitten viimeisten 10 sinkieli välttämättömä:ksi. Siis ehkä sil- ·
20452: yuoden kuluessa oppilasmäärä on huomat- loin, kun valmistetaan esim. opettajia ruot-
20453: tavasti lisääntynyt, tiedekuntaa on kehi- salaisia kouluja varten. Silloinhan voisi
20454: te~ty, opettajavoimia sinne lisä<tty, niin tämä menettely tulla kysymykseen. Mutta
20455: ovat luennoitsijat huomattavasti myös li- minä en millään pääse siitä ajatuksesta,
20456: sääntyneet ja ohjelman mukaan näistä luen- että jos yksinäinen ruotsalainen professori
20457: noitsijoista, joihinku sisältyvät vakinaiset sijoitetaan tiedekuntaan ja niinkuin vielä
20458: professorit, apulaiset, dosentit ja assisten- sitäpaitsi näissä hallituksen esityksissäkin
20459: tit, luennoi 42 suomenkielellä, ainoastaan edellytetään, va,rsin keskeisiin ja huomat-
20460: 1 ruotsinkielellä ja 1 molemmilla kielillä, ta:viinkin paikkoihin, niin silloin opetuksen
20461: ja tämä moleJllipikielinenkin luennoitsija yhtenäisyys varmasti kärsisi. Sitäpaitsi ei
20462: on jo täysinpalvellut pDofessori, joka vain ale ollenkaan ·Sanottu, mitenkä si1ten jär-
20463: toistaiseksi hoitaa virkaansa. Tässä tiede- jestettynä kuin hallituksen esitys edellyt-
20464: kunnassa opetus kulkee nykyään jotakuin- tää, tämä ruotsinkieli.'lten professorien vi!I'-
20465: kin suomenkielen merkeissä ja kuten sa- koihinsa asettaminen .tulisi tapahtumaan y:h-
20466: nottu tuntun ainakin siltä, että mitään ris- teis;vmmärryksessä suomalaisen operttaja-
20467: tiriitoja erikoisesti ei ole olemassa. Onhan aine'histon kanssa, kun he joutuisivat, niin-
20468: tietysti näitten aikojen kuluessa sattunut kuin esitys edellyttää, toimimaan ikäänkuin
20469: sellaistakin, josta edellinen puhuja tässä valtiona valtiossa, aivan erillisenä elimenä.
20470: mainitsi, että suomenkielen taito opettajilla Kaiki:ssa tacpauksissa tarvittaisiin käsittääk·
20471: on ollut heikko, nim. vanhemman polven seni tavattoman suurta tahtoa yhteisym-
20472: miehillä. Mutta sittenkin ehkä kaiken to- märrykseen ja rrninun käsittääkseni ennen
20473: tuuden nimessä on sentään sanottava, että kaikkea hyvin voimalmsta yhteistä kansal-
20474: heillä on ollut hyvää tahtoa, vaikkakin lista tuntoa ennerrkuin tällainen järjestelly
20475: joku heistä ehkä on saattanut puhua h·en- ollenkaan kävisi päinsä. Minä siis en voi
20476: gellisistä pääomista silloin, kun ·on ollut muuta kuin toivoa, että suuri valiokunta
20477: l)nhuttava henkisistä pääomista j. n. e., jo- tältä perustuslakivaliokunnan ehdotusta kä-
20478: tenka tällainenkin tietysti nyt on niitä ai- sitellessään, 'hyvin tarkoin harkitsisi onko
20479: koja muistellen annettaNa anteeksi. Pää- ollenkaan syytä mennä hallituksen linjalle
20480: asia on siis, et-tä nykyjään kyllä tässä tiede- ja ottaisi varteen ne mruhdoNisuudet, joita
20481: kunnassa opetus sentään käy verrattain on epäilemättä olemassa opetuksen järjes-
20482: hyvällä suomenkielellä. Väitetään, että se tämiseen sillä ta·valla kuin yliopiston kon-
20483: ainoa professori, joka siellä antaa ruotsin- sistorio on e'hdottanut. Ja näin ollen siis
20484: 332 Torstaina 24 .p. tammikuuta 1935.
20485:
20486: lopputulos tietysti lähinnä tällä kertaa ei myöskin omin korvin kuullut ruotsalais-
20487: voi olla muuta kuin se, jo'ka sisältyy yli- ten ·edustajien ·taholta, että he ovat pitä-
20488: opiston vararehtorin, professori Linkomie- neet tätä yhtymämahdollisuutta sosiali-
20489: hen tähän mietintöön liittämään 2 vasta- demokraattien kanssa tässä asiassa sellai-
20490: lauseeseen. Sitä ei tarvitse millään ta- sena oljenkortena, joh·onka he ovat katso-
20491: valla käsittää taisteluhaasteeksi ruotsalai- neet olevansa pa:koitetut :tarttumaan. Jo-
20492: suutta vastaan, rvaan se pitäisi käsittää tain ·siis epänormaalia kailkessa tapauk-
20493: sillä tavalla, että tässä pyritään saamaan sessa tässä yihtymä;ajatuksessa. on, eikä voi
20494: aikaan todellista järjestelyä, joka pitem- vapautua myöskään siitä,. niin:kui'Th sanoin,
20495: män pääille tyydyttää sekä suomalaista että että tässä ei ehkä sittenkään ole aivan yk-
20496: ruotsalaista ainesta heidän korkeamman si- sistään sivistykselliset pyrkimykset takana
20497: vistystarpeensa tyydyttämisessä. vaan kysymyksessä ovat .eräät taloudelli-
20498: Sitten minä tässä yhteydessä kajoaisin set nä!kö•lwhdat, joita tavoitellaan. Näin
20499: väJhän siihen toiseeukin erpäilykseen, joka tulee varsinkin ajatelleeksi kun on joutu-
20500: minussa >heräsi siJiloin, kun minä sain tie- nut tässä vuoden vaihteessa myöskin seu-
20501: don ylimääräisten valtiopäivien koolle- raamaan niitä esityksiä:, joita sosialidemo-
20502: •kutsumisesta ja erikoisesti siitä, että halli- kraattielllkin taholta on juuri taloudellis-
20503: tus oli asian suhteen neuvotellut sosiali- ten kysymysten jä.rj.estelyyn niilhden esi,
20504: demokraattisen ja ruotsa:laisen ryhmän tetty. Ei voi välttyä siitä ajatuksesta, että
20505: ·edustajien kanssa. Silloinhan heti ilman nämä kysymykset jollakin tavalla ovat
20506: muuta selvisi, että tässä pyritään saamaan kytkeytyneet yliopistokysymyksen yhtey-
20507: määräenemmistö, jonka määräenemmistön teen. Sitä surkuteltav.amrpaa on, että mah-
20508: voimalla näillä ylimääräisillä valtiopäi- dollisesti semrrnoisillarkin väitteillä, jotka
20509: villä ·asia nyt ilman muuta yihtäkkiä lyö- toisinaan ehkä sanotaan leikiUä sano-
20510: dään lukikoon, olkoonpa sitten tuon suu- tuiksi, että maanviljelijät saavat tämän
20511: ren vä!hem:mistön mielipide minkä!lainen yliopistokysymylksen maksaa, niilläkin voi
20512: hyvänsä. Mahdollisesti hallituksella tässä olla jotakin yhteyttä näiden asioiden
20513: ilmikessa on ollut hyvä tarkoitus, sitäkään kanssa. Minä senkin vuoksi truhdon tuoda.
20514: en tailrdo •epäillä. Mutta ·ehdot.t10masti ·ih- tämän asian esille, koska tä1ssä siis voi 'olla
20515: mettelyä herätti se, että näin tärkeässä kysymys varsin suurista suunnitelmista-
20516: asiassa hanitus ei katsonut olev·ansa vel- kin. Ne ovat myöskin semmoisia tekijöitä,
20517: v.ollinen millään ta.valla ryhtymään neu- joiden täytyy vailkuttaa siihen, että kysy-
20518: votteluihin niitten piirien kanssa, joitten ' mystä ei siis vain näin kädenkäänteessii
20519: se tiesi harrasta van juuri suomalaisen ole ratkaistava, vaan se ·on vasta tarkan
20520: yH()piston asiaa. Voihan olla, että mei- harlkinnan jälkeen tehtävä, ja minusta on
20521: dän sosialidemokraattisella edustuksel- tämä myöskin suuren valiokunnan syytä
20522: lamme on myös hyviä harrastl"rksia kan- ottaa huomioon. Se on varmaan sellainen
20523: sallisissa asioissa, vai•kka he ehkä eivät tekijä, joka voi huomattavalta osalta vai-
20524: aina niin rohkeasti ja selvästi tuo niitä kuttaa si]hen, että esityksen hyväksymistä
20525: esille kuin toivoisi. Mutta sittenkin tulee tässä vaiheessa ja näiden suunnitelmien
20526: epäi.Ueeksi, varsinkin kun 10n kuullut tä~ puitteissa ei voida suositella.
20527: mänkin eduskunnan koossaollessa lausun-
20528: toja, jotika leimaavat nyt käsiteHävänä
20529: olevan asian varsin vähäarvoiseksi, että; Ed. N i k k o l a: Hallituksen esitys on
20530: onkohan nyt sittenkään näitten neuvotte- täällä hyvin suuressa ja laajassa yleiskes-
20531: lUijen tarkoituksena ollut johtaa 81siaa sii- kustelussa joutunut hyvin suuren ja perus-
20532: hen suuntaan, että meidän sosialidemo- teellisen arv·ostelun alaiseksi. Kun edus-
20533: kraattinen edustuksemmekin alkaisi eri- tajille .oH jaettu perustuslalkivaliokunnan
20534: koisella myötämielisyydellä suhtautua mietintö, ei eduskunnan ·enemmistö salli-
20535: hallitwksen esitykseen ja että se siis erikoi- nut meille suurelle vähemmistölle, jotka
20536: sesti sivistyksellisistä syistä olisi ollut olemme ottaneet toisen !kannan tässä hal-
20537: näissä neuvotteluissa mukana. Toiselta lituksen esityksessä, ei myönnetty meille
20538: puolen, kun eduskunnassa nyt on keskus- edes aikaa tarpeelliseen tutustumiseen tä-
20539: teltu tästä asiasta, niin ainahan sitä sat- hän asiaan, ja sentähden juuri saadak-
20540: tuu kuulemaan yhtä ja toista. Niinpä olen sensa ja rpäästäksensä tähän asiaan si-
20541: Helsingin yliopistQn järjestysmuodon, perusteita koskevan lain muuttaminen. 333
20542:
20543: sälle, on täytynyt tätä kysymystä näin pe- Mutta !kun tätä hallituiksen ·esitystä on
20544: rusteellisesti ja pitkälti harkita, siis j01kainen niin ä·ärettömästi moittinut, jotta
20545: hankkia itsellensä tästä kysymyksestä ne ei tässä ole mitään hyvää, niin en minä nyt
20546: tied()!t ja perusteet, jotka jokaisen edusta- tahtoisi olla niin il:keämielinen tässä
20547: jan täytyy saada kulloinkin krusiteltävänä asiassa. Kyllä tässä on hyvää, tässä on
20548: olevasta kysymyksestä. Ja näin ollen erittäin paljon hyvää. Ja ikrm me katse-
20549: voinkin olla varma siitä, että vähitellen l:imme sitä siellä maaseutuväestön keskuu-
20550: tämä kysymys rupeaa saamaan ne selvät dessa, niin huomasimme sen hyvän siinä,
20551: perusteet, että tämä asia voidaan lähe,ttää että mi'llään tavalla, vaikka mitä !keinoja
20552: tällä keskustelulla suureen valiokuntaan. oliisi käytetty, ei yliopiston suomalaistutta-
20553: Kun tarkastelin tuolla !käytävän seinällä minelll olisi millään tavalla mennyt sel-
20554: ollutta puheluetteloa, siellä oli pyydetty laista askelta eteenpäin !kuin se on men-
20555: puheenvuoroja tästä asiasta vielä siinä nyt juuri tällä hallituksen toimenpiteellä.
20556: 50 :että ja !kun minä voin vakuuttaa nyt Ja lkun katsellaan atsiaa tältä kannalta,
20557: sille lailliselle suurelle enemmistölle, kun niin ei tämä ole niin kovin tuomittavissa.
20558: nämä puheenvuorot ovat käytettyinä - sii- Sillä hyvä asia menee eteenpäin, se menee
20559: hen nyt ehkä menee vielä muutamia päiviä itsestänsä, omalla painollansa. Ja tämä on
20560: - niin ehkä tämä esitys sitten ensi viikon sellainen asia, joka vamna'sti menee eteen-
20561: alkupuolella onkin !kypsä lähetettäväJksi päin omalla painoUansa.
20562: suureen valiokuntaan. Maaseu.tuv.äestömme ikY'selee tästä !kysy-
20563: Kun täällä on varsin perusteellisesti myksestä myös nuoriso·ltansa, miten tämä
20564: käsitelty niitä kysymyksiä, jotka koskevat asi·a on nyt näin päiväDJpolttavaksi kysy-
20565: yliopiston sisäisiä asioita, niin minä maan- mY'kseksi tullut~ Ja mirräJkin innto\Stuin
20566: vHjelijänä en katso voivani näihin asioihin täss-ä viime lauantaina menemään yliorppi-
20567: puuttua, ei!kä se ole ta11peellistakaan. laiden suur.een kokoukseen ylioppilasta-
20568: Minä ikäsittelen tätä kysymystä siltä kan- lolle, ja siellä oli nuol'lta väkeä, juuri sitä
20569: nalta, mitä se meille maanviljelijöille, kansanhwkkaa, jolka muutaman vuoden
20570: maaseutuväestölle tällä kertaa on. Kun päästä :h.oitaa me~dän ·asioitamme. Ja kun
20571: tämä kysymys hallituksen esityksestä ,ja nyt on syytettty sitä, ,että ylioppilaita kii-
20572: ylimääräisten valtiopäiväin koollekutsumi- hoitetaan ja he ovat kii'hkomielisiä,. niin
20573: sesta ratkaisemaan tätä asiaa tuli tiedoksi, minä koetin hyvin tarkkaan tuolla kokouk-
20574: synnytti se erittäin ristiriitaisia ajatuk- sessa 'seurata näiden ylioppilaiden pu-
20575: sia siellä maaseutuväestön keskuudessa. heita ja ·edes()!ttamuksia ja minä kyllä
20576: Tuli ehdottomasti kysyneeksi, onko to- huomasin si.ellä, että siellä y:hden numeron
20577: dellakin tämä kysymys tullut yhtäkkiä kolhdaHa oli kyllä ki1htymystä havaitta-
20578: niin tärkeäksi, onko tämä kysymys, jota vi-ssa, ja se oli siinä :tunnetussa iherra pää-
20579: suomalainen väestö on jo odottanut 300 ministerin kirjoituksessa, jonka hän nuo-
20580: vuotta, onko tämä yhtäkkiä muuttu- ruuden tuoreudessa 1907 oli lkirjorttamut.
20581: nut niin tärkeäksi, ettei tätä voitaisi Ja juuri tämä kiihoitti ylioppilaita. Tämä
20582: käsitel1ä snna asianomaisessa järjestyk- oli kaikkein sytyttävintä kuulla siellä nuo-
20583: sessä, jossa tämän asian käsittely meiHä ren polven lukevan kysymyksessä olevan
20584: eduskunnassa jo oli. Nrumä kysymykset kirjoituksen. Siellä todellakin vedottiin nuo-
20585: risteilivät hyvin monella tavalla meidän risoon. Siellä sanottiin, että nuorisoita
20586: maaseutuväesrtön ,keskuudessa. Ja lisäksi valllditaan tekoja. Siellä sanottiin, e.ttä
20587: kun vielä tiedettiin sekin, että täJssä kysy- nuorisoita vaaditaan uhrauksia, ja täJhän
20588: m)'lksessä on saatu sosialidemokraattisen tietY'sti ,nämä nuorukaiset ovat va,lmiit.
20589: puolueen kannatus, ja kun me .olemme Eikä suinkaan ole S!J nuorison syy, jos
20590: huomanneet sen, .että sosialisti't eivät kos- se kiihtyy tästä kirjoitukS"esta. Se oli
20591: kaan anna kannatustaan ilman maksua, ikäänlkuin kehoitus henkilöltä, joka tällä
20592: niin oli luonnollinen asia, että ,tästäkin kertaa on niin kunnioitettavalla paikalla
20593: kY'symyksestä on maksettava hinta. Milkä kuin herra pääministeri. Kun ylioppilai-
20594: se hinta sitten on, •siitä ei nyt täl·lä kertaa den lausuntoja sieUä ylioppilastalolla seu-
20595: ole vielä tietoa, mu'~ta kyllä tämä asia sel- rasi, niin kyllä täytyy myöntää, että mei-
20596: viää aikanansa, aivan mahdollisesti niin dän nuorisomme on aina ollut myötämie-
20597: kuin täällä edellinen puihuja huomautti, linen suurille kansallisille lkysymyksille ja
20598: että se on juuri talonpojan ostettava. meidän nuorisomme on ottanut suurena
20599: 334 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
20600:
20601: kanS'allisena ky,sJ~myksenä myös tä:män ressa kysymyksessä, mutta s~tä ei 0le sal-
20602: yliopisto'kysymyksen. Kun täällä on tah- littu sieltä, eruemmistön, pienen enemmistön
20603: dottu esittää myös sitä, että asioita ei a:jeta ta·holta, jonka takana ei suinkaan ole suo-
20604: täHä tavalla eteenpäin, niin minä tahtoi- malainen ta,lonpoikaisvä.estö. Kun täällä
20605: sin sanoa, että ~se on merkillinen kolhtalo ed. von Born koetti käydä se1ostrumaa.n, että
20606: ollut !kaikissa meidän suurissa kysymyk- tämä asia. on saa.nut tämänsuuntaisen luon-
20607: siSSamme, nuoriso on ,osannut vaistoillansa teen,, ni:in hän ei mitään asiallisempaa siinä
20608: ratkaista nämä kysymykset oikealla ta- voinut ~esittää, kuin sen, että on juuri sen
20609: vaUa. vähemmistön syy, että asia on saanut tä-
20610: Ja sitten vielä lisäksi tässä hallituk- mänsuuntaisen käs,~ttelyn. Tällä tavalla
20611: sen esityksessä on yksi hyvin suuri ky- tahdotaan luoda: varjo sen: vähemmistön
20612: symys myöskin ratkaistu. Me talonpoi- pää,lle, joka on käynyt ja u..~kaltanut käydä
20613: kaisväestö, maaseutuväestö, olemme yksi- asiaa perustee11isesti käsittelemäälll. Mutta
20614: mielisesti yliopistokysymyksen takana näi- kun me tunnemme ed. von Borni,ru e.des-
20615: den nuorukaisten kanssa ja minä olen ottamiset näissä !kysymyksissä ja. tiedämme
20616: vakuutettu, että hallitus t:i ole ottanut myöskin härnen kantansa suomalaista talon-
20617: tätä puolta asiasta huomioon taikka sit- poikaa kohtaan, niin emme tätä edesotta-
20618: ten on hallitus omalaatuisella tavalla vii- mista ollenkaan ihmettele. Mutta jo aivan
20619: tannut vain suomalaisesta ta>lonpojasta, että toinen kanta, tässä kysym.yiksessä oli ruotsa-
20620: se Olli ilmaa, jota ei nyt ole ta:npeellista aina laiseen ryhmään kuuluvalla toisella edus-
20621: ottaa huomioon. Mutta silloin, kun on ollut tajalla von Frene;lmlliHä. Hän ·on nälhtä-
20622: kysymys niistä suurista arvoista, kun on väst1 joutunut kosketukseen suomalaisen
20623: o]lut kysymyksessä ratkaista, suurra :kysy- talonpoikaisväestön ka1nssa, sillä hä;nen pu-
20624: myksiä.,, kysymyksiä, joissa koko ta:lonpoi- heestansa tuntui, e!ttä häneLlä siUenkin on
20625: kaisväestö on löytänyt yksimielisyyden, luottamusta suomalaiseen talonpoikaan.
20626: on tämä. kysymys oHut sellainen, että se ::Uutta mielestäni hän kyllä puheenvuoros-
20627: ei oLe koskaan murtunut. Suomalainen ta.- saan käytti sopimattomia vaatimUJksia
20628: lonpoika ei ole myynyt koskaan •pyhimpiä meistä. Häin sanoi·,. jos me tää,lilä antai-
20629: arvojaan, ja siitä on todistu'ksena tälläikin simme kunniasanojamme ja lupauksi:amme,
20630: sukupolvdla jo ka!ksi kysymystä, jotta näin niin siHoin hän meihiru uskoisi. Tämä siis
20631: on asianlaita, mutta ne eivät kuulu tällä todistaa sitä, että on sillä taholla henki-
20632: kertaa käs~te1tä:vinä oleviin asioihin. Ne löitä,. jotka. vi,Edä uskova't suomalaisen talon.-
20633: hä;peä:Lliset muistutukset, joita on tahdottu pojan reheUisyyteen. Ja silloin kun talon-
20634: tässä kysymyksessä ruotsalaiselta taholta poika on täJmän rehellisyytensä ja lupank-
20635: esittää suomalaista väestöä koh!taan, että selli'la. antanut, se tahtoo myös ~upauksensa
20636: he tahtoisivat tätä ~ysymystä ratka.ista vi- pitää. Mutta ei ed. von Ftrenekellillä;kään
20637: halLa, ne ovat kysymyksiä, jotka täytyy ol,e oikeutta pyytää ~tällajsia lUJpauksia ta-
20638: jyrkästi torjua. Suomalai'nen talonpoika ei lonpoja,1ta ja siLtä maaseutuväe.sWitä,,. jotka
20639: ole koskaan rrutkaissut mitään suu11ta kysy- tässä kysymyksessä on toisella kannalla
20640: mystä vihalla, mutta niissä kysymyksissä, kuin ed. von Frenckell, siksi merkillisiä
20641: jotka se on ottanut omilksensa., se on myös- ovat hänen edesottamisensa meitä maaseu-
20642: kin ollut ta.~pumaton ja ni:in tässrukiru kysy- tuväestön edusta:jia kohtaan •tääUä edus-
20643: myksessä. Kun on tahdottu myöskin hyvin kunnassa olleet. Kun meille on jaettu 1tämä
20644: arvovalltaiselta •.truholta vierittää syy tästä perustuslakivaliokunnan mietintö, joka on
20645: kysymyksestä: sille vähemmistölle, joka on verrattain pitkä 'ja ainakin minun mieles-
20646: perusteeHisesti käynyt tätä asia1a. käsi:ttele- täni hyvinkin sekava, jota jo todistaa se-
20647: mään, niin se enemmistö,, joka tällaisen yy- kin, että siihen .ei oLe kukaan muu tyytynyt,
20648: töksen Olli tehnyt, ei ole vähimmässäkään muut kuin sosialistit, jokainen valiokunnan
20649: mä:ärässä koettanut tätä kysymystä edes to- jäsen, e1len aivan vää.rin muista, on pannut
20650: dimaa ja perustella. Päinvastoin se vällem- vastalauseensa tå!hän kysymykseen näihden,
20651: mistö, jonka. muodostavat talonpoiikaisväe.s- ja niin tätä kysymystä onkin käsitelty shlilä
20652: tön edusta:jat, on perustellut nämä kysy- suure113J ,poliittisella viisaudella kuin
20653: mykset ja he ovat kairvanneet sii>tä perustus- yleensä näitä suuria kysymyksiä käsitel-
20654: laikivaliokunnassa asiantuntemusta, he olisi- lään. Kun perustuslakilvaliokunnan mie-
20655: vat tahtoneet ilisää valaistusta tässä: suu- tintö on näin väihäisessä määrässä saavut-
20656: Hel-singin yliopiston järjooty•smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen.
20657: ~-~- --------------------------~---
20658: 335-
20659:
20660: tanut yksimielisyyttä itse valiokunnassa- maHa samoja evästyksiä suurelle valiokun-
20661: km, niiru olisi toki luullut tämä.n:kin jo pa- nalle. Meille maallikoille ovat näin pitkät
20662: kottavan valiokunnan enemmistöä an:ta~ istunnot kovin rasittavia. Kun koko vuoro-
20663: maan ti~aisuuden tutustua, tähän kysymyk- kaudet ympäri täytyy seurata tärkeitä lau-
20664: seen. Vielä toise1takin kannairta tämä oEsi suntoja täällä ja väliajat vielä tutkia yli-
20665: mielestäni ollut tarpeellista. Kun täällä opiston järjestysmuodon perusteita ja his-
20666: herra opetusministeri kysy;mystä. käsitteli toriaa, vieläpä tapahtumia yliopistopiireis-
20667: ensi!illmäisessä keskustelussa, ni~n härnkään sä:kin, niin toivoisin vain, että väliatkoja
20668: ei ollut tyyt.yväinen val~okunnan mietin- vähän pidennettäisiin, että ehtisimme vä-
20669: töön, hänkin huomasi siinä suuria muutok- hän tiivistää puheitamme. Olimme varau-
20670: sia ja. rtoivoi, että nämä muutokset korjat- tuneet pitkin varsi·naisten valtiopäiväin
20671: taisi~n. Olenkin vakuutettu, että kun asia työaikaa vähitellen tutustumaan tä:hän
20672: tulee suureen valiokuntaan,. ·se saa asiaUi- meille niin tärkeään yliopistoasiaan ja ki-
20673: seruman käsittelyn kuin mitä se on perus- teyttämään ajatuksiamme lyhyihin ponsiin.
20674: tuslakivaliokunnassa saanut. Nyt on käynyt niin, että hallitus on työntä~
20675: Valiokunnan kantaa ja perustuslakivalio- nyt asian kypsymättömänä meille. Niin, ja
20676: kunnan enemmistön menettelyä on täällä meidän tulisi nielaista koko asia raakana.
20677: vie'lä sanoturu val~okunnan puheenjoht,a ja 1
20678: On käynyt kuten raa 'an taikinan tarjoi-
20679: puolustanut. Kun valiokuntaa' syytettiin lussa, että taikina on tarttunut käsiin ja
20680: siitä, että siellä on menetelty vää:rin, ruv•ennut venymään niin kauhean pitkäksi.
20681: katsoi valiokunnan arvoisa puheenjohtaja Mielestäni olisi asia siirrettävä vielä varsi-
20682: ed. Rydman tarpeelliseksi käydä itseään naisille valtiopäiville kypsytettäväksi, niin
20683: ja valiokuntaa puolus'telemaan. ·TääUä se kypsänä voi tulla valmiiksi paljon ly-
20684: ehkä on joku puheenvuorossansa lausunut, hyemmässä ajassa. Mielestäni voi :hallituk-
20685: ettru va,lioikunllilSsa on käytetty enemmistö- sen ja sen pääministerin menettelyä ver-
20686: terroria,, mutta perustuslakivaliokunna.n pu- rata englantilaisen valtiomiehen Lloyd
20687: heenjohtaja koeW 1tästä 'hwasti itseänsä Georgen lausuntoon loordi Kitchneristä. Hä-
20688: puhdistaa ja vakuutteli,. 1että hän on niin nen arvostelunsa mukaan Kitchner oli ihar-
20689: kov;asti sopuisa mies,. ·että e~ ihän missään vinaisen tarkkanäköinen mies, mutta teki
20690: tapauksessa ole v10inut terroria har•joitt.a:a. hän toisinaan lapsellisia erehdjllksiä. Kun
20691: Ei ainakaan minulla, ole vähimmässäikään Kitchnerille sattui virheitä, olivat ne huip-
20692: määirässä syytä epäillä, ett,eikö valiokunnan puluokan harhaiskuja. Hallituksen esityk-
20693: herra pulheenjohtaja ole verrattain sopuisa seen tässä :muodossa pyytäisin lausua kan-
20694: mies,, ja ·juuri sellitähden, että hän on ni~n san sanoin, että niin vastataan kuin ky-
20695: kovin sopuisa, hänelle voitiin ·ehkä sieltä sytään, sitä viljaa saadaan, jota kylve-
20696: korkeamma]ta ta;holta esittää,. kuinka asia tään. Toivon, että huippuluokan harha-
20697: olisi: siellä valiokunnassa käsiteltävä. Juuri iskut korjataan ja eduskunta lasketaan ko-
20698: täHä kannalta tuli valiokunnan mietintö tia. Tulemme rauhassa jälleen valtakunnan
20699: sellainen, että luulen, valiokunnan herra asioita sovinnossa halHtuksen kanssa jä.r-
20700: puhe:enjoMwja ei ole itsekää1n tyytyväinen jestelemään. Luulen ylioppilaiden myös tu-
20701: tähäm mietintöön, koska, hän myöskin on levan rauhassa asioita seuraamaan. Nuo yli-
20702: es~ttämyt ""asta1auseensa .. Minulla ei ole mi- opiston kielikysymyksen aiheuttamat kiih-
20703: tään muuta; :toivomusta. kuin se, .että tämä tymykset asettuvat itsestään tyynen käsit-
20704: asia saisi perusteellisen ja oikeamielisen kä- telyn yhteydessä. Olin juuri katsomassa
20705: siUelyn suuressa valiokunnassa. Vain tä.Uä asemana, kun satoja ylioppilaita läksi koti-
20706: perusteella, tämä asia löytää oikean ra<tkai- paikoilleen keskustelemaan koti paikkakun-
20707: sunsa. tansa väen 1kanssa - minusta hyvin oikea
20708: teko. Siellä he rauhoittuvat keskustel-
20709: Ed. B r a n d e r: Herra puhemies! En lessaan suomalaisen rauhallisen rahvaan
20710: aio pitkään viedä eduskunnan aikaa kanssa. Niinhän tethtiin ennenkin, kun
20711: (Eduskunnasta: Hyvä! Pari tuntia!) enkä suurlakon kapulaa kulj·etettiin, ja muissa-
20712: yhdy jarrutukseen. Kun monet puhujat kin maalle tärkeissä asioissa. Voinpa an-
20713: ovat edellä sanoneet, mitä minä aioin sanoa taa melkein kunniasanani pantiksi ylioppi-
20714: tässä tärkeässä 'llSiassa, niin en aio nyt laitten vastaisen käytöksen puolesta. Kun
20715: kuluttaa eduskunnan kallista aikaa toista- ylioppilaat saavat selvän toimintamuodon
20716: 336 Torstaina 24 .p. tammikuuta 1935.
20717:
20718: työlleen, niin he rauhoittuvat. Nuo kuohah- heiden selostamiseen, koska asiat ovat kai-
20719: telut ovat kuten liikkeeHe läili.tevän junan kille tunnetut. Riittää kun totean, että
20720: vihellykset: vihellys voi alussa koskea kor- yliopistokysymys oli hallituksen esityksen
20721: viin, vaan kun juna on liikkeellä, vaikene- perusteella viime lakimääräisillä valtiopäi-
20722: vat tUlrha:t äänet. Ainoastaan ·junan vauhti villä eduskunnan käsiteltävänä ja ta:vkoitus
20723: aiheuttaa ääntä, joka on merkkinä eteen- oli jatkaa asian käsittelyä helmikuussa al-
20724: päin menosta. Lähdetään mekin kotipa~k kavilla tämän vuoden lakimääräisillä valtio-
20725: kakunnalle yhtä puhtain mielin keskustele- päivillä. Kun mainittu hallituksen esitys
20726: maan valitsijaimme kanssa ja palataan sit- on pääpiirteiltään samanlainen kuin nyt
20727: ten rauhallisina jälleen työhömme. käsiteltruvänä oleva esityskin, täytyy minun
20728: Muistan hyvin, kun suuren adr·essin ai- sanoa, että ylimääräisten valtiopäivien kool-
20729: kana olin mukana ylioppilaspiireissä. En- lekutsuminen tätä esitystä käsittelemään' ei
20730: sin suunniteltiin kapinaa ja terroria, mutta ole ollut valtiopäiväjärjestyksen hengen
20731: pian huomattiin, että kansa on saatava mukaista (Eduskunnasta: O]kein !) . Jos
20732: kaikki mukaan, ja niin alkoi \hiljainen, ylimääräisten valtiopäivien kooll~kutsumi
20733: mutta rautaisen 1kovan kurin alainen työ sen tarkoituksena on ollut, kuten julkisuu-
20734: kansan hyväksi, ja siinäpä sitten ylioppi- dessa on suoraan sanottu, valtiopäiväjär-
20735: laatkin sekä rauhoittuivat että oppivat tun- jestyksen 72 ~ :n perusteella riistää eduskun-
20736: temaan tämän kansan. nalta mahdollisuus antaa kansalle uusissa
20737: Sanoisin vaan, että päätä juttu tarvitsee, vaaleissa tilaisuus lausua käsityksensä
20738: ha:llitus hyvää miestä! näistäkin asioista, on tämä toimenpide si-
20739: täkiru arvelutta:vampi ja selvästi wlltio-
20740: Eduskunnan oikeusasiamies H a k k i 1 a: päivä,järjestyksen hengen vastainen, joskin
20741: Herra puhemies! Ylimääräisten valtiopäi- on ilmeistä, että lain 1kirjainta ei ole lou-
20742: vien koollekutsuminen niissä merkeissä, kattu.
20743: kuin nyt on tapahtunut, sivuaa eräitä val- Se tapa, jolla hanituksen yliopistolakia
20744: tiosääntömme ja parlamentaarisen käytän- koskevaa esitystä valmisteltaessa on sivuu-
20745: tömme peruskysymyksiä, ·joilla on suuri t·ettu hallitusmuodon 77 § :ssä ja Helsingin
20746: periaatteellinen kantavuus ja joilla myös yliopiston järjestysmuodon perusteista an-
20747: tulevassa valtiollisessa elämässämme saat- netun lain 4 § :ssä yliopiston konsistorille
20748: taa olla huomattava •käytännöllinen merki- taattu oikeus antaa yliopistoa koskevasta
20749: tys. Sallittakoon minun tästä syystä, pe- asiasta lausuntonsa ennen asian ratkaise-
20750: rustuslakivaliokunnan mietinnön ollessa mista, vaatii valitettavasti puoleltani myös·
20751: käsittelyn alaisena, eduskunnan oikeusasia- kin huomautuksen. Kun haHituksen nyt kä-
20752: miehenä julk~lausua ·eduskunnan pöytäkir- siteltävänä olevassa esity1ksessä osakunta-
20753: jaan käsitykseni asiasta. Sanottavani, joka laitos on €sitetty siten järjest€ttäväksi, että
20754: luonnollisesti koskee y<ksinomaan as~an oi- tämä laitos, jolla ylioppilaiden itsehallin-
20755: keudellista puolta,. tulen rajoittamaan mah- nossa tähän saakka on ollut perustavaa
20756: doLlisimman. lYJhy.een. laatua oleva merkitys, joutuisi oleellisesti
20757: Ylimääräisten valtiopäivien kooll~kutsu uudelle pohjalle, alisi !hallituksen käsityk-
20758: minen, samoin kuin jokainen muukin poik- seni mukaan, enn€nkuin se antoi eduskun-
20759: keuksellinen toimenpide, tulee kysymykseen nalle asiasta esityksensä, mainitsemaini lain-
20760: vain sellaisessa tapauksessa, jolloin asiain paikkojen nojalla tullut varata yliopiston
20761: hoitaminen valtioelämän säännöllisiä muo- konsistorille ti[aisuus lausunnon antamiseen
20762: toja noudattaen syystä tai toisesta ei ole siitä.
20763: mahdollista. Ne asiat, kysymykset valtion 1Tämän mielipiteeni johdosta voidaan to-
20764: alkoholiliikkeen voittovarojen käyttämisestä sin huomauttaa, että tähän on haHituk-
20765: ja Helsingin yliopiston järjestysmuodon sella vieläkin tilaisuus siinäkin tapauksessa,
20766: perusteista, jotka ovat olleet aiheena näi- että eduskunta hyväJksyy nyt käsiteltävänä
20767: den ylimääräisten valtiopäivien lkoollekutsu- olevan hallituksen esityksen. Tällainenkin
20768: miseen, eivät mielestäni ole ainakaan asiain menettely saattaa, anlmrasti ottaen, vielä
20769: nykyisessä vaiheessa sellaisia, ettei niitä maJitua ·lain kirjaimen taakse, mutta lain
20770: olisi voitu säännöllisessä järjestyksessä hoi- hengen ja tarkoituksen mukaista se ei mis-
20771: taa. Minä en ta:hdo kuluttaa eduskunnan sään tapauksessa ole, koska siihen turvau-
20772: aikaa näiden kysymysten aikaisempien vai- , tu€ll konsistorin mainittu oikeus tehdään
20773: Helsingin yliopi.ston järje;;;ty<smuodon perusteita koskevan lain muuttami.nen. 337
20774:
20775: aivan näennäiseksi. Jos lakia tulkittaessa sellaista yliopistoa voi jo sanoa täydellisesti
20776: .ei pidetä ojennusnm:>rana lainsäätäjäin tar- suomalaiseksi yliopistoksi. Hallitus, samoin-
20777: koitusta ja iain henkeä, vaan lain kirjai- kuin perustuslakivaliokunnan enemmistö,
20778: moon turvautuen pyritään päämääriin, tahtoo sanoa IR!ivan samaa, nimittäin että
20779: jotka ovat vieraita 'lainsäätäjän ta:rkoituk- sellaista yliopistoa, jossa tulisi luennoimaan
20780: selle ja lain •hengelle, joudutaan tielle, joka 29 professoria ruotsinkielellä, voi sanoa
20781: ei johda perille. Käy aivan kuin jos juna täydellisesti suomalaiseksi. yliopistoksi. Jos
20782: :lähetettäisiin matkaan vääräitä ra:lteelta: tämä perustuslakivaliokunnan mietintö tu-
20783: .mitä pitemmwlle matka kuluu, sen kauem- lisi laiksi tässä eduskunnassa, tietäisi se
20784: maksi eksytään oikeasta suunnasta. Syvästi sitä,. että Helsingin yliopistossa sen ruot-
20785: valittaen täytyy todeta, että näin on tapafh- sinkielisellä linjalla tulisi olemaan 21 vaki-
20786: tunut tässä asiassa. naista ruotsink~elellä luennoivaa professo-
20787: Tuomarinohjeissa, jotka juristille tarjoa- ria, 2 vaihtuvaa pmfessoria ja kuusi hen-
20788: vat samanlaista elämänsuolaa kuin ·vuori- kilökohtaista professoria, siis kaikkiaan 29.
20789: -.saarna kristityille, sanotaan : ,Tuomari ot- Minä uskaJtai:sin kuitenJkin sanoa, että sel-
20790: takoon kaikessa laissa vaarin siitä, mikä lainen yEopisto, jossa 219' tprofessoria luennoi
20791: lainsäätäjän tarkoitus oli; muutoin sitä käy- ruotsi:ruk:ielellä, sellainen yliopisto ei ole täy-
20792: tetään väärin ja väännetään toisaalle, kuin sin suoma[a.inen yliopisto.. Sentäihden minä
20793: .'lainsäätäjän mieli oli.'' Näiden sanojen to- myöskin toivoisin, että tämmöisiä väitteitä
20794: tus on tänä päivänä yhtä suuri ·ja yhtä ei asiassa enää .te:htäisi.
20795: syvä, kuin se on ollut vuosisatoja sitten ja Minä läihetekeskustelussa käännyin eri-
20796: on oleva vuosisatojen perästä (Eduskun- koisesti edistysmielisen eduskuntaryhmän
20797: nasta voimakkaita, toistuvia hyvä-huutoja). puoleen toivoen, että sen jäsen perustus-
20798: lakivaJiokunnassa käyttäisi -valtaansa suo-
20799: Ed. T a k a 1 a: Herra puhemies! Kun malaisen yliopiston saamiseksi. Ja nyt kun
20800: --en ole suuren valiokunnan jäsen, niin pyy- täissä on käsillä lähetekeskustelu suureen
20801: ·dän sooda lausua muutamia ajatuksia eväs- valiokuntaan, niin pyytäisin vielä tällä het-
20802: tykseksi suurelle valiokunnalle. kellä, siis aivan yhdennellätoista hetkellä,
20803: Kun tämä asia oli lähetekeskustelussa, kääntyä edistyspuolueen suuren valiokun-
20804: niin minä lausuin silloin hartaan toivomuk- nan jäsenten puoleen sillä hartaana toivo-
20805: seni perustuslakivaliokunnalle, että perus- muksella, että he todella pyrkisivät siellä
20806: tuslakivaliokunta käsittelisi asia.n asialli- tekemään mitä tehtävissä on ja paranta-
20807: .sesti ja antaisi Suomen kansalle suomalai- maan mitä tässä asiassa vielä parannetta-
20808: sen yliopiston. Perustuslakivaliokunta on vissa on. Minä pyydrun siinä mielessä, herra
20809: kuitenkin tehnyt ko'htaloldman. erehdyksen puhemies, esittää kansaillisen edistyspuolueen
20810: kuulematta asiantuntijoita, kuulematta vä- ohjelman: asianomaisia kohtia, josta selvästi
20811: hemmistön mielipidettä, joka olisi asian- näkyy, että erdistyspuolue on tässä suoma-
20812: tuntijoita asiassa halunnut kuulla. PerUS>- laiskansallisilla lindoilla samoinkuin minun
20813: :tusla:kiva1iokunnan enemmistö näytti kulke- käsitykseni mukaan sen edustajien valitsi-
20814: -van sitä. tietä, jota jo saatettiin ennustella, jain suuri enemmistö. Vuonna 1926 pide-
20815: että hallituksen esitys sellaisenaan hyväk- tyssä puoluekokouksessa lausui edistyspuo-
20816: syttäisiin. ~Tämä perustuslakivaliokunnan lueen mainittu puoluekokous asiasta seu-
20817: mietintö ei siis annrukaan meille suomalaista raavaa: Antaen entistä voimakkaampana
20818: yliopistoa. Täällä on tosin mainittu, sa- iheränneen suomalaisuud~ oikeutetuille
20819: moinkuin hallituksen esityiksessäkin, että vaatimuksille tunnustuksensa puoluekokous
20820: tämä perustuslakivaliokunna!ll mietintö edel- hyväiksyy seuraavat ohjeet: e) että kie1i-
20821: lyttää suomalaista yHopistoa. olot Helsingin yliopistossa ja teknillisessä
20822: Minä muistan silloin, kun nämä ylipisto- korkeakoulussa kiireellä järjestetään niin,
20823: lait, jotka nyt omt voimassa, olivat· käsitte- että suomenJkielisten opiskelijain tarve tu-
20824: lyn alaisina tää:llä eduskunnassa, mitenkä lee kokonaan tyydytetyksi. Kolme vuotta
20825: silloin kunnioitettu kansalaisemme profes- myöhemmin, siis vuonna 1929, saman puo-
20826: sori Emil Nestor Setälä lausui tämän aja- lueen puoluekokous muutti tätä kohtaa lau-
20827: tuksen puolustaessaan näitä lakeja, että sel- suen asiasta näin: Helsingin yliopistoa kos-
20828: laista yliopistoa, jossa vain yli 20 vaki- keva lainsäädäntö on niin uudistettava,
20829: naista professo11ia luennoi ruotsinkielellä, että suomenkieliset ylioppilaat saavat täy-
20830:
20831: 43
20832: 338 Torstaina 24 :p. tammikuuta 1935.
20833:
20834: dellisen opetuksen äidinkielellään kaikissa oliili, jos ruotsinkielistä yliopisto-opetusta
20835: tutkintoainteissa samalla kun ruotsinkieli- koskeva kysymYIS voitaisiin ratkaista saman-
20836: sille ylioppiiaiHe annetaan omrukielistä ope- aikaisesti yliopiston käytännöllisen suoma-
20837: tusta tärkeimmissä yliopiston opetusohjel- laistamisen kanssa. Mutta jos tästä €i voida
20838: maan kuuluvissa aineissa. Mutta vielä viime sopia, ei se saa muodostua esteeksi yhteis-
20839: vaailien edellä oli tämä asia uudestaan esillä kuntamme suomalaisen osan oikeutettujen
20840: kansallisen edistyS[)uolueen :puoluelm'kouk- vaatimusten täyttämiselle.
20841: sessa 18 päivänä huhtikuuta 1933 j>a tässä 'Professori Viljo Tarkiainen asettuu niin-
20842: kokouksen pää:tö'ksessä sanotaan näistä suo- ikään täydellisesti suomenkielisen yliopis-
20843: malaisuusasioista ja yliopistokysymyksistä ton kannalle lausuen: Yliopistokysymyksen
20844: m. m. : Suomen ainoa valtionyliopisto on ydin minun käsittääkseni on Helsingin yli-
20845: saatava suomalaiseksi. Suomenkieli on ;basa- opiston täydellinen suomalaistaminen mie-
20846: vallan kaikilla hallinnon ja julkisen toi- leltään ja kieleltään aina virka- ja palvelus-
20847: minnan aloilla saatettava siihen •asemaan, kuntaansa myöten. Seurauksena silitä on
20848: joka sille kansan valtavan enemmistön kie- ruotsinkielisen yliopisto-{)petuksen erotta-
20849: lenä kuuluu ja samalla vapauduttava jul- minen pääyliopiston välittömästä yhtey-
20850: kista eläJnää rasittavasta tarpeettomasta destä, sillä puhtaasti suomalaiskansallisen
20851: kaksrkielisyydestä. - Niinkuin näkyy siis yliopiston aikaansaamiseen on tähdännyt
20852: on .edistyspuolue puolueohjelmassaan täissä ja tähtää suomalaisen a;ineksen valtava
20853: kansallisilla liTI'joilla ja minulla ei ole epäi- nousu korkeimman opillisen sivistyksen
20854: lystä siitä, etteikö niin ole myöskin puo- osallisuutee.llJ ,ja ruotsalaistemme eruerilmä.n
20855: lueen valitsijajoukkojen valtava enemmistö. l kuin •50 vuotta noudalttama kulttuuri1poli-
20856: Minä pyytäisin v,ielä, herra puhemies, tii~ka taas viittaa eristärytymiseen.
20857: kun perustuslakivaliokunnan ruotsalais-so- 1 Prof. Eino Saari on taas lausunut yli-
20858: sialistis-edistysmielinen enemmistö ei tätä opiston suomalailstamista koskevasta kysy-
20859: yliopistoasiaa käsitellessään suostunut kuu- myksestä seuraa·vaa, jonka myöskin pyytäi-
20860: lemaan asiantuntijoita, esittää asiasta nyt sin suuren valliokunnan päätöstä tehdessään
20861: sitä suureen valiokuntaan evästettäessä, ottamaan ihuo:mioon: Helsinkiin on saata.va
20862: muutamien yliopistokysymystä perusteelli- puhtaasti suomenkielinen valtionyliopisto,
20863: sesti tuntevie•Th rrnie1ipiteitä. muutoin jää aukko tämän maan suomalais-
20864: Dosentti Yrjö Ruutu on ilmoittanut kan- 'kansalli:sen kulttuurin johtoon. Käsittää;k-
20865: nattava:nJsa kokonaan suomalaiskansallisen seni ei olle välttämätöntä kytkeä ruotsin-
20866: yliopiston aikaansaamista .siitä yksinkertai- kielisten ylioppilaiden opetuskysymystä
20867: sesta syystä, että yliopisto on olemassa yh- suomenkielisen valtionyliopiston luomiseen,
20868: teiskuntaa var,ten ·eikä ylioppilait•a varten. mutta hyvä on jos nämä molemmat kysy-
20869: Yliopistoa ylläpidetään paitsi tieteellistä mykset voidaan ratkaista samailla kerralla.
20870: tutkimusta va11ten,. ennen ikaikkea jotta se Pääasiassa kaksikielisyydestä ja ruotsalai-
20871: valmistaisi tietopuolisesti päteviä toimiihen- suuden kohtuuttoman laveasta asemasta
20872: kilöitä, virkamiehiä, lääkäreitä, asianajajia, Helsingin yliopistossa johtuu se suomalais-
20873: opettajia j. n. e. yhteiskunnan palvelukseen. kansalllisia pyrkimyksiä vierova henki, joika
20874: Kysymys siis ei ole, lausuu dosentti Ruutu, on selvästi havaittavissa tässä laitoksessa.
20875: minun nähdä;kseni ainaikaan ensi sijaJSsa Tällaisena yliopisto ei 'V:oi saavuttaa maan
20876: ylioppilaitten oikeuden tyydyttämisestä sivistyksen ohjaamisessa ja suuntaamisessa
20877: vaan suomalaisen yhteiskunnan oikeuden sitä asemaa, joka siile kuuluisi. On l~on
20878: tyydyttämisestä. Kauan kielellisesti laimin- notonta ja loukkaavaa, että suoma.lainen
20879: lyötyä suomalaista yihteiskuntaa yliopisto mies ei voi päästä maansa ainoan valtion-
20880: voi :parhaiten ·tyydyttää,, jos sellJ opetus- ja yliopiston opettajaksi ilman ruotsinkielen
20881: virkrukielenä on yksinomaan suomi ja jos taitoa. Vieläpä assistenttien, jotka yleensä
20882: se tietoisesti toimii palvellakseen sitä yh- työskentelevät yliopistossa vain muutaman
20883: teiskuntaa, joka sen palveluksia tarvitsee. vuoden, täytyy hankkia tämä taito. Se on
20884: Ruotsalaisella osalla yhteiskuntaamme on kohtuuton rasitus meidän yleensä ·vähäva-
20885: tietysti myös oikeutetut sivistystarpeensa, raiselle opiskelevalle nuorisolleim.me, joka
20886: mutta huomioonottaen sen vä:hälukuisuu- pailjon kipeämmin kaipaa. tietl:)en aJalla
20887: den, voidaan sen tarpeet tyydyttää väestö- suur:ten sivistyskielten tuntemista .. · ·.
20888: suhdeperiaatteen mukaisesti. Onnellisinta P1rof. Iivari Leiviskä asettuu myöskin
20889: Helsingin yliopiston järjesty;smuodon perusteita koskevan lain muuttami,nen. 339
20890:
20891: tinkimättömästi 1puhtaan suomalaiskansalli- toon. Suomehla ei ole varaa pitää epäkan-
20892: sen valtionyliopiston luomisen kannalle. sa1lisuutta edistiivåä, kaksikielistä yliopis-
20893: Hän ,pe'rustelee kantaansa m. m. tällä ta- toa, vaan se tarvitsee kipeästi suomalaisen
20894: valla : Yli01p:istokysymys voidaan tyydyttä- kansan yliopiston kansallisen sivistyksensä
20895: vällä tavaJJla saada ratkaistuksi vain siten, tueksi ja johtajaksi.'' Siinä lyhyesti proc
20896: että Helsingin yliopistosta tehdään yksi- fessori Leiviskän mielipide, mille pohjalle
20897: kielinen suomalaiskansallinen yliopisto. yliopistok:ysymyksemme uudistamisessa olisi
20898: Suomenkie1en opetuksen t~akaaminen suO'llla- rakennettava.
20899: laisille ylioppilaille kaikissa aineissa voi- Pyydän vielä esittää ,lakitieteenprofesso-
20900: daan kyHä koreasti päättää ja luvata, rin EL Kailan lausunnon samasta asiasta.
20901: mutta käytännössä se ei tule toteutetuksi Hän nim. Jausuu: ,Mitä tulee kysymykseen
20902: niinkauan kuin yliopistossa on joukko va- ruotsalaisesta yliopisto-opetuksesta on aitta
20903: kinaisia ruotsalaisia professoreja ja näiden muistettava, että yliopiston tulee valmistaa
20904: lisäksi ruotsalaiset ylimääräiset professorit virikamiehiä maal,le ja kansalle ja senvuoksi
20905: ja lauma dosenttej:a, joilla on oikeus antaa on ainoa oikea ja kohtuullinen periaate se,
20906: opetuksensa ruotsiksi. Kaikissa yliopiston että suomalaiseHe kansalle on valmistettava
20907: opetusaineissa on useita eri. haaroja, joista suomalaisi:a ja nwtsalaiselle kansalle ruot-
20908: useimmat ovat tärkeitä ja vaativa't suomen- salaisia miehiä. Tässä suhteessa on määnää-
20909: kielisen opetuksen. Kun suomalaisen opet- vää maan ja kansan edut eikä mitä jotkut
20910: tajan rinnalla on yksi tahi useampia ,ruot- ruotsalaiset her:raspojat suvaitsevat itsel-
20911: sinkielisiä opettajia, jotka opettavat ruot- leen vaatia. Ruotsalaisten itsensä asia on
20912: siksi joko konsistorin mää1räyksestä, omasta tehdä aloite ruotsalaisen yliopisto-opetuk-
20913: halustaan taikka suomenkielentaidon puut- sen heidän mieleisekseen järjestämiseksi.
20914: teessa, niin tpitäisi täydeilllisen suomenkieli- E d u s k u n n a n a s.i a o n p o i s t a a s e
20915: sen opetuksen saamiseksi heidänkin omissa kansallinen h ä 'P e ä, ettei t ä y-
20916: tieteenhaaroissaan olla erikoisesti pal- d e 11 i s t ä s u o m a l a i 8 t a y l i o p i s-
20917: katut suomalaiset opettajat, el'lei oleteta, t o a o l e o l e m a s s a. Ja tätä asiaa ei
20918: että ruotsiksi opetetaan vain peräti 'Vähä- tarvitse eikä saa kytke~ yhteen muitten
20919: pätöisiä asioita, joiden oppimisesta 'ei olisi tälle asialle syrjäisten näkökohtien kanssa.
20920: hyötyä suomalaisille. Yliopiston muutta- Mitään kolmeneljännokisen suomalaista kult-
20921: mista puhtaasti suomalaiseksi yliopistoksi ei tuuria ei suomalaisen kansan ja suomalai-
20922: ole kytkettävä kysymykseen siitä, miten sen sivistyneistön tarvitse sietää, eikä sel-
20923: ruotsinkielisten yliopp:ill.aiden ruotsinkieli- laista missään muualla maailmassa siedet-
20924: nen opetus järjestetään. Ruotsillilllieliset täisi. Ainoastaan meiHä on kansallinen itse-
20925: ovat jo aavistaneet, ettei va1tion yliopistoa tunto siinä määrin alhainen, että tällaisen
20926: voida pitkiä aikoja pitää kaksikielisenä ja kannan yUäpitä:jät saavat käy,dä jopa jon-
20927: hywissä ajoissa varanneet itseilleen oman killllaisista va1paamielisyyden esi taistelij ois-
20928: puhtaasti ruotsalaisen akatemian. Se riittää takin. Onneksi ovat nuorison piireissä ter-
20929: kyllä vajaan 300,000 henkeä käsittävä:lle veemmät käsitykset vallalla. Tulevaisuus on
20930: ruotsinkieliselle väestölle ja, kaupunikien joka tapauk,sessa terveen, kansallisesti ja
20931: ruotsinmiclisille mutta suomea ymmärtä- kansanvaltaisesti ajattelevan nuorison j,a
20932: ville ruotsalaisille. Eihän Suomen ruotsa- kuta ,pikemmin suoma[aiskansallisen hengen
20933: laisilla ole valv;ottavana sellaisen kielen elähyttämä yliopisto saadaan aikaan, sitä
20934: edut, jota puhutaan vain vähemmistökie- pikemmin saadaan tarpeetonta riitelyä syn-
20935: lenä vaan kielen, jota riittävästi vaalitaan nyttävä kiistakysymys pois päi>eäjärjestyk-
20936: Ruotsin valtakunnassa. Kun Helsingin y[i- sestä. 'Tiimän oivaltamista on kansa ja suo-
20937: opistossa opiskelevien ruotsinkielisten yEop- malainen sivistyneistö jo oikeutettu lain-
20938: pilaitten on nytkii1 kaikissa tapauksi8sa säätäjiltäänkin vaatimaan.''
20939: paJkko kuunnella suomalaista opetusta Toi!Voisin, että suuri valiokunta o1ttaisi
20940: useimmissa aineissa, niin on syytä kysyä, yliopistoasian perusteellisesti iharkittavak-
20941: minkä vuoksi joittenkin ruotsinkieli,sten seen ja pelastaisi todella mitä tämän asian
20942: luentojen takia olisi pakko säilyttää nykyi- yh1!eydessä pelastettavissa on. Toivotta-
20943: nen kaksikielisyys, joka häiritsee yliopiston vasti suuren valiokunnan enemmistö, sama
20944: oloja ja etltkäisee tehokkaan ja tarkoituksen- enemmistö, joka perustuslakivaliokunnassa
20945: mukai8en opetUiksen järjestämisen Jnliopis- esti asiantuntijain kuulemisen, ei sitä suu-
20946: 340 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
20947:
20948: ressa valiokunnassa enaa tee. Jos tämän jan valaa,. jossa saoota;an, että todistaja äl-
20949: hallituksen ta:kana oleva enemmistö ei olisi köön salrutko mitään siitä, mitä hän tietää
20950: perustuslakivaliokunnassa tehnyt sitä \koh- totta oleva111 ja asiaan vaikuttavan.
20951: talokasta erehdystä estämällä asioo.tuntijain ·Täällä ed. von Born perustuslakivalio-
20952: kuulemisen ja siis asiallisen käsittelyn ja kullillJan juristijäsenenä on väittänyt, että
20953: kiirehtimällä sellaisella tavattomal·la voi- siinä, mitä me perustuslatkivwriokunnan jä-
20954: malla, mikä on aivan poikkeuksellista asiain senet olemme tiilällä yrittäneet selittää, ei
20955: valiokuntakäsittelyssä, niin minä olen va- olisi perää, että me olisimme liioitelleet
20956: kuutettu siitä, että ei täällä eduskunnassa- näissä selityksissämme. Minä haluan rtässä
20957: kaan olisi tästä asiasta syntynyt näin pit- todistaw juuri sitä, että se, mitä täällä on
20958: kää keskustelua. Mutta näyttää siUä, että todistettu perustuslakivaliokunnan istun-
20959: tässä asiassa on tapahtunut erehdys ereh- noissa ta1pwhtuneen, se on totta, ja minä va-
20960: dyksen jälkeen parlamenttia hallitsevan hal- kuutan, että minä teen sen juuri tämän
20961: lituksen takana olevan enemmistön taholta. todistajavalan muistaen. Minä olen kyllä
20962: Tältä samalta paikalta ·ennen joulua mai- pitkän elämäni, sanon pitkän, sillä minä
20963: nitsin, että meillä enempi kuin muualla- olen eduskunnan vanhimpia jäseniä, pit-
20964: kaan ei ole 'hallituksen pohja kestävä, jos kän elämäni aikana jo joutunut teke-
20965: se nojautuu epä;kansail.lisiin voimiin parla- misiin kunnallisissa, yhteiskunnallisissa ja
20966: mentissa. Minä voin nyt vain todeta, että osuustoiminnallisissa yhtymissä, ja olen
20967: tämä totuus täytyy jokaisen myöntää. Kan- joutunut m. m. vannomaan myöskin tuo-
20968: sallisia voimia tätä maata vastaisuudessa marivalan, niinkuin nämä perustuslaki-
20969: hallittaessa ei voida sivuuttaa eikä sitä valiokunnan juristimiehetkin, jw siksi lie-
20970: k81I1San osaa, doka muodostaa tässä maassa neekin, kun olen aina pyrkinyt etsimään
20971: valta~an en<emmistön, sitä ei voida myös- totuutta, siksi 1l1ieneekin minnlla ikäänkuin
20972: kään loukata (Ed. Räisänen: Ala lopettaa veressä, että olen koettanut noudattaa erään
20973: jo, että päästään syömään!). Siitä on sel- entisen isänrtäni neuvoa sekä tässä että mo-
20974: vänä todistuksena ed. Tannerin Jausunto, nessa muussa paikassa. Minä nåm. olen ai-
20975: joka on herättänyt semmoisen vastalausei- kanani, noin 30 vuotta sitten, ollut yhdellä
20976: den tulva1n. Suomen talonpoika ei nosta valtiopäivämiehellä kuskipoika.na: j·a tuo sil-
20977: hevillä nyrkkiään, mutta silloin, kun se nos- loinen isäntäni, tuomiorovasti ja silloisten
20978: taa nyrkkinsä, se myöskin iskee sen niin, säätyvaltiopäivien jäsen, hän antoi minulle
20979: että se tuntuu. eräwn ohjeen, jonka mukaan tässäkin tah-
20980: don 1Jodistata.. Ellei arv. eduskunnan herra
20981: Puhe m ies: Istunto keskeytetään ja puillemies minua. tässä esipuheessani kes-
20982: jatlketaan sitä tänään klo 19. keytä, niin minä :koetan ikäänkuin puheeni
20983: tekst~ksi vwlaista juuri, mitkä ovat minut
20984: johtaneet tässä etsimään totuutta.
20985: ·Tuo hengen mies, tuomiorovasti,. entinen
20986: Täysistunto keskeytetääin kllo 16,56. isäntäni, lahjoitti minulle silloin hänen pal-
20987: veluksessaan o1ltessa.ni, yhden tekemänsä
20988: teoksen, jonka hän: oli täällä Helsingissä
20989: uskqnoonopettaja.Illa ollessruanJ !kirjoittanut
20990: Täysistuntoa. jatketaan toisille työtovereilleen ohjeeksi jokapäi-
20991: väistä elämää varten 'hrurtamskirjaill>a., jota
20992: klo 19. sitten toiset hänen työtoverinsa voivat aina
20993: aamuhartauskirjruna käyttää. ·Tämän kirjan
20994: Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhe- kirjoittaja, siis silloinen isäntäni lwhjoitti
20995: mies Hakkila. minuJ.ile myöskin tuon kirjansa, j.a. hän kir-
20996: joitti omistuskirjoituksen perään siihen
20997: Keskustelu jatkuu: ,muistoksi tekijäitä'' ja lisäksi oli siinä
20998: rruamatunlause ,totuutta etsi".
20999: Ed. A a k ula: Herra puhemies! Ed. Kun: nyt pyrimme etsimään sitä, mikä on
21000: von Born haastoi eilen i1Ealla minut kuul- totuus perustuslakivaliokunnan nyt kysy-
21001: tava!ksi todistaj·anru tässä asiassa näillä väli- myksessä olevaa mietintöä käsiteltäessä, niin
21002: käll'äjillä. !Milliä; koeta.Ill noudattrua todista- minä voin vakuuttaa, että ne meidän ryh-
21003: Hel'Singin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 341
21004:
21005: män perustuslaikivaliokunna111 jäsenet, jotka hauttamisella. Meidän muutosehdotuksemme
21006: ovat tätä käsittelyä ·ja sitä menettelyta[paa hylättiin •10 äänellä 7 vastaan miltei sään~
21007: täällä selvittäneet, he ovrut kaikissa kohdin nöllisesti ja tehtiin meidän yritJCk.semme
21008: olleet oikeassa. Kun asia otettiin esille pe- mahdottomiksi. Kun me kerran emme saa-
21009: rustuslakivaliokmman istunnossa, mikä ta- neet asiantuntijoita tässä asiassa kuulta-
21010: pailitui viime lauruntaina heti täysistulJJlJJOn viksi, niin oli meidän pakko tavallisina
21011: päätyttyä, silloin me menimme tä:hän rvaJio- maaliikkomiehinä, jotka olimme lähteneet
21012: kunnan kokoukseen siinä mielessä, että nyt tänne meidän talonpoikaisväestöämme edus-
21013: tavallisuuden mukaaiJJ suoritetaan aiooas- tamaan, olimme lähteneet sieltä tunkioiden
21014: truan puheenjohtajan ja vara[puheendohtaijan äärestä käsittelemään tällaisia tavattoman
21015: vaali. Kun tämä oli toimitettu, silloin pu- korkealla; liikkuvia kysymyksiä, meidän oli
21016: heenjohtaja ilmoitti, että nyt aletaan heti pakko nyt turvaJUtua siihen käsikirjruan,
21017: käsitellä asiaa ja aina:kin yleiskeskus- mikä meille täällä annettiin, siUoin kun
21018: telu on sa:atava vielä tänään, siis lauantai- tänne tulimme. Silloin kuin viitisen :vuotta
21019: iltrupäivänä, loppuunsuoritetuksi. Meistä takaperin tulin ensi kerran tänne, niin an-
21020: tuntui epätavalliselta se menettely, että nettiin minulle tämä kansaneclustwjan laki-
21021: näin tahdottiin asiassru kiirehtiä, mutta vä- asiain käsikirja, jota minä olen kaiken sen
21022: hemmistönä ollen emme saaneet tässä muu- viiden vuoden aika:na, mitkä minulla on ol-
21023: tosta ruikaan. Me pyrimme, etsiessämme to- lut ikunnia täällä mukruna olla, olen aina
21024: tuutta, ehdottamaa:n m. m. asiantuntij•ain pyrkinyt pitämään juuri sinä ohjeena ja
21025: kuulemista, pyysimme, että kutsuttaåsiin sinä sääntönä, jota minä olen pyrkinyt oou-
21026: asirulllturrtijoita tässä asiassa, sillä me käy- dattamwan. Siis meidän täytyy omin päin
21027: .tännön miehet olemme jokapäiväisessä toi- pyrkiä syventymään siihen,. mitä tämä asia-
21028: minnassa tottuneet aina siHoin kuin, omat kirja sisäJ..tää ja kun me tätä lu~mme, niin
21029: tiedot ja taidot loppuvat käyttämään teimme sellaisia hruvaintoja, että meidän kä-
21030: asiantuntijoita. Kun minä aikanani olen sityksemme mukaan ei tämä nyt kysymyk-
21031: tullut valituksi esim. kunnallislautakun- sessä oleva aJSia: ole tavallisessa järjestyk-
21032: nan esimieheksi, minä olen ennen kaik- sessä nyt meille annettu, vruwn siinä on poi-
21033: kea pyrkinyt perehtymään kunnalliseen hal- kettu jos ei lain kirjaimesta niin ainakin
21034: lintoon, olen hankkinut kaikki ne saatwvissa lain hengestä. Mutta niinkuin tässä äsken
21035: olevat laki- ja käsikirjat mitä tältä alalta eduskunnan herrw oikeusasiamies aivan sel-
21036: on ollut saatavissa, ja vasta sitten !kuin västi mainitsi, on tässä suorastaan meidän
21037: olen näihin perehtynyt, olen ryhtynyt teh- käsityksemme muka,an poi!kettu myöskin
21038: tävääni hoitamaan. Kun minut on va1littu lain kirjaimesta. Siksi minä olen tahtonut
21039: aikoinaa.Il! jonkun osuustoiminnallisen yri- juuri tähän puoleen kajota. Ed. Ryömä ai-
21040: tyksen hallintoon tai johtokunta.an,. •&en kaisemmin mainitsi myöskin, että ei ole edes
21041: minä ensiksi pyrkinyt ottarmaan selvää siitä, tehty mitään keskitettyä ehdotusta rperustus-
21042: minkäla;iset säännöt tällä yhtymä1lä ovat, la:kivaliokunnrussa. Minä voin vakuuttaa,
21043: ja ikun minä olen näihin perehtynyt, vasta että melkein ikaikki ne puheenvuorot, mitkä
21044: sitten olen uskalt8ll!ut avata suuni näissä tuona 1'8 tuntia: kestävänä valiokunnan is-
21045: johtokunnan trui hallinnon kokouksissa. tullltoaikana käytin, koskettelivat yhtä asiaa.
21046: Nyt, kun me emme luottaneet omiin tia- Ne koskiva,t miltei yksinoma1an juuri tätä
21047: toihimme, ·omiin taitoihimme, niin me py- laiUisuuspuolta, sillä minä pyrin tässä to-
21048: rimme tässäkin ottrumwan selvää siitä, mikä siaankin kysymään mikä on totuus. Mutta
21049: on asiaiJJtuntijaån mielipide näissä asioissa, kun sellaiset a.rvovrurtaiset henkilöt kuin
21050: mikä on esim. lrukimiesten mielipide siitä, juuri perustuslwkivwliokunnan j~uristit, joille
21051: kun täällä eduskunnan iJiäheteikeskustelussa minä aiva;n henkilökohtaisesti ikohdistin ky-
21052: tehtiin voimakkaita väitteitä siitä, että tämä symykseni, !kun he aivan olkapäiden ko-
21053: asia ei olisi tavrullisessa järjestyksessä tul- h:auiksella suhtautuvat näihin kysymyksiin,
21054: lut esille. Ja toiseksi me pyrimme otta- j.opa niin ylimielisesti, että poistuivat koko
21055: maa,n selkoa siitä, mikä on yliopiston viran- valiokunnan istuntohuoneesta,. silloin ei
21056: omaisten, joko ka;nslerin tai rehtorin mieli- luonnollisesti ollut muuta keinoa kuin oman
21057: pide näistä, yliopiston sisäistä elämää kos- talonpoikaisvaistoni: mukaan pyrkiä tutki-
21058: kevista asioista. Nämä kaikki meidän esi- maan hallitusmuotoa, va;ltiopäiväjärjestystä,
21059: tyksemme hylättiin auvan olkapäiden ko- eduskunnan työjärjestystä, vieläpä olin pa-
21060: 342 Torstaina 24 iP· tammikuuta 1935~-------
21061:
21062: kotettu syventy;maan eduskunnan oikeus- vä:ä s~kä lain säätämisjärj·estyksestä että
21063: asiamiehen johtosääntöönkin. Näistä kai- myös yliopiston konsistorin, ka.IliSlerin, reh-
21064: kista olen tullut vaikuutetuksi, että me torin j. n. e. asiantuntemuksesta. Sillä kyNä
21065: olemme sittenkin olleet oikeassa, kun olem- asianlaita on niin, että, !kaikessa täytyy pyr-
21066: me pyrkineet juuri siltä pohjalta: asiara sel- kiä juuri niiden sääntöjen mukaan elämään,
21067: vittämään, että tässä ei olla oikeilla rai- jonka piirissä tuo kysymyksessä oleva a:sia
21068: teilla, ja minä voin vakuuttaa, että juuri ja tapaus kulloinkin liikkuu.
21069: sillä tavalla kuin eduskunnan herra oikeus- Paitsi hallitUJsmuodon 77 § :ää tulin minä
21070: asiamies tässä äsken mainitsi, sillä tavwlla yhä renemmän vakuutetuksi: 'Siitä, ·e,ttä me
21071: minä käsitin asian: aivan arlusta alkaen. olemme sittewkin tulkinneet lain oikeam-
21072: Minä henrkilölmhtaisesti yksityiskeskuste- min kuin varsinaiset ammattimiehet, kun
21073: lussa näille toisella; kanoolla oleville perus- tutustuin yliopistolain 4 § :ään, joka
21074: tuslakivailidkunlllan jäsenille koetin vakuut- myös on läJheisessä ja aivan vä.Uttömässä
21075: taa sitä, että minä :pyrin rehelEsesti katso- yhteydessä nyt kysymyJksessä o~evan lain
21076: maan tässä yksinomaan totuutta, ja, ettei kanssa. Tässä yliopistolain 4 § :ssä sano-
21077: kävisi niin, että tuo vauhtiin lähtenyt juna taan näin: ,Hallitus älköön yliopistoa kos-
21078: päästyään väärille raiteille menisi niin pit- kevaa asiaa ratkaisko, ·Cillnenkuin konsiiS-
21079: källe, että sitä on paljon vaikeampi kuljet- torilla on ollut tilai'suus siitä laUJsua mie-
21080: taa sieltä lähtöasemalle kuin se että jaTrut lensä.'' Tässä minun myöskin on täytynyt
21081: olisi pantu aikanaan kiinni ja vauhti py- panna käsi sydäme1le ja ik:ysyä itse1tärni,
21082: säytetty. Kun: ha.1l'itusmuodon 77 § :ssä ai- taidatkos sen se·lkeämmin !Sanoa, ja minä
21083: van sanasta sanaan sa;nota,an, että ,uusia en usko että nyt tämän jälkeen kun edus-
21084: säännöksiä yliopiston järjestysmuodon pe- kunnan oikeusasiamies on tässä antanut
21085: rusteist,a annetaan lailla, mutta ta.rkemmat lausuntonsa, niin tuskinpa ne juristit,
21086: yliopistoa koskevat sää.nnörkset asetuksella, joita minä olen tässä pulhutellut ja jotlka
21087: sittenkuin lmmmassaikin tapa;uksessa sen ovat olleet epäilevällä lkannal'la, tusldnpa
21088: konsistori on antanut asiasta lausuntonsa.'', hekään enää ;pyrkiväJt v.äitJtätmä,än, että
21089: niin minulle tämä oli itse mielestäni niin tätä voidaan tulkita siUä tavalla kuin
21090: päivänselvä, että minä en millään tavalla hei stä eräät ovat sitä tähän asti PY'l"kineet
21091: 1
21092:
21093:
21094: tullut vakuutetuksi siitä, vaikka perustus- tulkitsemaan.
21095: lakivaliokunnan juristijäsenet :looettivat se- Sitten :minulla ·olisi muutama sana !Sanot-
21096: iJ.ittää, että voidaanhan tä;mä konsistorin lau- twva vielä ed. Reiniölle. Ed. Heiniö tänä
21097: sunto sa:ada sitten,, kun ~atki ·on tältä puolen päivänä täällä oli :kovin tyytyväinen tä;hän
21098: va1mis ja kun se esitetään presidentille valh- lakiesityksecn. Hä;n sanoi, ·että täs•sä laki-
21099: vistamista varten. Minua ·ei tuollainen eh- esityksessä on m. m. sellainen kohta kuin
21100: dotus tai tuollainen laintulkinrta, ensinkään hän mll!initsi, ,·että yliopiston hallinnon
21101: tyydyttänyt. Minulla oli se käsitys, että kieli on suomi". Täimä on kyllä jo suuren-
21102: tällaiset la.usunnot ollakseen jostain mel"ki- moi:sta, että kohta 300-vuotis:juhlaansa
21103: tyksestä, ne on annettava ennen asian kä- viettävää yliopiSitoa koskevassa ~laissa on
21104: sittelyä täällä eduskunnassa. Ja kun me tosiaankin näin voimakkaa,sti sano'ttu, että
21105: sieHä kotona joka[päiväisessä elämässä, olem- yliopiston hallinnon kieli on suomi. Ja ed.
21106: me sitten johtokunnissa1 tai hallinrtoneuvos- Heiniö sanoi, että ·kun 'hän on n. s. reali-
21107: toissa, niin me pyrimme juuri näissä pie- poliitikJko eikä tahdo mitään asiaa ajaa
21108: nässä johtokunnissa näitä asioita käsittele- sillä tavalla, niinkuin hän sanoi: ik:on'kari-
21109: mään ja sitten ne menevät hallintoneuvos- askelin, v:aan kaikess'a hiljaisuudessa, niin
21110: toon. Kun nyt !kuvwnnollisesti sanoen tämä minun täytyi ilhmetellä, että vieJ.ä voidaan
21111: perustuslakivaHokunta, siis tässä tapauk- käyttää tässä nimitystä: lkon'kariaskelin.
21112: sessa johtokunta, tai ~päinvasta·isessa järjes- Ei toiise'sti ole mitään korrkaria·skeleita
21113: tyksessä ei ole sa:a:nut tilaisuutta käsitellä silloin, että nyt pyritään, kun meiUä on
21114: a'sioita siHä tavalla: kuin ne yleisessä joka- kohta 300 vuotta vanha yliopisto, että
21115: päiväisessä elämässä siellä koto111a käsitel- siitä nyt jo 1pyritään saamaan suomenkie-
21116: lään, 1riin minä toivon, ·että suuri valio- linen yli01pisto. Se on minun mieleS'täni jo
21117: kunta (tässä tapauksessa juuri hallintoneu- enemmän fraasi kuin jokin sellainen lause,
21118: vostoa vastaava), että se nyt py!l'kii etsi- mitä voisi vwkavassa asiwsS'a ik:äyttää jona-
21119: mää:n totuutta •tässä ja. ·pyrkii ottamararn sel- kin asiaan vaikuttavana todistU!ska:ppa-
21120: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 343
21121:
21122: leena. [\finä sa~1oin tääl!lä. viimeksi antama.s- tustusyhtymä kuin tämän hetken kaikki-
21123: sani Jausunnossa, että minulla ei ·ole tar- valtias ruotsalais-edistysmielis-sosialistinen
21124: koitusta jarruttaa tää1lä, mrkä ole tä·tä- kolmiyhteys. Onkin vihdoin tullut aika,
21125: ikään ·puihevuoroa käj"ttäny-t mi~sään jar- jolloin suomalaisen kansan on syytä ryhtyä
21126: ruttamistarkoituk.sessa, mU'tta kun 01len tekemään tiliä ei ainoastaan siitä, mitä
21127: pyrkinyt tuoo. entisen isäntäni, vakavan meille vieras ruotsalainen kulttuuri on tälle
21128: kristityn neuvoa tää1lä"klin toteuttamaan, maalle vuosisatojen kuluessa maiksanut ja
21129: niin minä olen it,seltäni !kysynyt, milkä mitä se on meille antanut, vaan myöskin
21130: tässä: on totuus, •ja olen tä.tä totuutta siitä, mitä vakavia sisäisiä haittoja on kan-
21131: etsiessäni tullut juuri siiihen tuloikseen sallemme aiheutunut siitä luonno1tomasta
21132: kuin mitä täällä edellä arv·oilsa eduskunnan olotilasta, että ruotsalaisemme ovat olleet
21133: oikeusasiamies niin vaJkuuttavas1i se'1vitrti. valmiit etuoikeuksiensa säilvttämise:ksi ai-
21134: Minä voinkin lopettaa tämän lyrhyen ja koinaan antamaan ainakin ·välillisesti tu-
21135: sekavan Iausuntoni - mikä johtuu siitä, kensa jopa sellaisenkin hylkiöjoukon toi-
21136: että .olen miltei 4 vuorolkau1Jta yihteen mit- minnalle, jonka pääasiallisimpana, niin, sen
21137: taml joutunut tää.I:lä wsioita käsitteJ•emään, ainoana tehtävänä oli valtiopetoksen valmis-
21138: jopa yli .20-21 tuntisia työpäiviä viettä- telu, ja tästä politikoivat kilhkoruotsik-
21139: mään - voin lopettaa tämän runoilijan komme eivät voineet olla epätietoisia. Tar-
21140: Ja useilla, kun hän sanoi: ,Ei .oikeutta koitan nimittäin kommunistisen ryhmän
21141: maassa saa, ken itse sit' ei ihanki, ken vai- aikaisempaa toimintaa täällä eduskunnassa
21142: vo;jan:sa V<aikertaa, .on vaivojensa vanlki". (Ed. Sergelius: Se on legenda!). Se on
21143: tapahtunut tosiasia, jokainenhan sen tietää,
21144: Ed. V a 11 a s: Helsingin yliopiston suo- jokainen Suomen kansalainen. Niin myös
21145: malaistamiskysymys, jonka puolesta suoma- edustaja Sergelius on siitä täysin selvillä.
21146: laisen sivistyneistön ja varsinkin suomalais- Tämä ruotsikkojemme viheliäinen asennoi-
21147: ten ylioppilaspiirien taholta jo useiden tuminen oli tietoista asettumista Suomen
21148: vuosikymmenten aikana on voimakkaasti kansaa ja sen kallein uhrein saavutettua
21149: puhuttu sekä kirjoitettu, kaikesta päättäen valtiollista itsenäisyyttä vastaan. Tämä jos
21150: nyt vihdoinkin on lähestymässä lopullista miikään on Suomen suomalaiselle eli siis
21151: ratkaisuaan, ei kuitenkaan sen kautta, että valtiollisesta olemassaolostaan kiinnipitä-
21152: hallituksen esitys nyt käsiteltävänä olevan ville ja kansallisista saavutu!ksistaan huo-
21153: esityksen mukaan tietäisi sitä. Niinkuin lehtiville kansalaispiireiJle kyllin selvästi
21154: täällä erinäisissä pätevä1tä taholta anne- osoittanut, millaista joukkoa kiibikoruotsik-
21155: tuissa lausunnoissa on selvitetty, hallituk- kommc ovat (Ed. Wiik: Ja nyt .te olette
21156: sen esitys päinvastoin rakentuu sellaisen liitossa IKL :läisten kanssa !) . Missä se
21157: suunnitelman pohjalle, että ruotsalaisuus liittosopimus on olemassa, kuka sen on alle-
21158: tahdottaisiin sen kautta entistäkin tiukem- kirjoittanut~ (Ed. Wiik: Huomaahan sen!
21159: min naulata kiinni yliopistoomme, mutta - .Ed. Riipinen: Ei me olla liitossa!).
21160: että Suomen suomalainen kansa on nyt, Täytyy esittää joitakin todistuksia, jos te-
21161: erittäinkin sen jälkeen, kun hallitus näin kee sellaisen väitteen, että me maalaisliit-
21162: erikoisella ja suurta huomiota herättävällä tolaiset olemme liitossa jonkun muun kanssa
21163: tavalla on ryhtynyt siirtämään tätä asiaa (Ed. Riipinen : Emme ole liitossa, olkaa
21164: pois päiväjärjestyksestä, että Soomen kansa rauhallinen!). Toistaiseksi minä kyllä olen
21165: on nyt herännyt tietoisuuteen siitä, mistä rauhallinen. - Juuri näistä edesvastuutto-
21166: tässä todella on kysymys. Maltillinen maa- mista, juuri näistä kiihkoruotsalaisista ai-
21167: laisväestökin tuntee asian omakseen ja on neksista - minä ·en suinkaan tarikoita sitä
21168: -valmis nousemaan .taisteluun sisäisen itse- rauhallista ja isänmaallista kansanainesta,
21169: näisyytensä ja kansallisen kulttuurinsa joka ei ole lähtenyt monenlaisten lehmä-
21170: voittoon saamiseksi. Kun kansallistunne on kauppojen ja puljutusten tielle, se on erik-
21171: siinä määrin päässyt hereille kuin se suo- seen, ja minä tiedän, että sellaista kansan-
21172: malaisen kansan keskuudessa nyt jo on ainesta on suurin osa meidän ruotsinkieli-
21173: herännyt, niin mielestäni on sitä pidettävä sistämme. Meidän olisi kuitenkin vihdoin
21174: pettämättömänä mel1kkinä siitä, että se sellaisista kii..hkoilij aruotsikoista päästävä,
21175: myös ajaa nyt tahtonsa läpi, vaiikka vas- ja kielikysymyksen järjestäminen kerta
21176: tassa olisi vieläkin voimakkaampi vas- ka~kiaan ratkaisee mielestäni sen !kysy-
21177: 344 Torstaina 24 ,p. tammikuuta 1935.
21178:
21179: m;yiffien. Minulla on se käsitys, että se, tä- Niinpä ruotsikkopiireissä näytäänikin pidet-
21180: hän asti vielä jotenkuten menestynyt hlikki- tävän tätä suurena jalomielisenä lahjana
21181: politikoiminen, jota viime aikoina on yhä ja armonosoituksena suomalaista kansaa
21182: ju1keammalla tavalla harjoitettu ja jonka kohtaan, joka tosin heidän monien mielestä
21183: näkyvänä ilmauksena eduskuntakin on jou- ei näytä vielä sitä ansaitsevan. Mutta mi-
21184: tunut tätä ikävää näytelmää täällä esittä- nunkin on osaltani sanottava, että me suo-
21185: mään, ei ole saavuttava Suomen kansan malaiset emme enää aio elää, emmekä tulla
21186: enemmistön hyväksymistä, vaan että se toimeen sen armeliaisuuden varassa, mitä
21187: tästä a~kaen varmaan paremmin kuin tä- ruotsikkomme suvaitsevat meille osoittaa.
21188: hän asti on tuleva huolehtimaan siitä, että Sehän olisikin meille historian arvostelun
21189: sen sekä sisäiset että ulkoiset asiat on hoi- edessä täysin kunniatonta.
21190: dettava selvällä suomalaiskansallisella poh- Täällä sosialistien johtaja ed. Tanner-
21191: jalla. Tämän ei suinkaan tarvitse tietää eräässä aikaisemmassa istunnossa katsoi ta;r-
21192: sitä, niinkuin ikiihkoruotsikkojemme taholta peelliseksi ryhtyä sekoittamaan kansallisia
21193: on yhä uudelleen ja uudelleen toitotettu ja kielellisiä edistyspyrkimyksiämme talou-
21194: koko maailmalle, että täällä heitä raukkoja de:Uisiin kysymyksiin 'j,ohtaaksensa suoma-
21195: on ryhdytty sortamaan. Me suomalaiset laisen työväestön huomion pois tästä päi-
21196: emme ryhdy mihinkään ala-arvoiseen sorto- vänkysymyksestä. Samalla hän meihin maa-
21197: tai kostotoimintaan, emme sittenkään, laisedustajiiu päin kääntyen suvaitsi lausua
21198: vai!ffika olemme vuosisatoja heidän isäinsä toiv;omuksen, että me pysyttelisimme vain
21199: ja esi-isäinsä taholta liiankin paljon kärsi- lantatunkioittemme ääressä emmekä tulisi
21200: neet vääryyttä ja sortoa. Me emme, heidän tänne sekautumaan ja sekoittamaan herro-
21201: nykyisin keskuudessamme vaikuttavia peril- jen hyviä tuumia, joista emme nähtävästi
21202: lisiä tee syyllisiksi isiensä tekemistä vää- pysty mitään ymmärtämään (Ed. Wiik:
21203: ryyksistä, sitäikään vä!hemmän, kun heillä Vääristelyä!). Sehän ajatus oli ja mel-
21204: itsellään on aivan tarpeeksi v~astattavaa keinpä sananmukaisesti. Sillä hän nimen-
21205: omista edesottamuksistaan. Kosto ei kuulu omaan huomautti, että maalaisliitolla on
21206: meille ihmisille, se o~oon korkeimman kä- ollut niin tavattoman huono herraonni, että
21207: dessä. Kostosta ja sorrosta ei siis ole kysy- se ~ei ole oikein muka tässäkään asiassa pys-
21208: mys, silloin kun me suomalaiset tahdomme tynyt ajattelemaan niinkuin sellaiset herrat
21209: toteuttaa ajatuksen omakielisestä valtionyli- kuin johtaja Tanner ajattelee. Tämä hänen
21210: opistosta. Si.llä meillä täytyy toki olla esiintymisensä oli mielestäni liian ylimie-
21211: oikeus sellaiseen ilman että sortoajatuksella listä ja tarpeetonta toisten tölväämistä, sillä
21212: olisi sen kanssa mitään tekemistä. Sillä kyllähän tässä jo tiedetään ja vähemmästä-
21213: luonnollista on, että kullakin itsenäisellä kin on voitu havaita, että sosialisteilla on
21214: kansalla on myöskin omakielinen opetuk- kyllä ollut erityisen hyvä herraonni silloin,
21215: sensa ja oma kansallinen sivistyksensä, sillä kun suomettarelaisen puolueen peruja on
21216: muutoiuhan se ei mikään kansa olisikaan. jaettu. Maalaisliitto ei kuitenkaan ole ollut
21217: On suorastaan järjetöntä ruotsiikkojemme niissä kämiDkyjäisissä mukana. Muuten sal-
21218: yrittää estää meitä toteuttamasta tah- littanee minun tässä vaatimattomasti vain
21219: toamme tässä yliopiston su:omalaistamisky- lausua kummastukseni tämän huomatun so-
21220: symyksessä. Kaikille niille, jotka nyt ovat sialistijohtajan tällaisen esiintymistavan
21221: joutuneet läheltä seuraamaan tämän asian johdosta, sillä minulla on ollut aivan toisen-
21222: kehitystä, täytynee jo vähitellen kirkastua lainen mielikuva siitä, mikä pukee köyhä-
21223: se aj,a.tus, että tässä ei ny,t enää voida suo~ listön edustajaa, mikä taas on ominaista
21224: malaista kansaa liuiputtaa sellaisella esi- jollekin äveriäälle, mutta tuhmanpuoleiselle
21225: tyksellä kuin hallitus on käteemme nyt an- porvarille. Kun ed. Tanner sitten ryhtyi
21226: tanut. Tosin kyllä esitys sisältää sen myön- punnitsemaan ja määrittelemään tämän
21227: nytyksen suomalaisille, että lain voimaan- esilläolevan yliopiston suomalaistamiskysy- ·
21228: tultua ei enää olisi pakko, kuten tähän mJ~ksen arvoa ja merkitystä, niin tuli hän ·
21229: asti, opiskella ensin ankarasti ruotsin kieltä siihen ihmeelliseen tulokseen, että se ei ole-
21230: voida:kseen sen jälkeen opiskella Suomen kaan enemmän kuin kuudennen luokan
21231: valtionyliopistossa, vaan että opiskelu sen arvoirren kysyrrn'Ys. Mitenkä ihän ~tähän
21232: jälkeen voisi tapahtua myöskin suomen kie- arvoon pääsi, ei hän lähemmin selvittänyt.
21233: lellä. Ja kieltämättä se on jo paljon se. Tulevista vaaleista hän siihen suuntaan
21234: Helsingin yliopio;ton järjestyo;muodon perusteita koskevan lain' muuttaminen. 34&.
21235:
21236: myös mainitsi ja joitakin lupauksia siinä ylioppilaat sitä vaadi, vaan kautta kolro
21237: suhteessa hiiln heitti työväestölle ennakolta Suomen niemen kuuluu samanlainen vaati-
21238: nautittavaksi. Tarkoitti kai sanoa, että työ- mus kansamme keskuudesta. Luulen jos-
21239: miehelle on kylliksi siinä, kun ajattelee vain sakin määrässä myös tuntevani suomalaisen
21240: leipäkannikikaa eikä turhan päiten vaivaa maalaisikansan mielialoja tähän kysymyk-
21241: päätänsä kansallisilla sivistyskysymyksillä seen nähden, sillä olenhan tänne joutunut
21242: ja varsinkaan sellaisilla kuin tämä yliopis- juuri heidän mielipiteitään edustamaan, ja
21243: ton suomalaistaruiskysymys on. En tiedä minun on sanottava, että sen sydän sykkii .
21244: sitten tyytyykö Suomen työvä-estö yksin samassa tahdissa ja vaatimus on sama, kuin
21245: vain leipäkannik!kaansa ajattelemaan. Lei- suomalaisella sivistyneistöHäkin on, nimit-
21246: päikysymys tosin on kysymys n :o 1, silloin täin että Helsingin yliopisto on vihdoin
21247: kun on luonnollinen, tahtoo sanoa ruumiil- suomalaistettava. Ja se käykin mahdolli-
21248: linen nä~kä tyydytettävä, mutta ihminen- seksi, jos vain ne muutamat harvat valtaa
21249: hän ei elä ainoastaan leivästä, se tarvitsee pitävät miehet, jotka ovat nyt heittäytyneet
21250: myös henkistä ravintoa. Ja silloin, kun on kehity~ksen jarruiksi, ymmä·rtäisivät ottaa
21251: henkinen nälkä, on se saatava tyydytetyiksi ajasta vaarin ja hellittäisivät tuon vasta-
21252: myös henkisellä ravinnolla. Se mikä tässä otteensa,. sillä jo totisesti on aika ryhtyä
21253: suhteessa lmskee jokaista yksilöä, koskee toteuttamaan myöskin sisäistä kansallista
21254: vieläkin suuremmassa määrässä kansakun- itsenäisyyttämme.
21255: taa. Niinpä onkin kun yksityisellä kansa- Suomen kansan maine lienee monessa
21256: laisella, olikoonpa kuka tahansa, joko vapaa suhteessa yhtä hyvä kuin minkä muun nuo-
21257: työmies tai talonpoika, liikemies tai virka- ren kansan tahansa, miksi siis meidän on
21258: mies, on henkinen nälikä ja tiedonjano, jatkuvasti kannettava sitä häpeää, että vael-
21259: niin silloin on sen nälän tyydyttäminen lamme vielä vieraan hengen holhouksen
21260: hänelle ensiarvoinen kysymys. Saattaapa alaisuudessa. Toivon vaikaasti, että suuri
21261: olla niinkin, että henkinen nälkä on joskus valiokunta ottaa tämän kysymyksen perin-
21262: paljon kovempi kuin konsanaan ruumiilli- pohjaisen tutkiskelun ja harkinnan alai-
21263: nen nälkä. Niinpä onkin tämän henkisen seksi, hel1kistäen korvansa kuulemaan niitä
21264: nälän tyydyttämiseen meillä Suomessakin oikeutettuja vaatimuksia, jotka lähtevät
21265: jo paljon huomiota kiinnitetty, meillähän suomalaisen kansan sydämestä. Jos se tätä
21266: on lmululaitos, kirjastot, jotka jakavat hen- ääntä ymmärtäisi ja tahtoo kuunnella, niin
21267: kistä allruravintoa lapsille ja nuorisonemme se on huomaava, etteivät enää mitkään pik-
21268: kansan omalla kielellä ja mielellä, ja tämän kuiset näperrykset eivätikä mitkään silmän-
21269: lisäksi meillä on vielä k!orkein opin ja tie- kääntötemput riitä, vaan nyt on tullut aika
21270: don ahjo. Se on juuri valtion yliopisto, ryhtyä tositoimiin kysymyksen saattami-
21271: josta näinä päivinä on niin paljon puhuttu, seksi lopulliseen ratkaisuunsa.
21272: joka ei kuitenkaan ole vielä ikieleitään eikä Minä yhdyn niihin, jotka kannattavat
21273: mieleltään suomalaiskansallinen, eikä se hallituksen antaman lakiehdotuksen hylkää-
21274: niinmuodoin voi tyydyttää sitä kansallisen mistä.
21275: hengennäliiln tunnetta, joka varsinkin sel-
21276: laisilla nuorilla ja kasvuiässä olevilla kansa- Ed. S i m ·o 'j o k ]: Herra puhemies t -
21277: kunnilla, kuten esim. meidänkin, .on ehkä Tämrän asian ollessa viime laua;ntaina esi:llä
21278: suurempi kuin sellaisilla, jotka tiedoista ja eduskunnassa, !käytti asiassa puheenvuor,on
21279: taidoista ovat saaneet kylliksi nauttia. Tästä m. m. täkäläinen .Ahvenanmaan edustaja
21280: syystä minä olen tullut siihen vakaumuk- Mattsson. Minulla ei ole oJlLut aikaisemmin
21281: seen, että täysin suomalaisen yliopiston tilaisuutta täihä:n rpuheenrvuoroon rvastata.,
21282: aikaansaaminen on elinehtoisen täl1keä ky- koska puheenvuoroj·a on ol1ut,, niinkuirn
21283: symys, siis tältä alalta mielestäni tämä on kaikki tiedämme,. tav,attoman pa~jon. Ed.
21284: ensiluokkainen kysymys. Ja että se on niin Ma:ttsson on ·asiassa esiintynyt jo aikaisem-
21285: täl1keä kysymys, sen huomaa siitäkin, kun minkin, mikäli! sanomalehtitiedot pitärvät
21286: nuori, eläm.ällihaJuinen, tiedonnälkäinen Suo- paiikkans:a;. Hä:n, on ikääntynyt AihV'e!lan-
21287: men ylioppilasnuoriso säätyyn ja maail- maan maakäräjien puheenjohtajan puoleen
21288: mankatsomukseen katsomatta tietääkseni sillä toiv<OIIIluksella, että Ahivenanmaan maa-
21289: vaatii yksinomaan suomalaista kansallista kärä:jä,t kiinnittä,isivät tähän asiaan huo-
21290: ja yksikielistä yliopistoa. Eivätkä yksin miota: ja m1käJi maJhdollist.a- vetoaishnat
21291:
21292: 44
21293: 346 Torstaina 24 ,p. tammikuuta 1935.
21294: --~···-·------~-----~----~------·-·----·----- -------------· - - - - - -
21295:
21296:
21297: tässä kysymyksessä karu;ainliittoon. TäUä Tahtoisin suoraa vastausta ikysymykseeni
21298: tavalla ahvenanmaalaiset ruotsikot- Matts- ennen kaikkea edustaja Mattssonilta; jOka
21299: son on hyvä ja istuu täällä, niin saa on saanut ·whvooanmaalaisena stm kunnian,
21300: kuunnella ~ ovat jälleen pyrkimässä jat- että saa; 118tua. :Suomen edu8kunnassa: Ai-
21301: kamaan sitä separatistista toimintaa, mikä kooko .Ahv-enanmaan maakärä:jät tode1Ta
21302: heille on ollut ominaista :Jroko Suomen jatkaa. samaa i1lV1eilyä tässä kysymyksessä
21303: itsenäisyydien a.j.a:n. Ahvena;rumaan ruotsa~ kansainliiton, kanssa, kuin mitä ihe harjoit-
21304: laiset tahtoisivat 'kälåntymällä kansainli~ton tiv:alt va.paussota.mme jä.Ikeen? Ed .. Matts-
21305: puoleen rtehdä tästä kysymyksestä kansain- son lausunnossaan viime lauall!taina 'Puhrui
21306: vä.l·isen, jotta v.oisiva;t .täunän kansainil.iiton niistä takeista, mitä kansain1iitto .on taan-
21307: kautta pai111ostaa SuOllllea kyseessäolevan iky- nut Ah'VIenamnaan ruotsalaiselle vä,estöHe.
21308: symy.ksen ra.tkaisussa. Tämä toirrnenpide Hän antoi ymmä;rtää, että kansaånli~ton
21309: osoittaa,. ilminka ahV!enarumaa~l·ais.et eivä.t ole Ahvenanmaan väestölle antamat takeet mer-
21310: miltään oppineet eiväJtkä mitään unohtaneet kitsevät sitä.,. että. ahvenanm3iallaisi11e on
21311: niiltä a1joilta, kuin :he harjoittiViat jälrjestel- •turvattava omaJkielinen opetus Helsingin
21312: mäl1isestil maaDip'etokoollista toimin ta.ansa yl<iopistossa. Luuleeko ·ed!. iMattsson todella,
21313: isäniiMa:tamme kohtaan. Nyt yliop!iswkysy- että ruotsinikieli tullaan iankai'ken säi•lyttä-
21314: myksen ollessa, käsiteltävfunäi, .on meidän määm Helsingin yliopistossa ahV'enrunmaa~
21315: syytä, muistaa, ~uinka Afhv.enanmaan :väiestö laisten tarpeiden twkia? Onihan ·ahvenan-
21316: käytti vapaussodan luoma:a• vaikeaa :tilan- maala:isil1a ylioppilai1:la tyydyttä:äkseen km-
21317: ootta hyväikseen, luodaikseen ruotsa.laisten keimpia sivistyiksellisiä tarpeitaan tilaisuus
21318: aseiden kautta Aihvena:nlmaasta Ruotsin käydä Tukholman J'lliopistossa.,. jossa saava;t
21319: alaisen maakunnan, ja; siimä ·taillkoi:tuksessa puhtaasti ruotsinkielisen yliopisto-opetiwk-
21320: ruotsa[aiillen sotaväki riisui suomaJ.a.isert sen~, rv:ars1rukin kun he esim. viimeaikaisten
21321: vapaa.ehtois~et aseista. Kirjoit.tihan s1nä ai- liputusselklmusten yhteydessä 'ovat edelleen
21322: kanw Ahvenanma,asta Veckojou11rual ·Otsak- osoittwrueet tuntevansa suurempaa sympa~
21323: keell.a ,Åland, det ny·aste av tSveriges land- tiaa Ruots•ia kohtaan kuin :Su.Oilllea ik'Ohtaan.
21324: skap". · Eikö sitiipaMsi a;hrvenanmaalaiset voi käyt-
21325: fKun ajattelee sitä: !painostusta., j'Ota Ruot- tää ihyväikseen sitä: opetusta., llllitä. hei'llä on
21326: sin taholta: on asiassa harjoitettu Suomea tarjona Åbo Aka,dem:issa,, ettei theidän tar-
21327: ja ennen kaikkea :Suomffi!J hallitusta !vastaan vi·tse tuHa· tämän halveksimaiDISa ,Suomen
21328: yl:1opistoas1assa, näJkyy Ruotsissa yhä ·edel- pääkaupuulkiin saamaan yliopåsto-opetub"ta.
21329: leen .olevan vallalla se ikäsitys, että .Suomi Tukholma toisella puolen ja 'Tm~ku toiseNa
21330: on jonikunlai:ruen Ruotsin ~a.la,inen ma.akunta puolen' m1e~estäni kykenevät täoy;de1lisesti
21331: tai a'lusmaa - sanois1nko Veekojournallin tyydyttämää,n tuon pienen s:aariv:alta:kun-
21332: antamaan ·esLmerkkiin noja,ten: ,:Det nyast1e na.n maihdnttoman sivistys.jamJon. Suomalai-
21333: av 1Sveriges 1andslmp' '. Puhumattalka;,run sen ikams:allisuuden,, joka. nyt ,osoittaa suuren
21334: siritä,. •että ruotsin:k1e1isemme levilttävä.t yli:- kansallisen iherä:tyksen lähenevän syviä Di-
21335: opistokysymyksestru Ruotsiin väriteltyjä j:a v,ejänsä, kä;rsiväalisyys alkaa •jo loppua tuon
21336: liioiteltuja tietoj•a, nä~JttääJ kyseessäoleva oikutte1evan !ja tyhmälllJy~'peän saa;rivalta-
21337: surkut€11tava Mattssonin tapaus osoittavan, kunrna.n SU'hteen. Toivon, ·että ed. Mattsson
21338: ettfu joidenkin ruotsililld.elistemme piiillssä veisi hra SundblomiJ.le tällaisia terveisiä.
21339: aiotaan 1kä:äntyä kysymyiksessä vielä malhdol- Ikäivä illllliö on se, e:ttä Ruotsin kansa on
21340: lisesti ikansa.inil.iiton puoleen suoman 'ja ka.nssakäymis•issä; etupäJässä 'V'Illin ruotsin-
21341: srua:tta,a isänmaa tä:llä tava.Ua. vaikeaan
21342: 1 kielistemme ika:russa ja saapi meidälllJ kult-
21343: j·opw hä.p·eäil1iseen asemaan ulkomaiden sil- tuurilkysymyksistäimme niinlkuin tietysti yli-
21344: missä:. Monet merkit vii.ttaa;vat siihen,, että opistokysymyksestäkin 'liian yksipuol,isen
21345: Suomen1 1j:a; Ruotsiin ruotsalaisten vållillä on käsityksen tä,tä tietä,, iKun suomalainen
21346: jonku:rulainen epävirallinen 1byrå •toimin- väestö, joka nyt on 'heräämistilassa, haluaa
21347: nassa,. jonka byrån välityksellä tääJ.tä joh- saada <tä.ysirn suomahtisen va·lition yliopistoill
21348: deta;,a:ru Ruotsiin vääristeltyjä ti-etoja mei- suomalaisen ihenge:ruvil'jelyksen !korkeimpana
21349: dän kieHkysymyksestäimme, j.a voi olla,, että ilmaukserua, ja va,alijana., nim l()llaan Ruot-
21350: tämä kysymys 'Oll ·alunp·erin t.äJmäru byrän sissa ta;ipuva1sia a priori: pitällllään tätä
21351: esi11e nostama siinä muod!ossa lkuin se nyt pitkälle menevän kainsallioon yltiöpäiByyillm
21352: on meilHi tää:llä käsiteltäiVänä. i1lmauksena, vaikka sen täiytyisi olla mitä
21353: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ·koskevan lain muuttaminen. 347
21354:
21355: luonn1ollisin kansallistunnon ilmaus. Tä<tä on tällaisen~, aikana, jolloin nmi<llin ·täytyisi
21356: pidetään haasteena koko ruotsalaista ja ratkaista tiklmitä kulttuurikysyrrnyksiä:mme,
21357: ska;ndinavista. kulttuuria vastaan. Tällä :että omien suomal<aillskansaUist<Cn ik:il'j.aili-
21358: tavoin siis Ruotsissa käsitellään Suomi- joitte/ffime ja ti!edemiesten keskuudessa on
21359: politiikkaa vain meidän ruotsinkielistemme miehiä, miehiä sellaisia kuten F .. E. Sill-
21360: politiikhna eikä käsitetä suomalaiskansal- lanpä.ä, jotlka likaa>Vat omrun isäniiiLa~:tnsa
21361: lisen. hengen heräämistä,. ka,nsaJilisten voi- !puhuessaan yli Pohjanlahden matkeilla sa-
21362: mien ~opuHista varr>autumista ja .voimistu- noilla itselleen ruotsalaisia Nobel..,palkin-
21363: mista, 'jonika, juuri pitäisi herä~ttää1 jokai- toja (Eduskunnasta: Hävetlkää!). Tällaiset
21364: sessru pohjoismaalaisessa; Juottamusta tä:tä harhrukäsitykset joita Ruotsissa on syn-
21365: nuorta kansaa. kohtruan, jolla .on niin •tär- tynyt kysymyksessä olevan yliopistokysy-
21366: keä etuvartioasema lännen äärimmäisim- myksenkin tähden, ovat omiaan estä-
21367: pänä val'tijana, itää v.astaan. JYiemä ei ole maan luottamuksellisten suhteiden syn-
21368: pelättävissä ainoastaan Ahvenanmaan esiin- tymistä Suomen ja Ruotsin; väliHä. Ja on
21369: tymistä kysymyksessä olevassa asiassa totta, mitä ·eräs entinen Tukholmassa toi-
21370: ka;nsain.lititossa, mutta sellainen f•si.imtyrrni- minut suomalainen diplomaat1ti la,usuukin,
21371: nen rv<oi minä päivänä. hyvänsä. ~tu]11a kysy- että .vain Ruotsin ja Suomen ja koko
21372: myikseen sen korkean sivistyksen vaalijran Pohjolan viholliset voivat hyötyä: tämän
21373: kautta,, joka tukee meidän ruotsa~aisiamme, :luonnottoman mielentilan jatkumisesta
21374: nimittäin nime.nomaan Ruotsi·. Tä!mä täw- Ruotsin 'ja. .Suomen väJiilä. Vai oruk:o lai-
21375: tyisi Huoman eduskunnassa .ottaa jo ajoiSsa taa siinä menettelyssä, että Ruotsin sano-
21376: huom~o.on. .lo vuonna 1'9~3.3 Ruotsi aikoi malehdissä n!iden käsiteHessä, yliopistoky-
21377: kysymyksessä: o]ev;an kysymyksen ;tähden symystämme aikaisemmassa vaiheessa otsi-
21378: esiintyä kansainl,iit·ossa, oli V'a.in hetken ky- koidaan näitä kirjoituksia otsa;keiUa: ,!Suo-
21379: symys, milloin meidäill yliOipistokysymyk- men ruotsalaiset heit,etäärr järveen", .,!Suo-
21380: seiDIIlle vietäisiin 'kamsainmton foorumil1e. men ruotsalais·et asetetaarn seinää vasten. ''
21381: Kaikki tämä johtuu siitä, <että Ruotsin Sen lisä•ksi Ruo'tsin lehdissä on aikaisem"
21382: kansa, saa lkovin yksipuolisia, ja harhautta- min puhuttu varusteluista Tornionjoen
21383: Yia tietoja. täällä Helsingiissä 'tapailrtuvista laaksossa, verrattu Helsingin katumellakoita
21384: poliittisista asioista. Esim. mitä, vuoteen Venäjän pogromeihin ja sanottu, että
21385: 1933 tulee, niin niistä vähäpätöisistä ja vaa- ra;ja suomaJ,a.isen ja ,ruotsalaisen väliHä aner-
21386: rattomista katumellakoista, joita Helsingin kitsee rajaa länsimaisen sivistyksen ja itä-
21387: kaduiLla tapahtui, pa,isutettiin tava:t1tomwn maisen .barbarian väiliHä.
21388: suuria. ja huomattavia häiriö.ilmiöitä Ruot- Suomen yliopistokysymys on suoma;lainen
21389: sin lehdistöissä. Täytyy kysyä, ovatko mi- kysymys ja, yksinomaan sellainen. .Se on
21390: nisterimme Tukholmassa hyvin hoitaneet suomalaiskansalliseksi valtioksi muodostu-
21391: edU!Stustehtävä:nsä.. kun he ov.a.t sallineet van valtion kysymys. On surkeata, että ko-
21392: ilman huomatta.v,impia. toimenpiteitä täl- tiruotsalaistemme vääristelemä propaganda
21393: laisten käsitysten levitä 'lälntis1een1 :na,apuri- kantaa tällaisia hedelmiä naapurimawssa.
21394: maahamme meidän maamme suureksi va- Suomalainen kansa:kunta haniklkii <Siitä huo-
21395: hingoksi. Jos diplomaattinen edustuksemme Hmatta itselleen sijan auringossa, sen ase-
21396: Tu'klholmassa ol:ilsi ol:lut oikeissa käsissä, man anikä joka itsenäiseHe, ·eteenpäinpyrki-
21397: olisi tuskin tullut kysymykseen n. s. Skan- välle kansakunnalle 'historiassa ikuuluu.
21398: dintaa'vian ;professorien adressikaan. :Tuo :Täysin suomalainen valtionyliopisto on
21399: adl'lffiSi, joka o[i jos mikään omi:a,anl syn- ehdottomasti välttämätön korkeimman hen-
21400: nyttämään irritaatiota. :Suomen ja Ruotsin kisen sivistyksen vaalij.ana Suomessa. On
21401: välillä, tuo adressi osoitti, että Ruotsin sivis- väärin sanoa, niinkuin vase,mmistomme ta-
21402: tyneistön taholla ei ollenkaan käsitetä mei- holta on huomautettu, että on samarrtekevä,
21403: dän yliopistokysymystämme. Olihan tuossa onko yliopistossamme yksi tai kaksi ruotsa-
21404: .adressissa m. m. se naurettava ilmiö, että sii- laista professuuria tai dosentuuria. enem-
21405: hen olivat kirjoittaneet nimensä islantilai- män tai vähemmän. Kysymys on loppujen
21406: sen Reykjavikin yliopiston professorit, jossa lopuksi siitä, saadaanko ;Suomeen [uoduksi
21407: islanninkielisessä isla.ntihvisessa, yrliopistossa puhtaasti suomenkielinen yliopisto, joka on
21408: on vaan 4 islanninkielistä, professoria, muut suomalainen ei vain kieleltään vaan myös
21409: ovat tamkankidisiä. Kaikkein surkeimta hengeltään. Jos suomalaisessa yliopistossa
21410: 348 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
21411:
21412: on ruotsalaishenkisiä opettajia, jotka eivät puuttunut siihen lain hengen vastaiseen
21413: tunne tätä kansaa omaksi kansrukseen, eivät menettelyyn, johon hallitus on tehnyt it-
21414: tunne tämän kansan sielua, sen menttali- sensä syypääksi. Minä tahtoisin nyt kysyä.
21415: teettia, joilla ei ole suomalaiskansallista tun- politiikan taitajilta, mitä linjoja kulkee
21416: toa, suomalaista näkemystä tämän kansan nykyään laillisuusrintaman rajat. Eikö
21417: tehtävässä historiassa, kuinka he voisivat Suomen hallitus osaa tehdä jo tarpeellisia
21418: valaa ylioppilaskuntaan sen kansallisen hen- johtopäätöksiä siitä, -että lakien noudatta-
21419: gen, jota ilman ylioppilasnuoriso ei ole mista valvomaan pannut korkceat juristit
21420: isänmaan toivo. Niin kauan kuin suomalais- ovat pakotettuja sekaantumaan ihallitwksen
21421: ten professorien ja dosenttien rinnalla on toimintaan sen lain hengen vastaisen luon--
21422: ruotsinkielisiä meidän yliopistossamme, on teen vuoksi, johon hallitus on tehnyt it-
21423: itsenäinen ruotsinkielinen konsistori tai ka- sensä syypääksi. Ei ainoastaan suoma'laisen
21424: mari, niinkauan vallitsee yliopistossa kan- ylioppilasnuorison vaan koko Suomen kan-
21425: sallisesti ristiriitainen henki ja niinkauan san keskuudessa on näinä päivinä tapahtu-
21426: on tämä kysymys jatkuvien riit'ojen ja kan- massa valtava kansallinen heräämys, niin
21427: sallisen taistelun aiheena. On oikeutettua- valtava heräämys, että ne, jotka elävät ny-
21428: kin kansallisylpeyttä, sitä on Suomen kan- kyhetkenä, eivät voi sen laajuutta ja suu-
21429: salla ollut liian vähän, mutta kun se herää ruutta käsittää. Vasta myöhemmin voi-
21430: se vaatii it.<;ellensä maailman ainoan suoma- daan näiden päivien llistoriallinen merkitys
21431: laisen yliopiston. Se ei tunne itseänsä tasa- täysin käsittää. Ja historian kirjoittajat
21432: vertaiseksi kansaJkunnaksi muitten kansa- tulevat antamaan näille päiville merkittä-
21433: kuntien rinnalla, niinkauan kuin siltä täl- vän aseman suomalaisen kansallishengen
21434: lainen yliopisto puuttuu. Me tarvitsemme heräämisen historiassa. Jo yhteen alkaan
21435: sellaisen yliopiston, jota varsinkin näinä tahi jo monta vuotta luulin, että suomalai-
21436: itsenäisyysvuosina on ruvettu kipeästi kai- nen kansanistunto on niin turtunut ruotsa.-
21437: paamaan, joka vaalii sitä pyhää tuHa, joka, laistemme jokapäiväisten loukkausten joh-
21438: ihmeellistä kyllä, palaa nykyisen suomalai- dosta, ettei se enää reagoi tapahtuipa siltä
21439: sen ylioppilasnuorison povessa siitä huoli- taholta minkälaisia loukkauksia tahansa.
21440: matta, että se on kasvatettu ruotsalaishen- Nyt on kuitenkin se psykologinen hetki
21441: kisessä yliopistossa, joka on kylmästi ja tor- koittanut, joita on kansojen historiassa vain
21442: juvasti jopa vihamielisesti suhtautunut sen 'harvoin ja joista on pidettävä kiinni, se
21443: ik:ansa;llisiin pyrkimyksiin ja ihanteisiin. hetki, jolloin suomrulainen kansallistunto
21444: Minä olen vakuutettu siitä, että sitten Snell- on ryhtynyt reageeraamaan. Tätä tuskin
21445: manin aikojen ei ole tavattu ylioppilasnuo- ne piirit arvasivat ottaa huomioon, jotka
21446: rison keskuudessa niin palavaa kansallista ryhtyivät jopa uhmaten valtiosäännön ja
21447: innostusta kuin tätä nykyä. Ei ole ihme- lain henkeä tuka:hduttamaan suomalaisen
21448: t~ltävä että se innostus saa toisinaan ra- kansan oikeutettuja kansallisia päämääriä
21449: juja ilmenemismuotoja, mutta varmasti se ja taistelua näiden päämää.rien puolesta.
21450: on hillitympää ja v.akavampaa kuin voisi Suomalaiskansallisen hengen voittoa ei
21451: vastaavanlaisissa tapauksissa tulla kysy- voida kyseessä olevassa yliopistoasiassakaan
21452: mykseenkään minkään muun paitsi Suomen pitempään estää. Olisi hyvä, että ruotsa-
21453: ylioppilasnuorison keskuudessa. laisemme ja heitä kannattavat piirit luo-
21454: Helsingin yliopisto täyttää kohta 300 puisivat tästä taistelusta ajoissa. Heidän
21455: vuotta. On jo aika täyttyä sen kansallis- silmiinsä täytyy jo kangastua suomalais-
21456: unelman, joka on nyt kypsymässä vwka- kansallisen valtion nousu ja suomalaisen.
21457: vaksi tahtomukseksi, että Suomen kansa kulttuurin heilimöinti. Jatkuva jarrutus
21458: saa omankielisen yliopiston, joka vaalii vain synnyttää katkeruutta puolin ja toi-
21459: suomalaisen kulttuurin suurta perintoa, sin ja heikentää meidän kanswkokonai-
21460: vaalii ja keihittää sitä yhä edelleen nyt to- suuttamme. Suomalainen yliopisto luodaan:
21461: teutuvassa suo.n1alaisessa kansallisvaltiossa. nykyhetken valtavan kansallishengen il-
21462: Ruotsalais-sosialistis-edistysmielisen poliitti- mauksena.
21463: sen rintaman räikeä meneUely, josta täällä Perustuslakivaliokunnan mietinnössä pi-
21464: on paljon puhuttu, on herättänyt tarpeel- dän va:arallisimpana kohtana n. s. osakunta-
21465: lisen ja välttämättömän reaktion. Tänä il- pakon poistamisyritystä. Hallituksen olisi
21466: tana on eduskunnan herra oikeusasiamies toki pitänyt tässä kysymyksessä kuulla. en-
21467: Helsingin yliopi,ston järjesty\smuodon peru.steit·a lwskevan lain muuttaminen. 349
21468:
21469: nen kuin meni jättämään esitystä edus- 1 riaate ylioppilaskunnan muodostamassa pie-
21470: kunnalle yliopiston konsistoria. Tästä ju- noisyhteiskunnassa. Muodostuu siveellisesti
21471: ridisesta ;puolesta ei minun tarvitse pitem- vaaralliseksi monituhantiselle ylioppilaskun-
21472: pään puhua, eduskunnan herra oikeusasia- nalle, jos sen keskuudesta poistetaan osa-
21473: mies on sitä asiantuntemuksella ja arvo- kuntalaitoksen muodostaman !kurin vaati-
21474: vallalla kylliksi tehostanut, joten se täy- mus. Tählaisena vaarallisena aikana, jol-
21475: tyisi olla jo kaikille kansalaisillemme selvä loin nuorisoa uhkaavat monenlaiset siveel-
21476: kysymys. Jos mikään on arka vapaudeg.. liset kiusaukset ja jolloin moni nuori e1ämä
21477: taan niin yliopisto ja ylioppilaskunta ja tuhoutuu ja haaksirikkoutuu (paiheellisen
21478: eivis academicus. Se ei anna koskaan lou- elämän pyörteessä, luulisi, että valtio koet-
21479: kata vanhaa traditionaalista vapauttaan il- taa. lujittaa niitä siteitä, joita osakuntalai-
21480: man, että se koituu louikkaajien vahingoksi. tos on lujittrunut ja lujittaa sitä siveehlistä
21481: Nyt tätä periaatetta on tö~keästi ·loukattu. kmia, jota osakuntalaitos on kohta 300 vuo-
21482: "Voimassa olevassa 14 päivänä. heinäkuuta den aikana menestykseLlisesti ylioppilaiden
21483: 1923 annetussa laissa yliopiston järjestys- keskuudessa suorittanut.
21484: muodon perusteista säädetään, että yliopis- KUJten mainitsin, on tätä periaatetta yri-
21485: tolla on itsehallinto-oikeus ja että hallitus tetty rikkoa eräissä suurissa ulkomaisissa
21486: älköön yliopistoa koskevaa asiaa ratkaisK:o yliop,pilaskunnissa, mutta seuraukset ovat
21487: ennenilrnin konsistorihla on ollut tilaisuus olleet tulhoisia ylioppilaskasvatukseen nii:h-
21488: lausua siitä mielipiteensä. :Kuinka hallitus den. N. s. Weimarin lha,Ilituskauden aikruna
21489: saattoi niin naivisti ·ajatella, että tämä a11ka syntyi vasemmistohallituksen ja Saksan
21490: lmhta sivuutettaisiin tässä kamarissa ilman yi].ioppiLaskuntien liiton välillä konflikti,
21491: suurempaa huomiota. jolloin vasemmistolaishallitus poisti yliop-
21492: Perustuslakivaliokunnan enemmistö ei ole pilaskuntaan kuulumispakon, niinkuin sii-
21493: ainoastaan hyväksynyt osakunta;pa:kon pois- hen nyt py11kivät sosialistit ja niihin no-
21494: tamista, v·aan on lisäksi ehdottanut, että jautuva vasemmistolaisystävällinen !hallitus
21495: ylioppilaskuntaankin kuuluminen tehdään (Ed. Wiik: Poisti kaksintai,ste1un !). Kaik-
21496: vrupaaehtoiseksi. Luulisi, että niitä, joilla kein ikävimpiä ilmiöitä oli se, että ylioppi-
21497: on vähänkään ulikomaisista vastaavanlai- laiden keskuudesta ;poistettiin si!lloin kak-
21498: sista tapauksista tuntemusta, ·luulisi, että sintaistelut, jotka paljon kehittivät ylioppi-
21499: niitä pelottaisi astua tähle vaaralliselle laitten fyysinistä ja psyykillistä kuntoa
21500: tielle. Ylioptpilaskuntaan ja osakuntaan (Ed. Huotari: Yäkijuomat lisääntyivät!).
21501: kuuluminen merkits~e sitä, että akateemi- Seurauksena tästä kon:fliktista oli siis se,
21502: sia kansalaisia kasvatetaan tällä tavalla että hallitus ,poisti ylioppilaskuntaan kuu-
21503: lainalaisen yhteiskunnan kansalaisiksi, kas- 1umispakon. 1Suurin osa ylioppilaita erosi
21504: vatmaan noudattamaan niitä velvollisuuk- ylioppilaskuntien liitosta ja näin joutui
21505: i'!ia, joita ede1lyttä:ä yhteiskunnan ja val- enemmän kuin puolet ylioppilaista kaiken
21506: tion jäsenenä oleminen. Yhtä rvähän kuin yliowilaitten yhteislj>iminnan ulkopuo-
21507: yhteiskunnan jäsen saa olla suorittamatta lelle. Näin muodostui suurimmasta osasta
21508: hänelle kuuluvia veroja yhtä väb.än voidaan ylioppilaita n. s. mustia y1ioppilaita, joiden
21509: ylioppilasta vrupauttaa niistä veroista, joilla keskuudessa ei noudatettu kuria eikä saksa-
21510: hän kannattaa sitä akateemista yhdyskun- laiselle ylioppilaskunnalile niin korkeiksi
21511: taa, jdhon hän kuuluu ja jolla on oikeus tunnustettuja traditioita. Useimmat yliop-
21512: vaatia häneltä määrättyjä velvollisuuksia. pilasyhdistykset muodostuivat poliittisiksi
21513: Jos tämä periaate rikotaan ylioppilliaskun- laadultaan. Jos osakuntapakko ja ylioppi-
21514: nan keskuudessa, ylioppilaiden muodosta- laskuntaan lkuulumispa:kko poistetaan Suo-
21515: massa yhdyskunnassa, muodostuu se kasva- mesta ja näin faktillisesti hävitetään osa-
21516: tuksellisesti vaaralliseksi sille nuoreLle pol- kuntalaitos, jota hallituksen esitys toteutet-
21517: velle, jonka täytyy astua vaativiinkiin ase- tuna merkitsee, muodostuu varmasti poUit-
21518: miin yhteiskunnassa ja pienimmätkin vi- tisten ryhmitysten perusteella ylioppilasyh-
21519: L"athan ovat vastuunalaisia velvollisuuden- distyksiä ja täten juuri vedetään ylioppilas-
21520: tuntoisillle virkamiehille. Yhtä vähän kuin nuoriso poliittisten iaistelujen piiriin ja
21521: yhteiskunnan jäsen voi kieltäytyä noudat- synnytetään tässä nuorisossa poliittisia in-
21522: tamasta yhteiskunnan säätämiä lakeja, tohimoja, joka ei suinkaan liene niitten tar-
21523: yhtä vaarallista on, 'jos rikotaan tämä pe- koitus, jotka osakuntapakon poistamista
21524: 350 Torstaina 24 !P· tammikuuta 1935.
21525:
21526: ajav.at. Tai sitten muodostavat eri yhteis- son, Ellias Lönnrot, Yrjö-Koskinen, Agathon
21527: kuntapiirei'hin kuuluvat ylioppilaat, kuten Meurman, Danielson-Kalmari, monia muita
21528: esim. Eestissä osaksi on käynyt, Dmia yli- mainitsematta.
21529: oppilasyhdistyksiään, joten yhteiskunta- Kioska olen täysin vakuutettu si~tä, että
21530: luokkien välinen taistelu vedetään ylioppi- ehdotus osakuntapakon poistamiseksi pe-
21531: laskunnan piiriin ja virkamiehiksi valmis- rustuu täytsin vääristelty~hin .tietoilhin yli-
21532: tuvat ylioppilaat pyrkivät näiden omien oppilas- ja osakuntaelämästä, katson vel-
21533: yhdistystensä kautta eri yhteiskunnallisten vollisuudekseni evästykseksi suurelile •valio-
21534: a!'Vohenkilöiden suosioon saadakseen paik- kunnalle viielä esitellä asian täitä puolta sa-
21535: koja valtion ja yhteiskunnan palveluksessa. mailla pannakseni vastalauseen niitä toimen-
21536: Osakunnat ovat juuri vaikuttaneet tasoitta- piteitä vastaan, joiden kautta näillä ylimää-
21537: vasti eri yhteiskuntaluokkien välisiin vasta- rä~sillä valtiopäivil~ä koetetaan tämä pit-
21538: kohtiin. Ne ovat kDhdeUeet ylioppilaita ta- källe tähtäävä ja koko nykyistä ylioppilas-
21539: savertai.sesti, olivatpa ne mistä yhteiskunta- kuntaa ja ylioppilaskunnan itsehallintoa
21540: luokasta kotoisin hyvänsä, antaneet siihen horjuttava ja vahingoittava järjestely
21541: katsomatta ylioppilailile osakunnassa ja yli- panna ,toimeen. Nuoren ylioppilaan avoin
21542: oppilaskunnassa tehtäviä ei syntyperän vaan mieili ja voimakas elämäntunt'O ohjaavrut hä-
21543: henkilökohtaisen ansioitumisen ja kyvyn pe- net ratkaisemaan avoimesti ja aktiivisesti
21544: rusteella ja kasvattaneet tällä tavalla yh- kantalliSa niihin kysymyksiin, jotka hän
21545: teenkuuluvaisuuden <tunnetta saman kansa- vaistoaa ja tuntee isänmaan kohta;loita oh-
21546: yhteisön palveluksessa. Tällä ta;valla ovat jaaviksi. EHei näin olisi ja ellei ylioppilas-
21547: osakunnat !Suorittaneet tärkeää tehtävää nuoriso valppaasti ja kanta:llsa määräten
21548: kasvattaen ·valtiOlle ja yhteiskunnalle hyö- tai sitä pyyteettömästi etsien suhtautuisi sii-
21549: dynisiä ja käytännölliseen kansalaistoi- hen isänmaan asiain käsittelyyn, joka neu-
21550: melen kelvollisia kansalaisia. Toiselta puo- vospöytien ääressä, julkisen sanan palstoilla,
21551: len ymmärtää hyvin, että vasemmisto, joka eri kansalaisryihmien toiminnassa tapahtuu,
21552: ta!htoo 'syventää luokkavastakohtia ja syn- se olisi lamaantumiS/en tai e'hkälpä kuole-
21553: nyttää luokkavihaa luokkataistelun .periaat- man me:ckki tälle !kansalle. Sillä mitä isän-
21554: teen ·vuoksi ponnistaa voimiansa tuhotak- maa tekee nuorisolla, jnka ei etsi totuutta,
21555: seen osakuntalaitoksen, joka ei tätä periaa- ei näe suuria, sydäntä vavahduttavia kan-
21556: tetta hyväksy, vaan on juuri omiaan pois- sa!llisia ja valtiollisia näkyjä ja päämääriä
21557: tamaan yhteiskuntaluokkien ·väliset ristirii- puhu:mattakaan siitä, että se uskaltaisi saa-
21558: dat yO.ioppilaiden keskuudessa ja on omiaan vuttamaansa vwkaumusta julistaa väiheksy-
21559: ylioppilaissa sytyttämään sosiaalisia harras- misen tai pilkan ulhallakin. Mitä tekee isän-
21560: tuksia, yhteiskunnallisiin kysymyksiin mie- maa nuorisolla, joka antaa vaakakupin pai-
21561: lenkiintoa. Jos tässä suhteessa ylioppilaat nua oman itsekkään minänsä hyvälksi en-
21562: tulevat poistetuikisi osakunnista osakunta- nen sen kokonaisuuden etua, jonka ensiar-
21563: pakon 'POistuttua, niin varmasti silloin yli- voisuus ei h'änelle ole kirkastunut 1
21564: oppilaitten keskinäiset ristiriidat vain sy- Ky,symys osakuntapakon poistamisesta
21565: ventyvät ja kasvavat. Sitä ei voi käsittää, on tuLlut esille niiden voimien keinotekoi-
21566: miten on ·edistysmielisten piirissä rohjettu sesti ·esi11etuomana, jotka eivät voi ymmär-
21567: auttaa sosialisteja tä•ssä py~kimyksessä. tää ny1kyisen -akateemisen nuorison aktiivi-
21568: Ruotsalaisten kannan voi myös ymmärtää, suutta, aktiivista kansallista elämän asen-
21569: sillä he tietävät liiankin hyvin, että juuri netta ja taiste[uotetta. Hyökkäys osalkunta-
21570: suomaJlaisissa osakunnissa on herätetty laitosta vastaan on iLmiö, jonka aiheuttajien
21571: eloon se suomalaiskansallinen henki, joka motiiveille täytyy antaa a:rvosanat ,nega-
21572: on ryhtynyt taisteluun suomalaisen kul·t- tiivinen ja alas1~epivä'' ja j·onka kärki tässä
21573: tuurin puolesta suomalaisen kansal[isval- mieLessä on kohotettu akateemisen nuorison
21574: tion luomiseksi ja ruotsalaistemme etuoi- parhaimpia ajatuksia tuhoamaan. Parempaa
21575: kieuksien murtamisekJSi tässä maassa. Osa- mainintaa ei tosiaankaan voi suoda niille
21576: kunnat ovat juuri olleet kansallisen herä- hyökkäyksille, j"Oiden koht.eeksi vanha osa-
21577: tyksen tyyssijoja ja seisovathan suomalais- kuntalaitos on joutunut. On saatettu päi-
21578: ten osakuntien kunniavai">tiossa sellaiset vänvaloon ihmeellisiä !keksintöjä. Koska
21579: suuret suomalaisen kulttuurin esitaistelijat ylioppilaat p'Olitilkoivat, on osakuntalaitos
21580: kuten Juhana Wilhelm Snellman, Arwids- hävitettävä. Ja tämän keksinnön ,tulo.ksena
21581: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muut:t·aminen. 351
21582:
21583: on: yilioppilaan ei ta::vvitse kuulua, ei osa- minta. Se osoittaa myös, että rahavarat,
21584: kuntaan eikä ylioppilaskuntaan Helsingin jotka osakunta lukukausittain perii · jäse-
21585: yliopistossa. Mitä edelliseen kysymykseen niltäiän ja joita ei yhden osakunnan jäse-
21586: osa,lruntalaitoksesta tulee, on selvää, että nen kohdalta sawta pitää rasittavana vero-
21587: tahdotaan riistää osakunnilta niiden voima, . tawkkana, riittävät sangen monille eri har-
21588: kun luullaan sen kautta riistettävän yli- rastusaloille, vieläpä sellaisille, joista eivät
21589: oppilasnuorisoita sen isänmaallisen innos- muut järjestöt huolehdi. Ei ole varmaan-
21590: tuksen voima. Tämän täihden tahdotaan kaan pieni. niiden henkilöiden luku, jotka
21591: poistaa osakunnilta se ta~oudellinen tuki, saavat kiittää osakuntaa ensi harjaantumi-
21592: jonka niille itseverotus on antanut, samoin sestaan yhteisten ja julkisten asiain hoi-
21593: hyöklkäykserr tekijäin toivon mukaan osa- toon. Eikä tämä ole tapahtunut ainoastruan
21594: kuntien jäsenistä mahdollisimman suuri niiden luottamustehtävien kautta ja väli-
21595: osa, jota ·heidän käsityksensä mukaan vie- tyksellä, joita ei läheskään kaikille osrukun-
21596: hättää enemmän eristäytymiseen perustuva talaisille riitä, vaan koko osakuntaelämä ko-
21597: akateeminen vapaus kuin .osanotto yihteisiin kouksineen, illanviettoineen ja juhlineen,
21598: maakunnalliselle pdhjalle tperustuviin aat- kehittävine yhdessäoloineen ja ehkäpä kes-
21599: teellisiin ja .luonnetta kehittäviin !harras- kinäisine välienselvittelyineen epäilemättä
21600: tuksiin. Tahdotaan .tehdä osakunnat voi- on voinut ja voi antaa paljon jokaiselle
21601: mattomiksi tai tuomita ne kuolemaan, koska osaikunnan jäsenelle.
21602: niissä ovat ·enemmistönä osa;kuntapakon hä- ::Mutta osakunta hyödyttää ylioppilasta
21603: vittäjille. kansallisesti v.astenmie[iset yliop- vielä monella muulla ta:valla. Kuka esim.
21604: pi!laspiirit. Tahdotaan hävittää tai ainakin vastaa siitä, kun ylioppilaiden erittäin mo-
21605: vetää alas epäkansallisen ja kansanvaltai- nipuolinen urheilutoiminta, jota osakunnat
21606: sen välin:pitämättöneyyden erheisiin se ylläpitävät tarkalleen samalla t:walla kuin
21607: uuden elämänkatsomuksen suomalaiskansal- paljon parjattua ylioppilaslehtewkin, nimit-
21608: linen voima, joka •suu:vsuomalaisuuden ja täin jäsenluvunmukaisella avustuksella,
21609: kansakokonaisuuden päämäärineen on rvuo- sammuu tai heikkenee, jos osakunnat eivä;t
21610: desta toiseen: voitta;van totuuden voimaJla sitä harjoita. Kutka ylioppilasurheilijat siitä
21611: yhä lujemmin akatee':qliseen nuorisoon juur- lähtien esim. saapuvat suurin joukoin n. s.
21612: tunut. Tahdotaan osakuntien elämästä pois- massakilpailuihin, jotka ovat muodostu-
21613: taa eräs kaikissa yhteiskuntatoiminnoissa massa ja muodostuvat erittäin suosituiksi
21614: cvä~ttämättömänä rpi!detty ja m. m. meidän ja ylioppilaiden liikuntrukasvatuskulttuurin
21615: kansanvaltaiseksi sanottuun valtioeläm'ään tehokkaiksi edistäjiksi. Mutta ehkäpä aloit-
21616: oleellisena kuuluva piirre, nimittäin se, teentekijät eivät juuri välitä t:ällaisesta
21617: että vähemmistö saa t:yytyä enemmistön puolueettomasta a:kateemisesta urheilusta,
21618: päätöksiin. Olisi väärin, ellei tässä tilaisuu- joka lienee ainutlaatuinen juuri siinä, että
21619: dessa suoraan ja peittelemättä tuotaisi siinä saavat rinta rinnan kamppailla kaik-
21620: esiin juuri näitä todellisia tar1koitusperiä, kiin eri yhteiskuntaluokkiin ja yhteiskun-
21621: jo:ilhin osakuntalaitoksen hävittäjät pyrlki- nallisiin tai valtiollisiin ryhmityksiin kuu-
21622: vät ja jotka heidät ovat saaneet liikkeelle. luvat ylioppilasurheilijat, ilman että poli-
21623: Ne ovat niin ilmeiset, että niiden rinnailla tikoivat osaJkunnat ovat panneet rikkaa ris-
21624: häipyy omaall! {1Jl1Voonsa kauniiUa kaikuva tiin terrorisoida:kseen voimallisesti tätä työ-
21625: vaatimus: vähemmistön pelastamisesta poli- alaa. Mutta ainakin kai osakuntien laina-
21626: tikoivan enemmistön mielivallasta. Tällai- ja stipendira:hastot ovat toki niin kouraan-
21627: nen vaatimus osoittaa samalla suurta tietä- tuntuvia etuja, ettei edes materialistisen
21628: mättömyyttä osakuntien sisäisestä ja ulos- hinta- ja elämänkäsityksen omaava voine
21629: päin kdhdistuvasta toiminnasta. Ta!hallis- niitä väheksyä. Ja edelleen. Osakuntien
21630: tako vai todellista, ei liene enää vaikeaa huoneistoissa saavat osakuntalaiset lukea
21631: arvioida. maakunnan sanomalehdet ja mitä erilaatu.i-
21632: Lyhytkin katsaus siihen, mitä osakunnat simmat aikakauslehdet. Monet osakunnat
21633: ovat saaneet ja saavat aikaan, riittää ositta- ovat perustaneet kurssikirjalainastoja pu-
21634: maan, minkälaisten sivistysarvojen tuhoami- humattaJkaan siitä, että ylioppilaskunnan
21635: nen on kysymyksessä, jos osakuntapaikan kirjasto on osakuntien alullepanema. Ja
21636: hävittäijät onnistuvat pyrkimyksessään tu- monet syrjäseudut saavat osakuntia kiittää
21637: hota osakuntalaitos tai lamauttaa sen toi- laina:kirjastoistaan ja, kuten olen mainin-
21638: 352 Torstaina 24 iP· tammikuuta 1935.
21639: ----------------~----------------
21640:
21641:
21642:
21643: nut, n. s. fuksikasvatus, jota tahallisesti maallisen ylioppilasnuorison keskuudessa
21644: vääristellen on sanottu poliittisesti kiihoit- sosiaalinen myötätunto ja ajatustapa on
21645: tavaksi, opastaa nuorta civistä sangen moni- tällä hetkellä suurempi kuin ehkä koskaan
21646: puolisesti ja hyödyllisesti ja auttaa häntä ennen, kiitos sen n. s. isänmaallisen kiihoi-
21647: upintoneuvonnankin muodossa voiden siir- rtustyön, joka on neuvospöytien ääressä is-
21648: tyä osakunnan ulospäin kohdistuvan työn rtuville kaulhistus ja joka nyt tahdotaan
21649: muotoihin. suin päin ja keinoilla millä tahansa sekä
21650: Jos osakuntien viaksi voidaan katsoa toi- välittämättä seurauksista hävittää. Jos osa-
21651: mintaa, jota värittää vahva maakunnallinen kuntalaitos lakkautetaan, niin mikä tai
21652: kotiseuturakkaus, voimakas isänmaallinen mitkä jä:rj.estöt silloin huolehtivat ja rahal-
21653: ·mieli seikä uhrautuva heimoharrastus, ja jos lisesti kannattavat osakuntien nyt suorit-
21654: sivistystyö tässä hengessä tehtynä on poli- tamaa sivistys- ja kansantietouden keräys-
21655: tikoimista, niin silloin ovat osakunnat niin työtä? Jos osakuunriita siihen mahdollisuus
21656: sisään- kuin ulospäin kohdistuvasaa työs- riistettäisiin, niinkuin nyt on tarkoitus,
21657: sään katsottavat raskaasti syyllisiksi. Sillä mikä muu maakunnallinen järjestö voisi
21658: isänmaallisten osakuntien illanvietoille ja avustaa sanakirjasäätiötä niinkuin osa!kun-
21659: juhlille antaa pääsävyn rakkaus kotiseu- nat, joiden arvovallan ja myötävaikutuk-
21660: tuun, isänmaahan ja koko Suomen heimoon, sen ja työn avulla on yhdestä maakun-
21661: samoin nämä kolme vaikutinta kanmustavat nasta voitu parin kuukauden aikana saada
21662: usakuntia ulospäin kohdistuvassa toimin- kerät)"ksi jopa 300:kin tuhatta sananpa:vtta.
21663: nassa. Ja niin ihmeelliseltä kuin ehkä osa- iMitkä järjestöt saisivat esim. aikaan sen,
21664: kuntalaitoksen hävittä:jistä kuu1ostaakin, minkä osakunnat nyt, että pitäjät ny:t toi-
21665: voin huoleti väittää, että jos nämä henkiset sensa jä1keen tutkitaan sanastollisesti ja
21666: tekijät, joiden voimaJkkuus heitä nykyään mitkä voimat korvaavat sitä henkisten si-
21667: niin suuresti huolestuttaa, eliminoitaisiin teiden arvoa, joka maankunnan kansa:n ja
21668: pois, tai jos ne laimennettaisiin sille isän- sen ylioppilasnuorison välille muodostuu
21669: maanrakkauden asteelle, jonka kansainvä- yhteistyössä, jota harjoitetaan kansantie-
21670: lisyyden ihannoija kyllä hyväksyy, mutta teellisen tutkimustyön, valistustyön, keuh-
21671: joka ei tunne tekoja eikä alistu uhrauksiin kotaudin vastustamistyön, kansallisten
21672: isänmaan asian hyväksi, niin menettäisi muistomerkkien pystyttämisen, maakun-
21673: osakuntien monipuolinen sivistystoiminta nallisten -juhlien y. m. muodossa. Ja aset-
21674: mehunsa ja juurensa. Kun ylioppilasretki- taaksemme osakuntien työlle sen pohjan,
21675: kunnat joka kesä matkustavat osakuntien lä- jonka ylioppilaspolvi toisensa jälkeen yksi-
21676: hettäminä ja kustantamina kotimaakun- mielisesti omaksuu, mistä löytyvät osakun-
21677: tiinsa, hiljaisten metsien kätköihin ja erä- tien ulkopuolelta ne voimat ja rahavarat,
21678: maihin pitämään valistusesitelmiään tietoa- joiden avulla akateeminen heimoharrastus
21679: janoavalle kansalle, kun ne siellä viikosta pysytetään edes nykyisellään~ Suomalai-
21680: toiseen tieteellisessä tarkoituksessa ja tieteel- nen ylioppilasnuoriso on hengeltään suur-
21681: lisen ohjauksen alaisina tutkivat kansansa suomalainen ja sen jokainen uusi ikäluomka
21682: -elämää kartuttaakseen kansantietouden va- on yihä tinkimättömämmin. Se mikä van-
21683: rastoamme jälleen uusilla arvokkailla li- hemmalle polvelle on ehkä korkeintaa:n kau-
21684: sillä, niin se isänmaanrakkauden liekki, nis unelma, jonka toteuttamiseen ei uskota,
21685: jonka osakunta on heihin istuttanut ja heissä on nykyhetikellä jo nuorelle polvelle sen
21686: vireillä pitänyt, antaa heille sen hartauden, par'aikaa ikehittyvää elämänkatsomusta,
21687: joka tällaisessa työssä on välttämätön. Ja välttämättömyys, jonka käsite on ikäänkuin
21688: jos luullaan, että osaJkunta lähettäessään jä- lihaa heidän lihastaan ja verta heidän ve-
21689: seniään näille sivistysvainioille on antanut restään. Tämä järkkymätön vakaumus a:jaa
21690: heille asiaksi vihan ja epäluulon tai edes ylioppilasnuorison heimotyöhön siinä mie-
21691: halveksunnan osattornia ja vähävaraisia lessä, että se on työtä suuremman kokonai-
21692: kansalaisia kohtarun, niin on täysin ereh- sen ja voimakkaamman Suomen luomiseksi,
21693: dytty. Varmasti jokainen ylioppilas tuntee jonka täyttyminen tietää Suomen suvun
21694: jo enna:kolta sitä sosiaalista myötätuntoa, orjuudesta vapaata, suurta, sivist)'lksellistä,
21695: jonka avulla hän saavuttaa erämaan asuk- taloudellista ja valtiollista yhteistyötä~ Ei
21696: kaan luottamuksen. Ja minä voin vakuut- suinkaan ole kummaa, että tämä uusi elä-
21697: taa, että niin osakuntien kuin koko isän- mänkatsomus värittää myös osakuntien toi-
21698: Helsingin. yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan Ia!n muut.ta.minen. 353
21699:
21700: ,minnan henkeä. Jos tämä on politikoi- tuksensa on isänmaan onnellisemman tule-
21701: mista, niin en tahdo kieltää etteikö osa- vaisuuden puolesta tekoina suorittanut~
21702: kunniiSSakin politikoitaisi, mutta tämähän Katsokaamme osakuntien seinillä riippuvia
21703: ,;Onkin vaan kansallista ja isänmaallista har- marmoritauluja, niihin on kultaisin kirjai-
21704: rastusta, tuiki tärkeätä nuorelle ylioppilas- min piirretty n~iden satojen nuorten yli-
21705: polvelle, joJl'ka täytyy taistella usein suu- oppilaiden nimet,. jotka vuodattivat verensä
21706: .rissa vaikeuksissa ja suurten siveellisten isänmaan ja sen vapauden puolesta. Minä
21707: vaarojen keskellä, ne tarvitsevat suuria pelkäänkin, että vasemmistolla, joka nyt on
21708: päämääriä ja ihanteellisen elämänkatso- py11kimässä osakuntalaitoksen hävittämi-
21709: muksen voidakseen niistä saamiensa asioi- seen, ovat nämä marmoritaulut yhtenä kii-
21710: 'den avulla paremmin taistella sielullisen ja hoituksena tähän häikäilemättömään te-
21711: ruumiillisen puhtauden puolesta. Mutta koon, jossa teossa heitä rohkenee vielä
21712: kaiken järjen nimessä, jos tämä käsite poli- edistyspuolue tukea ja kannattaa, vaikka
21713: tiikassa hyväksytään, niin on se toki oikeaa edistyspuolue on isänmaaltinen puolue, joka
21714: politiikkaa, johon nuoriso täytyy olla on näille kysymyksille aina antanut kun-
21715: ·Oikeutettu, joka kuuluu ylioppilaan luon- nioituksen ja arvon ja tulee toivottavasti
21716: teeseen ja jota jokainen ylioppilaspolvi on antamaan. Mutta se välillisesti tukiessaan
21717: .harjoittanut. Olisiko .passiivisen ja aktiivi- sosialistien pyrkimyksiä tuottaa isänmaan
21718: sen vastarinnan ajatus routavuosina niin suurille kysymyksille vahinkoa (Välihuu-
21719: voimakkaana elänyt ja olisiko ajatus Suo- dahdus eduskunnasta: Sitä ei ltarvitse
21720: men itsenäisyydestä kypsynyt, ellei politi- epäillä!). Tämä nuoriso on nyt ennen nä-
21721: koiva ylioppilasnuoriso ja sen kasvattamat kemättömän sankoin joukoin kokoontunut
21722: olisi olleet niitä kannattamassa. Jääkäri- suomalaiskansallisen ohjelman ympärille ja
21723: liikkeenkin syntysanat voidaan katsoa lau- se ei ainoastaan vaiistoa, vaan tietää, että
21724: sutuiksi osakunnissa, ja Suomi ei olisi pys- koko kansa oma;ksuu tämän ohjelman nyky-
21725: tynyt ratkaisevalla hetkellä riuhtaisemaan hetken harhojen häivyttyä. Tällä hetkellä
21726: itseänsä idän jättiläisestä erilleen, ellei nuo- lähtee Helsingin asemalta vyörymään yli-
21727: riso vastoin varovaisten ja viisasten neu- määräinen juna kohti Pohjanmaata täynnä
21728: voa olisi politikoinut ja lähettänyt Saksaan valkolakkisia ylioppilaita, jotka lähte-
21729: parhaita poikiaan kotimaan vapautta val- vät levittämään herätyksen tulta kansan
21730: mistamaan. Jääkäriliike onkin osakuntalai- syviin riveihin ja 10 min. vaille 11 lähtee
21731: toksen suuri kunniaseppele, jota eivät mit- toisenlainen juna. Menkää marxilaiset katso-
21732: kään väkivaltaiset kädet osakunnilta riistä, maan sitä innostusta, mikä siellä asemalla
21733: vaikka osakunna:t hävitettäisiinkin, johon liekehtii. Te ette voi silloin pitää vähäpätöi-
21734: meillä totisesti ei ole varaa. Meidän kan- senä kysymyksenä sitä, kun heräävän kan-
21735: -samme on niin nuori kansa ja nuori sivis- sallisuuden kansallistunto herää voimak-
21736: tysvaltio, ettei sillä ole varaa häväistä ja kaine ilmenemismuotoineen. Jo on aika
21737: turhentaa niitä harvoja historillisia muis- suomalaisen kansallisuuden herätä, jo on
21738: toja, joita sillä on, sen täytyy tehdä niille aika tuhota ne voimat, jotka sen lopul-
21739: traditioille kunniaa. Nuorisolla on ollut ja lista voimaa estälvält ja jarruttavat. Tämä
21740: ·sillä täytyy nyt ja aina olla ikuinen oikeus yksimie1isyys ylioppilasnuorison keskuu-
21741: seurata politiikkaa, kun se tapwhtuu isän- dessa, tämä tulevaisuuden voima kauhis-
21742: maan kasvojen edessä, ainoana ohjeenaan tuttaa niitä, jotka kammoavat yksimielisen
21743: ·isänmaan yksinom3iinen etu. Tätä oikeutta kansakokonaisuuden luomista, jotka kau-
21744: siltä eivät mitkään pakkotoimenpiteet voi histuvat rohkeita kansallisia päämääriä,
21745: riistää, ei osakuntapakon poistaminen eikä joille isänmaan käsityksen poliittinen pieni-
21746: edes osakuntalaitoksen hävittäminen, johon piirteisyys ja kokonaisuutta vallingoittava
21747: nyt pyritään. Tämä oikeus perustuu nuori- etusovittelu ovat ohjeena. Me tiedämme,
21748: son puhtaaseen ja pyyteettömään isänmaal- että määrätyt ryhmät ovat lähteneet etu-
21749: lisuuteen, sen vilpittömään totuuden et- sovittelujen tie1le osakunta-asiassa niinkuin
21750: .sintään, sen nuoruuden selvänäköisyyteen. yliopistokysymyksessäkin. Henkisesti ovat
21751: Se perustuu myös historian todistukseen, vastakkain , valtiollisten eturyhmien poli-
21752: sillä kuka voisi väittää nuorison milloin- tiikka ja nuorten pyyteettömästli innokas
21753: Kaan erehtyneen, kun se parhaimmat aja- politiikka. Ei liene tämän maan tulevaisuu-
21754:
21755:
21756: 46
21757: 354 Torstaina 2,4 1P- tammikuuta 1935.
21758:
21759: delle samantekevää, kumpi nyt pääsee voi- mästi taistellut tämän vaatimuksen puo-
21760: tolle. Lopultahan nuoret varmasti ennem- lesta, on sen koko toimintaa elähdyttänyt
21761: min tai myöhemmin voittavat. syvä ja järkkymatön tietoisuus tällaisen
21762: Olen tahtonut katsella kysymystä osa- toimenpiteen historiaUisesta, kansallisesta
21763: kuntapalkan poistamisesta tältä laajemmalta ja siveellisestä oikeutuksesta sekä välttä-
21764: pahjalta, sillä niiden voimien, jotka tahto- mättömyydestä. -Me olemme varmasti va-
21765: vat poistaa osakuntapakon, tarkoituksena kuutettuja siitä, että kansakuntamme voi
21766: on, että vanha, kunniakas, isänmaallisista vastata historiallisesta errkoistehtävästään
21767: ja sivistysteoista rikas osakuntalaitos !hä- ja kunnialla kestää jälkipolvien tuomion
21768: viäisi. Osakuntapakon poistaminen voi vain raivaamaHa suomalaisen korkeamman
21769: viedä sii1hen, ·että osakuntien harjoittama sivistyksen tieltä sen kehitystä hidastutta-
21770: maakunnallinen y. m. sivistystyö käy varo- vat ·esteet ja nostamalla sen .ennennäke-
21771: jen puutteessa vaikeaksi tai loppuu. Se voi mättömään !kukoistukseen. Tällaisen :pää-
21772: viedä ehkä jonkun osakunnan taloudelliseen määrän saavuttaminen on kuit·en!kin mruh-
21773: umpikujaan, mutta sitä isänmaallista ja dollista vain silloin, kun sekä muodoiltaan
21774: kansallista henkeä, jonka kirkkaus häikäi- että hengeltään täysin suomalainen valtion-
21775: see luokkapyyteiden tai kansainvälisten yliopisto on sivistyselämämme johdossa.
21776: oppien sumentamia suomalaisiakin silmiä, Me olemme myös täysin tietoisia siitä, että
21777: ei voida ylioppilailta riistää. Se on sitä Suomen kansan, kut,en jokaisen omasta
21778: omaisuutta, jota ei voi eduskuntakaan kansallisesta tehtävästään ja arV-ostaan tie-
21779: pa•kkokeinoin ulosmitata. Tällaisena isän- toisen kansakunnan ensimmäisiä velv;oi-
21780: maan puolesta vaikkapa uhmaavanakin, va- tuksia on omakielisen kansallishengen eläh-
21781: kaumuksessaan järkkymättömänä ja uskoen dyttämän yliopiston luominen ja ylläpi-
21782: suomalaisen sivistyksen tulevaan omintakai- täminen, yliopiston, joka ammentaa voi-
21783: seen suuruuteen ja hcilimöintiin, suomalai- mansa suomalaisen kansanhengen mittaa-
21784: nen ylioppilasnuoriso uskoo, että suomalai- mattomista riktkauksista ja jorrka seinien
21785: nen kansa työväestöä myöten, joka ei, sen sisällä suomalaisen kansallishengen kirkas-
21786: uskon ja tiedän, tällirkään het kellä lähes-
21787: 1
21788: tama tiede kehittäJä pa11haimmat ilmauk-
21789: tulikoonkaan yksimielisesti seiso epä;kansal- sensa. Vain täysin suomenkielinen, suo-
21790: listen puoluejohtajiensa takana, kerran to- malaiskansallisen hengen läpitunkema val-
21791: teuttaa suomalaisen kansallisvaltion, jonika tionyliopisto voi nämä vaatimukset täyt-
21792: ensimmäisenä ja ehdottomana ·edellytYksenä tää. Pinnallinen ja tyhjä, yleisinhimil-
21793: on suomalainen valtionyliopisto. Suomalai- listä sivistystä vain vähän hedelmöittävä
21794: sen kansallisuuden täytyy saada sijansa on sellainen sivistys, joka ei lähde kan-
21795: auringossa. salliselta pohjalta. Me tunnemme myös
21796: Herra puhemies! Tämän nuorison rivei- elävästi, ,että niitä vähäisiä varoja, jotka
21797: hin kuuluneena minäkin pyydän tässä yh- kansallamme on käytettävissä, korkeamman
21798: teydessä lukea sen adressin sanamuodon, sivistyksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen,
21799: jonka 4,622 suomalaista, niiden joukossa ei sillä suomalaisen sivistyksen ainoalla
21800: yksi ruotsinkielisen osakunnan jäsen, on vaalijalla ole siveellistä oikeutta hajoittaa
21801: allekirjoittanut ja jossa se jälleen ilmoittaa eikä käyttää niistä osaakaan sellaisen kan-
21802: eduskunnalle vääjäämättömän, monesti ihal- salliselle hengellemme vieraan sivistysmuo-
21803: veksitun, mutta aina uudestaan iskevän ja don ylläpitämiseen ja tukemiseen, josta
21804: jyrkän tahtonsa saada tä1hän maa.han en- meitä paljon rilkikaa:mpi maa jo runsain kä-
21805: simmäinen suomalainen valtionyliopisto sin huolehtii. Kansakuntamme siveellinen
21806: maailmassa. Kun ·eduskunnan herra puhe- velvollisuus on keskittää kaikki voimansa
21807: mies ei ole katsonut voivansa sitä tehdä, yksinomaan täysin suomalaisen ikalllsallisen
21808: tulkoon se tällä tavoin niiden kuultavaJksi, sivistystyön ylläpitämiseen. Suomalaiset
21809: joille se on osoitettu. kansanedustajat. Me v·etoamme teihin tässä
21810: ,Suomen kansaneduskunnalle. Kun suo- kansamme tärkeimmässä sivistyskysymyk-
21811: malainen ylioppilasnuoriso on valtavan sessä. Me tahdomme vielä uskoa, että
21812: yksimielisesti oma;ksunut sydämenasiakseen teitä jokaista eläh:dyttävä tietoisuus kan-
21813: vaatimuksen ainoan valtionyliopistomme samme ylväästä historiallisesta tehtä-
21814: täydellisestä suomalaistamisesta ja kun se västä, teidän kansallinen omatuntonne ja
21815: on vuodesta toiseen sitkeästi ja tinkimättö- oikeudentuntonne kirkastaa teille nyt rat-
21816: Hel;;;ingin yliopiston järjestysmuodon perusteita -~~skevan_l~_ill_~1l_':l:!!~~i·ne~. 355
21817:
21818: kaisevana .hetkenä ·puhtaasti suomalaisen järjestyksen henki tai ta,rkoitus olisi jota-
21819: valtionyliopiston ehdottoman oikeutuksen kin muuta., kuin mi:kä, käy ilmi niiden
21820: ja. välttämättömyyden. Me odotamme edellä mainituista sääll!nöksistä, niin en ole
21821: treiltä. suomalaiskansallista mieltä ja tahtoa, voinut katsoa, että. asiassa olisi tässä koh-
21822: joka ei tyydy puolinaisuuksiin, vaan suo- den menetelty enempää 'lain hengen kuin
21823: rittaa historiallisen teon, luo suomabisen kirjaimenkaan vastaisesti (Keskustasta: Se
21824: valtionyliopiston.'' O:t;l virhe just' siinä!). Samaa: on sanottava
21825: Ja omasta puolestani siihen vain lisään: siitä, että hallituksen edellämainittuun esi-
21826: ja me odotamme näiden ylimääräisten val- tykseen oli yliopiston konsistorin Iausun.toa
21827: tiopäivien pikaista loppumista (Eduskun- hankkimatta otettu säännös, joka teki mah-
21828: nasta: Hyvä!). dolliseksi osakuntapakon poistamisen ase-
21829: tukseHa. Tämä on selvää sitäikin enemmän,
21830: Pääministeri K i v i m ä k i : Sen johdosta, kun sanottu säännös ei tietäruyt osakunta"
21831: mitä eduskunnan oikeusasiamies tääilä on pa'fuon välitönitä poistrumista; ja konsistorin
21832: asian oikeudellisesta puolesta. lausunut, ei lausunnon hankkiminen itse asiasta olisi
21833: minuNa ole syytä vastata mitään muuta sen mukaan voinut tapahtua ennen siinä
21834: kuin lukea v-altioneuvost,on oikeuskanslerin tarkoitetun asetuksen antamista. Helsin-
21835: asiassa antama lausuma, joka kuuluu seu- gissä, 24 päivänä tammikuuta 193·5. Oiva
21836: raavasti: Huttunen."
21837: ,;Olin läsnä siinä valtioneuvoston istun-
21838: nossa, jossa tasavallan presidentti päätti Ed. Huittinen: Ed. Tanner viime
21839: kutsua edugkunnan ylimääräisille v-a:ltiopäi- viikolla antamassaan lausunnossa suoras-
21840: viHe, ja jouduin niin ollen ha,rkitsemaan, taan kielsi meiltä maallikoilta oikeuden
21841: oliko siinä jotain la:invastaista. Hallitus- lausua edes mielipidettämme nyt kyseessä-
21842: muodon 27 § :n j,a valtiopäiväjärjestyksen olevasta asiasta ja siis sen kautta yritti
21843: 21 ·§ :n mukaan tasa:vallan presidentillä on määrätä meilläkin otettavaksi käytäntöön
21844: oikeus kutsua eduskunta ylimääräisille val- samaa menettelyä, jonka hän todennäköi-
21845: tiopäiville •(Keskustasta: Ei•hän sitä ole ku- sesti on saanut toteutettua omassa ryhmäs-
21846: kaan kieltänytkään!) näiden ja muitten sään. Siis siitä huolimatta, vaikka sielläkin
21847: säännösten millään tavoin tätä oikeutta ra- on muunkinlaisia. mielipiteitä yliopistokysy-
21848: j·oittamatta, enemmän: kuin on raj·oitettu myksestämme kuin se, minkä hän esitti,
21849: esim. ensiksimaini tussa, lain paikassa tasa- sieltä ei saa tulla esille missään muodossa
21850: vallan presidentille kuuluva:a oikeutta mää- mitään muuta vivahdustwkaan. Mutta. vaikka
21851: rätä uudet vaalit toimitettavaksi ja hajoit- näin on siellä, me ta!lon:poikaiston edusta;jat
21852: twa eduskunta (Eduskunrua.sta,: Ei kuulu emme kuitenkam~ vielä ainakaan voi alistua
21853: asiaan!). Ylimääräisten valtiopäivien koolle tähän ed. Tannerin pwkkovaltaan, vaan
21854: kutsuminen riippuu siis yksinomaan siitä, olemme .pako.tetut,. kun hallitus on sitä eh-
21855: katsooko tasavallan presidentti sen olevan dottomasti meiltä vaatinut, nyt määrittele-
21856: ,omiaan edistämään :Suomen kansan me- mään itsekukin kanta:mme asiaa,n nähden.
21857: nestystä", kuten tasavallan rn·esidentin juh- Tämä on välttämätöntä tässä vaiheessa sen-
21858: lallisessa vakuutuksessa sanotaan. Hallitus- tähden, että suuren valiokunna1n jäsenet oli-
21859: muodon 24 §. sivat tiet,oisia meidän<ldn mielipiteistämme
21860: Se seikka, että Helsingin yliopiston jär- j•a voisiva,t ottaa niitä huomioon sikä•li kuin
21861: jestysmuodon perusteiden muuttamista !kos- niissä heidän mielestään huomioonotettavaa
21862: keva asia: ha]ilitnksen esityksen perusteella lielllee. Tällaiseen ainakiru minulla, lienee
21863: oli samaan arka:an eduskunnassa. kesken kä- sitäkin suurempi oikeus, kun en ole aikai-
21864: sittelyn, ei ollut esteenä. esityksen antami- semmin eduskunnan aikaa <kuluttanut tässä
21865: selle samasta asiastru ylimääräisille valtio- asiassa. Aj,a~n voittamiseksi koetan nytkin '
21866: päiville, l\loska va:ltiopä:iväjärjestY'ksen 2:8 olla matlrdollisimman säästeliäs esittäessäni
21867: § :n 3 momentin mukaan hallituksen esitys toivomukseni suuren va.liokunruan jäseniltle.
21868: voidaa;n peruuttaa, miHoin aihetta siihen !Sellainen väite, joka täällä on esitetty,
21869: on, ja esityksen peruuttaminenkin siis riip- näillä ylimääräisillä varltiopäivillä, ettei ky-
21870: puu kokonaan hadlituksen harkinnasta. lKun symys siitä, miten opetusolot maamme ai-
21871: mistään ei 'VOida saada tuikea sille käsityk- noassa valtion YJliopistossa: on: järjestetty,
21872: selle, että hallitusmuodQU tai valtiopäivä- koske ollenkaan muita kuin er:ästä pientä
21873: 356 Torstaina 24 1p. tammikuuta 1.935.
21874:
21875: kansanosaa, se on jyrkästi torjuttava. Yli- vana vuonna yli 21 miljoonan mankan. Kun
21876: opisto on kansan varoilla ylläpidettävä lai- koko maan kaikkien valtion oppikoulujen
21877: tDS ja tarkkailu siitä, miten nä.itä v&roja opettajain palkikaukset nousevat vain 54.7
21878: siellä kansan yhteiseksi hyväksi käytetään, miljoonaan, tuntuu näitä kahta numeroa
21879: on tehtävä, josta me emme luovu. Mutta keskenänsä vertaillessa suhteellisesti melkoi-
21880: lisäksi mekin toivoisimme lapsemme, jos sen suurelta Helsingin yliopiston palkkaus-
21881: suinkin se on mahdollista, voivamme saat- menot, kun tietää, että suuri osa oppikou-
21882: taa O..'lallisiksi korkeammasta opetuksesta- lujen oppilaita jää pois eikä koskaan tule
21883: kin, ja siksi yliopistoasia ja se miten kieli- yliopistoon jatkamaan opintojaan ja nekin,
21884: olot ja muut opetusolot siellä on järjes- jotka jatkavat opintojaan sivu oppikoulun
21885: tetty, ei ole meille ain:oastruan kuudennen eivät suinJkaan kaikki nykyään enää tule
21886: ~uokan, mutta suorastaan ensiarvoisen tär- Helsingin yliopistoon. Selvittely siitä, onko
21887: keä asia. Ja tä,tä se on, ei ainoastaan maan- kaikilla valtion yliopistomme professoreilla
21888: viljelijöille, mutta myös jokaiselle työmie- ja lukuisilla muilla eri nimisillä opettajilla
21889: hellekin läpi Suomen niemen. Tämä perus- riittävästi työtä kullakin kohdastaan tai
21890: totuus on mielestäni j·dkaisen suuren vrulio- onko sitä joillekin ehkä kasaantunut ylivoi-
21891: kunnan j.äsenen aina muistettava asiaa kä- maisen paljon toisen saadessa täysin palkka-
21892: sitellessään, että on tämänkin asian yhtey- eduin nauttia melkein yhtämittaista kesä-
21893: dessä kysymys lmko kansaa monella tavoin lomaa, olisi tehtävä, joka hallituiksen olisi
21894: n~t j'a vastaisuudessa, koskevasta. asiasta pitänyt joko ensiksi tai ainakin tämän
21895: eikä mistään ainoastaan yläluokkaamme tai asian yhteydessä suorittaa, ennenkuin se
21896: jotain pientä kansa:n osaa koskevasta pikku lähti tätä yliopistoreformiansa esilletuo-
21897: kysymyksestä. maan, ja sitten ottaa yliopistoasian järjes-
21898: Tällaista taustaa vastaan ilman mitään tely kokonaisuudessaan esille. Sitä se mi-
21899: kiih!koilua minä olen koettanut aina määri- nun käsitykseni mukaan kaipaisi siltä koh-
21900: tellä kantani yliopistoa koskevien asiain dalta, jonJka mainitsin, ehkä monilta muil-
21901: kohdalla kaikkien :niiden vuosien kuluessa, takin kohdilta, vähintään ehkä yhtä ki-
21902: joita julkisessa elämässä olen joutunut mu- peästi kuin kielikysymyksenkin lopullista
21903: kana olemaan ja sen muklllisesti olisi suuren järjestelyä, johon hallitus esityksellään sa-
21904: valiokunnan myös koetettava etsiä ratkai- noo pyrkivänsä. Eihän ole voinut olla suo-
21905: sunsa antaessaan ehdotuks·ensa nyt esillä- rastaan herättämättä kiusallista huomiota
21906: olevasta perustuslakivaliokunnrull! mietin- jo pitkiä aiikoja, että yliopistossa on pro-
21907: nöstä. fessuureja, joiden haltijat vuodesta vuo-
21908: Koettaessani viime aikoina erityisesti mi- teen, jopa useita vuosia ovat olleet vapau-
21909: näkin perehtyä asiaan, on minulle yhä sel- tetut kokonaan luento- ja tutkintovelvolli-
21910: vemmin käynyt selväksi, että hallituksen suudesta tai on vaan aivan mitättömän vä-
21911: esitys ei kestä arvostelua tällaista taustaa hän heillä opettajatehtäviä. Siitä huoli-
21912: vastaan katsoen, vaan on monessakin suh- matta saavat he jatkuvasti palkan virasta.
21913: teessa suorastaan kielteinen niille pyrki- Suuren valiokunnan jäsenten toivoisin sel-
21914: myksille, joilla nykyistä Helsingin yliopis- vittävän tarkoin, onko opettajapaikkojen
21915: toa olisi pyrittävä saattamaan koko kansan järjestelyssä sikäli kuin se koskee nyt esillä
21916: rakastaruaksi ja vaalimaksi Suomen kansan olevaa esitystä, huolehdittu siitä, ettei pe-
21917: yliopistoksi ja sen korkeimmaksi opinah- rusteta ruotsalaiseen osastoon suinkaan
21918: joksi. Hallitus on esityksessä rajoittunut enää uusia sellaisia pl'ofessuureja, joissa
21919: ehdottamaan muutoksia vaan muutamiin raskaimpana tehtävänä on kuuikautinen
21920: kohtiin Helsingin yliopiston järjestysmuo- palkannosto. Taloudellisuus on se tiukka
21921: don perusteista annettuun lakiin. Minun ohje, jota yliopistomme asiainikin järjeste-
21922: käsitykseni mukaan siellä on ehkä muitakin lyssä on aina seurattava. Ja jos kerran
21923: epäkohtia, jotka olisi ollut saatava korja- kenelle maksetaan palkka, häneltä on myös
21924: tuksi. Valtion talousarvion mukaan on yli- vastaavasti pystyttävä vaatimaan työtä ja
21925: opistossamille kaikkiaan tällä hetkellä noin tehtävien suoritusta, olkoon sitten kysymys
21926: 120 professuuria, yli 100 opettajaa, apu- vaikkapa yliopiston opettajista.
21927: opettajaa, lehtoria ja dosenttia, noin 50 Kysymys siitä sitten, miten kieliasia yli-
21928: assistentin ja amanuenssin virkaa j. n. e. opistossa on järjestettävä, on osa kielikysy-
21929: Yliopiston pa1lclrausmenot kohoavat kulu- mystänrme kokonaisuudessaan ja sellaisena
21930: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita kookevan lain muuttaminen. 357
21931:
21932: käsitettävä, ja minulla on vastoin monia suorastaan välttämätöntä edesauttaa riittä-
21933: täällä esitettyjä väitteitä muodostunut sel- vän voimaiklkaan suollllenkielisen ja suomen-
21934: lainen käsitys, että se on myös nykyään mielisen sivistyneistön muodostumista, joka
21935: ennen kaikkea kansan syvien rivien kysy- voi sitten vuorostaan omalla kielellällllme
21936: mys. Tämä on selviö monestakin 'syystä. selvitellä asioita kansan laajoille kerrok-
21937: Muutama vuosikymmen takaisinpäin, jolloin sine. Ja tässä työssä me tarvitsemme juuri
21938: vielä kansan laajojen kerrosten sivistyshar- suomalaista yliopistoa. Ja siksi sen olojen
21939: rastus oli paljon heikompaa ja tiedon tarve oikealla tavalla järjestely OJl välttämätön
21940: suhteellisesti vähäinen, olisi voitu meilläkin edellytys juuri kansamme syvien rivien ko-
21941: ehkä puhua tästäkin asiasta jonain kuu- hoamiselle nykyistä kODkeammalle sivistys-
21942: dennen luokan asiana, mutta me tiedämme tasolle ja entistä suurempaan valtiolliseen-
21943: jokainen, että olosuhteet ovat hyvin suu- kin vaikutukseen yhteiskunnassa. Näin
21944: resti muuttuneet ja sivistyksen suuntahan ollen puheet siitä, että vaatimus suomen-
21945: viittaa selvästi siihen, että tiedon merkitys k~elen saattamisesta oikeuksiinsa maan yli-
21946: nimenomaan kansan syville riveille tulee opistossa ja väite, että se kansan kannalta
21947: yhä suuremmassa määrin tärkeäksi. Kai- on vain viidennen tai kuudennen luokan
21948: killa elämänaloilla tarvitaan nyt ammatti- asia, on isku vasten kansan laajojen kerros-
21949: opetusta ja kirjallisuutta. Luonnollisesti ten pyrkimyksiä. Ja .sitä ei olisi odottanut
21950: myös kaunokirjallisuuden kasvattava ja si- ainakaan siltä taholta, jolta se esille hei-
21951: vistävä .merkitys nykyään on monin verroin tettiin.
21952: suurempi kuin esimm,kiksi puoli vuosisataa Tällaista taustaa vastaan minä katson
21953: sitten, jolloin syvien rivien sivistysimipuu yliopiston kielikysymyksen järjestelyä ja
21954: ei ollut vielä herännyt läheskään siinä tämä tausta olisi suuren valiokunnan jä-
21955: laajuudessa kuin nykyään ja jolloin yksin senten asiaa käsitellessään aina muistettava,
21956: luku- ja kirjoitustaidon puutekin vähensi että on kysymys suomalaisen kansan asiasta
21957: sivistysharrastuksia hyvin laajoissa yhteis- eikä mistään pikkusesta, yliopistoa koske-
21958: kuntapiireissä. Mutta ehkä enemmän kuin vasta yksityiskohdasta.
21959: millään muulla alalla havaitaan kasvavan Myöskin !kysymys siitä, miten kieliolot
21960: tiedon tarve valtio- ja yhteiskuntaelä- yliopistossamme olisi järjestettävä, ei mi-
21961: mämme eri aloilla. Tämä johtuu kansan- ITusta tunnu läheskään niin mutkalliselta
21962: vailastamme ja sen yhä vaikeampien ja ja vaikealta asialta kuin mi!ksi se tahdo-
21963: vastuunalaisempien tehtävien asettamisesta taan tehdä ja millaisen sen sanotaan ole-
21964: kansanmiestenkin kannettavaksi ja vastat- van. Ja oikeaa ratkaisua pelätessä koetetaan
21965: tavaksi. Tällä en suinkaan tahdo sanoa, sitten etsiä vaikka millaisia luonnottomia
21966: ettei tiedon tarve meillä kaikissa piireissä järjestelyjä milloin minkinlaisia, joiden
21967: varal.,kaasta yläluokasta köyhimpiin työläis- kaikkien tuloksena on, että kiista ja ajoit-
21968: piireihin asti ole yhtä tuntuva ja tiedon tain hyvinkin ,kiihkeä mielipiteitten vaihto
21969: hankinta myöskin yhtä tärkeä. Mutta ero ' jatkuu vuodesta vuoteen lhäiriten kansa-
21970: tässä tiedonhankintamahdollisuuksissa eri laisten keskeistä rakentavaa työtä sekä yli-
21971: yhteislmnt·apiirien kesken on edelleen hy- opistossa että ulkopuolella sen. Ja kiista
21972: vinkin tuntuva. Varakas yläluokka on suu- asiasta ei lopukaan koskaan eikä taistelu
21973: rin piirtein riippumaton äidinkielestään, edes heiikkene ennenkuin maan hallitus-
21974: jos niin sanoisin. Siihen kuuluvilla henki- valta ja eduskunta ratkaisevasti astuu
21975: löillä on yleensä mahdollisuus hankkia itsel- toteuttamaan tätä asiaa sillä ainoalla
21976: leen yhden tai useammankin vieraan sivis- oikealla ja luonnollisella pohjalla, että
21977: tyskielen taito ja näiden avulla voi hän Helsingin yliopisto muodostetaan puhtaasti
21978: hankkia itselleen paljon paremmat mahdol- yksikieliseksi suomalaiseksi yliopistoksi. Ja
21979: lisuudet perehtyä asioihin ja ratkoa vai- minä lausuisinkin suuren valiokunnan jä-
21980: keitakin ongelmia kuin kansanmies, joka senille sen toivomuksen, että eikö ole jo
21981: ori kokonaan riippuva siitä tietokirjallisuu- korkea aika ryhtyä kiireesti toteuttamaan
21982: desta ja opetuksesta, joka on tarjolla hä- tätä, minä sanoisin, suorastaan meille kan-
21983: nelle hänen omalla äidinkielellään. Hän on sallista tehtävää ja poistamaan sitä itsenäi-
21984: todella sidottu omaan kieleensä ja sen selle valtakunnalle ja meitä suomalaisia
21985: tarjoamiin sivistysmahdollisuuksiin. Tästä tämän valtion kansalaisina alentavaa tilan-
21986: syystä heille on ei ainoastaan tärkeätä vaan netta, että vielä näin pitkän ajan kuluttua
21987: 358 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
21988:
21989: itsenäisyytemme saavuttamisesta ei tämän Nykyisellään kaksitkielisenä yliopiston
21990: maan opiskelevalla nuorisolla ole vieläikään säilyminen on osoittautunut yliopistolle
21991: mahdollisuutta kirjoittautua oppilaa!ksi itselleen ja sen toiminnalle myöskin mo-
21992: puhtaasti suomalaiseen valtion yliopistoon. nella tavoin n:iin haitalliseksi, kuten täällä
21993: Täihän, että näin asia olisi meillä jär- lukuisissa puhevuoroissa nyt ja jo aikai-
21994: j·estettävä, olen minä omasta kohdastani semminkin on osoitettu, ·että siitäkin on
21995: tullut .melkoisen pitkällisen ja vakavan aika jo päästä eroon mitä pikemmin sen
21996: harkinnan ja selvittelyn järkeen. Ja mo- parempi. Epäkohtia, joita yhdessä tai toi-
21997: net mielestäni hyvin painavat syyt puhu- sessa kohdassa näillä tällaisilla järjestel-
21998: vat tällaisen järjestelyn puolesta. Meidän millä ja tällä tavoin asioita järjestelemällä
21999: valtiollamme ei ole varaa eikä käsitykseni yritetään poistaa, lisätään vaan. Jos
22000: mukaan todellista tarvettakaan perustaa yhdessä kohden hiukan saadaan joku epä-
22001: tähän maahan uutta vaikkapa vaatima- kohta entisestään pienenemään, niin toi-
22002: tontwkin tynkäyliopistoa entisten lisäksi. Ja sessa kohden se vastaavasti ja vielä enem-
22003: siksi kaikki suunnitelmat ja haaveilut siitä, män lisääntyy. Ja siksi kai toki sentapai-
22004: että Helsingin yliopisto olisi suomalaistet- nen kielisuhteitten järjestely, mitä meillä
22005: tava siten, että ruotsalaisille perustettaisiin on tähän asti noudatettu ja edelleen suun-
22006: oma. yliopistonsa, on taloudellisesti niin nitellaan noudatettavaksi, se on minun mie-
22007: suuria uhrauksia vaativa, että siitä on mei- lestäni aikansa elänyt kaikkialla, mutta
22008: dän jokaisen kiihkottomasti ajattelevan ennen kaikkea yliopistossa, jossa maan ke-
22009: kansalaisen jo tästä syystä ilman: muuta hittyneemmän nuorison kasvatusta ja lmu-
22010: luovuttava. Ruotsalaisilla on Åbo Aka- luutusta vastaisiin vaativiinkin elamänteh-
22011: deminsa niitä ruotsalaisia varten, jotka ·ei- täviin hoidetaan ja vaalitaan.
22012: vät halua opiskella suomalaisessa Helsingin Kun näin on asianlaita, ei jää minun
22013: yliopistossa ja sen avustaminen valtion va- käsittääkseni mitiiän muuta mahdolli-
22014: roilla, jos he sitä !haluavat, voidaan 'Ottaa suutta kuin yksikielisen suomalaisen val-
22015: harkittavaksi ja myöskin toteuttaa. Mutta tionyliopiston muodostaminen meillä ja
22016: että noin 350,000 .maamme ruotsinkielistä sitä tietä asian saattaminen tältä k01hdalta
22017: asukasta varten pitäisi valtion ruveta pe- 'Oikealle ja luonnolliselle pohjalle ja sitä
22018: rustamaan ja ja:tkuvasti ylläpitämään ·eril- tietä kaikkien niitten entisestään parantu-
22019: listä korkea1koulua, se on tdki siksi kohtuu- neitten mahdollisuuksien saattaminen
22020: ton vaatimus, että ei ·edes luuHsi miltään maamme opiskelevan nuorison käytettä-
22021: taholta v.oitavan ajatella!kaan sellaisen vaa- väksi, jota tällainen järjestely heille takaa
22022: timuksen ·esittämistä. Mutta kuten ·selvisi ja joiden toteuttamiselle se avaa myöskin
22023: !herra opetusministerin lausunnosta tämän taloudelliset mahdollisuudet, ja siksi suu-
22024: asian erään käsittelyn yhteydessä, on ny- ren valiokunnan velvollisuutena olisi nyt
22025: kyisessä hallituksessa tällaisiakin suunni- jo ilman mitään syrjäihyppyjä lähteä pyr-
22026: telmia rakenteella, joskaan niitä ei vielä kimään tähän päämäärään. Ja jos nykyi-
22027: tähän mennessä ole tuotu tänne ·eduskun- nen hallituskin, joka niin usein on painos-
22028: taan saakka, va:an tyydytty ehkä väliaikai- tanut täällä eduskunnassakin sitä, että se
22029: sesti esittämään nyt toteutettavaksi tämän on vastuuntuntoinen, maan 1mkonais-
22030: esityksen mukaisesti eräänlainen linnoitus- eduista huolehtiva, olisi tässä asiassa näh-
22031: järjestelmä, joka minun käsittä:ä1kseni nyt kokonaisuuden, niin sen tehtävä ei
22032: tekee ja saa aikaan sen, että ruotsalaisuu- olisi ollut lähteä enää pai~kailemaan ja
22033: den eristäytyminen ja ·eri kieliryhmien pönkittämään ka~kenlaisilla keinotekoisilla
22034: välinen taistelu säilyy ainiaaksi tässä toimenpiteillä ruotsalaisen ja suomalaisen
22035: maassa, jos tämä ·esitys käytännössä toteu- kansanaineksen eristäytymistä ja kieliriidan
22036: tettaisiin. Minä kehoittaisin siis suuren edelleen säilymistä yksin yliopistonkin sei-
22037: valiokunnan arvoisia jäseniä tarko. in huo-~ nien sisäpuolella, vaan jos se tahtoi, niin-
22038: lehtimaan siitä, että tällaista vahvasti kuin sillä tuntuu olevan !halua, esiintyä
22039: eristettyä ja kaikenlaisilla erioikeuksilla re:rormaattorina, sen olisi ollut viitoitettava
22040: varustettua linnaketta, jonka muodostami- meille selvä suomalaiskansallinen tie täs~
22041: sesta nyt on kysymys, sitä ei saa päästää säkin asiassa. Ja minä luulen, että me pal,
22042: muodostumaan meidän yliopistomme sei- jon suuremmalla J"ksimielisyydellä. kuin
22043: nien sisäpuolelle. nyt on asianiaita, olisimme olleet valmiit
22044: Hels.iugin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 359
22045:
22046: hyväksymään sellaisen selvän ja päämää- Yksikielinen suomalainen yliopisto takaa
22047: rästään tietoisen ja siihen varmasti vievän tämän, mutta se avaa myös mruhdollisuu-
22048: ehdotuksen ja ainakin paljon paremmilla den maan ruotsinkielisen väestön keskuu-
22049: mielin voineet sellaisen !hyväksyä kuin tä- desta tulleille virkamiehille vastaisuudessa-
22050: män nyt esilläolevan, jonka takana, minä kin sa•ada tasa-arvoisesti pai~koja kaik-
22051: 1uulen, oikein sydämen halusta taitaa olla kialla maassa, ja tältä pohjalta ja näitä
22052: ihyvin pieni osa eduskunnan jäsenistä. näkökohtia silmällä pitä.en suomalaiseen yli-
22053: Tällaisen ratkaisun, kuten edellä olen opistoon pyrkiminen ei ole kansallis-
22054: selvittänyt, minä pidän meillä .ainoana ja, kiihikoa, sen vähemmän minkäänlaista
22055: kuten sanoin, ainoana oikeana, luonnolli- sortoa kielellistä vcähemmistöä kohtaan. Ja
22056: sena ja oikeudenmukaisena. Väitettäneen, sellaisessa työssä jokain,en suomalainen on
22057: että se on kansaHiskiilrkoisen suomalaisuu- mukana. Eikä suomalaisen yliopiston
22058: den jout\ikohengcn sanelema tällainen mieli- muodostamisella, kur~ asiaa ajatellaan
22059: pide. Minä sanoisin: sitä se ei ole vähää- ilman mitään kiihkoilua, suinkaan ruotsa-
22060: kään. Minä en myöskään millään tavalla laistemme ·elinmahdollisuuksia täällä vä-
22061: tahdo so-rtaa maan ruotsinkielistä vähem- hääkään heikonneta, päinvastoin.
22062: mistöä. Me karjalaiset, jos ketkä, tun- Mutta lisäksi yksikielinen yliopisto on
22063: nemme, mitä on oHa ja elää sortajan ikeen laitos - näin ainakin minä ajattelen
22064: alla ja me emme ole myötävaikuttamassa joka niitä voima'k'kaimmin 'kasvattaisi tai
22065: m~hinkään sellaiseen t·oimenpiteeseen. ainakin voisi sen tehdä ja voi tehdä, kas-
22066: Mutta ei ole mistään sellais·esta kysymys, vattaa tähän kansaan Y'hteishenkeä ja vä-
22067: vai:kkå yliopisto täysin suomalaistutetaan- hentäisi sitä juopaa, joka nyt huippuunsa
22068: kin, sillä siitä meidän on mhdettävä, että kehitetyn eristyneisyyden tuloksena pakos-
22069: tämä valtakunta ja sen rajojen sisäpuolella takin pysyy aina avoimena ja saa aikaan
22070: •asuvat 'ka:nJSalaiset huolimatta siitä, mitä sellaisia katkeria kamppailuja, joka par-
22071: kieltä he puhuvat, on yksi kokonaisuus ja aikaa nytkin riehuu kansalaisten kesken
22072: sen täytyy muodostaa yhteinen Suomen ympäri maata, samoin kuin täällä eduskun-
22073: kansa. Mutta kun nyt on suhde sellai- nassakin.
22074: nen, että meitä suomalaisia on noin 90 % Minä en suomalaisena iloitse suirrkaan täl-
22075: ja ruotsalaisia vain 10 % asukkaista, on laisesta tilanteesta ja meillä ei olisi minun
22076: minnsta ruotsalaistenkin kannalta, jos kä.sitykseni mukaan varaa jrutkaa täU~JJista
22077: koettajsi asiaa katsoa, aivan välttämätöntä, menettelyä: ja saa:t:taa. :eri ka1nsalaisryhmät
22078: että heistä ainakin niiden, jotka tulevat jo kafker:oittuneina seisomaan ·toisiansa '~as
22079: yliopistoon saakka opintojaan harjoitta- truan. Ja siksi tämän, ,kJdkonaisuuden lkan·
22080: maan, ja valmistautumaan tuleviksi virka- nalta tä!mä;n suuren ja tärkeä:n periaat!teen
22081: miehiksi, opettajiksi y. m. semmoisi'ksi, mioo pyytäiSin sulkea myös suuren rvalio-
22082: pitää jo kouluaikanansa oppia valtakun- ' kunnan 'jäsenten huomioon. L:ainsää.tä;jän
22083: nan pääväestön kieli siksi hyvin, että he t.ehtävä on ei kasvattaa vaan tasoittaa erir-
22084: pystyvät sillä seuraamaan suomen'ldelisiä mielisyyiksiä, ja kun haHitus ei lähde siHc
22085: luentoja ja selviävät tenteissään ja muissa tielle,, nn meidän yr1tettärvä korjart·a ha1li-
22086: harjoituksissa. Jos .he eivät tätä tee, niin. tuks,en esitykset sellaisiksi,, että jos ne
22087: liian epävarman minä luulen, nykyjään laiksi pääsevät tulemamn, ne kä,ytännössä
22088: ainakin ja yhä enemmän tästä lähtien, ole- v:wilkuttavat yhdistävästi eikä re~pivästi.
22089: van heidän toimensaantimahdollisuutensa Twl1aisilla :perusteilla ha1uama:tta tämän
22090: vastaisuudessa muualla kuin verrattain laaj.emmin kantaani perusteUa ta~ lähteä
22091: suppealla ummikkoruotsalaisella alueella. käsittelemään esityksen yksityiskohtia, en
22092: Emme me suomalaiset voi ~enää millään minä voi myötruvai!kuttaa. minkä.ä;nlaisen
22093: alistua siihen, että meidän vi:vkamiehemme, muun järrjestelyn hyväfksytyksi tulemiseen
22094: opettajamme, upseerimme y. m. sellaiset kuiin selLaisen, joka. va:rmasti lähtee lrohit-
22095: eivät joka ainoa pysty meidän kanssamme tämää!Th asioita siihen, että yliopisto meillä
22096: toimittamaan asioita meidän kidellämme. muuttuu täysin suoma1aiseksi opinaihjoksi.
22097: Ja meidän on käytännöllisistä syistä vaa- Tämä ·ei ole kiihkoilua; eikä keinotekoista
22098: dittava, että joka ainoassa paikassa, jossa ulkoapäin tyrkytettyä miel'ipidettä, mutta
22099: me joudumme missään muodossa asioi- vakialhlllus,. joka kansamme kokona:isuuden
22100: maan, on meitä tässä maassa palveltava kannalta on ainoa. ma,hdollinen. Ja kun
22101: omalla !kielellämme. nyt tä:Hä pohjalta ja tä'1lai<Jta. taustaa vas-
22102: 360 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
22103: 1
22104:
22105:
22106:
22107:
22108: taan kuin edellä tässä olen lyhyesti maini~ mekin oman tunnustuksensa mukaan ja pe-
22109: nut,, näinä :päivinä olen koettanut selvitellä rusteella olemme pitäneet kansanvaltaisena
22110: itse11eni v·asemmiston ja sen johtwjioo kan- ha1litukS€na, sen olisi: pitänyt ottaa tätlsä-
22111: nanottoa täJhän 'llSiaan, niin on suorastaan kin asiass:a: huomioon ne nå!kökohdat, jotka
22112: käsittämrutöntä, kuinlka ryhmrut ja henkilöt, puhuva:t suoma:l·aiskansaJTisen sivistyS€lärrnän
22113: joiden elämänkatsomuil~sensa ja poliittisten arvoonsa lrohott.amisen :puolesta kwnsanv>al-
22114: mie1ipi!teittell!Sä vuoksi pitäisi ajatella karu- la:n tukemiseksi, eikä haastaa taistelua suo-
22115: sa,nvaltaisesti, .ovat itässä kysymyksessä. 'ja malaiskansallisia piirejä vastaan. Sen ei
22116: sen a:jamisessa ilähteneet tieiJ.le - lälhte- olisi pitänyt myöskään unOhtaa sitä, dtä
22117: mät:tä sen :pi:temmä:lle luettelerrnaan eri talonpoika tässä maassa ei ole aina:kaan
22118: S€ikkoja - josta ei voi sanoa muuta kui!n vielä täHä hetkellä aivan tyhjää ilmaa: vaan
22119: että se on kaikkea muuta: kuin kansan- senk:iJn mielipiteet on otett:a.va; huomioon.
22120: vwllan ·tukemista. (EduskUIT1nasta:: Joht,a- Ja että me talompoikaiston edustajat täällä
22121: jien käskystä!) ja aivan kokonaan jättää pidäimme kyllä !huolen siitä, että jolllei niitä
22122: syrjään yhteiskunnan vähäosaisten pyrki- mielipiteitä,. joita meillä on yliopistoonkin
22123: myiksistä huolehtimisen, joita tämäJkin asia näihden, oteta hallituksessa hu.omioon,, niin
22124: niin: kiJpeästi koskee, kuten j.o edelilä osoi- me koetamme ne tuoda ,tä;ällä oouskrm-
22125: tiln. Mutta tällainen luopuminen: rperioot- oossa esille s~llä ta;voin j,a siksi kuuluvasti,
22126: teista;,. herrat vasmnm'istolaiset, joidJerrkin että niitä ei voida ilman muuta sivuuttaa.
22127: poliittisten laskelmien tai lupauksien hy- Ja tästä, että meitä on kohdeltu ·tämän
22128: vä'ksi se eiJ koSkaan tule kantamaan hyvää asian käsittelyssä; siten kuin on kohde!ltlu,
22129: hedelmää. Enkä voi dHa sanomatta täihä1n, on johtunut sekm, ettäi nyt jo :puolitoista.
22130: että kaikkein suurimmassa määrässä saavat vuorokautta on kestänyt tärrn.äin asian en-
22131: herrat vasemmistolaiset syyttää itseään simmäinen ikäsittcly, ja äskeinen: ,pääminis-
22132: siitä, jos vaikutusv;altaisen, valistuneelll terin lausunto antoi: viitteitä, siitä, että
22133: maa:lais- j,a tyävä1estön keskuud€SSa heidän taistelu edellensä jatkuu (Ed. Lahdensuo:
22134: kannatuksensa häviää. Se johtuu siitä, Niin tekee !) .
22135: että te olette nyt vuosikausia keinotelleet !Minä kan:nat;an r>erustuslakivaliokunnan
22136: periaatteellisesti kansan syville riveille mietinnössä olevaa IV vastalaUS€tta,, että
22137: tärkeillä. kysymyksillä. Minä myönnän 'tei- esitys nykyisessä muodossaan on !hylättävä,
22138: dän mrieliksenne,. että te kieltämättä ollette ja toivon, että suuri valiokunta voisi yhtyä
22139: tällä menettelyllänne saavuttaneet kurku- myös tätä tarkoitta'Viaan ehdotukseen. !Se
22140: kauppaoikeuksia ja muita tiJlapäisiä V!Oit- minun nähdäkseni nopeimmin ja: VJa.rmim-
22141: toja (Eduskunnasta: Ei .ole sosialisteja min sittenk:iJn vie, joskin mutkan !kautta
22142: täällä!), mutta ne ovat liian kalliilla hin- siihen, mtkä meidän päämäärämme 'asiassa
22143: nalla ostetut. On vahtettava,a, dtei ole on, ja josta päämäärästämme emme lu.ovu.
22144: sisäillä juuri sosiaalidemokraattisen ryhmän
22145: suuren valilokurunan jäseniä. Minä olisin Ed. P i l p p u l a: Herra puhemies! Knn
22146: kehoittanut heitä tässä valossa i!Larkitse- ylimääräiset valtiopäivät oli kutsuttu koolle
22147: ma:an, miten !he suhtautuvat nytkin esiHäi ja me saimme sanomalehdistä lukea, että
22148: olevaan 'asiaan. nykyinen edistysmielinen Kivimäen hallitus
22149: Meidän :nykyinen hallitnksemme, jonka ja todennäköisesti myöskin n. s. kansalli-
22150: me .tuu~imme jo itsekin huomaavalll,. kuinka sen edistyspuolueen eduskuntaryhmä olivat
22151: väärää j.a huonoon tulokseen ~johta;vaa sen päättäneet tehdä yhteisen sopimuksen ruot-
22152: koko tämä välikärä;jä,näytelmä. on ohlut, salaisten kanssa siitä, että osa suomalaiselle'
22153: mutta joka 'luulo ainakin, v~elä. osi!ttain ja sivistykselle kuuluvaa sivistyksellistä aluetta
22154: toistaiseksi petti, kuten kävi selville äskei- valtion yli.opistossa .luovutetaan ehkä ikui-
22155: sestä pääministerin lausunillosta, se: on to- siksikin ajoiksi ruotsalaisille, niin johtui
22156: dellakin, jos ei enempää tahtoisi'kaan sanoa, mieleen nykyisen hallituksen aikaiS€mmat
22157: täUä menettelyl.lään yliopi!stokysymryksen lainsäädännölliset toimenpiteet laiksi julki-
22158: ratkaisemiseksi saattanut asian sellaiseen sista kaupanvahvi.stajista. Tämän lain mu-
22159: kuohumatilllJan, että kukaties tulos asiassa kaan ei saa toiselle luovuttaa mitään kiin-
22160: loppujem. lopuksi on ehkä1 nopeammin kuin teää aluetta, ilman etteiväit asiakirjat ole·
22161: luullaankaan aivan toinen kuin mitä !halli- julkisten kaupanvahvistajien allekirjoitta-
22162: tus yritti aikaansaada, tämä hallitus, jota mat, ja vasta tämän jälkeen voidaan hakea.
22163: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 361
22164:
22165: saannolle laillinen vahvistus. Nyt on halli- taa. Se isäntämieli, jota hallitus ja halli-
22166: tus todennäköisesti pyrtkinyt tässä sopimuk- tuspuolueen eduskuntaryhmä ennenkaikkea
22167: sessaan menettelemään samalla tavalla. So- on oso1ttanut meitä ylimääräisille valtiopäi-
22168: pimus ruotsalaisten kanssa siitä, erttä osa ville kutsumiaan ,sopimuksen vahvistajia'',
22169: suomalaiselle sivistykselle kuuluvaa aluetta, talonpoikia ja niiden edustamaa suoma-
22170: osa valtion yliopistoa, luovutetaan ruotsa- laista kansaa kohtaan, on ollut sellaista,
22171: laisten hallintaan, ja että sopimus saisi lain ettei se ole voinut olla synnyttämättä meissä
22172: voiman, on kutsuttu koolle ylimääräiset val- voimakasta vastustuksen henkeä. Tällainen
22173: tiopäivät, joilla me suomalaiset talonpojat isäntämieli suomalaista talonpoikaa kohtaan
22174: saisimme olla vertauksellisesti sanottuna onkin synnyttänyt kansan laajoissa kerrok-
22175: vain ,julkisina kaupanvahvistajina' '. Täl- sissa kiihtynyttä mielialaa, jonka ilmauksia
22176: laista varsin muodollista toimenpidettä, on kaikkialla maassamme jo havaittavissa.
22177: todistaa vain tehdyn sopimuksen lailli- Mitä tulee itse yliopistoasiaan, niin yli-
22178: seksi saamiseksi, emme kuitenkaan ole olleet opistokysymystä ratkaisemaan lähdettäessä.
22179: valmiit suorittamaan. Ne kokemukset, mitä on välttämätöntä käsitellä asiaa hiuik:an la-
22180: suomalaisella talonpojalla on siitä, mitenikä veammalta pohjalta kuin juuri hetiken ky-
22181: kappale toisensa jälkeen suomalaiselle talon- symyksenä. Silloin on harkittava kielikysy-
22182: pojalle kuuluvaa suomalaista maata on siir- mystämme ja ruotsalaisen kansanosamme
22183: tynyt ruotsalaisille tuikkiyhtiöille sekä asemaa yleisesti. Suomalaise.t ovat saaneet
22184: muille ruotsalaisille yhtymille kaikesta vas- taistella kielensä saattamiseksi valta-ase-
22185: tustuksesta huolimwtta, ovat saattaneet mei- maan maassamme, eikä tämä taistelu ole
22186: dät panemaan myöskin jyrkän vastalauseen vielä loppunut. Se ei olisi niin repivää ja
22187: tämänkin sopimuksen hyväksymistä vas- kansan yhtenäisyyttä särkevää, jos maamme
22188: taan, että kansallinen edistyspuolue, edus- ruotsalainen kansanosa olisi todella vähem-
22189: kuntaryhmä ja sen muodostama hallitus ' mistökansallisuus ja k<ikoonpanoltaan suo-
22190: yhdessä sosialidemokraattien kanssa nyt malaiseen väestöön verrattavissa ja sellai-
22191: luovuttaisivat ooan kansalliselle sivistykselle nen, että se voisi tulla omillaan toimeen.
22192: kuuluvaa aluetta valtion yliopistosta ruot- Mutta todella siihen kuuluu virtkamies-
22193: salaisten omistamaksi. Nykyistä hallitusta luokkaa, teollisuudenharjoittajia, kaup-
22194: on sanottu viisaaksi ja kaukonäköiseksi, ja piaita ja suurtilallisia monin verroin enem-
22195: sitä se ainakin omasta mielestään on luul- män kuin mitä voisi olla olemaJSSa ja saada
22196: lut nytkin olleensa suunnitellessaan tämän toimeentulonsa yksin maamme ruotsinkieli-
22197: sopimuksen valmistusta ylimääräisille val- seitä asutusalueelta. Se elää siis suureksi
22198: tiopäiville. Jotta me talonpojat olisimme . osaksi suomalaisen kansanosan varassa
22199: olleet valmiit ilman muuta hyväksymään nauttien sellaisia etuoikeuksia, jotka histo-
22200: ja allekirjoittamaan tämän sopimuksen, on 1 riallinen kehitys on luonut sille ennen suo-
22201: meillekin, kuten voitaneen sanoa, vain ,jul- malaisten kansallista heräämistä. Suoma-
22202: kisille sopimuksen va:hvistajille'' tarjottu laisuuden nousun täytyy tulla näiden etu-
22203: tästä tehtävästä pa&kio, ei tosin 15 mark- oikeuksien kanssa ristiriitaan, ja ruotsalai-
22204: kaa sopimuskirjasta, kuten kaupanvahvis- semme ovat käyneet niitä puolustamaan.
22205: tajille on hallitus asetuksella määrännyt, He .ovat tahtoneet esittää asian niinkuin
22206: vaan sen sijaan alkoholiliikkeen voittova- he puolustaisivat ruotsalaista sivistystään
22207: roista 10 markkaa asukasta ja päätä kohti ja kieltään, vaikka tätä ei suomalaiselta
22208: vuosittain ja lisäksi vielä mahdollisuus puolelta ole ensinkään uhattu ja va1kka he
22209: saada joskus vanhoina päivinä elä[mttä työ- tavallaan ovat puolustaneet vain vanhaa
22210: kyvyttömyys- ja vanhuusvwkuutusrahastos- valta-asemaansa ja etuoikeuksiaan. Ky-
22211: takin. Tämä palkkio ei ole kuitenkaan saa- seessä ovat enimmäkseen olleet taloudelliset
22212: nut meitä houkutelluksi luopumaan suoma- edut. Erittäin merkittäväillli on tullut pyr-
22213: laisesta maaperästä valtion yliopistossa kimys säilyttää ruotsalaisten hallussa ·n. s.
22214: ruotsalaisille muutamista nikkelima11koista, ,ruotsalainen maa". He pyrkivät järjes-
22215: vaan me olemme ryhtyneet kirjoittamaan telmällisenä yhteistoiminnalla estämään
22216: tällaisten toimenpiteiden tartkoituiksenmu- suomalaisia saamasta haltuunsa maata ruot-
22217: kaisuutta vastaan jyrkkää vastalausetta, salaisten asumaHa alueella. Mutta samalla
22218: jonka allekirjoitus todennäköisesti tulee jat- he ;pitä.väit aiv~,n luonnollisena, että omista-
22219: kumaan vielä useita vuorokausia yhtämit- vat <tiiluksi.a suomalaisilla ;pa1~kkakunnil%.
22220:
22221: 46
22222: 362 Torstaina 24 ,p. tammikuuta 19.35.
22223: "-·--~------
22224:
22225:
22226:
22227:
22228: käsittäen tämänkin maa111 ruotsalaiseksi ja valtakunnan kokonaisuuteen itmenee
22229: ma.a.ksi. Tämä ruotsalaisesta maasta niin paljon sellaista epälojaalisuutta, yhteisen
22230: innokkaasti kiinni pitäminen, johtuu, kuten hyvän piitt~amattomuutta, mikä meitä suo-
22231: prof. Eskola on aikoinaan :lmomauttanut, malaisia niin kipeästi koskee, esim. siinä,
22232: seurauksena ruotsinkielisten juilkisessa. elä- että joku apteekkari lahjoittaa suomalai-
22233: mässämme vaikuttavan vä:estönQsamme juu- seTt.a. seudulta1 keräämänsä miljoonat ruot-
22234: rettomuuden tunteesta, siis siitä, että he salaisehle sivistysrahastoHe. Me emme saa
22235: itsekin tuntevat, etteivät ihe muodosta syyttää tästä ke'tään yksityistä ruotsinmie-
22236: omi!llam1 toimeentulevaa ryhmää. .Se ·ei llistä,. He ovat hyvää aines,ta·,. ja useita
22237: suinkaan ra:jditu vain kiinteää,n omaisuu- heistä voimme kunnio~t.taa ansiokkaåna lkan-
22238: teen,, vaa,n ihe t~ahtovat yleensä. kaiken Olffiai- saJ1aisinat j•a useimmissa. asioissa myös isrun-
22239: suude:n,. minkä. ~he ovat saaneet ha,Uuunsa maan yhteisen edun puolustajina, mutta
22240: kansamme keskuudessa, myöskin ruotswlai- :he ovwt enemmän tai vähemmän sen itsek-
22241: seksi maaksi, josta hyöty ·on tuleva yk- kään kokonaisuuden kustannuksella e'tuile-
22242: sinQmaan ruotsa!laisten hyväksi. Räikeim" vall1 ijoukkohengen läpitunkemia, jonka
22243: min tämä.. tulee nrukyviin lahjoituksina ja ruotsalaisten etuoikeuteHu asema> j.a sen
22244: jä;lk!isäli!dö:ksinä, joilla. suuret, iUSeirukin yk- menettämisen pelko -on rruonut. Satavutetut
22245: sinomaal!1 suomal:a:isen kansan keskuudesta etuud:et, olivat;pa ne kokonaisuuden kan-
22246: hankitut omais:uudet pyritään turvaamaan nalta miten epäoikeutettuja tahansa, tun-
22247: i!kia:j.oiksi rootsala!isehle siv:istystyölle tai s:eil.- tee ihminen aina oikeudeksi ja tästä johtuu
22248: laisille ruotsalaisille järjestöiille, joiden se vrurma.a.nkin .vilpittömästi .tunnettu
22249: tarkoituksena on suoma!laisen sivistystyön kiihko, ;jolla ruotsalaiset ·vill.Stustavat ·jo-
22250: vastustaminen ja samalla suonm[a.isuuden kaista, askelta suomalaisuuden: sawttamiseksi
22251: vastus'taminen. Ja viimeksi merkitsee ruot- si'l1e kuuluvaan vallta...asema1an Suomessa.
22252: srulaisten yl'litys saada oma ruotsalainen yli- TäJl1ainen itsekkäitä etuja. a:javå suuren
22253: opistonsa tai yliopistolinjans:a, mitä nyt enemmistön harrastuksiin ta:itpumaton ja
22254: hll!llitus. on lä;htenyt niin innoklmasti a!ja- sen ihanteille vieras ryhmäkunta ei luon-
22255: maan ja yleisen miellipiteen tuonut omalla nollisesti miiSSää.n ythteiskunn:assa voisi atjan
22256: taN.avlaan esille,, yritys tuoda ,,ruo'tsalatista menoon säilyä •ha.nkauksitta. elämän päi-
22257: maata" myös yliopistoalalle. :Si'llä täimä vänpuoleUa. Yksi ·väiitön seuraus sen ole-
22258: ruotsaila.inen yliopistolin'ja, · ol.isi suomailatt- massa.olosta ·on, ·että se syntllyttää enem-
22259: silta su~j.ettu,, kun taa,s suomalainen rval- mistössä, oroansaHista kiihkoa• tpalljon: suu-
22260: tionytliopisto jäisi 'täysin avoimeksi ruotsa- remmassa, mälä,rässä. kuin olisi suotavaa.
22261: lwisille sekä opettaj~He <että oppilaille. Tä- Mei]llä; se on ·jo se1västi hatvait.truvissa. ja
22262: män kaiken: pdhja.na on v;a1nihoilt.a a!joilt:a iimennyt ruotsinkielen ja, ru<Jtsalaisuuden
22263: peritty etuoikeutettu asema ja toiselta vieromisessa warsinkin nuorison keskuu-
22264: puolen sen menettämisen ,pelko ja, juuret- dessa. Ajan pitkään ikäy tuo ,ruotsa1aisen
22265: tomuuden ·tunto ja siitä jdhtuneet iha.rhau- maan" luominen kaikilla, a:1oHla myös
22266: tuneet oikeuskäsitteet. tSen esittäjät eivät heiille itselleen kohta,lok'k:aa.ksi j:ru vie hei-
22267: näytä milloinkaan ajat:eilleen,. miten kävisi, dä.n sy:rjäyttä.miseensä. suuremmassa: mää-
22268: jos suomala:iselta. taiholta. ruvett<aiJsiin vaati- rässä, tkl]in mitä ruotsala1stemme kuttuuri.-
22269: maan vasta.vuoroiJsuutta ja harjoittamaan ·mimiin ka.tsoen olisi• toivotta,vaa. Suoma-
22270: v:astaav;aa. yllytystä, jos estettäisiin ruot- laisuustaistelu .ei ole :vielä saatettu loppuun.
22271: salaisten. :ma1a1nostot suo.ma<laisilJta seud:uiHa Eikä: se v-oi tuHa. loppuunsa,atetuksi ennen-
22272: ja !kaikin käytettävissä .olevin ikeinoin py- kuin ruotsalaisten etuoikeutettu asema kai-
22273: rittälisiin siirtämään heidän omistamwnsa lciliai,. myöskin yliopistoalalla on poistettu.
22274: tilukset., 'teihtaat ja muut kiinteistöt suoma.- Niinkaman kuin 'niiden tpoista.mine.n on päi
22275: laisiin käsiin, jos suomalaiset ryhtyisivät v:äj.ä.I'jestyksessä: tulee riita:isuus va,rmas!i
22276: ehdottomaan ostolakkoon ruotsalaisten kaup- alati vain kärjistymään, sillä sitä ei voi
22277: piaåden taV!aroita vastaan, jos v:altioru yli- auttaa, että suomalaiset rpakostwkin tunt~
22278: opisto, edes sen suomalainen linja, suljet- vat epäoikeutetun etuoikeuden puolustami-
22279: rtaisiim. ruotsalaisilta j:w tehtäisiin ma:hdotto- sen epälojaalisuudeksi. Ja niin kauan
22280: ma;ksi .ruotsalaisten pääsy virko~hin muilla kuin tälllaista, :il1menee on s:uoma1aå!llen: aina
22281: kuin rudtsarraisallueiila. RuotsaLaisten ja jokaiseen: yleiseen virka,an ja tehtävään
22282: heidän puolueensai suhtautumisessa maan hiukan !parempi kuin ruotsalainen tässä
22283: Hel.;ingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 363
22284:
22285: maassa. V asta1 näiden poistamisen jälkeen yhtään ranskankielistä valJtion yliopistoa.
22286: tulevat ruotsalaisemme todella suomalaisten Yhdessä Kanadan valtiossa on yksin kalh-
22287: ka:nssa tas~l!Veroiscksi yhteiskuntamme osaksi desta miljoonasta asukkaasta 75% eli 1 1 / 2
22288: j.a suomalaisten puolella ta,as tulee oikeu- miljoonaa ranskalwisia ja tässä valtiossa on
22289: tettu tyytymättömyys lakkaamaa,n. Ja, sa- 2 yksityistä pääasiassa katolilaisen kirkon
22290: mal.la tullaan sell:aiseen asiaintila:an, että ylläpitämää ranskankielistä yliopistoa,
22291: me~llä ruotsinkieltä ruveta1an suoma:laisissa mutta ei yhtään ranska1aista valtion yli-
22292: piirmssa :vapaa,ehtoisesti oppimaan niin opi~oa ole edes si.elläkään. Muissa Kana-
22293: paljon kuin vwrsin läiheinen naapuruussuh- dan valtioissa on yhteensä lähes miljoona
22294: teemme ja monet yh'teiset intressit Ruotsin rans:kanikieli:stä, mutta siellä ei katsota tar-
22295: kanssru sekä oma.n maamme entisten ruot- peelliseksi näitä varten yllärpitää ensinkään
22296: sal·aisten sukupolvien kulttnurisaavutuk- ranskankielistä yliopisto-opetusta ja kum-
22297: siensa vuoksi huomaJttava. työ ja nykyjään minkin on ranska Kanadassa toinen 'kan-
22298: yhäkin ripeä ja toimelias ruotsalaisväes- saUiskieli siis virallinen kieli englanninkie-
22299: tömme tekee tarpeelliseJksi. Yhdeltä puolelta len rinnalla kuten meillä ruotsi suomen-
22300: tämän etuoikeuksien poistamisen tulee ta- kielen rinn~lla. Sama1ten ei Pohjois-Ameri-
22301: pahtua n. s. luonnollisen 'kehityksen kautta kan Yhdysvalloissa, jossa on monia miljoo-
22302: ja se tulee käymään rauhallisesti ja huomaa- nia saksalaisia, m. m. 8 miljoonaa yksin
22303: ma.tta' senjälkeen kuin 1ainsää1dännöllisesti Saksasta muuttaneita, ole ainoatakaan
22304: on toteutettu se, mikä 'la.insäädäntötoimen- muun kielistä, kuin englanninkielistä yli-
22305: piteit.ä vaatii. Tässä ei enää:, kuten tähä•n opistoa, tuskinpa niitä edes sallittaisiin.
22306: asti, ole toteutettava säännöstä, jolla paljon Siitä varmaankin johtuu, että Amerikan
22307: on, sille pitää enemmän annettruman. suomalaiset :tänne tullessaan aina kummas-
22308: Tämä koskee ennenkaikkea sivistysmäärä- tuksella katselevat ja ihmettelevät sitä, mi-
22309: mhoja, ensisijassa yliopistollista työtä. ten täällä tSuomessa ruotsalaisia lellite1lään.
22310: Tätä nyt aivan lyhyesti hahmoiteltua Amerikassa ja yleensä anglosaksilaisissa
22311: taustaa vastaan on yliopistokysymystä kat- maissa, joita juuri ja hyvällä syyllä pide-
22312: sottava ja kaikkien tärkeimpiä nä;kökohtia tään esikuvaksi kelpaavina vapaamielisyy-
22313: tässä pitäisi mielestäni olla se, ettei sallit- dessä ja jotka varsinkin juuri vähemmistö-
22314: taisi ruotsalaisten eristäytymistä, ruotsa- kansallisuuksien suhteen osoittamansa suo-
22315: laisen maan luomista, yliopistoalalla. Tä- peamielisyyden vuoksi ova1t saaneet nämä
22316: män rinnalla on sitten harkittavana kysy- monet kansat imperiumillensa uskolliseksi,
22317: mys: onko ja missä määrä131Sä valtion kus- ei tulisi ollenkaan kysymykseen semmoinen
22318: tannuksella annettava ruotsinkielistä yli- kaks:i:kielisyysjärj:estelmä kuin meillä. Sa-
22319: opisto-opetusta. Ruotsalaiset itse ovat vii- moin ei Sveitsissä. anneta italiankieliselle
22320: meiseen saakka vastustaneet jokaista as- vähemmistölle, joka suhdeluvultaan koko
22321: ke}ta suomalaisuuden oikeuksiinsa saattami- maan asukasmäärään on läihinnä verratta-
22322: seksi. Ja aivan turhaa on odottaa, että he vissa Suomen ruotsalaisten lukumäärään,
22323: mistään etuoikeudesta vapaaehtoisesti luo- i taEankieli,stä y liop-isto1opetusta.
22324: puisivat. Toliselta puolen on myönnelttävä, Ei meiHä olisi ainakaan enempää syytä
22325: että he ovat alistuneet aina noudattamaan perustaa ruotsalaista valtionyliopistoa tai
22326: sellaisia la:ketja, jotka heidän vastustu:kses- suunniteltua yliopistolinjaa kuin kanada-
22327: taan huolimatta on säädetty. Ja niin pal- , laisilla olisi perustaa ranskalaista. Pikem-
22328: jon :kuin ruotsalaiset piltävä:tkin ääntä yli- min kai tultaisiin siihen, jos tätä maata
22329: opistoasiaJSSa, tulisivat he hyvin pian mu- esikuvana pidettäisiin, että 'katsottaisiin
22330: kautumaan esim. yliopiston täydelliseen ruotsalaisille riittävän Turun akatemian,
22331: suomalaistamiseen ilman valtion kustanta- jonka he ovat perustaneet yleisillä säästö-
22332: maa ruotsinkielistä yliop~sto-opetustakin, varoilla, lahjoituksilla, joiden tekijät ovat
22333: jos vain eduskunta sen päätitälisi. Eihän keränneet varansa koko kansan keskuu-
22334: meillä olisi ainakaan enempää pa!kko antaa desta kuten nyt m. m. ·apteekkari Skippa-
22335: valtion kustannuksella yliopist'O-opetrusta rin iahjoitukset osottavat ja joka siis
22336: ruotsiksi kuin kanadalaisilla olisi antaa se'kään ei ole tavallinen y;ksityinen laitos.
22337: ranskan:kielistä yliop~sto-opetusta Kana- Ruotsalaiset ovat kyllä jo !kauan sitten
22338: dassa. Kanadassa on 30 %, noin lähes 3 oivaltaneet, sillä he 'OVat kaukonäköisiä ja
22339: miLjoonaa asukasta ranskalaisia, mutta ei viisaita, että Helsingin yliopiston kieliolot
22340: 364 Torstaina 24 p. tammikuuta 1935.
22341:
22342: kerran täytyy järjestää siihen suuntaan, puhtaasti suomalaiskansallinen. On nimit-
22343: että se tulee suomalaiseksi. Juuri sentäh- täin todettava, että ainoastaan vain puh-
22344: den he ovat myöskin aikanaan perustaneet taasti suomalaiskansallinen valtio saattaa.
22345: Turun akatemian. Tämä sama seikka on myöskin saavuttaa maailman ja ennenkaik-
22346: myöskin huomattu Ruotsissakin. Sieltäkin kea ruotsalaistemme ja Ruotsin kunnioituk-
22347: käsin eräs ruotsalainen arvovaltainen lehti sen. Tähän päämäärään voi johtaa vain se
22348: on kirjoittanut tästä asiasta m. m. seu- tie, että on saatava vain puhtaasti suoma-
22349: raavaa: ,Ikäviä asioita koetetaan mwh- lainen valtion yliopisto.
22350: dollisimman 'kauan peitellä. Niin tehdään
22351: tässäkin tapauksessa. Ollaan uskovinaan Ed. K a r v et t i : Herra puhemies! Kä-
22352: ruotsalaisuuden säilymiseen Pohjanlahden sillä olevaa hallituksen esitystä lukiessa saa
22353: toisella puolen. Tälläkin toivomuksella sen käsityksen kuin hallitus itsekin myön-
22354: saattaa olla perusta, jos se tarkoin rajoi- täisi, ainakin rivien välissä, että eduskun-
22355: tetaan. Ruotsinkieli voi elää 'kielenä, jota nalle vasta annettu esitys olisi tarkoitettu
22356: vähemmistö ymmärtää ja puhuu varsinai- väliaikaiseksi ja että se siis vain vissiksi
22357: sen maan kielen rinnalla. Hiitä, että suomi ajaksi toistaiseksi voisi tyydyitää kansan
22358: tulee yksin vallitsevaksi julkisessa elä- oikeutettuja vaatimuksia yHopisto-opetuk-
22359: mässä, tuskin voi olla pienintäkään epäi- seen ja hallintoon nähden (ECl. I,ahdensuo:
22360: lystä. Tätä kehitystä ·ei voida hidastuttaa, Niin hallitus sanoo !) . Se arvelu, että riita
22361: vielä vähemmän estää millään lainsäädän- yliopiston opetuskielestä uusien lakimää-
22362: n:öllä. Kun samoin elinvoimainen suoma- räysten voimaan tultua lwkkaisi, mikä ar-
22363: suus on perustanut ja rakentanut val- velu hallituksen perusteluissa mainitaan,
22364: miiksi oman kulttuurierikoisuutensa, tulee ei voine olla oikea, niinkauan kuin yli-
22365: kotimainen ruotsalainen kulttuuri surkas- opistokysymykseen nähden jäädään keski-
22366: tumaan. Kun suomenbelisyys tulee vält- tiehen, toteuttamatta täydellisesti suomen-
22367: tämättömä:ksi toimentulon ehdoksi joka kielistä yliopistoa, jonka tarkoitus tavalli-
22368: alalla, on kaikkien lapsuudesta asti opit- sen yliopisto-opetuksen ohella olisi kaikiHa
22369: tava suomea aivan toisella tavalla kuin tieteen aloilla viedä suomalaiskansallista
22370: muita kieliä. Suomen täytyy tulla yksin tutkimusta eteenpäin.
22371: varsinaiseksi äidinkieleksi. Asia on näh- Niinpä yliopiston kansleri on asian tästä
22372: tävä sellaisena kuin se on. Ruotsalaiset puolesta valtioneuvostolle antamassaan lau-
22373: ovat vähemmistönä Suomessa, heitä on va- sunnossa maininnut: ,Kie.Jiolojemme kehi-
22374: jaa 10% väestöstä. Lyhyen ajan kulut- tys ja yliopiston kielikysymystä koskevien
22375: tua the ovat vielä pienempi murto-osa siitä. ristiriitojen kärjistyminen on vienyt siihen,
22376: Suomalaiset asettavat rintamaan käyttämät- että Helsingin yliopiston muuttamista täy-
22377: tömät reservinsä luodakseen puhtaasti suo- sin suomenkieliseksi ei enää voida pitkäksi
22378: malaisen kulttuurin. Lopputulos ei voi aikaa ·lykätä." Ja hän jatkaa: ,Toden-
22379: olla muu kuin yksi. Se ei ole vähimmäs- näköisesti valtioneuvoston eduskunnalle an-
22380: srukään määrässä epäilyksenalainen. Se ei tama laki tulee olemaan vain väliaikainen. ''
22381: mel'lkitse sitä, että ruotsinkieli kerrassaan Kun lakiesityksellä tulee todennaköisesti
22382: häviäisi Suomesta, ei myöskään sitä, että olemaan vain trullainen väliaikainen luonne,
22383: ruotsalaiset häviävät. Mutta kummankin on käsittämätöntä, minkä vuoksi hallitus
22384: merkitys supistuu.'' Tämäkin lausunto on katsonut välttämättömäksi toimeenpano-
22385: mitä selvimmin todistaa sen tosiasian, että lakiesityksen 2 § :ssä määrätä, että ruotsin-
22386: asioita todellisuuspohjalta arvostelevat ruot- kielisen opetuksen antamisesta yliopistossa
22387: salaiset käsittävät minkälaiseksi ruotsin- huolehtii 15 varsinaista ja 1 ylimääräi-
22388: ki~lisen viiestön asema maassamme suoma- nen kiinteä sekä 5 opetusalan ja kielen
22389: laiseen väestöön nähden tulee muodostu- puolesta vaihtuvaa professorinviran halti-
22390: maan ja tässä suhteessa heidän pitäisi itse- jaa. Hallituksen aikaisemmassa esityk-
22391: kin käsittää, että kielikysymys ja samalla sessä ensinmainittuja oli ehdotettu vain 12,
22392: yliopiston kielioloja koskeva kysymys olisi yksi ylimääräinen kiinteä sekä vaihtuvia
22393: saatava mahdollisimman pian pois päivä- professuureja 8. Vakinaisten professorien
22394: järjestJ~ksestä, siten että maan pääväestölle luku yliopistossa on nykyisin tasan 100.
22395: suodaan vihdoinkin korkein oppiitaitos, joka Kun ruotsinkielisiä ylioppilaita on noin
22396: sekä hengeltään että kieleltään on vain 17 % ylioppilaiden kokonaismäärästä, 011
22397: Hei.~ingin yliopiston järjestysmuodon perusteita kookevan lain muuttaminen. 365
22398:
22399: ruotsiksi Iuennoivia vakinaisia professoreja teessa jääneet meidän yliopistossamme joko
22400: 17. Ottamalla huomioon ylioppilaiden kieli- kokonaan edustusta vaille tahi korkeintaan
22401: suhteiden kehitys, joka osoittaa ruotsinkie- tilapäisen dosentuurin varaan.
22402: listen ylioppilaiden vuosittain suomenkielis- Mutta edelleen on huomattava, että ruot-
22403: ten <lukuun verrattuna alenevan, ei voitane srulaisia professorinvivkoja on meidän yli-
22404: muuta ikuin hyväksyä yliopiston kanslerin opistossamme paljon ja tästä on auttamat-
22405: ehdottama professorien lukumäärä, jonka tomana seurauksena se, että kasvatamme
22406: .kansleri konsistorin lausunnon perusteella myöskin suomalaista Suomea varten run-
22407: oli ehdottanut 16 :ksi. Valtioneuvoston eli- saasti ruotsalaisia kansamme valtaosalle
22408: xiotuksessa nyt sitävastoin on ruotsinkie- kieleltään ja hengeltään vieraita virkamie-
22409: listen professorien luku määrätty kaikkiaan hiä, kuten tuomareita, nimismiehiä, lääkä-
22410: 21 :ksi, jotapaitsi valtioneuvosto on toimeen- reitä, opettajia j. n. e. ja tämä ei voi oila
22411: panolakiin ottanut lisämääräyksen, joka te- vaikuttamatta haitallisesti mitä moninaisim-
22412: kee mahdolliseksi laissa mainitun 21 ruot- maHa tavalla, niinkuin se tähän saakka on-
22413: sinldelisen professorinviran lisäksi tulo- ja kin vaikuttanut.
22414: menoarvion puitteissa perustaa muitakin Olen sitä mieltä, ettei esim. ylimääräi-
22415: ruotsinkielisiä professorinoppituoleja, jol- siä professoreja olisi lisättävä kielelliseNä
22416: ioin, kuten täällä jo on mainittu, saadaan pohjalla, vaan tieteen itsensä vuoksi. Edel-
22417: jokavuotinen riidanaihe budjettikäsittelyn linen peruste on ehdottomasti väärä. Koe-
22418: yhteydessä tuoda repivä kieli- ja yliopisto- tan sen osoittaa esim. seuraavrulla tavalla.
22419: kiista eduskuntaan. Huolimatta siitä, että Yliopistossa annetaan ylioppi<laille alkeis-
22420: perustuslakivaliokunnan ruotsalaiset jäsenet eli propedeuttista opetusta, siis opetusta,
22421: vastalauseessaan ovat ehdottaneet ruotsin- joka johtaa varsinaiseen, myöhemmin an-
22422: kielisten professorien luvun 25 :ksi sekä nettavaan tieteellisempään opetukseen.
22423: siitä, että valtioneuvos Setä•lä on lausunut Näitä alkeisopetusta nauttivia ylioppilruita
22424: radiopuheessaan hänen mielestään olevan on suhteellisesti paljon. Kun niihin kuu-
22425: toisarvoisen asian sen, miten monta ruot- luu sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä,
22426: sinkielistä professoria on H~lsingin yli- antaa kaksi saman aineen professoria ope-
22427: opistossa, on se mielestäni mitä tärkein ja tusta, toinen suomenr, toinen ruotsilllkie-
22428: kauaskantoisin kysymys. Niinpä tästä ruot- leHä. Kumpikin opetta:j81 työskentelee siis
22429: Binkielisten professorien lukumäärästä lau- saman opetuksen runtrumisessa, tosin eri kie-
22430: suu eräs yliopiston professori mielensä, että lellä. Tutkijan, yliopiston opettajan, täy-
22431: tällä seikalla on erittäin huomattava ta- tyy näin ollen omistautua koko tieteen pii-
22432: 1 o u d e 11 i n e n me r k i t y s. Jokainen rille kaikess& laajuudessaan. Sensijaan
22433: professorinvirka vaatii näet suuria kustan- että tiede olisi jaettu useihin eri tieteen-
22434: nuksia, ei yksinomaan itse professorin .palk- haaroihin, voitaisiin itse tieteellistä tutJki-
22435: kaukseen, vaan paljoon muuhun, laitokseen musalrua, 'joka opetuksen antamisen oheHa
22436: ja sen ylläpitoon, työvälineiden hankkimi- kuuluu yliopiston tehtäviin, viedä eteen-
22437: seen, assistenttien y. m. apuvoimien palk- ipäin, ja Helsingin yliopisto voisi myöskin
22438: kaamiseen j. n. e. ja jokainen ruotsalainen tieteellisen tutkimustyön alatila nousta mui-
22439: professori vaikuttaa sen, että jollrukin alalla den kansoj,en silmissä arvoa nauttivaksi
22440: jäämme ilman ehkä hyvinkin tärkeätä suo- suomalaiskansalliseksi korkeakouluksi, joka
22441: malaista professorintointa. Meidän tulee kansainvä!lisesti!ki:ru olisi tunnettu ja sillä
22442: muistaa, että meillä ei ole varaa kustantaa olisi tunnustettu asema. Kielelliset, yliopis-
22443: lä;heskään kaikkea, mitä kipeästi tarvittai- toru haittaavat epä:kohdat ovat esteenä edel-
22444: siin. Mainitakseni vain joitakin esimerK- lämainitulle.
22445: kejä, on syytä huomauttaa, ett.ei meillä ole Yliopiston viraoomaisetkin ovat lausu-
22446: vielä ollut varaa kustantaa maahamme neet mielipiteenään, että HelSingin yliopis-
22447: eläinlääikintäopetusta, vaan että suomalais- ton arvo edellärmainitussa suhteessa jättää
22448: ten eläinlää;kärialalle autautuvien on vielä- paljon toivomisen vara<a ja ettei se tieteel-
22449: kin pakko harjoittaa opintojaan vieraissa lisen tutkimuksen alalla ole voinut edis-
22450: maissa, vieraiUa kielillä, että sellaiset kan- tyä sille tasolle, kuin olisi oHut toivotta-
22451: santaioudelliselta kannalta tärkeät alat vaa. Jos sitä vastoin kielellisistä haitoista
22452: kuin puutarhanhoito, kalata:lous, kotitalous piittaamatta yliopiston opettruja voisi ope-
22453: ynnä useammat muuta ovat varojen puut- tuksen ohella syventyä tieteelliseen työhön,
22454: 366 Torstaina 24 ,p. tammikuuta 1935.
22455:
22456: niiru ei kahden opettwjan pitäisi antaa sa- jonka hallitus perusteluissaa'll on mrumn.
22457: maa alkeisopetusta, kuten edeHä mruinit- nut, että nimittäin huomioolliOttaen yliop-
22458: tiin, voon tieteen piirit jaettaisiin eri opet- pilaiden suuren lukumäärän lainopillisessa
22459: . tajien kesken, jolloin kukin opettaja koet- tiedekunnassa, niin myös sen hy:(idyn, joka
22460: taisi kykynsä mukaan syventyä lähinnä tie- tulee lainopilliselle tieteellemme sen edusta·
22461: teen siihen: puoleen, johon hänellä on sekä jain läheisestä. vuorovaikutuksesta näiden
22462: taipumusta että harrastusta (Ed. Räisänen: tieteiden ha:rjoittajain ka:nssa Skandiooa-
22463: Ja kykyjä!) - ja kykyjä. Niinpä esi- via.n maissa, on pidetty asia:nmukarisena,
22464: merkkejä mainitakseni kemia voitaisiin että kiinteiden professorien lukua korote.
22465: jakaa useampien professorien kesken; yksi taan 1:2 :sta 15 :een, jolloin vaihtuvien pro.
22466: opettaisi o11gaanista kemiaa,,. toinen epäm- fessorien luku vastaavasti vähenee. Tämä
22467: gaanista kemiaa, ko}mws biokemiaa ·j. n. e. ei voi olla sellainen syy, joka vaa:tisi kiin-
22468: Täten samwn tieteen piiri tulisi toisella - teiden professorien lukumäärän lisäämistä
22469: ei tosin kielelliseHä - pohjalla jaetuksi 12 :sta 15 :.een. En saata olla huomautta-
22470: useampaan eri alaan. Kukin: opettaja opet- matta, että suuren valiokunnan jäsenten
22471: taisi 'Vain omaa alaansa. TälLöin hän voisi on aihetta harkita asianomaista lain pylkä.
22472: syventyä johonkin tieteenhaaraan riittävän lää. Kun kans,leri on lausunut käsityksensä
22473: hyvin. Kun meillä esim. biokemian alalla tästä ja kun tämä käsitys oleellisesti poik-
22474: on päästy huomattavan pitkä;lle, jopa n<iin, kea,a hallituksen esityksen kan:nwsta, niin
22475: että se herättää huomiota maamme rajojen olisi mielBstäni yliopiston kanslerin mieli-
22476: urkopuolella ja että vwllan huomattavia. ta- piteelle annettava a:rvoa suuressa valiokun-
22477: loudellisiakin saavutuk.'lia on voitettu, niin nassa.
22478: se johtuu juuri siitä erikoistumisesta ke- Minulla hcnkiTökohtaisesti on se käsitys,
22479: miam tällä alalla, biokemian alalla,. joka ettei täydellisesti suoma.laisen yli<>piston pe-
22480: tähän on vienyt (Ed. Räisänen: Eikö siinä rustaminen aiheuttaisi mitään: hankaluuk-
22481: ole reklaamiakin AIV-rehussa !) . Jos esim. sia erikielisten ylioppilaitten välillä. Tätä
22482: professori Artturi J. Virtanen, joka nykyi- käsitystäni tukee m. m. erään professorin
22483: sin on kansainvälisesti tunnettu tiedemies, lausunto, jossa: hän henkilökohtaisesti mi-
22484: paikotettaisiin a:ntwmaan esim. kemian al- nuHe antamassaan kertomuksessa on sano-
22485: keisopetusta. suomenkielellä ja joku muu nmt, ettei erikielisillä ylioppilama opiskel-
22486: taas wntaisi sitä ruotsinkielellä, niin mihin lessaan ole mitään kahnausta keskenään.
22487: tuloksiin tieteellisen työn: alaHa tällä ta- Ruotsinkieliset ovat hyvin solidaarisia suo-
22488: valla päästäisiin. Nyt seDJSijaan, jolloin menkielisiä kohtaan. Kun ruotsinkieliset
22489: mainittu professori on vapautettu alkeis- tarvitsevat suomea myöhemmin tehtävis-
22490: opetuksen a1ntamisesta ja hän saa työsken- sään, niin 1he mielellään kuunteleva:t luen-
22491: nellä omaala erikaistieteensä alalla, on tu- toja suomenikielellä. 'Täydellinen suomen-
22492: loksia nähtävissä. On huomattava, että kielen käytäntöön ottaminen ei siis aiheut-
22493: tutkimuksen tuloksista ovat vain muuta- taisi kertojan mielestä mitää:n h11111ikaluuk-
22494: mat harvat käyttökelpoisia, mutta tutki- sia. !Kielen perusteella alkaa hankau:sta
22495: jalle ,ovat käytännöllistä hyötyäkin valilla esiintyä vwsta sitten kun tulee esimerkiksi
22496: olevat tapaukset yhtä mielenikiintoisia ja toimipaikan ha:ku kysymykseen. Ruotsin-
22497: yhtä hyvin tutkimisen arvoisia kuin nekin kieliset eivät myöskään mainitun professo-
22498: t111paukset, joilla on käytännöllistä arvoa. rin lausunnon mukaan ole valittaneet, että
22499: Sellaisen pienen maan, kuin Suomi on, on kieli olisi tuottanut heille mitään vaikeuk-
22500: kamppailtava kansainvälistä huomiota saa- sia, eikä mitään vaatimuksia tässä suh-
22501: dakseen tieteellisellä alalla paljon sisuk- teessa ole esitetty (Oikealta: Viiken pro-
22502: ka::vmmin kuin jonkun suuren maa:n. Siksi fessor var det ?) . - Professor Sauramo.
22503: ei meilli_i. ole varaa lisätä yliopiston opet- Nykyään kuuluu jotenkin yleisesti pu'hut-
22504: tajia kielellisellä pohjalla, ei viemällä yhä tavan ylioppilaitten liikatuotannost:a. Sano-
22505: suurempaan kielelliseen jakoon, kuten hal- taan että siitä voi olla suurta vaaraa sen
22506: litukseu esityksessä ehdotetaan, pysyvästi johdosta että helposti syntyy n. s. ,oppi-
22507: yhä suuremmassa määrässä, vaan jaika.- uutta. köyhä;listöä:" (Vwsemmalta: Sitä on
22508: ma:lla kukin tiedepiiri yhä useampaan jo!). Sitä on jo, se myÖnlrLettäiköön, ja voi
22509: osaan. olla niin, että tämä. oppinut köyhälistö ei
22510: Minä en siis voi käsittää sitä perustetta, voi saada: enä-ä tä.ysin opintokustannuk-
22511: Helsingin ;rliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 367
22512: -~---~------------- ----~---
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: siaa.n vastaavaa toimeentuloa (;vasemmalta: 7 ylimääräistä henkilökohtaista. ruotsalaista
22518: Eikä muutakaan työtä!). On kuitenkin professoria. Nämä jäisivät toimiinsa, yhtä
22519: huomattava, ed. Aaltonen että lukuunottamatta., edelleenkin ja saisivat
22520: ruotsinkielisiä maassamme tällä kertaa on vastedeskin antaa opetusta ruotsinkielellä.
22521: noin 10%, mutta yliopistossamme on heitä Näin nousisi ruotsinkielisten profcs.<;orien
22522: 17 %. Näinollen puhe siitä,. että suomen- luku Helsingin yliopistossa karkkiaJan
22523: kielisten olisi väistyttävä opin tieltä, ei voi 29, :ään. Erittäin räJikeänä epälkohtana on
22524: pitää paikkaansa, ja meidän on siis (Ed. mainittava matemaJattis-luonoontieteellinen
22525: Lehtokoski: Hiukan kovemmin!) - kiitos tiedekunta, jossa nykyisin on 5 ylimääräistä
22526: huomautuksesta - suomalaisella taholla ruotsalaista henlkilökohtaista, professoria.
22527: edelleen myönnettävä, ·että me emme saa Jos nyt hallituksen esitys hyväksyttäisiin,
22528: väistyä oppia eikä oppi meille, va~kkrupa tulisi ma.ir11ittuun tiedekunta'an 14 ruotsa-
22529: ruumiillista työtäkin tehden, ole taakaiksi. laista professoria j>ru ill suomalaista. Vii-
22530: Mutta itsestänsä on selvää., että ei ole jär- meksimainituistakin olisi 3 kielellisesti, siis
22531: keä kasvattavaa määrätyille toimialoille äidinkieleltään ruotsalaista, joskin he nyt
22532: henkilöitä enemmän kuin mitä niitä. tosi- ovat luennoineet voimassa olevan vuoden
22533: asirullisesti tarvitaan ja sentähden onkin 19>23 yliopistolain perusteella suomelllide-
22534: eräillä aloilla tehtykin jo suorastaan rajoi- lellä. Matema31ttis-luonnontietee1lisessä tie-
22535: tuksia. Sekin on teidän tiedossanrue yhtä dekunnassa tulisi, j·os hallituksen esitys hy-
22536: hyvin kuin minun. Lääketieteelliseen tie- väksyttäisiin, todellisuudessa! olemaan 17
22537: dekuntaan ei vuosittain enää oteta suurem- ruotsalaista professoria ·ja 8 suoma.laista,
22538: paa määrää oppilaita, kuin ka,tsotaan maan varkka suomala,isia, ylioppilruitten kdkoruais-
22539: terveen !kehityksen kannalta tarvitsevan. määrästä, kuten mainitsin, on 83 %- Näi-
22540: Äskettäin kerrottiin srunomalehdissä,. että den 29 Helsingin yliopiston ruotsalaisen
22541: yliopiston hammaslääJkeopilliseen laitokseen professorin lisäksi on Å>bo akademissa 25
22542: on ennen pitkää pyrkimässä yli 300 ha;m- professorin virkaa. Jos nämäkiru otetaan
22543: maslääkärikand'idaattia, mutta vuositta.in huomioon, silloin tulisi ruotsalaisia profes-
22544: on niitä voitu otta.a vain ·60. Metsänhoi- soreja koko maa:ssa, olemaan 54. Edellä
22545: doiJJYlioppilaita ei voida ottaa vastaan mainittuun on syytä huomauttaa, että näis-
22546: enemmän kuin se määrä, joka mahtuu har- tähän 54 professorista toimisi 2;5· yksityis-
22547: joittrunruan opinnoita Korkeakosken met- luontoisessa korkeakoulussa ja heitä siis €i
22548: sänopiskelulaitoksen suojiin. Useissa laJbo- olisi otettava huomioon. Mutta toiselta puo-
22549: ratoorioissa on puhuttu samaJUlaisesta sään- len on huomattava, että niillä virkamiehillä,
22550: nöstelystä. Jos kaikki otettaisiin vastaan, jotka valmistuvat mainitusta korkerukou-
22551: täytyisi laitoksiru suuresti laajentaa, lisätä lusta, on samat oikeudet kuin Helsingin
22552: opettajavoimia j. n. e. Tämä vaatisi mel- yliopistosta valmistuvilla tutkinnon suorit-
22553: koisia lisälkustannmksia ja seuraUiksena olisi taneilla henkilöillä ja. niin ollen tämä on
22554: sitten, että suuri osa; niistä, jotka valmis- läJhinnä otettava perustaiksi maan virkamies-
22555: tuisivat toimiinsa, virkoihirusa, jäisivät toi- tarpeesta, puheen ·ollen.
22556: meentuloa vaiN€. Mitä' taasen suomerukielisiin professorei-
22557: Kun ruotsinki€lisillä, elleivät he hallitse hin tulee, niin Helsingin yliopistossa on
22558: suomea, tuskin on samoja ·edellytyksiä pal- yhteensä 119 varsinaista ja ylimääräistä
22559: vella: suomalaista kansaa, kujn suomenkieli- professorinvi~kaa. Jos tästä määrästä vä-
22560: s~Hä, ei ole viisasta kasvattaa heitä liikaa hennetään edellämainitut 29 ruotsalaista
22561: valtion varoilla, niin kuin ·edelleenkin eh- professorinvirkaa, Jaa suomalaisiksi 90.
22562: dottomasti tulisi tapahtumruan, jos halli- Kun 'Turun suomalaisessa yliopistossa on
22563: tuksen suul1lll!itelmat toteutettaisiin. Halli- professuureja 15, niin suomalaisia profes-
22564: tuksen ehdotuksen muka:aJn .tulisi Helsin- soreja on koko maassa siis 105. Ruotsa-
22565: gin yliopistossa, joka. edelleeru jäisi kaksi- laisia asukkaita on maassamme pyörein lu-
22566: kieliseksi, olemaan 20 ruotsalaista varsi- vuin noin 343,000 ja suomalaisia noin
22567: naista professoria, yksi kiinteä ylimåläräi- 3,023,000. Huomaamme tästä että suhde
22568: nen professori ja ka:ksi professoria, joiden on suoma'laisill€ epäedullinen. Ell€mme
22569: tulisi ain€en laatuun katsoen luennoida ai- ollenkaan ottaisi lukuun ykffityisiä :korkea-
22570: nakin pääasiallisesti ruotsiksi. Näitä olisi kouluja, niin suomenkielisiä professoreja
22571: siis yhteensä 23. Sitrupaitsi on nykyään on 90. Tällöin väestösuhtellisuuden mu~
22572: .368 Torstaina 24 ;p. tammikuuta 1935.
22573:
22574: kaisesti pitäisi ruotsalaisia olla 12. Ruot- ei voi siihen panna parastaan. Tämä. on
22575: salaisia on kuitenkin 29. Ruotsinkieliset kyllä mielestäni hyvin varteenotettava
22576: saavat noin 2 1.12 kertaa enemmän valtion seikka, mutta siinä suhteessa ovat juuri
22577: varoja, yliopistotarpeittensa tyydyttämiseen suomalaiset olleet ja edelleenkin ovat lapsi-
22578: kuin suomerukieliset. Suomen valtiosään- puolen asemassa, sillä niitten professorien
22579: nossa sanotaan, että kummankinkielisen joukossa, jotka nyt luerrnoivat suome'ksi,
22580: väestönosan sivistystarpeet on tyydytettävä on monia, joilla suomelllkieli ei ole äidin-
22581: samanlaisten perusteiden mukaan. Tämän iki·elenä ja jotka siis Setälän mukaan eivät
22582: säädöksen tulkinnasta on paljon kiistelty voi panna opetukseensa parastaan. On
22583: ja sehän onkin itse asi3Jssa v·errattain epä- väitetty -sen on tehnyt m. m. valtioneu-
22584: määräinen. Onko yliopisto-opetus yleensä vos Setälä - että meillä itse asiassa Hel-
22585: luettava siihen, mitä kansansivistyksellä singissä on jo suomalainen yliopisto. Tä-
22586: mainitussa laissa tarkoitetaan, on kyseen- män johdosta on !kysytty, onko suomalai-
22587: alaista. Yliopistolla1han, kuten mainitsin, nen se yliopisto, jonka joka toinen luku-
22588: on paljon muitwkin tehtäviä kuin varsinai- kausi alkaa ruotsinkielisellä avajaispu-
22589: nen kansan sivistäminen m. m. valtion eri- heella, jonka virkakunta on suureksi
22590: laisten tarpeitten tyydyttäminen, virka- oswksi ruotsinkielinen ja suomenkielellä
22591: miesten va~mistus ja kaiken tieteellisen tut- vain hyvin vaivoin tulee toimeen, useissa
22592: ildmuksen edistäminen. Jos tässä perustus- opetusaineissa on ruotsinkielinen ja ruot~
22593: lain kohdassa todellakin tarkoitetaan yli- sinkielellä luennoiva professori, jonkun
22594: opisto-opetustakin, silloin rikotaan suoma- tilapäisen opettajan ehkä hoitaessa suomen-
22595: laisten vahingoksi räikeällä tavalla tätä kielistä opetusta.
22596: määräystä siinä tapauksessa, että käydään Turun ruotsalaiselle akatemialle on koe-
22597: toteuttamaan 1hallituksen ehdotusta. Emme tettu tarjota lisäapua siten, että valtio
22598: suinkaan voi sarroa samaHaista :periaatetta palkkaisi sinne muutamia professoreja,
22599: noudatettavan, jos ruotsalainen väestönosa mutta tästä avusta ei ole huolittu. Pari-
22600: saa valtion varoja suoranaisiin tarpeisiinsa ik:in ·eri yritystä tässä suhteessa on tehty.
22601: 2 1 / 2 kertaa enemmän kuin suomalainen Ensimmäisellä kerralla Åbo aikaderuin
22602: väestönosa. Itse asiassa suhde olisi todelli- viranomaisten taholta mainittiin, ettei
22603: suudessa Yieläkin epäedullisempi kuin m. m. siitä syystä voida ottaa valtion 'Va-
22604: edellämainittu osoittaa, kos'ka ruotsalaiset roja vastaan, koska laJhjoittajien tarkoitus
22605: ylioppilaat tulisivat, kuten täällä edustaja säilyttää ~aitos kieleltänsä ja hallinnol-
22606: Piippula mainitsikin, suuressa määrässä tansa täysin ruotsinkielisenä tällä tavalla
22607: nauttimaan suomalaistenkin professorien eh'kä tulisi loukatuksi. Toistakaan ehdo-
22608: antamaa opetusta, joten viimeksimainittu- tusta, jonka mukaan Åbo a:kademin yhtey-
22609: j-en työta;a:kka kasvaisi. Suomalaiset hel- teen perustettaisiin erikoinen ruotsalainen
22610: posti ymmärrettävistä syistä tulisivat to- anneksi, siis hallinnollisesti itsenäinen iJ.isä-
22611: dennäköisesti perin vähäisessä määrin seu- iaitos, ei Åbo akademin taholta ole ht-
22612: raamaan ruotsalaisten professorien ope- sottu voitavan hyvåksyä eikä ottaa val-
22613: tusta ja suorittamaan heille tutkintoja. tion varoja vastaan. Saattaa!kin olla sillä
22614: Joka tapauksessa, tu1kittakoon perus- tavalla, ettei suoma1aiseltaJkaan kannalta
22615: tuslakia tässä kohden miten hyvänsä, olisi ole toivottavaa valtion varoja käyttää Åbo
22616: vääryys suomenkielisiä kohtaan, jos halli- akwdemihin paremmin kuin mihinkään
22617: tuksen suunnitelmat toteutettaisiin tai jos muUihunikaan Helsingin yliopiston ul:kopuo-
22618: olot jäisivät ennalleen. Myönnettäköön lella olevaan korkeakouluun, koska täten
22619: kernaasti, että ruotsalaisetkin professorit valtion yliopiston ulkopuolelle saattaisi
22620: voivat tehokkaasti palvella koko kansaa ja syntyä osittain valtion varoilla yHäpidetty
22621: että monet heistä kiitettävällä tavalla ovat ruotsalaisen tieteen linnoitus. Minua on
22622: tämän tehneetkin, mutta elleivät ihe suo- alkanut miellyttää se mielipide, joka on
22623: menkieltä täydellisesti hallitse, on heillä tullut esille yliopiston ikonsistorissa opetus-
22624: epäilemättä suuria vaikeuksia voitetta- ministeriön linjajakoista yliopistoehdotusta
22625: vanaan ja he jäävät monessa suhteessa !käsiteltäessä ja joka !kanta myöskin tuli
22626: puolitiehen. Valtioneuvos Setälä on m. m. konsistorin enemmistön päätökseksi. Halli-
22627: huomauttanut siitä, että mies, ·joka ei tus on m. m. !kosketellut tätä aikaisemman
22628: käytä omaa sivistyskieltään opetuksessaan, esityksensä perusteluissa, jossa siitä ly-
22629: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 369
22630:
22631: hyesti sanotaan m. m. tähän tapaan: ,Sa- puolia, jotka näkyvät jo edellä esittämis-
22632: malla konsistori teki oman ehdotuksensa täni hallituksen esityksen perusteluista,
22633: yliopistokysymyksen ratkaisemiseksi. Sen ennen kaikkea se, ettei valtion varoja olisi
22634: mukaan yliopiston opetus- ja hallinnon annettava mitään muuta korkeakoulua kuin
22635: kielenä olisi suomi. Riittävän pitkänä yli- Helsingin yliopistoa varten. Sen mukaan
22636: menokautena voitaisiin nyt virassaoleville olisi yliopiston opetus- ja hallintokielenä
22637: yliopiston opettajille antaa 'kuitenkin suomi ja edellyttäisi siis puhtaasti suo-
22638: oikeus ·edelleenkin luennoida ruotsin kie- menkielistä Helsingin yliopistoa, joskin se
22639: lellä. Niinikään voitaisiin tällainen eri- ta'kaisi ruotsalaiselle vä:hemmistölle sille
22640: oikeus tulevaisuudessakin suoda tiedemie- kuuluvat oikeutetut vaatimukset käyttää
22641: helle, jonka tieteelliset ansiot ovat niin suu- ruotsinkieltä sekä suullisesti että kirjalli-
22642: ret, että hänen 1dinnittämisensä yliopis- sesti. Prof. Nevanlinnan ·alkuperäiseen
22643: toon kieliseikkoihin katsomatta olisi pidet- suunnitelmaan tehtiin konsistorin jäsenten
22644: tävä suotavana. Koska kuitenkin on tun- ehdotuksesta eräitä lisäehdotuksia, joista
22645: nettua, että ruotsinkieliset ylioppilaat eivät joku koski esim. yliopistollisen perusope-
22646: aina hallitse riittävästi suomenkieltä voi- tuksen antamista ruotsalaisille ylioppilaille
22647: dakseen itse sitä opinnoissaan käyttää, olisi ruotsinkielellä eduskunnan erikoisesti sitä
22648: heille myönnettävä oikeus opiskelussaan tarkoitusta varten myöntämillä varoilla.
22649: käyttää ruotsin kieltä sekä suullisesti että Sitäpaitsi se sisältäisi lisäyksen yliopiston
22650: kirjallisesti. Tällaisen oikeuden myöntämi- professorien kielitaitovaatimukseen sekä
22651: nen olisi katsottava kohtuulliseksi siihen- lisäksi vielä muistaa:kseni pari muutakin
22652: kin nähden, että valtion velvollisuuksiin lisäystä., jotka konsistorin enemmistö hy-
22653: kuuluu pitää huolta myös ruotsinkielisen väksyi. Tämä professori R. Nevanlinnan
22654: vä:hemmistön välttämäti'ömistä sivistystar- ehdotus on mielestäni jäänyt liian vä:hälle
22655: peista, mihin on m. m. luettava ruotsin- huomiolle. Sen sanamuotoa ·ei ole kitey-
22656: kielisellä alueella toimivien vi:vkamiesten ja tetty pykäliksi eikä hallituksen esityksissä-
22657: ruotsinkielisten oppikoulujen opettajien ikään ole huomatakseni siitä juuri muuta
22658: harjaantuminen sellaiseen äidinkielensä näkynyt kuin se lyhyt maininta, jon'ka
22659: käyttämiseen, mikä sisältyy !kirjallisten ·edellä esitin. Ehdotus on kuitenkin sen
22660: harjoitusten suorittamiseen yliopistossa. arvoinen huolimatta siitä, ·ettei hallitus ole
22661: Tämä ruotsinkielisiin ylioppilaihin sovel- antanut sille sen suurempaa huomiota,
22662: lettu periaate edellyttää, että yliopiston että sen johdosta kannattaisi kuulla suu-
22663: opettaja !kykenee keskusteluissa ja kuulus- ressa valiokunnassa asiantuntijana profes-
22664: teluissa käyttämään ruotsinkieltä, jommoi- sori R. Nevanlinnaa, joka voisi valiokun-
22665: nen ruotsinkielen taito siis olisi yliopiston nalle lähemmin hahmoitella sen kannan,
22666: opettajilta vaadittava." joka lyhyesti pohjana kuvastuu esittämäs-
22667: Tämä konsistorin päätös syntyi äänes- säni konsistorin enemmistön mielipiteessä.
22668: tyksen jälkeen 31 äänellä 30 vastaan. Si- Kansleri ei tosin katsonut voivansa sellai-
22669: käli kuin minä tiedän, on tätä 'kantaa en- senaan hyväksyä konsistorin enemmistön
22670: simmäisenä ajanut ja sen esittänyt profes- ehdotusta m. m. siitä syystä, että se vaa-
22671: sori Ernst Nevanlinna-vainaja ja sittem- tisi, vaikka varsinainen kateederiopetus
22672: min yliopiston nykyinen professori R. Ne- ruotsiksi lopetettaisiirikin, siksi suurta
22673: vanlinna, joka sen lienee mainitussa kon- ruotsinkielen taitoa professoreilta, ettei
22674: sistorin kokouksessa juuri esittänytkin. Se sekään olisi hänen mielipiteensä mukaan
22675: ei ole mikään aitosuomalainen kanta, jota ylläpidettävissä. Tässä ehdotuksessa on
22676: osoittaa m. m. se, ·että professori E. Ne- paitsi siinä jo mainittuja ·etuja lisäksi
22677: vanlinna itse ei suinkaan ollut mikä:än m. .m. vielä se, että suomalaiset ja ruotsa-
22678: aitosuomalainen, koska 1hän m. m. erään laiset opiskellen samassa :laitoksessa olisi-
22679: Ruotsissa antamansa haastattelun joh- vat keskinäisessä kanssa:käymisessä ja että
22680: dosta, jonka reportteri lienee joko ly;hen- yliopiston hallinto on yhtenäinen. Tässä
22681: tänyt tai käsittänyt väärin, joutui myö- esityksessä, joka eduskunnalla nyt on käsi-
22682: hemmin suomalaisten ylioppilaitten vihel- teltävänä, on se :heikko puoli, ·että varsi-
22683: lyskonsertin kohteeksi. Tässä professori naisen hallinnon ohella on ruotsinkielisten
22684: Nevanlinnan esityksessä on kuitenkin, kollegojen kokous, joka lainsäädöksien
22685: paitsi niitä erinomaisen varteenotettavia turvin päättä:ä sille kuuluvista asioista ja
22686:
22687: 47
22688: 370 Torstaina 24 .p. tammikuuta 1935.
22689:
22690: joka on omiansa aiheuttamaan s~kaan ja harjoitusaineiden ohja,.ajia. En puoles-
22691: nusta yliopiston hallinnossa. Helsingin yli- tani luulisi edellisestä käytännössä koi-
22692: opiston kansleri lausunnossaan koskettelee tuvan kovin suurta haittaa, koska olen sitä
22693: m. m. tätä seikkaa pitäen linjajakoisuutta mieltä, että kaikki yliopiston opettajat
22694: hallituksen esitystä edullisempana, koska ymmärtävät sen verran ruotsinkieltä :kuin
22695: edellinen ei riko koko yliopistohallinnon edellisessä edellytetään ja myöskin halua-
22696: yhtenäisyyttä. Kanslerin huomautuksessa V•at sitä käyttää. Asia on kuitenkin peri-
22697: sanotaan m. m., ·että useat hallintoasiat aatteelliselta kannalta tä11keä e1kä hallituk-
22698: tulevat hallituksen ehdotuksen mukaan sen esityksen hyväksyminen tässä suhteessa
22699: kulkemaan kokonaan konsistorin ja rehto- varmaankaan koituisi yliopisto-opetukselle
22700: rin sivu, kun taas muutamat kulkevat osit- eikä ruotsinkielisille ylioppilaille eduksi.
22701: tain näiden viranomaisten ja osittain ruot- Tilapäiset opettajathan saattaisivat olla
22702: sin1delisen hallintoelimen toimintapiiriin ja ihyvin erilaisia esim. opettajaJkompetens-
22703: iJ.oput käsit·ellään yhteisessä konsistorissa. siinsa nähden. Vaikka siis arvioin asian
22704: Ruotsinkielinen hallintoelin tulisi nimittä- käytännöllisen puolen aiheuttaman haitan
22705: mään tieteellisten laitosten suomenkielisten todellisuudessa vähäiseksi, olisin sitä
22706: esimiesten alaisia assistentteja, ja rehtori, mieltä, että suuren valiokunnan 'pitäisi
22707: joka vi11kaominaisuudessaan valvoo yliopis- tehdä suomenkielisiin opettajiin nähden
22708: ton koko hallintoa ja opetusta, saisi rinnal- la!kiesitykseen se muutos, että suomenkieli-
22709: leen uuden hallintoelimen, puheenjohtajan, siltä opettajilta vaadittaisiin ruotsinkielen
22710: jolla on monenlaisia tehtäviä. Seurauk- ymmärtämistä sen verran, että he voisivat
22711: sena erillisen ruotsinkielisen hallinnon jär- puheenaolevissa tehtävissä tulla toimeen
22712: jestelystä tulee luultavasti myös olemaan, ruotsinkielisten ylioppilaiden kanssa. Te-
22713: että erikieliset opettajaryhmät tulevat vie- kemällä mainittu muutos parhaiten voitai-
22714: raantumaan toisistaan ja että kielipoliittis- siin säästyä niiltä taloudellisilt&kin uhrauk-
22715: ten yhtymien vaikutus tiedekunnissa ja silta, joita esitetty lainkohta edellyttäisi.
22716: konsistorissa tulee olemaan entistä tuntu- Suuren valiokunnan olisi syytä ottaa har-
22717: vampi niitä asioita käsiteltäessä, jotka, ku- kittavaksi, eikö olisi aihetta muuttaa edellä-
22718: ten stipendi-, tutkinto-, koe- ja opinnäyte- mainitussa !kohdassa hallituksen esitystä.
22719: kysymykset y. m., uuden esityksen mukaan Olen myöskin sitä mieltä, että ne ruotsin-
22720: jäävät yhteisesti käsiteltäviksi. kielisten opettajain suomenkielen taitoa
22721: Kanslerin huomautuksessa on käsitykseni koskevat lievennykset, jotka sisältyvät pe-
22722: mukaan paljon V'ar.teen otettavaa. Siihen rustuslakivaliokunnan mietintöön Helsin-
22723: haittaan, mikä hallituksen esityksen hyväik- gin yliopiston järjestysmuodon perusteista
22724: sy.misestä 'koituisi, on m. m. viitannut yli- annetun täytäntöönpanolain 5 §·:ään, eivät
22725: opiston vararehtori täällä, mainitessaan ole hyväksyttäviä. Hallituksen esitys on
22726: esimerkin maatalous~metsätieteellisestä tie- tässä suhteessa parempi. Toivoisin, että
22727: dekunnasta, jossa .tulisi olemaan yksi suuri valiokunta muuttaisi sanotun kohdan
22728: ruotsinkielinen professori (Ed. Hannula: hallituksen esityksen mukaiseksi.
22729: Mitä se siellä tekisin. Kun yliopiston Muutama sana vie1ä osakuntaan kuulu-
22730: kanslerilla ei ole ollut tilaisuutta kuin misesta. Aivan uusi kohta ha]lituksen esi-
22731: muutamien tuntien aikana tutustua halli- tyksessä on osakuntalaitosta !koskeva pykälä.
22732: tuksen käsittelynalaiseen esitykseen, olisi Tämä ei edes sisältynyt hallituksen aikai-
22733: ehkä suuren valiokunnan syy.tä kuulla sempaan esitykseen, mikä siis tässä suh-
22734: her11a kansleria asiantuntijana. teessa on käsiteltävää esity.stä parempi.
22735: Hallituksen !käsiteltävänä olevassa iJ.aki- Siitä, millä rehdoilla ylioppilas saisi opis-
22736: esityksessä taataan ruotsinkielisille ylioppi- kella yliopistossa osakuntaan kuulumatta
22737: laille oikeus suorittaa tutkintonsa, kuulus- kuin myös osakuntien ja ylioppilaskunnan
22738: telunsa ja kirjalliset harjoituksensa omalla itsehaJllinnosta ja kurinpitotoimista jäse-
22739: kielellään niissäkin aineissa, joissa ei ope- n]insä, säädetään asetuksella. Mitä maini-
22740: tusta ruotsinkielellä anneta. Kun suomen- tun pykälän lakiesitykseen ottamisen peri-
22741: ikielisiltä pro:fessoreilta ei kuitenkaan vaa- aatteelliseen puoleen tul~e, niin saattaa sel-
22742: dita ruotsinkielen ymmärtämistä, johtuu laisenakin, ikuin se sisältyy hallituksen esi-
22743: tästä se haitta, että tarkoitukseen voitaisiin tykseen kysyä, onko menettely ollut oikeu-
22744: tarvita tilapäisiä kuulustelijoita, tutkijoita tettu, koska asiasta ei 'ennen ~akiesi tyksen
22745: Hel-singin ~_j~p_i_s~t.?n jä~·te-<;_!y-smu()_d()_!l __Perusteita koskevan lain muuttamin~_n. 371
22746:
22747:
22748: antamista ole kysytty konsistorin mielipi-I vottavaa, että osakunnan henki olisi ollut
22749: dettä. Niinpä ministeri Erich teoksessaan toisenlainen tkuin se ainakin eräiden osa-
22750: ,Suomen vaJltio-oikeudesta" on sitä mieltä, kuntien jäsenten enemmistön vaikutuksesta
22751: että uusia säännöksiä yliopiston järjestys- on ollut. On sentään toki myönnettävä
22752: muod~n perusteista annetaan lailla, mutta sekin, että osakuntalaitoksen taholta on läh-
22753: tarkemmat yliopistoa koskevat määräykset tenyt niin erinomaisen paljon m. m. koti-
22754: asetU!ksella, sitte:n!kuin konsistori kummas- seutututkimuksen, historiantutkimuksen,
22755: sakin tapauksessa on asiasta antanut lau- kielimurretutkimuksen ja vieläpä suOJffien-
22756: suntonsa. Lausunnon antaminen on sään- kielen ja kansallisuusharrastuksen edistämi-
22757: rnösten antamisen laiLlinen edellytys. Tar- seksi tärkeitä aloitteita, että osakuntalai-
22758: koituksena on, tettä yliopiston konsistoriHa tosta ei ilman perusteellista harkintaa, il-
22759: pitää olla huomattava asiallinen vaikutus man yliopiston konsistorin ja ylioppilaskun-
22760: yliopiston itsehallintoon ja sen sovceltamista nan viranomaisten asiasta antamaa lausun-
22761: koskevaan lainsäädäntöön. On luonnollista, toa voida muuttaa. Niinpä esim. se osa-
22762: että hallitus, ennenkuin se antaa esityksensä kunta, jonka jäseniin minulla on ollut.
22763: yliopistoa koskevaksi lainsäädäntötoimeksi, ilo kuulua, varsinais-suomalainen osakunta,
22764: sitä ennen pyytää konsistorin lausuntoa, on monia vuosia omalla kustanuksellaan
22765: mutta monesti voi ol'la asianmukaista, että ylläpitänyt suomenkielistä kansakoulua sel-
22766: lausuntoa vielä pyydetään myöskin .edus- laisella ruotsinkielisellä paikkakunnalla,
22767: kunnan hyväksymästä lakiehdotuksesta. jossa on etupäässä suomenkielistä työväes-
22768: Hallitus tahtoisi sovelluttaa asetuksella an- töä, jontka lapset eivät ilman tätä koulua
22769: nettavia määräyksiä osakuntalaitokseen. Pe- olisi voineet päästä osallis~ksi suomenkie-
22770: rustuslakivaliokunta menee vielä pitem- lisestä alkeisopetuksesta. Monen monituiset
22771: mälle. V aliakunta tekee opiskelevan nuo- ovat ne maakunnalliset aikaansaannokset,
22772: rison ylioppNaskuntaan ja osakuntaan Jiit- jotka ovat kyseessäolevia maakuntia edus-
22773: tymisen täysin vapaaehtoiseksi ja taloudel- tavien osakuntien aloitteesta ja sysäyksestä
22774: lisista velvoituksista riippumattomaksi. Jos saaneet alkunsa. Mutta nuorille ylioppilail-
22775: hallituksen osakuntia lmskevan pykälän joh- lekin, maalaispoji1le, jotka ovat Helsingissä
22776: dosta saattaa kysyä, onko se lain oikeutta- ilman varsinaista kotia ja jotka ainakin
22777: massa käsittelyjärjestyksessä syntynyt ja aluksi ovat tietämättömiä, mNlä tava'lla
22778: siitä syystä hyväksyttävä, niin sitäkin suu- opintoihin parhaiten pääsisi tkäsiksi, osa-
22779: remmalla syyllä voi saman kysymyksen koh- kunta on, paitsi koti, •paikka, jossa voi
22780: distaa perustuslakivaliokunnan mietintöön. saada ohjausta vanhemmilta tovereilta,
22781: Tämä pykälä ei voi olla lainsäätäjän tar- paikka, jossa aina voi tavata niitä, joita
22782: koittamassa järjesty1ksessä syntynyt. Perus- yhteiset nuoruusmuistot ja -harrastukset
22783: tuslrukivaliokunnan olisi pitänyt harkita, yhdistävät. En kiellä sitä, eikö osakun-
22784: ennenkuin osakuntalaitosta koskeva pykälä nassa saisi huonojenkin harrastuksien ai-
22785: otettiin mietintöön, onko se sopusoinnussa heita. Sama vaarahan on kaikkialla. Mi-
22786: voimassa olevien yliopiston itsehallintoa ten he naitä pyrkivät välttämään, sehän
22787: koskevien säädösten kanssa. Tämä asian riippuu ennen muuta persoonallisista omi-
22788: lakiesitykseen ottamisen periaatteellisesta naisuuksista eikä osakuntalaitokseen kuu-
22789: puolesta. lumisesta. Ei ole uskottavaa, että niitä
22790: Vasemmiston taJholta on erikoisesti vaa- epäkohtia osaJkuntien toiminnassa, joista
22791: dittu voimassa olevan osakuntapakon pois- julkisuudessakin on huomautettu, saadaan
22792: tamista. Johtuneelkohan tämä mahdoni- poistetuksi pakkotoimenpitein, vaan sitten-
22793: sesti siitä, että ylioppilasosakunnissa val- kin kenties ·vapaaehtoisin toimenpitein yli-
22794: linnut henki ei ole ollut heidän .toirvomus- opistoviranomaisten itsensä myötävaikutuk-
22795: tensa mukainen 1 Päinvastaisessa tapawk- sel1a. Se osakuntalaitosta ja ylioppilas-
22796: sessa ei ainakaan olisi luullut osakuntapa- kuntaa koskeva järj.estysmuodon muutos,
22797: kon poistajien olevarn yhtä kiihkeitä vaati- mikä sisältyy käsiteltävänä olevMn lakiesi-
22798: muksessaan, kuin on ollut asianlaita (Ed. tykseen, sekä hallitwksen esitykseen että pe-
22799: Lepistö: Järjestys olla pitää!). Järjestys rustuslakivaliokunnan mietintöön, olkoon
22800: pitää o]la. Näin on maalaisliittolaiseltakin ylioppilasnuorisolle ohjeena ymmärtämään
22801: näkökannalta. Mutta meidän kannaltamme se arvo, mikä osakuntalaitokseen sisältyvällä
22802: on lisäksi mainittava, että olisi ollut toi- itseha:llinnolla ja itsekurilla on, ettei käy-
22803: 372 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
22804:
22805: tettävällä väärällä menettelyl:lä saateta vaa- Keskustelu jatkuu:
22806: ranalaiseksi tätä Itsehallintoa.
22807: Olen sitä mieltä, että käsiteltävänä olev·a Ed. A 1 e s ta 1 o: Herra puhemies! Kun
22808: asia, huolimatta siitä, että sen merkitys minä nyt varsinruisena kansanmiehenä jou-
22809: eräillä tahoilla on leimattu varsin vähäar- dun puhumaan tästä asiasta, josta on jo
22810: voiseksi, on kuitenkin siksi vaikea asia, että puhuttu kolme vuorokautta eikä vieläkään
22811: sen käsittelyssä •pitäisi saada ikuulla asian- ole tietoa., ikoska tämä ensimmäinen käsit-
22812: tuntijoita. Jos perustuslakivaliokunta 'Vielä tely yliopistoasiassa tulee päättymään, minä
22813: katsoisikin olevansa sellainen ,viisasten kohta aluksi myönnän, että yliopistokysy-
22814: neuvosto'', jossa asiantuntemus ei •ole hy- mys on meille maallikoille melko vaikea,
22815: västä, niin ainakin suuren valiokunnan pi- koska me emme tunne sen sisäistä olemusta
22816: täisi mielestäni käyttää asiantuntijoita, jopa täysin perusteellisesti. Mutta kun nyt ker-
22817: sirlä pitäisi puheel11aolevassa asiassa olla ran on joutunut tänne ylimääräisille val-
22818: suoranainen velvollisuus siihen. Niinpä tiopäiville ja myöskin tavaHisena kansan-
22819: esim. oman ryhmäni, maalaisliiton, suuren miehenä tässä lausuttava ajatuksensa ja
22820: valiokunnan jäsenissä ei huomatakseni ole oltava mukana asiaa käsittelemässä ja myös-
22821: yhtäkään perustuslakivaliokunnan varsi- kin päättämässä, on siis pakko myöskin
22822: naista eikä varajäsel1Jtä. Tämä tällä ker- lausua periaatteensa asiassa.
22823: taa perin ikävä sattuma jo aiheuttaa sen, Kun tieto tuli siitä, että hallitus on kat-
22824: että suuren valiokunnan suurimman por- sonu_t tarpeelliseksi käskeä ylimääräiset val-
22825: varillisen ryhmän jäsenet eivät sa•a tehdä tiopäivät koolle käsitte<lemään tätä yliopis-
22826: asiassa väätöstä asianituntijoita kuulematta. tokysymystä tai oikeammin sanottuna yli-
22827: Tämän ta:hdon lausua toivomuksenani eväs- opiston järjestysmuodon perusteita, niin
22828: teltäessä asiaa nyt suureen valiolkuntaan, johtui varsin moninaisiin ajatuksiin näin
22829: sama'lla kun on lausuttava tunnustus halli- va.rsinruisena. kansanmiehenä, etenkin kun
22830: tukselle harrastu:ksesta saada yliopistoasia oli tiedossa, että eduskunnassa oli käsitte-
22831: järjestykseen, vaikka sekä esitys että ajan- lyn alaisena sama1a asiaa koskeva laki. Mi-
22832: kohta sen käsittelemiseen on epäonnistunut. käli muistan ja tiedämme, jäi varsinaisilla
22833: Pääministerin täällä esittämästä oikeus- valtiopäivillä tämä yliopistoa koskeva laki
22834: kanslerin lausunl1Josta minä tahtoisin hen- sama'lle a:steelle, millä nyt on tämä ylimää-
22835: kilökohtaisena käsityksenäni sanoa, että se räisille vaJtiopäiville jätetty laki, nimittäin
22836: oli juristin antama, ja siitä, että pääminis- ensimmäisen käsittelyn varaan. Kun tämä
22837: terillä ei täällä jo käydyn keskustelluu jäl- kägky kävi, oli tietysti jokaisen noudatet-
22838: keen ollut yhtään omakohtaista sanaa sa- tava ja tiedon saatuaan oli syvennyttävä
22839: notta'Vana eduskunnaHe, siitä minä vedän siihen, mitkä seikat todellakin ovat vaati-
22840: sen johtopäätöksen, että se oli köyhyyden neet hallitusta määräämään ylimääräiset
22841: todistus. valtiopäivät. Kun sitten asiaan syventyi
22842: voimassaolevan perustuslain pohjalla, sai
22843: ·P u h e m ies: Eduskunnan istunto kes- huomata, että ylimääräisillä valtiopäivillä
22844: keytetään ja jatketaan sitä huomenna on j.onJkin verran toinen luonne, kuin on
22845: kello 8. varsinaisilla, valtiopäivillä. Ylimääräisillä
22846: vatltiopäivilläihän, kuten tunnettua, käsitel-
22847: lään ainoastaan ne asiat, mitkä näitä val-
22848: Täysistunto keskeytetään kello 23,42. tiopäiviä koolle kutsuttaessa on määrätty,
22849: ja näillä valtiopäivillä on a:sia päätettävä
22850: tai hylättävä, kun taasen varsinaisilla val-
22851: Täysistuntoa jatketaan tiopäivillä voidaan asia myöskin käsiteHä,
22852: mutta se voida:an lykätä yli vaalien. Ja mi-
22853: perjantaina 25 p. tammikuuta 1935 nun mieleeni tuli sellainen ajatus, että hal-
22854: litus on käskenyt eduskunnan koolle siinä
22855: kello 8. mielessä, että tämä yliopistolaki on käsitel-
22856: tävä, ja ettei ole sillä pienellä vähemmis-
22857: Puhetta; johtaa ensimmäinen varapuhe- tönä, joka. nykyisin nräyttä:ä olevan edus-
22858: mies H a k k i 1 a. kunnassa, mahdollisuutta täyttää perustus-
22859: lain kirjaimen mukai<>ta velvollisuuttaan
22860: Hei,~ingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko~Skevan lain muuttaminen. 373
22861:
22862: äänestää yli va:alien laki, jos se ei tule sitä se ei kiinnitä suurtakaan huomiota yliopis-
22863: hyvin pientä vruhemmistöä tyydyttämään ton kielita.isteluun. 'Mutta. trumä lausuma
22864: (Ed. Kukkonen:. Se on suuri vähemmistö!). on louka:nnut varsin syvällisesti talonrpoi-
22865: Niin, minä tarkoitan, että se on lähellä kaisväestöä ja se on loukannut myöskin mi-
22866: sitä enemmistöä, joka on toisella kannalla nun yksityistä mllJaiimankatsomustani. On
22867: jru joka on hyväksymisen kannalla asiassa minusta yli maalin ammut.tua lähteä sano-
22868: (Ed. Kukkonen: Nyt se on oikein!). Kun maan, ettei suomalainen talonpoika välit-
22869: hallitus täten tahtoi minun käsitykseni mu- täisi yliopiston kielikysymyksestä eikä myös-
22870: kaan kiertää perustuslain suomarn oikeuden kään käsittäisi korkeampaa sivistystä. Suo-
22871: sille, sanottakoon suurelle vähemmistö<lle, malainen talonpoika on seisonut sivistyksen
22872: joka ei ole voinut hyväksyä sitä kantaa vaa:lija:na jo ammoisista. ajoista alkaen ja
22873: mikä tässä käsilläolevassa yliopiston jär- suomalaisen talonpojllJn kansrullistunto .on
22874: jestysmuotoa koskeva:ssa laissa on ja kun paljon herkempi kuin voidaan monasti op-
22875: hallitus näin ollen ajatteli saada tämän pineiden ta:holta aja:tell111kaam Suomalainen
22876: lain ihyvruksytyksi, on ollut a.ivam selviö, työmies ja talonpoika ovat kansallistunnol-
22877: että ylimääräiset valtiopäivät on käsketty taan herkkiä ja ne ovat voimakkaasti isän-
22878: koolle määräyksellä, joka on perustuslain maallista väkeä. Tämä heidän isänmallJHi-
22879: hen~n vastainen, olkoon että kirjain olisi suutensa ja kansallistuntonsa herkkyys joh-
22880: täytetty. Perustuslain hengen vastainen on tuu sitä, että se on sen jo perinyt, tytär
22881: ollut se määräys, jolla meidät on käsketty äidiltään ja poika isältään, tätä maata rai-
22882: kokoontumaan ylimääräisiUe valtiopäiville. vattaessa viljelykselle ja, näitä viljeltyjä
22883: Tällä eduskunnaHa ja erilmisesti suurella maita varjeltaessa vihalliselta (Ed. Kuk<ko-
22884: valiokunnalla on kuitenkin vielä ma:hdolli- nen :. Oikea. selitys!). Tämä suomalainen
22885: suus tämän hallituksen pern;.<Jtuslain hen- talonpoika ei lähde huutamaan eikä kersku-
22886: gen vastainen ajatus tehdä tyhjäksi. Jos maan isänmaallisuudellaa:n, mutta. sen teot
22887: nyt suuri vaEokunta ei hyväksy tätä aja- ja historia todistavat, että se on ollut aina
22888: tusta, mikä. on mahdollisesti ollut johtavana valmis lähtemään silloin, kun maamme
22889: hallituksella, silloin kun se ylimääräiset rajoja on ylitetty ja on tahdottu meidän
22890: valtiopäivät on käskenyt koolle, niin silloin kansallista kulttuuriamme ja kansallista ole-
22891: eduskunta edelleenkin täyttää lain hengen massaoloamme tuhota. Ja tämä on paljoa
22892: vaatimuksen. Ja minulla a:lkaa olla sellai- vahvempi todistus suomalaisen talonpojan
22893: nen käsitys, että niin tulee eduskunnassa ja rehellisen työmiehen kansallistunnon
22894: käymäänkin, että esilläoleva esitys ei tule herkkyydestä ja isänmaanrakkaudesta kuin
22895: laiksi ja että tästä asiasta saa vielä kansa se, mistä papereissa ja kirjoissa luetaan.
22896: lausua mielipiteensä ja että varsinaiset val- lVIe suomalaiset talonpojat ja meidän poi-
22897: tiopäivät tulevat asia:n käsittelemään. kamme ja tyttäremme olemme näissä kult-
22898: :Sen pitkän keskustelun jälkeen, mikä tuurikeskuksissa jo mukana. Niiden anta-
22899: eduskunnassa on tässä asia\SSa käyty, pitäisi malla perustalla on meillekin, varsinaiselle
22900: olla jo selvi,önä niillekin, jotka ovat kaksi- rahvaalle, joka ei ole ollut mwhdollinen saa-
22901: kielis€ll yliopiston kannalla, että tämä ky- maan yliopistosivistystä, kuitenkin luotu
22902: symys ei siirry päiväjärjestyksestä eikä edellytykset esi-isiemme taistelun ja men-
22903: ratkea, ennenkuin tässä maassa on todeHa- neen historian ymmärtämiseksi niin, että
22904: kin yksikielinen suoma1ainen yliopisto m~kin käsitämme sentään, mikä mBrkitys
22905: ('Eduskunnasta: Oikein! Aivan!). Kim on sillä, minkä kielinen, minkä mielinen ja
22906: näin kansan miehenä ajattelee tätä yliopis- minkä henkinen yliopisto on tässä maassa
22907: tokysymystä, on pakostakin tullut sellaiseen (Ed. Vesterinen: No kyllä!). Ja kun me
22908: tulokseen, että suomalainen yliopisto on se, kerran tältä pohjalta ajattelemme, on vää-
22909: joka vasta takaa tälle kam-;alle täydellisen rin tähteä sanomaan, että suomalainen ta-
22910: kansalliselle pohjalle rakentuvan korkeim- lonpoika ei paljoa p€rusta yliopiston hen-
22911: man sivistyksen ja kulttuurin mahdolli- gestä eikä kielikysymyksestä. Sen tehtä-
22912: suudet. Täällä on lähetBkeskustelussa tosin vänä on yksinomaan, kuten sanat kuuluvat
22913: pidetty tätä kysymystä eräässä 'lausunnossa ,olla tunkiolla". Tämä lause ja tämä lau-
22914: kuudennen luokan asiana ja on sanottu, slhllla on se, joka on pakottanut minutkin
22915: että talonpoi'kaisväestö ei paljoaka:an välitä nousemaan täHe arvokkaalle paikalle ja
22916: yli01pistokysymyks.estä, ja on sanottu, että lausumaan yksinkertaisen vastalauseeni sitä
22917: 374 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
22918:
22919: lausumaa, vastaan jossa suoma'laista talon- vastenmielisyys satakuntalaista tai yleensä
22920: poikaa ja työmiestä on painettu liian al- osakuntalaitosta vastaan.
22921: ·haiselle kannalle. Tämä osakuntalaitos on ensiksi välttämä-
22922: Kun minä ajattelen tätä yliopistokysy- tön ainakin meidän maalaisnuorison takia.
22923: mystä siltä kannalta, kuin olen tässä jo Kaupunkilaisille se voi merkitä paljon
22924: maininnut, niin minä tulen lopultakin sel- vähemmän, sillä heillähän on kotinsa
22925: laiseen käsitykseen, että tämä esitys, joka ,ja seurapiirinsä täällä Helsingissä, jossa
22926: meillä nyt käsillä on, ei tule tyydyttämään he voivat jouto- ja loma-aikojaan käyt-
22927: suomalaista kansanainesta eikä se tule tää ja viettää. Mutta kun meidän tyt-
22928: myöskään lopulta tyydyttämään niitäkään, täret ja pojat saapuvat tänne, ne tule-
22929: jotka ovat tämän esityksen taakse asettu- vat aivan kuin orpoina. Ne ovat tun-
22930: neet. Meillä pitää kerta kaikkiaan tehdä temattomia tämän kylän juonille ja veh-
22931: ratkaisu ja tehdä oikeutta ennen kaikkea keilyille ja ne voivat helposti sortua-
22932: niille, jotka ovat tämän maan pääväestönä. kin sellaisiin seuroihin ja yhtymiin, jotka
22933: Toisella sijaUa on vasta se kysymys, mi- eivät ole terveeliisiä nuorelle ylioppilaalle.
22934: tenkä ratkaistaan sitten vähemmistöä kos- Mutta kun tämä osakuntalaitos on olemassa
22935: keva yliopistokysymys. Minä olen täydelli- ja etenkin satakuntalainen osakunta, jolla
22936: sesti sillä kannalla, millä yliopiston arvo- on oUut onni saada johtoonsa aina maan
22937: valtainen kansleri on tähän asiaan nähden parhaita voimia, se ottaa nämä maalta-
22938: ollut. Meidän on kerta kaikkiaan otettava saapuneet nuoret vastaan avosylin ikään-
22939: täysi askel ja vasta silloin saadaan tämä kuin perheeseen. Ja tältä kannalta minä
22940: asia päiväjärjestyksestä eikä, kuten edus- olen erikoisesti kiintynyt juuri näiihin osa-
22941: kunnan kooUekutsumisessa on ihallituksen kuntalaitoksiin. Sitäpaitsi tämä sata:kunta-
22942: taholta lausuttu, että kysymys saadaan lainen osakunta on tehnyt varsin syvällistä
22943: päiväjärjesty~ksestä poistumaan nyt esillä kansalaissivistystyötä meidän maakunnas-
22944: olevan hallituksen esityksen pohjalla. samme. Me tunnemme, kuinka monet ker-
22945: Mitä sitten tulee toiseen kysymykseen, rat se on tullut meidän luoksemme ja tuo-
22946: joka myöskin on hyvin läheisessä yhtey- nut valoa meidän monesti synkkiin oloi-
22947: dessä tämän jo äsken mainitun yliopiston himme, ja se on ennenkaikkea kiinnittänyt
22948: järjestysmuodosta annetun esityksen kanssa, suurta huomiota kansalaissivistyksen iko-
22949: nimittäin osakuntakysymyksen, minä myön- hottamis·een. Se on ollut satakuntalainen
22950: nän sen rehellisesti, etten tunne osakunta- oswkunta, joka on luonut meille varsin huo-
22951: toimintaa sisäisesti muuta, paitsi sen pe- mattavat kansanopistot. Ilman satakunta-
22952: rusteella, mitä olen nuoremmilta saanut laisen osakunnan myötätuntoa ja voima-
22953: kuulla ja niiltä, jotka ovat saaneet sitä kas- kasta tukea tuskin olisi meillä näitäJkään
22954: vatusta, mitä osakunnat tarjoavat niille nuo- kansan pohjakerrosten sivistystä kehittäviä
22955: rille naisille ja miehille, jotka maakunnista vaikutuksia. Mutta kaikkein suurim.man
22956: saapuvat myöskin yliopistoon opiskelemaan. työn on satakunta:lainen osakunta tehnyt
22957: Mutta minä olen saanut seurata noin 35 siinä, että meillä on ma:amme huomatuin
22958: Yuotta melko läheltä tätä osakuntatoimintaa kansanparantola, Satakunnan keuhkotauti-
22959: etenkin, mitä tulee sataknutalaiseen osa- parantola. Tämä on sellainen laitos, jonka
22960: kuntaan, joka on sen maakunnan osakunta, ympärillä on myöskin ed. Ryömä hyörinyt
22961: jonka kansalaisiin minulla on ilmnnia kuu- ja kairoki kunnia hänelle siitä työstä, mitä
22962: lua. Minun täytyy sanoa, ·että osakunta on hän on tämän maakunnan parantolan hy-
22963: tehnyt varsin voimakasta ja suurta työtä väksi tehnyt. Tämä parantola on suureksi
22964: myöskin maakuntansa hyväksi. Minun täy- siunaukseksi maakuntamme ennenkaikkea
22965: tyykin tässä aluksi rhmetellä, että esimer- kansanlapsille ja kansan vanhemmallekin
22966: kiksi ed. Ryömä on asettunut tätä osa- väestölle. _
22967: kuntapakkoa vastustamaan. Minulla on ol- ilVHnä o~en tahtonut osakuntalaitosta
22968: lut tilaisuus seurata ennenkaikikea juuri tässä ,perusteUa siitä syystä, että tä:llaiset
22969: ,ed. Ryömän työtä. tässä satailmntalaisessa seikat pitäisi myöskin suuressa valiokun-
22970: osakunnassa ja minä olen ollut huomaavi- nassa olla mää.räävinä, s~lloiln ikun pää.te-
22971: nani, että hän on ollut kiintynyt tähän tää.n, onko osakunta,laitos hajoitettava, vai
22972: osakuntaan ja osalmntatyöhön. En· käsitä, onko se edelleenkin säilytettävä sellaisena,
22973: mistä nyt tällä l1etkellä on tullut suuri mikä. se nykyisin on. Meille on kyllä väi-
22974: Helsingin yliopiston. järjestysmuodon perusteita ko·skevan la.in muuttaminen. 375
22975:
22976: tetty ja on va.litettava,akin,. että näåssä: ooa- joista tässä pitkässä ·lähetekeskustelussa on
22977: kUilil'issa politikoidaan. Mu:tta se on yli- niin paljon puhuttu. Ja kun minä puoles-
22978: oppilasaines ollut kaikkina aii:koina sellaista tani olen sHä mieltä, että se esitys, joka
22979: innostunutta .vä!keä, joka on mukana myös- meillä on nyt esillä, ei tule tyydyttämään
22980: kin polit~ikassru ja ·tuskinpa sitä voi pitää ei opiskeleva.a suomalaista nuorisoa, eikä se
22981: vaarallisena silloi:n, :jos se tapahtuu ter- tyydytä myöskää;n varsinaista suomalaista
22982: veissä rajoissa ja oikeissa puitteissa.. Mi- ka'l1Sanainesta, niin minun on pa:kko yhtyä
22983: nun täytyy herTa puhemiehen 'luvalla P·YY- si~hen IV vastala,useeseen, joka on tässä
22984: tää. saada lausua ne aljatukset, mitkä mi- perustus[akitValiokunnan mietinnössä, ja
22985: nulla. on ylioppilasnuorisosta, silloin kun minä luulen, että sen pohjaiLla tämä kysy-
22986: tässä maassa ovat routa,vuodetkin olleet. mys on tällä kertaa ratka.istava. Suoma-
22987: Routavuodet eivät ole "\~arsin kaukana, ni<in laisuus- ja kanswllisuustaisteil.u on siksi voi-
22988: että a.inal:d:n me vanlhemmat miehet, olemme makas tällä hetkellä, että sitä taistelua on
22989: ~ temmel.lYksissä olleet mukana. Tä- vaikea saada~ muuHa sammUimaan !kuin
22990: hän rrnies~polveen kuuluvat ne va1ko~akkiset, siillä,. että suomalainen kansana.ines saa suo-
22991: joiOOn:ka politikoimisesta. täUä :hetkellä on ma:laisen yliopiston. Ja tässä taistelussa
22992: pal'jon ääntä 1pidetty. Ja minä myönnän, tulee myöskin talonpoika olemaan mukam.a
22993: että hekin ehkä osittain: olivat erehtyneet, silloin, jos taistelu käy lakien ja oikean
22994: mutta jioka tapauksessa vapauden puolesta hengen: rpuitteissa ja j.os se käy parlamen-
22995: he aina taistelivat. Me muistamme suur- taarista ja laillista, tietä.
22996: la.kon jru me muistamme sen ajan, jolloinJm
22997: yleensä taisteltiin yleisen yhtäläisen ään~ Ed. Kemp.pi: Herra puhemies!- Ne
22998: oikeuden puolesta tässä ma1assa. Ja kyUä lakiesitykset, mitkä meiHä nyt on käsitel-
22999: minun täytyy myöntää:, että nämä valko- tävinä, nimittäin lwki muutoksista Helsin-
23000: laJclöset nuoret miehet sirt:tenkin, ainakin gin yliopiston järjestysmuodon iper.usteista
23001: silloin, osas.ivat politiikassa oikooan suun- 14 päivänä heinäkuuta 192•3 annettuun la-
23002: taan, niin että minä en tahdo tätä heidän kiin sekä laiksi Helsingilll yliopiston järjes-
23003: politiko~mistatrun 1pitää nilln suurena asiana, tysmuodon perusteita koskevan muutetun
23004: että sen takiaikaan olisi tarpeelLista osakun- lain täytäntöönpanosta, ovat tulleet meille
23005: talaitoksen kimppuun :hyökätä. iMirnä myön- päivänpolttavaksi kysymykseksi. .Siitä on
23006: nän, että heistä on osa viime aikoina poli- todistuksena tämä pitkä ensimmäinen kä-
23007: tiikassaan ehkä erehtynyt ja joutunut sel- sittely, jossa minun puheenvuoroni lienee
23008: laiselle tielle, joka ei ole näin kansa,nva!H·an järjestyksessä 50 :s, ja pyydettyjä puheen-
23009: eikä! parlamentin kanna:lta aii:na hyväksyt- vuoroja on jä.lellä ainakin 40. Tähän ky-
23010: tävä. Mutta se innostus nuorissa miehissä, symykseen on kiintynyt myös koko kansan
23011: se on aina kaikkin:a aikoina kdhahdellut ja huomio aina syrjäisempiä saloseutuja myö-
23012: n<>ussut vähäu iiillln korkeaHe, niin että ten. Olisi vain ollut suotavaa,. että Suo-
23013: emme saa siitäkään syystä koko osakunta- men kansa maaseudulLakin olisi ollut tHai-
23014: laitosta lähteä tuomitsemaan. suudessa radion välityksellä seuraamaam
23015: Minä edelleenkin olen siis sitä mieltä, tätä tärkeää keskustelua. Niinä 9 vuo-
23016: että suuren vaiiokunnan, kun se lähtee tätä tena, JOilla minulla on ollut tilaisuus
23017: asiaa~ käsittelemä.än, on otettava tä.ysi.n va- olla eduskunnassa, on maalaisliiton edus-
23018: kava rpohja. 8en on siitäkirn syystä dtet- kuntaryhmän taholta vruosi .toisenslll jälkeen
23019: tava täysi selvyys, kun perustusla.kiva:Iio- tehty aJ.oitteita yliopiston saattamiseksi
23020: kun:n.assa tämwn asian: käsittely ei .ole minun suoma,lailseksi. Mutta ne aloitteet ovat
23021: käsitykseni mukaan saanut tar.peellista vuosi vuodelta j.a kerta toisensa jälkeen
23022: huolellisuutta.. Ennen:kaii:kkea. rp~rustusl·aki rauenneet. Meitä mie-leltämme suomalaii:-
23023: valiokunna:n velvollisuus olisi: ollut ottaa sia. on ollut liian vähän, meitä vastassa
23024: selvää todellakin siitä, onko näitä ylimää- on ollut limn, paljon. .Sen tä:hden tämä
23025: räisiä vrultiopäiv.iä koollekutsuttaessa nouda- kansamme ensiJillmäinen kulttuurikysymys
23026: tettu rperustuslain hengen mukaisia ohjeita. on jääilllyt ratkaisematta. Ta.istelu suoma-
23027: Niin että kun suuri valiokunta nyt ryhtyy ·laisuusa.sian rpuolestw on kuluneena vuosi~
23028: käsittelemään tätä la:a:jaklllll't.oista ja varsin kymmenenä ollut melkein paikallaan polke-
23029: tärkeää kysymystä, on sen ehdottomasti mista. Hallituksen esityksen mukaan,. jota
23030: saataNa täysi selvyys kaikista niistä asioista, perustuslakivaliCYkunta on minunkin mie-
23031: 376 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
23032:
23033: le.stliilli vielä e:ra1ssa kohd~n huonontanut, räiset valtiopäivät. Mutta sitä ei tah-
23034: ei ole mikään yliopiston suomalaistuttamis- dota tehdä, sillä tiedetään, että 9 ( 10
23035: esitys, :vaan ruotsallaisuuden v·akiinnu:tta- maamme väestöstä on suomalaisia ja vam
23036: misesitys. Sillä estettäisiin dlevie:n oloj·en 1110 ruotsalaisia. Siksi eräs kansallisen
23037: pakosta suomrula,isuU:tta, lmhti kulkenut ja edistyspuolueen puhuja. oli sa·n:onutkin,
23038: kuLkeva kehitys vakinnuttamalla ruotsin- ettei kansa ja vwrsin:ainen rahvas ymmärrä
23039: ki:elisyys vuos1kymmeniksi eteenpäi-n yli- ja väiitä mitään nä.istä suoma:la.isuusasiois'ta.
23040: opistoomme, ja suomalaisuusasiaa, jos tämä 1 Mutta; näin ei ole asianlaita. Teidän mie-
23041: 1
23042:
23043:
23044: laki tulisi biksi, on sangen vaikea. hoirtaa lestänne nä,itä ymmärtävät vaiill ~hkä; ed.
23045: ja korjata tulevassa yliopistossa. :SeTh täJh- von BODn, Tanner sekä heidän mie.lisen:sä.
23046: den se hyöty, mikä tästä laista saataisiin Hanituksen esitys ja siitä annettu perus-
23047: ja 'tarjota,a,n suomaLaisuudelle, ei ole sen tuslakivaliokunnan mietintö, jonka ovat sa-
23048: vaaran ja menetyksen arvoinen, mikä siitä nelileet sosialidemolm'aa:tit ruotsala.mten
23049: seuraisi. Siitä ovat yksimielisiä meidän kanssa edistysmi:elisen puheenjohtajansa
23050: yli<O!Piston opet:tajamme sekä opiskelijat, sen ed. Rydman1ll! johdolla, on mielestäni
23051: oiVIaltaa Suomen kansan valtava enemmistö. hyökkä.ys suoma.la.isuutta vas-
23052: Siitä ovat myöskin vaJkuutettuja ne 87 t aan:. Mutta ·hyökkäys suoma!laisuutta
23053: edusta:jaa:, jortten luuJl.en tekevån kaik- VaJStaan on sama•lla myöskin hyökkäys kan-·
23054: kensa, ettei tämä hallituksen yliopiston sanvaltaa vastaan. ,Suomen .<suomalainen
23055: ruotsalaistu ttamislaki perustusla:kiva.liokuill- kansa se ei kestä täl1aisia kolauksia ja
23056: nan huonontamassa muodossa eikä edes hal- n:olaiUksia. Hallitus on antanut jo aikai-
23057: l~tuksen esityksen mukaan tule laiksi. On
23058: 1 semmin epäluottamusla,usei.ta kansanval-
23059: sentähden to1vottruvaa,, että suuri vailiokunta lahle, mutta sen hui:prpusaavutus on nyt
23060: minne tämä asia nyt menee, saisi tehdyksi tämä ensimmäisessä käsittelyssä oleva Laki-
23061: siihen ne muutokset,, mitä ta,rvittaisiin. ehdotus.
23062: Olen muuten pannut ilo:Ua merkille, että Täytyy myöskin ihmetellä sitä lyhytnä-
23063: p.orvaripuolueitten .edus'tajat ovat ennenkin 'köisyyttä ja sokeutta, kun sosialidemokraa.-
23064: suurissa .asioissa :löytäooet toinen toisensa. tit, jot.ka. ovat tahtoneet uskotella itselleen
23065: Kun vuoden 19-30 valtropäivillä säädet:tiin ja muille olevansa ka.nsa.nvallan ystäviä,
23066: kommll!nistilait, joilla; heidän rikoksellinen, mutta ruotsalaisuutt.a tukiessaalll ja suoma-
23067: maanpetokseHi.nen ja; kaikkea :pyihää rie- laisuuden as.ia1a a~lia.rvioidessaan ja pi~
23068: naava toimintansa tehtiin tehottomaksi, sei- säwn sitä, niinkuin ryhmän puheenjohtaja
23069: soimme me silloin ehjinä ja jakamatt.omioo. ed. Tanner sanoi, kuudennen luokan kysy-
23070: Silloin oli myöskin muka;oo, pieni kansa:l- myksenä, •he tekevät karhun:pallveluksen ei
23071: lilllen edmtyspuolue.. 'Täytyy n,yt valittaen ainoastaan suoma,la.isuusasiaUe, vaan kako
23072: todeta, että tämä puolue, suomalainen por- kansanva!llalle. ·TäJ.lä tiellä te olet.t.e kulke-
23073: varipuolue, on tässä yliopiston suomalais- neet, siitä on: viimeisimpänä todistukoona
23074: tuttamiskysymy:ksessä jättänyt meidät. Se tämä hallituksen tekeleen johdosta syntynyt
23075: puolue seisoo nyt etuva,rtijana vast-akkai- perustus;la.kiivaliokunnatn mietintö. Täihän
23076: sella rintamarlla, jonka muodostavat sosiaH- mietintöön n.i1inkuin• näkyy,, ovat kaikki
23077: demokrawtit ja. ruotsa[aiset, koettaen väki- muut tyytymättöm~ä: paitsi teidä·n edusta-
23078: pakolla ajaa tämä yliopistoasia mieleiseensä janne.
23079: ratkaisuun. Heidän taholtansa on ern.nen- Sitten edelleen pyytäisin muutmnalla sa-
23080: kin harjoitettu painostusta eduskuntaa koh- nalla kos'ketella sitä tapaa, jolla .tätä asiaa
23081: taan. Twrkoitan vuoden 19:2,9 va:ltiopäiviä. on ajettu. Kun viime joulukuun 29 päi-
23082: Nyt on meillä käsiteltwvänä saman heniki- vän illalla sain ihmeckscni kuulla, että
23083: lön antama esitys, joka silloi•n oli päämi" eduskunta on :kutsuttu ylimääräisille va1-
23084: nisterinä ja pääministerinä ·ollessaan hajoi- tiopäiville tammikuun 17 päiväksi, kertoj•a
23085: tutti eduskunnan ja lä·hti uusien vaal~n ei muistanut asiaa, minkä tähden edus-
23086: kautta' kysymää:n ka,nsan mielipidettä vir- kunta oli kutsuttu koolle, sain valvoa ja
23087: kami•esten: pa.lka·n:korotuskysymyksessä. Minä järkeillä koko iltayön ajatellen, että mitä-
23088: toivoisin, että meillä saataisiin käydä hän ihmeellistä ja odottamatonta nyt on
23089: myöskin yliopiston suomalaistamiskysymyk- tapahtunut. Olen siinä luulossa, missä
23090: sen merkeissä yhdet valtiolliset vaalit, ja niin monet muutkin edustajat ovat olleet,
23091: sen jälkeen kutsuttaisiin koolle ylimää- että ylimääräiset valtiopäivät kutsuta,an
23092: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pc:ru.steita ko·skevan lain muuttaminen. 377
23093:
23094: koolle vain silloin, jos maa on vaarassa tai selvää selvempi, että Suomen kansan
23095: on niin kiireellinen asia, että on aiv•an enemmistön .tahto tässä ·asiassa ei ole
23096: vuorokansista kysymys, eikä ole aikaa sama, mikä on hallituksen tahto. Tämä
23097: odottaa varsinaisten valtiopäivien alka- asia olisi mielestäni ollut paraiten ratkais-
23098: mista. Ja eihän se ihme ole, jos meikä- tavissa kansanäänestyksen ka;utta. Tällä
23099: läiselle kaulmna maaseudulla asuvalle edus- tavalla tälle asialle oikea ratkaisu olisi
23100: tajalle tämä hallituksen keksintö tuli yllä- löydetty. Sitä ei hallitus kuitenlman ole
23101: tyksenä. Eihän siitä olleet tietoisia edes tahtonut tehdä, vaan aikoi tällä tavalla
23102: täällä Helsingin kaupungissa hallituksen poistaa asian päiväjärjestyksestä. Mutta
23103: jäsenten kan·ssa yhdessä kylässä asuvat on varmll!a, ·että se pal:ajaa jälleen esiin
23104: edustajatkaan. Hallitus on .ollut tämän helmikuun alussa aikavilla valtiopäivillä.
23105: esityksen valmistelussa hyvin salaperäinen. Näiden yliopistolakien käsittelyssä ovat
23106: Täällä on jo tämän asian edellisessä kä- maalaisliiton perustuslakivaliokunnan jäse-
23107: sittelyssä huomautettu, että hallituksen jä- net lausuneet 'allekirjoittamassaan IV vas-
23108: senillä oli jo varmaankin viime joulu- talauseessa paheksumisen sitä menettely-
23109: kuussa tähtäimessä näitten yliopistolakiesi- tapaa vastaan, mitä on •asian käsitte-
23110: tysten antaminen eduskunnalle ja ylimää- lyssä noudatettu perustusla;kiv·aliokunnassa.
23111: räisten valtiopäivien koolle kutsuminen. Siellä sanotaan, että ,perustuslakivalio-
23112: Kun eduskuntaryhmille esitettiin joulun kunta ei ole käsitellessään asiaa noudatta-
23113: edellä, että ;tämän vuoden varsinaisten nut tarpeellista asiallisuutta." Ja perus-
23114: Vtaltiopäivien koolle IJmtsumisaikaa siirret- tusla;kivaliokunnassa on todella. ihmeel-
23115: täisiin helmikuun puoliväliin, lausuttiin lisellä väkivallalla ajettu tätä asiaa. On
23116: myöskin paheksuminen siitä, ·ettei m. m. ennenkuulumatonta, ettei valiokunnan jä-
23117: maalaisliiton ·eduskuntaryhmä ottanut hal- senillä ole ollut tilaisuutta näin suuressa
23118: lituksen toivomusta huomioonsa. Tämä yli- asiassa edes asiantuntijain kuulemiseen.
23119: opistoasia on ollut esillä kauan. Ei se ole Kaikki kolme lukemista valiokunnassa suo-
23120: tullut ä:kkiä. Ja tämä tuntuu merkilliseltä riteta;an yhtämittaa, ei ole aikaa otta;a edes
23121: siitäkin syystä, kun opetusministerin täytyi kunnollisia ruokailuaikoja, vaan on täyty-
23122: peruuttaa .aiJmisemmin antamansa suunnil- nyt, kuten olen kuullut kerrottavan, valio-
23123: leen samansisältöinen esitys. Sen pohjalla kunnan jäsenten ottaa ·evästä mukaan.
23124: olisi tämä ensiluokkainen ja kauan vireillä Minä en ole ollut perustuslakivaliokunnan
23125: ollut erimielisyyttä ja kiihtymystä aiheut- jäsenenä, mutta sen valiokunnan jäsenet
23126: tava kysymys voitu rauhallisemmin käsi- kai tietänevät, ettei siellä ole koskaan
23127: tellä helmikuun .alussa aikavilla varsinai- pienempiäkään ~asioita ajettu tällaisella
23128: silla valtiopäivillä. Mutta hallitukse'!l tar- vauhdilla asiantuntijoit~a kuulematta ja
23129: koitus on minunkin mielestäni nähtävästi jaostoa asettamatta. Eduskunta tekisi
23130: ollut ajaa tämä asia sosialidemokraattien oikein, jos se palauttaisi tämän asian takai-
23131: ja ruotsalaisten kanssa väkivallalla läpi, sin perustuslwkivaliokunnan käsiteltäväksi.
23132: sillä ylimääräisillä valtiopäivillä ei meillä Kun tämä asia ny.t menee suureen valio-
23133: 87 edustajalla ole oikeutta äänestää laki- kuntaan, niin toivoisin, että suuren valio-
23134: ehdotusta yli vaalien ja saattaa sitä siten kunnan jäsenet eivät käsittelisi as~aa sa-
23135: kansan ratkaistavaksi. Näin ollen hallitus manlaisella kiireellä, vaan koettaisivat sii-
23136: tahtoo pitkä:ksi aikaa turvata ruotsalaisille hen tutustua perinpohjin.
23137: kielikiivailijoille yliopistoon sellaisen pai- 'Minä tahtoisin sitten myös puolestani
23138: kan, josta jatkuvasti voitaisiin häiritä tä- la;usua hieman siitä, miksi on hyödyllistä
23139: män maan sisäistä rauhaa. Hallituksen juuri maalwisv&estön kamna>lta yliopiston
23140: taholta on esitetty sellainen kanta, että tä- täydellinen suomalaistuttarrninen. Me, jotka
23141: män lainsäädännön jälkeen tämä 'asia tulisi tulemme sieltä kaukaa 'Suomen sydämestä,
23142: poistetuksi päiväjärjestyksestä. Tämä suoma[aisen talonpoikwiskansa,n keskuudesta,
23143: toive ei kuitenkaan pidä paikkaansa. To- tunnemme tuon kansan elämää tarkoin niin
23144: sin hallitus voi, jos se pysyy itsepin- aJrkiselta kuin: sunnuntaiseltakin .puolelta.
23145: taisena, valtiopäiväjärjestyksen kirjaimen Me, jotlka olemme saaneet kokea, kuinka
23146: mukaan ajaa esityksensä läpi. Tämän suomalainen talonpoika on oman harkin-
23147: hallitus on katsonut voivansa tehdä siitä- tans,a mukwan läJhettänyt meidät tänne
23148: kin huolimatta, vaikka sille pitäisi olla eduskuntaan asioittensa ajajaksi ja vaali-
23149:
23150: 48
23151: 378 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23152:
23153: jaksi, oman va:atima:ttoman olemuksensa py- esim. ed. 'Tannerin puhetta ehdotetun yli-
23154: hästä vakaumuksesta saada omalta osaltaan opistolain voimaJansaattamiseksi näillä yli-
23155: vaikuttaa koko maan hyvinvointiin ja !ke- määräisiUä valtiopäivillä. Hän puhui voi-
23156: hitykseen, meillä tulisi olla ilman muuta mallisesti Suomen työväen nimessä, luullen
23157: selvillä, juuri tällä hetkellä, miten suoma- että suomalainen työmies a:jattelee samalla
23158: lainen kansa toivoo ja ta;htoo suhtaudut- tavoin kuin hänkin, ja että suomalainen
23159: tavan siihen lakiehdotukseen yliopiston 1 työmies on aina valmis :huutamaan elä-
23160: ruotsa,laisuuden parantamiseksi, sillä niin köötä, kunhan sen puolesta ei sanota mitään
23161: tätä esitystä voida:an totuudenmukaisesti kaunista, vaan mahdollisimman internatio-
23162: kutsua kun kohotetaan lmko verho pois. nalista, ja muuHaikin tavoin kansainvälistä.
23163: Me voimme käsittää, m~ksi suoma1lainen Mutta nyt onkin kysymys rehellisten Suo-
23164: kansa on voinut niin ka1uan sietää. sitä, ettei men kansalaisten äidinkielestä, jonka he
23165: sillä ole tähän saakka ollut suomalaisten haluavat lastensa omaisuudeksi, paranta€n
23166: sivistystarpeista huolehtivaa yliopistoa. täten omaa yhteiskunnallista asemaansa ja
23167: Sille on esitetty ja totuuden nimessä, seli- myös lastelliSa. Tästä ei !kyllä kannattaisi
23168: tetty, että sillä on suomalainen yliopisto, puhua sen enempää, sillä uskon kyllä it-
23169: nimi sen srunoo. Ainoastaan Suomen kan- sensäkin, nimittäin ed. Tannerin, jo saa-
23170: san on annettava täiysi oikeus ruotsalaisten neen oman puolueensa taholta ympäri Suo-
23171: opiskeluun heidän omalla kielellään, eikä mea vrukavia muistutuksia, koska siitä kii-
23172: olisi tappioksi suomalaisille oppia tätä vaillaan jo siksi yleisesti. Kuulin kerrotta-
23173: ,kulttuurikieltru'' vähän tarkemmin, joten van, kuinka eräällä paikkakunnalla hyvin
23174: siis kelvannevat samat ruotsalaiset luennot tunnettu vasemmistolainen huudahti kuul-
23175: ja kirjrut suomalaisille. Niin on ruotsalai- lessaan ed. Tannerin selostusta radiossa :
23176: suus vallinnut yliopistossa. Edelleen tahdo- ,Tylsä puolue, sillä kyllähän meidän pi-
23177: truan kaikin käytettävissä olevin keinoin täisi Qlla suomalaisia eikä panna toisten
23178: sitä edistämällä edistää. Suomen kansa on tilille tuollaista roskrua.'' Ed. Tanner vas-
23179: huomannut, ettei meitä sentään voida niin taa itse puolestaan jarruttamisesta, samoin
23180: hevin vetää nenästä, ei edes nykyinen edus- kuin hänen kannattajansakin. Mutta sa-
23181: kunnan enemmistökään. Nyt vruati kansa non tältä paikalta, että ellemme me saa
23182: ja meidän valitsijamme, että suomala~sten yliopistoru läheisessä tulevaisuudessa täysin
23183: on saatava opiskella ilman tätä hienoa suomalaiseksi, niin on pelättävissä, että
23184: kieltä tai kitkaa ja hanikausta, jonka ruot- asiaan tarttuvat toisenlaiset voimat. Eikö
23185: sinkieli muodostaa suomenkieliselle, kehi- tosiaan jo meidän aikamme kansa huomaa,
23186: tystä kaipaavaJlle opiskelijalle. On kaikille miten kauan historialliset tapaukset ovat
23187: tunnettua, kuinka satoihintuhansiin nou- valmist:aneet lujaa pohjaa tälle uudistuk-
23188: sevissa suomala:isissa kodeissa vanhemmat seRe, jonka, avulla voidllian luoda rauhal-
23189: ta~stelevat perheensä elatukseksi otsa hiessä lista jru yksimielistä kansa:a. Meidän 'käsis-
23190: silti menettämättä arvoann, vieläpä edistä- sämme, eduskunnan käsissä on nyt mah-
23191: vät elinkeinoaan omalla tavallaan sekä me- dollisuus poistaa lastemme ja lastenlll!psem-
23192: nettämättä tarmoaan työskennellä lastensa me monet huokaukset meidän saa~mattomuu
23193: edestä sarud:aikseen heidätkin opiilltielle, kun- destamme ja ennenkaikkea itsekkyydes-
23194: nes voivat lähett&ä heidät tänne pääkau- tämme,. sillä ainoastarun lyhytnäköinen it-
23195: punkiin korkeampaan opina:hjoon, yliopio;- sekkyys ja omien etujen valvominen on
23196: toon, saamruan itselleen parempia mahdolli- yliopist<Omrme suomaJaistuttamisen vastusta-
23197: suuksia edistymiseen, kuin he itse, sekä, j,ien kannustimena. !Suomalaisen kansan
23198: saadakseen enemm&n sanomista yhteiskun- riveissä puolueisiin katsomatta on saalllut
23199: nassa kuin heillä itsell&än on ollut, ja jotta jokaineru yksHö omalta kohdaltaan tuntea
23200: näillä uurailla uhrautuvilla isiUä ja äi- ruotsalaisuuden ·parinostuksen kaikkialla
23201: deillä olisi mahdollisuus lastensa luona elämässä. Varmastikin jokaisen huulille on
23202: viettää joku levon j,a rauhan hetki vanhuu- noussut kysymys, missä vika, miten !korjat-
23203: den saavuttua; silloin kun voimat ovat ~op tava nämä olot. Yksi syy on siinä, ettei
23204: puneet kesken. meillä ole suomalaista yliopistoa, sillä suo-
23205: Olemme kuulleet täällä puhuttavan jar- malainen kansa yleensä on riippuvaioon
23206: rutuksesta. Se on kyllä totta, sillä miksi ruotsalaisten tarjoamista eduista, koska
23207: muuksi kuin ja:rrutukseksi voidaan kutsua ruotsalaisuus on päässyt sivistyneistön
23208: Helsingin yliopiston järjestysmuodon peru-steita koskevan lain muuttaminen. 379
23209: ·--··-·-~-·--~-------
23210:
23211:
23212:
23213:
23214: nimeä Imutavaksi suuremmassa määrässä koko krunsan ja kaikkien elinkeinoelämän
23215: kuin suomalaisuus. Sellaisilla papereilla, alojen kehittämisestä. Tämä yliopiston suo-
23216: joissa on ruotsinkielen taito merkitty pa- malaistaminen on suurimpia uudistuksia,
23217: remmaksi, on suurempi merkitys. Sellai- mitä tullaan moniin aikoihin maamme his-
23218: silla on aina ollut etuoikeus, sillä jokai- toriassa mainitsemaan. Vieläkö tahdotaan
23219: nen ei osaa palvella ruotsalaista hänen jarruttaa yHopiston suomala,istuttamista.
23220: omalla kielellään. Mutta sitä vastoin suo- Vieläkö tahdotaan asettaa kansamme teh-
23221: mea taitama:ton ruotsalainen tulee toimeen täviin ruotsinkielen taidon omaavia ihmi-
23222: sivistyneisyytensä nojalla. Tällainen aja- siä suomalaisia: halveksimrulla, pitämällä
23223: tuskanta on yleisesti ollut vwllalla. Suoma- sellaistru paja.a .pystyssä täällä pääkaupun-
23224: laisten asema on kuitenkin parannettava gissa, jonka a:hjossa lietsoo ruotsinkielisiä
23225: tämän sukupolven aikana, sillä esi-isämme professoreja. Olisi liian nöyryyttävää ja
23226: ovat siloittam~et meidän tietämme. S:Vksi liian häpeällistä, että suomalainen enää
23227: meidän ei ole annettava enää myöten vä- suostuisi mihinkään myönnytyksiin hrulli-
23228: hääkään, vaan me vaadimrrne suomalaisen tuksen laikiesityksen suhteen. Meillä on
23229: 1
23230:
23231:
23232: yliopiston, jossa :köyhällä suomalaisella odotettu suomaJlaista yliopistoa jo 300
23233: opiskelijallakin on mahdollisuus paljon ly- vuotta, ja nyt se saa riittää. Suoma l a i-
23234: hyemmässä ajassa ja vaivruttomammin kar- sen kärsivällisyyden mitta on
23235: tuttaa tiedonhaluansa. Kuinka usein kuu- n y t t ä. y s i. Itsenäisen Suomen kunnia ja
23236: lookaan mainittavan sen ja sen torpan po- sen omanarvontunto vaatii täysin suoma-
23237: jasta ja tytöstä, että kyllähän olisi hyvä laista yliopistoa, jossa sekä opettajain että
23238: saruda vähän lisää oppia lapsillekin, ikun opiskelijatin toimintaa johtaa sama suoma.-
23239: tuntuu olevan lahjojakin, mutta kun olisi laiskrunsallinen henki. Va:kaumukseni on,
23240: vain sitä rahaa. Kyllähän he voisivat an- että suomalaisella ylioppilasnuorisolla ja
23241: sionsa väliHä lueskella, jos sarrsi työtä, Suomen kaJlSalla on oikeus saada yliopis-
23242: mutta kun rpitäisi ensin opiskella sitä ruot- tossa sivistyksensä omalla kielellänsä. Hal-
23243: sinkieltä. Eihän sitä jaksa eikä ennätä, lituksen esitys ei tuo rauhaa yliopiston
23244: ei:kä heti kielikään taivu sellaiseen. Näin ympärille, vaan päinvastoin. Taistelu suo-
23245: ei auta muu ikuin jäädä kotikonnulle odot- malaisen yliopiston puolesta ei tule lakkaa-
23246: telemaan parempaa aikaa ja käJtkeä sisim- maan, Suomen suomalainen kansa ja suo-
23247: päänsä. kaikiki kalliit tulevaisuuden toiveet. malaiset kansanedustajat eivät tule luopu-
23248: Sa1litaanko vielä tällaista, että suomenkieli maan tästä vaatimuksestaan ennenkuin se
23249: edelleen suomalaisessa Suomessa pidetään on toteutettu viimeiseen !kirjaimeen asti.
23250: lapsipuolen asemassa yliopistossakin, jossa
23251: sen kuitenkin tulisi olla ainoa ja oikea. Ed. H e i s k a n en: Herra puhemies!
23252: Kyllähän on sellaisia nruoria, paljon, jotka Toissa iltana tai paremminkin eilistä vas-
23253: pitkän päivän aJherrettuaan työssä koetta- ten puoliyön aikaan minulla oli tilaisuus
23254: vat ja heidän täytyy Htalukemisekseen jan- aloittaa lausuntJoni. Enlliätin silloin esittää
23255: kuttaa päähänsä ruotsinkieltä täten ehkä lyhyen historiallisen jolhdannon, ja tällä
23256: päästäkseen paremmin elämässä eteenpäin. kertaa on tarkoitukseni käydä asian yksi-
23257: Kaikki tämä johtuu meidän kurjista yli- tyiskohtiin.
23258: opisto-oloistamme. Eikö olisi parempi, että Ensimmäinen osa esitystäni käsittelee yli-
23259: nuoret ihmiset vapaahetkinä;nsä sruisivat opistokysymyksen kehittymistä viime vuo-
23260: lueskella jotain muuta kehittävämpää ja sina, ja siinä koskettelen seul'laavia !kohtia:
23261: tärkeämpää kuin ruots·inkieltä. ylioppilaiden vaatimukset, puolueohjelmat,
23262: Sellainen kansalainen, joka kohottaa olka- yliopistokysymys eduskunnassa, yliopisto-
23263: päitään ja tuumii, ettei hänen tarvitse kysymys konsistori.ssa, yliopistokysymys
23264: puoltaa yliopiston suomalaistamista, siHä halllituksessa ja yliopiston suomalaistami-
23265: ei hän itse sinne kuitenkaa,n koskaan mene sen poliittiset ja taktilliset esteet.
23266: eikä tule sitä tarvitsemaan, sellainen kan- Mitä ensinnäkin ylioppilaiden esiintymi-
23267: salainen ei ole perillä siitä, kuinka yli- seen tässä heille aivan ensiluokkaisen tä.T-
23268: opisto juuri juontrua juurensa joka koh- keässä ja heitä aitvan erikoiselli läJheltä kos-
23269: taam maassamme, sillä sieltä ikäsin lähtee kevassa kysymyksessä tulee, niin he eivät
23270: henkilöitä erilaisille yhteiskunta-aloille, toi- suinkaan ole panneet koskaan kynttiläänsä
23271: mivia virkamiehiä, jotka taas pitävät huolta vakan alle, vaan ovat ihailtavalla yksimie-
23272: 380 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
23273: --------- - - -
23274:
23275: lisyydellä, jopa välistä suorastaan uhri- yhä ovat työskennelleet. Heidän toimin-
23276: mielisyydellä ty;öskennelleet tämän kysy- tansa huippukohtana on se adressi, jonka
23277: myksen hyväksi. Tämä he~dän toimintansa he eduskunnan herra puhemiehelle viime
23278: alkaa jo miltei silloin, kun nykyinen yli- syksynä jättivät.
23279: opistolaki tuli hyväksytyksi. Heti kohta He]dän toiminnastansa serujälkeen, eri-
23280: tultiin tajuamaan, että me emme ole pääs- koisesti aivan viime päivien aikana, mi-
23281: seet vielä oikeille linjoilJle. numa on tilaisuus puhua hiukan myöhem-
23282: Ensimmäisen kerran ylioppilaskunta kiin- min. Kun tääJ1ä lienee jo näitäkin puolia
23283: nitti täihän huomiotaan kokouksessa mar- e;räissä puheissa kosketeltu, tai mahdollisesti
23284: raskuulll 18 päivänä 1925, siis jo niin ai- tullaan koskettelemaan, niin en ylioppilait-
23285: kaisin. Minun ei tarvitse tässä ruveta - ten esiintymi.sestä puhu nyt sen enempää.
23286: eikä minulla ole aikaakaan sim.en - selos- Mitä puolueo!hjillmiin tulee, niin minii
23287: tamaan kunkin yksityisen !kokouksen hyvruk- myönnän, että ilmeisesti asian käsittelylle
23288: symiä periaatteita. Tyydyn vain toteamaan, olisi ollut parempi ja asian ratkaisua olisi
23289: että k111ssakin tilaisuudessa pidettiin erit- jouduttanut, jos tämä kysymys olisi voitu
23290: täin tärkeänä yliopist·on suomalaistamista. omaksua suomalai·sten puolueiden .,yhtei-
23291: Sittemmilll on suurin tapaus ylioppilaiden sekisi, varninaisten puolueohjelmien yläpuo-
23292: politiikassa ylioppilaiden suuri adressi, joka lella olevaksi asiaksi. Silloinhan yliopiston
23293: jätettiin 1928 marraskuun 20 päivänä ja suomalaista:minen olisi voitu hoitaa edus-
23294: johon allekirjoitti läsnäolevista suomalai- kunnassa sangen !kivuttomasti tarvitsematta
23295: sista ylioppilaista noin 90 %, .eli yhteensä polkea liikkeelle kaikkea sitä koneistoa,
23296: 3,014 Helsingin yliopistossa opiskielevaa yli- jonka yliopistokysymykseru jatkuvasti esillä-
23297: oppilasta. Samaan aikaan marssivat ylioppi- oleminen on pakottanut esiin. Näin ei va-
23298: laat voimakkaana mielenosoituskulkueena litettavasti kuitenkaan ollut asianlaita, vaan
23299: Snellmanin patsaalle ja kävivät myöskin kysymystä täytyi lähteä ajamaan pudlue-
23300: valtioneuvostossa esittämässä asiansa. Sil- ohjelmin, koska oli olemassa joukko suoma-
23301: loin valitettavasti ei asia j·ohtanut mihin- laisia puolueita, jotka eivät ainllikaan silloin
23302: kään tuloksiin, vaan joutui se aivan liian vielä käsittäneet yliopistokysymyksen täy-
23303: pitkäksi aikaa painetU:ksi vihreän veran dellisen ratkaisun merkitystä. Tällöin kiin-
23304: alle. Mutta ylioppilaat eivät suinkaan jät- tyy ihuomio meillä lähinnä kolmen suoma-
23305: täneet asiaa siksensä, vaan jatkoivat yhä laisen puolueen ohjelmiin: maalaisliiton,
23306: edelleen työskentelyään maakunnassa mieli- kokoomUksen ja ~distyspuolueen.
23307: piteiden muokkaamiselksi ja erikois·esti myös- Ensimmäisenä astui selvälle suomalaiselle
23308: kin kokouksissaan Helsingissä. Niinpä 1929 linjalle maalaisliitto, joka silloisen henki-
23309: marraskuun 14 päivänä dli ylioppilailla jäl- sen johtajansa Santeri Alkion vaikutuik-
23310: leen kokous, jossa he esittivät samat vaati- sesta tajusi heti, mikä tärkeä merkitys yk-
23311: muksensa. Samaan pyrittiin myöskin sit- sikieliseen suomalaiskansalliseen si'Vistys-
23312: ten 1931 ylioppilaskunnan kokouksessa hel- muotoon pyrkimyksilllä maassamme on.
23313: mikuun 27 päivänä. Ja samana vuonna Maalaisliiton 01hjelmassa on tämä a,jatus,
23314: 1931 marraskuun 13 päivänä Helsilllgin yli- pyrkimys suomalaiseen kansallisvaltioon, ol-
23315: opiston ylioppilaskunta kääntyi eduskunta- lut aina. Mutta se sitten vielä tiivistettiin
23316: ryhmien puoleen samantapai•sella vll!atimuk- erikoisen tiiviiseen muotoon v. 1932 tam-
23317: sella. Kun sitten ed. J. Annalan tekemää mikuun rpuoluekokouksessa. Maalaisliiton
23318: ehdotusta toivomukseksi hallitukselle yli- ohjelmassa sanotaan tästä asiasta hyvin ly-
23319: opiston suomalaistamisesta käsiteltiin 1932 hyesti: maalaisliitto vaatii, että Helsingin
23320: täällä eduskunnassa, järjestivät ylioppilaat yliopisto, maamme ko11keimpana ku1ttuuri-
23321: samoihin aikoihin luentolakon, joka kesti laitoksena on täydelleen suomalaistutettava.
23322: helmikuun 22 päivästä helmikuun 27 .päi- Mitä taas tulee toisiin puolueisiin, niin
23323: vään, siis yhden viikon ajan ja joka mer- kansallinen edistyspuolue hyväksyi myös-
23324: kitsi ylioppilaille kokolaiHa suurta uh- kin jo 1926 huhtikuun kokouksessaan koko-
23325: rausta. Samoin ovat ylioppilaat myöskin lailla selvän ohjelman. Siinä sanotaan:
23326: senjälkeen usein ~esiintyneet voimakkaasti ,Koska puoluekokous on sitä mieltä, että
23327: heidän kuningasajatuksensa puolesta. Niin valtion varoja ei ole vastaisuudessa kä,y-
23328: he pitivät kokouksell!sa 1932, samoin myös- tettävä ruotsinkieliisen yliopisto-opetuksen
23329: kin helmikuulla 1933 ja myöhemminkin he kannattamiseen enempää kuin ruotsinkieli-
23330: lieisingin yliopiston järje-stysmuodon perusteita ko·skevan lain muuttaminen. 381
23331:
23332: sen väestön lukumäärä edellyttää, se antaa ohjelma on aivan epakansallinen ja väri-
23333: puoluehallituksen tehtäväksi valmistaa seu- tön.
23334: raavaan puoluekokoukseen ehdotuksen, Tämä lyhyt maininta puolueiden ohjel-
23335: millä tavalla ruotsinkielinen yliopisto-ope- mista osoittaa jo, että kysymyksen käsittely
23336: tus tämän toteuttamiseksi järjestettäisiin.'' on ollut tavallaan sattuman varassa. On
23337: Minulla on e:hkä tilaisuus myöhemrrnin osot- riippunut siitä, minkälainen eduskunnan
23338: taa, että se ehdotus, j'Oka nyt siltä taholta enemmistö kulloinkin eduskunnassa on
23339: täällä on tehty, ei ainakaan joka suhteessa ollut. Ja silloin kun on ollut tilaisuus rat-
23340: ole tämän ohjelman mukainen. kaista tämä kysymys, silloin on suomalai-
23341: Kansallisen kokoomuspuolueen suhtautu- sella porv,arillisella:kin taholla katsottu
23342: minen yliopiston kielikysymykseen erittäin toisten kysymysten olevan tärkeämpiä, ja
23343: ja suomalaisuusasiaan yleensä on ollut va- tämä ·ensiluokkainen kulttuurikysymys on
23344: litettavan hapui1evaa. Puolue on pyrkinyt saanut jäädä odottamaan vuoroansa. Sillä
23345: kulkemaan kaksikielisiä linjoja, ilmeisesti tavalla olemme tulleet siith:en, että yhä
23346: erikoisesti valtioneuvos Setälän vaikutuk- edelleen nyt 'keskustelemme tästä asiasta.
23347: sesta, jota voitanee pitää meidän kaksi- Mitä yliopistokysymyksen käsittelyyn
23348: kielisyytemme henkisenä isänä, ja erikoi- eduskunnassa tulee, niin ohjelmiensa mu-
23349: sesti yliopistolain luojana. Kun tämä kan- kaisesti ovat nämä eri puolueet täällä
23350: sallinen puolue, jonka piiriin lukeutui suu- esiintyneet. Maalaisliiton taJholta, joka on
23351: rin osa sivistyneistöstämrrne, pysähtyi puoli- joutunut kulkemaan kärkijoukkona näissä
23352: matkaan, keskivälillle, niin •ei aikaisempina kysymyksissä, kiinnitettiin tähän ·ensi ker-
23353: vuosina voitu a;jatella kysymyksen täydel- ran huomiota v. 1925 talousarviokeskus-
23354: listä ratkaisemista. Nyt on kuitenkin ilolla telun yhteydessä. Sen teki kansanedustaja
23355: ollut merkillepantava, että myöskin kansal- !Saarinen. Kun •asia silloin joutui edus-
23356: lin~n kokoomuspuolue on siirtynyt ja siir- kuntakäsittelyyn, sanoi silloinen opetusmi-
23357: tymässä yhä selvemmille yksikielisille · lin- nisteri, tämän asian erikoistuntija, että kun
23358: joille. Vielä siinä ohjelmassa, j·onka /PUO- olemme vuodessa 19~8, jonka ajan laki
23359: lue hyväksyi hulhtiikuussa 1929 \pitämäs- määrää viimeiseksi ajaksi yliopistolain to-
23360: sään kokouksessa, on jossain määrin epä- teuttamiselle, silloin on olemassa yliopisto,
23361: selvää. Siinä sanotaan: ,valtionyliopis- jota me voimme sanoa suomalaiskansalli-
23362: tomme ja teknillinen ko~keakoulu on muo- seksi. Tämä hänen ·ennustuksensa ei kui-
23363: dostettava suomalaiseksi, ollen niihin sa- tenkaan pitänyt paikkaansa, kuten hänkin
23364: mal!la järjestettävä ruotsinkielisille yliop- on huomannut laatiessaan nykyistä yli-
23365: pilaille tarpeenmukaista rinnakkaisope- opistola'kiesitystä, jossa hän toteaa mitä
23366: tusta". Mutta sitten pääsi kokoomuspuo- selvimmin, että yliopistolaki on aiheuttanut
23367: lueen nuoremman aineksen keskuudessa val- paljon kahnausta, että ei ole päästy sii-
23368: lalle yhä selvemmät suomalaiskansalliset hen, mihin on pyritty ja että ·edellytykset
23369: tinikimättömät periaatteet. Ja tämä nuo- eivät ole pitäneet paikkaansa. Siis valtio-
23370: rempi suunta pääsi voitolle siinä puolue- neuvos Setälän on täytynyt antaa aivan
23371: kokouksessa, j·onka puolue piti keväälilä musertav:a lausunto laatimastaan aikaisem-
23372: hiukan ennen v. 1933 vaaLeja. Siinä ko- masta ylopistolaista.
23373: kouksessa jo vaaditaan Helsingin yliopisto Kansanedustaja Saarinen ei kuitenkaan
23374: täysin suomalaistutettavaksi. jättänyt asiaa tähän, vaan v. 1926 helmi-
23375: Mitä taas nuorimpaan poliittiseen puo- kuulla jätti eduskunnalle ensimmäisen
23376: lueeseen, isänmaalliseen k·ansanliikkeeseen eduskunta-aloitteen yliopiston suomalaista-
23377: tulee, niin sen ohjelmakohta on ylimalkai- misesta. Tämä ehdotus lähetettiin perus-
23378: nen. Mutta tämän ryhmän toiminta edus- tuslakivaliokuntaan, mutta se haut•autui
23379: kunnassa näiden kysymysten kohdalla on kokonaan sinne. •Sitten kokoomuspuolueen
23380: osoittanut, että puolue pyrkii kulkemaan eduskuntaryhmä teki aloitteen syksyllä
23381: aivan selviä yksikielisiä kansallisia linjoja. 1927, jonka mukaan olisi yliopiston opetta-
23382: Suurimman suomalaisen puolueen, so- jain kielellisiä vaatimuksia muutettu.
23383: sialidemokraattisen puolueen, ohjelmaan Tämä ei merkinnyt mitään eri!koisempaa
23384: minun ei valitettavasti tarvitse kajota. eikä johtanut mihinkään tulokseen, sillä
23385: Sanon v<alitettavasti sentakia, että puolueen asiaa ei ehditty käsitellä:kään ennen edus-
23386: 382 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23387:
23388: kunnan hajoittamista. Kansanedustaja edustajan ed. Räisäsen tekemä toivomus-
23389: Sa.arinen teki toisen aloitteensa v. 1928, ponsiehdotus, yniJ.ä niin ikään ruotsalaisten
23390: niinikään helmikuulla, mutta tämäkään ei puolesta tehty ed. Furuhjelmin ehdotus,
23391: ehtinyt eduskunnassa edes valiokunta.kä- sekä vihdoin sivistysvaliokunnan ehdotus,
23392: sittelyyn. Sittemmin kansanedustaja Saa- joka silloin tätä asiaa käsitteli. Valiokunta
23393: rinen teki vielä kolmannen aloitteen elo- ehdotti hyväksyttäväksi ponnen, että halli-
23394: kuulla 1929. Tämä joutui perustuslaki- tus jouduttaisi esityksen antamista Helsin-
23395: valiokunnan käsiteltäväksi, mutta valio- gin yliopistoa koskevien säännösten uudis-
23396: kunta kieltäytyi sitä asiallisesti käsittele- tamiseksi silmällä pitäen etenkin suomen-
23397: mästä ja ehdotti, että se ilman muuta, siis kielisen opetuksen laajentamista kaikki
23398: ilman käsittelyä, hylättäisiin. Tällainen varsinaiset oppiaineet.kin 'käsittäviksi ja
23399: ajatussuunta ·oli siis vielä v. 1929 Suomen yliopiston opettajien kielitaitoa koskevien
23400: valtakunnan eduskunnassa. Suuri vaiilo- määräysten muuttamista ajan vaatimusten
23401: kunta niinikään yhtyi perustuslakivalio- mukaisiksi. Tämä sinänsä mitään sanoma-
23402: kuntaan, mutta toisessa käsittelyssä edus- ton toivomus lopuksi hyväksyttiin oo. J.
23403: kunta sentään päätti, että aloite olisi lähe- Annalan e'hdotUJsta vastaan 99 äänellä 64
23404: tettävä uudestaan perustuslwkivaliokun- vastaan. Minä huomautan, että tässä edus-
23405: taan, jonka tuH antaa siitä asiallinen mie- kunnassa oli suomalaisilla porvareilla vahva
23406: tintö. V:aliokunta käsittelikin asiaa hiukan enemmistö.
23407: perusteellisemmin, mutta päättyi, niin- On erikoisesti kiinnitettävä huomiota
23408: kuin odotettavaa olikin, hylkäävään mie- myös siihen, että ed. Furuhjelm ehdotti
23409: tintöön. Kun sitten ·asia joutui kolmanteen hyljättäväksi sivistysvaliokunnan ehdotuk-
23410: käsittelyyn, hylättiin se ilman keskustelua. sen. Tähän minä kiinnitän huomiota sen
23411: Tällä välin oli eduskunnassa myöskin takia, että myöhemmin tulen osoittamaan,
23412: n. s. ,Lex Ingman", joka hyväksyttiin kuinka perustuslakivaliokunnan mietintöön
23413: 1929 huhtikuulla ja jonka mukaan päätet- viime syksynä liittämässään vastalauseessa
23414: tiin .antaa suomenkielistä valmistavaa rin- ruotsalainen edustaja Estlander kiinnitti
23415: nakkaisopetusta noin 300,000 markan erikoisesti huomiota siihen, että nykyinen
23416: ooestä. Tämä hyvä:ksyttiin toivoen, että yliopistolaki on koko ajan ollut perustus-
23417: silloin asia menisi pois päiväjärjestyk- lain vastainen. Jos kerran näin on asian-
23418: sestä. Keskustelussa erikoisesti ministeri laita, ja kun ed. Furuhjelm tässä ehdot-
23419: Ingman kiinnitti huomiota siihen, että esi- taa, että mitään toivomusta tämän perus-
23420: tyksen antamiseen oli ollut syytä sen tuslain vastaisen lain muuttamiseksi ei olisi
23421: takia, ·että siinä agitatiolta menee oikein haHitukselle esitettävä, niin silloin ruotsa-
23422: iso valtti pois. No, tämä iso valtti ei kui- lainen eduskuntaryhmä on - ilmeisesti
23423: tenkaan mennyt pois, vaan sama asia on vastoin vakaumustaan - ja mitä törkeim-
23424: jatkuvasti ollut yhä edelleen esillä. Asiasta mällä tavalla toiminut perustuslakia vas-
23425: teki maalaisliittolainen edustaja J•ussi An- taan. Tämän enempää ei kysymystä aikai-
23426: nala aloitteen 1931 helmikuulla kokoontu- semmissa eduskunnissa ole käsitelty.
23427: viUa varsinaisilla valtiopäivillä. Sen oli Mitä sitten tähän v. 1933 valittuun edus-
23428: allekirjoittanut 53 eri porvarillisi·in suo- kuntaan tulee, niin tässä ·eduskunnassahan
23429: malaisiin puolueisiin kuuluvaa kansan- on puhuttu asiasta jo kokolailla paljon -
23430: edustajaa. Tämä oli toivomusaloite, jossa nyt jo yhteen kyytiin lähes 40 tuntia.
23431: ehdotettiin vain lausuttava:ksi halli.tukselle Useampia aloitteita tehtiin iheti eduskun-
23432: toivomus asian edelleen kehittämisestä. nan kokoonnuttua, 1 maalaisliittolaisten ta-
23433: Tämänkin asian käsittely valiokunnissa holta, 1 isänmaallisen !kansanliikkeen ta-
23434: kesti kdko kauan, niin ·että vasta melkein holta, ja kokoomuspuolueen taholta tehtiin
23435: kirjaimelleen vuotta myöhemmin, vuonna myös jokin ehdotus. Näistä maalaisliiton
23436: 1932 helmikuun 12 päivänä, se oli ratkai- eduskunta-aloite ja IKL :n eduskunta-aloite
23437: sevassa käsittelyssä, ilman että toivottuun pyrkivät pisimmälle, nimittäin Helsingin
23438: tulokseen olisi päästy. Silloin tehtiin eri- yliopiston muuttamiseen täysin yksikieli-
23439: laisia ·ehdotuksia toi.vomusponsiksi. Niitä seksi suomalaiseksi yliopistoksi. Ku~ edus-
23440: oli aloitteen mukainen toivomusponsiehdo- tajain tekemät aloitteet kulkevat valiokun-
23441: tus, ed. Vi11kkusen tekemä toivomusponsi- nissa aina hallituksen aloitteiden jälessä,
23442: ehdotus ja sitten oli sosialidemokraattisen niin näiden aloitteiden pohjalla ei päästy
23443: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko·skevan lain muuttaminen. 383
23444:
23445: asiaa ratkaisemaan. Sen takia lausuttiin että kun nämä professuurit lasketaan yh-
23446: eduskunnassa jo viime helmikuulla toivo- teen - siis 18+4+ 1 - niin päädytaan
23447: mus, että ihallitus kiirehtäisi asiaa, ja 23 :een eli kirjaimelleen samaan määrään,
23448: viime keväänä jätettiin kysely, jossa tiedus- jota hallitus nyt on esittänyt. Tämä osoit-
23449: teltiin hallitukselta, mitä hallitus on teh- taa, että kun hallitus on asiaa käsitellyt,
23450: nyt tai aikoo tehdä yliopistokysymyksen niin se on ruotsinkielisten taholta esitetyt
23451: ratkaisemiseksi maan pääväestöä tyydyttä- katsontatavat aivan erikoisen suuressa mää-
23452: vällä tavalla. Nyt on hallitus tähän kysy- rin ottanut huomioon.
23453: mykseen teolla vastannut. Se antoi syk- Konsistori käsitteli asiaa komiteansa mie-
23454: syllä yhden esityksen, ja nyt sitten meidät tintöjen pohjalla ja sitä pyrittiin viemään
23455: haastettiin tänne ylimääräisille valtiopäi- todella eteenpäin. Sitten tuli käsiteltäväksi
23456: ville käsittelemään toista esitystä. Siis hal- sekä yliopiston konsistorin tekemä ~hdotus
23457: litus on jotakin tehnyt tämän kysymyksen että kanslerin ehdotus, joka suurin piirtein
23458: eteenpäin viemiseksi, mutta kysyä sopii, liittyi tähän konsistorin ehdotukseen. Ja
23459: onko tämä menettelytapa sellainen, että se tällä pohjalla sitten hallituksessa piti asiaa
23460: on maamme pääväestön toivomusten ja oi- käsiteltämän. Mutta kun tästä käsittelyn
23461: keutettujen vaatimusten mukainen. puolesta kansaedustaja Kukkonen on jo
23462: Paitsi eduskuntaa, niin tietysti on ollut täällä puhunut, niin minä voin sen sivuut-
23463: odotettavissa, että myöskin se elin, jota voi- taa.
23464: daan pitää parhaana asiantuntijana tämän Sitten tulemmekin siihen vaiheeseen, joka
23465: kysymyksen alaHa, y 1 i o p i s t o n k o n- on historiallinen ja käänteentekevä meidän
23466: s i s t o r i, on myös jotakin tehnyt tässä konsistorimme historiassa, nimittäin siihen
23467: asiassa. Ja jotakin siltä taholta myös on historialliseen hetkeen, jolloin konsistori,
23468: tehty, joskin se aluksi tapahtui hyvin vas- tosin hyvin niukalla äänten enemmistöllä,
23469: tenmielisesti. Konsistorissa silloin vielä pu- puolsi jotakuinkin täydellistä yliopiston
23470: halsivat vahvat kaksikieliset ja ruotsinkieli- suomalaistamista. Tämä tapahtui vuonna
23471: set tuulahdukset ja sen takia ylioppilaiden 1933, jolloin opetusministeriö oli pyytänyt
23472: jatkuvat vetoomukset konsistoriin eivät konsistorin ja kanslerin lausuntoa siitä esi-
23473: pystyneet paljon sitä j.}maa puhdistamaan, tyksestä, jonka opetusministeriö oli suunni-
23474: joka yliopistossa vallitsi. Kun yleinen mieli- tellut, ja joka sisälsi m. m. ,Helsingfors
23475: pide alkoi maassa muodostua yhä voimak- Högskolan'' perustamisen Helsinkiin. Tästä
23476: kaammin yliopiston kieliolojen muuttamista esityksestä konsistori antoi aivan mul'haavan
23477: vaativwksi, niin vähitellen oli pakko myös- lausunnon, osoitti sen sekä käytännöllisesti
23478: kin yliopiston kiinnittää tähän huomiota, että periaatteellisesti johtavan sekaannuk-
23479: ja sHloin asia joutui erikoisten komiteain siin ja mahdottomuuksiin. Vastauksessaan
23480: käsiteitäväksi. konsistori esitti, tosin vain yhden äänen
23481: Konsistorin valitsema komitea antoi tou- enemmistöllä, sen käsityksen, että Helsin-
23482: kokuulla 1929 mietintönsä. Tämän komi- gin yliopisto on suomalaistettava siinä mie-
23483: tean mietintö tietysti ei voinut olla yksi- lessä, että kaikki luento-opetus tapahtuisi
23484: mielinen, kuten on ymmärrettävää, kun suomenkielellä, mutta että ylioppilaille an-
23485: ottaa huomioon, että yliopistossa on ruot- nettaisiin tilaisuus tenteissä ja kuuluste-
23486: sinkielisiä, kaksikielisiä ja suomenkielisiä luissa käyttää omaa kieltään, mahdollisesti
23487: opettajia. Kultakin taili.olta tehtiin oma myös jonkinlaista valmistavaa opetusta
23488: ehdotus ja nämä kaikki ehdotukset jätet- ruotsinkielellä. Minä kiinnitän tähän esi-
23489: tiin sitten yliopiston konsistorin käsiteltä- tykseen aivan erikoisen suurta huomiota
23490: väksi. sen takia, että tämä nyt on ammattiviras-
23491: Minä en tässä kiinnitä huomiota muu- ton, siis parhaan asiantuntijan esittämä,
23492: hun kuin sirhen, jonka ruotsinkieliset pro- ja myös sen takia, että minun nähdäkseni
23493: fessorit Granfelt, von Hellens ja Lindelöf tämä olisi erittäin kehityskykyinen ehdo-
23494: tekivät ja jossa ehdotettiin, että ruotsin- tus. Se e'i kylläkään nyt aivan heti käden
23495: kielisen linjan olisi käsitettävä 18 varsi- käänteessä toteuttaisi yliopiston täydellistä
23496: naista kiinteätä, 1 varsinaisen vaihtuvan suomalaistamista, mutta sen pohjalla yli-
23497: ja 4 kiinteätä ylimääräistä professuu- opisto tulisi joka tapauksessa suhteellisen
23498: ria sekä 4 apulaisen virkaa. Minä kii11r lyhyessä ajassa aivan täysin suomalaiseksi.
23499: nitän tähän erikoisesti huomiota sen takia, Tämän käsityksen esitti jo omaperäinen
23500: 384 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23501:
23502: professori Ernst Nevanlinna yliopiston Me tiedämme, että tulokset ovat olleet erit-
23503: konsistorissa vuonna 1929. Silloin se he- täin valitettavia.
23504: rätti oudoksuvaa huomiota. Mutta kun sit- !Mistä johtuu, että asiaa. ei ole saatu :ai-
23505: ten hänen sukulaisensa professori Rolf kaisemmin pois päirvä;järjestyksestä? Se
23506: Nevanlinna lä:hti samaa asiaa erikoisen voi- johtuu epäilemä:ttä polliittisista jru taktilli-
23507: makkaasti ja intomielisesti ajamaan yliopis- sista esteistä, ja .erikois.esti ruotsinkielis-
23508: ton konsistorissa, niin todellakin tapwhtui temme asenteesta. He ovat ed:. von Bo.rniv.
23509: se ihme, että yliopiston konsistorin enem- aikaisemmin puoluekokouksessa lausuman
23510: mistö asettui sitä puolustamaan. Kun yli- avomielisen tunnustuksen mulm:isesti pyrki-
23511: oppilaat kävivät kansleri Suolwhden asun- neet kulkema,an yhden ryhmäm, luota toiserl
23512: nolla juhlatervehdyksellä, niin minusta yli- ryhmän iluo, theittäytymääm. ~hdestä aja-
23513: oppilaat olisivat samalla myös voineet tussuunnasta toiseen koettaen sitä tietä
23514: käydä professori Rolf Nevanlinnan asun- saada etuoikeuksiansa itselleen säilytetyksi
23515: nolla. Tämä sen takia, että kumpikin maihdoHis:imman 1pitkälksi ajaksi. Näin on
23516: näistä joitakin vuosia aikaisemmin oli toi- tapahtunut suur]a ihmeitä, sellaisia, joita
23517: sella kannalla yliopiston suoma1aistami- vielä 101 ViUotta sitten suomaia,:iseHa: truholQa
23518: seen nähden, mutta että he kumpikin ovat tuskin ollenhaJU olis1 uskottu mahdolliseksi.
23519: nyt pitkän harkinnan jälkeen tulleet sel- Ruotsinkielistemme asenne on ollut koko
23520: välle suomalaiskansalliselle •linjalle. Ja meidän sisäpolitiikassamme aivan puhtaasti
23521: kummankin ehdotus merkitsee erittäin takt]llinen ja he ov•atkin tässä takti11isessa
23522: suurta tämän yliopistokysymJksen ratkai- menettelytavassaa,n onnistuneet eri1ttäin hy-
23523: sussa. Minä ehkä vielä joudun sivumen- vi•n, se täytyy sanoa, jos asiwa katselee
23524: nen koskettelemaan näitä seikkoja, kun heidän kannaltaan. Voi kuitenkin käydä
23525: joudun arvostelemaan hallituksen tekemää niin, että kun he yrittävät nielaista liian
23526: esitystä. suurta suupruaa, he tlopputrl:issä eivät saa
23527: Hallituksessa on yliopistokysymys kulke- mitään. Tämä ruotsinkielisten taktillinen
23528: nut valitettavan hitaasti, aivan liian hi- asenne osoittautuu erittäin selvästi siinä,
23529: taasti. Ja kuitenkin useissa haUituksissa että he sosia1id!errnokralattien kanssa ovat
23530: olisi ollut edellytyksiä tämän asian hoitami- olleet erittäin hyvässä; yhteisymmäll'ryksessä
23531: seen. On valitettavaa, että asia ei siellä siitä huolimatta,, että näi11ä puoludlla ei
23532: ole edistynyt nopeammin eteenpäin ja erit- ole asiaillisia syitä yhteisytmmä.Jrrykseen p.ää-
23533: täin valitettavaa on, että tämän kysymyk- semiseen. Syyt, joilla tämä yhteisymmär-
23534: sen joutui tuomaan eduskuntaan hallitus, rys on saavutettu, ovat olleet puhtaasti tak-
23535: jolla ei ole mitään edellytyksiä tällaisten tillista laatua. Mutta kun: tilanne näytti
23536: kysymysten hoitamiselle. Johan ruotsala1- sitten ke'hittyv:än toiseen suuntwan, että
23537: nen eduskuntaryhmä suostuessaan siithen, tämä sosirulidemokra,a:ttinen lehmä ei enää
23538: että myös ruotsalaisia miehiä tulee ministe- ruvennutkaa,n lypsärrnään, niin siUoin ruot-
23539: reiksi tähän hallitukseen, erikoisesti teroitti salaiset käänsivät ke1~hmsa j•a olivat ylh-
23540: sitä, että ruotsalaiset saavat mennä sinne teisymmärryksessä hvpuanmiesten kanssa ·ja
23541: ainoastaan siinä tapauksessa, että hallitus saiva.t aikaan tuon sUJruNi13en kuuluisan
23542: ei ota esille suoma:laisuuskysymyksiä. Heti tunnuksen: ,,eivät kysy tämän maam. pellot,
23543: tämän hallituksen muodostamisen jälkeen mitä kieltä kyntäjä puhuu." Ja tämän aja-
23544: kirjoitti eräs keskustapolitikko, että erit- tussuunnan valossa on käsitettävä se, että
23545: täin toivottavaa ja parasta suomalaisuuden yliopistokysymystä ei saatu tätä edellisessä
23546: kannalta olisi, jos tämä hallitus pysyisi eduskunnassa ratkaistuksi, jossa oli vahva
23547: mahdollisimman puhtaasti erillään kaikista suomalaisporvarillinen enemmistö. Kun
23548: suomalaisuusasioista, sillä jos se niihin sen jälkeen taas osoittautui mahdottomaksi
23549: ryhtyy, niin sen jäljet tulevat erittäin kar- suoonalaiselb taholla pitää kiinn~ tästä erin"
23550: vaalla tavalla näkymä.än lainsäädännössä omaise.<;ta ohjeesta, niin sitten taas ruot-
23551: pitkän aikaa. Kun kansallinen paine kui- sinkielisemme sm:mtautuiv.a.t yhä läheisem-
23552: tenkin kasvoi kuukausi kuukaudelta ja pään y;hteistyöhön sosialidemokraattien
23553: vuosi vuodelta, niin hallitus katsoi ole- kanssa ja tärrnän yhteistyön väilinisenä tu-
23554: vansa pakoitettu kajoamaan myöskin nii- loksenaha1n on .nyt myös se,. että me olemrrne
23555: hin kansallisuuskysymyksiin sekä kielilain- täällä ylimääräisiillä valtiopäivillä. .Siinä
23556: sää:däntöön ·että yliopistolainsäädäntöön. väli11ä olll sitten rUJotsalaimm ryhmä kosis-
23557: Helo;.ingin yliopiston järjestysmuodon ,perusteita ko·skevan lain muuttaminen. 385
23558:
23559: kellut myös rm:aalaiSliittoa, milloin :parem- erittäin suurelia mielenkiinnolla todettava,
23560: maila, miJ.lom huonommaUa. menestyksellä, kun ottaa huomioon, mitenkä ankarasti ai-
23561: valitettavasti j·oskus niin !hyvällä menestyk- kaisemmin sillä kaksikielisyystaholla, jota
23562: sellä,. että sii:tä on maalaisliitolle jät1keen- hallitus voimakkaasti edustaa, vastustettiin
23563: päin ollut hyvin kohta.Iokka,ita. seurauksia. kaikkia yliopistolakien muuttamisyrityk.siä
23564: Nyt ovat erikoisesti ruotsinki:e1isemrrne koet- ja katsottiin paras ihanruetila Helsingin yli-
23565: taneet pitää trutä hallitusta ma:hdollisirrnmwn opistossa jo .saa:vutetuksi. Edelleen halli-
23566: ka;uan pystyssä ·ja, vaillassa, jotta he s.en tulksen perusteluissa huomautetaan siitä,
23567: kautta olisivat saaneet malhdlollisimman että maan virkamiesten, myöskin ruotsin-
23568: ~uuria oikeuksia itselQeen. J,a kun katselee kielisten täytyy, voidakseen valtakuntaa
23569: hamtuksen niJmityspolitiikkaa - minä en parhaalla ta:valla palvella, omata täydelli-
23570: kajoa .nyt yksityiskohtiin, eilkä minu:Ua ole nen suomenkielen taito. Mutta jos halEtus
23571: tilaisuuttakalan tässä yhteydessä - ta,i kun olisi ollut johdonmukainen, niin tästä ·olisi
23572: katselee tätä lai•nsä:ädä.ntöä, niin ruotsin- täytynyt vetää se ainoa johtopäätös, ·että
23573: kieli1Stemme onkin edko~neru syy :pitä:ä tätä on paljon luonndllisempaa, ·että yliopistossa
23574: ha.llittusta :vallassa. Mutta jos tärrnänkin järjestetään mahdollisuus täydellisen suo-
23575: hallituksen antamismahdoll.isuudet aJka,vat menkielentaidon hankkimiseen niillekin
23576: vä:hetä, niin j.äJä, miaten1kiintoiseksi kysymyk- ruotsinkielisille, joilla sellaista yliopistoon
23577: seksi, m~nnepäiln siUoin ruotsi.rukiel~semme tullessaan ·ei vielä ole. Ja tämä olisi par-
23578: suunta1avat ka:tseensa. He tietysti suuntau- haiten järjestettävissä siten, että yliopiston
23579: tuvat sinne päin, mistä he toivovat sillä opetuskielenä olisi suomi, ja että m a h-
23580: hetkel1ä, suurinta kielipoliittista etua itsel- d o 11 i s e s t i alkuvaiheessa ruotsinkielisille
23581: leen. Mutta minä luulen, että viJimeisten myönnettäisiin oikeus tutkinnoissa käyttää
23582: vuosien aik~Vna heidän taktiikka,nsa ;on pal- omaa kieltään. Tähän ajatussuuntaan ke-
23583: jastunut niin s.elvässä alastomuudessa:an, hitti, samoista aJlkuedellytyksistä lähtien,
23584: että toivottavasti he tulevat ainakin suo- esityksensä yliopiston 'korusistori, joten yli-
23585: malaisilta. porvari:lllisiHa a,iJneksilta joka. ta- opiston konsistorin ajatuksenjuoksu on pal-
23586: holla saa:ma.an rukkaset. jon loogillisempi kuin hallituksen. Kun
23587: !Siirryn käsittelemään toista osaa esityk- hallitus kuitenkin päätyi tähän esityk-
23588: sestä:ni. Koetan nimirttäin lyhentää esitys- seensä, niin se johtui tietysti ru:otsinkielis-
23589: täni mahdollisimman suuressa, maann, ten painostuksesta.
23590: jotta ni~lläkin, jotka ovat nyt jonon loppu- Hallituksen halua järjestää tä,mä asia
23591: päässä, 1olisi tilaisuus jo ainakin ensi vii- ruotsinkielistemme mielenmukaisesti täytyy
23592: kon aika.na pitää puheensa.. 'Toi·nen osa ihailla. Me muistamme kaiklki ne vaiheet,
23593: käsittelee ha:llituksen esitystä. Se jakaa.lli- joiden kautta tämä asia kulki ennen esityk-
23594: tuu seuraruviin osiin: rha:Uituksen viimesyk- sen antamista. Haillitushan kääntyi Åbo
23595: syinen esitys ja ·asian käsittely eduskun- Akademin puoleen pyytäen, ,etteikö halli-
23596: nassa; perustusl.akiva:liokunnan siitä an- tus saisi antaa niin ja niin suurta määrää
23597: ta1ma mietintö vastalausei•neen; sitteru sivu- Åbo Akademil1e valtionapua vuosittain,
23598: mennen mainiotsen myöskin konsistorin ja jotta ruotsinkielinen yliopisto-opetus voitai-
23599: kanslerin tekemistä esityksistä ynnä sitten siin siirtää sinne. Vastaus oli jyrkästi kiel-
23600: koskettelen; hallituksen uutta, esitystä ja teinen. Tämä on erikoisesti muistettava,
23601: sen yJhteydessä tpakosta,kin ylimääräisiä kun joudumme ai'Vlostelemaan sitä ruotsin-
23602: valtiopäiviä. kielisten asennetta, jonka pohjana on mart-
23603: Siinä esityksessä, j.onka hallitus viime tyyriuden tavoitteleminen ja sen kautta
23604: syksynä antoi eduskunnalle, ovat p e r u s- pyJ;kimys osoittaa, että todella ruotsinlkie-
23605: t e l u t p a r h a a t. Ja jos hallitus olisi lisiä s-orretaan. Eikä tässä kyllin. Myö-
23606: ollut jahdonmukainen perusteluillensa, niin hemmin tiedusteltiin myös eikö edes otisi
23607: tästä laista olisikin tullut toisenlainen kuin mahdollista, että Åbo Akademin yhteyteen
23608: mitä siitä lopputilissä tuli. Hallitus .ensin- perustettaisiin kanslerin ,ehdottama ruotsin-
23609: näkin antaa niin murhattvan lausunnon kielinen, valtioru ylläpitämä anneksi, ja että
23610: esityksessään siitä tilasta, joka yliopistossa nämä yhdessä muodostaisivat ve11rattain
23611: nyt vallitsee, ja osoittaa, että se 1lruki, joka täydellisen yliopiston. Sii'henlkin tuli kiel-
23612: 10 vuotta sitten säädettiin, että se ei ole teinen vastaus. Kun nyt hallitus oli näin
23613: lainkaan vastannut odotuksia. Tämä on kohteliaasti kääntynyt ruotsalaistemme puo-
23614:
23615: 49
23616: 386 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23617:
23618: leen jo kaksi kertaa, niin ollisi luullut, että lanne on päinvastainen, kun tapahtuu se
23619: asia tältä kohdalta Oll! loppuun käsitelty. ihme, että yliapiston konsistorin enemmistö
23620: Mutta niin ei valitettavasti ·ollut asian- asettuu suomalaiselle kannalle, niin nyt ei
23621: laita, vaan hallitus yhä edelleen lähti ha- enää tämä konsistori olekaan mikään asian-
23622: kemaan eri keinoja, jotta ruotsinkielis- tuntija tässä asirussa. Niinhän ed. von
23623: temme vaatimus tulisi tyydytetyksi. En- Born suorastaan väittikin perustuslakivalio-
23624: siksi pä&dyttiin Helsingfors Högskolan- kunnassa sanoessaan, että kun kerran enem-
23625: ajatukseen. Kun konsistori sen tuomitsi mistö on niin väJhäinen, niin eihän sillä
23626: aivan maJhd!ottomaksi, niin silloin yritettiin mitään merkitystä ole. Sopii kysyä, mi-
23627: sama ajatus kätkeä ruotsinlkielisten opetta- tenkä ed. von Born olisi siinä tapauksessa
23628: jain ,kokouksen'' muotoon ja ruotsinkie- puJhunut, jos tämä kovin niukka enemmistö
23629: linen opetus liitettiin omituisilla siteillä olisi ollut yliopiston kaksikielisenä säilyttä-
23630: Helsingin yliopistoon, jonka hallitus väit- misen puolella. Että ruotsinkielisellä ta-
23631: tää esityksensä perusteella ja sen hyväksy- holla tällä tavoin suhtaudutaan on tietysti
23632: misen jälkeen tulevan täysin suomalaiseksi. ilman muuta käsitettävää. Mutta että myös-
23633: Tämä kuitenkin on, kuten täällä jo yliopis- kin suomail.aisella taholla, hallituksessa, jossa
23634: ton vararehtori aikaisemmassa .puheessaan paria kolmea miestä lulkuunot,tamatta on·
23635: huomautti, asiallisesti sama kuin se Hel- yksinomaan suomalaisten pol'Varipuolueiden
23636: singfors Högskola-ajatus, jota hallitus ai- edustajia, tällaisten mielipiteiden annetaan
23637: koi noin vuosi sitten eduSkunnalle esittää. vaikuttaa esityksen laatimiseen ja lopulli-
23638: Tämä osoittaa myöskin, että on ollut erit- seen ratJkaisuun, niin se on erittäin vali-
23639: täin valitettavaa, että Helsingin yliopiston tettavaa, ja osoittaa, ·että täydellistä kan-
23640: suomalaistamisesta on kysytty etupäässä sallista itsenäisyyttä ei vielä Suomessa ole
23641: Åbo Akademin ja siis ruotsalaisten pii•rien sawvutettu.
23642: mieltä. On siis Ylritetty Helsingin yliopisto Kun hahlituksen esitys viime syksynä,
23643: suomalaistaa ruotsalaisten avulla suomalai- jonka esityksen mukainen suurin piirtein
23644: sen kansan mielipidettä kysymättä ja edes hallituksen nykyinen esitys myöskin on,
23645: suomalaisten ammattiviranomaisten, yliopis- tuli eduskuntaan, niin se sai erittäin anka-
23646: ton kanslerin tai konsistorin mieltä kysy- ran arvostelun sekä suomalaisten että -
23647: mättä. Me käsitämme, että tällainen ,Bel- merkillistä kyllä - myöskin ruotsinkielis-
23648: sebubin ulosajaminen Belsebubin avulla'' ten ta;holta. Ruotsinkielisten vastustus oli
23649: ei tule onnistumaan eikä se voi jdhtaa sel- taktillista laatua, sillä me tiesimme jo etu-
23650: laiseen tuloikseen, kuin mihin hallitus on käteen, että ruotsinkieliset ovat erittäin
23651: toivonut. tyytyväisiä, jas tämäntaiPainen esitys menee
23652: Kun me läJhdemme kohta tarkastelemaan läpi. Ja ruotsinkielisten taktillinen asenne
23653: hallituksen esitystä yksityiskohtaisesti, niin onnistui erittäin hyvin. Kun asia joutui
23654: me tulemme näkemään, että hallitukselle on käsiteltäväksi perustuslakivaliokunnassa syk-
23655: sattunut monta virhettä ja harhaotetta, to- syllä - minun täytyy pakosta käsitellä
23656: dennäköisesti juuri sen takia, että hallitus myöskin t ä t ä perustuslakivaliokunnan
23657: ei ole ta:vvinnut ollenkaan asianomaisten mietintöä sillä sitä mietin·töä laatiessaan
23658: ammattiviranomaisten apua. KansleriUe an- perustuslakivaliokunnalla oli aikaa käsitellä
23659: nettiin pari kolme tuntia aikaa perehtyä kysymystä riittävän 1perusteellisesti - niin
23660: koko täJhän lakiehdotukseen, ja yliopiston kävi siten, että melkein kaikki ruotsinkieli-
23661: konsistorilla ei ole ollut ollenkaan tilai- seltä taholta esitetyt vaatimukset tulivat
23662: suutta sitä nähdä. Tämä on valitettavaa hyväksytyiksi. Tämä tietysti oli mahdol-
23663: sen takia, että kun aikaisemmin meillä kon- lista vain siten, että y!hteisymmärrys ja
23664: sistorin enemmistö oli ruotsinmielinen ja yhteistoiminta ruotsinikielisten ja sosialide-
23665: ruotsinkielinenkin, niin siihen saaldm ·vas- mokraattisten valiokunnan jäsenten välillä
23666: tustettiin yliopiston suomrulaistamista ve- oli läJheinen. Niinpä kävi, että hallituksen
23667: toamalla asiantuntijoihin. Sanottiin, että esitystä huonannettiin erikoisesti siinä suh-
23668: kun asiantuntija, Helsingin yliopiston teessa erittäin suuressa määrin, että kun
23669: konsistori, jonka täytyy nämä .asiat par- hallituksen esityksessä suomenkieli oli eh-
23670: haiten tuntea, on vastaan, niin mitäs te dotettu ainoaksi tutkintokideksi, niin pe-
23671: kiiJhkoilevat ylioppilaat ja muut aitosuo- rustuslakivaliokunta antoi myöten ja taipui
23672: m<J..laiset enää •puUlutte. Mutta kun nyt ti- siilhen, että saa tenttiä ruotsinkielelläkin.
23673: Hel.s.ingin yliopiston järjootysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 387
23674: ~~---------~---~------~--- ----- .
23675:
23676:
23677:
23678: Ja siitä huolimatta, että näin oli asianlaita, jo on osoitettu, niin jo hallituksen ·esityk-
23679: katsottiin voitavan mennä siihen, että yli- sen mukaan tulisi Suomessa valtion an-
23680: opistoon tulisi perustettavaksi !kaikki nämä tamaa ruotsinkielistä professorien opetusta
23681: 21 :plus 2 eli 23 professuuria ruotsinkie- suhteellisesti 2 ~·'2 kerta<a enemmän kuin
23682: listä yliopisto-opetusta varten. Minun täy- suomenkielistä professorien antamaa ope-
23683: tyy heti huomauttaa, jotta ette voi sanoa tusta ja todennäköisesti muun opetuksen
23684: minun olevan Hpäloogillisen, että kun minä suhde tu1is1 olemaan ruotsinkielistemme
23685: pUJhuin konsistorin esityksestä ja sen yh- eduksi vieläkin suurempi. ,Siitäkin huoli-
23686: teydessä sanoin, että kysymys on suunni- matta sa~tiin aika,an se, että adresseja €Si-
23687: teltu rat!kaistav;aksi siten, että myöskin tettiin sekä Suomesta että Skandinaviasta
23688: ruotsinkielisille myönnettäisiin oikeus sekä yritettiin painostaa, j01tta. tätäkin eh-
23689: omalla äidinkielellään suorittaa tutkintoja, dotusta vielä muutettaisiin ruotsinkielis-
23690: niin tämä tapahtui vain sillä edellytyksellä, temme hyväksi.
23691: että yliopisto muuten olisi täydelleen suo- Juuri tässä klassillisessa. vastalauseessaan
23692: menkielinen ; siis yliopiston opetus, Jmtee- ed. Estlander huomauttaa, että tämä nykyi-
23693: deriopetus ja myöskin asistenttiopetus ta- nen laki on koko ajan sotinut ,perustus-
23694: paJhtuisi suomenkielellä. lakia,. hallit:usmuodm11 14 §:ää v•astaan.
23695: Hallitus oli sisällyttänyt esitykseen kak- Minä luen tästä hänen Y'hden ,lauseensa. tär
23696: sikielisen yliopiston ruotsinkielisine kon- män, osoituksHksi: ,Tämä järjestely, jota
23697: sistoreineen, jota paitsi perustuslakivalio- jo vuoden 19'23 valtiopäivillä vastustettiin
23698: kunnassa kaiksikielisyys ulotettiin koko yli- .ruotsrulaisella taholla ja jota ei myöhemmin
23699: opistoon. Täten tultiin siihen outoon tu- ole miNoin:kaan hyvä1ksytty, iilmenee sii!tä,
23700: lokseen, että Helsinkiin ei tulisi yhtään että ruotsinkieltä :puhuvwt ylioppilaat,
23701: suomen'kielistä yliopistoa, vaan laajempi vaikkakin he esim. tutkintoaan varten tar-
23702: yliopisto tuli kaksikieliseksi sen takia, että vitsevrut opetusta ainakin ka.ikissa tutkinto-
23703: perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan aineissa ja heidän siis la.in mukaan tulisi
23704: vaaditaan suomalaisenkin linjan miehiltä saadru opetusta, omalla kielellään.,. saav·at
23705: ruotsinkielentaitoa ja tutkintoja saadaan opetusta esim. vain sen verran, että 1/ 6
23706: suorittaa myöskin ruotsinkielellä. Mutta ti·edekunnan kaikista; .luennoista pidetään
23707: tämän lisäksi tulisi ruotsalainen 1isä1ce, ;ruotsinkielellä. '' Tässä siis ed. Estlander
23708: joka olisi täysin ruotsinkielinen, niin ruot- :muka osoittaa, että nykyinen yliopistolaki
23709: sinkielinen, että siinä ei ylimääräisiltä pro- on h·allitusmuodon 14 §:.n vastainen väit-
23710: fessoreilta ja dosenteilta edes vaadittaisi täen vielä, että se on yleinen käsitys ruot-
23711: minkäänlaista suomenkielen tutkintoa. Sen sinkielisellä taholla. J.a kuHenkin,. kute·n
23712: sijaan kaikilta suomalaisen linjan opettajilta mma äsken huomautin, ed. Furuhjelm
23713: vaadittaisiin perustuslakivaliokunnan mie- 19.321 elhdotti, että yli10pistola'kia ei muu-
23714: tinnön mukaan ruotsinkielen ymmärtämi- tettaisi. Miten on käsitettävä tärrnä ruot-
23715: sen taito. Kun tämän mietinnön esittää sin'kielisterrnme perustus:lain:vastainen toi-
23716: täten oikeassa va1ossaan, niin me käsi- minta, jota ed. Furuhjelmin menettelytapa
23717: tämme, miten vaikeata tässä eduskunnassa silloin merkitsisi. Tai kääntäen asian toi-
23718: on ollut ja on hoitaa suomalaisia kans.alli- si:npuolin, miten väihän vakavasti tarvi.t·aan
23719: suuskysymyksiä, erikoisesti juuri ruotsin- suhtauturu siihen ruotsinkie1istemme taholta
23720: kielistemme ja sosialistiemme taktillisen nyt esitettyyn hätähuutoon, että hallitus-
23721: yhteistoiminnan takia. muodon 14 § :ää rikotaa:n, jos Helsingin
23722: Olisi luullut, että a i n a k i n j o t ä- yliopisto teh!dään täysin suomenkieliseksi.
23723: h ä n ruotsinkielisellä taholla tyydytään. On valitettavaa, että suomenkielisellä ta.-
23724: Mutta niin ei kuitenkaan käynyt, vaan per :hiolla on kuunneltu liian kauan sitä la.illi-
23725: rnstusla:kivaliokunnan mietintöön liitettiin suuspuhetta ja sitä 1aillisuusesitystä, jota
23726: ruotsinkielistemme taholta erikoinen vasta- 'ruotsinkielisemrrne ovat meidän henkiseksi
23727: 'lause, jonka allekirjoittajana on ed. Est- ravinno'ksemme niin suurella ha[ulla vuosi-
23728: 1ander ja johon ilmoittaa yhtyvänsä myös- kymmenestä toiseen tarjoilleet. Tärrnä ruot-
23729: kin ed. von Born. Siinä ehdotetaan vielä sinkielistemme laillisuus, lain ihen,gen ja
23730: lisättävä,ksi ruotsinkielistä yliopisto-ope- kirjaimen mukaan työskentely, on paljas-
23731: tusta. Täytyy ,sanoa että ruotsinkielis- tunut kaikessa alastomuudessaan asi·an kä-
23732: temme ruokahalu on sangen suuri. Kuten sittelyssä näillä ylirrnääräisi:llä valtiopäivillä.
23733: 388 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23734:
23735: Kun, kuten kohta tu~en osoitta:maail1J, mitä taholta eri vastalauseissa, hallitus ei kiin-
23736: auktoll'itatiivisimmat lakimiehet ova.t s~tä nittänyt mitään lhuomi10t-a. Tä:ten on käsi-
23737: mieltä, ettru ylimäärälliten valtiopäivien te:ttävää,. että niissä, neuvottelullisa, joita
23738: koollekutsuminen tällaisena , tavallisena" ai- väitetään v.altionewvostossa ,pääministerin
23739: kana jto tpitkrun aikaa päiväjärjestyksessä johdolla käydyn, ei ,lainkaa.n ta,rvittu kysyä
23740: ollutta. kysymystä mtkallie.maan, on lain suomalaisen ammatttivi:raston eikä suoma-
23741: hengen ja. tal'lkoituksen vastainen ja kun laisten politiikkajenkaan mieltä. Ja kaik-
23742: myöskin a:rvovaltais,et lakimiehet ovat sitä kein merkiHisintä on,. että eduskunnan mo-
23743: mieltä., että !hallitus ·On suorastaan loukan- nivuotinen kunnioitettu puhemiesikään ei
23744: nut lainkirjaintakin - sen tullen myöskin saanut tilaisuutta la.usua mieltään näiden
23745: ko!hta esittämään - n~in siitä ihuolimrut'ta valtiopäivien kok01on kutsumisesta. Hänelle,
23746: ruot.'lh1ikielisi1lämme ei ole mitään nyt pu- varkka hän oli Helsingissä koko ajan, il-
23747: huttavaa lain tai <perustuslain tpuolustami- moitettiin asia vasta sen j.älkeen kuin asia
23748: seksi, v;aan, päinvastoin, kaikki on niinkuin oli jo ratkaistu. Ei myöskään t·arvittu mui-
23749: pitääkin. Jopa he yrittivät perustuslaki- den, minkään suomalaisen porva.rillmen
23750: vaHokunnassa. painos'taa, .ettei edes olisi ;puolueen mieltä kuulla asiassa. Se:n sijaan
23751: sa.atu ottaa· esiHekään kysymystä hallituk- rvä.itetää,n - en tiedä onko totta. - että
23752: sen menettelytatvan mahdollisesta, la.inhen- ruotsinkielisten ja sosialististen politiikka~
23753: gen rvastaisuudesta. Kun ruotsirukiehsellä jen neuvoa kyllä kysyttiin. Todennä:köistä
23754: talwHa siis lakeja, jopa. perustuslakeja, lue- on ainakin, että epäsuora kannatus sekä
23755: taan tällä tavalla sen mukaan, miten pal- menettelytavalle että lain sisäHön hyväksy-
23756: jon tä.stä suppeammasta tai laveammasta miselle on siltä taholta hankittu.
23757: lain tuLkinnasta on heille :hyötyä, ja kun Minä en käy yksityiskohdissa tekemään
23758: tällä ta,valla ta:rkoituksenmukalliuussyyt selkoa hallituksen uuden ja aikaisemman
23759: 1
23760:
23761:
23762: asetetaa,n laintullkinnassa etualalle, niin rmc lakiehdotuksen vä:lmestä suhteesta, koska se
23763: käsitämme,. että joudumme lähelle mieli- on tässä rvaiheessa tar:peetonta. Kumpikin
23764: valtaa.. Minä. olen teroittanut tätä erikoi- ehdotus on sellainen, ·ettei niitä V'Oida suo-
23765: sesti,. jotta suomalaisella tahoLla aina muis- malaiselta. ta:holta mitenkään hyväksyä.
23766: tettaisiin tämä: Kun truotsirukie:lisemme pu- Kummassakin tapauksessa. tulee perustetta-
23767: huvat hartaasti laillisuudesta, niin se ta- vaksi 20 'vakinaista ja 1 ylimääräinen pro-
23768: <palltuu iVain silloin kun siitä hei1le on hyö- fessorinvirka ruotsinkielistä opetusta varten
23769: ttyä. Jos .ta.a:s sii·tä oru, kuten nyt tässä yh- sekä kaksi sellaista ,p~ofessorinvirkaa., jotka
23770: teydessäJ, hei!lle ·ainakin kuviteltua valhin- aineen la.adiun mukaa.n joutuvat käyttämään
23771: l\<oa, niin ei silloin ed. Est:lander 1ole kovin- ruotsinkieltä...Jä,lkimmäisen ehdotuksen mu-
23772: kaan harras väittämää:n, että toimitaan pe- kaan on kolme vaihtuvaa: professorinvirkaa
23773: rustuslain hengen ja tarkoituksen rvasta.i- vaihdettu kiinteiksi [Jrofessorinviroi•ksi, se
23774: sesti. ta:htoo sanoa,. kun ai:ka.isemma.n ehdotuksen
23775: Kun asia oli saanut tälla:isen käänteen: mukaan kiinteitä professorinvi,rkoj.a on
23776: suomala,iseU.a kanna:lta epä.tyydyttärvä halli- oHut 12, niin niitä nyt tulisi olemaa.n 15,
23777: tuksen esitys ja• siihen perus.tuslakiva~io ja vastaarvasti vaihtuvia, jtoita: a•ikaisemmin
23778: kunnassa te'hdiyt huononnuks.et, niin ei ollut oli 8, tulisi nyt olemaan 5. My•Ös uudessa
23779: muuta mahdollisuutta, kuin ää•nestää laki lakiesityksessä ehdotetaan, että ruotsinkieli-
23780: yfii va!a.lien. Kun haillitus ta.j,usi tä.hän, olta- set sa.avat tutkinnoissaan, kuulusteluissaan
23781: van menossa, niin ha.llitus teki tämän,. käyt- ja harjoituksissaan käyttää omaa kieltään.
23782: tääkseni erää,n politiikon sanoj.a, ,.pikku- lVIinun täytynee kuitenkin,. ennenkuin
23783: nokkelan tempun, jota ei voida. sanoa pie- käyn yksityiskohtaisesti arrvostelemaan hal-
23784: nimmä.ssäkään mää.rässä valti!oteoksi" ja lituksen esityksen sisäJ!töä, kosketella hiukan
23785: ikutsui ylimäärä5set valtiopäivät koolle ll'a,t- tätä ylimääräisten valtiopäivien koollekut-
23786: kaisemaan tätä samaa kysymystä.. J w kun sumisen lain heng:en mukaåsuutta. Eilenhän
23787: hallitus ·antoi uuden .esity•ksen, niin siinä meiUä oli täruHä tilaisuus kuulla sekä edus-
23788: oli ote,ttu huomioon perustuslakirv·aliokun- kunnan oikeusasiamiehen että oikeuskansle-
23789: na,l'll enemmistön tekemät !huononnusefhdo- rin ~ausunto tästä asiasta . J\.Le muistamme
23790: tukset ja osittain myös ruotsalaisten teke- myös, e;ttä. nämä esitykset olivat täysin ·vas-
23791: mä,t huomautukset. Sensijaan niihin rvasta- ta:klkaiset.. 'Tällaise.n ma.allikon on tietysti
23792: lauseisiin,. jotka esitettiin suomellikielisehä vaikea,ta kä,ydä. lakimiesten kanssa kiistele-
23793: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko·skevan lain muuttaminen. 389
23794:
23795: mään. Sinoin kun tällä tavalla erimieli- yliopistoa koskevaa asiaa ratkaisko, ennen-
23796: syyttä esiintyy, täytyy maallikon turvautua kuin konsistorilla on ollut tilaisuus siitä
23797: tietysti lakirrniesten apuun. lausua mielensä." Tämän pitäisi ainakin
23798: 1Se käsitys, joka tavallisella maallikolla maallikon mielestä olla selvä. Hallitus
23799: on, on varmasti hyvin läheHä sitä 1käsitystä, älköön yliopistoa koskevaa asiaa r a t-
23800: jonka eduskunnan herra oikeusasiamies k a i s k o e n n e n k u i n konsistorilla on
23801: täällä julkitoi. Eihän voi olla lain hengen oHut tilaisuus siitä lausua mielensä. Kyllä
23802: ja tarkoituksen mukaista, että aivan taval- kai täytyy sanoa, että hallitus ratkaisee
23803: lisissa oloissa, kesken eduskuntakäsittelyä asian silloin, kun hallitus antaa esityksen
23804: vedetään hallituksen ··esitys pois ja kutsu- eduskunnalle. Ei kai voitane käsittää, että
23805: taan ylimääräiset valtiopäivät kooHe, joille hallitus noin vain ilman muuta, vakavasti
23806: annetaan aivan samansuntainen uusi esitys asiaa harkitsemaita antaa esityksen ja että
23807: käsiteltäväksi ja jolloin hallituksen ainoaksi hallituksen ratkaisua merkitsisi vasta lain
23808: päämääräksi ja tarkoitubeksi jää vain se, vahvistaminen. Jos olisi kysymys lain vah-
23809: että vä!hemmist-öltä ,riistettäisiin oikeus lain vistamisesta, niin olisi kai sanottu, että ha·l-
23810: äänestämiseen yli vaalien. Tällaista tietysti litus älköön yliopistoa koskevaa lakia v a h-
23811: voi tapahtua ainoastaan erikoisissa poik- v i s ta k o kuulematta konsistorin mieltä.
23812: keuksellisissa olosU'hteissa. Siitä puolesta Sitä paitsi meidän käsitystämme tukee seu-
23813: on täällä maalaisliittolaisten allekirjoitta- raava lakimiehen, ministeri Rafael Eric:hin
23814: massa vastalauseessa niin laajasti jo pu- käsitys. Hän sanoo kirjassaan ,Suomen val-
23815: huttu, ja tämä käsitys nojautuu m. m. sel- tia-oikeus'' näin: ,Hallitusmuodon 77 § :n
23816: laisten asiantuntijain kuin pro-fessorien mukaan Helsingin yliopistoUe pysytetään
23817: Ruudun ja Kailan mielipiteeseen. Mitä itsehallinto-oikeus; tämä pääasiallisesti kä-
23818: taas tulee yliopiston itsellallinnon mahdol- sitettynä ahtaammassa merkityksessä e]kä
23819: liseen loukkaamiseen, niin siihen minun todellisena autonomiana. Uusia sääm.nöksiä
23820: täytyy tässä vielä, siitä huolimatta, että yliopistoa koskevan järjestysmuodon perus-
23821: asiasta on jo vastalauseessa huomautettu, teista annetaan lailla, mutta tarkemmat
23822: kiinnittää huomiota, koska eduskunnan määräykset asetuksella, sitten kun kummas-
23823: hyvin monen jäsenen käsitys o-n se, että on sakin tapauksessa konsistori on antanut
23824: hallitus rikkonut suoraan lain kirjainta vas- lausunnon säännösten tarkoituksenmukai-
23825: taan, antaessaan uuden esityksen eduskun- suudesta. Konsistorin lausunto on siis
23826: nalle yliopistdlain muuttamiseksi kuule- uusien säännösten antamisen edellytys. Tar-
23827: matta etukäteen konsistorin mieltä. Uudessa koitus on, että yliopiston konsistorilla pi-
23828: esityksessä on näet osakuntalaitosta kos- tää olla todella huomattava asiallinen vai-
23829: keva pykälä aivan uusi ja kun konsisto- kutus yliopiston itsehallintoa ja sen sovel-
23830: riUa aikaisemmin puolitoista vuotta sitten luttamista koskevaan lainsäädäntöön. On
23831: oli tilaisuus lausua käsityksensä hallituksen luonnollista, että jos hallitus antaa esityk-
23832: esityksestä, niin siinä puhuttiin vain sen yliopistoa koskevaksi lainsäädännöksi,
23833: muista asioista eikä lainkaan osakuntalai- se sitä en n ·en pyytää konsistorin lau-
23834: toksesta. Kun siis tällä tavalla uusi asia suntoa." Tämän pitäisi olla kokolailla sel-
23835: - ei ainoastaan uusi pykälä, vaan uusi vää laintu1kintaa. Knn täällä mainittiin
23836: kysymys - oli otettu •hallituksen uuteen eilen oikeuskanslerin lausunnossa, että ky-
23837: esitykseen, ilman että ko-nsistorilla oli ti- symys on osakuntapykäiän kohdalla .oikeas-
23838: laisuutta lausua käsitystään, niin tämä on taan asetuksen antamisesta, niin joka ta-
23839: meidän monen mielestämme suorastaan toi- pauksessahan ensin täytyy muuttaa laki;
23840: mintaa lain kirjainta vastaan. Tästä sano-o ja me joudumme nyt tätä yliopistolain
23841: laki näin: Hallitusmuodon 77 §. ,Uusia 23 § :ää joka tapauksessa muuttamaaill ja
23842: säännöksiä yliopiston järjestysmuodon pe- se on lain muutos. Ennenkuin hallitus siitä
23843: rusteista annetaan lailla, mutta tarkemmat antoi esityksen, olisi sen pitänyt kuulla
23844: yliopistoa koskevat säädökset asetuksella, konsistorin mieltä. Minä esitän siis sen
23845: sitten kun kummassakin tapauksessa sen kä1sityksen tueksi, jota minä ja moni muu-
23846: konsistori on asiasta antanut lausuntonsa.'' kin edustamme, ministeri Erichin ja
23847: Vielä selvemmin sitä käsitystä, joka meillä oikeusasiamiehen käsitykset. Epäilemättä
23848: on, tukee seuraava yliopistolain 4 § :n 2 olisi muitakin esitettävänä. Ja kun tällai-
23849: momentti; siinä sanotaan: ,Hallitus älköön nen riitakysymys on esilletuUut, niin on
23850: 390 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23851:
23852: erittäin valitettavaa, että perustuslakiva- arvion yhteydessä taistelemaan kielipoliit-
23853: liokunnalla ei ollut aikaa kuulla sellaisen tinen taistelu yliopistokysymyksen mer-
23854: asiantuntijan kuin entisen presidentti Ståhl- keissä. Kun hallitus luulee tai uskottelee
23855: bergin mieltä asiasta, kuten vähemmistön luulevansa saattavan tämän kysymyksen
23856: taholta vaEokunnassa ehdotettiin (Ed. Räi- nyt lopullisesti .pois päiväjärjestybestä,
23857: sänen: Eiköhän kuulla suuressa valiokun- niin se ei jo tältä kannalta katsottuna voi
23858: nassa!). Tämä asia tuskin joutuu suureen pitää paikkaansa. Ruotsinkielisen kokouk-
23859: valiokuntaan, joten siitä on puhuttava sen tai konsistorin luominen on erittäin ar-
23860: täällä. veluttavaa. '
23861: Minä siirryn esitykseni kolmanteen osaan: Nyt sanottaneen, että hallituksella on ol-
23862: hallituksen esityksen heikkoudet. Ensiksi lut erittäin arvokkaita asiantuntijoita kuul-
23863: tulen käsittelemään ·ruotsinkielistä konsis- tavanaan, ja silloin tietysti tarkoitetaan
23864: toria ja ruotsinkielisten opettajien luku- lähinnä valtioneuvos Setäilää. Ja epäile-
23865: määrää, joista jo olen osittain puhunutkin. mättä häntä on kuultu ja hänen käsityk-
23866: Nyt selostan yksityiskohtaisemmin tämän sensä mukaan asia kai hyvin oleelliselta
23867: iain arveluttavuutta siinä mielessä, että jos kohdalta lieneekin ratkaistu. Mutta se ei
23868: nämä professuuri t nyt lainsäädännöllä perus- suinkaan merkitse sitä, etteikö tästä laista
23869: tetaan, niin niistä on erittäin va~kea päästä. siitä huolimatta olisi tullut erittäin epä-
23870: Esitän eräitä tilastoja ja osoitan, että ruot- onnistunut. Mitä muuten professori Setä-
23871: sinkieiiset opettajat joutuvat akateemikoiksi län mielipiteeseen tulee, niin se ei ruotsin-
23872: joko ilman opetusvelvollisuutta tai aivan kielisen opetuksen tarpeellisuudesta ja laa-
23873: pienen opetusvelvollisuuden rasittamiksi, juudesta ole aina ollut samanlainen kuin
23874: osoitan että kahdesta linjasta tavallaan syn- se nyt on. Tämä luettuna valtioneuvos Se-
23875: tyy jonkinlaiset ,siiamilaiset kaksoset", tälälle ansioksi, mutta samalla professori
23876: jotka eivät kumpikaan tule hyvin menesty- Laurilalle missmeriitiksi - en muista nyt
23877: mään. Esitän myöskin silloin, mitä paran- tässä sopivaa sanaa -, kun hän väittää,
23878: nusehdotuksia yritettiin valiokunnassa sen että valtioneuvos SetäläHä on aina ollut
23879: 16 tuntisen keskustelun aikana, joka siellä sama käsitys kuin mikä Mnellä nyt on.
23880: oli, ajaa läpi ilman menestystä. Tämän todistamiseksi ja osoittaakseni
23881: Ruotsinkielisen erikoisen konsistorin, jota että valtioneuvos :Setälällä on kansallisuus-
23882: esityksessä sanotaan vaatimattomasti ko- asiassa ollut myöskin valoisia h'e t-
23883: koukseksi, luominen on erittäin valitettavaa. k i ä, pyydän saada lukea hänen erään pu-
23884: Huomauttaessani tästä minä pyydän viitata heensa vuodelta 1917, tai paremmin sanot-
23885: erikoisesti siihen lausuntoon, jonka yliopis- tuna muutamia lauseita siitä. Se oH ylei-
23886: ton kaillSleri on tässä asiassa antanut, ja sen ylioppilasyhdistyksen kokouksessa 1917
23887: jossa hän, jonka nyt ainakin luulisi tunte- keväällä. Esillä oli kysymys ,hyökkäävästä
23888: van yksityiskohtaisesti olot yliopistossa, ruotsalaisuudesta' '. Nyt on otettava huo-
23889: osoittaa, mihin kaikkiin outoihin seuraa- mioon, että ,Setälä oli jo silloin ollut pro-
23890: muksiin jouduttaisiin. Sitäpaitsi tämä ruot- fessorina pitkän aikaa, joten tässä ei ole
23891: sinkielinen osasto tulisi suomalaiska;nsalli- kysymys vastaavanlaisesta ta.pauksesta, kuin
23892: sclta kannalta katsoen olemaan erittäin ar- millikä ed. Kares pääministerin kohdalta
23893: veluttava ,ruotsalaisuuden linnoitus", jo- täällä aikaisemmin esitti. Professori Se-
23894: hon ei suomalaisilla olisi pääsymahdolli- tälä esitti laajassa lausunnossaan m. m.:
23895: suuksia. Kun tämän kokouksen tehtaväksi ,Suomenkielisen aineksen on jyrkästi tor-
23896: jää. nimitysehdotusten tekeminen sine puo- juttava sellaiset eristäytymispyrkimykset,
23897: lelle, uusien opettajanvirkojen e:hdottami- jotka esiintyvät ,ruotsalaisen maan" ja
23898: nen y. m., nii!n näitä uusia opettajanvirkoja ,suomenmaalaisen'' iskusanain alla. Sen on
23899: tullaan siltä taholta sangen paljon ehdotta- muodostettava jyrkkä mielipide tästä ruot-
23900: . maan. Ja vaikka kanslerin käsitys uusien salaisesta maasta ja siitä puheesta, että
23901: virkojen tarpeellisuudesta olisi toinen, niin olisi rikos jotakin maapalaa Suomessa, yh-
23902: epäilemättä ruotsinkieliseltä taholta tultai- teisessä isänmaassa, suomenkietisen miehen
23903: siin haUituksen ja eduskunnan kautta yrit- käsiin 1luovuttaa. Meidän tulee muodostaa
23904: tämään saada niitä lisää. Täten jouduttai- jyrkkä mieEpide siitä, että tällainen puhe on
23905: siin, kuten jo edustaja Linkomies huo- solvausta, jonka alaiseksi me emme voi alis-
23906: mautti, ehkä joka vuoden tulo- ja meno- tua, mutta siinå tapauksessa, että meidän
23907: Helsingin yliopiston järjootysmuodon perusteita ko·skevan lain muuttaminen. 391
23908:
23909: maassamme on niitä, jotka eivät tahdo mei- tempiä siltoja niihin maihin, jotka maail-
23910: dän yhteistä sivistysperintöä edelleen hoitaa, man ku1ttuuria hallitsevat. Minä lähden
23911: meidän on tuo sivistys otettava yksin hoidet- siitä", hän jatkaa, ,että me tarvitsemme
23912: tavaksemme. Ja samalla me ilomielin terveh- elävää kansallistuntoa. Sitä kansanistuntoa
23913: dimme jokaista ruotsinkielistä, joka meihin on ylläpidettävä. Meillä on menneiltä vuo-
23914: tahtoo liittyä.'' - Aivan kuin minun suus- silta 'esimerkkejä siitä, mihin joudutaan,
23915: tani. Ja yhä edelleen: ,Mitä keinoja sitten jollei oteta huomioon, etteivät kansan syvät
23916: kansallisuuskysymyksen selvittämiseksi on. rivit ole yksinOlllaan tällaisia henkilöitä,
23917: Kokonaisen suoma,laisen kansallisuuden ke- jotka tyynesti kaiikkia asioita harikitsevat.
23918: hityksen vaatimus on pidettävä sinä lähtö- Sanon tämän osoittaalkseni, että elleivät .sa-
23919: kohtana johon toiminta nojautuu. Mutta nOlllalehdet ja suomalaisten puolueiden joh-
23920: meidän kansamme menestys vaatii, että suo- tomiehet jyrkemmin reageeraa ruotsalaisuu-
23921: men kieli on oleva pääkieli" - nyt pyy- den ilrrnauksia vastaan, niin me emme saa
23922: dän erikoisesti kuuntelemaan - ,ja isäntä- odottaa, että kansa sen tekee epäkailiSaillis-
23923: kieli tässä maassa, ja ruotsinkieli paikal- tumista vastaan. On välttämätöntä, että
23924: lisena kielenä siellä, missä asutus on koko- suomalaisella taihalla kuljetaan pystyssä
23925: naan tai enimmältä osaita ruotsalainen, ja päin kaiikkia herjauksia vastaan ja että aloi-
23926: toisena paikallisena kielenä siellä, missä tetaan jyrkkä toiminta suomalaisessa !hen-
23927: asutus on puolittain ruotsalaista ja puolit- gessä, jotta veltot rivit nostettaisiin, sillä
23928: tain suomalaista.'' Tämä hänen käsityk- ei siitä pääse, että kansallistunto meidän
23929: sensä on siis aivan jyrkässä ja sovittamatto- maassamme on surullisen heikiko. '' Tähän
23930: massa ristiriidassa sen nykyisen kieliiain- minulla ei ole mitään Hsättävää, valitan
23931: säädännön kanssa, jonka isä professori Se- vain, että valtioneuvos Setälä v. 1934 ei ole
23932: tälä on. samalla kannalla kuin professori Setälä oli
23933: ,Ainoastaan sikäli :kuin me toimimme sen v. 1917 (Ed. Räisänen: Pidä sitten itsekin
23934: mukaan'', hän edelleen jatkaa ,palvelemme sama mielipide, kun tulet va:ltioneuvok-
23935: ja edistämme me tämän kansan kokonaisuu- seksi !) . JYlinä pidän aina siitä kiinni, saatte
23936: den asiaa. Se ei tied:ä sortoa ruotsinkielisiä olla vakuutettu.
23937: kohtaan. Se tietää ainoastaan matemaatti- Kun nyt valtioneuvos Setälä viime syk-
23938: sen tarkkuuden soveltamista.'' - Tämä syruä puhui radiossa ja al'V'Osteli niitä pro-
23939: on ihan oikeata puhetta. - ,Minä puoles- fessoreja, jotka ylioppilastalon kokouksessa
23940: tani uskoisin, että ikaiklki sivistyneet osaavat olivat selostamassa suomalaisuusasiaa yleensä
23941: ruotsia, jotta voisivat menneisyydestä oppia ja yliopiston suomalaistamista erikseen, niin
23942: ottaa. On sitterukin niin, 'että meidän ruot- !hän sanoi näin, Hufvudstadsbladetin mu-
23943: salainen kirjallisuutemme tulee käännetyksi ka.a.n, missä ainoassa lehdessä se oli selostet-
23944: s]käli kuin se .ansaitsee kansankielelle, ja tuna, ja minä olen kääntänyt sen ruiin hy-
23945: ne ovat harvat, jotka tarvitaan tätä siirtä- vin kuin olen osannut. ,Minua on suuresti
23946: mistyötä. tekemään.'' Mutta ikun professori ihmetyttänyt, että osa yliopiston opettajia
23947: LaUII'il.a huomauttaa, että jos joku profes- ei ole katsonut ytksin syiden ja vastasyiden
23948: sori, vaikka hän ei opetusaineessaan tarvitse voivan vaikuttaa tässä asiassa, vaan on pi-
23949: ruotsinkieltä, ei osaa ruotsinkieltä, hän ei tänyt twrpeellisena saada joukkojen hyvä-
23950: ole miikään sivisty111yt suomalainen, vai.kka huutoja ja kättenta;puttamisia asian tueksi''.
23951: hän osaisi maailman suurista sivistyskielistä Kun siis professorit ovat halunneet halli-
23952: kaikki tärkeimmät, niin tämä Laurilan käsi- tuksen esityksestä myös suurelle yleisölle
23953: tys on mitä jyrkimmin risti,riidassa :profes- esittää vakaumuksensa kansankokouksessa,
23954: sori Setälän käsitylksen kanssa vuodelta niin tätä valtinneuvos Setälä pitää vaa111 hy-
23955: 1917. Edelleen prof. Setälä jatkaa: ,Tois- vähuutojen ja kättentaputusten haJkemiskei-
23956: taiseksi on hyödyllistä, että melkoinen nona. Mutta mitä on silloin sanottava siitä
23957: joukko varsinkin 'historian ja lainopi111 luki- rprofessori Setälän puheesta yleisessä ko-
23958: joita 'hallitsee rnotsinikieltä, mutta kauan kouiksessa vuodelta 1917, jolla puheella hän
23959: tätä ei tulla tarvitsemaan.'' Ja nyt on jo on luullaikseni hankkinut erittäin pailjon
23960: kulunut siitä 17-18 vuotta, joten sitä ei aploodeja ja karusansuosiota, joten hän on
23961: enää tarvita. Me emme enää tarvitse ruot- langennut sill~in aivan samaan kansan suo-
23962: sinkieltä, sillä tavalla sanon minäkin. ,Me sion tavoitteluun - jos hänen ajatuksensa
23963: voillliiil€ nyt jo suomeru kielellä rakentaa pi- hyväksytään, josta hän syyttää nykyisiä
23964: 392 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
23965:
23966: HeJ.singin yliopiston kansallisesti ajattelevia Tälhän osastoon tulisi sen jälkeen kuin
23967: professoreja. tämä laiki tulisi täysin toteutetuksi kuulu-
23968: Nyt tulenkin valtioneuvos Setälän siilhen maan seuraavat ·p.rofessorinvirat: Suoma-
23969: !kantaan, joka on vaikuttanut hallituksen laisella linjalla varsinaiset professuurit seu-
23970: esitykseen. Hän nimittäin tuomitsee kaiken rawvissa aineissa: Matematiikassa 2, joista
23971: sen toiminnan, jota maassamme on harjoi- toinen oli uusi, fysiikassa 1, sovelletussa
23972: tettu yksikielisyyden ja suoma:laiskansalli- fysiikassa 1, ikemiassa 2, toinen uusi, täJhti-
23973: suuden merkeissä. Hän sanoo: ,yliopisto- tieteessä 1, geologiassa ja mineralogiassa 2,
23974: kysymys on sinänsä sellainen asia, joka eläintieteessä 2, kasvitieteessä 1 ja maan-
23975: kaikkein väh1mmin soveltuu kiihoituksen tieteessä 1, siis kaikkiaan 13. Ruotsalaisella
23976: esineeksi, vaan, joka tulee ratkaista vaka- linjaUa olisi va.rsinaiset professorinvirat
23977: ·van tutkistelun •pohjalla. Kiihoitulksen syn- seuraavissa aineissa: Matematiikassa, fysii-
23978: nyttämistä tässä kysymyksessä pidän suo- kassa, kemiassa, eläintieteessä, kasvitieteessä
23979: rastaan rikollisena. On rhelppo kiihottaa sekä yhteinen maantieteessä ja g·eologiassa,
23980: kansanjoukkoja ja saada palkaksi kätten- kussakin 1 eli siis yhteensä 6. Tä:hän on
23981: taputuksia ja hyväksymishuutoja. Paljon vielä lisäksi huomautettava, että kun tämä
23982: vaikeampaa on .rauhoittaa mieliä ja saada ,leikkaus" on tehty, niin sen jälkeen jou-
23983: kansamme rauhallisesti punnitsemaan, mitä tuu 3 professoria, jotka itsekin pitä,vät it-
23984: kansamme ja isänmaamme etu vaatii". On seään :ruotsalaisina, siirtymään tälle suoma-
23985: tietysti toivottavaa, että maassamme mielet laiselle puolelle ja joista ainakin yiksi osaa
23986: tämän kysymyksen kohdalla saataisiin rau- erittäin !huonosti suomenkieltä. He lukeutu-
23987: hoittumaan, ja !hallitus onikin mielestään vat ruotsalaisiin, koskapa ovat miltei kaikki
23988: keiksinyt e·rittäin nerokkaan keinon mielien juLkaisemansa kirjat kirjoittaneet joko jol-
23989: rauhoittamiseksi. Tarkoitan näiden ylimää- [akin suurella sivistyskielellä tai :ruots~ksi,
23990: räisten valtiopäivien ikoollekutsumista. Mutta mutta ei ainoatakaan, ehkä jotakin pi~ku
23991: me näimme jo 'siLloin, kun tämä kutsu tuli, poikkeusta ~ukuunottamatta, suomeksi (Ed.
23992: että hallitus ei ilmeisesti tule siinä onnistu- Räisänen: Eikös ne Reiskasenkin kirjat ole
23993: maan. Eikä voikaan onnistua niin kauan vieraalla kielellä julaistuja !) . - Suureksi
23994: kuin hallitus !haluaa käyttää asiantuntijai- osaksi -. Että tämä äsken mainitsemani
23995: naan vain ruotsa1aisia ja sosialidemokraat- tilanne voi olla mahdollinen, johtuu siitä,
23996: tisia politikkoja ynnä suomalaisista semmoi- että nyikyjään vi:rassaolevat professorit ei-
23997: sia vanihan polven mieihiä, jotlka käyttääk- vät tarvitse suorittaa uutta kielitutkintoa,
23998: seni eräistä yliopiston ·professorin sanontaa, vaiikka:kin he joutuvat suomalaiselle linjarlle.
23999: ,ovat kuin !kuivat kelohongat, joiden lat- Kun sitten ottaa huomioon henkilökohtai-
24000: voissa tuuli humisee, mutta joiden juurelta set ylimääräiset professorit, jotka hallituk-
24001: kaikki ikasvullisuus •on kaikonnut". Kim sen esityksen mukaan saisivat luennoida
24002: tällä tavalla ryhdytään hoitamaan kansa:lli- omalla kielellään, tulemme vielä oudompiin
24003: suusasiaa, niin silloin ei saavuteta :rauhaa, tuloksiin. Tässä osastossa on 6 Y'limääräistä
24004: kaikkein vähimmän yliopistokysymyksen professoria, niistä yksi suomalainen, tosin ai-
24005: kohdalla. van aitosuomalainen professori Leiviskä,
24006: Nyt hallitus väittää --,-- todennäköisesti mutta kaikiki muut :ruotsalaisia, joista tosin
24007: vakavissaan - että Helsingin yliopisto tu- yksi on kuluvana vuonna luennoinut suo-
24008: lee suomalaiseksi tämän ha1litu:ksen esityk- meksi, vaikkakin oman ilmoituksensa mu··
24009: sen po'hjalla ja että yliopisto-opetusta tul- kaan •on ruotsalainen. Kaiken 'kaikkiaan tu-
24010: laan nyt antamaan 'kaikissa tutkintoaineissa lisi siis matemaattis-luonnontieteelliseen
24011: suomenkielellä. Minun täytyy sen vuoksi osastoon hallituksen suunnitelman toteudut-
24012: mainita muutamia tosiasioita, j•otka osoitta- tua 14 suomalaista ja 11 :ruotsalaista profes-
24013: vat minkälainen tilanne on matemaattis- soria. Ja kun otetaan huomioon, että 3 näistä
24014: luonnontieteellisessä osastossa sen jälkeen suomalaisen linjan miehistä on mieleltään
24015: kuin se on ,suomalaistettu'' kuten termi ruotsalaisia, niin siis suomalaisia professori-
24016: kuuluu. Myöskin siitä on jo rlyhyesti mai- arvoa kantavia miehiä tulee jäämään tähän
24017: nittu perustuslakivaliokunnan mietintöön osastoon 11 ja :ruotsalaisia 14. Tämä on yli-
24018: liittyvässä vastalauseessa, joten minä en opiston suomalaistamista 'hallituksen mie-
24019: käy selostamaan sitä muuta kuin aivan lestä.
24020: lyhyesti. EdeUeen mainitsen vielä muutamia lu-
24021: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko·skevan lain muutta~inen_.___B93
24022:
24023: kuja yleensä koko yliopistosta. En käy se- tus tapahtuisi kokonaan suomenkielellä. Se
24024: lostamaan yksityiskohtaisesti toisia tiede- olisi erittäin kohtuullinen rvaatimus sen-
24025: kuntia, koska minuHa ei ole niistä ensikä- tähden, että kyllä kai ruotsinkieliset yliop-
24026: den ja omaan kokemukseen perustuvia tie- pilaat kaik!ki osaavat niin paljon suomea,
24027: toja. Sen sijaan yleiskatsaus on suhteellisen että he voivat seurata annettua opetusta
24028: helppo toodä. Hallitus esittää 23 professuu- sillä kielellä. En nimittäin usko, että ruot-
24029: ria perustettavaksi ruotsinkielistä yliopistoa salaiset olisivat niin paljon suomalaisia lah-
24030: varten. Ruotsinkielisiä henkilökohtaisia pro- jattomampia, etteivät !he siihen pystyisi sen
24031: fessoreja on ainakin 7 ja kun nämä laske- jälkeen kuin heillä on jo oppikoulussa ollut
24032: taan yhteen, niin professoreja tulee ole- tilaisuus ;paljon enemmän oppia suomea
24033: maan !kaikkiaan 30. Lisäksi on ruotsinkie- kuin niillä suomalaisilla ruotsia, jo1ika n. 20
24034: lisiä dosentteja noin 40. Kun siis ottaa vuotta sitten ylioppilaiiksi tultuaan saivat
24035: huomioon, että jo tämän!kin mukaan tulee tulla toimeen ainakin eräissä tutkintoai-
24036: yliopistossa ruotsinkielisiä opettajia ole- neissa yksinomaan ruotsinkielisellä opetuk-
24037: maan noin 70, vaikka ei vielä oteta i!mo- sella. Kun vielä ottaa huomioon, että ruot-
24038: mioon assistentteja ei:kä ylimääräisiä opet- sinkielinen ylioppilasnuoriso tulee valta-
24039: tajia, niin me käsitämme, että ruotsinkieli- osaltaan virkamieskodeista ja kaupungeista,
24040: nen linja tulee aivan kohtuuttoman laajaksi joissa suomenkileltä kuulee kaikkialla ja
24041: suomenkieliseen päälinjaan verrattuna. Ja joissa kai lienee aivan mahdotonta olla
24042: ruotsalaisella ,kokouksella'' on oikeus eh- oppimatta suomenkieltä, niin me käsitämme
24043: dottaa ruotsinkielistä opetusta vielä lisättä· vielä selvemmin, että ruotsinkieliset ylioppi-
24044: väksi. Ja minkätähden kaikkeen tähän laat voivat eriikoisen hyvin seurata jo alun-
24045: ryhdytään. Ei tarkoituksenmukaisuussyistä, pitäen suomenkielistä opetusta. Ja mitä
24046: eikä kohtuuden vaatimuksista, vaan tyydyt- taas näihin suhteellisen harvoihin ylioppi-
24047: tääkseen ruotsinkielisten kunnianarkuus- laihin tulee, jotka ·ruotsalaisen kansan kes-
24048: syitä. kuudesta lähtevät, niin niiilläkään ei pitäisi
24049: Kun nimittäin katselee hallituksen esi- olla kovin suurta vaikeutta kuunnella airvan
24050: tyik.sen perusteita, niin täytyy ihmetellä nii- täydelleen suomenkielisiä luentoja, jos he
24051: den heikkoutta. Siinä ei palj.on perustella vain sitä haluavat ja todeHa tahtovat siithen
24052: professuurien perustamista, mainitaan vain pyrkiä. Ruotsinkielisen linjan perustami-
24053: aivan lyhyesti, että niin ja niin monta tu- nen on sitä tarpeettomwmpaa, kun me
24054: lee perustettavaksi. M. m. sanotaan: Halli- muistamme, että nykyisten ruotsinkielisten
24055: tus on katsonut myöskin :kohtuuden mukai- perheiden esi-isät ovat valtaosaltaan olleet
24056: seksi, että lääketieteelliseen tiedekuntaan ja suomaJlaisia, sillä useimmissa tapauiksissa
24057: maa- ja metsätaloustiedekuntaan peruste- suomalaisten talonpoikain pirteistähän ovat
24058: taan ruotsinkielisiä professuureja. Hailitus meidän ruotsalaiset sukumme polveutuneet.
24059: on katsonut sopivaksi oodottaa ensiillillläi- Minä en käy tässä ajan vcoittamiseksi lu-
24060: seen 3 ja jälkimmäiseen yhden professuu- kemaan esimerkkejä. Niitä on esimerkiksi
24061: rin. Ei mitään muita perusteluja. No me siinä Linnankosken kuuluisassa julistuk-
24062: käsitämme helposti, etteivät tässä asialliset sessa, jonka hän 1906 nimien suomalaista-
24063: syyt ole päässeet vaikuttamaan. Mitä tuo IDiseksi esitti ja jossa täUaisia tapauksia on
24064: yksi •ruotsinkielinen professuuri !koko tiede- esitetty useita kymmeniä. Me kaiikki suoma-
24065: kunnassa tekee. Sitä :paitsi lääketieteelli- laiset samaten kuin kaikki Suomen ruotsa-
24066: sessä tiedelkunnassa se on myös täysin tar- laiset tiedämme, että näin on asian laita.
24067: peetonta. Lääkärit tulevai suureksi osaksi, Onko nyt niin kohtuutonta, jos Suomessa
24068: vaikka he lähtevät ruotsinkielisistä ko- nama suomalaisten talonpoikain pirteistä
24069: deista, siirtymään virkamiehiksi laajaan lähteneet suvut vähitellen alkaisivat pa[ata
24070: suomalaiseen Suomeen, jossa heidän joka takaisin isäinsä helmaan, ja tekisivätkö he
24071: tapauksessa menestymisensä kannalta täy- ruotsalaisuudelle kovin suurta vääryyttä,
24072: tyy osata suomea. Samoin myöskään filo- jos he muistaisivat niitä esi-isiään, jotka
24073: soofisen tiedekunnan kumpaankaan osas- ovat vaikeissa olosuJhteissa suomalaisina
24074: toon ei olisi suinkaan välttämätöntä perus- tätä maata viljelleet 1 Sanottaneen ehkä,
24075: taa professuureja ainakaan niin paljon että tämä [i:rrja on ruotsinkielisen tieteelli-
24076: kuin hanitus on esittänyt. Tulenkin tässä sen tu1ikimuksen kannalta välttämätön.
24077: yliopiston konsistorin ehdotukseen, että ope- Tämä ei kuiterukaan p~dä paikkaansa, silllä
24078:
24079: 50
24080: 394 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
24081:
24082: ruotsinkielisillä opettaj~lla tulee olemaan niin hänelle tästä annetaan eri palkka, tai
24083: yhtä suuret maihdollisuudet päästä täysin niin on ainakin hallituksen esityksen tar-
24084: suomalaistuneen yliopiston opettajiksi kuin koitus tehdä. Tämä on myös väärin suo-
24085: kenellä suomenkielisel[ä tahansa, lkun he malaisia kohtaan ja on vielä suurempi epä-
24086: vain osaavat suomenkieltä, jota minun tie- kohta sen takia, .että ruotsalai.sella liwjalla
24087: tääkseni nykyään kaikki nuoremmat ruot- ollessaan näillä opettajilla, joista useimmat
24088: sinkieliset opettajat osaavat, ja kun heillä tuLevat kai suhteellisen nuorina saamaan
24089: vain on riittävä tieteellinen pätevyys. Sil- virkansa,, on siellä, laajan opetustyön ib.eitä
24090: loin vasta, !kun yliopisto te hdään kaikin
24091: 1
24092: painamatta, tilaisuutta täydenitää tieteel-
24093: puolin suomalaiselksi ilman, että siihen tu- listä pätevyyttään ja valmistautua hake-
24094: lee mitään toista yliopistoa tai toista ruot- maan virkaa suomalaisella puolella ja siten
24095: sinkielistä linjaa, silloin vasta tulee kilpailu ehkä hyvinkin menestyksellä kilpailla suo-
24096: suomenkie1isten ja ruotsinkielisten tiede- malaisten nuorten tiedemiesten kallSISa,
24097: miesten välillä tasavertaiselksi. jotka taloudellisissa vaikeuksissa ehkä kamp-
24098: Jos taas päinvastoin perustetaan ruotsin- paillen, ehkä vuosiksi maaseudullekin jou-
24099: kielinen lin:ja, niin me olemme aivan va- tl1en, eivät ole olleet yhtä edullisessa tilai-
24100: kuutettuja siitä, että sille linjalle ei suoma- suudessa tieteellisen pätevyytensä lisäämi-
24101: laista miestä oteta, vaikka hän osaisi ruot- seen. Ajattelipa kuka tahansa asian lop-
24102: sinkieltä aivan täydellisesti. ,Siitä me puun .saakka, niin ei voi tulla muuhun
24103: voimme olla jotakuinkin vakuutetltuja, kun kuin siihen tulokseen, että hallituksen esi-
24104: muistamme, millä tavoin ruotsinkiehsemme tyksestä ovat kohtuusnäkökohdat hyvin
24105: ovat suhtautuneet ja suhtautuvat suomalai- kaukana da että se tulee vaikuttamaan hy-
24106: siin siellä, missä heillä on määräämisvalta; vin haitallisesti suomenkielellä suoritettuun
24107: Helsingin kaupungin valtuustossa, - ed. ja suomalaisten miesten suorittamaan tie-
24108: Räisänen esim. sen hyvin tietää, - ruotsa- teelliseen työhön.
24109: laisseuduilla ja monessa paikassa muualla. Hallitus sanoo, että kaikissa tutkinto-
24110: Ruotsalainen linja pysyisi pu!htaasti ,ruot- aine.issa tulee olemaan .suomenkielistä ope-
24111: salaisena maana'', johon ·ei suomalainen tusta. Se ·ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
24112: pääsisi. Mutta sitten tulisi suomalainen M. m. matemaattis-luonnontieteellisessä osas-
24113: linja, yhteinen ,laidunmaa", johon ruotsa- tossa tulee olemaan niin tärkeä aine kuin
24114: laisten yliopisto-opettajat voisivat aivan p e r i n n ö 11 i s y y s o ;p p i, jossa on vain
24115: yhtä hyvin hakea kuin suomalaisetkin, kun ruotsinkielinen ylimääräinen professori ja
24116: he nimittäin osaavat suomea aivan täydel- johon ei ole aj'ateltukaan minkäänlaista suo-
24117: lisesti. menkielistä opelttajaa ja kuitenkin tutkinto-
24118: Tällainen asiarin järjeSitely on suomail:aisia vaatimusten mukaan tämä on myös tutkin-
24119: tiedemiehiä kohtaan vääryys, joka tulee toaine samoinkuin muutkin (Ed. Räisänen:
24120: vielä suuremmaksi sen takia, että ruotsin- Se on ehkä unohtunut hallitukselta !) . Voi
24121: kielisen linjan opettrujien työvelvollisuus olla, että on unohtunut, mutta niitä on
24122: tulee erittäin pieneksi. He jäävät pakosta unoh:tunut myös muita. iSiten tässä ai-
24123: m~ltei akateemikoiksi, joilla ei ole opetus- neessa, joka on erittäin tärkeä, joudutaan
24124: velvollisuutta, ei aineitten korjausvelvolli- antamaan yksistään ruotsinkielistä eikä
24125: suutta, ei laudaturkirjoitusten hoitamis- lainkaan suomenkicelistä opetusta. Sitä
24126: velvollisuutta kuin aivan pienessä määrässä. paitsi, kun tä.ssä on kysymys ylimääräisestä
24127: Hallitus on kyllä tämän ottanut huomioon, ruotsinkielisestä opettajasta, niin hänen ei
24128: ja siitä syystä ,esityksessään mainitsee, etltä edes sen esityksen mukaan, joka hyväksyt-
24129: myöskin nämä opettajat voidaan velvoittaa tiin perustuslakivaliokunnassa, tarvitse ym-
24130: antamaan suomenkielistä opetusta, jolloin märtää suomenkieltä (Ed. Räisänen: Eivät
24131: siitä tietenkin maksetaan eri palkka. Kun voi valmistua suoma:laisiksi !) . Hän ei voi
24132: suomalainen opetta<ja, esim. maantieteen tulla suomalaiseksi, mutta hän voi olla
24133: professori, saa varsinaista professorinpalk- ikänsä ylimääräisenä ruotsinkielisen linjan
24134: kaansa vastaan opettaa 124 oppilasta, ku- professorina (Ed. Lahtela: Siinäpä ne elä-
24135: ten tänä vuonna on asianlaita, niin ruotsa- väit !) .
24136: laisen virkav,eljen tarvitsee opettaa vain Vielä eräs käytännöllinen näkökohta.
24137: pariakymmentä. Jos hän sitten tahtoo opet- Nyt on meidän yliopistossamme suhteelli-
24138: taa myös suomenkielisen linjan oppilaita, sen vähän rprofessoreja. M. m. niin la:ajassa
24139: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko·skevan lain muuttaminen. 395
24140: ---
24141:
24142:
24143: tieteessä kuin fysiilmssa meillä on vain Mitä tulee osakuntalaitokseen, niin !Siihen
24144: kaksi professoria. Useissa saksalaisissa kor- minä .en kajoa, siitä on jo kai täällä aivan
24145: keakouluissa niitä on viisi tai kuusi, niin riittävästi puhuttu. Minulla ei ole ollut
24146: että tämä laaja tiede on jaettu 'aineen laa- tilaisuutta kaikkia puili.eita kuunnella (Ed.
24147: dun mukaan. Yksi luennoi v,alo-oppia, yksi Räisänen: Parasta olisi se laitos poistaa!).
24148: sähköoppia, yksi uutta sätei~yoppia, yksi Minä jo äsken olen huomauttanut, että
24149: mekaniikkaa j. n. e. Meillä on vain kaksi. juuri tämän [pykälän kohdalla on hallitus
24150: Uuden esityksen mukaan rt;osin tulisi kol- kwsitykseni mukaan joutunut rikkomaan
24151: mas, mutta hän siirtyisi ruotsinkieliselle suorastaan la~n kirjainta.
24152: linjalle. Vastaavasti tulee matematiikassa Nyt tulen esitykseni seuraavaan osaan,
24153: myöskin vain kaksi opettajaa suomalai'Selle n e l j ä n t e e n o s a a n, hallituksen esityk-
24154: linja1le, mikä on myös liran vähän. Ja siitä sen seuraukset, 'ja näissä tulen käsittele-
24155: huolimatta, että eräissä aineissa on aivalll mään seuraavia kohtia: Rauhaa ei ole saavu-
24156: vähän opetusta, se rt;ullaan hallituksen esi- tettu. Ylioppilaat ovat tyytymättömiä.
24157: tyksen mukaan yhä edelleenkin rilpottele- Ammattimiehet ovat tyytymättömiä. Suo-
24158: maan kielellisenä pohja1la. Minä voisin malainen kansa on tyytymätön.
24159: mainita useita e'simerkkejä siitä, että yksi 'Tuskin viime päivien jälkeen enää halli-
24160: opettaja luennoi jonkin peruskurssin suo- tuskaan uskoo, että ratkaisemaila yliopisto-
24161: menkielellä 60-70-80 kuulUalle ja hälllen laki ylimääräisillä valtiopäivillä, saavutet-
24162: virkaveljensä luennoi saman peruskurssin taisiin [opullinen rauha yJiopiston kieli-
24163: 6:'Lle tai lO:lle ruots~nkieliselle oppilaalle, kysymyksen kohdalla. Joo hallituksen esi-
24164: jotka kaikki osaavat suomea. Ja tulos on tys olisi ollut kehityskykyinen, jos se olisi
24165: tästä se, että muita saman tiet,een ha:aroja vienyt keihitystä eteenpäin joka suhteessa,
24166: opettamaan ,ei ri1tä yhtään, ei suomenkie- niin sen mahdollisesti 1olisi voinut varsinai-
24167: listä eikä ruotsinkielistä opettajrua. Tässä silla valtiopäivillä hyväksyä väiliaikaisena
24168: on epäkohta, josta ei päästä miten:kään, ratkaisuna. Mutta kun se oleellisissa koh-
24169: kun muistaa, että valtion mahdollisuudet din merkit8ee askelta truaksepäin, niin sitä
24170: tukea yliopisto-opetusta ovat sittenkin ra- ei missään tapauksessa voida hyväksyä.
24171: joitetut. Jos sen sijaan luovuttaisiin tästä Jotta olisi pwästy edes j o n k i n :t .a i-
24172: - käytännön kannalta katsottuna - tar- s e en r a .t kaisuu n, yritettiin valiokun-
24173: peettomasta kaksikielisyydestä ja siirrybtäi- ta'keskooterlussa ka:i:kkia mahd:ollisiw vwlitys-
24174: siin yksikieliseen suomenkieliseen opetuk- ehdotuksia. Ja se täytyy myöskin valio-
24175: seen, niin kaikki opettajat voit1aisiin jakaa kunnan. jäsellJten enemmistön myöntää, nii-
24176: aineen laadun perusteella ,ja [aa.jojenkin dellJ nimittäin, jotka olivat siellä istun-
24177: tieteiden eri osat tulisivat opetuksessa pa- nossa Jäsnä, että. hailu oli hyvä (Eduskun-
24178: remmin edustetui:ksi. nasta: Hyvä kuulla!). Ed. von Born ei
24179: Näitä näkökohtia on erikoisesti alle:vii- suinkaan tästä mitään tiedä, kun hän piti
24180: vannut konsistori, joka a8iat paraiten tun- viereisessä huoneessa kahvikekkereitä lohi-
24181: tee. On valit,ettavaa, että hallitus ei ole voileipien jru ·baakelsien kall8sa meidän
24182: niihin katsonut ol•evan syytä kiinnittää toisten istuessa perustuslakivaliokunnassa
24183: huomiota (Eduskunnasta: Kiire on ollut!). käsittelemässä asiaa (Naurua eduskun-
24184: Sitten tulevat vielä Hsäk8i ne kahnaukset, nasta.). Mutta ne ha:rvat sosialidemokraat-
24185: vaikeudet j·a hankaluudet, jotka e8iintyvät tiset edustajat - näistä oli ahkerin ed.
24186: laboratoorio-{)petuksessa, kun kahden esimie- Lonkainen -, jotka istuivat siellä läsnä,
24187: hen oppilaat joutuva.t työskentelemään sa- ne kyllä tietävät, että yritettiin montaa
24188: massa lwboratoriossa, esimiesten, jotka jo ratkaisua. Mutta vastustajien taholla ei
24189: sinänsä ovat ehkä eri linjoilla, ja oppila:at edes vaivauduttu kä8ittelemään asiaa.
24190: vielä suummmassa määrin. Kun vielä M. m. minä .tein ·ehdotuksen, että men-
24191: muistaa, että la:bo:ratorioidoo ja salien työ- täisiin konsistorin linjaa; ja [perustelin sitä.
24192: lukumäärä on kovin rajoit•ettu, niin nämä ·noin tunnin kestävässä puheessa. Ei ku-
24193: käy.tännölHset vaikeudet ovat suora:staan kaan kiinnittänyt siiihen huomiota. Äänes-
24194: voittamattomat. Ja tähän ovatkin koll8isto- tettiin kyJmästi vain nurin. 1Sitten kun oli
24195: rin jäsenet, erikoisesti luonnontieteiden ja tämä mahdollisuus mennyt ohi, ed. Li,I1Jko-
24196: lääketieteen opettajat, kiinlllittäneet huo- mies teki ehdotuksen 1}2 ,professuurin p~
24197: miota, kuitenkin turhruan. rusta,misesta, jotka .tulisivat kuulumaan fi-
24198: 396 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
24199:
24200: looofisen tiedekunnan matemaattis~luonnon koska hä.n näet ei oHut siellä. läsnä kuin
24201: ti:eteellisen ja humanistiseen osastoon :('Ed. silloin tällöin (Eduskunnasta.: Hän on
24202: Räisän.en: Eikö ne sinulle antaneet yhtään vanha jäsen!). Yllä;olevan rue:n taihtonut
24203: lohivoile~piä ~). - Minä kävin itse hake- erikoisesti huomauttaa sen takia, että viir
24204: massa alhaalta ka:hvilahuoneesta. (Eduskun- hemmistön taholla ei asetuttu etukäteen
24205: nasta: Pu'hu hitaammin!). Täällä on usein emme voi-kannalle, vaan yritettiin myös-
24206: minulle huomautettu, että pitää puhua !hi- kin v.älitysratkaisuja, mutta. kaikki ne tor-
24207: taammin, joten siis ainakaan minua. ei juttiin. Silloin ei votta. totisesti •jäänyt
24208: voida syyttää jarrutuksesta. Tämä oli äs- muuta mahdollisuutta kuin ehdottaa koko
24209: ken jo viides :huomautus siitä, että pika~ lakiesitys hylä.ttäv.ätksi.
24210: kirj:oittajain t~tkia pitää pulhua hitaam- Me olemme jo nähneet, että• yliOtppilaat
24211: min. No,. minä koetan puhua hitaammin, eivät ole o1leet tähä.n tyytyv'äisiä. Me
24212: vaikka. intoa on piiäJ.lä niin, ettei •tahdo olemme nähn-eet, tai oikeammin kuulleet
24213: malttaa (Eduskunnasta. naurua. - Edlus- heidän marssineen tä.ällä kaupungissa mie-
24214: kunnasta: Ota vettä välissä!). - Ed. Lin- lenosoitusku1kueessa., jossa, on ollut seuraa-
24215: knmiehen ehdotus oli muistaakseni aivan via. tunnuslauseita: ,Suomi suoma1aiseksi,
24216: sama (Ed. Lohi: Nopeasti menee vielä!) kansalliseen ylösnousemukiseen, me us-
24217: kuin se, jonka ed. Ry:dma.n teki syksy11ä, lmill!Ille suureen suomalaiseen isä.nmaahan,
24218: mutta sosialidemokraatit ja ruotsalaiset ja yliopistokysymys kansanäänestykseen, irti
24219: myös ed. Rydmankin tällä kertaa. äänestivät alusmaa-ajattelusta, saa.ko Åbo Akademi
24220: vastaan, joten me ·jäimme 7 miehen kanssa ratkaista yliopistokysymyksen, kansallinen
24221: puolustamaan tätä esitystä. Muuten kaikki henki eduskuntaan, lmnsallisuuskysymys ei
24222: äänestykset menivät suhteessa 7: 10. 10 ole kauppatavaraa., Snellmanin olljelcrna :pe-
24223: ääntä oli vastaan ja. meillä suomalaisella rille saakka." Nämä kaikki ovat ajatuksia,
24224: puoJ.ella oli 7 ääntä. M~nä. tein crnyös ehdo- jotka ainakin m~nä. hyvä.ksyn oikeiksi ja
24225: tuksen, että ruotsa:la.iselile linjaUe perustet- joiden puolesta kyllä voi ~ähteä puhumaan
24226: taisiin lOi professuuria. Minä katsoin ni- myöskin ma.rukuntaan ja pitämään kokouk-
24227: mittäin,. •että. pari professuuria olisi voitu sia, kun se vain tapahtuu ar·vokkaalla. ta-
24228: ruotsinkieliseltä linjalta ottaa 1pois, ·ja että valla. Snellmanin ohjehnaa. :ei ole vielä
24229: lääketieteelliseen tiedekuntaan ja maanvil- meillä saavutettu, siihen ei ole päästy. .Sen
24230: jelys-taloudelliseen tiedekuntaan :ei oJisi minä osoitin jolhda,nnossa puolitoista. ipäivää
24231: tullut yhtälllin ruotsinkielistä professoria. sitten, ja se on ka.i jo monin muinkin muo-
24232: Tämäkin ehdotus hylättiin äänestettäessä doin tuotu täällä esille_ Myös on a:1usmaa-
24233: sen ja ed. Linkomiehen ehdotuks:en välillä. ajattelua, jos me kuuntelemme liian suu-
24234: .Sitten ehdotettiin, että erittäin arvelut- ressa määr'ässä sitä, mitä Ruotsista. päin
24235: tava ruotsalainen ,kokous'' ipyyhittäisiin meidän kielikysymyksemme johdosta sa.M-
24236: pois. .Sitä perusteltiin hyvin laajasti eri taan. - Me muis.tamme,. että. a.ina on siltä
24237: näköka.nnoilta. Y:ritettiin osoitta.a, .että se tahoilta pyritty meitä h·olhoa.maan. Totta on
24238: johtaa sekä käytännössä että periaatteessa myös se, että Åbo Akademilla. on 10l•lut ai-
24239: erittäin arveluttaviin seura.uksiin. Ei mi- van liian suuri vaikutusvalta meidän yli-
24240: kään auttanut. Ei edes yritetty puolustaa opistokysymyksemme ratkaisuun. On myös-
24241: enemmistön oma.ksumaa kanta.a. Kun näin kin toivottruvaa, että eduskuntaan tulee niin
24242: tärkeä asia oli esinä ja kun ainakin neljä vahva. suomalaiskansa:J.Iinen enemmistö, että
24243: pykäJää 101i ensiluokkaisen •tärkeitä, ja kun nämä asiat saataisiin ratkaisuun ilman täl-
24244: näiden kaikkien puolesta; yritettiin v.äihe:m- laisia. pitkiä ,perusteellisia'' keskusteluja.
24245: mistöu taho11a puhua kaikki mahdolliset Ja se ta.pahtuukin heti,. kun se a:jatussuunta,
24246: näkökohdat huomioon ottaen, .niin jos tätä jota. ed. Räisänen ja. eräät muut edustaNat
24247: käsittelyä väitetään jarrutukseksi, nii·n se sosialidemokraattisessa .ryhmässä, ja. joka
24248: on suoraa iherjausta. 'Tämäm. tahdon huo- varmasti on suomalaisen työmiehen oikea
24249: mauttaa erikoisesti sen takia, kun täällä ajatus, pääsee val:J.aHe my•öskin: sosialide-
24250: ed. von Born oli jossakin puheenvuorossa mokraattien pää1johtajissa.. Olen •va.kuutettu,
24251: huomauttanut ja arvostellut vähemmistön että ·ennemmin tai myöhemmin se tulee
24252: menettelyta.paa. Äsken jo huomautin, minkä siellä voitolle, ja sen täytyy tulla, tai sitten
24253: tä:hden ed. vo11 Bornilla ei ollut edellytyk- sinne jäävät johtajat ihnan johdetta.via
24254: siä arvostella valiokunnan työskentelyä, (Vase:ill:illalta: LeipäkysymJ1s on siellä tii!r-
24255: Helsingin yliopiston järje-stysmuodon peru.steita koskevan lain muuttaminen. 397
24256:
24257: keä!). Leipäkysymys ei ole ristiriidassa tä- nopeudella,, jotka osoitta.v.at, mikä mieliala
24258: män kysymyk'len kanssa. Molempia v,oidaan maassa va.tlitsee tämä:n :haHitUJksen nerok-
24259: ajaa ja täytyy aja:a yhtaikaa ja niiden, yh- kaan tempauksen jälkeen. Muuten täällä
24260: dessä hoitaminen sopii erittäin hyvin edus- luettiin aikairsemmin se vekseli, jonka yli-
24261: kuntaa<rJJ. Ettekä te sitä,paitsi ruotsalaisten o.ppilas Toivo Mikael KiJVimäki oli aikJOi-
24262: paroonien avulla tulee saamaan itseHenne naan kirjoitta·nut. 'Tämän vekselin ,on pää.-
24263: yhtään sen enemmän leipää kuin suoma- ministeri KiJV~mäiki maksanut takaisin mo-
24264: laisen talonpadan kanssa näissä asioissa )"h- nin kertaise.s~ti kutsumalla, kokoon nämä yli-
24265: dessä. toimien. Se apu, jonka te ruotsalais- määiäiset valtiopä~vrut. Tosin se on tapah-
24266: ten taholta saa,tte, on sittekin sangen pieni. tunut vastoin hänen tahtoaan. Se sysäys,
24267: Ylio.pist,okysymys kansa,n- impulssi, jonka. tämä·n kautta. yliopistokysy-
24268: äJ ä n e s t y k s e e n, s,e on myös oikea tais- mys on saanut, on roHut niin suuri, että
24269: telu ohje. Ellei nimit.täJin eduskunta muu- ilman y'Ji11lääräisiä. valtiopäiviru me oli-
24270: ten tätä kysymystä voi ra:tkaista, niin se simme luu1tavasti saaneet työskennellä pa.ri
24271: täytyy ,ra,tkaista kansanäänestyksen kautta, vuotta,. ennenkuin olisimme päässeet niin
24272: jolloin mukaan voidaan myös :ottaa kaikki pitkärlle. Tässä mielessä minä ,ollen valmis
24273: muut kieli- ja ka,nsallisuuskysyrrnykset aina kohottamaan he1.1ra pääministerille eläköön-
24274: ha!Llitusmuodon 14 ja. va1tiopäiv.äjärjestyk- huudon.
24275: scn 88 §:ää myöten. K u t k a o v a, t t y y t y v ä i s i ä. ~ Tus-
24276: Näin suuren rauhan on täJmä hallituksen kin kukaan kohta (E.duskunnasta: Ovat so-
24277: esitys tuonut ylioppilasmaa.~lmaan. Siitä sialidemokraatit !) _ Eivä:t :ole sosialidemo-
24278: rauhasta on myös merkkinä kak~iviikkoi kraatit tyytyväisiä:. Minä tiedän sen va,llan
24279: nen la.kko, joka merkitsee ylioppi:laille hyvin. ISielJlä ovat ehkä 'Tanner ja joku
24280: myös aineellisia menetyksiä, monelle ehkä muu hänen kanssaan sitä. Ei ole Akatee-
24281: hyvinkin suuria. Sitä rauhaa osoitta:vat minen Hosialistiseura'kaan tyytyväinen,
24282: myös ne junat, •jotka. eiLen lähtiJVät ·viemään jonka jäsenet lälht~vät suomalaisten yli-
24283: ylioppilaita, ympäri maakuntaa viemään oppilaiden kanssa maakuntiin julistamaan
24284: sitä sanomaa kyliin ja ka:upunkeihin, jota siellä, miten heidän ryhmänsä on tehnyt
24285: me tääl~ä jo yli 40 tuntia olemme eduskun- vastoin kaikkia demokraattisia periaatteita
24286: nassa julistaneet, huutamaan siellä maalla hyvä,ksyessään 'ha1Etu ksen menettelytarvan
24287: 1
24288:
24289:
24290:
24291:
24292: sen, mitä: me tääHä olemme pöytäkirjoihin valtiopäivien koolle kutsumisesta. - Nyt
24293: swnelleet. minä luultavasti taas IPU1mn liikaa nopeasti.
24294: Ammattimiehet ei .v ä t ole t y y- Minä pidän pikkuisen paussin.
24295: t y v ä isiä. .Siitä on ,päässyt selville, jos Eivät ole myöskään valitsi j a t tyy-
24296: on keskustellut kenen tahansa suomalaisen tyväisiä. ,Siellä ei oltu tyytyväisiä Haa:pa-
24297: y li01pistomiehen kalliSsa. Ja siitä on pääsyt mä:ellä, jossa saneltiin päätös. Ei oltu tyy-
24298: vakuutetuksi kun ottaa huomioon, miten tyväisiä myöskään Helsingin kunnallisjär-
24299: määrätietoisesti, ahkerasti ja aikaansa sääs- jestön kokouksessa, kuten hyvin täällä eräät
24300: tämättä ovat useat, sinäJnsä erittäin hiljai- läsnäoHjat tietävät. Kyllä se on suhteelli-
24301: set pro.fessorit, puhuneet ka<lliSaiJ.aiskokouk- sen pieni joukko, joka sillä taho1la on tyy-
24302: sissa, ei suinkaan aploodeja eikä suosiota tyväinen (Eduskunnasta: Kuinka monen
24303: saadakseen, vaan osoittaa:kseen, että. tässä äänen ero oli~), 53 ja. 39. Ehkä jotkut ruot-
24304: ollaan menossa erittäin wrv;eluttavaa ratkai- salaisten keskuudessa ovat vielä muutaman
24305: sua kohti. päivän tyytyväisiä, mutta minä luulen, että
24306: Olen jo ärskeisessä :osoittanut,. minkä ta- silläkin taholla pian aletaan epäillä. Minä
24307: kia tämä haillituksen esittämä ratkaisu ,on :luulen pian huomattavan, että jousta on ru-
24308: niin arve~utta,va. Siihen minun ei tarvitse vettu jännittämään Eian pitkälle.
24309: enää sen enempää kajota. Tämä kaikki on hal-lituksen menettely-
24310: S u o m a, l a i n e n k a n s a e i m y ö s- tavasta ollut seurauksena.
24311: k ä ä n o 1 e t y y t y v ä i n e n. Täällä ed. 1Siirryn nyt esitykseni viidenteen osaan
24312: Tarkkanen voisi lukea kai muutaman tun- (Eduskunnasta: Kuinka monta niitä on
24313: ni·n sä:hkösanomia, joita on saapunut eri kaikkiaan ! - Naurua). Tämä on jo vii-
24314: puolilta maata 1(Ed. rTarkkanen: Kyllä!). meinen. Olen ajan voittamiseksi puhunut
24315: Ja luul,tavasti niitä tulee yhä kiihtyväiHä nopeasti.
24316: 398 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
24317: --------------------~--------~
24318:
24319:
24320: Yliopistokysymyksen oikea heistä suurin osa - minä luulen ehkä noin
24321: r a t k a i s u. Tärrnä jakaantuu kahteen 70-80% - tulee opiskelemaan suoma1ai-
24322: ·osaan: suomalainen yliopisto ja sitten sessa yliopistossa, siis nauttimaan sitä ope-
24323: muutamia huomautuksia hallitusmuodon tusta, jota valtio antaa suomalaisessa pää-
24324: 14 § :stä. Tässä en tarvitsekaan enää olla yliopistossa. Ei heille silloin voida enää
24325: monisanainen. järjestää erikoista ruotsinkielistä yliopisto-
24326: Ainoa täysin oikea ratkaisu on se, että opetusta täydellisenä. Jos sii:hen mennään,
24327: Helsingin yliopisto tehdään suomalaiseksi tehdään suomalaista kansaa kohtaan vää-
24328: ja piste. Ei mitään muuta. Silloin on tämä ryys. Siis se summa, jolla Åbo Akademin
24329: kysymys ratkaistu lopullisesti. Tä:hän rat- opetusta voidaan mahdollisesti avustaa, täy-
24330: kaisuun ei tässä eduskunnassa pystytä -- tyy olla suhteellisen rajoitettu.
24331: en tarkoita näitä ylimääräisiä valtiopäiviä, Mutta sekin voidaan antaa vain siinä ta-
24332: vaan tätä eduskuntaa, joka tulee istumaan pauksessa, että Åbo Akademi itse pyytää.
24333: seuraaviin vaaleihin saakka (Eduskunnasta: Tavallisesti on asianlaita niin, että se, joka
24334: Jos se hajoitetaan!). No, sitä parempi, tarvitsee, se pyytää (Eduskunnasta: Oi-
24335: sitä toivomme erittäin hartaasti. kein!). Nyt on kuitenkin tilanne niin, että
24336: Toinen ratkaisu, joka välia~kaisena voisi hallitus on kaksi kertaa turhaan tarjonnut,
24337: tulla kysymy;kseen, on konsistorin ehdotus, perustuslakivaliokunta yritti pakkosyöttöä,
24338: sillä se on ikehityskykyinen, se vie asiaa yritti pakolla tupata sinne valtion miljoo-
24339: eteenpäin siihen suuntaan kuin mihin nia, mutta lakimiehet sanoivat: se ei käy.
24340: meillä pitäisi asiaa kehittää. Ja jos hailli- Ei liene muuta mahdollisuutta sen jälkeen
24341: tus olisi tälle pohjalle lähtenyt, niin minä kuin panna, kuten eräs edustaja sanoi, joku
24342: luulen, että kysymys olisi jo ennen joulua määrätty summa hyllylle ja mennä sitten
24343: katsomaan, vieläkö se siellä vuoden perästä
24344: tai ainrukin nyt helmickuulla kokoontuvilla
24345: on (Eduskunnassa naurua). Elleivät ruot-
24346: tavallisiHa valtiopäivillä voitu ajaa ainakin
24347: salaiset sitä tarvitse, niin käytetään se esim.
24348: suhteelliseen ratkaisuun; ehkäpä sellaiseen
24349: nuorten suomalaisten tiedemiesten opinto-
24350: ratkaisuun, että siitä loppuun olisi päästy
24351: jen tukemiseksi. Silloin se tulee hyödyHi-
24352: jo yliopistoviranomaisten toimenpiteillä ja
24353: sellä tavalla käytetyksi (Eduskunnasta:
24354: asetusteitä tarvitsematta sitä enää tuoda Oikein!). Mutta jos Åbo Akademi lähet-
24355: eduskuntaan. On erittäin valitettavaa, että
24356: tää valtioneuvostoon kirjelmän ja sanoo,
24357: tälle ammattiviraston esittämälle linjalle ei että täällä tarvittaisiin avustusta, niin minä
24358: ole lä:hdetty. Sen sijaan minä puolestani olen aivan vakuutettu, että Suomen valtio-
24359: en pitäisi onnistuneena sitä, että Helsingin valta tulisi suhtautumaan asiallisesti tähän
24360: yliopisto täysin suomalaistutetaan, mutta pyyntöön. Jos osoittautuu, että Åbo Aka-
24361: samalla järjestetään jonkinlainen eri yli- demi on elinvoimainen laitos, niinkuin minä
24362: opisto. Olen jo osoittanutkin, mistä syystä luulen, niin valtio varmasti tulee jonkun
24363: se on vaikea toteuttaa, ja senhän tuomitsi summan myöntämään. Tukeehan valtio
24364: myöskin konsistori aivan murhaavasti. muitakin sivistyslaitoksia, jotka ovat elin-
24365: Kolmas ratkaisu, joka voisi tulla kysy- voimaisia, oHenkaan riippumatta siitä,
24366: mykseen, olisi se, jonka asiantuntijalauta- ovatko en suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä.
24367: kunta ennen viime vaaleja toi esille ja joka Vieläpä ruotsinkielisiä oppikouluja tuetaan
24368: sitten on saavuttanut sangen laajaa kanna- suhteellisesti yli ka:ksi kertaa enemmän kuin
24369: tusta. Sen mukaan Helsingin yliopisto suomenkielisiä (Eduskunnasta: Se on l~i
24370: suomalaistettaisiin täydellisesti ja sitten kaa!). 1Se on liikaa ja sitä täytyy vä:hen-
24371: Åbo .fukademita avustettaisiin jollakiru so- täli, mutta otetaan liika pois ja annetaan
24372: pivaksi katsotulla, tosin sa'llgen vaatimatto- se, :mikä on kohtuullista. Tä:mä on kolmas
24373: maHa summalla. mahdollinen tapa järjestää. Muita mah-
24374: Kovin suureen summaan ei voida mennä dollisia ratkaisuja ei ole.
24375: sen takia, että silloin käytettäisiin vaWon rEntä sitten hallitusmuodon 14 §. Siitä-
24376: varoja ruotsinkielisten eduksi kohtuuttoman hän on paljon puhuttu. Minä jo äsken osoi-
24377: suuressa määrin. Väestösuhde ei nimittäin tin, minkälaista on meidän ruotsinkie-
24378: kelpaa perustaksi sen takia, että eiväthän listemme suhtautuminen perustuslakeihin
24379: kaikki ruotsalaiset ylioppilaat tule opiske- (Eduskunnasta: Hitaammin!). Ruotsalai-
24380: lemaan ruotsalaisessa yliopistossa, vaan sella taholla on väitetty, niinkuin jo äsken
24381: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko'Skevan lain muuttaminen. 399
24382:
24383: osoitettiin, että !hallitusmuodon 14 § :ää vas- yksityiskohtaisemmin tätä pykälää, josta
24384: taan on rikottu koko sen ajan, jonka tämä pro:f. Kaila on erittäin ansiokkaasti kirjoit-
24385: nykyinen laki on ollut voimassa. Jos nyt tanut eräissä aikakauskirjoissa, m. m. ,Suo-
24386: kerran lakia on jo rikottu, niin onko se malaisessa Suomessa", ja erittäin vakuutta-
24387: sen suurempi rikos, vaikka sitä yhä edel- vana tavalla. Pyydän edustajia kiinnittä-
24388: leenkin rikotaan. Tämä muuten osoittaa, mään näihin hänen edustamiinsa näkökoh-
24389: että sillä taholla aina pyritään vetäyty- tiin riittävää huomiota.
24390: mään lain varjoon silloin, kun siitä toivo- Nyt minun varsinainen esitykseni on 1o-
24391: taan joitakin etuja itselle. Ttmiasiassa kui- pussa. Minun täytyy vielä kuitenkin hiu-
24392: tenkaan ei ole asianlaita näin. Minä pyy- kan vastata eräisiin täällä esitettyihin har-
24393: dän tässä saada esittää eräitä lyhyitä ot- hakäsityksiin. Ensinnwkin sanoisin ruotsa-
24394: teita, jovka osoittavat koko tämän kysymyk- laisille, esim. ed. von Bornille ja eil. Est-
24395: sen ytimen, nimittäin pro:f. Koskenniemen l.anderille, että ottakaa marttyyrin kruunu
24396: muutamia lauseita: ,Vaikkakin oppikoulu- päästänne pois, se pukee teitä erittäin huo-
24397: asia itse sivistyneistön muodostuksen kan- nosti, ja sitäpaitsi siihen ei ole mitään
24398: nalta on pidettävä tärkeämpänä kuin yli- syytä. Te puhutte kyllä muka ruotsalaisuu-
24399: opistokysymystä, on viime mainitullakin den sorrosta, senkin jä•lkeen kun hallitus
24400: huomattava välillinen ja välitön vaikutuk- ehdottaa teille annettavaksi yliopisto-ope-
24401: sensa sivistyselämään. Onhan akateemisen tusta yli kaiksikertaa, jopa ehkä yli kolme
24402: opetuksen henki ja kieli ikäänkuin se lippu, kertaa enemmän :kuin suomenkielisille, väes-
24403: jonka kansakunta nostaa kulttuuriraken- tösuhteeseen verrattuna. Te sanoUe tais-
24404: nuksensa harjalle. Omasta puolestani, hän televanne oikeustaistelua. Tämä teidä:n
24405: sanoo, en voi nähdä muuta, kuin että vaati- asenteenne on aivan väärä, ja se lavastus,
24406: mus valtionyliopiston suomalaistuttamisesta jonka te yritätte saada maalatuksi, on
24407: on nyt toteutettava. En voi pitää kohtuut- helppo osoittaa aivan vääräksi. Tekö oli-
24408: tomana, että ruotsinkieliset ylioppilaat, sitte oikeuden puolesta taistelijoita, te,
24409: jotka joka tapauksessa joutuvat käyttämään jotka olette valmiit vähemmistöä sorta-
24410: opiskelussaan monenkin vieraan kielen kir- maan kaikkialla siellä, missä teillä on ollut
24411: jallisuutta, saisivat yliopisto-opetuksensa ja on tilaisuutta. Tekö, jotka huolehditte
24412: sen maan kielellä, jota he valmistuvat kan- siitä, että jonkun kunnan suomenkielisestä
24413: salaisina palvelemaan. Myöskin pienten väestöstä osa ilmoittaa - ilmeisesti painos-
24414: ruotsinkielisten asutusalueiden tulevilta vir- tuksen alaisena - itsensä ruotsinkieliseksi,
24415: kamiehiltä on toki oikeus vaatia sellaista kuten tämänaamuinen päivälehti ilmoittaa
24416: suomenkielen taitoa, että he voivat käyttää Tenholassa tapahtuneen. Kun pantiin vi-
24417: hyväkseen sillä annettua yliopisto-opetusta. rallinen tutkimus oikeusministeriön mää-
24418: Ei ole minkään kansallilskii'hkon sanelema räyksestä toimeen, niin osoittautui, että
24419: vaatimus, että maalla tulee olla omakielinen toista sataa suomenkielistä yhdessä ainoassa
24420: valtionyliopisto. Tenholan kunnassa oli me11kitty ruotsinkie-
24421: Valtionyliopiston suomalaistamisen en voi liseksi ja päästy toivottuun päämäärään;
24422: myöskään katsoa olevan ristiriidassa halli- kunta saatiin yksikieliseksi ruotsinkieli-
24423: tusmuodon määräysten kanssa suomen- ja seksi. Kun nyt on väestölle oikeutta an-
24424: ruotsinkielisen väestön sivistystarpeiden nettu, niin tämäkin kunta tulee kaksvkieli-
24425: tyydyttämis-estä samanlaisten perusteiden seksi. Tekö puhutte oikeuksienne puolesta
24426: mukaan, koska kysymys korkeimman tie- taistelemis·esta, jotka olette valmiit kaikin
24427: teellisen opetuksen järjestämisestä ei koske keinoin työskentelemään, jotta suomalaiset
24428: väestön ,sivistystarpeita", vaan on luon- kansakouluijässä olevat lapset eivät ruotsa-
24429: teeltaan yleisvaltakunnallinen kulttuuriky- laisseuduilla saisi omakielistä kansakoulu-
24430: symys ja sellaisena ratkaistava. Niinkuin opetusta. Ja yhä edelleen, mitenkate teitte
24431: sotakorkeakoulussa maanpuolustuksen etu- muutamia vuosikymmeniä sitten. On tuo-
24432: jen mukaisesti Suomi on määrätty opetus- reessa muistissa, kun a·loin 20 vuotta sit-
24433: kieleksi, niin edellyttää maan tehokas kult- ten opiskeluni, ei muutamissa tieteissä an-
24434: tuuripuolustus kielellisessä suhteessa kan- nettu yhtään sanaa opetusta suomenkie-
24435: sallista yliopistoa" (Eduskunnasta: Oi- lellä. Mutta teistä ei kukaan pitänyt sitä
24436: kein!). kohtuuttomana, ei kukaan teistä kirjoitta-
24437: Muuten en voi tässä käydä selostamaan nut lehdissänne sitä vastaan ja kuitenkin
24438: 400 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
24439:
24440: tämä oli mitä huutavin vääryys suomenkie- Ja nyt tulee teille (Ed. Räisänen : Älä
24441: listä pääväestöä kohtaan. Tekö kaiken tä- minulle!). Minä erotan Teidät pois muusta
24442: män jälkeen kuvittelette luuloteltuja etu- joukostanne.
24443: janne puolustaessanne esiintyvänne oikeus- Eilinen ,Sosialidemokraatti'' kirjoitti,
24444: taistelijoina? Tämä on oikeustaistelua, että maalaisliitto on kaivanut tällä jal'!ru-
24445: mutta se on ollut aina taistelua suomenkie- tukseHa maata pois parlamentaarisuuden
24446: len oikeuksien puolesta, ja se taistelu ei alta. Sellainen väite on suuri erehdys, eikä
24447: näytä olevan vieläkään aivan loppuunsuori- nojaa millekään todellisuuspohjalle. Kuka
24448: tettu. Mutta se suoritetaan ja se suorite- on kaivanut maata pois parlamentaarisuu-
24449: taan todennäköisesti suhteellisen pian. den alta viime kuukausina? Hallitus ja sen
24450: Toisaalta minusta teidän asenteenne sää- neuvonantajat, joista osa on epäilemättä
24451: littää. Te lähdette kulkemaan ja linjoja teidän joukossanne. Meidät on pakotettu
24452: pitkin, joilla ei ole mitään todellisuuspoh- puolustwmaan parlamentin oikeuksia kai-
24453: jaa. Te olette muodostaneet itsestänne käyt- killa niillä keinoilla, jotka ovat meidän
24454: tääkseni professori Eskolan sanontaa ,juu- käytettävissämme, ja sen me teemme, vaikka
24455: rettomuuskompileksin", jotka että luule löy- joutuisimme puhumaan ensi viikon lauan-
24456: tävänne Suomesta isänmaata muulloin kuin taihin saakka. Me taihdomme •pelastaa par-
24457: siinä tapauksessa, että teidän etuoikeutenne, lamentarismin sisimmän ytimen. Ja kun
24458: jotka historia on teille antanut, jatik:uvasti hallitus ja eduskunta joutuvat niin jyr-
24459: säilytetään (Ed. r~ahdensuo: Ei heistä ole kästi vastakkain, kuin ovat joutuneet halli-
24460: ketään kuulemassa!). Olkoot kuulematta, tuksen onnettoman teon takia, niin edus-
24461: sanotaan se joka tapauksessa. Te olette kunnan täytyy voittaa; ellei, niin ,parla-
24462: taktillisia temppuja käyttäen usein asettu- mentin päivät ovat pian luetut.
24463: neet vaa 'an kieleksi ratkaistaessa tärkeitä Hallituksen ruokahalu näkyy kasvavan.
24464: sisäpoliittisia kysymyksiä, te olette viime Ensin se halveksi eduskuntaa talousneuvos-
24465: vuosisadalla juhlissanne laulaneet: ,Om jag tokysymystä käsiteltäessä, sitten se rikkoi
24466: vore en jätte stor, med blixtrande bila i lakia vesistötoimikunnan virkamiesten palk-
24467: harud, ocJh att varje tshud soon i Finland kausasiassa. Nyt se jo pyrkii epätavallisilla
24468: bor, slmlle bindas i band ocJh slås ihjäl, keinoilla ottamaan pois eduskunnan vähem-
24469: för att den skulle döden dö inför den mistöitä ne oikeudet, jotka sille on taattu
24470: blb>:trande bilan. '' En muistanut ihan ko- perustuslaissa. Me emme saa 'sallia tä:män
24471: konaan sanasta sanaan, mutta tämä oli si- jatkumista, ja sentakia on maalaisliitto, sa-
24472: sältö, eli suomeksi: Jos minulla olisi kirves moinkuin tämän kysymyksen sisällön ta-
24473: kädessä, niin minä löisin maahan jokaisen kia asettunut jyrkästi hallituksen menet-
24474: tsjudin- tahtoo sanoa suomalaisen- joka telytapaa vastaan, ja me tulemme tekemään
24475: tässä maassa wsuu. Tämän minä tietysti kaiken, mitä meidän telltävissämme on,
24476: otan sellaisena kuin se on otettava, pikku- jotta parlamentin perusolemus säilyy. Jos
24477: tuntien !henkisenä tuotteena, mutta se kui- ihminen on vaarassa, niin hän pelastaakseen
24478: tenkin kU'vastaa hiukan, mitä ajatuksia voi henkensä ottaa joitakin naarmuja käsiinsä.
24479: teidän sisimmä,ssänne olla siHoin, kun te Jos me havaitsemme parlamentin sisäisen
24480: olitte tässä maassa määräävinä. Te ette voi olemuksen olevan vaarassa, niin s,e on pe-
24481: väittää, että kellään suomalaisella dlisi mi- lastettava, vaikka siihen tulisi joitakin pik-
24482: tään ajatusta sinnepäinkään. Päinvastoin kunaarmuja, jotka tä:stä :pitkäaikaisesta kä-
24483: me suomme teille kaikki oikeudet, jotka sittelystä johtuvat. Ne ovat sittenkin pieniä
24484: oikeudenmukaisesti teiHe kuuluvat. Te siihen verraten, mitä tapahtuisi, jos parla-
24485: saatte kansa;kouluopetuksen, te saatte opp-i- mentarismi tekisi aatteellisen vararikon.
24486: kouluopetuksen omankielisenä. Ei teitä pa- Te olette pakottaneet meidät tähän ; te
24487: koteta kansakouluissa edes oppimaan suo- yhdessä hallituksen kanssa olette tämän so-
24488: menkieltä, ellette huomaa sitä tarpeelliseksi, pan keittäneet; syökää se myös (puhemies
24489: te saatte käyttää Yliopiston kaikkia laitok- koputtaa).
24490: sia, te pääsette virikamiehiksi kaikkiin vi- Muuten tässä on muodostunut melko koo-
24491: rastoihin tässä maassa, kuka voi väittää millinen tilanne. Hallitus puhuu yliopiston
24492: että teitä sorretaan (Ed. Räisänen: Tar- suomalaistumisesta. Kutka tätä suomalais-
24493: vitsisi olla kuulemassa ruotsalaisten! tavat? Sosialidemokraatit - minä otan
24494: Keskustasta : Ed. Tannerin varsinkin !) . nämä suomalaisimmat heidän joukostaan
24495: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus,teita koskevan lain muuttaminen. 401
24496:
24497: pois - ja ruotsalaiset. l\!Iutta nämä suoma- kokoomus puolestaan on sitä moittinut, me
24498: 1aiset; typerät maalaisliittolaiset, IKL :t ja olemme sitä moittineet, edistyspuolueellakin
24499: kokoomus ovat vastaan. Tällaista on tämä on ollut eräitä ,epäilyksiä, maalai<Sliitto aset-
24500: yliopiston suoonalaistaminen. Kun tämän tuu jyrkästi vastustaval1e kannalle, samoin
24501: mainitsen, niin jokainen :kai käsittää, mitä ryhmä Kesti ja sosialidemokraatitkin ovat
24502: peliä hallitus tällä yliopiston suomaJ.aista- epäilyksensä tuoneet julki. Katsoin halli-
24503: misasialla pelaa. tuksen suu11eksi mutta sankarilliseksi ereh-
24504: Hallitus on antanut meille taistelulhaas- dykseksi koko tämän esityksen. Huomaan
24505: teen. Me oLemme sen Dttaneet vastaan. Hal- kuitenkin tuon ihmeen tapahtuneen, joka
24506: litus on yrittänyt puolustaa asemaansa eri voisi tämän kysymyksen umpikujasta pelas-
24507: keinoilla, m. m. se yritti osoittaa, että yli- taa. Valiokunta on kuitenkin katsonut v-oi-
24508: op:pilaiden liikehtiminen Dn vaarallinen. vansa hyväksyä hallituksen esityksen. Se
24509: Mutta ei siitä, jos hallituksen asema jou- on hyväksynyt sen tosin enemmistön vasta-
24510: tuu kyseenalaiseksi ja hallitus joutuu vai- lauseella. Peru<Stuslakivaliokunnan 17 jäse-
24511: keaan tilanteeseen oman havkitsemattomuu- nestä on 10 pannut vastalauseensa valio-
24512: tensa takia, ei siitä saa panna syytä yliop- kunnan mietintöä vastaan.
24513: pilaille, kyllä on parasta ottaa itse vastuu. Tämä mietintö kiinnittää meidän ilmo-
24514: Historiasta voisi ottaa useita esimerkkejä miotamme vielä erääseen toiseen ihmeeseen :
24515: siitä, kuinka hallitusvalta, kun se on joutu- mitä pitemmälle täällä eduskunnassa tätä
24516: nut vaikeaan asemaan, on !kääntänyt llmo- yliopiston submalaistamista jatkuu, sitä
24517: miDn muihin seikkoihin. Mutta minä va- ruotsalaisemmaifusi näyttää se yliopisto
24518: tkuutan: tällä kertaa ei !hallitus tässä on- muuttuvan; se on käynyt läpi monien vai-
24519: nistu, me pidämme siitä huolen. heiden viime aikoina. Kansleri telki oman
24520: Kun näin on asian laita, kun yliopisto- ehdotuksensa, opetusministeriö laati oman,
24521: kysymys ei saa ainakaan sellaista ratkaisua, hallitus jätti viime vuonna ensimmäisen
24522: joka tyydyttää maan pääväestöä ja olisi esityksensä yliopistolain uudistamisesta,
24523: oikeudenmukainen, ja kun parlamentin ase- viime vuoden valtiQpäivien perustuslakiva-
24524: maa puolustettaessa tuskin saadaan min- liokunta muutti tuota hallituksen esitystä.
24525: käänlaista lakia hyväksytyksi, niin jää suo- Nyt on hallitus antanut toisen esityksen
24526: malaisten edustajain asiaksi ensi valtiopäi- ja perustuslakivaliokunta sitäkin jälleen
24527: villä tehdä aloite yliopiston täydellisestä muuttanut. Ja jos kaikkia näitä muutoksia
24528: suomalaistamisesta ja ehkä toisten ,edusta- tutkimme, niin me huomaamme, että joka
24529: jain tehdä aloite yliopistokysymyksen sa- ainoalta muutokselta tämä esitys on !käynyt
24530: moinkuin kansallisuuskysymyksen a<Settami- ruotsalaisemmaksi. Se on ikäynyt tässä hal-
24531: sesta kokonaisuudessaan kansanäänestyk- lituksen esityksessä ja perustuslaikivaliokun-
24532: sellä ratkaista:vaksi. Minä olen pääministe- nan mietinnössä entistä ruotsalaisemmaksi
24533: rin kanssa samaa mieltä siitä, että yliopisto- siitäkin huoli'matta, että tuon edellisen esi-
24534: kysymys on ratkaistava lopullisesti ja mah- tyksen 'ruotsalaiset, ruotsinkielinen väihem-
24535: dollisimman pian. Mutta me käsitämme sa- mistöaine.s, ilmeisesti täydelleen hy;yä:ksyi.
24536: mm ,lopullinen" hiukan eri tavalla ja minä Valti,oneuvoston julkaisemassa !propaganda-
24537: olen vakuutettu siitä, että minun käsityk- kirjasessa todetaan, että tuo viime vuoti-
24538: seni on oikea (Eduskunnasta : Hyvä, hyvä, nen esitys ,saa:vutti ruotsalaisten johtopii-
24539: hyvä!). rien taJholla osittain innostunuttakin :hy-
24540: väksymistä, jopa väitetään sen olleen al-
24541: Ed. S o m e r s a l o: Tutustuttuani tä!hän lmaan ruotsalaiselta taholta inspiroidun-
24542: perustuslakivaliokunnan mietintöön havait- kin ". Nyt ,on vain noin puolen vuoden ke-
24543: sen ja tunnustan olevani alokas meidän hitys v~enyt siihen, että tuo ilmeisesti ruot-
24544: parlamentaarisessa elämässämme. Lähete- salaiselta taholta inspiroitu esitys ei enää
24545: keskustelussa lausuin, että tämä yliopisto- ole kelvannut hallitukselle. Sitä on tåyty-
24546: kysymys nyt ilmeisesti on joutunut umpi- nyt ruotsalaistaa, dkä hallituksen esitys ole
24547: kujaan ja että vaadittaisiin parlamentaa- kelvannut perustusla'kivaliokunnalle, sen on
24548: rista iihm.että siitä pelastumiseksi. Huomau- täytynyt sitä edelleen ruotsalaistaa. Minä
24549: tin, miten lk:aikki ryhmät ovat täällä olleet pelkään, että jos tätä käsittelyä vielä muu-
24550: hallituksen esitykseen tyytymättömiä. Ruot- tama vuosi jatketaan, voimme antaa uuden
24551: salaiset ovat sitä ankarastikin moittineet, otsikon koko lakiesitykselle. Se ei silloin
24552:
24553: 51
24554: 402 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
24555:
24556: käsittele enää yliopiston suomalaistamista, ,vapauden'' tiellä. Sehän tahtoo säätää
24557: vaan yliopiston ruotsalaistamista. En ai- osakuntiin kuulumisen va:pa.aehrtoiseksi. Ja
24558: • nakaan tässä puheenvuorossa aio tuoda sen lisäksi se on J.awjentanut tätä vapautta
24559: esille kaikkea sitä, mitä ·valiokunnan mie- myös ylioppilas:kunrta:an kuulumista koske-
24560: tinnön johdosta olisi huomautettavaa. Voin vaksi. Tässä minun täytyy nähdä erikoinen
24561: ajan niukkuuden vuoksi käsitellä vain myönnytys ja suosionosoitus sosialidemo-
24562: eräitä päälkdhtia. kraattien tunnetuille vruatimuksille. KUJten
24563: Hallituksen esitystä lukiessani ihmettelin, tiedämme, toimii Helsingin yliopiston opi.s-
24564: miksi äärimäinen v<asemmisto ja äärimäin.en kelijai<n keskuudessa osakuntien ja ylioppi-
24565: oikeisto, tämän eduskunnan ruotsalainen laskunnan rinnalla vielä eräs kolmaskin
24566: siipi, eivät olleet tuohon esitykseelll tyyty- vapaaehtoisuuteen perustuva jäxjestö. Se on
24567: väisiä, eivät sittenkään, vaikka ennen sen kkateeminen Sosialistiseura. Ihmettelen,
24568: esittelyä tasavallan presidentille noiden m'O- että VJaliokunnan mietintöön ei sitä dle
24569: lempien siipien johtomiehillä oli siitä pää- otettu kolmantena vapaaehtoisuuteen perus-
24570: ministerin kanssa neuvottelu. Nyt perus- tuvana ylioppilaJSkunnallisena järjestönä,.
24571: tuslakivaliokunnan mietintöä lukiessani tä- sillä tämän muutoksen perusteella se ehdot-
24572: mäkin HJrvoitus on minulle selvinnyt. Täällä tomasti myöski111 kuuluisi uute.en lakiesity'k-
24573: äärimäisyystaholta esitetyt moitteet halli- seen. 8e olisi sitä paitsi •ollut .täysin ,asial-
24574: tuksen esitystä vastaan näyttävät olleen lista", koska tuon järjestön tarkoituksena.
24575: aihee1lisia, ja sen johdosta on niitä p.erus- on ylioppilaskunnan uudelleen järjestely
24576: tusla:kivaJ.iokunnassa otettu huomioon. V a- uusilLe perustoilk OsakuntajäTjestelmän
24577: liokunta on yksi<nker.taisesti korjannut, mitä perustuessa jo kohta 300 vuotta vanhoihin
24578: hallitus puolu~johtaj:Uen kanssa neuvotel- aikarteemisiin perinteihin, :joilla, kuten täällä
24579: tuaan vielä jätti ko11jaamatta. Olisi kai on esitetty, on awaamaton thistoriallinen
24580: väärin olettaa tämän takana jotakin suun- merkitys, on tuo osakuntaQaitos jo näiden
24581: nitelmaa 1 Olisi ehkä väärin olettaa, että perinteiden vuoksi käynyt akateemiselle
24582: sosialidemokraatit ja ruotsalaiset ovat yh- nuorisolltem:me ja kaikille niille, jotka sii-
24583: dessä tasapuolisesti ja vastavuoroisesti tyy- hen ovat kerran kuuluneet, myös arvaamat-
24584: dyttäneet toisiaan näi<den havaittujen epä- toman rakkaaksi. Luulisin, että eräiden
24585: kohtien korjaamisessa V On kai vain sattuma, täällä istuvien vasemmistolaistenkin mielet
24586: että epäkohtia on k<orjattu kumpa:akin sii- lämpenevät ajatelilessaan niitä aikoja, jol-
24587: peä 'tyydyttävästi? Minun ei tarvitse täällä loin he osakuntaansa kuuluivat. Minä us-
24588: luetella, mitä muutoksia hallituksen esityk- kon heidän :mie:~ellää:n muistelevan juuri
24589: seen perustuslakivaliokunnan mietintö sisäl- niitä vaikutteita, joita hekin osakuntansa
24590: tää. Nehän ovat jo monta ker.taa "esitetyt. piirissä silloin saivll!t. Ja jos he nyt ovat-
24591: Mutta minun täytyy niistä puhua, sillä kin mielipiteiltään muuttuneet ja nykyisen
24592: eräässä suhteessa ne ovat sangen merkilli- elämärrkatsomuksensa valossa pitävät noita
24593: siä. Sivuutan kysymyksen kanslerin toimen vaikutteita .ehkä vahingolJlisinakin, ne kun
24594: vakinaistuttamisesta. Siitä ovat minua pä- muistuttavat toisenlaisesta olotilasta, jossa
24595: tevämmät antaneet arvostelunsa. Sitä vas- yhteyksiä solmitaan akateemisen toveruuden
24596: toin en voi olla kiinnittämättä huomiota, ja yhteisten kansallisten sekä suomalaisten
24597: lakiehdotuksen Helsingin yliopiston järjes- rientojen pohjalla, eikä luokka-, säruty- tai
24598: tysmuodon rperusteista anruetun lain muut- puoluetunnusten sekä nirhin perustuvan
24599: tamisesta 23 § : ään tehtyihin, niinkuin va- kansaamme rikkiraastavan taistelun mer-
24600: liolmnta väittää, ,asiallisiin'' muutoksiin. lmissä, - jos ehkä 'he nyt pitävätkin noita
24601: Kun hallituksen esitys oli kysymyksessä vaikutteit•a vahingomsina, .niin ajattelevat
24602: osakuntalaitoksesta sanamuodoltaan melko toki kansallisesti tuntevat ,piiri.t vielä toi-
24603: epämääräinen ja lopuksi jätti kysymyksen sin. Ne näkevät yhä edelleenkin osakunta-
24604: ooa:kuntiin kuulumispakosta a:setuksella sää- laitoksessa järjelstelmän, jonka puitteissa
24605: dettäcväksi, - mikä kai edustanee tuota akateeminen nuorisomme maakunnallisen ja
24606: tunnettua edistysmielistä kultaista keskitietä siis san~en luonnol:lisen yhteenkuuluvaisuu-
24607: - jätti sen kulloinkin istuvan hallituksen den p•erusteeLla voi v·aalia isänmaallisia,
24608: puoluevärinsä mukaan mestaroitavaksi, on kansaililisia ja sivistyksellisiä pyrkimyksiään.
24609: perustuslakivaliokunta mietinnössään astu- Ja nämä pyrkimykset ovat heille niin ar-
24610: nut suuren askeleen eteenpäin akateemisen vokkaita ja niin rakkaita, et.teivät he .ta:hdo
24611: niitä millään ehdolla vaarantaa. He eiiVät joka pystyy hävittämään vuosikymmenien
24612: ta.hdo lähteä kokeilun tielle, jonka tulos r.ep:itvän riidan ja väärän, mutta piintyneen
24613: olisi heille tuntema.ton. epäluulon 'kyhäämäit m.j.a~aidat meidänkin
24614: TääJ[ä muUMI: välihuutaja vasemmailta, ke8kclltämmle!
24615: - valitan, että on poistunut - lausui ky- Minulle ehkä vastataan, ja tälläJhän osa-
24616: symyksen ollessa osakunnista, että tuo osa- kuntapakon poistamista nyt p:erustellaan-
24617: kunta-aate on meille täällä oikealla jonkin- kin, että nuo osakunnathan. juuri ovat
24618: laista uskontoa. Niin, eräässä mielessä se muodostuneet keskinäisen toran, pakkovallan
24619: ky:Llä sitä onkin. Kun me uskonnolllisella ja väihe:mrnistön sorron vaarallisiksi pesiksi.
24620: alalla jo nuori111a liityrnme seurakuntaan, Nehän nyt juuri kasvalttruvatkin kansalaisia
24621: tietämättä vielä, rpystymllittä ymmärtämään, keskinäiseen katkeruuteen. 1\'Iyönnän, että
24622: mitä tämä liitty;rnioon tulee meille ttuleJV·ai- osaikuntim lukeutuvien ylioppilaiden keski-
24623: suudessa merkitsemään, mikä vaikutus sillä näisessä eJämässä ja nimenomaan enemmis-
24624: tulee olemaan meidän koko elämämme tie- tön suhtautumisessa vähemmistöön voi olla
24625: hen:, niin samalla tavalla nuori ylioppilas paljon moittimisen si<jaa. Heidän keskuu-
24626: osaikullttaJan!sa kirjoittaUJtUJessaan ei myös- dessaan on varmaankin paljon rikottu su-
24627: kään vielä .ruavista sitä merkitystä, joka vaitsevaisuuden ja ajatusvaP'auden lakeja
24628: tuolla sisään:kirjoituksella hänelle tu1ee ole- vastaan, kuten mekin olemme !tehneet. He
24629: marun. Lukekaa suurmiestemme teoksia, hei- eivät va:mnaankaan aina 'ole osanneet antaa
24630: dän elämänkertojaan, ja teidän täytyy oikeata sijaa sille p:eria~~Jtteclle, joka käskee
24631: myöntää, että tämän kansan suurimmat po- kunnioitt!llma:an myös vastustajan rehellistä
24632: jat ovat saaneet maMavimman sysäyksen va:kaumusta ja kohtelemaan häntä ritarim-
24633: juuri tuohon suurtyOhönsä ja taisteluunsa sesti silloinkin kuin it,se uskotaan hänen
24634: osaikuntien piirissä. E.l1eivät he olisi täJhän lähteneen väärälle tiehle. Mut.ta osa kun-
24635: piiriin joutuneet, emme me tiedä, olisiko t i i n kohdistetut moitteet eivät ilmeisesti
24636: heidän toimintansa koskaan ttuHut meidän sittenkään pidä tässä mielessä .paikkaansa.
24637: historiaamme kirjoitetukisi. .Se sytyke olisi Kaikki tuo, mikä niissä taP'a:htuu ja jota
24638: ehkä heiltä puuttunut, joka heidän ihen- on moitittu, se ei ole missään elimellisessä
24639: kensä suuruudelle antoi alkusysäyksen. Jos yht<eydessä itse osakunta elämään. Tuol-
24640: tuo osakuntaan liittyminen jätetään vapaa- laiset kasvannaiset eirvät siihen kuu[u.
24641: ehtoiseksi, voi moni vasttaleilvottu ylioppilas Ja sen vuoksi sanon, niinkuin vanha smwn-
24642: tietämättömyydessään ja ehkä ylimielisyy- laskukin sanoo, että lasta ei saa heittää
24643: dessäänki.n, sillä tuossa iässä olemme me menemään kylpyveden kanssa. Sanon, että
24644: kaikki rikkivii:saita, jäittäy,tyä syrjään pyr- jos tuollaisia kasvannaisia osakuntaelämässä
24645: kimyksistä, joilla hänenkin elämälleen voi todetaan, leikaJt,t,akoon n:e siis siitä pois,
24646: olla mitä suurin myönteinen merkityLS. Ja mutta jätettäköön osakunnille edelleenkin
24647: eiköhän juuri nämä päivät meille todista, täysi mahdollisuus koota akateeminen nuo-
24648: että osakuntalai1tos voi koota ylioppilaiden riso niiden suurten .tunnusten ympärilJle,
24649: suuret joukot Imusalilisen suomalaisuuden jotka ovait tämän kansan näin tavattoman
24650: lipun ympärilLe sellaisella tava:Ua, että sillä lyhyessä ajassa itsenäiseen, kansaillisesti :tie-
24651: voi olla raJtkaise:va merkitys suurissa kansa- toiseen kulttuuriinsa nostaneet. Toivoisin,
24652: kunnrullisissa kysymyrksissämme. Eiköhän että <tämä vaa.ra, joka osakuntia ja ylioppi-
24653: noiden osakuntien puitteissa ja niiden si- laskuntaakin hallituksen esitYksen ja perus-
24654: sällä parhaillaan ole käynni,ssä sellainen tuslakivaliokunnan mietinnön muodossa nvt
24655: herätys, jonka täytyy sykähdyttää jokaisen ilmeisesti uhkaa, ei vain tulisi .torjutukSi,
24656: oikean suomaJaisen sydärutä ja joka tuon vaan 'että se saisi osakuntien suomalaisesti
24657: akrut.emni:sen nuorison keskuudesta nyt nous- ajattelevat jäsenet puollueisiin tai ryhmiin
24658: ten voi :sy.ty.ttää kansamme SYJVätkin rivi,t kaitsomatta ojerut•amaan toisilleen rehellisen
24659: isänmaalleen uusia arvoja luova,an ja uutta luottavaisen käd.en, unohtamaan erimieli-
24660: elämämme suuntaa viitoittavaa:11 innostuk- syydet, jotka kuitenkin koskevat vain tois-
24661: seen. Minusta tunJtuu kuin murtautuisi arvoisia seikkoja ja solmimaan sellaisen lii-
24662: sie1tä nYit esiin sellainen liike, - isänmaaJ- ton, joka näissä osakunnissa suomalaisuus-
24663: linen kansanliiJm tämän sanan parhaassa ja taistelun suurina nousunpäivinä on kerran
24664: puhtaimmassa, kaikista puoluepoHtiikasta synt~ynyt. Silloin ne jällleen seisovat oi-
24665: ja ryhmityksestä vapaassa merkityksessä - keahla pohjalla ja siUoin lle varmasti saa-
24666: 404 :Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
24667: ------ ~----- --- -~--------
24668:
24669:
24670:
24671:
24672: vutJtavat koko suomalaisen lmnsan tuen ja ranne ei näet tuollaisia yhteistunnuksia
24673: myötätunnon. Hanotaan €hkä, että sellai- edes hyväksy. Sehän on piirtänyt lippuunsa
24674: seen luottamukselliseen yht-eistyöhön on ko- päinvastaiset tunnukset: luokkavihan ja vä-
24675: vin vailma palata. Mutta se on ·t ä y 1t y- hemmistön, - tosin suuren vähemmistön -
24676: m y s, se on täy.tymys niin yEoppilasnuori- itsel\ikään taloudellisen edun, tehnyt sen,
24677: solle kuin i!IlJeille muillekin, jos me ltwh- vaikka kansallinen suomalainen valtio voi-
24678: domme tästä nykyhetken tnistelusta kan- daan perustaa vain keskinäisen sovun ja
24679: sallemme jotakin arvokasta ja pysyväistä kaikkien oikeuksien täyden arvonannon yh-
24680: saavuttaa. Nyt vaaditaan rehellisyyttä joka teiselle pohjalle. Vain tämä tällainen on
24681: ainoalta kansalaiselta ja sitä vaaditaan ni- todellista kansanvaltaa ja sitä oikeata par-
24682: menomaan suomalaiselta ylioppilasnuori- lamentarismia, josta te olette niin paljon
24683: solta. puhuneet, mutta jota vastaan te nyt täällä
24684: Sitä paitsi tämä on ainoa oikea tie todellisuudessa taistelette (Vasemmalta: Mi-
24685: osa:kuntakysymyksen ratkaisuksi. Perustus- hin te tähtäätte?). Ja ruotsinkieliset -
24686: lakivaliokunnan nähdessä tuossa wkateemi- jos välihuudahduksia tehdään, pyydän huo-
24687: sessa laitoksessa vain sen varjopuolet ja mauttaa, että en niitä kuule. Minun kuu-
24688: langettaessa siitä niiden pohjalla tuomionsa, loni ei niitä luonnollisista syistä, sotainva-
24689: ta:hdomme me nähdä siinä Isänmaan toivon liditeetin vuoksi, tajua, ja silloin on myös-
24690: henkisen vaalijan ja sen koossa pitävän voi- kin niistä pidättäydyttävä. - Ja ruotsin-
24691: man, joka vihdoinkin palauttaa tämän suo- kieliset, en sano ruotsalaiset, sillä sellaisia-
24692: malaisen kansan nykyisten turmiollisten rii- han ei täällä ole, ruotsinkieliset ovat juuri
24693: tojen tieltä yhteisymmärrykseen ja yhteis- tässä yliopistoasiassa esittämillään vaati-
24694: työhön. Eihän tämä Suomen suomalaisen muksilla todistaneet, miten herttaisen vä-
24695: kansan keskinäinen köydenveto ole kuin hän he tätä kansaa ymmärtävät! Lähties-
24696: suunnilleen sukupolven vanha, - mitätön sään sitä y'hteisvoimin teidän, vasemmistcm,
24697: ajanjakso osakuntien 300-vuotisessa elä- kanssa nyt kokoon puristamaan, jotta heille
24698: mässä! Tämän polven kansalla ja myös sen jäisi sitä enemmän tilaa, ja siitähän nyt on
24699: akateemisella vanhemmalla nuorisolla on kysymys, puristuu tämä suomalaiskansalli-
24700: ollut suurin onni, mikä kansakuntaa sen nen aines todellakin kokoon, mutta se pu-
24701: historiallisella tiellä voi kohdata, onni ristuukin sellaiseksi tiiviiksi ja yhtenäiseksi
24702: nähdä vapauden päivän koittavan ja onni massaksi, joka on käyvä niin ruotsinkieli-
24703: kantaa uhrinsa sen alttarille. Mutta .sillä sille kuin sosialisttoille heidän pyrkimyksis-
24704: on ollut myös se suurin onnettomuus, mikä sään sangen kohtalokkaaksi. 'l'e olette nyt
24705: kansakuntaa voi kohdata, onnettomuus ja- molemmat tehneet täällä koko elämänne
24706: kautua tässä itsenäisyys- ja vapaustaiste- suuren erehdyksen, - erehdyksen, jonka
24707: lunsa ristiaallokossa, jakautua eri leireihin, te vielä kerran hartaasti toivoisitte teke-
24708: jotka kuiten:kin ja jokainen omalla taval- mättömäksi, ellei aavistus teille jo sitä
24709: laan vielä varmasti omaavat jotakin yhteistä ennen, jo tällä hetkellä tämän kansallistun-
24710: ja tunnustettavaa: tahtoa työskennellä isän- tomme nousun edessä sitä sano.
24711: maan parhaaksi. Tälle tahdolle on meidän, Tämä kysymys osrukuntaan ja ylioppilas-
24712: niin täällä kuin osa:kunnissa, rakennettava kuntaan kuulumispakon kumoamisesta on
24713: ja kehitettävä se sellaiseksi kansalliseksi nyt perustuslakivaliokunnan mietinnössä
24714: yhteistahdoksi, joka menee vaikka läpi har- saanut sellaisen muodon, että oikeusasia-
24715: maan kiven. Tähän suuntaan on nyt osa- miehen eilinen puhe tältä paikalta ansait-
24716: kunnissa toimittava. Jos se tapahtuu, en see mitä vakavimman huomion ja varsin-
24717: usko kenenkään todellisen suomalaisen enää kin teidän sosialistien mitä vakavimman
24718: laeilla ja asetuksilla yrittävänkään puuttua hal'kinnan, jos te edelleen sanotte taistele-
24719: niiden elämään, vaan silloin ne varmasti vanne niiden tunnusten puolesta, joita te
24720: voivat odottaa, että tämän kansan lrukia yhtämittaa julistatte. Se panee miettimään,
24721: säätävä laitos niiden koskemattomuutta eivätkö lain velvoitukset ole tulleet syrjäy-
24722: kuin omaa silmäteräänsä suojelee. tetyiksi. Lausutaanhan Helsingin yliopis-
24723: Ymmärrän hyvin, ettei tällainen puhe ole ton järjestysmuodon p~erusteista annetun
24724: enempää vasemmiston kuin äärimmäisen lain 4 § :ssä nimenomaan, että ,Hallitus
24725: ruotsalaisen oikeistonkaan mieleen. Teidän, älköön yliopistoa koskevaa asiaa ratkaisko,
24726: vasemmiston Akateeminen Sosialistisen- ennenkuin konsistorilla on ollut tilaisuus
24727: Helsingin yliopiston järjesty-smuodon perUJSteita ko·skevl:'_n lain muuttaminen. ' 405
24728: -----~---------------------·-··-~--~------ .. -- ---
24729:
24730: siitä lausua mielensä". Hallitus tosin ei sinkielisiHe ylioppi·laille oikeuden sUiorittaa
24731: nyt esityksellään ole vielä mitään kysy- tutkintonsa, kuulustelunsa ja kirjalliset
24732: m;ystä ,ratkaissut". Mutta jos sen esitys harjoituksensa. oma1la kielelläärru järjestä-
24733: ja vieläpä siinä laajennetussa muodossa, mällä heille erikoiset kuulustelijat. 'Tämän-
24734: jon:ka perustuslakivaliokunta sille nyt on kin ehdotuksen on .perus.tuslakivaliokunta
24735: antanut, tulee myönteiseen suuntaan rat- nyt hyväksynyt. Kysyä kuitenkin täytyy,
24736: kaistuksi, niin on mielestäni hallitus kui- mihin tuollainen järjestely johtaisi. Luen-
24737: tenkin välillisesti ja vieläpä eduskunnan not siis pitäisi :momalainen opettaja suo-
24738: kautta joutunut tätä lakia loUJkkaamaan. menkielellä, mutta harjoitukset ja kuulus-
24739: Missään tapauksessa, niinkuin täällä eilen telut toimittaisi toinen,. ruotsinkieltä tai-
24740: todettiin, ei se ole menetellyt lain hengen tava opettaja. Onkohan tällaista vielä yh-
24741: mukaisesti, kun se on jättänyt konsistoria dessäkään yliopistossa koko maailmassa
24742: kuulematta, enkä usko, että herra päämi- milloinkaan edes suunniteltu 1 Ainakin nii-
24743: nisterin julkilukema oikeuskanslerinkaan hin aiko~hin, jolloin minä .tässä yliopistossa
24744: selitys on tätä kysymystä ja sen arvostelua opiskeli-n, oQi luonnontieteiden alalla sään-
24745: Suomen kansan valtavassa enemmistössä tönä, että luentoa .pitävä opettaja silloin
24746: miksikään muuttanut. Jo tästä syystä en tällöin suoritti kuu:lusteln:n aiva.n yllättä-
24747: katso, että eduskunta esityksen ja perustus- västi luennon aikana. Minkäihän vuoksi
24748: lakivaliokunnan tämän kohdan hyväksymi- hän tä,rriän teh:i ~ Eiköhä11, vain pitääkseen
24749: sellä voi antaa tukensa tuollaiselle menette- yllä hmJJölökohtaista kosketusta oppi·las-
24750: lylle. kuntaaTJsa. saadaksee.n tuollaisen koko luku-
24751: Jos perustuslakivaliokunnan mietintö osa- kauden ke~tä,vän luentosa.rjan aikana •vaiku-
24752: kuntakysymyksessä, josta hallituksen telman jokaisen Qppi'laan. edistymisestä ja
24753: olisi kannattanut antaa t~iydellinen selvitys, hänen ahkeruudestaan. Ja tä1laista vaiku-
24754: niin thydellinen kuin on tässä Helsingin telmaa hän epäilemättä, halusi, koska. hän
24755: yliopiston suomalaisten osakuntien asetta- tiesi, että tutkinto, suori.tettakoon se kuinka
24756: man toimikunnan julkaisussa, joka tosiaan- perinpohjaisesti ta,hansa, ei täydellisesti se'l-
24757: kin olisi ansainnut tulla valtion varoilla vitä oppilaan tietoa ja taitoa. Tietäväthän
24758: painetuksi paremmin kuin K. S. _Laurilan kaikki, miten sielul.liset seikat usein voivat
24759: kirja - on ilmeinen myönnytys marxilai- suuresti .vaikuttaa. •oppilaan suorittamaan
24760: sille, myönnytys yliopiston perinteitä vas- tutkintoon ja alentaa hänen saavutuksiaan.
24761: taan taistelevalle vasemmistol1e, on lakiesi- Vain opettaja, joka luentojensa aika·na on
24762: tyksen Helsingin yliopiston järjestysmuo- seurannut oppilaansa edistymistä, v·oi ulko-
24763: don perusteista annetun lain täytäntöönpa- kolhtaisesti ja tuollaiset ·hetkeiliset vaiku-
24764: nosta 5 § :n 2 momentti nyt mietinnössä tukset sivuunj.äMämällä arvostella oppi-
24765: esitetyssä muodossa ilmeinen myönnytys laansa todellista taitoa. Mutta tämähän
24766: ruotsalaisille. Siihenhän on tehty sellainen nyt ehdotetuna järj:esteJmällä. tehtäisiin ko-
24767: lisäys, että 2 § :n 2 momentissa mainituilta konaan mahdottomaksi. Sitäpaitsi ainakin
24768: opettajilta, siis ruotsinkielisiltä ylimääräi- luonnontieteissä ovat opetus, harjoitukset
24769: siltä, henkilökohtaisilta professoreilta, do- ja henblökohtainen neuvconta niin kiinr
24770: senteilta ja muilta opettajilta ei vaadita teästi solmitut toisiinsa, että niitä ei v.oi
24771: taitoa antaa opetusta suomenkielellä. Mie- millään mahdilla, vetämättä opetusta ilve-
24772: lestäni ei suomalaisessa Suomessa enää peliksi, toisistaan irroittaa. Kuinka voi-
24773: voida sallia mitään poikkeuksia siitä luon- simme ajatella, että esim. kemia.n alalla
24774: nollisesta vaatimuksesta, että kaikkien kan- opettaja vain teoreettisesti [uennoi anta-
24775: san palvelijain, kaikkien valtion virkamies- matta op,pilaille he,rikilökohtaista apua. hei-
24776: ten on täydellisesti hallittava kansan enem- dän laboratoriotöissään 1 Minulle on käsit-
24777: mistön kieltä. 'l'ätä vaatimusta ei saa tehdä tämätöntä, että yliopiston 1opettajapiireis.tä
24778: edes siitäkään riippuvaiseksi, joutuvatko he on tällaista mie'letöntä järjestelmää lain-
24779: toimessaan tätä enemmistön kieltä nimen- kaan voitu esittää. Aivan Rattuvasti on
24780: omaan käyttämään. tältä paikalta jo huomautettu, mitenkä
24781: Hallitus on esityksessää·IJJ katsonut voi- tämä järjestelmä veisi ,yliopistollisen kier-
24782: vansa mennä myönnytyksissä ruotsinkieli- tokoulun:" perustamiseen. Sitä, se on, eikä
24783: sille vielä ,pitemmälle kuin viime vuonna. mitään muuta. ':Mutta luulen tämän kans.a.n
24784: Sehän tahtoo tässä mielessä turvata ruot- suomalaisen enemmistön jo kasvaneen ulos
24785: ·1.06 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
24786: -----------------------
24787: kiertokoulukengistä myös yliopisto-opetuk- tajansa ovat leimanneet ioistaviksi. Jos
24788: sensa alaHa. suomalainen mies ,pystyy .tä;llä. tava.lla hy-
24789: Mitenkä on tuota järjestelmää yritetty vää tahtoa omatessaan meille niin :vierasta
24790: perusteLla~ Esityksessä sanotaan, että ja kaukaista kieltä kuin ranskaa oppimaan,
24791: ,koska ViOi olla mahdollista., että kaikikien niin olisi totta tosiaan surkeuden surkeus,
24792: ruotsimkielisten ylioppilaiden olisi opiskelu- j.os tässä ka:nsassa vielä otettaisiin /huomioon
24793: asteella vaikea saavuttaa sellainen suomen- sellaiset maihdollisuudet, että yEoppilastut-
24794: kielen taito, joka ei tekisi estettä tutkin- kinnot suorittanut suomalainen, :vaikkakin
24795: noista. suoriutumiselle, niin täytyy :pitää kotonaan r.uotsinkie!ltä puhuva mies, ei
24796: kohtuuden .vaatimana, että he saava.t niissä pysty luentoja yiiopistossa. siinä määrin
24797: käyttää omaa kieltään''. K o h t u u d e n seuraamaan, että :hän voi myös lmuluste-
24798: vaatimana ~ Eiköhän kohtuus jo tässä luissa taidolla suoriutua.
24799: maassa v:aatine, että kansalainen, joka •On Ennenkuin :lähden yksityiskohtaisemmin
24800: tämän kansan keskuude:ssa syntynyt ja kas- käsittelemään valiokunnan mietintöön lii-
24801: vanut, ja na.uttinut alempaa, keskikou!lun, tettyjä vastala.useita, talhtoisin huomauttaa
24802: ja korkeampaa. opetusta, että hän täydelli- erä,ästä koko lakiesityksen, mietinnön ja I
24803: sesti ja vir•heettömästi hallitsee tämän kan- vastalauseen .peruserehdyksestä. Ne lähte~
24804: san enemmistön kielti11 iS i i .n ä on koh- vät ka:i!kki siitä edellyt)'lks·estä, että maamme
24805: tuus, eikä suinkaan siinä, että sellaisille ruotsinkielisellä väestöl~ä on kiistaton oi-
24806: yksilöille, jotka eivät .lähes 2n vuoden ai- keus myös akateemisen ruotsinkielisen ope-
24807: kana ole pystyneet itselleen suomenkielen tuksen na.uttimiseen ja valtiovallalla :lailli-
24808: taitoa omistamaan, ·järjestetään mBidän yli- nen ja jopa siv·eelliruenkin velvollisuus sel-
24809: opistoissamme erikoista opetusta., erikoiset laisen opetuksen järjestämiseen. Samasta
24810: kuulustelijat ja erikoiset tutkija.t! Tuo käsityskannasta puhuu ruotsinkielisten
24811: kanta, joka. perusteluissa esitetään, saattoi suuradressi ja varsinkin se räikeä ja !Vää.-
24812: pitää .paikka.nsa. J. V. Snellmanin taistelu- riä syytöksiä sisäH.äNä puhe, joka sen jät-
24813: aikana, mutta - ja. sanon, jumalankiitos - tämistilaisuud€SSa pidettiin, sekä myös ne
24814: tä:rnä kansa on jo aikoja jät.tänyt nuo ajat Skandinaavian maiden oppineiden adressit,
24815: taakseen. Eihän tuo suomenkielen täydelli- jotka on valtioneuvostolie jätetty. Kukaan
24816: nen taito sitä:paitsi kysy mitään muuta. kuin ei ole tahtonut kieltää ruotsinkieliseltä väes-
24817: hyv.ää tahtoa ja. ahkeruutta. Se on selvästi töitä sellaista aka.teemistak~n opetusta
24818: todistettu. Miten moni suoma.lainen mies omalla kielellään, jota se oman sivistyksensä
24819: on suorittanut ja suorittaa 'edelleenkin opin- hoitoon ja ruot."linkielisen kansanaineksen
24820: tonsa ulkomai:lla •hänelle todella vieraana pal,velukseen, ikuten esim. kouhwpetukseen,
24821: kielellä! Eikö koko eläinlääkä.rikuntamme ta.rvitsee. 'Täståhän ei Dle oHut puhetta.
24822: vielä tänäkin päivänä kulje tuDta tietä~ Mutta lakiesityksen ja .mietinnön kanta ei
24823: Mitenkä. <Vo1vat he oharjotuksiaan pitää, tut- voi olla oikea, kun se tällaisia vaatimuksia
24824: kintoja suorittaa, jos tuo kielitaito on niin o i k e u teen perustuvina esittää. Näiden
24825: äärettömän vaikeasti omistettavissa ~ Mei- vaatimusten :puolustukseksi on tehty aivan
24826: dän puolustuslaitoksemme ylemmän upsee- erinomaisia p·onnistuksia. Niinpä käsittä.ä
24827: riston huomattava osa on suorittanut Jois- twmän kysYimyksen selvittely huomattavan
24828: tavia tutkintoja vieraalla kielellä Ruotsin osa·n tuosta jo sangen suu:rta huomiota.
24829: ja Ranskan akatemioissa. :Se on suorittanut kiinnittärueestä :valtioneuvoston propaganda-
24830: niitä ~nimenomaan Ranskassa siitäkin huoli- kirjasta,. poof. La.urilan laatimasta kirjasta.
24831: 1
24832:
24833:
24834: ma·tta, että vain vuotta .tai puolitoista Siinä kysytään: ,Miksi ruotsinkielistäikin
24835: vuotta ennen noiden opintojen a:lkamista yliopisto-opetusta 1Suomessa pitää antaa~'',
24836: asianomainen upseeri tuskin lainkaan ym- ja vastataan sitten 7 1 / 2 sivulla, että ,!hal-
24837: märsi .ranska,nkielt:ä. Puolen vuoden alkeis- litusmuodon 14 ~ sitä •va.atii", 1 sivuHa.,
24838: opinnot kotimaassa, puolen vuoden oleskelu että ,sitä. vaatii myös asiaHinen oikeus ja.
24839: Ranskassa. ja aill:kera työ Dn saattanut kohtuus" ja •6 1 / 2 sivulla, että ,~käytännöl
24840: d!ät niin pitkälle, että :he ilman huomatta- linen viisaus siihen kehoittaa". Tältä pai-
24841: Yaa haittaa ovat voineet seurata luentvja kalta. on jo riittävän perusteBllisesti ku-
24842: Ranskan sotaliwrkeakouJ.ussa ja saaneet mottu se käsitys, että hallitusmuodon 14 §
24843: sieltä kuulustelujen ja tutkintojen ·perus- sitä muka 'Vaatisi. Mitä taas ,asialliseen
24844: teella päästötodistuksia, jotka heidän opet- oikeuteen ja kohtuuteen" tulee, selitetään,
24845: Helsingin yliopiston järjestysmuodon peru.steita ~~~!lvan __!ain_ muyttam:i::::.::n:..:e_n_.___4_0_7
24846:
24847: -että ,niin kauan kuin Suome&<>a on niinkin jo moneen kertaan osoitettu ja itsekin olen
24848: paljon ruotsinkielisiä kansakouluja, kansan- sen lähetekeskustelussa osoittanut, että hal-
24849: <Opistoja, ammatti- ja oppikouluja kuin lituksen viimevuotisen esityksen mukaan
24850: mitä tosia.siaJJisesti on, ~olisi aivan kohtuu- Helsingin yliopisto tulisi kasvattamaan
24851: tonta. ·ja terwettä oikeudentuntoa :loukkaa- ruotsinkielellä virkamiehistöä. Suomen suo-
24852: vaa, jos niihin valmistuvat opettaJjat e1vät menkieliselle kansalle. Se tekisi sen mate-
24853: saisi mitään valmennusta niitten koulujen maattisella vä;lttämättömyydellä. E1kö siis
24854: opetuSikielellä, joissa he tulevat toimimaan. noitten ruotsinkielistä yliopisto-opetusta
24855: Samaa on sanottava ,papp.eihiru näihden. nauttivien ylioppi<laiden valmistuttua ja
24856: Niin kau:an kuin Soome&<>a on niinkin pal- lähdettyä kansaa palvelemaan tulekaan olla,
24857: jon ruotsinkielisiä seurakuntia kuin niiltä silloin kun he saapuvat suo me n k i e iJ. i-
24858: on, ei voi eikä saa tulla kysymykseenkään, s·e n kansan keskuuteen ,tämän kanssa kie-
24859: että niihin ~ålhetettäisiin pappeja, j'otka lellisesti, mielellisesti ja sivistyksellisesti
24860: eivät ole saaneet va:J.mennusta omalla ja yhtä" ? Eikö heidänkin täydy olla täysin
24861: seurwkuntansa kielellä. lVIutta sama pitää kykeneviä ja halukkaita palvelemaan sitä
24862: asianmukaisesti so~Het:tuna paikkansa mui- sen omalla kielellä? Tässä on siis ristiriita,
24863: hinkin virkamiehiin nähden. Suomen ruot- ja se käy aivan ilmeiseksi, jos tarkastelemme
24864: salaisella väestöllä. on oikeus 'Vaatia, että tätä !hallituksen uutta esitystä. Sehän on
24865: sille lähetetään virkamiehistöä, joka on kie- :vielä ruotsinmielisempi kuin viime vuoden
24866: lellisesti, mielellisesti ja sivistykse1lisesti esitys. Esimerkkinä mainittakoon, että ma-
24867: yhtä seru kanssa sekä täysin kykenevä, että temaattis-luonnontieteellisessä osastossa hal-
24868: halukas palvelemaan sitä sen omaUa. kie- lituksen esityksen mukaan tulisi uuden jär-
24869: lellä, mutt'a lisäksi voimiensa mukaan ffi(YÖS jestelyn perusteella olemaan 13 vakinaista
24870: edistämää·n sen sivistyshanastuks1a' '. Ky- suomenkielistä ja 6 vakinaista ruotsinkie-
24871: sytä.än tämän pohjalla, kuinka voisi suoma- listä opettajaa. Edellisistä vielä 3 viranhal-
24872: lainen kansa tä.män oman oikeutensa pit- tijaa julistaa itsensä ruotsalaisiksi, jotenka
24873: källisten taiste1ujen perästä itse saaiVlltet- suhde olisi todellisuudessa 10 ja 9. Nykyi-
24874: tuansa. olla suomatta sitä .toisi~ l e k i n, set ylimääräiset henkilökohtaiset suomen-
24875: nimittäin oman mawnsa vähemmistökieli- kieliset professorinvirat ehdotetaan ila;kkau-
24876: ryhmälle, varsinkin kun se voi tämän oi- tettaviksi yhtä lukuunottamatta ja niit-
24877: keuden ,.ruotsalaiselle kieliryhmälle halli- ten sijalle perustettavaksi 5 ruotsinkielistä,
24878: turksen ehdotuksessa suunnitellussa laajUJu- joten osastoon tulisi kaikkiaan 14 suomen-
24879: d€Ssa varsin hyvin suoda, sinä, mitenkään kielistä ja 11 ruotsinkielistä professorin-
24880: vaarantamatta suomalaisen väestön ja sen virkaa. Ja kuten prof. Saalas on todennut,
24881: sivistyksen o~keutettuja tanpeita?'' tulisi opetus edelleenkin eräissä aineissa ta-
24882: Tässä muodossa asetettuna en tahdo pahtumaan vain ruotsinkielellä. Pyydän
24883: näitä kysymyksiä kieltää. lVIinä tunnustan, kysyä, tämäkö on nyt sitä Helsingin yli-
24884: että niihin on asiallisesti vastattava. Ensin- opiston s u o m a 1 a i s ta m i s ta? Tämäkö
24885: näkin on minun huomautettava eräästä ris- on se kohtuullinen ja oikeudenmukainen
24886: tiriidasta, joka näin esitettyihin vaatimuk- tasanjako 9 / 10 ja 1 / 10 välillä? Tämäkö on
24887: siin sisältyy. Sanotaan, että Suomen ruot- myös Suomen suomalaisen kansan palvele-
24888: salaisella ruotsinkielisBllä väestöllä on oi- mista sen omalla kielellä ja sen omamieli-
24889: keus vaatia, että sille lähetetään virkamie- sil'lä virkamiehillä, ja nämäk:ö ovat ne mei-
24890: histöä, joka on kielellisesti, mielellisesti ja dän edistysmielistemme , täysin tyydyttä-
24891: sivistyko;;ellisesti yhtä. sen kanssa ja sekä vät tulokset"? Sanon suoraan, että. tällai-
24892: täysin kykenevä että halukas palvelemaan nen ,oikeudenmukaisuus" olisi oikeuden-
24893: sitä sen omalla kielerllä. Tämän minä puo- mukaisuutta vain siinä tapauksessa, että
24894: lestani allekirjoittaisin. lVIutta minä kysyn: perustuslakiimme tulisi uusi pykälä, joka
24895: .tokkahan tämän kannan julistajat myöskin kieltäisi ruotsinkielellä opiskelleita ja ruot-
24896: myöntävät tuon saman oikeuden Suomen sinkielellä tutkintonsa suorittaneita akatee-
24897: suoma l a i se 11 e väestölle? lVIyöntävätkö misia kansalaisia saamasta virkaa, joka pal-
24898: he sen oikeuden, jota he vaativat 1 / 10 :lle, velee suomenkielistä väestöä. Jos tuollai-
24899: myös 9 j 10 :1le? En sitä usko, eivätkä halli- nen lakipykälä perustuslakiimme nyt lisät-
24900: tuksen esitys ja perustuslakivaliokunnan täisiin, luulenpa, että tämä sitkeä kielikysy-
24901: mietintö sitä ainaban myönnä. Täällä on mys ratkeaisi sangen yksinkertaisella ta-
24902: 408 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
24903:
24904: valla. Luulen, että Helsingin yliopiston väihemmistö.; Jugoslaviaan siis kolme täy-
24905: ruotsalaisella linjalla kohta voitaisiin suu- dellistä uutta erikielistä yliopistoa. Ja Ita-
24906: rennuslasi<lla opiskelijoita hakea. Oikeuden- liaan tarvittaisiin saksalainen yliopisto
24907: mukaisuus ei ole nykyisen lakiesityksen 1,300,000 hengelle ja slovenialainen 351,000
24908: pohjalla tyydytetty. hengelle. Eurooppaan syntyisi siis ed.
24909: Täällä on ·ed. lVIattsson katsonut näitten Mattssonin erittäin nerokkaan toimenpiteen
24910: tällaisten ruotsinkielisten ,oikeuksien'' ole- johdosta 23 täydellistä uutta yliopistoa: 1
24911: van sitä laatua, että niitten säilyttämiseksi puolalainen, 7 saksalaista, 3 juuta:laista, 3
24912: Ahvenanmaan ruotsinkielisen väestön sopisi ukrainalaista, 3 unkarilaista, 1 valkovenä-
24913: vedota jopa kansainliittoon. Y a<litan, että läinen, 1 korsikalainen, 1 slovakialainen, 1
24914: herra Mattsson ei nyt ole läsnä. Sanoisin bulgarialainen, 1 ailbanialainen ja 1 slove-
24915: nimittäin hänelle, että se olisi sangen huono nia:lainen yliopisto. Meidän akateeminen
24916: yritys. Tuollaisia oikeuksia ja tuollai- kulttuurimme tässä maanosassamme ottaisi
24917: sia velvoituksia ·ei kansainvälinen vähem- jättiläisaskeleen eteenpäin!
24918: mistökansallisuuksienkaan suojelu lainkaan 'Kaikissa näissä maissa pidetään luonnol-
24919: tunne. Olenhan jo huomauttanut, että ky- lisena, että vieraskielinen, vieraasta tai vä-
24920: symys ei ole kansanisesta, vaan ainoastaan hemmistökansallisuudesta polveutuv.a aka-
24921: kielellisestä vähemmistöstä. Mutta jospa me teeminen nuoriso niin täydellisesti hallitsee
24922: myöntäisimme vielä tuon kansanisenkin vä- valtakunnan pääkielen, että se pystyy sillä
24923: hemmistön olemassaolon, niin ei sittenkään myös opintonsa ja tutkintonsa suoritta-
24924: voida k a n s a i n v ä 1 i s i 11 ä perusteilla maan. Tätä pidetään jopa kulttuurivaati-
24925: vaatia tälle vähemmistölle yliopisto-ope- muksena noissa eurooppalaisissa valtakun-
24926: tusta. Jos näin nimittäin tehtäisiin ja kan- nissa. 'Siellä ei sanota, niinkuin valtioneu-
24927: sainliitto tuon vaatimuksen tunnustaisi, al- voston propagandakirjoituksessa, että täl-
24928: kaisi ympäri tätä maanosaa mitä vilkkain laisten oikeuksien kieltäminen ja vähem-
24929: yliopistojen perustamishomma. Olen koet- mistökansaHisuuksien yliopistojen epäämi-
24930: tanut itselleni selvitellä, mihinkä tuollainen nen olisi ,sulaa hulluttelua'' tai ,valla-
24931: periaate johtaisi, ja tullut seuraaviin tu- tonta ilveilyä ". Päinvastoin noita vaati-
24932: loksiin: muksia katsottaisiin kaikissa noissa valta-
24933: !Saksassa on 650,000 henkeä. käsittävä kunnissa sulaksi hullutteluksi ja val-
24934: puolalainen ja yhtä suuri juutalainen vä- lattomaksi, jopa va1tio;vallalle arvelutta-
24935: hemmistö; ergo : Saksaan on perustettava vaksi ilveilyksi. Ja tämän seikan :pro-
24936: sekä puolalainen, että juutalainen yliopisto. fessori Laurila itsekin eräässä toisessa koh-
24937: Puolassa on ukrainalainen 3,899,000 hengen dassa myöntää ja hänenhän täytyy se
24938: vähemmistö, juutalainen 2,111,000 hengen, myöntää. Hän nimittäin kirjoittaa: ,Yal-
24939: valkovenäläinen 1,060,000 hengen ja saksa- tio, joka valmentaisi väestöUeen virkamie-
24940: lainen 1,059,000 hengen vähemmistö. Puo- hiä jollain toisella kuin väestön omalla kie-
24941: laan olisi siis perustettava 4 vähem- lellä, harjoittaisi tahallisesti kansansa epä-
24942: mistökansallisuuksien yliopistoa. Ranskassa kansallistuttamista ja ehkäisisi sen oman
24943: on sa:ksalainen 1,382,000 ja korsikalainen sivistyselämän kehitystä ja kasvua sekä
24944: 291,000 hengen vähemmistö; Ranskaan pe- hankkisi niin ollen täydellä syyllä itseään
24945: rustettaisiin saksalainen ja korsi:kalainen tuhoavan hölmö1äisvaltion nimen. Sellainen
24946: yliopisto. Tshekkoslovakiassa on saksalai- hölmöläisvaltio Suomi on tosin .pitkät ajat
24947: nen 3,218,000 hengen vähemmistö, slovakia- ollut, ei tosin kansan omasta tahdosta, vaan
24948: lainen 364,000, ukrainalainen 477,000 ja nurjien olojen pakosta.'' Anteeksi, jos me
24949: unkarilainen 762,000 hengen vähemmistö; emme siis halua ,hölmöläisvaltiona'' enää
24950: Tshekkoslovakiaan tarvitaan neljä yliopis- pysyä, vaan vaadimme kaikiUa niiltä tut-
24951: toa. Unkariin vaaditaan yliopisto 600,000 Idntoja suomenkielellä, jotka aikovat suo-
24952: saksalaiselle ja Romaniaan 1,464,000 un- menkielisen väestön palvelijoiksi valmistua.
24953: karilaiselle, 778,000 juutalaiselle, 714,000 On suorastaan ihmeteltävää, kuinka oi-
24954: saksalaiselle, 351,000 bulgarialaiselle ja keudenmukaisuudesta poikkeavalle ladulle
24955: 500,000 ukrainalaiselle eli kokonaista viisi nämä nykyiset ruotsinkieliset vaatimukset
24956: uutta erikielistä yliopistoa. Jugoslaviassa kulkeutuvat ja kuinka meillä täällä Suo-
24957: on slliksalainen 700,000, unkarilainen 472,000 messa vielä voidaan esittää vaatimuksia,
24958: ja albanialainen 442,000 henge11 kielellinen jotka jokainen sivistyskansa katsoisi kan-
24959: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 409
24960:
24961: sa1listunteensa loukkaukseksi. Jokaisessa nya universitet. I Ungern skulle inrättas
24962: kansanistuntoisessa ja oman arvonsa ynr ett tyskt universitet, i Rumäni:en t. o. m.
24963: m:ä.rtävässä valtakunnassa katsottaisiin näet fem u.niversitet, i Jugoslavien tre, i Italien
24964: loukkaukseksi ja kansallistunnon häp·äise- två. Eurapa skulle på det här sättet få
24965: miseksikin, jos sivistynyt kansalainen jät- tjugotre nya universitet. Men jag miss-
24966: täytyisi i·lman enemmistökansallisuuden kie- tänker att N. F. skulle svara ihr Mattsson,
24967: len täydellistä taitoa. Mutta meillä tuollai- att inom en ikulturstat anser man det som
24968: nen olotila katsotaan jopa niin nol'maaliseksi, en kulturell for1dmn, att varje medborgare
24969: että sen perusteella on heille annettava kor- belhärskar fullständigt nationens huvud-
24970: keampaa opetusta omalla kielel'lään ja sa- språk, skulle fordra att åtminstone de med-
24971: notaan, että ellei - niinkuin tässä julkai- borgare, av viiken minoritet det vara må,
24972: sussa lausutaan - suomalainen professori som önska bedriva akademiska -studier, full-
24973: pysty tuota opetusta antamaan, koska ei ständigt behärska nationens :huvudspråk,
24974: hallitse ruotsinkieltä, niin ,hän ei ole sivis- behärska det så att de tiH och med ,kunna
24975: tynyt henkilö", osankoonpa hän muuten avlägga sina examina på detta språk. Jag
24976: ,·aikka kuinka monta sivistyskieltä tahansa. tror att man med stor förundran i !hela
24977: Sellaista kirjoittaa professori K. S. Lau- Europa skuHe bemöta såJdana fordringar,
24978: rila. J.okaisessa sivistysmaassa lausuttaisiin som ·den svenskspråkiga ·delen av den finska
24979: ja p ä i n v a s t o i n sanottaisiin, että yli- nationen - ty ·svenskar äro de ju icke -
24980: oppilas, joka ·ei täydellisesti hallitse kan- nu ställa. Härmed vare dct inte sagt att
24981: san enemmistön kieltä, ei ole sivistynyt hen- finslka staten inte skall inrätta tillräckliga
24982: kilö eikä ole oikeutettu sen korkeakouluissa mojligheter för svenskspråkig universitets-
24983: opintoja harjoittamaan (Keskustasta: Oi~ skolning av sådana svenskspråkig'a akade-
24984: kein !) . miska medborga•re, som ämna en g'ång i
24985: framtiden betjäna enbart den svensksprå-
24986: Då det hos oss inte kan förutsättas, att kiga delen av Finlands nation.
24987: en aka:demiskt b11dad person, som förbere-
24988: der sig .på vetenska•pliga examina, till- Mutta jos Suomen kansan on oltava su-
24989: räckligt behärskar det finska språket för vaitsevainen ja huolehdittava myöskin kor-
24990: att förstå finskspräkiga föreläsningar, huru keammasta ruotsinkielisestä opetuksesta
24991: skall då den enkla medborgare, som det ruotsinkielisen väestöosan todellisten taDpei-
24992: svenskspråkiga finska folket sänder till den mukaan, voidaan tässä snvaitsevaisuu-
24993: ri:ksdagen, g1öra detta? J ag tillåter mig dessa:kin mennä :kohtuuttomuuksiin. ,Ja sel-
24994: därför att ö~ersätta en del av mitt andra- laisesta on kysymys, jos nyt lähdetään hal-
24995: gande till •Svenska. lituksen csittämälle ja perustuslakivaliokun-
24996: Rdm. Mattsson anser att de svensksprå- nan mietinnössään 'hyväksymälle tielle ja
24997: kigas fordringar äro sådana, att man vielä enemmän, jos hyväksytään ne vaati-
24998: rättelig.en kunde v·ädja till Nationernas mukset, jotka on esitetty edustajien von
24999: Förbund och fol'dra, att Finland elihöll ett Bornin ja Söde11hjelmin kirjoittamassa vas-
25000: svenskspråkigt universitet. Det vore ett talauseessa. Tässä va.'ltalauseessa näet lau-
25001: ganska dumt tilltag. Om N. F. skulle med- sutaan, että ,opiskelijalla tulee olla oikeus
25002: giva att för en befolkning på 348,000 henkilökohtaiseen opetukseen, harjoitukset
25003: svenskspråkiga medborgare i Finlam.d abso- sii:hen luettuna, sekä kuulusteluihin ja tut-
25004: lut måste inrättas ett .svenskt statsuniv.ersi- kintoiihin omalla kielellään, olkoonpa l1än
25005: tet, då borde det också fordra, att i Tysk- sitten ruotsin- tai suomenkieltä puhuva".
25006: land skulle grundläggas två nya universitet, Näin sanotaan perusteluissa. Mutta noista
25007: ett polskt fö.r 650,000 polska medborgare perusteluista johdatetaan seuraava 21 §:
25008: och ett judi,skt för samma antal judiska ,Henkilökohtaisessa opetuksessa, kuuluste-
25009: medborgare. I Polen skulle fordras 4 uni- luissa ja tutkinnoissa on käytettävä oppi-
25010: versitet för bland annat 3,899,000 ukrainare, laan kieltä, mi,käli ei aineen ·laatu muuta
25011: i Frankrike två universitet, ett för tyskar vaadi.'' Tässä on tapahtunut muudan pieni
25012: och ett för korsikaner. Den tj'eCkoslovakiska salakuljetus. Mietinnössä ja vielä edusta-
25013: staten innesluter 3,218,000 tyskar, 762,000 jien von Bornin ja Söderhjelm~n vastalau-
25014: magyar.er, 477,000 u.ln~ainarc, 364,000 slova- seen perusteluissakin puhutaan o 'P p i-
25015: ker. Där skulle det alltså behövas fyra l a i s t a ja oppilai'den oikeudesta käyttää
25016:
25017: 52
25018: 410 Perjantaina 20 p. tammikuuta 1935.
25019:
25020: omaa kieltään. Mutta vastalauseessa ehdo- tyksen allekirjoitusta juolahti mieleeni heti,
25021: tetussa lakipykälässä puhutaan o p e t t a- että olisi mielenkiintoista tietää, oliko tuossa
25022: j i s t a ja että opettajain on annettava neuvottelussa kysymys myös ,tästäkin kOh-
25023: tämä opetus oppilaan kielellä. Tämä on dasta? No, hallitus teki myönnytyksensä ja
25024: valtava ero. Ei vaadita varsin suurta kieli- ruokahalu kasvaa syödessä. Tämä maistui
25025: taitoa opettajalta, jos oppilas saa vastata teille ruotsalaisille erinoonaisen hyvältä, ja
25026: toisdla kielellä, tärrnän ymmärtämiseen. niinpä siis vetoavat herrat von Born ja
25027: Sitä vastoin merkitsee sellainen vaatimus Söderhjelm ·vastalauseessaan tähän myönny-
25028: opettajalle, että hänen täytyy suorittaa tyikseen, ottaakseen aimo ihartp;pauksen eteen-
25029: kuulustelunsa tuolla vieraalla kielellä, sitä, päin vaatiessaan, että ei vain oppilaan tule
25030: että ihän täydellisesti hallitsee kuulustelta- saada käyttää omaa kieltään, vaan opetta-
25031: van kieltä. Se merkitsee paljon laajempaa jan, kuulustelijan, !harjoitusten johtajan on
25032: kielitaitoa kuin esim. luentojen pitäminen myös käytettävä tätä oppilaan kieltä! 'Täl-
25033: vieraalla kielellä, sillä luennothan voidaan laiseksi se suomenkielinen linja, jonka Hel-
25034: toki antaa kääntää, ne voidaan lukea pape- singin r u o t s a l aine n yliopisto itseensä
25035: reista, ja tämä kai meidän maassamme tä- sulkee, on nyt 'täällä muodostumassa. En
25036: näkin päivänä vielä laajassa mittakaavassa tahdo väittää, että tämä ,ruotsalaisten ruo-
25037: tapaJhtuu. Kuulustelu vieraalla kielellä kaJhalu on vain Suomen ruotsinkielisten,
25038: vaatii sitävastoin kielen täydellistä hallitse- Finlandssv·enskars, vaan kyllä se on tunnus-
25039: mista. Sitä olette te ruotsalaiset nyt lähte- tettava yleisskandinaaviseksi. Kun esim.
25040: neet vaatimaan, ja tällä tavoin te tahdotte Islannin p11ofessori't panevat jyrkän vasta-
25041: tosiasiassa ,palauttaa täydellisen kaksikieli- lauseen sellaista ,sortoa'' vastaan, jota
25042: syyden Helsingin yliopistoon. täällä nyt hallituksen esityiksen. perusteella
25043: On omituista huomata, että tässä yliopis- muka aiotaan harjoittaa myöntämällä ceuot-
25044: tolain keihittelyssä on yhtämittaa tehty tar- sinikieliselle väestölle noin 26 omakielistä
25045: jouksia ruotsinkielisille ja sitä myöten kuin professoria, todistaa tämä aivan loistavasta
25046: niitä on tehty, on heidän ruokahalunsa kas- ruokahalusta sellaisen kansan rtaholta, jolla
25047: vanut. Ja tuohan on vanha kokemus elä- on omiakin kwnsallista kieltään palvelevia
25048: mästä. Tämäihän havaitaan monessa koh- miehiä vain kymmenkunta, tai yksi tusina
25049: dassa. Hallituksen viimevuotinen esitys ei omakielisiä professoreja! Mutta eräissä toi-
25050: tiennyt mitään harjoituksista ja lmuluste- sissakin kohdin on ruokahalu syödessä kas-
25051: luista oppilaan omalla kielellä. Tarjous vanut. Hallitus ei tiedä mitään, ei van-
25052: tällaisen kuulustelun järjestämisestä teh- hassa eikä uudessa ,esityksessään, ei!kä pe-
25053: dään vasta valtioneuvoston propagandaikir- rustuslakivaliokuntakaan tiedä mitään ruot-
25054: jasessa, prof. Laurilan toimittamassa kirja- sinkielisistä 'telologian professorinviroista
25055: sessa. Ja tuo tarjous tehdään varsin auliisti. Helsingin yliopistoon. Tämän tarjouksen
25056: Siinä nimittäin sanotaan, että ,ruotsinkie- sellaisenkin opetuksen järj.estämisestä minä
25057: listen ylioppilaiden tulee saada kaikissa sitävastoin löysin tästä valtioneuvoston iPrO-
25058: sekä suullisissa että kirjallisissa tutkin- pagandakirjasesta, jonka professori K. S.
25059: noissa ja kuulusteluissa käyttää omaa kiel- Laurila on laatinut. Siellä suorastaan t a r-
25060: tänsä. ·Tämä ruotsalaisten vaatimus on mie- j o a m a ll a t a ,r j o ,t a a n motsinkielisiHe
25061: lestämme täysin oikeutettu, emmekä puoles- myös teologian professorinvirkoja Helsin-
25062: tamme voi nähdä mitään asiallista estettä, gin yliopistoon ! Selitetään, että hallitus to-
25063: minkä vuoksi sitä .ei voitaisi täyttää". Kun sin ei ole tällaisia 'ehdottanut, vaikka ne
25064: valtioneuvoston kirjapainosta tä:llaista jul- olisivat ,periaatteellisesti'' erinomaisen tär-
25065: kaistaan, olisivat meidän ruotsinkielisemme keitä, ei ole niitä ehdottanut, koska Turun
25066: todellakin sang·en vaatimattomia, elleivät he ruotsalainen akatemia on jo ottanut huo-
25067: koettelisi kepillä jäätä, nim. kuinka pitkälle lehtiakseen pappien kasvattamisesta ruotsa-
25068: näissä tarjouksissa toden tullen mennään. laisia seurakuntia varten. Mutta sitten jat-
25069: Ja niinpä onkin hallitUJksen uudessa esityk- ketaan: ,Mutta jos osoittautuu, että Turun
25070: sessä tämä professori K. S. Laurilan ehdo- akatemia ei voi tyydyttää Suomen ruotsin-
25071: tus tarjouksesta ruotsalaisille siunattu. Se kielisten seuralkuntien. pappien tarvetta tai
25072: on otettu hallituksen UThteen esitykseen. Lu- että kaikki ruotsalaisten seurakuntien pal-
25073: kiessani pääministerin neuvotelleen herra velukseen aikovat eivät halua valmistua
25074: von Bornin kanssa vielä ennen uuden esi- aka,temian ;vaan mieluummin valtionyliopisc
25075: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttMD.inen. 411
25076:
25077: ton tietä ja sinne näin ollen ilmestyy jatku- rillisia upseereita. Kun uusi ikansanwaltai-
25078: vasti .riittävä määrä ruotsinkielisiä rteolo- nen aika murtautui läpi, ei tuota aatelis-
25079: gianopiskelijoita, on mielestäni cvalthm selvä kaartia enää voitu ylläpitää ja silloin otet-
25080: velvollisuus järjestää heille kohtuullinen tiin karurtiin Berlinissä muuan Miiller ni-
25081: määrä ruotsinkielistäkin opetusta'' (Edus- minen luutnantti, jonka jälkeen oli kan-
25082: kunnasta: Aivan oilkein !) . No, kun tällai- sanvaltaisuuden vaatimukset tyydytetty.
25083: nen tarjous on tehty, en ollenkaan häm- Kaa;rtissa oli eräs pol'Varillinen, joka siitä
25084: mästynyt lukiessani ed. von Bornin ja Sö- a:lkaen jatkuvasti omisti saman nimen. Jos
25085: derhjelmin vastalauseesta, että ,tuntuu yksi Miiller .poistui, piti kaarti huolta siitä,
25086: myös selvältä, että nyt ehdotettu professo- ettlä toinen /herra Miiller tuli sijaan ja
25087: riruevirkojen lukumäärä ei cvielä riitä tur- tämän Miillerin nimi oli ,kolh.tuus-Miiller"
25088: vaamaan välttämättömintä opetustarvetta (Keskustasta: J:a mylly rpyöri !) .
25089: ruotsalaisella taholla kun nä:et esim. iaadi- Hyvästä ruokahalusta todistavat myös
25090: tun järjestelmän mukaan vain yksi ruotsa- vaatimukset vastalauseessa vaihtuvien pro-
25091: lainen professorinvirka on maatalous-metsä- fessminvirkojen poista;misesta ja kol'Vaami-
25092: tieteellisessä tiedekunnassa eikä minkään- sesta kiint,eillä :professoriDJViroilla. Tässä
25093: laista opetusta teeilo g i se s s a tiedekun- on hallitus jo viime esityksestään te:hnyt
25094: nassa". Ei sovi heitä moittia, jos h<e koh- myönnytyksiä, esityksestään, josta sanotaan,
25095: teliaan tarjouksen näin vastaanottavat ja että se on ruotsinkielisten inspiroima ja
25096: koettavat eiköhän eduskunta tuononkin jonka ruotsalai•set kansanpuoleen johttaja.t
25097: myöntyisi! aikanaan ottivat tyydytyksellä vastaan.
25098: HallitUiksen esityksen täydellisestä joh- Tästä esityksestä on yliopistoa vi~1ä ruotsa-
25099: donmukaisuuden puutteesta todistaa jo laistettu. Mutta nyt ei tämäkään enää Tiitä
25100: tämä I vastalause rperustuslakiva1iokunnan vastalauseen te'kijöHle, vaan ruotsalaista-
25101: mietinnössä, kun ed. von Born ja ed. Sö- mista on jatkeUava ja minkälaisilla perus-
25102: de:rfujelm huomauttwvat, että vain yksi ruot- teiJ.la? Ed. von Born on perustellut siltä
25103: salainen professorinvirka maatalous-metsä- täällä eduskunnassa m. m. siten, että ,liik-
25104: tieteellisessä tiedekunnassa ei voi tyydyttää lmvaisuudellJa, vaihtuvaisuudella kieleen
25105: ruotsinkielisten opettajatarvetta. Eipä suin- nähden ei ole ainakaan tällä hetkellä mi-
25106: kaan. Minä täydellisesti aHekirjoitan tä- tään järkevää tarkoitusta, vaan on se cvain
25107: män valituksen vastalauseessa, jos kerran om~aan !hemnostuttamaan ja luomaan selk-
25108: asetutaan sille kannalle, että .ruotsalaisten kauksia j1a ylläpitämään lmko ruotsalaiselle
25109: on saatava opetusta myös omalla kielellään. aka•teemiselle opetukseUe haitaUista epävar-
25110: Kuinka tuo yksi onneton ruotsinkielinen muuden moment,tia". Ja kuitenkin on hal-
25111: professori su~ressa tiedekunnassa voisi pe- lituksen esityksessä tuo vaihtuvien profes-
25112: lastaa suomenikieltä taitamattomat ruotsin- sorien asema niin kiinnimuurattu, että pie-
25113: kieliset akateemiset kansalaiset pälkähästä? nintäkään pelkoa ei ruotsinkielisellä väes-
25114: Hänhän ei voisi parhaassakaan tapauksessa töllä tarvit,se olla niiden menettämisestä
25115: antaa opetusta kuin :muutamassa eri luen- tämän esiltyksenkään pohjrula. Esityksessä-
25116: tosarjassa. Ellei siis tämä yksi professorin- hän lausutaan: ,Jos ruotsinkielistä opetusta
25117: vii11m auta, on joko luotava täydellinen ·valiten olevan vaihtuvll!n professorinvil'lln
25118: maatalous-metsätieteellinen tiedekunta myös 'Op6tusalalla tämänkiellisten oppilaiden. lu-
25119: ruotsinkielisille opiskelijoille, taikka joh- kumäärä pysyväisesti on alentunut niin
25120: donmukaisesti opjskelevat ruotsinkieliset ·pieneksi, ettei ruotsinkiclistä opetusta enää
25121: sie~lä myös suomenkielellä ja tämäkin yksi ·ole :tarkoituksenmukaista ylläpitää, eikä
25122: professorinvirka poistetaan, mikä viime- tätä professorinvirmaa .tarvilta muutakaan
25123: mainittu on nä:hdäkseni ainoa oikea tie keskeistä tai tärkeää opetusainetta va:vten,
25124: tästä tiedekunnasta kyseenollen. Minun ·voidaan se sittenkuin 3 §:ssä mainittu ko-
25125: täytyy muistella, tuota yhtä ruotsinkielistä ·kous" - siis ruotsalaisten opettajain ko-
25126: professoria maatalous-metsätieteellisessä tie- kous - ,on antanut lausuntonsa, muuttaa
25127: dekunnassa katsellessani erästä samanlaista ·suomenkieliseksi". EäLeivät nämä ga:mn-
25128: järjestelmää .Sa:ksan keisarillisen armeijan tiwt riitä, niin en ymmärrä muuta kuin
25129: kaa;rtissa. Sinne nimittäin kuului cv;ain että ruotsinkielisten esityksessä nyt p~i
25130: aatelisia ja se oli niin korkeata luokkaa, tään olotila;an, jossa lakia muuttamatta ei
25131: että se ylimielisesti katseli tavallisia porva- v<Jida lakkautlta•a ruotsinkielistä professorin-
25132: 412 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
25133: ----------~----
25134:
25135:
25136: virkaa senkään jälkeen, kun hänellä ei enää 'suomalaisia luentoja, vaikka varmasti olisi
25137: ole tainoatakaan !kansan palVielukseen val- niitä voinut semata '? Tämä ei ole ihyNää
25138: mistaUJtuva•a akateemista kuuntelijaa, vaan 'taihtoa. .Se on sitä kiinniriippumista pie-
25139: sitä ainoata Quentosalissa istuvaa henkilöä 'n.immässrukin, kohtuuttomim:tnJaSSakin oikeu-
25140: ylläpitää ruotsalainen sivistysrahasto. Mu.tt~ 'dessa, joka teillä, ruotsalaisilla, on täällä
25141: ·tällaista järjestelmää <ei Suomen :kansa vo1 lollut, ~ sitä kiinnirii;ppumista., joka on
25142: hyväksyä. !tämän ankaran ja ka•tkemn kietlitaistelun
25143: Minun täyttyy sanoa, että kuunnelles- 'nost:attanut ja jolla 'te olette vain omaa
25144: sani täällä sitä puolustelua, jolla ruotsalai- 'asemaanne askel .askeleelta pahentanoeet, ;pa-
25145: sel1ta taholta, mutta myöskin sosialistien kcttamalla. pakottaen suomenkielisen ja suo-
25146: taholta on koetettu g.aada tämä ~akilesitys 'malai•skansatLlisen kansanosan käymään yhä
25147: turvatuksi, sitä puolustelua heikompaa ankwramparun hyökkäykseen. Minä sanon
25148: ·esiintymistä minä harvoin eduskunnassa •suoratan •vastauksena ed. von Bornille, että
25149: ·olen kuuLlut. En löydä paljon mitään '1\launeimmatkaan sana1t ja lupaukset eiviit
25150: ·asiallista,. todella painavwa huomautusta meille .enää riitä. Nv·t vaadimme mekin
25151: näissä esityksissä, en sellaista, jota vastaan 'teiltä tekoja (Ed. "\Vickman: Dets;amma
25152: tääi1lä voi,si ryhtyä edes väittelemään. Minä 'från Er sida också! - Eduskunnasta:
25153: vain totean, että ruotsalaisten, ruotsinkie- Wickman ymmärtää p;aremmin ruotsia!).
25154: listen vedotessa suomenkieli.sen kansanosan Ed. von Born on täällä valittanut, että
25155: (h y v ä ä n tahtoon, tätä truhtoa pu_uttuu tämä yliopistolakikysymys on tehty puolue-
25156: teidän omaLla ta1hollanne, puuttuu jopa poliittiseksi kysymykseksi. Kuka on sen
25157: snna maarassa, et<tä se ,tulee käymään sellaiseksi tehnyt? lVIeille suomalaisille tämä
25158: jatikettaessa teille kohtalokkaaksi. Täällä- ei ole mikään puoluepoliittinen kysymys,
25159: hän on He~singin yliopistossa viime päivinä senhän ovat nämä päivät täällä todistaneet
25160: sattunut selkkaus, joka ~mhuu toista, kuin ja sitähän todistaa sekin, että ed. Pennanen
25161: -ed. von Hornin vakuutus hänen puhees- kokoomuspuolueesta on voinut ottaa toisen
25162: saan, - vakuutus, että ,jos ruotsalaiselle kannan perustuslaJkivaliokunnan mietin-
25163: 'kansanosalle jätetään se, minkä se katsoo nössä kuin toinen samaan puolueeseen kuu-
25164: vääjäämättömäl\Jsi oikeudekseen, niin olen luva edustaja. Tämä todistaa, että puolue-
25165: v.arma, rettä iainkuuliaisempia ja yhteisille linjoja ei täällä suomalaisella taholla lain-
25166: isänmaallisi1le telltäiviille enemmän alttiita kaan kuljeta. Täällä kuljetaan vain vakau-
25167: kansalaisia kuin nimenomaan ruotsia~puhu muksen linjoja eikä mitään muuta. Puo-
25168: vat tuskin tulee tässä maassa löy,tymään' '. luepoliittiseksi on kysymys tullut teidän
25169: ·Lääketieteellisessä tiedekunnassa on sattu- ruotsinkielisten ja sosialistien menettelyn
25170: nut selkkaus luennolla, jossa kuuntelijoina johdosta. Täällähän on jo totuttu siihen,
25171: on 35 suomanaista ja 5 ruotsinkielistä läake- että suuretkin kysymy.kset ratkaistaan m.ri~i
25172: tieteenkandidaattia (Ed. Wickman: Tunne- rättyyn kaavaan ja määrättyyn malliin.
25173: taan!). Ei, te ·ette tunne sitä, sillä teidän Hallitus esittää, sen niin sanottu ,paras
25174: leMenne ovat sitä va]heeUisesti selostanoot. tuki'', sosialidemokraattinen ryhmä kannat-
25175: Sitä kohtuuttomuu:t:ta, ect:tä luennot on pi- taa ja ruotsalainen ryhmä kannattaa myös ..
25176: detty ruotsinkielellä, vaikka puolet suomen- Ja kun näin eri asioita käsitellään, huoma-
25177: 1kielisistä kandidaateista on iLmoittanut ole- taan, että kumpainenkin ryhmä, aivan ku-
25178: 'van vaikeuksi·a tuon lwennon seuraamisessa, ten tässä yliopistolaissa, on siitä vetänyt
25179: 'ei ole v·oitu poistaa professorin hyvästä tah- itselleen määrätyn puoluepoliittisen hyö-
25180: 'dosta huolimatta, eikä loppujen lopuksi ole dyn. lVIiksi sitä kutsutaan, sitä en tahdo
25181: voitu poistaa siitä syystä, että nuo 5 ruot- tässä lähemmin mainita. Totean vain, että
25182: 'sinki•elistä lääketieteenkandidaattia eivät myönnyt_y~ksiä on jälleen teht~', yhtäällä
25183: 'Vapall!ehtoisesti suostuneet kuuntelemaan ruotsalaisille, toisaalla sosialisteille, ja
25184: 'luentoja suomenikie1eHä. Asia olisi voitu niinpä odotettiin, että tällä voimalla tämä-
25185: 'järjestää tuon "'apaaeht:oisuuden p•erus- kin laki menisi läpi, niinkuin monet muut-
25186: 'teella. Missä on <:iikeus ja kohtuus, jos tä- kin lait, ja että suomalainen talonpoika
25187: \män pienen vähemmistön pieni murto-osa vain tunkialta saisi jäädä katselemaan,
25188: 1
25189: ophskeEjain keskuudessa ,estää suomal•aisia kuinka te täällä kansakunnan asioita järjes-
25190: ~piskelijoita seuraamll!sta opetusta, estää telette. Talonpoikien vastauksen olette te
25191: 'sen siten, etltä itse :kieltäytyy kuuntelemasta kyllä jo näinä päivinä saaneet riittävästi
25192: 413
25193:
25194:
25195: kuulla (Keskustasta : Aivan !) . Tässä on 1 lisä:tä, vaan sen takia, että täällä on ruot-
25196: teille tapahtunut pieni erehdys. Tässä on salaiselta taholta esitetty ruotsinkielellä pu-
25197: Yihdoinkin kysymys, jota ei ratkaista too- heenvuoro- ainoa muuten-, joka vaatii
25198: hon puoluekaavaan, jota suomalainen kansa samalla kielellä annettavruksi ta;kaisin, ja
25199: ei voi eikä milloinkaan tulekaan hyväksy- koska väihemmistön joukossa ei tällä kertaa
25200: mään. Suomalainen kansa ei koskaan tule - ymmärrettävistä syistä - ole ketään,
25201: tässä näkemään mitään puoluekysymystä. joka tätä kieltä käyttää oman äidinkielensä
25202: Nyt se vaatimalla vaatii, että se on käsitel- tarkia, niin on minun täytynyt uhrautua
25203: tävä vain puhtaasti kansallisena kysymyk- tekemään tämä toisella kielellä (Keskus-
25204: senä, ja se vaatii, että kansalliset oikeudet tasta : Se on oikein !) .
25205: vihdoinkin tälle kansalle täytetään.
25206: En tahdo pitemmälti jatkaa. Arvelen Herr vicetalman! Rdm. von Born har
25207: tämänkin riittävän. Mutta evästykseksi tah- här i sitt yttrande försökt vältra skulden
25208: toisin teille ruotsinkielisille täällä muistut- därav, huru saikens behandling i grundlags-
25209: taa eräistä historiallisista sanoista, jotka utskottet försiggått, på minoriteten, men
25210: solmivat menneisyyden ja nykyisyyden då har han helt och hållet glömt att även
25211: tässä kansassa yhteen ja joiden sanojen minoriteten måste hava i riksdagsarbetet
25212: vaarinotto teidän taholtanne olisi säästänyt rättigheter, vilka visserligen icke alltid och
25213: meidät monelta katkeralta taisteluita. Ne ej heller i detta fall kunna stödjas varken
25214: olivat J. V. Snellmanin sanat ylioppilaille på riksdagsordningen eller stadgandet i
25215: hänen viimeisessä heille pitämässään pu- riksdagens arbetsordning, men vilka fram-
25216: heessa, - sanat, jotka laskivat perustan alstrats av praxis i riksdagsarbetet och
25217: jatkuvalle suomalaisuustaistelulle, ja jotka vilka måste anses fullt öv;erenstämmande
25218: tänä hetkenä ovat yhtä paikallaan kuin med rätt. Till sådana hör att reservera en
25219: silloinkin v. 1881, ja jotka lausuvat totuu- tillräckligt lång tid för att komma in i
25220: den, joka teillekin kerran varmasti, ellei regeringens proposition och de därom för-
25221: muuta niin t a i s t e l u n tietä on valke- orsakade utlåtandena och likadan är även
25222: neva. Hän lausui: ,Jos te, arvoisat isät, rättigheten att höra sakkunniga. Sådana
25223: joiden kieli varsinaisesti on vain ruotsin- rättigheter har grundlagsutskottets majo-
25224: kieli, jos tarkastatte näitä tosiasioita ja ritet, svenska folkpartiet och S'osialdemo-
25225: tahdotte oppia historiasta, niin voittekin ,kratiska partiet ej unnat åt minoriteten
25226: siitä oppia, että tämä suomalainen liike, och hindrat densamma att begagna dem,
25227: jota te ette oikein käsitä, tulee voittamaan. ehuru frågan gällt så viktiga sruker som den
25228: Ei ole mitään inhimillistä mahtia, joka huruvida lagen följts vid beredandet av
25229: voi sitä estää, ja vain sillä voidaan luja universitetspropositionen i regeringen eller
25230: Suomi perustaa, Suomi, joka voi toivoa huruvida det varit överensstämmande med
25231: kestävänsä tulevaisuudessakin. Ja te, rak- grundlagarnas mening och anda att urtima
25232: kaat äidit, jalot naiset, jos te voitte käsit- riksdag sammankallats för att behandla en
25233: tää tämän ja huomata, että niin tulee käy- av nationens viktigaste frågor under den
25234: mään, varjelkoon silloin Jumala teitä las- avsikten att även avgöra den vid denna
25235: tenne sydämiin kylvämästä eripuraisuutta, riksdag och så hindra minoriteten från att
25236: joka saattaa heidät koko eliniäkseen tais- använda sin i grundlagarna garanterade
25237: teluun sitä vastaan, jota he mielellään tah- rätt att få lämna sa;ken vilande över valen
25238: toisivat rakastaa, isän m a a t a a n, koska och bereda åt fo}ket tillfälle att taga stånd-
25239: heidät varhain on saatettu puoluemielipi- punkt därtill.
25240: teisiin eivätkä he katso voivansa rakastaa Rdm. von Born har i sitt yttrande helt
25241: maataan sillä tiellä, mitä kansa tahtoo, och hållet undvikit att framställa grund-
25242: jonka tahtoon kuitenkin meidän kaikkien orsa:ken till den undantagsartade behand-
25243: on taivuttava. '' ling som kommit detta ärende till del och
25244: som består däri att riksdagens minoritet
25245: Ed. Lahdensuo: Herra varapuhe- måste börja försvara riksdagens rätt. Lika-
25246: mies! - Minulla on tarkoitus ensi aluksi dant har rdm. von Born - orsrukerna äro
25247: lausua joku sana ruotsinkielellä, ei sen lätta att förstå- försummat att framställa
25248: takia, että minä tahtoisin tämän käsittelyn på hurudant sätt riksdagens majoritet på
25249: Vaihtelevaisuutta ja huvittavaisuutta siten förhand förberett sig tili behandlingen av
25250: 414 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta :1935
25251:
25252: ärendet och uppgjort planerna tili dess suu hallitus käsityksensä siitä, miten yli-
25253: genomförande, och minoriteten har ej fått, opistokysymys olisi ratkaistava, ilmoittaen,
25254: som jag omnämnde tidigare, ens de måttli- että ,hallitus on vakaantunut siinä käsi-
25255: gaste förslag och önskemål angående sa- tyksessä, että yliopistokysymys on ratkais-
25256: kens behandling beaktade. Huru blint den tava sen suun n i te 1m a n p o h j a 11 a,
25257: ovannämnda riksdagsmajoriteten försökt joka sisältyi eduskunnalle viime vuoden
25258: genomföra regeringens proposition angå- ;valtiopäiville asiasta annettuun esityk-
25259: ende universitetslagarna, framgår även av seen''. Ja vähän myöhemmin sanotaan ~
25260: de exempel jag redan nämnde i mitt före- ,M u u t a .tällä ·hetkellä käytännössä toteu-
25261: gående yttrande och vilka visa att genom tettav&ksi mahdollista ratkaisua kuin halli-
25262: en osaklig behandling ett stadgande sum tuksen nyt esittämä eivät nekään, jotka ovat
25263: rent av strider mot regeringsformen kom- vastustaneet ha:llituksen viime vuoden val-
25264: mit in i lagen, och paragraferna om na- tiopäivillä eduskunnalle antamaa esitystä,
25265: tionstvånget fick en sådan formell lydelse, ole voineet osoittaa.'' Tämän johdosta en-
25266: att ieke heller riksdagsmannen von Born siksikin on rhuomautettava, että eduskun-
25267: ansåg detsamma lyckligt och vars mate- nassa tehtiin viime valtiopäivillä kaksikin
25268: riella innehåll är sådant, att universitetets eri aloitetta, joissa osoitettiin, miten asia
25269: vederbörande ej godkänna det och .som ej olisi ratkaistava.
25270: heller, såvitt jag vet, tillfredställer rege- Bdellä. sanottu hallituksen ajatus on jo
25271: ringen. useaan kertaan esitetty myös niissä lausun-
25272: Jag vill ej närmare beröra de enskilda noissa, joissa hallituksen esityksen hyväiksy-
25273: exempel rdm. von Born i sitt yttrande mistä on pidetty ainoana mahdollisena ja
25274: framställt. Jag säger endast att de fram- vielä vahvasti alleviivattu se mielipide, että
25275: ställts med en viss färg och, motsvara ej suomenkielinen ja ruotsinkielinen yliopisto-
25276: ens sanningen i varje punkt (Eduskun- opetus on j ä; r j estettävä yhtä-
25277: nasta: Åhå!). Rdm. von Born förtjänar a i k a a. Tämä näyttää vaikuttaneen eräi-
25278: tili slut en påminnelsB att det är lätt att den sellaistenkin edustajain mielipiteeseen,
25279: sopa grannens farstu, men det tyckes vara jotka muuten ovat ilmoittaneet olevansa
25280: svårt att sopa framför egen stugudörr. täysin suomalaisen yliopiston kannalla, si-
25281: ten että katsovat olevansa velvolliset nyt
25282: Minä jatkan sitten suomeksi. Täällä on myötävaikuttamaan tämän lain hyvruksymi-
25283: eduskunnan enemmistön taholta ihuomau- seen ja käsittävät sen kautta edistävänsä
25284: tettu perusteeksi sille, ettei tahdota olla suomalaisen yliopiston asiaa. Niille taasen,
25285: täällä mukana enempää kuin perustusla:ki- jotka alunperin ovat asettuneet jyrkästi vas-
25286: valiokunnassakaan, sitä että asiainkäsittely, tustamaan haJlituksen suunnitelmaa yliopis-
25287: mikä täällä ja valiokunnassa suoritetaan,, ei ton ,suomalaistuttamiseksi" ja näkevät
25288: ole asiallista ja ettei siinä ole mitään mie- siinä vain haitan ja viivytyksen suoma:lai-
25289: lenkiintoista eikä mitään heidän kannal- sen yliopiston syntymiseen, on sanottu:
25290: taan varteenotettavaa. Minä luulisin, että Esittäkää joku toteutettavissa oleva suunni-
25291: esim. se lausunto, jonka ed. Heiskanen telma asian ratkaisemiseksi.
25292: täällä äskettäin esitti, on terveellinen kuuHa Näiden mielipiteiden johdosta on ensiksi-
25293: kenelle tahansa eduskunnan jäsenistä, jotka kin huomautettava, että kun on kysymyk-
25294: haluavat jotain yliopistoasiassa tehdä ja sessä niin ensiluokkaisen tärkeän ja suuri-
25295: tehdä asiallisten syiden perustukseHa. Sen, arvoisen kansallisen kysymyksen ratkaise-
25296: mitä tässä tulen esittämään yliopistoasiaan, minen kuin on suomalaisen yliopiston ai-
25297: luulisin olevan myös varteenotettavaa sekä kaansaaminen, niin kenenkään yksityisen
25298: suuren valiokunnan jäsenille, mikäli tämä kansanedustajan velvollisuuksiin ei kuuluisi
25299: asia sinne nyt enää joutuu, ja luulisin, että ehdotuksen teko ja lakien laatiminen sel-
25300: hallituksen jäseni<llekin olisi siinä jotakin laisessa asiassa, vaan se kuuluu hallituk-
25301: huomattavaa, jos sillä edelleen on tarkoitus seHe. Kun 'eduskunnassa, kuten sanoin,
25302: tätä asiaa jollakin tavalla viedä eteenpäin tästä huolimatta on tehty aloitteita yli-
25303: (Ed. Swentorzetski: Hallitusta pitäisi ;vaa- opistoasian ratkaisemiseksi suomalaisen kan-
25304: tia esille edw;kuntaan. Ei ole yhtään jä- sanenemmistön toivomaan suuntaan, niin
25305: sentä!). - Valitettavasti! johtuu se siitä, että saataisiin tämli asia
25306: Hanituksen esityksen perusteluissa lau- mwhdollisimman nopeasti todella lopulliseen
25307: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ·koskevan lain muuttaminen. 415
25308:
25309: järjestykseen. Minä rohkenen otaksua, että ehdotuksesta eräässä asian vaiheessa jo
25310: tässä eduskunnassa ei ole ainoatakaan edus- akatemian hallituksen lausunnon, mutta
25311: tajaa, joka voisi todella väittää sitä vas- kun akatemian hallituksen lausunto oli kiel-
25312: taan, että tässä asiassa muuta lopullista teinen, mikä oli odotettavaa ja täysin luon-
25313: ratkaisua olisi. Eduskunta-aloitteiden teki- nollista sen ajatustavan kannalta, minkä
25314: jäin mielipiteen mukaan voidaan laki Hel- ruotsinkieliset passiivisessa suhtautumises-
25315: singin yliopiston muuttamisesta suomalai- saan ovat omaksuneet, niin ei opetusminis-
25316: seksi käsitellä ja ratkaista erillisenä asiana, teriö liioin ottanut vaivakseen ryhtyä asiaa
25317: antamatta sen ajatuksen ensinkään häiritä, sen pidemmälle ajamaan tältä pohjalta.
25318: miten ruotsalaisten yliopisto-opetus sen jäl- Kun tämäkin puoli asiaa tuli perustuslaki-
25319: keen järjestetään, kun kerran kaikilta ta- valiokunnassa joulun edellä puheeksi, päätti
25320: hoi<lta on lausuttu mielipiteitä, että siitä valiokunta hankkia parilta asiantuntijwlta
25321: on kohtuuden mukaan valtion huolehdit- lausunnon siitä, voidaanko Turun akatemia
25322: tava. On syytä huomauttaa, esimerkiksi säätiönä velvoittaa täyttämään eräitä val-
25323: siitä, että jos yliopistokysymys ratkaistai- tion tehtäviä, edellytyksellä, että tästä val-
25324: siin eduskunta-·aloitteiden pohjalla ja jos tio suorittaa korvauksen. Näistä asiantun-
25325: varattaisiin kylliksi pitkä siirtymisaika, tijoista toinen, nimittäin entinen presi-
25326: jo:nika. kuluessa ruotsinkielinen yliopisto- dentti Stå:hlberg, tu'lee lausunnossaan sii-
25327: opetus olisi järjestettävä, niin voi olla jo- hen ~opputulokseen, että akatemiasäiitiötä
25328: tenkin varma siitä, että hallitus voi tämän ei voida velvoittaa korv:auksestakaan suo-
25329: asian järjestää ja myöskin ruotsinkieliset rittamaan va-ltiolle sen antamia tehtäviä.
25330: olisivat valmiit ja avuliaat sen järjestämi- Tässä lausunnossa on kuitenkin eräs kohta,
25331: seen ryhtymään, kun he nyt sitä vastoin johon asian selvittämiseksi on kiinnitettävä
25332: ja niin kauan, kunnes asiat tällä tavalla ;huomiota. Selostettuaan niitä säännöksiä;
25333: järjestyvät, pitävät velvollisuutenaan, vie- jotka ovat voimassa säätiöihin nähden, lau-
25334: läpä oikeutenaankin kaikin voimin ja kai- suu prof. Ståhlberg: ,Mainituista sännök-
25335: kin keinoin taistella Suomen suomalaisen sistä, joitten on katsottava oleelliselta sisäl-
25336: kansan oikeaa ja luonuolEsta pyrkimystä, lykseltään johtuvan säätiön luonteesta sellai-
25337: yhtä sen suurinta ja korkeinta kansallisen sena kuin se nykyisen oikeusjärjestyksen
25338: itsetunnon nwkyväisen tunnusmel\kin ai- y1eisten periaatteiden mukaan on, näkyy,
25339: kaansaamista vastaan, jollainen kieleltään että säätiö ei voi itsekään muuttaa tarkoi-
25340: ja mieleltään kansallinen yliopisto on kai- tustansa muuta kuin yllämainitussa poik-
25341: kille kansoille (Eduskunnasta : Oikein!). keustapauksessa ", (se on, kun säätiön va-
25342: ·Tässä ruotsinkielisten vastustustoimin- roja muuttnneiden olosuhteiden vuoksi ei
25343: nassa koetetaan turvautua ha:llitusmuodon enää voida käyttää säätäjän määräämiin
25344: säännöksiin. Mutta on ihmeellistä, että tä- tarkoituksiin). ,Se ei siis saa vapaaehtoi-
25345: hän samaan seikkaan vedotaan myöskin sestikaan ottaa suoritettavakseen tehtäviä,
25346: suomalaisten vastustajain keskuudessa. Jos jotka menevät säätiölle määrätyn tarkoituk-
25347: hallitusmuodossa jota;kin sanotaankin, niin sen ulkopuolelle. Tarkoituksensa puittei-
25348: ei sieltä kuitenkaan saa tukea siihen, että siin sisältyviä tehtäviä säätiö sitävastoin
25349: ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen ja:kami- kyllä saa entisten lisäksi ottaa suoritetta-
25350: nen, miten se sitten tapahtuukin, saisi olla vakseen joko konausta vastaan tai ilman
25351: suomalaisen kansan toivoman kansallisen sitä.''
25352: yliopiston syntymisen tiellä tai että ruot- <Säätiökirjassa on säätiön tarkoitus mää-
25353: sinkielinen opetus, ollakseen perustuslakien ritelty sanomalla, että lahjoitetun pääoman
25354: hengen mukaista, täytyy olla kytketty suo- tuotto on käytettävä opetuskieleltään ruot-
25355: menkielellä tapa'h:tuvan ja kansalliselta poh- salaisen Åbo Akademi-nimisen Turussa toi-
25356: jalta lähtevän tieteellisen tutkimuksen ja mivan korkeakoulun perustamiseksi ja yl-
25357: opetuksen kanssa. läpitämiseksi. Kun sen ehdotuksen kautta,
25358: Yhtenä keinona ruotsinkielisen yliopisto- että ruotsinkielinen yliopisto-opetus siirret-
25359: opetuksen järjestämiseen on ehdotettu sen täisiin Helsingin yliopistosta Turun aka-
25360: siirtämistä Turun ruotsalaiseen akatemiaan. temiaan sen lisäksi mitä siellä jo opetetaan,
25361: (Lyhyyden vuoksi käytän my6hemmin tästä ei säätiön tarkoituksen voida sanoa muut-
25362: laitoksesta sanaa ,akatemia''.) Opetusmi- tuvan siitä, mitä säätäjä on tarkoittanut ja
25363: nisteriö hankki, kuten muistetaan, tästä mikä edellä juuri määriteltiin, mutta päin-
25364: 416 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
25365:
25366: vastoin voidaan sanoa, että säätiön tarkoi- säätiön delegatiolle varatun järjestelyoi-
25367: tus entisestään vain teihostuu, niin voi sää- keuden nojalla, määritelty", sanoo toh-
25368: tiö Ståhlbergin mukaan ottaa suoritetta- tiOri Hakulinen, ,kuuluu säätiön ylläpi.tä-
25369: vakseen uusia tehtäviä entisten lisäksi mälle korkeakoululle eräitä sellaisia oikeu-
25370: mutta se riippuu säätiöstä itsestään. deHisia piirteitä, ·jotka eivät .ole ominaisia
25371: Toinen asiantuntijoista lakitieteen toh- tavalliselle yksityisoiikeud!elliselle säätiölle''.
25372: tori Hakulinen on tullut toisenlaiseen tu- Tällaisena piirteenä mainitsee tohtori Ha-
25373: lokseen. Selostettuaan akatemiasäätiön tar- kuliruen m. m. aika,temian opettajien ja, vir-
25374: koitusta ja hallintoelimiä mainitsee hän, kamiesten oikeude1lisen aseman, jonka mu-
25375: että säätiön perussääntöä on ehditty muut- kaan akatemian virkakunnan palvelussuh-
25376: taa jo monta eri kertaa, yhtenä vuonna teet on tarkoitettu yhtä pysyviiisiksi kuin
25377: kaksikin kertaa. Akatemian perussäännöt valtion yirkamiesten palvelussuhteet ovat.
25378: va·hvistettiin vuonna 1918 tammikuun 13 Sellaisena oikeudellisena. piirteenä on edel-
25379: päivänä, mutta jo saman vuoden joulukuun leen akatemian viranomaisille kuuluva. opet-
25380: 14 päivänä niitä muutettiin ensi kerran tajiin ja virkamiehiin kohdistuva kurinpito-
25381: ja seuraavan vuoden toukokuussa toisen valta, opiskelevan nuorison asema, m. m. sen
25382: kerran. 10 vuotta myöhemmin eli kesä- velvollisuus kuulua ylioppilaskuntaan ja
25383: kuun 28 päivänä 1929 vahvistettiin sää- suorittaa maksuja. Edellä sanotun lisäksi
25384: tiölle monin kohdin kokonaan uudet sään- on huomattava, että myöskin akatemian toi-
25385: nöt, jotka kuitenkin on osittain taasen muu- minnassa ulospäin esiintyy tavallisesta yk-
25386: tettu vielä toukokuun 28 päivänä 1932. sityisoikeudellisesta laåtoksesta poikkea,va oi-
25387: Olen tästä perussääntöjen muutosasiasta keudellinen rpiirre, nimittäin asetuksella
25388: maininnut sen takia, että akatemian haHi- a•ka temialle tai sen prffiessoreille suotu oi-
25389: tus siinä vastauksessaan, jonka se antoi keus antaa yliopistollisia. tutkintotodistuksia
25390: opetusministeriön tiedusteluun, olisiko aka- vastaavia todistuksia. Niinpä voidaan aka-
25391: temia ja missä laajuudessa ollut halukas temiassa suorittaa kemiallis-teknillisen tie-
25392: laajentamaan opetustointaan siinä tarkoi- dekunnan insinööritutkinto, joka vastaa
25393: tuksessa, että ruotsinkielinen ylioppilasnuo- Teknillisen korkerukoulun kemiallisen osas-
25394: riso saisi tilaisuuden suorittaa opintonsa ton vasta.a:vaa tutkintoa, Helsingin yliopis-
25395: akatemiassa ·edellyttäen, että valtio sopi- ton teologisen tiedekunnan tutkintoja vas-
25396: muksen mukaan ottaisi osaa tässä tarkoi- taa.va tutkinto ja valtiotieteiden 1mndidaat-
25397: tuksessa annettavan opetuksen kustannuk- titutkinto, joka taasen vastaa filosofiankan-
25398: siin, esittää asian siinä valossa ikäänkuin didaattitutkintoa j. n. e. Kokonaisuutena
25399: akatemian perussääntö eli perusjärjestys- katsoen on aka:temian järjestysmuoto ja toi-
25400: muoto, kummalla nimellä sitä tahtookin ni- minta mitä suurimmassa määrässä saman-
25401: mittää, olisi niin pyhä ja koskematon asia- lainen kuin Helsingin yliopiston.
25402: kirja, ettei siihen muka voitaisi tehdä sel- Laajan, perusteellisen selvityksen jälkeen
25403: laisia muutoksia, kuin edellä mainitusta tulee tohtori Haikulinen seuraaviin päätel-
25404: toimenpiteestä johtuisi. Akat·emia näet sa- miin, että tasavallan presidentillä on vailta
25405: noo vastauksessaan m. m., että ,jos valtio säädekirjan tarkoituksenmukaiseksi toteut ..
25406: tulisi osalliseksi akatemian ylläpitokustan- tamiseksi suoda perustettavalle säätiölle jul-
25407: nuksiin, tuottaisi se muutoksen ll!katemian kisoikeudellinen personallisuus ; että milloin
25408: järj.estysmuotoon, jonka johdosta se muut- sääitiön tarkoituksena on yliopistonluontoi-
25409: tuisi olennaisesti siitä, miksi se oli perus- sen korkewkoulun ylläpitäminen, on sää-
25410: tettaessa tarkoitettu.'' Kun nyt akatemian tiöllä katsottava olevan valtuus sellaisen
25411: perussääntöä on, kuten edellä osoitin, jo ju1kisen vallan käyttöön, joka korkeakoulun
25412: monta kertaa, muutettu ja kerran monin toiminnan tarkoituksenmukaiselle toteutta-
25413: kohdin kokonaan uudistettu, niin käy tästä miselle on tarpeen; ja että valtiovallan ta-
25414: selväksi, ettei ainakaan sentapainen syy kuin holtru on tapahtunut a.katemian organisation
25415: akatemia sanoo voi olla esteenä ruotsinkie- hyväksyminen ja että akatemia sen perus-
25416: lisen yliopisto-opetuksen siirtämisestä Turun tuksella on laillisesti oikeutettu käyttämään
25417: akatemiaan. julkista valtaa.
25418: ,Sel'~aisena kuin Åbo Akademin järj.es- Olen näin kauan viipynyt selostaessani
25419: tysmuoto on peru.'lSiilinnöissä, joitten vah- toht. Hakulisen selvittelyä Turun akate-
25420: vistaminen on ta.paihtunut säädekirjassa mian oikeudellisesta asemasta ja luonteesta,
25421: koska hän tämän selvityksensä perusteella Voidaanko se näillä ylimääräisillä valtio-
25422: tä:hän nähden tulee toisenlaiseen tulokseen päivil,lä toteuttaa? Mahdollisuudet siihen
25423: kuin toinen asiantuntija, prof. Ståhlberg, näyttävät olevan hyvin pienet (Ed. Lohi:
25424: joka pitää akatemian säätiötä luonteeltaan Ei niitä ole!). Puhuj'alistalle merkityistä
25425: y k s i t y i s o i k e u d e ll i s e n a laitoksena. vähän yli lOO.:sta puheenvuorosta on suun-
25426: Ja tästä johtuen tulee myöskin toht. Haku- nilleen puolet tällä hetkellä 'käytetty. ÄB-
25427: linen toisenlaiseen tulokseen itse ,pääkysy- ken saimme huomata, että myös enemmis-
25428: mykseen nähden. Nojautuen vielä useitten tön taholta, sosialidemokraa:ttien ja edistys-
25429: vierasmaalaisten oikeusoppineiden mielrpi- mielisten penkeiltä tuotiin tänne puheen-
25430: teisiin, joita hän 'lausunnossaan siteeraa, tu- johtajan ,pöydälle nimila:ppuja, joilla tätii
25431: lee hän siihen tulokseen, että akatemiasää- keskustelua edelleen jatketaan. Onko näillä
25432: tiö on katsottava julkisoi k e u d e ll i- kaåkilla puhujilla mahdollisuutta vielä. en-
25433: s e k s i säätiöksi, joka ,toteuttaa päämää- nen ensi viikon torstaita saada sanottavansa
25434: riänsä ei ainoastaan julkisen vallan suoje- esitetyksi, on kyseenalaista? (Keskustasta:
25435: luksessa vaan myöskin julkisen vallan Ei ole !) . Asia ei siis voi joutua suureen
25436: avulla. tai oi:keammin valtiovaHan sille suo- valiokuntaan. 'l'oivoisin kuitenkin, ettei
25437: maa jillkista valtaa tai julkisia oikeutuksia edistysmielisiltä edustajilta: tulisi estetyksi
25438: l~äyttämällä' '. tilaisuus ilmoittaakseen, että: hekin ovat tär-
25439: Kaiken edellä sanotun perustuksella tulee deHiseTh suomalaisen yliopiston perustami-
25440: toht. Hakulinen seuraavaan 'lopputulo'kseen sen kannaHa! Sehän olisi täydessä sopu-
25441: itse pääkysymykseen nähden: ,Aktiivisena soinnussa m. m. sen vaalijulistuksen kanssa,
25442: julkisoikeudellisena, säätiönä Turun akate- jonka puolue antoi viime vaalien edellä.
25443: miasäätiö on ei ainoastaan oikeutettu, vaan Mutta kun nyt joka tapauksessa näyttä~i
25444: myöskin velvollinen suorittamaan sellaisia siltä, ettei asia joudu suureen valiokuntaan,
25445: tehtäviä, jotka kuuluvat sen tarkoituksiin. ei suuri vaJiokunta niin ollen voi käyttää
25446: Tämä sen velvollisuus on vastasuoritus val- sitä keinoa, joka olisi ollut vielä mahdolli-
25447: tion siHe suomasta julkisesta vallasta ja sille nen, jos eduskunnan enemmistö olisi tar-
25448: annetuista julkisista oikcutuksista. '' Val- kistanut kantaansa ja ilmoittanut ,olevansa
25449: tiolle kuuluva ehdollinen velvoittamisvalta valmis myötävaikuttamaan suomalaisen yli-
25450: tietää tässä ta;pauksessa sitä, ,että valtio opiston syntymiseen. Ei ole enää sitä mah-
25451: on oikeutettu, ellei säätiö ota täyttääkseen dollisuutta, että eduskunnassa viime valtio-
25452: niitä tehtäviä, joita vaJtio siHe yleisen edun päivillä tehdyt aloitteet olisi sovitettu hal-
25453: mukaisesti tahtoo asettaa, vähentämään ja lituksen esitykseen- niiden pykälät olisivat
25454: rajoittamaan sitä valtuutta julkisen vallan sinne kyllä mahtuneet. Laissa olisi vain
25455: ja julkisten oikeutuksien käyttämiseen, tarvinnut varata tarpeeksi pit:kä siirtymis-
25456: jonka valtio on sille suonut". aika sitä varten, ·että ruotsalaisen yliopisto-
25457: Kaiken sen perustuksella, mitä edellä on opetuksen järjestäminen olisi sillä aikaa
25458: esitetty, käy selviUe siis, että se keino Hel- voitu suorittaa ja tarpeellinen esitys edus-
25459: singin yliopiston olojen järjestämiseksi, joka kunna:lle jättää. Kun tähän ei ole enää
25460: sisältyy hallituksen ohjelmaan, asian ratkai- mahdollisuutta, niin ei ·eduskunnalla ole
25461: semiseksi ei ole ainoa, kuten hallitus esityk- muuta. jäleHä kuin hylä:tä hanituksen esitys
25462: sellJSä perusteluissa. mainitsee, vaa'n täytyy ja. hyväksyä toivomusponsi, joka eräissä
25463: ruotsinkielinen yliopisto-opetus voida sijoit- vastalauseissa on esitetty. Silloin jää jälelle
25464: taa kokonaan tapahtuvaksi Turun akate- mielenkiinnolla odotettawaksi,. olisiko halli-
25465: miassa, kuten aikaisemmin hallituskin ali tus valmis antamaa:n a.siasta varsinais~lle
25466: ajat>Cllut, va.ikka se luopui tästä suunnitel- valtiopäiville uuden esityksen. Kun kuiten-
25467: masta liian aikaisin, pelästyen ruotsa.lais- kin, ellei mitään odottamattomia ·poliittisia
25468: temme vastahakoisuutta ja kielteistä kantaa tapauksia tähän välille satu, näyttää toden-
25469: järjestää asia sillä tavaJla. näköiseltä, ettei nykyine11 hallitus tulisi sel-
25470: Mitä nyt siis on asiassa tehtävä 1 Siihen laista esitystä jättämään, niin merkitsee, se
25471: ei pitäisi kellään, joka on tarkannut ajan sitä, että taistelu tulee jatkumaan (Keskus-
25472: merkkejä, vaUankin viimeisinä päivinä ja tasta: On pakko antaa!- Kovapäinen hal-
25473: viimeisinä tunteina, olla vaikea vastata. litus! - Ei se ole vielä oppinut!).
25474: Sillä vastausta ei ole muuta kuin yksi: Hel- ,Siinä keskustelussa, joka eilen suoritet-
25475: singin yliopistosta on tehtävä täysin suoma- tiin, oli määrä:tynlaisia jännittäviä tilan-
25476: lainen yliopisto. teita varsinkin niiden oikeusoppineidon lau-
25477: 418 Perjantaina 25 .p. tammi:kuuta 1935.
25478:
25479: suntojen jälkeen, jotka täällä saimme eilen nut. Hän lukikin: muistaakseni sellaisia lau-
25480: kuulla. Eduskunnan oikeusasiamies ja oi- suntoja, jotka selvästi osoittava,t, mitä lain-
25481: keuskansleri ovat lausunnoissaan ylimää- säätäjä tässä tapauksessa on tarkoittanut.
25482: räisten valtiopäivien koollekutsumisen laiHi- Siihenhän pääasiassa myös oikeusasiamie-
25483: suudesta tai ainakin siinä, missä määrin se hen 'lausunto perustui (Ed. ·Komu:. Entäs
25484: vastaa lain henkeä ja tarkoitusta sekä lau- oikeuskanslerin?). Hänen lausunnossaan oli
25485: sunnon hankkimisesta konsistorilta osakun- sellainen kohta, joka sietää tulla tässä tilai-
25486: tapakon poistamisesta tulleet vastakkaisiin suudessa uudelleen toistetuksi. Oikeusasia-
25487: tuloksiin. Sehän ei ole vallan tavatonta, mies sanoi: ,Tuomarin ohjeissa, jotka ju~
25488: että ka;ksi juristia on samasta asiasta eri ristille ta;,rjoavat samanlai.'!ta elämänsuolaa
25489: mieltä, vaikka olisi suuresta ja tärkeästä kuin vuorisaarna kristitylle, sanotaan: tuo-
25490: periatteeUisesta asiasta kysymys. Kyllä mari ottakoon kaikessa laissa vaarin siitä,
25491: täällä eduskunnassa on sellaista nähty en- mikä lainsäätäjän tarkoitus oli, muutoin
25492: nenkin. Muistan miten kymmenkunta vuot- sitä käytetään väärin ja väännetään toi-
25493: ta takaperin eduskunnassa virisi laaja peri- saalle kuin lainsäätäjän mieli oli. Näiden
25494: aatteellinen keskustelu juristien kesken, ju- srnnojen totuus on tänä päivänä yhtä suuri
25495: ristien, joiden joukossa oli silloinen rikos- ja yhti.i, syvä kuin se on ollut vuosisatoja
25496: oikeuden ,professori toisella puolen ja nwl- sitten ja on oleva vuosisatojen ;perästä.''
25497: kein yhtä huomattavia juristeja toisel!la Mutta emmehän me pääse nyt siitä, että
25498: puolen. Silloin eräs maalaisliittoon kuuluva tässä on kaksi vastakkaista tulkintaa sa-
25499: edustaja Hahl, nykyinen Hatva, pyysi pu- masta asiasta. Tämä on selittänyt entistä
25500: heenvuoroa, lausuen, että tässä oikeusoppi- selvemmin, kuinrka erinomaisen tärkeätä,
25501: neidea riidassa oli tultu sellaiseen vaihee;- jopa aivan välttämätöntä olisi ollut, että pe-
25502: seen, joka usein käytännöllisessä elämässii, rustuslakivaliokunta olisi kuullut asiantun-
25503: sattuu. Hän mainitsi, että kun tuomari kä- tijoita. Mutta siitä enemmistö piti huolen,.
25504: räj~llä maalla joutuu ymmälle lain tulkit- ettei näin saanut tapahtua.
25505: semisessa, niin hän kääntyy lautamiesten Täällä on käytävillä myöhemmin mai-
25506: puoleen ja sanoo, että lautamiehet koke- nittu, että oikeusasiamiehen ja meidän mui-
25507: ooina lain käyttäjinä tervettä järkeä käyt- den käsityskannan takana olisi niin arvo-
25508: täen pystyvät asian paremmin ratkaisemaan valtainen henkilö kuin professori :Stahl-
25509: kuin tuomari. Minä olen myös lautamies- berg, jota tästä tietämättä perustuslakiva-
25510: järjelläni, niinrkuin moni muukin, täällä Eokunnan vähemmistö ehdotti kuultavaksi.
25511: eduskunnassa tällä kertaa ratkaissut nämä Jos jo sinänsä oli outoa semmoisen toivo-
25512: kaksi pulmallista juriidista kysymystä, ja muksen täyttämättä jättäminen, että asian-
25513: täytyy sanoa, että me, jotka olemme oikeus- tuntijaa olisi kuultu, niin, jos- kuten mi-
25514: asiamiehen ·laintulkinnan kannalla, emme nulla on syytä olettaa - perustusla!kivalio-
25515: ole huonossa seurassa. .Sillä meillä on kuten kunnrun enemmistö tiesi professori Ståhl-
25516: on huomautettu sellainen lainopillinen auk- bergin mielipiteen asiassa, niin muuttuu
25517: toriteetti ta:kanamme kuin lakitieteen pro- suorastaan karkeaJksi se menettely, jota pe-
25518: fE'.'>Sori Erich ja minä luulisin, että ainakin rustuslakivaliokunnan enemmistö harjoitti
25519: siitä, onko näiden ylimääräisten valtiopäi- vähemmistöä vastaan.
25520: vien kokoonkutsuminen ~lain hengen mu-
25521: kaista, saataisiin maan huomattavimmilta
25522: juristeilta tukuttwin samaan suuntaan me- Ed. T a r k k a ne n: Herra ensimmäinen
25523: neviä tulkintoja (Keskustasta: Suuren va- v;arapuhe.mies! Lähetekeskusbelun yhtey-
25524: liokunnan täytyy pyytää!). dessä lausumani mielipide on mieilestäni
25525: Perustuslaki valiokuntakin on kyllä vaikka täällä keskustelun ,aikana todettu oikeaksi.
25526: vaatimattomasti huomauttanut, ettei näiden Tässä lausunnossani j.ouduin rul1eviivaamam1
25527: ylimääräisten valtiopäiväin koollekutsumi- sitä killiitystä, mitenkä on <arvosteltava hal-
25528: nen ole harkittua. Tämä on sosia:lidemo- lituksen. menettelyä ylimääräisten valtiopäi-
25529: •kraattien lausuma. Mutta onhan tääHä lä- vien kokoonkutsumisesta. Tämän kysymyk-
25530: hetekeskustelussa sosialidemokraattien ta- sen ympärille on näinä p~tkinä keskustelu-
25531: holta ed. Wiik huomauttanut, että jos lain päivinä kiertynyt asia, ja on sitä eri puo-
25532: tulkitsemisesta tulee erimielisyyttä, niin on lilta koetettu tulki,ta ja etsiä sitä todelli-
25533: tutkittava, mitä lainsäätäjä on tarkoitta- 'Suuspohjaa, jol,la pa:damentarismi voisi sel-
25534: IT elsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 419
25535: -----~--- --------- -· ·-- ---~- ---· ----~------ ·---·-·· .. -------------------·-------- ·--· -----·----~-------------- ------- -------------
25536:
25537:
25538: viytyä tästä vaikeaf!ta asiasta. On luonnol- litus esiintymisellään tMläkin hetkellä on
25539: ·lista., että hallituksen taholta koetetaan tätä ikäänkuin haJlve!ksimassa eduskunnan mer-
25540: kysymystä myöskin parhain päin kääntää, kitystä ja tahtoo poissao~ollaan loistaa sil-
25541: mutta ei oLisi odottanut, että eräiden kan- loin kun sen pitäisi olla omaa asemaansa
25542: sanvaltaisten ja ennenkaikkea parlamenta- puolustamassa (Eduskunnasta: Eivät he
25543: rismiin luottavien ryhmien taholta olisi pysty puolustamaan!). Eräinä hetkinä :il-
25544: tätä sananselv1tystä lähdetty tekemään. Ja mestyy tänne joku ministeri, joka truhtoo
25545: niin ollen jouduin i:hmeti<e~emään, että hal- meille alleviivata sitä, että tämä asia ei
25546: lituksen e&ityksen puoltaji:ffisi on asettmmt kuulu heålle, vaan tasa.vallan presidentti on
25547: herukilöitä, joidenka ennenkaikkea olisi täy- kutsunut yHmääräiset vaWopäivät. Näin
25548: tynyt allcviivata parlamentin tärkeyttä, ollen t·alhdotaJan siirtyä sen kilven taakse,
25549: sen loukkaamattomuutta ja perustuslakien joka •täten nostetaan näkyvnle, ja siten
25550: takaamia väihemmistön oikeuksia (Vasem- koetetaan parlamentarismin puoltrujia saada
25551: malta: S1tä on jo alleviivattu !) . On kyllä hillityksi. Tämä ei ole oikein. Me maalais-
25552: osaltaan aUev1ivat'tu, mutta kun tämän täJ- liittolaiset emme voi hyväksyä täJ.laista kat-
25553: laisen puoltavan puolen tuo esille ryhmän santO'kantaa, ja ennenkaikkea juuri tämän
25554: johdossa oleva hen:kilö, niinkuin ed. Tan- asian yhteydessä. Me vaadimme haJlitusta
25555: ner teki, niin voidaan silloin hyvin helposti tässä asiassa esille, sillä sen on täytynyt
25556: 'epäillä, että kun samasta ryhmästä eräässä valmistella nämä asiat ja sen täytyy
25557: ·toisarvoisessa asemassa ol>eiVa henki·lö sanoo myöskin silloin osallistua siihen vastuu-
25558: toista, niin hänen lausumansa jää varjoon seen tai omaksua sen vastuun, joka tässä
25559: siitä, mitä johtaja on sanonut. hallitukselle lankee (Eduskunnasta: Niin
25560: Kun tää1lä vielä on myöskin sen ryhmän on tehtävä!). Vielä eilen täällä oli sellai-
25561: taholta, joka on ollut kunniakkaassa taiste- nen koomillinen tilaisuus, joka johtui siitä,
25562: ·lussa tämän maan oikeuksien puoltamisessa, että eduskunnan oilmusasiamies joutui
25563: nimittäin ruotsalaisten ryhmän taholta, läh- puoltamaan .eduskunnan oikeutta, lausu-
25564: detty tälle liukuvalle tielle, joutuu ihmet- maan mielensä siitä laillisuuskannasta,
25565: telemään, minkälainen on maailmanmeno joka tämän asian }~hiey;dessä on tuotu
25566: ja minkälainen on ihmismieli ja kuinka esiHe. Tämän arvostelun vastapainoksi
25567: helppo se on siirtymään siltä ladultaan, herra pääministeri lukee hema oikeuskam.s-
25568: jonka se on ennen omistanut, nim. oikeu- lerin lausunnon ja tah•too täUä tehdä tyh-
25569: denmukaisuusperiaatteen pohjalta, ja otta- jäksi eduskunnan oikeu,sasiamiehen arvos-
25570: maan sen sijasta tarkoituksenmukaisuus- t.elun.
25571: periaatteen. Niihin aiko~hin, kun meillä Tämä lausuma kuitenkin oli sellain€ll,
25572: jouduttiin taistclemaan perustuslakiemme jota meidän täy,tyy katsoa, että sen sisältö
25573: oikeuksien puolesta, n1im silloin ruotsalais- ei ollut siksi v·akuu:'ttaiVa, että se pelastaisi
25574: ten ryhmän taholta tinkimättömästi osoitet- herra oikeuskanslerin siitä arvostelusta,
25575: tiin, mikä on .Suomen k::msan oikeus. Täilä joka varmaJSti tämän julkaisemisen jälkeen
25576: hetkellä olisi tätä samaa tunnustähteä pi- on tuhwa. On kysyttävä, onko h'erra pää-
25577: dettävä ko1-.k:ealla silloin kun on parlamen- ministeri tehnyt oikean paLveluksen meidän
25578: ta:rismista kysymys ja joHoin vielä vähem- herra oikeuskanslerillemm.e asettuen taas
25579: mistön oikeudet sillä tav13lla tahdotaan si- herra oikeuskanslerin taakse. Tässä on taas
25580: vuuttaa, kuin tämän asian yhteydessä on nostettu uusi kilpi kaooalle osoittaakseen,
25581: yritetty tehdä. kuinka korkeimman oikeuden V'alvojan mie-
25582: 'Mitä hallitukseen tulee, niin hallitus on lipide on tässä asiassa. Ja näJin ollen tah-
25583: pyrkinyt näy.tte1emään !tämän asian yhtey- dottiin hiljaisena painua tämän kilven
25584: dessä merkillistä osaa. Missä ovat miehet .taakse.
25585: tä1lä hetlm1lä, jolloinka asiaa vakavasti kä- Että näin tehdään, se rodistaa ryhdittö-
25586: sitellään ja jossa niitä perusteita seLvitel- myyttä. Se todistaa jmlkinlaista pelku-
25587: lään, joiden myöskin pitäisi olla hallituk- ruutta, jossa tahdotaan paeta vastuuta ja
25588: sen ohjeena ja myöskin ottaa noudatetta- tahdotaan täJten rimtaman etualalle asettaa
25589: vHrni, sillä hallitushan on V'elvo1linen hoita- kenraa:leja, jota muut armeijan johtajat
25590: maan eduskunnan päättämiä asioita ja te- eivät teklisi, sillä silloinhan juuri he tulevat
25591: kemään niitä ·töitä valtakunnan hyväiksi, ensimmäisinä syrjäytettäviksi. Näin ollen
25592: johonka eduskunta antaa sille ohjeet. Hal- niitä taktillisia keinoja, joita ha1litus on
25593: 420 }>erjantaina 2,5 p. tammikuuta 1935.
25594:
25595: kiiy•ttänyt tävivv arvostella. Että ne ovat hyvää, sillä meidän täytyy tästä lähin ar-
25596: ,t~pahtt1'u~et ;iliä' tavalla, jota kukaan ajat- vostella, että se valiokunta tulee kokoon-
25597: tclo(wa johtaja tai johtajaksi pyrkijä ei voi pannuksi persoonallisuuksista (Eduskun-
25598: nouclattaa. tämä rr,inakin on varmaa, että nasta: Oikein!), eikä henkilöistä, jotka tar-
25599: tällaiselle , yritykselle on ehdoton häviö koituksenmukaisuusperiaatteen ottavat pe-
25600: tn1emassa (E-duskunnas•ta: Tämä on epä- rustuslain tulkintaa toimitettaessa. Tämä on
25601: miehekä:'ltä!). Sitä se on. Ja kun asia on minun mielestäni se, joka parlamentarismin
25602: tällä tavalla, niin meidän täytyy ikävällä vastaisen kehityksen kannalta on tärkeim-
25603: todeta, että vuonna 1935, tämä vuosi, jota piä peruskysymyksiä, joka meidiin täytyy
25604: aiottiin rauhanmerkeissä tässä v,altakun- ottaa ohjeeksemme. Näin ollen perustuslaki-
25605: nassa viettää ja johonka myöskin ajan- valiokunnan menettely johdattaa meidät
25606: henki oli jo kallistumassa, hallitus on näillä oikeaan arvosteluun, oikeaan itsetutkiste-
25607: i·oimenpi:teillään tilanteen kehittänyt sellai- luun, ja näin ollen meidän on vastaisuudessu
25608: seksi, että kansamme innostus mahdollisesti vaadittava perustuslakivaliokunnan työn
25609: ei ole ollut tällä tasolla sen jälkeen kuin oikeaan suuntaan kehittämistä ja että eh-
25610: taisteltiin mei1U:i valtiomuototaistelu, jol- dottomasti sen työhuoneen sisältä on tarkoi-
25611: loinka varsinainen kansa nousi näyttä- tuksenmukaisuuspolitiikka poistettava. Jos
25612: mään, mikä on kansantaMo. No, voidaan perustuslakivaliokunta olisi tahtonut todel-
25613: sa.noa, tämä voi koitua Suomen kansalle lakin noudattaa niitä muotoja, mit1kä sille
25614: onneksi. Ja onkin hyiVä, että elämänsääntö olisivat kuuluneet, niin olisi sen välttii-
25615: on sellainen, ettei niin pa;haa, ettei sillä ole mättä täytynyt ottaa huomioon niiden asia-
25616: myöskin jotakin parempaakin seurausta. kirjojen valossa, joita sillä oli käytettävä-
25617: Ja nä1in ollen toivokaamme, että tämä sen- nään, se, että lainsäätäjän täytyy myöskin
25618: tään koituu Suomen kansatUe joksikin hy- perusteellisesti itsellensä selvittää, millä ta-
25619: väksi, vaikkakin meidän haHinnollinen jär- valla .eräiden hyvinkin arvovaltaisten asian-
25620: jestelmämme tästä tavattoman paljon kärsii. tuntijain taholta esillä olevaa esitystä ar-
25621: Kun on keksittä,vä tällaisia keinotekoisia vostellaan ja mitä mahdollisesti olisi silloin
25622: keinoja aseman turvaamiseksi, niin joutuu valiokunnan huomioon otettava (Keskus-
25623: vakarvasti sen kysymyksen eteen, onko se tasta: Vähemmistö kyllä vaati l). Niin, se
25624: puhe, jota meillä on näinä viimeisinä vuo- on kyllä tosi, että vähemmistö, jonka on
25625: sina puhuttu pitkäaikaisista hallituksista, täytynyt alkaa taistella tässä kysymyksessi:i
25626: onko se todella paikallaan. Jos par~a.men~ oikeusperiaatteiden puolesta, olisi tässäkin
25627: tarismin vruikutteet ovat sellaiset, joita ·ai- vaatinut sitä perusteellisuutta, jonka täy-
25628: kaisemmin jouduttiin kokemaan, ~jolloinlm tyy olla ominaista tälle valiokunnalle. Minä
25629: hallitukset vaihtuivat, niin silloin ei mitään huomautan vain siitä, että tällä valiokun-
25630: keinotekoista pyrkimystä ja myöskään te- nalla on ollut käytettävänään yliopiston
25631: kojen pakenemista ollut ha::v,aittavissa. V aan kanslerin lausunto, joka myöskin julkais-
25632: nyt ollaan näkemässä myöskin tämän koke- tiin sanomalehdissä ja johonka ovat edus-
25633: muksern seuraamukset, ja niin ollen parla- kunnan jäsenet olleet mahdolliset sen jäl-
25634: mentilla on syytä lmtsoa myöskin, mitä nä- keen tutustumaan. 'l'ässä lausunnossa on
25635: mät merkit sille opettavat (Eduskunnasta: niin paljon muistutuksia ja vakavia muis-
25636: Oikein!). tutuksia näiden yliopistolakien tarkoituk-
25637: Meillä on ollut nyt esillä jo viime tiis- sesta ja niiden ulottuvaisuudesta ja näin
25638: taista asti perustuslwkivaliokunnan mietintö ollen olisi ollut tutkittava valiokunnassa
25639: valtion yliopiston suomalaistamisesta. Ja kysymys niin perin juuriaan myöten, että
25640: minun on pakko myöskin tässä katsella valiokunta olisi voinut myöskin sanoa, että
25641: perustusla:kivaliokunnan työmenetelmiä ja nämä ovat harkittuja, ta11kasteltuja ja sillä
25642: katsella, onko ne todella tapahtuneet sillä perusteella on vali{Ykunta tullut näihin tu-
25643: tavalla kuin perustuslakivaliokunnalta sa- loksiin. Nyt kuitenkin on asiantuntijain
25644: nan oikeassa merkityksessä olisi odottanut. lausumat sivuutettu ja tässä on lähdetty
25645: Meille parlamentaarikoille pyytäisin tässä toteuttamaan vain erästä periaatetta, joka
25646: huomauttaa, että näiden ylimääräisten val- mahdollisesti jo etukäteen oli sovittu: että
25647: tiopäivien perustuslakivaliokunnan työ ja määrätyn kaavan mukaan hoidetaan asioita
25648: työskentelytapa opettavat tavattoman pal- valiokunnassa ja eduskunnassa ja niin vä-
25649: jon (Eduskunnasta: Huonoa!). Se opettaa hemmistö pakotetaan olemaan mukana sää-
25650: Helsing·in :vliopiston järjest~'.smuodon perusteita koskevan lain m'wttau1inen. -121
25651: - .- ·-~ ~------------ ---------------·----------
25652:
25653:
25654: tän1ässä lakia, jossa vähemmistön oikeudet todella ei tällaisia epämuodollisuuksia olisi
25655: riistäen pyritään siihen tulokseen, mihinkä ollut mahdollista tulla. Sitten on ollut
25656: hallitus on näiden valtiopäivien kokoonkut- ristiriita professuurien luvusta. 'l'äällä sa-
25657: sumisella tahtonut py11kiäkin. Kun yliopis- notaan, että valtioneuvoston ehdotukseen
25658: ton kansleri huomauttaa erikoisesti siitä sisältyy 21 professuuria, jotka kuitenkin
25659: niinkuin hän sanoo: ,En voi pitää tarkoi- konsistori on vain ehdottanut 16 :iksi ja
25660: tuksenmukaisena sellaista yliopistokysymyk- josta kansleri viittaa, että professorien luku
25661: sen ratkaisua, että yliopiston hallintoon si- nykyisin on suunnilleen sama kuin mikä on
25662: joitetaan erillinen ruotsinkielinen hallinto-- suhde ylioppilaitten kokonaismäärässä ja
25663: elin." Ja hän tässä erikoisesti pitää sitä jossa ruotsalaisia on noin 17 %. Tässä mie-
25664: ikävänä, että tämä hallintoelin voi itsenäi- lestäni on myöskin sellainen kohta, jossa
25665: sesti nimetä eräitä yliopiston tärkeitäkin olisi vakavammin saanut asiaa käsitellä
25666: virkailijoita sivuuttamaHa silloin muut suo- kuin todellisuudessa on tehty. Sitten mie-
25667: menkielisellä linjalla olevat johtavat teki- lestäni täällä tulee hyvin vakava kohta
25668: jät. Siinä sanotaan sitten vielä, eWi vielä kanslerin lausunnossa, jossa hän kos-
25669: ruotsinkielinen hallintoelin tulisi nimittä- kettelee osakuntakysymystä. Viime syksynä
25670: mään tieteellisten laitosten suomenkielisten yliopistolakien yhteydessä eduskunnassa
25671: esimiesten alaisia assistentteja. Kun aja- käytiin eri piireissä vakavaa keskustelua
25672: tuksella lukee tämän, niin huomaa, minkii-- sii,tä, mitenkä osakuntalaitoksen suhteen
25673: lainen merkillinen ristiriita on tässä tule- olisi meneteltävä. Tämän aiheen olivat an-
25674: massa. Suomenkielinen esimies joutuu otta- taneet ne edellisten vuosien poliittiset lii-
25675: maan vastaan ruotsalaisen hallintoelimell kehtimiset, jotka myös olivat tunkeutuneet
25676: nimittämän assistentin. Ristiriita, joka tähän piiriin. Oli erinäisiii tapauksia, joissa
25677: tästä syntyy, ei ainakaan ole omiaan vah- lain kuuliaiseen piiriin kuuluvat kansalai-
25678: vistamaan yliopiston rauhallisen työn ke- set joutuivat tekemään muistutuksia yli-
25679: llittämistä, vaan ennenkaikkea se synnyt-- oppilaiden menettelytavoista. Ja tällöin
25680: täisi ristiriitoja, jotka voivat johtaa hyvin jouduttiin kysymyksen yhteydessä katsele-
25681: ikäviin tapauksiin. Täällä sanookin kans- maan, mitä keinoja tilanteen rauhoittami-
25682: leri, että se ,tulisi aiheuttamaan sekavuutt::. seksi todellisuudessa oltaisiin mahdolliset
25683: sekä epäsopua ja hankauksia". Mitenkä tekemään. Kuitenkin näiden katsastelujen
25684: perustuslakivaliokunta tämän kysymyksen yhteydessä jo sellaisetkin henkilöt, jotka
25685: voi selittää? Tuntuu siltä, että tähän ei eivät lähemmin näitä asioita tunteneet, jou-
25686: ole tahdottukaan painautua siten kuin lain- tuivat toteamaan, että osakuntien hävittä-
25687: säätäjän olisi pitänyt. Ja olisi ainakin pi- minen ei ole se oikea tie, jollenka on tällä
25688: tänyt hanlrkia lisäselvitystä, minkälaiset hetkellä lähdettävä. .Ta niin ollen maalais-
25689: hankaluudet tästä järjestelmästä tulevat liiton eduskuntaryhmä joutuikin toteamaan,
25690: koitumaan yliopistolle. Sitten siinä on myös että ylioppilaitten on itse otettava ajankoh-
25691: eräs merkillinen kohta, jossa suomenkieli- taisesti huomioon, millä tavalla heidän on
25692: siltä professoreilta ei tultaisi tästä lähtien suhtauduttava yhteiskunnassamme esiinty-
25693: vaatimaan ruotsinkielen ymmä1•tämistä, jo- viin virtauksiin ja millä tavalla heidän on
25694: terrka heille olisi silloin tietysti apulaisi:ksi pyrittävä voimakkaan yhteiskuntaelämän
25695: myöskin hankittava virkailijoita, jotka hoi- luomisen kehittelemiseen ja kansakunnalle
25696: taisivat tutkintoja ja myöskin harjoituksia todellisen sivistyneen miehen antaman avun
25697: ja sillä tavalla hoitaisivat syrjäisinä henki- antamiseen. Meidän on kunnialla mainit-
25698: löinä niitä tehtäviä, jotka mahdollisesti pro tava meidän opiskelevan nuorison merkitys
25699: fessoreille kuuluisivat. Tästä on lausuttu kansakuntamme eri vaiheina ja ennenkaik-
25700: kanslerin lausunnossa, että on hyvin vaikea kea juuri niiden kysymysten valistustyön
25701: arvostella, mitä merkitsee tämä, kuinka tekijänä, jossa kansallista mieltä on tah-
25702: huomattavia kustannuksia tämä toisi val- dottu nostaa korkealle ja sillä tavalla yh-
25703: tiolle sekä myöskin siitä, kuinka epäjohdon- distää tätä kansaa oikeuksiansa puolusta-
25704: mukainen juuri näiden sivulta hankittujen maan, taistelemaan ja suomalaista kulttuu-
25705: apulaisten ottaminen todellisuudessa on. ria vaalimaan (Oikealta: Hyvä!). Tämä
25706: Tämä on sivuutettu myöskin, joka olisi työ, jota meidän nuoret opisll:elijamme ovat
25707: edellyttänyt näiden kysymysten selvittä- tehneet, se on kiitoksena mainittava. Ja
25708: mistä ja niin perusteellisella tavalla, että se on ollut sitä uutta verta, jota on saatu
25709: 422 Perjantaina 25 .p. tammikuuta 1935.
25710: ---------------·-~----~---·---------~-·-
25711:
25712:
25713:
25714:
25715: niihin suoniin, jotka muuten vanhuuttaan tavalla onkin kehitettävä asiat, että tämä
25716: olisivat kuivuneet, mutta jotka kuitenkin tällainen henki opiskelevan nuorison ja hei-
25717: ovat sitten elinvoimaisena kansallisruumiis- dän ohjaajainsa kesken on mahdollinen syn-
25718: samme olleet hyötyä tekemässä ja autta- tymään ja siten antamaan sen kaiken, jota
25719: massa tätä kansaa siihen, että meidän opiskeleva nuoriso kaipaa, ja että heidän
25720: maamme on itsenäinen valtakunta ja tämä kehityksensä ku~ku voi kuUma tasaisesti
25721: Suomen kansa on mahdollinen hoitamaan eteenpäin minkään syrjäisen asian sitä hiii-
25722: itse sen valtakunnan asioita. Ja niin ollen ritsemättä.
25723: onkin meidän taholtamme jouduttu katso- Kun nuorison pyrkimykset ovat terveet
25724: maan asioita siten, että nuoret, kun he nyt ja ne tarkoitta;vat kansan ,parasta ja kun
25725: katselevat yhteiskuntaelämää, itsenäisen niissä ei ole mitään sivutarkDitusta, jossa
25726: valtakunnan asioita, he kyllä tulevat huo- yhteiskunna!llisen elämä:n kulkua talhdotaan
25727: maamaan myöskin ne terveet linjat, joita toisiHe raiteille siirtää, niin silloin täytyy
25728: kansakuntamme elämän vahvistamiseksi on vanhemman polven olla mukana selLaista
25729: hyväksi käytettä.vä ja johonka heidän on työtä ymmär.tämässä ja sitä eteenpäin vic-
25730: omalta osaltaan myöskin uutta vauhtia an- wässä. !Mutta kuitenkin on myöskin hal'-
25731: nettava. Suomalaisuuskysymys on tällä het- hautumisesta lausuttava mielensä ja silHi
25732: kellä se tärkein, oleellisin kohta, johonka tavalla havahdutettava nuoriso ymmärtä-
25733: opiskeleva nuoriso kiinnittää huomiota, ja mään, koska on :vaihde käännetty vää;rällc
25734: olisikin toivottavaa, että se työ, jota he raiteeNe, että he aikanaan .tietävät mat-
25735: kansallishengen kohottamiseksi tt~kevät, se kansa keskeyttää j31 uuden tien valita.
25736: tulisi myöskin meidän johtavien henkilöit- Olenkin varma, että meillä on yliopisto-
25737: temme taholta ymmärretyksi. Onkin toivot- nuorison kesken joutumassa juuri tällainen
25738: tavaa, että näin tulee käymään. Sillä ilo- itsetutkistelu, tekojen arvostelu ja .niiden
25739: mielikseni luin eilispäivän sanomalehdistä oikeaan suuntaan suuntautuminen. Ja aja-
25740: sen tapauksen, jossa ylioppilaat kävivät ~tellru, jos tämä joukko omaa oikean kansan-
25741: tervehdyskäynnillä yliopiston kanslerin valtaisen ja B'Dnenlmikkea meidän perustus-
25742: luona. Ne sydämestä lähtevät sanat, mitkä lakiamme ymmärtävän hengen, mill'kälainen
25743: ylioppilasnuorison puolesta lausuttiin yli- tulevaisuuden virkamiehistö tälle kansalle
25744: opiston korkealle johtajalle, ne olivat sa- ·on si'lloin siitä nousemassa. 1Siinä< me
25745: noja, jotka maalaismieskin lukiessaan tunsi näemme, että työ, jota kansan hyväksi on
25746: sydämessään sellaisina, että se herkisti tehty, sittenlkin taitaa tulla myöhemmille-
25747: mieltä ja ennenkaikkea näki siinä erään kin sukupolville oikein hoir<1etuiksi ja niin
25748: sovinnollisuuden vivahduksen, jota näiden oHen kansallinen perintö, joka siirtyy su-
25749: päivien yhteydessä on kaivannut. Yliopis- kupolvesta toiseen, tulee hyödyttävällä ta-
25750: ton kanslerin vastauspuhe tälle nuorelle valla tätä ka<nsaa auttamaan ja sillä tlll'VaHa
25751: joukolle oli puhetta niirrkuin isältä, joka säilyttämään sitä asemaa, joka meillä kan-
25752: näkee lastensa uuraste'lun ja joka näkee, sakuntien joukossa täytyy, ja varmasti sil-
25753: millä tavalla on tehtävä työtä nousevan loin tulee, olemaa<n. Kun ~tältä kannalta
25754: polven hyvä!ksi. Hän oikealla tavalla tul- katselee nuorison :pyrkimyksiä ja juuri yli-
25755: kitsi myöskin nuorten ajatuksia ja heidän oppilasnuorison elämää, niin siHoin olen
25756: pyrkimyksiänsä ja antoi sillä tavalla roh- tullut v:akuutetuksi siitä, että älkäämme
25757: kaisua nuorten yrittäviin pytkimyksiin. heitä heittäkö eri iei!reihin eri .tarkoituspe-
25758: Tämä keskustelu, joka ylioppilaiden ja rien pDhj:alla palvelemaan j,oitwkin si!vupyy-
25759: kanslerin kesken vuoropuhein käytiin, se teitä" vaan koettakaamme lheidä.t pitää yh-
25760: oli kuin hyvässä perheessä toimitettu perhe- dessä neuvottelemassa ja siten y!hteishenkeä
25761: neuvottelu ja se oli juuri sellainen, joka herättämässä ja sillä ta:va:lla käyttä;mää!Il
25762: aina on kohottanut oikeaa mieltä ja myös- aikaansa niinkuin se pa.raiten heidän hyö-
25763: kin kodin piirissä on mielialan pitänyt sel- dyksensä tulee käytetyksi. Huomautan kui-
25764: laisena, että se koti todella on ollut pyhättö, tenkin, että ulkoapäin tulevat politikot py-
25765: jossa kasvatukselliset asiat kulkevat oikeaa sykööt tästä joukosta erossa. Nuorison täytyy
25766: ja tervettä tietä eteenpäin ja jossa jokai- saada työskennellä itse. Heidän täytyy itse
25767: nen ymmärtää toisensa aseman ;ja myÖSkin ohjata omaa toimintaansa osakuntaelämässä
25768: mahdollisuudet. Näin pitääkin oHn. Tällä ja luulenkin, että ·tämä huomautus on k~'llä
25769: Helsingin yliopiston järjestysmuodon vernsteita koskevan lain muuttaminen. 423
25770: - ·~ -
25771:
25772:
25773: .sillä t-aihoHa jo ymmärretty, ja mm ollen tystä (Ed. Lehtonen: Eikä muutenkaan!!.
25774: virheellisyyiksiä malhdollisesti ei tule enää BJipä muutenkaan, sillä sehän on vain
25775: tapalhtumaan. muotokysymys, jolla selvä lainsäädös tahdo-
25776: On merkil-listä, että ;perustuslakivalio- taan jotell!kin saada noudatetuksi. mutta
25777: kunta ei ole tätä kysymystä katsellut sillä oikealta kannalta katsoen se ei kuitenkaan
25778: l!;avalla kuin se ylioppilasnuorison: toivo- näyttele enää sitä osaa, jota lainsäätäjä on
25779: muksen mukaan olisi ollut tehtä;vä jru sen tarkoittanut (Keskustasta: Turha se on
25780: tähden tuntuukin tässäkin asia kiertyneen jäiestäpäin hankkia!).
25781: sille linjalle, jossa on tahdottu liian lä!hei- Sitten minun täytyy vielä myöskin muis-
25782: .sesti poliittisia tunnekysymyksiä tuoda 1ain- tuttaa eduskunnan eräiden edustajain esiin-
25783: säätäjä.n mielipiteinä näkyviin ja sivuu- tymisestä, mikä tämän käsittelyn yhtey-
25784: tettu se puoli asiassa, joka ikasvatu3.'8elli- dessä on ollut havaittavissa. Mikä oli tar-
25785: .selta kwnna1ta kiatsoen olisi <Jllut huomioon- koitus ed. Heiniön ehdotuksella pyytää
25786: <Jtettava. Ja juuri tämäkin kysymys niin tämä esillä oleva laki pöydälle? Eikö se
25787: suurena, niin kauaskantoisena, ja paljon ollut eräs kuje, joka tahdottih1 tehdä edus-
25788: nuorison kasvatukseen vaikuttnvn11.n oF'i kunnan vähemmistölle, jolla tahdottiin
25789: ollut se, johon perustuslakivaliokunnan jä- eräällä tavalla kiristää sitä, jota jo muissa
25790: senten olisi ollut syytä perusteelilisesti tu- kohdissa kyllin kireälle oli vedetty, niin
25791: tustua, ja asiantuntijain selvittelyn ;perus- tässä tahdottiin tehdä vielä yksi umpisolmu
25792: teella näitä seikkoja tutkistella. Olen tah- toisten viereen. Kummastelen muuten suo-
25793: tonut täHä sanoa sen, että työ, jota tämän malaista miestä, joka joutuu tällaisessa vai-
25794: lain valmistelussa. on tehty, se ei ole tehty heessa heittelemään kapuloita toisten tielle
25795: .sillä vakavuudelila:, jota rperustuslakivalio- (Keskustasta: Tilauksesta!) estääkseen si-
25796: kunnalta olisi odottanut, ja olen sillä tah- ten säännöllisesti asiain hoitamista. Tämä.
25797: tonut ·osoittaa sen, mitä alussa mainitsin, kuitenkin on ymmärrettävissä, että siltä
25798: että tarkoitulksenmukaisuuspolitiikka ei taholta koetetaan tehdä kaikkensa vaikeut-
25799: saisi päästä kulkeutumaan perustuslaki:va- taaksensa vähemmistön asemaa ja saadak-
25800: liokunna.n tyOhuoneitten sisään. seen mahdollisimman paljon kiusaa juuri
25801: Taihtoisin vielä huomauttaa eräästä koh- niille, jotka ovat lähteneet eduskunnan
25802: dasta, jota tää.Uä myöskin on käsitelty ja oikeutta tämän kysymyksen yhteydessä val-
25803: jossa on rperustuslak1valiokunta tehnyt vää- vomaan. Muistelen päiviä, jolloinka tuli
25804: ryyttä mielestäni meidän yliopist<Jllemme, ju1kisuuteen hallituksen kutsu ylimääräis-
25805: koska sen itsehaHinto on siksi laaja,. että ten valtiopäivien koolle kutsumisesta. Sil-
25806: tällaisten kysymysten esillä ollessa olisi
25807: 1
25808: loin Tampereella pidettiin eräs kansalais-
25809: -ehdottomasti tämän laitoksen johtavia telki- kokous, jossa siunattiin tämä hallituksen
25810: j.öitä ollut kuulta;va. Täällä ,on selitetty, toimenpide. Mahdollisesti täällii nyt, sen
25811: että esimerkiksi yliopiston konsistorin lau- kokouksen hengen mukaan, pyrittiin myös
25812: sunto, SiC voi keritä vielä silloinkin, kun asiaa hoitamaan. Tampereelta kuuluu myös-
25813: mahdollisesti lakia vahvistetaan. Mutta kin muuta, että siellä mahdollisesti ei olla-
25814: minä väitän, että täillainen tu~kinta ei <Jle kaan yksimielisiä siitä, että hallituksen teot
25815: oikea (Keskustasta: Ei varmaankaan !) . ovat olleet oikein ja paikallaan. ,Ja siitä
25816: Ajatella, että niin paljon muistntulL~ia knin onkin jo mainingit käyneet sähkösanomain
25817: lakiehdotuksesta tehdään, kuitenkaan näistä muodossa, joita on tullut eri puolilta maata
25818: mitään ei oteta huomioon eikä kysytä vi- ja erikoisesti hyvin perusteltu sähkösanoma
25819: ·ranomaisten kantaa edes näissä asioissa. Tampereelta, jossa ilmaistaan stwmalaisen
25820: jolloinka lainsäätäjän olisi tarkalleen asiat väestön tahto ja annetaan tukea sille työlle,
25821: tutkittava. Sillä täällähän perusteellisesti jota tääHä vähemmistö tekee suomalaisuus-
25822: valmistellaan lain sananmuoto, ja tällöin, kysymyksen oikeaan voittoon saattamiseksi.
25823: tällä asteella lausunnon välttämättömyys on Ne sähkösanomat, jotka ovat tulleet ympä.ri
25824: todettava. Vain silloin ollaan mahd<Jlliset ar- maan ja joilla meidän mielipitoemme oikeu-
25825: vostelemaan, kuinka oikeaan lainsäätäjä on tus alleviivataan ja joissa myöskin kirkas
25826: mahdollinen asian päättämään. Lausunto, suomalaismieli on joka riviltä näkymässä,
25827: joka vastaanotetaan sillä asteella, kun la:k1a todistavat, että kansa jaksaa muutakin
25828: vahvistetaan, se on jälkipeluutn, jolla lain- harrastaa kuin vain taloudellisia ammatte-
25829: säädännön kannalta ei ole mitään merki- jaan. Nykyisenä materialismin aikakautena
25830: 42-!
25831:
25832:
25833: ei näykään sentään hengenominaisuudet väkivalta enää ei voi pysäyttää. Minun tu-
25834: vielä siihen kaaokseen hukikuneen, vaan lee vain sääli niitä kansalaisia, jotka ovat
25835: kansa jaksaa nähdä vielä muutakin ja sen ryhtyneet tämänkin esilläolevan asian
25836: ihanteet ovat tähtäämässä korkealle kansal- kautta itselleen hakemaan oikeuksia, suu-
25837: lisen pyhyyden kohottamiseksi ja tämän rempia, kuin mitä kohtuudella voi vaatia,
25838: oikean suomalaisen kansallismielen oikealla sillä ahneus voi useinkin ihmiselle koitua
25839: tavalla kohottamiseksi. Se mielestäni on onnettomuudeksi ja juuri tämän ikävän
25840: kirkkain vastalause niille johtajille, jotka avun hyväksikäyttäminen se voi kostaa yrit-
25841: esim. talonpojista sanovat, että heidän on täjäUeen. Minun on ollut näinä päivinä
25842: syytä pysyä niissä proosaHisissa työpaikois- tavattoman paha mieli siitä, että me
25843: saan, joissa he eivät muuta tarvitse nähdä olemme joutuneet tällaiseen taisteluun, kuin
25844: kuin vain sen työnsä ja sen tuloksen, mitä mitä nyt käydään, juuri sen syyn twkia,
25845: he siinä leipänsä eteen työstänsä tulevat että voi olla siten, että asiat eivät pysäh-
25846: saamaan. Suomen kansa näyttää sittenkin dykään sine viivalle, jonka oikeutetusti
25847: tällä hetkellä kohonneen niiden mielipitei- voisi ajatella. (Keskustasta: Ei pysähdy-
25848: den ajajana, jotka sille yksin kuuluvat, kään!), ja sen syyn takia olisi toivottav~L
25849: nimittäin juuri kansallisten kysymysten meidän ruotsalaisten osalta ymmärtämystä
25850: selvittämisessä. Se on kohonnut tasolle, ja juuri sitä yhteisajattelua, jolla vain voi-
25851: joka näyttää, että siellä oikea henki elää daan saada tämä kysymys hoidetuksi, sillä
25852: ja tilaisuudet tällaiset kuin meillä on kulu- sovinto täytyy olla niiden neuvottelujen
25853: neen viikon aikana ollut, sille se on vauh- lopullisena tuloksena, joka täytyy saada ai-
25854: din antajana. Kansallemme antaa esillä kaan ja jossa myös vähemmistön täytyy
25855: oleva asia kehoituksen siitä, että sinne var- ott'aa huomioon, että he hyväksyvät ne peri-
25856: sinaisten kansalaispiirien keskuuteen kuulu- aatteet, jota heille voidaan lakien perus-
25857: vat myös nämä suuret kysymykset. Ja juuri teella pitää perustettuna, ja niin ollen tyy-
25858: meidän kulttuurimme oikealla tavalla hoi- tyvät siihen, joka täten tullaan määrittele-
25859: taminen on vain mahdollinen siten, että mään. Olisi toivottava, että tässä pysyttäi-
25860: kaikin olemme työssä mukana. Omruksu- siin niillä linjoilla, että ei koetettaisi ul-
25861: mamme kansanvaltaiset periaatteet täten koapäin pyrkiä saamaan vaikutteita ja
25862: saavat oikean ilmenemismuodon ja näin siten tavallaan painostusta ja niin muka
25863: ollen kansa on yhteistyössä silloin valta- saada täten säilymään oikeuksia, jotka ei-
25864: kunnallisen pohj3Jll lujittamisessa ja sen vät nyt enää niitä ole.
25865: oikean hengen luomisessa, joka tämän lmn- Meidän maalaisliittolaisten taholta tätä
25866: san pitää koossa ja joka tämän kansan ja kysymystä on pitkiä aikoja varsin perus-
25867: tämän valtakunnan tulevaisuuden myöskin teellisesti käsitelty. Olemme joutuneet ot-
25868: voi taata ja siten saada sen säilytetyksi sel- tamaan sen puolueohjelmaan ja olemme
25869: laisena, kuin miksikä on Suomen kansa yrittäneet saada siitä muodostumaan rat-
25870: va:lta:kuntansa pystynyt luomaan. Yliopis- kaisun, joka riitakysymyksen poistaisi mei-
25871: tolla kansallisen työn tekijänä ja ennen- dän eri kansalaispiirien keskuudesta. Tä-
25872: kaikkea tutkimustyön suorittajana tämän hän ei ole päästy, mutta on toivottavaa,
25873: kansan nimissä sillä on merkit>'ksensä. että tämä pesu, mikä nyt suoritetaan asian
25874: Kansanvaltaiselta kannaltakin kat~oen on todellisen puolen esille tulemiseksi, että se
25875: tätä asiaa autettava sillä tavalla, että tut- todella selvittää tämän kysymyksen ja sel-
25876: kijan mieli on innoitettuna tehtävässään vittää sen siten, että hankausta ei enää sen
25877: ja että hän voi hoitaa leiviskänsä tai val- jälkeen ole olemassa.
25878: mistelunsa vastaista työtä varten siten, Täällä on näinä päivinä eduskunnan
25879: että se koituu ensin hänelle itselleen, mutta enemmistön taholta tuolla käytävissä he-
25880: ennen kaikkea Suomelle kokonaisuudessaan rätelty asioita, joissa esim. maalaisliittoa
25881: mahdollisimman voimakkaaksi avuksi. Ja on tahdottu tölväistä siten, että se on lä:h-
25882: sen syyn takia meidän on tällä hetkellä tenyt tielle, jossa se on 'hyvin ikävällä ta-
25883: hoidettava tätä kansallista kysymystä siten, valla ryhtynyt parlamentin asemaa horjut-
25884: että se kulkee voimakkain askelin eteenpäin. tamaan ja siten vaikeuttamaan parlamen-
25885: 'Meillä on ollut ilo todeta, että todellrukin tin myöhäisempää· arvovaltaa. Tässä kui-
25886: kysymys on tällä viikolla kulkenut sillä tenkin minä pyydän väittää, että tämä ei
25887: tavaHa eteenpäin, että sitä vauhtia mikään pidä paikkaansa. Me olemme joutuneet
25888: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita :koskevan lain muuttaminen. J25
25889: ------- --- ·--·-------- ·---· -- ·- ~--"~~---------·-- -·-----------·------------ ·---------
25890:
25891:
25892: taistelemaan parlamentarismin puolesta, ja kylvös on yhtä hedelmällinen ja yhtä hy-
25893: tämä näiden päivien työ se on vastalause vin rauhan merkeissä hoidetaan, kuin teh-
25894: siUe hallituksen toimenpiteelle, jona tahdo- tiin silloin tämä kansanvalistustyö, niin
25895: taan parlamentarismille antaa korvapuusti, myöhäisemmällä sukupolvella on silloin
25896: ja niin ollen me torjumme jyrkästi sen, taas ilonaihe mainita tästä ja siten roh-
25897: että me olisimme tilanteen laittaimet sellai- kaista sitä nuorisoa, joka heidän aikanaan
25898: seksi, joka vastaisuudessa hyvin ikävänä samaa työtä jatkaa. Ja juuri tämä tällai.:
25899: historioitsijan edessä on nähtävissä. Väi- nen vakava tilanne se mie1estäni myöskin
25900: tän, että me teemme eduskunnal1e ja vas- nuorisolle opettaa asian vakavana hoitami-
25901: taisille hallituksille tämän taiS'telun kautta sen ja ennenkaikkea sen puhtaana, yksin
25902: erinomaisen palveluksen, sillä me nyt täy- vain tähän tarkoitukseen hoidettavwksi
25903: dennämme hallitusmuodon ja valtiopäivä- (Keskustasta: Oikein!). Minä olen vakuu-
25904: järjestyksen määräyksiä, me teemme tyh- tettu siitä, että nuoret ottavat nyt tämän
25905: jäksi yrityksen ylimääräisten valtiopäivien kansan vakavan velvoituksen huomioon ja
25906: kautta käyttäen sitä väärin, sillä tavalla niin ollen oikealla tavalla auttavat näiden
25907: hoitaa lainsäädäntöä, joka muilla valtio- tärkeiden asram lopulliseksi järjestämi-
25908: päivillä valtiopäiväjärjestyksen perusteilla seksi. He antavat meille apua siinä, että
25909: ei ole mahdollista. Tulin huomauttaneeksi kansan mielipiteen ilmaisu täten heidän
25910: lähetekeskustelussa siitä, että tästä voi oma:laatui,sella tavallaan kansanäänestyk-
25911: tulla ikävä ·ennwkkopäätös, jota hallitukset sellä toimitetaan.
25912: tulevat noudattamaan. Nyt voin sanoa, Vielä pyytäisin lohdutukseksi sanoa
25913: että sitä ei tule. Tämän taistelun jälkeen enemmistölle, jotka olette peljärrneet, että
25914: epäilen ja olen varmakin: ei tule hallitusta, täällä kuljetaan diktatuuriin, että niin
25915: joka tätä keinoa käyttää hyväkseen (:mdus- kauan kuin tämä talonpoikaiS'joukko tässä
25916: kunnasta: Oikein!). Ja juuri tältä kan- huoneessa saa olla mukana, saatte olla rau-
25917: nalta katsoen voimme sanoa, että työmme ' hassa, sillä sen seljän takana teillä on ollut
25918: on aHut arvokas lisä sen lainsäädännön ennenkin mahdollisuus hoitaa niitä yhteis-
25919: selvittämiseen, jota täällä on yritetty vää- kunnallisia tehtäviä, jotka teidän osallenne
25920: rin selittää. on langennut. Talonpoika on aina vaka-
25921: Sitten meille on myöskin huomautettu valla hetkellä vastannut kansakuntansa
25922: siitä ~ ja ikävä kyllä ihallituksen taholta asioista ja se tälläkään hetkellä ei jätä sitä
25923: ~, että nyt me olemme aiheuttaneet kansa- asemaansa, mikä sillä on, ja niin ollen1 väi-
25924: laismarsseja ja tällä tavalla kiihoittaneet tän, että talonpoika kutsuttuna tähän par-
25925: kansaa tämän oikeudellisen taistelun kautta, lamenttiin, se on kaikkein varmin tuki sen
25926: niinkuin me tahdomme sanoa. Asia kuiten- parlamentarismin säilyttämiseksi, jota mei-
25927: kaan ei ole niin, sillä se liikeiitiminen, mikä dän suomalaisina miehinä on vaalittava
25928: on havaittavissa ylioppilaitten piireissä, se (Keskustasta: Oikein!).
25929: on tunnustettava oikeaksi. He tekevä;t nyt
25930: valistustyötä, kansallishengen kohottami-
25931: seksi ja suorittavat seuraavalle työkaudelle Bd. Le h t on e n: Herra puhemies! Se
25932: meille tänne eduskunta:an eräänlaista kan- asiantila, joka kielioloissamme ja yliopisto-
25933: sanäänestystä, sillä niiden mie,lenilmausten kysymyksessä nykyään on olemassa, ei ole,
25934: jälkeen, jotka nyt kerätään, meillä on ti- sanottakoon siitä muuten mitä hyvänsä, il-
25935: laisuus arvostella, mitä kansan enemmistö maus meidän kansamme tarpeista. Se on
25936: asiasta sanoo. Muistan ajan, jolloinka yksinkertaisesti vain väliaikaisuuden tila,
25937: myöskin ylioppilasnuoriso siellä kansan se on kompromissi, johon kansamme on täy-
25938: keskuudessa teki työtä suomalaisuuden hy- tynyt tyytyä niin kauan kuin sillä ei ole
25939: väksi. Se oli venäläisten sortoaikana, jol- ollut mahdollisuutta järjestää olojansa
25940: loinka he maakunnissa olivat nostatta- omien etujensa, omien elinehtojensa mukai-
25941: massa itseopiskelua kansamme pohjaker- sesti. Minkälainen ratkaisu Y'liopistokysy-
25942: roksien kesken. Kotikoulujärjestelmä, joka myksellemme tahdotaan antaa, riippuu
25943: siellä luotiin, oli se hengen virittäjä, joka siitä periaatteellisesta kannasta, jolle tah-
25944: suomalaisen heimon yhteisajaUelun nosti too tässä suuressa kansallisessa asiassa aset-
25945: sortajaansa vastaan. Kun nämä nuoret tua. On oikeastaan vain kaksi tällaista
25946: ovat taas kylvöänsä tekemässä ja jos tämä kantaa olemassa. Toinen on se, joka pil-
25947: 42(j tammikuuta 1H33.
25948:
25949: r·ustaa kaiken siihen valitdtavaan mutta tysti alistua. Sen täytyy silloin edeHeen
25950: kieltämättömään tosiasiaan, että osa ylä- jatkaa ponnistuksiansa koottaakseen minkä
25951: luokkaamme edelleen on ruotsi111kielistä ja voi kehittää kansallisen olemisensa elin-
25952: tahtoo semmoisena pysyä. 'fämän käsityk- ehtoja siitä huolimatta, että siltä näissä
25953: sen turkit sanovat: me olemme ruotsalai- poru11istuksissa puuttuu se ääretön apu,
25954: sia, meidän velvollisuutemme on sitä olla mitä tietäisi sen yhteiskuntaluokan kanna-
25955: ja sellaisena säilyä ja kun me olemme tus, jolla on hallussaan huomattava osa
25956: myöskin tämän maan kansalaisia, niin tu- kansamme aineeHista ja henkistä sivistys-
25957: lee valtion myöskin pitää arvossa vaa- perintöä. Mutta jos näin onkin, niin siitä
25958: timuksiamme ja meidän vaatimuksemme ei seuraa, että sen kansan, jolle te tahdotte
25959: on, että tämän maan julkisten kieliolo- kieleltänne pysyä vieraana, näällepäätteeksi
25960: jen tulee olla niin järjestyksessä, että me tulisi pitää julkiset kieliolonsa niin järjes-
25961: voimme, missä sitten tässä maassa asum- tettyinä kuin te kllitsotte hyväksi vaatia
25962: rnekin ja toimimmekin, tulla virallisessa omien ·etujenne turvaamiseksi. Julkiset
25963: ja julkisessa elämässä toimeen ruotsin- olonsa. on päinvastoin jokainen kansa ja
25964: kielellä. Meitä on siis virastojen ja val- valtio oikeutettu, ei, se on velvo~linen jär-
25965: tiolaitosten pa•lveltava ruotsiksi, ei vain jestämään ne yksinomruan silmälläpitäen,
25966: maan keskusvirastojen vaan supisuomalai- mitä tuon kansaJlJ oma etu ja menestys
25967: silla:kin seuduilla olevissa virastoissa j111 val- vaatii. Nyt kysytään: Vaatiiko tämän kan-
25968: tion laitoksissa. Meidän lapsillemme on san etu, onko sen edun kanssa sopusoin-
25969: hankittava ruotsinkielinen opetus sekä nussa, että täällä ylläpidetään virallista
25970: maan korkeakouluissa että supisuomalai- kaksikielisyyttä siinä laajuudessa kuin ny-
25971: si1lakin paikkakunnilla, missä meitä vain kyjään on laitlll? Vaatiiko tämän kansan
25972: on pienikin joukko koolla. Tähän käsityk- etu, että sen omi1la varoilla yhä edelleen
25973: seen perustuu myös hallituksen esitys yli- ylläpidetään kouluja, joissa kasvatetaan
25974: opistolaiksi. Toinen peruskäsitys, kaikes;,;a tälle kansalle vieraskielistä ja vierasmie-
25975: tämän sovittamaton vastakohta, ottaa listä virkamies- ja muutai yläluokkaa? V aa-
25976: myös lähtökohdakseen tämän surullisen to- tiiko tämän kansan etu, että sen tulee olla
25977: siasian, että yhä edelleen melkoinen osa ainoa kansa maailmassa, jonka ·lasten eooin
25978: Suomen virkamies- ja. muuta yläluokkaa on täytyy oppia hallitsema:an vierasta kieltä
25979: ja tahtoo olla kielellisen luokkarajan avulla ennenkuin heistä yksikään voi päästä maa-
25980: erotettuna erityiseksi ruotsil1kieliseksi ylem- ta,nsa virkamiehenä palvelemaan. Näihin
25981: mistöksi suomalaisen kansan keskuudessa, ja kaikkiin muihin kysymyksiin, jot!ka
25982: oikeammin sanoen sen yläpuolella. Mutta tässä nousevat. voi vastaus olla vain
25983: tämän toisen peruskäsityksen miehet teke- jyrkkä ,ei". Tuo kaikki on ollut ja on
25984: vät tästä va1itettavasta tosiasiasta aivan tarpeellista ainoastaan sitä varten, että
25985: päinvastruisen johtopäätöksen kuin edelli- ruotsinkielinen yläluokka voisi edeHeen sem-
25986: sen käsityksen edustajat. Minkä me teille moisena säilyä.
25987: mahdamme, sanovat nämä kaooallisen käsi- Tiedän kyllä, että jo tuhansilta tahoilta
25988: tyksen edustajat ruotsinmieliseUe yläluo- ollaan valmiita huutamaan: mutta täällä-
25989: kalle, jos te todella tahdotte olla niin epä- hän on myöskin todellinen ruotsalainen
25990: isänmaallisia, että edelleen tahdotte ylläpi- kansanaines, ruotsalainen ranniikkoväes-
25991: tää sitä kirousta, jota jokaiselle kansalle tömme; onhan sille toki tunnustettava
25992: tietää vieraskielinen yläluokka. Maail- oikeus pysyä ruotsinkielisenä ja sellaisena
25993: massa ei .ole sitä mahtia, joka. voisi tästä nauttia tässä maassa kaikkia kielellisiä
25994: suuresta. kansallisesta onnettomuudestamme oikeuksia. Jokainen kuitenkin tietää, ettei
25995: tehdä lopun, jollette te itse tahdo sitä suomalaiskansallinen liike tässä maassa kos-
25996: tehdä seuraamalla niitten monien esimerk- kaan Dle kohdistanut todellista ruotsalaista
25997: kiä, jotka ruotsalaistuneesta, mutta ei ruot- kansanainestansa vastaan hyökkäystänsä .
25998: .srulaisperä•isestä sivistyneestä säädystä ovat Se on ollut taistelua yksistään suomalai-
25999: isänmaanrakkauden vaatimusta kuullen va,. sen kansan luonnollisten vaatimusten puo-
26000: paaehtoisesti luopuneet ruotsalaisuudestansa lesta tästä kansasta vieraantunutta yläluok-
26001: ja sulautuneet mieleltään ja kieleltään ta- kaa vastaan. Jokainen tietää myöskin, ettei-
26002: kaisin suomalaiseen kansaansa. Te olette vät suomalaisuusmiehet milloinkaan ole tah-
26003: tietysti mitä olette ja kaooa saa siihen tie- toneet katkaista ainoatakaan hinskaTVaa
26004: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita rkoskevan lain muuttaminen. 427
26005:
26006: tuon ruotsalaisen kansan paan päältä, vähän sitä tarvitaan tähän kuin välittäjä-
26007: eivätkä ne koskaan tule sitä tahtomaan, tehtävään Suomen ja lännen välillä! Näin
26008: eivätkä sallimaan, että joskus joku, oli se ollen muodostuu nykya:jan ruotsalaisuus
26009: sitten kuka tahansa, nousisi jotain senta- miltei kokonaan itsetarkoitukseksi. Kun
26010: paista vaatimaan. Rauhassa kaikelta mah- se tämän omina:isuutensa puitteissa vaatii
26011: dolliselta kielelliseltä sorrolta on maas- itselleen osuutta Suomen kansallisvaroista,
26012: samme elävä ruotsalainen rahvas sentähden niin hyvin julkisista kuin yksityisistä suu-
26013: saava aikojen loppuun ruotsinkielisenä elää. remmassa määrässä kuin sille kuuluisi,
26014: Mutta mitään kielellisiä erioikeuksia emme osoitta1utuu tuo entinen selitys pelkäksi ve-
26015: voi tunnustaa sille virkamieskansallisuu- rukkeeksi.
26016: delle, jota meidän ruotsinkieltä puhuva ·Tunnettu tosiasia on, että suomenikieli
26017: epäkansa1linen yläludmkamme kaikkialla vasta sangen myöhään on saavuttanut ja-
26018: tässä maassa edustaa. Itsestään selvänä on lansijaa maamme virka- ja opetuskielenä
26019: pidettävä, ettei ruotsalaist>en nykyistä valta- yleensäkin. Mutta erikoisen hitaasti se on
26020: asemaa ole ,pidettävä loukkaamattomana tapruhtunut maamme ainoassa va1tionyli-
26021: historiallisena oikeuttma. Ei mikään histo- opistossa~Helsingin yliopistossa. Tämä kan-
26022: riallinen tilanne voi olla oikeutettu silloin, samme sivistyselämässä muuten niin suuri-
26023: kun sen säilyttäminen voi tapahtua vain merkityksellinen opina.hjo on osoittautunut
26024: elävän elämän ja kehityksen kustarnmk- ruotsarlaisuuden mitä lujimmaksi linnoituk-
26025: sella. 'Ruotsalaisuuden nykyinen asema voi seksi maassamme. Jo 1862 kirjoitti Johan
26026: säilyä vain suomalaisuuden kusta~nnuksella. Vilhelm Snellman tästä asiasta Litteratm-
26027: Ruotsalaisuuden oikeuden tehostaminen joh- hladetissa, pitäen 'lmrvaama:ttomana annet-
26028: taa vääryyteen suomalaisuutta kohtaan. tomuutena sitä, ettei 10 vuotta aikaisemmin
26029: On tosin myös tehostettu ruotsinkielen säädetty, että kaikkien suomalaisten, jotka
26030: merkitystä välittäjänä Suomen ja Skandi- hakevat opettajantointa yliopistossa, täytyy
26031: navian välillä. Epäilemättä ruotsinkielellä osoittaa jonkinmoinen suomenkielen taito.
26032: tällainen merkitys onkin, mutta meidän on Snellman arveli, että tämä asianlaita on
26033: tässä yhteydessä erotettavru toisistaan kieli, vuosi-kymmeniä hidastuttava kansallisen ke-
26034: käytännöllisen vuorovaikutuksen välittäjänä hityksen edistymistä, suomalaisen kansaHis-
26035: ja !Suomen ruotsalaisuus muka välitysmie- kirjallisuuden syntymistä ja Suomen kielen
26036: henä Suomen ja lännen välillä (Ed. Le- yleistä käyttämistä orkeuslaitoksessa ja hal-
26037: pistö: Aivan!). Viimeksimainittua vätlitys- linnossa, se vähentää yliopiston merkitystä
26038: miestä ja sillanvartijaa me emme tarvitse. mrualle ja, kansalle ja siten myös sen kel-
26039: Kokemus on osoittanut, varsinkin itsenäi- volrlisuutta yleensä kutsumuksensa täyttä-
26040: syytemme alkuaikoina, että ruotsa1aisemme miseen. Sillä kun yliopisto ei ole sen hen-
26041: monella tavalla ovat sillanvartija-asemaansa kisen liikkeen etunenässä, mikä on temman-
26042: väärinkäyttäneet esim. halventama.Ua suo- nut mukanansa koko kansan, kun tästä al-
26043: malaisia ·skandinaavien silmissä, pyrkimäHä kunsa. saaneet uudistukset wjautuvat eteen-
26044: säännöstelemään suomalaisten suhteita päin yliopiston menettelytavoista riippu-
26045: Ruotsiin ja holhoamaan suoma,laisia aivan matta ja se vasta jäiestäpäin ympärillään
26046: kuin he olisivat vanhempi ja viisaampi tapahtuneen muutoksen väkisin pakotta-
26047: veli. Tällainen rippi-isän ammatti on kyllä mana vastenmielisesti seuraa: virran mu-
26048: aivan tarpeeton. Suomalaiset haluavat hoi- kana, silloin se on luopunut tehtävästitän,
26049: taa suhteensa niinhyvin Skandinaviaan ja sen ka.nsallinen voimattomuus on tuot-
26050: kuin muihinkin marihin välittömästi. Ai- tava sille tieteellisen tappion.
26051: kaisemmin, kun suomahinen henkinen vil- Näin Snellman jo enemmän kuin 7 vuosi-
26052: jelys oli vasta alulla, puolusteltiin Suomen kymmentä sitten. Mutta siitä huolimatta
26053: ruotsalaisuutta yleisen edun kannalta sillä, kesti enemmän kuin 30 vuotta ennenkuin
26054: että liian äkkinäinen siirtyminen suomalai- yliopiston opettajilta alettiin vaatia edes
26055: suuteen johtaisi sivistyk.'lelliseen taantu- jonkinlaista suomenkielen taitoa. Vasta 1894
26056: mukseen. Sen vuoksi täytyy maassamme annettiin Keis. Maj. arm. julistus, joka
26057: Y'lläpitää ja kehittää ruotsalaisuutta, kun- määräsi, että yliopiston opettajilta olisi vaa-
26058: nes suomalruisuus varttuisi ja voimistuisi. dittava kyky puheessa ja •kirjoituksessa
26059: Nyt ei ruotsalaisuutta tähä11l61än yleisen käyttää kansan kieltä sekä antaa opetusta
26060: edun sanelemaan tarkoitukse<'n iarvitn. Yhtä ja pitäi:i tutkintoja tällä kielellä. Tämän
26061: 428 Perja11taina 2·5 p. tammikuuta 1935.
26062:
26063: julistuksen va,ikutus jäi kuiten;kin käytän- tutettava, seuraa johdonmukais.esti siitä pe-
26064: nössä verraten vä:häise:ksi seuraavista syistä: ruskä.sityksestä, johon jo olen viitannut.
26065: 1) Yliopiston konsistorin asiaksi jäi eri Lähinnä lienee syytä huomauttaa, mikä on
26066: opettajavirkojen laatuun nähden lähemmin se ajatuska.nta, joka tulee ilmi todellisen
26067: määrätä se tapa, millä viranha1kijan tulee ruotsalaisen väestöosa:n suhteen; se on se,
26068: kulloinkin näyttää omaavansa mainittu johon on edellä viitattu, ja, jonka ydin on,
26069: kyky; 2) konsistorille jäitettiin vrulta tehdä että tällä väestöllä ei ole oikeutta vaatia,
26070: esityksiii. tämän vaatimuksen helpottamiseksi, että se Suomen maassa voisi saada nauttia
26071: milloin se katsoo viran täyttämisessä ilme- kaikkea sitä, mitä a1inoastaan: ruotsalaisen
26072: nevän erinomaisia seikkoja, jotka tekevät kansa1lisuuden läpitunkema isänmaa, va.ltio
26073: lievennyksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, ja julkinen elämä voisivat sille antaa. Suo-
26074: ja kun on kysymyksessä jonkun muun opet- men vähäiseltä kansalta, jonka :pystyssä py-
26075: tajan kuin professorin asettamin.en, saattaa syäkseen täytyy keskittää, kaikki voimansa
26076: konsistori suoda tällaisen helpotuksen; 3) suomalaisen kansa!llisuudon vaalimiseen, ei
26077: kun miltei kai·kki opettajat ja virkamiehet voida vaatia:, että se ainoassa korkeakou-
26078: olivat ruotsinkielisiä ja, ruotsinmielisiä, niin lussaan kävisi kehittämään sille vierasta si-
26079: yliopistossw ei ollut itsessään mitään sel- vistysmuotoa, jolla on käytettävänään !pal-
26080: laista sisä:llistäi voimaa,. joka olisi saanut jon suuremma·n, voimaklmamman ja varak-
26081: suomalaistumisen käyntiin, päinvastoin kaan kansan kaikki apukei.not. Tähän täy-
26082: ruotsalaisen kulttuurinvaalijat näkivät vii- tyy ruotsalaisen vähemmistön alistua. Kun
26083: me vuosisadan loppupuoleHa voimistun>eessa se lähettää poikansa ja tyttärensä yliopis-
26084: suomalruisuuden liikkeessä ruotsalaista yli- toon tai muuhun korkeakouluun, niin sen
26085: valtaa uhkaavan vaaran ja1 ryhtyivät joh- täytyy muistaa, että se lähettää heidät suo-
26086: donmukaisesti ruotsalaisuutt:a turvaamaan. malaisen kansallisuuden korkeakouluun. Sen
26087: Todellisuudessa koko vaatimus suomenkie- täytyy huolehtia, että sen lapset ovwt sen
26088: len ta:idosta jäi siten tehottomaksi, sillä ko- verran oppineet suomalaisen kansallisuuden
26089: kemns on osoittanut, että tähän vaatimuk- kieltä, että he voiva.t sillä kielellä oppia
26090: seen nähden on tapahtunut sormienläpikat- ammentaa. Käytännössä tämä merkitsee,
26091: somista hyvin runsain määrin. Muuten ei että jokaisen, joka on kohonnut sille sivis-
26092: ole selitettävissä se hämm.ästyttävän heikko tysasteelle, jota tietää tieteellisen korkea-
26093: taito tai oikeastaan taidott~muus suomen- koulun jäsenyys, tulee sen verran osata
26094: kielessä, joka yliopisto-opettaja:in keskuu- suomenkieltä, että se pystyy tätä opetusta
26095: dessa vielä nytkin, .T umala paratkoon, on seuraamaan, joka ei liene liikaa eikä koh-
26096: osoittautunut mahdolliseksi. On sitä paitsi tuuttomasti vaadittu.
26097: huomatta.va, ettei mainittu julistus asetta- Kansallinen sivistys on jokaiselle kansalle
26098: nut minkäänlaisia va:atimuksia opintokielen ensimmäinen elinehto. Pienen kansan tulee
26099: suhteen. Yliopiston opettajille jäi akatee- sen kehittämistä aivan erikoisesti vaa:lia.
26100: miseksi vapaudeksi luennoida haluamallaan 'fämä vaa.tii meiltä sitä enemmän itsetie-
26101: kielellä, ja sellainen hen!ki jatkui tämän toista huolenpitoa, kun suurin osa: ·perin-
26102: vuos<isa.dan alkuvuosiin saaMnl. näisen sivistyksen omistavaa säätyä on aset-
26103: On ollut syytä palauttaa mieliimme nämä tunut täysin vä.Jinpitämättömälle kannalle
26104: ensimmäiset heikot yl'itykset saacb suomen- suomalaiskansaHisiin pyrkimyksiin nähden.
26105: kieli Helsingin yliopistoon. Se on nyt siellä, Sen vuoksi on meillä kansan yhteiset voi-
26106: mutta se ei ole vielä siellä sellaisessa ase- malt s. o. valtio vaa:ditta.va erityiseen autta-
26107: massa, joka sille kuuluu. Miksi suomenkieli va.an: edistävään työhön siinä kohden.
26108: on oleva Helsingin yliopistossa ja: koko Mutta, niin ei ole tapahtunut. Päinvastoin
26109: tässä maassa valtakielenä, sen on jo Snell- on va:ltiovalta vuodesta vuoteen aina vaan
26110: man sanonut: siksi, että suomi on Suomen osoittautunut toimettomaksi suomalaisen
26111: kansalliskieli ja ruotsi Huotsin. Jokaise1: kansan va:rutimusten edessä. Tästä valtioc
26112: tervejärkisen ihmisen täytyy tämä tunmM- vallan kannasta kuultaa selvästi pelko siitä,
26113: taa. Molempien kotimaisten kielten tasa- että yliopiston suomalaistaminen merkitsisi
26114: arvoisuus on ka:ikkea tosiasiallista oikeu- jonkinla:ista rikosta lain nvkälää vastaan.
26115: tusta vailla oleva kanta ja. se on suoraan Tämä ka1santokanta. rientää ·nuolustamaan
26116: ja selvästi hylättävä. Vaatimus, että Hel- vähemmistöä muka enemmistön mielival-
26117: singin y1iopisto on täydellisesti suomahi~:- lalta laiöpykälien sanamuotojen niukkuu-
26118: Helsingin ylioJliston järjesty,.muodon perusteita kosl;:cvan lain muuttaminen. 429
26119:
26120: teen ja venyväisyyteen nojautuen, huomaa- sesta on samalla edistävä tämän kansan si-
26121: matta, että kysymys on paljon syvempi. Se säistä eheytymistä. Sillä tällä hetkellä val-
26122: seikka, ·että karusamme vahava, enemmistö litseva olotila, jolloin maan sivistyneistö,
26123: puhuu suomenkieltä, on ominaisuus, jota ei ruotsalainen aines, on edustettuna neljä
26124: ole millään muulla kansalla. Tämä isiltä kertaa suuremmassa määrässä kuin ruotsa-
26125: peritty kieli, kulttuuri ja harmaasta mui- lairuen vähemmistö edellyttäisi, on luonnD-
26126: naisuudesta perityn Suomen karusan luon- ton ja. senranksiltaan haitallinen ja vahin-
26127: teenbatn muodostavat sen erikoisuuden, gollinen. Ruotsinkielinen sivistyneistömmu
26128: jonka pohjalla se ·eroittautuu muista kan- ei näet silloinikaan, kun se on vilpittömästi
26129: soista omaksi kansalaisuusyksilöksi. Pitäisi- isäl11IllaaUista, tunne yhteenkuuluvaisuut-
26130: hän olla silloin oikeutettu vaatimus luoda taan kansan syvien rivien kanssa. Sen
26131: erikoissuom~'laista kulttuuria. Ellei se sitä vuoksi sillä ei ole myöskään mitään halua
26132: tekisi, olisi se epävapa:a, epäitsenäinen edistää kansan pohjimmaisen kerroksen ke-
26133: kansa. hittämistä korkeammalle elämän ja sivis·tys-
26134: ,Pyrkiessä,mme vapauttamaan suomalaisen tasolle. Tämän: voi tehdä vain sekä kielei-
26135: sivistyselämän vieraa-n kansallisuuden liian tä,än että mi'Cleltään suomalainen sivistynyt
26136: suuresta vaikutuksesta emme tavoittele sääty, joka. ei suhtaudu kansaan ylimieli-
26137: muuta kuin sitä, mitä muut Imnsallisuudet seHä halveksumisella, vaan tuntee olevansa
26138: ova;t jo toteuttaneet. Eihän kukaan tahtonc siihen verensitein kiinnitettynä. KaMalli-
26139: syyttää ruotsalaisia, saksalaisia, ranskalai- suuskysymys ei siis tältä kannalta katsoen
26140: sia, englantilaisia, itatlia•laisia ja monia suinkaan ole enemmistön voitontunnon syn-
26141: muita kaaLSoja eristäytymisha:lusta, vaikka nyttämää halua kansalliseen sortoon. Se
26142: niiden sivistys on yksikielinen ja kansalli- on kysymys siitä, kykeneekö 'Suomen kama
26143: nen? Miksi se muuttuisi toiseksi, kun tu- syvimmässä mielessä säilyttämään paikkansa
26144: lee kysymys omintakeisesta suomalaisesta va.paiden itsenäisten kansakuntien joukossa,
26145: kulttuurista? Tässä ei pitäisi kenenkään se on kysymys suomalaiskansallisesta kult-
26146: tervejärkisen nähdä muuta kuin jokaiselle tuurista ja samaHa kansamme sisäisen
26147: karusakunnalle ominaisen pyrkimyksen it- eheyttämisen kysymys. •Se koskee siis useam-
26148: senäisyytensä täydelliseen saavuttamiseen. maltalkin kohdalta kansallisen olemassa-
26149: Ei niinollen ole kysymys minkään enem- olomme perusteita.
26150: mistön harjoittamasta sorrosta. Ruotsalai- Olen tässä puhunut kansallisuuskysymyk-
26151: sille on myönnettävä oikeus suomalaisen sestä. Nykyään vireilläolevasta yliopiston
26152: valtion puitteissa, hoitaa omia kansallisia kielikysymyksestä onkin varsin vaikew sa-
26153: tehtäviään. Vaatimus suomalaisen sivistys- noa mitään, ilman että samalla koskettelee
26154: elämän vapauttamisesta ruotsa1laisesta vai- yleistä karusallisuuskysymystä. ''roista on
26155: kutuksesta. yliopistossa, ei siis johdu mis- siis, että me 1Suomessa ja sen pääkaupun-
26156: tään halusta harjoittaa sortoa, niin ymmär- gissa. tarvitsemme valtion yliopiston, suo-
26157: rettävä.ä kuin tällainen pyrkimys voisi olla malaisen hengen työn ke.skusa:hjon. Yli-
26158: historiallisen menneisyytemme valossa. Läh- opisto ei ole olemassa vain tiedettä varten
26159: tökohta on kokonaan toinen. Kansamme ei'kä edes yksin kasvattaakseen 1Suomen nno-
26160: ruotsalaisella aineksella on nimittäin sama rison kykene:väk'li palvelemaan isänmaataan,
26161: kieli kui111 eräällä toisella kansalla ja se on kuten yliopiston järjestysmuodoissa sano-
26162: monesti viitannut siihen, että sen tehtävänä taan, vaan myös kehittääkseen nuorisoa palc
26163: olisi jonkinlainen tämän valtion edusta- velemaan ,Suomen kansaa ja. sen sivistyske-
26164: man sivistysmuodon ylläpitäminen tässii hitystä. Me tarvitsemme sivistyneistön, joka
26165: maassa suomalaisen sivistysmuodon rinnalla harrastaa ,Suomen kansan henkistä ja ta-
26166: ja osittain sen krlpailijana. Tällöin se tie- loudeHista kohottamista, joka. ky.kenee yllä-
26167: tysti myös pyrkisi painamaan suomalaisen pitämään luottamuksellisia suhteita kansan
26168: vaikutuksen mahdollisimman vähiin. On syvi,in riveihin. Kuten olen huomauttanut,
26169: selvää, että m~kään sovittelu tai myönnytys ovat ruotsalaisten edellytykset tässä suh-
26170: ei ole ma.hdollinen suomailaiselta. ta:holta. teessa erittäin rajoitetut, jotten sanoisi, ole-
26171: silloin, kun pyritään luomaan itsenäistif mattomat. He ovat liiaksi itseensä sulkeutu-
26172: suomalaiskarusaHista sivistysmuotoa. Harras- neita. He ovat sivisty'ksellisesti suulllllan-
26173: tus suomalaisen kulttuurielämän vapautta- neet huomionsa ratkaisevasti vain: itseensä
26174: miseksi vieraasta ruotsalaisesta vaikutnk- ja ruotsalaisiin sivistysharrastuksiin. Tie-
26175: 430 Perjantaina 2·5 p. tammikunta 1935.
26176:
26177: demiehinä he kyHä voivat hedehnöittää muistettava, että Suomen kansa ei koskaan
26178: Suomen sivistyselämää ehkä välittömämmin voi tävttää historiallista tehtäväänsä etu-
26179: ja läheisemmin kuin ulkomaalaiset tiede- YaJrtija~na länsimaiselle sivistyksdle idän
26180: miehet, se on myönnettävä, mutta kansam- epäkulttuurin hyökkäyksiä vastaan ja kii-
26181: mo omintakeiseen ja kansalliseen sivistys- lana kahden maailman välillä eikä se myös-
26182: kehitykseen nähden he pysyvät yhtä vie- kään voi toteuttaa omaa sisäistä tarkoitus-
26183: raina kuin mikä ta!l1ansa ulkomaalainen tie- peräänsä, ellei sitä johtamassa ja palvele-
26184: demies niin kauan kuin he katsovat kuulu- IDik'lSa ole sivistyneistö, joka tuntee ole-
26185: vansa toiseen ja parempaan kaTIBallisuuteen vansa samaa juurta, samaa lihaa ja verta
26186: kuin suomalaiseen. Kun siis maassamme kuin itse kamsa, s. o. ellei koko sivistyneistö
26187: tosiasialEsesti on kaksi kansallista eturyh- ole kasvanut luonteeltaan ja sisimmältä ole-
26188: mää, jotka nyt ja tulevaisuudessakin suh- mukselta;an suomalai'lkansalliseksi. Meidän
26189: tautuvat kansamme keskuudessa esiintyviin ruotsinkielinen sivistyneistömme ei ole ym-
26190: sivistystehtäviin oleellisesti erilailla, olisi märtänyt tehtäväänsä, se ei ole seurannut
26191: luonnollista, että nuo molemmat ryhmät Snellmanin jaloa kehoitusta,. vaan on unoh-
26192: tässä suhteessa kulkisivat omia teitänsä. Ny- tanut kansallisuutensa niin täydellisesti,
26193: kyinen sekä nyt ehdotettu yliopistolainsää- että se avoimesti pitää vierasta valtaa ihen~
26194: diintömme ei ole terveellä, ei järkevällä kisenä isänmaanaa,n. On kevytmielistä läh-
26195: eikä olevia ·oloja vastaavalla pohjalla, koska teä uskomaan, että niimä yksilöt täyttäisi-
26196: se liittää keskinäiseen riippuvaisuuteen vät suomalaisen katsantokannan tirrkimät-
26197: kaksi erilaista sivistyspiiriä, joiden yhteis- tömät vaatimukset kaTIBakuntamme pa.lvc-
26198: työ, jos lain:kaan sellaista sanaa, voi käyt- luksessa. Siksi ei voi hyväksyä sellaista
26199: tää, ehkä paremmil1kin sanoen, toisen järjestelyä, joka on omiansa luomaan tä-
26200: asioihin sekaantuminen vaikuttaa ehkäise- hän maahan täydellisesti juuretonta sivisty-
26201: västi ja haitallisesti toinen toiseensa. Se neistöä. ,
26202: näet keinotekoisesti eräistä takaporteista Hallituksen nyt käsiteltävänä oleva esi-
26203: huolimatta asettaa ruotsalaiset lmtsantota- tys merkitsisi kuitenkin juuri tällaisen lii-
26204: vat, ennakkoluulot ja intressit vaikutusval- kasivistyneistön luomista. Emme mitenkään
26205: taisempaan asemaan maamme sivistyselä- voi tyytyä tällaiseen järjestelyyn. Epä-
26206: mässä kuin mikä niille niiden todellisen suhde on nytkin jo jatkunut Eian kauan.
26207: merkityksen ja ruotsalaisen vähemmistön Muutos on saatava aikaan kiireellisesti. On
26208: lukumäärään nähden kuuluu. Sdlwimn kohtuutonta ja valtakunnan pääväestön
26209: ruotsalaisuus yliopistossa on kchitysvoimai- luonnollisia oikeuksia loukkaavaa, että sen
26210: sen suonia.laisen henge11työn esteenä ja jar- kustannuksella koulutetaan pienestä vähem-
26211: runa. Kun suomalaiskansallista vaatimusta mistöstä suoma.laiselle kansalle vierashen-
26212: ei ole yliopistolainsäädännössä otettu huo- ki<>tä sivistyneistöä ja kansan varoja siten
26213: mioon, nih1: silloin ei myöskään ole väli- käytetään yh kohtuuden mitan ja perustus-
26214: tetty niistä valitettavista epäkohdista, jotka lain selvän määräyksen suhteettoman suu-
26215: sen kaltaisesta politiikasta ovat olleet seu- ressa määrässä erikielisen vähemmistön hy-
26216: rauksina. Siten on jouduttu jo mainitse- väksi, vähemmi<>tön, jolla vielä on havaittu
26217: mani ruotsalaisen sivistyneistön suunnatto- pyrkimyksiä suorastaan sortaa maan pää-
26218: maan suuruuteen ja esim. kaupan ja teol- väestöä siellä, missä sille tähän suinkin
26219: lisuuden alalla on suomalainen kansanainf'..s vain on avautunut mahdollisuuksia. Suoma-
26220: joutunut ·käskettävän ja palvelijan ase- laisen sivistyksen, jos se on elinvoimainen,
26221: mwan, kun sen sijawn ruotsia puhuva väestö täytyy pyrkiä kypsymisecn ja niin sanoak-
26222: toimii käskijänä ja johtona. Tämänkaltai- seni täyttymiseellSä. On mahdotonta aja-
26223: sen tilantee11 kestiWssä vuosikymmenestä teHa, että suomalainen korkeampi sivistys-
26224: vuosikymmeneen on pyrkinyt juurtumaan työ ajanoloon voisi jäädä piileskelemää11
26225: ruotsinkieliseen sivistyneistöömme ja myös ruotsalaisuuden varjoon. Sen täytyy, voi-
26226: valitettavasti osaan suomalaisiakin seHai- dakseen jotakin todellista luoda, myös it-
26227: nen käsitys, että niin juuri asiain pitääkin sestään pyrkiä omintakeisuuteen ja valtaan.
26228: olla, että on oikeus ja 'kohtuus ja että his- Tätä se ei voi saavuttaa ilma:n, että sen
26229: toriallinen menneisyytemme edellyttää ja ' työ ulkonaisestikin järjestetään omintakei-
26230: vaatii juuri sellaista asemaa ruotsalaisil- selle, itsenäiselle pohjaille. Mutta näin ei
26231: lemme. Toiselta puolen on kumminkin tapalltunut lä•himainkaan vielä 1923. Sil-
26232: Helsingin -----·-·-----
26233: ~---~--·--
26234: yliopiston järjestysmuodon
26235: .
26236: perusteita koskevan lain muuttaminen.
26237: ~--~--------~~---·~---- --- -----------------
26238: ---------~--
26239: 431
26240: --~-
26241:
26242:
26243:
26244:
26245: Join oli itsepintaisosti suljettu silmä siltä ratkaisun merkinneen yliopiston muutta-
26246: tosiasialta, että ruotsalaisuus oli maas- mista suomalaiskansalliseksi, kun taas toi-
26247: :-;a;mme kansaUisesti herännyt ja kansalli- selta taholta suoraan sanottiin lain päämää-
26248: ;.;esti järjestäytynyt, ei snomaiaiskansalli- räksi kaksikielisen kulttuurimuodon va!hvis-
26249: .-.esti, vaan ruotsalaiskansallisesti. Näin syn- taminen, vieläpä tavalla, mikä tietysti ei
26250: tyi se ihmeellinen tilanne, että kun ruotsa- merkitse toiskielisen kulttuurin heikenty-
26251: laiset kansallisesti muodostivat oman sulje- mistä. Olen vakuut>ettu siitä, että ruotsa-
26252: tun piirinsä ja vaativat itselleen ja kielel- laiset, jos hallituksen nykyinen ehdotus tu-
26253: leen oikeutta saada ruotsalaisina vaikuttaa lisi hyväksytyksi, empimättä toisivat julki
26254: ja toimia suomalai<>en elämän johdossa ja tyytyväisyytensä lakiehdotuksen heilLe suo-
26255: keskuudessa, ei suomalaisella taholla osattu mien etujen johdosta.
26256: erottaa toisistaaJn heidän pyrkimystensä ja Kun asioihin sittemmin, senjälkeen kuin
26257: suomalaisen kaillSan etuja, vaan annettiin nykyinen yliopistolaki ehti toimia ja vai-
26258: heille ja heidän 'kielelleen asema suomalais- kuttaa ja. sen epäsuhteet. selvästi kävivät
26259: kansaHisessa elämässä. Niihin aikoihin kuin ilm1, tuli yhä voimakkaammaksi se mieli-
26260: nykyinen yliopistolaki syntyi, ei otettu lain- pide, että yliopistokysymys on otettava
26261: kaan huomioon ajatusta täydellisestä suo- uudelleen esille ja tällä kertaa selvien suo-
26262: malaisesta valtion yliopistosta. Siitä ei oHut malaisten suuntaviivojen merkeissä. Helsin-
26263: puhettakaan. Sen aseman huomioonottami- gin yliopisto on nyt sekaverisyydessä ainut-
26264: nen, mikä ain<Jalla valtion yliopistollamme laatu1nen koko maruilmassa, samaten kuin
26265: on koko kalliSallisessa elämässämme sivistyk- suomrulainen kansallisuus on ainoa maailman
26266: sellisiä, yhteiskunna!llisia ja valtiollisia olo- sivistyskan.<>ojen joukossa, joHe ei ole tun-
26267: jamme myöten, tehtiin silloin erittiiin koh- nustettu oikeutta täysin omakieliseen ja
26268: talokas virhe. Tosiasiallinen tulos oli sil- kansalliseen valtion yliopistoon. Sellainen
26269: loin, että laki, jota alkujaan oli ainakin tilanne on kestämätön, ja kestämättömänä
26270: joillakin tahoilla ajateltu suomalaisuu- tulee tilanne pysymään niin kauan kuin
26271: den turvaamiseksi, muodostui varsinaisesti vaa.timusta täysin suomalaisen valtionyli-
26272: ruotsalaåsuuden aseman turvaajaksi. Ne opiston luomisesta ei tyydytetä. HaHitus
26273: edut, mitä suomalaiset saivat itselleen, han- on lausunut, että esilläoleva esitys muka
26274: kittiin pääasiassa vain uusien professori- olisi lopullinen, että se pystyisi lopullisesti
26275: virkojen perustamisen avulla, jotka merkit- ratkaisemaan tämän kysymyksen. Tällaisen
26276: sivät valtiolle noin miljoona,n markan lisä- lausunnon johdosta on pantava se'lvä ja
26277: menoa vuosittain. Se oli pääasiassa koko jyrkkä vastalause.
26278: sen suuren taisteluru tavattoman lai>ha tu- Meidän on otettava oppia siitä. 'lmkemuk-
26279: 1los, mikä silloin käytiin. La:ki wjettiin läpi sesta, minkä vuoden 1923 yliopistokysymyk-
26280: silloin sellaisella voimalla ja yhtämittaa sen järjestely meiLle tarj:oo. Meidän on hy-
26281: uusia muutoksia tehden, että tuskin lain- lättävä tämä lakiehdotus ja vaadittava täy-
26282: kaan kaikki lainlaatijat, puhumattaka.an sin suomwlaiseen valtion yliopistoon tähtää-
26283: asioitten ulkopuolella alevasta suuresta vää. esitystä. Mutta hallituksen ehdotuksen
26284: yleisöstä, saattoi seurata mukana. On mer- toteuttaminen ei ole vaara siltä kannalta
26285: killistä havaita, miten nyt, kun jälleen hal- katsoen, että asia yhä jää kytemään tällai-
26286: litsevat ;piirimme ovat joutuneet sellaisen sen puolinaisen järjestelyn va.raan. Sellai-
26287: tilanteen eteen, että jotakin olisi tehtävä, nen yliopisto, joka haUituksen esityksen mu-
26288: yrittävät samaan trupaan kuin 12. vuotta kaan meille tarjotaan, on vaara myöskin yh-
26289: sitten tavattomaHa kiirehtimisellä, etten sa- teiskunnallisesti, sillä se 'luo suureen osaan
26290: HtOisi hosumisella, saada hyväk..«ytyksi sel- sivistyneistöstämme vieraan hengen, j'Oka
26291: laista, joka ei vastaa sitä, mitä heiltä odo- loitontaa sen ;pakostakin ka.nsamme laa-
26292: tetaan, ja jonka kestiimättömyys ja epätäy- joista osista. Se on vaa!'a myöskin valtiol-
26293: dellisyys jo nyt on aivan ilmeinen. Oireel- lisesti, sillä se johtaa sivistyneistömme aja-
26294: lista on myöskin panna merkille, että esi- tustavan pois itsenäisistä suomalaisista teh-
26295: tyksenantajain taholta nytkin yritetään se- tävistä ja tekee levittämänsä vieraan hengen
26296: littää esiHä olevan lakiehdotuksen merkitse- avuHa mahdottomaksi saada tarpeeksi kan-
26297: vän muka yliopiston suomalaistamista. sallisia voimia lkarusalli<>en politiikan pa~ve
26298: 12 vuotta. sitten lain hyväksymisen jälkeen lukseen. Ja se on vaara erikoisesti sivis-
26299: yritettiin myös määrätyllä taholla: selittää tykselli<>esti, koska sen suoranainen ja ni-
26300: 432 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
26301:
26302: menomainen päätehtävä on estää korlmam- nen liitto, missi\ ikään sellaisia valtiollisessa
26303: man suomalaiskansallisen itsenäisen sivis- elämässä on esiintynyt, on aina muodostu-
26304: tyksen syntyminen. Tämä ei ole se puhja, nut sangen tuhoisaksi kansan kokonaisuu-
26305: millä me voimme toivoa kansamme eheyty- deHe (Eduskunnasta: Missä on esimerkki?).
26306: mistä, valtiollisten velvollisuuksiemme suo- Malttakaa t Siinä joudutaan liittokumppa·
26307: rittamista ja kansa:llisten sivistystehtävien nien kesken panemaan ;vaihetuspöydäl1e
26308: toteuttamista. Valtion yliopiston asema on asioita ja ·etuja, joilla ei ole mitään teke-
26309: 1
26310: siksi tärkeä koko kansallisessa eEimässämme, mistä keskenänsä. Siinä joudutaan har-
26311: että mitä moninaisimmat syyt ja näkökoh- joittamaan lehmäkauppoja laa.jassa mitta-
26312: dat suorastaan pakottamana pakottavat sii- kaavassa. Valtiollisesta elämästä katoaa
26313: hen .vaatimukseen, että suomalai;,;ten on saa- asiaUinen pohja, yhä uudestaan ja uudes-
26314: tava valtiolta oma täysin suomalainen yJi- taan liittokumppanit joutuvat rikkomaan
26315: opisto. Jos me tahdomme kansallisen si- ·todellista rvakaumustaan ja kansan yhteistä
26316: vistyksen luoda, jos me tahdomme maail- etua vastaan ja poli·ittinen omatunto tur-
26317: malle ja itsellemmekin jotakin merkitii. ei tuu. Ne, jotka istuvat tässä huoneessa, ovat
26318: meiUä ole muuta ratkaisua jälellä. Maamme sen monessa ja monasti joutuneet totea-
26319: ruotsalaisilla, koska he kerran muodosta \·at maan. Olkoon sivumenneen mainittu, että
26320: oman kansallisuutensa ja tahtovat sivistys- olen kuullut eduskunnan käytävillä huihuil-
26321: tään hoitaa omalla pohjalla, on luonnoll:i:- tavan, että vasemmistomme kannatuksensa
26322: sesti tähän oikeus, mutta silloin ei heillä palkaksi on saanut 'lupauksen a'vusta maa-
26323: myöskään saa olla vähintäikään tekemistä talouden tukemis~ksi myönnettyjen varojen
26324: siinä suomalaisen sivistyksen luomisessa, kaventamisesta ensi talousarviokäsittelyssä
26325: jota valtion yliopiston tulee harjoittaa. (Eduskunnasta: Ei ·pidä juoruihin uskoa!).
26326: Si·inä he ovat vain ja.rruttajia, estäjiä ja On hartaasti toivottava, että täHainen huhu
26327: suomalaisten sivistysetuj•en ·vastustajia. on perää. vaiHa, siUä olisi kerrassaan irvo-
26328: Heillä :olkoon -luonnollinen oikeus saada val- kasta, jos pulaan joutuneet ' maanviLjeli-
26329: tiolta .lmhtuullinen avustus kansallisen si- JWmme saisivat maksaa viulut, kun ruotsa-
26330: vistyksensä hoitamiseen. Elleivät he ha- laisten erikO'isetuja tässä maassa pönkite-
26331: lua ottaa sitä vastaan on se heidän oma tään. Yleensä tällaisesta politikoimisesta
26332: asiansa. Mutta kuinka se asia jär'jestetään- johtuu, että tässäkin kysymyksessä, joka
26333: ikin, ensi sijalla on kuitenkin se, että suo- tällä haavaa .täyttää kaikkien suomalaisten
26334: malainen kansallisuus tarvitsee oman yli- m~elet, ne, jotka sanovat edustavansa suo-
26335: opistonsa, yksikielisen valtion yliopiston, ja malaista köyhäEstöä, ovat asettuneet jyr-
26336: että sen tulee se saada. kästi ruotsalaisten etupyrkimyksien kannat-
26337: Sallittakoon minun vielä, vaikka lyhyesti, tajiksi.
26338: käsitellä sitä tapaa, jolla •ruotsalaisemme jo Tunnetussa puheessaan edustaja Tanner
26339: pitkät ajat ovat suojelleet kielellisiä eri- valkuutti, että suomalainen työmies on isän-
26340: koisoikeuksiansa. He ovat tääHä eduskun- maaLlinen. Niin minäkin uskon. Vaikka se
26341: nassa muodostaneet liittoutuman, he täällä täällä on puetettukin kansainväEsyyden
26342: äärimmäisellä; oikealla sivustalla• niiden kaapuun, niin syvällä sen rinnassa syk-
26343: kanssa, jotka istuvat tuolla kauiinJpana va- kii varmaankin suomalainen sydän. Mutta
26344: semmalla. Ei hevin voida kuvitella luon- tämä surkea lehmäkaupp:rupolitiikka. pakot-
26345: nottoma.mpaa liittymää: aristokraattiset ta·a tuk·ehuttamaan veren äänen ja pakottaa
26346: ruotsalaiset, demokraattiset sosialidemokraa- suomalaisen työmiehen pönkittämään ruot-
26347: ti·t, suurpääoman ·edustajat ja ne, jotka sa- salaisten erikoisetuoikeuksia vahingoksi kai-
26348: novat aja,vansa köyhän kansan asiaa, jyrkärt kille suomalaisille j.a erikoisesti sen köyhim-
26349: kansaUiskiihkoilijat, joille ruotsimkieli ja mälle osalle. Ja kumminkin se on kaikki
26350: ruotsinmieli ovat kaikki kaikessa, maaiLman- näennäistä, mitä .ruotsa.laiset tällä Eitollaan
26351: ma,tit, jotka kerskaavat pitävä.nsä yliopiston itselleen voi·ttavat. Heidän kohtuuttomat
26352: suomaia:istuttamiskysymystäkin vain tois- kielelliset erikoisoikeutensa eivä't sittenkään
26353: arvoisena tai täsmällisemmin sanoen kuu- säily. Uudistukset voivat jar·ruutua, mutta
26354: dennen luokan ~siana. Liitto on todella ne tulevat rautaisella voimalla. Suom-alai-
26355: epäsuhtainen ja luonnoton. Siinä on kuin nen työmies ei yhä, uudelleen ja uudelleen
26356: kaksi suurta epämukaista kappaletta, joilla voi po~kea sydämensä ääntä. Kerran he
26357: on yhteistä vain pienoinen kulmake. Tä,Ilai- syytävät pääHänsä laskelmoivien johta-
26358: Helsingin ylio.piston järjestysmuodon perusteita !k~ke~~n_I_::i_r_l~-~~~ttaminen. 433
26359:
26360: jiensa ikeen. Siitä on jo merklkejä, jopa Sillä jos jo hallitUiksen esitys tietää var-
26361: heidän oma [ihansa ja verensä, heidän lap- sin arveluttavia seumuksia osakuntalaitok-
26362: sensa nouseva;t heitä IVastaam. Ruotsa.lai- se]le, käy perustuslakivaliokunnan ehdotus
26363: silla;mme olisi ikorkea aika ruveta tyynesti, toteutettuna varsin kohtalokkaaksi sille. Se
26364: kylmin päin tarkastelemaan ruotsalaisuu- tietää osakuntalaitoksen 1hävittämistä ko-
26365: den asiaa, ei omasta ahtaasta näköku1mas- konaan.
26366: rtaan, vaan valta;kunnallisesti., koko maan Hallituksen esityksessä 23 § kuuluu:
26367: etua silmälläpitäen. Vanhoihin historialli- ,,Opiskeleva nuoriso muodostaa ylioppilas-
26368: .siin perinteisiin tarrautUJlll:inen, olevista : kunnan ja sen !keskuudessa wimii osakun-
26369: .oloista sokeasti kiinnipitäminen, katkera ja tia. Siitä, millä ehdoilla yliop,pilas saa
26370: 1
26371:
26372:
26373: eyäluuloinen sUihtautuminen suomalaiseen opiskella yliopistossa osakuntaan kuulu-
26374: porvaristoon, ne kaikki va~keutta,va;t asian matta, niin myös ylioppilaskunnan ja osa-
26375: ma;hdollisimman lkivutonta J.•atkaisua. Ja kuntain itsehallinnosta sekä niiden kurin-
26376: sii·hen olisi kumminkin pian päästävä. To- ~pitovallasta jäseniinsä nähden säädetään
26377: siaan me kaipaamme rauhaa. Elinehtomme asetuksella." Nythän jäisi kumminkin hal-
26378: on sisäinen eheytymisemme. Kieliikysymys lituksen ehdotuksen mukaan edes jonkun
26379: on saatava pois päiväjärjestyksestä niin näköisiä toiveita siitä, että osakuntalaitos
26380: pian kuin mahdollista. jossakin muodossa voisi säilyä riippuen
26381: siitä, minkälaiset määräylkset asetukseen
26382: P u h e m i e s : Istunto keskeytetään ja tulisi ylioppilaiden opiskeluun nä!hden yli-
26383: jatketaan sitä tänään kello 19. opistossa osakuntaan kuulumatta. Tosin
26384: hallituksen esittämäkin muoto, kuten sa-
26385: Täysistunto keskeytetään kello 17. noin, tietää osakuntalaitoksen vaaranta-
26386: .mista, mutta vallan kohtalokkaaksi osakun-
26387: talaitokselle käy, jos perustuslakivaliokun-
26388: Täysistuntoa jatketaan nan esittämä muoto toteutuu. Valiokunnan
26389: mietinnössä sanotaan: ,Opiskelevan nuori-
26390: kello 19. son keskuudessa toimii yliop:p:i!laskunta ja
26391: osakuntiJa. Liittyminen nii1hin olkoon va-
26392: ·paaehtoinen, äLköönkä ylioppilaan kannet-
26393: tavaksi säädettä:kö taloudellisia velvoituksia
26394: Lomanpyynnöt. sen perusteella, että hän ei kuulu yli-oppi-
26395: laskuntaan tai osakuntaan. Ylioppilaskun-
26396: Vapautusta ·eduskuntatyöstä saavat virka- nalla ja osakunnihla on oikeus itseihallin-
26397: tehtävien takia lauantaiksi ja maanantaiksi toon, niinkuin siitä asetuksella sääd@tään. ''
26398: ed. ~arv·etti ja yksityisten asioiden takia 1\fe näemme, että osaJlrnntalaitos, perustus-
26399: huomisesta päivästä ed. Vesterinen. hvkivaliokurrnan mietintö ja ehdotus toteu-
26400: tettuna, jää kokonansa vapaaehtoisuuden
26401: kannalle ja saamme olla vallan varmat, että
26402: P u h e m i e s : Jatketaan 1) asian käsit- se, jos mikään, tietää kuoliniskun antamista
26403: telyä. tälle laitokselle, joka meidän maassamme
26404: on toiminut siksi huomattavasti kuin se on
26405: tehnyt jo lähes 300 vuoden ajan kansamme
26406: Keskustelu jatkuu: hyväksi.
26407: Minä en saata käsittää pa!'haa!lla tahdol-
26408: Ed. S o i n i : Herra puhemies ! Vaikka lanikaan, mitä kuolemansyntejä osakunta-
26409: olinkin jo tilaisuudessa tämän kysymyksen laitos todella on tehnyt niiden mielestä,
26410: lälhetelkeskustelussa käyttämässäni puheen- jotka siltä nyt hengen tahtOIVat riistää (Ed.
26411: vuorossa koskettelemaan hallituksen esityk- KUikkonen: En minäkään ymmär:rä !) . Minä
26412: sen 23 § :ää, siis sitä kohtaa, joka koskee olin tilaisuudessa viittamaan aikaisemmassa
26413: <lsakuntalaitosta, olen pakotettu uudelleen puheenvuorossani niihin moniin suurilmer-
26414: 1Jarttumaan samaan asiaan, 'koskapa perus- kityksellisiin saavutuksiin, jotka asioita
26415: tuslakivaliokunnassa tarik:oittamani ·kohta puolueettomasti arvostelevat voivat löytää
26416: ei ole tullut korjatuksi, vaan päinvastoin ja ovat aina löytäneet osakuntalaitoksen
26417: <ln saanut vieläkin huonomman muodon. aikaansa:annoksien joukossa. Näin on asian-
26418:
26419: 55
26420: 434 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
26421:
26422: laita, oli sitten kysymys osakuntalaisten satain aikana kunnialla täyttänyt sille kuu-
26423: omasta ke!hittämisestä elämää varten tai luVian tehtävän. Siinä on Dllut eri aikoina
26424: osakunnan kauniista saavutuksista kansan- vikoja ja puutteita, mutta yleinen a:rwos-
26425: sivistyksen, terveydenlhuollon, kotiseututut- telu siitä on ihyvä. Jos osakuntalaitos [lois-
26426: ikimustoiminnan tai taloudellisen tason ko- tetaan tai sen merkitystä nykyisestärun huo-
26427: hottamispyrkim.yksistä. Kun on varsin luon- mattavasti vä!hennetään, tehdään varmasti
26428: nollista, ettei niillä perusteilla, joita esitin virhe, jota myöihemmin on enää vaikea 'kor-
26429: vaatimattoman omakohtaisen tuntemukseni jata. Niiden koikemuksien perusteella, joita;
26430: pohjalla osaikuntalaitoksesta ja osa:kuntaelä- itselläni on Dsakuntaelämästä viimeisten
26431: mästä, voinut odottaa, että kukaan olisi vuosien ajalta, on minun [ausuttava, että
26432: edes katsonut tulleensa sen verran vakuu- osakunnissa suoritetaan pitkälle tuntu-
26433: tetuksi tämän Qaitoksen suuresta merkityk- vaa kulttuurityötä ja huomattavaa kasva-
26434: sestä, että olisi ottanut asiakseen selvitellä tustyötä osakuntien jäsenistön keskuudessa.
26435: tämän kysymyksen itselleen vä!hänkin pe- Osakuntien antama panos maakunnallisiin
26436: rusteellisemmin, :pyydänikin tässä yihtey- harrastuksiin ja kunkin maakunnan ylei-
26437: dessä ·v·edota paljon ipätevämpien asiantun- seen sivistyselämään on myös varsin huo-
26438: tijain auktoriteettiin osakuntalaitokseen mattava. Etenkin niiden maakuntien yli-
26439: nähden. oppilaille, jotka ovat etäällä pääkaupun-
26440: Edustajille on jaettu eräs pieni julkaisu gista, ovat osakunnat yhdyssiteenä vielä
26441: osakuntalaitoksesta. Siinä on lausuntoja tärkeämpiä kuin munle. Osa:kunnat ovat
26442: osakuntalait()ksen ja osakuntain merkityk- kuluneiden vuosikymmenien aikana ihankki-
26443: sestä. Minä epäilen, että tätä vaatimatonta, neet itselleen !huomattavan taloudellisen
26444: mutta kumminkin arvokassisältöistä julkai- pohjan toiminnalleen. Niiden omaisuus
26445: sua •eivrut arvoisat ·edustajat o1e vaivautu- nousee melkoiseen määrään ja koko toi-
26446: neet tutkimaan, ei ainakaan perustuslaki- minta sekä taloudellisella että henkisellä
26447: valiokunnan mietintö anna vä:hääkään tukea alatla on järjestetty sille pohjalle, että osa-
26448: sellaiseen otaksumaan (Ed. Kukkonen: Ei kuntapakko tulee jatkumaan. Jos se nyt
26449: ole tullut tutkituksi !) . Saattanee näin ol- poistetaan, tulee seuraus Dlemaan, että :koko
26450: len olla paikallaan, että minä tässä yhtey- toiminta on rakennettava oleellisesti uudelle
26451: dessä koetan tuoda esille eräiden varsin pohjalle. Voi tuskin edellyttää, että tähän
26452: huomattavien yliopistomiesten, valtiomies- mentäisiin, ennenkuin on selvillä, mitä tu-
26453: ten ja yhteiskunnallisissa asioissa [wuJliin- lee tilalle." - Näin prof. Haataja arvos-
26454: tuneiden miesten lausuntoja osakuntaelä- telee osakuntalaitosta, arvostelee sen mer-
26455: mästä, osakuntalaitoksesta, ja siitä merki- kitystä ja arvostelee seuraamuksia, jotka
26456: tyksestli, mikä niillä on ollut, ja siitä va- saattavat olla, jos osakuntalaitos vaarau-
26457: hingosta, minkä niiden hävittäminen voisi netaan esillä olevan osakuntapakon poista-
26458: matkaansaattaa. misen kautta.
26459: Tunnettu yliopistomies, valtiomiehenäkin Yliopiston professori Albert Hämä;läinen
26460: tunnettu prof. Haataja esittää ajatuksia vuorostaan pysähtyy vain tarkastelemaan
26461: osaJkuntapakon pDistamisesta. Tähän ryh- yhtä ainoata puolta osa;kuntalaitoksen toi-
26462: tyessään toteaa hän kyllä erinäisiä hänen minnassa. Hän jää tarkastelemaan ylioppi-
26463: mielestään pois karsittavia epäkohtia osa- lasosrukuntien me11kitystä vanhan kansan-
26464: 'kuntalaitoksessa, mutta asettaa kuitenkin kulttuurin muistomerkkien talteenottajana.
26465: osakuntalaitoksen myönteiset puolet siksi Mutta jo tälläkin työsaralla on osakunta-
26466: painaviksi, ·että niiden tulee taata tälle lai·tos hänen mielestään ennättänyt suorit-
26467: laitokselle elämisen ja toiminnan mahdolli- tamaan suurtyön, jonka merkitys ei ole ra-
26468: suudet. Selostaessaan kysymystä Helsingin halla arvioitavissa. Hän kuvailee, mitä osa-
26469: yliopiston järjestysmuodon perusteista ja kuntalaitos Dn tehnyt maamme vanhan kan-
26470: selviteltyään, mitenkä oleellinen osa osa- sankulttuurin muistomerkkien talteenotta-
26471: kuntalaitos on yliopistoelä;mässä, hän ku- misessa, vaalimisessa ja tutkimisessa. Niinpä
26472: vai:lee osakuntien merkitystä m. m. seuraa- hän arvioi erikoisen korkealle osakuntalai-
26473: vasti: ,Muutdksen - tai.Ikoittaa siis osa- toksen osuuden Suomen Kansallismuseon
26474: kuntapakon poistamiskysymystä - tal1k:oi- kansatieteellisten kokoelmien aikaansaami-
26475: tuksenmukaisuuden kannalta sanottakoon sessa. Ajatus kansatieteellisen museon perus-
26476: vielä seuraavaa. Osakuntalaitos Dn vuosi- tamisesta sai meillä jalansijaa 1870 luvulla ja
26477: Helsingin ylio.pist'on. järjestysmuodon peru.sieita koskevan lain muuttaminen. 435
26478:
26479: mainitsee prof. Hämäläinen, että aloite tä- juuri kotiseutututkimuksen alalla, täytyy
26480: män aatteen toteuttamiseksi lähti osakunta- sanoa, että yhä ja:tkuvasti he uusia ja. uusia
26481: piireistä. Mainitaan silloinen viipurilaisen voittoja täUä työsaralla saavuttavat. Han-
26482: osakunnan inspehtori, tohtori Donner aloit- kin äskettäin jouluksi ilmestyneen kirjan
26483: teen ·tekijänä ja mainitun aatteen toteut- ,Vanhaa Satakuntaa". Se on kotiseututut-
26484: tajana. Erikoisesti onkin tä:l:lä kohdalla pan- kimustyön tulos. Suoranaisesti se ei ole
26485: tava merkille ja on hyvä tämän eduskun- satakuntalaisen osakunnan: aikaansaama,
26486: nan ruatsalaisenkin ryhmän palauttaa mie- mutta sieltä on johto ollut, sieltä on apu
26487: leensä, että osakuntaelämässä innokkaim- käynyt ja ennenkaikkea julkaisu ilman sitä
26488: pina olleina niminä mainitaan juuri tämän- arvokasta osakunnan valokuvakokoelmaa,
26489: kin aloitteen takana päätänsä pitempänä joissa kuvataan kansan elämäntapoja, elin-
26490: kaikkea muuta kansaa Leo Mechelin, mai- keinoja, taistelutapoja vanhassa Satakun-
26491: nitaan August Ahlqvist, mainitaan Otto nasså, i1lman tätä kuvakokoelmaa tuo moni-
26492: Donner. Erikoisesti juuri .Suomen Kansarl- satasivuinen julkaisu ei suinkaan olisi nyt
26493: lismuseon kansatieteellisten kokoelmien ai- arvioitu niin korkeaHe kuin tehdään. Osa-
26494: kaansaaminen onkin ollut todella siksi kuntalaiset ova:t tehneet kotiseutututkimuk-
26495: suuriarvoinen teko os&kuntalaitoksen ansio- sen merkeissä retkeilyjä maakuntansa eri
26496: puolella, että jo yksin sen pitäisi vaaka- puolille, viipyneet siellä ei päivää eikä
26497: laudalla painaa niin parl.jon, että jos joi- kahta, vaan viikkoja, jopa kuukausia ja
26498: tain pikkusyntejä tä:Hä laitoksella ehkä on tutkineet kohta kohdalta kaikki vanhat ar-
26499: ollutkin, ne mahdollisimman keveänä jo vokkaat muistot, mitä siellä löydettävissä
26500: yksin tämänkin rinnalla sivuutettaisiin eikä on, ja ·panneet ne talteen vastaisia tutki-
26501: tehtäisi niistä sitä kantoa, johon osakunta- muksia varten. Osakunta•laitos ja osakun-
26502: laitos aijota•an kaataa. nat silloin, kun ne ova:t menneet kotiseutu-
26503: ·Tästä 1870-<luvulla Iähteneestä aloitteesta tutkimustielle, ovat luonnollisesti osakun-
26504: on Jmhittynyt vallan valtava liike, jos niin tina sellaisinansa ryhtyneet erikoisen maa-
26505: voi sanoa, juuri vanhan kansankulttuuri- kuntansa oloja selvittävän julkaisun ai-
26506: muistomerkkien talteenottamisliike. Mu- kaansaamiseen. Ei ole vähäksi arvioitava
26507: seoitten perustaminen, museoesineiden ke- se saavutus, minkä tässä suhteessa esim.
26508: räys pantiin toimeen. Eri osakuntalais- sataknutalainen osakunta - minä pyydän
26509: polvet ovat lähteneet tähän työhön mukaan anteeksi, ·että joudun ottamaan esimerk-
26510: ja kaikki erikoisella innostuksella, errkoi- kejä juuri sataknutalaisesta osakunnasta,
26511: sella rakkaudella ja vallan harvinaisilla tu- mutta teen sen siitä syystä, että tunnen sen
26512: loksilla saavutuksiin nähden. Sopinee mai- paremmin, koska se on minun oma osakun-
26513: nita, ·että osakuntalaisten aloitteesta, osa- tani, mutta Jisään samalla, että samansuun-
26514: kuntalaisten toimesta on sellainen suuri, tainen, yhtä intensiivinen ·työ kotiseutu-
26515: arvokas museo pantu alulle kuin on Hä- tutkimusalalla esiintyy jokainoassa osakun-
26516: meen museo, monia muita esimerkkejä mai- nassa - on aikaan saanut julkaisemalla
26517: nitsemattakaan (Ed. Kukkonen: Ajan voit- ,Satakunta"-teosta, joka on ilmestynyt yh-
26518: tamiseksi!). Osa:kuntalaiset ovat täHe tielle deksänosaisena ju1kaisuna. Ajrutellessamme
26519: lähteneenä erikoisesti silloin kiintyneet muo- tätä oswkunnan toimesta aikaansaatua moni-
26520: dossa ja toisessa kaikkeen vanhaan, kaik- sataissivuista julkaisua ymmärrämme, että
26521: keen säilyttämisen arvoisena muistiinpan- siinä täytyy olla suuriarvoisia, suurimer-
26522: tavaan ja niin he ovat joutuneet laajassa kityksellisiä tietoja käytettäväksi silloinkin,
26523: mitassa erikoisesti kotiseutututkimustyöhön kun jälleen historioitsija lähtee vuosikym-
26524: mukaan. Ei liene ketään eduskunnan jä- m~mien jälkeen selvittämään Satakunnan
26525: sentä, joka ei tuntisi juuri tätä osakunta- historiaa.
26526: laitokseen liitt~yvää työmuotoa, jolla, sano- Professori Hämäläinen antaessaan mah-
26527: taan, vuosikymmenien, vuosisatojen perästä dollisimman lämpimän kuvauksen osa:kunta-
26528: saattaa olla val·lan tavaton merkitys. Se 'laitoksen merkityksestä juuri tällä työsa-
26529: antaa ainakin paljon suurempia onnistumi- ralla, lopettaa tämän selostuksensa seuraa-
26530: sen mahdollisuuksia historian tutkijoille vasti: ,On helpompi hävittää kuin raken-
26531: työssään kuin jos meillä nämät muistomer- taa. Osakuntalaitoksen heikentämiseen suun-
26532: kit olisivat häviöön joutuneet. Kun ajatt€- tautuvilla toimenpiteillä .pannaan sulku
26533: len osakuntalaist-en viimeaikaista toimintaa niille harrastuksille ja vaikeutetaan, jopa
26534: 436 Perjantaina 2·5 · p. tammikuuta 1935.
26535:
26536: kokonaan tyl'ehdytetääri se työ, jota edellä jää1käriliike Bi koskaan olisi voinut menes-
26537: olen pyrkinyt kuva:amaan. :Saatetaan ky- •tyä eikä niin ratkaisevana tavalla toimia
26538: syä, mitä niillä, jotka ovat naitten suun- maamme itsenäistymisemme puolesta.''
26539: nitelmien etunenässä ja jot•ka niistä ottavat ,,.Tähän ta.pa,an" - jatkaa hä:n ,aja·tel-
26540: vastuun, on asetettavana kai,lmn tämän ti- tiin pari-kolmekymmentä vuotta sitten yli-
26541: lalle. Ollaanko esim. valmiit v~altion kukka,. oppilaiden keskuudessa. Nyt eletään joukko-
26542: rosta myöntämään ne varat, joilla edes psykoosin aikaa, jommoiseen ylioppilaat toi-
26543: osittain voidaan ylläpitää osakuntien koti- sinaan temmataan mukaan. On kuitenkin
26544: seutututkimustyötä ja hankkia suurelle jou- muistettava, että pakollinen kuuluminen
26545: kolle ylioppilaita harjaantumista siihen. osakuntaan pm'Cmmin turvaa joukkopsy-
26546: Jos niinkin olisi, jäisi vielä paljon tähän koosiin joutumasta kuin päinvastoin. Osa-
26547: toimintaan liittyvää korvaamatta. Onhan kuntalaitos ymmärtääkseni parhaiten tur-
26548: muistettava, että tuo työ on peräisin nuor- vaa maakuntahengen säilymisen ja myös
26549: ten kansalaisten omasta harrastuksesta hyö- isänmaallisen hengen säilyttämisen ylioppi-
26550: dyttää lähinnä kotimankuntaansa ja sa- laiden keskuudes:'la. '' Näin tohtori Kai
26551: mahla isämnaatansa, ja juuri siinä piilee Donner. Eiköhän sittenkin ole niin, että
26552: sen aivan erikoinen arvo.'' suomalainen ylioppilasnuoriso on nytkin
26553: Olen edellä sanonut, osakunta juurrut- toisensa löytänyt sum-en kysymyksen, suo-
26554: taa jäseniinsä ja kasvattaa jäsenissään rak- malaisuuskysymyksen ympärillä ja se rik-
26555: kauden kotiseutuun, kotimaakuntaan, mutta koo ne matalat ja nä'Cllnäiset aidat, jotka
26556: samalla kun se tämän tekee, elävöittää se niitä mahdollisesti ovat olleet erotta.massa
26557: myöskin isänmaakäsitteen ja sen tuomat toisistaan. Näin on osakuntaelämässä aina
26558: velvoitukset osa:kuntalaisille. Näin onkin käynyt nopeamminkin kuin muualla. Suu-
26559: osa:kunnista läpi vuosikymmenien muo- ret asiat siellä helposti yhdistävät ja pie-
26560: dostunut isänmaallisten harrastusten tyys- nemmät eripuraisuudet siellä helpommin
26561: sijoja. Yliopiston dosentti, tohtori Kai unohdetaan.
26562: Donner kuvailee juuri täitä puolta osakunta- Ylioppilaskunnan monivuotinen talouden-
26563: laitoksesta aj,atellessaan osakuntalaitoksen hoitaja, äsken manan maille siirtynyt Väinö
26564: ansiopuolia. Ottamalla erään puhuvan esi- Laurora ant·a·a vuorostaan varsin selväpiir-
26565: merkin näistä harrastuksista osakunnissa, teisen kuvan osakuntien taloudenhoidon
26566: hän huomauttaa siitä osuudesta, mikä i:tse- perusteella niistä mitä erilaatuisimmista
26567: näisyystaistelussamme oli osaknutalaisilla yleistä hyvää ja osakuntalaitoksen kehittä-
26568: ja joka ratkaisi varsin suurelta osalta va- mistä tarkoittavista toimenpiteistä, joihin
26569: paustaistelumme tuloksen. Hän kuvailee eri osakunnat ovat ryhtyneet. Hän antaa
26570: sitä panosta, minkä osakuntnlaiset liittivät tämän selostuksensa viime vuoden osakunta-
26571: itsenäisyystaisteluumme, seuraavasti: ,Yli- laitoksen menojen perusteella. On ollut mie-
26572: oppilasaikana" - hän sanoo - ,pidettiin lenkiintoista tarkastella tätä kuvausta, jossa
26573: aivan luonnollisena asiana, että saman hän ensinnäkin selostaa niitä tulolä:hteitä,
26574: maakunnan opiskelijat pitivät yhtä ja ryh- mitä osakuntalaitoksella on ollut. Nytihä:n
26575: mittyivät ·samaan osakuntaan, jonka pii- on koetettu väittää, että osakuntamaksut
26576: rissä ja ympäriUä he parhaiten pys·tyivät ovat siksi korkeat, että se jo sellaisenansa
26577: ylläpitämään yhteisiä harrastuksia:an - vieroittwa ylioppilaita osakuntiin kuulu-
26578: niin yleisiä kui11 maakunnallisia. Vähitel- masta, taikka kun ei siitä voi olla kysymys,
26579: len opiskelij·at ryhmittyivät erilaisten opis- väitetään, että osakuntamaksujen korkeus
26580: kelujensa mukaisesti sekä poliittisten har- on omiansa herättämään pahaa verta niissä,
26581: rastustensa mukaan, mutta kuta lähemmäs jotka eivät mieleHänsä näitä uhrauksia suo-
26582: tultiin ratkaisun vuosia, sitä enemmän hä- ri:ttaisi. Omasta puolestani minä en ikyllä
26583: visivät kaikki puoluerajat ja sitä enemmän ole koskaan tavannut sellaista osakunta-
26584: kasvoi ja kukoisti se isänmaallinen henki, laista, joka olisi vähääkään nureksinut niitä
26585: mikä ennen pitkää synnytti jääkäri-liik- uhrauksia, joita osakuntamaksujen muo-
26586: keen. Sillehän oli juuri ominaista se, että dossa on joutunut tekemään. Osakuntamak-
26587: se versoi ja kasvoi osakuntalaitoksen tur- sat eivät ole niin tappavia niiden tuotta-
26588: vin ja osakuntalaisten piirissä. Osakun- maan hyötr.rn verrattuna, että sen tarvit-
26589: nissa s~ löysi tarvitsemansa turvapai~an. sisi olla jonkunlaisena syynä osakuntapakon
26590: Ilman tätä salaista ja voimakasta turvaa poistamiseen. Alkaen n. sadasta mal'kasta
26591: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 437
26592:
26593: lukukaudessa nousevat ne eri osakunnilla Kansanvalistuksen tukemiseksi tekevät
26594: vähän korkeammalle, mutta yleensä ne liik- osakunnat huomattavia taloudellisia uhrauk-
26595: kuvat sadan~sadanviidenkymmenen ja kah- sia. Kuluvana vuonna on lmksi osakuntaa
26596: densadan markan scutuvilla. Lukukausi- varajnnut ta.rkoitu'kseen 15,000 markkaa.
26597: maksut muodostavwtkin pääasiallisimmat, H uomattaviksi ll011Seva't ne määrät, joita
26598: miltei ainoat, tulot ·osakunnille. •Tosin on osakunnat ovat lähikuluneina vuosina kan-
26599: osalmntia, jotka ovat paremmassa asemassa, sanva.Jistuksen hyväksi käyttäneet. Mainit-
26600: nimittäin ne, jotka ovat pystyneet aikai- sen muutamia määriä. Savolainen osakunta
26601: sempina aikoina itselleen hankkimaan kiin- on myöntänyt 2.5,000 markkaa V a~kauden
26602: teistöjä. Näillä luonnollisesti on muita tu- työväenopiston toimintaa varten. Eteläsuo-
26603: loja, mutta varsinaisilla pikkuosakunnilla malainen osakunta on viime aikoina ~uovut
26604: ja yleensä suomalaisilla osakunnilla ei sel- tanut melkoisia määriä ruotsalaisseutujen
26605: laisia vuokra- ja korkotulolähteitä J.uonnol- suamalaisia ka.nsakouluja varten. Huomat-
26606: lises:tikaan ole. Tulolähteet ovat siis varsin takoon tämä ,tarlmitus. Varsinaissuomalai-
26607: rajoitettuja. nen osakunta on perustanut suomalaisen
26608: Syntyy kysymys, mihin osakuntal·aiset kansakoulun 'renholaan. Korppoon ja Pai-
26609: käyttävät näin keräämiäii:n tuloja ja erikoi- mion keuhkotautiparantolaan on osakunta
26610: sesti pyydänkin tällä kohdalla alleviivata perustanut lainakirjaston. Satakuntalai-
26611: niitä tarkoituksia, joihin niitä on käytetty, nen osakunta on Satakunnan keuhkotauti-
26612: koska se osoittaa osakuntalaitoksemme työ.s- parantolan työkotiosaston perustamiseksi
26613: kentelytapaa. Uskallankin toivoa, että siitä vuonna 1932 luovuttanut noin 32,000 ma.rk~
26614: kävisi selville, että sitä laitosta, kuten pe- ilma. Ka,nsanopistoille antavat osakunnat
26615: rustuslakivaliokunta ehdottaa, ei ole jätet- huomattavaa taloudellista tukea, m. m. poh-
26616: tävä tuuliajolle eikä hävitettävä. joispahjalainen osakunta on tarkoitukseen
26617: U\<Ienopuolella mainitsee tämän julkaisun vara.nnut 7,000 ma.rkkaa. Kysyn, onko osa-
26618: kirjoituksen kirjoittaja Väinö Laurola, kuntalaitos .tosiaan elänyt yli aika.nsa, kun
26619: että osakunnat käyttivät viime vuonna eri- sillä näin kauniita tarkoitusperiä ja pää-
26620: näisiin ylioppilaiden pyrkimyksiin, kuten määriä on taoVoitteluu kohteena.
26621: enJtisten tunnet•tujen osakuntalaisten hau- Me tiedämme, minkä merkityksen osa-
26622: takumpujen hoitamiseen, sairassijojen jär- kuntalaitos on aina antanut urheilulle. Toi-
26623: jestämiseen osakunta:laisille, ulkosuomalais- saalta me tiedämme, mikä merkitys on ur-
26624: ten auttamiseen, kerhotoimint·a:an y. m. noin heilulla ·vuosisatojen da vuosikymmenien ai-
26625: 30,000 markkaa. Huomatkaa nämä tarkoi- kana. ollut meidän maamme kansan ter·vey-
26626: tusperät. Kyllä kai on varmaa, että jas delle, ja edelleen me tiedämme, mikä mer-
26627: osakunta on koettanut jollekulle sairassi- kitys sillä on oHut meidän maamme tunne-
26628: joj•a kustantaa, eivät ne ole ainakaan osa- tuksitekemiseksi ulkomailla viime vuosina.
26629: kunnan vauraimpia ja äveriäimpiä jäseniä Os111kuntalaitoksessa on aina lämpimästi suh-
26630: olleet. tauduttu urheilun kehittämiseen ja edistä-
26631: Kotiseutututkimustyöhön kayttävät osa- miseen. Omalle osakuntien väliselle urhei-
26632: kuntalaiset talousrahastostaan vuosittain n. luliitolle .S. A. U. L :He suoritettavien jäsen-
26633: 70,000 markkaa, lisäksi myöntävät osaimu- maksujen lisäksi käytettiin ur.heilutarköi-
26634: tien ko'tiseutu:vahastot huomattavia määriä tuksiin 61,600 ma,rkkaa kyseellisenä vuonna.
26635: tähän tarkoitukseen. Myös valtio ja tieteel- Osakuntien historian kirjoittamiseen on 4
26636: liset seurat tukevat rahallisesti tätä tutki- osakuntaa talousarvioihinsa ottanut 22,600
26637: mustyötä. markan suuruisen määrärahan.
26638: Heimotyö on suuresti innoittanut osa:k:un- Edellä esitetyt toimenpiteet ovat tarkoit-
26639: talaisia. Ystävyyssopimuksia on tehty osa- taneet e.nnenka~kkea u1kopuolella osakunta-
26640: kuntien ja vast,aavien eestiläisten järjes- laitoksen olevien tarkoitusperien toteutta-
26641: töjen kesken; stipendejä on jaettu eesti- mista. Osakunta"laitoksen merkitys, kuten
26642: läisten täällä oleskelua varten sekä osakun- olen viitannut, on ollut ennenkaikkea myös-
26643: tien Yälisen sopimuksen mukaan lä:nsip<Jh- kin siinä, että se koettaa pitää huolta osa-
26644: jailaisten, eestiläisten ja inkeriläisten kou- kuntalaisten itsensä kaikenpuolisesta !lmhit-
26645: luttamista v·arten kansanopistoissa. Heimo- tämisestä. Seuraavat menoerät Väinö Lau-
26646: tyÖhön osakunnat käyttävät tänä toimikau- rolan selostuksen mukaan kuvastavat pie-
26647: tenaan 36,000 markkaa. neiltä osalta tätä asian puolta.
26648: 438 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
26649:
26650: Lauluharrastuksen elvyttämiseksi on ole- tava määrä osakuntien Jasema. Ajatel-
26651: massa kuoroja ja orlkestereja, joille osa- kaamme seurauksia,. ennenkuin lähdemme
26652: kunta palkkaa johtajan ja muutenkin ra- kohtalokasta päätöstä tekemään. Vai onko
26653: hallisesti niitä avustaa. Huoneistoihin osa- todella tarkoitus saattaa suomalainen osa-
26654: kunnat hankkivat taidete<iksia. Näihin me- kuntalaitos taloudelliseeru ahdinkoon ja
26655: noihin ovat osakunnat käyttäneet 25,100 siten ainiaaksi päästä siitä~ Minä jaksan
26656: markkaa. SanomalehtiL ja aikakausl~hti kuitenkin epäillä, että tällä pyrkimyksellä
26657: tilauksiin on käytetty kyseeHisenä vuotena olisi niin alhaiset motiivit.
26658: 27,500 markkaa. Minä en lähde laajem- Olen koetta:nut näin antaa yksityiskoh-
26659: malti ja1Jkamaan tätä ~uetteloa, mutta en taisemman selostuksen niistä myönteisist~i
26660: kuitenkaan voi oLla mainitsematta erästä puolista, j·oita osakuntalaitoksella on. Nyt
26661: kohtaa Väinö Laurolan selostuksesta, joka me voimme niiden perusteella te'hdä johto-
26662: selventää ehkä jonkunverran osakuntalai- päätöksiä suhtautumisestamme esillä ole-
26663: tdkseen kohdistettujen syytösten paik:kanila vaan kysymykseen. .EdeLlä sanotun perus-
26664: pitämättömyyttä. Täällä sanoo yliop:pilas- teella minä TYydän tehdä eräitä ikysymyok-
26665: 'kunnan taloudenhoitaja: Poli·ittista laatua siä. Miksi erikoisesti sosialidemokraattinen
26666: oleviin tarkoituksiin ei osakuntien varoja ryhmä on asettunut niin vihamieliselle kan-
26667: käytetä. nalle osalmntalaitosta kohtaan :kuin se on
26668: Opiskelidoiden kannalta va.rsin tärkeään tehnyt. Eikö teidän lapsenne, tyttärenne
26669: .toimenpiteeseen selostulksen laatijan mu- ja poikanne tarvitse yliopistokaupunkiin
26670: kaan pyydän vielä kiinnittää huomiotanne. tuLlessaan sitä tukea ja suojaa, jota osa-
26671: Osakl,lnta ,avustaa vähempivaraisia myön- kuntwlaitos pystyy: jäsenilleen antamaar1.
26672: täill.allä lheille opintolainoja ja onkin lai- Eivätkö syvien .rivien lapset,. joiden kai-
26673: nausliike kaikissa osakunnissa muodostunut kenpuolisia hyvinvointimahdollisuuksia te
26674: varsin huomattavaksi toimenpiteeksi. Useim- Dlette vannoutuneet asettuvanne kaikissa
26675: milla osakunnilla on lainarahasto, jonka vailheissa parantamaan, tarvitse sitä ka·nsan-
26676: tarlkoituksena on lainoja antamalla auttaa yliopistoa, joksi kansanopistoja on totuttu
26677: osakuntalaisia heidän opiskeluaikanaan. nimittämään? Eikö teillä ole pienintäkään
26678: Niitä annetaan ~lainarahastojen ohjesääntö- myötätuntoa näiden ilait·osten perustajia ja
26679: jen mukaan ja johtokuntien harkinnan pe- jatkuvaa vaalijaa, osakuntalaitosta !kohta,an.
26680: rusteella. Suomalaisten osa/kuntien yhtei- · Minä vetosi.n aikaisemmassa puheeruvuoros-
26681: set 1lainarahastopääomat olivat 2,850,000 sani ed. Ryömään, joka aikaisemmin on ol-
26682: markkaa ja Dn niistä lainoja i.lmoituksen lut osakuntalaitoksen mitä lämpimin kan-
26683: mukaan myönnetty 800 ylioppilaalle yh- nattll!ja ja sen pyrintöjen eteenpäin ajaja
26684: teensä 2,400,000 mar~kkaa.. Lisäksi on muita 'ja viejä. Eikö ihänkä:än enää .ymmärrä,
26685: raJhastoja, joista mainittakoon kotiseutu- että sama rakkaus kotiseutuun ja sen ko-
26686: rahasto, eri palkinto- ja stipendirahastoja, hotta,miseen niin henkisesti kuin taloudelli-
26687: sairashoitorahastoja ja eri harrastuspiirejä sestikin voi ilämmittää nykyistä yliappilas-
26688: tukevia rahastoja.. Useat niistä ovat saa- nuorisoa, joka meitä lämmitti ja innostutti.
26689: neet aLkunsa lahjoituksista tai ylioppilai- Mi·ksi!kä siis .rakentamaan esteitä nä.in kau-
26690: den iltamaikiertueiden ja juhlien toimeen- niissa muodossa esiintyville nuorisoharras•
26691: panosta. tuksiHe. Saman kysymyksen,. saman vilpit-
26692: Yllämainittujen jäsenmaksu- y. m. tulD- tömän kysymyksen voin tehdä' ed. Inikilälle.
26693: jen ·turvin ovat osakunnat voineet pitää Hän ·ei ole julkisesti tuonut esiin mieli-
26694: taloutensa tasapainossa ja suorittaa ne vält- pidettään, mutta minun täytynee kuitenkin
26695: tämättömät menot, joita toiminta edellyttää. edellyttää, että hänkin niin luonnottomalta
26696: Osakuntapakon i1a:kkauttaminen pakot- kuin tuntuukin, on asettunut osakuntalai-
26697: taisi, jatkaa Väinö Laurola, osakuntia pie- toksen hävittämisen [injalle. Ja kuitenkin
26698: nentämään yleisihyöidyllisiin ja otollisiin hän jos kukaan on kasvanut kiinni osa-
26699: tarkoituksiin käyttämiään varoja. Niiden kuntalaitokseen ja sen ikehittämispyrkimyk-
26700: osakuntien talouteen, joilla on huomattavia siin. Mistä tämä suunnanmuutos, jos se
26701: velkoja, tekisi pakollisen osakuntiin kuulu- todella on tapaJhtunut. ·Tässä me kolme
26702: misen muuttaminen vapaaehtoiseksi sangen samaan osakuntaan kuulunutta voimme sa-
26703: tuhoisia seurauksia. Korikeiden osakunta- noa, ettei osakuntalaitosta politikoimisen
26704: maksujen vuolksi tulisi eroamaan huomat- tä·hdcn tarvitse hävittää. Kymi mekin osa-
26705: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 439
26706:
26707: kuntalaisina osasiJmme sitä tehdä siihen ai- oppilaalle suoranaista valmistautumista vas-
26708: kaan. Ja sattuipa niin,. että eri puoluei- taiseen y:hteiskunnalliseen ja valtiolliseen
26709: .siin me kolme kuuJ:uimme silloinkin - !Vas- toimintaan, ja 'USeat sittemmin julkisessa
26710: taavasti samoihin, missä nytkin olemme -, elämäissä ansioituneet kansalaiset ovatkin
26711: mutta ei se pienimmässä:kään määrässä jäl- saaneet ensimmäisen harjoituksensa osa-
26712: lkeenpäinkään ollut häiritsemässä sitä kau- kunnissa. Eivätkä nämä pienoisisänmaan,
26713: nista kuvaa, jonka osakuntalaitoksesta oman maaikurman palvelukseen omistetut
26714: olimme saaneet. ensimmäiset iharjoitukset olleet ilman nä-
26715: Olenkin tullut näin siihen pitkään kan- kyviä tuloksia. Kotiseutututkimuksen alalla
26716: toon kaskessa, johon osakuntalaitos taihdo- on saatu aikaan huomattaviakin saavutuk-
26717: 'taan kaataa: siellä politikoidaan. En lähde sia j·a maakunnan ·hyödyksi on perustettu
26718: asiaa puolustelemaan,. mikäli se koskee osa- kansanopistoja, vieläpä suuri kansanparan-
26719: kuntalaisia, vaan kysyn: lakkaako ylioppi- tolakin. Osakunta sitäpaitsi tasoittaa ja
26720: lasnuoriso sitten politikoimasta, jos osu- hioo liian yksipuolisia mielipiteitä eikä ole
26721: ikuntalaitos hävitetään. Vaikka tuntuu it- vähäiseksi arvioitava myöskään se keskinäi-
26722: .sestään vastaansanomattoman selvältä, että nen kuri, johon oswkuntien toverielämä
26723: kun ne kerran ovat meidän lapsiamme, kasvattaa jäseniään.'' Hän lopettaa kir-
26724: niin mahdotontahan on ajatella, että tot- joituksensa seuraa;vasti: ,Jos osakuntaan
26725: tuisivat lauhkei:ksi kuin lampaat. En nyt j kuuluminen tehtäisiin vapaaehtoiseksi, niin
26726: lähde selvittelemään, onko politikoimishalu osakunnat eivät enää jäisi viralliseksi lai-
26727: ja -taipumus ehdottomasti perinnöllinen tokseksi eivätkä. -voisi jatkaa entistä moni-
26728: .()lllinaisuus vai onko sitä pidettävä ihankit- 1 puolista toimintaansa. Koko se kehittävä
26729: tuna ominaisuutena, mutta vaikka niinkin, vaikutus, joka niillä joka tapauksessa on
26730: sittenkään ulkoiset olosuhteet Tikkirevityn jäseniinsä, 'jäisi pois, pelkästään va;paiden
26731: kansamme keskuudessa eivät anna pienin- ylioppilasyhdistysten varassa'' - minä
26732: :tä!kään mahdollisuutta nuorisolle pelastau- huomautan: juuri vapaisiin ylioppilasyh-
26733: tua politiikan tieltä. Minusta vanha kun- distyksiin tähtää tämä uusi esitys - ja
26734: nianarvoisa yliopistomiehemme ja kauniin jatkaa prof. Mikkola ,akateeminen nuoriso
26735: päivätyön osakuntalaitoksen hyväksi suorit- vasta oikein tulisi yltiöpäiden ja puolue-
26736: tanut professori J. J. Mikkola tekee vallan , pukaricn .johdettarvaksi. Tyynet, ajattele-
26737: paikkansapitäviäi johtopäätöksiä toisaalta j vat ,ainekset tulisivat tuomituksi toimetto-
26738: osakuntalaitoksen välttämättömyydestä ja 1 muuteen ja meidän vastairuen valtiollinen
26739: .sen merkityksestä ylioppilasnuorison kas- ja kulttuurielämämme kävisi vieläkäin rik-
26740: vattajana, toisaalta kysymykseen nähden kinäisemmäksi kuin nyt.'' Näin professori
26741: :erikoisesti, pelastaaika osakuntalaitoksen hä- J. J. Milkkola. Hän, jos kukaan, tuntee
26742: vittäminen ylioppilasnuorison politiikan osa!kuntalaitoksen, hän, jos kukaan, tuntee
26743: pyörteistä. Hän sanoo: Ylioppilaiden ryh- yliop,pilasnuorison. Onhan hä1n vuosikym-
26744: mitykselle itsehallintoa varten ei voi löy- meniä ollut sitä kasvattamassa, onhan hän
26745: tyä objektHvisempaa perustetta kuin rtä;mä ollut vuosikymmeniä osakuntalaitoksen johc
26746: vuosisataiseen kokemukseen pohjantUlVa dossa osakunnan inspehtorina. Kukaan ei
26747: jaoitus; kokonainen ylioppilaskunta ei tie- liioin voine väittää, että poliittiset näkö-
26748: tysti voi olla muuta kuin kaikkien ylioppi- kohdat olisivat tuollaiseen tulokseen häntä
26749: laiden edustuslaitos. Vapailta ylioppilas- olleet johtamassa.
26750: järjestöiltä puuttuu juuri ·tuo objektiiivi- Edelläesitetyn perusteella uskallan sit-
26751: nen pohja. Niihin yli~ppilaat liittyvät tenkin toivoa, että suuri valiokunta ottaa
26752: jonkin subjektiivisen erityisharrastuksen esilläolevan asia,n niin perinpohjin hal'kit-
26753: nojalla ja kerääntyvät siis 'jonkin n. s. aat- tavakseen, että se todella selvittää itselleen
26754: teen ympärille, olipa se sitten valtiollinen osakuntalaitoksen suuren k:asvatta,vali ja
26755: :tai yhteiskunnallinen. En usko, että yJi- isänmaaHisen merkityksen ylioppilasnuori-
26756: oppilaan kehitykselle on edullista, että hän sonemme eikä silloin mene hallituksen,
26757: heti tuijottaa sokeaksi johonkin määrättyyn vielä vähemmän perustuslakivaliokunnan
26758: ,aatteeseen", se vie monasti yltiöpäisyy- yötyönä tehdyru päätöksen taakse, vaan jät-
26759: teen. Ainoastaan osakunnan' rinnalla va·- tää osakuntalaitoksen ~atkamaan siunauk-
26760: paat ylioppilasyhdisty~kset voivat olla hyö- sellista toimintaansa; kansamme sivisty:s-
26761: dyllisiä. Osakunnassa toimiminen on yli- työssä.
26762: 440 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
26763:
26764: Olen viipynyt kyseellisen asian kdhdalla salaiset eivät tunnusta itseään suomalaisiksi,
26765: verrattain pitkään, mutta en ole voinut toi- ei anna heille oikeutta vedota erikoisesti
26766: si.nkaan menetel!lä. Minusta asia on siksi meidän myötämielisyyteemme esilläolevassa-
26767: suurikantoinen, siksi suurimerkity'ksellinen, kaan kysymyksessä. Muistamme, miten
26768: että ainakin minulle jo riittää vallan /hyvin suurta katkeruutta aikoinaan herätti meillä,.
26769: kielteiseen kantaani hallituksen esitykseen ·eikä niin kauan sitten, erään yliopistomie-
26770: ja perustuslakivaliokunnan mietintöön näih- hemme, custos Lindbergin Tukiholman leh-
26771: den kysymys osakuntapakon poistamisesta. dille antama haastattelu, jonka mU:kaan hän
26772: Tuskin olisi enää twrpeellistaJkaan lä!hteä 'kielsi suoraan suomalaisen kansallisuutensa,
26773: laajemmalti ta!1kastelemaan perustuslakiva- väittäen, että hän ei ole finne, ja väittäen.
26774: liokunnan mietintöä muilta kohdilta. En että yhtä mahdotonta kuin on, että ruotsa-
26775: siihen huomattavammin enää 'käykään eikä lainen lähetyssaarnaaja siirryttyään Kii-
26776: ole tarpeellistakaan varsinkaan sen jälkeen naan muuttuisi kiinalaiseksi, yhtä mahdo-
26777: kun täällä ed. Linkomies 1asiallisessa lau- tonta on, että ruotsalainen Suomessa voisi
26778: sunnossaan kiistämättömästi on todennut, lukea itsensä suomalaiseksi. Valitettavasti
26779: että yliopistomme suoonalaistuttaminen ei hän jätti haastattelussa selvittämättä,
26780: käy sen paremmin hallituksen esittämällä kuinka paljon meidän n. s ..ruotsa1aisistam-
26781: kuin perustuslakivaliokunnan ehdottarualla me todella on Ruotsista tä:nne tulleita.
26782: linjalla. Kun kuitenkin jatkan minulle suo- Ehkä oli varovaistakin niin tehdä, koska
26783: tua puheenvuoroa, teen sen siitä syystä, sulkututkimukset yhä selvemmin ja selvem-
26784: että tahtoisin vielä lisätä sitä luetteloa, min tuovat ilmi sen, että samasta kansasta
26785: jonka ·ed. Lirukomies esitti ja jossa hän sat- he ovat sittenkin suurimmalta osalta lähte-
26786: tuvasti mainitsi niitä ruotsalaistemme ot- neet kuin meistä kuka muu tahansa. Eikö
26787: teita, jotka eivät väihimmässäkään määrässä tällainen menettely ruotsalaisten taholla ole
26788: jätä heille erikoisempia oikeuksia vaatia täydellisesti oman pesänsä häpäisyä, jdka ei
26789: suomalaisten taholta erikoisen suurta myö- lisää suinkaan maamme ruotsalaisille oi-
26790: tämielisyyttä heidän asiaansa 'kohtaan yli- keuksia vedota suomalaisten myötämielisyy-
26791: opistokysymyksessäkään. teen heitä kohtaan yliopistokysymyksessä,
26792: Niin pyydänkin kysyä: ovatko ne toimen- niinkuin he tekevät toivomalla naivisti, että
26793: piteet, joihin maamme ruotsalaisten taholta ruotsalaista opetusta valtion yliopistossam-
26794: on ry'ihdytty maamme suomenkielisen väes- me olisi vielä lisättäväkin nykyisestään. Ei
26795: tön ja maamme o~ojen halventamiseksi ulko- tarvitse kuin lukea toissapäivän Hufvud-
26796: maalaisten silmissä, ovatiko ne senlaatuisia, stadsbla:detin Muut lehdet-osaston kirjoituk-
26797: että iheillä vielä v. 1935 olisi syytä yliopisto- sia, kun selvästi näkee, mihin vireeseen on
26798: asian yhteydessä vedota suomalaisten ennen kaillliea Ruotsin sanomalehdistö saa-
26799: myötätuntoon. En tarkoita aikoja, jotka tettu Suomen ruotsalaisten toimesta meidän
26800: alkavat olla 50-100 vuoden takana. Oli- y'ksinkertaisimpia ja oikeutetuimpia vaati-
26801: han Suomen heimo silloin heidän mieles- muksiamme kohtaan saada tähän maahan
26802: tään raakalaiskansa, jolla ei ollut mitään viimeinkin suomenkielistä ja sen kielisestä
26803: mahdollisuuksia luoda omakielistä sivis- kulttuurista huolehtiva suomalainen valtion
26804: tystä. Ajatuskin sellaisesta pidettiin rikol- yliopisto. Siinä on pitkä luettelo hyvin kau-
26805: lisena. Ja niin tehtiin kaikki, mitä tehdä niita todisteita. Miten pitkälle tämä ruot-
26806: voidaan, suomalaisten suun .tukkimiseksi, salaistemme lhäikäilemättömyys tällä koh-
26807: suomalaisen kansallishengen tukahduttami- dalla on mennyt, siitä :kaikesta parhaana to-
26808: seksi. Ken silloin Suomen talonpojan lap- disteena on niiden yliopistoasiaa koskevien
26809: sista opin tielle lähti, ei se silloin suomalai- a:dressien :aikaansaanti, jotka heidän aloit-
26810: sella nimellään kouiluun päässyt, ei isän teestaan tänne lähetettiin Skandinaavian
26811: kilpi sopinut pojan kilveksi opin tielle lwh- maiden yliopistomiesten taholta. Ruotsalai-
26812: tiessään. Minä otankin vallan viimeaikaisia semme ovat valmiit jo m~hin vain, silloin
26813: tapahtumia ja edesottamisia esille osoit- kun he kehoitta:vat ulkomaalaisia puuttu-
26814: teeiksi, mihin umpikujaan ruotsalaiset, ny- maan meidän sisäisiin asioihimme, joihin ei
26815: kypolvi'kin, itse asiansa on ajanut, jos suo- pitäisi olla muilla oikeutta kuin meillä it-
26816: malaiset tahtoisivat maksaa samalla mitailla sellämme. Miten pitkälle saattavat rnotsa-
26817: kuin heille vuosikymmenien ja -satojen ku- laisemme tässä sokeudessaan mennä, sitä
26818: luessa on mitattu. Jo se, että Suomen ruot- pa:r1haiten osoittaa äskettäin käsiini joutu-
26819: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 441
26820:
26821: nut Helsingistä Amerikan lehdistölle lälhe- omasta keskuudesta nousee mies, jOtka edes
26822: tetty selostus oloistamme. Kaikessa häikäi- osapuilleen olisi verrattavissa Juhana Vil-
26823: lemättömyydessään se kuuluu suomennet- helm Snellmaniin ja joka voisi huutaa tälle
26824: tuna näin : ,Aitosuomalaisuusliike uhkaa ruotsalaiselle, ruotsinmieliselle ja ruotsin-
26825: ruotsalaisia. kieliselle väestölle: nouskaa, palatkaa takai-
26826: ·Skandinaavialaiset Suomessa samassa ase- sin kansaanne, rpalatkaa palvelemaan sitä
26827: massa kuin juutalaiset Saksassa. maata ja sitä kansaa, joka teidät on syn-
26828: Helsinki, joulukuun 24 päivänä 1934. nyttänyt, joka teidät on kasvattanut ja joka
26829: - MerkittäJvistä historiallisista Suomi- teitä myös ylläpitää. Turhaa kai on tätä
26830: Ruotsi-suhteista j6htuu, että 300,000 ruot- toivoa. Mutta siltä 1pohjalta me yhteisesti
26831: salaista, jotka He~singissä ovat joutuneet voisimme yhteisen isänmaamme olot järjes-
26832: siihen tilanteeseen, että huomaavat olevansa tää. Silloin on vain muistettava, että me
26833: täällä ,ei~haluttu'' vä:hemmistöryhmä. onnistumme sen tekemään vasta sitä mu-
26834: 600 vuoden aikana aina vuoteen 1810 kaa kuin ruotsalainen virkamieskunta
26835: saakka, jolloin Venäjä sai vallan, Suomi eläytyy tämän kansan tapoihin, kun se
26836: oli osa Ruotsista ja 'ruotsalaiset vallitsivat omaksuu tämän kansan kielen, kun se ottaa
26837: maata pääoman- ja maanomistajina. sen asenteen, että hän palvelee kansaa eikä
26838: Nyt Suomi pyrkii tekemään lopun vallit- kansa häntä. Siinäkin kaivataan suoma-
26839: sevasta ruotsalaisesta kulttuurielämästä, sa- laista yliopistoa apuna. I<Jdellä esittämäni
26840: malla tavalla kuin se lopetti ulkomaisen viittaukset ruotsalaistemme oudoista otteista
26841: vaikutuksen kansallisiin asioihinsa. Huuto riittänevät osoittamaan, miten suurella so-
26842: yksikielisen Suomen puolesta kuullaan nyt keudella he ovat lyödyt. Se kiihko, minkä
26843: samalla tavalla kuin natsi-Saksa on !l:muta- ruotsalaisuutemme johtohenkilöt ovat omak-
26844: nut kansallisen valtakunnan puolesta. suneet, osoittaa, että he todella eivät ole mi-
26845: Huuto: ,alas ruotsalaiset'' kaikuu. tään oppineet eivätkä mitään undhtaneet.
26846: Mitään suoranaista ruotsalaisten vainoa Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että ne
26847: ei ole kehitetty, mutta ruotsalaisia liikemie- ruotsinmieliset, jotka eivät ole nykyisten
26848: hiä ovat opiskelijapiirit uhanneet boikoti'lla. johtomiesten suoranaisesti johdettavissa,
26849: Monet huomattavat miehet ruotsalaissoin- ajattelevat yliopistokysymyksestäkin vallan
26850: tuisine nimineen, näin ilmoitetaan, ovat toisella tavalla kuin täällä tehdään. He kä-
26851: nähneet viisaammaksi muuttaa nimensä tar- sittävät suomalaisen valtionyliopiston ai-
26852: lmituksella saada nauttia edelleenkin mää- kaansaamisen oikeutuksen ja kannattavat
26853: rättyä suomalaissuosiota. sitä, jos ruotsalaisille varataan tilaisuus
26854: Tämän riitaisuuden hui1ppukohta saavu- saada opetusta omalla kielellään jossakin
26855: tettiin katumielenosoituksissa, jolloin väki- muualla. He käsittävät jo senkin, että hei-
26856: valtaisuuden pelosta Helsingin palokunta dän on pakko ruveta 'lähettämään lapsiaan
26857: ruisk:uineen saapui paikalle. Tällöin kuul- suomalaiseen kouluun, jos mielivät varata
26858: tiin huudettavan: alas ruotsalaiset, he ovat lapsilleen toimeentulomahdollisuudet virka-
26859: pahempia kuin ryssät. '' miehinä suomalaisillakin seuduilla. Saattaa
26860: Ei kukaan voine väittää, että suomalai- olla terveellistä kertoa tässä yhteydessä ai-
26861: sella taholla olisi tälle tielle lähdetty. On- van äskettäin tapahtunut pieni nimenmuu-
26862: han jo suoranainen rikos isänmaata kohtaan toskahakka ruotsinmielisen isän ja hänen'
26863: koettaa ulkomaitten silmissä !halventaa oman suomenmielisen poikansa välillä. Isä suo-
26864: maamme oloja, niinkuin tässäkin tapauk- rastaan raivostui kuullessaan poilkansa eh-
26865: sessa Amerikkaan nähden on tehty - sil- dotuksen nimensä suomalaistuttamisesta ja
26866: loinkun meidät ja olomme siellä on ar·vioitu ilmoitti lyhyesti ja jyrkäsi, että sen jälkeen
26867: hyvinkin korkealle ja silloin kuin meidän sinulla ei ole asiaa syntymäkotiisi. Poika
26868: taloudelliset mahdollisuutemme ovat niin vastasi täJhän: ,Varaatteko isä sitten mi-
26869: paljon riippuvia Amerikasta kuin ovat. Hy- nulle koko ijäkseni toimeentulon, sillä älkää
26870: vät ruotsalaiset, jättäkää tällainen mainos- luulko, että joku Isaksson saa eläinlääkäri-
26871: tuksen teko syntymämaastanne ja antakaa paikan enää missään suoma'laisessa kun-
26872: oikeita asiaUisia kuvauksia ja saatte olla nassa.'' . Poika jäi vastausta vaille. Luuli-
26873: varmat, että esi'llä olevan kysymyksenkin sin, että ruotsalaiset tekisivät viisaammin,
26874: ratkaisu käy vallan toisin edellytyksin, kuin jos he Sovinnollisessa mielessä läihtisivät yh-
26875: nyt. Täytynee odottaa, että ruotsalaistemme teisten neuvottelujen tielle, eivätkä enää
26876: 442 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
26877:
26878: näkisi unta niistä ruotsalaisuuden etuoi- kielen opettadan virkaa, omituista kylläkin,
26879: keuksista, joilla he aikoinaan ovat sortaneet vaikka se perustettiin Suomeen. Tämä
26880: tämän maan kovia kokenutta suomenkielistä seikka rupesi huolestuttamaan itse silloista
26881: väestöä, ja joilla he ovat vaikeuttaneet niin maan kenraalikuvernööriä:kin, kreivi J>ie-
26882: monella tavalla ja monessa ·eri muodossa tari Brahea, jota ei kukaan rvoine syyttää
26883: opintielle läihteneitten suomalaisten eteen- Eiallisesta suoma laiskiih'kiosta. Tämä ilme-
26884: 1
26885:
26886:
26887: päinpääsyn maJh!dollisuuksia. Sanoin, me nee siitäkin, että hän, krei,vi Braihe v. 1663
26888: emme ole talhtoneet vähemmistöä sortaa, elokuun 17 päivänä kehoitti silloista yii-
26889: emme •pahaa pahalla kostaa, sillä kyllä me opiston sigaiskansleri piispa Gezelius 'V'an-
26890: käsitämme, mikä merkitys tälle maalle on hempaa tekemään esityksen suomenkielen
26891: hyvä·ssä yhteisymmärryksessä olevasta yhte- ahteemisen opetuksen järrjestämisestä.
26892: näisestä kansasta. Mutta paljon vähemmän Mutta, kuvaavaa kylläkin, piispa ei näy
26893: antarvammaksi ruotsalaisille ·voi tulevaisuus ikats.oneen asiaa sen arvoiseksi, koskapa jätti
26894: muodostua, jos yhä uudestaan ja uudestaan asian sikseen eikä tehnyt siinä mitään esi-
26895: ollaan pakoitetut tällaiseen taisteluun suo- tystä. Täten jäikin Turun Kuninkaallinen
26896: malaisuuden puolesta, jota näinä päivinä on Akatemia suomenkielen opettajaa rvaille
26897: käyty. koko 'Ruotsin vallan aojruksi. Se sai rau-
26898: Minä uskallan toivoa, että suuri valio- hassa kasv~attaa maa:Nemme ruotsinkielistä
26899: kunta hylkää sekä ha:llitwksen että perus- sivisty·neistöä, joka pääasialliselta osaltaan
26900: tuslakivaliolmnnan ehdotuksen ja edus- oli myöskin ruotsinmielisrtä. Totuuden ni-
26901: kunta sen jälkeen antaa hallitukselle kehoi- messä on kumminkin mainittava, että ky-
26902: tuksen komitean asettamisesta, joka siltä seessäolevassa oppilaitoksessa oli eräitä läm-
26903: pohjalta, mikä sisältyy ed. Linkomiehen .pimiä suomenkielen :harrastajia, jotka sitä
26904: vastalauseeseen, kiireesti ryhtyisi suunnitte- opettelilvat ja tutkivat ja osittain .opetti-
26905: lemaan puhtaasti suomalaista valtionyliopis- vatkin. Näistä miehistä mainittakoon Pe-
26906: toa meille. Ehdoton välttämättömyys joka traeus, Juslenius, Porthan, Viman ja Ren-
26907: tapauksessa on, että täysin suoma:lainen rvall.. Näidenkään ansiokas työ ei kUJI1Illin-
26908: valtionyliopisto ainoaiksi suomelllkielen ja kaan kyennyt ,antama.a.n suomenkielelle ja
26909: suomenkielisen sivistyksen vaalijaksi maail- suomalaisuude'Ue sitä nousua ja arvonantoa,
26910: massa meille saadaan. Nyt ei enää tulle jota rvoimakas virallinen edustaja todennä-
26911: vääräksi profeetaksi, vaikka ennustaakin, köisesti o~isi voinut saada aikaan ja jota
26912: että se saadaankin paljon pikemmin kuin asujamiston valtavan enemmistön kieli olisi
26913: maJhdollisesti rvielä viikko sitten osasimme ansainnut maan ainoassa 'korkeakoulussa.
26914: ·uneksiakaan. Olkoonpa, että se silloin vielä ei ·täyttänyt-
26915: Ikään .täysin v;astaavia eurooppalaisia mitta-
26916: Ed. P o h j ala: Herra puhemies! Olen suhteita. .Sitten kun Suomi, kuten muiste-
26917: ajatellut jossa;kin määrin selostaa niitä 0Pä- taan v .. ll809 joutui Venäj.än vallan alai-
26918: kohtia, joihin lääketiedettä opiskelevat yli- suuteen ja, .Ruotsin valt.ar.aseman painostus
26919: oppilaat ovat joutuneet yliopiston varsin väheni ja keisari Aleksanteri 1 vuonna 1811
26920: nurinkuristen kielellisten olojen vaHitessa. va!llvisti nyt keisa;ri1lisen 'Turun Akatemian
26921: Mutta jotta :v;oisin tämän tehdä asiaLlisesti, ~isäämällä 'Opettajia ja niiden paikkoja
26922: on tätä koko asiaa itsessään katseltava jon- y. m.,. näyttää siellä virinneen entistä. suu-
26923: kinlaista historiallista taustaa .vasten. rempaa iharrastUBta myöskin suomenkieltä
26924: iKäsittääksemme oikein yliopiston ajan- ja suomalaisuutta kohtaan, koskapa 222
26925: kohtaista kielikysymystä täytyy katsoa lm- ylioppilasta kaikkiaan <330 ylioppilaasta .2
26926: ten sanoin asiaa pitemmällä tähtäimellä. p:nä maaliskuuta 118211 teki kanslerille ano-
26927: Siksi on syytä luoda pikainen katsaus suo- muksen suomenkielen opettajanviran perus-
26928: menkielen ·tilaan yliopistossamme aivan sen tamisesta Akatemiaan. !Tällöin .opettaja-
26929: alkuajoilta nykypäiviin saakka. Tämä asia kunta ·ensin hätkäihti ja otti asian esille jo
26930: on varsin tärkeä,. jotta tätä yliopiston suo- samana päivänä - silloinkin siis oli hyvin
26931: ma!laistamista ymmärrettäisiin tältä taus- kiiTe - mutta kesti sen käsittelyä puoli-
26932: talta. koLmatta kuukautta; asiaan perehtymistä
26933: Kun yliopistom:me perustettiin Turkuun varten. Kun konsistorio sitten kokoontui
26934: nimellä Turun Kuninkaallinen Akatemia tätä täl'keää kysymystä 'käsittelemään, esitti
26935: v. 1640, ei siihen tullut ollenkaan soomen- väittelytaidostaan ja juonittelustaan :tun-
26936: Helsingin yliOIPi·ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen 443
26937: - ----- ------~-----~------------·---~-~---·--- ------------·· ~
26938:
26939:
26940:
26941:
26942: nettu kaunopu:heisuuden professori Johan kuperäinen nimi oli ollut Kwhkönen. Hän
26943: Fredrik Wallenius siitä näennäisesti suopea- aLoitti suomenkieLen opetuksen yliopistossa
26944: mielisen lausunnon, lausunnon, jossa kui- terhakkaasti ja hyvin suunnite1lusti huo-
26945: t-enkin tultiin hylkäävään l10p;putulokseen, mioiden jo silloin sen vertailua [äheisiin
26946: sitä periaa.tetta nouda,ttaen, että oli tehtävä sukukieliin. Hän kuoli kumminkin jo v.
26947: ainoastaan sitä,. mikä on väJttämätöntä, ei 183,8. Keckmanin .jälkeen tuli suomenkie-
26948: .sitä, mikä on tarpeellista. Tämän [ausun- len lehtoriks·i iK. A. Gottlund. Sanotaan
26949: non perusteena jätti konsistori ylioppilait- Castrenin, joka myös lienee virkaan pyrki-
26950: ten anomuksen lepäämään .3 'Vuodeksi eteen- ny•t,, viranhakemuspaperien myöhästyneen
26951: päin. Kun asia otettiin esille sitten rehto- asiamiehen velttouden takia. Castren oli
26952: rin toimenpiteestä 119 p: nä kesäkuuta 1>824, nimittäin itse jossakin Lapissa matkoilla.
26953: uudisti äskenmainitsemani professori W alle- Castren nimitettiin sitten 10 p :nä tammi-
26954: nius entisen lausuntonsa professori Batten- kuuta suomenkielen sekä vanlhojen pohjois-
26955: bergin innokkaasti kannattamana ja asia ten kansankielten dosentiksi.. Gottlund oli
26956: lykättiin taas enemmän kuin 2 vuodeksi sekä suomenkielen taitaja että myöskin suo-
26957: aikaisemmin asetetun Akatemian hallintoa ma~aisuuden harrastaja, joka seikka ehoken
26958: ja asetuksia käsittelevän valiokunnan :rwh- vaikutti sii1hen,. että hänen aikanaan syntyi
26959: dittavaksi. V. 1827 päätti konsistori ottaa jonkinlaista 'vastenmielisyyttä suomenkielen
26960: _yliopiston menoarvioon rrnäärä1ra:han suomen- opettamiseen. Silloin muutenkin suoma:lai-
26961: kielen opettajaa varten. Kun haHituskin oli suutta vastaan alkoi nousta yhä kiivaampi
26962: tätä puolt.anut, vahvistettiin lopullisen kii- vastari·nta, j,oka sitten v. 18:50, sanoisinko
26963: rastulen jälkeen 1Pieta•rissa 10 p:•nä joulu- hui·pentui sellaiseen asetukseen, joka kielsi
26964: amuta 1828 suomenkielen lehtorinviran pe- suomenkielellä julkaisemasta mitään muuta
26965: rustaminen yliopistoomme. kuin uskontoa ja maanviljelystä koskevia
26966: 'Tällä välin oli ·Turun suuren 4-6 kirjoja. M. m. GotHundin professorin väi-
26967: p :nä syyskuuta 1827 tapahtuneen palon ·töskirja jäi hyvä.k:symättä. :Suomenkielen
26968: jälkeen, jossa oli turmeltunut Akatemian- oppimisen laiminlyönnin oli !huomannut
26969: kin omaisuutta ja kokoelmia, päätetty Tu- virkaatekevä sijaiskansleri kenraali Thesleff,
26970: run Keisar~llisen Akatemian muuttamisesta jota ei kukaan voinut syyttää aitosuomalai-
26971: Helsinkiin. Täihän toimenpiteeseen [iene- suudesta. Vuonna 18•42: häu lkinj.allisesti
26972: vät myöskin eräät muut seikat vaikuttaneet. huomautti konsist.oriHe siitä, ja sanoi su~
26973: Sittenkun keisari Nikolai I:n a1vustamana menikielen opiskelun ·puutteellisuuden vai-
26974: kiireellisesti oli saatu valmiilksi opetukselle kuttavan monessa suhteessa haitallisesti
26975: ja kokoelmille ta,rpeelliset !huoneet, aloitti sekä käski yliopiston konsjstorin antamaan
26976: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto, joksi lausunnon sioitä, miten tämä ·epäkohta olisi
26977: laitosta nyt nimitettiin,, toimintansa melkoi- korjatta,vissa. Näitä seikkoja harkittaessa
26978: silla juhla1lisuuksilla 1 p:nä lokakuuta 1828 teki lää'ket. professori l'lmoni, joka tietääk-
26979: ja sen ensirrnmäiset säännöt vahvistettiin 28 seni on kirjoittanut ensimmäisen suomen-
26980: [:>:nä mal"''askuuta samana vuonna. Kuvaa- kielisen lääketieteellisen väitöskirjan, sellai-
26981: ;vaa asialle on, että suomenkielistä lehtorin~ sen ehdotuksen huhtikuun 1 p :nä 1837,
26982: virkaa ei vaJhvistettu vielä samana päivänä että yliopistoon olisi perustettacva suomen-
26983: kuin yliopiston säännöt, vaan kaksitoista kielen ylimääräinen professorin virka.
26984: päivää myöhemmin. Näin tultiin siihen, Muutamat professorit kannattivat ehdotusta,
26985: että Suomen valtionyliopisto sai ensimmäi- erikoisesti mainitaan Borg,. Lille, Laurell,
26986: sen suomenkielen opettajan vasta oltuaan mutta se ei saanut enemmistön kannatusta.
26987: olemassa 188 vuotta. Onkohan missään Mutta kun sama asia tuli esille konsisto-
26988: muualla maailmassa sellaista ta,pahtunut, riossa erään stipendiasian ylhteydessä tam-
26989: i\ttä jonkin maan vaLtavan enemmistön kieli mikuun 28 p :nä 1846, saavutti se hyväksy-
26990: saa ainiOassa yJiopistossa sija,n vasta sitten misen. Konsistorin myönt.eiseen kantaan
26991: kun yliopisto on •ollut olemassa jo 18i8 vaikutti! se seikka, että kaksi hyvin pätevää
26992: vuotta. Eikö tällainen ole ooniaan !herättä- henkilöä, nim. Matias Aleksanteri Castren
26993: mään varsin outoja tunteita j.okais,en suo- ja Elias Lönnrot olivat virkaan saatavissa.
26994: malaisen rinnassa. Heinäkuun 18 p:nä ni- Todennäköisesti vaikutti siihen myös Ju-
26995: mitettiin ensimmäiseksi suomenkielen leh- hana ViLhelm ,Snellmanin .pasuunan ääni
26996: toriksi KaarJ.o Niklas Keckman. Suvun al- Kallaveden rannoilta. Professorinviran pe-
26997: 444 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
26998:
26999: rustamista kannatti myöskin senaatti ja sen he professoria painattamaan suomenkielisiä
27000: varapuheenjohtaja, äskenmainittu kenraali- sairaskertomuskaa.va:kkeita. Tähän ei ;pro-
27001: luutnantti Thesleff huht~kuun 2:4 p:nä fessori kummirukaan suostunut. Kandidaa-
27002: 1'84!7,. mutta Pieta,rissa viipyi tiimän asian tit saivat painattaa suomenkieliset sairas-
27003: lopullinen ratkaisu suomalaisten juonittelu- kertomukset alkuaikoina. omalla kustannuk-
27004: jen johdosta kolme vuotta. Vasta huhti- seHaan.
27005: kuun 8 p :nä 1850 tuli suomenkielen pro- Mitä. tulee opetusoloihin yleensä yliopis-
27006: fessorin virka yrliopistoomme perustetuksi. ton lääketieteellisessä tiedekunnassa, on
27007: Kummal:lista kyllä, samana ;vuonna .kuin se sieUä löydettävissä tukutta.in esimerkkejä
27008: äskenmainittu kuuluisa asetus,. joka koski kaksikielisen valtionyliopiston tasapuoli-
27009: suomalaisia julkaisuja., .tuo hu1ppukohta suudesta! Tietenkin .tämäki·n tiedekunta on
27010: ruotsinmielisten ai:heutt.amasta suomenJkielen nykyisen lain puitteissa. y,rittänyt lisätä
27011: sorrosta. 'Ensimmäiseksi suomenkielen pro- suomenkielistä opetusta: tilanteen: tultua,
27012: fessoriksi nimitettiin maaliskuun 14 rp:nä voisi sanoa, na.u11etta:vaksi, mutta päätyny.t
27013: 1851 Matias Aleksanteri Castren. Hänen siihen tu~okseen, ·että suomenkielisten kan-
27014: aikaisen .kuolemansa johdosta tuli saman didaattie-n koulutus on jo muodostunut yihä
27015: aineen professoriksi Elias Lönnrot, jonka enemmän ma.ssakäsittelyksi. Hallituksen
27016: aikana alkoi y;hä vi•rkeämpi suomenkielen uuden esityksen puitteissa ei tilanne nykyi-
27017: opettaminen ja tutkiminen sekä kielen ke- sestään muuttuisi paremmaksi muuta. kuin
27018: hitys. Sitten seuranneista. pmfessoreista nä.ellJiläisesti, vain, sanoisinko paperilla.
27019: mainittakoon Ahlqvist, •runoilija-nimeltään J a.tlmvasti koulutettaisiin hy·vi·nkin suurin
27020: Oksanen, joka pitkän aikaa,. nimittäin v:sta ruotsinkielisin opettajavoimin harvoja ruot-
27021: 1863 vuoteen 18:8!8 oE suomenkielen profes- sinkielisiä lääkäreitä, jotka sit.ten vaLmis-
27022: sorina Helsingin yliopistossa. Vuoden 1850 tuttuaan kuitenkin r:y~htyvät toimimaan lää-
27023: jälkeen on kyllä twpahtunut suuri edistys käreinru kokonaan suomalaisilla seuduilla.
27024: suomenkielessä ja sen sukuk1elten moni- Esime1'kkintä siitä, mihin kielilinjajako joh-
27025: thaaraisessll! tutkimisessa, mutta ei kovin taa, mainitsen tässä, että syysilukukaudella
27026: suuri kehitys yliopiston suomailaistamisessa. 19301 luennoi kaksi ruotsinkielistä professo-
27027: Tätä valaisee se, että sellaisille opis- ria koko lukukauden ainoastoon yhtä rruot-
27028: kelijoille, jotka olivat opiskelemassa yli- sinkielistä kandidaattia varten, joka hän-
27029: opistoss-a v. 18:8,8, ei vielä :heidän oppia~ka kin myöhemmin valmistuttuaan on toimi-
27030: naan opetet.tu suomenkieltä 'lää:ketieteelli- nut lääkä.rinä supisuomaJaisessa kunnassa
27031: sessä tiedekunnassa ollenkaan. Tämä olkoon (Eduskunnasta: 1Tuliko hyvä lääkäri?)_
27032: tästä asia.n ;va.laistukseksi. Ja vielä vuoden 'l'oinen esimerkki. ,Syysluku'lmudella 19·34,
27033: 1
27034:
27035:
27036: 189'2' :loppuun mennessä ei kukaax1 lääket. kun erästä ruotsinkielistä luennoitsijaa
27037: opiskelija ollut saanut suomeksi seHttää sai- seurasi kolme kandidaattia, niistä yksi
27038: raita professorille. Silloin joulukuun loppu- ruotsalainen, yksi Suomen ·juutalainen ja
27039: lmolella lääketieteenkandidaatti 'Taavetti yksi akateemi'len sosialistiseuran: jäsen, oli
27040: La1tinen esitti potirlaita suomeksi, toisena vastaa.vatla suomenkielisellä luennoitsijalla
27041: seurasi Julius F'risk ja. sittemmin muita. tällö,in 1r6 oppilasta. !Suomalaisten kandi-
27042: Tämä.n ta.pauksen johdosta syntyi varsinkin daattien on, pysyä.kseen tehtäviensä tasalb
27043: ruot.~alaisissa lehdissä henkilökohtaista moit- ja päästäkseen eteenpäin yliopistossa,
27044: tivoo polemiikkia. Samoin ailoitti ,lääketie- kuunneltava ruotsinkielisiäikin luentoja,
27045: teellisessä tiedekunnassa ensimmäiset suo- jotka nimellisesti ovat vrupa.aehtoisia. ja
27046: menkieliset luennot tämän vuosisadan rinnakkaisia. Iho- ja veneeristen tautien
27047: alussa vastanimitetty rP'rofessori Laitin0ll, opetuksesta esimerkiksi huolehtii ruotsin-
27048: joka vasta tuli lääketieteellisen tiedekun- kielinen professori yksinään, sillä suomen-
27049: nan ensimmäiseksi suoma:laiseksi rprofesso- kielisestä opetuksesta on tiedekunta mää-
27050: riksi, toiseksi sellaiseksi tuli myöhemmin rännyt :huolehtimaan erään d:osentin .. Mutta
27051: ,Jaal{ko Karvonen, kolmanneksi Christian samalia on tästä opetustuntimääräksi il-
27052: Sibelius ja sitten muita. Asian valaisemi- moitettu vain 24 tuntia poliikliinillisistä ta-
27053: seksi mainittakoon vielä, että kun lääke- pauksista, professorin ~uennoidessa ruotsin-
27054: tieteen kandidaatit kirurgisella klinikalla kielellä 701 tuntia kliinillisistä ta;,pauksista.
27055: kevättalvel-la 1893 alkoivat kirjoittaa suo- Kun siis edellämainittuja luentosarjoja
27056: menkielisiä sairaskertomuksia, niin pyysivät keskenään verrataan, havaitaan selväs~i,
27057: 4i5
27058:
27059: etteivät ne lainkaan toisiaan vastaa, vaan opetuksen kustant.avat. Vielä tahdon mai-
27060: että suomenkielisten on siis oman etunsa nita tämän asian yhteydessä, että onpa ope-
27061: vuoksi kuunneltava ruotsinkielisiä iluentoja. tusa1a, nimittäin röntgenologia, jolla ei
27062: Tosin ilmoittaa professori henkilökohtaisen suomenkielistä opetusta ole ollenkaan jär-
27063: opetuksen olevan suomenkielistä, mutta su- jesteuty ja joka, sen tärkeydestä !huoli-
27064: pistuu se hyvin vähiin, !koska kielellisten matta, on ehkäpä juuri kielipoliittisis'ta
27065: vaikeuksien vuoksi ruotsinkieliset melkein syistä jä:tetty vapaa·ehtoiseksi. Viime ai-
27066: poikkeuksetta puhuvat, ehkäpä. huomaamat- koina on yliopisto järjestänyt suomenkieli-
27067: taan, .ruotsinkielisen potilaan esilläollessa sille kursseille opetuksen monessa tapauk-
27068: ruotsinkieltä jälkeenkinpäin. Onpa useim- sessa Helsingin kunnallisissa sairaaloissa.
27069: miten sattunut niinkin, että !ruotsinkielisen On mielestäni 1kuitenkin kyseenalaista, onko
27070: professorin 1pitäessä hänelle määrättyä suo- näiden sairaaloiden potilaisto joka tapauk-
27071: menkielistä luentosarjaa hän, ruotsinkieli- sessa verrattavissa vastaavien yliopiston
27072: sen potilaan tai kandidaatin kanssa väliHä omien sairaalaosastojen potilaistoon :tautien
27073: keskusteltuaan, uncfutuukin puhumaa:n Tuot- moninaisuuden ja laadun ·kannalta, mikä
27074: sia jatkuvasti luentonsakin loppuun. Tosin opetuksen kannalta tietysti on edttäin tär-
27075: tuo ruotsinkielinen osa use1mmissa tapauk- keätä.
27076: sissa 'on ollut suomenkielisille helpommin Näistäkin lyhyistä viitJtauksista selviää,
27077: ymmärrettävää kuin luennJ01tsijan verrat- minkälaista yliopiston sisäinen suomalai-
27078: tain alkuperäinen suomenk}eli. Lukuisat suus on ollut ja miten paljon riitaa, han-
27079: ova,t nekin ·esime:r'kit, joina voisi todistaa:, kauksia ja 'työrauhaa häiritseviä seikkoja
27080: miten ruotsirrkieliselle vähemmi_<Jtölle on siihen sisä:ltyy. Kaikkein vaikeirrta on tie-
27081: luovutettu niin suuri opetusmateriaali, tysti ollut se, että opiskelijain on aina
27082: että kokonaisuus siitä tavattomasti kälrsii. omalla riskillään ja opettajain vihan uhalla
27083: Niinpä kirurgisessa. sairaalassa, j:ossa lääke- täytynyt taistella suomalaisuuden hyväksi,
27084: tieteen kandidaatit joutuv;a.t saamaan Oipe- saamatta paljoakaan ·apua tässä suhteessa
27085: tusta kahden :lukukauden aja,n, on :va·rsi- muualta. On jo vihdoinkin aika koko Suo-
27086: nainen hliinillinen opetustoimi ja~ettu suo- men ka'llSan herätä huomaamaan, mitä keHo
27087: menkielisen ja ruotsinkielisen professorin on lyönyt. Ylioppilaat ovat monet kerrat
27088: kesken!. Kummallekin kuuluu opetusta var- pyytäneet yliopiston suomalaistamista jo
27089: ten määrätyt sairaalaosastot. EdeHisen ennen Suomen itsenäisyyttäkin, mutta ovat
27090: osaston sairassijojen lukumäärä on 12101 ja saaneet hyvin vähässä määrässä apua kor-
27091: jälkimmäisen 8<6·. Kun otetaa:n huomioon, keammalta taiholta, vaan sensijaan vastus-
27092: että ruotsinkielisiä kandidaatteja on ny- tusta ja moitetta hyvinkin suurella mi:talla.
27093: kyisin .25 o/o kaikista kandidaateista, ym- Ihmeellisin:tä on, ·ettei edes maamme :itse-
27094: märretään hyvin, mihin tämä kä.ytännössä näistyminen ole tuonut parannusta aikaan
27095: johtaa. Jokainen ruotsinkieHnen kandi- yliopistomme suomalaistumisessa. Viime ai-
27096: daatti saa henkilölmhta,isesti .perehtyä lkalrsi koina on kuitenkin taistelijain joukko li-
27097: tai kolme kertaa suurempaan potilasmää- sääntynyt. Aivan lumrnollisena pidämm-e
27098: rään. Sen lisäksi on ilmeistä, että opetus yliopiston täydellistä suoma1aistamis·ta, eikä
27099: ,paljon ,pienemmälle ruotsinkieliselle ryh- ainoastaan luonnollisena vaan ehdottomasti
27100: mälle tulee tehokkaammaksi ja lhenkillökoh- välttämättömänä oppimisen ja tietoollisen
27101: taisemmaksi, minkä onnen, sllinoisinko, pi- työrauhan saavuttamiseksi, niin ·että yli-
27102: täisi tietenkin tulla !kaikkien kandidaattien oppilaat kerrankin pääsevät vapaaksi tais-
27103: osalle. telu- ja uhka-asentees'ta, siUä va,litettavasti
27104: Aivwn samanlainen epäkohta potilaiden aina löytyy heikkoja luontei'ta, jotka koet-
27105: lukumäärän suhteen vallitsee myöskin mo- tavat pyrkiä ·eteenpäin hännystelemällå ja
27106: nella muulla klinikalla. Niinpä saivat tukemalla ruotsalaisia omia tovereitaan vas-
27107: viime syksynä suomenkieliset ·lääketieteen taan. Näin ylläpidetään epäsopua ja va-
27108: kandidaatit tutustua omakohtaisesti 10 sai- hingoitetaan luotettavan toveruuden jalos-
27109: rastapaukseen, ru<>tsinkielisten sa;adessa 40. tavaa voimaa.
27110: Voiko tämä olla oikeudenmukaista, kun kui- Puolenkymmenen vuoden perästä ·tulee
27111: terukin melkein kaikki j·a etenkin tietysti Helsingin yliopisto täyttäneeksi 300 vuotta
27112: suomenkieliset joutuvat niiden enemmistöä ja tuosta .ajast·a on se kaksi ensimmäistä
27113: hoitamaan, jotka tälle maalle yliopisto- vnosisata·a ollut aivan ruotsalainen ja vielä
27114: 446 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
27115: -------
27116:
27117: kolmannenkin vuosisadan ·ensimmäisen puo- että yliopisto nauttii loukkaamatta niitä
27118: likkaan m-elkein täysin ruotsalainen. Ai- oikeuksia, etuuksia ja vapauksia, jotka ovat
27119: noastaan viimeisen 50 vuoden kuluessa se sille vakuutetut tai iuovutetut. Tämä yli-
27120: on ollut ,sekakielinen'' ja vasta viime ai- opiston itsehallint~oikeus on yliopistolle
27121: koina suomalaisvoimainen. Jokainen var- sen alkuajoista alkaen kuulunut etuus,
27122: maan huoma·a tästä, että nyt on aika Suo- jota kansakunta on pyrkinyt huolella val-
27123: men ainoan valtionyliopiston tulla >täysin vomaan ja vaalimaan ja josta se on ollut
27124: suomalaiseksi. Ei ole siksi ihme, että koko hyvin arka. Se onkin saatu yksin venäläi-
27125: maa on tällä hetkellä ryhtynyt 'taisteluun sen aj,an pimeimpinäkin hetkinä oleelli-
27126: suomalaisen valtionyliopiston puolesta, ja sissa osissa pysytetyksi, mikä on katsottu
27127: aivan varmaa myöskin on, että se juna, sivistyselämämme kannalta ·hyvin suuriar-
27128: joka nyt väärille raiteille on lähetetty, on voiseksi. Tähän yliopiston itsehallinto-
27129: kerran räjä;htävä. Toivokaamme vain, että Dikeuteen kuuluu m. m., ettei siihen saada
27130: tämän räjäihdyksen seurauksena tulee ole- tehdä muutosta ilman että yliopiston viran-
27131: maan Suomen suomalainen valtionyliopisto. omaisia, nimittäin konsistoria, asiasta kuul-
27132: Minäkin ajattelin sitten vielä puoles·tani la:an. Tästä päättäen yliopiston itsehallinto-
27133: käydä jossakin määrin käsittelemään tätä oikeuden poistaminen tai rajoittaminen
27134: varsin tärkeäitä osakuntalaitost~a, joka nyt edelly•ttää hamtusmuodon muutosta. Yli-
27135: tässä hrumtuksen esityksessä on saanut näin- opiston järjestysmuodon perusteista anne-
27136: kin määräävän sijan. Koska nyt käsillä- tun lain 1 § :ssä säädetään yliopiston teh-
27137: olevaan yliopistolakiesitykseen valiokunta- täväksi m. m. kehittää ylioppilasnuorisoa
27138: käsittelyssä on tehty vielä hallituks'Cll esi- kykeneväksi palvelemaan isänmaata. Mel-
27139: tyksestä huonompia lisäyksiä erikoisesti koisen osan tästä kehitystyöstä on katsottu
27140: siihen kohtaan, mikä koskee ylioppilaita ja kuuluvan ylioppilasosakunnille, joiden toi-
27141: osakunta·laitosta, tahdon vielä tähdentää ai- minta on määrätty kussakin osakunnassa
27142: kaisemmin esittämääni tältä kohdalta. Yli- yhden yliopiston vakinaisen professorin
27143: opiston järjestysmuodon perusteista anne- johtamana ja valvomana. Helsingin yli-
27144: tun lain toinen PY'kälä osoittaa, että yli- opiston sääntöjen mukaan on osakuntien
27145: opistoon luetaan ei ainoastaan laitos sellai- tarkoituksena ·edistää sivistystä, siveelli-
27146: senaan siihen kuuluvine opettajineen, vaan syY'ttä ja hyvää järjestystä ylioppilaiden
27147: myös ylioppilaat, siis opiskeleva nuoriso. keskuudessa sekä jäsenihleen hankkia tilai-
27148: Saman lain 23 § säätää, että tämä nuoriso suutta jalostavaan toverielämään ja keski-
27149: muodostaa itsehallintoon oikeutetun yliop- näiseen avustukseen. Nämä tehtävät muo-·
27150: pilaskunnan ja jakautuu osakuntiin, joilla dostavat siis osan sitä yliopistolle edellisen
27151: on oikeus itsehallintoon sekä kurinpitov·al- mukaan kuuluvaa tehtävää, jonka ta:r:koi-
27152: taan jäseniinsä nähden. Tämä ylioppilai- tuksena on kehittää ylioppilasnuoriso ky-
27153: den itsehallintoperi·aa:tteeseen perustuva keneväksi palvelemaan isänmaatansa. Edel-
27154: järjestäytyminen on siis selvästi katsottu lämainitun asetuksen 101 § :n mukaan tulee
27155: perustuvaksi siihen itsehallinto-oikeuteen, jokaisen Y'lioppilaan kuulua johonkin Dsa-
27156: joka hallitusmuodossa on yliopistolle koko- kuntaan, kuitenkin ulkomaalaisille myönne-
27157: naisuudessaan vakuutettu. Nykyisen halli- tyillä porkkeuksiUa. Tarkoituksena tällä
27158: tusmuodon 77 § :ssä vakuutetaan Helsingin säärrrröksellä on luonnollisesti pitää huolta
27159: yliopistolle pysytettäväksi itsehallinto-oi- sii,tä, että jokainen ylioppilas tulee osalli-
27160: keus sekä säädetään, että uusia säännöksiä seksi siitä vaikutuksesta, joka osakunnilla
27161: yliopistDn järjestysmuodon perusteista an- näissä kohdin on, ja siten saada se tarkoi-
27162: netaan lailla, si•tten kuin konsistori on tus, joka yliopistolain 1 § :ssä yliopiston
27163: asiasta antanut lausuntonsa. Voimassaole- toiminnalle säädetään, saavutetuksi. Ellei
27164: vassa 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne- osakuntapakkoa olisi, tulisi siis muulla ta-
27165: tussa laissa Helsingin yliopiston järjestys- valla pitää ·osakuntien ulkopuolelLa oleviin
27166: muodon perusteista säädetään tämän mu- ylioppilaisiin nähden huolta näiden tarkoi-
27167: kaisesti, €ttä yliopistolla on itsehallinto- tuksien saavuttamisesta. Mitään siihen täh-
27168: oikeus ja että h:allitus älköön yliopistoa tääviä laitoksia ja järjestelyjä ei kuiten-
27169: koskevaa asiaa ratkaisko, ennenkuin konsis- kaan ole olemassa eikä ole ollut tarpeen,
27170: torilla on ollut tilaisuus lausua siitä mieli- kun ku:nkin ylioppi1aan on ollut kuulut-
27171: piteensä. Saman lain 3 § :ssä säädetään, tava osakuntaan.
27172: Helsingin yliopi,ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 44 7
27173:
27174: Edellä oleva selonteko siis osoittaa, että lijoita, joilla ei ole mitään yhteisiä harras-
27175: osa;lrnntajärjestelmä on oleellinen osa yli- tuksia tai yrityksiä ei yliopistoon eikä mi-
27176: opiston itsehallintojärjestelmää, joka on hinkään siihen kuuluvaan nähden:. Voi-
27177: perustuslain luontoisella säädöksellä vakuu- daanko tällaista ajatella ja vielä kutsua
27178: 'tettu yliopistonemme kuuluvaksi. Osakun- häntä tämän laitoksen kansalaiseksi? Yli-
27179: nilLa ov~t myös määrätyt omat ttihtävänsä, oppilaiksi ehkä kyllä ja opiskelijoiksi, mutta
27180: jotka muodostavat osan koko siitä ,työstä, kansalaisiksi ei,. sillä kansalaisilla on aina
27181: joka on yliopistolain säädännöllä järjes- velvollisuuksia muitakin kuin vain itseään
27182: tetty. Jos osakuntapakko poistetaan, mistä kohtaan. Harvoin 0111 nähty tai kuultu
27183: ilmeisesti tulisi olemaan seurauksena, etta juhlak:ielessäkään niin jalosti kiitettävän
27184: varsin suuri osa ylioppilaista olisi osa- akatemista vapautta kuin sen tekee ed.
27185: kuntiin liittymättä, jäisi tämä ylioppilas- Ryömä lakialoitteensa perusteluissa. Hänen
27186: nuoriso niiltä osilta, joita osakunta koskee, kannaltaan on suorastaan vruhinko, että sa-
27187: kokonaan nykyisen lainsäädännöu edellyt- nonta tulee nim kaunopuheiseksi ja itse
27188: tämän yliopistotoiminnan uLkopuolelle. Täl- asiassa todistukseksi sitä asiaa vastaan, jota
27189: laista muutosta ei siis voida p.anna toi- hän ajaa, sillä tämä eduskunta-aloitehan on
27190: meen ilman, että osakuntien ulkopuolelle varmasti paikoittanut suuren osan eduskun-
27191: jäävien ylioppilaiden asema järjestettäisiin taa joltisellak:in perinpohjaisuudella syven-
27192: tavalla, joka kävisi yhteen yliopistolle va- tymään käsiteltävänä olevaan asiaan, eikä
27193: kuutetun itsehallinnan kanssa, josta itse- luulisi näin hämärästi käytettyjen kaunii-
27194: hallintojärjestelmästä osakuntien itsehal- den saiiOjen silloin riittävän.
27195: linto on oleellisena osana. Tä,tä ei ole hal- ·Aihe osakuntapakon poistamiseen on
27196: lituksen esityksessä huomioitu. Kun julki- muka ylioppilaiden politikoiminen, niinkuin
27197: suudessa on vedottu myös akateemiseen va- täällä on mainittu. Jokaisen pitäisi kuiten-
27198: pauteen ja ta:hdottu saada siitä jonkinlai- kin ymmärtää, etteivät ylioppilaat politikoi
27199: nen peruste osakuntapakon poistamiselle, osakuntina, vaan yksityisinä ylioppilaina,
27200: lausun puolestani, että on vallan väärin johon heiUä on kaikille kansalaisille kuu-
27201: käsitettyä vapautta seUainen, että ylioppi- luva oikeus. 'Politiikkaa he tekevät juuri
27202: laiden tulisi saada itse vapaasti valita, ta:h- niissä vapaissa järjestöissä, joita osakunta-
27203: tooko hän olla mukana niissä järjestöissä, laitoksen kumoojat suosittelevat tämän
27204: jotka suorittava:t osaa yliopistolle kokonai- muka epäkohdan poistamiseksi. 'Tämän pi-
27205: suudessa kuuluvasta työstä, joka työ määrä- täisi ainakin nyt kysymykseen tulevan aloit-
27206: osaltaan jakautuu osakuntien tehtäväksi. teen tekijällä olla selvillä, vaikka hän aloit-
27207: iTässä yhteydessä sopinee ehkä erikoisesti teessa yrittääkin viedä harhruan niitä, jo1Jka
27208: ed. Ryömää kiittää niistä kauniista sanoista. eivät ole yhtä hyvin p·erillä asioista kuin
27209: joilla hän lopettaa sen eduskunta-aloitteen, hän itse. Perusteluissahan hän esittää yli-
27210: mistä koko tämä osakuntalaitoksen tappo- oppilaskunnan suuruutensa vuoksi menettä-
27211: hanke on saanut alkurusa. Käsittääkseni ei neen merkityksensä eri maakunnista kotoi-
27212: yhteiskunnallisesta va:paudesta, voida ensin- sin olevien ylioppilaiden yhdistävänä toveri-
27213: kään: puhua sellaiseen nähden, joka ei ole piirinä. 'Totta kyllä, sikäli ettei ylioppilas-
27214: minkään :r~hteiskunnan jäsen. Akatemi1mn· kunta tämmöinen toveripiiri ole, mutta ei,
27215: vrupaus ei ole ennen kaikkea ylioppilaan va- ole tarkoituskaan. Sellaisia toveripiirejä
27216: paus järjestää itse luentorusa ja opiskelunsa, ovatkin osakunnrut. Ylioppilaskunta on lä-
27217: niinkuin haluaa, vruikka sekin siihen si<>äl- hinnä kaikkien ylioppilaiden yhteinen edus-.
27218: tyy käytännöllisenä muotona, eikä akatemi- tuselin. Ja se äärimmäinen terrori, mitä
27219: oon vapaus myöskään ole hänen vapautensa osakunnissa ed. Ryömän mukaan harjoite-
27220: lukeutua - siihen tai siihen puolueeseen taan, on vallan lasten leikkiä siihen nähden,
27221: taikka vll!paaseen ylioppilasjärjestöön - mitä täältä eduskunnasta yritetään osakun-
27222: tämä on yleistä kansalaisva1pautta -, vaan tiin ja koko ylioppilasjärjestelmään nähden
27223: se Ol1! ennenkaikkea nautintaoikeutta niihin harjoittaa. Eräänä osakuntalaitoksen epä-
27224: erikoissäännöksiin, joissa yliopistolle ja sen kohtana on mainittu myöskin osakuntien
27225: elimille taataan itsehallinto-oikeus. Koko uusille jäsenille järjestetyt luennot. Olen
27226: akatemista va.pautta ei ylioppilaisiin näh- käytettävissä olevien lähteiden mukaan yrit-
27227: den olekaJan, jos osakuntalaitos poistetaan. tänyt ottaa selvää siitä, mitä tämä fuksi-
27228: Voidaanko muka ajatella semmoisia opiske- , kasvatuksen nimellä käyvä toiminta oikeas-
27229: 448 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
27230:
27231: taan on. Kun muutamissa suomala:isissa asettaa eri aineita opiskdevia vanhempia
27232: osakunnissa noin 4 vuotta sitten eri'koisella ylioppilaita n. s. opintoneuvoji'ksi. Uudet
27233: innolla pohdittiin kysymystä, miten osakun- jäsenet voivat kääntyä oman {)Sakun:tansa
27234: tien uudet jäsenet nopeammin ja tehok- asianomaisen Opintoneuvojan puoleen ja
27235: 'kaammin kuin ennen saataisiin mukaan osa- tämä on: velvollinen antamaan kaikille mah-
27236: kuntaelämään, päädyttiin siihen,. että heille dollista neuvontaa, varsinkin juuri opinto-
27237: tätä silmällä pitiien olisi järjestettävä eri- jen järjestelyssä. Edelleen annetaan uusille
27238: koista ohjausta. Jonkinlainen malli tällai- osakuntalaisille yleistä kansalaistietoa, pi-
27239: seen toimintwan nähtiin Viron lukuisissa detään esitelmiä, jotka koskevat Suomen
27240: ylioppilasjärjestöissä, joissa uusiin jäsen[in valtiomuotoa ja sen jokaiselle täysikäiselle
27241: nähden harjoitettiin jopa suoranaista kas- ka.nsalaiselle antamia oikeuksia j.a velvolli-
27242: vatusta. Vaikka työ suomalaisissa osailmn- suuksia. Suomen heimoa ja veljeskansoja,
27243: nissa saikin heti oleellisesti eri luonteen, jokaisen kansalaisen mahdollisuuksia ja v·el-
27244: peri se täällä nimen fuksikasvatus. Tämä vollisuu'ksia toimia maanpuolustuksen tuke-
27245: toiminta on kolmen viime vuoden aikana miseksi, ylioppilaan velvollisuuksia suomen-
27246: omaksuttu useimmissa suomalaisissa osakun- kieltä kohtaan. Uusia osakuntalaisia on eri-
27247: nissa. Se on toisissa vielä suureksi osaksi koisesti kehoitettu ottamaan osaa akateemi-
27248: kokeiluast.eella. ilman vahvistettua ohjesään- seen voimistelu- ja url;leilutoimintaan sekä
27249: töä, ja on eri osakunnissa: saanut jonkin muutenkin jo alun perin huolehtimaan ter-
27250: verran toisista poikkeavat muodot. Yh- veydenhoidostaan. Mainittakoon tässä yh-
27251: teistä kaikille ovat kuiten1kin seuraavat pää- 1 teydessä, että nykyjään uudet ylioppilaat
27252: piirteet. Fuksikasvatuksen päätarkoituksena veivoitetaan osaHistumaacn yleiseen tuberku-
27253: on perehdyttää osakunnan uusia jäseniä loositarkastukseen, että tällä tavoin on alku-
27254: ylioppilaselämään, ennenikaikkea oman osa- asteeliaan voitu ehkäistä monta vakavaa
27255: kunnan toimintaan, antaa nuorille ylioppi- sairastumista. Esiteimien lisäksi on näissä
27256: laille neuvoja järjestelyssä ja auttaa heitä kdkouksissa pidetty lauluharjoituksia, s. o.
27257: niissä vaikeuksissa, joita heillä on ryhtyes- uusia osakuntalaisia on opetettu laulamaan
27258: sään järjestämään työtään ja ·elämäänsä yleiseen kansala.issivistykseen kuuluvia, etu-
27259: useimmissa tapauksissa heille aivan oudoissa päässä isänmaallisia lauluja, ennen kaikkea
27260: olosuhteissa. Lisäksi on tämän toiminnan Maamme-laulua. ja maakuntalaulua. Lisäksi
27261: tarkoituksena lisätä uusien osakuntalaisten on heiHe opetettu traditsionaalisia ylioppi-
27262: yleistä kansalEstietoa sekä herättää heissä laslauluja ja oman kotiseudun kansanlau-
27263: rakkautta isänmaata ja kotiseutua kohtaan. luja. Paitsi näitä kokouksia, kuuluu kasva-
27264: Tärkeimmän osan kasvatuksessa muodosta- tukseen muutenkin uusien jäsenten pereh-
27265: vat uusien osakuntalaisten keskeisessä ko- dyttäminen osakuntaelämään, m.m. annetaan
27266: kouksessa pidettävät esitelmät. Esitelmöit- heille suoritettava!ksi erinäisiä kanslia- y. m.
27267: sijöinä ovat joko osakunnrun vanhemmat jä- tehtäviä, jotka kuuluvat osakunnan haill.in-
27268: senet tai entiset osakuntalaiset tai erikois- toon ja muuhun toimintaan. Eräät osakun-
27269: tapauksissa ulkopuolelta pyydetyt asiantun- nat ovat veivoittaneet uudet jäsenensä ole-
27270: tijat. Esitelmiä on ollut seuraavilta aloilta: maan läsnä ainakin muutamissa osakunnan
27271: osakunnat, ennenkaikkea oma osakunta, sen kokouksissa, jotta he perehtyisivät osakun-
27272: historia, nykyinen toiminta, sen virkailijat, nan toimintaan. Toisissa osakunnissa jär-
27273: toimikunnat, harrastuskerho, kotimaakunta jestetään myöskin uusien jäsenten keskeisiä
27274: j. n. ·e.; oma ylioppilaskunta, sen toiminta illanviettoja, joiden tarkoituksena on tutus-
27275: ja elimet, muut ylioppila:skunnat, vapaat tuttaa heitä toisiinsa, totuttaa heitä kotiu-
27276: ylioppilasjärj·estöt, Vi.ron ylioppilaselämä, tumaan osakuntaa;n ja antaa: esiintymishar-
27277: ennen kaikkea ne virolaiset ylioppilasjär- joitusta. Osakunnan uusi jäsen, joka sään-
27278: jestöt, joiden kanssa oma osakunta on lä- nöllisesti on 'käynyt edellä mainituissa ko-
27279: heisessä, n. s. ystävyyssuhteessa, yliopisto, koustilaisuuksissa ja suorittanut muut hä-
27280: Helsingin yliopisto, sen halliiJJto ja virastot, nelle annetut tehtävät, saavuttaa eräitä oi-
27281: eri tiedekunnat j. n. e. ; opintojen järjestely keuksia, joita tämän laiminlyöneiHe ei tule.
27282: sekä eri opintojen merkitys tulevaisuudelle, Niitä varten, jotka eivät ole voineet osallis-
27283: virkamies- tai jollakin muulla uralla, hel- tua näihin kokouksiin, on tapana lukukau-
27284: sinkiläiset kirjastot, tieteelliset laitokset, den lopussa järjestää kuulusteluja, jo1Jk:a
27285: seurat y. m. Useissa oswkunnissa on tapana korvaavat mainitut luennot ja joiden ·suo-
27286: Helsingin ylio!piston järjestysmuodon perusteita koskevan. lain muuttaminen. 449
27287:
27288: rittaminen tuo samat oikeudet. Näistä on rittaneet. Ed. Soini täällä jo hyvin laaja-
27289: tärkein osakuntanauhan kanto-oikeus ja oi- kantoisesti, vieläpä rahallisilla numeroilla
27290: keus edustaa osakuntaa ylioppilaselämässä. selosti sitä, mihin nämä osakunnan rahat,
27291: Erään osa!kmman ohjesääntö mää.rää, ettei joista niin paljon puhutaan, pääasiallisesti
27292: tämän ulkopuolelle jääpä osakuntalainen on käytetty. Minä tässä aivan lyhyesti sil-
27293: myöskään saa toimia oswkumnan luottamus- mäilen paremminkin niitä suoranaisesti hen-
27294: tehtävissä. Tämä ei kuitenkaan kiellä ke- kisiä arvoja, jotka osakunnissa on saavu-
27295: neltäkään osakuntaJlaiselta äänioikeutta osa- tettu.
27296: kunnan kokouksessa. Koko tämän toimin- Olisi ehkä paikaillaan tässä kosketella seu-
27297: nan järjestelystä huolehtivat osakunnan rustelu- ja toverielämää, josta eräs asian-
27298: sitä varten määräämät elimet. Useimmissa tuntija on lausunut: ,Osa1kunnissa joutuvat
27299: <lSakunnissa valitaan siihen erikoinen toimi- talonpoikain ja virkamiesten, köyhäin ja
27300: kunta, kuraattorin johtaessa tämän toimi- rikkaiden lapset 1pakosta välittömiin koske-
27301: kunoon työtä lähimpänä rupulaisenaan n. s. tuksiin toistensa kanssa, yhteistyöhön koti-
27302: fuksimajmi. 'Tämän tehtävänä on eri tilai- seudun ja oman osakunnan hyväksi mukaan
27303: suuksien käytännöHinen järjestely. Niissä temmattuna oppivat näkemään työtovereis-
27304: ooakunnissa, joissa uusien osakuntalaisten saan muutwkin kuin poliittisen ja yhteis-
27305: Dpastustoiminta on vakiinnutettu ohjesään- kunnallisen vastustajan. Kukin joutuu
27306: nöllä, on se inspehtorikollegin vahvistama. alusta alik:aen tutkistelemaan omien käsitys-
27307: Ka,iokissa osakunnissa on tämäkin työala tensä eihdotonta paikkansapitäväisyyttä. Ob-
27308: illiSpehtorin valvonnan alaisena. jektiivisen ajattelutavan saavuttaminen on
27309: Edellä esittämieni tietojen perusteella !ha- paljon helpompaa, jos yksilö joutuu toimi-
27310: luan jyrkästi torjua väitteen, että osakun- maan osakunnan piirissä kuin jos hän jou-
27311: nissa tämän toiminnan ohella harjoitettai- tuu yksinomaan samoinajattelevien yksipuo-
27312: siin poliittista agitatiota, kiihoitusta tai pai- lisen vaikutuksen ailaiseksi, jolloin henkilö-
27313: nostusta. Se on toverillista huolenpitoa ja kohtaiset mielipiteet muodostuvat taqJeetto-
27314: kansalaiskasvatusta, joka on tarkoitettu man jyrkirksi. Samalla kuin osakuntalaisen
27315: uusien osakuntalaisten oma:ksi parhaaksi ja harkintakyky näin hioutuu, saa hän osakun-
27316: näiden osakuntien itseiliSä hyväksi. Osa- nassaan kouluutusta ja iharjaannusta jossa-
27317: kunta toivoo jäsenistään työskentely- ja kin pienemmässä mittakaavassa yhteisten
27318: edustuskykyisiä osakuntalaisia ja tehtä- asioitten hoitamiseen, mikä harjaantuminen
27319: vänsä tietäviä kansalaisia. Tämä toiminta 'hänelle myöhemmin yhteiskunnan ja kan-
27320: on ilmeinen osoitus siitä, että osakunta- san :palvelijana on erittäin hyvään tarpee-
27321: elämä viime vuosien kuluessa on huomatta- seen.
27322: vasti kohonnut ja vilkastunut. Jru se, että Sitten on otettava huomioon ne osakunta-
27323: ylioppilaat omasta aloitteestaan ovat ryMy- laitoksen laulu- ja musiikkiharrastukset,
27324: neet tarkistamaan Ylioppilaslehti-kysymys- joita siellä harjoitetaan, samalla lukupiirit
27325: täkin, mitä on vä.itetty ja juuri ed. Ryömän ja !kirja1Jlisuuskerthot, lausuntaillat, !kaikki
27326: aloitteesta väitetään osakuntrulaitoks€n epä- keräävät joukkoja hyvien harrastusten pii-
27327: kohdaksi, osoittaa, että parempia keinoja riin. Esitelmät tarjoavat niitten pitäjille
27328: asian korjaamiseen on, kuin nyt eduskun- harjaannusta ja samalla maakuntanuoriso-
27329: nassa käsillä oleva. Kun tämä asia ilman seuratyö ja monet muut maakunnalliset
27330: .eduskuntaa sitä paitsi jo on yliopiston: kon- harrastukset !hyötyvät näistä. Osallistumi-
27331: sistorin toimesta järjestetty ed. Ryömän nen kokouksiin ja senmukainen valmistautu-
27332: mielen mukaan, on tämäkin syy poissa osa- minen yleisten julkisten asiain käsittelyyn
27333: :kuntalaitoksen tuhoojain näennäisten: perus- on myöskin hyvin tärkeätä. Osakuntatyö
27334: telujen listalta. Kaikki ne perustelut, joita tässäkin suhteessa on kansalaiskasvatus-
27335: .osakuntalaitokSen hävittäjät ovat esittäneet työtä ja tulevien virkamiesten perehdyttä-
27336: - yleensähän ei ole perusteluja lainkaan mistä niihin moniin kunnallisiin tehtäviin,
27337: ·esitettykään: -, voidaan kumota ja on täällä mihin he joutuvat vastaisuudessa ottamaan
27338: eduskunnassa jo monin tavoin osoitettu vää- osaa. Osakuntien julkaisut ovat myöskin
27339: riksi, mutta tämän järjestelmän hävittäjät- erikoisen kasvatuksallista laatua ja tarjoa-
27340: kään eivät sitä vastoin käden käänteessä vat osakuntalaisille mahdollisuudet tieteel-
27341: voi tehdä tyhjäksi niitä saavutuksia, joita liseen työhön tälläkin: tavalla, varsinkin ko-
27342: .eri osakunnat toimintansa aikana ovat suo- timaakunnan hyväksi. Reimaharrastus on
27343:
27344: 57
27345: 450 Perjantaina 2-5 p. tammikuuta 1935.
27346:
27347: myöskin ollut elävöittävänä osakuntatyössä. suhteessa osakuntaelämä muodostaa tällai-
27348: Varsinkin on ollut hyvin usein kysymyk- sen sisaJ1)iirin ja juuri kasvatuksellisen.
27349: sessä stipendiaattien hankkiminen tänne ja Minä katsoisin siitä syystä sen varsin tär-
27350: taas päinvastoin täältä ylioppilaiden ilähet- keäksi.
27351: täminen toisiin maihin. Täällä on puhuttu jo osakun,ti~n maakun-
27352: Ed. Soini mainitsi jo hyvin tarkkaan nallisesta toiminnasta, va:Vsinkin kansanva-
27353: siitä urh~iluharrastuksesta, minkä osakun- listustyöstä, ja siihen puoleen en tällä ker-
27354: nat ovat herättänoot, ja siinä hän juuri sa- taa nyt puutu.
27355: noi, että tuskinpa meidän urheiluelämämme Useat niistäkin entisistä akateemikoista,
27356: kantaisi sellaista voimakasta kuntoa, jos jotka nyt ryhmänsä mukana täällä edus-
27357: eiv&t osakunnat olisi tämän harrastuksen kunnassa ovat sidotut osakuntalaitosta ku-
27358: ylläJpitäjinä. Osakuntien retkeily-, urheilu- moamaan, valiDlasti vi~lä muist3!vat yliQppi-
27359: ja voimisteluharjoitukset ovat juuri par- lasaikansa ja osakunnan merkityksen sekä
27360: haat tenv,eyd~nhoidolliset toimenpiteet opis- heille itselleen henkilökolhtaisesti että sen
27361: k~levaHe nuorisolle ja on tä;hänkin puoloon työn, mitä osakunta heidän aikanaan ja sen
27362: oswkunnissa kiinnitetty hyvin paljon huo- jälkeen on maakunnassa tehnyt kansan va-
27363: miota. Ajatelkaa, missä viettäisivät illat ne listamiseksi ja yleisen kulttuurin kohottami-
27364: monet opiskelijat, jonka !kuitenkin työnsä seksi. Nämä .toimintamuodot ovat eri aika-
27365: ohella kaipaavat jotain vaihteluakin, jos kausina huomattavasti vaihdeHeet, mutta
27366: heillä ei olisi tällaisia tilaisuuksia tarjolla. p y r k i m y s niissä aina on ollut sama,
27367: Paljon ja monta kertaa huonommille jäl- kotiseudun, kansan ja isänmaan paTas_
27368: jille he val'lllasti joutuisivat. Koti niinkuin Passiivisen vastarinnan tärkeimpiä toimin-
27369: osa;kunta ylioppilaalle on sittenkin suoja- tamuotoja oli kansamme henkisen sivistyk-
27370: paikka samoinkuin koti jokaiselle ihmiselle sen kohottaminen. Maaseutuväestön samoin-
27371: vaikka huonompilkin, on aina kuitenkin kuin kaupunkien alempien väestökerrosten
27372: suoja. Osakunnat ovat kasvattavia toveri- tietoja ja käytännöllistä taitoa pyrittiin
27373: piirejä. Vaikkei niiden paljoa tarvitsekaan kaikin tavoin lisäämään. Kansanopistoja ja
27374: käyttää lain niille myöntämää kurinpitoval- paikallisia ja kiertärviä kirjastoja perustet-
27375: taa, ovat ne ennenkaikkea kasvattavia jär- tiin ympäri maata. Pidettiin valista:via esi-
27376: jestyksensä ja ku:rinsa vuoksi. Ja juuri telmiä ja jU'hlia. Kaikessa tässä työssä osa-
27377: tässä suhteessa minä katsoisin niiden merki- kunnat ja ylioppilaat ovat alusta alkaen
27378: tyksen !hyvinkin suureksi. Juuri tästä asian olleet innoUa mukana. Kansanopistoajatuk-
27379: puolesta mainitseekim. eräs asiantuntija: sen tultua tunnetuksi lä:het6vät osakunnat
27380: ,Ylioppilasnuorison itsehallinto ja kurin- useitakin jäseniä osakuntien kustannuksella
27381: pito perustuu siihen, että jokainen ylioppi- ulkomaille :perehtymään sikäläisiin kansan-
27382: las kuuluu johonkin osakuntaan. Tähän valistusoloihin. Näiden stipendiaattien asian-
27383: taas ylioppilaan yhdistää ihän~n suhteensa tuntemus tuli sitten kotimaassa !hyvään tar-
27384: kotiseu,tuun. Ylioppilaitten ryhmitykselle peeseen. Ne joutuivat täällä ooimimaan
27385: itseihailiintoa varten ei voi löytyä objektiivi- useimpien kansanorpilstojen johtajina ja
27386: sempaa perustetta kuin tämä vuosisanojen opettajina ja saivat jatkuvasti antaa ohjeita
27387: kokemukseen perustuva jaoitus. Kokonai- uusia sellaisia perustettaessa. Niistä kan-
27388: nen ylioppilaskunta ei tietysti voi olla muu- sanopistoista, joita osakunnat ovat perus-
27389: takuin kaikkien y'lioppilaiden edustuslaitos. taneet, mainittakoon Peräpohjolan, Lapin,
27390: Vapailta ylioppilasjärj.estöiltä puuttuu juuri Kuusamon, Kainuun, Limingan, Haapave-
27391: tuo objektiivinen pohja. Niihin ylioppilaat den, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois- ja Keski-
27392: liittyvät jonkin subjektiivisen erityisen har- Savon, Impi~a;hden, Kanneljärven, Tuusu-
27393: rastuksen nojalla ja keräytyvät siis jonkin lan, Sääksmäen, Keski-Suomen, Pohjois-
27394: n. s. aattoon ympärille." Tämä erikoisesti Satakunnan ja LällJSi-Suomen kansanopistot.
27395: tästä osakuntien kurinpidollisesta puolesta, Tämänlaatuinen toiminta !kansamme valista-
27396: joka kasvattaa nuorta ihmistä. Tiedämme- miseksi ei vieläkään ole lakannut. Jatku-
27397: hän me kaikki minkälaista on elämä sellai- vasti oswkunnat paJJhaan kykynsä mukaan
27398: sessa kodissa, jossa vain yksi lapsi saa mää- koettavat avustaa kotimaakuntansa kansan-
27399: rätä melkeinpä kaikki kodin asiat. Varsinkin opistoja. Uusiakin valistusmahdollisuuksia
27400: juuri sisaret ja veljet ovat hyvinkin usein on niitten aloitteesta tai avulla saatu ai-
27401: varsin terveeliisiä kasvattajia. Ja tässäkin kaan, kuten Varkauden Työväenopisto.
27402: Helsingin yliQpiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 451
27403:
27404: Parhaillaan on perustava työ käynnissä erinäisiä esine- ja kirjalahjoituksia. Vielä
27405: Pohjois-Satakunnan Pienviljelijäopiston ai- lisäksi voidaan mainita erikoiset kirjasto-
27406: kaansaamiseksi. Tämän toimintansa ohella hankkeet kansanopistoja varten ja monta
27407: ovat osakunnat vuoden toisensa jälkeen osal- muuta tämäntapaista toimintaa, joka juuri
27408: listuneet vapaaseen kansanvalistustyöhön osakunnan piiristä on lähtenyt.
27409: nuorisoseuroissa, suojeluskunnissa j. lll. e. Paitsi tätä käytännöllistä työtä harjoit-
27410: ,Joko yksin tai yhdessä pa~kallisten seurojen tavat ylioppilaat osakuntien toimesta sekä
27411: kanssa ovat osakunnat 1perustaneet ja suu- yleisen suomalaisen !kulttuurin että oman
27412: resti avustaneet useampia satoja rpaikallisia kehityksensä lkanna:lt:a tärkeätä tieteellistä
27413: kirjastoja. Joka 'Vuosi läihettävät osakunnat kotiseutututkimusta ja siihen liittyvää kan-
27414: suuria määriä kirjallisuutta varsinkin satieteellistä !kerä·i.lyä. Mainittakoon vain,
27415: maamme syrjäseuduille ja keuhkotautipa- että ylioppilasosa:kuntiemme osuus esim. lmn-
27416: rantoloihin. Tämän toimintansa yhteydessä sallismuseounme kokoelmien perustajana on
27417: on osakunnille avautunut tilaisuus vaikut- varsin suuriarvoinen. YlioppilaJSosakunnat
27418: taa myöskin isänmaanrakkauden ja maan- olivat tässä asiassa ehdottomasti edelläkävi-
27419: puolustustahdon kohottamiseksi kotimaa- jöitä ja nö.iden ainaiseksi kunnia·ksi jää se
27420: kulllnissaan ja samalla myöskin omien jä- pitkäaikainen uhrautuva työ, jonka ne suo-
27421: sentensä keskuudessa. Tässä suhteessa on rittivat ja suunnitelmallisesti panivat täy-
27422: osakunniHemme annettava täysi tunnustus. täntöön aineellisista vaikeuksista ja omasta
27423: Viimeisimpinä osoituksina osakuntien tä- heikosta valmistuksestaan huolimatta. Val-
27424: män'laatuisesta toiminnasta on mainittava tion museon huomattavana osana nämä ko-
27425: ylioppilaitten pal1haillaan toimittama ke- koelmat säilytvät tadisteena ruuorten itsensä
27426: räys- ja propagandatyö maamme lento- ja uhraavasta työstä vielä sinäkin aikana, jol-
27427: kaasupuolustuksen hyväksi. Isänmaallisessa loin tästä työstä tuskin tiedetään mitään,
27428: kansa:llistunnossaan ja maanpuolustuspyrki- tahi ainakaan huomataan niiden laitosten
27429: myksissään eroavat meidän ylioppilaamme kohtaloa !kiireellisesti uudelleen järjestet-
27430: ja osakuntamme suuresti useampien ulko- täes.<Jä, joille maa,n tässäJkin suhteessa tulisi
27431: maiden ylioppilaista ja niitten vastaavista olla kiito1linen. Yiioppilasosakuntien osuus
27432: järjestöistä, joille tämä työala on suureksi va.nha.n !kansan elämämme muistomerkkien
27433: osaksi vieras. Oswkuntien suorittamaan ta:lteenpanossa. ja tutkimisessa on vuorot-
27434: isänmaalliseen herätystyöhön liittyvät lähei- tain nousuin ja laskuin jatkunut tähän asti
27435: sesti myöskin suomalaiskansalliset kysymyk- ja jatkuu yhä niin !kaua'n kuin osakunta~
27436: set, jotka juuri ylioppilaiden välityksellä laitos voi säi·lyä sellaisena, että osakunnilla
27437: aina viime vuosisadan alusta alkaen ovat on varoja ja työmiehiä tähän toimeen
27438: päässeet paraiten leviämään kansamme kes- panna. H uomatta.vimpia tämän työn saa-
27439: kuuteen. Käytännöllistä suomalaisuustoi- vutuksia oli vuosisatamme a]kukymmenellä
27440: mintaa ovat osakunnat harjoitta!lleet avus- Hä.mäläis-osa1nmnan toimeenpanema Hä-
27441: tamana ruotsalalisseutujen suomalaisia kan- meen museon ai'kaansaaminen.. Tämä mu-
27442: sakouluja. EdeUä esitettyjen toiminta-alo- seo on nykyisin niin hyvin ko'koelmi·ensa
27443: jen lisäksi osakunnat ovat viime vuosina laadun kuin järjestelynsäkin puolesta huo-
27444: ryhtyneet harjoittamaan kotimaaikunnissaan mattavimpia maaseutumuseoitamme.
27445: laajakuntoista valistustyötä myookin kan- Pian kymmenisen :vuotta on retkikuntien
27446: samme terveydenhoidon parantamiseksi. muodossa toimitettu kotiseututyö useim-
27447: Tässä suhteessa voidaan pitää, kuten täällä miSsa osakunnissa. ollut varsin vilkasta.
27448: on main:ittu, tuberkuloosin vaJStustamiseksi Sen jä.Lkeen kun kesällä 1925 Kansallis-
27449: suoritettua toimintaa kaikkein tärkeimpänä, museon ja eräiden muiden laitosten yhtei-
27450: joka toiminta on esiintynyt paitsi neurv:on- sestä toimesta aikaansaaJtiin melko suuri-
27451: nan ja yleisen terveydellisen valistuksen suuntainen tutkimusreukikunta Hauholie ja
27452: muodossa, lisäksi vi~lä keuhkotautipara!llto- samallltapaisia tutkimu'ksia seuraavina vuo-
27453: la'in perustamisessa ja avustamisessa. Useat sina jatkettiin Keski-ISuomessa, Ilomant-
27454: kansanparantolat ovat saaneet alkunsa juuri sissa ja Pyhämaassa, alkoivat useimmat yli-
27455: osrukuntien toimesta ja ovat edelleen niihin oppilasosakunnat järjestää sellaisia kukin
27456: läheisessä suhteessa. Paitsi rahallista avus- alueellaan. Ja tä.mä työ, ylioppilasretki-
27457: tusta ovat osakunnat tehneet niille ja pa- kuntien muodossa. suorittama kotiseututut-
27458: rantJQloista vapautuneiden huoltokodeille kimustyö jatkuu parhaillaan. Tähän tut-
27459: 452 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
27460:
27461: lkimustyöhön ylioppilasosakunnat ovat mah- kaisuja ovat varsinaisuuoma:laisten ,Länne-
27462: dollisuuksiensa mukaan uhrannret omia tä.r" ja hämäläisten ,Kaikuja Hämeestä".
27463: varojaan puhumattakaan siitä työstä, joka Osakuntien kotiseutututkimuksen hyväksi
27464: niiden ohella on suoritettu. Muutamat osa- te;kemästä työstä puhuttaessa ei myöskään
27465: kunnat ovat parina vuotena työskennelleet saisi un01htaa niiden uurastusta maakunta-
27466: osaksi kansallismuseon kansatieteellisen museoiden aikaansaamiseksi. Edellä mai-
27467: osaston ohjauksen ala.isina saaden pienen nittiin :hämäläisten pystyttä,mä Hämeen
27468: avustuksen, sekä luovuttaneet suurimman museo. Tämän hetken uurastuksista mai-
27469: osan työnsä t'llloksesta museon arkistoon. nittakoon Keskisuomalaisen osakunnan ke-
27470: Useissa osakunnissa on kotiseutututkimus'- räys varojen .hankkimiseksi KeSiki-Suomen
27471: valiokunta tai -ikerho sekä erikoinen näistä maakuntamuseon ta.loa :varten.
27472: toimista :huolehtiva sihteeri. E.ri osakun- Kun tällaisen työn merkitystä arvostel-
27473: na.t ovat jo hyvissä ajoin lukuvuoden ai- laan, voidaan siinä havait·a useampia puo-
27474: kana pyrkineet valmistautumaan työhönsä lia. Ensiksikin on meillä, jossa työvoimat
27475: ja laatineet sitä varten yksityiskohtaisen ja mahdollisuudet häviämäisillään olevan
27476: suunnitelman. Osakuntien kotiseutututki- vanhan !kansan elämän muistomerkkien pe-
27477: muksen näkyväisiin tuloksiin on voitu tu- lastamiseksi ovat niin rvähäiset, osakuntien
27478: tustua muutamissa niiden toimeenpane- suorittama:lla kotiseutututkimuksella suora-
27479: missa näyttelyissä. Niissä kävijä on sa.at- nainen hyötyarvonsa. Sitä mukaa !kuin
27480: tanut havaita, että osakunnat ovat ki1pai·l- näin aikaansaatua aineistoa kertyy, parane-
27481: ·leet keskenään ma!hdollisimman hyviin tu- vat mahdollisuudet esim. määritellä monien
27482: [olksiin päästäkseen. Kauniit, joskus ihar- kansatieteellisten seikkairu ja. ilmiöiden le-
27483: vinaisetkin valokuvat ja piirrokset ovat vinneisyyssuhteet maassamme, jossa suh-
27484: esittäneet vanhoja hä,viämässä olevia lkalll- teessa nykyisin aineiston puutteellisuuden
27485: sanrakennuksia ja vanhaa. rakennusjärjes- vuoksi ollaa.n. jokseenkin avuttomassa ase-
27486: tystä sekä kylämuodostusta. E.rilaisia ta- massa, sillä muinaistieteellinen toimikunta,
27487: lousesineitä, a'lllJllatteja, toimia 'ja tapoja jolle asian hoitaminen lähinnä kuuluisi, ei
27488: muistii~anovihot yksityiskohtaisesti ovat varain ja työvoimien puutteessa voi muuta
27489: selvitelleet. Useiden osa.kuntien täillä ta- kuin varsin vaatimattomassa mittakaawassa
27490: voin a:lueeltaan hankkimat valokuvakokoel- suorittaa tiiJmänlaatuisia te:htäviään. Yli-
27491: mat ovatkin varsin laajat, ja. muutamia on oppilaiden kannalta on otettawa huomioon
27492: jo käytetty juJ.kaisuihin, ja tulevaisuudessa vielä se, että he kotiseututyössään harjau-
27493: niillä on oleva aivan lkor.vaamaton arvo. tuvat tämän alan tehtäviin. Monelle opis-
27494: Harvinaisen tuottoisa on ollut kilpailu- kelijalle työskentely osakunnan kotiseutu-
27495: muotoa hyväkseen käyttävä. sananlaskujen kerhossa ja retkikunnissa on koitunut huo-
27496: keräys. Sen tulokset, jotka säilytetään mattavaksi helpotukseksi opintotehtävissä.
27497: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hal- Mutta aivan er:iikoinen merkitys on annet-
27498: lussa, nousevat nykyisin jo toiselle miljoo- tava sille kasvattavalle kotimaakunnan, sen
27499: nalle numerolle. Paljoru vanhemmalta väestön ja olojen tuntemista edistävälle
27500: ·ajalta kuin retkikunnittain suoritettu keL mahdollisuudelle, mikä monelle opiskeli-
27501: räys- ja tutkimustyö on se maakunnallinen jalle tarjoutuu kotiseutututddmusretkikun~
27502: harrastus, jonka tuloksena ovat monet maa- nan jäsenenä toimiessaan maakuntansa
27503: lkunta-aiheiset albumit y. m. julkaisut, alueella ja sen väestön parissa.
27504: joista useilla on tieteellistä arvoa. Näistä Helsingin yliopiston osakunnat ovat kun-
27505: mainittakoon esimel'lklkinw Satakuntalaisen nialla täyttäneet sekä lain laatijan niille
27506: osakunnan julkaisu ,,Satakunta", jota tä- asettamat tehtävät osakuntalaisten siveelli-
27507: hän mennessä on ilmestynyt 9 nidettä. Se sen ja heruikisen kehityksen edistäjinä ja
27508: sisältää lukuisten nykyisin tieteen tai jul- yliopiston hallintoeliminä että myöskin
27509: kisen elämän alalla huomattavassa asemassa vapaaehtoisesti iharrastamansa maakunnal-
27510: olevien tiedemiesten ynnä muiden kansa- lisen kansanvalist'llS- ja yleisen kulttuuri-
27511: laisten kirjoittamia tutkimuksia tai tutkiel- työn tekijöinä. On häpeä, jos ni:i:den työn
27512: mia, jotka koskettelevat Satakunnan histo- jatkaminen ehkä.istään toisarvoisten seikko-
27513: rian muinaisuutta., kielimurretta. ja bnsan jen perusteella, kun kai!ken lisä:ksi näiden
27514: elämää ja joista monella on eittämätön tie- asiain uudelleen järjestiliemisen aloite tah-
27515: teellinen arvo. Muita tämänlaatuisia jul- dotaan käsitellä lainsäädännöllemme aivan
27516: Helsingin yliO[liston järje,stysmuodon perusteita koske,·an lain muuttaminen. 453
27517:
27518: oudoLla tavw1la asianomaisia yliopiston eli- hän antoi yliopiston tarpeellisuudesta tälle
27519: miä kuulematta. Tämä on varsin tärkeä maalle. Tähän lausuntoon sisältyy yleinen
27520: seikka, joka on tullut esille tässä hallituk- arviointi yliopistokysymyksen merkityk-
27521: sen esityksessä. Kukaan ei voi kieltää sitä sestä.
27522: tosiasiaa,, että ylimääräisten valtiopäivien Ensin sallittaneen aivan lyhyesti selvit-
27523: kokoonkutsuminen on melkeinpä taannut tää sitä tilannetta erityisesti yliopiston his-
27524: meille suomalaisen valtion(Yliopiston, ja sil- torian kannalta, jossa tämä kreivi B r a-
27525: loin ei kai tää1lä turihaan ole työtä tehty. h en lausunto on annettu. Tämä tilanne oli
27526: seuraavanlainen. Jos joku Suomessa ennen
27527: Ed. E ll i l ä: Herra puhemies! On luon- 1600-luvun neljättä vuosikymmentä tahtoi
27528: nollista, että siitä seikasta, mitä tärkeys- päästä osalliseksi korkeammasta sivistyk-
27529: luokkaa jonkin asian katsotaan olevan, voi sestä, hänen oli sitä haettava kotimaansa
27530: olla hyvin erilaisia mielipiteitä riippuen rajojen ulkopuolelta. Aikakirjamme tietä-
27531: siitä, miltä kannalta ja minkävärisillä silmä- vät kertoa, että näin tehtiinkin. Jo keski-
27532: laseilla asianomainen asiaa tarkastelee. Niin ajalla moni Suomen nuorukainen siinä tar-
27533: on myöskin tämän yliopistokysymyksen koituksessa lä:hti ulkomaille. Kun Upsalan
27534: laita. Tämän kysymyksen arvosta sinänsä yliopisto oli uudelleen järjestetty ja Tart-
27535: on taällä annettu jo monenlaisia lausun- toon perustettu uusi yliopisto, suuntautui
27536: toja. Huomattavin lausunto sekä sen herät- useiden suomalaisten opinkäynti näihin kor-
27537: tämän mielenkiinnon että myöskin vastus- keakouluihin, joskin, ja se on huomattava,
27538: tuksen puolesta on se, jonka tääJllä esitti päävirta yhä edelleen kulki 1600-luvun
27539: edustaja Tanner. Edustaja Tannerin olen alkupuolella etelämmäksi, pääasiallisesti
27540: oppinut tuntemaan erittäin taitavaksi käy- Wittenbergiin ja Rostockiin. Siis Upsalaan
27541: tännön talousmieheksi, vaikkakin hänen ja Tarttoon kulki tällöin opiskelijoita vä-
27542: kanssaan olen talousteorian suhteen hyvin hemmän kuin Keski-Eurooppaan. Lisäksi
27543: eri mieltä. Mutta on ymmärrettävää, että tiedämme, että aikaisemmin keskiajalla kulki
27544: käytännöllinen talousmies katselee yliopisto- suomalaisia opiskelijoita runsaasti Bolog-
27545: kysymystä toisilla silmälaseilla kuin esim. nan, Pariisin, Pragin, Wittenbergin ja Ros-
27546: joku filosofian professori. !fyöskin on ed. tockin yliopistoihin. On silloin, kun asian-
27547: Tanneria pidetty ja pidetään taitavana val- laita näin on ollut, väärin väittää, että
27548: tiomiehenä, ja valtiomiehen näkökannalta ~mrkein sivistys on tullut tänne yksinomaan
27549: voidaankin hänen katsoa yliopiston merki- Ruotsin välitytksellä. Upsalan yliopisto oli
27550: tystä arvostelleen. keskiajalla erinomaisen heikko ja pieni.
27551: On useita Suomen historiassa huomattuja Usein sen toiminta oli keskeyty'ksissäkin.
27552: valtiomiehiä, jotka ovat antaneet lausuntoja Jos suomalaiset tahtoivat saada korkeinta
27553: yliopistokysymyksen me11kityksestä. Sen- opetusta, niin eivät he saaneet sitä Ruot-
27554: vuoksi tahtoisinkin nyt vertailla erään täl- sista, vaan he hakivat etelämpää. On tun-
27555: laisen valtiomiehen lausuntoa ed. Tannerin nettua, että silloin oli esimerkiksi kirkolli-
27556: lausuntoon. sissa ja hallinnollisissa toimissa Suomessa
27557: Sellainen huomattava käytännöllinen val- enemmän ko:vkeamman yliopistosivistyksen
27558: tiomies Ruotsi-Suomen historiassa, jonka saaneita miehiä kuin tällaisia miehiä oli
27559: tähti alkaa menneisyydestä paistaa sitä Ruotsissa. Suhteellisesti enemmän. Mutta
27560: kivkkaampana, mitä enemmän hänen työ- selvää oli, ettei korkeampi sivistys tällä
27561: hönsä perehdytään ja sitä tutkitaan, on tavalla voinut Suomen kansan keskuuteen
27562: kreivi P i e t a r i B r a h e. En tahdo tässä levitä riittävän laajassa mitassa ja tänne
27563: yhteydessä lähemmin kosketella tämän ja- juurtua, sillä vain harvat saattoivat suorit-
27564: lon ja suuren valtiomiehen toimintaa, taa niitä kalliita kustannuksia, joita siihen
27565: vaikka siihen yliopistokysymykserrkin y<h- aikaan ulkomainen opiskelu vaati. Jo Kus-
27566: teydessä olisi täysi syy. Sillä hän se oli, taa II Adolfilla sanotaan olleen aikomus
27567: joka tähän maahan perusti sen yliopiston, perustaa Turkuun yliopisto, mutta hän sor-
27568: jon:ka asian ympärillä nämä ylimääräiset tui valtiollisten tapausten pauhinaan en-
27569: valtiopäivät nyt pitävät ennen kuulumat- nenkuin ehti tämän tuumansa toteuttaa.
27570: toman pitkiä istuntojaan. :Mutta juuri näi- Sittemmin hänen uskollinen työtoverinsa,
27571: den yliopistovaltiopäivien pöytäkirjaan on valtiokansleri Axel Oxenstjerna, neuvos-
27572: syytä merkitä se ytimekäs lausunto, jonka kunnan kokouksessa 18 päivänä elokuuta
27573: 454 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
27574:
27575: 1636 ehdotti, että Tarttoon 1632 perustettu myös tänä aikana oikeassa hengessä toimi-
27576: yliopisto siirrettäisiin Turkuun. Mutta valta kansalliselta yliopistolta. Sellaisen
27577: Kustaa II Adolfin aikalaiset eivät mielel- yliopiston tehtävänä tulee, muuttaaksemme
27578: lään taipuneet hävittämään niitä laitoksia, vähäsen kreivin lausuntoa nykyai'kaisem-
27579: joihin suuren kuninkaan muisto liittyi. man sanonnan mukaiseksi: kasvattaa taita-
27580: Tämä oli siihen aikaan hyvin kaunis piirre via miehiä yhteiskunnan palvelukseen, jotka
27581: ruotsalaisissa. Senvu6ksi jäi myöskin Tar- hyvällä ymmärryksellä ja taidolla kansan
27582: ton yliopisto siirtämättä Turkuun, ja Tar- yhteiseksi hyväksi täyttävät tehtävänsä.
27583: ton yliopisto jäi toimimaan sekä toimii, Yliopiston tulee pyrkiä poistamaan yhteis-
27584: kuten tunnemme, edelleenkin. kunnalliset vääryydet, vanhat juurtuneet
27585: Mutta tieto siitä, että Ruotsin vaitaneu- ennakkoluulot, laiskuus ja muut paheet,
27586: voskunnassa näin oli nostettu kysymys yli- joita maassa tälläkin kertaa on varsin pal-
27587: opiston perustamisesta Turkuun, levisi jon ja jotka hävittävät maan menestysmis-
27588: luonnollisesti Suomeenkin ja herätti täällä mahdollisuudet.
27589: il6isia toiveita. Sekä tuomiokapi:tulissa että Kun yliopiston tehtävä on näin laaja ja
27590: hovioikeudessa pohditaan kysymystä ja lä- korkea, ei mielestäni ole suinkaan väärin,
27591: hetetään toivomukset hallitukselle. Ajatus että sen järjestysmuodon perusteiden his-
27592: oli siten jo kypsynyt, mutta sen toimeen- toriikin selvittämiseksi uhrataankin edus-
27593: panija puuttui, kunnes suopea sallimus sa- kunnassa niin paljon aikaa, että asia tulee
27594: tutti niin, että Pietari Brahe juuri tähän koko kansan huomion kohteeksi, niin että
27595: aikaan tuli Suomen kenraalikuvernööriksi. sen merkityksen tajuavat kansalaisemme
27596: Tuskin 3 viikkoa oli kulunut siitä, kun itäisimmästä rajankolkasta aina Ahvenan-
27597: kreivi saapui Turkuun, ennenkuin hän 14 maalle ja Hankoniemestä aina Petsamon
27598: päivänä joulukuuta lähettää hallitukselle perille.
27599: kirjeen, jossa hän lämpimästi ja vakuutta- Tässä mielessä olen minäkin katsonut
27600: vasti esitti rukatemian perustamisen tarpeel- velvollisuudekseni yliopiston kielikysymyk-
27601: lisuutta. Ja myöhemmin hän kerran toi- seen lähemmin näiden valtiopäivien aikana
27602: sensa perästä palaa samaan asiaan. Matka- perehtyä, ja sen pemsteella siitä käsityk-
27603: kertomuksessaan, jonka hän läJhetti halli- seni lausua evästykseksi suurelle valiolmn-
27604: tukselle 10 päivänä heinäkuuta 1638 hän nalle (Eduskunnassa naurua). Olen nimi·t-
27605: m. m. antaa yliopiston merkityksestä juuri täin itse vuodesta 1909 lähtien, siis noin
27606: sen arvioinnin, jonka olen t&htonut muis- neljännes vuosisadan yhtäjaksoisesti Qllut
27607: tiin merkitä. Näin lausui Pietari Brahe tavallaan Helsingin yliopiston palveluk-
27608: yliopiston perustamisen tarkoitusperistä: sessa ensin ylioppilaana, sitten assistent-
27609: , Täten saataisiin taitavia miehiä, jotka sekä tina ja sitten ylimääräisenä opettajana, to-
27610: hengellisessä että maallisessa suhteessa voi- sin erittäin pienessä ja huomaamattomassa
27611: sivat hyvällä ymmärryksellä, taidolla ja nurkassa. Kumminkin, se täytyy vilpittö-
27612: siunauksella täyttää lmtsumuksensa ja hoi- mästi tunnustaa, olen kovin vähän tähän
27613: taa heille uskotut tehtävät. Sillä tavalla asti tullut harrastaneeksi yliopiston kieli-
27614: poistettaisiin vallitseva taikausko, uskonnot- kysymystä. Se johtuu lähinnä siitä, että
27615: tomuus, vanhat juurtuneet ennakkoluulot, siinä tiedekunnassa, yliopiston nuorim-
27616: ka11kea elintapa, laiskuus ja muut paheet, massa, nimittäin maatalous-metsätieteelli-
27617: . joita maassa on varsin paljon, ja jotka sessä tiedekunnassa, jossa olen opiskellut,
27618: hävittävät Jumalan siunauksen." on a~usta alkaen olosuhteiden pakosta an-
27619: Tässä on tämän suuren valtiomiehen ar- nettu sentään pääasiassa suomenikielistä
27620: viointi yliopiston merkityksestä. Se poik- alkeisopetusta. Ja niinpä saatan kertoru!kin
27621: keaa siis mellmisesti nykypäivien valtiomie- jonkin verran tämän !alkeisopetuksen la~
27622: hen, ed. Tannerin arvioinnista (Eduskun- dusta ja sittemmin myöskin varsinaisen am-
27623: nasta : Kannattiko panna vertailua !) . Mah- mattiopetuksen laadusta siihen aika·an kuin
27624: dollisesti sisältyy kreivi Brahen arviointiin minä aloitin opiskeluni.
27625: yliopiston merkityksestä ehkä pienoinen :Se suomenkieli, j6ta ope'ttajat silloin
27626: annos yliarviointirukin, mutta pääasia siinä käyttivät, luisti sangen ik:ankeasti ja vai-
27627: on varmasti oikea. Juuri kaikkea sitä hy- keasti monen opettajan suusta. Meitä puh-
27628: vää, mitä kreivi odottaa yliopiston vaiku- taasti suomalaiselta seudulta tulleita rtalon-
27629: tuksesta, kaikkea Hitii on oikeus odottaa poikaisylioppilaita se aluksi vähän oudos-
27630: Helsingin yliO!Piston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 455
27631:
27632: tutti ja samalla meitä sälHitti ne miehet, let luennoistaan suomeksi, puolet ruotsiksi,
27633: jotka joutuivat 1tuota opetusta antamaan, vaikka ylioppilaista maatalouspuolena usein
27634: kun heillä ei ollut maan pääkielen taitoa. lähes 100 % oli suomenkielisiä. He oli sitä
27635: Erityisesti muistan tässä suhteessa ilmatie- täydellistä kielten tasa~arvoisuutta eli vas-
27636: toon eli meteorologian opettajani, muuten tavuoroisuutta, jota ruotsinkieliosellä ta-
27637: erinomaisen hyväntahtoisen ja kunnon holla ilmeisesti vieläkin katsotaan ainoaksi
27638: miehen, jonka opettaminen suomeksi näytti oik~-a:ksi ja. perustuslakiemme mukaiseksi.
27639: muodostuvan hänelle todelliseksi piinaksi. Emmehän me suomenkieliset tailonporkaios-
27640: Puhkien ja hikoillen hän <liikkui kateede- poja:t olisi aluksi viitsineet .näillä ruot.sin-
27641: rirusa takana, epätasaisesti, milloin harvak- kielisrllä luennoilla käydä, joten salit uhka-
27642: seen, milloin ikäänkuin syöksyjä tehden, sivat käydä tyhjiksi, mutta silloin opettajat
27643: monasti peruuttaen ja muuttaen hän latoi keksivä·t sopivia keinoja pakottaakseen it-
27644: perätysten jokseenkin käsittämättömiksi selleen kuuntelijoita myös ruotsinkielisillä
27645: väännettyjä sanoja. Näistä sitten varsin- luennoilla, vaikka luentojen kuuntelemisen
27646: kin näppärät savolaiset sorvasivat pitkäksi yleensä piti a:kateemisen vapauden p·eriaat-
27647: aika:a hyvän varaston :hauskoja sukkeluuk- teen mukaan olla vapaaehtoista. Pantiin
27648: sia. Meteorologiset käsitteet olisivat meille jokin keskeinen ja tärkeä ala ruotsinkieli-
27649: hänen tohlmturksensa perusteella kyUä jää- sen luentosarjan kohteeksi, suomenkielisen
27650: neet varmasti en-emmän kuin hämäriksi, taas käshellessä joitakin syrjäkysymyksiä.
27651: ellei meillä olisi ollut käytettävänä eräs Varsinaisten prof-essoriemme suomenkielen
27652: pieni, varsin ikansantajuinen ilmwtieteen taito kyllä oli tyydyttävä, sillä olivatihan
27653: ·oppikirja, joka selosti .pääperiaatteet ja useimmat olleet aikaisemmin maatalous-
27654: päästi meidät pä;lkähästä. Tämä oli vuoden opettajina supisuomalaisilla seuduilla, maa-
27655: 1910 vaiheilla ja se koski ainetta, joka talouskouluissa tai maatalousopistoissa. Yksi
27656: kuuluu n. s. valmis·tavaan -eli propedeutti- professori kumminkin keskeisessä aineessa
27657: seen opetukseen ja joka sen tähden katsot- teki loistavan poikkeuksen: hän ei osannut
27658: tiin tarpeelliseksi antaa oppilaiden enem- suomea. Hän kyllä alussa lojaalisesti yritti
27659: mistön kielellä. Mitään oikeata suomen- ' pi'tää myös toisen puolen IJ.uennoistaan suo-
27660: kieltä se ei, kuten sanottu, ollut, mutta.sillä meksi, mutta se oli ihänen suurenmoisista
27661: keinoin kuin mainitsin, sentään tenteistä luennoitsijalahjoistaan huolimatta erinomai-
27662: selviydyt·tiin. sen hankalaa. Hän- nähtävästi kälinnärf.Jti
27663: :Ei ·tämä asia meissä ylioppilaissa sentään luennoitaan suomeksi jollakin kielitaitoi-
27664: mitään suurempaa kiukkua herä:ttänyt, sella henkilöllä, mutta kun kielen lausumi-
27665: päinvastoin tuo meteoro1ogiaa i•tse muodos- nen ei 'tahtonut mitenkään sujua, oli
27666: ·tamaHaan seka:kielellä tolkuttava opettaja koko luerinoiminen ymmärrettävästi varsin
27667: huvitti meitä sa.nomattomasti. Mutta hä- heikkoa. Kun tämä prof.essori oli, kuten
27668: nelle its·elleen se varma·an, kuten jo viit- hän on nyt vieläkin, erittäin taitava luen-
27669: tasin, ·oli mitä suurinta rasitusta ja pii- noitsija ja kyvykäs tiedemies, oli selvää,
27670: naa. Tästä minä tahtoisinkin vetää sen että suomenkieliset !heikosti ruotsia taitavat
27671: yksinkertaisen käytännöllisen johtopäätök- maatalousylioppilaat pyrkivät hän€n alku-
27672: sen yliopiston kielikysymykseen nähden, peräisille ruotsinkielisille luennoilleen mie-
27673: että opetuksen antaminen kielellä, jota opet- luummin kuin kuuntelivat hänen vaikeasti
27674: taja ei hallitse, on opettajan itsensä kan- esitettyjä suomenkielisiä käännöksiään. Tä-
27675: nalta ilmeistä ihmisrää:kkäystä. Kuulijat sen män professorin hyvin ·esitetyt ruotsinkie-
27676: kyllä vielä voivat kestää, elleivät ole kovin liset luennot muodostivat ensimmäisen ruot-
27677: hermoherkkiä, mutta hyödytöntä sellaisen sinkie1liscn yliopisto-opetuksen, jota me
27678: kuunteleminen on heidänkin kannaltaan. monet supisuomalaisilta paikkakunnilta
27679: Sopiv:asti laadittu pienoinen oppikirja, joka tänne saapuneet tal~mpoikaisyEoppilaat jou-
27680: selvittelee peruskäsrtteet ja antaa välttä- duimme •todellisella mielenkiinnolla kuun-
27681: mättömät asiatiedot, auttaa enemmän tie- tel€maan. Me, jotka emme saaneet miten-
27682: teen perusteiden selvittämisessä kuin tuol- kään selkoa tavallisesta ruotsinkielisestä pu-
27683: laiset 'huonolla kielellä vä:kinäisesti i'lmoille heest·a, saimme seurata ruotsinkielistä luen-
27684: puristetut 'luennot. t,oa. Ja täytyy sanoa, että vaikka siitä wll1ssa
27685: Kun siirryttiin varsinaisten ammattiai- oli paljon vaivaa ja ponnistusta, se ei sitten-
27686: neiden opislmluun, pitivät professorit puo- kään ollut kovin vaikeata. Muutaman ker-
27687: 456 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
27688:
27689: ran perästä, kun korva tottui puhuttuun miään sekä si:tten vieläpä useimmissa ta-
27690: ruotsinkieleen, kunteli sitä paljon mieluum- pauksissa käytännöllisesti ,puhumaankin.
27691: min kuin pahasti murrettua ja cväännettyä Kun heille lisä:ksi .oppikouluissa valtion
27692: suome.a. Tästä kokemuksesta saa taaskin, kustannuksella annetaan suomenkielien teo-
27693: mielestäni nykyoloja silmällä pitäen erin- reettistakin opetusta, niin el1eivä;t ole va:llan
27694: omaisen tärkeän käytännöllisen opetuksen, ma:hdottomia, täytyy heidän pakostakin op-
27695: joka on syytä pitää mielessä yliopiston kie- pia suomenkieltä sen verran, ·että heiil~
27696: likysymystä harki:ttaessa. J,a se on: yli- suomenkielisen luento-opetuksen ymmärtä-
27697: oppilaalta vaadita:an suhteellisesti vähän minen kielen puolesta on maailman yksin-
27698: ponnisteluja, jotta hän voisi seura:ta ope- kertaisin ja 'helpoin asia. Huomattava
27699: tusta kieleHä, johon hän edes jossakin mää- kummin:kin on, että sanoin ,kielen puo-
27700: rin on ·ennakolta voinut perehtyä. Kun lesta". Tieteellisen luennon tajua:minen ja
27701: siis me supisuoma:laiset talonpoikaisylioppi- tieteen omistaminen, v:aikkapa se annet-
27702: la:a:t voimme 25 vuotta sitten tehokkaa:sti taisiin äidinkielelläkin, on nimittäin aina
27703: ottaa vastaan taitavasti tarjottua tieteel- ponnisteluja vaativa asia. Ja minä ymmär-
27704: lisiä opetusta ruotsinkielellä, niin kuinka rän '-:arsin hyvin, ·että jos kuulee tieteel-
27705: paljon helpompaa onkaan. nykyjään niille listä opetusta aluksi kielellä, jota nyt ei
27706: tämän maan ylioppilaille, joilla on ruotsi pidä aivan omanaan, niin se tuntuu luonnol-
27707: äidinkielenä, käyttää hyväkseen Helsingin lisesti jonkin aikaa vaikealta ja vaikeatajui-
27708: yliopistossa sitä ~tieteellistä opetusta, jota selta. Siihen tottuu kuitenkin tavattoman
27709: annetaan hyvällä suomenkielellä. Tosiasia- pi3ll, kunhan asianomaisen kielen vain edes
27710: harr on, ettei tässä maassa ole ruotsinkie- jossakin määrin hallitsee. Väitän siis, että
27711: lisilläkään alueilla monta pitäjää, joissra ei- suomenki€ilisten luentojen kuunteleminen
27712: vät lapset jo pienestä pitäen saisi tilai- meikäläisille ruotsinkielisen oppikoulun
27713: suutta P'erehtyä käytännössä suomenkieleen. läpikäyneille lkansanlapsillekin on erin-
27714: Olen virka:matkoillani, ja myös usein huviK:- omaisen yksinkertainen ja helppo asia.
27715: senikin, liikkunut autolla ruotsalaisalue:i:Ua. Kuinka toisin onkaan asia ruotsinkielen
27716: Täällä ruotsalaisella Uudellama:alla ,Pyh- oppimisen suhteen suomalaisilla seuduiUa.
27717: taän luodoilta Hankoniemeen ja 3 penin- Nykyään ovat olosuhteet jo ke>hittyneet
27718: Jmlmaa sis.äma:ahan päin'', kuten ruotsa- sellaisiksi, ettRi suomalaisille lapsille tuol-
27719: laisen Uudenmaan rajojen pitäisi oUa, en lainen, niin sanoakseni la:hja:ksi saatava
27720: ole sattunut tapaa:maan nuorenpuoleista ikielitaito tule, aivan yksityisiä poikkeuksia
27721: henkilöä, jolta ·en olisi suomenkieliseen ky- lukuunottamatta, 'kysymykseenkään. Ken
27722: symykseeni sa:anut vastausta. Usein se suomalaisen kansan lapsista tuon kielitai-
27723: kyllä on ensiksi annettu ruotsiksi, mutta don itselleen hankkii, on se hankittavissa
27724: sitten se on enemmän tai vähemmän hy- vain varsin suurin ponnistuksin ja kustarn-
27725: välntahtoisesti sanottu myös suomeksi. Suo- nuksin. Kuinka paljon hankalampaa täy-
27726: menkielen ymmärtäminen on siis nuorem- tyy siis olla suomalaiselle oppikoulusta
27727: man väen keskuudessa Uudenmaan ruotsa- päasseeHe kansanlapselle kuunnella esim.
27728: 1ai:salueella aivan yleistä, sitä ei voitane ruotsinkielistä luentoa kuin ruotsinkieli- ,
27729: kieltää. Samoin on asianlaita Turunmaassa, selle kansanlapselle kuunnella suomenkie-
27730: samoin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kun listä. Perustuslakimme tarkoittaa, että suo-
27731: niin on asianlaita jo puhtaalla ma:aseuduUa, menkielisen ja ruotsinkielisen väestön sivis'-
27732: niin mitä onkaan sanottava kaupung€ista tykseHisiä tarpeita valtion tulee tyydyttää
27733: ja asutuskeskuksista, joissa ruotsinkieliset samanlaisten perusteiden mukaan. Luento-
27734: oppikoulut sijaitsevat. Voin vakuuttaa ja kielikysymyksessä ei samanlaisuutta mo-
27735: sen myöntänevät ruotsinkieliset itsekin, lempiin kieliryhmiin nähden voida saada
27736: ettei ole oppikoulukaupunkia tai muuta aikaan muulla tavoin kuin että opetus arn-
27737: paikkakuntaa, jossa eivät ruotsinkiel!set op- netaan 'tavalla, joka on kummankin kieli-
27738: pikoululaiset joutuisi päivästä päivään, vii- ryhmän jäsenelle kielen puolesta helposti
27739: kosta viikkoon ja kuukaudesta 'kuukauteen, tajuttavassa muodossa.
27740: alituisesti, tahtoen tai tahtomattaan kuule- Edellä jo osoitin, että suomenkielinen
27741: maan suomenkieltä. He oppivat sitä aivan luento-opetus on varmaan lkielen puolesta
27742: ilman minkäänlaista ponnistelua, ihan it- nykypäivien Suomen ruotsinkielisille yli-
27743: sestään. Ensin he oppivat sitä ymmärtä- oppilaille tajuttavaa. 'Tiedän sen sitäpaitsi
27744: Hel,singin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 457
27745:
27746: täysin varmasti vielä aivan omakoib.taisesta kokonaisuudessaan on määräämättömien ai-
27747: kokemuksestanikin. Vaikkakin minun hoi- kajaksojen kuluessa kerännyt. Tämä tiedon
27748: tamani opetusala maatalous-metsätieteelli- ja taidon hankintatarpeen tyydyttäminen
27749: sessä tiedekunnassa on varsin pieni ja vähä- ·aloitJCtaan juuri opetuksella. Opetuksen~
27750: pätöinen, saan sen ohessa kuitenkin, koska sekä alemman että korkeamman, tehtävänä
27751: opetan suomeksi, hyvän käsityksen oppi- on jakaa ihmisil1e nämä tiedot ja taidot
27752: laitteni kielitaidosta. Ruotsinkielisistä maa- sekä tehdä hänet pystyväksi puolestaan li-
27753: laiskodeista:kin kotoisin olevat ylioppilaat säämään ja karluttamaan tuota suurta yh-
27754: selviytyvät kokeista, jotka eivät ole niin- teistä tietovarastoa. Tässä tiedonjakami-
27755: kään helpot, keskimäärin yhtä hyvin kuin sessa täytyy käyttää puhuttua ja kirjoi-
27756: suomenkielisetkin. Ja useat ruotsinkieli- tettua sanaa, eli kieltä, välikappaleena,
27757: sistä vieläpä kirjoittavat kokeensa suomen- koska ainoastaan sen avulla tietojen ja tai-
27758: kielellä. Minun käsittääkseni ruotsinkieli- tojen jakaminen käy tajuttavasti helpom-
27759: nen ylioppilasaines, esim. se, joka opiskelee min päinsä. Mutta kieli ·ei tässä mielessä
27760: maatalous-mets_l:\ti,eteellisessä tiedekunnassa, ole suinkaan mikään itsetarkoitus, vaan,
27761: on erittäin k-elpo väimä, kuten suomenkie- kuten sanottu, kieli on tietoj,en ja;kamisessa
27762: liset toverinsakin. Suomalaiselle seudulle välikappale. Jes siis tahdotaan yliopistossa
27763: virkaan joutuessaan heistä monasti tulee jwkaa tietoja j·a taitoja suomenkielisille ja
27764: hyviä suomalaisia sekä kie1eltään että jos- ruotsinkielisille ylioppilaille samanlaisten
27765: kus mieleltäänkin. Tässä tiedekunnassa en perusteiden mukaan, niin se on tapahtuva
27766: ainakaan minä ole 25 vuoden aikana yli- siten, että kummastakin väestöryhmästä pe-
27767: oppilaitten kesken havainnut sanottavaa ruisin oleville ylioppilaine se on tajutta-
27768: kielikiistaa. Yhteistyö suomenkielisten työ- vissa ja omaksuttavissa. Kun nyt olosuh-
27769: läisten kanssa harjoitteluvuosina, monasti t~Cet, kuten edellä olen mielestäni pätevästi
27770: lantatunkiollakin, tasoittaa kyllä mainiosti osoittanut, tällä kertaa Suomessa ovat jo
27771: kielikiil:rkoa. Yhteiset retkeilyt ja harjoi- sellaiset, että ruotsinkielisestä väestöstä pe-
27772: tustyö koelaitoksilla ja koulutiloilla suo- ruisin oleva ylioppilas erinomaisen hyvin
27773: menkielisten ylioppilaitten kanssa, synnyt- kie1en puolesta tajuaa suomenkielellä 1:apah-
27774: tävät ja ylläpitävät toverihenkeä, juuri tuvaa tietojen jakoa, mutta suomenkieli-
27775: sellaista henkeä, joka on omiaan rakenta- sestä väestöstä .peruisin oleva yHoppilas ei
27776: maan tätä maata eikä sitä hajoittamaan. voi ilman huomattavia ponnisteluja sekä
27777: Tämän tiedekunnan kieliolot, jotka nykyi- huomattavia erikoisopiskeluja ja kustan-
27778: sin ovat lähes 100-prosenttisesti suomenkie- nuksia tajuta ruotsinkielistä opetusta, niin
27779: liset, ovat v·armasti esimerkiksi kelpaavat pitäisi oUa selvää, miten hallitusmuodon
27780: yliopiston muille tiedekunnille. määräys tähän asiaan on käytännössä so-
27781: Näin voidaan mielestäni aivan käytännöl- vellettava.
27782: lisillä esimerkeillä pätevästi osoittaa, mikä Tätä vastaan voidaan väittää, ettei aivan
27783: hallitusmuotomme päämäärä ja tarkoitus täysi oikeudenmukaisuus molempia väestön-
27784: yliopiston Iuentokiden suhteen täytyy olla. osia kohtaan tapahtuisi, jos luento-opetus
27785: Mutta samaan tulokseen johtaa järjellinen Helsingin yliopistossa annettaisiin Y'ksis-
27786: tulkinta myös puhtaasti teoreettista tietä. tään suomen k~elellä. Sillä vaikkapa ruot-
27787: Hallitusmuodossa puhutaan suomen- ja sinkieliset ylioppilaat vaikeuksitta voivat-
27788: ruotsinkielisen väestön sivistyksellisten tar- kin seurata, kuten edellä on todistettu, suo-
27789: peitten tyydyttämisestä valtion puolesta sa- menkielistä opetusta, ja sen vuoksi saav·at
27790: manlaisten periaatteiden mukaan. Ennen- sivistykselliset tarpeensa siitä yliopisto-ope-
27791: kuin tämän määräyksen tarkoitusta voi- tuksesta, jorrka valtio tarjoaa, asiallisesti
27792: daan käsittää, on selvitettävä, mitä ovat yhtä täydellisesti tyydytetyksi kuin suo-
27793: sivistykselliset tarpeet. Lukuunottamatta menkielisetkin, ei se kumminkaan muka
27794: nyt sellaisia sivistyksellisiä tarpeita, jotka olisi ruotsinkielisestä kodista lähteneelle ai-
27795: ta:vkoittavat henkisen ja hengellisen mielen- van yhtä helppoa kuin suomenkieliselle.
27796: ylennyksen, n. s. henkisen ravinnon hankki- Tämän on myönnettävä olevan totta ainoas-
27797: mista, on näillä sivistyksellisillä tarpeilla taan eräisiin määrättyihin aineisiin, esim.
27798: ennen muuta ymmärrettävä ihmisen pyrki- historiallis-kielitieteellisen ja juridisen tie-
27799: mystä päästä sa;amaan osansa siitä suuresta dekunnan aineisiin nähden ja näissäkiu
27800: tieto- ja taitovarastosta, jonka ihmiskunta . ainoasta'an muutamien harvojen umm1IDko-
27801:
27802: 58
27803: 458 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 1935.
27804:
27805: pitäjien talonpoikaiskodeista lähteneistä yli- lukentillä ja kilpenä suojelleet valtakuntaa
27806: oppilaista puheenollen. Tällöin on lmiten- itää vastaan, toteutettiin yli puoli vuosi·
27807: kin otettava huomioon, että se häviävän sataa hellittämättömällä tarmolla. Tätä
27808: pieni poikkeama, joka ehdottomasta vasta- ohj·elma'a toteutettiin siitäkin huolimatta,
27809: vuoroisuudesta :korkeamman opetuksen poh- että n. s. , voittajavaltio '' jo oli menettänyt
27810: jalla täten syntyisi, se on tasoitettava ja otteensakin vasalliinsa. Tätä ohjelmaa to-
27811: myös tasoitettavissa muilla keinoilla esim. t<CUtettiin järkähtämättä aina Sne1lmanin
27812: muitten sivisty~sellisten tarpeiUen tyydyt- päiviin saakka 1860-luvuUa ja vielä senkin
27813: tämisen aloilla. Olen vakuutettu, että jos jälkeen sitä yritettiin toteuttaa. Mutta
27814: ruotsin:kidisemme kiilrJmttomasti omantun- suomenkieli ja suomalainen kansallisuus ·ei
27815: tonsa edessä ja silmälläpitäen koko isän- ottanut kukistuaksensa, eikä se hellitä nyt-
27816: maan yhteistä •etua tätä asiaa tutkivat, hei- kään päämääräänsä py1.1kiessään. Suoma-
27817: dän täytyy myös yhtyä samanlaiseen pää- laiset ovat erittäin sitkeitä ja vallankin jos
27818: telmään kuin tässä edellä on esitetty. he huomaavat epäoikeudenmukaisesti it-
27819: Suomenkieliset eivät tässä kysymyksessä seään kohdehavan, niin tämä sitkeys ilme-
27820: pyri mihinkään muuhun !kuin oikeuteen ja nee erittäin voimakkaana sisukkuutena
27821: kohtuuteen. Sillä sen nyt ainakin täytynee (Eduskunnassa: 'Siltä tuntuu!). Suomen
27822: ruotsinkielistemme myöntää, ettei suomen- kie1een ja suomalaiseen kansallisuuteen
27823: kielinen kansanaines ole milloinlman har- voimme nytkin, tänä päivänä, sovittaa tuon
27824: joittanut kielellistä vähemmistösortoa. S.e tunnetun vanhanaikaisen lauseen: ,Upota
27825: ei tule sitä myöskään vastaisuudessa teke- syvyyteen, kauniimpana se ilmi tulee, tais-
27826: maan. Mutta itse on Suomen kansa saanut tele vastaan, suurella !kunnialla se maa;han
27827: kärsiä kielensä syrjimistä ja halveksimista sortaa täysiYoimaisen voittajan" (Edus-
27828: varsin kauan ja varsin paljon. Muistiin kunnasta: Hyvä loppu! - Hyvä on!).
27829: sietää tässä yhteydessä palauttaa esim. 'se
27830: Suomen ruotsalaistuttamisohjelma 1700-lu-
27831: vun alusta, joka :kulkee maruherra J. von Ed. A i t t o n i e m i: Herra puhemies!
27832: Palmenhergin ehdotuksen nimellä. I.,ä.htien Hallituksen yritystä ratkaista yliopistokysy-
27833: siitä, ,että kun kaikkina aikoina on ollut myksemme siten, kuten se nyt on tehnyt,
27834: tapana levittää voittajakansan kieli voi- täytyy pitää monestakin syystä harhaan-
27835: tettujen sekaan, tahtoi :hän häätää Suo- osuneena. Kun perustuslakivaliokunta on
27836: mesta suomenkieLen. Rwuhaan se saisi hallituk~cn esitystä. vielä aika tavalla huo-
27837: jää·dä korkeintaan jossakin Lapin rajoilla nontanut, on välttämätöntä, ·että suuren va-
27838: olevissa kihla'lmnnissa, jos tämä kieli mut- liokunnan jåsenet saavat asian ennen valio-
27839: kikkaisuutensa vuoksi ansaitsee tulla sääs- kuntaan joutumista mahdollisimman mo-
27840: tettäväksi ". Muualla pitäisi von Palmen- nelta puolelta. lisävalaistusta (Eduskun-
27841: bergin suunnitelman mukaan ,ankarasti nasta: Oikein! Hyvä! - Naurua.). .Siksipä
27842: kiertää kansaa muutaman vuoden perästä minäkin katson velvollisuudekseni tätä asiaa
27843: puhumasta oikeuksissa sanaakaan suomea. jo hiukan tässä ·eduskunnan istunno&-;a kos-
27844: Ruotsinkielisillä jumalanpalveluksilla ja ketella. (Naurua ed:n käyttäessä juhlal-
27845: kirjoilla olisi muutos aljrettava ja yleiset lista ,puhetapaa.)
27846: aseharjoitukset ruotsi komennuskielenä jat- Perustuslakivaliokunnan mietinnön n :o 1
27847: kaisivat uudistusta. Sen ohessa :pitäisi hallituksen esityksen johdosta laiksi muu-
27848: edistää kansallisuuden muutosta siirtämällä toksista Helsingin yliopiston järjestysmuo-
27849: sopivien tekosyitten nojalla skoonelaisia don perusteista 14 p :ltä heinäkuuta 1923 1
27850:
27851:
27852: Suomeen ja suomalaisia Skooneen". Turun annettuun lakiin sekä laiksi Helsingin yli-
27853: hovioikeuden presidentti Åkerhjelm 1730- opiston järjestysmuodon perusteita koske-
27854: luvulla selitti, ,että Ruotsin :hallitus kyllä van muutetun lain täytäntöönpanosta pe-
27855: tarmonsa takaa on koettanut ruotsinkieltä rusteluissa todetaan, että rperustuslakivalio-
27856: edistää ja siirroilla1kin on se tahtonut saada kunta ei pidä hallituksen toimenpidettä yli-
27857: suomalaiset taipumaan ruotsinkieleen ja määräisten valtiopäivien koollekutsumiseksi
27858: hän näkisi mielellään tämän suunnan jat- ratkaisemaan kysymyksessä olevaa yliopis-
27859: kuvan". Tätä von Palmenbergin ohjelmaa, ton kielilainsäädän;t.öä riittävästi harkittuna.
27860: joka oli suomalaisille kaunis ,palkinto" Tästä on oHut valiokunta jokseenkin yksi-
27861: siitä, että olivat verellänsä vahvistaneet mielinen. Riittävää harkintaa on siis puut-
27862: Ruotsin suurvalta-asemaa Euroopan t'aiste- tunut! Eduskunnan oikeusasiamies eilen
27863: Hel,singin yliopiston järjes·tysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 459
27864:
27865: perustellen totesi, ett~ ylimääräis~e~. val~io tuullista ratkaista valtionyliopistomme kieli-
27866: päivien koollekutsummen kyseelbsta asiaa olot yksinomaan opetusoloja silmälläpitäen?
27867: käsittelemään ei ole ollut valtiopäiväjärjes- Varutisiko esim. kohtuussyyt jättämään suo-
27868: tyksen heng·en mukaista. Samaten oikeus- malaisen kulttuuriw kehittämisen ylioppi-
27869: asiamies totesi, ·että ·esityksen osakunta·lai- laiden ouetukseen nähden monin verroin
27870: tosta koskevan kohdan yrittää haHitus saada taka-alalle~ Eikö ratkaisussa ole otettava
27871: muutetuksi vastoin asianomaisen lain hen- huomioon kumpaisenkin k~eliryhmän koh- ·
27872: keä ja tarkoitusta. Tätä asiaa on siis läh- tuulliset ja, oikeudenmukaiset va1atimukset?
27873: detty kuljettamaan muodollisuuksien ha- Onko mittapuuna käytettävä läsnäolevien
27874: tararakenteisilla ajopeleillä (Eduskunnasta: ylioppilaiden lukua kumpaisessakin kieli-
27875: Oikein!). Muodollisuuksien ja keinotekoi- ryhmässä tai onko oikea,an osuvampi mitta-
27876: suuden henkeä ja tarkoitusta on ylen run- puu eri kieliryhmien vä€s:tömäärä koko
27877: saasti itse esityksessäkin. Kansamme terve maassa taikka onko kenties niiden rinnalla
27878: elämä ja sen menestys vaativat lakia, joka otettava vielä huomioon muitakin tekijöitä?
27879: on sopusoinnussa elävän elämän kanssa ja Minusta on ensinnä löydettävä tarkoituk-
27880: joka ,pysyttää ja ohjaa kansan elämää ter- senmukainen mittapuu ja sitten vasta läih-
27881: V·eelle ja menestystä lupaavalle perustalle. dettävä opetustilaisuuksia eri kieliryhmille
27882: On sanottu, ettei muka voi keksiä parempaa järjestämään. Luultavaa on, ·et.tä ei oikeu-
27883: ulospääsyä tästä käsiteltävänä olevasta ky- denmukaisempaa, sopivampaa ja kestä.väm-
27884: symyksestä kuin on se tie, jonka tämä esi- pää mittapuuta löydetä, kuin on eri kieli-
27885: tys toteutettuna avaisi. Tämä lakiehdotus, ryhmiin kuuluvien väestöjen suhdeluku.
27886: joka nyt on ensimmäisessä käsittelyssä, on Kysymys on myös vahvasti: taloudellinen.
27887: kuitenkin sellainen ulospääsyaukko, joka on Jos yliopistomenoihin varataan suomen- ja
27888: ruivan liian pieni Suomen suomalaiselle väes- ruotsinkielistä yliopistotoimintaa, kumpais-
27889: töa:inekselle. Siitä katsottuna kansallisen si- takin varten määräraha, joka suhtautuu
27890: vistyksemme tulevaåsuus ei näytä lupaa- toisiinsa kuin suomenkielinen väestö ruot-
27891: valta. Uudistettua harkintaa ja juuri nii- sinkieliseen väestöön, on sitten niissä puit-
27892: den puolelta, jotka yrittävät nyt ajaa yli- teissa ryhdyttävä tma;assa kumpaisenkin
27893: opistokysymystä hallituksen esityksessä ja kieliryhmän yliopistotoimintaa jä.rjestele-
27894: perustuslakivaliokunnan mietinnössä uur- mään. Tämänpäiväistä poliittista voima-
27895: rettuihin uomiin, vaaditaa1n tässä asiassa. suihdetta ja sen perusteella tehtyj.en toden-
27896: Ne lausunnot, joita täällä on jo annettu ja näköisyyslaskelmien perusteella, mikä malh-
27897: vielä tullaan antamaan - ja tullaan ken- dollisesti saadaan täällä eduskunnassa läpi-
27898: ties runsaasti antamaaw - ovat toivotta- ajetuksi pi~Cniä pakoituskeinoj.akin käyttäen,
27899: vasti opastajia sellaisen ratkaisun löytämi- ei tätä kysymystä pitäisi yrittääkään rat-
27900: seksi asiassa, joka voi kansamme suurta kaista. Täten ei se tule oikeudenmukaisuu-
27901: enemmistöä tyydyttää. Selväähän on, että den ja kestävälle pohjalle ratkaistuksi. Epä-
27902: tässä, saiilloinkuin kaikissa muissakin rrutkai- oikeudenmukainen ja kohtuuton ratkaisu
27903: suissa, nouda1tetaan sitä periaatetta, että jos synnyttää tyytymättömyyttä ja rauthatto-
27904: •memmistön ja vähemmistön edut joutuvat muutta. 1\!Iutt.a ei ole ainoastaan käytetty
27905: ristiriitaan keskenään, täytyy vähemmistön epäoikeudenmukaista mitta:puu:ta, vaan li-
27906: etujen ja toiveiden väistyä ·enemmistön etu- säksi yritetään luoda järjestelmä - yli-
27907: jen tieltä. Enemmistön etuihin verrat€n ei opiston vararehtorihan siitä vakuuttavasti
27908: voi vähemmistölle kohtuuttomia etuisuuksia ajatuksiaan on tääil.lä jo lausunut -, joka
27909: kansakunnan varoiHa hankkia. on ainaisten rii:taisuuk.sien ja rettelöiden
27910: Hallituksen esityksen perusteluissa sano- lähde. Uuden ratkaisun löytäminen tässä
27911: taan, että oli välttämätöntä saada aikaan asiassa on siis aivan välttämätön. Toivot-
27912: perusteellinen korjaus valtionyliopistomme tavasti suuressa valiokunnassa tai ellei asia
27913: kielioloissa suomenkielen hyväksi (Eduskun- ehdi sinne, •tai eH!Ci se eihdi tulla loppuun
27914: nassa naurua). Korjaus oli kuitenkin toi- käsitellyksi, seuraavilla lakimääräisillä val-
27915: meenpallltava ottamalla huomioon ruotsin- tiopäivillä löydetään ratkaisu, johon mo-
27916: kielisen vähemmistön kohtuulliset vaatimuk- lempien kieliryhmien on syytä olla tyyty-
27917: set omakielisen yliopisto-opetuksen saami- väinen. Helsingin yliopistohan ei ole yksin-
27918: seen. Tämä johtaa meidät kysymään, mitä omaan virkamiesten kasvatuslaitos, vaan
27919: on tässä asiassa kohtuullista. Onko koh- sen täytyy olla suomalaisen kulttuurin ke-
27920: 460 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
27921:
27922: hittämisestä huolehtiva laitos. Sieltä pitäisi toivoakaan asioihin huomattavampia paran-
27923: lähteä alo~tteita, sieltä pitäisi saada voima- nuksia. Parhaiten kykenevät kansallista
27924: kasta kannatusta suomavaisen kulttuurin sivistystämme edistämään naiset ja miehet,
27925: jatkuvaan kehittämiseen. Paljouhan sieltä jotka käsittävät suomalaisen talonpoikais-
27926: on. jo saa:tukin, mutta ei kuitenkaan niin kulttuurin sisintä olemusta ja siinä piile-
27927: runsaasti, kuin siihen uhratut varat ja vää voimaa, joka tekee tämän voiman omis-
27928: kansallisen kulttuurin kelhittämisen tarve tajrut kestärviksi elämän hyörinässä ja tais-
27929: vaatisi. Ja asiantun.tijat sanovat, että Hel- teluissa. Tällaiset naiset ja miehet kykene-
27930: singin yliopisto olisi sall!tava täysin suoma- vät suomalaista talonpoikaiskulttuuria ha-
27931: laiseksi ennenkuin se voi mainitun tarr'koi- pattamaan yleiseurooppalaisella kulttuurilla
27932: tuksen tyydyttävästi täyttää. Samaa sanoo ja niin ,edelleen kehittämään omaperäistä
27933: j10 sivistyksen syvimmistä perusteista tietä- suomalaista kansallista kulttuuria. Tällai-
27934: mättömän naisen ja miehen terve vaisto. sia naisia ja miehiä kykenee runsaammin
27935: Kaikkialla maailmassa, missä tavataan kor- kasvattamaan ja esille loihtimaan suomalai-
27936: kealla tasolla olevaa kansallista sivistystä, nen yliopisto. 1\'Ie emme :talhdo, että yli-
27937: on myöskin olemassa kansallinen yliopisto. opistossa pitää olla eriko~sia talonpoikais-
27938: TääJlä eduskunnassa on ihmetelty sitä, kulttuurin professoreja lainsäädännöllä jär-
27939: että talonpoikien edustajat ovat kiinnittä- jestettynä, mutta sen me tahdomme, että
27940: neet yliopistokysymykseemme perin vaka- yliopistoon pitää päästä talollipoikaislkult-
27941: vaa huomiota ja pitäneet sen suomalaista- tuurin perustalta lälhteneitä naisia ja mie-
27942: mista tärkeänä asiana. Jos tämä ihmettely hiä, jotka omalla ky;vyllään, oman kun-
27943: on ajattelevan miehen luonnollista ihmette- tonsa perusteena saavat siellä paikan. ja
27944: lyä, niin siitä täyityy olla seurauksena V31S- tekevät työtä tämän kansan henkisen ja
27945: tauksen etsiminen :iJl,mettelyä synnyttävään aineellisen elämän kohottamiseksi ja par,an.-
27946: kysymykseen, ja niin pohtimaan asiaa va- tarrniseksi. Th'leillä on vielä paljon tutkitta-
27947: kavasti. Tällainen vakaJVa itarkitseminen vaa suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa_
27948: olisikin monestakin syystä perin terveel- Osa tällaisia tutkimuksia on jo suoritettu_
27949: listä. Eräs syy on sellainen, että sen sel- Niiden vaikutuksesta suomalaisen hengen
27950: vittely ihiukan täällä eduskunnassa an- ku~ttuurin kehittämiseen saa:mme. käsityk-
27951: taa hyvää lisävalaistusta puheenaolevan sen muisteUessamme esim. Kalevalaa, jonka
27952: asiamme men~tykselliselle ja oikeudenmu- 100-vuotisjuhlaa saamme kuluvana vuonna.
27953: kaiselle ra:tkaisulle. On sanottu, ,että suo- viettää. Suomalaisella yliopistolla on pal-
27954: malainen talonpoikaiskulttuuri on se kallio- jon tulevaisuuden tehtävää hengen ja ai-
27955: pohja, jolle kansallissivistyksemme raken- neen kuHtuurin tutkimisen alalla mruas-
27956: nus on kohotettava". Talonpoika tahtoo samme.
27957: olla mulmna kansallisen sivistyksemme luo- Tämän a1sian käsittelyn yhteydessä on:
27958: misessa, mutta hän käsittää ja oivaltaa, moitittu maamme ylioppilaita siitä, että he
27959: että tässä rakennustyössä täytyy yliopis- harrastavat liian. yksipuolisesti kansalli-
27960: ton olla mukana. Sieltä täytyy lähteä aloit- suusasiaa ja kielikysymystä, ja ylen vähän
27961: teita ja suunnitelmia. Sieltä täytyy tulla omistavat aikaansa yhteiskunnallisten kysy-
27962: tämän alan rakennusmestlareita. Vain täv- mysten selvittelylle ja tutustumiseen. Tässä
27963: sin suomalainen yHopisto tällaiseen suuii- yksipuolisuusväitteessä on ilmeisesti vähän
27964: nitteluun ja ,toimintaan täydellisesti kyke- perääkin, ja eräissä kohdin ehkä hyvinkin
27965: nee. Meillä onkin liian vähän suomalais- paljon perää. Suuressa valiokunnassa, jos
27966: kansallisesti sivistyneitä miehiä ja naisia. asia sinne eihtinee, onlkin mielestäni syytä
27967: Meillä on liian paljon sellaisia, jotka ruok- : tarkastella tämän kysymyksen ratkaisua
27968: kivat henkeään ja elävät henkisesti suu- tätäkin taUJStaa vasten. Tätä silmälläpitäen
27969: relta osalta vieraan sivistysevään varassa. saamme tässä tätä puolta eduskunn:;m herr-a
27970: Siitä johtuneekin, että meillä on suomea ensimmäisen varapulhemiehen luvalla hiu-
27971: puhUivien naisten j'a miesten keskuudessa kan selrvitellä. Kun moite on tehty tämän
27972: henkilöitä, jotka eivät ole käsittäneet oman asian käsittelyn yhteydessä, voivat ylioppi-
27973: suomalaisen yliopiston suurta merkitystä laat ehkä tulla siiih:en käsitykseen, että heitä
27974: kansallisen sivistyksemme kohottamiseksi. rangaistaan yhteiskunnallisten ,asiain har-
27975: Ja niin kauan kuin meillä on yliopisto-olot rastamisen puutteen johdosta sillä, että
27976: sellaiset kuin ne nyt ovat, on ylen vaikea valtionyliopiston kielioloja :ei korjarta. Sitä
27977: Hel;;ingin yliopiston järjestysmuodon P'erusteita koskevan lain muuttaminen. 461
27978: -----~-----··-··- ---~-- '------ ---- ----------------------
27979:
27980:
27981: ei nyt toki tarkoitettane. :Monet mer.lölt Mutta joka tapauksessa ovat yliopiston tä-
27982: viittaavat siihen, että juuri yliopiston tä- hänastiset kieliolot väkevästi vaikuttaneet
27983: hänastiset kieliolot ovat osaltaan myötävai- siihen,. että oppineen sivistyn~ist.ömme kes-
27984: kuttaneet siihen, että ylioppilaat harrasta- kuudessa on ollut niin v&häm ihenki:löitä,
27985: vat liian yiksipuolisesti kieli- ja kansaUi- jotka myötätuiUJ;olla ja. osanotolla o'lisivat
27986: suuskysy,myksiä sekä jättävät syrjään yh- suhtautuneet tähän tärkeimpään yhteiskun-
27987: teiskunnallisiin asioihin perehtymiscn. Minä nalliseen kysymykseemme, pienv1ljelijäky-
27988: tässä välillä, ennenkuin >Ctenen tämän symykseen.. Kaikesta päättäen alkaisi tässä-
27989: asian t:ar1mstelrussa, talhdon todeta, että ei- kin sulhteessa ilmawntua muutosta parem-
27990: hän kansallisuusasian harrastaminen ole si- paan suuntaan,. kunhan saa.taisiin maa-
27991: nänsä mikään virhe, kansallistunn€han on hamme kansallinen suomalainen yliopisto.
27992: väkevä voima ja se saa ihmiset toimimaian. Pienvilje,lyskysymyksemme sivuaa yliopis-
27993: Mutta se on tod~ttava, että yksipuolinen ton kieliolojen kehittämistä eräältä. toiselta-
27994: ha:rmstus vie usein asiain hoitamisessa vi- kin taholta, joka on syytä ottaa myöskin
27995: kaan. Jos nuoriso elämänsä tär.keimpänä !huomioon tätä, nyt ensimmäisessä ja.tkuvassa
27996: ja elämänsä myOhempiinkiin ikäkansiin käsittelyssä olevaa tärkeätä asia.a ratkais-
27997: ra.tlm.isev~asti vaikuttavina vuosina tulee ko- taessa.. Ennenkuin siihen ,r~hdyn, saanen
27998: vin yksipuolisesti harrastaneeksi kieli- ja hiukan kuvailla oloja nykyisessä maatalous-
27999: kansallisuuskysymyksiä, esim. väkeviä ar- metsätieteellisessä tiedekunnassa toistakym-
28000: tikkeleita kirjoittamalla ja sitelll rt;oisrenkin mentä vuotta sitten, ·jolloin siellä itse opis-
28001: mieliä nostattamaan, ja kun nuoret van- kelin filosofisen tiedekunnan maanviljelys-
28002: hemmalla ikäpuolellaan joutuvat vastunn- ta'l.oudeUisessa osastossa. Tullessani v. 1918
28003: alaisille paikoille, voivat heidän yksipuo:ti- syksyllä mainittuun tiedekuntaan opiskele-
28004: set ratkaisunsa silloin olla kovin kohtalok- maan, otin ensinnä selvää niistä aineista,
28005: kaita. Ja tältä näkökannal,ta asioita tarkas- j·oita suunnittelin opiskeluaineikseni - sil-
28006: tetroessa on syytä valtiovaUa:n kiinnittää loinhan yliopisto edellissyksyllä suljettiin,
28007: yliopiston kielioloihin harrastusta sellaista, siksi myöhemmin opiskeluaikani alkoi.
28008: ettei tämä väkevä voima, kansallistnnto, saa Kun ryhdyin ottamaan selvää siitä, minkä-
28009: iiiaksi valtoihinsa isänmaan tulevaisuuden laisia. aineita minun opinto-olrjelmaani tu-
28010: toivoja. , lee kuulumaan ja minkämoisia opettajia
28011: Erräs maamme äsken manaUe menneitä i saan kuunnella,. niin voin todeta sen, minkä
28012: huomattavimpia yhteiskunnallisia toimi- i tääHä ed. Ellilä edellä totesi, että, kieliolot
28013: henkilöitämnne, ~erää,n tärkeimmän yhteis- mai,nitussa tiedekunnan osastossa olivat
28014: kunnallisen kysymyksemm.e, pienviljelys- sentään \Verrattain suotuisat. Mutta. oli
28015: kysymyksemme tarmokas ja taitava harras- siellä kuitenkin kieliolot seHaiset, että jos
28016: taja va,litti kerran, että maamme sivisty- sattui O'lemaan matkassa huonolla onnella,
28017: neistön keskuudessa on paljon vähemmän ' niin ei tullut osaksi erikoisen hyviä toiveita
28018: pienviljeJyskysymyksen !harrastajia kuin ja maihdollisuuksia. Niinpä olin minäkin
28019: esim. Tanska.n sivistyueistön keskuudessa. vä.hältä joutua heti alussa kuulemaan ke-
28020: Joutuessani nyt näJi,tä Helsingin yliopiston mian valmistavan kurrssin luennot ruotsin-
28021: kieliolojen järjestelyjä koskevia, asioita it- kielellä. ,Siihen ai:kaan annettiin siellä ope-
28022: selleni selvittelemään ja muistellessani opi& tusta ik:e:mia'n valmista:vassa kurssissa sekä
28023: kelutovereitteni harrastuksia, tulen siihen . suomen~ että •ruotsinkielellä. Oltiin jonossa
28024: johtopäätökseen, et,tä erää,nä varsin tär- · noiden kummankin opettajain 'luennoille il-
28025: keänä syynä suomalaisen sivistyneistön moitta.utumassa. Suomenkielisen opettajan
28026: pienviljeUjäkysymyksen hwrrastuksen iheik- · ~luennolle oli hyvin ,pitkä jono, mutta. ruot-
28027: ik:outeen on se, että yliowilaa.t va1tionyJi- i sinkielisen opettajan luennoille pyrkijäin
28028: opiston tähänastisten kieliolojen synnyttä- jono oli pieni. En tiedä" oliko se joku 'Vir-
28029: mässä .ja ylläpitämässä henkisessä ilmapii- kamies ta.i vruhtimestari taikka mikä !herra
28030: rissä ovat joutuneet harrastamaan aivan lienee ollutkaan, se tuli sinne suomalaisille
28031: liian yksiJpuoli:sesti kieli- ja kansallisuus- luennoiNe donottavien ylioppilaiden iuo,
28032: asiaa. En taihdo kuitenkaan väittää, että teki muodollisen j~a ik:einotekoisen päätöksen
28033: yksistään tämä seikka olisi ollut IVR~ikutta ja sa.noi: tästä lähtien olisi lähdettävä ruot-
28034: massa tämän harrastussuunnan :määräämi- sinkieliselle luennolle {Eduskunnasta nau-
28035: seen, si~hen lienee muitakin syitä olemassa. rua.). Minä, joka olin opiskellut vain kolme
28036: 462 Perjantaina 2-5 p. tammikuuta 1935.
28037:
28038: vuotta oppikoulussa. ruotsinkieltä ja olin joskin osittain surunsekaisia ne hetket,
28039: siellä kuullut vain opetta,jattaren sitä kieltä joita vietettiin sen opettajan luennoilla,
28040: puhuva,n,, minun lwrvani oli kovin kova mist.ä ed. E1li<lä ,tä:ä1lru kertoi. Minun ei siis
28041: ruotsinkielistä opetusta. oikein ymmä,rtä- tarvitse sen enempää sanoa kuin että totta
28042: mään - ainakin minulla oli sellainen käsi- ,oli, mitä hän kertoi. Myöhemmin va,rsinais-
28043: tys asiasta. Ja nyt oli kohtalo nii.n surkea ten ammattiaineiden luennoilla, tulin jo te-
28044: minulle, että minä: olin sen suomenkielisten kemiseen paljon ystäivällisempien herrojen
28045: henkilöiden muodostaman jonon loppu- kanssa kuin valmistavan kurssin luennoit-
28046: pä.äs.sä ja siis niiden joukossa, joiden piti sija,t .. He käy;ttäytymisellää'n saivat väkisin-
28047: lähteä tuota ruotsi.nkielistä iuentosarjaa kin kansanistunnon pysymaan hereillä_
28048: kuulemaan, kemian viisaista. totuuksista Erikoisesti en joutunut ammattiaineissakaali
28049: oppia saamaan (Eduskunnassa hilpeyttä.). .ruotsinkielisiä luentoja, kuulemaan. Ne
28050: Silloin minä ensi kerran ·jouduin kansalli- luennot, niinkuin tääHä jo puhe olikin, oli-
28051: suus- ja kielikysymyksissä, tosiasiain eteen vat puoleksi suomenkielisiä. il\1utta eräs
28052: ja siUoin minuakih kuohut,ti hiema~n kan- tapaihtuma kerrottakoon vielä maatalous-
28053: sallistunnon v1oima. Hengessäni jo ajatte- metsätieteellisestä tiedekunnasta noilta
28054: lin,. että. ka.psäkkini .pakkaan ja Pohjan- ajoilta. Siihen aikaan siellä oli eräs pro-
28055: maaUe lähden, ellen pääse suomenkieEsen fessori - en tiedä,. lieneekö hän siellä vielä
28056: opettajan luennoille, ellei oikeudenmukai-
28057: 1
28058: - joka ei ollut erikoisemmin, kiinnostunut
28059: suuteen ja kohtuuteen perustuvaa jakoa oman ammattialansa aineesta, mutta hän
28060: voida tässä. asiassa toimittaa. Kauan ei oli innostunut kieli- ja kansallisuuskysy-
28061: siina sentään tarvinnut riidellä, pääsin kun myksistä ja eräistä muista kysymyksistä
28062: pääsinkin kemian suomenkielisiä luentoja kirjoittaen niistä sillä tava:lla, että maata-
28063: kuuntelemaan., Mutta kasvitieteellisen 'kurs- lousylioppilaat kokoontuivat kerran Van-
28064: sin va:lmistava,t luennot pidettiin ainoastaan halle ylioppilastalolle pohtimaan, onko
28065: ruotsinkielellä. Sattui ~vielä niin hullusti, syytä mennä sen herran luennoille enää vai
28066: että tuEn pääkaupunkiin <vähäm myohästy- olisilm syytä ryhtyä sellaiseen, mihin yliop-
28067: neenä. Kun minä tulin opettajan paki- pilaat nyt ovat ryhtyneet. Siellä pohdittiin
28068: noille, j,oka luennoi kasvitieteen peruskurs- asiaa, esitettiin vasta- ja myötäsyitä ja tul-
28069: sia, sanoi hän, että saa nyt nähdä, onko tiin lopuksi siihen tulokseen, että lähetetään
28070: täällä tilaa, ja lisäsi: tulkaa uudestaan hänelle adressi. Sitä laadittiin ja sorvail-
28071: huomenna minun puheilleni. Näin minä jäin tiin sen :sanamuotoa, valittiin viisaimpia
28072: pois hänen ensimmäiseltä luennoltaan. .Sit- miehiä sitä laatimaan, pohtimaan adressin
28073: ten häm juoksutti minua, kokonaisen >viikon sanoja ja koettamaan saada 8iitä väkevä ja
28074: luonaan ja useimmiten lopuksi sanoen: tul- vai'kuttava. Sitten valittiin lälhetystö vie-
28075: kaa huomenna, ehkä tästä saadaan selvä, mään tuota herra professorille. Te arvaatte,
28076: onko ~tei.Uä enää mahdollisuuksia pääst.ä että nuoret ylioppilaat astui.vat tietysti ar-
28077: luennoille, kyllä oppisalissa .on tilaa, mutta kaillen 'herra professorin luo tuo tärkeä
28078: kå;ytännöllisiin harjoituksiin tuskin me asiapaperi kädessään. Tulkoon nyt edus-
28079: voimme teitä sijoittaa. Tämä herra oli kunnan pöytäkirjoissa mainituksi tämän
28080: hyvin selvästi luennoiva, hyV'äilä ruotsin- adressin kohtalo. Kun ylioppilaat astuivat
28081: kielellä luennoiva, mutta kun alku oli mi- professorin huoneeseen, istui hän räiskyvän
28082: nulla näin hanlmla, en tullut kuunnelleeksi - ei takkavalkean, mutta helsin1kiläisen
28083: oikein huolellisesti, ~en päässyt oikein juo- uunin ääressä. He ajattelivat esiintymis-
28084: neen käsiksi ja niin jäi vä•hän hatruran- tään ja tulivat siihen johtopäätökseen, että
28085: puoleiseksi, näiden luentojen perusteella pulhetta ei hänelle pidetä, mutta ojennetaan
28086: minun kasvitieteelliset tietoni. Mutta sat- vain asiapaperi herra .professorille. Hän
28087: tui niin onnellisesti, että sain Elfvingin suoritti vastaanoton taitavasti ja viisaasti.
28088: hyvä:n kasvitieteen oppikirjan, joku jalo Kun ihän sai adressin käsiinsä, pisti hän sen
28089: mies oli sen suomentanut ja minä askaroin saman tien pesään. Siinä oli opetus, mi-
28090: asunnossani tä:rnän kirjan ääressä saadak- tenkä tällaiset adressit asioihin vaikuttavat.
28091: seni kasvitieteelliset perustotuudet päähäni Kun eräät ylioppilaat kuulivat tämän me-
28092: sillä tavoin ong.ituksi. Tässä kaikessa su- nettelyn, synnytti se heissä päätöksen, että
28093: russa ja murheessa, mitä minulla oli kasvi- he eivät tuon iherra professorin 'kanssa
28094: tieteen opiske~ussa, oli virki.stäviä hetkiä, tahdo olla paljoa tekemisissä. Menettelyhän
28095: Hel,singin yliop!ston järj_~!ysmuodon perusteita koskevan lain muutta:mi~~n,:___ __ 463
28096:
28097: oli viiihän senluontoinen, ettei se ollut talousyliopistoa. Ken on näissä maatalous-
28098: omiansa nostattam3:an lähetystön jäsenten metsätieteelHsen tiedekunnan 'luentosaleissa
28099: arv-ontuntoa cr:>.rofessoria kdhtaan eikä muu- käynyt, niin kyllä niissä tulee apialle ja
28100: tenkaan myötätuntoa synnyttämään. En- su11kealle mielelle. Olen ollut itse sellai-
28101: nenkuin tätä asiaa edelleen selostan, totean, sissa hökkeieissä tässä tiedekunnassa oppia
28102: että kyseel!lisessä tiedekuntaosastossa olivat saamassa, että meikein ne jäävät jälkeen
28103: yleensä hyvät suhteet oppiiaidon ja opetta- niistä hökkeleistä, joissa ennen lapsuusvuo-
28104: jien välillä. Tapaus on siis poikkeustapauik- sina jouduin kiertokoulussa ABC-aakkosia
28105: sia, mut1la siitä huolimatta kuitenkin on opettelemaan. Eräästä arvostelusta olen lu-
28106: syytä se kertoa. Nämä nuoret miehet eivät kenut, että Helsingin yliopiston maatalous-
28107: päättäneet mennä koko iherra professorin metsätieteelliseen tiedekuntaan tarvitsisi ai-
28108: luennoiUe. Minä en muista erään hyvän van kipeästi perustaa professuuri esim.
28109: ystäväni kohtaloa, kuljettiko vwhtimestari puutmrhanhoidossa ja •ajateltavissa olisi,
28110: hänen opintokirjansa professorille, että sai että tpienlk.anjanihoito vaatisi myös oman pro-
28111: siihen professorin nimen. Kun tenttimässä f,essuurinsa. Nämä kummatkin ovat aloja,
28112: oltiin ja arvosana aijottiin ottaa tässäkin jotka ovat huomispäivän pienviljelyksessä
28113: aineessa, kävi sitten niin, että Vlaihtimestari erittäin tärkeitä, ja varmana saamme pitää,
28114: toi 6-7 kysymystä, joihin oli vastattruva. että ruotsinkielisen ja suomenkielisen pien-
28115: Vastaukset niihin sai mennä kirjoittamaan viljelyksen menestymiselle nyt ja vastai-
28116: sopivaan huoneeseen sikäli ilmin taisi ja suutta ajatellen tehtäisiin erittäin hyvä pal-
28117: osasi. V aihtimestari tuli sitten ja h'aki vas- velus, jos tällainen ratkaisu saataisiin.
28118: taukset takaisin (Eduskunnasta: Antoiko se Olin alunperin ajatellut, että tulisin
28119: numerot?). He lähettivät seuraavan kerran vasta toisessa puheenvuorossa taikka vasta
28120: vahtimestarin mukana opintokirjan ja yli- tämän asian joutuessa suureen valiokun-
28121: oppilaat menivät jonkun ajan kuluttua kat- taan käsittelemään osakuntalaitosta. Mutta
28122: somaan, kuinka kuulustelussa oli käynyt. kun äsken alkaessani käyttää puheenvuo-
28123: Vahtimestari toi opintokirjan takaisin, jo- roani .huomasin pyydettyjä puheenvuoroja
28124: hon oli kirjoitettu ,kiitoksena hyväksytty". olevan tuona seinällä merkittynä lähes 50,
28125: Näin nämä miehet voivat mukavasti järjes- - kuuluu olevan jo ylikin - niin näyttää
28126: tellen hiljaisissa sopukoissaan tekemänsä epäilyttävältä saisinko enää käyttää toista
28127: pikkuisen valanpoikasensa pitää, eikä luo- puheenvuoroa näillä ylimääräisiHä valtio-
28128: pua siitä. Tällaistakin sattui vielä toista- päivillä ja lisäksi ehkä historiallisilla val-
28129: kymmentä vuotta sitten korkeimman maa- tio:päivillä. Siksi lienee ·parasta, että esitän
28130: talousopetuksenkin alalla. Nyt siellä on a:jatukseni ja kokemukseni siitä nyt, kun
28131: asiat toisin, kuten täällä edellinen puhuja minulla kerta sattuu puheenvuoro ole-
28132: kuvasi. maan.
28133: Täällä on jo sanottu, että haUituksen esi- Perustuslakivaliokunnan mietinnössä Hel-
28134: tyksen mukaan on suunnitelmat se'llaiset, singin yliopiston järjestysmuodon perus-
28135: että tähän tiedekuntaan perustettaisiin yksi teista annetun lain muuttamisesta on seu-
28136: vai!htuva ruotsinkielinen professori!llvirka. raavanlainen 23 §. Opiskelevan nuorison kes-
28137: Ajatellaanpa maatalous-metsätieteiden tie- kuudessa toimii ylioppilaskunta ja osakun-
28138: dekuntaa, jothon kuuluu, niin kuin nimi jo tia. Liittyminen niihin olkoon vapaaehtoi-
28139: sanoo, maatalous- ja metsätieteet. Kuka on nen, älköönkä: ylioppilaan kannettavaksi
28140: se mies, joka hakee niiden joukosta ~l'lai säädettä.Jkö taloudellisia velvoituksia sen pe-
28141: sen aineen, joka on tässä ainepaljoudessa rusteella, että hän ei kuulu yliop,pilaskun-
28142: keskeisin aine. Eihän tähän, niin kuin taan: tai osakuntaan. Ylioppilaskunnalla on
28143: täällä jo tämän ensimmäisen käsittelyn al- oikeus itsehallintoon, niin kuin siitä asetuk-
28144: kuvaiheessa yliopiston vararehtori .esitti, ole sella säädetään. 'Tätä on perusteltu sillä,
28145: mitään tarvetta, .ei mitään hyötyä tällä että useassa osakunnassa jäsenten enem-
28146: voida aikaansaada. Vaikea on tällaiselle mistö on käyttänyt enemmistövaltaansa ta-
28147: suunnittelulle oikea ni!llli antaa. TääiJ.lähän vaUa, joka on vaikuttanut häiritsevästi yli-
28148: jo ruotsalaistenkin edustajain taholta on oppilaiden keskinäisiin suhteisiin ja jolla
28149: arvosteltu sitä, että se :on aivan liian pieni vähemmistö on pakotettu ainakin epäsuo-
28150: professorimäärä. K.a!hta maatalousyliopis- rasti rahallisesti tukemaan sellaista poliit-
28151: toa {)i ikansallamme ole varaa pitää pys- tista suuntaa, jota ei ole voinut hyväksyä.
28152: tyssä. Eihän saada aikaan edes yihtä maa- Onko sitten osakunnissa politikoitu. Ei
28153: 464 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
28154:
28155: ainaka:an siihen aikaan, kun minä olin mu- luminen olisi ollut e6koiseksi voitoksi ja
28156: kana osakuntaelämässä. Osa;kuntani ins- eduksi. Maihdollista on, että en olisi, jos
28157: pehtori oli siihen aikaan poliittiseen elä- se olisi ollut vapaaehtoista, lä:htenyt osa-
28158: määmme niin tehokkaasti ja vaikutta;vasti kuntaan enkä ruvennut sen jäseneksi.
28159: osaaottanut mies, kuin Lauri Ingman. Mutta kun kerran olin joutunut osakunnan
28160: Mutta mainittu politikoimista koskeva väite kirjoihin ja osakunnan jäsenenä olemaan,
28161: onkin kotoisin nykypäiviltä. Helsingin yli- menin myöskin osakunnan kokouksiin ja
28162: opiston osakuntien asettama toimikunta tilaisuuksiin. Minun täytyy ensiksikin to-
28163: väittää julkilausunnossaan, ettei osakun- deta, ·että se oli maakunta.henki ja: sen syn-
28164: nissa olisi politikoitu. En katso tarpeelli- nyttämät har·rastukset, jotka saivat minut
28165: seksi ryhtyä tässä selvittämään, miten asian eniten osalmntaan kiintymään. Maakunta-
28166: laita oikein on, mutta lä:hdetään tarkaste- henkihän on sukua kansallistunnolle ja on
28167: lemaan asiaa pitäen lakiehdotuksen perus- väkevä henki myös. Va.rsinkin pohjalai-
28168: teluissa esitettyä käsityskantaa oikeana. sissa ylioppilaSipiireissä on maakuntahenki
28169: Jos osakunnissa on ;politikoitu, niin tuo aina ollut hyvin väkevä. Kun ottaa huo-
28170: .tuomittava ta;pa olisi sielt:ä mielestäni saa- mioon, että yliopiston tehtävä on myös
28171: tava muulla keinoin pois !kuin tekemällä kansallisen sivistyksen eteenpäin vieminen
28172: osakuntiin liittyminen vapaaehtoiseksi. Mi- ja talonpoika.iskuHtuurin hiivoittaminen
28173: nusta osoittaa se valtiovallan heikkoutta, yleiseurooppalaisella kulttuurilla, niin osa-
28174: jos se tällaisista syistä tekiSi osakuntiin kunnat ollessaan maakuntiensa yhteydessä
28175: liittymisen vapaaehtoiseksi. V a:ltiovallalla voivat monella tavalla vaikuttaa maakun-
28176: täytyy olla muita keinoja kyseenalaisen tiensa nuorison hwrrastuksiin. Täällä on
28177: ikävän ilmiön tukalhdutta;miseksi. Kyllä ne kuitenldn useissa lausunnoissa jo tätä
28178: täytyy keksiä, mutta jos voidaan esittää puolta asiaa niin monipuoEsesti kuvattu,
28179: muita painavia muistutuksia osakuntalai- että minun ·ei tarvitse enää siltä puolelta
28180: tosta vastaan ja eikä todellrukaan pystytä osa•kuntaelämää. kuvata. Mutta saanen ku-
28181: politikoimista osakunnista poistamaan, niin vruta sitä vähän eräältä toiselta näkökan-
28182: meneteltäköön, niin kuin nyt on esitetty. nalta ja otan silloin tausta.ksi sen asian,
28183: Minulla on omasta kokemuksestani myön- mistä täällä muistutettiin yliop,pilaita ja
28184: teinen käsitys osakuntalaitoksesta. Saanen josta minä. jo edellä puhuin, tarkoitan ni-
28185: sitä hiukan tässä selvitellä. Kun tähän sel- mittäin ylioppilaiden yhteiskunnaLlisten ky-
28186: vittelyyn ryhdyn, saanen ~ausua muutaman symysten harrastulksen puutetta.
28187: sanan vapaa:ehtoisesta ja pakollisesta har- Kun osakunnan jäsenenä olin, oli yihteis~
28188: rastustoiminnasta. Ei ole samantekevä jou- kunnallisten kysymysten selvittely erikoi-
28189: tuuko johonkin harrastuspiiriin siitä syystä, sesti etualalla. Osakunnan kokouksissa oli
28190: että on erikoisesti mielistynyt siihen, vai .monta tervettä ja hyvää keskustelua. Muis-
28191: sen johdosta, että on siihen joko täydelli- tan eräänkin keskustelun, joka läheisesti
28192: sesti tai osittain pakotettu. Vapaaehtoiset vei pienviljelijäkysymyksen selvittelyyn ja
28193: harrastuspiirimme me muodostamme sen joka varmaankin oli monien toisten tiede-
28194: mukaan, m~kä meitä erikoisesti innostaa, kuntien opiskelijoille hyvin terveellistä ja
28195: mihin me olemme !kiintyneitä. Kun vapaa- taasen maataloutta opisk€leva1le oli mielen-
28196: eh.toiset har.rastuspiirit muodostuvat, niin kiintoista kuulla, mitä tulevat tuomarit,
28197: silloin me niihin useinkin innostumme niin, papit ja opettajat ylioppilasasteella tällai-
28198: että emme paljon muuta ryhtyne harras- sesta asiasta tiesivät ja mitä he halusivat
28199: tamaankaan. Mutta pakolliseen harrastus- tietää. Minä pidän, että osakuntalaitos,
28200: piiriin kuuluesswmme me voimme joutua kun se siihen tapaan toimii, kuin se minun
28201: tekemisiin asioiden kanssa, jo~hin emme opintoaikanani toimi, se on hyvä valmistaja
28202: muuten cYlisi tutustuneet. y;hteiskunnalliseen ja ·valtiolliseen toimin-
28203: Yliopisto-opintoaikanani kuuluin sekä tarun. Sellaisel:le henkilölle, joka j·outuu toi-
28204: pakkojärjestöön että. myöskin vapaaehtoi- messansa paljon erilaisten ihmisten kanssa
28205: seen järjestöön. Ylioppilaiden maataloudel- tekemisiin, antaa osakuntalaitos hyvän poh-
28206: linen yhdistys toimi siihen a.ikaan erikoi- jan, enkä maita olla julkituomatta, että
28207: sen vilkkaasti. Toiminta oli siel.lä reipasta 1 eräs ystäväni väitti, että hän opintoaika-
28208: ja kehittävää. Mutta siitä huolimatta en 1 nansa hyötyi osakunnassa olemisesta mel-
28209: voi olla toteama.tta, etteikö osakuntaan kuu- , kein yihtä paljon kuin luentojen kuulemi-
28210: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita kos'kevan lain mu~t_t_~Eiinen:__ ~~
28211:
28212: sesta. En tahdo väittää, että kailkille olisi lJ"ttämisen johdonmukainen kannattaja, on
28213: osakuntalaitos moninaiseksi hyödyksi. Toi- hänen lausuntonsa sellaisenaan varsin mer-
28214: sille sen vaikutus voi jäädä peräti vähäi- kiHepantava. Paitsi sitä, että se on ensik-
28215: seksi. Mutta niinhän on asia kaikessa kan- sikin kaikkein objektiivisin, mitä tästä
28216: .salaistoiminnassa. Ja niinkuin jo sanoin, kieltämättä kipeästä kysymyksestä on siltä
28217: -en olisi tullut liittyneeksi osakuntaan, jos 'taholta y1eensä annettu, on se erikoisen ar-
28218: se olisi ollut vapaa,ehtoisuuden varassa. vokas siinä S'Uhteessa, että siinä avomieli-
28219: Lopuksi saanen todeta tämän tarkaste- semmin. kuin olisi odottanut myönnetään
28220: luni jälkeen, että jos nämä lakiehdotukset oikeaksi ne monet painavat huomautukset,
28221: hyväksyttyinä ja käytännössä toteutettuina joita kansalliselta twholta on vuosien ku-
28222: lujittaisivat yhteiskuntaa ja kansalaisten luessa tehty voimassaolevaa yliopiston kieli-
28223: keskeistä rauhaa ja jos olisi olemassa jon- olojen järjestelyä vas·taan. Tällä seikalla
28224: kinlaisia toiveita, että täten luotaisiin ny- ei kuitenkaan enää tosin ole aktuaalista ·
28225: kyistä parempia edellytyksiä kanswlaisten merkitystä, sillä nykyisen systeemin kelvot-
28226: aineelliselle ja henkiselle menestymiseLle, tomuus näyttää jo olevan kaikissa piireissä
28227: niin minä suosittelisin niiden hyväksymistä. tunnustettu niin voimakkaasti, kuin sitä
28228: Kun tällaisia perusteluja ei ole rvoitu esiii- eräällä suomenkielisellä taholla aivan vii-
28229: tää, vaan päteviä perusteluja aivan toisen- meaikoihin saa,klka on puolust.ettukin, kuten
28230: suuntaisesta kehityksestä, niin suosittelen, äidin velvollisuus onkin kantamaansa koh-
28231: jos tämä asia tulee suuren valiokunnan taan. Parhaana todistuksena siitä luopu-
28232: käsi tel tä.vä:ksi, perustuslakivaliokunnan mie- muksesta, jonka kohteeksi yliopistolainsää~
28233: tintöön liittyvässä vasta..Iauseessa esitettyä däntömme on joutunut, on se, että se
28234: kohtaloa tälle hallituksen esitykselle. yliopiston konsistori, jota ei ainakaan voi
28235: syytiliä liiallisesta kiirehtimis'estä, on vih-
28236: !Ed. il{ o i v i s t o : H·erra puhemies ! - doin katsonut olevan aihetta muutosehdo-
28237: .Siihen mietintöön, jonka perustuslakivalio- tuksen tekemiseen.
28238: kunta antoi eduskunnalle esillä ol·evan: yli- Rehtorin lausunto, 'että konsistorissa ei
28239: opistolain muuttamista koskevasta rasiasta, ole monta jäsentä, jotka valittaisiva;t ny-
28240: sisältyi kaksi vastalausetta, joiden loppu- kyisestä järjestelmästä luopumiosta, on jo
28241: tuloksena on vaatimus hallituksen lakiehdo- yksin voimakkuudessaan varsin kuvaava.
28242: tuksen hylkäämisestä j.a toivomuksen hy- Vielä;hän muutama vuosi sitten siellä ei
28243: väksymis-estä, ·että yliopisto suomalaistet- ollut monta miestä, jotka olisivat olleet val-
28244: t.aisiin. Kun julkisuudessa on varsin usein miit onnistuneeksi ylistetystä järjestelystä
28245: ja täällä tämänkin keskustelun aikana seli- luopumaan. Kehitys onkin osoittanut, että
28246: tetty, että yliopiston suomalaistaminen olisi ne huomautukset, jotka suomalaiskansa1li-
28247: hallitusmuodon ja nimenomaan sen 14 § :n selta taholta on ·tehty kaksikielisyyssystee-
28248: vastainen, niin sallittaneen tämän kysymyk- miä vastaan yliopistossa nyt vallitsevasta
28249: sen tarkaS'telua siinä mielessä, että edus- muodosta, ovat olleet oikeutettuja. Eikö-
28250: krthnan suuri valiokunta, mikäli asia sinne hän kaksikielisyysjärjestelmän epäonnistu-
28251: näiden valtiopäivien aikana joutuu, asiaa minen tässä muodossa ole riittävä opetus
28252: käsitellessään kiinnittäisi tähänkin puoleen niin ruotsalaisille kuin suomalaisillekin. On
28253: vakavaa huomiota. Lähtökohdwksi silloin näet otettava huomioon, el!tä se keinotekoi-
28254: Dtan sen aikoinaan suurta huomiota herät- nen järjestely, joka ei pohjaudu oleviin
28255: täneen puheen, jonka yliopiston nykyinen oloihin ja vallitsevaan vakavaan kehitys-
28256: rehtori K. R. Brotherus piti SJ"ksyllä 1932 suuntaan, ei kykene tuottamaan .pysyviä
28257: yliopiston avajaisissa ja jossa hän laajasti tuLoksia. Hyvänä esimerkkinä on se yri-
28258: kosketteli kysymystä Helsingin yliopiston tys, jonka mukaan suomenkielisen ylioppi-
28259: kieliolojen järjestämisestä ja siitä poh- lasaineksen oli nautittava osa opetuksesta
28260: jasta, mille se hallitusmuotomme säännösten ruotsinkielellä, kut.en vuoden ·1923 yliopisto-
28261: 1
28262:
28263:
28264: perusteella on rwlwnnettava. Tämä puhe laki edellyttää. Se oli alunperin tosioloihin
28265: oli monessakin suhteessa sikäli merkityk- pohjautumaton yritys koettaa suunnata ke-
28266: sellinen, että olisi väärin tässä yhteydessä hityksen virranjuoksu toisiin uomiin kuin
28267: jättää se huomiotta. Kun tiedetään, että minkä se oli jo itsel1een uurtanut. Vaikka
28268: rehtori Brotherus on aikaisemmin ·ollut ja tämä seikka kieltämättä oli yliopistolain
28269: ,edelleenkin on yliopiston kaksikielisenä säi- isillä ti·edossa, ei tosiasioihin 'kiinnitetty va-
28270: 466 Perjantaina 2·5 p. tammikuuta 19-35.
28271: ------------------------~·
28272:
28273:
28274: ro:ituksista huolimatta ~ain~aan huomiota, myös täällä eduskunnassa erikoisesti sen
28275: ja varsinkin monet suomalaiset yliopisto- edllSkuntUJryhmän taholta, johon minä kuu-
28276: miehet koettivat antaa parhaansa voidak- lun. Se näyttää johdon- ja kohtuuden-
28277: seen jarruttaa puhdasta suomenkieliseen mukaåsuudeHaan saavuttaNan yhä laajem-
28278: opetukseen johtavaa kehi•tystä. Yrityksen paa kannatusta kaikissakin suomalaisissa
28279: epäonnistuminen on jo tunnustettu. Sopii ~piireissä. Yliopiston rehtorin tämän lau-
28280: vain kysyä, mitä on voitettu näinä monena suntoni lähtökohtana oleva .puhe oli sii.tä
28281: vuotena, jolloin tämän elämälle vieraan pe- mielenkiintoinen, että siinä ei edusteta
28282: riaatteen poistamisesta on riidelty ~ Ja sa- kumpaakin edellämainitsemaani katsanto-
28283: manlaiseen riitaan .antaa aiheen se ehdotus, kantaa,. vaan kolmatta, jota .tässä lyhyesti
28284: joka nyt on laadittu yliopiston kieliolojen selostan. 'Se ~perustuu siilhen, että kysy-
28285: uudistamisesta. Toteutettuna se tuo julki- myksessäoleva haJlitusmuodon säädös k~
28286: seen ·elämäämme jatkuvaa kielit,aistelua, kee, kuten sanamuotokin osoittaa, suomen,.
28287: joka kestää s~ksi, kunnes Helsingin yli- jru ruotsinkielisen rvä.estön tarpeita, mutta
28288: opisto on sa.omalaistettu. Niiden, jotka ei sen sijaan valtion tai yleensä n. s. jul-
28289: ovat nä·hneet kymmenessä vuodessa men- kisia tarpeita.. Valti.on omat .tarpeet ja
28290: neen toivottomasti hukkaan yrityksen säi- kustannukset valtion ja sen eri elinten toi-
28291: lyttää yliopisto-opetus kaksikielisenä, pi- minnan ylläpitämisestä ovat haUitusmuodon
28292: täisi toki huomata, että ehkä ei tarvita säännöksen kanta;yuuden ul:ffiopuolella.
28293: toistakymmentä vuotta osoittamaan puh- Nämä, tarpeet käsittävät suurelta osa!lta
28294: trulSti suomalaisen valtionyliopiston vält- myöskin sivistystoiminnan aloja, ja näin
28295: tämättömyyttä. erikoisesti yliopisto, jonka yhtenä tärkeänä
28296: Rehtorin puheen pääpaino oli sittenkin tehtävänä on va.lmistaa vaJtion palvelukseen
28297: siinä osassa., jossa tutkitaan sitä perustus~ koulutettuja kans•alaisia, on olemassa julki-
28298: lainsäädännöllistä pohjaa, mille yliopiston sen tarpeen tyydyttärrniseksi, mitä näkökoh-
28299: kieliolojen järjestäminen on rakennettu. taa. silmälläpitäen .opetus yliopistossa on
28300: Tä:llöj,n tulee kysymykseen ha:llitusmuodon järjestettävä.
28301: 14 §:n 3 momentin sä.ännös, jonka tulkin~ Mutta sa.ma juUrinen tarve määrää val-
28302: nalle rehtori omisti perusteellista !huomiota. tion toiminnan myös kansan sivistyksen
28303: Mainitussa ·lainkohdassa säädetään,. että alalla samaten kuin mone'lla, ihallintota1ou-
28304: ,suomen- ja .ruotsi·nkielisen väestön sivis- de1lisen .toiminnwnkin a~lalla. Niinpä esim.
28305: tyksellisiä. ja taloudellisia tar,peita tulee strartee-gisten rauta.- ja. maanteiden ra~enta
28306: valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden minen, rajaseudun avustaminen y. m. sel-
28307: mukaan". Mitä sanonnaHa ,samanlaisten laisret toimenpiteet suoritetaan valtion
28308: perusteiden mukaan" ta.rkoitetaan, siitä. ei intressistä yleisen tarpeen tyydyttämiseksi,
28309: ole saavutettu yks1mielisyyttä. Perustus- joten ne ovat ylläsiteera.tun hallitusmuodon
28310: lain esivalmistelut ·eivät anna pätevää rat- säännöksen: ulkopuolella. Mutta tämän
28311: kaisuperustetta. Tieteellisessä ki·rjal.lisuu- ohe'lla on olemassa e.ri väestöosien tarpeita,
28312: dessa on yleensä asetuttu sille kannalle, että joitten tyydyttämisessä edellämainittu, sa-
28313: säännös turvaa suomen- ja ruotsirrkielisen manlaisten perusteiden ;periaa.te on otetta:va
28314: kieliryhmän oikeudet siten, että esiintyviä huomioon. On olemassa alkuperäisiä, kan-
28315: todellisia s1vistys- y. m. tarpeita on yhtä- salaisten omassa keskuudessa syntyneitä,
28316: läisesti tyydytettävä, sikä•li kuin Yaltion rvac itsenäisiä sivistyksellisiä ja. taloudellisia
28317: rat sallivat. 'Tämä kanta. on myös saavut- tarpeita, joita esiintyy eri kiehryhmien
28318: tanut vallitsevassa lainsäädännössä ilmauk- keskuudessa. ja joita siis on tuetta:va val-
28319: sell!sa. Mutta on olemassa myöskin toinen tion toimesta, milloin niitä yleensä tuetaan,
28320: laajaa kannatusta saanut tulkinta, jonka samanlaisten perusteiden mukaan. Sitär
28321: mukaan eri kieliryhmäin sivistyksellisiä ja paitsi julkiset tarpeet ja väcstö·n taDpeet
28322: taloudelli..-;ia tarpeita ·On: tyydytettävä kieli- yhdistyvät sikäli, että: valtion toiminta
28323: ryhmäin suuruuden mukaisesti, n. s. suh- oman tarkoitusperänsä toteuttamiseksi
28324: teellisuusperiaatteen mukaan. 'rärrnä kanta, myöskin tyydyttää rvaJltion tarpeita aina
28325: joka on levinnyt nuorempien suomalaisten siinä määrässä, että ellei valtio tällaiseen
28326: tieteenharjoittajain keskuuteen, ja joka toimenpiteeseen ryhtyisi, väestön; itsensii
28327: miltei jakamattomana on nuoren suomalai- olisi se omin voimin ja edellytyksin suori-
28328: sen sivistyneistön oma:ksuma, on esitetty tettava. Valtion toiminta jollain alalla voi
28329: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 467
28330: ~--------~-----~·
28331:
28332:
28333:
28334:
28335: tyydyttää sekä yksityistä että juLkista .tar- sovitettuna hyväksyä sitä aikaisemmin
28336: vetta ja. usein voi olla vaikeata sanoa, kum- meillä Suomessa vallalla oLlutta ja ny-
28337: paa:ko enemmän ja missä määrässä enem- kyään vielä Ruotsissa Länsi-/Pohjassa va1-
28338: män. Yliopisto on yksi tällainen, e'lämän- la1la olevaa :käsitystä, että suoma.laisseudulla
28339: aJa,. jo..'lsa. yhdistyy juLkinen tarve ja väes- voi virkamiehenä toimia !henkilö, joka ei
28340: tön tar.ve. Edelliseen ei voida sovelluttaa osaa suomea.. Valtion tarV'e yliopisto-ope-
28341: hallitusmuodon 14 §:n 3 mom:n säännös,tä, tuksen a1lalla voi päinvastoin vaatia sitä,
28342: jälkimmäiseen kyllä. Tämä on reh.tori että• maan koko v1rkamiehis>tö saisi yliopisto-
28343: Brotheruksen tuoma näkökohta kysymyk- opetuksensa valta:kunnan suuren enemmis-
28344: sessä olevan lainkohdan tulkisemiseksi. tön kielellä, jota virkakunta on velvollinen
28345: Kun hän edelleen jatkoi tarlmsteluaan ja hani tsemaan.
28346: tutki samanfaisten perusteiden käsitettä, Mutta ei ole kiellffi;tä<Vissä, etteikö yli-
28347: joutui hän hyrkäämään niinhyvin väestön opisto-opetuksella tulisi tyydytetyksi myös-
28348: tar,veperiaatteen kuin myöskin suhteeHi- kin puhtaasti väestön omasta tarpeesta
28349: suusperiaatteen ja tyytyi varsin y.Iima,lkai- esille tulevia sivistykselli,siä pyrkimyksiä,
28350: seen ja vähän sanovaan määrittelyyn, jonka joihin nähden samanlaiset perusteet on
28351: mukaan mainittu perustuslain ohje tarkoit- otettaV'a huomioon. Muuta kuinka suU'ressa
28352: taisi sitä, että valtiovallan tulee varojensa määrässä nämä tarpeet ovat yliopisto-ope-
28353: ja kykyjensä mukaan, myötävaikuttaessaan tuksessa esillä, sitä ei voi millään yleisellä
28354: eri kieliryhmien sivistyksellisten ja, talou- ehdolla määrätä; rat'kai.su riippuu harkin-
28355: dellisten tarpeiden tyydyttämiseksi, olla nasta ja vallitsevasta kä sityiksestä, miten
28356: 1
28357:
28358:
28359: myötämielinen molempien kieli·ryhmien tar- laajalle valtion tehtävät ulottuvat. Kysy-
28360: peita kohtaan, joitten molempien näin ollen myksellla'laiseiksi tulee, minkä perusteen mu-
28361: tulee olla valtiolle _yhtä kallisarvoisia. Se 1 kaan väestön sivistyksellinen tarve edelli-
28362: lisä, mikä näin oli tuotu julkisen tarpeen sessä mainitulla, julkisen intl'essin ulko-
28363: tärkeän näkökohdan esittämisellä, hallitus- puoleUa olevalla aJalla on tyydytettävä.
28364: muodon 14 §:n 3 mom:n sää1nnöksen tul- Hallitusmuoto säätää, että on n1oudatett~wa
28365: kintaa koskevaan keskuste'hnm, on · varmas- samanlaisia perusteina. Seihän ei itse perus-
28366: tikin hedelmä,lJ.inen. Ei voida kieltää, teiden lajissa sano yhtä.äin mitään. Se sal-
28367: etteikö esitetyllä näkökohdalla olisi kiistat- lii minkä tahansa perU'steen, kunhan samaa
28368: tomasti pätevä merkitys, sillä vaWon kok(}- perustetta noudatetaan kummankin kieli-
28369: naisedun tarpeen tulee yksinomaisesti saada ryhmän tarpeita tyydytettäessä. Juuri tä-
28370: määrätä; valtion toimenpiteen laatu. ,Jos män värittömyyden ja sisäHyksettömyyden
28371: asiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta ja vuoksi sanottu lainkohta on niitä, joita rat-
28372: yliopisto-opetuksen ainoaksi teihtä:väJksi ase- kaistaessa määräävää osaa näyttelee tarkoi-
28373: tetaan valtion toiminna'lle ja yhteiskunta- tuksenmukaisuus. Valtiolliset voimasuhteet
28374: clrumälle tarpeellisen virkamiehistön ja luovat ne tekijät, jotka määräävät, miten
28375: ammattikunnan ~valmistaminen, niin kolko edellämainitunlainen, sisällyJkseltä määrä:ä-
28376: yliopisto-opetus on annetta:va yksinomaan mätön lainkohta on tulk1ttava. Ei ole epäi-
28377: suomek'li. Tähän tultaneen sanomaan, että lystäkään, etteikö siinä ennen pitkää mennä
28378: valtion oma tarve vaatii ruotsinkielisen suhteellisuusteorian kannalle, mutta suh-
28379: väestön keskuudessa toimimaan aikoville teellisuutta ei tällöin ole käsiteltävä ehdot-
28380: virkamiehille annetta.vaksi omakielistä yli- tomana va•an joustravasti, va1taikunnan ylei-
28381: opisto-opetusta. Tämä ei kuitenkaan pidä siin tarpeisiin mukautuvaoo,. S1ellaisella
28382: paikkaansa. Yhtä vähän kuin valtion tarve muutoksella se on sekä oikeuden että tar-
28383: 1SOO-vuosisada1la :vaati, että yliopisto-opetus koituksenmukainen periaate, jolla on o:iJkeus
28384: suomalaisten seutujen virkamiehille olisi valtion elämässä. 8e on ra;tkaisev:asti pa-
28385: annettu suomeksi, yhtä väJhän se vaatii nyt rempi ja ennen kaikkea oikeudlenmukai-
28386: ruotsalaisen seudun virkamiehelle opetuk- sempi 1periaate kuin se, jonka mukaan to-
28387: sen antamista ruotsiksi. Ainoa vaatimus, dellisia väestön tarpeita on yihtäläisesti tyy-
28388: johon va1tion tarve tässä sulhteessa välttä- d)'itettävä. Sehän, kuten sanottu, on vienyt
28389: mättömyydellä vie, on se, että ruotsa.lais- sellaiseen luonnottomuut!een, että 8uomen
28390: seuduille ei ·virkamieheksi saa päästä hen- valtio nY'kyään uhrwa ruotsinkieliseen oppi-
28391: kilö, joka ei hallitse asujamiston kieltä. kouluopetukseen lähes 25 % ja suomenkieli-
28392: Emme niiet voi ruotsinkielisiin seutuihin seen noin 75 % kai1kista. tähän tarkoituk-
28393: 468 Perjantaina 2.5 p. tammikuuta 1935.
28394:
28395: seen myönnetyistä varoi~ta. Kun väestön tietoista tosiasioiden sivuun heittämistä tai
28396: suhde on 1: 10, niin on kouraan tuntuva, sitten suomalaisen kulttuur]tehtävän kieltä-
28397: että valtiossa oleva sivistysmenojen suhde mistä.
28398: ei ole oikeudenmukainen suomalaista enem- Herra pääminilsteri on useaan oUeeseen
28399: mistöä kdhtruan. Joustavasti sovellettu val- maininnut, että nyt on kyseessä yliopiston
28400: ltion kokonaisetuihin sopeutuva 'suhteelli- suomalaistaminen, mutta niin leikkisä mies
28401: suus on ainoa hallitusmuodon yleisten oh- hän ~tuskin sentään sittenkään on, että väit-
28402: ljeitten mukainen peruste, kun vå!estön tä.ilsi tällä esityksellään toteuttavansa sen,
28403: <oma:sta sivistyspyrkimyksestä johtuvia tar- mitä lhän v. 1907 suunnitteli siinä kirjoi-
28404: ~_Peita tyydytetään. tuksessa, joka meille ja koko Suomen kan-
28405: 'Tässä yhteydessä on syytä :panna mer- salle mi,elenylennykseksi on täällä luettu.
28406: •kille se, että rehtori Brotherus kritiikiooään Sellainen yliopiston suomalaistami.nen, jota
28407: 'Väestön tarpeeseen nojautuvaa p:eriaatetta hallituksen es1tys tietää, ei tule suoma~
28408: tVaiSta.an osoiltti sen kelpaamattomaksi. Hä- laista kansanainesta koslman tyydyttämään.
28409: nen kritiikkinsä suhteellisuusperiaatetta Kuinka voisi olla olema.•ssa suomalainen yli-
28410: kohtaan supistui pääasiassa moitteeseen, että opisto, jo.ssa opettajien enemmistö saattaisi
28411: se vaikeasti esill:etul,eviin kysymyksiin so- olla miehiä, j10tka ovat koko elämäntyönsä
28412: tVeltuvana ei olisi käyttökelpoinen. Tärrnä suorittaneet meille vieraaUa kielellä, ja jotka
28413: moite, jolla on oikeutuksema, m~käli suh- kuuluvart; toiseen sivistyspiiriin kuin tämän
28414: <teellisuusperiaate käsitetään ehdottomana, kansallisen yliopiston oppilaat. Tällainen
28415: ei kl(ihdistu ylläpuolustettuun suhteellisuus- yliopisto ei ole kansallisen kulttuurin ,vaa-
28416: periaatteeseen, jossa se valtion kokonaisedun lija, se on suorastaan aj1atuksenvastaista.
28417: ~huomioonottaen tekee sen aina ja kaikissa Ja jos sellainen tähän maaihan kaikesta
28418: ~yk.sityilstapauksissa käyttökelpoiseksi. huolimatta perustetaan, joutuu se suoma-
28419: Mutta yliopistokysymys ei ole juriidinen laisen kansanaineksen taholta samaan ase-
28420: ikysymys eikä sitä voida sellaisena ratkaista. maan kuin nykyinenkin.
28421: .Se on olemukseltaan kulttuurikysymys. On väärin luulla, että vaatimus kansalli-
28422: ·Suomen vaLtion lähei,simpänä ja korkeana sen yliopiston aikaansaamisesta kuolisi sii-
28423: ·tehtävänä - ,se on lukuisat kerrat t1oi!stettu hen., että yliopistost,a poi,steta:an jokaisen
28424: ~ on ylläpitää ja kehittää juuri suoma- silmiin pistävät epäkohdat, jollaisista ilmei-
28425: laista kulttuuria, koska mikään toinen val- sin on se, ett·ei suomalainen ylio.ppilas voi-
28426: ·tio ei sitä tee. Ruotsalainen kulttuuri sen- nut saada opetmsta omalla kie1ellään. Ne,
28427: ·sijaan, vaikka Suomes.'la on pieni ruotsin- jotka laskevat tällä pikkuparannuksella
28428: ·kielinen välhemmistö, ei siinä määrässä ole saaVJansa rauhan maaham, eivät ymmärrä,
28429: 'Oleva Suomen valtion huolenpidon esineenä että suomalaisen kansallisen kulttuurin
28430: -eikä se edes ole sen ta11peessa, ko.ska Ruot- elinedut eivät tule tyydytetyiksi eivätkä
28431: sin valtalmnt1a runsaJampien taloudellisten turvatuiksi tällaisel'la puolittaisella toimen-
28432: edellytystensä mukaan huolehtii ruotsinikie- piteellä. He eivät liioin osaa antaa oikeaa
28433: :J.isestä kulttuurista. ·Tästä koituu osa Suo- arvoa sille voimalle, joka on suomalaiskan-
28434: men ruotsinkielisen väestön hyväksi vrur- sallisen kulttuurityön ta;kana, voima, joka
28435: sinkin mitä korkeampaan hengenviljelyk- on vankka ja järkkymätön peruste ja on it-
28436: seen tulee ja koiltuu sitä runsaammin kuta sestään tietoisena suomalaisesta väestöstä.
28437: enemmän ruotsinkieliset pyrkivät eristäy- Olen koettanUJt edellä osoittaa, että se
28438: tymään suomalaisest'a s~vistyspiiristä ja va;atimUis, jonka maalaisliittolaiset ovat :pe-
28439: omaklsumaan ruotsalaisen, ,kuten viime rustuslaJk:i,y,aliokunnassa tehn·eet, .on ihyvin
28440: 'Vuosikymmenien aikana on tapahtunut yhä perusteltu siltäldn kannalta katsoen, että se
28441: ·enenevässä määräSI.Sä.. Suomalainen valtion- tyydyttää hanitusmu:odon kielipykälän vaa-
28442: yliopisto on välttämätön näinollen juuri timuksen. Sen vuoksi pidänkin välttämä:t-
28443: sen kulttuuritifutäwän vuoksi, j.oka Suomen tömänä, että suuri valiokunta, kun se kai
28444: valtakunnalla oman erikoislaatunsa vuoksi joskus, ellei näillä v1altiopäivillä, niin joilla-
28445: on täytettävänään, ja yksin tämä näkökohta kin tul'8viUa joutuu tätä kysymystä rat-
28446: jo on riittävä yEo.piston suomalaistamisen kaisemaarn, ottaa tämän vaatimU'ksen tämän
28447: perusteeksi. Kun yliopiston kulttuurimer- kohdan selvittelyissä huomioonsa.
28448: kityksen llJOjalla yritetään puolootaa sen Täällä on myöskin hyvin paljon puhuttu
28449: säilyttämistä kaksikielisenä, osoittaa se joko tämän hallituksen esi.ty:ksen yhteydessä
28450: He1s~~~1l~r:1iop.i_,;!_on järjesty~muodon perusteita koskevan lain muuttaminen. ---~-4_6_9
28451:
28452: osakuntapa:kosta ja ,sen poi:stamisesta. Kun on ve11otusskaala 2'5 markasta 500 mark-
28453: itsekin olen vfrhäise'ltä osnitlmi en kaan, eräässä osakunnassa 1,000 markkaan
28454: tosin omakohtaisesti, mutta muuten h:y""Vin saakka, mutta ovat silti verot useimmiten
28455: läheisesti joutunut seuraamaan .osakunta- melko vaatimattomia, niin että ()n tahal-
28456: elämää, pidän itseäni oikeutettuna lausu- iista suurentelua puhua verotaakoista, jotka
28457: maan asian siitäkin puolesta käsity~seni. suorastaan yEvoimaisina ylioppilaitamme
28458: Tuntuu ihmeelliseltä, kun oikein ajatte- mU!ka rasittavat. Omakohtaisesta kokemuk-
28459: lee, kuinka hallitus ny1t yhtäkkiä on alka- sestani tiedän, että nämä verot ovat hyvir~
28460: nut näin voimaperäisesti harrastaa ylioppi- vaatimattomia, jotka jiokainen isä mielel-
28461: laspdlitiikkaa, joka vielä SJiksyllä oli ,.,hen- lään maksaa ylioppilaslapsiensa puolesta,
28462: kisesti keskenkasvuinen, poliitt~se,sti sokeain saadessaan heidät harjoittelemaan tulevaa
28463: nulikkadikta:attorien huvitus ja ajanviete, yhteiskuntaelämäänsä varten osakuntien
28464: jolle täällä vain säälitellen ja armeliaasti keskuudessa. Lukukausimaksut oppikou-
28465: hymähdeltiin' '. Silloin luokiteltiin kaikki luissa ovat niinikään varsin vä:häiset ja
28466: se, mitä kuuluu ylioppilaspolitiikan piiriin, suovat ne taas puolestaan oikeuksia, joiden
28467: kuudenteen luokkaan, sehän oli niin ta- käyttäminen monessa tapauksessa nie'lisi
28468: vattoman vähäarvolista y;1evän ulkopolitii- -suurempia summia, kuin osakuntien jäsenil-
28469: kan rinnalla. tään kantama lukukausimaksu on. Sitä-
28470: Jo syksyllä, kun ed. Ryömä teki aloit- paitsi on syytä epäillä, toisiko asian järjes-
28471: teen osakurutapakon poistamisesta, sai se tely hallituksen esityksen mukaisesti mitään
28472: miUei yksimielisen twomi:on yJioppilaiden muutosta ainakaan 'parempaan päin, sillä
28473: itsensä t:iholta. Voimakkain todistus tästä minun ymmärtääkseni tulisi sijaan mak-
28474: oli yliop_pilaskunnan vaalien tulos. Sosialis- suja, joita ylioppilaiden olisi suoritettava
28475: tiset ylioppilaat kävivät niihin vaaleihin yliopistolle. Näin ollen osakuntapakon pois-
28476: tunnub-enaan: ,Me haluamme 1) vapauttaa taminen ei taloudellisesti lupaisi ylioppi-
28477: ylioppilwat osakuntapakosta ja oswkuntien laille sen suurempia etuja kuin nykyinen-
28478: ve11otaakasta, 2) lopet.taa ylioppilaiden Jlh- kään järjestelmä, joten hyökkäyksillä tältä
28479: tei.sen omaisuuden käytön puoluepoliittisiin pohjalta lähtien ei ole niitä perusteita, joita
28480: tarkoituksiin'' -vain nämä vaalitunnukset sillä väitetään olevan.
28481: mainitakseni. Näin ollen saivat ylioppilwat Jos sitten ne maksut, joita ylioppilaat nyt
28482: jo silloin määrätä kantansa tämän ihanne- suorittavat osakuntiinsa, osakuntapakon
28483: voiman, vapauden, suhteen. Ja mikä oli poistamisen kautta riistetään osakunnilta,
28484: tulos? Sosialisti,set ylioppilaat saiva,t lävitse tietää se ~hdottomasti sitä, 'että nykyinen
28485: vain yihden ainoan edustajansa eduskunta- toiminta osakunnissa tyrehtyy, koska velko-
28486: aloitt<een tekijän pojan hahmossa ja kuiten- jen hoito siten muodostuu useimmille osa-
28487: kin on ylioppilaskunnan edustajistoosa kunnille aivan ylivoillllaiseksi, sillä kuten
28488: kaikkiaan 60 jäsentä. Eikö silloin olisi tiedetään ()Vat ainoastaan ruotsalaiset ja
28489: luonnollista, että tuo äänestys olisi halli- pari suomalaista osaJkuntaa niin onnellisessa
28490: tukserle ja muillekin osakunt:wpalwn poista- taloudellisessa asemassa, että niillä ei ole
28491: mista harrastaville neuvoa-antava äänestvs. velkoja. Näin tullaan siihen, että osakun-
28492: Sitä lienee turha toivoa, sillä niin ed. Ryö- tapakon poistamiseksi tehty aloite ja tämä
28493: mäil1 aloitteen kuin hallituksen esityksen hallituksen uusi esitys ovatkin suunnatut
28494: takaa kuul!taa vain lyöm~sen halu, joka koko osakuntalaitoksen eikä asian vel'hoksi
28495: kohdistuu suomalaisiin yliorppilaihin heidän otettujen syiden poistamiseksi.
28496: kansa!llisten iharrastustensa vuoksi. Se et.tä Koska sitten ed. Rvömän aloite aikoinaan
28497: hyökkäys alkoi juuri si.ltä taiholta, jolta se perustui siihen, että· osakunnat olisivat nyc.
28498: rdkoi, perustuu ha,rhaluuloon, että ylioppi- kyisin eräänlaisia poliittisia järjestöjä,
28499: Iarat voitaisiin paremmin käännyttäi:i kan- joissa enemmistö muka sortaa ·vähemmistö-ä,
28500: sainvälisyydelle, kun osakuntien jäseniä niin voin siitäkin lausua ajatukseni sen
28501: yhdistävä side ol~si poiss.a. perusteella tai niiden tietojen perust·eella,
28502: Puhutaan osakuntien verotaakoista. Kun mitä olen koettanut asiasta saada.
28503: ylioppilas kirjoittautuu osakuntaan, kanne- Osakunnissa saattavat eri mielipidesuun-
28504: taan häneltä. tosin eräänlainen vero, joka nat tosin tulla esille, mutta koska osakun-
28505: häneHe mää:rätään hänen omien ilmoitus- nat eritoten juuri poliittisessa suhteessa
28506: tensa perusteella. lTseimmassa osakunnassa ovat inspei1toriensa ja yliopiston konsdcorin
28507: 470 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
28508:
28509: valvonnan alaisina, supistaa ,käsittääkseni pidetään lukua vähemmistönkin vaatimuk-
28510: jo tämä seikka poliHkoimismahdollisuudet sista, mutta se, joka ei tahtoisi antautua
28511: erittäin vähäisiksi. Tämä ei luonnollisesti- enemmistön päätöksen alaiseksi, todistaisi
28512: kaan koske· yksityisiä ylioppilaita yksityis- sillä kypsymä:ttömyytensä kaikkeen yhtei8-
28513: henkilöinä, joilla siinä suhteessa on ikaikille kunnalliseen elämään. ' ' Näin sanoo osakun-
28514: kansalaisille varattu vapaus. On sitä ·paitsi talaitoksen sUihteen hän, jota meidän yliop-
28515: vaikea ajatella, rmissä muodossa sortotoimen- pilaamme ja me muutkin kansalaiset ·olemme
28516: piteet osakunnissa voisivat esiintyä. Osa- aina tottuneet kunnioittamaan eriiänä kan-
28517: kuntien toimintahan tapahtuu kokonaan samme suurimmista miehistä, ja hän lisää:
28518: niiden omien sääntöjen puitteissa, j·a näi- ,Ylioppilaiden omavarainen kurinpitovalta
28519: den sääntöjen noudattamista inspehtori ja vaikuttaa voimallisesti siihen, 'että jokai-
28520: asianomaiset yliopistoviranomaiset valvO'Vat. sella ylioppilaalla on huolenaan ylioppilas-
28521: Säännöt on 1pyritty kussa,kin tapauksessa kunnan arvo. Se on hänelle kehoituksena
28522: laatimaan sellaisiksi, että sortotoimenpiteet joka hetki muistamaan, että hänen tulee
28523: vähemmist•öjä kohtaan eivät ole mruh:dollisia. omalla käytöksellään suojella tätä arvoa.''
28524: Sääntöj.en muutos ja osakuntama:ksujen Kun nyt osakunnissa on päätösten takana
28525: mahdollinen koroittaminen taas ei ole lain- enemmistön ta!hto, lasffiette te ·osakuntalai-
28526: kaan mahdollista ilman määräenemmistön toksen undistajat sen niille viaksi, vaikka
28527: ja yliopistoviranomaisten suostumusta. täälläkin juuri varsin voimallisesti koete-
28528: Sääntöjen perusteella ei sitä paitsi ketään taan enemmistön avuUa. aikaansaada lakia,
28529: osakuntalaista voida vastoin 1hänen omaa joka vasten vähemmistön mielipidettä ja
28530: tahtoaan pakottaa mihinkään tehtävään tai kansaa epäoikeudenmukaisesti kohtelemaHa
28531: toimeen. Varmuuden vuoksi on jokaiselle . tulisi tulevaisuudessa hyvin pahasti vaikut-
28532: osakuntalaiselte vielä taattu oikeus valittaa tamaan tämän kansan kansallisen edistyk-
28533: osakunnan päät·öksistä yliopistolle. sen ja kehityksen tielle. Minä myönnän, että
28534: Tämä kaikki mielestäni osoittaa, että yk- osakuntahan ei ole varsin samanlainen lai-
28535: silöillä on osakunnissa paljon suuremmat ta- tos kuin tämä meidän ;eduskuntamme,
28536: keet henkilökohtaiselle vapaudelleen kuin mutta vertaus osoittaa oikeaksi sen määri-
28537: konsanaan missään muussa julkisessa yh- telmän, että parlamentaarikko on epäjoh-
28538: dyskunnassa, valtiossa tai ikunnassa. donmukainen sill:oin, jos hän ei tunnusta
28539: Ei tietysti voida kieltää oikeutusta väit- vähemmistönkin oikeutta, vaikka myöntää-
28540: teeltä, että yksityisestä osaknutalaisesta voi kin enemmistölle päätösvallan ja siihen lo-
28541: tuntua vastenmieliseltä, jos osakunta tekee jaalisesti voi alistua. Ja se todistaa myoo-
28542: päätöksen, jota hän ei hyväksy. Mutta mie- kin, että ·asioita voidaan katsella kah'della
28543: lestäni osakuntalaitoksen kasvattava merki- eri tavalla silmät auki ja silmät kiinni. Hal-
28544: tys osaltansa !perustuukin juuri siihtm, että litus nähtävästi tässä asiassa ei ole tullut
28545: opitaan tojaalisesti alistumaan enemmistön katselleeksi asioita edes silmät aukikaan,
28546: tahtoon. Sehän on yksi 1kansanvaltamme ja saatikka sitten molemmilta puolilta, vaan
28547: parlamenttaarisen valtiojärjestyksen peru&- on uskonut todeksi kaiken sen, mitä täälUi
28548: edellytyksiä. On ihmeellistä, että jo Snell- eräät ovat vakuuttaneet.' Se ei ole kyllä-
28549: man aikoinaan osasi ajatetla asian tätäJkin kään mairittelevaa hallitukselle, joka on
28550: puolta. Kenties ihän jo silloin aavisti hen- aina lahjomattomana seurannut edistysmie-
28551: gessään, että jotkut saattava>t niinkin myö- listen hyviksi tunnettuja diplomaattisia pe-
28552: hään kuin tänä vuonna ottaa tämän asian riaatteita.
28553: peitsekseen hänen rakastamaansa osakunta- Kaiken edellä esittämäni perusteella pi-
28554: laitosta vastaan, kun hän kirjassaan ,Suo- täisi jo jokaiselle ajattelevalle kansalaiselle
28555: men ylioppilaassa" lausui ylioppilaine - olla selvä, että ne 1perusteet, joilla ·osalmn-
28556: tässä on kyllä nyt muutama sitaatti, mutta tapakko halutaan poistaa ja siten murskata
28557: kun se minun ajatustani tulkitsee, niin koko osakuntalaitos, eivät ole riittäviä.
28558: ehikä sen saan lukea: ,Päätöksen tekemi- Asiaa on lähdetty ajamaan väärässä innoi-
28559: seen, jos jossakin yhdyskunnassa pysytään tuksessa, eikä tarkoitus olekaan parantaa
28560: erim]elisinä, ei ole muuta neuvoa, kuin olosuihteita millään tavoin ainakaan ylioip-
28561: enemmistön ratkaiseminen. Tosin on se to- pilaiden kannalta, vaan 'Pikemmin päinvas-
28562: distus y>hteiskunnan jäsenten sivistyksestä, toin. Suurinta osaa koko jutussa näytteleP
28563: jos myöskin niin paljon kuin mahdollista se, että osakuntien kansallinen työ niin suo-
28564: 471
28565:
28566: malaisuusasian kuin maan ,puolustuksenkin tahansa meren tällä puolella tai sen ta-
28567: hyrväJksi eivät miellytä kansaneduskuntamme kana. Jos heiltä lienee puuttunut asiallisia
28568: eräitä piirejä, ja ikävä sanoa, nykyistä hal- tietoja, sitä en pysty arvostelemaan mutta
28569: litusta. Mutta kuitenkin ennenkuin asiaa sen tiedän, että kansan sielusta ne 'ihmiset
28570: lähdettiin näin voimaperäisesti ajamaan, eivät tiedä yhtään mitään. Kyllä Suomen-
28571: olisi pitänyt ·ottaa huomioon, ovatko perus- kin talonpoika sentään omaa kieltään ym-
28572: telut muidenkin, eikä vain oman edun ikan- märtää ja tuntee sydämensä sisimmässä
28573: nalta riittäviä. Ei pitäisi sentään omalle kammoa :kaikkea vierasta kohtaan, vaikka
28574: edulleen uhrata kaikkea ollenkaan välittä- se näihin asti onkin vaatimattomana koet-
28575: mättä siitä, onko tosiaankin kansan ja tanut päästä tolkulle muukalaisestakin kie-
28576: asianomaisten etu samaa kuin ajajien oma lestä. Jonkun muun kansan sisu ei moista
28577: etu. olisi niinkään kauan jaksanut 1kestää. On
28578: ·Tekisi mieleni vi•elä tässä, vaikka minä jo korkea aika saada kansankielinen ja kan-
28579: .ehkä olen käyttänyt eduskunnan aikaa tar- sanmielinen yliopisto, jonka professorit 1ei·
28580: peettomankin :kauan, kosketella .tämän ky- vät omasta llransastaan levifå toiselle puo-
28581: symyksen yleistäkin puolta. Ei v.oi kieltää, lelle lahden sellaisia tietoja, joissa ei ole
28582: että tässä pitkässä käsittelyssä on asia puo- perää eikä pohjaa, eivätkä kansallisia yli-
28583: lelta ja toiseltakin tullut valaistuksi, mutta oppilaitamme kirjoissaan häpäise, vaikkapa
28584: minua vain kummastuttaa •eniten se, että valtio palkan maksaisikin ja heillä olisi tas-
28585: on olemassa vielä sellaisiwkin suomalaisiksi kussaan korkeaan asemaansa valtakirja.
28586: itseään sanovia kansanedustajia, jotka eivät ,Me emme ole ruotsalaisia, voenäläisiksi
28587: soisi meidän kansa'llemme edes yhtä suo- emme halua tulla, meidän täytyy olJ·a suo-
28588: menkielistä yliopistoa. Kerrotaan, että olisi malaisia", sanoi jo kauan sitten muuan
28589: tässä maassa ·ennen ollut muuan Vivo- suomalainen, vaikka 1hän ruotsia puhuikin
28590: lin, joka lähes 100 vuotta sitten uskalsi ja oli vielä ·ruotsalainen nimeltäänkin,
28591: ennustaa, että maassa ei puolen vuo- mutta sielultaan ja hengeltään suomalainen.
28592: sisadan kuluttua kukaan enaa venättä Siinä miehessä oli ·enemmän suomalaista
28593: taitamaton saattaisi itselleen sivistyneen ni- kuin näissä nykyisissä suomenmaalaisissa
28594: meä vaatia. Se vuosisata on jo painunut on yhteensä. Ja on heitä ollut muitakin
28595: m1hojen joukkoon ja toinen puolikas käve- ruotsia puhuvia miehiä, jotka ovat uskalta-
28596: lee viimeistä penikulmaansa, mutta ryssän- neet itään ja länteen ilmaista suomalais-
28597: kieli ei vain meillä ole sivistyneistön kie- kansallisen mielialansa ja taistella sen puo-
28598: leksi tullut, eikä tule, kun ne aikoinaan tä- lesta. Ne ovat ti,etäneet, mitä merkitsee
28599: hän maahan 'perustetut venäläistyttämiskou- olla suomalainen ja ne mi·ehet ovat ymmär-
28600: lutkin on muutettu suomalaisiksi. täneet kansaa. Heidän juurensa ovat olleet
28601: Mutta nyt tuuleekin toiset tuulet. Itäi- tässä kotoisessa maaperässä ja heidän :tule-
28602: sen tuulen voima on murtunut ja länsi- vaisuuden näkemisensä on ollut oikea, ·kun
28603: tuulet käyvät. Tosin ei •aihjosta ole mitään se on sisältynyt käsitykseen, että mikään
28604: ilmoille vääntynyt, ja niinhän ne vanhat kansa ei voi olla niin välinpitämätön
28605: viisaat sanovatkin, että vuoret vapisevat ,ja omasta it'sestään, että se ei kerran heräisi
28606: syntyy hiiri. Ja tässä saattaa käydä niin, omaa äidinkieltäänkin kunnioittamaan ja
28607: ettei synny sitäkään. On vain kummaa, rakastamaan, mikä on oikeus ja kohtuus
28608: että sivistyneen nimeä itselleen vaativa tässä asiassa.
28609: nykyaikakaan ,ei ymmärrä tai tajua, että Minä omasta puolestani en kerta kaik-
28610: kansan on sivistyksensä saatava omalla kie- kiaan hyväksy, •eikä kansamme valtava
28611: lellään. Ne tuulet, jotka adressipäisinä enemmistö hyväksy, siitä olen varma, mitään
28612: puuskaulksina lännestä puhaltelevat, ovat käsitettä ,pyhä rUJotsalainen maa". Tämä
28613: aika voimakkaita. Ja :kieltämättä ne on on kertakaikkiaan Suomi ja sillä hyvä.
28614: saatu aikaan hetkellä, jolloin niiden takana Joka ei tunnusta olevansa suomalainen, hä-
28615: on näennäistä voimaa täällä eduskunnassa- nellä on mahdollisuus, siirtymällä maasta
28616: kin. Muutenhan ei tätä todist elua tarvit-
28617: 1
28618: pois, hakea rakkaampia seutuja. Ei meillä
28619: taisi täällä esittää, ellei näin olisi. On vai- ole varaa kasvate11a sellaisia, jotka ovat
28620: kea ymmärtää niitä, jotka vaativat itsel- valmiit omaa kansaamme ja maatamme hä-
28621: leen sivistyneen nimeä ja ovat näitä tuulia päisemään toist•en edessä. Ja jolle rehelli-
28622: koettaneet nostattaa, olivatpa ne sitten keitä nen suomalainen maa ei isänmaaksi kelp·aa,
28623: 472 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
28624:
28625: ei sen pitäisi myö.skään Suomen valtiolta laisiin nähden ilmenee myös dosen.tiksi
28626: opiskelukustannuksiaan pyytää. Voi mennä pyrkijäin asiain käsittelyssä. Pari esi-
28627: sinne, missä omalla ,pyhällä kielellään'' merkkiä. P.rofessori Lirolle ei ·hänen opis-
28628: saa sitä, mitä haluaa, ja jos ei mene, niin keluvuosinaan annettu tilaisuutta osallistua
28629: ei hänen myöskään pidä silloin kieltää erääseen kasvifysiologiseen harjoituskurs-
28630: täällä opismelua suomalaisilta Suomen val- siin, jolle otettiin kolme ruotsalaista. Val-
28631: tion suomalaisessa yliopistossa. mistuttua;an ja tultuaan nimitetyksi erää-
28632: Minä olen koettanut tehdä itselleni sel- seen yliopistolliseen 'Virkaan samalle osas~
28633: väksi, mitä tahtovat ne piirit, jotka tällä tolle hänelle sanottiin, että joku niistä
28634: hetikellä tässä eduskunnassa muodostavat kursseille oltetuista ruotsalaisista oli koetta-
28635: sen enemmistön, jonka avulla piti ajetta- nut valmistua mainit~tuun virkaan, joten
28636: man lävitse ylimääräisillä valtiopäivillä Liro silloin ei kelvannut kursseille.
28637: tämä tpuolisuomalainen yliopisto. Tahdot- Entäs pmfessori SaalaJ•:sen kohta. Se-
28638: teka te, että luonnollisen kehityksen tietä hän on kaikille tunnettua. Hänenhän ei
28639: suomalaistutetaan valtionyliopisto~ Miltä sallittu käyttää valmistamaansa tut!kimusta
28640: te sanotte sitten siitä, että suomalaisten tu- vä~töskirjana eikä edes annettu ohjeita,
28641: levien tiedemiesten taloudellinen avustami- mistä hän saisi väit{)skirjansa kirjoittaa.
28642: nen käytettävissä olevilla stipendeillä näyt- Hänen tutkimustaan ei olisi sallittu jul-
28643: tää olevan täysin ta:kapajulla ruotsinkieli- kaista :eikä hänen sallittu jatkaa zoologi-
28644: siin opiskelutovereihin verrattuna. Pari sia opintojaan osastolla lisensiaattitut-
28645: vuotta. sitten, tuoreempia tietoj'a valitetta- kintoa varten. Nämä ja monet muut .sei-
28646: vasti minulla ei 'ole, annettiin n. s. dosentti- kat esitettiin sanotun oikeusjutun yhtey-
28647: stipendeistä 18 suomenkielisille ja 16 ruot- dessä ja tosia ne kaikki lienevät, koskapa
28648: sinkielisille, mikä merkitsee suunnilleen ta- hov~oikeus ja korkein oikeus kumosi kan-
28649: sa.jakoa molempien kie:Iiryhmien kesken. teen professori Leiviskää vastaan.
28650: Voiko tätä sanoa kohtuudeksi? Onko .to- iTäHaista taustaa vasten on meidän kat-
28651: dellakin otsaa väittää, että tällä 1tavalla seltava yliopistomme suoma,laistamisvaati-
28652: edistetään luonnollisen kehityksen tietä yli- musta ja kysyttävä, ketä yliopistossamme
28653: opistomme suoma:laistamista? Onko se koh- oikeastaarn sorretaan. On otettava vielä huo-
28654: tuullista, ~että ruotsinkieliset saavwt suh- mioon, että mainitun tiedekunnan opetta-
28655: teellisesti kymmenkertaisesti niin paljon jista on enemmistö ruotsalaisia. Lienee sel-
28656: kuin suomenkieliset? Minä vaiu kysyn. vää, mihin tuolla kaikella pyritään. Tie-
28657: Ja lisäksihän usein kuu1ee ruotsinkielis- tysti pöngittämään tulevan ruotsinkielisen
28658: temme väittävän, että heillä on va.Iioja opis- tiedemiespolven kas,vua ja samalla ehkäise-
28659: kella. Miksi sitten heille vielä rtäytyy an- mään suomenkielisen kehitystä. Se on vää-
28660: taa sellaisia apurahoja, joita kipeämmin ryys, ja siihen ei saada korjausta, ennen-
28661: tarvittaisiin suomenkielisellä taholla? kuin meillä on täysin suomenkielinen ja
28662: Ja onkohan sitä suomenkielisten opiske- suomenmielinen valtion yliopisto.
28663: lijain opiskeluhalua muutenkaan koetettu ~l\'Iinun mielestäni kysymys suomalaisen
28664: Y:lläpitää ja edesauttaa? Siitä on saatu valtion yliopiston saa:misesta on ensimmäistä
28665: hyviä esimerkkejä takavuosina, v. 1926 suurull.'lluokkaa oleva asia, eikä suinkaan,
28666: professorien Elfvingin ja Aschanin profes- kuten ed. Tanner täällä väitti, kuudetta.
28667: sori Leiviskää vastaan ajamassa kunnian- Minähän en tosin tiedä, mitä ne ed. Tanne-
28668: loukkausjutussa. Siinä jutussa i'lmeni rin viisi ensimmäistä suuruusluokkaa ovat,
28669: m. m., että filosofisen tiedekunnan mate- mutta tuntuu minusta omituiselta, että ei
28670: maattis-luonnontieteellisen osaS'ton pöytä- nyt sentään suomalainen kansrullinen yli-
28671: kirjojen muJkaan ruotsinkielisten ja suo- opistokysymys kokonaisuudessaan hänen
28672: menkielisten väitöskirjat, myös sellaiset, skaalassaan nouse sen korkeammalle kuin
28673: joist·a vastaväittäjäkin oli lausunut ,ehkä kuudenteen suuruusluokkaan (Eduskun-
28674: on oikein, ehkä ei", ovat yleensä hyväksy- nasta: Elanto eiJJSimmäinen!). Minusta tun-
28675: tyt sangen nope·asti, kun si-tä vastoin mo- tuu siltä, että ed. Tannerin suomenkieliset-
28676: net suomalaiset väi,ttelijät ovat saaneet valitsijat lienevät viime päivinä hämmäs-
28677: odottaa tiedekunnan lausuntoa kuukaus- tykseHä todenneet johtajansa edesottamuk-
28678: määriä, toiset jopa 10 kuukautta. Saman- set täällä eduskunnassa. Suoma:lainen työ-
28679: lainen nopeus asiain :käsittelyssä ruotsa- mies kyllä tuntee, mistä nyt on kysymys.
28680: Hel-singin yliopiston järjestysmuodon pe1·usteita koskevan lain muuttaminen. 473
28681:
28682: Hän tuntee ja 'vaistoaa sen varsin varmasti. sissä (Eduskunnasta: Oho t), mutta eihän
28683: Suomalainfm: työmies tuntee eron ja on kat- näitä varten professoreja tarvita. Siihen
28684: kerasti saanut oppia tuntemaan suomaiai- riittää kiertokoulun opettaja ja alipääHikkö.
28685: sen ja suomenmaala1isen välillä. Minä olen kasa~rmissa. Eihän siellä lahden toisella puo-
28686: vakuutettu siitä, että suomalainen työmies lella:ka:an ole meidän kielisillemme seHaisia
28687: ja suomalainen talonpoika tässä yliopisto- kustannettu, puhumatta!kaan lahden tämän-
28688: asiassa samoin kuin monessa muussakin puolisista ruotsalaisseuduista, m~hin suoma-
28689: asiassa tuntee samalla. tavoin: me tarvit- laisia on ta,valla tai toisella päässyt pesiy-
28690: semme suomalaisen yliopiston, me emme tvmään. Suoma~aisten taholta on heidän al-
28691: tyydy suomenma:aiaiseen yliopistoon. Sel- keisopetuksestaan täytynyt huolehtia. Siitä-
28692: väähän on, että suomenmaalainen yliopisto nän on täällä jo luet·eltu eräissä lausun-
28693: ei koskaan voi olla sitä, mitä kansakunnan noissa: hyvin paljon kokemuksia ja nume-
28694: korkeimman opinahjon tulisi olla. Se ei voi roita. Eihäru meillä ole varaa: harrastaa
28695: ka:svattaa kansa:llisesti tuntevaa ja: kansalli- suurempaa ruotsalruistemme sivistystä kuin
28696: sesti toimivaa virkamieskuntaa suomenmaa- itse ruotsinma:alaisillakaan.
28697: laisista. Meillä on aivan ta,rpeeksi ja enem- Ja sitten ne sivistyneet ruotsalaiset, jotka
28698: mänkin kuin twrpeeksi huonosti suomea ovat opin saaneet suurelta osalta valtion
28699: osaavia virkamiehiä. Minä sanon ja väitän, kustannuksella Helsingin kaksikielisessä yli-
28700: että ne toimivat suomalaisella seudulla vain opistossa ja jotka sitten ovat siirtyneet suo-
28701: olojen pakosta ja. odottavat ai:kaa, jolloin malaisille asuinpaikoille ja: siellä elämänsä
28702: heille tulisi tilaisuus siirtyä niiHe seuduille, eläneet ja varansakin suomalaisilta talon-
28703: joissa heidän hengenheimolaisensa. ovat - pojilta ja työmiehiltä keränneet, ovatko ne
28704: ovatko ne sitten rajojemme sisä- vai ulko- osoitta:neet suomalaista mieltä viimeisissä
28705: puolella. Sellainen virkamies ei ole kansalle tahdoissaan? Ruotsalaiseen sivistysrahas-
28706: siunaukseksi, hän on vain leipävirkaiEja. toon ne rahwt ovat menneet ja muihin ruot-
28707: Hän ei ymmärrä lmnsa:a eikä kansa häntä. salaisiin tarkoituksiin. Tuskin kaluttua luu-
28708: Kyllä täytyy sanoa, että ed. Ta:nnerin suh- takaan näistä lihavista. liha1paloista on suo-
28709: tautuminen tähän asiaa:n, hänen ryhtyes- ma1a.isille riittänyt. Sella!isia on Suomen
28710: saan nam voimakkaasti ruotsalaisuuden valtionyliopisto kansa1llemme tähän asti kas-
28711: pönkittäjäksi, on hyvin ihmetyttävä. Minun vattanut:. suomalainen raha kyllä kelpaa,
28712: puolestani se olkoon hänen oma asiansa. mutta pyhäksi se tulee vasta sitten, kun se
28713: Omalle herraHeen hänkin seisoo ja kaatuu. on siirtynyt ,pyhälle ruotsalaiseHe maalle".
28714: Sitten vielä puolustellaan ruotsalaisuu- Ja s~tten vielä puhutaan meidän kunnia-
28715: den säilyttämistä yliopistoissamme muka velrustamme läntiselle sivistykseHe. JI/Iinkä- .
28716: jonkinlaisella ruotsinkielisen kansanainek- hän suuruinen se kunniavelk-a lienee ! Alussa
28717: sen suuremmalla sivi.stystarpeella. Onhan olemme sieltä joskus jota,kin saaneet, mutta
28718: merkillistä, että nämä sivistystä ta·rvitsevat sitten on kävelty omilla jaloilla, vaikka hei-
28719: ruotsalaiset ovat .pesiytyneet tänne verraten koilla. Lypsylehmänä ja suojamuurina tämä
28720: köyhään maahan, jossa valtion kukkaro on maa ja kansa on ollut läntiselle naapuri-
28721: laiha, la~hempi kuin toisella puolen lahtea. maalle niinå aikoina, jolloin yhdessä elet-
28722: Yksinkertaiset laskelmat osoitta:vat. että tiin, ja lypsetty meitä on aivan tarpeeksi.
28723: meillä vaatimust:en mukaJan olisi lähes 15 Meitä ovat ki'lkoneet lännestä tulleet arvoi-
28724: kokonaista prosenttia. kutakin 100,000 sat sivistyneet virkamiehet varhaisina vuosi-
28725: maamme ruotsinkielistä asukasta kohti, kun satoina. Esi-isiemme veri on virrannut
28726: vastaava, lu:ku Ruotsissa on vajaa 4, mutta siellä, missä länttä vaara uhkasi, mutta
28727: ehkäpä täällä Suomessa ruotsalaiset ovat kuinka monta kertaa on lännen veri virran-
28728: jääneet sivistyksessä takapajulle ja nyt Dut siellä, missä täällä rajalla va.ara on
28729: vasta heräävät janoamaan tietoa ja sivis- uhannut. Ei kielletä kokonaan lännen an-
28730: tystä. Olisikohan niinkin, että suomalainen siota, saatiin joskus johtajia, mutta useim-
28731: kaJ1sanaines lopultakin ·olisi sivistyneempi miten sellaisia, jotka viihtyivät sotatoimissa
28732: ja vähemmän professorien tarpeessa. Sii- vain paremmin pöydän antimien ääressä.
28733: hen kyllä viittaavat muutamat merkit m. m. Omat päällikkömme ovat tääHä vaaran tor-
28734: se, että asevelvollisissa "i'Uotsiniki.elisissä on juneet, omat esi-isä.mme ova1t rajoillamme
28735: luku- ja kirjoitustaidottornia suhteellisesti kaatuneet. Minä luulen, että tällainen väi-
28736: huomattavasti enemmiin kuin .suomcnkieli- ~ös knnnia\-clmsta saattaa olla länsimaiselle
28737:
28738:
28739: GO
28740: 474 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
28741:
28742: kulttuurille verratta.in epäedullinen. Ja jos niin taitaapa .olla kuormarengin hevonen
28743: me vdkaa olemmekin olleet, niin Ahvenan- kääntymässä pakomatkalta nyt toiseen
28744: mawn rettelöllä asia lienee eduksemme tilit suuntaan. 'rarkoitan, että tällä lailla koe-
28745: tasoitta;nut. tetaan estää suomalaisuusasian edistyminen,
28746: Muutamia viikkoja sitten kävi selville, mutta estäjät ponnistelevat turhaan siinä,
28747: että me täällä yHäpidämme semina,aria, sillä se aika kaikesta huolimatta tulee,
28748: joss~ koulutamme ka:n.sakoulunopettajia jolloin meillä on suomalainen valtionyli-
28749: meitä monta vertaa varakkaammaHe Ruot- opisto, tulee sittenkin, vaikka suomalaisuus-
28750: sil'le, ruotsin:ldeiistä seminaaria,. ja nytkin pi- asialla olisi vastustajia enemmän kuin mitä
28751: täisi meillä olla vallan kaksi yliopistoa. heitä sillä nyt on.
28752: varten. Kohteliaisuuden va,atimuksillaikin Me saamme suomalaisen yliopiston, sillä
28753: pitäisi sentään olla mjansa. Onhan tässä se on meidän kansallisuutemme elinehto.
28754: jo kunnia- ja sivistysvelikojakin tarpeeksi Kansa on kaikesta huolimatta tervehty-
28755: ma!ksettu. Nyt lienee jo aika siirtyä omia- mässä, vaikka sen johtajat ehkä horjuvat-
28756: kin nurkkia kohentelemaan ja korjaama,an kin kuoleman partaalla. Maailman ensim-
28757: laiminlyöntejä menneiltä vuosikymmeniltä. mäinen suomalainen yliopisto murtautuu
28758: On aika tullut, jolloin on a~nnettava oi- nyt esiin. Kaikista vastuksista ja esteistä
28759: keutta myöskin maamme pääväestölle. Tah- huolimatta se luo nyt vieraat kahleet pääl-
28760: donpa tässä kääntää ne ·edeHäla;nsumani tään voimallisesti ja voitollisesti.
28761: Arvidssonin sanat näin kuuluviksi tätä ky-
28762: symystä käsitellessä: ,Ryssiksi ·emme tule,
28763: ruotsalaisiksi emme tahdo tulla, me olemme Ed. M i i k k i: Herra puhemies! - Kun
28764: suomalaisia.'' Emmekö me muka sitten pys- minä tänä varhaisena aamuhetkenä olen
28765: tyisi luomaa!n suomalaista sivistystä! Sehän joutunut käyttämään tämän puheenvuoroni,
28766: on jo olemassa, meidän on vain :huolehdit- johtuu minulle mieleen kuuluisan kansalli-
28767: ta.va siitä, että se voi ruotsalaisen rikkaruo- sen kirjailijan Juhani Ahon isävainajan,
28768: hon estämättä vaparastJi kasvaa ja kehittyä. rovasti Brofeldtin sanat, kun hän oli jou-
28769: P.eHot slvistyssaroillamme on muokattava tunut hänen Juhanipoikansa raamatun-
28770: puhtaaksi, että ne kasvattavat. suomala,ista käännöstä tutkimaan. Rovasti Brofeldt lau-
28771: sivistystä, joka, on täh&Ill maahan jo kotiu- sui tällöin: ,Eihän se meidän Juhanikaan
28772: tunut ja tässä ma1assa alulleen kehittynyt. ennen paljon raamatusta välittänyt, muttj.t
28773: Kansallinen yliopisto kasvattaa meille kan- nyt Herra johdatti niin, että hän laittoikin
28774: sallisen sivistyneistön ja ikansa.llissivisty- Juhanipojan tutkimaan raamattua oikein
28775: neistö rakastaa tämän maan talonpoikaa ja päiväpalkalla.''
28776: työmiestä ja nämä osaavat antaa kansalli- Tämä hallituksen esitys on ,siitä merkil-
28777: selle virkamiehelle sen arvon, joka hänelle linen, että tämä on saattanut meidät edus-
28778: kuuluu. kunnan hiljaisimmatkin miehet ja laiskini-
28779: En minä vaadi, sen jo alussa sanoin, että matkin puhujat käyttämään jossain mää-
28780: meidän olisi kokonaan katkaistava suh- rin äänijänteitämme. On puhuttu täällä jo
28781: teemme siihen paljon kiitettyyn länsimai- tämän asian yhteydessä tässä ensimmäisessä
28782: seen kulttuuriin, mutta sitovat siteet olkoot käsittelyssä pyöreästi kolme vuorokautta
28783: todella tieteellisiä eikä mitään puolue- tai ja käytetty 60 puheenvuoroa. Allekirjoit-
28784: muita siteitä. .Ja jos tämä ei nykyisellään tanut on nyt n :o 61. Jälellä on 50 puheen-
28785: länsimaiselle sukupolvelle kelpaa, niin tulee vuoroa ja hallituspuolueen edustaja täällä
28786: varmasti aika, jolloin se kelpaa, ja jos ei juuri nyt pyysi 51 :n, joten asiaa kyllä on
28787: tulekaan, niin jää meille kuitenkin muita valaistu hyvin monelta puolelta jo tähän-
28788: suhteita ja siteitä riittämiin. Tiede on kä- kin mennessä ja nähtävästi tullaan hyvin
28789: sittääkseni siksi elinvoimainen itsessään, että tarkkaan kaikki tämän lain kohdat käsitte-
28790: se elääkseen meidänkin yliopistossamme ei lemään. Ne puheenvuorot, joita minä olen
28791: tarvitse epäikansallisia professoreja. Ja etupäässä kuunnellut, ovat olleet akateemi-
28792: juuri noiden epäkansallisten yliopistoaines- sen sivistyksen saaneiden edustajien pu-
28793: ten pönkittämiseksi on nyt vihdoin pantu heenvuoroja. Sen vuoksi minä haluaisin
28794: niin kiire tälle yliopistolaille kuin sille on tässä hiukan esittää tavallisen maalaismie-
28795: pantu. Onko tapahtumassa jonkinlainen hen mielipiteitä, niitä mielipiteitä, mitii.
28796: kuormarengin herääminen? Jos niin on, tuolla Karjalan maakunnassa ja sen maa-
28797: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita k(Jskevan lain muuttaminen. J7ii
28798:
28799:
28800: laisväestön keskuudessa tästä asiasta aja- ' holta annettuja lausuntoja. Niissä ei kum-
28801: tellaan. i minkaan esiintynyt mitään uutta tai uusia
28802: Tämä nyt esillä oleva kysymys, hallituk- · näkökohtia eikä sellaisia seikkoja, jotka oli-
28803: sen esitys eduskunnalle laiksi muutoksista i sivat tuoneet valaistusta tähän asiaan, jotka
28804: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- · olisivat saattaneet tämän Helsingin yliopis-
28805: rusteista, samaten kuin kutsu näille nyt ton kokonaan suomalaiseksi. Ja ne eivät
28806: koossa oleville ylimääräisille valtiopäiville olleet sellaisia lausuntoja, että ne olisivat
28807: on herättänyt varsinkin suomalaisella maa- voineet kumota ylioppilaspiireissä ja julki-
28808: seudulla, erittäinkin Karjalassa, miltei jo- sessa sanassa esiintyvät mielipiteet, että ky-
28809: kaisen huomiota. Se on herättänyt sellais- symys yliopiston järjestysmuodon perus-
28810: tenkin huomiota, jotka juuri eivät ole vä- teiden muuttamisesta voidaan saada pois
28811: littäneet eduskuntatyöstä eikä politiikasta päiväjärjestyksestä vain siten, että Reisin-
28812: juuri mitään. Miltei jokainen minuakin gin yliopisto muutetaan puhtaasti suoma-
28813: kotiseudullani tunteva henkilö, lukeutui- laiseksi yliopistoksi. Vain siten saatetaan
28814: vatpa he mihin valtiolliseen puolueeseen ta- rauhoittaa suomenkielisten ylioppilaitten
28815: hansa ja olipa heidän poliittinen kantansa ' mielet ja saadaan heidät tekemään todella
28816: mikä hyvänsä, niin he, olivatpa porvareita luovaa työtä, tehostamaan lukujaan ja siten
28817: tai sosialidemokraatteja, kun ovat minut selviämään nopeammin opinnoistaan, joita
28818: tavanneet, ovat aina tiedustelleet, että tu- suurin osa suorittaa lainatuilla tai vanhem-
28819: leeko Helsingin yliopisto suomalaiseksi vai piensa usein niukoista palkoista säästämillä
28820: jatkuuko sielHi entinen kaksikielisyysjärjes- varoilla. Opiskelevan nuorison vanhemmille,
28821: telmä, joka siellä on ollut ja tulee epäile- varsinkin maaseudulta olevien vanhemmille,
28822: mättä olemaan, jos muutosta ei saada ei ole samantekevä, viettävätkö heidän lap-
28823: aikaan, ainaisona erimielisyyksiä ja kah- sensa täällä Helsingissä opiskelemassa olles-
28824: nausta aikaansaavana asiana ei ainoastaan saan aikansa hyödyttömässä politikoimi-
28825: yliopiston seimen sisällä, vaan on se sessa, kieliriidoissa ja katurähinöissä, vai
28826: omiaan saattamaan aikaan myöskin kiihkoa käyvätkö he säännöllisesti luennoilla ja
28827: koulunuorison, kaupunkilaisyleisön ja myös- omistavat kaiken aikansa opintojensa hy-
28828: kin maaseutuväestön keskuudessa. väksi siten valmistuen elämäntehtäväänsä,
28829: Maaseudun väkikin, samoinkuin me edus- sillä jo yhden vuoden viivytyskin voi nos-
28830: tajat jo asian alkuvaiheessa, he ymmärsivät, taa monelle köyhälle ylioppilaalle lukutien
28831: että tässä on heitetty taisteluhaaste edus- kokonaan pystyynkin, ja kun opinnot sit-
28832: kunnalle, mutta kun ei ollut vielä tietoa ten täytyy keskeyttää, on aivan luonnol-
28833: siinä vuoden alussa, mitä tuo lakiesitys tuo lista, etteivät keskeytetyt tiedot hankkinut
28834: tullessaan, niin sen vuoksi he halusivat opiskelija voi saada sellaista toimeentuloa
28835: minultakin kysyä, mitä tässä nyt on takana ja virkapaikkaa, mitä hänen opintokustan-
28836: ja mikä on asian oikea laita. Minä en tie- nuksensa edellyttäisivät. Kaikki voinevat-
28837: tysti voinut heille sitä sen paremmin esit- kin myöntää sen, että kieliriidat ovat es-
28838: tää, vaan ilmoitin, että todennäköisesti nyt teenä yliopiston sisäiselle elämälle ja tuo-
28839: saatiin jonkinlainen parannettu painos siitä vat, kuten jo mainitsin, häiriötä yliopiston
28840: lalk:iesityksestä, joka meillä täällä jo ennen seinien ulkopuolellekin. Tähän tulokseen
28841: joulua oli käsillä, tai senkin ilahduttavan tulee myöskin eräs asiantuntija'kin, joka on
28842: tiedon voin heille antaa, varsinkin edistys- lausuntonsa koonnut erääseen vihkoseen,
28843: mielisiin ja sosialidemokraatteihin lukeutu- jonka nimi on ,Yliopistokysymyksen sovin-
28844: valle yleisölle, että mahdollisesti voi takana nollinen ratkaisu kansan ruotsinkielisen vä-
28845: olla semmoista:kin, että hallitus antaa sem- hemmistön kulttuuri-itsehallinnon pohjal-
28846: moisen esityksen, jolla todella)kin saadaan la", kirjoittanut Kalixtus. Tämä nyt ei ole
28847: suomalainen kansallinen yliopisto. ainakaan mitään kiellettyä kirjallisuutta,
28848: Kun sitten eduskunta kdkoontui, niin sillä tätä myydään m. m. ·eduskunnan kirja-
28849: silloin selvisi kumminkin, että ei ollut ky- kaupassa, ja sikäli kuin olen tätä tarkasta-
28850: symys kumpaisestwkaan edellämainitsemis- nut - en ole tätä kail~kea lukenut, mutta
28851: tani vaihtoehdoista, vaan pikemminkin oli eräitä kohtia tästä silmäillyt - niin minun
28852: esitys huononnus ahlmisempaan esitykseen. käsittääkseni tämä mieluimmin kulkee hal-
28853: Lähetekeskustelun aikana kuuntelinkin erit- lituksen linjoja. Mutta tämäkin lausunnon
28854: tä.in suurella mielen:kiinnolla hallituksen ta- antaja toisessa luvussa, kun hän käsittelee
28855: 47G Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
28856:
28857: kaksikielisen yliopiston etuja ja sen hait- sillä olemmehan huomanneet, että myöskin
28858: toja, tulee loppulausunnossaan siihen, että sosialidemokraattiset ylioppilaat ovat yhty-
28859: kaksikielisyys yliopistossa on haitaksi. Hän neet ylioppilaiden luentolakkoon. Ja tämän
28860: mainitsee tässä eräässä kohdassa näin: luentolakon tal'koituksena on myöskin se,
28861: , Tärkeämpi käytännöllinen merlkitys on niinkuin kaikki tiedämme, saada Helsingin
28862: sillä seikalla, että kieliriita ei lopu yliopis- yliopisto kokona:an suomalaiseksi. Siis isät
28863: tossa niin kauvan kuin molempien kieli- ja äidit täällä kuLkevat vielä kansainväli-
28864: ainesten edustajat ovat yhdessä hoitamassa sillä linjoilla, vaikka pojat ja tyttäret alka-
28865: samoja asioita. Jo pelkkä ambitio synnyt- vat ajatella kansallisesti. Tämä nyt ei ole
28866: tää heidän välillään kilpailua, yhteenottoja, suill!kaan mikään valitettava seikka, se vain
28867: omiensa suosimista ja riitaa, joka kantau- toteaa oikeaksi sen suomalaisen sanonnan,
28868: tuu yliopiston seinien ulkopuolelle, . julki- että ,pojastahan polvi muuttuu".
28869: seen sanaan sekä jatkuvasti häiritsee yhteis- Asian lähetekeskustelussa tahtoi ed. Tan-
28870: kunnan rauhaa, eri kieliryhmien välisiä ner sinutella meitä maalaisliittolaisia. On
28871: suhteita ja myrkyttää julkista elämäämme. harmin paikka, ettei ed. Tanner ole täällä.
28872: Tämä erimielisyys ei ole, paratkoon, ainoa Mutta senhän voi ymmärtää. Herrat kau-
28873: riidanaihe , yliopistoelämässäkään, mutta jo punkilaisjohtajat ovat tottuneet 5-6 tun-
28874: siitä vapautuminen olisi huomattav-a voitto.'' tisiin konttoriaikoihin ja pitävät kyllä huo-
28875: Kun keskustelee maaseutuväestön kanssa len siitä, että saavat riittävästi nukkua tar-
28876: eduskuntatyöstä, saa usein kuulla sen sano- vitsematta olla täällä eduskuntatyössä mu-
28877: man, että te siellä eduskunnassa jauhatte kana. Hän tahtoi sinutella meitä maalais-
28878: ja junnaatte kaikenlaisia jonninjoutaviakin liittolaisia, väittäen meitä taktikoimisesta,
28879: asioita ja puhutte suomet ja ruotsit seilmi- ennustipa samalla tämän yliopistokysymyk-
28880: sin. Ettekö voi kerta kaikkiaan saada sem- sen olevan meille oikein huonon vaalivaltin.
28881: moista komentoa aikaan, että kieliriidat Voitaneenkin nyt myöntää, että tämä yli-
28882: kerta kaikkiaan loppuisivat~ Tällaisia lau- opistokysymys ei olekaan talonpoikaisväes-
28883: suntoja on saanut kuulla miltei aina, mutta tölle niin läheinen kuin se on kaupunkien
28884: varsinkin viime s;y:ksynä noiden katumella- ja liikekeskustojen virkamiehille ja työ-
28885: koiden aikana, niitä usein annettiin. Kun väelle. Sillä ainakin kotiseutuni oppikou-
28886: tällaisen kysymyksen on heittänyt vasem- luissa on oppilaita suurempi prosentti
28887: mistoon lukeutuva - niin, minun täytyy palkkatyöväen ja virkamiesten kuin talon-
28888: myöntää, että minun tuttavapiiriini kuuluu poikain lapsia, vaikka koulu onkin ihan
28889: vasemmistoon kuuluvia henkilöitä miltei puhtaasti maaseudulla. Näistä oppilaista
28890: yhtä paljon kuin maalaisliittoon lukeutuvia hyvin huomattava osa jatkaa opinnoitaan
28891: - olen näille vastannut, ettei näytä tällä m.yös yliopistossa, mutta minä en ole vielä
28892: kertaa olevan mahdollista meillä saada mi- tavannut yhtään opiskelijaa eikä näiden
28893: tään uudistusta aikaan tässä suhteessa, sillä opiskelijain vanhempaa, va~kka he ovat
28894: teidän edustajanne eduskunnassa ovat hy- kuuluneetkin sosialidemokraattiseen puo-
28895: väksyneet johtajaperiaatteen. He kuulevat lueeseen, jotka voisivat hyväksyä sosiali-
28896: kaupunkilaisjohtajiensa ääntä, vaikika te, demokraattisen ryhmän kannan tässä Hel-
28897: heidän valitsijansa, ja minä luulen, että singin yliopiston suomalaistaruiskysymyk-
28898: myöskin maaseutuedustajat, vaikka he kuu- sessä ja yleensä kielikysymyksessä.
28899: luvat sosialidemokraatteihinkin, he ovat, Me emme siis haluakaan tästä mitään
28900: milteipä voisi sanoa, aitosuomalaisella lin- vaalivalttia. Meidän ohjelmamme kieliky-
28901: jalla. Teidän johtajanne ovat nähtävästi symyksessä on aina, ollut selvä. Mutta
28902: olleet myös hallituksen kanssa keskuste- minä pelkään, että tämä ,kuudennen luo-
28903: lussa, kun on ollut kysymys näistä ylimää- kan asia'', sanottaneen se vielä kerran,
28904: räisistä valtiopäivistä (Vasemmalta: Väärä käyttääkseni ed. Tannerin sanoja,, tulee
28905: tieto!). Kun tähän vielä lisää, että ottakaa muodostumaan teille, herrat sosialidemo-
28906: ja antakaapas niille edustajillenne tässä kraatit, ensiluokan asiaksi ensi vaaleissa,
28907: suhteessa isällistä ojennusta, niin sanovat tulkootpa ne ennemmin tai myöhemmin.
28908: vain, että kyllä palataan asiaan. Voidaankin Totta on kyllä sanonta, että ensin ,leipä
28909: olla varma, että vasemmiston herroilla joh- ja sitten kaikki muu". Mutta vaikeaksi,
28910: tajina onkin puoluekokouksissaan ,dylkki suoraan sanoen mahdottomaksi tulee teille
28911: ja totinen baikik"' tämän asian suhteen, osoittaa, että tämä Helsingin yliopiston, siis
28912: Helsingin yliopiston järjestys•muodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 477
28913: ---- ··------·----· -----------·-
28914:
28915:
28916: ainoan kansallisen suomalaisen valtionyli- Ma:aJaisedustaja, sellainen kuin allekir-
28917: opiston perustaminen tälhän maahan voisi joittanutkin on, ei hyvin mielellään puhu
28918: nostaa työväenluokan leipävarrasta ylös- asian yksityiskohdista,. josta hän ei ole täy-
28919: päin edes 1 senttimetrHlä. sin selvillä. 'Tällainen on nyt tämä tässä
28920: Minulla olisi terveisiä sieltä Karjalan esillä oleva asia. Senvuoksi mielellään
28921: maaseudulta myös hallituspuolueen, edistys- kuuntelee kaikki sellaiset lausunnot, jotka
28922: puolueen miehille. Kun ed. Tanner oli valaisevat asiaa, päästäkseen asioista pa-
28923: meille antanut osviittoja viime perjantain remmin selville ja saadakseen siitä oikean
28924: istunnossa, että me kuulummekin maalle ja kuvan. Onhan meillä omassa ryhmässäkin
28925: pel1oille, emmekä tänne, niin minä, joka sellaisia henkilöitä, jotka ovat seLvillä myös
28926: olen vähän kipakkaluontoinen :mies, otinikin näistä Helsingin yliopiston järjestysmuodon
28927: ohjeesta vaarin ja lähdin heti saman päi- perusteiden muuttamista koskevista. sei-
28928: vän iltana käymään maaseudulla, tuolla koista, m. m. pieni pirteä prof.essorimme,
28929: Karjalan puolella. Siellä tapasin, kuten Heiskanen. Ja hän ei suinkaan ole pitä-
28930: jo äsken mainitsin, sosialidemokraatteja, nyt kynttiläänsä va,kan aUa, vaan on anta-
28931: mutta sama1la myös olin keskusteluissa nut sen kyllä loistaa täydellä valolla.
28932: edistysmielisiiru lukeutuvien henkilöiden, Mutta jos nyt hänestä voisimme ajatella,
28933: johtavilla paikoilla olevien miesten kanssa, niinkuin od. Tanner sanoi meistä kaikista,
28934: ja he valittivat hyvin suuresti tuota hal- että ihän haluaisi nyt jonkunver·ran takti-
28935: Et'llksen otetta ja pahoittelivat ylimääräis- koida, niin en halua hänen lausuntoihinsa
28936: ten valtiopäivien koollekutsumista. Ja si- erikoisesti ka:jota. Hänellähän on, niinkuin
28937: käli kuin tiedän, ovat he kaikki ,puhtaasti tiedämme, suomalaisuuskysymys ja yleensä
28938: suomalaisen yliopiston kanna.1la. Meillä oli kielikysymys, kansallisuustkysymys a ja o,
28939: täällä maalaisliittolaisilla viime pyhänä jon- taikka oikea ,.,kärpänen", käyttääkseni sitä
28940: kunlainen joukkojen katselmus. Meillä oli sanontata.paa.
28941: täällä. puolueen lisätty keskushaLlinto Erittäin valaisevan lausunnon antoi mie-
28942: koossa. Sikäli kuin kuulin siellä Imatralla, lestäni ed. Linkomies. Hän nyt ei ole
28943: niin tulee ensi pyhän aikana, siis ylihuo- meikäläisiä, joten minulla ei ole mitään
28944: menna, edistyspuolue pitämään Helsingissä syytä puhua hänen pussiinsa. Mutta mi-
28945: myös joukkojen katselmuksen. Tullee noin nun täytyy antaa täysi tunnustus hänen
28946: parisataa maaseudun edustajaa tänne kes- asiantuntemukselleen. Ed. Linkomies mai-
28947: kustelemaan tästä kysymyksestä. Ja sikäli nitsi, ·että yliopiston kansleri on sanonut,
28948: kuin minä voin päätellä näistä puheista, että ,erimielisyydet yliopiston kielikys:ymyk-
28949: niin minä luulen, että hallituspuolueelle sessä ovat poistettavissa vain siten, että Hel-
28950: tulee siinä hyvin tiukat paikat, ja minä pel- singin yliopisto muutetaan täysin suomenkie-
28951: kään, että sieltä tulee rapsut selkään. Olisi liseksi.'' Tämä on esitetty julkisessa sanas-
28952: paras varautua ·esimerkiksi sen entisen kou- sakin. Edelleen hän mainitsi, että yliopiston
28953: lupojan tavalla, kun hän piti rvihkoa sel- vastuunalaiset virkamiehet ovat olleet halli~
28954: känsä tukena, etteivät rapsut kävisi kovin tuksen esitystä vastaan. Kun asianlaita
28955: rankasti. Ja jos nyt olisi. niin, ettei rvih- nyt on tällainen, niin tuntuu kummalli-
28956: koja ole täällä mukana., voitaisiinhan sii- selta se, että millaista asiantuntemusta hal-
28957: ihen tarkoitukseen käyttää esim. näitä pit- litus on käyttänyt tätä esitystä kootes-
28958: kiä pikakirjoituspöytä1kirjoja, joita olemme saan. Talousneuvostakaan vielä ei ole pys-
28959: tämän hallituspuolueen edesottamisien ta- tyssä, sehän on vielä muistaakseni suuressa
28960: kia täällä olleet pakoitettuja: pikakirjoitta- valiokunnassa. Onhan hallituksessa tosin
28961: jilla kirjoituttamaan. aika vahva asiantuntemus tällaisissakin
28962: Edistyspuolueella oli siellä Karjalan puo- asioissa ja lainvalmistelukunta:kin Henee
28963: lella aikais·emmin verrattain pieni kanna- myös tässä asiassa mukana. Mutta minä
28964: tus, mutta Mäntsälän kapinan ja varsinkin en jaksa käsittää, miten hallitus voi antaa
28965: senjälkeen kun fascistiset virtaukset heil aivan samanlaisen esityksen kuin mikä jo
28966: Hitler-huutoineen aLkoivat kajahdella myös oli ennen joulua käsiteltävänä ja vielä
28967: Karjalan mailla, senjälkeen on edistyspuo- koettaa viedä tämän väkivoimin lävitse, jos
28968: lueelia Karjalassa ollut nousukurssi. Mutta todella yliopiston vastuunalaiset virkamie-
28969: minä uskon, että nyt alkoi pörssissä lasku- het ovat ol1eet esitystä vastaan, sillä opis-
28970: suunta. kelevan nuorison ja myöskin suomalaisen
28971: 478 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
28972:
28973: talonpoikaisväestön sekä yleensä suomen- vat siis eristäytyä suomenkielisistä opiske-
28974: kielisen väestön kanta tässä piti hallituk- lijoista jo ulkonaisilla, merkeilläkin. Kun
28975: sella olla ilman muuta selvillä. he tällä seikaHa nähtävästi halua,vat osoit-
28976: Ministeri Mantere lälhetelmskustelussa ta- taa olevansa edellämainitsemani valloitta-
28977: valliseen rauhalliseen tyyliinsä haasteHes- jan jälkeläisiä ja siis likempänä emämaata,
28978: saan lausui m. m. : ,Mutta hallitusmuodon niin pitäisi näittenkin seikkojen merkitä
28979: säännöksen lisäksi puhuvat myöskin koh- meiUe sitä, että heidän opiskelunsa järjes-
28980: tuussyyt sekä poliittinen viisaus sellaisen tetään näitä seikkoja silmälläpitäen. Ol-
28981: ratkaisun puolesta, jossa ei ole syrjäyt,etty laanhan nyt vapaassa, itsenäisessä Suomessa_
28982: vähemmistön oikeutettuja vaatimuksia. Ta- Täällä ovat useat edustajat valitelleet
28983: pahtuisi ilmeineF kohtuuttomuus maamme sitä se~kkaa, että ollaan jouduttu istumaan
28984: ruotsinkielistä väestöä kohtaan, jos siltä näin pitkälti ja yötä myöten. Varsinkin
28985: evättäisiin mahdollisuus saada myöskin val- perustuslakivaliokunnassa olleet jäsenet
28986: tion toimenpiteestä korkeampaa opetusta tästä lausuivat valittelunsa. M. m. ed. So-
28987: omalla kielellään, varsinkin kun ottaa huo- mersalo ihmetteli sitä hirmuista vauhtia,
28988: mioon ruotsinki-elen historiallisen: aseman mikä tällä käsittelyllä alussa on ollut. Hän,
28989: maassamme.'' Jos näinkin olisi, niin eivät ed. Somersalo, ilmoitti, että hän on tottu-
28990: ne velvoitukset, joita historia suomalaiselle nut kaikkeen, kovaankin vauhtiin, m. m. len-
28991: kansalle asettaa, missään tapauksessa. ole tokonevauhtiin, mutta ei siitä huolimatta
28992: sellaiset, että vielä 1'2.5 vuotta sen jälkeen, ymmär.rä vielä tätä tälla.ista vauhtia, mikä
28993: kun tämä maa eroit:eWin Ruotsin yhtey- nyt tuli eduskunnassa. tämän asian ta:kia.
28994: destä, meidän pitäisi kunnioittaa sitä seik- Kun ed. Somersalo, joka on ollut niinkin
28995: kaa, että vahvempi vaHoittajakansa, ruot- kovassa kuin lentokonevauhdissa mukana,
28996: salaiset, vuonna 1157, tosin kristinopin ni- on tätä vauhtia ihmetellyt, niin sitäkin suu-
28997: messä, alistivat tämän maan ja sen suo- rempi syy on minun, rauhallisen talonpojan,
28998: malaisen kansan oman määräysvaltansa ihmetellä tätä .vauhtia, kun en ole tottunut
28999: alle, riistivät siis tämän kansan itsenäisyy- muuta kuin hevosen antamaan kirk'kokyy-
29000: den, että meidän pitäisi vielä nyt v. 193·5, tiin. Mutta elävässä elämässä on niin, ja
29001: kunnioittaa tätä historiamme murheellista miltei aina niin, että liiaksi nopea ja repäi-
29002: lehteä sellaisena, ettei meillä saisi olla vielä sevä alkuvauhti se tuo tullessaan sen, että
29003: nytkään yhtä puhtaasti kansallista suoma- vauhti lopulta hiljenee ja matka ei käy
29004: laista valtion yliopistoa. eteenpäin sen nopeammin. Silloin käy ku-
29005: Tämä edellämainitsemani va.lloittajakansa ten kuuluisan hiiMäjän Matti Koskenkor-
29006: kyllä piti aikoinaan huolen, kuten täällä van, joka lausui, että vauhti on kokonaan
29007: jo aikaisemmin ed. Koivisto on maininnut, ,tyssääntynyt". Hän, tämä kuuluisa ur-
29008: se piti huolen siitä, että Suomen kansan heilija, oli sattunut saamaan suksen poh-
29009: kieliolot järjestettiin heidän toivomustensa jiin .....
29010: mukaisesti. Virkakieli oli ruotsi. Opetus-
29011: kieli samoin, joten suomenkielinen ei saa- Puhemies, kopnttaen: Kehoitan puhu-
29012: nut opiskella oma1la kieldlään. Näin pääs- jaa pysymään asiassa.
29013: tiin siihen, että suomenkielinen y.läluokka
29014: rupesi käyttämään kotikielenään ruotsia. P u h u j a: Kiitos. Minä nyt en rupea.
29015: Ja tämän suomalaisen yläluokan jälkeläiset laajemmin selostamaan tätä lakiesitystä yk-
29016: lienevätkin suurelta osalta niitä, jotka ha- sityiskohdittain. Kuten jo äsken mainitsin,
29017: luavat säilyttää tämän kaksikielisyysjärjes- minä en ole sitä niin tarkkaan tutkinut
29018: telmän edelleenkin. Vain suomalaisen maa- kuin sellaiset :henkilöt, jotka ovat kuuluneet
29019: laisväestön mukautumattomuus vaHoittajan valioku11tiin, joten se on oLlut :etupäässä
29020: vaatimuksiin voi säilyttää Suomen kansan heidän asiansa. Minä vain toivon, että tämä
29021: kielellisen aseman sellaisena, että suomi nyt rusia nyt, kun nämä pyydetyt puheenvuorot
29022: on valtakielenä tässä maassa. Täällä. on ja mahdollisesti lisäksi pyydettävätkin pu-
29023: aikaisemmin eräs edustaja sanonut myös- heenvuorot on loppuun käytetty ja asia kai-
29024: kin, että ruotsinkieliset ylioppilaat halua- kella kiihkottomuudella käsitelty, sitten lä-
29025: vat jo ulkonaisilla tunnusmerkeilläkin il- hetetään suureen valiokuntaan ja suuri va-
29026: moittaa olevansa lähempänä ruotsillliDaalai- liokunta antaa siitä sitten lausuntonsa ja
29027: sia kuin Suomen ylioppilaita. He tahto- toivon, että suuri valiokunta tulisi tässä sii-
29028: Helsingin yliopist(m järjestysmuodon perusteita koskeva~J-~_i~__ _muuttaminen.
29029:
29030: hen tulokseen, mikä esiintyy perustuslaki- valta kosketukselta. Voidaan puhua snna-
29031: valiokunnan IV vasta·lauseessa. Siinä esi- kin mielessä akateemisesta vapaudesta, että
29032: tetään, että lakiehdotus hylättäisiin ja hal- yliopisto saa siellä tapahtuvan tieteellisen
29033: litus viipymättä antaisi asiasta uuden esityk- työskentelyn järjestää omien itseha:llinto-
29034: sen, joka rakentuu sille pohjalle, että Hel- elintensä avulla niin paljon kuin se suin-
29035: singin yliopisto muutetaan täysin suomen- kin on mahdollista, sillä joka kerta, kun
29036: kieliseksi. Kun suuri valiokunta sitten on yliopistoasia tavalla tai toisella joutuu lain-
29037: käsitellyt tämän asian ja se tulee eduskun- säätäjän käsiin ja joutuu eduskuntaan, niin
29038: taan ta1kaisin, niin meillähän on sitten aikaa se samalla vedetään enemmän tai vähemmän
29039: puhua taas siitä ja minä olen varma, että poliittisten harrastusten ja usein poliittis-
29040: kun ne puheenvuorot sitten loppuvat, niin ten intohimojenkin piiriin. Tästä seikasta-
29041: siUoin jo näkyy Helsingin suomenkielinen han juuri pari päivää sitten tai oliko &~
29042: yliopisto. eilen - täällä menee vähän päivät sekai-
29043: sin - Helsingin yliopiston kansleri yli-
29044: Ed. L e i w o : Herra puhemies! A±ko- oppilaille pitämässään lämminhenkisessä ja
29045: mukseni oli lausua vaatimaton aja•tukseni asiallisesti arvokkaassa puheessaan huo-
29046: esilläolevasta haHituksen esityksestä Helsin- mautti valittaessaan sitä, että yliopisto nyt
29047: gin yliopiston järjestysmuod<m perusteiden tällä tavaHa on vedetty politiikan piiriin.
29048: muuttamisest·a ja perustuslakivaliokunnan Ei'hän voida kylläkään kieltää, etteikö yli-
29049: siitä antamasta mietinnöstä vasta toisessa opistossa ja yliopistomiesten keskuudessa
29050: käsit•tdyssä. Koska kuitenkin näyttää epä- olisi politikointia harjoitettu. Onhan luon-
29051: tietoiselta, milloin tuo toinen käsittely tu- nollista, että henkilöt, j>Otka ovat sivistyk-
29052: lee, ja koska olen vanhojen asioitten vuoksi sen korkeimmille nuipuiHe kohonneet, ve-
29053: pienessä velassa vali:tsijoilleni juuri seli- detään sieltä myöskin palvelemaan kansan
29054: tyksen muodossa suhtautumisestani yliopis- valtiollista elämää, ja niin onkin Helsingin
29055: tolainsäädäntöön ja yliopiston suomalais- yliopisto aikojen kuluessa antanut valtiolli-
29056: tuttamiskysymykseen, katson asiakseni kui- seen elämäämme työvoimia, joiden arvoa
29057: tenkin tähän keskusteluun lyhyesti puut- ja merkitystä ei voida kyllin korkeaksi las-
29058: tua. kea. Samalla tavalla Helsingin yliopisto
29059: Olen koettanut itsessäni mwhdollisimman on sortovuosien aikana tapahtuneessa oi-
29060: kauan yHäpitää sitä uskoa, että Helsingin keustaistelussamme ollut tehokkaalla ta-
29061: yliopisto muodostuu suom~~laiseksi nykyi- valla miehiensä avulla mukana, eikä tämän
29062: sen lainsäädäntönsä puitteissa luonnoHisen yliopiston miehet ole olleet suinkaan poissa
29063: kehityks,en ·tietä. lVIinä olfm koettanut tätä silloin, kun maamme itsenäisyyspyl'kimyk-
29064: uskoani elättää sillä, mitä olen tuosta kehi- set vaativat kä.ytännöHistä ja kokenutta
29065: tyksestä havainnut. Olenhan havainnut, otetta. Mutta silti ei yliopisto tämän kautta
29066: että suomalaisten ylioppilaitten lukumäärä itsessänsä ole joutunut politiikan pyörtei-
29067: sekä absoluuttisesti että prosenteissa l·as- siin eikä sen aiheuttamain intohimojen alai-
29068: kettuna on vuosi vuodelta kasvanut, se on seksi. Päinvastoin meidän Helsingin yli-
29069: kasvanut pl'osenteissakin huolimatta siitä, opisto on saanut i·loita siitä, että se venä-
29070: että meillli aivan iuonnottomalla tavalla läisvaHan aikanakin, jolloin se kyllä oli
29071: oppikouluissa kasva·tetaan liian pa•ljon pahana silmätikkuna, säilyi, vaikkakin kyllä
29072: ruotsinkielisiä ylioppilaita. Olen havain- aina vaara oli sitä uhkaa!lllassa. Se säilyi
29073: nut myöskin, et·tä suomalaisten professorien y>li sortovuosienkin vieman kosketuksilta
29074: lukumäärä ruotsalaisiin verrattuna ·on huo- verrattain hyvin. Mutta siltä politiikaJ.ta,
29075: ma•ttavasti lisääntynyt. Minkätähden siis josta täällä cm paljon puhuttu juuri näinä
29076: olisi pidettävä luorrnollisempana ja suota- päivinä, kielipolitiikalta, se ei ole voinut
29077: vampana tämä Juonnollinen kehittyminen sisäisesti säilyä. Sitä politiikkaa s1ellä on
29078: kuin äkkipäätä lainsäädännöllä tapahtuva. tarvinnut käydä. Minun ikäiseni ylioppi-
29079: Olen sitä mieltä, että yliopiston sisäisiin laspolvi muistaa, miten vuosisadan vaih-
29080: asioihin tulisi lainsäätäjän yleensä koskea teessa muutamat tieteenharjoittajat saivat
29081: niin vähän kuin mahdollista ja niin hellä- käydä mi'tä sit1keintä taistelua, saadakseen
29082: varaisesti kuin yleensä mahdollista on, sillä ne oppituolit i•tseHensä, mihin heillä opin-
29083: se työskentely, jota yliopistossa suoritetaan, tojensa ja ·tiet·eellisten ansioi,ttensa perus-
29084: edellyttä~i vapautta nlkonpä1n tulevalta ko- , t·eella oli eittämätön oikeus. ,Ja täHi tais-
29085: 480 Perjantaina 25 p. tammikuuta 1935.
29086:
29087: telua ovat suomalaiset siellä ruotswlaisten kirjoitus sai mennä ja meni minun puoles--
29088: vastustusta vastaan sa;a.neet ankarasti mei- tani mielihyvällä ja teki herättävää työ-
29089: dän aikaamme saakka käydä. Sitä on tar- tänsä ja vaikutustansa silloisen ylioppilas-
29090: vinnut läinsäädännölläkin järjestää, koska polven l~eskuudessa. Minä tahtoisin tätä
29091: ei muutoin tahdottu sitä valtaa saada nu- kirjoitusta käyttää :hieman toisenlaisessa
29092: jerretuksi, jonka ruotsa.]iaiset yliopiston tarkoituksessa, kuin missä sitä täällä aikai-
29093: konsistorissa olivat vallanneet. Ja tämän semmin käytettiin. Minä haluaisin sitä
29094: lainsäädännön avuHa, kuten sanottu, kehi- käyttää todistuksena siitä, että täysin suD-
29095: tys ·on mennyt valtavasti •eteenpäin. Ja jos malaisen yliopiston vaatimus ei ol·e vain
29096: arvostelisi yliopistokysymystä ja yliopiston viime vuosien tuote, vaan se on suomalai-
29097: suomalaistuttamista vain siltä kannaU.a, sen ylioppilaspolven vuosikymmenien har-
29098: kuin hallitus varsinkin syksyllä eduskun- taimpain toivomusten kohteena ollut.
29099: nalle jättämässään esityksessä tekee sanoes- Maamme valtiollinen itsenäistyminen se
29100: saan, että Helsingin yliopisto Dn suomalai- antoi myöskin uutta virikettä sille, että
29101: nen yliopisto, koska se sulkee piiriinsä täy- myöskin maamme ainoa valtion yliopisto
29102: dellisen yliopistDlaitoksen, jossa kaikissa tulisi vapaaksi, suomalaiseksi, niinkuin
29103: tutkintoaineissa annetaan opetusta suomen- isänmaakin ·oli vapaaksi ja suomalaiseksi
29104: kielellä, niin, jos tähän tyytyisi, voisi sa- tullut. Nuoriso on näiden vuosikymmenien
29105: noa, ·että olot ovat suurin piirtein kwtsoen kuluessa toivonut, että vanhempi polvi sitä
29106: jo k!eliitt;yneet sille asteelle, millä niiden auttaisi tämän toivomuksensa toteuttami-
29107: pitää!kin ona, sillä suuresti katsottunahan sessa. Sitä on autettu, mutta nuoriso tah-
29108: kai Helsingin yliopistossa jo saadaan kai- too nopeampaa kehitystä, kuin mihin täällä
29109: kissa 1tutkintoaineissa suomenkielistä ope- on pystytty, ja voinee kai nyt sanoa, että
29110: tusta. Mutta suomwlainen ylioppilas ja on todella jo kehityksessä kuljettu siihen
29111: Suomen kansallisesti valveutunut kansan- pisteeseen, että asia ei ·enää o1e lykättä-
29112: aines ei ole tätä yliopiston suomalaistut- vissä.
29113: tamista ajanut vain käytännöllisenä kysy- Tätä ratkaisua ei myöskään voida nyt
29114: myksenä. Siinä ei ole tarkoitettu, niin tär- ·enää millään muulla lailla saavuttaa kuin
29115: keä osuus kuin sillä on ollutkin, vain suo- lainsäädäntöti·etä. Useilta haUituksilta on
29116: menkielisten ylioppilaiden oikeutettuja va.a- aikoojen kuluessa toivottu tähän suuntaan
29117: timuksia saada opetusta omalla kielelläw;ä, tähtäävää esity·stä, mutta aina on ihallituk-
29118: vaan siinä taistelussa on ollut syvempi j.a siHe ilmaantunut tärkeämpia tehtavia,
29119: korkeampi henkinen pohja: se on ollut kan- jotka ovat ·asian syrjään työntäneet. Nykyi-
29120: san kansallinen ylväydentunto, ·tieto siitä, nen itsenäisyyden aikamme pisin hallitus
29121: että täHä kansalla on oikeus omata korkein on hiljallensa koko olemassaolonsa ajan i·l-
29122: oppilaitos, joka kantaa tämän kansan omaa moitellut ja antanut ymmärtää, että siltä
29123: leimaa ja josta vieraskin heti s•en ovista on odotettavissa esitys Helsingin yliopiston
29124: sisään a;stuessansa tuntee tulleensa suoma- suomalaistuttamiselq;i. Tuolloin tällöin hl-
29125: laiseen yliopistoon, Suomen yliopistoon. mestyi joi<ta:kin tietoja sen suunnitelmista-
29126: .Se on tämä pohja, joka aikoinaan elä- kin ja me elimme hyvässä toivossa, että
29127: hytti sortovuosien ·ensimmäistenkin ·aiko- nyt todellakin saada·an esitys Helsing~n yli-
29128: jen ·ylioppilaspolv·en, se on tämä pohja, opiston suomalaistuttamisesta. Sieltä tuli
29129: joka sai nykyisen pääministerin kirjoitta- esitys viime syksynä, mutta se ei tarkoitta-
29130: maan silloiseen Raataja-lehteen sen lrirjoi- nutkaan, sen me huomasimme sitten, Hel-
29131: tuksen, joka täällä eduskunnassa eräänä. singin Y'liopiston suomalaistuttamista, vaan
29132: päivänä luettiin. Minulla oli jo silloin lä- se tarkoittaa vain ruotsinkielisen opetuksen
29133: heinen kosketus tuohon kirjoitukseen, koska järjestämistä Helsingin yliopistossa, siHä
29134: sa:tuin olemaan tuon lehden toimitussihtee- minä en muulla tavalla voi tätä esitystä
29135: rinä siihen •aikaan. Olin silloin niinkuin käsittää. Se ·esitys, kuten on monasti sa-
29136: nytkin paremmin tuollainen tasaisenJuon- nottu, uudist·ettiin nyt näille ylimääräisille
29137: teineli mies ja pidin kirjoitusta ihieman valtiopäivhlle, joilla tämä .asia pitäisi ajet-
29138: jyrkänsävyisenä, niin että käännyin päätoi- taman melkeinpä pakkoteitse lopulliseen
29139: mittajan puoleen, jona silloin toimi yli- ra:tkaisuun. Mikäli asia riippui perustus-
29140: opistossa myöskin ans~oitunut mies, profes- lakivaliokunnasta, s}ellä koetettiin vauMia
29141: sori Antti 'Tulenheimo. Hän katsoi, että pitää. Nopeasti ·esitys sen tarkastelun ja
29142: Hel,singin yliopiston järjesty,smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 481
29143:
29144: käsittelyn läpäisi, mutta käs~Uely oli sen silloin vähemmistönä olleet suomettarilais-
29145: mukainen. Mietintö oli vielä paljon huo- yEoppilaat ottaa osoo. Samantapaisia pää-
29146: nonnettu siitä, mikä hallituksen ~esitys oli, töksiä ja vähemmistöä s011tavia toimen-
29147: ja se on jo paljon. piteitä tapahtui kyllä paljon, mutta emme
29148: Minä en ta;hdo suinkaan, minä:kään puo- me siitä silloin vähemmistössä olevatkaan,
29149: lestani ,tänä varhaisena ruammhetkenä Hi!h- emme me itkemään ruvenueet, emmekä isil-
29150: teä tätä esitystä erikoisfflllmin ruotimaan, tämme apua. pyytämään lähteneet, vaikka
29151: sitä on jo niin paljon te!hty sekä täällä oli sillloi:ruk:in yHoppilaioo nuorukaisia ja
29152: eduskunnassa että myöskin samomalehtien neitosia, joiUa kyUä oli vaikutusvaJtaisia
29153: välityksellä julkisuudessa ja mies mieheen vanlhempia, jotka oLisivat voineet, niinkuin
29154: siitä pU!huttaessa. Mutta minä en voi lmi- nytkin, iS&ada aikaan jotakin myöskin val-
29155: ten!kaan olla koskematta, minäkin puoles- tiovallan välityksellä tässä suhteessa. Me
29156: tani vanhana innokka8!na osakuntaelämään olimme sitä llllieiltä, että me tahdoimme rtais-
29157: osaaottajana, sitä kohtaa tässä esityksessä teluan:rme käydä its1e j.a elää tovereitt€1Illme
29158: ja mietinnössä, joka tarkoittaa antaa niin kanssa tovereina siellä, missä se sopi, tait-
29159: Taskaan iskun koko osaJmntalaitokseile. taa peistä taistelussa, sillloin kun siihen on
29160: Minä en eminnäJkääJU käsiltä, mitä yhteyttä tarve. Ja jos nykyisessäkin osaJmntaelä-
29161: on kaikella tällä tämän muun esityksen mässä on pii,rteitä, epäkohtia, jotka ovat
29162: ikan,gsa, kaikkein vä!himmin siUä kai on yh- poistettava;!;, on kait toki nimä, j·oiden lä-
29163: teyttä Helsingin yliopistoo suomaJaistutta- hiunä tulee ylioppilaselämää, siis myöskin
29164: misen kanssa. Mutta ehkäpä tä:ssä on ,tah- osakuntruelämää valvoa, mahdollisuuksia ja
29165: dottu, tai varmastikin on tahdottu, kun keinoja käytettävissä, joillla tulos saadaa!ll
29166: kerran yliopistoon lailliSäädännöJlä taaJS ka- aikaan, i1man että sen kautta suorastaa;n
29167: jotaan, saada lakiin sellaisia määräyksiä, ruvetaan heikentämään koko ylioppilaiden
29168: jotka voivat yliopiston elämästä poistaa sel- kehitykselle täJrkeän osakuntalaitoksen ole-
29169: laisia laitoksia ja sel~aisia piirteitä, jotka muksen pmusteita ja juuria. Edellinen
29170: ovat epämielui,sia niille, jotka nYJt hiaillituk- puhuja täällä puhui, .että koko esitys on
29171: sen muka!lla talhtovat tätä a:siaa eteenpäin taisteluhaaste eduskunnalle. Minä tahtoisin
29172: ajaa, ,tai ei oikeastaan 'eteenpäin, vaan läpi sanoa, että osakuntapakon poistaminen on
29173: ajaa sillä tavalla, kuin sillä taholla sitä taistetluhaaste ei ainoastaan nykyisel~e ja
29174: tarkoitetaan. Sanotaan - sen on opetUJS- tulevalle ylioppilasnuorisolle, vaan se on
29175: ministerikin sanonut -, että osa:lmntaelä- suuressa määrin taistclu:hruaste varsinkin
29176: mässä on ilmaantrmut epäkohtia. KY'llä suomalaisell!e kansalle ympäri llllaata, joka
29177: kai niitä epäkohtia on siinä aina ollut, on tottunut poikiensa ja tyttäriieMä koti-
29178: sillä mikäpäs la,it:os, mikä järjeste~mä, mikä seutuharrastuksen ja -rakkauden tuloksista
29179: in!himillinen toimint,8Jlluoto olisi epäkoh- sa8Jillaan naut,tia sanomattoman paljon. Ja
29180: dista vapaa. Sanotaan, että niissä politi- se on ta,]stetluhaaste ~ehkä niillekin maaseu-
29181: koidaan, niissä harjoitetaan väJhemmistö- dun väestön jäsenille, jotka ovat taloudel-
29182: sor.toa ja mitä kaikkea niissä kuulutaan lista tukeansa aUJtaneet, jotta heidän yli-
29183: tehtävänkään. En tunne nykyistä osa- opistokaupungissa kodittomina harhailevat
29184: kuntwelämää niin ,tarkoin, tunnen muuta- opiskelevat poikansa ja rty,ttärensä saisivat
29185: mia piirteitä, jotka minua erikoisesti eivät itselleen tänne rakennetuksi osakuntakodin
29186: ole miellyttäneet, mutta tunnen myöskin varsinaisen kodin vastikkeeksi. Se tapa,
29187: nuorta ihmistä niin paJljon, että en ota millä lmllitus on täitä esitJ71stä pyrkinyt lä;pi
29188: enkä osaa koskaan ottaa tuollaisia piklm- ajamwan, on :tehnyt niin äärimmäisen epä-
29189: pii:rteitä niin hirveän raskaan traagilliselta mielilyttävän vaikutuksen. Se salamyihkäi-
29190: kannalta, kuin nyt niin monella ta:holla syys, jolla eduskunnan ylimääräisten va;Ltio-
29191: tehdään. Kyllä siellä meidän aikanamme- päivi:en kokoonkutsumista valmisteltiin,
29192: kin sortovuosina polit:Lkoitiin eikä s:ireUä niin että se tuli yllätyksenä niin hyvin
29193: vähemmistöä kohtaan niin hirveän hienotun- eduslmnna.lle kuin koko kansa:llekin, se ei
29194: toisia oltu. Muistan en,gimmäisen Vwppu- suinka:an ollut omialliSa mielliä :nauhoitlta-
29195: aikani ylioppilaana o'Uessaui vuonna 1903, maan. Minä en tiedä, onko väärin sanoa,
29196: jolloin Helsingin yliopH81Skunrta päätti viet- jos sanon, että haHitns on tässä huonoa
29197: tää yhteistä Vappu~jUihlaa, mutta samalla asiaa ajanut huonosti, minä tarkoitan epä-
29198: päätettiin, että tuohon juhlaan eivät saa onnistuneesti. Minä en muista sillä lyhyellä
29199:
29200: 61
29201: 482 Lauantaina 25 p. tammikuuta 1935.
29202:
29203: ajalla, jollo~n o'len valtiohlista elämää jou- voi tulla mihinkään muUJhun tulokseen lmin
29204: tunut seuraamaan, turtustuneeni ainoaan- siihen, 'että suomalaisen yliopiston, puh-
29205: kaan poliittiseen otteeseen, joka niin perus- tarusti suomaJ.ailsen yHopiston vaatimus Suo-
29206: teellisesti kuin tämä hallituksen ottama ote men suomrulaisen kansan keskuudessa on
29207: on saanut aikaan tuloksen, joka on niin tällä kertaa jo niin selvä, että mitään
29208: täydellisesti Vlastakkainen sille, ikuin miltä kiertoteitä ei asiasta enää pääJSe pois pu-
29209: sillä on ihn'Oitelttu tarkoitetun. Kertoih:a:n ja:h!tamaa:n, vaan on rodellisuutta katsottava
29210: meille pääministeri tältä paikalta, että ihal- suoraan silmiin j1a ,sillä tavalla toimittava.
29211: litUJksen toimenpiteellä on ta:hdottu saada Jos ny!t ehdotettu lruki saatailsiinlkin laiksi,
29212: yliopistokysymys poi:s päiväjärjestyksestä. se tuskin ennäittää joutua kokeiluasteeseen-
29213: Mitä s11lä on saavutettu~ Sillä on saatu kaan, ernnen kuin se tulee 'kumotuksi ja
29214: yliopiston suomalruistUJttamiskysymJCs päivä- til&lla on toisille perusteiHe rakennettu yli-
29215: järjestykseen. Se ei ole &lut täihän asti opistolaki.
29216: täydessä päiväjärj:estyksessä. Siltä ovat in-
29217: nolLa ajaneet opiske~evat itse ja heidän P u he m i e s: Eduskunnan istunto kes-
29218: mukanansa moninaiset yliopistva lälhellä keytetään ja jatketaan sitä tänään kello 8.
29219: olevat henkilöt, mutta siksi paljon eri
29220: osissa maa;ta Eikkunoona, kuin aJlekirjoit-
29221: tB~nutkin voi sanoa olevaJllSa, minä olen saa- Täysistunto keskeytetään lauantaina tam-
29222: nut sen käJSityksen, että se ei ole ollut var- mikuun 2~6 päivänä kello 1,55.
29223: sinaisen kansan keskuudessa päiväjärjestyk-
29224: sessä, enroon kuin n~ viime kuluneina viik-
29225: koina. TuSkin siellä saa vielä hyvää päivää
29226: toivotetuksi tapaamalleen ilhmiselle, kun jo Täysistunto& jatketaan
29227: kysytään, kuinka sen yliopistoasian laita
29228: on. Se on siis päiväjärjestyksessä. Ja jos lauantaina 26 p. tammikuuta 1935
29229: on puhuttu, että se on pitänyt y;l'lä mielten kello 8.
29230: kiihkoa, minä en ole sitä kiihkoa vielä ta-
29231: vannut ,ennen kuin sen jälkeen, kun halli- Puhetta johtaa toinen varapuhemies von
29232: tuksen toimenpide tuli tiedoksi. Nyt tämä Born.
29233: herättää ki~hkoa, herättää sitä hiljaisissa
29234: hämäläisissä, puhumattakaan :ffiuumaveri-
29235: semanistä pohjalaisista ja ehkä vilkkaassa Jatketaan päiväjärjestyksessä olevan 1)
29236: Karjalan väestössäkirn. Ja vielä siltä oi- asian käsittelyä.
29237: keilstokannalta katsottuna kuin olen tottu-
29238: nut valtiollista elämäämme katoomaan ja
29239: ajatte1emaan, Oll! tehnyt masentavan vai- Keskustelu jatkuu:
29240: kutuksen se, että hallitus, joka sentään
29241: on jäsenensä l~oonnut juuri pääasiassa suo- Ed. J u t i l a: Herra puhemies ! - Tä-
29242: malaisista porvarillisista aineksista, on tah- män yliopistolakiesityksen lähetekeskuste-
29243: tonut tätä kansalUsessa elämässä niin tär- lussa saimme kuulla ankaran arvostelun
29244: keätä asiaJa ajaa etsien tukea yksinomaan siitä, että hallitus oli lähtenyt ajamaan yli-
29245: kansainväliseltä vasemmisto1ta ja ruotsalai- opistolakia ylimääräisillä valtiopäivillä. Se
29246: silta (Ed. Kesti: Onhan sieHä kokoomus- oli yllättävää sen takia, että lain hengen
29247: laisiakin ~). Jaa, tukema'Ssa? (Ed. Kesti: ja tarkoituksen mukaan ylimääräisiä valtio-
29248: Ei, vaan hrallituksessa!). Mmä sanon, ed. päiviä ei voida kutsua koolle muulloin kuin
29249: Kesti, ei ta:vvitse oikoa minun puheitani, jossakin erittäin kiireellisessä tapauksessa
29250: silloin kun niissä ei ole oikomista, sillä ratkaisemaan asiaa, jota ei voida lykätä
29251: minä sanoin: kaikkiin porvarillisiin puo- varsinaisten valtiopäivien alkamiseen. Sa-
29252: lueisiin. Tämä seilfuka ei lU!paa hyvää tälle maan tulokseen näyttää perustustuslakiva-
29253: a;sia:lle, eikä se lupaa hyvää s~lle yhteis- liokunta nyt käsillä olevassa lausunnossaan
29254: työlle, jrohon ehkä suomalainen porvarilli- tulleen. Mietinnön perusteluissa sanotaan
29255: nen aines tulee joutumaarn ~tämän hallitUJk- tosin kyllä lievästi, että perustuslakivalio-
29256: sen kanssa vastaisuudessa. kunta ei pidä hallituksen toimenpidettä yli-
29257: Kun kai,kJ'kia näitä seikkoja huomioi, ei määräisten valtiopäivien koolle kutsumi-
29258: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita_ k_o_skev_ll:~ l~>ti_I_l_!:~~~~~JI1inen. _ _ 483
29259:
29260: seksi ratkaisemaan yliopistolainsäädäntöä myöskin se käsitys on vakiintunut entistä
29261: riittävästi harkittuna, siis toteaa täydelleen, enemmän, ennerrkaik>kea meille talonpoikais-
29262: että hallituksen teko on ollut harkitsematon edustajille, että on korkea aika jo tässä
29263: ja harhaan osunut. maassa päästä siihen, että saavutetaan oma
29264: Täällä on jo useissa puheenvuoroissa pu- yliopisto, suomalainen valtionyliopisto.
29265: huttu siitä, että hallituksen toimenpide, Olen koettanut parhaani mukaan tarkoin
29266: näiden ylimääräisten valtiopäivien koolle- syventyä tähän asiaan sekä lakiesitykseen
29267: kutsuminen, käsittelemään nyt kysymyk- perehtymällä että myöskin neuvottelemalla
29268: sessä olevia yliopistolakeja, olisi lain hen- tästä asiasta asiantuntijain kanssa. Kuten
29269: gen vastainen. Minun mielestäni perustus- meille jokaiselle on tunnettua, on tämä laki-
29270: lakivaliokunnan enemmistö, kuten olen ehdotus saanut alkunsa yliopiston suomalais-
29271: kuullut, on menetellyt siinä väärin, ettei tuttamisvaatimuksesta ja syntynyt aikana,
29272: ole antanut vähemmistön mielipiteelle edes joHoin yliopiston konsistorinkin enemmistö
29273: sitä tunnustusta, että olisi antanut kuulla ja yliopiston kansleri olivat yhtyneet siihen
29274: näin tärkeässä asiassa asiantuntijoita, jota vaatimukseen, että yliopisto on muutettava
29275: jo lähetekeskustelussakin useissa lausun- suomalaiseksi. Sen vuoksi varsinkin kum-
29276: noissa tehostettiin. Minä olen vakuutettu mastuttaa, että jo lain perusteluissa siinä
29277: siitä, että jos perustuslakivaliokunta olisi määrin kiinnitetään huomiota ruotsinkieli-
29278: maltillisesti ja ennakolta määrättyjä mieli- seen opetukseen, että suomalaisen yliopiston
29279: piteitä noudattamatta käsitellyt tätä asiaa sijasta puhutaan vain suomenkielisestä lin-
29280: kaikin puolin, niin useimmille nykyiseen jasta, joka tämän lain voimaan tultua kai
29281: enemmistöönkin kuuluville edustajille olisi tulisi täydelliseksi. Vielä enemmän kum-
29282: selvinnyt sekä esityksen menettelyn lain- mastuttaa kuitenkin se, että ruotsinkielistä
29283: hengen vastaisuus että epätarkoituksenmu- opetusta tulisi tämän yliopistolain mukaan
29284: kaisuus. Mutta ehkäpä juuri tämä tahdot- nykyisestään lisättäväksi. Nykyisen yli-
29285: tiinkin kiireellisyydellä estää. Siksi minä opistolain mukaan on vakinaisten ruotsin-
29286: rohkenen toivoa, että suuri valiokunta, jos kielisten professorien lukumäärä saamieni
29287: tämä kysymys sinne vielä näillä ylimääräi- tietojen mukaan tänä lukuvuonna 14 vaki-
29288: sillä valtiopäivillä kerkiää, ottaisi tämän naista ja vaihtuvaa professoria, joiden
29289: tärkeäksi käyneen lakiesityksen perusteel- luentokielenä on ruotsi. Näiden lisäksi 4
29290: lisesti käsittelyn alaiseksi, ettei eduskun- professoria ilmoittaa luennoivansa osaksi
29291: nassa syntyisi tämän asian toisessa käsit- suomeksi ja osaksi ruotsiksi, ja menosään-
29292: telyssä niin laajaa keskustelua kuin miksi nön alaisista ylimääräisistä professoreista
29293: se on muodostunut tässä ensimmäisessä kä- 1 luennoi ruotsilksi. Sen sijaan uuden yli~
29294: sittelyssä. opistolakiesityksen mukaan tulisi perustet-
29295: Sen jälkeen kuin eduskunnan herra tavaksi 21 ruotsinkielistä professorinvirkaa,
29296: oikeuasiamies antoi lausunnon nyt koossa- joista 15 varsinaista ja 5 vaihtuvaa profes-
29297: olevien ylimääräisten valtiopäivien koolle- sorinvirkaa ja 1 kiinteä ylimääräinen pro-
29298: kutsumisesta ja siitä, että hallitus lakiehdo- fessorinvirka. Mutta ei vielä tämäkään
29299: tusta valmistaessaan ei ole noudattanut riitä, vaan esityksessä lisäksi mainitaan,
29300: lain antamia ohjeita, ei liene kenelläkään että tulo- ja menoarvion yhteydessä ja sen
29301: epäilystä siitä, etteikö jonkinlaista lakipy- , puitteissa voidaan ruotsinkielistä opetusta
29302: kälien kiertämistä tai lainhengen vastaista varten perustaa muitakin professorinvir-
29303: olisi tapahtunut. Täällä kyllä sen jälkeen koja riippuen siitä, miten eduskunnassa
29304: on herra pääministeri koettanut etsiä piilo- vuosittain määrärahoista sovitaan. Sopii
29305: paikkaa vetäytymällä herra oikeuskanslerin epäillä, että jos sama vuorovaikutus ruot-
29306: selän taakse. Se oli kovin läpinäkyvä yri- salaisten, sosialistien ja edistyksen välillä
29307: tys. jatkuu, saattaa ruotsinkielisten professorien
29308: Kun tätä yliopistolakikysymystä on jou- lukumäärä jo ensi vuonna lisääntyä huo-
29309: tunut seuraamaan varsinaisena kansanmie- mattavasti.
29310: henä ja sitä talonpojan näkökulmalta kat- Ruotsalaisuus ei jää näiden 21 :n ja tulo-
29311: selemaan, niin on selvää, ettei voi olla ja menoarvion puitteissa mahdollisesti pe-
29312: muuta mieltä kuin, että yliopistokysymys ru:stettavien uusien professorinvirkojen va-
29313: on täällä nyt käsiteltävänä olevan hallituk- raan, vaan siitä tulevat huolehtimaan li-
29314: sen esityksen kautta ajettu umpikujaan, ja säksi ylimääräiset henkilökohtaiiset ruotsin-
29315: 484 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
29316:
29317: kieliset 1professorit, joita' yliopistossa sa:a- kuitenkin annetaan tiedekuntien ja konsisto-
29318: :rnieni tietojen mukaan on nykyisin 7 ja rin oikeuksia ja tehtä:viä ruotsinkielistä ope-
29319: joita voidaan saada helposti lisää, sillä täy- tusta koskevissa asioissa. Edellämainittujen
29320: täntöönpanolain 3 § :n 4 kohdan mukaan lisiiksi kokous tekee virkaehdotukset ruot-
29321: ruotsinkielisten prffiessorien niin sanotun sinkielisten professorien virkojen täyttämi-
29322: ,kokouksen" oikeutena on tehdä ehdotus sestä ja; ehdotuksesta ruotsinkielistä. ope-
29323: henkilökohtaisten ylimääräisten professorien tusta! varten asetettujen vaihtuvien profes-
29324: nimittämisestä ruotsinkielisten opettamista sorinvirkojen opetusalan pysyttämisestä en-
29325: varten. Lisäksi tulevat ruotsinkieliset do- nallaan tai vaihdettaviksi, tekw kanslerin
29326: sentit, joita Helsingin yliopistossa nykyisin kautta, hallitukselle ehdotuksia, jotka tar-
29327: on noin 40, joita äskenmainitulla· kokouk- koittavat ruotsinikielisen opetuksen järjeste-
29328: sella on niinikäii.n oikeus ehdottaa ruotsin- lyä taikka opettajien valmistusta sellaiseen
29329: kielistä opetusta varten. Tätä kohtaa pitä- virkaan, jonka hoitajan tulee antaa ope-
29330: vätkin asiantuntijat vielä tärkeämpänä kuin tusta. ruotsinkielisille sekä päättää stipen-
29331: ylimääräisten professorien ehdottamista, dien ja muiden a~purahojen jaosta nimen-
29332: sillä ylimääräisten professorien luku rajoit- omaan ruotsalaisia oppilaita varten. Lwki-
29333: tuu määrärahaan, mutta dosentteja voidaan ehdotus menee ruotsalaisuuden suosimisessa
29334: saada miltei rajattomasti. Ohm kuullut ker- vieläkin pitemmälle. Suomalaisilla professo-
29335: rottavan, että dosenteiksi tulo ei ole suh- reilla ei ole lakiesityksen mukaan minkään-
29336: teellisen lahjakkaille erikoisen vaikeata. Do- bista tekemistä ruotsa.laisten kokouksessa,
29337: sentiksi pyrkijä tarvitsee vain varoja ja ai- joka on täysin suljettu elin, mutta ruotsa-
29338: kaa erinäisten julkaisujen laatimiseen ja laiset professorit ovat samalla jäseniä kon-
29339: ruotsinkielisillehän kertyy varoja tätä tar- sistorissa.
29340: koitusta va.rten supisuomalaisiltakin pai- Olen osoittanut, että tällä hallituksen esi-
29341: koilta. Ruotsinkielinen opetus tulee prod:'es- tyksellä, jos se tulee nykyisessä muodossaan
29342: sorien ja dosenttien paljouden vuoksi kovin hyväksytyksi, ei tulla tyydyttämään suoma-
29343: mahtavaksi. Niitähän on jo yhteensä lähes laista väestöä. Siksi pyydänkin, herra puhe-
29344: 70. Mutta tämä yliopiston suomalaistamista mies, suositella siinä tapwuksessa, että tämä
29345: tarkoittava lakiesitys ei tyytyisi siihenkään, lakiehdotus joutuu suuressa valiokunnassa
29346: vaan täytäntöörrparuolain 2 § :ssä säädetään, käsiteltävä1ksi, että suuri valiokunta ottaisi
29347: että ruotsinkielisille opiskelijoille on han- 'käsittelyn pohjaksi IV vastalauseen, joka
29348: kitta:va lisä:ksi ylimääräistä opetusta, mitä on maalaisliittolaisten perustuslakivaliokun-
29349: antavat ruotsinkielellä joko yliopiston opet- nan jäsenten allekirjoittama ja jossa ehdo-
29350: tajat tai muut ulkopuolelta ehkä saatavat tetaan tämä lakiehdotus hylä.ttäväksi. Lo-
29351: pätevät henkilöt erityistä korvausta vas- puksi pyytäisin saada vielä lausua sen har-
29352: taan. Ja nämäkin opettajat saa nimittää ja taan toivomuksen, että jos nyt korkeaan
29353: määrätä 3 •§ :n 5 kohdan mukaan tuo samai- ikään ehtinyt herra Kivimä·en hallitus antaa
29354: nen ruotsinkielisten opettajain ,kokous". vielä kolmannen painoksen lakiehdotuksesta
29355: Olihan joitakin ruikoja sitten srunomaleh- Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi, se
29356: dissä kertomus siitä, että ruotsinkielistä ope- todella olisi sellainen asiakirja, joka vil-
29357: tusta - oikein professorien antamana - pittömästi pyrkisi johtamaan suDmalaiseen
29358: tarvittiin lääketieteellisessä tiedekunnassa yliopistoon.
29359: jo v. 19-30 yhdelle ainoalle oppilaalle, joka
29360: sitten valmistauduttlma,n ilmoittamtui ha- Ed. K a u r a n e n: Herra puhemies! Ta-
29361: lukkaaksi lääkärin virkaan täysin suomalai- savaltamme kunnioitettava presidentti on
29362: selle paikkakunnalle. Jos rryt esillä oleva kutsunut eduskunnan koolle ylimää.räisille
29363: yliopistolaki hyväksytään, tulee se luomaan valtiopäivil1e. Luonnollisesti täytyy asian
29364: nykyistä suuremman ruotsinkielisten opet- silloin olla hyvin kiireellisen ja myöskin
29365: tajain joukon ja samalla antaa sille muka hyvin vakavan, koko kansan elinehtoihin
29366: suomeksi muutetussa yliopistossa niin suu- vaikuttavan, kun epätavallisella tavalla ru-
29367: ren vallan, että kysymyksessä on oikeastaan vetaan jotakin lwkia säätämään ja katso-
29368: ruotsinkielinen yliopisto. Lakiehdotuksessa taan se niin välttämättömäksi.
29369: puhutaan, kuten edellä jo olen maininnut, Olen ollut mukana toistakymmentä vuotta
29370: vaatimattomasti ruotsinkielisten professo- jo eduskunnassa. Tällä ajalla on sattunut
29371: rien ,kokouksesta", mutta tälle kokoukselle useita eduskunnan !hajoituksia. Eduskunta
29372: 485
29373:
29374: on istunut hallituksen pyynnöstä useam- päivien kautta olisi tältä suurelta välhem-
29375: paan kertaan myöskin sellaiseen aikaan, mistöltä tahdottu ottaa sille valtiopäi·väjär-
29376: ;jota valtiopäiväjärjestys ei edellytä. Mutta jestyksen suoma oikeus vedota näin tär-
29377: ainoastaan yhden kerran koko itsenäisyy- keässä asiassa Suomen 'kansaan. Minun kä-
29378: / temme aikana on kutsuttu koolle ylimää- sityJkseni mukaan tämä on parlamentin ar-
29379: räiset valtiopäivät. Hallitus on selittänyt, von aliarvioimista, kun hallitus tahtoo ottaa
29380: pääministeri, täällä asian ensimmäisessä kä- vähemmistöitä sille valtiopäiväjärjestyksen
29381: sittelyssä, että presidentti on näin ha·lunnut edellyttämän oikeuden.
29382: kutsua eduskunnan tänne, ja luonnollista Täällä tämän ensimmmsen käsittelyn
29383: on, että presidentin tehtäviin tämä kutsu alussa opetusministeri Mantere lausui, että
29384: kuuluu, mutta kuitenkin on täytynyt halli- jos tämä hallituksen esitys suurin piirtein
29385: tuksen olla valmistamassa jo nämä iakiesi- hyväksytään, niin saadaan suomalainen yli-
29386: tykset ja esittämässä presidentille tämä yli- opisto, ja tätä !käsitystään perustelee hal-
29387: mää!läisten valtiopäivien koollekutsuminen litus esityksessään m.m. seuraaNasti: ,:M:utta
29388: ja näin ollen siis alku tähän ylimääräisten myös yliopiston opettajiksi a1kovien ruot-
29389: valtiopäivien koollekutsumiseen on lähtenyt sin!kielen taito on viime aikoina heikenty-
29390: hallituksesta. Ja ha:lli tus myöskin tulee kan- nyt. Aniha!IVat pystyvät enää ilman pitkä-
29391: tamaan vastuun siitä, mitä täällä ylimääräi- ai'kaista vaivalloista opiskelua hallitsemaan
29392: sillä valtiopäivillä saadaan toimeen. Minun tätä kieltä sillä tavoin, että voisivat sillä
29393: mielestäni ei olisi näitä ylimääräisiä valtio- antaa nautittavaa opetusta. Tästä johtuu,
29394: päiviä ollenlman tarvinnut kutsua, sillä ~ttä ei enää voida ylläpitää sitä vaatimusta,
29395: kumpikaan näistä asioista ei olisi oHut niin että kaiikkien yliopiston opettajien pitäisi
29396: kiireellinen, että sitä varten olisi ylimääräi- kyetä antamaan ruotsinkielistä opetusta.''
29397: siä valtiopäiviä tarvittu. ·Sillä kuten me tie- Erityistä merkitystä oli sanotun esityksen
29398: dämme, on yliopistolaki jo nyt eduskunnan perustelujen mukaan suomenkielen aseman
29399: käsiteltävänä. Tämä olisi tullut aivan nor- va!hvistamiselle annettava suomalaiskansal-
29400: maalisella tavalla helmikuussa kokoontu- lisen si;yisty'ksemme yleistä kehitystä silmäl-
29401: vassa eduskunnassa esille, sillä kaikki val- läpitäen. Huomautettiin, että ,Suomen val-
29402: mistelutyöt oli jo tätä yliopistolakia var- tion yliopisto on ainoa olemassaoleva yli-
29403: ten suoritettu. Jos nyt ihallitus katsoi, että opisto suomenkielistä opetusta varten. J_,ä-
29404: täihän yliopistolakiin oli tehtävä joitakin hinnä sen tehtävänä on suomenkielen ·vie-
29405: muutoksia tai parannuksia, kuten hallitus minen !kaikille tieteen erikoisaloilleikin, niin
29406: tällä kertaa on tehnytJkin, niin olisihan hal- myös tarpeellisten oppisanastojen kehittä-
29407: litus voinut .eduskunnassa asian tällä as- minen ja yleensä on Suomen valtion yli-
29408: teella ollen esittää mieHpiteensä aivan yhtä opiston sekä 1kansallisena että kansainväli-
29409: hyvin näihin muutoksiin nähden. Siis ei senä tehtävänä katsotta:va olevan ensisijassa
29410: uutta lakiesitystä olisi tässä asiassa tarvittu. edustaa arvokkainta ja pätevintä, mitä suo-
29411: Mitä sitten toiseen asiaan tulee, niin sii- menkielellä suoritettu tutlkimus tieteen eri
29412: nälhän hallitus olisi voinut myös antaa esi- aloilla on voinut ja voi aikaansaada.''
29413: tyksen, nim. laista viinavoittovarojen jaosta, Näin pätevästi myöskin hallitus peruste-
29414: ja tämä olisi taas varmaankin tullut sääde- lee kantaansa tällä kertaa ehdottaessaan
29415: tyssä järjestyksessä käsitellyksi eikä sillä meille tätä laki~hdotusta. Mutta jos kerran
29416: niin kiire ole, ettei sitä olisi voinut muuta- hallitulksenkin mielestä yliopiston kansaHi-
29417: mia kuukausia odottaa. Näin ollen minä nen tehtävä on näin laaja, näin suuri, näin
29418: katson puolestani, että nämä ylimääräiset kauaskantoinen, niin silloinihan olisi hal-
29419: valtiopäivät on aivan aiheettomasti koolle- lituksen pitänyt ehdottaa täydellinen suo-
29420: kutsuttu. Minä en pääse siitä käsityksestä, m~mkielinen yliopisto.
29421: että hallitus tahtoo ajaa näillä ylimääräi- Kun tarkastelee käsiteltävänä olevaa
29422: sillä valtiopäi·villä juuri tämän yliopisto- asiaa värittömien silmälasien läpi, sen asian
29423: lain loppuun, sillä se tiesi, että sen esitystä viimeaikaista kehitystä, sen asian, jonka
29424: vastassa on täällä eduskunnassa suuri vä- vudksi nämä ylimääräiset valtiopäivät ovat
29425: hemmistö, joka ei hyväiksy hallituksen esi- kutsutut koolle, niin ei voi muuta kuin
29426: tystä ja tämä väihemmistö varmaankin olisi kerta toisensa .perään yhä uudelleen tut-
29427: tullut äänestämään lain lepäämään yli kailla itseltään, mitä tämä kaikki oikein
29428: uusien vaalien. Nyt ylimääräisten valtio- tarlwitta.a. Katselipa asiaa miltä taholta
29429: 486 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
29430:
29431: hyvänsä, niin aina vain nousee mieleen se tolaiset aJaisimme ainoastaan taktiilkan
29432: sama kysymys, m:iJkä siellä nousi :heti, kun vuoksi suomalaista yliopistoa. Tähän minä
29433: saatiin tieto ylimääräisten valtiopäivien tah:toisin huomauttaa, että maalaisliitto on
29434: kooHelmtsumisesta: mitä on oikeastaan kai- koko olemassaolonsa ajan ajanut suoma-
29435: ken tämän takana. Voin vaikuuttaa, että laista asiaa. Ei se olisi voinut lä:lles kol-
29436: se kysymys on noussut viime viirokoina mo- meakymmentä vuotta taktikoida. Mutta me
29437: nen suomalaisen sydämestä ja se kysymys olemme määrätietoisesti aina py:r!kineet sii-
29438: on lausuttu lukemattomilla suomalaisilla hen päämäärään, ja minä olen vakuutettu,
29439: suilla ja lukemattornin erilaisin tavoin ja että me kerran myöskin 1pääsemme siihen.
29440: värityksin. <Sillä ei voi uskoa meidän hal- Mu:tta kumma kyllä, tällä kertaa me olemme
29441: litustamme niin sokeaksi, ei uskoisi sitä niin saaneet hyvin arvovaltaista avustusta tässä
29442: tietämättömäfl>:si suomalaisen kansan, suo- suomalaisen yliopiston saamisessa. Nyt ovat
29443: malaisen kansan enemmistön mielipiteistä ruvenneet suomalaista yliopistoa ajamaan
29444: esilläolevassa asiassa, että se !hyväuskoisena hallituspuolue, sosialidemokraatit, jotka
29445: olisi ruvennut ajamaan asiaa sellaiseen aina sanoivat, että ihe eivät kielikysymyk-
29446: suuntaan, mikä on suurelle [mnsalle vieras sistä välitä mitään. Mutta tällä 'kertaa ne
29447: ja amkonaan vasta:klkainen ajan vaatimuk- ovat ottaneet oikein ik:uin urakakseen ajaa
29448: sille. En mitenkään tahtoisi uskoa halli- meillä suomalaisen yliopiston. Mutta, mikä
29449: tustamme niin pahatahtoiseksikaan, että se kummallisinta, ruotsalaiset tällä kertaa
29450: ehdoin tahdoin menee !heittämään tulikekä- ajavat meillä melkeinpä kaikkein innok-
29451: leen tappurakasaan, sillä kaikki tämä !kohu kaimmin suomalaista yliopistoa. Siellä
29452: ja meno olisi v.ältetty, jos olisi annettu semmoiset lh:enJkilöt kuin ed. Estlander, ed.
29453: asian kulkea luonnollista tietään, olisi an- Colliander ja monet muut, joiden minä en
29454: nettu asian kulkea tavallista parlamentaa- ole !koskaan kuullut eduskunnassa puhu-
29455: rista kuLkuaan ilman erikoisia painostus- van suomalaista sanaa, nämä nyt aja.vat
29456: ja pakotus'k:einoja. Kyllähän jokainen suo- meille supisuomalaista yliopistoa. - Nau-
29457: malainen tietää, ,ettei se asia, mistä tässä roiko joku? - Me suomalaiset olemme ol-
29458: on kysymys, olisi aivan 11eti tuolla rparla- leet aina siinä onnellisessa asemassa, että
29459: mentaarisellakaan tiellä ratkennut suoma- jos meillä on joiku suuri tärkeä kysymys
29460: laisten tahdon mukaan. Kyllähän jokainen ratkaista;vana, niin meillä on ollut aina hy-
29461: suomalainen tietää, ettei tuo parlamentaa- viä apulaisia. Vuosisatojen kuluessa ovat
29462: rinen tieJkään olisi aivan läJhitulevaisuudessa ruotsalaiset meitä olleet avustamassa monin
29463: vienyt meitä ·vielä siihen päämäärään, mi- keinoin, ja rvuoroin J>yssä't ja ruotsalaiset.
29464: hin suomalainen kansanaines tässä maassa He ovat aina tarjonneet suomalaisille
29465: pyrkii, siihen päämäärään, mihin kaiken apuansa, mutta kun tämä apu on annettu,
29466: järjen nimessä on tinkimättä pyrittävä mää- niin suomalainen on saanut tuntea, kuinka
29467: rätietoisesti ja väsymättä pyrittävä, jos mie- raskasta tämä apu on ollut. Minun käsit-
29468: litään pitää silmällä suomalaisen sivistyksen tääkseni meidän suomalaisten pitäisi tällä
29469: ja kulttuurielämän lopullista kuklkaansapuh- kertaa pystyä tämä yliopistoikysymys rat-
29470: keamista, jos mielitään pitää silmällä kdko kaisemaan ilman vierasta apua aivan suo-
29471: tämän kansan lopullista hyvää kansallisen malaisella voima:lla, ja senihän me pystymme
29472: viljelyksen vainiolla. Mutta että tälle kan- ratkaisemaan, kun meillä kerran tällä ker-
29473: salle, tälle kalevaiselle kansalle, jdlm juuri taa on 90 % v.äestöstämme suomalaisia ja
29474: valmistuu viettämään kansallisen kulttuu- meillä on parlamentaarinen elämä ja par-
29475: rinsa peruskiven, Kalevalansa, 100-vuotis- lamentti, kansanvaltainen parlamentti,
29476: juhlaa, että tälle kansalle juuri nyt taJhdo- minkä pitäisi pystyä hyvin ratkaisemaan
29477: taan väkisin ja vastoin sen yleistä tahtoa tämä suuddn kysymys.
29478: tyrkyttää laki, jota se ei hyväksy eikä voi iKun nykyistä, ny,t rvoimas.'>aolevaa yli-
29479: hyväksyä, 'jos se !kerran pitää kiinni oman o.pistolw1da vuonna 192·2 laaditti~n,. silloin
29480: heng€llviljelyksensä kehityksen vaurastumi- tehtiin siihen hyvin pieniä pa.rammksia
29481: sesta, sehän se juuri on, joka. nostaa niska- entisestään, nimittäin suomenkielen !hyväksi.
29482: harjakset pystyyn ja vaikuttaa sen, että toi- Ne olivat aivan v1ihrupätöisiä, aivan tois-
29483: nen villitys :tulee ensimmäistä pahemmaksi. arvoisia kysymyksiä. Siitä huolimatta ru-
29484: Tää:llä on vasemmiston taholta useaan ker- pesivat ruotsa.laisemme amkarasti jaTrutta-
29485: taan !huomautettu siitä, että me maalaisliit- maan tiimän kysymyksen !läpiajamista.
29486: Hel,singin yliopi,ston järjes·tysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 487
29487:
29488: Muistan kuinka suuressa :valiokul111aSSa, kun omansijoitus, joka tulevaisuudessa tuottaa
29489: asia oli ensimmäisessä käsittelyssä, ruotsa- runsaan koron sijoitetulle pää.omalle. Trumä
29490: laiset puhuivrut ensin koko päJivän iltamyö- on siis laina tulevaisuudelle ja siksi me
29491: hään sarukka, ja sitten tekivät ehdotuksia olemme aina toisten puolueitten !kanssa
29492: täJ:län lakiin saadaksensa muutoksia. Mutta olleet myöntämässä, nämä tarvittavat s1vis-
29493: kun tuli äänestys, poistuivat nämä arvon tysmääräraihat. Vaikka me useinkin mo-
29494: edustajat käytäville ja valiokunta jäi luon- nessa: mä.ä,räralhakysymyksessä asetu.mme
29495: nollisesti vajaalukuis~eksi. Ei ollut päätös- hyvin tiuka!lle kannalle pienissäkin määTä-
29496: valta1nen. Kuitenkin sattui olemaan suoma- mhoissa,. niin emme tässä ole koskaan tin-
29497: [ainen mies suuTen valiokunnan puheenjoh- kineet.
29498: tajana, hän keskeytti istunnon, :hankittiin Ni~n,. meillä on nyt taas tällä kertaa kä-
29499: suomalaisia varamiehiä lisälksi, ja tulivat[>a siteltävänä laki yliopiston jårjestysmuodon
29500: sitten arvon ruotsalaisemmekin mukaan perusteista. Näin maallikon on tavattoman
29501: äänestämään, mutta he pyysivät edelleen ! vaikea tutustua tähän yliopistokysymyk-
29502: II lukemisen valiokunnassa,, mikä luonnol- seen koko Jaajuudessaan. Meidän on siis
29503: lisesti heille, vaikka väihemmistönä ollen, luotettava vain asiantuntijoihin, niiden mie-
29504: suotiinkin. !Seuraavana päivänä :he teki- lipiteeseen. Ja kun nyt kaikki suomalaiset
29505: vät aivan samalla tavalla. ~Minä haluaisin yliopistomiehet ovat yksimielisiä siitä, että
29506: sanoa,. kun tääJllli nyt puhutaan jaDrutuk- meidän maassamme on saatruva täydellinen
29507: sesta, ettru tämä todellakin oli silloin jarru- suomalainen yliopisto aikaan, niin ei'maal-
29508: tusta. Se oli oikeastaan edustajan aseman likko voi tyytyä mihinkään muuhun. Ja
29509: ihalventamista, en haluaisi sanoa sen enem- minä olenkin vakuutettu siitä, ettei ·ole
29510: pää. Mutta tässä minä annan tunnustusta kaukana se aika, jolloin me pääsemme tä-
29511: sosialidemokraateille. He eivät silloin olleet hän jo kauan toivomaamme päämää.rään.
29512: vielä tässä YJhtiössä mukana, missä ihe nyt Ehkä kysyttäneen, minkä vuoksi Suomen
29513: ovat. He olivat erillisinä, ja sen 'VUoksi maalaiskansa pitä.ä niin tärkeänä, että
29514: ihe äänestivält sil'loin pikkuparannuksia tä- meillä ,pitäisi olla suomalainen yliopisto.
29515: hän yliopiston järjestysmuodon perusteihin, Tämä myöskin vaikuttaa itse kansaan, sillä
29516: että saatiin kuin saatiinkin se läpiajetuksi. yliopistohan, kuten ~tiedämme, valmistaa
29517: Siis aina silloin annan tunnustuksen, jos 1 virkamiehet, ja ei ole yhdentekevää, jos suo-
29518: joku on hyvässä asiassa mukana. malainen talonpoika menee suomala,isen tai
29519: 1 Sitten olen usein kuullut myöskin syy- ruotsalaisen, virkamiehen luo. Hän saa jo-
29520: tettävän maalaisliittoa sivistysvihollisuu- tenkin poikkeuksetta erilaisen !kohtelun,
29521: desta;. Se on lausuttu täältä eduskunnan riippuen siitä mihin kansallisuuteen virka-
29522: puhujalarvalta ja vielä ;useammin nmualtru. mies kuuluu. Jos hän on kieleltään ja mie-
29523: Minä olen ol'lut, kuten jo äsken mainitsin, leltään suomalainen, silloin hän tuntee
29524: toistakymmentä vuotta täällä eduslkunnassa myös olevansa lähempänä kansanmiestä, ja
29525: mukana, mutta en ole yhtään kertaa kuul- siihenhän meidän pitäisi pyrkiä, että
29526: lut, että tästä yliopiston määrärahoista olisi me saisimme mahdollisimman pätevän vir-
29527: täällä edes tehty ehdotusta nii:den vähen- kamiehistön kansalliselle pohjalle. Silloin-
29528: tämisestä, vaikka näihin menee vuosittain han me voisimme edelleenkin ylpeillä mei-
29529: jo nykyjään yJi 30,000,,000 maTkkaa. Siitä dän virkamiehistömme kunnollisuudesta.
29530: :huolimatta on maalaisliitto aina myöntänyt Me kansanmiehethän muistamme, ei ole
29531: nämä määrärallat hallituksen ehdottaman kaukana aika siitä, mitenkä Suomessa
29532: suurmsma. Voidaanko nyt enää trumän meillä olivat ruotsalaiset virkamiehet lnel-
29533: jälkeen sanoa, että me vastustaisimme tosi- kein kaikissa virastoissa. Siellä protokollat
29534: sivistystä, .tositietoja. 'Trumä väite siis on saatiin lunastaa ruotsinkielisinä ja sitten
29535: kokonaan perärt;ön, olematon. Sitlä me ta- hommata kie'lenkääntäjät ja muut, ennen-
29536: lonpojatkin tiedämme, että tämä !kansa trur- lkuin saatiin näistä a.<;irupapereista selvää. Ei
29537: vitsee myöskin opistonsa, sivistyksensä ja ole vasta kuin noin 3 vuotta kulunut sHtä,
29538: korkeimman oppilaitoksensa ja että sen kun allekirjoittanut sattui käymään eräässä
29539: kustannuksiin on uhrattava, on uihrattava helsinkiläisessä keskusvi~rastossa. Aioin jät-
29540: nurisematta, ja me myöskin tiedämme, että tää kirjaajalJe muutamia asiakirjoja, mutta
29541: ilimiil ei ole meno, joka Helsingin yliopiston kirjaaja huomautti, että tässä eihkä vielä
29542: kustannuksiin menee, vaan tämä on pää- tarvittaisiin joitakin selvityksiä, ja kutsui
29543: 488 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
29544:
29545: esittelijäneuvoksen tai sihteerin tälhän ki~r sanäänestys ~tässä tärkeässä kysymy-1{sessä.
29546: jaaja,n huoneeseen, jolta kyseli asiaa. :Mi- Sillä kun kansanäänestys olisi toim~tettu,
29547: nulla olivat suomalaiset asiakirjat ja suoma- silloinhan tämä suuri kysymys ratkeaisi
29548: laisena !henkilönä en tietysti osannut puhua täällä eduskunnassa ja hallituksen olisi
29549: ruotsia, mutta tämä esittelijäsihteeri ,puhui helppo valmistaa tämän kansan lausu-
29550: ruotsia. Minä selvitin edelleen ja kirjaaja man mielipiteen mukaan esityksensä. Jos
29551: käänsi tämän esittelijäsihteerin puheen mi- nykyinen enemmistö, joka on eduskunnassa,
29552: nulle suomeksi. Minä taas suomeksi selitin silloin sa:a kansan enemmistön puolellensa,
29553: asiani, mutta tämä esittelijäsihteeri vastasi niin minä olen vakuutettu, ·ettil me vähem-
29554: ruotsiksi. Ja kun hän oli kolmannen kerran mistössä olevwt emme true silloin vastusta-
29555: vastannut minulle ruotsiksi, niin hän sanoi, maan, ~emme parlamentaarisin emmekä epä-
29556: että hänellä on tavattoman kiire, hän ei parlamentaarisin keinoin, me alistumme.
29557: jouda tässä odottelemaan. Silloin minä huo- Jos taas äänestyksen tulos olisi päinvastai-
29558: mautin, että. minulla on myöskin kiire, siHä nen, niin silloinl1an olisi taas hwllituksen
29559: viiden minuutin päästä alkaa eduskunta, helppo valmistaa sille pohjalle tämä esityk-
29560: läksin niine hyvineni jättäen asiakirjat sensä ja niirrmuodoin me pääsisimme no-
29561: tänne kirjaajan pöydä11e. Mentyäni parin peasti ja varmasti siihen päämiiJärään, jo-
29562: päivän perästä katsomaan ,näiden asia:kir- hon niin enemmistö kuin vä:hemmistökin
29563: j,ojen kohtaloa, niin menin kirjaajan luo, tällä kerta:a pyrkii.
29564: mutta se sanoi, että esittelijäsilrteerillä on Silloin kuin kieltolain kumoamisesta pu-
29565: asiaa, ja kun minä menin silloin, puhui huttiin täällä eduskurrnassa kieltolain ai-
29566: tämä herra mitä pa~hainta suome'a ja oli kana, niin ~leimattiin aina näiden puhe
29567: niin kohtelias, melkeinpä yritti jalkoihini- sillä, että Suomen kansa ei halu:a luopua
29568: kin kumartua, sillä hiiJn huomasi tehneensä kieltolaista. Ja minä olen vakuutettu, että
29569: sen virheen, ~että hän ei kohdellutkaan ta- me täällä parlamentissa emme olisi koskaan
29570: vallista suomalais'ta talonpoikaa, vaan hän päässeet siihen, että kieltolaki olisi ku-
29571: sattui kohtelema,an eduskunnan jäserrtä, ja mottu. Mutta kun hallitus antoi lakiesityk-
29572: siksi hänen mielipi:teensä muuttui tämän sen kansanäänestyksestä eduskunnalle ja
29573: parin päivän aikana, että minun täytyy eduskunta sen hyväksyi, niin tässä pääs-
29574: sanoa: kohteliaampaa virkamiestä minä en tiin aivan yksiwkertaiseen ratkaisuun, ja
29575: ole koskaan tässä valtakunnassa nähnyt tämäkin esimerkki näyttää, kuinka Suomen
29576: (Eduskunnasta : SiHä oli hyvä kehitys- kansa voi ajatelLa toisin kuin ne parlamen-
29577: kyky!). 'taarikot 'täällä. Sen vuoksi olisi asNm rat-
29578: Kun tästä yliopistokysymyksestä on nyt kaisuHe ~erittäin suotavaa, ~että tämä suuri,
29579: jo puhuttu to.L~takymmentä vuotta sen jäl- kauaskantoinen kysymys rrutkaistaisiin juuri
29580: keen kuin nykyinen laki laadittiin, siitä ehdottama:llani taV'alla. Sillä me maalais-
29581: on tehty useita eduskunta-aloitteita, onpa kansa ,myöskin pidämme tavattoman 'tär-
29582: nyt jo järjestyksessä toinen hallituksen esi- keänä, et,tä meil1e saataisiin suomalainen yli-
29583: tyskin eduskurrnan käsiteltävänä, eikä tästä opisto meidän maahamme. Ja lopuksi minä
29584: näytä päästävän yksimielisyyteen, ja kuten pyytäisin lausua vielä muutaman sanan yli-
29585: hallitus perusteluissaan mainitsi, niin se opiston tarkoituksesta. ;Sen tulisi olla var-
29586: pitäisi tärkeänä, että tämä suuri, kau:as- sinaisen tieteellisen toiminnan ohella ennen
29587: lmnt.oinen kysymys pitäisi saada pois päivä- kaikkea suomalaiskansallisen kulttuurityön
29588: järjestyksestä, ja minä olen hallituksen keskus, vaalija ja kehittäjä. Sen pitäisi
29589: kanssa aivan samaa mieltä, että näin pi- osoittaa suuntaa, herättää :harrastusta ja an-
29590: täisi tehdä, minä ehdottelisin tällä kertaa 'taa tukea tämän kulttuurin kaikinpuoliseksi
29591: hallituksdle erästä keinoa, joka varmaankin edistämiseksi. Jotta kaikki tämä olisi mah-
29592: veisi tässä suuressa kysymyksessä perille. dollista, tulee sitein yhdistää yliopist.o opet-
29593: Kun nyt täällä eduskunnan enemmistö tajineen kansaan, ja ennen kaik]ma yliopis-
29594: väittää, että Suomen kansa on heidä,n rta- ton on oltava hengeltään sellainen, että
29595: kanansa, ja täältä vähemmistön taholta on karrsa tuntee sen omakseen. Sen miesten on
29596: t~hty samawlainen väite, että Suomen kan- toimittava kansallisten ihanteiden toteutta-
29597: san enemmistö ta:htoo sittenkin suomalaista miseksi julkisuudessakin. Vasta silLoin voi
29598: yliopistoa, niin lausuisin hallitukselle myöskin yliopisto odottaa työlleen kansan
29599: sen toivomuksen, että toimitettaisiin kan- puolelta riittävää ymmärrystä ja tukea.
29600: Hel,singin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 489
29601: -~-·----~~-----·~--------
29602:
29603:
29604:
29605:
29606: Ed. H a u t a 1 a: Herra puhemies! Kun ryhmät eivät muodostaisi tästä suuresta
29607: tämä keskustelu on kestänyt niin kuin tie- kansallisesta kysymyksestä sellaista haas-
29608: dämme, että neljäs vuorokausi on alulla ja kaa, jo:nlka raunioilla sitten nokittaisiin ja
29609: minäkin, järjestyksessä 66 :s, olen saanut kerslmttaisiin, kuka suurimman kappaleen
29610: tilaisuuden lausua mieleni näistä nyt päi- osakseen saa, nimittäin saavutetusta pää-
29611: vänkysymyksiksi keskittyneistä asioista, ja määrästä, johon täällä nyt pyritään. Jos
29612: samalla kun muistan, että suuren valiokun- näin käy, että valtaryhmäJt, joiden nimeä
29613: nan jäsenenä minulla on tilaisuus perehtyä minun ei tarvinne tässä mainita, jos ette
29614: ja mieleni lausua näistä asioista valiokunta- voi välttyä tällaiselta kiusaukselta julki-
29615: keskusteluissa tarkemmin ja määritellä kan- sessa sanassa, sanomalehtien palstoilla ja
29616: tani myöskin lain yksityiskohtiin, niin sen agitatiopuheissa, kiistelemästä ja etuile-
29617: vuoksi maalaisena ja tällaisiin suuriin ky- masta tällä kysymyksellä, niin mielelläni
29618: symyksiin vähemmän perehtyneenä yritän asettaisin kyseenalaiseksi, onko tämä työ
29619: liikkua enemmän vapaassa hengessä, siis sitten todella ollut vilpitöntä, sellaista, jota
29620: varsin yleisissä puitteissa, niinkuin käsityk- sen tulee olla. Tämä huomautukseni ei nyt
29621: seni mukaan sen voipi tehdä. johdu siitä, että minä edustan niin vaati-
29622: Lausuntoni pituudesta en niin muodoin matonta joukkoa, kuten eduskunta tietää,
29623: voi sanoa, minkä verran se tulee kestämään, vaan yksinomaan siitä vilpittömästä halusta
29624: riippuen siitä., kuinka saanen selvitetyksi suomalaisuusasiaa eteenpäin auttaa puh-
29625: niitä näkökohtia, joita minun mielestäni tailla aseilla, ja että vältyttäisiin tekemästä
29626: tässä keskustelussa pitäisi ennen kaikiima tästä kysymy·ksestä sellaista kysymystä, jota
29627: maalaisen kannalta huomioon ottaa. Ei väärinkäytettäisiin. En tarkoita sitä, etteikö
29628: liene tarpeellista huomauttaa, mitä mieltä meillä edustajilla ja teillä kaikilla tässä
29629: suomalaisena miehenä asian periaatteelli- rintamassa mltkana olevilla olisi oikeus ja
29630: sesta puolesta saattaa olla, vaan tulkoon myöskin velvollisuus sanoa, mitkä ryhmi-
29631: kuitenkin sanotuksi, että olen ehdottomasti tykset ja mitkä miehet ovat esiintyneet
29632: suomalaisen ja suomenkielisen yliopiston täällä n. s. suomalaisuuden jarrumiehinä,
29633: kannalla. Käsittääkseni ei voida tyytyä vain jotka ovat vastustaneet tämän suuren kan-
29634: sellaiseen ja:koon, jota nyt hallitus tässä sallisen kysymyksen, suoma1aisen kansan-
29635: esityksessään Helsingin yliopiston järjes- miehen ja -naisen hengen, käsityksen ja
29636: tysmuodon perusteiden muuttamiseksi suo- oikeustajun mukaista ratkaisua.
29637: sittelee. Aluksi tahtoisin lausua kuitenkin Täällä tämän keskustelun alussa esiintyi
29638: eräänlaatuisen toivomuksen, vaikika en mie- meille edustajille myöskin eräitä neuvon-
29639: lelläni asetakaan tälle kannanotolleni mi- antajia. Ja mikseikäs, minä puolestani pi-
29640: tään ehtoja siksi, että käsitän, että yli- dän aina hyvän neuvon oikeana. Kuiten-
29641: opistokysymys ja kannanotto suomalaisuus- kin a~settaisin näiden neuvonantajien lau-
29642: asiassa miehille ja edustajille, joille n. s. sunnon jä1keen mielelläni kysymysmerkin.
29643: taloudelliset kysymykset ovat ensiarvoisia, Tahtoisin vain mainita m. m. ed. Tannerin
29644: ei ole ensiluokkaisen tärkeä. Mutta talou- ja mikseikäs jotakin ajatuksen sijaa ole
29645: delliset kysymykset eivät käsittääkseni myöskin opetusministeri Mantereen anta-
29646: millään tavalla estä osaaottamasta ja massa neuvossa. Täällä on jo varsin useissa
29647: myötävaikuttamasta suomenkielisen ja su9= puheenvuoroissa lausuttu jyrkkä paheksu-
29648: menmielisen yliopiston aikaansaamiseksi mimm ed. Tannerin lausunnon johdosta,
29649: meidän maahamme, siksikin, että tämä joten minun ei paljolti tässä yhteydessä
29650: laitos tulisi olemaan ainoa maailmassa. tarvinne, vaikka voinkin niihin yhtyä, tä-
29651: Mutta, kuten huomautin, lausuisin tässä hän puoleen kajota. Mutta en malta olla
29652: asiaan vaikuttaneille suuremmille ryh- sittenkään jotakin tästä lausunnosta sano-
29653: mille toivomuksen suna mielessä, että matta, ja mikseikäs ehkä juuri sen taikia,
29654: nyt, kun on havaittu täällä eduskunta- että neuvo kai oli tarkoitettu etupäässä
29655: piireissä vain harvoissa asioissa ojennet- sellaisille puheenvuoron käyttäjille, josta
29656: tavan käsiä, kuten sanoisin, yli puolue- nyt on juuri tällä hetkellä kysymys. Ed.
29657: rajojen, että kun nyt on muodostunut Tanner huomautti, että tämä kysymys, ni-
29658: kansallinen rintama, joka on osoittautunut mittäin suomalaisuus ja kielikysymys, se ei
29659: sellaiseksi voimatekijäksi, että minä toivoi- liikuttaisi suomalaista työmiestä eikä talon:
29660: sin sen voivan murtaa hallituksen tahdon, poikaa. Ja hän huomautti, että meidän
29661: että tässä kokoomuksessa mukana olevat paikkamme, jotlm pyrimme täällä eduskun-
29662: 62
29663: 490 Lauantaina 26 p. tammikunta 1935.
29664:
29665: nassakin tämän asian, suomalaisuuden, hy- sattuu, on tää1lä kyllin selvästi osoitettu
29666: väksi vaikuttamaan, että paikkamme olisi ammattimiesten ja näitä seikkoja leokoneit-
29667: pikemmin siellä tunkioittemme ääressä ja ten miesten tunnustamia selviä todistuksia,
29668: että meidän tehokkaampaa vaikutusval- joten minun ei tarvitse tältä puolen asiaan
29669: taamme juuri siellä tarvittaisiin. Minä käsiksi käydä.
29670: otan tämän neuvon tältä kohdalta aivan Tämä lähes 300 vuotta toiminut sivistys-
29671: täydestä. Omasta puolestani pidänkin tär- laitos, joka on toiminut Helsingin yliopis-
29672: keänä, ja rohkenen sanoa paljon tärkeäm- ton nimellä, vaatii myös kustannuksia, joille
29673: pänä, että minä tunnen juuri ne lanta- kansa, minä tahtoisin huomauttaa, on perin
29674: turrkioiden ympäriHä tarvittavat tavat pa- arka, suomalainen talonpoikainen mies ja
29675: remmin kuin nämä Helsingin yliopiston si- työmies, jotka joutuvat myöskin osaaotta-
29676: säisiin asioihin kytkeytyvät seikat, sillä mi- maan raskaimmaHa tavaiHa niihin 'kustan-
29677: nun henkilökohtainen toimeentuloni on pal- nuksiin, joita tällaisen laitoksen ylläpitä-
29678: jon enemmän riippuvainen siitä, kuinka minen kieltämättä aiheuttaa, niin kuitenkin
29679: minä voin olla omaan ammattiini perehty- se tietää, että itsenäinen kansakunta, jol-
29680: nyt. Ja kun tuo lantatunkio kytkeytyy laiseksi Suomen kansa:kin on taistelujen
29681: minun ammattiini paljon läheisemmin kuin kautta päässyt, tarvitsee sellaisen opinah-
29682: Helsingin yliopisto, niin tältä kohdalta jon, jossa sen tyttärille ja pojille tarjoutuu
29683: tässä neuvossa voi olla jotakin perää. mahdollisuus kehittää opillisen sivistyksen
29684: Mutta, kun minä keskitän työtarmoni ja tieteen eri haaroja korkeimpaan mitta-
29685: tuon lantaturrkioni ympärille, niin minä en suhteeseen. Tämä on kansakunnan kiistä-
29686: voi unohtaa kosl\'aan sitä tosiasiaa, että ei mätön velvollisuus ja voimmepa todeta, jos-
29687: maatalouskaan tule toimeen vain omilla kin m. m. virkamiesten paljoudesta ja niin-
29688: voimillaan, siis sillä käytäntöön soveltuvalla poispäin on paljon puhuttu, ja syystä kyllä,
29689: fyysillisellä voimalla, vaan että sen tulee ettei yliopiston olemassaolon tärkeydestä
29690: erikoisesti tänä vaikeuksien aikakautena, ole missään piireissä voitu olla muuta kuin
29691: jolloin maatalous sairastaa, saada tuek- yhtä mieltä. Ja jos sanoisi varauksen tähän
29692: seen myöskin tieteellistä voimaa. Ja jos ajatukseen, jos eri mieltä tässä asiassa esiin-
29693: me maatalousmiehet olisimme niin yksi- tyisikin, niin ne kytkeytyvät sellaisiin mah-
29694: kaikkisia, että me aina luottaisimme vain dollisuuksiin, joilla ei ole voinut olla todel-
29695: jäl'llrkymättömästi siihen, mitä me vain lisuuspohjaa. Meidänhän tulee muistaa,
29696: saamme kokemu:ksina, jotka kyllä ovat ar- 1 että ka:ilkissa asioissa yritetään vississä tar-
29697: vokkaita, niin meidän ammattikuntamme ei koituksissa kansan mieliinkin syöttää tavat-
29698: kestäisi tällä kerta:a siinäkään mitassa, jo- toman paljon sellaisiakin asioita, joiden
29699: hon se nyt kykenee tässä taloudellisessa toteuttaminen ei ole mahdollisuuksien ra-
29700: puristuksessa, johon nyt olemme joutuneet. joissa, ei vuosisatojen, tuskinpa vuosituhan-
29701: Maamiehenrkin on harkiten otettava varteen sienkaan kuluttua.
29702: ne arvokkaat saavutukset, jotka tiede on ·Täällä. on eräiltä tahoilta ja mikseipä pe-
29703: kyennyt kaikkina aikoina ja yhä edelleen- rustell:en ja asiaakin mainiten usein viitattu
29704: kin kykenee maatalouden hyvä;ksi anta- tämän 'kysymyksen esilläollessa m. m. siihen
29705: maan. Jo tältäkin puolen mielestäni ei ole seikkaan, että kysymystä täydellisen suoma-
29706: ollenkaan samantekevää, millä asteella kul- laisen yliopiston aikaansaamiseksi ei ole
29707: kee suomalainen tiede ja kehitys, ja kun vielä itsenäisyytemme aikana mitkään haJli-
29708: me otamme huomioon, että yliopistomme tukset edes tälläikään vamhdilla yrittäneet
29709: on myöskin maatalouteen soveltuvan tieteen lrupiviedä. Huomautan va~n, että kukin
29710: yksi niitä syvimpiä lähteitä ja kehtopaik- asia, olkooni>ru kysymys nyt kaooakuntien ja
29711: koja, että meidän tavallisista maa;kylistä kansakunnan historiassa mistä tahansa, vie
29712: lähtevät poikamme ja tyttäremme valmis- aina oman aikaooa kypsyäkseen sellaiseksi
29713: tuessaan palvelemaan isiensä ammattia, sai- kukak:si, jostRJ puhkearu täysiaikainen ihe-
29714: sivat opetuksensa tässä laitoksessa, jota delmä. Ja kun näin on, niin minun mieles-
29715: koko kansakunta ylläpitää, omalla kielel- täni ollaksemme rehellisiä ja vilpittömiä, ei
29716: lään, jonka he ovat kotipirteissään, koti- niillä edustajilla, jotka tahtovat ehtoja aset-
29717: mökeissään oppineet. Niistä vaikeuksista ta:matta olla nyt mukana tässä suomalaisuu-
29718: joita suomalaisen pirtin pojalle ja tyttä- den työssä, olisit mitään syytä muistella van-
29719: reUe opin tielle lähdettyään kieltämättä hoja, vaan vasta senjälkeen, kun on rin-
29720: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 491
29721:
29722: tama rikkoutunut riidellään saaliin jaosta, tunnossa. ja kotoisten huoltenkin painamina
29723: on kyllä Sj--ytä käydä osoittamaan, jos epä- läksimme joulura1uhaamme viettämään va-
29724: kohtia ja rikkoutumisia tässä rintamassa tu- paiUtua:k:semme hetkeksi näistä kiusallisista
29725: lee esiintymään. Omasta puolestani tässä wjrutuksista, joihinka meidät täällä kytke-
29726: huomautam, että en minäkään voi epäilyk- tään, saimme tämän vuoden ensimmäi-
29727: sistäni välttyä jumi tähän mainitsemaani sellä viikolla sellaisen väJikäräjähaasteen,
29728: sa:aJ.iinjakokysymykseen nähden. Minulla on jota me emme suinkaan osanneet odottaa.
29729: sellaisi'ru eräänlaisiru vaistoja, jotka minua Ja tämä oli sitäkin merkillisempää, että
29730: ovat ikäänkuin pakottaneet juuri lausu- tämä ha.aste annettiin juuri aåkana, j·ota sa-
29731: mruan tämän varoittavan ajatuksen. notaan rauhanviikoksi. Meille on tämän
29732: Siihen, mitä tästä ensimmäisestä neuvosta, rauhanviikon merkitystä selvitelty niin pal-
29733: jonka ed. Tanner meille täällä antoi, mitä jon monissa eri tilaisuuksissa ja ehkäpä
29734: siitä olen sanonut, niin suorasti ja oman- meistä jotkut henkilökohtarrsestikin ovat teh-
29735: tunnon aanen mukaisesti yliopistokysy- neet itsensä vikapäiksi tämän viikon merki-
29736: mys ei voi olla Suomen työtätekevälle kan- tyksen selvittelyyn, ·että siihen minulla ei
29737: salle mikään kuudennen luokan kysymys. nyt ole edes millään tavalla tarkoitusta pa-
29738: Siihen kytkeytyy paljon taloudellisiakin nä- lata. Mutta siitä muodostui, tästä rauhan-
29739: kcökohtia ja -lisäksi siihen kytkeytyy vielä viikosta tällä kertaa, minä luulen enenunän
29740: enemmän sellaista näkymätöntä voimaa, rauha.ttomuuden viikko, ei yksinomaa~n edus-
29741: jota on varsin vaikea kenenkään sanoiksi ta:japiireissä ja eduskuntapiireissä, vaan
29742: pukea, siihen kytkeytyy kansa!llishengen koko suomalaisessa Suomessa ja mikseikäs
29743: tunto, joka liikkuu yläpuolella puoluerajo- myöskin ruorsalruioossa ruotsinkielisessä
29744: jenkin. Ja siksi minäkin voin aivan hyvällä Suomessa ja ehkäpä myöskin koko Suomen
29745: mielellä yhtyä tähän hallitukselle vastalau- kehitystä, suomenkielisen ja suomenmielisen
29746: seensa asettaneeseen rintamaan, siltikään sivistyksen kulkua seuraavain eurooppalais-
29747: hetkeksikään unohtamatta taloudellisia ten kansojen huomio 'kiintyi myöskin omalta
29748: asioita, jotka edustamalleni kansanjoukolle osuudeltaan tähän Suomen hallituksen an-
29749: ovat päivän kysymyksiä, ei kuudennen luo- tamaan haasteeseen, sillä me olemme tul-
29750: kan kysymyksiä, vaan samassa mitassa ensi- leet havaitsemaan, että. tämä kysymys, ni-
29751: luokan kysymyksiä, kuten tämä nyt käsiUä mittäin suomalaisen yliopiston luomiskysy-
29752: oleva yliopistokysymyskin. mys on _herättänyt suurta huomiota myös
29753: Opetusministeri Mantere täällä antoi la!hdentakaisissa naa:pureissrumme, entisissä
29754: muistaakseni tämän asian esilletullessa edus- isännissämme, joilla käsittääkseni ei pitäisi
29755: kuntaan esittelyssä edustajille myöskin olla mit&än syytä sekaantua meidän sisäi-
29756: eräihnlaatuisen ohjeen. Hän muistaakseni lau- siin asioihimme, olkoonpa kysymys kielelli-
29757: sui, että tätä asiaa olisi käsiteltävä edus- sistä taåkka taloudellisista asioistamme. Ja
29758: kunnassa kiihkottomasti ja asiallisesti. Nyt se seka,antuminen, mikäli siitä voidaan mai-
29759: kaiken senjälkeen mitä muistaa tämän lau- nita, onkin kuitenkin sikäli lohdullista, että
29760: sunnon jälkeen tapa:htuneen, niin eiköhän se ei ole tapaihtunut viranisen Ruotsin ta-
29761: tämä todista sitä, että edustajat ovat to- holta, vaan ovat sen sekaantumisen ensi he-
29762: della syv-entyneet asiaml' kiihkottomasti ja rä.tteet kulkeneet yli lahden hengenheimo-
29763: rauha1llisesti, siksi ettei olla 1päästy vielä tä- Ia:isilta la,hden tältä puolelta ja näin ollen
29764: män pitemmälle, vaan että ensimmäinen kä- tämä ·tällainen sekaantuminen, joka aika-
29765: sittely jatkuu yhä edelleen, vaikka onkin jo naan herätti maassamme ansaittua huo-
29766: muistaakseni· ehkä 4 vuorokautta kulunut miota, jääkin omaa11 arvoonsa.
29767: tai onko enemmänkin siitä kun tämä ohje Rauhanviikosta vielä jotakin sanoakseni,
29768: annettiin. Meissä edustajissa, jotka joulun olen ymmärtänyt, että tätä ei ole tarkoi-
29769: aattopäivinä vapautettiin tästä vruikeasta ja tettu vruin pelkäksi sana:helinäksi ja ettei
29770: monimutkaisesta työstä, jossa varsinkin tuo rauhanviikko, niinkuin pakin:a.nikkarit,
29771: maalaismies joutuu käsittelemään hänelle jotkai pitäiVät meidä.n hyvästä tuulestanune
29772: perin visaisia ja eriluontoisia asioita ja joit- huolta, tahtovat väittää, merkitse vain sitä,
29773: ten edessä; monta kertaa tunnustaa ja 'keh- että sen päätyttyä, tuon yhden viikon ku-
29774: taa tunnustaa itsensä varsin heikoksi ja luttua, Suomen kansa on jälleen oikeutettu
29775: avuttomaksikin, niin meistä kuitenkin, rui- tarttumarun toistBnsa niskavilloihin kiinni.
29776: nakin meistä, jotka tällaisen avuttomuuden Olen tätä viikkoa: omalta osuudeltani aja-
29777: 492 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
29778: -~---------- --------------------~
29779:
29780:
29781:
29782:
29783: tellut siinä mielessä, että sillä olisi myöskin kal11Sanmiehenä ole tUJrvis lähteäkääTh omilla
29784: siunausta eteenpäin ja että näitä rauhan- sanoillani todeksi osoittamaan, vaan :nojau-
29785: viikkoja ja yhteisymmäTryksen viikkoja jat- dun vakavasti ennenka.ikkea meidän oikeus-
29786: kuisi hiukan pitemmälle. Nyt kuitenkin asiauniellemme vakava.an ja: arvokkaaseen
29787: tästä viimeisestä ra:uhan!Viikosta kysymyk- lausuntoon, joka, minä luulen, {)li sellainen
29788: sen ollen en voi omasta puolestani julki- suihku ha.Uituksemme ruotsalaismielisille sil-
29789: tuoda sitä käsitystä, että tämä toivomukseni mille, että sitä poispyyhkiessä varmastikin
29790: olisi toteutunut. Nämä seumavat viikot tuntee erunenkwikkea pääministeri Kivimäki
29791: ovat muodostuneet sanoisinko riitaisuuksien selvästikin avuttomuuden tunnetta, &iitähän
29792: viikoiksi ja tämä kuukausi, loppuun kulu- me olemme jo saaneet täällä selvän köyhyy-
29793: massa oleva kuukausi, on muodostunut ehkä den ja; heikkouden osoituksen m. m. siinä,
29794: enemmän kuin koskaan aikaisemmin riitai- että hänen oli turva:uduttava. toisen mie-
29795: suuksien kuukaudeksi. Mutta samalla suo- hen antarrnaan lausuntoon siltikään omasta
29796: maJaioon mies ja nainen, jotka ta•htovat puolestaan voimatta asiaansa puolustrua. Ja
29797: ymmärtää suomen kielen. ja kansaillishengen kun meillä on syytä olettaa tälla!isen lau-
29798: oikeutetun asemwn tässä mwassa, sekä tun- sunnon jälkeen, että antaja saattoi olla hy-
29799: nustaa sen, voi :nyt muistiirusa, merkitä vinkin hänen ajatustapansa tukijoita, niin
29800: eräänlaatuisen saavutuksen. Nämä kuluneet ainakaan en voi tähän puolustukseen tyy-
29801: viikot, niin rauhattomia kuin ova•tkin olleet, tyä, vaan pidän arvokkaampana eduskun-
29802: niin ne voidaa.n ja tämä kulumassa oleva nan oikeus-asiamiehen Hakkilan lausuntoa,
29803: kuukausi se voidaan merkitä; mainesaoolla joka pääkohdillaan tukee kansanmiesten ja
29804: ,se on ollut suomalaisuuden suuri kuu- -naistenkin keskuudessa vallitsevat oikeus-
29805: kausi". Sillä tuskirupa voimme sanoa, että tajunnan vaistot täysin oikeiksi ja ter-
29806: niiden vuosikymmenien kuluessa, jolloin veiksi. Oikeusasiamies H~kila m. m. ~au
29807: tätä asiaa on awtteellisesti ajettu, suoma- suu: ,Jos ylimääräisten valtiopäivien kool-
29808: laisuuden työ oru koska•an jättänyt kansaan lelmtsumisen tarkoituksena on ollut" ku-
29809: niin syviä, jälkiä kuin tämä nyt loppuun ten julkisuudessa on suorastaan sa~ottu,
29810: kulumassa oleva. kuuka:usi. ,.,valtiopäiiväjärjestyksen 72 §. :n perusteella
29811: Meille on tunnettu eräs lause, joka on to- riistää eduskunnalta mahdollisuus an1Ja1a
29812: sin jo vanha, mutta voineru sen tässä tilai- kansalle uusissa vaaleissa :tilaisuus lausua
29813: suudessa uudistaa. Melkeinpä historian ta- käsityl{;sensä näistäkin asioista, on tämä toi-
29814: kwisen anekaupan ajoilta muistamme lau- menpide sitäkin ·arveluttavampi ja selvästi
29815: seen: Tarkoitus pyhittää keinot. Ja tätä valtiopäiväjärjestyksen hengen vastainen,
29816: aja:tusta, minusta nyt voidaan sovelluttaa joskin on ilmeistä, että lainkirjainta ei ole
29817: sanan raskaimmassa merkityksessä ensinnä- loukattu.'' Näin lausuu oikeusasiamies
29818: kin hrullitukseen, koetan myöhemmin yrit- Hakki~a ja tällaisen käsityksen mekin ta,..
29819: tää perustella, lyhyesti, minkä verran tuo vaHiseUa järjellä varustetut edustajat
29820: nyt sovdtunee meihin edustajiin ja. edus- olemme näistä lainpykälistä saaneet, vaikka
29821: kuntaan tällä kerta;a. 'I'äällä. on ei vain emme olekaan saaneet ·Osallistua tuon kor-
29822: meidän maalaisten mielissä, ja varmaa.nkin kean sivistyslaitokstm antamiin opillisiin
29823: yhtä hyvin tuolla kentillä, kylissä ja pitä- ohjeisiin ja tietoihin, mutta meitä on aut-
29824: jillä, suomenmielisen ja -kielisen kwnsan tanut tämän pykälän selville saamisessa ja
29825: mielissä liikkunut selvänä ja, kiista!ttomana lainhengen tulkinnan selvityksessä terve
29826: rujatuksena, että hallituksellamme on ollut vaisto, jokea useinkin ohjaa oikealle tielle.
29827: vissi tarkoituksensa: antaessaan eduskun- Ja edelleen oikeusasiamies jatkaa, toisen
29828: nalle tämän haasteen, josta: olen tullut jo kohdan vielä lisäksi tästä mainitakseni:
29829: maininneeksi. ,Ja kun tässä va;lossa tåtii ,Jos lakia tulkittaessa ei pidetä ojennus-
29830: asiaa katselee ja; ehkä myöhemmin mainit- nuorana lainsääitäjän tal'lk>oitusta ja laine
29831: oomi:eni esimerkkienkin valossa tätä asiaa pe- henkeä, vaan lainkirjaimeen turvautuen
29832: rustelee, niin ei voi kieltää sellaista hiukan pyritään päämääriin, jotka ovat vieraita
29833: myrkylliscltä vivahtavaa ajatusta siitä, että lairusäätäjän tarkoitukselle ja lainhengelle,
29834: hallitus 0111 käyttänyt keinoja, joihin hyvin joudutaan tielle, joka ei johda perille", ja
29835: soveltuu tämä äsken mainitsemani lause. jatkuu vielä väkeviä sanoja, jotka, meilLe
29836: Tämän kutsun laillisesta puolesta ja hrulli- nyt :lienevät tunnettuja, ja jotka ovat an-
29837: . tuksen menettelyn laiUisuudesta ei minun netut ohjeeksi ennenkaikkea lainsäädäntö-
29838: 493
29839:
29840: työtä tekevi:llc ja myöskin lainkirjaimia jos tätä asiaa hiukan niinkuin leikkisäitä
29841: toteuttaville kansalaisille. pu,olen katselee. On mainittu, ja halil.itus
29842: Sitten ihmetytti vielä rauihail.lista kiansa- on n:ojautunut a~ikaisemmin m. m. siihenkin
29843: laista, joka on yrittäny,t seurata lainpykä- väitteeseen, että konsistorin suomalaisetkin
29844: lää mahdollisuuksien mukaan, ihmetytti professorit ovat vastustaneet tämän kysy-
29845: myöskin se tämän asian käsittelyssä ja hal- mJ1ksen suomalaisittain ratkaisua. Ja milksei
29846: lituksen menettelyssä, että ha1l:itus on si- tilihän juuri näiden tällaisten suomenkie-
29847: vuuttanut arvoklkiaita asiantuntijalausun- listen professorien aikaisempaan kannan-
29848: toja tässä kysymyksessä. Niistä on jo tosin ottoon, siihen 'kyllä on sopinu.tkilll nojata.
29849: useista:kin mainittu täällä ja sanottukin, Mutta ny.t, kun tämä 1asia on muodostunut
29850: mutta minä omalta osaltani kuitenkin toi- ja kypsynyt sellaiseen polttopisteeseen,
29851: sin asian esille eräänlaatuisessa valossa, ettei v;oida välttyä ja välttää sen rat'kaj-
29852: josta minä en ainakaan ole sattunut täällä sua, niin VlOidaan pitää hYJVänä ja merkit-
29853: mainiflltaa kuulemaan. On ,tapana ollut ja tävänä saavutuksena, että suomalainen sit-
29854: sanoisinpa, että kohtuullisuussyytkin olisivat keä • taistellu ·on saavuttanut sielläkin,
29855: hallitusta veivoittaneet ottamaan asiantun- noissa sitkeäiSti ltaivutettavissa ruotsalai-
29856: tija:lausuntonsa m. m. ylil()piston kan,slerilta suutta suosivissa herroissa, niinkuin sano-
29857: ja myöskin yliopiston kons:istorilta. Mutlta taan, ja virastoissa suuria voittoja. Siis
29858: nämä asiantuntemukset on tällä kertaa tällaisiin näkökohtiin mielestäni voi hyvällä
29859: sivuutettu. Tämä on sitäkin ~hmeeUisem syyllä viitata. Sanoin ,tarkoitus pyhittää
29860: pää, juuri oman mielipiteeni tästä lausuaik- keinot''. Ei voi tulla muuhun johtopää-
29861: seni, että mainitsemaiLtani henkilöltä ja tök8een, kuin että hallitulksemme nn nojau-
29862: mainitsemaltani virastolta o:n aikaise1llllllin, tunut asiaflltuntijoissa vain sellaisiin Vl()i-
29863: kun tämä yliopiston suoma1!aistamiskysy- miin, joidenka mielentilasta ja kannanrat-
29864: mys on ollut esillä eduskunnassa, pyy- kaisusta tähän asiaan on jo oltu vuodet
29865: detty lausunnot. Mutta tässä nyt jou- pitkät, ehkä vuosikymmeniäkin kyllin sel-
29866: dutaankin sellaisen merkillisen kysymyk- villä, nyt on hallituksemme, - kaikella
29867: sen eteen, joka johdattaa omalaatui- kunnioituksella henra toista vara.puhe-
29868: seen a:jatteluun. Nämä lausunnot saamieni miestä kohtaan - käy,ttäny,t ~siantunti
29869: tietoj,en mukaan, m. m. yli10piston kansle- joita j1a 'kantansa määrääjinä vain vapaa-
29870: rin ja samoin konsistorin lausunnot, ne herra von Bornia ja myöskin täällä jo mai-
29871: ovat aikaisemmin olleet kielteisiä täysin nitsemaani ed. Tanneria ja luonnollisesti
29872: suomalaiselle yliopistolle ja !siLloin nämä muita tämän heng-en yhdenlaatuiseen sar-
29873: lausunnot on aina eri haillitusten taholta jaan kuuJuvaa j1oukkoa. J1a kun on näin
29874: otert;tu kyllä täydestä ja asetettu, sanoisin:pa tapahtunut, niin ei ole ollenkaan ihme.
29875: melkein määrääviksi tekijö~ksi tätä kysy- jos sanoisin, n:iinkuin ajattelen, eduskun~
29876: mystä ratkaistaessa. Mutta nyt, 'kun a:sia nassa on 1mussut väJkiva:lta vä:ki~altaa Wl!S-
29877: on kääntyny,t päinv1~staiseksi, kun, niin:kuin taan, edustajat ovat tunteneet, että heidän
29878: me nyt iloksemme merkitsemme ja tie- oikeuksiaan on lou:kaJttu. Hall.itus on tah-
29879: dämme, että yliopist10mme kansleri on an- tonut asettua eduslmnlllan yläpuo:Lelle ja
29880: tanut va:kwan harkintansa jälkeen selvän, viedä edustajilta ja eduskunnaLta ne oikeu-
29881: suomalaista yliopistoa puolustavan lausun- det; jotka siille perustuslakien mu:kaan kuu-
29882: tonsa ja että myöskin yliopiston konsistori luvat. Ja siksi on nostatettu väkivalta
29883: on yliopiston tä.ydelliJsen suomallaistamisen väkivaltaa vastaan. Näin ollen täytyy ym-
29884: kannalla, näiden henlkilöiden ja virastojen märtää ja kannaJtulksen:sa an<taa sille ta-
29885: lausull!ruot ja asiantuntemus on nyt työn- valle, jolla edusku:nt:a on olLut pakotettu
29886: netty siihen samaan paperikoriin, johonka vrustuSitamaan hallituksen villpilll:Ustä toimin-
29887: meidän kansanmiesten lausunnot ja asian- taa. Omalta lwhdal<tani olis~n aina suorim-
29888: tuntemus lykätään, siUoin knn täällä on man tien kannalla. En missään asiassa
29889: kysymys esimerikiksi s~itä, minkä ve,rran m:ilelelläni menisi j1a sallisi mitäfin sellaisia
29890: asutustilallinen ja muu heikko eläjä kyke- keinoja käytm;tävän, jotka eivät kestäisi
29891: nee korkoa maksamaan. Siis tässä oUaan, arvostelua kaikiJssa tiilanteiJSsa. Mutta :nyt,
29892: ja melkeinpä tuntee itsensä hirukan ylpeäk- va.i:klka voidaan vissiiltä ta:holta leimata tä-
29893: sikin, kun on saanut seurwa asiantunte- män eduskunnan vähemmistön menettely
29894: muksensa arvolle noin ko!1keal,ta taholta, eräänlootuiseJksi, a~nutlaatuiseksi teoksi,
29895: 4~!4 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
29896:
29897: jopa maini~aarukin sitä sellaisellalkin mai- nut, siltikään myöntämättä, että heidän on
29898: ninrrmlla, JOta sanotaan jarrutuk:seksi. syytä seika:anrtua liian pirtkälle ja sanoisill'ko
29899: Mutta tämä mairninta ei siii1änsä loukkoo, li;]am_ lki1htyvässä mielessä tämän yliopisto-
29900: ei ainakaan minua tällä kertaa, vaikka, asian selvittelyyn, s~koittamalla siiihen
29901: kuten sanoin, olen kaikissa .asioissa suorim- muita !tarkoitusperiä. Murtrta näin pahaa
29902: man tien kannalla. :M:!utta edustajilla., edUJS- minä en mielelläni uskoisi ailllakaan \kai-
29903: kunnam. vähemmistöllä ei ole ollut käytet- kesta ylioppilasnuorisostamme, sillä täytyy
29904: tävissään mitään muuta keinoa hallituksen muistaa, €1ttä heistä huomattBJva osa on
29905: kohtuuttomien meininlkien rilkkomiseen. läihtöisin tavallisista maalaiskodeista ja
29906: Se, mitä on t~pahtunut tämän parlamen- vähävaraisistaJk:in !kodeista, joten heille ei
29907: tin ulkopuolella, on herättänyt myöskin pitäisi olla vieras myöskään se maltillinen
29908: suurta huomiota. Sirtä on aTIVIosteltu mo- tasapuolinen ja oikeudenmukaiJsuuteen pyr-
29909: nella eri tavalla ja luonnollisesti v:Ussissä kivä mieleniliaatu, joka Suomen vaikmassa
29910: tarkoituksesswkin. Tarkoitan sitä mielen- ja hitaasti Järrnpenwässä hnsassa on val-
29911: kiintoa, jolla ,Suomen kansa ja ennenkailk- litsevana. Vain muutamalla sanalla maini-
29912: kea ylioPJpilasnuoriJson1me, jota tämä asia tak:sem.i nilitä !tekoja, joihilllkia on ylioppi-
29913: läheltä koskee,. on suhtautunut näiden päi- la&untieil1 taholrt:,a antaudurotu, niin lli1ai-
29914: vien kysymyksiin. Meidäiil täy:tyy vaka- nitsen vain, että en pidä, että asialle oli
29915: vampien ottaa huomioon ja rtunnUJStaa, eduksi muun muassa sellainen teko, joik:a
29916: vaiklkemme \kaikissa asioissa hyväksyisikään, nyt ehkä il.ähe1tä koski myöskin eduskun-
29917: niinkuin sanotaan, ulkoparlamentaarisia taa, tBJrikoitan, se ipahvilehmän p&ltto,
29918: toimenpiteitä, joilta on sarttunut, niin täy- jonka savun tai järt:.teert me olemme kai
29919: tyy tunnustaa, ei voi olla savua ilman jiQku sarttun·eet tuossa portailttemme edessä
29920: tulta. Kaikki suuret asiart, olkoonpa muis- näikemään. Tämä, sanoisinko karjamei-
29921: tissamme historiantakaisilta tai myöhem- ninki, on jatkunut sikäli pitkälle myös-
29922: miltä lehdi1tä mitä tahansa, niin ;ne ova1t kin toisissa muodoissa, niin että olemme
29923: aina tarvinneet .tule!llimrut,ajallJsa, jotlka ovat tulleet tietämään, että tuossa tulipalossa
29924: räiskähdelLeet, ja sitten vanhemmilla, joi- ei .tuhoutunutkaan tuo koko karja, vaan
29925: den ·luulisiJn kait:sovarn vaka!Van järjen va- että siitä oli jäänyt vasikka jäljelle,
29926: lossa toimintaa, mitä on tapahtunut ja joka nyt kuulemani mukaan on <liitetty ed.
29927: sattunut, niin ei ole oikeutta arvostella sitä Tannerin karjaan. Tästä minä nyt en
29928: siinä mi:elessä kuin eräätt ;piirit ovat teh- oikeastaan voiJsi sanoa muuta kuin ~arusua
29929: neet. Kuten sanoin, tar!ViJtaan tulerukanta- ed. Tannerille t~oivomuksem., €11:1tä ehlkäpä
29930: jia ja ketkä,pä nJit olisivrut velvolliJsi:a ja hänessälkin heräisi tämän jä:lke,en hiukan
29931: oikeutettuja tässä ulikopu,olella parlrumoot- lämpilmämpi maa,talous- ja lkarjahe!llid,
29932: tia yliopistoasian hyväksi toimimaan, ellei- milkä hänessä tähän saakka on vallitsevana
29933: vät juuri ylioppilaat, ja ennenkaikkea suo- ollUJt (Ed. Tukia: Turha .t·oivo l).
29934: malaiset yliopp]1a:art. Heidän tooisltaan on Pääm:Unisteri lausui kerran taJhi mel-
29935: IuonnolliJsesti heLppo löy.tää jotakin ja ehkä keinpä lievästi, ·itki, etJtä 'tekipä hallitus
29936: paljonkin sellaista, joka ny,t ei sanan vaJk:i- mitä ,tahansa rtässä \kysymyksessä, niin aina
29937: naisessa mielessä kestä arvostelua. Mutta vaiJn vihelletään. Tämä huomaUJtus minusta
29938: sittenkinhän on asianlaita niin, että meillä, oli ikään kuin seLLainen totuuden sana pää-
29939: jotka kukin kohdaltamme ajamme mää:räit- minis1Jerin su111sta. Hän tuli todenneeksi
29940: tyjä suuntia, aina on niitä sellaisia kar- oman halut.tomuutensa ja avuttomuutoosa,
29941: keampiakin vaatimuksia, jotka räiskäh- että :hän ei rtodellaJk:aam. ole 1tehny.t sitä,
29942: televät yli mahdollisuuksien rajojen ja mikä olisi ollurt keskeisintä ja oilkeiruta,
29943: joissa mennään ehkä tekoihin, jotka eivät vaam. että lhän on aina ampunut asiam. kes-
29944: ole suositeltavia. Mutta usei:mrrnin hyvissä kestä hiukan syrjään. Minä luulisin, että
29945: asioissa on käynyt sillä tavalla, että järki pääministeri olisi vätttyny:t 'tältä vwli.tte-
29946: on tuHut 1aina perässä, joka on tasoittanut lu1ta, jiQs hän oilisi noudattanut eduskun-
29947: kaiken sen, milkä ei o1e oLlut suositeltavaa, nanlkin, voimakkaan, vaikkapa vähemmis-
29948: ja mikä ei ole ollut oikeaa. Sellaisena tönkin tahtoa, ja olisi tahtonut tietää sen,
29949: siinä vaJ.ossa minä katselen aiMan hyvällä mikä on todella vallitseva henlki suomalai-
29950: oma.llatunnolla myöskin sitä toimintaa, sessa kansassa. Sillä meillehän on kyllä sel-
29951: johonlka ylioppilasnuorisoonme on antautu- vää, että suomenmielinen ja -kielinen kansa,
29952: joka on, voinemme sanoa, 90 % kansamme restä on saattanut tulla sellainenkin hen-
29953: väkiluvusta, varmaankin 70-80 prosentti- kilö, joka on unohtanut tuon oman luokka-
29954: sena olisi selvästi suomalaisuuden puolella. kuntansa, unohtanut sen piirin, josta hän on
29955: Jos pääministeri ottaisi tämän. käsityskan- kansakunnan yhteisillä ja ehkä kodin vähäi-
29956: nan huomioon, niin hän välttyisi ja olisi sillä varoilla asemaansa työnnetty.
29957: varmaankin välttynyt niiltäkin omantunnon Kuulemani mukaan asianlaita on m. m.
29958: kolkutuksi.lta, jotka varmaankin ovat tänä- siten,. että yliopistossamme on myöskin lues-
29959: kin aikana tuon muulben väkevän miehen kelemassa ruotsinkielisiä ja ruotsalaisista
29960: rinnassa liikkuneet. Mutta meillä, näin maa- kodeista lähtöisin olev:ia opiskelijoita, joita
29961: laisen kannalta !katsoen, on juurtunut sel- tosin on samassa suhteessa vähän !kuin hei-
29962: lainen huomio ja käsitys, että tämä halli-- dän väkilukusuhteensa edellyttää, ehkä voi-
29963: tus, joka kylläkin on purjehitinut hyvässä nee olla jossain määrin enemmän siksi,
29964: myötätuulessa koko olem81SS8!0lonsa ajan ja että onhan meille tunnettua, kuinka tämä
29965: onnistunut melkeinpä poikkeuksetta; saa- n. s. ruotsinkielinen väestö on melkeinpä
29966: maan ailkaan eduskunnassakin päätökset, poikkeuksetta vauraampaa ja varaikkaam-
29967: jotka eivät lOrle ol1oot kan·san enemmistön paa kuin suomenkielinen ,väestö, joten sillä
29968: tahdon mukruisia, on perin monessa aJSiassa on ollut ja on lk:iistämättömät mahdollisuu-
29969: sen jäilkeen !kun se·n :on ,täy,tynyt sen ailllka- det työntyä enemmän ja yhä enemmän
29970: ran rpailllostuksen tuntiessaan, joka on opin teille. Mutta kun olen päteväitä ta-
29971: edus!kunta;p:iirie.n tooo1ta •erinäisten a;siain holta saanut tietää, että m. m. näiderrkin
29972: ja maini!t:a'kseni m. m. er:iJnäisten ~talou~ky ruotsinkielisten opiskelijain on pakko ja
29973: symysten yhteydessä hallituksen eteen myöskin oma etunsa vaatii perehtymään
29974: tuotu, sen on täytyny;t ,tulla kansan enem- suomenkieleen j.a ottaa vastaan suomenkie-
29975: mistön vaatimulksen kannall:le. Mutta vali- listä opetusta, jopa niinkin pitkälle, että
29976: tettwv-inta on juuri se, e1Jtä hallitus on viikon aikana on kuunneltava, jo:pa 25 suo-
29977: tullut aina poikkeuksetta liian :myöhään menildelistä luentoa, kun sen sijaan ovat
29978: nJJarklkinoille. Ja sellaiseksi myöhäiseksi pakotettuja tyytymään kahteenkin ruotsin-
29979: marklkinoille ,tul,oksi, sellaise~si virheelli- kieliseen luentoon, ja kun näillä ruotsin-
29980: seksi markkinoille tulldksi me voimme hy- kielisillä luennoilla on vain, kuten hyvin
29981: vin tuomita myöskin hal,lituksen menet.te- arvannette, mitätön osa yliopiston sa-
29982: lyn ja meiningin tässä suomaLaisessa yii- manlaisella alalla lueskelevista oppilaista,
29983: opisltokysymyksessä. niin on hyvin ymmärrettävää kuinka, voipa
29984: Yliopiston tarkoitus on, niinkuin tiede- jo sanoa järjetöntä, on säilyttää tällaisen
29985: tään, kasvattaa kansallemme virkamiehiä, ka:hdenkin luennon esilletuloa samanaikai-
29986: kasvattaa ei kansan sortajia ja herroja, ku- sesti, kun samat opiskelijat voivat ki'Vutto-
29987: ten kansa mielellään ja useasti oikeutetusti- masti ja vaikeuksitta seurata jo 2'5 suomen-
29988: kin sanoo, vaan palvelijoita. Ja siksi lausui- kielistä luentoa. Kun tämä aiheuttaa lisä-
29989: sinkin myös toivomuksen juuri ylioppilas- kustannuksiakin ja aiheetonta ja ansaitse-
29990: nuorisolle, jonka pyrkimyksiin nyt luulisin mattomia etuja, niinkuin muistaakseni
29991: Suomen !kansan suuren enemmistön myötä- täällä ed. Heiskanen tähän tapaan viittaili
29992: mielisyydellä suhtautuvan, lausuisin sen toi- ja lausui, ruotsinki!elisille opettajille, pro-
29993: vomuksen, että he kasvattaisivat kykyjään fessoreille, niin ei tällainen näiltäkään
29994: ja; taitojaan palvellrukseen tätä kansaa unoh- osilta suinkaan todista sitä, että tällai-
29995: tamatta niitä. välttämättömiä ja kohtuulli- sen menettelyn säilyttäminen olisi välttä-
29996: sia. vaatimuksia, jotka kansa luonnollisesti mättömyys.
29997: kaikkien raJSitusten kantajana heille aset- Siitä n. s. suomalaisuussorrosta, jota har-
29998: taa. Meillä on, ja kansalla on, täytyy sanoa, joitetaan ja on harjoitettu maamme kaksi-
29999: ikäviäkin esimerkkejä havaittavissa tä.stä kielisillä seuduilla, siitä on täällä jo niin
30000: opiskelevasta ylioppilasnuorisostaan. On paljon esimerkkejä tuotu, että minä en
30001: perää siinä, että on varsin helppoa kylvää, pyri niitä enää jatkamaan, vaikkakin mi-
30002: jos voimia ja hyvää halua on, kansan mie- nunkin korviini on sattunut monia senlaa-
30003: leen tästä suomalaisuus- ja kansallisuusky- tuisia. Mutta kun näistä edustajat ovat
30004: symyksestä varsin myrkyllisiäkin siemeniä. ainakin vähintään yhtä selvillä ja paljon
30005: Sillä on sattunut tapauksia, että jonkun ta- enemmänkin kuin minä, niin en pyri näillä
30006: lon, ehkä työläisperheen, pojasta ja tyttä- kertomuksilla pöytäkirjojen sivulukua ja
30007: 496 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30008:
30009: lehtiä enäå paisuttamaan. Erään sellaisen ja samanlaatuisia täällä on esitetty muita-
30010: epäkohdan mielelläni kuitenkin lyhyesti lau- kin, että eräs korkeasti oppinut ruotsinkie-
30011: suisin myöskin siitä, kuinka tämä ruotsin- linen ja ruotsalaisessa seurakunnassa asuva
30012: kielisen sivistyneistön kasvattaminen tulee virkamies, jpka oli hakenut jo eräitä kym-
30013: suhteellisesti paljon kalliimmaksi kuin suo- meniä kertoja ruotsalaisella papintodistuk-
30014: menkielisen. Vaikkei oltaisikaan suomen- sena suomalaisen seudun virkamieheksi, ei
30015: kielisiä, niin täytyy meidän kuitenkin ym- ollut tässä pyrkimyksessään menestynyt,
30016: märtää ja uskoa todeksi suomalaiset laskut vaikka hänen ammattipätevyytensä ja hä-
30017: ja suomalaisen valtiotalouden menoarvio, nen muutkin arvosanansa olivat ylittäneet
30018: jotka selvästi tällaista todistavat. kaiken sen, mitä kilpailevassa joukossa oli
30019: Minä sain käsiini hiljattain erään sellai- ollut. Ja tämä syy luonnollisesti on näin
30020: sen vihkosen, jossa oli mainittu jotakin suomalaiselta kannalta katsellen aivan ymL
30021: tällaisista numeroista, joten ne tahtoisin märrettävä. Tämä oli pakoittanut tuon
30022: tässä esimerkin vuoksi mainita. On sanottu, kysymyksessä olevan virkamiehen muutta-
30023: että ruotsinkielisten opetus tulee maksa- maan kirjansa suomalaiseen seurakuntaan,
30024: maan noin 2 % kertaa niin paljon kuin syy tähän toimenpiteeseen ryhtymisestä oli
30025: suomenkielisten. Ja tämä toteamus on mi- tul,lut tämän kysymyksessä olevan henkilön
30026: nulle nyt vahvistunut myöskin sen esimer- suusta, tuon kysymyksessä olevan suoma-
30027: kin valossa, jonka sain havaita. Nimittäin laisen seurakunnan papille. Suomalaiset
30028: kävi selville, että m. m. ruotsalaisten oppi- papitkin voivat tehdä siis hyvää työtä
30029: koulujen, sellaisistahan tässä nyt on vain ja palveluksia ruotsinkielisille virkamiehille
30030: kysymys, siis ruotsinkielisten oppikoulujen antamalla velvollisuuksiensa mukaan viras-
30031: hyväksi suoritetut valtionmenot ovat hiu- toistaan suomenkielisen papinkirjan, ja
30032: kan yli 18 milj. markkaa, kun sen sijaa,n voi tällä suosituksella auttaa asianomaista,
30033: suomalaisille oppikouluille valtionkukka- joka on ja tuntuu nyt ;vain sellaiselta ehkä
30034: rosta suoritetut menot ovat 64 milj. mark- toisarvoiseltakin, mutta jolla on varmaan-
30035: kaa. Ja kun me muistamme tuon suhteen, kin, kuten selville on käynyt, omalaatuinen
30036: joka on mainittu, että suomenkielinen väestö merkityksensä kysymyksessä olevalle henki-
30037: on 90 % väkiluvustamme, niin jo näistäkin lölle. Jää tähän nyt eräänlainen varjo kui-
30038: luvuista, jotka tässä tuli mainituksi, käy tenkin tällaisen teon taa siksi, että siinä-
30039: selville, kuinka ollaan puolueellisella tiellä hän tulee suomalainen valitsija-aines niin-
30040: tässä mielessä. On esitetty ajatus, että ei ikään kuin petetyksi, mutta sellaistahan
30041: suhteellisuusperiaatekaan olisi tässä asiassa elämässä sattuu, että lain tarkoitusta käy-
30042: täysin oikeudenmukainen ja siinä ajatuk- tännöllisien vaatimuksien takia kierrellään
30043: sessa voi olla kokolailla perääkin. Nimit- ja eikä ole ihmekään arkielämässä, koska
30044: täin siinä mielessä, että on luonnotonta, että kansalle antaa jonkinlaista kouluesimerkkiä
30045: ruotsalainen sivistyneistö tai oppineisto, siihen juuri, kuten tälläkin kertaa, oma hal-
30046: joka pyrkii suomenkielisen maan virkamie- li tuksem:me.
30047: hiksi, yrittäisi kasvattaa itselleen sellaisen Nämä tällaiset toimenpiteet ja vaatimuk-
30048: vesipään, josta muodostuisi vain suuri pää, set, joihin suomenkielinen kansa on ryhty-
30049: joka olisi joukko virkamiehiä, mutta jolla nyt, eivät suinkaan tarkoita sortoa ruotsin-
30050: ei olisi mitään mahdollisuuksia sijoittautua kielisille ikansalaisillemme, vaan päinvas-
30051: ja käydä kelvolliseksi suomenkieliselle toin oikeudenmukaisuuden pyrkimys on
30052: alueelle. Olen kuullut myöskin näitä kiilllkottoman suomalaisen miehen ja nai-
30053: asioita tuntevista piireistä mainittavan, että sen sydämessä, jotka antavat kannatuk-
30054: ruotsinkielinen nuoriso, joka ta.htoo kulkea sensa niille pyrkimyksille, jotka näinä päi-
30055: avosilmin, tahtoo tietää ja ymmärtää, mitä vinä ja näinä viiklkoina ovat niin keskei-
30056: heidän leipäänsä oikein tässä maassa kuu- siksi kysymyksiksi nousseet. Onhan täällä
30057: J.uu, pyrkiikin juuri suomalaisille linjoille suositeltu ja ehdoteltu linjoja, millä ta;valla
30058: ja jopa suomalaisiin oppikouluihinkin, siis tultaisiin järjestämään m. m. ruotsinkieli-
30059: aivan oikein, perehtyäkseen siihen kieleen sillemme korkeamman opetuksen antaminen,
30060: ja siihen kansanainekseen, jota se on tallkoi- ja minun :mielestäni niissä on ollut paljon
30061: :tuksella lähtenyt palvelemaan: ja jolta sen varteenotettavaakin. Mielestäni tässä ei ole
30062: palveluksella tulee pyrkiä leipäänsä ansait- muusta kysymys kuin jonkinlaisen aseman
30063: semaan. Olen kuullut eräänkin ta,pauksen säilyttämisestä täällä pääkaupungissa ja
30064: :sen määräävässä sivistysahjossa. Itse käy- kyennyt sen mieliksi ratkaisemaan. Ja nii-
30065: tännöllinen puoli, minä luulisin, varmaan- täJhän kiistämättömästi on olemassa, aina!kin
30066: kin tulee tyydyttämään jälkeenpäin niitä allekirjoittanut on vakavasti sitä mieltä.
30067: sivistystarpeita, jotka ruotsinkie~inen väes- Ja niitä voisi esit.elläkin, mutta nehän eivät
30068: tömme voineelkin tälle suomalaiselle !San- nyt kuulu tämän asian yhteyteen. Niin,
30069: maalleen asettaa. Sitä minä :en epäile. silloin kuin näin on, että, helposti niin ensi-
30070: Siksi oikeuderumukaisena minä pidän sitä arvoinen asia kuin tämäkin on, sekoite-
30071: joukkoa, joka nyt on vilpittömästi suoma- taan juuri näihin le~päkysymyksiin, jotka
30072: laisuuden hyväksi täällä työtä •tehnyt. 91en ovat myös:kin ensiarvoisia ja ensiluokan
30073: tuntevinani, että tässä on kysymys kmten- asioita kui:tenkin enemmistölle Suomen
30074: kin varsinaisen yläluokan oikeuksista, joita kansaa, joskaan sen ,ei tarvitse olla erimie-
30075: vain tällä tavalla jaoitellaan, ja minä luu- linen näiden leipäikysymysten ohella yli-
30076: len 'että loppujen lopuksi, kun tämä asia opisto- ja suomalaisuuskysymyksestä, mutta
30077: on' käsitelty oikealle tielleen, niin kyllä nämä kuitenkin, kuten sanottu, sekoittuvat
30078: suomalainen n. s. porvari, jota nimitystä mutkallisiksi ja erilaisiksi asioiksi, ja näin
30079: usein käytetään, kyllä se ainakin on val- sitäkin suuremmalla syyllä, kun olemme
30080: mis tukemaan toiskieli:stä aateveljeään sen niin erilaisia hämmentäjiä. Yksi ja toinen
30081: leipäharrastuksissa, vaikkapa ne ;nyt täällä selittelee kansalle, !kukin omaa soppaansa
30082: hiukan erimielisinä kriinailevat, Ja samalla keitellen, mikä asia tässä nyt oikein tär-
30083: meidän vasemmistomme, jolka on ottanut keimpänä on, ja on hyvin helppo silloin
30084: tässä kvsymyksessä varsin merkillisen asen- saada selvitetyksi suurille joukoille asian
30085: teen kun me olemme todennet, että se tärkeys miHe linjalle melkeinpä tahansa.
30086: myö~kin varsin mieleilään sisart~~ee ~uoll_a Ja näinhän O!ll tapahtunut jo niin monta
30087: noiden ruotsalaistemme kanssa, mm e1 hm- kertaa, ·että tästä lienee jo eduskunnaHa ja
30088: dänkään välinsä tämän jälkeen, minä luu- edustajilla kokemuksia. Tuo ratkaisu, että
30089: lisin, pahasti r.illdwutune. Ratk~isun. selvil- kansa vastaisi välittömästi tähän kysymyk-
30090: lesaamiseksi on suositeltu rmoma ,eri muo- seen, se saattaisi kyllä antaa ja varmasti
30091: toja. Tämä asia, yliopiston suomalaistut- antaisi myönteisen tuloksen tälle kysymyk-
30092: tamiskysymJCs, se on perin monta kertaa ollut selle, mutta kun katselee siihen todellisuu-
30093: esillä jo m. m. eduskuntavaaleissa, mutta den peiliin, jolka kieltämäittä on eduskun-
30094: aina, on, osoittautunut todeksi, että tämä asia nan ja hallituksen edessä nytkin nähtävänä,
30095: ei ole saanutkaan täällä kansan enemmistön niin täimä:kin mahdollisuus mielestäni jää
30096: tahdon mukaista ratkaisua. Senjälkeen on, varsin kyseenalaiseksi. Meidän täytyy ym-
30097: ja nyt näinäkin päivinä tuotu esille aja- märtää, että kaikki se lysti maksaa. Se
30098: tuksia, että tämä olisi kansanäänestyksellä maksaa lukuja, joista valitettavasti minulla
30099: ratkaistava, siis annettava asia suorastaan nyt ei ole tilaisuutJta esittää mitään nume-
30100: kansan itsensä ratkaistavaksi. Tällaista voita. Jos ,edustajat ja hallitus ovat rehel-
30101: menettelyäihän käytetään varsin usein lisiä, niin meillä on se varmuus 'käsittääk-
30102: eräissä maissa, ja onhan sitä sovellutettu, seni olemassa, että tämä vastaus suomalai-
30103: niinkuin muistamme, myöskin meillä, aina- suuden puolesta saa varmaankin 70-80 %
30104: kin kieltolainkaatamisesta kysymyksen ollen. kaikkein väJlimmässä tapauksessa, niin pi-
30105: Kun ajattelee sitä puolta asiasta, että tää!kö edustajien ja !hallituksen sitten niin-
30106: tämän asian yhteydessä suoritettaisiin to- ikä:än etsiä itsellensä selkärankaa maakun-
30107: delliset eduskuntavaalit, niin tulee mieleen nista. Minä odotan, että senverran täytyy
30108: ajatus, ·että se vastaus, jonka kansa näissä olla suomalaisella edustajalla ja Suomen
30109: vaaleissa tästä antaa, ei tule olemaan täy- perustuslakien mukaan pystyynpannulla
30110: dellinen s]ksi, että on varmaa, että näissä hallituksella selkärankaa, että se on selvillä
30111: vaaleissa kansa, varkkapa nimenomaan to- tästä vastauksesta uusia uhrauksia teke-
30112: dettaisiin, että eduskunta hajoitettaisiin tä- mättä. Ja siksi minä en lisäuhrauksia
30113: hän kysymykseen, niin kansa ymmärtää ja suosittele. Jos tällaisesta kysymys tulee,
30114: mielestäni aivan oikein, että se samalla että se katsotaan välttämättömyydeksi, nim.
30115: joutuu myöskin vastaamaan moniin muihin- neuvoa-antavan kansanä!änestyksen toimeen-
30116: kin suuriin kysymyksiin. Se joutuu vastaa- pano, niin en voi luonnollisestikaan peri-
30117: maan moniin sellaisiin esim. taloudellisiin aatteellisista syistä a.siaaJU nälli:den vetää it-
30118: kysymyksiin, joita tämä eduskunta ei ole seäJni syrjään. Velv;ollisuutena odotrun ldi~
30119:
30120: 63
30121: 498 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30122:
30123: reesti hallitukselta vielä kolmatta painosta Kuten sanoin, ymmarran tuon pykälän
30124: tästä kysymyksestä, sel:laista, joka tietäisi kohdan antavan hallitukselle tällaisen val-
30125: Helsingin yliopiston muuttamista täydel- tuuden ja toivon myöskin että hallitus sitä
30126: lisesti suomenkieliseksi, ei tyytymällä vain käyttäisi. Tällä teolla käsittääkseni hallitus
30127: linjajakoon, josta on mainittu, vaan teke- pelastaisi vielä ehkä itselleen jotakin. Se
30128: mällä tämä työ perusteellisesti, suomalai- on tosin varsin vähän, sillä minun mieles-
30129: sittain. täni kaiken tämän jälkeen, mitä hallituk-
30130: Kun tätä asian menoa Olll kestä:nyt jo semme taholta on tehty ja pyritty teke-
30131: näin pitkälle ja minä 'puolestani olen sy- mään, on syytä odottaa, että häpeän puna.
30132: västi pruhoiteHut omasta ja niidien puolesta, nousisi hallituksemme poskille . . . . .
30133: jotka laskevat mitä tällainen kustannuksia
30134: vaativa touhu maksaa, ni:in minä en voi P u he m i e s koputtaen : Ei saa käyttää
30135: olla lausumatta erästä toivomusta tältä loukkaavia sanoja.
30136: paikalta. Olen sitä jo odottanut näiden
30137: näivien kuluessa muidenkin taholta lausut- P u h u j a : . . . . . jos heidän suonissaan
30138: tavan, ja sitä tekoa olen odottanut jo en- virtaa suomalaista verta. Enempää ei tällä
30139: nenlkaikkea !hallitukselta. Kun nyt on ollut kertaa käsittääkseni ole edustajilla ja edus-
30140: jo monien päivien aikruna ja ainakin itänä kunnan vähemmistöllä voitettavissa kuin
30141: päivänä sitäkin eDJemmän olemassa vain tehdä tyhjiksi hallituksen yritykset. Tämän
30142: enää jonkunlaiset iheikot teoreettiset mah- nyt esillä olevan asian taakse on myöskin
30143: dollisuudet tämän asian hallituksen tah- jäänyt ehkä varmaankin meille maalaisille
30144: donmukaiseen ratkaisuu:n, niin olen toivo- mileluinen lahja, jos se siellä pysyy, sinne
30145: nut ja toivoisin, että tämä manööveri, niin on hautautunut niinkuin me tiedämme n. s.
30146: tehokasta suomalaisuustaistelua kuin se lie- viinarahala:ki, jonka hallitus myöskin oli
30147: ll!ee ollutkin, voisi jo hyvällä syyllä päättyä. näitten ylimääräisten valtiopäivien muutet-
30148: Olen katsellut valtiopäiväjärjestyksen py- tavaiksi jättänyt.
30149: käliä, ja niistä vrukuuttautunut myöskin Siis tällaisia erehdyksiä sattuu kuten on
30150: sille linjalle, että hallituksen toimenpide oli täällä jo osoitettu ja minäkin puolestani
30151: kylläkin lain kirjaimen mukainen, mutta olen koettanut niitä osoittaa, ha:llitu'kselle-
30152: ei lain iheng.en mukainen, kuten täällä on kin, vaikkapa se nauttiikin korkeaa arvo-
30153: osoitettu, eikä myöskään suomalais•en kan- valtaa ja korkeita palkkoja. En tiedä sitten,
30154: san toiveiden ja hengen mu~ainen. Sen yh- olisilko tästä manööveristä säästytty, jos olisi
30155: teydessä olen tarkastellut myöskin valtio- koroitettu hallituksemme ja pääministe-
30156: päiväjärjestyksen eräitä muitakin pykäliä rimme paH>Jkaa silloin kun niistä oli kysy-
30157: ja !huomannut, että valtiopäiväjäirjestyksen mys. Sillä onhan täällä usein julkituotu
30158: 28 § :n 3 mom. kuuluu seuraavasti: ,Halli- ajatus, että ko11kea palkka antaisi miehelle
30159: tuksen esitys voidaan, milloin aihetta sii~ järkeä ja voimaa. Lieneekö tämä nyt ta-
30160: hen on, peruuttaa.'' - Mielestäni nyt näyt- pahtunut sitten tässä esimerkkinä siitä,
30161: täisi olev3!n kyllin aihetta. Mainitsin jo, ettei hallitusmiesten taloudelliset etuudet
30162: että on olemassa väilhän mahdollisuuksia tä- ole riittävän suuria antamaan heille ym-
30163: män .esityksen 1äpimenemisestä, sen tule- märrystä, jota heidän korkea virka-ase-
30164: misesta asianmukaisesti joko hyväksyttyä mansa edellyttäisi. Tämä meininki, näitten
30165: tai hylättyä. On mielestäni sen käytän- ylimääräisten valtiopäivien koossaolo on
30166: nöllisen kokemuksen .perusteella, jota täältä maksanut myöskin kieltämättä paljon Suo-
30167: on näiden päivien aikana saatu, todettu, men valtion kukkarolle ja siltäkin puolelta
30168: ettei tätä 3!Siaa vaadittavassa ajassa voida minä arvostelen ankarasti tätä toivotonta
30169: täällä loppunnsaattaa, senvuoksi vetoais~n yritystä. Sillä on huomautettava ja oikeu-
30170: jo hallituksen omaantuntoon ja toivoisin, tettua huomauttaa, että myöskin tämän
30171: että se vapauttaisi itsensä niiltä omantun- puolen asiassa kansa ottaa huomioon ja se
30172: non kolkutuksilta, joita sille varmaankin on on myöskin meidän edustajien velvollisuus
30173: tämä pitkä keskustelu saattanut ja samalla tehdä. Ei mitään muuta lohtua tästä val-
30174: myöskin vapauttaisi edustajat tästä mel- tion kukkarolle aiheutuneesta uhrauksesta
30175: keinpä jo kiusalliMksi käyvästä vartiopal- jää ei ainakaan kansalle, muuta kuin se,
30176: veluksesta, jota täällä on yötä päivää näi- että se elää toivossa, että nämä sadattuhan-
30177: den päivien aikana suoritettu. net, jotka sivuuttanevat ehkä puolimiljoo--
30178: Hel,singin yliopi·ston järjest:ysmuodon perusteita .]wskeva;n lain muuttaminen. 499
30179: ----·--·---~~--------~-- -~- --~----
30180:
30181:
30182:
30183:
30184: naakin markkaa, että ne ovat tulleet nyt muksen, Bttä perustuslakivalioknnta kiin-
30185: käytetyksi suomalaisuuden ja suomenkielen nittäisi tähän kohtaan huomiota ja antaisi
30186: syvämuokkaukseen, jollaisena näitten päi- kaiken sen pterustellun selonteon, mitä edus-
30187: vien menoa voidaan pitää. Tämä on ainoana kunnassa pyydettiin tä.stä asiasta. PeTus-
30188: lohdutuksena tästä erheestä ja tästä uh- tuslaJkivaliokunna:ssallan yleensä tehdään
30189: rauksesta, jonka kansa on näin joutunut huoliteltua työtä. Olen oHut, vaikka en
30190: suorittamaan. Ei voikaan muuta kuin toi- tällä hetkellä, perustuslakivaliokunnan jä-
30191: voa, että nämä uhraukset olisivat kantaneet senenä ja siis läheltä tunnen tätä asiaa.
30192: mitä parhaimman hedelmän, ja uskoa ja Siellä yleensä kuullaan asiantuntijoita,
30193: edellyttää myöskin, että se paha, mitä siellä voidaan monessa kysymyksessä kuulla
30194: näillä ylimääräisillä valtiopäivillä on tar- montakin asiantuntijaa, ja siellähän tapah-
30195: koitettu, että se joutui palvelemaan lopulta tuu, että asiantuntijalausuntoja haetaan
30196: kuitenkin hyviä tarkoituksia. Sillä näitten aina Ruotsista saakka. Esim. nykyiseltä
30197: päivien kokemukset ovat antaneet meille jo lähettiläältä, ministeri Eric;hiltä usein ky-
30198: täällä eduskunnassakin uskon aihetta ja sytään tällaisissa juuri perustuslainluontoi-
30199: toivoa siitä, että ei voi kauan kestää, en- sissa asioissa asiantuntijalausuntoa. Minä
30200: nenkuin meillä on täysin suomenkielinen oletllill, että tätä tarkoittivat ne edustajat,
30201: valtionyliopisto. Se on tällä kertaa ajan jotka läihetekeskustelussa omistivat pitJkäitä
30202: vaatimus ja se on myöskin Suomen kansan huomiota juuri asian lailliseen puoLeen.
30203: sen suomenkielisen suuren enemmistön oi- Kun tätä puolta kuitenkin, niinkuin pe-
30204: keutettu vaatimus. rustuslakivaliokunnan mietint~ö osoittaa, ei
30205: ole käsitelty, niin, ehkä siitä on joitakin
30206: Ed. R i i p i ne n: Herra puhemies! Pyy- puheenvuoroja siellä käytetty ja aina:kin
30207: dän a1uksikin saada tämän ~pä.ivän taikka oletan, että ne edustajat, jotka kuunteli-
30208: tämän historiallisen istunnon lauantain vat lähetekeskustelua ja jotka omaikoib.tai-
30209: pöytäkirjaan tehdä seuraavan merkinnän: sesti olivat sitä mieltä, että tämä :puoli
30210: .ro kello 2 tai 3 minuuttia vailla kello 8 sietää tarkastelun, oletan, että he tekivät
30211: tänä aamuna soi eduskunnan kokoonkutsu- kyselyjä, mutta, niinkuin me olemme heiltä
30212: miskello. Minä en voinut olla ihailematta täällä kuulleet, ei tuota puolta käsitelty
30213: sitä hwrvinaista vilkkautta, kiirettä, jolla sittenkään sen paremmin, vaan suoralta kä-
30214: arvoisa herra toinen varapuhemies valmis- deltä hyväksyttiin ylimääräisten valtiopäi-
30215: tui su'Orittamaan tehtäväänsä. Meillä,hän on vien kokoonkutsuminen (Vasemmalta: Ei-
30216: sattunut, että eduskunta on - sellaista on hän hyväJksytty !) . Niin, ei aivan kokonansa.
30217: sattunut - jopa joskus puolikin tuntia Siellähän on eräs lause, minulla ~ei ole täällä
30218: saanut odottaa määräajasta, ennen!kuin mietintöä mukanani, siellälhän on muistaak-
30219: kello on soinut. Mutta aivan erikoiSian tun- seni nuo sanat: ,Ei tarpeeksi harkittuna",
30220: nustusta ansaitsevalla valppaudella toimit- jotakin sellaista seisoo perustuslakivaliokun-
30221: taa herra toinen varapuhemies hänelle us-- nan mietinnön perusteluissa. Mutta siellä
30222: kottua tehtävää. Tämä hänen tekonsa 011 valiokunnan arvovaltaisin henkilö, herra
30223: yritystä, jossa me voimme merkitä: hyvä 10. perustuslakivaliokunnan pu'heenjohtaja pa-
30224: Näin vallankin tällaisessa tilllillteessa, joka nee vastalauseensa tähänkin vastalauseeseen
30225: nyt kuitenkin on ja pitäisi siltä taholta ja pitää jopa noin lievän maininnan ihan
30226: ainakin jo näyttää epätoivoiselta. tarpeettomana. Sitä asiaa ei voi tarpeeksi
30227: I..Jäib.etekeskustelussa kiinnitettiin hyvin ihmetellä.
30228: suurelta osalta, niin minä luulen useim- Kun näin siis on, niin pyydän saada
30229: missa puheenvuoroissa, !huomio siihen, että tässä ensimmäisessä käsittelyssä toivomu:k-
30230: tämä lakiesityksen antaminen, saman asia- senani suurelle valiokunnalle lausua saman
30231: sisäUöisen lakiesityksen poisottaminen va- toivomuksen, mikä lausuttiin perustuslruki-
30232: kinaisilta valtiopäiviltä ja yleensä ikoko yli- valiokunnalle. Muutahan !keinoa meillä ei
30233: määräisten valtiopäivien kokoonkutsuminen ole kuin toivoa, että seuraava instanssi kor-
30234: näissä asioissa ~li lain hengen vastaista, jaa sen, mitä edellinen on kokonansa lai-
30235: mutta ei myöskään täyttänyt aivan lain kir- minlyönyt.
30236: jainta. Ja mikäli minä nyt muistan lau- Isänmaallisen kansanliikkeen ryhmässä
30237: suttiin monta toivomusta, ainakin ed. oltiin alunperin sekä lakitieteenprofessori
30238: Virkkunen lausui hyvin perustellun toivo- ed. Sundström kuin myös me maallikot
30239: 500 Lauantaina 2ö p. tammikuuta l93o.
30240:
30241: omilla tahoillamme wsiaa ha11kittuamme sitä moittamiseen. Hän teki siis tuon oikeas-
30242: samaa mieltä, jonka herra oikeusasiamies tansa pommiräjähdyksen tavoin vaikutta-
30243: nyt ilmoitti, kai se oli tämän istunnon tors- van iJlimoituksen tämän keskustelun ku-
30244: tain keskustelussa, ja se kanta meidäill puo- luessa, ja se oli vakava, i1moituksen, että
30245: leltamme useassa puheenvuorossa lähetekes- hallituksen menettely ylimääräisten valtio-
30246: kustelussa tuotiin esille, tuotiin esille siksi, päivien kokoorulmtsumisessa ylittää lain
30247: että se meidän mielestämme oli ehdotonta 'hengen - minulla ei· ole tässä sitä lausun-
30248: totuutta, joka meidän täytyi sanoa. Mutta toa - ja on siten myöskin hyvin lälheltä
30249: niinkuin edustajat, jotka ,silloin olivat pai- lain kirjaimen vastainen. :M:utta se, mitä
30250: koilla, ja jotka nyt ovat täällä, muistaNat, herra oikeusasiamies sanoi lain hengen ja
30251: niin ,seuTaus oli, ,että ne puheenvuorot, jotka lain kirjaimen su:hteesta toisiinsa, se oli jo-
30252: ryhmämme ta:holta käytettiin tämäill meille takin merkille pantavaa. Hänhän vetosi
30253: selvinneen totuuden julkituomiseksi, ne siinä pyhään kirjaan. Kun vedotaan py-
30254: saivat, omituista kyllä, suorastansa suut- hään kirjaan, niin silloin ptuhutaan vain
30255: tumusta itsensä herra pääministerin ta- sellaista, mitä on pakko puhua, .seurasipa
30256: holta, joka muuten on täällä esiintynyt hy- siitä sitten vaikka mitä.
30257: vin raulh:allisena mielhenä, ja valitettavasti Näin ·on siis todistettu toisen korkeim-
30258: muistutuksen itseltänsä eduskunnan herra man lakia valvovan instanssin taholta. Me-
30259: puhemieheltäJkin, niinkuin ed. Sundströmin hän kuulimme, että toinen instanssi, nimit-
30260: lausunto. Oli luonnollisesti erittäin miel- täin oikeuskansleri, on toisella kannalla.
30261: lyttävää, erittäin tyydyttävää, meistä kuulla No niin. Tämän toisen instanssin, joka
30262: se lausunto, jonka herra oikeusasiamies meillä on edustajana, koska. hän on edus-
30263: täällä antoi tomtaina. Olisi meistä ollut kunnan puolesta lakia ja oikeutta valvo-
30264: tietysti mieluisampaa ja asian kulkuun näh- massa, on siis ensi kädessä merkitsevä, on
30265: den luonnollisempaa, että herra oikeusasia- nyt todettu, että eduskunta on !hallituksen
30266: mies olisi esiintynyt jo alkuvaiheissa. menettelystä kulkemassa merkillistä tietä,
30267: Oikeusasiamiehen toiminnan johtosään- laittomuuden tietä. Toisin minä en sitä
30268: nössä sanotaan 1 § :ssä: ,Eduskunnan oi- ymmärrä. Tämä on hyvin kohtalokasta
30269: keusasiamiehen tulee valvoa, että tuomarit itsensä hallituksen takia, ennenkaikkea it-
30270: ja muut virkamiehet noudatavat lakeja ja sensä hallituksen takia, sillä hallitushan
30271: aset111ksia sekä viranomaisille annettuja joh- kantaa vastuun siitä, mille tielle se on edus·-
30272: tosääntöjä", ja 2 § :ssä: , Oikeusasiamiehellä kunnan pakoittanut. Tämä on kohtalo-
30273: on oikeus olla saapuvilla valtioneuvoston, kasta, sanoin, se on kohtalokasta sentähden,
30274: tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa että tämä porva.rillisten puolueiden kokoo-
30275: sekä saada tietoja valtioneuvoston ja sen mushallitus, sehän on ,edistysmielisen puo-
30276: ministeriöiden, tuomioistuinten y. m. viran- ,lueen johtama, ja edistysmielinen puolue,
30277: omaisten pöytäkirjoista". Mrl\:äli minä olen niinkuin muistetaan, kävi viime vaalit pää-
30278: saanut kuulla ja mikäli se tieto pitää paik- asia&"la laillisuuden merkissä. laillisuuden
30279: kansa - en voi todistaa - niin ei herra palauttamisen merkissä. Nyt. maassa ky-
30280: oikeusasiamies saanut tietoa tästä valtio- sellään, ja syytähän siihen on, että tällai-
30281: neuvoston istunnosta, joten tältä kannalta sellako lain hengen ylitsekäymisellä, lain
30282: käsittää, että oikeusasiamies ei voinut, ku- kirjaimen jopa sivuuttamisella, niin, kuten
30283: ten tässä 4 § :ssä sanotaan, menetellä juuri maassa sanotaan, mielivallallako laillisuutta
30284: muotojen mukaisesti tämän pykälän vaa- ylläpidetään Suomen maassa ja laillisuutta
30285: timalla tavalla heti paikalla. Nimittäin muka palautetaan? Hallitus saa olla nyt
30286: 4 § :ssä sanotaan: ,Vaitioneuvoston tai val- tyytyväinen tähän tekoonsa. Millaisin tun-
30287: tioneuvoston jäsenen lainvastaisen menet- tein, on vaikea käsittää.
30288: telyn johdosta virkatoimesta on oikeusasia- Meillä edustajilla, koko. eduskunnalla, ei
30289: miehellä valta tehdä valtioneuvostolle huo- ole siis, ainakaan ei o1e nähty, muuta kei-
30290: mautus, ja on hänen samalla ilimoitettava, noa kuin kulkea tätä lakia vlitUivää tietä.
30291: milkä menettelyssä on lainvastaista. '' Tä- tallata. sitä la.illi.suushallitliksen perässä,
30292: män huomautuksensa hän siis olisi voinut ettemme päästäisi suurta asiaa tuhoutu-
30293: tehdä heti, mutta, kuten nyt edellytän, hän maan.
30294: on tarvinnut aikaa tällaisen arkaluontoisen Mitä sitten tulee siihen puoleen, ettii
30295: asian harkitsemiseen ja eduskunnalle il- tämä istunto on täUaiseksi muodostunut
30296: HeJ,singin yliopiston jiirj€stysmuo,lon pcru;cteita ],;oc,;keYR:I lnin ,nuutr.nminen. 501
30297:
30298: kuin se on muodostunut, niin sen ovat kyllä, [ Perustuslakivaliokunta esti sen, ja syy siis,
30299: minä luulen, että useat ovat siihen viitan- joka syy merkitään varmasti historiaan ja
30300: neet, sen ovat vaikuttaneet myöskin asialli- vielä monta kertaa tutkitaan tästä ihmeel-
30301: set syyt, hyvin tärkeät syyt. Tämä istunto lisestä istunnosta, joka kestää monta päi-
30302: 1mntun sivulla olevasta kansasta tuolla , vää, voi kestää, niin, se voisi kestää :meidän
30303: maalla hyvin oudolta, sillä täällähän on puoleltamme vaikka. viifukoja - syy tästä
30304: käytettyjen ja pyydettyjen puheenvuoro- kaikesta, että tähän on pitänyt mennä, se
30305: jen summa pit.källe toista sataa ja se voi lankeaa, etupäässä perustuslwkivaliokunnan
30306: vielä paisua. Niin. On sanottava aivan enemmistölle ja sen herra puheenjohtajalle,
30307: suoraan, että nämä kymmenet käytetyt pu- cd. Rydmanille.
30308: heenvuorot, joista monet ovat olleet harvi- 'l'äällä kamarissa ollaan varmasti yksi-
30309: naisen laajoja, hyvin asiallisia ja erinomai- mielisiä tämän asian chella vhdessä koh~
30310: sen tietorikkaita, ja minun täytyy sanoa, dassa. Hallitus ja pcrustusl~kivaliokunta
30311: monet hyvin korkeata tasoa, ne ovat tehneet , ova.t tällä teollansa saaneet aikaan selhisen
30312: nyt sen, mitä eduskunnan perustuslakivalio- , tilanteen, joka tuottaa alkuunpanijoilleen
30313: kunta on laiminlyönyt, nimittäin tämän yli- itsellensä kaikkein vähit.en kunniaa. Vaik-
30314: opistokysymyksen selvittämisen. Eduskmr- kapa vielä olisi ennakolta laskettu ja tar-
30315: ualla on, jos se on tahtonut olla läsnä - 1
30316: koin suunniteltu tulos, yliopiston suomalais~
30317: vasemmisto on loistanut poissaolollaan, siellä taminen, tahtoo sanoa Helsingin yliopiston
30318: on nytkin tyhjät tuolit (Ed. Kukkonen: Ei ruotsalaistaminen, toteutettu, jonka tulok-
30319: ole kuin yksi!) - onko siellä yksi, yksi sen koko maa nyt näkee epäonnistuneeksi,
30320: 78 :sta, se on hyvä enne vastaiseen vaihee- niin koko maa, lukuunottamatta ·hallitusta
30321: seen (Keskustasta: Nauttivat saman pal- itseänsä, joka ei näe tätä, vaan istuu ja ku-
30322: kan!) - nauttivat saman palkan kuin vittelee kai, että jokin ihme tipahtaa vielä
30323: kaikki muut -- eduskunnalla on nyt ollut heidän asiansa hyväksi ('Ed. Puittinen: Voi
30324: tilaisuus oppia yliopistoasiaa,, ja kaikille olla, mahdollista!). Voiko oHa1 (Ed. Kuk-
30325: niille, jotka. ovat seuranneet tätä keskus te- konen: Ei se ole mahdollista!). Niin ku-
30326: lua, on todella kirkastunut ja selvinnyt yli- vittelee kai tällaisia. ja. e:lrkäpä vasemmisto
30327: opistoasia eri kohdiltansa ja eri pualiltansa. koettaa miettiä keinoja, millä se ihme ti-
30328: myöskin historiallisessa valaistuksessa hy- pahta.isi, kuvittelee, koska ei päätä näitä.
30329: vin selväksi ja kirkkaaksi.. Perustuslakiva- epäonnistuneita valtiopäiviä. Ja historiaan
30330: liokunta, perustuslakivaliokunnan enemmis- jää merkillinen maininta tältä kohdalta ..
30331: töstä minä puhun, ja ed. Rydman olisi voi- Suomalaiskansallisten edustajien täytyy
30332: nut kaiken tämän estää käyttämällä asian- käyttää äärimmäisiä keinoja - sanotta-
30333: tuntijoita perustuslakivaliokunnassa niin koon sitä jarrutukseksi - me emme häpeä
30334: perusteellisesti, että eduskunta olisi voinut sitä. Tämä keino on nyt kunniallisista
30335: niinkuin tavallisesti tapahtuu, ilman tällai- kunniallisin, sillä taistelu on Suomen ai-
30336: sia .pitkiä keskusteluja ja pitkiä asiantun- noan valtion yliopiston ruotsalaisemmaksi
30337: tijalausuntoja, joita meidän on täytynyt muuttamisen estämiseksi (Vasemmalta: Se
30338: hankkia ja antaa, sikäli kuin me olemme on liikaa!). Ei yhtään liikaa. Meille useim-
30339: pystyneet (Ed. Kukkonen: Parasta on koe- mille edustajille on, kun me sanomme vil-
30340: tettu!). Parasta on koetettu. Ilman pi- pittömästi, tämä tilanne, joka, nyt on syn-
30341: tempiä 'keskusteluja olisi siis eduskunta voi- tynyt, hyvin vastenmielinen, se on hyvin
30342: nut luottavaisesti siirtää asian suurelle va- vastenmielinen ainakin minulle. Me tun-
30343: liokunnaHe (Ed. Puittinen ~ Siirretään nemme olevamme pakon alla. .Ta. tuntuu
30344: pois!) tietäen, että perustuslakivaliokunta lisäksi, että jotkut, ties mitkä hyvin oudot
30345: on tehnyt sellaista työtä, jota laki ja vwkiin- syyt ovat johtaneet yliopistoasian näin pe-
30346: tuneet pitkät traditiot vaativat ennenkaik- räti kaiken järjen- ja luonnonvastaiseen
30347: kea, eduskunnan kaikkein arvovaltaåsimc ratkaisuyritykseen. Eiväthän täällä olevat
30348: maita valiokunnalta. Tämän perustuslaki- ruotsalaiset, pieni joukko ruotsalaisia -
30349: valiokunta, sen enemmistö, laiminlöi täydel- ruotsinkielisiä - älkäämme sanoko heitä
30350: lisesti, esti ka1ken asiantuntemuksen saa- ruotsala.isiksi vaan ruotsinkielisiksi, sillä
30351: misen, polkemaHa, niin, polkemalla suoma- tätä kansaahan he ovat, eiväthän nämä,
30352: laiskansallisen vähemmistön ja niiden oi- pieni joukko ruotsiapuhwvia kansalaisia.
30353: keutta, joille tämä asia oli tärkeä ja. kallis. voisi vakavissansa edes mitään, yhtään m~-
30354: 502 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30355:
30356: tään, sanoa vastaan,. jos me suomalaiset, yli aika, mehän saisimme iloita kaikki siitä.
30357: 3 miljoonaa suomalaista, niiden edustajat, Ellei nuorisokaan kiivastuisi, niin miltä se
30358: vaadimme suomenkielistä yliopistoa, valtion näyttäisi? Eikö tässä oltaisi jo aivan miltei
30359: yliopistoa (Ed. Komu: Olisitte vaatineet henkistä näivettymistä, kalkkiutumista lä-
30360: v. 1930 !) . Niin, se oli vahinko, ed. Komu, hellä? Nyt:hän, jos koskaan, käy taistelu,
30361: ettei silloin jo vaadittu, mutta ehkä sii- ei vain suomenkielen, vaan suomalaisen kan-
30362: henkin oli omat syynsä. Minä palaan sii-. sallisuuden :oikeudesta, suurimmasta oikeu-
30363: hen (Ed. Ko:mu: Älkää nyt surko sitä!). desta, nythän, jos koskaan,. voisi selvitellä
30364: Niin itsestänsä johdonmukainen vaatimus perinpohjin tämän taistelun taustan, selvi-
30365: sellainen on. 1Se on aivan luonnollinen sel- tellä, miten laajaa ,ruotsa1ais:ten sorron taus-
30366: laisessa maassa, jonka kansasta me luemme taa,. ruotsalaisten puolelta harjoitetun sor-
30367: oppikirjoistamme ja jonka kansasta käy ron taustaa vastaan tätä suomalaiskansal-
30368: maine tuolla maailmalla, että sen kansan listen ryhmien taistelua on arvosteltava.
30369: sivistys jo on hyvin korkealla tasolla. Ei- Siihen nyt on täällä jo yksi ja toinen vii-
30370: vät ruotsalaiset yksin voisi sellaisen asian tannut, mutta sehän on asia, jona voisi
30371: vastustamista edes yrittää, ovathan he niin täyttää päivät, viikot, kuukaudet, vuoden
30372: älykkäitä. Mutta. tässä asiassa onkin mer- istunnot. Sehän on niin pitkä ajassa taak-
30373: kiUistä, luonnottominta.,. niin sy,västi mur- sepäin. Sillä voisi täyttää äärettömän laa-
30374: heellista ja, minun täytyy sanoa, niin sy- jat asiaki-rjat. Minä tulen ajatelleeksi kou-
30375: västi alerrtavaa se. että tässä taistellaan luihmisenä vain nyt esim. niitä 50-.,vuo-
30376: suomalaisen äidinkielen, äidinkielen, jonka tiskertomuksia, niitähän on useita meidän
30377: ihmiselle ,pitäisi olla kaikkein kalleinta, sen suomalaisten oppikoulujemme elämästä, ja
30378: puolesta tässä taistellaan, ja suomalaiset itse niistä voi jokainen nähdä, jokainen joka
30379: ovat kahdella vastakkaisella puolella rinta- haluaa tutustua suomalaisuuden taisteluun.
30380: maa. Mitä sellaisesta on sanottava? Kyllä niistä voi nähdä, miten tämän kansan on:
30381: täällä on näiltä puhujapaikoilta siitä an- täytynyt taistella oman äidinkielensä oi-
30382: nettu arvostelua. ja valitettu, eikä sitä ole keuden puolesta. Ruotsi kyllä aikanansa
30383: sittenkään vielä tarpeeksi tehty. Se on hoiti asiat niin, että suomalaisten osuus oli
30384: oman äidinkielensä pettämistä,. oman äidin- suuri, suuri nimittäin niissä armeijoissa,
30385: ,kidensä pettämistä, se on sitä, ellei se ole joilla Ruotsin kunniasta piti taistella, mil-
30386: sokeutta, ellei se ole jonkun sairaan psy- loin täällä, milloin kaukana Euroopassa.
30387: koo.sin ·vallassa kulkemista. Mutta heräämi- Siitä pidettiin huoli, että. suomalaista verta
30388: nen siitä on oleva kipeä ja katkera. Ja te vuosi Ruotsin kunnian puolesta. Mutta
30389: vasemmisto, joita täällä eduskunnassa edus- mikä oli palkka? En minä siihen aio puut-
30390: tavat tyhjät tuolirivit - onko se ennustus tua, minä en osaisi'kaan niinkuin pitäisi.
30391: siitä, että tämä asia johtaa vielä siihen, että Mutta täytyy vain lyhyesti sanoa, että joka
30392: teidän tuolirivinne jäävät tyhjiksi?- Minä tuumasta meidän suomalaisten oikeuksien
30393: toivon sitä, vasemmiston herrat ja rouvat. - puolesta on täytynyt taistella mitä suurim-
30394: Kuinka te tässä voitte sillä tavalla pettää milla uhreilla, ponnistuksilla, vuosikausien
30395: suomalaisen kansan miBhet j& suomalaisen työllä (Ed. Ku~konen: Niin vieläkin!). Se
30396: kansan naiset, jotka teidät tännB ovat va-. on ollut todella sortojen sortoa. Ja minä
30397: linneet oikeuksiaan, myös äidinkielensä oi- tahtoisin sen sanoa juuri ruotsia puhu-
30398: keuksia vahomaan? Minä en voi sivumen- ville: näinä näivinä meillä olisi tilaisuus ja
30399: nen tässä olla ihmettelemättä taas kerran oikeus nuhua tästä sorrosta tämän ta.istelun
30400: sitä, kuinka rauhallista kansaa me suomalai- taustan· valaisemiseksi kuinka pitkältä ta-
30401: set yleensä olemme (Ed. Kukkonen: Se on hansa. l\futta me emme tahdo. l\Ie emme
30402: hyvä ominaisuus!). rSe on hyvä ominai- tahdo iskeä vihassa, me sen etupäässä si-
30403: suus. Ja kärsivällisyyttä meillä on enem- vuutamme lyhyillä maininnoilla.
30404: män kuin hyvin :monella muulla (Ed. Heio;;- Ja sittenkin, vaikka näin on, ni1n tuossa
30405: kanen: Liian paljon!). Niin ed. Heiska- vasemmistossa, jota täällä edustavat tyhjät
30406: nen, kyllä sitä on joskus liian paljon. tuolit (Ed. Kukkonen: Ei ole ta:askaan kuin
30407: Vielä sitä ihmetellään, jopa on valitettukin yksi!) ed. Puittincn tosin (Ed. Puittinen:
30408: sellaista, että nuorten veri virtaa kiivaassa Minä vien terveiset!). Hywä on.- Vasem-
30409: tahdissa, kun :heidän kaikkein suurim. misto on tätä asiaa käsiteltäessä itkenyt
30410: masta. asiastansa on kysymys. Jiy,vänen sitä. (Ed. Puittim:m: Ei lainkaan!) itken~·t
30411: Hel,singin yliopi·ston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 503
30412: ---------------------------- ------------~----------------
30413:
30414:
30415:
30416:
30417: sitä sanoilla, kuinka ruotsalaista vähem'- s·esti toistaa herra pääministerin sanoja,
30418: mistöä sorretaan ja painetaan (Ed. Kukko- toistaa toistamasta päästyäänkin herra pää-
30419: nen: Oikein, niin se tekee! - Ed. Puitti- ministerin puhetta, ylioppilas T. M. Kivi-
30420: nen: Älä naura!- Ed. Kukkonen: Nauraa mruen puhetta, ja €nnen ka.ikk'Ca seuraa hä-
30421: Pui ttinen itsekin !) . nen ohjettansa, jossa hän neuvoo toimi-
30422: Mutta tässä on eräs kohta ja minä sa- maan asiassa, toimimaan toiminnan propa-
30423: non: me emme olisi eläviä ihmisiä, jos me gandaa käyttäen. Ja herra pääministeri
30424: emme kiivastuisi eräästä kohdasta tätä varmaan on, jos hän voi h€tilmksikään pa-
30425: -asiaa, jos Bi aivan kau:histuen löisi meitä lautua nuoruuteensa, hän on varmaan iloi-
30426: vastaan se surkea asiaintila, että tässä suo- nen siitä, että Suomen ylioppilasnuoris{)
30427: menkieliset miehet - minä sanon nyt suo- tänä päivänä täyttää hänen toivomuksensa
30428: menkieliset miehet, en sano suomalaiset - (Ed. Kukkonen: Kyllä siitä pitäisi voida
30429: {)Va:t lähteneet ajamaan ruotsalaisuudBn iloita!).
30430: valta-asemien säilyttämistä vielä armon Niin, mikä mahti on saanut pääministe-
30431: vuonna 193·5, tänä vuonna, joka, niinkuin rin nyt näin nurinkuriseen ja suomaJais-
30432: ()n täällä kai joku kerta mainittu ja eh- kansalliselle ja isänmaallise11e käsitykselle
30433: käpä laajemminkin selostettu, merkitään nurjaan toimintaan? (Ed. Miikki: Sokeat
30434: suomalaiskansallisena merkkivuotena his- poliittiset laskelmat !) . Niin voi olla, ehkä
30435: toriaan, suurvuotena, Kalevalan riemuvuo- siinä on ollut monia syitä. Historia, joka
30436: tena (Ed. Lahtela: Merkkiteosta - -) ·kerran toden lukee ja kirjoittaa, Dn var-
30437: En kuuHut! (Ed. Lahtela: Merkkiteosta maa:n siitä selvityksen antava (Ed. Salo:
30438: laaditaan !) . Merkkiteosta laaditaan, kir- Ja ankaran tuomion! - Ed. Puittinen:
30439: joitetaan kai Kalevalaa. Jollemme me tätä Siitä ei tule mitään! - Ed. Tuomivaara :
30440: suomalaisten miesten ttJkoa kauhistuisi - Antaa varmasti!). Eräs syy, joka on mi-
30441: (Ed. Oulasmaa: Onko ne suomalaisia?) - nun mieleeni johtunut ja joka tämän kysy-
30442: suomenldelis·ten miesten ·tekoa kauhistuisi, myksen ja tämän asian valaisemiseksi on
30443: meillähän -ei ole edes oikeutta puhua. kan- merkitsevä, on ehkä siinä, että itse Hel-
30444: .sallistunnosta. Me -emme voi tarpeeksi tätä singin yliopiston henki ei kykene kehittä-
30445: tuomi•ta emmekä me voi tarpeeksi tiukasti mään, ei ole kyennyt kehittämään nuoren
30446: kysyii, mikä voima ja mahti on pannut ylioppilaan kansallista mieltä, se1laisen yli-
30447: .suomea puhuvat, niin, j•a tähän saakka oppilaan, joka. on tutkinnosta tutkintoon
30448: suomenmielisinäkin pidetyt miehet, ministe- noussut tieteessä yhä korkeammalle. Olen
30449: rit tällaiseen tekoon: pääministerin joh- tullut ajatelleeksi, että yliopisto ei anna
30450: jolla kulkemaan ruotsalaisuuden asialla. nuorelle mielelle, ei o1e antanut nähtävästi
30451: Sitähän tämä on. Minä olen tullut tätä ainakaan haJlituksen herra pääministerille,
30452: erikoisesti ajatelleeksi en vain herra pää- sellaista ravintoa, että se olisi kypsyttänyt
30453: ministerin kohdalla, mutta ajatellen nimen,.. hänessä silloin kun hän voi t:osiaan toimia,
30454: omaan ministereitä Puhakkaa, Kosken- että se olisi kypsyttänyt hänessä miehen
30455: maata, Hynnistä, Jutilaa ja Oksalaa. Toi- teoksi nuoruudenunelmat. Vain epäkansal-
30456: set ministerit lienevät ainakin nimistä päät- lisessa hengessä on voinut kasvaa, niin
30457: täen ruotsalaisia. Minä olen tullut ajatel- minä ajattelen myös sellaisia herroja Tan-
30458: leeksi, että jot·akin hyvin merkiHistä, hei- nereita ja Ryömiä, jotka kohtelevat niin
30459: dän kehitykseensä vinoon vaikuttavaa, on herjaamaila suomalaista talonpoikaa, sitä
30460: aikoinansa täytynyt sattua heidän elämäs- talonpoikaa, joka otsansa hiessä työtä te-
30461: .sänsä (Ed. Puittinen: Kuka ties! - Ed. kee pellollansa tämän kansan hyväksi ja
30462: Miikki : Ruotsalainen koulu !) . Minä en joka välillisesti ponnistelee ja a1hertaa, että
30463: tunne näistä toisista ministereistä paljoa- herroilla Tarrner·eillakin olisi leipää (Edus-
30464: kaan heidän kehitysvuosistansa, mutta tääl- kunnasta : Makkaroita!). Täytyy olla epä-
30465: lähän on ollut meillä valaistusta herra pää- kansallis·en vaikutuksen sen, joka on voinut
30466: ministerin nuoruuden ajasta. Ja hänhän on kehittää tuomarinasteelle Jukeneen miehen
30467: ollut niin korkeaHa tasolla suomalaisuus- sellaiseksi, ·että hän herjaa niin verisesti
30468: taistelussa ylioppilaana ollessaan, niin kor- suomalaista kansaa. Nämä herrat ovat nyt,
30469: kealla tasolla, että kun tämän päivän yli- nämä korkeastioppineet Tannerit ja Ryö-
30470: ()ppilaspolvi lausuu mielensä yliopisto- mät, ovat nyt meillä täällä surkea varoittava
30471: asiassa, se riemullisesti, valtavan riemulli- näyte epäkansallisen sivistyksen vaikutltk-
30472: 504 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30473:
30474: sesta (Keskustasta: Eikö se ole kansain- luultavasti kykene vastaamaan, aikanansa
30475: välistä!). Se on kai kansainvälistä, koska kun valtiontilejä tarkastetaan, lausua vielä.
30476: se ·ei ole kansallista. Samaan kategoriaam kerran tuomionsa. Muuten eräs kohta vielä
30477: kuuluu jopa Helsingin yliopiston suomalai- ihmetyttää tässä asiassa. Herra pääminis-
30478: s1a op·ettajiakin, niin, siellähän lienee teri on itse yliopiston opettaja, eikö herra
30479: useitakin, mutta en ole asiwntuntija niihin pääministeriä yliopiston opeNajan ominai-
30480: puuttumaan. Mutta ainakin tämä hyvin suudessa loukkaa tällainen, että hänen
30481: kuuluisaksi tullut prof. Laurila, jonka tie- omista oppilaistaan sanotaan sellaista, nii-
30482: dän oleva·n samalta Pohjanmaalta, mistä täihän sanotaan vaikka miksi? Minä en kii-
30483: itsekin olen, ja saman suomalaisen kansan, sitä. opettaja•na, ·ettei tuollainen nosta sisua
30484: supisuomalaisen kansan jälkeläinen. Prof. opettajassa ( Oikeistosta: Ei pääministeri
30485: Laurilan kirjasta on pu'huttu niin paljon, ole nähnyt ylioppilaita,!). Mutta on ihän
30486: että minä en siihen tahdo täällä puuttua. kuitenkin yliopiston professori ja hänhän
30487: Mutta, minä kyllä olen sitä mieltä, että näki kuitenkin ainakin silloin, kun oli
30488: olisi monen syytä varoitukseksi opetella siellä •työssä, niin hänen piti nähdä ioie
30489: siitä monta lausetta ulkoa, vaikka se ~aUä nuoriso ja nyt hän antaa heitä herjata
30490: suomalaiseen mieleen lyö niin ilkeästi, että sillä tavalla, tämä on jollain lailla niin
30491: sen kirjan heittää kädestänsä, ja että hä~ kauhean luonnonvastaista.
30492: vettä.ä suomalaisen tiedemiehen takia, hä- Niin, minä mainitsen vain sivumennen, että
30493: vettää vallankin vieraiden kansoj.en edessä, tämä on ruotsalaisuuden vaHan tukemista,
30494: jos, niinkuin on sanottu, tätä kirjaa ltiiän- eikä minun tarvitse siitä monta sanaa sa-
30495: netä.än vielä ruotsinkielelle (Keskustasta: noakaan, tämä on täällä monesti jo seli-
30496: Kuuluvat tekevän niin!). Sehän on hirvit- tetty, mutta totean vain, että nythän on
30497: tävää, jos tekevät niin, minusta eduskun- korkein hetki juuri ruotsalaisilla koettaa
30498: nan olisi 1ausuttava toivomus, että pl'O'f. säilyttää vaLtansa yliopistossa. Sillä niin-
30499: Laurilaill. kirja on takavarikoitava (Edus- kuin •On sanottu, nykyisen lain mukaan
30500: kunnasta:. Poltcttava!), poltettava, aivan olisi voinut ensi syksynä jo käydä niin,
30501: oikein, ja tehtävä se juuri siksi, että se että professoriluku olisi ollut pienempi,.
30502: vahingpittaa, se nyt vahingoittaa jos mikä pienempi kuin juuri tälläkin hetkellä jo,
30503: tätä maata urkomaitten silmissä, sehän aivan ehkäpä vain 14, ja näin •ollen tämä halli-
30504: häpäisee Suomen kansan kunnian (Keskus- tuksen ·esitys muuttuu täydellisesti ruotsa-
30505: tasta: Se palaa parhaillaan!). Kunpa pa- laisten hätäkeinoksi pelastaa valta11sa.
30506: laisi ihan joka kappale! Tässä kirjassa on Ovat siis, kuten sanoin, tässä suomenkie-
30507: pilkattu kansalaisten ja ylioppilaitten py- liset miehet ·lähteneet ruotsalaisuuden
30508: himpiä tuntei·ta. Tä:llainen on henki Suo- asiaa Suomessa ajamaan. Ja on karkeata
30509: men yliopistossa siis ainakin joltakin koh- iva:a, että tästä vielä mainitaan, että se on
30510: dalta, että markkinakielellä yliopiston opet- muka yliopiston suomalaistamista, kuin ~mi
30511: taja käy ivaamaan Suomen kansan pyhim- tenkin on yHopiston ruotsalaistamista.
30512: piä tunteita. :Minun tarvitsee vain sivumennen huo-
30513: Niin, eräs sivU:hyppäys, minä en ollen- mauttaa erää1stäikin toisesta asiasta, n'imit-
30514: kaan käsitä, että tällainen kirja on Suo- täin 'Siitä, että sMOOHa kun yHopistossa
30515: men hallituksen kustantama. En ole saa- vallitsee niin epä:kansallinen henki, että
30516: nut siihen vastausta, ·edustajat ovat kysy- eräät henkilöt ovaJt s-aaneet vaikutteita vää-
30517: neet monta kertaa ministereilt.ä, mutta her- rään kehity~seensä, minun täytyy huo-
30518: rat ministerithän loistavat korkealla mauttaa, mitenkä osakunta- ja ylioppilas-
30519: poissaolonansa (Eduskunnasta: Sehän on kuntaelämä .sen sijaailli on o1HUJt se v.oima,
30520: valtioneuvoston kirjapainon painama !) . jolm on .hoitanut oillooaan suun,taan yli10ippi-
30521: Mutta juuri tästä, että se on val- 1ait.ten ikeihiWilrni1stä. Siitä on niin paljon
30522: tioneuvoston kirjapainon painama, niin se- tääJlä puhuttu, minä kuuntelin eilen il-
30523: hän täytyy olla siis hallituksen tahdosta pai- lalla 1m. m. ed. Soiilliin selventävää lausun-
30524: nettu (Eduskunnasta: Ja sen 'tilaama !) . toa ja ·täällähän on monet muut edustaja,t
30525: Mutta tästä asiastahan tulee eduskunnalle sii•tä puhuneet. En tahdo pitlåttää siitä
30526: mahdollisuus ja on tietysti velvollisuus ai- pulretta, •va:ikka 1se onikin teema, jota voisi
30527: krunansa lausua sitten, jos •ei hallitus sii- käyttää aivan 1raj8Jttomi·in, sitä voisi !käyt-
30528: hen millään tavalla vastaa, niinkuin ei tää Dajattomiin tuota osakoun1takeskustelua,
30529: 505
30530:
30531: selostusta niiden ·toimilll1!asta, sillä yilioppi- yaiopåstoasia.ssa vielä anneliaan kolmaSkin
30532: lasosakuntien historiahan on kauttaaltansa esiltys, mtl<tta joka rt;eihdään osakuntala:iltok-
30533: Suomen ja ·Suomen suom~laisen sivistyksen sen kustannukseJ.la, siitä meidän on vielä
30534: historiaa. Meiltä puutltuisi !täiS\sä moossa kiirvaasti <t,airsteltava, sillä osakuntalaitoksen
30535: paljon, niin, en ·voi sanoa ja ikuikapa sen särkemis•ellä särkyy tästä kansrukunnasta ja
30536: voi sanoa, kuinlka paljon puuttuisi sivistys- tästä v.ruHaikunnasta paUon seLlaista, m~kä
30537: elämän ilmiöistä iLman osalkuil1'tia. Yhopist.o on väJlttämätönltä, :oLennainen osa ik:aJllSan ja
30538: on ollut kyililä tieteen 'työpaikka. Mutta se maan ja vrultakun11an eläJmässä, jota ilman
30539: ei :ole ollut Suomen Imusallisen tieteen !tyys- ei voida tul.la toimeen.
30540: sija. Olma~ta opiskeluajaJtani muistan, Jetrt;ä Osakun:ta on siirs 1Jehny;t voitfrvansa. sen
30541: oli hyvin eteviä 'tiedemiehiä opettajina, aukon poistami,selksi, joka yliopistoelämässä.
30542: mutta kansallisia herätteitä, sitä en tiedä, läpi vu.osiswtojen on ollut. Ja yliopistossa
30543: saiko sellaista y'b!tään mitään yiliopistosta. on yhä nytkin !Vielä, ni•illkuin jo saiiJiOin
30544: YMä hyvin olisi voinut opiSkella, :minä kun niin palj·on epäkan:saililisUa hlenikeä, 'e!titä sel-
30545: opiskelin rvierait·a :kieliä, josta minua !täällä laisten suurten kansallishengen läpitunke-
30546: monta .lmrtaa on syyrtetty, kun opiskelin ~ mien yliopistomiesten kuin yliopisuon !kans-
30547: vain geTimaanista ja romaanista kieJ.j,tie- leri Suolahden vaikutus ·ei pääse tuntu-
30548: dettä vaan myöSkin slaavilaisia kieliä, niin maan täyde!Hsesti.
30549: minä olisin yh:tä ~1yvin voinut op:usllml:la Ja Suomen hallitus, Suomen .porvariJlis-
30550: missä ,tl3Jhansa ulkomailtten yliopistoissa ten suomrulati,st:en - niin suomalaisten ja
30551: (Vasemma,1ta: VenäjäLlä!). Ilman osuikun- ruoltsalaiisten puolueiden halliltus, yl€llkrut-
30552: tiin kuulumista olisin jäänyt yliopistossa soo kokonansa tuon yliopiston puolesta
30553: aiva.n kokona11sa vaiLle sitä kehitystä, joka kdko eläim1Lntyön:sä uhranneen miehen ni-
30554: on kansalaiselle aivan vä[ttämätön. Siinä mittäin y:liopiston kanslerin ajwtuksen.
30555: suhteessa orv,at varma.slti ne korkeampaa Kuulkaa, äLköön minulle pahastutta:ko, si1lä
30556: opillista ,sivistystä saaneet, joltika ova,t jrut- en .tee missään 'syyt.te1levässä il:arkoituksessa
30557: täneet käytltämättä osa:kuntaelämän, jotka tältä kysymystä, jonka rf:reon. Mut.ta eik()
30558: ov3Jt oUe!et sii:s veLttoja osakuntalaisia, ne tä:llamesta syystä tääHä oleVJien po;rvarillis-
30559: ovrut siinä :suJhteessa jääneelt köyhiksi. Koko ten puolueryhmien olisi korkein a:ilka panna
30560: kallSaiLaiselk;si herätystyö ja kansal;Linen he- ministerinsä, jos he itse .eivät ymmärrä tätä
30561: rätystyö on oLlut osaJkuiJJiti!en suoritettava. hmkeä, seinää vasten. Jos te et.te sitä ltee,
30562: Ja illle ovat sen sunremmo]sel[a tavalla suo- nii·n kuulkaa, me 'emme voi shlle mitään,
30563: rittane:et. Yliopistossa opiskelevrusta ·tulisi eJttä !kansa tUJolla maaseuduLla, osa kan-
30564: hyvin JJ.elp,oslti yksinomaan i,tS:eänsä palve- sasta, voi si:t,tenlkin sa!lloa, että ei ole kaik-
30565: leva yksilö, jolla ei ole ·aa:vistusta:kaan kea tehty kun on suomalaisten puo.lueitJten
30566: siitä, :miltä mer.kit.see kuulua kansa:kunltaan omia miehiä oHut hallituksessa ja on yhä
30567: jäsenenä j.a valtioon ikarnsalaisena, mikii. edeHeen haUiJtuksessa, joka on tällaisen
30568: suuri velv.ohlisuus siitä j()htuu jokaiselle ja teon nyt 1Jehnyt. Minä ajatttelen nimittäin
30569: ennenJkaikkea sirvistystä saaneelle, kansan sitä, että jos esimerkiksi meidän sano-
30570: kustantamaa sivi,sty.stä saa!lle~lle, ja miki:i karumme vrailill\:a Annala tali Sundström t.ruhi
30571: arvoik:as ja suuri oilkeus se on, suurin, mi,tii joku muu olisivat hal<lituksessa, niin me
30572: ihmiselle marurr 1pääJllä ·on suotu. Puhumat- emme millään herdän antai!si olla. Me sa-
30573: taikaan nylt. muusta puolesta osakunnarn noisimme, että he ·eivät ,O'le mi:ohiä eikä
30574: suur.essa, a•l'vaama:ttoman suuressa merki- mitään, jK>s he :eivät .tule pois ja si:Hä :ta-
30575: tyksessä mirnä tahdon väittää, että meidfu1 valla tätä asiaa ,edes korjaa oikeille .rai-
30576: oppineistomlme .kansa:laiskasvatukoon, sen teme. Olisin kovin iki~tolli.nen, j·os juuri
30577: kansalaiskaisvatuksen, jot1a oppikoulujen nåiden ry\hmien 'trahol.ta voiltaisliin tää'llä
30578: oppilrus~htymät, :erilaiset oppi[a:syhtymät saada. selvyys tältä kohdalta, mikä, on
30579: yrittäväJt ,sen ikäkauden truvalla panna este:enä, että tätä rtaiste'lu:keinoa ei ikäytetä Y
30580: alulle, sen kansal:aiskasv.atuksen on etu- Minä sMloin, että se on. rta1stelukeino, sillä
30581: päässä ja monen kdhda1ta aivan k<>ikonan:sa yleensä ihmiselle anneta3Jn se vapaus, mikä
30582: antanut ylioppilaSkunta- ja osa:kunrtaelämä. kuuluu, mult.t.a •täillai•nen 'Vaatimus olisi nyt
30583: Ja sitä puolta Y'li!op~stossa ei saa sä.nkeä. tairstelnkeino. Miksikä ei ikiat.<;Ota olevan so-
30584: Sitä -ei saa sä:rkeä, ja sii,tä .meidän täytyy pivaa käylttää tätä taiJStelukeinoa? Helsin-
30585: vielä, jos nimittäin, niinkuin huhu kulkee, gin :nliopistossa on sen ruotsalaisten ·pro-
30586: 506 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30587:
30588: iessorien rvailkutuksesta n:ili.n paljon epäkan- Kun täälilä on pUihuttu <tavattom:alll paljiOn
30589: srulli.sta hOO'looä, että niiden yliopiston opet- esimerkiloojä j1a rviillttauksia •tehty, minä .en
30590: tajien vaikutus, jotlka täällä parlameDJtissa tahdo laaj,emmin tähän käydä, mutta minä
30591: aivam. suuremmoisella <tavailla ,taistelevat en voi olla mainitsemat•ta yhtä kohtaa, jOlta
30592: suomalaisuUJden as1an puoleSita, jotka yli~ minä luulen, että lkukaa:n 1ei ole kosketeil-
30593: opistossa rtruiJSteJ.eva:t suoonaJlaisuUJden asian lut. En tosin ole !kaikkia puihteenvuoroja
30594: puolesta ja jullkisuudl{lssa ova.t kauan jo v10inut kuulla, mutta en ole yhdessälkään
30595: taistel·1eet suomalaisuuden asian puolesta, niissä kuuUut, joita ol~n seu1'1ann1.1t. Nimit-
30596: näiden professorien ja opettajien hen!ki ja täin on mainitsemartta, että esimerlki.ksi yli-
30597: vailkutus ei pääse itäysiin oikeuksiinsa. Suo- oppilastubkin11olautrulmnnan nimessä oo-
30598: malainen ylioppil;as tuntee olevansa Helsin- netrtu ruotsirnkiJelinen käännösilme albiturien-
30599: gin yEopistossa ·vi1erashenkisessä k1orkeakou- tteiHe oppikouluissa on o1il.ut opettajien ar-
30600: lussa. Ei omassa ympä:ri!Stössäm;ä, Suoma- vostelun mukaan monesti kohtuuton. Ja
30601: lainen ylioppilas tuntee usein, et,tä ihänrt.ä ottä vaikka koke~den korja a:minen ja niiden
30602: 1
30603:
30604:
30605: ei lrohdeUa sillä rtruvalla, kuin kdhdrella:an arvostreil.u Qil 'herättänyt monta ~ertaa Eiilksi
30606: niitä, joilla on ruotsi äidilnkielenä. oilkeutet!tua suuttUimusta j,a katkermlltta,
30607: Omalta yEoppilasa:jaiLtani minä muistan, tämä asiaintila on mono1tooniseSti V'ain jaJt-
30608: että v,a,nJhemmat ylioppil.aaJt antaessansa lmnut. Oli si·bten val!kika kuinilm monta ker-
30609: neuvoja, mit·en on käyttäydy·Dilivä ja opin- taa pyydetty, erttä yliopilston taholta, siHä
30610: not aleb1JaJva, ne neuv·oiva:t muutamista, ailka yliopistollabi3Jll on valta, korjaajjaa V!aihdet-
30611: moni.s1Ja:kin opettajista, joiden Quokse ol!i ta:ilsiin, vailhdett:aisiin seUainen henkilö
30612: yritettävä keltaook3Jll, että jOIS menet sem. - ja sellainen henkHöhän nyt täytyisi kai-
30613: ja sen puheille, niin sano ,ruotsiksi, mitä ken jäJrjen nimessä Suomen yiliopistossa
30614: sinun on sanotJtruva. Se vailkurttaa. (Edus- olla -, he,n!kHö, joka täydellisesti ja suo-
30615: kunnasta: 'Tämä oli Suomessa!). Tämä oli menkielen mukaan, ei ruotsinkielen, vaan
30616: Suomessa ja se oli aivan yleistä. TämmÖii- suomenkielen mukaan täydeHiseiSt!i hallitsee
30617: siä kokemuJbia 10n sirltä aj1ai1ta aivan kai- suomea ja käy<ttää suomenlkie1tä, tietää,
30618: killa. No, oo koskaan ole seurannut tuota mitä mikin sana me11kitsee, eilkä vain hae
30619: nleUIVoa, m1.1tta se oli aiv3Jll yleiruen ohje leksikosta jotakin kummallista sanaa, saman-
30620: ylioppilaiden kesken. Niin, tässä sivumen- tapaista kuin tääillä edustaja W ainio esi-
30621: nen m:inä semmoisena pikkuisena sivuhuo- merkkelinä toi ja malhdoHisesti muutkin
30622: mautuksena saan sanoa, etJtä en seurannut ovat rtuon:eet. MutJta nämä .pyynnöt, llJe ovat
30623: tuota neuvoa lko~an, mutta huolimaJtta olloot aivan !turhia. YEopiston merkiUisen
30624: siitä minua on maalaisliiton taholta ja jopa heng1em. ja t'radiltioidoo voima:slt!a on ruot-
30625: aivan DJäinä päilvinä julkisessa sa:nassakin sinlk:ielestä sUJomeen lkäännetUilvä:ä kään-
30626: syytetty niin ,epäkansalliseksi, erttä minuHa nöstä arvosteltu ai,na :samaan t:aJpaan yhä
30627: ei oHsi ol!kieurttra edes puihua suomalaisesta ' vain,. Oppi'kouluj1em. opettajien keskuudessa
30628: kansallisuusasiasta. Samanlainen y1tiöpää, kulkee tari.na trurinan perästä siitä, mi!E.ai-
30629: niinkuin monet muultlkin, olin. Filologina se1la tavalila yliopisto vaJaJtii kiokelaita rudt-
30630: ja vieraiden k~e1ten op:iskeiij1ana minä puo- 1
30631: salaisia sanoja suO'Illleksi kääm,tämäälll. Minä
30632: lestani .en joutunut saJIDa.ss:a määrässä .tun- vnisin luetella niitä, mutta sehän nyt ei kai
30633: temaan llliSiain tilaa. Oli aivan kuin luon:- olisi enää oikein a:siaHista. Tä:l~e asiail1e on
30634: oollista, että ik:un kuurnnelrtiin vilerarskiclisiä hyvin paljon llllaure.rbtu ja naureta!aJll Y'hä.
30635: luentoj1a, niin miksikä ei sitten ruotsalaisia Sitä vasta3Jll on kiivaiLtu ja ki1vai11001ll
30636: luenlboja oEsi kuunneltu. - Mutta sitten opettaja:piireis:sä ja vanhempien piireissä
30637: minulla on ollut ik:dko sen ajan tai suuren yhä. Ja kokellatait, jotka siitä joutuvat kär-
30638: osan siitä a;jasta ikun jätin omat opinrtoni, ' simään, ova~t vuodattaneet p1aljon kyyne-
30639: mahdollisuus ruivan läheLtä seurata yliopis- leitä. Mut.tra aivan 1toivortxmta on ik:ohta, yli-
30640: ton oloja, nimittäin entisten oppilaitteni ko- opistotutJkinto järjestmään, sa:malla tavalla.
30641: kemuksista. Jta olen tullut vakuutetuksi, Minä rtiedän, ,ffiltä suoma!laisten koulujen
30642: että Helsingin yliopisto on sisimmäJltään rehtoreita on käyll;y1t pyytämä-llä pyytä-
30643: säily,ttäny.t saman ruotsailaismalku:isen hen- mässä yliopistossa: Korjat!lma tämä epä-
30644: kensä vuOISiky:mmenet, II1iin että suO'lllalai- kohta, korjart:ik:aa se kaikoo järjen nimessä,
30645: nen ylioppirlas on yhä tänä päivänä aivan , pankaa mies, joka ymmärtää suomeruk:ieltä,
30646: samojen ,vaikeUJksien karussa :f:Jt}kemisissä. joka osa,;'t leksikasta ottaa oikean saruan
30647: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko,skevan lain --·-
30648: muuttaminen. ----- 507
30649: -----~--- ·~-------- ~- -·--------···----~-- '-
30650:
30651:
30652:
30653:
30654: ei:kä jotain sed.l.aista, jota suomaJ.aiset eivät opistossa, ei 1siis voimistelulaitoksessa vaan
30655: käy.tä. Mutta se on airvan rt:oiViotonta, ai:van koko yliopistossa. Ei siis oteta huomioon
30656: nim ~uin he tolisivat lkulil.wnteet jossakin asianomaisen laitoksen oppilaiden kielisuh-
30657: Saklsa.n ,tai Ranska:n tai Ruotsin !roorkea- teita vaan, kuten minä sanoin jo, koko )"li-
30658: koulussa. Aiva:n sama on la]ta niitten ruot- opistossa, mikä nyt on jotenkin hassua.
30659: sinlkiclen nåyti1Jeidoo, joita suomalaisilta Vieläpä edellisenä vuonna vallinnut suhde.
30660: vaaditaan erinäisissä O])lpiaineissa. Hyvin Voihan nim. sattuakin, että voimistelulai-
30661: tut.tu kai on sekin ta;paus, ,et<tä ~tunnettu toksessa olisi vain yksi 't1ai jonakin vuonna
30662: prof€SSori oli 1lainopin opinnoita suoritta- ehkä ei yhtään •ruotsinkielistä oppilasta,
30663: nut hyvin pitJkäHe, olikloihan ihan viimei- mutta luentoja olisi kuitenkin pidettävä
30664: seen !tutkintoon aisti, nmrtta ruotsinkielen edellisen vuoden suhteiden mukaan. Ku-
30665: kuulustellija hänet kerta kerran perä&tä luvana vuonna on siten annettava 20%
30666: hylkäsi, ebwän suomailaisen opiskelijan, opintojen mäiirästä ruotsinkielellä. Tämä
30667: jolla oli suomalainen nimi. Kulkee hy,vin laitos työskentelee kolmessa vuosikurssissa.
30668: paljon sellaisia lk:el11Jomuksia, jotka eivä~t ole Yliopiston ruotsinkielisten opiskelijain mää-
30669: suinkiaan Suomen yliopist,ol1e kunniaklk:aita. rästä riippuen tulevat voimistelulaitoksen
30670: Syv;ää !katkeruutta on jäänyt yll]oppi1aiden ruotsinkieliset oppilaat saamaan toisina
30671: mieleen setHaffisesta. Opinnot, jo]tten pitäisi vuosina suucr,emman toisina pien~mmän
30672: kaiken järjen nimessä olla ,J>;wnsallisesti ja maaran opetuksesta omalla kielellänsä.
30673: isänmaallisesti ha•rrastus,ta !herättärviä, iu- Tämä määrä vaihtelee 18-20 % :iin. Jos
30674: ThOittalvia, 'ne ovatt s1tä, mutta V1ain negatii- nyt noudatettaisiin tasapuolisuuden peria,a-
30675: visesti. Opinnot jättäväit useaHekin ~sellai tetta tarkalleen, täytyisi laitoksen valmistaa
30676: sen muiston ja katkieruuden kärsi:ty,stä epä- ruotsinkieliset oppilaansa noin 1 / 5 ohjel-
30677: oikeudenmukwisuudesta, että ne siHä t:aval[a maan sisäLtyvästä vakinaisesta oprpimää-
30678: kiili.oittaiV,at rsuomail.aisuustai.:stellua. Mut.t~ rästä. Tämäihän ,on tietenkin täydellinen
30679: tämähän on jotaikin sairasta. Se vaikut:taa maJhdottomuus. Jos siis tällä systeemillä
30680: järky<ttävästi kolko suomalaiseen sivi's'tynei~s aijotaan päämäärään päästä, täytyy laitok-
30681: töön, sen mieleen ja sen psyykeen. Ei ole selle pyrkivien ruotsinkielisten oppilaidBn
30682: tutJkittu jta tuskin voidaan tutkia miSISä olla miltei neroja voidaksensa vaaditut op-
30683: määrin se .on vailku:ttanut, mutta aivan var- pimäärät niin pienellä opiskeluajalla ja pie-
30684: ma,sti se ,on ~antanut, •tuo !katkeruus, :oman nillä mahdollisuuksilla suorittaa. Seurauk-
30685: piil'lteensä suomalaisen sivistyneistön sie- sena on ollut, että ohjelmaan on koetettu
30686: luun. soluttaa ruotsinkielistä opetusta enemmän,
30687: Edellisi'!sä :puheenvuoroissa on kosketeltu huomatkaa, kuin sää:detyt prosentit edellyt-
30688: monia !puolia tästä yliopiston oloissa esiin- tävät. Mutta trullöin joutuvat voimistelu-
30689: tyvästä v;ääryydestä suomalaisia kohtaan. laitoksen suomalaiset oppilaat osallistu-
30690: Minä pyydän senlisäksi, mitä jo on sanottu, maan myöskin ruotsinkielisiin luentoihin
30691: selostaa yhtä puolta, jota minä luulen tus- ja harjoituksiin. Suomalaisten kcannalta
30692: kin - en ainrukaan ole kuullut - näissä tämä on aivan nurinkurista niinkuin s~n
30693: lausunnoissa ei vielä ole selostettu, ja josta jolminen käsittää. Hehän eivät koskaan
30694: D1en sa:anut a.<>iantuntemusta. Tarkoitan ni- valmistuttuaan tule tarvitsemaan ruotsin-
30695: mittäin vain jh'tä laitosta yliopiston yh- kielen taitoa. He eivät voi h'akea - niin
30696: teydessä, yliopiston voimistelulaitosta ja se- hakeahan voivat, mutta he eivät ainakaan
30697: lostan tätä esimeTikkinä oloista yliopistossa. voi päästä - ruotsinkielisten koulujen vas-
30698: Yliopistossa on yleensä koetettu järjestää taaviin virkoil1in. Heiltä on siten men-
30699: olot niin, että kaksikielisyyden periaatteen nyt !hukkaan se aika, mikä ruotsinkielisiin
30700: mukaan tulisi kaikki jaetuksi sekä ruotsin- opinto:ithin on täytynyt käyttää. Toiselta
30701: että suomenkielen osalle. Niinpä noudate- puolen ruotsinkieliset oppilaat osallistuvat
30702: taan yliopiston voimistelulaitoksessa tätä ta- myös sellaisiin suomenkielisiin opintoihin,
30703: sapuolisuuden periaatetta siten, että mää- joissa he saavat myös omalla kielellänsä
30704: rätty prosentti luennoista ja :harjoituksista opetusta, mikä tietenkin on heille sallittua.
30705: annBtaan ruotsinkielellä. Kuten tiedetään, 'rästä saattaa kuitenkin muodostua lopulta
30706: tämän prosentin, joka myös1dn tiedetään, suomenkielisille suomalaisille oppilaille va-
30707: määrää kunakin vuonna edellisen vuoden hinkoa. Useimmat laitoksen ruotsinkieli-
30708: ruotsinkielisten opiskelijain määrä koko yli- sistä oppilaista hallit~evat niin hyvin suo-
30709: 508 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30710:
30711: men kielen f\ttä :he valmistuttuaan iha:kemt vuotta lukuunottamat1Ja sitärpaitsi kieleltän-
30712: suomenkielisten koulujen virkoja ja kilpai- säJkin v,aJhvasti ruotsalainelll. Se nimittäin
30713: levat niistä. Tämä ruotsalaisten tulo suo- on ollut luonnollinen seuraus ruotsalaisuu-
30714: malaisiin virkoihin on aivan ymmärrettä- den valta-asemasta koko yliopistossa, niin-
30715: vää, kun ruotsinkielisiä virkamiehiä yleensä kuin täällä monet edustajat, m. m. ed. Heis-
30716: valmistuu meidän maassamme enemmän, kanen ja nämä muut yliopiston prrofessorit,
30717: paljon enemmän kuin ruotsinkielisen kan- jotka täällä ova:t edustajina, ovat esittäneet.
30718: san tarve vaatii. Täten joutuvat he estä- Ruotsalaiesuutta uihkuva !henki on tuossa
30719: mään suomalaisten virkaan pääsyn ja jou- laitoksessa sen ylimmästä johdost1a alkaen.
30720: tuvat - ja tärrnä on paljon pahempi - Virkanimityksissä on, merkillistä sanoa,
30721: työskentelemään suomalaisten keskuudessa, aina ruotsalainen ~1akija osoittautunut pa-
30722: joihin [1eillä ei ole juuri minkäänlaista yh- remmaksi kuin suomal,ainen, etevämmäksi
30723: teenkuulm~aisuutta. Tämä yhteenkuuluvai- kuin suomalainen. Eräs esimerkki vain ai-
30724: suudentunteen puute ei ole suinkaan eduksi k!aisemmalta ajalta. 'Erästä •aukiollutta
30725: asialle, kun on kysymyksessä niin tärkeä opettajanvirkaa aikoi hakea m. m. eräs suo-
30726: ala kuin kruwatus, nuorison kasvatus. Sii- malainen henkilö. Hän tiedusteli silloiselta
30727: näJhän täytyy kasvattajan ja kasvatettavan laitoksen johdolta tuon viran sUJhteen vaa-
30728: välillä rvaHita. toki yhteishenki, jos mieli timuksia ja sai vastaukseksi: ,Täytyy .osa,ta
30729: tuloksia saavuttaa ja meidän maassa, suo- ruotsia. Ette te voi sitä saada." Vi11kaan
30730: malainen yhteishenki suomalaisen koulun nimitettiin :henkilö, joka ei täyttänyt niitä
30731: oppilaan ja hänen opettajansa v~älillä. pätevyY1svaatimuksi~a, jotka täytti tämä
30732: Kuten ylläesitetystä selvinnee, on ruot- suomalainen. Muuta yhden lhän täytti: hän
30733: salaisten - •täällä ei ole nyt taas ruotsa- osasi ruotsia, ja suomenkielessä ihän oli
30734: laisiakaan kuulemassa, he kai ovat tässä miltei mykkä. !Sitten esimerkki, joka voisi
30735: asiassa niin valistuneita, 'että he yhtä vähän olla sopiva ooiden vasemmistolaisten kuulla
30736: kuin sosialistitkaan 'eivät näytä tarvitsevan ja jonka luulisi heihinkin koskevan (Ed.
30737: minkäänlaista valaistusta (Ed. Kukkonen: Kukkonen: Nyt siellä on kolme kuulijaa!).
30738: Pelkääv,ät asiaa!) ja pelkäävät kai asiiaa - Tämä on tapahtunut noin viisi vuotta sit-
30739: siis saaMat ope,tuksen omalla kielellänsä. Ja ten. Silloin hwki erästä laitoksen aukiol-
30740: nyt näin ollen on aivan välttämätöntä, että lutta virkaa kaksi hakijaa, toinen nuori
30741: heidän opettajaksi valmistamisensa tässä O'pettaja, jolla oli paljon ansioita siinä suh-
30742: voimistelulaitoksessa näistä syistä on täy- teessa, että hän oli johtanut työväestön voi-
30743: dellisesti !erotettava suomalaisten opetta:jain mistelu- ja u:rfueiluharrastuksia ja :hän oli
30744: valmistuksesta. Tämä käy päinsä vain si- suomalainen, sekä t,oinen, paljon vanh,empi
30745: ten, että, yliopiston voimisteluLaitos niinkuin henki~ö, joka oli läihempänä jo elä:keikäm-
30746: koko yliopistokin kokonaisuudessaan suo- jaa, mutta hän •oli ruotsinkielinen. Ka'h-
30747: malaistetaan ja rruotsalaisille valmistetaan desta pahasta valittiin silloin pienempi :
30748: tilaisuus valmistua voimistelun opettajiksi ruotsalainen sai paikan. Silloin, niin, 5
30749: heille sopivalla tavaUa. Mutta tässä asiassa vuotta sitten, ei ollut Th.an sama tämä rin-
30750: on vielä toinenkin meille suomalaisille tär- tama, no suunnillensa se sitä kai olikin,
30751: keämpi puoli, josta huomautus. Kun on miltei sama, joka ylläpitää nyt ruotsalai-
30752: kysymys tulevien nuorisomme lasten kas- suuden rpönkittämistä. Nimitys kai olisi
30753: vattajien tehtä:västä, on mitä tärkein se ym- juuri tiillä !htetkellä ollut hieman vaikeampi.
30754: pä:ri:Sitö ja se henki, jossa tuo v~almistuva Tämä mainittu viran:haltija on nyt näiden
30755: opettaja saa opetuksensa. Senhän täytyy, vuosien aikana antanut .motsinkielistä ope-
30756: kuten täällä on kymmenet ja kymmenet tusta niille muut13IDalle 3-6 eri aikoina
30757: lrerrat ~sanottu, olla täydellisesti suomalai- vaihdeHeille oppilaille, jotka laitoksessa
30758: sen isänmaallisen hengen läpitunkema. ovat opiskelemaSISa. Tänä vuonna siellä
30759: l\1uttJa nyt ei niin ole. Kaukana siitä tässä on 3 - sanoo kolme kokonaista (Ed. Kuk-
30760: yliopiston voimistelu1aitoksessa. Yleensä on konen: Eipä ole paljon!) - ruotsalaista
30761: asi:oita läfrlemmin tuntevissa herukilöissä ol- miesoppilasta, mutta heitä v~nten on erikoi-
30762: lutkin ~akaa se käsitys, että yliopiston voi- nen, opettaj~wirlm siellä olemassa (Ed. Tuo-
30763: misteluLaitos on epäkansallisin, motswlais- mivaara: Se on liikaa!). Ensi vuonna on
30764: henkisin laitos koko Helsingin yliopistossa. nähtäJVästi olemassa ;y•ksi oppilas, sillä kaksi
30765: Se on ainakin ollut sitä viittä viimeistä valmistuu ensi: keväänä ja jättää }aitoksen.
30766: Helsingin
30767: ·----~·
30768: yliopiston
30769: - -·-
30770: jäi·jestysmnodon
30771: ---·--- ---
30772: perusteita koskevan lain muuttaminen. 509
30773:
30774: Tämä muistuttaa hyvin paljon sitä yleensä kutuksensa ei pääise tuota ruotsa1aishenikistä
30775: tunnettua tosiasiaa, kuinka hoidettiin Pie- kasvrutusta antama1an suomalaisille poikien
30776: tarsaaren kuuromykkäkoulun ylläpitoa. voimistelunopettajiksi valmistuville. Mutta
30777: Siellähälll Dli miltei, niin, se oli kai kD- naisosastolla siellä ei Dle yhtään suomalaista
30778: konainen kaupunginkortteli, olemassa tällä opettajapaikkaa, jos nimittäin jotakin voi
30779: ruotsaLaisella laitoksella, ja vaikka siellä oli päätellä nimistä. Muuten kehottaisin aDvoi-
30780: tuskin ka!hden käden sormilla laskettava sia edustajia lukemaan, kun täällä on nyt
30781: joukko enää oppilaita, sitä laitosta yllä- niin !hyvää aikaa, valtiokal'Cllteria ja a!VIaa-
30782: pidettiin. Ja sattui sitten vielä niin, että lffiaan ne lehdet, joissa on selostus yliopis-
30783: suomalainen oppikoulu olisi ta11vinnut jota- ton opettajista. Ja jos nimien perusteella
30784: kin lhuOilletta, Dppikoulu, jossa Dli kymme- jotakin v·oi päättää, poikkeuksiahan niissä
30785: niä oppilaita ja joka oli vaikeuksissa, niin- tietysti paljon on, mutta jotakinihan voi
30786: kuin aina suomalaiset oppikoulut. Ei! Oli päättää, niin ei luulisi olevan kysymys
30787: niin mahdottoman vaikeata sovelluttaa tä- Suomen korkeakoulusta (Ed. Pärssinen:
30788: hän suureen vajaJkykyi<;ten ruotsalaisten Onko siellä Sundströminkin nimi?), vaan
30789: tyhjänä seisovaan kortteliin, k~konaiseen Ruotsin korkeakoulusta. Sellainen on se
30790: kaupurnginkortteliin suomalainen oppikoulu. luettelo.
30791: Tämä Dll, tämä on sortoa. Saatujen tietojen mukaan ovat voimis-
30792: Mutta palatkaamme voimistelulaitokseen. telulaitoksen naisosaston opettajattaret
30793: Viime syksynä ei voimistelulaitokseen tul- saaneet :konlutuksensakin Ruotsinmaalla
30794: lut yhtään uutta ruotsalaista oppilasta. On puhuma.ttakaan siitä, .että samanlainen
30795: opettajakollegionkin ta:ho1ta ehdotettu jär- tasapuolisuus vallitsee täällä opetuksessa
30796: kevämpää järjestelyä tälle opettajakysy- kuin miestenkin osastolla, tosin hieman voi-
30797: myksen ratkaisemiselle, mutta tämä ehdo- mallisemmin huokuu oppilaita va,staan
30798: tus on saanut puolellensa vain yhden äänen aitoruotsalainen henki. Miten sitkeässä
30799: ratkai.sevissa instansseissa. Siis yhdellekin ruotsalaisuus istuu opettajissa, selviää siitä,
30800: oppilaalle, kun se on ruotsalainen, on yllä- että ainakaan kaksi opettajaa ei ole vielä
30801: pidettävä opettaja.nsa. Sellaiseen hullnnku- ennättänyt opetella suomea (Ed. Kukko-
30802: risuuteen johtaa n. s. tasapuolisuus. On nen: Ei ne sitä opikaan!), vaikka palve-
30803: myös aivan selvää, että kun ruotsalaisella levat Suomen yliopistossa, vaikka ovat
30804: opettajalla on kaksi, kolme oppilasta ja suo- palvelleet tätä valtiota jo pitkän matkaa
30805: malaisella opettajana on jopa 36 oppilasta, toista vuosikymmentä. Kielikukkasia on
30806: enemmänkin, tulevat ruotsalaiset saamaan täällä joissakin puheenvuoroissa esi,tetty.
30807: monta vertaa ;runsaamman harjoituksen Niitä voi myöskin tämän laitoksen lroh-
30808: monissa aineissa kuin suomalaiset. Ja tu- dalta esittää. Minä rajoitun vain pariin
30809: lokset heihin näJhden ovat sitten senmukai- sellaiseen muistiinpanoon, j·otka oppilaat
30810: set. Missä on tällöin tasapuolisesti annetun ovat vihkoilhinsa tehneet pannaksensa mie-
30811: sivistyksen ja opin ta.sapuolisuus ,saman- liin aineensa tärkeitä totuuksia. Siellä on
30812: laisten ·pen1steiden mukaan'' ? Nykyinen m. m.: ,Tapa männä on summa koko wi-
30813: järjestelmä v;oimistelulaitoksessa asettaa mistelusta. '' Y mmärtävätkö edustajat,
30814: ruotsa·laiset oppilaat monta vertaa .parem- mitä se merkitsee? (Ed. Kukkonen: En
30815: paan asemaan kuin suomalaiset oppilaat ja mma ainakaan!). Opiskelijoiden pitäisi
30816: korjaukset tähän onnettomaan asiaintilaan ymmärtää. J·a myöskin seuraava: ,Voi-
30817: tuo vain yliopistOill täydellinen suomalaista- mistelu on hän, joka saa ihmisen lii:kku-
30818: minen. Tämä yliopiston voimistelulaitok- maan selällään." -- Voimistelu on ihän,
30819: sen miesopettajain valmistl:Vksesta. joka saa ihmisen liikkumaan selällään
30820: Tilanne naisosastolla on niitten tietojen (Ed. Lahtela: Mitä se tarkoittaa?). Jaa,
30821: mUikaan, jotka minulle asiantuntij,at ovat mitä se ta11koittaa, sen :kai tietää voimis-
30822: antaneet, paljon pahempi sekä järjestyk- telu:Iai,toksen arvoisa opettaja. Niin no,
30823: seen että .ennen kaikkea laitoksen sen osas- näitä en nyt halua sen enempää jatkaa
30824: ton henkeen nihlrden. Kun miesosastolla on (Ed. Kukkonen: Jatketaan pois va:an !) .
30825: vain, niinkuin srunoin, yksi täysruotsalai- Ajan voittamiseksi (Eduskunnassa hil-
30826: nen opettaja ja kun hän ei joudu oikeas- peyttä). Ja mahdollisesti on niitä täällii
30827: taan minkäänlaiseen kosketukseen suoma- toisilla vielä kerrottavana, jätän toisille-
30828: laisten opiskelijain kanssa., niin hänen v-ai- kin tilaisuuden. Mutta seuraus tästä kie-
30829: 510
30830:
30831: lenkäytöstä, joka on suomenrkielen rääk- vielä sittenkin, mutta se kuitenkin alkaa
30832: käystä, on se, että kolmen opiskeluvuoden muuttua (Ed. Kukkonen: Sairas toipuu!)
30833: kuluttua tulevat voimistelun opettaja.ttaret ja sen mukana muuttuu paljon muuta,
30834: ovat itsekin jo tottuneet viljelemään täl- muuttuu koko sivistyksen asenne, kuinka
30835: laista suomenkieltä, josta sitten ei tiedä, sanoisin sivistyksen hwnne maassa toiseksi.
30836: mitä se on. Minä tahtoisin vaivata eduskuntaa (Ed.
30837: Tätä kieltä vielä vahingollisempi seikka Lahtela: O:ri aikaa!), se on hyvä, että on
30838: on se henki, jota voimistelulaitoksessamme aikaa, vielä selostama1la, millä tavalla tämä
30839: kylvetään. Verrattomin esimerkki on se, kaksikielisyys on ulkomailla järjestetty ja
30840: joka nyt maassa tunnetaan, ja jonka edus- mitä se on siellä vaikuttanut, ,kun meillä
30841: tajat varma·an muistavat, kun täältä pari aina kuiten'kin viitataan ulkomaitten, ni-
30842: vuotta sitten, täältä Suomesta, kävi Eng- mittäin länsimaitten esimerkkeihin. Minä
30843: lannissa voimistelulaitoksen naisosaston toi- tahtoisin lyhyesti selostaa, mitenkä näitä
30844: mesta naisia esittämässä ruotsalaista voi- asioita ulkomailla on järjestetty (Ed. Laih-
30845: mistelua. Täytyy kysyä, eikö ole enemmän tela: Ei nyt aivan lyhyesti!). Kuinka~
30846: kuin törkeää, että Suomesta lähtee joukkue (Ed. Lahtela: Ei nyt aivan lyhyesti, että
30847: ulkomaille mainostamaan ruotsalaista voi- mekin ymmärrämme !) . Minä koetan.
30848: mistelua. Ja tämä tapahtuu taas, niinkuin Tuossa kirjasessa, jota on täällä monta
30849: niin moni mun tökeryys, >Suomen valtion kertaa selostettu ja lainattu ja esitetty ja
30850: avustuksella. Tämän j•oukkueen ·kokosi yli- tuumittu, nimittäin professori Laurilan
30851: opiston voimistelulaitoksen voimistelun- kirjasessa (Ed. Simojoki: Se on käännetty
30852: opettaja ja puolet joukkueen jäsenistä oli nyt ruotsiksi!) on myöskin viitattu muit-
30853: suomalaisia voimistelun opettajattaria, joi- ten maitten esimerkkeihin tässä yliopisto-
30854: den suomalainen henki oli opintoaikana kysymyksen käsittelyssä. Tavallisesti vii-
30855: siihen määrin ruotsalaistunut, että he Yoi- tataan tällöin sekä Sveitsin että Belgian
30856: vat tehdä reklaamia Ruotsin ja Ruotsin oloihin ·esimerkkeinä siitä, kuinka sivistys-
30857: voimistelun hyväksi. Nyt kerrotaan, että elämä ja nimenomaan korkein opillinen
30858: sama opettaja puuhaa joukkuetta (Keskus- sivistys yliopisto-opetuksessa voidaan jär-
30859: tasta: Venäjälle!) :lähtemään Belgiaan jestää kaksikielisyyden pohjalla siten, että
30860: esittämään ruotsalaista voimi.stelua ja että yliopiston seinien sisäpuolella opetetaan ja
30861: tämäkin taas tapalhtuisi Suomen lempeän ja opiskellaan kahdella eri kielellä. Jos kui-
30862: anteliaan hallituksen varoilla. Nämä ta- ' tenkin tarkastetaan tätä asiaa hiukan tar-
30863: paukset riittäkööt esimerkkeinä siitä, missä kemmin - minä olen tästä puolesta on-
30864: määrin sivistynytkin henkilö, niinkuin nistunut saamaan .hyvin perusteellisesta
30865: nämä, valitan, että ne ova:t naisia lisä.ksi, tarkastuksesta saatuja tietoja - niin huo-
30866: unohtaa isänmaansa ja suomalaisen hen- mataan helposti, 'Cttä nämä esimerkit
30867: gen. Jos yliopisto olisi selvästi suomalai- ulkomaiden oloihin nojaamaHa eivät ollen-
30868: nen, ei täHainen suomalaisuuden halveksi- kaan tue yliopiston ka:ksikielisyysjärjes-
30869: minen voisi yliopiston opettajain toimesta telmää. Päinvastoin ne puhuvat täydelli-
30870: tulla edes kysymykseen. Tämä viittaus sesti sen kannan puolesta, dtä korkeinta
30871: osoitukseksi siitä, että kaksi1kielinen jär- opillista sivistystä ei voida järje;;tää kaksi-
30872: jestelmä 'On meidän yEo.pistossamme suu- kielisyyden pohjalla.
30873: reksi haitaksi jo yksistään opiskelunkin Mitä ensiksikin tulee Sveitsiin, on huo-
30874: kannalta ja kasvattaa suorastaan epäisän- mattava, että Sveitsin valtio on ra:kenteel-
30875: maallisia opettajiksi aikovia, henkilöitä. tansa toinen kuin Suomi. Se on liitto-
30876: Tämä lakiesitys ja tämä perustusla,ki- valtio ja se on pantu kokoon useimmista
30877: valiokunnan mietint·ö ei tuo yhtään paran- osavaltioista, joista useimmat ovat sisäi-
30878: nusta (Keskustasta: Pahennusta se tuo!) sesti yksikielisiä: joko saksalaisia ja
30879: tähän asiaan. Pahennusta vain. Yliopiston ranskalaisia :tahi sitten yksikielisiä, nimit-
30880: henki muuttuu vasta sitten, kun yliopisto täin on myöskin yksi italialainen valtio.
30881: on täydellisesti suomalainen, kun se on täy- Saksalaisilla ja sveitsiläisillä kanttoo-
30882: dellisesti suomalainen, minä sanon, se neilla, niinkuin niitä kutsutaan, on omat
30883: alkaa muuttua, sillä vieraat jäljet tuntu- yliopistonsa ja ne ova,t yksikielisiä: joko
30884: vat, niinkuin sairaudesta jäänyt heikkous saksankielisiä tahi ranskankielisiä.. Ainoas-
30885: ihmisessä, ne tuntuvat yliopistossamrne taan yksi yliopisto 'koko maassn on kaksi-
30886: Helsingin ylio·piston järjestysmuodon perust.ei ta koskeva'n lain muuttaminen. 511
30887:
30888: kielinen, nimittäin sekä mnskan- ilttä sak- sen ja omakielisen kirjallisuuden luomisen
30889: sankielinen ja tämä erikoislaatuinen yli- merkeissä, niinkuin kävi meillä:kin. Samoi-
30890: opisto on 1!--.reiburgin kanttoonissa sijait- hin aikoihin tapahtui meillä Snellmanin ja
30891: seva katolilainen yliopisto ja tämä yliopisto muiden toimesta kansallinen herääminen ja
30892: on siinäkin suhteessa eril\loislaatuinen, ettii suomenkielisen korkeamman sivistyksen
30893: se on jesuiittain johtama yliopisto. On luominen. Vähitellen Belgiassa ruvettiin
30894: aivan selvää, että sellainen yliopisto on ko- antamaan kielellisiä oikeuksia flaaminkie-
30895: konansa erikoisasemassa. Sillä, niinkuin liselle väestölle ja kehitys alkoi kulkea hi-
30896: me tiedämme, koko katolilainen kirkko on taasti virallista kaksikielisyyttä kohti.
30897: yleismaailmallinen eikä se halua kehittää Kehitys oli, niinkuin huomataan, jokseen-
30898: mitään kansallista kulttuuria. Koska siis kin samanlainen kuin meillä. Vihdoin
30899: Sveitsin valtio on luonteeltansa toinen maailmansodan arkaessa Belgiassa oli hal-
30900: kuin meidän, nimittäin liittovaltio, ja linnollinen kaksikielisyys jotenkin täy-
30901: koska siellä erikieliset väestönosat elävät dellisesti toteutettu; paperilla, mutta ei lä-
30902: sivistyksellisesti aivan erillänsä toisis- heskään yhtä .täydellisesti käytännössä. Pa-
30903: tansa, kukin kehitellen omakielistä kulttuu- 1 hinta oli flaameille se, että heillä ei ollut
30904: riansa, niin ei Sveitsin kielioloja yliopisto- yhtään ainoata omakielistä yliopistoa, sillä
30905: r
30906:
30907:
30908: jen järjestelyssä meillä Suomessa voi en- maa:n kaikki 4 yliopistoa olivat vanhas-
30909: sinkään -ottaa esimerkiksi silloin kun tah- tansa ranskalaisia. Flaamit rupesivat vaa-
30910: dotaan puolustaa kaksikielisyyttä, sen oi- timaan itselleen yhtä niistä, nimittäin
30911: keutusta yliopisto-opetuksessa. aivan flaamilaisen asutusalueen keskellä
30912: Sopivammin sitten voidaan meidän kidi- sijaitsevaa Gentin yliopistoa, mutta ranska-
30913: olojamme, varsinkin juuri mitä yliopiston laisten mieltä kirveli luopua tästä van-
30914: kielioloihin tulee verrata toisen valtion, hasta ranskalaisen kulttuurin tyyssija.sta.
30915: nimittäin Belgian vastaaviin oloihin. He ehdottivat, ~että flaamilaisille perustet-
30916: Siellä me näemme kaksikielisyyden toteu- taisiin uusi yliopisto Antverpeniin, mutta
30917: tettuna suuressa määrin samalla .tavoin siihen eivät viimemainitut ta!htoneet suos-
30918: kuin meillä. Mutta omituista panna mer- tua. Yliopistokysymys tuli sillä tavalla
30919: kille, se on samalla havainto-opetusta, ei näyttelemään keskeistä osaa Belgian 'kan-
30920: hyvistä puolista, vaan niistä haitoista, sallisuus- ja kielitaistelussa, aivan samoin
30921: joita sellaisella kieliasiain järjestelyllä kuin meilläkin on ollut. Meilläkin on kan-
30922: kansakunnalle sitten koituu (Ed. Kukko- sallisuus- ja kielitaistelu keskittynyt ja
30923: nen: Aivan niinkuin meilläkin !) . Aivan vallankin nyt keskittyy yliopiston ympä-
30924: niinkuin meilläkin. Me voimme sieltä siis rille.
30925: oppia vain sen, mitenkä mahdotonta on :Maailma~sodan aikana saksalaisten hal-
30926: kaksikielisyysjärjestelmää toteuttaa yli- lima Be<lgiassa vaikutti paljton maa:n kieli-
30927: opisto-opetltksessa. Belgian asukkaista on, oloihin, ,siHä se antoi rohkaisua ja voimak-
30928: niinkuin tiedetään, enemmän kuin puolet 1Jairba sysäyksiä :JllaarrnHaismielisiUe ja johti
30929: flaameja, joiden kieli on germaaninen ja sen osittain uusille urille. Belgian sruillsa-
30930: läheistä sukua saksan- ja hollanninkielelle lainen ik:enraalilkuvernööri pani toimeoo
30931: ja vähän vähemmän kuin puolet val1oo- flaa:mi:nildiclisten ja ranskankielisten asutus-
30932: neja, joiden kieli on ranska. Vuonna a:lueidern hallinnollitsen ero~tJtamisen toisits-
30933: 1830, kun maa itsenäistyi, tuli sen ainoaksi taan. Toiseksi sa.kswlaiseit toteuttivat f[aa-
30934: viralliseksi kieleksi ranskankieli. Tämä m]en vanhan toiveen, Gentin yliopiston
30935: kieli oli nimittäin muodostunut maan var- m u urttam:i!Sen flaarrnin!kieliseJl\lsi (P u ih e-
30936: sinaiseksi sivistyskieleksi, jota kieltä myös- m ies: Kovemmin!). Näillä toilmenpiteiH.ä
30937: kin käytti flaamilaista alkuperää oleva si- saksalaiset saivat joulk!on imnokkairrrupia
30938: vistyneistö, aivan samoin kuin meillä .suo- flaameja poolellensa. Nii:itä kutsurttiin akti-
30939: malaista alkuperää oleva sivistyneistö otti visteiksi. Kun saksalaiset olivaJt maasta
30940: aikoinaan sivistyskielekseen ruotsinkielen. poistuneeit, seurrusi vähäksi aillma, kutern
30941: Mutta samoihin aikoihin, siis Belgian itse- luonndllista on, taantumus f131amilaisuuden
30942: näistymisen aikoina, alkoi sa'ksalaisen ro- asian k;ehirt)'lkoossä. Saksalaisten toimeen-
30943: mantismin innoittama flaamilaisten kansal- panemat ha:llinnol:liset uudistukset kumot-
30944: linen herääminen, jaka ta,pahtui aluksi tiin, Gentin yliopitsto muurtettoo ttaas yk-
30945: luonnollisesti oman kirj::ddelen kehittämi- sinomaan rawskanJk~eli\Wksi ja wktivimBja
30946: 512 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
30947:
30948: rangaistiirr1 ma3J1JP'etoklsesta. Kfu\,i \kuitenkin · ovrut katsoneet parlulJalksi .toteuttaa )"hdessä
30949: pian selville, että kielikysymys täytyi ottwa porvarillista dhjeilmrua sosilalist:eja V~JJStaan.
30950: uudelleen järjestelyn ala:ilse~si. Kaikki Täl'lkein .eroavaisuus Belgilan ik:atoli'laiste:n
30951: hruflitUikse.t vuoden 1920 j<älkeen ov:I!Jt koet- ja liberaaJlien vä[Hlä on viime aikoina O'Hut
30952: taneBt l Vlkäitä asian <rrutkaisua toistaiseiksi. e.päilerrnrutltä juuri erilain~en kanta kieliky-
30953: Amoat toimenpiteet jro~him. ryhdyttiin, lta.r- symyksessä. Täimä kysymys tuli 5 vuotta
30954: koiltt]vat kaksiikielisyydem. <telke.milstä entistä sitten erittäin pclttaJVIalksi, j,a kaiQ\Ikialla he-
30955: lrua.jlemma:ksi ja yileisBmmäkisi. Nii.npä [ms- rät,tiin ymmärritämään, että vihd<oinikin piti
30956: kettiin vihdoin Gwtin yliopistoom. ja t-eh- jävj,estää 1.mdeille po'hjaHe ~kilelio1ot. Myös-
30957: tiin siitä 1925 kaksikielinen. Sillä tavalla kin mn:skankielisten kesken a[etWn hwo-
30958: tuli maailman lwhnas kaksikielinen yli- ma:ta, e:btä lmhtuullliset myönnyrt;ylkset :flaa-
30959: opisto, FIJeiburgin jesuiittay:liopilston ja milaisil1e ja kaksikielisyyden rajoittaminen
30960: Heilsingim. yliopiston lisä!lffii, jossa viinm'ksi- 0li aivan vii[trtämätönJtä. Ranskankie~isten
30961: mainitussa, niinkuin me tiedämme, meidän asema on kuitenkin toiruen :kuin flaamin-
30962: cmi!JSsa yiliopistossamme, 1923 vuoden yli- kielisten, sillä edelliset ova;t ma:an vanha
30963: opisto~a<ki on toteuttanut kaiksilkiehsyysjär- yläluol&a, he~tä kuuluu suuri joukiko sivis-
30964: jestelmäm, niin tä)"delliisesti kuin se maih- tyneisrtöön viellä ~tänä päivänä myöslkin flaa-
30965: dollista on ja sillä seurauksilla kuin on milaisella alueena, joten he ov~a1t kaksi'k~eli
30966: monissa ipUheenvuoroissa nähty ja niinkuiln syyden tur·vissa voineet esittää lwko maan
30967: olen juuri todistoout. Kun kuitenkin ru- va:rsiuaiJstJa sivi,styneiJstöä. Huomaa siis,
30968: pewmme tarkaste1emaan, mi'lllais~ksi o1ot ke- kuinka Belgi1an kieilio1ot ovat silmiinpistä-
30969: hitiyivält GeTIJtin kakisikielisessä. yliopi<s- västi muistuttane1et meidän kielio1ojamme.
30970: tossa, sii:tä saa erinomaista havainto- Meilläkin ru:otsinikielise!t muodtostarvart m&an
30971: opetusta .omia me.idälll suomalaisia yliopis1Jo- vanhan y1l:äiluokan, joka lkalksikielisyyden
30972: olojrumme varten. Samoihin aikoihin lkun turvin pyrkii edetl1een monessa tilaisuu-
30973: 1
30974:
30975:
30976: toteut;ettiin tiiJllä !tavalla b~sikielisyyttä dessa j1a vm~sirnlkin ulkOllllaiden siilmissä
30977: maJhdtollisimmrun 1suure~SSa m~tltwkaavassa, esiintymään lko'ko maJan Vlarsiill'aisena ja
30978: ~ettiin Belgia1ssa y'hä voirrnaiklkaammin vaa- ainoana silvistyneistönä. Merkilliii1e11 y[ltä-
30979: tia ki€1liolojen järj.est,elyn suuntaamista läisyys on myös se, et<tä Belgian raookan-
30980: uusille urille, enllen kaikkea vaati!a yhä kierisiHe annettiin RanSkoota käsin kehoi-
30981: voimakikaalllliillin Gerrtin yliopiston <täydel- tuksia olLa lant3!Illrut·ta väihääkä:än perää
30982: listä flaamilaist3!Illilsta, aivnn samoin kuin fla:rumelllle, sii<s 1aivan samoin kuin meidälll
30983: meHlä alettiin vaatia He1singin yliOipiston ruotsinkielilsemme 'sa,arva:t <taisbe:tussa ~etu
30984: täydellistä suomailai:stamilsta. Näitä vaati- oi,kleulkisistaan ja niiden kiinni,pitämisessä
30985: muksia ry:htyivält innokkaimmin ajamaan r.ohkaisua ailituisesti Ruotsista kä1sin, niin-
30986: aikaisemmin mainitut aktivistit. Htupää;ssä kuin muilsbamme noilden ,a;dressien muodossa
30987: hieidän johdollansa muodostettiin uusi puo- aivan äiskertJtäJin. Tästä huolilmat<t1a Belgian
30988: lue, jota kutsutaan ta•va:llisesti fmntigtipuo- mnSkan'kieliset olivat vä:hiltelilen ~tuUeert Vla-
30989: lueeksi. V anilloihin puolueihin ver1·rutituna kuutetuiksi ki:elioloj'en muuttaanisen välttä-
30990: oliva;t frontistit väihäiluikuilseit, mutta he mäJttömyydestä ja Beil.gian hailliltus laaltiki.n
30991: Viaillmt:tiViat 'en111en l{iailtik;ea siltä ta,voin, että suunnitelman <kileiliolojen uudestarun järjes-
30992: muihin puolueilsiin !kuuluvat kaksikieli- tämiselksi, jonlkla suunni:beilrnan rtäxkeiln
30993: syyttä v.astustwa:t ainekset .rupesivatkin kohta oli Gen!tin yliopiston ticy;deHinen
30994: esiirutj'lmään pääittäväisemmästi. V anihoista flaamilailstami,nen. Tä.Uaiseen suunnitei-
30995: puOlluei~S,ta om. lm:tolilairuen pUiolue ollut aina maan eivät lilberaaliset miniJsterit hail1ituk-
30996: suop:eamielisin flaaanien va1atimuksi<llle. ·Tämä sessa kuitenlkaan am.tan,eet heti Lopunlsta
30997: johtuu 1siitä, ·että se puolue ,saa enimmät SuostumustaJan j.a seurasilkin ly'hytt halllitus-
30998: jäse111ensä juuri flaamilaise~ta mmooviiJ.je1ys- pula, enn.enkuin asiJrussa rpääistiin et<een-
30999: aluee1ta. Liberaalinen puolue on truas van- päin. - Jospa tämä. Belgian edistysm:ie-
31000: hastaan ollut lrok011aan ranskailiaisen vaiku- listen puolueiden mene;tt,ely j•a heidän halli-
31001: tuksen ,allainen. Hal~ituikset ovat sodan jäl- tuksensa kioh<ta~o tuiisi ~esikuvalksi mei1lä-
31002: keis®ä .aikana yleensä muodostarree!t ka<to- kin. - Uusi hallitus kiiruhti antam8Jall1
31003: lilain.en ja lihemalinen puolue yhdessä. Belgian pailllallllent:iltlJe ehdiotuksen Gooltin
31004: Niin suuria ;emavai:suurosia kuin näiden yliopiston täydellilsesbä flaaanilaist81lllisesta.
31005: puolueiden ohjelmassa on[dn, .ne kuit;enkin Tämän 'eihdotulk!sen pa:r181lllentti puolesta.n~a
31006: hyväksyi. Se :trupaihtui joksenkin tasan viisi kun meillä senrsij.a:an pidetään wour.istuk-
31007: vuot:ta sittem.. Ja niin on maailmassa jäl- senomaisesti j:a nöyrinä ruotsalai:st:en edessä
31008: leen vain iml@si kaJksiikie!li:stä yliopistoa, kiinni oml!et,tomasta kaQ\;sikielisyydestä ja
31009: F'J'eiburgi:n jesuiittayliopisto ja He11singin tahdotaan 1pitää lmiko :karusakunt1aa pakllro-
31010: yliop]st:o. Fi:neiburg j'a HeLsinki. T·oinen pai:ba:wn puettuna. Kallrni:kieJlisyysjärjeste1mä
31011: v'ksi niistä monista yliop-istoista, j·oita yllä- on pakkop:ailtagärjeste1mä, se on suora vas-
31012: pi:tää ·lmtolinen kirkk:o, tu;o kaikista uskon- ta:lmhta kailkeHe 'kieili- ja lmnsanisuusolojen
31013: tokunnista y1eism:wa:ilmailli:sin, ja toinen vapaaiHe ja vapa:amieEselle järj-est,elyUe. Se
31014: kansallisen Suomen ainoa täydellim'n yli- synnylttää selliVUOksi \1astusta, hankausta,
31015: opisto. rii:toja, lkiility:mystä eri kieliryhmien vä-
31016: Kuten edeHä sanottu :sellviJttää, sowiltu- lillä, •alituista 1evottlomuutt:a, mikään sovin-
31017: vrut kieliolot Belgiassa ja erittrt:äinkin Bel- noHinen yhteistyö eri kieliryhmien kesken
31018: ~ian yliopisto-olojen j<ärj,estely verrrutta- ei o1e sen valliit:essa mahdolli,s,ta, v:ai:kika hy-
31019: vaksi hyvin meidän kielioloihimme. Ne ovat vää ta'htoa oii:si vaikka 'kuinka paJjon. Se
31020: mdlemmissa maissa järj:estety1t [m:k:sik~eJli ei :o:I:i:si: meilllä vallitsevan:a ilman, 'että me
31021: syyden pohj:a.lla. Aivan toisin oVJat asiat o[emme niin äärimrnäi~Sen kärsivä:Hiruen
31022: Sveitsissä, jossa kaksrkielisyys on supistettu ka111sa.
31023: pienimpään ma:hdoilliseen määrääm.. Bel- Yksi kaikik:ein si1lmii111pllitävimpiä omin:ai-
31024: gia.ssa kuten Suomessakin oli ka:ksiki:elisyys ·suuksia kaksikielisyysjärjestelmässä on se,
31025: toteutettuna niin pitkälle, että se ulottui entä kummankin kiieliryhrrnän :l>Jeskuudessa
31026: aivan yliopllito-op:etukseen a.sti. Aivan niin- ruw~taa:n t.untemaan vastenmielisyyttä
31027: kuin meiLlä a:i:heutui tästä kieliolojen jär- toista kotimaista kieLtä koh:t:a:an. Eiräs bel-
31028: jest:el!ystä Belg]aJssa mitä suurmta tyyty- gialainen sosi:alisttijoMaj:a sosi3lide-
31029: mä:ttömyyttä ja mitä ank~impia riitaisuuk- mokr.aaittilen arVJoisat tyhjä,t tuolit ja te
31030: sia. Niirtä, jotka meillä puhuvat paiheksuen kaksi edusta:ja:a, kuuillkaa! - erä:s sosiaJi-
31031: suomalaisen ylioppilasmu:ori:son itse asiassa demokraatt1n:en johtaja on ILausunurt tästä
31032: "\)erin maltillisesta esiintymisestä, erinoma.i- aJSiasrta hyvin sattuvasti seura.awat san:at:
31033: s,:>n tunnustusta :ansaitJseVJan nuorison esiin- ,Kun f:laamila1set ovat saaneet kieiiellise;t
31034: tymi:sestä HeLsingin yliopil<!ton suomal:aista- oikeutenru takaisin, tulevat he paljon mi:e-
31035: misesta, niiden pitäisi ttutustua siihen rt::a- luumm1n kuin 111ylkyääm. oppiJmaan raookan-
31036: paa:n - me~Häihäm. aina Uiins·imaihin viirta- kieitä, jonka sivi,stysa:rvon ja käyrbännölli-
31037: taan - jolla Gentin yliopiston ylioppilaat sen hyödyn he täydehlis,esti tunnustavrut. ''
31038: ovat wjanee:t y[iopisrt:onsa f1aa:milaistamista. Siis kun :te ilh:ailett:e niin suuresti ruotsa-
31039: SieUä ei tyydytty pe1kkään vihe1tä:miseen laisia, niin teidän tä,,Y"tyisi oiHa aivan toi-
31040: ja. muuhun siihen verratta'VIaan mi·ehmosoi- sil:la [inj.oiHa, jos t.e seumisitte tämän bel-
31041: tukseen ,eiJkä tä:Hai:seen, mitä meidän yli- gialaisen sosia:lis:tijoht:ajan neuv;oa, ja
31042: Dppilaamme tekevät, vaan siinä heitettiin muissa :asioi:ssahan t'e usein vetoatte belgi:a-
31043: syHpa1nia ja paukut,e1tiin rrev;oil VJereja, laisiin sosialistijohtajiin (Vasemmi.stosta:
31044: 'nui:1Ja pienempiä k!einoja mainitsemwtta. T1ehän tuomi,tsette kansainvälisyyden !) .
31045: Tästä siis tärkeä opetus, kun se vaan Tästä lausun~osta olisi meidän :ruO<tsa:lai-
31046: otettaisiin varteen. Belgiassa on nyt tun- si:li.a juuri palj:on oppimista. V1asta si:tte:n
31047: nustettu kaksilki.eli:syyden mahdottomuus j:a kun me:iJdän maassa on ka:ksikielisyysjärjes-
31048: sen mjoi.t:tamiseen on päätetrty ryhtyä j'a te1mästä päästy ja s~ttt:enlkun HeiLsingin yili-
31049: ensimmäinen tärkeä askel on otettu, kaks~ opisto on: suomalai:srt:,et:tu täydellis'esti, va,sta
31050: kielis:yJTs on poist:etttu yliopi:sno-opetuiksesrta. sitten voivrut eri kieliryhmi:en ''älis,et suh-
31051: ]{,uit.enkin on k~eliloloj:en uudeHeen järj€s- teet mei!l:lä kehittyä luonnollisiksi. Niin-
31052: täminen meil~ä i~meisesti moninverroin hel- kaua.n kuin ka:ksibelisyy,sjärje:st1e~mä on yili-
31053: pompa:a tkuin Belgia:ssa. R.uotsin:kieEnen opistossa vaH~Ua, ei tule puut1tumaan rii-
31054: väestö on rmeil1ä niin pimlli, n]Irnkuin minä taa suomalaisten ja ruotsalai·st:en vä1illä.
31055: alussa jo huomautin, e:t,tä meilllä v;oidaan Taswpainoa on aivan mahdot;onta säilyttää.
31056: erinomaisesti noudattaa :sen SUJThteen vä- ~.\Jsi:anla.iba vn niin, ,että jos suomen\kiellliet
31057: hemmistöjärj.estelyä. Aivan toisin on laita ja ruotsinkieli\set väkisin pakoi:tma:an tois-
31058: Belgiassa, jossa val1oonej:a :ei ole paGjon tensa kanssa yhtey:teen, ei hantkaukisi·sta ole
31059: .enmnmän kuin :li1aamejalkaan, ja kuitenkin puutettta ja han:kaukset :synnytrtävä:t !}:oppu-
31060: .on Belgila:ssa uskau]ett.tu Mtua uusille nrirle, mattoma,sti nut1ta j:a uutlba riit.a:a. Niiden,
31061:
31062: 65
31063: 514 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
31064:
31065: jotka ovrut sitä mieltä, että ruotsinlkiel.Jelilä ·~ teilrrnien ohessa myöskin ·eräis puhe päiVIälli~
31066: olisi säilytettä;v1ä sen s~vistysar.vo suomalais- sillä, joka puhe on jäänyt mieleeni erikoi-
31067: ten silmissä, niidoo ennenlkaikkea tulisi sesti. Sen piti nainen ..... .
31068: PYI'kiä siihen, e111tä kielioloistamme ja var-
31069: sinkin valtion yliopistomme kielellisestä Puhemies, koputtaen: Kehoitan pu-
31070: järj:esteiymä poistetaan \kaiklki seillainen, hujaa pysymään asiassa.
31071: mikä siihen viitma, että ruotsin kiel:tä ja
31072: ruotsalaisuutJta lroe1Jeta81Il väkisin tyrkyttää P u h u j a.: Tässä puheessa ja sen vas-
31073: suomalaisili1e. VlllJSta sittem. ikun kielellinen taanotossa ilmeni juuri meidän kansallis-
31074: pa,kikopa:iJt:a on riisuttu rpois, katoaa kaikiki tuntomme heikkous. Puhuja puhui Suo-
31075: levottomuus j'a kiihkeys ja ilmooaJkuruta men puolesta näille vieraille ja sitten hän
31076: tuilee vau;>aasti arvosOOlemaJan asio~ta ja lausui, että - hän puhui ruotsiksi - hän
31077: omalksuma81Il sen, minkä se i~tse.HeTIJSä hy- lausui, että minä tahtoisin nyt puhua tällä
31078: vä!ksi havaitsee. hetkellä suomea, mutta en ole koskaan ope-
31079: Etltä meillä .tfunä tasrupuolisuusj äJrj es- tellut tätä kieltä, minä olen elänyt koko
31080: t:e'lmä on j~ohtanut aivan ilmeiseen vääryy- elämäni Suomessa, mutta minulla ei ole
31081: ,teoo selviää jo muutamasta lauseesta, joi- ollut tilaisuutta opetella tätä kieltä. Hänen
31082: hin ~tämä kOko suomenkielen aJSia v1oidaan elämänsä oli n. 60-70 vuotta pitkä, hä-
31083: numeroLlisesti kitey:ttää. Nimittäin :tässä nellä ei ollut koskaan ollut tilaisuutta ope-
31084: maassa on ruotsalainen lrorkeampi kult- tella suomea, vaikka hän osasi useimma.t
31085: tuuri ncljä 'lmrtaa voirrnakk·ruaunmin edus- ulkomaiset kielet. Ja ajaoolkoo, tämä nyt
31086: tettu su!htoohlisesti kuin suomrula;inen. Ruot- ei vielä olisi ollut mitäiiln niin ihmeellistä,
31087: saJainen ikoDkea;mpi ku!lttuuri on Ruotsissa mutta kokous, suomalaisten naisten kokous,
31088: suhteellisesti neljä !klertaa heikommin edus- kiitollisena taputti nöyrästi taputti kä-
31089: te;ttu kuin Sutomessa. Suomalainen h~aHitus siänsä, niinkuin se olisi saanut suuren
31090: nimittää sUJomalaiseksi yHopistoa, jossa 1 j 4 armonosoituksen. Meitä oli pieni joukko,
31091: opetuksesta annetaan ruotsinlkieleHä, ja j·otka 'tunsimme itsemme verisesti louka-
31092: Ruotsissa on nelj1ä ruotsa[aislta vrultion yli- tuil\'si koko suomalaisen isänmaamme ipuo-
31093: opistoa mutta Suomeen ei ,kansallisen'' •lesta vieraittemmc edessä.
31094: edistJ"Spuolueen, ~Sosialisti:en ja ruotsalaist<en Tällaista kansallistunteen kasvattamista
31095: mielestä saisi perustaa .edes yihtä suoma- meissä edistää, niin heikkoa kansallisuus-
31096: laista yliopistoa. tuntoa meillä ylläpitää kaksikielinen sivis-
31097: Me suomwlaiset ol,emme p:aitsi ra;uhrullisia tys. Ja minun täytyy väittää, ettei se ole
31098: j,a kärsivällisiä myöskin vielä, ja se on sivistystä sanan täydessä merkityksessä, se
31099: ikävä sanoa, isäntämi'ellessä h:eilkkoa kansaa. ei ole Suomen kansan kohdalta sivistystä, ei
31100: Me olerrnme suvainneet oman äidinkielemme ole kansallista sivistystä, täydellistä kansal-
31101: haJlv.eksimista niin rajail:!tomasti selkä täällä lista sivistystä, ilman sen ensimmäistä il-
31102: kotona .että muukalaisten edessä. Täiällä on maisumuotoa, kansalliskieltä. Näin ollen
31103: siitäkin asiaJslta ehditty sa.ruoa joulkko esi- meidän ta:holta esitetty vaatimus täydelli-
31104: meflkkejäkirn, minä en jaJtka esimerl\:eillä, sen suomalaisen yliopiston puolesta on suo-
31105: minä v~ain yhden ainoan täistä isäntämieLen malaisen kansallishengen velvoittavin voo-
31106: puutJoo·esta pyydän kertoa, koska se on mi- timus, jonka puolesta on korkein oiikeus
31107: nul~e läJheinen siksi, että se on näyttänyt taistella kaikin siveellisin käytettävissä ole-
31108: tuon mielen puutetta erääHä hetJke1lä Sm>- vin keinoin. Taistella niinkuin taistellaan
31109: men, meidän Suomemme sivistyneissä nai- nyt täällä ~eduskunnassa, niinkuin taiste-
31110: sissa. Täällä oli n1m. V. 1924, muvstookseni lee ylioppilasnuoriso, niinkuin koko maan
31111: se oli v. 1924, pohjoismaiden n1aiskongressi suoma1ainen kansa taistelee ja niinkuin
31112: koossa. Se oli tavwbtomau tärlkeä kongressi kansallisesti valveutunut suomalainen julki-
31113: ja siellä olivat iroossa kaikJlden Skandiruaa- nen sana tällä hetkellä taistelee. Ja tämä
31114: vian maiden edustaJVimmwt naiset I·sl31lltia taistelu on nyt muuttunut historialliseksi,
31115: myöten ja suomalaisista oli saltä sivisty- tämän historiallisen ajankohdan kaikkein
31116: neistön että ka.lllsanna:i:sten että oppineiston kipeimmaksi vaatimukseksi. Tässä ollaan
31117: edustavin aines koossa, etupäässä suomalai- aivankuin ensi linjassa rintamalla, tämä
31118: sia naisia. Suomtl<n puolesta pidettiin näiHe o n he n k i n e n sota. Kaikki, mitä näinä
31119: vieraille monien muiden puheiden ja esi- päivinä tapahtuu, onkin mitattava sellai--
31120: Helsingin ylio·piston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 515
31121:
31122: sella mittapuuna, historia on kerran sen l§ä, joka suomalaisuustaistelun rintamasta,
31123: sillä tavalla mittaava. Mutta tä:mä suuri ryhmästä, joka kulkee suomalaiskansallisen
31124: pa!ha ja suuri vääryys, jota hallituksen ta- taistelun kärjessä, niinkuin vanha suoma-
31125: holta esitetty esitys ja .hallitusta lainen puolue on kulkenut, luisuu lk:ansalli-
31126: sesti ja isänmaalEsesti aivan näille asioille
31127: P u h e m i e s koputtaa. vihamielis'een marxilaiseen ryhmään. Täl-
31128: lainen minusta nimittäin on henkistä näi~
31129: Puhu j a: . . . . . suojelevan sosialidemo- vetystautia, ja se herättää minussa, niin-
31130: kraattisen puolueen tätä yliopistoasiaa va:l- kuin sairaus yleensä, sääliä. Ei juuri mi-
31131: mistelevassa käsittelyssä ja lähetekeskuste- tään muuta tunnetta. Mutta kun ed. Tan-
31132: lussa osoittama kanta on aiheuttanut ja ner täällä parlamentissa 78 kansamedusta-
31133: jota pa'haa oikeastaan, minun täyiyy sa- jan nimessä on lausunut niin ihäpäisevän
31134: noa, perustuslakivaliokunnan mietintö, jos arvostelun Suomen varsinaisesta kansasta,
31135: se toteutuisi, jos se 'tulisi laiksi, yhä tekisi talonpojista ja ruumiillisen työn tekijöistä,
31136: pahemmaksi, kaikki se paha on kääntynyt minä en voi sivuuttaa kohdaltani tätä hä-
31137: suureksi hyväksi ja siunaukseksi tälle väistystä, en sentähden juuri, että minä
31138: maalle, niin suureksi, että sen laajuutta olen lähellä tätä työtätekevää kansaa.
31139: tuskin tänä päivänä osataan aavistaa ja kä- ·:J\IIinun täytyy siis torjua ed. Tannerin
31140: sittää. l\iinun on täytynyt omasta puoles- väite val:heellisena herjauksena. Minä tun-
31141: tani näinä päivinä nöyrästi sydämessäni nen Suormen kansaa ja miten sen sydän
31142: tunnustaa: korkea kaitselmus, <hyvä Jmnala lyö. Minä tiedän, millä tavattomalla kun-
31143: itse (Vasemmalta: Ei saa pilkata!), minä nioituksella, millä pieteetillä kansa suhtau-
31144: en pi1kkaa, johtaa tätä kansaa vaiheesta tuu yliopistoon. Minun täytyy tässä s'aada
31145: va~heeseen, hoitaa myös pahalta ja onnet- kertua eräs tapaus, joka oli aivan niinkuin
31146: tomuuksilta näyttävien kohtaloiden kautta vastaus herra Tannerin lausuntoon. Menin
31147: tätä kansaa. Se näkyy nyt taas, niinkuin maal1e yhdeksi pä,iväksi, joka meillä oli
31148: monestj ennenkin, Suomen historiassa. Ei tässä vapaata. Karkkina näinä vuosina ei
31149: mikään, ei yksikään inhimillinen ·teko, ei o],e tapahtunut seHaista, mitä tapahtui nyi,
31150: puhe, ei yritys, ei mikään järjest<lly olisi vaikka täällä on ollut esillä ta,loudellisia
31151: niin herättänyt kansaa, nostattanut aktiivi- kysymyksiä vaikka kuinka tärkeitä: Eräs
31152: seen toimintaan Suomen nuorisoa, ei nostat- talonpoika, pienviljelijä, joka on raata-
31153: tanut kansaa sillä tavalla kuin tämä nut kåiken ikänsä pellolla, pysäytti minut
31154: teko ja. tämän teon yhteydessä sattuneet tiellä ja sanoi: Kuinka sen yEopistokysy-
31155: muutamat viihäpätöisiltä, jopa vain ilkeyk- myksen laita on 1 - Ja minun täytyi tiellä
31156: siltä. ensikuulumaita näyitäneet tapaukset. selittää tälle miehelle, kuinka sen laita on.
31157: Minä tarkoitan tällä viimeisellä ·edustaja ,Ja kun minä sanoin, että siitä taistellaan,
31158: 'rannerin lausuntoa tämän asian lä:hetekes- niin tuon miehen silmät loistivat iJosta ja
31159: kustelussa. Ed. Tannerharr on saanut täällä liikutuksesta. Se oli minulle, minä tunsin
31160: puheestansa, sen mitä on ansainnut. Minä sen, vastaus siihen mitä herra Tanner
31161: en puolestani tahdo kohdistaa herra Tan- täällä niin väärin esitti. Myöskin oli tä.äHä
31162: neriin erikoi~>ta huomiota, sillä minä en voi äsken maalaisia miehiä ja ne sanoivat:
31163: asettaa herra Tanneria siihen arvoon, kuin M~kään muu asia tällä hetkellä ei niin lii-
31164: hänet täällä eduskunnassa on totuttu hy- kuta tätä kansaa kuin Suomen suomalainen
31165: vana puhujana ja sosialidemokraattisen valtionyliopisto.
31166: puolueen johtajana asettamaan vallankin •Ja sitten minä muistan erään kansan
31167: tietysti sosialistien taholta, jotka ovat hä- äidin, muistan sanat, mitkä hän sanoi yli-
31168: neen alammaisuussuhteessa, vaikka niinkuin opistosta. Hän oli itsekin halunnut opin
31169: me tiedämme, välistä nyrkkiä puiden hou- tielle. Ei ollut päässyt. Ei naiset siihen
31170: suntaskuissansa, vaan porvarienkin taholta, aikaan päässeet. Mutta hän sanoi, että hä-
31171: niinkuin on nä:hty, ja vallankin sen ajan nen harta.in toiveensa oli joskus nähdä se
31172: kuin herra Tanner on maassa näyttänyt rakennus, jossa yliopist.o toimii. Ja sitten
31173: sellaista osaa, että hänen käskystänsä ja häm oli niin äärettömän onnellinen, kun
31174: hä.nen kiellostansa riippuu koko Suomen tiesi, että hänen omat poikansa ja tyttä-
31175: hallituksen kohtalo. M~nä en voi katsoa rensä pääse.vät siihen lait.okseen opiskele-
31176: Nittäin smme1la huomioJJa sellaista henki- ma·an, jota hän oli toivonut läpi elämänsä
31177: 516 La ua n ta iua 2G p. tammikuuta 1935.
31178:
31179: edes saada näilidä. Olen opettajana, yliopiston puolesta niitä sanoja kuul-
31180: koulun johtajana, monien vuosien aikana lessani, arvoisat entiset ministerit minä
31181: saanut nähdä jaka;essani ylioppilastodiB~ todellakin ajattelin, että jos nyt te olisitte
31182: tuksia sen hartaan kunnioituksen, millä hallituksessa, niin te varmaankin tekisitte
31183: kansan isät ja kansan äidit ottavat vas- sen, mitä me odotamme tällä hetkellä suo-
31184: taan sen julistuksen, että heidän poikansa malaisilta miehiltä. 'Te lähtisitte pois. Te
31185: ja tyttärensä saavat oikeuden päästä aka- jättäisitte paikkanne ja. te näyttäisitte esi-
31186: t.eemis~ksi kansalaisiksi. Ne ovat olleet mi- merkillänne, miten suomalainen mi€8 ei voi
31187: nun elämäni kaikkein juhlallisimpia het- tällaisessa olla mukana (Ed. Takala: Oikea
31188: kiä. käsitys! - Ed. Räisänen: Missä on häpeäl-
31189: Suomalaisen talonpoikaisen kansan har- listä olla suomalaisen .miehen?) Nykyisessä
31190: ras kunnioitus korkeinta suomalaista sivis- :hallituksessa, ikävä kyllä ..... .
31191: tystä kohtaan on aivan liikuttava. Meillä-
31192: hän oli siitä ilmeinen todistus silloi:nkin, P u·h cm ies: Kutsun puhujaa järjes-
31193: tyk,c;een.
31194: kun kerättiin varoja Turun yliopiston ai-
31195: kaansaamiseksi. Rikas antoi paljon, mutta P u h u j a: tämän asian koh-
31196: köyhä antoi monta kertaa kaikkensa, antoi dalta. Minä olen tietysti ajatellut myös·kin,
31197: lesken ropoja, niitä joilla siunaus on mu- tämä miete kun tuli mieleeni, miksi eivät
31198: kanansa. Suomalaisessa kansassa on ·kuin juuri nämä ole nyt noilla tuoleilla,. jotta
31199: verissä syvä piet~etti sivistystä, korkeam- asia voisi olla toisin, jotta suomalainen yli-
31200: paa sivistystä kohtaan. On ollut tämän opiSto voisi olla todellisuus. Mutta mi-
31201: tähden rikos koko suomalaista kansaa lwh- nulle on tullut seuraavanlainen vastaus:
31202: taan, ·että sen eduskunnassa on lausuttu si- sentakia, että yliopistoasian ratkaisun täy-
31203: ten, niinkuin täällä eduskunnassa lausuttiin. tyi siirtyä juuri tähän vuoteen, tä;hän Ka-
31204: Se on niin häpeällinen teko, että minusta levalan riemuvuoteen, että sillä olisi tar-
31205: eduskunnan taholta olisi pitänyt jonkun- peeksi arvokas ajankohta taustassansa
31206: laiseen rankaisutoimenpiteeseen käydä, sillä (Eduskunnasta: Oikein!). Meitä on täällä
31207: sehän oli taikon pisto, likaisen taikon pisto varmaan monta .muuta, joka ·ei olisi vielä
31208: suomalaisen kansan sydämeen. Me suoma- kaksi, kolme vuotta sitten esim. pystynyt
31209: laiset edustajat täällä olemme yksimieliset näin suoraviivaiseen ratkaisuun. En aina-
31210: merkitsemään eduskunnassa pöytäkirjoihin, kaan minä olisi ymmärtänyt näin suoravii-
31211: joihin tuo häväistys on tullut, syvimmän vaista ratkaisua kaksil kolme vuotta sitten,
31212: paheksumisemme tästä teosta. en siten kuin tämä asia meille nyt on sel-
31213: Mutta niinkuin minä sanoin, tämäkin vinnyt. Nyt me voimme riemuisesti täällä
31214: teko muuttuu hyväksi. Se tulee palvele- kaikki suomalaiskansalliset edustajat yksi-
31215: maan suuria tarkoituksia. Nuo täällä ihil- mielisinä ja avoimin otsin vastata tuolle
31216: ja.a tavallisesti istuvat talonpojat ja talon- suurin joukoi,n heränneelle yliopistoasian
31217: poikaisen kansan edustajat (Ed. Takala: ratkaisua va.ativalle suomalaiselle kansalle.
31218: Maalaisliitossa!) maalaisliitossa myöskin ja Se on tämän hetken kaikkein valoisimpia
31219: täällä muualla, en halua puhua puolueista puolia ja se on merkki suurten käänteiden
31220: (Eduskunnasta: Oikein!), te olette aivan läheisyydestä. Minä sanoin: Ratkaisun siir-
31221: liikuttava1la ja ainakin minussa ihailua he- tyä Kalevalan riemuvuoteen. Minulla on
31222: riittävällä tavalla edustaneet näinä. päivinä se tunne ja usko, dtä asia ratkeaa nyt.
31223: suomalaista mieltä. Se todistaa, että suo- Ellei lainkirjaimella päästä siihen, - ja
31224: malainen mieli on lopullisesti heränn;yt, ja minä tahdon uskoa, että siihen päästää-n
31225: että se on myöskin tuon taikon piston takia lainkirjaimellakin - niin se ratkaisu on
31226: tullut niin voimallisesti ilmi. Herääminen jo tapahtunut lopullisesti, aivan järkähtä.-
31227: on ollut niin valtavaa. Ja tämänkin minä mättömästi Suomen fk:an~an sydämessä. Ja
31228: sanon aiYan vilpittömästi, koska te nyt maa- sellainen vaatimus on täytettävä, eHei sit-
31229: laisliiton edustajisto, tekin jotka olette is- ten tätä maata lopultakin y.riteWiisi panna
31230: tuneet hallituksen korkeilla istuimilla, myös- vierashenkisen diktatuurin alaiseksi (Ed.
31231: kin te olette olleet, ja uskon, vilpittömässä Räisänen: Komiteaan se asia kuulutaan
31232: mielessä, mukana tässä korkeassa innostuk- panbavan!).
31233: sessa, joka parlamentissa on va:llinnut, olette Yliopiston rehtori Brotherus lausui 16
31234: puhuneet kauniita kiivaita sanoja Suomen päivänä tammikunta 1933 lukukauden
31235: Helsingin yliopiston järjestysmuodon peru.steita ];~:SI~~·~~~J~jn_muuttaiTJitl(")_n. 517
31236: - -·"··---·--··---·--·-------- .
31237: --~~---
31238:
31239:
31240:
31241:
31242: avajaisis;,;a seuraavat sanat: ,Yliopisto loukkaavia. sanoja hallituksen jäsenistä lau-
31243: tarvitsee yhteiskunnan osaaottavaa har- sumaHa m. m. : En sa.no theitä suomalaisiksi.
31244: rastusta.'' Nyt tällä hetkellä täyttyy Tällaisten. lausumien csittämi·nen on louk-
31245: voimallisesti yliopiston rehtorin toivo- kaavaa ja sellaisena kieJlettyä.
31246: mus. On suuri suomalaisuuden liike vai-
31247: lamuut kansan. Nuoriso kantaa soihtuja Ed: 0 k s a n e n: Herra puhemies! Edus-
31248: kansan etujoukossa niinkuin vain suurte~ kunnan pöydällä on nyt tästä yliopisto-
31249: historiallisten hetkien tapa.htuessa voi asiasta kaksi asiakirj·aa: !hallituksen esitys
31250: kävdä. Nuorison sanat ja. sydän palavat, n :o 1 ja perustuslakivaliokunnan mietintö
31251: an~etam-1 uhreja, kuukausien jopa vuotten n :o 1. Hallituksen esitys rakentuu sille
31252: työnhedelmistä. Opintojen on~istum~ses~a p<Yhjalle, jonka eduskunnan enemmistö on
31253: luovutaan, uhrataan se suomalmsen yliopis- helmikuun 13 p'ä:Uvänä 1932 hyvä1{symäs-
31254: ton saavuttamiseksi. Voi, mej.dän olisi pitä- sään toivomusponnessa hallitukselle anta-
31255: nyt kaikkein, jotl'"a tässä huoneessa olemme, nut. Eduskunnan silloinen toivomus Hel-
31256: kuulla torstaina pidetyn ylioppilaskokouk- singin yliopistoa. 1mskev1en säännösten
31257: sen puheet ! Sicllä me olisimme kuuJleet, uudistamisesta kuului: ,Että hallitus jou-
31258: 1
31259:
31260:
31261: miten tulevaisuuden suomalainen valioväki duttaisi ", niin toivoi eduskunnan enem-
31262: tuntee ja mitä se sanoo. Olisikohan täällä mistö, ,esityksen antainista Helsingin yli-
31263: esim. vasemmallakaan yksikään sydän jää~ opistoa koskevien säännösten uudistami-
31264: nyt sattumatta, liikuttumatta .. Siellä o~i seksi silmälläpitäen etenkin suomenkielisen
31265: mukana myös :vasemmiston nuoria.. Ne oli- opetuksen laajentamista kaikki varsinaiset
31266: vat siellä,· ja ne ovat tässä muka:na. M_e oppiaineet ikäsittä:väksi ja yliopiston opetta-
31267: kuulemme näinä päivinä Esäksi kansan VOI- jilta vaUJdittavaa kielitaitoa koskevien mää-
31268: makkaan aanen, :voimakkaampana tässä räysten muuttamista ajan vaatimusten mu-
31269: asiassa kuin koskaan ennen. Se on kan- kaisiksi.'' Kun hvkee t·ä:män sirvistysvalio-
31270: sallista. ylösnousemusta, korkeata kansallista kunnan mietinnön perustelut, jotka edus-
31271: ylösnousemusta, niinkuin nuoriso tä~ä aj~~~ kunta, samalla kun se hyväks.yi ponnen,
31272: kohtaa siell'ä kokouksessansa kutsm. Sita myöskin hyväksyi, niin havaitsee, että. esillä
31273: se on. Jääkö eduskunta ulkopuoleUe ~ oleva hallituksen esitys seurailee jopa yk-
31274: Jos se jää, se julistaa samalla kansan edessä sityiskO'htia myötenkin sivistysvaliokunnan
31275: oman tuomionsa. Sellaista: on sattunut en- mietinnössä esitettyjä suuntaviivoja. Edus-
31276: nenkin. Mutta, te tääLlä, jotka olette arat kunnan enemmistö, sosialidemokraatit ja
31277: parlamentin kunni·asta, ni·in.kuin. meidän ruotsalaiset kantavat siis hallituksen ohella
31278: kaikkien pitää. olla, ottakaa te, jos vastus- ja kanssa vastuun tästä esityksestä. Halli-
31279: tatte tätä väkevää heräämistä, suomala.ista tuksen esityksestä löytyvätkin lehdistös-
31280: kansannousua, ottakaa te myöskin varteen sämme paljon puhutut parannukset suo-
31281: seuraavaa: Se nousu ei keskeydy teidän menkielisen opetuksen kannalta katsoen ja
31282: :vastustuksista.nne, ei tuumankaan vertaa ne ovat pääasiallisesti seuraavat:
31283: {Eduskunnasta: Ei!). Ei tuumaakaan. Ensinnäkin hallituksen esityksen mukai-
31284: _i.rutta vastustuksellannc te teette jotakin sesti, jos se aikaansaataisiin, olisi se pamn-
31285: muuta. Te, kuten minä j'O aikaisemmin nus, että jokainen suomenkielinen opiske-
31286: olen sanonut, te murskaatte parlamentads- lija voisi saada opetuksensa kaikissa tutkin-
31287: min mureneiksi ja mit.e,n te sen sitten kokoi- toaineissa yksinomaan suomenkielellä, mikä
31288: lette. Tällaisten päätösten kautta on histo- kuten tunnettua ei nykyisin ole mahdol-
31289: riassa ennenkin wnnettu kuo1iniskuja. parla- lista ~lman erikoisesti .j·ä,rjestettyä ylimää-
31290: mentarismille. 1\tluistaka.a, että sinäkään räistä opetusta. - Näin surkeasta asiain-
31291: hinnaLla ette te estä suomalaisen. valtion- tilasta tuskin on eduskunnan enemmistö
31292: yliopiston syntymistä. Se syntyy J)ian, sillä ollut tietoinen. - Tämän opetuksen, jota
31293: ~e ajatus on teoiksi pakottava voima nyt hallituksen esitys nyt suunnittelee suomen-
31294: Twko yhtyneen suomalaisen kansan tunnossa kielellä annettavaksi, sen antaisivat vaki-
31295: ja yeressä. Se syntyy (Ed. Räisänen: naiset opettajat, joitten on pystyttävä käyt-
31296: Eipä kannattaisi maisterin noin räyhätä!). tämään suomenkieltä omana kielenään.
31297: Edelleenkin !hallituksen esityksen mukai-
31298: P n he mies: Puhujan lausunnon joh- sesti eivät ruotsinkieliset professorit konsis-
31299: dosta huomautan, että pnhuja käytti siinä torissa eivätkä tiedekunnissa ottaisi osaa
31300: 518 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
31301:
31302: yliopiston opettajien nimittämistä, nimen- on totuuden takia otetta.-a huomioon ja
31303: omaan suomenkielisHle ylio!)pilaille jaetta- myönnettävä ja siihen meillä suomalaisilla,
31304: vien stipendien ja muitten apurrahojen an- ainakin minulla, on 'V'araa! Mutta tämä
31305: tamist~a tai theidän opintojensa järjestämistä asia, niinkuin minä olen !huomauttanut, on
31306: koskevien asioiden järjestämiseen. Ja tällä kuitenkin, että tällaisista e d i s t y k s i s t ä
31307: tavalla lakkaisi, niin on thallitU:ksen esitys täytyy puhua, meille suomalaisille ja Suo-
31308: suunnitellut, nwtsinkielisten opettajain vai- men kansan ~duskunnalle hyvin nöyryyttä-
31309: kutus suomenkielisiin opiskelijoiihin tässä- vää. l\'Iutta tätä edistymistä suomalaisuu-
31310: kin kohden, \josta vaikutuksesta :on ·vuosien den hy.väksi ncutralisoi suuresti __jopa ko-
31311: varrella paljon ikäviä kokemuksia saatu. konaankin se asema, mikä Helsingin yli-
31312: Myöskin yliopiston opettajiin näih·den sisäl- opistossa edelleen e1hdoteroan säilytettäväksi
31313: tää hallituksen esitys 1parannuksen. Voi- jopa nykyisestäänkin laajennettavaksi ruot-
31314: massa olevan lain mukaan vaaditaan nimit- sinkielisen opetuksen hyväksi. Siitähän on
31315: täin vielä tänä:kin päivänä kaikilta yliopis- perustuslakivaliokunnan mietinnössä pro-
31316: ton opettajilta molempien kotimaisten kiel- fessori Heiskanen esittänyt tilaston. Hän
31317: ten taito, siis ruotsinkielen taitokin niiltä, sanoo, että jos hallituksen uusi esitys hy-
31318: jotka luennoivrat ,suome:ksi. Niiltä opetta- välmytää.n ja siis yliopisto ,suomalaiste-
31319: jilta, jotka luennoivat suomeksi vaaditaan taan", lainausmerkkien sisällä ,suomalais-
31320: nimittäin sellainen ruotsinki,elen taito, että tetaan", kuten termi kuuluu, niin mate-
31321: he kykenevät antamaan sillä opetusta ja maattisluonnontieteelliseen osastoon tulisi
31322: hoitamaarr1 tutkintoja. Hallituksen esityk- asiantuntijan lausunnon mukaan 'kuulu-
31323: seen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan ei maan suomalaiselle linjalle 13 vakinaista ja
31324: yliopiston suomenkielisiltä opettajilta vaa- yksi ylimääräinen professori ja ruotsalai-
31325: dittaisi enää ruotsinkielen taitoa. selle linjalle 6 vakinaista ja 5 ylimääräistä
31326: Näitten 1perustelujen mukaan, jotka hal- professoria eli suomalaiselle linjalle 14 ja
31327: litus esity~sessään on esittänyt, hallitus sit- ruotsalaiselle linjalle 11 professoria. Vieli:i
31328: ten toteaa, että voidaan siis sanoa, että on huomautettava, että suomalaisen linjan
31329: Helsingin yliopiston kieliolojen uudelleen professoreista tulisi olemaan ,ainakin 3 sel-
31330: järjestäminen me~kitsisi puhtaasti suomen- laista, joiden äidinkieli on ruotsi, jotka
31331: kielisen opetuslinjan perustamista valtion- siis eivät täydellisesti osaa suomea. Näin
31332: yliopistoon. Tähän suurenmoiseen yrityk- suuremmoinen kaksikielisyys ja tasruväki-
31333: seen on nyt siis voitu ryhtyä vuonna 1935 ! syys tulisi siis yliopistossa edelleenkin hal-
31334: Myöskin yliopiston !hallinnon kieltä koske- lituksen esityksen mukaisesti va1litsemaan.
31335: viin säännöksiin tietää hallituksen esitys TämäJhän on nyt kaukana väestösu:hdeperi-
31336: luopumista tasavertaisesta kaksikielisyy- aatteesta, josta :paljon puhuttiin, jota jopa
31337: destä, mikä tähän asti on ollut yliopistos- suositeltiinkin, niinkuin ne edustajat muis-
31338: samme vi,rallisesti, ja suomenkielen asetta- tavat, jotka täällä olivat vuoden 1932 val-
31339: mista pääkielen asemaan. Tämä ajatus tun- tiopäivillä. Tämä on oikeastaan yliopiston
31340: tuu niistä, jotka yliopiston oloja ja kieli- ruotsalaistamista nykyisestään.
31341: oloja eirvät tunne, epäilemättä erinomaisen Tätä hallituksen esitystä on perustus-
31342: nöyryyttävältä. Helsingin yliopiston muut- lakivaliokunta sitten useissa kohdin vielä
31343: tamista täysin suomenkieHseksi ei halli- h u o n ro n t a n u t. Lyhyesti voidaan sa-
31344: tuksen esityksellä ole t·arkoitettuka,an, 'Vaan noa, että kaikki perustuslakivaliokunnan
31345: on tyydytty jonkinlaisen väli- eli kokeilu- hallituksen esitykseen tekemät asialliset
31346: tilan luomiseen. Hallituksen esityksessä muutok<let ovat huononnuksia. Vaikeata on,
31347: nimenomaan sanotaan: , Tämän kokeiluti- vaildm kuinka vilpittömästi haluaisi paneu-
31348: lan aikana voitaisiin saa!'Vuttaa riittävä ko- tua perustuslakivaHokunnan enemmistön
31349: kemus siitä, kuinka suuressa märurässä op- ajatuksen kulkuun, vaikeata on löytää siitä
31350: pilaita vastaisuudessa tulee opiskelemaan edes järkeviä ja asiallisia syitä näihin
31351: ruotsinkielellä, mikä on tarpeen ennenkuin perustuslakivaliokunnan enemmistön teke-
31352: voidaan ryhtyä edes !harkitsemaan erityi- miin muutoksiin. :M:iksikä ei esim. kansle-
31353: sen ruotsinkielisen korkeakoulun perusta- rin toimi saisi tulla vakinaiseksi? Miksi
31354: mista.'' Tämähän jo on, kun näitä kohtia pitää jonkun opetusaineen opetuksen
31355: tarkkailee ja ajattelee, suurta edistymistä roikkua väliaikaisten käsissä vuosikym-
31356: suomenkielen hyväksi yliopistossa! Sehän meniä siksi, että viran vakinainen haltija
31357: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita .koskevan
31358: ---------
31359: lain muuttaminen.
31360: -----------~-
31361: 519
31362:
31363: .on nimitetty kansleriksi! :Muuta kuin jon- het alkoivat yhtäkkiä toimia aivan uudella
31364: kinlaiseksi kostotoimenpiteeksi osakun- tavalla. V ahtaha'koisimpienkin oli taivut-
31365: nalle, joka mahdollisesti on jonkin arvo- tava täällä eduskunnassa ellei muuten, niin
31366: valtaisen herran ylioppilaspoikasta epäkoh- sillä syyllä, ·että ,viisas myöntyy", eli, ku-
31367: teliaasti kohdellut, en voi ymmärtää osa- ten sen silloisessa eduskunnassa, joka ko-
31368: kuntalaitoksen lakkauttamista. Mitkään koontui Heimolan salissa •sanoi eräs ruot-
31369: tosiasialliset syyt eivät sitä vaadi. Päin- sinkielinen edustaja ,den kloke ger efter".
31370: vastoin voidaan esittää ja on täällä jo esi- Syynä siihen, että suomalaisen yliopiston
31371: tetty hyvinkin painavia syitä osakuntalai- asia on ollut niin sitkeä ja niin vaikea
31372: toksen nykyisellään . säilyttiilmisen :puo- ratkaista, vaikka eduskunnan ja hallituk-
31373: lesta. Ja jos osakuntaa koskevissa sään- sen suuri enemmistö koko itsenäisyytemme
31374: nöksissä, laeissa taikka käytännössä olisi ajan on ollut :suomalainen, 'kieleltään suo-
31375: jotakin korjaamisen arvoista, niin totta- malainen, on se, että tämä eduskunta ei
31376: kaiketi se kävisi päinsä muutoinkin kuin ·vielä kokonaisuudessaan kieliasiassa ajat-
31377: lakkauttamalla osakuntalaitos sen nykyi- tele Suomen kansan omilla aivoilla, eikä
31378: sessä muodossaan, niinkuin perustuslaki- tunne Suomen kansan sy;dämellä (Ed.
31379: valiokunta on ehdottanut. Näinollen on Virkkunen: Se on oikein!). :Mutta ne,
31380: mielestäni perustuslakivaliokunnan mie- joilla on kuulevat korvat, ne voivat nyt
31381: tintöä aivan mahdoton hyväksyä. :Mitä jo tänä sydäntalven päivänä kuulla sen
31382: taas tulee hallituksen esitykseen, niin en kevätai.rueen äänen, sanoisinko sen ,lakeu-
31383: .gitäkään .tietysti voi <hyväksyä eikä se voi den linnun", joka kerran, ehkä jo piankin,
31384: tyydyttää sitä eduskunnan vähemmistöä, herättää Suomen kansan kansalliseen ylös-
31385: joka jo vuonna 1932 asettui selvälle suo- nousemukseen.
31386: malaiselle linjalle yliopistokysymyksessä ja Mutta miksi on Helsingin yliopiston
31387: johon vähemmistöön minulla silloin oli muuttaminen täysin suomalaiseksi välttä-
31388: kunnia kuulua ja johonka edelleenkin kuu- mättömyys. Minkätähden me emme voi
31389: lun. Siitä vähemmistöstä on meitä hyvin tyytyä sellaiseen kaksikieliseen ylopistoon,
31390: monta täällä eduskunnassa nykyisinkin ja jota tässä esityksessäkin on suunniteltu;
31391: uusia samoin ajattelevia on tullut meidän tosin suomi pääkielenä? Se, että Suomi
31392: rinnallemme joko uusien edustajien kautta tarvitsee ja SuOlillen 'kansa tarvitsee täy-
31393: taikka siten, että moni vielä silloin, vuonna sin suomalaisen valtion yliopiston, sehän
31394: 1932, sivistysvaliokunnan mietintöön tyyty- nyt on jokaisen tyynesti asiaa ajattelevan
31395: nyt edustaja on nyt meidän kanssamme kansalaiHen kannalta s e 1 v i ö eli ak-
31396: täysin suomalaisen yliopiston linjalla. siooma. Sen vuoksi minusta usein tuntuu
31397: Mielipiteiden kypsyminen ja mielialan siltä, että on aivan turhaa täällä eduskun-
31398: muokkautuminen yhä suotuisamma'ksi ja nassa sitä uudelleen ja uudelleen todistaa
31399: suotuisammaksi täydellisen suomalaisen yli- ja esittää. Mutta, etteivät vastustajamme
31400: opiston luomiselle muistuttaa hyvin suu- nyt voisi sanoa, että me emme voikaan väi-
31401: resti sitä kehitystä, joka tässä maassa en- tettämme perustella, niin sanon ajan voit-
31402: nen vuotta 1930 tapahtui kommunismin tamiseksi ja kun tiedän, että niin monet
31403: vastaisen mielialan kypsyessä siihen vai- jopa kymmenet täällä vielä jonottavat pu-
31404: heeseen, että kommunistit todella vihdoin iheenvuoroa, päästäkseen tästä asiasta mie-
31405: saatiin pois maan julkisesta elämästä. Vuo- lensä lausumaan, niin sanon aivan lyhyesti
31406: sina 1927-1929 alettiin yhä useam- vain sen, miksi minun mielestäni SuOlilleen
31407: min ja yhä tiukemmin vaatia :kommunis- on salaltava suomalainen valtion yliopisto.
31408: teja pois eduskunnasta ja kunnanvaltuus- Viittaan siis ensi aluksi siihen lausun-
31409: toista, mutta tilanne oli sama kuin tähän toon, junka lrelrmiilmun 12 päivänä 1932
31410: asti suomalaisen yliopiston asiassa. Kaikki 1 annoin tästä samasta asiasta tältä samaiLta
31411: olivat siihen voimattomia, niin hallitus paikalta ja laina:an siitä !Vain seuraavan
31412: kuin eduskuntakin, siksi !kunnes maakun- ilrohdrun, jdka sovel1tuu [>erume1uksi ja
31413: nista, tuolta ·kansan keskuudesta, lähti vastaUJkselksi .äsken tekennääni esitykseen
31414: liikkeelle sellainen kansantahdon ilmaus, (Ed. Räisänen: Silloin te olirtte Virkkusen
31415: että kaikki esteet sen edessä hävisivät niin- ikalhdenkiehm pohjrulla!) - ei, minä en
31416: kuin lumi häviää kevätauringon edessä. ~le sitä äänestäny;t (Ed. Virkkunen: Ne
31417: Kaikki tässä maassa, •hallitus ja valtiomie- tulffi"llit rtä!r1ä, illtana esille, ne ova,t täällä!).
31418: 520 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
31419: ~~-------------------------------=---------------- ----~- --~
31420: ,On paljon rilkkaarn;pi ruotsalai,sen sivistyk- tarvitsee suomalaisen yliopiston, ei ainoas-
31421: sen vaalija, n~m:bttäin Ruotsin kansa ja taan suomenkidisen, vaan myöskin suomen-
31422: Ruotsin va1lrtio, jdka pitää hyvää huol<ta mielisen siksi, että Suomen kansa ja valtio
31423: ruotsal}aisen sivistyksen 'kukoistuksesta tarvitsee oman kansallisesti valveutuneen ja
31424: ma;ailmassa. Mutta suomalaisen sivistJnksen kansallise~sti ajatt:elevan sivis,tyneistön, oman
31425: ~WlJaJliJmin,en ja edistäminen on yksinomaan ikan,s·atn1smielisen ja kansanisesti valv·eutu-
31426: meidän vastuullamme. Tämä täytyy jo- neen virkakunnan ja upseeriston, j,oka on
31427: ka;isen !kii:hlkott;o.ma;sti asia:a ajahtelervan yhtä lihaa ja yhtä verta kansan ja armei-
31428: myöntää. J,a tältä pohjru~ta lähitien voidwan jan lkanssa. 'Tähän voi joku kuiitenlkin sa-
31429: aJSia 1sovussa järjestää.'' Saman perustelun noa, että tämä ohj,elma ei sov,e1lu yliopis-
31430: ja melkein samoilla sano.illakin esitti viime 'tolle, j:onka t'ehtävänä. on edistää va.paa:ta
31431: syksynä täilrtä sa:ma~ta paiJkalta ed. Linko- tutkimusta ja tieteclllistä 8ivistystä. Yli-
31432: mies, josta kann.rutuksesta olen suuresti ~pi~ston :tehtävä tosin :on :edistää vapaata
31433: i:loinnut, sHlä sehän 1tulee y~iopist:on Viwra.- tu:tkimusta ja tieteellistä 'sivistystä, mutta
31434: rehtorin, tässä yliopistoasiassa siis ensiluok- sen olhel,la sen tulee ikehit,tåä Suomen nuo-
31435: !kad,sen wsiai:rutuntijan talho1ta. Toi,seksi: Ei ri,so !kykeneväJksi pahre:J:emaan isänmaataa,n.
31436: milkään ka:nsa, joka tahlboo olla sivistys- Ja täJhän teMä,vään ei missään maassa eikä
31437: kansa ja kehittää itseään mahdollisimman missään va:Hiossa 'epäkansallimm yli'op~sto
31438: ko11kealle omintalkeiselQe .sivistystasolle, ei .pysty. Sen kasvateista tuJ,ee helposti tmie-
31439: mikään sellaiimn kansa cvoi oHa ilman oma- 1e1tään jopa kielle1täänlkin rvieraita sille ika:n-
31440: kielistä yliopistoa, sinä sivistyksen täytyy sa1le, joka heidä1t on ikoulu:ttailiUJt, jota rpal-
31441: ·aina pukeutua määrätyn~ Ikiden s. o. kan- veh=~maan ja kohottamaan iheil,tä puuttuu
31442: san oman kielen muotoon. Ja kolmanneksi: sElkä halua e;btä ,edellytyksiä. T~ämä saaJttaa
31443: Suomi ei valta,kuntana ja ikansakuntana olla meidän vasemmistopuolueillemme outoa
31444: kestä ollemaJssao'lon. :taistelua, elLei suomalai- l])uJhetta, vasemm~stoille, joka vielä on kan.-
31445: nen tässä ma:assa lkestii. Nyt sarutetaan sa- 'sainvwlisyyden haipatrtamaa, marxilaisessa
31446: noa, että onhan Swomi 1~estäny,t aina val- he:t1gessä, vaan ennen pitkää tulee SuOlinen
31447: tiolliseen i,tse~näisyyltee;n rusti, iLman su()[[la- 1työväki lhuomaa;maan, ,että kansa ilman lkan-
31448: laista yliopistoa. No on toki ikestänyt, salEstuntoa ja :ilman kansallista omanar-
31449: v~aikka suurin uhrauksin, !kärsimyksin ja vontuntoa on !kuin juureton puu ja silloin
31450: p.ettymyksin. 1\>LutJta nyt on ohits'e se ~aika, vasta on Suomessa huomen. Vain omalle
31451: jolloin 'Suoma~airuen oli ja voi olla ainoas- lu:ol1Jteel1een, omalUe syntyp·erä:lJeen ja
31452: ,taan :hyvä 1sotilas, jota vi,eraskieJ.inen ja vie- oma:Ue ik:iele'Lleen uskolliset kansa't ovaJt ar-
31453: :ra:smieHnen pääNystö jo1"Ltaa. Suoma1aist>Cn voHiset, seruhän ihi!st,oQ'ia meille monin esi-
31454: on opit,tlwa myöskin itse hyvi~si sotilaiksi, merkein osoittaa, ovat arvolliset vapaiden
31455: päälliköiksi (~eskustasta: Oikein!). Tule- 'kansojen j~ouJkkoon ja varpaiden !kansojen
31456: vassa sodassa ei Suomi ja Suomen armeija neucvonpitoon kansakuntia ja vaJltill!kuntia
31457: muutoin kestä (Ed. R:äisänen: Eiköhän tlmsilmvissa asioissa.
31458: crau!ha olisi pa,rempi!). Suomen varusmuu- Nämä esiittämäni perust,elut riittä>nevät
31459: mj.a ~ei rakenneta Swomen puolustukse!ksi osoiibtamaan, että suomalai!sen yliopiston
31460: ainoas:bruan miehistön voimalla, athkeruudeHa saaminen on kan&'llhmnalle ja vailtiolle elin-
31461: ja y!l"simielisyydellä, vaan siihen tarvitwa,n :kysymys 'ensiJmmäistä l u.okkaa ja seHaisena
31462: myöskin pääUystön ä:ly, aJ:rkeruus ja yl\lsi- -vwlttämätön. Mutta miten saadaan suoma-
31463: miclisyys, kut,en jo August Ehrensvä:rd kir- lainen yliopisto käytännössä järj,est·ettyä '?
31464: joi,tti Viaporin vrurusmuuden ikivi:s~einään. Suomwlaista yiliopi!st>aa järjestettäessä ei ole
31465: .Suomen kor.pia ei enää ~tänä a1kana s:aada va~keuksia muussa suhteessa kuin siinä,
31466: raivatuksi renkien ja muonamiehien voi- ·että miten voidaan saada ruotsinkielisen
31467: milila, joilla !kartanoiden lhenait ovat tiluk- vähemmiSitökansallisuutemme yliopisoo-'Ope-
31468: ,siensa ~rintam;a1a;t viljelLeet. Suomen suot tuksen iarve kohtuudenmukaisesti jä:rjreste-
31469: ja korv,ert tuolla 1talkwmaalla ,raicv~rua viljellyk- tyksi. Mutta mitä suomalaiseen yliopistoon
31470: selle vain va:paa ja valistunut suomalainen tulee niin 'sen perust:ruminen on sinänsä
31471: maanviljelijä. Perusteluja tietysti vms1 kypsä rrut.kaistava:ksi. Onlhan jo olemrussa
31472: jatkaa vaikka kuinka pitkästi, mutta voi" hyvä ja täsmällinen ehdotus sen järjestä-
31473: nen jo koko tämän kolmannen kohdan pe- miseksi. Tarlkoitan vuoden 1934 valtiopä:i-
31474: rustelut lyhyesti rajoittaa siihen, että Suomi vien perustuslakivaliokunnan mietin,t{iön
31475: 521
31476:
31477: n:o 7 liwtyvän III vastalausel!ln sisäiltllimää hitawmpi kypsymään. Ny't 011 .säädettävä
31478: lakieihdotusta. Sisällöltään sen pitäisi kaik- laki suomalaisesta yHo1pist.osta. ltuotsinkie-
31479: kia suomalaisia tyydyttää.. Ja muodol'li- listen ylioppilaiden yli:orpistoHinen opetus
31480: sessa suhteessa ei siinä pitäisi olla e.päi·lyk- on järjestettävä lailla sitten kun se asia on
31481: sia. Sen pohjanahan on suomalaisen ope- kypsä ratkaistavaksi. .Sitä vru1m:Lstamaan on
31482: tuksen kohdalla hairlituksen esitys ja onJmn asetettava komit,ea, niirukuin yliopiston
31483: vastalauseeseen yhtynyt Helsingin yliopis- herra kansLeri on hiljart.tain ehdottanut.
31484: ton lainopillisen tiedeklinnan arvovaltainen T.ä:rnän kamarin ulikopuolelJ,a viittail-
31485: opelttaja, professoTi Sundström, joten siimä ban lehmäkauppaan ~tässä yliopistoa:siassa.
31486: ei ,laJkirteknillises8ä suhteessalkaan •pitäisi olla ,Ruotsalaiset'', sanotaan, ;,orvat ostaneet
31487: epäilyksiä. lVIikään mun ei voi ~estää täJhän kielia,siass,aan ·vasemmiston 1lupaamalla heiUe
31488: vasta1auseeseen sisäMyvän lain hyv.äJ{:sy- kanna:tus.taan puolue- ja luorkika-asioissa"
31489: mistä siinä .ehdotetulla tavalla ja muodossa (Keskustasta: Lehmä on .polterttu jo!). Minä
31490: kuin .tämä sivusyy, ,et:J:.ä miten I~uotsa'lainen en kuitenkaan voi uskoa, että suomalainen
31491: yliopisto-opetus olisi: järjestettävä. Mutta työväki lopulta;kin möisi hernl!lrokkwan esi-
31492: milksi me suomalaiset /teemme 'tämän maan lmis.oikentensa. .Sen Vl]oiksi osoittakaa tvö-
31493: kansalHsesta värhemmistöstä itseUemtrne va- väen äänillä tänne valitut edustajat - ~a
31494: paudenri'ltin! Ei suoma1aisen yliopiston lit,an, ettei yhtään ole minua kuul·emassa
31495: asiaa. saada onneHisesti ratkaistuksi, bvton -- osoi:ttwkaa kansalLe tänä1päivänä, et1tä
31496: aille, niinkuin parlrumenttikielessä sanotaa,n, pu:he snoma·laisen yli:opiston 'le!hmåkaupasta
31497: ennenkuin se erort:•eiaan ruotsa•laisuusasiasta. on ·vain palhaa pruhetta. Suomalaisen yli-
31498: Ruotsinkielisen kansanosan yhopistollisen opiston perustamislain hyväksyminen voi
31499: koulutuksen järj.estäminen ei ole vielä esteettä tapahtua jo näillä valtiopäivillä, jos
31500: kypsä raJtlkaistavaksi. Sitähän todistavat ne vain vasemmi.sto eli sosia1idermokraatit niin
31501: hyvin monet eri d1dotukseit, joita siitä on. halua:v1a,t, j10s he hailuavat oHa mukana tä-
31502: Ruotsinkieliset ·tässä maass•a itse tieJtysti män sno:ma:la:Lsen si•vist,yse1lärrnän kannalta
31503: haluaisivat pi·t,ää. Helsingin ylio.piston kaksi- ensia•l'v,oisen kysymyksen lopullisessa ra:t-
31504: kielisenä. Hallitus esittää j'ODJkunlaista [mik- kaisussa. Sillä suuressa valiokunnassa,
31505: soisytliopistoa, jossa ruotsalainen osasto on jonne tämän m~etinnön ja lakiesityksen t;oi-
31506: osittain itsenäinen. Vielä ajatteli hatlirtus von joutuvan, \'oidaan asi•a vi,eJä korjata
31507: aikaisemmin :ruotsinkielisen yliopisto-ope- (Keskustasta: Ei se sinne joudu!).
31508: tuksen siir:tämistä valtion kannatuksen Rohkenen näin ollen evästää suurta va-
31509: osalta Åbo akadem]1le. Vielä on arvoval- liokuntaa tässä asiassa menettelemään niin,
31510: taiselta taholta esitetty sellainenkin a:jatus, että valiokunta P'äät,täisi otltaa käsHtelyn
31511: että perustettai8iin eriltlinen, Helsingin yli- pohjaksi harl'litwksen esitytksen. Kun se on
31512: opistosta erillinen ruotsinkielinen pienois- tehty, niin sitten VJo:iJdaan t,ehdä siihen ne
31513: yli.opisto. Saarttaa olla vielä useampiakin muutokset, jotka sisäJ,tyvät perustuslaikiva-
31514: ehdotuksia. Joika tapauksessa ron Hmeistä, liokurunan mietintöön n:o 7 vuoden 1934
31515: että yliopistollisen opett1msen järjestäminen va1tiopäivillä lii1ttyviiån III vastalauseeseen,
31516: ruotsinkielilselle vä!hCilll!mistölle ,ei vielä ole jonka ensimmäisenä on allekirjoittanut ed.
31517: kypsä ·ratkaiJ~avaiksi, vaan .s-e rvaatii vielä Heiskanen. Yks~tyiskohtaiaessa kä,s1ttelyssä
31518: aiikaa ja harkintaa. Ja 'ennenkaikkea miel- voidaan sitten meneteillä sillä ,tava:H·a, että
31519: ten mukautumista siihen a;jatuksecn, •et1tä hallituiksen esit.,nksestä iilma.n muuta voi-
31520: ruotsa[aisten 011 tyydyt:bäv.ä osaansa. Kun daan hyväksyä '5 §, jossa puhutaan kans-
31521: näin ·ollen nämä asiat ovat aivan eri kyp- lerinvimn valkina.istuttamisesta ja myöskin
31522: syysasteeHa, niin ei v:oi vahinkoa t,ekemättä 18 § •v:o1daan hall1tuksen esitylksestä sellai-
31523: mielestäni ky;t1keä niirtä toilsiinrsa. On otet- sena hyväksyä. 21 § on kirjoitettava uudel-
31524: tava 01ppia taitava•sta emännästä, joka ajal- leen siinä muodossa !kuin se sisältyy täihän
31525: laan työntää uuniin leivät ·lopullista ikyp- mainitsemaa11i vastalauseeseen: ,Opetus- ja
31526: syt·tämistä varten -eikä anna ylivalmiin tai- virkakielenä yJ.iopist,ossa .on suomi, mutta
31527: kiruan huohua ja paisua yli äyräidensä. muuta kieltä saatako0n opetuskielenä käyt-
31528: Ei'kä k;y~psää leipääkään voi vahingoitta~ tää vierasta :ldeltä ta1hi kirja.illisuutta ·t!a.i
31529: matta pitää uunissa. siksi kunnes hitaasti ulkomaan oJ,oja e·s1t·eti'ä,essä niin myös eri-
31530: kypsyvämpi on •valmi•s, vaan 1se on oteHava va:pauden nojalla milloin o.p.etusta. anrtaa
31531: pois, ettei se palaisi karreksi, ja jätettävä ulkomaalainen opett,aija, joka on määrätty
31532: ()(;
31533: Lanan taina 26 p. tammikuuta 1935.
31534:
31535: joko tilapäisesti tai ihwllitusmuodon 84 §:n talla ollut linnoitus, jonka mm1 on Sve-
31536: mukaan vakinaisesti olemaan orpettajana borg, suomeksi Ruotsinlinna, mutta jonka
31537: yliopistossa.'' Ja toinen momentti tähän linnan nimen suomalainen kidessään ka>n-
31538: pykälään kuuluisi ehdotukseni mukaan ja sanomailseen tapaan on vääntän;}'~t Viapo-
31539: vasta!l.ausoon mt-rkaan: ,Kuitenlkin saakoon riksi. Kun vapaan Suomen lippu v. 1918
31540: tämän lla.in voimaantuHessa virassa oleva kohot.ettiin linnoituksen lipputankoon, niin
31541: he-nkil()kohtainen ylimääräinen professori luultiin tämän vanhan linnan muuttuvan
31542: käyttää opetuskielenään ruotsia mikäli yli- niinkuin sen nimi suomeksi muutettiin Suo-
31543: opiston kansleri tehdystä hakemuksesta sii- menUnnaksi eli Finladsborg. Mutta vielä
31544: hen suostuu.'' Minusta tämä pykälä tulee tänäkin päivänä on Suomen pääkaupun-
31545: erinomaisen humaaniseksi ruotsinkielisiä kin edustalla kaksikasvoinen linnoitus:
31546: 1
31547:
31548:
31549: n:Y-t yliopistossa olevia pro:i)essoreja kohtaan. Tänne Suomeen päin sen nimi on Suomen-
31550: Sitt·en halllirtuksen esityksestä poistetaan Errna mutta länteenpäin edelleen Svea-
31551: §:t 23 ja 25 a. borg s. o. Ruotsinlinna. .Suomen pääkau-
31552: Tämä toinen laki, milkä sisältyy hai!Jlituik- pungissa itsessään on yli 100 vuotta ollut
31553: sen esitylkseen, nimittäin laki Helsingin Viaporia paljon vahvempi ruotsalaisuuden
31554: yliopiston järjestysmuDdon perusteista an- linnoitus, yliopisto. Sitä on pyriltty muut-
31555: netun ~ain täytärutöönvanost~, voidoon tamaan suomalaisen sivistyksen päälinnak-
31556: myös kysymylksessä olevan vastalauseen keeeksi ja nyt ollaankin niin pitkällä, että
31557: mukaisesti •erinomaisen hyvästi suuressa va- meiHä eduskunnan pöydällä on Suomen
31558: lioikun:nassa muodDstaa meitä suomaJaison hallituksen taholta esitys, jossa tarjotaan
31559: yliopiston vaaltijoita tyydy·ttävään muotoon. meirlle Suomenlinna - Sveaborg (Ruotsin-
31560: Siinäkin 1 § saa jäädä sama'l1J1aiseksi kuin limla) (E·d. I.ahdensuo: Helsingfors uni-
31561: hallli,tuksen esityksessä >On, §:rt 2, 3 ja 4 voi- versitet !) . Mutta se •ei riitä! Suomi ja
31562: daan poistaa. 2 §:iksi rtruisi sitten seu- suomen kansa tarvitsee sivistyselämänsä ja
31563: ra.3JVa § t•ästä vastalauseesta, j oka kuuluu: valtiollisen elämänsä johtoon ja suojaksi
31564: 1
31565:
31566:
31567: ,Pääsemistä varten yliopisto-oP'ettajan vir- Suomenlinnan, joka tänteenkin päin näkyy
31568: kaan v.aaditaan re1Jtä virlman pyrikivä täy- Suomenlinnana, Finlandsborgina. Kyllä
31569: dellisesti hallitsee suomenkieltä. Erivavau- länsimaat ja Skandina,via tämän itseasiassa
31570: den tai ~itwenn~1ksen myöntämisestä on ' ymmärtävät enkä minä usko Ruotsin hau-
31571: voimassa, mitä 1 päivänä kesäkuuta . tovan Suomen vaHoittamista takaisin enää
31572: 1922 va:ltion virkwmie:hiltä vaadittavasta ' missään muodossa. ,Pohjolan keisarikunta ",
31573: ikie\litaidosta annetun lain 5 §:n 1 ja 3 koh- josta hiljattain on niin paljon puhuttu,
31574: dassa sanotaan. '' 6 § voidaan poistaa ja on ti·etysti ollut vain joidenkin Kaarle XII
31575: uudeksi 3 § :lksi kirjoittaa 7 § ihaJlilituksen saappaissa tepastelevien yltiöpäiden suu-
31576: 1
31577:
31578:
31579:
31580: esiltyksestä, uudeksi 4 §:iksi 8 § ja uudeksi ruudenhulluudenunelmia. Sillä historia ei
31581: 5 § :iksi 9 § hallituksen esitylksestä. toista itseänsä. Kansat vanhenevat, kuten
31582: Suuren valiokunnan harkittavaksi jätän ihmisetkin ja johtajavaltiot vaihtavat kär-
31583: vk>lä ·erään kysymyksen, nimittäin eikö ()lisi kimiehiä. Suomi on nyt ja sen on pysyt-
31584: mruhd>OLlista, että laJkiin lisättäisiin scnsisäl- , tävä valtiollisesti, kansallisesti ja sivistyk-
31585: töinen pykälä, että ruotsinkielisestä yli- · sellisesti itsenäisenä. .Suomen on hiihdet-
31586: opisto-opetuksesta säädetään erikseen. Ellei tävä oma latunsa Pohjolan hankiin ja SuD-
31587: näin voitaisi menetellä, niin olen valmis yh- men kansan on !piirrettävä oma sankari-
31588: tymään sitä tarkoittavaan ponteen, jonka ; tarunsa Po:hjola:n taivaalle.
31589: esittämisen aika ei tietysti ole tässä ensilm- ' Perustuslakivaliokunnan mietinnön pe-
31590: mäisessä käsittelyssä, vaan vasta !kolman- rusteluissa on vielä eräs kappale, joka on
31591: nen käsittelyn yhteydessä. kiinnittänyt minun midtäni. .Siinä lausu-
31592: Taistelu suomalaisesta yliopistosta muis- i taan: ,Perustuslakivaliokunta ei pidä hal-
31593: tuttaa tässä vaiheessa, johon se on· tämän lituksen toimenpidettä ylimääräisten val-
31594: haUituksen esityksen kautta joutunut, lin- tiopäivien koollekutsumiseksi ratkaisemaan
31595: noituksen osittaista antautumista, johon kysymyksessäolevaa yliopiston kielilainsää-
31596: me olemme täällä Suomessa niin tottuneet. däntöä riittävästi harkittuna. '' Valiokunta
31597: Mehän täällä etenemme niin hitaasti ja on kuitenkin katsonut voivansa puoltaa
31598: vain puDlin askelin eteenpäi:n. Vuodesta hrullitu'ksen esitykseen sisältyvien lakiehdo-
31599: 1748 on tässä Suomen pääkaupungin cdus- tusten hyvä:ksymjstä nEllä mnutoksiUa,
31600: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perust.eita koskeva.n lain muuttaminen. 323
31601: -~-----·-----···------- --------- --··-- ------ -·---------~--- --
31602:
31603:
31604: mitkä se sitten on tehnyt. Minä en halua rison innostuksesta tehnyt, se on jättänyt
31605: tiissä asian ·ensimmäisessä käsittelyssä puut- niin syvän ja hyvän vaikutuksen, että minä
31606: tua tähän perust~lujen kohtaan (Ed. Virk- uskon, että täällä ovat toisetkin tunteneet
31607: kunen: Ei tule muuta käsittelyä!). Totean samaa mi:tä minä o1en tuntenut, se on:
31608: nyt vain, että tämä hallituksen :teko kun olemme eläneet riemutäyteisiä päiviä tämän
31609: se antoi tämän ·esityksensä, on ollut erin- viikon aikana. Ja sen vuoksi on myöskin
31610: {)maisen voimakas v~to suomalaisen yliopis- se tehtävä mikä meillä täällä eduskunnassa
31611: ton ja koko suomalaisuuden asian ihyväksi tällä kertaa on osaksemme ·tullut, se on
31612: (Ed. Lahdensuo: Parempaa ei olisi kek- muodostunut myöskin kevyeksi, vaikka se
31613: :sitty !) . ,Parempaa ei olisi keksitty", sano- me~dänkin käsityksemme mukaan alussa
31614: taan ja peittääkö tämä nyt sitten sen ko- tuntui siltä, kuin se tulisi raskaaksi ura-
31615: van arvostelun, joka kuiterrkin tästä asian kaksi, me olemme nimit,täin kerta kaikkiaan
31616: puolesta annetaan? Tuskinpa! Näen tässä,. päättäneet tällä kertaa tehdä tyhjäksi halli-
31617: kin asiassa jälleen sen totuuden, että, jos tuksen toimenpiteet ja enemmistön toimen-
31618: me puhtain tunnoin ja puhtain asein piteet saattaa yliopistokysymys tällä kertaa
31619: ajamme isänmaan ja kansan suuria asioita, ratkaisuun s·ellaisena kuin mitä se hallituk-
31620: niin kaik'ki lopulta myötävaikuttaa niiden sen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan
31621: hyväksi. Pahankin sattuman ja erehdysten mietinnössä on (Vasemmaita: Ei kelpaa
31622: täytyy palvella hyvän ;ja oikr~an asian lo- suomalainen yliopisto!). Ei kelpaa sellai-
31623: pullista voittoa! nen suomalaintJn yliopisto, jonka sis•älle
31624: tahdotaan ruotsalainen linnoitus. Ja se on
31625: Ed. T u k i a : Herra puhemies! Minun juuri se, joka ei tä:llä kertaa ja tällä ajan-
31626: täytyy Bns~ksikin mainita, että aina kun kohdalla enää saa tulla kysymykseen. Mutta
31627: ·Bduskunnassa monien vuosikymmenien ja vielä tekee miellyttäväksi tämä ylioppilai-
31628: varsinkin sinä aikana, jona olen ollut edus- den toimenpide, josta äsken mainitsin, se
31629: kuntatyössä mukana, on tullut kysymyk- että nyt on tätä suomalaisuuskysymystä
31630: seen suomerrkielen oikeuksiinsa saattami- oikein nuorison innostuksella ja voimalla
31631: nen, ni,in tämä kysymys on jättänyt a:ina, lähdetty ajamaan ·eteenpäin, se että ihe
31632: voi sanoa, haavoja suomalaisten kansalli- ovat ottaneet nyt ·oikean menettelyn, kun
31633: seen tuntoon senvuoksi, Bttä sitä ei koskaan ovat menneet haastelemaan rahvaan kanssa.
31634: •ole tahdottu käsitellä oikeudenmukaisesti, Ovat menneet sinne maaseudulle ja pääs-
31635: ja ne, jotka ovat tahtoneet, ·eivät oli voi- seet siellä kosketuksiin myöskin talonpoi-
31636: neet vähemmistönä tätä kysymystä rat- kaisvä·estön kanssa. Ja minä uskon, että
31637: kaista oikeaan suuntaan. Ja erikoisesti tästä on •tämän asian vastaiselle käsitte-
31638: tästä syystä on kansan mieliala reageeran- lylle ja ratkaisul1e ol€va suurta hyötyä,
31639: nut sitä vastaan, että hallitus täil:lä kBrtaa koska tällä tavalla he oppivat tuntemaan
31640: tahtoi tämän kysymyksen saattaa ratkai- toinen toisensa, saava:t toisiltaan vaikut-
31641: suun aivan €pätavallisella tavalla, ja niin teita. Ylioppilaat joutuvat nekin, jotka
31642: kuin me kansallisesti ajatt€levat, ja varsin- ovat täältä pääkaupungista, kosketuksiin
31643: kin ta1onpoikaisväestö, näemme siinä pa- maalaisväestön kanssa, ·ja maalaisväestö tun-
31644: kotusta, koska ylimä-äräisillä valtiopäivillä tee, että. sen nouseva nuori polvi lähestyy
31645: -ei vä:hemmistöllä ole oi:keuUa äänestää le- heitä ja ymmärtää heitä. Tämä tälle
31646: päämään hallituksen esitystä (Keskustasta: asialle nähdäkseni on suuri etu. Kun
31647: Joutaa kansallismuseoon !) . Ja nämä kaksi hallitus epätavallisella tavalla ta:htoi tämän
31648: t..ekijää kansallisuuskysymys prukon edessä asian nyt saada ratkaisuun, niin ei se näh-
31649: r&tkaistavaksi ne suorastaan vavahduttivat tävästi käsittänyt, mitenkä arkaan paikkaan
31650: Suomen talonpoikaisväestöä. S€ oli aivan se kosketti meidän kansan si€lunelämässa,
31651: kuin surusanoma, joka •levisi yli Suomen sillä tässä on kansallisuuskysymys ratkais-
31652: niemBn, silloin kun hallituksen käskykirje tavana, ja se on niitä arempia kysymyksiä,
31653: ylimääräisten valtiopäivien kokoonkutsu- mitä koskaan voidaan käsitellä kansojen elä-
31654: misesta tuli tiedoksi. :M:utta asema on massa'. M·eillä on viimeisimpinä ja ehkä
31655: tällä kertaa aivan toinen. Ja minä voin loistavimpana. esimerkkinä siitä Saarin
31656: omasta puolestani sanoa, €ttä ylioppilaiden äänestys, joka äskettäin toimitettiin; olot
31657: toiminta ja sen liikehtiminen, ottamalla Saksassa ovat sellaisia että ainakin mitä
31658: pois ne pienet erehdykset mitkä se on nuo- me olemme saaneet tääJlä kuulla, eivät
31659: Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
31660:
31661: suinkaan olisi houkutelleet sinne liittymään, tämä Helsingin kunnallisjärjestön tekemä,
31662: olot Saarin alueella sellaiset, että kansain- jota me nyt olemme joutuneet niinkuin
31663: liitto piti huolta tästä väestöstä, että tuskin mainitsin toteuttamaan.
31664: sillä lienee siellä erikoisen suuria taloudel- Minulle on satvpunut sieltä omasta vaali-
31665: lisiakaan huolia .ollut, alue, teollisuusväes- piiristäni myöskin työläisten kokouksessa
31666: töä, teoHisuuskeskusta, agitaattorit vierailla tehty ponsi. Ja kun se on lyhyt ja täJhän
31667: rahoilla palkatut ja suulaita miehiä. Kaikki asiaan vaikuttava, aivanpa pääasiassa
31668: nämä ovat tehneet työtä tietysti kaikella kuuluu tällä kertaa tähän keskusteluun ja
31669: tarmolla ja innostuksella. 'rulos oli yli selvittelyyn, niin minä tietysti herra puhe-
31670: 90 % Saksan hyväksi. Tämä jos mikään miehen luvalla saan tämän omien valitsijoit-
31671: todistaa, että kansaHistunto on kaii~kein teni tai aivan samasta vaalipiiristä olevien
31672: voimakkain ja kestävin silloin kun se tulee työläisten kokousten päätöslauselman tässä
31673: kysymykseen. ,Ja se vain todistaa sen, mitä esittää. Se kuuluu seuraavasti: Te kaikki
31674: suomalainen sananlasku sanoo, että veri on olette luvanneet meille suomalaisen valtion-
31675: vettä sakeampaa. ,Ja kun nyt suomalainen yliopiston. Ja sanasta miestä ja sarvesta
31676: Suomi on saanut jo tarpeekseen kärsiä härkää. Onko teistä nyt lupauksienne täyt-
31677: ruotsalaisesta sorrosta, niin ei ole ihme, täjiksi? Ellette itse uskalla si,tä tehdä, niin
31678: että silloin kuin tulee kysymykseen ruot- antakaa kansanäänterr se ratkaista (Edus--
31679: salaisuuden aseman pönkittäminen tässä kunnasta : Ja lue nimet kanssa!). Tässä on
31680: maassa, niin kyllä silloin Suomen suoma- sitten vielä !tekstiä: kaikista puolueista ole-
31681: lainen .kansanistunto reagoi sitä vastaan. via kotkalaisia työläisiä, ja nimiä tässä on
31682: Ja vaikka supisuomalaisella paikkakun- -- (Eduskunnasta: Neljäsataa!).
31683: nalla, josta minäkin olen, emme suinkaan
31684: ole saaneH nyt enää. tuntea erikoisesti ruot- P u :h e m i e s: Katson ettei niitä voida
31685: salaista sortoa, niin kyllä sinne on jäänyt eduskunnan pöytäkirjaan lukea.
31686: vielä muistoja aivan näihin asti (Ed. Räi-
31687: sänen: Eiköhän Kaukaan tehtaan johto ole P u h u j a: Mainitsen, että niitä on vä-
31688: ruotsalaista?). Ei kaikki! Ja sitten vielä hän vaille neljäsataa nimeä, kaikista amma-
31689: muistan niitä ruotsalaisia virkamiehiä, teista olevia :työläisiä, ja olisi ollut ehkä
31690: jotka siellä paikkakunnilla vaikuttivat ja hyvinkin tarpeellistakin ja mielenkiintoista
31691: jotka ottivat sellaisen asenteen, niinkuin saada lukea, että vasemmisto olisi saanut
31692: talonpoika olisi todellakin heidän orjansa. tuntea :heidät omikseen täällä jo tuoreel-
31693: Ja vieläpä on saanut talonpoika maksaa taankUn (Vasemmalta: Missä se kokous.
31694: suuria rahoja siitä, että on täytynyt suo-- oli ?) . Kot,ka:ssa. - Tämä vain todistaa sitä,
31695: mentaa niitä talon kiinnekirjoja, joita se että ei tämä kysymys ole yksistään meidän
31696: tarvitsee, ne ova:t kaikki ruotsinkielisiä. keksintöä, että me olemme päättäneet tällä
31697: Eivät ne muistot siis sieltäkään ore aivan kertaa pitää tiukasti kiinni siitä, etitä halli-
31698: tarkkaan :hävinneet. Ja sillä on juuri se tuksen sterilisoimisyritys suomalaisen mieli-
31699: ominaisuus, niillä muistoiUa, että ne eUi- piteen tukahduttamiseksi ei onnistu. Mutta.
31700: vät. Kun täMaiset muistot ja näkemykset kun vasemmisto nyt tä,ssä on lä!htenyt. ruot-
31701: meillä on, niin älkää te vasemmisto ihme- salaisten kanssa yliopiston kielikysymystä
31702: telkö että me tässä nyt, maalaisliiUo, järjestelemään pienen ja epäluotettavan,
31703: olemme joutuneet IKL :n kanssa toteutta- kansallisesti epäluotettavien edistysmielis-
31704: maan Helsingin sosialidemokraattisen kun- ten ollessa erotuomarina (Ed. Räisänen:
31705: nallisjärjestön päätöstä. Sillä joHen minä Omat miehet siellä ova:t hallituksessa ruot-
31706: väärin muista, niin edustaja Räisänen, salaisten kanssa!). Emme ole heitä sinne
31707: Sasu Punanen, on sen kokouksen ponsimes- koskaan lähettäneet. - Niin, tä:mä kai joh-
31708: tarina, ja hän sai hankituksi aivan huomat- tuu siitä, että se on nyt meidänkin vasem-
31709: tavalla äänten ~enemmistöllä sellaisen pää- misto.puolueemme, niinkuin täällä kerran
31710: töks'Cll, jota me täällä ajamme (Eduskun- edustaja Hautala sat>tuvasti sanoi, vanhuut-
31711: nasta: Räisänen ajaisi mutta ei uskalla! - taan harmahtava, ja siis ei täysin nä!htä-
31712: Sillä on puheenvuoro vielä! - Ei pidä jar- västi enää :harkintakykyinenkä.än. Sillä se
31713: ruttaa!). En minä tahdo jarruttaa. Mutta kai kulkee jo samoja jälkiä kuin se on mo-
31714: minä sanon, että tämä ·ei suinkaan ole ai- nissa muissakin maissa kulkenut, ja sillä
31715: noa työläisten pitämäin kokousten päätös, se on lukuisissa valtakunnissa hävinnyt
31716: pois ja loppunut ja eräissä se on muutta- sme ei kallilalliskysymys merkinnyt sitä eikä
31717: nut muotoaan, ja koettanut sillä tavalla pi- tätä, niin minä uskon, että vaikka tämän
31718: tää jollakin tavalla itseään hengissä (Väli- opin mukaan meilläkin koetetaan lmnsallis-
31719: huudahduksia eduskunnasta. P u he- kysymystä !hoitaa, se ei tule pitkän päälle
31720: m ies: koputtaa. Puhujaa ei saa häiritä!). onnistumaan (Eduskunnasta: Ei onnistu,
31721: Mutta rsiitä huolimatta, kun me otamme kuolinkellot soivat!).
31722: kannan tällaisessa tärkeässä kysymyksessä, Mitä nyt sitten tulee tässä kysymyksessä
31723: kurtenyliopiston •kielikysymys on ja semmoi- siihen, että onko tämä niin peloittava asia,
31724: sen kann11n, jonka hyväksyy suuri enem- jos ruotsalaiset saisivat laittaa linnoituksen
31725: mistö meidän kansastamme, niin rsitten tuon yliopiston sisäpuolelle, niin minä luu-
31726: täru.ne nousee ed. Tanner ottaa juhlallisen len, että se ei kyllä 1\;estä siellä kauan, sitä
31727: asenteen ja julistaa, että ei se talonpoika kohtaan tulee semmoinen pommitus, että
31728: siellä tunkiolla välitä yliopiston kielikysy- se hajoaa, mutta jo vähä:ksikin aikaa sinne
31729: myksestä eikä yleensä suomalaisuuden ky- pystytettynä se tulee äärettömän suuressa
31730: symyksestä ja että suomalainen työmies pi- määrin vaikeuttamaan meidän keskinäistä
31731: tää korkeintaan näitä kysymyksiä kuuden- sisäistä toimintaamme täällä eduskunnassa
31732: nen luokan rkysymyksinä. Tällä ed. Tanner sekä myöskin sen ulkopuolella. Kyllähän
31733: on kyllä hankkinut kuuluisuuden, joka tu- ruotsalaisilla, tässä maassa on saavutettuja
31734: lee hänellä kestämään elämänsä loppuun etuoikeuksia, joita on vaikea saada murre-
31735: saakka. Ne olivat niin ylimielisiä, niin röyh- tuF-..si. Niillähän on ruotsalaista maata, jo-
31736: keitä sanoja, että niistä tulee lentävät sa- hon ei suomalainen saa astua sisälle (Edus-
31737: nat, mutta kyllä hänelle epämieluisassa kunnasta : Ahvenanmaa !) . Ahvenanmoo
31738: merkityksessä (Eduskunnasta: Ja puo- erikseen vielä. Nyt kun tulisi myös tämä
31739: lueelle!) sekä puolueelle. Ja kun minä yliopistolinnoitus vakiinnutetuksi, niin kai-
31740: olen vakuutettu siitä, että vasemmistopuo- ken tämän jälkeen ne kuitenkin ovat val-
31741: lueessa (Välihuudahduksia eduskunnasta) miit sitten jakamaan tämän muun osansurh-
31742: - minä en nällmyt ;kuka sieltä huusi, en- teellisuusperiaatteen mukaan. Ensiksi truka-
31743: nenkuin otin lasit pois - jaa se oli ed. Pel- varikoivat kultakääryn ja sitten sanotaan,
31744: tonen - minä luulen, että ed. Peltonen että kaikki muut kolikot. jaetaan suhteelli-
31745: sisimmässään kuuluu myös sii'hen vasem- suuden: mukawn. Ei tämä ole oikeata jakoa,
31746: mistoryhmään, joka olisi meidän kannal- vaikka sitä suhteellisuusperiaatteenkin
31747: lamme mielellään tässä kysymyksessä, mutta mukaan toimitettaisiin. Kyllä tässä on jo-
31748: ed. Tannerin nyrkki lepää pään päällä ja takin kieroa ja se johtuu siitä, että ne ovat
31749: sieltä on vaikea vapautua. Mutta nyt aina- oppineet nämä ruotsalaiset, meitä komento-
31750: kin on eräitä esimerkkejä siitä, että tässä lemaan ja me emme ole tarvpeeksi näyttä-
31751: tapa;htuu jonkinlaista muutosta myöskin neet ja kyenneet näyttämään isäntämieltä
31752: vasemmiston keskuudessa, koska tuo sosialis- senvuoksi, että heillä on suuri vasemmisto
31753: tinen akateemiseura, vai mikä se mahtaa apuna, ja kuten äsken mainitsin, kansalli-
31754: olla (Ed. V. Annala: Akateeminen Sosialis- sessa suhteessa epäluotettava edistysryhmä.
31755: tiseura!) - sosialistiseura, se on lähtenyt Kun tää:llä ruotsalaiselta taholta niin
31756: myös sinne maaseudulle haastelomaan tästä monta kerta:a on väitetty ja edelleen väite-
31757: yliopistokysymyksestä ihmisille ja sitten tään, että suomallaisot syyttä· suotta moitti-
31758: tämä kotkalaisten kokous, Helsingin sosiali- vat siitä heitä, että he olisiva:t jollakin ta-
31759: demokraattisen kunnallisjärjestön kokous va!lla vielä nytkin sortaneet suomalaisia,
31760: y. m. esimerkit antavat meille varmuu- niin kyllä minunkin täytyy tässä parem-
31761: den siitä, että kyllä siellä tulee ole- ma:ksi vakuudeksi mainita eräitä esimerk-
31762: maan tilintekoa ja minä luulen, että ed. kejä, että kävisi selville, mihin tämä minnn-
31763: Tannerin nyr'kki ei enää kohta kykene pitä- kin väitteeni perustuu. M. m. 3 vuotta sit-
31764: mään kurissa, että ne herjasanat ja töl'lkey- ten perustettiin Kirkkonummen Masalaan
31765: det, mitä hän meitä vastaan täältä on lin- uusi yksityinen supistettu koulu ja. kesällä
31766: gonnut, ne tulevat saamaan osakseen myös- 1931 on toiminut eri sivistysjärjestöjen
31767: kin vasemmiston rpaheksumisen suurelta muodostama kansakoulutoimituskunta, joka
31768: osalta (Ed. V. Annala: Ne edistävät vain oli selvittänyt, että Masalan seutuville sel-
31769: asiaa!). rSillä siitä huolimatta, että se la~nen olisi perustettava. Mutta vähän sen-
31770: sosialistien oppi-isä. Marx oli juutalain~n ja jälkeen, kun lmuln oli perustettu, tiedettiin
31771: Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
31772:
31773: myös paikkansa pitävänä todistettavana itki sitä, että hänen täytyi lähteä koulusta
31774: asia:na, että M:asalassa sijaitsevassa ruotsin- pois.
31775: kielisen nuorisoseuran talossa oli ollut erään
31776: asia:nharrastajan toimesta koollekutsuttu P u h e m i e s : Koska näillä ei ole aivan
31777: ruotsinkielisten tilanomistajairu kokous, jossa välitöntä yhteyttä tämän yliopistoasian
31778: oli päätetty siitä ja siitä päivästä lähtien kanssa, niin minä kehoitan luopumaan.
31779: sa,noa irti kaikki ne työntekijät, jotka pane- P u h u j a : Jaa, olisi ollut hyvin hauska
31780: vat layJSensa perustettuun suomaiaiseen kou- kertoa näistä enemmän, sillä ne oikeastaan
31781: luun. AJavetelistä kerrotaa111 paikkrukun- selittävät sen, minkävuoksi suomalainen
31782: nalla oloista m. m. seuraavaa: Suomalainen, Suomi ei voi hyväksyä sitä, että meillä edel-
31783: joka uska!ltaa pamrua lapsensa suomalaiseen leen vielä pidetään voimassa tätä kaksikieli-
31784: kouluun, menettää työpaikkansa. Esim. tänä syyttä myöskin yliopistossa. Ehkä minä,
31785: syksynä eräs pariskunta, joka oli. työssä herra puhemies, saan ainakin tässä esittää
31786: ruotsalaisessa talossa, pantuaan lapsensa muutamia numeroita siitä tilastosta, mitenkä
31787: suomalaiseen kouluun, menetti heti työpaik- on valtion avustuksen suhde ruotsalaisiin
31788: kansa talon isännän nimenomaan sanoessa kouluihin ja ruotsalaisiin oppilaihin nähden
31789: paikasta irtisanomisen johtuvan lasten suo- valtion kouluissa. Nämä ovat prof. Leivis-
31790: malaiseen kouluun panemisesta. Eräs suo- kän kirjasta nämä numerot ja hän tietysti
31791: malainen I"öyhä leskivaimo, jonka lapset vastaa niiden todenperäisyydestä. Mutta
31792: käyvät suomalaista koulua, on pyytänyt kun minä en epäile yhtään, etteivät ne olisi
31793: kunnalta ruoka-apua, koska hänellä ei ole paikkansapitäviä, niin minä nyt pyydän
31794: ansiotyötä. Tämä on kielletty sanomaHa näitä numeroita tässä julkaista eduskunnan
31795: ettei anneta, koska lapsetkin käyvät suoma- pöytäkirjaan.
31796: laista koulua (Eduskunnasta: Se on omassa Valtion kustannukset olivrut m. m. 19131
31797: maassa! - Ed. ·wickman: Ei suinkaan tuo suomalaisista valtion sekä yksityisistä kou-
31798: pidä pa.ikkaansa!). Eikö pidä paikkaatnsa. luista yhteensä 95,144,132 markkaa, ja ruot-
31799: J aha, hyvä olisi, siitä on otetta1va selvää. salaisista vaHion kouluista MaariallJb.aminan
31800: Etteivät suomalaiset panisi lrupsiaa:n suo- koulua lukuunottamatta ja yksityisistä kou-
31801: malaiseen kouluun, antavat sitten kunnat luista 27,016,744 markkaa, eli prosenteissa
31802: runsasta avustusta useille sellaisi:llekin, la;usuttuna suomalaisista oppikouluista
31803: jotka eivät sitä twrvitsisi. Esim. muudan 717.9% ja: ruotsalaisista 22.1 %. Valtion
31804: suomalainen leski, joka miehensä kuoltua kusta1nnukset ruotsalaisista oppikouluista
31805: pääsi noin 100,000 markan omistajaksi, lu- ova.t siis aiva:n kohtuuttoman: korkeat, kun
31806: pasi panna lapsensa suomalaiseen kouluun. ne valtion koulujen kustannuksista ovat
31807: Mutta kun kunnan johtomiehet saivat les- 22.2 % ja1 kaikkien oppikoulujen kustalll-
31808: ken kautta vihiä asirust&, luvattiin ja myös nuksista :22.1 %. 'rämä suhde tulee vieläkin
31809: annettiin hänelle kunna;n avustuksena va- omituisemmaksi sen kautta, että kukin ruot-
31810: paa polttopuu y. m. avustusta jatkuvasti. salaisten koulujen oppilas tulee valtiolle
31811: Tämä hänen kohdallaan ehdolla, ettei pane kalliiksi, kalliimmaksi kuin suomalaisten
31812: lapsiaan suomalaiseen kouluun. Onko tämä oppikoulujen oppilas ja vieläpä huomatta-
31813: totta? Ja kun suomalaiset työmiehet vasti kaJliimmaJffii. Oppikoulutilaston mu-
31814: ovat itse asiassa köyhiä ja vähävaTaisia, kaan oli suomenkielisten valtion koulujen
31815: niin kyllä sen ymmärtää, että houkutus on keskimääräiset kustannukset oppilasta koh-
31816: suuri. Kun siihen liittyy vielä työpaikan den lukuvuonna 1930-31 3,081 markkaa ja
31817: menetyksen uhka, niin ei tietysti voi näitä lukuvuonna 1931-32 3,03i1 markkaa, mutta
31818: työmiehiä moittia, jos niiden täytyy alistua vastaaviha aikoina olivat ruotsinkielisten
31819: tämmöisessä tapauksessa. valtionkoulujen oppilaiden kustannukset·
31820: Mutta minä vielä mainitsisin eräitä esi- 3,997 markkaa ja 3,887 markkaa. Yksityis-
31821: merkkejä. Eräs nuori suomalainen emäntä kouluissa taasen valtio suoritti suomenkieli-
31822: joutui viime keväänä ruotsalaisten silmittö- sille yksityiskouluille kutakin oppilasta
31823: män vihan kohteek.'li, syystä, että hänen kohti srumoina vuosina 1,586 markkaa ja
31824: pikkusiskonsa oli suomaJ.aisessa koulussa. 1,49:6 markkaa, ruotsinkielisille yksityiskou-
31825: Vartavasten toise..<;ta kylästä asti kävivät luille edellisenä lukuvuonna 1,856 markkaa,
31826: ruotalaiset häntä. säWni:ässä ja vaatimassa, jälkimmäisenä 1,721 markkaa. Näitä nume-
31827: että tyttö on haettava pois koulusta. Ja mi- roita voisi ja:tkaa pitemmältikin, mutta
31828: käs siinä auttoi. Tyttönen jätti koulun ja 1
31829: koska pelkään, että puhemies ei salli tätä
31830: Helsingin ylio·piston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 527
31831:
31832: näitteru kirjasta lukemista nitemmälti, niin tunnustaisi erehdyksensä. Ja se tunnus-
31833: minä vain tässä lausuin nämä esimerkkeinä. taminen tapahtuisi yksinkertaisesti siten,
31834: Meidän: valta:kuntamme on jo 16 vuotta että se sa.noisi meille täällä eduskunnassa,
31835: ollut itsenruisenä. Mutta vieläkään ei ole että koska me olemme kerran erehtyneet,
31836: voitu vrultion ainoata yliopistoa järjestää niin me otamme pois tämän esityksen täältä
31837: sella:i'leksi, että suomalaisessa kodissa synty- eduskunnasta ja laskemme teidät kotiin. Se
31838: nyt ja kasvanut opiskelija voisi tuntea tä- kaunistaisi vielä tälläkin kertaa: hallitusta.
31839: män laitoksen korkeakouluksi, jonka vapaa Mutta kuta useampi päivä, kuta useampi
31840: kansa on .perustanut ja jota se kannattaa tunti kuluu tällaisessa keskinäisessä ka:mp-
31841: karusa:llisen kulttuuriiliSa korkeimpa·na vaali- pailuss3!, jonka tulos jo on selvä, niin se
31842: jaDJa. Onko vasta:ruvanlaista esimerkkiä mai- painaa hallituksen asemaa, e.i se sitä kohota
31843: nittavana mistään muualta maailmasta Y (Eduskunnasta: Oikein!). Luin tänään sa-
31844: (Eduskunnasta: Ei ole !) . Eiköhän asia ole nomalehdestä, se oli muistookseni Helsingin
31845: niin, että kaikiki sivistysvaltiot jo histo- Sanomissa, että IJJiin ka1mn tämä asia pitää
31846: riansa aamun koitteessa ovat perustaneet it- olla eduskunnassa kuin joku teoreettinenkin
31847: sellensa omakielisen ja kansallismielisen yli- mahdollisuus on vielä tämän asian ra;tkai-
31848: opistonsa. Me täällä, jotka olemme itsenäi- sulle. Juristit ehkä saattaisivat kiistellä
31849: syytemme osta:neet jopa sydänvereUä ja sen siitä, onko tässä teoreettista mahdollisuutta
31850: puolesta monta vaivaa ja vastusta nähneet, tai eikö sitä ole. Siitä voisivat lakimiehet
31851: me emme ole vielä tähän kyenneet (Ed. pa:Ijonkin kiistellä. Meille maallikoille tämä
31852: Pärssinen: lVI.utta kansrukoulua koititte huo- on aivan selvä. Minä katsoin luetteloa
31853: nontaa;, niin paljon kuin voitte!). Teillä on tuolla oveiJJpielessä. Siellä on noin 50 pu-
31854: siis tarkoitus huonontaa yliopistoa? (Ed. heenvuoroa vielä käyttämättå ja jollei tämä
31855: Pärssinen: Ei suinkaan!). Kun me emme ensi maa:n:a;,ntai-iltana kello 12 ole ratkaistu
31856: ole tähän kyenneet (Ed. Pärssinen: Ettekä toisessa käsittelyssä eduskunnassa., niin sil-
31857: kyenneet huonontamaan kansakouluakall!n!), loin ei tästä enää tule lakia. Nyt tämä asia
31858: suomalaista yliopistoa vielä järjestämään ei ehdi suureen valiokuntaankaan, vwikka
31859: kailiSaUiseksi, niin se on meille :häpeäksi luet- kuinka joutuun täällä puhuttaisiin, niin-
31860: tava. Minä kuitenkin luulen, että ei tule kuin täällä yritetä:än (Eduskunnassa hil-
31861: kulumaan pitkää aikaa;, kun tämä kysymys peyttä.). Sillä se <On sula mahdottomuus,
31862: mtkeaa toivottuun suuntwan, sillä sen täy- sillä kun lähes puolet puhevuoroista mitä
31863: tyy ratketa (Eduskunnasta: Se on totta!). kaikkiaan on neljän vuorokauden aikana
31864: Ei kestä se vastus, mikä tällä kertwa tässä puheita ·pyydetty, on käyttämättä, niin
31865: vielä tiellä on, se ei kestä sitä painostusta, toki tämä nyt vie muutamia päiviä
31866: joka nyt on jo nousemassa, joka, tulee kas- vallankin jos vielä, niinkuin kristilli-
31867: vamarun ja voimist.umaan (Ed. Pärssinen: nen tapa vaatii, pyhä.äkin pidetään vä-
31868: Se on tekohumalaa!). Be ei ole tekohuma- lillä, niin että sitä ei maksa enaa
31869: laa, se perustuu ihan terveille periaatteille a.jatella, että. tässä. olisi mitään mahdolli-
31870: ja terveille aja:tuksille. Suomen suomalai- suutta tämän asian tulla; enää eduskunnassa
31871: nen kansa, Suomen suomalwinen 1Suomi wina ratkaistuksi. Mutta pyytäisin tässä vielä
31872: työväestöä myöten tulee harjoittamaan sel- mainita erään asian, jonka äsken kuulin;
31873: laista painostusta ja. sitä kiihdyttämä.än, panin sen paperillekin, mutta se on tainnut
31874: jollei se muuten auta, että tämän kysymyk- tänne sekaantua. Minulle s8inottiin, että ei-
31875: sen täytyy ratketa siihen suuntaan kuin me lispäivänä on soitettu ylioppilaiden l3!kko-
31876: sen twhdomme ja olisimme valmiit ratkai- komiteaan erään nuoremman poiiitikon ni-
31877: semaan vaikka pa.ikwlla, mutta siihen: meillä messä ja on kehoitettu ylioppilaita mene-
31878: nyt ei ole ainwkaan mitään tilaisuutta. mään eduskunnan parvekkeille ja käsketty
31879: Bttä hallitus on todellakin a.janut asian heittämään istuntosaliin itkukaasupommeja,
31880: Hihän pisteeseen, sit:ä täytyy suorasta:an sillä muuten ei tule mitään. Tämä on tie-
31881: tä:ssä kiittää, joskin se on kyllä ta- tysti joka tapa:uksessa provokatiota, ja kar-
31882: pahtunut vastoin sen ta:htoa. Tällä ·ker- 'keampaa laatua, mutta todistaa vain, että
31883: taa 'hallituksen pitäisi oikeastaan nyt mielet ovat kiihdyksissä puolin sekä toisin.
31884: jo nähdä erel1dyksensä. Ja jos se ker- Ja ainoa ratkaisu on se, et.Hi. tämän kysy-
31885: ran näkee erehdyksensä, niin silloin se myksen järjestämme ja aivan lähitulevai-
31886: myöskin edellyttäisi sitii, Dttä hallitus suudessa sillä tavalla, että teemme suoma-
31887: 52~ Lauantaina 20 p. tammikuuta 1935.
31888:
31889: laisen yliopiston. .Se on paras lääke rau- valtaisen ajatussuummn omaavana miehenä
31890: hoittamaan niitä mielialoja, jotka tällä ker- varmasti varoittanut hallitusta näistä toi-
31891: taa kansassa ovat ja jotka tulevat kasva- menpiteistä, sellaisissa asioissa kuin nämä
31892: maan kuta pitemmälle aika kuluu. käsiteltävänä olevat Helsingin yliopiston
31893: kielilainsä;ädäntöä koskevat asiat avat. Tästä
31894: Ed. K ä m ä r ä i n en: Herra puhemies! ha·l·lituksen aikeesta tuskin oli ti·etoa muilla
31895: Kun minun mielestäni eduskunnan puolesta hallituksen ulkopuolella olevilla kansalai-
31896: ainoa oikea ratkaisu tässä käsiteltävänä ole- silla kuin kenties hallitusta kannattavien
31897: vassa asiassa on se, että tämä esitys hylä- ryhmien: edistyksen, ruotsalaisen ja so-
31898: tään, niin siksi pyydän tätä kantaani suu- sialidemokraa:ttisen puolueen johtomiehillä.
31899: relle valiokunnalle perustella muutamalla Sillä olihan sanomalehdissä uutinen, että
31900: sanalla. pääministeri oli aina:kin myöhemmin tästä
31901: Viime vuoden viimeisenä sunnuntaina asiasta neuvotellut ruotsalaisen ja sosiali-
31902: kuulin ensi kerran eduskunnan koollekut- demokraattisen ryhmän pu:heenjohtajien ed.
31903: sumisen näille ylimääräisille valtiopäiville. von Bornin ja ed. Tannerin kanssa (Ed.
31904: Saman päivän iltana kuulin radiossa ope- Räisänen: Se oli sitten kun kutsu oli an-
31905: tusministeri Mantereen sovinnonviikon al- nettu!). Mutta vaikka me olemmekin oHeet
31906: kaessa pitämän kauniin puheen, jossa hän suuresti hämmästyneitä tämän hallituksen
31907: m. m. muistutti kuulijoille kaikille tuttua toimenpiteen johdosta, niin nämä ylimää-
31908: lausetta: ,Kaikki mitä te tahdotte ilmisten räiset valtiopäivät eivät sentään ole ensim-
31909: tekevän teille, tehkää se myös heille. '' Mi- mäinen ihme meidän valtiollisessa elämäs-
31910: nun täytyy sanoa, että sinä hetkenä mieleni sämme, sillä onhan nykyisen yksikamarisen
31911: täyttivät kummallisen ristiriitaiset ajatuk- eduskuntalaitoksen aikana jo kolme eri
31912: set. Sillä olinhan kuullut hetkistä aikaisem- kertaa tätä ennen kutsuttu ylimääräi-
31913: min ylimääräisten valtiopäivien koollekut- set valtiopäivät koolle. Ja vaikka valtiolli-
31914: sumisen käsittelemään yliopiston kielilaki- sessa elämässämme saattaa:kin sattua sellai-
31915: esityksiä ja esitystä alkoholiliikkeen voitto- sia tapauksia, että isänma;an ja kansan etu
31916: varojen käyttämisestä, joista -ensimainittu ehdottomasti pakottaa. hallituksen esittä-
31917: jäi eduskunnan hajaantuessa joululomalle mään presidentille eduskunnan kutsumisen
31918: ratkaisuasteelle ja jälkimmäinen sai jo en- ylimääräisille valtiopäiville ja sellaista ti-
31919: nen joulua eduskunnassa ratkaisunsa. Näin lannetta vartenhan on perustuslakeihin
31920: ollen käsitin .heti tämän hallituksen toimen- otettukin määräys' ylimääräisten valtiopäi-
31921: piteen yritykseksi riistää eduskunnan vä- vien koollekutsumisesta, niin tähänastisten
31922: :hemmistöltä sille valtiopäiväjärjestyksen ylimääräisten valtiopäivi·en historia on lmi-
31923: suoman oikeuden yli vaalien äänestämällä tenkin omalaatuinen ja ulottuu se aina ve-
31924: vedota kansaan. Mieleeni tuli väkisinkin näläisen sortovallan aikoihin asti. Myöskin
31925: ajatus: muistaako herra opetusministeri vuosi 19·18 oli ylimääräisten valtiopäivien
31926: tänä sovinnonviikon alkajaisiltana verrata vuosi, joten siinä 1:1avassa, jota hallitus
31927: hallituksen toimenpidettä ylimääräisten val- tässä asiassa on noudattanut. on nähdäk-
31928: tiopäivien koollekutsumisesta tuohon hänen seni olemassa vissi traditio eduskunnan his-
31929: esittämäänsä ylevään lauseeseen~ toriassa. Tosin näitä ylimääräisten valtio-
31930: Tämä eduskunnan koolle~kutsu oli meille päivien historian lehtiä sellaisen talonpoi-
31931: maalaisliittolaisille ja koko kansalle täydel- kaisväestöön kuuluvan edustajan, jonka jo-
31932: linen yllätys. Eduskunnan pitkäaikainen kapäiväinen tehtävä on lanta:tunkiolla ja
31933: puhemieskään hänen sanomalehdille myön- muissa yhtä proosallisissa asioissa, käyt-
31934: tämä.nsä haastattelun mukaan ei saanut tää:kseni ed. Tannerin sanonta:tapaa, ei ole
31935: siitä ennakolta mitään tietää. Siksi hän ei varsin hauska ka;tsella. Ja niiden enempi
31936: osannutkaan muuta kuin suuresti ihmetellä tutkiminen tällä kertaa mielestäni kuului-
31937: tuota hallitrtksen toimenpidettä. Jos halli- sikin ed. Tannerille ja. muille hallitusta
31938: tUJs, ennenkuin esitteE tasavallan presiden- kannattavien ryhmien jäsenille. Mutta kun
31939: tille näiden ylimääräisten valtiopäivien minä toiv.on, että suuri valiokunta pyytä.isi
31940: koollekutsun, olisi kuullut eduskunnan vielä tästä asiasta lausunnon perustuslaki-
31941: puhemiehen mielipidettä asiassa, joka mie- valiokunnalta, niin minä pyydän, herra
31942: lestäni olisi ollut kohtuullista, niin olisi puhemies, saada lyhyesti esittää eräitä piir-
31943: hän perustuslakia kunnioittavana, kansan- teitä vuoden 1910 ja vuoden 1918 ylimää-
31944: <·äisten valtiopäivien työstä perustuslaki- näillä m<>lemmilla valtiopäivillä on edus-
31945: 'Wlliökuil'nan enemmistölle muistin virkis- 1 kunnan väJJ.emmistö joutunut taistelemaan
31946: tyksekäi·. · kansalaisille perustuslaissa vakuutettujen
31947: Vuoden 1910 ylimääräisille valtiopäivHlc oikeuksien surpistamispyrkimyksiä vastaan.
31948: kutsuttiin eduskunta käsittelemään n. s. Ero taasen on m. m. siinä, että vuonna
31949: .Jileis'Valtalrunnallista yhdenvertaisuuslaki- 19!118 ajoi oikeisto tuota ·kanaanvaJ.lanvas-
31950: :esit.ystä, joka Veiläjän hallituksen puolesta taista politiikkaa, mutta nyt sitä ajaa edis-
31951: eduskunnalle annettiin. Edm;kunnan sH- tyspuolue yhdessä vasemmiston ja ruotsa-
31952: loinen pllthetnies suhtautui noihin edellä- laisten kanssa. Jo tämän asian lähetekes-
31953: mainittuihin lakiesityksiin niin .kielteisesti, kustelussa ·eri ryhmiin kuuluvat useat pu-
31954: ettei katooll<ut mahdolliseksi niitä. edes edus- hujat varsin tiukassa äänilajissa arvosteli-
31955: kunnan käsiteltäväksi -esitellä ja tuon puhe- vat sitä hallitulksen toimenpidettä, että se
31956: miehen toimenpiteen eduskunta yksimieli- kutsui koolle nämä ylimääräiset valtiopäi-
31957: sesti hyväik8yi. Eduskunta seisoi silloin jär- vät käsittelemään näitä yliopistola:kiesityk-
31958: ldi.htämättömästi permstuslakiemme ka n- siä j~a siten ta:htoi estää. eduskutman vä-
31959: n!llla. TäJ.lä nyt en tarkoita sitä, että tah- henimistöön kuuluvilta edustajilta valtio-
31960: toisin · rinn3Btaa tätä käsiteltävänä olevaa päiväjärjestyksen heille suoman oikeuden
31961: hallituksen esitystä tuohon silloisen halli- äänestää nämä lakiesitykset yli vaalien ja
31962: tuksen esitykseen. Mutta kun ·tämä käsi- sa:ada siten tämä tärkeä asia itseiiSä kan-
31963: teltävänä oleva hallituksen esitys kuitenkin san ratkaistavaksi. Niissä lausunnois.<~a esi-
31964: meidän mielestämme tähtää eduskunnan vä- tettiin se ajatus, että hallitus tällä toimen-
31965: hemmistön ja myöskin kansalaisten perus- piteellä oli rikkonut perUlStuslain henkeä
31966: tuslaeissa taa:ttujen oikeuksien arveluttavan vastaan. Siksi niissä lauslmnoissa esitettiin
31967: suureen sUJpistami:seen, niin kyllä. nytkin pi- pernmuslakivaliokunna:lle toivomus, että seh
31968: tä.isi edUskunnan mahdollisimman Vlksimie- pHäisi tämä puoli asiasta ottaa aivan eri-
31969: lisesti ja jyrkästi torjua tuollaiset hallituk- koisen ~tarkoin tutkittavaksi ja antaa siitä
31970: sen pyrkimykset. lausunto eduskunnalle. Myöskin perustus-'
31971: Vt10den 1918 ylimääräiset valtiopäivät ·la!kivaliokunnan väihemmistö on, kuten va-
31972: Jmtstittiin koolle valitsemaan maalle kunin- lidkunnan mi~etintöön liitetystä, valiokun-
31973: gasta. Siinä asiassa ei eduskuntamme ol- nan maalaisliittolaisten jäsenten vastalau-
31974: lut ykSimielinen. Eduskunnan enemmistö seesta käypi selville, kiinnittänyt tähän
31975: smritti tt10n valtioteon hallituksen toivo- puoleen asiasta validkunnan huomiota ja
31976: muksen· mukaisesti sellaisen yli aikansa elä- siitä syystä vallidkllnnan vähemmistö oli
31977: neen Ruotsinvallan aikaisen lain mukaan, esittänyt tämän la:Ullisuuspuolen selvittämi-
31978: jonika itse ,>kuninka:antekijätkin'' oliva:t jo seksi 1nm1tavaksi asiantuntijana m. m. sel-
31979: aikaisemmin kuolleeksi julistaneet. Siinä laista arvovaltaista perustuslakiemme tnn-
31980: vaalissa si:lloin eduskunnan enemmistö ei trjaa kuin presidentti Ståhlbergia. Mutta
31981: lainkaan ottanut huomioon sitä, ett:ä edel- va!liokunnan enemmistö ei ole ottanut täl-
31982: lisenä vuonna jouluikuun 6 päivänä oli laista ehdotusta lainkaan huomioon. 'l'ätä
31983: eduskunta aivan yksimielisesti julistanut perustuslakivaliokunnan enemmistön ylioi-
31984: maam.Jn€ itsenäiseksi 'tasavalla:ksi. Eduskun- kaista suhtautumista tähä-n tärkeään asiaan
31985: nan vähemmistö katsoi kuninkaan vaalin täytyy mitä syvimmin valittaa, sillä onhan
31986: olevan laittoman toimenpiteen, joHa tahdot- kaikkien valiokuntien tapana, aivan harvaa
31987: tiin supistaa kansalai<>ten valtiollisia oi- poikkeust.a lutkuunottamatta, kaikissa käsi-
31988: keuksia, ja piti kiinni tiukasti eduskunnan teltävänä olevissa asioissa kuulla usein jopa
31989: hyväksymästä tasavaltaisesta hallitusmuo- montakin asiantuntijaa. Tahtoisin tässä
31990: dosta. VaStustuksesta :huolimatta vaali toi- mainita m. m. sen, että kun j·oulun edellä
31991: mitettiin, mutta tuo vähemmistön jyrkkä oli lakivaliokunnassa käsiteltävämä hallituk-
31992: vastustus johti kuitenkin lopulta sii:hen, sen esitys kuo}emanrangaistuksen käytän-
31993: että valittu kuningas ei halunnut otta:a tar- töönottamisesta maanpetosta koskevassa
31994: jousta vastaan, ei halunnut painaa pää- asiassa, niin sen lakiesityksen johdosta kuuli
31995: hänsä Suomen valtakunnan 'krunnua. la:kivalidkunta muistaakseni 6 asiantlmti-
31996: Noita vuoden 1918 ja näitä nyt koolla- jaa, ja vaikka valiokunnan enemmistön
31997: olevia y.Jimää.räisiä valtiopäiviä voi mieles- kanta olikin varsin selvä tässä asiassa,
31998: täni siinä suhteessa verrata toisiinsa, että mutta vatliokunnan vähemmistön, vasemmis-
31999: 67
32000: 530 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
32001:
32002: toon kuuluvien valiokunnan jäsenten pyyn- keusa:siami-es viime torstain istunnossa lau-
32003: nöstä, jotka vastustivat tämän hallituksen sunnon, jossa hän esitti m. m. seuraavaa ~
32004: esityksen hyväksymistä, valiokunnan enem- , Ylimääräisten valtiopäivien· kooHekutsUIIIli-
32005: mistö ei pannut esteitä asiantuntijain kuu- nen tätä esitystä käsittelemään ei ole vaJ.-
32006: lemiselle, ei pannut estettä siitä syystä, tiopäiväjärjestyksen hengen mukaista, Jos
32007: että tuo mainitsemani asia, vaikkaka:an se ylimääräisten valtiopäivien koollclrntsun
32008: nyt ei ole mikään perustuslakia kQSkeva tardmituksena on ollut, kuten julkisuudessa
32009: asia ja johon nähden ka.nsan enemmistön r on suoraan sanottu, valtiopäiväjärjestyksen
32010: kanta on luullruksemme hallituksen esityk- 1 7'2 § :n perusteella riistää eduskunnalta
32011: sen hyväksymisen kannalla, niin kaikesta mahdollisuus antaa kansalle uusissa vaa-
32012: tästä huolimatta pyrimme sen huolellisesti leissa tilaisuus lausua käsityksensä näistä-
32013: käsittelmnään. kin , asioista, on tämä toimenpide sitäkin
32014: Kun nyt tämän käsiteHävänä olevan asian arveluttavampi ja selvästi valtiopäiväjär-
32015: yhteydessä on 'kysymys siitä, onko näiden jestyksen hengen vastainen, joskin on il-
32016: ylimääräisten valtiopäivien koolle kutsumi- meistä, että lain kirjainta ei ole -lQukattu. ''
32017: sella rikottu perustuslakiemme henkeä vas- Tosin saman päivän istunnossa herra pää-
32018: taan, niin kyllä kai jokaisen puolueetto- ministeri -luki eduskunnalle oikeuskanslerin
32019: masti asiaa ajattelevan täytynee myöntää, lausunnon samasta asiasta, josta kävi sel-
32020: että kyllä perustuslakivaliokunnan olisi ol- ville, että oikeuska,nslerilla on tästä asiasta
32021: lut aivan välttämätöntä kuulla tässä asi..assa toisenlainen käsitys kuin eduskunnan oi-
32022: mitä pätevintä asiantuntemusta. Niin ei keusasiamiehellä. Siis eduskullll'8.ll oikeus-
32023: kuitenkaan tapahtunut, vaan siellä edus- asiamiehen ja oikeuskanslerin lausunn.ot
32024: kunnan arvovaltaisimmassa valiokunnassa ovat ristiriidassa keskenään.
32025: valiokunnan puheenjohtajan ja v.ali'<ikun- [ Vaikka nyt onkin todennäköistä, että
32026: nan enemmistön puolesta pantiin toimeen tästä nyt ~kä.~iteltävänä olevasta ha.Hituksell
32027: sellainen vauhti tämän asian käsitt-elyssä, esityksestä ei ainakaan näillä ylimääräi-
32028: että sille ei löytyne vertaa koko yksikama- sillä valtiopäivillä tule lakia, sillä eduskun-
32029: risen edu!Skunnan historiassa. Istuihan va- nan vähemmistö on noussut taisteluun oi-
32030: liokunta kolmea ~aivan lyhyttä ruokailulo- keuksiensa puolesta ja todennäköisesti myös-
32031: maa lukuunottamatta aamusta kello 10 :stä kin voittaa tämän taistelun (Keskustasta:
32032: kello :112 5 :<teen seuraavana aamuna. Näin Varmasti voittaa!), niin siitä 'huolimatta
32033: 1
32034:
32035: väsytettiin valiokunnan vähemmistö, joka tämä näiden ylimääräisten valtiopäivien
32036: olisi hrulunnut tutkia asiaa perustuslaki- koollekutsuminen tällaisessa asiassa voi
32037: valiokunnan arvon mukaisella tavalla. Täl- muodostua sellaiseksi enn:akkotapaukseksi,.
32038: laisen valiokuntakäsittelyn tuloksena on ~että jos vielä vastaisuudessakin sattuu
32039: nyt sitten eduskunnalla mietintö, jossa maa sa:a:maan siinä suhteessa nykyiseen hal-
32040: edellämainitsemaani tämän kysymYksen tär- litukseen verrattavan hallituksen, että se
32041: keintä puolta va:laistaan mietinnön perus- Jostakin syystä nauttii eduskunnan enem-
32042: teluihin otetuilla varsin lyhyellä mainin- mistön luottamusta, mutta. että sillä siitä
32043: nalla, jossa sanotaan: "Perustuslakivalio- huolimatta on kansan enemmistön etujen
32044: kunta ei pidä hallituksen toimenpidettä vastaisia !harrastuksia, eikä näin oM.en us-
32045: ylimääräisten valtiopäivien kooHekutsumi- 1mlla eduskuntaa hajoittamalla vedota kan-
32046: seksi ratkaisemaan kysymyksessä'Olevaa yli- saan, vaan kutsuu ylimääräiset valtiopäi-
32047: opiston kielilainsäädäntöä riittävästi har- vält koolle säätämään iain, josta varsinai-
32048: kittuna. '' Joo perustuslakivaliokunta olisi silla valtiopäivillä missään tapaukses.sa ei
32049: asettunut eduskunnan ja kansalaisten pe- voisi tulla lakia, niin näin ollen, tämänlai-
32050: rustuslaeissa. turvattuja oikeuksia puolusta- nen menettely voi muodostua kiertotieksi,
32051: maan, jota nyt sentään kaikissa tilanteissa · jota käyttämällä voitaisiin estää kansan to-
32052: on lupa perustuslakivaliokunnalta odottaa, dellista mieltä 1ainsäädännössä pääsemästä
32053: niin olisi sen pitänyt esittää tämä 'l.a~kiesi~ oikeuksiinsa. Tämänlainen menettely ei voi
32054: tys ilman mUIUta hylättäväksi. Nyt ~kuiten olla demokratian hengen mukainen, silla
32055: kin tämä asia ()n minun mielestäm.i saanut perustuslakiemme mukaan valtiovalta maas-
32056: uuden kä:änt.een. Sillä sen jälkeen kuin samme kuuluu kansalle, jota valtaa käyttäii
32057: tämä asia tuli eduskunnassa tähän ensim- eduskunta kansan tahdon mukaisesti. Sen-
32058: mäiseen kij.si1'.telyyn, esitti eduskunnan oi- vuoksi pitäisi eduSkunnan näiden yliopis-
32059: He1singin yliopiston järjest'Ysmu·odon perusteita ;koskevan lain muuttaminen. 531
32060:
32061: ton kielilakiesitysten käsittelyn yhteydessä, sen allekirjoittajien joukossa.. Ja itse so-
32062: joiden vuoksi -eduskunta on nyt ylimää- sialidemokraattisessa ryhmässäkin on aina-
32063: rä:isille valtiopäiville kutsuttu, tehdä sellai- kin muutamia. sellaisia ·edustajia, jotka toi-
32064: nen päätös, joka voisi antaa takeita siitä, vovat suomenkielen pä.äsevrun tässä maassa
32065: että senlainen menettely, joka nyt on halli- oikeuksiin..,a.. Ainakin ed. Räisänen on Sasu
32066: tuksen :puolesta tapahtunut, ei voisi enää Punasen nimimerkillä varustetuissa paki-
32067: vastaisuudessa uudistua. Senvuoksi pyy- noissaan Suomen Sosialidemokraatissa viime
32068: dän esittää suurelle valiokunnalle sellaisen vuosien ai•kan:a usein kirjoittanut suoma-
32069: ,toivomuksen, että se pyytäisi tästä asiasta laisuusasiasta yleensä ja myöskin Helsin-
32070: la:usunnon perustus1akivali'Olrnnnalta. gin yliopiston suomalaistamisesta. myöntei-
32071: Tämän asian lähetekeskustelussa anta- sellä tavalla.
32072: massaan lausunnossa sosialidemokraattisen Suomalaiset ylioppilaat ovat jo vu'OSi-
32073: puolueen johtaja ed. Tanner sanoi Helsin- kymmeniä innokkaasti pyrkineet siihen, että
32074: gin yliopiston suoma1aistamiskysymystä maahamme täytyy saada edes yksi suoma-
32075: :kuudennen luokan kysymykseksi, joka ky- lainen valtion yliopisto. Tässä tarkoituk-
32076: symys hänen käsityksensä mukaan maamme sessa ovat ·he :puhein ja tkirjoituksin ikan-
32077: talonpoikais- ja työväestölle on vain tyhjää saa.mme valistaneet. Ja vaikka tuo taistelu
32078: ilmaa. TäJmänlainen käsitys ka.nsamme laa- onkin ollut sitkeä, niin voittoja ne ovat kui-
32079: jojen kerrosten kansallisuustunnosta todis- tenkin viime vuosikymmenien kuluessa saa-
32080: taa vain sitä:, että ed. Tanner ei tunne :tä- vuttaneet. Suomen kieli on vähitellen saa-
32081: män suomalaisen kansan sielunelämää. Tä- nut entistä suurempia oikeuksia Helsingin
32082: män harhakäsityksensä maamme työväes~ yliopistossa. Mutta nuo voitot ovat sitten-
32083: töön nä:hden ·ed. Tanner ehken perustaa kin vain puolittaisia, nykyisen opintola!kon
32084: siihen valistustyöhön, jota sosialidemokraat- aiheuttaja yliopiston klinikalla on siitä
32085: tinen ja kommunistinen puolue jo kolnwn varsin selvänä todistuksena. Joka vuosi
32086: vuosikymmenen ajan on työväestömme kes- ovat suomalaiset ylioppilaat tehneet, sanoi-
32087: kuudessa sosi:alistisen kansainvälisyydenihy- sinko pyhiinvaellusmatkoja kansallisen ihe-
32088: välksi suorittanut. Mutta se valistustyö kui- rättäjämme Snellmanin patsaalh~.. Sellainen
32089: tenkaan ei ole saanut revityksi työväes- matka oli viime sunnuntainakin. Tuo vn·
32090: tömme sydämestä pois kansaUisuustunnetta, mesunmmtainen mielenosoituskulkue oli
32091: vaan suomalainen työmies niinkuin taJon- valtava ylioppilaiden tahdon ilmaus. Tu-
32092: poikakin tuntee itsensä suomalaiseksi ja hannet ylioppilaat olivat siinä mukana,
32093: ajattelee sen käsi·tyksensä mukaan. Ja suo- kantaen innostuneina suomalaisia tunnuk-
32094: malainen talonpoika.is- ja työväestö on jo siaan. Nyt nuo nuoret tulisieluiset taisteli-
32095: nyt niin valistunutta, ettei se enää usko jat ovat maaseudulla eri maakunissa teke-
32096: sosialidemokraattien opetusta siitä, että mässä suomalaiskansallista valistustyötä ja
32097: kansallisuusasiain ajaminen alentaisi heidän siellä on myöskin mukana sosialidemokraat-
32098: elintasoaan. Suomalainen talonpoikais- ja tisia ylioppilaita. Näin nuo 8Uomalaiset yli-
32099: työväestö kyllä varsin hyvin käsittää sen oppilaat nyt taistelevat. Ja kun hallituskin
32100: tosiasian, että kansallisuusasian ajaminen vasten tahtoaan nä.in omituisella tavalla
32101: ja ·elintason kohottaminen: tässä tapauksessa tuli tässä asiassa ylioppilaitten avuksi, niin
32102: eivwt ole ristiTiidassa keskenään, ehkä pi- olisipa ihme, jos he eivät voittaisi.
32103: kemminkin päinvastoin. On kyllä totta, .Suomalainen t.alonpoikaisväestö pyrkii
32104: että maamme suomalainen talonpoikais- ja saattamaan Helsingin yliopiston suomalais-
32105: työväestö ei ole milloinkaan pitänyt suurta tamisen ja yleensä koko suomalaiskansalli-
32106: ä:äntä tästä :kansallisuusasiasta, se on vain sen taistelun voittoon. ,Ta jos me saavu-
32107: tuntenut sen ajatusmaailmassaan. :Mutta tamme tämän pä:ämää:rämme, niin se ei
32108: kun hallitus 1heitti suomalaiselle kansalle suinkaan merki·tse sitä., että me pyrkisimme
32109: taisteluhaasteen näiden ylimääräisten val- sortamaan ruotsalaista viihemmistöä. Sillä
32110: tiopäivien muodossa, niin nyt jo kiehuu ai- talonpoikaisvä.es1:.ömme itse ·on aikojen ku-
32111: van ed. Tannerink~n jalkojen juuressa. luessa sa.anut si:ksi paljon kärsia yhteiskun-
32112: Helsingin työväestökin on jo innostU!llut nallista vääryyttä ja kärsii sitä yhä vielä-
32113: keskustelemaan. ja tekemään päätöksiä kan- kin, että se ymmärtää sorretun tukalan ase-
32114: sa:l1isu1lsasiassa. Samoin sosialidemokraatti- l man, eikä näin ollen ihalu:a tulla yhteiskun-
32115: set ylioppilaat ovat opintolakon kehoituk- nassamme toisen kansallisuuden eikä myös-
32116: 1
32117: 532 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
32118:
32119: käån toisten kansanluokkien sortajaksi. sivistystrur.v:e kuin suomenkioelisel1ä väestölil.
32120: Niin enemmistönä ollessa ktlin voittojakin Itse asiassa :ruotsalaiset käsittävåltkin tuoo
32121: saavutettaessa olkoon meistä kaukana sel- sirviStysta>I•peen aivan määrätyllä ~tavadlla.,
32122: lainen väärä voimantmito, joka on omi- ta.Vrulla joka on er~koisesti omiaan tu!ke-
32123: naista nykyiselle hallittl'lmelle ja sen: takana maan hei:dän nurjista histo'da.llisiBta oloistå
32124: olevalle eduskunnan e·nemmistölle. Meidän johitunei<ta sivistyksellisiä etu<öikeuksiaan.
32125: midestämme sellainen ei ole oikein, eikä Niinpä J11C ajattelevaJt yliopi.stQ-o.poetwksen
32126: myöskään viisasta, sillä se useimmiten joh- suhteen seu:rMvasti: SUOIITlailaisia ylitoppi-
32127: taa häviöön. J.aita :on nykyisin hiukan yli 4 kert<a.a enem-
32128: Minä, lopetan esittämällä eduskunnaHe män lkuin ruotsinlkielisiä yJioppilaita, vairoka
32129: meille kiuruveteläisille edustajille eilen saa- suomenik:ielistä väestöä on maassamme 10
32130: pUineerr seuraavan sähkösanoman: Esittä- kertaa enemmän kuin ruotsinkielistä. Siis
32131: 'kää i7duskunnalle seuraava julkilausUilla: motsinkielisten sivistystarvoe on srnh teelli ~
32132: Helsingin yliopisto täysin suomalaiseksi. sesti paljon suurean1pi kuin soomelllkielisten.
32133: Kiuruveden kunnanvaltuusto (Keskustasta: 'l'ämä kysymys onkin vallitsevana poeriaJa.t-
32134: Siellä on sosialistejakin! - Onko niitä toona nl)ikyisessä yiliopistolainsäädännössä,
32135: siellä!). On siellä sosialidemokraattisia jä- jok;a siten 'hyvä:ksyy ja vaJkinaistuttaa sen
32136: seniä. nurjan keh~tyksen ja asiaint~lan, että mei-
32137: dän s~vistyneistöstäJllllme luOillillottQman suuri
32138: E<l. S a r i o l a: Her,ra puhemies ! Minä- osa .on .ruotsinkielistä, ja jos haHituksen
32139: kin puolestani haluaisin evästää suurta va- esitys uudeksi yiJ.iopist:olailksi tulee thyväk-
32140: lidkunlj;rua eräillä ajatuksina. sytytksi, 1tuloo vääryy!S vielä &-uuremmaksi.
32141: Hahl1tusmuodossa ·säädetään, että ,vwl- Itse a.siassa puhe si<Vistystarp.eista ei ole
32142: ti<>n tu!lee tyy\dy.ttää e:ri. ,beliryihmien si<Vis- muuta kuin uusi muoto niille vanhoille sa-
32143: tystaJl"P'eita samanlaisten perusteitten mu- noi11c: joilla ipa:ljon on, sille p~tää vielä
32144: kaan". Tämä ei sinään tarkoita mitään enemmän a'lmettaman. Todel!lisuu:dessa on
32145: muuta .kuin että j.os jotakin perw~tetta nou- Miainlaita epäilemät1tä niin, että, mikä!li
32146: dat-etaan myönnettäessä vm·ojoa suomalaisen tätä itrurvetta voidaan havaita toisessa kieli-
32147: s~vistyksoo 'hyvälksi, on sitä myös nouda- ryhmässä enemmän kuin toisessa on sitii
32148: tetta<Va myönnettäessä varoja ruotsiTI!ldeli- ai~an selvästi enemmän suomenkielisessä
32149: sen si<Vistyksen !hyväksi. Mutta milkä tämä kuin :ruotsin!kielisessä [<1elir:Vhmässä. Se II}Iti-
32150: peruste sitten on. S.]tä ,ei ha1litusmuoto kyy toisaalta siinä, ert:ltä ·vaikka suomen-
32151: mainitse. Ruotsalaiset ovat erittäin il1Ilidk- kielisiä yliopistoon jolhtavia· owikouluja 011
32152: kaasti puolustaneet seHaista:kin periaa:tetta, ainoastaan noin 3 kertaa enffill1l1län kuin
32153: että n. s. sivistystarve määräisi s:i<vistysmää- ruotsinlkite~lisiä oppi!kouluja, niin on niissä
32154: räraihoje:n ja>On. Ja sitä sangen lähellä on optpila~ta no]n 5 kertaa enellll!lllän kuin
32155: se pe:ria&te, jota vaJltion yEQpiston suhteen ruotsilllkie!lisissä oppikouluissa, ja toisa;ai1ta
32156: on !ll:oudatet<tu nykyisessä yHopistolainsää- tämä näikyy siitä,. että suomenkielisiin oppi-
32157: dännössä, että nim. suomen- ja ruotsin- koului:himme pyrkii jolk:a ·vuosi su:hteelli-
32158: 1
32159:
32160: kielisten ylioppilaitten su'hde määräisi suo- soesti monta ikertaa enemmän uusia oppi-
32161: men- ja ruotsinkielisen• yliopisto-opetuksen laita kuin ruotsalaisiin oppikouluihin. Suo-
32162: 1aajuudelll. Jos käs1te1täivänä oleva halli- menki,eliset koulut ovat tungokseen saakka
32163: tulksen esitys uudeksi yH01pisti0laiksi tulisi täynnä kun sensija;an motsiilllki!elisissä Imu-
32164: hyväksytyksi!, tulisi ruotsiniki:elistä yliopisto- luissa on y~eensä tiraa :vaikka kuilllka pal-
32165: opetusta Helsingin yliopistossa .olemaan jon. ,su:omenki0listen ikoul.ujen oviilta täy-
32166: vie!lä lhuomattwvasti enemmän :kuin ruotsin- tyy j.oika ~uosi epä1ukuisten ipYTiki'jäin
32167: kielisten ylioppilaiden lU'kumääträ edellyt- kääntyä !pOis, seru.<>ijaan että motsinkiclisten
32168: täisilkään. Helppo on 'huomata kuit-enkin, kouluj·ffil on useissa :tUipauksissa ~aikea
32169: miten tuo puhe rn. s. sivistystaTipeesta on hankkia edes lain vaatimaa alinta määrää
32170: peräti epämääräistä ja mieliv,aUaista, jos oppilaita. Tästä kaikesta siis näkyy, -että
32171: sillä tarikoitetaa:n si1tä, mitä rootsaaaise:t sivistystarv;e ja opinhalu on suomenkieli-
32172: sillä tarkoittavat, millä tavoin tämän sivis- sessä v.äestössä paljon suurempi kuin :ruot-
32173: tystarpeen suuruutta eri tlde!liryhmissä rvoi- sinkielise..'*lä väestössä. .Selväälhän pitäi<ti
32174: daa;n mit&ta, mistä V<Oidaan mu:ka pääitel~ä, olla, että kicl.clliset päärr:yilrmät yksinänsä,
32175: että ruotsinkielisellä väestöllä on suurempi siis ·kansa erikseen, on :se, minlkä sivistys-
32176: iHeltSingin yliopiston j~rjestysmu'Odon perusteit-a .koskevan lain muuttaminen. 533
32177:
32178: t:~ita ;va!LtiQn on >tyydytettiivä samrunlais- Niid<en mukaan Turun ruotsinkielisistä
32179: ten peruste~n mukaan. osasi suOilllea 83 %, Viipurin 2,103 ruo~a
32180: Onko näin ollen oikeudenmuk~ista, elttä laisesta oli :suom'ea ta1tama:ttomia ~inoas
32181: vii!l101D!Illistön sjvistystar,peet tyydyrt;etään taan 123 ja KotJk:an 969 .ruotsintkielisestä
32182: sdhlteelli:sesti monin verrQin enemmän kuin ainoastaan 88. Helsingi:ssä., jossa ruotsin-
32183: enemmistön silvistyst81l'pe'et. Ontlro lainsää- kielisiksi ilmoitettujen lukumäärä oli noin
32184: däntö silloin o:iikealla :tol!l-llla, kun se vel- 62,500, oli suomea <ta.itamattomia noin
32185: voilttaa kansan varoialla lkasva.t€Jttlruv·alksi 12,000. ~lutta näiden joukossa oli tnhat-
32186: toista sivistyspiiriä varten enemmän ~enki kunrt;a muukalaista, joten suomea tai.trumat-
32187: soo työn tekijöitä !kuin mitä se 1tarvitsee. tomh~rr •lulkn supistui Hclsingissäki11 noin
32188: Nä,in lyhytnäiköisellä tavalla kuitenkin hal- kuudenteen osaan ruotsinkirelisi1ksi i:lmoit(ltt-
32189: li~n .esitys pyrkii järj~tämään eri kieli- tujen määrä·stä. Suomea oSiarumatrtomia ruot-
32190: rylhmiw sivistystarpeBn 1tyydyttärrnisen. sinlkielisiä on näinollloo etupäässä ailliOas-
32191: Suomen valltio tulee sen mukaan suosimaan taan ruotsa:laisten asuma.alueil1a m!llaseutu-
32192: ruotsinlldelistä sivistystä suoonenkielisen kunni:ssa, joiden ruotsinkielinen vä:estö ()111
32193: kustannuksella. Asiaa voidaan t!llrkasteillla tibtä n:yikyä edellä:mainitut poistot huo-
32194: vi:elä toisel taJki.n kmmalta. Voidaan kysyä, mioonortta:en välhemmän kuin 200,000 h'ell-
32195: oniko rlwtsinkielisilHi ylioppilaiHa itse keä. Kun .puMaiU:sti ruotsinkieliset pitäj-ät
32196: w;;;iassa t.ode!llirsta ta;r;vetta ruO!tsinkielisen ovwt pieniä, jää suomerukieltä ;t~aitamatto
32197: yliopisto-opetuksen saamiseen·. Tästä sei- man ruotsinkielisen maaseutuväestön luku-
32198: kasta on eräs .asiantuntija kerännyt erittäin määJrä varsin piell'eksi, kol"kei·ntaan 150,000
32199: miruenJkiintoisia ja va~aisevia tilastollisia hengeksi piencl lrupset ja vanhukset rrnu-
32200: tietoja. kaaill!luettuina. 'l'äJmäikin :luku :vä!hence vuooi
32201: Suomen ruotsinkielinen väestö on viime vuodelta, kuten maaseudun koko ruotsin-
32202: väenlaskennan aikana eli vuoden 1930 lo- kie:linen väesrtÖ!kin, joka vuonna 1920 dli
32203: pussa kirkonki!rjojen ja siviilirelkisterin mu- kirkonkirrjojen mutka<11n noin 227,000 ja
32204: kaan koko maassa •t3JSwhwuin 343,000 hen- vuonna 1930 221,500 henkeä.
32205: keä. Tämä lukumäärä jakaantui siten, että Ruotsalaisseutujen väestö, jo:k:a tiheässä
32206: puhtaasti suornalaisisSJa lääneissä asui noin olwien ikansaikoulujoo, seminaarien ja ·run-
32207: 12,000 ruotsinkielisiksi ilmoitettuja ja ruot- saan oppikoulumä:ä.rän kautt,a, on saanut
32208: Nnilaisia ~sutusalueita käsittävissä lääneissä sivi<Stystar:peeru'la tyydytetyksi jopa prarem-
32209: noilll 331,000 nenJkeä, j·oisrt:.a maaseudulla min kuin maan suomalainen väestö, on ai-
32210: ruoin 217,000 ja kaUiPungeissa noin 114,000. van liian vähäinen ruotsin[tielisen yHop:isto-
32211: Kirkonkrrjoista Olt'E~tut luvut ei·vät tuo ilmi o:petuksen• vaatimulksen rpohja~ksi, varsinkin
32212: ruotsinkielisten oik!ea:ta lukumääräii,, vaan kun opetusta ·tulev~rt nauttimaan vain llle,
32213: ovrut liian suuret, siMä maaseudun ruotea- jotka ovat suorittaneet täy:delllisen oprpi-
32214: laisissa kunnissa on väeS:tö vähentynyt ku- ikoUJlu!kunssi·n j.a si~hen kuuluvan tutkinnon
32215: ten näkee tilastoa vm,t<aamali1a vuod® 1920 1
32216: suomenkieles:sä. Rulftsinkielisistä kouluista
32217: lukuja vuo!den 1930 hulmil1in, jot:a paitsi tulleet yhoppilaa:t eivät sitäpa1tsi edusta-
32218: näissä kunnissa on vleensä enemmän kir- kaan varsilnaist·a ruotsinikielistä maaseutu-
32219: koniki,rjoifuin mmlkittyä kuin :henkikirjoi:tet- vä€stöä, vwan ·ainoastaan aivan välh.äistä
32220: tua ;vä!estöä. LisäJksi .tu[e.e vielä viime to- osaa siitä. Ruotsinkielisten oppikoulujen
32221: dellisen •väenlaskennoo ilJmaisema tärkeä toissruvU'OitiJSt€n vuosikecrrtomust,en oppilas-
32222: sei.ikika, etrtä kirkonkirj-oissa ruotsinkielisiksi luetteloista käy selville, etitä Helsingin
32223: merkittyj.en luku on ~todellista suurempi. ruotsin!ldeEsten koulujen viime luokan 179
32224: Niilllpä Viipurin kaupungissa o!li vuonna oppiJ.wasta oli helsinlkiläisiä 162 ja maa-
32225: 1930 kirkonkirjojen mulkaan 3,391 ruotsin- seutulaisia 14, sekä 3 muiden läänien suo-
32226: kielistä kun saman vuoden väenlaskennassa maJaisil,ta pa~kk!akunn•ilta, ja ebtä Uud€n-
32227: ilmoitettiin niiden luku vain 2,103 hen- maanläänin kailkJkien ruotsinkielisten koullu-
32228: g€1ksi. Ruotsinkielisiksi ilmoi•tetuista ja jen 267 yliQprpila:skoike~aasta oli maaseu-
32229: kirlkonkirjoi:hin marki.tyiiSltä on huom!littwva dul:ba vairn 44. Turun ru01tsinlkielisten loou-
32230: osa .sellaisia:, jotka osawva1t suomea ja näi- luj:en 60 kokela.asta ·Turun k.:1.upungista 52,
32231: hin ikuuluu epäirlemä!ttä pääasi·assa kaupun- ruotsinJkie,liselrtä maaseudulta 4 ja suoma-
32232: kioo ruotsinkielisiä, kuten ikäy selvi(Jle laisseuduillta 4. Plohjanmaan ruot'lirukielils-
32233: viime väen~askenmm antamista tiedoista. ten koulujen 63 kokelaasta oli Va~sasta ja
32234: 534 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
32235:
32236: mui:sta kaupungeista 42, maaoouduLta 17 ja muodostu111ut ruotsinkieliselle ylä'luokail-
32237: muualta Suomesta 4 oppilasta. lemJme viime kädeJSSä lkunnianarkuus- ja
32238: Kllben nämä luvut selväJSiti osoitrt&vrut, va1ta1kysyrrnykseksi ja kysyrrnys ·mOtsinkie-
32239: ov:alt ruotsirukielisi:stä ikouluist'a yliopistoon lisren ylioppilaiden tooe1lisista eduista on
32240: tulevat o!Jipilaat rvallltavaksi pääosaksi Hel- jouitunu:t kokonaa111 taika-18:laijle.
32241: silfl'g"istä ja muista dmupunge±sta, sokä maa- Sekä tääLlä eduskunnassa että .sen ulko-
32242: seudun virkamiesten la>psia, joten varshtai- puolella, sanomalehdistössä ja muuallla. on
32243: sen ruotsinkielisen 'lnaalailsväestön keskuu- her:ra pääministeri '881tnoinikuin eräält muut-
32244: deSta tulervien oppilaiden lulku jää aivan kin hi8Jl.Htuklsen jäsenet ja sen kannatt.aj<~<t
32245: mitäJttömä:n pieneksi. Näidenkö kaupnnki- seli:ttäny,t -e1Jtei yliopistun kiclikysyrrnys ole
32246: laisla:psien hy;väksi, joista suurin osa pys- väih.äälkääl!l päässY't 'etoon'])äin viimeisten
32247: tyy seuraamaan suomenkielisiä 'lummoita, 10 ·vuoden ailkana, vaan että siinä on kai-
32248: pitäisi Suomen ai,noaan vai1tionyliopistJoon ken ailkaa pdlj<'illt.u paikallaan. Ei ole kui-
32249: perUistaa 21 ruotsin!kiEll.istä valkinaisen pro- terukaal!l vaikea huomata, ett-ei tämä väilte
32250: fessorin virkaa ja lisälksi olla valmiina liit- itse aiSiassa oHenkaan pildä pajlkkaansa, yili-
32251: tän.näälll ruotsinkielisiä ylimääJräisiä profes- opitstOI!l kielikysyrrnyiksessä on jdka trupauk·
32252: soreja, dosentteja ja muita op,et!tajia epä- sessa se huoma:ttava ikehitys t8\I)aJhtunut,
32253: määräinen luiku? että yltä :laajemmaJt kansa,laispiirilt ava1t
32254: On myöskin syy,tä !huomauttaa siitä tär- tulleet huomaamaan yliopiston täydellisen
32255: keäJstä seilkasta, eiltei hai1litukse:n esityksen suomalaiatamisen välttämälttömyyden.
32256: mukaisesta v&ltion yliopiston ikieliolojen Niin paljon kuin meissä suomailais:issa -
32257: järjestelyStä ole tto'delll1suudessa mitään ja usein syystä - ·on moii!timista ikansaliji-
32258: hyötyä ruotsinlkieHst<en ylioppilaiden opin- S€>Sita vä:lirup]tämäitJtömyy,destä, ei ainakaan
32259: noille. Kaksikielisyysjä,rjeste1mä on juuri suomalaJisen yli<opist.on a,sianajajien viime
32260: siinä suhteessa omituinen, että siitä on va- aikoina ole tar.villlnut tuluksetJta vedota
32261: hinkoa suomala:i,si,lQe, mutta ei silti mitään suomalaiseen yleisöön. Tämä voidaan mie-
32262: todellista ihyötyä ruotsalaisiJLle. Jos ihalli- le~Stäni panna me.11khlle todisteena siitä, että
32263: tUJksen esilty\S tulee hyväJksytyksi, täytyy tämä asia on selkä a;jankohta!men, laaj10jen
32264: ruotSinkielisten ylioppilailden usei!Illiiillssa kansalaispiirien omaksuma, että vielä tä-
32265: tapauksissa kuunTIJella vermttomasti suurin näänkin ratkaisematon.
32266: osa opetuksestaan suomerukielisenä, ja Vloi- Mutta mikä lupulta on se liikkeellepa-
32267: da!kseen edistyä opinnoissaan, heidän täytyy neva voima, joka yhä uudelleen on saanut
32268: siis joka ta,pauksessa hal!lklkia itse'lilieen joik- suomalaiskansalliset piirit ei ainoastaan
32269: seenikin täydellinen suom~mkielen taito. pääkaupungissa, vaan maaseudullakin ko-
32270: Ruotsinlkielisten yllioppilai.den kan:mvlta kait- koontumawn täysin suomalaisen yliopiston
32271: soen ei voi olla mitään oleellista eroa siinä, tunnusmerkki<en ympärille? Maamme tois-
32272: saarvatko :he optitulmensa suurinrmaksi kieliselle vähemmistöainekselle vastauksen
32273: osaiksi vaiilro !kokonaan suomeksi. Kun ruot- antaminen tähän kysymykseen näyttää ole-
32274: sinkie1istetnrme twhohla ja osa!klsi myös Ruot- van varsin helppo. Suumalaisen yliopiston
32275: sissa huudetaan, että ruotsin.lkielisemme aje- vaatimus on heidän mielestään suoma1ai..<Jen
32276: ta.a~U pois Hels1ngin yliopistoota ja heiltä kansalliskiihkon ilmaus. Sen juuret ovat
32277: riisltetään !kaikki y1io:pistolliset opiskell.u- löy·dettävi.'lSä ahdaskatseisesta kansaliiskiih-
32278: maihdollisuudet, jos Helsingin yliopisto ko- kosta ja vihasta maamme ruotsinkielistä
32279: konaan suomalaistetaan, ei se1laisella huu- väestöä kohtaan. Toteutettuna täysin suo-
32280: dtoLla ole minkäänllaista todell.lisuuspohj•aa. malaisen yliopiston aate tietäisi samalla oi-
32281: Ruotsinkielisillä tolisi edel1loonlkin täysi: va- keudenloukkausta tätä väestömme osaa koh-
32282: paus opiskella Helsingin yliopistossa, eikä taan, sen laissa ja yhteiskuntajärjestyksessä
32283: heillä ollisi mitään haWtaa siiitä, että saisi- määriteltyjen oikeuksien ja; perinteiden
32284: vat opetuksensa kokonaan suomenlkielellä, väkivaltaista polkemista ja syrjäyttämistä.
32285: jolla he nylkyäärrl!kin sen jo saav,at suucr.-im- Sanalla sanoen, rvaa.timus valtionyliopis-
32286: maiksi osaklsi ja ,jossa heidän joika !tapauk- tomme säilyttämisestä jatkuvasti kaksikie--
32287: sessa :tulevaa rt;Qimintaantsa ja elämän- lisenä on heidän käsityksensä mukaan ko:'-
32288: uraansa silmälläpitäen truyrt;yy halllkkia hyvä keaan, siveelliseen oikeutu'kseen perustuvaa
32289: tait:o. Ilmeistä onlkin, että kysymys valtion oikeustaistelua. Väite,. että suomalaisen
32290: yli{)'piffixm säilyttämisestä kaksilkielisenä on yliopiston vaatimus olisi lähtöi<>in kansa.l-
32291: Helsingin yliopiston järj€stysmu()don perusteita lcoskevali lain muuttaminen. 535'
32292:
32293: l}~kiihkosta, kadottaa jo melkoli>esti päte- kielten yläpuolella ja niistä jollain tavalla
32294: vyydestään asetettuna se.n tosiasian yhtey- riippumaton itsenäistä, kaikelle korkeam-
32295: teen, ettei Suomen suomalainen kansa koko malle hengenviljelykselle yhtenäistä. Vaikka
32296: hli>toriallisen olemassaolonsa aikana ole voi- onkin sellaisenaan selvää, että tieteessä .on
32297: nut osottaa kansa1liskiihkoa sen vuoksi, että paljon sekä kaikille kansoille että sen yksi-
32298: .sen keskuudessa luova lmnsallistunto on tyisille harjoittajille yhteistä niinhy-Vin
32299: viirme aikoihin saakka ollut ja yhä vieläkin päämäärien kuin menettelytapojen kan:
32300: on sangen heikkoa ja ettei se läheskään ole 1 nalta, joten se lopuksi muodMtaa ihmis-
32301: ~<mavuttanut sitä astetta, jollaisena se kunnan hengen ponnistusten yhtenäisen
32302: yleensä havaitaan vatlJhempien sivistyskan- aarteen, ·lienee kuitenkin tuskin löydettä-
32303: sojen keskuudessa. Suomalaisen kansallis- 1 vissä kansaa, joka haluaisi harjoittaa tie-
32304: trmnon heikkoudesta nykypäivinäkin voi- dettä ja yloonsä korkeampaa hengenvilje-
32305: taisiin esittää ·lukuisia päteviä ja uusia esi- lystä varsinaisesti kansainvälisessä mielessä,
32306: merkkejä. Tuskinpa voitanee löytää esim. ajatellen sen koituvan suoranaisesti koko
32307: korkeamma:n sivistysmuodon omaksunutt.a ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi. Kaikki
32308: ka'DSa1mntaa, suurempaa tai pienempää, kansat, suuremmat ja pienemmät, ajatte-
32309: <jolta puuttuisi kansallisessa itsetietoisuu- levat saavutuksiansa tieteen alalla lähinnä
32310: dessa ja . kansalli<>ten päämää;ri'Cll hyväksi oman kansakunnan henkisen luomiavoiman
32311: toimiva korkeimman hengenviljelyn ahJo, ·tuotteina ja tahtovat sellaisina tarjota ne
32312: omakielinen yliopisto. Saattaako se työ, toisille. Sinä kannustimena, joka saattaa
32313: jota maamme suomalainen kansanaines suu- kansan .ponnistamaan kaikkensa tieteessä-
32314: rella sitkeydellä on tehnyt, valmistaakseen kin, on ennen kaikkea oman henkisen eri-
32315: tälle nuorelle, monDSsa suhteessa !k<e.hityk- koislaadun :hlmentäminen ja tehostaminen,
32316: .sensä keskitiessä oleval·le kansakunnalle tarkoituksella, että tieteen saavutukset liit-
32317: tasavertaisen paikan vanhempien ja edisty- tyisivät niihin voimiin ja tekijöihin, jotka.
32318: neempien, luonnon paremmin siunaa:mien kansoj.envälisessä sivistyksellisessä, aineelli-
32319: ja edullisempaan ympäristöön asettamien sessa ja valtioHisessa kilvoittelussa takaavat
32320: kansojen rinnalla, johtua vihasta sa:mU~au kullekin ansaitsemansa erikoisa:seman.
32321: maantieteelliseen ja valtiolliseen yhteyteen Jo yksinomaan tämä ajatuksellinen pohja
32322: ·kuuluvaa vähemmistökansallisuutta koh- tuntuisi antavan oikeutuksen täysin suo-
32323: taan. Sellainen väite ei saata perustua malaisen valtionYJlipist'On olemassaololle
32324: muuhun kuin ymmärtämättömyyteen tai meillä. Suhteellisen vähäinen arvo on mie-
32325: tahalliseen käsitteiden hämmennyshåluun. lestäni pantava myös sille kaksikielisen yli-
32326: "Täysin suomalaisen yliopiston syntymisen opiston kannU~ttajien ,väitteelle, että eri
32327: -vastustajat eivät twhdo ymmärtää sitä, että kieliaineksia edustavat puolet yliopistossa
32328: jokainen nykyaikainen valtio ja kansa- rikastuttavasti ja herätteitä antavasti yh-
32329: kunta, joka pyrkii turvaamaan itsel- teistyö...."Sä vaikuttaisivat toisiinsa. Jos olisi
32330: leen tasavertaisen aseman nykyaikai- kysymys jostakin •toisilleen etäisemmästä ja
32331: sessa kii~hkeässä 'kansainvälisessä henki- toli>istaan enemmän eroavasta kansallisesta
32332: sessä ja aineellisessa kilpailussa, ei laadusta kuin suomalainen ja Suomen ruot-
32333: saata olla vailla puhtaasti omakielistä, sinkielinen on, saattaisi tähä-n ;väitteeseen
32334: oman kansallisen olemuksen värittämää kiinnittää suurempaakin huomiota. Mutta
32335: korkeinta opinahjoa, joka suuressa mää- mikäli on kysymys niin läheisesti monina
32336: ~I"in joutuu olemaan sen henkisten ky- vuosisatoina toisiinsa kietoutuneista ja sa-
32337: kyjBn ja pyrkimysten Moittimena. Tahi man hahmon saavuttaneista kulttuurimuo-
32338: jos suomalaisen yliopiston .vaatimukseLle doista kuin on Suomen suomalainen ja se,
32339: ~hkä annetaankin sellainen olemassaolon jota maan ruotsink:ielinen aines edustaa,
32340: myönnytys, vedotaan heti meidän erikoi- tämä hedelmöittävä vuorovaikutus :voidaan
32341: siin . oloihimme, joissa kaksikielisyydestä on saavuttaa. muutakin tietä tahi syntyy se
32342: te'hty ikuinen ankku>ri, jota !Vastaan sen itsestään ilman, että siihen voitaisiin kyt-
32343: kuten yleensä, lkorkea.mpien suomalaiskan- keä ja sillä vähentää suomalaisen yliopis-
32344: sallisten päämäärien on kilpistyttävä. Var- ton aattooll:ista oikeutusta.
32345: sin yleinen väire puhtaasti suomalaisen yli- Yhtä perusteeton on ruotsin.kielistemme
32346: 'Opiston tarpeettomuudesta on myöskin se, :väite ;heitä kohtaavasta oikeudeuloukkauk-
32347: .että tiede sinä'DBä on kansallisuuksien ja sesta siinä tapauksessa, että valtion yli-
32348: Lauan!_ll:_in~ ~-6 p .. tammikuuta 193·5.
32349:
32350: opist001tlle tulisi puhtaasti suomenkieHnen. lisää yksinomaan rnotsala,iaille varattuja
32351: On ensiksikin muistettava, että Suomen profe.'lSorinvirkoja sekä ikäänkuin r)i)rustaa
32352: suomalaisella_ kansalla on myös oikeutuk- ruottmlaisen yli-opiston suoma:laisev, sisil:än,.
32353: sensa., jopa' velvoituksensakin tämän hetken silloin meidän ruotsalaisemme turvautuvat
32354: sivist~Uisessä kehityksessään saamaan kansalaisadressiin ja hankkivat tai ·saavat
32355: korkeimman hengenviljelyksensä ahjoksi wvukseen skandinaaNisten yliopistooniesten
32356: omakielinen yliopisto. Tämä tapahtuma adressin. Tätä yhtäläisyyttä routavuosien
32357: liittyy vain renkaana sivi'ltyskehityksemme alussa syntyneiden mielenih;nak'l ujen-. kanssa
32358: ketjuun, joka meille vielä varsin äsket.täi- on voimakkaasti alleviivattu. Suoma1a1set
32359: sinä aikoina on o1lu.t orjantappurainen ja on tahdottu asettaa sellaiseen valoon, ettii
32360: joka kylläkin on ollut suurelta osal-taan me nyt aiomme kohdella omaa, .kan~allista
32361: oik-eustaistdua, mistä ei ole puuttunut oi- vähBmmistöämme yhtä laittomasti ja sor-
32362: keuden~oukkauksiakaa.n. J\'killä on sitäpaitsi taYasti kuin Yenäläiset aikoinaan mci·tä it-
32363: vielä syvemmät oikeudet ja velvollisuudet seämme kohtelivat. ,lo tämä rinnastami-
32364: korkeimman hengenviljelyn ala1la pyrkiä nen, jonka varsinkin ska,ndinaavinen leh-
32365: omintakeiseen suomalaise-en kulttuurimuo- distö on tehnyt, on niin ilmeinen vääryys,
32366: toon. Me olemme täällä korkealla Pohjo- että iOlisi turhaa ryhtyä sitä todistelemaan.
32367: lassa tavallaan jonkinlaista saarikansaa, Me suomalaiset olemme historiallisen kehi-
32368: jvnka toisaalta meitä lukumäärältään ja tysknlkumme varrella saaneet alistua mo-
32369: aineeHisten mahdollisuuksiensa puolesta niin kohtaloihin ja. kohtuuttomuuksiiny
32370: suuremmat ja voimakkaammat kansat sul- joista mahtavammat kansat ovat säästy-
32371: kevat väliii1sä. toisaalta meret erottavat neet. Mutta siihen kuitenkaan emme tule
32372: sivistyk..~n vanhoista päivänpaisteisista rin- alistumaan, että meidät ylim1eli&esti ja pe-
32373: tamamta. Olemme samalla ainoa kansa, rusteettomasti leimataan sortajiksi silloin,
32374: jonka tehtäväksi kohtalo on antanut k.an- kun pyrimme saavuttamaau omakielisen
32375: 1
32376:
32377:
32378: nattaa korkeailllpaa suomalaista· ja suomen-1 yliopist·on, mitä jokainen itsenäistä kult-
32379: kielistä sivistysmuotoa ja osoittaa, mihin tuurityötä tekevä kansa pi.tää eliru.ehtonaan.
32380: se mahd-ollisesti on kelpaav.a. Yhtenä voi- Ki,eli ja kulttuuri kuuluvat sikäli yhteen,
32381: makkaana välineenä tässä meille annetussa että ilman ka.nsalliskielistä yliopistoa ja
32382: tehtävässä on ka.nsa1lismielinen, suomalaista Hedemiesten kiinteää yhteyttä. kansan laa-
32383: sivistysnumtoa edustava. yliopisto. Meitä jojen piirien ka;nssa, ei ole kansallista ku1t-
32384: varoitetaan myöt.äänsä ni:i:stä vam·oista, tuuria.kaan. Ilman ka11sa:lli:sta kulttuuria.
32385: mitä eristäytyminen tuo mukanaan. Mutta taas ei ainakaan tähän asti ole yleistä in-
32386: mitä yhteyttä on kulttuurisella eristäyty- himillistä v1ljelyä sywennetty. Pystyssä
32387: misellä sen asian kanssa, että. maahamme pysyruisemme kansakuntana sillä va.rtiopai-
32388: syntyy yksinomaan suomenkielinen ja suo- kalla, johon kohtalo on meidät asettanut,
32389: malai.<;en kansallistunnon elä,hdyttä.mä yli- vaatii suomalaisen kulttuurin voimaperä,istä
32390: opisto? Sitä mukaa kuin olemme, päässeet kehi-ttämistä. Muualta sa.atuun tukeen ei
32391: edistymää,n yleisessä kulttuurikehityksessä ole luottamista eikä sirtä ainakaan Skandi-
32392: kansallisella .pohjalla, ovat sivistyksellis·et naviasta näytä olevan saata.vissakaa.n. Sitä
32393: yhteyttrmnle ja kosketuksemme rikastuneet lyhytnäköisempiä ovat~ sieltäkäsin tulevat
32394: ja viikastuneet kaikille suunniHe, etelään, yritykset heikentää. ja kasvnssaan keskeyt-
32395: kaakkoon, länteen, lounaiseen. tää jotakin ·olemassaolomme edcllytystä.
32396: Kun ta.i<;telumme venäläistä laittomuutta T-arpeetonta ·on tässä yhteydessä ryht~,ä
32397: ja sortovaLtaa vastaan alkoi vuonna 1899, käsittelemään yliopiston kielilainsäädännön
32398: saatoimme tukenamme käyttää sellaisia yksityiskohtia, j-oiden suhteen voidaan olla
32399: kot~maisi,a ja ulkomaisia yleisen mielipiteen eri mieltä silloinkin, :kun päämäärä on
32400: i-lmaisuja kuin kansalaisadresseja ja eu- sama. Mutta ainakin siitä Hi.ytyy yksimie-
32401: rooppalaisen kulttuurin johtavien henkilöi- lisyyden päästä voitolle, ellei muuten niin
32402: den allclrirjoittamaa adressia. Nyt olemme kovien kokemw~ten kautta, ettii yliopiston
32403: saaneet nähdä; samanlaisen näyttämölle uudistamisessa iOn pyrittävä kehittämään
32404: aoottelun. Kun nyt on eduskunnalle jä- tämä -tieteellisen työn keskeisin laitQs ky-
32405: tetty hallituksen lakiehdotus, johon kyllä keneväksi suorittamaan malld-ollU:;imm&n
32406: sisältyy eräänlainen y1iopiston suomalai<s- suuren osuuden kansainvälise.'!Sä y:P,teis-
32407: taminen, mutta jdka sille vastapainoksi työssä. On syytä epäillä, onko :ny1t cdus-
32408: Helsingin yliopiston jär,jestyl;!rnl,l'Odon perl,],steita koskev::tu lain
32409: ~---------··-·- .
32410: muuttaminen.
32411: --~~~--
32412: 537
32413:
32414: lmnnalle jätetty hallituksen esi•tys sellai- yliopistomiehet 'l1a:rkinneet liia11 'lmvy~ti.
32415: n,en, sillä JP~l.Uinjoj® mukaan jaettu yli- Kel;'llaammin jättä:ä lausumatta julki arvos:
32416: opisto nin wlkonaiseBti laajentuu ilm~.tn telua sen johdosta, että samat piirit, jotk!J.
32417: tar-peal.lii!ta syventymistä tieteen vaatimien kymmenkunta vuotta sitten esittivät peitte-
32418: näk&k®·tien mukaan ja ;tekee mahdotto- lemättömän vastenmielisyytensä yliopistom-
32419: maksi ctieteelJ.isen työn !Välineistön pitä.mi:- me nykyään vaJllitsevaa kielitilannetta yas~
32420: sen ajan korkeimpien vaatimusten tasalla. taa:n, nyt ovat kiireesti piirtäneet nimenf!li
32421: Sen vu~i yliopiston . konsistori, sen oma adressiin, jonka tarkoituksena on tukea
32422: vastuu.ruUainen elin, onkin tehnyt ehdotuk- tuot·a samaa. olotilaa. Kun tällainen epä:-
32423: sen yliopii!ton suomalaistamisestw ilman johdonmukaisuus on ma,hdollinen, silloil1
32424: kielilionjoja, ilman ruotsinkielisiksi määrät- voimme ymmärtää, että suomalaisten pyi'ki-
32425: tyjä ;profeasor1nvirkoja. il\-Iuuta pysyvää mysten ja O'lojen tuntemattomuudesta lä-
32426: ratkaisua yliopiston kielikysymykseHe ei hinnä johtuvat ne skandinavisissa adres-
32427: näytä l()Y'tyyän, shllä muuten ei saada lop- seissa ef;itetyt käsitykset, joiden mttkaan
32428: pum~n sitä yhä arveluttavim:pia muotoja yliopiston suomalaistaminen muka katkai-
32429: saavaa .kii.thoitusta, jota. tämän kysymyksen sisi 1pohjoismaiden sivistyksellisen yhte~s
32430: avoimena ollessa J1arjoi·tetaan s~kä k-otiL.. työn meidän osaltamme. Koko •kansaliisen
32431: mruassa että Skandinavian maissa. Vastaa- sivistyksemme rakenne ja kehitys todistaa
32432: vanlainen armeijan kieliolojen järjestely tällaisen •luulon aiheettomaksi. Onhan kehi-
32433: on lopettanut edes yhdellä tärkeällä työ- tyksenemme näet ollut erikoisen luonteen-
32434: ala:lla kielitaistelun ja tehny.t sovinnollisen omaista eurooppalaisten virtausten ta:Dkka
32435: yhteistyön va~maksi. Perustus-lain epämää- seuraa:minen. Yliopiston suomalaistaminen
32436: räinen yakuutus eri kieliryhmiin kuuluvan ei tietysti voi tässä aikaansaada mitään
32437: väestön sivistystarpeiden tyydy.ttämis·estä muutosta, sikäli kuin Skandinavia. itse ei
32438: samanlaisten perusteiden mukaan on salli- s1:~lje meiltä ovia, millä jo ennemmin usein
32439: nut tehdä kadettikoulusta ja sotakm•kea- on meitä uhattu, että tarvittaisiin erikoi-
32440: koulusta yksinomaan suomenkielisen, koska nen tilastokonttori kaikkien tapausten luet.-
32441: oli ollut !käytännöllinen mahdottomuus jär- telemiseen. Sisäisesti [lajoittavan ja ulko-
32442: jestää niitä ka:ksikieli<;iksi, koska l!uotsin- maille saakka ulottuvan kieliriidan päätty-
32443: kiclisen väestön vähälukuisuus estää •tällais- minen yliopiston suomalaistamisen kautta
32444: ten ·laitosten järjestämisen erikseen sitä- varmaankin tekisi skandinavisen yhteistyön
32445: var-ten ja !koska olisi Y'leensäkin järjetöntä entistä Takentavammaiksi. Mutta tämä y'h-
32446: vartavasten kouluttaa päällystöä suomen- teistyö ei meille suinkaan ole päämäärä,
32447: kielistä väestöä varten ruotsinkieliseksi. joka on saavutettava hinnalla millä tahansa,
32448: Yliopiston kielikysymYksen järjestelyssä vaan väline oman kulttuurimme kehittämi-
32449: täytyy samojen näkökohtien tulla ratkaise- seen. Jos vastoin oikeamielisyyden ja tasa-
32450: viksi. Yiliopiston suomalaistaminen ei ole arvoisuuden periaatteita meitä vaaditaan
32451: kielikiihkoa, vaan yleisen edun ja käytän- Skandinaviaan päästäkS€mme luopumaan
32452: nöllisyyden vaatimus. Ruotsalaisen väestön osasta .omaa itseämme - ja sitä olisi luo-
32453: perustuslailliset oikeudet ei·vät sen kautta puminen omakielisen yliopistomme tavoitte-
32454: tule loukatuiksi. Sen si:vistystal'peisiin kä;yt- lusta - silloin sisäänpääsymaksu on liian
32455: tää köylh.ä kansamme suhteellisesti monta korkea.
32456: kertaa enemmän varoja kuin omiinsa. Min- Viittasin myös siihen nä:kökohta.an, että
32457: käverran sitten naaumreilla yleensä on oi- olisi itse täytettävä ne vaatimukset, joita
32458: keutta sekaantua toisten asioihin, se on vai- naa,purilleen asettaa. ,Jos skandinavise.t tie-
32459: keasti määriteltävä ja arkaluontoinen asia. d~miehet myöntäwät .tämän ehdon kohtuul-
32460: Mutta vedettäköönrpä tuo raja ahtaaksi tai liseksi, olisi heillä ollut syytä hiukan tar-
32461: laajaksi, joka tapauksessa on kohtuullista kemmin ja ranihallisemmin harkita asiaa, en-
32462: odottaa, että sekaantuja itse täyttää kaoksi nenikuin menivät antamaan allekirjoitustaan
32463: minimiethtoa. Ensinnäkin, että ihän perus- asiakirjaan, joka tosiasiassa hyvin arvelutta-
32464: teellisesti ja tasapuolisesti ottaa selvää naa- valla tavalla sekaantuu vieraan vallan
32465: purinaa oloista ennenkuin ryhtyy niitä ar- asioihin. Ruotsalaisten ja norjalaisten olisi
32466: Yostelemaan. Ja toiseksi, että hän itse täyt- syytä harkita, onko heidän suomenkielinen
32467: tää ne vaatimukset, joita toisellekin aset- väestönsä saanut tai saako se edes omakieli-
32468: taa. Molempia ehtoja ovat skandinaviset siä kansakouluja, muusta puhumattakaan.
32469:
32470: 1;18
32471: Tanskalaist.en taas, olisivatko he vallmiit maan, niin tulen suuressa valiokun,nassa
32472: muuttamaan yliopistonsa joltakin osalta kannattamaan IV vastalauseen mukaista
32473: saksankieliseksi saksalaista cväfhemmistöä menettelyä, että pA:Jrustuslakiva.1.iokunnan
32474: varten. Jos lhe itse tekisivät jotakin tä:hän mietinnöt hyiJ.ättäisiin ja hallitukselta ;pyy-
32475: suuntaan ja voisivai vedota omaan esimel'lk- dettäisiin erityisellä ponnella uuttå esitystä
32476: kiinsä, vasta sitten on heillä moraalinen oi- asiasta.
32477: keus antaa neuvoja meille suomalaisille. Se Minkätähden yliopistokysymystä ei voida
32478: sekaantuminen sisäisiin oloihin ruotsalaisen ratkaista hallituksen ja sen mukaan laadi-
32479: kielipuolu'OOn hyväksi, mikä nyt on tapah- tun perustuslakivali6kunnan mietinnön mu-
32480: tunut, on senQuontoinen, että tulos siitä tus- kaan, si:i!hen on olBmassa paljonlkin eci syitä.
32481: kin voi olla mikään muu kuin rpäin>Vastai- Mutta ne voidaan mielestäni rylhmittää kra:h-
32482: nen sen tar~koitukseen. Toivon, että suuri teen osaam, ensiksi entiset kakemukset niin
32483: valiokunta ottaa !huomioon ede'llä esittämäni sanotusta kaksikielisestä yliopistosta ja toi-
32484: näkökohdat ja yhtyy ed. Heiskasen y. m. seksi nykyisyys. Kantaani aijon tässä :pe-
32485: allekirjoittamaan IV vastalauseeseen laki- rustella ensiksi ensinmainittuun ryhmään
32486: ehdotuksen hylkä:ämiseksi. kuuluvilia seikoilla. Ensiksi, miten seka-
32487: yliopistossa on ennen ja näi!hirn asti kah-
32488: Bd. H ä n n i ne n: Herra puhemies! deltu suomalaisia opiskelijoita ruotsinkielis-
32489: Nämä kyseessäolevat lakiehdotukset, Helsin- ten professorien puolelta. Toiseksi yliopisto-
32490: gin yliopiston järjestysmuodon perusteista opetuksen kansallisista näkökohdista, kol-
32491: an;netun lain muuttamisesta ja Helsingin manneksi osakuntalaitoksen merkityksestä
32492: yliopistoo järjestysmuodon perusteista ·an- ja sitten lnpuksi aijon puhua edellä mai-
32493: netun lain täy:täntöön<panosta, kuuluvat nitsemastani ruotsinkielisen opetuksen jär-
32494: tärkeimpiin asioihin, mitä eduskunnan rat- jestämisestä.
32495: kaistavaksi tu!lee. Eivätkä nämä ole, niin- Mitä vaikeuksia suomalaiseila ylioppi-
32496: kuin täällä on mainittu, mitään 5 :nnen ja laalla on toiskielisistä luennoista ja muusta
32497: 6 :nnen luokan kysymyksiä. Onhan tässä ky- opetu1rnesta, siitä tietävät kertoa tuhannet
32498: symys b".iitä, miten valtakunnan kaihden kie- suomalaiset ylioppilaat ja virkamiehet, jotka
32499: liryhmän, toisaalta suomen- toisaalta ,ruot- yliopistossalllJllle ovat korkeimman koulutuk-
32500: sinkielisten korkein op:etus olisi niin järjes- sen saaneet. Suomalaiset ylioppilaat tule-
32501: tettävä valtion ainoassa yliopistossamme, vat koulu1sta, joissa opetus annetaan, sa-
32502: että opetusta ja tieteellistä kehitystä häirit- moin kuin ruotsalaisissakin alkeiskouluissa,
32503: sevät kahnaukset ja riidat saataisiin kor- omaila äidinkielellä. Mutta se an<netaan
32504: keakoulustamme loppumaan. Hallituskin on myöskin suomalaista kansallistuntoa ja hen-
32505: asioo pitänyt erittäin tärkeänä, koska on keä vastaavalla tavalla. Siellä opettajat, sa-
32506: sentähden kutsunut kokoon ylimääräiset noisinko, äidillisesti ja isällisesti, jos he
32507: valtiopäivät ja toivonut tämän ikävän ja ovat oikeita opettajia, ohjaavat nuoren kou-
32508: mieliä kiihoittavan asian saavansa .täten lulaisen, ja vanh.emmanlkin, askeleita opin-
32509: pois päiväjärj'estyksestä. Minä käsLtän hal- tiellä. Onhan kyllä opettajia, suomalaisia-
32510: lituksen perimmäisen pyrkimyksen, vaikka kin, jotka kohtelevat luokkaa aivankuin jo-
32511: en voikaan hyväiksyä sitä tarpaa, millä tämä takin mmssaa erottelematta siinä tulevia
32512: asia on joutunut nyt eduskuntaan, ja enkä persoonallisuuksia, mutta nämä lienevät
32513: myöskään hyväksy lakiehdotuksen sisältöä, hawinaisia. Niin, illäistä oppilaista tuntuu
32514: joka tulisi nämä mainitsemani tärkeät asiat oudolta, kun he tulevat yliopistoon, jossa
32515: ratkaisemaan. Minä yhdyn eduskunnan heti kalskahtaa vastaan heille tosin aivan
32516: herrm oikeusasiamiC'hen lausuntoon siitä, vieras kieli, sHlä ovathan ihe koulussa paljon
32517: kuinka perustuslain hengen mukaista tämä lukeneet ruots:inkieltä, mutta kuitenkin se
32518: ylimääräisten valtiopäivien koolle kutsumi- on käytännössä heille koko lailla vierasta. Ja
32519: nen nyt oli. jos tämän lisäksi, niinkuin usein tap:ahtuu,
32520: Kun olen periaatteessa n. s. puhtaiden lin- opetus on virallista ja he eivät ilmomaa
32521: jojen kannalla, sillä kamnaHa, että Reisin- opettaji.ssa samanlaista haurastusta heidän
32522: gin yliopistosta olisi tehtävä puhtaasti suo- työhönsä, heidän edistykseensä ja heidän
32523: menkielinen ja ruotsinkielisten perustusla- i päämääriinsä, niin tämä tekee tietysti vie-
32524: kien takaama yliopisto-opetus olisi järjestet- rastavan vaikutuksen nuoreen tutkijaan.
32525: tävä siten kuin myöhemmin tulen ehdott.a- Jos hän lisäksi saa sen, käsityksen, että toi-
32526: Helsingin ~rliopiston järjestysmu'Odon perusteita 1wskeva,n lain muut-taminen. 539
32527: --~-----·-~-----·-~--~-------------·--------------.--·-- ------·-----------------~-----
32528:
32529:
32530:
32531:
32532: sia ylioPtpilaita, esim. ruotsinkielisiä, pide- tailevaa laatua, jossa lisäksi tarvitaan mel- ·
32533: tään. eri asemassa: heitä ohjataan ~läheisem koiset tiedot, ,niin siitä oppilaan omallla kie-
32534: min, heille neuvotaan iapoja, joita käyt- lelläkin puhuttuna jää paljon ja ainakin
32535: täen he nopeammin suoriutuvat, ja jos he osa tajuamatta. Mutta kun siltä luennoi-
32536: sitäpaitsi epäonnistuvat tutkinnoissaan, niin daan kielellä, jota vain puolittain osaa, niin
32537: heissä herää jonkinmoinen katkeruus. Minä on selvää, että silloin luennosta on vain
32538: en sano, että se on aina paikallaan 'ja että puolittainen hyöty. Ja juuri, tästä syystä
32539: se on aina tä6tä f>'Yystä tullut, mutta se on ja myöskin muusta ruotsinkielisestä opetuk-
32540: hv~virn. lä!hellä kuitenkin tuo ajatus. Katke- sesta on johtunut, että suomenkielisil'lä on
32541: r~~us nousee jopa siihen määrään, että muu- usein mennyt pitempi aika valmistuakseen
32542: tamia kertoja epäonnistuttuaan nuori yliop- tutkintoihinsa kuin ruotsinkielisillä. Siihen
32543: pilas on valmis jättämään laitoksen tail~ka on tietysti 'kulunut rahaakin enemmän.
32544: mlit<>emaan siinä toisia tutkimusaloja. Ja Kaksikin vuotta ylioppilaselämäi'B.i merkit-
32545: joskus käy niinkin, että koko nuori elämä see paljon rahallisesti. Se merkitsee IIliin
32546: joutuu siitä ikäänkuin järkytystilaan; val- paljon, että ylioppHas, jos th·än on köyhä ja
32547: lookin ;j(Js hermosto on huonoihko, niin voi velkaicnen mies valmistuttuaan, vaikka hän
32548: se johtaa tekoon, jollaisesta esim. prof. Liro olisi kuinka etevä, on pakotettu etsimään
32549: kertoo esiintyessään todistajana n. s. Leivis- jonkin viPkapa:ikan saad.a:kseen siitä lei-
32550: kän jutussa. Hän nimittäin mainitsee, että pänsä. Kun seiiSijaan, jos hän olisi päässyt
32551: eräänä kesäpäivänä useita vuosia sitten, vuotta paria ennen, hänellä olisi' ollut elhkä
32552: todistajan enää lähemmin muistamatta ai- tilaisuus opintojensa jatkamiseen pitem-
32553: kaa, oli todistaja tullessaan Porvoosta Ke- mälle. Ku~nka rpaljon täten on varoja ja
32554: ravan rautatieasemalle siellä tavannut energiaa mennyt huk2kaan suome.nkieliseltä
32555: eråän - nimeä en mainitse - ylioppi~laan, väestöltä, ei ole m3Jl'koissa laSkettavissa.
32556: joka oli ollut sangen alakuloinen. Todista- Va,rma.a kuitenkin on, että siihen on men-
32557: jan tiedustellessa häneltä syytä hänen mie- nyt melkoisia summi.a,, puhumattakaan pet-
32558: le.nWaansa oli tämä todistajalle sanonut tymyksistä tenteissä. Kun hän on vailii-
32559: olevansa pakotettu surmaamaan itsensä naisosti voinut tehdä luentomuistiilllpa-
32560: erään ruotsinkielisen professorin ~takia. To- nonsa, ja kun 1hänen oppikirjansa ovat
32561: distaja koetti lohduttaa miestä, mutta oli olleet vieraskielisiä, niin kaikki tämä on tie-
32562: kuitenkin pakotettu heti senjälkeen jatka- tysti vaikeuttanut hänen opintojaan ja siitä
32563: maan matkaansa. Jonkin ajan kuluttua to- on voinut olla seurauksena, että thiiln lo-
32564: distaja sai ,tietää, että sanottu mies olikin puksi tutkinnoissa ei ole onnistunut. Ruot-
32565: tehnyt itsemurhan. Vielä t'Odistaja selitti ei sinkielisiHe oppilaille sensijaan opiskelu on
32566: tietävänsä syytä tuohon ylioppilaan mielen- ollut täysin turvallista, sillä tietääkseni suo-
32567: tilaan, mutta arveli sen johtuvan siitä, että menkieliset professorit eivät ole asettaneet
32568: hän ei uskaltanut mennä erään professorin esteitä heidän tielleen. Ruotsinkielisten
32569: luo tenttimään. Tämä nyt tietysti on voi- professorien ohjaus ruotsinkielisille on mo-
32570: nut tapahtua mielenjärkytyksestä ja ehkäpä nissa tapau_ksissa ollut siis läheisempää,
32571: siitäJki,n, että hän ei enää hallinnut itseään. vaikkakin täytyy myöntää, että on yliopis-
32572: ~Iutta tä:Uaisia murtuneita ja yliopistosta tossamme, ja .ehkäpä suurin osa, sellaisiakin
32573: poislälhteneitäkin on meillä aika paljon. He ruotsinkielisiä professoreja, jotka kohtele-
32574: tekevät usein sellaisia väitteitä, että se ja vat molempia kieliryhmiä täysin tasamukai-
32575: se 111otsinkielinen professori on nostanut sesti. Minun mi~elestäni se linja, jolla hal-
32576: heiltä ti® pystyyn. litukson esitys ku1kee ja jolle on rakennettu
32577: Kcm suomenkielinen ylioppilas tulee Suo- perustuslakivaliokunnan mietintö, ei ·tässä
32578: men yliopistoon, ei !h-än käytännössä ha-llitse suhteessa kovinkaan paljon parannusta
32579: sikäli ruotsin kieltä, ei ainakaan entiseen tiedä.
32580: aikaan hallinnut, ja ei ehkä nykyjäänkään, Miten kaksikielisessä yliopistossamme usein
32581: että !hän voisi aivan tarkoin seurata ruotsin- kdhdellaan niitä suomalaisia opisloolijoita,
32582: kielistä luentoa. Tieteellisen iuen.non seu- jotka ta!htovat jatkaa opintojaan pitem-
32583: raaminen, sehän on omalla kielelläkin koko mälle, siitä tahtoisin tässä lausua muutamia
32584: lailla vaikeaa varsinkirn sille, joka vasta sanoja. Nykyisin, kun suomenkielisten
32585: nousee tieteen ensimmäisiä rappusia ylös- professorien luku on lisääntynyt, ei'Vät epä-
32586: päin. Varsinkin jos luento on laajasti ver- kohdat ehkä .esiinny niin räikeinä kuin en-
32587: nen. Mutta mielestäni edelleenkin kaksikie- Ensimmäinen varapuhemies:
32588: lisessä,'opetuksessa 'piilee vaaroja, jotka puh- Täysistunto ke:lkeytetään ja jatketaan sitä.
32589: taalla linjalla voidaan välttää. Täällä ei kello 19.
32590: kui-tenkaan yksityiskohtaisemmin ole käsi-
32591: telty niitä vaikeu:ksia, joita -nuoren suoma-
32592: laisen. tutkijan eteen. on tullut sekayliopis- Täysistunto keskeytetään kello 17.
32593: tossa ja joihin suuren valiokunnan jäsen-
32594: ten olisi syytä tutustua, ennenkuin tekevät
32595: ratkaisunsa, ollJko lait tehtävä hallituksen
32596: esitysten pahjalla vai olisiko ne !kokonaan Täysisrtuntoa jatketaa.n
32597: hylättävä ja pyydettävä, niin'kuin mainit-
32598: 'kello 19,20.
32599: sin, IV vastalauseen mukaan hallitukselta
32600: uutta Bsitystä.
32601: Yksi ja toinen puhujista on kyllä huo- Ensimmäinen varapuhemies;
32602: mautellut, miten vaikeata 011 ollut suomen- Edustaja Hänni,sellä on puheenvuoro. Hän
32603: ki.elisen tutkijan saada töissään opastusta jatkaa ennen aloittamaansa lausuntoa.
32604: ja tutkimuks1lleen jo:hdatusta monilta I1H~t
32605: sin'kielisiltä professoreilta sekä. varsinkm Keskustelu jatkuu:
32606: siltä truholta töiHeen tunnustusta ja miten
32607: erilaisessa rusemassa ovat usein - 'en sano }<jd. H ä nn i ne n: Herra puhemies! Päi-
32608: aina - o'lleet ruotsinkieliset ja suomenkie- väliisioman keskeyttäessä puheenvuoroni
32609: liset nuoret tieteenharjoittajat, heidän, olin tekemässä viittruuksia professori Leivis-
32610: ruotsinlkielisten professorien, oppilaina. kää vastaan nostettuun kunnianloukkaus-
32611: Minä luulen ja olen varmakin siitä, että juttuun. Mainitsin silloin, että tällaiset oi-
32612: tämä seiikka on koko suomalaisessa ylioppi- k<msjutut saman hl,itoksen opettrujien välillä
32613: laskunnassa omalta osaltaan vaikuttanut jo sinänsä meille näyttävät, miten sekaviksi
32614: mielialan hermostumiseen siilloin, kun on voivat muodostua olot kaksikielisessä yli-
32615: ollut kyseessä yliopiston järjestysmuodon opistossa. Jonkin oikeusasian vetäminen
32616: perusteista tehtävä la;ki. eduskuntaan on tavallisesti vaa.rrullista; c.<;it-
32617: Suomenkielisten tutkijain ·ohdakkeisesta täjälle, sillä silloin pitäisi ottaa todistrujien
32618: tiestä on yleensä ja ylimalkaisin sanoin lausuntoja molemmilta puolilta ja tehdä
32619: puhuttu mainitsematta esimerkkejä. Minä niistä johtopäätöksiä, mutta tässähän oikea.<;-
32620: tässä aion, iherra puhemiehen luvalla, esit- taan ·on oikeus jo ratkaåssut asian. Kun
32621: tää muun muassa valalla va1wistettuja lau- professori !Leiviskä sanomalehdissä esitti
32622: suntoja niistä vastoinkäymisistä, joita hei- kirjoituksen, jossa hä111 syytti fyysis-mate-
32623: dän tielleen on nostettu. Ruotsinlkiclisten maa:ttista osastoa puolueellisuudesta, niin
32624: professorien puolueellistms ja puolueetto- raastuvanoikeus tuomitsi hä.net syylliseksi
32625: muus joutui nimittäin oikeuden käsiteltä- knnnianlonkkankseen, mutta hovioikeus hä-
32626: väksi n. s. ~professori Leiviskää vastaan nos- net vwpa:utti sen perusteella, että oli tullut
32627: tetussa ikunnian:loukkausjutussa. Prof. I1ei- näytetyl-..;;i toteen, että yliopistossa puolueet-
32628: viskä oli Helsingin Sanomissa 1926 julkais- tomtms ei aina ole ollut vallitsevana. En
32629: sut :kirjoituksen, jossa hän tosin ankarin sa- voi olla kuitenkaan esittämä:ttä muutamia
32630: noin moitti sitä, että yliopiston fyysismate- lyhyitä oUeita eräiden suomenkielisten op-
32631: maattise.ssa osastossa on ilmennyt puolUreel- pineiden todistnksista, koska. n10 mielestäni
32632: lisuutta suomalaisia tutkijoita 1ro'htaan. osoittavat, mikä käsitys on useilla suoma-
32633: Kaksi mainitun osaston professoria otti lwisilla! oppineilla. ka'ksikielisen yliopiston
32634: siitä itseensä ja nosti kunnianloukkausjutun puolueettomuudesta:. :M:ainitsen tässä lyhyen
32635: Helsingin :raastuvanoi!k:eud€ssa ·professori selostuksen tohtori Tolvasen lausunnosta.
32636: Leiviskää vastaan. Pöytäkirjassa sanota,an: ,Tämän lisäksi to-
32637: distaja selitti saaneellJS'a ooin 20 vuoden a~
32638: ka:n:a, jolloin todistaja oli seuraumut tapah-
32639: Ensimmäinen. vara.puhemies: tumia fyysismatemaattisessa osastossa, sen
32640: PäivälUisloman vuoksi keskeytän puhujan käsityksen, että suomenkielisiä opiskelijoita
32641: lausunnon ja pnihuja voi istuntoa jatket- aina oli kohdeltu puolueellisesti ja että hei-
32642: taessa €Sittää lausuntonsa. dän edistymistään oli vaikeutettu, selittäen
32643: 541
32644:
32645: todistaJja, että hänen oli vaåkea. ja että kä- kin Olli kirjoittanut hyväksyttäviä väitöskir-
32646: viSi ni.llln pitkäiksikin ruveta, selostamaan joj&J jru että suomaJ.aisten profeS8orielll luku
32647: kaikki ne tapahtumat, joista tod:istwja oli mlliinitussa tiedekunll.MSa. on vuoSi vuodelta
32648: johtunut tähä.n käsitykseen.'' Toinen todis- kasvanut. Kuvaavanru on inB~inittava, että
32649: taja, prO>f. Eskola, lausunnossaan m. m. mai- hylättyjen väitöskirjain luku on ollut suo-
32650: nitsi: ,että olosuhteiden Dlle.ssa nykyisel- menkielisillä sumempi ja että on useita sel-
32651: lään ruotsinkieliset opettajat ovat niin pal- laisiwkin tll!pauksia, että virallioolll vasta~
32652: jon lähempänä ruotsinikielisiä opiskelijoita väittäjä on hyväJksynyt väitöskirjML, mutta
32653: ja yliopistovirkoihin pyrkijöitä, etteivät he siitä huolimatta se on hylätty tiedekun-
32654: parhaallå tahdollaankaan voi o1la. täysin nassa. Tällaista ei ole kertalakaan tapahtu-
32655: puolueettomia''. Ja samantapaisia viittauk- nut ruotsinkielisten kirjoittamille väitöskir-
32656: Bia on täällä esittänyt myöskin prof. Linkola joille.
32657: ja muUtamat muutkin. Vastapa~inoksi on Tässä voisin pitkältikin luetella hen-
32658: täällä kuitenkin useita sellaisiakin, todista- kilöitä, joiden ja.tkuvaj opintie yliopistossa
32659: jia, jotka sanovat,. että mitäån ipuolueelli- ja varsinkin fyysis~matemaattisesSa.J o8astossa
32660: suutta ei ole mainitussa osa..<ttossa ilmenn~t. on ollut tuskien tietä ja että he vasta
32661: V astaaj31, prof. lleiviskä, jonka tie nykyi- äärimmäisten ponnistusten ka;utta ovat saa-
32662: seen asem.a~ansa on ollut, kuten tiedämme, vutta;neet asemansa. 1\Ia.initsen täa:!ä esi-
32663: vaikea, ja joka on saanut monta1 taklliiskua, merkkeinä nykyisen meteorologisen lalitok-
32664: vastinekirjelmåssään m. m. lausuu: ,On sen johtajan) prof. Keräsen väi,töskirjan koh-
32665: luollJilOllista,. että virkojen säilyttäminen talon, tohtori Kilven asia.n, prO'f. Palomaan
32666: ruotsinkielisten käsissä on heidän katsanto- asian, prof. Uunio Saalaan ja rprof. Leivis-
32667: kantansa mukaisesti tärkeä. seikkw ja morcin krun tielle nousseet vastukset.
32668: verroin; tärkeämpi kuin jonkin mallikappa- Tohtori Keränen kirjoitti väitöskirjan
32669: leen siirtyminen suomalaisille. Kuinka siis maan lämmöstä, jonka väitöskirjan :pohjaM
32670: yliopiston: opettajien tunnettu ruotsinmieli- oliva.t Sodankylän ilmatieteellisellä laitok-
32671: syys voisi olla johtamatta heitä hieman kar- sella tehdyt hyvin tarkat tutkimukset. Tämä
32672: .sai.n silmin katsclemalllill! niitå tuldkkaita, väJitöskirja kyllä sai hyvä~ksymisen ensi ker-
32673: jotka eivät ;Yhdy viljelemään heille jo en- ralla, mutta, kl1n prof. K. pysyi väittees-
32674: tuudest&an ta.rjolla olevia hengenviljelyksen i säån eikä antanrnt vasta;vä.ittäj·älle perään,
32675: maita, se on, toimimaan esim. oppikoulujen i niin väitöskirja hylättiin. Hylättiin siitä
32676: opettajina, vaan pyrkivä1t suorittama1an kor- huolimatta, että etevät ulkomall!laiset pro-
32677: keaiDlpia. oj:linnäytteitä, vieläpä peittele- fessorit antoivat siitä mitä kiittävimmän ar-
32678: mättä osoittavat aikomuksensll! olevan pyr- ; vostelun. Sellaisen antoi esim. prof. Syring
32679: kiä opettajavirkoihin itse yliopistossa. Ja sit- i Potsda.mista, joka sanoi, että tästä väitös-
32680: ten edelleen. Fyysis-matemaa:ttista:kin OSiliS- · kirjasta ei ole muuta, kuin hyvää sanottava,
32681: t:oa koskevat monet tapaukset, jotka todis- 1 ja että. se vie tiedettä huomarttavlliSti eteen-
32682: tasvrut väitöskirjan a;iheen pyytäjäin saaneen päin. Saman suuntmi.nen oli myös toisen
32683: kylmän vastalanoton. Nä•in ollen ei voi kmn- professorin lausunto. Mutta väitöskirja tuli
32684: meksua suoma1laisten väittelijäin suhteelli- hylätyksi ja osaston ruotsinkieliset profes-
32685: ~"en vähäistä lukua ruot.sirukieliston rinna:lla. sorit siinä oliva:t enemmistönä.
32686: Niinpä vuodesta 1900· alkaen, nimittäin i Minä en tahdo näillä esimerkeillä kulut-
32687: 1926 :een fyysis-matemaattisessa osastossa oli taa kaJlista aikaa, koska iltll! Olli jo kulunut
32688: tarkastettu ·65 ruotsinkielisten ja 67 suo- pi'tkä.lle. :Ma:initsen va.in, että Leiviskää va.."+
32689: menkielisten kirjoittama,a väitöskirjaa. Ettei' taean nostettu oikeusjuttu, joka laajasti sa-
32690: oppilasten varaUisuuskaan tässä ole ollut nomalehdissä selostettiin,. pll!ljasti oloja val-
32691: näyttelemässä osaa, osoittaa se, että suomen- tion yliopistossa, varsinikin mainitussa osas-
32692: kieliset väittelijät Dlivat enimmäkseen vähä- tossa. Minkä.la:isia epakohtia on lää.ketieteel-
32693: varaisia. Siihen aikaan, ja vielä viime aikoi- lisessä, ·lainopillisessa, teolngisessa ja histo-
32694: hin saalkka, on mainitussa osastossa, painoo- riallis-kielitieteellisessä osastossa, en niitä
32695: tettu sitä seikka;a, niin kuin nrof. Heiska- tarkemmin: tunne, enkä sen tähden ollen-
32696: nen Olli täällä maininnut, ettei suomala;}silla ka.aiJl niihin kaljoa. Vaikka nämä epäkohdat
32697: muika ole ollut taipumusta. luonnontietei- olisivatkin osaksi luuloteltuja, valitukset
32698: siin. Mutta myöhempi aika on osoittanut, kuitenkin ovat niin yleisiä, että on vaikea
32699: etm yhä nsea.mpia ja useampia suomalaisia- ajruteHa savua syntyvä.n ilman tulta. Vaikka
32700: 542 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
32701:
32702: ei voidakaall.] syyttää läheskääru kaikkia ruot- tieteelliset tutkimukset ovat vain tiedettä
32703: sinidelisiä professoreja välinrpitämättömyy- varten ja tämän ohella valmistetatalli yli-
32704: destä ja. a;~uolueellisuudesta suomellikielisiä opistossa myöskin virkamiehiä eri ailoille;
32705: tieteen harjoitta.jia kohtaan, niin muutama- opettajia. oppikouluihin., lakimiehiä tuoma-
32706: kin puolueellinen opettaja tekee rpa.haru jäl- reiksi, ·pwppeja seurakuntiin, lääkäreitä ih-
32707: keä mielipiteiden muodostumisessa ruotsa- misiä paTa,n:tamaJaru j. ru. e. Mutta tämä on
32708: llllisuudeUe vastaiseksi. Minä en ole omasta varmasti yksipuolinen käsitys, niinkuin
32709: puolestani ollut milloinka!Rn mikään erikoi- täällä minua edellinen puhujakin jo mai-
32710: Illelli kielikiih>koilija ja sen tähden ha.rt.aasti nitsi. 'SuomaJlaisilla tiedemiehillä 0111 tutki-
32711: tJoivon asiain järjestyvän. Mutta va:kau- joina llyvä maine ulkomailla, ne ovat teh-
32712: mukseni on, että parhaiten yliopisto-opetus neet rehellistä työtä, mutta on huomioon-
32713: järjestyy :puhtailla linjoilla. otettava, että meillä ei ole varlllllJ asettaa
32714: Suomellikieltä ei ole niissä tiedekun:ruissa, miehiä vain tutkimaan tieteitä tieteiden it-
32715: joissa ruotsalaiset professorit ovat. olleet sensä. vuoksi, vaan· yliopiston opettaja. on
32716: enemmistönä, tunnustettu, taikka on vai- meillä,. niinkuin tässä jo maiDJitsin, myös
32717: keasti tunlliUStettu tieteen ilmaisukieleksi. virkamiesten valmistaja, ja samalla yliopis-
32718: Kun on ollut kysymyksessä väitöskirjain ton~ opettajan pitäisi myöskin •kansalleen
32719: painalj)taminen, on usein tehty vaatimus, ka:nsa:rukielellä olla sen ensimmäinen opet-
32720: että zre on elliSin kään.nettävä sivistyskie- taja tieteis..<män. Ja niinhä.ru käytännössä on-
32721: lelle: saksaksi, englanniksi tai ruotsiksi. 'l'o- kin. Yliopiston opettaja1t kirjoittavat tie-
32722: siha:n on, että suomenkieliset väitöskirjat ei- teestään kansantajuisesti karusan: kielellä
32723: vät joudu,. niinkuin suuremmilla kulttuuri- kirjoja, joita sitten kirjastoista saa lainata_
32724: kielillä kirjoitetut, laajain tiedemiespiirien Tällä tarvalla thänen tutkimuksensa ja hä-
32725: omaisuudeksi, mutta toisaaJ:ta suomenkie- nen tiet.oonsä sopivassa muod<lSSa tulee kan-
32726: lellä; kirjoitetut joutuvat paremmin oman. san omaisuudeksi. Minä kysyisrn: ovatko
32727: kansan oma-isuudeksi, hyödyttämään ja. ri- ruotsinkieliset professorimme opettajatehtä-
32728: kastuttamaan omaa kam.sallista sivistystä. vässään tätä viimeksimainittua puolta tar-
32729: Suomenkieli ei aiemmin ollut vielä kehitty- peeksi harrastaneet~ Käännöksinä on tosin
32730: nytkään, ei ollut tarpeeksi termejä eri yhden ja toisen professorin tutkimuksia tie-
32731: aloilla, mutta siilllii suhteessa on kehitys teen eri aloilta kyllä esitetty suomenkin
32732: kulkenut nopein askelin eteenpäin. Onhan kielellä, mutta voin vakuuttaa, että sen jäl-
32733: viimeaikoilllal eri tieteissä valmistettu sanas- keen kuin suomenkielisiä profe.'lSoreja on
32734: toja, joiden pohjalla nyt on helppo kirjoit- tullut yliopistoon yhä enemmän, myöskin
32735: trua, mistä aineesta hyvänsä, väitöskirjoja- näiden kaJJSantajuisten kirjojen luku on
32736: kin suomenkielellä. kovasti lisä.äntynyt.. Ruotsinkielisten. pro-
32737: Oniko tieteellinen opetus yliopistossa yk- fessorien kidentaitamattomuus on: ollut
32738: sin<OIUatan yleisma:ailmallisiin, puhtaasti tie- siinä esteenä, samoinkuin se on haitarunut
32739: teellisiin päämääriin pyrkivää ja virkoihin heidän: opetustaa:n itse yliopistossa. TäälHi
32740: valmistamista, vai onko siinä otettava huo- on kyllä esitetty kielinä;ytteitä, miUaåsta
32741: mioon myös kansalliset näkökohda.t ja kan- kieltä on yliopistossamme kuultu. Minä en
32742: sa:Il oman sivistyksen tarve, näihin kysy- ta:hdo niitä lisätä, vaikka: voisin. Ihmetystä
32743: myksiin pitäisi myöskin valiokuntain ja var- vain heräUää ylioppila!issa, jotka: ovat oppi-
32744: sinkin suuren valiokuD:lllaJn tutustua, kun kouluissa saa,nect pätevää suomenkielen ope-
32745: kä.y ratkaisemaan niin laajakantoista: kysy- tusta, ja joita on opetettu virheettömästi pu-
32746: mystä, kuin yliopiston jälrjestysmuodon pe- humaan ja kirjoittamwwn äidinkieltään, kun
32747: rusteet oru. :Perustuslakivaliokunta, joka lhe ovat yliopistoon, tultuaan saaneet ope-
32748: asiaa Msitteli yhtämittaisesti istuen, on tusta kielellä, jokru ei ole ollut toisiniaJan
32749: liiM1 nopeasti omaksunut hallituksen esi- suomea eikä ruotsia.
32750: tyksen. Tämä monimutkaliiJJen kysymys· tar- 'ToiSikielinten opettaja ei pääse op.pilait-
32751: vitsee aikaa ja tarvitsee asiantuntijoita ja terusa kalliSsai niin läheiseeru suhteeseen kuin
32752: asiantuntemusta eri puoliltru sekä asiain jos molemmat ovat samankielisiä. Hän tu-
32753: tarkkaa pohtimista. Enruen huomauttivat lee heille väkisinkin kylmä,hköksi tietoon
32754: varsinkin ruotsinkieliset yliopistonprofesso- edustajaksi, eikä häiJ: läheskään aina pysty
32755: rit, että tieteellioon. opetus tähtää etupäässä herättämään oppilaissa hrurrastusta ailllee-
32756: näihin yleismaailma:llisiin tarkoituksiin. Siis seelliSa. Toiset Leiviskän jutun todistajista
32757: Helsingin yliopistiOn järjestysmuodon perusteita kookevan lain muuf.taminen. 543
32758:
32759: ovat selvittäneet, että. eräät ovalt olloot ha- Osakunnissa harrastetaan kotiseutuoppia,
32760: iuttomi8lkin ohja:amaan suomalaisia heidän kotiseudun tutkimista sekä luonnontieteel-
32761: tutkimuksissaan. Jos: tämän lisäiksi tulee, lisesti että kielitieteellisesti ja muutoinkin.
32762: niinkuin usein on käynyt, kielellisiä. esteitä, Siellä tharmstetaan oman osakunta~aluoon
32763: niin on selvää, että sellainen opettaja ei, kansanvalistusta. Tässä tulkoon mainituksi,
32764: näinkuin saJlJOttu, pysty herättämään har- niinkuin täällä jo ed. Lampinen eteläsuo-
32765: rastusta oppilaissa. Kuiterukin nykyinen pe- malaisen os3Jkunnan tuloksista mainitsi, että
32766: drugoiiikka vaatii, että opettajaru ensimmäi- pohjois-pohjalainenkin oswkunta on harras-
32767: nen tehtävä nå.in kamakou:luissa kuin oppi- tanut kansansivistystä, vieläpä siinä mi-
32768: kouluissa ja yliopistossa on har-rastuksen tassa, että kaikkien Pohjois-Pohjanmaan
32769: herättämiruen airueeseen. TäJhänikin puoloon kansanopistojen perustamisessa se on ollut
32770: kwtsoen puhtaJasti suomenkielisen vailtion kiinteästi mukana, toisia suorastaan perus-
32771: yliopiston iuominen on väilttJämättömyys sa- tanut, vieläpä ylläpitänytkin varoillaan
32772: moirukuin puhtaan ruotsinkielisenkin ope- useampia vuosia, kunnes valtion apua myö-
32773: tuksen antaminen ruotsinkielisille, sillä sil- hemmin on saatu. Minä en voi siis täissä-
32774: loin mieleställlli päästään pedwgogisestikin kään seurata hallituksen enkä perustus-
32775: parhaisiin tuloksiin. lakivaliokunnan osoittamaa suuntaa. Vielä
32776: Sitten kä.visin tarkastelema;a'Il lähemmin mainitsisin osakuntien toimenpiteistä n. s.
32777: n. s. osakuntia koskevaaJ pykälää.. Perustus- sortovuosien aikana. Silloin osa;kunnissa
32778: lakivaliokunta on mietil11l11Össä:än sanonut pidettiin yllä sitä pyhää tulta, joka sitten
32779: ylioppilaåden kuulumisesta osakullltiin seu- jääJkäriliikikeen aikana kantoi kauniita he-
32780: roovaa.: ,,Opiskelevruru nuorison keskuud~a delmiä. Paheksumista on toisaalta herättä-
32781: toimii ylioppilaskunta. ja osa:kuntia. Liitty- nyt se, että osa;kunnissa muka liia:ksi poli-
32782: minen niihin olkoon va:paaehtoinen, äl- tikoidaan. Voihan olla niinkin, että nuo-
32783: köönlkä ylioppiiaJan kannettavaksi säädet- riso, kun se johonkin innostuu, innostuu
32784: täkö taloudellisia velvoituksia sen perus- liikaa ja käyttäytyy silloin toverejaankin
32785: teella, että hän ei kuulu ylioppilaskuntaan kohtaan tavalla, joka ei ole oikein, tavalla,
32786: t3Ji osalkurutaan. Ylioppila:skullJllla;llw ja osa- joka on liian ll!hdasmielistä toisinajattelevaa
32787: kunnilla on oikeus itsehallintoon niinlkuin kohtaan. Voihan olla niinkin, että ylioppi-
32788: siitä asetuksell3J säädetään.'' Tässä. siis eh- lasnuorisokin lämpiää toisinaan liiaksi ja
32789: dotetwam ooakullltaan kuulumispa:kon pois- joutuu jonkinlaiseen joukkohurmioon, mutta
32790: tamista. Minä petkään, että. jos tämä tulisi toisaalta on huomattava, että liika lämpö
32791: laiksi, silloin va'lllha;t kunnia:oorvoiset osa- haihtuu, haihtuu vaahtona ilmaan ja har-
32792: kunt3Jl3Jitokset olisivat vMrassa ja ehkäpä kinnan kiirastulessa selviää siitä se, mikä
32793: hajoaisivarokin. ·Ennen kuin sellainen pää- on olennaista ja mikä on esim. isänmaalli-
32794: tös eduskunnassru tehdään, olisi valiokun- sesti ajateUen n. s. kultajyviä, joilla on py-
32795: tien ja, nyt tässä t3Jpauksessa, suuren vailio- syvä arvo. Tarkemmin harikitessa harha-
32796: kul1100n tarkasti otettawa :punruittavakseen, iskutkin heille selviävät, ja silloin se jääpi
32797: mitä. ·hy()tyä osakurutalwitoksesta ·on ollut ja jälelle, mikä on oikeaa ja hyvää. 'rästä
32798: mitä vahinkoo koituisi siis, jos nämä sään- johdun siihen, että lainsäätäjän ei ole nyt
32799: nökset johtaisivat sen hwjo3lllisoon:. !Minä vaikutettava siihen suuntaan, että osakunta-
32800: muistan omasta kokemuksestanikin, mit.enkä laitoksen olemassaoloa millään tavalla vaa-
32801: osakunta - meillä pohjoispohjalainen osa- rannetaan, vaan että tämä 300-vuotinen yli-
32802: kUl11ta - oli mieluisa kokouspa;ikka, johon oppil3JSyhdistys edelleenkin saisi säilyä.
32803: määräwikaina, opintojen lomassa kokoonnut- Tulisimme vihdoin siihen kysymykseen,
32804: tiin toisi3J taij)amMill ja myöskiru hyödylli- joka oikeastaan on päivän ilmW, nimittäin
32805: seen toimintaan kotiseudun ja isänmaan hy- niihin virtauksiin, joita nyt suomenkieli-
32806: väJksi. Osakunta on puoleksi koti, puoleksi sessä ylioppilasnuorisossa on havaittavissa.
32807: kdkouspwikka, varsinkin kwukajgilta seu- Minä en tässä tarkoita sitä, että lainsäätä-
32808: duHt3J tulleille, jotka kodista ja koulunpen- jän olisi aina otettava huomioon erilaisia
32809: keiltä suurkaupunkiin tulleina tuntevat var- ,liilkkeitä" ja virtauksia kansassa. Hänen
32810: ma:anikin itsensä täällä vieraa:ksi. Osakun- on tarkasti harkittava sitä, mikä on oikeaa
32811: 11l3SS3J he tapa:avat oman puolen ylioppilaJita, ja totta ja mikä vie oikeisiin päämääriin.
32812: ja se jo tuo ikäälllkuin tuulaili.duksel1! heidän Mutta kun, niinkuin tässä olen esittänyt,
32813: kotiseuduiltaoo. on olemassa raskauttavia asianhaaroja. Jos
32814: Ö44 Lauantaina 26 p. tamtilik'thita .1936.
32815:
32816: n. s. se-kayliopisto jää, niin jää myöskin mutta oo on liikaa sanottu, me WVitsemme
32817: ainaisia riidanlähteitä korkeimpaan oppi- vuorovaikutusta myös Skandinavian maihin.
32818: laitokseemtne. Tältä kannalta asiaa katsoen Meidän on muistettava, että meidän itä-
32819: ei ol~. ihmeteltävä, jos ylioppilasnuoriso tah- puolellamme on harhaarimaa ja että me
32820: toisi våikuttaa osalt>aan siihen ratkaisuun, olemille ikäänkuin reunavaltiona yleisessä
32821: että suomenkieliset saisivat oman valtion- maailman sivistyspiirissä. Meistä länteen
32822: yliopiston. on sen sijaan sivistysmaita. :Me tarvitsemme
32823: Miten on järjestettävä silloin ruotsinkie- vuor()vaikutusta edelleen niiden kanssa,
32824: linen yliopisto-opetus~ Me emme tahdo sor- emmekä soisi, niinkuin skandinavilaiBet pro-
32825: taa maa;n ruotsinkielistä väestöä. Se olkoon fessorit enhustelevat, että voisi käydä niin,
32826: kaukana meistä. Rt1otsinkielisille on suh- että kaikki yhteys henkisellä al~lla 1rnt-
32827: teellisuusperiaatetta noudatt>aen järjestet- keaisi, jos Helsingin yliopisto tehtäisiin
32828: tävä yli()pisto-opetusta, jos vllltionyliopis- suomenkieliseksi.
32829: tosta tehdään puhtaasti suomerrkielinen. Ruotsinkieliset eivät ole suostuvaisia sii-
32830: Miten tämä ruotsinkielinen yliopisto-opetus hen, että ruotsinikielin~m yliophrto-opetus
32831: olisi järjestettävä, siitä on jo julkisuudessa muuttuisi Turkuun, vaikka se mielestäni
32832: tehty useampiakin eri ehdotuksia, m. m. se, ruotsalaisuuden hengen ja kielen kehittä-
32833: että Se olisi järjestettävä Åbo Akademin misen kannalta katsoen tuntuisi jä:t'kevältä,
32834: yhteydessä, jolle valtio antaisi sopivansuu- järkevämmältä kuin että kourallinen ruot-
32835: ruisen määrärahan. Tässä on kuitenkin sinkielisiä professoreita jäisi tähän valtion-
32836: huomautettava, että Åbo Akademin asiat yliopistoon. Pyrkimyksellä puhtaille Iin-
32837: eivät ole meidän määrättävissämme, sillä se joille pitäisi siis olla kannatusta myöskin
32838: on yksityinen laitos. Mutta luulisin ruot- ruotsalaisten piirissä. Mutta kun näin ei
32839: sin:kielisille tämän järjestelyn edulliseksi- 1. ole, heidän orientoimiseensa . on vailrntta-
32840: kin. Silloin sekä suomen- että ruotsinkieli- massa muita ehkä käytännöllisiä syitä. Sillä
32841: sille ylioppilaille taattaisiin pal'lhaiten en- , taholla ehkä pelätään, että ruotsinkielisiä
32842: sinnäkin opintorauha, jota eivät kieli- ja Helsingistä ja sen ympäristöltä liittyisi
32843: kansallisuustaistelut häiritsisi. Suomenkie- opiskelemaan Helsingin suomenkieliseen yli-
32844: liset saisivat harjoittaa opinnoitaan ja tie- opi<Jtoon ja näin olisi ehkä pelättävisSä hei-
32845: teitään suomenkielisten ja -mielisten pro- dän suomalaistumisensa. Käytännöllisesti
32846: fessorien johdolla, ruotsinkieliset puhtaasti asiaa ajatellen tätä ei olisi pelättävä, päin-
32847: {)makielisten opettajain johdolla. Näin jär- vastoin. Kun vain harvoille ruotsinkielisille
32848: jestettynä ei pitemmälle tieteiden tiellä on paikkoja ruotsinkielisillä alueilla, joutuu
32849: pyrkiviä pelottaisi, niinkuin yhteisyliopis- heistä suurin osa virkamiehinä esim. lääkä-
32850: tossa, että joku toiskielinen opettaja nostaa reinä, apteekkareina, tumnareina, pappeina
32851: pystyyn hänen opintojen:sa tien, j.a niin- j. n. e. palvelemaan suomalaisilla seuduilla.
32852: kuin näihin asti, valitettavasti, on useinkin Kun he ovat saaneet oppikoulusivi'Styksensä
32853: tapahtunut. Hallituksen linja ei anna sii- omalla kielellään, ei ole pelättävissä, ettei-
32854: hen takeita, nimittäin työrauhaan, eikä vät he sitä taitaisi, mutta toisin on suomen
32855: myöskään perustuslakivaliokunnan mietintö. laita. Jos he opiskelevat puhtaasti suo-
32856: Sekayliopiston sekavat olot tulisivat näitä- malaisessa yliopistossa, silloin he opinto-
32857: kin linjoja seuraten jatkumaan. Niinkuin jensa ohella saavuttavat virassa tarvitta-
32858: täällä on monasti mainittu, sen mukaan van suomenkielen taidon ja tämä olisi tie-
32859: tulisi olemaan ikäänkuin pikkuyliopisto ison tysti suuri etu heidän toimiin pääsemisel-
32860: yli{)piston sisässä. Samoin pahat epäluulot leen, sillä olen varma siitä, että suomenkie-
32861: su{)menkielisiä ja ruotsinkielisiä professo- len vaatimukset virkoihin tulevat yhä ki-
32862: reita kohtaan tietysti loppuisivat. Valtion reämmiksi. Täytyyhän virkamicheltäkin vaa-
32863: avustamaHa Åbo Akademilla voisi olla mer- tia sellaista kielitaitoa, että hän tulee toi-
32864: kitystä myöskin skandinavisen kulttuurin meen asia:kikaittensa kanssa.
32865: välittäjänä ja vuorovaikutuksen ylläpitä- Tästä minä siis johdun siihen, että ruot-
32866: jänä Skandinavian valtioiden ja Suomen salaistenkin kannalta katsoen puhdas suo-
32867: välillä. Tällä voisi olla siis vleistälkin mer- malainen valtionyliopisto ja puhdas valtion
32868: kitystä maamme .sivistysoloille. avustama ruotsinkielinen yliopisto olisi toi-
32869: Täällä on kyllä joku puhuja maininnut, vottavirr ratkaisu, ja ehkä hallitus seuraa-
32870: että me emme tarvitse tällaista välitystä, van esityksensä anhvwkin näillä. linjoilla.
32871: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita .koskevan lain muuttaminen. 545
32872:
32873: Ed. S c h i 1 d t: Herra puhemies! - Ti- olemassaolosta. :Minä pyytäisin kuitenkin
32874: lanne täällä eduskunnassa on kieltämättä kiistää tämän seuraavin perustein. Kielto-
32875: nolo. Kaikkinainen keskustelu asiasta ei ole laistahan oli käyty aikaisflmmin kansan-
32876: omansa kohottamaan eduskunnan arvoval- äänestys, joka oli päätynyt siihen, flttä
32877: taa. Täällä alhaalla istuu vaan joitakuita kieltolaki oli saanut kansan tuomion. Edus-
32878: •€dustajia ja koko tilanne muistuttaa asema- kunnalla ei ollut itse asiassa mitään muuta
32879: sotaa, jossa käytetään näännytysstrategiaa. mahdollisuutta asian ratkaisuun kuin se
32880: Voidaan tietysti vähemmistöä syyttää tästä mikä tuli. Hallituksen esityksen •kannattajat
32881: jarrutuksesta, mutta sillä on oikeutuksensa ovat huomauttaneet, että ylimääräiset val-
32882: siinä, että me pidämme tämän asian niin tiopäivät olivat myöskin silloin tarpeen,
32883: tärkeänä. Hallitukselle on tilanne myöskin kun kieltolaista päätettiin, sillä, jos asia
32884: nolo ja omituiselta tuntuu, että vielä kai- olisi jätetty varsinaisille valtiopäivillfl, niin
32885: ken tämän lisäksi on kuulemma suunniteltu kieltolain kannattajat olisivat äänestänflet
32886: sunnuntain istuntoa. Eduskunnassa on pal- sen yli vaalien. Tätä selitystä minä pidän
32887: jon puhuttu siitä, onko näiden ylimääräis- mahdottomana, sillä mitä silloin koko neu-
32888: ten valtiopäivi•en kokoonkutsuminen sopu- voa-antavalla kansanäänestyksellä olisi ollut
32889: soinnussa lain hengen kanssa. Eilen täällä merkitystä. Tämä tämän asian laillisuu-
32890: •-esim. esiintyi eduskunnan oikeusasiamies, desta ja siitä, mitenkä se on sopusoinnussa
32891: joka asettui k~elteiselle kannalle tähän. lainhengen kanssa. Esillä oleva asia onkin
32892: Saiillassa tilaisuudessa esitettiin oikeuskans- etupäässä poliittinen laatuaan, ja jos kat-
32893: lerin lausunto, joka oli myönteinen. Kun sotaan politiikan tulosta, niin olen sitä
32894: näin meidän korkeimmat lakiau:ktoriteet- mieltä, että se •On surkea. Jos täällä hallitus
32895: timme törmäävät asiassa yhteen, niin taval- voittaa, niin eihän asia tähän jää. Halli-
32896: linen edustaja tuntee itsensä sangen hei- tus on ottanut varsinaisilta valtiopäiviltä
32897: koksi ja tunnelma on hänestä jollakin ta- takaisin esityksensä yliopistoasiassa, mutta
32898: valla kuten aasilla kahden heinätukon vä- eihän se voi ottaa sieltä pois niitä aloit-
32899: "lissä, hän on pakoitettu itseltänsä kysy- teita, joita maalaisliitto ja IKL ovat asiassa
32900: mään: mikä on totuus. Ja tuntuukin omi- tehneet. Ja onhan edustajalla aloiteoikeus.
32901: tuiselta, ·että hallitus on hätäillyt tämän Varsinaisten valtiopäivien a1kaessa voidaan
32902: asian suhteen, niin että se ei o1e varmi~ mahdollisesti jättää sisään 90 aloitetta
32903: tautunut noiden mainitsemieni korkeimpien asiasta. Siis se, että hallituksen kanta
32904: laintuntijain mielipiteistä. Tämä asiahan täällä nyt voittaa, se ei poista tätä asiaa
32905: pantiin toimeksi ennenkuulumattomalla kii- päiväjärjestyksestä. Jos taas tämä jarru-
32906: reellä, niin että on jo huomautettu siitäkin, tus vie tulokseen, sanon jarrutus, sillä mi-
32907: €ttä on sivuutettu yliopistoviranomaisten täpä me tässä suotta kainostelisimme, niin
32908: ·oikeus hallituiksen esityksen suhteen. Näistä hallituiksen asema on nolo, tulokseen ei ole
32909: ylimääräisistä valtiopäiv~stä ovat eräät tä- päästy ja erinäinen summa valtion rahoja
32910: hän asiaan myönteisesti suhtautuneet edus- on heitetty menemään. Onkin todennäköi-
32911: tajat olleet seuraavaa mieltä. Parlamenta- sesti niin, että hallitus, joka on puolen-
32912: rismi ja kansanvalta perustuu enemmistö- toista vuoden ajan tottunut saamaan lois-
32913: valtaan. Mitä enemmistö tahtoo ja päättää, tavia voittoja täällä eduskunnassa, on nyt
32914: se menee läpi. Ja jos tällaisille edustajille tullut niin varmaksi siitä, että sen nyrkin-
32915: huomautetaan vähemmistön oikeudesta, niin isku aina eduskuntaa pelottaa, ja nyt se
32916: ne vastaavat, että suhteellinen vaalitapa jo on hairahtunut jo vetämään jousen liian
32917: sinänsä antaa suojan ja turvan vähemmis- kireälle. Ed. Riipinen lausui flrään ruhti-
32918: tön oikeudelle. Mutta nythän on kuitenkin nas Talleyrandin lausunnon, hän sai silLoin
32919: kaikitenkin niin, että meillä on valtiopäivä- koputuksen ja minä sievistänkin tämän
32920: järjestyksen mukaan vähemmistönä oikeus mainitun herran lausunnon sanomalla, että
32921: aänestää lwki yli vaalien ja tämä mahdol- tämä halliltuksen menettely on enemmän
32922: "lisuus on kokonaan sivuut·ettu, kuteh niin kuin lainhengfm vastainen. Se on yksin-
32923: monta kertaa täällä on huomautettu. Hal- kertaisuutta.
32924: lituksen esityksen kannattajat huomautta- J\IIinua kovin muuten ihmetyttää tämän
32925: vat, että tilanne näillä ylimääräisillä valtio- asian yhteydessä ruotsalaisen puolueen
32926: päivillä on sama, kuin niillä ylimääräisillä johto. KeskusteHessani erään ruotsalaisen
32927: valtiopäivillä, joilla päätettiin kieltolain kanssa lausui hän, että kävi tä.ssä mi-
32928:
32929: 69
32930: 546 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
32931:
32932: ten kävi, niin heille tämä kääntyy ikäväksi nälkyy ruotsalainelllkin työmies ~anevan
32933: tappioksi. Mutta ehkäpä heidän vaatimuk- täll.e asial~e sumen arvon. - Rootsa1ruiset
32934: sensa ovat olleet liian suuret. Joka kuu- sanovat, e.ttä •he ovat kwtkeria ja :täihrun
32935: seen kurkottaa, sekatajaan kapsahtaa sanoo täytyy minun sanoa, että :edellisten pol-
32936: suomalainen sananlasku. Ruotsalaisen rvh- vien valitettavat ere!hdykset ja lyJhy.tnäköi-
32937: män vaatimus yliopistoasiassa on mim~sta syydet joutuvat viattomat jälkipolvet nyt.
32938: ollut sangen suuri. Suomalaiset ylioppilaat korvaamaan. Mutta minä tahtoisin varot-
32939: saavat opetuksen omalla äidinkielellään eh- taa ruo:t:s8Jla:isi!a heittäyty.mäistä tämmöisen
32940: dolla, että ruotsinkieliset saavat satwatu- tunrt,e:en V!lJraam. TunnepoliJt:iJiJkika loppuu
32941: hatta asukasta kohti neljä kertaa enemmän aina heikosti silloin kuin realiiteetit puhu-
32942: professoreja. Mielestäni ei tässä poliit6- vat. Tuollainen Saar-tunnelma, joka mi-
32943: sessa kompromississa, jorrka tuloksena hal- nulle täällä esitettiin, se on tunnep:olitiik-
32944: lituksen esitys on tullut, ole ollenkaan kaa. Jos ruotsalruisen Pohjanmaan asukas
32945: sovelletettu Suomen hallitusmuodon 14 § :n menee Tukiho1maan, niin hänen ,ll:aulavlllsta
32946: 3 momenttia. Siinä ei ole ollut ollenkaan ruo:tsistaam'' hänet tunnetaan pieruen rprro-
32947: kysymys samanlaisista perusteista. vinssin asukkaaksi ja hän saa varmasti tun--
32948: Meitä väihemmiJstöiläJ]siä syy:tetään siitä, tea sen, miJtenJkä olisi ollUit parempi oHa
32949: että me jal'lrutamme. E1h!käpä ei ote:ta tar- en:simlmäiise!ll'ä siellä !ky{lälssä kuin toisena
32950: peeksi huomioon sitä, että tässä yl1opiston tääJ1lä suuressa Tukholmassa. Ja Dealiteetit
32951: suoma!lai!suusa1siassa on ja:rru:tettu toisella sitovrut kuitenkin ruotsinkielisen ikansan-
32952: taholLa. Ennen ailkawn jarrute:ttii.n vä!hem- aine!ksen tälhän maa~mn. Tääl:lä heiillä ov<a t
32953: mi!stön taiho:Lta a~jattelemattonnmdessa pari- ne maat, jotka he ovat perineet isiltään,
32954: saJtwa vuotta ja nyt tietoisesti viidenkym- joita i:tse ny;t viljelevält ja j:oilhin he ovat
32955: menen vuoden ajan. E·räässä aikaisemmmllsa kiintyneet, ja täällä on ruotsalaisella kan-
32956: keskustelussa edustaja Ryömä huomautti, sanaiiJJelffiella suuri omaisuus ja suurB·t in-
32957: että kehitystä yliopiston Ikieliasiassa on tress-iJt vaail.ittlllvaiJJa, ja kälvi täällä, miten
32958: kyllä tapaJh!tunut siitä päivästä lähtien, jul- kävi, nättnä intressiit painaN.aJt kuitenkin
32959: loin elliSi kertaa :ajatLUS suoma[aisen yli- paljon. MiiJJä ta:bitoisinkllin pyytää, että
32960: opiston saamisesta samOittiin. Ed. Ryö'Inä ruotsallaiset trussä asiassa :asettuisi'Vrut reaE-
32961: huomautti, että kun hän suoritti läälkiiri- teet:tien eteen (EdLUSlmnnasta: Det gÖir vi
32962: tutkillltoansa, niin häne~le vain aniharvat ocrnså !) . Minä tailiitoisin eritehlä lähermnin
32963: luennot olivat suomenkielisiä. Nyt on kui- ni~tä asioi!ta, miltä minä puolesitani pidän
32964: tenkin niin, että tämä, lkeh]tys on käynyt realitee:tteina.
32965: hitaasti, se 'On ainalkin 50 vuotta myöhäsrsä. Jos me k;a;t:somme sitä, milliä tavalla ruot-
32966: Ruotsalaiset sanovat, et1tä he ovat kwtke:ria, salain:en yliopp~las nylt suoritJtaa opiSc.l{e-
32967: ja että 'he 'kaiken tämän keskustelun jä~ lunsa :y:liopistossa, niin melhän tiedämme,
32968: %een tuntevat,. että he viihtyvät huolllosti että häruen täytyy lkuunneHa sekä suoma-
32969: tässä ma1as:sa, .;tässä maassa, jota, he pitävät la:Usia luenitoja että vaan osalksi ruotsalaisia
32970: isällJlilaanaan, jon!ka puole:sta he ovat ta:is- luentoja. On olemassa eriiskin tiedekulllta,
32971: tellee.t vap:aussodrussa j. n. :e. Minulle sanoi 'jossa suo:meksi luen\Illoi 40 luenn:oitsijaa,
32972: erä:s :ruotsinkielinen sosiaQiderrnokraalttinen yksi luennoi r.uotsiJk:si ja ytksi ruotsilksi ja
32973: edlilstaja tääillä, et:tä jos heiillä olisi rt:i~ai suomeksi. S:illle, joka tässä tiedekunnassa
32974: suus äänestää, niinkuin Saarissa äänestet- tahtoo opiske.Ua, 'hänehle on suomenilcieli
32975: tiin, siitä liittyvätkö he Ruotsiin tai Suo- vä!Ltltärrnäitön, ja sa:moin on Imikissa muissa-
32976: meen, niin he ääne:stäiisivä:t nyt Ruotsin kin tiedelkunnissa ja tärrnä suomenkielen
32977: pu:oleSita. Minua kovin i:himetyrt::tää täil.lainen tai:tamisen väJl:tJtämäittömyys on minun mie-
32978: ruot.swlaisen tvömiehen lausunto. Hän kuu- lestäni ensimmäiiJJen realit.eetti.
32979: luu S1osialide~10krruattiJseen rythmään, jonika Toinen realiteetti on minusta seuraava:
32980: ryhmän 1kannmsta ed. Tann·er on ~ansunut Ajaltelkaamme, että mei:llä olisi täJSsä 'köy-
32981: sen, ·etltä ei työmies ja nimenomaan suoma- hässä m&assa 300 a 400 mHjoonllla, jotlka
32982: lainen työmies välitä siitä, mitelllkä tämä me v:oisinnme .sijoirttaa ja .rakentaa esirrn.
32983: yEopiSitokysymy:s jäJrj:estetään. Minua ko- Turikuun taikika vaiJlclmpa K()kkdlaan ruot-
32984: vin kummastu1ttaa tällainen lausun:to. sinlkiJelisen yil.iop]sbon, niirn min-ä <>lisin
32985: Minkä tlllkia asia ol~si suo.mall:aiselle työ- 1 varma, että ennen pitkä,ä 'tulisi käymää.n
32986: nielhelle vähemmän a:rvoinen, koska tääUä seuma;vasti: ne .opiskeilijart, j.()tka 'tuossa.
32987: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita k·o,skevan lain. muuttaminen. 5:17
32988: --~-~-·--
32989:
32990:
32991:
32992:
32993: ruots1nki:elisessä yliopistDSSa opiskelisivat, va;t tuon :y'liopiston, siis ·laajennetun A:bo
32994: he tulisivat ajattelemaan sitä, että heidän AJkademin, ne eivät sa·a paikkoja ja näin
32995: tulee sangen vaikeaksi saada paikkoja ja ollen um,pilruotsalaisen yliopiston saaminen
32996: elämäJnmahdollisuulrnia tässä maassa. Si- olisi motsalai·selae kieleHe ]t.se asia'S!Sa va-
32997: vuuttamalla kaiken sen, että täJllaisesta y;li- hing,oksi.
32998: opistosta tullwtJta miestä ta:hd()ttaisiin suo- Täimän kaiken edellä sa;nomani tu€1ksi
32999: maJ.aislten puolelta pailflJQ~:o,"taa, minä huo- pyy;däm vielä saa;da ·esittää erään pie.nen
33000: mautan sii·tä, että käYJtännöHiset syyt pani- käytännöl~isen esime.rikin. E1räässä kaupun-
33001: siva;t j0ika1sen työnanJtwjan ja jokaisen vi- gissa, jolka. on kaksikielinen lmu1punki, on
33002: raston hall'lkiJt.semaaJll, voimmeko me käytt.ää suomalainen ja :ruotsalainen seurakunta.
33003: Suomessa tätä aivan ummiikkoruotsala~sesta Eräänä päivänä tämän suomalaisen !Seura-
33004: yliopistosta tullutta miestä, mitenkä me kunnan kanJSliaan tulee :eräs nuori lääike-
33005: sijoi..ta;mme hänet suomalaliselle seuduHe ja t]eteen kandidawtti, j01ka pyytää mukanaan
33006: onko hän meiUe käylttöke]ilJoi·nen. Tämä täl- tuoman papinki.rja:n noja·l~a, että hänet siir-
33007: lailllen ajatUJS varmastikin nousisi niiden DeiJtä.isiin ruotsalaisesta seuraikunnasta suo-
33008: ruo.tsaJlaist:Joo nuorukaisten :mieli·in, jotka malaiseen. Asianomaiset viranomaiset ih-
33009: tuon ruot<salaisen yiliop~ston suorittaisivat. mettelivät syytä, sil1lä tämä nuorukainen
33010: 1\1inä teenildn tästä sen joh!topää,töksen, että puhui ruotsia ja sa:noi, eWi .se on hänen
33011: ru01tsa1lainen yliopisto muuttui:si ennen pit- äidinkielensä. Mutta, 1hän setlitti, m1na
33012: kää sangen suomalaciselksi joko sillä tavaHa, aion hakea suoma1aisel1e maaseudulle kun-
33013: että siellä ruvettai.siiln er~ittäin innokkaasti nanlääkäriksi, jos minulla on ruotsinkie-
33014: käy,tännöllisistä syistä opiskelemawn suo- linen papinkirja, niin minä pelkään, että
33015: llllea, taikka sitten .se jäisi ilman oppila•ita, minä en saa pa.~kika~., siJlä ne maaJ.la ajalt-
33016: n1e siimtyisivät suoma1laiseen yiliopi,stoon. J'ä- televat, että minä en pysty ki6l1ellisistä vai-
33017: lelle jä:i!Si malhd01llisesti joiltaJkuita varak- keuksista johtuen ISa~raita hoitamaan (Kes-
33018: kaita ylioppilaita opiskelemaan, jotka an- kustasta: Oikea ajatus!).
33019: tautuvat kokonaan puhtaasti tieteerliselle Kolmas realiteetti mielestäni on se, että
33020: alalle, ja näin syntyisi, tässä yliopistossa, suomenrröelen taito on ruotsalai,'lil,le ~eduksi.
33021: mahdolhsesti sellaisia professuureja, joita RuotsalaisiUa on suhteellisesti suuri sivisty-
33022: meillä nyt jo Helsingin yliopistossa on, neistö, V•ermttuna suomal-aiseen ka;nsan-
33023: s. o. yliopiston opettajia, jotka ovat käyneet osaan. Näin ollen on aivan rvälttämätöntä,
33024: 10 vuotta kuittaamassa palkkansa, pitä- että ruotsalai·set siirtyvät ka.ttamaan siltä
33025: mättä yihtään luentoa. sivistyn:ei:stön tarvetta ja va:jaust,a, mikä
33026: Huomaut1ett·almon heti, et,tä Turun ruot- suo.mwlaisteill puoleJ.La on. Jos he osaav&t
33027: salaisessa yliopistossa, siiiS Åho Akademissa, hyvin suomea, ni]n he voiva't sen t;e'hdä
33028: on suhteellisen paljon oppila~ta. Mielestäni ja heillä on siitä otua.
33029: on syynä täJhän se, että s~e1tä lähdetään Närrnä ovat mielestäni ne kolme reaili-
33030: jatkamaan edelleen He!Lsinkiin. Minä oJe- ted.tiä, jotka puhuV1at suomalaisen va[ti.on-
33031: tarukm, ·että ruotsalaiset itsekään eivät yliopiston puolesta. Suomenikieilen taito on
33032: tahdo täihäJU maahan umpiruotsalaista yli- nyt opiskele;van nu01rison ja nu01rern ruotsin-
33033: opistoa, ja väitbteeni tuei!Dsi minä huomau- s1nild~eHsen polven l~eskuudessa teoriassa
33034: tan sii!tä, että Åbo Aikademi on kieltäyty- tunnustet1tuJkin väJ.ittä:mrät.tömäJksi, mutta
33035: nyt otta1masta vastaan vaJtion avustusta. käy;tänn.össä talhdotaan vielä oHa sillä kan-
33036: Kun ~tästä J\:y,syin eräältä motsalaiseilta naJlla, että tuo teore0tt.inen rtatearnus ei
33037: maisterilta, että minkä takia Åho Aka:demi talhdo tnnkeutua oiikein selväisti käy;tän-
33038: 1
33039:
33040: näin teki, niin hän vastasi: mmulle, etttä nössä esiille. Tutustuin viime kesä:nä er.ää-
33041: Åbo Akadem11la on oma:t te<h:tävänsä. M]nä seen nuoreen ruotsrulaiseen mai!steriin, joka
33042: en ymmärrä, miltä t:elhtäiVää jollakin yli- oli tuUut maalle opiske~emaaJU suomea. Ta-
33043: qpistolla on, joHei se anm.a lkorkearnpaa lon isänit'ä ja emäJn:tä tekivät parhaansa,
33044: opetusta. Åbo Aikaderuin kre~täy;tyminen l\1oettivat pu!hua häneHe, mutta tällä nuo-
33045: v.a[tioavusta on mielestäni yiksilnkertaisesti reLla miehellä o[i täydell~nen harrastuksen
33046: selitettåvissä siten, että ei tahdottu ruotsa- puute, hän kesikusiteli hyvin vä:hä:n. IsäJntä
33047: lailsta akwtemiaa, si:llä peläitä:än sitä, että vali:tti·, että hänen asemaillisa oli tuJ.lut sel-
33048: sinllle ei saataisi oppiilaita ja pelätään myös- laiseksi, ebtä hän voi kohta ottaa paikan
33049: kin sitä, että nuo miehet, jot1ka suorittaisi- etsivässä keskuspoliisissa kuulustelijana.
33050: 548 Lauantaina 26 p. tammikuuta 193·5.
33051:
33052: niin paljon hän saa kysyä tältä nuorelta sitten tämän uuden esityksen laita~ Se ei
33053: mieheltä, kun hän koettaa auttaa häntä myöskään, täJffiä uusi esitys, ole minun mie-
33054: kielem. oppimiseen. 'färrnä ruot.srulainen mais- lestäni so,pusoinnussa 14 §:n 3 mom€nttin
33055: teri, vailkka rrnyöntsi:, e,trt;ä suomenkieli oli kall!SSa, sillä suomalaiset saruv;rut kaiken ~
33056: hänelle hyvä ja tarpeellinen oppia, luki kui- tuksen äidirn.kielleilläJäm ja ruotsalaiset saawat
33057: tenkin miduummin muun ildielistä kirjrulli- 4 kertaa enemmärn professoreita kuin suo-
33058: suutrta vapaa-a:i!koina.run kuin keskusteli suo- malaiset. Siis tässä on aivan erimittaisia
33059: m~a, ,j,ot.a varten hän oli tullut tuonne suo- suureita ja eriilaiset perUJSteet. Ja mieil.:Upi-
33060: mrulaiselle maaseudulle. teeni on!ki.n se, entä tärrnä haiHiltwksen uusi
33061: 'Tämän, ylio!pistoesityksen krunna.ttadat esitys on hengeltään ristiriidassa hallitus-
33062: ovat sanoneet ja julkituoneet täällä, että muodon 14 §:n 3 momerutin kallissa (E,dus-
33063: tämä yliopiston suomala:LstumiJ1ien, niinkuin kurn.nas:ta: Aivan!). - llillituksen esitytS on-
33064: he sanovat, on nyt ainoa mahdollinen ja kin poliittinen kompromissi, mutta kllll. po-
33065: pa.ras, minä m.e saaJmme, se on paTas rat- litiikl~a käydääm, niin on mielestäni asetut-
33066: kaisu, mih:imikä me nyt pääsemme. He ovat tava realliteet1tien pohjal,le, ja jos tä,tä y\li-
33067: sanoneet, että tä!hän ovat S)'y:nä •poliittiset opisbolpolitiiklma tääJ1lä a;j.etaan reaiit~et
33068: sopimukset ja perustuslalki. Mittä edeililisiin, tien pohjalla, niin se loppujen lopuksi vie
33069: poliittisiin sopimuksiin, tulee, niin täytyy suomalaiseen valtion yliopistoon.
33070: sanoa, etrt;.ä nuo poliittiset sopimukset ne Olen ollut tekemisiss.ä sellaisen oppilai-
33071: haihtuvat ja vaihtuvat. S~L1oin !kuin meillä toksen kanssa, joka on täysin suomenkieli-
33072: oli lk.ie1tvlatki, niin tuon hyvän asiam olivat nen, nimittäin suomalainen kadett1koulu.
33073: kaikki puolueet otta1neet ohjelmaansa. Siitä Siellä ovat kaikki luennot suomenkielisiä.
33074: käytiin kiivaasti kiistaa, ikuka. siltä kov:ilm- oppilaat saavat kyllä vastata kysymy'ksiii~
33075: min kannatti, se oli muuttunut raittiu,den kuulustelussa omalla äidinkielellä.än ja jät-
33076: asia,sta poliittiseksi asiaiksi. Mutta kun tuo tää tehtävänsä sis.ään omalla äidinkield-
33077: poliittinen tärkeys siitä ·hävisi, niin asia oli 1ä.:1Jn. Kun kadettikoulun toinen kurssi oli
33078: silliä selvä ja kieltoLaki kaatui. Ja onihan vanhemmalla luokalla, niin silloin oli eri-
33079: olemassa mailldollisuus, etitä nämä ylimää- näisiä luentoja. kadettikoulussa ruotsinkie-
33080: r.äiset valtiopäivät luovat uuden yhtymän, lellä, ja kaikki tai useat muistavat, että
33081: esim. ensi vaaleissa luovat suureen vaaili- 1921 oli kadettikoululla hirveä rt.appelu,
33082: liiton IKL, kokoomus, maalaisiliitto ja pien- jossa suomalaiset ja ruotsalaiset tappelivat
33083: vilj.elijä,t (Koolmstasta: Ei kookruan !) . (Keskustasta: Kumpi voitti?). Kun asian-
33084: Miksei se ole malhdollista me voimme a;ina omainen sotilaspäällystö puuttui asiaan ja
33085: mie'l.ilmvituiksessamme rrukenrue11a. No, se on muutti koulun suomenkieliseksi, niin sen
33086: eri asia, mUitta minä otin vain tärrnän maih- peräst.ä eivät ole kadettikoulUiSsa pojat kie-
33087: dDillisuuden esiLle (Keskustasta: Paperille liasiasta toisiansa 'lyöneet, vaan siellä on
33088: sopi:i !) . No, paper~l1e tSopii, :mutta minä ollut sopu ja työrauha. Ja minä uskon,
33089: san10inkin, e.ttä minä !kuvittellen. että samanlainen työrau.ha tulisi vallitse-
33090: Mitä si.J1:it,ern. p.erustusla:k:iin tulee, noiN!, maan Helsingin yliopistossakin, jos se ko-
33091: niin tärkeä kuin tämä tperustuslaki onkin, konaan suomalaistutettaisiin. Kun siis, niin-
33092: niin se on ihmisten työtä ja se van!henee. kuin sanoin, koko tämä hallituksen esitys
33093: Ja mitä erikoisesti tulee tähän hallitusmuo- on pohjaltaan kompromissin tulos, niin
33094: ·don 14 §:åän, niin tsen 3 momentti on san- min.ä tästä syystä tahtoisin pyytää tälle
33095: gen vaikeasti sovellutettavissa, nuo sanat: ryhmälle huomauttaa siitä, ·että sen olisi
33096: ,samanlaisten perusteiden mukaan"· ovat hyvä ajoissa suorittaa tUJollainen rt.ärkeä
33097: sangen vaikeasti käytännöss.ä toteutetta- siirtymirn.en sUJomalaisen vwltiony liopiston
33098: ·vissa, ne viitoittavat jonkinlaisen tien, mutta kannalle, näillä kolmella rcaalipoliittisella
33099: ei mitään muuta, ja tämän 3 momentin tul- perusteella ja jättämällä pois turhat, epä-
33100: kinnasta onkin oLlut pruljon riiltaa, on pi- käytännölliset ambitio-.asiat. Että monta
33101: detty kiinni aivan taJSaJVertaJisu:udesta toi- 'k,ertaa on välttämätöntä luopua ja siirtyä
33102: selila puolella ja toisella puolella numerol- pois joistakin perustuslainkin myöntämistä
33103: lisesta lukumääTästä. Nyt on asia niin, ett1ä oikeuksista kun tärkeä, koko maata kos-
33104: nykyinen opi:skelujärjes1leilmä yliopistossa ei keva ·asia niin vaatii, siitä minä pyydän
33105: ole oopusoinnu:ssa tämän ihaHitusmuodton esittää ruotsalaiselle ryhmälle erään histo-
33106: 14 §:rn 3 momentirn kanssa. Miten:k.ä on riallisen esimerkin, ja teen sen +herra puhe-
33107: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 549
33108:
33109: miehen luvalla. :Meidän edelliset valtiopäi- täällä. Sil1e ei ole käynyt niinkuin mo-
33110: vämme olivat nelikamariset. Ne oli pantu nelle muulle aatelistolle, joka on menet'tä-
33111: kokoon kolmesta säädystä, joista ensimmäi- nyt päänsä. Se on saanut maksu!l1 ja kor-
33112: nen sääty täydensi sU'vun päämies järjestel- vauksen tästä uhrauksesta.an. Ei 'tiedetty
33113: män mU!kaan itsensä ja muut kamarit valilt- silloin, että tuollainen korvaus tulisi kaiJkille
33114: tiin aika arrka.ran sensuksen perusteella. tuon jalon teon vuoksi. Me emme nyt tällä
33115: Suuret kansanjoukot jäivät silloin ilman hetkellä ellkä näe, minkä tuloksen ja minkä
33116: minkäänlaista vaalioikeutta. Kun meillä siunauksen antaisi se, että ruotsalaiset luo-
33117: sitten oli sortovuod~t, niin katsottiin, että puisivat vapaaehtoisesti niistä oikeuksista,
33118: koko kansan kokoaminen yhteen rintamaan mitä heilllä on hallitusmuodon 14 § :n 3 mo-
33119: venäläistä sortoa vastaan oli väJttämätöntä mentin mukaan. :Mutta minä. en' ,luule ereh-
33120: ja silloin Suomessa ritaristo ja aateli teki tyväni, jos sanon, ·että tämä olisi tie mei-
33121: yleensä historiassa ennen kuulumattoman dän kansamme suureen eheytymiseen (Kes-
33122: teon, se luopui vapaaehtoisesti niistä privi- kustasta: Varmaan! - Hyvä, hyvä!).
33123: legioista, joita sillä oli. Se luopui niistä
33124: perustuslaillisista privilegioista, mitä sille Ed. S u n d s t r ö m: Herra puhemies!
33125: oli annettu ja siirtyi yleiseen ja yhtäJäiseen Vä:ärinkäsitYksen poistamiseksi pyydän jo
33126: äänioikeuteen (Ed. Wiekman: Var det icke heti a:lnssa mainita, että tarkoitukseni ei
33127: svenskar för det mesta n. Jo, jag vet det ole suinkaan ryhtyä iu:kemaan täällä näitä
33128: nog, dädör kommer jag också fram med kirj,oja.
33129: det nu. - Tämä ritariston ja aateliston Nojautu€11 valtiopäiväjärjestyksen 57 § :n
33130: teko on, kuten sanoin, historiassa ainutlaa- säännökseen, että edustajalla on vapaa oi-
33131: tuinen. Tavallisesti heidän oikeutensa on keus puhua kaifuesta sen laillisuudesta, mitä
33132: vallankumouksella ja giljotii:nilla 'lopetettu. eduskunnassa tapahtuu, pyydän herra pu-
33133: Ja tällä rita.riston ja aa:teliston teolla on ol- hemiehen luvalla vielä saada palata nii~
33134: lut kauaskantoisempr merkitys kuin mitä hin laintulkintakysymyksiin, joita aijemmin
33135: ehkä aluksi näyttää, sillä olen sitä mielta, olen tääUä kosketellut. Aiheen tähän an-
33136: että se sangen suuressa. määrässä ratkaisi tavat puheenvuoroni jälkeen täällä edus-
33137: vuoden 1918 tapahtumat. Sillä ajatelkaa, kunnassa tapahtuneet seikat.
33138: mikä valtti olisi kapinallisilla ollut, jos he Lausuin arvostellessani halliltuksen sitä
33139: olisivat saaneet huutaa kansan syvien ri- toimenpidettä, joka käsittää näitten yli-
33140: vien edessä: lVIe taistelemme yleisen ja yh- mää.rärsten valtiopäivien kokoonkutsumisen
33141: täläisen äänioikeuden puolesta. Se, että tätä yliopistolakiehdotusta käsittelemään,
33142: siis ritaristo ja aatelista, jotka. suurelta ·että tämä toimenpilde oli >lain vastainen.
33143: osalta olivat ruotsalaisia, luopuivat perus- Sanoin, että se käsittää valtiosäämtömme
33144: tuslaiUisista privilegioistaan, se olii eräs loukkauksen. Huomautin, että tällä toimen-
33145: kauaskantoisimpia tekoja, mitä on tehty. piteellä valtiovalta oli riistänyt eduskun-
33146: Ruotsalainen kansa.naines meidän maa&- nalta tarkka oikeammin sanoen ·edi1skunnan
33147: samme esiintyy hyvin mielellänsä y'läluok- vähemmistöitä sen oikeuden, mikä sme on
33148: kana ja henkisenä ylimystönä ja onhan meidän valtiopäiväjärj·estyksessämmc tur-
33149: sillä tavallaan oikeuskin siihen, onhan ed. vattu. Tarkoitin lähinnä sitä o~keutta, joka
33150: Kareskin täällä puhunut ruotsalaisen kan~ sisältää oikeuden äänestää asia lepää:mäån
33151: sanaineksen esikoisoikeudesta ja onhan ruot- yli vaaJien. Huomautin, että lainsäätäjä
33152: salaisillla tuommoiseen \henkiseen ylimystö- on katsonut, että eduskunnalle on tällä ta-
33153: asemaan viiSSit ·edellytykset, si1lä onhan voin annettava ·oikeus saattaa tärkcii:t lain-
33154: heillä huomattavan suuri varallisuus, suuri säädännölliset kysymykset kansan välittö-
33155: sivistyneistö ja hyvä ·kotikasvatus. :Minä mästi harkittavaksi uusien vaaJien yhtey-
33156: nyt tahtoisin vedota ruotsalaiseen ryhmään, dessä. TäJla.inen järjestely on katsottu
33157: että se ottaisi ylimysasenteen ja luopuisi mielestäni välttämättömäksi, jotta, saatai-
33158: niistä privileegioista, jotka sillä on hallitus- siin edes jonkinlaiset takeet si~tä, että edms-
33159: muodon 14 § :n 3 momentin mu!kaisesti. knnnan käsitys joistakin lainsäädännölli-
33160: Kun Suomen ritaristo ja aatelisto luopui sistä toimenpiteistä mahdollisimman tar-
33161: ennen perustuslaiHista privileegioistaan, kasti kuvastaisi kansan ,todellista tahtoa.
33162: n.irin se sai si~tä sen korvauksen, että se nyt Samalla on tahdottu tämän kautta estää
33163: vapaana miehenä jopa vapaaherrana elää että eduskunta silloin, kun se ei toimi kan-
33164: 550 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33165:
33166: san todellisen tahdon mukaisesti, sää täisi ' asiallinen, niin silloin ei hallituksen pää-
33167: sille lakeja, jotka kansan oikeustajunnan miehellä ole oikeutta käyttää edustajasta
33168: vastaisina olisivat omiansa arkaansaamaan sellaista sanaa kuin hän on tässä käyttä-
33169: häiriötä yhteiskunnallisessa elämässä ja si- nyt. Minun mielestäni hallitus tässä ei ole
33170: ten va:hingoilttaisivat kansakuntaa ja sen osannut ·oikealla tavalla suhtautua edus-
33171: etuja. Valtiopäivä1järjestyksen säännös la- kunnan jäseniin. Orrhan ka.nsa joka ta-
33172: kiehdotuksBn 'lepäämäänjättämisoikeudesta pauksessa lähettänyt meidät tänne toimi-
33173: on. siis mielestäni tarkoitettu takaamaan maan omantuntomme mukaan, ja. täytyy-
33174: eduskunnan lainsäädäntötoimenpiteiden so- hän edustajana olla oikeus ainakin puolus-
33175: pusointuisuuden kansan o:iJkeustajunna.n ja taa eduskunnan oikeuksia. ,Ja niitä. oikeuk-
33176: todellisen tahdon :sekä kansakunnan etujen siahan minun tarkoitukseni oli puolusta:a.
33177: ikanssa. Kun valtiovalta oli kutsunut yli- Herra pääministerin puhetapa oli jokseen-
33178: määräiset valtiopäivät käsitte'lemään suo- ldn samanlaista kuin herra sisäasiainminis-
33179: malaisen kulttuurielämän keskeistä kysy- terin, silloin kun hän kohdistaessaan pu-
33180: mystä ja te.hnyt sen siinä tarkoituksessa, heensa isänmaallisen kam'mnliikkeen 'kan-
33181: että vä:hemmistöllä ei olisi oikeutta saattaa, nattajiin j.a eduskuntaryhmään puhui ar-
33182: tätä asiaa uusi:ssa vaaleissa kansan uudel- vostehukyvyttömistä ja henkisesti heikoista
33183: leen harkittavaksi, niin mielestäni tämä henkilöistä. Tällaista puhetapaa ei edus-
33184: toimenpide käsitti lainvastaisen teon. tajalla ole velvollisuus si·etää,, hänellä ei
33185: Herra pääministeri, kuten muistettanee, ole edes oikeutta sitä sietää. Minä s-en
33186: pahastu1 kovasti tästä arvostelu<Jta. Hän vuoksi panen jyrkän vastalauseen hallituk-
33187: lau.~ui silloin seuraavaan tapaan : ,.Edus- sen ja sen jäsenten puhetapaa vastaan.
33188: taja Sundströmin puheenvuoron johdosta Herra pääministeri sanoi v.astauksessaan,
33189: ei minulla ole mitään muuta sanottavaa, ettii. minä en ollut esittänyt todennäköisyy-
33190: kuin että panen jyrkai1 vastalauseeni sitK den varjoakaan väitteilleni. Olen jo aikai-
33191: vastaan, -että täällä juljetaan väittää halli- semmin huomauttanut siitä, ett,en todella-
33192: 1tuksen menetelleen valtiosääntöä loukaten, kaan mahda sille mitään, että herra. pää-
33193: kun se on kutsunut eduskunnan y1imääräi~ ministeri ·ei antanut minun todistuksilleni
33194: sille valtiopäi:ville. Kun tällainen ennen- mitään .arvoa. Joka tapauksessa oli näitä
33195: kuulumaton syytös tehdään hallitusta vas- todistuksia puheenvuorossani esitetty ja
33196: taan, olisi sentää.n odottanut, että tämän luulen, että ainakin jotkut toiset antavat
33197: hyökkäyksen tueksi v·oitaisiin esittää edes niille arvoa, vaikkakaan ehk~i. ne eivät ole
33198: todennäköisyyden varjoa. Ja kun näin ei niitä arv()stelukyvyttömiä ja ihenkisesti
33199: ole tapahtunut, ei sellaista puheenvuoron heikkoja, joista m. m. sisäasiainministeri
33200: käyttämistä kuin ed. Sundströmillä oli, puhui. Että näin on asianlaita, on herra
33201: voida merkitä miksikään muuksi kuin puhe- eduskunnan oikeusasiamies esiintymisellään
33202: oikeuden väärinkäyttämiseksi. '' täällä todistanut. Hänhän on julki:tuonut
33203: Herra pääministeri on siis leimannut mi- täällä hallituksen toimenpiteistä asiallisesti
33204: mm arvosteluni puhevallan vää:rin'käytök- aivan saman arvostelun, jonka •esitin tältä
33205: seksi. Hän on lisäksi huomauttanut, että paikalta.. Hänlön katsoo, että hallitus ei ole
33206: minä olen juljennut ryhtyä tällaiseen ar- menetellyt siten kuin •laki vaatisi. Hän sa-
33207: vosteluun. Minun mielestäni hallituksen noo : ,Minun täytyy sanoa, että ylimääräis-
33208: päämiehellä pitäisi olla toisenlaisia sanoja ten valtiopäiväin koolle kutsuminen tätä
33209: käytettävänään, silloin kun hän tahtoo esitystä käsittelemään ei ole ollut valtio-
33210: poistaa sen väärän kuvan, minkä edustajan päiväjärjestyksen :hengen mukaista. Jos
33211: arvostelu on hallituksen toimenpitoestä ehkä ylimääräisten valt~opäivien koolle kutsumi-
33212: antanut. Olen jo ennemmin huomauttanut, sen tarkoituksena on ollut, kut·en julki-
33213: että. edustajalla on valtiopäiväjärjestyksen suudessa on suoraan sanottu, valtiopäivä-
33214: mukaan ·ehdoton oikeus ja velvollisuus järjestyksen 72 § :n perusteella riistää
33215: omantuntonsa mukaan arvostella hallituk- eduskunnalta, mahdollisuus antaa :kansalle
33216: sen toimenpiteitä. Ja hänellä ·on myöskin uusissa vaaleissa tilaisuus lausua käsiJtyk-
33217: €hdoton oi!keus julkilausua se m~elipide, sensä näistäkin asioista, on tämä toimen-
33218: jonka hän tämän arvostdunsa perusteella pide sitäkin arveluttavampi ja selvästi val-
33219: itselleen muodostaa. Olipa tämä arvostelu tiopäiväjärjestyksen hengen vastainen, jos-
33220: kutinka ankara taham>a, kun se vain on ki:n on ilmeistä, että lainkirjainta ei ole
33221: Helsingin yliopiston järjestysilmoelon perusteita koskevan lain muuttaminen. 551
33222:
33223: loukattu." Ja hän 'lisää vielä: ,Jos lakia katsoi sopivaksi vedota oikeuskansleriin.
33224: tulkittaessa ei pidetä ojennusnuorana lain- Tässä asiassa on todellakin hallituksen ta-
33225: säätäjän tarkoitusta ja lain henkeä, vaan holta meneteLty monessa kohden merkilli-
33226: lainkirjaimeen turvautuen pyritään pää- sellä tavalla. Kun tämän asian käsi,ttelyn
33227: määriin, jotka ovat vieraat lainsäätäjän alussa tehtiin huomautuksia halli:tuksen
33228: tatkoitukselle ja lain heng·elle, joudu:taan lainvastaisesta menettelystä, niin pyrittiin
33229: tielle, joka ei johda perille." Ku:ten tästä hallituksen ta:holta ve.täytymään :herra tasa-
33230: havaitaan, on siis oikeusasiamies katsonut vaLlan presidentin selän suojaan. Edusta-
33231: velvollisuudekseen eduskunnan edessä esit- jilta tahdottiin ·riistää oikeus arvostella
33232: tää tavallaan kuin vastalauseensa hallituk- tätä haLlituksen toimenpidettä, koska muka
33233: sen toimenpiteitä vastaan. sen ,kautta arvostdu välillisesti kohdistuisi
33234: Oli:si'n luullut, että tämän eduskuntamme myöskin herra tasavallan presidenttiin.
33235: historiassa ·ennen kuulumattoman tapahtu- Tämä käsityskanta esitettiin täällä. edus-
33236: man jälkeen, hallitus olisi perustellut, sel- lmnnassakin ja hallituksen pää-äänenkan-
33237: västi perustellut, miksi se ryhtyi niihin toi- nattaja Helsingin Sanomat selitti nimen-
33238: menpiteisi~n, jotka tällä tavoin joutuivat omaan :täällä esitetyn al'IVostelun sopimat-
33239: •eduskunnan oikeusasiamiehenki-n taholta toma:ksi sillä perusteella., että sen kautta
33240: ankaran arvostelun alaisiksi. Olisi odotta- arvostelu myöskin kohdistui herra tasaval-
33241: nut, että hallitus olisi selvästi todistanut, lan presidenttiin. Tällainen menettely on,
33242: .että sen toimenpiteet ovat olleet sopusoin- kuten jo aikaisemminkin on huomautettu,
33243: nussa valtiopäiväjärjestyksen ja halfitus- mitä sopimattomin. On ehdottomasti vää-
33244: muodon kanssa. Näin ei kuiterrkaan halli- rin, että yritetäänkään sekoittaa tähän
33245: tus menetellyt. Sen sijaan herra pääminis- asiaan herra tasavallan presidentti. Hänet
33246: teri esitti täällä oikeuskanslerin lausunnon. on ehdottomasti ;pidettävä tästä asiasta syr-
33247: Siinä sanotti-in: ,Halli:tusmuodon 27 § :n jässä. Ja kaikkein enimmän on vaadittava,
33248: ja valtiopäiväjärjestyksen 21 § :n mukaan ·ett·ci ainakaan hallituspuolueen taholta ta-
33249: tasavallan presidentillä on oikeus kutsua hallisesti koeteta vetää häntä arvostelun
33250: eduskunta ylimääräisil1e valtiopäiville näi- pnrnn. :rtle täällä eduskunnassa olemme
33251: den ja muiden säännösten millään tavoin kohdistaneet arvostelumme yksinomaan hal-
33252: tätä oikeutta rajoittamatta, enemmän kuin litukseen. Ja tämä oikeus meillä on. Me
33253: ·Qn rajoitettu esim. ensin mainitussa lain olemme myöskin velvolliset arvostelemaan
33254: paikassa tasayallan presidentille kuuluvaa hallituksen toimenpiteitä, koska ne säännön
33255: Qikeutta määrätä uudet vaalit toimitetta- mukaan koskevat juuri kansakunnan elin-
33256: vaksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimääräisten etuja, joita edustajatkin ovat velvolliset
33257: valtiopäivien koolle kutsuminen riippuu siis va.rjelemaan. .Sanon senv-uoksi uudelleen,
33258: yksinomaan siitä, katsooko tasavallan presi- että kai'kki, mitä tältä paikalta tästä asiasta
33259: dentti sen olevan omiaan edistämään SUJo- on sanottu, kQihdistuu yksinomaan hallituk-
33260: men kansarr menestystä, kuten tasavallan seen.
33261: presidentin juhlallisessa vakuutuksessa sa- Oli myöskin erittäin sopimat()nta, että
33262: notaan.'' Ja si:tten 'lisäksi : ,Kun mistään herra päämi.nisteri lainkaan vetosi oikeus-
33263: ei voida saada tukea sille käsi,tykselle, että kansleriin. Tämän toimenpiteen kautta
33264: hallitusmuodon tai valtiopäiväjärjestyksen asetti hän meidän korkeimmat IaiJnovalvo-
33265: henki tai tarkoitus olisi jotakin muu:ta jammc va.rsin kiusalliseen asema-an. Hän
33266: kuin mikä käy ilmi niiden edellämainituista alensi kansan silmiSISä heidän arvovaLtaansa.
33267: säännoksistä, ·niin en ole voinut katsoa, että Ai,nakin minun mielestäni on selvää, että
33268: asiassa olisi tässä Imhden menetelty enem- silloim, kun kaksi korkeaa oikeuden vai-
33269: pää lain hengen kuin kirjaimenkaan vas- VIOjaa esiintyy kansan edessä tärkeässä ky-
33270: taisesti.'' symyks·essä vastakkain, kumpikin puoltaen
33271: Tämä herra oikeuskanslerin lausunto on aivan eri·laista käsityskantaa,. niin on se
33272: lyhyt. Siinä ei ole koetettukaan esi<ttää omiansa horjuttama.an kansan luottamusta
33273: mitään tarkempaa perusteina. Ennenkuin noihin korkeihiJn lainvalvojiin. Ha'llituksen
33274: ryhdyn arvostelemaan tätä herr·a oikeus- v,elvollisuus .olisi mielestäni ennenkaikkea
33275: kansle['in esittämää käs~tyskantaa, on mi- huol~htia siitä.,, ·entä kansan kunnioitus
33276: nun kuitenkin lausuttava vielä muutama näitä korkeimpia valtion elimiä lwhtaan
33277: sana sen johdosta, et:tä her.ra pääministeri säilyisi, ja sen vuoksi herra pääministerin
33278: 552 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33279:
33280:
33281: ei koskaan olisi pitämyt t111oda tänne herra tintö vuodelta 18 67 ja smut sm1otaan tä-
33282: 1
33283:
33284:
33285: oikeuskanslerin todistusta. Hänellä olisi män säännöksen tarkoitul{Sesta seuraavaa::
33286: pitänyt olla selkärankaa i<tse nousta tänne ,Nyrt; !käyvän yleisen ohjeen mukaan om
33287: ja esibtää se todistus, minkä herra oikeus- eräs asia päätettävä samoilla valtiopäivillä,.
33288: kanslerikin on antanut. Eihän tässä mer- joilla se on esitetty, ja siitä ohjees.ta tähän
33289: kitse henkilöt mitääm, ei ainakaan täällä asti ei ole tehty mitään poikkeusta pe.rns-
33290: eduskunnassa. Todistusten sisällön täytyy tuslakia säädettäessä. Ylimalkain sellaista
33291: painaa, ja s-en mukaan arvostelevat edus- järjestystä vastaan lienee aiva·n vähän
33292: taja>t asioita ja harkitsevat, kumpiko on muistuttamista etenkin 1niin kauan kuin eh-
33293: oikeassa. Jos her,ra pääministeri olisi tuo- doitusva1ta sellaisissa asioissa kuuluu hal-
33294: nut tänne sen perustelun, mikä esitettiin litsijalle yksinään, vaan j.os suurempia ja
33295: heNa:. oikeuskanslerim lausunnossa, niin perinpohjaisemp~a muutoksiru ehdoitetaan.
33296: olisi hän sillä saavuttanut saman päämää- niissä perusteissa, j'.oi'hin nämä lait nojaa-
33297: rän, kuin mihin thän tällä oi:keuskanslerin vat, saattaa .oUa tarpeellis:ta, että odotus-
33298: todistuksdJakin pääsi. Minun mielestäni aika :tällaisten ehdoitusten päät,tämisestä
33299: menetteli siis herra :pääministeri tässä koh- jätetään edusmie.histö1le, että se voittaisi:
33300: din varsin harrkitsemat:tomasti. tilaisuutta hankkia ·tieto:a maassa käyvästä
33301: Pyydän tämän jä:lkeen ryhtyä lyhyesti ajatuksesta ehdo1tetuista' muutoksista.' r
33302: lähemmin todistelemaan sitä käsityskantaa, Tässä perustusla.kivaliokunnalll mietinnössä
33303: minJkä olen aikaisemmin esittänyt. Tällöin lausutaan siis nimenomaan, että lepäämään-
33304: on minun paJattruva ajassa taaksepäin. Koe- jättämissäännöstön tarkoitus on turvata'
33305: tan selvittää, millä tav.oiln näitä v.astaavan- eduskunna.Ue oilkeus saat1taa asia ka11san vä-
33306: laisia säännöksiä aikaisemmissa valtiopäivä- littömästi harkittavmksi. Lainsäätäjä on
33307: järjestyksissä ja valtiosääntöön kuuluvissa tällä säännOksellä jio v. 1867 siis tahtonut
33308: laeissa 10n tulkittu. Ja tässä kohdin onkin pitää huolta siitä, että lait todellisesti tu~
33309: todistusten esittäminen verrattain helpp!Oa, leNa1t säädetyiksi kansan tahdon mukaisiksi.
33310: s1llä samat säännökset kuin -mitkä esiinty- Se .on siis :tarkoitettu turvaamaan juuri ne
33311: vät rnykyisen valtiopäiväjärjestyksen 19, ta.rlwitusperät, joista olen aikaisemmin
33312: 20, 21, 6·6 ja 7'2 § :ssä, ovat tavattavissa maininnut. Tämä sama ajatus esiintyy
33313: aikaisemmissakin valtiopäiväjärjestyksissä. myöskin seur.aavassa valtiopäiväjärjestyk-
33314: Mainitsin aikaisemmin, että nykyisessä sessä. Vuoden 1906 vaJtiopäiväjärjestyk-
33315: va'ltiopäiväjärjestyksessämme oleva säännös sessä oli nimenomaan 57 § :ssä säännös, joka
33316: asian lepäämään jättämisestä, tarkoittaa oli sisällykseltään aivan samanlainen. Siinä
33317: läihinnä sitä, että vähemmistö saisi tilai- sanottiin: ,Kolmannessa käsi:ttelyssä, joka
33318: suuden vaatia, että kuultaisiin kansakun- tapahtuu aikaisintaan k.olmantena päivänä
33319: nan mielipidettä asiassa. Tämän säännök- t·oisen ikäsittelyn päätyttyä, esitellään asia
33320: sen tarkoitus on ·dllut turvata. lakien sopu- lopullisesti ratkaistavaksi ja V!Oi eduskunta'
33321: sointuisuus kansan· oikeustajunnan ja tah- silloin joko muuttamabta hyväksyä laki-
33322: don kanss-a. Sen kautta on tahdo.ttu saada ehdotuksen sellaisena kuin se on toisessa
33323: takeet siitä, ettei kevytmielisesti minkään- käsittelyssä päätetty tai hylätä sen, ellei,.
33324: laisia lakeja laadfttaisi. Niilnpä ,1867 vuo- ennenkuin päätösesitys siitä on ;tehty, :vaa-
33325: den valti10päiväjärjestyksen 7'1 § :ssä oli täl- dita asian jättämistä lepäämään. Jos sem-
33326: lainen säännös. Siinä sanottiin : ,P·erustus- moinen vaatimus tehdään,. pannaan asia
33327: lakia saatetaan säätää, muuttaa, selittää tai pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon. Jos:
33328: lakkauttaa, ainoastaan keisarin ja suuri- V•aa:timusta siHoin kannattaa vähintään kol~
33329: ruMinaan siitä tehtyä :esitys ja kaikkien masosa eduskunnan kaikista jäsenistä, jää
33330: säätyjen siihen suostutJt.ua,, ja tällaiseen 1akiehdJotus, sanamuod:o]taan semmoiscna
33331: asiaan koskeva esitys joko päätettäköön kuin se toisessa käsittelyssä hyväksy:ttiin,
33332: niillä valtiopäivillä, joilla se on ,tehty, tai lepäämään ensimmäisiin uusien vaalien jäl-
33333: jos vähintäänkin kaksi säätyä sitä vaatii, jestä lw'koontuviin valtiopäiviin. '' Tämän-
33334: jätettäköö,n lepäämään ensi rt;uleviksi valtio- kin pykälän tulkinnalLe antaa sitovia oh-
33335: päiviksi, jolloin se on lopullises.ti tutkit- jeita lainsäädäntövalmistelutyöt,, nimen-
33336: tava.'' Tämän säännöksen tulkinnalle löy- omaan valtiopäi.väasiakirj.at. Niinpä esityk-
33337: dämme ohjeen lain valmisteluasiakirjoista. sessä Suomen v.alitiosäädyille uudeksi :val-
33338: Edessäni on perustuslaki~a.linkunnan mie- tiopäiväjärjestykseksi si'kä vaali<laiksi 'Sn'!l·-
33339: Helsingin ~·Jiopiston järjestysmuodon perusteita kuskevrun lain----.--------------------
33340: muuttaminen.
33341: ·-----------------~---------~-~ -- -----
33342:
33343:
33344: men sunriruhtinaanmaalle lausutaan seu- lain muuttamista, ole tahtonut anta.a niille
33345: raavalla tavalla: Yksikamarijärjestelmä ja epäilyksille, joille kysymyksessä ole.va sään-
33346: suhteellinen vaalitapa :takaavat. ,sellaisen nös antaa aihetta, ratkaisevaa merkitystä."
33347: monipuolisen eduskunnan kokio"Onpanon, 'rässä perustus1aki:valiokurman mietin-
33348: joka suojelee myös melkoisessa määrässä nössä koske<tellaan juuri lepäämäänjä•ttämis~
33349: varomattomilta päätöksiltä ja äkkinäisiltä säännösten s1oveltamista. Lainsäätäjä on
33350: vaihdokshlta eduskunnan politiikassa. Tämä lausunut, ettei voida ajatella >Yaltiopäivä-
33351: tarkoitusperä on, kulten v·altiopäiväjärjes- järjestyk.sen hengen mukaiseksi sitä menet'-
33352: tyksen ehdotuksessa .on .tehtykin vielä edis- telyä, että hallitus käy.ttäisi ylimääräisiä
33353: tettävissä säännöksellä,, että pätevän päätök- valti.opäiviä saadakseen hyväksytyksi lain,
33354: sen aikaansaamiseksi .tärkeämmissä asioissa jonka. edelliset valtiopäivät ov,at jättäneet
33355: yaadi:taan tavaHista suurempi enemmistö, lepäämään. Tässä perustuslakivaliokunta
33356: sekä säätämällä, että sellaiset asiat määrä- lausuu siis, että vuoden 190<6 valtitopäi .,,ä-
33357: tyn Yähemmistön vaatimuksesta OVi!t jä- järjestyksen m §, joka koskee juuri tätä
33358: tettävät lepäämään joihinkin seuraaviin asiaa, ei sanamuodoltaan estä hallitusta
33359: Yalti:opäiviin, joi1le on valittu uudet edus- menettelemästä sillä tavoin, että se kutsuisi
33360: tajat". Täsitä perustelusta käy niin ollen ylimääräiset va1tiopäilvät käsittelemään
33361: selville, että lepäämäänjättämissäännöstö asiaa, joka edellisillä valtiopäivillä on jä-
33362: tarkoittaa myöskin suojella yhteiskuntaa tetty lepäämään. lVIutta se katsoo, että täl-
33363: varomattomilta päätö:ksi1tä ja äkkinäisiltä lainen menettely ei ole ·valtiopäiväjärjes-
33364: vaihdoksiHa. Tähän sisältyy mielestäni eh- tyksen hengen mukainen. Se korostaa, että
33365: dottomasti juuri sekin tarkoitus, josta olen koska se on valti:opii.i•väjärjestyksen hengen
33366: maininnut. Lainsäätäjä on tässäkin tah- vastainen, vaikka. lainkirj1ain sen sallii!kin,
33367: tonut turvata lainsäädännön sopusiOintui- niin ei lainsäätäjä katso mahdolliseksi sitä,
33368: suuden lmnsan oikeustajunnan ja kansa- että hallitus ryhtyisi tätä tieltä käyt,tämään
33369: kunnan etujen kanssa. saada:kseen hyväksytyksi lain, jota. normaa-
33370: Ylimääräisiin valtiopäiviin nähden teh- lista. lainsäädäntötietä käy.ttäen ei ·ole saatu
33371: tiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyk- hyväksytyksi (Eduskunnas·t,a: Hyvä! Selvä
33372: sessä poikkeus lepäämäänjättämissäännös~ asia !) . Tässä on siis esi,tetlty se ajatus,
33373: ten .~oveltamisalueeseen nähden. Perustus- että .lain henki eikä lain kirj.ain on miiä-
33374: lakivaliokunnan mietinnössä n :o 1 lausut- räävä, samalla kun myöskin on julkilau-
33375: tiin: ,Viime mainittu määräys muodostaa suttu se periaate, että ylimääräisiä valtio-
33376: olennaisen poikkeuksen .57 ·'§ :n 5 momen- päiviä ei hallitus saa käyttää keinona, E<Ja-
33377: tissa lausutusta periaattees•ta. Sen ottami- dakseen sen kautta toteutetuksi lain, jota
33378: nen armolliseen esitykseen on ilmeisesti se ei ole V·oinut saada. hyväksytyksi nor-
33379: airheutunnt siitä, että asia, jonka käsittelyä maalista lainsäädäntötietä käyttäen (Edus-
33380: varten hallitsija on katsonut tarpeelliseksi kunnasta: Selvästi sanottu!).
33381: kokO'on1mtsua ylimää•räiset valtiopäivät, Tämä perustusla1öva;lilokunnan mietinnön
33382: saattaa olla niin kiireellinen, että sen rat- kohta osoittaa siis, että l·ainsäätäjä ei ole
33383: kaisun lykkääminen ei saa tulla kysymyk- tällöin tarkoiittanut kysymyksessä, olevaa
33384: seen. Sillä tavoin kuin säännös on muo- lainsäädäntötietä käytettäväksi "Oikotienä
33385: dosteltu, se ei kuitenlman tee mahdotto- määrättyyn päämäärään pääsemiseksi.
33386: maksi sitä, että halliltus, joka, voipi nojau- Tämän mietinnön alla ovat nimet sellai-
33387: tua kamarin enemmistöön, saaottaisi tulla set kuin R. 1:<-,. Hermans·on, J. R. Danielson-
33388: houkutellnJksi ·tätä tietä periUe ajamaan Kalmari, A. V. Mikkola, E. Erkko, K.
33389: toisen tai toisen lakiehdotuksen hyväksy- Grotenfelt ynnä monia muita meidän sää-
33390: misen, joka voidaan ratJmista yksinkertai- tyvalti.opäiviemme huomalttarvimpien jäsen-
33391: sella ääntenenemmistöllä, mutta edellisellä ten allekirjoituksia. Minä kiorostaisin siis
33392: keTralia jätet.ty lepäämään va·atimuksesta, sitä, että lainsäätäjän tarkoituksena v. 1905·
33393: jonka. on tehnyt vähintään 1 /a eduskunnan on ollut, että lepäämäänjättämissäännöstöä
33394: jä.<>mistä. Siihen nähden,. ettei sellainen ei ole käytettävä, kuten sanoin, oikotienä.
33395: menettel:v kuitenkaan soveltuisi valti.opäivä- Olen niinikään huomauttanut, että ylimää-
33396: järjes.tyk.sen henkeen, ei valiokunta, ottaen räiset valtiopäivät ov:alt alunperin tarkoite-
33397: huomioon myöskin sen seikan, ettei 57 ·~ :n tut poikkeuksellisiksi, vain silloin käytettä-
33398: 6 momentin säännös voi kosikea perustus- viksi, kun ei ole mahdollisuut,ta turvan-
33399:
33400: 7(J
33401: Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33402:
33403: tua varsinaisun valtio.päivi1n. Tässäkin että lepäämilssäännöstä ei käytettäisi mi-
33404: kohden pyydän saada vedota aikaisempiin nään vikatienä jonkin lainsäädänitöpäämää-
33405: lakeihin ja niiden valmistelutöihin. Vuo- rän saavuttamiseksi. Niinikään osoittavat
33406: den 1867 v,altiopäiväjärjestyksen 2 § :ssä ne, että 1epäämissäännösten nimenomaisena
33407: . sanottiin: ,Suomenmaan vaHio.säädyt ko- tarkoituksena on turvata lakien sopusointui-
33408: koontuvat vähintäänkin joka viides vuosi suus kansan oikeustajunnan j,a tahdon
33409: varsinaisille va1tiopäiville :keisarin ja suuri- kanssa. Sen tarkoitus on estää liian äkki-
33410: ruhtina:an kutsumuksesta ja ne voidaan näisiä muutoksia lainsäädännössä ja lisäRrni,
33411: kutsua kokoon väliaihisillekin valltiopäi- se pyrkii siihen, etrtä lait laadittaisiin tar-
33412: ville, minoin keisari sen tarpeelliseksi kat- peelliseilla harkinna:l,la. iLainsäätäjä on Jtä-
33413: ' .s'Oo. Väliaikaisilla vall:tiopäivillä, tulkoon ten tahtonut turvautua todelliseen demo-
33414: esille ainoastaan se asia, jonka vuoksi !kut- kraa!ttiseen periaatteeseen, n~mittäin siihen,
33415: .sumus on tapahtunut 'tai jonka keisari että kansalle välittömästi annetaan tär-
33416: muuten valtiosäätyjen toimen alle antaa." keissä asioissa oikeus lausua mielipiteensä
33417: Tässä Lainlmhdassa sanottiin niinollen ni- suunnitellusta 1ainsäädäntötoimenpiteestä.
33418: . menomaan, että suuriruhtinaalla oli oikeus Lainsäätäjä on pitänyt varsinaisten valtio-
33419: kutsua väliaikaiset valtiopäivät, milloin hän päiväjärjestyksen mukaista lainsäädäntöä
33420: sen 'tarpeelliseksi katsoi. Ja siHen huomau- normaalisena [ainsäädäntönä ja y1imää.räi-
33421: tetaan perustus,lakitvaliokunnan mietinnössä silllä valtivpä.ivillä tapahtuvaa l,ainsäädänitöä
33422: näin: ,.Sen jälkeen ehdotellaan, että keisa- ainoastaan poikkeuksellisena, jota on käy-
33423: rilla ja suuriruhtinaalla pitää oleman se- tettävä vain silloin, kun ei ole tilaisuus tur-
33424: kin oikeus sillä väliajalla kuin hän sen vautua normaaJiseen lainsäädäntömenette-
33425: tarpeeUiseksi näkee k:okoonku;tsua säädyt lyyn. Ja tuosta vuoden 1905 kom~tean mie-
33426: väliaikaisiHe valtiopäi,ville, joka 'lisäys ·ei tinnöstä, jost:a esitin eräitä kohtia, käy mie-
33427: löydy muinaisemmissa valtiopiiiväjärjestyk- lestäni 1kiistämättömästi selville se periaate,
33428: .sissä. Valiokunta luulee myöskin, et,tä ta- että halllituksella ei ole oikeus mieliv:ailtai-
33429: pa,u1rnia voipi sattua, ~esim. sota, jotka sesti tmwautua tähän poikkeukselliseen lain-
33430: maUJmme hallitubessa v,oivat synnyttää toi- säädäntöön, saadalkseen peril<le sen lainsää-
33431: . von kokoonkutsua vaan väliaikaiset valtio- dännön, jota se ei pysty toteuttamaan varsi-
33432: päiväit keskustelemaan ja päättämäi.in vis- naisilla valtiopäivillä. Tämä kaikki on lain-
33433: seistä: kolkoonkutsumis·en syyn vaikutta- säädäntövalmistelutöiden ·perusteeflla todis-
33434: neista asioista. '' tettavissa.
33435: Tässä ,perustelussa, siis lähdetään nimenc Kuten huomauti:n, nrin nykyisen valtio-
33436: omaan siitä, että sot,a voi o1la aiheena .täl- päiväjärjestyksen nyt kysymyksessä olevat
33437: laisten ylimääräisten valtiopäivien kokoon- säännökset ovat oleellisesti samanlaisia kuin
33438: kutsumiselle. Se esimerkki, minkä valio- ne olivat vuosien 1905 ja 1867 valtiopäi'Vä-
33439: kunta niinollen esittää, kuvastaa mielestäni järjestyksissä. Lainsäännökset ovat sana-
33440: .sitä :taustaa, j.vnka pohjalta lähtien perus- muodoltaan jokseenkin s8Jmanlaiset. Näin
33441: tuslakilvaliokunta, ja sittemmin säädyt ovat ol1en saadaan 'Otaksua, että sama tarkoitus
33442: suostuneet ylimääräisiin valtiopäiviin. Ne kuin mikä ·oli sisällytetty vuosien 1867
33443: ov,a:t katsoneet, etltä saa:ttaa tulla sellaisia ja 1905 valtiopäiväjärjestykseen, sisältyy
33444: kiill'ee1lisiä tapauksia, jotka tekevä1t välttä- myöskin nyt vvimassaolevaan valtiopäivä-
33445: mättömäksi ylimääräisten vaJltiopäivien ko- järjestykseen. Nykyisenkin valtiopäirväjär-
33446: koonkutsumisen. Mielestäni tästä perustus- jestyksen. muiJman sallii 'kyllä lain kirjain
33447: 'lakivaliokunnan mietinnön kohdasta voi- hallituksen käyttää ylimääräisiä valtiopäi-
33448: daan täten tehdä juuri se j,ohtopäätös, viä keinona sellaisen lainsäädäntötyön to-
33449: jonka olen aikaisemmin esittäny.t, eli että teuttamiseksi, mihin hallitus ei pysty varsi-
33450: ylimääräiset valtiopäivät on kutsuttav.a lm- naisilla valtiopäivillä. Mutta kuten aikai-
33451: koon vain kiireellilsissä tapauksissa.. Nämä semminkin valtiopäiväj ärj estyksien muK:aan,
33452: aikaisemmat lain valmisteluityö:t osoitta,vat on lainsäätäjän tarkoitus nykyisessäkin val-
33453: lisäksi, että ylimää.räiset valtiopäi,vät on tiopäiväjärjestyksessä ollut, että \hallituk-
33454: tarkoitettu ikokoonkutsuttaviksi 'Vain silloin, sella ei ole oikeus käyttää ylimääräisiä val-
33455: kun ei ole ti,laisuutta ,varsinaisten va~tiopäi tiopäiviä vain keinona sellaisten 'lakien ai-
33456: vien ko:k:oonkutsumiseen. Ne ;todistavat sitä- kaansaamiseksi, joihin se ei saa varsinaisten
33457: paitsi, että 1ain tarkoi,tuksena on ollut, valtiopäivien sanktiota. Lainkirjain on
33458: Helsingin ylio·piston järjestysmuodon p.erusteita koskeva;n lain muuttaminen. 555
33459:
33460: nykyisessä valtiopäiväjärjestyksessä siis ta- seuraavalla tavalla: ,Joskus on tehty ero
33461: vallaan laaj.empi kuin lain sisältö. kielellisen ja loogiUisen tulkinnan välillä
33462: Miten on tulkittava nykyistä valtiopäivä- siten, että edellisen määränä olisi kielellisten
33463: järjestystä? Hallitus on nojautunut lain- sääntöjen mukaan selittää, mitä lain sanat
33464: kirjaimeen ja toiminut sen mukaan. Onko sisältävät, kun taas jälkimmäisen tehtävä
33465: lainkäyttäjän velvollisuus tulkita lakia olisi selittää lain henki ja tarkoitus." Itse-
33466: tällä tavoin, vai onko hänen velvollisuu- asiassa nämä kaksi tulkintatapaa eivät :lmi-
33467: tellS!a koettaa tutkia, m:Ukä lain tarkoitus ten:kaan ol\3 toistensa vastakohtia yhtä vä-
33468: on, ja toimia sitten tämä:n mukaan. Mie- hän kuin muutakaan inhimillistä lausu-
33469: lestäni tässä on asian yksi tärkeimmistä maa, lakiakaan ymmärtää kääntämättä ilmo-
33470: kohdnsta. Pyydän sen vuoksi lausua muu- miota sekä lausunnon kielelliseen asuun että
33471: taman sanan niistä periaatteista, joita on : sen loogilliseen sisäJlykseen. Molempia tul-
33472: lain tulkinnassa sovellettava. kintatapoja on siis käytettävä rinnan.
33473: Ensinnäkin on myönnettävä, että aivan Mutta mitä ·erittäinkin kielelliseen tulkin-
33474: kiistättömäksi tunnustettua laintulkinta- taan tulee, täytyy muistaa, että se ei mil-
33475: oppia ei ole olemassa. Johtavina ansaitse- loinkaan saa alentua pelkäksi n. s. kirjain-
33476: vat huomiota n. s. historiallinen ja o'bjek- tulkimnaksi. Lakia on, niinkuin kaikki
33477: tiivinen tulkintametoodi. Historiallisen muutkin inhiminiset lausunnot, tulkittava
33478: tulkinnan kannattaj·at katsovat tulkitsijan 1mkonaisuutena, ja huomiota on pantava
33479: tehtä:vä:ksi niiden ajatuksien selville saami- ei ainoastaan sanoihin vaan myöskin siihen
33480: sen, joita lain sanojen tarkoitus oli tuoda yhteyt·een, jos~a ne on lausuttu. Lain
33481: ilmi. Lain tulkitsijan pitää kysyä lain- omassa hengessä on lakia selitettävä - sa- •
33482: säätäjän historiallisesti todellista tahtoa. noo Serlachius. - ,Yksityistä lainkohtaa ei
33483: Hänen ja historioitsijan tai kielimiehen sen vuoksi koskaan saa tulkita niin, että se
33484: tehtävät näiden tulkitessa jotain asiakirjaa tulee ristiriit,aan lain yleisen hengen kanssa,
33485: laukeavat peruspiirteissään yhteen. Mo- vaikka sellainen tulkinta. tuntuisikin pa-
33486: nasti osoittavat lain esityöt, mikä lainsää- raiten sopivan juuri tuon lainkohdan kir-
33487: täjän tarkoitus on ollut. Tästä syystä on jaimeen. Tässä merkityksessä voi siis sa-
33488: niiihin lakia tulkittaessa historiallisen käsi- noa, että la.in muoto väistyy sen tarkoi:tuk-
33489: 1
33490:
33491:
33492: tyksen mukaan kiinnitettävä paljon imo- sen tieltä." Tämä lausunto on, kuten mai-
33493: miJota. Esiainehiston yleinen merkitys on nitsin, oikeusneuvos Allan Serlachiuksen.
33494: siinä, että se sisältää lain syntyruisaikaan Hän esittää tämän mielipiteen siitä huoli-
33495: elävien asilantuntevien henkilöiden lausun- matta. että hän tosiasialli:sesti muodolli-
33496: toja lainsäännöksiUä tavoiteUnista päämää- sesti ~n objektiivisen tulkinnan kannalla,
33497: ristä. Näin perustelut, vali:okunnan mie- joka paljon enemmän kuin historiallinen
33498: tinnöt, vastalauseet, hallituksen jäsenten ja tulkintametoodi panee painon sanalliseen
33499: edustajien lainsäätä.jä:k:unnassa antamat lau- lain muotoon. :M:eillä on sitäpaitsi profes-
33500: sUinnot osoittavat, miten tulkittava sana- sori Ekström esittänyt mielipiteensä. näistä
33501: muoto on syntynyt. Historiallinen tllikinta- eri •tulkintametoodeista. Hän on asettu-
33502: metoodi on meillä saanut m. m. tunnetun nut tämän yleisen Montg'omeryn esittämän
33503: oikeusoppineen Montg.omeryn 'hyväksymisen metoodin ·kannalle ja puoltanut lähinnä
33504: ja yleinen lainopillinen mielipide on seu- historia:llista tulkintatapaa. Hän huomaut-
33505: rannut hänen jälkiään. Tämän tul!kintamc- , taa. m. m.: ,Dn sanottu, että subjektiivinen
33506: 1
33507:
33508:
33509: •toodin mukaan on siis· pyrittävä. selvittä- teoria", joka lähinnä liittyy juuri tilihän
33510: mään lainsäätäjän tarkoitus ja tahto. Kun ihistoria1liseen - ,johtaisi tuloksiin, jotka
33511: puhutaan lainsäätäjän tahdosta, niin ei sil- pelottaisivat maallikkoa. On kuitenkin omi-
33512: loin tarkoiteta jonkun henkilön ajatusta, : tuista," sanoo hän - ,jos lain .käyttä-
33513: vaa.n sitä tahdon sisällystä, joka lainsää·tä- minen juuri siten, kuin lainsäätäjä on tar-
33514: m:Usaktissa on päässyt valtaan. Meidän ' koittanut, ·olisi omiaan johtamaan pelotta-
33515: on ki·eltämättömästi tunnustett.avakin, että va.mp:aan tulokseen, kuin jos sitä sovellet-
33516: tämä historiallinen tulkintametoodi johtaa taisiin aivan toisella tavoin, kuin lai.ru;ää-
33517: oikeampaan tulokseen kuin objektiivinen täjä on tarlwittanut, mutta. mikä lain tu1-
33518: metoodi. Meillä on kyllä. oikeusneuvos kitsijan mie1estä on lain' sanamuodon mu-
33519: Serlachius omaksunut päinvastaisen eli ob- kainen.''
33520: jektiivisen teorian, mutta hänkin lausun Tässä esitetty käsitys oikeasta laintul-
33521: 556 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33522:
33523: kintametoodista on mielestäni oikea. Lain- katsottava lainsäätäjän tarkoituks~ksi ja.
33524: han tulkinta on objektiivisen lainsäti:täjän. mikä on se henki, joika on näihin lainsään-
33525: tahtosisällyksen selvittämistä. Oikeussään- nöksiin sisältynyt. Mielestäni olin senvuoksi
33526: nösten ajatussisällystä ei voida ymmärtää oikeutettu sanomaan, että hallitus, toimies-
33527: tuntematta niiden pohjana olevan tahdon saan vastoin näitä periaatteita, oli menetel-
33528: tarkoitusta, yhtä vähän kuin mitään muu- lyt lainvastaisesti.
33529: takaan tahtosisällystä voidaan käsittää sen Hallitus on mielestäni sitäpaitsi menetel-
33530: tarkoitusta tuntematta. Tarkoitusaate on lyt kevytmielisesti tässä asiassa. Olihan sen-
33531: se yhdi'3'tävä metodolooginen periaate, joka tään kysymys .aivan poikkeuksellisesta me-
33532: tekee mahdolliseksi oikeusjärjestyksen yh- nettelytavasta. Yrittihän valtiovalta ensi
33533: tenäiseksi kokonaisuudeksi käsittämisen. kerran käyttää hyväkseen ylimääräisiä va1-
33534: Mielestäni näin ollen ei meidän oikeus- tiopäiviä saadaks·een aikaan lain, jota se ei
33535: järjestyksemme kannalta pitäisi oUa epäc ollut saanut hyvälksytyksi varsinai<lilla val-
33536: tietois'UJutta siitä, minkä tulkintametoodin tiopäivillä. Lain sovelta.jain omatunto olisi
33537: lainkäyttäjä ·Omaksuu. Hänen on pyrit- sen vuoksi mielestäni vaatinut, että he oli-
33538: tävä lain pohjalla saamaan selvä lain tar- sivat mitä syvimmällä harkinnalla tutkineet
33539: koituksesta ja sen oikeasta h-engestä. Hä- näitä oikeussäännöksiä, joihin he nojautui-
33540: nen ei pidä koskaan· takertua lain kirj.ai- vat. Heidän olisi pitänyt ottaa «hdoton
33541: meen ja koskaan ei hänen ole sovellettava varmuus siitä, ·että se tie, jota he aikoivat
33542: lakia siten, että se sotii lain henkeä v:as- vastoin kansan enemmistön ta'htoa kulkea,
33543: taan. Minä korostan ·edelleen, että tämä oli oikea. Valtiovallan olisi pitänyt käyt-
33544: • sama tulkintametoodi on sopusoinnussa nii- tää kaikki se lainopillinen asiantuntemus,
33545: den oikeusperiaatteiden kanssa, jota tämä mikä sen käytettävissä oli. Sen olisi pitä-
33546: kansa on ammoisista ajoista soveltanut, ja nyt myöskin kuulla niiden mielipidettä,
33547: nämä oikeusperiaatteet sisältyvät selvinä joiden tahtoa vastaan s-e aikoi tässä toimia.
33548: tuomarinohjeisiin. Niitä ei voida kyllin Täytyyhän hallitusvallan pyrkiä aina oi-
33549: usein uudelleen ja uudeileen korostaa: keuteen ja totuuteen ja siihen ei voida
33550: , Tuomari ottakomi kaikessa laissa vaarin päästä, jollei kaikkia asiwosaisia kmilla ja
33551: siitä, m~kä lainsäätäjän tarkoitus oli, muu- jollei aina kaikkea asiantuntemusta hyväksi
33552: toin sitä käytetään väärin ja väännetään käytetä. Meidän valtiosäannöstömme on an-
33553: toisaalle, kuin lainsäätäjän mieli oli.'' Se tanut hallitu:kselle tässä erikoista apua. Se
33554: tekee lakia, vastaan, joka tekee lain tarkoi- on taannut hallitukselle mahdollisuuden
33555: tusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin te- käyttää asiantuntijaa. Hallitus voi kysyä
33556: kevän lain sanojen mukaan. Ja joka ei oikeuskanslerilta kaikissa asioissa neuvoa..
33557: pysy lain tekijän ajatuksessa, hän vääntää Ne tiedot, mitkä minulla on siitä, mitä tässä
33558: Jakia ja se on vastoin neuvonantajan valaa, asiassa on t-apahtunut, viittaavat siihen,
33559: jossa luvataan olLa la:kia vääntelemättä. ettei tässä suhteessa ole tehty kaikkea, mitä
33560: ,.Ta. tämä olkoon" - sanotaan tuomarin- olisi voitu, varmuuden saamiseksi siitä,.
33561: ohjeissa - ,nyt sanottu tuomareille vähäi- että hallitus ei lähde kulkemaan väärää
33562: seksi ohjaukseksi ja myönnettäneen kyllä tietä.
33563: todeksi, että kun näitä .ohjeita noudatetaan, He, mitä tässä nyt olen esittänyt ylimää-
33564: niin, kuin oikeutta myöten on tehtä~ä, niin räisten valtiopäivien kokoonkutsumisesta
33565: sakkorahat vähenevät ja Jumalan viha myös käsittelemään yliopistolakiesityksiä, osoit-
33566: vähenee ja oikeus ja kohtuus yhteisessä taa mielestäni, että se arvostelu, minkä
33567: kansassa enenee. '' täällä herra eduskunnan oikeusasiamies on
33568: Kun arvostelin hallituksen toimenpiteitä, antanut ja joka on sopusoinnussa sen
33569: lähdin juuri siltä periaatteelliselta pohjalta, kanssa, minkä use.a:t edustaj,at täällä ovat
33570: jota tässä olen nytkin koettanut puolustaa. esittäneet, on sopusoinnussa lain oikean
33571: Katsoin, että hallituksen soveltaessaan lakia sisällön kanssa ja että se ankara arvostelu,
33572: olisi ollut tutkittava, mikä •On ollut lain- mikä on kohdistettu hallitukseen, on ·ol'lut
33573: säätäjän tarkoitus ja mikä lain henki. Tältä paikallaan.
33574: pohjalta lä1htien oli mielestäni myöskin tul- 'Täällä on lisäksi huomautettu, että halli-
33575: kittava voimassaolevaa valtiopäiväjärjestyk- tus antaessaan eduskunnalle yliopistolaiki-
33576: sen oikeussäännöstöä. Siitä, mitä tässä olen esityksen, on muussakin kuin nyt mainitse-
33577: esittänyt, käy mielestäni selville, mikä on massani suhteessa rikkonut lakia vastaan..
33578: Helsingin ;s--liopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 557
33579:
33580: Täällä on nimenomaan sanottu, että halli- tykseen oli yliapiston konsistorin lausuntoa
33581: tus on toiminut vastoin hallitusmuodon 'hankkima<tt-a. otettu säännös, joka teki ma;h-
33582: 77 § :ssä säiidettyä määräystä ja lisäksi lou- dolli!seksi osakuntrupa,kon poistamisen a;se-
33583: kannut yliopistolain 4 § :ää, j·ossa sääde- tuksella. Tärrnä on selvää sitälkin ene<m-
33584: tään, että ,hallitus älköön yliopistoa koske- män,, ikun sanottu säännös ei tiiennyt osa-
33585: vaa asiata ratkaisko ennenkuin konsisto- kunta;paimn välitöntä p'ois,tamisba ja kon-
33586: rilla oru ollut tilaisuus siitä lausua mie- sistorin 1ausunrmn hanikkirninen itse asiast·a
33587: lensä.'' Eduskunnan herra oikeusasiamies oli sen mukaan voinut tapahtua ennen
33588: -On eduskunnalle jättämässään kertomuk- suna tarkoitetun asetuksen antamista.''
33589: sessa sanonut: ,Se tapa, jolla hallituksen l\l[inun on ihmeteltä:vä tä,tä heTira oill!eus-
33590: yliopisto1rukia koskevaa esitystä valmistel- kanslerin todi·stusta. Se on väälrä kaihdessa
33591: taessa on sivuutettu hallitusmuodon 77 § :ssä suiht·eessa. Hie:rt1.1a oikeuslmnsleri lausuu en-
33592: ja Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- siksikin, e'.btä hallituksen csit:v'l~sen hyväksy-
33593: rusteista annetun lain 4 § :ssä yliopiston minen ei tiennyt osakuntapakon välitöntä
33594: konsistorille taattu oikeus antaa yliopistoa poistamista. Näin oli kuitenkin asianlaita.
33595: koskevasta asiasta lausuntonsa ennen rasian v.oiimm;sa olmran lain mukaan on jokainen
33596: ratkaisemista., vaatii valitettavasti puolel- y;Hop:pilas velvoll~nen kuu[umaan osrukun-
33597: tani myöskin huomautuksen. Kun hallituk- taan, mutta hallituJksen esiltyiksessä lausu-
33598: .sen nyt käsiteltävänä ol·evassa esit)'lksessä taan tästä seura.avalla tavalla: ,Opiskeleva
33599: ·osa:kuntalaitos Qn esitetty siten järjestettä- nuoriso moodostaa yli:oppilaskunnan ja sen
33600: väksi, että tämä laitos, jolla ylioppilaitten keskuudessa toimii osaklmtioa. Siitä, mi1lä
33601: itsehal'linnossa tähän saakka on ollut perus- chdoHa y;lioPiPi,las saa opiskella yliopistvssa
33602: tavaa laatua oleva merkitys, joutuisi oleel- osalkuntaa'n kuulumatta, niin myöskin yli-
33603: lisesti uudeUe pohjalle, olisi hallituksen kä- oppi!las.kul111Jan j.a osalkunt1en itsehallinnosta
33604: sitykseni mukaan ennenkuin se antoi edus- sekä niiden ikurinrpiltov.allasta 'jäseniinsä
33605: kunnalle asiasta esityksensä maillitsemieni nähden säädetään asetuksella.'' Voimassa
33606: lain paikkojen nojalla tullut varata yliopis- olevan lain mU!ka.an on jokainen ylioppilas
33607: ton ikonsistorille tilaisuus tämän lausunnon ve1v;oiHinen kuulumaan osakuntaan lain pe-
33608: antamiseen siitä." Hän huomauttaa li- rusteella, mutta hallituksen esityksen mu-
33609: säksi: ,·Tämän mielipiteen johdosta voi- kaan poistetaan nimenomaan tämä lakiin
33610: daan tosin huomauttaa, että tähän on halli- p.erust;uva osa:'kunta;,pakko. Hal[itukseHe an-
33611: tuksella vieläkin tilaisuus siinäkin tapauk- netaan tästä lähtien tämän esityksen mu-
33612: sessa, että eduskunta hyvä:ksyy nyt käsitel- lman valta määrrätä, milloin y·lioppila.an on
33613: tävänä olevan hallituksen esityksen. Täl- paikiko kuu[ua osaJkunltaan ja miJ:loin hän
33614: lainenkin menettely saattaa ankarasti v;oi olla siitä erillään. On siis selvää, .että
33615: otta:en vielä mahtua lain kirjaimen taakse, leg.aailinen osalkuntapwkko hallitwksen e.s>i-
33616: mutta lain hengen ja tarkoituksen mu- tyksessoä on poistettu. On senvuoksi käsit-
33617: kaista se ei missään tal)auksessa ole, koska tämäJtönrtä, kuiruka vikeuskansleri on saartta-
33618: siihen turvaten konsistorin mainittu oikeus nut väittää, etttei välitöntä Qsa1nmtap.akikoa
33619: tehdään aivan näennäiseksi. '' ' ole poistettu, kun jull!ri se la.in:säänrnös,
33620: Tämä 1herra oikeusasiamiehen mielipide "j.oka palkottaa osrukunJtaan kuulumaan, aioo-
33621: on sama, kuin minkä ed. Linkomies on taarn poistaa. En VQi sa:noa muU!ta kuin,
33622: esittänyt. Voin täydellisesti yhtyä siihen ;että tälla:isen :todistw'ksen anta;,minen on
33623: käsitykseen, minkä eduskunnan herra oi- oHuJt ke;vytrrnieUstä. Todistus on yrrnmär-
33624: keusasiamies on esittänyt. tääJkseni hyvin ikiilre.essä laitettu.
33625: Kun eduskunnan herm oikeusasiamies · OikeuskalllSlierin todistus on lisäksi toi-
33626: esitti tärrnäm. lausurutonsa täällä eduskun- sessakin suht1eessa vilrh:eellinen. MeiHä on
33627: nassa, katsoi herra pääministeri VQivansa nimenomaan omaksut1tu rse pe,riaate, etrtä
33628: kuita;,ta tämänikin laUJSUJll!ll.On tuomailla tänne sitä viram.omaista, jota lainmuutoksen joh-
33629: edellä jo mainitun oikeuskanslerin todis- dosta on kuu.Ua;,va, on kuultava sillQin, kun
33630: tuksen, jossa tästä kohda;sta lausutaan seu- tämä vielä V'Oi: j!Oilla:in tawin vaikuttaa :k:y-
33631: raavasti: ,Samrua" - nirrnittäin, että hailli- syrrnylkse.ssä olevan lain säännöksen sisä1-
33632: tuksen meruettely ei ole ohlut lain henge'n töön. Jos lausuntoa pyy;detään vasta sen
33633: tai 'kiJrja:imen vasta,ista - ,on sanOitt~~Jva jälikJeen., kun eduSkunta jo on hyväksynyt
33634: .siitä, että hallituksen edelJäiillainittuun esi- lain, nii·n konsistorin mie1il)ide ei v;oi ai-
33635: 358 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33636:
33637: kaansaada muuta kuin kaksi vaihtoehtoa: 1 nenkuin asia jätetään eduskunnalle, olisi
33638: j·oko lain h:y<väksymisen tai sen kokonaan konsistoria kuultava. Hallitus on siis me-
33639: hy1käämisen. Täytyy oila vallan ensiluok- netellyt vastoin yliopiston herra kanslerin
33640: kaiset syyt, ennenkuin konsiJSitori saattaisi nimenomaista mielipidettä. Ainaikin tälllöin
33641: mieli;piteeHään vaikuttaa siilhen, että edus- olisi haQlituksen rpitänyt kuulla erikoisesti
33642: lmn!llan hyväJl"symä laki lookona.isuudessaan oikeuskansleria ja pyytää hänen lausun-
33643: hvlätJtäi•siin. Jos konsistorin mieli1pidet•tä toaan asiasta. l\'Ieillä vedotaan aina länti-
33644: siis kuullaan ,yasta sen jäJlkeen, kun edus- seen naapurimaahamme Ruotsiin. Hallitus
33645: kunta on lain hyväksynyt, nii-n se on tietää kuitenkin, millaisia ovat ne lausun-
33646: vain tyhjä foDm8Jliltee1Jti (Ed. Kukloonen: not, jo<tka sielllä •tällaisista asioista annetaan.
33647: Oikein!). Sellaista menettelyä on turiha Ne ovat monesti laajoja ·tutbmuksia. Ei
33648: käyttää, ·siltlä se on kon1sistorin a:iiheeton ta niitä voida mahduttaa, kuten tässä, neljällle
33649: vaivaamista. Hallitus, joka tälllä tavoin me- pienelle riville. On sen vuoksi valitettavaa,
33650: ruettel:ee, a.jatltelee val'lffiasti korusisto!ri~ta., että hallitus on asiassa menetellyt tällä ·ta-
33651: että sen miei:Lpide .ei ku:Ltemaan mitää!ll v.oin. Se 10n .alentanut mielestäni :korkeiden
33652: me1<kitse. 'rosiasiaHisesti lha:lJi,tuksen menet- viranomaisten arvoa. Se on saattanut ne
33653: tdy 8iis käsittää konsist.oriUe kuuluvan sellaiseen tilanteeseen, että he eivät oi1e voi-
33654: oikeuden 1loul\Jkaamisen. En tämänikä:äm. neet 'käyttää kaikkia niitä mahdollisuuksia,
33655: vuoksi voi näin ollen ymmämtää !he11ra joita hei!Uä ·olisi ol•lut, esittääkseen asiat r;illä
33656: oikeuskanslerin oma:ksumaa kantaa. Yli- tavoin lkuin yhteiskunnan etu olisi vaatinut.
33657: opiston konsistoriin nä\hden on h:er:ra oi- Tämä kysymyksessä olevan asian puhtaasti
33658: keuskansleri siis lausumassa.an ehdoUto- juridisesta puolesta. Pyydän tä:män jälkeen
33659: masti .kahdessa olee-llisimmassa kohdassa siirtyä käsittelemään itse y.liopistolakiehdo-
33660: vaara&sa. Kun tuomruri joutuu a:rvostele- :tusta. Teen sen j~ohdosta ainoastaan muuta-
33661: maan tällaisen asiantuntijan lausuntoa, mia huomautuksia.,
33662: niin tulee hän 1paJkostakin ·tehneeksi mää- Ensin muutama sana itse suomalai':len ylli-
33663: rättyjä johtopää•töksiä. J.os todistus on op'iston vaatillnuksesta. Siitähän on täällä
33664: näin olee'Lhsissa kohdissa ilmeis•esti vj.rheel- puhnttu paljon. !Suomen suomalainen kansa
33665: linen, niin hyvion :todexmäiköistä on,. että se vaatii puhtaas·ti suomalaista yliopistoa. Sitä
33666: on muis.saikin :kohdin vää,rä. Ei sei1lainen ei tyydytä se yiiopistomuoto, jota hallitus
33667: todistus tlV)mi'Oistuimen edessä paljon sille tarjoaa. On sanottu, että tämä yoli-
33668: paina. lVIinun mielestäni on vrursin arve- opi·st:o muodostuisi :todelliseksi suomalai-
33669: ·luttavaa, -että halliitus m;et.t~a herra oikeus- seksi yliopistoksi ja että se pystyisi tyydyt-
33670: kanslelrin •tällaiseen asemaan. lVIinä olen tämään. suomwlaisen ik:u1t,tuuritarpeen ja
33671: aivan va.rma siitä, että jos herra oikeus- vailamaan suomwla~seen kulttuuriin suoma-
33672: kansleri olitsi saa:nu:t perinpohjaisesti miet- laiskansallista henkeä. l\'Iinun miel•e:stäni ei
33673: tiä tätä a1siaa, niin ei hän !koskaan olisi yliopisto seHaisena kuin hwllitus sitä kaa-
33674: tällaista ,todistusta halliituksen pelastami- vailei8, voi koskaan tiäy.ttää näitä tehtäviä.
33675: seksi antanut (Ed. Kukkonen: Aivan!). Tämä yliopisto ei koskaa;n muodostuisi suo-
33676: Hallituksen menettely on mielestäni ollut malaiskansalliseksi hengeltään, se jäisi ai-
33677: muissakin ik01hdin juuri herra o:i<l\Jeuskans- van samanlai:se<ksi, kuin nykyinen yliopisto-
33678: leriin nähden varsin merkillinen. Sikäli kin on. Se jäisi sovitte~ujen vuoksi y~Mä
33679: kuin tiedossa:ni on, ei herra ·oikeuskansleri verettömäksi kuin nyikyinen lkorkeakou-
33680: ole ollut val.tionelwostossa edes saapuvil:la lumme on. l\'Iuodostaisivathan ruotsinkieli-
33681: siHoin, kun siellä käsi·telrtiin yliopistola:ki- set profe:ssoriltkin edelleen osan YJliopis-
33682: ehdoltusrta (Ed. Kuklwnen: Ei ole ollut!). tomme o;p.ettajakunnasta. He kuuluisiva;t
33683: Kun kysymyksessä oli näin .tärlmä lakiasia, edelleenkin yliopiston konsistoriin. L&issa
33684: olisi mielestäni oHut vällttämätöntä, että on kyllä lueteltu j.oukko asioita, joilhin he
33685: herra oikeuskanslerille olisi :varattu tilai- eiväit saisi osamsrtua. l\'Iutta kaik1kein suu-
33686: suus olla saapuvilla. asian .esiUelyssä. Hal- rimpren kysymysten ratkaisuun saisivat he
33687: lituksella olisi pitänyt olla syytä aivan eri- edelleenkin ottaa osaa. Sil•loin kun olisi
33688: koisesti pyytää herra oikeuskanslerin lau- pääteottäNä yiliopiston perusJkysymy~ksistä,
33689: suntoa tässä kohden asiasta, :koska tietämäni olisi heillä äänivaLta.
33690: mukaan yliopiston herm kansleri oli nimen- Kuten sanoin, yJiopi·sto on luotava suo-
33691: omaan huomauttanut hallitukselle, että en- ma•laislmnsalliseksi kulttuurilaitokseksi. Sen
33692: tärkeimpänä <tehtävänä tulee olla edistää perustaa muitakin professorinvirkoja tässä
33693: suQillrulaiskansallista ku},t,tuuria. Mutta Juu- tarlmitettua . opetusta varten.'' Tässä on
33694: leelro kukaan että ne herrat ruotsirukieliset avattu portit suomalaisen yliopiston ruot-
33695: professorit, jotka eivät pidä .it.seään s~o;rna~ salaistuttamiseksi. Me voimme olla aivan
33696: laisina, vaan suomenmaaJalSina, v01srvat varmat :sii.tä, että vuosittain tultaisiin li-
33697: edistää taikka ,taJMoisivat edistää tätä suo-, säämään näitä ruotsinkielisiä professoreja.
33698: malaisikansaJ1ista kulttuuria? Asia muodos- Meidän sosialidemokraattimme, ruotsalai-
33699: tuisi aivan samanlaiseksi kuin mitä se ny- semme ja edistykseen kuuluvat olisivat val-
33700: kyisinkin on. Meidän yliopistossamme ei miit ,rauhan" säilyttämiseksi vuosittain
33701: voida ottaa nykyisin esitlle mitään ;puh- antamaan ruotsalaisille lisää jonkin profes-
33702: taasti suomalaislmnsallista asiaa, koska se sorinviran. Ja vaikkei nyt ehkä joka vuosi,
33703: aina synny;ttäisi riitaa niiden kanssa, jotka niin ainakin tuontuostakin. Kysymyksessä
33704: taht.ovat edistää suomenmaalaista kultttuu- oleva säännös tulisi vuosittain, kuten
33705: ria. Ja jotta ei riitaa syntyisi., niin sovi- täällä ennemminkin jo on mainittu,
33706: taan siH<ä,. et.tä näitä suuria suomalais:kan- vieerittämään koko yliopistokysymyksen
33707: sa;llisia probleemeja ei ollenkaan kosketella- uudelleen eduskunnan pohdittavaksi. Tämä
33708: kaan. Tämä yJiopisto jäisi edelleenkin, ku- laki siis aivan kuin tarjottimella toisi tänne
33709: ten sanoin, tässä su'hteessa verettömäksi. On eduskuntaan uusia riidanaiheita yliopiston
33710: aivan selviö, että jos me ,tahdomme PYI'kiä suhteen. Sen sijam1 että laki, kuten halli-
33711: suomalaiskansrul:liseen yliopistoon, niin mei- tus tahtoo meille uskotella, poistaisi ne;
33712: dän täy,tyy se saa.da kemiallisesti puh- toisi se säännönmukaisesti ne tänne edus-
33713: ta3iksi niistä, jotlka pitävät itsensä suomen- kuntaan. Tämä laki siis, samalla kuin se
33714: maalaisina. Kellään ,finländwril1la" ei saa olisi omiansa yhä vaikeuttamaan suoma1ai-
33715: olla opettwja.oikeutta meidän suoma•laisessa sen yliopiston luomista, toisi. Iisä·ksi säännöl-
33716: yliopistossamme. Se on suomalaisen korkea- lisen rauhattomuuden yliopistoon. Rauhaa
33717: koulun, su()lll1alaiska.nsallisen th:engen tl~pi yliopistossa ei tämä laki niin ollen koska,an
33718: turukeman. yliopiston toteutumisen ensim- voisi toteuttaa. On mielestäni käsittämä-
33719: mäinen ehto. Ja juuri tässä kohden luo töntä, kuinka hyvässä uskossa on siis voitu
33720: hahlituiksen muodostama suunnite}ma ehdot- edes luulla, että sen kautta poistettaisiin
33721: toman esteen suomalaiskansallisen yliopis- yliopistoriita.
33722: ton syntymiselle. Tässä kohden on juuri se ,Jos nämä ruotsinkieliset professorit pan-
33723: ylipääsemätön este. Ja se est,e on ehdotto- naan virkoihinsa siten, kuin on suunn'i-
33724: masti poist·et.ta.va ja se ei vcoi tapwhtua teltu ja jos niiden työt jaetaan sellaisiksi
33725: muUJten kuin, että Helsingin ylio.pistosta kuin on ajateltu, niin olisi hyvin suuri
33726: poistetaan ne mielhet, jotka ovwt ,finlända- ma'hdollisuus olemassa, että nämä ruotsa-
33727: reita" (Ed. Simojoki: Ja Laurila niiden laiset professorit todellisuudessa muodos-
33728: lisäiksi !) . Kun siis :hal:lituksen puolelta ju- tuisivat jonkinlaisiksi akatemrkoiksi. Siitä-
33729: listetaan, että me, jonka täwllä edustamme hän oll! täällä ed. Heiskanen jo paljon pu-
33730: suomalaisikansallista rintamaa, koetamme hunut. l\'Iinä luulisin, •että nämä miehet
33731: estää hamtu:ksen 1tarjoaman suomwlaisen olisivat tilaisuudessa kasvattamaan mielel-
33732: yliopiston luomisen, niin tämä väite ei pidä tään ruotsalaisia, jotka. sitten voisivat kil-
33733: p3i~kkaansa. Tä:Jrä haillituksen tarjoamalla pailla ehkä ylivoimaisestikin suomenmielis-
33734: lailla ei pystytä, kuten sanoin, Juomaan ten kanssa yliopiston virkojen haussa. Tämä
33735: suoma1ai,skan.sa1lista yliopistoa. laki tekee motsirrkielisten edistymismahdol-
33736: Täällä on muistaakseni tehty jo aikai- lisuuden suuremmaksi kuin suomenkielis-
33737: semminkin eräitä huomautuksia tätä laki- ten, ainakin määrätyi1lä opintoaloilla.
33738: ehdotusta vastaan. Kiinnitän tässä huo- Täällä on kyllä sanottu, että tarpeen vaa-
33739: miota erääseen. tiessa, mi:käli ei opettajan oma opetusvel-
33740: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- vollisuus sitä estä, voidaan ruotsinkielinen
33741: rusteista ·annetun lain täytäntöönpanolain professori velvoittaa ,avustamaan saman
33742: 2 § :n mukaan on yliopistossa oleva 15 var- opetusalan suomenkielistä professoria tut-
33743: sinaista, 1 ylimääräinen kiinteä ja 5 opetus~ kintojen, kuulustelujen ja kirjallisten har-
33744: alan ja kielen puolesta vaihtuvaa professo- joitusten toimittamisessa. Mutta miten käy
33745: rinviranhaltijaa. Mutta lisäksi säädetään: tämä päinsä, kun 5 § :n mukaan sanotaan,
33746: ,Tulo- ja. menoarvion puitteissa voidaan että tällaiselta professorilta vaaditaan , tai-
33747: :560 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33748:
33749: toa antaa opetusta suQmfmkielellä.'' Tässä keä ja niit~i lmnsa:llisia pyrkimyksiä, jotka
33750: 'tli vaadita ·edes tyydyttävää suomenkielen tarkoittavat suomalaisen kulttuurin ja suo-
33751: taitoa, vaan ,taito'' riittää, olipa se kuinka malaiskansa:llisen hen1geru nosta:ttwmista. .Olen
33752: välttävä tahansa. Tällainen Dpettaja, joka varma, että minkään muun maaru kuin Suo-
33753: .joutuu ehkä muutaman vuoden 'hoitamaan men historiassru ei sellainen olisi mahdol-
33754: yksinomaan ruotsinkielisiä Qppilaita, ei var- lista. En saata ymmärtää, miten yksilön
33755: mastikaan kielellisessä suhteessa pystyisi oma:tunto sellaistru hyväksyy. Sruatta:a ta-
33756: täyttämään niitä tehtäviä, joita sille tämän pahtua: pailjon, jota ei voi my,öntää oikeaksi,
33757: 2 § :n mukaan mahdollisesti voidaan antaa. mutta kun on kysymys taistelusta yliopis-
33758: Ohm niin siis sitä midtä, että tämä hal- ton suomalaistutta:miseksi, on mahdotonta
33759: lituksen esitys näin yksityiskohta.isessakin atja:tella, että sitä voitaisiin leimata sellai-
33760: suhteessa ei vastaa niitä toiv·omuksia, joita seksi kuiru miksi prof. Laurila on sen lei-
33761: voidaan kohtuudella tehdä.. maJllinut. En voi olla sa:nomatta, että mies.
33762: Vielä <Cräs seikka. Helsingin yliopiston jokru tällä tavoin menettelee, oru hwpäissyt
33763: järjestysmuodon perusteista annetun lain omwa kalliSaansa ja minä en voi myöskään
33764: 21 § :ssä sanotaan, että yliopistossa ll!llJil€- olla sanomatta sitä, etten saa:ta käsittää, <Cttä
33765: truan opetusta kaikissa tutkintoarineissa suo- sellainen kirja on painettu va;ltioneuvoston
33766: menikielellä. MuttllJ toisessa momentissa sää- kirjatpainossru ja että hallitus on a;ntanut
33767: detään, että ,ruotsinkieltä voida:an myös suostumuksensru sen julkaisemiseen (Ed.
33768: käyttääJ opetuskielenä Ruotsi-Suomen oi- Virkkunen: Maksaneet! - Ed. iKrures: Se
33769: keushistoriassa;' '. Minun mielestäni tämä on ruotsiksi käännetty vielä!). On käsittä-
33770: ;poikkeus on aivan aiheeton ja kohtuuton. mätöntä, että, hallitus tilaa mieheltä kirjan,
33771: Jos mieli oppia: oikein ymmärtämään mei- joka herjrua maataan ja lisäksi suorittaru hä-
33772: dän oikeusjärj·estyst:ä.mme, on pakko tutus- nelle .tekijä:palkk~on. .Tos tämä trupahtuisi
33773: tua oikeushistoria&n. Monella oikeusopin jossakin suuressa kulttuurimaassa. niiru siitä
33774: a~lalla on se ehdottoma;sti välttämätöntä. olisi kyllä sellaiset seuraukset, että asian-
33775: Oikeushistoria on sitäipaitsi tosiasiallisesti omainen hallitusmiBs, olipw hän millä pai-
33776: isänmaan kulttumihistoria:a. Minkä vuoksi kalla ta:hrunsa, muistaisi sen koko elämänsä
33777: sitten juuri tämä oikeushistoria on erotettu hailki. Hän olisi vrurmasti poliittisesti a;inai-
33778: seHruiseksi alaksi, että sillä ei välttämättö- sestli kuollut mies. Nyt olen kuullut, että
33779: mästi olisi a:nnettavru suomenkielistä ope- on trupahtunut jotakin vielä ihmeellisempää,
33780: tusta.. Minun mielestäni olisi oikeushisto- nimittäin että tämä teos on käännettv
33781: ria.ssrukin ehdottomasti suomenkielisille an- ruotsiksi .tarkoituksella levittää sitä Skandi-
33782: .nett:avat suomenkielellä opetusta. Tämä on naviwssa Suomen kansan hä.päisemiseksi
33783: .sitä välttämättömämpää, kun juuri oi:kBus- (:Eduskunnasta~ 1mmmastelevia välihuu-
33784: historiall:JJ alrulla terminologia: on varsin vai- toja.. ). TämäJ tuntuu uskomattomalta ja kä-
33785: kea. Senkin, joka osrua ruotsinkieltä, on
33786: 1 sittämäJttömäJltä. En voi muuta kuin pa!Illna
33787: varsin hankalaa seurata ruotsinkielistä oi- vastalauseen moista menet1telyä vastaan ja
33788: ikeushistoriallista luentosarjaa. Mielestäni pyytää, että eduskunta ryhtyisi kaikkiin
33789: yliopiston opetus.seru vuoksi edellyttää, että niihin: toimenpite~siin, jotka sen vruHassa. on,
33790: opetusta oikeushistorirussa,kin annetaa;n suo- jotta tämä toimin:t!lJ loppuisi mahdollisim-
33791: m{mkielellä. man lyhyeen. Eduskunna.n velvollisuus on
33792: :Vielä moDJiin muih:i:l'}kin yksityiskohtiin nousta taistelema.a.n suomalaiskansallisen
33793: kohdistuvia muistutuksia voisin tehdä. Jä- hengen puolesta ja sen velvollisuus on myös
33794: tän ne täJllä kertaa. Pyydän sen sij.aan lau- taistella niitä voimia. vastruan, jotka sitä hä-
33795: sua muutaman sanan eräästä s~eikasta, jota päisevät (Ed. Kares: Välikysymys vakinai-
33796: jo toisetkin täällä ovalt kosketelleet, nimit- silla. valtiopäivillä! 1. Muuta en tällä ker-
33797: täin siitä propagandasta, jota hallitus on taa talldo srunoru (Eduskunna;sta.: Hyvä!
33798: ylropistoasiassa harjoittanut. •TäJällä ovat jo Hyvä lausunto ! - Otkein!).
33799: moruet ~puhujat tehneet yksityiskohtaisesti
33800: selkow prof. K. S. Laurilan häväistyskir- Opetusministeri: Nl a Dl t e r e: Herra puhe-
33801: jasta,, pa:mfletista'. En tiedä, onko suomen- mies! Tuntuu kyllä toivottomalta käyttää
33802: kielellä koska:run an1ktoritatiiviselta. taholta puheenvuororu .tässä puheiden tUlvassa,
33803: julkaistu sellaista kirjaa, joka niin syvästi missä useimmilla puhujilla. ei puheen tar-
33804: loukkafu ja herjrua 'SUomrulaiskansa.llista hen- koituksena~ ole ollut se, mikä se ihmis-
33805: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskeva.n lain muuttaminen. 561
33806:
33807: puheellia, pi:täJi:si olla: ajatusten esittäminren Niin kuin sanottu, vwltiova:llan tehtävä
33808: kaDSSa~ihmisille, vaam: puhuminen ajan ku- on ainoastaan tilaisuudelli trurjoa:minen tä-
33809: luttamiseksi. Nähtävästi eivät edes kaikki hän kanswkunnan yhteisiUä varoilla. Mutta
33810: hengenmiehetkään, joiden pitäisi olla muille kaikki tieteellinen ·työ on yksilöllistä työtä.
33811: tien oppa,1n:a, ole muistaill!eet, että ihmisen llman n~itä henkilöitä, jotka tämän työn
33812: on jokaisesta, turhasta sanasta tehtävä tili. toteutta;vat, ei mitään ole aikaa:nsa;a,tavi&'la,
33813: !Käsiteltävllinä oleva asia on sillä tavoin ja näitä henkilöitä ei mi!kääm: la;insäädäntö
33814: intohimojen ·lietsoma.na, palisutettu, että mal- voi luoda. Ainoastaa.n kehykset voi valtio-
33815: tillisesti ajattelevatkin kadottava.t malttinsa valta tarjota, niissä rajoissa, jotka kansan
33816: ja unohta.vat, mistä todella on kysymys. taloudellinen kyky asettaw.
33817: Kysymys on sellai.sesta asiasta, josta valtio- On luonnollista, etten voi ryhtyä vastai-
33818: valta, eduskunta ja hallitus eivät voi muuta lemruan siihen, mitä jarrutuskeskust·elussa
33819: kuin luoda ulkolliaiset puitteet. Ei mikään on ·esitetty. Nuo pitkien vuorokausien var-
33820: lainsäädällitÖ voi luoda yliopistolle sitä hen- rella: annetut lausunnot tulevat olemaan
33821: keä, jonka yliopistossa tulee vallita. (Oi- ·eduskunna:n pöy.täkirjoissa surullisenra muis-
33822: kealta: Voi kuolettwa hengen!)·, sitä tie- tona (Eduskunnasta: Päinvastoin!) ihmis-
33823: ·dossa korkealle pyrkivää henkeä, sitä ka.iken sa1na1n ja ka,nsalllJ varojen väärinkäyttämi-
33824: yläpuolella olevaa totuuden henkeä, jonka sestä (Eduskunnasta: Päinvastoin!). ·Poik-
33825: tulee vallita kaikkea, tieteellistä opetus- ja keuksena ovat kuitenkin muutamat la;usun-
33826: tutkimustoiminta:a. Yliopiston toiminta on not, jotka sisältävät sen verran ,a;siaakin,
33827: <>leva kanswllista sikäli, että sen tulee joh- että niistä voi keskus,tella, vaikkakin on sa.-
33828: taa kansan nuorisoa totuuden- ja oikeuden- nottava, että esillä oleva asia on siksi eri-
33829: mukaiseen ajatteluun, mutta se on yleis- koisla·a<tuinen ja: vaatii siksi yliopisto-olojen
33830: inhi!millistä sikäli, että yliopiston on julis- tuntemista, että sen seikka:peräinen tarkas-
33831: tettava, että totuus on vain yksi, ettei ole telu eduskunnassa ei ole mahdollinen. Minä
33832: '0lemassa erilaista totuutta eri kansoille, eri 11ajoitun sen vuoksi yleisiin suuntaviivoihin.
33833: kieliaineksille ja eri kl:l.illiSa;nluokille. Kansal- Kun joku asianajaja ryhtyy juttua.nsa
33834: linen merkitys tällä totuuden julistarrnisella ajamaan, niin on tavallista, milloin se suin-
33835: ja; totuuden kasva1ttamisella on sikäli, että kin on ma,hdollista, että tehdään väite ,oi-
33836: eräät totuudet saavat mielet herkimmin vä- keuspa~kkwa", ,forumi,a" vastaa.n, tehdään
33837: rähtämään ainoastaan ihmisen äidinkielellä väite asia1n esille ottamista vastwan. Sama;n-
33838: .esitettyinä. Kaikkialla tahdotaan ja toivo- lwista on tapahtunut tässäkin: on sanottu,
33839: taan, että uskonnollinen mielenylennys kään- että tämän asian esille ottaminen näillä yli-
33840: tyy ihmisen puoleen hänen oma;lla äidinkie- määräisillä v,aJtiopäivillä on perustuslakia
33841: 1ellään. Sama sa;attaa myöskin koskea ja vastaan (Eduskunnasta: Niin on!) tai ai-
33842: koskeekin yliopisto-opetusta, joka tapaa; nuo- natkin perustusl:ain henkeä vastaan, pavla-
33843: ren ihmisen hänen herkimmässä ijässään. menttarismia vastaan (Eduskunnasta: Se
33844: Tosin on useita yliopistoaineita, jotka ovat on todistettu !) .
33845: niin sano8Jksenil siinä määrässä asiallisia, Pu:he perustu:s·1ain vastaisuudesta on tässä
33846: .että nelkkä asiallisuuden voima niissä vai- selvästi perusteetont·a (Eduskunnasta: Ei
33847: kuttaa, kunhan ne vain esitetään kuulijalle ole!), kun laki selvästi lausuu sen, minkä
33848: ymmärrettävästi. Mutta on toisia, jotka eri- lausuu (Eduskunnasta: Ei lausu!). Puhe
33849: koisesti tehoavat mieleen juuri opettajan ja perustu.."llain hengen vastaisuudesta taas on
33850: Dppi!la;8!Il! äidinkielellä esitettyinä ja vastaan- sitä lajia puhetta, jota helposti esitetään,
33851: otettuina. Isänmaa, jolle sen kaikkien poi- mutta jota ei voida arvostella muuta kuin
33852: kien ja tyttärien tulee olla yhtä rakkwita, todellisen ·oikeamielisyyden mitoiHa. Sel-
33853: .d saa,ta olla ·tarjoama;tta nousevalle nuori- vää on, ettli tasavallan presidentille on pe-
33854: solleen tilaisuutta tähän mielenylennykseen, rustuslaissa varattu tilaisuus kutsua edus-
33855: joka varmaan on tekevä heidät suurem- kunta ylimääräisille va1tiopäiville juuri sel-
33856: m8JSSa; määrässä kelvollisiksi täyttämään laisten asiain päätökseensaattamiseksi, jobk:.a
33857: tehtäviänsä isänma·an patlveluksessa. Minä haUituksen käsityksen mukaan eivät siedä
33858: luulen, ·että tässä aja:tuksessa kaikki Suo- viivytystä tai jotka isänmaan etu vaatii
33859: men oikeamieliset lmnsaJaiset ovat mukana, saataviksi pois kiistakysymysten joukosta
33860: vaikkakin monien mielet on hämmentänyt toistaiseksi lykkäämättä. Mitkä 'asia;t ovat
33861: hetken kiihko. tällaisia, siitä saattaa olla eri mieltä, mutta
33862:
33863: 71
33864: 562 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33865:
33866: se on harkintakysymys eikä laiUisuuskysy- kin. Sillä jos eduskunta tällä lainsäädäntö-
33867: mys. I-:~ajJdsta perälttömin on tietenkin väite kaudella hyväksyisi lain, joka pannaan le-
33868: parlamenttarismin vast1aisuudesta. Parla- päämään ja eh'kä hylätään seuraavilla val-
33869: menttarismia on useampaa ·eri laatua, mutta tiopäivillä, niin on todennäköistä, että sil-
33870: ainakin se on kaikelle parlamenttarismille loin valmistuvalle uudelle Jaille tulee osaksi
33871: luonteenomaista, että parlamentin enem- sama kohtalo. Ja kuinka kauan tätä menoa
33872: mistö ratkaisee asia1t (Eduskunnasta: Ei jatkuu, on epätietoista.
33873: sui.nkaan !) . .Se, että meillä vähemmistö, Mitä itse asian asialliseen puoleen tulee,
33874: yksi kolmasosa eduskuntaa, voi saada lain- niin on myönnettävä, että oikean ratkaisun
33875: säädäntöasian lepäämään uusien vaalien löytäminen on vaikeata ja kaikkia tyydyt-
33876: jälkeen pidet1täviin va1ti.opäiviin, on tar- tävän ratkaisun löytäminen mahdotonta.
33877: koitettu ·estämään äkillisten suunnanmuu- Vaikeudet johtuvat kuitenkin ensi sijassa
33878: tosten syntymistä eduskunnan politiikassa, siitä, että ihmiset eivät ajattele asioita asial-
33879: kuten eduskunnan uudistamiskomitean mie- lisesti, vaan antautuvat tunteittensa val-
33880: tinnössä vuodelta 1906 sanotaan. Perustus- taan, etteivät he toiselle suo sitä, minkä
33881: lain mukaan vähemmistöllä on tämä oi- itselleen tahtoisivat, sanalla sanoen, että
33882: keus, mutta usein saattaa epäillä, onko tä- isänmaan yhteinen asia ja huolenpito nuo-
33883: män oikeuden käyttäminen todella perustus- risosta on upotettu huutoon ja hälinään
33884: lain säännöksen ,hengen'' ja tarkoituksen (Eduskunnasta: Oho!). Minä lähden ensin-
33885: nmkaista. Sitä olisi tietenkin käytettävä näkin siitä, että ne tämän maan kansalai-
33886: ainoastaan, ku:n eduskunnan päättämä. laki set, jotka katsovat velvollisuudekseen nou-
33887: todellakin uhkaa vahingoittaa väihemmistön dattaa perustuslakia ja jotka ilman lain
33888: oikeutta. Kaikista vähemmin paikallaan velvoitustakin ovat sitä mieltä, että pakko-
33889: sen käyttäminen on silloin, kun sillä esim. suomalaistaminen tässä maassa ei tule ky-
33890: 1ehdään tyhjäksi enemmistön päätös jatkaa symykseen (Eduskunnasta: Ei tulekaan!),
33891: jonkun väliaikaisen lain voimassa oloa vielä että kaikki nämä kansalaiset ovat yhtä
33892: yhdellä vuodella eteenpä.in, jolloin siis vä- mieltä siitä, että niittenkin ka;nsalaisten
33893: hemmistö todeHisuudessa pääsee kumoa- sivistystarpeita on tyydytettävä, joiden
33894: maan eduskunnan päätöksen. Tämähän äidinkieli on ruotsi. Että näihin sivistys-
33895: juuri on ta.pahtunut toisessa niistä asioista, tarpeisiin kuuluu ylimmänkin ruotsinkie-
33896: jotka ovat näiden ylimääräisten valtiopäi- lisen opetuksen saaminen kansalaisten oloi-
33897: vien käsiteltävänä. hin ja tarpeisiin soveltuvassa määrässä,
33898: Päätöksen tekeminen yliopistoasiassa näillä siitä ei myöskään voi Oikeamielisten suoma-
33899: valtiopäivillä ei ensinkään estäisi eduskun- laisten keskuudessa olla eri mieltä. Kysy-
33900: taa uusilla valtiopäivillä aJSiaa esilleotta- mys on vain siitä, miten tämä olisi toteu-
33901: masta ja ratkaisemasta toisella tavalla, jos tettava. Tämän tehtävän täy"btä:mistä on
33902: sillä siihen on kykyä. Päätöksen tekeminen tarjottu Turun Akatemialle, mutta tämä on
33903: näillä valtiopäivillä vaikuttaisi ainoastaan siitä kieltäytynyt (Maalaisliitosta: Ottaa se
33904: sen, että vähemmistö ei v,oisi estää ja jar- sen!). Helsingin yliopiston kansleri on teh-
33905: ruttaa niiden epäkohtien poistamista nykyi- nyt vielä uudenkin aloitteen tähän suun-
33906: Rcssä yliopistolainsäädännössä, jotka ehdo- taan - Turun Akatemialta kysymättä -,
33907: tetuna lailla voidaan poistaa. Niillä, jotka mutta tämäkin raukesi, samoinkuin aikai-
33908: nyt taht,ovat estää asian ratkeamista näillä sempi yritys. Turun Akatemiaa on tästä
33909: ylimääräisillä valtiopäivillä, näyttää olevan kovin moitittu, mutta tulee kuitenkin myön-
33910: - minä en mahda sille mitään - tarkoi- tää, että yksityisillä varoilla perustetulla
33911: tuksena vain se, että nykyisen lainsäädän- laitoksella täytyy olla laillinen oikeus kiel-
33912: nön epäkohdat jatkuisivat, voidaksensa säi- täytyä rupeamasta olennaisesti virkamies-
33913: lyttää taistelurintaman sitä voimakkaam- leipomoksi, mihin tällainen annettu tehtävä
33914: pana. Kysymyshän on vain siitä, ovatko Akatemian helposti veisi.
33915: ne epäkohdat, jotka esitys useiden puhujien Kun tämä vaihtoehto siis poistetaan, jää
33916: tunnustuksen mukaan korjaa, korjattavat jäljelle ainoastaan huolenpito siitä, että
33917: jo ennen uusia vaaleja, vai voidaanko laki- ruotsinkielinen yliopisto-opetus sijoitetaan
33918: ehdotus äänestää lepäämään ja jättää kor- Helsinkiin.
33919: jaukset kokonaan tekemättä uusiin vaalei- Eri yliopistoonko ~ Minusta tämä ajatus
33920: hin asti ja todennäköisesti Yielä seuraaviin- : on tuntunut epäilyttävältä toteutettavaksi
33921: o63
33922:
33923: aikana, jona ainoa yliopistommekin val'ojen varsinaisten professorien antamana. Tämä
33924: puutteessa on heikosti varustettu, ja siihen- nimittäin voitaisiin toteuttaa pelkillä bud-
33925: hän meidän kaiketi ensi sijassa olisi suun- jettitoimillakin. Mutta korjaamatta jäisi
33926: nattava voimamme, että ainoa valtionyli- silloin se, mikä tällä kertaa on suurimpana
33927: opistomme olisi täydesti aikamme vaatimus- vaikeutena, se, että suomenkielisiltäkin yli-
33928: ten tasalla ja että se v<oisi kovta itseensä opiston opettajilta vaaditaan sellaista ruot-
33929: maamme parhaat tieteelliset voimat (Maa- sinkielen taitoa, jonka hankikiminen heille
33930: laisliitosta: Vieras henki!). Maamme yhte- tuottaa vaikeuksia, ja korjaamutta jäisi
33931: näisyyden kannalta erityisen ruotsinkielisen myöskin suomenkielen asema Helsingin yli-
33932: yliopiston perustaminen tähän maahan, opiston hallinnossa.
33933: jonka kaikki sivistyneet kansalaiset tarvit- l\iitä ruotsinkieliseen opetu:kseen tulee,
33934: sevat välttämättömästi suomen kielen tun- niin sekin asia vo~si edelleenkin järjestyä
33935: temista, on näyttänyt sitäpaitsi eristäytymi- nykyistenkin säännösten varassa. Hallituk-
33936: seen johtavalta harha-askeleelta, ja kaikista sen esitys on tarkoittanut enempää, se on
33937: vähimmin tällaista voisi puolustaa suoma- tarkoittanut tarpeettomien kahnauksien
33938: laisuuden kannalta. Ja niidenkin, jotka tah- välttämistä sillä ehdotuksella, että ruotsin-
33939: tovat erikoisyliopiston perustamiseen pyr- kielistä opetusta antavat professorit saisi-
33940: kiä, on pakko myöntää, että tarvitaan siir- vat suunnilleen itse pitää huolta ruotsin-
33941: tymäaika, ylimenoaika ja lainsäädäntöä sitä kielisen opetuksen hallinnollisesta puolesta
33942: varten. ja saisivat siis etupäässä itse vastata myös
33943: Oikeastaanharr lainsäädäntö aina on vain tämän opetuksen järjestelystä, itse hoitaa
33944: siirtymistä toisesta toiseen - emme milloin- eräitä tiedekuntien ja konsistorien tehtäviä,
33945: kaan edeltäpäin vcoi tietää, kuinka kauan mikäli ne kohdistuvat ruotsinkieliseen ope-
33946: kukin lainsäädäntötoimi on katsottava tyy- tukseen. Joku puhuja on sanonut, että
33947: dyttäväksi. Lopullisesta lainsäädännöstä ei uudelle kollegiolle siirtyisi myös osa rehto-
33948: koskaan voi puhua. Kysymys on vain siitä, rin ja kanslerin tehtäviä, mutta en ym-
33949: mihin tämä siirtymälainsäädäntö on tä.h- märrä, mitkä ne olisivat. Tässä täytyy olla
33950: täävä, kahteenko eri yliopistoon vailm yhte- olemassa väärinkäsitys. Huomattavaa on
33951: näisyysyliopistoon. Hallitus on ollut sitä lisäksi suomalaisuuden kannalta, että ruot-
33952: mieltä, että meidän vähissä varoissamme on sinkielisten opettajain vaikutus yliopiston
33953: jo taloudellisista syistä ja keskityssyistä suomenkielisen päälinjan asioihin tämän
33954: tyydyttävä ainakin toistaiseksi yhteen yli- järjestelyn johdosta melkein tyyten lak-
33955: opistoon, saatava se koko kansan hellimäksi kaisi.
33956: ja kaikkea kansaa tyydyttäväksi sekä meitä Erittäinkin on edustaja Linkomies anka-
33957: muuhun tieteen maailmaan liittäväksi lai- rasti arvostellut tämän kollegion kokoon-
33958: tokseksi. Minulla on myös se luottamus panoa sen tehtäviin verraten, koska se tulisi
33959: suomenkieliseen nuorisoon, että siinä, vaikka tekemään virkaehdotuksia aineissä, joissa
33960: se tällä hetkellä onkin kiihtyneessä mielen- kollegion jäsenet eivät olisi pätevät tehtä-
33961: tilassa, on oleva voimia, jotka pystyvät vie- viinsä. Huomattava kuitenkin on, että
33962: mään maamme tiedettä eteenpäin ja jotka virkaehdotus aina tapahtuu asiantuntijain
33963: kilpailussakin pystyvät hyvin pitämään lausuntojen perusteella ja että hakijalla on
33964: puolensa ruotsinkielisen nuorison rinnalla. valituso1keus kansleriin, joka on oikeutettu
33965: Mutta senkin, joka loppumääräkseen kat- itse tutkituttamaan asian asiantuntijoilla,
33966: soo kahden erikielisen yliopiston aikaansaa- ellei hän katso selvitysrtä riittäväksi, ja
33967: misen tähän maahan, on, niinkuin sanottu, oikeutettu muuttamaan tai kumoamaan eh-
33968: ajateltava, miten siirtymäaika olisi järjes- dollepanon. Huomattakoon edelleen, että
33969: tettävä. Yksi mahdollisuus olisi, että pysyt- aikaisemmin konsistori kokonaisuudessaan
33970: täisiin täysin nykyisellä kannalla, kunnes - siitä ei ole monta vuotta - toimitti eh-
33971: varat myöntäisivät mahdollisen jaon. Täl- dollepanon, va:ikka siinä joissakin tapaul;-
33972: läkin tavalla voitaisiin toteuttaa se asia, sissa saattoi olla vain yksi ainoa asiantun-
33973: jonka kaikki ovat tunnustaneet hallituksen tija hakijan työalalta. Ja kun joku esi-
33974: esityksen ansioksi, se, että suomenkielinen merk~ksi historiallis-kielitieteellisessä osas-
33975: opetus saataisiin aikaan kaikissa tutkinto- tossa hakee itämaisten kielten professorin-
33976: aineissa, mikäli siitä vielä jotakin puuttuu, virkaa, on tiedekunnan osastossa tuskin
33977: ja että se aikaansaataisiin suomenkielisten ainoatakaan jäsentä, joka omakohtaisesti
33978: 564 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
33979: -------------~-----~--------~---------
33980:
33981:
33982:
33983: pystyisi arvostelemaan asioita. Tahtoisin fessorinvi·rkoja kuin mitä nyt ehdotetaan
33984: siis väittää, ettei tämä muistutus ole niin- suunniteltuun yhteiseen yliopistoon.
33985: kään huomattava kuin miksi se mahdolli- Muuten pyydän vain ohimennen huo-
33986: sesti on katsottu. Tieteellisesti ajatteleva mauttaa vielä siitä, että sen jälkeen kuin
33987: ihminen voi yleensä asiantuntijain lausun- hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi
33988: noista saada oikean käsityksen, mikäli hä- tulisi voimaan, huomattavassa määrässä
33989: nellä vain on vakaa pyrkimys asiallisuu- tulisi lisättäväksi suomenkielisten professo-
33990: teen. Tahdon edelleen huomauttaa, että rien lukumäärää.
33991: hallituksen esitys panee toimeen ainoas- Keskustelun kuluessa on viitattu yliopis-
33992: taan hallinnollisissa asioissa, jotka muuten- ton kanslerin tässä asiassa esittämään kiel-
33993: kin liian raskaasti painavat yliopiston pro- teiseen lausuntoon. Tämä viittaus ei kui-
33994: fessoreja, eräänlaisen työnjaon, mutta se tenkaan voi tehdä minuun sitä valtavaa vai-
33995: jättää yliopiston tutkimus- ja opetuslaitok- kutusta kuin ehkä joihinkin eduskunnan
33996: sena yhtenäiseksi. Näin luulisin yliopistol- jäseniin. Vaikka Turun Akatemialta jo oli
33997: lisen toiminnan paremmin voivan järjestyä tullut kielteinen vastaus aikaisempaan tie-
33998: edelleen ilman hankauksia yhä suurempaan dusteluun, niin kansleri kuitenkin enna-
33999: yhtenäisyyteen yliopiston varsinaisissa tut- kolta neuvottelematta akatemian kanssa,
34000: kimus- ja opetustehtävissä. teki uuden ehdotuksen, jonka mukaan tä-
34001: Tulemme sitten kysymy1kseen professo- hän akp,temiaan olisi liitetty katkonainen
34002: rien luvusta. Tämäkin asia voisi varmaan lisä:ke - ehdotus, joka jo ennakolta oli
34003: jotenkuten järjestyä nykyisenkin yliopisto- tuomittu epäonnistumaan. Kun tämä ehdo-
34004: lainsäädännön puitteissa. Mutta varmaan tus raukesi, oli pakko ryhtyä valmistamaan
34005: on siinä virhe, kun se on valinnut sellaisen uutta, sellaista, joka veisi suomenkielen
34006: kaavamaisen jakoperusteen kuin yliopiston valtion yliopistossa sille kuuluvaan ase-
34007: erikielisten oppilaiden suhteellisen luvun maan. Kun ministeriö ja valtioneuvosto
34008: luentojen luvun määrääjäksi. Seurauksena sitt-en valmistivat uuden ehdotuksen, joka
34009: on, eWi professori, joka mielellään kuuli- sisälsi olennaisesti samaa kuin näille vli-
34010: jainsa vuoksi luennoisi suomeksi, ei ole mä.äräisiHe valt.iopäiville annettu ·esitys,· oli
34011: siihen oikeutettu kun suhdeluku häntä siitä kansleri läsnä valtioneuvoston istunnossa ja
34012: estää. Tämä epälmhta häviäisi, jos hallituk- katsoi silloin, että tämä ehdotus, jonka val-
34013: sen esitys hyväksyttäisiin. Tarvittaisiin siis mistamisessa on ollut apuna yliopiston oloja
34014: epäilemättä suurempaa joustavuutta. Eri ja yliopistolainsäädäntöä perusteellisesti
34015: kielillä luennoivien professol'Len lukua· ei tunteva henkilö, entinen Helsingin yliopis-
34016: voida määrätä matemaattisella suhdeluvulla, ton professori, ei ollut käytännössä mahdo-
34017: vaan täytyy ottaa huomioon, että saadaan ton toteutettavaksi. Vasta nyt, kun asia
34018: jotakin kokonaista eikä ainoastaan paloi- esiteltiin esitystä varten ylimääräisille val-
34019: teltua. Professorien lukumäärää ei voida tiopäiville, esiintyi kansleri vastalauseineen,
34020: perustaa vain suhdelukuihin, vaan on sil- jossa hän vetosi aikaisempaan linjajako-
34021: mällä pidettävä myös absoluuttisia arvoja. ehdotukseensa sekä esitti esitysehdotusta
34022: Tuleehan muistaa, että ruotsinkielisten yli- annettavaksi sen mukaisesti. Linjajakoeh-
34023: oppilaiden luku, vaikka se suhteellisesti on dotuksella ei kuitenkaan suomalaisuuden
34024: alentunut, on absoluuttisesti noussut: opis- asiaa edistettäisi läheskään samassa mää-
34025: kelunsa aloittaneiden ruotsinkielisten yli- rässä kuin hallituksen esityksellä.
34026: oppilaiden luku oli vuosina 1920-1925 Lopuksi tahdon toistaa sen, mitä jo aikai-
34027: keskimäärin 166 ja vuosina 1925-1934 semmin olen lausunut lakiehdotusten olen-
34028: keskimäärin 221 vuosittain. Kaikista vä- naisiromasta sisällyksestä. Tämä sisällys on
34029: himmin pitäisi niiden puhua hallituksen siinä, että lakiehdotusten voimaantultua jo-
34030: esittämästä ruotsinkielisten opttajain pal- kainen suomenkielinen ylioppilas saisi kai-
34031: joudesta, jotka ovat valmiit perustamaan kissa tiedekunnissa kaiken opetuksensa suo-
34032: erillisen ruotsinkielisen yliopiston. Sillä menkielellä ja opettajilta, jotka käyttävät
34033: onhan selvää, ettei Suomi, jos se tällaisen tätä kieltä omana kielenään, ja että yli-
34034: yliopiston perustaa, voi perustaa sellaista, opiston suomenkielisiltä professoreilta ei
34035: joka olisi todellisen yliopiston irvilmva, enää vaadittaisi ruotsinkielen taitoa, että
34036: vaan siihen pitäisi siinä tapauksessa perus- suomenkieli tulisi yliopiston hallinnossa sii-
34037: taa vähintään se määrä ruotsinkielisiä pro- hen asemaan, joka sille kansamme päälkie-
34038: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko1skevan lain muuttaminen. 565
34039:
34040: lenä luonnostaan kuuluu ja että yliopiston eduskunnan toiseen käsittelyyn. Nyt tie-
34041: ruotsinkielisten opettajain vaikutus suo- dämme, että hallituksen esitys ei tule edes
34042: menkielisten opiskelijain asioihin jotenkin menemäänkään suureen ·valiokuntaan,. vielä
34043: tyyten lakkaisi. vähemmän sieltä palaamaan, joten minä
34044: Onko tämä lakiehdotuksen sisällys niin olen pukiotettu antamaan asiaHisen lausun-
34045: vähäpätöinen, niin, onko se suomalaisuuden toni hallituksen esityksestä tässä evästys-
34046: asialle yliopistossa suorastaan niin turmiol- keskustelussa,. jossa va:listetaan suuren rva-
34047: linen, että vähemmistön oli lakiehdotusten liokunnan jäseniä. Olemme joutuneet sel-
34048: hyväksytyksi tulemisen estämiseksi rybdyt- laiseen asemaan, jossa edustajan on teh-
34049: tävä jarrutukseen, menettelyyn, joka on tävä jonkinlainen 1loppuselvitys kannan-
34050: ollut omansa tämän tärkeän kysymyksen otoistaan polttavaksi käyneessä yliopistoky-
34051: arvoa alentamaan ja myöskin alentamaan symyksessä. ·En ole tästä asiasta tältä pai-
34052: eduskunnan arvoa sekä oman maan ajat- lmlta puhunut kolmeen vuoteen. Nyt näyt-
34053: televien kansalaisten edessä että myös kan- tää olevan se hetki, jolloin on esitettävä
34054: sainvälisesti? kaikki, mitä edustajalla on sanottavaa
34055: asiassa.
34056: Ed. V i r k kun: e n: Herra puhemies· l - Mutta ennenkuin •ryhdyn asiaan, minun
34057: ::\Iinä olisin mielelläni nähnyt, että herrat on alustavasti käsiteltä.vä erästä täällä
34058: ministerit olisivat olleet vielä saapuvilla eduskunnassa esiintynylttä ilmiötä. Yli-
34059: eivätlk,ä paenneet tästä keskustelusta. Pyy- opistoasian leimasi evästys!keskustclussa ed.
34060: dän erityisesti, että herra opetusministeri Tanner, niinkuin monta kertaa on sanottu,
34061: tahtoisi edelleen ollw täällä sa·apuvilla. täirkeydeltään kuudennen Luokan kysymyk-
34062: Olen aika,isemmin käyttämässäni puilleen- seksi Suomen kaman julkisessa. elämässä.
34063: vuorossa osoittanut, että, oikeudeniselta MinuHa on se käsitys,. että edustaja Twn-
34064: kannalta katsoen, haUituksen esitys selvästi ner ehkä itsekin huomaa, että hänen on
34065: on 1ain henkeä ja tarkoitusta vastaan, ja syytä uudelleen .arvioida :tämän asian ar-
34066: että se on selvässä ·ristiriidassw ylevien, vojärjestys, ehkä hän :havaitsee, .että asia
34067: kaikkien aikojen lainkäyttöä ve,lvoittavien elää suurta, nou..'ltLkauttaan Suomen kansan
34068: tuomarinohje~den kanssa,. Olen tässä koh- elä:mässä (Ed. Inkilä: Ke:vätvirmt l) -ovat
34069: den kokona&n toista mieltä kuin edellinen tulossa. Kumma, .että edustaja Inkilä ei
34070: arvoisa pulhuja, opetusministeri. Edus- sitä ala huomata (Eduskunnasta: Ne oli-
34071: kunnan oikeusasiamiehen :myöhemmin edus- vat tulossa jo kaksi vuotta. sitten l). Kat-
34072: kunnan pöytäkirjaan sanelema lausunto on sellaan[
34073: jalosti tuken,ut minun kannanottoani. Kun Edustaja Tannerin lamsumat :halveksu-
34074: pääministeri Kivimäki tämän johdosta mista ilmaisevat sanat eivät unohdu Suo-
34075: esiintyi, hän, tapansa mukaan, joka ei oie men kansan mielestä. Mutta minä nyt en
34076: miehekäs, pyrki vetäytymään toisen henki- puhu siitä, vaan puhun siitä, että kun kuu-
34077: lön selän taakse. Oikeuskanslerin Jyihyt lin tämän halveksivan arvostelun sen edus-
34078: lausunto, jonka pääministeri [uki,. oli sisä'l- tajan huulilta, jonka wvunannon hallitus on
34079: lykseltään, 'luvalla sanoen,. laiha ja hätäi- yliopistoesityksensä läpiajamiseksi kalliilla
34080: sesti kyhätty. Kun se loppuasassaan ilmei- hinnalla ostanut, en ,voinut olla. ajattele-
34081: sesti on vii.,heellinenkin, se sitä vähemmän matta, millä mielellä hallitus mahtoi kuu-
34082: saattaa tehdä mitään va:kuuUavaa vaiku- nella tämän mahtavan suojelijansa :pilkaHi-
34083: tusta. Päinvastoin. Minä katson sen ole- sia sanoja (Eduskunnasta: Mikä oli hinta?).
34084: van, kuten saksalainen sanoo, Auskunft Tulemme siihen. Sanooharr hallitus taas,
34085: der Verlegenheit, nolouden ilmaus. Edus- aivan päinvastoin kuin edustaja Tanner,
34086: kunnan oikeusasiamiehen sitova ja. huomat- pitäne,ensä yEopistoasia.a niin ·tiirkeä.nä, että
34087: ta:va lausunto jää voimaansa. sen ratkaisun kiirehtimiseksi tarvittiin yli-
34088: Nyt .olen pyytänyt puheenvuoron merki- määräiset valtinpäivät Halliitus on pan-
34089: täkseni kantani hallituksen esityksen sisäl- 1
34090: nut sen arvovallan, mikä hallituksella mah-
34091: lykseen. Tämä on oleva; puheenvuoroni
34092: 1
34093: ta:a olla, ja koko olen1>assaolonsa va,akaan
34094: varsinainen tarkoitus. .Suuren valliakunnan saadakseen edustaja Tannerin ynnä mui-
34095: jäsenenä minun asiani olisi ollut esiintyä den kannattajiensa avulla yliopistoasian
34096: oikeastaan vasta sen. jälkeen, kuin tämä mtkaistuiksi näillä :poikkeuksellisesti ko-
34097: la:kieihdotus paJ.a.a suuresta valiokunnasta koonkutsutuilla valtiopäivillä. Ih1ilitus tie-
34098: Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34099:
34100: tenkään ei voi eikä ole voinut eduskun- ruotsinkielisiltii ylioppilailta kaiken korkea-
34101: nan jw maan edessä ojentaa ·ed. Tannerin kouluopetuksen he~dän äidinkielellään. Ja
34102: pilkantekoa, yhtä ''irälhän kuin hallitus voi ed. Ryömä katsoi taas hänkin soveliaa:ksi, ai-
34103: sanoutua irti ed. 'Tannerin muista vielä van samoin kuin ruotsirrkieliset politiikot te-
34104: enemmän ylimielisistä. ja 1ou1\'kaa'.Cista hal- kevät, mainita muka maamme ruotsinkieli-
34105: ventamisista.. .Halli.tuk.sen •velvol'lisuus olisi sen väestön sortamisesta, jota puhetapaa ed.
34106: ollut tämä tehdä, mutta hallitus on tässä Ryömä käytti. Herrojen Tannerin ja Ryö-
34107: asiassa siinä määrin sitonut itsensä ed. män tällaiset sanat ovat kaikua siitä hillit-
34108: Tanneriin, että hallituksella ei ole itsenäistä tömästä puiheenvuomsta, jonka ed. von
34109: liikkumis:va.pautta (Keskustasta: Oho !) . Born käytti eduskunnassa •6 ·päivänä syys-
34110: :M:inä näet edellytän, että hallituksen mie- kuuta 1934.. :Siinä ed. von Born meni
34111: hissä on niin palljon suoma!laista mieltä, niinkin pitkälle sokeassa puoluekiih!kossaan,
34112: että hallitus hyvin seka:vin tuntein nieli että hän ailentui •puhumaan .nyDkkioikeu-
34113: ed. Tannerin epäsuomalaisia annoksia. desta, jota. •Suomen suomenkielinen väestö
34114: Olen maininnut ed. Tannerin teon ja ha1- muka ryJrtyy soveltamaan nman ruotsin-
34115: lituks·en vaikenemisen, koska tämä cvälinäy- kielistä väestöä vastaan. Tällaiset vihjauk-
34116: tös ednslmnnan edessä säälittävällä tavalla set, väitteet ja solvau'kset on asiallisesti
34117: paljasti, miten yksinäinen ja avuton hll1- torjuttava. 'fämän kiihkoisan liioittelun
34118: 1:iitull on, kun sen pitäisi yliopistoesityksensä näytteitä on viime aikoina usein sa;atu
34119: asia1llista. sisällys•tä puolustaa. ja. suomalaista lukea 'ruotsinkielisessä lehdistössä. Onpa
34120: kantaansa osoittaa. Minulla on oleva: aihe jokunen tällainen va'litte:lu tai .syytös tul-
34121: puheenvuoroni loppupuolella vielä palata lut merkityksi eduskunnan pöytäkirjaan-
34122: ed. Tannerin ja hallituksen keskinäiseen kin. Erityisesti ovat myös Ruotsinmaan
34123: liittoutumiseen. lehdet Pohjan:lahden toisella puolen sur-
34124: Siirryn nyt esittämään sen, mitä mi- kei'lleet, samaan tulevaisuuden näköalaan
34125: nulla tässä asiassa on erityisesti sanottavaa. tuijottaessaan, kuin mihin •ed. Tanner ja
34126: Kysymys valionyliopiston muuttamisesta ed. Ryömii ovat silmänsä kiinnittäneet.
34127: täydelbsesti suomenkieliseksi on niin moni- Voisi odottaa, ·että ed. Tannerilla ja Ryö-
34128: nainen ja laajakantoinen, lukuisia yksityis- mällä olisi parempia edellyty'ksiä kuin ·ed.
34129: kohtia sisältävä asia, että on ma:hdotonta von Borni1la ja kotoisilla ruotsinkielisillä
34130: tämän suuren kysymyksen ka.lk!kia y:ksityis- johtajilla sekä heidän valittelujaan kertaa-
34131: ko:htia yhdessä. puheenvuorossa: edes käsi- valla ruotsinmaalaisella sanomalehdistöllä
34132: tellä, sitäkin vähemmän tyhjentää. Rajoi- ' voida 'todeta, mikä .suomaJ:ais·eHa ta:hoHa on
34133: tun sentähden käsittelemään niitä .puolia tosiasialUnen käsitys ruotsinkie:lisi1le yli-
34134: käsitelyna.laisen kysymyksen selvittämisessä, oppilaille ann:ettavH~sta vastikeopetuksesta.
34135: jotka minun mielestäni ovat tärkeimmät ja Mutta ed. Tanner ja Ryömä pitävät dema-
34136: jotka määrää:väit minun kannanottoni. gogisille tar•koitusperi:lleen >Sov·eliaampana
34137: Oikein on julkisuudessa eri ta.hoil!la ko- johtaa väiUeensä äärimmäisiin johtopää-
34138: rostettu, että niissä toimenpiteisoo, jotka töksiin, kun on kysymys vastikeopetuksesta,
34139: ovat tarpeellisia. valtiony:Eopiston muutta- jotta he sitten tällä liioitteluUa saisivat
34140: miseksi täydelliseksi suomenkieliseksi, on oikein osoitetuksi, kuinka erinomais1ia 1he ja
34141: huomioonote:tta.va, ta,vallaan :haHitseva nä- heidän ryhmänsä muka ovat huole:htiessaan
34142: kökohta, kohtuullisen, korvaavan korkea- ruotsin!kielisestä yliopisto,opetuksesta. Ha-
34143: kouluvastikeapetuksen valmis,taminen ruot- non lyhyesti, että ,ed. Tannerin ja Ryömän
34144: sinkielisiQle ylioppilai'lle. Ensimmäinen mi- sekä Suomen ruotsinJdelisten sanomaleht~en
34145: nulle tiil'keä kysymys kos!keekin ·ruotsin- ynnä maan ruotsinkielisen väestön joht~
34146: kielistä vastikeopetusta. Tätä vastikeope- jien valitukset ja näiden valittelujen kai-
34147: trt.'lta. ei luulla!kseni millään vastuullisella kuna kuultnien Ruotsinmaan sanomaleh-
34148: suomalaisella .taho:lla. kieilletä, kun se vain tien toisintol~usunnot 'eivät ole oikeat.
34149: järjestetään järjellisesti ja kohtuudenmu- Mainitsin Ruotsin sanoana'1ehdet. Ennen-
34150: kaisesti. Ed. Tanner ka:tsoi sopivaksi su- kuin menen eteenpäin asiassa, haluan tässä
34151: rullisen kuuluisa,ks.i tulleessa puheessaan yhteydessä torjua sen asiattoman sekaantu-
34152: viitata. siihen, että ne, jotka tinkimättä misen y·ksinomaan Suomen valtakunnalle
34153: vaativat valtionyliopiston kehittämi.3tä täy- kuuluvilu sisäisiin asioihin, johon sekaantu-
34154: sin suomenkieliseksi, muka tahtoisivat evätä miseen ,etenkin Ruotsinmaan sanomalehdet
34155: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita .ko·skeva.n lain muuttaminen. 567
34156:
34157: ja yliopistom~ehet ovat katsoneet itselleen kymmenten nykyiseen hetkeen asti voinut
34158: luvalliseksi antautua. Ei voi vaikuttaa syytää niitä Suomen suomenkielisen kan-
34159: muulla tavoin kuin painostavasti, kun san palvelijoita vastaan, jotka ko1messa
34160: huomaa, !kuinka :suuri ymmärtämättömyys sukupo'lv:essa ovat käyneet uhrautuvaa tais-
34161: Suomen suomalaiskansallista liikettä koh- telua suomenki·elen oikeuksien ja suomen-
34162: taan ilmene ruotsala~sessa 1ehdistössä, jopa kielisen sivi:styk8en puolesta. Tämä tutki-
34163: tähän ymmärtwmä:ttömyyteen liittyy, •eikä mus tUlee osoittamaan mustia kohtia Ruot-
34164: harvoinkaan, suoranaista tylyyttä ja Yaa- sin :kulttuurikehityksessä. Tätä saman-
34165: ristelyä. Valitan syvästi, ·että aina viimei- •laista menettelyä Ruotsin <lehCl:et näinä päi-
34166: seen päivään 1a.sti olemme saaneet todis- vinä edelleen jatkavat. Minä luen joka
34167: tuksia siitä, että monet Ruotsin johtavat päivä Tukholman lehdistä valituksia ja
34168: lehdet ovat antautuneet, kuten näyttää, uhkauksia ja uudelleen uhkauksia ja 'Vali-
34169: huonoiksi a:sianajajiksi asettaakseen kansal.- tuksia, joita nämä lehdet tänne jatkuvasti
34170: lisen liikkeemme nykyhetkeNä yleisesti ja lähettävät Suomen :pääväestön asoitteeHa.
34171: '€rityisesti nuorisomme kannanotot huonoon Heidän säJVynsä on monotooninen, jotten
34172: valoon. Nykyisen hallituksen ta•holta on an- sanoisi monomaaninen. Samoja syytöksiä
34173: nettu ymmärtää, ja opetusministeri teki muka .ruotsinkielen ja ruotsinkielisen kult-
34174: näin äslkeisessä lausunnossaankin, ~että yli- tuurin halveksimisesta, Suomen ruotsinkie-
34175: ·Dpisto-opetuksen kiireelliseHä ratkaisemi- lisen väestön sortamisesta, Suomen ja
34176: sella oJ.isi myöskin ulkopoliittista tai Ruotsin keskinäisen kulttuuriyhteyden rik-
34177: ehkä;pä laajempaaokin kansainvälistä mcl'ki- komisesta, Suomen ylioppilaitten sivisty-
34178: tystä. Kun ~wllitus tekee tä:llaisia viit- mättömyydestä ja kansalliskiihkosta ja niin
34179: tauksia, hamtus ·ei näe a~sian ydintä. Hal- edelleen loppumattomiin. Erityisesti !1ouk-
34180: litus liikkuu aivan rpinnaUa, kun se edus- kaavan, osaJlta silmiUömästi ja sokeasti
34181: :kuntaa P'eloitte'Lee sillä, että valtion yli- kiihkoutuneen sä.vyn Ruotsin lehtien pur-
34182: -opiston muodostruminen täysin suomenkie- kaukset ovat aivan viime päi·vinä :saaneet.
34183: liseksi ja sen ohella kysymys, mi'Llä tavoin Niitä täytyy surkutella, mutta sama'lla
34184: ruotsinkielisten ylioppilaiden korke~kou'Lu niille kohauttwa olkapäitään. Tuoreimpana
34185: ·opetuksesta huolehditaan, muka ihäiritse- näytteenä siitä journaliS!tiikasta, jota käyt-
34186: vii.sti vaikuttaisi :kulttuurisuhteisiimme tämään ·eräät Ruotsin san.omalchdet ovat
34187: Skandinaviaan ja Ruotsiin. Ainoastaan a'lentuneet, on tukholmalaisen lehden esit-
34188: pelkurimaisuus ja miehuuttomuus voi täl- tämä sanomaton raakuus Suomen suoma-
34189: laista valiterla. Suomen yliopistokysymyk- laisista ylioppilaista. Häväistysyritys koe-
34190: ~en ratkaisulla sillä tavoin kuin kansamme tetaan tehdä täydelliseksi :siten, että ruot-
34191: suomalainen mielipide oikeudenmukaisesti sin!kieli,nen katulehti Helsingissä riemulla
34192: vaatii, voi h:erättää ulkopoliittista tai kan- julkaisee tämän ruokottomuuden. Tällä ta-
34193: sainvälistä kiintoisuutta ainoastaan sikäli, voin kukkii näinä päivinä ruotsinkielinen
34194: että ulkomaat näkevät, miten ta,8apuo'LiS>esti sanomalehtikulttuuri sekä Ruotsissa että
34195: ja oikeamielisesti Suomen suomenkielinen Suomessa. Tiedänhän minä, että vilje'Llään
34196: pääväestö, swma:1la !kuin se maahan hankkii myös toisenlaista, sdli:dia kulttuuria ruot-
34197: ticiysin suomenkielisen valtionyliopi.ston, sinkielellä Ruotsissa ja myöskin täällä Suo-
34198: myöskin tahtoo huolehtia vähemmistöväes- messa. Mutta tämän oikean kulttuurin
34199: tön oikeuksista niin pitkälle, kuin nämä edustajain puol;elta ei ole tähän :päi.vään
34200: oikeudet kohtuullisesti ulottuvat. Skandi- mennessä .havaittu mitään protestia moista
34201: nruvian ja erityisesti Ruotsin sanomaleh- raakuutta ja sivistymättömyyttä ·vastaan
34202: distö on kaikkina niinä vuosikymmeninä (Eduskunnasta: Oikein!). Ruotsin leJhdet
34203: Snellmanin aj,oilta lähtien, j.oina taistele- riehuvat aikansa, .vähitellen ne tulevat vai-
34204: vaa suomalaisuusliikettä maassamme on kenemaan. Kun joitakin vuosia on kulu-
34205: ollut, osoittanut ei ainoastaan ymmärtä- nut, huomawvat ruotsalaiset, ~ettei oleilman
34206: mättömyyttään, vaan suorastaan ynseyt- mitään rhirveätä tapahtunut, ei ole sor-
34207: tään sitä !kohtaan. On olCJVa suomalaisen rettu, ei ole kielletty eikä hävitetty. Tak-
34208: historiankirjoituksen tehtävänä kerran tiikka on sama Snellmanin ajoilta meidän
34209: osoittaa, mitä loukkauksia ja halventamisia päiviimme asti : On huudettu aina itsensä
34210: Ruotsin ju:lkinen sana on Sne11rrnanin ja käheiksi ja sitten on unohdettu. Kyllä me
34211: Yrjö-Ko8kisen ajoilta lähtien läpi vuosi- täällä Pohjanlahden toisella puolella tä-
34212: 568 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34213:
34214: män vruruhan virren tunnemme, ei se mei- sesti vastustaisivat valtionyliopiston tule-
34215: hin yhtään mitään vaikuta (Eduskunnasta: mista suomenkieliseksi. Minun ei tarvitse
34216: Aivan!). Mutta saanee kysyä, eikö Ruot- muuta kuin viitata yliopiston kanslerin ja
34217: sin julkinen sana itse vähitellen huomaa, yliopiston varareihtorin, todellisten asian-
34218: että sillä on jotenkin epäkiitollinen teh- tuntijain, antamiin murhaaviin lausuntoi-
34219: tävä yhä vain yrittää esiintyä j@kinlai- hin. Hallituksen esityksen toteuttaminen ai-
34220: se.na ylempänä mentorina Suomen sisäi- heuttaisi alituisia rettelöitä ja keskinäisiä
34221: sissä asioissa, jatkaa sitä holhoamista, jota hankauksia j.a se loisi olotilan, jossa ei olisi
34222: se niin korkealta ja:lustalta tahtoo yhä työrauhaa kummallakaan taholla. Hallituk-
34223: eteenkinpäin alentuvasti jakaa Suomen sen esityksen ehdottamaa vastikeopetusta on
34224: suomell'ldelise:Ue kansalle. näistä syistä tuomittu niin ankarasti ja asial-
34225: On mielestäni ollut tarpeellista tältä pai- lisesti, että se, mikäli nyt saattaa nähdä, il-
34226: ka:lita julkisesti ja kohteliaasti ilmoittaa, man muuta pyyhkäistään olemattomaksi.
34227: että Ruotsinmaan sanomalehdistön uupu- Siihen ei tulla seuraavina aikoina suoritetta-
34228: mattamaila sekaantumise]ra yliopisto- vissa järjestelyissä kiinnittämään vähintä-
34229: asiamme selvittämiseen ei täällä tule ole- kään huomiota. Se ehdotus, tämä kait voi-
34230: maan vähintäkään vaikutusta lopulliseen daan sanoa, otn nyt lopullisesti tuomittu
34231: ratkaisuun (Eduskunnasta: Oikein!), sitä (Eduskunnasta: Varmasti!). Eikähän se
34232: vähemmän, kun Ruotsin lehdet yhä :enem- olekaan muuta kuin pääasiassa ruotsinkie-
34233: män ovat ryhtyneet kirjoittamaan suo.ra- listen yliopisto-opettajien ehdotus, jota tie-
34234: n:aisia säädyttömyyksiä. Yliopistoasia tul- detään erityisesti ministeri Wittingin in-
34235: laan tää'1lä hoitamaan omana sisällisenä nolla ja menestyksellä, hallituksessa ajaneen.
34236: asianamme kenenkään vieraan saamatta sii- Toiseksi. Miten korkBakouluopetus järjes-
34237: hen se'kaa;ntua, mutta se kyllä tullaan :hoi~ tetäänkin ruotsinkielisille ylioppilaille, niin
34238: tamaan sillä oikeudenmukaisella tavalla, tämä opetus on saapa asiallisen ja joltakin
34239: että se ei ole väihentävä sitä arvonantoa, karmalta katsoen tyydyttävän, vaikka vaa:ti-
34240: jota Huomi kansainvälisesti nauttii. Mutta mattomankin sisällyksen. Toisaalta on hy-
34241: Suomen nykyisen ha:Ilitu<ksen v,elvollisuu- lättävä kaikki sellaiset toimenpiteet, jotik:a
34242: tena olisi virallisesti tehdä :hu~omautus eivät tyydytä mitään todellista korkeakoulu-
34243: niistä loukkauksista, joita Ruotsin lehdet opetusta, vaan jotka tyydyttäisivät vain joi-
34244: viskaavat :Suomen · suomenkielistä kansaa takin, niin sanoakseni, amhitio-, kunnian-
34245: kohtaan. Valitettavasti halli'tus 'ei ole tätä arkuus-näkökohtia, ja sen tähden tulisivat
34246: tehnyt, vaan !hallitus on menetellyt aivan olemaan ainoastaan jonkinlaisena silmän-
34247: toisin, käsittämättömän virheellisesti, kuten lumeena: Tällaista vastikeopetusta, jolla ei
34248: myöhemmin tulen osoittamaan. ole :mitään asiallista kantavuutta, on vastus-
34249: Palaan yhteen pääkysymykseeni. Selvi- tettava. Minä selv,ennän esimerkeillä, mitä
34250: tän käsitystäni, miten ma:an kielellisen vä- tarkoitan. ~un hallitus ehdottaa yhden
34251: hemmistön etu on oikeudenmukaisesti hoi- ruotsinkielisen professorinviran perustami-
34252: dettava, knn valtion yliopisto muodoste- sen maatalous-metsätieteelliseen tiedekun-
34253: taan täysin suomenkieliseksi. Suunnitel- taan, niin tälLaisella toimenpiteellä ei ole,
34254: missa on minun mielestäni päästävä yksi- niinkuin täällä on jo huomautettUJ, mitään
34255: mielisyyteen seuraavista pääkohdista. Mi- asiallista perustetta. Sellainen virka perus-
34256: nulla on niitä esitettävänä kolme tai neljä. tettaisiin ainoastaan jonkinlaisten ruotsa-
34257: Ensiksi. Ruotsinkielistä vastikeopetusta laisten kunnianwrkuusnälkökohtien tyydyt-
34258: ei saa järjestää tavalla, joka ehkäisee Suo- tämiseksi. Mutta jos näin tehtäisiin, olisi
34259: men valtionyliopiston muuttamisen täydel- poikettu asiallisuuden tieltä. ,Samaten, kun
34260: lisesti suomenkieliseksi. Minun täytyy mel- esim. ed. Wickman täällä on valittanut, :että
34261: kein joka kohdassa olla toista mieltä kuin valtionyliopiston jumaluusopillisessa tiede-
34262: edellinen puhuja tältä pa:i;kalta, herra ope- kunnassa pitäisi olla kuitenkin jokunen ruot-
34263: tusministeri. Hallituksen yliopistoesityksen sinkielinen professori, niin hänen valittelunsa
34264: suurin vika on siinä, että se todellisesti ei ta:kana on rtaas tuollainen ruotsalainen am-
34265: edistäkään valtionyliopiston muuttamista bitiiovaatimus, joka tässä asiassa ei ole oikea.
34266: täydellisesti suomenkieliseksi. Päinvastoin se, Ei ole mahdollista yhden ruotsinkielisen
34267: tehden kyllä eräitä parannuksia nykyiseen professorin, eikä parinkaan ruotsill'kieJ.isen
34268: olotilaan, luo toisia muotoja, jotka pysyväi- professorin, missään 6edekunnassa aniten-
34269: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita ko1skevan lain muuttaminen. 569
34270:
34271: kään kehittää mitään ruotsinkielistä korkea- sisi samaa, kuin että Ruotsin valtakunnassa
34272: kouluopetusta (Ed. Kalliokoski: Selvä on!). pitäisi, kun väestösuhteet otetaan lukuun,
34273: On odotettava, että ruotsalaisella taholla olla 40-50 yliopistoa. Ei voi 'kyllin ihme-
34274: tämä huomataan ja tunnustetaan ja. sen no- tellä, että ruotsinkielisen väestön poliittiset
34275: jalla luovutaan Yaatimasta sellaista vastike- johtajat eivä:t tätä tahdo myöntää, vaikka
34276: opetusta., joka asian omalta 'kannalt.a 'kat- asia kaiken järjen nimessä on niin päivän-
34277: soen olisi varsin V·aiku:tukseton. Varmaa on, selvä, kuin mikään olla voi.
34278: että jos tällaisia ruotsinkielisiä professorin- Ja niin minä tulen koskettamaan Åbo
34279: virkoja siroiteltaisiin sinne tänne joihinkin A-kademin ja Suomen valtiovallan mahdol-
34280: tiedekuntiin, sellainen vi1'ka ennen pitkää lista keskinäistä yhteistoimintaa korkea-
34281: hävitettäisiin sen t,a,kia, että kokemus osoit- kouluopetuksen järjestämiseksi ruotsinkieli-
34282: taisi ne ruotsinkieliselle opetukselle hyö- sille oppila.ille, tätä kysymystä, jota ed.
34283: dyttömi:lrsi ja ta.rpeettomi:ksi. Kuta pi- Toivola peräänkuuluHaa. Suhde Åbo Aka-
34284: kemmin ruotsinkielisellä taholla asetutaan demin ja Suomen valtion vämlä on omitui-
34285: tälle asialliselle ja oikealle kannalle, sitä sella tavaHa vielä epäselvä siihen nällden,
34286: helpommin voidaan löytää myös kestävä ·että Suomen valtiova:lta on auliisti tyy-
34287: pohja jatkuville neuvotteluille, joiden teh- dyttänyt Åbo Akademin ·esittämät toivo-
34288: tävänä on selvittää ruotsinkielisen korkea- mrukset tämän korkea:koulun ajanmukai-
34289: kouluopetuksen mahdollista muotoa ja sisäl- seksi kehi!t:tämiseksi. Mutta Åbo Akademi
34290: lystä. puolestaan on tähän asti jyrkästi hylän-
34291: Kolmanneksi. Kysymys on nyt, minkä- nyt Suomen valtiovallan esitykset siitä, että
34292: laisella järjestelyllä parhaiten päästään Åbo Akademi myöskin täyttäisi eräitä val-
34293: ruotsinkielisen vastikeopetuksen V'akiinnut- tion toivomnksia. On 'tultu siihen omitui-
34294: tamiseen. Asiallisen vastauksen antami- seen asema·an, että Åbo Akademilla on
34295: sessa täytyy lähtökohda.ksi huomio 'kiinnit- Suomen valtiovallan sille myöntämiä suuri-
34296: tää kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, joita arvoisia. oikeuksia, mutta sama Åbo Aka-
34297: Suomessa jo on olemassa tyydyttävän ruot- demi katsoo voivansa olla vallan tietämätön
34298: sinkielisen korkeakouluopetuksen järjestämi- tai välinpitämätön siitä, että sillä Suomen
34299: seksi. Täytyy olla yksimielisyys tai, jollei valtiota kohtaan on myös velvollisuuksia.
34300: vielä ole yksimielisyyttä, täytyy syntyä yk- Esitän tarkemmin tämän: yksipuolisen
34301: simielisyys siitä, että ruotsinkielinen korkea- aseman. Abo Akademi ·on yksityinen sää-
34302: kouluopetus kehitetään jo olemassaolevien tiö, seHaisena tietenkin aivan itsenäinen ja
34303: opetuslaitosten ja jo harjo]h~tun käytännön riippumaton. Aho ~~kademia kaiketi ei
34304: pohjalla. On ollut mahdotonta käsittää, voida ulkonaisesti pakottaa palvelemaan
34305: että Suomen ruotsinkielisen vä·estön edusta- valtiota eräiden tehtävien suoritwmisessa,
34306: jat eivät tahdo myöntää sitä, mikä kui,ten~ ·edellyttäen, Bttä Abo Akademi saisi palve-
34307: kin on selvin asia maailmassa, että ruotsin- luksestaan valtiolta korvauksen. Kuitenkin
34308: kielisen vä.estön voimat on koottava, ei suin- on huomattava se seikka, minkä ed. Lah-
34309: kaan hajoitettava. Ruotsinkielinen väestö densuo on täällä aikaisemmin maininnut,
34310: on Suomessa niin vähäinen, entä jos tämä että toinen niistä asiantuntijoista, joita ai-
34311: väestö tahtoo Suomen valtiovallan suopealla kaisempi perustuslakivaliolmnta on kuuRrut,
34312: avustuksella saada opislmlevalle nuorisol- tri Hakulinen, on tullut myönteiseen vas-
34313: leen tarkoitetun korkeakouluopetuksen jär- taukseen kysyttäessä, eikö Åbo Akademi,
34314: jestetycksi todeHa tyydyttävällä tavalla (Ed. vaikka sää.tiökin, ole velvollinen erinäisissä
34315: Toivola : Opetus Turkuun vaan !) , - minä tapauksissa palvelemaan Suomen valtio-
34316: tulen siihen, ed. Toivola - (Ed. Toivola: valtaa. Kumminkin Åbo Akademi näyttää
34317: Hyvä!), niin sen ·omalta ja sen opiskelevan tä:hän asti olleen epäsdvillä siitä, et•tä kaik-
34318: nuorison >asiallisen edun kannalta on ruot- kia todellisia palveluksia pitäisi seurata
34319: sinkielisen väestön omistamien, sekä ta- vastapalvdusten, oikeuksien saamiseen pi-
34320: loudellisten että henkisten etujen kokoami- täisi liittyä myös velvollisuuksien täyttä-
34321: nen ja ~ehittäminen oleva yhtä luonnolli- minen. Asia on niin, että Aho Akademi on
34322: nen kuin välttämätön tehtävä. On mainittu pian syntymi>sensä jälkeen anonut Suomen
34323: asiantuntijain taholta, että ·jos Suomessa va1tiovallalta saada toimeenpanemilleen tut-
34324: ruotsinkielinen väestö ajattelisi ajanpitkään kinnoille ja antamiUeen opinarvoille lail-
34325: ylläpitää ka:hta korkeakoulua, se merkit- lista pät,evyyttä Suomessa. niin, että Åbo
34326: .570 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34327:
34328: Akademin antamilla. arvosanoiLla ja toimit,. kaan, ja kuitenkin me ·emme ·pääse siitä,
34329: ta.milla tutkinnoilla olisi sama oikeus eri- että tällä heN~e1!lä vallitseva olotila suo-
34330: näisillä virkamiesurilla, kuin on valtion- sittaa asioitten järj.estely'ksi ainakin tois-
34331: yliopiston toimittamilla samanlaisilla tut- taiseksi yksistänsä tätä tietä. Joka tapauk-
34332: kinnoilla. V aitiovalta on suopeasti myön- sessa on Åbo AkaJdemin kokonansa kieltei-
34333: tänyt Åbo Akademilie sen anomat oikeu- nen kanta ajan pitkään oleva kestämätön
34334: det ja niitä :on Abo Akademi saanut läpi sen tähden, että se on epäoikeudenmukai-
34335: vuosien menestyksellä käyttää. l\IuUa Åbo nen. P~of. Eskola on vallan oikein •esittä-
34336: Akademi anoi pian enemmänkin. . Se anoi nyt Helsingin Sanomissa julkaisemassaan
34337: perustamalleen teologiselle tiedekunnalle yliopistoasiua koskevassa kirjoituksessa,
34338: lai1lista oikeutta saada valmistaa pappeja että ruotsin'ki·elisten johtajien kanta on
34339: Suomen ruotsinkielisille seura!kunnil1e. Val- suunniJ:leen tämä: kailkki, mikä on yhteistä
34340: tiovalta jälleen suostui Å'bo Akademin tä- .Suomessa, se kuuluu 1heillekin, mutta se,
34341: hänkin anomukseen, täyde1lisesti luottaen mikä on heillä .erillistä, se kuuluu yksin-
34342: siihen, että Åbo Akademi lojaalisesti pal- omaan heille. Eihän tällainen kanta .min-·
34343: velisi tässä tärkeässä tehtävässä Suomen kään oil\;eudenmukaisuuden ni'messä rvoi
34344: valtiovaltaa. Tämä luottamus ei olekaan ajan .pitkään kestää. Jos tulisi !laajemmin
34345: pettänyt. Abo Akademin teologinen tied€- Skandina.viassa tietoon Åbo Akademin .tällä
34346: kunta on toiminut elinvoimaisesti ja me- tavoin perusteltu kieloteinen kanta,, tai:kk:a
34347: nestyksellä ja. lunUal{seni ovat Suomen sanokaamme, jos asia vietäisiin kansain-
34348: ruotsinkieliset seurakunnat o1leet tyytyväi- liittoon - ·ovathan siitäkin jotkut ruotsin-
34349: siä siihen nuoreen papistoon, jonka ne ovat kieliset kiihkoilijat julkisuudessa puhu-
34350: Åbo Akademin kasvattcina vastaanottaneet. neet - ja jos sekä Skandinaviassa että
34351: Suomen valtiovalta on näin ollen erin- muualla maailmassa tulisi tietoon, että tä-
34352: Drnaisen suosiolEsesti kohdellut ja tukenut män ja tämän Suomen valtiovalta on
34353: Abo Akademin pyrkimyksiä. Mutta nyt on auliisti tehnyt Å:bo AkademiHe, ja näin ja
34354: tapahtunut, että Suomen valtiovaltakin on näin kohtuullisesti se on pyytänyt myös-
34355: kääntynyt Abo Akademin puoleen pyyn- kin Åbo Akademilta vastapalv·eluksia, niin
34356: nöllä, että Abo Akademi ryhtyisi sellai- ·eihän missään ma:ailmassa tällaista torju-
34357: seen yhteistoimintaan Suomen valtiovallan •mista kukaan ·puolueeton voisi käsittää.
34358: kanssa, että esim. kouluopettajia voitaisiin Lienee ehkä syytä vielä toisessa yhteydessä
34359: siellä valmistaa Suomen ruotsinkielisiin hiukan palata tähän samaan kysymykseen.
34360: kouluihin ja myöskin mahdollisesti toisia Mutta nyt minä tulen siihen puoleen yli-
34361: virkamiehiä, joita Suomen ruotsinkielinen opistokysymyksessä, jolla minun silmissäni
34362: väestö tarvitsee. Näihin tiedusteluihin ja on suurin periaatteellinen me1•kitys, ja
34363: ehdotuksiin on Abo Akademi tähän asti myöskin suurin käytännöllinen kantavuus.
34364: esittänyt jyrkän non possumus-kannan. Ei Luulen seuraavassa koskettt'J1evani koko
34365: ole kysymys kajota yksityisen säätiön itse- yliopistoky~ymyksen ja siinä ilmenevän eri-
34366: näisyyteen millään tavalla, mutta jollakin mielisyyden ydintä. Erityisesti ·valitan,
34367: tavoin on saatava syntymään yhteistoimin- ettei hallitus vhdelläkään sanalla eikä liioin
34368: taa Suomen valtiovallan ja Abo Akademin opettisministe;i suna puolustuspuheessa,
34369: välillä, jos todella tahdotaan ruotsinkieli- jonika hän tältä paika:lta •piti, ole 'lmsketta-
34370: selle opiskelevalle nuorisolle saada aikaan nut tätä nykyisten aikojen yliopistokysy-
34371: tyydyttävää kOI'kea:lmuluopetusta tässä myksen y:dinkohtaa. Kysymystä va~tionyli
34372: maassa. Min~" en ole samalla kannalla kuin opiston muuttamisesta täydellisesti suOllllen-
34373: valtioneuvos Setälä, joka on julkisesti lau- ikieliseksi on lopultakin katsottava .Suomen
34374: sunut, että jos Abo r\.kademi suostuisikin suuren suomalaisuusliikkeen historiallista
34375: Suomen valtiovallan esitykseen, hän puo- taustaa vastaan. Sitä vastaan asettuen me
34376: lestansa vastustaisi tällaista toimintaa, koska myös elävästi tunnemme suomalaisuu&li.ik-
34377: hänen mielestään yleisisänmaalliselta kan- keen velvoittavan perinnön, sen testamen-
34378: nalta ei oHsi h:yrvä, että ruotsinkieliset yli- tin, jonka Suomen suomalaisen kansan ny-
34379: oppilaat näin täydellisesti eristäytyisivät. kyinen sukupolvi on paneva täytäntöön.
34380: Minä kyllä ymmärrän valtioneuvos Setälän Ja varsin merkillistä.! Kysymystä Suomen
34381: ajatuskulun. Voin sanoa, ·että hänen aja- ruotsinkie1isen väestön opiskelevaUc nuori-
34382: tuksensa eivät o1e olleet vieraita minulle- solle a,nnetta,yasta vastikeopetuksesta on
34383: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. G71
34384:
34385: myöskin Jopu:lta katseltava Snellmanin the- siinä määrin, kuin Suomen ruotsinkielinen
34386: rättämän suomalaisuusliikkeen .historiallista väestö tanitsee ko:vkeamman opin saa-
34387: taustaa vasta~an. V a.stikeopetuksen järj·es- neita johtajia, virkamiehiä, joille se voi
34388: tämistä, jota minä edellisessä olen auliisti tarjota elämäntehtäYän ja toimeentulon.
34389: puoltanut, toisaalta ·rajoittavat Suomen Tämän erimielisyyden edessä me tallä het-
34390: ruotsinlkielisen väestön todelliset tarpeet ja kellä .olemme. Täytyy sanoa, että on erit-
34391: toiseksi Suomen suomenkielisen Yä,estön täin arveluttava ja haitallinen puute halli-
34392: yhtä oikeutetut tarpeet. Meidän tulee tuksen esityksessä ja koko .siinä järjestc-
34393: yhtyä siitä, että mi,tä Suomen ruotsinkie- ly;ssä, jota hallitus nyt yrittää panna <toi-
34394: linen väestö tarvitsee korkeamman opin meen, se, että tätä suurta kansallista näkö-
34395: saaneita johtajia eri aloilla, sen se on saava kohtaa hallitu3 ei ensinkään ole ottanut
34396: (E-d. Kares: Suoma'laisessa yliopistossa!). 'huomioon.
34397: Mutta ruotsinkielinen sivistyneistö on ;pal- Minulla oli l~esällä 1927 eräässä edusta-
34398: jon suurempi, kuin •että :se voisi saada toi- vassa skandinavialaisessa seurassa tilaisuus
34399: meentulonsa ja löytää toimintansa maan esittää tämän omaksumani :päänäkökohdan
34400: ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Ja yleensä .Suomen suomalaisuuskysymyksessä
34401: tässä on nyt tämän asian vaikea ydin. ja erittäin myös Suomen yliopistokysymyk-
34402: Ruotsalaisella cväestöllä ja ruotsinkielisellä sessä. Tämä tapaihtui Bergenissä 'V. 1927
34403: sivistyneistöllä on ISuome.ssa tätä nykyä, kokoontuneessa kirkollisen rauhanliikkeen
34404: cvoidaan .sanoa, traagillinen asema. Ruot- maailmanliiton pohjoismaisessa kongres-
34405: sinkielinen väestö on aivan liian pieni •voi- sissa. Näissä neuvottelui,ssa sain havaita,
34406: da.ksensa tarjota todellista pohjaa ruotsin- että norjalaiset ja tanskalaiset neuvotteli-
34407: kielisen sivistysneistön .oleomassaolo]lc. jat yleensä hyvin ymmär.sivät sen suoma-
34408: Rnotsalai,sen väestön yhteinen elime'llinen laisen kannan, jonka esitin. Ruotsalaisrt
34409: kokoon1pano on n:yikyjään aivan muodoton, edustaj<at taas pitivät aluksi minun mieli-
34410: sillä kun on suhteellisesti pieni ruumis, piteitäni varsin peloittavina, ja joku
34411: mutta mahdottoman 'suuri pää. Miten on heistä, joka nyttemmin on vainaja, melkoi-
34412: ajateltava 1tämän lukumäärältään aiva:Il sesti kiihtyikin. Mutta ennen pitkää kwvi
34413: liian suuren ruotsinki·elisen sivistyneistön niin, että ruotsalaiset•kin vas·taväittäjäni
34414: asemaa tässä maassa ja :sen tulevaisuutta? jatkuvi.ssa ajatusvaihdoissa l:auhtuivat ja
34415: Ja mitä voi Suomen valtio tämän liian 1hekin tunnustivat minun kannanotoissani
34416: suuren sivistyneistön ruotsiksi opiske1e- yarteenotetta via näkö·kohtia.
34417: Yalle nuori.solle tarjota.? Vastausten anta- Ruotsissa levinnyt mielipide, jota ,etu-
34418: minen näihin painaviin ky.symyksiin herät- paassa edustaa Ruotsin sanomalehdistön
34419: tää vielä tänä hetkenä suurimman erimie- suurin osa, on Suomen kieliriitaan nällden
34420: lisyyden, toisaalta ruotsinkielisten politik- vuosikymmenten kuluessa omaksunut da
34421: koj.en ja toisaalta Suomen suomalaisesti vieläkin näyttää omaksuvan asent·een, jonka
34422: ajattelevan ja 'tuntevan, Yalveutuneen väes- suomenkielisen Suomen yleinen käsitys-
34423: tön väli:llä. Olen varma siitä, 'Cttä tämä kanta leimaa yksipuoliseksi ja puo1ueelli-
34424: erimielisyys on vähitellen ehkä piankin seksi. Viimeisimpään aikaan asti on Ruot-
34425: <haihtuva, mutta tällä kertaa se vielä on sin mielipide suureksi osaksi ottanut oh-
34426: ärsyttävänä olemassa. jeita näkökohdista, jotka ovat yksistänsä
34427: Erimielisyys on tämä: ruotsinkieliset Suomen ruotsinkielisten politikkojen ja
34428: johtajat ja ,politikot vaativat, ·että ruot- sanomalehtien. Ecm kumminkin Suomen
34429: .sin'kielistä lko:vkeakouluopetusta on ruotsia- nuoren, itsenäisen va-ltakunnan johto on
34430: puhuvalle nuorisolle annettava niin laa- nyttemmin ratkaisevasti siirtynyt kanc
34431: jalti, kuin ruot.sinkie'.listä nuorisoa siihen samme .suomenkieliselle enemmistöll-e ,ja
34432: ilmoittautuu tässä maassa. Näin ruotsin- kun, seurauksena tästä, suomalainen •poli-
34433: kieliset ipolitikot selittävät haUitusmuodon tiiklm on sekä nyt että kaikessa tu1e·vaisuu-
34434: kuuluisan 14 §:n ja <perustavat omaan tul- dessa meidän maassamme rakennettava
34435: kintaansa ne vaatimu'kiset, joita 1he esittä- suomalaiskansalliselle pohjaHe, niin käy
34436: vät. Suomalaisuuden aatteen omistaneet ilman muuta selville, että yhteisymmär-
34437: Suomen kansalaiset taas luullrrk.seni ovat ryksemme Ruotsin kanssa on kärsivä
34438: valmiit korkeakouluopetusta valmistamaan vaurioita samassa määrässä, kuin yleinen
34439: ruotsinkieliselle opiskelevalle nuorisolle mielipide Ruotsissa julkisen sanomale:hdis-
34440: 572 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34441:
34442: tönsä edustamana on osoittanut ymmärtä- kansallisessa armeij assamme, liikemiehenä
34443: mättömyyttä taikka ·ehkä suorastansa viha- tai muussa johtavassa asemassa, tehdä
34444: mielisyyttä sitä suomalaiskansallista kehi- näin, ja samalla vaatia itsellensä ja lap-
34445: tystä kohtaan, joka nykyisin ei ainoastaan sillensa täyttä oikeutta kielensä kautta
34446: voimalla ja menestyksellä, vaan paremmin- erota kaikesta ympäristöstänsä. Tämä ky-
34447: kin luonnon välttämättömyydellä tunkee symys on nyikyhetken varsinainen riidan
34448: etualalle meidän pmv1emme Suomessa. aihe. Ratkaisu, minkä tämä kysymys on
34449: Voidaan valittaa sitä, että .Suomen suo- saapa, samalla ratkaisee kaikki meidän
34450: malainen pääväestö y'hä vielä näkee itsensä pmv1emme Suomessa kieliriidan alalla
34451: pakotetuksi taistelemaan loppuotteluja ilmenneet erikoiskysymykset, myöskin päi-
34452: siinä suuressa ikielitaistdussa, jonka kautta vän .polttavan yliopi.stokysymyksen. Ruot-
34453: suomenkielinen osa kansastamme viimeis- sinkielisellä taholla tässä maassa vielä puo-
34454: ten kolmen sukupolven aikana, 1800-luvun lustetaan tätä oikeutta. lVIe suomenkieli-
34455: jälkipuoliskolta asti aina meidän päiviimme set taas, ainakin me suomalaisesti tunt·e-
34456: saa:kka, on vaivalloisesti, mutta voimak- vat ja ajattelevat kansalaiset, kiellämme
34457: kaasti ja ·voitokkaasti raivannut itsellensä tämän.
34458: tien auki korkeampaan, itsenäiseen, oma- Tämä on myös se kohta, jossa vielä to-
34459: laatuiseen kulttuuriin inhimillisen elämän della voidaan puhua ruotsinkielisten :kan-
34460: kaikilla aloilla ja vihdoin myöskin saa!Vut- salaisten etuorkeuksista tässä maassa. Meitä
34461: tanut sen suvereenisen aseman, mikä sillä on viimeisinä päivinä :ha:vahduttanut suo-
34462: on ja on oleva. Lopullinen suoritus tässä menkielisten lääketieteenkandidaattien nos-
34463: taistelussa luov.uttamattomien kansaHisten tama valitus siitä, että jollakin klinikalla
34464: ihanteiden hyväksi on nyt käsissä (Edus- täällä Helsingissä, jossa 40 opiskelijaa
34465: kunnasta: Aivan!), ja tätä hallitus ei o'le harjoittelee, pitää 5 tähden opetuksen ta-
34466: ensinkään orvaltanut. pahtua ruotsiksi ja 35 suomenkielistä pako-
34467: Mikäli minä voin nä1hdä, on ydinkysy- tetaan seuraamaan ruotsinkielistä ope-
34468: myksenä siinä erimielisyydessä, mikä vielä tusta. Tietysti tällaisessa räikeässä yksi-
34469: vallitsee suomalaisen politiikan ajajien ja tyista:pauksessa jälleen todetaan ruotsinkie-
34470: kansamme ruotsinkielisten johtajien välillä, listen opis!lmlijain merkilliset etuoikeudet,
34471: kysymys siitä, onko ma.hdo1lista ja 011!ko mutta tämä on kumminkin, toivoisin, poik-
34472: oikein, et·tä ruotsinkielistä sivistyneis- keuksellinen asia. Varsinainen kysymys
34473: töämme elää elämäänsä suomenkielisen etuoilmudesta, kysymys siitä, onlm ruot-
34474: kansan keskellä, palvelee sitä ja .saa siltä sinkielisellä sivistyneistöllä oleva oikeutta
34475: leipänsä, mutta kuitenkin yhä ·edelleen, saada opetuksens·a ruotsinkielellä ja •kuiten-
34476: kuten menneinä aikoina, ylläpitäisi kielel- kin ruotsinkielisenä löytää elämäntoimin-
34477: listä aitausta itsensä ja suome;nkielisen tansa ja. tehtävänsä ja leirpänsä Suomen
34478: ympäristönsä 'Välillä (Ed. Kares: Sehän se suomenki·elisen väestön keskuudessa, ja
34479: järjetöntä onkin!). Tietenkään ·ei ole 'eri- onko tätä etuoikeutta jatkettava, tämä on
34480: mielisyy•ttä siitä, että tämän ruotsinkieli- se suuri kysymys. Mutta minä sanon:
34481: sen sivistyneistön pitää osata ja käyttää trumä riitakysymys on todellisuudessa jo
34482: suomenkieltä alituisessa kosketuksessaan historiassa saanut ratkaisunsa, vaikka se
34483: suomeapuhuvien kanssa. Tämän välttä- vielä käytännössä on avoinna. Teoreetti-
34484: mättömyyden myöntänevät toki myöskin sesti tämä kysymys on saanut ratkaisunsa
34485: ruotsinkieliset poliitikkomme, vaikkakin vai- siten, että suomalaisuuden liikkeen suuri
34486: valloisesti. Ed. von Born lausui syys- tienraivaaja Snellman, jättiläistaistelija
34487: kuun 6 päivänä viime vuonna täU·ä pai- suomenkielisen väestön nostamiseksi ja
34488: kalta pitämässään puheessa, että tässä suomenkielisen kulttuurin luomiseksi, kerta
34489: vaatimuksessa on hänenkin mielestään kaikkiaan on osoittanut välttämättömäJksi,
34490: liioitteluja. Joka tapauksessa tämä käy- ·että sivistyneistö sulautuu kansaan sekä
34491: täntö jättää vielä paljon toivomisen varaa. mieleltään että kie.leltään. Snellmanin eräs
34492: l\futta rpää:kysymys, jonka ympärillä tais- lausunto juhlapuheesta, jonka 'hän jo mel-
34493: telu lii>kkuu, koskee sitä, voilko yl~ensä kan- kein kuolevana piti 75-vuotispäivänään,.
34494: samme ruotsinkielinen jäs·en, joka päättää on täällä jo mainittu ·eräässä aikaisem-
34495: elää ~lämäänsä suom~n:kie1isen talonpoikais- massa lausunnossa. Tämä puhe on Snell-
34496: ikansan keskellä virkamiehenä, upseerina. manin viimeinen sana Suomen kansalle,
34497: 573
34498:
34499:
34500: hänen testamenttinsa. Minä lainaan tästä ainoastaan siinä määrin jakaa, kuin Suo-
34501: liikutta;vasta ,puheesta ainoastaan seuraavia men ruotsinkielisen väestön todellis~t si-
34502: ifl!arvoja sanoja, jotka esittävät koko käsit- vistystarpeet sitä edellyttävät. Minä huo-
34503: telynalaisen kysymyksen ytimen. :Snellman mautan, ,että Suomen va:ltionyliopisto on
34504: surkuttelee niitä Suomen nuoria, jotka suomenkielisiinkin opiskeli<joihin nähden,
34505: ailkaiseen on johdettu puoluekäsityksiin esim. lä,1;ketieteellisessä tiedekunnassa, jo
34506: eivätkä - nyt seuraavat Snellmanin sa- huomannut välttämättömäksi alkaa sovel-
34507: nat - ,katso y;oivansa rakastaa maatansa taa numerus clausus-periaatetta. Ma.amme
34508: sillä tiellä, jota kansa tahtoo, jonka tah- ruotsinkielisen sivistyneistön opiskelevaan
34509: don alle meidän kaikkien kuitenkin tä;ytyy nuorisoon nähden me sanomme : emme m'e
34510: taipua". Snellmanin sanat käsittävät hä- ole tätä numerus clausus-periaatetta keksi-
34511: nen perintönsä cvaalijat tänä 1pa1Vana, neet. Sen on vahvistanut historiallinen
34512: ennen kaikkea Suomen suomenkielinen välttämättömyys ja elämän oma ankara
34513: ',vaLv,eutunut nuoriso sekä korkeakouluissa laki. Suomen valtio ei voi ruotsinkielellä
34514: että maaseudulla, ,hänen testamentikseen, kasvattaa korkeamman opin saaneita palve-
34515: jolka nyt on lopullisesti täytettävä. Minä lijoita Suomen suomenkieliselle kansalle.
34516: korostan Snellmanin vaativan lausunnon Joka tällaista vaatisi, hän todella tahtoisi
34517: loppusanoja, sillä näissä 'hänen sanoissaan edelleen ylläpitää valtakunnan vähemmis-
34518: on riitakysymys, joka tänä päiYänä lmo- tö.Ue etuoikeuksia, jotka historian ja dä-
34519: huttaa mieliä, saanut ratkaisunsa. Tämän män oma kehitys armotta pyyhki'i pois elä-
34520: me käsitämme nyt selYemmin kuin milloin- män todellisuudesta. Kansa tahtoo elämän-
34521: Ilman. Vaatimuksena on rakastaa kansaa, yhteyttä sivistyneen säätynsä kanssa. Kansa
34522: ei niinkuin jokunen sivistyneistö itse mah- tunnustaa jahtajikseen ainoastaan niitä,
34523: dollisesti ta:htoisi, vaan sillä tiellä, jota jotka kokonansa ·ovat sulautuneet kansaan.
34524: kansa tahtoo. toisin sanoen: niin pian kuin Kun minä takavuosina olen täällä edus-
34525: :kansa on ,kohonnut itsetietoisuuteen, se kunnassa joskus puhunut tämän, minuun
34526: saattaa tunnustaa ainoastaan sellaisen si- juurtuneen käsityskantani puolesta, niin
34527: vistyneistön jOihtajakseen, joka kideltään ruotsinki,eliset politikot j.a sanomalEJhdet
34528: ja mieleltään,, lihallaan ja verellään on ovat pilkanneet ja halventaneet asiaa, pu-
34529: y'htä !kansan kanssa. lmen paljon ala-arvoisia sanoja siitä elä-
34530: Tällainen on 1historiallinen tilanne nyky- mänyhteydestä, jota muka kuvitellaan.
34531: ajan Suomessa. Mikään muu kuin minkä Mutta kaikista pilkkayrityksistä huolimatta
34532: Snellman on lausunut yhtä luonnollisena tämä totuus on horjumaton ja pysyy hor-
34533: kuin välttämättömänä vaatimuksena, ei vcoi juma,ttomana. Kansan tahtoa vastaan ei
34534: tulla 1kysymy!kseen .Suomessa, sellaisena ruotsinkielisten johtajien vastaväitteet mer-
34535: kuin Suomen sisäinen tila ja Suomen kan- kitse yhtään mitään. Ne 'lyyhistyvät omaan
34536: san kulttuuritaso nykyaikana on muodos- ma:hdoUomuuteensa. Suomen kansa tahtoo,
34537: tunut. .Se ei voi tulla kysymykseen yksin- minä korostan sen, johtajikseen ja palveli-
34538: kertaisesti sentähden, että valveutunut joikseen korkeamman opin saaneita, jotka
34539: kansa tahtoo dää syvimmässä yhteydessä se tunnustaa omikseen. Mreli !lämpenee,
34540: sivistyneen 1säätynsä kanssa. Se tahtoo kun seuraa sitä liittoutumisen uudistusta,
34541: nam meillä,, yhtä hyvin kuin m1ssa joka näinä päivinä tapahtuu suomal,aisen
34542: muussa sivistvsmaassa tahansa. Täten on opiskelevan 'nuorison ja maaseutujen suo-
34543: tå>mä riitakysymys jo saanut historiallisen ma1aisen kansan välillä. Täytyy toivoa,
34544: ja teoreettisen ratkaisun, ja sen täytyy että tästä kohtaamisesta on tuleva elämän-
34545: saada viimeisiä johtopäätöksiä myöten yhteyden liitto kaikiksi tuleviksi ajoiksi.
34546: myös käytännöllinen ratkaisunsa. Ja niin on lähtevä Suomen kansan syvien
34547: Ruotsinkieliset politikot sanovat tä:hän rivien mielestä ja sydämestä se virkamies-
34548: tänä päivänä, että me suomenkieHsellä ta- vi!han kirsi, jonka ,edellisten vuosisatojen
34549: awlla ta:hdomme ruotsinkielisen opiskelevan vääryydet ovat niin syvälle syövyttäneet.
34550: nuorison oikeutta saada korkewkouluope- Snellmanin suomalaisuusohjelman viimei-
34551: tusta ruotsinkielellä säännöste1lä numerus set johtopäätökset, hänen kallis perintönsä,
34552: clausus-periaatteen mukaan. Tämä mer- johon minä olen voinut viitata ainoastaan
34553: kitsee, tähän kysymykseen sovellettuna, että muutamin sanoin, ne saatetaan nyt täytän-
34554: ruotsinkielistä korkeakouluopetusta voida;an töön. Tähän elämänyhteyteen täytyy liit-
34555: 574 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34556:
34557: tyä kaikkien niiden, myöskin ehkä ruotsin- se on pyrkinyt harjoittamaan tässä yE-
34558: kielisenä syntyneiden, jotka :aikovat valmis- opistoasias:~a, ·ei tässä maassa lopulta vm.
34559: tua palve1lrukseen Suomen suomenkielistä tulla mitään. Opetusministeri pysytteli
34560: kansrua. lausunnossaan yksityisissä kohdissa, tahdon
34561: 'Tämän johtavan periaatteen mukaan on sanoa, että hänen esityksensä oli näpertele-
34562: yliopistokysymys ratkaista.va. Ei mikään vää asiain :hoitamista, mutta suuret näkö-
34563: hallitus Suomenmaassa, joka ei ota johto- kohdat j~a pedaatteet hän koKonansa oli
34564: tähdekseen tämän periaatteen toteuttamista, unohtanut. Ei käy päinsä yrittää tehdä
34565: kykene asi'ata viemään perille, vaan halli- suomenkielisel1e kansalle ja sen sivistyneel•le
34566: tukselle käy silloin, niinkuin tässä asiassa nuorisolle muka hyvää sulkemalla suoma-
34567: on käynyt Kivimäen hallitukselle. Tämä laiset kansanedustajat pois tämän :hyvän
34568: on myös se hallitseva periaate, jonka mu- luomisesta. 01en sää.linyt haHitusta näinä
34569: kaan ruotsinkielistä korkeakouluopetusta päivinä, ja kuitenkin hallituksen täytyy
34570: on valmistettava silmäHä pitä,en sitä tule- kuulla ja kestää totuus (Eduskunnasta:
34571: vaa ruotsinkielistä virka,. ja johtajaluokkaa, Ei se kauan kestä!). Ei se tulekaan ole-
34572: jota Suomen ruot'Sinkielinen vä,estö tule- maan pitkällinen minun ymmärtääkseni.
34573: vaisuudessa ta.rvitsee. Olen säälinyt ha:Hitusta, mutta sen täytyy
34574: Olen lyhyesti esittänyt eräitä johtavia kuulla totuus ja hallituksen täytyy myös-
34575: nakökohtia sekä valtionyliopiston kehittä- kin kantaa seuraukset siitä politiikasta,
34576: misestä täydellisesti suomenkieliseksi että jota se on harjoit,tanut. On ahdistava
34577: ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen jär- tunne täyttänyt Suomen snomalaisesti tun-
34578: jestämisestä maan ruotsinkielisen väestön tevat ja ajattelevat kansalaiset viimeisinä
34579: tuleville virkamiehille sekä tämän vä·estön päivinä. Olemme nähneet seuraavan mer-
34580: muille lwrkeamman sivistyksen saaneille killisen rinnakkaisnäytelmän, joka :tulee
34581: palvelijoille. Että nykyinen hallitus ei ole painumaan Suomen kulttuurihistoriaan.
34582: ollut tehtävänsä tasalla valmistaessraan esi- Hallituksen neuvospöydän aaressä vir-
34583: tystä yliopistoasiassa, s·e näkyy, kuten viit- kansa puolesta istuva ensimmäinen, etevin
34584: tasin, siitä, että hallitus ~ei ole ensinkään ja kokenein asiantuntija yliopistoasroissa,
34585: ottanut varteen näitä esittämiä.ni, määrää- yliopiston kansleri, tämä ·loistelias suoma-
34586: viä näkökohtia. Hallituksen esitys on syn- lainen kulttuuripersoonallisuus, hän on
34587: tynyt t'aktillisten näkökohtien varteenotta- pell>'kää ilmaa hallitukselle ja hänen teh-
34588: misesta, jotka näkökohdat nekin hallitus to- tävänsä hallituspöydän ääressä täYJtyy ra-
34589: sin on laskenut aivan väärin. Suomalai- joittua ainoastaan asiallisesti murhaavan
34590: suuden periaatteesta ha.Hitus ei ole välittä- arvostelun ja protestin antamiseen. Ja
34591: nyt -yhtään mitään. Kun suomalaisuuden niin pitkälle on tässä maassa myöskin
34592: perustavi'a näJkökohtia syrjäytetään sillä ta- eräissä suomenkielisissä piireissä j·ouduttu,
34593: va:lla, kuin hallitus on tehnyt yliopisto- että kun ruotsinkielinen katulehti kirjoittaa
34594: kysymyksen ratkaisemisessa, silloin halli- häväisevästi yliopiston kanslerista, niin
34595: tuksen esitys ei vähintäkää.n täytä nyky- jopa Helsingin Sanomat nielee tämän hä-
34596: ajan vaatimuksia. väisyn jonkinlaisena makupalana. Oi ai-
34597: Minä tulen näin koskettamaan nykyistä koja, oi t,a.poja!
34598: hallitust:a ja sen onnettomia toimenpiteitä. Ja toinen näytelmä on tuo, että samalla
34599: Voidaan tehdä tänä historiallisena hetkenä kertaa kun yliopiston kansleri on tällaiseen
34600: kolme suurta kysymystä. Mitä on :hallitus toimettomaan asemaan ahdistettu, niin :pää-
34601: oppinut viimeisten päivien tapahtumista~ ministerin kabinetissa sopivat 5-6 miestä,
34602: Mitä ovat ru:otsa:lai'Sen kansanpuolueen joh- pääministeri ja kait opetusministeri sekä
34603: tajat oppineet samoista tapahtumista~ Ja ministeri Witting ja sitten nämä suuret
34604: mitä ovat suomalaisen kansan suomalaisesti 1politikot, edustajat Tanner ja Ry;ömä .ja
34605: ajattelevat ja tuntevat kansalaiset viime von Born, mi'kä sisällys tulee olemaan y1i-
34606: •päivinä oppineet~ Jotakin luullakseni määräisille valtiopäiville annettavana esi-
34607: olemme kaikki oppineet, mihin eri leireihin tyksellä. Kuinka voi pääministeri Kivimäki
34608: lukeutunemmekin. olla politiikassaan niin sokea, että hän ku-
34609: Jotakin on myöskin haHitus oppinut. vittelee voivansa hoitaa tällaisen asian,
34610: l1uullakseni Kivimäen hallitus on oppinut joka ei ole kuudetta luokkaa, niinkuin ed.
34611: sen, että sellaisesta ha:llitustoiminnasta, jota Tanner, hänen neuvonantajansa, sanoo"
34612: 575
34613:
34614: vaan joka on aivan ensimmäistä luokkaa Puhuja: Ei ollut mitään ma1hdolli-
34615: Suomen kansan elämässä tätä nykyä, ilman suutta hallitukselle saada taatuksi itse'Ileen
34616: suomalaisen porvarillisen kansanosan myö- eduskunnassa jotakin enemmistöä, jollei
34617: tävaikutusta. Emme me ole täällä pelkkää esitys muodostunut sellaiseksi, kuin tämä
34618: ilmaa. Pääministeri lienee ehkä oppinut neuvottehrlmnta sen vaati, niin että se sen
34619: tämän jo viimeisinä päiiVinä. Ja ehkä herra hyväksyisi. Tästähän ovat syntyneet ne
34620: Kivimäki välhitellen havaitsee vikapistonsa omituiset ristiriidat ja merkillisyydet,
34621: suunnattomuuden. joita hallituksen esityksessä on. Ja tämän
34622: Erityi.sesti on tämä pääministerin neu- takia oli myö,skin pakko, minä tahdon vielä
34623: vottelukunta saanut uuteen yliopistoesityk- uskoa, vastoin herrojen Kivimäen ja :Man-
34624: seen pykälän ylioppilasosakuntien tulevai- tereen sisäisiä tunteita, tähän esitykseen
34625: suuden järjestämisestä. :Minä en voi ottaa myöskin osakuntapakon 1poistamista
34626: uskoa, että herrat Kivimäki ja Mantere koskevat säännökset.
34627: olisivat omasta aloitteestaan lähteneet hyök- Suomen valtionyliopiston ja sen ylioppi-
34628: käämään osakuntalaitosta vastaan. Heillä lasnuorison ·elämän historiassa on viime
34629: täytyy olla nuoruutensa ajoilta yhtä pal- vuosisadalta !kaksi nimeä, kaksi vallan-
34630: jon ylentä.viä ja myönteisiä vaikutuksia pitäjää, jotka ovat pyrkineet järkyttä-
34631: osakuntaelämästä, 'kuin meillä kaikilla van- mään yliopiston osakuntien itsenäistä ase-
34632: hoilla ylioppilailla on, että he ·eivät ole maa. Nämä miehet ovat olleet kenraali
34633: voineet omasta aloitteestaan lähteä kieltä- .Johan :Mauritz Nordenstam ja parooni
34634: mään oman nuoruutensa pallilaita koke- Kasimir von Kothen. Suomen kulttuuri-
34635: muksia. :Mutta heidän on täytynyt antaa historia merkitsee nämä nimet tässä koh-
34636: pakottaa itsensä siihen. Ja sehän on tie- den niiden synkkicn nimien joukkoon, joita
34637: tysti ed. Ryömä, joka tässä kohden on oHut tavataan suomalaisuusliikkeen vastustajina.
34638: määräävänä (Eduskunnasta: Kyllä osaa :Minä olen kysynyt itseltäni, onko nyt
34639: olla ilkeä !) . Totuus täytyy sanoa. Asia käyvä niin cvalitettavasti, että Suomen
34640: on nimittäin seuraava. Ed. Ryömä on kulttuurilhistoriaan tällä vuosikymmenellä
34641: yksityisesti sanonut ja minä uskon ·hänen on pakiko merkitä nimet Kivimäiki ja Man-
34642: sanaansa, että hänellä ja heillä ei· enna- tere niinä vallanpitäjinä, jotka monenmo-
34643: kolta ollut mitään tietoa ylimääräisten val- nien vuosikvmmenten kuluttua Norden-
34644: tiopäivien kokoonkutsumisesta. Niin kait stamin ja ;. Kothenin .synkkien aikojen
34645: todellakin oli. :Mutta yhtä selvää oli, että jälkeen ovat uudistaneet näiden entisten
34646: hallituksella ei ollut esityksensä valmiina vaHanpitäjien hyökkäykset yhoppilasosa-
34647: silloin, kun se päätti 'kutsua eduskunnan kuntia vastaan. Ne ovat silloin unohta-
34648: ylimääräisille valtiopäi:ville, vaan esitys neet koko entisyytensä ja parhaimmat yli-
34649: valmisteltiin, niinkuin me kaikki tiedämme, oppilasmui.stonsa. Pitkälle ·Ovat herrat
34650: seuraavina päivinä, ja olihan hyvin täpe- :pääministeri ja opetusministeri antaneet
34651: rällä, el1tikö esitys yliopistoasiassa ollen- sosialidemokraattien pakoittaa itsensä. kul-
34652: kaan valmiiksi näille ylimääräisille valtio- kemaan osakun talaito!ksen ihä.vi ttämisen
34653: päiville. Se1hän vahvistettiin edellisenä ilta- tiellä. Hallitus on tämänkin asian ajami-
34654: päivänä, ennenkuin tänne ikokoonnuimme. sessa tehnyt käsittämättömän virheen.
34655: Näissä oloissa jokainen ymmärtää, että Ja se on tehnyt toisenkin virheen, yhtä
34656: hallitus oli myynyt itsensä saadak- suuren ja käsittämättömän, josta täällä jo
34657: sensa ..... . on paljon puhuttu, mutta josta opetusmi-
34658: nisterillä ei ollut mitään sanottavaa, koska
34659: Puhemies (koputtaa): Huomautan, hän on kykenemätön siitä mitään sano-
34660: ettei pidä käyttää niin loukkaavia tsanoja maan. Hallitus on kustantanut, valtion
34661: hallituksesta. kirjapainossa painattanut ja levittänyt 1en-
34662: tokirjasta, joka, surkeata sanoa, on häJväis-
34663: Puhuja: Ei tämä ole mikään louk- tyskirjoitus, täydellinen pamfletti, niinkuin
34664: kaava sana. jokainen tietää, joka sen on lukenut. Mi-
34665: nulle on ollut kokonaan arvoitus, mitenkä
34666: Puhemies (Koputtaa uudestaan): lentokirjasen tekijä on asemansa ja ar-
34667: Puhujan on otettwva varteen huomautuk- vonsa ja muut edellytyksensä tyystin unoh-
34668: seni. tanut. Mutta maan hallitukselta täytyy
34669: 576 Lauantaina 26 p. tammikuuta 193·5.
34670:
34671: odottaa jotakin arvostelukykyä. Taaskin suurimmassa yksimielisyydessä. Ja jos
34672: mielelläni ajattelisin, dtä herrat Kivimäki siellä oli jokin vähemmistö, joka tahtoi
34673: ja Mantere eivät ole ollenkaan lukeneet esittää oman kantansa, niin puheenjohtaja
34674: käsikirjoitusta. Olen kuullut, että on mi- suurimmalla auliudella pyrki kaikki asiat
34675: nisterejä, jotka eivät ole mitään tietäneet järjestämään mahdollisuuksien mukaan tä-
34676: tämän painotuotteen ilmestymisestä. On män vähemmistönkin toiveita silmällä-
34677: pöyristyttävää, että Suomen :hallitus nyky- pitäen. Perustuslakivaliokunnan puheenjoh-
34678: aikana yrittää ajaa kantaansa sellaisen taja lienee oikeassa, kun alän itseänsä ar-
34679: lentokirjasen avulla, joka likaa omaa pe- vosteli sävyisäksi ja tasapuoliseksi mie-
34680: säänsä. Tällaista on aina tuskallista nähdä. heksi. Mutta sitä ikävämpää on, että ;hän
34681: Tämäkin on Kivimäen 1hallituksen anteek- tällä kertaa asetti nämä ominaisuutensa
34682: siantamaton vivhe. Ei kukaan voi sitä puo- eduskunnan enemmistön ja ;hallituksen
34683: lustaa, ei yksikään ministeri itsekään. käytettäväksi sillä tavalla, että hän,, luul-
34684: Tämä teko ·ei kestä minkäänlaista arvoste- tavasti vastoin omaa tahtoaan, tuli harjoit-
34685: lua. Tätä ·ei suomalainen kansa eikä suo- taneeksi täyttä terroria perustuslakivalio-
34686: menkielinen opiskeleva nuoriso saata kunnassa. Muuta tästä asiasta minä en
34687: unohtaa. tahdo mainita.
34688: Kuten olen viitannut, tämä käsittämätön Kun on kysymys siitä, mitä lmllitus on
34689: harhaote lienee yksistänsä ministerien Kivi- oppinut, esiintyy taaskin Pinnebergi11
34690: mäen ja Mantereen aloitteesta syntynyt. maailmarrkuu'lu kysymys: W as nun,
34691: On myöskin käynyt ilmi se salaperäi,gyys, kleiner Mann 1 On sanottava, tJttä
34692: jolla pääministeri Kivimäki on toiminut hallitus on menettämässä kaiken luot-
34693: myö8kin muihin ministeritovereihinsa näh- tamuksen. Ei hallitu'ksella, joka nam
34694: den ylimääräisten valtiopäivien valmistami- menettelee, voi olla Suomen suomalai-
34695: sessa. Heidän asetettiin kait kaikki, mah- sen kansan keskuudessa mitään 'luotta-
34696: dollisesti paria lukuunottamatta, melkein musta. Jos hallitus vielä ta:htoo yrittää
34697: tapahtuneen tosiaa;n ·eteen. Ja kuiten- nojautua sosialidemokraatteihin ja ruot-
34698: kin 1heidän täytyy jakaa vastuu päämi- salaiseen ryhmään saadakseen niiltä kan-
34699: nisterin :kanssa, mutta todellista harkinta- natuksen, niin jäädään rauhallisesti odotta-
34700: oikeutta heillä tuskin on ollut. Tällä ta- maan, miten tilanne kehittyy. Toivottavaa
34701: valla asioita hoidetaan valtioneuvoston on, että jos Kivimäen haHitus jää elä-
34702: ko1legiumissa (~eskustasta: Diktaattori!). mään, jota minä kuitenkin epäilen, se ei
34703: Eräistä muista va-ltioneuvoston ministe- tulisi piirtämään nimeänsä Suomen histo-
34704: reistä ei voida sanoa muuta, kuin että riaan useammalla samanlaisella teolla.
34705: heissä mielellään ·edellyttäisi suomalai8en ikuin se ylimääräisten valtiopäivien asioissa
34706: miehen suomalaista ajattelua ja kansal- on tehnyt. Mitenkä päästään siitä umpi-
34707: lista tuntoa, mutta he ovat valitettavasti kujmsta, johon Kivimäen hallitus on aja-
34708: mwkautuneet olemaan pelkkiä statisteja nut asiat~ Minä en tiedä, mitä hallituk-
34709: herrojen Kivimäen, Mantereen ja Wit- sessa ja eduskunnan ·enemmistössä ajatel-
34710: tingin puuhai1uissa. laan yliopistoasian ajamisesta ja kehittälffii-
34711: Esitykseni alussa viittasin oikeudelliseen sestä tulevaisuudessa. Itse en o1e viime
34712: kysymykseen. Minä ·en tahdo siihen :paljon päivinä päässyt siitä, että minun silmis-
34713: mää lisätä. Mutta minun täytyy sanoa, säni häämöittää yliopistoasian lykkääminen
34714: että kun täällä parivaljakko, edustajat lmnsan ratkaistavaksi uusissa vaaleissa.
34715: Rydman ja von Born, molemmat esiintyi- En luule, että niitä voidaan ajanpitkään
34716: vät perustuslakivaliokunnan juristeina ja välttää. Joka tapauksessa on Kivimäen po-
34717: sen enemmistön rpuo1esta ·puhujina, niin ei litiikka ja hänen hallituksensa kärsinyt
34718: !heidän vakuutuksensa oHut mitään muuta suurimman tappion, kuin minkään ·aikai-
34719: kuin tyhjäiJJpäiväisyyttä. Kaikki :se, mitä semman hallituksen osalle on tullut. Ja
34720: ed. Rydman sanoi v. 1932 toimineen alko- niin saattaa kiiydä, että tämä hallitus on
34721: holivaliokunnan toiminnasta, oli -ha:rihaan- näkevä edessään juuri sen tapahtuman,
34722: johtavaa. Minä olin mukana tässä valio- jota se, perustuslain 'henkeä ja tarkoitusta
34723: kunnassa ja voin todistaa, että silloisen vastaan toimien, on yrittänyt välttää.
34724: puheenjohtajan, presidentti !Ståhlbergin, Toisena kysymyksenä on mitähän ruot-
34725: johdolla asiat käsiteltiin ja suoritettiin salaisen kansanpuolueen ja eduskuntaryh-
34726: _Helsingin yliopi;;ton järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen.
34727: -~~--------
34728: 577
34729:
34730: män johtajat ovat oppineet. Kaikesta sinkielisen sivistyksen ylivoittoisesta ase-
34731: päättäen hekin ovat oppineet ·erityisen pal- masta ja tulevaisuudesta Suomessa.. Se oli
34732: jon näinä päivinä. Sanoakseni lyhyesti, Suomessa oleva johtavassa asemassa kaik-
34733: mitä tarkoitan, minä käsitän asian niin, kina tulevina aikoina. Runoilija 'l'opelius
34734: että se politiikka, jota ruotsalainen ryhmä piti toukokuun 6 päivänä 1878 yliopiston
34735: ed. von Bornin johtamana täällä ja edus- surujuhlassa Runebergin muiston kunnioit-
34736: kunnan ulkopuolella on noudattanut, se on tamiseksi juhlapuheen, jonka lopussa hän
34737: nyt romahtanut. Tutkin toisen tehtävän viittasi Maamme-laulun loppusanoihin. Hän
34738: yhteydessä paraikaa. suomalaisuuden his- sanoi, että ainoastaan se laulu voi Suo-
34739: toriaa. Tämän tutkimukseni toisena puo- messa kohota korkeammalle, kun Rune-
34740: lena on ruotsalaisuuden historian seuraami- bergin laulu, joka tulevaisuudessa Suomen
34741: nen. On omituinen ja opettavainen thisto- kansan täyteläisestä rinnasta lauletaan suo-
34742: riallinen huomio, jonka tutkija tekee, huo- menkielellä. Seuraavina päivinä tuli vi-
34743: mio, joka uusiutuu läpi vuosikymmenten haisia protesteja ruotsinkielisiin lehtiin,
34744: ja tänä päivänäkin esiintyy samanlaisena, 'ropeliuksen runoilijanäkemys muka oli ai-
34745: se, että ruotsalaisen väestön johtajat ali- van väärä. Mutta taas oli pakko perään-
34746: tuisesti p·eräytyvät asemistaan, jotka heille tyä, koskapa tätä ,1;:-erskailevaa kantaa ·ei
34747: itselleenkin osoittautuvat ma1hdottomiksi. voitu ylläpitää. .Sitä seurasi ruotsalaisuu-
34748: Ruotsalaisuus Suomessa on 1860"luvulta den koulu- ja ylioppilaspolitiikka suomen-
34749: asti täJtän päivään saakka, jolloin sitä ed. kieliseen nuorisoon nähden. Sen herätti
34750: von Born johtaa,_ osoittautunut aina ·vain 1870-luvun lopulla ja scuraa:valla vuosi-
34751: eläneensä illusioneissa ja 'harha:kuvitte- kymmenellä professori Carl Gusta:f Estlan-
34752: luissa, haaveiluissa, jotka ovat kaukana elä- der, joka vielä niin myöhään kuin v;uonna
34753: män todellisuudesta, ja sentähden sään- 1885 puolusti sitä käsitystä, että suomen-
34754: nöUisesti särkyvät kuin saippuakuplat. kielisille opiskelijoille oli riittävä. keski-
34755: Esitetään ankaria vaatimuksia sekä hirvit- koulu tai ;porvar.ikoulukoulutus sitä var-
34756: täviä uhkauksia ja väitteitä, mutta niitä ten, että ne siinä alemmassa koulussa oppi-
34757: aina vain täytyy peruuttaa sen tähden, että vat tarpeeksi ruotsia voidakseen tulla siir-
34758: ne ovat todellisuuden vastaisia. retyiksi ruotsinkielisiin kimnaasioihin ja
34759: Minä mainitsen joitakin kuvaavia esi- saadakseen yliopistossa ruotsinkielisen ope-
34760: merkkejä sen tähden, että kun, historialli- tuksen. Ei tätäkään käsitystä voitu yllä-
34761: sia ·viittauksia tehtyämme, tulemme ruotsa- pitää. Sitä vastaan nousi jo vuodesta 1882
34762: laisen kansanpuolueen johtajiin tänä päi- Yrjö-Koskisen suomalainen koulu- ja suo-
34763: vänä, niin me näemme, mitenkä samaa mer- malaisuuspolitiikka, sen jälke€n kuin hän
34764: 1killistä haaveitten tietä ruotsalaisuuden mainittuna vuonna oli tullut maan halli-
34765: historia maassamme aina 'l;ain kulket>. tuksen jäseneksi. Estlanderin ohjelma,
34766: Nämä seikat sel-vittävät sen romahduksen, jonka hän v. 1885 esitti viimeist>n kerran
34767: jonka edessä käsitän herra von Bornin kirjasessaan ,Min ställning i spllå:kfrågan",
34768: ruotsalaisen politiikan nyt olevan. 1800- minun asemani kielikysymyksessä, lyhistyi
34769: luvun keskivaiheilla nähtiin ruotsalaisuu- omaan ma:hdottomuuteensa. Sitten seurasi
34770: den politiikassa yrityksiä halventaa suo- ruotsalaisuuden yliopistopolitiikkaa 1890-
34771: menkielisen väestön 'henkisiä edellytyksiä luvulla, jolloin minäkin nuorena ylioppi-
34772: korkeamman opin ja sivistyksen saamiseen. laana <>Iin mukana. l\Ie vuosisadanlopun
34773: Suomenkielisellä väestöUä oli mongolirodun ylioppilaat teimme anomuksen yliopiston
34774: ala-arvoisuus, se sanottiin selvästi. On kum- konsistorille, että meiUe snotaisiin enemmän
34775: mallista, että vielä niin myöhään kuin omakielistä opetusta. .Tohta'Va ruotsinkieli-
34776: v. 1919 tätä käsitystä koetetaan ylläpitää, nen professori, joka vielä elää, kehoitti
34777: niinkuin heti mainitsen. Tietysti tällaisesta konsistoriota antamaan meille vastauksen
34778: herjaavasta käsityksestä luovuttiin ennen siinä muodossa, että yliopistotutkintovalio-
34779: 1pitkää. 'l'osiasiat kumosivat sen kerslk:auk- kunnalle oli lähetettävä muistutus siitä,
34780: sen, että Suomessa oli sivistyselämää edis- että. ruotsinkielen 'Vaatimuksia ylioppilas-
34781: tettävä yksinomaan ruotsinkielellä, koskapa tutkinnossa oli kiristettävä siinä taDkoiturrr-
34782: suomenkielellä ei ollut mahdollista ilmaista sessa, että nuorukaisilla oli oleva mahdolli-
34783: ;korkeamman sivistyksen hengenelämää. suus paremmin seurata ruotsinkielistä ope-
34784: Myöhemmin 1870-luvu1la kerskattiin ruot- tusta yliopistossa. Samaan aikaan, v. 1894,
34785:
34786: 73
34787: 578 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34788:
34789: e$itettiin kaikessa kukassaan ruotsalaisuu- teiden kieltämiseen. Tähän ruokoon ru<>tsa-
34790: den huipputeoria suomenkielestä Suomessa laiset ovat nojautuneet. Mitä he katoovat
34791: vieraana kielenä, joka ei saanut kaikua esi- sillä saavuttaneensa! Minulla on ollut
34792: merkiksi ritariston ja aateliston istunnossa. näinä päivinä se vaikutus, että ruotsalais-
34793: l<Jd. Heiskanen on joku aika sitten täällä tenkin silmät ovat avautuneet näkemään
34794: esittänyt tämän asian vaiheet. Mutta nuo- heidän poliittista erehdystänsä. Hehän voi-
34795: relle ylioppi1aalle, joka silloin oli mukana, vat sokeudessausa jatkaa samaa taktiikkaa,
34796: joka kuuli ja näki sen hirveän metelin, kunnes :he näkevät, että tulokoot ovat saa-
34797: joka nousi sen johdosta, että ritaristossa vuttamattomia. Varmaa on se. mitä luulta-
34798: ja aatelistossa rohjettiin mainittuna vuonna vasti olen tältä paikalta joSkus sanonut,
34799: ensi kerran puhua suomea, on tämä jättänyt ainakin olen yksityisissä keskusteluissa ruot-
34800: syvän vaikutuksen mieleen. Aivan kum- sinkielisille edustajatovereille sen sanonut~
34801: mallinen käsitys esiintyy ruotsalaisen kan- että kun kieliasia tässä maassa lopullisesti
34802: sanpuolueen johtajassa vielä v. 1919, ikään- ratkaistaan ja erityisesti myöskin kysym;y""S
34803: kuin jonkinlaisena kummitte1evana kaikuna v·astikeopetuksen järjestämisestä ruotsinkie-
34804: 1860-luvun ajatuksista. Ruotsalaisen kan- liselle sivistyneelle nuorisolle järjestetäan,
34805: sanpuolueen silloinen johtaja, ennen ny- silloin kun valtion yliopisto tehdään täy-
34806: kyistä 00.. von Bornia, selitti, että se tais- deHiscsti suomenkieliseksi, niin tämän ky-
34807: telu, jota ruotsalaisuus käypi, se ,ei !koske symyksen ratkaisevat järkevät, raitistuneet,
34808: ainoastaan erotusta kielessä, vaan se on illusioneistaan tervehtyneet, elämänrodelli-
34809: ollut taistelua kahden kansallisuuden, jopa sunden vaatimuksia käsittävät ruotsinkieli-
34810: kahden rodun välillä". Tällainen lausunto sen väestön edustajat sekä toisaalta suoma-
34811: on asiallisesti täyttä hullutusta. Ja kuiten- laiskansalliset porvarilliset ainekset. Kyllä
34812: kin puhuja sen tosissaan €Sittää ruotsalai- sovint{) voi syntyä molEWl.minpuo'liseksi tyy-
34813: sen kansall!puolueen puoluekokouksen ava- dytykseksikin, mutta aivan toisilla teillä,.
34814: j aissanoissa. kuin mitä ed. von Born on kuvitellut.
34815: Olen jo maininnut ed. von Bornin s-aman~ Ja vihdoin mitä ovat Suomen suomailai-
34816: hcrrkiset sanat tältä paikalta eduskunnan sesti 'ajattelevat ja tuntevat kansalaiset op-
34817: istunnossa 6 päivänä syyskuuta viime pineet~ Kolme vuotta sitten olin mukana
34818: vuonna. ·Tästä voisi paljon puhua. Mutta sivistysvaliokunnassa käsittelemässä kysy-
34819: kaikki tämä, ne harvat esimerkit, jotka mystä Suomen valtionyliopistoll' suomalais-
34820: olen maininnut, osoittavat, mitenkä ruot- tamisesta. Ed. Räisänen, joka täältä nyt
34821: salaiset johtajat kaikkina arlroina ovat am- on poissa, ·On tämän päivän kuluessa huo-
34822: puneet yli maalin ja aina laskeneet väärin. lehtinut siitä, että ed. Vi1'kkunen silloin
34823: Heidän viimeaikaisen politiilclmnsa suunna- muka esitti jonkinlaista kaksikielisyyskäsi-
34824: ton harhaote on heidän liittoutumisensa so- tystä ja hän mielellään olisi tahtonut, ettii
34825: sialidemokraattien kanssa. Mitä he ovat tämä asia olisi tälillä saanut valaistusta.
34826: siitä saaneet~ He ova.t voineet palvella Se onkin oikein. Oma käsitykseni silloi-
34827: sosialidemokraatteja erinäisten määräraho- sessa sivistysva1iokunnassa ei ollut etäällä
34828: jen myöntämisessä. Mutta kyllä sosialide- toisista suomalaisten ryhmien edustajista,
34829: mokraatit lopultakin ovat osoittautuneet ky- v:a:ikka minulla oli oma vastalll!useeni, joka
34830: kenemättömiksi tekemään vastapalveluksia sisrulsi kolme pontta. Minä ehdotin kolme
34831: ruotsalaioolle kansanpuolueelle. Se toivo, vuotta sitten, että valtionyliopiston suo-
34832: m~kä kansanpuolueella on ollut heihin, ei malaistamiskysymys ajettaisiin seuraavalla
34833: ole täyttynyt, enkä luule, että se voi enää tavalla. Hallituksen oli valmistaessaan esi-
34834: täyttyä. Maailman kirjallisuudessa käyte- tystä Helsingin yliopiston kieliolojen lo-
34835: tään kuuluisaa vertausta ruokokasvista, pulliseksi järjestämiseksi, asetettava pää-
34836: joka pistää käteen sitä, joka siihen tarttuu määräksi yliopiston täydellinen suomalais-
34837: ;ja koettaa siihen nojautua. En pääse siitä, taminen. Toiseksi sen oli otettava huDmioon,
34838: että sosialidemokratia on tämä ruoko, että vaWo ruotsinkielisen väestön tarpeesta
34839: vaikka se näinä aikoina vielä pinnalla liik- saada yliopist<HJpetusta huolehtisi oikeuden-
34840: kuukin. Se antaa ed. Tannerin tässä yli- denmukaisella ja tyydyttävällä tavalla.
34841: opistokysymyksessä ja muissa asioissa johtaa Kolmann~ksi oli pyrittävä suorittamaan
34842: itseänsä sosialidemokraattistenkin periaat- viimemainittu :tehtävä tavalla, joka. edis-
34843: Helsingin yliopiston järjes•tysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 579
34844:
34845: tämi keskinäistä ymmärrystä ja sovinnolli- nuoret tulevat täyttämäån asemansa kan-
34846: surutta ma.amme molempien kieliryhmien sansa palvelijoina. On nouseva korkeaJle
34847: kesken. uusi suomaLainen sivistynyt sukupolvi, ja
34848: Kun tämä asia oli esillä eduskunnan is- se on ennen pitkää eduskunnassa ja halli-
34849: tlmnossa helmikuun 12 päivänä 1932, m. m. tuksissa ja maan julkisessa elämässä viepä
34850: ed. Österholm selitti, että ed. Virkkunen suomalaisuuden vaatimukset täytäntöön.
34851: kääri karvaat piUerinsä, jotka hän ojensi Tämän vakaumuksen omistajina myös ym-
34852: ruotsinkieliselle väestölle, sokerinmakeaan mä.nämme, että v-altionyliopiston muodos-
34853: puheeseen Sovinnollisesta mielialasta maan taminen täydellisesti suomenkieliooksi ei ole
34854: molempien väestöryhmien välillä. Jos tällä, viipyvii. Niin ikauan kuin me, vanhemman
34855: näin jatkoi ed. Österholm, oli tarkoitettu polven jäsenet, vielä olemme ·tääUä mukana,
34856: lieventää sitä vaikutusta, että ed. Virkku- me olemme velvolliset voimiemme muk&an
34857: nen on ·asettunut niiden rinnalle, jotka tah- taistelemaan tämän snuren yhteisen pää-
34858: tovat karlwittaa ruotsinkielen Helsingin määrän saavuttamise..l{si. Tätä .tietä on
34859: yliop·istosta, niin tämä tarkoitus on var- myöskin sovinto syntyvä kansamme lmh-
34860: maan jäänyt saavuttamatta. Minä luulen, dcn väestön välillä. 'fulee varmasti vielä
34861: että ed. Österholm näinä päivinä ei olisi se aika, jolloinka suomenkieliset ja ruotsin-
34862: yhtä hapan, jos hänellä olisi tilaisuus nyt kieliset opiskelijatkin vierailevat rtoistensa
34863: yhtyä minun chdotuksiini. Hän me1kein opetuslaitoksissa ja uudelleen löytävät tiet
34864: ehkä pitäisi niitä tänä aikana melko otolli- toistensa lähentymiseen. He seisovat lopul-
34865: sina. Aika rientää nopeasti eteenpäin. Mi- takin yhteisessä rintamassa palvelemassa
34866: nun katsantokantani on tänä päivänä sama, tätä maata ja sen kumpaistakin erikielistä
34867: kuin se oli kolme vuotta sitten, ja ne viit- väestöä. Ja niin kaikki yhtyvät sanomaan,
34868: taukset, jotka minä silloin tein tämän suu- niinkuin nuoriso nykyjään laulaa ympäri
34869: ren kysymyksen ratkaisemiseksi, ne pääkoh- Suomen : ,Silloin on Suomessa huomen"
34870: dissaan kelpaavat vieläkin viemään asiaa (Eduskunnasta: Hyvä!).
34871: eteenpäin. Mutta asian ajaminen on nyt
34872: oleva toinen, kuin mitä ajattelin kolme Ed. J. A n n a rl a: Herra puhemies! Nii-
34873: vuotta sitten. den ·vuosisatojen kuluessa, joista historia
34874: Kun kysymme, mitä Suomen suomalai- tietää kertoa, ,on Suomen kansa jatkuvasti
34875: sesti tunteva ja ajatteleva kansa on näinä saanut elää iholhottavan asemassa. Vieraat
34876: päivinä oppinut, niin katseemme tietenkin kansat rovat määränneet sen sekä sisäisistä
34877: kääntyvät maan suomenkielisen yliopisto- että ulkonaisista kohtaloista enemmän tai
34878: nuorison puoleen. :M:e emme voi sanoa vähemmän omaa etuaan silmällä pitäen ja
34879: muuta, kuin että tämä nuoriso on sen nyt enemmän tai vähemmän unohtaen Suomen
34880: tekevä. Ille faciet. Me luotamme siihen ja kansan edut. Suomen kansaa on kuitenkin
34881: me ra:kastamme sitä. :Me pyydämme, että kautta aikojen eläihdyttänyt a:luksi itsetie-
34882: tämä nuoriso pitäisi ajatuksensa selvinä doton, myöhemmin tietoinen itsenäisyyden
34883: ja kil'lrlraina, sydämet lämpiminä, tahtonsa kaipuu. Se on kyenny.t ~luomaan sekä kan-
34884: terästyneinä, sillä tällä nuorisolla on suu- sallisen sivistyksen että riippumattoman
34885: ria tulevaisuuden tehtäviä tässä ml'tassa. valtakunnan. Tämä osoittaa, että Suomen
34886: Kun aliarvioidaan, niin kuin Ruotsista kansa on elinkelpoinen kansa.
34887: päin herjaavasti tehdään, meidän nykyistä Kun me tällä virkolla olemme olleet
34888: nuorta ylioppilaspolveamme, niin me, j-otka näillä ylimääräisiHä valtiopäivillä käsitte-
34889: tiedämme asian paremmin, sanomme : tällä lemässä kysymystä :Helsingin yliopiston
34890: maalla 'harvoin, jos milloinkaan, on ollut järjestysmuodon perusteista annetun lain
34891: sellaista ylioppilaspolvea, mikä sillä tätä muuttamisesta, niin meillä Dn ollut s1lloin
34892: nykyä on. Me 'toivomme tälle nuorisolle esillä ensiarvoisen tärkeä kysymys. Tämi.i
34893: uupuma:tonta työtä opintokammioissaan, 'kysymys ei ole oHut 1uokiteltava sillä ta-
34894: joissa sen jäsenet valmistuvat palvelemaan valla kuin ed. Tanner tämän asian lähete-
34895: tätä kansaa ja kokonaan eläytymään kan- keskustelussa viime vii·kolla täällä 1ausui,
34896: san henkeen ja elämään. Me toivomme, että että on kysymys kuudennen luokan asiasta.
34897: se my1iliemmässä elämässään isänmaan kas- J'vie olemme saaneet nähdä tämän viikon ku-
34898: vojen edessä suorittaa elämäntyönsä. Vir- luessa, jolloin suomarlainen kansa edusta-
34899: kamiehinä. ja sivistyneinä johtajina nämä ji!:nsa kautta on taistellut suomalaisen yli-
34900: 580 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
34901: ------------------------
34902: 'Opiston puolesta, tahtoen estää yliopistoon ei ole myöskään otettu ,esiin tänä ajankoh-
34903: syntymästä sellaista ruotsalaisuuden linnoi- tana missään taktiHisessa mielessä, vaan
34904: tusta, mikä hallituksen esitykseen sisältyy; tämä suomalaisen yliopiston luomisen aate
34905: me olemme tällä viikolla tulleet kokemaan, on noussut erikoisen voimakkaasti itsenäi-
34906: näkemään keskuudessamme, että nyt on to- 1 syytemme arkana esiin nuoren opiskelevan
34907: dellakin kysymys kansallisen kulttuurimme nuorison keskuudessa ja myöskin löytänyt
34908: ensimmäisestä varustuks,esta. Ja me olemme suurta vastakaikua kansan laajoissa pii-
34909: nähneet myöskin sen, mistä edellisessä lau- reissä. YHopistomme kielisuhteet eivät ni-
34910: sunnossa tääil:lä puhuttiin, että tämä kysy- mittä,in vielä koskaan ole olleet suoma-
34911: mys ei ole, niin kuin ed. Tanner asian lä- laisia tyydyttävät, vaan aina, sen viimei-
34912: hetekeskustelussa mainitsi, mikään tämän sen lainsäädännön jälkeenkin, joka suori-
34913: päivän kysymys, vaan se ,on pitkäaikainen tettiin v. 1923, on suomenkieli ollut, et-
34914: kulttuurikysymys, joka v&atii ratkaisua. temme sanoisi sorretussa, mutta sellaisessa
34915: Suomenkieli on ollut, niin kummalliselta asemassa yliopistossamme, että sillä ei ole
34916: kuin se kuuluukin, tässä maassa pitkät ajat ollut sitä valtakielen asemaa, mikä sille tin-
34917: sorretussa asemas..;;a. Vasta viime kesänä kimättömästi kuuluu.
34918: tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, jolloin Suo- Vasta niin myöhään kuin v. 1863 ensim-
34919: men kansa sai ensimmäiset oikeutensa mäisen kerran suomalaisuuden suuri esi-
34920: oma:lle kie1elleen. Heinäkuun 30 päivänä taistelija, professori Yrjö-Koskinen, luen-
34921: 1863 Aleksanteri II antoi kenraalikuver- noi meidän va:ltion yliopistossamme suo-
34922: nöörille käskykirjeen, jolla senaatti velvoi- meksi, ja tuona ajankohtana vielä oltiin sel-
34923: tettiin julkaisemaan asetus siitä, millä ta- laisessa asemassa kieliasioissa, että va:ka-
34924: paa ja missä järjestyksessä suomenkieli vasti arveltiin yliopistopiireissä:kin, oliko
34925: oli tuleva oikeusistuinten ja virkakuntien edes lain mukaista, että yliopiston profes-
34926: käyttämä;ksi kieleksi. Käskykirje esitettiin sori luennoi suoonenkielellä. .Ja niin myö-
34927: 1 päivänä elokuuta 18:63 senaatissa, joka hään kuin 1872 säädettiin ensi kerran, että
34928: julkaisi käskykirjeen sellaisenaan asetuk- lainopiHisen ja teologisen tiedekunnan opet-
34929: sen muodossa. Kaikessa vaatimattomuudes- tajien tuli ymmärtää suomeakin. Siihen
34930: saan ja yksinkertaisuudessaan tämä vuo- saakka olivat siis tämän maan ja tämän
34931: den 1!863 asetus on Suomen kansan ,magna kansan palvelukseen valmistuneet tuoma-
34932: charta", se pernsba, johon nojaten suoma- rit ja papit saaneet yksinomaan vieras-
34933: laista valtioajatusta ja suomalaista kult- kielistä opetusta, siinä määrin vieraskie-
34934: tuuria on vuosikvmmenien taisteluilla to- listä, että heidän opettajansa eivät edes
34935: teutettu, johon 01; vedottu, kun kie:lellin~m ymmärtäneet suomenkieltä, eikä lheiltä sitä
34936: sorto on uhannut käydä ylivoimaiseksi, ja taitoa vaadittu. Ja niin myöhään kuin
34937: jO'ka ensimmäismili huomattavana voittona 1894 vasta alettiin vaatia suomenkielen
34938: suomalaisuustaistelussa tuli olemaan raja- suullista ja kirjallista taitoa yliopiston
34939: pyykkinä oHmudettmnan ja oikeudellisen opettajilta. Me todetessamme nämä vuosi-
34940: korpivaelluksen tiellä, johon Suomen kansa luvut voimme hyvin ymmärtää ne syyt,
34941: kielelliscssä ,elämässä vieraan vallan alai- mitä varten vielä meidän päivinämme,
34942: suudessa oli joutunut. Tämä Venäjän hal- meidän nuoremman polven opiskellessa yli-
34943: Htsijan Aleksanteri II :n antama a;-;etus tuli opistossa opettajien kieli, suomenkieli on
34944: olemaan ,ensimmäinen sulku sille mieliva:l- ollut sellaista kuin mitä se on ollut. Mutta
34945: lalie, jota tässä ma,assa suomenkieltä ja näitten vähäisten voittojen, saavutusten
34946: suomalaista kansaa kohtaan oli osoitettu kautta, joita tässä olen maininnut suomen-
34947: varsinkin tälle kansal1e kieleltään ja mie- löelen aseman parantumisesta yliopistos-
34948: leltään vieraan virkamiehistön taholta. samme, on vähitellen herätty siihen, että
34949: Siitä 1ä:htien on tässä maassa taisteltu on pyritty taistelemaan kokonaan suomen-
34950: määrätietoisemmin ja asetukseen vedoten kielisen yliopisto-opetuksen ja yliopiston
34951: suomalaisuuden puolesta. Näin ollen asia luomisen puolesta. Niinpä tämän -vuosi-
34952: ei siis ole, ei edes kysymys suomalaisen sadan alkuvuosista lähtien on suomalaisuu-
34953: valtionyliopiston luomisesta tähän maahan, den vaatimus ollut vasta voima:kkaimmil-
34954: näiden päivien kysymys, kuten jo olen mai- laa;n. Siitä, että se on ollut voimakas koko
34955: ninnutkin ed. Tannerin täällä tämän asian tämän vuosisadan ajan, jota me nyt
34956: lähetekeskustelussa väittä.neen. 'Tätä asiaa dämme, olemme saaneet tämän asian lähe-
34957: Helsingin yliopiston järjes'tysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 581
34958:
34959: tekeskustelussa hyvän todistuksen kuule- tuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ja valio-
34960: maHa sen lainauksen, minkä ed. Kares kunta teki siihen suuria muutoksia hyläten
34961: täällä esitti nykyisen harra pääministerin m. m. linjajaon hallituksen ehdottamassa
34962: silloisen ylioppilas Kivimäen kirjoittamana. muodossa ja teki niin suuria muutoksia, että
34963: Itsenäisyytemme aikana suomalaisen yli- tuskin ainoatakaan toista hallituksen esi-
34964: opiston järjestysmuodon perusteista anne- tystä cm eduskunnassa niin suuDesti muu-
34965: tun lain muuttaminen astui päiväjärjes- teltu. Toisessa käsittelyssä tehtiin vielä
34966: tykseen niin, että sitä ei voitu enää jättää uusia muutoksia ja vielä aivan viime het-
34967: huomioimatta ja niin v. 1923 saatiin ny- kessä suuren valiokunnan toisessa lukemi-
34968: kyinen kielilainsäädäntö toteutetuksi. Mutta sessa pmkkailtiin sitä niin paljon, että sen
34969: kun nyt täällä ed. Tanner tämän asian 27 § :stä jäi ainoastaan 8 § :ää muuttamatta.
34970: lähetekeslmstelussa puhui, että tämä kysy- Asian kolmannessa käsittelyssä ehdottivat
34971: mys yliopiston kieliolojen järjestämisestä ruotsalaiset, että lakiehdotukset suuren va-
34972: on nykypäivinä esiinotettu ja tehty vielä liokunnan ehdottamassa muodossa hylättäi-
34973: taktillisessa mielessä ja kun pääasiassa hä- siin ja hallitukselta pyydettäisiin uutta eh-
34974: neen liittyen herra pääministeri on tämän dotusta. Edustaja prof. Rafael Erich esitti
34975: asian kå..'littelyssä useammankin ke~mn tuo- puolestaan oman ehdotuksensa, joka mer~
34976: nut julki sellaisen käsityksen, ·että yliopisto- kitsi jonkinlaista supistettua linjaja>lma ja
34977: kysymyksemme olisi sitten vuoden 19·23 perusteli ,ehdotustaan sillä, että käsittely
34978: polkenut paikallaan, niin on syytä tässä oli muodostunut sellaiseksi, että asian eri
34979: yhteydessä kiinnittää huomiota siihen his- vaiheissa oli hapuiltu sinne tänne ja mene-
34980: torialliseen kehitykseen ja niihin pyrki- telty sattuman mu'kaan. Nämä munt•osehdo-
34981: myksiin, joissa me olemm€ nähneet suoma- tukset hylättiin.
34982: laisen yliopistoajatuksen v.oima:klman vaa- Vuoden 1923 yliopistol,ain varsinainen
34983: timuksen viimeisen vuosikymmenen ajkana. päätarkoitus on, niinkuin minä 3 vuotta
34984: Herra pääministeri haluaa väittää, ettei takaperin tästä asiasta keslmsteltaessa jo
34985: mitään muutosta suhtautumisessa tähän mainitsin, lmksiki.elisyyden vakiinnuttami~
34986: tärkeään kysymykseen olisi tämäm •toista- neu yliopistoon. Tämä käy selvästi ilmi pe-
34987: kymmentä vuotta pitkän ajan kuluessa ta- rustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mu-
34988: pahtunut. Minun täytyy kuitenkin heti kaan opinnoissaan pitemmäUe ehtineitten
34989: väittää, että henkilölmhtainen käsitykseni ylioppilaitten tulee voida käyttää hyväk-
34990: on aivan pä.invastainen kuin herra pää- seen maan toisellakin kielenä. annettua ope-
34991: ministerin. Luulen myöskin voivani osoit- tusta. ''I'ästä syystä ei valiokunt1a silloin
34992: taa tämän käsitykseni oikieaksi. katsonut voivansa puoltaa h;rväksyttäväksi
34993: Perustellakseni käsitykseni pyydän pa- esityksen ehdotusta, jonka mukaan julkista
34994: lauttamaan mieliin ne olosuhteet, joissa ny- opetusta suomeksi ja ruotsiksi olisi ollut
34995: kyinen yliopistolaki on syntynyt. Nykyjään annettava kaikissa vakinaisissa tutkinto-
34996: voimassaoleva laki Helsingin yliopiston jär- aineissa. Vuoden 1923 'lain tarkoituksena
34997: jestysmuodon perust:eista säädettiin samoi- oli siis keinotekoisesti la:kipykälien avulla
34998: hin aikoihin, jolloin koko nykyinen kaksi- ehkäistä yliopiston suomaJaistuminen ja
34999: kielisyysjärjestelmään perustuva kielilain- ka1ksikielisyysjärjestelmän vähittäinen luon-
35000: säädäntömme syntyi. Sittenkuin yliopisto- nollisen kehityksen kautta tapahtuva häviä-
35001: viranomaiset olivat ensin useita vuosia val- minen. Vuoden 1923 oloista on vielä huo-
35002: mistelleet ehdotusta yliopiston k:ielioloj,en mattava, ettå se kaksikielisyyden puolta-
35003: uudelleen järjestämisestä, antoi hallitus jain taholta esitetty väite, että kaikki suo-
35004: siitä SYJksyllä 1922. lakiehdotuksen eduskun- malaiset puolueet olisivat yksimielisesti hy-
35005: nalle. Tämä hallituksen ehdotus perustui väk..•:;yneet nykyisen yli·opistolain, on osit-
35006: h;yvin epätäydeUisesti toteutettuun linja- tain väärä osittain harhaanjohtava. Ensin-
35007: jakoon, jonka mukaan yliopiston profes- näkään yksimielisyys ei ollut suinkaan täy-
35008: soreista olisi noin 1 / 3 joutunut antamaan dellinen, sillä prof. Erich kannattajineen
35009: kaiken opetuksen ruotsinkielellä ja toinen oli 'loppuun asti lakiehdotusta vastaan.
35010: puoli jäljeHäolevistakin olisi ollut oikeu- Toiseksi on huomattava, että nykyisen yli-
35011: tettu antamaan opetusta ainakin osan ope- opistolain oHessa koko ajan ruotsalaisten
35012: tuksestaan tällä kielellä. Tämä hallituksen intohimoisen kiivaasti kannattaman linja-
35013: esitys tuli kevätistuntokaudella 1923 perus- 1 jalwGhdotlrl{sen vastaehdotu:ksena keräsi se
35014: 582 Lauantaina 26 p. tammikuuta 1935.
35015:
35016: jo sen perusteella suomalaisia ääniä, sillä lestä saatu tarpeellisia kokemuksia siitä,
35017: mieluummin sentään kannatettiin nykyistä mitä tuloksia vasta säädetty uusi yliopisto-
35018: lakia kuin linjajakoa, joka olisi ollut vielä laki oli tuova. Näinä päivinä me olemme
35019: epäedullisempi suomalaisuudeHe. Ruotsa- kuitenkin saaneet todeta, että nämä kor-
35020: laisten viime syksynä käyttämä keino hyö- keimmat yliopistoviranomaisetkin ovat nyt-
35021: kätä hallituksen kimppuun ei siis ainakaan temmin tulleet lopullisesti valmutetniksi
35022: ole uutuudella pilattu, mikä tu}koon tässä suomalaisen valtionyliopiston aatteesta ja
35023: vä1illä pannuksi merkille sen hyökkäyksen ovat lausuneet korkeassa asemassaan päte-
35024: jälkeen, joulm ed. von Born viime syys- vän sanansa yliopistokysymyksen ainoaksi
35025: kuussa silloin annetun hallituksen esityksen ratkaisuksi vain yliopiston täydellisen suo-
35026: johdosta täällä antoi. Kolmanneksi täytyy malaistami.;;en. YlioppiLasnuorison taholta
35027: meidän huomauttaa siitä merkillisestä sei- käännyttiin asiassa sittemmin myöskin
35028: kasta, ·että nykyinen eri kieliryhmät keino- eduskuntaryhmien puoleen ja niinpä jo v.
35029: tekoisesti yhteenkytkevä kaksikielisyysjär- 19'25 oli tämä suomalainen yliopistoajatus,
35030: jestelmä sai osakseen ruotsalaisten ankara.n vaatimus sellaisen luomisesta esillä myöskin
35031: vastarinnan, vaikka sen kannattajiensa mu- eduskunnassa, sillä joulukuun 2 päivänä
35032: kaan piti €rityisesti tasoittaa ja sovittaa mainittuna vuonna maalaisliittolainen edus-
35033: eri kieliryhmien välisiä suhteita. Selvää on, taja P. .Saarinen kiinnitti huomiota yli-
35034: ettei mainitunlaisille perusteille rakentuva opiston kurjiin kielioloihin ja ehdotti edus-
35035: yliopiston kieliolojen järjestely voinut olla kunnan hyvä:ksyttäväksi ponnet, joiden mu-
35036: saamatta arvostelua ja vastarintaa heti kun tkaan hallitusta kehoitettaisiin valmistamaan
35037: silmät avautuivat. näkemään, mihin oli jou- esityksen sellaiseksi muutokseksi Helsingin
35038: duttu. Ajatus puhtaasti suom:rlaisen val- yliopiston järjestysmuodon perusteista, että
35039: tionyliopiston luomisesta alkoi heti tämän tämä yliopisto noiden lainmuutosten avulla
35040: jäl'keen nopeasti voittaa alaa. Sanomal~h mahdollisimman pian muodostui .täydelleen
35041: distä julkaisi ensimmäisenä maalaisliiton suomalaiseksi yli-opistoksi, sekä valmista-
35042: pää-äänenkannattaja Ilkka kirjoituk'lia, maan suunnitelman ruot.'l!alaisen yliopisto-
35043: joissa selvästi esitettiin suomalaisen valtion- opetuksen vastaiseksi järj·estelyksi.
35044: yliopiston vaatimus ja arvosbeltiin anka- Minun ei tarvitse tässä yhteydessä kiin-
35045: rasti uutta kaksikielisyyteen perustuvaa nittää huomiota laajemmin siihen, mitä tästä
35046: yliopistolakia. Ensimmäinen voimakkaampi ehdotuksesta eduskunnassa lausuttiin. ·Ta'h-
35047: sysäys valtionyliopiston suomalaistamistais- don kuitenkin huomauttaa, ettii silloinen
35048: telulle tuli kuitenkin itsensä ylioppilasnuo- opetusministeri, nykyinen valtioneuvos 'Se-
35049: rison taholta. Ylioppilaathan kipeimmin tälä vastasi ed. Saariselle vakuuttaen, eWi
35050: iunsivat yliopiston kielioloja rasittavat epä- -vuonna 1928, jolloin yliopistolain toteutta-
35051: ]zohdat ja se voimakas kansallinen innDs- miselle määrätty aika kuluisi umpeen, olisi
35052: tus, joka ni~hin aikoihin valtasi ylioppilas- olemassa yliopisto, jota voitaisiin sanoa suo-
35053: mwailman, suuntautui määrätietoisesti tais- menldeliseksi. Edelleen opetusministeri Se-
35054: teluun yliopiston suomalaistamisen puol,esta. tälä mainitsi, että yliopiston suomalaistami-
35055: Niinpä marraskuun 18 päivänä 1925 piti sesta johtuva ruotsa-laisen rinnwkJmisope-
35056: silloinen Suomen ylioppilaskunta suuren tuksen jä,rjestäminen tulisi maksamaan ai-
35057: kokouksen, jossa yksimielisesti päätettiin nakin 100 miljoonaa markkaa. Hän edeJ-
35058: kääntyä yliopiston konsistorin puoleen lytti silloin kirjastojen ja klinikkain. y. m.
35059: pyynnöllä, ·että konsistori ryhtyisi toimen- rakentamista myös ruotsalaisia varteH.
35060: piteisiin Helsingin yliopiston muuttami- Tällä tavalla hämmcnnettiin eduskunnassa
35061: seksi puhtaasti suomalaiseksi ja samalla siHä kertaa suomalaiset kansm1mie:h:et ja
35062: ottaisi harkittavakseen, millä tavalla olisi asia muuten:kin kohtasi eduskunnassa vasta-
35063: ruotsinkielisen kansanaineksen yliopisto- tuulta, sillä eduskunnan puhemies katsoi,
35064: opetuksen tarve tämän jälkeen tyydytet: ettei ·ed. Saarisen ponsilausclma kuulunut
35065: tävä. Tätä. ylioppilaskunnan ·ehdotusta e1 käsiteltävänä olevaan asiaan, eikä päästä-
35066: kuitenkaan yliopiston konsistori silloin ot- nyt sitä edes äänestykseen. Mutta cd. SruJ-
35067: tanut edes kiisitelläkseen. Nykyinen yli- rinen ei jättänyt kuitenkaan asiaansa tä-
35068: opiston kansleri silloisena. yliopiston rehto- hän. Hän palasi siihen :hyvin :pian ja jo
35069: rina suhtautui asiaan kielteisesti sentähden, helmikuussa seuraavana vuonna hän teki
35070: ctt,ci vielä oltu yliopistoviranomaist-en mie- , yaltion yliopiston suomnlaistamista tarkoit-
35071: Uelsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan I·ain muuttaminen. 583
35072:
35073: :tavru1 eduskunta-aloitteen, jonka ihänen män saman asian yhteydessä saanut nä:hdä
35074: ,ohellaan Q}i allekirjoittrumt 28 edustajaa jälleen tällaisen marssin. Yhä tänä rpäi-
35075: eri suomalaisista puolueista. Tulkoon mai- vänä on suomalaisten ylioppilaiden ja hei-
35076: nituksi, että allekirjoittaneiden joukossa oli dän mukanaan koko Suomen ·kansan täy-
35077: 4 edistyspuolueenkin jäsentä. Tämä ed. tynyt tehdä py<hiinvae1lusretki Snellmanin
35078: Saarisen aloite ei kuitenkaan päässyt valio- patsaane saamaan uutta voimaa ja uutta
35079: kuntaa pitemmälle vaan se tuli hylätyksi. innostusta tämän sitkeän kysymyksen me-
35080: Samalla tavalla kävi ed. 'Saarisen myöhem- nestyksellistä ajamista varten. Ja huomi-
35081: min tdkemille aloitteille, jotka tarkoittivat sena päivänä tässä maassa tämän asian yh-
35082: _yliopiston suomalaistamista. - Minun täy- teydessä kokoontuvat nuoret ylioppilaat yh-
35083: tyy tässä välillä todeta, että minä olen saa- dessä isiensä ja naapureittensa ·kanssa, koko
35084: nut näin aikaisin aamusta puheenvuoron, kotiseutunsa kansan !kanssa lausumaan Suo-
35085: mutta olen kuullut, että istunto tarkoite- men kansan, ja minä tahdon sanoa ed.
35086: taan keskeyttää kello 2:lta, niin minä en Räisäselle erikoisesti, myöskin Suomen kan-
35087: ta!hdo ·kiusata eduskunnan herra pUihe- san syvien rivien kanssa lausumaan sanansa
35088: miestä enkä myöskään niitä 'harvoja kan- suomalaisen valtioyliopistoaatteen puolesta.
35089: sanedustajia, jotka tääHä ovat läsnä, ja MeiUä on erikoinen syy toivoa nyt, kun
35090: kootan lyhentää esitystäni, joka varmaan me olemme täällä tällä viikolla käsitel1eet
35091: kestäisi ainakin kello 4:ään asti, jos minä tätä yliopistoasiaa laajemmin, että tämä
35092: tämän lukisin kaikki, niin että minun täy- asia saisi lopultakin •lopuUisen ratkaisun ja
35093: tyy etsiä täältä parhaat makupalat (Va- sellaisen ratkaisun, että se tulisi tyydyttä-
35094: semmalta: Liiat pois! - Ed. Lahdensuo: mään Suomen kansaa ja tuottamaan onnea
35095: Kyllähän me täällä jaksetaan! - Vasem- ja menestystä tiiimän kansan !kansalliselle
35096: malta : Lue kotona loppu ! - Ed. Räisänen: kulttuurille.
35097: I"'uulee, että minunkin pitäisi päästä puhu- Minä jätän1ukematta nämä 60 Euskaani,
35098: maan!). jotlka olen kirjoittanut tästä asiasta, äsken
35099: Vuosien kuluessa, kun yhä räikeämmin mainitsemastani syystä ja totean vain, että
35100: on käynyt selville, että nykyinen yliopisto- vuosi vuodelta historiallinen kehitys on vie-
35101: lainsäädäntö ei vastaa suomalaisen ylioppi- nyt siihen, että me tänä päivänä näemme
35102: lasnuorison tarpeita eikä sitä vaatimusta, suomalaisen yliopiston .perustamisen vaati-
35103: jonka itsenäinen kansa korkeimmalle kan- muksen voimakkaampana kuin koskaan en-
35104: sa'Hiselle opinahjolleen asettaa, ovat yli- nen. Suomalainen kansa, Suomen porva-
35105: oppilaat eri kertoja kääntyneet yliopiston rilliset puolueet, puolueohjelmiensa kautta
35106: suomala.istamisasiassa sekä yliopiston viran- ovat lausuneet tämän vaatimuksen jo monta
35107: omaisen että myöskin valtioneuvoston ja kertaa maamme hallituksille. Mutta tä!hän
35108: kansan eduskunnan puoleen. Niinpä suo- ,päivään saakka ei, kuten asian lähetekes-
35109: malaiset ylioppilaat jättivät vuonna 1928 kustelussa mainitsin, ole tästä asiasta sitten
35110: suomalaisten osakuntien 'kuraattorien muo- vuoden 1922, saatu hallituksen ~itystä,
35111: dostaman lähetystön kautta valtioneuvos- jonka perusteella asiaa olisi ednskunnasRa
35112: tolle adressin, jossa viitataan maa;mmc his- päästy käsittelemään.
35113: toriaan, joka tiesi kert.oa, miten Suomi mel- Mutta kun suomwlaisen yliopiston :perus-
35114: keinpä 8 vuosisadan ajan on jatkuvasti tamisen vaatimus Tnosi vuodelta on k~Vsva
35115: saanut elää holhottavan asemassa, kuinka nut, niin vähitellen myöskin maamme ruot-
35116: vieraat kansat .ovat määränneet sen kohta- sinkielisellä ta1holla on tultu sen totuuden
35117: loista ja lrnin'ka tämän kansan kieli on jou- <Cteen, että tuo vaatimus on varmaan :pian
35118: tunut nurjien historiallisten olosuhteiden toteutuva. ,Ja niinpä ruotsalainen kansan-
35119: taida tässä maassa syrjäytettyyn asemaan. ,puoluekin on ryhtynyt viime vuosina tässä
35120: Edelleen, että me yhä itsenäisessä Suo- nsiass::~ toimenpiteisiin estääkseen tii!män
35121: messa saamme kärsiä nurjien ;historia1listen suomalaisen valtion yliopiston perustami-
35122: ai!kojen ta;kia. Samaan aikaan kuin adressi sen. Ruotsalaisen kansanpuolueen puolue-
35123: jätettiin v. 1928 silloin valtioneuvostolle, kokouksessa 22 päivänä toukokuuta 1932
35124: suomalaiset ylioppilaat monituhantisena ri- hyväksyttiin ponsilauselma, j<:Yka kuuluu:
35125: Yistönä marssivat .Snellmanin ·patsaalle, .,Helsingin yliopistoon on perustettava
35126: marssi, joka ei ollut jäävä ainoaksi, sillä ruotsinkielinen osasto, jonka opettajll!kunta
35127: ·viime snnmmtaina on pääkaupunkimme tä- valitsee omat 1haHitusmie;hensä rehtorin ja
35128: 581 I~auantaina 26 tammikuuta 1935.
35129:
35130: dekaanin, sekä itsenäisesti hoitaa nimitys- nykyisen ·hallitussuunnan kanssa vastoin
35131: ja stipendia.siansa. Kansleri on kuitenkin eduskunnan yhteistä suoma·laista 'porvåril-
35132: yhteinen molemmille osastoille. Periaat- lista rintamaa. Jo tämä, että ruotsalainen
35133: teessa pysytään vaatimuksessa, että ruot- kansanpuolue loisi sosialistien avulla tähän
35134: sinkielisten ylioppilaiden tulee saada suo- maahan suomalaisen valtionyliopist<:Jn, jo
35135: rittaa kokeet ja tutkinnot omalla kielellään tämä ajatuskin on niin koomillinen, ettei
35136: ja että tästä johtuen perustettavien kiin- asiasta olisi 1uullut kenenkään voivan edeE<
35137: teiden ruotsinkielisten oppituolien luku- vakavissaan puhua.
35138: määrän tulee vastata vuoden 1922 halli- Suurella Yaliokunnalla olisikin ollut hiki-
35139: tuks~m esitystä. Ruotsalaisten ylioppilai- nen työ saada tästä lakiesityksestä sellai-
35140: -den tulee saada oikeus muodostaa oma yli- nen, että se olisi vastannut tämän päivän
35141: oppilaskuntansa menettämättä silti osuut- kansan vaatimusta suomalaisesta valtionyli-
35142: taan nykyisen ylioppi'laskunnan kirjastoon opistosta. Tämän työn me olemme kuiten-
35143: ja kiinteistöihin. '' Tämä ruotsalaisen kan- kin ta:htoneet suurelta valiokunnalta sää,<:;-
35144: sanpuolueen ·puoluelmkouksen päätös oli tää ja pitäneet huolen täällä tällä viikolla
35145: vihdoin yliopistokysymyksessä sellainen, siitä, että asia ei ole päässyt suureen valio-
35146: joka sai myöskin tässä maassa hallituksen ·kuntaan. Tämän asian käsittely on ollut
35147: liikkeelle ja niin me viime syksynä jou- siitä ihmeellinen täällä eduskunnassa sekä
35148: duimme toteamaan tää:llä eduskunnassa, lähetekeskustelussa että täällä en..'limmäi-
35149: että hallitus oli antanut meille esityksen sessä !käsittelyssä, ·että lakiesityksen kannat-
35150: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- tajat, ruotsalaisen kansanpuolueen edusta-
35151: rusteiden muuttamisesta, jonka mukaan to- jat ja sosialidemokraattisen puolueen edus-
35152: dellakin ruotsalaisuus olisi vakiinnutettu tajat eivät ole voineet eivätkä edes ta:hto-
35153: mainittuun yHopistoon sillä ta·valla, kuin neetkaan lausua tämän esityksen !puolesta
35154: ruotsalaisen Imusanpuolueen ·puoluekokous y1htään puolustuksen sanaa. Samanlainen
35155: oli sitä ponnessaan vaatinut. Tuo halli- oli tilanne myöskin I>erustusl&ki'Valiokun-
35156: tuksen esitys ei päässyt silloin ensimmäi- nassa. Sielläkään ei tämän eduskunnan
35157: seen käsittelyynsä eduskunnassa, ja !pidet- enemmistön ta·holta asiaa asianisosti lain-
35158: tiin todennäköisenä, että se tämän vuoden kaan tahdottu puolustaa. Tästä täytyy ve-
35159: varsinaisilla valtiopäivillä tullessaan käsit- tää se johtopäätös, jonka taisin täällä jo
35160: telyn a:laiseksi tulee äänestettäväksi yli vaa- asian aikaisemmassa vaiheessa sanoa, että
35161: lien, koska se ei, vastoin sitä väitettä, he varmaankin itsekin pitävät esitystä suo-
35162: jonka viimeksi tänään herra opetusminis- malaiselta kannalta niin <heikkona, että sitä
35163: teri täällä on katsonut voivansa tehdä, 'Vas- ei voi mitenkään asiallisesti puolustaa. ,Ja
35164: taa Emomalaisen valtioyliopistoajatuksen niin asia onkin. Tämän esityksen !pohjalla,
35165: vaatimusta, vaan sen sijaan vakiinnuttaa vastoin sitä korkeata käsitystä, jonka herra
35166: l'UOtsalaisuuden 'lujaan linnoitukseen Hel- opetusministeri täällä tänä iltana esitti, ei
35167: singin yliopistoon. tähän maa1han 'saada suomalaista yliopistoa.
35168: Kun viime syksynä annetun hallituksen Herra opetusministeri tänä päivänä an-
35169: esityksen kä:vi tällä tavalla, niin nyt halli- tamassaan lausunnossa mainitsi, että oi-
35170: in:> ·on katsonut asian niin kiireelliseksi, keamieliset suomalaiset suovat oikeuden
35171: että se kutsui kokoon nämä ylimääräiset ruotsinkielisillekin korkeakouluopetukseen.
35172: va1tiopäivä~, joiden laillisuudesta ja tarkoi- Tällä lausunnollaan hän tarlwitti sitä, että
35173: tuksenmukaisuudesta täällä tämän viikon me, jotka olemme tahtoneet estää tämän
35174: kuluessa on lausuttu monta tuomitsevaa lainsäädännön syntymisen. joka on tah-
35175: sanaa, niin minä en tahdo tällä kertaa dottu näin 'epätavallisella tavalla, jopa vas-
35176: asian siihen puoleen puuttua. Sanon kui- toin valtiosääntömme henkeä nyt tehdä,
35177: tenkin, että tällainen lainsäädäntö olisi että me olisimme sitä mieltä, etteivät ruot-
35178: ollut onnettomuus Suomen kansalle. Ei salaiset tarvitsisi lainkaan korkeakouluope-
35179: kukaan järkevä ihminen tässä eduskun- tusta tässä maassa. Näin ·ei ole kuitenkaan
35180: nassa voi sisimmässään tunnustaa, että sillä ajateltu niiden taholla, jotka ovat tahto-
35181: tavalla tähän maahan olisi luotu suomalai- neet tähän maruhan suomalaisen valtionyli-
35182: nen valtionyliopisto, että sen olisivat teh- opiston. Mutta me olemme ta:htoneet, että
35183: neet ruotsalaisen kansanpuolueen ja sosiali- tä:hän maa,han saadaan ensin ja vihdoinkin
35184: demokraattisen puolueen jäsenet yhdessä suomalainen valtionyliopisto, ja kun sellai-
35185: Helsingin yliopiston järJestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. f/81}
35186: ·~·--·-·-- -----------------~-- --------·--·--------~-'"·--------- -- ----- - -------·----- ---------
35187:
35188:
35189: nen lainsäädäntö on säädetty, sitten olisi teeksipyynnöksi herra puhemiehelle ja
35190: katsottava, ·millä tavalla järjestetään koh- eduskunnan virkamiehille ja aamuterveh-
35191: tuuden mukaan korkeampaa opetusta myös- dyksenä näille tyhjille tuoleille lausua jon·
35192: kin maamme ruotsinkieliselle väestölle. kin sanan, kun olen vaivannut eduskunnan
35193: Tämä yliopiston ·ruotsalaisuuden vakiin- virkamiehiä ja herra puhemiestä melkein
35194: nuttaminen Hdsingin yliopistoon tällä ker- tällaiseen kaksinpuheluun. Edellisessä pu~
35195: taa on ajautunut karille. Ja minä toivon, hevuorossa, jonka olen asiassa käyttänyt,
35196: että tämä on viimeinen yritys Suomen hal- lausuin, että olen ollut alusta alkaen vas-
35197: litusten truholta, jolloin tällaista yritetään- taan tätä vähemmistöryhmien nykyistä
35198: kään, ja että vasta:kerralla, kun me täällä taistelutapaa, jota ei voine, koettakoon
35199: eduskunnassa joudumme käsittelemään lain- sitä selittää millä tavalla tahansa, muuksi
35200: muutosta Helsingin yliopiston järjestys- kutsua kuin jarrutustaisteluksi. On tur-
35201: muodon perusteiksi, 1se lainmuutosesitys on haa peittää tätä, vaikka samalla on var-
35202: silloin sellainen, että sen kautta vihdoinkin masti myönnettävä, että keskustelu ja
35203: toteutetaan 'suomalaisen ·valtionyliopiston pitkät puheet, mitä asiassa on pidetty,
35204: perustamisen ajatus tälle kansalle onneksi yleensä ovat liikkuneet verrattain asialli-
35205: ja menesty;kseksi, my(}skin tämän maan sella pohjalla. Olen jotenkin vakuutettu
35206: ruotsinkieliselle kansalle niin hyvin kuin siitä, että tuskin monissa pitkissä keskus-
35207: suomenkielisellekin kansalle. teluissa, joita ei millään tavalla ole jarru-
35208: Kuten jo äSken mainitsin, minä en tahdo tuskeskusteluina pidettävä, on niinkään
35209: Eittyä siilhen rintamaan, joka vastoin ·edus- paljon ollut asiallista puhetta kuin tässä
35210: kunnan työjärjestyksen :henkeä. tahtoo pitää pitkässä yliopistokeskustelussa. Ja epäile-
35211: meidät täällä läpi öidenkin, ja sen tähden mättä on tällä keskustelulla sentään ollut
35212: minä olen luopunut siitä ·esityksestä, jonka toinenkin merkitys kuin se, mitä nykyjään
35213: aioin tästä asiasta lausua, ja toivon11 että väitetään nimittäin, että keskustelun kaut-
35214: me pääsemme nyt levolle. Toivotan herra ta eduskunnan arvovalta olisi kovasti vä-
35215: puhemiehelle nyt hyvää yötä ja samoin hentynyt. Minä en tätä puhetta yleensä
35216: kaikille edustajiUe. usko, sillä olen vakuutettu jotakuinkin
35217: päinvastaisesta. Olen varma siitä, että
35218: P u :he m i e s: Eduskunnan istunto kes- vuosikymmeniin ei ole Suomen kansan
35219: keytetään ja jatketaan sitä ensi maanan- katse ollut niin kiinnitetty eduskuntaan
35220: taina kello 8. kuin se on ollut tällä viimeisellä viikolla.
35221: Sen ajatukset ovat liikkuneet täällä. Olen
35222: Täysistunt11 keskeytetään SUlllltmtaiua vakuutettu siitäkin, että suomalaisen kan-
35223: tammikuun 27 päivänä kelLo 2. san yleinen mielipide on toivonut, että
35224: vähemmistöryhmien edustajat jaksaisivat
35225: viedä loppuun sen taistelun, jota he nyt
35226: käyvät. Tämä ei suinkaan merkitse edus-
35227: Täysistuntoa jatketaan kunnan arvovallan vähenemistä, vaan päin-
35228: vastoin sen aseman korkenemista kansa-
35229: maanantaina 28 p. tammikuuta 1935 kunnan mielialassa. lVIutta olen ollut, niin-
35230: kello 8. kuin sanoin, tätä taistelutapaa vastaan
35231: ensinnäkin siitä syystä, että porvariryh-
35232: Puhetta johtaa puhemies Kallio. mien puolelta on, kun vasemmistolaiset
35233: ovat tätä käyttäneet, sitä aikaisemmin
35234: jyrkästi ja joka puolelta tuomittu. Tosin
35235: asema on nyt aikalailla toinen kuin ennen.
35236: Puhemies: Jatketaan päiväjärjes- Ensinnäkin sosialidemokraattien käymä
35237: tyksessä olevan ensimmäisen asian kä- jarrutustaistelu oli suoranaista eduskunta-
35238: sittelyä. työn hidastuttamista, sillä jarrutuksella ei
35239: voinut toivoa olevan mitään tulosta, jota-
35240: Kevkustelu ja,1Jkuu: vastoin tämä on sellainen taistelu, jossa
35241: joka ainoa enemmistöläinenkin alusta al-
35242: Ed. Kares: Herra puhemies! Herra kaen ymmärsi, että vähemmistöllä on
35243: puhemies sallinee minun aluksi kuin an- mahdollisuus päästä siihen tulokseen, mihin
35244:
35245: 74
35246: tammikuuta 1935.
35247:
35248: he tavoittelevat. Mutta yleensä on tie- j. n. e. järjestettäessä tultaisiin tilantee-
35249: tystikin tällaista taistelutapaa pidettävä seen, josta ei päästäisi missään tapauksessa
35250: jossain määrin arvottomana. Asiat, joita 20-30 vuoteen. Ja tällaista väliaikaa me
35251: puhutaan, voidaan puhua lyhyeniminkin, tälle asialle tuskin sentään voinemme antaa.
35252: eikäpä sanaa ole, - minä olen siinä ope- On aivan ilmeisesti hetki tullut, jolloin
35253: tusministerin kannalla, - annettu meille suomalaisuuden asia menee loppuvaihei-
35254: sitä varten, että me suottapäin ikäänkuin siinsa, joihin se on pyrkin:yt jo suomalaisen
35255: venyttäisimme asiaa. Tämä on kaikki kansallisliikkeen heräämisen hetkistä al-
35256: totta. Mutta syy siihen, että olen tällai- kaen. On vain, minä väitän, peräti har-
35257: sen taistelutavan vastustaja on myöskin voja kysymyksiä lainsäädännöllisesti hoi-
35258: omassa luonteessani. Meidän ruotsinmieli- dettava, jotta tässä maassa suomenkieli
35259: semme ja ruotsaJaiset toisella puolen Poh- tulisi sille kuuluviin laillisiin oikeuksiinsa
35260: janlahden mainitsevat meitä usein mon- ja jotta ruotsinkieli joutuisi siihen kohtaan,
35261: gooleiksi, ja syyttävät meitä mongoolilai- missä se voisi palvella sitä kansanainesta,
35262: sesta mentaliteetista. Minä, joka epäilen, joka täällä ruotsia puhuen työnsä tekee
35263: että suvussani on kyllä paljon germaani- ja elämänkutsumustansa harjoittaa. Oi-
35264: laista verta, annan heille ainakin omalta keastaan epäkohdat, mitä on olemassa
35265: kohdaltani sen verran peräksi, että myön- ovat. olemassa vain koulualalla. Jos yli-
35266: nän minussa olevan mangoolilaista verta opistokysymys saadaan hyvin järjestetyksi,
35267: sen verran, että en yleensä ole tällaisen jos saadaan yhd.istetyksi eräitä tarpeetto-
35268: hitaan taistelutavan vstävä. Mieluummin mia ruotsinkielisiä oppikouluja sillä tavalla,
35269: teen rajuja, pikaisia~ hyökkäyksiä, se on että ne yhdistettymäkin vastaisivat ruot-
35270: vanha mongoolilainen taistelutapa. Tämä salaistemme todellista tarvetta ja kuiten-
35271: tällainen ei minua miellytä, asemasota, kin asettaisivat edes jonkunlaisen suhteelli-
35272: missä vastustajaa ei oikeastaan ensinkään suuden niihin valtionvaroihin nähden, mitä
35273: näy. Viikon ajan voidaan viljellä laimeata käytetään suomen- ja ruotsinkielisen ope-
35274: ammuntaa. Vastustajaa ei näy, muuta tuksen hyväksi. Kun nämä asiat saadaan
35275: kuin silloin tällöin tulee joku valkoisen lainsäädäntötietä järjestetyksi, en aina-
35276: lipun suojassa ja saa tilaisuuden puhua, kaan tällä kertaa voi nähdä muita aloja,
35277: koska häntä ei voida siitä estää. missä kansallisuustaistelua lainsäädännöllä
35278: Näin on asia minun kohdaltani, mutta käydään. Että kansallisuustaistelu silti
35279: olen taipunut tähän tällaiseen sekä peri- ei ole lopussa, se on selvää. Sillä meidän
35280: aatteellisesti, että luonteeltani vastenmieli- on muistaminen se, mitä ministeri Mantere
35281: seen taistelutapaan erinäisistä syistä, ennen sanoi, että me täällä eduskunnassa ja lain·
35282: kaikkea siitä syystä, että olen tullut va- säädäntötietä voimme valmistaa vain raa-
35283: kuutetuksi siitä, ettei olisi kansakunnalle meja, voimme tehdä astioita, mutta niiden
35284: ja ennen lmikkea suomalaiselle kansakun- sisällys ei ole meidän määrättävissä.
35285: nalle ollut onneksi eikä hyväksi, jos siitä On paljon aloja, missä suomalaisuudella
35286: lakiehdotuksesta, joka nyt on käsiteltävä- vielä on sitkeä taistelunsa, jotta kansalli-
35287: nä, ja semmoisena kuin se nyt nykyisen nen henki ja kansallinen mieliala pääsisi
35288: enemmistön käsissä voi lävitse mennä, vaikuttamaan. Huomautan vaan sellaisista
35289: tulisi laki. En tahdo väittää, että tämä kuin taloudellisen elämän aloista. On vielä
35290: laki millään tavalla olisi huononnus ny- paljon siellä suomalaisuudelle voitettavissa,
35291: kyisiin oloihin. Päinvastoin kyllä olen ennenkuin päästään luonnolliseen asiain-
35292: taipuvainen myöntämään sen, mitä opetus- tilaan, mutta ne eivät kuulu tällä kertaa
35293: ministeri Mantere täällä todisti, että se meidän asioihimme. Väitän, että on tullut
35294: eräiltä puoliltaan sisältää parannusta. se aika, jolloinka kansallisuustaistelu käy
35295: MuttP" on muistettava, että tämän lain loppuvaiheeseensa, ja että se on siksi
35296: kautta, jos se laiksi saataisiin, vakiinnutet- tullut, se on kohtalon määräämää. On
35297: taisiin luonnoton, suomalaisen kansan kan- omituista, että esim. ed. Tanner ja hänen
35298: nalta luonnoton, asema yliopistossamme, ryhmäkuntansa saavat nähdä, että he
35299: vakiinnutettaisiin ehkä vuosikymmeniksi, ovat tässäkin kohden aivan suuresti ereh-
35300: siitäkin huolimatta, vaikka heti ryhdyt- tyneet, niinkuin niin monessa muussakin
35301: täisiin toimenpiteisiin laissa olevien puut- kohden. Ed. Tanner ja sosialidemokraatit
35302: teiden korjaamiseksi. Professorinvirkoja 1
35303: yleensä ovat tahtoneet väittää, että tämä
35304: ~kysymys ei ole mikään koko kansakunnan ' se on valinnut. Hallitus ei ole nähnyt
35305: kysymys. Nyt heidän keskuudestaan kui- mitään muuta mahdollisuutta, jolla yli·
35306: tenkin kuuluu ääniä, jotka ihmettelevät, opistokysymys voitaisiin lähitulevaisun-
35307: että vähemmistö ja ylioppilasnuoriso on dessa ratkaista puoleen tai toiseen, kuin
35308: ilmeisesti saanut asiassa koko kansan val- tämä ylimääräisten valtiopäivien kokoon-
35309: vcille. He eivät enää voi kieltää sitä, että kutsuminen. Me olemme valmiit tässäkin
35310: tämä on tullut koko kansan kysymykseksi. myönt~imään, että hallitus ja hallituksen
35311: Tällaista tilannetta on käytettävä, ei suin- puolustajat ovat oikeassa.. Kun lähdetään
35312: kaan sitä varten, että lujitetaan joku epä- siltä näkökohdalta, että juuri nyt olisi
35313: luonnollinen ja. heti korjausta huutava saatava tämänlainen järjestely toimeen,
35314: a.sie,intila, lujitetaan se kymmeniksi vuo- niin tuskin olisi mitään muuta tietä kuin
35315: siksi, vaan sitä varten, että saataisiin se, minkä hallitus on valinnut, sillä on
35316: aikaan jotakin todella pysyvää ja niin selvää, että se lakiehdotus, mikä varsinai-
35317: paljon lopullista kuin lainsäädäntö yleensä silla valtiopäivillä olisi laiksi saatu ny~
35318: voi lopullista olla. kyisten puoluesuhteiden vallitessa, ei olisi
35319: On eräs vastaväite, joka minun omalta koskaan laiksi tullut. Se olisi lykätty yli
35320: kohdaltani on ollut vaikeasti ratkaista- -jaa, en minä väitä sitä, ettei se olisi
35321: vissa, kun on kysymys meidän nykyisestä voinut koskaan laiksi· tulla; jos nimittäin
35322: taiste.lustamme, johon äsken mainitsemis- nykyinen enemmistö olisi vielä vaalien
35323: tani syistä olen tullut taipuvaiseksi. On jälkeen, niin se olisi voinut tulla laiksi -
35324: minuHe sanottu, mitenkä me voimme täl- se olisi kaikissa tapauksissa. nyt lykätty
35325: laista taistelua käydä, kun Ine olemme vli vaalien. Minä olen asettanut eteeni
35326: syyttäneet hallitusta - minä tulen vähän sen näköalan, että kohtalo, tälle kansalle
35327: jäljestäpäin siitä vielä puhumaan-- siitä, yleensä niin suopea kohtalo, joka on an-
35328: että hallitus on tässä meneteHyt lainhenkeä tanut meille useampia erinomaisia tilai-
35329: vastaan, vaikkakaan ei ole rikkonut lain- suuksia hyvin ja oikein järjestää tämän
35330: kirjainta, ja kun itse viime htusunnossani kansakunnan asiat, että se taasen esim.
35331: annoin tällaisesta lainhenkeä vastaan teh- ensi vaaleissa antaisi meille sellaisen hyvän
35332: dystä loukkauksesta varsin ankaran tuo- historiallisen tilaisuuden. Silloin minä en
35333: mion. Väitin, ja olen vakuutettu siitä ajattele mitään meidän ryhmämme voittoa
35334: vieläkin, että se itse asiassa on raskaampi tai tappiota, ei, se on minusta tällä kertaa
35335: kuin Iain;pnustavin rikkominen. Kun :ne kaukana. Vaan minä sanoisin, tälle asialle
35336: tällä kannalla olemme olleet, on mmlle erinomaisen suotuisa tilaisuus olisi, jos
35337: sanottu, lminka te sitten itse voitte ryhtyä kohtalo sen soisi, että suomalaiskansalliset
35338: tämäulaisoon taistelutapaan, sillä täytyy- ryhmät vielä kerran pääsisivät eduskun-
35339: hän teidän myöntää, että tekin rikotte . nassa ehdottomasti määräävään enemmis-
35340: lainhenkeä vastaan, mutta lainkirjain on ! töön. Sellaisia tilaisuuksia on ollut minun
35341: kyllä teidän puolellanne. Sekin on taasen tietääkseni kolme: yksi varsinaisten vaa-
35342: avoimesti myönnettävä. Ei valtiopäivä- lien määräämä tilaisuus, kaksi poil{keus-
35343: järjestyksen edustajille myöntämä puhe- tilaisuutta, jolloinka oli tynkäeduskunta.
35344: vapaus o]e luonnollisestikaan annettu Silloin olisi ollut tilaisuus lainsäädännön
35345: siinä tarkoituksessa, että käytäisiin täl- kautta järjestää asiat siihen suuntaan
35346: laista. keskustelua kuin nyt on käyty. On kuin olisi tahdottu. Minä olen aikaisem-
35347: sanottu meille, miksi te siis teette sitä, mistä min antanut puheissani jonkunlaisen moit-
35348: te hallitusta syytätte. 'l'ämä kysymys on teen maalaisliittolaisille ja kokoomuslai-
35349: pakottanut minut asettamaan tämän tais- sille hallitusmiehille, jotka ovat tilaisuudet
35350: telun oikeaa taustaa.nsa vastaan, ja pyydän laiminlyöneet. Olen joutunut sitäkin ky-
35351: siitä lausua., koska valtiopäiväjärjestys symystä sitten aivan kuin uudestaan har-
35352: myöntää edustajille oikeuden lausua mieli- kitsern.aan ja olen joutunut samaan koh-
35353: piteensä kaiken sen lailli.snudesta, mitä taan kuin silloin, kun meitä isänmaallisen
35354: eduskunnassa. tapahtuu. kansanliikkeen, entisen lapuanliikkeen, ih-
35355: Hallitus on sanonut, ja hallituspuolue- misiä on syytetty siitä, ettemme talonpoi-
35356: laisten taholta on sanottu, että hallituk- kaismarssin jälkeen hoitaneet maan asioita
35357: sella tuskin olisi ollut muuta keinoa viedä toiseen suuntaan. Minä olen kysynyt,
35358: tätä lakia katon alle, kuin se, minkä mihin sunnt.aan me ne olisimme hoitaneet,
35359: 588 :Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
35360:
35361: ei ollut selvillä tie eikä päämäärä, mihin tietäen meidän puoluerikkinäisyytemme
35362: pyrittiin. Ja nyt minä väitän, että edellis- kaikenlaiset taistelukysymykset, jotka voi-
35363: ten suomalaisten hallitusten aikana ei vat hajoittaa rintamia, voi epäillä, että
35364: meille kenellekään suomalaiselle ryhmälle taasenkin tulee uusi tilanne, jossa toiset
35365: edes päämäärä ollut vielä täysin selvä, voimat ovat enemmistönä ja niin joudu-
35366: vaan olen vakuutettu siitä, että silloisetkin taan tallaamaan samalla paikalla vuodesta
35367: hallitukset olisivat joutuneet antamaan, vuoteen, vuosikymmenestä vuosikymme~
35368: -tuskin ne olisivat muuta edes ajatelleet, neen. Tässä me olemme. Hallitus on sa-
35369: -jonkun samansuuntaisen esityksen kuin nonut, että ainoa tie, millä voidaan tämä
35370: nykyinenkin hallitus on antanut. Täy- ratkaista, on ylimääräisten valtiopäivien
35371: tyyhän meidän myöntää, että puhtaasti tie. Minä en pääse siitä, etteikö tilanne,
35372: ja yksinomaisesti suomalainen yliopisto, mihin on jouduttu, ja tämäkin outo vain
35373: jota me nyt ajamme, ei ole ollut tietoisesti lainmuotoa noudattava, mutta epäile-
35374: meidän ohjelmassamme niinkään kauan. mättä sen henkeä vastaan sotiva taistelu-
35375: Ja onhan selvää, että esim. se ehdotus, tapa, johon me nyt olemme joutuneet, ole
35376: joka ennen viime vaaleja. oli suomalaiselta johtunut meidän järjestelmässämme ole-
35377: taholta valmistettu ja josta sitoumuksia vista, heikkouksista. Minä en nyt käy to-
35378: pyydettiin, kulki toisissa merkeissä. Se distelemaan puoluejärjestelmäin, ja niihin
35379: kulki siinä merkissä, että samalla myös rat- perustuvan valtiojärjestehnän huonoutta
35380: kaistaisiin ruotsalaisen yliopiston asia (Ed. yleensä, mutta minä tahdon muistuttaa
35381: Lahdensuo: Pois Helsingistä, Turkuun!). eräästä seikasta. Onko niiden edustajien
35382: Se on nyt sama, millä tavalla se järjestet- muistin mukaan, jotka täällä ovat, niinkuin
35383: täisiin, se on kysymys erikseen. Minä minäkin, eri aikoina alusta alkaen olleet
35384: muistan sen siitä, että itse, niinkuin mukana, onko eduskunta oikeastaan voinut
35385: viime puheessani lausuin, jouduin tässä saada lävitse mitään suurempaa, ratkaise-
35386: kysymyksessä varsin vaikeaan tilantee- via muutoksia tekeviä lakeja luonnollista
35387: seen, ja olen kai lopultakin ensimmäisiä, tietä, siis sitä tietä, mitä hallitusmuoto ja
35388: jotka ovat julkisesti asettuneet sille kan- valtiopäiväjärjestys meille ylecnsä määrää-
35389: nalle, että me emme voi ratkaista tätä vät. Tosin on erittäin suuria korjauksia saa-
35390: kysymystä, niin kauan kuin me samalla tu aikaan- se myönnettäköön- joko yli
35391: pyydämme ratkaista kysymystä ruotsin- vaalien lykkäämällä tai muullakin tavalla,
35392: kielisestä yliopisto-opetuksesta. Siis minä mutta varsinaisia peruskorjauksia? Itse
35393: nyt niille entisille suomalaisvoittoisille hal- meidän valtiopäiväjärjestyksemme on ta-
35394: lituksille annan tässä kohden myönnytyk- vallaan ullwparlamentaarisen toiminnan
35395: sen, sillä minä olen huomannut, että ei tulos. Ihmeellistä kyllä, vanha järjestelmä
35396: ollut meille tie selvä millään tavalla, ja oli niin kauan antanut olojen olla korjaa-
35397: että vaikka ne olisivat esityksen antaneet, matta, huutavimmatkin epäkohdat olivat
35398: niin minä luulen, että me suomalaiset oli- jääneet auttamatta kansan valtiollisiin
35399: simme joutuneet täällä omituiseen tais- oikeuksiin nähden, että lopulta pakotta-
35400: teluun keskenämme. Nyt tämä on meille malla pakotettiin kansan voimalla, vieläpä,
35401: selvinnyt. Mutta oletetaan, että suopea erittäin sopimattomilla mielenosoituksilla
35402: kohtalo antaisi meille taasen otollisen ti- säätytalon ulkopuolella, valtiopäivät sää-
35403: laisuuden ensi vaaleissa. Tähän eduskun- tämään tämä valtiopäiväjärjestys ja ääni-
35404: taan tulisi suomalaiskansallinen enemmistö oikeus, mikä meillä nyt on. Ja on aivan
35405: ja hallitus kokoonpantaisiin suomalais- kuin perintö tästä jäänyt kiroukseksi ja
35406: kansallisia näkökohtia silmälläpitäen, toi- painoksi, jonka me tunnemme kaikkien
35407: vottavasti sellainen, jossa ei sillä kertaa suurten, ratkaisevien kysymysten ollessa
35408: olisi ruotsalainen vaikutus silloin osalli- esillä. Tosin saatiin aikaan pari suurta,
35409: sena, ei ainakaan millään tavalla määrää- tärkeätä lakia, kunnallinen äänioikeuslaki
35410: IDässä. Tämä hallitus antaisi suomalaista ja ensimmäiset kieltolakiehdotukset-ja
35411: kansaa täysin tyydyttävän esityksen ja oikeastaan siihen se kieltolaki perustuikin
35412: se tulisi täällä hyväksytyksi. Nykyisessä - sen hengen voimalla, mitä suurlakko
35413: olotilassa ei olisi mahdollisuutta ainakaan merkitsi. Ne olivat oikeastaan saman voi-
35414: niillä valtiopäivillä sitä laiksi saada. Sekin man ilmauksia kuin itse valtiopäiväjärjes-
35415: pantaisiin lepäämään uusiin vaaleihin, ja tys. Ilman sitä voimaa, mikä silloin oli.
35416: Helsingin yliopiston järje.stysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 1189
35417:
35418: vaikuttamassa, ei näitäkään lakeja olisi keskenään, tämä nyt esillä oleva asia on
35419: lävitse saatu. Sitten voisimme mainita siitä aivan tyypillisenä kuvana. Minä en
35420: sellaisen suurlain kuin torpparilaki. Sekin tietysti millään tavalla pidä vääränä sitä,
35421: tuli oikeastaan oloissa, jotka eivät olleet että ihmiset neuvottelevat keskenään ja,
35422: varsinaisesti normaaleja, niin tärkeä ja sovittelevat keskenään ja mielipiteitä muo-
35423: hyvä kuin sekin laki oli. Ja itse tasaval- dostellaan sovittelujen kautta. Onhan sel-
35424: tainen hallitusmuotomme, ·sellaisenaan vää, ettei kaikki järki ole yhden miehen
35425: kuin se nykyään on, ei varmaankaän olisi päässä, onhan sitä vähän minullakin, sa-
35426: tullut sellaiseksi, kuin se nykyään on, jos noo joka-ainoa. Tämä synnyttää sovitte-
35427: olisi ollut täysin normaalit olot. En minä lua puoluevaltaisen järjestelmänkin aika-
35428: nyt tarkoita sitä, että normaalisissa oloissa na. Mutta millä tavalla ja mistä syystä
35429: olisi saatu kuningasvalta, jota itse puoles- syntyvät ja tapahtuvat liittoutumat eri
35430: tani siihen aikaan kannatin, mutta nor- puolueryhmien kesken? Tapahtuvatko ne
35431: maalisissa oloissa olisi tämä tasavaltainen nimenomaan maan edun nimessä ja sitä
35432: hallitusmuoto epäilemättä tullut aivan varten, että jotkut suuret peruakysymykset
35433: toisenlainen, kuin se nykyään on. Siitä saataisiin määrätietoiseen ratkaisuun? ·Sel-
35434: olisi varmaan jäänyt pois paljon niistä laista liittymistä en yleensä ole eduskun-
35435: takeista, mitä nykyisessä valtiosäännössä nassa nähnyt. Tuskinpa muutkaan. Tosin
35436: sentään on. Mutta sehän syntyi tynkä- silloin, kun maa oli anarkian partaalla
35437: eduskunnassa ja sitten vaalien jälkeen 1917, tuli porvaripuolueiden välillä- ja
35438: ei ollut mitään muuta mahdollisuutta, kuin yhteen aikaan kai olivat sosialistitkin mu-
35439: hyväksyä tehty, valmis ehdotus. kana- jonkunlainen yhteisneuvottelu ja
35440: Me näemme saman ilmiön vielä muissa- yhteisvaliokunta. Sitten lapuanliikkeen
35441: kin kysymyksissä. Kun oli kysymys kielto- jälkivuosina puolueet ovat liittoutuneet
35442: lain kumoamisesta, joka sekin syistä, joita täällä aivan kuin laillisuuden merkeissä.
35443: en tässä nyt käy esittämään, oli välttä- No, ne minä nyt jätän syrjään. Mutta
35444: mätön ja ilmeisesti kansan tahdon mukai- yleensä puolueiden liittoutumat tapahtuvat
35445: nen, niin sitäkään ei saatu lävitse luonnolli- -sitä ei käy kieltäminen, -niissä mer-
35446: sella tavalla, vaan ainoastaan meidän val- keissä, että puolueet saisiva.t näiden liitty-
35447: tiosääntöömme kuulumattoman kansan- misien kautta lävitse jonkun heille mie-
35448: äänestyksen kautta. Ja ajatellaan, että luisan ehdotuksen, että he pääsisivät jol-
35449: niin äärettömän luonnollinen asia, kuin lain tavalla voittamaan asian, joka heille
35450: esim. oli kommunistilakien aikaansaami- syystä tai toisesta on tärkeä. Nämä puolue-
35451: nen -se jos mikään oli sellainen, että yhtymät tapahtuvat puolueen etujen ni-
35452: normaalisen eduskuntatyömme olisi pi- messä, ja juuri täl1aiset yhtymät ovat
35453: tänyt tämä aikaansaada, olisi pitänyt saada juuri ,ne, jotka estävät suurten, tärkeitten
35454: aikaan lakeja, jotka estävät eduskuntaan asiain korjaamista.
35455: tulemasta nimenomaan vieraan valtakun- Mikä esti esim. ajamasta lainsäädäntö-
35456: nan paikoissa ja rahoissa toimiva ryhmä- tietä kommunisteja pois eduskunnasta il-
35457: kunta - , tätäkään ei saatu aikaan nor- man ulkoparlamentaarista toimintaa? Sen
35458: maalista lainsäädäntötietä, se oli aivan esteenä oli sama luonnoton puolueyhtymä,
35459: suoranainen mahdottomuus. Voidaan syyt-, kuin on nykyään, puolueyhtymä sosia-
35460: tää silloista lapuanliikettä monista asioista, listien ja ruotsalaisten välillä. Tämä puo-
35461: mutta sitä historiallista totuutta ei voida lueyhtymä katsoi tarpeelliseksi itselleen
35462: kieltää, että ilman tätä ulkoparlamentaa- myöskin sitä, että sosialistien vasen siipi
35463: rista voimaa ei kommunisteja olisi saatu oli täällä. Sosialistithall sen myönsivät
35464: pois maan julkisesta elämästä. avoimesti. Nehän pitivät kaikista keski-
35465: Näin olen esittänyt, mitenkä säännöl- näisistä riidoistaan huolimatta kommu-
35466: listä eduskuntatietä ei ilmeisesti voida ajaa nisteja taistelutovereinaan joita he tä:r-
35467: lävitse mitään sellaista lakia, joka olisi keitten kysymysten esillä ollessa tarvit-
35468: oloja perinpohjin korjaava tai edes pe- sivat. Ja millä tavalla näin ollen olisi
35469: rusteellisesti auttaisi sellaisia epäkohtia, voinut tulla kysymykseen säännöllistä
35470: jotka ovat ilmeisiä. Syynä on puolueval- lainsäädäntötietä karkoittaa kommunistit
35471: tainen järjestelmä. Puolueet liittyvät kes- eduskunnasta 1 Siihen ei ollut mitään
35472: kenään. Mistä syystä puolueet liittyvät mahdollisuutta.
35473: :Maanantaina 28 tammikuuta 1935.
35474:
35475: Nyt me olemme aivan samassa luonnotto- Mikä pakottaa ruotsalaisia tähän omitui-
35476: massa puolueyhtymässä. Minä olen tehnyt seen liittymiseen? Ruotsalaisten taholta
35477: itselleni useamman kerran vakavasti ky- on sanottu, että ne vihaavat meitä isän-
35478: symyksen: mistä johtuu tämä peräti luon- maallisen kansanliikkeen kam1attajia pal-
35479: noton puolueyhtymä, joka nyt määrää jon enemmän kuin sosialidemokraa,tteja.
35480: tämän kansallemme niin tavattomasti tär- Kun minä kysyn, minkätähden, niin vas-
35481: keän kysymyksen ratkaisussa 1 Puolue- tausta minun on vaikea saada. Toiset
35482: yhtymän äärimmäisen vasemmiston - so- sanovat, että he vihaavat meitä kieliasian
35483: sialistien, marxilaisten- ja äärimmäisen takia ja siinä kai se lopulta onkin pääsyy.
35484: oikeiston, taloudellisestikin varmaan äärim- Mutta he sanovat syyksi toisen. He sano-
35485: mäisen oikeiston, ruotsalaisten, välillä, vat syyksi meidän, isänmaallisen kansan-
35486: ja mistä johtuu se, että pikkuinen edistys- liikkeen miesten, taloudelliset suunnitelmat
35487: ryhmä, joka sentään sanoo olevansa suo- ja aikomukset ja meidän ohjelmasuunta-
35488: malainen, on tämän luonnottoman puolue- viivamille tällä alalla. Mutta sehän on
35489: yhtymän vaa'an kielenä ja auttaa sitä sen järjetöntä sellaisen syyn asettaminen, sillä
35490: asioissa eteenpäin? .Mikä on aiheuttanut kylläkai nyt sentään täällä kaikki myön-
35491: tämän? Onko teillä, edistysmieliset, joku tänevät, että marxilaisten taloudelliset
35492: suuri isänmaallinen erittäin tärkeä kysy- suunnitelmat tähtäävät paljon merkilli-
35493: mys, joka on vienyt teidät tälle puolue- sempään kuin mitä isänmaallisen kansan-
35494: ryhmitystielle? Minä en sellaista näe. liikkeen väki on voinut koskaan untakaan
35495: Edistysmielisillä on kerran ollut johtavia nähdä. Sillä heidän päämääränsä ei lopul-
35496: aineksia, jotka ovat aatteellisellakin poh- takaan ole mikään muu kuin marxilainen
35497: jalla tukeneet tätä yhtymää, nimittäin neuvostotalous. Se ei voi mennä mihin-
35498: sillä ajatuksella, että saataisiin luoduksi kään muualle. Ja ruotsalaiset tietävät
35499: umpeen juopa sosialidemokraattien ja mui- tämän kovin hyvin. Ei 8e siis pakota
35500: den välillä antamalla peräksi ja myöden. heitä tähän liittoutumaan, vaan kieltä-
35501: Se oli toki eräs määräävä kanta. Mutta mättä kun paljastetaan tämän kuvan
35502: sitä määräävää kantaa edistyspuolue ei ole kasvot, tämän yhtymäkuvan naamalla on
35503: enää viime vuosina silmällä pitänyt, vaan ennen kaikkea vallanhimon karkeat piir-
35504: on kieltämätön tosiasia, että edistyspuolue teet. He tietävät, että se on ainoa keino,
35505: on tässä luonnottomassa puolueyhtymässä millä he voivat pitää kiinni ei oikeuksistaa.n
35506: mukana vain sentähden, että se kerta -huomatkaa, ei oikeuksistaan -sillä hei-
35507: kaikkiaan on saanut aivoihinsa sen ajatuk- dän oikeuksiensa kimppuun ei kukaa.n
35508: sen, että se on kutsuttu tämän maan halli- tässä maassa käy, vaan etuoikeuksistaan,
35509: tusta hoitamaan, että se on kutsuttu mää- asemastaan, joka heidän lukumääräänsä
35510: räämään asioita (Eduskunnasta: Oikein!). ja merkitykseensä nähden on luonnoton.
35511: Minä voisin -mutta se vie minua aivan, Tästä asemasta kiinnipitääkseen he ovat
35512: liian kauas asiasta, - Suomen työväen valmiit kulkemaan sosialidemokraattien
35513: tietokirjasta lukea erään erityisesti kuvaa- kanssa, maksamaan sen hinnan, mitä
35514: van ja syvälle käyvän arvostelun, jonka marxilaiset milloinkin vaativat ja yleem1ä
35515: johtavat sosialidemokraatit ovat kirjoit- pitämään heitä hy~ällä päällä.
35516: taneet edistyspuolueesta. Minä tulen sen Sitten minä kysyn, mikäs näitä sosiali-
35517: joskus täällä lukemaan, näyttääkseni pei- demokraatteja, suomalaisia miehiä, on ajlt-
35518: lissä, mitä tämä puolue on. Sen päämää- nut tähän luonnottomaan puolueyhtymään.
35519: ränä on, se on kuin historiallisten olojen Minä olen vakuutettu, hyvät herrat ja
35520: opettama siihen, että se pitää itseään luon- naiset siellä vasemmalla, suomalaiset mie-
35521: nollisesti kutsuttuna olemaan aina muka- het ja naiset, minä olen nähnyt sen teidän
35522: na maan hallituksissa ja niin paljon kuin kasvonnepiirteistä, kun teidän kanssanne
35523: mahdollista määräämään siinä. Tästä ase- puhelentuolla käytävillä, että teidän sydä-
35524: mastaan se tahtoo pitää kiinni ja se ei voi menne tässä asiassa istuu täällä meidän
35525: pitää siitä kiinni muuta kuin olemalla pik- penkeillämme ja vain teidän ruumiinne
35526: kuinen syrjäkappale ~en minä nyt tahdo istuu siellä vasemmiston jakarandatuo-
35527: sitä hännäksi kutsua - tässä ihmeellisessä leilla. Tämä on aivan kieltämätön tosiasia.
35528: yhtymässä sosialidemokraattien ja ruotsa- Veri on teissäkin vettä sakeampaa, se oa
35529: laisten välillä. aivan varma, kun te vain tunnustatte &en.
35530: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 591
35531:
35532: Ja jos se on teillä vettä sakeampaa, niin tava asiasta yksityiskohtia myöden. Ei
35533: vielä enemmän se on niillä, jotka teitä tässäkään kohdassa sovi hallituksen mennä.
35534: äänestävät tänne. Mutta on luonnollista, aivan omaa tietään. Asiassa olisi, jos
35535: että te kaikin keinoin pidätte kiinni tästä hallitus olisi tietänyt rajoituksensa, eikä.
35536: luonnottomasta puolueyhtymästä, sillä jos olisi ruvennut hallitsemaan, pitänyt kaikki
35537: te siitä hellitätte, niin silloin porvari- ennakkovalmistelut tapahtua jo puoli kuu-
35538: kunta on yksimielinen teitä vastaan. Te kautta ennen joulua. Silloin olisi hallitus-
35539: olette oppineet sen jalon taidon, mikä on miesten pitänyt olla ahkerissa ja tii-
35540: kaiken hallituksen, missä yritetään vaikut- veissä neuvotteluissa enemmistöpuolueiden
35541: taa, taito tähän asti: hajoita ja hallitse kanssa. Se, että viimeisessä hetkessä
35542: toiset. Ed. Tanner ei voisi asemassaan kutsutaan sinne ed. Tanner ja ed. von Born,
35543: pysyä sinä päivänä, jolloinka ruotsalaiset oli liian myöhäistä, fataalit oli jo silloin
35544: jättäisivät teidät. Te tiedätte sen kovin menetetty. Mutta jos heidät olisi kutsuttu
35545: hyvin ja vain tästä syystä pidätte kiinni sinne- ed. Tanner ja ed. von Born ja
35546: tästä luonnottomasta puolueyhtymästä. tietysti ed. Sarlin- jo marraskuun lopulla
35547: Tämmöinen tilanne on ja kun tilanne viime vuonna, pidetty salainen: neuvottelu:
35548: on tämmöinen, niin on selvää, että mikään näin tehdään, tällä tavalla yliopistolaki
35549: suuri asia, joka koskisi syvältä tämän maan ajetaan lävitse, herrat pitävät huolen
35550: ja kansan elämään ratkaisevasti puoleen siitä, että eduskunta päättää lykätä varsi-
35551: tai toiseen, ei voi eduskunnassa luonnolli- naisten valtiopäivien alkamisen esimer-
35552: sella tavalla tulla ratkaistuksi. Minä luulen kiksi maaliskuun l päivään. Jos näin olisi
35553: hyvät edustajat, että voi tulla hetki, tapahtunut ja sovittu, niin nykyisestä
35554: jolloinka hallituksen nyt antama esimerkki ehdotuksesta olisi tullut laki, sillä vaikka
35555: suurten kysymysten ratkaisemiseksi, voi me olemmekin väkeviä puhujia, me tämän-
35556: tulla toisten voimien käytettäväksi. Enkä kertainen vähemmistö, niin emme sentään
35557: suinkaan, senjälkeen mitä nyt on tapah- puhumalla olisi voineet kansallista Suomea
35558: tunut, pitäisi mahdottomana sitä, että, tästä laista pelastaa, sillä urakka olisi
35559: jos suopea kaitselmus meille todellakin tullut ehkä vähän liian suureksi. Ja jos
35560: antaisi ensi vaaleissa suomalaiskansallisen ei puolitoista kuukautta olisi riittänyt,
35561: enemmistön eduskuntaan, sen kokoon- niin olisi varmuuden vuoksi voitu varata
35562: panema hallitus kulkisi tätä nyt alettua aikaa niin että olisi varsinaiset valtiopäivät
35563: ·tietä tämän ja ehkä joittenkin muitten alettu vasta huhtikuun l päivänä.
35564: kysymysten ratkaisemiseen suoralla kei- Se, mitä tässä nyt puhun, puhun viit-
35565: nolla, koska mitään muuta keinoa ei taukseksi sille hallitukselle, jonka minä
35566: ilmeisesti ole. Mutta silloin asia on hoi- toivon syntyvän vaalien jälkeen, johon
35567: dettava järkevästi. Minä luulen, että hallitukseen eivät tietysti meikäläiset pääse,
35568: kaikki hallitukset nykyisissä oloissa ovat emmekä haluakaan. Minä merkitsen pöytä-
35569: tästä taisteluviikosta saaneet erään varoi- kirjaan, miten heidän on meneteltävä. Ja
35570: tuksen ja mementon, jonka he tästä lähtien, tässä asiassa emme suinkaan mekään pane
35571: niin kauan kuin puoluevaltainen järjes- silloin hallituksen suunnitelmaa vastaan.
35572: telmä on olemassa, tarkasti mielessään Olenkin muuten vakuutettu siitä ja sen
35573: pitänevät ja tarkasti myöskin ottavat minä tahdon viimeiseksi tässä alkupuhees-
35574: ojennusnuoraksi. Hallitus on nyt yrittänyt sani merkitä, että tämä on viimeinen
35575: hallita, hallita vakavasti, pakottaa edus- jarrutus eduskunnassa, sillä vakinaisilla
35576: kunnan siihen tilanteeseen, että se tekee valtiopäivillä tämmöinen jarrutus on toivo-
35577: niinkuin hallitus tahtoo ja vie hallituksen ton ja on oikeastaan järjetöntäkin ryhtyä.
35578: suunnitelmat perille. Se on komea ote, varsinaisilla valtiopäivillä jarruttamaan,
35579: mutta hallitus saanee nyt kaikiksi ajoiksi koska varsinaiset valtiopäivät voidaan
35580: ~en varoituksen, ettei se tällaisissa otteis- pidentää vaikkapa kolmanteen vuoteen,
35581: saan unohtaisi, että se on vain puolueiden, jatketaan ja jatketaan vain. Ei siinä voi
35582: kulloinkin vallassa olevien puolueiden, toi- mitään jarruttaa. Ja toivottavasti, niin-
35583: meenpaneva elin. Se muistaa tästä lähtien kuin sanoin, hallitus on nyt ylimääräisiin
35584: hyvin tarkasti sen, että jos se yrittää valtiopäiviin nähden oppinut tuntemaan
35585: tällaistakin otetta, niin sen on hyvissä rajoituksensa, eikä anna enää toista kertaa
35586: ajoin enemmistöpuolueiden kanssa sovit- vähemmistölle tällaista oivallista tilai-
35587: 592 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
35588:
35589: suutta voittaa se sillä tiellä, mille hallitus palkat. On sanottu: Nämä palkat on
35590: on meitä houkutellut, voittaa se niin järjestettävä, se on niitä suuria tärkeitä
35591: perinpohjin, ettei se voi tehdä muuta kysymyksiä, ja on tahdottu sumuttaa
35592: kuin lähettää tänne miehen vallmisen Suomen kansa näkemästä, missä ovat
35593: lipun kanssa saadakseen puheenvuoron. kipeimmät kysymykset. On saatu nuoriso-
35594: Minä luulen, että parlamenttaariselle elä- kin, ainakin osa työläisnuorisoa tähän jär-
35595: mälle tämä jarrutustaistelu on erikoisen jettömyyteen. Luin, että oli pidetty marxi-
35596: terveellinen. Se on kieltämättä viimeinen, laisten nuorten edustajakokous Nokialla,
35597: panen s.en merkille. jossa tämä ed. Tannerin alkama nuotti
35598: No niin, olen nyt lausunut käsitykseni oli veisattu loppuun asti. Kieliasia on
35599: nykyisestä tilanteesta, niinkuin valtio- vain sumuverho, työväestön täytyy panna
35600: päiväjärjestys minut siihen oikeuttaa. sen yläpuolelle metsätyöläisten palkat.
35601: Minä oikeastaan pyysin tämän puheen- Se on järjetöntä juttelua. Millä tavalla
35602: vuoron eräiden lausuntojen johdosta, joita tämä asia sumuttaisi näkevät ihmiset
35603: vastustajien puolelta on täällä annettu. näkemästä niitä epäkohtia, mitä on metsä-
35604: 1\:Iinä olen oikeastaan jättänyt asiallisen työläisten paikoissa.
35605: keskustelun varsinaisista yksityiskohdista
35606: pois, olisin jättänyt sen .suureen valio- Puhemies (koputtaa): Minun mie-
35607: kuntaan, jossa olisi epäilemättä ollut tilai- lestäni tämä ei kuulu suoranaisesti yliopis-
35608: suus keskustella asiasta yksityiskohtaisem- tokysymyksen yhteyteen.
35609: min ja kieltämättä asiallisemmin kuin
35610: konsanaan on mahdollista eduskunnan P u h u j a: Jaa, se koskee ed. Tannerin
35611: täysi-istunnoissa. Mutta täällä on annettu lausuntoa, sillä ed. Tannerhan nimen-
35612: lausuntoja, joihin minä en voi olla tarttu- omaan läksi tältä pohjalta.
35613: matta.
35614: Ed. Ryömä käytti täällä puheenvuoron. Puhemies: Kehoitan puhujaa otta-
35615: Tämän puheenvuoron tarkoituksena oli maan huomioon puhemiehen huomautuk-
35616: jollain tavalla kaunistaa ed. Tannerin sen.
35617: esitystä. Tarkoitus oli näyttää, että ed.
35618: Tanner ei ole tarkoittanut sitä, mitä hän Puhuja: Eduskunnalle jää kaikessa
35619: lausui, vaan tarkoittanut jotakin aivan tapauksessa aikaa näittenkin asioiden jär-
35620: muuta. Tämmöinen ed. Ryömän yritys jestämiseen heti, kun valtiontarkastajat
35621: on kuitenkin muodoton ja mahdoton. ovat siitä antaneet lausuntonsa.
35622: Ed. Tannerin lausunnosta ei voida koskaan Ed. Tanner ei muistanut sitä, ettfu tämä
35623: historian edessä ottaa pois sitä rumaa, sitä kysymys, Suomen kansallisuuden kysymys,
35624: kyynillistä, mikä siinä lausunnossa kieltä- suomenkielen kysymys on eri vaiheissa ja
35625: mättä oli. Siitä ei voi koskaan hävittää eri kysymysten yhteydessä ollut kiihoitta-
35626: sitä tyypillisesti marxilaista karkean mate- massa mieliä jo kauan aikaa. Herra
35627: rialismin piirrettä, joka täytti koko ed. Tanneriå huvittanee kuulla erään kansan-
35628: Tannerin kylmän lausunnon, kylmän, jää- miehen täsmälleen 75 vuotta takaperin
35629: kylmän kaikelle kansalliselle mielelle ja antama lausunto. Siinä kansanmies kir-
35630: kaikelle kansalliselle harrastukselle tässä joittaa ruotsalaisia vastaan, joka jo silloin
35631: maassa. Ed. Tannerin lausuntoon jää 75 vuotta takaperin huusi ja valitti, että
35632: ainaisesti kaksi piirrettä: Ensimmäinen on ruotsalaisia sorretaan, niinkuin nytkin taas
35633: se, että hän yritti todistaa, että nykyinen sorretaan. Hän kirjoittaa: )>Niin älyttö-
35634: kansankuohunta yliopiston kieliasiassa on mäksi teitä ei kuitenkaan luule, että voi-
35635: vain keinotekoinen ja että sen ovat aikaan- sitte todella luulla suomenkielen voivan
35636: saaneet jotkut voimat, jotka tahtovat hävittää pois ruotsinkielen Suomesta, jolla
35637: käyttää tätä estääkseen tärkeitten, erit- luulossanne kauhealla ennustuksella· kui-
35638: täinkin työväestölle tärkeitten kysymysten tenkin koetatte peloittaa sivistyneet pois
35639: ratkaisemista. 'rätä virttä on sitten jat- suomenkielen lempiruisestä ja vaalimi-
35640: kettu sanomalehdissä. Kuinka usein on sesta. Täällä Suomen sydämessä, missä
35641: Suomen Sosialidemokraatti ja sen pakina- asukkaista ruotsinkielen taitavia tuskin
35642: mestari tämän yhteydessä ottanut kysy- on yhtä 200:sta hengestä, vaan joka ainoa
35643: mykseen esim. m~tsät,yöläisten alhaiset ta.itaa suomenkieltä, kuitenkin on _ruotsin-
35644: Helsingin yliopiston järjes·tysmuodon perusteita koskevan ·lain muuttaminen. 593
35645:
35646: kieli vielij. niin voimakkaalla istuimella, kesta huolimatta, asettui vielä sielläkin,
35647: että sen hautajaisia saamme vuosisatoja missä pappi oli toiminnassa ruotsinkieli-
35648: vieläkin odottaa täällä, mitä sitten ruotsa- sessä seurakunnassa.
35649: laisissa paikkakunnissa. Suomenkieli on Ed. Tanner puhui siitä, mitenkä työmies
35650: ymmärretty täällä niin halvaksi, että Suomessa on vielä niin alhaisella, vaisto-
35651: päiväkirjat ja taksat kestikievareissakin maisella kannalla, että se ei voi tällaisiin
35652: ·ovat ruotsin- tai venäjänkielisiä, eikä kysymyksiin innostua. Uskotteko te mar-
35653: suomenkieltä ole edes suvaittu tienviittoi- xilaiset sen itse? Ei, te ette voi sitä
35654: hinkaan. Suomenkielisen täytyy siis omassa uskoa. Sillä työmiehenkin sielun pohjalla
35655: maassansa kulkea vainullaan niinkuin on tämä sama katkeramielisyys ja työmie-
35656: luontokappaleeru>. Näkyy jo tästä otteesta, henkin mieli, kun se katselee nousevaa
35657: että tämä kuohunta, joka nyt tulee kansa- polvea, näkee sen mahdollisuuden vain
35658: kunnalle tietoiseksi, ei pohjaudu nykyiseen puhtaasti suomalaisella linjalla. Oli surul-
35659: agitatioon eikä kiihoitukseen. Luuletteko lista todeta, että yliopistoasiaan nähden
35660: te, että nuorilla ylioppilailla olisi mahdolli- marxilainen nuorisokokous Nokialla vetää
35661: suutta kiihoittaa kansaa yhtäkkiseen kuo- sitä virttä, että työmies ja työmiehen lapsi
35662: huntaan, niinkuin nyt on tapahtunut. Ei ei kuitenkaan voi päästä yliopistoon eikä
35663: ylioppilaiden, nuorten ylioppilaiden, pu- tulla osalliseksi siitä opetuksesta, mitä yli-
35664: heet, sillä tavalla mene vakaisiin kansan- opisto antaa. Mikä arvoton ja perusteeton
35665: ihmisiin, että ne niistä kiihkoutuisivat. väite. Kuinka monta vähätuloisen työmie-
35666: Nuorilla on tässä kohdin aivan toisenlainen hen lasta istuu meidän oppikouluissamme,
35667: mentaliteetti kuin vanhuksilla. Vaan ny- kuinka monta on yliopistossa, oli jo minun
35668: kyinen kuohunta ja se että lopultakin aikanani ja on yhä enemmän, jotka opis-
35669: loppuvaiheeseen näyttää jouduttavan, se kelevat nälkää nähden ja joitten voimat
35670: on, niinkuin viime puheenvuorossani jo ovat murretut jo silloin, kun ne pääsevät
35671: viittasin, pitkäaikaisen kehityksen tulos. virkoihinsa. Eihän tässä maassa toki ole
35672: Kansasaamme on syvää katkeramieli- asiat niin, maassa, missä yhteiskouluja
35673: syyttä. Minä mainitsin siitä jo viime esim. on miltei joka pitäjässä, eihän täällä
35674: kerralla. Katkeramielisyyttä, jonka hedel- ole mahdotonta miltei varattomimman-
35675: miä me saamme maistaa melkein joka kaan työläisen lapsen käydä koulua ja
35676: askeleella ja joka ainoassa kohdassa. Kat- tulla ylioppilaaksi. Tuskin missään maassa
35677: keramielisyyttä työtätekeväisen kansan ja on siihen niin suuret mahdollisuudet kuin
35678: maata viljelevän kansan sielussa kaikkia meidän maassamme. Te puhutte, ed.
35679: niitä kohtaan, jotka ovat paremmassa ase- Tanner, pitääksenne tässäkin asiassa Suo-
35680: massa. Se on tähän katkeramielisyyteen men työmiehen marxilaisen valtanne alla.
35681: kun kiivaus perustuu ja tällä katkera- Minä jo viime kerralla mainitsin ed. Tan-
35682: mielisyydellä on historialliset syynsä. Pie- nerin kyynillisen sanan ja ajatuksen Suo-
35683: nimmätkin virkamiehet nimismiehestä al- men talonpoikaisväestöstä. Olen itse ollut
35684: kaen pitivät itseään ruotsalaisina. Mistä 10 vuotta kansanopistossa erityisesti herät-
35685: he saivat tämän hengen? Suomen ruotsa- tämässä talonpoikaisväestöä ja sen nuorisoa
35686: laisesta yliopistosta. Siitä, että tieteen ja kansalliseen itsetuntoon, suomalaiseen kan-
35687: yliopiston kieli oli ruotsi, kaiken sivistyk- salliseen itsetuntoon. Kuinka monasti me
35688: sen kieli oli ruotsi. Ei mikään loukkaa var- huusimmekaan siellä eläköötä suomalaiselle
35689: sjnkaan vähemmällä sivistystasolla olevaa Suomelle. Ed. Tannerilla on liian alhainen
35690: ihmistä enemmän, kuin se, että esim. käsitys suomalaisesta talonpojasta, suoma-
35691: samassa seurassa ollen yhtäkkiä ruvetaan laisesta maanviljelijästä, mutta se kai
35692: puhumaan vierasta kieltä, kun se vielä kuuluu tässäkin asiassa marxilaisten ylei-
35693: tapahtuu syrjäisiä naureskellen ja ivaten. seen luonteeseen. Minä otan esimerkin
35694: Se on sellaista kieltä, josta katkeruus pai- tässä kohden talonpojan halveksimisesta
35695: nuu sielunpohjaan asti, niin että on vaikea marxilaisesta valtakunnasta, Venäjältä.
35696: sitä voittaa. Virkamiehet eivät asemaansa Talonpoika ei siellä totisesti ollut tietoinen
35697: ymmärtäneet. Onneksi Suomen kirkolle olento entisenkään valtiojärjestelmän ai-
35698: oli, että sen papisto ymmärsi kutsumuk- kana. Hän oli aikaisemmin maaorja, jota
35699: sensa hetken ja yleensä asettui taistelevan myytiin ja ostettiin talon mukana. Mutta
35700: suomalaisuuden eturiveihin. Asettui kai- häntä kutsuttiin kuitenkin, sitä talonpoi-
35701:
35702: 75
35703: 594 Maananta.ina 28 p. tammikuuta 1935.
35704: ------
35705:
35706: kaa, talojen kirjoissa ja myyntiluetteloissa sainvälisen tilanteen kannalta. Samalla
35707: >>sieluksi~. Kun talo myytiin, myytiin niin tavalla minä katsoisin, että myös sisä-
35708: ja niin monta >>sielua>> mukana. Mutta te poliittisesti on ruotsinkieliselle väestölle
35709: marxilaiset, kun te olette luoneet neuvosto- tärkeätä, että maan virkamiehistö yleensä
35710: talouden, ette kutsu talonpoikia edes sie- ainakin ymmärtää Ja JOssain määrin hallit-
35711: luiksi, vaan ne on rekistereissä ja luette- see ruotsinkieltä, silloin kuin tämä ruot-
35712: loissa »ayöjiä>>. Se on virallinen sanonta sinkielinen väestö tavalla tai toisella JOUtuu
35713: venäläisessä käytössä: Siinä talossa on suomalaisella seudulla asumaan ja sillä
35714: niin ja niin monta >>syöjää>>. Marxilaisen tavalla käyttämään näitten virkamiesten
35715: mielestä ei talonpojalla saa olla sielua ja apua.>> Siis näiden aivan pienimä.äräisten
35716: sieluntunteita. Se on vain olento, joka ruotsinkielisten yksilöiden tähden, joita
35717: ajaa lantaa pellolle, joka tekee työnsä ja on siellä täällä suomalaisella alueella,
35718: 1 pitäisi koko suomenkielisen virkamiehistön
35719:
35720: 1 ymmärtää ja hallita jossakin määrin ruot-
35721: p u he mies (koputtaa): Kehoitan pu- ! sinkieltä. >>Paitsi sitä, että linjajako on
35722: hujaa asiaan! : äärimmäinen nationalistinen kanta, minkä
35723: . vuoksi minä olen alunpitäen asettunut kyl-
35724: p u h u j a: Ed. Ryömä on aina lähte- mäksi tätä kantaa vastaan enkä ole ollut
35725: nyt siltä kannalta, että sivistyneistölle on 1 suostuvainen tälle lähtemään, vaikkakin
35726: ruotsinkieli välttämätöntä, että Suomessa siihen on tavattomasti painostettu, jos
35727: ei voi ajatella mahdolliseksi muuta kantaa. jonkinlaisilla keinoilla, josta tä.'lsä en tahdo
35728: Ymmärtääkseni ed. Ryömän kannan tässä mainita, olen sitä mieltä, että yliopistos-
35729: kysymyksessä olen seurannut vähän en- ' samme on kaksikielisyys säilytettävä myös-
35730: tistä keskustelua yliopistoasiassa, sieltä kin meidän ominaisten olojemme ja jo
35731: 1
35732:
35733:
35734: löydän ed. Ryömältä erään lausunnon, meidän historiallisten olojemme vuoksi.
35735: jonka pyydän tässä lukea, koska se lähei- Se takaa palJon suuremman jatkuvaisuuden
35736: sesti koskee juuri yliopistokysymystä ja historiallisissa oloissa kuin tuo tuollainen
35737: osoittaa, mitenkä mielipiteet eivät tässä äkkinäinen aivan toiselle pohjalle siirty-
35738: asiassa vielä ole muuttuneet. Silloin v. minen.>> Se oli ed. Ryömän silloinen kanta.
35739: 1923 oli kysymys linjajakoisuudesta ylio- Eikä se ilmeisesti ole nytkään muuttunut.
35740: pistossa. Ed. Ryömä lausui: >>Minä vas- Hän sanoo, että siihen vaikuttaa, ei huo-
35741: tustan tätä linjajakoa. Etupäässä sen lenpito Suomen kansan kansallisesta mie-
35742: vuoksi, että se tekisi suomalaisesta sivis- lestä, vaan internationalismi, kansainväli-
35743: tyneistöstä ummikoita ruotsinkieleen näh- syys, se, millä tavalla ruotsalaiset väittävät
35744: den, ja minä katson, että kun minä tällä meidän voivan pysyä Skandinavian yhtey-
35745: kannalla seison, minä seison myös silloin dessä ja yhteistyössä ruotsalaisten kanssa.
35746: niinsanoakseni skandinaavisella kannalla. S'e siitä.
35747: Minä katson,· että skandinaaviselle yhteis- Ed. Heiniön puheenvuoro herätti mi-
35748: työlle on tärkeätä, että suomenkielinen nussa aivan erityistä mielenkiintoa ja
35749: sivistyneistö hallitsee ruotsinkieltä ja voi huomiota, ennenkaikkea sen tähden, että.
35750: olla yhteydessä Ruotsin ja muitten skandi- ed. Heiniö lausunnossaan sanoo, että
35751: naavisten maitten kansalaisten kanssa.>> hänenkin ja hänen ryhmänsä 1iarkoituk-
35752: Eikös tämä marxilaisen puhe ole aivan sena on kokonaan suomalainen yliopisto.
35753: niinkuin puhetta näiltä päiviltä, ruotsa- Tämä on merkillinen tunnustus ja vielä
35754: laisten puhetta, Ruotsin ruotsalaisten pu- merkillisemmäksi tulee se, kun minä näen
35755: hetta? >>Sitävastoin skandinaavisuuden vai- saman ajatuksen kaivertavan opetusminis-
35756: kutus maassamme tulee varsin mitättö- terin mieltä. Hänkin ilmeisesti näkee, että
35757: mäksi, jos tämä välitys jää yksinomaan pitemmälle on päästävä. Hän ei voi
35758: meidän eristäytymään pyrkivälle ruotsa'" 1 ilmaista sitä aivan avoimesti, niinkuin
35759: laiselle aineksellemme, johon kuuluvan ed .. Heiniö sen lausui. Mutta mitenkä
35760: sivistyneistönkin, minun ymmärtääkseni, muuten voidaan ymmärtää hänen lausun-
35761: pitää luonnonpakosta vähitellen vähentyä nossaan oleva kohta: >>Oikeastaanhan lain-
35762: samaan suhteeseen kuin ruotsinkielinen säädäntö on aina siirtymistä toisesta toi-
35763: kansanaines on suomenkieliseen. Tällai- 1 seen -emme milloinkaan edeltäpäin voi
35764: selta minun mielestäni näyttää asia kan- 1 tietää, kuinka kauan kukin lainsäädäntö-
35765: Helsingin yliopiston järjes·ty.smuodon perusteita koskevan· lain muuttaminen. 595
35766:
35767: toimi on katsottava tyydyttäväksi. Lo- eivät edes ruotsinkieliset tieteenharjoitta-
35768: pullisesta lainsäädännöstä ei koskaan voi jat. Jos he tahtovat päästä todella tunne-
35769: puhua, kysymys on vain siitä, mihin tämä tuiksi Europan yleiselle tieteelliselle maail-
35770: siirtymälainsäädäntö on tähtäävä, kah- malle, on heidän niinkuin suomalaisten-
35771: teenko eri yliopistoon vaiko yhtenäisyys- kin, käytettävä muita kieliä. Saksankieli
35772: yliopistoon. Hallitus on ollut sitä mieltä, on pitkän aikaa ollut tässä maassa se
35773: että meidän vähissä varoissamme on jo kieli, jolla suomalainen tiede ja Suomen
35774: taloudellisista syistä ja keskityssyistä tyy- ruotsalainenkin tiede on pyrkinyt ja pääs-
35775: dyttävä ainakin toistaiseksi yhteen yliopis- syt yhteyteen tieteen kanssa muissa
35776: toon, saatava se koko kansan hellimäksi ja maissa. Ruotsinkieli ei siihen yhtään
35777: kaikkea kansaa tyydyttäväksi sekä meitä riitä. Kolmas ajatus, joka tässä opetus-
35778: muuhun tieteenmailmaan liittäväksi lai- ministerin lausunnossa on, on minusta
35779: tokseksi. Minulla on myös se luottamus ällistyttävä. Opetusministeri viittaa siihen,
35780: suomenkieliseen nuorisoon, että sillä, vaikka että suomalaisten ylioppilaiden ajatus-
35781: se tällä hetkellä onkin kiihtyneessä mielen- kantaa tässä asiassa ja kiivautta määrää
35782: tilassa, on oleva voimia, jotka pystyvät jonkinlainen kilpailutarkoitus. Opetusmi-
35783: viemään maamme tiedettä eteenpäin ja nisteri puhuu siitä, että vaikka yliopistossa
35784: jotka kilpailussa pystyvät hyvin pitämään on ruotsiakin, niin kilpailussa pystytään
35785: puolensa ruotsinkielisen nuorison rinnalla.>> hyvin pitämään puolensa ruotsinkielisen
35786: Tässä opetusministerin lausunnon kohdassa nuorison rinnalla. Onko todella opetus-
35787: piilee oikeastaan kolme ajatusta. Yksi on ministerillä nuorisosta tällainen ajatustapa,
35788: se, että hänkään ei sentään voi katsoa että se ajaa yliopiston suomalaistamista
35789: tätä yliopistolainsäädäntöä, mikä nyt anne- edes osittain kilpailutarkoituksessa ja pelä-
35790: taan, lopulliseksi lainsäädännöksi. Siinä ten sitä kilpailua, mikä heillä ruotsalaisten
35791: meidän katsantokantamme eroaa. Hän kanssa on? (Eduskunnasta: Eivät ne pel-
35792: pitää, että nyt on mentävä jollekin väli- kää!). Minä todellakaan en usko, että
35793: asteelle. Me sanomme: on mentävä lopulli- heillä olisi edes kaukaisimmissa ajatuk-
35794: seen asiaintilaan - ei luonnollisesti niin sissaan tätä pelkoa. Suomalainen nuoriso
35795: ymmärtäen, ettei yliopistolait koskaan pystyy kyllä kilpailemaan ruotsalaisten
35796: enää voi täällä tulla esille, mutta ymmär- kanssa. Se pystyy kilpalemaan tieteellisen
35797: täen niin, että peruskanta nyt lopullisesti opetuksen omistamisessa, se pystyy kil-
35798: ratkaistaan. Opetusministeri tahtoo tämän pailemaan tieteellisen ajatustavan ilmai-
35799: peruskannankin ratkaisemisen jättää tois- susta kirjallisuudessa, kun sille vain anne-
35800: taiseksi kehittymisen varaan, mutta näh- taan tarpeeksi rahavaroja-suomalaisilla
35801: tävästi hänkin pitää ajatuksenaan sitä, on kyllä liian vähän rahavaroja, ruotsa-
35802: että joskus voitaisiin päästä siihen tulok- laisilla on suuria stipendejä käytettävis-
35803: seen, mihin suomalaiskansallinen katsanto- sään - , se pystyy kilpailemaan työssä
35804: kanta nykyään pyrkii. Toinen ajatustapa, ja toimessa, jos vain esim. liike-elämän
35805: jonka minä tässä tahdon merkillepanna, alalla meidän suuressa määrin ruotsalainen
35806: on se, että opetusministeri ilmeisesti pitää liikemaailmamme tahtoo antaa pätevyy-
35807: ruotsinkieltä sellaisena renkaana, jonka delle sen sijan, mikä sille silläkin alalla on
35808: kautta me voimme olla yhteydessä muun kuuluva, eikä ota huomioon kielellisiä
35809: tieteellisen kehityksen kanssa. Senhän näkökohtia. No se siitä.
35810: hän erityisesti sanoo, että meidän yliopis- Mutta täällähän on kysymyksessä se,
35811: tomme tämän järjestelyn kautta tulee että sekä ed. Heiniö ja opetusministeri
35812: meitä muuhun tieteen maailmaan liittä- katselevat tätä ehdotusta vain järjeste-
35813: väksi laitokseksi. Se on vanha ajatus- lyksi toistaiseksi. Ed. Heiniö meni niin
35814: tapa, että ruotsinkieli yliopistossa on se, pitkälle, että hän lausunnossaan jo ajatteli
35815: joka liittää meitä sivistykseen muussa sitä, että, kun tämä laki vahvistetaan,
35816: maailmassa -täällä sanotaan >>tieteelli- samalla myös asetettaisiin komitea mietti-
35817: seen työhön muussa maailmassa>> -eikö mään asian uutta järjestelyä. Se on jo
35818: opetusministeri ole huomannut, että jos todellakin suurenmoinen ajatus. Laki laa-
35819: Suomen yliopistossa joku tiedemies todella dittaisiin tietoisesti niin väliaikaiseksi, että
35820: pyrkii yhteyteen yleismaailmallisen tieteen heti olisi asetettava komitea uutta lakia
35821: kanssa, ei hän voi tyytyä ruotsin kieleen, ajattelemaan ja laatimaan (Eduskunnasta:
35822: Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
35823:
35824: Ja syksyllä uusi esitys!). Minusta ruotsa- kehittyvät mielialat ja mielipiteet. Ja
35825: laistemme on hyvä panna tarkasti muis- kun katselee tätä mielipiteiden kehitty-
35826: tiinsa ja mieleensä mielipiteiden nopea mistä, niin minä en näe mitään muuta
35827: kehittyminen täällä suomalaisten taholla. mahdollisuutta kuin sen, että jos nyt tämä
35828: Miten pian mielipiteet kehittyvätkään! laki hyväksyttäisiin, niin parin, korkein-
35829: Edistysmieliset, jotka ovat hallituksen taan 3 vuoden perästä me olisimme taasen
35830: kannan uskollisimpia tukimiehiä, ovat taa- samassa taistelussa ja samoissa vaikeuk-
35831: sen heränneet muistamaan pari vuotta sissa. Minä olen sitä mieltä, että on kerran
35832: sitten uneksimiansa unia ja antamiansa tehtävä lopullinen loppu tästä taistelusta.
35833: lupauksia. He ovat heränneet muistamaan, Ed. Virkkunen mielestäni aivan oikein
35834: että suomalaista kansaa vaaleissa ei saada huomautti, mitenkä, jos tämä nyt vietäi-
35835: mukaan puolinaisilla ehdotuksilla ja toi- siin siihen päämäärään, mihin puolestani
35836: menpiteillä kieliasiassa. Siksi jo nyt kun olen sitä suunnitellut, siitä tulisi ruotsa-
35837: tätä lakia ajetaan, mietitään komiteaa, laisten taholta ensinnä kovin suuri .hä.ly.
35838: jolla ehdotetaan uusia supistuksia ruotsa- Mutta vähän ajan perästä tyydyttäisiin ja
35839: laisten etuoikeuksissa. Samanlaista mieli- huomattaisiin, että mitään ruotsalaisille
35840: piteiden ällistyttävän nopeaa kehitystä vitaalista oikeutta ei olekaan menetetty,
35841: on huomattavissa muillakin tahoilla. Eri- että mitään, mistä ruotsalainen kansa
35842: tyisesti olen iloinen siitä nopeasta kehi- kärsisi, ei olekaan tapahtunut. Ei ole
35843: tyksestä, mikä on tapahtunut kokoomus- mielestäni oikeata eikä edes sopiva menet-
35844: puolueen kunnioitettavasaa johtajassa. telytapa tämä, että asiaa vitkutetaan ja
35845: Minä jouduin eräässä esitelmässä vielä vitkutetaan. Tähän jos mihinkään sopii
35846: toista kuukautta sitten jyrkästi polemi- vanha sana: jos aiot leikata jotakin jo
35847: soimaan hänen kaksikielisyyskantaansa elävästä elimistöstä, älä leikkaa sitä kap-
35848: vastaan yliopistoasiassa. Nyt olen ihmeek- pale kappaleelta, sillä joka leikkaus on
35849: seni havainnut, että tämä kunnioitettava yhtä kipiä, joka leikkaus tuottaa saman
35850: vanha puoluejohtajakin on saanut sil- valituksen ja huudon. On leikattava lop-
35851: mänsä auki nuoruutensa kauneimmille puun asti se, mikä leikataan, valitus ei
35852: unelmille, että hänkin on tullut huomaa- ole sen suurempi, kipu ei ole myöskään
35853: maan: puhtaasti suomalainen yliopisto on sen tuskallisempi. Että näin on, siitä
35854: ainoa oikea ratkaisu. Näin se käy hyvät meillä on todistuksena se, mitä on ennen
35855: ruotsalaiset. Yksi toisensa jälkeen jättää tapahtunut ja mitä on ennen puhuttu
35856: teidät, teillä ei lopulta ole apulaisilla ketään tässäkin asiassa.
35857: muuta kuin marxilainen joukko vasem- Täällä ed. von Born ja muutamat muut
35858: malla. Se on hyvin ikävä liittolainen ovat puhuneet siitä hirvittävästä sorrosta,
35859: kumppanina. Minä pelkään, että yhteistä mihinkä nyt tämän uuden järjestelmän
35860: teillä lopulta tässä on vain se, että molem- kautta joudutaan. Tämä huuto sorrosta
35861: mat pitävät penkkinsä jotakuinkin tyh- ei ole meillä millään tavalla outo. Me
35862: jänä, kun tämä keskustelu tapahtuu. olemme kuulleet sitä aina Snellmanin
35863: Mutta minä olen vakuutettu siitä, ja sitä päivistä alkaen. Me kuulimme sen jo
35864: ei kukaan tässä eduskunnassa kieltäne, nykyisen ruotsalaisten päällikön isän
35865: että Suomen kansa ke1Tan käy tilille suusta, jo silloin kun niinkin vaatimaton
35866: marxilaisten kanssa. Ratkaiseva taistelu asia tapahtui, että aatelissäädyssä ensi
35867: tulee tavalla tai toisella, sitä ei kukaan kerran puhuttiin suomea. Mutta miksi
35868: kieltäne. . Marxilaisuuspaise puhkaistaan mennä näin myöhäisiin aikoihin. Me
35869: tässä maassa ja kaikki, mikä marxilai- näemme tämän saman sortohuudon ruotsa-
35870: suutta muistuttaa, on valtion elämään laisilla, kun viimeksi valtiopäivillä 192:3
35871: vaikuttamasta hävitettävä. Minä tahtoisin käsiteltiin yliopistokysymystä. On mer-
35872: nähdä, mitenkä silloin käy teidän ruotsa- kittävä nykyisen eduskunnan pöytäkir-
35873: laisten tässä luonnottomassa liitossa. Pitä- jaan, mitenkä puheet sorrosta olivat sil-
35874: kää varanne, ettette sinä suurena tuomio- loin aivan samanlaisia kuin nyt. Ed. Sand-
35875: hetkenä ole yhtä läheisesti liittyneet sosiali- blom sanelee seuraavan kappaleen:
35876: demokraattisiin marxilaisiin, kuin te nyt
35877: olette. Silloin taitavat teidän vaikutuk- Det förefaller egendomligt, då man
35878: senne päivät olla verrattain lyhyet. Näin tänker sig, att från det största tili det
35879: Helsingin yliopiston järjes·tysmuod'On perusteita koskevan lain muuttaminen. 597
35880: --~~------···--·-·---~- ------ -~----------~---
35881:
35882:
35883:
35884:
35885: minsta försöker man på finskt håll undan- olla kaikkien yhteinen asia ja kaikkien
35886: tränga minoritetens, svenskarnas, rättig- olisi opeteltava tässä maassa molempia
35887: heter på allt tänkbart sätt, så även i uni- kieliä. Ei vähiä mitään! Ja erityisesti
35888: versitetsfrågan. Och språket bör ej kunna hän sanoi, että tiedemiehet eivät pääse
35889: rä:knas som partisak, utan landets gemen- mihinkään ilman ruotsinkieltä. Hän ky-
35890: samma väl, dit vi alla böra sträva, är syy, mihinkä joudutte te Ruotsissa, Tans-
35891: att lära oss båda inhemska språken. kassa, Norjassa, vieläpä Saksassakin, jos
35892: Man kan i första hand tänka sig att för ette osaa ruotsia. Olen ollut Saksassa,
35893: våra lärda är det ej av stor betydelse, enkä minä siellä ruotsilla päässyt yhtään
35894: men vi måste tänka på framtiden och mihinkään (Eduskunnasta: En minäkään!).
35895: utvecklingen. Vi, som ej ha fått den Ja oli niin merkillistä, että Tanskassa oli
35896: högre bildningen, äro mer i behov av minun vaikea tulla toimeen ruotsinkie-
35897: j ä:rimlikhet i detta a vseende och det är lellä, Norjassa täytyi minun ruveta puhu-
35898: med rätta vi fordra att bli likställda med maan folkemaalia. Niin pieni on se alue,
35899: våra finska kamrater i såväl rättigheter millä ruotsinkielellä tullaan toimeen, jo
35900: som skyldigheter. tavallisessa käytännössä, saati sitten tie-
35901: Det förefaller a v vissa yttranden från teessä. Se oli silloinen valitus kansan-
35902: finskt håll som skulle man tänka att det miehen suusta, että me tahdomme sortaa
35903: är bara våra professorer och doktorer här ruotsalaisia.
35904: i Helsingfors som ständigt bråka om Ed. Estlander yhtyi tähän valitukseen
35905: svenskarnas rättigheter, men så är det hänkin omalta puoleltaan. Hän lausuu:
35906: ej. Titta på språkkartan så kan ni över-
35907: tyga er om att vi endast äro svenskarnas Man tror sig sannerligen vara flyttad
35908: representanter och därför äro tvungna femtio år och mer tillbaka i tiden, tili
35909: att bevaka deras rättigheter. den tid, då den svenska befolkningens
35910: Vidare finnas inom socialist- och kommu- rätt med överlägset hån förnekades och
35911: nistgrupperna åtskilliga, som äro repre- man om densamma yttrade, att svenskarna
35912: sentanter för svenskarna och böra bevaka här i landet voro >>boskapsjord, som förirrat
35913: deras intressen om också det ser ut som sig in på främmande betesmarker». En
35914: om jordmånen skulle varit bättre bland dylik gengångare från tider, som man velat
35915: finnarna. Så en annan sak. Att bildning tro för alltid förgångna, är nu denna nya
35916: och kultur har kommit in i detta land 7/ politik vid t.illämpningen av medborga-
35917: 8
35918: genom svenskar detta kan icke bortreso- renas dyrbaraste nationella, ja, jag ville
35919: neras. Icke kan ni resa tili Sverige, Norge, säga, mänskliga. rättigheter. Dess tillämp-
35920: Danmark, Tyskland o. s. v. för att studera ning, som man nu vill på det allra ömtåli-
35921: och praktisera om ni ej behärskar svenska, gaste kulturella området framtvinga, vore
35922: som är ett kulturspråk. Vart komma vi lika orättvis, för att taga en jämförelse,
35923: med finskan enbart i detta avseende. Vili som att tillåta svenska skolbarn att genom-
35924: ni ställa svenskarnas ställning inom uni- gå blott två a tre hlasser i skolan, emedan
35925: versitetet på samma höjd som finnarnas de svenska barnen i förhållande tili hela
35926: så handlar ni klokt. Annars skadar ni antalet finska barn utgöra ett litet fåtal.
35927: hela landet och er själva. ,Jag har tidigare i stora utskottet åberopat
35928: För övrigt, när vi icke undandraga oss denna jämförelse, och man försökte då
35929: skyldigheter böra vi ha samma rättigheter att slå den från sig. Jag skall upprepa
35930: som de finsktalande medborgarena i detta också den andra jämförelsen jag då tillät
35931: land. Jag förenar mig för övrigt om mig att tillämpa denna princip. Det vore
35932: rdm. Estianders reservation. detsamma som att man t. ex. på ett sjuk-
35933: hus skulle åt de svenskspråkiga internerna
35934: Ed. Sandblom silloin kansanmiehenä va- giva endast ett mål mat om dagen, men
35935: roitti, että ruotsalaisten oikeuksia ei saa åt de finska tre mål. Med andra ord, vad
35936: loukata. Hän oli sitä mieltä, että silloin man vill är att ställa den svenskspråkiga
35937: jo yritettiin hävittää vähemmistökansa- kulturen på en svältlmr och underminera.
35938: laisten, ruotsalaisten, luonnollisia oikeuk- , dess bestånd i vårt land. Den tankegång,
35939: sia. Ja kauniisti puhui hän siitä, mitenkä i som nu i utskottet omfattas, den är alit
35940: kieli ei saa olla puo]ueasia, vaan sen pitää • igenmn inhuman, den är så vanlottad på
35941: 5!}8 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
35942:
35943: rättvisa, att den icke kan hava tili utgångs- laumaksi, joka on erehtynyt ja eksynyt
35944: punkt annat än önskan, att det svenska vieraille laitumille>>. Ja hän sanoo, että
35945: språket och odlingen på svenskt språk silloinen ehdotus ruotsinkielen supistami-
35946: med det snaraste måtte försvinna ur detta seksi yliopistossa, merkitsee aivan samaa
35947: land. Att antalet universitetsbildade eller kuin jos koulussa sanottaisiin, että ruot-
35948: antalet överhuvud av medborgare med salaisten lasten on tyydyttävä vain 2-:~
35949: högre bildning är så stort som möjligt, vuoden kouluopetukseen, muiden saadessa
35950: det borde ju dock erkännas vara för hela täyden opetuksen. Ja hän sanoo, että se
35951: landet av betydelse, och om den svenska on niin raskasta sortoa ruotsalaisia koh-
35952: befolkningens bildningsbehov av historiska taan, aivankuin jos sairaalassa makaisi
35953: orsaker ännu är relativt större än mot- ruotsalainen potilas suomalaisen rinnalla
35954: svarande behov hos den finska, så är detta , ja koska hän kuuluu kansallisuuteen, jota
35955: väl en vinst för hela samhället. Det är ' on vain 118 , niinkuin siinä lasketaan, niin
35956: detta, som man lyckats vinna ett erkän- hänelle annettaisiin ruokaa vain 118 siitä,
35957: nande för, då i 14 § R. :E'. utsagts, att mitä suomalaiselle sairaalle annetaan
35958: grunden för statens kulturella understöd (Eduskunna~sa hilpeyttä). Se on voimal-
35959: bör vara fullständig utbildningsmöjlighet · linen vertaus (Keskustasta: On varmasti!
35960: för båda nationaliteterna. - Ed. Lahdensuo: Ei täällä uskalla sel-
35961: Det har varit en sorglig nödvändighet laista sanoa!).
35962: att nu återigen sätta sig in i denna 718 i Ruotsalaiset ovat mielestäni hyvin jak-
35963: politik och vad densamma innebär, vad : saneet- hän puhuu myös, ed. Estlander,
35964: densamma ställer i utsikt för den svenska • nälkäkuurista, johon ruotsalainen sivistys
35965: befolkningen i landet. Om man varit ' pannaan- ruotsalainen sivistys on yli-
35966: såsom medlem av grundlagsutskottet tvun- opistossa erittäin hyvin nämä 12 vuotta
35967: gen att göra det, så förstår man att till · sillä nälkäkuurilla elänyt, lihonut ja kas-
35968: dess värde uppskatta betydelsen av de vanut (Eduskunnassa hilpeyttä.), niin että
35969: fraser, varmed man på finskt håll av poli- nykyiset valitukset eivät tee aivan vakavaa
35970: tik plägar vid behov betyga sin aktning • vaikutusta. Silloinkin, jo 12 vuotta taka-
35971: och sina sympatier för svenskheten - i perin, kun yliopistokysymys oli esillä tääl-
35972: Sverige. Man förstår att detta är blott lä eduskunnassa, silloinkin alarmeerattiin,
35973: ett vapen i krigföringen, en rökridå, som hälyytettiin Ruotsinmaan ruotsalainen si-
35974: man anordnar för att under dess skydd vistyneistö. Lehdissä oli, minä muistan
35975: och täckmantel oförmärkt undergräva sen, erittäin rajuja kirjoituksia suomalai-
35976: svenskhetens livsvillkor i landet. De s. k. sen mongolilaisuuden ja barbaarisuuden
35977: nationalitetsskyddsparagraferna i R. F. yrityksistä hävittää ja sortaa ruotsalai-
35978: framstå då också såsom ägande ingen suus. Silloinkin jo katsoivat skandinaa-
35979: annan betydelse än den att gentemot ut- viset yliopistomiehet velvollisuudekseen
35980: landet kunna åberopas såsom exempel på tarttua asiain kulkuun. Göteborgin ja
35981: en utomordentlig liberalitet. Ty vid sin Lundin yliopiston professorit lähettivät
35982: tillämpning, såsom just nu beträffande silloin adressinsa, lausuivat painavan sa-
35983: universitetslagstiftningen, visar det sig nansa mitenkä ruotsalainen tiede kärsii
35984: att dessa bestämmelser kallblodigt igno- kuoliniskun ja mitenkä Suomen yhteydet
35985: reras vid fullföljande av den nationalistiska Ruotsiin ja Skandinaviaan kärsivät kuo-
35986: politik, som bedrives med samma hänsyns- liniskun, jos niin tehdään kuin silloin aja-
35987: löshet av den finska högern, centern och teltiin. Se oli silloin siitä ehdotuksesta.
35988: vänstern. · Ja kuitenkin, kuinka viaton se oli ruot-
35989: salaisuudelle, kuinka äärettömän viaton.
35990: En minä lue siitä enempää ajan voitta- Entä kun ajattelee tilannetta, mihin on
35991: miseksi. Tätä on varsin pitkältä. Tällä jouduttu sen ehdotuksen kautta. Sellai-
35992: kertaa minulle riittää se, että ed. Estlan- seen tilanteeseen, että professorilla voi
35993: der, sivistynyt mies, sanoo, että silloinen olla 35 oppilasta, niistä 5 ruotsinkielistä,
35994: yliopistokysymyksen ratkaisu ja se, mitä 30 suomalaista, mutta professorin on an-
35995: sen puolesta puhuttiin, vie meidät ajassa nettava opetuksensa ruotsinkielellä. Hän
35996: taaksepäin niihin aikoihin, jolloinka ruot- sanoo: minä itse mielelläni puhuisin suo-
35997: salaisia tässä maassa haukuttiin >>karja- . menkieltä oppilailleni - sillä hän nähtä-
35998: Helsingin yliopiston järjes•ty~muod'On perusteita koskevan lain muuttaminen. 599
35999:
36000:
36001: västi on opettaja, joka tahtoisi, että oppi- lellä julkaisee, samoinkuin se on jäljentä-
36002: laansa häntä ymmärtäisivät, ei hän tahdo nyt sen häpeällisen pilakuvan, mitä Ruot-
36003: puhua tyhjille tuoleille, niinkuin minä sin lehdissä on julkaistu meidän suomalai-
36004: nyt ·(Keskustasta: Onhan täällä--!) sesta ylioppilasnuorisostamme, meidän kan-
36005: sillä kieltä ymmärtämätön oppilas on jok- samme toivosta. Göteborgs Handels- öch
36006: seenkin samanlainen kuin tyhjä tuoli (Ed. Sjöfartstidning, jolta lehdeltä olemme jos-
36007: Vesterinen: No suunnilleen!). Mutta hän kus aikaisemmin tottuneet näkemään pa-
36008: sanoo: laki ei salli, laki estää hänet ha- rempaakin ymmärtämystä suomalaisia koh-
36009: luaan täyttämästä, laki pakottaa hänet taan, tämäkin lehti on antanut. sen sorto-
36010: puhumaan tyhjille tuoleille. Kun katselen huudon, mitä ruotsalaisemme ovat nosta-
36011: tulosta, mikä oli silloisesta valituksesta, neet, sokaista itsensä kirjoittamaan tähän
36012: niin en pääse siitä, että ruotsalaiset huusi- tapaan:
36013: vat silloin sortoa aivan tietoisella tahalli-
36014: suudella, että he noudattivat sitä suoma- Med det finska folk, som hatar och för-
36015: laista sanaa, jossa sanotaan: )>Vie sie, mie bannar allt svenskt, kunna vi · icke känna
36016: vikisen, oo vievinäs väkisen, tuun mie någon samhörighet. Skandinaviens gräns
36017: puolen mielelläinkim (Eduskunnassa hil- flyttar sig ånyo västerut. Den går vid
36018: peyttä.). Bottniska viken.
36019: Nyt olemme aivan saman näytelmän Det får väl anses självklart, att finnarna
36020: edessä ei ainoastaan siihen kantaan nähden, - vi tala icke om svenskarna i Finland -
36021: mitä minä ajattelen, vaan myöskin halli- hädanefter hålla sig borta från samkväm
36022: tuksen tekemään ensimmäiseen ja tähän med de andra nordiska folken. Det slags
36023: viimeiseen ehdotukseen nähden. Kyllä umgänge, som består i att spotta varandra
36024: kai te muistatte, millä paatoksella ed. i synen, ha vi skandinaver ingen lust eller
36025: von Born ruotsalaisen ryhmän puolesta talang för. Finnarna må vara ett duktigt
36026: reagoi hallituksen edellistä esitystä vas- och framåtsträvande folk, ett Jivskraftigt
36027: taan (Ed. Kukkonen: Muistetaan!), mi- folk, det vidkommer oss icke i annan mån
36028: tenkä voimallisesti todistettiin ruotsalais- än att vi se tili att hålla dem stången i
36029: ten oikeuksien hävittämistä vastaan ja all konkurrens. Vi kunna icke ha med
36030: siitä sorrosta, mikä ruotsalaisille nyt ta- de111 att göra på sa111ma sätt so111 111ed
36031: pahtuu. Te muistatte sen. Pankaa tätä danskar, norrmän och isländare. Finnarna
36032: taustaa vastaan tarkasti mieleenne ed. äro 111ot oss hatfullt stämda frä1111ingar
36033: von BOI'nin ja ruotsalaisten muuttunut och få bemötas därefter.
36034: käytös. Nyt he kaikin keinoin haluaisivat, N orrmännen kunna bli vreda på oss
36035: että hallituksen esitys voittaisi. Perustus- ibland, danskarna le understundo111 iro-
36036: lakivaliokunnassa he olivat ensimmäisiä niskt åt oss, det är sådant som förekom111er
36037: ajamaan tätä lakia kiireellisesti lävitse. i all umgängelse och det tager icke död
36038: Taas toteutuu tuo sama taktiikka: )>vie på släktskapen eller frändekänslan. Fin-
36039: sie, mie vikisem. Se ei tee vakuuttavaa narna hata oss. De ha intet gemensamt
36040: vaikutusta, herrat ruotsalaiset. Mitä enem- med oss. Deras öde är icke vårt öde.
36041: män tällaista muodollista huutoa sorrosta., De få orientera sig åt Östeuropa, so111 de
36042: sitä selvemmäksi käy suomalaiselle kan- firma för gott. Endast indirekt angår
36043: sanainekselle, että ei tässä todellakaan ole det oss numera, hur de ordna sina mellan-
36044: SOITOSta kysymys. havanden med sin ryska granne.
36045: Ruotsalaiseen sortohuutoon täällä yli- Det lönar sig icke att plädera för sam-
36046: opistossa yhtyy ruotsalainen, ruotsinmaa- hörighet. Det har förlorat sin 111ening att
36047: lainen, sanomalehdistö. Minä olen vakuu- tala om att Skandinaviens gräns går vid
36048: tettu siitä, etten tässä yhteydessä mene Systerbäck. Folket som bor mellan Torneå
36049: asiasta pois, jos eduskunnan pöytäkirjaan och Systerbäck, har lagt hatets avgrund
36050: sanelen näytteen siitä likaryöpystä, mitä emellan sig och Sverige. Det är en gräns
36051: Ruotsinmaan sanomalehdet nykyjään heit- so111 håller.
36052: tävät Suomen suomalaista kansaa vastaan. Det skedda kan icke suddas ut. Det
36053: Niitä on paljon ja pitkältä. Luen vain kan icke bortförklaras vad ett folks hil-
36054: yhden, jonka meidän ruotsinkielinen ilta- daele ungdom företager sig, röjer mycket
36055: päivällä ilmestyvä katulehtemme ilomie- säkert folkets art.
36056: 600 Maanantaina 2S p. tammikuuta 1935.
36057:
36058: (Ed Lahdensuo: Mitä se on suomeksi?)- sanoihin, silloinkin kun sydän hymyilee.
36059: En minä. halua jarruttaa niin pitkälle, että Minä kuuluin ylioppilasaikanani erääseen
36060: minä. kokonaan kääntäisin tämän, mutta suomalaisten kaikkein kiivaimpaan ryhmä-
36061: minusta se on kuitenkin eduskunnan pöytä- kuntaan, meidän taisteluelimenämme oli
36062: kirjaan pantava tulevaisuudelle erääksi Suomalainen Nuija. Me kuuluimme erää-
36063: pikkunäytteeksi siitä, mitä meille sano- seen ryhmäkuntaan, jolla oli omat lakki-
36064: taan. Tässä kirjoituksessa nimittäin, läh- merkkinsä, ja sen nimi oli -kuulkaa ma.r-
36065: detään siitä, että me suomalaiset me vi- xilaiset -sen nimi oli >)Nuijan Punaiset».
36066: haamme ja kiroamme kaikkea ruotsalaista, Kyllä mekin käytimme kovia sanoja. Kun
36067: ja kun niin on, niin Skandinavian raja puhun siitä vihan mielestä, mitä väitetään
36068: siirtyy länteen päin, se siirtyy Rajajoelta olevan ruotsalaisia kohtaan, niin voinen
36069: Pohjanlahteen. Ja, sanotaan, on mielessä mainita meidän marssimme sanat: »Puu-
36070: pidettävä, että suomalaiset tästä lähin koilla vaan pois ajetaan sveko-oxar a11i-
36071: suljetaan pois kaikesta kanssakäymisestä hopa>).
36072: muiden Pohjolan kansojen kanssa (Kes- Se oli kauhistuttava sana. Jos joku
36073: kustasta: Eivätkö he myy tavaraansa enää olisi väittänyt, että me todellakin jotain
36074: meille?)- sen he kyllä tekevät, sen he tällaista tarkoitimme, olisi hän varmaan
36075: sanovat nimenomaan tässä kirjoituksessa, tehnyt jättiläiserehdyksen. Nuori veri vaa-
36076: että taloudellista kilpailua kyllä jatketaan, tii jollain tavoin purkautumista, ja kun
36077: he antavat meille tavaroita paljon enem- ylioppilaskokouksissa - silloin oli yhtei-
36078: män kuin me heille. No niin. Sanotaan, nen osakunta -kovasti tappelimrne, niin
36079: että sellaista seurustelua, missä toinen illalla saatoin olla ruotsinkielisten kump-
36080: sylkee toista vasten kasvoja, ei kukaan paniemme kanssa mitä parhaimmassa ys-
36081: ihminen voi suvaita. Norjalaiset voivat tävyydessä. Kun vapunpäivänä tappelut
36082: tulla meille vihaiseksi joskus, tanskalaiset oli tapeltu, seuraavana päivänä oltiin hy-
36083: ivaavat meitä, mutta suomalaiset sylke- vässä ystävyydessä.
36084: vät meitä ja siitä on seuraus, että suoma- Näinhän asia on elämän todellisuudessa.
36085: laisten kohtalo ei enää liikuta meitä, tul- Ruotsalaisissa lehdissä puhutaan ylioppi-
36086: koot toimeen miten haluavat itäisen naa- laiden ylimielisestä ja raa'asta käyttäyty-
36087: purinsa kanssa (Ed. Lohi: Onkos se ennen misestä. Voi kuinka naiveja tässä maassa.
36088: heitä liikuttanut!) - niinpä niin, herra ollaan ylioppilasnuorisolle. Onko nyt jo-
36089: Lohi, onkos se ennen heitä liikuttanut tain ennen kuulumatonta tapahtunut? Sekö
36090: vapaussodan päivinä. Ehkä tulen siihen osoitti vihamielisyyttä ruotsalaisia ~oh
36091: myöhemmin. taan, että ne polttivat punakeltaisen lipun
36092: Tällaista kieltä käytetään nyt Skandina- yliopiston ulkopuolella? Se ei olisi koskaan
36093: vianmaissa (Keskustasta: Ja yliopistoasian tapahtunut, ellei tätä punakeltaista lippua
36094: yhteydessä!) ja yliopistoasian yhteydessä. olisi niin mielenosoituksellisesti käytetty
36095: Kuka vihaa tässä maassa ruotsalaisia? suomalaista, vieläpä kansallislippua vas-
36096: (Keskustasta: Ei kukaan!). Suomalainen taan. Se ei olisi koskaan tapahtunut,
36097: talonpoika on elänyt vuosisadat rauhassa ellei meillä juuri olisi ollut kokonaisesta
36098: ruotsalaisen talonpojan rinnalla. Vihaa ei maakunnasta todistus, mitenkä tätä puna-
36099: ole ollut. Kylätappeluita on tietysti ollut, keltaista lippua tahdotaan käyttää yksin-
36100: aivan niinkuin on suomalaistenkin välillä omaan ilman valtakunnan lippua. On
36101: keskenään (Ed. Lohi: Aivan!), ja yöjalassa tahdottu tehdä ylioppilaitten lehmänku-
36102: on myöskin mahdollisesti joskus tapeltu van polttamisesta eduskunnan portailla
36103: (Keskustasta: On, on!). Mutta vihaa ei ole joku loukkaus eduskuntaa kohtaan. Minä
36104: ollut ja minun täytyy väittää, että niin en usko, että siitä oli kaukaisinta ajatusta,
36105: paljon kuin olenkin ollut suomalaisuus- siinä oli ajatus vain hieman laskea leikkiä
36106: taistelussa ylioppilasaikanani rintamassa ja pilaa siitä merkillisestä lehmäkaupasta,
36107: mukana, en ole ikinä tuntenut vihaa, se joka täällä nyt on, että äärimmäinen va-
36108: minun täytyy sanoa, ruotsalaisiamme vas- semmisto ja oikeisto pikkuisen edistys-
36109: taan. Eihän nyt pidä kaikista nuorison keskustan kanssa kulkevat yhdessä rin-
36110: ylisanoista tehdä sitä päätöstä, että niissä tamassa ja taistelevat samoilla aseilla.
36111: vallitsee raju viha. Nuorisolla on eräs Ei se nyt sen vaarallisempaa ole. Kyllä
36112: luontainen taipumus ylisanoihin, vihaisiin me olemme saaneet tässä maassa tottua
36113: Helsingin yliopiston järjestyemuod'On perusteita koskevan lain muuttaminen. 601
36114:
36115: ylioppilaiden puolelta toisenlaisiinkin ja tällä kertaa loppuun asti. Ed. Heiniö
36116: jyrkempiin mielenosoituksiin ja muissa sanoi, että puolustus sille, että tämä ny-
36117: maissa vielä enemmän. Niin että kaikki kyinen ehdotus hyväksyttäisiin, olisi se,
36118: ulkomaalaisten kuvaukset siitä, mitä täällä että sen kautta voitaisiin estää kahnauksia
36119: nyt tapahtuu, perustuvat siihen ihmeelli- yliopistopiireissä. Mitenkä niin? Mitenkä
36120: seen liioitteluun, mitä ruotsalaiset lehdet tämä laki voisi estää sen? Päinvastoin olen
36121: ovat nähneet hyväksi näissä asioissa ottaa vakuutettu siitä, että se kahnaus, joka
36122: tavakseen. Eihän Svenska Pressen esim. ku- nyt on pääasiallisesti yliopiston nuorison
36123: valle suomalaisten ylioppilaitten eläköön- keskuudessa, siirtyisi yliopiston opettajien
36124: huutoja ja mielenilmauksia muuta kuin keskuuteen; sillä onhan tässä nykyisessä
36125: sanalla ))Skräm, joka merkitsee kiljuntaa laissa pykäliä, jotka ovat aivan omansa he-
36126: tai jotakin sellaista. rättämään kahnauskohtia. Täällä ed. Heis-
36127: Tässä Ruotsin lehdessä myöskin puhu- kanen mainitsi useampia niitä. ?11inä mai-
36128: taan eräästä asiasta, joka suomalaistenkin nitsen aivan lyhyesti muutamia.
36129: taholta on meitä vastaan singottu, nimit- Ei suinkaan kahnausta estetä sen kautta,
36130: täin, että me tämän kielilain näin järjestä- että yliopistoon perustetaan tavallaan kak:3i
36131: misen kautta menetämme kaikki yhteydet konsistoria, että ruotsinkieliset opettajat
36132: Skandinaviaan, kaikki sivistystiet sulkeu- muodostavat omissa oloissaan täydellisesti
36133: tuvat meille, että meille ei jää enää yh- itsenäisen korporation, joka itsenäisesti
36134: teyksiä kenenkään mmm kuin bolshevisti- hoitaa kaikki ruotsinkieliseen opetukseen
36135: sen Venäjän kanssa. Näinköhän nyt sen- kuuluvat asiat. mutta että näillä samoilla
36136: tään näinkään! Sivistystiet ovat nykyjään opettajilla on imitenkin erittäin tärkeissä,
36137: niin tavattoman monet ja avarat, ei ole yliopiston hallitusta ja elämää koskevissa
36138: rajoja sillä. 1\'[utta yksi kehoitus on tämän asioissa oikeus yhdessä suomalaisten kanssa
36139: yhteydessä ehdottomasti annettava yli- päätellä asioita. Tämäkö estäisi kahnausta?
36140: oppilasnuorisolle, kehoitus, jonka toteutta- Eikö se päinvastoin synnyttäisi sen vaiku-
36141: miselle nykyiset kieliolot panevat vaikean tuksen, että on etuoikeutettu luokka opet-
36142: esteen, ja se kehoitus kuuluu: suomalaiset tajien keskuudessa, luokka, joka nauttii
36143: ylioppilaat, teidän on opittava joku suuri omia etuoikeuksiaan ja samalla on yhtey-
36144: eurooppalainen kieli (Keskustasta: Eng- dessä toisten oikeuksien kanssa. Saman
36145: lanninkieli! ), englanti tai saksa, tuo vanha kahnauksen vaikuttaa se, mitä ed. l{eiska-
36146: tiedekieli, jolla on mitä suurimmat tiede- nen täällä mielestäni täysin pätevästi to-
36147: aarteet (Vasemmistosta: Saksa tietysti!). disti, että aiottu järjestelmä se antaa eri-
36148: Teidän on opittava joku suuri sivistys- kielisille opettajille erilaisen työmäärän,
36149: kieli. Tie Eurooppaan on avoinnapidettävä että ruotsalaisten professorien työmäärä
36150: ja se on pidettävä niin suoralinjaisesti kaikissa tapauksissa tulee paljon pienem-
36151: avoinna, että me emme tarvitse syrjä- mäksi kuin suomalaisten ja jos heille työ-
36152: tietä Ruotsin kautta. Täällä on parvilla määrää pikkusenkin lisätään, niin he saa-
36153: vähän ylioppilasnuorisoa, niiden edusta- vat sen lisätyömäärän vain vastaavaa ra-
36154: jille tahtoisin sanoa, jos joku on, että hallista korvausta vastaan. Tämäkö olisi
36155: heidän on vietävä tovereilleen sana: jokai- omansa poistamaan kahnausta, eikö se
36156: sen suomalaisen ylioppilaan on ponnistet- päinvastoin synnytä kahnauksia?
36157: tava voimiaan, jotta joku ulkomaan suu- Ja mikä ihmeellinen laitos syntyisikään
36158: rista sivistyskieli!3tä opitaan tässä maassa. i siitä kiertokoululaitoksesta, josta olen jo
36159: Siihen on nykyinen koululaitoksemme, ny- ennen puhunut ja jonka tämä uusi järjes-
36160: kyinen ruotsinkielenopetuksen runsaus kou- telmä ehdottomasti synnyttäisi yliopistoon:
36161: luissamme ollut suurena esteenä. mutta erityisen joukon opettajia, joilla ei ole var-
36162: siihen on kaikin voimin pyrittä;ä. Tiet sinaista opetusvelvollisuutta,ovat vain kuu-
36163: Eurooppaan on avoinna meillekin kuin · lustelijoita ja tutkijoita, jotka kuulustele-
36164: muille, ja ruotsalaisillakaan ei ole mitään vat suomalaisten opettajienkin oppilaita,
36165: 1
36166:
36167:
36168:
36169: muuta keinoa, kuin tämä sama, jos he ! jos ne ovat ruotsinkielisiä. Tämäkö olisi
36170: tahtovat olla yhteydessä Euroopan ja omansa estämään kahnausta? Miltä tun-
36171: maailman sivistyskansojen kanssa. tuisi teistä, jotka olette opettajia, jos te
36172: Niin, sanoin jo, että varmin keino, millä opetatte ja sitten tulee vieraskielinen kuu-
36173: tässä eteenpäin päästään, on viedä asia · lustelija oppilaita kuulustelemaan. Bikö-
36174:
36175: 7ti
36176: Maananta.ina 28 p. tammikuut.a 1935.
36177:
36178: hän se karvastelisi teidän mieltänne. Eikö- ehdotukseen tullut siten. ettei konsistori
36179: hän se tuntuisi teistä täydelliseltä epäoikeu- ollut saanut antaa edes ,lausuntoa. Mikä
36180: tukselta. Minä voisin mainita muutamia olisi ollut luonnollisempaa kuin että asian-
36181: muitakin kohtia tässä laissa, jotka ovat tuntijoita olisi kuultu. Ja ennenkaikkea
36182: omansa kahnausta synnyttämään, mutta se, mitä on nyt jäiestäpäin tapahtunut,
36183: koska en ole suinkaan asiantuntija tällä l osoittaa, että perustuslakivaliokunnan olisi
36184: alalla, en siihen tarkemmin kajoa. Minä todella jo hallituksen arvovallan, lainkun-
36185: en ihmettele, että ed. Heiniö todella ehdotti nioituksen säilymisen ja eduskunnan arvo-
36186: heti asetettavaksi komitean, sillä komiteaa vallan tähden ollut kysyttävä asiantunti-
36187: tässä tarvittaisiin, joka heti paikalla eh- jain mielipidettä. Olisi ollut perinpohjin
36188: dottaisi korjauksia niihin epäkohtiin, joita tutkittava hallituksen menettelyn lailli-
36189: tämä aiottu laki aikaansaisi yliopistos- suuden pohjaa. Ja jos tämä olisi perin-
36190: samme. Mutta, niinkuin sanoin, kaikissa pohjin tutkittu - siellähän pyydettiin
36191: tapauksissa, vaikka komiteakin asetettai- asiantuntijoiksi vain täysin päteviä mie-
36192: siin, tämä uusi muodostus vakiinnut- hiä, joitten puolueellisuutta ei suinkaan
36193: taisi olot pitkäksi aikaa ja vaikenttaisi voitu väittää, pyydettiin asiantuntijaksi
36194: vuosikymmeniksi niiden järjestämistä sille esim. entistä presidentti Ståhlbergi~J,, ehkä
36195: uudelle kannaUe, johon kuitenkin kaikessa joitakin muitakin olisi tarvittu, - mutta
36196: tapauksessa on mentävä. asiassa olisi pitänyt saada selvä ja varma
36197: .Jatkaakseni tätä väittelyä niiden kanssa, lausunto, sillä eikö täällä ole todella nyt
36198: jotka ovat vastapuolelta puheenvuoroja tapahtunut peräti surkea välinäytös, en-
36199: käyttäneet, sanoisin jotain yhteisesti edus- nenkuulumaton tässä maassa. On totuttu
36200: tajille Rydmanille, Ryömälle ja von Bor- sanomaan: Laki on niinkuin luetaan. Se
36201: nille. He koettivat kaikki todistaa, että on kotoisin niiltä ajoilta, jolloin suomalai-
36202: valiokunnassa ei suinkaan ole vähemmis- nen mies vaivoin sai selvää, mitä oikeuden-
36203: tön oikeuksia sorrettu. Mitä tulee keskus- istunnoissa tapahtui hänen asiaansa käsi-
36204: teluvapauteen, niin tosin ei tapahtunut; teltäessä. Se ei ole lähtenyt, laki on niin-
36205: vähemmistö sai keskustella ja enemmistö kuin luetaan, ja se merkitsee kansan mie-
36206: ei ollut kuuntelemassa edes, niinkuin täällä lestä sitä, että herrat vääntävät lain, tul-
36207: aina tapahtuu. Ruotsalaiset huutavat sor- kitsevat lain aina sen mukaan, mitenkä
36208: rosta, mitenkä me aiomme sortaa, mutta heille edullisinta on. Luuletteko, että viime
36209: esim. kukaan ei ollut kuuntelemassa tai ei viikolla tapahtunut näytelmä oli omansa
36210: ainakaan heidän päämiehensä ollut kuun- poistamaan tätä hirvittävää käsitystapaa
36211: telemassa sitä asiallista esitystä, jonka tästä meidän kansamme mielestä. Kaksi kor-
36212: kysymyksestä annoin. He eivät katso vel- keinta lainvalvojaa joutuu sen tähden, että
36213: vollisuudekseen kuunnella. mitä me sa- perustuslakivaliokunta ei ole tätä asiaa tut-
36214: nomme, eivät he katso veivollisuudekseen kinut, antamaan täällä kaksi vastakkaista
36215: lukea, mitä me kirjoitamme. Heistä on lausuntoa hallituksen menettelyn laillisuu-
36216: itsestään selvä, että tämännäköiset miehet, desta. lVIe maallikot olemme tietysti päte-
36217: kuin täällä nyt puhuu, aina heitä sortavat. mättömät arvostelemaan ja arvioimaan
36218: Se on heistä itsestään selvää. Ja kuiten- näitten kahden lakimiehen lausunnon sisäl-
36219: kin syytös on perusteeton ja väärä. Puhua lystä, mutta jotain voi kuitenkin tavallinen
36220: he saivat, mutta entäs kun vähemmistö mallikkokin sanoa. Ainakin minusta näit-
36221: pyysi erästä luonnollisimman oikeutensa ten lakimiesten lausunnoilla oli sama ero
36222: tyydyttämistä, kysyä asiantuntijoilta ja kuin me teologit olemme tottuneet näke-
36223: toista, että asetettaisiin jaosto käsittele- mään sen lain käsittämisessä ja tulkitse-
36224: mään ja valmistamaan tätä tärkeätä ky- misessa, joka on kirjoitettu pyhään kirjaan.
36225: symys~ä. Ed. von Born ja muut sanoivat: Siinä on kaksi tulkintatapaa: vanha testa-
36226: Ei tarvita asiantuntijoita, asiahan on jo mentillinen, kirjaimellinen tulkintatapa,
36227: niin valmistettu ja asiantuntijoilta on ky- joka katsoo, mitä on kirjoitettu, ja katsoo
36228: selty. Siellä oli sentään uusiakin jäseniä lain täytetyksi sillä, että tämä kirjain täy-
36229: valiokunnassa, jotka mahdollisesti olisivat tetään. Se lain tulkinta, joka voi, niinkuin
36230: tarvinneet asiantuntijain apua itse asian juutalainen laintulkinta, ruveta tekemään
36231: sisällykseenkin nähden. On myöskin huo- tutkimusta siitä, voidaanko syödä kanan-
36232: mat.tava, että ainakin eräs pykälä oli laki- munaa, jonka kana on muninut sabatin-
36233: Helsingin yliopiston järjestysmuod•on perusteita koskevan lain muuttaminen. 603
36234:
36235: -päivänä, se on kirjaimen lain tulkintaa. Sillä niin kauan kuin nämä asiat kytketään
36236: Tämä kirjaimen laintulkinta kuulsi oikeus- yhteen, on aivan selvää, että Åbo Akademi
36237: kanslerin lausunnosta, siitä minä en pääse. ei koskaan rupea mihinkään neuvottelui-
36238: Jotavastoin on toinen laintulkinta, uuden hin siitä, että ruotsalainen yliopisto-opetus
36239: testamentin evankelinen laintulkinta, joka. siirrettäisiin Turun akatemiaan. On niin
36240: tulkitsee lakia sen hengen sisimmän tarkoi- luonnollista, ettei se ryhdy siihen, sillä
36241: tuksen mukaan, joka katsoo, että lakia voi- juuri tämän kautta se niitä, jotka vaativat
36242: daan pahasti loukata, vaikka sen kirjain tämän kysymyksen samalla kertaa ratkai-
36243: täytetään. Minun täytyy sanoa, että edus- semista, pakottaa etsimään muita teitä.
36244: kunnan herra oikeusasiamiehen lausunto Jos tahdotaan tällä tiellä tämä ruotsalais-
36245: oli sydäntä lämmittävä tältä puolen. Sitä ten yliopistokysymys ratkaista, niin ei ole
36246: kuunteli teologi miltei hartain mielin. Siinä mitään muuta mahdollisuutta kuin se, että
36247: asetettiin laki eräitten ikuisesti kestävien Åbo Akademi ja ruotsalaiset asetetaan kyl-
36248: näkökantojen alaiseksi ja tultiin siihen tu- män tosiasian eteen, että valtion yliopisto
36249: lokseen, että hallituksen menettely oli lain- on suomalaistettu, että valtion puolesta ei
36250: hengen loukkaus. Kaikessa tapauksessa ole mitään muuta tarjottu tämän yliopisto-
36251: olisi hallituksen kunniavelvollisuus tämän opetuksen korvikkeeksi, niin kuin ed. Virk-
36252: maan oikeudentuntoa kohtaan ollut estää kunen siitä puhui. Olen vakuutettu siitä,
36253: tämä it·vokas näytelmä, että kaksi kor- että kohta kun tämä tilanne tulee, Åbo
36254: keinta lainvalvojaa esittää aivan vastak- Akademi on valmis ryhtymään neuvotte-
36255: kaisia lausuntoja. Ed. Virkkunen jo näytti, luihin, olen aivan vakuutettu siitä, mutta
36256: mitenkä se. olisi ollut mahdollista. Eihän ennen sitä ei koskaan. Sehän on ruotsalai-
36257: pääministerin - onhan hänkin lakimies, sille eräs parhaimmista taistelukeinoista
36258: oppinut lakimies - eihän hänen olisi tar- varsinkin kaikkia niitä vastaan, jotka vaa-
36259: vinnut vetäytyä oikeuskanslerin seljän · tivat näiden asiain samalla kertaa ratkai-
36260: taakse. Hänhän olisi voinut antaa tai lau- semista. Minä en kuitenkaan näe edes tällä
36261: sua oman mielipiteensä, vastata asiasta tiellä mitään mahdollisuutta ratkaista ky-
36262: itse, niinkuin mies vastaa (Ed. Heiskanen: symystä otollisesti. Minä en voi tässä koh-
36263: Ei uskalla!). Sillä tavalla olisi voitu tämä den yhtyä ed. Virkkusen suunnitelmiin.
36264: näytelmä estää, mutta siihen näytelmään Jos minä oikein käsitin häntä, niin hän
36265: ei olisi jäänyt edes tilaisuutta, jos vähem- ajatteli niin, että varsinainen ruotsalainen
36266: mistön luonnollinen vaatimus perustuslaki- tieteellinen opetus tiedemiehiä varten jäisi
36267: valiokunnassa, asiantuntijain kuuleminen Åbo Akademille, ruotsalaiselle yliopistolle
36268: tässä tärkeässä asiassa olisi tyydytetty. Turussa. Sille jäisi myöskin virkamies-
36269: Tässä kohden on siis sorrettu vähemmistön ! kasvatus, jos minä nyt oikein käsitin, niitä
36270: oikeuksia kieltämättömästi ja sorrettu sillä ! virkamiehiä varten, jotka aikovat palvella
36271: tavalla., että se on epäedullista tämän asian ' ruotsalaisella asutusalueella. Helsingin yli-
36272: käsittelylle ja. että se laiminlyönti on teh- opiston työksi jäisi, paitsi suomalainen
36273: :
36274:
36275: nyt uuden ha.a.van tämän kansan oikeus- tieteellinen työ myöskin virkamiesten kas-
36276: 1
36277:
36278:
36279: 1;;: äsitykseen. vatus, myöskin niiden ruotsinkielisten nuo-
36280: Hallituksen esitys ei sellaisenaan tietysti i rukaisten virkamieskasvatus, jotka tahto-
36281: ole niinkään huono. Se on yksi yritys rat- i vat palvella myöskin suomalaista kansaa
36282: kaista vaikea yliopistokysymys siltä poh- ja suomalaisilla asutusalueilla. Tällaista
36283: jalta., että samalla kerralla ratkaistaan ky- suunnitelmaa minä pidän huonoimpana
36284: symys ruotsalaisesta yliopisto-opetuksesta. kaikista ja se on jo käytännöllisesti mah-
36285: Siinä ei voi olla tällä tiellä lähdettäessä dotonta.. Minä en usko, että löytyy tässä
36286: Tatkaisemn.an, siinä ei voi olla monia teitä. maassa montakaan niin tyhmää ruotsa-
36287: Yksi tie on se, että ruotsalainen yliopisto- laista nuorukaista, että se tahtoisi koulut-
36288: opetus sijoitettaisiin Turkuun. Jos sitä taa itsensä virkamieheksi vain ruotsalaisia
36289: tietä tahdotaan pyrkiä eteenpäin, on ainoa- seutuja varten, että se tahtoisi tulevan elä-
36290: na mahdollisuutena se, että ensin ratkais- mänuransa supistaa pienelle rannikko-
36291: taan kysymys Helsingin yliopistosta puh- alueelle. Papit ovat tosin siinä asemassa.
36292: taasti suomalaisena kysymyksenä, ettei Siellä on joukko teoloogeja, toisia on vielä
36293: sen yhteydessä lainkaan puhuta ruotsalai- täällä yliopistossa, ja olen varma siitä,
36294: sen yliopisto-opetuksen järjestämisestä. että niitä tulee olemaan yhä enemmän.
36295: 604 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
36296:
36297: Papit ovat tässä kohdt 11 sentään kokolailla joku määrätty prosentti niistä menoista,
36298: toisessa asemassa. Heillä nimittäin on joita yliopisto täällä saa. Mitenkä on pe-
36299: tiedossaan varmat seurakunnat, joiden pal- rustamiskustannusten, sen miljaardin laita,
36300: velukseen he pääsevät, oma hiippakun- joka on mennyt suomalaistetun yliopiston
36301: tansa, joka hoitaa heidät. Tämä vaatisi perustamiskustannuksiin. Niin että kun
36302: ehdottomasti sitä, että myöskin hallinnolli- nyt tätä asiaa katselen, niin en pääse muuta
36303: sesti ruotsalainen asutusalue erotettaisiin kuin selvälle, suoralle suomalaiselle lin-
36304: muusta Suomesta, ja sittenkin tulisi virka- jalle. Yksi valtionyliopisto, suomalainen
36305: mieskasvatteja Turun yliopistoon kovin yliopisto. Siihen ruotsalaiset saavat tulla
36306: mitätön määrä. Helsingin yliopisto saisi ja saavat aivan saman kasvatuksen ja
36307: koko virkamieskasvatuksen raskaan pai- kaikki samat tieteelliset mahdollisuudet
36308: non. Åbo Akademista tulisi valtion va- kuin suomalaisetkin ylioppilaat. Tämä vaa-
36309: roin tuettu ruotsalainen tieteellinen laitos, tii luonnollisesti, että ruotsalaisten koulu-
36310: tiedeakatemia. jen suomenkielen opetusta tehostetaan run-
36311: Kysytään sitten, kun täällä on kilpai- saasti. Minulla kyllä on se vakaumus, että
36312: lusta puhuttu, mitenkä kykenee suomalai- nykyisin jo ruotsalaiset ylioppilant voivat
36313: nen tiedemies, jolla on hoidettavanaan seurata suomenkielistä opetusta. Eivät ne
36314: erittäin raskas virkamiesten kasvatusvel- huonommin ymmärrä suomenkieltä kuin
36315: vollisuus, myöskin ruotsalaisten koululais- minä ymmärsin ruotsia ylioppilaaksi tul-
36316: ten, mitenkä kykenee hän kilpailemaan lessani, minä olen aivan vakuutettu siitä.
36317: tieteessä miesten kanssa, jotka saavat olla Mutta jos siinä jotakin vajavaisuutta on,
36318: kokonaan tieteellisessä työssä ja joilla sitä- niin se on koulukasvatuksen korjattava.
36319: paitsi on erinomaisen suuria apuvaroja tie- Mahdollisesti, sitä en kiellä, voi olla joku
36320: teellistä työtä varten. Se ei ole, tämä linja väliaika, jolloin alustavaa opetusta ruotsin-
36321: mahdollinen. Olen sitä mieltä, että sitä kielellä annetaan valtion suomalaisessa, yli-
36322: on vastustettava viimeiseen asti. Toisia opistossa, jotkut odotusvuodet, mutta linja
36323: t0itäkään ei juuri ole. Ajatus oman itse- on oleva selvä: puhtaasti suomalainen val-
36324: . täisen yliopiston perustamisesta Helsin- tionyliopisto.
36325: kiin tai edes Turkuun on mielestäni jär- Tätä on vastustettu monella taholla. Mi-
36326: jetön. Mikä kääpiöyliopisto se on. Jos mm mielestäni opetusministeri lausui erään
36327: jotakin suhteellisuutta noudatetaan, olisiko syyn, jolla tätä muka on vastustettava,
36328: siinä uudessa yliopistossa vain kymmenes joka minuun, pappiin ja entiseen kansan-
36329: osa nykyisistä tiedekunnista, · vai olisiko opiston johtajaan teki syvän vaikutuksen.
36330: siinä uudessa yliopistossa jokaisesta tiede- Opetusministeri lausui, että yliopiston teh-
36331: kunnasta vain kymmenes osa, tai vaikkapa tävänä on julistaa totuutta. >>Kansallinen
36332: kahdeksas osa. Minä en tiedä mikä laitos merkitys tällä· totuuden julistamisella ja
36333: se olisi. Sitä tietä ajatteleminen on mahdot- kasvattamisella on sikäli, että eräät totuu-
36334: tomuus. det saavat mielet herkimmin värähtämään,
36335: Kolmas tie on ruotsalaisen yliopiston ainoastaan ihmisen äidinkielellä esitettvnä.
36336: kiinnittäminen kylkiäiseksi suomalaiseen Ja kaikkialla tahdotaan ja toivotaan, "että
36337: yliopistoon. Ed. Virkkunen sanoi: ei kävele, uskonnollinen mielenylennys kääntyy ih-
36338: mahdotonta. Jos tätä kylkeistä ajatellaan misen puoleen hänen omalla äidinkielellään.
36339: suomalaiseen yliopistoon, niin se kai on ,Ja sama saattaa myöskin kosken, ja kos-
36340: suunnilleen tämännäköinen kuin hallituk- keekin yliopisto-opetusta. Tosin on useita
36341: sen nykyisessä esityksessä on. Tässä me yliopistoaineita, jotka ovat niin sanoakseni
36342: nyt olemme. Tässä minä olen ainakin ollut siinä asemassa, että pelkkä asiallisuus voi
36343: vaikealla kohdalla.~ Ed. Virkkunen sano- niissä vaikuttaa, kunhan ne vain esitetään
36344: nee, ettei se ole vastuunalainen taho, ~ kuulijalle ymmärrettävästi, mutta on toi-
36345: mutta minä en ole ajatuksissani päässyt sia, jotka erikoisesti tehoavat mieliin juuri
36346: millekään näistä teistä. Mitä enemmän omalla äidinkielellä esitettynä ja vastaan-
36347: 1
36348:
36349:
36350:
36351: minä niitä ajattelen, sitä mahdottomam- otettuna.>>
36352: miksi ne käyvät. Kun puhutaan ruotsalai- Opetusministeri lähtee siitä, niinkuin sa-
36353: seen yliopistoon perustettavasta tiedekun- noin, minulle erityisesti arasta kohdasta,
36354: nasta ja osastosta, niin ei suinkaan ne , että on epäilemättä asioita, jotka ihmisen
36355: tyydy nyt va.in siihen, että sinne annetaan sydäntä lähenevät parhaiten omalla iJ,idin-
36356: 1
36357: Helsingin yliopiston järjesty.smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 605
36358:
36359: Jrielellä. Hän mainitsi sellaisena uskonnol- voi puhua isänmaanhistoriasta parhaiten
36360: liset elämänarvot. Se on totta. Niin suo- ja myöskin ruotsinkielistä nuorisoa läm-
36361: malainen kuin olen ja suomalaisessa seura- mittävimmin omalla suomenkielellä. Nuo~
36362: kunnassa, olen sanonut eräälle ruotsalai- riso, myös ruotsalainen, saa sellaisen opet-
36363: selle perheelle, että olen milloin tahansa tajan johdolla todellisen suomalaisen kan-
36364: valmis palvelemaan heitä ruotsinkielellä. ' sallisen mielen. Se ei luovu äidinkielestään,
36365: En kiellä sitä, sillä tämä omalla äidinkie- sen ei tarvitse luopua siitä, mutta se rupeaa
36366: lellä tehty palvelus lähinnä vie sydämeen. inhoamaan myöskin olla finländare tässä
36367: Mutta minä kysyn, mitä se merkitsee nyt maassa. Vain suomenkielellä annettu his-
36368: yliopisto-opetuksessa. Tosin teologiassa torianopetus voi tuon nuorukaisen saada
36369: opettajan erityisesti persanallinen hartaus- u~destaan yhtymään Runebergin sanoihin:
36370: panos on äärettömän suurimerkityksellinen >>Aven jag är en finne.>> Minäkin olen suo-
36371: ja siinä oman kielen osuus on tietysti sikäli malainen. Ja inhoittavat finländarit hei-
36372: tärkeä. Mutta minä pyydän huomauttaa, tetään historian lantatunkiolle, johon he
36373: että hallituksen esityksessä, ja se on omi- kuuluvat olojen pakosta, sillä minä huo-
36374: tuinen ristiriitaisuus opetusministerin pu- mautan: tämä nimitys on enimmin raivos-
36375: heessa, - ei ehdoteta mitään ruotsinkie- tuttanut suomalaista kansaa tässä maassa.
36376: listä opetusta teologiassa, siis juuri tällä Jos tätä tietä yritetään ruotsalaista annek-
36377: alalla, jonka opetusministeri mainitsee esi- sia suomalaisen yliopiston kylkeen, niin
36378: merkkinä siitä kaikkein arimmasta ja her- hallituksen esitys ei ole sellaisena niinkään
36379: kimmästä, mikä on äidinkielellä opetettava. huono. Sitäkin tietä voidaan ajatella yhtä
36380: Tämä kanta olisi siis ennen kaikkea vaati- hyvin ja yhtä huonosti kuin kaikkia muita
36381: nut dogmatiikan ruotsinkielellä opettamista teitä. Mutta hallituksen muu menettely
36382: ja muunkin teologian. Mutta hallitus ei tässä asiassa on ollut peräti surkea. Se on
36383: ole silloin, kun se on tätä ehdotusta teh- ollut omansa suututtamaan, jopa raivos-
36384: nyt, ilmeisesti lähtenyt tältä näkökulmalta. tuttamaan. Minä en puhu enää ylimääräis-
36385: Se on myöhemmin keksinyt sen hätäseli- ten valtiopäivien kokoon kutsumisesta. Se
36386: tykseksi. oli ennen kaikkea poliittinen taitamatto-
36387: Mitä muita sellaisia aineita on, jotka muus ja tyhmyys. Mutta minä sanon: tätä
36388: äidinkielellä puhuttuina ikäänkuin vaikut- esitystä evästettiin semmoisella tavalla,
36389: taisivat herkimmin sydämiin? Historian- jommoista ei Suomen valtioelämässä ole
36390: opetus on ainoa, jossa minä sen näen, ainoa vielä koskaan tapahtunut. Täällä on tehty
36391: ala. Ei luonnontieteissä, ei matematiikassa, hallitukselle kysymys parikin kertaa, ky-
36392: ei kansantaloustieteessä eikä missään muus- symys siitä, mitä varten on valtioneuvos-
36393: sa. Historianopetus on ainoa. Mutta kun ton kirjapainossa painatettu prof. Laurilan
36394: katselee tätä, niin minkälainen tilanne tulisi kirjanen, häväistyskirjanen suomalaista
36395: olemaan ruotsalaisille ylioppilaille suoma- mieltä ja suomalaista nuorisoa vastaan,
36396: laisessa yliopistossa. Kun on puhe pohjois- mitä varten se on painettu siellä. Kuka on
36397: maiden historiasta, Ruotsin historiasta, tämän kirjasen kustantaja? Kuka on
36398: jota tietysti yliopistossa aina opetetaan, maksanut tekijäpalkkion tästä kirjasesta?
36399: niin ruotsalainen ylioppilas joutuu yhdessä Vai onko prof. Laurila todella ollut niin
36400: suomalaisen kanssa lukemaan ruotsalaisia jalomielinen, että hän ilman tekijäpalk-
36401: teoksia. Emmehän me voi ruveta Ruotsin kiota on valjastanut itsensä aisoihin (Edus-
36402: historian alalta suomentelemaan suuria kunnasta: Ei ole!). Ei olekaan, tuskin.
36403: ruotsalaisia teoksia emmekä edes pohjois- Kuka on kustantanut tämän kirjasen ruot-
36404: maidenkaarr historian alalla. Siis tällä sinkielellä nähtävästi tarkoituksella, että
36405: alalla ruotsalainen ylioppilas saa omalla tämän oman pesänsä saastuttaja pannaan
36406: kielellään kaiken sen lämmittävän, mitä lentämään Skandinaviaan ja Ruotsiin, että
36407: mahdollisesti historiantutkijat ovat voi- he -saavat suomalaisen miehen suusta
36408: neet sanoihinsa asettaa. Suomen historiaa kuulla, mitenkä viheliäiset täällä ovat olot
36409: opetetaan suomeksi. Mutta minä tahtoisin ja mitenkä kauhistuttavaa ja päätöntä se
36410: sanoa, että jos Suomen historian opettaja nuoriso, jonka opettaja prof. Laurila on,
36411: suomeksi puhuessaan on mies paikallaan, vieläpä erään osakunnan inspehtori tähän
36412: jos häntä lämmittää Suomen kansan elä- asti ollut. Tätä on kysytty hallitukselta.
36413: män syvät historialliset voimat, niin hän Vastausta ei ole saatu. Ha1litus vaikenee
36414: 606 11aanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
36415:
36416: kuin inuuri. Ja niin kauan kuin hallitus Koska minun kai sentään on jonkin:
36417: vaikenee, niin me saamme uskoa, että: tämä verran kiirehdittävä, niin minun täytyy
36418: Laurilan teos on hallituksen virallinen jul- mennä toiseen asiaan. Me olemme puhu-
36419: kaisu, se on hallituksen antama arvostelu neet täällä siitä, että kaksikielinen yli-
36420: meistä ja siitä nuorisosta, joka kantaa suo- opisto on outo laitos, että sellaista ei ole
36421: malaisuuden lippua näinä päivinä. Sen muualla maailmassa. Minkä tähden meidän
36422: tähden hyvät herrat, minä käyn katsele- siis pitäisi tällaista omituista siamilaista
36423: maa.n tätä esitystä, tätä hallituksen viral- kaksoista perustaa ja ylläpitää. Täällä ed.
36424: lista ajatustapaa, minä käyn katselemassa Riipinen lausunnossaan, jota minä kuun-
36425: muutamien ajatusten yhteydessä, jotka telin vähän aikaa, sanoi, että on vain yksi
36426: ovat otetut tästä hallituksen virallisesta kaksikielinen yliopisto enää, nimittäin je-
36427: pamfletista. suiittayliopisto. No, jesuiitat ovat jesuiit-
36428: Täällä on tämän kysymyksen yhteydessä toja, mitäs niistä. Mutta ei se nyt todellR
36429: tehty kysymys, onko Suomen kansalla vel- millään tavalla kykene perustelemaan sitä,
36430: vollisuus uhrata varoja ruotsalaisen tieteen että meidänkin pitäisi ylläpitää kaksikie-
36431: hyväksi. Se kysymys on asiallinen, sitä listä yliopistoa. Mutta se on kysymys,
36432: kysymystä on asiallisesti pohdittava. Siitä josta voidaan asiallisesti keskustella. Mitä,
36433: kysymyksestä sanoo prof. Laurila kirja- sanoo siitä prof. Laurila: >>On viitattu
36434: sessaan m. m. näin: >>On sanottu, että m. m. siihen seikkaan, ettei missään
36435: niitä vähiä varoja, jotka kansallamme on muualla maailmassa, paria mitätöntä poik-
36436: käytettävissä korkeamman sivistyksen yllä- keusta lukuunottamatta enää ole kaksi-
36437: pitämiseen ja kehittämiseen, ei sillä, suo- kielisiä yliopistoja. Niinkuin se olisi jokin
36438: malaisen sivistyksen ainoalla vaalijalla ole peruste. Vielä vähemminhän missään
36439: siveellistä oikeutta hajoittaa eikä käyttää muualla maailmassa on puhtaastaan suo-
36440: niistä osaakaan sellaisen kansalliselle hen- menkielistä yliopistoa (Hilpeyttä eduskun-
36441: gellemme vieraan sivistysmuodon ylläpitä- nassa). Jos kerran tänne Suomeen ei saa
36442: miseen ja tukemiseen, josta meitä paljon laittaa opetustoimen alalla mitään sel-
36443: rikkaampi maa jo runsain käsin huolehtii. laista, mitä ei ole muualla maailmassa.
36444: Yhdysvalloissa ei kai saman opin mukaan niin silloinhan tänne kaikista vähiten
36445: tarvitsisi suuresti huoltaa ja hoivata eng- saisi perustaa puhtaastaan suomenkielisen
36446: lanninkielistä sivistystä, koska se jo vuosi- yliopiston.>> (Eduskunnasta: Se on logiik-
36447: satoja on ollut niin väkevästi edustettuna kaa!- Naurua). Niin se on semmoista
36448: Englannissa.>> Katsokaapas, mitä hallitus logiikkaa, jota saatte mennä hakemaan
36449: meille sanoo. Omituisempaa ja ontuvam- Lapinlahden sairaalasta. Muualla tällai-
36450: paa vertailua en todella ole nähnyt. Jos nen logiikka ei ole pätevä, se on selvä.
36451: tämä vertailu ajatellaan pohjaan asti, Sillä jos tätä tietä lähdettäisiin, niin sil-
36452: niin hallitus tässä virallisessa julkaisussaan loin me saisimme ainakin tukkia suumme
36453: asettaa meidät Amerikan intiaanien ver- suomenkieleltä (Eduskunnasta: Eihän sitä,
36454: taisiksi. Ja prof. Laurila ja hallitus muualla puhuta!). Eihän sitä muualh
36455: nähtävästi ajattelee, että jos me olemme puhuta. No, eihän kannata asiallisesti
36456: sillä kannalla, että meidän vähät varat tällaiseen ajatukseen lainkaan vastata.
36457: tarvitaan suomalaisen tieteen kehittämi- Se on jotakin niin järjetöntä ja pä.ätöntä,
36458: seen, niin Amerikan nähtävästi täytyisi että täytyy ihmetellä, että mies professori-
36459: varojansa käyttää intiaanien tieteen kehit- asteella on vielä tämmöisellä kannalla. Se
36460: tämiseen. Hän unohtaa kokonaan sen. on mahdollista ainoastaan hänen kauno-
36461: että Yhdysvallat ovat englantilainen valta~ kirjallisia opintojaan silmällä pitäen.
36462: kunta alusta loppuun saakka, että se on Sitten on tärkeä kysymys hallitusmuo-
36463: anglosaksilaisen maailman melkein johtava don 14 §:n tulkitsemisesta. Sehän on
36464: valta (Eduskunnasta: Ei Laurila sitä tämän kysymyksen aivan kaikkein vai-
36465: tiedä!). Tietysti Laurila ei tiedä sitä, keimpia kohtia. Meillehän sanotaan, että
36466: Hän on lukenut niin paljon Peer Gyntiä, siinä kohdassa me rikomme perustuslakia,
36467: Kuninkaanalkuja ja muita. Hänellä on sitä sanottiin jo 1923 vuoden valtiopäivillä,
36468: tämä aivan tuntematonta. Mutta väi- silloin jo rikottiin perustuslakia suomalaiE-
36469: tämme: hallituksen virallisessa julkaisus- ten taholta ja nyt meitä taas syytetään
36470: saan ei toki pitäisi esittää tämmöisiä samasta rikoksesta. Tietysti kirjallisuuden
36471: li!ammakonpoikasia. professori on tähänkin asiaan tarttuaut.
36472: GO'T
36473:
36474:
36475: Hän sanoo tässä seuraavalla tavalla: )>On Puhuja: .... niin, että toinen suu-
36476: ala-arvoista yrittää mielivaltaisten tulkin- rempi saa niin sanoaksemme ulkonaisesti
36477: tojen avulla kiemurtautua irti sellaisten suuremmalta näyttävän osan, toinen vie
36478: sekä perustuslakiin että terveeseen oikeus- mehun ja ytimen, ja se tapahtuisi, vaik-'
36479: tajuntaan syvälle kirjoitettujen säännösten kapa tämä järjestettäisiin ed. VirkkuseP..
36480: velvoituksista. Se on sitä ala-arvoisempaa, tapaan Turun yliopiston yhteydessä.
36481: kun tulkinnat ovat niin läpikuultavan Mitä tulee itse tähän asiaan, tähän suh-
36482: keksaistuja ja heikkoja, etteivät ne onnistu teelliseen jakoon, jota prof. Laurila ja
36483: ja yrityksestä näin ollen ei jää muuta korkea hallitus, jonka virallinen ajatustapa
36484: tulosta kuin häpeä.)> Sitten hän sanoo tässä on esillä, on pitänyt niin aivan mah-
36485: toisessa paikassa siitä: )>Suomen ylioppilaat dottomana sudenjakona, niin minun on
36486: näkyvät arvelevan voivansa asettua iloi- nyt vedottava tämän asian aivan eri-
36487: sesti perustuslain yläpuolelle ja järjestellä koistuntijaan. Minulla on tilaisuus lu-
36488: maan asioita perustuslaista välittämättä, kea prof., valtioneuvos Setälän lau-
36489: eikä siinä vielä kylliksi. He erikoisessa suntoa tästä asiasta valtiopäivillä 1923.
36490: adressissa sytyttävin sanoin kehoittavat Se kuuluu ehdottomasti asiaan, koska
36491: myös maan eduskuntaa, joka on sekä siinä on minun mielestäni aivan ratkaise-
36492: perustuslakien että muitten lakien säätäjä valla tavalla esitetty tämän kysymyksen
36493: ja vaalija, -asettumaan eduskunnan it- sisällys. Vastalause silloiseen mietintöön
36494: sensä säätämän perustuslain yläpuolelle.)> väittää, että ne säännökset, jotka on lii-
36495: Ja vihdoin viimein sanoo prof. Laurila, tetty siihen voimaanpanolakiin, joka seu-
36496: kun on vaadittu valtion varain käyttämistä raa lakia, ovat hallitusmuodon 14 §:n
36497: erikieliseen sivistykseen kansan suhdeluvun mukaiset. Herra Setälä sanoo: )>Hallitus~
36498: mukaan: »Sellainen jakotapa on suden muodon 14 §:ssä sanotaan, että suomen-ja
36499: jakoa eikä oikeamielisen ihmisen.)> Nyt ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja ta-
36500: minä luulen, että kirjallisuuden professo- loudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää
36501: rille on tapahtunut pikkuinen erehdys. samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä
36502: Sillä minä en ole koskaan mitään satua säännös merkitsee vastalauseen mukaan -
36503: tai muuta lukenut, että susi olisi jotakin nykyistenkin ruotsinkielistemme mukaan
36504: jakanut. Susihan vie itse aina kaiken sekä -että valtion ylläpitämissä korkeakou-
36505: sen, mitä se itse saalistaa että mahdolli- luissa tulee tarjota kummankin kansalli-
36506: sesti sen, mitä toinen on saalistanut. suuden jäsenille sivistysmahdollisuudet sa-
36507: Mutta prof. Laurilalle on nähtävästi tapah- manlaisten perusteiden mukaan. Ruotsin-
36508: tunut pikkuinen ajatuskommellus. Hän kielisellä opiskelevalla nuorisolla täytyy
36509: ajaa takaa erästä suomalaista kansallis- siis olla mahdollisuus saada tällä kielellä
36510: satua, mitenkä kettu ja karhu jakoivat tietoja aivan kuin suomenkieliselläkin.
36511: Määrätä sen opiskelualan laajuus, joka
36512: on oleva kullekin avoinna hänen äidin-
36513: Puhemies (koputtaen): Minä kehoi- kielellään, molempiin kieliryhmiin kuulu-
36514: tan puhujaa pysymään asiassa. vien opiskelijain suhdeluvun mukaan on
36515: yhtä epäoikeutettua kuin epäjohdonmu-
36516: Puhuja: Se on kaikki sitä. kaista.)> Siis ruotsalaiset olivat silloin sillä
36517: kannalla, että hallitusmuodon 14 §:ää ei saa
36518: Puhemies: Minä kehoitan ottamaan edes tulkita niin, että suhdeluku määrä-
36519: huomioon puhemiehen huomautuksen. tään opiskelijain luvun mukaan. Millä
36520: tavalla se on määrättävä, sitä he eivät ole
36521: P u h u j a: Minä kyllä otan sen huo- koskaan sanoneet. Nyt sanoo valtioneuvos
36522: mioon. On nimittäin muistettava, että Setälä tästä: )>Tästä siis voi päättää, että
36523: jakoa nyt ei voida toimittaa näissä sivis- vastalauseen mukaan )>yhtäläiset perus"
36524: tysasioissa sillä tavalla kuin kettu ja karhu teet)> vaativat, että jokaisessa korkeakou-
36525: lussa on samassa määrässä annettava ope"
36526: tusta kummallakin kielellä. Jos siis pe-
36527: Puhemies (koputtaen uudelleen): rustetaan esim. maatalouskorkeakoulu ja
36528: Minä kehoitan ottamaan huomioon puhe- vaikka siinä olisi vain vähänkin ruotain-
36529: miehen huomautuksen. kielisiä oppilaita, niin on siinä yhtä täy-
36530: 608 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
36531:
36532: dellinen opetus annettava ruotsiksi kuin eläinlääkäriopetusta kotimaassa, vaan mei-
36533: snomeksi. Ihmeellistä vain on, että vasta- dän nuorukaisemme ovat saaneet oppia
36534: lause kuitenkin puolustaa semmoista yli- sitä ulkomailla. Ja monessa tapauksessa
36535: opiston linjajakoa, joka ei tätä täydessä on ylintä tieteenharjoitusta yleensäkin
36536: määrässä toteuttaisi, vaan jonka mukaan täytynyt suorittaa ulkomailla. Mitä koti-
36537: ruotsinkielisten professorien luku olisi ole- maan korkeakouluihin tulee, niin siinä
36538: va pienempi kuin suomenkielisten eikä vas- minä saatan yhtyä olennaisesti siihen, mitä
36539: talause kuitenkaan ehdota, että tämä laki ed. Estlander lausui 17 p:nä maaliskuuta
36540: olisi säädettävä siinä järjestyksessä kuin 1923, siis jokseenkin täsmälleen 12 vuotta
36541: valtiopäiväjärjestyksen 67 § määrää. Her- sitten. Kun hän vastusti sitä periaatetta,
36542: rat vastalausujat vastaavat varmaankin, että yliopiston opettajien tulisi opetus-
36543: että kysymyksessä on kompromissiehdotus, kielessään noudattaa oppilaiden kieltä,
36544: joka ei oikein täytä hallitusmuodon 14 §:n hän jatkoi: >>Siihen periaatteeseen sisältyy
36545: säännöksiä - niin on ainakin sanottu sa- lausuma, että ylioppilaiden, joiden tulee
36546: nomalehdistössä - , mutta hyvän sovun edustaa sivistyksen korkeinta muotoa mei-
36547: vuoksi on siihen tyydytty. Mutta ei kom- • dän kaksikielisessä maassamme ja joiden
36548: promissiehdotuskaan saa poiketa siitä, mitä : sitten tulee työskennellä yhteiskunnassa
36549: perustuslaki säätää, vaan sellainenkin on eri toiminta-aloilla>> - siis silloin ed. Est-
36550: päätettävä perustuslain määräämässä jär- l lander on vastustanut sitä velvollisuutta,
36551: jestyksessä. Minä käsitän hallitusmuodon : että ruotsalaisten professorien on ope-
36552: 14 §:n säännökset toisella tavalla, enkä : tettava suomenkielellä - >>ennenkaikkea
36553: usko, että kukaan suomenkielisistä edusta- virkamiehinä ei tarvitsisi edes sen verran
36554: jista olisi hyväksynyt tällaista säännöstä, : ymmärtää toista kieltä, että he opinto-
36555: jos sille v. 1919 olisi annettu tällainen tul- ; jensa hyödyksi voisivat kuunnella ruotsin-
36556: kinta kuin nyt vastalauseessa. Että vai- · kielisiä yliopistoluentoja.>> - Ajatelkaa,
36557: tion tulee pitää huolta siitä, että kaikkien : mitä silloin ed. Estlander lausui. Nyt se
36558: kansalaisten lapset saavat yleisen kansa- on mahdotonta, kun ruotsalaisten pitäisi
36559: laissivistyksen, se on tunnustettu sekä hal- kuunnella suomenkielistä opetusta ja täm-
36560: litusmuodossa, että myöskin oppivelvolli- möistä esitystä ed. Estlander silloin jyr-
36561: snuslaissa. Mutta ei siinäkään saman- kästi vastusti. -Koska ecl. Estlander pitää
36562: laisten perusteiden noudattaminen vaadi, kiinni samanlaisista perusteista, niin hänen
36563: että taloudellista kannatusta on annettava myös täytynee vastustaa sitä, ettei yli-
36564: kummankin väestöryhmän hyväksi yhtä oppilaiden tässä kaksikielisessä maassa tar-
36565: paljon, eikä oppivelvollisuuslaki edes vel- vitsisi sen verran osata suomea, että he
36566: voita ottamaan huomioon aivan pieniä menestyksellä voisivat opintojensa hyö-
36567: oppilaslukuja. Ja mitä oppikouluihin tu- dyksi kuunnella suomenkielisiä luentoja,
36568: lee, niin vielä vähemmän voi vaatia, että vaikka heidän useimmiten virkamiehinä
36569: valtio aivan pienille vähemmistöille kus- heti virkaan astuttuaan täytyy osoittaa
36570: tantaisi ruotsinkielisiä kouluja esim. sem- täydellisesti hallitsevansa suomenkieltä.
36571: moisilla seuduilla kuin Oulussa tai Kuo- Me emme siis saata kummaltakaan puo-
36572: piossa, ja kaikista vähimmin voisi vaatia, lelta asettaa sitä vaatimusta että kunkin
36573: että valtion olisi pidettävä ruotsinkielisiä ylioppilaan tulee ehdottomasti saada kor-
36574: oppikouluja yhtä monta kuin suomenkie- kein opetuksensa omalla kielellään. >>Sa-
36575: lisiä. Mitä vihdoin ylimpään opetukseen manlaiset perusteet>> eivät minkään järjen
36576: tulee, niin meillä ei koskaan ole tunnus- nimessä voi merkitä muuta kuin että kun
36577: tettu sitä valtion velvollisuutta, että sen rahallista kannatusta annetaan jollekulle
36578: tulee kustantaa korkein opetus jokaiselle sivistyspyrinnölle ja sitä esim. suomenkie-
36579: hänen omalla äidinkielellään. Kouluope- liselle väestölle annetaan määrättyjen pe-
36580: tuksen tehtävänä on valmistaa oppilaat rusteiden mukaan, sitä silloin on saman-
36581: kykeneviksi ottamaan vastaan ylintä ope- laisten perusteiden mukaan annettava ruot-
36582: tusta. Sitä varten opitaan oppikouluissa sinkielisille. Jos siis esim. kasvatuksen
36583: maan molempia kieliä ja sitä varten opi- perusteeksi otetaan oppilasluku, niin kum-
36584: taan ulkomaan kieliä. Monessa tapauk- mankin väestöaineksen pitää saada kan-
36585: sessa meidän täytyykin turvautua ulko- natusta samanlaisten perusteiden mukaan
36586: maihin. Meillä ei ole ollut esim. mitään eikä niin, ett.ä esim. perusteeksi toiseen
36587: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 609
36588:
36589: väestöainekseen nähden otettaisiin oppilas- väestöluku, josta puhutaan, on yhtä pä-
36590: luku ja toiseen väestöluku. Ja jos yli- tevä peruste kuin mikä muu tahansa. On
36591: opisto-opetuksessa, jota ei anneta jokai- ai;van tarpeetonta professori Laurilan, hal-
36592: selle Qppilaalle hänen omalla kielellään, lituksen tai ruotsinkielisten lakimiesten ko-
36593: perusteeksi otetaan erikielisten oppilaiden ettaa selittää, että se on perustuslain vas-
36594: lukumäärä, niin tämäkin peruste on oleva tainen peruste.
36595: samanlainen, nimittäin mikäli myönne- Yliopiston opettajan ruotsinkielen taito
36596: tään kulttuuritarpeeksi oikeutta saada se on myös tämän asian tärkeitä kohtia.
36597: omakielistä yliopisto-opetusta. Mitä sa- Siitä kun ruotsalaiset vaativat, että suo-
36598: manlaisilla perusteilla ymmärretään, pi- malaistenkin professorien on taidettava
36599: täisi minusta olla päivänselvää, eikä tie- suomenkieltä, prof. Laurila sanoo: >>Sanot-
36600: tääkseni silloin, kun laki säädettiin, mi- takoon heti suoraan, että tämä ruotsalais-
36601: tään muuta ajateltu kuin mitä olen esit- ten vaatimus on mielestäni täysin oikeu-
36602: tänyt. Minun täytyy katsoa jokaista sel- tettU». Ja ruotsalaisten kielitaidosta sanoo
36603: laista hallitusmuodon 14 §:n tulkitsemista, hän: >>Jos osoittautuu, että Turun Aka-
36604: jonka vastalause sisältää, yritykseksi panna temia ei voi tyydyttää Suomen ruotsalais-
36605: perästäpäin hallitusmuotoon aivan toisen- ten seurakuntien papin tarvetta tai että
36606: laista sisällystä, kuin mitä lainsäätäjä on kaikki ruotsalaisten seurakuntien palveluk-
36607: tarkoittanut.>> seen aikovat eivät halua valmistua Aka-
36608: On muuten merkillepantavaa, että silloin temian, vaan mieluummin valtion yliopis-
36609: ed. Ryömä on myöskin antanut lausunnon ton tietä, ja sinne niin ollen ilmestyy jat-
36610: tästä pykälästä ja se on hyvin lyhyt. Minä kuvasti riittävä määrä ruotsinkielisiä teo-
36611: luen sen, se kuuluu näin: >>Täällä sanotaan, logian opiskelijoita, on mielestäni valtion
36612: että ruotsinkielisellä opiskelevalla nuori- selvä velvollisuus järjestää heille kohtuul-
36613: solla tulee olla oikeus korkeakoulussa saada linen määrä ruotsinkielistäkin opetusta.>>
36614: opetusta täydellisesti ruotsinkielellä, sa- Siis hallituksen äänenkannattaja menee
36615: malla kun sanotaan, että samanlainen vaa- pitemmälle kuin nykyinen hallitus. Siinä
36616: timus myöskin suomenkieliselle ylioppilas- ei ole kaukaisintakaan ajatusta siitä, että
36617: nuorisolle on varattava. Tässä väitteessä ruotsinkielisten ylioppilaiden on toki kai-
36618: vedotaan hallitusmuotoon, jossa on muka ken järjen ja kohtuuden nimessä opittava
36619: olemassa tällainen peruste. Minä kuiten- kouluissaan niin paljon suomenkieltä, että
36620: kin väitän, että tällaista perustetta ei ne voivat seurata tavallista yliopisto-ope-
36621: .hallitusmuodossa ole. Siellä ainoastaan tusta suomen kielellä. Tietysti professori
36622: sanotaan, että kummankinkielisiä sivistys- Laurila tai hallitus tässä virallisessa jul-
36623: tarpeita on avustettava samanlaisen perus- kaisussa puhuu myös siitä sorrosta, mitä
36624: teen mukaan, ja kun tässä uudessa laissa suomalaiset nyt tässä harjoittavat. Hä-
36625: on se peruste, että kummankinkielisten nellä on siitä kaksi varsin voimallista lau-
36626: opiskelijain on kuunneltava luentoja mo- suntoa: >>Bolshevikien perustama Venäjän
36627: lemmilla kielillä siinä suhteessa kuin näitä köyhälistön luokkatasavalta on luokka-
36628: opiskelijoita on, niin on siinä olemassa pe- valtion irvikuva sorron ja väkivallan val-
36629: ruste, joka vastaa parhaiten hallitusmuo- tio, mikä sen peruatajansa Leninin avo-
36630: toon otettua yleistä perustetta.>> Siis tul- mielisen lausunnon mukaan tuleekin olla.
36631: kinta tässä kysymyksessä on aivan eri- PeriaatteelJisesti samaa on sanottava myös-
36632: lainen eikä suinkaan suoralta kädeltä voida kin yhden vaikka suurimmankin kieliryh-
36633: sanoa mistään perusteesta, että menetel- män itseottaman oikeuden varaan raken-
36634: lään perustuslain vastaisesti. Minä kysyi- tuvasta kansallisvaltiosta.>> Ja jatkaa: >>Jos
36635: sin, minkä perusteen mukaan voidaan esim. se kielipolitiikka, jota kiihkoilevat piirit
36636: määrätä, jos, niinkuin nyt jo muutamissa Suomessa nyt vaativat noudatettavakai
36637: yliopistollisissa harjoituksissa ja muissa, maan ruotsinkieliseen väestöön nähden,
36638: olisi pakko ruveta käyttämään numerus on oikea, niin silloin on julistettava oikeaksi
36639: claususta, nimittäin että opiskelevia yli- myös se venäläistyttämispolitiikka, jota
36640: oppilaita ei oteta muuta kuin määräluku. sortovuosina Venäjä Plehven, Bobrikof-
36641: Täytyy silloinkin joku peruste määrätä, fin, Seynin ja heidän kätyriensä avulla
36642: enkä ymmärrä minkä muun kuin väestö- harjoitti koko Suomea kohtaan. Venäläi-
36643: luvun mukaan on määrättävä. Kyllä siis sen kansallisvaltion nimessä, sen eheyttä_
36644:
36645: 77
36646: 610 .Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
36647:
36648: miseksi ja lujittamiseksihan tuotakin po- joittamina pitävät selviönä, että Suomessa
36649: litiikkaa harjoitettiin. Ja jos kerran enem- on enemmistökieliryhmällä kiistaton oikeus
36650: mistökansallisuudella on suuruutensa mu- suomalaisen kansallisvaltion eheyden ni-
36651: kainen oikeus eheyttää valtakunta teke- messä toteuttaa yksikielisyyttä nyt ensin
36652: mällä se mahdollisimman yksikieliseksi, yliopistossa, mutta sitten arvatenkin muilla
36653: silloin oli venäläisillä ainakin aritmeetti- aloilla niin pitkälle kuin se vain käytän-
36654: sesti melkoista suurempikin oikeus sellai- nössä on mahdollista, ruotsalaisen vähem-
36655: seen eheyttämiseen kuin suomalaisella väes- mistöryhmän kielellisistä oikeuksista suu-
36656: töllä Suomessa.>> (Ed. Pitkänen: Ei ole ria välittämättä. - Samat nuorukaiset ovat
36657: outoa, jos on vihelletty!). Tämä on mer- etummaisina leimaamassa sitä kansallis-
36658: killisintä tässä hallituksen äänenkannatta- sorroksi ja vääryydeksi, kun Ruotsissa so-
36659: jan lausunnossa. Se on jotakin sellaista, velletaan aivan samaa yksikielisen kan-
36660: jota ei uskoisi todeksi, ellei sitä lue doku- sallisvaltion aatetta Länsi-Pohjan suoma-
36661: mentista (Ed. Lahdensuo: Siitä on mak- laisiin ja Venäjällä inkeriläisiin ja karja-
36662: settu hyvä hinta vissiin!). Että valtion laisiin.>> Taasen merkillinen professorin
36663: yliopiston professori, suomalainen mies loikkaus, oikea aasin loikkaus, sillä tästä
36664: menee vertaamaan meidän taisteluamme on puhuttu esimerkkinä, ettei ruotsalaisilla
36665: kansallisten päämäärien saavuttamiseksi meihin nähden pitäisi olla kovin suuria
36666: yliopistoasiassa Bobrikoffin ja Seynin ajan vaatimuksia varsinkin Ruotsin professo-
36667: yritykseen tuhota suomalainen ja ruotsa- reilla ennen kuin he antavat edes alkeelli-
36668: lainen kansa tästä maasta ja yhdistää simmat oikeudet Ruotsissa olevalle suo-
36669: kaikki yhdeksi Venäjän kansallisuudeksi, malaiselle kansanainekselle. Ja. kunhan
36670: se on sentään jotakin suuremmoista. Tai nyt Ruotsissa ensin annetaan suomalaisille
36671: että verrataan meidän yritystämme Le- ei oppikouluopetusta, vaan edes kansan-
36672: ninin yritykseen ottaa kaikki ihmisoikeu- opetus edes ala-asteella, niin silloin voisi
36673: det pois kokonaisen valtakunnan kansalta, jo jotain puhua tästä vääristelystä. Nyt·
36674: eihän siihen oikeastaan kannata vastata se on päätöntä. Eihän tässä suomalaisen
36675: mitään. Venäläiset olivat Suomessa val- kansallisvaltioaatteen nimessä ole vielä
36676: loittajakansa, jolla ei ollut mitään historial- tähän asti ikinä kuultu sellaista vaatimusta,
36677: lista oikeutta Suomeen. He olivat vieraita että tämän maan ruotsalaisilta olisi otet-
36678: ja muukalaisia. Koska on Suomessa näin tava kaikki heidän kielelliset oikeutensa
36679: ollut! Ja sitten lisäksi, ja milloinka me pois. On tyhjää ja turhaa tällainen puhe.
36680: olemme tässä maassa yrittäneet edes mo- Suurta suuttumusta on l1erättänyt mei-
36681: raalisilla keinoilla suomaJaistuttaa tämän dän maassamme se, että Skandinavian pro-
36682: maan ruotsalaista väestöä, pakkotoimista fessorit ovat tarttuneet tähän asiaan. Tästä
36683: ei edes ole kysymys. Menkää ruotsalaiselle sanoo hallituksen äänenkannattaja, »tähän
36684: alueelle, he elävät siellä täysin rauhallista sanovat tietysti suurkansalliset intoilijat,
36685: elämää, vieläpä niin, että ilmeisesti, missä jotka puhuvat niin suurentelevasti kuin
36686: vaan voivat, koettavat kieltää suomalai- Suomi olisi maailman mahtavin suurvalta
36687: selta vähemmistöitä sen luonnolliset oikeu- ja he itse vähintään Stalinin, Mussolinin
36688: det. Heillä on ruotsalaiset koulunsa, heillä ja Hitlerin veroisia diktaattoreita -vaikka
36689: on ruotsinkielisiä oppikouluja ylenmäärin- heillä tavallisesti ei ole juuri muita dik-
36690: kin. Ja että tähän sitten vedetään sorto- taattorin varusteita kuin ehkä kylläkin
36691: vuosien venäläisten kauhea yritys tehdä, suuri suu -: Viis siitä! Mehän olemme it-
36692: niinkuin yksi heidän johtomiehistään sanoi: senäinen valtio.>> Näin lyhyesti kuittaa hal-
36693: finis Finlandiae s. o. Suomesta loppu, se lituksen äänenkannattaja tämän merkilli-
36694: on jotakin sellaista, ettei tiedä, mitä siitä sen, surkean adressin Skandinavian pro-
36695: lausuu. fessorien puolelta. Näin ei sitä ole kuvattu
36696: Täällä on myöskin tämän kysymyksen ennenkuin professori Estlander vuonna
36697: yhteydessä vedottu siihen, että Ruotsissa 1923 käytti puheenvuoron. Minä en tahdo
36698: ei suomalaiselle vähemmistölle anneta edes sitä nyt ajan voittamiseksi lukea, vaikka
36699: alkeellisimpia kielellisiä oikeuksia opetuk- aioin sen tehdä. Siinä hän antoi täyden
36700: sellisella alalla. Siihenkin tarttuu hallitus tunnustuksensa silloisten Göteborgin ja
36701: tässä julkaisussa sanoen: >>Samat nuoru- Lundin professorien sekaantumiselle puh-
36702: kaiset, jotka pyhän kansallisinnon halti- taasti suomalaiseen asiaa.n. Mutta minä
36703: 1
36704:
36705:
36706: 1
36707:
36708:
36709: 1
36710: Helsingin yliopiston järjestysmuod()n perusteita koskevan lain muuttaminen. 611
36711: 1
36712: en saata olla lukematta sitä arvokasta lau- maiseen sivistykseen on kulkeva, ja että
36713: suntoa, jonka valtioneuvos Setälä silloin me tämän nimessä edistämme suomalaista
36714: lausui tästä asiasta eduskunnan pöytäkir- kulttuuria. 1
36715: jaan. Se on mielestäni semmoinen, joka
36716: on vielä tänä päivänä annettava kaikelle De ärade högskolelärarne avsluta sitt
36717: vieraalle sekaantumiselle. Valtioneuvos Se- uttalande med att utsäga, att de anse sig 1
36718: tälä puhui silloin ruotsiksi ja lausui näin: icke kunna ril{ta sin vädjan tili Finlands
36719: statsmakter, men ha velat begagna sin
36720: 1
36721: Om uttalandet innebär, såsom de cite- rätt att hänvända sig tili den allmänna
36722: rade orden synas giva vid handen, fordran, opinionen med detta oförbehållsamma utta-
36723: att svenskspråkig undervisning bör fort- lande av sina allvarliga farhågor. 1
36724: farande vid universitetet givas i samma ut- Rätten för eho det vara må att i en
36725: sträckning som hittills och den finska icke angelägenhet av förevarande beskaffenhet
36726: gynnas på dess bekostnad, så måste svaras vända sig tili den alhnänna opinionen skall 1
36727: att Finland icke har råd därtill och att man man förvisso ej på finskt håll söka neka
36728: icke hos oss ens på svenskt håll uppställt någon. Vi hava i denna sak intet att
36729: en så långt gående fordran. Fordran på dölja och intet att frukta av en upplyst 1
36730: finsk universitetsundervisning kan helt en- allmän opinion. Vi äro fastmer övertygade
36731: kelt ej tiliräckligt tiligodoses, om ej den om, att knappt någonstädes i världen en
36732: svenska i någon mån inskränkes. Då den liten minoritetsnationalitet njuter sådana 1
36733: svenska dock tillförsäkras en sådan ställ- språkliga, kulturella och andra rättigheter
36734: ning som förslaget innebär är talet om ett som i Finland. Det förslag till univeritets-
36735: >mndanträngande av svenskt språk» aHde- undervisningens ordnande i språkligt hän- 1
36736: Ies oberättigat. Ihågkommas bör även, att seende, som nu utarbetats, utgör i detta
36737: ett av de ledande motiven för förkastandet avseende intet undantag. Dock våga vi 1
36738: av linjedelningsförslaget varit omsorgen vara av den mening, att när ett uttalande
36739: om bibehållandet av svensk språkkunskap av nu berört art, särskilt från akademiskt
36740: såsom betingad av nationalitetsförhållan- håll, eger rum, det bör baseras på ett nog- 1
36741: dena i landet och såsom utgörande ett vik- grannt studium av alla tili saken hörande
36742: tigt föreningsband med västern, hos lan- omständigheter och densamma rörande
36743: dets finska bildade klass. Vad härom från handlingar. Av vad jag sagt torde framgå,
36744: finskt håll anförts får icke avfärdas med att jag icke kan anse det uttalande av
36745: en axelryckning, såsom våra östsvenskar, göteborgska akademiska lärare, tili vilket
36746: i brist på bättre bevisgrunder, gemenligen sedermera ett stort antallärare från Lunds
36747: älska att göra. Samarbetet mellan Fin- universitet anslutit sig, i dessa avseenden
36748: land och Sverige på den andliga kulturens fylla ens rätt måttliga fordringar.
36749: område skattas för visso i Finlands finska
36750: kretsar lika högt. om ej högre, än i Göte- Tässä valtioneuvos sanoo, että yleiseen
36751: borg och Lund, där man i kulturellt av- mielipiteeseen vaikuttaminen on luvallista,
36752: seende sitter vid långt rikligare dukade mutta me olemme vakuutettuja siitä, ettei
36753: bord och är mindre utsatt för allsköns ös- missään koko avarassa maailmassa pieni
36754: terländskhet än i Finland. Härav följer kansallinen vähemmistö nauti niitä kie-
36755: dock icke att vi skulle frånkänna oss rättig- lellisiä, kulturellisia ja muita oikeuksia
36756: heten att bedöma på vilket sätt vi bäst be- kuin Suomessa, ja siitä on kiinni pidettävä.
36757: främja den västerländska kulturens herra- Lopuksi hän sanoo, että Göteborgin ja
36758: välde i hela vårt land. Lundin akateemikkojen vetoaminen Suo-
36759: meen perustuu huonoihin asiatietoihin,
36760: Siis valtioneuvos sanoo, että se, että me siihen, että he eivät ole perehtyneet siihen
36761: olemme yhteydessä länsimaisen sivistyk- kysymykseen, josta he puhuvat.
36762: Ren kanssa, se on varmasti meille paljon Merkillinen on ed. Wiikin lausunto tästä
36763: tärkeämpää kuin Göteborgin ja Lundin asiasta, se on verrattain lyhyt.
36764: yliopistoille, sillä me olemme niin vaaralli-
36765: sessa kohdassa itään, mutta tästä ei voi Ärendets behandling är även i andra
36766: seurata sitä, että me emme saa määrätä, avseenden mindre uppbygglig. Jag finner
36767: millä tavalla meidän yhteytemme länsL det ej tilltalande att man i frågor av denna
36768: 612 Maanantaina 28 tammikuuta 1935.
36769:
36770: beskaffenhet sätter utlandets opinion i rö- loppuarvostelussaan professori Laurila sitä
36771: relse. nuorisoa, joka taistelee samalla linjalla,
36772: jolla suomalaisuuden suurmiehet ovat tais-
36773: Edustaja Wiik sanoo, että hän ei pidä telleet (Ed. J. Annala: Valtio on maksanut
36774: siitä, että tällaisessa kysymyksessä pan- Laurilalle siitä!). Että näitä aatteita, joita
36775: naan ulkomaalainen opinioni liikkeelle. ei vielä ole voittoon saatettu, sanotaan
36776: loppuunkalutuiksi luiksi, se on jo sentään
36777: Icke därför att jag ville frånkänna dem, liikaa professori Laurilankin sanomaksi.
36778: som rörande förhållandena i ett annat land Minä olen tottunut professori Laurilaa
36779: hysa en viss uppfattning, rätt att uttala kuuntelemaan hyvänä puhujana omalla
36780: denna sin uppfattning. På det ryska väl- alallaan. Hän on puhuja, joka ilmeisesti
36781: dets tid, då godtycke härskade i Fin- puhekonseptinsa syrjään on kirjoittanut
36782: )and och lag undertrycktes, uttalade lan- erääseen kohtaan >>tässä itkee puhuja>>,
36783: det ljudligt nog sin opinion. Detsamma toiseen kohtaan >>tässä itkevät kuulijat>>.
36784: gjorde utlandet, om också ej samma kretsar Siinä hän on mestari. Tällä kertaa hän on
36785: där, då förhållandena i Finland sommaren kirjoittaessaan kirjoituksensa syrjään kir-
36786: 1918 voro enahanda. Men det gällde då joittanut: >>Tässä ilkeilee ja on kiukkuinen
36787: frågor, varom det enklaste rättsmedve- kirjoittaja>> ja >>tässä suuttuu ja raivostuu
36788: tande utan tvekan gav utslag. Här är Suomen ylioppilaat ja suomalainen kansa>>.
36789: frågan om ett rätt komplicerat spörsmål, Se on ilmeinen tarkoitus. Toisella teke-
36790: vars sakliga bedömande förutsätter en leellä nyt haJlitus evästää esitystään edus-
36791: mycket grundligare kännedom om ären- kunnalle. ·
36792: dets detaljer, än vad man i utlandet i Minä sanoin jo, että ruotsalaiset yleensii
36793: allmänhet kan antagas äga. Behandlingen eivät kuuntele, mitä täällä puhutaan. Ho
36794: i plenum har, såsom jag redan antydde, huutavat sortoa, vaikka täällä perustel-
36795: icke heller varit närmelsevis lidelsefri. taisiin meidän kantamme kuinka terveen
36796: järjen pohjalla tahansa. Pääministeri siinä
36797: Siis edustaja Wiikinkin mielestä, silloin kirjoituksessaan, jonka viime kerralla täällä
36798: kun ulkomaat ovat lausuneet ajatuksensa luin, sanoo: )>Me olemme luottaneet herro-
36799: Suomen sorrosta, oli kysymys selvästä jemme terveeseen järkeen.>> Mutta km1
36800: lakiasiasta, selvästä oikeusrikoksesta, mut- hän katselee kaikkea sitä, mitä tällä alalla
36801: ta tämä yliopistokysymys on niin kompli- on tapahtunut, hän lopulta sanoo: >>Me
36802: seerattu, niin monimutkainen, että ennen olemme alkaneet epäillä tervettä järkeä.)) j
36803: kuin siitä voidaan ulkomaalaisten taholta Aivan samalla tavalla tässä on. On ilah-
36804: ajatusta lausua, on syvennyttävä asiaan duttavaa, että on ollut hetki Suomen his-
36805: sellaisella perinpohjaisuudella, joka ei ole toriassa, jolloin ruotsalaisen kansankin j
36806: mahdollista edes Göteborgin ja Lundin edustajat ovat joutuneet siihen kohtaan,
36807: yliopiston professoreille. Se siitä. Siis missä heidän on täytynyt avoimin otsin, j
36808: aina on sentään suomalaiselta taholta jyr- edesvastuullisella paikalla, todistaa, onko
36809: kästi torjuttu kaikki ruotsalaisten ja skan- Suomessa tapahtunut ruotsalaisen kansalli-
36810: dinavialaisten sekaantuminen edes lau- suuden sortoa. Minä otan erään heidän j
36811: sunnoilla meidän maamme sisälliseen lain- todistuksensa, joka vielä tänä päivänä
36812: säädäntöön. Professori Laurilan, halli- pitää paikkansa ehdottomasti. Tehän tie- j
36813: tuksen äänenkannattajan mielestä, tällai- dätte, että on ilmestynyt suomalaisen tiede-
36814: nen puhe on sopimatonta, se on suurisuista miehen tutkielma, jossa puhutaan eräistä
36815: diktatuuria, jossa ei omasta rajoittunei- liittoajatuksista Skandinavian kanssa maa- j
36816: suudesta tiedetä mitään. Loppulausunto, ilmansodan aikana Suomen vapauttami-
36817: jonka professori Laurila antaa nykyisestä seksi. Silloin meni Ruotsin valtakunnan
36818: ylioppilasnuorisosta, joka ajaa tätä kysy- marsalkka kreivi Donglasin puheille yksi- j
36819: mystä, kuuluu: >>He eivät valitettavasti tyisesti lähetystö, johon kuului suomalais-
36820: yleensäkään keksi mitään uusia aatteita, ten mukana myös ruotsalaisen puolueen j
36821: vaan käyvät sotaansa vanhoilla väljähty- edustaja tohtori Axel Lille. Kreivi Douglas
36822: neillä, mehuttomiksi kalutuilla ja enemmän otti puheeksi huudetun kansallisuussorron.
36823: tai vähemmän irvikuvamaisiksi vääristy- Hän sanoo: 1>Tunnustan suoraan, että meille j
36824: neillä aatteiden jätteillä.)> Näin arvostelee ruotsalaisille on kiusallista ajatella t.ätä
36825: j
36826:
36827: j
36828:
36829: j
36830:
36831: j
36832: Helsingin yliopiston järjesty,smuodon pcrustei ta ,koskevan lain muuttaminen. 613
36833: ------------------·-------·---
36834: "-------~-------~--------------------~-------~-- ----~··-·· -·--·~-
36835:
36836:
36837:
36838:
36839: :tsiaa. Kenties tietomme siitä ovat yksi- Se on toista puhetta kuin teidän, herrat
36840: puoliset, mutta tehän olette päteviä sano- ruotsinmieliset, nykyinen puhe, jotka huu-
36841: maan minulle, mikä tässä kiistakysymyk- datte kautta Skandinaavian sorrosta silloin.
36842: sessä on totuuS.l) kun ei sorrosta ole kysymys, kun ei ku~
36843: Tohtori Lille, jolle vastaus luonnolli- kaan yritä ruotsia puhuvan kansanainek-
36844: sesti olisi kuulunut ruotsalaisten edusta- semme päästä yhtään ainoata hiusta mu-
36845: jana, antaa vastauksen tehtäväksi herra rentaa. Minä toivon ja uskon, että yhte-
36846: Saastamoiselle, vanhan suomalaisen puo- näinen Suomen kansa vie tämän asiansa
36847: lueen edustajalle. Saastamoinen kertoo: voittoon ja että kerran tulee hetki, jolloin
36848: J>Minä teinkin sen parhaan taitonimukaan senkin jälkeen isänmaalliset ruotsalaiset
36849: lopettaen esityksen luullakseni sanasta miehet, - sellaiset kuin Lille, joka herra
36850: sanaan näin: Kuten minä tässä olen koet- kreivin viimeiseen ehdotukseen, että edes
36851: tanut esittäii, ja edelleen mitä tiukimmin Ahvenanmaa annettaisiin Ruotsille, vas-
36852: vakuutan, ei siinä väitteessä ole koskaan tasi: l>Ei kappalettakaan Suomenmaasta an-
36853: ollut perää, että Suomen suomalainen kansa neta vieraille, me emme sitä myy1> - , että
36854: olisi halunnut sortaa ja vielä vähemmän kerran tulee hetki, jolloin Suomessa olevat
36855: tuhota ruotsia puhuvia kanssaveljiään. ruotsalaiset isänmaalliset miehet myön-
36856: Mutta samalla m nä yhä uudestaan tahdon tävät maailman edessä, että Suomen kansa
36857: alleviivata, ettei Suomi olisi mitään ilman ei ole ikänään pyytänyt sortaa ruotsalaista.
36858: suomalaista kulttuuria eikä suomalainen kanssaveljeään Suomenmaassa.
36859: kansa olisi minkään arvoinen, ellei se olisi Olen puhunut.
36860: pyrkinyt sille luonnollisesti kuuluvaan isän-
36861: täasemaan omassa maassaan. Ellei asia Ed. A l a-K u l j u: Herra puhemies!
36862: olisi näin, ei nyt olisi tässä teidän edes- Puheenvuoronsa lopussa kosketteli ed.
36863: sänne, herra kreivi, suomalaista lähetys- Kares erikoisesti tunnettua skandinavisten
36864: kuntaa puhumassa Suomen itsenäisyy- tiedemiesten allekirjoittamaa adressia Suo-
36865: destä. Jos Suomessa olisi ainoastaan va- men yliopistokysymyksen johdosta. Minä
36866: listunut ruotsia puhuva aines, olipa se myös tahdon tähän kysymykseen osittain
36867: sitten miten korkealla kulttuuritasolla hy- vielä palata antaakseni lähinnä kuvan siitä,
36868: vänsä, ei se voisi eikä jaksaisi, vaikka se mitä Suomen ylioppilasnuoriso on valmjR
36869: kuinka haluaisi, vapauttaa Suomea Ve- vastaamaan näille Skandinavian tiedemie-
36870: näjän ikeen alta. Mutta nyt meillä on hille, jotka ovat tahtoneet sekaantua Suo-
36871: kansallisuustaistelun kautta, jonka me men puhtaasti sisäiseen asiaan, sen yli-
36872: suomalaiset olemme voittaneet, mahdolli- opistokysymyksen järjestelyyn. Vaikkakin
36873: suutta siihen. Me suomalaiset uskomme, tavallaan hallituksen toimesta tällä het-
36874: että Suomi on kyllin suuri molemmille kellä professori Laurilan kirjan kautta,
36875: kansan kieliryhmille. Mutta sallikaa mi- jota myöskin edellisessä selostettiin, anne-
36876: nun, herra kreivi, uudestaan lausua ja taan Skandinaviaan täysin vääriä käsi-
36877: vakuuttaa mitä suurimmalla vakaumuk- tyksiä siitä, mitä suomalaiset ylioppilaat
36878: sella, että samalla kuin me tahdomme olla ovat ja mihinkä he pyrkivät, heidän kan-
36879: oikeudenmukaisia ruotsinkieliselle vähem- sallisesta mielestään ja vaikutteistaan, niin
36880: mistölle, Suomi voittaa ja kaatuu Suomen minä uskon, että kaikesta huolimatta Skan-
36881: suomalaisen kansan kanssa.1> (Eduskun- dinaviassa tätä kysymystä kansan keskuu-
36882: nasta: Hyvin sanottu!). Tämä oli suoraa dessa opitaan ymmärtämään kiihkotto-
36883: Suomen miehen puhetta (Ed. Lahdensuo: masti, kun siihen saa tutustua kansa itse
36884: Vähän toista kuin Laurilan!). ilman niitä välikäsiä, jotka tällä hetkellä
36885: Mutta ihmeelliseltä kuuluu, kun Saasta- Suomen asioista levittävät sensatiomaisia
36886: moinen jatkaa: >>Lopetettuani esitykEen, uutisia. Tosin minä arvelen, että kun tätä
36887: lausui Lille, -ruotsalainen Lille -: l>Luu- ylioppilaitten kantaa esitän, niin ruotsa-
36888: len voivani väittää uhranneeni koko elä- laisten täällä mahdollisesti olevien sano-
36889: mäni ruotsinkielisen kansanaineksen ja malehtikirjeenvaihtajien taholta siihen
36890: ruotsalaisen kulttuurin hyväksi Suomessa, suhtaudutaan epäluulolla. Tapahtuihan
36891: ja sen vuoksi uskon olevani pätevä todis- viime lauantai-iltana m .m. sillä tavalla,
36892: tamaan, että se, mitä herra Saastamoinen että täällä olevan suuren tukholmalaisen
36893: on tässä sanonut, on totta.1> lehden kirjeenvaihtaja suvaitsi - , ehkä
36894: 614 :Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
36895:
36896: leikillään, mutta se oli ehkä todeksi tarkoi- paus vuodelta 1894 aatelissäädyn kokouk-
36897: tettua- lausua parista kansanedustajas- sesta, josta tapauksesta täällä jo useassa-
36898: ta, jotka kuuluvat Akateemiseen Karjala- kin puhevuorossa on mainittu, tapauksesta,
36899: Seuraan, että te nyt olette siis niitä IKL:n jossa suomenkieli tahdottiin tuomita lait-
36900: jesuiittoja, Akateemisen Karjala-Seuran tomaksi kieleksi tässä maassa. Kuitenkin
36901: jäseniä. Tästä huolimatta, vaikka tämän- voidaan pitää eittämättömänä tosiasiana,
36902: tapaisia lausuntoja saattaakin kuulla, tah- että vain suomalaisen rahvaan herättämi-
36903: don kuitenkin täysin asiallisesti selvittää sellä kansalliseen itsetuntoon voitiin Suo-
36904: sitä, mitä Suomen ylioppilasnuorison kes- men kansaan luoda se voima, jonka avulla
36905: kuudessa näistä kansallisuus- ja kielikysy- maamme saattoi kestää Venäjän yhä kas-
36906: myksistä ja erikoisesti Suomen yliopisto- vavan sorron ja vihdoin taistella Suomelle
36907: kysymyksen ratkaisemisesta ajatellaan, ja kauan odotetun itsenäisyyden.
36908: tahdon huomauttaa, että se, mitä esitän, Ed. Tanner täällä tämän kysymyksen
36909: on tavallaan ylioppilaittemme virallinen yhteydessä on lausunut erittäin halveksi-
36910: kanta. valla tavalla Suomen talonpoikaisesta väes-
36911: Nykyinen suomalaisuusliike rakentuu töstä, että se ei tähän kansallisuus- ja kieli-
36912: sille pohjalle, jonka laski maamme suurin kysymykseen ole millään tavalla pereh-
36913: valtiomies ja ajattelija J. V. Snellman. tynyt eikä siitä välitä. On kuitenkin huo-
36914: Tämän liikkeen lopullisena ja vääjäämät- mautettava, että se on ollut juuri Suomen
36915: tömänä päämääränä on suomalainen kan- talonpoikainen väestö, joka on pelastanut
36916: sallisvaltio, suomalainen Suomi. tälle kansalle kansallisen hengen ja voi-
36917: Kun vuonna 1809 Suomi erotettiin Ruot- man. Se ei ole ruotsalaistunut niinä aikoina,
36918: sista ja koroitettiin kansakuntien joukkoon, jolloinka ne ruotsalaistuivat, jotka olivat
36919: oli maan sivistyneistö, vaikka se synty- lähteneet opintielle ja tulivat tämän maan
36920: perältään oli enimmäkseen suomalaista, virkamiehiksi, vaikkakin suomalaisesta
36921: kieleltään kaikki ruotsalaista, mikä taas kansasta lähtöisin olivat. Ja niin on vielä
36922: oli luonnollinen seuraus siitä, että Ruotsi- tälläkin hetkellä. Siellä on sittenkin Suo-
36923: Suomen hallitus ei ollut antanut lähes men kansallinen voima, joka lopulta rat-
36924: miljoonaan nousevalle suomalaiselle väes- kaisee myöskin tämän yliopistokysymyksen
36925: tölle minkäänlaisia kielellisiä oikeuksia. kansallisia suuntaviivoja myöten.
36926: Olihan ruotsinkieli ainoana virallisena lrie- Valitettavasti jäi Snellmanin ja hänen
36927: lenä Suomessa. Maamme vaiistuneet mie- seuraajiensa työ olosuhteiden pakosta kes-
36928: het tajusivat sen suuren kansallisen vaaran, ken. Maamme ruotsinkielinen aines saattoi
36929: mikä uhkasi maata siinä, että ylempi luok- säil~yttää aikoinaan anastamansa etuoikeu-
36930: ka ja varsinainen rahvas eri kieliä puhuvina den ja sitä tukemaan perustettiin Suomeen
36931: elivät toisistaan eristynyttä elämää. He ruotsalainen kansanpuolue. Kun Suomen
36932: esittivät vaatimuksen, että sivistyneistö oloja ryhdyttiin uudelleen järjestämään,
36933: palaisi oman kansansa helmaan, muuttuisi osasi Suomen ruotsalainen puolue saada
36934: taas suomalaiseksi ja siten tekisi mahdolli- vahvistetuksi ruotsinkielisten tähänastisen
36935: seksi, että kansan suuri enemmistö pääsisi kohtuullisen valta-aseman, varsinkin ve-
36936: osalliseksi länsimaisesta sivistyksestä. Vain toamalla siihen, että ruotsinkielistä kansan-
36937: täten oli mahdollista vastustaa Venäjältä osaa oli palkittava siitä, että senkin jäse-
36938: uhkaavaa aasialaisuutta. Osa Suomen si- net' olivat innokkaasti osallistuneet maan
36939: vistyneistöä, kansallisten herättäjien kut- vapauttamiseen. Uuteen hallitusmuotoon
36940: sumana ja oman henkilökohtaisen muka- otettiin määräyksiä, joiden tulkinta nyt
36941: vuutensa unohtaen alkoi työskentelyn suo- antaa aihetta erimielisyyksiin. Myös käy-
36942: malaisuuden hyväksi, mutta ikuiseksi hä- tännössä luotiin kaksikielisyysjärjestelmä,
36943: peäksi toiselle osalle ruotsinkielistä ylä- jonka kohtuuttomuus on mitä räikein. Ei
36944: luokkaa jäi, että myönnytykset suomen- varmastikaan missään muussa maassa 10
36945: kielelle saivat helpommin venäläisten kuin %:n vähemmistön takia koko valtakunnan
36946: kotimaisen valtiovallan kannatuksen. Ku- ole oltava kaksikielinen. Ruotsinkielen tai-
36947: vaavana esimerkkinä siitä, miten maamme toa vaaditaan melkein kaikilta virkamie-
36948: ruotsalaisella taholla on vastustettu kaik- hiltä myöskin supisuomalaisilla seuduilla.
36949: kein vaatimattomampiakin suomalaisten Sanotaan kyllä, että suomalaisten ja ruot-
36950: pyrkimyksiä, mainittakoon tunnettu ta- salaisten oikeudet ovat samat, mutta
36951: Helsingin yliopiston järjest~muodon perusteita .koskevan lain muuttami:nen. 615
36952: -- - - - ---------------------------- -----. --------- ------------·---
36953:
36954:
36955:
36956:
36957: tosiasiallisesti uhraa valtio suhteettomasti lankin kaiken sen jälkeen, mitä viime päi-
36958: ~emmän varoja ruotsin- kuin suomen- vinä on tapahtunut.
36959: kielisten sivistystarpeiden tyydyttämi- Luonnollisista syistä on ylioppilasnuori-
36960: seksi. Esim. valtion oppikouluja on yksi son suomalaisuustaistelu keskittynyt yli-
36961: kutakin ruotsinkielisten 18,048 ryhmää opistokysymyksen ympärille. Eihän voi-
36962: varten, mutta suomalainen oppikoulu vasta massaolevan yliopistolainsäädännön mu-
36963: 43,175 henkeä kohti. Ja valtio avustaa kaan suomalaisille ylioppilaille edes ole
36964: .sellaisiakin ruotsinkielisiä kouluja, jotka taattu mahdollisuutta voida suorittaa kaik-
36965: puhtaasti suomalaisella paikkakunnalla kia tutkintajaan pelkästään suomenkie-
36966: sijaiten eivät voi saada kylliksi oppilaita lisen opetuksen varassa. Nykyistä lakia
36967: muuten kuin tuottamalla niitä jopa ulko- laadittaessa asetuttiin suorastaan peri-
36968: mailta asti tai sitten suomenkielisistä ko- aatteessa sille kannalle, ettei suomenkie-
36969: deista. listen ylioppilaiden ollut lainkaan tarpeel-
36970: Pitkäksi kävisi luetella kaikkia niitä lista saada kaikkea yliopisto-opetusta suo-
36971: kohtuuttomuuksia, joiden alaiseksi ny- menkielellä, mutta sitäkin valitettavampaa
36972: kyinen kielilainsäädäntö maamme suomen- oli, kun katsottiin tarpeettomaksi, että
36973: kielisen väestön saattaa. Olemme varmoja Suomen valtio ylläpitäisi edes yhden täy-
36974: siitä, että Skandinaviankin yleinen mieli- dellisen suomenkielisen yliopiston. Kan-
36975: pide olisi valmis myöntämään suomalaisten sallinen suomalainen sivistysihanne syr-
36976: vaatimukset oikeutetuiksi, jos se olisi jäytettiin epämääräisen kaksikielisyysihan-
36977: niistä saanut oikeita tietoja. teen tieltä. Sivistyneistön tuli omaksua
36978: Nykyinen suomalaiskansallinen liike on molemmat maassa puhutut kielet kotoi-
36979: välttämättömästi syntynyt vastavaikutuk- siksi sivistyskielikseen. Tämä ajatuskanta
36980: sena nykyistä kaksikielisyysjärjestelmää on varmaan menettänyt kaiken kannatuk-
36981: ja sen epäkohtia vastaan. Mutta syynä ei sensa niissäkin piireissä, jotka vielä eilen
36982: suinkaan yksinomaan ole pelkkä halu kor- tunnustivat ennenmainitun ihanteen. Yk-
36983: jata ilmeiset kohtuuttomaudet, vaan sinpä yliopistolain säätäjienkin on täytynyt
36984: ennenkaikkea selvä tietoisuus siitä, ettei huomata välttämättömyydeksi, että Suo-
36985: kaksikielinen valtio enempää haluaisi kuin messa on oleva yliopisto, jossa suomen-
36986: pystyisikään täyttämään kaikkia niitä teh- kielistä opetusta annetaan kaikissa tut-
36987: täviä, jotka suomalaisen kulttuurin kaikin- kinto- ja opetusaineissa. Huomattakoon,
36988: puolinen kehittäminen samoinkuin maam- että tällä hetkellä ei näin asianlaita vielä
36989: me maantieteellinen asema ja historiallinen ole, ja että suomenkielinen opetus osaksi
36990: kehitys asettavat. Uuden suomalaisuus- on ylimääräisten määrärahojen varassa.
36991: liikkeen innokka.impia julistajia olivat ne Kuten on huomautettu, on suomenkielen
36992: ylioppilaat, jotka vertavuotavin sydämin vieminen kaikille tieteen erikoisaloille ja
36993: olivat nähneet heimokansojemme vapau- tarpeellisten oppisanastojen laatiminen
36994: .denvaatimusten raukeavan tyhjiin suureksi katsottava Suomen sekä kansalliseksi että
36995: osaksi siksi, että Suomessa vallitsi kansalli- kansainväliseksi velvollisuudeksi. Mutta
36996: sen ajatustavan puute. Ylioppilasnuoriso että tämä velvollisuus voitaisiin täyttää,
36997: näki syvästi surren, miten Suomen kan- on suomenkielelle ehdottomasti järjestet-
36998: salta puuttui yhteinen kansallinen ohjelma. tävä täydellinen yliopisto-opetus, toisin
36999: Se näki ainoaksi mahdollisuudeksi, että sanoen luotava suomalainen valtionyli-
37000: Snellmanin ajattelutapa jälleen pääsisi opisto.
37001: voitolle sekä suomen- että toivottavasti Skandinaavisten tiedemiesten adressin
37002: myöskin ruotsinkielisenkin väestön kes- allekirjoittajia olisi voinut ymmärtää pa-
37003: kuudessa. Jälkimmäiseen nähden se pettyi, remmin, jos hallituksen esitys viime valtio-
37004: mutta suomalaisen kansan keskuudessa on päivillä, jota vastaan adressit ovat täh-
37005: suomalaiskansallinen liike vallannut jalan- dätyt, olisi tahtonut vähentää ruotsin-
37006: sijan toisensa jälkeen. Tällä hetkellä on kielistä opetusta Helsingin yliopistossa.
37007: ylioppilasnuoriso varma siitä, että sen ', Kun siinä päinvastoin lisätään ruotsin-
37008: aatteiden voittokulkua voidaan tosin vii- ' kielisten oppituolien lukua huomattavasti
37009: vyttää, mutta ei estää. Ne ovat jo muo- yli sen määrän, mitä ruotsalaisten ylioppi-
37010: dostuneet koko Suomen kansan omiksi laiden suhdeluku edellyttäisi, puhumatta~
37011: aatteiksi. Siitä voimme olla varmat vai- kaan erikielisten väestöjen suhteesta, on
37012: ti16 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37013:
37014: vaikea käsittää adressia muutoin, kuin kunta ylläpitää vain 2. s professorinvirkaa
37015: että pohjoismaisen kulttuuriyhtymän hy- kutakin 100,000 asukasta kohti, ei ainakaan
37016: väksi toivovat sen allekirjoittajat Suomen hallituksen ehdotukseen voida kataoa si-
37017: luopuvan järjestämästä suomalaisille yli- sältyvän kohtuuttomuutta ruotsinkielistä
37018: oppilaille puhtaasti suomalaista yliopisto- opetusta kohtaan, mutta epäilemättä kyllä
37019: opetusta. Tämän oikeuden evääminen on suomenkielistä opetusta kohtaan, sillä jo-
37020: sitä ihmeellisempää, kun kotiruotsalaisem- kainen ruotsalainen professorinvirka, jota
37021: mekin jo sentään harvoin poikkeuksin vähävarainen Suomi ylläpitää, merkitsee
37022: myöntävät tämän oikeuden. Kun samalla yhden tarpeellisen oppituolin riistämistä-
37023: esitetään vetoomus, että eduskunnan tulisi suomalaiselta sivistykseltä.
37024: löytää ratkaisu, joka takaa korkeamman On lisäksi huomattava, että ruotainkie-
37025: ruotsinkielisen kulttuurin säilymisen Suo- listen rinnakkaisprofessuurien ylläpito aset-
37026: messa, saa sen käsityksen, että ruotsin- taa virkojen hoitajat kohtuuttamaan eri-
37027: kielisen korkeamman kulttuurin säilymi- koisasemaan suomenkielisten virkamiehien
37028: nen Suomessa siis riippuu yksinomaan siitä, rinnalla, k""Un heillä nimittäin tulisi olemaan
37029: suorittavatko suomalaiset yliopiston opet- minimaaUnen määrä oppilaita, voisivat he
37030: tajat ruotsinkielessä tutkintoja vai eivätkö. paljon suuremmassa määrässä harrastaa
37031: Tämä nimittäin on ainoa kohta, jossa tiedettä ja samalla antaa oppilaille niin
37032: hallituksen esitys uhkaa vähentää ruotsa- paljon tehokkaampaa opetusta, että näillä
37033: laisuutta valtionyliopistossa. ,Ja sen jäl- aina olisi epäoikeutettu tasoitus kilpail-
37034: keen kun hallitus on antanut tämän uuden lessaan työtaakkansa alla nääntyvien suo-
37035: esityksensä, ei edes tässä kohden vähen- malaisten professorien kanssa. Vielä omi-
37036: nystä varsinaisesti tulisi. Lieneekö hallitus tuisemmiksi muodostuvat suhteet, jos pi-
37037: sitten juuri tämän adressin perusteella detään silmällä kaikkia Suomen yliopis-
37038: tehnyt sen muutoksen aikaisempaan esi- toja. Hallituksen esitys toteutettuna mer-
37039: tykseensä, että ruotsinkieliset ylioppilaat kitsisi sitä, että maamme ruotsinkielisten
37040: yliopistossa saavat suorittaa harjoituk- ja suomenkielisten professorien virkojen
37041: sensa, kuulustelut ja tutkinnot omalla kie- suhde tulisi olemaan 15.7: 3. 9. Vielä sii-
37042: lellään niissäkin aineissa, missä ei ruotsin- näkin tapauksessa, että valtionyliopisto
37043: kielistä opetusta ole tarjolla. kokonaan suomalaistutettaisiin, olisi ruot-
37044: Meillä on toki korkeampi käsitys ruotsa- sinkielisen väestön saama korkeakoulu-
37045: laisen kulttuurin elinvoimasta, niin vieraa- opetus tehokkaampaa kuin sekä suomen-
37046: seen maaperään kuin se onkin juurtunut. kielisen että ruotsinmaalaisen, sillä kutakin
37047: Sitähän kannattaa ruotsalaisen kieliryh- 100,000 Suomen ruotsalaista kohden olisi
37048: mämme lahjoitusvaroilla ylläpitämä kor- vielä 7. 3 professorinvirkaa suomalaisten
37049: keakoulu, puhumattakaan siitä, että Suo- tyytyessä 4.4:ään ja ruotsinmaalaisten
37050: men valtio tällä hetkellä käyttää suhteelli- 3.9:ään.
37051: sesti kaksi ja puoli kertaa enemmän varoja On tosiaan varsin ihmeellistä, että täytyy
37052: ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen järjes- puolustaa Suomen kansan luonnollista oi-
37053: tämiseen, kuin mitä ruotsinkielisen väestön keutta saada omassa valtakunnassaan yllä-
37054: lukumäärä oikeuttaisi. pitää omakielistä valtionyliopistoa, mutta
37055: Antaaksemme täysin selvän valaistuk- niin on täytynyt tehdä, kun havaitsee, että
37056: sen yliopistokysymykseen nähden, esitet- monet valistuneetkin henkilöt läntisissä
37057: täköön eräitä numerotietoja. Arvoisain naapurimaissamme pitävät ruotsinkielen
37058: Skandinavian oppineiden adressissa on säilymistä valtionyliopistossamme siksi
37059: kiinnitetty huomio Suomen hallituksen tärkeänä asiana, että se on antanut aiheen
37060: esitykseen Helsingin yliopiston järjestys- useasti mainittujen adressien laatimis1;1en.
37061: muodon muuttamisesta, jota pidetään koh- On väitetty, että Suomi luomalla puh-
37062: tuuttomana. Tämän ehdotuksen hyväk- taasti omakielisen valtionyliopiston joutuisi
37063: syminen tietäisi kuitenkin, että Suomen sivistyksellisesti eristettyyn asemaan. Me
37064: valtion varoilla ylläpidettäisiin 8% pro- puolestamme väitämme, että juuri ruotsin-
37065: fessorin virkaa kutakin 100,000 ruotsia kielen tähän astinen valta-asema maamme
37066: puhuvaa suomalaista kohti, mutta ainoas- henkisessä elämässä on ollut esteenä välit-
37067: taan 3.4 kutakin 100,000 suomeapuhuvaa tömien kulttuurisuhteiden solmiamiselle
37068: kohti. Kun itse varakas Ruotsin valta- r suurien sivistysmaitten kanssa. Suomen
37069: kansan kehitys on epäilemättä vienyt sii- tusta perustella niihin velvoituksiin vedo-
37070: hen, että ruotsinkielen merkitys yhä pie- ten, joita on käytännössä kansainvälisen
37071: nenee ja suuret sivistyskielet saavat oppi- vähemmistösuojan alalla. Koska Suomen
37072: kouluissamme enemmän sijaa. Suomi ei, valtiolla ei ole mitään nimenomaista vel-
37073: kuten tähän asti on kuviteltu,· voi enää vollisuutta enempää kuin ruotsinkielisil-
37074: olla ilman suoranaista mahdollisimman vil- lämme oikeutta vaatiakaan ruotsinkielisen
37075: kasta yhteyttä suuriin sivistysmaihin. Sen yliopisto-opetuksen järjestämistä, on kysy-
37076: on sitäkin helpompaa luopua ruotsinkieli- mys ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen
37077: sistä välittäjistä suureen maailmaan, kun järjestämisestä niin ollen ratkaistava sitä
37078: välittäjätehtävää ei, sanottakoon se suo- seikkaa silmälläpitäen, mitä hyötyä val-
37079: raan, ole likikään aina hoidettu Suomen tiolla ja yhteiskunnalla ehkä on ruotsin-
37080: etujen mukaisesti. Kulttuurisuhteita Skan- kielisen korkeakoulusivistyksen kustanta-
37081: dinavian maihin tultaisiin suomalaisenkin misesta. Jos valtiovalta katsoo maamme
37082: kansanaineksen puolelta edelleen pitä- puhtaasti ruotsinkielisten etujen tarvitse-
37083: mään suuressa arvossa, muttaeivät suoma- van virkamiehiä, joille on eduksi, jos he
37084: laiset voisitoutua omaksumaanruotsinkieltä ovat saaneet ainakin osan yliopistollisesta
37085: tärkeimmäksi vieraaksi kielekseen eikä var- koulutuksestaan ruotsiksi, niin määrät-
37086: sinkaan pitämään sitä välttämättömänä eh- köön tämä, minkä verran valtio järjestää
37087: tona yliopiston opettajaksi pääsemiselle. ruotsinkielistä yliopisto-opetusta. Mainit-
37088: Mitään asiallisia vastaväitteitä ei voida takoon tässä yhteydessä, että Åbo Akade-
37089: esittää puhtaasti suomalaisen valtionyli- milta on tiedusteltu suostuisika se valtion
37090: opiston luomista vastaan, sillä tämän vaa- apua vastaan huolehtimaan ruotsinkieli-
37091: timuksen perusteina ovat Suomen valtion sestä yliopisto-opetuksesta, mutta vastaus
37092: velvollisuus tukea korkeampaa suomen- oli kielteinen. Ruotsissa tuskin tätäkään
37093: kielistä hengenviljelystä ja yli 5,000 suoma- seikkaa edes tunnetaan. Useimpien virka-
37094: laisen ylioppilaan oikeus saada omalla miesten ei voi katsoa välttämättömästi
37095: kielellään yliopisto-opetus ei nimenomaan tarvitsevan ruotsinkielistä yliopisto-ope-
37096: siksi, että se on heille mukavinta, vaan siksi, tusta, joten Suomen valtiolla ei ole mitään
37097: että Suomen valtio ja yhteiskuntaelämä aihetta sellaista heitä varten järjestää,
37098: tarvitsevat tarkoituksiinsa suomenkielisen erikoisesti ottaen huomioon sen, etteivät
37099: valtionyliopisto-opetuksen saaneita henki- maamme rajoitetut taloudelliset mahdolli-
37100: löitä, joilla juuri täten on suurimmat mah- suudet ole sallineet järjestää kaikkea kor-
37101: dollisuudet menestyksellä täyttää tehtä- keampaa tieteellistä opetusta omassa
37102: vänsä. maassa, vaan on suomalaisten täytynyt
37103: Mutta vaikka tämä jo yleisesti tunnuste- eräisiin varsin tärkeisiinkin ammatteihin
37104: taankin, ei kansallinen välttämättömyys valmistua ulkomaisissa korkeakouluissa.
37105: ole toteutunut, koska sen toteutuminen on Maamme ruotsinkieliset johtajat esittä-
37106: tahdottu kytkeä sen kysymyksen yhtey- vät mielellään asian siinä valossa kuin yli-
37107: teen, onko ja missä määrin Suomen valtion opiston suomalaistaminen asettaisi ruotsin-
37108: varoilla tuettava myös ruotsinkielistä yli- kielisistä kodeista lähteneet ylioppilaat
37109: opisto-opetusta. Tässä yhteydessä on tah- paljon huonompaan asemaan kuin suomen-
37110: dottu vedota hallitusmuodon 14 §:ään, kielisten kotien lapset, erittäin siksi, että
37111: jonka mukaan suomen- ja ruotsinkielisten he eivät enää saisi suorittaa tutkintajaan
37112: sivistystarpeita on tyydytettävä saman- omalla kielellään. Tämä on kuitenkin sivu-
37113: laisten perusteiden mukaan. Päteväitä asia, joka on helposti järjestettävissä il-
37114: lainopilliselta taholta on osoitettu, ettei man, että enempi suomalaiset yliopiston
37115: tätä lainkohtaa voida soveltaa yliopisto- opettajat kuin ruotsalaiset opiskelijat
37116: kysymyksessä, joten valtiovallalla on täy- joutuvat vääryyttä kärsimään. Ainoas-
37117: sin vapaat kädet. Jo asian luonnosta sitä ' taan suullisissa tutkinnoissa ruotsinkieliset
37118: paitsi seuraa, ettei valtio voi järjestää yh- ehkä joutuisivat käyttämään suomea,
37119: delle kymmenesosalle maan väestöstä yli- · mutta Suomen valtion asia ei olekaan kUB-
37120: opisto-opetusta samanlaisten perusteiden tantaa opetusta virkamiehille, jotka loppu-
37121: mukaan kuin 9/ 10 :lle. Vielä vähemmän tutkintoja suorittaessaan eivät pysty maan
37122: voidaan vaatimusta, että Suomen olisi valtakielellä keskustelemaan omasta am 'C"
37123:
37124: järjestettävä ruotsinkielistä yliopisto-ope- mattialastaan.
37125:
37126: 78
37127: ~18 Maanantaina 28 p. tammikuuta' 1935.
37128:
37129: Aivan kohtuuton on myöskin se väite, ajattelevat suomalaiset yhä edelleenkin
37130: että suomalainen ylioppilasnuoriso pohjim- valmiit myöntämään ruotsinkieliselle väes-
37131: maltaan yliopiston suomalaistamisvaati- tölle sen asumapaikoilla verrattomasti suu-
37132: muksella tarkoittaa syrjäyttää ruotsinkieli- remmat kielelliset oikeudet, kuin mitä
37133: set opiskelutoverinsa kilpailussa ansiomah- ainoakaan muu valtakunta on myöntänyt
37134: dollisuuksista. Asia on oikeastaan päinvas- samankokoiselle väestölle, ainakin huo-
37135: toin. Vain ne ruotsinkieliset opiskelijat, jot- mattavasti suuremmat kuin mitä suoma-
37136: ka suomalaisessa valtionyliopistossa tule- laisille on myönnetty niissä maissa, missä
37137: vat saamaan suomenkielisen korkeakoulu- he asuvat vähemmistöinä.
37138: sivistyksen, avaavat itselleen mahdollisuu- Kun täällä eduskunnassa tämän käsitte-
37139: den täysin tasaväkiseen kilpailuun suo- lyn aikana on ruotsalaisten taholta huo-
37140: menkielisten kanssa koko maassa, myöskin mautettu m. m. siitä, että tämä kysymys
37141: suomalaisseuduilla, kun taas ruotsinkielisen olisi vedettävä kansainvälisen forumin
37142: korkeakouluopetuksen saaneet luonnolli- eteen, niin me suomalaiset olemme valmiit
37143: sestikaan, eivät voi saada paikkoja ruotsa- sen tekemään todellakin milloin vain. Ja
37144: laisalueen ulkopuolella. Voidaan tosin huo- on aivan varma, että Europan sivistys-
37145: mauttaa, että tällaiset henkilöt saattavat maissa joudutaan hämmästymään tämän
37146: myöhemmin hankkia itselleen tarpeellisen yliopistokysymyksen käsittelyä sen erikois-
37147: suomenkielen taidon. Mutta voidaanko laatuisuuden, mikä tämän kysymyksen kä-
37148: kohtuudella vaatia, että Suomen valtion sittelyssä on ollut, tultua heidänkin kor-
37149: täytyisi ylläpitää muuten tarpeetonta ruot- viinsa, hämmästymään sitä, että todella
37150: sinkielistä opetusta vain siksi, että joille- itsenäisessä Suomen valtakunnassa tais-
37151: kin ylioppilaille on mieluisampaa opetella tellaan siitä asiasta, onko Suomeen saatava
37152: suomea vasta yliopistolukujensa päätyttyä. yksi omakielinen valtionyliopi!>to vaiko ei.
37153: Aivan samoin suomalaiset ylioppilaat hy- Minä luulen, että suurissa sivistysmaissa
37154: vällä omallatunnolla voivat aiheettamiksi yleensä on oletettu, että Suomessa, itsenäi-
37155: väittää syytökset siitä, että yliopiston sessä valtakunnassa, on suomalainen val-
37156: suomalaistamispyrkimyksen takana olisivat tionyliopisto, vallankin kun ne tuntevat
37157: negatiiviset motiivit. Samoin voi suoma- Suomen kulttuurin vanhaksi kultturiksi ja
37158: laiskansallinen liike kokonaisuudessaankin vallankin, kun ne tietävät, että Suomi
37159: torjua syyttelyt alasrepimishalusta ja sil- tänä vuonna viettää suurenmoisen kansan-
37160: mittömästä vihasta ruotsinkielisiä ja ruot- hengen tuotteen, Kalevalan, ilmestymisen
37161: salaisia kohtaan. Tämän liikkeen oikeutus JOO-vuotisjuhlaa.
37162: .on, että se haluaa saattaa suomalaisuuden Me voimme vakuuttaa, ettei täällä suun-
37163: siihen asemaan, mikä sille Suomessa kuu- nitella minkäänlaista ruotsinkielisen väes-
37164: luu. Mitään todellista kansallisuusvihaa ei tön pakollista suomalaistamista, ei sitten-
37165: maamme kaksikielisten väestöryhmien vä- kään, vaikka suuri osa tuosta väestöstä
37166: lillä ole eikä ole ollutkaan. Suomen suoma- ei syntyperältään ole ruotsalaista. Etsi-
37167: lainen kansa voisi tosin vetää ruotsinkieli- mälläkään ei voida löytää pohjaa väitteelle
37168: sen väestöryhmän vastuuseen siitä, että suomalaisten muka harjoittamasta vähem-
37169: se on sallinut johtajiensa vaarantaa maan mistösoiTosta (Ed. Komu: Ei kysy tämän
37170: elinetuja esim. antautumalla eduskunnassa maan pellot!). Mutta muuksi kuin sorroksi
37171: yhteistoimintaan kommunistien kanssa, sa- ei voida nimittää eräitten ruotsalaisvoit-
37172: moin niistä monista vääryyksistä joita osa toisten kuntien itsepäistä niskoittelua sil-
37173: ruotsinkielisiä on harjoittanut suomalaisia loin, kun oppivelvollisuuslaki vaatisi niitä
37174: vastaan ja ennen kaikkea siitä määrätie- perustamaan kansakouluja suomenkielisiä
37175: toisesta, katalasta panettelusta, jonka vähemmistöjä varten. Onhan sitä paitsi
37176: avulla on ruotsia puhuvien ulkomaalaisten saapunut tietoja eiliseltä päivältä, että
37177: keskuuteen levitetty vääristeltyjä, hal- ruotsalaiset monella paikkakunnalla ovat
37178: ventavia käsityksiä Suomen suomalaisesta suorastaan terrorisoineet väestöä ja estä-
37179: väestöstä, sen pyrkimyksestä ja olemuk- neet suomalaista vähemmistöä pitämästä
37180: sesta. Vastuuntuntoisella suomalaisella niitä kokouksia, joita viime sunnuntaille
37181: taholla ei kuitenkaan ole pienintäkään ylioppilaat olivat suunnitelleet järjestettä-
37182: halua kostaa ruotsalaisille harjoittamalla väksi.
37183: sortoa. Päinvastoin ovat kansallisesti Nykyinen tilanne ad absurdum ulotet-
37184: Heiosingin yliopiston järje,sty,smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 619
37185: ----
37186:
37187: tuine kaksikielisyysvaatimuksineen tosi- myöhemmin kokonaan katkeava. Mutta
37188: asiallisesti merkitsee enemmistön sorta- asiallisesti katsoen, ei valtion yliopiston
37189: mista vähemmistön hyväksi. Suomalais- suomalaistamisen voikaan sanoa häiritse-
37190: kansallisen liikkeen ohjelma on täysin yhtä- vän pohjoismaisen kulttuuriyhteyden yllä-
37191: pitävä esim. suuren kirjailijan Sakari Tope- pitomahdollisuuksia, ei siinäkään tapauk-
37192: liuksen mielipiteen kanssa. Hänen mieles- sessa, että tuo yhteys olisi vain ruotsinkie-
37193: tään oli kaksikielisyys välttämätön 1870- len varassa. Se että suomalaiset yliopiston
37194: luvulla, mutta sen lakkaamista hän ei pitä- opettajat vapautetaan ruotsinkielen tut-
37195: nyt minään onnettomuutena. Tämä mah- kinnoista, ei tietenkään merkitse sitä, että
37196: dollisuus on vain lykättävä aikaan, jolloin ruotsinkielen taito jäljettömiin häviäisi
37197: suomalainen kansan henki, kieli ja kir- valtion yliopiston opettajakunnasta. Ad-
37198: jallisuus ovat saaneet riittävästi voimia resseissa esitetty huoli pohjoismaisen kult-
37199: voidakseen tulla toimeen ilman vierasta tuuriyhteyden kohtalosta on siis täysin
37200: tukea. Samalla oli vastustettava, kaikkea aiheeton. Me suomalaiset pidämme yh-
37201: mielipiteitten terrorismia, jokaista ruotsin- teistyötä toisten Pohjoismaiden kanssa
37202: kielisen vähemmistön halveksimista suoma- suuressa arvossa, mutta me olemme oikeu-
37203: laisen enemmistön puolelta jotta Suomessa tetut vaatimaan, että tämän yhteistyön
37204: ruotsinkielen sulautuminen suomenkieleen lopettamisella ei uhkailla meitä, kun me
37205: jos ja kun se vastedes tapahtuu, kävisi haluamme järjestää omia sisäisiä asioi-
37206: vapaan ja luonnollisen kehityksen tietä. tamme Suomen valtion ja suomalaisen
37207: Ylläesitetystä on toivoakseni riittävän sivistyksen mukaisesti. Samoin me olemme
37208: selvästi käynyt ilmi, että kansallisesti ajat- oikeutetut vaatimaan, että Suomea ja
37209: televat suomalaiset eivät tule vähääkään kansallista sivistystä toisten Pohjoismai-
37210: tinkimään suomalaisen kansallisvaltion den taholla kohdellaan täysin tasa-arvoi-
37211: vaatimuksista, jonka ensimmäisenä edelly- sena. Niin suuressa arvossa kuin yhteis-
37212: tyksenä on suomalainen valtionyliopisto. ymmärrystä Skandinavian maiden kanssa
37213: Tätä vaatimusta ei voida uhrata edes voidaan pitää, on kuitenkin annettava
37214: pohjoismaisen yhteenkuuluvaisuustunteen vielä suurempi arvo omalle kielelle ja
37215: hyväksi, jos tämän yhteenkuuluvaisuuden omille kulttuuritehtäville. Me uskomme,
37216: ylläpitäminen jollakin taholla asetettaisiin että on tuleva aika, jolloin myös Pohjan-
37217: riippuvaksi luopumisesta kansallisista py- lahden länsipuolella opitaan ymmärtä-
37218: rinnöistämme. Mut.ta voidaan olla vakuu- mään, että suomalaiskansallisen liikkeen
37219: tettuja siitä, että pohjoismaitten yhteen- vaatimukset ovat olleet oikeutettuja ja
37220: kuuluvaisuus, mikäli sillä tarkoitetaan jota- että niiden toteuttaminen myös parhaiten
37221: kin syvempää ja sisältörikkaampaa kuin palvelee kaikkien pohjoismaiden yhteisiä
37222: se jokseenkin ulkonainen seikka, että Suo- kulttuuripyrintöjä. Ellei sittenkään Skan-
37223: messa vielä tällä hetkellä eräs Skandinavian dinavian mielipide tunneseikkojen har-
37224: kieli on kohtuullista suuremmassa valta- hauttamana myönnä Suomen kansalle oi-
37225: asemassa, on silti säilyvä. Tuo yhteen- keutta omaan valtiolliseen elämään, oma-
37226: kuuluvaisuuden tunne eläisi hvvin ohuen kieliseen korkeampaan opetukseen, on mei-
37227: langan varassa, jos sen edellytyksenä olisi dän sitä valitettava, mutta velvollisuut-
37228: ruotsinkielen säilyminen Helsingin yliopis- tamme omaa kansaamme ja sen historialli-
37229: 'tossa, sillä me olemme varmat siitä, että sia tehtäviä kohtaan ei se estä eikä salli
37230: sillä tavalla pakollisena yhdyssiteenä kuin sen estää toimimasta kansallisten pää-
37231: miksi adressit oikeuttavat meidät käsittä- määriemme hvväksi.
37232: mään, ruotsin kieli tulee koko suo'malaisen Kuten jo ~lussa huomautinkin, on se
37233: sivistyneistön silmissä saamaan yhtä vas- mitä olen tässä esittänyt tähän mennessä
37234: tenmielisen leiman kuin eräs toinen kieli, Suomen ylioppilasnuorison, voisin sanoa
37235: jota myös koetettiin meille ulkoapäin virallinen kanta tässä kansallisuus- ja
37236: tyrkyttää. Jos siis pohjoismainen kult- kielikysymyksessä, erittäin yliopistokysy-
37237: tuuriyhteys ·tahdotaan asettaa riipuvaksi myksessä lähinnä ajateltuna vastaukseksi
37238: siitä, että suomalaisilta oppineilta vaati- Skandinavian tiedemiesten tunnettuun ad-
37239: malla vaaditaan kielikokeita, on sellaisen ressiin. Se, että suomalaisesta ylioppilas-
37240: tekohengityksen varassa elävä kulttuuri- nuorisosta levitetään lahden toiselle puo-
37241: yhteys meidän kohdaltamme ennemmin tai lelle sitä solvaavia ja häväiseviä kirjoittlk:-
37242: 620 Maanantaina 28 tammikuuta 1935.
37243:
37244: sia ja kuvia, ei suinkaan voi tätä ylioppi- jastoa enempää kuin sen lukusalia tai
37245: lasnuorisoa saada hiukkaakaan poikkea- sanomalehtilukusalia. Siitä olisi siis yli-
37246: maan siltä tieltä, jonka se on itsellensä oppilaille ilmeistä haittaa. Nythän on
37247: omaksunut ja jonka kulkemisen se näkee otettava huomioon se, että ylioppilas-
37248: ehdottomaksi velvollisuudeksensa tämän kunta ei edes millään tavalla verota jäse-
37249: kansan palvelemisessa ja valmistautues- niänsä niinkuin osakunnat joutuvat teke-
37250: saan sitä palvelemaan. Mitä sitten tulee mään, vaan ylioppilaskunta on voinut
37251: tähän hallituksen nykyiseen yliopistolaki- ylioppilaille täysin vapaasti valmistaa mo-
37252: esitykseen, olen siitä jo edellisessä puheen- nenlaista hyötyä heidän opintojaan var-
37253: vuorossani lausunut mielipiteeni, niin etten ten kirjastonsa kautta, mutta myöskin
37254: enempää siihen enää tahdo kajotakaan monella muulla tavalla. Kun perustus-
37255: muuta kuin sen eräisiin yksityiskohtiin, lakivaliokunnassa ed. Ryömä, voi sanoa,
37256: erikoisesti, kun täällä ei toisissa puheen- ainoana perusteluna esitti sen, että osa-
37257: vuoroissa ole siihen kohtaan tätä asiaa kuntiin kuulumisen vapaaehtoisuutta
37258: erikoisesti kiinnitetty vielä eduskunnan puoltaa se seikka, että niin monille yli-
37259: huomiota, yliopistolain 23 §:ään sellaisena oppilaille on vastenmielistä maksaa osa-
37260: kuin sen perustuslakivaliokunta on muutta- kuntamaksuja, niin ei edes tätä seikkaa
37261: nut. Tässä pykälässä esitetään, ettei vain voida millään tavalla pitää perusteena
37262: osakuntiin vaan myös ylioppilaskuntaan sille, että myöskin ylioppilaskuntaan kuu-
37263: kuuluminen tehtäisiin vapaaehtoiseksi. luminen tehtäisiin vapaaehtoiseksi. Yli-
37264: Mitä seuraamuksia esim. juuri tästä yli- oppilaskunnan suuret kiinteimistöt, jotka
37265: oppilaskuntaan kuulumisen vapaaehtoi- nousevat, kuten jo olen maininnut, aivan
37266: seksi tekemisestä olisi, siihen puoleen ei suuriin summiin, moniin kymmeniin mil-
37267: erikoisemmin täällä keskusteluissa ole huo- jooniin joka tapauksessa, voidaan sanoa
37268: miota kiinnitetty. Edellisessä puheenvuo- yli 50 milj. markan, joutuisivat luonnolli-
37269: rossani jo huomautin siitä, että ylioppilas- sesti sen ylioppilaskunnan määrättäväksi,
37270: kunta on monin tavoin ylioppilaita pal- joka muodostuisi senkin jälkeen kun kaikki
37271: vellut niitten laitosten kautta, joita se ylioppilaat eivät liittyisi enää ylioppilas-
37272: omistaa. Erikoisesti tahtoisin tässä esittää kuntaan. Olen jo aikaisemminkin esittä-
37273: muutamia numerotietoja Helsingin yli- nyt sen mahdollisuuden, että ylioppilas-
37274: opiston . ylioppilaskurn1an kirjastolaitok- kuntaan tämän jälkeen liittyisivät vain
37275: sesta. Tämä kirjasto on sangen laaja, sen ne, jotka ovat esimerkiksi jonkun vapaa11
37276: yhteydessä on myöskin lukusali ja sanoma- ylioppilasyhdistyksen jäseniä. Silloin saat-
37277: lehtilukusali ja suurin kustannuksin yli- taisi käydä niinkin, että tämä ylioppilas-
37278: oppilaskunta tätä kirjastoa ylläpitää yli- kunta voisi erittäin huomattavilla sum-
37279: oppilaiden käyttöä varten. Vuonna 1933 milla päättää avustaa jotakin vapaata
37280: ylioppilaskunnan kirjastonhoitajan anta- ylioppilasyhdistystä, koska ylioppilaskun-
37281: man lausunnon mukaan voidaan katsoa se nan ja tämän vapaan ylioppilasyhdistyk-
37282: hyöty, mitä tämä ylioppilaskunnan kir- sen jäsenet olisivat jokseenkin samat.
37283: jasto on ylioppilaille tuottanut, rahaksi Jos liittyminen olisi vapaaehtoista ja yli-
37284: laskettuna seuraavaksi: vuonna 1914 oppilaskunta menettäisi julkisoikeudelli-
37285: 1,675, 700 markkaa. Siinä on laskettu kun- sen luonteensa, ei myöskään yliopistolla
37286: kin lainatun kirjan arvo yleisesti näissä olisi nähdäkseni sitä sana valtaa ylioppilas-
37287: laskelmissa käytettyjä perusteita noudat- kunnan asioihin, kuin mitä sillä tällä het-
37288: taen. Vuonna 1915 2,067, 900 markkaa, kellä on. Silloin ylioppilaskunta vapaam-
37289: vuonna 1922 992,700 markkaa, vuonna min voisi sääntöjään muodostaa. Sehän
37290: 1925 1,370, 700 markkaa, vuonna 1927 voisi asettaa esteitä esim. eräitten piirien
37291: 1,831,100 markkaa ja vuonna 1932 liittymiselle ylioppilaskuntaan. Tätä tietä
37292: 3,358, 700 markkaa. Vuonna 1932 oli lai- saattaisi kyllä olla ratkaistavissa se risti-
37293: nattuja teoksia 33,587. Jos nyt ylioppilas- riita, joka tällä hetkellä ylioppilaskunnassa
37294: kuntaankin kuuluminen tehdään vapaa- on, kun ruotsalaiset ylioppilaat ovat tahto-
37295: ehtoiseksi on siitä luonnollisena seurauk- neet jo pitkän aikaa sitten saada osan yli-
37296: sena m. m., että ne ylioppilaat, jotka ei- oppilaskunnan omaisuudesta. Tätä tietä
37297: vät ylioppilaskuntaan kuulu, eivät saa ehkä olisijärjestettävissä asiat sitenkin, että
37298: käyttää hyväksensä ylioppilaskunnan kir- ruotsalaiset ylioppilaat vähitellen eroaisi-
37299: Helsingin yliopiston järjestysmuodon peruswita 'kQskevan lain muuttaminen. 621
37300: ---·-·~·--
37301:
37302:
37303:
37304:
37305: vat ylioppilaskunnasta ja tämäkin kysy- yliopiston v. t. kansleri valtioneuvos A.
37306: mys siten poistuisi päiväjärjestyksestä ai- Donner on asiasta antanut sen lausunnon
37307: van kivuttomalla tavalla. Niin että voi yliopiston rehtorille, ettei ylioppilaskun-
37308: kyllä, kun asiaa tarkastelee, puoltaakin nalta voida sen omaisuutta millään tavoin
37309: sitä seikkaa, että ylioppilaskuntaan liitty- riistää eikä siihen päästä määräämään
37310: minen tehtäisiin vapaaehtoiseksi, sillä niin muuten kuin ylioppilaskunnan oman pää-
37311: erilainen ylioppilasorgaanina ylioppilas- töksen perusteella. Hän lausui tähän ta-
37312: kunta on, kuin mitä osakunnat ovat. Joka paan: Minun mielipiteeni mukaan tulisi
37313: tapauksessa on erittäin omituista ollut ylioppilaskunnan asiana olla tehdä ehdo-
37314: tämän asian käsittelyssä se, ettei tähän tus sen mahdollisesta jakamisesta. Jos
37315: kohtaan perustuslakivaliokunta halunnut ruotsinkieliset ylioppilaat haluavat jakoa
37316: hankkia minkäänlaista asiantuntijalausun- kielellisellä pohjalla, olisi heidän ennen
37317: toa, vaikka aivan selvää oli, ettei perustus- kaikkea koetettava saada suomenkieliset
37318: lakivaliokunnan enemmistön ruotsalaisten toverinsa vakuutetuiksi sen tarkoituksen-
37319: enempää kuin sosialistien ja edistysmielis- mukaisuudesta. Ennen jonkun ylioppilas-
37320: ten jäsenet valiokunnassa suinkaan olleet osakunnan jakoa onkin säännöllisesti ole-
37321: $elvillä niistä seuraamuksista, jotka aiheu- massa osakunnan puolelta lausunto ja
37322: tuisivat siitä, että ylioppilaskuntaan kuulu- ehdotus siitä. Senvuoksi ei ylioppilas-
37323: minen tehtäisiin vapaaehtoiseksi. kunnankaan jaon tulisi tapahtua ulkoa-
37324: Ylioppilaskunta on Suomen kansalle jo päin tulevan määräyksen kautta. ,Ja edel-
37325: kauan aikaa ollut rakas. Tämä noin 70 leen on huomautettava ylioppilaskunnan
37326: vuotta virallisesti toiminut laitos on sen omasta lausunnosta tästä asiasta yliopis-
37327: saanut monin tavoin kokea. Onhan eri- ton rehtorille seuraava kohta: >>Helsingin
37328: koisena muistomerkkinä olemassa ja myös- yliopiston ylioppilaskunta on juridiselta
37329: kin tulevaisuuteen säilyy vanha ylioppilas- luonteeltaan sellainen itsenäinen oikeus-
37330: talo merkkinä, joka osoittaa, mitenkä subjekti, jonka itsehallinto käsittää valtio-
37331: tämän maan kansa on rakkaudella seuran- vallan toimenpiteillä loukkaamattoman oi-
37332: nut ylioppilaittensa pyrkimyksiä ja niitä keuden itsenäisesti hoitaa omaisuuttaan.
37333: va,paita harrastuksia, joita ylioppilaskun- Kun valtiovallalla ei ole edes suoranaista
37334: nan piirissä ylioppilaat itsellensä ovat oikeutta ylioppilaskunnan omaisuuden hoi-
37335: omaksuneet. Tuon talon otsikossa on kir- tamisen valvomiseen, ei sillä myöskään
37336: joitus: spei snae patria dedit. Toivolleen ole mitään oikeutta vastoin ylioppilas-
37337: isänmaa antoi. Nyt täällä Suomen edus- kunnan tahtoa määrätä ylioppilaskunnan
37338: kunnassa, sen enemmistössä, kuitenkin omaisuudesta riistämällä siitä osaakaan
37339: näyttää olevan kokonaan toinen henki. joko itselleen taikka muille.>> Olen tahto-
37340: Tältä toivoitaan nyt näyttää osa kansaa, nut saada tämän lausutuksi eduskunnan
37341: jota me emme kuitenkaan voi kunnioittaa pöytäkirjoihin erikoisesti sen takia, että
37342: sillä nimellä, että voisimme siitä sanoa mahdollisesti myöhemmin tähän kysymyk-
37343: nimellä patria, tahtoo riistää sen, mitä seen yliopistoasian yhteydessä joudutaan
37344: aikaisemmat polvet ovat sille antaneet ja palaamaan.
37345: tahtovat tällä tavalla suorastaan häväistä Tahtoisin vielä ennenkuin lopetan,
37346: sitä työtä ja sitä kunnioitusta, mitä vanhat esittää eräitä näkökohtia siitä kysymyk-
37347: polvet ovat osoittaneet ylioppilaita koh- sestä, joka tämän yliopistokysymyksen
37348: taan tunnustaessansa sen työn suureksi yhteydessä on tullut esille ja josta on
37349: työksi, sellaiseksi työksi, jota isänmaan sanottu, että sen kautta, jollei muuten,
37350: on syytä myöskin näkyvästi kunnioittaen koko tämä yliopistolaki olisi joutunut
37351: palkita. karille. Nimittäin juuri tuosta samasta
37352: Mitä tulee, jos vielä palaisin tähän yli- 23 §:stä, joka myöskin hallituksen ehdo-
37353: oppilaskuntaa koskevaan asiankohtaan, eri- tuksen mukaan on laadittu sellaiseksi,
37354: koisesti siihen, millä va.ltuudella ylioppilas- että se tietäisi osakuntalaitoksen pakolli-
37355: kunta tällä hetkellä ja tietysti sitäkin suuden poistamista ja itse asiassa osakunta-
37356: enemmän sen jälkeen kuin siitä olisi muo- laitoksen perusteiden hävittämistä. Tämä
37357: dostunut vapaa yhdistys, johon kaikki yli- osakuntalaitos yhtä vanhana kuin yli-
37358: oppilaat eivät kuuluisi, nyt hoitaa omai- opisto, on ennenkaikkea ollut se osa yli-
37359: .suuttansa. Siitä on sanottava, että m. m. opistosta ja ylioppilaselämästä, joka on
37360: Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37361:
37362: Suomen kansalle tehnyt yliopistoa tunne- men kansan kunnioittamia elämänarvoja
37363: tuksi ja joka on tuonut kansaa yliopiston kohtaan. Se, mitä täällä on sanottu siitä.
37364: lähelle ja ylioppilaat kansan lähelle. On kuinka ylioppilasosakunnissa kansallisemi
37365: varmasti erikoisen mielenkiintoista aika- henkeen on tulevaa Suomen oppineistoa
37366: nansa historiantutkijoidenkin tutustua nii- kasvatettu, se pitää mitä kauneimmalla
37367: hin pöytäkirjoihin, jotka syntyvät näiden tavalla paikkansa. Ovathan monet nimet
37368: ylimääräisten valtiopäivien keskusteluista. sellaiset kuin Nervander, Snellman, Cyg-
37369: Sillä koko se kansallinen ryhmitys, mikä naeus, kaukaisemmilta ajoilta mainitak-
37370: täällä eduskunnassa on syntynyt tässä seni nimiä, jotka juuri kansallisessa hi'l-
37371: yliopistokysymyksessä, on niin yksi- toriassamme ovat kaikkein kunnioitetuim-
37372: mielisesti, jakamattomasti jokaisen edus- pia, he ovat juuri henkilöitä, jotka ovat
37373: kunnan puhujalavalta esiintyneen edusta- osakuntansa johtaneet vuosikymmenien
37374: jansa kautta tuonut esiin tunnustuksensa ajan, ovat siellä kansallista henkeä Suo-
37375: siitä erinomaisen suuriarvoisesta työstä, men ylioppilasnuorisoon lietsoneet. On.
37376: jota osakuntalaitos on harjoittanut yli- täällä mainittu myöskin myöhemmistä
37377: oppilaiden keskuudessa mutta myöskin ajoista ja niiltäkin ajoilta voidaan loistavia
37378: itse varsinaisen kansan keskuudessa. On nimiä esittää. Ja onhan sanottava, että
37379: myöskin varmaan oleva niin, että kaikki osakunnissa esim. maan vapauden hyväksi
37380: se, mitä täällä on lausuttu näiden keskus- tarkoitetut toimenpiteet on pantu alulle,
37381: telujen aikana asian tästä puolesta, on onhan itse asiassa jääkäriliike syntynyt
37382: ylioppilaille itsellensä oleva suurena kehoi- osakuntien piirissä. Ymmärtää kyllä, että
37383: tuksena ja innostuksen antajana osakunta- vasemmiston taholta sellaista laitosta vas-
37384: työssä edelleenkin entistä innokkaammin taan saatetaan hyökätä, jonka keskuu-
37385: toimia ja käyttää osakunnassa viettämänsä dessa tällaiset jalot pyrkimykset ovat
37386: aika sillä tavalla, että käsitys siitä laitok- syntyneet, mutta että sellainen hyökkäys
37387: sesta, joka nyt on vaaranalaiseksi pantu, tehdään mahdolliseksi itse hallituksen toi-
37388: Suomen kansan keskuudessa tulisi yhä menpiteen kautta, ja että siihen saattaa
37389: korkeammaksi ja kauniimmaksi. yhtyä edistysmielinen puolue, se on jota-
37390: Osakuntalaitos on varmasti niille yli- kin jo täysin käsittämätöntä. Hallitus on
37391: oppilaille, jotka ovat joutuneet siinä toimi- koettanut perustella tätä pykäläänsä jo
37392: maan yliopisto-opintojensa aikana, se on mainitsemallani seikalla, että osakunnissa
37393: ainakin useimmille heistä muodostunut olisi enemmistösortoa harjoitettu. Olen
37394: todella rakkaaksi laitokseksi, niin että tähän kohtaan vastauksen jo aikaisem-
37395: hyökkäys sitä vastaan tunnetaan erittäin massa lausunnossani antanut. Mutta on
37396: omakohtaisena ja erittäin kipeästi. Se myös mainittu siitä, että osakum1at ovat
37397: tunnetaan hyökkäyksena todella niitä kaik- muodostuneet jonkinlaisiksi poliittisiksi yh-
37398: kein kalleimpia, arvoja kohtaan, mitä distyksiksi. Nyt täytyy sanoa, että halli-
37399: suomalainen ylioppilasnuoriso ja myöskin tuksen käsitys siitä, mikä on poliittinen
37400: suomalainen kansakin kokonaisuudessaan yhdistys ja mikä on poliittista toimintaa,
37401: on aina parhaimpina ja pyhimpinä arvoina on hyvin erilainen eri asiain yhteydessä.
37402: ja pyrkimyksillä pitänyt. Onhan niin, ja Meidän hallituksemme saattaa mennä eh-
37403: se on täällä useissa puheenvuoroissa tuotu dottamaan määrärahoja jopa sellaisille lai-
37404: esiin, että osakuntalaitoksessa todella ovat toksille kuin Rauhan liitto on, tietäen
37405: kansalliset, isänmaalliset, itse kansan hyvää kaiken sen, mitä se on toiminut ja mitä
37406: koskevat halTastukset niin erinomaisen se on Rauhaa kohti-lehdessänsä julkaissut.
37407: keskeisinä, että itse yliopisto varsinaisen Se ei nähtävästi ole silloin pitänyt tätä
37408: teoreettisen opetuksen antajana tässä suh- yhdistystä minkäänlaisena poliittisena yh-
37409: teessa jääkin monella tavalla taka-alalle. distyksenä, puhumattakaan monista muista
37410: Eihän voi pitää sitä hyökkäystä ylioppilas- poliittisista yhdistyksistä, joille se on
37411: kuntaa vastaan, jota nyt enemmistön ta- ehdottanut määrärahoja, mutta sillä ta-
37412: holta ja myöskin hallituksen taholta taval- holla osakuntia vastaan ollaan valmiit
37413: laan johdetaan, ainakin on tälle hyök- hyökkäämään jumi tuolla varjolla, että
37414: käykselle hallituksen taholta portit avattu, niissä harjoitettaisiin poliittista toimintaa.
37415: ei voi pitää muuta kuin hyökkäyksenä to- Määrätynlaista poliittista toimintaa osa-
37416: della mitä lajimpia ja parhaimpia Suo- kunnissa harjoitetaan. Niissä, kuten täällä
37417: Hel~ingin yliopiston järjestyiSmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 6!3
37418:
37419: on osoitettu, tutustetaan kansalaisia po- ylioppilaita, jotka eivät koskaan osakun-
37420: liittisiin kysymyksiin, yhteiskunnallisiin ja taan erikoisemmin innostu ylioppilasaika-
37421: valtiollisiin kysymyksiin ja se on niiden nansa. On tavattoman paljon sellaisia,
37422: velvollisuwkin sen tähden, että ne val- jotka eivät osakuntiin tulisi liittymään,
37423: mistavat kansalaisia elämää varten ja jos liittyminen olisi vapaaehtoista, eikä
37424: tahtovat täydentää kansalaiskaavatusta Suomen kansalla ole varaa yhtään ainutta
37425: sillä, mitä yliopisto ei voi heille antaa. kansalaistamme jättää tämän laitoksen
37426: Mutta on kuitenkin jokaisen myönnettävä, kehittävän ja kasvattavan vaikutuksen
37427: että juuri nämä osakunnat ovat olleet ulkopuolelle silläkään tavalla, että teh-
37428: omiansa tasoittamaan poliittista elämää dään vapaaehtoiseksi osakuntaan liittymi-
37429: ylioppilasmaailman keskuudessa aivan eri- nen. Osakuntien kansanvalistusharrastuk-
37430: koisesti. Sikäli kuin osakunnat tulevat sista, niistähän, jos mistään, kansa on
37431: poistetuiksi, on varmaa, että poliittinen erikoisesti tutustunut osakuntalaitoksen
37432: kiihko ylioppilaskunnan keskuudessa tulee toimintaan. Eihän tässä maassa esim.
37433: vain kasvamaan ja että poliittinen hajanai- ole juuri montakaan kansanopistoa, joita
37434: suus tulee entistä suuremmaksi, erimieli- eivät osakunnat olisi alun pitäen olleet
37435: syydet yhä jyrkemmiksi. Sillä osakunniasa- puuhaamassa tai antaneet sysäyksen kan-
37436: han nyt toki eri katsantokannan omaavat sanopiston perustamiselle. Meidän Kan-
37437: henkilöt voivat täydessä sovussa toimia, sallismuseomme kokoelmat, kansatieteelli-
37438: oppivat ymmärtämään siellä toinen toi- set kokoelmat ovat suurelta osalta yli-
37439: siansa, keskwtelemaan siellä sellaisista oppilaiden keräämät. Silloin kun ne luovu-
37440: asioista, joista eivät ole suinkaan aina yhtä tettiin Muinaistieteellisen toimikunnan hal-
37441: mieltä. Minä muistan, kun eteläpohjalai- tuun, näitä kansatieteellisiä esineitä oli
37442: sessa osakunnassa täällä olevan maalais- noin 10,000 numeroa, puhumattakaan siitä,
37443: liittolaisen edustaja Aittaniemen kanssa että ylioppilaat ovat jälkeenpäin jatkaneet
37444: aikoinansa kymmenkuntavuotta sitten ko- suurenmoisesti tuota työtänsä, jota ne jo
37445: vasti keskwteltiin ja väiteltiin sellaisesta viime vuosisadalla tekivät, ja monella
37446: asiasta kuin Lex Kalliosta, eikä siinä min- tavalla muuten kansantietoutta, kansan-
37447: käänlaista riitaa syntynyt, hyviä ystäviä runoutta, kansanlauluja ottaneet talteen.
37448: oltiin silloin ja on oltu jälkeenpäinkin, ja Ylioppilaat ovat perustaneet suomenkieli-
37449: hän on täällä puheenvuorossaan tunnusta- selle väestölle ruotsalaisissa kunnissa kan-
37450: nut, että hänelle on ollut osakunta erinomai- sakouluja, silloin kun ruotsinkieliset eivät
37451: nen koulu kansalaiselämää varten. Ja niin ole antaneet mahdollisuutta suomalaisille
37452: täytyy myös monen muun tunnustus kunnan varoilla perustetussa koulussa
37453: tälle laitokselle antaa. Onhan osakunta- saada omakielistä alkeisopetusta. Ne ovat
37454: elämässä äärettömän paljon kaikkea muuta keränneet varoja sangen suuriakin määriä
37455: kuin poliittista toimintaa: vapaata seurus- näiden yksityisten kansakoulujen avusta-
37456: telua, toverillista yhdessä oloa, siellä on miseksi, puhumattakaan siitä, että ne
37457: kansanvalistusharrastukset, siellä urheilu- ovat koettaneet ylläpitää kansallista wkoa
37458: harrastukset ja monenmoisia muita va- niissä vähemmistöissä, jotka näillä suoma-
37459: paita harrastuksia, jotka tasoittavat sitä, laisseuduilla ovat ruotsalaisten smTon ja
37460: ettei ylioppilaselämä tule liian paljon terrorin alaisina. On sentähden paikallaan,
37461: politisoiduksi. Sikäli kuin siellä poliitti- että Suomen kansa myös tässä kysymyk-
37462: sissa kysymyksissä liikutaan, pysytään aina sessä samoin kuin yliopistokysymyksessä
37463: aatteellisella pohjalla, politiikassa sen oike- antaa vastauksensa. Onkoskettu Suomen
37464: assa mielessä, suurten kysymysten yhte- kansan elinhermoon silloin, kun on yli-
37465: ydessä, sellaisissa kuin suomalaisuusasiassa, oppilasosakuntiin koskettu tahtomaila ne
37466: heimoasiassa, maanpuolustuskysymyksessä hävittää, ja tähän Suomen kansan on
37467: ja muissa samantapaisissa suurissa pe- reagoitava. Sen on lausuttava siinä sa-
37468: riaatteellisissa kysymyksissä. Tältäkin nansa, niinkuin se on lausunut yliopisto-
37469: kannalta ehdottomasti osakuntalaitos on kysymyksestä kokonaisuudessaan. Se on
37470: vaikuttanut suurenmoisen tervehdyttä- lausunut sen täällä jo edustajiensa kautta
37471: västi ylioppilasmaailmaan. On sentähden niin voimakkaasti, että myös enemmistö
37472: pidettävä. kiinni siitä, että tämä. laitos varmaankin tässä suhteessa on tullut va-
37473: edelleenkin säilytetään, vaikka on niitä kuutetuksi. Toistan vielä sen, ettei to-
37474: ~24 :Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37475:
37476: dellakaan ole varmaankaan yhtään lai- ei ole tehtävä lakia, pystyisi viemään tah-
37477: tosta tässä maassa, ei yhtään asiaa, joka toansa perille. Hallitus olisi siis tehnyt
37478: olisi Suomen kansan edustajain, suomalais- viisaammin, jos se jo viimeistään viime
37479: kansallisten edustajain kautta saanut sel- perjantaina olisi sensuuntaisiin toimenpitei-
37480: laisen tunnustuksen, jopa sellaisen kiitok- siin ryhtynyt, että hallituksen esitys olisi
37481: sen kuin mitä osakuntalaitos on täällä peruutettu ja ylimääräiset valtiopäivät lo-
37482: saanut suomalaiskansallisen vähemmistön petettu. Meidän kannaltamme, jotka edus-
37483: taholta, ei vain niiden taholta, jotka ovat tamme täällä suomalaiskansallista ajatus-
37484: itse osakunnissa olleet, vaan myös niiden suuntaa, on tietenkin ollut eduksi se, että
37485: kansanmiesten taholta, jotka ovat monin hallitus on ollut pitkämielinen ja antanut
37486: tavoin tulleet osakuntalaitoksen kanssa meille kerrankin tilaisuuden selvitellä tätä
37487: kosketuksiin. suomalaisuuden kannalta niin ensiarvoista
37488: Tämä kysymys, yliopistokysymys ja kysymystä oikein perusteellisesti.
37489: osakuntakysymys, on tällä hetkellä Suo- Mitä sitten itse asiaan tulee, niin minä
37490: men kansan voimakkaan mielenkiinnon jatkan oikeastaan siitä, mihin minä Iau-
37491: kohteena. Ja se mielenkiinto on jatkuva, suntoni torstain vastaisena yönä lopetin.
37492: se on pysyvä aina siihen saakka, kunnes Minä en silloin vielä lainkaan ryhtynyt
37493: tämä asia järjestetään kansallisten vaati- koskettelemaan nyt esillä olevia lakiesi-
37494: musten mukaisesti. On eräällä taholla, edis- tyksiä yksityiskohtaisesti. Minä en katso-
37495: tysmielisten taholla, mainittu, ettei ollut- nut olevani oikeutettu käyttämään yhteen
37496: kaan tarkoitus tässä muusta kuin pienestä menoon liian paljon aikaa, koska puheen-
37497: väliasteesta. Sellaisia väliasteita ei tarvita. vuoroaan odottavia edustajia oli jo silloin
37498: Tämä asia on kuitenkin nyt ollut joka kymmenittäin. Ja minä pyydänkin heti
37499: tapauksessa tuollainen vauhdinotto, jossa ilmoittaa, että tälläkään kertaa en aio käyt-
37500: on oltu aivan kuin menemässä taaksepäin, tää aikaa missään tapauksessa niin paljon
37501: mutta joka tietää varmasti sitä, että sitä kuin ryhmätoverini Kares, jolle nähtävästi
37502: voimakkaammin ja voitokkaammin tässä tämän pitkän odottamisen aikana on pa-
37503: asiassa mennään eteenpäin ja ettei ole toutunut sanottavaa niin paljon, että se
37504: kuluva monta vuotta enää, ennenkuin to- lyhyemmässä ajassa ei tullut sanotuksi.
37505: della saadaan aikaan se ihme, että Suomen En siis sellaista aikaa tahdo tässä itselleni
37506: maassa syntyy yksi täydellisesti suomalai- vaatia.
37507: nen valtion yliopisto. Minä esitin lausunnossani, johon juuri
37508: viittasin, muutamin harvoin piirtein his-
37509: Ed. V. Anna 1 a: Herra varapuhemies! toriallisen taustan sille kysymykselle, josta
37510: -Minä olen tässä oikeastansa jo vuoro- nyt taistellaan. Pitkäaikainen taistelu suo-
37511: kausikaupalla ihmetellyt, että mitä varten menkielen ja suomenmielen oikeuksista
37512: tätä menoa yhä jatketaan. Tuntuu mel- valtionyliopistossarnme on vienyt suomen-
37513: kein kuin hallitus olisi päättänyt kerrankin kielen asiaa eteenpäin milloin nopeammin
37514: oikein vuorokaudet ympäri haukututtaa milloin hitaammin, mutta vienyt kuiten-
37515: itseään. Ja kyllähän se sitä lajia näiden kin eteenpäin. Suomenkieltähän alettiin
37516: pitkien vuorokansien kuluessa on saanut- käyttää opetuskielenä varsinaisesti vasta
37517: kin runsaasti. Tuskinpa eduskunnan asia- sen jälkeen kuin Yrjö-Koskinen vuonna
37518: kirjat sellaisesta aikaisemmilta ajoilta tie- 1863 oli sen pannut alulle. Sitä alettiin
37519: tävät kertoa. On kai aivan selvä ja on käyttää tiedekunnan kokouksissa, sitä alet-
37520: ollut jo vuorokausia sitten, että tämä hal- tiin käyttää konsistorissa aina sen mu-
37521: lituksen esitys on auttamattomasti ajau- kaan kuinka paljon kulloinkin sattui ole-
37522: tunut karille, ajautunut niin lujasti, että maan suomenkielisiä professoreja. Esiin-
37523: sitä ei voida sieltä pelastaa muuten kuin tyipä jo niin varhain kuin v. 1884 sellainen
37524: että hallitus varustaa oman tervahöyrynsä ihme, että yliopiston rehtori piti avajais-
37525: ja hinaa sen sieltä pois. Ja kun se vihdoin- puheensa suorneksi. Tämä mies oli August
37526: kin saadaan irti, on se sitten kätkettävä Ahlqvist, runoilijanimeltä Oksanen. Jo-
37527: niin visusti, ettei sitä kukaan enää löydä. kainen saattaa arvata, minkä tavattoman
37528: Ei kai siitä ole ollut enää viime torstain kohun tällainen yliopiston suoranainen
37529: jälkeen pienintäkään epäilystä, etteivätkö häpäiseminen kiihkeimpien ruotsinmielis-
37530: ne, jotka katsoivat, että tästä esityksestä ten mielessä silloin nostatti. Mutta Ahl-
37531: Hel•singin yliopiston järjesty-smuod(m perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 625
37532:
37533: (1vist piti kaikesta huolimatta koko rehtori- saksaksi tai jollakin muulla sivistyskie-
37534: kautensa 1884-1887 avajaispuheensa suo- lellä. Jokaisen täytyy tunnustaa, että vain
37535: meksi. aniharvoja maita on, joissa sivistyneistöä
37536: Kun siis otamme huomioon, että vielä on niin vaivalloisesti kasvatettu, varsinkin
37537: 1800-luvun jälkipuoliskolla yliopisto oli kun lisäksi otamme huomioon, että oppi-
37538: täysin ruotsalainen laitos, muuttuen ensin koulujen kieliopetusta heikensi erään pa-
37539: kaksikieliseksi ja sitten yhä määrääväm- kollisen vieraan kielen, nimittäin venäjän-
37540: ruin suomenkieliseksi, niin valtaa mielet kielen opetus, johon oli pakko uhrata run-
37541: nyt, kun on ryhdytty tähän viimeiseen saasti tunteja, mutta tätä kieltä ei sitten
37542: kamppailuun yliopistomme lopulliseksi suo- kuitenkaan yliopisto-opinnoissa lainkaan
37543: malaistamiseksi, valtaa mielet rohkeus ja tarvittu.
37544: varma luottamus siihen, että asia kai- Meitä, jotka olemme joutuneet olemaan
37545: kista vastatoimenpiteistä huolimatta me- toisella kannalla kuin hallitus ja eduskun-
37546: nee eteenpäin, nytkin, niinkuin se on aina nan enemmistö tässä asiassa, on ihmetyttä-
37547: ennenkin mennyt. Eivät aikaisemminkaan nyt se hallituksen taholta esitetty selitys,
37548: mitkään vastustustoimenpiteet ole sitä että nyt käsiteltävänä olevan lakiesityk-
37549: voineet ehkäistä. Ja niinpä sen vastustuk- sen hyväksymisen kautta saadaan vihdoin-
37550: sen täytyy tälläkin kertaa murtua, ryhdyt- kin kauan toivottu ja voimakkaasti vaa-
37551: tiinpä yliopiston säilyttämiseksi kaksikieli- dittu suomalainen yliopisto. Kun tämä
37552: senä millaisiin ponnistuksiin tahansa ja oli- selitys on kuitenkin annettu aivan vaka-
37553: vatpa nämä yritykset lähtöisin miltä ta- vassa mielessä, on syytä tarkastaa hiukan,
37554: holta tahansa, Helsingin yliopistosta sitten- pitääkö tämä tällainen väite paikkansa,
37555: kin tulee suomalainen yliopisto. Ja mitä tarkastaa tätä kysymystä nimenomaan
37556: enemmän ruotsinkieliset nyt asian luon- tämän hallituksen esityksen puitteissa.
37557: nollista kehitystä koettavat ehkäistä, sitä Kuten on tunnettua, on nykyisen yli-
37558: varmemmin asia menee eteenpäin. opistolain mukaan, siis juuri sen lain mu-
37559: Yliopiston kaksikielisyys kävi erinomai- kaan, jonka tilalle tämä parempi laki nyt
37560: sesti päinsä opettajiston puolelta pitkän tahdotaan säätää, yliopiston vakinaisten
37561: pitkät ajat. Sillä nämä olivat aikaisem- opettajien luentokieli määrätty siten, että
37562: pina vuosikymmeninä valtaasaltansa läh- ruotsinkielisten luentojen määrä suhtautuu
37563: töisin joko ruotsinkielisistä kodeista tai suomenkielisten luentojen määrään kuten
37564: olivat suomenkielisistä kodeista lähteneinä oppilasten luku suomalaisten oppilasten
37565: käyneet ruotsinkielisen oppikoulun. Mutta lukuun. Kun ruotsinkielisiä opiskelijoita
37566: ylioppilaitten kannalta asia on jo kauan on nykyjänsä noin 17 %, luennoi tämän-
37567: ollut toinen. Sen jälkeen kuin oli perustettu mukaisesti vastaava suhteellinen määrä.
37568: suomalaisia oppikouluja, tuli suomenkie- eli 14 vakinaista professoria, ruotsiksi, j~
37569: listen ylioppilaitten määrä vuosi vuodelta lisäksi katsovat muutamat professorit, lu-
37570: yhä suuremmaksi. Osa näistäkin tietenkin vultaan 4, velvollisuudekseen pitää osan
37571: oli lähtöisin kaksikielisistä kodeista ja he luennoistaan suomeksi, osan ruotsiksi. Sen
37572: siis hallitsivat täydellisesti ruotsinkielen. sijaan nykyinen laki jättää ylimääräisten
37573: Mutta ylioppilasaines muuttui yhä suo- professorien ja dosenttien luentokielen täy-
37574: malaisemmaksi sitä mukaa kuin suomen- sin vapaaksi. Niinpä ovatkin ruotsinkie-
37575: kielisten oppikoulujen määrä lisääntyi ja liset ylimääräiset professorit ja samoin
37576: siis se piiri, joka lähetti lapsiansa opintielle, ruotsinkieliset dosentit luennoineet sään-
37577: laajeni. Ja kun oppikouluja yhä enene- nöllisesti ruotsiksi, joitakin aniharvoja
37578: vässä määrin syntyi puhtaasti suomalai- poikkeuksia lukuunottamatta.
37579: sille seuduille, joissa käytännöllinen ruot- Merkitseekö nyt sitten tämä uusi laki-
37580: sinkielen puhumisen harjaantuminen oli esitys sitä, että yliopisto tulee todellakin
37581: mahdoton, heikkeni ruotsinkielentaito opis- suomalaiseksi? Merkitseekö se edes pa-
37582: kelijain piirissä vuosikymmen vuosikymme- rannusta suomalaisuuden hyväksi? Tar-
37583: neltä yhä kiihtyvämmässä määrin. On kastelen nyt aluksi sitä yksinomaan tästä
37584: enemmän kuin luonnollista, että opiskelu näkökulmasta.
37585: kävi työlääksi, kun oppilaat ajattelivat Herää heti kysymys, merkitseekö se
37586: suomeksi, seurasivat luentonsa ja harjoi- seikka parannusta tässä suhteessa, että
37587: tuksensa ruotsiksi ja lukivat kurssikirjansa nykyisen l4 a 15 professorin asemesta
37588: 626 . Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37589:
37590: tulisi 21 ruotsinkielistä professoria ja sa- maalimääräänsä 10 %:iin, sillä nyt jo on
37591: malla tämän lakiesityksen mukaan kuiten- monessa aineessa ruotsinkielisiä tuskin 10:s
37592: kin sallitaan ylimääräisten professorien, osa suomenkielisten opiskelijain luvusta.
37593: joita ruotsalaisten nykyisten ylimääräisten Silloin on ruotsinkielisillä oppilailla tämän
37594: virassaolaajan sangen huomattava määrä lain mukaan suhteellisesti sitä tehokkaampi
37595: on 'ruotsinkielisiä, luennoida sillä kielellä, ruotsinkielen opetus, mitä pienemmäksi
37596: jolla he itse haluavat. On varsin luonnol- ruotsinkielisten oppilaiden luku supistuu.
37597: lista, että ruotsinkieliset ylimääräiset pro- Kuitenkin toiselta puolen on niin, että
37598: fessorit ja dosentit tulevat antamaan ope- monin verroin suuremmalle suomalaiselle
37599: tuksensa ruotsiksi, koska uusi yliopistolaki- opiskelijajoukolle ei voida järjestää ruotsa-
37600: esitys tarkoin erottaa ruotsinkieliset ja suo- laisille tässä tarkoitetun opettajamäärän
37601: menkieliset opettajat, samoinkuin oppilaat- mukaista opettajistoa. Tilanne yliopis-
37602: kin ja täten ikäänkuin tehostaa ruotsin- tossa nyt jo on nim. se, että suomalaista
37603: kielisten eristäytymispyrkimyksiä entistä opetusta olisi monilla aloilla välttämättä
37604: selvemmin ja näin se antaa myöskin näille lisättävä. Suomalaisia opettajavoimia tar-
37605: pyrkimyksille siunauksensa. Ja edelleen, vittaisiin ehdottomasti lisää, jos yliopisto-
37606: onko se yliopiston suomalaisuuden lisää- opetus mielitään saada sellaiseksi, että se
37607: mistä tai ehkäpä kerrassaan yliopiston täy- edes osapuilleen tyydyttää niitä vaatimuk-
37608: dellistä suomalaistamista, että tävtäntöön- sia, joita opiskelijain kannalta on sille ase-
37609: panolaissa nimenomaan esitetään ruotsin- tettava, ja että opettajille olisi mahdollista
37610: kielistä lisäopetusta ja katsotaan sitä tar- olla oppilaillensa jotakin muutakin kuin
37611: peelliseksi, koska kerran esityksen mukaan pelkkiä tenttikoneita. Jättämällä suomen-
37612: tulisi säädettäväksi näin: >>Mikäli tämän kielisen opetuksen entiselleen tai ainakin
37613: lisäksi tarvitaan lisäopetusta ruotsinkieli- suunnilleen entiselleen lakiesitys samalla
37614: sissä tutkintoaineissa, tutkinnot, kuulus- merkitsee, niinkuin mainitsin, ruotsinkie-
37615: telut ja kirjalliset harjoitukset tähän luet- lisen opetuksen tehostamista nykyisestään.
37616: tuina, eikä ylimääräisten professorien ja Näinkö siis hallitus tahtoo ja näinkö se
37617: dosenttien virkavelvollisuuksien mukainen katsoo voitavan tehdä Helsingin yliopis-
37618: opetustoiminta tähän riitä, on opiskelijoille tosta puhtaasti suomenkielinen, niinkuin
37619: järjestettävä ylimääräistä opetusta.)> Ja siltä taholta on sanottu?
37620: tätä ylimääräistä opetusta yliopiston opet- Tämä yliopistolakiesitys on kuitenkin
37621: tajat tai tarvittaessa yliopiston ulkopuo- suomenkielisen yliopisto-opetuksen ja yli-
37622: lelta ehkä saatavat pätevät voimat antavat opiston suomalaisuuden kannalta epäedul-
37623: sitten erikoisesta korvauksesta. Onko nyt linen eräissä muissakin suhteissa. Samalla
37624: ajateltu, mitä näin tehostettu ruotsinkieli- kuin lakiesitys paljastaa sen, että yliopisto-
37625: nen opetus tulisi merkitsemään, jos sitä olojen tuntemus ei ole ollut riittävän moni-
37626: verrataan vastaavasti suomenkieliseen ope- puolinen, silloin kuin nyt käsittelynalaisia
37627: tukseen? Se tulisi merkitsemään sitä, että lakiesityksiä on laadittu, samalla se pal-
37628: tällaisen lain kautta ruotsinkielinen opetus jastaa sen, että suomenkielisten laatijain
37629: vahvistetaan nimenomaan määrätyn suu- taholla ei ole katsottu tarpeelliseksi valvoa
37630: ruiseksi lainkaan riippumatta siitä, kuinka suomenkielisen yliopisto-opetuksen etuja.
37631: paljon ruotsinkielisiä opiskelijoita Helsin- Tarkastellessamille viime syksynä jätetyn
37632: gin yliopistossa kulloinkin on. Jo tämä yliopistolakiesityksen perusteluja ja tar-
37633: seikka osoittaa, että tällainen laki, mitä kastellessamme niitä kustannuslaskelmia,
37634: hallitus nyt väkipakolla on pyrkinyt edus- joita on esitetty ja jotka ilmeisesti on tah-
37635: kunnalla vahvistuttamaan, merkitsee ruot- dottu saada näyttämään mahdollisimman
37636: salaisuuden varmistamista yliopistossa sa- pieniltä, huomaamme pian, että suomen-
37637: malla kuin se merkitsee suomalaisuuden kielistä opetusta aivan selvästi jouduttai-
37638: kannalta ehdottomasti olojen huonontu- siin nyt heikentämään jättämällä osa suo-
37639: mista. Nykyisen lain mukaan ruotsinkie- menkielisestä opiskelusta heikosti suomen-
37640: linen opetus vähenee, jos ruotsinkielisten kieltä taitavien ruotsinkielisten professo-
37641: oppilaiden luku vähenee. Ja kun ruotsin- rien hoidettavaksi. Niinpä filosofisen tie-
37642: kielisiä opiskelijoita nyt on 17 %, niin ei dekunnan historiallis-kielitieteellisen osas-
37643: suinkaan se merkitse sitä, etteikö se jonkin ton opettajavirkoja järjestettäessä nykyi-
37644: ajan kuluttua olisi vähentynyt esim. nor- nen kasvatus- ja opetusopin professori jou-
37645: Hel·singin yliopiston järje,stYJsmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. G27
37646:
37647: tuisi ruotsalaiselle linjalle ja suomalaiseksi ' suutta puolustamassa, taikka paremmin-
37648: professoriksi tulisi tämän aineen nykyinen kin lakiesitystä yliopiston suomalaiseksi
37649: ylimääräinen professori, joka on edustanut tekemistä puolustamassa, voiko hän to-
37650: vain suppeampaa alaa, nimittäin kasvatus- dellakin väittää, että tällä esityksellä teh-
37651: oppia. 1\llatemaattis-luonnontieteellisellä täisiin suomalainen yliopisto. Jos yliopis-
37652: osastolla olisi myöskin tapahtunut saman- ton suomalaistaminen on tämänlaatuista.
37653: laista suomenkielisen opetuksen supista- niin kuinka voidaan syyttää, niinkuin herra
37654: mista. Näin olisi käynyt ensiksikin sen opetusministerikin teki, meitä siitä, että
37655: takia, että maantieteen toinen professorin- me olemme ehkäisseet yliopiston suoma-
37656: virka, jonka ruotsinkielisen haltijan on laistamista? Ja kuinka voidaan syyttää
37657: ollut pakko oppilaiden alhaisen prosentti- opiskelevaa nuorisoa siitä, että se on ryh-
37658: luvun takia pitää luentoja suomeksi, olisi tynyt kaikin sen käytettävissä olevin kei-
37659: tullut siirretyksi ruotsalaiseen osastoon ja noin taistelemaan tällaisia suomalaistamis-
37660: tämä aine olisi jäänyt vain yhden opetta- pyrkimyksiä vastaan. Ei voida ihmetellä,
37661: jan hoidettavaksi ruotsalaisella puolella. jos sillä taholla sanotaan, että hallitus pyr-
37662: Esityksestä saattaa lisäksi päättää, että kii tarjoamaan tässä suomalaisuusasiassa,
37663: samoin olisi käynyt erään toisenkin aineen, leivän asemasta kiviä. Kaikkein pahinta
37664: nimittäin kasvitieteen. Toiselta puolen tässä esityksessä suomalaisuusnäkökan-
37665: olisi suomalaiseen osastoon jäänyt ruotsin- nalta katsoen on kuitenkin ehdotus ruots~:
37666: kielinen tähtitieteen professori, joka tosin laisesta konsistorista, jolle on koetettu
37667: saamieni tietojen mukaan on aivan kiitet- keksiä mahdollisimman vaatimaton nimi
37668: tävällä tavalla halunnut antaa opetusta kutsumalla sitä mielestäni sangen ep~t
37669: suomeksi, niin että kielelliseltä kannalta onnistuneesti nimellä >>ruotsalaisten opet-
37670: asian näinkin järjestettyä ei olisi syytä tajien kokouS>>. Tämä nimen vaatimatto-
37671: henkilökohtaisiin moitteisiin. Ja samoin muus on aivan ilmeisesti tarkoituksellinm1,
37672: ruotsalaiseksi lukeutuva sovelletun fysiikan jotta se ei vastustajien taholla herättäisi
37673: professori, jonka rinnalle varsinaisen fysii- liian suurta huomiota. Mutta tästä nimen
37674: kan professoriksi on ajateltu fysiikan ny- vaatimattomuudesta huolimatta tälle ko-
37675: kyistä professoria, joka kylläkin on luen- koukselle, tälle konsistorille, joka se itse
37676: noinut suomeksi, mutta joka on toimitta- asiassa on, on annettu milteipä kaikki ruot-
37677: nut julkisuuteen kaikki tutkimuksensa salaista yliopisto-opetusta koskevat tehtä-
37678: ruotsiksi ja joka on jättänyt ilmoituksensa vät, siis myöskin konsistorin tehtävät.
37679: yliopiston luetteloon ruotsiksi ja siis tah- Täytäntöönplmolain 3 §:ssä nämä tehtävät
37680: too nimenomaan lukeutua ruotsalaisiin. nimenomaan luetellaan. Niistä sanotaan
37681: Edelleen on syytä mainita, että saman seuraavaa: >>Tämän kokouksen tehtävänä
37682: esityksen mukaan on ollut aikomus siirtää on l) tehdä virkaehdotuksia 2 §:n l mo-
37683: eläintieteen suomalaiseksi professoriksi ny- mentissa mainittujen professorinvirkojen
37684: kyinen ruotsalainen eläintieteen ylimääräi- täyttämiseksi; 2) tehdä ehdotus ruotsin-
37685: nen professori. Kun tämän lisäksi otetaan kielistä opetusta varten asetetun vaihtu-
37686: huomioon, että matemaattis-luonnontie- van professorinviran opetusalan pysyttä-
37687: teellisessä osastossa on nykyisin vain kaksi misestä ennallaan tai vaihtumisesta sekä
37688: suomenkielistä ylimääräistä professoria, antaa 2 §:n 6 momentissa edellytetty
37689: joista toinen todennäköisesti tulee eläin- lausunto; 3) tehdä ehdotus henkilökohtri-
37690: tieteen vakinaiseksi professoriksi, mutta 6 sen ylimääräisen professorin n.imittämi-
37691: ruotsinkielistä ylimääräistä professoria, ja sestä ruotsinkielistä opetusta varten; ''·)
37692: näinä päivinä mahdollisesti konsistorissa tehdä ehdotus dosentin nimittämisestä
37693: esitetään nimitettäväksi yksi ylimääräinen ruotsinkielistä opetusta vart,en, niin myös
37694: professori, niin tulee osastossa, niinkuin tehdä virkaehdotus opettajanvidman, j,,_
37695: jullr..isuudessakin on eräiden kansalaisko- hon kansleri nimittää, jos virnn tarkoitu~-,
37696: kousten selostuksen yhteydessä mainittu, sena on ruotsinkielisen opetuksen antar.ni-
37697: uuden esityksen mukaan olemaan vain yksi nen; 5) nimittää ne ruotsinkielistä opetusta,
37698: suomalainen ylimääräinen professori, mutta varten tarvittavat opettajat, joiden nimit-
37699: ainakin 5, mahdollisesti 6 ruotsinkielistä. täminen muuten kuuluisi pienelle konsistc-
37700: Voikohan herra opetusministeri, joka rille, sekä määrätä 2 §:n 3 momentissa mai-
37701: täällä lauantaina kävi yliopiston suomalai- nittua ylimäärä.istä ruotsinkielistä opetusta
37702: 628 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37703:
37704: varten tarvittavat opettajat; 6) antaa lau- kin naulan kantaan osuva. Yliopiston si-
37705: suntonsa virkaehdotuksesta tehdystä vali- sälle on tahdottu luoda aivan itsenäinen,
37706: tuksesta, joka koskee sellaisen viran täyt- suomalaisista professoreista, vieläpä kon-
37707: tämistä, minkä tarkoituksena on ruotsin- sistoristakin riippumaton elin, jolla on
37708: kielisen opetuksen antaminen; 7) valvoa oikeus monessa asiassa syrjäyttää yliopis-
37709: ruotsinkielistä opetusta sekä antaa lausun- ton rehtorikin, kuten kansleri Suolahti lau-
37710: toja tai omasta aloitteestaan kanslerin sunnossaan on erikoisesti korostanut. Ope-
37711: kautta hallitukselle tehdä ehdotuksia, jotka tusministeri Mantere yritti lausunnossaan
37712: tarkoittavat ruotsinkielisen opetuksen jär- lauantai-iltana täydellisesti bagatellisoida
37713: jestelyä tai opettajien valmistusta sellai- tämän kokouksen merkityksen suomalai-
37714: seen virkaan, jonka haltijan tulee antaa selta näkökannalta, mutta sellr inen yritys
37715: opetusta ruotsinkielellä; sekä 8) päättää on hänelle ja on oleva kaikille ylivoimainen
37716: sellaisten stipendien ja muiden apurahojen tehtävä. Meitä ei voida saada millään pu-
37717: antamisesta, jotka ovat tarkoitetut nimen- heella vakuutetuksi siitä, että tällaisen
37718: omaan ruotsinkielisiä oppilaita varten tai ruotsalaisen konsistorin perustaminen mer-
37719: joista päättäminen asetusten ohje- tai kitsisi täysin suomalaisen yliopiston luo-
37720: johtosääntöjen taikka päätösten mukaan mista, niin kuin pääministeri Kivimäki
37721: säädetään kokouksen tehtäväksi. vielä aivan äskettäin vakuutti Helsingin
37722: Tämän mukaan siis tuo kokous, jota Sanomissa julkaistussa haastattelulausun-
37723: minä tahtoisin kutsua sen oikealla nimellä, nossaan.
37724: konsistori, saa tehdä virallepanoehdotuk- Edellä esittämäni lisäksi on paikallaan
37725: set ruotsalaisia professorinvirkoja täytet- vielä kiinnittää huomiota erääseen seik-
37726: täessä ja samoin ruotsinkielistä opetusta kaan, joka on yhtä arveluttava kuin tämä
37727: varten asetetun vaihtuvan professorinviran ruotsalainen konsistorikin. Lakiesityksessä
37728: opetusalan joko pysyttämisestä ennallaan on täytäntöönpanolain 2 §:ssä mainittu,
37729: tai vaihtumisesta. Niinikään sillä on siis että tulo- ja menoarvion puitteissa voi-
37730: oikeus tehdä ehdotus henkilökohtaisen yli- daan perustaa muitakin professorinvirkoja
37731: määräisen professorin nimittämisestä ruot- ruotsinkielistä opetusta varten kuin ne
37732: sinkielistä opetusta varten ja ehdotus do- 15 varsinaista, 1 ylimääräinen ja 5 vaih-
37733: senttien nimittämisestä ruotsinkieliselle tuvaa professorinvirkaa, jotka ovat ruot-
37734: osastolle. Samoin se saa toimittaa siis sinkielisen opetuksen varsinaisena run-
37735: ehdollepanot kanslerin nimittämiin ruot- kona. Tarkastelen tätä seikkaa vähän
37736: sinkielisiin opettajanvirkoihin ja kaiken myöhemmin eräästä toisesta näkökulmasta.
37737: lisäksi se saa kokonaan sivuuttaa tiede- - Yliopiston suomalaisuusnäkökannalta
37738: kunnat, yliopiston konsistorin ja suomalai- asiaa tarkastaen tällainen varaus merkit-
37739: set esimiehet, nimittäessään ne ruotsin- see tietenkin sitä, että ruotsinkielistä ope-
37740: kielistä opetusta varten tarvittavat opet- tusta voidaan milloin tahansa lisätä. Näin
37741: tajat, joista puhutaan tämän lain 2 §:ssä ollen lakiesitys ei edes pysähdy siihen, että
37742: sen 3 momentissa ja joist!l, jo aikaisemmin se kiteyttäisi ruotsinkielisen opetuksen
37743: oli puhe. Kun se lisäksi saa antaa lausun- määrän siihen, mitä nuo 21 vakinaista
37744: tonsa ehdollepanosta tehdystä valituksesta, professoria lisävoimineen antavat lakiesi-
37745: sen koskiessa ruotsinkielistä opettajan- tyksen mukaan, vaan jättää se portit avoi-
37746: virkaa, ja kun sillä on oikeus valvoa ruot- miksi ruotsinkielen opetuksen lisäämiselle
37747: sinkielistä opetusta sekä antaa lausuntoja ilman mitään rajoituksia.
37748: tai omasta aloitteestaan tehdä hallituk- Olen tässä tarkastellut hallituksen esi-
37749: selle kanslerin välityksellä ehdotuksia, mit- tystä, niinkuin olen erikoisesti korostanut,
37750: kä tarkoittavat ruotsinkielisen opetuksen nimenomaan suomalaisuusnäkökannalta.
37751: järjestelyä tai ruotsinkielisten opettajain Yleisarvosteluna on pakko sanoa, että täl-
37752: valmistusta, ja kun se kaiken tämän lisäksi lainen yliopistolaki käytäntöön otettuna
37753: vielä saa päättää sellaisten stipendien ja olisi omansa vahvistamaan ruotsalaisuutta
37754: muiden rahojen antamisesta, jotka on tar- ja samalla se olisi omansa heikontaruaan
37755: koitettu ruotsinkielisiä oppilaita varten, suomalaisuutta varsinkin sen takia, että
37756: niin onpa Helsingin yliopistosta todellakin yliopistossa ei pääsisi vallitsemaan oikea
37757: silloin muodostunut laitos, jolle nimitys kansallinen henki. Tämä on mahdotonta
37758: >>täysin suomalainen yliopistm> on varmaan- niin kauan kuin siellä on ruotsinkielisiä
37759: HeJ.singin yliopiston järjesty,smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 1529
37760:
37761: opettajia omine erikoisetuineen rikkamassa vät luentonsa suomeksi, niinkuin he aikai-
37762: sitä yhtenäisyyttä, minkä puhdas kansalli- semmin olivat tehneet, mutta konsistorin
37763: nen yliopisto epäilemättä synnyttäisi. ja tiedekunnan määräys pakottaa heidät
37764: Minä tarkastelen vielä tätä kysymystä, pitämään luentonsa ruotsiksi, jotta kielilain
37765: tätä lakiesitystä, eräältä toiselta näkö- määräykset eivät tulisi rikotuiksi. Tyyty-
37766: kannalta. mättömyys nykyiseen kielilakiin ei ole ra-
37767: Minä osoitin jo viime kerralla, miten joittunut sitäpaitsi yksinomaan suomen-
37768: suomenkielel1ä saatiin vähitellen suorittaa kielisten opettajain keskuuteen, vaan mikä
37769: tutkintoja ja miten se myöskin tuli yhä lienee vähemmän tunnettua, myöskin ruot-
37770: useamman opettajan opetuskieleksi, kun- sinkielisten opettajien keskuudessa on syn-
37771: nes tällä hetkellä voimassa oleva yliopisto- tynyt vähitellen varsin sekavia tunteita,
37772: laki vaihtuvien professorinvirkojen kautta jopa suoranaista vastarintaakin. Ja tämä
37773: kohotti suomalaisten professorien luvun vastarinta on koskenut nimenomaan luen-
37774: ruotsinkielisten lukua suuremmaksi. tokieltä koskevia määräyksiä. Niinpä sat-
37775: Tämä nykyinen yliopistolaki, nyt voi- tui muutama vuosi sitten filosoofisen tiede-
37776: massa oleva, vaikkakin se lisäsi suomen- kunnan matemaattis-luonnontieteellisessä
37777: kielistä opetusta, kuitenkin luentokieli- osastossa, että siellä pohdittiin ankarasti
37778: määräyksillään asetti sulun sille suomalai- kysymystä siitä, kuka lain edellyttämät
37779: suuden kehityksel1e, mikä siihen saakka oli ruotsinkieliset luennot ottaisi pitääkseen.
37780: saanut jokseenkin rauhassa ja varsin ta- Näiden luentojen pitäjäksi ajateltiin aluksi
37781: saisesti jatkua. Lisäksi se oli monessakin tähtitieteen ja matematiikan professoreita,
37782: kohdassa sekava ja se on aiheuttanut aika- mutta edellinen huomautti, ettei hänen
37783: lailla merkillisiäkin tilanteita ja monenkin- omatuntonsa salli luennoimista ruotsiksi
37784: laisia haittoja. Kun esim. vaihtuva pro- oppilailleen, joista miltei kaikki olivat
37785: fessorinvirka ei ole sidottu mihinkään eri- suomalaisia ja jälkimmäinen kieltäytyi
37786: koiseen tieteeseen, on siitä ollut seurauk- samasta syystä aivan ehdottoman jyrkästi.
37787: sena, että tällaiseen professorinvirkaan val- Asiasta syntyi pitkiä neuvotteluja ja so-
37788: mistuminen muodostuu ylen epävarmaksi. vitteluja. Lopuksi selvittiin pulmasta sillä,
37789: Seuraus tästä tietenkin on ollut, että moni että ruotsinkielisten luentojen pitäjiksi
37790: nuori tieteenharjoittaja, joka mielellään määrättiin, sanoisinko osaston hyvänah-
37791: olisi syventynyt tutkimuksissaan nimen- kaisimmat miehet, jotka eivät katsoneet
37792: om~;tan määrättyyn alaan, ei ole uskaltanut voivansa tehtävästä jyrkästi kieltäytyä,
37793: ryhtyä valmistautumaan yliopiston opet- vaikka hekin pitivät oppilaittensa takia
37794: tajaksi, koska aineen kahdesta professorin- tä.Uaista järjestelyä epätarkoituksenmukai-
37795: virasta toinen on vaihtuva ja siis saattaa sena, etten sanoisi järjettömänä. Tällaisia
37796: milloin tahansa tulla muutetuksi ruotsin- varsin merkillisiä tilanteita nykyisin voi-
37797: kieliseksi viraksi tai loppua kokonansa. massaoleva yliopistolaki on aiheuttanut.
37798: Erikoisesti varattomalla tieteenharjoitta- Tästä näkökulmasta siirryn nyt tarkastele-
37799: jalla- ja sellaisiahan suomalaiset sään- maan käsiteltävänä olevaa hallituksen esi-
37800: nöllisesti ovat -täytyy olla jokin kiinteä tystä.
37801: päämaali, jonka saavuttaminen turvaisi Hallituksen tarkoitus on säilyttää edel-
37802: myös aineellisen toimeentulon. leen nuo onnettomat vaihtuvat professo-
37803: Omituisia tilanteita on syntynyt myös- rinvirat. Viime istuntokaudella antamas-
37804: kin sen johdosta, että kussakin tiedekun- saan esityksessä hallitus suunnitteli 8
37805: nassa piti lainsäännösten mukaan ruotsin- vaihtuvaa professorinvirkaa, alentaen tässä
37806: kielisten ylioppilaitten lukua vastaavan uudessa esityksessään määrän 5:ksi. Tätä
37807: osan luennoista olla ruotsinkielisiä. Niinpä nyt esitettyä vaihtuvien professorinvirko-
37808: eräitten aikaisemmin yksinomaan suomeksi jen määrää ei tietenkään voida kädenkään-
37809: luennoivien professorien on ollut pakko teessä toteuttaa vaikkakin hallituksen esi-
37810: lain vaatimusten takia ruveta pitämään tys tulisi hyväksytyksi, sillä kukin vaih-
37811: luentonsa ruotsiksi. Heidän on täytynyt tuvan professorinviran ruotsinkielinen hal-
37812: tämän takia lukukauden alussa oppilailleen tija saa tietenkin pitää virkansa niin kauan
37813: huomauttaa, että he kyllä tietävät kuuli- kuin hän virkaikälain mukaan sitä hoi-
37814: jainsa enemmistön olevan suomalaisia ja taa, joten siis yksi vaihtuva professoritl-
37815: että he hyvin mielellään senvuoksi pitäisi- virka voi merkitä 20-30 vuoden ruot-
37816: 630 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37817:
37818: sinkielistä opetusta suomalaisella linjalla. tännössä aiheuttamaan mitä moninaisim-
37819: Sitäpaitsi näistä professorinviroista on seu- pia lisäopetuksen vaatimuksia ja näitä yli-
37820: rauksena samat haitat kuin nykyisestäkin, opiston tiedekunnan samoinkuin konsisto-
37821: joten siis uusi yliopistolaki ei tässä muo- rinkin olisi suorastaan mahdotonta kontrol-
37822: dossa tulisi olemaan suinkaan edellistä pa- loida, koska tällaisten opettajien nimittä-
37823: rempi. Tämän esityksen eräistä kohdista minen on täytäntöönpanolain 3 §:n 5 mo-
37824: on nyt jo ilmennyt erilaisia tulkintoja. mentin mukaan, niinkuin äsken mainitsin,
37825: Miten esim. on ymmärrettävä hallituksen annettu ruotsinkielisten opettajien muo-
37826: esityksessä täytäntöönpanolain 2 §:n alku- dostaman kokouksen, siis tuon ruotsinkie-
37827: oBan viimeinen lause, jossa sanotaan, että lisen konsistorin tehtäväksi. Tässä on il~
37828: tulo- ja menoarvion puitteissa voidaan pe- meisesti suorastaan voimallisesti ajettu
37829: rustaa muitakin professorinvirkoja ruotsin- ruotsalaisten etuja ja ajettu niin, että sitä
37830: kielistä opetusta va.rten kuin lain määrää- ensi näkemältä ei helposti huomaakaan.
37831: mät 21 ruotsinkielistä professorinvirkaa. Mutta asia tulee vieläkin merkillisem-
37832: Täällä eduskunnassa on sanottu tämän mäksi sen kautta, että 2 §:n 4 momentissa
37833: Jwhdan voivan merkitä sitä, että meno- on säädetty samanlainen ylimääräisen ope-
37834: arviota laadittaessa näitä virkoja voidaan tuksen hankkimisetu kaikissa niissäkin
37835: lisätä joko hallituksen esityksestä tai edus- tutkintoaineissa, joissa yliopistossa ei ole
37836: kunnan taholta tehdyn aloitteen perus- tarjolla ruotsinkielistä opetusta ja joiden
37837: teella. Jos tämä todellakin on mahdollista, alojen opettajat eivät ymmärrä ruotsin-
37838: niin silloin tuodaan eduskuntaan taas erin- kieltä. Minun sallittaneen taas kysyä:
37839: omainen väline lehmäkauppojen solmiami- Onko siis hallituksen tarkoitus, kuten tä-
37840: seksi vasemmiston, marxilaisten, ja ruotsa- män kohdan sanamuodosta täytyy pää-
37841: laisten välillä. Ruotsalaisilla ja sosiali- tellä, antaa ruotsinkieltä taitamattoman
37842: demokraateilla on siis, jos mainitun pykä- yliopiston professorin kaikki tehtävät tällä
37843: län tämän momentin kohta on näin ym- tavoin hankituille muille opettajille ja
37844: märrettävä, tiedossa erinomaista vaihto- onko hallitus ollenkaan ajatellut, minkä-
37845: rahaa poliittisen kaupanteon vastasuori- laista sekasotkua tällaisesta järjestelystä
37846: tukseksi. Yliopiston kansleri taasen on olisi seurauksena. Eräät yliopiston opet-
37847: huomauttanut tästä kohdasta, että se tajat ovatkin tämän kohdan johdosta huo-
37848: oikeuttaa perustamaan lahjoitusvaroilla mauttaneet, että hallituksella ilmeisesti
37849: uusia ruotsinkielisiä professorinvirkoja. Oli- näitä pykäliä Jaatiessaan ei ole ollut asian-
37850: sikohan liian tunkeilevaa uteliaisuutta tie- tuntijana yliopiston opettaja tai, jos on
37851: dustella pääministeriltä, joka kuulemani ollut, on se asiantuntija ollut sellainen,
37852: mukaan tänään tulee antamaan asiasta jolle on ollut yhdentekevää kaikiri muu
37853: laajan lausunnon, olisikohan siis liian ne- paitsi asian poliittinen puoli. Minusta
37854: näkästä näin lainsäätäjän ominaisuudessa tuntuu, että ainakin niiden yliopiston
37855: kysyä, mitä tällä lainkohdalla hallitus on professorien joukossa, jotka ovat niin
37856: nikein tarkoittanut. kauan jo olleet toimissaan, että ovat
37857: Saman pykälän 3 kohta, jos se tulee esi- saaneet riittävää kokemusta yliopiston
37858: tetyssä muodossa hyväksytyksi, tulee niin- opetusoloista, ei ole niin yksinkertaista,
37859: ikään aiheuttamaan erilaisia tulkintoja. ettei hän älyäisi tämän kohdan täydellistä
37860: Siinä sanotaan, että ruotsinkielisille opis- mahdottomuutta.
37861: kelijoille on hankittava ylimääräistä ope- Ja edelleen se kohta lakiesityksessä,
37862: tusta, mikäli professorien, dosenttien ja jonka mukaan yliopiston 21 ruotsalaista
37863: muiden opettajien lisäksi tarvitaan val- professoria ovat oikeutetut luennoimaan
37864: mistavaa opetusta tutkintoaineissa, tut- ja antamaan opetusta myöskin suomen-
37865: kinnot, kuulustelut ja kirjalliset harjoituk- kielellä, tulisi varmaan synnyttämään se-
37866: set tähän luettuna. Kun jo nykyisen lain kaannusta, sillä tämä on suoranaisesti risti-
37867: voimassaoloajalla on esimerkkejä siitä, että riidassa lain pääsisällön kanssa, jonka mu-
37868: ruotsinkielisiä luentoja on pidetty jopa yh- kaan oppilaat jaetaan suomalaisiin ja ruot-
37869: delle ainoalle oppilaalle ja että aivan hil- salaisiin ja samoin opettajat suomalaisiin
37870: jattain on pyydetty ruotsinkielen erikois- ja ruotsalaisiin opettajiin, joista jälkimmäi-
37871: kursseja kahdelle oppilaalle, niin on aivan set huolehtivat ruotsinkielisestä opetuk-
37872: ilmeistä, että tällainen säädös tulee käy- sesta ja muodostavat, niinkuin on jo mai-
37873: Hel•singin yliopiston järjesty•smuodon perusteita .koskevan lain muuttaminen. G31
37874:
37875: nittu, tuon oman konsistorinsa eivätkä saa noja käyttääkseni opettajineen, tiedekun-
37876: ottaa osaa täytäntöönpanolain 3 §:n mu- tineen, konsistoreineen ja rehtoreineen,
37877: kaan suomenkielisiä oppilaita koskevien mutta jossa samalla on toiminnassa ruot-
37878: asioiden käsittelyyn tiedekunnassa eikä sinkielinen elin, jolle on annettu ruotsa-
37879: myöskään konsistorissa. Kun jokainen yli- laisia opiskelijoita koskevissa asioissa tiede-
37880: opiston opettaja on erikoistunut tieteensä kunnan ja konsistorin tehtävät ja jonka
37881: jollekin erikoisalalle, mistä on tietenkin opettajat tämän lisäksi ovat yliopiston
37882: seurauksena, että· hän on yliopistossa tällä tiedekunnan ja suuren konsistorin jäseniä.
37883: alalla kaikkein pätevin tuntija, niin voi Tällaisesta järjestelystä ei voi sanoa muuta,
37884: tämän lainkohdan mukaisesti suomalainen- kuin että se on täysin luonnoton ehkäpä
37885: kin ylioppilas harjoittaa opintoja jonkun suorastaan käytännössä mahdoton. Mil-
37886: ruotsalaisen yliopiston opettajan erikois- laiseksi nyt muodostuu esim. tiedekunnan
37887: alana, ja siis etupäässä juuri tämän oppi- kokous, jossa käsitellään suomen- ja ruot-
37888: laana. Mutta tämä ruotsalainen professori sinkielisten opiskelijain pro gradu-kirjoi-
37889: ei ole oikeutettu lainkaan toimimaan tä- tuksia, stipendianomuksia ja monia muita,
37890: män suomenkielisen oppilaansa hyväksi milloin suomalaisia, milloin ruotsalaisia,
37891: tiedekunnassa saman lain määräysten mu- milloin kumpiakin koskevia asioita, jossa
37892: kaan. Haluaisin taaskin kysyä, minkälai- toiset opettajat saavat ottaa osaa toisiin,
37893: nen mestari hallituksella on ollut tätäkin toiset opettajat toisiin asian ratkaisuihin.
37894: kohtaa esityksessään muovailtaessa. Tästä seuraisi, että alituiseen pitäisi en-
37895: On tietenkin selvää, että kaksikielinen siksi päättää siitä, kutka saavat käsitellä
37896: opetus käy jotenkuten päinsä siinä tapauk- ja ottaa päätöksiin osaa, kutka saavat
37897: sessa, että oppilaat ilman vaikeuksia ym- istua kuuntelemassa, kenen on kerrassaan
37898: märtävät kummallakin kielellä annettua poistuttava kokouksesta. Tätä kaikkea
37899: opetusta. Näin oli asianlaita, niinkuin hallitus esitystä Jaatiessaan ei ole ensin-
37900: .aluksi mainitsin, ailmisemmin. Mutta suo- kään ottanut huomioon .
37901: malaisen oppikoululaitoksen valtava ke- Täällä on keskustelun kuluessa huomau-
37902: hitys on tässä suhteessa muuttanut olot tettu muistakin ristiriitaisuuksista. Eri-
37903: täydellisesti. Samassa suhteessa se on koisesti on huomautettu siitä, melkeinpä
37904: tullut ruotsinkielisille oppilaille kaksikieli- omituisesta tavasta, jolla tämän lain mu-
37905: syyttä silmällä pitäen edullisemmaksi, kaan tultaisiin toimittamaan ehdollepanot
37906: koska nämä säännöllisesti jo kouluaika- ruotsinkielisiä professorinvirkoja täytet-
37907: naan useimmissa tapauksissa kaikkialla täessä. Jouduttaisiin m. m. sellaiseen mah-
37908: kuulevat ympärillään suomenkieltä ja siksi dottomuuteen, että jo ensimmäistä maa-
37909: jo hyvin pienin ponnistuksin oppivat sitä taloust:'.eteellisen professorin virkaa täy-
37910: ei ainoastaan ymmärtämään, vaan myös- tettäessä ehdolle panon tulisivat teke-
37911: kin puheessa käyttämään. mään filosofisen tiedekunnan historiallis-
37912: Mutta kaikkein parhaimmassakin ta- kielitieteellisen osaston jäsenet, lääkärit,
37913: pauksessa kaksikielisyydestä on haittoja, lakimiehet, mutta eivät ensinkään asian-
37914: vaikka asia otetaan aivan ahtaasti vain tuntijat, ammattimiehet.
37915: opetustoimen kannalta. Aikaisemmin oli Olen tahtonut ottaa tämän lakiesityksen
37916: kaksikielistä opetusta myöskin oppikou- aivan asiallisen, aivan kiihkottoman arvos-
37917: luissa. Mutta kuka pitää sellaista koulua telun alaiseksi siitäkin huolimatta, vaikka
37918: nyt mahdollisena, jossa olisi samoissa en katso siitä paikkailemallakaan milloin~
37919: .aineissa kahdenlaisia opettajia ja erikieli- kaan ja missään oloissa saatavan käyttö-
37920: set opettajat hoitaisivat vain omakielis- kelpoista. Jos nyt kuitenkin eduskunnan
37921: tensä oppilaiden opetuksen, arvosanat, enemmistö aikoo lain kaksikielisestä yli-
37922: luokalta siirrot j. n. e.? Se, joka pyrkisi opistosta hyväksyä muodossa tai toisessa,
37923: tällaista luonnottomuutta ylläpitämään, niin minä toivoisin, että silloin ainakin
37924: se kuuluu ihmisiin, joilta puuttuu kerras- otetaan perusteellisen harkinnan alaisiksi
37925: saan todellisuuden tajunta. Ei tällainen nekin seikat, joista tässä olen huomautta-
37926: suinkaan ole enää mahdollista. Mutta nut. Meidän kannaltamme, meidän, jotka
37927: paljonkaan toisin ei ole laita sellaisen yli- olemme tässä asiassa joutuneet opposi-
37928: opiston, joka muka on aivan täysin suo- tioon, ei kuitenkaan ole millään tavoin
37929: malainen yliopisto herra pääministerin sa- ratkaisevaa se, tuleeko tämän sisältöinen
37930: 632 11:aanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
37931:
37932:
37933: lakiesitys muodoltaan paremmaksi vai huo- ' >>Virallisesti jääkööt suhteet Suomen ja
37934: nommaksi, vaan meidän kannaltamme Ruotsin välillä korrekteiksi, lausuu lehti
37935: kysymys on siitä, että kaksikielinen yli- ja jatkaa sitten: Sen Suomen kansan kanssa,
37936: opisto parhaimmassakaan tapauksessa ei joka vihaa ja kiroaa kaikkea ruotsalaista,
37937: ole enää ajan vaatimuksia vastaava. Me sen kanssa meillä ei ole mitään yhteistä.
37938: emme siis voi hyväksyä minkäänlaista Skandinavian raja siirtyy taas uudelleen
37939: lakia, jolla säädetään yliopisto olemaan länteenpäin, sen muodostaa Pohjanlahti.
37940: edelleen kaksikielisenä. Meidän käsityk- Nyt kai täytynee jo olla itsestään sel-
37941: semme mukaan ainoa oikea ratkaisu on vää, että suomalaiset pysytelkööt vasta
37942: se, että tämä valtion ainoa yliopisto teh- poissa kaikesta seurustelusta (samkväm)
37943: dään puhtaasti suomalaiseksi. Kehitys on muitten pohjoismaisten kansojen kanssa.
37944: nyt saavuttanut sen vaiheen- varsinkin Tällä emme tietenkään tarkoita Suomen
37945: se käy ilmeiseksi, kun tätä kysymystä ruotsalaisia. Senkaltaiseen seurusteluun,
37946: tarkastelee sen historiallisen taustan poh- johon sisältyy sylkeminen toista kasvoihin,
37947: jalta, jonka viime lausunnossani esitin- ei meillä skandinaaveilla ole halua eikä
37948: on saavuttanut sen vaiheen, että tämä lahjoja. (Ed. Virkkunen: Missä tämä on
37949: sitkeä kielikysymys on nyt loppuratkaisun tapahtunut?) Olkootpa suomalaiset kel-
37950: edessä. Minä pelkään, että ruotsinkieli- paa ja eteenpäinpyrkivää kansaa ja elin-
37951: sille itselleen on vahinko, jos he eivät ym- voimaista kansaa, se ei meitä liikuta muu-
37952: märrä sitä, että tätä ratkaisua ei voida ten kuin että pystymme pitämään puo-
37953: välttää. Voi käydä niinkin onnettomasti, liamme kaikessa kilpailussa heidän kans-
37954: että ruotsalaiset pyrkiessään säilyttämään saan. Mutta samanlaisissa suhteissa kun
37955: mahdollisimman paljon erikoisetuja me- olemme tanskalaisiin, norjalaisiin ja islan-
37956: nettävät ne kailill:i. Se vastustus, jonka tilaisiin emme voi olla heihin. Suomalaiset
37957: ruotsalaiset epäkansallisen marxilaispuo- ovat meihin vihamielisesti suhtautuvia
37958: lueen ja edistyspuolueen tukemilla ovat muukalaisia ja kohdeltakoon heitä sen
37959: nyt hallituksen toimesta järjestäneet, on mukaan. Kyllä norjalaisetkin voivat joskus
37960: jännittänyt tilanteen tässä suhteessa äärim- meihin suuttua, tanskalaiset hymyilevät
37961: milleen. Tästä ei voi ruotsalaiselle ryh- joskus meille pilkallisesti. Sellaistahan sat-
37962: mälle olla hyvä seurauksena. tuu kaikessa seurustelussa, eikä se suin-
37963: Minä tahdon erikoisesti eduskunnan kaan hävitä sukulaistunnetta, mutta suo-
37964: pöytäkirjoihin merkitä vastalauseeni ruot- malaiset vihaavat meitä, heillä ei ole mi-
37965: salaistemme menettelyn johdosta, kun he tään yhteistä kanssamme, heidän kohta-
37966: ovat antaneet nimenomaan läntiseen naa- lonsa ei ole meidän kohtalomme. Orien-
37967: purimaahamme sellaisen kuvan, että tämä toitukoot Itä-Eurooppaan sikäli kun se
37968: suomalaiskansallinen toiminta merkitsee heitä miellyttää. Ei meitä enää liikuta
37969: vihaa ja vainoa ruotsinkielistä kansanosaa kuin välillisesti, miten he järjestävät suh-
37970: kohtaan tässä maassa ja samalla koko ruot- teensa venäläisiin naapureihinsa. Ei kan-
37971: salaisuutta kohtaan, siinäkin muodossa, nata puoltaa yhteenkuuluvaisuutta. On
37972: missä se ilmenee sen varsinaisella toiminta- aivan tarkoituksetauta puhua siitä, että
37973: alueella Ruotsissa. Tuo kuva on täysin Skandinavien raja kulkisi Rajajoella.
37974: valheellinen. Ja sitä ei kuitenkaan ruot- Kansa, joka asuu Tornionjoen ja Rajajoen
37975: sinkielisten taholta ei parhaimpienkaan välillä on kaivannut vihankuilun itsensä
37976: taholta ole pyritty oikaisemaan. Minä ja Ruotsin välille, ja siinä on raja, joka
37977: mainitsen aivan tuoreen esimerkin tästä. pysyy. Tapahtunutta ei voi pyyhkäistä
37978: Sen tarjoaa meikäläinen lehti Svenska pois eikä sitä voi millään selitellä toiseksi.
37979: Prassen. Lehden >>Muut lehdet>>-osastossa Se, mitä jonkin kansan sivistynyt nuoriso
37980: on luettavana seuraava palanen, joka suo- tekee, se paljastaa aivan varmasti tämän
37981: mennettuna kuuluu näin: >:Kansaan, jossa kansan luonteen.>> Ja lopuksi lehti toteaa,
37982: vallitsevana tunteena kaikkea ruotsalaista että tämä on sitäkin varmempaa, koska
37983: kohtaan on viha, emme voi tuntea min- nuorison mielenosoitukset niin hyvin so-
37984: käänlaista yhteenkuuluvaisuutta>>, kirjoit- pivat yhteen siihen, mitä muilla tahoilla
37985: taa Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning 1 on ilmennyt.
37986: johtavassa artikkelissaan maanantaina. 1
37987: Ja suomalaista ylioppilasta on eräs toi-
37988: Hel•singin yliopiston järjesty-smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. ()33
37989:
37990: nen lehti säädyttömästi häpäissyt, tapaus, mitään sen sydämellisempää seurustelua.
37991: josta ed. Virkkunen lauantaina antamas- Ja tällaisella tutkimuksella olisi vielä kol-
37992: saan lausunnossa mainitsi. maskin merkitys- ja minä luulen, että
37993: Mutta onko tämän meikäläisen ruotsin- tällaisen tutkimuksen syntyminen ei ole
37994: kielisen lehden tai jonkun muun meikäläi- kovinkaan pitkän ajan takana -nimittäin
37995: sen ruotsinkielisen lehden puolesta esitetty se merkitys, että sillä voitaisiin varsin
37996: mitään tällaisen herjaavan, väärämielisen kiinteästi osoittaa, mikä osuus meidän
37997: kielenkäytön lopettamiseksi (Eduskun- ruotsalaisillamme on siihen, että vieraan
37998: nasta: Ei ole!). Ei sanaakaan. Päinvastoin maan taholta on häpäisty ja solvattu
37999: lehti on kirjoituksillaan nyt ja aikaisemmin vuodesta vuoteen, vuosikymmenestä toi-
38000: antanut aihetta nimenomaan tällaiseen seen, jo lähes vuosisadan ajan suomalaista
38001: perinjuurin väärään ja vihamieliseen käsi- kansaa tavalla, joka varmaankin on vailla
38002: tykseen Ruotsissa. Jos tässä yhteydessä vertaistaan koko maailmassa. Tällainen
38003: voidaan puhua vihasta,tässä yliopiston suo- tutkimus olisi kokonaisuudessaan varmaan
38004: malaistamiskysymyksen yhteydessä, niin se surullinen asiakirja, ei suomalaiselle kansa-
38005: viha ilmenee silloin nimenomaan ruotsin- kunnalle, sillä sitä eivät solvaukset ole
38006: kielistemme taholla, viha sen johdosta, että tahranneet eivätkä sen arvoa alentaneet.
38007: ruotsinkielisten vähemmistönä on pakko vaan se olisi surullinen solvaajille itselleeli
38008: luopua etuoikeutetusta asemastaan tässä niin tuolla kuin tälläkin puolen Pohjan-
38009: maassa. Mutta enemmistö ei voi olla pyr- lahtea. Se osoittaisi, että oman pesänsä
38010: kimättä luonnollisiin oikeuksiinsa vain sen likaajia tässä maassa on ollut surettavan
38011: vuoksi, että se herättää vihaa niissä, joiden paljon. Prof. Laurila ei ole suinkaan ainoa
38012: erikoisetuihin joudutaan koskemaan, kos- lajiaan. Se osoittaisi, kuinka tyystin eräiltä
38013: kemaan tavalla, jota vähemmistö mah- meikäläisiltä piireiltä on puuttunut se yh-
38014: dollisesti ei hyväksy. Suomalaisella ta- teisisänmaallinen mieli, josta minä viime
38015: holla, -minun täytyy uudelleen tästä kerralla tältä paikalta puhuin, se mieli,
38016: huomauttaa, - ei tunneta vihaa ruotsa- jota ilman ei voi syntyä hedelmällistä yh-
38017: laisia kohtaan. Minä olen jo tältä pai- teistoimintaa erikielisten kansanosien vä-
38018: kalta maininnut, että suomalaisuustaiste- lillä tässä maassa. Minä olen vakuutettu
38019: lua ei ole alunalkaenkaan synnyttänyt siitä, että mitä voimakkaammaksi suoma-
38020: viha, viha ruotsinkielisiä kohtaan, ja lainen kansallistunne kehittyy, mitä sel-
38021: tätä taistelua ei viedä tälläkään hetkellä vemmin Suo:rren suomalainen kansanaines
38022: eteenpäin vihanvoimalla. Sen valtavan tuntee, että sillä on oma erikoistehtävämä
38023: kansallisen nousun eteenpäinvievänä voi- maailmassa, niin sitä suurempaa terveh-
38024: mana ei ole, sanottakoon ruotsalaistemme tymistä se tietää suomen- ja ruotsinkieli-
38025: taholta mitä tahansa, viha ruotsalaisia sen väestöosan keskinäisissä suhteissa. Se
38026: kohtaan, vaan kysymys on taistelusta näkee silloin, että eräs heikkouden syy
38027: niitten oikeuksien puolesta, jotka tässä tässä maassa on nyt ja on ollut jo kauan
38028: maassa kansan valtavalle enemmistölle juuri kieliriitaisuuksissa. Tästä seuraa.,
38029: luonnostaan kuuluvat. että kieliriidoista on tehtävä loppu. Ja
38030: Tältä paikalta on myöskin huomautettu, mitä nopeammin nämä riitaisuudet voi-
38031: että olisi syytä ryhtyä toimittamaan tut- daan päiväjärjestyksestä poistaa, sitä pa-
38032: kimusta siitä, millaisia törkeyksiä, mil- rempi. Mutta sitä tietä niitä ei voida mil-
38033: laisia häpeämättömiä solvauksia Suomen loinkaan poistaa, mitä tietä hallitus nyt
38034: suomalaista kansaa kohtaan on Ruotsin- on lähtenyt tässä asiassa kulkemaan. Niitä.
38035: maan sanomalehdistössä syydetty siitä ei voida poistaa muuten kuin yhdellä
38036: lähtien, kuin Snellman alkoi kansallisen ainoalla tavalla, siten että ainoaksi kan-
38037: herätystyönsä. Jonkinlainen resume, yh- salliskieleksi tässä maassa tehdään suomi,
38038: teenveto siitä olisi saatava julkisuuteen ja ruotsille taataan paikalliskielen oikeudet.
38039: suurilla sivistyskielillä, koko sivistyneen Kun tätä yliopistokysymystä katsotaan
38040: maailman luettavaksi. Tällainen tutki- tästä näkökulmasta, on vaan yksi ainoa
38041: mus olisi samalla vastaus erääseen toiseen ratkaisu mahdollinen. Pienet parannukset
38042: kysymykseen, siihen nimittäin, kenellä on eivät riitä. Ne eivät tuo asiaan ratkaisua,
38043: todellinen syy pitää välit naapureitten ne eivät voi saP.da aikaan yhteisymmär-
38044: kesken kylminä mutta korrekteina. ilman rystä, eivätkä siis poista ldeliriitoja. On
38045:
38046: 80
38047: 634 :~Iaanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38048:
38049: tehtävä kerta kaikkiaan täysi leikkaus. ilmenee hallituksen esityksessä ja perus-
38050: 1Vli11ä ymmärrän, että se koskee etuoikeu- tuslakivaliokunnan mietinnössä. Ja se
38051: tettuun ruotsalaiseen sivistyneistöön, joka seikka on se, että nyt uhataan tuhota yli-
38052: on tottunut vuosisadat olemaan siinä ase- oppilaskunta ja osakuntalaitos, joiden siu-
38053: massa, että sillä tässä maassa yksin on nauksellista merkitystä ylioppilaille ei voida
38054: määräämisvalta. Mutta tuo leikkaus ei kyllin suureksi arvioida. Täällä on pu-
38055: koske ruotsinkieliseen rahvaaseen, koska huttu siitä, että on käsittämätöntä, mi-
38056: siltä ei ole mitään oikeuksia riistetty ja tenkä miehet sellaiset kuin ministerit Kivi-
38057: koska siltä ei tulla mitään oikeuksia riistä- mäki ja Mantere ja ed. Ryömä, joka kuu-
38058: maan. Sille taataan ne oikeudet, jotka luu olleen aikoinaan osakunnan kuraatto-
38059: sille vähemmistönä kuuluvat. Mitään kieli- rillakin, voivat kylmästi kieltää entisyy-
38060: sortoa ei näet kansalliseen tietoisuuteen tensä osaknutalaisina ja lähteä tätä lai-
38061: herännyt suomalainen kansa milloinkaan tosta tuhoa.maan. On kysytty, eikö heillä
38062: pyri harjoittamaan, ja ruotsinkieliseen si- ole sellaisia nuoruudenmuistoja osakunta-
38063: vistyneistöönkin jättää tämä toimenpide ajoiltansa, että ne pakoittaisivat lämpi-
38064: vain sellaiset haavat, jotka nopeasti arpeu- mill mielin osakuntaa ja myös ylioppilas-
38065: tuvat. Kun uusi sukupolvi ryhtyy hoi- kuntaa ajattelemaan.
38066: tamaan tämän jälkeen tämän maan asioita, Mutta tässä ei ole kysymys vain siitä,
38067: niin silloin suomenkielisellä niin kuin ruot- että osakunnan piirissä on vietetty unoh-
38068: sinkieliselläkin taholla kuuluvat kielirii- tumattomia innostuksen hetkiä ja että on
38069: taisuudet menneisyyteen eikä niillä ole saatu jotakin, mikä on lämpimänä innoit-
38070: sitä repivää ja hajoittavaa vaikutusta, tanut myöhemminkin ja saattanut vaikut-
38071: mikä niillä nyt on. Minä olen nimittäin taa myöhäisemmän ajan elämänsuuntaan.
38072: varmasti vakuutettu siitä, että hyvä yh- Kysymys on ennen kaikkea siitä, että osa-
38073: teisymmärrys ja isänma9Jlinen mieli joh- kunta merkitsee nuorelle ylioppilaalle kor-
38074: tavat silloin toimintaa kummallakin puolen vaamattoman tärkeää kasvatuslaitosta.
38075: kielirajaa, koko isänmaan onneksi ja me- Yliopisto-opinnot ovat ennen kaikkea mää-
38076: nestykseksi. Silloin vasta pääsevät täy- rätyn tietomäärän hankkimista ja mikäli
38077: siin oikeuksiinsa ne isänmaalliset ominai- mahdollista pyrkimystä saamaan tieteelli-
38078: suudet ruotsinkieliselläkin taholla, jotka nen ajattelutapa. Kaikessa tässä on paljon
38079: ovat niin kauniita jälkiä jättäneet histo- sellaista tietenkin, jolla myöhemmässä elä-
38080: riamme lehdille sellaisilta ajankohdilta, mässä on käytännöllistä merkitystä, mutta
38081: jolloin Suomen kansa on ollut uhanalai- paljon myös sellaista, joka jää käytännölli-
38082: sessa asemassa. sesti ottaen merkityksettömäksi henkiseksi
38083: Lakiesityksessä on myöskin pykälä osa- pääomaksi. Mutta vaikkapa täällä yli-
38084: kuntalaitoksesta, asia, jota täällä eduskun- oppilas onkin nimenomaan näitä yliopisto-
38085: nassa on paljon pohdittu. Eräiltä näkö- opintojansa varten, jää hänen kehityksensä
38086: kohdilta minäkin haluan sanoa siitä pari vajanaiseksi, ellei hän tee mitään muuta
38087: sanaa. Täällä on sanottu, että parlament- kuin harjoittaa vain erikoisopintoja. Minä
38088: tarismin häpäisemistä on sellainen menet- tahtoisin sanoa, että vasta aktiivinen
38089: tely, että vähemmistö ehkäisee lain hyväk- osanotto ylioppilaselämään, nimenomaan
38090: sytyksi tulemisen. Niinikään on syytetty osakuntaelämään kruunaa yliopisto-opin-
38091: ylioppilasnuorisoa siitä, että se on ryhtynyt not. Ylioppilaselämä vasta tuo ylioppi-
38092: taisteluun hallituksen esitystä vastaan, laalle sen voiman, joka kypsyttää hänet
38093: .jotta esitys siitä huolimatta, että se mer- kansalaiseksi vastaista toimintaansa var-
38094: kitsee eräissä kohdin tunnustetusti edis- ten. Minä omasta kokemuksestani voin
38095: tystä suomalaisuusnäkökannalta, ei tulisi vakuuttaa, että minä puolestani en voi
38096: hyväksytyksi.-Mutta me voisimme jättää sanoa, kumpiko minun kehitykselleni kan~
38097: kokonaan huomiotta kaiken senkin, mitä salaistoiminnan kannalta on ollut suurem-
38098: minä edellä tätä lakiesitystä vastaan olen maksi hyödyksi, opinnotko vaiko toiminta
38099: esittänyt, jos me emme pitäisi kiinni myös- osakunnassa.
38100: kin siitä, että osakuntalaitokseen ei saa Jos nyt osakuntalaitos hävitetään siinä
38101: koskea. On nimenomaan eräs syy, joka mielessä, että se ei ole enää akateemiselle
38102: yksinään on riittävä ylioppilaille ryhtyä kansalaiselle välttämättömyys, niin riis-
38103: taistelemaan sitä kantae, vastaan, joka tetään nuorilta kokemattomilb ylioppi-
38104: Reisingin yliopiston järjestyosmuodon llerusteita .koskevan lain muuttaminen. ö35
38105: ~-----~~-----------------~------- ------- - -----------------
38106:
38107:
38108: lailta eräs kasvattava tie käytännölliseen lainen - tahdotaan osakuntalaitos nyt
38109: kansalaiselämään. Osakunnat saattaisivat kerta kaikkiaan hävittää.
38110: tietenkin jäädä toimimaan vapaaehtoisina- Mutta mihin pyrkii edistyspuolue, kun
38111: kin, ellei niitä kokonaan mahdollisesti sekin on ryhtynyt kaivamaan maata osa-
38112: kiellettäisi, mutta vapaaehtoisuudesta on kuntalaitoksen alta? Onko sillekin tämä
38113: se vaara, että osakunnat muodostuisivat kansallis-isänmaallinen mielenlaatu vasten-
38114: ~issin klikkihengen tyyssijoiksi. Niihin mielinen, vai kuuluuko osakuntalaitoksen
38115: liittyminen jäisi suorastaan sattuman va- tuhoaminen n. s. kulttuuriliberalismiin.
38116: raan useimpien nuorten ylioppilaiden koh- Täytyyhän toki jokin syy silläkin taholla
38117: dalta. Sitä paitsi ne surkastuisivat ja me- olla. Täällä on sanottu myös, että osakunta-
38118: nettäisivät suurimmaksi osaksi sen ääret- laitoksen hävittäminen merkitsisi sitä, että
38119: tömän tärkeän kasvattavan merkityksensä, ylioppilaat entistä paljon suuremmassa
38120: mikä niillä on ja mikä niillä aina on ollut. määrin pyrkisivät ryhmittymään puolue-
38121: Täällä on useammissakin puheenvuoroissa tunnusten mukaan. Ja jos minä olen oikein
38122: tehty selkoa osakuntien monipuolisesta ymmärtänyt vasemmiston ja edistyksen
38123: toiminnasta. Mitä pienemmiksi osakunnat ajatuksenjuoksun, niin sen mukaan juuri
38124: vapaaehtoisina muodostumina supistuisi- tähän suuntaan ylioppilasryhmitystä olisi-
38125: vat, sitä vähemmän niillä olisi mahdolli- kin pyrittävä johtamaan. Se takaisi tie-
38126: suuksia suorittaa niitä tehtäviä, mitä ne tenkin paljon paremmin kuin tämä nykyi-
38127: nyt suorittavat, ja samalla olisi tästä nen järjestelmä, sen, että poliittisesti sa-
38128: tietenkin seurauksena, että osakunnat jäi- moin ajattelevat yhteen ryhmittyneinä
38129: sivät henkisesti paljon nykyistä köyhem- vahvistaisivat sitä poliittista mielensuun-
38130: miksi, sillä niistä häviäisivät eri aatesuun- taa, minkä nuoret ylioppilaat ovat saa-
38131: nat ja monet eri vivahdukset, sillä ilmei- neet siinä ympäristössä, jossa he ovat var-
38132: sesti ne vapaaehtoisina muodostuisivat haisimman osan elämäänsä viettäneet.
38133: vain samanmielisten erikoisseuroiksi, ja Kun suomalaiset ylioppilaat näinä päi-
38134: silloin niistä kokonansa helposti häviäisi vinä ovat jättäneet lukusalit ja labora-
38135: se kohottava voima, mikä niillä on ollut, tooriot tyhjiksi ja sysänneet kurssikirjat
38136: ja mikä on jättänyt moneen sellaisen vai- syrjään, eivät hekään ole tehneet sitä
38137: kutuksen, joka on suorastaan suuntaa vihasta ruotsalaisuutta kohtaan. niinkuin
38138: määräävästi vaikuttanut läpi elämän. täältä meidän ruotsalaistemme taholta on
38139: Eräässä suhteessa minä saatan ymmärtää annettu Pohjanlahden toiselle puolelle ym-
38140: sen, että vasemmisto, marxilaiset, halua- märtää. He ovat lähteneet taisteluun
38141: vat osakuntalaitoksen tuhota. Osakunnat suomalais-kansallisen ajatuksen puolesta,
38142: ovat läpi vuosisatojen olleet isänmaallisen ja he ovat tässä tinkimättömiä. Se on nuo-
38143: mielen kehittäjiä, ne ovat olleet kuin ahjo, rison erikoisuus. Heidän toimintaansa eivät
38144: jossa kulta on kuonasta erotettu. Ne ovat määrää mitkään etulaskelmat. He näke-
38145: olleet myös kansallisen ja nimenomaan suo- vät päämäärän ja he näkevät sen selvänä
38146: malaiskansallisen mielen kasvattajia siitä ja luonnollisena ja he tahtovat, että se
38147: lähtien kuin osakunnat ovat kielellisen pe- päämäärä toteutetaan, koska se on luon-
38148: rustan mukaan jakautuneet. Marxilaisen nollinen.
38149: näkökulman mukaisesti ovat molemmat Tästä nuorisosta tuntuu, että päämäärä,
38150: nämä sukulaistunteet, isänmaanrakkaus suomalainen yliopisto suomalais-kansallisen
38151: ja kansallinen mieli pahasta. Ed. Tanner hengenviljelyksen keskukseksi, pitäisi olla
38152: on täällä nimittänyt tätä mielenlaatua selviö jokaiselle suomalaiselle. Mutta se
38153: chauvinismiksi, leimaten sen kaiken mah- näkee kuitenkin, että näin ei suinkaan ole
38154: dollisen pahan aiheuttajaksi kansalaiselä- asianlaita. Se näkee tämän asian ymmär-
38155: mässä. Osakunnissa joutuu vaaraan se tämättömyyttä maan hallituksessa ja se
38156: epäkansallinen katsantotapa, minkä marxi- näkee samaa eduskunnan enemmistössä.
38157: laiset tahtovat nuorten ihmisten mieliin Nuoriso on noussut taistelemaan ::;:!.!"· vas-
38158: juurruttaa. Jotta päästäisiin siitä vaarasta, taan, että on pyritty suorastaan koteloitta-
38159: mikä osakuntien taholta uhkaa sitä kas- maan ruotsalaisuutta valtion yliopistoon,
38160: vatustyötä, jota marxilaisella taholla on niinkuin minä yksityiskohtaisesti edellä
38161: tehty epäkansalliseen suuntaan, päämää- olen osottanut, niin että se muodostaa
38162: l'änä jokin epämääräinen maailmankansa- turvallisen suojamuurin sisällä täysin itse-
38163: 636 )vfa:man taina 28 p. tammikuuta 1!}35.
38164:
38165:
38166: näisen osan, aivankuin valtion valtiossa. maton kannattaja kuluneina vuosina?
38167: Nuoriso ei voi ymmärtää tätä muuksi Kuka on tätä asiaa pitänyt vireillä vuo-
38168: kuin yritykseksi pönkittää ruotsalaisuutta desta vuoteen, vaikka sen toteuttamisella
38169: siinä laitoksessa, jonka kuitenkin pitäisi ei ole näyttänyt olevan mitään mahdolli-
38170: olla kansallisen sivistyksen edelläkävijä. suuksia, vaikka maan viisaat ja maan
38171: Opiskeleva nuoriso on katsonut välttä- hallintoelimet ovat asettuneet kiinteästi
38172: mättömäksi tehtäväkseen osoittaa suoma- sitä vastaan? Se on ylioppilasnuoriso siitä
38173: laiselle väestölle kautta maan poliittisiin hetkestä lähtien, jolloin sille tämä kysy-
38174: ryhmäkuntiin ja puolueisiin katsomatta, mys selveni mutkattomaksi. Siksi se oi
38175: että kansalliselta kannalta niin ensiarvoi- ole hetkeksikään luopunut yliopiston suo-
38176: sen tärkeätä asiaa kuin tämä on ei voida malaistamisajatuksesta. Se on tuonut sen
38177: siihen suuntaan ratkaista, kuin nyt on yhä uudelleen ja uudelleen julki. Silloin
38178: tahdottu tehdä. Monissa sadoissa kokouk- kun muut ovat olleet tälle ajatukselle
38179: sissa ja juhlatilaisuuksissa maan etäisimpiä kylmiä ja penseitä, silloinkaan kun he ovat
38180: kolkkia myöten on eilen nuorison taholta saaneet vastustusta, silloinkaan kun heitä
38181: tahdottu osoittaa, että samana vuonna, on moitittu ja solvattu, niinkuin näinä
38182: jolloin kansakunta valmistuu viettämään päivinä on tehty, silloinkaan nämä suo-
38183: Kalevalan 100-vuotismuistoa, ei yliopisto- mahiset ylioppilaat eivät ole lakanneet
38184: kysymyksessä voi olla enää kysymys mis- toistamasta ajatusta: Helsingin yliopisto
38185: tään muusta ratkaisusta kuin yliopiston on tehtävä suomalaiseksi! Ja vielä enem-
38186: täydellisestä suomalaistamisesta. Tämä män: se on selittänyt, että tämä asia tulee
38187: on akateemisen nuorison tinkimätön pää- toteutettavaksi ja että se toteutuminen
38188: määrä. Tämän puolesta se on heittäytynyt ei ole pitkän a.jan takana. Ja mikä on
38189: taisteluun, josta se ei aijo luopua, ennen- tästä uskonvarmuudesta ollut seurauksena?
38190: kuin taistelu on johtanut lopputulokseen. Siitä on ollut seurauksena, että tämä usko
38191: Se ei laskelmoi, mitä tämä taistelu tulee on siirtynyt heistä vuosi vuodelta yhä
38192: sille maksamaan, se ei kysy, mitä se itse- laajempiin kansalaispiireihin. Se on siir-
38193: kohtaisesti menettää tai voittaa silloin kun tynyt naisesta naiseen, miehestä mieheen
38194: se taistelee käsityksensä mukaan ainoan kautta koko Suomenmaan. Minun täytyy
38195: oikean puolesta. tältä paikalta todistaa, että nimenomaan
38196: Hallituksen esitys, jonka taakse, niin- ylioppilasnuorison ansiosta eduskunnassa
38197: kuin täällä on lukemattomat kerrat sa- nyt on muodostunut tämä kansallinen rin-
38198: nottu, eduskunnan enemmistö on asettu- tama, joka on päättänyt tehdä tyhjäksi
38199: nut, on saanut aikaan suoranaisen kansan- kaikki muut ratkaisut kuin sen ainoan,
38200: nousun, niinkuin minä aikaisemmin jo viit- mitä ylioppilaat ovat oikeana pitäneet.
38201: tasin. Ja suunnannäyttäjänä on suoma- Se on tullut tämä kysymys tähän edus-
38202: lainen ylioppilasnuoriso. Se tekee tällä kuntaan, tämä puhtaasti suomalainen yli-
38203: hetkellä kauaskantoista työtä, työtä sel- opistokysymys siinä muodossa, kuin me
38204: laista, jonka tulokset ulottavat vaikutuk- sitä nyt ajamme, niiden mukana, jotka
38205: sensa syvälle kansakunnan elämään. Sen ovat sen yliopistopiireissä horjumattomaksi
38206: työn tuloksena on oleva lähitulevaisuu- vakaumuksekseen omistaneet. Minä en
38207: dessa tämän kysymyksen onnellinen rat- liioittele sanoessani, että edustajat Ala-
38208: kaisu. Tämän kysymyksen ympärille tänä Kulju, Simojoki, J. Annala ja Heiskanen
38209: hetkenä on ryhmittynyt sellainen kansalli- ovat lähinnä ne miehet, jotka ovat sen
38210: nen voima, että sen edessä epäkansalliset tuoneet ylioppilaitten esittämässä muo-
38211: voimat joutuvat vapisemaan, kaikki ne dossa ryhmiinsä. Ei tämä suomalaiB-
38212: ainekset, jotka näilläkin ylimääräisillä val- kansallinen rintama, joka tällä hetkellä
38213: tiopäivillä ovat pyrkineet lyömään maahan nyt vuorokaudet umpeensa on taistellut
38214: kansalliset voimat. Mutta ne ovat nyt jo puhtaan suomalaisen yliopiston puolesta,
38215: liian voimakkaat maahan lyötäviksi. ei se ole sen hetken synnyttämä, jolloin
38216: Täällä on jo useammankin kerran mai- nämä ylimääräiset valtiopäivät alkoivat
38217: nittu, että nämä ylimääräiset valtiopäivät työskentelynsä. Sen on ylioppilasnuoriso
38218: vievät voimakkaasti eteenpäin yliopiston synnyttänyt lähinnä juuri edellämainitse-
38219: asiaa. Mutta kuka on ollut valtion ainoan mieni edustajain välityksellä jo silloin,
38220: yliopiston suomalaistamisajatuksen uupu- kun nykyinen ~eduskunta tässä kokoon-
38221: Helsingin yliopiston järjesty;smuodon perusteita 'koskevan lain muuttaminen. 637
38222:
38223: panossaan tuli määrätyksi. Silloin tämä aikana niin perusteellisesti ja monipuoli-
38224: rintamamuodostus jo oli selviö. Se ilmenee sesti käsiteltävänä olevaa asiaa jo selvi-
38225: heti ensimmäisen istuntokauden alussa tettäisiin. Onhan niin puolelta kuin toi-
38226: tehdyissä aloitteissa, niissä jotka tehtiin selta näiden päivien ja öiden verkkaisen
38227: syksyllä 1933 tästä yliopistokysymyksestä, kulun aikana tehty päteviä huomautuksia
38228: aloitteista, jotka vielä tällä viikolla aika- asioiden juriidisesta puolesta, samoin kuin
38229: villa varsinaisilla valtiopäivillä tulevat saa- itse lakiesitysten sisältöön, tarkoituksen-
38230: maan ratkaisunsa. Nämä eduskuntaryh- mukaisuuteen ja mahdollisiin seuraamuk-
38231: mät kypsyivät asialle kokonaisuudessaan siinkin nähden. Maallikkona minulla ei
38232: mainittuna syksynä aloitteita valmistel- ole mitenkään mahdollisuutta ryhtyä
38233: taessa ja siitä lähtien nämä ryhmät ovat paneutumaan asian juriidiseen puoleen,
38234: seisoneet samassa rintamassa opiskelevan tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun
38235: nuorison kanssa. Niihin on tarttunut maan korkeimmat oikeudenvalvojat ovat
38236: nuorten usko ja nuorten voittamisen tahto. asiasta joutuneet aivan vastakkaiseen tu-
38237: Ja nyt on hallitus käsiteltävänä olevalla lokseen. Mutta sen minä maallikkonakin
38238: esityksellään antanut siivet nuorison us- saatan ymmärtää, että eräiden tärkeiden
38239: kolle. Se on nyt lentänyt yli maan! Yli- perustuslain ja vahiopäiväjärjestyksen
38240: oppilasnuoriso huutaa uskonsa suomalai- säännöksien selvittämiseksi on näiden kes-
38241: seen yliopistoon koko suomalaisen kansan kustelujen aikana tehty erinomaisen tulok-
38242: kuultavaksi juuri tällä hetkellä, ja se tekee sellista ja pätevää työtä. Täällä on vain
38243: sen samallaisella voimalla ja varmuudella hyvin harvat jääneet kannattamaan halli-
38244: kuin se on sitä omassa piirissään julistanut tuksen toimenpiteen sopivaisuutta. Ja
38245: lmluvina vuosina! Sellaisena se on nyt eilen edistyspuolueen kokouksessa pide-
38246: kiirinyt yli maan ja kaiku palaa takaisin tyssä esitelmässä on siltäkin taholta, aina-
38247: satakertaisena, ja se paisuu matkalla tuhat- kin epäsuorasti, lausuttu arvosteluja. On-
38248: tuhantiseksi, se vastaa tänne ukkosen jy- han prof. Lassilll" es-itelmässään maininnut:
38249: linänä: valtion yliopisto suomalaiseksi! Ja >>Niinpä olisi mielestäni ehdottomasti laissa
38250: minä olen vakuutettu siitä, että se ei voi selvästi määrättävä, että hallitus ei ole
38251: olla kuulumatta näidenkin kivimuurien oikeutettu antamaan lakiehdotuksia yli-
38252: sisälle, jotka suojiinsa kätkevät tämän lain- opistoasioissa konsistoria kuulematta. Tä-
38253: säätäjäkunnan. Se tulee täällä ennen pit- män määräyksen tulisi olla niin selvä, että
38254: kää tekemään tehtävänsä, nimenomaan sitä ei voit'aisi toisin tulkita.>> Minä olen
38255: sen tehtävän, että nuorison usko on muut- kerran joutunut erään esimieheni kanssa
38256: tunut todellisuudeksi ja Suomen suomalai- keskustelemaan lain tulkitsemisesta ja hän
38257: nen kansa on vihdoinkin saanut kolmen sanoi, ettei lakia ollenkaan voida tulkita.
38258: vuosisadan kuluttua puhtaasti suomenkie- Minä lisäsin siihen: >>Haluankin tietoja
38259: lisen yliopiston. Se on silloin valtaosaltaan vain siitä, miten laki olisi käsitettävä.>>
38260: suomalaisen ylioppilasnuorison lahja kan- Kun edistyspuolueen oma jäsen on käyttä-
38261: salleen. Ylioppilastalon julkisivussa lue- nyt sanaa >>tulkita>>, niin se on jo minusta
38262: taan: Spei suae patria dedit, toivollensa verrattain väkevänä todistuksena, ettei
38263: isänmaa antoi. Yliopiston julkisivuun olisi tässä ole lain käsittäminen ollut vallan
38264: kirjoitettava sinä päivänä, olipa tuo päivä onnistunutta.
38265: sitten lähempänä tai kauempana, sinä Kerta kaikkiaan me uskomme, ettei vas-
38266: päivänä jolloin laki suomalaisesta yli- taisuudessa tule semmoista parlamentaarik-
38267: opistosta tulee vahvistetuksi: Patriae suae koa, joka kohottaisi itseänsä vastaan ne
38268: spes patriae dedit, isänmaaUensa antoi moraaliset epäluottamuslauseet, mitä näinä
38269: isänmaan toivo (Keskustasta ja oikealta: päivinä on saatu kuulla. Ja kun näin on,
38270: Oikein! Hyvä!). niin varmaankin näiden päivien keskuste-
38271: lulla on ollut nimenomaisesti lain tarkoi-
38272: .Ed. K a a s a 1 a i n e n: Herra vara- tuksenmukaisuuden käsittämisen kannalta
38273: puhemies! Kun yli viisi vuorokautta taka- erinomaisen tärkeä tehtävä. Tämä totea-
38274: perin pyysin tämän puheenvuoron, en minen oikeastaan minun puoleltani riit-
38275: osannut mitenkään uskoa, että sen saami- täisikin. Jos haluaisin jatkaa, niin sanoi-
38276: nen tapahtuisi vasta nyt. En myöskään sin, en mitenkään vahingonilosta, että
38277: osannut ennakoltll" aavistaa, että tänä aikoinaan, lähes viikko takaperin, puolus-
38278: 638 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38279:
38280: timme pitempää pöydällepanoaikaa kuin että on olemassa ja hänen mielestään oi-
38281: hyväksytyksi tullut. Minä luulen, että , keutettukin mielipide, joka kehoittaa toimi-
38282: jos tuo pitempi pöydällepanoaika olisi maan siten, että kanslerin toimi lakkautet-
38283: hyväksytty, niin monien tästä n. s. jarru- taisiin, vaikkakin hän myöntää, että ken-
38284: tuksesta kärsineiden mielikin olisi nyt ties yhtä hyvällä syyllä voitaisiin puoltaa
38285: parempi. Tuloksenhan saattoi jo ennakolta sen vakinaistamista. Myöskin hän yli-
38286: arvata joka tapauksessa muodostuvan täl- opistomiehenä kiinnittää huomiomme yli-
38287: laiseksi. opiston tieteelliseen työskentelyyn ja käy-
38288: Vain muutamia vuosia yliopistossa opis- tännöllisiin muihin tehtäviin. Mutta ennen-
38289: kelleena ei minulla ole mahdollisuuksia kuin tähän ryhdyn, on minun vielä tehtävä
38290: myöskään ottaa tässä niin arvovaltaisella eräs huomautus jo aikaisemmin esittämäni
38291: ja syvällisellä tavalla käsiteltäväksi itse ajatuksen johdosta. Siitä, että Helsingin
38292: lakiesityksien tarkoituksenmukaisuutta ja yliopistossa on ruotsinkielisellä hallinto-
38293: sisältöä sekä käytäntöön sopeutumista kuin elimistöllä ollut niin suuri sija ja että
38294: useissa aikaisemmissa puheenvuoroissa on myöskin opettajain ja virkamiesten kielen-
38295: tehty. Myöskään siinä tiedekunnassa, jossa käyttö on ollut siihen kallistuva, on ollut
38296: nautin opetusta, en joutunut minkään yleiseen kielen viljelykseen nähden mitä
38297: kieliriitojen toteajaksi. Yliopiston eräiden huomattavin vaikutus. N. s. katederikieli
38298: viranomaisten ruotsinkielisyys ei kuiten- on tullut suorastaan sananparreksi. Minkä
38299: kaan voinut mennä huomiotta, kun maa- palveluksen me tekisimmekään Suomen
38300: seudun supisuomalaiselta alueelta saapu- yleiskielelle ja suomenkielen puhdasvilje-
38301: nut ylioppilas ryhtyi opinteille. Minä lykselle, jos päästäisiin siihen, että kor-
38302: huomasin niihin aikoihin erään toisenkin keimman opillisen sivistyksen saaneet hen-
38303: korkean oppilaitoksen oppilaskunnan mie- kilöt viljelisivät vain aitoa ja puhdasta
38304: lellään käyttäneen ruotsinkieltä. Eräiden suomenkieltä. Siitä olisi varmaan seurauk-
38305: luentosarjojen vuoksi oli nimittäin sota- sena myöskin toinen sivistyksellinen orien-
38306: korkeakoulun oppilaidenkin käytävä yli- toituminen. Meidän on, ikävä kyllä, täyty-
38307: opistolla. Mutta kun sitten tuli tuo tun- nyt todeta, että umpisuomalaisilla maa-
38308: nettu säännös, joka selvensi suomenkielen seuduillakin on ollut kielemme arvosta ja
38309: asemaa itse armeijassa, niin kummallisella merkityksestä vallassa vääriä käsityksiä.
38310: tavalla sotakorkeakoulun oppilaiden kes- ,Jos joku maantienkulkija tuli takaisina
38311: keinenkin puhelu muuttui. Ne, jotka vuosikymmeninä jonnekin Itä-Suomen ky-
38312: aiemmin olivat kiinteästi käyttäneet vain lään ja osasi jonkin puheenparren ruotsiksi,
38313: ruotsia, kuuluivat sen jälkeen keskinäisissä niin väärän kulttuurikäsityksen vuoksi,
38314: puheluissaankin hyvin tulleen toimeen suo- jonka paikkakunnan sivistyneistö oli useim-
38315: menkielellä. Ehkäpä sama kumma ta- miten saanut aikaan, häntä pidettiin mi-
38316: pahtuisi myöskin ylioppilaiden keskuu- ten kehittynyttä kansanmiestä tahansa
38317: dessa. parempana. Ja liekö tästä vai mistä
38318: Minä huomautin, etten ryhdy lakiehdo- aiheutuvaa sekin, että ruotsinkieltä tP,i-
38319: tukseen tarkemmin paneutumaan. Mutta tavaa työmiestäkin, niin minulle on vakuu-
38320: luettuani tänä aamuna erään jo alussa mai- tettu, on aivan näihin päiviin saakka ja
38321: nitsemani esitelmän minun täytyy kuiten- näinä päivinäkin pidetty suomenkielist,ä
38322: kin tehdä eräitä havaintoja juuri sen poh- toimitoveriaan edullisemmassa asemassa.
38323: jalla. Ed. Tanner huomautti, että suomenkieli-
38324: Prof. Lassila esitelmässään puhuu aluksi nen työmies on hyvin tullut ruotsinkielisen
38325: yliopiston kanslerin asemasta. Eduskun- työmiehen kanssa toimeen. Voi niin olla,
38326: nassa on huomautettu, että ylioppilas- mutta kerrotaan, että on herättänyt suo-
38327: kuntaa ja osakuntalaitosta koskeva pykälä menkielisessä työmiehessäkin pahaa verta
38328: olisi hrvinnut konsistorin lausunnon. se, kun yhtaikaa alkavista oppilaista esim.
38329: Prof. Lassilan esitelmästä päätellen myös- raut~J,teiden palveluksessa suomenkielinen
38330: kin konsistorin toimintaa koskeva säädös oppilas on pantu takapihoja lakaisemaan,
38331: on seuraamuksiltaan niin tärkeä ja peri- mutta ruotsinkieliselle annettu paikka
38332: aatteellisestikin niin keskeinen, että sekin jossakin edullisemmassa harjoitustyössä ja
38333: olisi vaatinut tällaisen konsistorin lausun- nimenomaan lausuttu esimiesten taholta jo
38334: non. Puhuuhan prof. Lassila m. m. siitä, se evä...;;tyR, että hänelle olisi annettaYa
38335: Hel·singin yliopiston järje.sty,smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 639
38336:
38337: kaikki mahdollisimman pätevä opetus. ', meiSia vesoja, vaan työn tuiverruksen
38338: Tämän suhtautumisen kautta ruotsinkieli- sitkistämästä nmgosta puhjenneita elin-
38339: nen työmies on aikanaan päässyt esimiehen voimaisia oksia ja sellaisinaan myöskin
38340: tehtäviin jo silloin kuin suomenkielinen tieteelliseen, paljon voimia vaativaan työ-
38341: toveri on yhä ollut vain alkuasteella. hön soveltuvia. Minulla oli eräitä vuosia
38342: Arvoisa edellinen puhuja mainitsi yli- takaperin tilaisuus tarkastella ja vertailla
38343: opiston opettajakysymyksen järjestelystä. suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden
38344: Myöskin professori Lassila on tähän vii- realitutkinnon tuloksia eräiden vuosien
38345: tannut. Hän huomauttaa siitä, kuinka. ajoilta. Poikkeuksetta kutakin vuotta ver-
38346: tiedemiehiä tehtäviin katsoen on liian tailtaessa suomenkielisellä linjalla tulokset
38347: vähän. Monen tutkijan osaksi tulee yli- olivat ruotsinkielisiä paremmat.
38348: voimainen opettajatehtävä ja sen lisäksi Me havaitsemme siis, että niissä puit-
38349: pitäisi v]elä tiedettä hyödyttää. Hän huo- teissa, joita hallitus suunnittelee yliopisto-
38350: mauttaa myöskin siitä, että ei ole asioiden opetuksellemme, olisi paljon parantamisen
38351: oikean järjestelyn kannalta suotavaa pitää varaa. Mutta vain osaksi on totta sekin
38352: niin runsasta dosenttimäärää kuin nyt on väite, että tieteen itsensä nimessä olisi
38353: tapahtunut. Jos ruotsinkielisten ylioppi- jäätävä kaksikielisyyden asteelle. Herra
38354: laiden korkeakouluopetus järjestettäisiin opetusministeri lausui, että tiede on yksi
38355: hallituksen esittämällä tavalla, niin nämä kaikille. Sen tarkoituksena on oleva to-
38356: epäkohdat vain lisääntyisivät. Tuo laki- tuus. Näin onkin. Tästä voitaisiin vetää
38357: esityshän tietää uusien ylimääräisten opet- ne johtopäätökset, että herra opetusminis-
38358: tajavoimien kytkemistä yliopistoon sen terikin puolustaa yksikielistä yliopistoa,
38359: talouden ja muun opetuksen vahingoksi. koska kerran tiede on yksi kaikille. Minä
38360: Ei siis tältäkään kannalta yliopistolaki- kuitenkin katson, että hän on tarkoittanut
38361: esitys ole voinut olla tarkoituksenmukai- toista. Kuitenkaan ei tätä lausumaa mis-
38362: nen. sään tapauksessa voida ottaa sen tueksi,
38363: Herra opetusministeri lauantai-iltana ettei suomalaiskansallisella tieteellä olisi
38364: käyttämässään puheenvuorossa mainitsi oikeutta maailman tieteenharjoittajien kes-
38365: siitä, että Åbo Airadernilla on kohtuuden kuudessa. Vaikkakin itse tieteellisen tutki-
38366: mukaan oleva oikeus säilyttää semmoinen muksen metodi olisikin suurin piirtein
38367: asema, ettei siitä tehdä mitään virkamies- katsoen sama ja tulokset olisivat myöskin
38368: leipomoa. Pysähdyin ajattelemaan tuota suurin piirtein katsoen yhtä päteviä, niin
38369: sanontaa. Myöskin Helsingin yliopiston on ehdottomasti vaadittava, että kunkin
38370: suomenkielisillä opettajilla täytyy olla se kansan oma yliopisto pyrkii probleemien
38371: kohtuullinen oikeus, etteivät he joudu asettelussa toimimaan siten, että tieteelli-
38372: pelkästään virkamiesleipomon työnteki- nen tutkimus suunnataan semmoiseen,
38373: jöiksi. Heille täytyy antaa mahdollisuuk- mikä mahdollisimman parhaalla tavalla
38374: sia työskennellä myöskin itse tieteen hy- tyydyttää koko kansakuntaa. Maatalou-
38375: väksi. Herra opetusministeri lausui, ettei dellisen tutkimuksen kohteet ovat toisen-
38376: mitään tällaista toivomaamme kansallista laisia meillä Suomessa kuin jossakin etelä-
38377: yliopistoa voida lainsäädännöllä tehdä. maissa. Itä-suomalainen maanviljelijä toi-
38378: Laki voi luoda vain puitteet ja kansan sissa oloissa elävänä tarvitsee maatalou-
38379: itsensä on annettava sille sisältö. Mutta deUiselta tutkimukselta toisenlaisia tulok-
38380: tässä mainitsemani epäkohdat viittaavat- sia kuin länsisuomalainen. Ei myöskään
38381: kin siihen, samoin professori Lassilakin, henkisten alojen tutkimus tee tässä poik-
38382: että yliopisto-olojen kehykset eivät tällään keusta. Meidän kirjallisuudenhistoriamme
38383: eivätkä myöskään haHituksen suunnittele- on oleva toisenlaista kuin Ruotsin, sillä
38384: malla tava,lia järjestettyinä tulisi olemaan joku maailmankirjallisuuden teoskin on
38385: sellaiset, että suomalainen kansa saattaisi saattanut ruotsalaiseen kirjallisuuteen vai-
38386: niille antaa oikean sisällön. Minä en kuttaa vallan toisella tavoin kuin meidän
38387: hetkeäkään epäile, etteikö suomalainen kirjallisuuteemme. Meidän täytyy tie-
38388: kansa olisi tasavertaista tieteellisissä toi- teessä pyrkiä tutkimaan asioita kansalli-
38389: minnoissa minkä ruotsalaisen kansanainek- silta näkökulmilta. Tässä on kuitenkin
38390: sen kanssa tahansa. Eiväthän suomala,iset huomautettava, että vaikka pyrimme kan-
38391: ylioppilaat ole mitään sukupuittensa vii- sallisen tieteen harjoittami'leen, niin ei
38392: 640 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38393:
38394: menettelytapa ole enää kritiikitöntä. Ei ole sillä saamaan myöskin kansan syvän myö-
38395: puhe mistään Ruotsin suurvalta-ajan his- tätunnon ei ainoastaan omaksi vaan edus-
38396: toriantutkimuksesta, jommoista Rudbeck tamansa korkeakoulun osaksi. Ei voida
38397: esim. harjoitti. Silloin täytyi mittasuh- hevin luulla, että mieleltään ja kieleltään
38398: teiltaan laajaksi ja voimaitaan suureksi vieras yliopiston opettaja saattaisi tällaista
38399: yhtäkkiä kohonneelle maalle keksiä myös herättävää työtä suorittaa kansan keskuu-
38400: mainehikas menneisyys. Ikävä kyllä tuo dessa. Likeisen vuorovaikutuksen saa-
38401: illusoorinen kuva on ollut niin vahva, vuttamiseksi olisi tästäkin syystä suomen-
38402: etteivät ruotsalaisemme ole aina jaksaneet kielinen ja -mielinen kansallisyliopisto saa-
38403: nykypäivinäkään uskoa, että toiset jotakin tava.
38404: merkitsisivät. Minä en tarkoita tällaista. Linnankoski, joka on tunnettu kirjaili-
38405: Mutta vastahan me sen jälkeen kuin kan- jana ja kaunosieluna enemmän kuin käy-
38406: sallinen historiantutkimuksemme on saatu tännön miehenä, mutta joka myöskin oli
38407: voimistumaan, olemme myöskin jaksaneet semmoinen henkilö, joka pystyi ottamaan
38408: käsittää, että meHlä suomalaisilla on to- käytännön keinot suomalaisuusasian aja-
38409: dellakin oma historia, ja otammepa huo- miseksi - mainitakseni vain sen, että
38410: mioon melkein minkä tahansa tieteenalan, Uudellamaalla hän ensimmäiseksi ryhtyi
38411: niin koko tiede niistä hyötyy, jos maapallon suomenkielisen maanviljelysseuratoimin-
38412: eri puolilla suoritetaan tutkimusta myöskin nan kehittämiseen, hän ryhtyi hankkimaan
38413: kansallisissa merkeissä. Sillä siten asian- Uudellemaalle suomalaisia pankkilaitok-
38414: omainen tutkija voi itse panna sisimmän sia ja kaupp::>ja- hän pitää yliopiston kan-
38415: olentonsa työhön. Siten hänellä on oikeus sallista hEnkeä juuri kansan itsensä kan-
38416: myöskin odottaa siltä suurelta yhteisöltä, nalta niin tärkeänä, että hän puhuu tällai-
38417: joka rahoittaa tieteenkin työn, riittävää sesta yliopisto-opetuksesta suoranaisena
38418: kannatusta. tieteenä. Kun me tänä suomalaisuusvuo-
38419: Professori Lassila esitelmässään va- tena kiinnitämme muuten huomiota myös-
38420: littaa sitä, ettei meidän yliopistollamme ole kin Linnankosken herätyshuutoon, emme
38421: Pellaista populariteettia kuin esim. Rans- saa unohtaa tätä puolta hänen ajatuksis-
38422: kan ja Englannin. Minä luulen, että se taan.
38423: henki, mikä yliopistossamme on ollut, se Mutta yliopiston opettajilla on varsinai-
38424: henki, joka ei ole ollut riittävän kansallista, seen kansansivistykseen mitä suurin herät-
38425: on tähän suuresti vaikuttanut. Ja kun tävä osuus myöskin toista tietä. Y1ioppi-
38426: henki saadaan muuttumaan, niin myöskin laihin vaikuttamalla he saavat aikaan pal-
38427: kansan suhtautuminen tulee toisenlaiseksi. jon. Eritoten tässä tulevat kysymykseen
38428: Kuitenkaan ei ole rakennettava yksin- semmoiset ylioppilasosakuntien inspehto-
38429: omaan tämän varaan. r Iiopiston itsensä- rit, jotka ovat todellisia kansallisesti he-
38430: kin on tehtävä jotakin ulospäin suun- ränneitä kulttuuripersonallisuuksia. Mil-
38431: tautuvaa asioiden parantamiseksi. Minä loin tällaisia miehiä on ollut yliopistomille
38432: huomautin jo äsken, kuinka käytännölli- palveluksessa, silloin myöskin kansansivis-
38433: nen elämä tarvitsee joka hetki tieteen tu- tys on voimakkaasti noussut, eikä tämä
38434: loksia. Mitä kehittyneempää ympäristö kansansivistystyö - voimme puhua myös-
38435: on, sitä enemmän myöskin korkeata ope- kin tieteellisen sivistyksen noususta - ole
38436: tusta ja sitä vaalivaa oppilaitosta tarvi- tapahtunut pelkästään oppineitten omin
38437: taan. voimin, itse kansakin on saatu siihen mu-
38438: Mutta ei korkeimman opetuksen tule kaan. Eräs aikaisempi puhuja huomautti
38439: lähestyä kansaa vain täten välillisesti. siitä, miten ylioppilasosakunnat ovat suo-
38440: Sen on esiinnyttävä myöskin oma-aloit- rittaneet kansatieteellistä keräilyä jo pit-
38441: teisesti. Me olemme viime vuosina saa- kän ajan. Niinpä viipurilainen osakunta
38442: neet iloksemme nähdä, että yliopiston tie- aikana, jolloin sen johdossa oli kansallisesti
38443: teenharjoittajat tahtovat kansantajuisten herännyt mies, erittäin ripeästi kartutti
38444: esitysten muodossa myöskin pääkaupun- näitä kokoelmia, niin että vähässä ajassa
38445: gista loitompana oleville tehdä tunnetuksi saatiin yli 4,000 museoesinettä ja -mikä
38446: tieteen saavutuksia. Ja mikäli heitä on tärkeintä -tällaisessa työssä oli innostu-
38447: elähdyttänyt yksi mieli ja kieli kuin kansaa, neesti mukana myöskin kansanmiehiä. Ja
38448: sikäli he ovat onnistuneet jo näillä esityk- kun myöhemmin suomalainen tiede on tah-
38449: HeJ.singin yliopiston järje.sty;smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 641
38450:
38451:
38452: tonut lähestyä kansaa, ylioppilaitakin väli- Nehän ovat usein henkisistä syistä lähtöi-
38453: kappaleina käyttäen, ovat tulokset olleet sin. Niiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin
38454: ~inakin yhtä suuret. Minä huomautan siitä, tieteellisesti pätevää psykoanalytiikkaa
38455: kuinka pari kolme vuotta takaperin suu- eikä mitään ruotsinkieltä. Tämä vain eräs
38456: ressa osassa maatamme pantiin toimeen maininta.
38457: kansankielEn sanavarojen keruukilpailu. Tässä huoneessa ei liene ketään sellaista
38458: Ensin varsinaissuomalainen osakunta lähti henkilöä, joka uskoisi, että tämä on jota-
38459: liikkeelle, sai kuutisenkymmentätuhatta kin evästvstä asian suuressa valiokunnassa
38460: sanalippua, sitten viipurilainen ja savo- käsittelemiselle tällä haavaa (Keskustasta:
38461: lainen osakunta sekä eräät muut noudatti- Mutta voi tulla sitten! -Tulevia tarpeita
38462: vat esimerkkiä. Viipurilaisen osakunnan varten!). Mutta me olemme puhuneet tässä
38463: alueelta kansanmiehet ja -naiset keräsivät tulevista ajoista ja nykyhetken tarpeiden
38464: noin 100,000 sananlaskua ja lausepartta, tyydyttämisestä tulevina aikoina ja minä
38465: jotka hyvin valaisevat kansan nykyistä ja uskon, että vaikkakin niin eri tavoin on
38466: entistä kulttuuria. Savolaiset ottivat voi- arvosteltu näiden ylimääräisten valtio-
38467: ton 300,000 sanalipulla (Eduskunnasta nau- päivien toimintaa, ne itse pääasialle ovat
38468: rua. - Ed. Lahdensuo: Ne tekevät itse, tehneet huomattavan palveluksen (Edus-
38469: jos ei löydy muuten!). Eräs etevä tiede- kunnasta: Varmasti! Varmasti!). Minä Iau-
38470: mies on sanonut, että Savon liukasleukoja suntoni alussa jo huomautin siitä, kuinka
38471: ei voita kukaan eikä missään! näiden avulla on saavutettu selvyyttä itse
38472: Tällä tavalla oikea kosketus itse kan- hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen
38473: saan on koitunut tieteenkin hyväksi. Asian- käsittämisessä. Tulokset eivät rajoitu vain
38474: tuntijat ovat nimittäin sanoneet, että äs- tähän, myöskin puhtaasti suomalaiselle yli-
38475: kenmainitsemani keruutyön tulokset sisäl- opistolle nämä valtiopäivät ovat tehneet
38476: tävät semmoista, josta voidaan joskus laa- suuren palveluksen. Minun tekisikin mie-
38477: tia meidän Kalevalallemme kylliksi arvo- leni sanoa, että kun me olemme ottaneet
38478: kas rinnakkaisteos. Mutta emme taaskaan sen asenteen näiden valtiopäivien lain hen-
38479: hevin voi otaksua, että mieleltään ja kie- gen mukaisuuteen, kuin olemme tehneet,
38480: leltään vieras yliopistosivistyneistö olisi niin näillä valtiopäivillä ei olisi myöskään
38481: voinut jotakin tämäntapaista saada aikaan. voitu ratkaista mitään aitosuomalaista yli-
38482: Minä olen näitä esimerkkejä ottanut siinä opistolakiesitystä, ollaksemme j ohdonmu-
38483: mielessä, että me entistä paremmin havait- kaisia. Minä toivon. että kun vastaisuu-
38484: sisimme, kuinka varsinaisen kansan sivis- dessa asiat tulevat käsiteltäviksi, myöskin
38485: tystarvetta ei ole sivuutettava yliopisto- voidaan välttää sellaisia ikäviä ilmiöitä,
38486: kysymyksen ratkaisussa. Olen ottanut kuin nyt on tapahtunut, kun eräitä kor-
38487: näitä esimerkkejä myöskin siinä mielessä, keassa asemassa olevia julkisia henkilöitä
38488: että kävisi selväksi, miten suuri ja laaja eduskunnan ulkopuolelta on ikävällä ta-
38489: käsiteltävänä oleva kysymys todella on. valla vedetty asiaan. Viimeksi on tällainen
38490: On puhuttu siitä, että tämä olisikin vain epämiellyttävä kunnia tullut yliopiston
38491: rajapyykki seuraavaa kehityskautta var- kanslerin osaksi. Onneksi kuitenkin yli-
38492: ten, jonka takana sitten häämöttäisi itse opiston kansleri antaa selvitystä asiaan ja
38493: päämäärä. Mutta on otettava huomioon, sanoo, että sanat ovat sattuneet niin on-
38494: että perustamalla uusia ruotsinkielisiä pro- nettomasti, että tällainen väärä käsitys on
38495: fessuureja me myöskin tuleviin aikoihin saattanut syntyä (Keskustasta: Ministerin
38496: lujitamme niitä epäkohtia, jotka jo nyt sanat!). Niin. -Jos meidän edustajain sa-
38497: ovat olemassa. Semmoinen toiminta tie- nat ovat täällä sattuneet joskus epäselvästi,
38498: täisi ratkaisun lykkäämistä ainakin näiden niin tällainen lausunto aika tavalla tekee
38499: opetusaineiden kohdalta vuosikymmeniksi ne ymmärrettäviksi. Mutta minä olen sitä
38500: eteenpäin. Uusien professorintuolien pys- mieltä, että meidän on vastattava sanois-
38501: tyttämistä varten tarvitsisi ottaa huomioon tamme, en minä tahdo vetäytyä herra ope-
38502: vallan toisia näkökohtia. Minä tiedän, että tusministerin selän taakse. Mutta minä
38503: esim. lääketieteellisessä tiedekunnassa ei olen kiitollinen siitä, että yliopiston herra
38504: anneta riittävästi sitä psykologista ope- kansleri on näin leppoisalla tavalla osan-
38505: tusta, mitä lääkärit tarvitsisivat ymmär- nut suhtautua asian kulkuun. Hän on tah-
38506: tääkseen eritoten tämän ajan sairauksia. tonut antaa selitykselle sellaisen sanamuo-
38507:
38508: 81
38509: 642 Maanantaina 28 p. tammikuuta 19'35.
38510:
38511:
38512: don; että se rakentaa yhteisymmärrystä. tussuunta. Vertailtaessa Turun yliopiston
38513: Ja minä toivon, että uusilla valtiopäivillä ja Åbo Akademin taloudellista pohjaa
38514: näitä asioita käsiteltäessä me kaikki saat- näemme tämän selvästi. Ei se siis, että
38515: taisimme vetää yhteiseen keskusteluun sitä suomalaiselta kansalta on ruotsalaisten tas-
38516: yhteisymmärrystä, mitä tuosta lausunnosta kuihin aikojen kuluessa joutunut paljon
38517: huokuu. rahaa, oikeuta vetämään sitä johtopäätöstä,
38518: Vielä muutama sana itse kieliperiaat- että tämä olisi pätevä syy ruotsinkielen
38519: teista. Ruotsalaisuutta ovat sitä kieltä pu- aseman tarkistamista vastaan.
38520: huvat itse - samoinkuin heitä läheisesti
38521: siinä mielessä ymmärtävät henkilötkin - Ed. K u k k o n e n: Samoinkuin arvoisa
38522: tahtoneet säilyttää maassamme etuoikeu- edellinen puhuja en minäkään ole aivan
38523: tettuna eräistä usein toistetuista syistä. En- varma siitä, ehtiikö suuri valiokunta päästä
38524: sinnäkin sen pitäisi saada säilyttää valta- suorittamaan asian käsittelyä ennen erään
38525: asemansa historiallisen kiitollisuuden ajankohdan ohimenoa. Siitä huolimatta
38526: vuoksi. Minä viittasin lausunnossani aikai- haluan lyhimmittäin lausua sen, mitä olin
38527: semmin siihen, että kansallinen historian- ajatellut asiassa esittää, koskapa sillä sikäli
38528: kirjoituksemme on verrattain nuori tiede. on tulevaisuutta, että asia epäilemättä tu-
38529: Sen jatkuva kehitys on varmaan osoittava, lee, ellei näillä ylimääräisillä valtiopäivillä
38530: että tuo kiitollisuuden periaate, johon ruot- niin ainakin säännöllisillä lakimääräisillä
38531: salaisten taholta viitataan, on liian heikko valtiopäivillä uudelleen käsiteltäväksi. Sitä-
38532: ja kestämätön peruste. Kyllä me olemme paitsi minä olen erikoisesti tuntenut tar-
38533: maksaneet sen, mitä olemme saaneet. Mei- vetta pitää kiinni puheenvuorostani sen-
38534: dän on ollut pakko maksaa jo liiankin suu- , vuoksi, että yliopistoasiaa julkisuudessa
38535: rella kiitollisuudella tähän asti (Ed. Lep- 1 käsiteltäessä on suomenkielistä ylioppilas-
38536: pälä: Aivan!). Myöskin on ruotsalaisten nuorisoa peräti loukk!J,avasti kohdeltu.
38537: osanottoa vapaussotaamme pidetty eräänä Minä en saata olla panematta mitä päättä-
38538: syynä, joka on omiansa puolustamaan hei- vintä vastalausettani sitä tapaa, vastaan,
38539: dän etuoikeutettua asemaansa. En minä millä meidän ruotsinkielinen sivistyneis-
38540: uskoisi, että savolaiset tai karjalaiset tah- tömme ja sitä edustava, sanomalehdistö nä-
38541: toisivat enempi kuin pohjalaisetkaan mi- kee hyväksi kohdella, suomenkielistä yli-
38542: tään erikoisoikeutta senvuoksi, että he ovat oppilasnuorisoa (Ed. Oksanen: Oikein!).
38543: ottaneet osaa vapaussotaan. Se on ollut Meidän ruotsinkielisemme ovat kautta
38544: Suomen jokaisen lainkuuliaisen kansalai- aikojen kerskuneet siitä, että he tässä
38545: sen velvollisuus, niinkuin maanpuolustus maassa edustavat todellista sivistystä, jopa
38546: vastakin on. Minä huomaan, että eräällä ainoata täältä löytyvää sivistystä. Me
38547: taholla lauseilleni tahdottaneen antaa toi- emme ole halunneet yhtyä tähän ruotsinkie-
38548: senlainen sisältö kuin mitä minä olen niille listen väitteeseen eikä meillä ole mitään
38549: tarkoittanut. Tarkoitin sitä, että niinkuin syytäkään niin tehdä. Yliopistoesityksen
38550: tähän asti meillä on vastakin tinkimätön käsittely on päinvastoin aivan vihreim-
38551: velvollisuus puolustaa isänmaan ja kansan mässä menneisyydessä osoittanut, että
38552: oikeutta yhtenä miehenä. Ja vihdoin ote- meillä on täysin pätevää syytä ottaa, anka-
38553: taan etuoikeuden säilyttämisen tueksi se- ran arvosteleva kanta ruotsinkielistemme
38554: kin, että ruotsalaiset maksavat paljon ve- ylvääseen väitteeseen nähden. Minä pyy-
38555: roa Suomessa. Mikähän siihen on syynä, dän saada, en suinkaan sitaatteja lukien
38556: että he maksavat paljon veroa? Eiköhän eikä laajalta selostaen, vaan aivan muuta-
38557: taksoitus ole kaikkialla samanlaista? Var- min lyhkäisin viittanksin osoittaa väitteeni
38558: maankin se, että heillä on niin ylettömän 1 todeksi.
38559: paljon mistä maksaa veroa ja suurimmaksi Vaasassa ilmestyvä ruotsinkielinen sa
38560: osaksi Suomen suomenkielisiltä kerättyä. 1 uomalehti on puuttunut yliopistokiistaam-
38561: Vaikka suomalaisten hyökkäävää kansal- 11 ille 22 p:nä tätä kuuta, julkaissut johtavan
38562: lisuusmieltä on siltä taholta niin tuomittu, artikkelin »Kullervon vihar> (Ed. Lahden-
38563: niin ei tämä suomalainen hyökkäävä kan- suo: Kiertoartikkeli!). Ja se kuuluu olevan
38564: sallisuusmieli ole kuitenkaan saattanut va- kiertoartikkeli, luultavasti lähtöisin josta-
38565: rojen niukkuuden vuoksi puhjeta sellaisiin kin ruotsinkielisestä sanomalehtibyroosta.
38566: tekoihin kuin ruotsalaisten säilyttävä aja- : Sitä suurempi merkitys on tälle kirjoitte-
38567: lieisingin yliopiston järjesty.smuodon perusteita .koskevan lain muuttaminen. G43
38568:
38569: lulle annettava. Kirjoitus on tähdätty suo- minä tahdon ylioppilasnuorison puolest11
38570: menkielistä ylioppilasnuorisoa vastaan ja sanoa, epäilemättä perusteitaan myöten
38571: edustajat, kuulkaa, minkälaista kirjoituk- erehdys. Minulla on ollut tilaisuus äskei-
38572: sen kielenkäyttö on. Puhutaan ennenkuu- sinä aikoina, viimeksi tänä päivänä todeta,
38573: lumattoman laajoista natsionalistisista or- että ylioppilasnuorison vaatimuksen ta-
38574: gioista, joita suomenkielinen ylioppilas- kana on ainoastaan heidän vilpitön käsi-
38575: nuoriso muka näinä päivinä viettää. Niitä tyksensä siitä, että suomenkielisen kulttuu-
38576: on, väitetään tässä kirjoituksessa, vietetty rin tuleva suotuisa kehitys edellyttää Hel-
38577: Vanhassa ylioppilastalossa. Siellä pidetty singin yliopiston täydellistä suomalaista-
38578: kokous on ollut, sanotaan, ryövärikokousta mista. On senvuoksi käsittämätöntä, kuin-
38579: muistuttava (Keskustasta: Roskapuhetta!). ka huonosti hallituspiireissäkin tunnetaan
38580: Nykyajan suomalaista ylioppilasnuorisoa nuorison sielunliikkeen lakeja. ,Jostakin
38581: tässä kirjoitelmassa nimitetään villiyty- yksityisestä ylisanasta tai harkitsematto-
38582: neeksi, huligaanimaiseksi (Keskustasta: Ai! masta mielenilmauksesta tehdään aivan
38583: ~-ll!). Eiköhän tällainen kielenkäyttö osoita, liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Nuo-
38584: että silläkin taholla osataan, ei ainoastaan risoliekin tulee tehdä oikeutta myöntä-
38585: ~1mpua, yli maalin, vaan suorastaan väittää mällä, että sen peruspyrkimys, kun se vaa-
38586: sellaista, mikä mitä syvimmin ja oikeute- tii yliopistomme suomalaistamista, on vil-
38587: tuimmin loukkaa ei ainoastaan ylioppilas- pitön ja yhteistä hyvää tarkoittava. Minä
38588: nuorisoa itseänsä, johon se on suunnattu, olen aikaisemmissa lausunnoissani pitänyt
38589: vaan myöskin sitä suomenkielistä vanhem- asiallisena antaa hallitukselle tunnustuk-
38590: paa väestöä, jonka keskuudesta nuoriso on sen samaa tarkoittavasta pyrkimyksestä.
38591: lähtenyt (Ed. Oksanen: Ja yliopistoa!). Minulla ei ole mitään järjellistä aihetta ldel-
38592: Ja itse yliopistoakin, siinä on ed. Oksanen tää samaa tunnustusta meidän suomen-
38593: aivan oikeassa. Samassa kirjoitelmassa sa- kieliseltä ylioppilasnuorisoltamme. Tällä
38594: notaan, että on todella synkkä ja onnetto- en kuitenkaan tahdo salata sitä syvästi
38595: muutta ennustava se näköala, joka ny- tuntemaani toivomusta, että yliopiston
38596: kyään piirtyy tulevaisuuden taivaanran- suomalaistamista on ajettava yksinomaan
38597: nalle. Näin muka senvuoksi, että suomen- puhtain ja arvokkain keinoin. Minä olen-
38598: kielinen ylioppilasnuoriso yhdessä opetta- kin puolestani varma, että ylioppilasnuo-
38599: jistonsa suuren osan kera on ryhtynyt vaa- risomme tahtoo täyttää tämän kannatta-
38600: timaan täydellistä äidinkielistä yliopistoa. jiensa ja ystäviensä· toivomuksen. Ylioppi-
38601: Perimmältään kirjoittaja kuitenkin arve- laiden asiaan ei saa tarttua ainoatakaan
38602: lee, että hänen mielestään hirveän asiain- tummaa täplää, ainoatakaan väärän me-
38603: tilan syntipukkina on pidettävä vanhempaa nettelyn virhettä. Mikäli jotkin vastuutto-
38604: suomalaista polvea, jonka se hyvin tietää mat ulkopuoliset yrittävät provokatiota,
38605: yhtyneen vaatimaan täydellistä suomen- on heidät säälimättä paljastettava ja saa-
38606: kielistä yliopistoa. Tämä vanhempi polvi tettava ansaittuun vastuuseen.
38607: muka on antanut sysäyksen siihen into~ Se keskustelu, jota hallituksen esityksestä
38608: himojen noidantanssiin, jota nyt esitetään. on nyt useita päiviä käyty, on ehtinyt siksi
38609: Vanhempi polvi on muka. ajanut ylioppi- pitkälle, että on tullut aika tehdä sen ku-
38610: laat harhateille, tehnyt heistä uuden Kul- lusta eräitä päätelmiä, eräitä johtopäätök-
38611: lervon, joka raivoaa kaikkea ja kaikkia siä. Minuun puolestani on tehnyt masenta-
38612: vastaan ja mielettömässä vauhdissaan koet- van V!1ikutuksen se havainto, että halli-
38613: taa tuhota kaiken vastulmen. Lopuksi lehti tuksen epäonnistumista yritetään puoltaa
38614: toivoo, että järki pelastaisi maan katastroo- vetäytymällä toisten selän taakse. Ei ole
38615: fista, jota aitosuomalaisuus muka paha- kaunista eikä mieltäylentävää, ettei herra
38616: enteisesti maalle merkitsee. pääministerillä ollut muuta keinoa selvitä
38617: Karkeimmin on tämä käsitystapa havai- pulasta kuin vetäytyä oikeuskanslerin selän
38618: takseni ilmaantunut juuri ruotsinkielisellä taakse. lVIutta sillehän emme nyt mitään
38619: taholla. Mutta myöskin muitten, nyt val- mahda; mikä on tapahtunut, ei ole enää
38620: taa pitävien piirien taholla esiintyy saman- tapahtumattomaksi tehtävissä.
38621: laista katsantotapaa. Vallanpitäjät pitä- SamaHaista yritystä vetäytyä vastuusta
38622: vät pahana ylioppilasnuorison esiintymistä esiintyy muuallakin. Toisten henkilöiden
38623: asiassa, pitävät sitä pahana sinänsä. Se on, selän taakse pyytävät siirtyä ne, jotka nä-
38624: :Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38625:
38626: kevät asiansa jo menneeksi. Julkisuudessa tyisi ymmärtää, eikä ainoastaan ymmär-
38627: on hallitusta kannattavien piirien sanoma- tää, vaan tunnustaa menettelynsä virheei-
38628: lehdistössä puhuttu erinomaisella mieli- lisyys (Ed. Komu: Onko teidän leiviskänne
38629: hyvällä siitä, että esityksen antoi tasaval- hoidettu loistavasti!). No, en sano, että
38630: lan presidentti. Puhutaan silloin aivan se on loistavasti hoidettu. Mutta ed. Komu
38631: tarkoituksellisesti korostaen presidentin saa Jansuntoni myöhemmästä osasta kyllä
38632: osuutta asiaan ja sama ajatustapa kuvas- kuulla, että tehty on, mitä kunakin aikana
38633: tui jopa ministeri Mantereen lausunnonkin on voitu.
38634: alkuosasta. Ei ole miehekästä menetellä Periaatteellinen suomalaistamispäätös on
38635: näin. Paljon miehekkäämpää on sanoa kai- epäilemättä .nyt jo tehty. Puhemiehen
38636: kille meille, jotka muutenkin ja kaikesta nuija ei kyllä vielä ole sellaista päätöstä
38637: huolimatta tiedämme asian todellisen ku- varmentanut, mutta jokaisella meistä on
38638: lun, ettei ajatus ylimääräisten valtiopäivien sisimmässä,mme se oikea tunnelma, että
38639: koollekutsumisesta yliopistoesitystä käsit- päätös on jo tapahtunut ja ylimääräiset
38640: telemään suinkaan ole lähtenyt alkujaan valtiopäivät todellakin ovat saaneet toki
38641: tasavallan presidentin taholta, eikä häntä sen myönteisen tuloksen aikaan, että peri-
38642: pidä vetää tähän asiaan mukaan. Me tie- aatteellinen päätös voidaan katsoa teh-
38643: dämme, että aate on lähtöisin valtioneu- dyksi. Siitä huolimatta voidaan sanoa, että
38644: vostosta itsestänsä ja sen siitä tulisi lä- tilanne on jossakin määrin sekava. Luon-
38645: hinnä vastata. Tasavallan presidentti on nollisesti kysytään, kenen on syy. Minä en
38646: jätettävä rauhaan. ryhdy hakemaan syntipukkia. Epäilemättä
38647: Vielä on minun asian tähänastisesta kä- siinä on osuutensa hallituksella, ruotsinkie-
38648: sittelystä tehtävä myöskin se johtopäätös, lisillä, sosialidemokraateilla, miksei myös-
38649: että kukin asia olisi viisainta ottaa esille kin meillä muilla. Mitä nyt sitten olisi teh-
38650: ja antaa siinä ratkaisun tapahtua aikanaan. tävä. Minun mielestäni on jo koettanut
38651: Niin olisi pitänyt tehdä myöskin, mitä tu- aika, jolloin hallituksen pitäisi tunnustaa
38652: lee yliopiston suomalaistamiseen. Siihen erehdyksensä, minkä se teki kutsuessaan
38653: olisi pitänyt suostua ajoissa, paljon ennen ylimääräiset valtiopäivät koolle.
38654: nykyistä hetkeä. Tämän vuoksi minun on Muutamissa jo aikaisemmin annetuissa
38655: sanottava ruotsinkielisillemme, jotka lä- puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota
38656: hinnä ovat pidättäneet yliopiston suoma- siihen ikäväan ilmiöön, että meidän yli-
38657: laistamisen pääsyä päätökseen, että he ovat opistokiistaamme sekaantuvat jopa peräti
38658: epäilemättä eniten juuri omalta kannal- innokkaalla tavalla, ulkopuolisetkin, jopa
38659: tansa menetelleet virheellisesti jarruttaes- maan ulkopuolella esiintyvät voimat. Ke-
38660: saan kysymyksen esilletuloa. Minulla on nen on syy siihen, että näin tapahtuu. Ei
38661: kerran asian aikaisemmissa vaiheissa jo ol- voida ainakaan väittää, että me suomen-
38662: lut tilaisuus viitata siihen tosiasiaan, että kielisellä taholla olisimme yllyttäneet maan
38663: ruotsinkielisillemme kukaties melkolailla ulkopuolisia voimia sekaantumaan meidän
38664: tyydyttävä tai ainakin välttävä asian rat- puhtaasti sisäpoliittisiin kiistakysymyk-
38665: kaisu olisi saatu aikaan, jolleivät he olisi siimme. Sensijaan ei voi välttyä siltä, että
38666: asettuneet vanhan tapansa mukaisesti jyr- meidän ruotsinkielisemme ovat melko suu-
38667: kästi emme voi, non possumus-kannalle. ressa määrässä, jopa menestyksellisestikin
38668: Samanlaisen virheen luullakseni tekeemyös- inspiroineet maan ulkopuolella olevia pii-
38669: kin edistyspuolue. Minä en tämän puo- rejä sekaantumaan sisäisiin asioihimme.
38670: lueen tarkoitusperästä halua lausua mi- Tällaista ei kuitenkaan voida vaitiollen si-
38671: tään pahaa enempää nyt kuin ennenkään, vuuttaa. Ei eduskurmallakaan silloinkuin
38672: mutta en saata olla lausumatta sitä käsi- maan suvereniteettiä sopimattomalla ta-
38673: tystäni, että menettelytavassa epäilemättä valla maan rajojen ulkopuolella loukataan,
38674: on sikäläiselläkin taholla tapahtunut virhe, ei eduskunnallakaan tällöin ole lupa vaieta,
38675: jonka ilmeisyys, senjälkeenkun puolue eilen senkin on protestoitava sellaista menettelyä
38676: ja tänään on pitänyt kokoustansa, nyt tun- vastaan. Minä jälleen haluan sanoa, etten
38677: nustettanee. Ja aivan samaa minun täy- pidä tarpeellisenakaan esittää lausuntoja,
38678: tyy sanoa myöskin sosialidemokraattien jotka osoittavat väitteeni todeksi. Mutta
38679: kannasta. Eikä tältä huomautukselta voi minä en saata kuitenkaan olla viittaamatta
38680: väistyä myöskään hallitus, jonka nyt täy- yleensä siihen kiusalliseen tapaan, millä
38681: Helsingin yliopiston järje,sty,smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. ti-15
38682: ··--~--~-~~-~-~-------~~----- ----~--~----·-------~
38683:
38684:
38685:
38686:
38687: Skandinavian maissa on pidetty mahdol- ryhmän taholta, mihin minä kuulun, mui;:;-
38688: lisena käsitellä meidän yliopistokysymys- tutettiin hallitusta jo joulukuussa, jolloin
38689: tämmekin. On peräti outoa siinä, että Skandinavian maiden oppineet tunnetul1a,
38690: Skandinavian maissa saatetaan nähdä tavallansa esiintyivät asiassa, muistutet-
38691: yliopistomme suomalaistamisen merkitse- tiin hallituksen velvollisuuksista saattaa
38692: vän koko Suomen kansallisen tulevaisuuden oikea suomalainen käsitys tunnetuksi Skan-
38693: joutumista uhan alaiseksi. Saatetaan väit- dinavian maissa. Onko tätä toivomusta
38694: tää, että meidän tulevaisuuttamme ei muka noudatettu, toteutettu, sitä minä en var-
38695: uhkaa mikään sen suurempi vaara, kuin maan tiedä, mutta päätellen siitä, että tässä
38696: että me, ratkaistessamme suomalaisella ta- esitettyyn suuntaan käyvä kirjoittelu mei-
38697: holla suunniteltuun tapaan yliopistokiis- dän yliopistokysymyksestämme Skandina-
38698: tamme, sivistyksellisesti erkanemme muista vianmaissa edelleen jatkuu, hallitus tus-
38699: Skandinavian maista. Me emme täällä kin on ottanut meidän toivomustamme
38700: suinkaan jaksa ymmärtää, että kuulumi- varteen.
38701: semme skandinaaviseen sivistyspiiriin saat- Tämän jälkeen minä olisin tahtonut kos-
38702: taisi riippua jopa aivan ratkaisevalla ta- ketella sitä asiaa, mistä ed. K.omu halusi
38703: valla siitä, että Helsingin yliopisto suoma- jotakin kuulla (Eduskunnasta: Kyllä hän
38704: laistetaan, saatetaan sopusointuun suomen- on itse täällä!). Hän onkin täällä (Bd.
38705: kielisen sivistystarpeen vaatimusten kanssa. K.omu: On ollut, eikä lähdekään pois, jos
38706: Suorastaan loukkaavaa on, että Skandina- on minulle jotakin asiaa!). Hyvä on, hyvä
38707: vian maissa meidän yliopistokiistamme yh- on. Sillä taholla, minne ed. K.omu kuuluu,
38708: teydessä nähdään tarpeelliseksi muistut- on syytetty sitä puoluetta, mihin minä lmu-
38709: taa meitä muka suorastaan barbaarisesta lun, vähintään toimettomuudesta yliopis-
38710: teosta ja pyrkimyksistä, saatetaan verrata ton suomalaistamista koskevassa asiassa
38711: meitä irlantilaisten, tshekkien ja romania- (Eduskunnasta: Saamattonmudesta!). Hull-
38712: laisten keskuudessa esiintyviin ilmiöihin detaan >>saamattomuudesta>>. Yhdenteke-
38713: puhumattakaan siitä, että alinomaan tois- vää, kumpikin on väärää vihapuhettn,
38714: tetaan yliopistokysymystä käsiteltäessä minkä minä luulen voivani seuraavassa
38715: Skandinavian maissa sanoja: vähemmistö- helposti osoittaa. Eduskuntaa on tarpeel-
38716: sorto, järjetön viha ja muuta senkaltaista. lista vieläkin lähemmin tutustuttaa asiain
38717: ,Ja miltei kaikkein loukkaavinta Skandina- todelliseen tilaan tässä suhteessa.
38718: vian osanotossa meidän yliopistokiistamme Yliopiston herra kansleri esittäessään
38719: käsittelyyn on se, että tahdotaan väittää hallitukselle käsityksensä siitä, miten olisi
38720: Suomen aseman valtiollisesti ja Venäjärr päästävä siitä umpikujasta, mihin hänen
38721: naapurina joutuvan suorastaan vaaranalai- mielestään yliopistolain uudistus on joutu-
38722: seksi sen vuoksi, että meidän kansallinen nut, olisi ollut meneteltävä siten, että edus-
38723: pyrkimyksemme, omakielinen yliopisto, kunnalle olisi pitänyt antaa edellisen halli-
38724: saatetaan todellisuudeksi. On jotakin tuksen valmiiksi laatima n. s. linjajakoesi-
38725: enemmän kuin kiusallista, että Skandina- tys. Se, kuten hän sanoi, ei sisällä niitä
38726: vian valtioiden meille tarj@ama ja takaama arveluttavia kohtia, joita sisältyy nykyi-
38727: tuki vaaran uhatessa pannaan riippuvai- seen hallituksen esitykseen. Tosin ei yli-
38728: seksi siitä, alistuuko meillä suomenkielisten opiston kansierikaan ajattele, että lopulli-
38729: piirien mielipide luopumaan Helsingin yli- nen ratkaisu olisi tapahtuva Sunilan halli-
38730: opiston suomalaistamisesta. Tällaisen vaa- tuksen luonnoksen pohjalla, mutta ylimeno-
38731: timuksen on esittänyt m. m. eräs ruotsin- kauden lainsäädännöksi hänen mielestään
38732: maalainen sanomalehti nimeltä Lunds Dag- silloin laadittu esitys soveltuisi paljon pa-
38733: blad. Minä puolestani haluan mitä anka- remmin kuin nyt eduskunnassa käsiteltävä
38734: rimmin protestoida sellaista mielipidettä hallituksen esitys. Nimenomaan haluaa
38735: vastaan ja minun mielestäni olisi Suomen kansleri korostaa käsitystänsä näin ajatei-
38736: hallituksenkin ollut syytä selvästi puuttua luu lainsäädännön väliaikaisuudesta huo-
38737: asioihin. Me täällä eduskunnassa olemme- mauttamalla siitä, että hänen mielestään
38738: kin tehneet, minkä tässä suhteessa olemme samaan aikaan kuin väliaikaista lainsää-
38739: voineet. Epäilemättä hallitus olisi ollut däntöä suoritetaan, olisi asetettava komi-
38740: velvollinen korjaamaan ne laiminlyönnit, tea tutkimaan mahdollisuuksia ruotsinkie-
38741: mitä se tässä suhteessa on tehnyt. Sen lisen yliopisto-opetuksen järjestämiseksi
38742: Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38743:
38744: kokonaan erillään Helsingin yliopistosta, ja ! kaisesti voidaan ruotsinkielisten opettaja-
38745: tällä pohjalla olisi sitten laadittava tykkä- [ paikkojen lukumäärää lisätä. Niinhän
38746: nään uusi hallituksen esitys. Ed. Komu ! asianlaita on, mutta nimenomaan koskee
38747: myöntänee, että se hallitus, jota hän ja · tämä myönnytys ei suinkaan varsinaisia,
38748: monet hänen ryhmätoverinsa ovat syyttä- : vakinaisia ruotsinkielisiä professorinvir-
38749: neet toimettomuudesta, saarnattomuudesta koja, vaan muita opettajanvirkoja. Toh-
38750: j1t laiskuudesta tässä asiassa, ovat kuiten- tori Sunilan hallituksen suunnitelman muc
38751: kin (Ed. Komu: Uskalluksen puutteesta on kaan voidaan lisätä ainoastaan, kuten sa-
38752: syytetty!) tehneet jotakin asian eteenpäin nat kuuluvat, niiden muiden opettajien
38753: saattamiseksi. Ed. Komu väittää nyt, että lukumäärää, jotka menosäännön puitteissa
38754: meidän uskalluksen puutteestamme muka sitä varten asetetaan. Toinen kohta, josta
38755: olisi johtunut, ettei esitys päässyt eduskun- nämä suunnitelmat yliopiston suomalaista-
38756: taan. Ei asianlaita niin ole. Ed. Komun miseksi oleellisesti eroavat toisistaan, on
38757: tarvitsee vain kysyä ystävältänsä edustaja itsehallintoa koskeva kohta. Nykyinen hal-
38758: von Bornilta, minkä takia syksyllä 1932 lituksen esitys suo ruotsinkielisille sen edun.
38759: tämä esitys raukesi. Lokakuussa tämä yli- että ruotsinkielinen osasto, joka edustau-
38760: opistolakisuunnitelma jätettiin valmiiksi : tuu yliopistossa n. s. kokouksiensa välityk-
38761: painettuna ministerivaliokunnan käsitel- sellä, saa itsehallinnon. Sellaista ei tohtori
38762: täväksi. Tosiasia on, että esitvsluonnos Sunilan hallituksen suunnitelmassa lain-
38763: ministerivaliokunnassa takertui vjuuri sii- kaan esiinny. Jälldmmäinen suunnitelma
38764: hen vastustukseen, minkä se kohtasi ed. rakentuu linjajaon perusteelle, niinkuin
38765: von Bornin taholta. Jos hän olisi asettu- aikaisemmin jo on tullut mainituksi. On
38766: nut myötämielisemmäksi suunnitelmaa tahdottu väittää, että nämä kaksi esitystä
38767: kohtaan, on varsin luultavaa, että esitys- hyvin oleellisesti eroaisivat toisistansa, mitä
38768: luOimos olisi ainakin ministerivaliokunnassa tulee opettajien kielitaitovaatimuksiin.
38769: saatu valmiiksi. Todennäköisesti ei olisi Tohtori Sunilan hallituksen suunnitelman
38770: päästy parhaassakaan tapartksessa sitä pi- mukaanhan vallitsisi ruotsinkielisen ja suo-
38771: demmälle, koska Sunilan hallitus, kuten menkielisen linjan välillä täydellinen vasta-
38772: tunnetaan, joulukuussa 1932 erosi. Mutta vuoroisuus. Kummankaan linjan opetta-
38773: syy siihen, ettei esityksen valmistelu pääs- jien ei tarvitsisi hankkia suurempaa toisen
38774: syt niin pitkälle kuin se muutoin olisi pääs- kielen taitoa kuin ainoastaan ymmärtämi-
38775: syt, on siinä vastustuksessa, mikä esitystä sen taidon. Kun nyt nykyisen hallituksen
38776: kohtasi ruotsinkieliseltä taholta nimen- esityksen mukaan suomenkieliset opettajat
38777: omaan edustaja vonBorninesiintyessä vas- vapautuisivat tästäkin suhteellisen vähäi-
38778: tustuksen tulkkina (Ed. Kesti: Miksi von sestä taidosta, on tahdottu väittää, että
38779: Born otettiin hallitukseen?). Jaa, siihen ei suomenkielisten pitäisi panna hyvinkin
38780: minun tarvitse vastata, eikä minulla ole suuri merkitys sille etuudelle, joka tähän
38781: ollut siihen mitään osuutta. Puhe toimet- muka sisältyy. Mutta huomattavaa käy-
38782: tomuudesta on sen vuoksi leimattava arvot- tännöllistä merkitystä ei tällä seikalla ole,
38783: tomaksi vihapuheeksi. tuskin sanottavasti mitään. Täytyy ottaa
38784: Mutta on esitetty toinenkin väite, ja se huomioon, että yliopiston kansleri, suosi·
38785: on tullut, tietääkseni, lähinnä ruotsinkieli- tellessaan silloisen konsistorin vähemmis-
38786: seitä taholta. On väitetty, että hallituksen tön kantana linjajakoon perustuvaa uutta
38787: nykyinen esitys olisi suomalaiselta kan- yliopistolainsäädäntöä, oli nimenomaan
38788: nalta suvaittavampi kuin se suunnitelma, lähtenyt siitä, että lainsäädäntö tulisi ole-
38789: minkä Sunilan hallitus aikanaan valmisti. maan väliaikainen ja sellaisena hän on
38790: Minun täytyy parilla sanalla kajota tähän nytkin suositellut silloisen hallituksen esi-
38791: kysymykseen. Nämä kaksi esitystä eroa- tyksen ottamista käsittelyn pohjaksi. Tosi-
38792: vat toisistaan useissa oleellisissa kohdin, asia on, että yliopiston nykyiset opettajat
38793: m. m. siten, että ruotsinkielisiä profes- ovat olleet velvoitetut hankkimaan laa-
38794: suureja esiintyy edellisessä 15, jälkimmäi- jemmankin ruotsinkielen taidon kuin mitä
38795: sessä 21. Erotus on siis melkoinen; Tätä pelkkä kielen ymmärtäminen edellyttää.
38796: erotusta on tahdottu väheksyä väittämällä, Eihän heille senvuoksi tuotettaisi minkään-
38797: että menoarvion puitteissa myöskin toh- laisia vaikeuksia, vaikka ymmärtämisen
38798: tori Sunilan hallituksen suunnitelman mu- vaatimus joutuisikin pois. Mutta omaltakin
38799: Hel•singin yliopiston järje.sty·smuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 647
38800:
38801: kohdalta minä tahdon torjua sen väärän sin sijasta on periaatteellisestikin asian-
38802: käsityksen, että minä, tai se ryhmä, mihin mukainen ja, kuten sanottu, valtiotalou-
38803: kuulun, pitäisimme enää mahdollisena yli- den kannalta tarjolla olevista ratkaisuista
38804: opistolakien uudistamista tällä pohjalla. kaikkein suotuisin. Tämä järjestely olisi
38805: Ainoastaan kaikkein kipeimmässä tapauk- nimittäin merkinnyt sitä, ettei olisi ollut
38806: sessa jokin väliaikainen järjestely sillä poh- välttämätöntä uusien rakennusten aikaan-
38807: jalla saattaisi tulla kysymykseen. Mutta saaminen niille monille tietoellisille laitok-
38808: on eräs seikka, johon minun vielä tätä lain- sille, joita y1iopistossamme on ja pitää olla.
38809: säädäntöä suunniteltaessa on kiinnitettävä Samalla kaikesta huolimatta olisivat kui-
38810: vakavaa huomiota. Niistä kustannuksista, tenkin ruotsinkielisemme tulleet saamaan
38811: joita yliopistolakejamme ja yliopisto-olo- täydellisen yliopisto-opetuksen täydelli-
38812: jamme uudistettaessa ei voida välttää, on sessä ja kaikin puolin hyvin varustetussa
38813: toistaiseksi annettu varsin vähän selvityk- yliopistossa.
38814: siä. Minä en voi salata sitä tosiasiaa, että Silloin ei tämä järjestely meidän ruotsin-
38815: se suunnitelma, jota nyt on tahdottu niin kielisillemme kelvannut. On nyt toden-
38816: kovin paljon moittia, nimittäin edellisen näköistä, että he saavat tyytyä paljon puut-
38817: hallituksen suunnitelma, en tahdo salata teellisempaan yliopisto-opetukseen. Joskus
38818: sitä, että se olisi ollut väliaikaisena ratkai- on esiintynyt sekin väittämä, että tohtori
38819: suna kahdessakin suhteessa erinomaisen hy- Sunilan hallituksen suunnitelma ei olisi
38820: vin puollettavissa. Ensinnäkin sen vuoksi, ollut riittävässä määrässä yksityiskohtia
38821: että se olisi tehnyt siirtymisen täydellisesti myöten selvitelty ja että siis puhe kustan-
38822: suomenkieliseen yliopistoon erinomaisen nusten pienuudesta olisi eräänlaista löysää
38823: joustavaksi ja helpoksi, mitä etua halli- ja vastuutonta puhetta. Näin ei, minä sa-
38824: tuksen nykyiselle esitykselle ei voida tun- non, suinkaan ole asianlaita, vaan minä
38825: nustaa. Ja lisäksi tämä suunnitelma olisi tahdon jo täydellisyyden vuoksi lyhyesti ja
38826: ollut taloudellisesti erinomaisen helppo ja aivan pääpiirteittäin tehdä selkoa siitä, mil-
38827: kevyt toteuttaa. Minun täytyy valittaa laiseksi yliopiston sisäinen järjestely tämän
38828: syvästi, että ruotsalaisemme ja etenkin suunnitelman mukaan muodostuisi.
38829: edustaja vonBornpitivät asianmukaisena Teologisessa tiedekunnassa silloin laa-
38830: tehdä tyhjäksi tällaisen rahallisestikin ke- dittu suunnitelma ei olisi aiheuttanut min-
38831: peän välitysehdotuksen voimaan tulon pari käänlaisia muutoksia eikä myöskään min-
38832: kolme vuotta sitten. käänlaisia uusia kustannuksia, koska teo-
38833: Minä pyydän saada aivan lyhyesti tehdä logiemme kasvatus on siirtynyt Åbo Aka-
38834: selkoa siitä, millaiseksi muodostuisivat yli- demin huostaan. Muutoinkin se seikka, että
38835: opiston suomalaistamisesta aiheutuvat kus- teologeja on jo vuosikausia kyetty huo-
38836: tannukset, jos väliaikaisesti olisi tahdottu mattavan menestyksellisesti kasvattamaan
38837: tai tahdottaisiin toteuttaa aikaisempi suun- ruotsinkielisen väestömme tarpeeksi Hel-
38838: nitelma. Paitsi, että suunnitelma periaat- singin yliopiston ulkopuolella, osoittaa,
38839: teellisesti väliaikaisena ratkaisuna olisi ol- ettei todennäköisesti esiintvisi mitään voit-
38840: lut otollinen, se myöskin valtiotalouden tamattomia vaikeuksia, vaikka yhä useam-
38841: kannalta olisi ollut suotuisa ratkaisu aina- pia tiedekuntia siirrettäisiin ruotsinkielisiä
38842: kin niissä taloudellisesti ahtaissa oloissa, silmällä pitäen Turun Akatemian hoitoon.
38843: joissa tämä suunnitelma laadittiin. Eikä Lainopillisessa tiedekunnassa mainitse-
38844: suinkaan ole tähtiin kirjoitettu, etteikö mani uudistussuunnitelma olisi toteutetta-
38845: valtiotalous vielä vastaisuudessakin voisi vissa seuraavalla tavalla. Prosessioikeuden
38846: joutua kovalle koetukselle. Samalla kuin professorinvirka olisi muutettava ruotsin-
38847: tämän suunnitelman mukaisesti olisi saatu kielisen rikos- ja prosessioikeuden profes-
38848: täydellinen suomenkielinen opetus aikaan sorinviraksi sekä sen nykyinen haltija siir-
38849: kaikissa vakinaisesti edustetuissa aineissa, rettävä uuteen suomenkieliseen virkaan.
38850: tulisi ruotsinkielisestä opetuksesta huoleh- Hallinto-oikeuden professorinvirka olisi
38851: timaan erikoinen varsin suppea ja kustan- muutettava ruotsinkieliseksi julkisen oikeu-
38852: nuksiltaankin halpa ruotsinkielinen ope- den professorinviraksi. Uusi ruotsinkieli-
38853: tuslinja. Tällaisen linjan perustaminen nyt nen siviilioikeuden professorinvirka olisi
38854: suunnitellun erillisen, oman hallinnonkin käynyt tarpeelliseksi sekä siviilioikeuden
38855: sisältävän ruotsinkielisen yliopistoannek- apulaisenvirka lakkautettava sen jälkeen
38856: 648 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38857:
38858: kuin viran nykyinen haltija olisi eronnut tava uusi kemian professorinvirka. 'roinen
38859: virastansa. eläintieteen professorinvirka olisi niinikään
38860: Lääketieteellisessä tiedekunnassa olisivat julistettava ruotsinkieliseksi sekä suomen-
38861: tulleet tarpeellisiksi seuraavat muutokset. kielistä opetusta varten perustettava uusi
38862: Fysiologian professorinvirka olisi luettava eläintieteen professorinvirka. Toinen ma-
38863: ruotsinkieliseksi, koska samassa aineessa tematiikan apulaisenvirka muuttuisi ruot-
38864: on toinen professorinvirka, joka tällä het- sinkieliseksi. Nykyinen kasvitieteen apu-
38865: kellä on vaihtuva. Kliinillisen kirurgian laisenvirka muuttuisi ruotsinkieliseksi,
38866: professorinvirka olisi niinikään muutet- mutta samalla perustettaisiin uusi suomen-
38867: tava ruotsinkieliseksi kirurgian professorin- kielinen. Matematiikassa olisi perustettava.
38868: viraksi sekä perustettava uusi ruotsinkieli- yksi suomenkielinen assistentinvirka.
38869: nen kirurgian professorinvirka. Kliinilli- Maatalous-metsätieteelliseen tiedekun-
38870: sen sisätautiopin professorinvirka olisi myös taan olisi suomenkielistä opetusta varten
38871: muutettava ruotsinkieliseksi sekä perustet- perustettava uusi kotieläinopin professo-
38872: tava uusi suomenkielinen sisätautiopin pro- rinvirka sekä saman aineen nykyinen
38873: fessorinvirka. Patoloogisen anatomian va- professorinvirka julistettava ruotsinkieli-
38874: kinainen professorinvirka olisi luettava seksi ja sen haltijan erottua muutettava
38875: ruotsinkieliseksi sekä tähän asti vaihtuva oppialaltaan vaihtuvaksi professorinvi-
38876: säilytettävä, kuten nytkin, suomenkieli- raksi.
38877: senä. Mutta kun edellisen haltija nyt on Tällainen olisi se yliopiston sisäinen jär-
38878: antanut osittain sellaistakin opetusta, jota jestely, jota usein mainittu kolmatta vuotta
38879: vastaava on suomenkielisiä ylioppilaita sitten syntynyt suunnitelma merkitsee.
38880: varten ollut korvattava määrärahalla, vaa- Mitä kustannuksiin tulee, on mainittava
38881: tii uusi järjestely suomenkielistä opetusta seuraavaa: Jo mainittujen yhdeksän uuden
38882: varten apulaisen viran perustamista pato- professorinviran, kolmen uuden apulaisen-
38883: loogiseen anatomiaan. Ruotsinkielisen ana- viran sekä yhden uuden assistentinviran,
38884: tomian apulaisenvirka. kävisi välttämättö- palkkaus 22,500 markkaa, perustaminen
38885: mäksi perustaa. tulisi lisäämään yliopistomenosääntöä kaik-
38886: Historiallis-kielitieteellisessä osastossa kiaan 896,500 markalla, mutta koska uusiin
38887: olisi seuraava järjestely välttämätön. Toi- professorinvirkoihin useissa tapauksissa tu-
38888: nen yleisen historian professorinvirka olisi lisi nimitettäviksi nykyisiä ylimääräisiä
38889: muutettava ruotsinkieliseksi estetiikan ja professoreja ja ero vakinaisen ja ylimää-
38890: uudemman kirjallisuuden professorinviraksi räisen professorin palkkausten välillä on
38891: ja sen nykyinen haltija siirrettävä uuteen ainoastaan 6,000 markkaa, jäisivät kus-
38892: virkaan. Uusi ruotsinkielinen filosofian tannukset todellisuudessa huomattavasti
38893: professorinvirka olisi myös käynyt välttä- edellä san.ottua pienemmiksi. Tosin on
38894: mättömäksi. Kasvatusoppia varten olisi myöskin otettava huomioon, että eräiden
38895: oikeastaan perustettava uusi ruotsinkieli- virkain perustaminen vaatii opetuksessa ja
38896: nen ylimääräinen professorinvirka, mutta tutkimuksessa käytettävien assistenttivoi-
38897: sopivampaa olisi ollut perustaa uusi var- mien lisäämistä ja että niiden palkkaami-
38898: sinainen suomenkielinen professorinvirka seksi samoin kuin alkeisopetuksen järjestä-
38899: tähän aineeseen samalla kuin nykyinen pro- miseksi eräissä tapauksissa ruotsinkielisiä
38900: fessorinvirka olisi julistettava ruotsinkieli- ylioppilaita varten olisi menosäännössä
38901: seksi sekä sen nykyisen haltijan erottua oleva 210,000 markkaa käsittävä määrä-
38902: muutettava ylimääräiseksi professorinvi- raha dosenttien ja tilapäisten opettajain
38903: raksi. palkkioksi korotettava 350,000 markaksi.
38904: Matemaattis-luonnontieteellisessä osas- Mutta toisaalta on huomattava, että
38905: tossa olisi järjestely muodostuva seuraa- koska 320,000 mk:n määräraha suomen-
38906: vaksi. Fysiikan professorinvirka olisi teh- kielisen opetuksen lisäämiseksi voitaisiin
38907: tävä ruotsinkieliseksi, mutta samalla pe- poistaa, niin yliopiston määrärahat ylimää-
38908: rustettava uusi saman aineen professorin- räisiä opettajia varten vähenisivät 180,000
38909: virka suomenkielistä opetusta varten. Myös mk:lla. Minä puolestani olen aivan varma,
38910: toinen kemian professorinvirka olisi julis- että ruotsinkieliseltä taholta tulleen vas-
38911: tettava ruotsinkieliseksi, mutta suomen- tustuksen vuoksi tämä summa, joka ta-
38912: kielistä opetusta varten samalla perustet- , loudellisesti epäilemättä olisi ollut valtiolle
38913: Helsingin ;vlio·piston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 649
38914:
38915: tarjolla olevista summista kaikkein helpoin, tyvä seniores earelienses seura. Osakunta-
38916: nyt on siirrettävä syrjään ja haettava rat- elämä ei suinkaan osoita nykyään yksin-
38917: kaisua toiselta pohjalta. Epäilemättä me omaan kielteisiä puolia, se saattaa näyttää
38918: saamme varustautua huomattavasti suu- päinvastoin monessa kohdassa suuria elpy-
38919: rempiin taloudellisiin kustannuksiin silloin misen oireita. Hallituksen ei olisi pitänyt
38920: kuin ruotsinkielistemme korkein yliopisto- puuttua tähän asiaan tässä yhteydessä lain-
38921: opetus siirretään annettavaksi erillisessä, kaan senkään vuoksi, ettei ainakaan minun
38922: vaikkapa suurestikin typistetyssä korkea- tietääkseni ole suoritettu vielä minkään-
38923: koulussa. Minulla ei ole käytettävissä nu- laisia tutkimuksia siitä, minkälaiseksi osa-
38924: meroita valaistakseni kysymystä siitä, mil- kuntien taloudelliset mahdollisuudet muo-
38925: laisiin määriin kustannukset tässä tapauk- dostuvat, jos osakuntapakko poistuu. Meil-
38926: sessa nousisivat. Mutta noin silmämääräi- lä ei ole varaa tässäkään kohden hypätä
38927: sesti arvioiden en luulisi jouduttavan kovin suureen tuntemattomuuteen, varsinkin kun
38928: kauvas todellisuudesta, jos nämä kustan- tiedämme, miten suurista taloudellisista
38929: nukset lasketaan edellämainitsemani vaati- intresseistä on kysymys silloinkuin osa-
38930: mattoman lisämäärärahan asemasta usei- kuntapakko poistetaan. Ja jos käy niin-
38931: hin miljooniin markkoihin kohoavaan sum- kuin pelätä sopii niin ikävästi, että eräät
38932: . maan. Mutta minä pyydän saada kaikesta osakunnat olisivat ehkä tuomitut tämän
38933: huolimatta lausua sen käsitykseni, että ko- toimenpiteen vuoksi kuolemaankin, halli-
38934: hotkootpa kustannukset Helsingin yliopis- tuksen velvollisuus, samallakuin se kirjoitti
38935: ton täydellisestä suomalaistamisesta vähän lakiesityksensä 23 ~:n siihen muotoon, missä
38936: suurempiinkin määriin, kuin toivottaisiin, se nyt esiintyy edessämme, olisi ollut osoit-
38937: niitä ei ole kuitenkaan vältettävä senjäl- taa yksityiskohdittain, minkälaiseksi ti-
38938: keen kuin periaatteellinen päätös Helsingin lanne muodostuu, jos hallituksen esitys tu-
38939: yliopiston suomalaistamisesta nyt on syn- lee hyväksytyksi. Sellaista selvitystä meiltä
38940: tynyt. toistaiseksi puuttuu, ja senvuoksi minusta
38941: Lopuksi minäkin puolestani haluan kiin- eduskunnan olisi hyvin varoen suostuttava
38942: nittää huomiota siihen hallituksen esityk- hyväksymään hallituksen esitys tässä
38943: sen kohtaan, joka liittyy lakiin järjestys- kohden. Omasta kohdastani pikemminkin
38944: muodon perusteista sen 23 §:ään. Pykälä- pitäisin asianmukaisena, että ainakin tämä
38945: hän kuten tunnetaan koskettelee osakunta- kohta hallituksen esityksesAä jätetään hy-
38946: pakon poistamista. Minä en saata salata väksymättä.
38947: itseltäni ja muilta sitä käsitystä, että halli- Aika rientää, eikä minun tarkoitukseni
38948: tus epäilemättä teki virheen suostuessaan ole viivyttää käsittelyn kulkua. Senvuoksi
38949: vaikkapa varovaisessa muodossa ja vain päätän Iausuntoni erääseen toivomukseen,
38950: periaatteellisesti ajatukseen osakuntapakon jolle olisi syytä hallituksenkin kallistaa
38951: poistamisesta. Asia ei ole vielä kypsynyt korvansa. On toivottavaa, että hallitus jo
38952: siinä määrin, että mikään periaatteellinen nyt ensimmäisen käsittelyn kestettyä useita
38953: lopullinen kannanotto olisi toistaiseksi mah- vuorokausia ilman että suuri valiokunta
38954: dollinen. Minä en ole mikään vannoutunut vielä pääsee työhönsä, ymmärtäisi tehdä
38955: pakon ystävä, pikemminkin saattaisi otak- sen, mitä tilanne nyt jo ehdottomasti vaa-
38956: sua päinvastoin. Mutta en toisaalta voi tii. Hallitus tosin ei ole käsittänyt, miksi
38957: olla huomauttamatta siitä äärettömän ylimääräiset valtiopäivät olisi pitänyt jät-
38958: suuresta merkityksestä, mikä osakunta- tää koollekutsumatta. Se ei osannut ar-
38959: elämällä ylioppilaittemme elämään edel- vioida tilannetta oikein. Mutta toivotta-
38960: leenkin on. Onpa päinvastoin kuin monet vasti hallitus ymmärtää, miksi nämä yli-
38961: muut puhujat ovat väittäneet osakunta- määräiset valtiopäivät nyt olisi jo viipy-
38962: elämä osoittanut äskeisinä aikoina suoras- mättä päätettävä (Keskustasta: Hyvä usko
38963: taan elpymistä. Entistä kiinteämmin on puhujalle!). Jos hallitus näkisi hetkensä
38964: nuori ylioppilasaines hakenut kosketusta tulleen astua esiin ja lausua vapauttava
38965: vanhemman väestön kanssa nimenomaan sanansa,, ehkäpä jo tänä iltana, kuka tietää
38966: osakuntien välityksellä. On perustettu en- iltaistunnon alussa, niin minä arvelisin,
38967: tisten osakuntalaisten muodostamia seu- että se omaltakin kannaltaan silloin me-
38968: roja ja yhdistyksiä, äskettäin m. m. karja- nettelisi viisaimmin. Joka tapauksessa ol-
38969: laisen osakunnan toimintaan läheisesti liit- koon minusta kaukana nuhdella kaikessa.
38970:
38971: 82
38972: 650 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
38973:
38974: suhteessa hallitusta. Minun moitteeni koh- näläisiin. Mitäs sitten surua, kyllä kohtalo
38975: distuu ainoastaan hallituksen menettely- pienistä pitää huolta.
38976: tapaan. Itse asialle, Helsingin yliopiston Toiset taas selittävät ettei meitä ruotsin-
38977: suomalaistamiselle ei ole toistaiseksi tehnyt kielisiä millään tulla syrjäyttämään eikä
38978: kukaan niin hyvää palvelusta kuin nykyi- sivuuttamaan; toiset, että meiltä on pak-
38979: nen hallitus kutsuessaan koolle ylimääräi- kovallalla otettava kulttuurirahastomme ja
38980: set valtiopäivät (Eduskunnasta: Hyvä, määräysvaltamme kulttuurilaitoksissam-
38981: hyvä!). Kaikki suomalaisen yliopiston ys- me; toiset, että olemme kansalaisia kuten
38982: tävät toivoakseni yhtyvät tähän käsityk- muut; toiset että vasta kun kielemme ja
38983: seeni ja hallituskin puolestaan saa olla kii- mielemme on muuttunut, niin pääsemme
38984: tollinen siitä, että se saa näin tärkeässä elämänyhteyteen kansamme kanssa.
38985: kohdassa tunnustusta työlleen (Eduskun- On selvää, että tästä sanakorvesta on
38986: nasta naurua}. vaikea löytää ulospääsyä.
38987: On syytetty ettemme ole isänmaallisia,
38988: suuret asiat unohdetaan ja pienet tuodaan
38989: Apulaisvaltiovarain.ministeri W i t t i n g: esille ja niistä tehdään lopen suuria. Eräs
38990: Sallittakoon että minäkin, joka yhtenä virheemme on, että menneisyyttä kunnioi-
38991: viidestä olen ottanut osaa esillä olevan tamme. Menneisyyden kunnioitukseen ra-
38992: esityksen valmistamiseen ministerivalio- kentuu monen kansan omanarvontunto, sen
38993: kunnassa ja yhtenä kolmestatoista sen käsi- nykyajan työ ja. sen tulevaisuuden toivo.
38994: telyyn valtioneuvostossa, lausun joitakin Kaksi idän suurta valtakuntaa, Kiina ja
38995: sanoja tässä asiassa. Jaappani, ovat rakentaneet uskontonsakin
38996: J arrutukseen tuskin enää lausunnollani menneisyyteensä, esivanhempiensa kun-
38997: voin myötävaikuttaa, sillä jarrutus on nioitukseen ja mmm muassa siitä saaneet
38998: nähtävästi jo saavuttanut maalinsa, eikä kestävän pohjan työlleen ja siveelliselle
38999: tätä esitystä enää voida saada loppuun käsi- elämälleen. Samaten maanosamme suur-
39000: tellyksi näillä ylimääräisillä valtiopäivillä. vallat menneisyydestään löytävät kohotta-
39001: ,Jarrutuksen tarkoituksena on nyttemmin via symbooleja ja tunnuskuvia.
39002: nähtävästi vain estää enemmistön puhujat Jollei ruotsinkielisessä kansanaineksessa
39003: pääsemästä tuomaan esille ajatuksiansa ja olisi löydettävissä sitä tyyneyttä ja levolli-
39004: siten kansalle näyttämästä mitaliin toista suutta, johon olen viitannut, niin näiden
39005: ja selvempää puolta. päivien keskustelu, sanomalehdissä selos-
39006: Ruotsinkielinen kansanaines on tässä tettu, olisi voinut synnyttää haavan kan-
39007: sanatulvassa saanut runsaan osan. Millä sallisruumiiseen, haavan, jonka olemassa-
39008: mielellä se on ottanut vastaan tarjotun oleminen tietyissä olosuhteissa ei olisi
39009: annoksen, vaihtelee tietysti jonkin verran hyvä. Niinkuin asiat nyt ovat, niin on
39010: riippuen henkilökohtaisista ominaisuuk- se avannut silmämme entistä enemmän.
39011: sista. Mutta· voin liioittelematta sanoa, On selvää, että ainakin jotkut suomen-
39012: että niin edustajamme tässä eduskunnassa, kielisellä taholla pakkovallalla tahtovat
39013: samaten kuin yksityiset tuttavani kaupun- tämän sukupolven aikana saattaa kult-
39014: gin kaduilla ja maaseudulla, jossa minä tuurielämämme yksikieliseksi. Omasta
39015: pyhäpäivää vietin, ovat suhtautuneet tä- puolestani en voi laskea, missä suhteessa
39016: hän sanatulvaan tyynesti. Niinhän me tässä maassa maan molempia kieliä vuosi-
39017: yleensä ennenkin olemme katsoneet koh- satojen kuluttua käytetään. Sen vaan
39018: taloamme silmiin, myöskin silloin kuin tiedän, että se kansanvaltainen oikeus-
39019: todellinen myrsky on koko kansakuntaa, valtio, joka on pohjoismaiden, Ruotsin,
39020: ja meitä myöskin, uhannut. Tanskan ja Norjan sekä Hollannin, Bel-
39021: Ja miten me voisimmekaan muuta teh- gian ja Sveitsin valtiollinen ihanne, ja jota
39022: dä? Olemme eräiden puhujain mukaan ihannetta ruotsinkielinen kansanaines, jot-
39023: ylen mahtavia, meillä on valtaa ja eri- kut suuremmalla mielenmaltilla, jotkut
39024: oikeuksia. Jos tämä on totta, niin sillä suuremmalla päättäväisyydellä, kaikki kui-
39025: mahtavuudellammehan meidän pitäisi kai- tenkin samanlaisella sisulla, kuin on Suo-
39026: kesta selviytyä. Mutta meitä on toisten men kansalle luonteenomaista. aina on
39027: mielestä verrattava lappalaisiin ja kolttiin pyrkinyt toteuttamaan, ei ole' sopusoin-
39028: ja syrjääneihin tai Suomessa asuviin ve- nussa kansalaissorron tahi kansallisen pak-
39029: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttamine·n. 651
39030:
39031: kovallan kanssa. Ja sen näen. että sisu neljä uutta professorinvirkaa hoitamaan
39032: sisua vastaan sisäisissä asioissa ei hyödytä, töitä, mistä suomenkieliset professorit va-
39033: vaan tuhlaa voimia. pautuvat, mutta jälelläolevilta, joihin halli-
39034: Mitä sitten asiaan tulee, yliopistoesityk- tuksen esityksen mukaan tulisi lisäksi
39035: seen, niin minun, käytäm1ön miehenä, kymmenkunta uutta professoria, niin että
39036: täytyy kysyä, mitä on saavutettu ja mitä luku lähentelee 100-lukua, ei enää vaadit-
39037: olisi voitu saavuttaa? Ei mitään ole saa- taisi minkäänlaista ruotsinkielen taitoa.
39038: vutettu. Sivumennen vieläkin sanoen, ei y-liopiston
39039: Mutta mitä on tehty? kansleri asiasta presidentin esittelyssä an-
39040: Siitä alkaen, kuin voimassaolevat yli- tamassaan lausunnossa katsonut tätä ruot-
39041: opistolait säädettiin, vähän toistakym- sinkielen taidon poistamista perustelluksi.
39042: mentä vuotta sitten, on yha muutosehdo- Opetusministeri on sen vaatinut.
39043: tuksia tehty. Laki säädettiin silloin ruot- Mitä tässä asiassa rahalliseen puoleen
39044: sinkielisten edustajain ääniä vastaan. Ne tulee, niin muistettaneen, ettei väkilukua
39045: kannattivat sellaista linjajakoa, jota sil- voida valtiollisissa ja vähemmistöasioissa
39046: loinen hallitus sekä yliopisto itse olivat aina ottaa ohjeeksi. Se laskemistapa, jota
39047: ehdottaneet. Silloin järjestetty kaksikie- joskus tässä asiassa on käytetty, voisi
39048: linen yliopisto-opetus ajan mukaan ei viedä merkillisiin tuloksiin. Kysymyksessä-
39049: tyydyttänyt erinäisiä suomenkielisiä pii- olevassa asiassa, missä ruotsinkielisten suh-
39050: rejä, ja on selvää, että ratkaisu silloisen deluku on noin 17 <;;> kaikista, eivät kus-
39051: esityksen pohjalla olisi tarjonnut suurempia tannukset ruotsinkielisen opetuksen yllä-
39052: kehitysmahdollisuuksia ja helpompia pa- pitämisestä paljon tätä suhdelukua ylit-
39053: rannusten aik:aansaamismahdollisuuksia. täisi.
39054: Mutta vielä, kun asiasta erään aloitteen Asiallisesti esitys antaisi täydellisen suo-
39055: johdosta tässä huoneessa noin 3 vuotta menkielisen yliopiston, täydellisemmän
39056: sitten keskusteltiin ja päätettiin, oli suo- kuin missään edellisessä esityksessä tai
39057: menkielinen enemmistö nykyisen järjes- ehdotuksessa. Ruotsinkielisille olisi jäänyt
39058: telmän kannattajia. Eräältä ruotsinkieli- vajanainen, useissa aineissa apuvoimilla
39059: seitä taholta silloin julkisuuteen saatettu hoidettu opetus, niin vajanainen, että tä-
39060: ajatus suomenkielisen ja ruotsinkielisen hän tyytyminen olisi ruotsinkielisiltä vaa-
39061: yliopisto-opetuksen järjestämisestä erillään tinut suurta itseqsä voittamista (Keskus-
39062: toisistaan sai osakseen mitä jyrkimmän tasta: Oho!).
39063: vastustuksen kokoomuspuolueen pää- Mitä hallintoon tulee, niin olisi se pää-
39064: äänenkannattajan puolelta. Ruotsalaisen asiassa ruotsinkielisille ja suomenkielisille
39065: kansanpuolueen elimissä asiaa pohdittaessa ollut toisistaan erotettu. Että samoja
39066: oltiin sitä mieltä, että oli luonnollista, että oppisaleja olisi käytetty, olisi tuskin suu-
39067: suomenkielisen yliopisto-opetuksen järjes- rempia vaikeuksia aiheuttanut kuin että
39068: täminen suomenkielisten toivomusten mu- eduskunnassa samoja huoneita käyttävät
39069: kaan oli saatava aikaan, mutta että sa- sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset.
39070: malla ruotsinkielisten kohtuulliset kor- Ja tulos: Jos hallituksen esityksen
39071: keamman opetuksen tarpeet oli varteen- pohjalle rakennettu laki olisi näillä yli-
39072: otettava. · määräisillä valtiopäivillä hyväksytty, niin
39073: Vielä edellisen hallituksen valmistama • meillä ensi syyskuun alussa olisi voinut
39074: esitysehdotus, jota kuitenkaan ei an- ': toimia täydellisesti suomenkielinen yli-
39075: nettu eduskunnalle ja joka oli raken- · opisto-opetus, samalla kuin jonkunmoi-
39076: nettu yliopiston kanslerin erään ehdotuk- : sella tavalla myöskin ruotsinkielisten tar-
39077: sen pohjalle, perustui kaksikielisyysperi- , peet olisi tyydytetty. Samalla olisi saa-
39078: aatteeseen. Kaikilta professoreilta oli sil- : tettu aikaan järjestelmä, jonka pohjalla
39079: loin vaadittava jonkinmoista maan toisen i kivuttomasti olisi voitu kehittää yliopisto-
39080: kielen taitoa ja siirrettiin puoli toista- · opetusta tarpeiden mukaan aina molem-
39081: kymmentä professoria ruotsinkielistä ope- pien kieliryhmäin yliopisto-opetuksen täy-
39082: tusta hoitamaan (Ed. Hakkila: Kuka oli delliseen erottamiseen, jos niin olisi myö-
39083: kanslerina~). hemmin tahdottu, mutta minkä toivoni
39084: Esilläolevassa esityksessä ehdotetaan jo- mukaan tuskin silloin olisi tarvinnut tulla
39085: tenkin samanlaisia siirtoja ja lisätään välttämättömäksi.
39086: 652 .Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
39087:
39088: Ja vielä: Jollei yliopistoviranomaisten : joka on meidän kansamme suuruinen, ja
39089: ja suomenkielisen yleisön puolelta niin joka on kestänyt historian myrskyjä ase-
39090: suurta vastustusta olisi nostettu aikaisem- mansa vuoksi samaten kuin me. Sveit-
39091: paa opetusministeriön ehdotusta vastaan, sissä on tätä nykyä 7 yliopistoa: kolme
39092: millä suomenkielinen Helsingin yliopisto saksankielistä, 3 ranskankielistä ja 1 moni-
39093: ja ruotsinkielinen Helsingin korkeakoulu kielinen. Nykyjään rakennetaan kahdek-
39094: tahdottiin rakentaa, niin olisi jo tänä päi- satta italialaista, verrattain pienelle vähem-
39095: vänä toiminnassa Helsingin yliopisto suo- mistölle. Niissä on viidettätuhatta koti-
39096: menkielisenä. maista opiskelijaa, vähemmän kuin meillä,
39097: Kaiken aikaa, kun yliopisto-opetuksen mutta niissä opiskelee kolmattatuhatta
39098: järjestämistä on valmistettu, on asian- ulkomaalaista sen lisäksi ja sen maan
39099: tuntevilta kysytty ja pyydetty ratkaisu- mainetta lisäten. Jos haemme esimerkkiä
39100: ehdotuksia. Hyväksyttyviä ehdotuksia ei ulkoa, on tämä maa, vanhin tasavalta ja
39101: ole saatu. Milloin on toinen, milloin toinen vanhimpia kansanvaltaisia maita meidän
39102: havaittu mahdottomaksi. Eivät saa toi- maanosassamme, siihen kelpaava. Se on
39103: mia erillään, eivätkä yhdessä! Eikä nyt- rakentanut ja rakentaa olemassaolonsa
39104: kään ole mitään uutta selvää vastaehdo- siihen, että kaikki sen kansalaiset ovat
39105: tusta tehty, muuta kuin ruotsinkielisen yhdenvertaisia ja että sovittelemalla ja
39106: opetuksen lopettaminen, joka on mah- toisille arvoa antamalla riitaisuudet ja
39107: doton. vastakohdat saadaan selvitetyiksi. Siellä
39108: Ja asia jää nyt ennalleen. Kaikkien tyy- on myöskin kansalaisoikeus kansallishen-
39109: dytykseksikö ~ keen perustuva, niinkuin meilläkin, ja
39110: Silloinkuin asia kokonaisuuden kannalta kansalaishyveen merkkinä on toisten ar-
39111: katsoen onnellisella tavalla jo olisi voinut vossa pitäminen. Valtakuntamme lujitta-
39112: olla ratkaistu. minen ja yhä edelleen 1·akentaminen, joka
39113: Joka maamme oloja avoimin silmin on kansakuntamme päätehtävä, ja johon
39114: koettaa seurata, hänen täytyy itselleen meille nyt on suotu mahdollisuus, on
39115: myöntää, että sinä aikana, joka rauhan- perustuva kaikkien voimien käyttämiseen.
39116: aikana itsenäisyytemme saavuttamisen jäl- Riitaisuudet, joita meillä niinkuin jokaisen
39117: keen on meille suotu, on aineellinen hyvin- i muun kansan piirissä tulee olemaan, on
39118: vointi kasvanut. Taloudellisella alalla on sovittava sovinnollisuuden ja toisten ym-
39119: meillä hyvä maine näinä aikoina. Mutta märtämisen pohjalla sitä kansanvaltaista
39120: tämä tilanne riippuu monista tekijöistä, ; tietä, joka meille on, tai pitäisi olla,
39121: joita emme voi itse hallita ja muuttaa. : luonteenomaista, ja siten yhteisvoimin
39122: Henkisen kulttuurin alalla emme ole i kansamme tulevaisuus rakennettava (Edus-
39123: samalla ajalla mitään taloudelliseen työhön ' kunnasta: Hyvä, hyvä!).
39124: verrattavaa saaneet aikaan, ja siveellisellä
39125: alalla on rikollisuus meillä tekijä, jota , P u h e m i e s: Eduskunnan istunto kes-
39126: myöskin täällä eduskunnassa on monta ; keytetään ja, jatketaan sitä tänään kello
39127: kertaa huolestuttavana ilmiönä kosketeltu. 19.
39128: Meillä on paljon uutta, meillä on paljon ,
39129: rakennettavaa. Voimat on keskitettävä : Täysistunto keskeytetään kello 17 ,14.
39130: positiiviseen työhön. Jos meillä riitoihin .
39131: voimat, nuorten ja miesten, niin suuressa ·
39132: määrin kuin nykyjään käytetään, jää luo- Täysistuntoa jatketaan
39133: vaan, isänmaan mainetta ja kunniaa ko-
39134: hottavaan työhön riittämätön into ja tulee kello 19.
39135: meiltä puuttumaan se kulttuuri-ihanteiden .
39136: luoma humaaninen pohja, josta kulttuurin · Puhetta johtaa puhemies Kallio.
39137: kukat saavat ravintonsa ja josta ne voi-
39138: vat täyteen kukoistukseen nousta.
39139: Olemassaoloansa perustelevat ja puolus- Keskustelu jatkuu:
39140: tavat pienet kansat juuri niillä lisillä,
39141: jotka ne voivat ihmiskunnan sivistykselli- Pääministeri Kivi m ä k i: Nämä yli-
39142: seen aarteistoon koota. On olemassa kansa, määräiset valtiopäivät jäävät merkityk-
39143: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 653
39144:
39145:
39146: selliseksi tapaukseksi sekä valtiolaitok- veja silmälläpitäen. Myöskin tulkittiin
39147: semme että kielilainsäädäntömme, nimen- hallituksen esitys. vallan väärin, kun seli-
39148: omaan valtionyliopistoamme koskevan lain- tettiin, että osakuntapakko ehdotettiin
39149: säädännön historiaan. Ne jäävät merkityk- esityksessä kokonaisuudessaan poistetta-
39150: sellisiksi jo sen vastustuksen laadun vuoksi, vaksi, vaikka sen mukaan jäisivät mah-
39151: jolla ensin julkisuudessa ja sitten eduskun- dollisuudet osakuntalaitoksen säilymiselle,
39152: nassa ryhdyttiin vastoin eduskunnan enem- kunhan osakunnat rajoittuvat ja omistau-
39153: mistöä estämään ehdotuksen toteutuminen. tuvat niille luonteensa mukaisesti kuulu-
39154: joka olisi tietänyt niin pitkää askelta yli~ vien tehtävien suorittamiseen. Mieltä kuo-
39155: opiston täydellistä suomalaistuttamista huttavat väitteet lehmäkaupoista kehi-
39156: kohti, ettei sen astumista vielä muutama tettiin jopa väitteeksi siitä, että hallitus
39157: vuosi takaperin mikään hallitus ajatellut. muka oli myynyt itsensä ja että se yli-
39158: On tarpeellista, että muutamin sanoin opistoesityksen yhteydessä muka olisi
39159: torjun niitä vääristelyjä ja väärinkäsityk- sitoutunut esim. maatalousmäärärahojen
39160: siä, joita on esiintynyt sen lakiehdotuksen vähentämiseen. Näitä uskomattomia väit-
39161: arvostelussa ja käsittelyssä, jonka kautta teitä on kai joku saatu uskomaankin.
39162: täydellinen suomenkielinen linja olisi saatu Samalla tavoin on esittämästä päästyä
39163: yliopistoon ·perustetuksi. esitetty, perättömästi esitetty, että halli-
39164: Heti hallituksen esityksen tultua julki- tus muka olisi suorittanut tekijäpalkkiota
39165: suuteen tehtiin se epäilyksenalaiseksi väit- · eräälle nimeltä mainitulle professorille ja
39166: tämällä sitä vaitiolliseksi lehmäkaupaksi, tilannutkin häneltä yliopistokysymyksen
39167: jolla meidän poliittisessa elämässämme, selvittämiseksi lentokirjasen, jossa ansiok-
39168: täydellä syyllä, on huono kaiku. Levitettiin kaan esityksen ohella tekijän luonteen
39169: sellaista tietoa, osittain valheellisessa muo- mukaisesti on huomautuksia, jotka ovat
39170: dossakin, että esityksen sisällyksestä muka suututtaneet ja syyllä voivat loukata
39171: olisivat mainitussa tarkoituksessa käyneet eräitä piirejä. Tätä valheellista väitettä
39172: neuvottelemassa eräät eduskunnan enem- on lukuisissa puheenvuoroissa käytetty
39173: mistöön kuuluvat kansanedustajat. Väi- hallituksen halventamiseksi ja kunnian,
39174: tettiin, ettei esityksestä oltu lainkaan jopa virankin riistämiseksi henkilöltä, joka
39175: neuvoteltu suomalaiskansallisen hengen elä- on koettanut kantaa kortensa kekoon
39176: vöittämien henkilöitten kanssa ja leimat- yliopistoasian eteenpäinviemiseksi suo-
39177: tiin hallituksen menettely tämän johdosta menkielelle edulliseen suuntaan. -Maan
39178: ennen kuulumattomaksi. Salattiin, että tätä nykyä suurin suomenkielinen kir-
39179: esitysluonnoksen oli laatinut yliopisto- jailija, joka on kohottanut Suomen mai-
39180: asiain paras asiantuntija, henkilö, joka on netta ulkomailla, on tältä puhujakorok-
39181: suorittanut jättiläistyön suomalaiskansalli- keelta tehty pilkan ja häpäisyn esineeksi.
39182: sen tieteen työvainiolla. Tällaisella tavalla Hallituksen toim!=lnpidettä kutsua edus-
39183: kylvettiin epäluuloa hallituksen vilpittö- kunta ylimääräisille Valtiopäivilie on sa-
39184: miä pyrkimyksiä kohtaan tehdä jotain nottu lainvastaiseksi teoksi. Tämän väit-
39185: myös tässä asiassa, jonka edelliset halli- teen todistamiseksi ei kuitenkaan ole voitu
39186: tukset olivat kokonaan laiminlyöneet. Väi- esittää mitään lainsäännöstä, jota olisi ri-
39187: tettiin ilman mitään perusteluja esim., että kottu. Laki sanoo vain lyhyesti, että tasa-
39188: osakuntalaitosta koskeva säännös olisi tul- vallan presidentillä on oikeus kutsua edus-
39189: lut esitykseen jonkunlaisen painostuksen kunta ylimääräisille valtiopäiville, eikä
39190: johdosta. Jätettiin sanomatta se, mikä kyl- mitään muuta. Kun hallitus menettelynsä
39191: lä hyvin tiedettiin, että olin osakunnissa tueksi vetoaa tähän selvään lainmääräyk-
39192: harjoitetusta poliittisesta terrorista keskus- seen, sanotaan, että hallitus on tahtonut
39193: tellut yliopiston kanslerin ja vararehtorin vetäytyä valtionpäämiehen selän taakse,
39194: kanssa ja tällöin todennut, että näytti vaikka hallitus ei ole milloinkaan tahtonut
39195: olevan vaikeaa voimassa olevan lain nojalla kieltää sitä, että se on asiasta vastuunalai-
39196: saada mainittua terroria poistetuksi kyllin nen. Hallitusta syytetään pelkuruudesta
39197: tehokkaalla tavalla. Tällä tavoin saatiin silläkin perusteella, että se esittää eduskun-
39198: syntymään sellainen käsitys, ettei hallitus nalle valtioneuvoston oikeuskanslerin lau-
39199: muka ollut asiaa arvostellut yleisen edun sunnon asian oikeudellisesta puolesta, sen
39200: mukaisesti, vaan muita tuomittavia ruotii- jälkeen kuin eduskunnan oikeusasiamies
39201: 654 Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
39202:
39203: odottamatta ja eduskuntakäsittelyn kes- ja toinen se, ettei tulkinta, ei historiallinen,
39204: tettyä jo monta päivää on asiassa esiin- ei objektiivinen eikä mikään muukaan
39205: tynyt. Hallitus oli aikaisemmin parissa tulkinta tule kysymykseen muuta kuin
39206: kolmessa lausunnossa ilmoittanut toimen- silloin, kun lainsäännös on epäselvä eikä.
39207: piteensä syyt ja perusteet, mutta kun riidaton, niin kuin esillä olevassa tapauk-
39208: se oli niin sanoakseni asiassa asetettu sessa on laita.
39209: syytettyjen penkille ja kun valtioneuvos- Mitä sanottuihin esitöihin tulee, luetaan
39210: ton oikeuskanslerin hallitusmuodon mu- niistä eräs vakuuttavalta näyttävä lause,
39211: kaan tulee valvoa sitä, että valtioneuvosto joka ei kuitenkaan yhtään tarkoita kiistan-
39212: tai valtioneuvoston jäsen virkatoimissansa alaista tapausta. Vielä väitetään niistä
39213: menettelee lainmukaisesti ja kun oikeus- käyneen ilmi, että lakiehdotuksen lepää-
39214: kanslerin hallitusmuodon erään toisen sään- määnjättämissäännöstö olisi säädetty sitä
39215: nöksen mukaan on annettava valtioneu- varten, että lakiehdotukseensisältyvä kysy-
39216: vostolle lausuntoja, ei kohtuuden mukaan mys voitaisiin jättää kansan ratkaistavaksi,
39217: pitäisi olla ronistuttamista sitä vastaan, vaikka esitöissä luetaan, että sanotulla
39218: että oikeuskanslerin lausunto esitetään säännöstöllä vain on tarkoitettu estää
39219: eduskunnalle. Niinikään heitetään esiin äkillisen muutoksen syntyminen eduskun-
39220: syytös, ettei oikeuskansleri muka ollut nan politiikassa. Jos tämän esitöitten
39221: ollut valtioneuvostossa saapuvilla, kun yli- perustelujen mukaan, jonka merkityksestä
39222: opistolakiehdotus esiteltiin tasavallan pre- kylläkin voidaan kiistellä, arvostellaan
39223: sidentille. Jos olisi tahdottu ottaa asiasta •. esillä olevaa asiaa, täytyy jokaisen myön-
39224: selko, olisi käynyt ilmi, että oikeuskanslerin tää, ettei käsiteltävänä olevalla lakiehdo-
39225: ollessa sairauden vuoksi estettynä apulais- tuksella ole pyritty saamaan aikaan äkil-
39226: oikeuskansleri oli valtioneuvoston istun- listä muutosta eduskunnan politiikkaan,
39227: nossa läsnä, eikä hänelläkään, jonka mieli- vaan päinvastoin, olkoonpa pitkällekin
39228: pidettä oli etukäteen tiedusteltu, ollut menevillä muutoksilla, jatkamaan ennen
39229: mitään huomauttamista esityksen anta- saavutettujen tulosten kehittämistä.
39230: mista vastaan ja että varsinainen oikeus- Hallituksen taholta tehtyä huomautusta
39231: kansleri tultuansa jälleen virkaansa hoita- vastaan, että kieltolakikin kumottiin yli-
39232: maan, perehtyi asiaan ja päätyi siinä määräisillävaltiopäivillä,muistutetaan,että
39233: samaan lopputulokseen kuin apulaisoikeus- sitä ennen oli tapahtunut neuvoa-antava
39234: kanslerikin ja saattoi siinä antaa häneltä kansanäänestys. Ikään kuin tämä seikka
39235: vaaditun lausunnon. On vielä sanottu, voisi tehdä tyhjäksi sitä, että kieltolain-
39236: että hallitus on saattanut korkeimmat kaan kumoaminen ei toki ollut niin kiireel-
39237: lainvalvojat kansan silmissä epäedulliseen Iinen asia, ettei sitä olisi voitu käsitellä.
39238: valoon, kun he asian oikeudellisesta puo- varsinaisilla valtiopäivillä, ja ikään kuin
39239: lesta olivat johtuneet. erilaisiin tuloksiin. ei sitäkin olisi voit.u varsinaisilla valtio-
39240: Olisiko siis hallituksen pitänyt sietää se, päivillä äänestää yli vaalien, jos sitä kos-
39241: että sen menettelyn lainmukaisuus pantiin keva lakiehdotus olisi saanut sellaisen
39242: kansan silmien edessä kyseenalaiseksi, sisällyksen, ettei se olisi vastannut vähem-
39243: vaikka se viranomainen, jonka virka- mistön käsityskantaa! Samalla tavoin kuin
39244: velvollisuuksiin hallituksen toimenpiteitten kolme vuotta takaperin hallitus siis tahtoi
39245: valvominen kuuluu ja joka määrätyissä nytkin päästä ratkaisuvaiheeseen erittäin
39246: tapauksissa on ainoa oikea viranomainen vaikeassa ja intohimoja pitkät ajat kun-
39247: ryhtymään asiassa toimenpiteisiin, oli me- huttaneessa asiassa ja saada niin pitkälle,
39248: nettelyn lainmukaisuuden todistanut sel- kuin olosuhteet tekivät mahdolliseksi, to-
39249: väksi? teuttaa niitä toiveita, joita maan suomen-
39250: Ne, jotka eivät ole rohjenneet väittää, kielisen väestön ja etenkin ylioppilasnuori-
39251: että hallitus olisi asiassa rikkonut lakia, son sydämissä on vuosikausia kytenyt.
39252: ovat sanoneet, että hallitus on toiminut Että eduskunnan vähemmistö on pannut
39253: lain henkeä vastaan ja koettaneet tätä nämä toiveet raukeamaan, sille ei hallitus
39254: väitettä tukea lain esitöillä. Tällöin ei ole voinut mitään. Se 21 vuotias laki-
39255: ole muistettu kahta perussääntöä, joista tieteen ylioppilas, joka yliopistossa opis-
39256: toinen on se, että peruetuslaki on ensi kellessaan oli todella saanut kärsiä siellä
39257: kädessä tulkittava sanamuotonsn muka\tn &idinkielen sortoa., sortoa., joka yliopistosUt
39258: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. G55
39259:
39260: sentään nyt on poistunut, vaikka epä- valloillensa, mikä helposti tapahtuu, jos
39261: kohta vielä onkin olemassa, on nuoruudel- sanottu kysymys kansanäänestyksen tai
39262: leen uskollisena nykyisessä asemassaan uusien vaalienkaan kautta saatetaan kan-
39263: koettanut tehdä kaiken, mitä maan asioista san laajojen kerrosten välittömään rat-
39264: vastuussa ollen on suinkin voinut saadak- kaisuun.
39265: seen äidinkielensä valta-asemaan samassa Suomenkielisen kansanaineksen keskuu-
39266: yliopistossa, mutta ne, jotka tuntevat ja dessa vallitsee aikaisemmista ajoista johtu-
39267: tunnustavat puutteiden olemassaolon, estä- nutta syvää sekä oikeutettua että epäoikeu-
39268: vät niiden korjaamisen epälojaalisilla kei- tettua katkeruutta kaikkea ruotsalaisuutta
39269: noilla. kohtaan. Ja toiselta puolen on maan ruot-
39270: Jatkaakseni edelleen kuvaustani siitä, sinkielinen väestö omaksunut yliopisto-
39271: mitä tässä asiassa on tapahtunut, en voi samoinkuin koko kielikysymyksessä oikeus-
39272: olla mainitsematta niitä monia hämärä- taistelun asenteen. Jos nämä katsantokan-
39273: peräisiä huhuja, joita on laskettu liikkeelle nat joutuvat kansanäänestyksessä tai vaa-
39274: esim. ylimääräisten valtiopä.ivien koolle- leissa törmäämään vastakkain, saatamme
39275: kutsumisen syntymistavasta ja joita asian- joutua taistelun todistajiksi, joka muis-
39276: omaisten on täytynyt hävetä päästessään tuttaa uskontaisteluiden aikoja. Kansalli-
39277: totuuden perille (Vasemmalta: Jos ovat suus- samoinkuin uskonnon asiat ovat
39278: osanneet hävetä!). kaikkien aikojen kokemusten mukaan olleet
39279: Vielä tahdon sanoa, että eduskunnan omiansa johtamaan tekoihin, joiden seu-
39280: arvosta kansan silmissä on paljon uhrattu rauksia ei harkita. Viime viikkojen tapauk-
39281: (Keskustasta: Päinvastoin!) kohta viikon set ovat siitä jo varoittavina esimerkkeinä.
39282: kestäneellä jarrutusmenettelyllä, jossa sa- En suinkaan tahdo kieltää sitä, että
39283: moja asioita oikein aikataulun mukaisesti yliopistokysymyksen järjestely, kun se nyt
39284: on loputtomasti ja ihan tarpeettomasti tässä vaiheessa raukeaa, on tuottava suuria
39285: toistamasta päästyä toistettu (Keskustasta: vaikeuksia. Niin on tähänkin asti ollut
39286: Ei se pidä paikkaansa!). Onko tähän ollut asianlaita. Päävaikeudet ovat johtuneet
39287: varaa aikana, jolloin kansakunta seuraa luonnollisesti siitä, että tämä asia on muo-
39288: eduskunnan töitä entistä suuremmalla tark- dostanut eroittamattoman osan siitä ylei-
39289: kaavaisuudella, sitä tahtoisin epäillä. En sestä kielitaistelusta, jota meidän maas-
39290: pääse siitä ajatuksesta, että jos hallitus samme on oikeuksien saavuttamiseksi suo-
39291: olisi näille valtiopäiville antanut esityk- menkielelle täytynyt käydä noin kolmen
39292: sen sanokaamme maanpuolustamiselle tar- miespolven ajan. Senvuoksi on maan
39293: peellisten määrärahojen ja vientipalkkioi- yleisten kieliolojen ja niiden ohella opiston
39294: den sitomisesta lailla tai muuten sen- ki~liolojen korjaamin?.n ~ina ~iipp~nut rat-
39295: luontoisen esityksen, jota toiselta taholta kaisevalta osaltaan nusta myöta- Ja vasta-
39296: olisi ryhdytty jarruttamaan, jarrutus olisi tuulista, mitä yleinen valtiollinen ase-
39297: niiden puolelta, jotka nyt ovat jarruttaneet, mamme, puoluesuhteet sekä lukemattomat
39298: yhtä jyrkästi tuomittu kuin siihen nyt on muut valtiolliset voimat ja niiden käänteet
39299: auliisti antauduttu. En myöskään voi kulloinkin ovat synnyttäneet. Vaikeudet
39300: päästä siitä käsityksestä, että kun nyt ovat yliopiston kielilainsäädännössä olleet
39301: suositetaan kansanäänestystä sopivaksi kei- vielä suuremmat kuin muissa, koska yli-
39302: noksi yliopistokysymyksen ratkaisussa, opiston asioissa tavallisten lainsäädäntö·
39303: ollaan astumassa polulle, jolle astumista ja yleensä valtioelimien lisäksi, on ollut
39304: vastuuntuntoisten kansalaisten tulisi asiaa otettava lukuun yliopiston itsehallinto ja
39305: vakavasti harkitessansa epäillä (Keskus- sen monimutkainen koneisto, ja koska
39306: tasta: Uudet vaalit!). Tällä en tarkoita Suomen valtionyliopisto on ollut maan
39307: ainoastaan sitä, että kansanäänestyssään- ainoa täydellinen yliopisto, toisin sanoen
39308: nöstö, jos yhä useampi kysymys ryhdytään maan ainoa korkeampia kulttuurivaati-
39309: sen avulla ratkaisemaan, helposti vakiin- muksia inhimillisen viljelyksen eri aloilla
39310: tuu, jota ei voi pitää maan asioiden hoi- tyydyttävä oppilaitos, jollaiseen on erittäin
39311: dolle edullisena. Tarkoitan myöskin sitä, varovaisesti koskettava, niinkuin kaikkien
39312: että meidän täytyy koettaa. ratkaista kansojen kokemus osoittaa.
39313: yliopisto~ysymys siten, ettei kansallisia Niillä toinen toistaan seuranneilla tulok-
39314: intohirnoja päästetä puolin ja toisin täysin silla, mitä valtionyliopistossamme on run-
39315: Maanantaina 28 p. tammikuuta 1935.
39316:
39317: saa.sti 80 vuoden ajalla saavutettu suomen- myöskin noista menneiden aikojen vai-
39318: kielen hyväksi, on pitkät välimatkat. heista, joihin äsken viittasin. Hallitus
39319: Ensin täytyi maan joutua aivan uusiin käsitti jälleen joudutun sellaiseen tilan-
39320: valtiollisiin oloihin, irti siihenastisesta moni- teeseen, jossa yliopiston kielilakia ei kauem-
39321: satavuotisesta yhteydestään, ennenkuin en- maksi käynyt jättäminen ennalleen, mitä
39322: simmäiset merkillepantavat vaatimukset vaikeuksia sen muuttamisen tiellä näytti
39323: 1820 luvulta alkaen, saattoivat nousta olevankin. Minulla ei ole tässä tilaisuudessa
39324: tienraivaamiseksi suomenkielelle yliopis- enää asianani arvostella voimassa olevaa
39325: toomme. Kesti lähes miespolven ajan ja yliopistolakia. Sen heikkoudet on luke-
39326: tarvittiin Aleksanteri II ajan ensimmäinen mattomia kertoja julkisuudessa esitetty
39327: aamunsarastus, ennenkuin asiassa alkuun- ja niitä on hallituksen esityksen peruste-
39328: kaan päästiin ja sitten tarvittiin suoma- luissakin sekä täällä annetuissa lausun-
39329: laisuusliikkeen synnyttämä koko kult- noissa kosketeltu. Mielenilmaisut sitä vas-
39330: tuurivoima suurine tekoineen vuosikym- taan on suomenkielisten ylioppilaiden, yli-
39331: menien ajoilta ja Venäjän vallan hetkelli- opiston suomenkielisten opettajain, suo-
39332: nen lamautuminen ennenkuin uusi rat- menkielisen yleisön ja sanomalehdistön
39333: kaiseva askel kyettiin astumaan. Ja sitten keskuudessa jatku;n.eet ·jo kymmenkunta
39334: lopulta kaiken mainitun lisäksi vielä enti- vuotta yhä kiihtyvällä, yhä enemmän
39335: sen Venäjän luhistuminen, yhteytemme mielten kuohua aikaansaavana voimalla.
39336: pmkautuminen sen kanssa ja maan itse- Tätä kiihtymystäkin ymmärtää, kun muis-
39337: näistyminen valtakunnaksi, ennenkuin taas taa, että Helsingin yliopisto on maailmassa
39338: uuden kehitysjakson alkuun voitiin yli- ainoa tarpeellisimmat tieteen alat käsittävä
39339: opistoasiassa päästä. Suotuisan ratkaisun korkeakoulu, jonka me voimme saada
39340: aikaansaamiseksi yliopistomme kielioloissa suomenkieliseksi ja jossa suomenkieli ei
39341: on aina ollut välttämätöntä se elävän kuitenkaan vieläkään ole sille kuuluvassa
39342: elämän paisuva voima minkä elimellisen asemassa. Mutta tiet, joita myöten asiassa
39343: historialliseen pohjaan nojautuva kehitys voitaisiin päästä eteenpäin, näyttivät jo
39344: kansallisesti itsetietoisessa eteenpäin pon- jokunen vuosi sitten menneen aivan epä-
39345: nistavassa kansassa synnyttää. määräisiksi ajoiksi tukkoon. Ovathan epä-
39346: Miten vaikea yliopistomme kieliasian kohtien poistamiseksi eduskunta, hallituk-
39347: järjestäminen on ollut, käsittää jokainen set, yliopiston viranomaiset, vieläpä yli-
39348: jo siitä, että se siis oli ollut oikeastaan jo oppilaat itse omissa jäejestöissään laatineet
39349: toistasataa vuotta julkisen keskustelun ja suunnitelmia ja tehneet ehdotuksiansa.
39350: 90 vuotta viranomaistenkin käsittelyn alai- Mutta ainoa tulos näistä on ollut, niinkuin
39351: sena ennenkuin viimeiseen lainmuutokseen aikaisemmin huomautin eräässä istunnossa,
39352: eli nyt voimassaolevaan yliopistolakiin tähän asti se 320,000 markan vuotuinen
39353: vuonna 1923 erittäin vaikeiden synnytys- lisämääräraha, jolla ylimääräistä suomen-
39354: tuskien jälkeen päästiin. kielistä yliopisto-opetusta on voitu kus-
39355: Tässä hitaassa tahdissa ja suurilla pon- tantaa. Jo yliopistoviranomaisilla on aina
39356: nistuksilla saavutetut tulokset ovat kui- ollut sumet vaikeudet kannanotoissaan,
39357: tenkin olleet pysyviä. Niistä ei ole tar- kun heidänkin keskuudessaan mielipiteet
39358: vinnut kertaakaan peräytyä. Merkille pan- asiassa jyrkästi eroavat toisistaan, saati
39359: tava on, että venäläistyttämisvaltakin jätti hallituksessa ja eduskunnassa, joissa yli-
39360: yliopistomme kieliolot rauhaan, vaikka opisto- paremmin kuin monia muitakaan
39361: venäläistyttäjät muualla valtikkansa alai- kysymyksiä ei voida ratkaista irrallisina
39362: sissa maissa muuttivat ensi sijassa yliopis- kaikista muista asioista, vaan silmällä
39363: tot venäjänkielisiksi. pitäen useita muita, jottei tasapaino valtio-
39364: Samalla kuin hallitus on koettanut laivassa pääsisi häiriytymään ja sitä yllä-
39365: ottaa selvää siitä, mitä nykyhetken tarve pitävät ainekset turmiollisesti hajautu-
39366: yliopiston kielilain kehittämisessä välttä- maan.
39367: mättä vaatii ja mitä mahdollisuuksia Näiden ja monien muiden vaikeuksien
39368: minkin tätä tarvetta tyydyttämään tar- vuoksi eivät kaikki ehdotukset, niinkuin
39369: koitetun toivomuksen ja vaatimuksen hyvin tiedämme, ole päässet edes edus-
39370: toteuttamiseksi on, on hallitus ratkaisua kuntakäsittelyyn, ja ne, jotka sinne asti
39371: suunnitellessaan tahtonut ottaa oppia ovat päässeet, ovat joko tulleet hylätyiksi
39372: Helsingin yliopiston järjesty.smuodon perusteita ·koskevan lain muuttaminen. G57
39373:
39374: tai hautautuneet valiokuntiin. Jokainen telyä ylimääräisillä valtiopäivillä on vas-
39375: tällainen hautautuminen on jättänyt jäl- tustettu ja vaadittu oikeutta äänestää
39376: keensä pettyneitä toiveita, jotka taasen lakiehdotus yli vaalien juuri niillä tahoilla,
39377: synnyttävät katkeruutta. Eikä, sen pa- jotka ovat tässä asiassa suurillakin muu-
39378: hempi, ollut olemassa mitään merkkiä toksilla pitäneet enimmän kiirettä.
39379: siitä, että asia liioin vastaisuudessa nousisi Tähän voidaan tietysti jälleen sanoa,
39380: siitä kuolleesta pisteestä, johon pitkäaikai- että kunhan hallituksen esityksen mukai-
39381: set yritykset varsinaisilla valtiopäivillä nen lakiehdotus vaan saadaan nurin tai
39382: sen olivat saattaneet. Hallituksen esitys, yli vaalien, saadaan sitten heti kaikki
39383: jota hallituksen mielestä oli huononnettu takaisin korkojen kanssa. Olen juuri osoit-
39384: perustuslakivaliokunnassa suomenkielen tanut, miten vähän todennäköiseltä se
39385: vahingoksi, viime vuoden valtiopäivillä näyttää. Se, joka väittää, että nyt on
39386: Dli uhattu äänestää yli vaalien. Asema oli taktillisesti edullista vaatia kaikki tai
39387: kehittynyt sellaiseksi, että jos tahtoi antaa ei mitään, ei anna arvoa menneisyyden
39388: jyrkkiä suomalaistamisvaatimuksia vas- opetuksille. Missä oltaisiin, ellei vuonna
39389: taavan esityksen, tiesi sen tulevan hylä- 1850 olisi otettu, mitä tarjolla oli, vaan
39390: tyksi, koska eduskunnan enemmistö ei hylätty sekin, kun kerran ei muuta saatu
39391: ollut niiden takana. Jos taasen antoi kuin suomenkielinen professuuri. Ja kun
39392: lievemmän, tultiin se äänestämään lepää- saatiin ensin vain oikeus julkaista suomen-
39393: mään yli 1936 vaalien. Vaikka sitten kielisiä yliopistollisia väitöskirjoja ja sitten
39394: mainituissa vaaleissa tai sitten muissa oikeus pitää suomenkielisiä luentoja, niin
39395: vaaleissa eduskunnan hajoittamisen jäl- mihin olisi jouduttu, jos nämä säännökset
39396: keen jyrkän suomalaistamisohjelman kan- , olisi hylätty, kun ei enempää ollut saata-
39397: nattajat olisivat saaneet enemmistön, olisi / vissa (Ed. Annala V.: Oltaisiin täydellisesti
39398: eduskuntaan aina jäänyt sellainen vähem- suomalaisessa yliopistossa!). Tai 1906, kun
39399: mistö, joka puolestaan olisi äänestänyt jyrk- ei silloinkaan ollut enempää tarjolla! Ja
39400: kien suomalaislakien jättämistä lepäämään loppujen lopuksi missä nyt oltaisiin, ellei
39401: yli 1936 vaalien (Ed. Vesterinen: Missä se on vuonna 1923 olisi hyväksytty sitä yliopiston
39402: sanottu!). Saattoi siis pitää todennäköisenä, järjestysmuotoa, mikä vielä on voimassa.
39403: muistahankuin todennäköisyyksistä ei voi- Olihan siinäkin puutteita. J-ättihän sekin
39404: da puhua, että mitään muutosta yliopiston oikaisematta myös sellaista, mitä ei olisi
39405: kielilakiin ei saataisi ainakaan ennen vuotta silloinkaan enää oikaisematta tarVinnut
39406: 1940, ellei löydettäisi jotain keinoa, jolla jättää. >>Kaikki tai ei mitääm on aina
39407: tämä mieliä yhä kiihdyttävä kysymys ollut mahdoton vaatimukseksi yliopiston
39408: saataisiin vaikka miten kiivaan taistelun kielioloja korjattaessa. Jos sille kannalle
39409: jälkeen tahansa pois päiväjärjestyksestä olisimme asettuneet, olisimme tuskin pääs-
39410: tai ainakin pahimmat epäkohdat poiste- seet alkuunkaan. Kaikki tai ei mitään
39411: tuiksi valtionyliopistomme kielioloista. 1
39412: johtaa helposti periaatteeseen: >>Kuta pa-
39413: Lähin vielä käyttämättä oleva keino oli 1 hempi sitä parempi>>, joka on kaikessa
39414: ylimääräiset valtiopäivät, jotka aikaisem- politiikassa jo joutunut ajattelevien ihmis-
39415: minkin olivat osoittautuneet parhaaksi ten kesken huonompaan huutoon.
39416: ratkaisijaksi vaikeissa tilanteissa. Kun Yliopiston kieliasiassa olemmekin
39417: yliopiston kielioloista on puhuttu jo yli ymmärtääkseni tulleet toisistamme niin
39418: 100 vuotta ja nykyistäkin lakia arvosteltu kauas ja niin jyrkään taisteluasenteeseen
39419: yli 10 vuoden sekä sillä ajalla laadittu toisiamme vastaan myös sen tähden, että
39420: sellainen legio lausuntoja ja ehdotuksia olemme eduskunnassa ja muualla liian
39421: kuin tunnemme, kiinnitetty asiaan aivan harvoin päässeet äärimmäisyyskantoja ta-
39422: ennentuntemattomassa määrässä huomiota, soittaviin ratkaisuihin. Missä siis on ollut
39423: voi tuskinpa kukaan väittää, että hallituk- tarjolla sellainen ehdotus, ei sitä olisi ollut
39424: sen esitys olisi syntynyt asiaa kypsyttä- syrjäytettävä, sillä yhtenäisenä valtiolli-
39425: mättä. Ne, jotka vaativat lepäämään- sella kokonaisuutena täytyy suomen- ja
39426: jättämisoikeutta sovellettavaksi tähän ruotsinkielisen aineksen täällä joka tapauk-
39427: asiaan, kieltävät aikaisemmat vaatimuk- sessa elää, jos mielimme kumpainenkin
39428: sensa ja väitteensä tai myöntävät aja- säilyä. Yliopistomme kieliasia on ollut
39429: neensa epäkypsää asiaa, sillä asian käsit- niitä asioita, jotka on kulloinkin ollut
39430:
39431: 83
39432: 65S ~[aamwtaina 28 p. tammikuuta 1935.
39433:
39434:
39435: ratkaistava aikaisintaan oman aikansa saatava kokemukseen perustuvaa selvi-
39436: tarpeita silmällä pitäen ja oman ajan tystä, ennenkuin voitiin ryhtyä laatimaan
39437: taustaa vasten ja jolloin siis on lohdut- todellisuutta vastaavaa suunnitelmaa eri-
39438: tauduttava sillä tunnetulla mietelmällä, tyisen ruotsinkielisen korkeakoulun perus-
39439: että mikä on oman ajan palvelukseksi, on tamisesta, josta en tässä yhteydessä enem-
39440: pohjaksi ja hyödyksi kaikille ajoille. pää tahdo puhua.
39441: Edelleen on muistettava, että eri tahoilla Hallituksen esitystä vastaan on sanottu,
39442: tehdyt ehdotukset tässä yliopiston kieli- että se muka olisi ruotsinmielisten yliopis-
39443: asiassa poikkeavat jyrkästi toisistaan. Mi- ton opettajain ehdotus, jota ministeri
39444: kään niistä ei siis nykyisten edellytysten Witting on innolla ja menestyksellä ajanut
39445: vallitessa voisi tulla laiksi toisia kovasti hallituksessa. Miten väärä ja kohtuuton
39446: loukkaamatta ja vaikuttamatta kokonai- tämäkin väite on, näkyy siitä, että ehdo-
39447: suuteen hajoittavasti, vaikka joku ehdotus tus on pohjaltaan sama kuin Akateemisen
39448: pitkän taistelun jälkeen saavuttaisikin Karjala-Seuran muutama vuosi sitten laa-
39449: enemmistön. Mutta sellaisessa tilanteessa tima ehdotus (Eduskunnassa hilpeyttä. -
39450: tai paremmin sanoen sen välttämiseksi on Vasemmalta: Kuulkaa!). Täällä on paljon
39451: hallituksen velvollisuus ollut koettaa panna luettu kirjoja eduskuntakäsittelyn aikana.
39452: kirkko keskelle kylää, sommitella joku Tätä kirjaa ))Suomalainen valtionyliopisto)>,
39453: välitysehdotus silläkin uhalla, että joutuu jonka Akateeminen Karjala-Seura on v.
39454: molempien kivitettäväksi. 1926 julaissut, ei kai ole esitetty. Sallitta-
39455: Sen taistelun puolustukseksi, jota halli- koon minun sen vuoksi lukea sen sivuilta
39456: tuksen esitystä vastaan on käyty, on 98-99 seuraavaa. Siinä Akateeminen Kar-
39457: väitetty esityksen sisältävän vain taantu- jala-Seura ehdottaa annettavaksi eduskun-
39458: musta. nalle esityksen laiksi niistä perusteista, joi-
39459: Jottei yleinen mielipide antaisi koko- denmukaan valtion varojakäytetään)>maan
39460: naan väärää kuvaa hallituksen esityksen suomen- ja ruotsinkielisen väestön yliopis-
39461: sisällyksestä, katson minäkin tarpeelliseksi totarpeen tyydyttämiseksi)>, ja sen 2. §
39462: vielä tältä paikalta viitata niihin paran- kuuluu näin: )>Ruotsinkielisen väestön yli-
39463: nuksiin, mitkä usein mainittuun esitykseen opistosivistystä varten käytettävillä va-
39464: sisältyvät. Jokainen suomenkielinen opis- roilla järjestetään Helsingin yliopiston yh-
39465: kelija voi saada opetuksensa kaikissa ai- teyteen ruotsalainen rinnakkaisyliopisto,
39466: neissa yksinomaan suomenkielellä (Ed. jolla on oma hallinto ja omat opettajat
39467: Heiskanen: Ei saa!). Sitä antaisivat vaki- ja joka käyttää Helsingin yliopiston lai-
39468: naiset opettajat, joiden olisi kyettävä toksia asetuksella vahvistettavien perus-
39469: käyttämään. suomenkieltä omana kielenä. teiden mukaan.)> Olisin toivonut, että ed.
39470: Yliopiston ruotsinkielisiltäkin opettajilta Simojoki, Akateemisen Karjala-Seuran
39471: vaadittaisiin taito antaa opetusta suomen- täällä oleva ja kait silloinkin sen jäsen,
39472: kielellä, mutta suomenkielisiltä professo- olisi ollut kuulemassa, mitä Akateeminen
39473: reilta ei vaadittaisi mitään taitoa ruotsin- Karjala-Seura niin myöhään kuin 1926
39474: kielessä. Yliopiston hallinnon pääkieleksi suunnitteli (Eduskunnassa: Siitä on 9
39475: tulisi suomi. Ruotsinkieliset professorit vuotta!). Ed. Virkkusen joka tapauksessa
39476: eivät konsistorissa ja tiedekunnissa ottaisi tä~ytynee myöntää, että hallituksella on
39477: osaa yliopiston opettajain nimittämistä, ollut hyviä esikuvia, kun se on voinut
39478: suomenkielisille ylioppilaille jaettavien sti- lakiluonnoksensa pohjaksi ottaa aitosuoma-
39479: pendien ja muiden apurahojen ja heidän laisten ehdotuksen (Eduskunnassa naurua.
39480: opintajansa koskevien asioiden käsittelyyn. Oikealta: Vanhentunut!).
39481: Hallituksen esitys ei toteutettuna olisi Mitä muuten meidän edelleen kaksikieli-
39482: mitenkään pysähdyttänyt kehitystä, niin- seen yliopistoomme tulee, tahtoisin lopuksi
39483: kuin on uskoteltu. Hallitus katsoi suunni- sanoa hallituksen aina pitäneen mielessään
39484: tellun ruotsinkielisen osaston kautta, niin- myös sitä, että tähän yliopistoon liittyy
39485: kuin esityksen perusteluissa siitä sano- vielä paljon muitakin perinteitä kuin
39486: taankin, vasta voitavan päästä selville mainittuja suomenkielen oikeuksien vas-
39487: siitä, miten suuri määrä ylioppilaita vas- tustamista ja syrjimistä, jotka ovat syn-
39488: taisuudessa tulisi opiskelemaan ruotsin- nyttäneet kansassamme paljon ymmärret-
39489: kielellä, mistä hallituksen mielestä oli tävää katkeruutta. ,Jo G. Ehrström, yksi
39490: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain muuttaminen. 659
39491:
39492:
39493: suomalaisuuden esijulistajista, huomautti ryytyksiä, kuin ne, mitkä nykyiseen yli-
39494: toistasataa vuotta sitten, että Suomen opistolainsäädäntöön sisältyvät. Suomen
39495: yliopisto on tehnyt maalleen ja kansalleen kansa on kuitenkin noissa paljon vaikeam-
39496: suuria palveluksia, suurempia Jruin muut missa oloissa säilyttänyt mielenmalttinsa
39497: yliopistot maalleen ja kansalleen. Tästä ja niin se on myös voinut epäkohdan
39498: yliopistostahan se sitten lähti suomalai- toisensa jälkeen korjata sekä saavuttaa
39499: suuden suuri herätys ja tämän yliopiston lopulta sellaiset lait ja laitokset, joita
39500: piiristä sitä on näihin saakka johdettu. moni muu kansa meiltä syyllä kadehtii.
39501: Se on sentähden myös Arwidssonin, Snell- Tahdon tämän sanoa vastalauseeksi sitä
39502: manin, Lönnrotin, Topeliuksen, vieläpä käsittelytapaa vastaan, joka näillä yli-
39503: Yrjö-Koskisenkin yliopisto. Ja kun Venä- määräisillä valtiopäivillä on eräitten ryh-
39504: jän virkavalta ryhtyi hävityssotaan Suo- mien taholta omaksuttu. '
39505: men oikeuksia vastaan, astuivat yliopiston Suomen eduskunta, sekä vanhassa että
39506: miehet kummastakin kielirvhmästä oikeuk- uudessa muodossa, on ollut se välikappale,
39507: &iamme puolustamaan onnistuonkin siinä jolla tässä maassa on lakia ja oikeutta
39508: vertaansa hakevalla tavalla (Vasemmalta: rakennettu sekä vääryyttä ja oikeuksiemme
39509: Entäs Kares! -Ed. Pärssinen: Kares oli poljentaa kaikkea sortovaltaa vastaan tais-
39510: rikkuri!). teltu. Mutta vähän tällä välikappaleelia
39511: Tässä mielessä muisteltuna on tämä olisi aikaansaatu, jos sitä olisi sillä tavoin
39512: kaksikielinen yliopisto myös Mechelinin, käytetty kuin viime vuorokausina (Edus-
39513: Hermansonin ja DatP.elson-Kalmarin yli- kunnasta: Oikein!). Uskon kuitenkin vah-
39514: opisto, vain vainajat mieleeni palauttaak- vasti siihen, että tämä kaikki on ohimene-
39515: seni. Ja kun jouduttiin sille valtiolliselle vaa. Kansallamme on elinvoimaa kuo-
39516: kehitysasteelle, että saattoi nousta kysy- huttavana mahdollisuudet kohota poh-
39517: mys siitä, kutka uskalsivat henkensä isän- joismaisen vapauden lipunkantajaksi, ja
39518: maan itsenäisyyden tavoittelussa, niin mis- samalla oikeamielisen suvaitsevaisuuden
39519: täpä löytää vertaa sille innostukselle ja esitaistelijaksi koko ihmiskunnassa (Ed.
39520: sille helleenien kauneimpia sankariaikoja Räisänen: .Antakaa meillekin lippu!), jol-
39521: ronistuttavalle uhrimielelle ja antaumuk- laiseen aatteelliseen esiraivaustyöhön ei
39522: selle, joka silloin valtasi tämän kaksikieli- mikään kansa ole liian heikko pienuutensa
39523: sen yliopiston kummankinkielisen nuorison. tai köyhyytensä vuoksi (Ed. Hakkila:
39524: Laitosta, jolla on tuollainen perinteiden Liput ja laulut vapaaksi!). Mutta tälle
39525: kunniakehä päänsä päällä, on aikojen korkealle asteelle kohotaksemme täytyy
39526: kaikissa tuulissa kohdeltava myös hellä- meidän oppia ratkaisemaan omat sisäiset
39527: varoen. On moneen kertaan mietittävä kysymyksemme samoja oikeuden ja suvait-
39528: ennen kuin astutaan aivan uusille urille, sevaisuuden periaatteita noudattamalla.
39529: sellaisille, joissa yhteys ja jatkuvaisuus Meidän on tuomittava sellainen ynseä
39530: tähän meidän oloissamme verrattoman pikkumaisuus pannaan, joka ilmenee esim.
39531: suureen menneisyyteen kokonaan katkeaa. tieteellisten teosten käännöskiellossa toi-
39532: Olen viitannut tässä menneisiin aikoihin, ! selta kotimaiselta kieleltä toiselle. ,Ja
39533: edesmenneisiin sukupolviin, vieläpä eräi- ennen kaikkea on meidän kartettava toi-
39534: siin kansamme muistossa aina säilyviin siimme suhtautuessamme kopeutta, yli-
39535: nimiin. Olen tehnyt sen siksi, jotta ymmär- mielisyyttä sekä kyynillisyyttä (Keskus-
39536: rettäisiin, miksi hallitus on toivonut tältä tasta: Entäs Laurilan kirjassa!). Tahdon
39537: yhteisen menneisyytemme pohjalta lähtien tässä sen vuoksi toistaa, mitä eräs val-
39538: tässä ja muissa asioissa helpommin löytä- tiollinen johtohenkilömme, kokoomuspuo-
39539: vämme toisemme, varmemmin pääse- lueen johtaja, valtioneuvos Paasikivi äsken
39540: vämme tuloksiin. Olen tahtonut kädellä ilmestyneessä kirjassaan >>Demokratia vai
39541: osoittaa niihin aikoihin, jotta tämän het- diktatuuri>>, lausuu: >>Minun ajatukseni
39542: ken ilmiöitä osattaisiin paremmin arvos- mukaan olisi meidän suomenkielisten syytä
39543: tella, asettaa se tuota laajaa, mieltäylentä- olla tässä asiassa>>, yliopiston kieliasiassa,
39544: vää taustaa vastaan oikeaan arvoonsa. >>enemmän jalomielisiä kuin liian kitsas-
39545: Suomen kansa on nimittäin menneinä televia. Meille on pääasia, että suomalai-
39546: aikoina saanut sietää paljon suurempia suuden vaatimukset tulevat täysin tyydy-
39547: epäkohtia, kokea paljon katkerampia nöy- tetyiksi. Ruotsinkielisiin nähden meidän
39548: ()60 ~.iaanant.aina 28 p. tammikuuta 1935.
39549:
39550:
39551: on tehtävä oikeudenmukaisuutta, vieläpä että nyt, kun on todettava, että lakiehdo-
39552: ylen kitsaasti sitä mittaamatta>> (Ed. Virk- tuksen hyväksytyksi tulemiseksi ei ole
39553: kunen: Aivan!). Näin valtioneuvos Paasi- mitään mahdollisuuksia, ylimääräiset val-
39554: kivi, johon omalta kohdaltani saatan tiopäivät ovat lopetettavat. Saatettuna
39555: tässä asiassa yhtyä. Olen lujasti vakuu- asiassa tällaisen ratkaisun eteen katsoo
39556: tettu, ettö kansalliset kysymykset on hallitus sitä enemmän isänmaalliseksi vel-
39557: ratkaistava ja tullaan lopulta ratkaise- vollisuudekseen hakea kysymykselle sel-
39558: maan, ellei yleisinhimillinen taantumus laisia uusia ratkaisuja, joilla rauha saadaan
39559: pääse vallalle, samantapaisten suvaitse- aikaan eri kieliryhmien kesken. Hallitus
39560: vaisuusperiaatteiden mukaan kuin uskon- on vakuutettu, että jo lähiaika on tunnus-
39561: nollisetkin kysymykset oli lopulta rat- tava hallituksen nyt käsittelemättä jää-
39562: kaistava. Ne maat, jotka uskonnollisen neessä ehdotuksessa olleen sellaista, joka
39563: suvaitsevaisuuden aikaisemmin omaksui- kestää kaikkien aikojen kritiikin ja jota
39564: vat, tulivat edeltäkävijämaiksi kaikessa missään tapauksessa ei voida syrjäyttää.
39565: muussakin, eikä historia todella tiedä Näissä pyrkimyksissä hallitus toivoo yh-
39566: minkään valtakunnan luhistuneen siihen, teisymmärryksessä eduskunnan kanssa
39567: että se olisi jättänyt yrittämättä hävittää päästävän onnelliseen lopputulokseen.
39568: jonkun omalla tavalla ajattelevan tai
39569: omalla tavalla tuntevan tai esiintyvän P u h e m i e s: Eduskmman istunto kes-
39570: ryhmän, ellei tämä ollut rikollinen. Mutta keytetään 15 minuutiksi ja puhemiesneu-
39571: missä vain on rynnistelty sillä tavalla voston jäseniä pyydetään kokoontumaan.
39572: kuin erään tunnetun kuninkaan lausumiksi
39573: väitetyt sanat ilmaisevat, nimittäin että 1'äysistunto keskeytetään kello 20.
39574: >>olkoon maa ennen autio ja tyhjä, kuin
39575: vääräuskoisien asuma>>, niin siellä ei suin-
39576: kaan ole tarvinnut tyhjyyttä ja autiutta Täysistuntoa jatketaan
39577: kauankaan odottaa. Suvaitsemattomat
39578: maat ovat aina, vieläpä suhteellisen no- kello 20,20.
39579: peasti, joutuneet henkiseen ja aineelliseen
39580: rappiotilaan. Eduskunnan tarkistajain puheenjohtaja ja
39581: Lopuksi tahdon vielä sanoa sen, että varapuheenjohtaja.
39582: miten me tämän yleisinhimillisiä aatteita
39583: läheltä koskettelevan asian lopulta rat- P u h e m i e s: Ilmoitetaan, että tar-
39584: kaisemmekin, niin me ratkaisemme sen kistajat ovat valinneet puheenjohtajak-
39585: joka tapauksessa ainoastaan omana sisälli- seen ed. V i r k k u sen ja varapuheen-
39586: senä asianamme (Keskustasta: Se on johtajakseen ed. H ä n n i s en.
39587: oikein!). Tämä olkoon sanottu vasta-
39588: lauseeksi niitä ulkomaisia, etenkin Ruot-
39589: sin sanomalehtiä vastaan, jotka kaiken Ylimääräisten valtiopäivien juhlalliset
39590: sen nojalla, mitä tämän asian yhteydessä päättäjäiset.
39591: on suuttumuksessa tai harkitsemattomuu-
39592: dessa lausuttu, ovat yksipuolisesti ja liioit- P u h e m i e s: Eduskunnan juhlame-
39593: telemalla tahtoneet esittää miltei kauhu- nojen ohjaajalta on saapunut kirjelmä,
39594: ja irvikuvan kansastamme (Eduskunnasta: jonka sihteeri lukee.
39595: Oikein!), muistamatta, että tässä maassa
39596: on ainakin tähän saakka kielellistä vähem- Sihteeri lukee:
39597: mistöä kohdeltu sellaisella anteliaisuudella,
39598: että sille tuskin missään muussa maassa Eduskunnan juhlamenojen ohjaaja.
39599: on vertaa (Eduskunnasta: Ja vastedeskin!).
39600: Uskon suomenkielisen kansan tapahtu- Helsingissä, 28 päivänä tammikuuta
39601: neesta huolimatta säilyttävän suvaitsevai- 1935.
39602: suudella saavutetun kunnia-aseman maail-
39603: man kansakuntien joukossa (Ed. Virkku- Eduskunnan Puhemiehelle.
39604: nen: Se on oikein!). Tasavallan Presidentin ilmoitettua, että
39605: Tasavallan presidentti on päättänyt, vuoden 1935 ylimääräiset V aitiopäivät
39606: Ylimääräisten valtiopäiväin päättäjäiset.
39607: - ·--~-------------------~~~---~------
39608: 661
39609:
39610: juhlallisesti lopetetaan 29 päivänä kuluvaa Sihteeri lukee:
39611: tammikuuta, tulee Tasavallan Presidentti
39612: mainittuna päivänä sen jälkeen kuin Suur- Eduskunnan
39613: kirkossa on pidetty jumalanpalvelus, Edus- valtiovarainvaliokunta.
39614: kunnan istuntosalissa julistamaan Valtio- Helsingissä,
39615: päivät päättyneiksi. Juhlamenojen ohjaa- tammikuun 28 päivänä 1935.
39616: jaksi määrättynä ja Tasavallan Presidentin N:o 2.
39617: määräyksestä kutsun kunnioittaen Te i-
39618: dä t, Herra Puhemies, sekä Eduskunnan E d u s k u n n a 11 e.
39619: Varapuhemiehet ja Edustajat jumalan-
39620: palvelukseen Suurkirkkoon, ilmoittaen sa- Edustajan palkkiosta annetun lain 6 §:n
39621: malla, että jumalanpalvelus alkaa kello 12 nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa
39622: ja että juhlamenot Eduskunnan istunto- eduskunnan päätettäväksi,
39623: salissa tapahtuvat heti kirkonmenojen pää-
39624: tyttyä. että eduskunnan puhemies niiden
39625: Rafael Hakkarainen. kulujen korvaukseksi, joita hänellä
39626: ylimääräisten valtiopäivien aikana
39627: on, saa 1,500 markan määrärahan.
39628: P u h e m i e s: Päiväjärjestyksessä ole-
39629: van 1) asian käsittely lopetetaan tähän. Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
39630: Johan Helo.
39631:
39632: Poisto päiväjärjestyk.s·estä. Aku Kostia.
39633:
39634: P u h e m i e s: Päiväjärjestyksessä oleva Valtiovarainvaliokunnan ehdotus hyväJ;:-
39635: 2) asia poistetaan päiväjärjestyksestä. sytään.
39636:
39637: Asia on loppuun käsitelty.
39638: Puhetta ryhtyy johtamaan ensi m-
39639: m ä i n e n v a r a p u h e m i e s Hakkila.
39640: E n sim m ä in en v a r a p u h e-
39641: m i e s: Täysistunto lopetetaan nyt ja
39642: Eduskunnan puhemiehelle tuleva korvaus yli- edustajat kokoontuvat huomenna kello
39643: määl'äist.en valtiopäivien aiheuttamista 11,45 Säätytalolle mennäksemme sieltä
39644: menoista.. juhlakulkueessa jumalanpalvelukseen Suur-
39645: kirkkoon.
39646: E n si m m ä in en v a r a p u h e-
39647: m i e s: Esitellään valtiovarainvaliokun-
39648: nan kirjelmä ja otetaan ainoaan käsitte- Täysistunto lopetetaan kello 20,24.
39649: 1~ siinä mainittu asia. Sihteeri lukee
39650: valtiovarainvaliokunnan kirjelmän, joka Pöytäkirjan vakuudeksi:
39651: myös on asian käsittelyn pohjana. Anton Kotonen.
39652:
39653:
39654:
39655:
39656: ;
39657: '
39658:
39659:
39660:
39661: j
39662: j
39663: j
39664: j
39665: j
39666: j
39667: j
39668: j
39669: j
39670: j
39671: j
39672: j
39673: j
39674: j
39675: j
39676: j
39677: j
39678: j
39679: j
39680: j
39681: j
39682: j
39683: j
39684: j
39685: j
39686: j
39687: j
39688: j
39689: Valtiopäiväjumalanpalvelus
39690: tiistaina tammikuun 29 päivänä 1935
39691: kello 12.
39692:
39693: Kokoonnuttuaan säätytalon edustalle m i s s ä ä n a r m o l a h j a s s a, t e i d ä n
39694: klo ll,45 lähtivät eduskunnan jäsenet o d o t t a e s s a n n e H e r r a m m e J e e-
39695: sieltä kulkueena, puhemies ja varapuhe- s u k s e n K r i s t u k s en i l m e s t y s t ä.
39696: miehet ensimmäisinä, valtiopäiväjumalan- Mitäs nyt sanomme matkallamme iäi-
39697: palvelukseen Suurkirkkoon, jonne myös syyttä kohti? Tänne olemme kokoontu-
39698: korkeinta sotilaspäällystöä sekä korkeim- neet, emme enää ollaksemme äänessä siitä,
39699: man oikeuden ja korkeimman hallinto- mitä sydämellä on muista sanottavaa,
39700: oikeuden jäseniä saapui. vaan hiljentyäksemme kuulemaan, mitä
39701: Jumala sanassaan puhuu. Kun vertaamme
39702: Sittenkun eduskunnan jäsenet, kutsu- itseämme siihen, mitä nyt luimme, niin
39703: vieraat ja muu yleisö olivat asettuneet mitä huomaamme? Korinttolaisista siinä
39704: paikoilleen, saapuivat kirkkoon Tasavallan todetaan, että he olivat rikastuneet Kris-
39705: Presidentti, valtioneuvoston jäsenet ja apu- tuksesta Jeesuksesta. Varmaankin lienee
39706: laisoikeuskansleri. täällä joku siinä ajatuksessa, että mikäs
39707: Korintossa oli rikastua Kristuksesta Jee-
39708: Sen jälkeen alkaneessa valtiopäiväjuma- suksesta, mutta toista se on tällaisen ihmi-
39709: lanpalveluksessa avustivat Suomen Laulu sen tällaisena aikana ja tällaisissa tehtä-
39710: prof. Heikki Klemetin johdolla ja urkuri vissä. Siellähän he saivat olla alituisesti
39711: John Sundberg. Alttaripalveluksen suo- seuroissa kuulemassa todistusta Kristuk-
39712: ritti pastori Väinö Forsman. sesta, jota Paavalikin oli siellä tarjonnut
39713: vuoden ja kuusi kuukautta, sekä muut sen
39714: Valtiopäiväsaarnan piti kansanedustaja, perästä. Mutta toista se on täällä, jossa
39715: pastori V i l h o H e i k k i K i v i o j a, Jumalan sana useimmille on vain koulu-
39716: joka lausui: muisto lapsuuden kultamailta, mutta jossa
39717: Armon, rakkauden ja rikkauden Jumala nyt eletään riitojen ja erimielisyyksien,
39718: olkoon kanssamme! Amen. hätäilyn ja jarrutuksen keskellä. Eihän
39719: Yhtykäämme rukoukseen! täällä kukaan voi rikastua Jeesuksesta!
39720: 0 Jeesus, veljen' rakkahin Kuin ristin- Mutta kuulkaapa syntiset ja vialliset iäi-
39721: puuhun naulittiin, Sun haavas' terveeksi syysmatkatoverit! Eivät korinttolaiset
39722: saattakoon Sen sielun, joka sairas on! olleetkaan niin puhtaita kuin luulette.
39723: Amen! Juuri se seurakunta eli riidoissa ja erimieli-
39724: l Kor. l: 4-7 luemme seuraavat pyhät syyk&issä, vieläpä törkeitä syntejäkin oli
39725: sanat: Minä kiitän Jumalaani ilmennyt. Missä siivossa se seurakunta
39726: aina teidän tähtenne siitä Ju- olikaan!
39727: m a l a n a r m o s t a, j o k a o n annettu Mutta siellä todistettiin Jeesuksesta Kris-
39728: teille Kri s tuks e s s a Jees u k- tuksesta, siellä saarnattiin synnit anteeksi
39729: s e s s a, et t ä olet t e kai k e s s a h ä- hänen nimessään ja veressään. Siten he
39730: nest ä rikastuneet, kaikessa p u- köyhtyivät synneistään, riidoistaan, jopa
39731: h e e s s a j a k a i k e s s a tie d o s s a, s en sydänten karvaista juurista, jarikastuivat
39732: muka a n kuin t o d i s t u s K r i s- Jeesuksesta Kristuksesta. Syntisille to-
39733: t uks est a on t eis s ä v ah vis tettu, distettiin synnit anteeksi; sen teki seura-
39734: niin ettei teiltä mitään puutu kunta ja sen teki apostoli.
39735: 664 Tiistaina 29 p. tammikuuta 1935.
39736:
39737: Tätä seurakuntaa muistaessaan apostoli on tullut muistaneeksi sitä, että meidän
39738: kiittää Jumalaa. Heille oli annettu Juma- kerran on tehtävä tili jokaisesta turhasta
39739: lan armo opettajaksi hylkäämään jumalat- sanastakin. Ei ole kuitenkaan kysymys
39740: tomuuden ja muistuttajaksi tuomarin il- vain siitä, mitä äsken on sattunut. Täällä
39741: mestymisestä. Meillä on myös nyt syy Jumalan sanassa opetetaan, että ihmisen
39742: kiittää armon Jumalaa, joka ei tee meille sydämen aivoitus kaikkialla on paha ha-
39743: meidän pahojen tekojemme mukaan. masta lapsuudesta, eikä ainoastaan Suo-
39744: Vaikka me olemme rikastuneet riidoista, messa näillä v:n 1935 ylimääräisillä valtio-
39745: niin rikas taivainen Isä tahtoo kuitenkin päivillä. Me olemme kaikki kokonaan syn-
39746: rikastuttaa meidät paremmista asioista. tisiä hamasta lapsuudesta asti. Onhan
39747: Hän tahtoo rikastuttaa meidät omasta sinulla, kansanedustaja ja iäisyyden matka-
39748: Pojastaan, jossa kaikki viisauden ja tiedon toveri, niinkuin minullakin ollut aikaa
39749: aarteet ovat kätkettyinä. Tälle rikkaudelle ajatella koko syntisyyttäsi ja yksityisiä
39750: on sijaa siinä matkamiehessä, joka näkee tekojasi ja lankeemuksiasi koko elämäsi
39751: itse olevansa köyhä ja kurja ja viheliäinen varrelta. Koko eletystä elämästä meidät
39752: ja alaston. Ei ollut vain korinttolaisten vaaditaan tilille Jeesuksen Kristuksen il-
39753: etuoikeus päästä niin rikkaiksi, ettei mi- mestyessä. Jumalan rikas armo tahtoo
39754: tään puuttunut missään armolahjassa. Ar- meidät uudistaa kokonaan ja opettaa mei-
39755: molahjojen jakaja tahtoisi niitä jakaa dät hylkäämään kaiken jumalattomuuden.
39756: runsaasti - ei mitalla - vielä kaikille Me saamme armosta anteeksi kaikki syn-
39757: nytkin, kunhan vain olisi vastaanottavia timme, aivan kaikki. Sitä varten Jumala
39758: mieliä. Ihmissilmään näytti Korintto sul- antoi oman Poikansa uhrikuolemaan ja
39759: jetulta ja sinne tultuaan apostoli oli ai- vuodattamaan viattoman verensä kahden
39760: keissa heti hyljätä koko työJ?:. Mutta ryövärin välissä. Meidän vankurskautta-
39761: Herra ilmestyi yöllä ja sanoi: ))Alä lähde, miseksemme hänet herätettiin kuolleista.
39762: minulla on paljon kansaa tässä kaupun- Tästä armolahjasta meillä on syytä apos-
39763: gissa.)> Ja sinne syntyi seurakunta. Mielet tolin kanssa yhtyä kiitokseen, mutta sa-
39764: avautuivat armolahjoja vastaanottamaan. malla myös opetella jokapäiväisessä elä-
39765: Pääkaupunkilaisilla on paljo touhuja, var- mässämme uskomaan Jeesukseen ja seu-
39766: sinkin hallitusmiehillä. Ja kansanedusta- raamaan häntä hänen opetuslapsenaan.
39767: jain aika on mennyt sellaiseen, josta ihmis- Siten rikastumme hänestä. Hänen seu-
39768: silmä, ainakin valtiopäiväsaarnamiehen, raajansa köyhtyy maailmallisuudesta. Sillä
39769: voisi päätellä, että ovemme ovat avoinna tiellä varmasti rikastuu kaikin puolin Jee-
39770: muulle, mutta suljetut Jumalan armotar- suksesta Kristuksesta niin rikkaaksi, että
39771: jouksille. Kuitenkin taivas etsii meitä sydämen kyllyydestä jokainen -eikä vain
39772: juuri niiltä retkiltä, joilla olemme, ja s,iitä jotkut harvat viran velvoittamat -osaa
39773: siivosta, missä olemme. Armon Jumala puhua Lunastajastaan. Kyllä Jeesus on
39774: tahtoo pelastaa myös kansanedustajan kaikkialla omainsa kanssa, mutta itse
39775: sielun. Sitä emme itse saa toimeen, vaikka olen tuntenut, että häntä lähemmäksi
39776: paljon muuta odottamatontakin olemme pääsee esim. sairaita oppiessaan, lähem-
39777: osanneet järjestää. Sielujemme pelastuk- mäksi kuin politiikan pyörteissä.
39778: seen tarvitaan taivaan lahjoja ja -voimia. Ne, jotka tekstimme mukaan ovat kai-
39779: Niitä emme voi itse ottaa, ellei niitä anneta kessa puheessa rikastuneet Kristuksesta
39780: ylhäältä. Tämä Jumalan sana vakuuttaa, Jeesuksesta, osaavat tämän monivaiheisen
39781: että meille annetaan niitä niin runsaasti, elämän kuumeenkiireisessä hyörinässä to-
39782: ettei mitään puutu, koskapa korinttolai- distaa toisille matkamiehille hänestä, joka
39783: sillekin annettiin. syntiemme tähden on annettu alttiiksi ja
39784: Niinkuin korinttolaiset saivat syntinsä vanhurskauttamiseksemme herätetty kuol-
39785: anteeksi, niin mekin saamme aivan kaikki leista. Joskin tunnettava rakkaus Juma-
39786: syntimme, nykyiset ja entiset, niin ettei laan ja Jumalan lapsiin olisi kristit,yn nor-
39787: meille jää mitään vikaa. Näin täysin mää- maalitila, einme voi aina niin tuntea.
39788: rin meille annetaan armolahjojen runsaus. On kuitenkin ihanaa, että kaiken kris-
39789: - Varmaan siellä arkioloissamme moni niin tillisen tiedon omaaja tietää, vaikka ei
39790: puolella kuin toisellakin sanatulvan kes- tunne, kun harrastukset ovat muualla,
39791: kellä, varsinkin kun siitä huomautettiin, silloinkin,- tekstin sanoja käyttääksem-
39792: Valtiopäiväjumalanpalvelus. 665
39793:
39794: me - on rikas tiedossa, että silloinkin voro de helgon heller. De voro oeniga
39795: hänellä Isän tykönä on Edesvastaaja, joka sinsemellan. Flere partier funnos där.
39796: on sovinto syntiemme edestä. Hän tietää, Uppenbara synder, t. o. m. horeri, voro
39797: että se sana, joka ei koskaan huku, se takaa ej sällsynta. Och den ene brodern gick
39798: hänelle armolahjana kelvollisuuden Juma- tili rätta med den andre inför de otrogna.
39799: lan edessä. Silloinkin saamme olla uskossa Trots allt hälsar aposteln dem såsom Guds
39800: ja turvassa sekä kiittää sitä Isää, joka församling. Ren och obesmittad var den
39801: meidät köyhät teki rikimiksi ja saastaiset församlingen minsann icke, ej ens frid-
39802: puhtaiksi, niin ettei vialliselta taivaaseen stiftande.
39803: juoksijalta puutu mitään missään suh- Där skola även vi efter alla mer eller
39804: teessa, kun kaikki on hänelle annettu mindre nödvändiga meningsskiljaktigheter
39805: .armolahjana. märka, att även vi äro föremål för Guds
39806: kärlek och att även vi kunna vara Guds
39807: Rikedom, rika gåvor, rikligen begåvade ' församling, men allenast under en för-
39808: personligheter, är det icke just det, som utsättning: att vår rikedom är i Kristus
39809: vi fika efter? Vem vill se den fattige Jesus, Jesus. Honom hade korintierna ändå fram-
39810: såsom Sakeus ville? Är det icke pengar : me mitt i sina stridigheter och tvister.
39811: och pengar och åter pengar vi vilja se? Bara inte vi skulle ha helt och hållet glömt
39812: Sitta inte folkrepresentanterna så flitigt, bort Honom? De talade och visste om
39813: ofta natt och dag, just därför att få bättre Jesus, ja, de trodde på Honom. Vi tala
39814: dagar och bättre utkomst för vårt fattiga nästan om allt mellan himmel och jord,
39815: folk? Vi hava ju haft tili uppgift att men fattiga äro våra samtai på J esus
39816: granska propositioner och betänkanden Kristus.
39817: och reservationer och de sakkunnigas ut- Hava inte vi ändock i all brådska kom-
39818: låtanden, på huru sätt man skulle kunna mit att tänka därpå, att vi gå mot döden
39819: ordna största timliga fördelar åt staten, var vi gå, och att Jesus vill vara med
39820: .åt kommunerna, åt ungdomen och åt alla. oss redan här på vandringen, om vi vilja,
39821: Vi äro alla utan undantag rikligen begåvade att han skall vara nära och föra oss över
39822: med att befrämja vars och ens egna in- den brolösa strömmen? Honom få vi ej
39823: tressen och motarbeta andras. .1.\fed sta- lämna. Han vi1l se oss ej blott i kyrkan
39824: tistik, med siffror och procenter, med och på andliga sammankomster, utan han
39825: adresser, broschyre! och klämmar hava vi vill genom ~ron bo i våra hjärtan varje
39826: varit sysselsatta. Är det icke onödigt att dag, såväl hos den, som sitter på ved-
39827: för en sådan församling inskärpa, att det lasset i skogen som hos den, som deltager
39828: finns en annan rikedom än den, som av i riksdagens plenum. Han, vår Frälsare,
39829: rost och mal förstöres? Somliga känna sig vill komma tili oss på besök och se, huru
39830: kanske vara rika på seger för tillfället, det är med oss även annorstädes än vid
39831: de andra åter känna sig vara rika på ne- kyrkliga högtider, om vi äro rika på lögner
39832: derlag i detta vårt dagliga arbete. Men och förvrängningar e1ler rika på sannig.
39833: trots det, att vi så mycket sysselsätta oss Korintierna voro såsom de voro i syn-
39834: med det timliga, alltid tala om det, som dens smutspölar och i inbördes stridigheter,
39835: ändå förgår, det oaktat äro vi alla ändå men de voro ändå delaktiga av nåden och
39836: evighetsmänniskor. Om vi äro rika på gjorde bättring och förläto varandra. Där-
39837: tai och kunskap om det timliga, om vi för tackar aposteln Gud. De voro kristna,
39838: ock med änglatungor kunde föra vår sak om än bristfälliga, men av nåd trodde de
39839: och med_vältalighet överbevisa våra mot- sina synder förlåtna, och vittnade för
39840: ståndare, om vi skulle hava ett outtömligt varandra om syndernas förlåtelse i Jesu
39841: förråd argument mot dem och om vi skulle namn och dyra blod. Inbördes stridigheter
39842: vara rikligen begåvade att även baktala voro bara ägnade att närma dem tili
39843: dem, så skulle vi tyvärr vara riktigt fattiga, Jesus, hos viiken alla stridigheter upphöra,
39844: ifall vi vore utan strävanden efter det när han får vederkvicka dem, som bära
39845: ösynliga. stridigheternas börda. Såsom kopparn
39846: framalstras ur stenen i ett anrikningsverk, ,
39847: Det är ej endast korintiernas privilegium så äro vandringens vedermödor för en
39848: .att vara rika på Kristus ,Jesus. Och icke kristen ett anrikningsverk, som framkallar
39849:
39850: 8!
39851: 666 Tiistama 211 p. tammikuuta 1935.
39852:
39853: hos honom trons guld. Han som med sina skulle vara fattiga på det vittnesbördet[
39854: ögon följde korintierna, följer med sina Om du tror det för din egen del, blir du
39855: ögon även oss och leder oss till anriknings- även begåvad med att tala därom. Och
39856: ställen, där vi få avkläda all smuts och då kan på oss tillämpa8 apostelns ord i
39857: orenhet och ikläda oss offerlammets oskyl- l Kor. l: 4-7: Jag tackar Gud all-
39858: diga rikedom. Ju rikare du, min med- t i d f ö r e d e r s k u 11, f ö r d en G u d 8
39859: vandrare är på Jesus, desto fattigare vill nåd som har blivit eder given
39860: du vara på allt timligt och dessto vissare i Kristus Jesu8, att I haven i
39861: kan du tro dina egna synder förlåtna. honom blivit rikligen begåvade
39862: Och då blir du rikare på vittnesbördet om i a 11 a 8 t y c ken, i f r å g a o m a 11 t
39863: Kristus, så att du kan vittna även åt dina vad tal och kunskap heter. Så
39864: medmänniskor och åt din motpart om har ju ock vittnesbördet om
39865: Kristi fullkomlighet, som överskyler alla Kristus blivit befäst hos eder,
39866: våra fel och bri8ter. Det vittnesbördet s åat t I i c k e s t å n t i ll b a k a i fr å g a
39867: behöva vi var och en varje dag, att Han om någon nådegåva, medan I
39868: för mina synder8 skull är utgiven och tili vänten på vår Herres, Jesu
39869: min rättfärdighet uppväckt. Bara vi ej ; Kristi uppen barelse. Amen.
39870: Ylimääräisten valtiopäiväin päättäjäiset
39871: Eduskunnan istuntosalissa 29 päivänä tammikuuta 1935.
39872:
39873: Pöytäkirja, joka laadittiin 1935 tille valtiopäiväpäätöksen, lausui eduskun-
39874: vuoden ylimääräisten valtiopäiväin nan tervehdyksen seuraavin sanoin:
39875: päättäjäisissä eduskunnan istunto-
39876: salissa tiistaina 29 päivänä tammi- Kunnioitettava Herra Tasa v a 11 a n
39877: kuv.ta 1935. Presidentti!
39878: Niitä esityksiä, joita käsittelemään Te,
39879: Oltuaan läsnä Suurkirkossa pidetyssä, Herra Tasavallan Presidentti, kutsuitte
39880: kello 12 alkaneessa: valtiopäiväjumalanpal- eduskunnan ylimääräisille Valtiopäivilie
39881: veluksessa, saapmvat Tasavallan presi- ei. ol_e . eduskunta saanut loppuunkäsitel~
39882: dentti, ent. valtionhoitaja Pehr Evind l:y~si, JOten valtiopäiväpäätös, jonka tässä
39883: Svinhuvud, sekä eduskunnan puhemies, tilaisuudessa tulen Teille, Herra Tasa-
39884: varapuhemiehet ja jäsenet eduskuntata- yalla:n Presidentti, jättämään, sisältää vain
39885: loon. Eduskunnan jäsenet asettuivat pai- Ilmoituksen tästä. · .
39886: koilleen eduskunnan istuntosalissa. Val- . .~äiden ylimääräisten valtiopäivi~n ava-
39887: tioneuvoston jäsenet sekä apulaisoikeus- Jaisissa sanoin käsitykseni olevan, että
39888: kansleri saapuivat heille puhemiehen va- eduskunta ryhtyy velvollisuutensa mukai-
39889: semmalle puole1le varatuille paikoille. Tä- se~ti ~sity~si~ käsi~telemään. Nyt on kum-
39890: män jälkeen saapui paikalleen eduskunnan mmkin yliopistoasian käsittely tunnetuista
39891: puhemies Suomen Pankin johtokunnan syistä muodostunut eduskunnassa epäta-
39892: jäsen, maanviljelijä Kyösti Kallio, seuras- valliseksi. Tästä huolimatta eduskunta
39893: saan allekirjoittanut eduskunnan sihteeri toivoo, että tälle maan sivistyselämän ja
39894: joka 20 päivänä tamm~uuta 1928 annet~ tieteellisen tutkimuksen kannalta tärkeälle
39895: valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä kysymykselle hallituksen ja eduskunnan
39896: noudatettavia juhlamenonohjeita koskevan yhteis~oiminnan kautta löydetään lähi-
39897: asetuksen 7 §:n määräyksen mukaisesti tulevaisuudessa sellainen ratkaisu joka
39898: ryhtyi pitämään pöytäkirjaa. vastaa maan korkeimpaan opetukse~n näh-
39899: Ulkovaltain diplomaattiset edustajat oli- den oman aikamme kansallisia vaatimuk-
39900: vat asettuneet heille varattuun aitioon va- sia. Tätä kysymystä ratkaistaessa o~ mei-
39901: semmanpuoleiselle parvekkeelle sekä · kor- dän oikeudenmukaisesti huomioonotettava
39902: keimman oikeuden ja korkeimman hallinto- että maamme kummankinkielinen väestÖ
39903: oikeuden jäseniä, sotaväen päällikkö, suo- historiamme moninaisissa vaiheissa suku-
39904: jeluskuntain päällikkö ynnä muut kutsu- polvesta sukupolveen on yhdessä kantanut
39905: ~~nsamme raskaat kohtalot, joten meillä
39906: vieraat oikeanpuoleiselle parvekkeelle.
39907: tayt:y:y .?~~ kykyä nytkin löytää tälle puh-
39908: Kun kaikki olivat asettuneet paikoilleen ta~sti ~ISaiselle kysymykselle sellainen rat-
39909: saapui juhlamenojen ohjaajan saattaman~ kaisu, JOka vastaa maan molemmankielisiin
39910: istuntosaliin Tasavallan Presidentti aset- ryhmiin kuuluvan väestön ja käytännölli-
39911: tuen puhemiehen korokkeen ja hallituksen se~ elämän todellista sivistystarvetta. Täl-
39912: jäsenten istuinten väliselle korokkeelle. laisesta ratkaisusta tulisi olemaan hyötyä
39913: samalla t~eteelliselle tutkimukselle, jossa
39914: Tämän jälkeen eduskunnan puhemies 1 suhteessa Itsenäinen Suomi pyrkii osaltaan
39915: K a II i o, jättäessään Tasavallan Presiden- i kortensa kantamaan ka.nsojen yhteiseen
39916: 668
39917:
39918: kekoon. Tätä toivoen on minulla kunnia Representanter för Finlands folk:
39919: eduskunnan puolesta esiintuoda Teille, Enligt gällande riksdagsordning och dess
39920: Herra Tasavallan Presidentti, eduskunnan 21 § kan urtima riksdag icke fortgå längre
39921: kunnioitus. än tili och med sista helgfria dag före den,
39922: då lagtima riksdag vidtager. Enär årets
39923: Tasa v a 11 a n P r e side n t t i ju- lagtima riksdagssessioner bö~ja den 1 i
39924: listi tämän jälkeen ylimääräiset valtio-. nästa månad, kan handläggnmgen a v de
39925: päivät päättyneeksi seuraavin suomeksi ja ärenden hvilka hänskjutits tili urtima
39926: ruotsiksi lausutuin sanoin: riksdagen, icke mera slutföras. Ehuru
39927: den viktiga proposition, som avgivits
39928: Suomen kansan Edushjat. i universitetsfrågan och vars väsent-
39929: liga ändamål var avlägsnandet av de bri-
39930: Valtiopäiväjärjestyksen 21 §:n mukaan ster, som vidlåda den finskspråkiga under-
39931: ylimääräiset valtiopäivät eivät saa kestää visningen i statens universitet, kommit
39932: kauemmin kuin viimeiseen arkipäivään vid denna riksdag att förfalla, tvivlar jag
39933: ennen varsinaisten valtiopäivien alkamista. icke på att denna fråga -jag instämmer
39934: Kun tämän vuoden varsinaiset valtiopäivät häri uti Herr Talmannens yttrande - kan
39935: alkavat ensi kuun 1 päivänä, ei niitä asioita, med förenade krafter bringas tili ett av-
39936: jotka ovat jätetyt ylimääräisten valtio- görande, som billigtvis bör tillfredsställa
39937: päivien käsiteltäviksi, enää voida lopulli- landets bägge språkgrupper och sålunda
39938: sesti ratkaista. Vaikka tärkeä, yliopisto- stärka samhörighetskänslan hos vårt folk.
39939: kysymyksestä. annettu es~tys, jonka. o~e~~ Uttalande denna förhoppning förklarar
39940: naisena tarkmtuksena oli suomenkielista jag urtima riksdagen avslutad.
39941: opetusta haittaavien epäkohtien poista-
39942: minen valtionyliopistosta, onkin näillä val- Kun tämä oli tapahtunut, poistui Tasa-
39943: tiopäivillä rauennut, en epäile, .että tämä vallan Presidentti juhlamenojen ohjaajan
39944: kysymys -yhdyn siinä Herra Puhemiehen saattamana istuntosalista, minkä jälkeen
39945: lausuntoon - , yhteisin ponnistuksin saa- valtioneuvoston jäsenet ja apulaisoikeus-
39946: daan johdetuksi sellaiseen päätökseen, joka kansleri lähtivät salista.
39947: kohtuudella saattaa tyydyttää maamme
39948: molempia kieliryhmiä ja siten lujittaa Vuoden 1935 ylimääräiset valtiopäivät
39949: kansamme yhtenäisyyttä. Näin toivoen olivat päättyneet.
39950: julistan ylimääräiset valtiopäivät päätty-
39951: neiksi. Pöytäkirjan vakuudeksi:
39952: Anton Kotonen.
39953: SISÄLLYSLUE TT ELO.
39954: , '
39955: l.
39956:
39957: VALIOKUNTAIN TYÖT VUODEN 1935
39958: YLIMÅÅRÅISILLÅ VALTIOPÅIVILLÅ.
39959: Valiokuntain työt vuoden 1935 ylimääräisillä valtiopäivillä.
39960:
39961: Asia. Toimenpide.
39962:
39963:
39964:
39965:
39966: Perustus1a.kivaliokunta.
39967: 1
39968:
39969:
39970:
39971:
39972: Hallituksen esitys n:o 1 laiksi muutoksista Helsingin yliopiston 1
39973: Mietintö n:o 1.
39974: järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 an- '
39975: nettuun lakiin sekä laiksi Helsingin yliopiston j,ärjestysmuo-1
39976:
39977:
39978: don perust<eita koskevan muutetun lain täytäntöönpanosta.
39979:
39980:
39981:
39982: Valtiovarainvaliokunta.
39983: Hallituksen esitys n:o 2 laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta Mietintö n:o 1.
39984: ja sen vuosivoiton käyttämisestä.
39985: 1
39986:
39987: 1
39988:
39989: 1
39990:
39991: 1
39992:
39993: 1
39994:
39995: 1
39996:
39997: 1
39998:
39999: 1
40000:
40001: 1
40002:
40003: 1
40004:
40005: 1
40006:
40007: 1
40008:
40009: 1
40010:
40011: 1
40012:
40013: 1
40014: II.
40015:
40016: NIMILUETTELO.
40017: Selitys lyhennyksistä.
40018: A. =asiakirjat. OA. = oikeusasia'mies.
40019: A. K. =Ainoa käs·ittll'ly. OK. = oikeuskansleri.
40020: budjetti =tulo- ja me,noarvio. 0. K. 0. =Osuuskassojen Keskuslainara'hasto
40021: @hd.= ehdotus. Osakeyhtiö.
40022: Ed'k. = Eduskunta. 0. Kr. = oikeudenkäymis'kraari.
40023: hailit. esit. =hallituksen esitys. o. y. = osakeylhtiö.
40024: HM = hal'litu:smuoto. P. = pöytäkirja.
40025: HO = hovioikeus. Pl. = Pääluokka (Budjettikäsittelyssä).
40026: hyl. =hylätty. Pn. = puh€;mie·sneuv·osto.
40027: ilm. = il moitus.
40028: 1
40029: Pp. =pöydälle pa•ntu.
40030: jtk. ja j•atk. = ja•tkoa, jatketaan. Brv. = PerustuslakivaEokun<ta.
40031: jät. lep. =jätetty 'lepääimään! yli s•euvaavien Pv. = Parrkkivaliokunta.
40032: vaalien. Raih. al. = raihwasia-aloite.
40033: K. = kälsittely, käsitelty. R. F. = Regeringsfo'rm. (Ha•lllitusmuoto).
40034: 1, '2, 3 K. = ensimmäinen, t,ainen, kolmas kä- R. L. = riko.&laki.
40035: sittely. s:n =samoin (Viittaa edeHiseen asiaan).
40036: kesk. = käsitte1y keskeytyy. Siv. ja Sv. = SilvistY'SIValiokunta.
40037: KIHO ='korkein ihaHinto-oikeus. s. p. = samassa paik·assa.
40038: KIK!O = korkein oikeus. s. v. =samana vuonna.
40039: KlO = kHrlakunnanoikeus. Suurv. =Suuri valiokunta.
40040: Ks. =katso. Thr'k. = Tarkistajat.
40041: Esm. =kysymys, TJ. = Työjärjestys.
40042: K. t. = Kansliatoim[kunta. Toiv. al = toivomusalOiite.
40043: Kv. 1ja Kulkv. = Kulkulaitosvatliokunlta. 'l1p. = tulopuO'li ·~Budjetti·käsitte}y.ssä).
40044: Lak. al. = ·l:akialoite. Tv. = Tal()usvaiiokunta.
40045: I•. = Lälhetetty. Työ\.= Työväenasiainvaliokunta.
40046: Lep. jät. =Lepäämään jätetty ehdotus. Ulkv. = Ulkoasiainva'liokunta.
40047: Lk. = lähetekeskustelu. va'hvist. jät. = 'Vlahvistamatta jätetty ehdotus.
40048: Ltv. =Laki- ]a talousvaliokunta. V!J. = Valtiopäivääätjestys.
40049: Lv. = La'kiva•liokunta.
40050: m. (valiokunnan ni1meä osotta•van •merkin pe-
40051: Vk :n = valiolronnan.
40052: V•lks'm. = vä]ikysymys,
40053: 1'ä:ssä) = mietintö. Siis esim. I.vm = Lalci- vlksmt. = vä:likysymykset.
40054: valiokunuan mietintö. V<p. = vaitiopäivät.
40055: j\fp. = menopuo~i (Budljettikrusittelys.sä). Vv. = Valtiovarai•nvaliukunta.
40056: Mv. ja Mtv. = Maatalousvaliokunta. Yk. = Ylei·skeskustelu (Budjettikäsittelyssä).
40057: N. F. = Nationernas· förbund. Yp. = Yleisperustelut (Budjetti·käsittely.ssä).
40058: paL = 'P·abutettu valiokuntwan.
40059: Hallituksen jäsenten lausunnot.
40060: Pääministeri Kivimäki: Opetusministeri Mantere:
40061: 30, 416 (ylitO•pistolai't, Lk.); 3'55, 6'5'2 (s :.n, 1 23 (ylioplistalait, Lk.); 1'25 (s:n, 1 K. Pp.);
40062: K. kesk.). 560 !(s :n, 1 iK. kesk.).
40063: 1
40064:
40065:
40066:
40067:
40068: Apulai.sV'a>l:tiovarainministeri Witting: Sosia:lilmini,steri Hynninen:
40069: 650 (ylio'pistolait, 1 'K. kestk.). 2'82 (yliopistolait, :l K 'kes'k.}.
40070:
40071:
40072:
40073:
40074: 86
40075: Edu·skunnan jäsenet ja virkailijat.
40076: (Numerot viittaa·vat pöytäkirjan sivuihin.)
40077:
40078: Puhemies. valittu toiseksi varapuhemieheksi ja juh-
40079: IaUinen v>a'kuutUJs 12.
40080: Kallio, Kyösti, panktindolhtaja. jäseneksi' lPN:aan 75.
40081: - Oulun läänin eteläisen vaa•l'ipiirin valit- Suurv:aan 121.
40082: sema 9. " "
40083: - valittu ·eduskunnan puhemieheksi 112. Lausunnot:
40084: - julhla:llinen vakuutus 1t2. 1'57 (yHopistolait, 1 K. Pp.); 240 (s :n,
40085: - tervehdys•puhe eduosku.nlnaHe r12. l K. kesk.).
40086: - ilmoittaa valtiopäivien jwhilaH~sista ava-
40087: jaisista 13.
40088: - pulhe Tasavallan PresidentiHe valtiopäi- Jäsenet ja virkailijat.
40089: vien avajai·stilaisuudessa '20.
40090: ilmoittaa haHit. esitysten r1 ja '2 saapumi- A.
40091: sesta 211.
40092: vHme valtiopåli'Vien ha:UitU:ksen Aa:kula, Eemeli, pienviljelijä.
40093: esit~ksen peruutu'ksesta 121. - Turun lä.änin po·hjoisen vaalipiirin valit-
40094: valtiopäivien ju'hlalli.sista P·äät- sema. 6.
40095: " täjäisistä 6·60. valittu jä.seneks>i Prv :•aan 75.
40096: - puhe Tasa1V'S:1lan Pl'esidentille va•ltiopäi-
40097: vien päättä!jäistilai·suudessa '667. Lausunto:
40098: 1'54 (yliopistolait, 1 K. 'Pp.).
40099:
40100: Ensimmäinen varapuhemies.
40101: Aaltonen, Aleksius, päätoimitta•ja.
40102: Hakkila, Väinö, lakitiedettenkandidaatti, Turun läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40103: pormestari. sema 5.
40104: - Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin va- valittu jäseneksi 'Prv :aran 7·5.
40105: litsema ·6. varapu!heenjohtaj·aksi Prv :aan 11.9.
40106: - valittu ensimmä·iseksi va-rapulhem~eheksi
40107: ja juh1aHi•nen vakuutus '12. Aarniokoski, Paavo, maanviljelijä.
40108: jäseneksi Suurv :aa.nr ·HU. - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin va-lit-
40109: varapuheenijohtajaksi Suurv :aan sema 6.
40110: 27. - vwlittu jäseneksi Suurv:aan 1'2'1.
40111: Lausunnot:
40112: 65 (~liopis·to1ait, L>k.); 1'20 (ehdottaa Aattela, Hugo Emil, piirisihteeri.
40113: tarki.stajat}; 1-50 (yliopistolait, •1 K. P.p.). - Hä•meen lää;'nin .pohjoisen va·alipiirin va-
40114: litsema 6.
40115: - v·aiittu jäseneksi V'v:·aan '75.
40116: Toinen varapuhemies.
40117: Lausunnot:
40118: -von Born, Ernst Vikitor Lorenz, tilanormis- 13 (ehdottaa jäsenen kanrsliatoi'mikun-
40119: taja, v>apa.aherra. ta.an); 119 (ehdottaa tarkistllljat); 129
40120: - Uudenmaa•n l'äänin; vaalip!iirin va~itsema 5. l (yliopistol•ait, ·1 K. Pp.).
40121: Eduskunnan jäsenet 1935. 679
40122: ----------------------------------
40123: Aitto~iemi, Sikstus Samppu, maisteri, Pien- Arffman, Kusti, maanviljelijä.
40124: viljelijäin Keskus~iiton sihteeri. Oulun lää•nin eteläisen vaa,lipiirin valit-
40125: - V a'a&an lä,änin eteläisen vaalipi~rin valit- sema 9.
40126: sema 8.
40127: - vali'ttu jäseneksi 8uurv:aan 12().
40128: Asikainen, Al~bin, maanv~il~elijä.
40129: Uausunto: , - Mikkelin läänin vaalipiirin' vahtsema 7.
40130: 4oS (yiiopistolait, 1 K. kesk.).
40131:
40132:
40133: B.
40134: Ala-Kulju, Reino, lefutori.
40135: - 'Vaasau läänin itäisen vaalipiirin vaE·t- von Born. 1
40136: K:s. Toinen varapuhemies.
40137: se 8.
40138: valittu jäseneksi Prv:aan 7'5. Brander, Akseli, agronoomii.
40139: - 'Kuopion ~äänin itäisen v·aalipiirin valit-
40140: Lausunnot: ~sema 8.
40141: 1'2() (yliopistol>ait, 1 K. Pp.); 1,8,6, 6'13
40142: (s:n, 1 K. kesk.). Lausunnot:
40143: •151 (yliopis·to1ait, 1 K. Pp.}; 3'35 (s :n,
40144: ·1 K. 'kesk.).
40145: Alestalo, Anshelm, maanviljelijä.
40146: Turun Iäänin pohjoisen vaalipiirin vali t- Bryggari, Tuomas, kivityömies.
40147: sema 6. - 'Vaasan läänin itä~sen vawli:piirin valit-
40148: sema 8.
40149: - valittu varajäseneksi Vv:aan 75.
40150: Ampuja, Mikko, viilari.
40151: -- Uudenmaan 'läänin vaalipiiirin ·valitsema 5.
40152: Böök, Leo Richard, p~astori.
40153: - Hämeen läälniu pohjoisen vaalipiirin va-
40154: litsema 6.
40155: Andersson, Gunnar, liittosiihteeri.
40156: Uudenmaan1läänin vaaiipiirin vwlitsema 5. LomR!npyyntö:
40157: -- valittu varajä,senektsi Suurv:aan 1211.
40158: 7'7 (yksityisasiai'nt tähden l istunnosta
40159: 1912).
40160:
40161: Ånnwla, Juho Anton, kirkkoheTra.
40162: - Vaasan Iäänin itäisen vaaEpiirin valit- c.
40163: .sema 8.
40164: - valittu jäseneksi Prv :aan 7'5. Colliander, Rafael, sanomalelhdentotimittaja.
40165: Turun läänin eteläisen vaa1·ipiirin valit-
40166: La.usunn·ot: sema 5.
40167: 3•2 (yliopistolait, Lk.)i; 1'4'5 tGs :nt, 1 K.
40168: Pp.); 21'1, 5'719 (s~:n, 1 K kesk.).
40169: E.
40170: Ellilä, Kaarle Johannes, maatalousneuvos.
40171: Annala, Vilho, fi,losofiantohtori. - Turun läänin pohjoiselll vaalipiirin valit-
40172: Viipurin Iäämin läntisen vaaiipiiirin valit- sema ·6.
40173: sema 7. valit·tu varajä,s~meksi Vv:aan 7~5.
40174: Suurv:aan 121.
40175: Lausunnot: "
40176: ,13 (ehdottaa J asenen kanslia toimikun- Lausunto:
40177: taan}; 2>60, 6'~4 (yliotpistolait, l K. kesk.). 45'3 (yl~opi,stolait, 1 K. kesk.).
40178: 680 Eduskunnan jäs,enet 19>35.
40179:
40180: Erkko, Eljas, 'lakitieteenkandidaatti, päätoi- Furuhjelm, Ragnar, ·professori.
40181: mittaja. - Uudenma,an •lääni:Il! vaalipilirion v·alitsema 5.
40182: - Uudenmaan läänin vaalipiirin vailitsema '5, - v.aHttu jäseneksi V1v:aan 715.
40183:
40184:
40185: Eskola, Walfrid, asutusneuvoja.
40186: H.
40187: - Hämeen 'läänin p ohjoiJsen vaalipiirin va-
40188: 1
40189: Haga, Edvard, maanviljeli'jä.
40190: litsema 6. - Vaasan lä:änin pohjoisen vaalipiirin va-
40191: -- valittu varajäseneksi Suurv :aan 12.1. litsema 9.
40192: - •valittu varatiä,seneksi Suurv:aan 121.
40193: Estlander, ErJJJst, professori.
40194: V aa.san lää,nin etelä,j,sen vaalipiiTin valit- Haka:la, Kalle, sa.nomalehdentoimittaja.
40195: sema 8. - Mikkelin läänin vaalipErin vaMtsema 7.
40196: valittu -tarki,starjaksi 120.
40197: jäseneksi Suurv:aan 1'21,
40198: H111kkila, Väinö. Ks. Ensimmäinen varapuhe-
40199: mies.
40200: Lausunto:
40201: 2:17 ~kutsu Suurv :I,le).
40202: Halonen, Antti, maa•nvHjelijä.
40203: - Viipurin läänin itäi,sen vaalipiirin valit-
40204: sema 7.
40205: F. valittu varajäseneksi Suurv:aan 121.
40206:
40207: Fagerholm, Karl-August, toimittaja. Lausunto:
40208: Vaasan 1äänin po!hjoisen vaalipiirin va- 313 (yliorpristolait, 1 K. kesk.).
40209: litsema 9.
40210: valittu vara,jäsenekisi Prv:aan 75.
40211: , jä;seneksi Suurv :aan <121. Halonen, Toivo, pienti:laHinen.
40212: - Mi<kkellilll läänin vaalipiirin valitsema 7.
40213:
40214: Forstadins, Hjalmar, maanvildelrijä. Hannula, Uuno, fiiosofian'maisteri, päätoi-
40215: Uudenma~an 'läänin va.ali:piliri-n valitsema 5. mittaja.
40216: Oulun lääni•n pobljoisen vaalipiirin valit-
40217: Lausunnot: sema 9.
40218: no (yliopistolait, Lk.); 13'7 (s :n, 1 K. va.Jittu jäseneksi Suurv :aan 121.
40219: Pp.); 247 (s :n, '1 K. ~kes%:.).
40220: Lausunnot:
40221: 126 (yliopi·stolait 1 K. Pp.); 168 (s :n.
40222: Franzen, .Johan, maanvi1jelirjä. l K. kesk.).
40223: - 'V,aa·san läänin eteläisen V'aalipiirin va<lit-
40224: sema 8.
40225: Harvala, Kaarlo, p,ienviiijelijäin Liiton sih-
40226: teeri.
40227: von Frenckell, Erik, diploomi-insinööri. Hälmeen läänin pohjoisen vaalipiirin va-
40228: Uudenma,an itääuin va.alipilirin valitsema 5. litsema 6.
40229: valittu jäs<eneksi kansliatoimikuntaan 1.3.
40230: Uausunto:
40231: lM (yliopistolai.t, 1 :K. P.p.). Hautala, Yrjö, maanvil'jelijä.
40232: Oulun läänin eteläis·en v.aaHpi,rrin valit-
40233: sema 9.
40234: Fränti, AleksaUJteri, kunnraHi~sneuvos. valittu jä·seneksi Suurv:aan 121.
40235: Oulun läänin eteläisen vulipiirin valit-
40236: sema, '9. La·usu.nto:
40237: valittu jäseneksi V'v:aan 75. 489 (yliopistolait, '1 K. kesk.).
40238: EduS1kunnan jästmet 1935. 681
40239:
40240: Heikkinen, Pekka Ville, maanvirj-eliljä. Hiltunen, Onni, myymä<länlhoitaja.
40241: - Kuo·pion ]ää•nin läntisen vaalipiirin va- Kuo·pion läänin lä'ntisen vaalipiirin va-
40242: sema 8. litsema 8.
40243: valittu jäseoo'k·si Vv:aau 75.
40244: var.apuiheenjohtajaksi V'v :a.an 1'1'9.
40245: Hirvensalo, Lassi Olli, agrono•omi.
40246: Lausuntoa: Kuopion .läänin läntisen va.alipiririn vali t-
40247: 183 (yliopistolait, 1 K. kesk.). sema 8.
40248: valittu va:Jitsijamiesten puheen~.ohtajaksi
40249: 22.
40250: Heiniö, Sulo, insinööri. jäsen1e!ksi Prv:aan '7'5.
40251: Hälmeen •läänin •pohjoi:sen vaa:Jipiirin va-
40252: Lausunnot:
40253: litse'Illa 6.
40254: :1•516 (yliopisto:Iait, •1 K. P.p.); 2812 (s :n,
40255: Lausunnot: ·1 K. kesk.).
40256: 126 (y;Jiopistolait, 1 K. Pp.); 2·29 (.s:n,
40257: '1 K. ke.sk.).
40258: Honka, Aarne Uno .Johannes, lehtori.
40259: ~ Turun läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40260: sema 5.
40261: Heiskanen, Veikko .Aleksanteri, professori.
40262: valittu varajäseneksi Suurv:aan 121.
40263: - 'Mikkelin läänin vaalipiirin va,J,itsema 7.
40264: - valittu jäs·enek•si Trv:.aan 7'5. La•u.sunto.:
40265: varajäs-eneksi Suurv :aan 1'2'1. 12{)2 (yiiopisto·lait, 1 K. ·kesk.).
40266:
40267: Lausunnot:
40268: 40, 98 (yliop•istolait, Lk.); 126, 1M (s:n, Honkala, Sakari, a.grono·omi.
40269: 1 K. Pp.) 255, it79 Gs :n, l K. kesk.). Häm-een ·läänin eteläisen vaalipiirin va-
40270: li·tse'Ina 6.
40271:
40272: Helenelund, Edvat•d, maanvi]jeJ.idä.
40273: V.aasa:n. läänin ete.läisen vaa:lipiirin valit- Horelli, •Toivo, vara tuomari, pan•kinljohtaja.
40274: sema 8. Hämeen läänin pohjoisen ·vaa:lipiirin va-
40275: valittu jäseneksi Suurv:aan '121. litsema 7. 8
40276:
40277:
40278: Helo, .Johan, filosofiantohtori. Huittinen, Kaapro, maanvi~jelijä.
40279: -- Viipurin läänin itä·isen vaalipiirin valit- - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valit-
40280: sema 7. .sema 7.
40281: - valittu jäseneksi V'V :aan 75. valittu varajäsenek-si Vv:aan 7·5.
40282: puheenjo!hta:jak·si Vv:aan 119.
40283: Lausunto:
40284: La·u.sunt.o: a3'5 (yliopis.tolait, 1 K. kesk.).
40285: 143 (kutsu Vv:•He).
40286: Huotari, Anni, rouva.
40287: Uudenma•an 1l'äänin va.alipiiri·n v·aiitsema 5.
40288: Herrala, Hilda, neulodatar. vaE ttu tar'kista:jain: varamieheksi 1'2Q.
40289: - Oulun läänin poihjoisen vaalipiirin valit- jäJse.neksi Suurv :aan '121 .
40290: .sema 9.
40291: - valittu jäseneksi Suurv:aan 121. Lausu.nto:
40292: 22 (kutsu valitsijamiehille).
40293: Hilden, Amanda Katariina, taloudenhoitaja.
40294: Ha'meen läänin poh'joi:sen vaalipiirin va- Hämäläinen, Alex, työmies.
40295: litsema 6. - Mi•kkeHll' läänin vaalipiirin valitsema 7.
40296: 682 Eduskunnan jäsenet 1935.
40297: ---------------------------- ----------------------------------
40298: Hänninen, Kaarlo, filosofiantohtori. Junnila, Taave, kunnal1isneuvos.
40299: - -- Oulun läänin p~hjoisen vaaliptiirin va- --- Turun läänin ·pohjoisen vaalipiirin val-it-
40300: Etsema 9. sema ·6.
40301: •valittu tarkistajaksi 120. valittu jäseneksi Vv:aan 75.
40302: , jäseneksi Suurv :aan 12·1.
40303: tarkistatiain vara:puheenjolhta:jaksi La·usunttO·:
40304: 660. 119 (ehdottaa tarkista'jat).
40305:
40306: Lausunnot:
40307: 53·8, 540 (y.Jiopistolait, 1 K. kesk.). Jutila, Emil, maanvirl·jelijä.
40308: - Mi'k!kelin läänin vaalipiirin valitsema 7.
40309: val.ittu jäseneksi .Suu:rv :aan ·l'lU.
40310: Hästbacka, Johan Emil, tar1ousneuv.os.
40311: Vaasan läänin .pobrjoisen vaalipiirin vali t- Lausunto:
40312: sema 9. 48'2 (yliopistolai:t, 1 K. :kesk.).
40313: valittu jäseneksi Vv :aan 75.
40314:
40315: K.
40316: 1. Kaasalainen, Väinö Viljo, filosofianmaisteri,
40317: kansanopistonjolhtaja.
40318: Ikonen, Toivo, maanv·iildelijä, V·ii:purin läii:nin itäisen vaalipiirin va1it-
40319: Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valit- sema 7.
40320: sema 7.
40321: Lausunnot:
40322: Lausunto·: 7'4, 83 (ylio:pistolait, Lk.); 15'5 (s :n, 1
40323: K Pp.); 6'3"7 (s:n, 1 K. kes'k.).
40324: 220 (yliopistolait, 1 K. kesk.).
40325:
40326: Kaijalainen, Lauri, päätoimittaja.
40327: Inkilä, Arvo, maisteri, työväenopiston joh- - Lapinmaan vaalipiJirin vailitsema 9.
40328: taja. valittu vara:jäsene ksi Suurv:aan :121.
40329: 1
40330:
40331:
40332: Vi:ipurin 1ärunin :läntisen vaalipiirin va-
40333: lits.a 7. L au.sun to:
40334: valittu jäseneksi Suurv:aan 12'1. 199 (yliopistola·it, 1 K. kesk.).
40335:
40336: Kallio, Kyö!llti. Ks. Puhemies.
40337: J.
40338: Jauhonen, Toivo, kirklk:oherra. Kalliokoski, Viljami, maan'vi~jelijä.
40339: Oulun läänin etel'ii!isen vaalipiirin valit- - Vaasan läänin pohdoisen vaaliopiirin valit-
40340: sema 9. sema 9.
40341: - valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 13
40342: vaiittu varajäseneksi Vv:aan 7-5.
40343: , , Suurv:aan: 12i1.
40344: , puhoonJj.olhta:j.a'ksi Suurv:aan 2-17.
40345: Jern, Johan Levi, 'maanviljelijä. Lausunnot:
40346: Vaasan lääniin eteläisen vaa'lipiirin vaiit- 37 (yliopistolait, Lk.); 157 (s :n, 1 K.
40347: sema 8. Pp.).
40348: vailittu jäseneksi Suurv :aan 43.
40349:
40350: Kanerva, Akseli, toimitta~a.
40351: Jokinen, Emil, toimitsija. - Hämeen läänin eteläisen vaa.Jipiirin valit-
40352: Turun lää;nin eteläisen vaa'lipiirin valit- sema 4'15.
40353: sema 6. - vwlHtu varaljäseneksi Vv:a,an 7·5.
40354: Edu~unnan jä-senet 1935. 683
40355: --------------------
40356: Kares, Kaarlo Rietrikki, asess·ori. Kilpi, Sylvi-KyiHkki, filosofiankandidaatti.
40357: -- Turun läänin eteläisen vaalipiirin valit- U udenma•an •läänin va.alipiirin •valitsema 5.
40358: sema 6. valittu jäseneksi Prv:aan 715,
40359: valittu jäseneksi Suurv :aan 12.1.
40360:
40361: Lausunnot: Kivenoja, Yrjö, pastori, ka•ppalainen.
40362: 87 (yliop.isto•lait, Dk.); ~15'8 (s :n, 1 K. -- .Viipurin läänin läntisen vaalipiirin va-
40363: Pp.); 585 (s:n, :1 K. kesk.). 1itsema 7.
40364:
40365: Laus·unto:
40366: Karvetti, Einari, filosofianmaisteri. 293 (yliopistolait, 1 K. kesk.).
40367: -- 'Turun läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40368: ·sema 6.
40369: Kivimäki, Toivo Mikael, ,pääministeri, pro-
40370: valittu jä:seneks1 Suurv:aan .121.
40371: fessori.
40372: Loma·npyyntö: ·Mrkkelin läänin vaalipiirin valitsema 7.
40373: Ks. HaHituksen jäsenten lausunnot.
40374: 4313 (vir'kate'htävien takia 2 päiväksi
40375: 2;5/12).
40376: Kivioja, Vilho Heikki, pas1Jori.
40377: Lausunto: Oulun läänin eteläisen vaalipi[rin valit-
40378: 3•614 (yl·iopistolait, 1 K. •kesk.). sema 9.
40379: piti lo•pettad·aissaarnan Suurkirkossa 6611.
40380: va:littu jäsene'ksi Prv :aan 7•5.
40381: Kauranen, Jooseppi, maanvi1jelijä. Lausun •n ·O t:
40382: Viipurin lääinin itäisen vaalipiirin valit- 1
40383:
40384:
40385:
40386:
40387: sema 7. 36 (yliopistolait, Dk.); 144, 15·9 (s :n,
40388: 1 K. Pp.); 2714 Cs:n, •1 K. kesk.).
40389: Lausunto:
40390: 484 (yliopisto~.ait, 1 K. kesk.). Kivisalo, Väinö, lookotilaHinen.
40391: -- Hämoon läänin eteläisen vaali•piirin va-
40392: litsema 6.
40393: Kemppi, Antti, maanviljelijä, kate:keetta .
40394: .Viipurin läänin läntisen vaali.piirin va-
40395: Koivisto, Juho, maanrvil:jelijä.
40396: litsema 7.
40397: valittu jäseneksi· Suurv:aan 1'21. Vaasan läänin eteläisen vaa.lipUrin valit-
40398: sema 9.
40399: ·Lausunto: Lausunto:
40400: 3715 (y'liopistolait, 1 K. ke&k.). 465 (yliopisto1lait, 1 K. kesk.}.
40401:
40402: Kesti, Yrjö Henrik, pienvil~elijä. ~oivulahti-Lehto, Hi'lma, pienviljelijä.
40403: Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valit- -- :Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valit-
40404: sema 9. sema 8.
40405: valittu varajäseneksi Vv:aan 7'5.
40406: :Suurv :aan 121.
40407: " Koivuranta, Janne, maanviljelijä.
40408: L-ausunnot: Oulun läänin polhjoisen vaatlipii>rin va]i.t-
40409: sema 9.
40410: 7'7 (yliopis<tolait, Lk.); 1'57 (s:n, 1 K.
40411: Pp.).
40412: Komu, Vilho, luennoitsija.
40413: Turun läänin pohjoi-sen vaalipiirin valit-
40414: Kettunen, Pekka, myymälä•nilmitatia. sema 6.
40415: Kuopion läänin itäisen vaarlipiirin valit- valittu va·ra:jäseneksi Prv:aan 7·5.
40416: sema 8. tar:kistaj.ain varamieheksi 120.
40417: 684 Eduskunnan jäsenet 1935.
40418:
40419: Koponen, Albin, levysep,pä. Kämärliinen, KaBe, maan:vildeHjä.
40420: - Kuo'pion läänin itäisen vaa·lipiirin valit- - 'Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valit-
40421: sema 8. sema 8.
40422: - valittu jäseneksi Prv :aan 75.
40423: Lausunto:
40424: Korvenoja, Kaarle August, fi.lo•sofiatnmaisteri, 5'2'8 (yliopistolait, '1 K kesk.).
40425: maanviljelitjä.
40426: - Turun läämin eteläiren vaalipiirin valit-
40427: sem.a tl. Kääriäinen, Heikki, pienvi•]j~lijä.
40428: Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valit-
40429: Lausunto: sema 8.
40430: 328 (y1i<1pisto'lait, 1 K. kesk.).
40431:
40432: L.
40433: Kosonen, Antti, Juho, sanomaiehdentoimit-
40434: .taja. Lahdensuo, Jalo, f•il-osofian<maisteri, maatnvil-
40435: Kuopion läihllin itäisen vaalipiirin valit- ijelijä.
40436: sema: 8. - Vaasan ·läänin po:bljoisen vaalipiirin valit-
40437: valittu jäseneksi Suurv:aan 12·1. sema 9.
40438: - valittu jäseneksi 'Prv:aan 75.
40439: Kuittinen, Juho, talonomista•ja.
40440: ·Viipurin •läänin itäisen vaalipiirin valit- Lausunnot:
40441: sema 7. 147 (yliopistolait, 1 K. Pp.); 206, 413
40442: (s :n, 1 K. kesk.).
40443: Kujala, Edvard, pienviljelijä.
40444: - Hämeen läänin p'OhjQisen vaalipiirin va- La.htela, Matti Oskari, maan:vil~elijä.
40445: litsema 7. Ou1un ·lää:nin pohjoisen vaa1ipiirin valit-
40446: sema '23.
40447: Kukkonen, Antti maanviljeJi.jä, pastori.
40448: - Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valit- Lau·sunto:
40449: sema 8. :2·43 (ylio'Pistolait, 1 K kesk.).
40450: - ·pitänyt avajaissaarnan .Suut"k]rlm·ssa 1 5. 1
40451:
40452:
40453: valittu varajäsene'ksi Prv:aan 75.
40454: , tarkistajain varamile'heksi 1'20. Lampinen, Juho Emil, maanviljelijä.
40455: - U udenimaan läänin vaa·llipiiri•n valitsema 5.
40456: LausunnQt: - valittu jäsenei~si: iSuurv:aan ·112:1.
40457: '171, 6'42 (YJlio•pistolai•t, 1 K. keslk.).
40458: Lomanpyynnöt:
40459: Kullberg, Henrik, maanvil~elijä. 161 (kunnal1J.isten t®tävien ta:kia 2 päi-
40460: väksi 23/I). .
40461: - Uudenlmaan läänin vaaliipiirin v.ali•tsema 5.
40462: Lausunnot:
40463: Kulovaara, Urho, kansakoulun:o'petta•ja. '1'50 (y.liopistolait, 1 'K. Pp.); 249 (s:n,
40464: Turun ·läänin eteläisen vaalipiirin valit- '1 K. kesk.).
40465: sema 6.
40466: Lastu, Anton Agapetus, kansakoulunopettaja.
40467: Kuusisto, August, pienvi!Jijelitjä. - Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valit-
40468: -- Uudenma·an läänin vaal1ipiirin v.alitsema 5. sema 6.
40469: -- va.Jittu jäseneksi Vv :aan '7'5.
40470: Suurv:a·an 12:1.
40471: " " Lllhtokoski, Aino, rouv-a.
40472: Lausunnot: Turun läänin eteläisen vaal•ipiirin vwlit-
40473: 70 (yli.opisto[ait, Lk.); 126, 147 (s:n, sema ·6.
40474: '1 K Pp.). va~ittu jäseneksi Vv :aan 7'5.
40475: Eduskunnan jäsenet 1935.
40476:
40477: Lehtonen, Kustaa Fredrik, agronooimi. Linna, .Jalmari, maanviljelijä.
40478: Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valit- - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema '5.
40479: sema 9.
40480:
40481: Lausunto: Lohi, Kaarlo Aukusti, :maanviljelidä.
40482: - Oulun läänin pobtioisen vaali.p,ii!rin valit-
40483: 425 (ylliopistolait, 1 If. ;ke~k.). sema 9.
40484: - valittu jäseneksi Vv:aan 715.
40485: varajäseneksi Suurv :aan 121.
40486: Leiwo, Yrjö, pankindohtaja.
40487: Hämeen läänin eteläisen vaalipiiri•n vaEt- Lausunnot:
40488: sema 6.
40489: valittu varajäseneksi Vv:aan 7·5. 35, 80 (yliopistolait, Lk.); 7'2, 118 i(vä-
40490: , jäseneksi Suurv:aan 1~1. kijuomayhtiön verottaminen, Lk.); 130
40491: (y]iopistolait, 1 K. Pp.),
40492: Laus.unto:
40493: 4<79 (yliopisiolait, '1 K. kesk.). Lonkainen, .Jussi .Jaakko, toimittaja.
40494: Viipurin läänin itäisen vaa1ipiirin valit-
40495: sema 7.
40496: Lepistö, L. Matti, pienvi1jeli'jä. valittu jäseneksi Prv:aan 75.
40497: Vaasan läänin po'hjo·isen vaalipi1rin valit- tarkistajaksi 120.
40498: s•ema 9. jäJseneksi Suurv: aan 1'2•1.
40499: "
40500:
40501: Leppälä, .Juhani, maanviidelijä. Lumijärvi, Kristian, piirisihteeri.
40502: - Viipurin •läänin itä,i.sen vaali·piirin valit-
40503: 1 Viipurin ]äänin itäisen vaalipiirin valit-
40504: sema 7. sema 7.
40505: vaHrt;tu jäseneksi Vv:aan 7'5.
40506: Lumme, Alpo, •lastensuotielutyön johtaja.
40507: Lausunto: Hämeen läänin poihjoisen vaalipiirin va-
40508: 2•7'7 (yliopistolait, 1 >K. kesk.). litsema 7.
40509:
40510:
40511: Lindman, David Bernhard, piirisihtee·ri. Luostarinen, Alpo 0., kunnaHisneuvos.
40512: Viipurin läänin läntisen vaa'lipiiri·n valit- Mikkelin lääniu vaalipiirin vaEtsema 7.
40513: sema 7. - valittu jäseneiJtsi Suurv:aan '12'1.
40514: vaMttu jäseneksi Prv:aan 75.
40515: Löthman, Tilda, kansanopiston johtaja.
40516: Kuopion, läänin läntiS<en vaalipiirin valit-
40517: Lindström, Gottbid, työmies.
40518: sema 8.
40519: Turun läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40520: sema 6.
40521: Lausunto:
40522: 1'98 (yliopistolait, '1 K. kesk.).
40523: Linkomies, Edwin,. ,profes!8tlll'i.
40524: - Uudenmaan läänin vaa1ip:iirin v.alitsema '5.
40525: - valittu jäseneksi Prv:aan 75. M.J
40526: , varajäseneksi ·Suurv :aan 12·1.
40527: Malkamäki, Aino, kansakoulunopettaja.
40528: Loma:npyyntö: Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40529: sema 6.
40530: 717 {sairauden tiihden '1 istunnosta
40531: 19/II).
40532: Malmivuori, .Johan Emil, postiljooni.
40533: Lausunno.t: Turun läänin poh~oisen vaalipiirin vaJ.it-
40534: 128 (yliopistolait, 1 K. Pp.); 161 (s:n, sema 6.
40535: 1 K. •Jresk.). valittu jäsenek.si Smuv :aan 121.
40536:
40537: 87
40538: 686 Eduskunnan jäsenet 1935.
40539: ------------~------~~--~~-~~----~~-- ----------
40540: Mangs, Josef, maanviljelijä. MnstiiJSilta, Frans, pienviJ.jeli,jä.
40541: Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valit- Turun tläänin poUljoisen vaalip·iirin valit-
40542: sema 8. sema 6.
40543:
40544:
40545: Mantere, Oskari, filosofiaut()htori, ylidoihtaja, Mäkeläinen, Onni, tal<>llisenpoiika.
40546: opetusministeri. - 'Kuopion läänin läntisen vaalipiirin va'lit-
40547: - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valit- sema 8.
40548: sema B.
40549: Ks. Hallituksen däsenten 1ausunnot.
40550:
40551: N.
40552: ~larttila, Otto, pienviljelijä.
40553: Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valit- Nikkola, Iisakki, maanvil•jeli!jä, olautamies.
40554: sema '6. - -~ Vaasan läänin eteläi,en vaalipiirin vali t~
40555: sema 8.
40556:
40557: ){attsson, Hel'man, tilanomistaj-a. Lausunto:
40558: --- Turun •läänin eteläisen v.aa•lipiirin va.lit- 33'2 (y'Jiopistolait, 1 K. kesk.).
40559: sema 6.
40560:
40561: Lausunto:
40562: N~skanen, Heik1ki, maanviilijelitjä.
40563: 96 (yliopistolait, Lk.).
40564: Oulun läänin eteläisen vaaolipiirin valit~
40565: sema 9.
40566: Meriläinen, Antti, maanvilje1i!jä.
40567: - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valit- Lausunto:
40568: sema 9. 193 (yliopistolait, .1 K. 1kesk.).
40569: -- valittu jäsenek·si Suurv :aan ·1.2'1.
40570:
40571: Nyman, Kuno Fredrik, pormes-tari, pankin-
40572: Metsäranta, Elsa Matilda, rouva. - johtaja.
40573: Viipurin lääni•n läntisen vaalipiirin valit- - U udienmaan •läänin vaalipiirin va1i tsema 5.
40574: sema 7. --~ valittu varajäsen'eksi Prv:aan 75.
40575: vaEttu varajäseneksi Suurv :aan -121.
40576:
40577:
40578: Miikki, Matti, maanviljelijä. o.
40579: - Viipurin 1äänin itäisen vaalipii·rin valit-
40580: sema 7. Oksala, Arvi, insinööri, puolustusministeri.
40581: - Viipurin lä,änin itäi-sen vaa·lipi,irin vaJit-
40582: Lomanpyyntö: sama 7.
40583: 7'7 (kunnallisten tehtävien tahden 1 is-
40584: tunnosta 19/ll).
40585: Oksanen, Kaino Wilhelmiina, fi1<>s·ofiantah-
40586: L-ausunto: tori.
40587: <Viipurin läänin iläntisen vaalipiirin vaolit-
40588: 474 (yliopistolait, 1 :K. kesk.).
40589: sema 7.
40590:
40591: Lomanpyy•nnöt:
40592: Moilanen, Kaapro, sanoima·lcildentoimittaja.
40593: -- V1iipurin lää•nin 'läntisen vaalipiirin valit- 22 (sairauden tälhden '1 päiväksi 18/I);
40594: sema 7. 7o7 (s :n 19/I); '1'61 (s :n 23fl).
40595: ~-- valittu va•litsijamiesten varaipuheenjohta-
40596: jaksi 23. L~ausunto:
40597:
40598: varatiäseneksi Vv :aan 75. 5'11i (yMopistolait, 1 K. kesk).
40599: "
40600: Eduskunnan jäsenet 1935. 687
40601:
40602: Oulasmaa, Sigrid Elviira, emäntä. PenttaJa, Isak, toimittaja.
40603: KuopiOll läänin itäisen vaalipiirin valit- Vaasan läänin eteläi.sen vaalipiirin valit-
40604: sema 8. sema 8.
40605:
40606: Lausunnot:
40607: 611 {yliopistolait, Lk.); 309 (s:n, '1 K. Perho, Kustaa Verner, kirvesmies.
40608: kesk). 'Turun 'läänin. eteläisen vaa.Jipiirin vali t-
40609: sema 6.
40610:
40611: P.
40612: Pesonen, Edvard, asioitsija.
40613: Paasivuori, Matti, ent. ammattijärjestön pu- Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 7.
40614: heenjohtaja. - valittu jäseneksi Suurv :aan 121.
40615: Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valit-
40616: sema 7.
40617: to~minut ikäpwhemiehenä ensimmäisessä Pi'lppula, Juho Erland, maanviljelijä.
40618: täysistunnossa 11. Turun Iäänin eteläisen vaa:Jipiirin valit-
40619: sema 6.
40620: valittu jäseneksi Vv:aan 75.
40621: Pajunen, Niilo, työmies.
40622: Turun läänin poihijoisen vaalipiirin valit- Lausunto:
40623: s'6ma 6. 3•60 (yliopistolait, 1 K. 'kesk.).
40624: valittu jäseneksi Suurv :aan 12'1.
40625:
40626: Paksujalka, Juho, maanviljelitiä·. Pitkänen, Matti, maanvil:jielijä.
40627: Viipurin läänin itäisen v.aalipiirin valit- Viipurin ·läänin itäisen vaalipiirin valit-
40628: sema 7. sema 7.
40629:
40630: Lausunto: Lomanpyyntö:
40631: 2216 (yliopistolait, 1 'K. kesk.). 122 (perhees·sä sattuneen kuolemanta-
40632: pauksen johdosta 4 päiväksi 22/I).
40633:
40634: Palmgren, Axel, johtaja, varatuomari.
40635: -- U ud~mmaan läänin vaalipiirin va'l-itsema 5. Pohjala, Kyllikki, s:airaanih:oitadatar.
40636: Turun läänin pohjoisen vaalipiirin vali t-
40637: Pekkala, Mauno, Y'lijohtll!ja. sema 6.
40638: Vaasan läänin itäis·en vaalipiirin valit- valittu jäseneksi :Suurv:aan '121.
40639: sema 8.
40640: valittu jäseneksi Vv:aan ·75. L·ausunno.t:
40641: 1
40642: 56 (yliopisto lait, L'k.); 4·42 (s :n, 1 K.
40643: •lwsk.).
40644: P~ltonen, Onni, veturinkuJ.jettaija.
40645: Vaasan läänin itäisen vaali,piirin valit-
40646: sema 8.
40647: Puittinen, Matti Samfred, kirvesmies.
40648: Kuopion :läänin itäisen vaa•lipiirin yalit-
40649: Pennanen, Pekka, maanviljelijä, kunnallis- sema 8.
40650: neuvos. valittu jäseneksi :Vv:aan 7'5.
40651: --- Kuopion :Jäänin itäisen vaaiipiirin valit- Suurv:aan 121.
40652: sema 8.
40653: valittu varajäseneksi Prv:aan 75.
40654: jäseneksi Suurv: aan 121. Pärssine.n, Hilja Amanda, opettajatar.
40655: Viipurin läänin i!äntisen vaalipiirin valit-
40656: Lausunnot: sema 7.
40657: 71 (ylio:pistolait, Lk.). valittu jäsene•ksi ISuurv :.aan 1.21.
40658: 688 Eduskunnan jäsenet 1935.
40659:
40660: R. Räisänen, Yrjö, toimittaja.
40661: 'Kuopi·on läänin •läntisen vaalipiirin va•lit-
40662: Rantala, Viljo, työmies. sema 8.
40663: Turun läänin pohjoisen vaali·piirin valit- valittu tarkis·tajaksi· 120.
40664: sema 6.
40665: valittu j äJseneksi Vv: aan 7'5.
40666: s.
40667: Rantanen, Martti, pastori. Salmenoja, Johan Pietari, joihtaja.
40668: Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valit- Viipurin läänin län.ti.sen vaalipiirin valit-
40669: sema 9. sema 7.
40670:
40671:
40672: Reinikainen, Oskari Brynolf, 1ää:ketieteen- Salo, Sulo, pienviljelijä.
40673: 1isensiaa tti. Oulun •läänin eteJäi·sen vaalipiirin va1it-
40674: ~ Viipurin läänin l~ntisen vaalipiirin valit- sema 9.
40675: sema 7.
40676: ~ valittu varaj~seneksi V'v :aan 7·5. Lausunto:
40677: 280 (yliotpisto•lait, 1 K. kesk.).
40678:
40679: Riipinen, Hilja, yhteiskoulun j.o!htaja, fi!loso-
40680: fianmaisteri. Sariola, Lauri Artturi, maanviljelijä.
40681: --- U ud~mmaan läänin vaalipiirin valitsema 5. Hämeen >läänin ete1äi.s.en vaalipiirin valit-
40682: valittu varajäsene'ksi Suurv :aan 1'21. sema 6 .
40683: •
40684: Lausunnot: Lausunto:
40685: 5'4 (yliopistolait, :Uk.); 14'9 (s :n, 1 K. 532 (yliop'istolait, 1 iK. kesk.).
40686: Pp.); 44•9 (s :n, '1 K. kesik.).
40687:
40688: Sarlin, Bruno, ent. ma.aherra, toimitusjohtaja.
40689: Rydman, Eero Hjalmar, lakitieteenkandi- - Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valit-
40690: daatti, pan·kinjohtaja. :sema 8.
40691: -- Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 5. valittu jä:senek•si Suurv:aan 12-1.
40692: - - valittu jäseneksi kans'liatoimi•kuntaan 13.
40693: ~rv:aan 715. Lausunnot:
40694: "
40695: puheenjohtajaksi Prv:aan 1119. 13; (ehdottaa Jasenen kansoliatoimikun-
40696: jäseneksi Suurv: aan .1'2-1. taan); 6<7 (yliopistolait, Lk.).
40697:
40698: I .. ausunt.o:
40699: 1'97 (yliopistolait, 1 K. kesk.). Schildt, Yrjö, maailvildelijä.
40700: - :Mikkel~n läänin vaalipiirin valitsema 7.
40701: •valittu j~seneksi kansliatoimikuntaan 13.
40702: Rytinki, Eino, pienviljelijä. varajäseneksi Vv:aan 715.
40703: Oulun läänin p·ohjoi·sen vaalipiirin valit-
40704: sema 9. Lausunto:
40705: 545 (yliopistolait, 1 K. kes'k.).
40706: Uyömä, Hannes, pääjohtaja.
40707: ---- Uudenmaan läänin vaali-piirin valitsema 5. Sei'gelius, 1\lax, re'htori.
40708: - valittu jäseneksi Prv:aan 7·5. - Uudenmaan lääni:n vaaliviirin valitsema 5.
40709: varajäseneksi 'Suurv: aan 121.
40710:
40711: Laus·unnot: Setälä, Edvard, pienviljelijä.
40712: 77 (kutsu Prv :He); 200 (yliopistolait, V:aasan läänin itäisen vaalipiirin valit-
40713: 1 K. •kesk.). sema 8.
40714: Eduskunnan jäsenet 19135.
40715:
40716: Simojoki, Elia.s, past~ri. Sundström, Bnw.>O A., .professori
40717: - 'Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valit- - Hämeen läänin eteläisen v.aallipiirin valit-
40718: sema 8. sema ·6.
40719: va'littu varajäseneksi Suurv :aan 1'21. vaiittu tarkista•jai.n varadä'Seneks•i 1'20.
40720: jäseneksi 'Suurv :aan 1'21.
40721: Lausunnot:
40722: 'f42 (ylip•pistoliait, 1 K. P'p.); 345 (s :n, Laus·unn·ot:
40723: 1 K. kesk.). 44, 113 ~yliopistolaH, Lk.); 130 (s :n,
40724: J K. Pp.); 5li!9 .(s:n, 1 K. kesk.}.
40725:
40726: Sinisalo, Väinö V,Fljami, rtyömies.
40727: - Hämeen ;}äänin eteläisen vaa:l~·piirin valit- Suurkonka, Anton, maanviltielijä.
40728: sema 6. Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valit-
40729: - valittu jäseneksi Suurv:aan 121. .sema 7.
40730: valittu jäseneksi 'Suurv:aan 121.
40731:
40732: Siren, Aatto, pienviltieliljä. Lausunto:·
40733: - Uudenmaan lääniin vaalipiirin valitsema 5. 3Hl (yliopistolait, 1 K. k1:1sk.).
40734:
40735:
40736:
40737: Sjöblom, Johan Alexander, kihlakunnantuo- Swentorzetski, Reinhold, sanomale'hdentoi-
40738: mari. mittaja.
40739: Turun 1äänin eteläisen vaali•piirin valit- - Mikkelin lääniin vaa.Jipiirin valitsema 8.
40740: sema 6.
40741: vaiittu varajä.sene'ksi Suurv:aan 11211.
40742: Syrjänen, August, kansakoulunopettaja.
40743: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 5.
40744: valittu varajäseneksi Prv:aan 75.
40745: Soini, KaHe, agroJloomi. Suurv:.aan '121.
40746: Tu.run läänin p:dh)oisen vaaliipiirin valit-
40747: sema 6.
40748: Särkkä, Wille Kustaa, maanviljelijä.
40749: Laus·unn·ot: Viipurin ·läämin läntisen vaalipiirin v,alit-
40750: 1H (yliopistolait, J.~k.); 433 (s:n, 1 K. sema 7.
40751: kesk.). valittu varajäseneksi Prv:aan 71/'i
40752:
40753:
40754: Soininen, Heildii, maa.u:vUjeHjä. Söde~:hjelm, Johan Otto, la:ki·tieteentdhtori.
40755: Kuopion 'läänin itäisen v.aalipiirin valit- Vaas•an läänin polh'joisen vaaii·piirin valit-
40756: sema '8. sema. 9.
40757: valittu jä.seneksi Prv:aan 75.
40758: Lausunto: Suurv :aan l'2l.
40759: Z1'7 (yliovistalait, l K. kesk.).
40760:
40761: T.
40762: Somersalo, Arne, evers·til!uutnantti, päätoi-
40763: mittaja. Takala, Juho, kansakouluno•pettaja.
40764: Turun ]äänin pdh'joisen vaalipiirin valit- Kuopi·on läänin läntisen vaalipiirin v.ali t-
40765: -- 1
40766: sema 6. se'ma 8.
40767:
40768: J_,ausunn·ot: Laus·unnot:
40769: :103 (ylioipistolait, Dk.); 13·2 (s :n, 1 K. 4•6 (ylio'pis'htola'it, Dk.); 337 (s:n, 1 K.
40770: Pp.); 401 (s:n, 1 K. kesik.). kesk.).
40771: 690 Eduskunnan jäsenet 1005.
40772:
40773: Tanner, Väinö, toimitusljohta:ja. Tuomivaara, Eino Aarne, agronoomi.
40774: Turun läänin polbijoisen vaalipiirin valit- Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valit-
40775: sema 6. sema 7.
40776: valittu jäsene>k·si Suurv:aan 121.
40777: Lausunt.o:
40778: 57 (yliopistolait, Lk.). Lausunnot:
40779: 152 (yliropisto·lait, 1 K. Prp.); 299 (s :n,
40780: 1 K. kesk.).
40781: 'l'apaninen, Leonard Pietari, kirkkoherra.
40782: Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valit-
40783: sema 9. Turkia, Matti, toi•mittaja.
40784: valittu jäseneksi Vv:aan 75. - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 5.
40785: ' - va1ittu jä&eneksi Vv :aan 75.
40786: Lausunto:
40787: 232 (yliopisto1ait, 1 K. kes<k.).
40788: Turkka, Arvi, toimitta:ja.
40789: Oulun Iäänin eteläisen vaalipiirin valit-
40790: Tarkkanen, Emil Mikael, maanvi1Jjeiijä. sema 9.
40791: - Vaasan läänin etleläiaen vaalipiirin valit-
40792: sema 8.
40793: valittu jäseneksi 1Vv :aan 75. Tyrni, Toivo, lääketieteen ja kirurgian
40794: to!b.tori.
40795: Lau&unnot: - Turun ·läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40796: 13 (ehdo•ttaa Jasenen kansliatoimikun- sema 6,
40797: taan); 2'9 (yliopisto.J.ait, Dk.); 'H9 (ehdot-
40798: taa tarkistajat); 4!1.8 (yli~pi.stolait, 1 K.
40799: kesk.). v.w.
40800: Vaarama, Edvard, rehtori.
40801: 'l'oivola, Urho, päätoimitta;ja. - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin va1it-
40802: Turun ~äänin eteläisen vaalipiirin valit- sema 8.
40803: sema 8.
40804: Lausunnot:
40805: Lausunto:
40806: 83 (yliopis.tolait, Lk.).; 1•66 (s :n, 1 K.
40807: 74 (yliopistolai t, Lk.). kesk.).
40808:
40809:
40810: Toivonen, Otto, lue.nnoit&ija.
40811: - Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin va- WainJ.o, Jalo Veikko, lehtori.
40812: litsema 6. - Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valit-
40813: vali'ttu jäseneksi Prv:aan 7'5. sema 9.
40814: ·Suurv:aan t2l. valittu varajäseneksi Prv :aan %.
40815:
40816: Lau,sunnn.t:
40817: Tolonen, Johan Fredrik, pienvilljelijä. 64 (yliopis·to·lait, Lik.); 129 (s:n, 1 K.
40818: Mikkelin läänin vaali'piir•in va-litsema 8. Pp.}; 1'7'6 (s:n, 1 K. 'kesk.).
40819: --- valittu jäseneksi Suurv:aan 121.
40820:
40821:
40822: Tukia, Elias, maanviljelijä. Vallas, Vilho, maanviljeli'jä.•
40823: Viipurin }äänin läntisen vaalipiirin valit- Viipurin läänin itä:isen va.alipiirin vali t-
40824: sema 7. sema 7.
40825:
40826: Lausunnot: Lausunto:
40827: U9, 5'2'3 (yliopistolait, .1 K. kesk.). 343 (yliopiatolait, 1 ~.K. ·kesk),
40828: Eduskunnan jäsenet 1935. S91
40829: -----------------------''-----------------------------
40830: V alta, Kalle, pienvi'l!jelid ä. Wiik, Karl Harald, fi<J.osofianmaisteri.
40831: - Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valit- Uudenmaan läänin vaali·piirin vallts('ma -5.
40832: -rema 8.
40833: -- valittu jäseneksi Suurv :aan 12:1. Lausunto:
40834: 62 (yliopistolait, Lk.).
40835:
40836: Vehkaoja, Heikki, maan viljelijä.
40837: V aas•an läänin pohjoisen vaalipiirin val i t- Vilhula, Taa.vi NiJrolai, agronoomi.
40838: sema 9. Vaa-san läänin itäisen vaalipiirin va-lit-
40839: ---- va·littu jäs-eneksi Suurv: aan 121. sema 8.
40840:
40841: I~ausunto: Lausunno.t:
40842: 158 (y1iopistJOlait, 1 K. Pp.). 134 (yliopis·to1ait, l R. Pp.); 31:9 (s:n,
40843: 1 K. 'kesk.).
40844:
40845: Welling, Yrjö, maanvildelidä.
40846: -- Viipurin läänin itäisen vaalipiirin vali t- Virkkunen, Paavo Eemil, teol'ogiantohtori.
40847: sema 7. Vaasan läänin ·eteläisen va-alipiirin valit-
40848: -- va.Jittu jäseneksi Vv:aan 7•5. sema 9.
40849: valittu ta.rkista•jaksi 120.
40850: jäseneksi Suurv:aan lU.
40851: Venho, Viljo, agronoomi. tarkistajain puheeJlJjoOihta<jaksi 660.
40852: -- ·Viipurin ·läänin lä•ntisen vaalipiirin va-
40853: litsema 7. Lausunno.t:
40854: vaoJittu jäseneksi Suurv:aan 12'1. '150 (yliopistol.ait, Lk.); 153 (s :n, 1 R.
40855: P.p.); •565 (s:n, 1 R. kesk.).
40856: Lausunto:
40857: 270 (yliopiS<tolait, 1 R. kesk.).
40858: Voionmaa, Väinö, professori.
40859: - Hämeen läänin pohjoisen vaa'lipii•rin va-
40860: Wenman, Karl Johan, maanviljelijä. J,itsema 7.
40861: Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin vali t- valittu jäse-neksi Vv :aan 75.
40862: sema 9. varajäseneksi Suurv :aa,n 121.
40863:
40864: Lausunto:
40865: Vesterinen, Vihtori, maan vil~eliti ä.
40866: 77 (kutsu Vv:lle).
40867: -- Vaasan läänin itäisen vaalipiirin va·lit-
40868: sema '8.
40869: - valittu jäseneksi Vv:aan 7•5. Väisänen, Jalmari, maanvit].jelijä.
40870: - Kuopion läänin itäisen v.aal·ipiirin valit-
40871: Lomanpyyntö:
40872: sema 8.
40873: 433 (yksityisasiain takia 1 päiväksi -- valittu varajäseneksi Suurv:aan 121.
40874: 25/I).
40875:
40876: Lausunto:
40877: ö.
40878: 115 (yli01pisto•lait, Lk.).
40879: Östenson, Ebba, filosofianmaisteri, rouva.
40880: - Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 5.
40881: Wickman, .Albin, saarnaaja.
40882: Vaasan läänin polhjoisen vaa,Jipiirin va-
40883: litsema 9. Österholm, John, ·sanoma1e:hdeutoimittaja.
40884: Uudenmaan lääniin vaali<piirin valitsema 5.
40885: Lausunto: valtittu varajäseneksi Vv:aan 75.
40886: 72 (yliopistolait, L·k.): tacrkistajain var.ajäseneksi 120.
40887: :Edu.skunnan oikeusasiamies ja hänen varamiehensä.
40888:
40889: Oikeusasiamies: Oikeusasiamiehen varamies :
40890: Hakkila, Esko, lakitiedettenkandidaatti. Ailio, Lauri, l.akitiedetten'kandidaatti.
40891: - valittu oikeusasiamieheksi ka}mivuotis- - v~~Jlittu oikeusa·siatmiehen v.ar.amiethek&i
40892: kaudeksi 1934·-193!6 1880. kolmivuotiskaudeksi 193'4-~t93'6 18H1.
40893:
40894: Lausunto:
40895: 33•6 (yiiO>pistol'ait, 1 K. kesk.. ).
40896: '
40897:
40898:
40899:
40900:
40901: 111.
40902:
40903: ASIALUETTELO.
40904: 1
40905:
40906:
40907: 1
40908:
40909:
40910: 1
40911:
40912:
40913: 1
40914:
40915:
40916: 1
40917:
40918:
40919: 1
40920:
40921:
40922: 1
40923:
40924:
40925: 1
40926:
40927:
40928: 1
40929: Asia 1uette lo.
40930: A. L.
40931: Alkoholi: - Ks. Väkijuomat. Lippuäänestys: Nimenhuuto Jippuiiänestyk-
40932: si.ssä 22.
40933: Alkoholiliike: - Ks. Väkijuomat.
40934: N.
40935: Avajaiset: Ilmoitus valtiopäiväin avajaisista
40936: 13, Avajaiset 15-20, valtiopäiväjumalan- Nimenhuuto: Nimenhuudon toimittaminen
40937: palvelus 15-18, avajaiset 19-20. lirppuäänestyk·si ssä ja vaaleissa 22.
40938:
40939:
40940:
40941: E. P.
40942: Perustuslakivaliokunta: Päätetään asettaa 21,
40943: Eduskunnan jäsenet: Aaklwselliuen luettelo
40944: jäsenluku 21, jä.senet ja varajäsenet 75,
40945: edustajista 1-3. Luettelo eduskunnan
40946: rpuheenjohtajat (Rydman, varap. Aalto-
40947: jäsenistä vaalipiirittäin 5-9. Uusi edus-
40948: nen) 119.
40949: taja (Johan Frunzen) 11, jälkeenpäin il-
40950: Miet. n:o 1 !hallituksen esityksen johdosta
40951: moittautunut edustaja (Lahtela) 23.
40952: laik.si muutok.si·sta Helsingin yliopiston
40953: järjestysmuodon perusteista 14 1päivänä
40954: Eduskunnan päätös: A.
40955: heinäkuuta 1923 annettuun lakiin sekä
40956: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo-
40957: Eduskunnan tarkistajat: - Ks. Tarkistajat.
40958: don perusteita koskev.an muutetun lain
40959: täytäntöönpanosta. - K1s. Yliopisto.
40960:
40961: H. Puhemies: Ikä,puhemies (Paasivuori) 11, pu-
40962: hemiehen (Kallio) ja varapuhemiesten
40963: Hallituksen esitykset: Hallituksen esitys (Hakkila ja von Born) vaali sekä juh-
40964: n :o 1 laiksi muutoksista Helsingin yli- lalliset vakuutukset 11, puhemiehen ter-
40965: opiston järjestysmuodon :perusteista 14 vehdyspuhe 11, ilmoitus puhemiehen ja
40966: päivänä heinäkuuta 1923 annettuun la- varapuhemiesten vaalista tasavallan pre-
40967: kiin sekä laiksi Helsingin yliopiston sidentille 14, puhemiehen .palkkio 6·6l.
40968: järjestysmuodon :perusteita koskevan muu-
40969: tetun lain täytäntöönpanosta. - Ks. Yli- Päättäjäiset: Ilmoitus ylimääräi·sten valtio-
40970: opisto. •päivien päättäjäisistä 660, valtiopäivä-
40971: Hallituksen esity.s n :o 2· laiksi väkijuo- jumalanpalvelus 663-6166, päättäjäiset
40972: mayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoi- 6166-668.
40973: ton käyttämisestä. - Ks. Väkijuomat.
40974:
40975: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
40976: s.
40977: Suomen eduskunnan piiätös: A.
40978:
40979: K. Suuri valiokunta: Päätetään asettaa 21, jä-
40980: senluku ·21, vaalin aika 22, vaali 119,
40981: Kansliatoimikunta: Sen asettaminen (Har- jäsenet ja varajäsenet .120, puheenjohta-
40982: vala, Kalliokoski, Rydman ja Schildt) J 3. jat (Kalliokoski, varap. Hakkila) 217.
40983: 696 Asialuettelo.
40984:
40985: T. Väkijuomat: Hallituksen esitys n:o 2 laiksi
40986: väkijuomayhtiön verottamisesta ja •sen
40987: Tarkistajat: Vaalin aika 22, vaali (Estlan- vuosivoiton käyttämisestä, tuodaan Ed-
40988: der, Hänninen, Lonkainen, Rä~sänen ja k:lle 21. P·p. 74. L. Vv:aan 118. Vcvm.
40989: Virkkunen) 119, puheenjdhtajat (Virkku- n :o 1. PTJ. 159. Eduskunnan vastaus. A.
40990: nen, varap. Hänninen) 660.
40991:
40992: Tulkit: Ylei.stulkin tehtäväin hoito (Koi- Y.
40993: vula) 13.
40994: Yliopisto: Hallituksen esitys n:o 1 laiksi
40995: muutoksi·sta Hel•singin yliopiston JarJes~
40996: tysmuodon •perusteista 14 päivänä heinä-
40997: V. •kuuta 1923 annettuun lakiin sekä laiksi
40998: Helsingin yliopiston järjesty.smuodon -pe-
40999: Vaalit: Nimenhuuto vaaleissa 22. rusteita koskevan muutetun lain täytän-
41000: töönpanosta, tuodaan Edk :lle 21. Lähete-
41001: Valitsijamiehet: Kutsu valitsijamiehelle 22, keskustelu 23-74. P.p. 74. Lähetekes-
41002: puheenjohtajat (Hirvensalo, varap. Moi- kustelu jatkuu 77-118. L. Prv:aan 118.
41003: lanen) 23. Prvm. n :o L Pp. 123. 1 K. 125-159.
41004: Pp. 159. 1 K. {keskiviikkona) 161~280,
41005: Valtiopäiväjärjestys: (55 §) Puhemies lau- (torstaina) 280-37-2, (perjantaina) 372-
41006: suu, että täysistuntojen alkamisajan kel~o 4·8•2, (lauvantaina) 4-812-585, (maanan-
41007: määrän määrääminen kuuluu pU:hemie··
41008: taina) 585-660. Eduskunnan vastaus. A.
41009: helle 159. - Hallituksen esitys n:o 99 (A. UI. .1934
41010: vp.) laiksi muutoksista Helsingin yliopis-
41011: Valtiopäivät: Ylimääräisten valtiopäivien
41012: ton järje.stysmuodon perustei·sta 14 .päi-
41013: avajaiset 13, 15-20, ylimääräisten val-
41014: vänä heinäkuuta 1923 annettuun lakiin
41015: tiopäivien .päättäjäset 660, 663-668.
41016: •sekä laiksi Helsingin yliO'piston järjes-
41017: tysmuodon .perusteita koskevan muutetun
41018: Yaltiovarainvaliokunta: Päätetään asettaa
41019: lain täytäntöönpanosta. Eduskunnalle
41020: ·21, jiisenluku 21, jäsenet ja varajäsenet
41021: esitetään tasavallan presidentin kirjelmä,
41022: 7·5, puheenjohtajat (Helo, varap. Heikki-
41023: joSISa yllämainittu vuoden 1934 valtiopäi-
41024: nen) 1.19.
41025: ville jätetty hallituksen esitys peruute-
41026: }[iet. n :o 1 hallitukrsen esityksen johdosta taan 2·:1.
41027: laiksi väkijuomayhtiön ycrottami.sesta ja
41028: sen vuo-sivoiton käyttämisestä. - Ks. Ä.
41029: Väkijuomat.
41030: Äänestys: Nimenhuuto lippuäänestyksis-sä ja
41031: Viina: - Ks. Väkijuomat. vaaleissa 22.
41032: