<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

155 Käyttäjää paikalla! 0.0065529346466064

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 |

1: Vuoden 1981
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: A4
10: Hallituksen esitykset
11: 114-210
12:
13:
14:
15:
16: HELSINKI 1982 VALTION f:UVOSTON
17: KANSLIA
18: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Hallituksen esitykset 114-210
25: - 114 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista ...,..-. 129 laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virl,mjep täyt-
26: tämisestä ,annetun lain 2 §: n muuttamisesta
27: 115 laiksi eräiden virastojen ja laitosten menosään-
28: töjen perusteiden muuttamisesta 130 laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtionve-
29: rotuksessa sovellettavista veroasteikoista. ja veropro-
30: - 116 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1981 tulo- ja senteista
31: menoarvioon
32: 131 laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
33: 117 laiksi tasausverolain 10 §:n muuttamisesta
34: 132 laiksi maatilatalouden tuloverolain 6 ja 10 §:n
35: 118 laiksi polttoaineverosta ja laiksi liikevaihtove- muuttamisesta
36: rolain 3 § :n muuttamisesta
37: - 133 laeiksi arpajaisverolain ja tulo- ja varallisuus-
38: - 119 laiksi sähköverosta annetun lain 3 §:n muutta- verolain 22 §:n muuttamisesta
39: misesta
40: ~ 134 laiksi eräitä tuotannollisia investointeja koske-
41: - 120 laiksi lannoiteverosta annetun lain 13 §:n vista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihto'Veroia-
42: muuttamisesta kiin annetun lain 8. ja 9 §:n muuttamisesta
43:
44: 121 laiksi nestemäisten polttoaineiden varmuusva- - 135 laiksi auto- ja moottoripyörävet()sta annetun
45: rastointimaksusta lain muuttamisesta
46:
47: 122 laiksi vientitalletuslain muuttamisesta - 136 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5
48: §:n muuttamisesta
49: 123 laiksi metsänparannuslain muuttamisesta anne-
50: tun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta - 137 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksis-
51: tä verolakeihin
52: - 124 !laiksi eräistä poikkeuksista valtakunnallisista
53: työttömyyskassoista annettuun lakiin - 138 laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista saadun
54: voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain
55: - 125 laiksi valtakunnallisista työttömyyskassoista an- 4 §:n muuttamisesta
56: netun lain 24 ja 26 b §:n väliaikaisesta muuttami-
57: sesta 139 laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tt;:htä-
58: vistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttami-
59: 126 laiksi vuodelta 1982 suoritettavasta työnanta- sesta
60: jan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sairausva-
61: kuutusmaksusta - 140 laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
62: lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
63: - 127 laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
64: seksi annetun lain 27 §:n väliaikaisesta muuttami- - 141 laeiksi elinkeinotulon verottamisesta, annetun
65: sesta lain 8 §:n, maatilatalouden tuloverolain. 6 §:n ja
66: tulo- ja varallisuu~verolain ,29 §:n muuttamisesta
67: 128 maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaiksi se-
68: kä eräiksi siihen lii ttyviksi laeiksi 142 laiksi veronkantolain muuttamisesta
69:
70: 088200042M
71: 4 Sisällysluettelo
72:
73: - 143 laiksi merimiesverolain 2 §:n väliaikaisesta - 161 laiksi kunnille palo- ja pelastustoimen kustan-
74: muuttamisesta nuksiin suoritettavista valtionosuUJksista ja -avus-
75: tuksista annetun lain 1 ja 7 §:n muuttamisesta
76: - 144 laiksi kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus-
77: maksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta - J.62 laiksi etuostolain 1 ja 9 §:n muuttamisesta
78:
79: - ,145 laiksi Suomen Pankin ohjesäännön 4 ja 30 163 laiksi kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
80: §:n muuttamisesta sista ja -avustUJksista annetun lain 34 §:n muut-
81: tamisesta
82: 146 laiksi ravintorasvaverosta annetun lain muut-
83: tamisesta - 164 laiksi rakennushallinnosta
84:
85: - 147 laiksi valtionavustuksesta kuntien elinkeino- - 165 laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
86: asiamiesten palkkaukseen annetun lain 3 §:n väli- lain ja tulo- ja varallisuusverolain 23 ja 59 s:n
87: aikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaan- muuttamisesta
88: tulosäännöksen muuttamisesta
89: - 166 laiksi valtiontalouden tarkastuksesta annetun
90: 148 laiksi puolustusvoimien viroista ja toimista lain muuttamisesta
91: annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
92: - 167 laiksi maidon ja sianlihan mankkinoimismak-
93: - 149 laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain susta annetun lain 1 ja 29 §:n muuttamisesta
94: muuttamisesta
95: - 168 laiksi valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpää-
96: - 150 laiksi verotuslain 108 §:n muuttamisesta töksen perusteista annetun lain muuttamisesta
97:
98: - 169 laeiksi eräiden opetusministeriön hallinnon-
99: - 15,1 laiksi valtion eläkelain muuttamisesta
100: alan lakien väliaikaisesta muuttamisesta
101: - .152 laeiksi kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen - .170 laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta annetun
102: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lain 5 §:n muuttamisesta
103: lainoista annetun lain ja kunnallisten ja yksityisten
104: oppikoulujen valtionavusta annetun lain 3 a §:n - 171 ~aiksi kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien
105: muuttamisesta nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta annetun
106: lain muuttamisesta
107: - 153 laiksi apteekkimaksulain muuttamisesta
108: 172 laiksi lapsilisälain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta
109: - 154 laeiksi kansanterveyslain 36 §:n ja kunnallisis-
110: ta yleissairaaloista annetun lain 25 §:n muutta- 173 työvoima-asiain pnn- ja paikallishallinnosta
111: misesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
112:
113: - 174 laiksi 1korkeimman haHinto-oikeuden tuomion-
114: - 155 laiksi kansanterveyslaitoksesta voivan jäsenmäärän väliaikaisesta muuttamisesta
115: - 156 laeiJksi kansaneläkelain 20 §:n, työntekijäin - 175 laiksi rakennuslain •137 §:n muuttamisesta
116: eläkelain 4 c §:n, maatalousyrittäjien däkelain 6 a
117: §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta - 176 obligaatiolainojen veronhuojennuslaiksi
118:
119: - 157 laiksi kaupparekisterilain 1 ja }1 §:n muut- - 177 laiksi valtion eläkelain muuttamisesta
120: tamisesta
121: - 178 laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion
122: - 158 laiksi yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun taiteilija-apurahoista annetun lain muutta,misesta
123: lain muuttamisesta
124: 179 laiksi ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuk-
125: - 159 laiksi eräiden asioiden siirtämisestä Vaasan sen valtionavusta annetun lain muuttamisesta
126: hovioikeudesta Rovaniemen hovioikeuteen
127: 180 laiksi ammatillisen koulutuksen alueellisesta
128: - 160 laiksi arpajaislain 3 §:.n. muuttamisesta tukemisesta
129: Sisällysluettelo 5
130:
131: - 181 lailksi maatalousyrittäjien eläkelain ,12 ja 13 - 196 laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muut-
132: §:n muuttamisesta tamisesta
133:
134: 182 laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta anne- - 197 tasavallan presidentin valitsijamiesten luku-
135: tun lain voimaanpanosta annetun lain muuttami- määrän muuttamista koskeviksi laeiksi
136: sesta
137: - 198 sukunimilainsäädännöksi
138: - 183 laiksi työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa
139: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukai- - 199 laeiksi ennakkoperintälain, verotuslain ja ve-
140: sen vakuutusmaksun väliaikaisesta alentamisesta ronkantolain muuttamisesta
141: vuonna 1982
142: - 200 Imatran Voima Oy:n ulko- ja kotimaisten lai-
143: - 184 laiksi sairausvakuutuslain 29 ja 30 c §:n muut- nojen valtion takauksista
144: tamisesta
145: - 201 laiksi tuontimaksulakiin liittyvän tuontimaksu-
146: - 185 laiksi väliaikaisista poilkkeuksista naisten yö- taulukon väliaikaisesta muuttamisesta
147: työkieltoa koskevista säännöksistä annetun lain 9
148: §:n muuttamisesta - 202 'laiksi 'kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun
149: lain väliaikaisesta muuttamisesta
150: 186 ulkomaalaislaiksi
151: - 203 laiksi Saaristomeren kansallispuistosta
152: - ,187 l.aiksi aluevaihdosta valtion ja Oy Orotava
153: Ab -nimisen yhtiön välillä - 204 laiksi metsästyslain muuttamisesta
154:
155: - 188 laiksi suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä - 205 laiksi Kalajoen matkailuhotellin myymisestä
156: kannettavista mark.ldnoimismaksuista annetun lain Kalajoen kunnalle
157: muuttamisesta
158: - 206 laiksi työneuvostosta ja työsuojelun poikkeus-
159: - 189 laiksi leimaverolain muuttamisesta luvista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
160:
161: - 190 laiksi opettajankoulutuslain muuttamisesta - 207 laiksi rakennuslain muuttamisesta
162:
163: - 191 laeiksi Helsingin ranskalais-suomalaisesta kou- - 208 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta, laiksi
164: lusta ja Suomalais-venäläisestä koulusta annettujen vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta sekä laiksi
165: lakien muuttamisesta erarsnn lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä
166: lainoista ja korkotuesta
167: - 192 laiksi taideteollisesta korkeakoulusta annetun
168: lain muuttamisesta - 209 laiksi eräiden asuntolainojen koron väliaikai-
169: sesta alentamisesta
170: - 193 laiksi haja-asutusalueiden vähittäiskaupan ra-
171: hoitustuesta annetun lain muuttamisesta - 210 Egyptin arabitasavallan kanssa tehdyn inves-
172: tointien keskinäistä suojelua koskevan sopimuksen
173: 194 terveydenhoitolain muuttamisesta eräiden määräysten hyväksymisestä
174:
175: 195 laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä ja
176: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
177: 1981 vp. n:o 114
178:
179:
180:
181:
182: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston lainanotto-
183: valtuuksista.
184:
185:
186:
187: Hallituksen esityikseen valtion tulo- ja meno- myös valtion maksuliikkeessä esiintyvien me-
188: awioksi vuodel:le 1982 on mel'kitty tuloa vuo- nohuippujen kausiluontaisesti rahamankJdnoille
189: den 1982 aikana otettaviSita vaLtionlainoista aiheuttamia haitalilisia heilahteluja.
190: 6 550 000 000 mal'kkaa. Tästä määrästä aikai- Edellä lausutun perustee!lla ehdotetaan,
191: semmin valtioneuvostolle myönnettyjen [ainan-
192: ottovrutuuksien nojahla tapahtuva lainanotto on että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
193: 60 000 000 marl&aa. Uusia !lainanottovaltuuk- voston vuonna 1982 ottamaan valtio-
194: sia 1tatwLtaan s1ten 6 490 000 000 matikan ni- neuvoston tarkemmin määräämillä eh-
195: mellismääräJlle. Tämän lainanottovaltuuden li- doilla 6 490 000 000 markan nimellis-
196: säiksi valtioneuvostohle olisi myönnettävä vaJ- määrään asti pitkäaikaista lainaa,· sekä
197: ·tuus 1yhy;tai:kaisen [uoton tkäytJtämiseen harkin- että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
198: •tansa mukaan. Hallituksen .tatiko1ruksena on, voston vuoden 1982 aikana käyttämään
199: että tarvittaessa va:1tion lyhytailkai:sella !luoton- lyhytaikaista luottoa harkintansa mu-
200: otolla voidaan v:ailtion kassava1hteluiden vaati- kaan.
201: man rahoitustarpeen ikatJtamisen ilisälksi .tasata
202: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
203:
204:
205: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
206: Pääministeri
207: MAUNO KOIVISTO
208:
209:
210:
211:
212: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
213:
214:
215:
216:
217: 168101002Y
218: 1981 vp. n:o 11.5
219:
220:
221:
222:
223: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden virastojen ja
224: laitosten menosääntöjen perusteiden muuttamisesta
225:
226: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- tossa tai laitoksessa. Tämä puolestaan muut-
227: arvioksi vuodelle 1982 sisältyy sellaisia perus- taisi viraston tai laitoksen menosäännön perus-
228: palkkaisten ja sopimuspaikkaisten virkojen ja teita. Kun tällaisesta muuttamisesta hallitus-
229: toimien perustamista tarkoittavia ehdotuksia, muodon 6.5 §:n mukaan on säädettävä lailla,
230: joiden hyväksyminen merkitsisi uuden virka- tai annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seu-
231: toimityypin käyttöönottoa asianomaisessa viras- raava lakiehdotus:
232:
233:
234:
235: Laki
236: eräiden virastojen ja laitosten menosääntöjen perusteiden muuttamisesta
237:
238: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
239:
240: 1 § Rakennushallinto
241: Muuttaen jäljempänä mainittujen virastojen puhelinkeskuksenhoitaja ( t)
242: ja laitosten menosääntöjen perusteita voidaan
243: niihin perustaa seuraavat virat ja toimet: 0 petusministeriö
244: 1) peruspalkkaiset virat (v) tai toimet (t) kirjastoasiainneuvos (v)
245: Tuomiakunnat Valtion metsäopetus
246: kanslianhoitaja ( t) lehtori (v)
247: kanslisti ( t)
248: Metsäntutkimuslaitos
249: V ankeinhoitolaitos ylivirastomestari ( t)
250: notaari (v) Patentti- ja rekisterihallitus
251: Paikallispoliisi neuvontainsinööri ( v)
252: rikosylikonstaapeli ( t) 2) sopimuspaikkaiset virat
253: Lääninhallitukset
254: Suojelupoliisi
255: toimistopäällikkö
256: ylitarkastaja ( v)
257: Suojelupoliisi
258: Valtiovarainministeriö apulaispäällikkö
259: apulaistarkastaja ( v) osastopäällikkö
260: 1681009432
261: 2 N:o 115
262:
263: Valtiovarainministeriö Valtionrautatiet
264: finanssineuvos, apulaisosastopäällikkönä hallinto-osaston johtaja
265: lainsäädäntöneuvos
266: Patentti- ja rekisterihallitus
267: Tilastokeskus osastopäällikkö
268: pääjohtaja
269:
270: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
271:
272:
273: '!'~~~vallan Presidentin estyneenä. ollessa
274: Pääministeri
275: ,; MAUNO KOIVISTO '. ·'
276:
277:
278:
279:
280: ;\''
281: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
282: 1981 vp. n:o 116
283:
284:
285:
286:
287: Hallituksen esitys Eduskunnalle lisäyksistä ja muutoksista
288: vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
289:
290: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys tynevät kuitenkin vuonna 1981 vielä vähän.
291: vuoden 1981 toiseksi lisämenoarvioksi. Alkutuotannossa työpaikkojen määrä pienenee
292: Tässä lisämenoarvioesityksessä ehdotetaan hieman.
293: menoihin lisäystä yhteensä 225 milj. mark- Työvoiman tarjonnan kehitykseen liittyy tänä
294: kaa. Menojen lisäykset aiheutuvat alkavan suh- vuonnakin monia epävarmuuksia. Ongelmallista
295: dannetaantuman aiheuttamien työllisyysongel- on arvioida, jatkuuko piilotyöttömien hakeutu-
296: mien lieventämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. minen työmarkkinoille nykyisessä suhdannevai-
297: Toimenpiteiden tarkoituksena on ensisijaisesti heessa, jota ei enää mm. elinkeinorakenteen
298: ylläpitää tuotannollisia investointeja ja siten suurten muutosten ja vuosien 1975-78 poik-
299: edesauttaa työllisyyden hoitoa talvikautena keuksellisen lamakauden jälkeen voida suoraan
300: 1981/82. verrata aiempien vuosien vastaaviin suhdanne-
301: Kansantalouden kasvuvauhti on selvästi hi- jaksoihin. Hankalaa on myös arvioida työikäis-
302: dastumassa yli kaksi vuotta kestäneen nopean ten siirtolaisten paluumuuton laajuutta. Jos ole-
303: kasvuvaiheen jälkeen. Kuluvana vuonna kan- tetaan työvoiman tarjontaa rajoittavat toimet
304: santuotteen maara on vielä keskimäärin samansuuruisiksi kuin vuonna 1980, työvoima
305: 2 % viimevuotista suurempi, mutta vuoden lisääntynee tänä vuonna noin 1,5 % eli .39 000
306: aikana ei kasvua enää mainittavasti tapahdu. työntekijällä. Painetta saattaa kuitenkin ilmetä
307: Tuotannon kasvun pysähtyessä alkaa työttö- suurempaankin tarjonnan lisäykseen. Työvoi-
308: myys jälleen lisääntyä korkeasuhdanteessakin man osuuden työikäisestä väestöstä arvioidaan
309: korkeaksi jääneeitä tasoltaan ja on muodostu- vuonna 1981 hieman suurenevan.
310: massa jälleen talouspolitiikan keskeiseksi on- Vuonna 1982 työvoiman tarjonnan kasvun
311: gelmaksi. arvioidaan melkein pysähtyvän, koska suhdan-
312: Työllinen työvoima lisääntyi vuonna 1980 netila heikkenee selvästi. Maasta- ja maahan-
313: yli 3 % eli huomattavasti pitkän aikavälin muutto lienevät suunnilleen yhtä suuret. Työ-
314: kasvua nopeammin. Työpaikat lisääntyivät ensi- voimaosuus pienentynee hieman.
315: sijaisesti jalostus- ja palveluelinkeinoissa. Myös Esitettyjen arvoiden nojalla työttömyys nou-
316: metsätaloudessa työvoima kasvoi. Maataloudes- see vuonna 1981 viimevuotisesta tasostaan jon-
317: sa työvoiman väheneminen pysähtyi ennustei- kin verran; kausivaihtelusta puhdistettuna työt-
318: den vastaisesti kokonaan. Työttömien määrä ei tömyys alkaa vuoden loppupuoliskolla lisään-
319: supistunut läheskään niin paljon kuin ennus- tyä.
320: tettiin, sillä työvoiman tarjonta kasvoi arvioi- Vuonna 1982 työttömyysaste nousee keski-
321: tua enemmän. Työttömiä oli koko vuonna kes- määrin 5,7 prosenttiin. Ongelmallisena on pi-
322: kimäärin 112 000 henkeä eli 4,8 % työvoi- dettävä sitä, että korkeana jatkunut nuorten
323: masta. (alle 25 vuotiaat) työttömyysaste on nouse-
324: Työllisten määrän kasvu hidastunee vuonna massa kuluvan vuoden jonkin verran yli 10
325: 1981 sitä mukaa kuin suhdanteet heikentyvät. % :sta vielä prosenttiyksiköllä.
326: Työpaikat lisääntyvät ensisijassa palveluelinkei- Työttömyyden olennainen supistaminen edel-
327: noissa. Teollisuudessa lomaotettujen ja lyhen- lyttäisi niin suurta tuotannon kasvua, ettei sii-
328: netyllä työviikolla olevien määrän viimeaikai- hen liene mahdollisuuksia nähtävissä olevassa
329: nen kasvu ennakoi työvoiman kysynnän kasvun taloudellisessa ympäristössä. Työttömyyden ko-
330: heikkenemistä. Teollisuudessa työpaikat !isään- hoaminen näyttääkin suurelta osin olevan ra-
331:
332: 168100928K
333: 2 N:o 116
334:
335: kenteellinen ongelma, jonka torjuminen yksin- taan lisättäväksi kuluvan vuoden tulo- ja me-
336: omaan suhdannepoliittisin toimenpitein on vai- noarviossa hyväksytyn 60 milj. markan valtuu-
337: keata. Tällöin korostuu työttömien erityisryh- den lisäksi 25 milj. markalla. Lainojen maksa-
338: miin kohdistettavien ja työvoiman tarjontaa tuksia varten ehdotetaan lisäystä 5 milj. mark·
339: vähentävien toimien sekä laajempien rakenne- kaa.
340: poliittisten ratkaisujen merkitys.
341: Kokonaistuotannon kasvun selvä hidastumi- Valtiovarainministeriön hallinnonala. Valtion
342: nen ja lähes pysähtyminen sekä työllisyyden investointirahaston lainanantomahdollisuuksien
343: heikentyminen edellyttäisivät ryhtymistä talout- turvaamiseksi etenkin pienelle ja keskisuurelle
344: ta elvyttäviin toimiin. Toisaalta talouspolitii- teollisuudelle ehdotetaan siirtona investointira-
345: kalla on torjuttava inflaatiovaaraa. Näihin ta- hastoon kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
346: voitteisiin tähtäävien toimien yhteensovittami- hyväksytyn 50 milj. markan lisäksi 20 milj.
347: nen on lähiajan talouspolitiikan keskeinen teh- markkaa.
348: tävä.
349: Suhteellisen varovaisen elvytyspolitiikan puo- Opetusministeriön hallinnonala. Peruskoulu-
350: lesta puhuvat useatkin tekijät. Taantuma on jen muutos- ja perusparannustöihin ehdote-
351: nykynäkymin jäämässä jokseenkin lieväksi ja taan kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa hy-
352: lyhytaikaiseksi, ja inflaatiovauhti säilyy no- väksytyn lisäksi myönnettäväksi rakentamislu-
353: peana. Finanssipolitiikan liikkumavaraa kaven- pia ja valtionosuutta vaikeimmilla työttömyys-
354: taa. useita vuosia jatkunut valtiontalouden va- alueilla 6 milj. markan valtionosuusmäärärahan
355: jauksellisuus. Pääasiassa rahoituksen saannin rajoissa.
356: keventämiseen perustuva politiikka ei heikkojen
357: kysyntänäkymien vallitessa elvytä välttämättä Kauppa- ia teollisuusministeriön hallinnon-
358: investointikysyntää, vaan saattaa johtaa sellai- ala. Hiilen kaukotuontimahdollisuuksien paran-
359: seen likvidisyyden paranemiseen, joka heiken- tamiseksi ehdotetaan Inkoon väylän syventä-
360: taa talouden ohjattavuutta seuraavan nousuvai- mistäitä nopeutettavaksi, mitä varten ehdote-
361: heen aikana. taan lisäystä 10 milj. markkaa.
362: Tämän erityisen työllisyyslisäbudjetin an- Kemira Oy:lle ehdotetaan avustuksena 5
363: taminen on tarpeen ensisijassa suhdannetilan- milj. markkaa turvesoiden kunnostamiseen.
364: teesta johtuen. Työllisyyskehityksen näyttäessä Valmet Oy:n taloudellisen tilanteen saatta-
365: muuttuvan ensi vuonna melko nopeasti hei- miseksi terveelle pohjalle yhtiön hallintoneu-
366: kompaan suuntaan on perusteltua käynnistää jo vosto hyväksyi 29. 5. 1981 tervehdyttämis- ja
367: syksyllä 1981 suhdanteita ja työllisyyttä elvyt- kehittämisohjelman. Tämän ohjelman rahoituk-
368: täviä toimenpiteitä. sen helpottamiseksi ehdotetaan valtiolle tule-
369: Tähän lisämenoarvioesitykseen on suhdanne- vien Valmet Oy:n osakkeiden merkintää var-
370: poliittisista syistä sisällytetty määrärahoja, joi- ten lisäystä 70 milj. mk.
371: den avulla voidaan lisätä valikoivasti eräiden Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi-
372: valtionenemmistöisten yhtiöiden ja yksityisten seen tarkoitettujen avustusten myöntämisval-
373: teollisuusyritysten tuotannollisia investointeja. tuutta ehdotetaan lisättäväksi 20 milj. markal-
374: Myös energiatalouteen liittyviin investointeihin la. Avustusten maksatusta varten ehdotetaan
375: ehdotetaan määrärahoja. kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa sekä en-
376: Tarkoituksena on myös vapauttaa valtioneu- simmäisessä lisämenoarviossa hyväksyttyyn 180
377: voston periaatepäätöksellä vuodelle 1982 siir- milj. markan määrärahaan lisäystä 40 milj.
378: retyt metsänparannusvarat yhteensä 50 milj. markkaa.
379: mk käytettäväksi jo vuonna 1981. Lisäksi py- Kuluvan vuoden varsinaisessa tulo- ja meno-
380: ritään yksinkertaistamaan metsänparannusvaro- arviossa sekä ensimmäisessä lisämenoarviossa
381: jen käytössä noudatettuja menettelytapoja. hyväksyttyjen 115 milj. markan lainojen lisäksi
382: Seuraavassa perustellaan hallinnonaloittain ehdotetaan Kehitysaluerahasto Oy:lle myönnet-
383: tärkeimpiä tähän lisämenoarvioesitykseen sisäl- täväksi 30 milj. markan suuruinen laina.
384: tyviä ehdotuksia. Kasvuturpeen käytön tehostamiseksi ehdote-
385: taan valtion polttoainekeskukselle 6,1 milj.
386: Sisäasiainministeriön hallinnonala. Lämmi- markan määräraha kasvuturvesäkittämön raken-
387: tyslaitoslainojen myöntämisvaltuutta ehdote- tamiseksi Jalasjärven kuntaan.
388: N:o 116 3
389:
390: Sosiaali- ;a terveysministeriön hallinnonala. Tulot. Lisäbudjettiesitys ehdotetaan pääosin
391: V aidonavustuksen maksamiseksi kunnille kun- rahoitettavaksi suhdannerahastosta siirrettävillä
392: nalliskotien ja kunnallisten vanhainkotien ra- varoilla. Tässä lisämenoarvioesityksessä hallitus
393: kentamiseen ja peruskorjauksiin ehdotetaan 6 ehdottaa suhdannerahaston varoja käytettäväksi
394: milj. ·markkaa. 200,1 milj. markkaa. Rahaston varoja voidaan
395: Vuonna 1981 Raha-automaattiyhdistyksen käyttää suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi tar-
396: tuotosta jakamatta jätetty 9,9 milj. markkaa eh- peellisten sekä työllisyyden turvaamista tai ta-
397: dotetaan kuluvana vuonna jaettavaksi avustuk- loudellista kasvua ja kotimaista kokonaiskysyn-
398: sina sellaisiin kansanterveystyön edistämiseen, tää suhdanteiden heikentyessä tehokkaasti yllä-
399: vanhusten huollon edistämiseen ja invalidien pitävien valtion toimenpiteiden rahoittami-
400: huollon edistämiseen liittyviin rakennushank- seksi.
401: keisiin, jotka voidaan aloittaa heti avustuksen Inkoon väylätöiden nopeuttamiseksi on tar-
402: myöntämisen jälkeen. koitus ottaa Imatran Voima Oy:ltä 10 milj.
403: markan laina. Kyseisen lainan ottamiseksi ei
404: Työvoimaministeriön hallinnonala. Lapin lää- ole tarpeen ylittää kuluvan vuoden tuloarviossa
405: ninhallituksen käytettäväksi ehdotetaan 10 hyväksyttyä lainanottovaltuutta.
406: milj. markan avustusmääräraha kokeiluun pysy-
407: vien työpaikkojen luomiseksi alkutuotantoon Ennen hyväksytyt ja nyt ehdotetut menojen
408: liittyvien sivuelinkeinojen, kotiteollisuuden ja lisäykset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraa-
409: muun pienimuotoisen tuotannollisen toiminnan vasti:
410: avulla.
411:
412:
413:
414:
415: Pääluokka Eduskunnan Nyt Lisäykset
416: hyväksymät ehdotetut yhteensä
417: lisäykset lisäykset mk
418: mk mk
419: 22. Eduskunta .............. . 5 550 000 5 550 000
420: 23. V aitioneuvosto . . ........ . 286 000 286 000
421: 24. Ulkoasiainministeriön hallin-
422: nonala ................. . 8 928 600 8 928 600
423: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 9 487 400 9 487 400
424: 26. Sisäasiainministeriön hallinnon-
425: ala ................... .. 28 773 200 5 000 000 33 773 200
426: 27. Puolustusministeriön hallinnon-
427: ala ................... .. 72 617 700 72 617 700
428: 28. Valtiovarainministeriön hallin-
429: nonala ................. . 17105400 20 000 000 37 105 400
430: 29. Opetusministeriön hallinnonala 53 804 700 6 000 000 59 804 700
431: 30. Maa- ja metsätalousministeriön
432: hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . 376 973 900 4 736 000 381 709 900
433: 31. Liikenneministeriön hallinnon-
434: ala ................... .. 90 986 000 90 986 000
435: 32. Kauppa- ja teollisuusministe-
436: riön hallinnonala ......... . 137 634 400 163 100 000 300 734 400
437: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön
438: hallinnonala ............. . 39 400 400 15 908 000 55 308 400
439: 34. Työvoimaministeriön hallinnon-
440: ala .................... . 313 943 700 10 000 000 323 943 700
441: Lisäys menoihin yhteensä mk ... . 1155 491400 224 744 000 1 380 235 400
442: 4 N:o 116
443:
444: Ennen myönnetyt ja nyt ehdotetut tulojen lisäykset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti:
445:
446: Osasto Eduskunnan Nyt Lisäykset
447: hyväksymät ehdotetut yhteensä
448: lisäykset lisäykset mk
449: mk mk
450: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 62 000 000 62 000 000
451: 12.' Sekalaiset tulot . . . . . . . . . . . 48 066 200 200 100 000 248 166 200
452: 14. Valtion liikeyritykset 0 •• 0 •• 24 979 000 24 979 000
453: Lisäys tuloihin yhteensä mk •• 0 0 135 045 200 200 100 000 335 145 200
454:
455: ':fämän lisämenoarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion kuluvan vuoden tu-
456: lojen ja menojen budjetoidut määrät. seuraavat:
457:
458: Tulot Menot
459: mk mk
460: .Varsinainen tulo- ja menoarvio . . . . . . . . . . . . 56 077 381 600 56 072 225 600
461: Lisämenoarviot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 145 200 1 380 235 400
462: Yhteensä mk ------------------------------------------------
463: 56 412 526 800 57 452 461 000
464:
465: Seuraavassa perustellaan yksityiskohtaisemmin niitä lisäyksiä ja muutoksia, joita tällä ker-
466: ralla ehdotetaan tulo- ja menoarvioon tehtäväksi.
467: 5
468:
469:
470:
471:
472: TULOT
473:
474:
475: Osasto 12
476: SEKALAISET TULOT
477:
478: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
479:
480: 38. Siirrot valtion suhdannerahastosta 32.71.83, 32.80.41, 32.92.76, 33.58.33 ja
481: Tämän lisämenoarvioesityksen yleisperustelui- 34.50.43 perusteluihin viitaten momentille
482: hin ja momenttien 26.12.83, 28.82.60, merkitään 200 100 000 mk.
483: 29.46.34, 32.50.43, 32.50.88, 32.70.49, 1981 II lisämenoarvioesitys ... 200 100 000
484: 6 Pääluokat 26 ja 28
485:
486:
487:
488:
489: MENOT
490:
491: Pääluokka 26
492: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
493:
494: 12. Asunto-olojen parantaminen
495:
496: 83. Asuntolainat ( arviomääräraha) mainitun johdosta lisättäväksi 25 000 000 mar-
497: Asuntotuotantolain nojalla lämmityslaitosin- kalla. Momentille ehdotetaan tämän johdosta
498: vestointeihin myönnettävien asuntolainojen tar- lisäystä 5 000 000 mk, mikä rahoitetaan val-
499: ve on osoittautunut suuremmaksi kuin mitä tion suhdannerahaston varoista.
500: tarkoitukseen on kuluvan vuoden tulo- ja me-
501: noarvion 60 000 000 mavkan myöntämisvaltuu- 1981 II lisämenoarvioesitys .. 5 000 000
502: desta voitu osoittaa lainoja. Kun lainoituksen 1981 menoarvio ........... . 2 130 000 000
503: lisääminen olisi myös energiapoliittisesti tär- 1980 tilinpäätös ........... . 1 935 378 070
504: keää, ehdotetaan myöntämisvaltuutta edellä 1979 , 0 •• 0 2 000 709 874
505: 0. 0 0 0 0 ..
506:
507:
508:
509:
510: Pääluokka 28
511: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
512:
513: 82. Valtion investointirahasto
514:
515: 60. Siirto valtion investointirahastoon 1981 II lisämenoarvioesitys 20 000 000
516: Valtion investointirahaston lainoitustoimin- 1981 menoarvio .............. 50 000 000
517: nan turvaamiseksi erityisesti pienelle ja keski- 1980 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000
518: suurelle teollisuudelle momentille ehdotetaan
519: siirtona valtion investointirahastoon lisäystä
520: 20 000 000 mk, mikä rahoitetaan valtion suh-
521: dannerahaston varoista.
522: Pääluokat 29 ja 30 7
523:
524:
525:
526:
527: Pääluokka 29
528: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
529:
530: 46. Peruskoulujen valtionapu
531:
532: .34. Valtionosuus peruskoulujen perustamis- siin muuJtos- ja perusparannustöihin rakentamis-
533: kustannuksiin ( arviomääräraha) lupia ja valtionosuutta vaikeimmilla työttö-
534: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mu- myysalueilla 6 000 000 markan valtionosuus-
535: kaan vuonna 1981 saadaan myöntää rakenta- määrärahan rajoissa. Edellä mainitun johdosta
536: mislupia peruskoulujen uudis- ja lisärakennus- momentille ehdotetaan lisäystä 6 000 000 mk,
537: töihin sekä muutos- ja perusparannustöihin mikä rahoitetaan valtion suhdannerahaston va-
538: samoin kuin myöntää valtionosuutta vuonna roista.
539: 1981 peruskoulurakennuksissa ilman rakenta-
540: mislupaa suoritettavia lisärakennushankkeita 1981 II lisämenoarvioesitys ... . 6 000 000
541: sekä muutos- ja perusparannustöitä varten si- 1981 menoarvio ............. . 95 000 000
542: ten, että valtionosuus niiden määrästä on yh- 1980 tilinpäätös ............. . 58 677 913
543: teensä enintään 68 000 000 mk. Ehdotetaan, 1979 " ............. . 88 642 424
544: että tämän lisäksi voitaisiin myöntää tarpeelli-
545:
546:
547:
548:
549: Pääluokka 30
550: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
551:
552: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
553:
554: 4 3. Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi- rakentamiseen tai muuttamiseen kotimaista
555: huoneviljelmien kotimaista energiaa käyttävien energiaa käyttäväksi. Avustuksen suuruus on
556: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusimi- enintään 20 prosenttia investoinnin hyväksyttä-
557: seen (siirtomääräraha) vistä kokonaiskustannuksista. Vastaavasti mo-
558: Momentin nimike on muutettu. mentilta 34 50.42 säästyy ja jätetään käyttä-
559: Kotimaisen energian käytön edistämiseksi mättä 4 7 36 000 mk.
560: momentille ehdotetaan lisäystä 4 736 000 mk
561: käytettäväksi maa- ja metsätalousministeriön 1981 II lisämenoarvioesitys 4 736 000
562: määräämin perustein avustuksen maksamiseen 1981 menoarvio ............... 2 000 000
563: maatilojen kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien 1980 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000
564: 8
565:
566:
567:
568:
569: Pääluokka 32
570: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
571: 10. Merenkulkulaitos
572:
573: 78. Hiilen tuontiin liittyvät väylätyöt (siir- den nopeuttamiseksi momentille ehdotetaan
574: tomääräraha) 10 000 000 mk. Työt pyritään saattamaan val-
575: Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisämenoar- miiksi vuoden 1982 aikana. Tarkoituksena on,
576: viossa on myönnetty 5 000 000 markan mää- että Imatran Voima Oy myöntää valtiolle ehdo-
577: räraha Inkoon väylän syventämiseksi 13 met- tettua lisäystä vastaavan lainan.
578: riin. Väylän kokonaiskustannukset ovat
579: 30 000 000 markkaa. Hankkeen toteuttamisel- 1981 II lisämenoarvioesitys . . . . 10 000 000
580: la arvioidaan saavutettavan huomattavat sääs- 1981 I lisämenoarvio . . . . . . . . . . 5 000 000
581: töt hiilen kuljetuskustannuksissa. Väylätöi-
582:
583:
584:
585:
586: 44. Energiatalous
587:
588: 40. Kotimaisten polttoaineiden käytön edis- tautunut liian pieneksi. Tämän johdosta vuon-
589: täminen (arviomääräraha) na 1981 annettavien sitoumusten enimmäis-
590: Kotimaisten polttoaineiden käytön edistämi- määrää ehdotetaan korotettavaksi 30 000 000
591: sestä annetun lain (164/79) mukaan voidaan markalla. Momentille ei ehdoteta maksatusta
592: vuosina 1979-90 valmistuvan merkittäväitä varten lisäystä.
593: osalta kotimaista polttoainetta käyttävän lai-
594: toksen rakentamiseksi antaa sitoumus valtion 1981 menoarvio 80 000 000
595: avustuksen maksamisesta. Kuluvan vuoden tu- 1980 tilinpäätös 42 627 978
596: lo- ja menoarviossa hyväksytty sitoumusten 1979 11 044 119
597: 100 000 000 markan enimmäismäärä on osoit- "
598:
599:
600:
601:
602: 50. Teollisuuden edistäminen
603:
604: 43. Avustus Kemira Oy:lle turvesoiden kun- suota. Alustava suunnitelma soiden kunnos-
605: nostamiseen (siirtomääräraha) tamiseksi lähivuosina on olemassa, ja kun-
606: Kemira Oy on aloittanut tulevia tarpei- nostustyöt Pudasjärven, Ylikiimingin, Pulk-
607: taan varten soiden hankinnan, ja tällä het- kilan, Piippolan ja Kärsämäen kuntien alueilla
608: kellä yhtiön hallinnassa on noin 5 000 ha voidaan tarvittaessa aloittaa jo talvella 19~1-
609: Pääluokka 32 9
610:
611: 82. Soiden kunnostaminen maksaa noin 15 000 lainaa yhteensä 200 000 000 mk vuosien 1982
612: mk/ha eli 10 000 000 markalla voidaan kun- ja 1983 aikana.
613: nostaa lähes 700 ha:n suoalueet. Soiden kun- Yhtiön vuosia 1982 ja 1983 koskevat suun-
614: nostaminen tukee Oulun seudun työllisyyttä ja nitelmat sisältävät siinä määrin epävarmuus-
615: on perusteltavissa. tekijöitä muun muassa eräiden suurten pitkä-
616: Edellä esitetyn perusteella momentille ehdo- aikaisten toimitusten ja tarjousten osalta, että
617: tetaan avustuksena Kemira Oy:lle turvesoiden hallitus ei katso voivansa tehdä mainittuja vuo-
618: kunnostusta varten 5 000 000 mk, mikä rahoi- sia koskevia rahoitusesityksiä ennen kuin yh-
619: tetaan valtion suhdannerahaston varoista. tiön tarkennetut suunnitelmat vuosien 1982 ja
620: 1983 osalta ovat valmistuneet myöhemmin vuo-
621: 1981 II lisämenoarvioesitys . . . . . . 5 000 000 den 1981 kuluessa. Vuoden 1981 osalta hal-
622: litus pitää kuitenkin pääosakkaan rahoitustoi-
623: 88. Osakepääomien korotukset (siirtomäärä- menpiteitä tarpeellisena ottaen huomioon osa-
624: raha) keyhtiölain vakavaraisuutta koskevat säännök-
625: set ja yhtiön asiakaskunnan ja henkilöstön
626: 5. Valmet Oy:n osakepääoman korottami-
627: nen. Valmet Oy:n taloudellinen tila on yhtiön luottamuksen säilyttämistarpeen.
628: ilmoituksen mukaan heikentynyt vuosien 1980 Yhtiön kokonaisrahantarve vuosien 1981-
629: ja 1981 aikana tuntuvasti. Yhtiön tilinpäätök- 83 aikana on noin 1 400 000 000 mk. Yhtiö
630: sen mukainen tappio oli vuonna 1980 on esittänyt, että se tarvitsisi valtion takauksia
631: 45 700 000 mk ja tappio ennen tilinpäätösjär- 500 000 000 markan edestä vuosina 1982 ja
632: jestelyjä 332 000 000 mk. Myös vuosina 1981 1983. Hallituksen tarkoituksena on käsitellä
633: ja 1982 yhtiön tulos tulee yhtiön arvion mu- valtiontakauksia koskevat asiat edellä mainittu-
634: kaan olemaan selvästi tappiollinen. Yhtiön ar- jen tarkennettujen suunnitelmien valmistuttua.
635: vion mukaan yhtiön toiminta muodostuisi voi- Valmet Oy:n tervehdyttämis- ja kehittämis-
636: tolliseksi vuonna 1983. ohjelman toteuttaminen on tarpeen yhtiön ta-
637: louden saattamiseksi kestävälle pohjalle ja si-
638: Saattaakseen yhtiön toiminnan terveelle poh-
639: ten myös yhtiön työllisyyden turvaamiseksi
640: jalle Valmet Oy:n hallintoneuvosto hyväksyi
641: mahdollisimman korkealla tasolla nykyisessä
642: yksimielisesti 29. 5. 1981 tervehdyttämis- ja
643: kehittämisohjelman. Ohjelma sisältää toisaalta suhdannetilanteessa. Yhtiön taloudellinen tila
644: suuntaviivat yhtiön keskeisten tuotannonalojen huomioon ottaen tervehdyttämis- ja kehittämis-
645: kuten puunjalostuskoneiden, laivojen ja trakto- ohjelma tulisi rahoittaa osittain osakepääoman
646: reiden valmistuksen kehittämiselle ja toisaalta korotuksella.
647: suuntaviivat yhtiön taloudellisen tilan paran- Edellä esitetyn perusteella alamomentille
648: tamiseksi tarvittavista tervehdyttämistoimenpi- ehdotetaan valtiolle tulevien Valmet Oy:n
649: teistä. Ohjelman keskeisiä toteuttamiskeinoja uusien osakkeiden merkintää varten lisäystä
650: on yleiskustannusten alentaminen vuonna 1981 70 000 000 mk, mikä rahoitettaisiin valtion
651: 7 prosentilla, vuonna 1982 15 prosentilla ja suhdannerahaston varoista. Alamomentin lop-
652: vuonna 1983 18 prosentilla. pusumma on 80 000 000 mk.
653: Tervehdyttämis- ja kehittämisohjelmaan liit- 1981 II lisämenoarvioesitys .... 70 000 000
654: tyen yhtiö on esittänyt, että Valmet Oy:n osa- 1981 I lisämenoarvio . . . . . . . . 7 002 000
655: kepääomaa korotettaisiin yhteensä 250 000 000 1981 menoarvio 125 000 000
656: markalla vuosien 1981-83 aikana ja että 1980 tilinpäätös 179 000 000
657: yhtiölle myönnettäisiin valtion varoista osakas- 1979 223 999 970
658: "
659:
660:
661:
662: 70. Kehitysalueiden teollisuuden edistäminen
663:
664: 49. Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tuke- 532/80) mukaisten investointi-, käynnistys- ja
665: minen (arviomääräraha) koulutusavustusten myöntämisvaltuuden tarve
666: Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- on osoittautunut aikaisemmin ennakoitua suu-
667: sesta annetun lain (452/75, muut. 323/79 ja remmaksi. Tämän johdosta kuluvan vuoden tu-
668: 2 168100928K
669: 10 Pääluokka 32
670:
671: lo- ja menoarviossa ja ensimmäisessä lisämeno- maksatuksia varten lisäystä 40 000 000 mk,
672: arviossa hyväksyttyä yhteensä 300 000 000 mikä rahoitetaan valtion suhdannerahaston va-
673: markan myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättä- roista.
674: väksi 20 000 000 markalla. Avustuksien vuon-
675: na 1981 tapahtuvia maksatuksia varten on 1981 II lisämenoarvioesitys .. . 40 000 000
676: myönnetty yhteensä 180 000 000 mk, mikä on 1981 I lisämenoarvio ....... . 10 000 000
677: osoittautunut riittämättömäksi. Edellä esitetyn 1981 menoarvio ............ . 170 000 000
678: perusteella ehdotetaan momentille avustusten 1980 tilinpäätös ............ . 159 999 927
679: 1979 " ............ . 95 963 779
680:
681:
682:
683: 71. Kehitysaluerahasto Oy
684:
685: 83. Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle (siirto- menoarviossa myönnetyn 15 000 000 markan
686: määräraha) määrärahojen lisäksi Kehitysaluerahasto Oy:lle
687: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa myönnettäisiin 30 000 000 markan suuruinen
688: on Kehitysaluerahasto Oy:lle hyväksytty laina vähintään 6 % :n korolla, enintään 20
689: 480 000 000 markan lainojen ja osakepääoma- vuodeksi sekä vakuuksia vaatimatta. Tämän
690: sijoitusten myöntämisvaltuus vuodelle 1981. johdosta momentille ehdotetaan lisäystä
691: Yhtiön rahoitustarve nousee erääntyvät laino- 30 000 000 mk, mikä rahoitetaan valtion suh-
692: jen lyhennykset huomioon ottaen lähes dannerahaston varoista.
693: 600 000 000 markkaan. Tästä määrästä tulisi
694: rahoittaa valtion lainoilla yhteensä 145 000 000 1981 II lisämenoarvioesitys ... . 30 000 000
695: mk. 1981 I lisämenoarvio ....... . 15 000 000
696: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, että 1981 menoarvio ............ . 100 000 000
697: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa myönne- 1980 tilinpäätös ............ . 115 000 000
698: tyn 100 000 000 markan ja ensimmäisessä lisä- 1979 " ............ . 53 000 000
699:
700:
701:
702: 80. Matkailun edistämiskeskus
703:
704: 41. Valtionapu matkailua palvelevien sisä- ehdotetaan järjestettäväksi siten, että valtio
705: vesialusten peruskorjaukseen (siirtomääräraha) myöntäisi avustuksena enintään puolet perus-
706: Järvimatkailulla on huomattava merkitys korjauskustannuksista.
707: maamme matkailun kokonaiskentässä. Nykyi- Edellä esitetyn perusteella momentille ehdo-
708: nen aluskanta on suurelta osin peruskorjauksen tetaan matkailua palvelevien sisävesialusten pe-
709: tarpeessa, johon ei lyhyen purjehduskauden ai- ruskorjaustoimintaan myönnettävää valtionapua
710: heuttaman liikenteen heikon kannattavuuden varten 2 000 000 mk, mikä rahoitetaan valtion
711: vuoksi ole ollut riittäviä mahdollisuuksia. Kii- suhdannerahaston varoista.
712: reeliisin tehtävä on vanhan höyrylaivakaluston
713: peruskorjaaminen laivojen säilyttämiseksi ja pi- 1981 II lisämenoarvioesitys ..... 2 000 000
714: tämiseksi liikenteessä. Toimenpiteiden rahoitus
715:
716:
717:
718: 92. Valtion polttoainekeskus
719:
720: 76. Jalostuslaitokset (siirtomääräraha) kennetaan kasvuturvesäkittämö, joka käyttäisi
721: Kasvuturpeen markkinoinnin tehostamiseksi raaka-aineenaan noin 200 000 m3 kasvuturvetta
722: ja turvetuotannon kannattavuuden parantami- vuodessa. Laitos työllistäisi pys)lvästi 18 hen-
723: seksi~::ehdotetaan, että Jalasjärven kuntaan ra- kilöä jalostuksessa ja 40 henkilöä turpeentuo·
724: Pääluokat 32 ja 33 11
725:
726: tannossa. Laitoksen kustannusarvio on dellisesti kannattavaksi. Edellä esitetyn perus-
727: 6 100 000 mk. Kasvuturvetta syntyy turvetuo- teella momentille ehdotetaan 6 100 000 mk,
728: tannossa sivutuotteena, eikä sitä säkittämiska- mikä rahoitetaan valtion suhdannerahaston va-
729: pasiteetin puutteen vuoksi voida tällä hetkellä roista.
730: täysin hyödyntää. Hanke on arvioitu liiketalou-
731: 1981 II lisämenoarvioesitys ..... 6 100 000
732:
733:
734:
735:
736: Pääluokka 3 3
737: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
738:
739: 58. Muu sosiaaliturva
740: 3 3. Valtionavustus kunnille kunnalliskotien siin, joita ei ole vielä aloitettu, mutta jotka
741: ja kunnallisten vanhainkotien rakentamiseen ja voidaan aloittaa heti avustuksen myöntämisen
742: peruskorjauksiin (siirtomääräraha) jälkeen. Momentille ehdotettu lisäys rahoite-
743: Momentille ehdotetaan lisäystä 6 000 000 taan valtion suhdannerahaston varoista.
744: mk valtionavustuksen maksamiseksi kunnille
745: kunnalliskotien ja kunnallisten vanhainkotien 1981 II lisämenoarvioesitys ... . 6 000 000
746: rakentamiseen ja peruskorjauksiin valtioneuvos- 1981 menoarvio ............. . 20 000 000
747: ton vahvistamien perusteiden mukaisesti. Tar- 1980 tilinpäätös ............. . 3 000 000
748: koituksena on, että nämä varat jaetaan sellai- 1979 " ............. . 17 000 000
749: siin työllisyyden kannalta tärkeisiin hankkei-
750:
751:
752:
753: 92. Kansanter\Teyden edistäminen
754:
755: Vuonna 1981 on jätetty Raha-automaattiyh- enemmän kuin Raha-automaattiyhdistyksen
756: distyksen tuotosta jakamatta 9 908 000 mk. tuottona on kertynyt.
757: Tarkoituksena on, että nämä varat vielä kulu-
758: vana vuonna jaetaan avustuksina sellaisiin työl-
759: lisyyden kannalta tärkeisiin rakennushankkei- 50. Avustus eräille yhteisöille raha-auto-
760: siin, joita vielä ei ole aloitettu, mutta jotka maattien tuotosta ( arviomääräraha)
761: voidaan aloittaa heti avustuksen myöntämisen Luvun perusteluihin viitaten momentille eh-
762: jälkeen. Tämä edellyttää raha-automaattiasetuk- dotetaan lisäystä 7 500 000 mk.
763: sen muutosta.
764: Ehdotetaan, että momenteilla osoitettuja ar- 1981 II lisämenoarvioesitys ... . 7 500 000
765: viomäärärahoja voidaan valtioneuvoston har- 1981 menoarvio ............. . 43 200 000
766: kinnan mukaan tarvittaessa ylittää, kuitenkin 1980 tilinpäätös ............. . 38 174 000
767: niin, ettei määrärahoja saa yhteensä käyttää 1979 " ............. . 33 127 000
768:
769:
770:
771: 94. Vanhusten huollon edistäminen
772:
773: 50. Avustus eräille yhteisöille raha-auto- 1981 II Hsämenoarvioesitys 1 908 000
774: maattien tuotosta ( arviomääräraha) 1981 menoarvio ............. . 28 650 000
775: Luvun 33.92 perusteluihin viitaten momen- 1980 tilinpäätös ............. . 25 328 207
776: tille ehdotetaan lisäystä 1 908 000 mk. 1979 " ........... . 15 342 000
777: 12 Pääluokat 33 ja 34
778:
779: 95. Invalidien huollon edistäminen
780:
781: 50. Avustus eräille yhteisöille raha-auto- 1981 II lisämenoarvioesitys 500 000
782: maattien tuotosta (arviomääräraha) 1981 menoarvio ............. . 38 400 000
783: Luvun 33.92 perusteluihin viitaten momen- 1980 tilinpäätös ............. . 33 978 000
784: tille ehdotetaan lisäystä 500 000 mk. 1979 '' ............. . 27 689 616
785:
786:
787:
788: Pääluokka 34
789: TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA
790:
791: 50. Työllisyyden hoito
792:
793: 43. Lapin pienyritystoiminnan tukemisko- jana tai valmiiden kotiteollisuustuotteiden val-
794: keilu (siirtomääräraha) mistajana. Tukemalla tämäntyyppistä toimintaa
795: Lapin lääni kokonaisuudessaan on jatku- Lapissa, jossa kulkuyhteydet ovat pitkät ja työ-
796: vasti ollut maamme vaikeinta työllisyysaluetta. tilaisuuksia vähän tarjolla voidaan helpottaa
797: Lapin erityisolosuhteista johtuen keinojen löy- työttömyyttä etenkin syrjäseuduilla, missä nais-
798: täminen työllisyystilanteen parantamiseksi eri- ten työttömyys on vaikea ongelma.
799: tyisesti pysyviä työtilaisuuksia luomalla on Edellä esitetyn perusteella momentille eh-
800: osoittautunut vaikeaksi. dotetaan 10 000 000 mk avustuksina käytettä-
801: Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- väksi valtioneuvoston erikseen määräämin pe-
802: sesta annetun lain ja maatilalain ulkopuolelle rustein Lapin lääninhallituksen toteuttamaan
803: jää toimintoja, joita kehittämällä voitaisiin saa- vuoden 1983 loppuun ulottuvaan kokeiluun
804: da pysyviä työtilaisuuksia. Tällöin tulee kysy- pysyvien työpaikkojen luomiseksi alkutuotan-
805: mykseen lähinnä yritystoiminta, jolla aikaan- toon liittyvien sivuelinkeinojen, kotiteollisuu-
806: saadaan työtä perheenjäsenille kotona muun den ja muun pienimuotoisen tuotannollisen
807: muassa alkutuotantoon liittyvissä sivuelinkei- toiminnan avulla. Avustukset rahoitetaan val-
808: noissa tai kotiteollisuuden avulla. Tällaisia toi- tion suhdannerahaston varoista.
809: mintoja ovat esimerkiksi sivuelinkeinotyyppinen
810: maatilamatkailu ja kotona tapahtuva pienimuo- 1981 II lisämenoarvioesitys .... 10 000 000
811: toinen tuotannollinen toiminta joko alihankki-
812:
813:
814:
815:
816: Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä
817: seuraavat lisäykset ja muutokset vuo-
818: den 1981 tulo- ja menoarvioon.
819: 13
820:
821:
822:
823:
824: Lisäyksiä Ja muutoksia vuoden 1981 tulo- Ja
825: m.enoarvtoon
826:
827:
828: TULOT
829:
830:
831:
832: Osasto 12 mk
833:
834: 12. SEKALAISET TULOT 200 100 000
835: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ........................... . 200 100 000
836: 38. Siirrot valtion suhdannerahastosta ............................. . 200 100 000
837:
838: Lisäys tuloihin: 200 100 000
839: 14 Pääluokat 26-29
840:
841:
842:
843:
844: MENOT
845:
846:
847:
848: Pääluokka 26 mk
849:
850: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 5 000 000
851: 12. Asunto-olojen parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (510) 5 000 000
852: 83. Asuntolainat ( arviomääräraha), lisäystä . . .................. . 5 000 000
853:
854:
855:
856:
857: Pääluokka 28
858:
859: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 20 000 000
860: 82. Valtion investointirahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (840) 20 000 000
861: 60. Siirto valtion investointirahastoon, lisäystä ................. . 20 000 000
862:
863:
864:
865:
866: Pääluokka 29
867:
868: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 6 000 000
869: 46. Peruskoulujen valtionapu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (220) 6 000 000
870: 34. Valtion~s?.us ..peruskoulujen perustamiskustannuksiin (arviomäärä-
871: raha), hsaysta ......................................... . 6 000 000
872: Pääluokat 30 ja 32 15
873:
874: Pääluokka 30
875: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNON-
876: ALA .......................................... . 4 736 000
877: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot . . . . ( 650) 4 736 000
878:
879: -13. Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuoneviljelmien kotimaista
880: energiaa käyttävien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusimi-
881: seen (siirtomääräraha), lisäystä ........................... . 4 736 000
882:
883:
884:
885:
886: Pääluokka 32
887: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNON-
888: ALA .......................................... . 163 100 000
889: 10. Merenkulkulaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (730) 10 000 000
890: 78. Hiilen tuontiin liittyvät väylätyöt (siirtomääräraha) ......... . 10 000 000
891:
892:
893: 50. Teollisuuden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (850) 75 000 000
894:
895: 43. Avustus Kemira Oy:lle turvesoiden kunnostamiseen (siirtomäärä-
896: raha) ............................................... . 5 000 000
897: 88. Osakepääomien korotukset (siirtomääräraha), lisäystä ......... . 70 000 000
898:
899:
900: 70. Kehitysalueiden teollisuuden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . (850) 40 000 000
901: 49. Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukeminen (arviomääräraha),
902: lisäystä .............................................. . 40 000 000
903:
904:
905: 71. Kehitysaluerahasto Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (840) 30 000 000
906: 83. Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle (siirtomääräraha), lisäystä ..... . 30 000 000
907:
908:
909: 80. Matkailun edistämiskeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (870) 2 000 000
910: 41. V~~tionap? .. matkailua palvelevien sisävesialusten peruskorjaukseen
911: ( 'surtomaararaha ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000
912:
913:
914: 92. Valtion polttoainekeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . ( 860)
915: 76. Jalostuslaitokset (siirtomääräraha) ........................ . 6 100 000
916:
917: Sijoitusmenot: 6 100 000
918: 16 Pääluokat 33 ja 34
919:
920: Pääluokka 3 3
921: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNON-
922: ALA .......................................... . 15 908 000
923: 58. Muu sosiaaliturva .................................... (420) 6 000 000
924: 33. Valtionavustus kunnille kunnalliskotien ja kunnallisten vanhain-
925: kotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin (siirtomääräraha), lisäystä 6 000 000
926:
927:
928: 92. Kansanterveyden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (350) 7 500 000
929: 50. Avustus eräille yhteisöille raha-automaattien tuotosta (arviomäärä-
930: raha) , lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 500 000
931:
932:
933: 94. Vanhusten huollon edistäminen ............ _. . . . . . . . . . . . . (420) 1 908 000
934: 50. Avustus eräille yhteisöille raha-automaattien tuotosta (arviomäärä-
935: raha), lisäystä ......................................... . 1 908 000
936:
937:
938: 95. Invalidien huollon edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ( 420) 500 000
939: 50. Avustus. ~!äi~.e yhteisöille raha-automaattien tuotosta ( arviomäärä-
940: raha), lisaysta ......................................... . 500 000
941:
942:
943:
944: Pääluokka 34
945: 34. TYöVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA 10 000 000
946: 50. Työllisyyden hoito .................................... (630) 10 000 000
947: 43. Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu (siirtomääräraha) 10 000 000
948: Lisäys menoihin: 224 744 000
949: Lisäksi ehdotetaan,
950: nojen suorittamiseen käyttämään val-
951: että Eduskunta päättäisi oikeuttaa tiolle vuoden 1981 aikana kertyviä tu-
952: V aitioneuvoston edellä mainittujen me- loja.
953: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
954:
955:
956: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
957: Pääministeri
958: MAUNO KOIVISTO
959:
960:
961:
962:
963: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
964: 1981 vp. n:o 117
965:
966:
967:
968:
969: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain 10 § :n
970: muuttamisesta
971:
972:
973:
974: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
975:
976: Maahan·. tuoduista tavaroista on vuodesta Tasausveron määriin ei ehdoteta muutoksia.
977: 1971 kannettu tasausveroa, joka määrältään Esitys liittyy vuoden 1982 tul~- .ja menoar-
978: vastaa maassa valmistettuja tuotteita keskimää- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
979: rin rasittavaa piilevää liikevaihtoveroa. Nykyi- sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitus
980: sen tasausverolain voimassaoloaika päättyy vuo- saattaa voimaan viimeistään vuoden 1982 alus-
981: den 1981 lopussa, minkä vuoksi lain voimassa- ta.
982: oloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 1982
983: loppuun.
984:
985:
986:
987:
988: PERUSTELUT
989:
990: 1. Nykyinen tilanne luvat alkutuotteet ja ryhmään 99 kuuluvat
991: taideteokset samoin kuin eräät ryhmiin 11-98
992: 1.1. Yleistä kuuluvat vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan
993: teollisesti valmistetut tuotteet, polttoaineet,
994: Tasausverolain (922/71) tarkoituksena on tasku- ja rannekellot sekä eräät pääasiassa kaup-
995: asettaa ulkomaiset tavarat verotuksellisesti sa- pamerenkulussa käytettävät alukset. Vientita-
996: maan asemaan kotimaassa valmistettujen tava- varoiden valmistukseen tuoduista tavaroista ei
997: roiden kanssa siten, että ulkomaisista tavarois- myöskään kanneta tasausveroa, milloin verotto-
998: ta kannetaan kotimaisia tavaroita keskimäärin muudesta ei ole haittaa kotimaiselle teollisuu-
999: rasittavaa piilevää liikevaihtoveroa vastaava ta- delle. Vuoden 1977 maaliskuusta ovat eräät
1000: sausvero. kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden tulli-
1001: Suomessa ei ole toistaiseksi ollut mahdollis- ja tuontimaksuetuuksista annetun lain ( 97 3/
1002: ta siirtyä järjestelmään, jossa piilevä liikevaih- 71 ) piiriin kuuluvat, lähinnä trooppiset tuot-
1003: toverorasitus poistuisi. Kotimaassa valmistetut teet olleet tasausverottomia.
1004: tavarat ovat siten edelleen verotuksellisesti epä- Laissa olevan valtuuden nojalla tullihallitus
1005: edullisemmassa asemassa kuin useiden maamme tai, jos kysymyksessä on taloudellisesti merkit-
1006: ulkomaankaupan kannalta avainasemassa ole- tävä tai periaatteellisesti tärkeä asia, valtio-
1007: vien maiden kilpailevat tuotteet. varainministeriö voi harkinnan mukaan myön-
1008: tää vapautuksen tasausverosta teollisessa tuo-
1009: tantotoiminnassa käytettävälle tavaralle, milloin
1010: 1.2. Tasausverojärjestelmän soveltamisala vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta
1011: Suomessa. Tällä perusteella on lukuisia tuottei-
1012: Tasausveroa kannetaan tullitariffilakiin ta vapautettu verosta. Teollisen tuotantotoi-
1013: (360/80) liittyvän tullitariffin ryhmiin 11-98 minnan määrittelyssä on käytetty Suomen vi-
1014: kuuluvista tavaroista. Lain soveltamisalan ulko- rallisen teollisuustilaston mukaista toimialaluo-
1015: puolella on tullitariffin ryhmiin 1-10 kuu- kitusta.
1016: 168100811T
1017: 2 N:o 117
1018:
1019: Vuonna 1980 tasausveroa kannettiin 597 3. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t
1020: miljoonaa markkaa. Tasausveron määrät vaih- vaikutukset
1021: televat 1,7 %:sta 5,8 %:iin.
1022: Ottaen huomioon tuonnin arvon kasvu ta-
1023: sausveroa arvioidaan kertyvän vuonna 1982
1024: 2. Tasausvero j ä r j este lm ä n noin 700 miljoonaa markkaa.
1025: jatka m i n e:n
1026: 4. V o i m aan t u 1o
1027: Kun niissä olosuhteissa, joiden vallitessa ta-
1028: sausverolaki säädettiin, ei ole tapahtunut olen- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
1029: naista muutosta, ehdotetaan tasausverojärjestel- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
1030: mää sovellettavaksi edelleen vuonna 1982. Tä- sen yhteydessä. Laki olisi saatettava voimaan
1031: män mukaisesti olisi lain voimaantulosäännök- viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1982.
1032: sen sisältävää 10 §:ää muutettava siten, että
1033: lakia sovelletaan myös vuoden 1982 aikana tul- Edellä esitetyn perusteella annetaan · Edus-
1034: livalvonnasta luovutettuihin tavaroihin. kunnan hyväksyttäväksi ·seuraava lakiehdotus:
1035:
1036:
1037:
1038: Laki
1039: tasausverolain 10 §:n muuttamisesta
1040:
1041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasaus-
1042: verolain 10 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (912/80),
1043: näin kuuluvaksi:
1044:
1045: 10 § ennen 1 päivää tammikuuta 1983, luovutetaan
1046: Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi- tullivalvonnasta.
1047: kuuta 1972. Sitä .sovelletaan tavataan, jqka lain ;
1048:
1049: voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kuitenkin Tämä laki tulee voimaan päivänä
1050: kuuta 198 .
1051:
1052:
1053: Helsingissä .25 päivänä syyskuuta 1981
1054:
1055:
1056: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
1057: Pääministeri
1058: MAUNO KOIVISTO
1059:
1060:
1061:
1062:
1063: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
1064: 1981 vp. n:o 118
1065:
1066:
1067:
1068:
1069: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta ja
1070: laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
1071:
1072:
1073:
1074: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1075:
1076: Nykyinen laki väliaikaisesta polttoaineveros- Polttoaineverotuksen jatkaminen nykyisessä
1077: ta on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Sen muodossaan edellyttää myös liikevaihtovero-
1078: tilalle ehdotetaan säädettäväksi uusi pysyväk- lain 3 § :n muuttamista vastaavasti. Tämän
1079: si tarkoitettu laki polttoaineverosta. Samalla vuoksi ehdotetaan eräät polttoaineverosta va-
1080: moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan pautetut tuotteet sisällytettäviksi liikevaihto-
1081: korotettavaksi 3 pennillä, dieselöljyn 2 pennillä veron piiriin nykyisen käytännön mukaisesti.
1082: ja kevyen polttoöljyn 1 pennillä litralta sekä Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
1083: raskaan polttoöljyn 1 pennillä kilolta. Lisäksi arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
1084: ydinvoimaloissa käytettävät ydinvoima-aine- sen yhteydessä.
1085: elementit ehdotetaan sisällytettäviksi poltto- Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan vuoden
1086: aineveron piiriin. Muilta osin polttoaineverotus 1982 alusta.
1087: ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellään.
1088:
1089:
1090:
1091: YLEISPERUSTELUT
1092:
1093: 1. Nykyinen tilanne ja aineet kotimaisia polttoaineita lukuun ottamat-
1094: ehdotetut muutokset ta, ei ydinvoima-aine-elementtien verovapautta
1095: voida enää pitää perusteltuna. Ydinvoima-aine-
1096: Polttoaineiden valmisteverotosta koskeva elementtien vero ehdotetaan säädettäväksi 6
1097: lainsäädäntö uudistettiin vuoden 1981 alussa %:ksi tullausarvosta. Vero vastaisi tällöin ras-
1098: voimaan tulleella lailla väliaikaisesta polttoaine- kaasta polttoöljystä kannettavan polttoaineve-
1099: verosta ( 858/80). Hallituksen esityksessä laki ron rasitusta.
1100: ehdotettiin säädettäväksi pysyväksi, mutta Moottoribensiinin, dieselöljyn sekä poltto-
1101: eduskunta hyväksyi lain vain yksivuotisena. öljyjen polttoaineveron suhteellinen osuus nii-
1102: Vuoden 1981 alussa toteutetut verovelvolli- den vähittäismyyntihinnassa on laskenut. Veron
1103: suutta, veron määräämisen perusteita ja verol- suhteellisen osuuden nostamiseksi moottoriben-
1104: lisia tuotteita koskevat muutokset on havaittu siinin veroa ehdotetaan korotettavaksi 3 pen-
1105: tarkoituksenmukaisiksi. Tämän vuoksi poltto- nillä, dieselöljyn 2 pennillä ja kevyen poltto-
1106: aineiden valmisteverojärjestelmää ehdotetaan öljyn 1 pennillä litralta sekä raskaan poltto-
1107: jatkettavaksi nykyisessä muodossaan. öljyn 1 pennillä kilolta. Muilta osin veromäärät
1108: Verollisten tuotteiden luetteloon ehdotetaan ehdotetaan säilytettäviksi nykyisellään.
1109: lisättäväksi ydinvoima-aine-elementit, jotka täl- Kuluvan vuoden alussa polttoaineveron tu-
1110: lä hetkellä ovat sekä liikevaihtoverottomia että loutusjärjestelmää muutettiin siten, että niin sa-
1111: valmisteverottomia. Koska polttoaineveron pii- notut varastossapitäjät eivät enää suorita poltto-
1112: riin on pyritty sisällyttämään kaikki poltto- aineveroa nestemäisten polttoaineiden valmista-
1113: 168100802H
1114: 2 N:o 118
1115:
1116: jalle vaan suoraan valtiolle. Jotta tuloutusjärjes- kyseiset tuotteet ehdotetaan edelleen vapautet-
1117: telmän muutos ei siirtymävaiheessa olisi vaikeut- taviksi polttoaineverosta, tulisi ne säätää ny-
1118: tanut kotimaisen valmistajan rahoitusasemaa, kyisen tilanteen mukaisesti liikevaihtoverolli-
1119: pidennettiin kotimaisen valmistajan valmiste- siksi poistamalla ne 3 § :n f kohdan verotto-
1120: veron maksuaika yhdestä kahteen kuukauteen mien tuotteiden luettelosta.
1121: vuoden 1981 ajaksi. Hallituksen esityksen ( 107/
1122: 1980 vp.) perusteluiden mukaan maksuaika
1123: oli tarkoitus lyhentää vuoden 1982 alusta myös
1124: valmistajan osalta samaksi kuin se on varastossa- 2. E s i t y k s e n o r g a n i s a t o r i s et j a
1125: pitäjillä eli yhdeksi kuukaudeksi. Tämän mukai- taloudelliset vaikutukset
1126: sesti ehdotetaan polttoaineverotuksessa nouda-
1127: tettavaksi veron suorittamisessa valmistevero- Tullilaitos huolehtii jo nykyään polttoaine-
1128: tuslain (558/74) säännöksiä. Käytännössä tä- veron kannasta. Ehdotuksen toteuttaminen ei
1129: mä merkitsisi kotimaisen valmistajan valmiste- siten aiheuttaisi organisatorisia muutoksia.
1130: veron maksuajan lyhentymistä kuukaudella Moottoribensiinin, dieselöljyn sekä kevyen ja
1131: vuoden 1982 alusta. raskaan polttoöljyn polttoaineveron korottami-
1132: Liikevaihtoverolain 3 §:n 1 momentin f koh- sen arvioidaan lisäävän verotuloja noin 130
1133: dassa ( 841/77) on lueteltu ne tuotteet, jotka on miljoonalla markalla ja ydinvoima-aine-element-
1134: vapautettu liikevaihtoverosta sillä perusteella, tien sisällyttämisen veron piiriin noin 15 mil-
1135: että ne kuuluvat polttoaineverotuksen piiriin. joonalla markalla vuonna 1982.
1136: Eräät lähinnä liuotin-, apu- ja lisäaineina Polttoaineveron tuloutusmenettelyä koskeva
1137: käytettävät öljytuotteet on vapautettu poltto- muutos nopeuttaa polttoaineveron kertymistä
1138: aineverosta ja säädetty liikevaihtoverollisiksi valtiolle ja lisää polttoaineveron tuottoa noin
1139: liikevaihtoverolain 3 § :n väliaikaisesta muutta- 130 miljoonalla markalla vuonna 1982. Kaik-
1140: misesta annetulla lailla ( 859/80). Tämä laki kiaan polttoaineveroa arvioidaan kertyvän noin
1141: on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Koska 3 750 miljoonaa markkaa vuonna 1982.
1142:
1143:
1144:
1145: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1146:
1147: 1. Lakiehdotusten perustelut lämpötilassa O"C. Sanottu paine on käytännölli-
1148: sesti katsoen sama kuin niin sanottu normaali-
1149: 1.1. Laki polttoaineverosta paine. Moottoribensiinin määritelmä sulkee
1150: polttoaineveron ulkopuolelle liottimina käytet-
1151: Lakiehdotus vastaa 4 § :ään sisältyvää moot- tävät bensiinilaadut.
1152: toribensiinin, dieselöljyn, polttoöljyjen ja ydin- 3 §. Verovelvollisia ovat polttoaineen maa-
1153: voima-aine-elementtien verotusta koskevaa hantuoja, valmistaja ja varastossapitäjä sekä
1154: muutosta lukuun ottamatta nykyistä lakia. eräiltä osin nestemäisten polttoaineiden kaup-
1155: paa harjoittava liike. Verottomasti tapahtuvien
1156: polttoaineiden siirtoja koskevan valvonnan hel-
1157: Yleiset säännökset pottamiseksi ovat pykälän 4 kohdan mukaan
1158: verovelvollisia myös ne, jotka tiettyyn tarkoi-
1159: 1 §. Pykälä sisältää yleisen säännöksen polt- tukseen saavat käyttää verotonta polttoainetta,
1160: toaineveron suorittamisesta. jos sitä on käytetty muuhun tarkoitukseen. Vas-
1161: 2 §. Tämä pykälä sisältää polttoaineen, va- taava säännös sisältyy useihin muihin valmiste-
1162: rastossapitäjän, normaalikuutiometrin ja moot- verolakeihin.
1163: toribensiinin määritelmät. Pohtoaineilla tarkoi- Varmuusvarastoista otettujen polttoaineiden
1164: tetaan lain 4 § :ssä mainittuja tuotteita ja va- osalta ei ole tarkoituksenmukaista säätää vero-
1165: rastossapitäjällä sitä, jolle on myönnetty oikeus velvollisuutta valtiolle eli käytännössä näitä
1166: pitää nestemäistä tai muuta. polttoainetta verot- varastoja ylläpitävälle kauppa- ja teollisuusmi-
1167: tamattoman polttoaineen varastossa. Normaali- nisteriölle. Tämän vuoksi verovelvollinen olisi
1168: kuutiometrillä tarkoitetaan sitä kaasumäärää, se, jolle polttoainetta on luovutettu valtion
1169: jonka tilavuus on 1 m3 paineen ollessa 1 baari V'armuusvarastosta.
1170: N:o 118 3
1171:
1172: V eron määräämisen perusteet mitettu muuta kuin tilattua polttoainetta tai
1173: muus•ta vastaavasta syystä, ei olisi perusteltua
1174: 4 §. Pykälä sisältää luettelon polttoaineista, kantaa veroa tällaisista niin sanotuista virhe-
1175: joista vero kannetaan, sekä veromäärät. Moot- lähetyksistä. Valmistajalla tai varastossapitäjäl-
1176: toribensiinin, dieselöljyn, kevyen ja raskaan lä olisi tämän vuoksi oikeus vähentää suoritet-
1177: polttoöljyn polttoaineveroa on korotettu. Mui- tavasta verosta valmistuspaikalle palautetuista
1178: den tuotteiden veromäärät on säilytetty nykyi- pohtoaineista suoritettua valmisteveroa vastaa-
1179: sellään. Luetteloon on kohdaksi 15 lisätty ydin- va määrä. Vastaava säännös sisältyy muihin
1180: voima-aine-elementit. Niistä suoritettavan veron valmisteverolakeihin.
1181: määrä olisi 6 prosenttia ydinvoima-aine-elemen-
1182: tin tullausarvolain (906/80) mukaan määrä- 9 §. Vapaa-alueelta tai tullivarastosta kulu-
1183: tystä tullausarvosta. tukseen otettujen tai niissä kulutettujen poltto-
1184: aineiden verottamista koskevat säännökset on
1185: Lähinnä liikenteessä käytettyjen polttoainei- sisällytetty lakiin erillisenä pykälänä yhdenmu-
1186: den veron kiertämisen estämiseksi ehdotetaan kaisesti muiden vastaavien verolakien kanssa.
1187: pykälän 2 momentissa säädettäväksi, että neste- 10 §. Milloin valmistevero on jo suoritettu
1188: mäiseen pohtoaineeseen lisätyistä apuaineista on sellaisesta polttoaineesta, joka 4 §: n perusteel-
1189: suoritettava sama vero kuin siitä polttoaineesta, la on verotonta, olisi viejällä, luovuttajalla, siir-
1190: johon apuaine on lisätty. Verovelvollinen olisi täjällä tai käyttäjällä oikeus saada valmistevero
1191: 3 § :n 6 kohdan mukaan nestemäisten poltto-
1192: hakemuksesta takaisin. Palautusta olisi haetta-
1193: aineiden kauppaa harjoittava liike.
1194: va piiritullikamarilta kolmen kuukauden kulues-
1195: Pykälän 3 momentin säännös niin sanotuista sa sen vuoden päättymisestä, jona polttoaine on
1196: kulietuskorvauksista vastaa nykyistä käytäntöä. viety, siirretty tai luovutettu verottomaksi sää-
1197: Kuljetuskorvausta suoritettaisiin valmistuspai- dettyyn tarkoitukseen.
1198: kalta varastossapitäjien varastoihin tai kulutuk-
1199: seen tapahtuvista kuljetuksista. Kuljetuskorvaus
1200: suoritettaisiin maassa valmistetun moottoriben- Erinäiset säännökset
1201: siinin tai dieselöljyn valmistajalle tai varastossa- 11 §. Säännös valtioneuvoston oikeudesta
1202: pitäjälle. määrätä veromääristä jo siinä vaiheessa, kun
1203: 5 §. Pykälän mukaan maassa valmistetun eduskunnalle on annettu veromäärien muutta-
1204: polttoaineen valmistevero määrättäisiin vero- mista koskeva hallituksen esitys, sisältyy nykyi-
1205: velvollisen kirjanpidon mukaan. Lainkohta si- 'seen lakiin.
1206: sältää myös ·säännökset siitä, miten vero laske- 12 §. Ehdotus ·sisältää säännökset siitä, että
1207: taan muiden verovelvollisten kuin valmistajan maassa valmistetun polttoaineen valmistevero-
1208: tai varastossapitäjän osalta. tuksessa on soveltuvin osin noudatettava val-
1209: misteverotuslain säännöksiä, jollei polttoaine-
1210: verosta annetussa laissa toisin säädetä.
1211: Verottomuus ja veronalennus
1212: 13 §. Maahan tuotuihin ja valtion varmuus-
1213: 6 §. Tähän pykälään sisältyvät verovapaus- varastosta otettuihin, maassa valmistettuihin
1214: säännökset. pohtoaineisiin sovellettavasta polttoaineverosta
1215: olisi pykälän 1 momentin naialla vastaavasti
1216: 7 §. Teollisessa tuotannossa polttoaineena
1217: voimassa, mitä .tullista on säädetty tai mää-
1218: käytettävän moottoribensiinin veron alentamista
1219: rätty.
1220: vastaava säännös sisältyy nykyiseen lakiin.
1221: Tullilain ( 573/78) 28 §: ssä säädetään, että
1222: Pykälän toisen momentin nojalla linja-auto-
1223: tuliselvitettäessä tulli- tai muonitusvarastossa
1224: liikenteessä käytetyn dieselöljyn hintaan sisäl-
1225: olevaa tavaraa määrätään sen paljous varastoon
1226: tynyt polttoaineiden valmistevero voidaan pa- pannun tavaramäärän perusteella. Tämän sään-
1227: lauttaa liikenteenharjoittajalle. Hakemuksiin pe- nöksen soveltaminen 2 §:n 2 kohdassa tarkoi-
1228: rustuviin valmisteveron palautuksiin ·sovellet- tettuihin varastoihin merkitsisi poikkeusta lain
1229: taisiin valmisteverotuslain ( 55 8/7 4 ) säännök- yleissäännöksestä, jonka mukaan polttoaineve-
1230: siä. roa kannettaisiin myynnin perusteella. Sen
1231: 8 §. Milloin polttoaine on palautettu val- vuoksi ehdotetaan pykälän 2 momenttiin sisäl-
1232: mis-tajalle tai varastossapitäiälle esimerkiksi sen lytettäväksi säännös siitä, että tullilain ·28 § :n
1233: vuoksi, .että se on virheellistä tai että on toi- säännöstä ei sovelleta silloin, kun maahan tuo-
1234: 4 N:o ns
1235: tua polttoainetta otetaan varastossapitäjän va- Lakia sovellettaisiin, milloin myyty tavara on
1236: rastosta. ·toimitettu tai luovutettu tullivalvonnasta vuo-
1237: i14 §. Pykälä vastaa voimassa olevaa lakia. den 1982 tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.
1238: 15 §. Tarkemmat säännökset lain täytän- sen jälkeen.
1239: töönpanosta annettaisiin asetuksella. Asetuksel-
1240: la voitaisiin säätää myös verottamattomien polt-
1241: toaineiden varastossapito-oikeudesta. 2. V o i m a a n t u 1o
1242: 16 §. Pykälä sisältää voimaantulo- ja sovel-
1243: tamissäännökset. Lakia sovellettaisiin vuoden Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
1244: 1982 alusta. Milloin polttoaine on toimitettu arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
1245: valmistuspaikalta tai varastosta tai luovutettu sen yhteydessä. Lait ehdotetaan saatettaviksi
1246: tullivalvonnasta ennen vuoden 1982 alkua, so- voimaan 1 päivästä tammikuuta 1982.
1247: vellettaisiin nykyisen lain säännöksiä.
1248:
1249: 3. Säätä m i s j ä r j e s t y s
1250: 1.2. Liikevaihtoverolaki
1251: Lakiehdotukset on käsiteltävä verolain sää~
1252: 3 §. Liikevaihtoverolain 3 §:n 1 momentin tämisestä määrätyssä järjestyksessä.
1253: f kohdan luettelosta on poistettu seuraavat ta-
1254: varat: teollisuusbensiini, raskasbensiini ja muu Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1255: sen kaltainen tullitariffin nimikkeeseen 27.10 kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
1256: kuuluva kevytöljy ja kevytöljyvalmiste, muu tukset:
1257: tullitariffin nimikkeeseen 27.10 kuuluva neste-
1258: mäinen polttoaine.
1259: 1.
1260: Laki
1261: polttoaineverosta
1262:
1263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1264:
1265: Yleiset säännökset 3 §
1266: Polttoaineveroa on velvollinen suorittamaan:
1267: 1 § 1) polttoaineen maahantuoja;
1268: Pohtoaineista on suoritettava valtiolle poltto- 2) polttoaineen valmistaja;
1269: aineveroa sen mukaan kuin tässä laissa sääde- 3) varastossapitäjä;
1270: .aan.
1271: t"''
1272: 4) se jolle polttoainetta on siirretty verotta,
1273: jollei siirrettyä polttoainetta ole käytetty verot-
1274: 2 § tomaksi säädettyyn tarkoitukseen;
1275: Tässä laissa tarkoitetaan: 5) se jolle polttoainetta on luovutettu val-
1276: 1 ) pohtoaineilla 4 §: ssä mainittuja tuot- tion varmuusvarastosta; sekä
1277: teita; 6) nestemäisen polttoaineen kauppaa harloit-
1278: 2) varastossapitäjällä sitä, jolle tullihallitus tava liike nestemäiseen pohtoaineeseen lisää-
1279: on myöntänyt oikeuden pitää polttoaineita ve- mistään apuaineista.
1280: rottamattoman polttoaineen varastossa;
1281: 3) normaalikuutiometrillä sitä kaasumäärää, V eron määräämisen perusteet
1282: jonka tilavuus on yksi kuutiometri absoluutti-
1283: sen paineen ollessa yksi baari 0 Celsiusasteen 4 §
1284: lämpötilassa; sekä Polttoaineveroa on suoritettava:
1285: 4) moottoribensiinillä polttomoottoreissa 1 ) muusta moottoribensiinistä kuin lento-
1286: käytettäväksi soveltuvaa bensiiniä, jonka oktaa- bensiinistä 111,54 penniä litralta;
1287: niluku on 75 RON tai enemmän määriteltynä 2) lentobensiinistä 6,67 penniä litralta;
1288: ASTM D 2699 -menetelmällä. 3) moottoripetralista 4,88 penniä litralta;
1289: N:o 118 5
1290:
1291: 4) lentopetralista 3,25 penniä litralta; Verottomuus ja veronalennus
1292: 5) valopetralista 5,32 penniä litralta; 6 §
1293: 6) dieselöljystä 67,39 penniä litralta; "erotonta on:
1294: 7) kevyestä pohtoöljystä 8,62 penniä lit-
1295: ralta; 1) maassa valmistettu polttoaine, joka vie-
1296: 8) raskaasta pohtoöljystä 6,74 penniä ki- dään maasta taikka siirretään vapaa-alueelle tai
1297: lolta; tullivarastoon;
1298: 9) kivihiilestä 13 markkaa tonnilta; 2) maahan tuotu polttoaine, milloin se maa-
1299: 10) briketistä ja muista kivihiilestä valmis- han tuotaessa on tulliton muun säädöksen kuin
1300: tetoista kiinteistä pohtoaineista 21 markkaa tulli tariffilain (3 60/80 ) tai muun sopimuksen
1301: tonnilta; kuin tulleja koskevan kansainvälisen sopimuk-
1302: sen perusteella, jollei tarkoitetussa säädöksessä
1303: 11 ) ruskohiilestä ja ruskohiilibriketeistä 21 tai sopimuksessa ole ,toisin säädetty tai mää-
1304: markkaa tonnilta; rätty;
1305: 12) kivihiilestä tai ruskohiilestä valmiste-
1306: 'tusta koksista tai puolikaksista 19 markkaa 3 ) polttoaine, joka luovutetaan tulliverolain
1307: rt:onnilta; (575/78) 16 §:n 2 kohdassa tarkoitettuun
1308: käyttöön;
1309: 13 ) maakaasusta 1,31 penniä normaalikuu-
1310: tiometriltä; 4) maassa valmistettu polttoaine, jota vas-
1311: 14) kaupunkikaasusta sekä propaanista, bu- taava ulkomailta tuotu polttoaiue on 2 kohdan
1312: rt:aanista ja muista tullitariffin nimikkeeseen ja tulliverolain 15 §:n 2 kohdan perusteella
1313: 27.11 kuuluvista maaöljykaasuista sekä kaasu- verotonta;
1314: maisista hiilivedyistä 2,42 penniä kilolta; sekä 5) polttoaineen myynti tai muu luovutus
1315: 15) tullitariffin nimikkeeseen 84.59 kuulu- varastossapitäjän verottamattoman polttoaineen
1316: vista ydinvoima-aine-elementeistä 6 % tullaus- varastoon tai valtion varmuusvarastoon samoin
1317: arvolain ( 906/80) nojalla määrätystä tullaus- kuin verottamattoman polttoaineen varastoon
1318: arvosta. tapahtuva maahantuonti;
1319: Nestemäiseen pohtoaineeseen lisätystä apu- 6) polttoaine, joka käytetään energianläh-
1320: aineesta on suoritettava polttoaineveroa samo- teenä tässä laissa tarkoitetun polttoaineen val-
1321: jen perusteiden mukaan kuin siitä nestemäises- mistukseen;
1322: tä polttoaineesta, johon apuainetta on lisätty. 7) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla
1323: Maassa valmistettujen 1 momentissa tarkoi- polttoaine, joka käytetään teollisessa tuotan-
1324: tettujen polttoaineiden valmistajalle tai varas- nossa raaka- tai apuaineena taikka välittömästi
1325: tossapitäjälle maksuunpannosta polttoaineveron ensikäytössä tavaran valmistuksessa; sekä
1326: määrästä vähennetään korvauksena varastossa- 8) tullihallituksen määräämillä ehdoilla
1327: pitäjien varastoihin tai kulutukseen tapahtuvis- maassa valmistettu polttoaine, joka luovutetaan
1328: ta kuljetuksista moottoribensiinin osalta 0,40 ulkomaanliikenteessä olevan aluksen, ilma-aluk-
1329: penniä ja dieselöljyn osalta 0,37 penniä litralta. sen tai kulkuneuvon tahi Suomen aluevesien
1330: ulkopuolella pyyntiä harjoittavan kalastusaluk-
1331: 5 § sen polttoaineeksi.
1332: "ero määrätään:
1333: 1 ) maassa valmistetun polttoaineen valmis- 7 §
1334: tajalle ja varastossapitäjälle niiden määrien pe- Teollisessa tuotannossa polttoaineena käytet-
1335: rusteella, jotka verovelvollisen kirjanpidon mu- tävästä moottoribensiinistä suoritettava poltto-
1336: kaan on verokauden aikana luovutettu verolli- ainevero alennetaan valtioneuvoston määräämil-
1337: seen kulutukseen; lä ehdoilla samaksi kuin kevyestä pohtoöljystä
1338: 2) verovelvollisen omaan kulutukseen vero- 'suoritettava polttoainevero.
1339: kauden aikana otetoista pohtoaineista käyttöön Milloin dieselöljyä on käytetty linja-autolii-
1340: otettujen määrien perusteella; sekä kenteessä, on linja-autoliikenteen harjoittajalla
1341: 3) edellä 3 §:n 4 ja 6 kohdassa tarkoite- oikeus liikennekustannusten alentamiseksi saa-
1342: tuissa tapauksissa verokauden aikana muuhun da hakemuksesta dieselöljyn hintaan sisältyvää
1343: kuin verottomaan tarkoitukseen käytettyjen tai veroa vastaava määrä joko kokonaan tai osit-
1344: verotettavaan pohtoaineeseen lisättyjen määrien tain palautuksena sen mukaan kuin valtioneu-
1345: perusteella. vosto määrää.
1346: 6 N:o 118
1347:
1348: Mitä valmisteverotuslaissa (558/74) on saa- 12 §
1349: detty veronoikaisusta, jälkiverotuksesta ja ve- Maassa valmistetusta polttoaineesta kannetta-
1350: ronkorotuksesta, koskee soveltuvia osin 2 mo- van polttoaineveron määräämisestä, suorittami-
1351: mentissa tarkoitettuja veronpalautuksia. ·sesta, maksuunpanosta ja muutoksenhausta sekä
1352: muutoinkin on, jollei tässä laissa toisin sää-
1353: 8 § detä, soveltuvia osin voimassa, mitä valmiste-
1354: Valmistajalla tai varastossapitäjällä on oikeus verotuslaissa tai sen nojalla on säädetty tai
1355: vähentää verokaudelta suoritettavasta poltto- määrätty.
1356: aineverosta asianomaisen verokauden aikana
1357: valmistuspaikalle tai varastossapitäjän varastoon 13 §
1358: palautetuo polttoaineen veroa vastaava määrä. Maahan tuodusta polttoaineesta sekä valtion
1359: varmuusvarastos~ta otetusta, maa;ssa valmiste-
1360: 9 § tusta nestemäisestä polttoaineesta kannettavan
1361: Milloin maassa valmistettuja polttoaineita polttoaineveron suorittamisesta samoin kuin
1362: siirretään vapaa-alueelta tai tullivarastosta koti- maahantuonnin yhteydessä toimitettavasta polt-
1363: maan kulutukseen, on polttoaineverosta, verot- toaineiden verotuksesta muutoinkin on, jollei
1364: tomuudesta ja veron palauttamisesta voimassa, täs~sä laissa toisin säädetä, soveltuvia osin voi-
1365: mitä maahan tuotujen polttoaineiden osalta on massa, mitä tullista on säädetty tai määrätty.
1366: tässä laissa säädetty tai tämän lain nojalla mää- Tullilain (573/78) 28 §:n säännöksiä ei so-
1367: rätty. velleta otettaessa maahan tuotua polttoainetta
1368: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan varastossapitäjän verottamattoman polttoaineen
1369: myös maassa valmistettuihin vapaa-alueella tai varastosta tai tullattaessa polttoainetta tulliva-
1370: 1tullivarastossa kulutettuihin polttoaineisiin, sa- rastosta.
1371: moin kuin niissä todettuun varaston vajauk-
1372: seen.
1373: 14 §
1374: Veronalaista verottamatonta nestemäistä polt-
1375: 10 § toainetta ei saa maassa valmistaa eikä valmis-
1376: Milloin polttoaine, josta vero on suoritettu, tajan tai varastossapitäjän lukuun säilyttää
1377: on viety maasta tai siirretty vapaa-alueelle tai muualla kuin piiritullikamarille ilmoitetulla
1378: 'tullivarastoon taikka luovutettu 6 §:n 2-5 tai valmistuspaikalla ja 2 § :n 2 kohdassa tarkoi-
1379: 7 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, on vie- tetussa varastossa.
1380: iällä, luovuttajalla, siirtäjällä tai käyttäjällä oi-
1381: keus saada hakemuksesta suoritettua veroa vas- Polttoainetta, joka siirretään käytettäväksi
1382: taava palautus. Valmistaja tai varastossapitäjä muun polttoaineen valmistukseen, ja tällaisesta
1383: voi 8 §: ssä säädetyllä tavalla tehdä vastaavan polttoaineesta valmistettua polttoainetta ei saa
1384: vähennyksen verokaudelta suoritettavasta ve- säilyttää eikä valmistaa muissa kuin asianmu-
1385: rosta. kaisesti ilmoitetuissa paikoissa tai varastoissa.
1386: Palautusta on haettava piiritullikamarilta kol- Nestemäisten polttoaineiden kauppaa har-
1387: men kuukauden kuluessa sen vuoden päätty- joittava liike saa lisätä nestemäiseen pohto-
1388: misestä, jona polttoaine on viety, siirretty, käy- aineeseen apuaineita tai väriaineita ainoastaan
1389: tetty tai luovutettu 1 momentissa tarkoitetulla piiritullikamarin luvalla ja määräämillä eh-
1390: tavalla. doilla.
1391:
1392: Erinäiset säännökset 15 §
1393: Tarkemmat ~säännökset tämän lain täytän-
1394: 11 § töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksella
1395: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän voidaan myös säätää tarkemmista ehdoista ja
1396: lain muuttamises~ta, valtioneuvostolla on oikeus rajoituksista, jotka koskevat oikeutta pitää nes-
1397: määrätä, että polttoaineesta kannetaan esityk- ltemäistä polttoainetta verottamattoman poltto-
1398: sen mukainen vero. aineen varastossa.
1399: Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on
1400: suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on 16 §
1401: erotusta vastaava määrä palautettava hakemuk- Tämä laki ~tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1402: sesta verovelvolliselle. kuuta 1982.
1403: N:o 118 7
1404:
1405: Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
1406: 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
1407: keen viedään valmistuspaikalta tahi valmistajan piteisiin.
1408: tai varastossapitäjän verottamaHoman poltto-
1409: aineen varastosta tahi valtion varmuusvarastos-
1410: ta taikka luovutetaan tullivalvonnasta.
1411:
1412:
1413: 2.
1414: Laki
1415: liikevaihtoverolain 3 § :n muuttamisesta
1416:
1417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
1418: vaihtoverolain 3 § :n 1 momentin f kohta,
1419: ,sellaisena kuin se on 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (841/77), näin kuulu-
1420: vaksi:
1421:
1422: 3 § maakaasu sekä propaani, butaani ja muut tulli-
1423: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti tariffin nimikkeeseen 27.11 kuuluvat maaöljy-
1424: ja maahantuonti: kaasut ja kaasumaiset hiilivedyt, ei kuitenkaan
1425: silloin, kun niiden myynti tai maahantuonti
1426: f) kivihiili, briketit ja muut kivihiilestä val- tapahtuu alle kolmen litran vetoisissa vähittäis-
1427: mistetut kiinteät polttoaineet, ruskohiili, rusko- myyntipakkauksissa, sekä tullitariffin nimikkee-
1428: hiilibriketit, kivihiilestä, ruskohiilestä tai tur- seen 84.59 kuuluvat ydinvoima-aine-elementit.
1429: peesta valmistettu koksi ja puolikoksi, raa'at
1430: maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut
1431: raa'at öljyt, moottoribensiini, lentobensiini,
1432: moottoripetroli, lentopetroli, valopetroli, diesel- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1433: öliv. kevyt ja raskas polttoöljy samoin kuin kuuta 1982.
1434:
1435:
1436: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
1437:
1438:
1439: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
1440: Pääministeri
1441: MAUNO KOIVISTO
1442:
1443:
1444:
1445:
1446: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
1447: 1
1448: 1
1449:
1450:
1451:
1452:
1453: 1
1454: 1
1455:
1456:
1457:
1458:
1459: 1
1460: 1981 vp. n:o 119
1461:
1462:
1463:
1464:
1465: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköverosta annetun
1466: lain 3 §:n muuttamisesta
1467:
1468:
1469:
1470: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1471:
1472: Sähköveroa ehdotetaan kannettavaksi vuo- viaesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
1473: den 1982 alusta 1,3 penniä kilowattitunnilta sen yhteydessä.
1474: eli sama määrä kuin tällä hetkellä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
1475: Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja menoar- 1982 alusta.
1476:
1477:
1478:
1479:
1480: PERUSTELUT
1481:
1482: 1. Nykyinen tilanne siten, että sähköveron määrä olisi 1,3 penniä
1483: kilowattitunnilta.
1484: Laki sähköverosta ( 652/76) tuli voimaan
1485: vuoden 1976 syyskuun alussa. Sen mukaan
1486: maassa valmistetusta ja maahan tuodusta säh- 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset
1487: köstä oli suoritettava sähköveroa 1 penni kilo-
1488: wattitunnilta. Vuoden 1981 alusta voimaan tul- Sähköveroa arvioidaan kertyvän 550 miljoo-
1489: leella sähköverosta annetun lain 3 § :n väliai- naa markkaa vuonna 1982. Koska sähköveron
1490: kaisesta muuttamisesta annetulla lailla ( 787/ määrä ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellään,
1491: 80 ) vero korotettiin 1 ,3 penn.iksi. Korotusta ei ehdotettu vero muuttaisi sähkön hintaa.
1492: perusteltiin sillä, että sähköveron määrä oli
1493: jäänyt jälkeen tapahtuneesta hintakehityksestä.
1494: Hallituksen esityksen mukaan korotus oli tar- 4. Voimaantulo
1495: koitettu pysyväksi, mutta eduskunta hyväksyi
1496: lain vain yksivuotisena. Tämä merkitsee sitä, Ehdotettu lainmuutos liittyy vuoden 1982
1497: että sähköveron määrä laskee 1 penniin kilo- tulo- ja menoarvioesitykseen. Laki on tarkoitus
1498: wattitunnilta vuoden 1982 alusta, jollei lakia saattaa voimaan 1 päivästä tammikuuta 1982.
1499: muuteta tai nykyisen lain voimassaoloaikaa jat-
1500: keta.
1501: 5. Säätämisjärjestys
1502: Lakiehdotus on käsiteltävä verolain säätämi-
1503: 2. Ehdotettu muutos sestä määrätyssä järjestyksessä.
1504:
1505: Sähköveron pitämiseksi nykyisellä tasolla eh- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
1506: dotetaan lain 3 §: ää muutettavaksi pysyvästi nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1507: 168100809R
1508: 2 N:o 119 '
1509:
1510:
1511: Laki
1512: sähköverosta annetun lain 3 § :n muuttamisesta
1513:
1514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähköverosta 29 päivänä heinäkuuta 1976
1515: annetun lain (652/76) 3 § seuraavasti:
1516:
1517: 3 §
1518: Sähköveroa on suoritettava 1,3 penniä kilo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1519: wattitunnilta. kuuta 198 .
1520:
1521:
1522:
1523: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
1524:
1525:
1526: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
1527: Pääministeri
1528: MAUNO KOIVISTO
1529:
1530:
1531:
1532:
1533: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
1534: 1981 vp. n:o 120
1535:
1536:
1537:
1538:
1539: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lannoiteverosta anne-
1540: tun lain 13 §:n muuttamisesta
1541:
1542:
1543:
1544: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1545:
1546: Lannoiteverosta annetun lain voimassaolo- on osallistuttava maatalouden ylituotannon
1547: aikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 1982 viennin rahoittamiseen. Veron määrä ehdote-
1548: loppuun. Nykyisten säännösten mukaan laki on taan säilytettäväksi nykyisellään.
1549: voimassa vuoden 1981 loppuun. Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
1550: Lannoiteveron tuotto muodostaisi osan sii- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
1551: tä maatalouden osuudesta, jolla maatalouden sen yhteydessä.
1552:
1553:
1554:
1555:
1556: PERUSTELUT
1557:
1558: 1. Nykyinen tilanne 2. Lain voimassaolon
1559: jatkaminen
1560: Lannoitteista on kannettu valmisteveroa vuo-
1561: den 197 6 heinäkuun alusta. Verolla on kerätty Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy ku-
1562: osa siitä maatalouden osuudesta, jolla maata- luvan vuoden lopussa. Koska maatalous osallis-
1563: louden on maataloustulolain ( 1102/77) mu- tuu maatalouden ylituotannon viennin rahoit-
1564: kaan osallistuttava maatalouden ylituotannon tamiseen myös vuonna 1982, ehdotetaan lan-
1565: viennistä valtiolle aiheutuvien menojen rahoit- noiteverotusta jatkettavaksi vuoden 1982 lop-
1566: tamiseen. Muu osa maatalouden osuudesta on puun.
1567: kerätty eräiden rehujen valmisteveroina ja maa- Veron suuruus ehdotetaan määrättäväksi si-
1568: taloustuotteiden markkinoimismaksuina. ten, että veron tuotto olisi vuonna 1982 noin
1569: Lannoitteiden valmisteveroa kannetaan tulli- 140 miljoonaa markkaa. Tämä edellyttää veron
1570: tariffin 31. ryhmään kuuluvista typpi-, fosfo- pitämistä nykyisenä eli 11 penniä kilolta. Met-
1571: ri-, kali-, hiven- ja seoslannoitteista. Veron sälannoitteiden verovapautta koskevat säännök-
1572: määrä on 11 penniä kilolta. Metsän lannoituk- set ehdotetaan säilytettäviksi entisellään.
1573: seen käytettävät lannoitteet on vapautettu val-
1574: misteverosta. Tähän liittyen on annettu valtio-
1575: neuvoston päätös metsälannoitteista suoritetta- 3. E s i t y k s en o r g a n i s a t o ri se t j a
1576: van valmisteveropalautuksen ehdoista ( 908/ taloudelliset vaikutukset
1577: 79) ja laki metsänparannuslain muuttamises-
1578: ta annetun lain voimaantulosäännöksen muut- Lannoiteveron kanto kuuluu tullilaitoksen
1579: tamisesta ( 910/79). tehtäviin. Ehdotus ei edellytä tullilaitoksen ny-
1580: Vuonna 1979 lannoitteista kannettiin valmis- kyisen organisaation muuttamista.
1581: teveroa 119 miljoonaa markkaa ja 126 miljoo- Lannoiteveroa arvioidaan kertyvän noin
1582: naa markkaa vuonna 1980. 140 miljoonaa markkaa vuonna 1982.
1583: 168100844V
1584: 2 N:o 120
1585:
1586: 4. Muut e s i t y k se en vaikuttavat 5. Säätämisjärjestys
1587: seikat
1588: Lakiehdotus on käsiteltävä verolain säätämi-
1589: Metsälannoitteiden verovapautta koskevan sestä määrätyssä järjestyksessä.
1590: järjestelmän jatkaminen edellyttää metsänparan-
1591: nuslain muuttamisesta annetun lain ( 939/78) Edellä olevan perusteella ehdotetaan Edus-
1592: voimaantulosäännöksen muuttamista. Tätä kos- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1593: keva hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus-
1594: kunnalle.
1595:
1596:
1597: Laki
1598: lannoiteverosta annetun lain 13 § :n muuttamisesta
1599:
1600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
1601: annetun lain ,,(881/79) 13 §:n 1 momentti seuraavasti:
1602:
1603: 13 §
1604: Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
1605: kuuta 1980ja on voimassa vuoden 1982 lop-
1606: puun,
1607:
1608:
1609: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1610: kuuta 198 .
1611:
1612:
1613: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
1614:
1615:
1616: Tasavallan Presidentin estyneenä oll~s~a
1617: Pääministeri .) '
1618: MAUNO KOIVISTO
1619:
1620:
1621:
1622:
1623: Valtiovarainministeri Ahti Pekkt;Zla
1624: 1981 vp. J;l:o 121
1625:
1626:
1627:
1628:
1629: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nestemäisten poltto-
1630: aineiden varmuusviU'astointimaksusta
1631:
1632:
1633:
1634: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1635:
1636: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- Nykyinen nestemäisten polttoaineiden var-
1637: toinnista aiheutuvien menojen rahoittamiseksi muusvarastointimaksusta annettu laki ei laki-
1638: ehdotetaan moottoribensiinistä, dieselöljystä se- teknisesti kaikilta osiltaan vastaa vuoden 1981
1639: kä kevyestä ja raskaasta pohtoöljystä kannet- alussa uudistettua polttoaineverojärjestelmää.
1640: tavaa varmuusvarastointimaksua korotettavaksi Tämän vuoksi laki ehdotetaan korvattavaksi
1641: 0,9 pennillä litralta ja kilolta. Varmuusvaras~ uudella, lakiteknisesti uudistetulla mutta asialli-
1642: tointimaksua ehdotetaan kannettavaksi moot- sesti nykyistä lakia vastaavalla lailla.
1643: toribensiinistä 4,3 penniä litralta, dieselöljystä Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja menoar-
1644: ja kevyestä pohtoöljystä 2,3 penniä litralta sekä vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
1645: raskaasta pohtoöljystä 1,9 penniä kilolta. Ko- sen yhteydessä.
1646: rotuksen arvioidaan lisäävän varmuusvarastoin- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
1647: timaksun tuottoa 90 miljoonalla markalla eli 1982 alusta.
1648: 250 miljoonaan markkaan vuodessa.
1649:
1650:
1651:
1652:
1653: YLEISPERUSTELUT
1654:
1655: 1. Nykyinen tilanne tointimaksusta annetun lain 3 ja 7 §:n väli-
1656: aikaisesta muuttamisesta annetun lain (860/
1657: Laki nestemäisten polttoaineiden varmuus- 80) mukaan varmuusvarastointimaksun määrä
1658: varastointimaksusta (858/72) tuli voimaan on moottoribensiinistä 3,40 penniä litralta, die-
1659: vuoden 197 3 alussa. Lain tarkoituksena on tur- selöljystä ja kevyestä pohtoöljystä 1,4 penma
1660: vata maan energiahuollon häiriöttämän toimin- litralta sekä raskaasta pohtoöljystä 1,0 penniä
1661: nan kannalta välttämätön nestemäisten poltto- kilolta.
1662: aineiden varmuusvarastointi. V armuusvaras-
1663: tointi tapahtuu valtion varoilla, mutta siitä
1664: aiheutuvat kustannukset tulevat polttoaineiden 2. E h d o t e t u t m u u t o k s e t
1665: käyttäjien maksettaviksi.
1666: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- Nykyisessä muodossaan nestemäisten poltto-
1667: tointimaksusta annetun lain muuttamisesta an- aineiden varmuusvarastointimaksusta annettu
1668: netun lain (1016/75) 3 §:n mukaan varmuus- laki ei ole lakiteknisesti kaikilta osiltaan uudis-
1669: varastointimaksun määrä on moottoribensiinis- tetun polttoaineverotusjärjestelmän mukainen.
1670: tä 3,40 penniä, dieselöljystä 2,25 penniä ja Siihen ei ole myöskään tehty vuoden 1979
1671: kevyestä pohtoöljystä 1,30 penniä normaalilit- alusta voimaan tulleen tullilainsäädännön edel-
1672: ralta sekä raskaasta pohtoöljystä 1,05 penniä lyttämiä muutoksia. Näistä syistä laki ehdote-
1673: kilolta. Kuluvan vuoden loppuun voimassa ole- taan korvattavaksi uudella, asiallisesti saman-
1674: van nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- sisäl töisellä lailla.
1675: 168100890B
1676: 2 N:o 121
1677:
1678: Energiahuollon turvaamiseksi öljytuotteiden Varmuusvaras- Tuotto
1679: varmuusvarastointia on tarkoitus edelleen te- Tuote tointimaksu milj. mk
1680: hostaa. Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityk- Moottoribensiini 4,3 p/1 77
1681: seen momentin 32.06 perustelujen mukaan var- Dieselöljy 2,3 p/1 30
1682: muusvarastointimaksun tuotolla on tarkoitus Kevyt polttoöljy 2,3 p/1 74
1683: rahoittaa 250 miljoonan markan varmuusvaras- Raskas polttoöljy 1,9 p/kg 69
1684: tointimenot. Menot jakaantuisivat siten, että Yhteensä 250
1685: 180 miljoonaa markkaa käytettäisiin öljytuottei-
1686: den hankkimiseen varmuusvarastoihin, 16 mil-
1687: joonaa markkaa poltto- ja voiteluaineiden var- 3. E s i t y k sen ta 1 o u d e lli se t
1688: muusvarastojen hoitomenoihin, 20 miljoonaa vaikutukset
1689: markkaa varmuusvarastorahastolle otettavien
1690: lainojen korko- ja hoitomenoihin ja 34 miljoo- Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras-
1691: naa markkaa rakennus- ja korjaustöihin. tointimaksua arvioidaan kertyvän 250 miljoo-
1692: Jos eri pohtoaineista kannettavat var- naa markkaa vuonna 1982. Ehdotettu varmuus-
1693: muusvarastointimaksun määrät säilytettäisiin varastointimaksun 0,9 pennin korotus nostaisi
1694: muuttumattomina, ei varmuusvarastointimaksua polttonesteiden hintoja korotusta vastaavalla
1695: kertyisi riittävästi edellä mainittujen menojen määrällä.
1696: rahoittamiseen. Tämän vuoksi varmuusvaras-
1697: tointimaksun tuottoa ehdotetaan korotettavaksi
1698: 90 miljoonalla markalla korottamalla moottori- 4. M u u t e s i t y k s e e n v a i k u t t a v a t
1699: bensiinin, dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn var- seikat
1700: muusvarastointimaksua 0,9 pennillä litralta ja
1701: raskaan polttoöljyn 0,9 pennillä kilolta. Esitys liittyy samanaikaisesti tämän esityksen
1702: Uudet varmuusvarastointimaksut ja maksun kanssa eduskunnalle annettavaan esitykseen
1703: arvioitu tuotto on esitettv seuraavassa taulu- laiksi polttoaineverosta ja laiksi liikevaihtovero-
1704: kossa. - lain 3 §:n muuttamisesta.
1705:
1706:
1707:
1708: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1709:
1710: 1. Lakiehdotuksen perustelut raskaasta pohtoöljystä 1,9 penniä kilolta. Var-
1711: muusvarastointimaksun aLaiset polttoaineet ovat
1712: 1 §. Pykälä sisältää yleisen säännöksen polt- samat kuin nykyisessä laissa. Moontoribensiilni
1713: toaineista suoritettavasta nestemäisten poltto- on määdtelty samalla tavoin kuin polttoaine-
1714: aineiden varmuusvarastointimaksusta. veroa koskevassa laissa.
1715: 2 §. Pykälässä täsmennetään maksuvelvolli- 4 §. Polttoahl1eesta suor1te~t1ava varmuusva-
1716: set. Varmuusvarastosta otettujen polttoaineiden rastointimaksu ehdotetaan määrättäväksi maksu-
1717: osalta ei ole tarkoituksenmukaista säätää val- velvollisen kirjanpidon mukaan. Lainkohta si-
1718: tiota eli näitä varastoja ylläpitävää kauppa- ja sältää myös säännökset siitä, miten varmuus-
1719: teollisuusministeriötä velvolliseksi suorittamaan varastointimaksua lasketaan muå.den verovelvol-
1720: varmuusvarastointimaksua. Tämän vuoksi eh- listen kuin valmis:tajan tai varastossapitäjän
1721: dotetaan, että velvollinen suorittamaan var- osalta. Pykälä on yhdenmukainen polttoaine-
1722: muusvarastointimaksua olisi se, jolle poltto- veroa koskevan lain vastaavan säännöksen
1723: ainetta on luovutettu varmuusvarastosta. Asial- kanssa.
1724: lisesti ja kirjoitustavaltaan pykälä vastaa väli- 5 §. Verottomuussäännökset ehdotetaan säi-
1725: aikaisesta polttoaineverosta annetun lain (858/ lytettäviksi asiallisesti muuttumattomina voi-
1726: 80) sekä polttoaineveroa koskevan lakiehdo- massa olevaan lakiin verrattuna. Kirjoitustaval-
1727: tuksen vastaavaa pykälää. taan pykälä vastaa uusittua tulliverolakia (57 5/
1728: 3 §. Varmuusvarastointimaksua on suoritet- 78) ja polttoaineveroa koskevaa lakia.
1729: tava muusta moottoribensiinistä kuin lentoben- 6 §. Säännös valtioneuvoSitOO oikeudesta
1730: siinistä 4,3 penniä litralta, dieselöljystä ja ke- määrätä varmuusvarastointimaksun määristä jo
1731: vyestä pohtoöljystä 2,3 penniä litralta sekä siinä vaiheessa, \kun eduskunnalle on annettu
1732: N:o 121 3
1733:
1734: varmuusvarastointimaksun määrien muut- 10 §. Pykälään sisältyy lain voimaanitulo-
1735: ,tamista koskeva hallituhen esitys, on yhden- säännös.
1736: mukaisesti valmilsteverolakien kanssa katsottu
1737: tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää lakiehdotuk-
1738: seen. Lopullisen päätöksen varmuusvarastointi- 2. Voimaan t u 1o
1739: maksun määristä tekisi eduskunta.
1740: 7 §. Tullilaitos huolehtii varmuusvaras- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
1741: tointimaksun määräämise&tä, maiksuunpanos:ta västä tammikuuta 1982.
1742: ja kannosta.
1743: 8 §. Pykälä sisältää viittauksen polttoaine- 3. Säätä m i s järjestys
1744: verosta annettavaan lakiin ja valmisteverotus-
1745: lakiin (558/74), joissa olisivat koottuina Laikiehdatus on käsiteltävä verolain säätämi-
1746: kaikki polttoaineverotusta koskevat verotus- sestä määrätyssä järjestyklsessä.
1747: säännökset.
1748: 9 §. T arkemmaJt säännökset lain täytän- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
1749: töönpanosta annetaan tarvi!ttaessa ~setuksella. nan hyväklsyttäväksi ,seuraava laikiehdotus:
1750:
1751:
1752:
1753:
1754: Laki
1755: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta
1756:
1757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1758:
1759: 1 § 4 §
1760: Pohtoaineista on suoritettava valtiolle neste- Varmuusvarastointimaksu määrätään:
1761: mäisten polttoaineiden varmuusvarastointimak- 1) valmistajalle ja varastossapitäjälle niiden
1762: sua, jäljempänä varmuusvarastointimaksu, sen määrien perusteella, jotka valmistajan tai va-
1763: mukaan , kuin tässä laissa säädetään. rastossapitäjän kirjanpidon mukaan on vero-
1764: kauden aikana luovutettu varmuusvarastointi-
1765: 2 § maksun alaiseen kulutukseen;
1766: Varmuusvarastointimaksua on velvollinen 2) maksuvelvollisen omaan kulutukseen ve-
1767: suorittamaan: rokauden aikana otetoista pohtoaineista käyt-
1768: 1) polttoaineen maahantuoja; töön otettujen määrien perusteella; sekä
1769: 2) polttoaineen valmistaja; 3) edellä 2 § :n 4 kohdassa tarkoitetuissa
1770: 3) polttoaineverosta annetussa laissa ( / ) tapauksissa verokauden aikana muuhun kuin
1771: tarkoitettu varastossapitäjä; 5 § :n 6 kohdassa säädettyyn tarkoitukseen käy-
1772: 4) se, jolle polttoainetta on siirretty var- tettyjen määrien perusteella.
1773: muusvarastointimaksutta 5 §:n 7 kohdassa
1774: säädettyyn tarkoitukseen, jollei polttoainetta 5 §
1775: ole käytetty sanottuun tarkoitukseen; sekä Varmuusvarastointimaksua ei ole suoritetta-
1776: 5) se, jolle polttoainetta on luovutettu var- va:
1777: muusvarastosta. 1) maassa valmistetusta polttoaineesta, joka
1778: viedään maasta taikka siirretään vapaa-alueelle
1779: 3 § tai tullivarastoon;
1780: Varmuusvarastointimaksua on suoritettava: 2) maahan tuodusta polttoaineesta, milloin
1781: 1) muusta moottoribensiinistä kuin lento- se maahan tuotaessa on tulliton muun säädök-
1782: bensiinistä 4,3 penniä litralta; sen kuin tullitariffilain (360/80) tai muun
1783: 2) dieselöljystä 2,3 penniä litralta; sopimuksen kuin tulleja koskevan kansainväli-
1784: 3) kevyestä pohtoöljystä 2,3 penniä litralta; sen sopimuksen perusteella, jollei tarkoitetussa
1785: sekä säädöksessä tai sopimuksessa ole toisin säädetty
1786: 4) raskaasta pohtoöljystä 1,9 penniä kilolta. tai määrätty;
1787: 4 N:o 121
1788:
1789: 3) polttoaineesta, joka luovutetaan tullive- 7 §
1790: rolain (575/78) 16 §:n 2 kohdassa tarkoitet- Tullilaitos huolehtii tässä laissa tarkoitetun
1791: tuun käyttöön; varmuusvarastointimaksun määräämisestä, mak-
1792: 4) maassa valmistetusta polttoaineesta, jota suunpanosta ja kannasta.
1793: vastaavasta ulkomailta tuodusta polttoaineesta
1794: ei 2 kohdan eikä tulliverolain 15 § :n 2 koh- 8 §
1795: dan perusteella ole suoritettava varmuusvaras- Varmuusvarastointimaksun määräämisestä,
1796: tointimaksua; suorittamisesta, maksuunpanosta ja kannasta,
1797: 5) polttoaineen myynnistä tai muusta luo- muutoksenhausta ja muutoinkin on, jollei tässä
1798: vutuksesta varastossapitäjän verottamattoman laissa toisin säädetä, soveltuvin osin nolJ.datet-
1799: polttoaineen varastoon tai valtion varmuusva- tava, mitä polttoaineverosta annetussa laissa
1800: rastoon samoin kuin verottoman polttoaineen ja valmisteverotuslaissa (558/7 4) tai niiden
1801: varastoon; nojalla on polttoaineverosta säädetty tai
1802: 6) polttoaineesta, joka käytetään energia- määrätty.
1803: lähteenä polttoaineverosta annetussa laissa tar- 9 §
1804: koitetun polttoaineen valmistukseen; eikä Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
1805: 7) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla töönpanosta annetaan asetuksella.
1806: polttoaineesta, joka käytetään vientitavaran val-
1807: mistamiseen tai muuhun käsittelyyn, ei kuiten- 10 §
1808: kaan, milloin polttoaine käytetään koneiden tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
1809: laitteiden käynnissä tai kunnossa pitämiseen. kuuta 198 .
1810: Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka
1811: 6 § 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl-
1812: Kun eduskunnalle on annettu esitys taman keen viedään valmistuspaikalta tahi valrpista-
1813: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus jan tai polttoaineverosta annetussa laissa tar-
1814: määrätä, että polttoaineesta kannetaan esityk- koitetun varastossapitäjän varastosta tahi val-
1815: sen mukainen varmuusvarastointimaksu. tion varmuusvarastosta taikka luovutetaan tul-
1816: Jos 1 momentin mukaan suoritettu var- livalvonnasta lain voimassaoloaikana ..
1817: muusvarastointimaksu on suurempi kuin sit- Tällä lailla kumotaan nestemäisten poltto-
1818: temmin vahvistettu varmuusvarastointimaksu, aineiden varmuusvarastointimaksusta 29 päivä-
1819: on erotusta vastaava määrä palautettava hake- nä joulukuuta 1972 annettu laki ( 858/72) sii-
1820: muksesta maksuvelvolliselle. hen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
1821:
1822:
1823: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
1824:
1825:
1826: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
1827: Pääministeri
1828: MAUNO KOIVISTO
1829:
1830:
1831:
1832:
1833: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
1834: 1981 vp. n:o 122
1835:
1836:
1837:
1838:
1839: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vientitalletuslain muu,t·
1840: tamisesta
1841:
1842:
1843:
1844: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1845:
1846: Esityksessä ehdotetaan, että vientitalletusten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
1847: palautusten ennakonpidätystä koskevat sään- kun eduskunta on hyväksynyt sen.
1848: nökset kumotaan ja että vientitalletusten epä-
1849: suoraa tulootusta koskevat säännökset yksin-
1850: kertaistetaan.
1851:
1852:
1853:
1854:
1855: PERUSTELUT
1856:
1857: 1. Nykyinen tilanne ja asian kulloisenkin Suomen Pankin peruskoron. Vien-
1858: valmistelu titalletuksia on Suomen Pankkiin kertynyt noin
1859: 200 miljoonaa markkaa.
1860: 1.1. Nykyinen tilanne Vientitalletuslain mukaan Suomen Pankki
1861: palauttaa vientitalletuksen talletusvelvolliselle
1862: Heinäkuun 2 päivänä 1979 voimaan tulleen valtioneuvoston määräämänä aikana yhtenä tai
1863: vientitalletuslain (57 8/79) mukaan valtioneu- useampana eränä. Suomen Pankin on toimitet-
1864: vosto voi suhdannekehityksen tasoittamiseksi tava palautettavasta vientitalletuksesta 60 pro-
1865: määrätä suoritettavaksi maasta vietävästä tuot- sentin ennakonpidätys talletusvelvollisen val-
1866: teesta vientitalletuksia. tion- ja kunnallisveron suorittamista varten.
1867: V aitioneuvosto on 29 päivänä toukokuuta Jos vientitalletus käytetään sinä verovuonna,
1868: 1980 antamallaan päätöksellä määrännyt, että jolloin se palautetaan tai sitä seuraavana vero-
1869: sahatusta ja höylätystä havupuutavarasta on vuonna vientitalletuslaissa määriteltyihin tarkoi-
1870: suoritettava 4 prosentin vientitalletus ja val- tuksiin, ennakonpidätystä ei ole toimitettava.
1871: kaistusta sulfaattiselluloosasta 3 prosentin vien- Verohallitus antaa luvan vientitalletuksen nos-
1872: titalletus. Päätös tuli voimaan 1 päivänä kesä- tamiseen ennakonpidätystä toimittamatta.
1873: kuuta 1980 ja vientitalletuksen kantoaika oli
1874: 12 kuukautta. Valkaistun sulfaattiselluloosan
1875: osalta vientitalletuksen kanto lopetettiin 1 päi- 1.2. Asian valmistelu ja lausunnonantajat
1876: vänä maaliskuuta 1981 ja havupuutavaran osal-
1877: ta 6 päivänä huhtikuuta 1981. Valtioneuvos- Valtiovarainministeriö käynnisti 18 päivänä
1878: to päätti 13 päivänä toukokuuta 1981, että kesäkuuta 1980 suhdannepoliittisen lainsää-
1879: vientitalletukset palautetaan yhtenä eränä 1 dännön kehittämisprojektin, jonka yhteydessä
1880: päivästä tammikuuta 1982 lukien, kuitenkin oli kartoitettava muun muassa suhdannepoliit-
1881: viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 1982. tisten lakien käytöstä ja käyttömahdollisuuk-
1882: Suomen Pankki määräsi, että talletuksille sista saadut kokemukset sekä selvitettävä, mil-
1883: maksettava korko on 3 prosenttiyksikköä alle lä tavoin edellä mainittujen lakien säännöksiä
1884: 1681005789
1885: 2 N:o 122
1886:
1887: kehittämällä olisi tarpeen lisätä valmiutta ja kot ylittävät todennäköisesti maksettavan ve-
1888: mahdollisuuksia suhdannekehitystä tasaaviin ron. Vientitalletusten käyttöä voidaan sen si-
1889: toimenpiteisiin. jaan tehokkaasti ohjata 17 § :n voimassa ole-
1890: Projektia varten ministeriö asetti johtoryh- vassa 3 momenttina säännellyn epäsuoran tu-
1891: män ja projektiryhmän, jotka koostuivat virka- loutuksen avulla.
1892: miehistä. Projektityön yhteydessä kuultiin Edellä olevan perusteella ennakonpidätysvel-
1893: asiantuntijoina Suomen Pankin, keskeisten elin- vollisuutta koskevat 17 § :n voimassa olevan
1894: keinoelämän järjestöjen ja työmarkkinajärjestö- 1 ja 2 momentin säännökset ehdotetaan jätet-
1895: jen edustajia.. täviksi pois laista. Epäsuoraa tuloutusta koske-
1896: Projektityön tuloksena valmistui suhdanne- vat säännökset ehdotetaan sen sijaan säilytettä-
1897: poliittisen lainsäädännön kehittämistyöryhmän viksi 17 § :ssä.
1898: muistio (työryhmämuistio 1980: VM 17), Epäsuora tuloutus on sallittu, jos verovelvol-
1899: jossa ehdotettiin ensi sijassa teknisluontoisia lisen investoinnit kohdistuvat tuotannon laa-
1900: muutoksia suhdannepoliittisiin lakeihin. Työ- jentamiseen tai tuotannon jalostusasteen nos-
1901: ryhmämuistiosta on pyydetty lausunnot seuraa- tamiseen. Verotusmenettelyssä on kuitenkin
1902: vilta viranomaisilta, järjestöiltä ja laitoksilta: mahdotonta valvoa esimerkiksi tuotannon ja-
1903: Finlands Svenska Kommunförbund, Kaupan lostusasteen nousua, minkä vuoksi ehdotetaan,
1904: Keskusvaliokunta, kauppa- ja teollisuusministe- että epäsuora tuloutus olisi sallittu silloin kun
1905: riö, Pienteollisuuden Keskusliitto, sisäasiainmi- investoinnit liittyvät verovelvollisen tuotanto-
1906: nisteriö, Suomen Ammattijärjestöjen Keskus- toimintaan. Lain nykyisen 17 § :n 2 ja 3 mo-
1907: liitto, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kun- mentissa olevat epäsuoraa tuloutusta koskevat
1908: nallisliitto, Suomen Metsäteollisuuden Keskus- säännökset ehdotetaan edellä esitetyn perus-
1909: liitto, Suomen Pankki, Teollisuuden Keskus- teella yhdistettäviksi.
1910: liitto, tullihallitus, työvoimaministeriö ja vero- Lain 18 §:n mukaan vientitalletus, joka on
1911: hallitus. palautettu ennakonpidätystä toimittamatta ja
1912: Suhdannepoliittisten lakien kokonaisuudistus jota ei ole käytetty laissa edellytettyyn tar-
1913: toteutetaan myöhemmin. Vientitalletusten pa- koitukseen, luetaan jälkiverotuksessa palautus-
1914: lautusmenettelyyn liittyvien epäkohtien poista- vuoden veronalaiseksi tuotoksi viidellä prosen-
1915: mista koskevat vientitalletuslain muutosehdo- tilla korotettuna. Lisäksi talletusvelvollisen on
1916: tukset esitetään tehtäväksi erillisinä ennen ko- suoritettava erityinen korko. Koska ennakon-
1917: konaisuudistusta siten, että ne saatettaisiin voi- pidätystä koskevat säännökset ehdotetaan ku-
1918: maan ennen vuosina 1980-81 tehtyjen talle- mottaviksi, ehdotetaan, että myös 18 § kumo-
1919: tusten palauttamista. taan tarpeettomana.
1920:
1921: 2. Ehdotetu t muutokset
1922: 3. Esityksen hallinnolliset ja
1923: Lain 17 §: ssä säädetyn ennakonpidätysvel- taloudelliset vaikutukset
1924: vollisuuden tarkoituksena on ohjata palautetta-
1925: vien vientitalletusten käyttöä. Vientitalletus saa- Ehdotetut muutokset aiheuttavat huomatta-
1926: daan nostaa ennakonpidätystä toimittamatta, jos vaa ·työn säästöä sekä Suomen Pankille että
1927: talletusvelvollinen käyttää sen määrättyyn tar- verohallinnolle. Muutokset eivät vaikuta val-
1928: koitukseen. Menettelystä aiheutuu huomattavaa tion tai kuntien verotuloihin.
1929: hallinnollista lisätyötä, joka ei ole oikeassa suh-
1930: teessa saavutettuun hyötyyn. Useimmissa ta-
1931: pauksissa vientitalletukset käytännössä makset- 4. Voi m a a n t u 1 o
1932: taisiin ennakonpidätystä toimittamatta, koska
1933: verovelvollinen yleensä pystyy osoittamaan, et- Laki on tarkoitus saattaa voimaan välittö-
1934: tä talletus käytettäisiin laissa mainittuihin tar- mästi sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksy-
1935: koituksiin, jotka ovat varsin kattavat. Niissä nyt lakiehdotuksen.
1936: tapauksissa, joissa ennakonpidätys on toimitet-
1937: tu, verovelvollinen voi hakea ennakkona kan- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edusc
1938: netun määrän alentamista, jos suoritetut enna- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1939: N:o 122 3
1940:
1941:
1942:
1943: Laki
1944: vientitalletuslain muuttamisesta
1945:
1946: Eduskunnan päätöksen mukaan
1947: .kumotaan 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun vientitalletuslain (578/79) 18 § sekä
1948: muutetaan 17 § näin kuuluvaksi:
1949:
1950: 17 §
1951: Jos vientitalletuksen palautettu määrä käy- le on kuitenkin, että palautettu määrä käyte-
1952: tetaan kuluvan käyttöomaisuuden hankint~m~- · tään sinä verovuonna, jona talletus palautetaan,
1953: non tai muun sellaisen menon kattamiseen, jo- tai sitä seuraavana v,erovuonna ja että kysymyk-
1954: ka verotuksessa vähennetään vuotuisin poistoin, sessä on talletusvelvollisen tuotantotoimintaan
1955: tuloutetaan palautus tältä osin vähentämällä liittyvä investointi tai muu talletusten palaut"
1956: käytetty määrä hankintamenosta tai 'muusta tamista koskevassa valtioneuvoston päätöksessä
1957: edellä tarkoitetusta ,menosta. Tällöin poistot määrätty tarkoitus.
1958: hyväksytään verotuksessa hankintamenon tai
1959: muun edellä tarkoitetun menon ja vientitalle-
1960: tuksen palautuksesta sen kattamiseen käytetyn Tämä laki tulee voimaan päivänä
1961: määrän erotuksesta. Edellytyksenä menettely!- kuuta 198 .
1962:
1963:
1964: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
1965:
1966:
1967: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
1968: Pääministeri
1969: MAUNO KOIVISTO
1970:
1971:
1972:
1973:
1974: Ministeri Mauno Forsman
1975: 4 N:o 122
1976:
1977: Liite
1978:
1979:
1980:
1981:
1982: Laki
1983: vientitalletuslain muuttamisesta
1984:
1985: Eduskunnan päätöksen mukaan
1986: kumotaan 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun vientitalletuslain (578/79) 18 § sekä
1987: muutetaan 17 § näin kuuluvaksi:
1988:
1989: Voimassa oleva laki Ehdotus
1990:
1991: 17 §. 17 s
1992: Suomen Pankin on toimitettava palautetta-
1993: vasta vientitalletuksesta 60 prosentin ennakon-
1994: pidätys talletusvelvollisen valtion- ja kunnallis-
1995: veron suorittamista varten. Ennakonpidätyk-
1996: sestä sekä sen tilittämisestä valtiolle ja käyttä-
1997: misestä on muuten soveltuvin osin voimassa,
1998: mitä osingosta toimiteltavasta ennakonpidätyk-
1999: sestä on säädetty.
2000: Jos talletusvelvollinen tekee verohallitukselle
2001: todennäköiseksi käyttävänsä vientitalletuksen
2002: sinä verovuonna, jona talletus palautetaan, tai
2003: sitä seuraavana verovuonna tuotannon laajen-
2004: tamista tai tuotannon jalostusasteen nostamista
2005: tarkoittaviin investointeihin tai muuhun talle-
2006: tusten palauttamista koskevassa valtioneuvoston
2007: päätöksessä määrättyyn tarkoitukseen, saadaan
2008: vientitalletus nostaa 1 momentissa tarkoitettua
2009: pidätystä toimittamatta.
2010: Jos vientitalletuksen palautus on 2 momen- Jos vientitalletuksen palautettu määrä käy-
2011: tissa tarkoitetussa tapauksessa käytetty kuluvan tetään kuluvan käyttöomaisuuden hankintame-
2012: käyttöomaisuuden hankintamenon tai muun non tai muun sellaisen menon kattamiseen, jo-
2013: sellaisen menon kattamiseen, joka verotuksessa ka verotuksessa vähennetään vuotuisin poistoin,
2014: vähennetään vuotuisin poistoin, tuloutetaan ,tuloutetaan palautus tältä osin vähentämällä
2015: palautus tältä osin vähentämällä käytetty määrä käytetty määrä mainitusta hankintamenosta tai
2016: mainitusta hankintamenosta tai muusta edellä muusta edellä tarkoitetusta menosta. Tällöin
2017: tarkoitetusta menosta. Tällöin poistot hyväksy- poistot hyväksytään verotuksessa hankintame-
2018: tään verotuksessa hankintamenon tai muun non tai muun edellä tarkoitetun menon ja
2019: edellä tarkoitetun menon ja vientitalletuksen vientitalletuksen palautuksesta sen kattamiseen
2020: palautuksesta sen kattamiseen käytetyn määrän käytetyn määrän erotuksesta. Edellytyksenä me-
2021: erotuksesta. nette/ylle on kuitenkin, että palautettu määrä
2022: käytetään sinä verovuonna, jona talletus palau-
2023: tetaan, tai sitä seuraavana verovuonna ja että
2024: kysymyksessä on talletusvelvollisen tuotanto-
2025: toimintaan liittyvä investointi tai muu talle-
2026: tusten palauttamista koskevassa valtioneuvos-
2027: ton päätöksessä määrätty tarkoitus.
2028: N:o 122 5
2029:
2030: Voimassa oleva laki Ehdotus.
2031:
2032: 18 §.
2033: Jos talletusvelvollinen ei ole käyttänyt vien-
2034: titalletusta, joka on palautettu ennakonpidätys-
2035: tä toimittamatta, 17 §:n 2 momentissa mai-
2036: nittuun tarkoitukseen, luetaan täten käyttämät-
2037: tä jäänyt vientitalletus tai sen osa, korotettuna
2038: viidellä prosentilla, toimiteltavassa jälkiverotuk-
2039: sessa palautusvuoden veronalaiseksi tuotoksi.
2040: Talletusvelvollisen on suoritettava tätä tuottoa
2041: vastaavalle veronosalle 12 prosentin vuotuinen
2042: korko siitä päivästä, jolloin mainittu vientital-
2043: letus nostettiin, siihen päivään, jolloin vero
2044: viimeistään on maksettava. V eronkorotusta ei
2045: tällöin määrätä.
2046:
2047:
2048: Tämä laki tulee voimaan päivänä
2049: kuuta 198 .
2050:
2051:
2052:
2053:
2054: 1681005789
2055: 1981 vp. n:o 123
2056:
2057:
2058:
2059:
2060: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsänparannuslain
2061: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami-
2062: sesta
2063:
2064:
2065:
2066: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2067:
2068: Metsälannoitteiden valmisteverovapautta on avustuksena kuten ·tähänkin asti. Asia liittyy
2069: tarkoitus jatkaa myös vuonna 1982. Maanomis- esitykseen, jolla lannoiteverosta annetun lain
2070: tajat saisivat metsälannoitteiden hintaan sisälty- voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden
2071: vää valmisteveroa vastaavan määrän kokonaan 1982 loppuun. Kysymyksessä on ns. budjettilaki.
2072:
2073:
2074:
2075:
2076: PERUSTELUT
2077:
2078: 1. Nykyinen tilanne voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuoden 1982 lop-
2079: puun. Metsänparannushankkeiden lannoitteisiin
2080: Metsien lannoitukseen käytettävien lannoit- nähden on edelleen tarkoituksenmukaista jatkaa
2081: teiden valmisteverovapaus perustuu lannoiteve- menettelyä, jonka mukaan maanomistaja saa
2082: rosta annettuun lakiin ( 881/79) ja metsänpa- valmisteveroa vastaavan määrän metsänparan-
2083: rannuslain muuttamisesta annettuun lakiin nusavustuksena. Tämä edellyttää metsänparan-
2084: ( 984/77 ) , jonka voimaantulosäännöstä on vii- nuslain 6 d §:n voimaantulosäännöksen muut-
2085: meksi muutettu lailla 14. 12. 1979/910. tamista siten, että lakia, yhdenmukaisesti lan-
2086: Verovapaus toteutuu siten, että yksinomaan noiteverolain kanssa, voitaisiin soveltaa myös
2087: metsien lannoitukseen soveltuvat lannoitteet vuonna 1982.
2088: ovat suoraan lain nojalla verottomia. Muiden
2089: lannoitteiden hintaan sisältyvä valmistevero, si-
2090: käli kuin lannoitteita käytetään metsien lannoi- 3. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t vai-
2091: tukseen, voidaan palauttaa tai suorittaa sitä vas- kutukset
2092: taan korvaus valtion varoista lannoitteen käyt-
2093: täjälle. Valmisteveroa vastaava korvaus suori- Metsänparannuslain 6 d §:n mukaisiin avus-
2094: tetaan silloin, kun lannoitus suoritetaan metsän- tuksiin tarvittaisiin, mikäli esitys toteutetaan,
2095: parannuslain mukaisena hankkeena. metsänparannusvaroja vuonna 1982 noin 2,5
2096: milj. mk. Vastaava määrä kertyy valtiolle met-
2097: sänparannushankkeissa käytettävien lannoittei-
2098: 2. M u u t o k s e n t arve den valmisteveroina.
2099:
2100: Eduskunnalle on tarkoitus samanaikaisesti Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2101: antaa hallituksen esitys laiksi lannoiteverosta kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2102: annetun lain 13 §:n muuttamisesta, jolla lain
2103:
2104:
2105:
2106: 1681010030
2107: 2 N:o 123
2108:
2109:
2110: Laki
2111: metsänparannuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
2112:
2113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänparannuslain muuttamisesta 23 päivänä
2114: joulukuuta 1977 annetun lain (984/77) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 14 päi-
2115: vänä joulukuuta 1979 ~nnetussa laissa ( 910/79), näin kuuluvaksi:
2116:
2117: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä ~aki 1tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2118: kuuta 1978 ja sitä sovelletaan lannoitteisiin, kuuta 1982.
2119: joista on suoritettava lannoitteiden valmiste-
2120: veroa vuodeLta 1982 lannoiteverosta 7 päivänä
2121: joulukuuta 1979 annetun lain ( 881/79) nojalla.
2122:
2123:
2124: · Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
2125:
2126:
2127: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
2128: Pääministeri
2129: MAUNO KOIVISTO
2130:
2131:
2132:
2133:
2134: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
2135: N:o 123 3
2136:
2137: Liite
2138:
2139:
2140:
2141:
2142: Laki
2143: metsänparannuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
2144:
2145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänparannuslain muuttamisesta 23 päivänä
2146: joulukuuta 1977 annetun lain ( 984/77) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 14 päi-
2147: vänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ( 910/79), näin kuuluvaksi:
2148:
2149: Voimassa oleva laki Ehdotus
2150:
2151: Tämä laki tulee voimaan 1 patvana tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 pru.vana tammi-
2152: kuuta 1978 ja sitä sovelletaan lannoitteisiin, kuuta 1978 ja sitä sovelletaan lannoitteisiin,
2153: joista on suoritettava lannoitteiden valmiste- joista on suoritettava lannoitteiden valmiste-
2154: veroa vuosilta 1980 ja 1981 [annoiteverosta 7 veroa vuodelta 1982 lannoiteverosta 7 päivänä
2155: päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (881/ joulukuuta 1979 annetunlain (881/79) nojalla.
2156: 79) nojalla.
2157:
2158: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä •tammi- Tämä iaki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2159: kuuta 1980. kuuta 1982.
2160: 1981 vp. n:o. 124
2161:
2162:
2163:
2164:
2165: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä poikkeuksista
2166: valtakunnallisista työttömyyskassoista annettuun lakiin
2167:
2168:
2169:
2170: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTp
2171:
2172: Esityksessä ehdotetaan työttömyysavustusten' Esitys liittyy valtion tulo. ja menoatvioesi~
2173: 500 päivän enimmäisrgjan voimassaoloaikaa jat- tykseen vuodelle 1982.
2174: kettavaksi vuoqen 1982loppuun.. .
2175: • ' ' ' 1
2176: .
2177:
2178:
2179:
2180:
2181: YLEISPERUSTELUT
2182:
2183: 1. Nykyinen tilanne ja järjestelmää niin, että työttömyyskorvauksen
2184: ehdotettu muutos enimmäisaikaa koskeva rajoitus on poistettu.
2185: Pitkäaikaistyöttömien taloudellisen tilan tur-
2186: Valtakunnallisista työttömyyskassoista ahne- vaamiseksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi
2187: tun lain (125/34, työttömyyskassalain) 15 §:n ·ehdottaa, että päiväavustusta saataisiin suorit-
2188: 1 momentin mukaan päiväavustusta saa suo- taa vuonna 1982 edellä sanotun kolmen peräk-
2189: rittaa yhden kalenterivuoden aikana enintään käisen kalenterivuoden aikana maksettavan 450
2190: 200 työttömyyspäivältä, kuitenkin niin, että päivän enimmäisajan lisäksi vielä 50 päivältä.
2191: avustuspäivien lukumäärä kolmen peräkkäisen Esitys on tehty väliaikaiseksi sen johdosta, että
2192: kalenterivuoden aikana saa olla enintään 450. työttömyysturvakomitean työn pohjalta on par-
2193: Jäserielle, 'jo~:a '· on. saanut päiväavu~tusta kol- 'Jui.illaan valmisteilla näihin säännöksiin ulottuva
2194: men peräkkäisen kalenterivuoden aikana sen kokonaisuudistus.
2195: enimmäisajalta, voidaan työttömyyskassalain 20
2196: § :n 4 momentin mukaan suorittaa avustuf'ta
2197: sen jälkeen, kun hän on ollut työssä vähintään 2. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t
2198: kuusi kuukautta. vaikutukset
2199: Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on
2200: avustuksen suorittaminen työttömyyskassojen Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion
2201: jäsenille työttömyyden heitä kohdatessa. Sellai- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on luvattu
2202: sille kassojen jäsenille, jotka vuodesta toiseen antaa lakiesitys, jonka mukaan työnantajien
2203: ovat työttöminä, työttömyysvakuutuksesta muo- osuutta työttömyyskassamenoista väliaikaisesti
2204: dostuu eläkejärjestelmä. Varsinaisia eläkejärjes- korotetaan 17 prosenttiyksikköä ja valtion apu-
2205: telmiä on kuitenkin kehitetty niin, että eläke- rahan suuruutta vastaavasti alennetaan. Tämän
2206: perusteena otetaan nykyään huomioon myös huomioonottaen lakiesityksen arvioidaan aiheut-
2207: pitkäaikainen työttömyys. Työeläkejärjestelmäs- tavan työttömyysvakuutusmenoihin lisäkustan-
2208: sä toteutettu osatyökyvyttömyyseläke kohdis- nuksia vuonna 1982 noin 9 000 000 markkaa,
2209: tuu sekin myös vaikeasti työhön sijoitettaviin josta valtion osuus on noin 2 070 000 markkaa,
2210: henkilöihin. Nuoremmille pitemmän aikaa työt- työttömyyskassojen keskuskassan osuus noin
2211: tömänä oleville tulee lähinnä kysymykseen 6 300 000 markkaa ja työttömyyskassojen osuus
2212: uudelleenkoulutus, jota viime vuosina on huo- noin 630 000 markkaa.
2213: mattavasti kehitetty. Lisäksi työllisyyslailla Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
2214: ( 946/71) on laajennettu työttömyyskorvaus- nalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2215: 168100899M
2216: 2 N:o 124
2217:
2218:
2219:
2220:
2221: Laki
2222: eräistä poikkeuksista valtakunnallisista työttömyyskassoista annettuun lakiin
2223:
2224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2225:
2226: Sen estämättä, mitä valtakunnallisista työttö- 450 työttömyyspäivän lisäksi enintään 50 työt-
2227: myyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 tömyyspäivältä.
2228: annetun lain 15 §:n 1 momentissa, sellaisena
2229: kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1974 anne-
2230: tussa laissa ( 453/7 4 ) , on säädetty kolmen pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2231: räkkäisen kalenterivuoden aikana maksettavas- kuuta 1982 ja ,se on voimassa saman vuoden
2232: ta enimmäisajasta, saa päiväavustusta suorittaa loppuun.
2233:
2234:
2235: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
2236:
2237:
2238: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
2239: Pääministeri
2240: MAUNO KOIVISTO
2241:
2242:
2243:
2244:
2245: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
2246: 1981 vp. n:o 125
2247:
2248:
2249:
2250:
2251: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtakunnatlisista .työt·
2252: tömyyskassoista annetun lain 24 ja 26 b §:n väliaikaisesta muut·
2253: tamisesta
2254:
2255:
2256:
2257: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
2258:
2259: 'Esityksen tarkoituksena on ehdottaa, että Lakia .on ta!ikoitus ·soveltaa 1 päivästä tam·
2260: työnantajien osuutta työttömyyskassamenoista mikuuta 1982 lukien .saman vuoden loppuun.
2261: väliailtaisesti korotetaan 17 prosenttiyksikköä Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
2262: ja valtion apurahan suuruutta vastaavasti alen- tykseen vuodelle 1982.
2263: netaan.
2264:
2265:
2266:
2267:
2268: PERUSTELUT
2269:
2270: 1. Nykyinen tilanne ja ehdote- Lakiesityksellä ei ole tarkoitus pysyvästi
2271: tut muutokset .muuttaa työttömyysvakuutuksen rakenteellista
2272: rahoituspohjaa työttömyysturvajärjestelmän ko-
2273: Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne- konaisuudistustyön ollessa parhaillaan vireillä.
2274: tun lain ( 125/34) 24 § :n 1 momentin ja
2275: 26 b § :n 1 momentin mukaan työttömyysavus-
2276: tuksiin kohdistuvan valtion apurahan suuruus
2277: on 40 prosenttia kassan jäsenille suoritetuista 2. E s i t y k s e n t a 1o u d e 11 i s e t
2278: avustuksista ja työnantajien rahoittaman työttö- vaikutukset
2279: myyskassojen keskuskassaa tukimaksu vastaa-
2280: vasti 53 prosenttia. Valtiontaloudellisista syistä ,Lakiesityksestä aiheutuisi valtiolle työttö-
2281: on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa myysvakuutusmenoissa n. 100 milj. markan
2282: edellä mainittua lakia muutettavahi väliaikai- säästö.
2283: sesti 1 päivästä tammikuuta 1982 lukien saman
2284: vuoden loppuun siten, että valtion apurahan Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2285: suuruus olisi 23 prosenttia ja työttömyyskasso- kunnan hyväksyHäväksi seuraava lakiehdotus:
2286: jen keskuskassan tukimaksu 70 prosenttia.
2287: TyöHömyyskassojen osuus säilyisi entisellään.
2288:
2289:
2290:
2291:
2292: 168100894F
2293: 2 N:o 125
2294:
2295:
2296:
2297:
2298: Laki
2299: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 24 ja 26 b §:n väliaikaisesta
2300: muuttamisesta
2301:
2302: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23
2303: päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain 24 §:n 1 momentti ja 26 b §:n 1 momentti, sel-
2304: laisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1102/76), väliaikai-
2305: sesti näin kuuluviksi:
2306:
2307: 124 §
2308: Q'yöttömyysavustuksiin kohdistuvan apurahan jolla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista,
2309: suuruus on 23 prosenttia kassan jäsenille suo- tukimaksua 70 prosenttia sen maksamista
2310: ritetuista avustuksista. Apurahaa laskettaessa työttömyysavustuksista.
2311: määrätään luontoisetuina annetun aJVUstuksen
2312: arvo· paikkakunnalla käypien hintojen mukaan.
2313: .
2314: 1Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuu-
2315: 126 b s ta 1982 lukien ja se on voimassa saman vuo-
2316: Keskuskassa suorittaa työttömyyskassalle, den loppuun.
2317:
2318:
2319: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
2320:
2321:
2322: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
2323: Pääministeri
2324: MAUNO KOIVISTO
2325:
2326:
2327:
2328:
2329: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
2330: N:o 125 3
2331:
2332: Liite
2333:
2334:
2335:
2336: Laki
2337: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 24 ja 26 b § :n väliaikaisesta
2338: muuttamisesta
2339:
2340: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23
2341: päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain 24 §:n 1 momentti ja 26 b §:n 1 momentti, sel-
2342: laisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa ( 1102/76), väliaikai-
2343: sesti näin kuuluviksi:
2344:
2345: Voimassa oleva laki Ehdotus
2346: 24 § 24 §
2347: Työttömyysavustuksiin kohdistuvan apul'ahan rTyöttömyysavustuksiin kohdistuvan apurahan
2348: suuruus on 40 prosenttia kaSISlUl jäsenille suo- suuruus on 23 prosenttia kassan jäsenille suo-
2349: ritetuista avustukisista. Apunahaa laskettaessa dtetuista avustuksista. Apurahaa laskettaessa
2350: määrätään luontoisetuina annetun avustuksen määrätään luontoisetuina annetun awustuksen
2351: arvo paikkakunnalla käypien hintojen mukaan. arvo paikkakunnalla käypien hintojen mukaan.
2352:
2353:
2354: 26 b § 126 b §
2355: Keskuskassa suorittaa työtltömyyskassalle, Keskuskassa suorittaa työttömyyskassalle,
2356: jolla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, jolla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista,
2357: tukimaksua 53 prosenttia sen maksamista työt- tukimaksua 70 prosenttia sen maksamista
2358: tömyysavustuksista. työttömyysavustuksista.
2359:
2360:
2361: Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuu-
2362: ta 1982 l11kien ;a se on voimassa saman vuo-
2363: den loppuun.
2364: 1981 vp. n:o 126
2365:
2366:
2367:
2368:
2369: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1982 suori-
2370: tettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sai-
2371: rausvakuutusmaksusta
2372:
2373:
2374:
2375: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
2376:
2377: Esityksessä ehdotetaan työnantajan sosiaali- Vakuutetun sairausvakuutusmaksua penttal-
2378: turvamaksuna suoritettava työnantajan kansan- siin ensi vuonna edelleen 1 penni veroäyriltä.
2379: eläkemaksu pysytettäväksi saman suuruisena Myöskään vakuutetun 2 pennin suuruiseen
2380: kuin kuluvanakio vuonna. Lapsilisämaksua ei kansaneläkevakuutusmaksuun ei ehdoteta tehtä-
2381: työnantajilta edelleenkään perittäisi vuonna väksi muutosta.
2382: 1982. Aikaisemmin vahvistetun lain mukaisesti Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
2383: työnantajan sairausvakuutusmaksu nousee ensi tykseen vuodelle 1982.
2384: vuonna kuluvan vuoden tasosta 0,60 prosentti-
2385: yksikköä.
2386:
2387:
2388:
2389:
2390: PERUSTELUT
2391:
2392: 1. Nykyinen tilanne ja ehdo- senttia palkoista ja loppuvuodelta 1981 lapsi-
2393: tetut muutokset lisämaksu on jälleen jätetty perimättä (1087 /
2394: 80).
2395: 1.1. Työnantajan sosiaaliturvamaksu Kansaneläkelain 3 §:n 2 momentin (956/
2396: 72) mukaan työnantajan kansaneläkemaksua
2397: Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun peritään työnantajan liiketoiminnan pääomaval-
2398: lain 1 §:n 1 momentin (613/78) muhan työn- taisuudesta riippuen joko 4,25, 4,75 tai 5,25
2399: antajan lapsilisämaksu on 2,25 prosenttia työn- prosenttia työntekijälle suoritetun ennakkope-
2400: tekijälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen rinnän alaisen palkan määrästä. Viime vuosina
2401: palkan määrästä. samoin kuin vuonna 1981 kansaneläkemaksua
2402: Työnantajan sosiaaliturvamaksun painottues- on kuitenkin peritty sanotusta tasosta 0,375
2403: sa etenkin työvoimavaltaisiin yrityksiin on prosenttiyksiköllä korotettuna.
2404: työnantajan lapsilisämaksua peritty viime vuo- Sosiaalietuoksien verotusta koskevien saan-
2405: sina työvoimapoliittisista syistä pysyvästä tasos- nösten yhteydessä vahvistettiin erikseen työn-
2406: taan alennettuna. Alkuvuodesta 1980 maksua antajan sairausvakuutusmaksu vuodelle 1982
2407: ei peritty lainkaan ja sanotun vuoden heinä- (479/81). Sen mukaan työnantajan sairaus-
2408: kuusta lukien saman vuoden loppuun maksun vakuutusmaksua peritään ensi vuonna 2,35 pro-
2409: suuruus oli 0,25 prosenttia palkoista (497/ senttia palkasta.
2410: 80). Vuoden 1981 kahdelta ensimmäiseltä kuu- Työnantajan sosiaaliturvamaksuilla osaksi ra-
2411: kaudelta lapsilisämaksua on peritty 0,25 pro- hoitettavissa sairausvakuutus- ja kansaneläkejär-
2412: ~68100937V
2413: 2 N:o 126
2414:
2415: jestelmissä on vuotta 1982 ja sen jälkeistä pennin ja kansaneläkevakuutusmaksu 2,25 pen-
2416: aikaa silmällä pitäen tapahtumassa perusteelli- nin tasolle. Sanotusta ajankohdasta lähtien
2417: sia muutoksia. Mainituilla sosiaalietuuksien ve- maksut on peritty tästä tasosta alennettuina.
2418: rotusta koskevilla laeilla (471-479/81 sekä Vuosina 1980 ja 1981 sairausvakuutusmaksun
2419: 526 ja 527 /81) toteutettiin osittain jo näiden suuruus on ollut 1 penni ja kansaneläkevakuu-
2420: järjestelmien rahoitusta koskevia toimenpiteitä. tusmaksun 2 penniä veroäyriltä, jolloin maksu-
2421: Eduskunnalle on lisäksi 12 päivänä kesäkuuta alennus on painottunut sairausvakuutusmaksun
2422: 1981 annettu hallituksen esitys laiksi kansan- puolelle (1087 /80).
2423: eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liit- Edellä mainituista syistä ehdotetaan, että
2424: tyviksi laeiksi (HE 98/1981 vp.) Siinä ehdo- vakuutetun maksut säilytettäisiin nykyisellä ta-
2425: tetaan vuoden 1983 alusta jatkettavaksi vaiheit- sollaan. Tähän päästäisiin vahvistamalla sairaus-
2426: tain kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistus- vakuutusmaksun suuruudeksi vuonna 1982
2427: ta. Sanotun hallituksen esityksen perusteluissa 1 penni veroäyriltä ja perimällä kansaneläkeva-
2428: viitataan muun muassa valtioneuvoston 5 päi- kuutusmaksua kansaneläkelain 5 § :n 1 momen-
2429: vänä toukokuuta 1981 eduskunnalle antamaan tin mukaisesti 2 penniä veroäyriltä.
2430: selontekoon lähiajan talouspolitiikasta. Sen Myös merimiesverotaulukoihin ehdotetaan
2431: mukaan eläkeuudistus rahoitetaan nostamatta tehtäväksi vakuutetun sairausvakuutusmaksun
2432: vakuutusmaksuja vuoden 1980 tasosta. Kan- vahvistamisesta aiheutuvat tarkistukset.
2433: saneläkeuudistusta koskevassa hallituksen esi-
2434: tyksessä ei työnantajien ja vakuutettujen mak-
2435: superusteisiin ole ehdotettu muutoksia.
2436: Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että 2. E s i t y k sen
2437: talo u d e 11 i se t
2438: myös vuonna 1982 työnantajan kansaneläke- vaikutukset
2439: maksu pysytettäisiin entisen suuruisena eli
2440: työnantajan pääomavaltaisuudesta riippuen joko Ehdotetuilla maksuilla kansaneläkelaitoksen
2441: 4,625, 5,125 tai 5,625 prosenttina palkoista. tulot kasvaisivat vuonna 1982 kuluvaan vuo-
2442: Työvoimakustannusten hillitsemiseksi ehdote- teen verrattuna työnantajien osalta toteutuvan
2443: taan, ettei lapsilisämaksua kannettaisi lainkaan palkkasumman kasvun ja työntekijäin osalta
2444: vuodelta 1982. toteutuvan veroävrimäärän kasvun mukaisesti.
2445: Lapsilisämaksun perimättä jättämisestä johtuen
2446: valtion tulot sen sijaan supistuisivat vuoden
2447: 1.2. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu ja 1981 tasosta noin 50 miljoonalla markalla.
2448: kansaneläkevakuutusmaksu
2449:
2450: Sairausvakuutuslain 33 §:n 1 momentin 3. Voimaantulo
2451: (742/70) mukaan vakuutetun sairausvakuu-
2452: tusmaksu on 1,25 penniä veroäyriltä. Kansan- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
2453: eläkelain (288/57) 5 §:n 1 momentin mukaan tykseen 1982 ja se ehdotetaan saatettavaksi
2454: vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksu on 2 voimaan vuoden 1982 alusta.
2455: penniä veroäyriltä. Vuotta 1979 edeltäneeltä
2456: ajalta mainittujen maksujen suuruus oli kui- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2457: tenkin vakiintunut sairausvakuutusmaksu 1,50 kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2458: N:o 126 3
2459:
2460:
2461:
2462: Laki
2463: vuodelta 1982 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun
2464: sairausvakuutusmaksusta
2465:
2466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2467:
2468: s
2469: 1 4 s
2470: Poiketen siitä, mitä 8 päivänä kesäkuuta Poiketen siitä, mitä 16 päivänä toukokuuta
2471: 1956 annetun kansaneläkelain 3 § :n 2 momen- 1958 annetun merimiesverolain 6 §:n 3 mo-
2472: tissa, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulu- mentissa ja 13 § :n 1 momentissa, sellaisina
2473: kuuta 1972 annetussa laissa (956/72), on kuin ne ovat 30 päivänä marraskuuta 1973
2474: säädetty työnantajan kansaneläkemaksusta, annetussa laissa ( 866/73), on säädetty vakuu-
2475: maksua peritään mainitussa momentissa sää- tetun sairausvakuutusmaksusta, on tämä maksu
2476: dettyjen prosenttien 4,25, 4,75 ja 5,25 ase- otettava huomioon vuonna 1982 sovellettavis-
2477: mesta vastaavasti 4,625, 5,125 ja 5,625 pro- sa merimiesverotaulukoissa laskettuna 1 pen-
2478: senttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta nin mukaan veroäyriltä. Vastaavasti on kansan-
2479: 1982 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suori- eläkelaitokselle suoritettava vuodelta 1982 1,6
2480: tetun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. prosenttia merimiestulosta kansaneläkevakuu-
2481: tusmaksuna ja 0,8 prosenttia merimiestulosta
2482: 2 s vakuutetun sairausvakuutusmaksuna. Jos meri-
2483: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- miesvero on pienempi kuin 11,2 prosenttia
2484: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne- merimiestulosta, jaetaan vero edellä mainitulta
2485: tun lain 1 S:n 1 momentissa, sellaisena kuin ajalta kunnan, kansaneläkelaitoksen ja seura-
2486: se on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa kunnan kesken siten, että siitä suoritetaan
2487: laissa ( 613/78), on säädetty työnantajan lapsi- kunnalle 20 osaa, kansaneläkelaitokselle 6 osaa
2488: lisämaksusta, maksu jätetään perimättä 1 päi- ja seurakunnalle 2 osaa. Mikäli merimiesve-
2489: västä tammikuuta 1982 saman vuoden joulu- roon ei sisälly kirkollisveroa ja merimiesvero
2490: kuun loppuun. tällöin on pienempi kuin 10,4 prosenttia me-
2491: 3s rimiestulosta, jaetaan vero kunnan ja kansan-
2492: Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta eläkelaitoksen kesken siten, että siitä suorite-
2493: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo- taan kunnalle 20 osaa ja kansaneläkelaitokselle
2494: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu- 6 osaa.
2495: kuuta 1970 annetussa laissa (742/70), on sää-
2496: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on
2497: sanottu maksu 1 penni vakuutetulle vuodelta ' §
2498: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2499: 1982 toimitettavass.a kunnallisverotuksessa mää- kuuta 1982.
2500: rätyltä veroäyriltä.
2501:
2502: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
2503:
2504:
2505: Tasavallan Presidentin estyneenä ollasa
2506: Pääministeri
2507: MAUNO KOIVISTO
2508:
2509:
2510:
2511:
2512: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
2513: 1981 vp. n:o 127
2514:
2515:
2516:
2517:
2518: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimenpiteistä tupa-
2519: koinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n väliaikaisesta muut-
2520: tamisesta
2521:
2522:
2523:
2524: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
2525:
2526: Esityksen tarkoituksena on edelleen muuttaa hintään 0,35 prosenttia tupakkaveron arvlol-
2527: väliaikaisesti valtiontaloudellisista syistä toi- dusta vuotuisesta tuotosta. Tämän mukaisesti
2528: menpiteistä ;tupakoinnin vähentämiseksi annet- vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessa, jo-
2529: tua 'lakia siten, että varattaessa tupakoinnin hon esitys liittyy, on tarkoitukseen varattu
2530: ehkäisytyöhön vuoden 1982 tulo- ja meno- 5 180 000 markan määräraha.
2531: arviossa määrärahaa perusteena käytetään vä-
2532:
2533:
2534:
2535:
2536: PERUSTELUT
2537:
2538: Tupakkalain (693/76) 27 §:ssä on säädetty, lainkohdan väliaikaisesta muuttamisesta edus-
2539: että valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain kunta aikaisempiin kannanottoihinsa viitaten
2540: otettava määräraha, joka vastaa vähintään edellytti, että vuoden 1982 tulo- ja meno-
2541: puolta prosenttia tupakkaveron arvioidusta arvioon varataan edellä mainittua tal"koitusta
2542: vuotuisesta tuotosta. Tämä määräraha käy- varten määräraha, joka tupakkalain mukaisesti
2543: tetään tupakoinnin ehkäisytyöhön sekä tu· vastaa vähintään 0,5 prosenttia tupakkaveron
2544: pakointiin ja sen seurausvaikutuksiin liittyvään arvioidusta vuotuisesta tuotosta.
2545: tutkimus-, seuranta- ja valistustoimintaan so- Valtiontaloudellisista syistä ei hallitus kui-
2546: siaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvis- tenkaan ole katsonut voivansa vielä ;toteuttaa
2547: taman käyttösuunnitelman mukaisesti. eduskunnan edellä mainittua lausumaa siinä
2548: Viimeksi vuoden 1981 menoarvioon liittyen esitetyssä laajuudessa vaan on katsonut, että
2549: sanottua pykälää muutettiin 19 päivänä joulu- tärkeimmät >toilnitatarpeet voidaan tässä vai-
2550: kuuta 1980 (835/80) väliaikaisesti siten, että heessa tyydyttää, jos terveysviranomaisten käy-
2551: siinä säädettiin valtion tulo- ja menoarvioon tettävissä on vuonna 1982 erillismääräraha,
2552: vuosittain otettavaksi määräraha, joka vastaa jonka suuruus vastaa vähintään 0,35 prosenttia
2553: vähintään 0,3 prosenttia tupakkaveron arvioi- tupakkaveron arvioidusta vuotuisesta tuotosta.
2554: dusta vuotuisesta tuotosta. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on 0,05
2555: Terveysviranomaisten kannalta on tarpeel- prosenttiyksikköä.
2556: lista, että käytettävissä on edelleen määräraha, Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä
2557: jonka avulla voidaan kokonaan tai osittain tupakkaveron arvioitu tuotto on 1 480 mil-
2558: rahoittaa ajankohtaisia tupakoinnin vähentämi- joonaa markkaa. Vastaavasti on momentille
2559: seen liittyviä terveyskasvatuksellisia ja muita 33.73.22 Tupakoinnin vähentäminen varattu
2560: toimintamuotoja, jotka muutoin ilman käytet- 5 180 000 markan määräraha. Lisäys edellises-
2561: tävissä olevaa erillisrahoitusta viivästyisivät tai tä vuodesta on 1 430 000 markkaa eli 38 %.
2562: jäisivät toteutumatta.
2563: Hyväksyessään vuoden 1980 valtiopäivillä Edellä olevan perusteella annetaan Edus-
2564: hallituksen esityksen n:o 147 edellä mainitun kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2565: 1681010221
2566: 2 N:o 1.27
2567:
2568:
2569: Laki
2570: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
2571:
2572: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13
2573: päivänä elokuuta 1976 annetun lain ( 693/76) 27 §:n 1 momentti väliaikaisesti näin kuulu-
2574: vaksi:
2575: 27 §
2576: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain Tämä laki tulee voimaan päivänä
2577: otettava määräraha, joka vastaa vähintään 0,35 kuuta 198 .
2578: prosenttia tupakkaveron arvioidusta vuotuises- Tätä lakia sovelletaan varattaessa määräraha
2579: ta tuotosta. vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa.
2580:
2581:
2582:
2583: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
2584:
2585:
2586: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
2587: Pääministeri
2588: MAUNO KOIVISTO
2589:
2590:
2591:
2592:
2593: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
2594: 1981 vp. n:o 128
2595:
2596:
2597:
2598:
2599: Hallituksen esitys Eduskunnalle maatalousyrittäjien tapatur-
2600: mavakuutuslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
2601:
2602:
2603:
2604: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
2605:
2606: Esitys liittyy osana niihin sosiaaliturvaa kos- suosuudella ja valtion osuudella. Perusturva-
2607: keviin muutoksiin, jotka sisältyvät kuluvan vuo- osuus kustannettaisiin toisaalta sairausvakuu-
2608: den tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. tus-, kansaneläke- ja perhe-eläkejärjestelmästä
2609: Esityksessä ehdotetaan maatalousyrittäjien ta- ja toisaalta maatalousyrittäjien eläkelain mukai-
2610: paturmaturvaa parannettavaksi säätämällä maa- sesta järjestelmästä. Maatalousyrittäjien tapa-
2611: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki. Laki si- turmavakuutuslain säätämisestä johtuvan lisä-
2612: sältäisi maatalousyrittäjiä koskevat erityissään- turvan, joka määriteltäisiin 50 % :ksi tapatur-
2613: nökset ja muilta osin se viittaisi työntekijöiden mavakuutuksen kokonaiskustannuksista, mak-
2614: tapaturmavakuutuslakiin ja ammattitautilakiin. saisivat maatalousyrittäjät ja valtio puoliksi
2615: Tapaturmavakuutus koskisi pääsääntöisesti kumpikin. Vakuutusmaksu perittäisiin niiltä
2616: niitä maatilatalouden harjoittajia, kalastajia ja maatalousyrittäjiltä, jotka ovat velvolliset otta-
2617: poronhoitajia perheenjäsenineen, jotka kuuluvat maan maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen
2618: vakuutettuina maatalousyrittäjien eläkelain pii- vakuutuksen. Vakuutusmaksun perusteet vah-
2619: riin. vistaisi sosiaali- ja terveysministeriö.
2620: Työtapaturma ja ammattitauti samoin kuin Lain täytäntöönpanosta huolehtisi maatalous-
2621: niiden johdosta maksettavat etuudet määritel- yrittäjien tapaturmavakuutuslaitos.
2622: täisiin samalla tavoin kuin työntekijöiden tapa- Samalla ehdotetaan maataloustulolain 4 §: ää
2623: turmavakuu tuksessa. muutettavaksi siten, että maatilatalouden har-
2624: Päivärahan, tapaturmaeläkkeen ja perhe- joittajien tapaturmavakuutusmaksut tulisivat
2625: eläkkeen perusteena oleva vuosityöansio las- huomioon otetuiksi maataloustulolaskelmassa.
2626: kettaisiin samoin kuin maatalousyrittäjien elä- Myös tapaturmavakuutuslakiin ja maatalousyrit-
2627: kelain mukaan vahvistettu työtulo. Tämän työ- täjien eläkelakiin ehdotetaan eräitä teknisluon-
2628: tulon perusteella maksettaisiin myös vakuutus- teisia muutoksia.
2629: maksu. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
2630: Maa talousyrittäjien tapa turmavakuutuksen den 1982 heinäkuun alusta.
2631: kokonaiskustannukset rahoitettaisiin perustur- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
2632: vaosuudella, maatalousyrittäjien vakuutusmak- tykseen vuodelle 1982.
2633:
2634:
2635:
2636:
2637: 168100891C
2638: 2 N:o 128
2639:
2640:
2641:
2642:
2643: SISÄLLYSLUETTELO
2644:
2645: Sivu Sivu
2646: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . 13
2647: SISÄLLYSLUETTELO 2 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2648: 1.1. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 13
2649: YLEISPERUSTELUT 3 1.2. Tapaturmavakuutuslaki . . . . . . . . . . . . . . . 17
2650: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ....... . 3 1.3. Maatalousyrittäjien eläkelaki . . . . . . . . . . 18
2651: 3 1.4. Maataloustulolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
2652: 1.1. Tavoitteet .......................... .
2653: 1.2. Keinot ............................. . 5 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . 18
2654: 1.2.1. Henkilöpiiri .................. . 5
2655: 6 3. Voimaantulo • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
2656: 1.2.2. Työtapaturman määrittely ....... .
2657: 1.2.3. Ammattitaudin määrittely ....... . 6
2658: 7
2659: LAKITEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . t 9
2660: 1.2.4. Etuudet ..................... .
2661: 1.2.5. Vuosityöansion määrittely ....... . 7 1. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki . . 19
2662: 1.2.6. Etuuksien yhteensovitus ....... . 8
2663: 8 2. Laki tapaturmavakuutuslain 2 ja 28 §:n muut-
2664: 1.2.7. Vapaaehtoinen vakuutus ....... . tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
2665: 1.2.8. Vakuutuksesta vapauttaminen ... . 9
2666: 1.2.9. Muutoksenhakujärjestelmä ...... . 9 3. Laki maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n
2667: 1.2.10. Tapaturmavakuutus ja verotus .. 10 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
2668: 1.2.11. Tapaturmavakuutusmaksu maata- 4. Laki maataloustulolain 4 §:n muuttamisesta . . 24
2669: louden kustannuksena ......... . 10
2670: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . 10 LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
2671: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- RINNAKKAISTEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . .. . 25
2672: tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3. Laki maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muut-
2673: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . 11 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
2674: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . 13 4. Laki maataloustulolain 4 §:n muuttamisesta . . 25
2675: N:o 128 3
2676:
2677:
2678:
2679: YLEISPERUSTELUT
2680:
2681: 1. Esityksen yhteiskunnallinen . TapVL koskee periaatteessa kaikkea työ- ja
2682: merkitys v~~kas_uhteessa. tehtävää työtä. Korvauskäytän-
2683: non heventym1sen myötä on lain piiri vähitel-
2684: 1.1. Tavoitteet len laajentunut. Kuitenkin yrittäjätoiminta on
2685: lain sov7ltamisalan ulkopuolella. Tapaturmava-
2686: Maatalousyrittäjät toimivat yleensä työympä- kuutusl.ams~~dä?nön uudistamisen yhteydessä
2687: ristössä, jossa riski saada työtapaturma tai sai- on usem kimmtetty huomiota yrittäjien tapa-
2688: rastua ammattitautiin on suuri. Tämä johtuu turmavakuutusturvaan. Vaikka kehittämistarve
2689: osittain ammatin erityisluonteesta: työtehtävät onkin todettu, on useimmiten viitattu niihin
2690: vaihtelevat vuodenaikojen, tuotantosuunnan ja mahdollisuuksiin, joita sairausvakuutuksen ja
2691: myös säätilan mukaan. Laajaa selvitystä maa- muun perusvakuutuksen kehittäminen yrittäjille
2692: talouden työtapaturmista ei ole tehty, mutta antaa.
2693: useiden erillistutkimusten perusteella voidaan
2694: arvioida alalla sattuvan noin 30 000 tapatur- .. Jos ?Iaatalousyrittäjää kohtaa tapaturma tai
2695: maa vuodessa. Tapaturmat ovat usein vaikeita, han sanastuu ammattitautiin hän voi niiden
2696: sillä keskimääräinen työkyvyttömyysaika päivä- aiheuttamista taloudellisista 'menetyksistä ha-
2697: rahaan johtaneissa tapauksissa on 35 päivää. kea korvausta sairausvakuutusjärjestelmästä ja
2698: Maatalouden tapaturmariski on arvioitu noin eri eläkejärjestelmistä. Sairausvakuutuslain
2699: kymmeneksi prosentiksi. Tämä merkitsee sitä, (364/63; SVL) mukaan korvataan osa sai~
2700: että maatalouden piirissä työskentelevistä joka raanhoidon kustannuksista ja maksetaan korva-
2701: kymmenes henkilö saa vuoden aikana tapatur- uksena työkyvyttömyydestä päivärahaa. Päivä-
2702: man. rahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä lukuun-
2703: Alttius tapaturmille ja tapaturmien vaikeus- ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja
2704: aste kasvavat maatalouden koneeliistumisen ja seitsemää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.
2705: työtahdin kiristymisen myötä. Uudet työmene- P.~~värahan enimmä!ssuoritusaika on 300 päi-
2706: telmät ovat synnyttäneet aikaisemmin tunte- vaa. Tapaturmasta Johtuvan työkyvyttömyyden
2707: mattomia työperäisiä sairauksia. Altistavia te- per~steella maatalousyrittäjällä on myös mah-
2708: kijöitä ovat esimerkiksi torjunta- ja säilöntä- dolllsuus saada kansaneläkelain (347 /56;
2709: aineet ja heinänkäsittelyn yhteydessä syntyneet KEL) ja eri työeläkelakien mukaista työkyvyt-
2710: biologiset pölyt. tömyyseläkettä. Työeläkkeistä tulee lähinnä ky-
2711: Maatalouden poikkeaviin työolosuhteisiin on symykseen maatalousyrittäjien eläkelain (467 f
2712: viime aikoina kiinnitetty huomiota kehitettäes- 69; MYEL) mukainen eläke. Oikeus saada
2713: sä muuta lainsäädäntöä. Niinpä maa-, metsä- ja KEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä alkaa
2714: kalataloudessa työskentelevät on yrittäjäryhmä- vasta sen jälkeen, kun oikeus sairausvakuutus-
2715: nä otettu työterveyshuoltolain (743/78) toi- päivärahan saamiseen on päättynyt. Työeläkkei-
2716: menpiteiden piiriin. siin nähden sairausvakuutuspäiväraha on muu-
2717: Suomessa on työntekijöillä ollut tapaturma- tettu ensisijaiseksi korvaukseksi. Päivärahan
2718: vakuutus jo vuodesta 1895. Voimassa olevan ensisijaisuusaika on 150 ensimmäistä suoritus-
2719: vuoden 1948 tapaturmavakuutuslain (608/48; p~ivä~. sekä tämän jälkeiseltä ajalta suorituspäi-
2720: TapVL) pysyttämiseksi ajan tasalla siihen on vat vudennen seuraavan täyden kalenterikuu-
2721: tehty useitakin muutoksia. Viimeisin suuri uu- ~al::d~n loppuun. Sairausvakuutuspäivärahan en-
2722: distus liittyy tämän esityksen tavoin kuluvan SlSlJalsuus työeläkkeisiin nähden koskee sellai-
2723: vuoden tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. sia päivärahoja, jotka kohdistuvat vuoden 1981
2724: Tällöin muutettiin tapaturmavakuutuksen työ- jälkeiseen aikaan.
2725: kyvyttömyyden määrittelyperusteita, korotettiin Liikenteessä sattuneesta työtapaturmasta
2726: ansionmenetyskorvausten tasoa ja uudistettiin maatalousyrittäjällä on mahdollisuus hakea lii-
2727: tapaturmavakuutuksen muutoksenhakujärjestel- kennevakuutuslain ( 279/59) mukaisia korva-
2728: mä. Samassa yhteydessä säädettiin uuden lain uksia. Jos maatalousyrittäjä työskentelee toisen
2729: mukaiset ansionmenetyskorvaukset kokonaan palveluksessa työntekijänä, hän kuuluu työnte-
2730: veronalaiseksi tuloksi. Muutokset tulevat voi- k.~öitä varten säädetyn tapaturmaturvan pii-
2731: maan vuoden 1982 alusta. run.
2732: 4 N:o 128
2733:
2734: Maatalousyrittäjien piirissä on ollut jonkin min täydennetty maataloustuloneuvotteluissa
2735: verran käyttöä vapaaehtoisella tapaturmavakuu- sovitulla ryhmätapaturmavakuutuksella. Sen
2736: tuksella. Eräät maatalousyrittäjät ovat TapVL:n kustantaa kokonaisuudessaan valtio.
2737: 57 §:n 1 momentin mukaisesti ottaneet itsel- Suomessa perussosiaaliturvan mukaiset etuu-
2738: leen ja perheensä jäsenille samanlaisen vakuu- det ovat suppeammat kuin työntekijäin tapa-
2739: tuksen kuin työntekijöilleen. Näitä vakuutuksia turmavakuutuksesta maksettavat etuudet. Tapa-
2740: on kuitenkin vain noin 500 kappaletta. turmavakuutus rakentuu yleensä lähes täyden
2741: Tätä runsaammin käytetään yksityistapatur- korvauksen periaatteelle, kun taas perussosiaali-
2742: mavakuutusta. Erityinen merkitys on ollut ryh- turva antaa vain osittaisen korvauksen. Eri
2743: mätapaturmavakuutuksilla, joita maataloustuot- etuuslajeja on sitäpaitsi tapaturmavakuutukses-
2744: tajien järjestöt ovat suositelleet jäsenilleen. Esi- sa runsaammin kuin perussosiaaliturvassa. Ta-
2745: merkiksi Maataloustuottajain Keskusliiton ryh- paturmavakuutuksen korvaukset on suunniteltu
2746: mätapaturmavakuutuksessa on mukana 39 200 ja mitoitettu työtapaturman aiheuttamiin, nor-
2747: jäsentä, mikä on noin kymmenen prosenttia maalista sairastumisesta tai työkyvyttömäksi tu-
2748: järjestäytyneistä maataloustuottajista. Ruotsin- losta poikkeaviin tilanteisiin.
2749: kielisistä maataloustuottajista on puolestaan Edellä on todettu, että maatalousyrittäjien
2750: kolmekymmentä prosenttia ottanut vastaavan työtapaturma- ja ammattitautialttius on varsin
2751: vakuutuksen. Edellisten lisäksi on käytössä korkea. Työtapaturmasta maatalousyrittäjälle ja
2752: muita yksityistapaturmavakuutuksia, erityisesti hänen yritykselleen aiheutuvat kustannukset
2753: niin sanottuihin maatilavakuutuksiin sisältyvinä. saattavat yksityistapauksessa olla melkoiset.
2754: Vapaaehtoisten vakuutusten korvaustaso on Usein työtapaturma kohtaa nuorta, yritystoi-
2755: kuitenkin TapVL:n 57 §:n 1 momentin mu- minnassaan vasta alkuun päässyttä henkilöä.
2756: kaista vakuutusta lukuun ottamatta suhteellisen Kun yritys tällöin toimii vielä suurelta osin
2757: alhainen. Sitäpaitsi niistä puuttuu ammattitauti- velkapääomalla ja yrittäjä on perustanut per-
2758: suoja. Usein valitaan se vaihtoehto, jossa va- heen, voivat tapaturman aiheuttamat taloudelli-
2759: kuutusmaksu on pienin. Varsin paljon vakuu- set menetykset johtaa hyvinkin vaikeisiin tilan-
2760: tuksia jää myös raukeamaan. teisiin. Tapaturmaturvan parantaminen olisikin
2761: Toisin kuin omassa maassamme maatalous- toimenpide, joka painottuisi nuoreen, aktiivi-
2762: yrittäjät ovat eräissä Keski-Euroopan maissa ikäiseen maatalousyrittäjäväestöön.
2763: kuuluneet vanhastaan tapaturmavakuutuksen Työntekijöiden tapaturmavakuutuksessa on
2764: piiriin. Erillisiä maanviljelijöiden tapaturmava- otettu huomioon, että työntekijä antaessaan
2765: kuutusjärjestelmiä on muun muassa Saksan työvoimansa kansantalouden käyttöön samalla
2766: Liittotasavallassa, Itävallassa, Italiassa ja Rans- joutuu asettumaan alttiiksi työelämän vaarati-
2767: kassa. Nämä järjestelmät on laadittu pitäen lanteille. Tällöin on kohtuullista, että hänelle
2768: esikuvina työntekijöiden vastaavia vakuutus- tapaturmasta aiheutuvat menetykset korvataan
2769: lakeja. Näyttää myös siltä, että ne perussosiaa- mahdollisimman täydellisesti. Tässä suhteessa
2770: liturvan kehittymisestä huolimatta säilyvät edel- ei yrittäjä, joka usein välttämättömyyden pa-
2771: leen itsenäisinä. Yleensä valtio ottaa osaa maa- kosta toimii riskialttiissa työympäristössä, ole
2772: talousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan- poikkeavassa asemassa.
2773: nuksiin. Itävallassa tämä osuus on yksi kolmas- Maatalousyrittäjä saattaa tehdä samaa työtä
2774: osa ja Saksan Liittotasavallassa lähes 40 %. toisinaan työsuhteessa ja toisinaan itsenäisenä
2775: Ruotsissa maatalousyrittäjät ovat muiden it- yrittäjänä. Esimerkkinä mainittakoon hakkuu-
2776: senäisten yrittäjien tavoin kuuluneet 1. 7. 1977 työ omassa metsässä. Verotussäännöksin on vii-
2777: lukien pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin. me aikoina pyritty edistämään hankintatyötä
2778: .
2779: JOssa maata1ousyrittäjä toimii itsenäisenä yrittä-'
2780: Ruotsin järjestelmä poikkeaa kuitenkin muiden
2781: maiden järjestelmistä siinä, että tapaturmava- jänä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että maata-
2782: kuutus on luonteeltaan toissijainen, muuta so- lousyrittäjä tällaisessa tapauksessa jää ilman ta-
2783: siaaliturvaa täydentävä ja että se hoidetaan pe- paturmasuojaa.
2784: russosiaaliturvan yhteydessä. Pakollinen vakuu- Maatalousyrittäjien työsuojelua ja työtervey-
2785: tus on maatalousyrittäjälle edullinen, koska va- denhuoltoa on viime aikoina kehitetty. Puut-
2786: kuutusmaksua ei ole porrastettu tapaturmati- teena tällöin on havaittu, että maatalousyrittä-
2787: heyden mukaan. Maanviljelijöiden pakollista ta- jillä ei ole tapaturma- eikä ammattitautivakuu-
2788: paturmavakuutusturvaa on Ruotsissa myöhem- tusta. Tapaturmavakuutus täydentäisikin hyvin
2789: N:o 128 5
2790:
2791: edellä mainittuja muita sosiaalipolitiikan lohko- turmavakuutuslaki koskisi aivan vähäpätöistä
2792: ja. yrittäjätoimintaa. Tämän vuoksi järjestelmän
2793: Maatalousyrittäjien vapaaehtoinen vakuutus ulkopuolelle jätettäisiin maatalousyrittäjä, jonka
2794: ei ole saanut riittävää kantavuutta. Vapaaehtoi- vuosityöansio olisi MYEL:n 1 §:n 3 momentin
2795: sen vakuutuksen ulkopuolelle jäävät yleensä 2 kohdassa tarkoitettua markkamäärää pienem-
2796: maatalousyrittäjät, joiden tulot ja tiedontaso pi. Tämä markkamäärä on sidottu TEL:n 9
2797: ovat alhaiset. Toisaalta juuri nämä henkilöt §:ssä tarkoitettuun indeksiin ja on kuluvana
2798: ovat usein tapaturmavakuutuksen antaman eri- vuonna 1 890,86 markkaa. Laki ei myöskään
2799: tyisturvan tarpeessa. koskisi alle 14- eikä 65-vuotiaita tai sitä van-
2800: Edellä olevan vuoksi olisi perusteltua, että hemmille sattuneita tapaturmia eikä niitä tapa-
2801: maatalousyrittäjät otettaisiin pakollisen tapatur- turmia, jotka maatalousyrittäjä on saanut olles-
2802: mavakuutuksen piiriin. Kun otetaan huomioon saan täydellä MYEL:n mukaisella työkyvyttö-
2803: maatalousyrittäjillä jo ennestään oleva perus- myyseläkkeellä. Maatalousyrittäjä on saattanut
2804: sosiaaliturva, eivät uuden järjestelmän kustan- hakea vapautusta MYEL:n mukaisesta vakuu-
2805: nukset muodostu maatalousyrittäjille eivätkä tusvelvollisuudestaan sen vuoksi, että hänen
2806: valtiolle kohtuuttomiksi. eläketurvansa muutoinkin on riittävä. Tällaista
2807: Esityksessä lähdetään siitä, että maatalous- vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettua henki-
2808: yrittäjät saisivat samanlaisen tapaturmavakuu- löä ei tapaturmavakuutus myöskään koskisi.
2809: tusturvan kuin työntekijät. Maatalousyrittäjien Näillä perusteilla tapaturmavakuutuksen ulko-
2810: tapaturmavakuutuksesta ehdotetaan säädettä- puolelle jäävät henkilöt saisivat kuitenkin ottaa
2811: väksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mu-
2812: laissa. Tämä laki sisältäisi maatalousyrittäjiä kaisen vakuutuksen vapaaehtoisena.
2813: koskevat erityissäännökset. Muilta osin viitat- Lain soveltamispiiri olisi jonkin verran laa-
2814: taisiin tapaturmavakuutuslain ja ammattitauti- jempi kuin MYEL:n soveltamisala. Tapaturma-
2815: lain (638/67) säännöksiin. Organisaatiota sää- vakuutus koskisi myös 14-17-vuotiaita ja maa-
2816: deltäessä käytettäisiin myös tarpeellisin osin talousyrittäjiä, joiden MYEL:n mukainen toi-
2817: MYEL:ia. minta on jatkunut vähemmän kuin neljä kuu-
2818: kautta. Tapaturmavakuutus olisi myös sellai-
2819: sella maatalousyrittäjän perheenjäsenellä, jolle
2820: ei makseta rahapalkkaa, sekä osatyökyvyttö-
2821: 1.2. Keinot myys-, työttömyys- ja sukupolvenvaihdoseläk-
2822: keellä olevilla vakuutetuilla. Nämä henkilöryh-
2823: 1.2.1. Henkilöpiiri mät työskentelevät siinä määrin maatalousyri-
2824: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia tyksissä, että heidän on katsottava olevan
2825: ehdotetaan sovellettavaksi maatalousyrittäjiin. tapaturmasuojan tarpeessa. Heidän tapaturma-
2826: Maatalousyrittäjät määriteltäisiin samalla tavoin vakuutuksensa olisi maksuton, mutta toisaalta
2827: kuin maatalousyrittäjien eläkelaissa. Laki kos- tapaturmaturva olisi jonkin verran alempi, kos-
2828: kisi näin ollen vähintään kahden maatalous- ka heihin ei sovellettaisi tapaturmavakuutuslain
2829: maahehtaarin maatiloilla työskenteleviä maatila- säännöstä vähimmäisvuosityöansiosta.
2830: talouden harjoittajia, ammattimaisia kalastajia, Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa
2831: poronomistajia sekä näiden henkilöiden perheen- henkilöpiiri on määritelty kapeammaksi kuin
2832: jäseniä. Näin ollen rajanveto maataloudessa työntekijöiden tapaturmavakuutuksessa, joka
2833: työsuhteessa työskenteleviin henkilöihin, joihin koskee periaatteessa jokaista toisen palveluk-
2834: ennestään sovelletaan tapaturmavakuutuslakia, sessa olevaa työntekijää työn määrään ja työn-
2835: määräytyisi samojen periaatteiden mukaan kuin tekijän ikään katsomatta. Maatalousyrittäjien
2836: maatalousyrittäjien eläkelain sekä työntekijäin tapaturmavakuutuksen henkilöpiiriä on rajoi-
2837: eläkelain (395/61; TEL) ja lyhytaikaisissa tettu, kuten edellä on esitetty, iän, vuosityö-
2838: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain ansion ja työkyvyttömyyseläkkeellä olon perus-
2839: (134/62; LEL) henkilöpiirit. Raja muuhun teella. Tämä rajaus on perusteltua muun muas-
2840: kuin maatalousyrittäjätoimintaan olisi sama sa hallinnollisten hankaluuksien estämiseksi.
2841: kuin MYEL:n ja yrittäjien eläkelain ( 468/ 69; Pakollisen vakuutuksen ulkopuolelle jäävillä
2842: YEL) välillä. olisi sitä paitsi mahdollisuus ottaa vapaaehtoi-
2843: Välttämätöntä ei kuitenkaan ole, että tapa- nen vakuutus.
2844: 6 N:o 128
2845:
2846: 1.2.2. Työtapaturman määrittely Pääsääntönä voidaankin pitää, että tapatur-
2847: ma, joka on sattunut maatalousyrittäjän yrityk-
2848: Yhdenmukaisesti muun tapaturmavakuutus- seen kuuluvassa toiminnassa, on työtapaturma.
2849: järjestelmän kanssa korvausta olisi suoritettava Se olisi katsottava vapaa-ajan tapaturmaksi
2850: vain tapaturmaisen vahingon johdosta. Erityistä yleensä vain, jos se yksiselitteisesti kuuluu
2851: tapaturman määrittelyä ei maatalousyrittäjille yksityiselämän piiriin. Viime kädessä ratkais-
2852: tarvita; tapaturmaksi katsottava vahinkotapah- taan kukin tapaturma-asia tapaus tapaukselta
2853: tuma määräytyisi tapaturmavakuutuslain sovel- ottaen huomioon se kokonaistilanne, jossa maa-
2854: tamisessa vakiintuneen käytännön mukaan. Yh- talousyrittäjä oli tapaturman sattuessa.
2855: denmukaisesti TapVL:n 4 §:n 2 momentin Olisi pyrittävä siihen, etteivät tapaturmajär-
2856: säännöksen kanssa työtapaturman aiheuttamak- jestelmässä annettavat päätökset olisi selvästi
2857: si voitaisiin katsoa myös vamma, joka on syn- ristiriidassa sen käsityksen kanssa, mikä maa-
2858: tynyt lyhyehkönä, enintään yhden vuorokau- talousyrittäjillä itsellään on oman maatalous-
2859: den pituisena aikana ja jota ei korvata ammat- yrittäjätyönsä alueesta ja luonteesta. Tämän
2860: titautina. vuoksi on tärkeätä, että järjestelmää hoitavassa
2861: Maatalousyrittäjän pakollisen tapaturmava- laitoksessa on tarpeellinen maatalousyrittäjän
2862: kuutuksen tulisi korvata ne vahingot, jotka syn- olojen tuntemus. Vastavasti on kiinnitettävä
2863: tyvät vakuutetun toimiessa maatalousyrittäjä- huomiota maatalousyrittäjien riittävään edus-
2864: työssään tai siitä jobtuvissa olosuhteissa. Maa- tukseen muutoksenhakuelimissä. Toisaalta on
2865: talousyrittäjätyötä olisi yrityksessä itsenäisenä pidettävä huolta siitä, ettei työtapaturman alan
2866: yrittäjänä tai perheenjäsenenä tehty työ. Maa- määrittelyssä jouduta ilmeiseen ristiriitaan
2867: talousyrittäjän ollessa kysymyksessä on tosin työntekijöiden järjestelmän kanssa. Tässä suh-
2868: käytännössä vaikea vetää rajaa maataloustyön teessa on yhteisten muutoksenhakuelinten käy-
2869: ja vapaa-ajan välille. Säännöllistä, vapaa-ajasta tännöllä ohjaava merkitys.
2870: erotettavaa työaikaa ei ole, ja useimmiten yrit-
2871: täjä asuu yrityksessään. Emännän osalta on
2872: vaikea rajata yrittäjätyötä ja kotitaloustyötä, 1.2.3. Ammattitaudin määrittely
2873: joka ei kuulu tapaturmavakuutuksen piiriin.
2874: Oikeuskäytännön asiaksi jää viime kädessä rat- Ammattitautilain 1 §:n mukaan ammattitau-
2875: kaista, milloin tapaturman katsotaan syntyneen dilla tarkoitetaan sairautta, joka sen mukaisesti
2876: maatalousyrittäjätyössä. kuin asetuksella säädetään, on työssä aiheutu-
2877: Työtapaturmia olisivat myös maatalousyrittä- nut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista
2878: jätyöstä jobtuvissa olosuhteissa syntyneet tapa- tekijöistä. Ammattitautiasetuksessa ( 639/67)
2879: turmat. Tilanne olisi periaatteessa sama kuin on lueteltu joukko näitä tekijöitä. Jos tällainen
2880: työntekijöiden tapaturmavakuutuksessa. Maata- tekijä on olemassa, riittää korvauksen saami-
2881: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan seen todennäköisyys, että sairaus on aiheutunut
2882: korvauskelpoisia olisivat siten muun muassa työstä. Muukin kuin asetuksessa luetelluista
2883: työmatkalla sattuneet tapaturmat. tekijöistä aiheutunut sairaus voi tulla korvat-
2884: Määrättäessä rajaa maatalousyrittäjätyön ja tavaksi, jos työn ja sairauden välillä todetaan
2885: vapaa-ajan välille on maatalousyrittäjän erityis- ilmeinen syy-yhteys.
2886: olosuhteet otettava huomioon. Hänen asunton- Lakia ja asetusta täydentää sosiaaliministe-
2887: sa ei ole samalla tavalla erotettavissa työpai- riön päätös ohjeista ammattitaudin toteamiseksi
2888: kasta kuin työntekijän asunto. Maatalousyrit- (640/67). Siinä on yksityiskohtaisia esimerk-
2889: täjä tekee yrityksensä suunnittelu-, päivystys- ja kejä olosuhteista, jotka kokemuksen mukaan
2890: kirjanpitotyöt normaalisti kotonaan. Osa emän- saattavat johtaa tietyntyyppiseen ammattitau-
2891: nän kotitaloustyöstä tulee välittömästi yrityk- tiin.
2892: sen hyväksi. Selvimmin tällaista työtä on vie- Ammattitautilaissa ja sen nojalla annetuissa
2893: raiden työntekijöiden ja paikallisten perheen- säännöksissä toteutettu ammattitaudin määrit-
2894: jäsenten hyväksi tehty kotitaloustyö. Toisin tely voidaan sellaisenaan ottaa käyttöön myös
2895: kuin työntekijäin ollessa kysymyksessä, on maatalousyrittäjien tapaturmavakuutussäännök-
2896: kotona tapahtuvaa työkalujen kunnostus- ja sissä. Ammattitautiasetusta ja ministeriön edel-
2897: huoltotyötä ja työvaatteiden vaihtoa säännön- lä mainittua päätöstä tehtäessä on otettu huo-
2898: mukaisesti pidettävä maatalousyrittäjätyönä. mioon maataloustyöntekijät, joilla esiintyvät
2899: N:o 128 7
2900:
2901: ammattitaudit eivät luonnollisestikaan poikkea työtulon määrittelyä varten. Tavoite on sama
2902: vastaavia töitä tekevien itsenäisten yrittäjien kuin tapaturmavakuutuksen vuosityöansiota
2903: ammattitaudeista. Jos kokemukset myöhemmin määriteltäessä: muodostaa yrittäjän työpanoksen
2904: osoittavat, että ammattitautimäärittelyä on suuruutta osoittava mittari, josta lasketaan va-
2905: maatalousyrittäjien vuoksi tarkistettava, voi- kuutusmaksu ja eläkkeen perusteena oleva palk-
2906: daan asetusta tai ministeriön päätöstä tältä ka. Kun näistä työtuloista on valmis rekisteri,
2907: osin korjata. voidaan ne ottaa perusteeksi myös tapaturma-
2908: vakuutusjärjestelmässä. MYEL:n mukaisen työ-
2909: tulon käyttämistä puoltaa sekin, että myös lii-
2910: 1.2.4. Etuudet kennevakuutus on ottanut nämä työtulot käyt-
2911: Säätämällä maatalousyrittäjien tapaturmava- töön laskiessaan liikennevakuutuskorvauksia
2912: kuutuslaki poistetaan se epäkohta, että maa- maatalousyrittäjille.
2913: talousyrittäjät eivät ole työtapaturman tai am- Vakuutusmaksun perusteeksi on mahdollista
2914: mattitaudin sattuessa päässeet osallisiksi näitä ottaa MYEL:n mukainen työtulo sellaisenaan.
2915: erityistilanteita varten mitoitetusta sosiaalitur- Tapaturmavakuutusmaksu laskettaisiin siten
2916: vasta. Näin ollen on luonnollista, että maata- maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vakuutus-
2917: lousyrittäjien tapaturmavakuutukseen sisällyte- vuotta varten vahvistaman työtulon mukaan.
2918: tään samat etuudet kuin on työntekijöiden ta- Vakuutusmaksua ei kuitenkaan perittäisi niiltä
2919: paturmavakuutuksessa. maatalousyrittäjien tapaturmavakuutukseen
2920: Teknisesti tämä ehdotetaan toteutettavaksi kuuluvilta, jotka eivät ole MYEL:n mukaisesti
2921: siten, että maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- pakollisesti vakuutettuja ja joille ei näin ollen
2922: tusta koskevaan säännöstöön otetaan viittaus ole vahvistettu työtuloa. Vapaaehtoisen tapa-
2923: tapaturmavakuutuslain, ammattitautilain ja ta- turmavakuutuksen ottaville olisi todettava työ-
2924: paturmakorvausta saavien invaliidihuollosta an- tulo erikseen.
2925: netun lain (592/63) mukaisiin etuuksiin ja Tapaturmavakuutuskorvausta määriteltäessä
2926: niiden korvaamisjärjestelmään. Sikäli kuin näi- otetaan TapVL:n mukaan työansio huomioon
2927: den lakien mukaisia etuuksia edelleen kehite- enintään vuoden ajalta ennen tapaturmapäivää.
2928: tään, tulevat muutokset myös sovelletettaviksi Korvauksessa on lähtökohtana siten tapatur-
2929: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestel- man sattuessa vallinnut ansiotaso. Myös maa-
2930: mässä. talousyrittäjien tapaturmavakuutuksessa käytet-
2931: täisiin vuosityöansiona MYEL:n mukaan vah-
2932: vistettua työtuloa vuoden ajalta ennen tapatur-
2933: 1.2.5. Vuosityöansion määrittely man sattumista. Työtulo laskettaisiin tältä vuo-
2934: Keskeinen kysymys maatalousyrittäjän tapa- den ajalta samalla tavalla kuin MYEL:n mu-
2935: turmavakuutuksessa on hänen vuosityöansionsa kainen eläkkeen perusteena oleva työtulo, ja
2936: määrittely. Sen avulla lasketaan vakuutusmak- se olisi vaikeuksitta saatavissa eläkelaitoksen
2937: su ja mitoitetaan päivärahojen ja tapaturmava- rekisteristä.
2938: kuutuksen eläkkeiden määrät. Tapaturmava- Jos tapaturmakorvaukseen oikeutetulle ei ole
2939: kuutuslain työntekijää koskevat säännökset, ennestään vahvistettu MYEL:n mukaista työ-
2940: jotka rakentuvat työnantajan ilmoittamaan työ- tuloa esimerkiksi siksi, ettei hän kuulu elä-
2941: palkkaan, eivät tässä sovellu. kelain piiriin, määriteltäisiin työansio korvausta
2942: Tapaturmavakuutuspäivärahan, tapaturma- myönnettäessä. Tämä tapahtuisi MYEL:n mu-
2943: eläkkeen ja perhe-eläkkeen tarkoituksena on kaisten perusteiden mukaan.
2944: korvata tapaturman aiheuttamaa ansionmene- Käytännössä saattaa kuitenkin esiintyä ta-
2945: tystä. Yrittäjätoiminnasta saatu nettotulo muo- pauksia, joissa MYEL:n mukainen työtulo vii-
2946: dostuu suurimmalta osaltaan yrittäjän työpa- meisen vuoden ajalta ei läheskään vastaa maa-
2947: nokseen perustuvasta työansiosta, mutta mu- talousyrittäjän todellista työtuloa. Tämä voi joh-
2948: kana on myös yritykseen sijoitetun pääoman tua esimerkiksi siitä, että yrityksen toimintaa
2949: tuottoa. Verotuksessa tai muulla tavoin todet- on hiljattain olennaisesti laajennettu, mutta va-
2950: tua nettotuloa ei voida siten käyttää sellaise- kuutettu ei ole vielä ehtinyt tehdä työtulon
2951: naan tapaturmavakuutuksen vuosityöansiona. tarkistusilmoitusta eläkelaitokselle. Jos maa-
2952: Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä on talousyrittäjä tällaisessa tapauksessa osoittaa,
2953: yksityiskohtaiset säännökset maatalousyrittäjän että työtulot noin vuoden aikana ennen tapa-
2954: 8 N:o 128
2955:
2956: turmaa olennaisesti ylittivät MYEL:n mukaan den sosiaalivakuutuslakien mukaan. Liikakor-
2957: määritellyn työtulon, voitaisiin korvauksen pe- vaukset estetään eri lakeihin sisältyvillä yhtcen-
2958: rusteeksi ottaa tämä yrittäjän todellinen työ- sovitussäännöksillä. Nämä säännökset lähtevät
2959: tulo. Tällainen poikkeava menettely olisi mah- siitä periaatteesta, että tapaturmavakuutus on
2960: dollistettava vain, jos asialla on korvauksen ensisijainen korvausjärjestelmä, jota muut so-
2961: saajalle olennainen merkitys. Näin meneteltäi- siaalivakuutusjärjestelmät saattavat korkeintaan
2962: siin myönnettäessä päivärahaa yli kuuden kuu- täydentää. Tästä ensisijaisuudesta on joitakin
2963: kauden ajalle sekä myönnettäessä tapaturma- vähäisiä poikkeuksia.
2964: eläkettä tai perhe-eläkettä. Tarkemmasta me- Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen
2965: nettelystä säädettäisiin asetuksella. tulisi muodostaa johdonmukainen kokonaisuus
2966: Jos maatalousyrittäjä on yrittäjätoimintansa työntekijöiden vastaavan vakuutuksen kanssa.
2967: rinnalla ollut työsuhteessa, on myös siitä saa- Tämän vuoksi ehdotetaan, että maatalousyrit-
2968: dut ansiotulot otettava huomioon vuosityötu- täjien tapaturmavakuutuslain mukaiset etuudet
2969: lossa. Työansio määrättäisiin tapaturmavakuu- otettaisiin huomioon muussa laissa säädettyä
2970: tuslain mukaan. Päiväraha ja eläke laskettaisiin korvausta määrättäessä samalla tavoin kuin
2971: yhteistyötulosta. Kustannusvastuu jäisi tältä TapVL:n mukaiset etuudet. Esimerkiksi maa-
2972: osin maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukai-
2973: tokselle. Jos maatalousyrittäjä puolestaan va- set korvaukset olisivat yhteensovitustapauksis-
2974: hingoittuu työsuhteessa, olisi työantajan tapa- sa yleensä ensisijaisia.
2975: turmavakuutuslaitoksen laskettava korvaus Tämä järjestely merkitsee kuitenkin sitä,
2976: myös maatalousyrittäjätoiminnan osalta ja vas- että maatalousyrittäjät joutuvat tapaturmava-
2977: tattava siitä. Jos kuitenkin työvahingon voitai- kuutuksenaan kustantamaan itselleen myös sel-
2978: siin katsoa sattuneen tai aiheutuneen paitsi työ- laista sosiaaliturvaa, jonka he jo ennestään
2979: suhteessa myös maatalousyrittäjätyössä, olisi olisivat saaneet muista lähteistä. Tämä seikka
2980: korvauksen suorittaneella työnantajan tapatur- otettaisiin huomioon maatalousyrittäjän tapa-
2981: mavakuutuslaitoksella takautumisoikeus eli turmavakuutuksen rahoitusta järjestettäessä.
2982: oikeus saada maatalousyrittäjien tapaturmava-
2983: kuutuslaitokselta sen vastuulla oleva osa kor-
2984: vauksesta. Tämä takautumisoikeus tulisi kysy- 1.2.7. Vapaaehtoinen vakuutus
2985: mykseen lähinnä ammattitautitapauksissa. Maatalousyrittäjien pakollinen tapaturmava-
2986: Jos vuosityöansio jää TapVL:n 16 §:n 6 mo- kuutusturva ei koskisi kaikkia maatalousyrittä-
2987: mentissa säädettyä vähimmäisvuosityöansiota jiä. Ulkopuolelle jäisivät muun muassa alle
2988: pienemmäksi, korotetaan se sanotun vähim- kahden maataloushehtaarin tiloilla työskentele-
2989: mäisvuosityöansion suuruiseksi. Tämä työan- vät sekä ne, joiden vuosityöansio ei nouse
2990: sion määrä on vuoden 1981 indeksissä 19 000 MYEL:n 1 §:n 3 momentin 2 kohdassa tar-
2991: markkaa. Säännöstä ehdotetaan sovellettavaksi koitettuun markkamäärään. Kuten edellä on
2992: myös maatalousyrittäjiin. Vähimmäistyöansiota todettu, tämä markkamäärä on sidottu TEL:n
2993: koskeva säännös parantaa erityisesti maatilojen 9 §: ssä tarkoitettuun indeksiin ja on kuluvana
2994: emäntien tapaturmavakuutusturvaa, koska hei- vuonna 1 890,86 markkaa. Sitä ei myöskään
2995: dän MYEL:n mukaiset työtulonsa yleensä jää- sovellettaisi tapaturmiin, jotka sattuvat maata·
2996: vät tätä määrää pienemmiksi. lousyrittäjän täytettyä 65 vuotta tai ollessa
2997: Vähimmäisvuosityöansiota koskevaa säännös- täydellä MYEL:n mukaisella työkyvyttömyys-
2998: tä sovellettaisiin kuitenkin vain niihin, jotka eläkkeellä. Eräitä muitakin toimintoja on jä-
2999: kuuluvat pakollisesti MYEL:n piiriin ja joilta tetty lain ulkopuolelle. Olisi kuitenkin tarkoi-
3000: peritään tapaturmavakuutusmaksu. Säännös ei tuksenmukaista, että tällainen henkilö voisi va-
3001: siten koskisi vapaaehtoisesti vakuutettavia eikä paaehtoisesti ottaa lain mukaisen vakuutuk-
3002: niitä, jotka palkattomina perheenjäseninä tai sen.
3003: muutoin maksutta kuuluvat maatalousyrittäjien Tämän vuoksi ehdotetaan, että näillä henki-
3004: tapaturmavakuutukseen. löillä olisi oikeus sosiaali- ja terveysministeriön
3005: vahvistamin ehdoin ottaa vapaaehtoinen vakuu-
3006: 1.2.6. Etuuksien yhteensovitus tus. Sitä ei kuitenkaan myönnettäisi takautu-
3007: vasti. Vakuutusmaksu laskettaisiin samalla ta·
3008: Työtapaturma oikeuttaa normaalisti korvauk- valla kuin pakollisen vakuutuksen maksu. Va-
3009: seen paitsi tapaturmavakuutuslain myös mui- kuutusta tehtäessä olisi hakijalle vahvistettava
3010: N:o 128 9
3011:
3012: vuosityötulo, jota vo1ta1sun myös tarvittaessa Vapauttamismahdollisuudella ei käytännössä
3013: tarkistaa. Näihin henkilöihin ei sovellettaisi vä- ole kovin suurta merkitystä. Vapauttami-
3014: himmäistyötuloa koskevaa säännöstä. sen edellytykset täyttää vain työntekijöiden
3015: Työnantajalla on TapVL:n 57 §:n 2 momen- TapVL:n 57 §:n 1 momentin mukainen va-
3016: tin mukaan oikeus saada tapaturmavakuutuslain kuutus. Sen ylläpito olisi vakuutetulle taloudel-
3017: mukaan vakuutettu henkilö vakuutetuksi lisesti huomattavasti epäedullisempaa kuin maa-
3018: muunkin kuin sanotussa laissa tarkoitetun ta- talousyrittäjien tapaturmavakuutuksen. Vapaute-
3019: paturman varalta. Työnantaja voi siten ottaa tulla ei luonnollisesti olisi oikeutta maatalous-
3020: työntekijälleen vakuutuksen vapaa-aikana sattu- yrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisiin kor-
3021: vista tapaturmista. vauksiin siltä ajalta, jolta hänet on vapautettu
3022: Vastaava mahdollisuus olisi annettava myös maksusta.
3023: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen pii-
3024: riin kuuluvalle maatalousyrittäjälle. Maksamalla
3025: korotetun vakutusmaksun hän saisi tapaturma- 1.2.9. Muutoksenhakujärjestelmä
3026: turvan myös vapaa-ajan tapaturmien varalta.
3027: Vapaa-ajan vakuutuksen saisi myös sellainen Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen
3028: maatalousyrittäjä, joka on ottanut edellä mai- muutoksenhakujärjestelmä olisi sama kuin
3029: nitun vapaaehtoisen maatalousyrittäjän työtapa- työntekijöiden tapaturmavakuutuksessa. Muu-
3030: turmavakuutuksen. toksenhaun osalta pääasiassa viitattaisiin Tap-
3031: Myös vapaa-ajan vakuutuksen ehdot määräisi VL:n säännöksiin. Tapaturmavakuutusasioissa
3032: sosiaali- ja terveysministeriö. Vakuutusmaksut muutoksenhakueliminä toimisivat siten tapatur-
3033: laskettaisiin vakuutusmatemaattisten periaattei- malautakunta, vakuutusoikeus ja korkein
3034: den mukaan. Tämän järjestelmän kustantami- oikeus. Tapaturmavakuutuslaitoksen antamaan
3035: seen valtio ei pääsääntöisesti osallistuisi. päätökseen haettaisiin muutosta tapaturmalauta-
3036: kunnalta valittamalla ja tapaturmalautakunnan
3037: päätökseen puolestaan vakuutusoikeudelta. Tie-
3038: 1.2.8. Vakuutuksesta vapauttaminen tyissä, TapVL:n 53 b §:ssä tarkoitetuissa tapa-
3039: uksissa olisi mahdollisuus hakea vakuutusoikeu-
3040: Maataloustuottajajärjestöjen taholta on esi- den päätökseen muutosta korkeimmalta oikeu-
3041: tetty, että maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- delta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.
3042: tuksen ei pitäisi olla sillä tavoin pakollinen, Niin ikään perustevalitus ja ylimääräiset muu-
3043: että maatalousyrittäjän olisi järjestettävä tapa- toksenhakukeinot olisivat samat kuin työnte-
3044: turmavakuutusturvansa vain nyt säädettävän kijöiden tapaturmavakuutuksessa.
3045: vakuutuksen puitteissa. Tämän vuoksi ehdo-
3046: tetaan, että maatalousyrittäjä saisi hakemuk- Tapaturmalautakunnan työmarkkinajäsenet
3047: sesta vapautuksen velvollisuudestaan maksaa ja työntekijöiden tapaturmavakuutuksen osalta
3048: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mu- vakuutusoikeuden maallikkojäsenet määrätään
3049: kainen tapaturmavakuutusmaksu. Edellytykse- työnantaja- ja työntekijäpuolen ehdotuksesta.
3050: nä olisi, että hän on ottanut maatalousyrittäjä- On luonnollista, että maatalousyrittäjien etujär-
3051: työssään sattuvien tapaturmien ja ammattitau- jestöillä tulisi olla vastaava oikeus ehdokkai-
3052: tien varalta tapaturmavakuutuksen, jonka den nimeämiseen niitä tapauksia varten, jolloin
3053: etuuksien taso vähintään vastaa maatalousyrit- edellä mainituissa muutoksenhakuelimissä käsi-
3054: täjien tapaturmavakuutuslain mukaisia etuuk- tellään maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusta
3055: sia. koskevaa asiaa. Ehdotuksen mukaan tapaturma-
3056: Vapautus myönnettäisiin hakemuksen teke- lautakuntaan valtioneuvosto määräisi maata-
3057: misestä eteenpäin ja se olisi voimassa toistai- lousyrittäjien taloudellisia etuja valvovien edus-
3058: seksi. Jatkumisen edellytyksenä olisi, että maa- taviropien järjestöjen ehdotuksesta vähintään
3059: talousyrittäjä vuosittain toimittaa todistuksen kolme työmarkkinajäsentä ja heille henkilökoh-
3060: siitä, että hänellä edelleen on tällainen korvaa- taiset varamiehet ja vastaavasti vakuutusoikeu-
3061: va vakuutus. teen ainakin kaksi maallikkojäsentä ja tar-
3062: Maksuvapautusasian käsittelisi maatalous- peellisen määrän varajäseniä.
3063: yrittäjien tapaturmavakuutuslaitos, jonka pää- Ehdotuksen mukaan myös TapVL:n 43 §:ssä
3064: tökseen saisi hakea muutosta samassa järjes- tarkoitettua alistusmenettelyä sovellettaisiin maa-
3065: tyksessä kuin tapaturmakorvauspäätöksiin. talousyrittäjien tapaturmavakuutukseen. Tällöin
3066:
3067: 2 168100891C
3068: 10 N:o 128
3069:
3070: on kysymys siitä, että vahingoittuneen tai hä- 2. V a 1 m i s t e 1 u v a i he e t ja
3071: nen omaisensa oikeus korvaukseen on riidaton, -aineisto
3072: mutta vakuutuslaitos katsoo korvausvelvollisuu-
3073: den kuuluvan toiselle vakuutuslaitokselle. Jollei Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna
3074: päästä yksimielisyyteen korvausvelvollista va- 1976 työryhmän selvittämään viljelijäväestön
3075: kuutuslaitosta koskevassa kysymyksessä, on sa- tapaturmavakuutusturvassa esiintyviä puutteita
3076: nottu kysymys alistettava tapaturmalautakun- ja tämän selvitystyön perusteella tekemään eh-
3077: nan ratkaistavaksi. Käytännössä sanottu sään- dotuksensa tarvittavista lainsäädännöllisistä
3078: nös soveltuu maatalousyrittäjien tapaturmava- järjestelyistä. Tämän maatalousyrittäjien tapa-
3079: kuutukseen niissä tapauksissa, jolloin on kysy- turmavakuutustyöryhmän mietintö valmistui
3080: myksessä rajanveto maatalousyrittäjien tapa- saman vuoden marraskuussa (Komiteanmietin-
3081: turmavakuutuslain ja työntekijöiden tapaturma- tö 1976:80). Mietintö sisälsi ehdotuksen maa-
3082: vakuutuslain soveltamisalan välille. Jos maa- talousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmäk-
3083: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos esimer- si tarvittavine lainsäädäntötoimineen. Tämän
3084: kiksi katsoo, ettei työtapaturma ole sattunut jälkeen kysymystä maatalousyrittäjien tapatur-
3085: maatalousyrittäjätyössä vaan työsuhteessa, eikä mavakuutuksesta käsiteltiin muun muassa maa-
3086: työnantajan tapaturmavakuutuslaitoksen kanssa taloustuottajien järjestöissä ja kevään 1980
3087: päästä yksimielisyyteen korvausvelvollista va- maataloustuloneuvotteluissa. Maataloustulorat-
3088: kuutuslaitosta koskevassa kysymyksessä, on tä- kaisua koskevan neuvottelun pöytäkirjassa
3089: mä kysymys alistettava tapaturmalautakunnan 25. 3. 1980 todetaan, että olisi asetettava toi-
3090: ratkaistavaksi. mikunta valmistelemaan lakiehdotusta maata-
3091: lousyrittäjien tapaturmavakuutuksesta.
3092: Huhtikuussa vuonna 1980 sosiaali- ja ter-
3093: 1.2.10. Tapaturmavakuutus ja verotus veysministeriö asetti toimikunnan, jonka teh-
3094: täväksi annettiin valmistella laki maatalous-
3095: Maatalousyrittäjän ja hänen perheenjäsenen- yrittäjiä koskevaksi tapaturmavakuutukseksi.
3096: sä tapaturmavakuutusmaksu on kiinteästi yri- Erityistä huomiota toimikunnan tuli kiinnittää
3097: tystoimintaan liittyvä maksu. Tämän vuoksi hallinnollisiin ja rahoituksellisiin asioihin. Li-
3098: se olisikin hyväksyttävä yrityksen vähennyksek- säksi toimikunnan oli otettava kantaa siihen,
3099: si tuloverotuksessa. Asianomaisia verolakeja luetaanko viljelijöiden vakuutusmaksut maata-
3100: olisi selvennettävä näiltä osin. Tästä tehdään loustuloneuvotteluissa maatalouden kustannuk-
3101: esitys myöhemmin erikseen. siksi ja olisiko valtion osallistuminen järjestel-
3102: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain män kustannuksiin luettava maataloustuloksi.
3103: mukaisten korvausten verotuksellinen käsittely Tämän maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
3104: olisi sama kuin muun pakollisen tapaturma- toimikunnan mietintö valmistui toukokuun lo-
3105: vakuutuksen. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, pussa vuonna 1980 (Komiteanmietintö 1980:
3106: että pakollisen tapaturmavahinkoturvan nojalla 29). Sanotussa komiteanmietinnössä eräät kes-
3107: maksetut ansionmenetyskorvaukset olisivat ko- keiset, rahoitusta koskevat ratkaisut oli jätetty
3108: konaan veronalaista tuloa. useiden vaihtoehtojen varaan.
3109: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjes-
3110: 1.2.11. Tapaturmavakuutusmaksu maatalouden telmän toteuttaminen liittyy osana kuluvan
3111: kustannuksena vuoden tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.
3112: Järjestelmän kokonaisrahoitus sovittiin selvi-
3113: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain tettäväksi ennen lakiesityksen antamista. Kulu-
3114: mukainen vakuutusmaksu on yritystoimintaan van vuoden maaliskuussa sosiaali- ja terveys-
3115: kiinteästi liittyvä kustannuserä. Näin ollen on ministeriö asetti työryhmän selvittämään maa-
3116: luonnollista, että se maataloustulolaissa ( 1102/ talousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoi-
3117: 77) tarkoitetussa maataloustulolaskelmassa kat- tukseen liittyvät kysymykset. Selvitystyön läh-
3118: sottaisiin maatalouden kustannukseksi. Tätä on tökohtana tuli olla maatalousyrittäjien tapatur-
3119: myös edellytetty kuluvan vuoden tulopoliitti- mavakuutustoimikunnan mietinnössä esitetyt
3120: sessa kokonaisratkaisussa. Sen toteuttamisehi näkökohdat sekä se, mitä tulopoliittisessa rat-
3121: ehdotetaan, että maataloustulolain 4 §: ään teh- kaisussa on maatalousyrittäjän tapaturmavakuu-
3122: dään tarvittava muutos. tuksesta ja sen rahoituksesta sovittu. Työryh-
3123: N:o 128 11
3124:
3125: män erityisenä tehtävänä oli selvittää, miten jen järjestöjen ehdotuksesta tapaturmalautakun-
3126: tapaturmavakuutuksen perusturvaa vastaava taan vähintään kolme työmarkkinajäsentä ja
3127: osuus kanavoidaan muusta vakuutuksesta maa- heille henkilökohtaiset varamiehet sekä vastaa-
3128: talousyrittäjien tapaturmavakuutuksen toteutta- vasti vakuutusoikeuteen ainakin kaksi maallik-
3129: miseen. Työryhmä otti nimekseen maatalous- kojäsentä ja tarpeellisen määrän varajäseniä.
3130: yrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitustyö- TapVL:n mukaan vakuutuslaitokset suorittavat
3131: ryhmä. Sen mietintö valmistui kuluvan vuoden tapaturmalautakunnan toiminnasta aiheutuvat
3132: toukokuun lopussa ( työryhmämuistio 1981:5 kustannukset lautakunnan käsiteltäviksi tule-
3133: STM). Mietintöön sisältyi yksityiskohtainen vien asioiden lukumäärän mukaisessa suhteessa.
3134: ehdotus maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- Ehdotuksen mukaan tämä saannös koskisi
3135: tuksen rahoittamiseksi. myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai-
3136: Hallituksen esitys perustuu maatalousyrittä- tosta.
3137: jien tapaturmavakuutustoimikunnan mietintöön
3138: sekä rahoituksen osalta lisäksi maatalousyrittä-
3139: jien tapaturmavakuutuksen rahoitustyöryhmän
3140: mietintöön. 4. E s i t y k s e n t a 1o u d e 11 i s e t
3141: vaikutukset
3142:
3143: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuskor-
3144: 3. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t vaukset olisivat yleensä muihin sosiaaliva-
3145: ja henkilöstövaikutukset kuutusetuuksiin nähden ensisijaisia. Näin ol-
3146: len maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjär-
3147: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusta hoi- jestelmästä kustannettaisiin sellaistakin sosiaali-
3148: taisi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- turvaa, johon maatalousyrittäjällä on nykyisin
3149: tos, jona käytännössä toimisi MYEL:ssa sää- oikeus muista lähteistä. Tällaista sosiaaliturvan
3150: detty maatalousyrittäjien eläkelaitos. Eräänä osaa kutsutaan jäljempänä perusturvaksi. Maa-
3151: lähtökohtana organisaatiota luotaessa on, että talousyrittäjille tapaturmavakuutusjärjestelmäs-
3152: hallintokustannukset pysyvät kohtuullisina. Tä- tä tuleva varsinainen etu käsittää sen osan, jol-
3153: män tavoitteen saavuttamiseksi on perusteltua, la korvaukset ylittävät perusturvan. Tätä osuut-
3154: että laitos rakentuu jo voimassa oleviin järjes- ta kutsutaan jäljempänä lisäturvaksi. Ehdotuk-
3155: telmiin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on sen mukaan maatalousyrittäjien tapaturmava-
3156: ennestään maatalousyrittäjiä koskevat rekiste- kuutuksen brutto- eli kokonaiskustannukset ra-
3157: rit, maatalouden olosuhteita tunteva henkilö- hoitettaisiin perusturvaosuudella ja lisäturva-
3158: kunta ja asiamiesverkosto, jonka kanssa maata- osuudella. Perusturvan rahoitukseen osallistui-
3159: lousyrittäjät ovat tottuneet asioimaan. Laitok- sivat perusturvan etuuksista vastaavat laitokset.
3160: sen hallinnossa ovat mukana maatalousyrittä- Osa perusturvan kustannuksista jäisi kuitenkin
3161: jien edustajat sekä valtio, jonka mukanaolo on toistaiseksi kattamatta. Lisäturvaosuuden ra-
3162: välttämätöntä, koska valtio osallistuu järjestel- hoittajina toimisivat maatalousyrittäjät vakuu-
3163: män kustannuksiin. Edellä esitetty tietää sitä, tusmaksuillaan ja valtio osuudellaan.
3164: että maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjär- Työntekijöiden tapaturmavakuutusjärjestelmä
3165: jestelmää varten ei jouduta perustamaan uusia rakentuu pääosin rahastointiperiaatteelle. Kun-
3166: toimielimiä eikä erillishallintoa. kin vakuutustapahtuman sattuessa varataan osa
3167: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen työnantajien maksamista vakuutusmaksuista
3168: muutoksenhakujärjestelmä olisi sama kuin saatavista varoista tulevia korvaussuorituksia
3169: työntekijöiden tapaturmavakuutuksessa. Kuten varten sosiaali- ja terveysministeriön vahvista-
3170: edellä 1.2.9. kohdassa on esitetty tapaturma- mien perusteiden mukaisesti. Ehdotuksen mu-
3171: lautakunnan työmarkkinajäsenten ja vakuutus- kaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutukses-
3172: oikeuden maallikkojäsenten lukumääriä kuiten- sa käytettäisiin rahastoivaa järjestelmää lisätur-
3173: kin lisättäisiin maatalousyrittäjien tapaturmava- van osalta. Sen sijaan perusturvaosuutta ei ra-
3174: kuutusasioiden käsittelyä varten. Oikeus eh- hastoitaisi. Perusturvaa kustannetaan useista
3175: dokkaiden nimeämiseen olisi maatalousyrittä- eri lähteistä eikä voida pitää tarkoituksenmu-
3176: jien taloudellisia etuja valvovilla edustavimmil- kaisena, että sosiaalivakuutuksen muiden osa-
3177: la järjestöillä. Valtioneuvosto määräisi sanottu- alojen järjestelmistä maksettaisiin vuosittain
3178: 12 N:o 128
3179:
3180: enemmän kuin mikä niiden laskennallinen Perusturvaa vastaavat yksityisen ja julkisen
3181: osuus on maatalousyrittäjille kunakin vuonna sektorin työeläkelakien mukaiset eläkekulut
3182: maksettavista tapaturmakorvauksista. Näin ol- muodostuvat suurimmaksi osaksi MYEL:n mu-
3183: len perusturvan osalta ei tulevia korvauseriä kaisista eläkekuluista. MYEL:n osuus työelä-
3184: varten kerättäisi varoja. Tämä merkitsee va- kekuluista on 75 %. Muu osa on TEL:n,
3185: kuutusteknisesti vastuuvajauksen muodostumis- LEL:n, YEL:n, valtion eläkelain (280/66),
3186: ta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjes- kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-
3187: jelmään. Arvioiden perusteella voidaan laskea, lain ( 202/64) sekä muiden työeläkelakien mu-
3188: että pitkällä aikavälillä perusturvan ja lisätur- kaisia eläkekuluja. Viimeksi mainittujen eläke-
3189: van osuus on yhtä suuri. Maatalousyrittäjien kulujen osuuksien määrittely ja niiden ohjaa-
3190: tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannukset minen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
3191: olisivat ensimmäisenä täytenä vuotena eli vuon- järjestelmään olisi kuitenkin vaikeasti toteutet-
3192: na 1983 yhteensä 129 miljoonaa markkaa. tavissa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että yksi-
3193: Tästä määrästä lisäturvan osuus olisi noin 64 tyisen ja julkisen sektorin työeläkelakien mu-
3194: miljoonaa, perusturvaosuus noin 48 miljoonaa kaiset eläkekulut, jotka olisivat alkuvaiheessa
3195: ja vastuuvajaukseksi jäävä määrä noin 17 mil- 0,5 % kokonaiskustannuksista, katsottaisiin ko-
3196: joonaa markkaa. Lisäturvan määrästä, 64 mil- konaisuudessaan MYEL:n mukaisiksi eläkeku-
3197: joonasta markasta rahastoitaisiin arviolta 25 luiksi. Sanottu osuus maksettaisiin tapaturma-
3198: miljoonaa markkaa. vakuutusjärjestelmään MYEL:n mukaisesta elä-
3199: Ehdotetussa rahoitusjärjestelmässä on lähdet- kejärjestelmästä, jossa rahoittajina ovat valtio
3200: ty siitä, että lisäturva on 50 % kokonaiskus- ja maatalousyrittäjät.
3201: tannuksista. Vakuutetut ja valtio rahoittaisivat Perusturvan etuuksista vastaa suurimmalta
3202: lisäturvan puoliksi kumpikin. Valtion osuus on osalta kansaneläkelaitos. Eräs vaihtoehto olisi,
3203: katsottu välttämättömäksi, koska tällöin tapa- että valtio maksaisi edellä tarkoitetut SVL:n,
3204: turmavakuutuskustannusten siirtyminen kulutta- KEL:n ja PEL:n mukaiset kulut suoraan tapa-
3205: jahintoihin ainakin osittain estettäisiin. Varsin- turmavakuutuslaitokselle ja osuutenaan kansan-
3206: kin pienviljelijöille tuottaisi lisäksi vaikeuksia eläkelaitoksen menoista vastaavasti vähemmän.
3207: vaihtoehto, jonka mukaan maatalousyrittäjät Tällainen järjestelmä muuttaisi kuitenkin val-
3208: kustantaisivat koko lisäturvan. Myös maata- tion ja kansaneläkelaitoksen välisiä rahoitussuh-
3209: lousyrittäjien korkea tapaturma-alttius ja ul- teita ja aiheuttaisi budjettiteknisiä hankaluuk-
3210: komaiden esimerkit puoltavat valtion osallistu- sia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että edellä tar-
3211: mista lisäturvan kustannuksiin. Ehdotettua kus- koitetun osuuden maatalousyrittäjien tapatur-
3212: tannusten jakoa maatalousyrittäjien ja valtion mavakuutuslaitokselle maksaisi kansaneläkelai-
3213: kesken on myös edellytetty kuluvan vuoden tos suoraan.
3214: tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. Edellä mainitut SVL:n, KEL:n, PEL:n ja
3215: Tällä hetkellä perusturvaa vastaavia etuuk- MYEL:n mukaiset kulut kustannettaisiin siten
3216: sia maksetaan toisaalta sairausvakuutusjärjestel- kuin sanotuissa laeissa on säädetty. Jotta jär-
3217: mästä sekä kansaneläke- ja perhe-eläkejär- jestelmä ei tulisi hallinnollisesti liian mutkik-
3218: jestelmästä ja toisaalta yksityisen ja julki- kaaksi, ehdotetaan, ettei tapaturmavakuutuslai-
3219: sen sektorin työeläkejärjestelmistä. Maatalous- tokselle maksettavien KEL:n mukaisten tuki-
3220: yrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmän alku- osakulujen tai niitä vastaavien kulujen rahoi-
3221: vaiheessa kustannuksista olisi arviolta SVL:n tusta määrättäessä kunnille kuitenkaan luettaisi
3222: mukaisia päivärahakuluja 32 % ja sairaan- KEL:n 62 §:ssä tarkoitettua kustannusosuutta.
3223: hoitokuluja 4 %, KEL:n mukaisia tukiosa- Kysymyksessä oleva tapaturmavakuutuslaitok-
3224: kuluja tai niitä vastaavia kuluja 0,2 %, perhe- selle maksettava osa kokonaiskustannuksista oli-
3225: eläkelain (38/69; PEL) mukaisia eläkekuluja si vuonna 1983 arviolta 40 000 markkaa. Sano-
3226: 0,03 % ja työeläkelakien mukaisia eläkekuluja tun osuuden rahoittamisesta vastaisi siten vii-
3227: 0,5 %. Nämä prosenttimäärät todettaisiin lais- me kädessä valtio yksin.
3228: sa. Koska arvion mukaan perusturvan eläke- Kokonaiskustannusten jakautuminen perus-
3229: kulut kasvavat tulevaisuudessa, kolmea vii- turvaosuuteen, maatalousyrittäjien vakuutus-
3230: meksi mainittua prosenttilukua korotettaisiin maksuosuuteen ja valtion osuuteen sekä perus-
3231: vuosittain vuoden 1983 alusta vastaavasti 0,2, turvaosuuden jakautuminen eri kululajeihin on
3232: 0,03 ja 0,5 prosenttiyksilili.öä. tässä vaiheessa vaikeasti arvioitavissa pitkältä
3233: N:o 128 13
3234:
3235: ajanjaksolta. Maatalousyrittäjien tapaturmava- kustannukset ja niiden jakautuminen vuosina
3236: kuutusjärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu py- 1982-1985 ja 1990. Taulukon mukaiset kus-
3237: syväksi. Tarkoituksena on, että vuonna 1987 tannukset tarkoittavat miljoonia markkoja.
3238: tutkittaisiin tapaturmavakuutuslaitoksen kerää- Vuoden 1982 kokonaiskustannuksiin ei tau-
3239: män aineiston perusteella, olisiko edellä tarkoi- lukossa sisälly ennen ehdotettujen lakien voi-
3240: tetut jakautumissuhteet tarkistettava. maantuloa aiheutuvia järjestelmän valmistelu-
3241: Seuraavassa taulukossa on arvioitu kokonais- kustannuksia.
3242:
3243:
3244: ( Lisäturvaosuus) Perusturvaosuus
3245: Kokonais-
3246: Vuosi kustannus valtion vakuutus- (MELA) (KELA) Vastuu-
3247: osuus maksuosuus MYEL SVL KEL PEL vajaus
3248:
3249: 1982 35,4 8,9 8,9 0,2 12,7 0,1 1
3250: 0,01 4,6
3251: 1983 129 1 32 32 1,3 46 0,5 1 0,08 17,1
3252: 1984 128 32 32 1,9 46 0,8 0,12 15,2
3253: 1985 126 32 32 2,5 45 1,0 0,15 13,4
3254: 1990 118 1 30 1 30 5,3 1 42 2,1 0,32 8,3
3255:
3256:
3257: Ehdotuksen mukaan tapaturmavakuutuksen tuksen mukaan tapaturmavakuutuksen kok~
3258: kokonaiskustannuksiksi luettaisiin vakuutusvas- naiskustannuksiin ensimmäiseltä kalenterivuo-
3259: tuu, työturvallisuuskulut ja kohtuulliset hoito- delta.
3260: kulut. Vuonna 1983 kokonaiskustannukset oli-
3261: sivat 129 miljoonaa markkaa; tästä määrästä
3262: vakuutusvastuu olisi 118 miljoonaa, työtur-
3263: vallisuuskulut yhteensä noin 3 miljoonaa ja 5. Muita e s i t y k se en vai k u t tavia
3264: hoitokulut noin 8 miljoonaa markkaa. Ar- seikkoja
3265: vion mukaan 1. 7. 1982 järjestelmässä olisi
3266: 315 000 vakuutettua, joista 233 000 olisi va- Maatalousyrittäjien tapaturmavakuu tusj ärjes-
3267: kuutusmaksuvelvollisia. Voidaan arvioida, että telmän rahoituksen osalta esitys liittyy erikseen
3268: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestel- annettavaan esitykseen, joka koskee MYEL:n
3269: män piirissä sattuisi vuosittain noin 30 000 12 ja 13 § :n muuttamista. Tarkoituksena on,
3270: vakuutus tapahtumaa. että maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjär-
3271: Uuden järjestelmän tulee olla toimintakun- jestelmässä ja MYEL:n mukaisessa järjestel-
3272: nossa silloin, kun ehdotetut lait tulevat voi- mässä laitosten hoitokulut valtion osuuden
3273: maan. Valmistelukustannukset, jotka olisivat kannalta määriteltäisiin mahdollisimman yhte-
3274: noin 0,8 miljoonaa markkaa, luettaisiin ehdo- näisesti.
3275:
3276:
3277:
3278: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3279:
3280: 1. Lakiehdotusten perustelut koskevat erityissäännökset. Muilta osin viitat-
3281: taisiin TapVL:n, ammattitautilain ja tapaturma-
3282: 1.1. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- korvausta saavien invaliidihuollosta annetun lain
3283: laki säännöksiin. Työtuloa, vakuutusmaksun perimis-
3284: tä ja tapaturmavakuutuslaitoksen hallintoa kos-
3285: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksesta kevalta osalta myös TEL:n ja MYEL:n säännök-
3286: ehdotetaan säädettäväksi erillinen maatalous- siä tulisi sovellettaviksi.
3287: yrittäjien tapaturmavakuutuslaki. Tämä laki si- 1 §. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
3288: sältäisi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusta tusturva koskisi ainoastaan Suomessa asuvaa
3289: 14 N:o 128
3290:
3291: maatalousyrittäjää. Säännös on yhdenmukainen Säännösehdotuksen 2 momentti vastaa Tap-
3292: MYEL:n 1 §:n 1 momentin ja YEL:n vastaa- VL:n 4 §:n 1 momenttia. Sanonnailiset eroa-
3293: van säännöksen kanssa. vaisuudet johtuvat maatalousyrittäjätyön itse-
3294: Säännösehdotuksen 2 momentti on sisällöl- näisestä luonteesta. Säännöstä käytännössä so-
3295: tään yhdenmukainen TapVL:n 1 §:n 2 mo- vellettaessa ongelmallisimmaksi tullee rajan ve-
3296: mentin kanssa. täminen maatalousyrittäjätyön ja vapaa-ajan vä-
3297: 2 §. Ehdotuksen mukaan täytäntööpanosta lille. Tätä rajaa on mahdotonta yksiselitteisesti
3298: huolehtisi maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- ilmaista laissa. Sen vuoksi tarkemman määrit-
3299: tuslaitos. Asetuksella säädettäisiin tapaturma- telyn tuleekin tapahtua oikeuskäytännössä.
3300: vakuutuslaitoksen toimielimistä ja organisaa- Pykälän 3 momentti vastaa TapVL:n 4 §:n
3301: tiosta. 2 momentin säännöstä.
3302: Kustannuksiltaan edullisimmaksi tulee vaih- Säännösehdotuksessa ammattitauti on määri-
3303: toehto, jonka mukaan organisaatio perustuisi telty asiallisesti samalla tavoin kuin ammatti-
3304: jo voimassa oleviin järjestelmiin. Tämän vuok- tautilain 1 § :ssä.
3305: si ehdotetaan, että asetuksella voitaisiin säätää 7 §. Ehdotuksen mukaan maatalousyrittä-
3306: tapaturmavakuutuslaitoksen tehtävät maata- jien pakollisesta tapaturmavakuutuksesta ei suo-
3307: lousyrittäjien eläkelaitoksen hoidettaviksi. Maa- ritettaisi korvausta, jos työvahinko on sattunut
3308: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan ennen kuin maatalousyrittäjä täyttää 14 vuotta
3309: vakuutettavien ja MYEL:n mukaan vakuutetta- tai sen jälkeen, kun hän täytti 65 vuotta. Li-
3310: vien henkilöpiirit olisivat huomattavan yhden- säksi ei korvata sellaisia työvahinkoja, jotka
3311: mukaiset. Tämän vuoksi on perusteltua, että sattuvat maatalousyrittäjän ollessa vapautettu
3312: maatalousyrittäjien eläkelaitos hoitaisi myös MYEL:n mukaisesta vakuutuksesta tai maata-
3313: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen. Elä- lousyrittäjän ollessa MYEL:n mukaisella täy-
3314: kelaitoksella on jo valmiina maatalousyrittäjiä dellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Edellä sanottu
3315: koskevat rekisterit, henkilökunta ja asiamies- koskisi myös työvahinkoja, jotka ovat aiheutu-
3316: verkosto. neet aikana, jolloin maatalousyrittäjä on vapau-
3317: 3 §. Säännösehdotuksessa määritellään, mi- tettu maksamasta maatalousyrittäjien tapatur-
3318: tä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa mavakuutusmaksua.
3319: tarkoitetaan maatalousyrittäjällä. Tämä maata- Säännösehdotuksen 2 momentissa määritel-
3320: lousyrittäjäkäsite on sama kuin MYEL:n 1 § :n lään, milloin työvahingon katsotaan sattuneen.
3321: 2 momentissa. Ammattitaudin osalta määrittely vastaa ammat-
3322: 4 §. Ehdotuksen mukaan maatalousyrittä- titautilain 2 §: ssä olevaa määrittelyä.
3323: jien tapaturmavakuutus ei koskisi pakollisena 8 §. Käytännössä esiintyy tapauksia, joissa
3324: niitä, joiden vuosityöansio ei vastaa vähintään maatalousyrittäjä toimii yrittäjätoimintansa li-
3325: MYEL:n 1 §:n 3 momentin 2 kohdassa tar- säksi työsuhteessa. Jos työtapaturma tai am-
3326: koitettua markkamäärää. Vuosityöansio arvioi- mattitauti kohtaa tällaista henkilöä, on luon-
3327: taisUn maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- nollista, ettei hänellä ole oikeutta saada kak-
3328: lain vuosityöansiota koskevien säännösten mu- sinkertaista korvausta tapaturmavakuutuksesta.
3329: kaan. Pykälässä tarkoitettu markkamäärä on si- Esillä oleva säännös liittyy osaltaan lakiehdo-
3330: dottu TEL:n 9 §:ssä tarkoitettuun indeksiin. tuksen 12 §:ään, joka koskee vuosityöansion
3331: Säännösehdotuksen 2 momentissa oleva lain määräytymistä. Viimeksi mainitun säännösehdo-
3332: soveltamisalan rajaus on yhdenmukainen tuksen mukaan maatalousyrittäjän vuosityöan-
3333: MYEL:n 1 §:n 4 momentin säännöksen kans- sio lasketaan myös ottamalla huomioon työsuh-
3334: sa. teesta saatu ansio. Nyt annettavaan esitykseen
3335: 5 §. Säännös sisältää viittauksen MYEL:n sisältyy vastaava ehdotus työntekijöiden tapa-
3336: viljelmän määrittelyä ja maatalousmaan laske- turmavakuutuksen osalta. Jotta samasta työta-
3337: mista koskeviin määräyksiin. paturmasta tai ammattitaudista ei tulisi makset-
3338: 6 §. Ehdotuksen mukaan tapaturmasta ja tavaksi korvausta kahteen kertaan, nyt esillä
3339: ammattitaudista käytettäisiin yhteistä nimitystä olevan säännösehdotuksen mukaan maatalous-
3340: työvahinko. Tämä käsite vastaa esimerkiksi lii- yrittäjällä ei ole oikeutta saada maatalousyrit-
3341: kennevakuutuksessa käytettyä termiä liikenne- täjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvaus-
3342: vahinko. Ruotsin uudessa tapaturmavakuutus- ta työvahingosta, jonka perusteella hänellä on
3343: laissa on käytetty samansisältöistä nimitystä oikeus tapaturmavakuutuslain mukaiseen ko.r-
3344: ''arbetsskada' '. vaukseen.
3345: N:o 128 15
3346:
3347: Pykälän 1 momentissa on myös saannös va- littavista maallikkojäsenistä teknistä nimitystä
3348: kuutuslaitoksen takautumisoikeudesta. Säännös "työmarkkinajäsenet". Myös TapVL:n 53 §:n
3349: koskee tilannetta, jossa työvahingon voidaan 2 ja 3 momentissa käytetään samaa nimitystä.
3350: katsoa sattuneen paitsi työsuhteessa myös maa- Oikeus ehdottaa henkilöitä työmarkkinajäsenik-
3351: talousyrittäjätyössä tai siitä johtuvista olosuh- si on ehdotuksen mukaan maatalousyrittäjien
3352: teista. Ehdotuksen mukaan korvauksen suorit- taloudellisia etuja valvovilla edustavimmilla jär-
3353: taneella vakuutuslaitoksella on tällöin oikeus jestöillä. Näin on tilanne riippumatta siitä, käsi-
3354: saada maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- tetäänkö asianomaiset järjestöt työmarkkinajär-
3355: tokselta takaisin sen vastuulla oleva osuus kor- jestöiksi vai ei.
3356: vauksesta. Tämä korvausvastuun jakaminen lai- 11 §. Pykälä sisältää vuosityöansion lasken-
3357: tosten kesken on tarkoitettu lähinnä ammatti- tasäännökset normaalitapauksia varten. Vuosi-
3358: tautitapauksiin. On todettava, että nimenomaan työansio laskettaisiin siten kuin MYEL:n 8 § :n
3359: ammattitautitapauksissa maksettavat korvaukset 7 momentissa tarkoitettu eläkkeen perusteena
3360: saattavat olla huomattavan suuria. oleva työtulo. Nyt kysymyksessä oleva työtulo
3361: Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysmi- otetaan kuitenkin huomioon enintään yhdeltä
3362: nisteriö voi tarvittaessa antaa tarkempia mää- vuodelta.
3363: räyksiä pykälän soveltamisesta. Jos asianomainen ei kuulu MYEL:n mu-
3364: 9 §. Säännösehdotuksen 1 momentti sisäl- kaisen pakollisen vakuutuksen piiriin, hä-
3365: tää siinä olevien asiaryhmien osalta viittauksen nen vuosityöansionsa määrätään soveltuvin osin
3366: TapVL:n, ammattitautilain ja tapaturmakorva- MYEL:n mukaista työtuloa koskevien säännös-
3367: usta saavien invaliidihuollosta annetun lain ten perusteella.
3368: säännöksiin. Esimerkiksi ammattitautilain 2
3369: § :ssä on käytetty vastaavanlaista menettelyä.
3370: 12 §. Pykälä sisältää vuosityöansiota koske·
3371: vat erityissäännökset. Jos maatalousyrittäjä tai
3372: Säännösehdotuksen sanonta tapaturmavakuu- hänen omaisensa osoittavat, että todellinen vuo-
3373: tuslaitoksen takaisinsaantioikeudesta viittaa sityöansio on olennaisesti poikennut lain 11 § :n
3374: TapVL:n 61 §:ssä tarkoitettuun vakuutuslai- 1 momentin edellyttämästä, voidaan käyttää
3375: toksen oikeuteen saada suorittamansa määrä todellista vuosityöansiota. Asetuksella sääde-
3376: takaisin muun lain nojalla korvausvelvolliselta. tään tarkemmin, miten näyttövelvollisuus voi-
3377: Esimerkiksi TEL:ssa, KEL:ssa ja liikenne- daan toteuttaa. Tämä poikkeussäännös ei kui-
3378: vakuutuslaissa on säännöksiä TapVL:n mukais- tenkaan koskisi kuudelta ensimmäiseltä kuu-
3379: ten etuuksien huomioon ottamisesta sanotuissa kaudelta maksettavia päivärahoja.
3380: laeissa säädettyjä etuuksia määrättäessä. Pykä- Pykälän 2 momentissa on kysymys maata-
3381: län 2 momentin mukaan maatalousyrittäjien ta- lousyrittäjän työsuhteesta saamien työansioiden
3382: paturmavakuutuslain mukais~t etul!det otettai- huomioon ottamisesta vuosityötuloa määrättäes-
3383: siin huomioon samalla tavom kUln TapVL:n sä. Tämä tapahtuisi TapVL:n 28 §:ssä säädet-
3384: mukaiset etuudet. Säännös koskisi paitsi etuuk- tyjen perusteiden mukaisesti. Korvauksesta vas-
3385: sien yhteensovitusta myös muita tilanteita, taisi lopullisesti maatalousyrittäjien tapaturma-
3386: joissa laissa säädetyistä korvauksista määrätään. vakuutuslaitos myös siltä osin kuin se perustuu
3387: 10 §. Työntekijöiden tapaturmavakuutuk- työsuhteesta saatuun ansiotuloon. Edellä lald-
3388: sessa työnantaja- ja työntekijäpuolella on oi- ehdotuksen 8 §:ssä on kuitenkin poikkeus-
3389: keus ehdottaa henkilöitä tapaturmalautakunnan säännös niiden tapausten osalta, joissa työva-
3390: työmarkkinajäseniksi ja vakuutusoikeuden hingon voidaan katsoa sattuneen tai aiheutu-
3391: maallikkojäseniksi. Säännösehdotus sisältää vas- neen paitsi työsuhteessa myös maatalousyrittä-
3392: taavan oikeuden maatalousyrittäjien etujärjes- jätyössä tai siitä jobtuvissa olosuhteissa.
3393: töille. Pykälän 3 momentin mukaan maatalousyrit-
3394: Säännösehdotus on rakenteeltaan samanlainen täjien tapaturmavakuutuksessa noudatetaan
3395: kuin MYEL:n 18 §. Työntekijöiden tapaturma- TapVL: ssa käytettävää vähimmäisvuosityöan-
3396: vakuutusten osalta säännösehdotusta vastaavat sion määrittelyä. Tätä ei kuitenkaan sovellet-
3397: säännökset ovat TapVL:n 53 §:n 2 ja 3 mo- taisi, jos maatalousyrittäjä ei kuulu MYEL:n
3398: mentissa sekä 54 a §:ssä. mukaisen pakollisen eläketurvan piiriin eikä
3399: Säännösehdotuksen 1 momentissa käytetään siten ole velvollinen maksamaan tapaturmava-
3400: ehdotuksen mukaan tapaturmalautakuntaan va- kuutusmaksua.
3401: 16 N:o 128
3402:
3403: 13 §. Pykälän 1 momentissa luetellaan ko- 15 §. Ehdotuksen mukaan tapaturmavakuu-
3404: konaiskustannusten osatekijät, jotka ovat va- tuksen kokonaiskustannukset rahoitetaan perus-
3405: kuutusvastuu, työturvallisuuskulut ja kohtuul- turvaosuudella, maatalousyrittäjien vakuutus-
3406: liset hoitokulut. Luonnollisesti vakuutusvastuu maksuosuudella ja valtion osuudella. Kahdella
3407: muodostuu markkamääräisesti suurimmaksi ko- viimeksi mainitulla osuudella on tarkoitettu ra-
3408: konaiskustannusten osaksi. hoittaa se lisäturva, jolla tapaturmavakuutuk-
3409: Säännösehdotuksen 2 momentin mukaan 21 sesta maksettavat korvaukset ylittävät maata-
3410: § :n 4 momentissa tarkoitetun vapaa-ajan ta- lousyrittäjien nykyisen perusturvan mukaiset
3411: paturmavakuutuksen kustannuksia ei luettaisi korvaukset. Koska ehdotuksen mukaan perus-
3412: tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannuksiin. turvaosuutta ei toisin kuin lisäturvaosuutta
3413: Poikkeuksen muodostaisivat kuitenkin sanotun rahastoitaisi, osa kokonaiskustannuksista jäisi
3414: vakuutuksen perusteella maksettaviin etuuksiin toistaiseksi kattamatta.
3415: TEL:n 9 §:n mukaisesti tulevat korotukset Säännösehdotuksen 2 momentissa on määri-
3416: siltä osin kuin vastaavien sijoitusten tuotto ei telty perusturvaosuuden eri osat. Perusturva-
3417: niihin riitä. osuuteen katsottaisiin kuuluvan SVL:n, KEL:n,
3418: Koska muun muassa valtio osallistuu tapa- PEL:n ja MYEL:n mukaisia kuluja.
3419: turmavakuutuksen rahoitukseen, on tärkeää, Ehdotuksen mukaan sekä maatalousyrittäjien
3420: että kokonaiskustannukset ja erityisesti tapatur- vakuutusmaksuosuus että valtion osuus olisivat
3421: mavakuutusta hoitavan laitoksen hoitokulut py- 25 % tapaturmavakuutuksen kokonaiskustan-
3422: syvät kohtuullisina. Tämän vuoksi ehdotuksen nuksista. Siten lisäturvan osuudeksi muodos-
3423: mukaan kokonaiskustannukset normitettaisiin. tuisi 50 % kokonaiskustannuksista.
3424: Ne laskettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön Lakiehdotuksen mukaan perusturvaosuuden
3425: vahvistamien perusteiden mukaan. Laitoksen maksaisi toisaalta kansaneläkelaitos ja toisaalta
3426: hoitokulujen määrittelyä koskeva periaate vas- maatalousyrittäjien eläkelaitos. Perusturvaosuu-
3427: taa lähinnä sitä, mitä YEL:n 10 §:ssä on sää- den eri kululajien rahoituksesta esillä olevassa
3428: detty ja mitä erikseen annettavan esityksen mu- lakiehdotuksessa ei ole yleissäännöstä. Tämä
3429: kaan MYEL:n 13 §:ssä ehdotetaan säädettä- tietää sitä, että ne rahoitettaisiin siten kuin
3430: väksi. asianomaisissa laeissa on kyseessä olevien kulu-
3431: 14 §. Ehdotuksen mukaan työturvallisuus- jen osalta säädetty. Säännösehdotuksen 4 mo-
3432: kulujen määrä olisi 2 % tapaturmavakuutuk- mentissa on kuitenkin erityissäännös KEL:n
3433: sen kokonaiskustannuksista. Työntekijöiden ta- mukaisten tukiosakulujen tai niitä vastaavien
3434: paturmavakuutuksessa työturvallisuustyön ra- kulujen rahoituksesta. Hallinnollisten hanka-
3435: hoitus ja hoitaminen on järjestetty kahdella luuksien välttämiseksi ehdotuksen mukaan
3436: tavalla. Toisaalta vakuutusmaksuun on sisälly- kunnille ei nimittäin luettaisi KEL:n 62 §:ssä
3437: tetty määrä, jonka suuruus on 2 % TapVL:n tarkoitettua kustannusosuutta. Tämä kustan-
3438: mukaisesta työnantajan vakuutusmaksusta. nusosuus tarkoittaa maatalousyrittäjien tapatur-
3439: Näin kertyneitä varoja käytetään työsuojelun mavakuutuslaitokselle maksettavaa osuutta. Sa-
3440: edistämiseen työsuojelurahastolaissa (407 /79) notun osuuden rahoittamisesta vastaisi siten
3441: tarkoitetulla tavalla. Toisaalta tapaturmavakuu- valtio.
3442: tuslaitokset itse suorittavat ja rahoittavat työ- Koska tässä vaiheessa on mahdotonta maa-
3443: turvallisuustyötä. Säännösehdotuksen mukaan ritellä perusturvaosuuden eri kuluja ja koko-
3444: maatalousyrittäjien työturvallisuustyötä varten naiskustannusten jakautumista eri osuuksiin
3445: kerättävistä varoista ei muodostettaisi erillistä riittävän tarkasti ja pysyvästi, olisi tarkoituk-
3446: rahastoa. Tapaturmavakuutuslaitos voisi itse senmukaista tarkistaa lakia noin viiden vuoden
3447: suorittaa ohjaus- ja neuvontatyötä maatalous- kuluttua voimaantulosta.
3448: yrittäjien piirissä. Toisaalta tapaturmavakuutus- 16 §. Ehdotuksen mukaan kansaneläkelaitos
3449: laitos voisi myös myöntää avustuksia ja lainoja ja maatalousyrittäjien eläkelaitos suorittaisivat
3450: työturvallisuustutkimukseen, -koulutukseen ja perusturvaosuuden ja valtio oman osuutensa
3451: -tiedottamiseen. maa talousyrittäjien tapa turmavakuutustai toksel-
3452: Säännösehdotuksen 2 momentin mukaan so- le. Sanotut osuudet suoritettaisiin kunakin vuo-
3453: siaali- ja terveysministeriö voisi antaa tarkem- tena kuukausittain ennakkona asetuksella tar-
3454: mat määräykset varainkäytöstä työturvallisuus- kemmin säädettävin tavoin. Tarkoituksena on,
3455: työhön. että ennakot suoritettaisiin mahdollisimman pit-
3456: N:o 128 17
3457:
3458: källe samalla tavoin kuin MYEL:n mukainen samana vuonna maksetut korvaukset sekä työ-
3459: valtion osuuden ennakko. Näin ollen asetuk- turvallisuuskulut ja kohtuulliset hoitokulut.
3460: sella säädettäisiin muun muassa paitsi ennakon 21 §. Ehdotuksen mukaan maatalousyrittä-
3461: vahvistamisesta myös sen tarkistamisesta. jällä, joka ei kuulu pakollisen tapaturmavakuu-
3462: 17 §. Velvollisuus maksaa tapaturmavakuu- tuksen piiriin, olisi oikeus ottaa vapaaehtoi-
3463: tusmaksu koskee niitä maatalousyrittäjiä, jotka nen työtapaturmavakuutus.
3464: kuuluvat MYEL:n mukaisen pakollisen vähim- Jos maatalousyrittäjällä on pakollinen t~i
3465: mäiseläketurvan piiriin. Näin ollen maksua ei vapaaehtoinen vakuutus, voisi hän myös ottaa
3466: peritä alle 18 vuotiailta maatalousyrittäjiltä vakuutuksen vapaa-ajan tapaturmien varalta.
3467: eikä niiltä, jotka ovat työskennelleet maatalous- Tämän vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen va-
3468: yrityksessä alle neljä kuukautta. Myöskään kuutetut kustantaisivat pääasiassa itse.
3469: maatilatalouden harjoittajan palkattomien per- 22 §. Säännösehdotuksessa viitataan tiettyi-
3470: heenjäsenten ja osatyökyvyttömyys-, sukupol- hin TEL:n, MYEL:n ja TapVL:n säännöksiin.
3471: venvaihdos- tai työttömyyseläkettä saavien maa- TEL:n osalta tulevat kysymykseen eräät virka-
3472: talousyrittäjien ei ole maksettava sanottua va- apua koskevat määräykset, rangaistusmääräyk-
3473: kuutusmaksua. Vakuutusmaksu määrätään set sekä vakuutusmaksun ulosottokelpoisuutta
3474: MYEL:n mukaan vahvistetun työtulon perus- koskevat määräykset. MYEL:n kohdalta viita-
3475: teella. taan eläkelaitoksen hallintoa ja varojen sijoitus-
3476: Säännösehdotuksen 2 momentin mukaan so- ta koskeviin säännöksiin ja TapVL:n kohdalta
3477: siaali- ja terveysministeriö vahvistaa maatalous- erääseen valvontamääräykseen sekä korvausten
3478: yrittäjien tapaturmavakuutuksen maksuperus- siirto- ja ulosmittauskieltoa sekä sosiaalilauta-
3479: teet. Vakuutusmaksuilla katetaan 25 % tapa- kunnalle maksamista koskeviin säännöksiin.
3480: turmavakuutuksen kokonaiskustannuksista. 23 §. Ehdotuksen mukaan tarkemmat sään-
3481: . 18 §. Maatalousyrittäjän vastuu hänen yri- nökset annettaisiin asetuksella.
3482: tyksessään työskennelleiden perheenjäsentensä
3483: tapaturmavakuutusmaksuista . määräytyisi
3484: MYEL:n säännösten mukaan. Vakuutuksen ot-
3485: tamisen laiminlyönnin, vakuutusmaksun koro- 1.2. Tapaturmavakuutuslaki
3486: tuksen, viivästyskoron sekä vakuutusmaksun
3487: vanhentumisen ja perinnän keskeyttämisen osal- 2 §. Säännöksellä tarkennettaisiin TapVL:n
3488: ta noudatettaisiin MYEL:n säännöksiä. soveltamisalaa maatalousyrittäjätyössä tai siitä
3489: jobtuvissa olosuhteissa sattuneisiin tapaturmiin
3490: Säännösehdotuksen 2 momentin mukaan ta- nähden. Ehdotuksen mukaan sanotuissa tapauk-
3491: paturmavakuutusmaksu peritään MYEL:n mu- sissa ei sovellettaisi TapVL:ia sen omien sään-
3492: kaisen maksun yhteydessä. Laiminlyöty vakuu- nösten perusteella. TapVL:ia sovellettaisiin vain
3493: tusmaksu voitaisiin vähentää työvahinkokorva- siten ja siinä laajuudessa kuin maatalousyrit-
3494: uksesta MYEL:n periaatteiden mukaan. täjien tapaturmavakuutuslaissa on säädetty. Käy-
3495: 19 §. Jos maatalousyrittäjä ei halua kuulua tännössä tämä merkitsee maatalousyritysten
3496: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen pii- osalta sitä, että esimerkiksi työsuhteessa ole-
3497: riin, olisi hänellä mahdollisuus saada vapautus vaan maatilatalouden harjoittajan perheenjäse-
3498: tapaturmavakuutusmaksusta. Esillä oleva pykä- neen, kuolinpesän osakkaaseen tai paliskunnan
3499: lä sisältää säännökset vapautuksen edellytyk- osakkaaseen sovelletaan maatalousyrittäjien tapa-
3500: sistä, hakemusmenettelystä, vapautuksen kesto- turmavakuutuslakia.
3501: ajasta ja muutoksenhausta. 28 §. Nyt esillä oleva säännösehdotus vas-
3502: Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysmi- taa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki-
3503: nisteriö voisi antaa tarkemmat määräykset va- ehdotuksen 12 §:n 2 momenttia. Kysymys on
3504: pautusmenettelystä. siten tapauksesta, jossa asianomainen saman-
3505: 20 §. Säännösehdotus sisältää maatalous- aikaisesti on työsuhteessa ja toimii maatalous-
3506: yrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen korvaus- yrittäjänä. Jos hänelle työsuhteessa sattuu tapa-
3507: vastuuta (rahastoa) koskevan laskentasäännök- turma, lasketaan hänen vuosityöansionsa otta-
3508: sen. Vastuuseen olisi siirrettävä määrä, joka malla työsuhteesta saadun työansion lisäksi
3509: jää jäljelle, kun vuoden perusturvaosuuden ja huomioon maatalousyrittäjätoiminnasta saatu
3510: lisäturvaosuuden yhteismäärästä vähennetään ansio.
3511:
3512: 3 168100891C
3513: N:o 128
3514:
3515: 1..3. Maatalousyrittäjien eläkelaki telmä ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
3516: vänä heinäkuuta 1982. Oikeutta maatalous-
3517: 16 §. Edellä maatalousyrittäjien tapaturma- yrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaiseen
3518: vakuutuslakia koskevan ehdotuksen 2 §:n mu- korvaukseen ei olisi sellaisen työvahingon pe-
3519: kaan asetuksella voidaan säätää, että maatalous- rusteella, joka on sattunut ennen lain voimaan-
3520: yrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen tehtävät tuloa.
3521: hoitaa maatalousyrittäjien eläkelaitos. Tämän Ehdotuksen mukaan vuodelta 1982 perittä-
3522: vuoksi olisi MYEL:n 16 §:ään tehtävä kor- vän vakuutusmaksun maksupäivä olisi pää-
3523: jaus. säännöstä poiketen sanotun vuoden syys-
3524: kuun 30 päivä. Tämä maksu voitaisiin myös
3525: periä muulla tavalla kuin MYEL:n mukaisen
3526: 1.4. Maataloustulolaki maksun yhteyde~sä. Tämä on perusteltua sen
3527: vuoksi, että maatalousyrittäjien eläkeasetuksen
3528: 4 §. Säännösehdotuksen mukaan maatilata- mukaan MYEL:n mukaisen vakuutusmaksun
3529: louden harjoittajien ja heidän perheenjäsentensä maksupäivä on tietyissä tapauksissa toukokuun
3530: ·pakolliset tapaturmavakuutusmaksut katsottai- viimeinen päivä eikä tapaturmavakuutusmaksua
3531: siin maataloustulolaskelmassa maatalouden me- ole aiheellista periä ennen maatalousyrittäjien
3532: noksi. Tämä säännös ei koskisi kalastajien ja tapaturmavakuutuslain voimaantuloa.
3533: ·poronhoitajien maksuja. Vapautusta tapaturmavakuutusmaksusta ei
3534: myönnettäisi taannehtivasti. Lain .voimaantulo-
3535: vaiheessa olisi syytä poiketa tästä säännöksestä.
3536: 2. T a r k e m m a t s ä ä n n ö k s e t Ehdotuksen mukaan taannehtiva vapautus olisi
3537: j a m ä ä r ä y ks e t mahdollinen, jos hakemus tehdään hmdel'\ kuu-
3538: kauden kuluessa lain voimaantulosta. .
3539: Ehdotetun maatalousyrittäjien tapaturmava- Voimaantulosäännöksessä määrättäisiin myös
3540: kuutuslain 23 § :n mukaan sanotun lain täy- ennen lain voimaantploa aiheutuneiden peru~
3541: täntöönpanosta ja soveltamisesta annettaisiin tamiskulujen korvaamisesta sekä valtion, kan-
3542: asetuksella tarkemmat säännökset. Näiden sään- saneläkelaitoksen ja maatalousyrittäjien eläke-
3543: nösten valmistelu on parhaillaan käynnissä. laitoksen maksettavien, . ensimmäistä . kalenteri-
3544: vuotta koskevien ennakqiden' fu.aksaffi,isesta.
3545:
3546: ;3; Voimaantulo Edellä·. esitetyn peru.steeila . annetaan ·Edu~
3547: kunnari hyväksyttäviksi· seuraavat lakiehdotuk-
3548: Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjes- set:
3549: N:o 128 19
3550:
3551:
3552:
3553:
3554: 1.
3555: Maatalousyrittäjien tapaturm~vakuutuslaki
3556: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3557:
3558: 1 § pinta-ala lasketaan samojen perusteiden mu~
3559: Suomessa asuvalla maatalousyrittäjällä on kaan, jotka on säädetty maatalousyrittäjien
3560: oikeus saada korvausta työvahingosta tämän eläkelain 2 ja 20 §:ssä sekä niiden nojalla
3561: lain mukaan. annetuissa säännöksissä.
3562: Työvahingosta suoritetaan korvausta myös
3563: maatalousyrittäjän omaisille sekä hautausapua 6 §
3564: niin kuin tässä laissa säädetään. Työvahingolla tarkoitetaan tässä laissa työ-'
3565: tapaturmaa ja ammattitautia.
3566: 2 § Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa,
3567: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtii maa- joka aiheuttaen vamman tai sairauden on koh-
3568: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos, josta dannut maatalousyrittäjää hänen maatalousyrit-
3569: säädetään tarkemmin asetuksella. täjätyössään tai siitä jobtuvissa olosuhteissa.
3570: Asetuksella voidaan säätää, että 1 momen- Maatalousyrittäjätyössä tai siitä jobtuvissa
3571: tissa tarkoitetun tapaturmavakuutuslaitoksen olosuhteissa saatu vamma, joka on syntynyt
3572: tehtävät hoitaa maatalousyrittäjien eläkelaissa lyhyehkönä, enintään yhden vuorokauden pitui-
3573: (467 /69) säädetty maatalousyrittäjien eläke- sena aikana ja jota ei korvata ammattitautina,
3574: laitos. voidaan, sen mukaan. kuin tapaturmavakuutus-,
3575: lain (608/48) 4 §:n 2 momentin nojalla
3576: 3 § annetussa asetuksessa säädetään, katsoa työta~
3577: Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa: paturman aiheuttamaksi.
3578: 1) maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka.
3579: tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen sen mukaan kuin ammattitautilain (638/67)
3580: harjoittaa maatilataloutta vähintään kaksi heh- 1 § :n nojalla annetussa asetuksessa säädetään,
3581: taaria maatalousmaata käsittävällä viljelmällä; on maatalousyrittäjätyössä aiheutunut fysika3-·
3582: 2) kalastajaa, joka . olematta työsuhteessa Iisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. ·
3583: harjoittaa ammattimaista kalastusta; · Maatalousyrittäjätyöllä tarkoitetaan työtä 3,
3584: 3) poronomista jaa, joka omaan, perheenjä- §:ssä mainituissa toiminnoissa.
3585: senensä tai paliskunnan lukuun tekee poron-
3586: hoitotyötä; ja 7 §
3587: 4) henkilöä, joka tekee 1-3 kohdassa tar- Tämän lain mukaista korvausta ei kuiten-
3588: koitettua työtä perheenjäsenenä. kaan suoriteta työvahingosta, joka on sattunut:
3589: 1) ennen kuin maatalousyrittäjä täytti 14
3590: 4 § vuotta tai sen jälkeen, kun hän täytti 65.
3591: Tämä laki ei kuitenkaan koske maatalous- vuotta;
3592: yrittäjää, jonka vuosityöansio 11 § :n säännös- 2) sinä aikana, jolloin maatalousyrittäjä on
3593: ten mukaan arvioituna ei vastaa vähintään maatalousyrittäjien eläkelain 4 § :n 1 momen-
3594: maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:n 3 momen- tin nojalla vapautettu sanotun lain mukaisesta
3595: tin 2 kohdassa tarkoitettua markkamäärää. vakuuttamisvelvollisuudesta;
3596: Tätä lakia ei myöskään sovelleta maatila- 3) sinä aikana, jolloin maatalousyrittäjällä
3597: talouden, kalastuksen tai poronhoidon yhtey- on oikeus saada maatalousyrittäjien eläkelain
3598: dessä harjoitettuun toimintaan, jota on pidet- mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä; tai '
3599: tävä eri yrityksenä.
3600: 4) sinä aikana, jolloin maatalousyrittäjä on
3601: 5 § tämän lain 19 §:n nojalla vapautettu maksa-
3602: Tässä laissa tarkoitettu viljelmä ja sen maa- masta tämän lain 17 §:n 1 momentin mukaista
3603: talousmaa määritellään sekä maatalousmaan vakuutusmaksua. .
3604: 20 N:o 128
3605:
3606: Työvahingon katsotaan sattuneen silloin, kun jäseninä ainakin kaksi taman lain mukaan
3607: tapaturma kohtasi maatalousyrittäjää tai kun vakuutettuja henkilöitä edustavaa jäsentä sekä
3608: ammattitauti ilmeni. tarpeellinen määrä varajäseniä. Näistä on so-
3609: veltuvin osin muutoin voimassa, mitä tapatur-
3610: 8 § mavakuutuslain 54 a §:ssä on maallikkojäse-
3611: Maatalousyrittäjällä ei ole oikeutta saada nistä ja heidän määräämisestään säädetty.
3612: korvausta tämän lain mukaan työvahingosta,
3613: jonka perusteella hänellä on oikeus korvauk- 11 §
3614: seen tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Jos työ- Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pidetään
3615: vahingon voidaan katsoa sattuneen tai aiheu- hänen maatalousyrittäjien eläkelain mukaista
3616: tuneen myös maatalousyrittäjätyössä tai siitä työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sanotun
3617: jobtuvissa olosuhteissa, on korvauksen suorit- lain 8 §:n 7 momentin mukaisesti, otetaan
3618: taneella vakuutuslaitoksella oikeus saada maa- kuitenkin huomioon enintään vuoden pituiselta
3619: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselta ta- yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työvahingon
3620: kaisin sen vastuulla oleva osuus korvauksesta. sattumista.
3621: Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar- Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon sat-
3622: kempia määräyksiä tämän pykälän soveltami- tuessa ole voimassa maatalousyrittäjien eläke-
3623: sesta. lain mukaista vakuutusta, määrätään vuosityö-
3624: ansio enintään vuoden pituiselta ajalta ennen
3625: 9 § työvahingon sattumista soveltuvin osin sano-
3626: Korvauksen hakemisesta, korvausvelvollisuu- tun lain 8 §:ssä säädettyjen perusteiden mu-
3627: desta, korvauksesta, korvausasiain käsittelystä, kaan.
3628: korvauksen saajan puhevallan käyttämisestä, ta-
3629: paturmavakuutuslaitoksen päätöksen alistami- 12 §
3630: sesta, osallistumisesta tapaturmalautakunnan Jos maatalousyrittäjä tai hänen omaisensa
3631: toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, muutok- asetuksella säädettävin tavoin osoittavat, että
3632: senhausta tapaturmavakuutuslaitoksen päätök- maatalousyrittäjän saama työansio viimeisen
3633: seen ja vakuutusmaksun maksuunpanoon, tapa- vuoden ajalta ennen työvahingon sattumista
3634: turmavakuutuslaitoksen takaisinsaantioikeudes- on ollut olennaisesti suurempi kuin 11 § :n
3635: ta sekä tiedoksiautovelvollisuudesta on, jollei 1 momentin mukaisesti määräytyvä vuosityö-
3636: tästä laista muuta seuraa, soveltuvin osin voi- ansio, otetaan näin osoitettu työansio korvauk-
3637: massa, mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammatti- sen perusteeksi. Näin laskettua työansiota käy-
3638: tautilaissa ja tapaturmakorvausta saavien inva- tetään päivärahaa määrättäessä kuitenkin vain
3639: liidihuollosta annetussa laissa (592/ 63) on sää- siltä osin kuin päivärahaa myönnetään yli kuu-
3640: detty. Mitä näissä laeissa on säädetty työnteki- den kuukauden ajalle työvahingon sattumisesta.
3641: jästä ja vakuutuslaitoksesta, on vastavasti sovel- Maatalousyrittäjälle, joka yrittäjätoimintansa
3642: lettava maatalousyrittäjään ja maatalousyrittä- ohella on ollut työsuhteessa, lasketaan vuosityö-
3643: jien tapaturmavakuutuslaitokseen. ansio ottamalla huomioon myös työsuhteesta
3644: . Muussa laissa säädettyä korvausta määrättä- saatu ansio tapaturmavakuutuslain 28 §:ssä
3645: essä tämän lain mukaiset etuudet otetaan huo- säädettyjen perusteiden mukaisesti.
3646: inioon samalla tavoin kuin tapaturmavakuutus- Jos vuosityöansio 11 § :n ja tämän pykälän
3647: lain mukaiset etuudet. mukaisesti laskettuna alittaa tapaturmavakuu-
3648: tuslain 16 §:n 6 momentissa säädetyn markka-
3649: 10 § määrän, käytetään vuosityöansiona sanottua
3650: Tapaturmavakuutuslain 53 § :ssä tarkoitet- määrää. Tätä momenttia on kuitenkin sovel-
3651: tuun tapaturmalautakuntaan valtioneuvosto lettava vain, jos työvahinko on sattunut sel-
3652: määrää maatalousyrittäjien taloudellisia etuja laisessa toiminnassa, josta maatalousyrittäjä on
3653: valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuk- velvollinen maksamaan vakuutusmaksua 17 § :n
3654: sesta vähintään kolme työmarkkinajäsentä ja 1 momentin mukaisesti.
3655: heille henkilökohtaiset varamiehet kolmeksi
3656: vuodeksi kerrallaan. 13 §
3657: Niiden asioiden käsittelyä varten, joihin tätä Tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannuk-
3658: lakia on sovellettava, on vakuutusoikeudessa siksi luetaan:
3659: siitä annetussa laissa tarkoitettuina maallikko- 1) vakuutusvastuu;
3660: N:o 128 21
3661:
3662: 2) työturvallisuuskulut; ja kulujen rahoitusta ei kunnille lueta kansan-
3663: 3) kohtuulliset hoitokulut: eläkelain 62 §:ssä tarkoitettua kustannus-
3664: Tätä pykälää sovellettaessa ei· oteta huo- osuutta.
3665: mioon 21 §:n 4 momentin mukaista tapatur- 16 §
3666: maturvaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin Kansaneläkelaitos suorittaa vuosittain tapa-
3667: koköriaiskustannuksiin luetaan kuitenkin 21 turmavakuutuslaitokselle 15 §:n 2 momen-
3668: § :n ·4 momentin mukaisen vakuutuksen perus- tissa mainittujen sairausvakuutuslain, kansanelä-
3669: teella maksettaviin etuuksiin työntekijäin elä- kelain ja perhe-eläkelain mukaisten kulujen
3670: kelain (395/61) 9 §:n mukaisesti tulevat yhteismäärän ja maatalousyrittäjien eläkelaitos
3671: korotukset siltä osin kuin vastaavien sijoitusten vastaavasti maatalousyrittäjien eläkelain mukai-
3672: tuotto ei niihin riitä. set kulut. V aitio suorittaa vuosittain 15 § :n 3
3673: Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa tapa- m~)mentissa mainitun valtion osuuden.
3674: turmavakuutuslaitoksen esityksestä ne perus- Valtion, kansaneläkelaitoksen ja maatalous-
3675: teet, joiden mukaan lasketaan 1 momentissa yrittäjien eläkelaitoksen tulee, sen mukaan kuin
3676: tarkoitetut kokonaiskustannukset. asetuksella tarkemmin säädetään, suorittaa ku-
3677: nakin vuotena kuukausittain ennakkona määrä,
3678: 14 § joka vastaa niiden 1 momentin mukaisena osuu-
3679: Edellä 13 §.:n 1 momentissa mainittuja työ- tena suoritettavaksi arvioitua määrää.
3680: turvallisuuskuluja varten varataan tapaturma-
3681: vakuutuksen kokonaiskustannuksista kaksi pro- 17 §
3682: senttia. Tätä määrää tapaturmavakuutuslaitos Maatalousyrittäjän, joka on velvollinen otta-
3683: käyttää maatalousyrittäjien työturvallisuuden maan maatalousyrittäjien eläkelaissa säädettyä
3684: parantamiseen tekemällä ohjaus- ja neuvonta- vähimmäiseläketurvaa vastaavan vakuutuksen,
3685: työ~ä maatalousyrittäji~n piirissä. Tapaturma- on måksettava sanotun våkuutuksen ajålta va-
3686: vakuutuslaitos voi myös myöntää varoja maa- kuutusmaksu tämän lain mukaista työvahinko-
3687: talousyrittäjien työturvallisuutta koskevaan tut- turvaa varten. Vakuutusmaksun määräytymis-
3688: kimukseen, koulutukseen ja tiedottamiseen. perusteena käytetään maatalousyrittäjien eläke-
3689: ·Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaes- lain mukaan vahvistettua työtuloa.
3690: sa tarkempia määräyksiä työturvallisuuskuluja Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa tapa-
3691: varten kertyvien varojen käytöstä. turmavakuutuslaitoksen esityksestä vakuutus-
3692: maksun perusteet. Maksun suuruus on määrät-
3693: 15 § tävä niin, että se vastaa 15 § :n 3 momentissa
3694: Kokonaiskustannuksista rahoitetaan se osa, tarkoitettua maatalousyrittäjien vakuutusmak-
3695: joka ei jää · vastuuvajaukseksi, perusturvaosuu- suosuutta.
3696: della, maatalousyrittäjien vakuutusmaksuosuu-
3697: della . ja valtion osuudella. 18 §
3698: Mitä maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n
3699: Peresturvaosuuteen katsotaan kuuluvan ko- 4 momentissa ja 12 §:ssä on säädetty sanotun
3700: konaiskustannuksista sairausvakuutuslain ( 364/ lain mukaisesta vakuutusmaksusta, on vastaa-
3701: 63) mukaisia päivärahakuluja 32 prosenttia ja vasti sovellettava tämän lain mukaiseen mak-
3702: sairaanhoitokuluja 4 prosenttia, kansaneläkelain suun.
3703: (347 /56) mukaisia tukiosakuluja tai niitä vas- Vakuutusmaksu peritään maatalousyrittäjien
3704: taavia kuluja 0,2 prosenttia, perhe-eläkelain eläkelain mukaisen vakuutusmaksun yhteydessä
3705: (38/69) mukaisia eläkekuluja 0,03 prosenttia maatalousyrittäjien eläkeasetuksessa (667 /69)
3706: sekä maatalousyrittäjien eläkelain mukaisia elä- tarkoitettuina maksupäivinä. Työvahinkokor-
3707: kekuluja 0,5 prosenttia, kuitenkin siten, että vauksesta saadaan vähentää korvauksensaajan
3708: kolmea viimeksi mainittua prosenttilukua koro- maksamatta jääneet, tämän lain mukaiset va-
3709: tetaan vuosittåin alkaen vuodesta 1983 vastaa- kuutusmaksut sanotun asetuksen säännöksiä
3710: vasti 0,2, 0,03 ja 0,5 prosenttiyksikköä. vastaavasti noudattaen.
3711: Maatalousyrittäjien vakuutusmaksuosuus on
3712: 25 prosenttia ja valtion osuus niin ikään 25 19 §
3713: prosenttia kokonaiskustannuksista. Maatalousyrittäjällä on oikeus hakemuksesta
3714: Määrättäessä 2 momentissa tarkoitettujen saada vapautus 17 §: n 1 momentin mukaisesta
3715: kansaneläkelaitoksen suoritettaviksi tulevien vakuutusmaksusta, jos hän on ottanut 6 §:ssä
3716: 22 N:o 128
3717:
3718: tarkoitetun työvahingon varalta tapaturmava" maksuin vakuuttaa itsensä muunkin kuin tässä
3719: kuutuksen, jonka etuuksien taso vähintään vas- laissa tai tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun
3720: taa tämän lain mukaista työvahinkoturvaa. tapaturman varalta.
3721: Vapautus myönnetään hakemuksen tekemi-
3722: sestä, ja se on voimassa toistaiseksi. Sen jatku- 22 §
3723: misen edellytyksenä on kuitenkin, että maata- Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
3724: lousyrittäjä vuosittain toimittaa todistuksen va~ vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä työn-
3725: pautuksen edellytysten olemassaolosta. tekijäin eläkelain 16, 18 ja 19 §:ssä, maatalous-
3726: Vapautusasian käsittelee tapaturmavakuutus- yrittäjien eläkelain 16 ja 17 §:ssä sekä. tapa-
3727: laitos, jonka päätökseen saa hakea muutosta. turmavakuutuslain 37 ja 63 §:ssä on säädetty.
3728: Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar- Työntekijäin eläkelain 18 § :n ja tapaturma-
3729: kempia määräyksiä tämän pykälän soveltami- vakuutuslain 37 §:n säännöksiä sovellettaessa
3730: sesta. rinnastetaan maatalousyrittäjä sanotuissa laeissa
3731: 20 § tarkoitettuun työnantajaan.
3732: Työvahinkoturvan järjestämisestä johtuvien
3733: tulevien menojen peittämiseen tarvittavat varat
3734: tapaturmavakuutuslaitoksen on kirjattava so~ 23 §
3735: siaali- ja terveysministeriön laitoksen esitykses- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
3736: tä vahvistamien perusteiden mukaisesti kor- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
3737: vausvastuuna. Siihen on siirrettävä vuosittain sella.
3738: määrä, jolla 15 § :n 1 momentissa mainittujen
3739: osuuksien yhteismäärä ylittää samana vuonna 24 §
3740: maksetut korvaukset sekä 13 §:ssä tarkoitetut Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3741: työturvallisuuskulut ja kohtuulliset hoitokulut. kuuta 1982.
3742: Oikeutta korvaukseen ei ole sellaisen 'työ-
3743: 21 § vahingon perusteella, joka on· sattunut enoeri
3744: Sosiaali- ja terveysministeriön määräämin eh- lain voimaantuloa.
3745: doin ja 17 § :n 2 momentissa säädetyin mak- Sen estämättä; mitä 18 §:n 2 momentissa on
3746: suin voidaan tämän lain mukainen vakuutus säädetty, on vuodelta 1982 perittävän vakuu-
3747: myöntää maatalousyrittäjälle: tusmaksun maksupäivä 30 päivä syyskuuta
3748: 1) jonka viljelmä on 3 §:n 1 kohdassa 1982. Sanottu maksu voidaan periä myös miml-
3749: edellytettyä kokoa pienempi; · la tavalla kuin maatalousyrittäjien eläkelain
3750: 2) jonka vuosityöansio on 4 §:n 1 momenc mukaisen maksun yhteydessä.
3751: tissa tarkoitettua määrää pienempi; tai Sen estämättä, mitä 19 §:n 2 momentissa on
3752: 3) joka haluaa itselleen vakuutuksen 7 §:n säädetty vakuutusmaksusta vapauttamisen , al-
3753: 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetun työva- kamisajankohdasta, maatalousyrittäjällä ' on
3754: hingon varalta. oikeus saada sanottu vapautus maksamisvelvol-
3755: Vakuutuksen myöntämisen edellytyksenä on, lisuuden alkamisesta lukien, jos hakemus va-
3756: että maatalousyrittäjä muutoin täyttää tässä pauttamisesta tehdään kuuden kuukauden ku-
3757: laissa säädetyt edellytykset. Vakuutusta ei luessa tämän lain voimaantulosta.
3758: myöl:metä takautuvasti. Tapaturmavakuutuslaitoksen on viipymättä
3759: Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuksen ryhdyttävä toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa
3760: alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todettava varten. Tästä ennen lain voimaantuloa aiheutu-
3761: maatalousyrittäjien eläkelain 8 § :n säännök- neet kulut luetaan tapaturmavakuutuksen koko-
3762: siä soveltaen, mitä on pidettävä vakuutetun naiskustannuksiin ensimmäiseltä kalenterivuo-
3763: vuosityöansiona. delta. '
3764: Maatalousyrittäjällä, jota koskee tämän lain Lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetut enna·
3765: mukainen työvahinkoturva, on oikeus sosiaali- kot suoritetaan ensimmäiseltä kalenterivuodelta
3766: ja terveysministeriön vahvistamin ehdoin ja kuukauden kuluessa lain· voimaantulosta,
3767: N:o 128 23
3768:
3769:
3770:
3771:
3772: 2.
3773:
3774: Laki
3775: tapaturmavakuutuslain 2 ja 28 §:n muuttamisesta
3776:
3777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturma-
3778: vakuutuslain 2 §:ään uusi 2 momep.tti ja 28 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 xpo-
3779: mentti siirtyy 6 momentiksi,
3780: sellaisina kuin mainitut pykälät ovat 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (526/
3781: 81), seuraavasti:
3782:
3783: 2 §
3784: - ..,._ ......__ __...._--------- turmavakuutuslain 3 §: ssä tarkoitettuna maa·
3785: Maatalousyrittäjätyössä tai siitä jobtuvissa talousyrittäjänä, hänen vuosityöansionsa laske-
3786: olosuhteissa sattuneeseen tapaturmaan tämän taan sen lisäksi, mitä 1-4 momentissa on sää-
3787: lain säännöksiä sovelletaan siten ja siinä laajuu- detty, ottamalla huomioon yrittäjätoiminnasta
3788: dessa kuin maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- saatu ansio mainitun lain 11 §:ssä ja 12. §:n
3789: tuslaissa ( / ) on säädetty. 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan.
3790:
3791: 28 §
3792:
3793: Jos työntekijä on samanaikaisesti ollut työ- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3794: suhteessa ja toiminut maatalousyrittäjien tapa- kuuta 1982.
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: 3.
3800:
3801: Laki
3802: maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muuttamisesta
3803:
3804: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
3805: talousyrittäjien eläkelain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta
3806: 197 4 annetussa laissa ( 17/7 4) , näin kuuluvaksi:
3807:
3808: 16 §
3809: Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa maa- tarkoitetun maatalousyrittäjien tapaturmava-
3810: talousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos huoleh- kuutuslaitoksen tehtävät.
3811: tii myös viljelijöiden luopumiseläketurvasta si-
3812: ten kuin luopumiseläkelaissa (16/74) on sää-
3813: detty. Jos asetuksella säädetään, voi maatalous-
3814: yrittäjien eläkelaitos hoitaa myös maatalous- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3815: yrittäjien tapaturmavakuutuslaissa ( / ) kuuta 1982.
3816: 24 N:o 128
3817:
3818:
3819:
3820:
3821: 4.
3822:
3823: Lak-i
3824: maataloustulolain 4 §: n muuttamisesta
3825:
3826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3827: muutetaan .30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maataloustulolain (1102/77) 4 §:n 6
3828: kohta sekä
3829: lisätään 4 §: ään uusi 7 kohta seuraavasti:
3830:
3831: 4 §
3832: Edellä 3 §:ssä tarkoitettua kokonaislaskel- 7) kustannuksiin luetaan maatilatalouden
3833: maa laadittaessa harjoittajien ja heidän perheenjäsentensä maa-
3834: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( /
3835: 6) kustannuksiin ei lueta markkinoimis- ja ) mukaiset pakolliset vakuutusmaksut.
3836: muita maksuja eikä veroja, jotka aiheutuvat
3837: maatalouden osallistumisesta maataloustuottei-
3838: den vientikustannuksiin tässä laissa tarkoitetul- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3839: la tavalla, kuuta 1982.
3840:
3841:
3842: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
3843:
3844:
3845: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
3846: Pääministeri
3847: MAUNO KOIVISTO
3848:
3849:
3850:
3851:
3852: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
3853: N:o 128 25
3854:
3855: Liite
3856:
3857:
3858:
3859:
3860: 3.
3861: Laki
3862: maatalousyrittäjien eläkelain 16 §:n muuttamisesta
3863:
3864: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
3865: talousyrittäjien eläkelain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta
3866: 1974 annetussa laissa (17 /74), näin kuuluvaksi:
3867:
3868: Voimassa oleva laki Ehdotus
3869:
3870: 16 § 16 §
3871: Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa maa- Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa maa-
3872: talousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos huoleh- talousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos huoleh-
3873: tii myös viljelijöiden luopumiseläketurvasta si- tii myös viljelijöiden luopumiseläketurvasta si-
3874: ten kuin luopumiseläkelaissa (16/74) on sää- ten kuin luopumiseläkelaissa (16/74) on sää-
3875: detty. detty. Jos asetuksella säädetään, voi maatalous-
3876: yrittäjien eläkelaitos hoitaa myös maatalousyrit-
3877: täjien tapaturmavakuutuslaissa ( / ) tar-
3878: koitetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
3879: tuslaitoksen tehtävät.
3880:
3881:
3882:
3883: Tämä laki tulee voimamt 1 päivänä heinä-
3884: kuuta 1982.
3885:
3886:
3887:
3888: 4.
3889: Laki
3890: maataloustulolain 4 §:n muuttamisesta
3891:
3892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3893: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun maataloustulolain (1102/77) 4 §:n 6 koh-
3894: ta sekä
3895: lisätään 4 §:ään uusi 7 kohta seuraavasti:
3896:
3897: Voimassa oleva laki Ehdotus
3898:
3899: 4 §
3900: Edellä 3 §: ssä tarkoitettua kokonaislaskel-
3901: maa laadittaessa
3902:
3903: r,) kustannuksiin ei lueta markkinoimis- ja 6) kustannuksiin ei lueta markkinoimis- ja
3904: muita maksuja eikä veroja, jotka aiheutuvat muita maksuja eikä veroja, jotka aiheutuvat
3905: 4 168100891C
3906: 26 N:o 128
3907:
3908: Voimassa oleva laki Ehdotus
3909:
3910: maatalouden osallistumisesta maataloustuottei- maatalouden osallistumisesta maataloustuottei-
3911: den vientikustannuksiin tässä laissa tarkoite- den vientikustannuksiin tässä laissa tarkoite-
3912: tulla tavalla. tulla tavalla,
3913: 7) kustannuksiin luetaan maatilatalouden
3914: harjoitta;ien ja heidän perheenjäsentensä maa-
3915: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( /
3916: ) mukaiset pakolliset vakuutusmaksut.
3917:
3918:
3919: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3920: kuuta 1982.
3921: 1981 vp. n:o 129
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden sopimuspaik-
3927: kaisten virkojen täyttämisestä annetun lain 2 § :n muuttamisesta
3928:
3929:
3930:
3931: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3932:
3933: Esityks~ssä ehdotetaan eräiden sopimuspaik- tiovarainminiseriön vero-osaston lainsäädäntö-
3934: kaisten virkojen täyttämisestä annetun lain 2 neuvoksen sopimuspaikkainen virka.
3935: §:n muuttamista siten, että siihen lisätään vai-
3936:
3937:
3938:
3939:
3940: PERUSTELUT
3941:
3942: Eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttä- sen virka ( S 17). Kun virka on luonteeltaan
3943: misestä 27 päivänä tammikuuta 1971 annetus- aivan samanlainen kuin määräajaksi täytettä-
3944: sa laissa ( 76/71 ) on lueteltu sellaisia sopi- vät lainsäädäntöneuvoksen virat muissa minis-
3945: muspaikkaisia virkoja, jotka täytetään määrä- teriöissä, on perusteltua, että myös valtiovarain-
3946: ajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi ministeriön lainsäädäntöneuvoksen virka on
3947: kerrallaan. määräajaksi täytettävä.
3948: Hallituksen esityksessä vuoden 1982 tulo-
3949: ja menoarvioksi ehdotetaan valtiovarainministe- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3950: riön vero-osastolle perustettavaksi 1. 1. 1982 kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
3951: lukien sopimuspaikkainen lainsäädäntöneuvok-
3952:
3953:
3954: Laki
3955: eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
3956:
3957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyttämi-
3958: sestä 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulu-
3959: kuuta 1980 annetussa laissa ( 876/80), näin kuuluvaksi:
3960: 2 §
3961: Edellä 1 §:ssä tarkoitettuja virkoja ovat, sen puolustusministeriön pääsihteerin ja yleissih-
3962: lisäksi mitä muissa laeissa on säädetty, seuraa- teerin sopimuspaikkaiset virat;
3963: vat virat: valtiovarainministeriön valtiosihteerin, osas-
3964: ulkoasiainministeriön sopimuspaikkainen lain- tojaon ulkopuolella olevan neuvottelevan virka-
3965: säädäntöneuvoksen virka; miehen ja vero-osaston lainsäädäntöneuvoksen
3966: oikeusministeriön lainvalmisteluosaston apu- sopimuspaikkaiset virat;
3967: laisosastopäällikön, lainsäädäntöjohtajana, sopi- taloudellisen suunnittelukeskuksen apulais-
3968: muspaikkaiset virat; johtajan sopimuspaikkainen virka;
3969: sisäasiainministeriön sopimuspaikkainen lain- opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosas-
3970: säädäntöneuvoksen virka; ton osastopäällikön sopimuspaikkainen virka;
3971: 1681009421
3972: 2 N:o 129
3973:
3974: Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osas- sen harjoittelukoulujen rehtorien sopimuspalk-
3975: ton opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulu- kaiset virat;
3976: jen rehtorien sopimuspaikkaiset virat; Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekuntaa
3977: Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiede- varten ylläpidettävän harjoittelukoulun rehtorin
3978: kunnan opettajankoulutuslaitoksen harjoittelu- sopimuspaikkainen virka;
3979: koulun rehtorin sopimuspaikkainen virka; teatterikorkeakoulun rehtorin, apulaisrehto-
3980: Ol1~M1l• .yliopiston .k~svatustieteidert .· tiede:k11n- ,rin,: kouh1,tuskeskuksen johtajan ja näyttelijän-
3981: •.• ' 1
3982:
3983:
3984: Pa.nQv~gn qpettajankoul:utu~laitoksenja !{ajaa- .~önlaitpksen professorin sopimuspaikkaiset vi-
3985: nin opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukou!u- rat;
3986: jen rehtorien sopimuspaikkaiset virat; taideteollisen korkeakoulun rehtorin, koulu-
3987: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden tuskeskuksen johtajan ja professorin sopimus-
3988: osaston Joensuun ja Savonlinnan opettajan- paikkaiset virat;
3989: koulutuslaitosten harjoittelukoulujen rehtorieli : · .Suomen Ahtemilin sopimuspaikkainen tutki-
3990: sopimuspaikkaiset virat; musjohtajan virka;
3991: 'Tdriln: yliopiston kasvatustieteiden. tiedekun- :: m.a~ ja, •metsätalousministeriön sopi~uspalk-
3992: nan Turun .opettajarikoulutuslaitoksen ja Rau- kainen lainsäädäritöneuV.ok~en virka;. ja •••·
3993: man opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukou- sosiaalic 'ja terveysministeriön sopimuspalk-
3994: lujen rehtorien sopimuspaikkaiset virat; kainen lainsäädäntöneuvoksen virka.
3995: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tie-
3996: dekunnan Tampereen opettajankoulutuslaitok- Tämä laki tule voimaan päivänä
3997: sen ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitok- kuuta 198 .
3998:
3999:
4000: · ·•Helsingissä 25 päiväpä ·syyskuuta· 1981
4001: ,' i ':
4002:
4003: .. : 1
4004: Tasavallan: Presidentin . estyneenij ölle~sa
4005: ~ { .. '. '
4006: Pääministeri
4007: MAUNO KOIVISTO r· 1 r •
4008:
4009:
4010:
4011:
4012: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4013: 1981 vp; n:o 130
4014:
4015:
4016:
4017:
4018: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1982 toimi-
4019: tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
4020: veroprosenteista
4021:
4022:
4023:
4024: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4025:
4026: Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vuo- vuodelta 1982 olisivat samat kuin kulumassa
4027: delta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa olevalta vuodelta. Tulo- ja varallisuusverotuk-
4028: sovellettavaa progressiivista tuloveroasteikkoa sen inflaatiotarkistukseen liittyy tämän esityk-
4029: ja progressiivista varallisuusveroasteikkoa lie- sen ohella eduskunnalle annettu hallituksen
4030: vennetään vuoden 1981 veroasteikkoihin ver- esitys laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
4031: raten 12 prosentin hintatason nousua vastaa- tamisesta, joka sisältää ehdotukset verovähen-
4032: vasti. Hallitus ehdottaa lisäksi, että yhteisöjen nysten muutoksiksi.
4033: tuloveroprosentti ja varallisuusveroprosentti
4034:
4035:
4036:
4037:
4038: PERUSTELUT
4039:
4040: Tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n .3 mo- Hallituksen vuodelle 1982 ehdottama tulo-
4041: mentin mukaan kultakin vuodelta toimitetta- veroasteikko on laadittu siten, että verotetta-
4042: vassa verotuksessa sovellettavista veroastei- van tulon kasvu 12 prosentilla vuodesta 1981
4043: koista ja veroprosenteista säädetään erikseen. ei johda valtion tuloverotuksen kiristymiseen.
4044: Tämä hallituksen esitys sisältää ehdotuksen Veroasteikon tarkistus on ehdotuksessa toteu-
4045: vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa so- tettu saman mukaisena asteikon kaikilla tulo-
4046: vellettavista valtionverotuksen veroasteikoista tasoilla. Se verotettavan tulon määrä, josta läh-
4047: ja veroprosenteista. tien valtion tuloveroa kannetaan, ehdotetaan
4048: Luonnollisten henkilöiden veroasteen inflaa- korotettavaksi nykyisestä 10 300 markasta
4049: tiosta johtuvan kasvun hillitsemiseksi sekä ko- 11 500 markkaan.
4050: titalouksien käytettävissä olevan tulon kasvun Luonnollisten henkilöiden veroasteen kasvun
4051: tukemiseksi on tarpeen lieventää vuonna 1982 hillitseminen edellyttää myös varallisuusvero-
4052: sovellettavia tuloveroperusteita kuluvan vuo- tuksen tarkistamista. Hallitus esittääkin myös
4053: den veroperusteisiin verrattuna. Hallitus ehdot- progressiivisen varallisuusveroasteikon tarkista-
4054: taa, että vuoden 1982 valtionverotuksessa so- mista 12 prosentin hintatason nousua vastaa-
4055: vellettaisiin tuloveroasteikkoa, jota kuluvan vasti. Verotettavan varallisuuden määrä,. jo~ ta
4056: vuoden tuloveroasteikkoon verrattuna lieven- lähtien varallisuusveroa kannetaan, ehdotetaan
4057: nettäisiin 12 prosentin kuluttajahintojen nou- korotettavaksi nykyisestä 200 000 markasta
4058: sua vastaavasti. Hallitus on antanut eduskun- 224 000 markkaan.
4059: nalle myös esityksen tulo- ja varallisuusvero- Ehdotettujen tulo- ja varallisuusveroasteikon
4060: lain muuttamisesta, joka sisältää ehdotuksen lievennysten yhdessä tulo- ja varallisuusvero-
4061: tuloverotuksessa myönnettävien tärkeimpien lain muutosehdotusten kanssa arvioidaan vähen-
4062: vähennysten suurentamiseksi keskimäärin 12 tävän valtion tulo- ja varallisuusveron tuottoa
4063: prosentin hintatason nousua vastaavasti. vuodelta 1982 kuluvan vuoden veroperus-
4064: 1681008823
4065: 2 . N:b HO
4066:
4067: teiden mukaiseen tuottoon verrattuna noin toimitettaisiin kuluvan vuoden lopulla käytössä
4068: 1 950 miljoonalla markalla. Esityksen liitteissä olevien pidätystaulukkojen mukaisina.
4069: on vertailtu ehdotettuja tulo- ja varallisuus- Vuoden 1982 alussa tulevat veronalaisiksi
4070: veroasteikkoja vuonna 1981 sovellettaviin mm. sairausvakuutuslain nojalla suoritettavat
4071: asteikkoihin sekä esitetty esimerkkejä tarkis- sairaus- ja äitiyspäivärahat. Tällaisten suoritus-
4072: tusten vaikutuksista eräillä tulo- ja varallisuus- ten kohdalla on yleensä tarkoituksenmukaista
4073: tasöilla. · toteuttaa ennakonpidätysten muutokset samalla
4074: •·. Lakiehdotuksen 4 §: ään sisältyvät yhteisön. tavoin kuin palkasta ja eläkkeestä suoritetta-
4075: tuloveroprosentti ja yhteisön varallisuusvero- vien ennakonpidätysten osalta. Jotta kuiten-
4076: prosentti ehdotetaan samoiksi kuin kuluvalta kaan ei olisi tarpeen vahvistaa vuodeksi 1982
4077: vuodelta toimitettavassa verotuksessa, eli tulo- kahdenlaisia ennakonpidätysperusteita näille suo-
4078: veroprosentti 43:ksi ja varallisuusveroprosentti rituksille ja koska suoritusten maksajilla ei ole
4079: l:ksi. käytettävissään edellisen vuoden pidätysperus-
4080: Lakiesityksen 5 §:ssä on ehdotettu, että vuo- teita, on lakiesityksen 5 § :ään sisällytetty sään-
4081: delta 1982 toimitettavassa verotuksessa sovel- nös, jonka nojalla verohallitus voisi määrätä
4082: lettavat · säännökset otettaisiin ennakonpidätys- ennakkoperintälain 5 §: ssä tarkoitetuista sai-
4083: ten ··laskentaperusteissa huomioon 1. 3. 1982 raus- ja äitiyspäivärahoista yms. suorituksista
4084: lähtien, Tällöin hallituksen nyt ehdottamat tu- tehtävien enoakanpidätysten yhteydessä jo vuo-
4085: loverotuksen tarkistukset tuntuisivat ennakon- den alusta sovellettavaksi vuoden 1982 enna~
4086: pidätysten alenemisina vasta tuolloin. Verohal- konpidätysperusteita.
4087: litus tulisi sille ennakkoperintälaissa annetun
4088: valtuuden nojalla määräämään, että vuoden Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4089: 1982 tammi- ja helmikuussa ennakonpidätykset kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4090:
4091:
4092:
4093:
4094: Laki
4095: vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
4096: veroprosenteista.
4097:
4098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4099:
4100: 1 §
4101: Vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa 55 000- 74 000 10 259 .33
4102: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- 74 000-114 000 16 529 38
4103: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo- 114 000-191 000 31729 45
4104: vero ja varallisuusvero tässä laissa olevien vero- 191 000-342 000 66 379 50
4105: asteikkojen ja veroprosenttien mukaan. 342 000- 141 879 51
4106:
4107: 2 § 3 §
4108: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
4109: Vero Vero alarajan seuraava:
4110: Verotettava tulo alarajan ylittävästä Vero Vero alarajan
4111: mk kohdalla tulosta Verotettava alarajan yiittävästä
4112: mk % varallisuus kohdalla varallisuudesta
4113: 11 500- 15 500 10 6 mk mk %
4114: 15 500- 19 100 250 13 224 000-.311 000 110 0,8
4115: 19 100- 23 600 718 19 311 000-4 35 000 806 1,0
4116: 23 600- 29 100 1573 23 435 000-622 000 2 046 1,3
4117: 29 100- 38 100 2 838 28 622 000-932 000 4 477 1,5
4118: 38 100- 55 000 5358 29 932 000- 9127 1;7
4119: N:o 130 3
4120:
4121: 4 § veroja ja maksuja, ellei verohallitus ennakko-
4122: Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön perintälain 5 §: ssä tarkoitetuista suorituksista
4123: varallisuusveroprosentti 1. toisin määrää.
4124:
4125: 5 § 6 §
4126: Ennakonpidätysten laskentaperusteet vuodelle Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4127: 1982 vahvistetaan siten, että pidätettävä määrä kuuta 1982.
4128: 1 päivästä maaliskuuta 1982 lähtien vastaa · Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4129: vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa so- tyhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4130: vellettavien säännösten mukaan määrättäviä menpiteisiin.
4131:
4132:
4133: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4134:
4135:
4136: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
4137: Pääministeri
4138: MAUNO KOIVISTO
4139:
4140:
4141:
4142:
4143: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4144: 4 N:o 130
4145:
4146: Liite 1
4147:
4148:
4149:
4150:
4151: Ehdotettujen tulo- ja varallisuusveroasteikko jen vertaaminen vuonna 1981 sovellettaviin
4152: asteikkoihin
4153:
4154:
4155: Vuoden 1981 tuloveroasteikko Ehdotus vuoden 1982 tuloveroasteikoksi
4156: Veron Veron
4157: vakioerä Vero-% vakioerä Vero-%
4158: Verotettava tulo alarajan alarajan yli Verotettava tulo alarajan alarajan yli
4159: mk kohdalla menevästä mk kohdalla menevästä
4160: mk tulon osasta mk tulon osasta
4161: 10 300- 13 800 10 6 11 500- 15 500 10 6
4162: 13 800- 17 000 220 13 15 500- 19 100 250 13
4163: 17 000- 21 000 636 19 19 100- 23 600 718 19
4164: 21 000- 26 000 1396 23 23 600- 29 100 1573 23
4165: 26 000- 34 000 2 546 28 29 100- 38 100 2 838 28
4166: 34 000- 49 000 4 786 29 38 100- 55 000 5 358 29
4167: 49 000- 66 000 9136 33 55 000- 74 000 10 259 33
4168: 66 000-102 000 14 746 38 74 000-114 000 16 529 38
4169: 102 000-170 000 28 426 45 114 000-191 000 31729 45
4170: 170 000-305 000 59 026 50 191 000-342 000 66 379 50
4171: 305 000- 126 526 51 342 000- 141 879 51
4172:
4173:
4174:
4175:
4176: Vuoden 1981 varallisuusveroasteikko Ehdotus vuoden 1982 varallisuusveroasteikoksi
4177: Veron Vero-% Veron Vero-%
4178: vakioerä alarajan vakioerä alarajan
4179: Verotettava varallisuuden ylittävästä V erotettava varallisuuden ylittävästä
4180: varallisuus alarajan varallisuuden varallisuus alarajan varallisuuden
4181: mk kohdalla osasta mk kohdalla osasta
4182: mk mk mk mk
4183: 200 000-277 500 110 0,8 224 000-311 000 110 0,8
4184: 277 500-388 500 730 1,0 311 000-435 000 806 1,0
4185: 388 500-555 500 1840 1,3 435 000-622 000 2 046 1,3
4186: 555 500-832 500 4011 1,5 622 000-932 000 4 477 1,5
4187: 832500- 8 166 1,7 932 000- 9127 1,7
4188: N:o 130 5
4189:
4190: Liite 2
4191:
4192:
4193:
4194:
4195: Esimerkkejä tulo- ja varallisuusveroasteikon tarkistuksen vaikutuksista
4196:
4197:
4198: Tuloveroasteikon tarkistuksen vaikutus Varallisuusveroasteikon tarkistuksen vaikutus
4199: eräillä verotettavan tulon tasoilla eräillä verotettavan varallisuuden tasoilla
4200: Valtion Valtion Varalli- Varalli-
4201: tulovero tulovero suusvero suusvero
4202: vuoden vuoden vuoden vuoden
4203: 1981 1982 Verotet- 1981 1982
4204: Verotet- asteikon asteikon Muutos tava varal- asteikon asteikon Muutos
4205: tava tulo mukaan mukaan lisuus mukaan mukaan
4206: mk mk mk mk % mk mk mk mk 96
4207: 11000 52 0 52 -100 200 000 110 0 -110 -100
4208: 20 000 1206 889 317 -26 250 000 510 318 -192 -38
4209: 30 000 3 666 3 090 576 16 300 000 955 718 -237 -25
4210: 40 000 6 526 5 909 617 9 400 000 1989 1696 -293 -15
4211: 60 000 12 766 11909 857 7 500 000 3 289 2 891 -398 -12
4212: 80 000 20 066 18 809 -1257 6 750 000 6 928 6 397 -531 8
4213: 100 000 27 666 26 409 -1257 5 1 000 000 11013 10 283 -730 - 7
4214: 150 000 50 026 47 929 -2097 4
4215: 200 000 74 026 70 879 -3147 4
4216: 350 000 149 476 145 959 -3517 2
4217:
4218:
4219:
4220:
4221: 1681008823
4222: 1981 vp. n:o 131
4223:
4224:
4225:
4226:
4227: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tulo- ja varallisuus-
4228: verolain muuttamisesta
4229:
4230:
4231:
4232: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4233:
4234: Hallituksen esityksessä ehdotetaan tulovero- nykset korvaavan palkkatulovähennyksen määrä
4235: tuksessa myönnettävien pääasiassa perhepoliit- tarkistettaisiin, sen nimi muutettaisiin tulon-
4236: tisten vähennysten määriä korotettaviksi rahan hankkimisvähennykseksi. Ehdotettuja muutok-
4237: arvon muuttumisesta johtuvan tuloveroasteen sia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta
4238: kasvun hillitsemiseksi. Esityksessä ehdotetaan 1982 toimitettavassa verotuksessa. Esitys liit-
4239: myös yrittäjätulon ansiotulo-osuutta samoin tyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuo-
4240: kuin omaisuustulovähennyksen enimmäismäärää delle 1982.
4241: korotettaviksi. Samalla kun luonnolliset vähen-
4242:
4243:
4244:
4245:
4246: YLEISPERUSTELUT
4247:
4248: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi suustulovähennyksen enimmäismäärää korotet-
4249: vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuk- tavaksi.
4250: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- Samalla kun luonnollisena vähennyksenä teh-
4251: senteista ehdotetaan tuloveroasteikkoa lieven- tävän palkkatulovähennyksen enimmäismäärä
4252: nettäväksi kuluvalta vuodelta toimitettavassa ehdotetaan korotettavaksi, vähennyksen nimi
4253: verotuksessa sovellettavaan asteikkoon verrat- ehdotetaan muutettavaksi tulonhankkimisvähen-
4254: tuna 12 prosentin kuluttajahintojen nousua vas- nykseksi. Vähennyksen korottamista runsaasti
4255: taavasti. Rahan arvon muuttumisesta johtuvan inflaatiotarkistusta enemmän eli 25 prosentil-
4256: tuloveroasteen kasvun hillitsemiseksi ei kui- la puoltavat verotuksen yksinkertaistamiseen
4257: tenkaan riitä, että vain tuloveroasteikkoa lie- ja valitusruuhkien vähentämiseen liittyvät nä-
4258: vennetään. Myös eräitä keskeisiä tuloverotuk- kökohdat. Neljännes lääninoikeuksiin vuosittain
4259: sessa myönnettäviä pääasiassa perhepoliittisia tehdyistä runsaasta 30 000 verovalituksesta kos-
4260: vähennyksiä olisi korotettava. Valtiontaloudel- kee nykyisin luonnollisia vähennyksiä eli tulon
4261: lisista syistä inflaatiotarkistuksia ei ehdoteta hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita me-
4262: toteutettaviksi yhtä laajoina kuin edellisinä vuo- noja. Vähennyksen korottamisella pyritään osal-
4263: sina. taan vähentämään tarvetta valituksen tekemi-
4264: Korotettaviksi ehdotetut vähennykset ovat seen.
4265: valtionverotuksen työtulovähennys ja ylimää- Edellä mainittuja vähennyksiä on ehdotettu
4266: räinen työtulovähennys, yksinhuoltajavähennys korotettaviksi hintatason nousua vastaavasti
4267: ja koulutusvähennys, valtionverosta tehtävät kuitenkin niin, että työtulovähennyksen enim-
4268: huoltaja- ja elatusvelvollisuusvähennys sekä mäismäärää ehdotetaan korotettavaksi vain
4269: kunnallisverotuksen lapsivähennys, yksinhuol- noin noin 6 prosentilla. Lisäkevennyksen
4270: tajavähennys, opiskelijavähennys, elatusvelvolli- aikaansaamiseksi monilapsisille perheille val-
4271: suusvähennys ja perusvähennys. Lisäksi ehdo- tionverosta myönnettävä ja lapsiluvun mukaan
4272: tetaan valtion ja kunnallisverotuksessa omai- porrastettu huoltajavähennys on ehdotettu
4273: 168100865}
4274: 2 N:o 131
4275:
4276: korotettavaksi jokaisen lapsen osalta erikseen. ja veroprosentteja koskevaan hallituksen esi-
4277: Yrittäjätulojen ilman eri selvitystä ansiotu- tykseen. Kunnallisverotuksessa arvioidaan ehdo-
4278: loksi katsottava osuus ehdotetaan inflaation tettujen muutosten vähentävän veron tuottoa
4279: huomioon ottamiseksi korotettavaksi nykyisestä noin 80 miljoonalla markalla nykyisen vero-
4280: 87 000 markasta 97 000 markkaan. äyrin keskihinnan mukaan laskettuna. Kirkollis-
4281: Muutosehdotusten vaikutukset valtion vero- veron sekä vakuutetun kansaneläke- ja sairaus-
4282: tuloihin on otettu huomioon niissä arvioissa, vakuutusmaksun tuotto vähenisi noin 20 mil-
4283: j!i)tka sisältyvät .vuodelta 1982 toimitettavassa joonalla markalla nykyisten perusteiden mu-
4284: valtionverotuksessa sovellettavia veroasteikkoja kaan laskettuna.
4285:
4286:
4287:
4288: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4289:
4290: 17 b §:n 2 mom. Säännöksen mukaan vero- 3 2 a § _ Luonnollinen henkilö tai erillisenä
4291: velvollisen luonnollisen henkilön tai puolisoi- verovelvollisena verotettava kotimainen kuolin-
4292: den yhdessä harjoittaman liikkeen tai ammatin pesä saa tehdä säännöksen mukaisen omaisuus-
4293: tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan tulon tulovähennyksen sekä valtion- että kunnallis-
4294: yhteismäärä katsotaan 87 000 markan määrään verotuksessa. Vähennys .kattaa kotimaiselta osa-
4295: saakka kokonaan ansiotuloksi. Mikäli verovel- keyhtiöltä tai osuuskunnalta saadut osingot ja
4296: votlirien esittää selvityksen siitä, että verovel- osuuspääoman korot, kotimaiselta. säästöpankil-
4297: vollisen tai puolisoiden harjoittamassaan liik- ta tai osuuspankilta saadut niiden lisärahasto-
4298: keessä, ammatissa tai maatilataloudessa suoritta- sijoituksille maksetut korot ja muut veronalai-
4299: man työn kohtuullinen arvo ylittää 87 000 set korot samoin kuin muuna asuntona kuin
4300: markkaa, voidaan myös tämän määrän ylittävä vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
4301: osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa an- asunnosta saadut vuokratulot. Vähennyksen
4302: siotuloksi. Säännöstä sovelletaan tässä muodossa määrä on yhteensä 1 700 markkaa, kuitenkin
4303: ensi kerran vuodelta 1981 toimitettavassa ve- enintään edellä tarkoitettujen tulojen yhteis-
4304: rotuksessa. määrä.
4305: . , Ansiotulo-osuudella yrittäjätulosta on erillis- Säännöstä sovelletaan tässä muodossa ensi
4306: verotuksen lisäksi merkitystä ansiotulosta puo- kerran vuodelta 1981 toimitettavassa verotuk-
4307: lisoille myönnettävien työtulovähennysten mää- sessa. Erityisesti asuntopoliittisista syistä on
4308: riin. Ansiotulo-osuus ehdotetaan inflaation huo- tarpeen korottaa omaisuustulovähennyksen
4309: mioon ottamiseksi korotettavaksi edelleen enimmäismäärää enemmän kuin mitä yleinen
4310: 87 000 markasta 97 000 markkaan. Tällöin vähennysten tarkistusperuste edellyttäisi. Toi-
4311: myös ns. avustavan puolison, jonka osuus yri- menpiteellä pyritään kannustamaan asuntojen
4312: tyksen ansiotulosta on verotuskäytännössä vuokrausta ja siten lisäämään vuokra-asuntojen
4313: useissa tapauksissa vähemmän kuin puolet, tarjontaa. Hallitus ehdottaa omaisuustulovähen-
4314: työtulovähennysten määrät nousisivat. nyksen enimmäismäärän korotettavaksi 2 500
4315: 28 §. Palkkatulovähennyksen enimmäismää- markkaan.
4316: rä ehdotetaan korotettavaksi 800 markasta 33 §. Tämän valtionverotuksessa myönnet-
4317: 1 000 markkaan. Vähennys olisi siten 350 täviä vähennyksiä koskevan pykälän 1 momen-
4318: markkaa lisättynä 4 prosentilla palkkatulon tin 1, 2, 3 ja 5 kohdan mukaisten vähennysten
4319: määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin 1 000 enimmäismääriä ehdotetaan korotettaviksi siten,
4320: markkaa ja enintään palkkatulon määrä. Samal- että työtulovähennyksen enimmäismäärä koro-
4321: la vähennyksen nimi ehdotetaan selvyyden tettaisiin 8 500 markasta 9 000 markkaan, yli-
4322: vuoksi ja erotukseksi palkkavähennyksestä muu- määräisen työtulovähennyksen enimmäismäärä
4323: tettavaksi tulonhankkimisvähennykseksi. Tulon- korotettaisiin 3 700 markasta 4 100 markkaan,
4324: hankkimisvähennys korvaisi edelleen palkka- minkä lisäksi vähennyksen enimmäismäärää ny-
4325: tulosta tehtävät luonnolliset vähennykset, jos kyisen 900 markan asemesta korotettaisiin
4326: niiden määrä jää alle 1 000 markan. Tämän 1 000 markalla, jos verovelvollinen on elät-
4327: määrän ylittävältä osalta vähennys myönnetään tänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä
4328: esitetyn selvityksen perusteella kuten tähänkin lastaan tai kasvattilastaan. Valtionverotuksen
4329: asti. yksinhuoltajavähennys ehdotetaan korotetta-
4330: N:o 131 3'
4331:
4332:
4333: vaksi 4 300 markasta 4 800 markkaan ja koulu- nallisveroa. Tulojen noustessa 6 800 mark-
4334: tusvähennys 1 200 markasta 1 300 rnarkkaan. kaan ei perusvähennystä enää myönnettäisL 'Pe-
4335: 36 §. Kunnallisverotuksessa jokaisesta ala- rusvähennyksen korottamista puoltaa myps
4336: ikäisestä lapsesta myönnettävä lapsivähennys yleinen kunnallisveron tuloverokynnyksen ko-.
4337: ehdotetaan korotettavaksi 1 100 markasta 1 '250 rottamisen tarve.
4338: markkaan ja kunnallisverotuksen yksinhuoltaja- 57 §. Alaikäisen lapsen elättämisen perus-
4339: vähennys 1 600 markasta 1 800 markkaan. teella valtionverotuksessa verosta tehtävä huol-
4340: Opiskelijavähennystä ehdotetaan korotettavaksi tajavähennys ehdotetaan korotettavaksi yhdestä
4341: 2 250 markasta 2 500 markkaan. Kunnallisve- alaikäisestä lapsesta tai kasvattilapsesta 5.50
4342: rotuksen elatusvelvollisuusvähennyksen enim- markasta 650 markkaan, kahdesta lapse~ta
4343: malsmaara ehdotetaan korotettavak,si · 2 400 1 200 markasta 1 400 markkaan, kolmesta lap"
4344: markasta 2 700 markkaan alaikäistä lasta koh- sesta 1 950 markasta 2 300 markkaan sekä .jo-
4345: den. kaisesta sitä useammasta lapsesta 1 000 .mar-
4346: 37 §. Pienituloisten verotuksen lieventämi- kasta 1 200 markkaan. Nimenomaan pethep'oli-
4347: seksi myönnettävää kunnallisverotuksen perus- tiikkaan liittyvät näkökohdat puoltavat vähen-
4348: vähennystä ehdotetaan niin ikään korotettavak- nyksen korottamista niin, että korotus.. kpl-
4349: si. Jos koko verovuoden Suomessa asuneen mannesta ja jokaisesta sitä useammasta · l~p-.
4350: henkilön tulo on kunnallisverotuksessa kaik- sesta olisi jo 20 prosenttia. Kunnallisverotlik~
4351: kien muiden vähennysten jälkeen vähemmän sen elatusvelvollisuusvähennystä vastaavan '~al
4352: kuin 6 000 markkaa, hänelle myönnetään tionverotuksessa verosta tehtävän vähennyk-
4353: nykyisin tulojen pienetessä asteittain suureneva sen enimmäismäärä ehdotetaan korotettavaksi
4354: perusvähennys, joka on suurimmillaan 3 000 600 markasta 670 markkaan.
4355: markkaa. Vähennyksen enimmäismäärä ehdote·
4356: taan korotettavaksi 3 400 markkaan, jonka Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4357: suuruisesta tulosta ei siten menisi lainkaan kun- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4358:
4359:
4360: Laki
4361: tulo- ja varamsuusverolain muuttamisesta
4362:
4363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- (ja
4364: varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5
4365: kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentih
4366: 1 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 ·annetussa
4367: laissa (845/80), näin kuuluviksi:
4368:
4369: 17 b §
4370: luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines-
4371: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta
4372: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik- näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa. ' 1 ,'
4373: ka ammatin. tuloksen tahi maatilatalouden puh-
4374: taan tulon yhteismäärä katsotaan 97 000 mar-
4375: kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. 28 §
4376: Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
4377: että verovelvollisen tai pu,olisoiden harjoitta- tulonhankkimisvähennyksenä 350 markkaa Ii~
4378: massaan liikkeessä, ·ammatissa tai maatilatalou- sättynä 4 prosentilla palkkatulon määrästä; ei'
4379: dessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylit- kuitenkaan enempää , kuin 1 000 markkaa ja·
4380: tää 97 000 markkaa, voidaan myös tämän mää- enintään palkkatulon määrän. Tulonhankkimis-
4381: rän ylittävä o~a . sanottujen tulojl'!n yhteisrh~ä vähennys korvaa palkkatulosta tehtävät luoti~·
4382: rästä katsoa ansicituloksi. Ansiotuloksi ei kui- nolliset vähennykset lukuun ottamatta 26 §~n'
4383: tenkaan kats,ota metsätalouden puhdasta t'uQt-' 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja vähen- ·
4384: toa, korkotuloa, osinkoa, vuokra tuloa, asunto-· nyksiä, jollei korvattavien vähennysten mliar~
4385: tuloa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden ylitä tulonhankkimisvähennyksen määrää.
4386: 4 N:o 131
4387:
4388: 32 a § 36 §
4389: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
4390: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
4391: vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus-
4392: kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman 2) 1 250 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
4393: koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
4394: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi- vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
4395: tuksille maksettavista koroista ja muusta veron- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin
4396: alaisesta korosta sekä muuna asuntona kuin jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
4397: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratosta sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
4398: asunnosta saadusta vuokratulosta yhteensä määrä on suurempi (lapsivähennys),
4399: 2 500 markkaa, kuitenkin enintään edellä tar- 3) 1 800 markkaa, jos hänellä verovuodelta
4400: koitettujen tulojen yhteismäärän ( omaisuustulo- on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
4401: vähennys). seen tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai-
4402: seen koulutusvähennykseen eikä häneen ole
4403: 33 § sovellettava tämän lain puolisoita koskevia
4404: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- säännöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltaja-
4405: hentää lisäksi: vähennys),
4406: 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin 4) 2 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
4407: enintään 9 000 markkaa (työtulovähennys), verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
4408: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
4409: enintään 4 100 markkaa, jos verovelvollinen peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti-
4410: on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin
4411: kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen verrattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähen-
4412: enimmäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos nys), sekä
4413: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin-
4414: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti- Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
4415: lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen- tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
4416: nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
4417: on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys), tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo-
4418: rittamansa sanotun elatusavun määrän, kuiten-
4419: 3 ) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- kin enintään 2 700 markkaa alaikäistä lasta
4420: tään 4 800 markkaa, jos sellainen verovelvolli- kohden (elatusvelvollisuusvähennys).
4421: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
4422: !koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt 37 §
4423: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
4424: on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
4425: koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk- keen ei ole 3 400 markan määrää suurempi,
4426: sinhuoltajavähennys), on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä
4427: sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 3 400
4428: 5) 1 300 markkaa jokaisesta verovuonna markkaa suurempi, 3 400 markkaa vähennet-
4429: elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti- tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 30
4430: lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on markan määrästä, jolla tulo ylittää 3 400 mark-
4431: täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero- kan määrän (perusvähennys).
4432: vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
4433: on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus- 57 §
4434: koulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikou- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
4435: lussa, korkeakoulussa tai muussa niihin verrat- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
4436: tavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että verosta vähennetään:
4437: vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista, 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
4438: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja, tä lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta
4439: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen lapsesta 650 markkaa, kahdesta 1 400 markkaa,
4440: yhteismäärä on suurempi ( koulutusvähennys), kolmesta 2 300 markkaa sekä jokaisesta sitä
4441: useammasta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilap-
4442: N:o 131 5
4443:
4444: sesta lisäksi 1 200 markkaa, kuitenkin niin, että kuitenkin enintään 670 markkaa alaikäistä lasta
4445: vähennys myönnetään vain sille puolisoista, kohden.
4446: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
4447: vähennys),
4448:
4449: Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
4450: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen- kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4451: nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan ran verovuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
4452: verovuonna suorittamaosa elatusavun määrästä, .sessa.
4453:
4454:
4455: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4456:
4457:
4458: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
4459: Pääministeri
4460: MAUNO KOIVISTO
4461:
4462:
4463:
4464:
4465: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4466: 6 N:o 131
4467:
4468: Liite
4469:
4470:
4471:
4472:
4473: Laki
4474: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
4475:
4476: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
4477: varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 32 a §, 33 §:n 1 momentin 1, 2, 3 ja 5
4478: kohta, 36 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohta sekä 3 momentti, 37 § ja 57 §:n 1 momentin
4479: 1 kohta sekä 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
4480: laissa (845/80), näin kuuluviksi:
4481:
4482: Voimassa oleva laki Ehdotus
4483:
4484: 17b §
4485:
4486: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai
4487: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik- puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik-
4488: ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh- ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh-
4489: taan tulon yhteismäärä katsotaan 87 000 mar- taan tulon yhteismäärä katsotaan 97 000 mar-
4490: kan · määrään saakka· kokonaan ,ansiotuloksi. kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi.
4491: Mikäli verovelvollinen esittää selvityhen siitä, Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä,
4492: että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta- että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta-
4493: massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilatalou- massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilatalou-
4494: dessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylit- dessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylit-
4495: tää 87 000 markkaa, voidaan myös tämän mää- tää 97 000 markkaa, voidaan myös tämän mää-
4496: rän ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismää- rän ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismää-
4497: rästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kui- rästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kui-
4498: tenkaan katsota metsätalouden puhdasta tuot- tenkaan katsota metsätalouden puhdasta tuot-
4499: toa, korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asunto- toa, korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asunto-
4500: tuloa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden tuloa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden
4501: luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines- luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines-
4502: osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta
4503: näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa. näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa.
4504:
4505:
4506: 28 §. 28 §
4507: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
4508: palkkatulovähennyksenä 350 markkaa lisätty- tulonhankki m i s vähennyksenä 350 mark-
4509: nä 4 prosentilla palkkatulon määrästä, ei kui- kaa lisättynä 4 prosentilla palkkatulon määrästä,
4510: tenkaan enempää kuin 800 markkaa ja enintään ei kuitenkaan enempää kuin 1 000 markkaa ja
4511: palkkatulon määrän. Palkkatulovähennys kor- enintään palkkatulon määrän. Tulonhankkimis-
4512: vaa palkkatulosta tehtävät luonnolliset vähen- vähennys korvaa palkkatulosta tehtävät luon-
4513: nykset lukuunottamatta 26 §:n 1 momentin nolliset vähennykset lukuun ottamatta 26 § :n
4514: 4 kohdassa tarkoitettuja vähennyksiä, jollei kor- 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja vähen-
4515: vattavien vähennysten määrä ylitä palkkatulo- nyksiä, jollei korvattavien vähennysten määrä
4516: vähennyksen määrää. ylitä tulonhankkimisvähenttyksen määrää.
4517:
4518: 32 a §. 32 a §
4519: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
4520: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa
4521: N:o 131 7
4522:
4523: Voimassa oleva laki Ehdotus
4524:
4525: vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus- vähentää kotimaiselta o~akeyhtiöltä tai osuus-
4526: kunnalta saaduista osingoista ja osuuspääoman kunnalta saaduista os1ngoista ja osuuspääoman
4527: koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi koroista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi
4528: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi- osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-
4529: tuksille maksettavista koroista ja muusta veron- tuksille maksettavista koroista ja muusta veron-
4530: alaisesta korosta sekä muuna asuntona kuin alaisesta korosta sekä muuna asuntona kuin
4531: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
4532: asunnosta saadusta vuokratulosta yhteensä asunnosta saadusta vuokratulosta yhteensä
4533: 1 700 markkaa, kuitenkin enintään edellä tar- 2 500 markkaa, kuitenkin enintään edellä tar-
4534: koitettujen tulojen yhteismäärän ( omaisuustulo- koitettujen tulojen yhteismäärän ( omaisuustulo-
4535: vähennys). vähennys).
4536:
4537: 33 §. 33 §
4538: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
4539: hentää lisäksi: hentää lisäksi:
4540: 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
4541: enintään 8 500 markkaa (työtulovähennys), enintään 9 000 markkaa (työtulovähennys),
4542: 2) 20 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin 2) 20 prosenttia ansiotulos ta, kuitenkin
4543: enintään 3 700 markkaa, jos verovelvollinen enintään 4 100 markkaa, jos verovelvollinen
4544: on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai
4545: kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen kasvattilastaan, minkä lisäksi vähennyksen
4546: enimmäismäärää korotetaan 900 markalla, jos enimmäismäärää korotetaan 1 000 markalla, jos
4547: verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin- verovelvollinen on elättänyt verovuonna enin-
4548: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti- tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti-
4549: lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen- lastaan, kuitenkin niin, että puolisoista vähen-
4550: nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määd nyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä
4551: on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys), on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys),
4552:
4553: 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
4554: tään 4 300 markkaa, jos sellainen verovelvolli- tään 4 800 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
4555: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
4556: koskevia säännöksiä, on verovuonna elät~änyt koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
4557: alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai jolla alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan tai joll-t
4558: on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen on oikeus verovuodelta 5 kohdan mukaiseen
4559: koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk- koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk-
4560: smhuoltajavähennys), smhuoltatavähennys),
4561:
4562: 5) 1 200 markkaa jokaisesta verovuonna 5) 1 300 markkaa jokaisesta verovuonna
4563: elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti- elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti-
4564: lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on
4565: täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero- täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka vero-
4566: vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
4567: on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus- on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus-
4568: koulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikou- koulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammattikou-
4569: lussa, korkeakoulussa tai muussa niihin verrat- lussa, korkeakoulussa tai muussa niihin verrat-
4570: tavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että tavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, että
4571: vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista, vähennys myönnetään vain toiselle puolisoista,
4572: jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja, jolloin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja,
4573: vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen vähennyksen saa vain se puoliso, jonka tuloJen
4574: yhteismäärä on suurempi ( koulutusvähennys), yhteismäärä on suurempi ( koulutusvähennys),
4575: 8 N:o 131
4576:
4577: Voimassa oleva laki Ehdotus
4578:
4579: 36 §. 36 §
4580: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
4581: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentä<i: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
4582:
4583: 2) 1100 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- 2) 1 250 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
4584: sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero- sestaan ja kasvattilapsestaan, jota hän on vero-
4585: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
4586: myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin,
4587: jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk- jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
4588: sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis- sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
4589: määrä on suurempi (lapsivähennys), määrä on suurempi (lapsivähennys),
4590: 3) 1 600 markkaa, jos hänellä verovuodelta 3) 1 800 markkaa, jos hänellä verovuodelta
4591: on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
4592: seen tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai- seen tai 33 §:n 1 momentin 5 kohdan mukai-
4593: seen koulutusvähennykseen eikä häneen ole seen koulutusvähennykseen eikä häneen ole
4594: sovellettava tämän lain puolisoita koskevia sovellettava tämän lain puolisoita koskevia
4595: säännöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltaja- säännöksiä (kunnallisverotuksen yksinhuoltaja-
4596: vähennys), vähennys),
4597: 4) 2 250 markkaa ansiotulostaan, jos hän on 4) 2 500 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
4598: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
4599: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
4600: peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti- peruskoulussa, lukiossa, iltaoppi- tai ammatti-
4601: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin
4602: verrattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähen- verrattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähen-
4603: nys), sekä nys), sekä
4604:
4605: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
4606: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännö!'l
4607: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
4608: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo- tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna suo-
4609: rittamaosa sanotun elatusavun määrän, kuit ~n rittamaosa sanotun elatusavun määrän, kuiten-
4610: kin enintään 2 400 markkaa alaikäistä bsta kin enintään 2 700 markkaa alaikäistä lasta
4611: kohden (elatusvelvollisuusvähennys). kohden (elatusvelvollisuusvähennys).
4612:
4613: 37 §. 37 §
4614: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
4615: kilön tulo edellä mainittujen vähennystetl jäl- kilön tulo edellä mainittujen vähennyste11 jäl-
4616: keen ei ole 3 000 markan määrää suurempi, keen ei ole 3 400 markan määrää suurempi,
4617: on suta kunnallisverotuksessa vähennett1vä on suta kunnallisverotuksessa vähennettävä
4618: sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 3 000 sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 3 400
4619: markkaa suuurempi, 3 000 markkaa vähenne!- markkaa suurempi, 3 400 markkaa vähennet-
4620: tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 30 tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 30
4621: markan määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 mark- markan määrästä, jolla tulo ylittää 3 400 mark-
4622: kan määrän (perusvähennys). kan määrän (perusvähennys).
4623:
4624: 57 §. 57 §
4625: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
4626: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
4627: verosta vähennetään: verosta vähennetään:
4628: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
4629: tä lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta tä lastaan tai kasvattilastaan, yhdestä tällaisesta
4630: lapsesta 550 markkaa, kahdesta 1 200 markkaa, lapsesta 650 markkaa, kahdesta 1 400 markkaa,
4631: N:o 131 9
4632:
4633: kolmesta 1 950 markkaa sekä jokaisesta sitä kolmesta 2 300 markkaa sekä jokaisesta sitä
4634: useammasta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilap- useammasta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilap-
4635: sesta lisäksi 1 000 markkaa, kuitenkin niin, että sesta lisäksi 1 200 markkaa, kuitenkin niin, että
4636: vähennys myönnetään vain sille puolisoista, vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
4637: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja- jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja-
4638: vähennys), vähennys),
4639:
4640: Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3 Verovelvollinen, jolla on oikeus 36 §:n 3
4641: momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen- momentin mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
4642: nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäsosan
4643: verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä, verovuonna suorittamansa elatusavun määrästä,
4644: kuitenkin enintään 600 markkaa alaikäistä lasta kuitenkin enintään 670 markkaa alaikäistä lasta
4645: kohden. kohden.
4646:
4647: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4648: kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4649: ran verovuodelta 1982 toimiteltavassa verotuk-
4650: sessa.
4651:
4652:
4653:
4654:
4655: 2 168100865]
4656: 1981 vp. n:o 132
4657:
4658:
4659:
4660:
4661: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilatalouden tulo-
4662: verolain 6 ja 10 §:n muuttamisesta
4663:
4664:
4665:
4666: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4667:
4668: Hallituksen esityksessä ehdotetaan maatalou- Ehdotetut muutokset olisi tarkoitus saattaa
4669: den tuloverotusta muutettavaksi siten, että voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982. Sala-
4670: kassaperiaatteesta poiketen niin sanottu tavara- ojien korotettua poistoa sovellettaisiin kuiten-
4671: vekseli rinnastettaisiin käteismaksuun. Lisäksi kin vain lain voimaantulon jälkeen tehtyihin
4672: ehdotetaan salaojien poiston suuruutta koro- salaojiin.
4673: tettavaksi 10 prosentista 20 prosenttiin.
4674:
4675:
4676:
4677:
4678: PERUSTELUT
4679:
4680: 1.· Nykyinen tilanne ja aatteesta. Selvyysnäkökohtien vuoksi vekseli
4681: ehdotetut muutok$et on hyväksytty vähennyskelpoiseksi menoksi sil-
4682: loin, kuri se on annettu maksuksi. Näin on
4683: 1.1 .. Vekselin käsi~tely maksuvälineenä öllut tehtävä · niissä tapauksissa, joissa · han;.
4684: kintoj~ maksettaessa vekseliä on lyhennetty
4685: · ·Maatilatalouden tuloverolain (54 3/67 ) mu- jatkuvasti uudella vekselillä. Tätiöin ei ole ol-
4686: kaan tulo- ja menoerien verovuoden määrittä- lut mahdollista selvittää, mikä osto milläkin
4687: miseen eli jaksottamiseen sovelletaan kassape- lyhennyksellä on maksettu.
4688: riaatetta. Tämä merkitsee pääsääntöisesti sitä, Maatalousverokomitea ehdotti mietinnössään
4689: että tuloerät luetaan tuloksi sinä verovuonna, (komiteanmietintö 1981:24) verotuksen yk-
4690: jona verovelvollinen on ne nostanut, ja vähen- sinkertaistamis- ja selkeyssyistä tällaisen tava-
4691: nyserät taas vähennetään sinä verovuonna, jo- ravekselin rinnastamista käteissuoritukseen.
4692: na ne on maksettu. Jos käteissuorituksen ase- Komiteanmietinnössä esitetyn mukaisesti halli-
4693: mesta on maksuksi annettu vekseli, tulon ei tus ehdottaa, että vähennyskelpoisten menojen
4694: ole katsottu kertyneen, ennen kuin vekseli maksuksi annettu vekseli katsottaisiin vähen-
4695: on diskontattu tai lunastettu. Vastaavasti vek- nyskelpoiseksi jo sen hyväksymisvuonna. Tä-
4696: seli maksuvälineenä luetaan menoksi sitä mu- män vuoksi ehdotetaan maatilatalouden tulo-
4697: kaa kuin sitä lyhennetään tai se maksetaan. verolain 6 §:ään lisättäväksi uusi 3 momentti,
4698: Myös oikeuskäytännössä on omaksuttu tämä jossa säädettäisiin, että jos maatalouden vähen-
4699: tulkinta. nyskelpoisten menojen maksuksi on annettu
4700: Verotuskäytännössä on kuitenkin joskus han- vekseli, luetaan tämän osoittama rahamäärä
4701: kintojen maksuksi annetun vekselin kohdalla menoksi sinä vuonna, jona verovelvollinen on
4702: jouduttu luopumaan edellä selostetusta peri- vekselin hyväksynyt.
4703: 1681009100
4704: 2 N:o 132
4705:
4706: 1.2. Salaojien poiston suuruuden Salaojien nykyistä poisto-oikeutta on pitänyt
4707: korottaminen liian alhaisena salaojakeskuksen asettama neu-
4708: vottelukunta ja edellä mainittu maatalousvero-
4709: Maatilatalouden tuloverolain 10 §:n mukaan komitea.
4710: salaojien samoin kuin siltojen ja eräiden niitä Kun salaojien poiston korottaminen ilmei-
4711: vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joita sesti lisäisi salaojitustoimintaan kohdistuvaa
4712: ei ole muiden säännösten perusteella vähennet- kiinnostusta, hallitus ehdottaa, että salaojien
4713: ty, vähennetään menojäännöksestä tehtävin poiston suuruus korotettaisiin nykyisestä 10
4714: poistoin. Menojäännös on verovuoden aikana prosentista 20 prosenttiin. Tämän sisältöinen
4715: tehtyjen salaojien hankintamenojen sekä ai- muutos ehdotetaan tehtäväksi maatilatalouden
4716: ·kai8emmin tehtyjen salaojien poistamattomien tuloverolain 10 §:n 3 momenttiin.
4717: hankintamenojen summa vähennettynä salaojis-
4718: ta verovuoden aikana saaduilla luovutushinnoil-
4719: la ja muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuu- 2. E s i t y k s e n t a 1o u d e lli s e t
4720: tus- ja muilla korvauksilla ynnä salaojitusavus- vaikutukset
4721: tuksilla. Hankintamenona pidetään myös sala-
4722: ojien perusparannusmenoja. Verovuoden pois- Salaojien enimmäispoiston suuruuden korot-
4723: ton suuruus saa olla enintään 10 prosenttia taminen alentaisi maatalouden puhtaan tulon
4724: menojäännöksestä. määrää vuonna 1982 noin 20-30 miljoonalla
4725: Suomen pelloista on tällä hetkellä noin yksi markalla riippuen salaojitetun pinta-alan suu-
4726: kolmasosa salaojitettu. Vuoden 1979 lopussa ruudesta. Vähennys valtion- ja kunnallisveron
4727: oli peltoalasta noin 800 000 hehtaaria eli 32 tuottoon olisi arviolta noin 6 miljoonaa mark-
4728: prosenttia salaojitettu, noin 1 400 000 hehtaa- kaa.
4729: ria eli 56 prosenttia sarkaojitettu ja noin
4730: 300 000 hehtaaria eli 12 prosenttia ojatonta.
4731: Vuosittain salaojitetaan noin 33 000 hehtaaria. 3. Voimaan tulo
4732: Salaojituksen merkitys Suomessa on erityi-
4733: sen tärkeätä siitä syystä, että peltojen kuiva- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
4734: tuksen on kasvukauden lyhyyden vuoksi olta- päivänä tammikuuta 1982. Sitä sovellettaisiin
4735: va tehokasta, jotta kylvö ei jää liian myöhäi- ensimmäisen kerran vuodelta 1982 toimitetta-
4736: seksi ja siten pienennä sadon määrää. Myös vassa verotuksessa. Ennen lain voimaantuloa
4737: peltojen yleinen maalaji edellyttää tehokasta tehtyjen salaojien poisto-oikeus olisi kuitenkin
4738: kuivatusjärjestelmää. Näiden etujen lisäksi sa- aikaisemman lain mukainen.
4739: laojituksella saatavaa hyötyä on muun muassa
4740: viljelypinta-alan lisääntyminen, kone- ja ihmis-
4741: työn menekin vähentyminen, kaksinkertaisen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4742: lannoituksen ja kylvön poisjääminen sarkaojien kunn!Ul hyväksyttäväksi. seuraava lakiehdotus:
4743: varsilla ja sarkaojien kunnossapitokustannusten
4744: poisjääminen.
4745:
4746:
4747:
4748: •
4749: N:o 134 3
4750:
4751:
4752:
4753:
4754: Laki
4755: maatilatalouden tuloverolain 6 ja 10 §:n muuttamisesta
4756:
4757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4758: muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67)
4759: 10 §:n 3 momentti ja ·.
4760: lisätään 6 § :ään uusi 3 momentti seuraavasti:
4761:
4762: \..\'· ' 6 § kiil ruin, että salaojien poiston suuruus saa
4763: olla enintään 20 prosenttia menojäännöksestä.
4764: Jos 1 momentissa tarkoitettujen menojen - ~----- -.---.----
4765: maksuksi on annettu vekseli, luetaan vekselin
4766: osoittama rahamäärä menoksi sinä vuonna, jo-
4767: na verovelvollinen on vekselin hyväksynyt. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4768: '·kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4769: 10 § ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa.
4770: Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyjen sa-
4771: · VerOVl.loden poiston suuruus saa olla enin- laojien poistoihin sovelletaan kuitenkin 10 §:n
4772: tään 10 prosenttia menojäännöksestä, kuiten- 3 momenttia aikaisemmassa muodossaan.
4773:
4774:
4775: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4776:
4777:
4778: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
4779: Pääininisteri
4780: MAUNO KOIVISTO
4781:
4782:
4783:
4784:
4785: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4786: 4 N:o 132
4787:
4788: Liite
4789:
4790:
4791:
4792:
4793: Laki
4794: maatilatalouden tuloverolain 6 ja 10 §:n muuttamisesta
4795:
4796: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4797: muu.tetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67)
4798: 10 §:n 3 momentti ja
4799: lisätään 6 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
4800:
4801: Voimassa oleva laki Ehdotus
4802: 6 §
4803:
4804: Jos 1 momentissa tarkoitettujen menojen
4805: maksuksi on annettu vekseli, luetaan vekselin
4806: osoittama rahamäärä menoksi sinä vuonna, jo-
4807: na verovelvollinen on vekselin hyväksynyt.
4808: 10 §
4809:
4810: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
4811: tään 10 prosenttia menojäännöksestä. tään 10 prosenttia menojäännöksestä, kuiten-
4812: kin niin, että salao;ien poiston suuruus saa
4813: olla enintään 20 prosenttia menojäännöksestä.
4814:
4815:
4816:
4817: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4818: kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
4819: ran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuksessa.
4820: Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyjen sa-
4821: laojien poistoihin sovelletaan kuitenkin 10 §:n
4822: 3 momenttia aikaisemmassa muodossaan.
4823: 1981 vp. n:o 133
4824:
4825:
4826:
4827:
4828: Hallituksen esitys Eduskuonalle Iaeiksi arpajaisverolain ja
4829: tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n muuttamisesta
4830:
4831:
4832:
4833: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
4834:
4835: Esityksessä ehdotetaan hevoskilpailujen yh- Muutoksella pyritään yksinkertaistamaan totali-
4836: teydessä kilpailupaikalla toimeenpannun vedon- saattorivoittojen verotusta. Samalla ehdotetaan
4837: lyönnin voitot saatettaviksi arpajaisveron alai- arpajaisveron vuotuisen tuoton jakoperusteita
4838: siksi. Ehdotetun muutoksen johdosta nämä to- siten muutettavaksi, että valtio saisi tuotosta
4839: talisaattorivoitot eivät enää olisi voiton saajan 60 % ja kunnat 40 %. Ehdotettu ja muutok-
4840: veronalaista tuloa vaan veron suorittaisi voiton- sia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna
4841: saajan puolesta vedonlyönnin toimeenpanija. 1982.
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: PERUSTELUT
4847:
4848: Voimassa olevien verosäännösten mukaan tu- tot vapautetta1sun tuloverosta ja saatetta1sun
4849: lee hevoskilpailujen yhteydessä kilpailupaikalla arpajaisverolain alaisiksi. Muutoksen jälkeen
4850: toimeenpannusta vedonlyönnistä saatu voitto kaikki arpajais- ja vedonlyöntivoitot olisivat
4851: ilmoittaa veroilmoituksessa veronalaiseksi tu- samalla tavoin tuloverosta vapaita, mutta arpa-
4852: loksi. Voiton määrän selvittäminen verotuk- jaisverolain alaisia voittoja, joista veron mak-
4853: sessa on ongelmallista, koska verotuskäytäntö saisi voitonsaajan puolesta vedonlyönnin toi-
4854: on kovin epäyhtenäinen sen suhteen, mitä voi- meenpanija. Jotta arpajaisveron laskeminen ja
4855: ton hankkimiskuluja tuloverotuksessa saadaan tilittäminen sekä sen oikeamääräisyyden tarkis-
4856: sanotun voiton bruttomäärästä vähentää. Sen taminen olisi mahdollisimman yksinkertaista
4857: kontrolloiminen, että nämä voitot ilmoitetaan ehdotetaan, että arpajaisvero kilpailupaikalla
4858: verotettaviksi, on sekin erittäin työlästä. Voi- järjestetyn totalisaattorin voitoista määräytyisi
4859: ton ilmoittamatta jääminen saattaa johtua siitä, määräprosenttina pelipanosten eli totalisaattorin
4860: että voiton saaja ei tunne verosäännöksiä eikä liikevaihdon yhteismäärästä. Näin määräytyvä
4861: tiedä sitä, että kilpailupaikalla järjestetyn to- arpajaisvero koskisi myös alle 50 markan ar-
4862: talisaattorivoiton verotus poikkeaa muunlaisten voisia voittoja ja voittoja, joita ei ole peritty.
4863: vedonlyöntivoittojen ja arpajaisvoittojen vero- Sanotuksi määräprosentiksi hallitus ehdottaa
4864: tuksesta siinä, että ainoastaan sanotut totali- kymmentä prosenttia. Keskimääräiseen tulove-
4865: saattorivoitot tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. roasteeseen verrattuna totalisaattorivoittojen
4866: Vedonlyönti- ja arpajaisvoittojen verotusme- verotus kevenisi siten tuntuvasti.
4867: nettelyn yhdenmukaistamiseksi hallitus esittää, Ehdotetun 10% :n määräisen arpajaisveron
4868: että kilpailupaikalla järjestetyt totalisaattorivoi- kantaminen kilpailupaikalla toimeenpannun to-
4869: 168100878Y
4870: 2 N;o 1.33:
4871:
4872: talisaattorin voitoista lisäisi arpaJalsveron tuot- nykyisen kertymän eli 100 milj. markan ja sa-
4873: toa vuodelta 1982 noin 40 miljoonalla markal- notun lisätuoton eli 40 milj. markan jakoperus-
4874: la. Sen johdosta, että nämä voitot vapautettai- teita niin, että valtiolle jaetaan nykyisen
4875: siin tuloverotukselta, pienenisi valtion ja mui- 50 % :n sijaan 60 % ja kunnille vastaavasti
4876: den veronsaajien tuloverokertymä jonkin ver- 40 %. Tällöin kunnat saisivat arpajaisveron
4877: ran. tuotosta suunnilleen saman määrän kuin nykyi-
4878: Mainittu arpajaisveron arvioitu lisätuotto tar- sin, jolloin tuottoon ei sisälly veroa kysymyk-
4879: vitaan kokonaisuudessaan valtiontalouden tasa- sessä olevista totalisaattorivoitoista. Arpajais-
4880: painottamiseen. Toisin kuin arpajaisveron ny- veron tuoton jakoperusteita ehdotetaan näin
4881: kyinen tuotto, josta puolet jaetaan maan kaik- ollen muutettavaksi niin, että valtion osuus ve-
4882: kien kuntien kesken näiden asukaslukujen suh- ron tuotosta on 60 % ja kuntien 40 %.
4883: teessa toisen puolen tullessa valtiolle, olisi sa-
4884: nottu lisätuotto tästä johtuen määrättävä tili- Edellä lausutun perusteella annetaan Edus-
4885: tettäväksi kokonaisuudessaan valtiolle. Jokseen- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotuk-
4886: kin samaan lopputulokseen päästään muutta- set:
4887: malla arpajaisveron vuodeksi 1982 arvioidun
4888:
4889:
4890:
4891:
4892: 1.
4893:
4894: Laki
4895: arpajaisverolain muuttamisesta
4896:
4897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4898: muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 1970 annetun arpajaisverolain (259 /70) 3 § :n 1 mo-
4899: mentti ja 6 § :n 1 momentti sekä
4900: lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
4901:
4902: 3 § pannusta vedonlyönnistä saaduista vo1t01sta
4903: Arpajaisverosta on vapaa: määräytyy tämän lain säännöksistä poiketen ve-
4904: 1) voitto, jota on pidettävä kohtuullisena donlyöntiin käytettyjen rahapanosten yhteis-
4905: vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakko- määrän perusteella. Arpajaisvero on 10 prosent-
4906: perintälaissa tarkoitettuna palkkana; tia sanotusta rahapanosten yhteismäärästä.
4907: 2) voitto sellaisista arpajaisista, jotka, sen
4908: mukaan kuin erikseen on säädetty, toimeen- 6 §
4909: pannaan poliisipiirin päällikön luvalla tai joi- Arpajaisveron tuotosta menee 60 prosenttia
4910: den toimeenpaneminen on sallittu ilman lupaa; valtiolle ja 40 prosenttia kunnille.
4911: 3) alle 1 000 markan arvoinen tavaravoitto
4912: ja alle 50 markan arvoinen muu voitto; sekä
4913: 4) voitto, johon oikeuttavaa arpaa tai obli- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4914: gaatiota ei ole myyty tai jota ei ole peritty kuuta 1982. Lain 3 §:n 1 momentda ja 4 a
4915: arpajaisten toimeenpanijalta. §: ää sovelletaan voittoon, joka suoritetaan lain
4916: voimaantulopäivänä tai sen jälkeen kilpailupai-
4917: kalla toimeenpanpusta vedonlyönnistä. Lain 6
4918: 4a § § :n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen ker-
4919: Arpajaisverö hevoskilpailujen yhteydessä ran vuoteen 1982 kohdistuvaan arpajaisveron
4920: asianomaisella luvalla kilpailupaikalla toimeen- tuo~toon.
4921: N:o 133 3
4922:
4923: 2.
4924: Laki
4925: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
4926:
4927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
4928: varallisuusverolain 22 §:n 1 mqmentin 25 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä elokuuta
4929: 1981 annetussa laissa (595/81 ), näin kuuluvaksi:
4930:
4931: 22 § pattst milloin sellaista voittoa voidaan pitää
4932: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituk-
4933: sesta tai sitä on pidettävä ennakkoperintälaissa
4934: 25) Suomessa järjestetyissä arpajaisissa tai tarkoitettuna palkkana, eikä
4935: palkinto-obligaatioiden arvonnassa saatua voit-
4936: toa eikä voittoa, joka on saatu kotimaisten ur-
4937: heilu- tai eläinkilpailujen yhteydessä asianomai- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4938: sella luvalla toimeenpannuissa vedonlyönneissä, kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen
4939: ei myöskään muuta Suomessa julkisesti järjes- kerran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
4940: tetyn arvonnan, arvaamisen, vedonlyönnin tai sessa. Voittoon, joka suoritetaan kilpailupai-
4941: muun niihin verrattavan sattumasta osaksi tai kalla ennen 1 päivää tammikuuta 1982 toi-
4942: kokonaan riippuvan menettelyn perusteella meenpannusta vedonlyönnistä, sovelletaan kui-
4943: palkintona tai muulla nimellä saatua voittoa, tenkin aikaisempaa lakia.
4944:
4945:
4946: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4947:
4948:
4949: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
4950: Pääministeri
4951: MAUNO KOIVISTO
4952:
4953:
4954:
4955:
4956: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4957: 4 N:o 1.33
4958:
4959: 1. Liite
4960:
4961: Laki
4962: arpajaisverolain muuttamisesta
4963:
4964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4965: muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 19'70 annetun arpajaisverolain (259/70) 3 §:n 1 mo-
4966: mentti ja 6 §:n 1 momentti sekä
4967: lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
4968:
4969: Voimassa oleva laki Ehdotus
4970:
4971: 3 §. 3 §
4972: Arpajaisverosta on vapaa: Arpajaisverosta on vapaa:
4973: 1) voitto, jota on pidettävä kohtuullisena 1) voitto, jota on pidettävä kohtuullisena
4974: vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakko- vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakko-
4975: perintälaissa tarkoitettuna palkkana; perintälaissa tarkoitettuna palkkana;
4976: 2) voitto sellaisista arpajaisista, jotka, sen 2) voitto sellaisista arpajaisista, jotka, sen
4977: mukaan kuin erikseen on säädetty, toimeen- mukaan kuin erikseen on säädetty, toimeen-
4978: pannaan poliisipiirin päällikön luvalla tai joi- pannaan poliisipiirin päällikön luvalla tai joi-
4979: den toimeenpaneminen on sallittu ilman lupaa; den toimeenpaneminen on sallittu ilman lupaa;
4980: 3) voitto hevoskilpailujen yhteydessä asian-
4981: omaisella luvalla kilpailupaikalla toimeenpan-
4982: nusta vedonlyönnistä;
4983: 4) alle 1 000 markan arvoinen tavaravoitto 3) alle 1 000 markan arvoinen tavaravoitto
4984: ja alle 50 markan arvoinen muu voitto; sekä ja alle 50 markan arvoinen muu voitto; sekä
4985: 5) voitto, johon oikeuttavaa arpaa tai obli- 4) voitto, johon oikeuttavaa arpaa tai obli-
4986: gaatiota ei ole myyty tai jota ei ole peritty gaatiota ei ole myyty tai jota ei ole peritty
4987: arpajaisten toimeenpanijalta. arpajaisten toimeenpanijalta.
4988:
4989:
4990: 4a §
4991: Arpajaisvero hevoskilpailujen yhteydessä
4992: asianomaisella luvalla kilpailupaikalla toimeen-
4993: pannusta vedonlyönnistä saaduista voitoista
4994: määräytyy tämän lain säännöksistä poiketen
4995: vedonlyöntiin käytettyjen rahapanosten yhteis-
4996: määrän perusteella. Arpajaisvero on 10 prosent-
4997: tia sanotusta rahapanosten yhteismäärästä.
4998:
4999: 6 §. 6 §
5000: Arpajaisveron tuotosta menee 50 prosenttia Arpajaisveron tuotosta menee 60 prosenttia
5001: valtiolle ja 50 prosenttia kunnille. valtiolle ja 40 prosenttia kunnille.
5002:
5003:
5004: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5005: kuuta 1982. Lain 3 §:n 1 momenttia ja 4 a
5006: §:ää sovelletaan voittoon, joka suoritetaan lain
5007: voimaantulopäivänä tai sen jälkeen kilpailupai-
5008: kalla toimeenpannusta vedonlyönnistä. Lain 6
5009: §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen ker-
5010: ran vuoteen 1982 kohdistuvaan arpajaisveron
5011: tuottoon.
5012: N:o 133 5
5013:
5014: 2.
5015:
5016: Laki
5017: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
5018:
5019: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
5020: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 25 kohta, sellaisena kuin se on 28 päivänä elokuuta
5021: 1981 annetussa laissa (595/81 ), näin kuuluvaksi:
5022:
5023: Voimassa oleva laki Ehdotus
5024:
5025: 22 §
5026: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
5027:
5028: 25) Suomessa järjestetyissä arpajaisissa tai 25) Suomessa järjestetyissä arpajaisissa tai
5029: palkinto-obligaatioiden arvonnassa saatua voit- palkinto-obligaatioiden arvonnassa saatua voit-
5030: toa eikä voittoa, joka on saatu kotimaisten ur- toa eikä voittoa, joka on saatu kotimaisten ur-
5031: heilu- tai eläinkilpailujen yhteydessä asianomai- heilu- tai eläinkilpailujen yhteydessä asianomai-
5032: sella luvalla toimeenpannuissa vedonlyönneissä, sella luvalla toimeenpannuissa vedonlyönneissä,
5033: ei myöskään muuta Suomessa julkisesti järjes- ei myöskään muuta Suomessa julkisesti järjes-
5034: tetyn arvonnan, arvaamisen, vedonlyönnin tai tetyn arvonnan, arvaamisen, vedonlyönnin tai
5035: muun niihin verrattavan sattumasta osaksi tai muun niihin verrattavan sattumasta osaksi tai
5036: kokonaan riippuvan menettelyn perusteella kokonaan riippuvan menettelyn perusteella
5037: palkintona tai muulla nimellä saatua voittoa, palkintona tai muulla nimellä saatua voittoa,
5038: paitsi milloin sellaista voittoa voidaan pitää paitsi milloin sellaista voittoa voidaan pitää
5039: kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituk- kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituk-
5040: sesta tai sitä on pidettävä ennakkoperintälaissa sesta tai sitä on pidettävä ennakkoperintälaissa
5041: tarkoitettuna palkkana taikka se on saatu he- tarkoitettuna palkkana, eikä
5042: voskilpailujen yhteydessä asianomaisella luvalla
5043: kilpailupaikalla toimeenpannusta vedonlyönnis-
5044: tä,
5045:
5046:
5047: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5048: kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmazsen
5049: kerran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuk-
5050: sessa. Voittoon, joka suoritetaan kilpailupai-
5051: kalla ennen 1 päivää tammikuuta 1982 toi-
5052: meenpannusta vedonlyönnistä, sovelletaan kui-
5053: tenkin aikaisempaa lakia.
5054:
5055:
5056:
5057:
5058: 168100878Y
5059: 1981 vp. n:o 134
5060:
5061:
5062:
5063:
5064: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä tuotannollisia
5065: investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihto-
5066: verolakiin annetun lain 8 ja 9 § :n muuttamisesta
5067:
5068:
5069:
5070: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5071:
5072: Hallituksen esityksessä ehdotetaan tuotan- 1982 mennessä •ja jotka loppuun saatetaan 30.
5073: nollisten investointien liikevaihtoverohuojen- 6. 1983 mennessä, mikäli kysymys on kone-
5074: nuksia jatkettawvksi vuodella. Määräajan piden- investoinneista j.a 31. .3. 1984 mennessä, mikäli
5075: tämisen johdosta huojennukset tulisivat koske-· kysymys on rakennusinvestoinneista. Veronhuo-
5076: maan kaikkia niitä nykyisellään huojennukseen jennukseen oikeuttavat investointikohteet, huo-
5077: oikeuttavia •teollisuusra!kennus- ja ikone1nvestoin- jennuksen määrä ja huojennusmenettely ei
5078: teja, joihin ryhdytään joulukuun 31 päivään muuttuisi.
5079:
5080:
5081:
5082:
5083: PERUSTELUT
5084:
5085: Investointien ja tuotantot01mmnan ikäynnis- ·Liikevaihtoverohuojennusten jatkaminen yh-
5086: tämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on dellä vuodella merkitsee sitä, että nykyinen
5087: tuotannollisia investointeja rasittava avoin lii- yhden kolmasosan määräinen huojennus tulisi
5088: kevaihtovero osittain poistettu niiltä välittö- koskemaan niitä valmistustoiminnassa käytettä-
5089: mästi tavaroiden valmistustoiminnassa käytet- viä koneita ja laitteita, jotka tilataan vuoden
5090: täviltä koneilta, laitteilta, työkaluilta ja niiden 1982 aikana ja jotka toimitetaan tilaajalle vii-
5091: osilta, jotka on toimitettu liikevaihtoverovel- mdstään .30. 6. 198.3. Valtiovarainministeriöllä
5092: volliselle tai jotka tämä on ottanut valmistus- olisi kuten tähänkin asti valta erityisistä syistä
5093: toiminnassaan käytettäväiksi 1. 4. 1978-.30. 6. pitentää toimitusaikaa vuodella eli aina 30. 6.
5094: 1982 välisenä aikana ja jotka on sitovin kir- 1984 saakka. Huojennusten j.atkaminen koskisi
5095: jallisin sopimuksin tai muutoin tilattu asetet- niin ikään niitä teollisuusrakennuksia, joiden
5096: tujen määräaikojen puitteissa. Vastaavasti on rakentamiseen ryhdytään vuoden 1982 aikana.
5097: uusien teollisuusrakennusten hintaan sisältyvä LiiJkevaihtovero poistuisi tällöin siltä rakenta-
5098: liikevaihtovero väliaikaisesti poistettu niiltä miselta, joka saadaan valmiiksi .31. .3. 1984
5099: uusilta teollisuusrakennuksilta, joiden raken- mennessä. Samalla kun veronhuojennukseen oi-
5100: nustyö on aloitettu 1. 8. 1977-31. 12. 1981 keuttavan rakentamisen aloittamiselle asetettua
5101: välisenä aikana ja loppuun saatettu asetettujen määräaikaa sanotulla tavalla pidennettäisiin esi-
5102: määräaikojen puitteissa. tetään rakentamisen lopettamiselle asetettua 31.
5103: Mainitut liikevaihtoverohuojennuikset koske- 3. 1984 päättyvää määräaikaa sovellettavaksi
5104: vat tämän vuoden loppuun mennessä käynnis- myös ennen vuoden 1982 alkua aloitetun ra-
5105: tettyjä investointihankkeita. kentamisen osalta. Veronhuojennusten jatkami-
5106: Tuotannollisten investointien edistämiseksi nen toteutettaisiin muuttamalla veronhuojen-
5107: hallitus esittää veronhuojennuksia jatkettavaksi nuslain soveltamisaikaa koskevia lain 8 ja 9
5108: vielä yhdellä vuodella. Toimenpiteellä pyritään §:n säännöksiä.
5109: samalla ehkäisemään suhdanteiden heikentymi- Liikevaihtoverohuojennusten verotuottoa
5110: sestä johtuva investointiaktiviteetin hiljenemi- alentava vaikutus oli vuonna 1980 teollisuus-
5111: nen ja vaimentamaan siitä seuraavaa työttö- rakennusten osalta 201 milj. mk ja koneiden
5112: myyden kasvua. ja laitteiden veronhuojennus .379 milj. mk eli
5113: 16&1009797
5114: 2 N:o 134
5115:
5116: vuositasolla yhteensä 580 milj. mk. Voimassa Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
5117: olevat veronhuojennukset sekä ehdotettu ve- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5118: ronhuojennusten jatkaminen alentaisi liikevaih-
5119: toveron vuosituottoa noin 570 millj. markalla.
5120:
5121:
5122: Laki
5123: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihto-
5124: verolakiin annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
5125:
5126: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
5127: väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain
5128: (848/80) 8 §:n 1 momentti ,sekä 9 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluvilksi:
5129:
5130: 8 § 1983 edelly,ttäen lisäksi, että tavarat on sito-
5131: Lain 2 §: ää sovelletaan niihin rakennuksiin, vitl kirjallisin sopimuksin tai muutoin ~tilattu
5132: joiden rakentamiseen on ryhdytty 1 päivänä viLmdstään 31 päivänä joulutkuuta 1982. Val-
5133: tammikuuta 1981 tai 'sen jälkeen viimeistään tiovarainministeriö voi erityisistä syistä hake-
5134: kuitenkin 31 päivänä joulukuuta 1982. Jos muksesta myöntää verovelvolliselle oikeuden
5135: rakennus valmistuu myöhemmin kuin 31 päi- 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähennY'ksen
5136: vänä maaHskuuta 1984 ei sen ·tämän lain mu- tekemiseen ~silloinkin, kun 1tavara on toimket-
5137: kaisesti vähennettävästä ostohinnasta 1saa vä- tu, luovutettu tullivalvonnasta tai otet,tu käy-
5138: hentää sitä osaa, joka 5 § :n :mukaan tulisi vä- tettäväiksi muuhun kuin myyntitallkoitukseen
5139: hennettäväksi myynnin verotusarvoa viimeksi 30 päivän kesäkuuta 1983 jälkeen, viimeiS:tään
5140: mainitun päivän jälkeiseltä ajalta laskettaessa. kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta 1984.
5141: Lain 4 §:n 3 momenttia sovelletaan, milloin
5142: myyty tavara on toimitettu ~tai se on otettu
5143: 9 § käytettäväksi muussa kuin 4 §:n 1 momentissa
5144: Lain 4 § :n 1 ja 2 momenttia sovelletaan talikoitetussa valmistustoiminnassa tahi liiketoi-
5145: niihin lainkohdassa tarkoitettuihin ,tavaroihin, minnan lopettaminen on tapahtunut 1 päivänä
5146: jotka on toimitettu 'tai luovutettu tullivalvon- ,tammikuuta 1981 tai sen jälkeen, kuitenkin
5147: nasta vähennyJ~sen ~tekemiseen o1keutetulle ve- ennen vuoden 1983 heinäkuun alkua.
5148: rovelvolliselle tahi jotka tämä on ottanut käy-
5149: tettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen
5150: 1 päivänä tamm~lmuta 1981 tai ~sen jälkeen Tämä laki ,tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5151: viimeistään kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta kuuta 1982.
5152:
5153:
5154: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
5155:
5156:
5157: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
5158: Pääministeri
5159: MAUNO KOIVISTO
5160:
5161:
5162:
5163:
5164: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
5165: N:o 134 3
5166:
5167: Liite
5168:
5169:
5170:
5171:
5172: Laki
5173: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihto-
5174: verolakiin annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta
5175:
5176: Eduskunnan päätöks·en mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
5177: väliaikaisista poikkeuksista li1kevaihtoverolakiin 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain
5178: ( 848/80) 8 § :n 1 momentti ;sekä 9 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
5179:
5180: Voimassa oleva laki Ehdotus
5181:
5182: 8 §. 8 §
5183: Lain 2 §: ää sovelletaan niihin rakennulksiin, Lain 2 §: ää •sovelletaan niihin rakennuksiin,
5184: joiden rakentamiseen on ryhdytty lain voi- joiden rakentamiseen on ryhdytty 1 päivänä
5185: maantulopäivänä tai sen jälkeen viimeistään tammikuuta 1981 tai sen jälkeen viimeistään
5186: kuitenkin 31 päivänä joulukuulla 1981. Jos kuitenkin 31 päivänä joulukuuta 1982. Jos ra-
5187: r.akennus valmistuu myöhemmin kuin 31 päi- kennus valmistuu myöhemmin kuin 31 päivänä
5188: vänä maaliskuuta 1983, ei sen tämän lain maaliskuuta 1984 ei sen tämän lain mukaisesti
5189: mukaisesti vähennettävästä ostohinnasta .saa vähennettävästä ostohinnasta saa vähentää sitä
5190: vähentää sitä osaa, joka 5 §:n mukaan tulisi osaa, joka 5 §:n mukaan tulisi vähennettäväksi
5191: vähennettäväksi myynnin verotusarvoa viimeksi myynnin verotusarvoa viimeksi mainitun päi-
5192: mainitun päivän jälkeiseltä ajalta laskettaessa. vän jälkeiseltä ajalta laskettaessa.
5193:
5194:
5195: 9 §. 9 §
5196: Lain 4 §:n 1 ja 2 momenttia 'Sovelletaan Lain 4 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan
5197: niihin sanotussa pykälässä tarkoitettuihin tava- niihin lainkohdassa tarkoitettuihin tavaroihin,
5198: roihin, jotka on toimitettu tai luovutettu tulli- jotka on toimitettu tai luovutettu tullivalvon-
5199: valvonnasta vähennyksen tekemiseen oikeute- nasta vähennyksen tekemiseen oikeutetulle ve-
5200: tulle verovelvolliselle tahi jotka tämä on otta- rovelvolliselle tahi jotka tämä on ottanut käy-
5201: nut käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoi- tettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen
5202: tukseen lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen 1 päivänä tammikuuta 1981 tai sen jälkeen
5203: viimeistään kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta viimeistään kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta
5204: 1982 edellyttäen lisäksi, että tavarat on sitovin 1983 edellyttäen lisäksi, että tavarat on sito-
5205: kirjallisin sopimuksin tai muutoin tilattu vii- vin kirialiisin sopimuksin tai muutoin tilattu
5206: meistään 31 päivänä joulukuuta 1981. Valtio- viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1982. Val-
5207: varainministeriö voi erityisistä syistä hakemuk- tiovarainministeriö voi erityisistä syistä hake-
5208: sesta myöntää verovelvolliselle oikeuden 4 §: n muksesta myöntää verovelvolliselle oikeuden
5209: 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen tekemi- 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen
5210: seen silloinkin, kun tavara on toimitettu, luo- tekemiseen silloinkin, kun tavara on toimitet·
5211: vutettu •tullivalvonnasta :tai otettu käytettä- tu, luovutettu tullivalvonnasta tai otettu käy-
5212: väksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen 30 tettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen
5213: päivän kesäkuuta 1982 jälkeen, viimeistään kui- 30 päivän kesäkuuta 1983 jälkeen, viimeistään
5214: tenkin 30 päivänä kesäkuuta 1983. !kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta 1984.
5215: 4 N:o 134
5216:
5217: Voimassa oleva laki Ehdotus
5218:
5219: Lain 4 § :n 3 momenttia sovelletaan, mil- Lain 4 §:n 3 momenttia sovelletaan, milloin
5220: loin myyty tavara on toimitettu tai se on myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
5221: otettu käytettäväksi muussa kuin 4 § :n 1 käytettäväksi muussa kuin 4 §:n 1 momentissa
5222: momentissa tarkoitetussa valmistustoiminnas'sa tarkoitetus,sa valmistustoiminnassa tahi liiketoi-
5223: tahi liiketoiminnan lopettaminen on tapahtunut minnan lopettaminen on tapahtunut 1 päivänä
5224: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui- tammikuuta 1981 tai ~sen jälkeen, kuitenkin
5225: tenkin ennen vuoden 1982 heinäkuun alkua. ennen vuoden 1983 heinäkuun alkua.
5226:
5227:
5228: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5229: kuuta 1982.
5230: 1981 vp. n:o 135
5231:
5232:
5233:
5234:
5235: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyö-
5236: räverosta annetun lain muuttamisesta
5237:
5238:
5239:
5240: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5241:
5242: Esityksessä ehdotetaan auto- ja moottoripyö- ta ehdotetaan auto- tai moottoripyöräverona
5243: räverosta annettua lakia muutettavaksi siten, perittäväksi 90 prosenttia vastaavan uuden ajo-
5244: että yli vuoden vanhojen, uusina myytävien neuvon verosta. Esitykseen sisältyy myös am-
5245: autojen ja moottoripyörien kulutukseen joutu- mattimaiseen liikenteeseen käytettävien autojen
5246: misen rajoittamiseksi näistä ajoneuvoista suo- ja invalidiautojen autoveronpalautuksen enim-
5247: ritettavaa auto- ja moottoripyöräveroa korotet- mäismäärien korottaminen. Kotimaassa valmis-
5248: taisiin 20 prosentilla. Edelleen ehdotetaan lakiin tetusta ajoneuvosta suoritettavan auto- ja
5249: otettavaksi säännö~set siitä, milloin auton moottoripyöräveron osalta ehdotetaan lakiin
5250: rakentamista ja kunnostamista pidetään veron- otettavaksi ennakkotietomenettelyn mahdollis-
5251: alaisena valmistamisena. Käytettynä maahan- tavat säännökset. Lakiin ehdotetaan lisäksi teh-
5252: tuodusta moottoripyörästä sekä käytettyinä täväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia.
5253: maahan tuoduista osista valmistettavasta autos-
5254:
5255:
5256:
5257:
5258: YLEISPERUSTELUT
5259:
5260: 1. Yli-ikäisinä markkinoitavien luovutettiin 3 517 sellaista henkilöautoa, joiden
5261: ajoneuvojen verotus valmistuksesta tuohon ajankohtaan mennessä oli
5262: kulunut enemmän kuin vuosi. Vuoden 1980
5263: Auto- ja moottoripyöräveron määrää koske- aikana luovutettiin tullivalvonnasta 770 täl-
5264: vat säännökset ovat auto- ja moottoripyöräve- laista autoa. Kuluvan vuoden aikana yli vuo-
5265: rosta annetun lain (482/67) 3 ja 4 §:ssä. den vanhojen henkilöautojen maahantuonti on
5266: Autojen osalta vero määräytyy auton tullaus- jälleen lisääntynyt. Kesäkuun loppuun mennes-
5267: arvoon pohjautuvan verotusarvon sekä moot- sä luovutettiin tullivalvonnasta 2 211 tällaista
5268: toripyörien osalta vastaavan verotusarvon ja autoa.
5269: moottorin iskutilavuuden perusteella. Henkilöautojen pitkäaikaisesta varastoinnista
5270: Maassamme myytäviä henkilöautoja joudu- voidaan olettaa aiheutuvan ajoneuvoille sellai-
5271: taan varastoimaan sekä ulkomailla että Suo- sia vaurioita, jotka lyhentävät niiden käyttö-
5272: messa ulkoilmassa joskus pitkiäkin aikoja. Täl- ikää. Kun tällaisten autojen joutumista kulu-
5273: lainen varastointi saattaa lyhentää auton käyt- tukseen ei voida pitää suotavana, tulisi tätä
5274: töikää varsinkin, jos auton ruosteenestokäsit- kuluttajan kannalta epäedullista kehitystä jar-
5275: telyä ei ole valmistuksen yhteydessä kunnolla ruttaa myös verotuksellisin toimenpitein. Tä-
5276: suoritettu. Vuoden 1979 aikana tullivalvonnasta män vuoksi ehdotetaan auto- ja moottoripyörä-
5277: J68100336F
5278: 2 N:o 135
5279:
5280: verosta annettuun lakiin otettavaksi saannös, tavat verotuskäytännössään verohallituksen oh-
5281: jonka mukaan muun kuin käytettynä maahan jetta ja jättävät korjatuiksi katsottavat autot
5282: tuodun henkilöauton veroa korotettaisiin 20 verottamatta. Liikevaihtovero-oikeus ja korkein
5283: prosentilla, jos auton valmistuksesta tullival- hallinto-oikeus noudattavat puolestaan korkeim-
5284: vonnasta luovuttamisajankohtaan mennessä on man hallinto-oikeuden päätöskäytännössä va-
5285: kulunut enemmän kuin yksi vuosi. kiintunutta .tiukempaa tulkintaa.
5286: Vastaava säännös koskisi myös moottoripyö- Rakennettujen ja kunnostettujen autojen ve-
5287: riä ja Suomessa valmistettuja autoja. rotukseen liittyvien epäselvyyksien ja sattuman-
5288: Ehdotetun lainmuutoksen ei oleteta lisäävän varaisuuksien poistamiseksi auto- ja moottori-
5289: auto- ja moottoripyöräveron tuottoa. pyöräverosta annettuun lakiin ehdotetaan otet-
5290: tavaksi säännökset siitä, milloin rakennetun tai
5291: kunnostetun auton kokoonpanoa pidetään ve-
5292: ronalaisena valmistamisena. Säännökset tulevat
5293: 2. Käy te t y i s t ä o s i s ta v a 1m i s- perustumaan annettavaan liikenneministeriön
5294: tetun auton verotus päätökseen vaurioituneen auton kunnostamisesta
5295: ja auton kokoamisesta osista. Jos kokoonpan-
5296: Auto- ja roottoripyöräverosta annetun lain nun auton osista liikenneministeriön määrää-
5297: 2 § :n 2 momentin mukaan veronalaisella auton mällä tavalla laskettuna 50 prosenttia tai vä-
5298: valmistamisella tarkoitetaan myös maassa tapah- hemmän on peräisin samasta aikaisemmin
5299: tuvaa kokoonpanoa, jollei ajoneuvosta ole jo Suomessa rekisteröidystä autosta, on kysymys
5300: maahan tuotaessa ollut autoveroa suoritettava. veronalaisesta kokoonpanosta.
5301: Auto- ja moottoripyöräverosta annetussa
5302: laissa ei ole säännöksiä siitä, milloin auton
5303: rakentamista ja kunnostamista on pidettävä 3. U 1 k omailta käytetty i n ä
5304: veronalaisena kokoonpanona. Näiden säännös- tuoduista osista valmistetun
5305: ten puuttuessa kunnostettujen ja rakennettujen auton verotus
5306: autojen verotus on ollut viime kädessä kor-
5307: keimman hallinto-oikeuden päätöskäytännön ja Käytettynä maahan tuodun auton vero on
5308: viranomaisten antamien ohjeiden varassa. Sään- auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
5309: nösten puuttuessa verotuskäytännön ei voida 3 §:n mukaan 90 prosenttia vastaavasta uuden
5310: katsoa vakiintuneen siten kuin verovelvollisen auton verosta. Suomessa valmistetun auton ve-
5311: kannalta katsottuna voidaan edellyttää. ron perusteena oleva verotusarvo on lain 5 § :n
5312: Liikenneministeriö antoi 1. 8. 1977 autore- 2 momentin mukaan auton valmistuskustan-
5313: kisterikeskukselle ja katsastustoimipaikoille oh- nusten mukaan määräytyvä auton hinta val-
5314: jeet ( n:o 4351/770 1977) vaurioituneen hen- mistuspaikalla.
5315: kilöauton kunnostamisesta ja henkilöauton ko- Koska käytettyjen henkilöautojen maahan
5316: koamisesta osista. Ohjeiden tarkoituksena oli tuonti ei niistä perittävän autoveron määrästä
5317: yhdenmukaistaa ja helpottaa kunnostettujen ja johtuen ole kannattavaa, on maahan todettu
5318: koottujen autojen katsastustyötä sekä yhden- tuodun ulkomailta ostetuista käytetyistä
5319: mukaistaa kunnostamaila tai kokoamalla saadun autoista purettuja suuriakin osakokonaisuuksia,
5320: auton rekisteriin merkittävän alkuperän mää- joista sellaisenaan tai Suomessa olevaan kanta-
5321: rittämistä. Ohjeissa on muun muassa henkilö- autoon liittämällä on rakennettu uusi autoyk-
5322: autojen eri osakokonaisuuksien suhteellisia silö. Ulkomailta ostettujen käytettyjen auton-
5323: osuuksia hyväksi käyttäen määritelty korjattu osien edullisesta hankintahinnasta johtuen pää-
5324: ja rakennettu auto. asiallisesti näistä osista valmistettujen autojen
5325: Verohallitus ilmoitti 19. 9. 1977 liikevaihto- valmistuskustannukset samoin kuin lain 3 ja
5326: verotoiroistoille käsityksenään, että liikennemi- 5 §:n nojalla määräytyvä autovero jäävät
5327: nisteriön ohjeen mukaisia rekisteröimisperustee- yleensä huomattavan alhaisiksi. Menettelyn
5328: na käytettäviä laskentaohjeita tulisi soveltaa edullisuus on lisännyt käytettyjen autonosien
5329: myös autoveron maksuunpanoperusteena, kun maahantuontia.
5330: joudutaan ratkaisemaan, onko kysymyksessä Edellä esitetyn perusteella auto- ja moottori-
5331: auton valmistaminen tai kokoaminen osista. pyöräverosta annettuun lakiin ehdotetaan otet-
5332: Tällä hetkellä liikevaihtoverotoimistot noudat- tavaksi säännös, jonka mukaan käytettyinä maa-
5333: N:o 135 3
5334:
5335: han tuoduista osista valmistetun auton vero on maiseen liikenteeseen käytettäväksi rekisteröi-
5336: 90 prosenttia vastaavan uuden auton verosta. dys,tä autosta palautettavan autoveron määräs-
5337: Autoa pidettäisiin käytettyinä maahan tuoduista tä. Kuluvan vuoden alusta on ammattimaisessa
5338: osista valmistettuna, jos liikenneministeriön liikenteessä käy,tettäväksi rekisteröityjen auto-
5339: määräämällä tavalla laskettuna enemmän kuin jen eli lähinnä taksiautojen veronpalautuksen
5340: 50 prosenttia osista on käytettyinä maahan enimmäismäärä ollut 37 500 markkaa. Kun näi-
5341: tuotuja. den autojen hinnat ja hintaan sisältyvä auto-
5342: vero ovat kohonneet, ehdotetaan palautettavatO
5343: autoveron enimmäismäärää korotettavaksi vuo-
5344: 4. Käy t e t t y n ä m a a h a n t u o d u n den 1982 alusta 4 000 markalla 41 500 mark-
5345: moottoripyörän verotus kaan.
5346: Vuonna 1980 palautettiin ammattimaiseen
5347: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain liikenteeseen rekisteröidyistä autoista autoveroa
5348: 3 §:n mukaan käytettynä maahan tuodun auton noin 110 milj. markkaa. Autoveron palautuk-
5349: vero on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton sen enimmäismäärän korottaminen 41 .JOO
5350: verosta. Auto- ja moottoripyöräverosta annetun markkaan lisää autoveron palautuksia arviolta
5351: asetuksen ( 483/67) 15 §:n mukaan autoa pi- 12 miJj. markalla vuodessa.
5352: detään autoverolakia sovellettaessa käytetty-
5353: nä, jos autolla on luotettavan selvityksen
5354: mukaan ajettu enemmän kuin 10 000 ki- 5.2. Invalidiautot
5355: lometriä ja jos auto on ollut ulkomailla
5356: rekisteröitynä kauemmin kuin 6 kuukautta. Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
5357: Käytettynä maahan tuodun moottoripyörän 17 § :n säännösten mukaan invalidi, jonka lii-
5358: verottamisen osalta ei auto- ja moottori- kunta- tai näkövammasta aiheUJtuva pysyvä
5359: pyöräverolaissa ole käytettynä maahan tuo- haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka
5360: dun auton verotusta vastaavia säännöksiä. henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, ja sel-
5361: Käytettynä maahan tuodun moottoripyörän lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä-
5362: vero määräytyy tällä hetkellä moottoripyörän hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on
5363: maahantuontiarvoon pohjautuvan verotusarvon hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistu-
5364: ja moottorin iskutilavuuden perusteella. mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi
5365: Käytettynä maahan tuotavan moottoripyörän olennaisen tarpeellinen, saa omistukseensa tule-
5366: moottoripyöräverotus ehdotetaan muutettavaksi vasta uudesta henkilöautosta autoveron hake-
5367: vastaamaan käytettynä maahantuodun auton muksesta takaisin. Palautettavan autoveron
5368: verotusta. Käytettynä maahan tuodun moottori- enimmäismäärä on yleensä 16 000 markkaa. Jos
5369: pyörän vero olisi tämän mukaisesti 90 prosent- invalidin on käytettävä automaattivaihteista
5370: tia vastaavan uuden moottoripyörän verosta. autoa, palautetaan autoveroa enintään 21 000
5371: Moottoripyörää pid~ttäisiin maahantuotaessa markkaa. Jos invalidin liikuntakyky on alaraa-
5372: käytettynä, jos sillä luotettavan selvityksen mu- jan tai alaraajojen puuttumisen tai toiminnan
5373: kaan on ajettu enemmän kuin 10 000 kilomet- vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen
5374: riä ja jos se on ollut ulkomailla rekisteröitynä pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosent-
5375: kauemmin kuin 6 kuukautta. tia, saa hän edellä kerrotuin muin edellytyksin
5376: autoverosta hakemuksesta takaisin 60 prosent-
5377: tia, enintään kuitenkin 10 500 markkaa.
5378: 5. Ammattimaiseen 1i i ken tee- Kun invalidien auton hankintaa on jatku-
5379: seen käytettävien autojen ja vasti pyrittävä .tukemaan, ehdotetaan autove-
5380: i n v a 1 i d i a u t o j e n a u t o v e r o n p a- ron palautuksen enimmä1smääriä koro~ettaviksi
5381: lautuksen korottaminen vuoden 1982 alusta. Normaalitapauksessa pa-
5382: lautettavan veron enimmäismäärää korotettai-
5383: 5.1. Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävät siin lakiehdotuksen mukaan 1 700 markalla,
5384: autot automaattisella vaihteistolla varustettua autoa
5385: käy,t:tämään joutuvan invalidin veronpalautusta
5386: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain korotettaisiin 2 300 markalla ja alaraajainva-
5387: 7 § :n 1 momentissa on säännökset ammatti- lidin 1 100 markalla.
5388: 4 N:o 135
5389:
5390: Vuonna 1980 palautettiin invaJideille auto- mukaan perittävistä veroista jo siinä vaiheessa
5391: veroa noin 42 milj. markkaa. Jos invalidipalau- kun eduskunnalle on annettu veron muutta-
5392: tuksen enimmäismääriä korotetaan ehdotetun mista koskeva hallituksen esitys. Tällainen vero-
5393: mukaisesti, vähenee aUJtoveron 'tuotto arviolta määrien muuttamiseen liittyvä väliaikainen val-
5394: 5 milj. markalla vuodessa. tuussäännös sisältyy muun muassa lähes kaik-
5395: kiin valmisteverolakeihin sekä tullitariffilakiin
5396: ja tuontimaksulakiin.
5397: 6. En n a k k o t i e d o n a n ta m i n en Valtioneuvostolle myönnetty valtuus muut-
5398: Suomessa valmistettavan taa väliaikaisesti auto- ja moottoripyöräveroa
5399: ajoneuvon verottamisesta saattaa olla tarpeen tasattaessa muutosesityk-
5400: sen muuten aiheuttamaa markkinatilannetta
5401: Oikeuskäytännössä on katsottu, että ennak- autokaupan piirissä. Toisaalta säännöksellä
5402: kotiedon antaminen auto- ja moottoripyöräve- voidaan estää mahdollisen keinotteluhyödyn
5403: rosta annetun lain soveltamisesta ei ole mah- syntyminen sinä aikana, jona hallituksen esi-
5404: dollista. Käytännön verotustyössä esiintyy kui- tystä käsitellään eduskunnassa.
5405: tenkin tapauksia, joissa sen seikan ratkaisemi-
5406: nen, onko kysymyksessä auto- ja moottoripyö-
5407: räverolaissa tarkoitettu autoveronalainen auton 8. Muut ehdotetu t muutokset
5408: valmistaminen, vaiko autoverosta vapaa vanhan
5409: auton korjaustyö, on muodostunut vaikeaksi. Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
5410: Toisaalta, koska auto- ja moottoripyöräverosta 12 §:ssä on säännökset lain 6 §:n 1 momentin
5411: annetussa laissa ei ole ollut säännöksiä siitä, nojalla verosta vapaan auton autoveron sekä
5412: milloin auton rakentamista ja kunnostamista palautetuo ja maksuunpanematta jätetyn auto-
5413: on pidettävä veronalaisena kokoonpanona, ei veron maksuunpanoperusteista. Säännökset ei-
5414: toimiva ennakkotietomenettely ilman tulkinta- vät nykyisellään sovellu kaikkiin sellaisiin ta-
5415: vaikeuksia ole ollut mahdollinen. pauksiin, joissa lain mukaan verovapaan ajoneu-
5416: Edellä on ehdotettu auto- ja moottoripyörä- von rakennetta on muutettu siten, että ajoneu-
5417: verosta annettuun lakiin otettavaksi säännökset voa ei voida enää pitää laissa tarkoitettuna ve-
5418: siitä, milloin rakennetun tai kunnostetun auton rovapaana ajoneuvona. Jotta verovapaan ajoneu-
5419: kokoonpanoa pidetään veronalaisena valmista- von muuttaminen rakenteeltaan auto- ja moot-
5420: misena. Koska valmistamisen ja verovapaan toripyöräverosta annetussa laissa tarkoitetuksi
5421: korjaustyön välinen rajanveto saattaa eräissä veronalaiseksi ajoneuvoksi johtaisi aina veron
5422: tapauksissa olla varsin tulkinnanvarainen ja kun maksuunpanoon, ehdotetaan lain 12 §:ää täy-
5423: autoveron määrä auton valmistustyön osalta on dennettäväksi tätä koskevilla säännöksillä. Ra-
5424: myös huomattavan suuri, ehdotetaan lakiin kennemuutoksesta tehtävää ilmoitusta koskevaa
5425: otettavaksi sitovan ennakkotiedon antamisen lain 8 § :n 1 momentin säännöstä ehdotetaan
5426: mahdollistavat säännökset. Auto- ja moottori- vastaavasti muutettavaksi.
5427: pyöräverosta annetun lain 21 §:ään ehdotetaan Edellä kohdissa 2 ja 3 ehdotetut rakennetun
5428: lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan ja korjatun auton kokoonpanoa sekä käytettyinä
5429: ennakkotiedon antamisesta Suomessa valmis- maahan tuoduista osista valmistetun auton ve-
5430: tetusta ajoneuvosta suoritettavan auto- tai moot- rottamista koskevat säännökset edellyttävät
5431: toripyöräveron osalta on voimassa, mitä ennak- eräitä lakiin otettavia määrittelyjä. Yhdenmu-
5432: kotiedon antamisesta liikevaihtoverosta on sää- kaisesti tämän kanssa nyt auto- ja moottoripyö-
5433: detty. räverosta annetussa asetuksessa oleva määrit-
5434: tely siitä, milloin autoa on maahan tuotaessa
5435: pidettävä käytettynä ehdotetaan otettavaksi
5436: 7. Valtioneuvoston valtuus- lakiin.
5437: säännös
5438:
5439: Auto- ja moottoripyöräverosta annettuun 9. Voimaantulo
5440: lakiin ei sisälly säännöstä, jonka nojalla valtio-
5441: neuvostolla olisi oikeus määrätä uusien auto- Laki on tarkoitus saattaa voimaan heti kun
5442: tai moottoripyöräveron määräytymisperusteiden eduskunta on sen hyväksynyt. Lain 4 § :n 3
5443: N:o 135 5
5444:
5445: momenttia, 4 a §:ää, 4 c §:ää, 7 §:n 1 mo- 1982 tai sen jälkeen. Lain 2 §:n 2 momentin
5446: menttia, 8 §:n 1 momenttia, 12 §:n 1 moment- ja 4 c § :n 2 momentin voimaansaattaminen
5447: tia sekä 17 § :n 1 ja 2 momenttia sovellettai- edellyttää liikenneministeriön päätöstä, jonka
5448: siin ajoneuvoihin, jotka on luovutettu tullival- perusteella lainkohdissa tarkoitetut osakokonai-
5449: vonnasta tai toimitettu 1 päivänä tammikuuta suudet voidaan laskea.
5450:
5451:
5452:
5453: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5454:
5455: 2 §:n 2 mom. Lainkohtaan ehdotetaan otet- 4 §:n 3 mom. Lakiin ehdotetaan otettavaksi
5456: tavaksi säännökset siitä, milloin Suomessa tapah- käytettynä maahan tuotavan moottoripyörän
5457: tuvaa auton kokoonpanoa on pidettävä laissa verotusta koskeva erityissäännös. Samoin kuin
5458: tarkoitettuna veronalaisena valmistamisena. Ve- käytettynä maahan tuodusta henkilöautosta
5459: ronalaisen kokoonpanon määritteleminen ehdo- ehdotetaan käytettynä maahantuodusta mootto-
5460: tetaan kytkettäväksi annettavaan liikenneminis- ripyörästä verona perittäväksi 90 prosenttia
5461: teriön päätökseen vaurioituneen auton kunnos- vastaavan uuden moottoripyörän verosta.
5462: tamisesta ja auton kokoamisesta osista. Valmis- 4 a §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan
5463: tamisella tarkoitetaan maassa tapahtuvaa ko- lakiin otettavaksi säännös autoista ja moottori-
5464: koonpanoa, jos kokoonpannun auton osista lii- pyöristä suoritettavan auto- ja moottoripyörä-
5465: kenneministeriön määräämällä tavalla laskettu- veron korottamisesta, silloin kun ajoneuvon
5466: na 50 prosenttia tai vähemmän on peräisin valmistumisajankohdan ja tullivalvonnasta luo-
5467: samasta aikaisemmin Suomessa rekisteröidystä vuttamis- tai toimittamisajankohdan välinen
5468: autosta. Sitävastoin jos auton osista enemmän aika on enemmän kuin yksi vuosi. Autosta ja
5469: kuin 50 prosenttia on peräisin samasta aikai- moottoripyörästä lain 3 tai 4 §:n säännösten
5470: semmin Suomessa rekisteröidystä autosta, ky- nojalla suoritettavaa veroa ehdotetaan edellä
5471: seessä on verovapaa auton korjaaminen. mainitussa tapauksessa korotettavaksi 20 pro-
5472: Tällä hetkellä 2 §:n 2 momentin mukaan sentilla. Korotussäännös ei koske käytettynä
5473: valmistamisella tarkoitetaan myös maassa tapah- maahantuotuja autoja, joiden vero määräytyy
5474: tuvaa kokoonpanoa, jollei ajoneuvosta ole jo lain 3 §: ssä olevan erityissäännöksen perus-
5475: maahantuotaessa ollut auto- ja moottoripyörä- teella.
5476: veroa suoritettava. Säännöksen mukaan on 4 b §. Yleisperusteluihin viitaten lakiin eh-
5477: muun muassa mahdollista veronalaisen paketti- dotetaan otettavaksi säännös valtioneuvoston
5478: auton muuttaminen henkilöautoksi ilman, että oikeudesta määrätä ehdotuksen mukaan kan-
5479: autosta joudutaan uudelleen suorittamaan auto- nettavasta verosta jo siinä vaiheessa, kun edus-
5480: veroa. Ottaen huomioon, että uudet auton ve- kunnalle on annettu auto- ja moottoripyöräve-
5481: ronalaista kokoonpanoa koskevat säännökset ron muuttamista koskeva hallituksen esitys. Jos
5482: eivät tavanomaisissa rakennemuutostapauksissa valtioneuvoston määräyksen mukaan suoritettu
5483: aiheuta auton valmistamiseen perustuvaa auto- vero on suurempi kuin sittemmin vahvistettu
5484: veron maksuunpanoa, ehdotetaan kyseinen maa- vero, palautetaan erotusta vastaava määrä hake-
5485: hantuonnin yhteydessä kannetun veron huo- muksesta verovelvolliselle eli ajoneuvon maa-
5486: mioon ottamista koskeva säännös kumottavaksi. hantuojalle tai valmistajalle. Tällä hetkellä ei
5487: Verovapaan pakettiauton muuttaminen henkilö- ole näkyvissä sellaisia seikkoja, jotka edellyttäi-
5488: autoksi aiheuttaa aina autoveron maksuunpanen sivät veron määrään muutoksia.
5489: rakennemuutoksen perusteella. 4 c §. Lainkohdan 1 momenttiin ehdotetaan
5490: 3 §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan otettavaksi säännökset siitä, milloin auto- ja
5491: käytettyinä maahantuoduista osista valmiste- moottoripyöräverolakia sovellettaessa autoa ja
5492: tusta autosta perittäväksi vero samoin perus- moottoripyörää pidetään maahan tuotaessa käy-
5493: tein kuin käytettynä maahan tuodusta autosta. tettynä. Ajoneuvoa pidetään maahan tuotaessa
5494: Käytettynä maahan tuodun auton vero on 90 käytettynä, jos sillä on luotettavan selvityksen
5495: prosenttia vastaavan uuden auton verosta. mukaan ajettu enemmän kuin 10 000 kilomet-
5496: 6 N:o 135
5497:
5498: riä ja jos ajoneuvo on ollut ulkomailla rekiste- verovapaan auton rakennemuutoksesta, jota ei
5499: röitynä kauemmin kuin 6 kuukautta. Vastaava ole mainittu lain 6 §:n 1 momentissa, eivät
5500: käytettyä autoa koskeva säännös on tällä het- nykyiset maksuunpanosäännökset sovellu. Yleis-
5501: kellä auto- ja moottoripyöräverosta annetun perusteluihin viitaten maksuunpanosäännöksiä
5502: asetuksen 15 §:ssä. ehdotetaan siten täydennettäviksi, että verova-
5503: Edellä 3 §: ssä on ehdotettu, että käytettyinä paan ajoneuvon muuttaminen rakenteeltaan
5504: maahan tuoduista osista valmistetun auton vero auto- ja moottoripyöräverolaissa tarkoitetuksi
5505: olisi 90 prosenttia vastaavasta uuden auton veronalaiseksi ajoneuvoksi johtaa aina auto- tai
5506: verosta. Autoa pidettäisiin käytettyinä maahan moottoripyöräveron maksuunpanoon.
5507: tuoduista osista valmistettuna, jos enemmän 17 §:n 1 ja 2 mom. Invalidien autoveron
5508: kuin 50 prosenttia osista on käytettyinä maa- palautuksen enimmäismäärä ehdotetaan koro-
5509: han tuotuja. Käytettyjen osien prosenttiosuuk- tettavaksi 16 000 markasta 17 700 markkaan.
5510: sien laskemisessa sovelletaan liikenneministe- Jos invalidin on käytettävä automaattivaihteista
5511: riön määräämiä laskentaperusteita. autoa, enimmäismäärä kohoaisi ehdotuksen mu-
5512: 7 §:n 1 mom. Jos maahan tuotu auto on kaan 21 000 markasta 23 300 markkaan. Ala-
5513: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- raajainvalideille palautettaisiin autoveroa pykä-
5514: teriin käytettäväksi ammattimaisessa liikentees- län 2 momentin mukaan enintään 11 600 mark-
5515: sä, ehdotetaan siitä palautettavan autoveron kaa nykyisen 10 500 markan asemasta.
5516: enimmäismäärä korotettavaksi 3 7 500 markasta 21 §:n 2 mom. Ennakkotiedon antaminen
5517: 41 500 markkaan. Palautusta haettaisiin kuten auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
5518: nykyisinkin Helsingin piiritullikamarilta. Suo- soveltamisesta ei ole nykyisten säännösten mu-
5519: messa valmistetun auton osalta veron palaut- kaan mahdollista. Yleisperusteluihin viitaten
5520: taisi edelleen asianomainen liikevaihtoverotoi- ennakkotiedon antaminen Suomessa valmistet-
5521: misto. tavasta ajoneuvosta suoritettavasta auto- tai
5522: 8 §:n 1 mom. Jos la~n 6 §:n 1 ja 2 mo- moottoripyöräverosta ehdotetaan mahdollistet-
5523: mentin nojalla verosta vapaan ajoneuvon raken- tavaksi. Suomessa valmistettujen autojen ve-
5524: netta on muutettu shen, että ajoneuvo ei enää rotuksesta huolehtii se liikevaihtoverotoimisto,
5525: ole sellainen kuin mainituissa momentei:ssa 'tar- jonka alueella valmistaminen tapahtuu. Tästä
5526: koitetaan, on ajoneuvon omistaja velvollinen johtuen myös ennakkotietoasian ratkaiseminen
5527: auto- ,tai moottoripyöräveron maksuunpanoa soveltuu parhaiten liikevaihtoverotoimistojen
5528: varten tekemään mkennemuutoksesta ilmoituk- tehtäväksi. Muutenkin ennakkotiedon antami-
5529: sen autorekisterikeskukselle. Lain 12 § : ää on sesta kotimaassa valmistettavasta ajoneuvosta
5530: ehdotettu muutettavaksi siten, että aurto- ja suoritettavan auto- ja moottoripyöräveron osalta
5531: moottoripyörävemlain mukaan 'Verovapaan ajo- ehdotetaan säädettäväksi, mitä ennakkotiedon
5532: neuvon muuttaminen rakenteeltaan laissa tar- antamisesta liikevaihtoverosta on säädetty. Lii-
5533: koitetuksi veronala~seksi ajoneuvoksi aiheut- kevaihtoverolain nojalla annettavasta ennakko-
5534: taisi aina auto- tai moottoripyöräveron mak- tiedosta on säännökset liikevaihtoverolain
5535: suunpanon. Vastaavasti ilmoittamisvelvollisuut- ( 532/63) 67 § :ssä.
5536: ta koskevia lain 8 § :n 1 momentin säännöksiä 25 §. Koska uuteen 4 c §:ään ehdotetaan
5537: ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksuun- otettavaksi muun muassa säännökset siitä, mil-
5538: panon aiheuttavasta rakennemuutoksesta on loin autoa pidetään maahan tuotaessa käytet-
5539: aina ilmoitettava autorekisterikeskukselle. tynä, ehdotetaan lainkohdan viittaus auto- ja
5540: 12 §:n 1 mom. Lain 12 § sisältää säännök- moottoripyöräverosta annettuun asetukseen
5541: sen autoveron maksuunpanoperusteista rakenne- tältä osin tarpeettomana kumottavaksi.
5542: muutostapauksissa sekä tapauksissa, jolloin
5543: autoveron alennukseen oikeuttava olosuhde lak- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
5544: kaa. Jos on kysymys sellaisen auto- ja moottori- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5545: pyöräverosta annetun lain 1 §: ssä tarkoitetun
5546: N:o 135 7
5547:
5548:
5549:
5550:
5551: Laki
5552: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
5553: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5554: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain ( 482/
5555: 67) 2 §:n 2 momentti, 3 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 12 §:n 1 momentti,
5556: 17 §:n 1 ja 2 momentti 1sekä 25 §,
5557: sellaisina kuin niistä ovat 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa ( 842/77),
5558: 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
5559: (849/80), 8 §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa
5560: laissa (444/80) ja 25 § 11 päivänä tolllkokuuta 1971 annetussa laissa (352/71), sekä
5561: lisätään lakiin uusi 4 a-4 c § sekä 4 § :ään, sellaisena kuin se on mainitussa 25 päi-
5562: vänä marraskuuta 1977 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja 21 §:ään uusi 2 momentti seu-
5563: raavasti:
5564: 2 § 4b §
5565: Kun eduskunnalle on annettu esitys auto-
5566: Valmistamista on myös maassa tapahtuva ko- ja moottoripyöräveron muuttamisesta, valtio-
5567: koonpano, ei kuitenkaan silloin, kun kokoon- neuvostolla on oikeus määrätä, että vero kan-
5568: pannun auton osista enemmän kuin 50 pro- netaan esityksen mukaisena.
5569: senttia on peräisin samasta aikaisemmin maas- Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero
5570: sa rekisteröidystä autosta. Liikenneministe- on suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero,
5571: riö määrää, miten edellä tarkoitettu prosentti- on erotusta vastaava määrä palautettava ha-
5572: osuus lasketaan. kemuksesta verovelvolliselle.
5573:
5574: 4c §
5575: 3 § Autoa ja moottoripyörää pidetään maahan
5576: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon tuotaessa käytettynä, jos ajoneuvolla on luotet-
5577: määrä 'korotettuna 45 prosentilla ja vähennet- tavan selvityksen mukaan ajettu enemmän kuin
5578: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että ve- 10 000 kilometriä ja jos ajoneuvo on ollut ul-
5579: ron määrä aina on vähintään 50 prosenttia ve- komailla rekisteröitynä kauemmin kuin 6 kuu-
5580: rotusarvosta. Käytettynä maahan tuodun ja käy- kautta.
5581: tettyinä maahan tuoduista osista valmistetun Autoa pidetään käytettyinä maahan tuoduista
5582: auton vero on 90 prosenttia vastaavan uuden osista valmistettuna, jos 2 §: ssä tarkoitetulla
5583: auton verosta. tavalla laskettuna enemmän kuin 50 prosent-
5584: 4 § tia osista on käytettyinä maahan tuotuja.
5585:
5586: Käytettynä maahan tuodun moottoripyörän 7 §
5587: vero on 90 prosenttia vastaavan uuden moot- Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on
5588: toripyörän verosta. sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-
5589: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
5590: 4a § väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton
5591: Jos muun kuin käytettynä maahan tuodun omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä
5592: auton tai moottoripyörän valmistumisesta on pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
5593: sitä tullivalvonnasta luovutettaessa kulunut oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
5594: enemmän kuin yksi vuosi, korotetaan 3 tai tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
5595: 4 §:n mukaan suoritettavaa veroa 20 prosen- omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
5596: tilla. Vastaavasti on meneteltävä, jos maassa piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
5597: valmistetun edellä tarkoitetun ajoneuvon val- suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
5598: mistumisesta on kulunut ajoneuvoa toimitet- tään 41 500 markkaa. Palautusta on uhalla,
5599: taessa enemmän kuin yksi vuosi. että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
5600: 8 N:o 135
5601:
5602: tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5603: on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi. ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä
5604: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka
5605: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel-
5606: 8 § lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä-
5607: Jos ·taman lain nojaLla vemsta vapaan ajo- hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta
5608: neuvon rakennetta on muutettu siten, että ajo- on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val-
5609: neuvoa ei enää voida p1tää, ottaen huomioon mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
5610: 1 §:n 2 momentin säännökset, tämän Jain mu- tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin
5611: kaan verosta vapaana ajoneuvona, on ajoneuvon piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä
5612: omistaja velvollinen •tekemään tästä i.lmoituk- asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
5613: sen kuukauden kuluessa autorekisterikeskuksel- tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
5614: le. Samoin on se, joka 7 § :n nojalla on saanut ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kui-
5615: autoveroa takaisin tai jolle autoveroa on 13 .a tenkin enintään 17 700 markkaa. Milloin ha-
5616: §:n nojalla jätetty maksuunpanematta tahi joka kija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muu-
5617: omistaa auton, josta veroa ei ole 6 § :n 4 mo- toin luotettavasti osoittaa, että hänen on käy-
5618: mentin nojalla suoritettu tai josta veroa on pa- tettävä automaattivaihteista autoa, veroa pa-
5619: lautettu tai 13 a §:n nojalla jätetJty maksuun- lautetaan edellä mainituin edellytyksin enintään
5620: panematta, velvollinen, jos autoa ei enää käy- 23 300 markkaa. Jos auto on ollut haltijan
5621: tetä pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija
5622: tahi 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuna autona, on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus
5623: tekemään tästä edellä mainitussa ajassa ilmoi- voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
5624: tuksen ,autorekisterikeskukselle. Milloin tässä rmty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä
5625: pykäJässä taclwitettu ilmoitusvelvollisuus on viimeistään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä
5626: [aiminlyöty, on poliisiviranomaisen estettävä ajassa.
5627: ajoneuvon käyttö, kunnes sanottu velvollisuus Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
5628: on täytetty. ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
5629: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5630: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
5631: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
5632: 12 § siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-
5633: Mikäli ajoneuvo, josta ei ole tämän lain mu- sa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiri-
5634: kaan suoritettava veroa tai josta vero on tullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa
5635: joko kokonaan tai osaksi 7 §:n nojalla pa- säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista
5636: lautettu, tahi josta veroa on 13 a § :n nojalla maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan-
5637: jätetty maksuunpanematta, ilmoitetaan tai olisi tuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hin-
5638: ilmoitettava merkittäväksi autorekisteriin muu- taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
5639: na kuin tämän lain mukaan verosta vapaana ajo- 11 600 markkaa. Palautusta myönnetään vain
5640: neuvona tai muun omistajan tai haltijan kuin autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
5641: ajoneuvosta veronpalautuksen saaneen käyttäjän toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistumis-
5642: tai muun kuin sen henkilön, jolle veroa on ta varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi
5643: jätetty maksuunpanematta, hänen kuoltuaan olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan teh-
5644: hänen oikeudenomistajansa tai toisen veronpa- dä ennen kuin hakija on rekisteröity auton
5645: lautukseen oikeutetun nimiin, .tulee autorekis- omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
5646: terikeskuksen varattuaan maksuvelvolliselle ti- 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
5647: laisuuden selvityksen esittämiseen maksuunpan-
5648: na auto- tai moottoripyörävero sanotun käyttä-
5649: jän tai ajoneuvon luovuttaneen oikeudenomis-
5650: tajan maksettavaksi. 21 §
5651:
5652: Ennakkotiedon antamisesta kotimaassa val-
5653: mistetusta ajoneuvosta suoritettavan auto- ja
5654: 17 § moottoripyöräveron osalta on voimassa, mitä
5655: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ennakkotiedon antamisesta liikevaihtoverosta on
5656: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai säädetty.
5657: N:o 135 9
5658:
5659: 25 § Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
5660: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- kuuta 1982. Lain 4 §:n 3 momenttia, 4 a §:ää,
5661: töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi- 4 c §:ää, 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 moment-
5662: listeriö antaa kuitenkin tarkemmat määräyk- tia, 12 §:n 1 momenttia ,sekä 17 §:n 1 ja 2
5663: ;et pakettiauton tavaratilan tilavuuden, kor- momenttia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luo-
5664: {euden ja pituuden mittaamisesta. vutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan lain
5665: voimaantulopäivänä tai sen j~een.
5666:
5667:
5668: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
5669:
5670:
5671: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
5672: Pääministeri
5673: MAUNO KOIVISTO
5674:
5675:
5676:
5677:
5678: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
5679:
5680:
5681:
5682:
5683: : 168100336F
5684: 10 N:o 135
5685:
5686: Liite
5687:
5688:
5689:
5690:
5691: Laki
5692: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
5693:
5694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5695: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain ( 482/
5696: 67) 2 §:n 2 momentti, 3 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 12 §:n 1 momentti,
5697: 17 §:n 1 ja 2 momentti ,selkä 25 §,
5698: sellaisina kuin niistä ovat 3 § 25 päivänä marraskuuta 1977 annetussa laissa (842/77),
5699: 7 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
5700: (849/80), 8 §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa
5701: laissa (444/80) ja 25 § 11 päivänä toukokuuta 1971 annetussa laissa (352/71), sekä
5702: lisätään lakiin uusi 4 a-4 c § sekä 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 25 päi-
5703: vänä marraskuuta 1977 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja 21 §:ään uusi 2 momentti
5704: seuraavasti:
5705:
5706: Voimassa oleva laki Ehdotus
5707:
5708: 2 §. 2 §
5709:
5710: Valmistamisella tarkoitetaan myös maassa ta- Valmistamista on myös m,aassa tapahtuva ko
5711: pahtuvaa kokoonpanoa, jollei ajoneuvosta ole koonpano, ei kuitenkaan silloin, kun kokoon
5712: jo maahan tuotaessa ollut auto- ja moottoripyö- pannun auton osista enemmän kuin 50 pro
5713: räveroa suoritettava. senttia on peräisin samasta aikaisemmin maas
5714: sa rekisteröidystä autosta. Liikenneministe
5715: riö määrää, miten edellä tarkoitettu prosentti
5716: osuus lasketaan.
5717:
5718:
5719: 3 §. 3 §
5720: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon Autoveroa suoritetaan auton verotusarvot
5721: määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet- määrä korotettuna 45 prosentilla ja vähennet
5722: tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että veron tynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että ve
5723: määrä aina on vähintään 50 prosenttia verotus- ron määrä aina on vähintään 50 prosentti:
5724: arvosta. Käytettynä maahan tuodun auton vero verotusarvosta. Käytettynä maahan tuodun ;~
5725: on 90 prosenttia vastaavasta uuden auton ve- käytettyinä maahan tuoduista osista valmiste
5726: rosta. tun auton vero on 90 prosenttia vastaavat
5727: uuden auton verosta.
5728:
5729: 4 §
5730: Käytettynä maahanluodun moottoripyörä1
5731: vero on 90 prosenttia vastaavan uuden moot
5732: toripyörän verosta.
5733:
5734: 4a §
5735: Jos muun kuin käytettynä maahan tuodUI
5736: auton tai moottoripyörän valmistumisesta oJ
5737: N:o 135 11
5738:
5739: Voimassa oleva laki Ehdotus
5740:
5741: sitä tullivalvonnasta luovutettaessa kulunut
5742: enemmän kuin yksi vuosi, korotetaan 3 tai
5743: 4 §:n mukaan suoritettavaa veroa 20 prosen-
5744: tilla. Vastaavasti on meneteltävä, jos maassa
5745: valmistetun edellä tarkoitetun ajoneuvon val-
5746: mistumisesta on kulunut ajoneuvoa toimitet-
5747: taessa enemmän kuin yksi vuosi.
5748:
5749: 4b §
5750: Kun eduskunnalle on annettu esitys auto-
5751: ja moottoripyöräveron muuttamisesta, valtio-
5752: neuvostolla on oikeus määrätä, että vero kanne-
5753: taan esityksen mukaisena.
5754: Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on
5755: suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on
5756: erotusta vastaava määrä palautettava hakemuk-
5757: sesta verovelvolliselle.
5758:
5759: 4c §
5760: Autoa ja moottoripyörää pidetään maahan
5761: tuotaessa käytettynä, jos ajoneuvolta on luo-
5762: tettavan selvityksen mukaan ajettu enemmän
5763: kuin 10 000 kilometriä ja jos ajoneuvo on ol-
5764: lut ulkomailla rekisteröitynä kauemmin kuin
5765: 6 kuukautta.
5766: Autoa pidetään käytettyinä maahan tuoduista
5767: osista valmistettuna, jos 2 §: ssä tarkoitetulla
5768: tavalla laskettuna enemmän kuin 50 prosenttia
5769: osista on käytettyinä maahan tuotuja.
5770:
5771: 7 §. 7 §
5772: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on
5773: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-
5774: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
5775: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton
5776: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä
5777: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
5778: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui- oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
5779: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
5780: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
5781: piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
5782: suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin- suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
5783: tään 37 500 markkaa. Palautusta on uhalla, tään 41 500 markkaa. Palautusta on uhalla,
5784: että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet- että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
5785: tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
5786: on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi. on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
5787:
5788:
5789: 8 §. 8 §
5790: Jos 6 §:n 1 ja 2 momentin nojalla verosta Jos tämän lain nojalla verosta vapaan ajo-
5791: . . apaan ajoneuvon rakenne~ta on :muutettu si- neuvon rakenentta on muutettu siten, että ajo-
5792: 12 N:o 135
5793:
5794: Voimassa oleva laki Ehdotus
5795:
5796: ten, että ajoneuvo ei enää ole sellainen, kuin neuvoa ei enää voida pitää, ottaen huomioor
5797: mainituissa momenteissa, ottaen huomioon 1 1 § :n 2 momentin säännökset, tämän lain mu·
5798: § :n 2 momentin ,säännöksen, tarkoitetaan, on kaan verosta vapaana ajoneuvona, on ajoneuvor
5799: ajoneuvon omistaja velvollinen tekemään tästä omistaja velvollinen tekemään tästä ilmoituk
5800: ilmoituksen kuukauden kuluessa autorekisteri- sen kuukauden kuluessa autorekisteriikeskuksel
5801: keskukselle. Samoin on se, joka 7 §:n nojalla le. Samoin on se, joka 7 §:n nojalla on saanu1
5802: on saanut autoveroa takaisin tai jolle auto- autoveroa takaisin tai jolle autoveroa on 13 ~
5803: veroa on 13 a § :n nojalla jätetty maksuun- §:n no}alla jätetty maksuunpanematta tahi job
5804: panematta tahi joka omistaa auton, josta veroa omistaa auton, josta veroa ei ole 6 §:n 4 mo-
5805: ei ole 6 § :n 4 momentin nojalla suoritettu tai mentin nojalla suoritettu tai josta veroa on pa·
5806: josta veroa on palautettu tai 13 a § :n nojalla Jautettu tai 13 a §:n nojalla jätetty maksuun·
5807: jätetty maksuunpanema1Jta, velvollinen, jos panematta, velvollinen, jos autoa ei enää käy
5808: autoa ei enää käytetä pääasiallisesti ammatti- tetä pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseer
5809: maiseen liikenteeseen tahi 6 § :n 1 momentissa tahi 6 § :n 1 momentissa ta11koitettuna autona
5810: tarkoitettuna autona, tekemään tästä edellä tekemään tästä edellä mainitussa ajassa ilmoi-
5811: mainitussa ajassa ilmoituksen autorekisterikes- tuksen .autorekisterikeskukselle. Milloin täss~
5812: kukselle. Milloin tässä pykälässä ta11koitettu il- pykälässä ta11koitettu ilmoitusvelvollisuus or
5813: moitusvelvollisuus on JaiminJyöty, on poliisi- ,laiminJyöty, on poliisiviranomaisen estettäv~
5814: viranomaisen este1Jtävä auton käy,uö, kunnes ajoneuvon käyttö, kunnes sanottu velvollisum
5815: sanottu velvollisuus on täytetty. on täytetty.
5816:
5817:
5818: 12 §. 12 §
5819: Mikäli auto, joka on 6 §:n 1 momentin Mikäli ajoneuvo, josta ei ole tämän lain mu·
5820: nojalla verosta vapaa tai josta vero on joko kaan suoritettava veroa tai josta vero on
5821: kokonaan tai osaksi 7 § :n nojalla palautettu, joko kokonaan tai osaksi 7 §:n nojalla pa-
5822: tahi josta veroa on 13 a § :n nojalla jätetty lautettu, tahi josta veroa on 13 a §:n nojalla
5823: maksuunpanematta, ilmoitetaan tai olisi ilmoi- jätetty ma:ksuunpanematta, ilmoitetaan tai olisi
5824: tettava merkittäväksi autorekisteriin muuna ilmoitettava merkittäväksi autorekisteriin muu·
5825: kuin 6 § :n 1 momentissa tarkoitettuna autona na kuin tämän lain mukaan verosta vapaana ajo-
5826: tai muun omistajan tai~ haltijan kuin autosta neuvona tai muun omistajan tai haltijan kuin
5827: veronpalautuksen saaneen käyttäjän tai muun ajoneuvosta ve11onpalautuksen saaneen käyttäjät
5828: kuin sen henkilön, jolle veroa on jätetty mak- tai muun kuin sen henkilön, jolle veroa on
5829: suunpanematta, hänen kuoltuaan hänen oikeu- jätetty maksuunpanematta, hänen kuoltuaan
5830: denomistajansa tai toisen veronpalautukseen hänen oikeudenomistajansa tai toisen veronpa-
5831: oikeutetun nimiin, tulee autorekisterikeskuksen Jautukseen oikeutetun nimiin, tulee autorekis-
5832: varattuaan maksuvelvolliselle tilaisuuden selvi- terikeskuksen varattuaan maksuvelvolliselle ti·
5833: tyksen esittämiseen maksuunpanna autovero laisuuden selvityksen esittämiseen maksuunpan-
5834: sanotun käyttäjän tai auton luovuttaneen oikeu- na auto- tai moottoripyörävero ,sanotun käyttä·
5835: denomistajan maksettavaksi. jän tai ajoneuvon luovuttaneen oikeudenomis·
5836: tajan maksettavaksi.
5837:
5838:
5839: 17 §. 17 §
5840: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
5841: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
5842: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5843: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä
5844: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka
5845: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel- henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sel-
5846: lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä- lainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vä-
5847: hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta hintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta
5848: N:o 135 13
5849:
5850: Voimassa oleva laki Ehdotus
5851:
5852: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val- on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val-
5853: mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi- mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
5854: tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin tamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin
5855: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä
5856: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
5857: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo- tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suo-
5858: ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kui- ritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kui-
5859: tenkin enintään 16 000 markkaa. Milloin ha- tenkin enintään 17 700 markkaa. Milloin ha-
5860: kija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muu- kija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muu-
5861: toin luotettavasti osoittaa, että hänen on käy- toin luotettavasti osoittaa, että hänen on käy-
5862: tettävä automaattivaihteista autoa, veroa pa- tettävä automaattivaihteista autoa, veroa pa-
5863: lautetaan edellä mainituin edellytyksin enintään lautetaan edellä mainituin edellytyksin enintään
5864: 21 000 markkaa. Jos auto on ollut haltijan 23 300 markkaa. Jos auto on ollut haltijan
5865: käytössä, vero palautetarun vasta, kun haltija käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija
5866: on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus
5867: voidaan tehdä ennen kr,1in hakija on rekiste- voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
5868: röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä vii- röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä vii-
5869: meistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. meistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa.
5870: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin verona:laisena maahan tuotua autoa
5871: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
5872: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
5873: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
5874: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
5875: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen- siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-
5876: sa on vähintään 4n prosenttia, Helsingin piiri- sa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiri-
5877: tullikamarin on haikemuksesta 1 momentissa tullikamarin on haikemuksesta 1 momentissa
5878: säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista
5879: maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan- maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahan-
5880: tuonnin yhteydessä suoritetustru tai auton hin- tuonnin yhteydessä suoritetustru tai: auton hin-
5881: taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään taan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään
5882: 10 500 markkaa. Palautusta myönnetään vain 11 600 matkaa. Palautusta myönnetään vain
5883: autosta, jonka hankinta on invalidille hänen autosta, jonka hankinta on invalidille hänen
5884: toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistumista toimensa tai työnsä tai ammattiin valmistumista
5885: varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olen- varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olen-
5886: naisen tarpeellinen. Ha!kernus voidaan .tehdä naisen tarpeellinen. Hakemus voidaan ~tehdä
5887: ennen kuin hakija on rekisteröity auton omis- ennen kuin hakija on rekisteröity auton omis-
5888: tajaksi:, mutta se on tehtävä viimeistään 7 § :n tajaksi:, mutta se on tehtävä viimeistään 7 § :n
5889: 1 momentissa säädetyssä ajassa. 1 momentissa säädetyssä ajassa.
5890:
5891:
5892: 21 §
5893:
5894: Ennakkotiedon antamisesta kotimaassa val-
5895: mistelusta ajoneuvosta suoritettavan auto- ja
5896: moottoripyöräveron osalta on voimassa, mitä
5897: ennakkotiedon antamisesta liikevaihtoverosta on
5898: säädetty.
5899: 25 §. 25 §
5900: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
5901: töönpanosta ja soveltamisesta sekä siitä, mil- töönpanosta annetaan asetuksella. Liikennemi-
5902: loin autoa tätä lakia sovellettaessa on maahan nisteriö antaa kuitenkin tarkemmat määräykset
5903: 168100336F
5904: 14 N:o 135
5905:
5906: Voimassa oleva laki Ehdotus
5907:
5908: tuotaessa pidettävä käytettynä, annetaan ase- pakettiauton tavaratilan tilavuuden, korkeuden
5909: tuksella. Liikenneministeriö antaa kuitenkin ja pituuden mittaamisesta.
5910: tarkemmat määräykset pakettiauton tavaratilan
5911: tilavuuden, korkeuden ja pituuden mittaami-
5912: sesta.
5913: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5914: kuuta 1982. Lain 4 §:n 3 momenttia, 4 a §:ää,
5915: 4 c §:ää, 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 moment-
5916: tia, 12 §:n 1 momenttia sekä 17 §:n 1 ja 2
5917: momenttia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luo-
5918: vutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan lain
5919: voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
5920: 1981 vp. n:.o 136
5921:
5922:
5923:
5924:
5925: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajoneuvoverosta
5926: annetun lain 5 § :n muuttamisesta
5927:
5928:
5929:
5930: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5931:
5932: Esityksessä ehdotetaan paketti-, kuorma- ja ehdotetaan henkilöautoista vuonna 1981 väli-
5933: erikoisautojen sekä moottoripyörien varsinaista aikaisesti korotettuna perittyä varsinaista ajo-
5934: ajoneuvoveroa korotettavaksi keskimäärin 30 neuvoveroa korotettavaksi vuoden 1981 tasosta
5935: prosentilla vuoden 1982 alusta alkaen. Samoin 30 prosentilla.
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: YLEISPERUSTELUT
5941:
5942: 1. Yleistä Dieselhenkilöautojen markkinaosuus oli 9,5
5943: prosenttia kaikista Suomessa vuonna 1980 myy-
5944: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/ dyistä henkilöautoista. Kehitys on jatkunut
5945: 66) 1 § :n mukaan moottoriajoneuvon käyttä- kuluvan vuoden aikana samansuuntaisena.
5946: misestä muulla voimalla tai pohtoaineella kuin Dieselhenkilöautojen lukumäärän lisääntyessä
5947: sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialko- on niiden käyttäjäkunnassa tapahtunut oleelli-
5948: holilla on suoritettava valtiolle moottoriajoneu- nen muutos. Aikaisemmin lähes yksinomaan
5949: voveroa. Moottoriajoneuvoverona peritään die- taksi- ja muussa paljon vuotuista ajoa vaativassa
5950: selöljyä, moottoripetrolia tai sähköä käyttä- käytössä olleet dieselhenkilöautot ovat yleisty-
5951: mään tarkoitetusta taikka nestekaasua käyttä- neet myös perheautoina. Näiden autojen luku-
5952: västä moottoriajoneuvosta varsinaista ajoneu- määrän kasvu lisää osaltaan dieselöljyn valmis-
5953: voveroa. Vero määräytyy ajoneuvon kokonais- tuksen tarvetta.
5954: painon ja eräiden muiden ominaisuuksien, ku- Dieselhenkilöautojen maahantuontihinta on
5955: ten akselien lukumäärän, telirakenteen ja pe- yleensä korkeampi kuin bensiinikäyttöisten
5956: rävaunun vetomahdollisuuden perusteella. Val- autojen, joten dieselautojen tuontiin joudutaan
5957: taosa varsinaista ajoneuvoveroa maksavista käyttämään enemmän ulkomaan valuuttaa kuin
5958: ajoneuvoista käyttää polttoaineena dieselöljyä. bensiinikäyttöisten autojen tuontiin.
5959: Dieselhenkilöautojen osuuden kasvua koko
5960: henkilöautokannasta ei voida pitää energiapo-
5961: 2. Die se 1 käyttö i se t liittisista syistä eikä kauppataseenkaan kannalta
5962: henkilöautot suotavana. Dieselhenkilöautojen osuuden kas-
5963: vun hillitsemiseksi näistä autoista perittävää
5964: Dieselhenkilöautoja oli vuoden 1980 päät- varsinaista ajoneuvoveroa korotettiin vuoden
5965: tyessä rekisterissä yhteensä 61 526 kappaletta 1981 alusta siten, että se on vuodelta 1981
5966: eli 5,0 prosenttia henkilöautokannasta. Lisäystä toimitettavassa verotuksessa 30 markkaa kul-
5967: edelliseen vuoteen oli 11 139 autoa eli 22,1 takin ajoneuvon kokonaispainon 100 kilogram-
5968: prosenttia. Koko rekisteriin merkitty henkilö- man määräitä tai sen osalta. Pysyvässä muo-
5969: autokanta kasvoi samanaikaisesti 4,8 prosenttia. dossaan vero on 15 markkaa kultakin ajo-
5970: 1681008834
5971: 2 N:o 136
5972:
5973: neuvon kokonaispainon 100 kilogramman mää- nykyisen suuruisena vuoden 1978 alusta alkaen.
5974: räitä tai sen osalta. Vuoden 1980 aikana rekis- Rahan arvo on kuluttajan hintaindeksillä mitat-
5975: teriin merkittiin 11 139 dieselhenkilöautoa. tuna heikentynyt vuoden 1978 alusta vuoden
5976: Kun vuoden 1981 ensimmäisellä puoliskolla 1981 toukokuun loppuun mennessä 38,5 pro-
5977: merkittiin rekisteriin 7 355 dieselhenkilöautoa, senttia. Rahan arvon heikkenemisestä johtu-
5978: ei vuoden 1981 alusta väliaikaisena toteutettu van jälkeenjääneisyyden vähentämiseksi ehdote-
5979: dieselhenkilöautojen varsinaisen ajoneuvoveron taan paketti-, kuorma- ja erikoisautojen sekä
5980: korotus ole vähentänyt dieselhenkilöautojen moottoripyörien varsinaista ajoneuvoveroa koro-
5981: osuuden kasvua koko henkilöautokannasta. Tä- tettavaksi keskimäärin 30 prosentilla. Ehdo-
5982: män vuoksi ehdotetaan henkilöautojen var- tettu korotus ei koskisi linja-autoja.
5983: sinaista ajoneuvoveroa korotettavaksi 30 pro-
5984: sentilla vuoden 1981 tasosta. Korotuksen
5985: jälkeen henkilöauton varsinainen ajoneuvo- 4. V a 1 t i o n t a 1 o u d e 11 i s e t
5986: vero olisi 39 markkaa ajoneuvon kultakin vaikutukset
5987: kokonaispainon 100 kilogramman määräitä tai
5988: sen osalta. Pysyvässä muodossa oleviin veroperuste1sun
5989: verrattuna varsinaisen ajoneuvoveron korotta-
5990: minen vuoden 1982 alusta ehdotetulla tavalla
5991: 3. Muut moottoriajoneuvot lisäisi moottoriajoneuvoveron tuottoa arviolta
5992: 77 milj. markalla vuodessa. Tuoton lisäyksestä
5993: Muilta moottoriajoneuvoilta kuin henkilö- noin 28 milj. markkaa tulisi henkilöautojen
5994: autoilta on varsinaista ajoneuvoveroa peritty osalle.
5995:
5996:
5997:
5998: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5999:
6000: 5 §:n 1 mom. Yleisperusteluihin viitaten kultakin kokonaispainon 100 kilogramman mää-
6001: ehdotetaan henkilö-, paketti-, kuorma- ja eri- räitä tai sen osalta 25 markasta 33 markkaan;
6002: koisautojen sekä moottoripyörien varsinaista 5) muun kuin 6 kohdassa tarkoitetun teli-
6003: ajoneuvoveroa korotettavaksi vuoden 1982 rakenteisen kuorma- tai erikoisauton ja kolme-
6004: alusta seuraavasti: tai useampiakselisen kuorma- ja erikoisauton
6005: 1 ) henkilöauton veroa kultakin kokonais- veroa kultakin kokonaispainon 100 kilogram-
6006: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osalta man määräitä tai sen osalta 15 markasta 18
6007: 15 markasta 39 markkaan ja pakettiauton veroa markkaan 19 000 kilogramman kokonaispai-
6008: vastaavasti 15 markasta 18 markkaan; noon saakka ja kultakin tämän painon ylittä-
6009: 2) linja-auton veroa, joka on 9 markkaa kul- vältä 100 kilogramman määräitä tai sen osalta
6010: takin 100 kilogramman määräitä tai sen osalta, 30 markasta 39 markkaan;
6011: ei ehdoteta korotettavaksi; 6) sellaisen telirakenteisen kuorma-auton ve-
6012: 3) muun kuin 4 kohdassa tarkoitetun kaksi- roa, joka on hyväksytty ja jota käytetään puoli-
6013: akselisen kuorma- ja erikoisauton veroa kulta- perävaunun vetoon, kultakin kokonaispainon
6014: kin 100 kilogramman kokonaispainon määräitä 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 21
6015: tai sen osalta 15 markasta 18 markkaan 14 000 markasta 27 markkaan ja sellaisen teliraken-
6016: kilogramman kokonaispainoon saakka ja kulta- teisen kuorma-auton samoin kuin kolme- tai
6017: kin tämän painon ylittävältä 100 kilogramman useampiakselisen kuorma-auton veroa, joka on
6018: kokonaispainon määräitä tai sen osalta 30 mar- hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä-
6019: kasta 39 markkaan; vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100
6020: 4) sellaisen kaksiakselisen kuorma-auton ve- kilogramman määräitä tai sen osalta 25 mar-
6021: roa, joka on hyväksytty ja jota käytetään puoli- kasta 33 markkaan; sekä
6022: perävaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 7) moottoripyörän veroa 72 markasta 99
6023: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 24 markkaan.
6024: markasta 30 markkaan ja sellaisen kaksiakseli-
6025: sen kuorma-auton veroa, joka on hyväksytty ja Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6026: jota käytetään varsinaisen perävaunun vetoon, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6027: N:o 136 3
6028:
6029:
6030: Laki
6031: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
6032:
6033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
6034: kuuta 1966 annetun lain 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä
6035: joulukuuta 1977 ja 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetuilla laeilla (1069/77 ja578/78),näin
6036: kuuluvaksi:
6037:
6038: 5 § vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram-
6039: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, man määräitä tai sen osalta 3 3 markkaa;
6040: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- 5) muusta kuin 6 kohdassa tarkoitetusta
6041: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä moot- telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja
6042: toriajoneuvosta: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri-
6043: 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon koisautosta kultakin kokonaispainon 100 kilo-
6044: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 39 gramman määräitä tai sen osalta 18 markkaa
6045: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais- 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka
6046: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osalta ja kultakin tämän painon ylittävältä 100 kilo-
6047: 18 markkaa; gramman määräitä tai sen osalta 39 markkaa;
6048: 2) linja-autosta kultakin kokonaispainon 100 6) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on
6049: kilogramman määräitä tai sen osalta 9 mark- hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
6050: kaa; vetoon, kult:.kin kokonaispainon 100 kilogram-
6051: 3 ) muusta kuin 4 kohdassa tarkoitetusta man määräitä tai sen osalta 27 markkaa ja teli-
6052: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- rakenteisesta kuorma-autosta samoin kuin kol-
6053: takin 100 kilogramman kokonaispainon mää- me- tai useampiakselisesta kuorma-autosta, joka
6054: räitä tai sen osalta 18 markkaa 14 000 kilo- on hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen pe-
6055: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin rävaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100
6056: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman kilogramman määräitä tai sen osalta 33 mark-
6057: kokonaispainon määräitä tai sen osalta 39 kaa; sekä
6058: markkaa; 7) moottoripyörästä 99 markkaa.
6059: 4) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on
6060: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
6061: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6062: man määräitä tai sen osalta 30 markkaa ja kuuta 1982.
6063: kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on hyväk- Tämän lain säännöksiä noudattaen voidaan
6064: sytty ja jota käytetään varsinaisen perävaunun vero maksuunpanna jo ennen sanottua päivää.
6065:
6066: Helsingissä 25 päivänä 'syyskuuta 1981
6067:
6068:
6069: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
6070: Pääministeri
6071: MAUNO KOIVISTO
6072:
6073:
6074:
6075:
6076: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
6077: 4 N:o 136
6078:
6079: Liite
6080:
6081:
6082:
6083:
6084: Laki
6085: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
6086:
6087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
6088: kuuta 1966 annetun lain 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä
6089: joulukuuta 1977 ja 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetuillalaeilla (1069/77 ja578/78),näin
6090: kuuluvaksi:
6091:
6092: Voimassa oleva laki Ehdotus
6093:
6094: 5 §. 5 §
6095: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,
6096: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi-
6097: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto- tetusta taikka nestekaasua käyttävästä moot-
6098: riajoneuvosta: toriajoneuvosta:
6099: 1) henkilö- ja pakettiautosta kultakin koko- 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon
6100: naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 39
6101: osalta 15 markkaa; markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais-
6102: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osalta
6103: 18 markkaa;
6104: 2) linja-autosta kultakin kokonaispainon 100 2) linja-autosta kultakin kokonaispainon 100
6105: kilogramman määräitä tai sen osalta 9 mark- kilogramman määräitä tai sen osalta 9 mark-
6106: kaa; kaa·
6107: .3) muusta kuin 4 kohdassa tarkoitetusta }) muusta kuin 4 kohdassa tarkoitetusta
6108: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul-
6109: takin 100 kilogramman kokonaispainon mää- takin 100 kilogramman kokonaispainon mää-
6110: räitä tai sen osalta 15 markkaa 14 000 kilo- räitä tai sen osalta 18 markkaa 14 000 kilo-
6111: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin
6112: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko- tämän painon ylittävältä 100 kilogramman
6113: konaispainon määräitä tai sen osalta .30 mark- kokonaispainon määräitä tai sen osalta 39
6114: kaa· markkaa;
6115: 4)kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on 4) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on
6116: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
6117: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram-
6118: man määräitä tai sen osalta 24 markkaa ja man määräitä tai sen osalta 30 markkaa ja
6119: kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on hyväk- kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on hyväk-
6120: syrtty ja jota käytetään varsinaisen perävaunun sytty ja jota käytetään varsinaisen perävaunun
6121: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram-
6122: man määräitä tai sen osalta 25 markkaa; man määräitä tai sen osalta 33 markkaa;
6123: 5) muusta kuin 6 kohdassa tarkoitetusta 5) muusta kuin 6 kohdassa tarkoitetusta
6124: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja
6125: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri- kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri-
6126: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 kilo- koisautosta kultakin kokonaispainon 100 kilo-
6127: gramman määräitä tai sen osalta 15 markkaa gramman määräitä tai sen osalta 18 markkaa
6128: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka ja 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka
6129: kultakin tämän painon ylittävältä 100 kilo- ja kultakin tämän painon ylittävältä 100 kilo-
6130: gramman määräitä tai sen osalta .30 markkaa; gramman määräitä tai sen osalta 39 markkaa;
6131: N:o 136 5
6132:
6133: Voimassa oleva laki Ehdotus
6134:
6135: 6) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on 6) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on
6136: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
6137: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilogram-
6138: man määräitä tai sen osalta 21 markkaa ja teli- man määräitä tai sen osalta 27 markkaa ja teli-
6139: rakenteisesta kuorma-autosta samoin kuin kol- rakenteisesta kuorma-autosta samoin kuin kol-
6140: me- tai useampiakselisesta kuorma-autosta, joka me- tai useampiakselisesta kuorma-autosta, joka
6141: on hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen on hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen pe-
6142: perävaunun vetoon, kultakin kokonaispainon rävaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100
6143: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 25 kilogramman määräitä tai sen osalta 33 mark-
6144: markkaa; sekä kaa; sekä
6145: 7) moottoripyörästä 72 markkaa. 7) moottoripyörästä 99 markkaa.
6146:
6147:
6148:
6149: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6150: kuuta 1982.
6151: Tämän lain säännöksiä noudattaen voidaan
6152: vero maksuunpanna jo ennen sanottua päivää.
6153:
6154:
6155:
6156:
6157: 1681008834
6158: 1981 vp. n:o 137
6159:
6160:
6161:
6162:
6163: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä väliaikaisista
6164: poikkeussäännöksistä verolakeihin
6165:
6166:
6167:
6168: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
6169:
6170: Usean vuoden ajan on kultakin verovuodelta dettäisiin verolaki, johon sisältyisi samat vero-
6171: toimitettavaa verotusta varten annettu erillinen tusta koskevat poikkeussäännökset, jotka sisäl-
6172: laki eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä tyvät kuluvalta vuodelta toimitettavaa verotusta
6173: verolakeihin. Esityksessä ehdotetaan, että vuo· varten annettuun lakiin.
6174: delta 1982 toimitettavaa verotusta varten sää-
6175:
6176:
6177:
6178:
6179: PERUSTELUT
6180:
6181: 1. Nykyinen tilanne ja valtion tai kuntien myöntämä asuntojen pe-
6182: tehdyt ehdotukset ruskorjaus- ja kunnossapitoavustus. Pykälään
6183: sisältyy myös säännös huoltajalle maksettavan
6184: Eräistä väliaikaisista poikkeuksista voimas- lasten kotihoidon tuen verovapaudesta. Tuen
6185: sa olevaan verolainsäädäntöön on usean vuo- myöntämisen perusteista annettua valtioneuvos-
6186: den ajan säädetty vuosittain annettavana eril- ton päätöstä (13.5/80) on muutettu 12 päivä-
6187: lisellä lailla. Nämä säännökset ovat olleet luon- nä helmikuuta 1981 annetulla valtioneuvoston
6188: teeltaan joko väliaikaisia tai niitä ei muutoin päätöksellä, jota sovelletaan kuluvan vuoden
6189: ole voitu sopivasti sisällyttää muihin verola- loppuun. Lasten kotihoidon tukijärjestelmää
6190: keihin. on tarkoitus jatkaa myös vuonna 1982. Opin-
6191: Vuodelta 1981 toimitettavassa valtion- ja tonsa päättänyttä työtöntä henkilöä, joka on
6192: kunnallisverotuksessa sovelletaan, sen lisäksi mi- suorittanut tutkinnon, ei veroteta valtion va-
6193: tä muualla verolainsäädännössä on säädetty, 28 roista maksettavan valtion opintolainan korko-
6194: päivänä marraskuuta 1980 annetun lain (767 / avustuksesta. Mainittuna avustuksena makset-
6195: 80) poikkeussäännöksiä. Lain 2 § :n mukaan tua korkoa ei voida vähentää verotuksessa.
6196: Pohjoismainen Investointipankki ja Oy Suo- Opiskelijaa ei veroteta ammatillisen kirjeopis-
6197: men Ongelmajäte katsotaan verosta vapaiksi kelun ja -opetuksen valtionavusta annetun lain
6198: yhteisöiksi. Lain 3 § :ään sisältyy luettelo väli- ( 1079/79) mukaisesta kurssimaksun hyvityk-
6199: aikaisesti verovapaiksi katsottavista tuloista. sestä eikä Pohjoismaisen Investointipankin jä-
6200: Lainkohdassa säädetyin edellytyksin ei vieraan senmaata sille pankin ylijäämästä osuutena
6201: valtion kansalaista, joka ei asu Suomessa, ve- maksamasta määrästä. Verovelvollinen voi ku-
6202: roteta palkkatulosta, jonka hän saa Suomes- luvalta vuodelta toimitettavassa kunnallisvero-
6203: sa pidetyn valtioiden välisen kokouksen yh- tuksessa vähentää asuntotuotantolaissa ( 247/
6204: teydessä tehdystä työstä. Samoin on verovapaa- 66) tarkoitettujen kiinnitettyjen asuntolainojen
6205: ta tuloa vangille maksettu työ- ja käyttöraha ja ja ns. ensisijaislainojen korot kokonaisuudes-
6206: kotimaisen elokuvatuottajan valtiolta tai Suo- saan. Lain .5 §:ään sisältyvän säännöksen tar-
6207: men elokuvasäätiöltä saama tuotantotuki sekä koituksena on lieventää omassa osakeyhtiössä
6208: 1681009144
6209: 2 N:o 137
6210:
6211: tai osuuskunnassa työskentelevän ja siitä palk- lakiin sisältyvät säännökset ovat edelleen tar-
6212: kaa saavan omistajayrittäjän verotuksessa il- peellisia vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
6213: menneitä epäkohtia. Säännöksen mukaan omis- sessa, ehdotetaan ne säädettäviksi samansisältöi-
6214: tajayrittäjä voi kuluvalta vuodelta toimitetta- siksi sanotulta vuodelta toimitettavaa verotus-
6215: vassa tuloverotuksessa vähentää laissa mää- ta varten kuin ne ovat voimassa olevassa laissa
6216: rätyn varallisuusveron osan sanotusta yri- ( 767/80).
6217: tyksestä saamansa palkan määrään asti. Vero-
6218: velvollisen verovapaiksi varoiksi katsotaan lain
6219: 6:§::n; mukaan osuus Pohjoismaiden. Investointi,
6220: pankin varoihin samoin kuin lainkohdassa tat; :. 2. V o i.m aan t u 1o
6221: koitettu maanhankintalain (396/45), maan-
6222: käyttölain (353/58) ja porotilalain (351/74) Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
6223: mukainen hallintasopimukseen perustuva oi- päivänä tammikuuta 1982.
6224: keus. Valtiovarainministeriö yoi tarvi~taessa an·
6225: taa lain täytäntöönpanoa 'koskevia· määräyksiä~ · · · E&llii' esitetyn perusteella annetaan Edus-
6226: Koska tänä vuonna sovellettayaan poikkeus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6227: c~··'\/ ·i:::·~ :··~,·-· · , ·· .~ ~ . ' ./ ! . . . ' ' f .;
6228:
6229:
6230:
6231:
6232: ···Laki.·
6233: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin
6234:
6235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6236:
6237: 1 § :'lasten kotihoitotukijärjestelmän puitteissa tai
6238: Vuodelta 1982 to1m1tettavassa valtion- ja muutoin vastaavien perusteiden mukaisesti; eikä
6239: kunnallisverotuksessa on sen estämättä, mitä 6) valtion jl:l kunti(;!n varoista a11;untojea pe-
6240: voimassa. olevassa verolainsäädännössä on sää- ruskorjaus- ja · kunno~sapitotöihin myönnetty
6241: detty, noudatettava tämän lain säännöksiä. avustus.
6242: Verqnalaista tuloa ei ole myöskään opinto-
6243: 2 § tukjlain 7 § ;n, 3 momentissa. {615/7.9) tarkoi-
6244: Pohjoismaiden Investointipankki ja Oy Suo• tettu korkoavustus. Korko; joka on maksettu
6245: men Ongelmajäte ovat vapaat sekä tulon että mainittuna avustuksena, ei ole verotuksessa vä'
6246: varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta; hennyskelpoinen meno.
6247: Veronalaista tuloa ei myöskään ole ammatilli-
6248: 3 § sen kirjeopiskelun ja -opetuksen valtionavusta
6249: Veronalaista tulöa eivät ole: annetun lain (1079/79) mukainen kurssimak-
6250: sun hyvitys.
6251: 1) palkka tai palkkio, joka maksetaan Suo-
6252: messa pidetylle valtioiden väliselle kokoukselle 4 §
6253: tehdystä työstä, mikäli työn on tehnyt muualla Verovelvollisella on oikeus kiinnitettyjen vel-
6254: kuin Suomessa asuva henkilö, joka ei ole Suo- kojen korkojen vähentämistä koskevien rajoi-
6255: men kansalainen; tusten estämättä vähentää kunnallisverotuksessa
6256: tulostaa asuntotuotantolain ( 247/66) 1 § :n
6257: 2) rangaistusta suorittavalle vangille tai pak~ 1 momentissa tarkoitettujen velkojen ja niitä
6258: kolaitokseen eristetylle maksettu työ- ja käyttö- paremmalla etuoikeudella kiinnitettyjen, sano-
6259: raha; tun lain 8 § :n 2 momentissa mainittujen velko'
6260: 3) kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai jen korot.
6261: Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuoc 5 §
6262: tantotuki; Verovelvollisella on tuloverotuksessa oikeus
6263: 4) Pohjoismaiden Investointipankin osuute- vähentää hänen maksettavakseen verovuonna
6264: na ylijäämästään jäsenmaalle jakama määrä; pantu varallisuusvero tai sen osa, mikä vastaa
6265: . 5) taloudellinen tuki, jonka kunta antaa lap- hänen osaksi tai kokonaan omistamansa elin-
6266: sen huoltajalle valtioneuvoston hyväksymän keinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai
6267: N:o 137 3
6268:
6269: osuuskunnan osakkeiden ja osuuksien osuutta laissa ( 351/74), tarkoitettuun hallintasopimuk-
6270: hänen veronalaisista varoistaan. Vähennys ei seen perustuva oikeus;
6271: kuitenkaan saa olla suurempi kuin verovelvolli- 2) osuus Pohjoismaiden Investointipankin
6272: sen samalta yhtiöltä tai osuuskunnalta vero- varoihin.
6273: vuonna saaman palkan veronalainen määrä.
6274: 7 §
6275: 6 § Tarkemmat määräykset tämän lain taytan-
6276: Veronalaisia varoja eivät ole: töönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarainmi-
6277: 1) maanhankintalain (396/45) 98 §:n 1 nisteriö.
6278: momentissa, maankäyttölain (353/58) 68 §:ssä
6279: ja porotilalain 7 a ja 13 §:ssä, sellaisina kuin 8 §
6280: niistä kaksi viimeksimainittua lainkohtaa ovat Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi·
6281: 10 päivänä toukokuuta 1974 annetussa kuuta 1982.
6282:
6283:
6284: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
6285:
6286:
6287: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
6288: Pääministeri
6289: MAUNO KOIVISTO
6290:
6291:
6292:
6293:
6294: Ministeri Mauno Forsman
6295: 1981 vp. n:o 138
6296:
6297:
6298:
6299:
6300: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä omaisuuden
6301: luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta anne-
6302: tun lain 4 §:n muuttamisesta
6303:
6304:
6305:
6306: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6307:
6308: Eräistä omaisuuden luovutuksista saadun rinnastettavan menettelyn yhteydessä. Hallitus
6309: voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun ehdottaa, että sanottua lakia sovellettaisiin
6310: lain mukaan veronalaisena satunnaisen luovu- myös vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
6311: tuksen tuottamana voittona ei pidetä voittoa, sessa.
6312: joka saadaan pakkolunastuksen tai muun siihen
6313:
6314:
6315:
6316:
6317: PERUSTELUT
6318:
6319: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu muutos maatilatalouteen kuuluvan rakennuksen vastik-
6320: keellisiin luovutuksiin lain 1 §: ssä tarkoitetulla
6321: Satunnainen luovutusvoitto katsotaan tulo- tavalla.
6322: ja varallisuusverolaissa mainituin edellytyksin Yritysverotustoimikunta, joka jätti mietin-
6323: verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi. Pakkolu- tönsä (komiteanmietintö 1980:42) vuoden
6324: nastuksen tai muun siihen rinnastettavan me- 1980 syksyllä, teki ehdotuksen muun muassa
6325: nettelyn yhteydessä omaisuuden luovutuksesta realisoituneen arvonnousun verottamisesta. Toi-
6326: saatu voitto on säädetty väliaikaisesti verova- mikunta otti samassa yhteydessä kantaa pakko-
6327: paaksi 20 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa lunastuksen tai siihen rinnastettavan menette-
6328: laissa (342/61). Lain voimassaoloaikaa on jat- lyn yhteydessä saatujen luovutusvoittojen ve-
6329: kettu vuosittain. Laki koskee kiinteän omai- rottamiseen. Koska tarvittavia hallituksen esi-
6330: suuden, toisen maalla olevan rakennuksen tai tyksiä ei tältä pohjalta~ voida antaa: eduskunnal-
6331: niiden pysyvän käyttöoikeuden luovutuksen yh- le vielä vuodelta 1982 toimitettavaa verotusta
6332: teydessä saatua voittoa. Verovapaus koskee silmällä pitäen, ehdotetaan puheena olevan lain
6333: myös eräiden vapaaehtoisten luovutusten yh- voimassaoloaikaa jatkettavaksi siten, että sitä
6334: teydessä saatua voittoa edellyttäen, että puhee- sovellettaisiin edelleen vuodelta 1982 toimi-
6335: na oleva omaisuus on luovutettu sellaiseen tar- tettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa.
6336: koitukseen, johon luovutuksensaaja on oikeu-
6337: tettu Junastamaan sanotun omaisuuden tai
6338: käyttöoikeuden. Verovelvollisen saamaa: luovu- 2. Voimaantulo
6339: tusvoittoa ei veroteta myöskään silloin, kun
6340: hän luovuttaa omaisuuden muutoin vapaaehtoi- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
6341: sesti voimalaitokselle sellaiseen tarkoitukseen, päivänä tammikuuta 1982.
6342: johon valtiolle on annettu pakkolunastusoikeus.
6343: Lakia sovelletaan myös elinkeinonharjoittajan Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6344: käyttöomaisuuteen kuuluvan kiinteistön tai kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6345: 168100900N
6346: 2 N:o 138
6347:
6348:
6349: Laki
6350: eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain
6351: 4 § :n muuttamisesta
6352:
6353: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä omaisuuden luovutuksista saadun
6354: voiton väliaikaisesta verovapaudesta 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetun lain 4 §, sellaise-
6355: na kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1980 annetussa laissa {743/80), näin kuuluvaksi:
6356:
6357: 4 § simmäisen kerran vuodelta 1970 toimitettavissa
6358: Tätä lakia sovelletaan vuosien 1960-1982 valtion- ja kunnallisverotuksissa.
6359: tulojen perusteella toimitettavissa verotuksissa,
6360: kuitenkin niin, että 1 a § :ää sovelletaan en- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6361: kuuta 1982.
6362:
6363:
6364: Helsingissä 25 päivänä syy,skuuta 1981
6365:
6366:
6367: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
6368: Pääministeri
6369: MAUNO KOIVISTO
6370:
6371:
6372:
6373:
6374: Ministeri Mauno Forsman
6375: N:o 138 3
6376:
6377: liite 1
6378:
6379:
6380: Laki
6381: eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain
6382: 4 §:n muuttamisesta
6383:
6384: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä omaisuuden luovutuksista saadun
6385: voiton väliaikaisesta verovapaudesta 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetun lain 4 §, sellaisena
6386: kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1980 annetussa laissa (743/80), näin kuuluvaksi:
6387:
6388: Voimassa oleva laki Ehdotus
6389: 4 §. 4§
6390: Tätä lakia sovelletaan vuosien 1960-1981 Tätä lakia sovelletaan vuosien 1960-1982
6391: tulojen perusteella toimitettavissa verotuksissa, tulojen perusteella toimitettavissa verotuksissa,
6392: kuitenkin niin, että 1 a §:ää sovelletaan ensim- kuitenkin niin, että 1 a §: ää sovelletaan ensim-
6393: mäisen kerran vuodelta 1970 toimitettavissa mäisen kerran vuodelta 1970 toimitettavissa
6394: valtion- ja kunnallisverotuksissa. valtion- ja kunnallisverotuksissa.
6395:
6396:
6397: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6398: kuuta 1982.
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Liite 2
6404:
6405: Voimassa oleva laki
6406:
6407: Laki
6408: eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta (29. 6. 1961/
6409: 342)
6410:
6411: 1 §. Sen estämättä, mitä 19 pa1vana mar- tai menettelyn alettua on kaupoin tai muutoin
6412: raskuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero- vapaaehtoisesti luovutettu sellaiseen tarkoituk-
6413: lain 22 §:ssä sekä 8 päivänä joulukuuta 1873 seen, johon vastaanottaja on oikeutettu Junas-
6414: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun ase- tamaan kysymyksessä olevan laatuista omai-
6415: tuksen 55 §:n 1 kohdassa ja 15 päivänä kesä- suutta tai saamaan sen pysyvän käyttöoikeuden
6416: kuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta mainitulla menettelyllä.
6417: annetun asetuksen 82 § :n 5 kohdassa on sää- Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
6418: detty, ei niissä tarkoitettuna satunnaisen luovu- vasti noudatettava, milloin verovelvollinen, ky-
6419: mksen tuottamana voittona ole pidettävä sitä symyksen ollessa vesistön patoamisesta tai sään-
6420: voittoa, joka on saatu, kun kiinteä omaisuus, nöstelystä on vapaaehtoisesti luovuttanut omai-
6421: toisen maalla oleva rakennus tai niiden pysyvä suuden tai pysyvän käyttöoikeuden mainituista
6422: käyttöoikeus otetaan verovelvolliselta pakko- toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalaitoksen
6423: lunastuksella tai muulla siihen rinnastettavana omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, johon val-
6424: menettelyllä. Laki on sama, milloin sanottu tiolle on annettu pakkolunastusoikeus.
6425: omaisuus tai pysyvä käyttöoikeus ilman, että Mitä edellä on säädetty, ei ole sovellettava
6426: edellä tarkoitettuun menettelyyn on ryhdytty, sellaisen omaisuuden tai sen pysyvän käyttöoi-
6427: 4 N:o 138
6428:
6429: ket+den luovutukseen, jonka luovuttaja on tys siitä, että omaisuus tai pysyvä käyttöoikeus
6430: hankkinut ilmeisesti keinottelutarkoituksessa. on luovutettu tarkoitukseen, johon vastaanotta-
6431: 1 a §. Milloin elinkeinonharjoittajan käyttö- ja tai valtio on oikeutettu lunastamaan omai-
6432: omaisuuteen kuuluva kiinteistö tai maatila- suutta tai saamaan sen pysyvän käyttöoikeuden
6433: talouteen kuuluva rakennus on luovutettu 1 mainitussa pykälässä tarkoitetulla menettelyllä.
6434: §: ssä ··tarkoitetulla tavalla, veronalaisena tulona 3 §. Tarkem.mat määräykset tämärtläin täy-
6435: ei pidetä mainitussa lainkohdassa säädetyin täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
6436: edellytyksin kiinteistöstä tai rakennuksesta saa- tuksella.
6437: tua luovutushintaa, vastiketta tai muuta kor- 4 §. Tätä lakia sovelletaan vuosien 1960-
6438: vausta. 1981 tulojen perusteella toimitettavissa vero-
6439: 2 §. Omaisuuden tai pysyvän käyttöoikeu- tuksissa, kuitenkin niin, että 1 a §:ää sovelle-
6440: den vastaanottajan tulee, milloin kysymyksessä taan ensimmäisen kerran vuodelta 1970 toimi-
6441: on 1 §:n mukainen vapaaehtoinen luovutus, tettavissa valtion- ja kunnallisveroniksissa.
6442: toimittaa luovuttajalle verotusta varten selvi-
6443: ! 1
6444: 1981 vp. n:o 139
6445:
6446:
6447:
6448:
6449: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä palkkatuloista
6450: verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muut-
6451: tamisesta ·
6452:
6453:
6454:
6455:
6456: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6457:
6458: Metsätyövälineiden käytöstä aiheutuvien kus- massaoloaikaa on jatkettu vuosittain. Esitykses-
6459: tannusten vähentämisestä verotuksessa on sää- sä ehdotetaan, että sanottua lakia sovellettaisiin
6460: detty eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtä- myös vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
6461: vistä vähennyksistä annetussa laissa. Lain voi- sessa.
6462:
6463:
6464:
6465:
6466: PERUSTELUT
6467:
6468: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu muutos saatua palkkatuloa. Metsurivähennyksen enim-
6469: mäismäärä on nykyisin 1 400 markkaa.
6470: Verovelvollinen saa verotuksessa tehdä tie- Puheena olevaa lakia ehdotetaan sovelletta-
6471: tyistä palkkatuloistaan ilman eri selvitystä vaksi edelleen vuodelta 1982 toimitettavassa
6472: moottori- tai raivaussahan, hevosen ja ajoväli- verotuksessa samansisältöisenä kuin vuodelta
6473: neiden sekä traktorin käytöstä aiheutuvina kus- 1981 toimitettavassa verotuksessa, koska met-
6474: tannuksina laissa erikseen säädetyt keskimääräi- säalan työehtosopimuksessa ei ole sovittu tai
6475: set vähennykset. Verovelvollinen voi kuitenkin muutoinkaan ei ole tullut muutoksia metsätyö-
6476: vähentää todelliset laissa mainittuja määriä suu- välineiden käyttöä koskevaan aikaisempaan
6477: remmat tulon hankkimis- ja säilyttämiskustan- käytäntöön eikä sanottuja muutoksia ole tällä
6478: nukset, jos hän esittää niistä selvityksen. Näis- hetkellä odotettavissa.
6479: tä vähennyksistä on säädetty 22 päivänä jou-
6480: lukuuta 1967 annetussa laissa (582/67). Lain
6481: voimassaoloaikaa on jatkettu vuosittain. Lakiin
6482: lisättiin 7 päivänä joulukuuta 1979 annetulla 2. Voimaantulo
6483: lailla (886/79) uusi 5 b §, joka mahdollistaa
6484: ns. metsurivähennyksen tekemisen. Sanotun Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
6485: vähennyksen edellytyksenä on, että vähintään vänä tammikuuta 1982.
6486: yksi kolmasosa verovelvollisen tuloista on puun
6487: kaadosta, puutavaran valmistuksesta, metsän- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6488: raivaus- tai muusta siihen verrattavasta työstä kunnan hyväksyttäväksi seuraava Iakiehdotus:
6489:
6490: 1681008790
6491: 2 N:o 139
6492:
6493:
6494: Laki
6495: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 § :n muuttamisesta
6496:
6497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
6498: vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 21 päi-
6499: vänä marraskuuta 1980 annetussa laissa (742/80), näin kuuluvaksi:
6500:
6501: 7 § tuksissa. Vuosilta 1979 ja 1980 toimitettavissa
6502: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1982 valtion- ja kunnallisverotuksissa 5 b §: ää sovel-
6503: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa, letaan sellaisena kuin se on 7 päivänä joulu-
6504: kuitenkin niin, että lain 1 §:n 2 momenttia so- kuuta 1979 annetussa laissa (886/79).
6505: velletåan vuosilta 1971-1982, 5 a §:ää vuo-
6506: silta 1976-1982 ja 5 b §:ää vuosilta 1981 ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6507: 1982 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero- kuuta 1982.
6508:
6509:
6510: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
6511:
6512:
6513: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
6514: Pääministeri
6515: MAUNO KOIVISTO
6516:
6517:
6518:
6519:
6520: Ministeri Mauno Forsman
6521: N:o 139 3
6522:
6523: Liite 1
6524:
6525: Laki
6526: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta
6527:
6528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
6529: vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 21 päi-
6530: vänä marraskuuta 1980 annetussa laissa (742/ 80), näin kuuluvaksi:
6531:
6532: roimassa oleva laki Ehdotus
6533:
6534: 7 §. 7 §
6535: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1981 Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1982
6536: oimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa, toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksis-
6537: ~uitenkin niin, että lain 1 §:n 2 momenttia so- sa, kuitenkin niin, että lain 1 § :n 2 momenttia
6538: 'elletaan vuosilta 1971-1981 ja 5 a §:ää vuo- sovelletaan vuosilta 1971-1982, 5 a §:ää vuo-
6539: ilta 1976-1981 toimitettavissa valtion- ja silta 1976-1982 ja 5 b §:ää vuosilta 1981
6540: :unnallisverotuksissa sekä 5 b §: ää vuodelta ja 1982 toimitettavissa valtion- ja kunnallisve-
6541: 981 toimitettavassa valtion- ja kunnallisvero- rotuksissa. Vuosilta 1979 ja 1980 toimitetta-
6542: uksessa. Vuosilta 1979 ja 1980 toimitettavissa vissa valtion- ja kunnallisverotuksis~a 5 b §: ää
6543: altion- ja kunnallisverotuksissa 5 b §:ää sovel- sovelletaan sellaisena kuin se on 7 päivänä jou-
6544: ~taan sellaisena kuin se on 7 päivänä joulu- lukuuta 1979 annetussa laissa ( 886/79).
6545: unta 1979 annetussa laissa (886/79).
6546:
6547: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6548: kuuta 1982.
6549:
6550:
6551:
6552:
6553: Liite 2
6554:
6555: Voimassa oleva laki
6556:
6557: Laki
6558: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä (22.12.1967/582)
6559:
6560: 1 §. Milloin verovelvollinen on käyttänyt velvollisen palkkatulosta 1 momentin säännös-
6561: oottorisahaa puun kaadossa tai puutavaran ten estämättä vähennetään moottorisahan käy-
6562: Jmistamisessa, vähennetään hänen tästä työstä töstä aiheutuneina kustannuksina 40 prosent-
6563: amastaan palkkatulosta verotuksessa sahan tia.
6564: iytöstä aiheutuneina kustannuksina 30 pro- 2 §. Verovelvollisen metsäajosta saamasta
6565: nttia, kuitenkin niin, että milloin kaksi hen- palkkatulosta vähennetään verotuksessa, milloin
6566: löä on työskennellyt työryhmänä samaa moot- ajossa on käytetty hevosta, hevosen ja ajoväli-
6567: risahaa käyttäen, sanottuina kustannuksina neiden käytöstä aiheutuneina kustannuksina 60
6568: hennetään kummankin palkkatulosta 20 pro- prosenttia ja, milloin ajossa on käytetty trak-
6569: nttia ja, milloin työryhmään on kuulunut toria, sen käytöstä aiheutuneina kustannuksina
6570: ~Ime henkilöä, kunkin palkkatulosta 15 pro- 60 prosenttia.
6571: nttia. Verovelvollisen muusta ajosta kuin metsä-
6572: Verojohtajan tulee yksinään työskentelevän ajosta saamasta palkkatulosta vähennetään ve-
6573: rovelvollisen pyynnöstä määrätä, että vero- rotuksessa, milloin ajossa on käytetty hevosta
6574: 4 N:o 139
6575:
6576: tai traktoria, niiden käytöstä aiheutuneina kus- 5 b §. Milloin verovelvollisen 1 tai 5 a
6577: tannuksina 50 prosenttia. §:ssä tarkoitetusta työstä saama palkka on vä-
6578: 3 §. Sen estämättä, mitä tässä laissa on hintään yksi kolmasosa hänen tuloistaan, vä-
6579: säädetty, voidaan moottorisahan, hevosen ja hennetään hänen tästä palkatulostaan edellä
6580: ajovälineiden sekä traktorin käytöstä aiheutu- mainituissa pykälissä tarkoitetun vähennyksen
6581: neet todelliset kustannukset vähentää verotuk- lisäksi 5 prosenttia palkan määrästä, kuitenkin
6582: sessa, vaikka ne olisivat määrältään suurempia enintään 1 400 markkaa.
6583: kuin 1 ja 2 §: ssä on edellytetty, jos verovelvol- Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys
6584: linen esittää selvityksen niiden todellisesta suu- rinnastetaan 4 §: ssä tarkoitettuihin verotuk-
6585: ruudesta. sessa vähennyskelpoisiin kustannuksiin.
6586: 4 §. Tässä laissa tarkoitetaan moottorisa- 6 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain täy-
6587: han, hevosen ja ajovälineiden sekä traktorin täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
6588: käytöstä aiheutuneilla kustannuksilla verotuk- taessa valtiovarainministeriö.
6589: sessa vähennyskelpoisia tulon hankimisesta ja 7 §. Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968
6590: säilyttämisestä johtuneita kustannuksia. -1981 toimitettavissa valtion- ja kunnallis-
6591: verotuksissa, kuitenkin niin, että lain 1 § :n 2
6592: · 5 §. Tuloihin, jotka verotetaan maatilata- momenttia sovelletaan vuosilta 1971-1981 ja
6593: louden tuloverolain mukaan, ei sovelleta tämän 5 a §:ää vuosilta 1976-1981 toimitettavissa
6594: lain säännöksiä. valtion- ja kunnallisverotuksissa sekä 5 b §:ää
6595: 5 a §. Mitä tässä laissa on säädetty mootto- vuodelta 1981 toimitettavassa valtion- ja kun-
6596: risahan käytöstä puun kaadossa tai puutavaran nallisverotuksessa. Vuosilta 1979 ja 1980 toi-
6597: valmistuksessa aiheutuneiden kustannusten vä- mitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa
6598: hentämisestä, sovelletaan myös moottorisahan 5 b § :ää sovelletaan sellaisena kuin se on 7
6599: tai raivaussahan käytöstä metsänraivaustyössä patvana joulukuuta 1979 annetussa laissa
6600: tai muussa siihen verrattavassa työssä aiheu- ( 886/79).
6601: tuneiden kustannusten vähentämiseen.
6602: 1981 vp. n:o 140
6603:
6604:
6605:
6606:
6607: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verotta-
6608: misesta annetun lain 18. ja 61 §!n muuttamisesta
6609:
6610:
6611:
6612: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6613:
6614: Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon vuonna rekisteröitävään . uuteen osakeyhtiöön
6615: verottamisesta annetun lain mukaista osingon- tai osuuskuntaan, niitl myös ensi vuonna toteu-
6616: jakovähennystä ·sovellettaisiin nykyisen suurui- tettavaan maksulliseen osake- tai osuuspääöman
6617: sena vielä ensi vuodelta toimitettavassa vero- korotukseen, sovellettaisiin edelleenkin elinkei-
6618: tuksessa. Osakeyhtiö ja osuuskunta saisivat tä- notulon verottamisesta annetun lain 61 § :n mu-
6619: män mukaisesti vähentää valtionverotuksessa kaista 100 prosentin määräistä osingonjakovä.
6620: verotettavasta. tulostaan 60 prosenttia jakamansa hennystä.
6621: osingon ja osuuspääoman koron määrästä. Ensi
6622:
6623:
6624:
6625:
6626: PERUSTELUT ·
6627:
6628: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain senä on kuitenkin, ettei jaetun osingon tai ko-
6629: (EVL) 18 §:rt 4 kohdan mukaan on osake; ron vuotuinen· määrä ylitä 20 prosenttia uuden
6630: yhtiöllä ja osuuskllilnalla-~.oikeus vähentää tu- pääoman määrästä.
6631: lostaan valtionverotuksessa 40 prosenttia jaka- Osingonjakovähennyksen korottamisella on
6632: mastaån · osingosta ·ja osuuspääoman ~orosta. pyritty helpottamaan osake- tai osuuspääoman
6633: Sanotun· suuruinen osingonjakovähennys. koskee saamista uusiin, toimintansa alkaviin yhteisöi-
6634: myös säästo- ja osuuspankin maksamaa korkoa hin sekä yleensäkiri ·edistämään yritysten oman
6635: riiiden omaksi pääomaksi katsottavalle lisära~ pääoman ehdoin tapahtuvaa rahoitusta verotuk;
6636: hastosijoitukselle. sellisesti edullisempaan velkarahoitukseen ver-
6637: Osingonjakovähennys on väliaikaisesti nos- rattuna. · ·
6638: tettu 60 prosenttiin ja, mikäli kysymys on Kysymys, miten yhteisön ja sen osakkåan
6639: uudelle osake- tai osuuspääomalle taikka lisä- tai jäsenen tulon kaksinkertaista verotusta voi~
6640: rahastosijoitukselle jaetusta osingosta tai · ko- taisiin lieVentää ja miten yhte!sön ainarahoi-
6641: rosta, 100 prosenttiin. Kuudenkymmenen pro- tusmahdollisuus tulisi verotuksellisesti järjestää,
6642: sentin määräistä osingonjakovähennystä sovel- on edelleenkin selvityksen alaisena. Kysymyk-
6643: letaan vuosina 1977-1981 päättyviltä tilikan- sen ratkaisemiseksi tarvittavaa pysyvämpää lain-
6644: silta jaettuun osinkoon ja korkoon sekä 100 säädäntöä ei tästä johtuen ehditä saada val-
6645: prosentin määräistä osingonjakovähennystä vii- miiksi niin, että ensi vuonna toimintansa aloit-
6646: meistään tämän vuoden loppuun mennessä . re- tavat tai sitä laajentavat yhteisöt voisivat sa-
6647: kisteröityyn uuteen osakeyhtiöön, osuuskuntaan notun lainsäädännön pohjalta ryhtyä hankki-
6648: tai säästö- tai osuuspankkiin niin myös ennen maan tarvittavaa omarahoitusta. Tämän johdosta
6649: tämän vuoden loppua rekisteröityyn tai kerty- hallitus esittää 60 prosentin määräisen osingon-
6650: neeseen maksulliseen osake- tai osuuspääoman jakovähennyksen soveltamisen jatkamista vielä
6651: korotukseen ja lisärahastosijoitukseen. Sadan ensi vuonna päättyväitä tilikaudelta jaetun osin-
6652: prosentin määräinen osingonjakovähennys myön- gon ja koron osalta sekä EVL 61 §:n 100
6653: netään EVL 61 §:n mukaan rekisteröimis- tai prosentin osingonjakovähennyksen soveltamista
6654: kertymisvuodelta ja viideltä sitä seuraavalta vuo- vielä ensi vuoden aikana rekisteröityihin uusiin
6655: deltajaet~uu11 ?Sinkoon ja ~orkoon. Edellytyk- yhteisöihin sekä sanotun vuoden aikana rekiste-
6656: . - . .
6657:
6658: 1681008845
6659: 2 N:o 140
6660:
6661: röityyn tai kertyneeseen uuteen omaan pää- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6662: omaan. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6663:
6664:
6665: Laki
6666: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
6667:
6668: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä ke-
6669: säkuuta 1968 annetun lain 18 §:n 4 kohta väliaikaisesti ja 61 §:n 1 momentti,
6670: sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 4 kohta 3 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa
6671: (821/78) sekä 61 §:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (846/80),
6672: näin kuuluviksi:
6673: 18 §
6674: Vähennyskelpoisia ovat myös: yhtenä verovuotena enempää kuin 20 prosent·
6675: tia osakkeista tai osuuksista osakeyhtiöön tai
6676: 4) valtionverotuksessa 60 prosenttia osake- osuuskuntaan maksetulle osake- tai osuuspää-
6677: yhtiön jakamasta osingosta tai osuuskunnan ja- omalle tai säästöpankkiin tai osuuspankkiin
6678: kamasta osuuspääoman korosta taikka säästö- maksetulle lisärahastosijoitukselle. Mikäli uudel-
6679: pankin ja osuuspankin lisärahastosijoitukselle le osake- tai osuuspääomalle tai lisärahastosijoi-
6680: maksamasta korosta, joista on vähennetty 6 §:n tukselle on päätetty jakaa suurempi osinko tai
6681: 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osingot ia korko kuin muulle osake- tai osuuspääomalle
6682: korot. tahi lisärahastosijoitukselle ja jaon voidaan olet-
6683: 61 s taa tapahtuneen verotuksen välttämiseksi, vä-
6684: hennetään tämän momentin perusteella vain pie-
6685: Poiketen siitä, mitä 18 §:n 4 kohdassa on
6686: säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-31. 12. 1982 nimmän osinko- tai korkoprosentin mukainen
6687: välisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyh- osinko tai korko.
6688: tiön tai osuuskunnan osakkailta tai jäseniltä
6689: peritylle osake- tai osuuspääomalle tai sanot-
6690: tuna aikana rekisteriin ilmoitetun säästöpankin
6691: tai osuuspankin lisärahastosijoitukselle taikka Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
6692: sanottuna aikana rekisteriin merkitylle tai ker- kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
6693: tyneelle maksulliselle osake- tai osuuspääoman ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa.
6694: korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle re- Lain 18 §:n 4 kohtaa sovelletaan väliaikaisesti
6695: kisteröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä tässä laissa säädetyssä muodossaan yhteisön
6696: seuraavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osin- vuodelta 1982 päättyneeitä tilikaudelta jakamiin
6697: gon tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoi- osinkoihin ja osuuspääoman korkoihin sekä sa-
6698: tuksen koron koko määrä valtionverotuksessa notulta tilikaudelta maksamiin lisärahastosijoi-
6699: vähennyskelpoiseksi menoksi, ei kuitenkaan tuksen korkoihin. ·
6700:
6701:
6702: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
6703:
6704:
6705: Tasavallan Presidentin est)rneenä ollessa
6706: Pääministeri
6707: MAUNO KOIVISTO
6708:
6709:
6710:
6711:
6712: Ministeri Mauno Forsmatt
6713: N;o 140 3
6714:
6715: Liite
6716:
6717:
6718:
6719:
6720: Laki
6721: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 ja 61 §:n muuttamisesta
6722:
6723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä ke-
6724: säkuuta 1968 annetun lain 18 §:n 4 kohta väliaikaisesti ja 61 §:n 1 momentti,
6725: sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 4 kohta .3 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa
6726: (821/78) sekä 61 §:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (846/80),
6727: näin kuuluviksi:
6728:
6729: Voimassa oleva laki Ehdotus
6730:
6731: 18 §
6732: Vähennyskelpoisia ovat myös:
6733:
6734: 4) valtionverotuksessa 40 prosenttia osake- 4) valtionverotuksessa 60 prosenttia osake-
6735: yhtiön jakamasta osingosta tai osuuskunnan ja- yhtiön jakamasta osingosta tai osuuskunnan ja-
6736: kamasta osuuspääoman korosta taikka säästö- kamasta osuuspääoman korosta taikka säästö-
6737: pankin ja osuuspankin lisärahastosijoitukselle pankin ja osuuspankin lisärahastosijoitukselle
6738: maksamasta korosta, joista on vähennetty 6 §:n maksamasta korosta, joista on vähennetty 6 §:n
6739: 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osingot ja 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osingot ja
6740: korot. korot.
6741:
6742: 61 §. 61 §
6743: Poiketen siitä, mitä 18 § :n 4 kohdassa on Poiketen siitä, mitä 18 §:n 4 kohdassa on
6744: säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-.31. 12. 1981 säädetty, katsotaan 1. 1. 1969-31. 12. 1982
6745: välisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyh- välisenä aikana rekisteriin ilmoitetun osakeyh-
6746: tiön tai osuuskunnan osakkailta tai jäseniltä pe- tiön tai osuuskunnan osakkailta tai jäseniltä pe-
6747: ritylle osake- tai osuuspääomalle tai sanottuna ritylle osake- tai osuuspääomalle tai sanottuna
6748: aikana rekisteriin ilmoitetun säästöpankin tai aikana rekisteriin ilmoitetun säästöpankin tai
6749: osuuspankin lisärahastosijoitukselle taikka sa- osuuspankin lisärahastosijoitukselle taikka sa-
6750: nottuna aikana rekisteriin merkitylle tai ker- nottuna aikana rekisteriin merkitylle tai kerty-
6751: tyneelle maksuiiiselle osake- tai osuuspääoman neelle maksuiliselle osake- tai osuuspääoman
6752: korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle rekis- korotukselle taikka lisärahastosijoitukselle reki,s..
6753: teröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä seu- teröimis- tai maksuvuodelta ja viideltä sitä seu-
6754: raavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osingon raavalta vuodelta jaettavaksi päätetyn osingon
6755: tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoituksen tai osuuspääoman taikka lisärahastosijoituksen
6756: koron koko määrä valtionverotuksessa vähennys- koron koko määrä valtionverotuksessa vähen-
6757: kelpoiseksi menoksi, ei kuitenkaan yhtenä vero- nyskelpoiseksi menoksi, ei kuitenkaan yhtenä
6758: vuotena enempää kuin 20 prosenttia osakkeista verovuotena enempää kuin 20 prosenttia osak-
6759: tai osuuksista osakeyhtiöön tai osuuskuntaan keista tai osuuksista osakeyhtiöön tai osuuskun-
6760: maksetulle osake- tai osuuspääomalle tai säästö- taan maksetulle osake- tai osuuspääomalle tai
6761: pankkiin tai osuuspankkiin maksetulle lisära- säästöpankkiin tai osuuspankkiin maksetulle li-
6762: hastosijoitukselle. Mikäli uudelle osake- tai särahastosijoitukselle. Mikäli uudelle osake- tai
6763: osuuspääomalle tai lisärahastosijoitukselle on osuuspääomalle tai lisärahastosijoitukselle on
6764: päätettu jakaa suurempi osinko tai korko kuin päätetty jakaa suurempi osinko tai korko kuin
6765: muulle osake- tai osuuspääomalle tahi lisärahas- muulle osake- tai osuuspääomalle tahi lisärahas-
6766: tosijoitukselle ja jaon voidaan olettaa tapahtu- tosijoitukselle ja jaon voidaan olettaa tapah-
6767: N:o 140
6768:
6769: Voimassa oleva laki Ehdotus
6770:
6771: neen verotuksen välttämiseksi, vähennetään tuneen verotuksen välttämiseksi, vähennetään tä-
6772: tämän momentin perusteella vain pienimmän män momentin perusteella vain pienimmän
6773: osinko- tai korkoprosentin mukainen osinko osinko- tai korkoprosentin mukainen osinko tai
6774: tai korko. korko.
6775:
6776:
6777:
6778: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6779: kuuta 1982. Sitä sotJelletaan ensimmäisen ker-
6780: ran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuksessa.
6781: Lain 18 § :n 4 ··kohtaa sovelletaan väliaikaisesti
6782: tässä laissa säädetyssä muodossaan yhteisön vuo-
6783: delta 1982 päättyneeitä tilikaudelta jakamiin
6784: osinkoihin ja osuuspääoman korkoihin sekä sa-
6785: notulla tilikaudelta maksamiin lisärahastosijoi-
6786: tuksen korkoihin.
6787: 1981 vp. n:o 141
6788:
6789:
6790:
6791:
6792: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verot-
6793: tamisesta annetun lain 8 §:n, maatilatalouden tuloverolain 6 §:n
6794: ja tulo- ja varallisuusverolain 29 §: n muuttamisesta
6795:
6796:
6797:
6798: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
6799:
6800: Yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien elä- jen pakollisten maksujen vähentämisoikeuteen
6801: kelain nojalla suoritetut pakolliset maksut eh- ehdotetaan sovellettaviksi vastaavanlaisia sään-
6802: dotetaan säädettäviksi verotuksessa luonnolli- nöksiä.
6803: siksi vähennyksiksi. Vaihtoehtoisesti verovelvol- Lait on tarkoitus saattaa voimaan sen jäl-
6804: lisella olisi oikeus vähentää ne tulo- ja varal- keen, kun eduskunnan käsiteltävänä oleva maa-
6805: lisuusverolain mukaisena kokonaistulosta tehtä- talousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki on vah-
6806: vänä vähennyksenä. Tulopoliittisen kokonaisrat- vistettu. Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi
6807: kaisun yhteydessä sovitun vuoden 1982 heinä- ensimmäisen kerran vuodelta 1982 toimitetta-
6808: kuun alusta voimaan tulevan maatalousyrittä- vassa verotuksessa.
6809: jien tapaturmavakuutuslain mukaan suoritettu-
6810:
6811:
6812:
6813:
6814: PERUSTELUT
6815:
6816: 1. Nykyinen tilanne ja yrittäjien eläkelain mukaiset pakolliset vakuu-
6817: ehdotetut muutokset tusmaksut olisivat elinkeinonharjoittajan ja
6818: maatilatalouden harjoittajan luonnollisia vähen-
6819: 1.1. Yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien nyksiä tulo- ja varallisuusverolaissa säädetyin
6820: eläkelain mukaiset maksut rajoituksin. Oikeus- ja verotuskäytäntö on tältä
6821: osin ollut jonkin verran horjuva, joten selven-
6822: Tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n 1 mo- tävän säännöksen ottamista lakiin voidaan pi-
6823: mentin 5 kohdan mukaan yrittäjien eläkelain tää perusteltuna. Ehdotuksen mukaan vakuu-
6824: ( 468/69) ja maatalousyrittäjien eläkelain ( 467/ tusmaksut otettaisiin ensisijaisesti huomioon
6825: 69) nojalla suoritetut maksut saadaan vähen- ammatti-, liike- tai maatilatulolähteen luonnol-
6826: tää kokonaistulosta valtion- ja kunnallisvero- lisena vähennyksenä. Jollei näitä maksuja ole
6827: tuksessa ilman ansiotulon määrään perustuvaa vähennetty luonnollisena vähennyksenä elinkei-
6828: rajoitusta. noverolain tai maatilatalouden tuloverolain
6829: Yritysverotustoimikunta ehdotti mietinnös- mukaan, verovelvollisella olisi oikeus vähentää
6830: sään (komiteanmietintö 1980: 42) eläkevakuu- maksu tulo- ja varallisuusverolain mukaisena
6831: tusmaksujen vähentämisoikeutta koskevia sään- kokonaistulosta tehtävänä vähennyksenä. Edel-
6832: nöksiä selvennettäviksi. Tämän mukaisesti eh- lytyksenä tälle vähentämisoikeudelle olisi, että
6833: dotetaan, että yrittäjien eläkelain ja maatalous- verovelvollinen tekee siitä vaatimuksen vero-
6834:
6835: 168100908X
6836: 2 N:o 141
6837:
6838: ilmoituksessaan. Tällainen vaatimus elinkeinon- va vähentää maatilatalouden tuloverolain mu-
6839: harjoittajan on aiheellista tehdä silloin, kun kaisina vähennyksinä verotuksessa. Tämän
6840: elinkeinotulolähde on tappiollinen ja yrittäjä vuoksi ehdotetaan, että maatalousyrittäjien ta-
6841: mahdollisesti aikoo lopettaa liiketoimintansa. paturmavakuutuslain mukaiset maksut rinnas-
6842: Tällöin maksu otettaisiin huomioon henkilö- tettaisiin edellä selostettuihin eläkevakuutus-
6843: kohtaisen tulolähteen tappiota kunnallisvero- maksuihin ja säädettäisiin samoin edellytyksin
6844: tuksessa vahvistettaessa ja tulisi tappioon sisäl- luonnollisiksi vähennyksiksi, jollei verovelvolli-
6845: tyvänä vähennettäväksi myöhemmin kertyvistä nen vaadi niitä vähennettäviksi kokonaistulosta
6846: henkilökohtaisista tuloista. Jollei tällaista vaa- tehtävänä vähennyksenä. Tämänsisältöinen
6847: timusta olisi tehty ja tulolähde lakkaa, jäisi säännös ehdotetaan otettavaksi maatilatalouden
6848: maksu vähentämättä muiden luonnollisten vä- tuloverolain 6 § :n 1 momentin 1 kohtaan ja
6849: hennysten tavoin. tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n 1 momentin
6850: Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että 5 kohtaan. Koska maatalousyrittäjien tapatur-
6851: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 mavakuutuslain soveltamispiiriin kuuluvat myös
6852: § :n 4 kohtaan ja maatilatalouden tuloverolain kalastajat, ehdotetaan elinkeinotulon verotta·
6853: 6 § :n 1 momentin 1 kohtaan otetaan säännös misesta annetun lain 8 §:n 4 kohtaan otetta-
6854: yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien eläke- vaksi vastaava säännös, jotta kalastuselinkeinoa
6855: lain mukaisten maksujen vähentämisoikeudesta. harjoittavalla olisi oikeus vakuutusmaksun vä-
6856: Maatalousyrittäjien eläkelain soveltamispiiriin hentämiseen elinkeinotulosta.
6857: kuuluvat myös kalastajat, joita saatetaan verot-
6858: taa myös elinkeinoverolain mukaan, samoin
6859: kuin joissakin tapauksissa myös turkistarhaa- 2. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t
6860: jat. Jotta nämä elinkeinonharjoittajat voisivat vaikutukset
6861: vähentää maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen
6862: vakuutusmaksun liiketulostaan, ehdotetaan, että Eläkevakuutusmaksujen vähentämisoikeu tta
6863: myös elinkeinotulon verottamisesta annetun koskeva säännös on viimeaikaisen oikeuskäy·
6864: lain 8 § :n 4 kohtaan otetaan säännös maata- tännön mukainen, joten sillä ei ole merkitystä
6865: lousyrittäjien eläkelain mukaisen vakuutusmak- verotuloihin.
6866: sun vähentämisoikeudesta. Tulo- ja varallisuus- Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
6867: verolain 29 §:n 1 momentin 5 kohtaan ehdo- mukaisia pakollisia maksuja on vuodelta 1982
6868: tetaan otettavaksi säännös vaihtoehtoisesta ko- arvioitu kertyvän noin 9 miljoonaa markkaa ja
6869: konaistulosta tehtävästä vähennyksestä, jos ve- vuodesta 1983 lähtien noin 32 miljoonaa mark-
6870: rovelvollinen on veroilmoituksessaan tehnyt kaa vuodessa. Vakuutusmaksuvelvollisten luku-
6871: siitä vaatimuksen. määrä on noin 240 000. Vähennysoikeudella ei
6872: ole merkittävää verotuloja vähentävää vaiku-
6873: tusta.
6874: 1.2. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki
6875: 3. Voimaantulo
6876: Tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä
6877: sovittiin maatalousyrittäjille toteutettavasta pa- Laki on tarkoitus saattaa voimaan sen jäl-
6878: kollisesta tapaturmavakuutusturvasta, joka tu- keen, kun maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
6879: lee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982. Tätä tuslaki on vahvistettu. Säännöksiä sovellettai-
6880: koskeva hallituksen esitys (HE n:o /1981 siin ensimmäisen kerran vuodelta 1982 toimi-
6881: vp.) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. tettavassa verotuksessa.
6882: Kun pakollisen tapaturmavahinkoturvan no-
6883: jalla saadut etuudet ovat veronalaista tuloa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus·
6884: vuodelta 1982 toimitettavasta verotuksesta läh- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk·
6885: tien, on myös tapaturmavakuutusmaksut voita- set:
6886: N:o 141 3
6887:
6888: 1.
6889:
6890: L'aki
6891: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
6892:
6893: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
6894: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 8 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
6895:
6896: 8 § sut ovat vähennyskelpoisia vain tulo- ja varal-
6897: Edellä 7 §: ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- lisuusverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa
6898: sia menoja ovat muun ohessa: säädetyin rajoituksin, ja maksut työnantajan
6899: perustarnalle itsenäiselle eläkelaitokselle tai elä-
6900: 4) elinkeinotoiminnassa työskennelleiden kesäätiölle ovat vähennyskelpoisia vain siihen
6901: henkilöiden palkat, heidän ja heidän omaisten- määrään asti, joka vakuutusteknillisten perus-
6902: sa eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat avus- teiden mukaan tarvitaan säätiön tai laitoksen
6903: tukset sekä työntekijöiden ja heidän omaistensa eläke- tai muista sellaisista sitoumuksista joh-
6904: eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyttömyyskorvans~ tuvan vastuun peittämiseen,
6905: tai muiden niiden kaltaisten oikeuksien ja etu-
6906: jen järjestämisestä johtuvat vakuutus- ja muut
6907: sellaiset maksut, kuitenkin niin, että yrittäjien Tämä laki tulee voimaan päivänä
6908: eläkelakiin (468/69), maatalousyrittäjien elä- kuuta 198 . Sitä sovelletaan enstmmatsen ker-
6909: kelakiin (467 /69) ja maatalousyrittäjien tapa- ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
6910: turmavakuutuslakiin ( / ) perustuvat mak- sessa.
6911:
6912:
6913:
6914:
6915: 2.
6916: Laki
6917: maatilatalouden tuloverolain 6 §: n muuttamisesta
6918:
6919: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 196 7 annetun maatila-
6920: talouden tuloverolain (543/67) 6 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
6921:
6922: 6 § talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( /
6923: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- ) perusteella suoritetut maksut ovat vähen-
6924: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennyskel- nyskelpoisia vain tulo- ja varallisuusverolain
6925: poisia menoja ovat muun ohessa: 29 § :n 1 momentin 5 kohdassa säädetyin ra-
6926: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille joituksin ja että verovelvollisen perheenjäsenen
6927: rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän palkka ja muut etuudet ovat vähennyskelpoisia
6928: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perustu- 7 § :ssä säädetyin rajoituksin;
6929: vat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän
6930: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyttö-
6931: myyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten oi- Tämä laki tulee voimaan patvana
6932: keuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- ja kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
6933: muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
6934: maatalousyrittäjien eläkelain ( 467 /69) ja maa- sessa.
6935: 4 N:o 141
6936:
6937: 3.
6938: Laki
6939: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
6940:
6941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6942: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta
6943: 1979 annetussa laissa (972/79), näin kuuluvaksi:
6944:
6945: 29 §
6946: Verovelvollisella on oikeus vähentää: tarkoitetun rajoituksen estamatta, jos vero,
6947: velvollinen on tehnyt tätä koskevan vaatimuk-
6948: 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkeva- sen veroilmoituksessaan ja edellyttäen, että
6949: kuutuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, maksua ei ole vähennetty elinkeinotulon verot-
6950: suorittamansa maksut, enintään 15 prosenttia tamisesta annetun lain 8 §:n 4 kohdan nojalla
6951: ansiotulon määrästä. Lyhytaikaisissa työsuh- elinkeinotoiminnan tulosta tai maatilatalouden
6952: teissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) tuloverolain 6 § :n 1 momentin 1 kohdan no-
6953: 1 a § :n 2 momentin nojalla suoritetut pakol- jalla maatilatalouden tulosta; sekä
6954: liset maksut saadaan kuitenkin vähentää edellä
6955: tarkoitetun rajoituksen estämättä. Yrittäjien
6956: eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain ja maa-
6957: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( / Tämä laki tulee voimaan p~ivän.~.
6958: ) nojalla suoritetut pakolliset maksut saa- kuuta 198 . Sitä sovelletaan ens1mma1sen ker·
6959: daan niin ikään vähentää kokonaistulosta edellä ran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa.
6960:
6961:
6962: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
6963:
6964:
6965: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
6966: Pääministeri
6967:
6968: MAUNO KOIVISTO
6969:
6970:
6971:
6972:
6973: Ministeri Mauno Forsman
6974: N:o 141 5
6975:
6976: Liite
6977:
6978:
6979:
6980: 1.
6981: Laki
6982: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
6983:
6984: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
6985: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 8 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
6986:
6987: Voimassa oleva laki Ehdotus
6988:
6989: 8 s. 8 §
6990: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-
6991: sia menoja ovat muun ohessa: sia menoja ovat muun ohessa:
6992:
6993: 4) elinkeinotoiminnassa työskennelleiden 4) elinkeinotoiminnassa työskennelleiden
6994: henkilöiden palkat, heidän ja heidän omaistensa henkilöiden palkat, heidän ja heidän omaisten-
6995: eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat avustuk- sa eläkkeet ja työsuhteeseen perustuvat avus-
6996: set sekä työntekijöiden ja heidän omaistensa tukset sekä työntekijöiden ja heidän omaistensa
6997: eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyttömyyskorvaus- eläke~, sairauskorvaus-, työkyvyttömyyskorvaus-
6998: tai muiden niiden kaltaisten oikeuksien ja etu- tai muiden niiden kaltaisten oikeuksien ja etu-
6999: jen järjestämisestä johtuvat vakuutus- ja muut jen järjestämisestä johtuvat vakuutus~ ja muut
7000: sellaiset maksut, kuitenkin niin,. että maksut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että yrittäjien
7001: työnantajan perustarnalle itsenäiselle eläkelai- eläkelakiin (468/69), maatalousyrittäjien elä-
7002: tokselle tai eläkesäätiölle ovat vähennyskelpoi~ kelakiin (46 7/69) ja maatalousyrittäjien tapa-
7003: sia vain siihen määrään asti, joka vakuutus- turmavakuutuslakiin ( / ) perustuvat mak-
7004: teknillisten perusteiden mukaa,n tarvitaan sää- sut ovat. vähennyskelpoisia vain tulo- ja varal-
7005: tiön tai laitoksen eläke- tai muista sellaisista lisuusverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa
7006: sitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen, säädetyin rajoituksin, ja maksut työnantajan
7007: perustarnalle itsenäiselle eläkelaitokselle tai elä-
7008: kesäätiölle ovat vähennyskelpoisia vain siihen
7009: määrään asti, joka vakuutusteknillisten perus-
7010: teiden mukaan tarvitaan säätiön tai laitoksen
7011: eläke- tai muista sellaisista sitoumuksista joh-
7012: tuvan vastuun peittämiseen,
7013:
7014:
7015: Tämä laki tulee voimaan päivänä
7016: kuuta 198 . Sitä sovelletaan enszmmatsen ker-
7017: ran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuk-
7018: sessa.
7019: 6 N:o 141
7020:
7021:
7022:
7023: Laki
7024: maatilatalouden tuloverolain 6 §:n muuttamisesta
7025:
7026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
7027: talouden tuloverolain (543/67) 6 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
7028:
7029: Voimassa oleva laki Ehdotus
7030:
7031: 6 §. 6 §
7032: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi-
7033: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennyskel- sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennyskel-
7034: poisia menoja ovat muun ohessa: poisia menoja ovat muun ohessa:
7035: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille
7036: rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän
7037: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perustu- omaistensa eläkkeet· ja työsuhteeseen perustu-
7038: vat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän vat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän
7039: omaistehsa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyttö- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyttö-
7040: myyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten oi- myyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten oi-
7041: keuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- ja keuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- ja
7042: muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että ve- muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että
7043: rovelvollisen perheenjäsenen palkka ja muut maatalousyrittäjien eläkelain ( 467/69) ja maa-
7044: etuudet ovat vähennyskelpoisia 7 §: ssä sääde- talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( /
7045: tyin rajoituksin; ) perusteella. suoritetut maksut ovat vähen-
7046: nyskelpoisia vain tulo- ja varallisuusverolain
7047: 29 §:n 1 inomentin 5 kohdassa säädetyin ra-
7048: joituksin ja, että verovelvollisen perheenjäsenen
7049: t>alkka ja muut etuudet ovat vähennyskelpoisia
7050: 7 §:ssä säädetyin rajoituksin;
7051:
7052:
7053: Tämä laki tulee voimaan P.äivä~~
7054: kuuta 198 . Sitä sovelletaan enstmmatsen ker-
7055: ran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuk-
7056: sessa.
7057: N:o 141 7
7058:
7059: 3.
7060: Laki
7061: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
7062:
7063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
7064: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta
7065: 1979 annetussa laissa ( 972/79), näin kuuluvaksi:
7066:
7067: Voimassa oleva laki Ehdotus
7068:
7069: 29 §. 29 §
7070: Verovelvollisella on oikeus vähentää: Verovelvollisella on oikeus vähentää:
7071:
7072: 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuu- 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkeva-
7073: tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suo- kuutuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta,
7074: rittamansa maksut, enintään 15 prosenttia an- suorittamansa maksut, enintään 15 prosenttia
7075: siotulon määrästä, kuitenkin niin, että maata- ansiotulon määrästä. Lyhytaikaisissa työsuh-
7076: lousyrittäjien eläkelain (46 7/68) , yrittäjien elä- teissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62)
7077: kelain (468/69) tai lyhytaikaisissa työsuhteissa 1 a § :n 2 momentin nojalla suoritetut pakol-
7078: olevien työntekijäin eläkelain (134/62) 1 a §:n liset maksut saadaan kuitenkin vähentää edellä
7079: 2 momentin nojalla suoritetut pakolliset maksut tarkoitetun rajoituksen estämättä. Yrittäjien
7080: saadaan vähentää edellä tarkoitetun rajoituksen eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain ja maa-
7081: estämättä, sekä talousyrittä;ien tapaturmavakuutuslain ( /
7082: ) nojalla suoritetut pakolliset maksut saa·
7083: daan niin ikään vähentää kokonaistulosta edellä
7084: tarkoitetun rajoituksen estämättä, jos vero-
7085: velvollinen on tehnyt tätä koskevan vaatimuk-
7086: sen veroilmoituksessaan ja edellyttäen, että
7087: maksua ei ole vähennetty elinkeinotulon verot-
7088: tamisesta annetun lain 8 §:n 4 kohdan nojalla
7089: elinkeinotoiminnan tulosta tai maatilatalouden
7090: tuloverolain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan no-
7091: jalla maatilatalouden tulostai sekä
7092:
7093:
7094: Tämä laki tulee voimaan päivänä
7095: kuuta 198 . Sitä sovelletaan ensimmazsen ker-
7096: ran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuksessa.
7097: 1981 vp. n:o 142
7098:
7099:
7100:
7101:
7102: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muut-
7103: tamisesta
7104:
7105:
7106:
7107: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7108:
7109: Verohallinnossa kannettavia veroja ja mak- maksumuistutuksesta. Samalla ehdotetaan eraat
7110: suja oli 30. 6. 1981 maksamatta yhteensä lähes verojen ulosotto- ja erikoisperintää koskevat,
7111: 3,6 miljardia markkaa. Näiden verojäämien nykyisin asetuksessa olevat säännökset otetta-
7112: kasvun hillitsemiseksi veronkantolakiin ehdo- viksi veronkantolakiin. Esitys liittyy valtion
7113: tetaan otettavaksi säännökset jälkikannosta ja tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1982.
7114: jälkikannossa olevasta verosta lähetettävästä
7115:
7116:
7117:
7118:
7119: YLEISPERUSTELUT
7120:
7121: 1. Verojen maksuajat ja jälkikanto ja maksuista. Ilmoituksen liitteenä olevaan ti-
7122: lillepanokorttiin oli valmiiksi laskettu maksun
7123: Useimpiin verolakeihin sisältyy valtuussään- myöhästymisen johdosta perittävät viivästys-
7124: nös, jonka mukaan valtiovarainministeriö päät- seuraamukset. Vero voitiin jälkikantoaikana
7125: tää verojen ja maksujen maksuajankohdista. maksaa myös alkuperäisellä verolipulla.
7126: Kannossa maksettavan ennakon maksuajankoh-
7127: dista on sekä säädetty asetuksella että mää-
7128: rätty valtiovarainministeriön päätöksellä. Eräi- 2. Maksamatta jätetystä verosta lähetetyt
7129: den verojen ja maksujen maksuajankohdista ei ilmoitukset
7130: ole säädetty laissa tai asetuksessa. Tällöin ve-
7131: rohallitus on antanut eräpäiviä koskevat oh- Jälkikannon yhteydessä vuonna 1980 lähe-
7132: jeet. tetyt ilmoitukset maksamatta jätetyistä verois-
7133: Verotuslain mukaiset verot, ennakko-, perin- ta ja maksuista osoittautuivat tuloksellisiksi.
7134: tö- ja lahjavero:sekä metsänhoitomaksu on voi- Menettely nopeutti verojen kertymistä ja edel-
7135: tu maksaa postiin tai Postipankkiin eräpäivän leen veronsaajille tilittämistä. Perimiskustan-
7136: jälkeen ns. jälkikantoaikana. Samalla on vero- nukset alentuivat, koska jälkikannassa kerty-
7137: velvollisen ollut suoritettava säädetyt viivästys- neitä veroja ei tarvinnut lähettää pakkoperit-
7138: seuraamukset. Ennakko on voitu suorittaa jäl- täväksi ulosottotoimin. Ulosottolaitos vapautui
7139: kikannassa eräkuukautena ja sitä seuraavana vastaavien maksukehotusten tekemisestä käsi-
7140: kuukautena, muut jälkikannon piiriin kuulu- työnä ja näille kertyvien suoritusten tilittämi-
7141: vat verot ja maksut viimeistään eräkuukau- sestä. Myös verovelvollisiin kohdistuvaa asia-
7142: tena. kaspalvelua voitiin parantaa.
7143: Jälkikanto on ollut käytössä valtiovarain- Vuoden 1978 lopullisesta verosta lähetettiin
7144: ministeriön päätösten perusteella vuodesta ilmoitus veron ma:ksama,tta jättämisestä kaikil-
7145: 1960 alkaen, eräitä valtionveroja koskien jo le maksun määräaikana laiminlyönneille vero-
7146: aikaisemminkin. Vuonna 1980 jälkikantaa te- velvollisille. Yhdeksästä läänistä saatujen tilas-
7147: hostettiin lähettämällä verovelvollisille ilmoi- totietojen mukaan ilmoitukset johtivat tarkoi-
7148: tus eräpäivänä maksamatta jätetyistä veroista tettuun tulokseen kappalemäärällä mitattuna
7149: 1681008878
7150: 2 N:o 142
7151:
7152: noin 30-prosenttisesti. Vastaava markkamääräi- lähettämiseltä veron maksamatta jättämisestä
7153: nen tuotto oli 28,3 miljoonaa markkaa, mikä puuttui laillisuusperuste, minkä vuoksi ilmoi-
7154: on noin 25 prosenttia lähetettyjen ilmoitusten tusmenettely jouduttiin verohallinnossa koko-
7155: markkamäärästä. Lääneittäin kappalemääräinen naan keskeyttämään. Oikeuskanslerin päätök-
7156: tuotto vaihteli 18,5-42,4 prosentin ja mark- sestä käy myös ilmi, että veron perintää kos-
7157: kamääräinen tuotto 14,2-36,0 prosentin vä- keva menettely sekä vero- ja ulosottoviran-
7158: lillä. omaisten välinen toimivalta on järjestetty lain
7159: ,Vuoden 1980 ennakosta lähetettiin ilmoitus tai ainakin asetuksen tasoisin säännöksin. Tä-
7160: vain niille verovelvollisille, joiden veroja tai män jälkeen asiaa on käsitelty muun muassa
7161: maksuja ei ollut ulosotossa. Yhdeksästä lää- valtiovarainministeriön asettaman verojäämätyö-
7162: nistä saatujen tilastotietojen mukaan ilmoituk- ryhmän muistiossa (työryhmämuistio 1981:
7163: set johtivat tarkoitettuun tulokseen kappale- VM 25). Verohallinnossa kannettavien verojen
7164: määrällä mitattuna noin 53-prosenttisesti. Vas- jäämät olivat 30. 6. 1981 yhteensä 3 582,8 mil-
7165: taava markkamääräinen tuotto oli 11,6 mil- joonaa markkaa.
7166: joonaa markkaa, mikä on noin 59 prosenttia Koska veron kantaminen maksumuistutuksen
7167: lähetettyjen ilmoitusten markkamäärästä. Lää- avulla ei tapahdu asianomaisissa verolaeissa sää-
7168: neittäin kappalemääräinen tuotto vaihteli 29,1 detyin tavoin alkuperäisen verolipun nojalla,
7169: -64,7 prosentin ja markkamääräinen tuotto olisi menettelystä säädettävä veronkantolaissa.
7170: 25,0-68,1 prosentin välillä. Ilmoitusten lähet- Tällöin veronkantolakiin olisi otettava sään-
7171: täminen jouduttiin kuitenkin keskeyttämään nökset myös muusta veron perimiseen liitty-
7172: ennen kuin ennakon kaikki erät tulivat menet- västä veronkantoviranomaisen menettelystä.
7173: telyn piiriin.
7174: Jälkikannon tehostamiseksi lähetetyt ilmoi-
7175: tukset johtivat tarkoitettuun tulokseen, kun
7176: verovelvollisella ei ollut muita maksamattornia
7177: veroja kuin ilmoituksessa mainitut. Koska eräi- 4. Muutosehdotukset
7178: den verojen ja maksujen, kuten maksuunpan-
7179: tujen työnantajasuoritusten, maksuunpane on Veronkantolakiin ehdotetaan otettavaksi
7180: jo seurausta verovelvollisen laiminlyönnistä, ei säännökset jälkikannasta maksumuistutusmenet-
7181: ollut tarkoituksenmukaista lähettää verovelvol- telyineen, verojen lähettämisestä ulosottoon ja
7182: liselle ilmoitusta näistä veroista. Jälkikanto ra- erikoisperinnästä.
7183: jattiin vain niihin verolajeihin, joiden osalta Jälkikannassa vero voitaisiin maksaa valtio-
7184: menettely nopeutti verojen kertymistä. varainministeriön määräämänä aikana eräpäivän
7185: Verohallinnossa vuonna 1980 kokeiltua il- jälkeen suorittamalla samalla veron viivästys-
7186: moitusmenettelyä vastaavaa maksukehotusme- korosta ja jäämämaksusta annetussa laissa
7187: nettelyä käytetään myös muilla hallinnonaloilla. (145/76) säädetyt viivästysseuraamukset. Jälki-
7188: Esimerkiksi oikeusministeriön tietojärjestelmä- kantoajat olisi voitava tarvitta~ssa määrätä eri
7189: yksikön sakoista ennen niiden ulosottoon lä- pituisiksi eri verolajeille, koska verojen eräpäi-
7190: hettämistä lähettämät maksukehotukset ovat vät sijoittuvat kuukauden eri . kohtiin, mutta
7191: olleet tuloksellisia. Menettely perustuu sakko- viivästysseuraamukset lasketaan kalenterikuu-
7192: rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun ase- kausittain. Valtiovarainministeriö voisi jättää
7193: tuksen 71 b §:n (209/78) säännökseen. Myös jälkikannon ulkopuolelle sellaiset verot, joiden
7194: ulosottoviranomaisten lähettämillä maksukeho- maksuunpane on jo osoituksena oma-aloittei-
7195: tuksilla on saatu hyvä perimistulos. Esimerkik- sen suorituksen laiminlyönnistä.
7196: si Helsingin kaupungin ulosottoviraston vuon- Jälkikannassa olevasta verosta voitaisiin ve-
7197: na 1979 perimistä veroista kertyi kappalemää- rovelvolliselle lähettää maksumuistutus. Muis-
7198: rällä mitattuna yli puolet maksukehotuksilla. tutuksen käytöstä määrääminen kuuluisi val-
7199: tiovarainministeriön toimivaltaan. Maksumuis·
7200: tutukseen olisi vuonna 1980 noudatetun käv-
7201: 3. Säännösten muutostarve tännön mukaisesti liitettävä tilillepanokortti,
7202: jota käyttäen suoritus voisi tapahtua viimeis-
7203: Valtioneuvoston oikeuskansleri on päätök- tään muistutukseen merkittynä eräpäivänä.
7204: sellään 6. 10. 1980 katsonut, että ilmoitusten Tilillepanekortti valmiiksi laskettuine viivästys-
7205: N:o 142 3
7206:
7207: seuraamuksineen vähentäisi maksujen käsittely- talSlvat pääosin nykyisin asetuksen tasolla ole-
7208: ja laskuvirheitä. Valtiovarainministeriö voisi via säännöksiä.
7209: myös määrätä, että vero saadaan maksaa jälki-
7210: kantoaikana alkuperäisellä verolipulla.
7211: Vero, johon ei sovelleta jälkikantoa, olisi 5. Esityksen organisatoriset ja henkilöstö-
7212: lähetettävä ulosottoon kantoajan päätyttyä heti, vaikutukset
7213: kun suoritetut maksut on kirjattu ja laimin-
7214: lyöty maksu voitu todeta. Jälkikannassa laimin- Ehdotetut muutokset eivät edellytä muutok-
7215: lyödyn veron perintä olisi aloitettava jälki- sia veronkanto-organisaatioon. Maksumuistutuk-
7216: kantoajan päätyttyä, jollei veron perimiseksi sia vastaavia ilmoituksia maksamatta jätetystä
7217: tarvita kiireellisiä erikoisperintätoimenpiteitä. verosta ja maksusta voitiin lähettää ja kerty-
7218: Määräaikana maksamatta jätetyt verot olisi neet suoritukset käsitellä jo vuonna 1980 ny-
7219: yleensä perittävä ulosottotoimin. Tällainen ve- kyisellä henkilöstöllä ja atk-laitteilla. Erikois-
7220: ron pakkoperiqtä olisi voitava keskeyttää, jos perinnästä vastaavalle henkilöstölle ei nykyi-
7221: perimistoimet ovat jääneet tuloksettomiksi. siin tehtäviin verrattuna tulisi uusia tehtäviä.
7222: Keskeyttäminen voisi johtua esimerkiksi siitä,
7223: että verovelvollinen on ulosottoyrityksessä to-
7224: dettu varattomaksi tai että hänen olinpaik- 6. Esityksen taloudelliset vaikutukset
7225: kaansa ei tiedetä. Perinnän keskeyttäminen vä-
7226: hentäisi tarpeettomia ulosottohakemuksia ja Maksumuistutuksen käyttöönotolla pyritään
7227: aiheettomia perimisyrityksiä. Perintää olisi jat- hillitsemään verojäämien kasvua. Muistutusta
7228: kettava, jos sen voitaisiin olettaa johtavan tu- vastaavien ilmoitusten markkamääräinen tuotto
7229: lokseen. yhdeksän läänin osalta oli vuoden 1978 lopul-
7230: Erikoisperinnässä olisi käsiteltävä verojää- lisesta verosta yli 28 miljoonaa markkaa ja
7231: mät, joilla on huomattava taloudellinen mer- vuoden 1980 ennakosta yli 11 miljoonaa mark-
7232: kitys tai joiden periminen edellyttää oikeuden- kaa. Muistutusmenettelyn käyttöönotto lisäisi
7233: käyntejä, turvaamistoimenpiteitä tai muita eri- lähinnä tulo- ja varallisuusveron tuottoa vuon-
7234: tyistoimenpiteitä. Erikoisperinnässä olisi käsi- na 1982.
7235: teltävä myös sellaiset verojäämät, joiden peri- Maksumuistutuksen käyttöönotto nopeuttaisi
7236: minen ulosottotoimin ei ole johtanut tulokseen verotulojen kertymistä ja vapauttaisi ulosotto-
7237: mutta joille voidaan olettaa kertyvän suorituk- laitoksen henkilöstöä vaativampiin perimisteh-
7238: sia erikoisperintätoimenpitein. täviin. Tämä saattaisi osaltaan parantaa myös
7239: Usein on tarpeen ryhtyä valmisteleviin toi- menettelyn ulkopuolelle jäävien verojäämien
7240: miin sen seikan selvittämiseksi, onko erikois- kertymistä.
7241: perintätoimenpiteitä käytettävä. Kun esimer- Maksumuistutuksen käyttöönotto lisäisi vero-
7242: kiksi konkurssiin hakemisella on velallisen ta- hallinnon lomake- ja atk-kustannuksia. Vastaa-
7243: loudellisen aseman ohella yhteiskunnallisia vai- vat säästöt saataisiin perintämenettelyn muiden
7244: kutuksia, voitaisiin ennen konkurssiin hake- vaiheiden käydessä tarpeettomiksi siltä osin
7245: mista selvittää, onko velallisella mahdollisuus kuin veroja suoritetaan muistutuksia käyttäen.
7246: ilman konkurssitoimenpiteitä selviytyä vero-
7247: veloista. Kun uudessa osakeyhtiölaissa (734/
7248: 78) on säädetty erityisestä selvitystilamenet- 7. Voimaantulo
7249: telystä ennen konkurssia, olisi veronkantolain
7250: mukainen menettely yhdenmukainen myös mai- Maksumuistutusmenettely vottatsnn ottaa
7251: nitun menettelyn kanssa. käyttöön heti lain voimaantulon jälkeen valtio-
7252: Erikoisperinnässä saavutetaan useimmissa varainministeriön määräämällä tavalla. Menette-
7253: tapauksissa paras perimistulos siten, että vero- lyllä pyritään hillitsemään verojäämien kasvua,
7254: velvollinen suorittaa verojäämänsä lyhyessä ja sen käyttöönotto liittyy valtion tulo- ja meno-
7255: maksuajassa ilman konkurssi- tai muita oikeu- arvioesitykseen vuodelle 1982. Koska ulosot-
7256: denkäyntitoimia. Tämän vuoksi erikoisperin- toa ja erikoisperintää koskevat säännökset pää-
7257: nässä voitaisiin käyttää sellaisia maksujärjeste- osin korvaisivat jo voimassa olevia asetustasoi-
7258: lyjä, joilla varmistetaan maksamatta jätettyjen sia säännöksiä, ei myöskään näiden osalta tar-
7259: määrien kertyminen. Muutoin säännökset vas- vittaisi erityistä siirtymäkautta.
7260: 4 N:o 142
7261:
7262:
7263:
7264: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7265:
7266: 27 §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan 27 a §. Yleisperusteluihin viitaten ehdote-
7267: pykälän 1 momenttiin otettavaksi nykyistä ve- taan lakiin otettavaksi erikoisperintää koskeva
7268: ronkantoasetuksen 4 §:n 1 momenttia vastaava säännös. Lukuun ottamatta mainintaa maksu-
7269: säännös verojen lähettämisestä ulosottotoimin järjestelyistä ja valmistelevista toimista sen sei-
7270: perittäväksi, 2 momenttiin säännös jälkikannas- kan selvittämiseksi, onko erikoisperintätoimen-
7271: ta ja maksumuistutuksesta sekä 3 momenttiin piteitä käytettävä, säännökset vastaisivat pää-
7272: nykyistä veronkantoasetuksen 4 § :n 2 moment- osin nykyisin veronkantoasetuksen 5 §:ssä ole-
7273: tia vastaava säännös perinnän keskeyttämisestä. via säännöksiä.
7274: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säilytettä-
7275: väksi nykyistä 27 §: ää vastaava viittaussään- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7276: nös verojen ja maksujen perimisestä ulosotto- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7277: toimin annettuun lakiin.
7278:
7279:
7280:
7281:
7282: Laki
7283: veronkantolain muuttamisesta
7284:
7285: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7286: muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 27 § sekä
7287: lisätään lakiin uusi 27 a § seuraavasti:
7288:
7289: 27 § 27 a §
7290: Lääninveroviraston on lähetettävä maata- Ulosoton hakemisen ohella tai sen sijasta
7291: aikana maksamatta jätetyt verot, maksut ja voidaan ryhtyä erikoisperintätoimenpiteisiin
7292: muut suoritukset ulosottotoimin perittäväksi. verojen perimiseksi. Tällöin voidaan vero-
7293: Ulosottoon ,sovelletaan tällöin, mitä verojen ja velvollinen hakea konkurssiin, ryhtyä verojen
7294: maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa perinnän turvaamistoimenpiteisiin, oostaa ja
7295: laissa on säädetty. ajaa verojen perinnästä johtuvia korvaus-
7296: Valtiovarainministeriö voi kuitenkin mää- ja takaisinsaantikanteita sekä ryhtyä tar-
7297: rätä, että maksamatta jätetyt verot, maksut vittaviin toimiin sen selvittämiseksi, onko, eri-
7298: ja muut suoritukset niille perittävine viivästys- koisperintätoimenpiteitä käytettävä.
7299: korkoineen ja jäämämaksuineen saadaan suorit- Erikoisperintään kuuluu myös verosaatavien
7300: taa valtiovarainministeriön määräämänä aikana valvonta ja puhevallan käyttö konkurssissa,
7301: säännönmukaisen kantoajan jälkeen ja että osakeyhtiöiden ja osuuskuntien sulautumisessa,
7302: maksamatta olevasta määrästä lähetetään vero- kiinteistön pakkohuutokaupassa, julkisessa. haas-
7303: tai maksuvelvolliselle maksumuistutus (jälki- teessa ja pesäerossa, maksamatta olevia veroja
7304: kanto). koskevien tietojen lähettäminen luottolehdissä
7305: Lääninverovirasto voi keskeyttää perinnän, julkaistavaksi sekä verojen periminen ulko-
7306: jos vero- tai maksuvelvolliselta on todettu mailla ja ulkomaan verojen periminen Suo-
7307: puuttuvan ulosmittauskelpoista tuloa tai varal- messa.
7308: lisuutta, hänen olinpaikkaansa ei tiedetä tai Erikoisperinnässä voidaan ryhtyä tarvittaviin
7309: hän oleskelee maassa, jonka kanssa Suomella toimiin verovelvollisen maksukyvyn selvittämi-
7310: ei ole perinnän mahdollistavaa sopimusta. Pe- seksi ja käyttää sellaisia maksujärjestelyjä, joil-
7311: rintää on jatkettava, kun sen voidaan olet- la varmistetaan maksamatta jätettyjen määrien
7312: taa johtavan tulokseen. kertyminen.
7313: N:o 142 5
7314:
7315: Tämä laki tulee voimaan päivänä täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
7316: kuuta 198 . siin.
7317: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
7318:
7319:
7320: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
7321:
7322:
7323: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
7324: Pääministeri
7325: MAUNO KOIVISTO
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: Ministeri Mauno Forsman
7331: 6 N:o 142
7332:
7333: Liite
7334:
7335:
7336: Laki
7337: veronkantolain muuttamisesta .
7338:
7339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7340: muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain ( 611/78) 27 § sekä
7341: lisätään lakiin uusi 27 a § seuraavasti:
7342:
7343: Voimassa oleva laki Ehdotus
7344:
7345: 27 §. 27 §
7346: Tämän lain mukaan kannettavien verojen, Lääninveroviraston on lähetettävä maara-
7347: maksujen ja muiden määrien ulosottoon sovel- aikana maksamatta jätetyt verot, maksut ja
7348: letaan, mitä verojen ja maksujen perimisestä muut suoritukset ulosottotoimin perittäväksi.
7349: ulosottotoimin annetussa laissa on säädetty. Ulosottoon sovelletaan tällöin, mitä verojen ja
7350: maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
7351: laissa on säädetty.
7352: Valtiovarainministeriö voi kuitenkin määrätä,
7353: että maksamatta jätetyt verot, maksut ja muut
7354: suoritukset niille perittävine viivästyskorkoi-
7355: neen ja jäämämalesuineen saadaan suorittaa
7356: valtiovarainministeriön määräämänä aikana sään-
7357: nönmukaisen kantoajan jälkeen ja että maksa-
7358: matta olevasta määrästä lähetetään vero- tai
7359: maksuvelvolliselle maksumuistutus (jälki-
7360: kanto).
7361: Lääninverovirasto voi keskeyttää perinnän,
7362: jos vero- tai maksuvelvolliselta on todettu puut-
7363: tuvan ulosmittauskelpoista tuloa tai varal-
7364: lisuutta, hänen olinpaikkaansa ei tiedetä tai
7365: hän oleskelee maassa, jonka kanssa Suomella
7366: ei ole perinnän mahdollistavaa sopimusta. Pe-
7367: rintää on jatkettava, kun sen voidaan olet-
7368: taa johtavan tulokseen.
7369:
7370: 27 a §
7371: Ulosoton hakemisen ohella tai sen sijasta
7372: voidaan ryhtyä erikoisperintätoimenpiteisiin
7373: verojen perimiseksi. Tällöin voidaan vero-
7374: velvollinen hakea konkurssiin, ryhtyä vero-
7375: jen perinnän turvaamistoimenpiteisiin, nos-
7376: taa ja ajaa verojen perinnästä johtuvia kor-
7377: vaus- ja takaisinsaantikanteita sekä ryhtyä tar-
7378: vittaviin toimiin sen selvittämiseksi, onko eri-
7379: kois perintätoimenpiteitä käytettävä.
7380: Erikoisperintään kuuluu myös verosaatavien
7381: valvonta ja puhevallan käyttö konkurssissa,
7382: osakeyhtiöiden ja osuuskuntien sulautumisessa,
7383: kiinteistön pakkohuutokaupassa, julkisessa haas-
7384: teessa ja pesäerossa, maksamatta olevia veroja
7385: koskevien tietojen lähettäminen luottolehdissä
7386: N:o 142 7
7387:
7388: Voimassa oleva laki Ehdotus
7389:
7390: julkaistavaksi sekä verojen perzmtnen ulko-
7391: mailla ja ulkomaan verojen periminen Suo-
7392: messa.
7393: Erikoisperinnässä voidaan ryhtyä tarvittaviin
7394: toimiin verovelvollisen maksukyvyn selvittämi-
7395: seksi ja käyttää sellaisia maksujärjestelyjä, joil-
7396: la varmistetaan maksamatta jätettyjen määrien
7397: kertyminen.
7398:
7399:
7400: Tämä laki tulee voimaan päivänä
7401: kuuta 198
7402: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
7403: täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
7404: siin.
7405: 1981 vp. n:o 143
7406:
7407:
7408:
7409:
7410: Hallituksen esitys Edu5kunnalle laiksi merimiesv,erolain 2
7411: §:n väliaikaisesta muuttamisesta
7412:
7413:
7414:
7415: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
7416:
7417: Merimiehelle vuonna 1981 maksettua saa- vastaavansisältöistä väliaikaislakia sovellettai-
7418: matta jääneen luontoisedun rahakorvausta ei siin myös vuonna 1982 merill;liehille _maksettu-
7419: lueta merimiehen veronalaiseen tuloon siltä jen saamatta jääneiden luontoisetujen rahakor~ ·
7420: osin kuin korvauksen määrä ylittää verohalli- vauksiin. Laki on tarkoitus saattaa voimaan
7421: tuksen vahvistaman luontoisetujen arvon. Tätä 1. 1. 1982 ja se olisi voimassa saman vuoden
7422: koskeva väliaikaislaki on voimassa vuoden loppuun.
7423: 1981 loppuun. Esityksessä ehdotetaan, että
7424:
7425:
7426:
7427:
7428: PERUSTELUT
7429:
7430: 1. Nykyinen tilanne ja hakorvausta ei ole lue.ttu merimiehen veron-
7431: ehdotettu muutos alaiseen tuloon siltä osin kuin· sen määrä ylit,
7432: tää verohallituksen vahvistaman luontoisetujen
7433: Merimiesverolain (208/58) 2 §:n mukaan arvon.
7434: merimiehen veronalaiseen tuloon luetaan pal- Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin omak-
7435: kan lisäksi mm. asunto, ruoka ja muut luon- suimt tulkinnan, jonka mukaan verohallituksen
7436: taisedut. Merimiesverolain 6 §:n 5 momentin vahvistaman luontoisedun arvon ylittävä . mää-
7437: mukaan verohallituksen asiana on vahvistaa rä luetaan merimiehen veronalaiseen tuloon.
7438: merimiehen palkkaetuihin kuuluvien luontois- Omaksuttu tulkinta aiheuttaa puheena olevaa
7439: etujen arvo. Kun myös merimiehen loma-ajan korvausta koskevan verotuskäytännön muuttu-
7440: ja ns. vastikevapaa-ajan palkasta merimiesveron misen.
7441: pidätys toimitetaan edellä sanotuin perustein Sanotun korvauksen verotuksellinen asema
7442: vahvistettujen taulukoiden mukaisesti, meri- on tarkoitus järjestää merimiesverolainsäädän-
7443: miestä verotetaan tältäkin ajalta siten kuin nön uudistamisen yhteydessä, joka on tällä
7444: hän olisi saanut hyväkseen yleensä aluksella hetkellä vireillä valtiovarainministeriön aset-
7445: oloon liittyvät luontaisedut. tamassa toimikunnassa. Jotta merimiesvero-
7446: Kun merimies ei voi nauttia luontaisetuja tuksessa noudatettava käytäntö voitaisiin säi-
7447: silloin, kun hän loman tai vastikevapaan joh- lyttää ennallaan siihen saakka kunnes tämän
7448: dosta ei oleskele aluksella, hänelle suoritetaan työn pohjalta tehtävät tarvittavat hallituksen
7449: tältä ajalta saamatta jääneen luontoisedun raha- esitykset voidaan antaa eduskunnalle, lisättiin
7450: korvausta. Korvauksen määrä vahvistetaan me- merimiesverolain 2 § :ään 15 päivänä touko-
7451: renkulkualan työehtosopimuksissa ja se on ny- kuuta 1981 annetulla väliaikaislailla ( 330/81)
7452: kyisin 43 markkaa päivässä. uusi 3 momentti. Sanotun lain mukaan meri-
7453: Merimiesverotuksessa vakiintuneen käytän- miehen veronalaisena tulona ei pidetä korvaus-
7454: nön mukaan saamatta jääneen luontoisedun ra- ta, joka vuonna 1981 maksetaan hänelle saa-
7455: 1681009155
7456: 2 N:o 143
7457:
7458: matta jääneestä luontoisedusta, siltä osin kuin mukaan laskettuna vuositasolla 2,5-6 prosent-
7459: korvauksen määrä ylittää verohallituksen vah- tiyksikön suuruisen veroasteen nousun. Saa-
7460: vistamaan luontoisedun arvon. matta jääneen luontoisedun rahakorvauksen
7461: Koska lain voimassaoloaika päättyy vuoden jättäminen vuonna 1982 merimiesten veronalai-
7462: 1981 lopussa, esityksessä ehdotetaan, että me- sen tulon ulkopuolelle aiheuttaisi tänä aikana
7463: rimiehelle vuonna 1982 maksetusta korvaukses- arviolta runsaan 2 miljoonaa markkaa pienem-
7464: ta säädettäisiin merimiesverolain 2 §: ssä saman- män merimiesveron kertymän kuin olisi odo-
7465: sisältöisellä väliaikaissäännöksellä kuin mikä on tettavissa, jos ehdotettua esitystä ei annettaisi.
7466: voimassa vuonna 1981.
7467:
7468: 3. Voimaantulo
7469: 2. E s i t y k sen ta 1o u d e 11 i se t
7470: vaikutukset Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
7471: päivänä tammikuuta 1982.
7472: Saamatta jääneen luontoisedun rahakorvauk-
7473: sen lukeminen merimiehen veronalaiseen tu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7474: loon aiheuttaisi merimiesten yleisimmissä tulo- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7475: luokissa tavallisimman vuorottelujärjestelmän
7476:
7477:
7478: Laki
7479: merimiesverolain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
7480:
7481: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä toukokuuta 1958 annetun meri-
7482: miesverolain (208/58) 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä
7483: joulukuuta 1963 annetulla lailla (579 /63) , uusi näin kuuluva väliaikainen 3 momentti:
7484:
7485: 2 § taulukossa olevan verohallituksen vahvistaman
7486: luontoisetujen arvon.
7487: Merimiehen veronalaisena tulona ei pidetä
7488: merimiehelle vuonna 1982 maksettua korvaus- Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
7489: ta saamatta jääneestä luontoisedusta siltä osin kuuta 1982 ja se on voimassa vuoden 1982
7490: kuin korvauksen määrä ylittää merimiesvero- loppuun.
7491:
7492:
7493: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
7494:
7495:
7496: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
7497: Pääministeri
7498: MAUNO KOIVISTO
7499:
7500:
7501:
7502:
7503: Ministeri Mauno Forsman
7504: N:o 143 3
7505:
7506: Liite
7507:
7508:
7509:
7510:
7511: Laki
7512: merimiesverolain 2 § :n väliaikaisesta muuttamisesta
7513:
7514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä toukokuuta 19.58 annetun meri-
7515: miesverolain ( 208/58) 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä
7516: joulukuuta 1963 annetulla lailla (.579/63), uusi näin kuuluva väliaikainen 3 momentti:
7517:
7518: Voimassa oleva laki Ehdotus
7519: 2 §
7520: Aluksella saadulla tulolla (merimiestulo)
7521: tarkoitetaan tässä laissa palkkaa tai muuta hy-
7522: vitystä, jonka laivanisäntä aluksella tehdystä
7523: työstä suorittaa merimiehelle. Palkkaan luetaan
7524: tällöin myös asunto, ruoka ja muut luontois-
7525: edut. Merimiestuloksi luetaan myös kalastus-
7526: aluksella suoritettava saaliin suuruudesta riip-
7527: puva palkkio sekä kohtuulliseksi katsottava
7528: palkka, minkä avoin, kommandiitti- tai laivan-
7529: isännistöyhtiö taikka niihin verrattava yhtymä
7530: suorittaa osakkaalleen.
7531: Maissa saadulla tulolla tarkoitetaan tässä
7532: laissa merimiehen saamaa muuta veronalaista
7533: tuloa kuin merimiestuloa.
7534:
7535: Väliaikaisesti voimassa oleva laki
7536:
7537: Merimiehen veronalaisena tulona ei pidetä Merimiehen veronalaisena tulona ei pidetä
7538: merimiehelle vuonna 1981 maksettua korvaus- merimiehelle vuonna 1982 maksettua korvaus-
7539: ta saamatta jääneestä luontoisedusta siltä osin ta saamatta jääneestä luontoisedusta siltä osin
7540: kuin korvauksen määrä ylittää merimiesvero- kuin korvauksen määrä ylittää merimiesvero-
7541: taulukossa olevan verohallituksen vahvistaman taulukossa olevan verohallituksen vahvistaman
7542: luontoisetujen arvon. luontoisetujen arvon.
7543:
7544: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7545: kuuta 1982 ;a se on voimassa vuoden 1982
7546: loppuun.
7547: 1981 vp. n:o 144
7548:
7549:
7550:
7551:
7552: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kerman ja vähärasvai-
7553: sen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
7554:
7555:
7556:
7557: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7558:
7559: Esityksessä ehdotetaan, että kerman ja vähä- suuruinen kuin vuonna 1981. Tasausmaksun
7560: rasvaisen maidon myynnistä olisi suoritettava tuotoksi vuodelta 1982 arvioidaan noin 50 mil-
7561: valtiolle tasausmaksua myös vuodelta 1982. joonaa markkaa.
7562: Tasausmaksu olisi ehdotuksen mukaan saman-
7563:
7564:
7565:
7566:
7567: PERUSTELUT
7568:
7569: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmak- tetaan maitoa, jonka rasvapitOisuus on vähin-
7570: susta 29 päivänä kesäkuuta 1976 annettu laki tään 0,1 ja enintään 3,8 prosenttia.
7571: (583/76) tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus-
7572: 1976 ja se säädettiin alunperin olemaan voi- maksua kannettiin vuodelta 1980 yhteensä
7573: massa vain vuoden 1976 loppuun. Tasausmak- 49,9 miljoonaa markkaa. Tästä määrästä oli
7574: sun käyttöönotto liittyi samanaikaisesti toteu- kerman osuus 68 prosenttia ja vähärasvaisen
7575: tettuun maitotuotteiden hinnoitteluperusteiden maidon osuus 32 prosenttia.
7576: muuttamiseen, jolla maitorasvan suhteellista Maitotaloustuotteiden ylituotannosta johtuva
7577: osuutta maidon hinnasta alennettiin. Lain voi- vientitarve tulee myös vuonna 1982 aiheutta-
7578: massaoloaikaa on sen jälkeen laeilla 1022/76, maan valtiolle huomattavia markkinoimiskus-
7579: 1003/77, 917/78, 787/79 ja 745/80 jatkettu tannuksia. Näiden kustannusten rahoittamisek-
7580: vuoden 1981 loppuun. si ehdotetaan kermasta ja vähärasvaisesta mai-
7581: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmak- dosta kannettavaksi tasausmaksua myös vuonna
7582: susta annetun lain 3 § :n mukaan on kultakin 1982. Tasausmaksu kannettaisiin ehdotuksen
7583: myydyltä kermalitralta suoritettava tasausmak- mukaan entisen suuruisena. Tasausmaksun tuo-
7584: sua 38 penniä korotettuna 4,5 pennillä kuta- toksi vuodelta 1982 arvioidaan noin 50 mil-
7585: kin täyttä painoprosenttia kohden, jolla ker- joonaa markkaa.
7586: man rasvapitoisuus ylittää 12 prosenttia. Vähä-
7587: rasvaisen maidon myynnistä tasausmaksu on 3,4 Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7588: penniä litralta. Vähärasvaisella maidolla tarkoi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7589:
7590:
7591:
7592:
7593: 1681008867
7594: 2 N:o 144
7595:
7596:
7597: Laki
7598: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 § :n muuttamisesta
7599:
7600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmak-
7601: susta 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain 22 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä mar-
7602: raskuuta 1980 annetussa laissa (745/80), näin kuuluvaksi:
7603:
7604: 22 §
7605: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7606: kuuta 1976 ja sitä sovelletaan kerman ja vä- kuuta 1982.
7607: härasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu
7608: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo-
7609: sien 1976-1982 aikana.
7610:
7611:
7612:
7613: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
7614:
7615:
7616: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
7617: Pääministeri
7618: MAUNO KOIVISTO
7619:
7620:
7621:
7622:
7623: Ministeri Mauno Forsman
7624: N:o 144 3
7625:
7626: Liite
7627:
7628:
7629:
7630:
7631: Laki
7632: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
7633:
7634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmak-
7635: susta 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain 22 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä mar-
7636: raskuuta 1980 annetussa laissa (745/80), näin kuuluvaksi:
7637:
7638: Voimassa oleva laki Ehdotus
7639:
7640: 22 §. 22 §
7641: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
7642: kuuta 1976 ja sitä sovelletaan kerman ja vä- kuuta 1976 ja sitä sovelletaan kerman ja vä-
7643: härasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu härasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu
7644: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo- lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo-
7645: sien 1976-1981 aikana. sien 1976-1982 aikana.
7646:
7647:
7648: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7649: kuuta 1982.
7650: 1981 vp. n:o 145
7651:
7652:
7653:
7654:
7655: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Pankin ohje-
7656: säännön 4 ja 30 § :n muuttamisesta
7657:
7658:
7659:
7660: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7661:
7662: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Suo- määrin vuodesta 1976, jolloin näitä maana
7663: men Pankin ohjesäännön määräyksiä, jotka viimeksi korotettiin, että on perusteltua tar-
7664: koskevat Suomen Pankin kantarahaston määrää kistaa kyseisiä säännöksiä näiltä osin. Jotta
7665: sekä Suomen Pankin rahastojen karttumista. uusia säännöksiä voitaisiin soveltaa jo pankin
7666: Nykyisten säännösten mukainen kantarahas- vuoden 1981 tilinpäätökseen, ehdotetaan, että
7667: ton määrä sekä pankin vararahaston kartutta- laki tulisi voimaan 31 päivänä joulukuuta
7668: misvelvoite ovat reaaliarvoltaan laskeneet siinä 1981.
7669:
7670:
7671:
7672:
7673: PERUSTELUT
7674:
7675: Suomen Pankin ohjesäännön (365 /25) 4 § on aiheuttanut kantarahaston suhteellisen mää-
7676: muutettiin 9 päivänä tammikuuta 1976 anne- rän laskemisen takaisin 7 prosenttiin.
7677: tulla lailla ( 18/7 6) siten, että pankin kanta- Suomen Pankin kanta- ja vararahastot olivat
7678: rahaston määrä korotettiin 600 miljoonasta kuluvan vuoden elokuun lopussa 10,8 prosent-
7679: markasta 1 400 miljoonaan markkaan. Korotus tia taseen loppusummasta ja kaikki omat varat,
7680: toteutettiin siirtämällä tarpeellinen määrä jär- järjestelytilit mukaan luettuina, 25,1 prosenttia
7681: jestelytHeillä olleita varoja kantarahastoon. sanotusta summasta. Kanta- ja vararahastojen
7682: Mainitulla lailla muutettiin myös ohjesäännön yhteismäärä oli 2 150 115 922,08 markkaa.
7683: 30 § :n 1 momentti siten, että se kanta- ja Koska edellä mainittujen rahastojen suhdetta
7684: vararahastojen yhteenlaskettu maara, jonka taseen loppusummaan ei pankin sitoumusten
7685: saavuttamiseen saakka pankin vuosivoitosta kasvu huomioon ottaen voida pitää tyydyttävä-
7686: ainakin puolet on käytettävä vararahaston kar- nä, ovat eduskunnan pankkivaltuusmiehet esit-
7687: tuttamiseen, säädettiin 2 400 miljoonaksi mar- täneet tehtäväksi pankin omia varoja ja voiton
7688: kaksi. käyttöä koskeviin Suomen Pankin ohjesäännön
7689: Kantarahaston määrää on pyritty pitämään 4 §:ään ja 30 §:n 1 momenttiin tilanteen vaa-
7690: taseen loppusummaan verrattuna likimäärin timat muutokset.
7691: muuttumattomana. Kun vuonna 1970 kanta- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ovat myös
7692: rahaston määrä korotettiin 300 miljoonasta hyväksyessään 18 päivänä joulukuuta 1980 Suo-
7693: markasta 600 miljoonaan markkaan, muuttui men Pankin tilinpäätöksen perusteet 1980
7694: tämä suhdeluku 10 prosentista 16 prosenttiin. edellyttäneet ryhdyttäväksi näihin toimenpitei-
7695: Alussa mainittu vuoden 1975 tilinpäätöksen siin.
7696: yhteydessä toimeenpantu korotus 1 400 mil- Pankkivaltuusmiesten ehdotukseen yhtyen
7697: joonaan markkaan nosti silloisen vastaavan pitää hallitus tarkoituksenmukaisena, että Suo-
7698: suhdeluvun 8 prosentista 16 prosenttiin. Ta- men Pankin kantarahaston nykyisin 1 400 mil-
7699: seen loppusumman kohoaminen vuodesta 1975 joonassa markassa pysytettäväksi säädetty mää-
7700: 16810096.5S
7701: 2 N:o 145
7702:
7703: rä nostetta1s11n 3 000 miljoonaan markkaan, tetaan nostettavaksi 2 400 miljoonasta markas-
7704: jolloin kantarahaston osuus taseen loppusum- ta 5 000 miljoonaan markkaan. Lisäksi hallitus
7705: masta nousisi noin 15 prosenttiin. Korotus to- ehdottaa, että edellä tarkoitettu ohjesäännön
7706: teutettaisiin siten, että tarpeellinen määrä ar- muutos tulisi voimaan 31 päivänä joulukuuta
7707: vonjärjestelytilien varoja siirretään kantarahas- 1981, jotta uusia säännöksiä voitaisiin soveltaa
7708: toon. Samasta pankin rahastojen rcaaliarvon jo pankin vuoden 1981 tilinpäätökseen.
7709: säilyttämiseen tähtäävästä syystä pankin kanta-
7710: ja vararahastojen yhteismäärä, jonka saavutta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7711: miseen saakka vuosivoitosta ainakin puolet on kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7712: käytettävä vararahaston kartuttamiseen, ehdo-
7713:
7714:
7715: Laki
7716: Suomen Pankin ohjesäännön 4 ja 30 § :n muuttamisesta
7717:
7718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun Suomen
7719: Pankin ohjesäännön (365/25) 4 § ja 30 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä
7720: tammikuuta 1976 annetussa laissa (18/76), näin kuuluviksi:
7721:
7722: 4 §
7723: Pankin rahastot ovat: markkaan, on pankin vuosivoitosta ainakin
7724: kantarahasto, joka on saatettava kolmen- puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen.
7725: tuhannen miljoonan markan suuruiseksi ja siinä Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosi-
7726: määrässä pysytettävä; sekä voitosta siirrettävä vararahastoon. Sen osan
7727: vararahasto, jota on kartutettava, niin kuin voitosta, joka ei ole menevä pankin rahastojen
7728: jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään, ja kartuttamiseen, saattaa eduskunta määrätä ylei-
7729: johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja siin tarkoituksiin käytettäväksi.
7730: kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden
7731: arvoa.
7732: 30 §
7733: Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulu-
7734: yhteensä nousseet viiteentuhanteen miljoonaan kuuta 1981.
7735:
7736: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
7737:
7738:
7739: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
7740: Pääministeri
7741: MAUNO KOIVISTO
7742:
7743:
7744:
7745:
7746: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
7747: N:o 145 3
7748:
7749: Liite
7750:
7751:
7752:
7753:
7754: Laki
7755: Suomen Pankin ohjesäännön 4 ja 30 §:n muuttamisesta
7756:
7757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun Suomen
7758: Pankin ohjesäännön (365 /25) 4 § ja 30 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä
7759: tammikuuta 1976 annetussa laissa (18/76), näin kuuluviksi:
7760:
7761: Voimassa oleva laki Ehdotus
7762:
7763: 4 § 4 §
7764: Pankin rahastot ovat: Pankin rahastot ovat:
7765: kantarahasto, joka on saatettava tuhannen- kantarahasto, joka on saatettava kolmen-
7766: neljänsadan miljoonan markan suuruiseksi ja tuhannen miljoonan markan suuruiseksi ja siinä
7767: siinä määrässä pysytettävä; sekä määrässä pysytettävä; sekä
7768: vararahasto, jota on kartutettava, niin kuin vararahasto, jota on kartutettava, niin kuin
7769: jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään, ja jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään, ja
7770: johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja
7771: kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden
7772: arvoa. arvoa.
7773:
7774: 30 § 30 §
7775: Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat
7776: yhteensä nousseet kahteentuhanteen neljään- yhteensä nousseet viiteentuhanteen miljoonaan
7777: sataan miljoonaan markkaan, on pankin vuosi- markkaan, on pankin vuosivoitosta ainakin
7778: voitosta ainakin puolet käytettävä vararahaston puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen.
7779: kartuttamiseen. Sen jälkeen on vähintään kol- Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosivoi-
7780: mannes vuosivoitosta siirrettävä varahastoon. tosta siirrettävä vararahastoon. Sen osan voi-
7781: Sen osan voitosta, joka ei ole menevä pankin tosta, joka ei ole menevä pankin rahastojen
7782: rahastojen kartuttamiseen, saattaa eduskunta kartuttamiseen, saattaa eduskunta määrätä ylei-
7783: määrätä yleisiin tarkoituksiin käytettäväksi. siin tarkoituksiin käytettäväksi.
7784:
7785:
7786: Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulu-
7787: kuuta 1981.
7788: 1981 \rp. n:o 146
7789:
7790:
7791:
7792:
7793: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ravintorasvaverosta
7794: annetun lain muuttamisesta
7795:
7796:
7797:
7798: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7799:
7800: Margariinien valmistuksessa käytettävistä ra- Lakiehdotukseen sisältyvät uudet veromäärät
7801: . vintorasvoista ja -öljyistä kannettavaa ravinto- on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston
7802: rasvaveroa ehdotetaan korotettavaksi. Veron päätöksellä lokakuun 1981 alusta, jolloin myös
7803: korottaminen liittyy voin ja margariinien hinta- margariinien hinnat nousevat. Muilta osin laki
7804: suhteen säätelyyn. Samalla verovapaussäännök- on tarkoitus saattaa voimaan välittömästi sen
7805: siin ehdotetaan tehtäväksi eräitä muutoksia. jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt ehdo-
7806: tuksen.
7807:
7808:
7809:
7810:
7811: PERUSTELUT
7812:
7813: 1. Nykyinen tilanne nykyisestä 18,00 markasta 19,38 markkaan,
7814: pöytämargariinien 17,36 markasta 18,68 mark-
7815: Voin ja margariinien hintasuhdetta säädel- kaan, kalliimman talousmargariinin 15,88 mar-
7816: lään margariinien valmistukseen käytettävistä kasta 17,12 markkaan ja halvemman talousmar-
7817: öljyistä ja rasvoista kannettavaa ravintorasva- gariinin 13,76 markasta 14,84 markkaan kilol-
7818: veroa muuttamalla. Aikaisemmin ns. jääkaappi- ta.
7819: margariineista kannettiin lisäksi erillistä lisä- Eräiden ravintorasvaverosta annetussa laissa
7820: veroa, jonka kantamisesta kuitenkin luovuttiin mainittujen tuotteiden valmistukseen käytettä-
7821: tämän vuoden alussa ( 856/80). vät rasvat ja öljyt on vapautettu ravintorasva-
7822: Voin hinnan noustua kuluvan vuoden syys- verosta. Tullitariffilainsäädännössä tapahtunei-
7823: kuun alussa 26,58 markasta 28,62 markkaan den muutosten ja eräiden uusien tuotteiden
7824: kilolta eli 7,7 prosentilla muuttui myös voin markkinoille tulon vuoksi tulisi verottomien
7825: ja margariinin hintasuhde. Jotta voin ja mar- tuotteiden luetteloon tehdä vastaavat muutok-
7826: gariinin hintasuhde saataisiin ennalleen, olisi set.
7827: myös margariinien hintoja korotettava voin
7828: hinnannousua vastaavasti. Elinkeinohallituksen
7829: suorittamien laskelmien mukaan erikoisjääkaap- 2. Asian valmistelu
7830: pimargariinin vähittäishinta olisi tämän mukai-
7831: sesti korotettava nykyisestä 19,88 markasta Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös-
7832: 21,40 markkaan, jääkaappimargariinin 18,28 sä yhteistyössä tullihallituksen ja elinkeinohalli-
7833: markasta 19,68 markkaan, yleismargariinien tuksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriössä
7834: 1681009487
7835: 2 N:o 146
7836:
7837: toimiva, eräistä elintarvikerasvoista annetussa vat verottomia. Verotuskohtelun saattamiseksi
7838: laissa (1/79) mainittu neuvottelukunta on entiselleen ehdotetaan 7 §: n luetteloon lisättä-
7839: antanut myönteisen lausunnon ravintorasvave- väksi tullitariffin nimikkeisiin 19.08 ja 21.07
7840: ron korotuksen osalta. kuuluvat lihaa tai eläimenosia sisältävät tuot-
7841: teet.
7842: Samalla luetteloon ehdotetaan sisällytettä-
7843: 3. Ehdotetut muutokset viksi nimikkeeseen 21.05 kuuluvat homogeni-
7844: soidut ravintovalmisteseokset. Tullitariffin 16
7845: Margariinien hintojen korottaminen edellä ryhmään kuuluvien vastaavien tuotteiden val-
7846: mainitulla tavalla edellyttää margariinien val- mistukseen käytettävät rasvat ja öljyt ovat
7847: mistuksessa käytettävistä kasvi- ja eläinrasvois- verottomia.
7848: ta ja -öljyistä kannettavan ravintorasvaveron
7849: perusveron korottamista 84 pennillä kilolta
7850: liitteenä olevassa verotaulukossa esitetyllä ta-
7851: valla. Veron korotustarvetta laskettaessa on 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset
7852: otettu huomioon margariiniteollisuuden kustan-
7853: nusnousu. Jotta korotus koskisi ainoastaan Jos margariinien kulutus säilyy nykyisellä
7854: margariinien hintoja, ehdotetaan 6 §:n palau- tasolla, arvioidaan valmisteveron korotuksen li-
7855: tusmäärää muutettavaksi vastaavasti. säävän valtion tuloja kuluvana vuonna noin
7856: 3 miljoonalla markalla ja vuodessa noin 20
7857: Tullitariffin 20 ryhmään kuuluvien ns. rans- miljoonalla markalla. Margariinien hinnankoro-
7858: kanperunoiden valmistukseen käytettävät ra- tuksen vaikutus kuluttajahintaindeksiin on noin
7859: vintorasvat on vapautettu ravintorasvaverosta. 0,03 prosenttia.
7860: Sen sijaan nimikkeeseen 07.02 kuuluvien esi-
7861: kypsytettyjen ja pakastettujen ranskanperunoi- Verovapaussäännöksiin ehdotetuilla muutok-
7862: den valmistukseen käytettävät öljyt ovat verol- silla ei ole sanottavaa valtiontaloudellista mer-
7863: lisia. Koska kyseiset tuotteet ovat toisiinsa kitystä.
7864: rinnastettavia, ehdotetaan nimike 07.02 lisät-
7865: täväksi 7 §: n verottomien tuotteiden luette-
7866: loon. 5. Voimaantulo
7867: Tullitariffilainsäädännön muutoksen vuoksi
7868: siirtyi tämän vuoden alussa eräitä elintarvike- Ravintorasvaveron korotus saatetaan voi-
7869: tuotteita tullitariffin 16 ryhmästä 19 ja 21 ryh- maan 1 päivänä lokakuuta 1981 valtioneuvos-
7870: mään. Koska ravintorasvaverosta annetun lain ton päätöksellä.
7871: verottomien tuotteiden luetteloon ei tehty vas- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
7872: taavaa muutosta, tulivat kyseisten tuotteiden sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
7873: valmistukseen käytettävät öljyt ja rasvat verolli-
7874: siksi. Kuuluessaan 16 ryhmään näiden tuottei- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7875: den valmistukseen käytetyt rasvat ja öljyt oli- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7876: N:o 146 3
7877:
7878:
7879:
7880:
7881: Laki
7882: ravintorasvaverosta annetun lain muuttamisesta
7883:
7884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ravintorasvaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
7885: annetun lain 6 §, 7 §:n 3 a alakohta sekä lain liitteenä oleva verotaulukko,
7886: sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 3 a alakohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
7887: laissa ( 856/80) sekä 6 § ja verotaulukko 22 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa
7888: (343/81). seuraavasti:
7889:
7890: 6 §
7891: Muuhun kuin margariinin valmistukseen käy- a) tullitariffin nimikkeisiin 07 .02, 16.02,
7892: tettävästä kasviöljystä suoritettavaa ravintoras- 16.04, 16.05, 19.05 ja 27.10 sekä tullitariffin
7893: vaveroa alennetaan 1,88 markkaa kilolta nou- 20 ryhmään kuuluvat tuotteet, nimikkeeseen
7894: dattaen soveltuvin osin valtioneuvoston pää- 21.05 kuuluvat homogenisoidut ravintovalmis-
7895: töstä ehdoista, joilla eräät tuotteet vapautetaan teseokset, nimikkeisiin 19.08 ja 21.07 kuulu-
7896: valmisteverosta. vat lihaa tai eläimenosia tahi kalaa taikka äy-
7897: 7 § riäisiä tai nilviäisiä sisältävät valmisteet;
7898: Verottomia ovat:
7899:
7900: 3) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ra- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7901: vintorasvat, jotka käytetään seuraavien tuot- kuuta 19
7902: teiden valmistukseen:
7903:
7904: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
7905:
7906:
7907: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
7908: Pääministeri
7909: MAUNO KOIVISTO
7910:
7911:
7912:
7913:
7914: Ministeri Mauno Forsman
7915: 4 N:o 146
7916:
7917: Ui te
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: VEROTAULUKKO
7923:
7924: Tulli- Ravinto-
7925: tariffin Tuote Tuote- rasva-
7926: nimike ryhmä vero
7927: mk
7928:
7929: 15.01 Sianihra (lardi), muu sian ja siipikarjan rasva, sulatettu, puristettu
7930: tai liuottimilla uutettu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 1. 5,62
7931: 15.02:sta Nautakarjan, lampaan tai vuohen sulattamaton tai puristamaton
7932: rasva: näistä rasvoista saatu sulatettu, puristettu tai liuottimilla
7933: uutettu rasva (myös "premier jus"):
7934: B:stä muu (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumaton) 1 kg 2. 4,82
7935: 15.03:sta Lardi-, oleo- ja talisteariini; lardiöljy, oleomargariini ja taliöljy, muut
7936: kuin emulgoidut, sekoitetut tai muuten valmistetut:
7937: A. lardiöljy ja oleomargariini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 3. 5,62
7938: B. muut
7939: II. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
7940: mat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4. 5,47
7941: 15.04:stä Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt, myös raffinoidut:
7942: B. muut (kuin runsaasti vitamiineja sisältävä traani ja öljy sekä
7943: lääke-, myös eläinlääketraani):
7944: II. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
7945: mat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 5. 5,47
7946: 15.06:sta Muut eläinrasvat ja -öljyt (kuten sorkkaöljy sekä luu- ja jäterasva):
7947: B. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
7948: mat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 6. 5,47
7949: 15.07:stä Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät, raa'at, raffinoidut tai
7950: puhdistetut:
7951: C. muut (kuin risiiniöljy, kiinanpuuöljy (tungoil), oiticicaöljy ja
7952: sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumaton pellavaöljy):
7953: II. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumattomat):
7954: - rypsi- ja rapsiöljy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 7. 5,17
7955: -muut ....................................... 1 kg 8. 5,47
7956: 15.12:sta Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt, kokonaan tai osittain vedytetyt, tai
7957: jollakin muulla menetelmällä jähmetetyt tai kovetetut, myös
7958: raffinoidut, mutta ei enempää valmistetut:
7959: A:sta kokonaan kalasta tai merinisäkkäistä saadut eläinrasvat ja
7960: -öljyt, muut kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
7961: mat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 9. 5,17
7962: B:stä rasvat ja öljyt, muut kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi
7963: soveltumattomat:
7964: - rypsi- ja rapsiöljy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 10. 5,17
7965: -muut ....................................... 1 kg 11. 5,47
7966: 15.13 Margariini, tekoihra ja muut valmistetut ravintorasvat . . . . . . 1 kg 12. 4,51
7967: N:o 146 5
7968:
7969: Esityksen liite
7970:
7971:
7972:
7973:
7974: Laki
7975: ravintorasvaverosta annetun lain muuttamisesta
7976:
7977: Eduskunn~;tn päätöksen mukaisesti muutetaan ravintorasvaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
7978: annetun lain 6 §, 7 §:n 3 a alakohta sekä lain liitteenä oleva verotaulukko,
7979: sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 3 a alakohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
7980: laissa ( 856/80) sekä 6 § ja verotaulukko 22 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa
7981: (343/81), seuraavasti:
7982:
7983: Voimassa oleva laki Ehdotus
7984: 6 § 6 §
7985: Muuhun kuin margariinin valmistukseen käy- Muuhun kuin margariinin valmistukseen käy-
7986: tettävästä kasviöljystä suoritettavaa ravintoras- tettävästä kasviöljystä suoritettavaa ravintoras-
7987: vaveroa alennetaan 1,04 markkaa kilolta nou- vaveroa alennetaan 1,88 markkaa kilolta nou-
7988: dattaen soveltuvin osin valtioneuvoston pää- dattaen soveltuvin osin valtioneuvoston pää-
7989: töstä ehdoista, joilla eräät tuotteet vapautetaan töstä ehdoista, joilla eräät tuotteet vapautetaan
7990: valmisteverosta (1024/80). valmisteverosta.
7991:
7992: 7 §
7993: Verottomia ovat:
7994:
7995: 3) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ra-
7996: vintorasvat, jotka käytetään seuraavien tuottei-
7997: den valmistukseen:
7998: a) tullitariffin nimikkeeseen 16.02, 16.04, a) tullitariffin nimikkeisiin 07.02, 16.02,
7999: 16.05, 19.05 ja 27.10 sekä tullitariffin 20 16.04, 16.05, 19.05 ja 27.10 sekä tullitariffin
8000: ryhmään kuuluvat tuotteet; 20 ryhmään kuuluvat tuotteet, nimikkeeseen
8001: 21.05 kuuluvat homogenisoidut ravintovalmis-
8002: teseokset, nimikkeisiin 19.08 ja 21.07 kuulu-
8003: vat lihaa tai eläimenosia tahi kalaa taikka äy-
8004: riäisiä tai nilviäisiä sisältävät valmisteet;
8005:
8006:
8007: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8008: kuuta 198 .
8009:
8010:
8011:
8012:
8013: 1681009487
8014: 6 N:o 146
8015:
8016: Liite
8017:
8018:
8019:
8020:
8021: VEROTAULUKKO Nykyinen Ehdotus
8022: laki
8023:
8024: Tulli- Ravinto- Ravinto-
8025: tariffin Tuote rasva- Tuote- rasva-
8026: nimike vero ryhmä vero
8027: mk mk
8028:
8029: 15.01 1 Sianihra (lardi), muu sian ja siipikarjan rasva, sulatettu, puristettu
8030: tai liuottimilla uutettu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,78 1. 5,62
8031: 15.02:sta Nautakarjan, lampaan tai vuohen sulattamaton tai puristamaton
8032: rasva: näistä rasvoista saatu sulatettu, puristettu tai liuottimilla
8033: uutettu rasva (myös "premier jus"):
8034: B:stä muu (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumaton) 1 kg 3,98 2. 4,82
8035:
8036: 15.03:sta Lardi-, oleo- ja talisteariini; lardiöljy, oleomargariini ja taliöljy, muut
8037: kuin emulgoidut, sekoitetut tai muuten valmistetut:
8038: A. lardiöljy ja oleomargariini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,78 3. 5,62
8039: B. muut
8040: II. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
8041: mat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,63 4. 5,47
8042:
8043: 15.04:stä Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt, myös raffinoidut:
8044: B. muut (kuin runsaasti vitamiineja sisältävä traani ja öljy sekä
8045: lääke-, myös eläinlääketraani) :
8046: II. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
8047: mat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,63 5. 5,47
8048: 15.06:sta Muut eläinrasvat ja -öljyt (kuten sorkkaöljy sekä luu- ja jäterasva):
8049: B. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
8050: mat) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,63 6. 5,47
8051:
8052: 15.07:stä Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät, raa'at, raffinoidut tai
8053: puhdistetut:
8054: C. muut (kuin risiiniöljy, kiinanpuuöljy ( tungoil), oiticicaöljy ja
8055: sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumaton pellavaöljy):
8056: II. muut (kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumattomat):
8057: - rypsi- ja rapsiöljy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,33 7. 5,17
8058: -muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,63 8. 5,47
8059:
8060: 15.12:sta Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt, kokonaan tai osittain vedytetyt, tai
8061: jollakin muulla menetelmällä jähmetetyt tai kovetetut, myös
8062: raffinoidut, mutta ei enempää valmistetut:
8063: A:sta kokonaan kalasta tai merinisäkkäistä saadut eläinrasvat ja
8064: -öljyt, muut kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumatto-
8065: mat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,33 9. 5,17
8066: B:stä rasvat ja öljyt, muut kuin sellaisenaan ihmisravinnoksi
8067: soveltumattomat:
8068: - rypsi- ja rapsiöljy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 kg 4,33 10. 5,17
8069: -muut ....................................... 1 kg 4,63 11. 5,47
8070:
8071: 15.13 Margariini, tekoihra ja muut valmistetut ravintorasvat . . . . . . 1 kg 3,82 12. 4,51
8072: 1981 vp. n:o 147
8073:
8074:
8075:
8076:
8077: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta
8078: kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain 3 §:n
8079: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
8080: muuttamisesta
8081:
8082:
8083:
8084: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8085:
8086: Valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasia- voimassa vuosina 1977 ja 1978. Sittemmin lain
8087: miesten palkkaukseen vuonna 1975 annetun voimassaoloaikaa jatkettiin vuosiksi 1979 ja
8088: lain mukaan kantokykyluokkaan 1-3 kuuluvat 1980 sekä viimeksi vuodeksi 1981. Nyt kysy-
8089: kunnat olivat oikeutettuja lakisääteiseen val- myksessä olevassa esityksessä sanotun väliaikai-
8090: tionosuuteen. Vuoden 1977 valtion tulo- ja sen lain voimassaoloaikaa ehdotetaan edelleen
8091: menoarvioon liittyen lakia muutettiin väliaikai- jatkettavaksi vuodeksi 1982.
8092: sesti siten, että uusien elinkeinoasiamiesten Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
8093: palkkaus- ja muihin korvattaviin menoihin tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 ja on
8094: myönnetään valtionosuutta vain valtion tulo- tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
8095: ja menoarvion rajoissa. Tämä laki oli ensin
8096:
8097:
8098:
8099:
8100: PERUSTELUT
8101:
8102: 1. Nykyinen tilanne ja tulo- ja menoarvion rajoissa. Laki säädettiin
8103: ehdotetut muutokset väliaikaiseksi ja sitä sovellettiin voimaantulo-
8104: säännöksensä mukaisesti vuosina 1977 ja 1978.
8105: Valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasia- Sittemmin on lain voimassaoloaikaa jatkettu
8106: miesten palkkaukseen annetun lain (159/75) ·kahdesti ensin vuosiksi 1979 ja 1980 (867 /
8107: 3 §:n mukaan kantokykyluokkaan 1, 2 tai 3 78) sekä sen jälkeen vuodeksi 1981 (987/80).
8108: kuuluvalle kunnalle annettiin valtionosuutta Väliaikaisen säännöksen voimassaoloaikana vuo-
8109: vastaavasti 80, 70 tai 60 prosenttia yhden sina 1977-1980 valtion tulo- ja menoarvioissa
8110: elinkeinoasiamiesten palkka- ja siihen liittyvistä ei ole osoitettu varoja uusien elinkeinoasia-
8111: sosiaali- ja eläkekustannuksista. Muille kunnille miesten valtionavustusta varten. Vuonna 1981
8112: on voitu myöntää harkinnanvaraista valtion- osoitettiin varat seitsemän uuden elinkeino-
8113: avustusta valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. asiamiehen palkkaukseen.
8114: Valtion talouden tasapainon parantamiseksi Kantokykyluokkiin 1-3 kuuluvien kuntien
8115: ja valtion menojen hillitsemiseksi rajoitettiin palkkaamia valtionosuuden piirissä olevia elin-
8116: valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamies- keinoasiamiehiä on arviolta 142. Muihin kanto-
8117: ten palkkaukseen annetun lain 3 §:n väliaikai- kykyluokkiin kuuluvien kuntien palkkaamien
8118: sesta muuttamisesta annetulla lailla ( 1065/7 6) elinkeinoasiamiesten valtionavustusta varten on
8119: 1-3 kantokykyluokkiin kuuluvien kuntien valtion tulo- ja menoarvioissa varattu vuosit-
8120: mahdollisuutta saada lakisääteistä valtionosuut- tain määräraha viiden elinkeinoasiamiehen palk-
8121: ta siten, että uusien eli joulukuun 31 päivän kaamiseksi. Valtionapujärjestelmän piirissä on
8122: 1976 jälkeen palkattavien elinkeinoasiamiesten siis arviolta 147 elinkeinoasiamiestä. Sellai-
8123: osalta valtionosuutta suoritetaan vain valtion sia 1-3 kantokykyluokkiin kuuluvia kun-
8124: 1681009410
8125: 2 N:o 147
8126:
8127: tia, joilla ei ole valtionapujärjestelmän punssa kantokykyluokkaa 1 kuuluvien kuntien palkkaa-
8128: olevaa tai muutakaan elinkeinoasiamiestä, on mien seitsemän uuden elinkeinoasiamiehen val-
8129: noin 100. tionavustusta varten. Siinä tapauksessa, ettei
8130: Valtion menojen kasvun supistamiseksi hal- väliaikaisen lain voimassaoloaikaa jatkettaisi,
8131: litus pitää edelleen tarpeellisena rajoittaa val- valtionosuuden piiriin voidaan arvioida tulevan
8132: tionosuuden piirissä olevien kuntien elinkeino- noin 40 uutta elinkeinoasiamiestä. Kuntien
8133: asiamiesten lukumäärän kasvua. Tämän johdos- elinkeinoasiamiesten valtionosuuden rajoittama-
8134: ta ehdotetaan, että valtionavustuksesta kuntien ton kasvu merkitsisi valtion menojen kasvua
8135: elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain noin 2,3 miljoonalla markalla.
8136: 3 § :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
8137: voimassaoloaikaa jatkettaisiin edelleen yhdellä
8138: vuodella eli siten, että se koskisi myös vuotta 3. Voimaan tulo
8139: 1982.
8140: Laki on tarkoitus saattaa voimaan välittö-
8141: 2. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t mästi sen tultua vahvistetuksi ja ennen vuoden
8142: vaikutukset 1982 alkamista.
8143:
8144: Tarkoituksena on, että vuoden 1982 valtion Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
8145: tulo- ja menoarviossa osoitettaisiin varat 1-3 kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8146:
8147:
8148: Laki
8149: valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain 3 § :n
8150: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
8151:
8152: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamies-
8153: ten palkkaukseen annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 23 päivänä joulukuuta
8154: 1976 annetun lain voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980
8155: annetussa laissa (987 /80), näin kuuluvaksi:
8156:
8157: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8158: kuuta 1977 ja sitä sovelletaan vuosien 1977- kuuta 198 .
8159: 1982 kustannuksiin myönnettäviin valtion-
8160: osuuksiin ja -avustuksiin.
8161:
8162:
8163: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
8164:
8165:
8166: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
8167: Pääministeri
8168: MAUNO KOIVISTO
8169:
8170:
8171:
8172:
8173: Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
8174: N:o 147
8175:
8176: Liite
8177:
8178: Laki
8179: valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkaukseen annetun lain 3 §:n
8180: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
8181:
8182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasiamies-
8183: ten palkkaukseen annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 23 päivänä joulukuuta
8184: 1976 annetun lain voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980
8185: annetussa laissa (987 /80), näin kuuluvaksi:
8186:
8187: Voimassa oleva laki Ehdotus
8188: 3 §
8189:
8190: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
8191: detty, annetaan siinä tarkoitettua valtionosuut-
8192: ta joulukuun 31 päivän 1976 jälkeen palkatta-
8193: vaa elinkeinoasiamiestä varten vain valtion
8194: tulo- ja menoarvion rajoissa. Mitä edellä on
8195: sanottu, ei sovelleta, jos elinkeinoasiamies pal-
8196: kataan sellaisen elinkeinoasiamiehen sijaan,
8197: jonka palkkaukseen kunta on ollut oikeutettu
8198: saamaan valtionosuutta.
8199: Edellä 2 momentissa tarkoitetun valtionavus-
8200: tuksen ja 3 momentissa tarkoitetun valtion-
8201: osuuden myöntämisestä kauppa- ja teollisuus-
8202: ministeriö voi kunnan hakemuksesta antaa
8203: ennakkopäätöksen.
8204:
8205: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8206: kuuta 1977 ja sitä sovelletaan vuosien 1977- kuuta 1977 ja sitä sovelletaan vuosien 1977-
8207: 1981 kustannuksiin myönnettäviin valtion- 1982 kustannuksiin myönnettäviin valtion-
8208: osuuksiin ja -avustuksiin. osuuksiin ja -avustuksiin.
8209:
8210: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8211: kuuta 198 .
8212: 1981 vp. n:o 148
8213:
8214:
8215:
8216:
8217: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimien vi-
8218: roista ja toimista annetun lain 1 ja 2 § :n muuttamisesta
8219:
8220:
8221:
8222: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8223:
8224: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puo- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vä-
8225: lustusvoimien viroista ja toimista annettua la- littömästi sen jälkeen kun eduskunta on hy-
8226: kia sen johdosta, että vuoden 1982 tulo- ja väksynyt lakiehdotuksen.
8227: menoarvioesityksessä ehdotetaan puolustusvoi-
8228: miin perustettavaksi eräitä nimikkeeltään uusia
8229: virkoja ja toimia.
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: PERUSTELUT
8235:
8236: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- ,Vuonna 1977 aloitettuun kiinteistönhoidon
8237: noarvioksi vuodelle 1982 ehdotetaan 27.10.01. organisaatiouudistukseen liittyen puolustusmi-
8238: momentin kohdalla peruspalkkaisen suunnitte- nisteriön rakennustoimistoissa on tapahtunut
8239: lijan toimen ja 27 .12.01. momentin kohdalla mevkittäviä toiminnan uudelleenjärjestelyjä.
8240: peruspalkkaisen valmennuspäällikön toimen ja Toimistonhoitajan ,toimet on tarkoitettu raken-
8241: yhdeksän peruspalkkaisen 'toimistonhoitajan nustoimistoihin kiinteistötehtävien suunnitte-
8242: toimen sekä sopimuspa.trokaisen tutkimusjohta" lun ja seurannan tehostamisesta johtuvia lisään-
8243: jan viran perustamista. Näiden ehdotusten hy- tyneitä toimistotehtäviä varten.
8244: väksyminen merkitsisi uusien vink~ ja toimi- Sotatieteen laitokseen perustettaisiin puolus-
8245: tyyppien käyttöönottoa puolustusvoimissa ja tusvoimissa suoritettavan turvallisuuspoliittisen
8246: edellyttäisi puolustusvoimien viroista ja toimis- tutkimustoiminnan tehostamiseksi sopimuspaik-
8247: ta annetun lain (91/74) 1 ja 2 §:n muutta- kainen tutkimusjohtajan virka. Viranhaltijan
8248: mista. tehtäviin tulisi kuulumaan myös yhteydenpito
8249: Pääesikuntaan on ,tarkoitus perustaa puolus- ulkoasiainministeriöön, eri tutkimuslaitoksiin,
8250: tusministeriön ja pääesikunnan rauhanajan or- yliopistoihin ja korkeakouluihin.
8251: ganisaatioiden kehittämiseen liittyen puolustus- Eräiden virastojen ja laitosten menosääntö-
8252: voimien lomaleesuunnittelua sekä konttorituo- jen perusteiden muuttamisesta annetulla lailla
8253: tannon kehittämistä varten suunnittelijan ~toimi. (956/79) on puolustusvoimiin perustettu sii-
8254: Valmennuspäällikön toimi on tarkoitus si- voojan toimityyppi, joka samalla ehdotetaan
8255: joittaa Lahdessa toimivaan urheilukouluun va- lisättäväksi puolustusvoimien viroista ja toi-
8256: rusmiespalvelustaan suorittavien urheilijoiden mista annetun lain 1 §:ään.
8257: valmennuksen kokonaiskehittämistehtäviä sekä Lain 1 §:ää ehdotetaan samassa yhteydessä
8258: puolustusvoimien liikuntatoimen koulutus- ja muutettavaksi siten, että siinä luetellaan erik-
8259: tutkimustehtäviä varten. seen peruspalkkaiset ja sopimuspaikkaiset virat
8260:
8261: 1681009786
8262: 2 N:o 148
8263:
8264: ja toimet, jolloin lain 2 §:n maininta sopimus- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
8265: pal.kkaisista viroista ,ja toimista voidaan pois- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8266: taa.
8267: Laki on tarkoitettu tulema:an voimaan välit-
8268: tömästi sen jälkeen kun eduskunta on hyväk-
8269: synyt lakiehdotuksen.
8270:
8271:
8272:
8273:
8274: Laki
8275: puolustusvoimien viroista ja toimista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
8276:
8277: ,Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimien viroista ja toimista 1 päi-
8278: vänä helmikuuta 1974 annetun lain (91/74) 1 ja 2 §, näistä 1 § sellaisena kuin se on
8279: osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 19 77 annetulta lailla ( 99 3/77), näin kuuluviksi:
8280:
8281: 1 § koistutkijan, lehtorin ja meteorologin virkoja;
8282: Puolustusvoimiin voidaan perustaa seuraavia sekä
8283: peruspallcl<aisia ja sopimuspaikkaisia virkoja ja osastopäällikön, osastonjohtajan, sota-arkis-
8284: toimia~ ton hoitajan, toimistopäällikön, osastosihteerin,
8285: 1) peruspalkkaisia puolustusvoimain komen- sotilaslakimiehen, apteekinjohtajan, tutkijan,
8286: tajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnan- matemaatikon, valmennuspäällikön, liikunta-
8287: tin, vara-amiraalin, kenraaHmajurin, ikontra- kasvatusohjaajan, sosiaalisihteerin, toimistosih-
8288: amiraalin, ,tasavallan presidentin ensimmäisen teerin, sihteerin, proviisorin, farmaseutin,
8289: adjutantin, everstin, kommodorin, everstiluut- kamreerin, kielenkääntäjän, muonitustarkasta-
8290: nantin, komentajan, tasavallan presidentin ,toi- jan, talousopettajan, psykologin, suunnitteli-
8291: sen adjutantin, majurin, komentajakapteenin, jan, tietokoneenhoitajan, valokuvateknikon,
8292: tasavallan presidentin kolmannen adjutantin, palopäällikön, rakennusmestarin, rikostut-
8293: kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja kijan, piirtäjän, kirjaajan, •toimistonhoitajan,
8294: luutnantin virkoja; sekä kanslistin, apulaiskanslistin, kirjanpitäjän, kans-
8295: lia-apulaisen, konekirjoittajan, kassanhoitajan,
8296: ~toimiupseerin toimia;
8297: kirjastoapulaisen, ylihoitajan, osastonhoitajan,
8298: 2) peruspalkkaisia puolustusvoimien pääinsi- apulaisosastonhoitajan, erikoissairaanhoitajan,
8299: nöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, puolustus- sairaanhoitajan, varastonhoitajan, :konepäällikön,
8300: voimien ylieläinlääikärin, kenttäpiispan, kenttä- konemestarin, alikonemestarin, koneenhoitajan,
8301: ravastin ja sotilaspastorin virkoja; sekä sähköyliasentajan, asentajan, yliemännän, emän-
8302: sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, sotilas- nän, ~tutkimusapulaisen, viestittäjien valvojan,
8303: ylieläinlääkärin, sotilasylihammaslääkärin, soti- viestittäjän, ,työnjohtajan, palomestarin, palo-
8304: lasinsinöörin, rotilaslääkärin, sotilaseläinlääkä- miehen, varastomestarin, varastomiehen, labo-
8305: rin, sotilashammaslääkärin, ylikapellimestarin, rantin, laboratorioapulaisen, vahtimestarin, vaa-
8306: sotilasyliteknikon, sotilasteknikon, kapellimes- tevarastonhoitajan ja siivoojan toimia; sekä
8307: tarin, talouspäällikön, rahastonhoitajan ja; talou- 4) sopimuspaikkaisia tutkimusjohtajan vir-
8308: denhoitajan ~toimia; koja.
8309: 3) peruspalkkaisia asessorin, sotilassairaalan Edellä 1 momentissa mainittuja virkoja ja
8310: ylilääkärin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, eri- toimia voi olla eri luokkaisia.
8311: N:o 148 3
8312:
8313: '2 §
8314: ,Puolustusvoimissa voi lisäksi olla :tulo~ ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
8315: menoarvion rajoissa ylimääräisiä :toimenhaltijoi- kuuta 198 .
8316: ta, tilapäisiä toimihenkilöitä, värvättyjä sekä
8317: työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
8318:
8319:
8320: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8321:
8322:
8323: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
8324: Pääministeri
8325: MAUNO KOIVISTO
8326:
8327:
8328:
8329:
8330: Ministeri Taisto Tähkämaa
8331: 1981 vp. n:o 149
8332:
8333:
8334:
8335:
8336: r i
8337:
8338:
8339:
8340:
8341: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta
8342: annetun lain muuttamisesta
8343:
8344:
8345:
8346: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8347:
8348: Virvoitusjuomien verotus ehdotetaan säily- tusjuomien verotus ehdotetaan . yhde~~ais~
8349: tettäväksi pääosin nykyisellään. . Eniten yrri- tettavaksi.
8350: pätistöhaittoj a aiheu-ftavissa kertakäyttöpakka- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo~ja menoar~
8351: uksissa myytävistä virvöitusjuomista kannetta- viaesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
8352: vaa lisäveroa ehdotetaan koi-otettavaksi. Eräi- sen yhteydessä.
8353: den ma:rjöista. valmistettujen mehujen ja virvoi- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
8354: 1982 alusta.
8355:
8356:
8357:
8358:
8359: YLEISPERUSTELUT .
8360:
8361: 1. Nykyinen tilanne voitusjuomaveroa 5 markkaa kilolta. Eräistä
8362: kertakäyti:öpäällyksissä olevista virvoitusJU<>--
8363: Virvoitusjuomien valniisteverotusta koskeva :mista kannetaan perusveron ohella lisäveroi,
8364: lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan jonka määrä korotettiin tämän vuoden alusta
8365: v~oden 19.80 alusta, jolloin tuli voimaan laki 60 pennistä 1 markkaan litralta.
8366: virvoitusjuomaverosta (870/79). Niin sanotut Tuoremehujen ja juoma-ainesten verotusta
8367: tuoremehut saatettiin virvoitusjuomaveron pii- samoin kuin lisäveron korotusta koskevat sääri-
8368: ·riin virv'oitusjuomaverosta annetun lain väli- nökset ovat voimassa vuoden 1981 loppuun.
8369: aikaisesta muuttamisesta annetulla lailla
8370: (914/80), joka tuli voimaan vuoden 1981
8371: alusta. · · · ·
8372: Virvoitusjuomaveron perusveroa kannetaan 2. Ehdotetut muutokset
8373: nykyisin tuoremehuista 40. penniä, I veroluokan
8374: oluesta 15 penniä, kivennäisvesistä ja eräistä 2.1. Tuoremehut
8375: marjoista ja hedelmistä valmistetuista juomista
8376: 20 penniä, lisättyä sokeria sisältävistä virvoi- Koska varsinaisten virvoitusjuomien kanssa
8377: tusjuomista 55 penniä ja muista virvoitusjuo- kilpailevat tuoremehut ovat käyttötarkoituksel~
8378: mista 40 penniä litralta. Kiinteässä muodossa taan virvoitusjuomien kaltaisia, niiden verotus
8379: olevista juoma-aineksista on suoritettava vir- ehdotetaan säilytettäväksi pääosin ennalla~.
8380:
8381: 1681009133
8382: 2 N:o 149
8383:
8384: M-aassamme valmistetaan marjoista lisättyä loppuun 60 penniä litralta. Vuoden 1981 alusta
8385: sokeria sisältämättömiä, sellaisenaan juotavia vero korotettiin 1 markkaan litralta. Korotusta
8386: raakamehuja, jotka ovat virvoitusjuomaveron perusteltiin veromäärän jälkeenjääneisyydellä ja
8387: alaisia. Näitä mehuja toimitetaan sairaaloille, sillä, että kertakäyttöpäällyksiin pakattujen vir-
8388: ravintoloille, kouluille, lastentarhoille ja puo- voitusjuomien myynti oli lisääntyneen tuonnin
8389: lustusvoimille. Vähittäismyyntiin raakamehuja johdosta kasvanut. Nykyinen veromäärä on voi-
8390: ei ole toimitettu, koska ne ovat huonosti säily- massa vuoden 1981 loppuun.
8391: viä. Marjojen käytön edistämiseksi ja kun vas- Hallituksen esitykseen (105/80) antamas-
8392: taavat mehutiivisteeet ovat verottomia ehdote- saan vastauksessa eduskunta edellytti hallituk-
8393: taan kyseiset raakamehut vapautettaviksi vir- sen selvittävän millä verotuksellisilla tai muilla
8394: voitusjuomaverosta. toimenpiteillä vo1ta1sun nykyistä paremmin
8395: Raakamehuja valmistetaan pääasiassa puolu- ehkäistä virvoitusjuomien pakkauksissa luon-
8396: kasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpa- toon häviämättömiin kertakäyttöpäällyksiin
8397: losta, karviaismarjasta tai pihlajanmarjasta. siirtyminen.
8398: Näiden lisäksi raaka-aineena voivat tulla kysy-
8399: Sisäasiainministeriö on 1 päivälle kesäkuuta
8400: mykseen vadelma, mansikka, variksenmarja ja
8401: 1981 päivätyssä, valtiovarainministeriölle osoit-
8402: juolukka. Raakamehut on siten valmistettu
8403: tamassaan kirjelmässä esittänyt, että valtio-
8404: pääasiassa liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momen-
8405: varainministeriö ryhtyisi toimiin virvoitus-
8406: tissa ( 3 31/81) alkutuotteina mainituista mar-
8407: juomaverosta annetun lain muuttamiseksi siten,
8408: joista ja hedelmistä.
8409: että lisävero korotettaisiin vuoden 1982 alusta
8410: Edellä ehdotettu verovapaus voitaisiin siten
8411: 4 markkaa litralta.
8412: toteuttaa .vapauttamaila virvoitusjuomaverosta
8413: sellaiset raakamehut, jotka on va:lmist~ttu lii- Kertakäyttöisiin myyntipäällyksiin pakattujen
8414: kevaihtoverolain 4 § :n '1 momentissa! maini- virvoitusjuomien osuus virvoitusjuomien koko--
8415: tuista raaka-aineista. naismyynnistä oli sisäasiainministeriön kerää-
8416: Koska omenasta valmistettuja tuoremehuja mien tietojen mukaan vuonna 1976 noin 0,7%
8417: ei tuli'Si kuitenkaan asettaa vero'tuksellisesti ja vuonna 1980 noin 1,9 %. Myyntipäällysten
8418: citrusmehuja edulli:sempaan asemaan, ei ome- lukumäärä kasvoi vastaavasti 4 miljoonasta
8419: naa ehdoteta sisällytettäväiksi edellä mainittuun kappaleesta 11 miljoonaan kappaleeseen. Vuon-
8420: raaka-aineluetteloon. na 1981 virvoitusjuomien kertakäyttöpäällysten
8421: Muun muassa omenasta tehdyistä tuoremehu- määrän odotetaan olevan noin 12 miljoonaa
8422: juomista, nektareista ja mehujuomista suoritet- kappaletta. Valtaosa kasvusta johtuu alumiini-
8423: tavan virvoitusjuomaveron määrä alennettiin 55 tölkkeihin pakattujen tuotteiden tuonnista.
8424: pennistä 20 penniin vuoden 1977 heinäkuun Kertakäyttöpakkauksiin pakattujen virvoitus-
8425: alusta ja vastaava omenasta tehdyistä virvoitus- juomien käytön jatkuva kasvaminen on johta-
8426: juomien valmistukseen käytettäväksi soveltuvis- massa tilanteeseen, joka heikentää nykyisen
8427: ta juoma-aineksista suoritettavan veromäärän virvoitusjuomapakkausten palautusjärjestelmän
8428: 'alennus toteutettiin vuoden 1980 alusta. Tämä toimivuutta. Samalla se asettaa palautuspullo--
8429: ei ole kuitenkaan sanottavasti edistänyt koti- järjestelmään perustuvan virvoitusjuomateolli-
8430: maisen omenan käytiliä juomateollisuuden suuden tilanteeseen, jossa sen on harkittava
8431: raaka-aineena. markkinaosuuksiensa turvaamiseksi virvoitus-
8432: juomien pakkausjärjestelmän osittaista korvaa-
8433: 2.2. Kertakäyttöpäällykset mista kertakäyttöpakkauksiin perustuvilla jär-
8434: jestelmillä.
8435: Kertakäyttöpäällyksiin pakatuista virvoitus- Koska kertakäyttöisten virvoitusjuomapak-
8436: juomista on kannettu virvoitusjuomaveron lisä- kausten käytöstä aiheutuvat ympäristölliset ja
8437: veroa vuodesta 1976. Veron tavoitteena on muut ongelmat liittyvät ennen kaikea alumiini-
8438: lähinnä ympäristönsuojelullisin perustein rajoit- tölkkeihin ja kertakäyttöisiin lasipulloihin, eh-
8439: taa kertakäyttöpäällyksien käyttöä. Samalla ve- dotetaan, että virvoitusjuomaveron lisävero por-
8440: ron avulla pyritään turvaamaan nykyinen pa- rastetaan siten, että sitä olisi suoritettava 3
8441: .hturuspulloihin perustuva virvoitusjuomien ja- markkaa litralta lasisiin tai metallisiin kerta-
8442: :k~ujärjestebnän säilyminen. käyttöisiin päällyksiin pakatuista virvoitusjuo-
8443: Virvoitusjuomaveron lisäveron maata oli mista ja 1 markka litralta muihin kerta-
8444: vuoden 1976 heinäkuun alusta vuoden 1980 käyttöpäällyksiin pakatuista virvoitusjuomista.
8445: N:o 149 3
8446:
8447: 3. E s i t y k s e n ta 1 o u d e 11 i s e t riffin nimikkeeseen 22.02 kuuluvista omenasta
8448: vaikutukset valmistetuista mehujuomista kannettavan vir-
8449: voitusjuomaveron perusveron tuoton ja kerta-
8450: Virvoitusjuomaveroa arvioidaan kertyvän käyttöisiin myyntipäällyksiin pakatuista virvoi-
8451: noin 150 miljoonaa markkaa vuonna 1982. tusjuomista kannettavan virvoitusjuomaveron
8452: Sellaisenaan juotavien raakamehujen verosta va- lisäveron tuoton lisäyksen arvioidaan olevan
8453: pauttaminen vähentäisi virvoitusjuomaveron yhteensä noin 5 miljoonaa markkaa.
8454: tuottoa noin 0,5 miljoonalla markalla. Tullita-
8455:
8456:
8457:
8458:
8459: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8460:
8461: 1. Lakiehdotuksen perustelut tettava vakiintuneen verotuskäytännön mukai-
8462: sesti laimentamattoman tuotteen määrästä.
8463: 5 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi V erotaulukko. Ehdotetun verotaulukon mu-
8464: 2 momentti, jonka mukaan herukasta, juolu- kaisesti tuoteryhmiin 3 ja 7 kuuluvat muita
8465: kasta, karpalosta, karviaismarjasta, mansikasta, vastaavia virvoitusjuomia lievemmin verotettu-
8466: mesimarjasta, mustikasta, muuraimesta, pihla- jen tuotteiden raaka-aineet olisivat ehdotuksen
8467: janmarjasta, puolukasta, ruusunmarjasta, varik- mukaan samoja kuin 5 §:n 2 momentissa mai-
8468: senmarjasta, tyrnimarjasta tai vadelmasta val- nitut verottomien mehujen raaka-aineet. Muilta
8469: mistetut mehut olisivat verottomia. Omenaa ei osin verotaulukko vastaa virvoitusjuomaverosta
8470: ole sisällytetty tähän luetteloon. Luettelo on annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta anne-
8471: marjojen osalta yhdenmukainen liikevaihtovero- tun lain verotaulukkoa.
8472: lain 4 § :n 1 momentissa olevan alkutuoteluet-
8473: telon kanssa.
8474: Pykälän 1 momentti vastaa nykyisen lain 2. V o i m a a n tulo
8475: 5 § :n 1 momenttia sekä 3 ja 4 momentti
8476: virvoitusjuomaverosta annetun lain väliaikai- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
8477: sesta muuttamisesta annetun lain 5 §:n 2 ja 3 arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
8478: momenttia. sen yhteydessä. Laki ehdotetaan saatettavaksi
8479: 6 §. Lisäveroa olisi ehdotuksen mukaan voimaan 1 päivästä tammikuuta 1982.
8480: suoritettava 3 markkaa litralta sellaisista
8481: virvoitusjuomista, jotka ovat koneellisesti vain
8482: kerran täytettävissä lasista tai metallista valmis-
8483: tetuissa vähittäismyyntipäällyksissä. Muissa 3. Säätä m i s j ä r j e s t y s
8484: kertakäyttöisissä vähittäismyyntipäällyksissä ole-
8485: vista virvoitusjuomista lisäveron määrä olisi Lakiehdotus on käsiteltävä verolain säätämi-
8486: 1 markka litralta. Tuoteryhmät, joista lisä- sestä määrätyssä järjestyksessä.
8487: veroa ei olisi suoritettava, on säilytetty muut-
8488: tumattomina. Tuoteryhmiin 4 ja 5 kuuluvista Edellä olevan perusteella annetaan Edus-
8489: laimennettavista tuotteista lisävero on suori- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8490: N:o 149:
8491:
8492:
8493:
8494: Laki
8495: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta
8496:
8497: Edu~kunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä jouluk~uta ·.· •
8498: 1979 ann~tun lain (870/79) 5 ja 6 § sekä lain liitteenä oleva verotaulukko näin kuuluviksi: ·
8499:
8500: 5 § tyvän keinotekoisen makeutusaineen määrää
8501: Perusveroa on suoritettava liitteenä olevan muunnettuna sokerin makeusastetta vastaa-
8502: verotaulukon mukaisesti. vaksi.
8503: Perusveroa ei ole kuitenkaan suoritettava 6 §
8504: herukasta, juolukasta, karpalosta, karviaismar- Lisäveroa on suoritettava:
8505: jasta, mansikasta, mesimarjasta, mustikasta, 3 markkaa litralta sellaisista virvoitusjuo-
8506: mu~rp.imesta, .. pihlajanmarjasta, puolukasta, mista, jotka ovat koneellisesti vain kerran
8507: ruusuhmarjasta, variksenmarjasta, tyrmmarjasta täytettävissä lasista tai metallista valmistetuissa
8508: tai vadelmasta valmistetuista mehuista. vähittäismyyntipäällyksissä, .sekä
8509: .· Juomien .valmistukseen käytettävistä neste- 1 markka litralta virvciitusj1;1omista, · · jotka
8510: mäisistä tuotteista kannetaan perusveroa niistä ovat koneellisesti vain · · kerran täytettävissä
8511: s·aatavan juomamäärän perusteella. Laimennet- muunlaisissa vähittäismyyntipäällyksissä.
8512: tavien juomien laimennussuhteeksi hyväksytään Lisäveroa ei kuitenkaan ole suoritettava
8513: e,niritään 10 painoprosentin sokeripitoisuuteen verotaulukon tuoteryhmiin 1, 2, 3, 7, 10 ja 11
8514: tai sitä vastaavaan makeusasteeseen johtava kuuluvista juomista. ·
8515: suhde.· ·
8516: Keinotekoista makeutusainetta sisältävästä
8517: kiinteässä muodossa olevasta juoma-aineksesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
8518: kannetaan perusvero, joka vastaa siihen sisäl- kuuta 198 .
8519:
8520:
8521: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 19:81
8522:
8523:
8524: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
8525: Pääministeri
8526: MAUNO KOIVISTO
8527:
8528:
8529:
8530:
8531: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala,
8532: ··.·· .r·:.:t""
8533: ·~···~"'· c:;
8534:
8535:
8536:
8537:
8538: t ' .,. ' 1~'
8539: VEROTAULUJ{KO
8540:
8541: ,.
8542: :Tulli-
8543: tåi:iff:iti . ;.Pe;msv~tö
8544: Tuote
8545: nimike mk
8546: .\
8547:
8548:
8549:
8550: 20.07:stä Hedelmämehut (myös viinirypälemehu) ja kasvismehut; käymättömät ja J
8551: . . :U.~oholia sisäl~ämätt~m.ät,. myös sokerilisä~~sin, .eivät. k\litenk,a~ mehut;1t ..
8552: · JOiden kokonatssoker1p1to1suus ·on enemman kmn 20 prosenttia . . . . . . . 1: 0,40/1
8553: ~L07:stiL Alk?holi~ sisäft~~ätt~~ät tuotteet, jotka ~oveltuvat käytettäviksi virvoitus· j
8554: ~ J1JOmlen val.t'mstukseen: .
8555: ·~ kiinteäs~ä muOdossa . olevat juoma-ainekset, sokeria sisältävät ....... . 2. 5,00/kg
8556: :.:..... tuotteet, jo'i~a; on valmistettu 5 §:n 2 'momentissa mainituista marjoista 3. 0,20/l
8557: ·-muut: · ·
8558: :,:_· ___.:_ lisättyä sokeria 'sisältävät ................................... . 4. 0,55/l
8559: · ...::..... ..:...,-muut·, ..... ·.................. ·....... ······················· 5. 0,40/l
8560: 22,01_:stä . ~veimäisvesi ja hiilihappopitoinen vesi .............. , .· ........... . 6. 0,20/l
8561: 22:02:sta lim~naati, maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi sekä muut ·alko-
8562: .holittomat juomat (eivät kuitenkaan maitoa tai maitorasvaa sisältävät
8563: tuotteet):
8564: ....._ tuoremehujuomat, nektarit ja mehujuomat, jotka on valmistettu 5 §:n
8565: 2 momentissa mainituista marjoista ............................. . 7. 0,20/1
8566: . - limo~~ati .)a mau_stett_u:. k.~v~nnäis- tai hiilihappoinen vesi:
8567: ~ -;- hsattya sokerra s1sältavat ................................... . 8. 0,55/1
8568: ·--muut ... : ............ , .................................... . 9. 0,40/l
8569: :..... muut:
8570: ..- - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 10. 0,55/l
8571: ·.- - muut ........ , . , ....................................... · · · · 11. 0,40/I
8572: 22.03:sta Mallasjuomat:
8573: - I veroluokan olut .......................................... .- .. 12. 0,15/l
8574: 38.19:sta Juomien valmistukseen soveltuvat kivennäissuolaliuokset 13. 0,20/1
8575: \\
8576: N:o 149
8577:
8578: Esityksen liite
8579:
8580:
8581:
8582:
8583: Laki
8584: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta
8585:
8586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta
8587: 1979 annetun lain (870/79) 5 ja 6 § sekä lain liitteenä oleva verotaulukko näin kuuluviksi:
8588:
8589: Voimassa oleva laki Ehdotus
8590:
8591: 5 §. 5 §
8592: Perusveroa on suoritettava liitteenä olevan Perusveroa on suoritettava liitteenä olevan
8593: verotaulukon mukaisesti. verotaulukon mukaisesti.
8594: Perusveroa ei ole kuitenkaan suoritettava
8595: herukasta, juolukasta, karpalosta, karviaismar-
8596: jasta, mansikasta, mesimarjasta, mustikasta,
8597: muuraimesta, pihlajanmarjasta, puolukasta,
8598: ruusunmarjasta, variksenmarjasta, tyrnimarjasta
8599: tai vadelmasta valmistetuista mehuista.
8600: Juomien valmistukseen käytettävistä tuot- Juomien valmistukseen käytettävistä neste-
8601: teista kannetaan perusveroa niistä saatavan juo- mäisistä tuotteista kannetaan perusveroa niistä
8602: mamäärän perusteella. Laimennettavien juomien saatavan juomamäärän perusteella. Laimennet-
8603: laimennussuhteeksi hyväksytään enintään 10 tavien juomien laimennussuhteeksi hyväksytään
8604: painoprosentin sokeripitoisuuteen tai sitä vas- enintään 10 painoprosentin sokeripitpisuuteen
8605: taavaan makeusasteeseen johtava suhde. tai sitä vastaavaan makeusasteeseen johtava
8606: suhde.
8607: Keinotekoista makeutusainetta sisältävästä
8608: kiinteässä muodossa olevasta juoma-4ineksesta
8609: kannetaan perusvero, joka vastaa siihen sisäl-
8610: tyvän keinotekoisen makeutusaineen maaraa
8611: muunnettuna sokerin makeutusastetia vastaa-
8612: vaksi.
8613:
8614: 6 §. 6 §
8615: Lisäveroa on suoritettava 60 penniä litralta Lisäveroa on suoritettava:
8616: sellaisista virvoitusjuomista, jotka ovat koneel- 3 markkaa litralta sellaisista virvoitusjuo-
8617: lisesti vain kerran täytettävissä vähittäismyynti- mista, jotka ovat koneellisesti vain kerran täy-
8618: päällyksissä. tettävissä lasista tai metallista valmisteluissa
8619: vähittäismyyntipäällyksissä, sekä
8620: 1 markka litralta virvoitusjuomista, jotka
8621: ovat koneellisesti vain kerran täytettävissä
8622: muunlaisissa vähittäismyyntipäällyksissä.
8623: Lisäveroa ei kuitenkaan ole suoritettava ve- Lisäveroa ei kuitenkaan ole suoritettava
8624: rotaulukon tuoteryhmiin 1, 5, 8 ja 9 kuuluvista verotaulukon tuoteryhmiin 1, 2, 3, 7, 10 ja 11
8625: tuotteista. kuuluvista juomista.
8626:
8627:
8628: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8629: kuuta 198 .
8630: 8 N:o 149
8631:
8632: Liite
8633:
8634:
8635:
8636:
8637: Voimassa oleva laki
8638:
8639: VEROTAULUKKO
8640:
8641: Tullitarif- Tuote Tuote- Perusvero
8642: fin nimike ryhmä mk/1
8643:
8644:
8645:
8646:
8647: 21.07:stä Alkoholia sisältämättömät tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitus-
8648: juomien valmistukseen:
8649: - puolukasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpalosta, karviaismarjasta
8650: tai pihlajanmarjasta tehdyt tuotteet .............................. . 1. 0,20
8651: -muut:
8652: - - lisättyä sokeria sisältävät .................................... . 2. 0,55
8653: --muut ..................................................... . 3. 0,40
8654: 22.01:stä Kivennäisvesi ja hiilihappoinen vesi ................................ . 4. 0,20
8655: 22.02:sta Limonaati, maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi sekä muut alkoho-
8656: littomat juomat (ei kuitenkaan maitoa tai maitorasvaa sisältävät tuot-
8657: teet):
8658: - puolukasta, herukasta, mustikasta, omenasta, karpalosta, karviaismarjasta
8659: tai pihlajanmarjasta tehdyt tuoremehujuomat, nektarit ja mehujuomat .. 5. 0,20
8660: - limanaatit ja maustetut kivennäis- tai hiilihappoinen vesi:
8661: - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 6. 0,55
8662: --muut ..................................................... . 7. 0,40
8663: -muut:
8664: - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 8. 0,55
8665: --muut ................................... ··················· 9. 0,40
8666: 22.03:sta Mallasjuomat:
8667: - I veroluokan olut ............................................. . 10. 0,15
8668: 38.19:sta Juomien valmistukseen soveltuvat kivennäissuolaliuokset ............... . 11. 0,20
8669: N:o 149 9
8670:
8671:
8672:
8673:
8674: VEROTAULUKKO
8675:
8676: Tulli- Tuote- Perusvero
8677: tariffin Tuote ryhmä mk
8678: nimike
8679:
8680: 20.07:stä Hedelmämehut (myös viinirypälemehu) ja kasvismehut; käymättömät ja
8681: alkoholia sisältämättömät, myös sokerilisäyksin, eivät kuitenkaan mehut,
8682: joiden kokonaissokeripitoisuus on enemmän kuin 20 prosenttia ..... . 1. 0,40/l
8683: 21.07:stä Alkoholia sisältämättömät tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitus-
8684: juomien valmistukseen:
8685: - kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset, sokeria sisältävät ....... . 2. 5,00/kg
8686: - tuotteet, jotka on valmistettu 5 §:n 2 momentissa mainituista marjoista 3. 0,20/l
8687: -muut:
8688: - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 4. 0,55/1
8689: --muut ........................................... ······ ·· ··· 5. 0,40/1
8690: 22.01:stä Kivennäisvesi ja hiilihappopitoinen vesi ............................. . 6. 0,20/l
8691: 22.02:sta Limonaati, maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi sekä muut alko-
8692: holittomat juomat (eivät kuitenkaan maitoa tai maitorasvaa sisältävät
8693: tuotteet):
8694: - tuoremehujuomat, nektarit ja mehujuomat, jotka on valmistettu 5 §:n
8695: 2 momentissa mainituista marjoista ............................. . 7. 0,20/l
8696: - limonaati ja maustettu kivennäis- tai hiilihappoinen vesi:
8697: - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 8. 0,55/l
8698: - - muut ............................ · · · · · · .. · · · · · · . · · · · · · · · · · · 9. 0,40/l
8699: -muut:
8700: - - lisättyä sokeria sisältävät ................................... . 10. 0,55/1
8701: --muut ..................................................... . 11. 0,40/1
8702: 22.03:sta Mallasjuomat:
8703: - I veroluokan olut ......................................... . 12. 0,15/1
8704: 38.19:sta Juomien valmistukseen soveltuvat kivennäissuolaliuokset ............... . 13. 0,20/l
8705:
8706:
8707:
8708:
8709: 2 1681009133
8710: 1981 vp. n:o 150
8711:
8712:
8713: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verotuslain 108 §:n
8714: muuttamisesta
8715:
8716:
8717: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8718:
8719: Vuonna 1980 annetulla veronkantolain muu- Veronkantolain ja verotuslain asiaa koske-
8720: toksella yhdistettiin verotuksen toimi:ttamisen vien säännösten sanamuotojen erilaisuus on
8721: jälkeen tehtävä maksamatta olevien ennakoiden kuitenkin aiheuttanut tulkintavaikeuksia. Tä-
8722: lyhentäminen ja lyhennety1le määrälle lasketun män vuoksi verotuslain 108 §:n sanamuotoa
8723: viivästyskoron kuittaaminen ennakonpalautusten olisi sclvennettävä siten, että se olisi nykyistä
8724: kuhtauksessa käytettävään menettelyyn. Lyhen- yhdenmukaisempi veronkantolain säännösten
8725: tämistä koskevien verotuslain säännösten muut- kanssa.
8726: tamista ei tällöin katsottu tarpeelliseksi.
8727:
8728:
8729:
8730:
8731: YLEISPERUSTELUT
8732:
8733: 1. Veronkantolain muutos misen yhteydessä. Verotuslain 108 § on kui-
8734: vuonna 1980 tenkin aiheuttanut eräitä tulkintavaikeuksia.
8735: Osaksi on ollut kysymys veronkantolaissa ja
8736: Veronkantolakiin vuonna 1980 tehtyjen verotuslaissa käytettyjen kuittausta, lyhennystä
8737: muutosten (526/80) voimaantulon jälkeen on ja ennakonpalautusta koskevien käsitteiden si-
8738: ollut mahdollista luopua 1yhennetylle ennakolle sällöstä, osaksi taas siitä, kummanko lain sään-
8739: lasketun viivästyskoron perimisestä erikseen nöksiä on yksittäistapauksessa pidettävä ensisi-
8740: joko veronkuittauksin tai ulosottotoimin. Vii- jaisina. Näistä syistä verotuslain 108 §:n sana-
8741: västyskorko voidaan kirjata kuitatuksi enna- muotoa olisi selvennettävä siten, että ennakon
8742: konpalautusten kuittausmenettelyn yhteydessä. lyhentäminen ja sen yhteydessä tapahtuva vii-
8743: Liikaa maksuunpannun ennakon määrä käyte- västyskoron kuittaaminen voitaisiin kaikilta
8744: tään näin ollen paitsi maksamatta olevan enna- osin tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukai-
8745: kon lyhentämiseen myös lyhennetyn osan vii- sesti ja noudattaen veronkantolain muuttamista
8746: västyskorolle. Kuitattua viivästyskorkoa vastaa- koskevan hallituksen esityksen (1980 vp. n:o
8747: va määrä peritään ennakon pääoman muodossa, 66) perusteluissa mainittuja periaatteita. Täs-
8748: jolloin pääomalle peritään myös viivästyskorko sä tarkoitettu kuittaus poikkeaa siviilioikeudel-
8749: ja jäämämaksu. Uusia pääomastaan erotettuja lisesta kuittauksesta.
8750: ja pelkästään viivästysseuraamuksista koostuvia Ennakkoperintäjärjestelmän kehittäminen eri-
8751: jäämiä ei ole enää syntynyt. Useissa tapauksissa tyisesti ennakonkannon osalta on selvitettävä-
8752: verovelvollisen jäämäerien lukumäärää on voitu nä. Ehdotettu säännösten täsmentäminen ja
8753: alentaa yhdestätoista yhteen. Uudella menette- yhteensovittaminen on kuitenkin tarpeellinen
8754: lyllä on voitu nopeuttaa ennakonpalautusten toimenpide jo ennen laajempien uudistusesi-
8755: maksatusta. Veronkantolain mukainen ennakon tysten valmistumista.
8756: lyhennysten käsittely on ollut tarkoituksenmu-
8757: kainen myös verotulojen tilittämisessä veron-
8758: saajille.
8759: 3. Muita e s i t y k se en vai k u t tavia
8760: seikkoja
8761: 2. Verotuslain muutostarve
8762: Ehdotetulla verotuslain 108 §: n säännöksellä
8763: Verotuslain 108 §:n sanamuotoa ei katsottu ei olisi organisatorisia, taloudellisia tai henki-
8764: tarpeelliseksi täsmentää veronkantolain muutta- löstövaikutuksia.
8765: 1681010362
8766: 2 N:o 150
8767:
8768: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8769:
8770: Verotuslain 108 §:n 1 momentista ehdote- yhteydessä olisi ensin kuitattava viivästyskorko
8771: taan poistettavaksi ennakon Jyhentämistä kos- lyhennettävälle määrälle. Tässä tarkoitettu kuit-
8772: keva säännös. Ennakonpalautuksen käsite eh- taus on veronkantoviranomaisen suorittama
8773: dotetaan määriteltäväksi säännöksen 1 momen- kirjaustoimi. Lyhentämättä jäävä ennakon pää-
8774: tin lopussa. Kannassa maksettava · ennakko oma perittäisiin erikseen.
8775: luettaisiin nykyiseen tapaan verotuksessa vero- Uutta verotuslain 108 §:n säännöstä voitai-
8776: velvollisen hyväksi maksuunpannun eikä mak- siin soveltaa heti sen voimaantulon jälkeen,
8777: setun ennakon määräisenä. Käytännön · näkökohtiin liittyvien tatpeiden
8778: · Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otetta- vuoksi laki pyritään saattamaan voimaan jo
8779: vaksi säännökset ennakon lyhentiimismenette- 30 päivänä lokakuuta 1981. ·
8780: lystä siltä. osin, kuin ne kuuluvat verotuslain
8781: piiriin. Lyhentäminen olisi edelleen tehtävä Edeillä esitetyn perusteella annetaan Edus-
8782: eräkohtaisesti viimeisestä erästä alkaen ja sen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8783:
8784:
8785:
8786: Laki
8787: verotuslain 108 §:n muuttamisesta
8788:
8789: . Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
8790: tuslain 108 §, .sellaisena kuin se on muutet:tuna 13 päivänä helmikuuta 1976 ja 28 päivänä
8791: marraskuuta 1980 annetuilla laeilla ( 155/76 ja 768/80), näin kuuluvaksi:
8792:
8793: 108 § olevan määrän lyhentämiseen. Ennen lyhentä-
8794: Jos verovelvolliselta on pidätetty tai hänelle mistä kuitataan ennakonpalautuksesta ennakon
8795: on ennakkona maksuunpantu enemmän kuin lyhennettävälle osalle laskettu, veron viivästys-
8796: tarvitaan niiden verojen ja maksujen suoritta- korosta ja jäämämaksusta annetussa laissa tar-
8797: miseksi, joiden suodtukseksi ennakko on käy- koitettu viivästyskorko siten, kuin veronkanto-
8798: tettävä, liikaa pidätetty ,tai maksuunpantu en- laissa on säädetty,
8799: nakko palautetaan (ennakonpalautus).
8800: Jos maksuunpantua ennakkoa ei ole suori- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8801: tettu, käytetään enoakanpalautusta maksamatta kuuta 198 .
8802:
8803:
8804: HeLsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
8805:
8806:
8807: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
8808: Pääministeri
8809: MAUNO KOIVISTO
8810:
8811:
8812:
8813:
8814: Valtiovarainministeri Ahti Pr:·kkala
8815: N:o 150 3
8816:
8817: Liite
8818:
8819:
8820:
8821:
8822: Laki
8823: verotuslain 108 §:n muuttamisesta
8824:
8825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 .annetun vero-
8826: tuslain 108 §, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä helmikuuta 1976 ja 28 päivänä
8827: marraskuuta 1980 annetuilla laeilla (155/76 ja 768/80), näin kuuluvaksi:
8828:
8829: Voimassa oleva laki Ehdotus
8830:
8831: 108 §. 108 §
8832: Milloin verovelvol!l.iselta on pidätetty tai hä- Jos verovelvolliselta on pidätetty tai hänelle
8833: nelle on ennakkona maksuunpantu enemmän on ennakkona maksuunpantu enemmän kuin
8834: kuin •tarvitaan niiden verojen ja maksujen suo- tarvitaan niiden verojen ja maksujen suoritta-
8835: rittamiseksi, joiden suoritukseksi ennakko on miseksi, joiden suodtukseksi enna:kko on käy-
8836: käytettävä, liikaa pidätetty tai kannettu ennak- tettävä, liikaa pidätetty tai maksuunpantu en-
8837: 1
8838:
8839:
8840: ko palautetaan. Jos maksuunpantu ennakko on nakko palautetaan (en n a k onpa l a utu s).
8841: suorittama/ta) sitä lyhennetään liikaa maksuun-
8842: pannulla määrällä.
8843: Sen estämättä, että suorittamatta olevaa en- Jos maksuunpantua ennakkoa ei ole suori-
8844: nakkoa on 1 momentin nojal!l.a lyhennetty, on tettu) käytetään ennakonpalautusta maksamatta
8845: maksuunpannulle ennakolle suoritettava säädet- olevan määrän lyhentämiseen. Ennen lyhentä-
8846: ty viivästyskorko. mistä kuitataan ennakonpalautuksesta ennakon
8847: lyhennettävälle osalle laskettu> veron viivästys-
8848: korosta ja jäämämaksusta annetussa laissa tar-
8849: koitettu viivästyskorko siten) kuin veronkanto-
8850: laissa on säädetty.
8851:
8852: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8853: kuuta 198 .
8854: 1981 vp. n:o 151
8855:
8856:
8857:
8858:
8859: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muut-
8860: tamisesta
8861:
8862:
8863:
8864: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8865:
8866: Kuluvan vuoden tulopoliittisessa kokonais- muiden työeläkelakien niihin säännöksiin, jot-
8867: ratkaisussa sovittiin eräistä sosiaaliturvaa kos- ka koskevat työkyvyttömyyseläkkeen maksa-
8868: kevista muutoksista. Sairausvakuutuslain mu- misajankohtaa. ja tämän eläkkeen suhdetta sai-
8869: kainen päiväraha muuttuu vuoden 1982 alussa rausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Tämä
8870: ensisijaiseksi korvaukseksi työeläkkeisiin näh- esitys koskee v,altion eläkelakiin edellä maini-
8871: den. Myös päivärahan. suoritusajan laskemista tusta syystä tehtäviä muutoksia. Muutokset
8872: koskevat säännökset muuttuvat näiltä osin. on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1982
8873: Sairausvakuutusjärjestelmän muutoksista ai- alusta.
8874: heutuu tarkistuksia myös valtion eläkelain ja
8875:
8876:
8877:
8878: PERUSTELUT
8879:
8880: 1. Nykyinen tilanne määrällä. Valtion eläkelain säännökset työky-
8881: vyttömyyseläkkeen maksamisesta takautuvasti
8882: Sairausvakuutuslakia on 26 päivänä kesä- poikkeavat muidep työeläkelakien säännöksis-
8883: kuuta 1981 annetulla lailla (471/81) muutettu tä, koska valtion palvelukessa olevilla on oi-
8884: muun muassa siten, että sairausvakuutuslain keus saada palkkaa sairausajalta.
8885: mukainen päiväraha .tulee työeläkkeisiin näh-
8886: den ensisijaiseksi korvaukseksi. Tästä • syystä
8887: on tehtävä eräitä muutoksia myös valtion elä-
8888: kelain ( 280/66) niihin säännöksiin, jotka kos- 2. E h d o te t u t muu t o k s e t
8889: kevat työkyvyttömyyseläkkeen alkamista· sekä
8890: tämän eläkkeen suhdetta sairausvakuutukseen'. ·Lakiehdotuksen mukaan sairausvakuutuksen
8891: Muihin eläkelakeihin vastaavat muutokset on päiväraha tulisi sen ensisijaisuusaikana makset-
8892: tehty sairausvakuutuslain muutoksen kanssa tavaksi yksin. Valtion eläkelain mukaista täyt-
8893: samanaikaisesti annetuilla laeilla. , tä työkyvyttömyyseläkettä ryhdyttäisiin suorit-
8894: Voimassa olevien säännösten mukaan sai- . tamaan vasta päivärahan ensisijaisuusajan pää-
8895: rausvakuutuslain mukainen päiväraha on tois- . tyttyä. Kansaneläkelaitos ilmoittaisi valtiokont-
8896: sijainen korvaus työeläkkeeseen nähden. Päivä- torllle, milloin ensisijaisuusaika päättyy. Pää-
8897: raha tulee suoritettavaksi vain siltä osin, kuin sääntöisesti työkyvyttömyyseläkettä maksettai-
8898: se samalta ajalta ylittää eläkkeen määrän. siin vasta tästä ajankohdasta. Jos sairausvakuu-
8899: Yleensä päivärahaa suoritetaan ensiksi ja työ- tuslain mukaista päivärahaa tulisi maksetta-
8900: eläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä · vaksi :vielä ensisijaisuusajan jälkeen, se olisi,
8901: haefaan vasta, kun työk)Nyttöm}rys on jatkunut kuten nykyisi11kin, .cyöelä~eeseen nähden tois-
8902: useita. kuukausia. Jos työkyvyttömyyseläke. tu- •sijainen. c Muutoksen toteuttamista varten eh-
8903: lee myönnettäväksi takautuvasti työkyvyttö- dotetaan, että valtion eläkelain 15 § :n 3 mo-
8904: myyden alkamisesta, suoritetaan takautuvalta mentti .kumotaan ja että valtion eläkelakiin
8905: ajalta myönnetystä eläkkeestä samalta ajalta otetaan uusi 15 a §. Pykälä vastaa sananmuo-
8906: maksettua ·päivärahaa vastaava määrä sairausva- doltaan työntekijäin eläkelain uutta 4 d §:ää
8907: kuutusrahastolle. Eläkkeen myöntämisen jäl- ( 472/81) • Sen 1 momentti sisältäisi työkyvyt-
8908: keiseltä ajalta sairausvakuutuslain mukaista tömyyseläkkeen alkamista koskevan uuden pää-
8909: päivärahaa vähennetään eläkettä vastaavalla säännön.
8910: 1681007328
8911: 2 N:o 151
8912:
8913: Poikkeuksellisesti on mahdollista, että hen- Lain 12 § :n 6 momentin mukaan vanhuus-
8914: kilöllä on oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeen saajalle suoritetaan erityistä täyden-
8915: täyteen työkyvyttömyyseli;ikkeeseen, mutta vain nysosaa, jos eläkettä on yhteensovitusten joh-
8916: lyhyeltä ajalta oikeus sairausvakuutuslain mu- dosta vähennetty ja eläkkeen vähentyminen on
8917: kaiseen päivärahaan tai ei lainkaan oikeutta johtunut siitä, että kansaneläkkeen perusosa
8918: päivärahaan. Tällainen tilanne saattaa syntyä on alentanut yhteensovitusrajaa ja kansaneläk-
8919: muun muassa silloin, kun hakija asuu vaki- keen lapsikorotus laskettavaa eläkettä. Täyden-
8920: naisesti ulkomailla. Ehdotuksen mukl:lan täyttä nysosaa maksetaan siihen saakka, kunnes van-
8921: työkyvyttömyyseläkettä voitaisiin tällöin suo· huuseläkkeen saaja saavuttaa sen iän, joka on
8922: rittaa työkyvyttömyyden alkamisesta lukien. edellytyksenä kansaneläkelaissa säädetyn van-
8923: Edellytyksenä. olisi, ettei tänä ajanjaksona ole huuseläkkeen saamiseksi. Sen määrä on eläk-
8924: myönnetty vähintään kuukauden yhdenjaksoi• keitä yhteensovitettaessa syntynyt ylitteen mää-
8925: sesti jatkuvaa päivärahaa tai että samana ajan• rä, enintään kuitenkin kansaneläkkeen perusosa
8926: jaksona päivärahahakemus on hylätty. Tätä lapsikorotuksineen. Kansaneläkkeen perusosa
8927: koskevat säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi ei aina koko määrällään tai lainkaan vaikuta
8928: 15 a §.:n 2 momenttiin. eläkkeen ·vähenemiseen. Siitä huolimatta van-
8929: Lain 15 a § :n 3 ja 4 momerittiin ehdote- huuseläkkeen saajalle maksetaan kansaneläk-
8930: taan otettaviksi säännökset täyden työkyvyttö- keen perusosan määräistä täydennysosaa. Tä-
8931: myyseläkkeen takautuvasta maksamisesta niissä män johdosta ehdotetaan lain 12 §:ää muutet-
8932: tapauksissa, jolloin takautuvana aikana on tavaksi siten, että täydennysosana maksetaan
8933: maksettu myös sairausvakuutuslain mukaista vain se määrä, jolla kansaneläkkeen perusosa
8934: päivärahaa. Jos tällöin päivärahaa on maksettu on vähentänyt yhteensovitusrajaa. Eläkkeensaa-
8935: ensisijaisuusajan jälkeiseltä ajalta, suoritettai- ja voi valtion eläkelain mukaisella vanhuuseläk-
8936: siin eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin, keellä ollessaan saada myös kansaneläkelain
8937: kuin .se vastaa samalta ajalta maksettua päivä- mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Tällöin val-
8938: rahaa. Siltä osin kuin päivärahaa on maksettu tion eläkelain mukaisen eläkkeen ei tulisi enää
8939: ensisijaisuusaikana, suoritettaisiin eläkettä vain sisältää täydennysosaa.
8940: päivärahan määrää ylittävältä osalta.
8941: Eläke voidaan eräissä tapauksissa suorittaa 3. Voimaan t ui o
8942: kertasuorituksena, jos sen määrä on vähäinen.
8943: Ehdotettuja muutoksia ei ole tarkoitus ulottaa Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
8944: kertasuorituksiin, vaan nämä voitaisiin sairaus- västä tammikuuta 1982.
8945: vakuutuslain mukaisesta päivärahasta huoli-
8946: matta aina suorittaa välittömästi. Tätä kos- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus•
8947: keva säännös sisältyy 15 a §:n 5 momenttiin. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8948:
8949:
8950: Laki
8951: valtion eläkelain muuttamisesta
8952:
8953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8954: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 15 §:n 3 mo-
8955: mentti,
8956: muutetaan 12 §:n 6 momentti ja 15 §:n 1 momentti,
8957: sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 6 momentti 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa
8958: (568/75) ja 15 §:n 1 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (11/81),
8959: 1>ekä
8960: lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:
8961:
8962: 12 § kansaneläkelain nojalla, täydennysosana, mitä
8963: kansaneläkkeen huomioon ottamisen johdosta
8964: Yanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen 3 ja 4 momentin nojalla on vähennetty tämäri
8965: saakka, kunnes hän saa oikeuden eläkkeeseen lain mukaisesta eläkkeestä, ei kuitenkaan
8966: N:o 151 3
8967:
8968: enempää kuin kansaneläkkeen perusosa lapsi- 150 ensimmäiseltä suorituspäivältä. Tällöin
8969: korotuksineen. kuitenkin edellytetään, ettei eläkehakemuksen
8970: tekemistä seuraavan kalenterikuukauden lop-
8971: pupn mennessä tai, jos tänä aikana on haettu
8972: 15 § sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, sen
8973: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan, hakemista seuraavan kalenterikuukauden lop-
8974: jollei 15 a §:n säännöksistä muuta johdu, sitä puun mennessä ole myönnetty työkyvyttömyy-
8975: kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta, den alkamisen jälkeiseen aikaan tai, jos tähän
8976: jonl}~ • ~kana oikeus eläkkeen saamiseen on aikaan kohdistuva päivärahahakemus on hylät-
8977: syntynyt, kuitenkin aikaisintaan palkan saami- ty, sen hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdis-
8978: sen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. . tuvaa · vähintään kuukauden ajalta yhdenjak-
8979: Työttömyyseläke maksetaan sen kalenterikuu- . soisesti maksettavaa päivärahaa.
8980: kaud~ alusta, joka kahden kuukauden kulut- . Jo~ työkyvyttömyyseläke myönnetää11 takau-
8981: tua ensiksi seuraa 9 a §:n 1 momentissa tar- tuvasti 1 momentin mukaisesti, suoritetaan
8982: koitetun todistuksen antamisesta. eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin
8983: se vastaa samalta ajalta maksettua sairaus-
8984: vakuutuslain mukaista päivärahaa. .
8985: 15 a § Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takau-
8986: Työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jollei tuvasti 2 momentin mukaisesti ja samalta ajalta
8987: jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä, ai- on maksettu päivärahaa sairausvakuutuslain
8988: kaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, joka mukaan, suoritetaan eläkettä vain siltä osin
8989: ensiksi seuraa sairausvakuutuslain 27 §: ssä tar- kuin sen määrä ylittää samalta ajalta maksetun
8990: koitetun päivärahan ensisijaisuusajan eli 150 päivärahan määrän.
8991: ensimmäisen suorituspäivän ja tämän jälkeisten Kertasuorituksena suoritettavaan eläkkeeseen
8992: sanotussa pykälässä tarkemmin määrättyjen vii- ei sovelleta, mitä edellä tässä pykälässä on sää-
8993: den tai neljän täyden kalenterikuukauden jäl- detty.
8994: keen.
8995: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8996: detty, työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 15 kuuta 1982.
8997: § :n mukaisesti, jos eläkehakemus on tehty Tätä lakia ei sovelleta aikaisemmin myön-
8998: ennen kuin sairausvakuutuslain mukaista päivä- nettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen, joka kes-
8999: rahaa on maksettu 1 momentissa mainituilta keytyksettä jatkuu lain voimaantulon jälkeen.
9000:
9001:
9002: He:Lsingi~sä 2 päivänä lokakuulta 1981
9003:
9004:
9005: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
9006: Pääministeri
9007: MAUNO KOIVISTO
9008:
9009:
9010:
9011:
9012: Ministeri Mauno Forsman
9013: 4 N:b 151
9014:
9015: · · · Liite
9016:
9017:
9018:
9019: Laki
9020: valtion eläkelain muuttamisesta
9021:
9022: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9023: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 15 §:n 3 mo- •
9024: mentti,
9025: muutetaan 12 § :n 6 momentti ja 15 § :n 1 momentti,
9026: sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 6 momentti 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa ,
9027: (568;75) ja 15 §:n 1 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (U/81),
9028: sekä
9029: lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:
9030:
9031: Voimassa oleva laki Ehdotus
9032:
9033: 12 § 12 §
9034:
9035: Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan sii- Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan . siihen
9036: hen saakka, kunnes hän saavuttaa sen iän, saakka, kunnes hän saa oikeuden eläkkeeseen
9037: joka on edellytyksenä kansaneläkelaissa sää- kansaneläkelain nojalla, täydennysosaria, mitä
9038: detyn vanhuuseläkkeen saamiseksi, ja työky- 'kansaneläkkeen huomioon ottamisen johdosta
9039: vyttömyyseläkkeen saajalle sen kalenterikuu- 3 ja 4 momentin nojalla on vähennetty ·tämäri
9040: kauden loppuun, joka ensiksi seuraa vuoden lain mukaisesta eläkkeestä, ei kuitenkaan
9041: ~uluttua eläkkeen alkamisesta,. täydennys- enempää kuin kansaneläkkeen perusosa 1apsi-
9042: osana, mitä 4 momentin 'nojalla on vähe~ korotuksineen. ·
9043: netty tämän .lain mukaisesta. elijkkee~tä, . ei
9044: kuitenkaan enempää kuin karlsarieläkkeen pe-
9045: rusosa lapsikorotuksineen. ·
9046: '-------~;.___ _ _ ~ L ~
9047:
9048:
9049: 15 § 15 §
9050: Eläke maksetaan sitä kuukautta lähinnä seu- ' Vanhuus- ja ·työkyvyttömyyseläke tna~setaan,
9051: raavan kuukauden alusta, jonka aikana oikeus jollei 15 a §:n säännöksistä muuta johdu, sitä
9052: eläkkeen saamiseen on syntynyt, vanhuus- ja kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta,
9053: työkyvyttömyyseläke kuitenkin aikaisintaan sii- jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen on
9054: tä ajankohdasta, jolloin oikeus palkan saami- syntynyt, kuitenkin aikaisintaan palkan saami-
9055: seen päättyy. Työttömyyseläke maksetaan sen sen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.
9056: kalenterikuukauden alusta, joka kahden kuu- Työttömyyseläke maksetaan sen kalenterikuu-
9057: kauden kuluttua ensiksi seuraa 9 a § :n 1 mo· kauden alusta, joka kahden kuukauden kulut-
9058: mentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta. tua ensiksi seuraa 9 a § :n 1 momentissa tar-
9059: koitetun todistuksen antamisesta.
9060:
9061: Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään ta- (3 mom. kumotaan.)
9062: kautuvasti ja jos eläkkeep. saajalle samalta
9063: ajalta sen sairauden, vian tai vamman joh-
9064: dosta, joka on aiheuttanut eläkkeen perus-
9065: teena olevan työkyvyttömyyden, on maksettu
9066: päivärahaa sairausvakuutuslain nojalla, päivä-
9067: rahaa vastaava osa eläkkeestä suoritetaan sai-
9068: rusvakuutusrahastolle.
9069: N:o 151 5
9070:
9071: Voimassa oleva laki Ehdotus
9072:
9073: 15 a §
9074: Työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jollei
9075: jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä, ai-
9076: kaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, joka
9077: ensiksi seuraa sairausvakuutuslain 27 §:ssä tar-
9078: koitetun päivärahan ensisijaisuusajan eli 150
9079: ensimmäisen suorituspäivän ja tämän jälkeisten
9080: sanotussa pykälässä tarkemmin määrättyjen vii-
9081: den tai neljän täyden kalenterikuukauden jäl-
9082: keen.
9083: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
9084: detty, työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 15
9085: §:n mukaisesti, jos eläkehakemus on tehty
9086: ennen kuin sairausvakuutuslain mukaista päivä-
9087: rahaa on maksettu 1 momentissa mainituilta
9088: 150 ensimmäiseltä suorituspäivältä. Tällöin
9089: kuitenkin edellytetään, ettei eläkehakemuksen
9090: tekemistä seuraavan kalenterikuukauden lop-
9091: puun mennessä tai, jos tänä aikana on haettu
9092: sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, sen
9093: hakemista seuraavan kalenterikuukauden lop-
9094: puun mennessä ole myönnetty työkyvyttömyy-
9095: den alkamisen jälkeiseen aikaan tai, jos tähän
9096: aikaan kohdistuva päivärahahakemus on hylät-
9097: ty, sen hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdis-
9098: tuvaa vähintään kuukauden ajalta yhdenjak-
9099: soisesti maksettavaa päivärahaa.
9100: Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takau-
9101: tuvasti 1 momentin mukaisesti, suoritetaan
9102: eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin
9103: se vastaa samalta ajalta maksettua sairaus-
9104: vakuutuslain mukaista päivärahaa.
9105: Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takau-
9106: tuvasti 2 momentin mukaisesti ja samalta ajalta
9107: on maksettu päivärahaa sairausvakuutuslain
9108: mukaan, suoritetaan eläkettä vain siltä osin
9109: kuin sen määrä ylittää samalta ajalta maksetun
9110: päivärahan määrän.
9111: Kertasuorituksena suoritettavaan eläkkeeseen
9112: ei sovelleta, mitä edellä tässä pykälässä on sää-
9113: detty.
9114:
9115: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9116: kuuta 1982.
9117: Tätä lakia ei sovelleta aikaisemmin myön-
9118: nettyyn työkyvyttömyyseläkkeseen, joka kes-
9119: keytyksettä jatkuu lain voimaantulon jälkeen.
9120:
9121:
9122:
9123:
9124: 1681007238
9125: 1981 vp. n:o 152
9126:
9127:
9128:
9129:
9130: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kunnan peruskoulun,
9131: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä
9132: lainoista annetun lain ja kunnallisten ja yksityisten oppi-
9133: koulujen valtionavusta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9139:
9140: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyis- tetaan kustannusten rahoitustapaa. Samalla yk-
9141: tä peruskoulun ja yleisen kirjaston rakentami- sinkertaistetaan rakentamisen rahoitusta koske-
9142: sen valtionrahoitusmenettelyä siten, että teh- via menettelytapoja.
9143: täviä siirretään eräiltä osin valtion keskushal- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
9144: linnolta lääninhallitukselle ja eräiltä osin muu- vuoden 1982 alusta.
9145:
9146:
9147:
9148:
9149: YLEISPERUSTELUT
9150:
9151: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetaan lainsäädännössä jaettavaksi kol-
9152: ehdotetut muutokset meen ryhmään:
9153: 1 ) valtioneuvoston vuosittain vahvistaman
9154: Nykyinen peruskoulu- ja kirjastorakennus- markkamäärän kustannusarvioitaan alittavat
9155: hankkeitten käsittely opetushallinnossa on mo- hankkeet, joista aiheutuvat kustannukset lue-
9156: nimutkainen. Tällä hallituksen esityksellä pyri- taan käyttökustannuksiksi ja sisällytetään op-
9157: tään yksinkertaistamaan rakentamiseen liittyvää pilas- tai asukaskohtaiseen valtionosuuteen;
9158: virastokäsittelyä. Samalla siirretään tehtäviä ja 2) kustannusarvioitaan valtioneuvoston vuo-
9159: toimivaltaa valtionhallinnossa alaspäin. sittain vahvistamien markkamäärien väliin jää-
9160: Peruskoulun ja kirjaston rakentamiseen liit- vät hankkeet, jotka lääninhallitus käsittelee ja
9161: tyvän valtionosuusmenettelyn keventämiseksi joihin se myöntää valtionosuuden ja lainan;
9162: ehdotetaan nykyisiä selvityksiä yksinkertaistetta- sekä
9163: vaksi, pienten rakentamishankkeiden käsittely 3 ) suuret hankkeet, joiden kustannusarvio
9164: ja valtionosuuksien myöntäminen siirrettäväksi ylittää 2 kohdassa tarkoitetut markkamäärät
9165: lääninhallitukselle sekä käyttökustannusten ja ja joihin luvan myöntää opetusministeriö ja
9166: perustamiskustannusten välistä rajanvetoa muu- valtionosuuden ja lainan kouluhallitus.
9167: tettavaksi siten, että eräät määrältään vähäi- Viranomaisten toimivallan jaon perustana
9168: set perustamiskustannukset luetaan käyttökus- ovat koko hankkeen ne kustannukset, jotka
9169: tannuksiksi. Viimeksi mainitut hankkeet voi- tämän lain mukaan oikeuttavat perustamis-
9170: taisiin toteuttaa kunnan omalla päätöksellä. kustannusten valtionosuuteen.
9171: Kustannukset sisällytetään oppilas- tai asukas- Tämän lisäksi menettelyä ehdotetaan yksin-
9172: kohtaisiin käyttömenoihin valtionosuutta myön- kertaistettavaksi siten, että rakennushankkee-
9173: nettäessä. seen välittömästi liittyvien kunnossapitotöiden
9174: Edellä esitettyjen kehittämislinjojen mukai- kustannukset sisällytetään perustamiskustan-
9175: sesti peruskoulu- ja kirjastorakennushankkeet nuksiin ja ensikertaisessa kalustamisessa ja va-
9176: 1681002966
9177: 2 N:o 152
9178:
9179: rustamisessa otetaan käyttöön normaalihintame- laskettu normaalihinta oli 11,6 miljoonaa mark-
9180: nettely. kaa eli keskimäärin 5,8 miljoonaa markkaa
9181: Järjestelyn käyttöönotto aiheuttaa myös tar- vuotta kohden. Huomioon ottaen kustan-
9182: vetta selvittää perustamiskustannusten jakau- nusten nousu samoin kuin kunnossapito·
9183: tumista samassa kiinteistössä toimivan perus- kustannusten osuuden siirto näiden hank-
9184: koulun ja lukion kesken, koska lukion perus· keitten kustannusten arvioidaan vuonna
9185: tamiskustannuksiin valtio osallistuu käyttökus· 1981 olevan 8 miljoonaa markkaa. Tä-
9186: tannuksiin luettavien vuokra-arvokustannusten män summan siirtymisestä oppilaskohtaisiin
9187: kautta, mutta ei varsinaisiin perustamiskustan- käyttömenoihin olisi aiheutunut oppilaskohtais-
9188: nuksiin. ten käyttömenojen kes·kimäärin 13 markan ko-
9189: Niin sanottuihin elementtirakenteisiin ja siir- rotustarve ( 0,5 prosenttia) vuoden 1981 vah-
9190: tokelpoisiin peruskoulurakennuksiin myönne- vistettuihin markkamääriin. Käyttökustannus-
9191: tään valtionrahoitus kiinteän rakennuksen ra· ten valtionosuuteen tarkoitetun määrärahan li-
9192: hoituksesta poikkeavalla tavalla. Valtionosuu- sätarve on noin 6 miljoonaa markkaa. Vastaa-
9193: den asemesta kunta saa tällaisessa tapauksessa vasti peruskoulun perustamiskustannusten val-
9194: korvausta vuotuisesta arvonvähennyksestä ja tionosuuteen tarkoitetun määrärahan tarve vä-
9195: neljän prosentin korkohyvityksen siitä lainan hentyy noin 5 miljoonaa markkaa ja lainamää-
9196: määrästä, joka kunnalla muutoin olisi oikeus rärahan tarve noin miljoona markkaa. Kir-
9197: saada. Tällaista menettelyä voidaan voimassa jastojen valtionosuuteen tarkoitettuihin määrä-
9198: olevien säännösten mukaan väliaikaisesti kun· rahoihin alle 100 000 markkaa maksavien hank-
9199: nan omasta tahdosta käyttää myös vuosien keitten sisällyttämisellä käyttökustannuksiin ei
9200: 1979-83 aikana hankittavan kiinteän perus- ole olennaista vaikutusta.
9201: koulurakennuksen perustamiskustannuksen osal- Suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutu-
9202: ta. Tätä poikkeusmenettelyä on tarkoitus jatkaa vat ehdotuksesta, jonka mukaan luovutaan hal-
9203: vuoteen 1985 saakka. linnollisesti työläästä ja epätarkoituksenmukai-
9204: sesta kunnossapitokustannusten osuuden erot-
9205: tamisesta perustamiskustannuksista. Laskelmien
9206: 2. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t mukaan tästä aiheutuva peruskoulun perusta-
9207: vaikutukset miskustannusten valtionosuuteen tarkoitetun
9208: määrärahan lisätarve vuodeksi 1981 olisi 10
9209: Menettelytapojen yksinkertaistaminen koulu- miljoonaa markkaa ja lainamäärärahan lisätarve
9210: ja kirjastorakentamisessa vähentää työtä kunnal- 3 miljoonaa markkaa. Vastaavasti oppilaskoh-
9211: lis- ja valtionhallinnossa. Tavoite saavutetaan eri- taiset käyttömenot alenisivat yhteensä 20 mil-
9212: tyisesti sillä, että ehdotetun markkamääräisen ra- joona markkaa eli 33 markkaa oppilasta koh-
9213: jan alittavat hankkeet voidaan toteuttaa kunnan den. Käyttökustannusten valtionosuuteen tarkoi-
9214: omalla päätöksellä. Ehdotuksella ei ole vaikutuk- tetun määrärahan tarve vähentyisi 14 miljoonaa
9215: sia henkilöstömääriin. markkaa kunnossapitokustannusten siirtymises-
9216: Kustannusarviot on tehty olettaen, että alle tä perustamiskustannuksiin. Ehdotuksen vaiku-
9217: 100 000 markkaa maksaneet hankkeet olisivat tus kirjaston valtionosuuteen tarkoitettuihin
9218: käyttökustannusten valtionosuutena maksetta- määrärahoihin on vähäinen.
9219: via. Ehdotusten vaikutukset kunnallistalouteen Yhteensä ehdotukset edellyttäisivät perus-
9220: ja peruskoulun käyttö- ja perustamiskustannus- koulun perustamiskustannusten valtionosuuteen
9221: ten valtionosuuksiin voidaan arvioida seuraa· tarkoitettuun määrärahaan 5 miljoonan markan
9222: vasti: ja lainamäärärahaan 2 miljoonan markan li-
9223: Normaalihinnaltaan 100 000 markkaa alitta· säystä vuodessa. Vastaavasti oppilaskohtaisten
9224: neiden vuosina 1978 ja 1979 käsiteltyjen yh- käyttömenojen valtionosuusmäärärahan tarve
9225: teensä 426 peruskoulun rakennustyön yhteen- vähenisi 8 miljoonaa markkaa vuodessa.
9226: N:o 152 3
9227:
9228: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
9229:
9230: 1. Lakien perustelut dotuksessa 2 momentiksi muutetaan viittaus
9231: koskemaan 2 §:n 3 momentin 4 kohtaa.
9232: 1.1. Laki kunnan peruskoulun, lukion ja ylei- 4 §. Pykälän 2 momentin 3 kohdan ehdo-
9233: sen kirjaston valtionosuuksista ja -avus- tetut muutokset liittyvät 2 §:n 3 momenttiin
9234: tuksista sekä lainoista annetun lain muut- tehtäviksi ehdotettuihin muutoksiin. Tämän
9235: tamisesta kohdan perusteella ne kustannukset, jotka ovat
9236: enintään 2 § :n 3 momentissa tarkoitetun val-
9237: 2 §. Pykälän 1 momentin ehdotettu muutos tioneuvos:ton vuosittain vahvistaman mar.kka-
9238: merkitsee vain mainittua rakentamisen valtion- määrän ,suuruisia, luetaan käyttökustannuk-
9239: osuuksien käsittelyn edellyttämää teknistä siksi.
9240: muutosta. J §. Lukion vuokrista ja vuokra-arvoista
9241: Ehdotetun 3 momentin 3 kohdan nojalla si- johtuviin käyttökustannuksiin myönnetään val-
9242: sällytetään kunnossapitotöiden kustannukset pe- tionosuus todellisten menojen mukaan. Käytän-
9243: rustamiskustannuksiin silloin, kun ne liittyvät nössä on hankalaa ja epätarkoituksenmukaista,
9244: välittömästi rakennushankkeeseen. Menettelyn että kunnossapitotöistä johtuvat todelliset kus-
9245: tarkoituksena on yksinkertaistaa rakennushank- tannukset joudutaan erikseen selvittämään
9246: keitten valtionosuuskäsittelyä varsinkin pienten vuokra-arvon määräämiseksi. Tästä syystä ehdo-
9247: hankkeiden osalta. Pykäläehdotuksen 3 momen- tetaan, että vuokra-arvoista johtovaan valtion-
9248: tin 4 kohdassa on käsitteistöä yhtenäistetty ja osuuteen oikeuttavaksi menoksi laskettaisiin
9249: 5 kohdassa viittaosta laajennettu. vain pääomakorvaoksista johtuvat menot ja
9250: Asukasmäärältään pienille ja samalla usein kunnossapitotöiden kustannukset siirrettäisiin
9251: myös taloudelliselta kantokyvyltään heikoille maksettaviksi muina lukion käyttömenoina.
9252: kunnille voi jopa alle 100 000 markan suu- 7 §. Kirjastotilojen hankkimisen valtionra-
9253: ruisten perustamiskustannusten rahoitus tuot- hoitusta koskevia menettelytapoja ehdotetaan
9254: taa vaikeuksia. Käyttökustannusten yhteydessä muutettaviksi samalla tavalla kuin peruskoulu-
9255: suoritettava valtion rahoitus kertyy kunnan tiloja koskevia vastaavia menettelytapoja.
9256: käytettäväksi täysimääräisenä vasta usean vuo- 8 §. Ehdotukseen sisältyvät säännökset siitä,
9257: den kuluttua. Rakennus- tai muun hankkeen miten kirjaston kustannukset luetaan perusta-
9258: aloittaminen vaatii kuitenkin välitöntä valtion miskustannuksiksi ja käyttökustannuksiksi.
9259: rahoitusta, jota pienet kunnat eivät aina pysty 12 §. Muutokset johtuvat perustamiskustan-
9260: omista varoistaan osoittamaan. Näiden kuntien nusten valtionosuuksien myöntämistä koskevan
9261: mahdollisuudet rahoittaa hanke lainavaroin toimivallan jakamisesta kouluhallituksen ja lää-
9262: ovat myös olennaisesti keskimääräistä heikom- ninhallitusten kesken ja käsittelyn yksinkertais-
9263: mat. tamisesta.
9264: Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jon- 13 §. Pykälän ehdotettuun 1 momenttiin on
9265: ka perusteella poikkeustapauksissa valtion- tehty tarpeelliset viranomaisten toimivaltaa kos-
9266: osuus ja laina kunnalle voidaan suorittaa pe- kevat muutokset ja korjattu lakivihtaukset.
9267: rustamiskustannusten valtionosuusperusteiden Lisäksi ensikertaisessa kaiostamisessa ja varus-
9268: ja menettelytapojen mukaisena myös sellaisiin tamisessa on tarkoitus ottaa käyttöön normaa-
9269: kustannuksiin, joiden valtionosuus normaalisti lihintamenettely. Kouluhallitus valmistelee eri-
9270: suoritettaisiin käyttökustannusten yhteydessä. tyyppisiä opetus- ja muita tiloja sekä kirjasto-
9271: Edellä tarkoitettu poikkeusmenettely edellyt- tiloja varten tarpeellisen ensikertaisen kaiosta-
9272: tää kunnan tekemää erillistä hakemusta. Täl- misen ja varustamisen luettelot. Näiden perus-
9273: löin edellytetään, että sen jälkeen kun kunta teella kouluhallitus vuosittain päättäisi erityyp-
9274: on tehnyt valinnan, ratkaisua ei enää muuteta. pisten tilojen ensikertaisen varustamisen nor-
9275: Hakemus on tehtävä hyvissä ajoin ennen töi- maalihinnasta, jonka mukaan valtionrahoitus
9276: den tai hankintojen aloittamista. Tästä samoin myönnetään. Tämä menettely vähentää kalusto-
9277: kuin poikkeusmenettelyn edellytyksistä säädet- ja varustehankintojen käsittelyyn liittyvää työ-
9278: täisiin tarkemmin asetuksella. määrää. Pykälän 2 momenttiin on ehdotettu
9279: 3 §. Ehdotuksessa pykälän 1 momentiksi tehtäviksi teknisiä korjauksia. Lisäksi ehdote-
9280: ori käsitteistöä selventäviä korjauksia ja raken- taan, että kunnan omalla .kustannuksellaan·
9281: nuslupa muutetaan rakentamisluvaksi sekä eh- hankkimien rakennusten ensikertaiseen kalusta-
9282: 4 N:o 152
9283:
9284: miseen ja muuhun varustamiseen voitaisiin Voimaantulosäännökset. Koska perustamis-
9285: myöntää valtionosuutta. Opetusministeriön kustannusten rahoitusjärjestelyt riippuvat val-
9286: lupaa edellyttäviin hankkeisiin voisi valtioneu- tion tulo- ja menoarvioista ja kuntien talousar-
9287: vosto erityistapauksissa myöntää rahoitusta nor- vioista, jotka ovat kalenterivuoteen sidottuja,
9288: maalihinnan ylittäviinkin kustannuksiin. Muiden ehdotetaan laki tulevaksi voimaan 1 päivänä
9289: osalta kustannus lasketaan normaalihinnasta. tammikuuta 1982.
9290: Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että tarvit-
9291: tava määräraha on jaettu kiintiöiksi lääneittäin.
9292: Näihin olisivat lääninhallitukset sidottuja. Luvan 1.2. Laki kunnallisten ja yksityisten oppikou-
9293: raukeamista koskeva säännös vastaa asiasisällöl- lujen valtionavusta annetun lain 3 a § :n
9294: tään aikaisempia säännöksiä. muuttamisesta
9295: 14 §. Ehdotuksen mukaan lääninhallitus 3 a §. Nykyisin edellytetään, että oppikou-
9296: päättää valtionosuuden ja kuoletuslainan myön- lun koulurakennuksen laajentamiseen ja uuden
9297: tämisestä silloin, kun se päättää toteutta- koulurakennuksen rakentamiseen on hankittava
9298: misohjelman hyväksymisestä. Lääninhallitus opetusministeriön lupa uhalla, että koululle
9299: voisi myös hyväksyä toteuttamisohjelmia, joi- muutoin tuleva valtionapu voidaan lakkauttaa
9300: den toteuttamiseen hyväksymisvuoden määrä- tai evätä osittain tai kokonaan. Kun samassa
9301: rahakiintiö ei riitä. Tällaisen toteuttamisohjel- rakennuksessa lukion kanssa usein on perus-
9302: man perusteella rahoituspäätös voidaan tehdä koulu tai kirjasto, on tarkoituksenmukaista, että
9303: kahden vuoden kuluessa, minkä jälkeen toteut- yhdenmukaisesti valtionosuuden myöntämistä
9304: tamisohjelman hyväksyminen raukeaisi. koskevan päätöksen kanssa tehdään myös pää-
9305: 17 §. Nykyisessä lainsäädännössä on määri- tös lukiotilojen rakentamista koskevan luvan
9306: telty kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannusten myöntämisestä silloin, kun lääninhallitus myön-
9307: jakaminen peruskoulun ja lukion kesken sil- tää valtionosuuden peruskoulua tai kirjastoa
9308: loin, kun ne toimivat samassa rakennuksessa. varten. Tästä syystä ehdotetaan tähän lainkoh-
9309: Ehdotukseen on sisällytetty säännös myös pe- taan lisättäväksi 2 momentti.
9310: rustamiskustannusten jaosta. Tarve erottaa nä-
9311: mä kustannukset toisistaan johtuu siitä, että 2. Tarkemmat säännökset
9312: peruskoulu ja lukio käyttävät osittain samoja ja määräykset
9313: tiloja ja perustamiskustannusten rahoitusjärjes-
9314: telmät ovat erilaisia. Lakiehdotukset edellyttävät tehtäviksi vas-
9315: 24 §. Niin sanottujen siirtokelpoisten perus- taavat muutokset asetuksiin. Muutettavia ase-
9316: koulurakennusten rahoituksessa käytettyä ra- tuksia ovat kunnan peruskoulun, lukion ja ylei-
9317: hoitusjärjestelyä voidaan kunnan pyynnöstä sen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista
9318: käyttää tilapäisesti myös kiinteiden tilojen han- sekä lainoista annettu asetus ( 1118/78), kun-
9319: kintaan. Rakennustarpeen tyydyttämiseksi on nallisista ja yksityisistä oppikouluista annettu
9320: katsottu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa me- asetus ( 444/70) sekä kansalais- ja työväenopis-
9321: nettelyn jatkamista koskemaan rakennusten tojen valtionavusta ,annettu asetus ( 386/63).
9322: hankkimista vuoteen 1985 saakka. Luonnokset mainittujen asetusten muuttami-
9323: Uusien peruskoulutilojen tarve samoin kuin seksi toimitetaan eduskunnalle tarvittaessa erik-
9324: vanhojen koulujen saneeraustarve on viime seen.
9325: vuosina ollut suurempi kuin mihin opetusmi-
9326: nisteriö on voinut myöntää rakentamislupia. 3. Voimaan t u 1 o
9327: Jälkikäteisrahoitus on tähän saakka rajoittunut
9328: omien peruskoulurakennusten hankkimiseen. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi-
9329: Rahoitusmuodon joustavuuden vuoksi järjeste- vänä tammikuuta 1982. Kuntien ja valtion
9330: lyä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että ope- talousarviot edellyttävät kalenterivuoden mu-
9331: tusministeriön lupaa vaativien suurten hankkdt- kaista menettelyä, joten vuoden vaihde on tar-
9332: ten rahoituksessa rahoitusmuoto laajennetaan koituksenmukainen voimaantuloajankohta.
9333: käsittämään myös muunlainen peruskoulun
9334: huonetilojen hankkiminen ja perusparannukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
9335: sekä näihin liittyvät muut perustamistoimen- kunnan hyväksyttäviksi 'Seuraavat Takiehdotuk-
9336: piteet. set:
9337: N:o 152 5
9338:
9339: 1.
9340:
9341: Laki
9342: kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista
9343: annetun lain muuttamisesta
9344:
9345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9346: muutetaan kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
9347: sista sekä lainoista 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain ( 1112/78) 2 § :n 1 momentti sekä
9348: 3 momentin johdantokappale ja 3 ja 4 kohta, 3 §, 4 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti,
9349: 5 §:n 2 momentin 2 kohta, 7 §:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantokappale ja 3 ja 4
9350: kohta, 8 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3, 4 ja 6 kohta sekä 2-4
9351: momentti, 13 ja 14 §, 17 § :n 1 momentti ja 24 §, sekä
9352: lisätään lain 2 §:n 3 momenttiin uusi 5 kohta, 2 §:ään uusi 4 momentti ja 7 §:n 2 mo-
9353: menttiin uusi 5 kohta seuraavasti:
9354:
9355: 2 §
9356: Kunta saa valtionosuutta .3 momentissa mai- 5) edellä 1-4 kohdassa ma1ruttujen toi-
9357: nittuihin perustamiskustannuksiin sekä kuole- menpiteiden suunnittelusta ja valvonnasta.
9358: tuslainaa .3 momentin 1-.3 kohdassa mainit- Kantokykyluokkaan 1 kuuluvan kunnan ha-
9359: tuihin ja niihin liittyviin 5 kohdassa tarkoi- kemuksesta voidaaan kuitenkin 3 momentin mu-
9360: tettuihin perustamiskustannuksiin kuntien kan- kaisena valtionosuuteen oikeuttavana hankkeena
9361: tokykyluokituksen mukaan seuraavasti: pitää myös kustannusarvioitaan enintään 3 mo-
9362: Kantokyky- Valtionosuus Kuoletuslaina mentin johdantokappaleessa tarkoitetun markka-
9363: luokka prosentteina prosentteina määrän suuruista hanketta, jos sen rahoitus kun-
9364: 1 77-9.3 21- 5 nan pienen asukasmäärän ja taloudellisten voi-
9365: 2 69 20 mavarojen vähäisyyden vuoksi muodostuisi kun-
9366: .3 61 19 nan taloudelle erityisen rasittavaksi. Tässä tar-
9367: 4 5.3 18 koitetusta valtion rahoituksesta säädetään tar-
9368: 5 45 17 kemmin asetuksella.
9369: 6 37 16
9370: 7 29 15 .3 §
9371: 8 21 14 Milloin peruskoulua varten hankitaan ele-
9372: 9 13 13 menttirakenteinen, siirtokelpoinen ja myöhem-
9373: 10 5 12 min siirrettäväksi tarkoitettu rakennus, joka
9374: perustusten osalta voi olla myös paikalla
9375: tehty, kunnalla on koulurakennuksen rakenta-
9376: Valtionosuuteen oikeuttavina peruskoulun miskustannuksiin myönnettävän valtionosuuden
9377: perustamiskustannuksina pidetään kustannuk- sijasta oikeus saada vuosittain sitä vastaavasti
9378: sia, joiden perusteena olevan hankkeen kustan- valtionosuutta vuotuisesta arvonvähennyksestä.
9379: nusarvio ylittää valtioneuvoston vuosittain etu- Arvonvähennys lasketaan valtioneuvoston vah-
9380: käteen vahvistaman markkamäärän ja jotka ai- vistamien perusteiden mukaan 13 §:ssä tarkoi-
9381: heutuvat: tetuin normaalihinnoin rajoitettujen rakennus-
9382: kustannusten määrästä. Kunnalla on oikeus
9383: 3) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin saada 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun kuo-
9384: toimenpiteisiin välittömästi liittyvistä kunnos- letuslainan sijasta neljän prosentin suuruinen
9385: sapitotöistä; vuotuinen korkohyvitys laskettuna siitä lainan
9386: 4) asianomaisen viranomaisen hyväksymän määrästä, joka kunnalla muutoin olisi oikeus
9387: hankintaohjelman mukaisesta peruskoulun huo- saada mainitun lainkohdan mukaan. Valtion
9388: netilojen ensikertaisesta kalustamisesta ja va- rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä siltä ajalta,
9389: rustamisesta opetusvälinein ja muulla irtaimis- jona rakennus ei ole koulun käytössä, eikä sen
9390: tolla lukuun ottamatta kulutustarvikkeiden pe- jälkeen, kun rakennuksen hankintakustannus-
9391: rusvarastoja; sekä ten on katsottava tulleen täysin kuoletetuiksi.
9392: 6 N:o 152
9393:
9394: Tässä pykälässä tarkoitetun valtion rahoituksen kohdassa mainittuihin ja niihin liittyviin 5 koh-
9395: saamiseksi ei tarvita opetusministeriön raken- dassa tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin
9396: tamislupaa. 5-21 prosenttia kunnan kantokykyluokasta
9397: Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion ra- riippuen 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.
9398: hoituksen tuella hankitun peruskoulurakennuk- Valtionosuuteen oikeuttavina kirjaston pe-
9399: sen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustami- rustamiskustannuksina pidetään kustannuksia,
9400: seen tarpeellisin opetusvälinein myönnetään joiden perusteena olevan hankkeen kustannus-
9401: 2 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaisesti val- arvio ylittää valtioneuvoston vuosittain vahvis-
9402: tionosuutta.
9403: 4 §
9404: ___________ __
9405: taman markkamäärän ja jotka aiheutuvat: _____;,.
9406:
9407:
9408:
9409:
9410: 3) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin
9411: Valtionosuuteen oikeuttaviksi peruskoulun toimenpiteisiin välittömästi liittyvistä kunnossa-
9412: käyttökustannuksiksi luetaan: pitotöistä;
9413: 4) asianomaisen viranomaisen hyväksymän
9414: 3) perustamiskustannukset, joiden perustee- hankintaohjelman mukaisesti kirjaston huone-
9415: na olevan hankkeen kustannusarvio on enintään tilojen ensikertaisesta kalustamisesta ja varus-
9416: 2 §:n 3 momentin johdantokappaleessa tarkoi- tamisesta kirjastovälinein ja muulla irtaimis-
9417: tetun markkamäärän suuruinen, sekä muut pe- tolla lukuun ottamatta kirjahankintoja ja kulu-
9418: ruskoulun käyttömenot, joihin ei lueta ra- tustarvikkeiden perusvarastoja; sekä
9419: kennuspääoman korkoja ja kuoletuksia, laino- 5) edellä 1-4 kohdassa mainittujen toi-
9420: jen hoitomenoja, koululautakunnasta ja sen toi- menpiteiden suunnittelusta ja valvonnasta.
9421: mistosta johtuvia menoja, oppilaiden terveyden-
9422: hoidon, hampaanhoidon ja kesäsiirtolan menoja;
9423: käyttömenoihin ei myöskään lueta kustannuk- 8 §
9424: sia, jotka 2 § :n 3 tai 4 momentin mukaan lue-
9425: taan perustamiskustannuksiksi. V al donosuu teen oikeu ttaviksi kirjaston käyt-
9426: Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitet- tömenoiksi ei lueta kirjastolautakunnasta ja sen
9427: tujen käyttömenojen oppilasta kohti lasketun toimistosta aiheutuvia kustannuksia, lainojen
9428: maaran valtioneuvosto vahvistaa etukäteen hoitomenoja, rakennuspääoman korkoja ja kuo-
9429: vuosittain tarpeellisiksi katsomiensa todennä- letuksia eikä kustannuksia, jotka 7 §:n 2 mo-
9430: köisten keskimääräisten kustannusten perus- mentin mukaan luetaan perustamiskustannuk-
9431: teella asutuksen ja kouluverkon rakenteen siksi. Käyttömenoihin luetaan perustamiskus-
9432: puolesta eri tyyppisiä kuntia varten. Milloin tannukset, joiden perusteena olevan hankkeen
9433: kustannustaso on olennaisesti muuttunut siitä kustannusarvio on enintään 7 §:n 2 momen-
9434: tasosta, minkä perusteella käyttömenojen oppi- tissa tarkoitetun markkamäärän suuruinen.
9435: lasta kohti laskettu määrä on vahvistettu, val-
9436: tioneuvosto tarkistaa niiden määrän kalenteri-
9437: vuoden päätyttyä kustannustason muutos·ta vas- 12 §
9438: taavasti. Jos perustamishanke, jonka kustannuksia
9439: pidetään 2 §:n 3 momentin tai 7 §:n 2 mo-
9440: mentin mukaan valtionosuuteen oikeuttavina
9441: 5 § perustamiskustannuksina, katsotaan tarpeellisek-
9442: si, on tutkimuksen pohjalta laadittava ja toimi-
9443: Valtionosuuteen oikeuttaviksi lukion käyttö- tettava 2 momentissa tarkoitetulle viranomai-
9444: kustannuksiksi luetaan: selle hanketta koskeva •toteutltam1sohjelma,
9445: jonka tulee sisältää:
9446: 2) vuokrista ja vuokra-arvojen pääomakor-
9447: vauksista johtuvat käyttökustannukset; sekä 3) pääpiirustukset ja rakennustapaselostuk-
9448: set·
9449: lo edellä 2 § :n 3 momentin 4 kohdassa
9450: 7 § ja 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu-
9451: Kunta saa valtionosuutta 2 momentissa mai- jen kalusteiden ja muun irtaimiston pääpiirteit-
9452: nittuihin perustamiskustannuksiin 5-93 pro- täiset hankintaohjelmat;
9453: senttia sekä timoletuslainaa 2 momentin 1-3
9454: N:o 152 7
9455:
9456: 6) arvio hankkeen perustamiskustannuksista. maalihinnan, valtion rahoitus on laskettava nor-
9457: Toteuttamisohjelman hyväksyy kouluhallitus. maalihinnasta. Milloin hankkeeseen tarvitaan
9458: Jos toteut:tamisohjelmassa tanko1tetun hank- opetusministeriön lupa, valtioneuvosto voi eri-
9459: keen kustannusarvio ilman 1 momentin 4 tyistapauksissa myöntää rahoitusta normaalihin-
9460: kohdassa tarkoitetusta hankintaohjelmasta ai- nan ylittäviinkin kustannuksiin.
9461: heutuvia kustannuksia alittaa valtioneuvoston Jollei lupapäätöksessä ole 1toisin määrätty,
9462: vuosittain vahvistaman markkamäärän, hyväksyy lupa raukeaa, jos työtä, jota varten lupa on
9463: toteuttamisohjelman kuitenkin lääninhallitus. myönnetty, ei ole aloitettu viimeistään sen
9464: Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa maini- kalenterivuoden loppuun mennessä, jonka ai-
9465: tut selvitykset tulee toimittaa erikseen ennen kana luvan myöntämisestä on kulunut kaksi
9466: muita käsiteltäväksi, jollei kouluhallitus tai lää- vuotta.
9467: ninhallitus toisin määrää. Edellä 1 momentin 14 §
9468: 4 kohdassa mainittu hankintaohjelma voidaan Milloin lääninhallitus on päättänyt toteutta-
9469: toimittaa erikseen hyväksyttäväksi. misohjelman hyväksymisestä, sen asiana on
9470: Milloin hyväksyttyyn toteuttamisohjelmaan myös päättää valtionosuuden ja kuoletuslainan
9471: osoittautuu tarpeelliseksi tehdä muutos, joka myöntämisestä toteuttamisohjelmassa tarkoite-
9472: ei ole vähäinen, on se viivytyksettä saatettava tun toimenpiteen perustamiskustannuksiin.
9473: kouluhallituksen tai lääninhallituksen hyväksyt- Valtionosuutta ja kuoletuslainaa ei voida
9474: täväksi. myöntää sellaisen toteuttamisohjelman perus-
9475: teella, jonka hyväksymisestä on kulunut enem-
9476: män kuin kaksi vuotta.
9477: 13 § Lääninhallitus voi vuosittain myöntää val-
9478: Valtioneuvosto maaraa vuosittain ne yleiset tionosuutta ja kuoletuslainaa enintään tulo- ja
9479: perusteet, joita noudattaen kouluhallituksen ja menoarviossa osoitetoissa rajoissa kouluhalli-
9480: lääninhallituksen on hyväksyttävä rakennuksen tuksen lääninhallitukselle osoittamaa määrä-
9481: piirustukset ja rakennustapaselostukset sekä rahakiintiötä vastaavasti.
9482: määrättävä rakennuksen valtionosuuden ja
9483: kuoletuslainan perusteena olevat normaalihin- 17 §
9484: nat. Kouluhallitus määrää vuosittain ne pe- Milloin peruskoulu ja lukio tol1lllvat samas-
9485: rusteet, joita noudattaen kouluhallitus tai lää- sa rakennuksessa, luetaan koulun perustamis-
9486: ninhallitus hyväksyy 2 § :n 3 momentin 4 kustannuksista sekä kiinteistön hoito- ja ylläpi-
9487: kohdassa ja 7 §:n 2 momentin 4 koh- tokustannuksista kummankin koulun kustan-
9488: dassa mainittua ensikertaista kaiostamista ja nuksiksi oppilasmäärien suhteen perusteella las-
9489: varustamista koskevat hankintaohjelmat ja kettu osuus.
9490: määrää niiden valtionosuuden perustana olevat
9491: normaalihinnat. Normaalihintojen perusteet on
9492: määrättävä niin, että normaalihinnat vastaavat 24 §
9493: käypiä keskimääräisiä kustannuksia. Vuosien 1979-85 aikana hankittavien pe-
9494: Edellä 2 §:n 3 momentin 1-3 ja 5 kohdas- ruskoulun huonetilojen ja niissä tehtävistä pe-
9495: sa sekä 7 §:n 2 momentin 1-3 ja 5 kohdassa rusparannuksista sekä mainittuihin hankkeisiin
9496: tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuviin perus- liittyvistä 2 § :n 3 momentissa tarkoitetuista
9497: tamiskustannuksiin myönnettävän valtionosuu- muista toimenpiteistä aiheutuviin perustamis-
9498: den ja kuoletuslainan saamisen ehtona on, että kustannuksiin myönnettävän valtionosuuden ja
9499: kunta on saanut opetusministeriöltä rakentamis- kuoletuslainan sijasta kunta, joka sitä haluaa,
9500: luvan mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin saa 3 § :ssä tankoitetun valtionrahoituksen sii-
9501: toimenpiteisiin ryhtymiseen. Milloin toteutta- näkin tapauksessa, että rakennus ei ole element-
9502: misohjelman hyväksyy 12 §:n 2 momentin mu- tirakenteinen eikä siirtokelpoinen, jos opetusmi-
9503: kaan lääninhallitus, on toteuttamisohjelman hy- nisteriö on myöntänyt tässä tarkoitettua rahoi-
9504: väksyminen rakentamisluvan sijasta perustamis- tusta edellyttävän rakentamisluvan ja hanke
9505: kustannuksiin myönnettävän valtionosuuden ja kustannusarvionsa puolesta 13 §:n 2 momentin
9506: kuoletuslainan saamisen ehtona. nojalla kuuluu opetusministeriön luvalla .toteu-
9507: teDtaviin hankkeisiin.
9508: Milloin rakennuksen rakentamiskustannukset
9509: tai niitä vastaavat kustannukset ylittävät nor-
9510: 8 N:o 152
9511:
9512: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- den käyttömenojen oppilasta tai asukasta kohti
9513: kuuta 1982. lasketun määrän uudelleen.
9514: Tämän lain voimaantultua valtioneuvosto Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9515: vahvistaa tarvittaessa sen estämättä, mitä muu- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
9516: ten on säädetty, vuotta 1982 koskevien mui- piteisiin.
9517:
9518:
9519:
9520:
9521: 2.
9522:
9523: Laki
9524: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta annetun lain 3 a § :n muuttamisesta
9525:
9526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtion-
9527: avusta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain 3 a §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä
9528: tammikuuta 1976 annetussa laissa (28/76), uusi näin kuuluva 2 momentti:
9529:
9530: 3a § sen käsittely kunnan peruskoulun, lukion ja
9531: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
9532: Milloin oppikoulu ja peruskoulu tai kirjasto sista sekä lainoista annetun lain 12 §:n 2 mo-
9533: toimivat samassa rakennuksessa ja rakennustyö mentin nojalla kuuluisi lääninhallitukselle.
9534: kohdistuu oppikoulun lisäksi peruskoulun tai
9535: kirjaston tiloihin, luvan rakentamiseen tai laa-
9536: jentamiseen antaa lääninhallitus, jos hankkeen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9537: kokonaiskustannusarvion suuruuden perusteella kuuta 1982.
9538:
9539:
9540: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
9541:
9542:
9543: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
9544: Pääministeri
9545: MAUNO KOIVISTO
9546:
9547:
9548:
9549:
9550: Opetusministeri Pär Stenbäck
9551: N:o 152 9
9552:
9553: Liite
9554: 1.
9555:
9556: Laki
9557: kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista
9558: annetun lain muuttamisesta
9559:
9560: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9561: muutetaan kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
9562: sista sekä lainoista 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1112/78) 2 §:n 1 momentti
9563: sekä 3 momentin johdantokappale ja 3 ja 4 kohta, 3 §, 4 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 mo-
9564: mentti, 5 §:n 2 momentin 2 kohta, 7 §:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantokappale ja
9565: 3 ja 4 kohta, 8 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3, 4 ja 6 kohta sekä
9566: 2-4 momentti, 13 ja 14 §, 17 §:n 1 momentti ja 24 §, sekä
9567: lisätään lain 2 §:n 3 momenttiin uusi 5 kohta, 2 §:ään uusi 4 momentti ja 7 §:n 2 mo-
9568: menttiin uusi 5 kohta seuraavasti:
9569:
9570: Voimassa oleva laki Ehdotus
9571:
9572: 2 § 2 §
9573: Kunta saa valtionosuutta 3 momentissa mai- Kunta saa valtionosuutta 3 momentis::;.:. mai-
9574: nittuihin perustamiskustannuksiin sekä kuole- nittuihin perustamiskustannuksiin sekä kuole-
9575: tuslainaa 3 momentin 1 ja 2 kohdassa mainit- tuslainaa 3 momentin 1-3 kohdassa mainit-
9576: tuihin ja niihin liittyviin 4 kohdassa tarkoitet- tuihin ja niihin liittyviin 5 kohdassa tarkoi-
9577: tuihin perustamiskustannuksiin kuntien kanto- tettuihin perustamiskustannuksiin kuntien kan-
9578: kykyluokituksen mukaan seuraavasti: tokykyluokituksen mukaan seuraavasti:
9579: Kantokyky- Valtionosuus Kuoletuslaina Kantokyky- Vaidonosuus Kuoletuslaina
9580: ~uokka prosentteina prosentteina luokka prosentteina prosentteina
9581: 1 77-93 21- 5 1 77-93 21- 5
9582: 2 69 20 2 69 20
9583: 3 61 19 3 61 19
9584: 4 53 18 4 53 18
9585: 5 45 17 5 45 17
9586: 6 37 16 6 37 16
9587: 7 29 15 7 29 15
9588: 8 21 14 8 21 14
9589: 9 13 13 9 13 13
9590: 10 5 12 10 5 12
9591:
9592:
9593: Valtionosuuteen oikeuttavina peruskoulun Valtionosuuteen oikeuttavina peruskoulun
9594: perustamiskustannuksina pidetään kustannuk- perustamiskustannuksina pidetään kustannuk-
9595: sia, jotka aiheutuvat: sia, joiden perusteena olevan hankkeen kustail-
9596: nusarvio ylittää valtioneuvoston vuosittain etu-
9597: käteen vahvistaman markkamäärän, ;a jotka
9598: aiheutuvat:
9599:
9600: 3) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin
9601: toimenpiteisiin välittömästi liittyvistä kunnos-
9602: sapito/öistä;
9603:
9604:
9605:
9606:
9607: 2 1681002966
9608: 10 N:o 152
9609:
9610: Voimassa oleva laki Ehdotus
9611:
9612: 3) asianomaisen viranomaisen hyväksymän 4) asianomaisen viranomaisen hyväksymän
9613: suunnitelman mukaisesta peruskoulun huoneti- hankintaohjelman mukaisesta peruskoulun huo-
9614: lojen ensikertaisesta kalustamisesta ja varusta- netilojen ensikertaisesta kalustamisesta ja va-
9615: misesta opetusvälinein ja muulla irtaimistolla rustamisesta opetusvälinein ja muulla irtaimis-
9616: lukuun ottamatta kulutustarvikkeiden perus- tolla lukuun ottamatta kulutustarvikkeiden pe-
9617: varastoja; sekä rusvarastoja; sekä
9618: 4) .edellä 1-3 kohdassa mainittujen toi- 5) edellä 1-4 kohdassa mainittujen toimen-
9619: menpiteiden suunnittelusta ja valvonnasta. piteiden suunnittelusta ja valvonnasta.
9620: Kantokykyluokkaan 1 kuuluvan kunnan ha-
9621: kemuksesta voidaan kuitenkin 3 momentin mu-
9622: kaisena valtionosuuteen oikeuttavana hankkeena
9623: pitää myös kustannusarvialtaan enintään 3 mo-
9624: mentin johdantokappaleessa tarkoitetun markka-
9625: määrän suuruista hanketta, jos sen rahoitus kun-
9626: nan pienen asukasmäärän ja taloudellisten voima-
9627: varojen vähäisyyden vuoksi muodostuisi kunnan
9628: taloudelle erityisen rasittavaksi. Tässä tarkoite-
9629: tusta valtion rahoituksesta säädetään tarkemmin
9630: asetuksella.
9631:
9632: 3 § 3 §
9633: Milloin peruskoulua varten hankitaan ele- Milloin peruskoulua varten hankitaan ele-
9634: menttirakenteinen, siirtokelpoinen ja myöhem- menttirakenteinen, siirtokelpoinen ja myöhem-
9635: min siirrettäväksi tarkoitettu rakennus, joka min siirrettäväksi tarkoitettu rakennus, joka
9636: perustakenteiden osalta voi olla myös paikalla perustusten osalta voi olla myös paikalla
9637: tehty, kunnalla on koulurakennuksen rakenta- tehty, kunnalla on koulurakennuksen rakenta-
9638: miskustannuksiin myönnettävän valtionosuuden miskustannuksiin myönnettävän valtionosuuden
9639: sijasta oikeus saada vuosittain sitä vastaavasti sijasta oikeus saada vuosittain sitä vastaavasti
9640: valtionosuutta vuotuisesta arvonvähennyksestä, valtionosuutta vuotuisesta arvonvähennyksestä.
9641: joka lasketaan valtioneuvoston vahvistamien Arvonvähennys lasketaan valtioneuvoston vah-
9642: perusteiden mukaan 13 §:ssä tarkoitetuin nor- vistamien perusteiden mukaan 13 §:ssä tarkoi-
9643: maalihinnoin rajoitettujen rakennuskustannus- tetuin normaalihinnoin rajoitettujen rakennus-
9644: ten määrästä, sekä 2 §:n 1 momentissa tarkoi- kustannusten määrästä. Kunnalla on oikeus
9645: tetun kuoletuslainan sijasta neljän prosentin saada 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun kuo-
9646: suuruinen vuotuinen korkohyvitys laskettuna letuslainan sijasta neljän prosentin suuruinen
9647: siitä lainan määrästä, joka kunnalla muutoin vuotuinen korkohyvitys laskettuna siitä lainan
9648: olisi oikeus saada mainitun momentin mukaan. määrästä, joka kunnalla muutoin olisi oikeus
9649: Valtion rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä siltä saada mainitun lainkohdan mukaan. Valtion
9650: ajalta, jona rakennus ei ole koulun käytössä, rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä siltä ajalta,
9651: eikä sen jälkeen kun rakennuksen hankintakus- jona rakennus ei ole koulun käytössä, eikä sen
9652: tannusten on katsottava tulleen täysin kuolete- jälkeen, kun rakennuksen hankintakustannus-
9653: tuiksi. Tässä pykälässä tarkoitetun valtion ra- ten on katsottava tulleen täysin kuoletetuiksi.
9654: hoituksen saamiseksi ei tarvita opetusministe- Tässä pykälässä tarkoitetun valtion rahoituksen
9655: riön rakennuslupaa. saamiseksi ei tarvita opetusministeriön raken-
9656: tamislupaa.
9657: Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion ra- Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion ra-
9658: hoituksen tuella hankitun peruskoulurakennuk- hoituksen tuella hankitun peruskoulurakennuk-
9659: sen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustami- sen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustami-
9660: seen tarpeellisin opetusvälinein myönnetään seen tarpeellisin opetusvälinein myönnetään
9661: 2 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaisesti val- 2 § :n 3 momentin 4 kohdan mukaisesti val-
9662: tionosuutta. tionosuutta.
9663: N:o 152 11
9664:
9665: Voimassa oleva laki Ehdotus
9666:
9667: 4 §
9668: Valtionosuuteen oikeuttaviksi peruskoulun
9669: käyttökustannuksiksi luetaan:
9670:
9671: 3) muut peruskoulun käyttömenot, joihin ei 3) perustamiskustannukset, joiden perusteena
9672: lueta rakennuspääoman korkoja ja kuoletuksia, olevan hankkeen kustannusarvio on enintään
9673: lainojen hoitomenoja, koululautakunnasta ja 2 §:n 3 momentin johdantokappaleessa tar-
9674: sen toimistosta johtuvia menoja eikä oppilai- koitetun markkamäärän suuruinen, sekä muut
9675: den terveydenhoidon, hampaanhoidon ja kesä- peruskoulun käyttömenot, joihin ei lueta ra-
9676: siirtolan menoja. kennuspääoman korkoja ja kuoletuksia, lainojen
9677: hoitomenoja, koululautakunnasta ja sen toimis-
9678: tosta johtuvia menoja, oppilaiden terveydenhoi-
9679: don, hampaanhoidon ja kesäsiirtolan menoja;
9680: käyttömenoihin ei myöskään lueta kustannuk-
9681: sia, jotka 2 §:n 3 tai 4 momentin mukaan lue-
9682: taan perustamiskustannuksiksi.
9683: Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu- Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu-
9684: jen muiden käyttömenojen oppilasta kohti las- jen käyttömenojen oppilasta kohti las-
9685: ketun määrän valtioneuvosto vahvistaa etukä- ketun määrän valtioneuvosto vahvistaa etukä-
9686: teen ·vuosittain tarpeellisiksi katsomiensa to- teen vuosittain tarpeellisiksi katsomiensa to-
9687: dennäköisten keskimääräisten kustannusten pe- dennäköisten keskimääräisten kustannusten pe-
9688: rusteella asutuksen ja kouluverkon rakenteen rusteella asutuksen ja kouluverkon rakenteen
9689: puolesta eri tyyppisiä kuntia varten. Milloin puolesta eri tyyppisiä kuntia varten. Milloin
9690: kustannustaso on olennaisesti muuttunut siitä kustannustaso on olennaisesti muuttunut siitä
9691: tasosta, minkä perusteella muiden käyttömeno- tasosta, minkä perusteella käyttömenojen oppi-
9692: jen oppilasta kohti laskettu määrä on vahvis- lasta kohti laskettu määrä on vahvistettu, val-
9693: tettu, valtioneuvosto tarkistaa niiden määrän tioneuvosto •tarkistaa niiden määrän kalenteri-
9694: kalenterivuoden päätyttyä kustannustason muu- vuoden pääty.ttyä kustannUJStason muutosta vas-
9695: tosta vastaavasti. taavasti.
9696:
9697:
9698: 5 §
9699:
9700: Vaidonosuuteen oikeuttav~ksi lukion käyttö-
9701: kustannuksiksi luetaan:
9702:
9703: 2) vuokrista ja vuokra-arvoista johtuvat 2) vuokrista ja vuokra-arvojen pääomakor-
9704: käyttökustannukset; sekä vauksista johtuvat käyttökustannukset; sekä
9705:
9706:
9707: 7 § 7 §
9708: Kunta saa valtionosuutta 2 momentissa mai- Kunta saa valtionosuutta 2 momentissa mai-
9709: nittuihin perustamiskustannuksiin 5-93 pro- nittuihin perustamiskustannuksiin 5-93 pro-
9710: senttia sekä kuoletuslainaa 2 momentin 1 ja senttia 1sekä kuoletuslainaa 2 momentin 1-3
9711: 2 kohdassa mainittuihin ja niihin liittyviin 4 kohdassa mainittuihin ja niihin liittyviin 5 koh-
9712: kohdassa tarkoitettuihin perustamiskustannuk- dassa tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin
9713: siin 5-21 prosenttia 2 §:n 1 ja 2 momentin 5-21 prosenttia kunnan kantokykyluokasta
9714: mukaisesti kunnan kantokykyluokasta riippuen. riippuen 2 § :n 1 ja 2 momentin mukaisesti.
9715: Valtionosuuteen oikeuttavina kirjaston pe- Valtionosuuteen oikeuttavina kirjaston pe-
9716: rustamiskustannuksina pidetään kustannuksia, rustamiskustannuksina pidetään kustannuksia,
9717: jotka aiheutuvat: joiden perusteena olevan hankkeen kustannus-
9718: 12 N:o 152
9719:
9720: Voimassa oleva laki Ehdotus
9721:
9722: arvio ylittää valtioneuvoston vuosittain vahvis-
9723: taman markkamäärän, ja jotka aiheutuvat:
9724:
9725: 3) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin
9726: toimenpiteisiin välittömästi liittyvistä kunnossa-
9727: pitotöistä,.
9728: 3) asianomaisen viranomaisen hyväksymän 4) asianomaisen viranomaisen hyväksymän
9729: suunnitelman mukaisesti kirjaston huonetilojen hankintaohjelman mukaisesti kirjaston huone-
9730: ensikertaisesta kalustamisesta ja varustamisesta tilojen ensikertaisesta kalustamisesta ja varus-
9731: kirjastovälinein ja muulla irtaimistolla lukuun tamisesta kirjastovälinein ja muulla irtaimis-
9732: ottamatta kirjahankintoja ja kulutustarvikkei- tolla lukuun ottamatta kirjahankintoja ja kulu-
9733: den perusvarastoja; sekä tustarvikkeiden perusvarastoja; sekä
9734: 4) edellä 1-3 kohdassa mainittujen toi- 5) edellä 1-4 kohdassa mainittujen toimen-
9735: menpiteiden suunnittelusta ja valvonnasta. piteiden suunnittelusta ja valvonnasta.
9736:
9737:
9738: 8 §
9739:
9740: V aidonosuuteen oikeuttaviksi kirjaston käyt- Vaidonosuuteen oikeuttaviksi kirjaston käyt-
9741: tömenoiksi ei lueta kirjastolautakunnasta ja sen tömenoiksi ei lueta kirjastolautakunnasta ja sen
9742: toimistosta aiheutuvia kustannuksia, lainojen toimistosta aiheutuvia kustannuksia, lainojen
9743: hoitomenoja eikä rakennuspääoman korkoja ja hoitomenoja, rakennuspääoman korkoja ja kuo-
9744: kuoletuksia. letuksia eikä kustannuksia, jotka 7 §:n 2 mo-
9745: mentin mukaan luetaan perustamiskustannuk-
9746: siksi. Käyttömenoihin luetaan perustamiskus-
9747: tannukset, joiden perusteena olevan hankkeelt
9748: kustannusarvio on enintään 7 §:n 2 momentissa
9749: tarkoitetun markkamäärän suuruinen.
9750:
9751:
9752: 12 § 12 §
9753: Jos perustamishanke katsotaan tarpeellisek- Jos perustamishanke, jonka kustannuksia
9754: si, on tutkimuksen pohjalta laadittava ja toi- pidetään 2 §:n 3 momentin tai 7 §:n 2 mo-
9755: mitettava kouluhallitukselle toimenpidettä kos- mentin mukaan valtionosuuteen oikeuttavina
9756: keva toteuttamisohjelma, jonka tulee sisältää: perustamiskustannuksina, katsotaan tarpeellisek-
9757: si, on tutkimuksen pohjalta laadittava ja toimi-
9758: tettava 2 momentissa tarkoitetulle viranomai-
9759: selle hanketta koskeva toteuttamisohjelma,
9760: jonka tulee sisältää:
9761:
9762: 3) luonnospiirustukset ja rakennustapaselos- 3) pääpiirustukset ja rakennustapaselostuk-
9763: tukset; set;
9764: 4) edellä 2 §:n 3 momentin 3 kohdassa ja 4) edellä 2 § :n 3 momentin 4 kohdassa
9765: 7 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen ja 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu-
9766: kalusteiden ja muun irtaimiston pääpiirteittäi- jen kalusteiden ja muun irtaimiston pääpiirteit-
9767: set hankintaohjelmat; täiset hankintaohjelmat;
9768:
9769: 6) arviot hankkeen perustamis- ja vuotuisis- 6) arvio hankkeen perustamiskustannuksista.
9770: ta käyttökustannuksista sekä ensiksi mainittu-
9771: jen jakautumisesta niille vuosille, joiden aikana
9772: hanke toteutetaan.
9773: N:o 152 13
9774:
9775: Voimassa oleva laki Ehdotus
9776:
9777: T oteuttamisohjelman hyväksyy kouluhallitus.
9778: Jos toteuttamisohjelmassa tarkoitetun hank-
9779: keen kustannusarvio ilman 1 momentin 4
9780: kohdassa tarkoitetusta hankintaohjelmasta ai-
9781: heutuvia kustannuksia alittaa valtioneuvoston
9782: vuosittain vahvistaman markkamäärän, hyväksyy
9783: toteuttamisohjelman kuitenkin lääninhallitus.
9784: Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa maini-
9785: selvitykset tulee toimittaa erikseen ennen muita tut selvitykset tulee toimittaa erikseen ennen
9786: käsiteltäviksi ja 4 kohdassa mainitut selvitykset muita käsiteltäväksi, jollei kouluhallitus tai lää-
9787: pääpiirustusten yhteydessä käsiteltäviksi. ninhallitus toisin määrää. Edellä 1 momentin
9788: 4 kohdassa mainittu hankintaohjelma voidaan
9789: toimittaa erikseen hyväksyttäväksi.
9790: Sen jälkeen kun ehkä tarpeellinen lisäselvi-
9791: tys on saatu, kouluhallitus päättää toteuttamis-
9792: ohjelman hyväksymisestä.
9793: Milloin hyväksyttyyn toteuttamisohjelmaan Milloin hyväksyttyyn toteuttamisohjelmaan
9794: osoittautuu tarpeelliseksi tehdä muutos, joka ei osoittautuu tarpeelliseksi tehdä muutos, joka
9795: ole vähäinen, on se viivytyksettä saatettava ei ole vähäinen, on se viivytyksettä saatettava
9796: kouluhallituksen hyväksyttäväksi. Vähäiset sa- kouluhallituksen tai lääninhallituksen hyväksyt-
9797: moin kuin yleisestä kustannustason muuttumi- täväksi.
9798: sesta aiheutuvat muutokset perustamis- ja käyt-
9799: tökustannusten arvioihin saadaan selvittää 13
9800: §:n 1 momentissa mainitussa yhteydessä.
9801:
9802: 13 § 13 §
9803: Toteuttamisohjelman tultua hyväksytyksi on
9804: kouluhallitukselle toimitettava pääpiirustukset
9805: ja työselitykset.
9806: Valtioneuvosto määrää vuosittain ne ylei- Valtioneuvosto maaraa vuosittain ne yleiset
9807: set perusteet, joita noudattaen kouluhallituksen perusteet, joita noudattaen kouluhallituksen ja
9808: on hyväksyttävä rakennuksen piirustukset ja lääninhallituksen on hyväksyttävä rakennuksen
9809: työselitykset sekä määrättävä rakennuksen val- piirustukset ja rakennustapaselostukset sekä
9810: tionosuuden ja kuoletuslainan perusteena ole- määrättävä rakennuksen valtionosuuden ja
9811: va~t normaalihinnat. No11maalihintojen yleiset kuoletuslainan perusteena olevat normaali-
9812: perusteet on niin määrättävä, että normaalihin- hinnat. Kouluhallitus määrää vuosittain ne
9813: nat vastaavat käypiä keskimääräisiä kustannuk- perusteet, joita noudattaen kouluhallitus tai
9814: sia. lääninhallitus hyväksyy 2 §:n 3 momentin 4
9815: kohdassa ja 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa mai-
9816: nittua ensikertaista kalustamista ja varustamista
9817: koskevat hankintaohjelmat ja määrää niiden
9818: valtionosuuuden perustana olevat normaalihin-
9819: nat. Normaalihintojen perusteet on määrättävä
9820: niin, että normaalihinnat vastaavat käypiä keski-
9821: määräisiä kustannuksia.
9822: Edellä 2 §:n 3 momentin 1-3 ja 5 kohdassa
9823: sekä 7 §:n 2 momentin 1-3 ja 5 kohdassa tar-
9824: koitetuista toimenpiteistä aiheutuviin perusta-
9825: miskustannuksiin myönnettävän valtionosuuden
9826: 14 N:o 152
9827:
9828: Voimassa oleva laki Ehdotus •>,,,
9829:
9830:
9831:
9832:
9833: ja kuoletuslainan saamisen ehtona on, että kun-
9834: ta on saanut opetusministeriöltä rakentamislu-
9835: van mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin toi-
9836: menpiteisiin ryhtymiseen. Milloin toteuttamis-
9837: ohjelman hyväksyy 12 §:n 2 momentin mukaan
9838: lääninhallitus, on toteuttamisohjelman hyväksy-
9839: minen rakentamisluvan sijasta perustamiskus-
9840: tannuksiin myönnettävän valtionosuuden ja
9841: kuoletuslainan saamisen ehtona.
9842: Milloin rakennuksen rakentamiskustannukset Milloin rakennuksen rakentamiskustannukset
9843: tai niitä vastaavat kustannukset ylittävät nor- tai niitä vastaavat kustannukset ylittävät nor-
9844: maalihinnan, valtionosuus ja kuoletuslaina on maalihinnasta. Milloin hankkeeseen tarvitaan
9845: laskettava normaalihinnasta, jollei valtioneu- opetusministeriön lupa, valtioneuvosto voi eri-
9846: vosto erityistapauksessa myönnä rahoitusta nor- tyistapauksissa myöntää rahoitusta normaali-
9847: maalihinnan ylittävistäkin kustannuksista. hinnan ylittäviinkin kustannuksiin.
9848: Perustamiskustannuksiin myönnettävän val-
9849: tionosuuden ja kuoletuslainan saamisen ehtona
9850: on lisäksi, että kunta on saanut opetusministe-
9851: riöltä luvan 2 §:n 3 momentin 1 kohdassa ja
9852: 7 §: n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toi-
9853: menpiteeseen ryhtymiseen. Lupaa ei kuitenkaan
9854: tarvita tässä tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos
9855: määrätty normaalihinta on valtioneuvoston vuo-
9856: sittain vahvistamaa markkamäärää pienempi.
9857: Ellei lupapäätöksessä ole toisin määrätty, lupa ] ollei lupapäätöksessä ole tolSln määrätty,
9858: raukeaa, jollei työtä, jota varten lupa on myön- lupa raukeaa, jos työtä, jota varten lupa on
9859: netty, ole aloitettu viimeistään sen kalenteri- myönnetty, ei ole aloitettu viimeistään sen
9860: vuoden loppuun mennessä, jonka aikana luvan kalenterivuoden loppuun mennessä, jonka ai-
9861: myöntämisestä on kulunut kaksi vuotta. kana luvan myöntämisestä on kulunut kaksi
9862: vuotta.
9863:
9864: 14 § 14 §
9865: Milloin opetusministeriön lupaa ei tarvita Milloin lääninhallitus on päättänyt toteutta-
9866: toimenpiteeseen ryhtymiseen, toimitetaan kou- misohjelman hyväksymisestä, sen asiana on
9867: luhallitukselle vain toteuttamisohjelma, jossa myös päättää valtionosuuden ja kuoletuslainan
9868: luonnospiirustusten ja rakennustapaselostusten myöntämisestä toteuttamisohjelmassa tarkoite-
9869: sijasta on pääpiirustukset ja työselitykset. tun toimenpiteen perustamiskustannuksiin.
9870: Valtionosuutta ja kuoletuslainaa ei voida
9871: myöntää sellaisen toteuttamisohjelman perus-
9872: teella, jonka hyväksymisestä on kulunut enem-
9873: män kuin kaksi vuotta.
9874: Kouluhallitus päättää valtionosuuden ja kuo- Lääninhallitus voi vuosittain myöntää val-
9875: letuslainan myöntämisestä 1 momentissa tarkoi- tionosuutta ja kuoletuslainaa enintään tulo- ja
9876: tetun toimenpiteen perustamiskustannuksiin menoarviossa osoiteluissa rajoissa kouluhalli-
9877: tulo- ja menoarviossa osoitetuissa rajoissa. tuksen lääninhallitukselle osoittamaa määrä-
9878: rahakiintiötä vastaavasti.
9879:
9880: 17 § 17 §
9881: Milloin peruskoulu ja lukio tmmlVat samas- Milloin peruskoulu ja lukio toumvat samas-
9882: sa rakennuksessa, luetaan kiinteistön hoito- ja sa rakennuksessa, luetaan koulun perustamis-
9883: ylläpitokustannuksista kummankin koulun me- kustannuksista sekä kiinteistön hoito- ja ylläpi-
9884: N:o 1.52 15
9885:
9886: Voimassa oleva laki Ehdotus
9887:
9888: noiksi oppilasmäärien suhteen perusteella las- tokustannuksista kummankin koulun kustan-
9889: kettu osuus. nuksiksi oppilasmäärien suhteen perusteella las-
9890: kettu osuus.
9891:
9892: 24 § 24 §
9893: Vuosien 1979-1983 aikana hankittavan Vuosien 1979-85 aikana hankittavien pe-
9894: peruskoulurakennuksen perustamiskustannuk- ruskoulun huonetilojen ja niissä tehtävistä pe-
9895: siin myönnettävän valtionosuuden ja kuoletus- rusparannuksista sekä mainittuihin hankkeisiin
9896: lainan sijasta kunta, joka sitä haluaa, saa 3 liittyvistä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuista
9897: §:ssä tarkoitetun valtionrahoituksen siinäkin muista toimenpiteistä aiheutuviin perustamis-
9898: tapauksessa, että rakennus ei ole elementtira- kustannuksiin myönnettävän valtionosuuden ja
9899: kenteinen eikä siirtokelpoinen, jos opetusmi- kuoletuslainan ·sijas,ta kunta, joka sitä haluaa,
9900: nisteriö on myöntänyt tässä tarkoitettua rahoi- saa 3 §:ssä tarkoitetun valtionrahoituksen sii-
9901: tusta edellyttävän rakennusluvan. näkin tapauksessa, että rakennus ei ole elementti-
9902: rakenteinen eikä siirtokelpoinen, jos opetusmi-
9903: nisteriö on myöntänyt tässä tarkoitettua rahoi-
9904: tusta edellyttävän rakentamisluvan ja hanke kus-
9905: tannusarvionsa puolesta 13 §:n 2 momentin no-
9906: jalla kuuluu opetusministeriön luvalla toteutet-
9907: taviin hankkeisiin.
9908:
9909:
9910: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9911: kuuta 1982.
9912: Tämän lain voimaantultu.a valtioneuvosto
9913: vahvistaa tarvittaessa sen estämättä, mitä muu-
9914: ten on säädetty, vuotta 1982 koskevien mui-
9915: den käyttömenojen oppilasta tai asukasta kohti
9916: lasketun määrän uudelleen.
9917: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9918: tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
9919: piteisiin.
9920:
9921:
9922:
9923: 2.
9924:
9925: Laki
9926: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta
9927:
9928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtion-
9929: avusta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain 3 a §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä
9930: tammikuuta 1976 annetussa laissa (28/76), uusi näin kuuluva 2 momentti:
9931:
9932: Voimassa oleva laki Ehdotus
9933:
9934: 3a§ 3a§
9935:
9936: Milloin oppikoulu ja peruskoulu tai kirjasto
9937: toimivat samassa rakennuksessa ja rakennustyö
9938: 16 N:o 152
9939:
9940: Voimassa oleva laki Ehdotus
9941:
9942: kohdistuu oppikoulun lisäksi peruskoulun tai
9943: kirjaston tiloihin, luvan rakentamiseen tai laa-
9944: jentamiseen antaa lääninhallitus, jos hankkeen
9945: kokonaiskustannusarvion suuruuden perusteella
9946: sen käsittely kunnan peruskoulun, lukion ja
9947: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
9948: sista sekä lainoista annetun lain 12 §:n 2 mo-
9949: mentin nojalla kuuluisi lääninhallitukselle.
9950:
9951:
9952: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9953: kuuta 1982.
9954: 1981 vp. n:o 153
9955:
9956:
9957:
9958:
9959: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksulain
9960: muuttamisesta
9961:
9962:
9963:
9964: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9965:
9966: Inflaation johdosta on apteekkien liikevaihto teekkien apteekkimaksurasitusta pyritty vähen-
9967: jatkuvasti noussut. Koska apteekkimaksutaulu- tämään. ·
9968: kon mukaan määräytyvä apteekkimaksu kasvaa Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran apteek-
9969: suhteellisesti enemmän kuin liikevaihto, on ke- kimaksuun, joka määrätään apteekkiliikkeen
9970: hitys johtanut apteekeille epäedulliseen suun- vuoden 1981 liikevaihdon perusteella ja tulee
9971: taan. Tämän vuoksi ehdotetaan apteekkimak- maksettavaksi vuonna 1982.
9972: susta annetun lain 2 §:ää muutettavaksi siten, Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa edellyte-
9973: että apteekkien apteekkimaksurasitusta keven- tään, että apteekkimaksua kertyy 115 milj.
9974: netään. Ehdotuksessa on varsinkin pienten ap- markkaa.
9975:
9976:
9977:
9978:
9979: PERUSTELUT
9980:
9981: Hyväksyessään lain apteekkimaksusta anne- Apteekkimaksua kertyy voimassa olevan tau-
9982: tun lain muuttamisesta {526/77) eduskunta lukon mukaan vuodelta 1980 109,1 milj. mark-
9983: edellytti hallituksen seuraavan hyväksytyn lain- kaa. Liikevaihdon kasvu on tällöin 12,3 %.
9984: muutoksen käytännön vaikutuksia, jolloin in- Apteekkien liikevaihto vuonna 1980 oli 1 308,9
9985: flaatiotarkistusten lisäksi olisi jatkuvasti kiinni- milj. markkaa.
9986: tettävä huomiota muun muassa pienten apteek- Riippuen mm. hintakehityksestä, jota tässä
9987: kien ja lääkevarastojen asemaan. Lakia sovellet- vaiheessa on vielä vaikea arvioida, tulee ap-
9988: tiin sen voimaantulosäännöksen mukaan ensim- teekkien liikevaihto vuonna 1981 kasvamaan
9989: mäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrät- edellisestä vuodesta 10-15 %, jolloin apteek-
9990: tiin vuoden 1977 liikevaihdon perusteella. kien liikevaihto vuonna 1981 olisi 1 440-
9991: Apteekkilaitoksen liikevaihto vuonna 1977 1 505 milj. markkaa. Liikevaihdon kasvupro-
9992: oli yhteensä 996,6 milj. markkaa ja sen perus- sentista riippuen kertyisi tällöin apteekkimak-
9993: teella maksuunpantujen apteekkimaksujen yh- sua voimassa olevan taulukon mukaan 125-
9994: teismäärä 77,6 milj. markkaa. Apteekkimaksut 130 milj. markkaa.
9995: on viimeksi määrätty vuodelta 1980, jolloin ap- Voimassa olevan lain mukaan apteekkimak-
9996: teekkien liikevaihto oli yhteensä 1 308,9 milj. sun alaisen liikevaihdon alaraja on 300 000
9997: markkaa ja apteekkimaksujen yhteismäärä 109,1 markkaa. Rahan arvossa tapahtuneiden muutos-
9998: milj. markkaa. Liikevaihdon nousu vuodesta ten johdosta vuonna 1979 oli ainoastaan yksi
9999: 1977 vuoteen 1980 on siten ollut noin 31,3 % apteekki, jonka liikevaihto oli alle 300 000
10000: ja apteekkimaksun määrän nousu 40,6 %. markkaa ja vuonna 1980 tällaisia apteekkeja ei
10001: 168100301B
10002: 2 N:o 153
10003:
10004: ollut enää yhtään. Tämän vuoksi apteekki- räksi sanotussa liikevaihtoryhmässä on ehdo-
10005: maksun alaisen liikevaihdon alaraja on lakieh- tettu 6 % alarajan eli 600 000 markan yli me-
10006: dotuksessa korotettu 600 000 markkaan. Vuon- nevästä liikevaihdosta.
10007: na 1980 oli apteekkeja, joiden liikevaihto oli Apteekkimaksun määräytyminen ehdotetun
10008: alle 600 000 markkaa, 22 kappaletta. Vuonna taulukon mukaisesti tuottaisi vuodelta 1981,
10009: 1981 niitä arvioidaan olevan enintään 18 kap- jolloin sitä on tarkoitus ensimmäisen kerran
10010: paletta. soveltaa, liikevaihdon kasvusta riippuen 115
10011: Liikevaihdon mukaan on lakiehdotuksessa milj. markkaa.
10012: taulukon porrastusta suurten apteekkien osalta Apteekkimaksusta annetun lain voimassa ole-
10013: lisätty. Suurimpien apteekkien liikevaihdon ala- van säännöksen mukaan lääkevaraston liike-
10014: raja on nostettu 4 JOO 000 markkaan. Apteek- vaihdosta vähennetään enintään 150 000 mark-
10015: kimaksu tästä liikevaihdosta olisi 363 000 mark- kaa ennen lääkevaraston liikevaihdon lisäämistä
10016: kaa ja maksuprosentti alarajan yli menevältä apteekin liikevaihtoon apteekkimaksun mää-
10017: osalta 11. Apteekkeja, joiden liikevaihto on yli räämistä varten. Edellä esitetyn perusteella esi-
10018: 4,3 milj. markkaa, oli vuonna 1980 50 kappa- tetään, että lääkevaraston liikevaihdosta tehtä-
10019: letta ja vuonna 1981 niitä arvioidaan olevan vä vähennys korotetaan rahanarvon muutosta
10020: 85 kappaletta. Apteekkeja on yhteensä 563. vastaavasti 200 000 markkaan.
10021: Voimassa olevaan lakiin sisältyvässä taulu- Apteekkimaksun määrä pienimmässä liike-
10022: k<>ssa .on suoritettavan apteekkimaksun vakioerä vaihtoryhmässä saattaa eräissä tapauksissa jäädä
10023: liikevaihdon alarajan kohdalla määrätty kaikis- 20 markkaa pienemmäksi. Kun näin pienen
10024: sa liikevaihtoryhmissä markkamääräisesti. Kun määrän periminen ei ole tarkoituksenmukaista;
10025: apteekkimaksun vakioerän markkamääräinen ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, jonka
10026: määrääminen p1emmmän liikevaihtoryhmän mukaan apteekkimaksu jätetään perimättä, mil-
10027: kohdalla johtaisi kohtuuttomuuksiin, on laki· loin sen määrä ei nouse 20 markkaan.
10028: ehdotuksessa apteekkimaksutaulukoksi pienim-
10029: mässä liikevaihtoryhmässä apteekkimaksun va- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus.
10030: kioerä liikevaihdon alarajan kohdalla jätetty kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10031: määräämättä. Sen sijaan apteekkimaksun mää-
10032: N:ö 153
10033:
10034:
10035:
10036:
10037: Laki
10038: apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta
10039:
10040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan apteekkimaksusta 21 päivänä helmikuuta 1946
10041: annetun lain 2 § sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (526/
10042: 77 )., häin kuuluvaksi:
10043: 2 §
10044: Apteekkimaksua suoritetaan apteekin liike- Lääkevaraston liikevaihdosta vähennetään
10045: vaihdon mukaan sen jälkeen kun siitä on vä- enintään 200 000 markkaa ennen lääkevaraston
10046: hennetty liikevaihtovero seuraavasti: liikevaihdon lisäämistä apteekin liikevaihtoon
10047: Apteekkimaksu apteeekkimaksun määräämistä varten. '
10048: liikevaihdon Maksuprosentti Apteekkimaksu määrätään täysin markoin.
10049: alarajan alarajan yli .
10050: Apteekin liikevaihto kohdalla menevästä liike- Apteekkimaksua, joka on 20 markkaa pie-
10051: mk mk vaihdosta nempi, ei peritä.
10052: . 600 000- 700 000 6
10053: 700 000- 900 000 6 000 7
10054: 900 000-1100 000 20 000 8 Tämä laki tulee voimaan päivänä
10055: 1100 000-1 400 000 36 000 9 kuuta 198 .
10056: 1 400 000-1800 000 63 000 9,5 Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
10057: 1 800 000-2 200 000 101 000 10 apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliik-
10058: 2 200 000-2 600 000 141 000 10,25 keen vuoden 1981 liikevaihdon perusteella.
10059: 2 600 000-3 300 000 182 000 10,5
10060: 3 300 000--4 300 000 255 500 10,75
10061: 4 300 000-: 363 000 11
10062:
10063:
10064: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10065:
10066:
10067: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
10068: Pääministeri
10069: MAUNO KOIVISTO
10070:
10071:
10072:
10073:
10074: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10075: N:o 153
10076:
10077: Liite
10078:
10079:
10080:
10081: Laki
10082: apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta
10083:
10084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan apteekkimaksusta 21 päivänä helmikuuta 1946
10085: annetun lain 2 § sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (526/
10086: 77), näin kuuluvaksi:
10087:
10088: Voimassa oleva laki Ehdotus
10089:
10090: 2 §. 2 §
10091: Apteekkimaksua suoritetaan apteekin liike- Apteekkimaksua suoritetaan apteekin liike-
10092: vaihdon mukaan sen jälkeen kun siitä on vä- vaihdon mukaan sen jälkeen kun siitä on vä-
10093: hennetty liikevaihtovero seuraavasti: hennetty liikevaihtovero seuraavasti:
10094: Apteekkimaksu Apteekkimaksu
10095: liikevaihdon Maksuprosentti liikevaihdon Maksuprosentti
10096: alarajan alarajan yli alarajan alarajan yli
10097: Apteekin liikevaihto kohdalla menevästä liike- Apteekin liikevaihto kohdalla menevästä liike-
10098: mk mk vaihdosta mk mk vaihdosta
10099: 300 000- 400 000 10 5·00 6 600 000- 700 000 6
10100: 40.0 000'-- 500 000 16 500 6,5 700 000- 900 000 6 000 7
10101: 500 000- 60.0 0.00 23 000 7 900 000-1100 000 20 000 8
10102: 600 000- 700 000 30 000 7,5 1100 000-1 400 000 36 000 9
10103: 700· 000- 900 000 37 500 8 1 400 000-1 800 000 63 000 9,5
10104: 900 000-1 100 000. 53 500 8,5 1 800 000-2 200 000 101 000 10
10105: 1 1oo. ooa.__1 3OO· o.oo 70 5·00 9 2 200 000-2 600 000 141 000 10,25
10106: 1 300 000-1 500 000 88 500 9,5 2 600 000-3 300 000 182 000 10,5
10107: 1 500 000-1 700 000 107 500 9,75 3 300 000-4 300 000 255 500 10,75
10108: 1 700 ooa.__1 900 ooo 127 000 10 4 300 000- 363 000 11
10109: 1 900 000-2 100 0.00 147 000 10,25
10110: 2 100 000--2 400 000 167 500 10,5
10111: 2 400000~ 199 0.00 10,75
10112:
10113: Lääkevaraston liikevaihdosta vähennetään Lääkevaraston liikevaihdosta vähennetään
10114: enintään 150 000 markkaa ennen lääkevaraston enintään 200 000 markkaa ennen lääkevaraston
10115: liikevaihdon lisäämistä apteekin liikevaihtoon liikevaihdon lisäämistä apteekin liikevaihtoon
10116: apteekkimaksun määräämistä varten. apteekkimaksun määräämistä varten.
10117: Apteekkimaksu määrätään täysin markoin. Apteekkimaksu määrätään täysin markoin.
10118: Apteekkimaksua, joka on 20 markkaa pie-
10119: nempi, ei peritä.
10120:
10121:
10122: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10123: kuuta 198 .
10124: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
10125: apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliik-
10126: keen vuoden 1981 liikevaihdon perusteella.
10127: 1981 vp. n:o 154
10128:
10129:
10130:
10131:
10132: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain
10133: 36 § :n ja kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 25 § :n
10134: muuttamisesta.
10135:
10136:
10137: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10138:
10139: Esitys sisältää muutoksen potilaalta terveys- osuuden määräämistä. Vastaava prosenttimäärä
10140: keskuksissa Ja kunnallisissa yleissairaaloissa on nyt voimassa olevassa lainsäädännössä
10141: perittävien maksujen huomioonottamisesta val- 35%.
10142: tionosuutta määrättäessä. Esityksen mukaan Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
10143: 50 % potilaalta perittävistä maksuista vähen- 1 päivänä tammikuuta 1982.
10144: netään käyttökustannuksista ennen valtion-
10145:
10146:
10147:
10148: YLEISPERUSTELUT
10149:
10150: Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen valtiontalouden menojen vähennyksenä. Järjes-
10151: liittyen tarkoitus on valtion ja kuntien tely toteutetaan siten, että 50 % sanotuista
10152: rahoitustilanteen helpottamiseksi korottaa vuo- maksutuloista luetaan valtionosuuteen oikeut-
10153: den 1982 aikana potilaalta terveyskeskuksissa tavien menojen vähennykseksi ennen valtion-
10154: ja sairaaloissa perittäviä eräitä maksuja samalla osuuden määräämistä terveyskeskusten ja sai-
10155: kun eräät annetut palvelut säilytetään edelleen raaloiden käyttökustannuksiin. Vastaava pro-
10156: maksuttomina. senttimäärä on aikaisemmin ollut 35 %. ·Jär-
10157: Valtiontalouden rahoitusaseman järjestämi- jestely koskisi terveyskeskuksia, yleissairaaloita,
10158: seksi on tässä yhteydessä tarkoitus lisäksi to- mielisairaaloita ja tuberkuloosiparantoloita.
10159: teuttaa valtionosuusjärjestelmän muutos tervey- Järjestelyn on arvioitu helpottavan valtion ra-
10160: denhuollon alueella siten, että potilaan mak- hoitusasemaa terveyskeskusten osalta noin 20
10161: samista maksuista aiheutuvat tulot otettaisiin milj. markkaa ja sairaaloiden osalta noin 30
10162: aikaisempaa suuremmassa määrin huomioon milj. markkaa.
10163:
10164:
10165: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10166:
10167: 1. Lakien perustelut on säädetty 29 päivänä kesäkuuta 1978 anne-
10168: tulla lailla ( 506/78), ja järjestely toteutettiin
10169: Kansanterveyslain 36 § esitetään muutetta- tällöin 1. 7. 1978 lukien.
10170: vaksi siten, että käyttökustannusten vähennyk-
10171: seksi luetaan 50 % terveyskeskusten potilailta
10172: perittävistä maksuista ja ylläpidosta perittävistä 2. Voimaan t u 1 o
10173: korvauksista. Aikaisemmin vastaava prosentti
10174: on 35 ja sanottu järjestely on toteutettu Valtionosuusjärjestelmän tarkistus nyt esite-
10175: 29.6.1978 annetulla lainmuutoksella (507 /78), tyllä tavalla on tarkoitus saattaa voimaan 1
10176: mikä järjestely toteutettiin 1. 7. 1978 lukien. päivänä tammikuuta 1982 lukien.
10177: Vastaava muutos esitetään tehtäväksi kun-
10178: nallisista yleissairaaloista annetun lain 25 § :n Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10179: 5 momenttiin. Nyt voimassa olevien säännös- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
10180: ten mukaan vastaava prosenttimäärä, 35 %, tukset:
10181: 168101018F
10182: 2 N:o 154
10183:
10184: 1.
10185: Laki
10186: kansanterveyslain 36 §:n muuttamisesta
10187:
10188: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kan-
10189: santerveyslain 36 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa
10190: ( 507/78), näin kuuluvaksi:
10191:
10192: 36 §
10193: Edellä 31 § : ssä mainitun lain 7 § :n säännök- perittävistä maksuista ja ylläpidosta perittävistä
10194: sistä poiketen käyttökustannusten vähennyk- korvauksista.
10195: seksi luetaan ne korvaukset, jotka toisen kun-
10196: nan, kuntainliiton tai valtion on suoritettava Tämä laki tulee voimaan päivänä
10197: sekä 50 prosenttia terveyskeskusten potilailta kuuta 198 .
10198:
10199:
10200: 2.
10201: Laki
10202: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 25 §:n muuttamisesta
10203:
10204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
10205: kuuta 1965 annetun lain 25 § :n 5 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta
10206: 1980 annetussa laissa (449/80), näin kuuluvaksi:
10207:
10208: 25 § lailta perittävistä maksuista. Edellä tarkoitetun
10209: lain 5 §:n 8 kohdasta poiketen käyttökustan-
10210: Valtionosuutta ei kuitenkaan suoriteta kun- nuksina pidetään myös kuntainliiton yleishal-
10211: tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja linnosta ja sairaalan hallintoelinten jäsenille
10212: avustuksista annetun lain (35/73) 5 §:n 6 maksettavista palkkioista ja muista korvauk-
10213: kohdassa tarkoitettuihin vuokra-arvoihin. Sano- sista aiheutuvia kustannuksia.
10214: tun lain 7 §:n säännöksistä poiketen käyttö-
10215: kustannusten vähennykseksi luetaan terveys-
10216: keskuksen ja toisen sairaanhoitolaitoksen suo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10217: ritamat korvaukset sekä 50 prosenttia poti- kuuta 198 .
10218:
10219: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10220:
10221:
10222: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
10223: Pääministeri
10224: MAUNO KOIVISTO
10225:
10226:
10227:
10228:
10229: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10230: 1981 vp ..n:o 155
10231:
10232:
10233:
10234:
10235: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslaitok-
10236: sesta
10237:
10238:
10239:
10240: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10241:
10242: Kansanterveyslaboratoriota koskeva laki eh- terveyden edistämiseksi, tutkimiseksi ja valvo-
10243: dotetaan uusittavaksi vastaamaan vallitsevia miseksi sekä eräiden oikeuslääketieteellisten
10244: oloja sekä mahdollistamaan toiminnan kehittä- tutkimusten suorittamiseksi.
10245: minen. Muuttuvan toimenkuvan myötä kansan- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi.
10246: terveyslaboratorion nimi ehdotetaan muutetta- maan 1 päivänä maaliskuuta 1982. Esitys liit-
10247: vaksi kansanterveyslaitokseksi. Kansanterveys- tyy vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen
10248: laitoksen tehtävänä olisi toimia viranomaisten ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey-
10249: tarpeita palvelevana tutkimuslaitoksena väestön dessä.
10250:
10251:
10252:
10253:
10254: YLEISPERUSTELUT
10255:
10256: 1. Nykyinen tilanne ja asian mahdollisimman lähellä potilaiden hoitopaik-
10257: valmistelu kaa. Keskussairaalat ovatkin jo osittain otta-
10258: neet tehtäväkseen sairaaloiden ja terveyskeskus-
10259: Kansanterveyslaboratorion edeltäjä, valtion ten mikrobiologiset tutkimukset. Kansanter-
10260: seerumlaitos perustettiin vuonna 1910. Kansan- veyslaboratorion tehtäviin on toisaalta !isään·
10261: terveyslaboratoriosta annetulla lailla ( 898/69) tyvässä määrin sisältynyt asiantuntija- ja tutki-
10262: yaltion seerumlaitos ja erilliset valtion sero- mustehtäviä sekä muun muassa oikeudenhoidon
10263: bakteriologiset laboratoriot yhdistettiin vuonna edellyttämiä oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia,
10264: 197 0 kansanterveyslaboratorioksi. Valtion see- kuten verenalkoholi-, lääkeaine- tai isyyslain-
10265: rumlaitoksen ja nykyisen kansanterveyslabora- säädäntöön liittyviä tutkimuksia.
10266: torion tehtävänä ovat olleet mikrobiologiset la- Voimassa olevassa laissa kansanterveyslabo-
10267: boratoriotutkimukset sekä rokotteiden ja eräi- ratorion toimiala on rajattu siten, ettei se täy-
10268: den muiden biologisten tuotteiden valmistus. sin vastaa vallitsevia oloja eikä anna mahdol-
10269: Myöhemmin on ryhdytty suorittamaan myös lisuuksia toiminnan kehittämiseen ja laajenta-
10270: eräitä kemiallisia laboratoriotutkimuksia. miseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on
10271: Kansanterveyslaboratorion nykyisistä tehtä- osoittautunut tarpeelliseksi toteuttaa tarkistuk-
10272: vistä muodostavat määrällisesti suurimman osan sia ja muutoksia kansanterveyslaboratorion si-
10273: välittömästi potilaiden hoitoon liittyvät labora- säisessä organisaatiossa. Toisin kuin muita
10274: toriotutkimukset. Valtioneuvoston hyväksymis- vastaavia valtion tutkimuslaitoksia koskevissa
10275: sä valtakunnallisissa suunnitelmissa kansanter- laeissa ei kansanterveyslaboratoriosta annetussa
10276: veystyön ja sairaanhoitolaitosten toiminnan jär- laissa ole erityistä säännöstä, jonka mukaan
10277: jestämisestä on kuitenkin edellytetty vuodesta laitos olisi oikeutettu solmimaan sopimuksia
10278: 1978 lähtien, että nämä tutkimukset tehtäisiin ja käyttämään asiantuntijoita. Tätä on tutki-
10279: 168100302C
10280: 2 N:o 155
10281:
10282: mus- ja kehittämistyön kannalta pidetty erityi- asioita varten. Osastot, toimistot ja aluelaitok-
10283: sen ongelmallisena. set jakaantuisivat edelleen laboratorioihin, yk-
10284: Kansanterveyslaboratorion tehtävien luonteen siköihin taikka jaoksiin. Ehdotettu organisaa-
10285: muuttuessa kansanterveyslaboratorion nimen tio vastaisi valtionhallinnossa noudatettua yleis-
10286: tulisi muuttua tehtäviä paremmin vastaavaksi. tä käytäntöä.
10287: Uudeksi nimeksi ehdotetaan kansanterveys- Tarkoituksena on, että kansanterveyslabora-
10288: laitos. torion henkilökunta siirtyy vastaaviin virkoihin
10289: Esitys perustuu kansanterveyslaboratorion tai toimiin kansanterveyslaitokseen. Epidemio-
10290: kehittämistoimikunnan mietintöön (komitean- logian ja ympäristöterveydenhuollon tutkimuk-
10291: mietintö 1974:91). Mietinnön keskeisenä pää- sen kehittäminen tulee vaatimaan myös uusien
10292: määränä on kansanterveyslaboratorion toimin- toimien perustamista. Lakiehdotus edellyttää
10293: nan tehostaminen terveysviranomaisten tarpei- sellaisenaan kuitenkin ainoastaan hallinnollisen
10294: ta palvelevana asiantuntija- ja tutkimuslaitok- toimiston toimistopäällikön ja uuden organi-
10295: sena. saation mukaisen laboratorionjohtajan viran pe-
10296: Lakiehdotus noudattaa rakenteeltaan pääosin rustamista. Laboratorionjohtajan virka tarvitaan
10297: säteilyturvallisuuslaitoksesta annettua lakia erikoisanalyyttisen osaston johtajan tehtäviä
10298: (536/74). oman toimensa ohella hoitaneen laboraattorin
10299: Esityksestä on pyydetty lausunnot sisäasiain- siirtyessä teknisen toimiston toimistopäälli-
10300: ministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöl- köksi.
10301: tä, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöl- Kansanterveyslaboratorion johtokunnan ase-
10302: tä, opetusministeriöltä sekä maa- ja metsäta- maan tai tehtäviin ei ehdoteta muutoksia.
10303: lousministeriöltä. Lausunnoissa esitystä on pi-
10304: detty perusteltuna. Lopullisessa esityksessä on
10305: huomioitu lausuntojen sisältämät vähäiset muu- 3. E s i t y k sen ta 1 o u d e lli se t
10306: tosehdotukset. vaikutukset
10307:
10308: Kansanterveyslaboratorion toimistopäällikön
10309: 2. E s i t y k sen o r g a n i sato ri se t- ja ja yhden uuden laboratorionjohtajan viran perus-
10310: henkilöstövaikutukset tamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat noin
10311: 150 000 markkaa vuodessa. Tutkimus- ja ke-
10312: Kansanterveyslaboratorio muodostuu Helsin- hittämistoiminnan tehostamiseksi ja kansanter-
10313: gissä olevasta keskuslaboratoriosta, joka jakaan- veyslaitoksen toimialaan kuuluvia valvontateh-
10314: tuu erikoislaboratorioihin, ja seitsemästä alue- täviä varten tulisi lisäksi varattavaksi erityi-
10315: laboratoriosta. Aluelaboratoriot sijaitsevat Jy- nen määräraha valvonta- ja tutkimustoiminnan
10316: väskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Ou- menoja varten.
10317: lussa, Rovaniemellä, Seinäjoella ja Turussa.
10318: Ehdotuksen mukaan erikoislaboratoriot muut-
10319: tuisivat osastoiksi ja aluelaboratoriot aluelai-
10320: toksiksi. 4. M u i ta e s i t y k se en v a i k u t tavi a
10321: Organisaatiosta poistettaisiin keskuslaborato- seikkoja
10322: rio-käsite, mikä mahdollistaisi osastojen perus-
10323: tamisen myös Helsingin ulkopuolelle. Kansan- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
10324: terveyslaitokseen ehdotetaan perustettavaksi arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10325: hallintotoimisto ja tekninen toimisto yhteisiä sen yhteydessä.
10326:
10327:
10328:
10329:
10330: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10331:
10332: 1. Lakiehdotuksen perustelut lääketieteen toimenpiteet eivät useimmissa ta-
10333: pauksissa ole riittäviä tunnistettujen haittateki-
10334: 1 §. Terveyden edistäminen perustuu tutki- jöiden torjumiseksi, vaan lisäksi tarvitaan yh-
10335: tutkimustietoon. Yksilötasoiset ehkäisevän teisötasoisia toimenpiteitä. Viimeksi mainittu-
10336: N:o 155 3
10337:
10338: jen merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa kauan suoritettu veritutkimuksia isyyden sel-
10339: ja teknistyvässä yhteiskunnassa. Hallintoviran- vittämiseksi. Vuonna 1976 voimaan tullut lap-
10340: omaisilta edellytetään lisääntyvässä määrin pit- sen asemaa koskevan lainsäädännön uudistus
10341: kän aikavälin suunnittelua väestön terveyden laajensi toimintaa suuresti. Vuoden 1977 alus-
10342: edistämiseksi. Korkeasta tasostaan huolimatta ta siirtyivät liikennejuopumustapausten labora-
10343: korkeakoulujen piirissä suoritettuja tutkimuk- toriotutkimukset kansan terveyslabora toriolle.
10344: sia on vaikea sovittaa yhteen. Tutkimukset pal- Eduskunta on vuoden 1981 tulo- ja menoar-
10345: velevat usein huonosti käytännön päätöksente- vion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt ponnen,
10346: kijöitä, joiden tiedon tarve liittyy yleensä vä- jonka mukaan kansanterveyslaboratorion toi-
10347: littömiin sovellutuksiin. Jatkuvuuden turvaami- mintaedellytyksiä ympäristölääketieteellisten
10348: seksi, kattavuusaukkojen peittämiseksi ja käy- tehtävien hoitamiseksi kehitetään lisäämällä
10349: tännön tiedon tarvetta palvelevan tutkimuksen laitoksen voimavaroja ja vahvistamalla sen or-
10350: suorittamiseksi tarvitaan erikoistuneita valtion ganisaatiota.
10351: tutkimuslaitoksia. Ehdotuksessa on sisällytetty kansanterveys-
10352: Tietty määrä rutiiniluontoisia palvelutoimin- laitoksen toimialaan edellä mainitut tehtävät.
10353: toja on välttämätön edellytys menestykselliselle 2 §. Kansanterveyslaitoksen johtokuntaa
10354: tutkimus- ja kehittämistyölle. Kansanterveys- koskevat säännökset ovat nykyisen lain mukai-
10355: laitos tulisi kuitenkin tulevaisuudessa keskitty- sia. Johtokunnan kokoonpanoa ja tehtäviä kos-
10356: mään nykyistä enemmän tiettyjen erikoistutki- kevat säännökset ehdotetaan edelleen annetta-
10357: musten suorittamiseen. Samoin olisi tarkoituk- viksi asetuksella.
10358: senmukaista keskittää eräät valtakunnalliset 3 §. Valtion tutkimuslaitosten päällikköjen
10359: epidemiologisesti merkittävät diagnostiset tut- virkanimikkeenä on yleensä ylijohtaja. Tästä
10360: kimukset kansanterveyslaitokseen. syystä nykyinen johtajan nimike ehdotetaan
10361: Tartuntataudit ovat edelleen yleisimpiä tau- muutettavaksi ylijohtajaksi. Apulaisjohtajan
10362: tejamme. Tartuntataudit aiheuttavat huomatta- nimike ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti
10363: via taloudellisia menetyksiä sekä johtavat eräis- johtajaksi.
10364: sä tapauksissa pitkäaikaista hoitoa vaativiin Organisaatio muutettaisiin vastaamaan val-
10365: sairauksiin. Nykyisen sairastavuuden vähentä· tionhallinnossa noudatettua yleistä käytäntöä.
10366: minen edellyttää kuitenkin huomion kohdista· Kansanterveyslaitoksessa tulisi olemaan osasto-
10367: mista enenevässä määrin sydän- ja verisuonitau- ja ja aluelaitoksia sekä näitä palveleva hallin-
10368: teihin, tuki- ja liikuntaelinten pitkäaikaissai- totoimisto ja tekninen toimisto. Nämä voisivat
10369: rauksiin, psykiatrisiin sairauksiin ja syöpätau- jakaautua tehtävien laadun mukaan laborato-
10370: teihin. Osaltaan näiden tautien syntyyn vaikut- rioihin, yksiköihin tai jaoksiin.
10371: tavat teollisuuden ja tiheän asumisen aiheutta- 4 §. Tutkimus- ja kehittämistoiminta vaatii
10372: ma ympäristön saastuminen, epäterveellineo monipuolista ja jatkuvaa yhteistoimintaa tut-
10373: ravinto sekä yhteiskunnan rakenteista ja arvos- kimuksen suorittajiin. Tutkimuslaitoksen tuli-
10374: tuksista johtuvat paineet. Tällaisten tekijöiden si voida käyttää eri alojen asiantuntijoita sekä
10375: tutkimuksessa ei voida tyytyä vain yksilön solmia toimeksiantosopimuksia. Kansanterveys-
10376: tarkasteluun, vaan tutkimuksen on kohdistut- laitoksella olisi ehdotuksen mukaan valtuus
10377: tava toisaalta tiettyihin väestöryhmiin ja toi- käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia toi-
10378: saalta ympäristössä esiintyviin tekijöihin. Itse mialaansa kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.
10379: tutkimusten suorittamiseen tarvitaan laborato- Samanlainen säännös sisältyy muita vastaavia
10380: riota ja tulosten analysointiin epidemiologisia tutkimuslaitoksia koskeviin lakeihin, kuten
10381: ja tilastollisia menetelmiä. Edelleen tarvitaan valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annet-
10382: selvityksiä siitä, millä tavoin olemassa oleva tuun lakiin ( 144/72) ja säteilyturvallisuus-
10383: tieto saadaan palvelemaan terveydenhuoltojär- laitoksesta annettuun lakiin.
10384: jestelmää. 5 §. Suorittamistaan palvelututkimuksista
10385: Eri hallinnonalojen tulisi voida käyttää hy- kansanterveyslaitos perisi asetuksella tarkem-
10386: väkseen kansanterveyslaitoksen asiantuntemus- min säädettävät maksut. Asetus perustuisi val-
10387: ta silloin, kun niiden tarpeet liittyvät joko me- tion maksuperustelaissa (980/73) säädettyihin
10388: netelmiltään tai muuten läheisesti kansanter- yleisiin perusteisiin. Maksut voisivat tällöin
10389: veyslaitoksen toimintaan. Tällaisia toimintoja tarvittaessa myös ylittää maksuperustelain
10390: ovat ensi sijassa eräät oikeuslääketieteelliset säännösten puitteissa suoritteiden omakustan-
10391: tutkimukset. Kansanterveyslaboratoriossa on jo nusarvon.
10392: 4 N:o 155
10393:
10394: 2. Tarkemmat säännökset ja 3. Voimaantulo
10395: määräykset
10396: Uuteen lakiin liittyvä organisaatiomuutos
10397: Ehdotetun lain 2 ja 6 § :n nojalla säädet- sisältyy vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityk-
10398: täisiin asetuksella yksityiskohtaisemmin kansan- seen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että säännök-
10399: terveyslaitoksen ja sen virkamiesten tehtävistä, set tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta
10400: organisaatiosta, asioiden käsittelystä sekä virka- 1982. Laissa mainittuja virkoja ja toimia tulisi
10401: miesten kelpoisuusehdoista. voida kuitenkin perustaa ja täyttää sekä muihin
10402: Lisäksi lain 5 § :n nojalla annettaisiin ase- lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-
10403: tus kansanterveyslaitoksen suoritteista perittä- siin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.
10404: vistä maksuista. Asetus tulisi noudattamaan
10405: rakenteeltaan nykyistä asetusta Kansanterveys- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10406: laboratoriossa suoritetuista tutkimuksista perit- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10407: tävistä maksuista (160/81).
10408:
10409:
10410:
10411:
10412: Laki
10413: kansanterveyslaitoksesta
10414:
10415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10416:
10417: 1 § laitosten ja yksityisten henkilöiden kanssa lai-
10418: Väestön terveyden edistämistä, tutkimista ja toksen toimialaan kuuluvien, sopimuksessa
10419: valvomista sekä oikeuslääketieteellisiä tutki- yksilöitävien tehtävien suorittamisesta sekä
10420: muksia varten on lääkintöhallituksen alainen yhteistyösopimuksia muiden laitoksen toimi-
10421: kansanterveyslaitos. alaan kuuluvaa tutkimustyötä suorittavien lai-
10422: tosten ja korkeakoulujen kanssa yhteisten
10423: 2 § tutkimusohjelmien toteuttamisesta.
10424: Kansanterveyslaitoksessa on johtokunta, jon-
10425: ka kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään ase- 5 §
10426: tuksella. Kansanterveyslaitoksella on oikeus per1a
10427: 3 § maksuja siltä tilatuista palveluista. Maksuja
10428: Kansanterveyslaitoksessa voi olla ylijohtajan, määrättäessä noudatetaan mitä valtion maksu-
10429: johtajan, osastonjohtajan, ylilääkärin, toimisto- perustelaissa (980/73) on säädetty.
10430: päällikön, laboratorionjohtajan ja laboraattorin
10431: virkoja sekä vahtimestarin, tutkimusapulaisen, 6 §
10432: toimistoapulaisen ja laboratorioapulaisen toi- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
10433: mia. Ylijohtajan, johtajan ja ylilääkärin virat panosta annetaan asetuksella.
10434: voivat olla sopimuspalkkaisia.
10435: Kansanterveyslaitoksen palveluksessa voi ol- 7 §
10436: la myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10437: siä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa kuuta 19 . Sillä kumotaan kansantervevs-
10438: olevaa henkilökuntaa. laboratoriosta 30 päivänä joulukuuta 1969
10439: annettu laki (898/69).
10440: 4 § Tässä laissa mainittuja virkoja ja toimia voi-
10441: Kansanterveyslaitos voi tulo- ja menoarvion daan perustaa ja täyttää ennen lain voimaan-
10442: rajoissa käyttää tarvittaessa asiantuntijoita tuloa. Niin ikään voidaan ennen tämän lain
10443: sekä tehdä sopimuksia muiden virano1naisten, voimaantuloa ryhtyä muihinkin lain täytäntöön-
10444: julkisten laitosten, järjestöjen, yksityisten liike- panon edellyttämiin toimenpiteisiin.
10445: N:o 155 5
10446:
10447: 8 § men haltija säädettyä järjestystä noudattaen hä-
10448: Tämän lain tullessa voimaan siirretään kan- nelle soveltuvaan virkaan tai toimeen kansan-
10449: santerveyslaboratorion viran tai pysyväisen toi- terveyslaitoksessa.
10450:
10451:
10452: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10453:
10454:
10455: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
10456: Pääministeri
10457: MAUNO KOIVISTO
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10463:
10464:
10465:
10466:
10467: 168100302C
10468: 1981 vp .. n:o 156
10469:
10470:
10471:
10472:
10473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 20
10474: §:n, työntekijäin eläkelain 4 c §:n, maatalousyrittäjien eläke-
10475: lain 6 a §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
10476:
10477:
10478:
10479: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10480:
10481: Esityksessä ehdotetaan työttömyyseläkkeen vastaava järjestely siten, että eläkkeelle paasl-
10482: edellytyksenä olevan alaikärajan alentamista sivät sanottua ikäluokkaa olevat maatalousyrit-
10483: vielä ensi vuodeksi. Eläkkeelle pääsisivät täjät.
10484: vuonna 1927 tai sitä ennen syntyneet pitkäai- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
10485: kaisesti työttömät työntekijät. Myös sukupol- tykseen vuodelle 1982.
10486: venvaihdoseläkejärjestelmässä toteutettaisiin
10487:
10488:
10489:
10490:
10491: YLEISPERUSTELUT
10492:
10493: 1. Nykyinen tilanne ja tai työllisyyslain ( 946/71 ) mukaista työttö-
10494: ehdotetut muutokset myyskorvausta yhteensä vähintään 200 päiväl-
10495: tä. Työttömyyseläkkeeseen on oikeus myös sel-
10496: Työttömyyseläke liitettiin 1 päivänä heinä- laisella 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jol-
10497: kuuta 1971 voimaan tulleilla laeilla kansanelä- la työttömyyskassalain enimmäisavustusta kos-
10498: kelakiin ( 499/71) ja työntekijäin eläkelakiin kevien säännösten mukaan ei enää ole oikeut-
10499: ( 500/71 ) , johon lyhytaikaisissa työsuhteissa ta päiväavustukseen. Eläkkeen saamisen edel-
10500: olevien työntekijäin eläkelaissa, maatalousyrit- lytyksenä on lisäksi, ettei eläkkeenhakijalle
10501: täjien eläkelaissa ja yrittäjien eläkelaissa on viit- voida osoittaa työvoimaviranomaisten taholta
10502: taussäännökset. Sanotusta ajankohdasta lukien sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta työn-
10503: työttömyyseläke liitettiin myös valtion eläke- tekijä ei voi kieltäytyä menettämättä oikeut-
10504: järjestelmään ( 851/71). Työttömyyseläkejärjes- taan työllisyyslain mukaiseen korvaukseen.
10505: telmä on toteutettu myös kunnan eläkejärjes- Pitkään vallinneen työttömyyden johdosta
10506: telmässä. on työttömyyseläkkeen saamisen alaikärajaa
10507: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset alennettu. Eläkeikäraja säädettiin 58 vuodeksi
10508: ovat mainituissa säännöksissä pääpiirteissään 1 päivästä heinäkuuta 1978 lukien vuoden
10509: samanlaiset. Eläkkeen saamisen edellytyksenä 1979 loppuun ( 444/78). Vuoden 1980 alus-
10510: on 60 vuoden ikä ja pitkäaikainen työttö- ta työttömyyseläkejärjestelmän piiriin pääsivät
10511: myys. Työntekijän on pitänyt saada 60 vii- kaikki 1925 tai sitä ennen syntyneet työttö-
10512: meksi kuluneen viikon aikana valtakunnallisis- mät työntekijät ( 915-917/79 koskivat kan-
10513: ta työttömyyskassoista annetun lain ( 125/34, saneläke- ja työeläkejärjestelmää ja 962/79
10514: työttömyyskassalaki) mukaista päiväavustusta valtion eläkejärjestelmää). Vuonna 1981 työt-
10515: 168101023M
10516: 2 N:o 156
10517:
10518: tömyyseläkkeelle pääsevät edellä ma1mttujen 2. E s i t y k sen ta 1o u d e 11 i se t
10519: lisäksi vuonna 1926 tai sitä ennen syntyneet vaikutukset
10520: pitkäaikaistyöttömät ( 838-840/80).
10521: Heikentyneestä työllisyystilanteesta johtuen Työttömyyseläkejärjestelmään ehdotetun
10522: on ikääntyneiden pitkään työttöminä olleiden muutoksen seurauksena voidaan vuonna 1982
10523: työntekijöiden työhönsijoittuminen osoittautu- arvioida pääsevän eläkkeelle noin 1 500 pitkä-
10524: nut edelleenkin vaikeaksi. Näiden työntekijöi- aikaisesti työtöntä työntekijää. Eläkemenojen
10525: den toimeentulon turvaamiseksi on vielä tar- lisäys olisi lähivuosina arvioituna vuositasolla
10526: koituksenmukaista ulottaa työttömyyseläkejär- seuraavasti:
10527: jestelmä käsitt~:mään myös vuonna 1927 syn-
10528: tyneen ikäluokan. Tästä aiheutuvat muutokset Työeläkejärjestelmässä
10529: ehdotetaan tehtäviksi kansaneläkelain 20 § :n (sis. myös valtion Kansaneläke-
10530: Vuonna eläkejärjestelmän) järjestelmässä
10531: 2 momenttiin, työntekijäin eläkelain 4 c §: n milj. mk/v milj. mk/v
10532: 6 momenttiin ja valtion eläkelain 9 a § :n 3
10533: 1982 8,0 5,6
10534: momenttiin. Hallituksen tarkoituksena on, että
10535: 1983 19,1 14,7
10536: vastaavat muutokset toteutettaisiin myös kun-
10537: 1984 25,3 18,9
10538: nallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä.
10539: 1985 30,5 21,7
10540: Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmässä eläk-
10541: 1986 35,1 24,5
10542: keen saamisen edellytyksenä on maatalousyrit-
10543: täjien eläkelain 6 a § :n 1 momentin 2 kohdaa
10544: (219/74) mukaan se, että maatalousyrittäjä Sukupolvenvaihdoseläkkeelle voidaan vuon-
10545: on luovutulesen tapahtuessa täyttänyt 60 vuot- na 1982 arvioida jäävän noin 230 maatalous-
10546: ta, tai jos hän on nainen, 55 vuotta. Vuosien yrittäjää.
10547: 1978 ja 1979 aikana miespuolisen maatalous- Eläkemenojen lisäys sukupolvenvaihdoseläke-
10548: yrittäjän alaikärajaksi oli kuitenkin vahvistettu järjestelmässä olisi siten vuoteen 1985, johon
10549: 58 vuotta ( 44 3/7 8). Vuodesta 1980 sukupol- saaklca sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmää on
10550: venvaihdoseläkkeelle pääsi vuonna 19 25 tai toistaiseksi jatkettu, seuraava:
10551: sitä ennen syntynyt maatalousyrittäjä (918/
10552: 79). Kuluvana vuonna sukupolvenvaihdoselä- Vuonna milj. mk/v
10553: kejärjestelmää on muutettu siten, että maata- 1982 0,8
10554: lousyrittäjien eläkelain 6 a §: n 4 momentin 1983 2,8
10555: mukaan ( 837/80) eläkkeelle pääsevät vuonna 1984 4,5
10556: 1926 syntyneet yrittäjät ja jos aviopuolisot yh- 1985 5,8
10557: dessä luopuvat viljelmästä, oikeus sukupolven-
10558: vaihdoseläkkeeseen on laissa säädetyin edelly-
10559: tyksin myös vuonna 1927-1930 syntyneellä Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmästä aiheu-
10560: maatalon emännällä. Sukupolvenvaihdoseläke- tuvat lisäkustannukset tulisivat valtion mak-
10561: järjestelmää koskevat muutokset on toteutettu settaviksi.
10562: samanaikaisesti työttömyyseläkeikärajan alenta-
10563: misen kanssa.
10564: Koska maataloutta harjoittavan väestön su- 3. Voimaantulo
10565: kupolvenvaihdosta on edelleenkin tarkoituk-
10566: senmukaista nopeuttaa, esitetään, että maata- Esitykset liittyvät valtion tulo- ja menoar-
10567: lousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 4 momenttia vioesitykseen vuodelle 1982 ja lait ehdotetaan
10568: muutettaisiin siten, että oikeus sukupolven- saatettaviksi voimaan 1 päivästä tammikuuta
10569: vaihdoseläkkeeseen olisi vuonna 1927 tai sitä 1982 lukien. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-
10570: ennen syntyneellä maatalousyrittäjällä. Vastaa- mää koskevat muutokset käsittäisivät ne ta-
10571: vasti olisi maatalon emännän alaikäraja alen- paukset, joissa viljelmän luovutus tapahtuu tai
10572: nettava käsittämään vuonna 1928-1931 syn- sitä koskeva ennakkopäätös annetaan vuonna
10573: tyneet ikäluokat niissä tapauksissa, joissa puo- 1982 tai sen jälkeen.
10574: lisot yhtäaikaa luopuvat maatalouden harjoit-
10575: tamisesta. Lain säännöksistä johtuu, että vai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10576: mo saisi eläkkeen vasta siitä lukien, kun hän kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
10577: on täyttänyt 55 vuotta. set:
10578: N:o 156 3
10579:
10580: 1.
10581: Laki
10582: kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
10583:
10584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
10585: eläkelain 20 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
10586: laissa (838/80), näin kuuluvaksi:
10587:
10588: 20 § setaan myös vuonna 1927 tai sitä ennen syn-
10589: tyneelle vakuutetulle.
10590: Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa
10591: on säädetty työttömyyseläkkeen edellytyksenä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10592: olevasta alaikärajasta, työttömyyseläkettä mak- kuuta 1982.
10593:
10594:
10595:
10596: 2.
10597: Laki
10598: työntekijäin eläkelain 4 c § :n muuttamisesta
10599:
10600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työn-
10601: tekijäin eläkelain 4 c §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980
10602: annetussa laissa ( 839/80), näin kuuluvaksi:
10603:
10604: 4c § saada mvös vuonna 1927 tai sitä ennen synty-
10605: neellä työntekijällä.
10606: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
10607: detty työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10608: ta alaikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus kuuta 1982.
10609:
10610:
10611:
10612: 3.
10613: Laki
10614: maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §: n muuttamisesta
10615:
10616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
10617: talousyrittäjien eläkelain 6 a § :n 4 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
10618: 1980 annetussa laissa (837/80), näin kuuluvaksi:
10619:
10620: 6a § on myös sellaisella vuonna 1928-1931 synty-
10621: neellä naispuolisella maatalousyrittäjällä, jonka
10622: Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa aviopuolisokin on oikeutettu sukupolvenvaih-
10623: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saami- doseläkkeeseen, kuitenkin siten, että eläkettä
10624: sen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on ei makseta ajalta ennen 55 vuoden iän täyt-
10625: myös sellaisella vuonna 1927 tai sitä ennen tämistä.
10626: syntyneellä maatalousyrittäjällä, joka sanotussa
10627: momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi lo-
10628: pettaa maatalouden harjoittamisen, oikeus saa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10629: da sukupolvenvaihdoseläkettä. Vastaava oikeus kuuta 1982.
10630: 4 N:o 156
10631:
10632: Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, joissa vana maaliskuuta 1974 ja 29 päivänä huhti-
10633: viljelmän luovutus tapahtuu tai, eläkkeen kuuta 1980 annetuilla laeilla (219/74 ja
10634: perustuessa maatalousyrittäjien eläkelain 6 g 294/80), sanotussa pykälässä tarkoitettu ehdol-
10635: §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päi- linen päätös annetaan vuoden 1982 aikana.
10636:
10637:
10638:
10639:
10640: 4.
10641: Laki
10642: valtion eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
10643:
10644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun val-
10645: tion eläkelain 9 a §: n 3 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 an-
10646: netussa laissa ( 840/80), näin kuuluvaksi:
10647:
10648: 9a § saada myös vuonna 1927 tai sitä ennen synty-
10649: neellä edunsaajalla.
10650: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
10651: detty työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10652: ta alaikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus kuuta 1982.
10653:
10654:
10655: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
10656:
10657:
10658: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
10659: Pääministeri
10660: MAUNO KOIVISTO
10661:
10662:
10663:
10664:
10665: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10666: 1981 vp. n:o 157
10667:
10668:
10669:
10670:
10671: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupparekisterilain
10672: 1 ja 31 §:n muuttamisesta
10673:
10674:
10675:
10676: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
10677:
10678: Esityksessä ehdotetaan kaupparekisterilakia maila parantaisi palvelutasoa. Maistraatit ja
10679: muutettavaksi siten, etteivät maistraatit ja hen- henkikirjoittajat voisivat tämän jälkeen antaa
10680: kikirjoittajat enää pitäisi paikallisluetteloita tietoja ja kaupparekisteriotteita kaikista kaup-
10681: toimialueensa elinkeinonharjoittajista. Paikallis- parekisteriin merkityistä elinkeinonharjoittajista.
10682: luettelojen sijaan patentti- ja rekisterihallitus Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja menoar-
10683: toimittaisi maistraateille ja henkikirjoittajille vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10684: mikrofilmijäljennökset koko kaupparekisteristä. sen yhteydessä. Laki on tarkoitus saattaa voi-
10685: Muutos vähentäisi viranomaisten työtä ja sa- maan 1 päivänä maaliskuuta 1982.
10686:
10687:
10688:
10689:
10690: YLEISPERUSTELUT
10691:
10692: 1. Nykyinen tilanne jäljennöksiä niihin liittyvistä viranomaisten hal-
10693: lussa olevista asiakirjoista.
10694: Kaupparekisteri sisältää kaupparekisterilaissa Voimassa olevien säännösten mukaan pai-
10695: ( 129 /79) säädetyt tiedot elinkeinonharjoitta- kallisluetteloon merkittyjen tietojen tulee olla
10696: jista. Kaupparekisteriä pitää lain 1 §:n 2 yhtäpitävät kaupparekisterin vastaavien tieto-
10697: momentin mukaan patentti- ja rekisterihalli- jen kanssa. Paikallisluetteloiden ylläpito hoi-
10698: tus, jota laissa sanotaan rekisteriviranomaisek- detaan nykyisin siten, että kaupparekisteriin
10699: si. Kaupparekisteriin on merkitty tiedot yli ilmoitettavat tiedot sekä niihin tulevat muu-
10700: 200 000 elinkeinonharjoittajasta, ja rekisterin tokset merkitään käsin paikallisluetteloon.
10701: laajuus on noin 500 000 sivua. Paikallisviran- Inhimillisistä tekijöistä kuitenkin johtuu, että
10702: omaisina toimivat maistraatit ja henkikirjoit- paikallisluettelot eivät kaikilta osin täsmää
10703: tajat, joita on vuoden 1982 alussa yhteensä kaupparekisterin sisältämien tietojen kanssa.
10704: 85, pitävät toimialueellaan rekisteröidyistä elin- Paikallisluetteloissa onkin havaittu virheitä ja
10705: keinonharjoittajista paikallisluetteloita, jotka puutteita. Kuten kaupparekisterillä myös pai-
10706: perustuvat kaupparekisteriin. Paikallisluettelon kallisluetteloilla on niin sanottu julkinen luo-
10707: pitoa varten rekisteriviranomainen toimittaa tettavuus, mikä asettaa paikallisluettelon sisäl-
10708: kaupparekisteriasetuksen (208/79) 28 §:n mu- lölle korkean oikeellisuusvaatimuksen. Nykyi-
10709: kaisesti asianomaiselle paikallisviranomaiselle nen tilanne ei täysin vastaa tätä vaatimusta.
10710: tiedon rekisteriin tehdystä merkinnästä ja lä- Puutteena nykyisessä järjestelmässä voidaan
10711: hettää samalla tälle rekisteri-ilmoituksen kak- pitää myös sitä, että paikallisviranomaiselta voi
10712: soiskappaleen Hitteineen. Jokaisella on oikeus saada suoraan tietoja vain tämän toimialueella
10713: saada rekisteriviranomaiselta ja paikallisviran- rekisteröidyistä elinkeinonharjoittajista. Sen si-
10714: omaisilta säädettyä maksua vastaan otteita jaan muualla rekisteröityjä elinkeinonharjoitta-
10715: kaupparekisteristä ja paikallisluetteloista sekä jia koskevat tiedot on hankittava joko rekis-
10716: 168100680K
10717: 2 N:o 157
10718:
10719: tedviranomaiselta tai asianomaiselta paikallisvi- tetaan jäljennös koko kaupparekisteristä ja sii-
10720: ranomaiselta. Näin ollen tiedustelut ja oteti- hen liittyvistä asiakirjoista.
10721: laukset aiheuttavat rekisteriviranomaiselle run- Ehdotetulla uudistuksella voitaisiin helpottaa
10722: saasti sellaista työtä, jonka paikallisviranomai- myös rekisteriviranomaisen kestämättömäksi
10723: set voisivat tehdä tarkoituksenmukaisemmin. muodostunutta työtilannetta. Kun yleisöllä olisi
10724: Nykyinen järjestelmä aiheuttaa lisäksi epätar- mahdollisuus saada täydelliset kaupparekisteri-
10725: koituksenmukaista kaksinkertaista työtä. Sa- tiedot kotipaikkakunnallaan, on ilmeistä, että
10726: mat tiedot merkitään ensin kaupparekisteriin rekisteriviranomaiselle osoitetut tiedustelut ja
10727: ja sen jälkeen asianomaiseen paikallisluette- otetilaukset vähenisivät oleellisesti.
10728: loon.
10729: 3. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t ja
10730: 2. Ehdotetu t muutokset henkilöstövaikutukset
10731: Lainmuutos ei aiheuta mitään organisatori-
10732: Jos paikallisluettelojen pitämistä jatketaan, sia muutoksia. Rekisteriviranomaisen ja pai-
10733: olisi niissä olevat virheet korjattava. Tämä taas kallisviranomaisten työ muuttuu merkittävästi
10734: on mahdollista vain siten, että kaikki paikallis- vain siltä osin, että paikallisluetteloiden pitä-
10735: luettelot tarkistetaan kokonaisuudessaan ja ver- misen päätyttyä ei asiallisesti samaa työtä tar-
10736: rataan niissä olevat tiedot kaupparekisteriin. vitse enää tehdä kahteen kertaan. Uudistus vä-
10737: Asiallisesti paikallisluettelot joudutaan tällöin hentäisi ainakin osittain kaupparekisteriasioi-
10738: laatimaan uudelleen. Tehtävä on suuritäinen ja den lisääntymisestä johtuvaa lisähenkilöstön
10739: vaatii paljon aikaa. Lisäksi on luultavaa, että palkkaamistarvetta.
10740: kaikkia virheitä ei saataisi poistetuiksi. Erityis-
10741: toimiin olisi myös ryhdyttävä uusien virheiden
10742: syntymisen estämiseksi. Paikallisluetteloiden 4. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t
10743: korjaamisella ei kuitenkaan voitaisi parantaa vaikutukset
10744: paikallisviranomaisten mahdollisuuksia kauppa-
10745: rekisteritietojen antamiseen. Myöskään kaksin- 4.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset
10746: kertaista tietojen merkintää rekistereihin ei Ehdotetusta uudistuksesta valtiolle aiheutu-
10747: voitaisi välttää. vat menot muodostuvat järjestelmän perusta-
10748: Toinen mahdollisuus epäkohtien poistamisek- miskustannuksista sekä ylläpitokustannuksista.
10749: si on luopua kokonaan erillisistä paikallisluet- Perustamiskustannukset syntyvät kaupparekiste-
10750: teloista ja korvata ne paikallisviranomaisille rin mik:rofilmijäljennösten sekä tarvittavien lait-
10751: toimitettavilla koko kaupparekisterin käsittä- teiden hankkimisesta paikallisviranomaisille. Li-
10752: villä mikrofilmijäljennöksillä. Rekisteriviran- säksi sellaisille paikallisviranomaisille, joilta
10753: omaisen omassa käytössä on jo tällaisia jäl- pyydetään runsaasti kaupparekisteriotteita, oli-
10754: jennöksiä. Ottamalla riittävä määrä lisäjäljen- si hankittava erityiset kopiolaitteet otteiden
10755: nöksiä ja lähettämällä nämä paikallisviranomai- valmistamista varten.
10756: sille voitaisiin kaikille paikallisviranomaisille jat- Perustamiskustannukset olisivat siten seuraa-
10757: kuvasti toimittaa virheetön ja täydellinen jäl- vat:
10758: jennös kaupparekisteristä vaivattomasti ja pie-
10759: nin kustannuksin. Näin vältyttäisiin kokonaan Kaupparekisteri-
10760: nykyisten paikallisluetteloiden tarkistamiselta. jäljennökset 85 x 4 000=340 000 mk
10761: Samalla paikallisviranomaisten palvelukyky pa- Tarvittavat laitteet 85 X 4 700=399 500 mk
10762: ranisi huomattavasti. Nämä voisivat tämän jäl- Kopiolaitteet 13 x 12 000 = 156 000 mk
10763: keen antaa tietoja ja kaupparekisteriotteita kai- Yhteensä 895 000 mk
10764: kista kaupparekisteriin merkityistä elinkeinon-
10765: harjoittajista eikä ainoastaan toimialueellaan Perustamiskustannusten yhteissummaa on pi-
10766: rekisteröidyistä elinkeinonharjoittajista niin kuin dettävä huomattavasti pienempänä menona kuin
10767: nykyisin. mikä aiheutuisi kaikkien paikallisluetteloiden
10768: Edellä olevan perusteella esityksessä ehdote- erillisestä tarkistamisesta.
10769: taankin, että paikallisluetteloista luovutaan ja Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat
10770: että niiden tilalle paikallisviranomaisille toimi- 425 000 markkaa vuodessa. Toisaalta kauppare-
10771: N:o 157 3
10772:
10773: kisteriasioiden vaatima työmäärä paikallisviran- 4.2. Elinkeinotoimintaan kohdistuvat
10774: omaisissa vähenee ja näin vapautuva työpanos vaikutukset
10775: voidaan käyttää paikallisviranomaisten muiden
10776: toimintojen ja yleisön palvelun kehittämiseen. Uudistuksesta aiheutuu elinkeinoelämälle
10777: Kaupparekisteriotteiden antamisesta tulee val- jonkin verran taloudellista hyötyä. Elinkeinon-
10778: tiolle vuosittain tuloja yli 3 miljoonaa mark- harjoittajat saavat kaikki kaupparekisteritiedot
10779: entistä nopeammin kotipaikkakuunaltaan eikä
10780: kaa. niitä enää tarvitse hankkia Helsingistä.
10781: Jos ehdotettu uudistus saatetaan voimaan
10782: vuoden 1982 aikana, on vuoden 1982 tulo- ja
10783: menoarvioon sisällytettävä uudistuksen toteutta- 5. Muita e s i t y k se en vai k u t ta-
10784: miseksi tarvittavat varat, yhteensä noin 1,3 via seikkoja
10785: miljoonaa markkaa, josta 900 000 markkaa on
10786: kertamenoa. Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
10787: tykseen vuodelle 1982.
10788:
10789:
10790:
10791:
10792: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10793:
10794: 1. Lakiehdotuksen perustelu 2. Ta r k e mm a t s ä ä n n ö k s e t j a
10795: määräykset
10796: 1 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muu-
10797: tettavaksi siten, että siitä poistettaisiin sään- Muutettavaksi ehdotetun kaupparekisterilain
10798: nös, jonka mukaan paikallisviranomaiset pitä- 31 § :n nojalla annettaisiin asetus kaupparekis-
10799: vät kaupparekisteriin perustuvia paikallisluet- teriasetuksen muuttamisesta. Luonnos asetuk-
10800: teloita toimialueillaan rekisteröidyistä elinkei- seksi on otettu tämän hallituksen esityksen liit-
10801: nonharjoittajista. Tilalle ehdotetaan säännöstä, teeksi.
10802: jonka mukaan rekisteriviranomaisen on toimi-
10803: tettava paikallisviranomaisille jäljennös kauppa-
10804: rekisteristä ja siihen liittyvistä asiakirjoista.
10805: Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi 3. V o i m aan t u 1o
10806: paikallisluetteloita koskeva maininta.
10807: 31 §. Pykälä sisältää asetuksenantovaltuutta Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
10808: koskevan säännöksen. Siitä ehdotetaan poistet- vänä maaliskuuta 1982. Ennen lain voimaan-
10809: tavaksi maininta paikallisluetteloista. Säännök- tuloa paikallisviranomaisten käyttöön on han-
10810: seen lisättäisiin maininta, ·että tarkemmat sään- kittava tarvittavat mikrofilmijäljennökset sekä
10811: nökset jäljennösten toimittamisesta rekisteristä laitteistot.
10812: ja siihen liittyvistä asiakirjoista paikallisviran-
10813: omaiselle samoin kuin rekisteriotteiden ja jäljen- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10814: nösten antamisesta annetaan asetuksella. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10815: 4 N:o 157
10816:
10817:
10818: Laki
10819: kaupparekisterilain 1 ja 31 § :n muuttamisesta
10820: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kauppa-
10821: rekisterilain ( 129/79) 1 §:n 2 ja 3 momentti sekä 31 § näin kuuluviksi:
10822:
10823: 1 §
10824: ta, rekisteristä ja sen pitämisestä, jäljennösten
10825: Kaupparekisteriä pitää patentti- ja rekisteri- toimittamisesta rekisteristä ja siihen liittyvistä
10826: hallitus, jota tässä laissa sanotaan rekisteriviran- asiakirjoista paikallisviranomaisille, rekisteriot-
10827: omaiseksi. Kaupparekisteriasioiden paikallisvi- teiden ja jäljennösten antamisesta samoin kuin
10828: ranomaisina toimivat maistraatit ja henkikirjoit- muut säännökset tämän lain täytäntöönpanosta
10829: tajat. Rekisteriviranomainen toimittaa kauppa- annetaan asetuksella. Siitä mitä ulkomaisen
10830: rekisteristä ja siihen liittyvistä asiakirjoista jäl- elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perusilmoi-
10831: jennökset paikallisviranomaisille. tuksessa on mainittava, säädetään niin ikään
10832: Kaupparekisteriin tehdyistä merkinnöistä ja asetuksella.
10833: siihen kuuluvista rekisteriviranomaisen tai pai-
10834: kallisviranomaisen hallussa olevista asiakirjois-
10835: ta on jokaisella oikeus saada tietoja. Tämä laki tulee voimaan päivänä
10836: kuuta 19 .
10837: 31 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10838: Tarkemmat säännökset ilmoituksiin liitettä- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
10839: vistä selvityksistä, rekisteröinnin kuuluttamises- piteisiin.
10840:
10841:
10842: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
10843:
10844:
10845: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
10846: Pääministeri
10847: MAUNO KOIVISTO
10848:
10849:
10850:
10851:
10852: Oikeusministeri Christoffer Taxell
10853: N:o 157 5
10854:
10855: Liite 1
10856:
10857:
10858:
10859:
10860: Laki
10861: kaupparekisterilain 1 ja 31 §:n muuttamisesta
10862: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kauppa-
10863: rekisterilain (129/79) 1 §:n 2 ja 3 momentti sekä 31 § näin kuuluviksi:
10864:
10865: Voimassa oleva laki Ehdotus
10866:
10867: 1 §
10868:
10869: Kaupparekisteriä pitää patentti- ja rekisteri- Kaupparekisteriä pitää patentti- ja rakisteri•
10870: hallitus, jota tässä laissa sanotaan rekisterivi- hallitus, jota tässä laissa sanotaan rekisterivi-
10871: ranomaiseksi. Kaupparekisteriin perustuvia pai- ranomaiseksi. Kaupparekisteriasioiden paikallis-
10872: kallisluetteloja toimialueillaan rekisteröidyistä viranomaisina toimivat maistraatit ja henkikir-
10873: elinkeinonharjoittajista pitävät maistraatit ja joittajat. Rekisteriviranomainen toimittaa kaup-
10874: henkikirjoittajat, joita tässä laissa sanotaan pai· parekisteristä ja siihen liittyvistä asiakirjoista
10875: kallisviranomaisiksi. jäljennökset paikallisviranomaisille.
10876: Kaupparekisteriin ja paikallisluetteloon teh- Kaupparekisteriin tehdyistä merkinnöistä ja
10877: dyistä merkinnöistä ja niihin kuuluvista asia- siihen kuuluvista rekisteriviranomaisen tai pai-
10878: kirjoista on jokaisella oikeus saada tietoja. kallisviranomaisen hallussa olevista asiakirjoista
10879: on jokaisella oikeus saada tietoja.
10880:
10881: 31 §. 31 §
10882: Tarkemmat säännökset ilmoituksiin liitettä- Tarkemmat säännökset ilmoituksiin liitettä-
10883: vistä selvityksistä, rekisteröinnin kuuluttami- vistä selvityksistä, rekisteröinnin kuuluttami-
10884: sesta sekä rekisteristä ja paikallisluetteloista ja sesta, rekisteristä ja sen pitämisestä, jäljennös-
10885: niiden pitämisestä samoin kuin muut säännök- ten toimittamisesta rekisteristä ja siihen liitty-
10886: set tämän lain täytäntöönpanosta annetaan ase- vistä asiakirjoista paikallisviranomaisille, rekis-
10887: tuksella. Siitä mitä ulkomaisen elinkeinonhar- teriotteiden ja jäljennösten antamisesta samoin
10888: joittajan sivuliikkeen perusilmoituksessa on mai- kuin muut säännökset tämän lain täytäntöön-
10889: nittava, säädetään niin ikään asetuksella. panosta annetaan asetuksella. Siitä mitä ulko-
10890: maisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen pe-
10891: rusilmoituksessa on mainittava, säädetään niin
10892: ikään asetuksella.
10893:
10894: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10895: kuuta 19 .
10896: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10897: tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
10898: piteisiin.
10899:
10900:
10901:
10902:
10903: 168100680K
10904: 6 N:o 157
10905:
10906: Liite 2
10907:
10908:
10909:
10910:
10911: Asetus
10912: kaupparekisteriasetuksen muuttamisesta
10913:
10914: Oikeusministerin esittelystä muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekis-
10915: teriasetuksen ( 208/79) 28 ja 29 § näin kuuluviksi:
10916:
10917: 28 § kunta. Ilmoitusten kaksoiskappaleista liitteineen
10918: Rekisteriviranomaisen on to1m1tettava saa- muodostetaan paikallisviranomaisen luona säi-
10919: dettyä maksua vastaan mikrofilmijäljennökset lytettävä asiakirjavihko.
10920: kaupparekisteristä ja siihen myöhemmin tehtä-
10921: vistä merkinnöistä sekä 6 § :n 1 momentissa 29 §
10922: mainitusta hakemistosta jokaiselle paikallisvi- · Rekisteriviranomainen ja paikallisviranomai-
10923: ranomaiselle. Ilmoituksen tultua merkityksi te· set antavat säädettyä maksua vastaan otteita
10924: kisteriin rekisteriviranomaisen on lähetettävä kaupparekisteristä sekä jäljennöksiä siihen liit-
10925: ilmoituksen kaksoiskappale liitteineen sille pai· tyvistä, hallussaaan olevista asiakirjoista.
10926: kallisviranomaiselle, jonka toimialueeseen kuu-
10927: luvasta kunnasta johdetaan yksityisen elinkei· Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10928: nonharjoittajan, avoimen yhtiön tai komman· kuuta 19 .
10929: diittiyhtiön taikka ulkomaisen elinkeinonharjoit· Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi-
10930: tajan toimintaa tai jonka toimialueeseen kuulu- daan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edel-
10931: va kunta on muun elinkeinonharjoittajan koti- lyttämiin toimenpiteisiin.
10932: 1981 vp. n:a 158
10933:
10934:
10935:
10936:
10937: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisestä oikeusapu-
10938: toiminnasta annetun lain muuttamisesta
10939:
10940:
10941:
10942: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
10943:
10944: Yleisestä oikeusaputoiminnasta annettu laki menoarvion raJOissa. Vaidonapuprosentit tar-
10945: tuli voimaan syyskuun 1 päivänä 1973. Tämän kistetaan siten, että valtionavustus on 30-75
10946: jälkeen on perustettu yhteensä 160 yleistä oi- prosenttia kunnan kantokykyluokasta riippuen.
10947: keusaputoimistoa, joiden piiriin kuuluu 70 % Yleiset perusteet valtionapuun oikeuttavan hen-
10948: maan kunnista ja 88 % väestöstä. Vuoden kilöstön palkkaamiseen vahvistetaan valtioneu-
10949: 1977 alusta lukien on ollut voimassa väli- voston päätöksellä.
10950: aikainen yleistä oikeusaputoimintaa koskeva Ehdotus merkitsee sitä, että joitakin jo toi-
10951: rajoituslainsäädäntö, jonka aikana uusia val- minnassa olevia toimistoja voidaan lakkauttaa,
10952: tionapuvirkoja on voitu perustaa vain valtion ja toimialueita liittää suuremmiksi yksiköiksi.
10953: tulo- ja menoarviossa myönnettyjen määrä- Toiminnassa oleville yksiköille varataan viiden
10954: rahojen rajoissa. vuoden järjestelyaika saattaa toimintansa
10955: Esityksessä ehdotetaan lakiin sellaisia muu- uusien säännösten ja määräysten mukaiseksi.
10956: toksia, että koko maa saadaan yleisen oikeus- Uusien toimialueiden muodostamisesta ja eräi-
10957: aputoiminnan piiriin suuntaamaila käytettävissä den toimialueiden laajentamisesta aiheutuu
10958: olevat voimavarat nykyistä taloudellisemmin henkilökunnan lisätarvetta. Näillä edellytyk-
10959: toimivien yleisten oikeusaputoimistojen perus- sillä voidaan yleinen oikeusaputoiminta saada
10960: tamiseen. koko maan kattavaksi valtion menoja lisää-
10961: Yleisen oikeusaputoiminnan hallinnollista mättä.
10962: suunnittelua ja ohjausta tehostetaan. Lakiin
10963: otetaan sitova toimialueen vähimmäiskokoa Asiakkaiden osuutta toiminnasta kunnalle
10964: koskeva säännös. Tavoitteena on toimialue, aiheutuvien kustannusten korvaamisessa lisä-
10965: jonka vähimmäisasukasmäärä olisi 20 000. tään yhdenmukaistamaila korvausperusteita.
10966: Tätä pienempiä toimialueita voidaan perus- Tätä varten vahvistetaan erityinen palkkiotaksa
10967: taa laissa erikseen mainituilla perusteilla. sekä tulo- ja varallisuustaulukko kaikissa toi-
10968: Uutena ohjauskeinona lakiin otettaisiin mah- mistoissa noudatettavaksi. Lisäksi ehdotetaan
10969: dollisuus antaa kunnalle suunnittelumääräys vähäisempiä muutoksia toiminnassa havaittujen
10970: yleisen oikeusaputoiminnan järjestämisestä epäkohtien poistamiseksi.
10971: alueellaan. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
10972: Valtionavustuksen myöntämistä koskevia vuoden 1982 alussa.
10973: säännöksiä muutetaan pysyvästi. Toiminnan Esitys liittyy vuoden 1982 valtion tulo- ja
10974: laajentaminen ja uuden henkilöstön paikkaami- menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
10975: nen olisi mahdollista vain valtion tulo- ja täväksi sen yhteydessä.
10976:
10977:
10978:
10979:
10980: 168100807N
10981: 2 N:o 158
10982:
10983:
10984:
10985:
10986: SISÄLLYSLUETTELO
10987: Sivu Sivu
10988: YLEISPERUSTELUT 3 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 6
10989: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset 00 3
10990: 1.1. Nykyine~ ~~!a~_neoo oooooooooooooooo0ooo 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000,0 7
10991: 1.1.1. Lamsaadanto 0 oooo00ooo0o0o00000 3
10992: l.lo2o Rajoituslainsäädäntö 0 oooooooooooo 3 1. l-akiehdotuksen perustelut 0000.•. oo, 00000. 7
10993: 1.1.30 Toiminnan laajuus 0ooooooooooooo 3 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset 0.• 0.. 10
10994: 1.20 Muutoksen syyt 00000ooo0000ooooo00000 4
10995: 1.30 Tavoitteet o 0oo00oooooooooooooooo000oo 4 3. Voimaantulo .... 00.••.. 0. 00.. 0000000. 00. ; 10
10996: 1.40 Keinot 0000oo000000oooo00oo00oooo0000 4
10997: 2 0 Valmisteluvaiheet ja -aineisto 000000ooo00000 5 LAKITEKSTI 11
10998: 201. Eduskunnan lausumat oo0000ooooo00000 5
10999: 2.20 Oikeusaputoimikunta o oo0ooooooooo00oo 6
11000: 30 Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- LIITE
11001: tukset o000o0oooo00ooooo0ooooooooooooo0oo 6 Rinnakkaistekstit o00000oooo0o0o. 0ooo. 00000000 14
11002: N.o 158
11003:
11004:
11005:
11006: YLEISPERUSTELUT
11007:
11008: 1. Nykyinen tilanne ja 1, 1.2. Rajoituslainsäädäntö
11009: ehdotetut muutokset
11010: ' Vuoden 1977 alusta tulivoima.an' laki :Yid~
11011: 1.1. Nykyinen tilanne sestä oikeusaputoiminnasta ahnettih 1ain · väli~
11012: aikaisesta muuttamisesta (1129/76). Valiion
11013: 1.1.1. Lainsäädäntö menojen rajoittamiseksi lakiin lisättiin väliai:
11014: kaisesti uusi 24 a §, jolla henkilökunnan paik~
11015: Laki yleisestä oikeusaputoiminnasta ( 88/ .kauksesta ·ja· muista palvelussuhteen ·· ehdoi'sta
11016: 73) tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 1973. aiheutuvien käyttömenojen lisääminen sidot-
11017: Hallituksen esitykseen oikeusaputoiminnan laa• tiin valtion tulo- ja menoarviossa myönnettä-
11018: jentamista koskevaksi lainsäädännöksi (hall. vään määrärahaan. Väliaikaisen lainsäädännön
11019: es. 106/72 vp.) sisältyi myös ehdotus laiksi voimassaoloaikaa on jatkettu kahdesti (979/78
11020: maksuttomasta oikeudenkäynnistä. ja 893/80), koskemaan myös vuosia 1979-
11021: Uudella lainsäädännöllä tehostettiin julkisin 1980 ja 1981. ·
11022: varoip harjoitettua oikeusaputoimintaa ja laa- Rajoitusten voimassaoloaikana valtioriaws-
11023: jennettiin maksuttomasta oikeudenkäynnistä tusta on myönnetty vain .sellaisen henkilökun-
11024: annetun lain mukaista oikeusapua henkilöpiirin nan palkkausmenoihin, joita koskevat virat oli:
11025: ja asiapiirin osalta. vat olleet täytettyinä ennen rajoituslainsäädän-
11026: Järjestelmät on tarkoitettu täydentämään nön voimaantuloa. Lisäksi toiminnan laajeqta-
11027: toisiaan siten, että vähävaraisen henkilön miseen valtion tulo- ja menoarviossa on myön~
11028: oikeusturva muodostuu mahdollisimman täy- rietty määräraha yhteensä 13 yleisen oikeus~
11029: delliseksi siitä riippumatta, tuleeko oikeudelli- avustajan ja 13 toimistohenkilön palkkaukseen.
11030: nen asia käsiteltäväksi varsinaisessa oikeuden~ Tällä henkilöstöllä on voitu perustaa yhteensä
11031: käynni~sä ·tai sen ulkopuolella. 10 uutta yleistä oikeusaputoimistoa ja toimin-
11032: Kunta vastaa yleisen oikeusaputoiminnan nan piiriin on saatu lisää noin . 360 000 .asu-
11033: käytännön toteuttamisesta ja valtio myöntää kasta, joista suurin osa asuu. Espoon, Kau-
11034: toiminnasta aiheutuviin käyttömenoihin valtion· niaisten ja Kirkkonummen kuntien yhteisen
11035: apua. Lakia säädettäessä katsottiin, ettei yleis- yleisen oikeusaputoimiston toimialueella. ·
11036: tä oikeusaputoimintaa voitu säätää kunnille
11037: pakolliseksi lakisääteiseksi tehtäväksi.
11038: 1.1.3. Toiminnan laajuus
11039: Yleisellä oikeusaputoiminnalla tarkoitetaan
11040: kunnan toimesta tapahtuvaa tarpeellisen oi- Yleisissä oikeusaputoimistoissa käsitel~iin
11041: keusavun antamista henkilöille, jotka huomioon vuonna 1980 runsaat 62 000 asiaa. Saapunei-
11042: ottaen heidän tulonsa ja varansa sekä elatus- ta asioita oli keskimäärin 342 yhtä oikeusavus~
11043: velvollisuutensa ja muut taloudelliseen .ase~ t~jaa kohden. Pitempiaikainen keskiar~o on
11044: maansa vaikuttavat seikat eivät vaikeuksitta ky- ollut korkein Hämeen läänissä ja pienin Vaa-
11045: kene itse hankkimaan asiantuntevaa apua oi: san läänissä. Asioiden laadullinen . jakautuma
11046: keudellisissa asioissa. Yleistä oikeusaputoiminc on vakiintunut. Perhe- ja perintöoikeudellisten
11047: taa harjoitetaan pitämällä erityistä oikeusapu~ asioiden osuus on 47 % kaikista asioista. Ylei-
11048: toimistoa, jossa on tarpeellinen ·määrä yleisiä sin toimistoissa suoritettu toimenpide on oi-
11049: oikeusavustajia ja muuta henkilökuntaa. Ylei: keudellisen neuvon antaminen ( 44 % ) . Tuo·
11050: seksi oikeusaVustajaksi voidaan valita oikeus- mioistuinkäsittelyyn kaikista asioista me1;1ee
11051: tieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut sopi.: neljännes ( 24 % ) .
11052: va henkilö, jolla on riittävä asianajokokemus Toiminnassa on tällä hetkellä yhteensä 160
11053: tai kokemusta tuomarin tehtävien hoitamises- yleistä oikeusaputoimistoa, joiden piiriin kuu-
11054: sa. Toimintaa kunnassa johtaa ja valvoo ·eri- luu 324 kuntaa ja 4 194 000 asukasta eli
11055: tyinen oikeusapulautakunta. ' 70,3 % kunnista ja 87,9% väestöstä. ·
11056: Toiminnan yleinen valvonta kuuluu oikeusc '· Yleisen oikeusaputoiminnan alueellinen kat-
11057: ministeriölle. ·. tavuus on Ahvenanmaan lisäksi . Pohjois-Karja-
11058: 4 N:o 158
11059:
11060: lan, Mikkelin ja Lapin lääneissä yli 90 % kun- dostamiseen. Samalla pyntaan t01mmnassa ole-
11061: nista. Turun ja Porin, Kymen, Oulun, Uuden- via toimialueita kehittämään liittämällä niihin
11062: maan ja Hämeen lääneissä toiminnassa mukana mukaan toiminnan ulkopuolisia alueita tai yh-
11063: olevien kuntien osuus on alle 70 %. Toimin- distämällä pienimpiä toiminnassa olevia toimi-
11064: nassa olevista yleisistä oikeusaputoimistoista alueita. Tavoitteena on koko maan saattami-
11065: yli puolet (55 %) on alle 15 000 asukkaan nen toiminnan piiriin nykyisiä voimavaroja
11066: toimialueen toimistoja. Yli 30 000 asukkaan uudelleen kohdentamalla ja niitä lisäämättä.
11067: toimistoja on 31. Yleisissä oikeusaputoimistoissa oikeusavun
11068: Yleisestä oikeusaputoiminnasta valtiolle myöntämistä koskevaa käytäntöä pyritään yh-
11069: vuonna 1980 aiheutuneet menot olivat 19,28 denmukaistamaan. Asiakkailta lain nojalla pe-
11070: miljoonaa markkaa. Kunden osuus toiminnan rittävien korvausten suuruutta pyritään sa-
11071: kokonaiskustannuksista on keskimäärin noin moin yhdenmukaistamaan. Toiminnan oman
11072: 22%. rahoituksen osuntta pyritään nostamaan nykyi-
11073: sestään.
11074:
11075: 1.2. Muutoksen syyt
11076:
11077: Julkisen vallan toimesta harjoitettavan oi- 1.4. Keinot
11078: keusaputoiminnan laajentamisen tavoitteena on
11079: Uudistuksen toteuttamiseen ehdotettavat
11080: ollut saattaa kansalaiset oikeudellisten asioit-
11081: keinot on pyritty valitsemaan siten, että ne
11082: tensa hoitamisessa mahdollisimman yhdenver-
11083: sopivat mahdollisimman hyvin yleistä oikeus-
11084: taiseen asemaan riippumatta varallisuudesta tai
11085: apujärjestelmää luotaessa omaksuttuihin perus-
11086: asuinpaikasta. Toiminnan leviäminen on py-
11087: ratkaisuihin. Koko maan kattavan toiminnan
11088: ritty takaamaan tehokkaan tiedottamisen avul-
11089: aikaansaaminen ja mahdollisuus toimialuejärjes-
11090: la sekä myöntämällä korkea valtionapu toi-
11091: telyihin edellyttävät kuitenkin rajoitettuja muu-
11092: mintaa harjoittaville kunnille. Toiminta laajeni
11093: toksia omaksuttuihin periaatteisiin.
11094: tavoitteiden mukaisesti vuoteen 1977 asti.
11095: Valtion menojen kasvu ylitti kuitenkin h~ Oikeusministeriön asemaa toiminnan suun-
11096: mattavasti ne arviot, jotka sisältyivät lakia nittelussa ja ohjauksessa vahvistetaan. Uutena
11097: säädettäessä annettuun hallituksen esitykseen. ohjauskeinona ehdotetaan erityistä suunnittelu-
11098: Toiminnan laajentamiseen ei voida enää järjestelmää, jolla pyritään aikaansaamaan. ta-
11099: myöntää varoja samassa suhteessa kuin aiem- loudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaampia
11100: min. Tästä johtuen toiminnan ulkopuolella ole- toimialueita. Oikeusministeri:öllä olisi mahdol-
11101: vien kuntien mahdollisuus aloittaa toiminta lisuus velvoittaa toiminnan ulkopuolella oleva
11102: edellyttää käytettävissä olevien voimavarojen kunta laatimaan suunnitelma yleisen oikeus-
11103: uudelleen suuntaamista. aputoiminnan järjestämisestä alueellaan. Vas-
11104: Eräillä alueilla toiminta ei täysin vastaa sen taava suunnittelumääräys voitaisiin antaa kun-
11105: ylläpitämiseen sijoitettuja voimavaroja ja toi- nalle, jonka toimiston toimialue ei täytä lakiin
11106: minnalle asetettavia tehokkuusvaatimuksia. Toi- otettavaa toimialueen vähimmäiskoon vaati-
11107: minnan yleinen suunnittelu ja ohjaus ei ole musta.
11108: riittävää voimassaolevan lainsäädännön mahdol- Menettely luo edellytykset valtion ja kun-
11109: listamilla keinoilla. tien viranomaisten väliselle vuorovaikutukselle
11110: jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Menettely
11111: olisi muodoltaan vapaata, eikä suunnitelma var-
11112: 1.3. Tavoitteet sinaisesti loisi oikeusvaikutuksia tai voisi olla
11113: muutoksenhaun kohteena. Suunnittelumäärävk-
11114: Tavoitteena on saattaa koko maa yleisen set eivät tulisi koskemaan kuntia, joiden m~o
11115: oikeusaputoiminnan piiriin. Toiminta laajenne- dostamat toimialueet katsotaan jo nykyisellään
11116: taan sen ulkopuolisille alueille asteittain vuo- toimintakelpoisiksL
11117: teen 1987 mennessä. Se olisi kuitenkin edel- Yleisen oikeusaputoimiston toimialueen vä-
11118: le(m vapaaehtoista kunnallista toimintaa. himmäiskoko on tarpeellista säätää lal55a. Sään-
11119: Toiminnan taloudellisuutta nostetaan pyrki- nöksen puuttuminen on osaltaan ollut syynä
11120: mällä nykyistä suurempien toimialueiden muo- liian pienien toimialueiden syntyrruseen. Uusi
11121: N:o 158 5
11122:
11123: säännös määrittelee yleisen oikeusaputoimiston Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus toimin-
11124: vähimmäiskoon. Eräänä lainsäädännön perus- taan myönnettävän valtionavun alentamisesta
11125: periaaueena, josta ei esitetä poikettavaksi, on 20 prosentilla. Tämä mahdollistaa toiminnan
11126: pidetty yleisen oikeusaputoiminnan palvelui- laajentamisen uusille alueille valtion menoja
11127: den tarjoamista syrjäisimmillekin seuduille. kasvattamatta.
11128: Tästä johtuen ehdotettu 20 000 asukkaan vä- Toiminnan oman rahoituksen eli asiakkailta
11129: himmäisvaatimus koskisi ensisijassa asutuskes- ja hävinneeltä vastapuolelta perittäväksi tule-
11130: kuksia. vien korvausten kertymää pyritään kasvatta-
11131: Asukasmäärältään tätä pienempien tmml- maan. Tarkoituksena on säilyttää ilmaispalve-
11132: alueiden hyväksyminen valtionavustuksen pii- luja saava väestöryhmä ennallaan. Kuitenkin
11133: riin edellyttäisi laissa lueteltujen palveluiden on ollut havaittavissa, että osakorvauksen mak-
11134: tarpeeseen tai saavutettavuuteen vaikuttavien samiseen kykeneviä henkilöitä kohdellaan eri
11135: seikkojen toteamista. Näiden seikkojen totea- tavoin eri toimistoissa puuttuvien ohjeiden joh-
11136: minen tulisi tapahtumaan uuden ohjesäännön dosta. Käytössä olevat tulo- ja varallisuusrajat
11137: vahvistamisen ja kuntien välisen yhteistyösopi- yhdenmukaistetaan koko maan kattavalla oh-
11138: muksen hyväksymisen yhteydessä. Mikäli toi- jeella sekä vahvistetaan laskutuksessa nouda-
11139: mialue ei täyttäisi laissa olevaa määritelmää, tettava palkkiotaksa. Lisäksi perintämenette-
11140: ohjesääntöä ei vahvisteta tai yhteistyösopimus- lyyn ja oikeudenkäyntikulujen korvausmenette-
11141: ta ei hyväksytä. lyyn tehdään teknisiä uudistuksia.
11142: Myös toiminnassa olevien yleisten oikeus-
11143: aputoimistojen toimialueet ehdotetaan saatetta-
11144: vaksi lakiin otettavan minimivaatimuksen mu- 2. V a 1 m i s t e 1u vai h e e t j a
11145: kaisiksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kun- -aineisto
11146: nalle tai kunnille voidaan antaa suunnittelu-
11147: määräys toiminnan uudelleen järjestämiseksi. 2.1. Eduskunnan lausumat
11148: Laissa säädettäväksi ehdotetun järjestelykauden
11149: jälkeen kunnalle maksettava valtionavustus voi- Käsitellessään hallituksen esitystä yleisestä
11150: daan lakkauttaa tai alentaa, jollei toimialuetta oikeusaputoiminnasta annetun lain väliaikaises-
11151: ole saatettu lain säännösten mukaiseksi. ta muuttamisesta annetun lain soveltamisaian
11152: jatkamisesta (hall. es. 169/78 vp.) edus-
11153: Toiminnan laajentaminen voisi tapahtua val- kunnan lakivaliokunta lausui mietinnössään
11154: tion vuosittaisen tulo- ja menoarvion puitteissa (LaVM 9/1978 vp.), että ehdotettu raioi-
11155: siten, että uusien valtionapuun oikeuttavien tuslainsäädäntö merkitsisi poikkeusta ylei-
11156: virkojen enimmäismäärä vahvistettaisiin tulo- sestä oikeusaputoiminnasta annetussa la1ssa
11157: ja menoarviossa. vahvistetuista periaatteista, joita ei ollut tarkoi-
11158: Valtionavustusta koskevia säännöksiä muu- tus muuttaa. Valiokunnan mielestä yleistä oi-
11159: tetaan siten, että valtionapua myönnetään ylei- keusaputoimintaa tuli kehittää siten, että oi-
11160: sen oikeusaputoiminnan käyttömenoihin vain, keusaputoimistojen palvelut voisivat mahdolli-
11161: jos toimialue täyttää laissa säädetyt vaatimuk- simman monipuolisesti kattaa erilaiset oikeu-
11162: set. Valtioneuvosto voisi päätöksellään vah- delliset ongelmat ja että oikeusaputoimistojen
11163: vistaa perusteet yleisen oikeusaputoimiston käytettävissä olisi tätä varten riittävä henki-
11164: valtionavustukseen oikeuttavien virkojen mää- lökunta, jolla on eri oikeusaloille ulottuvaa
11165: nsta. Valtionavustuksen saamista koskevat monipuolista kokemusta.
11166: uudet rajoitukset tulisivat koskemaan vasta Käsitellessään hallituksen esitvstä saman lain
11167: 1 päivästä tammikuuta 1987 sellaisia toi- voimassaolaajan jatkamisesta (hall. es. 151/
11168: mistoja, jotka lain voimaantullessa saavat val- 80 vp.) lakivaliokunta lausui mietinnössään
11169: tionapua. Näin kunnille varataan riittävästi (LaVM 7/1980 vp.) olevansa edelleen sitä
11170: aikaa järjestää yleinen oikeusaputoiminta mieltä, että kuntien yhteistyötä tulee tehostaa
11171: uusien vaatimusten mukaiseksi. Tänä aikana ja että jo olemassa olevien oikeusaputoimis-
11172: kunta olisi kuitenkin velvollinen valmistamaan tojen toimialueet on pyrittävä saamaan mah-
11173: tarvittavat suunnitelmat toiminnan uudelleen dollisimman tarkoituksenmukaisiksi sekä alueen
11174: järjestämiseksi, mikäli kunnalle annettaisiin riittävä väestöpohja että toimiston saavutetta-
11175: suunnittelumääräys. vuus huomioon ottaen.
11176: 6
11177:
11178: 2.2 .. Oikeusaputoimikunta Järjestelyn kokonaisvaikutus merkitsisi noin
11179: 60 uuden yleisen oikeusavustajan, oikeusneu-
11180: · .. Oikeusministeriö asetti 27 patvana maalis- vojan tai kansliahenkilön viran perustamista.
11181: Jruuta 1980 toimikunnan, jonka tehtävänä oli Toimialueiden uudelleenjärjestely merkitsisi toi-
11182: selvittää mahdollisuudet nykyisiä voimavaroja saalta lähes 20 yleisen oikeusavustajan ja 20
11183: olennaisesti lisäämättä saada kaikki kunnat ylei- kansliahenkilön viran lakkauttamista. Vapau-
11184: sen oikeusaputoiminnan piiriin. Toimikunta tuva kansliahenkilökunta tulee pääasiassa sijoi-
11185: on jättänyt oikeusministeriölle 31 päivänä tettavaksi muihin kunnallisiin työpaikkoihin.
11186: maaliskuuta 1981 päivätyn mietinnön (komi- Yleiset oikeusavustajat, joiden virat lakkaute-
11187: teanmietintö 1980: 16). Valtiovarainministe- taan, tulisi nimittää muualle perustettaviin
11188: rt(), sisäasiainministeriö, kunnalliset keskus- yleisten oikeusavustajien virkoihin. Vapautu-
11189: järjestöt, Suomen Asianajajaliitto r.y. sekä van henkilökunnan aseman järjestämiseksi siir-
11190: Yleiset oikeusavustajat r.y. ovat antaneet mie- tymäkausi ehdotetaan riittävän pitkäksi.
11191: tinnöstä ja siihen sisältyneestä esitysluonnok-
11192: sesta lausuntonsa. Tämä ehdotus hallituksen
11193: esitykseksi yleisestä oikeusaputoiminnasta an- 4. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t
11194: netun lain muuttamisesta on valmisteltu toi- vaikutukset
11195: mikunnan mietinnön ja siitä hankittujen lau-
11196: suntojen pohjalta. Esityksen taloudelliset vaikutukset johtuvat
11197: valtionavustusprosentin alentamisesta, tolml-
11198: alueiden uudelleenjärjestämisestä ja toiminnan
11199: oman rahoituksen lisäämisestä. Lisäksi ehdotus
11200: 3. Esityk'sen organisatoriset merkitsee väliaikaisen rajoituslainsäädännön
11201: ja henkilöstövaikutukset päättymistä.
11202: Toimialuejärjestelyjen taloudelliset vaikutuk-
11203: Koko maan saattaminen yleisen oikeusapu- set kohdistuvat vuosiin 1982-1989, jona ai-
11204: toiminnan piiriin vaatisi uusien säännösten no- kana ehdotuksen mukaiset organisaatiojärjeste-
11205: jalla vielä ainakin 10 uuden yleisen oikeusapu- lyt saataisiin toteutetuiksi. Toiminnan laajen-
11206: toimiston perustamista. Tämä on merkittävästi tamisesta aiheutuva menojen lisäys olisi vuo-
11207: vähemmän kuin mihin toiminnan laajentami- sina 1983-1987 keskimäärin 0,61 miljoonaa
11208: nen johtaisi ilman ehdotettuja toimialuerajoi- markkaa vuodessa. Uudelleenjärjestelyllä saa-
11209: tuksia. Henkilökuntaa lisättäisiin noin 30 ylei- vutettava menojen vähennys kohdistuisi vuo-
11210: ~een oikeusaputoimistoon toimialueiden laajen- siin 1985-1989 ja olisi keskimäärin 0,70
11211: tumisen ja työmäärien lisääntymisen johdosta. miljoonaa markkaa vuodessa.
11212: Toisaalta noin 20 toiminnassa olevaa yleistä Yleisten oikeusavustajien ja muun henkilö-
11213: oikeusaputoimistoa lakkautettaisiin liittämällä kunnan määrän kehitystä ja sen vaikutusta val-
11214: toimialueita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. tion menoihin voidaan kuvata seuraavasti:
11215:
11216:
11217:
11218:
11219: Vuosi Menojen Menojen Muutos Oikeusavustajien Henkilökunnan
11220: lisäys vähennys määrä kokonaismäärä
11221: Mmk Mmk Mmk
11222: l981. 0,44 0,44 210 396
11223: 1983 .. .. •'• 0,47 0,47 214 405
11224: 1984 0,47 0,47 218 414
11225: l!J85' 0,63 0,54 0,09 220 418
11226: 1.986 ,• ~ ,• .• . ,. 0,70 0,70 0,00 221 421
11227: i987 i 0,76 0,70 0,06 223 425
11228: 'i988 0,81 -0,81 217 413
11229: 1989 0,76 -0,76 211 402
11230: N:o 158 7
11231:
11232: Vaidonavustusprosentin alentaminen vähen- Tulorajojen käyttöönoton, osakorvausjärjes-
11233: tää yleisen oikeusaputoiminnan valtionavustuk- telmän laajentamisen ja laskutusperusteiden
11234: sena maksettavia valtion menoja vuonna 1982 uudistamisen ansiosta toiminnan oman rahoi-
11235: maksettavien ennakoiden osalta 4,2 miljoonaa tuksen osuutta voidaan arvioida lisättävän
11236: markkaa ja sen jälkeen 6,9 miljoonaa markkaa 1,1-1,9 miljoonaa markkaa vuodessa.
11237: vuodessa.
11238:
11239:
11240:
11241:
11242: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11243:
11244: 1. Lakiehdotuksen perustelut ranomaisena ei kuitenkaan mahdollista puut-
11245: tumista oikeusavustajan työskentelyyn yksit-
11246: 2 §. Säännöksen tarkoituksena on määri- täisten toimeksiantojen suorittamisessa.
11247: tellä yleisen oikeusaputoimiston toimialue. Mil- Uutena johtamiskeinona ehdotetaan erityistä
11248: loin yhden kunnan asukasmäärä ei ole riittävä ohjausjärjestelmää, jonka avulla oikeusministe-
11249: oman oikeusaputoimiston perustamiseen, kun- riö voi velvoittaa toiminnan ulkopuolella ole-
11250: nat voivat lain 1 §:n 2 momentin mukaan van kunnan laatimaan määräaikaan mennessä
11251: tehdä sopimuksen yleisen oikeusaputoiminnan suunnitelman yleisen oikeusaputoiminnan jär-
11252: antamisesta jonkin kunnan hoidettavaksi. La- jestämiseksi alueellaan. Järjestelyn avulla puut-
11253: kiin otettu säännös oikeusaputoimiston toimi- teeksi havaittu kuntien ja valtion viranomaisten
11254: alueesta ohjaa ja velvoittaa yhteistyökunnat pe- yhteydenpito tulisi tehostumaan. Oikeusminis-
11255: rustamaan riittävän toimintakelpoisen toimi- teriöllä olisi mahdollisuus suunnittelumääräyk-
11256: alueen. Yhteistyösopimukselle on hankittava sessä esittää käsityksensä tavoitteeksi asetetta-
11257: oikeusministeriön hyväksyminen, jonka minis- vasta toimialueesta ja siihen kuuluvista kun-
11258: teriö voi evätä, jollei suunniteltu toimialue nista. Kunnilla olisi vastaavasti mahdollisuus
11259: täytä laissa asetettuja vaatimuksia. Toimialueen laatimissaan suunnitelmissa esittää käsityksensä
11260: soveltuvuus tulee myös lain 6 §:n mukaisessa kysymykseen tulevista yhteistoimintakunnista
11261: ohjesäännön alistusmenettelyssä oikeusministe- ja nykyisten toimialueiden laajentamismahdolli-
11262: riön tutkittavaksi. suuksista. Sunnittelumääräyksessä ei suoranai-
11263: Toimialue määritellään ensisijaisesti alueen sesti velvoitettaisi kuntia yhteistoiminnassa
11264: väkiluvun perusteella, jonka tulee olla 20 000 valmistelemaan oikeusapulautakunnan ohjesään-
11265: asukasta. Mainittu asukasmäärä koskisi taajaan- töä tai yhteistyösopimusta. Toimialueen tulee
11266: asuttuja alueita. Toimialue voi olla asukasmää- kuitenkin täyttää lain 2 § :n 2 momentissa sää-
11267: rältään pienempi, jos siihen kuuluu kuntia, detyt edellytykset.
11268: jotka käsittävät haja-asutusalueita. Harvaanasu- 12 §. Voimassa olevan lain 12 §:ssä sää-
11269: tuilla alueilla kuten Pohjois-Karjalassa, Kai- detään ensisijaisesti siitä, minkä kunnan oi-
11270: nuussa ja Lapissa oikeusapupiirin asukasmää- keusaputoimisto yleistä oikeusapua antaa. Py-
11271: räksi voidaan hyväksyä jopa alle 10 000 asuk- kälän 1 momentin mukaan yleistä oikeusapua
11272: kaan suuruinen toimialue. Vastaavanlaisia aluei- on annettava sen kunnan oikeusaputoimiston
11273: ta saattaa olla muuallakin maassa, kuten esi- toimesta, jossa oikeusapua pyytävällä on väes-
11274: merkiksi saaristossa. Lakiehdotuksen mukaan tökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka.
11275: muutkin seikat kuten asianajopalvelujen tar- Pykälän 2 momentin mukaan ulkomaalaiselle,
11276: jonta, liikenneolot, oikeudellinen jaotus ja kie- kansalaisuutta vailla olevalle tai muulle hen-
11277: lelliset olosuhteet voivat oikeuttaa poikkea- kilölle, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, oi-
11278: maan asukasmäärän mukaan määräytyvästä keusapua annetaan sen kunnan oikeusaputoi-
11279: toimialueen koosta. miston toimesta, jossa hän oleskelee. Näiden
11280: 3 §. Lainkohdan sanontaa täsmennetään ko- säännösten on katsottu ilmaisevan myös sen
11281: rostamalla valtion viranomaisen asemaa toimin- periaatteen, että oikeusapua Suomessa voidaan
11282: nan yleisessä suunnittelussa ja ohjauksessa. Oi- antaa vain sellaiselle henkilölle, jolle on Suo-
11283: keusministeriön asema toimintaa ohjaavana vi- messa osoitettavissa toimivaltainen oikeusapu-
11284: 8 N:o 158
11285:
11286: toimist(}. Tämä merkitsee muun muassa stta, KuukausittaisiUa käyttövaroilla tarkoitetaan
11287: ettei sellainen muussa pohjoismaassa asuva rahamäärä1i, joka oikeusavun hakijalle jää
11288: Suomen kansalainen, joka ei oleskele Suomes- käytettäväksi, kun hänen kuukausituloistaan on
11289: sa, voi Suomessa saada yleistä oikeusapua esi- vähennetty ohjeessa tarkemmin määriteltäväksi
11290: merkiksi perhe- tai perintöoikeudellisen asian tulevat kiinteät menot kuten verot, asumiskus-
11291: hoitamiseksi. tannukset ja lastenhoitomaksut. Ohjeessa tuli-
11292: Nyt pykälässä ehdotetaan nimenomaisesti si myös määriteltäväksi, miten puolison tuloja
11293: säädettäväksi siitä, millaisin henkilöä ja asiaa ja varallisuutta tulee arvostella eri toimeksian-
11294: koskevin edellytyksin yleistä oikeusapua voi- tojen yhteydessä.
11295: daan Suomessa yleensä antaa. Samaan pykälään 21 §. Verojen ja maksujen perimisestä
11296: tulisi erikseen säännös siitä, minkä kunnan ulosottotoimin annetun lain (367 /61) 1 §:n
11297: oikeusaputoimistolle oikeusavun antaminen 2 momentin mukaan julkisoikeudellinen tai sii-
11298: kuuluu. Pykälän 1 momentin mukaan yleistä hen rinnastettava saaminen saadaan ulosottaa
11299: oikeusapua olisi oikeutettu laissa säädetyin ilman tuomiota tai päätöstä, kun siitä on lais-
11300: edellytyksin saamaan sellainen henkilö, jolla sa tai asetuksessa erityinen säännös. Nykyisin
11301: on Suomessa väestökirjalain mukainen koti- oikeusapulautakunnan on ajettava lääninoikeu-
11302: paikka. Pykälän toisen virkkeen säännös kos- dessa korvausvelvollista oikeusavun saajaa vas-
11303: kee kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippu- taan vaatimusta korvauksen suorittamisesta
11304: matta niitä henkilöitä, joilla ei ole Suomessa kunnalle. Perinnästä on voitu tarpeettomasti-
11305: kotipaikkaa. Oikeusapua voitaisiin tällaisille kin luopua tämän hankalan menettelyn johdos-
11306: henkilöille antaa harkinnan mukaan, jos asialla, ta. Sen vuoksi ehdotetaan, että oikeusapulauta-
11307: jossa oikeusapua pyydetään, on yhteys Suo- kunnan päätöksen perusteella perittäisiin kun-
11308: meen ja oikeusavun antamista voidaan olo- nalle tulevat tämän lain nojalla määräytyvät
11309: suhteet huomioon ottaen pitää perusteltuna. korvaukset sekä asiakkaan puolesta mahdollises-
11310: Yhteys Suomeen on olemassa esimerkiksi sil- ti etukäteen maksetut kulut. Täyttä korvausta
11311: loin, kun asia koskee Suomessa käytävää oi- vastaan 28 § :n perusteella suoritettu asian-
11312: keudenkäyntiä. Se, että oikeusavun antamisen ajolaskutus jää menettelyn ulkopuolelle.
11313: lainkohdassa tarkoitetulle henkilölle on oltava Ennenkuin oikeusapulautakunta tekisi pää-
11314: aina olosuhteet huomioon ottaen perusteltua, töksen korvauksen perimisestä, yleisen oikeus-
11315: korostaa oikeusavun antamisen harkinnanvarai- avustajan on lain 20 §: n mukaisesti esitettävä
11316: suutta. Vaikka siten asialla olisikin yhteys oikeusavun saajalle lasku korvauksen maksami-
11317: Suomeen, voidaan oikeusapu evätä esimerkiksi sesta. Mikäli sitä ei vapaaehtoisesti suoriteta,
11318: sen vuoksi, että asian hoitaminen Suomessa asia vietäisiin oikeusapulautakunnan päätettä-
11319: on epätarkoituksenmukaista. väksi. Korvausvelvolliselle olisi annettava kä-
11320: Pykälän 2 momentin säännös siitä, minkä sittelystä todisteeilinen tieto, jotta hänellä olisi
11321: kunnan oikeusaputoimisto oikeusapua antaa, mahdollisuus joko kirjallisesti tai suullisesti
11322: vastaa asiallisesti nykyistä 12 §:n 1 momenttia. lautakunnan kokouksessa tehdä huomautuksen-
11323: Säännökseen on kuitenkin tehty lisäys lähinnä sa laskutusta vastaan. Korvausvelvolliseksi
11324: niitä tapauksia varten, joissa oikeusapua pyy- määrätyllä olisi mahdollisuus hakea muutosta
11325: tävällä ei ole koti- eikä oleskelupaikkaa Suo- lautakunnan päätökseen lääninoikeudelta. Kun-
11326: messa. Tällöin oikeusapua antaisi sen kunnan nan saatavat yleistä oikeusapua saaneelta van-
11327: oikeusaputoimisto, jossa asian hoitaminen on henisivat verojen ja maksujen perimisestä ulos-
11328: tarkoituksenmukaista. ottotoimin annetun lain 11 §:n nojalla nykyistä
11329: 13 §. Säännöksen tarkoituksena on yhden- lyhyemmässä viiden vuoden määräajassa.
11330: mukaistaa käytäntöä niiden perusteiden osalta, 21 a §. Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä
11331: joilla orkeusapua myönnetään. Tällä hetkellä annetun lain (87/73) 21 §:n 2 momentin
11332: joissakin kunnissa on käytössä markkamääräi- mukaan vain silloin, kun yleistä oikeusapua
11333: siä taulukoita tulorajoista, jotka oikeuttavat saavalle myönnetään maksuton oikeudenkäyn-
11334: yleisen oikeusavun saamiseen, mutta käytäntö ti, voidaan hävinnyt vastapuoli velvoittaa kor-
11335: on epäyhtenäinen. Oikeusministeriö voisi sään- vaamaan oikeudenkäyntikuluja kunnalle. Asias-
11336: nöksen perusteella vahvistaa koko maata var- sa, johon maksutonta oikeudenkäyntiä ei myön-
11337: ten yhtenäiset tulorajat ja muut perusteet, joil- netä, vastapuolta ei voida velvoittaa kunnalle
11338: la oikeusapua myönnetään joko korvauksetta korvaamaan yleisen oikeusavustajan arvioitua
11339: tai osakorvausta vastaan. palkkiota tai muita oikeusaputoimiston ylläpi-
11340: N:o 158 9
11341:
11342: tämisestä aiheutuneita kuluja, jQtka et.vat ole käyntiavustajana maksuttamassa oikeudenkäyn-
11343: oikeusapua saaneen kuluja. Siten vastapuolen nissä kyseiset kulut maksetaan tavallisesti etu-
11344: korvausvelvollisuus muodostuu suppeammaksi käteen kunnan varoista eikä niitä voida kor-
11345: kuin mitä se olisi, jos voittopuolta avustaisi keimman oikeuden tulkinnan mukaan ( KKO
11346: asianajaja. 19. 1.1981 n:o 616) periä asiakkaalta takai~
11347: Yleisen oikeusavun antamisen ei pitäisi vai- sin. Voimassaolevan lain mukaan niitä ei myös-
11348: kuttaa vastapuolen asemaan eikä tuottaa etua kään voida maksaa valtion varoista yleiselle oi-
11349: vastapuolelle. Hävinneen vastapuolen tulisi kor- keusavustajalle. Koska kyseisiä kuluja ei kui-
11350: vata kunnalle yleisen oikeusavun antamisesta tenkaan ole tarkoitettu kunnan lopulliseksi va-
11351: aiheutuneet kustannukset aivan samalla tavoin hingoksi, ehdotetaan, että ne sisällytetään val-
11352: kuin hänen olisi korvattava vastapuolensa oi- tionavustukseen oikeuttaviin käyttömenoihin.
11353: keudenkäyntikulut, jollei tämä saisi yleistä oi- Muussa kuin maksuttamassa oikeudenkäynnissä
11354: keusapua. Kunnalle tulevaa korvausta voidaan nämä kulut peritään edelleen asiakkaalta.
11355: kuitenkin kohtuullistaa samojen periaatteiden 26 a §. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena
11356: mukaan kuin maksuttamassa oikeudenkäynnis- on mahdollistaa valtionavustuksen lakkauttami-
11357: sä valtiolle tulevaa korvausta. nen osittain tai kokonaan, jos yleisen oikeus-
11358: Muutos ei vaikuttaisi yleistä oikeusapua aputoimiston toimialue ei täytä säädettyjä edel-
11359: saaneen velvollisuuteen vaadittaessa suorittaa lytyksiä. Tällainen tilanne syntyy osaan toi-
11360: kunnalle yleisen oikeusavun antamisesta mää- minnassa olevia oikeusapupiirejä sen johdosta,
11361: rättävää korvausta. Sikäli kun kunta saa perit- että niitä perustettaessa ei ole voitu ottaa
11362: tyä hävinneeltä vastapuolelta oikeusavun anta- huomioon nyt lakiin ehdotettua 2 §: n 2 mo-
11363: misesta aiheutuneet kustannukset, kunta on mentin säännöstä toimialueen koosta. Tällaisia
11364: velvollinen palauttamaan oikeusapua saaneelle tapauksia varten voimaantulosäännökseen ote-
11365: tämän suorittaman osakorvauksen. Mikäli oi- taan ylimenokausi sen lisäksi, että valtionavun
11366: keusapua saaneella on ollut omia rahakuluja, alentamisen tai lakkauttamisen edellytyksenä on
11367: on niistä esitettävä oikeudelle eri selvitys ja puheena olevan lainkohdan mukaan oikeusmi-
11368: hävinnyt vastapuoli velvoitettava korvaamaan nisteriön antama suunnittelumääräys toiminnan
11369: ne oikeusapua saaneelle. saattamisesta lain ehtojen mukaiseksi. Vastaava
11370: 22 §. Valtionavustuksen alentaminen toteu- tilanne saattaa syntyä myöhemminkin toimin-
11371: tetaan ehdotuksen mukaan 20 prosenttiyksikön nan aikana esimerkiksi kuntaliitoksen johdosta,
11372: suuruisena kaikissa kantokykyluokissa. jolloin alkuperäinen toimialue pienenee. Oi-
11373: Uuden henkilöstön paikkaaminen olisi mah- keusministeriö tulee lain voimaan tultua anta-
11374: dollista vain valtion tulo- ja menoarvion ra- maan suunnittelumääräykset niille kunnille,
11375: joissa. Oikeusministeriön tehtävänä valtionapu- joiden yleisen oikeusaputoimiston toimialue ei
11376: viranomaisena olisi luvan myöntäminen uuden täytä lain 2 § :n 2 momenttiin ehdotettua toi-
11377: valtionapuviran perustamiseen. Valtioneuvoston mialueen kokovaatimusta.
11378: päätöksellä vahvistetaan yleisen oikeusaputoi- 27 §. Virka-avun laskutuksessa on tarkoi-
11379: miston valtionavustukseen oikeuttavan henkilö- tus siirtyä todellisten kustannusten mukaiseen
11380: kunnan määrä. Valtioneuvosto määrittelisi pää- laskutukseen, josta syystä säännöksestä ehdo-
11381: töksellään, huomioon ottaen toimialueen koon tetaan poistettavaksi sana kohtuulliset. Koska
11382: ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuinka pal- samaa laskutusperustetta ehdotetaan käytettä-
11383: jon erikokoisissa toimistoissa voi olla valtion- väksi kaikessa yleisen oikeusaputoimiston lasku-
11384: apuun oikeuttavaa henkilökuntaa. Keskeisimpiä tuksessa, pykälästä tulisi siirrettäväksi säännös
11385: henkilökunnan lisätarpeeseen vaikuttavia seik- laskutusperusteiden vahvistamisesta uuteen
11386: koja olisivat toimialueen väestömäärä ja laa- 27 a §:ään.
11387: juus sekä toimiston työmäärä. 27 a §. Tarkoituksena on vahvistaa yhtenäi-
11388: 24 §. Maksuuoman oikeudenkäynnin edun nen laskutusperuste kaikkea yleisessä oikeus-
11389: saanut vapautuu suorittamasta haastamisesta aputoiminnassa tapahtuvaa laskutosta varten.
11390: ja pöytäkirjan lunastamisesta aiheutuvia kus- Laskutusperusteissa määrättäisiin toimenpide-
11391: tannuksia sekä eräitä muita oikeudenkäynnin kohtaisesti alin ja ylin markkamääräinen sum-
11392: kannalta välttämättömiä kuluja. Nämä kulut ma, joiden rajoissa laskutus, huomioon ottaen
11393: peritään asianajajan toimiessa oikeudenkäynti- suoritetun työn määrä, tulisi tapahtua. Eri toi-
11394: avustajana hänen laskunsa yhteydessä valtiolta. menpiteitä lueteltaisiin yleisen oikeusaputoi-
11395: Yleisen oikeusavustajan toimiessa oikeuden- minnan tarpeisiin nähden riittävä määrä. Tak-
11396: 2 168100807N
11397: 10 N:o 158
11398:
11399: sastoa vo1ta1s11n t~ydentää vahvistamalla lisäksi vausta määrättäessä. Samoin oikeusministeriö
11400: tuntiveloitusperuste. Sama peruste tulisi nouda- tulee vahvistamaan ehdotuksen 27 a §:ssä mai-
11401: tettavaksi osakorvaustilanteiden lisäksi myös nitut laskutusperusteet, joita noudatetaan pe-
11402: yleisten oikeusaputoimistojen keskinäisessä rittäessä oikeusapua saaneelta osakorvausta
11403: virka-apumenettelyssä. Taksasto ei sido 28 §:n taikka toiselta oikeusaputoimistolta korvausta
11404: mukaista asianajolaskutusta, jossa voidaan käyt- annetusta virka-avusta. Kysymyksessä olevien
11405: tää myös yksityisessä asianajotoiminnassa nou- perusteiden vahvistaminen edellyttää kustannus-
11406: datettuja perusteita. kehityksen seuraamista, josta syystä ne on hal-
11407: 30 a §. Yleisestä oikeusaputoiminnasta an- linnollisella päätöksellä aika ajoin tarkistettava.
11408: netussa laissa ei ole omaa oikeusapulautakun- Sen jälkeen kun yleisten oikeusaputoimisto-
11409: nan päätöksen valituskelpoisuutta koskevaa jen muodostama perusorganisaatio on saatu
11410: säännöstä. Lautakunnan päätöksestä, joka laissa koko maan kattavaksi, niiden tuottamien pal-
11411: tai sen nojalla annetussa asetuksessa on säädet- velujen määrä riippuu paitsi palvelujen kysyn-
11412: ty sen ratkaistavaksi, haetaan muutosta suoraan nästä siitä kuinka paljon organisaatiota on
11413: lääninoikeudelta. Sääntö ilmenee kunnallislain mahdollista vahvistaa uusia virkoja perustamal-
11414: (953/76) 63 §:n 2 momentista ja 141 §:n la. Tämä puolestaan riippuu yleisestä talou-
11415: 2 momentista . dellisesta kehityksestä. Tästä syystä virkojen
11416: Käytännössä on ilmennyt epätietoisuutta oi- määrän säätely on ehdotettu lakiehdotuksen
11417: keasta valitustiestä. Asiallisesti säännös ei mer- 22 §: ssä annettavaksi valtioneuvostolle, joka
11418: kitse muutosta nyt voimassa olevaan lakiin, päätöksellään vahvistaisi kuinka monta valtion-
11419: mutta se on selventävänä tarpeellinen. On odo- apuun oikeuttavaa virkaa yleisessä oikeusapu-
11420: tettavissa, että valitusten määrä voi jonkin toimistossa voi olla.
11421: verran kasvaa, kun nykyistä laajemmin ryhdy-
11422: tään käyttämään mahdollisuutta antaa yleistä
11423: oikeusapua osittaista korvausta vastaan ja kun
11424: otetaan käyttöön yleisesti noudatettavat tulora- 3. Voimaan t u 1o
11425: jat. Oikeusapulautakunnan päätöksestä, joka
11426: koskee kunnan hallinto- ja talousasioita valite- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
11427: taan kunnallislain mukaisesti kunnanhallituk- västä tammikuuta 1982.
11428: selle. Lain tullessa voimaan saattaa syntyä tilantei-
11429: ta, jolloin yleisen oikeusaputoimiston henkilös-
11430: törakenne ei vastaa valtionavustuksen saamisen
11431: 2. Tarkemmat säännökset j a edellytyksenä olevia säännöksiä. Näitä tilanteita
11432: määräykset varten siirtymäsäännökseen on katsottu tar-
11433: peelliseksi ottaa viiden vuoden määräaika, jon-
11434: Yleisen oikeusaputoiminnan ohjauksen tehos- ka aikana kunnalla on mahdollisuus saattaa toi-
11435: taminen edellyttää eräitä hallinnollisia mää- mintansa valtionavustussäännösten mukaiseksi
11436: räyksiä, jotka on selostettu lakiehdotuksen yksi- esimerkiksi laajentamalla toimialuetta yhteistyö-
11437: tyiskohtaisissa perusteluissa. Ehdotuksen 13 §:n sopimuksin. Tästä on tarkoitus ilmoittaa kysei-
11438: mukaan oikeusministeriö tulee vahvistamaan oi- sille kunnille lain tultua voimaan.
11439: keusavun saajan tuloja ja varallisuutta koskevat
11440: yleiset perusteet, joita noudatetaan yleistä oi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11441: keusapua myönnettäessä ja siitä perittävää kor- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11442: N:o 158 11
11443:
11444:
11445:
11446:
11447: Laki
11448: yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain muuttamisesta
11449:
11450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11451: muutetaan yleisestä oikeusaputoiminnasta 2 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (88/
11452: 73) 3, 12 ja 21 §, 22 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 momentin 8 kohta ja 27 §:n 2 mo-
11453: mentti sekä
11454: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, 13 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 21 a §, 22 §:ään
11455: uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 26 a, 27 a ja 30 a § seuraavasti:
11456:
11457: 2 § on yhteys Suomeen ja oikeusavun antamista
11458: voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää pe-
11459: Yleisen oikeusaputoimiston toimialueen hen- rusteltuna.
11460: kikirjoitetun asukasmäärän tulee olla vähintään Yleistä oikeusapua antaa sen kunnan oikeus-
11461: 20 000. Toimialue voi olla asukasmäärältään aputoimisto, jossa oikeusavun pyytäjällä on
11462: pienempi, jos palveluiden tarve ja saavutetta- kotipaikka. Jos oikeusavun pyytäjällä ei ole
11463: vuus sitä edellyttävät. Palveluiden tarvetta ja Suomessa kotipaikkaa, oikeusapua antaa sen
11464: saavutettavuutta arvioitaessa on otettava huo- kunnan oikeusaputoimisto, jossa hän oleskelee
11465: mioon alueen laajuus ja vaikeat liikenneolot, tai jossa asian hoitaminen on tarkoituksenmu-
11466: palveluiden kysyntä ja asianajotoiminnan vä- kaista.
11467: häisyys sekä oikeudellinen ja kielellinen jaotus.
11468: 13 §
11469: 3 §
11470: Yleisen oikeusaputoiminnan yleinen suunnit- Oikeusministeriö vahvistaa ne yleiset perus-
11471: telu, ohjaus ja valvonta kuuluvat oikeusminis- teet, joiden nojalla oikeusavun hakijan kuu-
11472: teriölle. kausittaisia käyttövaroja, omaisuutta, elatus-
11473: Oikeusministeriö voi velvoittaa toiminnan velvollisuutta ja muita taloudelliseen asemaan
11474: ulkopuolella olevan kunnan laatimaan määrä- vaikuttavia seikkoja on arvioitava harkittaessa
11475: aikaan mennessä suunnitelman yleisen oikeus- yleisen oikeusavun antamista ja siitä perittävää
11476: korvausta.
11477: aputoiminnan järjestämiseksi alueellaan. Suun-
11478: nittelumääräys voidaan antaa myös kunnalle,
11479: joka jo harjoittaa yleistä oikeusaputoimintaa, 21 §
11480: jos 2 §:n 2 momentin mukaisen toimialueen Yleisen oikeusavun antamisesta kunnalle ai-
11481: muodostaminen sitä vaatii. heutuneet kustannukset, jotka oikeusapua saa-
11482: neen on 20 §:n nojalla korvattava kunnalle,
11483: sekä kunnan varoista yleistä oikeusapua saa-
11484: neen puolesta suoritetut kulut, saadaan oikeus-
11485: Yleisen oikeusavun antaminen apulautakunnan päätöksen nojalla periä asian-
11486: omaiselta siinä järjestyksessä kuin verojen ja
11487: 12 § maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
11488: Yleistä oikeusapua annetaan henkilölle, jolla laissa (367 /61) on säädetty. Ennen päätöksen
11489: on väestökirjalain (141/69) muk,ainen koti- tekoa lautakunnan on varattava maksuvelvolli-
11490: paikka Suomessa. Oikeusapua voidaan antaa selle tilaisuus tulla kuulluksi. Jos korvausta ei
11491: myös henkilölle, jolla ei ole kotipaikkaa Suo. ilmeisesti saataisi perityksi, lautakunta voi luo-
11492: messa, jos asialla, jossa oikeusapua pyydetään, pua sen perimisestä.
11493: 12 N:o i5'8
11494:
11495: 21 a § 8) posti-, puhelin- ja muut välttämättömät
11496: Jos yleistä oikeusapua saaneen vastapuoli oi- toimistomenot, mukaan lukien asiakkaan puo-
11497: keudenkäynnissä häviää asian, hänet on vel- lesta maksuttamassa oikeudenkäynnissä suori-
11498: voitettava korvaamaan kunnalle asiasta aiheu- tetut tarpeelliset kulut,
11499: tuneet kulut ja oikeusavustajan arvioitu palkkio
11500: samojen perusteiden mukaan kuin oikeuden-
11501: käyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kes-
11502: ken on säädetty. Korvaus voidaan jättää tuo- 26 a §
11503: mitsematta tai sen määrää alentaa, jos korvaus- Oikeusministeriö voi alentaa valtionavustus-
11504: velvollisuus asianomaisen taloudellisiin oloihin ta tai lakkauttaa valtionavustuksen suorittami-
11505: nähden muodostuisi kohtuuttomaksi. Yleisen sen, jos yleisen oikeusaputoimiston toimi-
11506: oikeusavustajan taikka asiaa hoitavan asianaja- alue ei täytä 2 §:n 2 momentissa säädettyjä
11507: jan tulee esittää selvitys suorittamistaan toi- edellytyksiä eikä kunta ole oikeusministeriön
11508: mista ja kunnalle aiheutuneista kuluista, jol- asettamaan määräaikaan mennessä esittänyt
11509: lei sitä katsota tarpeettomaksi. 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua, säädetyt
11510: edellytykset täyttävää suunnitelmaa yleisen
11511: oikeusaputoiminnan uudelleenjärjestämiseksi.
11512: Valtionavustus
11513: 22 §
11514: Täydentäviä säännöksiä
11515: Yleisestä oikeusaputoiminnasta aiheutuviin
11516: todellisiin oikeusministeriön tarpeellisiksi har- 27 §
11517: kitsemiin käyttömenoihin annetaan valtionavus-
11518: tusta kuntakohtaisesti yleisen kuntien kanto- Virka-avun saajan on korvattava siitä aiheu-
11519: kykyluokituksen mukaan seuraavasti: tuneet kustannukset.
11520: kantokyky- valtionavustus
11521: luokka prosentteina
11522: 1 ........................ 75 27 a §
11523: 2 ........................ 70 Oikeusministeriö vahvistaa laskutusperusteet,
11524: 3 ........................ 65 joita noudatetaan perittäessä yleistä oikeusapua
11525: 4 ........................ 60 saaneelta 13 §: ssä tarkoitettua korvausta taik-
11526: 5 ........................ 55 ka virka-apua rsaaneelta yleiseltä oikeusaputoi-
11527: 6 ........................ 50 mistolta 27 §: ssä tarkoitettua korvausta. Las-
11528: 7 ........................ 45 kutusperusteissa otetaan huomioon yleisen oi-
11529: 8 ........................ 40 keusavun antamisesta aiheutuvat kustannukset.
11530: 9 ........................ 35
11531: 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
11532: 30 a §
11533: Oikeusapulautakunnan tekemään päätökseen
11534: Uuden henkilöstön pa1kkauksesta ja tällaisen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin
11535: henkilöstön muista palvelussuhteen ehdoista kunnallislaissa ( 953/76) on säädetty muutok-
11536: aiheutuviin käyttökustannuksiin suoritetaan sen hakemisesta kunnallisen lautakunnan pää-
11537: valtionavustusta valtion tulo- ja menoarviossa tökseen.
11538: asetetun enimmäismäärän rai-oissa. V aitioneu-
11539: vosto vahvistaa perusteet sille, kuinka monta
11540: valtionavustukseen oikeuttavaa virkaa yleisessä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11541: oikeusaputoimistossa voi oUa. kuuta 1982.
11542: Jos yleisessä oikeusaputoimistossa on ennen
11543: 24 § 1 päivää tammikuuta 1982 täytetty valtion-
11544: Tämän lain mukaiseen valtionavustukseen avustukseen oikeuttava virka, johon tämän lain
11545: oikeuttavat käyttömenot ovat 'Seuraavat: nojalla vahvistettavien perusteiden mukaan ei
11546: enää voida myöntää valtionavustusta, valtion-
11547: N:o 1.58 13
11548:
11549: avustus voidaan tämän lain nojalla määrätä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
11550: aleunettavaksi tai lakkautettavaksi aikaisintaan täy•täntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
11551: tammikuun 1 päivästä 1987. siin.
11552:
11553:
11554: Helsingissä 9' päivänä lokakuuta 19'81
11555:
11556:
11557: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
11558: Pääministeri
11559: MAUNO KOIVISTO
11560:
11561:
11562:
11563:
11564: Oikeusministeri Christoffer Taxell
11565: 14 N:o 1.58
11566: i.
11567: • • : ; ; ; ~·, , ; ~ : ; ,• ·!
11568: · Liite
11569:
11570:
11571: Laki
11572: yleisestä oikeusaputoiminnasta anne~ Jam muuttamisesta
11573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11574: muutetaan yleisestä oikeusaputoiminnasta 2 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (88/
11575: 73) 3, 12 ja 21 §, 22 §:h·: 1 momentti, 24 §:n 1 momentin 8 kohta ja 27 §:n 2 mo-
11576: mentti sekä
11577: lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, 13 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 21 a §, 22 §:ään
11578: uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 26 a, 27 a ja: .30 a § ;seuraavasti:
11579:
11580: Voimassa oleva laki Ehdotus
11581:
11582: 2 §
11583:
11584: Yleisen oikeusaputoimiston toimialueen hen-
11585: kikirjoitetun asukasmäärän tulee olla vähintään
11586: 20 000. Toimialue voi olla asukasmäärältään
11587: pienempi, jos palveluiden tarve ja saavutetta-
11588: vuus sitä edellyttävät. Palveluiden tarvetta ja
11589: saavutettavuutta arvioitaessa on otettava huo-
11590: mioon alueen laajuus ja vaikeat liikenneolot,
11591: palveluiden kysyntä ja asianajotoiminnan vä-
11592: häisyys sekä oikeudellinen ja kielellinen jaotus.
11593:
11594: 3 s. 3 §
11595: Yleisen oikeusaputoiminnan yleinen valvon- Yleisen oikeusaputoiminnan yleinen suunnit-
11596: ta kuuluu oikeusministeriölle. telu, ohjaus ja valvonta kuuluvat oikeusminis-
11597: teriölle.
11598: Oikeusministeriö voi velvoittaa toiminnan
11599: ulkopuolella olevan kunnan laatimaan määrä-
11600: aikaan mennessä suunnitelman yleisen oikeus-
11601: aputoiminnan järjestämiseksi alueellaan. Suun-
11602: nittelumääräys voidaan antaa myös kunnalle,
11603: joka jo harjoittaa yleistä oikeusaputoimintaa,
11604: jos 2 §:n 2 momentin mukaisen toimialueen
11605: muodostaminen sitä vaatii.
11606:
11607: Yleisen oikeusavun antaminen
11608: 12 §
11609: Yleistä oikeusapua on annettava 1 §:n 1 mo- Yleistä oikeusapua annetaan henkilölle, jolla
11610: mentissa tarkoitetulle henkilölle sen kunnan on väestökirjalain (141/69) mukainen koti-
11611: oikeusaputoimiston toimesta, jossa hänellä on paikka Suomessa. Oikeusapua voidaan antaa
11612: väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka. myös henkilölle, jolla ei ole kotipaikkaa Suo-
11613: messa, jos asialla, jossa oikeusapua pyydetään,
11614: on yhteys Suomeen ja oikeusavun antamista
11615: voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää pe-
11616: rusteltuna.
11617: Ulkomaalaiselle, kansalaisuutta vailla oleval- Yleistä oikeusapua antaa sen kunnan oikeus-
11618: le tai muulle henkilölle, jolla ei ole 1 momen- aputoimisto, jossa oikeusavun pyytäjällä on
11619: N:o 158 15
11620:
11621: Voimassa oleva laki Ehdotus
11622:
11623: tissa tarkoitettua kotipaikkaa Suomessa, anne- kotipaikka. Jos oikeusavun pyytäjällä ei ole
11624: taan oikeusapua sen kunnan oikeusaputoimis~ Suomessa kotipaikkaa, oikeusapua antaa sen
11625: ton toimesta, jossa hän oleskelee. · kunnan oikeusaputoimisto, jossa hän oleskelee
11626: tai jossa asian hoitaminen on tarkoituksenmu-
11627: kaista. ··
11628:
11629: 13 §
11630:
11631: Oikeusministeriö vahvistaa ne yleiset perus-
11632: teet, joiden nojalla oikeusavun hakijan kuu-
11633: kausittaisia käyttövaroja, omaisuutta, elatus-
11634: velvollisuutta ja muita taloudelliseen asemaan
11635: vaikuttavia seikkoja on arvioitava harkittaessa
11636: yleisen oikeusavun antamista ja siitä perittävää
11637: korvausta. ·· ·
11638: 21 §. 21 §
11639: Oikeusavustajan on kehotettava korvausvel- Yleisen oikeusavun antamisesta kunnalle ai-
11640: volliseksi katsottua oikeusavun saajaa suoritta- heutuneet kustannukset, jotka oikeusapua saa-
11641: maan määrätty. korvaus kunnalle määräajassa. neen on 20 §:n nojalla korvattava kunnalle,
11642: Jollei korvausta suoriteta määräajassa, oikeus- sekä kunnan varoista yleistä oikeusapua saa-
11643: apulautakunhah· on ajettava oikeusavun saajaa neen puolesta suoritetut kulut, saadaan oikeus-
11644: vastaan lääninhallituksessa vaatimusta hänen apulautakunnan päätöksen nojalla periä asian-
11645: velvoittamises'taån maksamaan korvauksen mää- omaiselta siinä järjestyksessä kuin verojen ja
11646: rä kunnalle .. maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
11647: Jos kunnalle määrättyä korvausta ilmeisesti laissa (367 /61) on säädetty. Ennen päätöksen
11648: ei saataisi perityksi, voidaan 1 momentissa mai- tekoa lautakunnan on varattava maksuvelvolli-
11649: nitun vaatimuksen ajamisesta luopua. selle tilaisuus tulla kuulluksi. Jos korvausta ei
11650: ilmeisesti saataisi perityksi, lautakunta voi luo-
11651: pua sen perimisestä.
11652:
11653: 21 § a
11654: Jos yleistä oikeusapua saaneen vastapuoli oi-
11655: keudenkäynnissä häviää asian, hänet on vel-
11656: voitettava korvaamaan kunnalle asiasta aiheu-
11657: tuneet kulut ja oikeusavustajan arvioitu palkkio
11658: samojen perusteiden- mukaan kuin oikeuden-
11659: käyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kes-
11660: ken on säädetty. Korvaus voidaan jättää tuo-
11661: mitsematta tai sen määrää alentaa, jos korvaus-
11662: velvollisuus asianomaisen taloudellisiin oloihin
11663: nähden muodostuisi kohtuuttom~ksi. Yleisen
11664: oikeusavustajan taikka asiaa hoitavan asi~naja
11665: jan tulee esittää selvitys suorittamistaan toi-
11666: mista ja kunnalle aiheutuneista kuluista, . jo(~
11667: !ei sitä katsota tarpeettomaksi.
11668:
11669: Valtionavustus
11670: 22 §
11671: Yleisestä oikeusaputoiminnasta aiheutuviin
11672: ~-- : '' '· todellisiin oikeusministeriön tarpeellisiksi har-
11673: 16 N:o 158
11674:
11675: Voimassa oleva laki Ehdotus
11676:
11677: kitsemiin käyttömenoihin lllllnetaan valtionavus-
11678: tusta kuntakoh1:aLsesti yleisen kuntien kanto..
11679: kykyluokituksen mukaan seuraavasti:
11680: kantokyky- vahionavustus kantokyky- valtionavustus
11681: luokka prosentteina luokka prosentteina
11682: 1 ........................ 95 1 ........................ 75
11683: 2 ........................ 90 2 ........................ 70
11684: 3 ........................ 85 3 ........................ 65
11685: 4 ........................ 80 4 ........................ 60
11686: 5 ........................ 75 5 ........................ 55
11687: 6 ........................ 70 6 ........................ 50
11688: 7 ........................ 65 7 ........................ 45
11689: 8 ........................ 60 8 ........................ 40
11690: 9 ........................ 55 9 ........................ 35
11691: 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
11692:
11693:
11694: Uuden henkilöstön palkkauksestt~ ja tällaisen
11695: henkilöstön muista palvelussuhteen ehdoista
11696: aiheutuviin käyttökustannuksiin suoritetaan
11697: valtionavustusta valtion tulo- ja menoarviossa
11698: asetetun enimmäismäärän rajoissa. V altioneu-
11699: vosto vahvistaa perusteet sille, kuinka monta
11700: valtionavustukseen oikeuttavaa virkaa yleisessä
11701: oikeusaputoimistossa voi olla.
11702:
11703: 24 §
11704: Tämän lain mukaiseen valtionavustukseen
11705: oi:keut.tavat käyttömenot ovat seuraavat:
11706:
11707: 8) posti-, puhelin- ja muut välttämättömät 8) posti-, puhelin- ja muut välttämättömät
11708: toimistomenot, toimistomenot, mukaan lukien asiakkaan puo-
11709: lesta maksuttamassa oikeudenkäynnissä suori-
11710: tetut tarpeelliset kulut,
11711:
11712:
11713: 24 a §. 24a §
11714: Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa on (Pykälän soveltaminen lakkaa 31. 12. 1981.)
11715: säädetty, oikeusministeriö voi valtion tulo- ja
11716: menoarvion rajoissa asettaa rajoituksia yleisen
11717: oikeusaputoimiston henkilökunnan palkkauk-
11718: sesta ja muista palvelussuhteen ehdoista aiheu-
11719: tuvista käyttömenoista suoritettavalte valtion-
11720: avustukselle. Mitä edellä on sanottu, ei kui-
11721: tenkaan sovelleta, jos yleisen oikeusaputoimin-
11722: nan kannalta tarpeellinen virka on täytetty en-
11723: nen lain voimaan tuloa.
11724: 26 a §
11725: Oikeusministeriö voi alentaa valtionavustus-
11726: ta tai lakkauttaa valtionavustuksen suorittami-
11727: sen, jos yleisen oikeusaputoimiston toimi-
11728: N:o 158 17
11729:
11730: Voimassa oleva laki Ehdotus
11731:
11732: alue ei täytä 2 §:n 2 momentissa säädettyjä
11733: edellytyksiä eikä kunta ole oikeusministeriön
11734: asettamaan määräaikaan mennessä esittänyt
11735: 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua, säädetyt
11736: edellytykset täyttävää suunnitelmaa yleisen
11737: oikeusaputoiminnan uudelleenjärjestämiseksi.
11738:
11739: Täydentäviä säännöksiä
11740: 27 §
11741:
11742: Virka-avun saajan on korvattava siitä aiheu- Virka-avun saajan on korvattava ,siitä aiheu-
11743: tuneet kohtuulliset kustannukset. Oikeusminis- tuneet kustannukset.
11744: teriö voi tarvittaessa vahvistaa virka-avun kor-
11745: vaamisessa noudatettava! laskutusperusteet.
11746:
11747:
11748: 27 a §
11749: Oikeusministeriö vahvistaa laskutusperusteet,
11750: joita noudatetaan perittäessä yleistä oikeusapua
11751: saaneelta 13 §:ssä tarkoitettua korvausta taik-
11752: ka virka-apua saaneelta yleiseltä oikeusaputoi-
11753: mistolta 27 §:ssä tarkoitettua korvausta. Las-
11754: kutusperusteissa otetaan huomioon yleisen oi-
11755: keusavun antamisesta aiheutuvat kustannukset.
11756:
11757: 30 a §
11758: Oikeusapulautakunnan tekemään päätökseen
11759: saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin
11760: kunnallislaissa (953/76) on säädetty muutok-
11761: sen hakemisesta kunnallisen lautakunnan pää-
11762: tökseen.
11763:
11764: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11765: kuuta 1982.
11766: Jos yleisessä oikeusaputoimistossa on ennen
11767: 1 päivää tammikuuta 1982 täytetty valtion-
11768: avustukseen oikeuttava virka, johon tämän lain
11769: nojalla vahvistettavien perusteiden mukaan ei
11770: enää voida myöntää valtionavustusta, valtion-
11771: avustus voidaan tämän lain nojalla määrätä
11772: alennettavaksi tai lakkautettavaksi aikaisintaan
11773: tammikuun 1 päivästä 1987.
11774: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
11775: täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpitei-
11776: siin.
11777:
11778:
11779:
11780:
11781: 3 168100807N
11782: 1981 vp. n:o 159
11783:
11784:
11785:
11786:
11787: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden asioiden siir-
11788: tämisestä Vaasan hovioikeudesta Rovaniemen hovioikeuteen
11789:
11790:
11791: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11792:
11793: Esityksen tarkoituksena on siirtää Vaasan sin Rovaniemen hovioikeuspiiriin kuuluvista
11794: hovioikeudesta Rovaniemen hovioikeuteen ne tuomioistuimista. Käsittelemättä olevia asioita
11795: vielä käsittelemättä olevat asiat, jotka ovat tul- on noin 400. Laki on tarkoitettu tulemaan
11796: leet vuonna 1980 Vaasan hovioikeuteen nykyi- voimaan 1. 12. 1981.
11797:
11798:
11799:
11800:
11801: PERUSTELUT
11802:
11803: Laissa kahden uuden hovioikeuden perusta- matoota asiaa. Vastaavasti Rovaniemen hovioi-
11804: misesta (318/7 6) on säädetty, että asetuksella keudessa oli 486 ratkaisematonta asiaa eli kun
11805: voidaan säätää uuden hovioikeuden tuomiopii- Rovaniemen hovioikeudessa 1. 9. 1981 aloittaa
11806: riin kuuluvasta yleisestä alioikeudesta tai muus- toimintansa kolmas vakinainen jaosto, voidaan
11807: ta viranomaisesta 1 päivänä tammikuuta 1976 siellä arvioida olevan noin 162 ratkaisematonta
11808: tai sen jälkeen muuhun hovioikeuteen saapunei- asiaa jaostoa kohden.
11809: den, hovioikeudessa käsittelemättä olevien asioi- Rovaniemen hovioikeuden kolmannen jaos-
11810: den siirtämisestä hovioikeuteen. Rovaniemen ton perustaminen merkitsi käytännössä tulo- ja
11811: hovioikeutta perustettaessa siirrettiin Vaasan menoarvion mukaisesti Vaasan hovioikeuden
11812: hovioikeudesta uuteen hovioikeuteen käsittele- ylimääräisen jaoston lakkauttamista. Vajaalukui-
11813: mättä olevat muutoksenhakuasiat, joiden mää- sena sen toimiaikaa on kuitenkin hallituksen
11814: räpäivä muutoksenhakua varten oli 1 päivänä esityksessä vuoden 1982 tulo- ja menoarvioksi
11815: maaliskuuta 1979 tai sen jälkeen. ehdotettu jatkettavaksi 30. 11. 1982 saakka.
11816: Rovaniemen hovioikeus aloitti toimintansa Hovioikeuksien työtilanteen tasoittamiseksi eh-
11817: 1. 5. 1979 kaksijaostoisena. Sen toimialue jäi dotetaan, että Rovaniemen hovioikeuspiiriin
11818: pienemmäksi kuin mitä alunperin oli tarkoitet- siirretyiltä alueilta Vaasan hovioikeuteen 1. 1.
11819: tu. Asetuksella hovioikeuksista annetun asetuk- 1980 jälkeen saapuneet vielä käsittelemättä ole-
11820: sen 1 § :n muuttamisesta (717 /80) Rovanie- vat noin 400 asiaa siirrettäisiin Rovaniemen
11821: men hovioikeuden tuomiopiiriä laajennettiin si- hovioikeuden käsiteltäviksi. Näin saavutettaisiin
11822: ten, että siihen siirrettiin Vaasan hovioikeus- myös se etu, että samalta alueilta olevien asian-
11823: piiristä Muhoksen ja Oulun tuomiokunnat sekä osaisten jutut olisivat kaikki saman hovioikeu-
11824: Oulun kaupunki vuoden 1981 alusta lukien. den ratkaistavina.
11825: Vuoden 1981 tulo- ja menoarvion mukaisesti Uusia hovioikeuksia perustettaessa voitiin
11826: hovioikeuteen on perustettu kolmas jaosto 1. 9. asioiden siirtämisestä säätää asetuksella. Kun
11827: 1981 lukien. Viimeksi siirretyiltä alueilta vuon- nyt on kysymys hovioikeuden perustamisen jäl-
11828: na 1980 saapuneita asioita on vielä Vaasan ho- keen saapuneiden asioiden siirtämisestä, on
11829: vioikeuden käsiteltävinä. siitä säädettävä lailla.
11830: Vaasan hovioikeudessa oli kesäkuun päättyes-
11831: sä laadituo tilaston mukaan 4 127 ratkaisema- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
11832: tonta asiaa, mikä merkitsee viittä vakinaista nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11833: ja yhtä ylimääräistä jaostoa kohti 688 ratkaise-
11834: 168101076B
11835: 2 N:o 159
11836:
11837:
11838: Laki
11839: eräiden asioiden siirtämisestä Vaasan hovioikeudesta Rovaniemen hovioikeuteen
11840:
11841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11842:
11843: 1 § Vaasan hovioikeuden on viipymättä ilmoitet-
11844: Rovaniemen hovioikeuspiiriin kuuluvasta tava asian siirtämisestä hovioikeuteen saapuville
11845: yleisestä alioikeudesta Vaasan hovioikeuteen tulleille asianosaisille. Ilmoitus voidaan lähettää
11846: saapuneet 1 päivänä marraskuuta 1981 käsit- postitse asianosaiselle tai hänen asiamiehelleen.
11847: telemättä olevat muutoksenhakuasiat, joissa ali-
11848: oikeuden ratkaisu on annettu tai julistettu 2 2 §
11849: päivänä tammikuuta 1980 tai sen jälkeen, siir- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11850: retään Rovaniemen hovioikeuden käsiteltäviksi. kuuta 1981.
11851:
11852:
11853: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
11854:
11855:
11856: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
11857: Pääministeri
11858: MAUNO KOIVISTO
11859:
11860:
11861:
11862:
11863: Oikeusministeri Christoffer Taxell
11864: 1981 vp. n:o 160
11865:
11866:
11867:
11868:
11869: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaislain 3 §:n
11870: muuttamisesta
11871:
11872:
11873:
11874: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11875:
11876: Esityksessä ehdotetaan arpajaislain 3 §: ää tettäväksi nyt käytössä oleviin pelilaitteisiin,
11877: muutettavaksi niin, että sen nojalla voitaisiin kuten rulettiin, rinnastettavia muita rahapelejä,
11878: myöntää lupa paitsi peliautomaattien ja peli- esimerkiksi kortti- ja noppapelejä.
11879: laitteiden myös pelien pitämiseen maksua vas- Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
11880: taan käytettävänä. Tarkoituksena on, että Raha- heti sen jälkeen kun eduskunta on sen hyväk-
11881: automaattiyhdistys saisi oikeuden asettaa käy- synyt.
11882:
11883:
11884:
11885:
11886: YLEISPERUSTELUT
11887:
11888: 1. Nykyinen tilanne 1.2. Käytäntö
11889:
11890: 1.1. Lainsäädäntö Raha-automaattiyhdistyksellä on maksua vas-
11891: taan käytettäväksi asetettuina muun muassa
11892: Arpajaislain 3 §: n 4 momentin ( 922/72) noin 10 000 raha-automaattia, joista valtaosa on
11893: mukaan voidaan peliautomaattien ja muiden niin sanottuja pajatsoja. Rulettipelejä yhdistyk-
11894: lain 1 § :n 2 momentissa tarkoitettujen pelilait- sellä on käytettäväksi asetettuina noin 100
11895: teiden pitämiseen maksua vastaan käytettävänä kappaletta. Rulettien sijoituspaikat ovat ylei-
11896: antaa lupa automaattitoimintaa harjoittamaan sesti keskitasoa korkealuokkaisempia hotelleja
11897: perustetulle julkisoikeudelliselle yhdistykselle ja anniskeluravintoloita.
11898: varojen hankkimiseksi laissa lueteltuihin tar- Luonteeltaan rulettipeleihin rinnastettavia
11899: koituksiin. Raha-automaattiasetuksen 1 § :n 2 ovat erilaiset kortti- ja noppapelit. N1issä mais-
11900: momentissa ( 884/7 6) on säädetty, että edellä sa, joissa rulettipeli on sallittu, näiden ohella
11901: mainitussa lainkohdassa tarkoitettu julkisoikeu- samoissa pelihuoneistoissa on yleisesti myös
11902: dellinen yhdistys on Raha-automaattiyhdistys. mainittuja pelejä käytettävinä. Muun muassa
11903: Arpajaislain 1 §:n 2 momentin mukaan kos- Ruotsissa on mahdollista viranomaisen luvalla
11904: kevat lain säännökset arpajaisista myös peli- toimeenpanna ruletti- ja korttipelejä annis-
11905: automaattien ja muiden pelilaitteiden sekä keluravintoloissa.
11906: pelien pitämistä maksua vastaan käytettävänä.
11907: Siten esimerkiksi korttipelin tai nappapelin
11908: luvaton toimeenpaneminen maksua vastaan on 1.3. Muutoksen syyt
11909: arpajaislain 6 § :n nojalla rangaistava teko.
11910: Laki ei kuitenkaan tunne mahdollisuutta luvan Viranomaisten valvonnassa olevien, suhteel-
11911: myöntämiseen tällaisten pelien toimeenpanemi- lisen pienimuotoisten rahapelien toimeenpane-
11912: seen, koska kysymyksessä ei ole peliautomaatti mista on pidetty sosiaalisesti hyväksyttävänä.
11913: eikä pelilaite. Anniskelupoliittisesti oikeansuuntaisena on pi-
11914: 168100552E
11915: 2 N:o 160
11916:
11917: detty sitä, että ravintoloissa on tarjolla vaihto- Pelitoiminnan laajentaminen korttipelejä kä-
11918: ehtoisia maksullisia ajanvietemuotoja, JOlta sittäväksi edellyttää lisähenkilökunnan paikkaa-
11919: muun muassa rahapelit ovat. Tällaisten rahape- mista. Kukin pelipöytä tarvitsee pelinhoitajan,
11920: lien valikoiman kohtuullista laajentamista voi- joka on pelin toimeenpanijan, Raha-automaatti-
11921: daan pitää tarkoituksenmukaisena. Luvallisilla yhdistyksen palveluksessa. Toiminnan laajenta-
11922: rahapeleillä on kokemuksen mukaan myös lai- misella olisi siten tämänkaltaisia työpaikkoja
11923: tonta pelitoimintaa hillitsevä vaikutus. lisäävä vaikutus.
11924: Korttipelien toimeenpanemisen ei voida
11925: 2. V a 1m i s te 1 u e 1 i me t ja 1 a u sun- edellyttää mainittavasti lisäävän Raha-automaat-
11926: non antajat tiyhdistyksen tuottoa. Yhdistyksen bruttotulot
11927: rulettitoiminnasta vuodelta 1980 olivat noin
11928: Aloitteen arpajaislain muuttamisesta tassa 20 miljoonaa markkaa. Mahdollisesta korttipeli-
11929: esitetyliä tavalla on tehnyt Raha-automaatti- toiminnasta saatavat tulot on arvioitava tätä vä-
11930: yhdistys. Jo aikaisemmin on hotelli- ja ravin- häisemmiksi.
11931: tolaneuvosto ehdottanut, että ryhdyttäisiin toi-
11932: menpiteisiin, jotka mahdollistaisivat Black
11933: Jack-korttipelin majoitus- ja ravitsemisliikkeissä 4. Muita e s i t y k s e en vai k u t tavia
11934: Raha-automaattiyhdistyksen toimeenpanemana. seikkoja
11935: Esitysluonnoksesta on hankittu lausunnot
11936: Raha-automaattiyhdistykseltä, valtiovarainminis- Lain vahvistamisen yhteydessä on tarkoitus
11937: teriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä. antaa asetus raha-automaattiasetuksen muutta-
11938: misesta. Se sisältäisi lainmuutoksesta aiheutu-
11939: 3. Esityksen organisatoriset ja vat tekniset muutokset. Kunkin uuden pelin
11940: taloudelliset vaikutukset käyttöönottaminen edellyttäisi asetuksen mu-
11941: kaan suostumuksen saamista sisäasiainministe-
11942: Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia. riöltä, joka myös v::thvistaisi pelissä saatavien
11943: Raha-automaattiyhdistyksellä on automaattitoi- voittojen ja pelipanosten enimmäismäärät. Me-
11944: minnan ja rulettitoiminnan pitkäaikaisena har- nettely olisi siten sama, jota jo nyt noudate-
11945: joittajana edellytykset ja organisaatio myös eh- taan raha-automaattien ja pelilaitteiden, esi-
11946: dotetulle pelitoiminnan laajentamiselle. merkiksi tulettien osalta.
11947:
11948:
11949:
11950: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11951:
11952: 1. Lakiehdotuksen perustelut Yksittäistä peliä koskeva poliisiviranomaisen
11953: lupa olisi tarpeen vain silloin, kun poliisipiirin
11954: 3 §:n 4 momentti. Lainkohtaa ehdotetaan päällikkö sitä erityisestä syystä vaatii. Muutoin
11955: muutettavaksi siten, että peliautomaattien ja riittäisi Raha-automaattiyhdistyksen asiasta te-
11956: muiden lain 1 § :n 2 momentissa mainittujen kemä ilmoitus, kuten raha-automaattien, peli-
11957: pelilaitteiden lisäksi automaattitoimintaa har- laitteiden ja ajanvieteautomaattien osalta jo
11958: joittamaan perustetulle julkisoikeudelliselle yh- nyt menetellään.
11959: distykselle voitaisiin antaa lupa myös 1 § :n 2
11960: momentin tarkoittamien pelien pitämiseen mak-
11961: sua vastaan käytettävänä. Tällaisilla peleillä tar- 2. Voimaan t u 1 o
11962: koitettaisiin rulettipelien ohella yleisesti toi- Lain voimaantulo ei vaadi erityisiä järjeste-
11963: meenpantavia pelejä, joista tavallisimmat ovat lyjä viranomaisten tai Raha-automaattiyhdis-
11964: erilaiset kortti- ja noppapelit. tyksen taholla. La:ki on mahdollista määrätä
11965: 3 §:n 5 momentti. Tässä lainkohdassa tulemaan voimaan heti sen jälkeen kun edus-
11966: on raha-automaattien ja pelilaitteiden osalta kunta on sen hyväksynyt.
11967: siirrytty lupajärjestelmästä ilmoittamismenette-
11968: lyyn. Ilmoittamismenettely ulotettaisiin kos- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11969: kemaan myös esityksen tarkoittamia pelejä. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11970: N:o 160 3
11971:
11972:
11973:
11974: Laki
11975: arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
11976:
11977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpaJals-
11978: lain 3 §:n 4 ja 5 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 4 momentti 29 päivänä joulukuuta
11979: 1972 annetussa laissa (922/72) ja 5 momentti 16 päivänä marraskuuta 1979 annetussa
11980: laissa ( 816/79), näin kuuluviksi:
11981:
11982: 3 §
11983: verrattavaan lomanviettomahdollisuuksien edis-
11984: Peliautomaattien ja muiden 1 §:n 2 mo- tämiseen.
11985: mentissa tarkoitettujen pelilaitteiden ja pelien Kutakin tässä pykälässä mainittua toimintaa
11986: pitämiseen maksua vastaan käytettävänä voi- varten saadaan samaksi ajaksi myöntää ainoas-
11987: daan antaa lupa automaattitoimintaa harjoitta- taan yksi lupa. Asetuksella voidaan kuitenkin
11988: maan perustetulle julkisoikeudelliselle yhdistyk- säätää, että peliautomaattien ja muiden 1 §:n
11989: selle. Lupa voidaan antaa varojen hankkimisek- 2 momentissa tarkoitettujen pelilaitteiden ja
11990: si yleisen kansanterveyden edistämiseen, lasten- pelien käytettävänä pitäminen on sallittua
11991: suojelun tukemiseen, aistiviallisten huoltami- ilman 4 momentissa tarkoitettua lupaa, jos
11992: seen, vanhusten huollon tukemiseen, invalidi- siitä on ennakolta ilmoitettu poliisipiirin pääl-
11993: huollon tukemiseen, nuorisokasvatuksen kehit- likölle.
11994: tämiseen, valmistautumiseen ihmishenkien suo-
11995: jelemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuk-
11996: sissa ja kaikille avoimien lomanviettopaikkojen Tämä laki tulee voimaan päivänä
11997: hankkimiseen tai ylläpitämiseen taikka tähän kuuta 198 .
11998:
11999:
12000: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
12001:
12002:
12003: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
12004: Pääministeri
12005: MAUNO KOIVISTO
12006:
12007:
12008:
12009:
12010: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
12011: 4 N:o 160
12012:
12013: Liite
12014:
12015:
12016:
12017:
12018: Laki
12019: arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
12020:
12021: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpajais-
12022: lain 3 § :n 4 ja 5 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 4 momentti 29 päivänä joulukuuta
12023: 1972 annetussa laiS'sa ( 922/72) ja 5 momentti 16 päivänä marraskuuta 1979 annetussa
12024: laissa ( 816/79), näin kuuluviksi:
12025:
12026: Voimassa oleva laki Ehdotus
12027:
12028: 3 §
12029:
12030: Peliautomaattien ja muiden 1 §:n 2 mo- Peliautomaattien ja muiden 1 §:n 2 mo-
12031: mentissa tarkoitettujen pelilaitteiden pitämi- mentissa tarkoitettujen pelilaitteiden ja pelien
12032: seen maksua vastaan käytettävänä voidaan pitämiseen maksua vastaan käytettävänä voi-
12033: antaa lupa automaattitoimintaa harjoittamaan daan antaa lupa automaattitoimintaa harjoitta-
12034: perustetulle julkisoikeudelliselle yhdistykselle maan perustetulle julkisoikeudelliselle yhdistyk-
12035: varojen hankkimiseksi yleisen kansantervey- selle. Lupa voidaan antaa varojen hankkimisek-
12036: den edistämiseen, lastensuojelun tukemiseen, si yleisen kansanterveyden edistämiseen, lasten-
12037: aistiviallisten huoltamiseen, vanhusten huol- suojelun tukemiseen, aistiviallisten huoltami-
12038: lon tukemiseen, invalidihuollon tukemiseen, seen, vanhusten huollon tukemiseen, invalidi-
12039: nuorisokasvatuksen kehittämiseen, valmistau- huollon tukemiseen, nuorisokasvatuksen kehit-
12040: tumiseen ihmishenkien suojelemiseen ja pelas- tämiseen, valmistautumiseen ihmishenkien suo-
12041: tamiseen suuronnettomuuksissa ja kaikille avoi- jelemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuk-
12042: mien lomanviettopaikkojen hankkimiseen tai sissa ja kaikille avoimien lomanviettopaikkojen
12043: ylläpitämiseen taikka tähän verrattavaan loman- hankkimiseen tai ylläpitämiseen taikka tähän
12044: viettomahdollisuuksien edistämiseen. verrattavaan lomanviettomahdollisuuksien edis-
12045: Kutakin tässä pykälässä mainittua toimintaa tämiseen.
12046: varten saadaan samaksi ajaksi myöntää ainoas- Kutakin tässä pykälässä mainittua toimintaa
12047: taan yksi lupa. Asetuksella voidaan kuitenkin varten saadaan samaksi ajaksi myöntää ainoas-
12048: säätää, että peliautomaattien ja muiden 1 §:n taan yksi lupa. Asetuksella voidaan kuitenkin
12049: 2 momentissa tarkoitettujen pelilaitteiden käy- säätää, että peliautomaattien ja muiden 1 § :n
12050: tettävänä pitäminen on sallittua ilman 4 mo- 2 momentissa tarkoitettujen pelilaitteiden ja
12051: mentissa tarkoitettua lupaa, jos siitä on enna- pelien käytettävänä pitäminen on sallittua
12052: _kolta ilmoitettu poliisipiirin päällikölle. ilman 4 momentissa tarkoitettua lupaa, jos
12053: siitä on ennakolta ilmoitettu poliisipiirin pääl-
12054: likölle.
12055:
12056: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12057: kuuta 198 .
12058: 1981 vp. n:o 161
12059:
12060:
12061:
12062:
12063: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnille palo- ja pe-
12064: lastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja
12065: -avustuksista annetun lain 1 ja 7 §:n muuttamisesta
12066:
12067:
12068:
12069: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12070:
12071: Esitykses,sä ehdotetaan muutettavaksi kun- nat tulisivat oikeutetuksi valtionosuuteen vuo-
12072: nille palo- ja pelastustoimen klliStannuksiin suo- den 1983, kantokykyluokkiin 6-7 kuuluvaJt
12073: ritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista kunnat vuoden 1984 ja kantokykyluokkiin 8-
12074: annettua lakia siten, että valtionosuUJSProsent- 10 kuuluvat kunnat vuoden 1985 alusta lu-
12075: teja alennettaisiin 4-10 kantokykyluokkiin kien. Tämä laki on ns. budjettilaki ja olisi
12076: kuuluvien kuntien osalta viisi prosenttiyksik- lain sen vuoksi tultav·a voimaan 1 päivänä
12077: köä ja että 5 kanrokyk:yluokkaan kuuluvart: kun- 'tammikuuta 1982.
12078:
12079:
12080:
12081:
12082: PERUSTELUT
12083:
12084: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset den 1983 ja kantokykyludkkiin 8~10 kuulu-
12085: vail: kunnat vuoden 1984 alusta lukien. Kanto-
12086: Heinäkuun 4 päivänä 1975 on annettu laki kykyluokkiin 1-3 kuuluvat kunnat ovat saa-
12087: kunnille palo- ·ja pelastustoimen kustannuksiin neet k)llsymyksessä olev.aa valtionosuutta jo
12088: suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksis- ·vuoden 1976 alusta lukien.
12089: ta (560/75). Lain mukaoo on valtionosuus 1 Valtion :taloudellisten vaikeuksien vuoksi on
12090: kantokykyluokkaan kuuluville kunnille 75% valtionosuusmenojen kasvua hidastettava. Val-
12091: palo- ja pelastustoimen käyttökustannuksista, tion kannalta on ky,symys uusista menoista.
12092: kantokykyluokkaan 2 kuuluville kunnille 65 %, tBsitetään, että valtionosuuden prosenttiluku-
12093: kantokykyludkkaan 3 kuuluville kunnille 55% ja ·alennettai:siin viisi prosenttiyksikköä 4-10
12094: 1ja sen jälkeen valtionosuusprosentti laskee viisi kantokykyluokissa. Valtionosuusprosentit tuli-
12095: prosenttiyksmköä kut·adcin kantokykyluokkaa sivat 1siten olemaan kantokykyluokittain: 4/
12096: kohti. K;antokykyluokkaan 10 kuuluvien kun- 45 %, 5/40 %, 6/35 %, 7/30 %, 8/25 %,
12097: tien valtionosuuspt:osemtiluku on ·siten 20. 9/20% ja 10/15%. Alennukset koskisivat
12098: :Lain 7 § :ää on muutettu voimaan tulon jäl- myös aluehälytyskeskusten kustannuksiin mak-
12099: keen kolme kertaa, viimeksi 19 päivänä joulu- settavia: vai tionosuuksia.
12100: kuuta 1980 (868/80). Tämän viimdsen muu- ,valtionosuusjärjestelmän toteuttamista esite-
12101: •tdksen mukaan saavat 4-5 kantokykyluokkiin tään ly:kättäväkisi siten, että v;altionosuuden pii-
12102: kuuluvat kunnat 'lnaltionosuutta palo- ja pelas- riin tulisivat vuonna 1982 uusina kuntina vain
12103: tustoimen tkäytJtökustannuksi1n vuoden 1982, 4 !kantokykyluokkaan kuu1uvat kunnail:. Kanto-
12104: kantokykyluokkiin 6-7 kuuluvat kunnat vuo- ky:kyluokkaan 5 kuuluvat kunnat sa~sivat val-
12105: 16&1010661'
12106: 2 N:o 161
12107:
12108: tienosuutta vuoden 1983, kantokykyluokkiin valtionosuusmenot n. 1 050 000 mk. Kanto-
12109: 6-7 kuuluvat kunnat vuoden 1984 ja kanto- kykyluokkaan 5 kuuluvien kuntien valtion-
12110: kyikyluokkiin 8-10 kuuluvat kunnat vuoden osuuSitllenot olisivat olleet n. 31 000 000 mk.
12111: 1985 alusta lukien. Aluehälytyskeskuksen kus- Aluehälytyskeskuksia koskevat valtionosuusme-
12112: tannUiksiin maksettava valtionosuus alenisi 4- not vähenesivät 4 kantokykyluokkaan kuulu-
12113: 10 kantJOkykyluokissa siten, että alentune1ta vien kuntien osalta n. 200 000 mk. Lain muu-
12114: valtionosuusprosentteja alettaisiin noudattaa toksella arvioidaan saatav,an aikaan säästöä vuo-
12115: kunkin kunnan osalta vasta sitten kun kunta den 1982 valtion menoissa yhteensä n.
12116: alkaa saada valtionosuutta kunnan muun palo- 32 250 000 mk.
12117: ja pela~>tustoimen käyttökustannuksiin. Siihen
12118: saakka noudflltettaisiin nyt voimassa oLevia val-
12119: tionosuusprosentteja. 3. Voimaantulo
12120:
12121: Lain muutos tulisi saattaa voimaan vuoden
12122: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset 1982 alus.ta lukien, jotta <tavoitteena olevat
12123: säästöt toteutuisivat.
12124: Kun kantoky:kyluok:kaan 4 kuuluvien kun-
12125: tien va1tionosuusprosentti laskee 5 prosentti- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
12126: yksikköä, luvusta 50 luikuun 45, vähenevät nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12127:
12128:
12129:
12130:
12131: Laki
12132: kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista
12133: ja -avustuksista a..'lnetun lain 1 ja 7 § :n muuttamisesta
12134:
12135: Eduskunnan päätöksen muka1sesti
12136: muutetaan kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista
12137: ja -avustuksis,ta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (560/75) 1 § ja 7 §:n 1 mo-
12138: mentti,
12139: näistä 7 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976,
12140: 8 päivänä joulukuuta 1978 ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetui1la laeilla ( 1131/76,
12141: 953/78 ja 868/80), ,sekä
12142: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siit:tyy 3 momentiksi
12143: seuraavasti:
12144:
12145: 1 § 8 ........................ 25
12146: Kunnalle suoritetaan palo- ~a pelastustoimes- 9 ........................ 20
12147: ta annetun lain (559/75) 6 §:ssä tarkoitetun 10 ........................ 15
12148: aluehälytyskeskuksen .perustamis- ja käyttökus-
12149: tannuksiin ,seuraava valtionosuus:
12150: Kunnan Valtionosuus 7 §
12151: kantokyky- prosenttia Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana :tammi-
12152: luokka kustannuksista kuuta 1976. Edellä 3 §:,ssä tarkoitettua val-
12153: 1 ........................ 75 tionosuutta suoritetaan ensimmäisen kerran
12154: 2 ........................ 65 kantdkykyluokkaan 4 kuuluviLle kunnille vuo-
12155: 3 ........................ 55 den 1982, kantokykyludkkaan 5 kuuluville
12156: 4 ........................ 45 kunnille vuoden 1983, kantokykyluokkiin 6-
12157: 5 ........................ 40 7 kuuluville kunnille vuoden 1984 j:a kanto-
12158: 6 ........................ 35 kykyluokkiin 8-10 !kuuluville kunnille vuo-
12159: 7 ........................ 30 den 1985 käyttökustannuksiin.
12160: N:o 161 3
12161:
12162: M1tä 1 §: ssä on säädetty, ·sovelletaan vasta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12163: sitten kun kunnan muun palo- ja pelastustoi- kuuta 1982.
12164: men käytJtökustannuksiin 1suoritetaan 1 momen-
12165: tin mukaan valtionosuutta. Siihen saa14:a nou-
12166: datetaan 1 § :n kumottu ja :säännöksiä.
12167:
12168:
12169:
12170:
12171: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
12172:
12173:
12174: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
12175: Pääministeri
12176: MAUNO KOIVISTO
12177:
12178:
12179:
12180:
12181: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
12182: 4 N:o 161
12183:
12184: Liite
12185: Laki
12186: kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista
12187: ja -avustuksista annetun lain 1 ja 7 §:n muuttamisesta
12188: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12189: muutetaan kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista
12190: ja -avustuksista 4 päivänä heiniikuuta 1975 annetun lain (560/75) 1 § ja 7 §:n 1 mo-
12191: mentti,
12192: näistä 7 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976,
12193: 8 päivänä joulukuuta 1978 1ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetuiLla laeilla ( 1131/76,
12194: 953/78 ja 868/80), sekä
12195: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nytkyinen 2 mdmentti siirtyy 3 momentiksi
12196: seuraavasti:
12197:
12198: Voimassa oleva laki Ehdotus
12199:
12200: 1 §
12201: Kunnalle suori!tetaan palo- ja pelastustoimes-
12202: ta annetun lain (559/75) 6 §:ssä tarkoitetun
12203: aluehälytyskeskUJksen perustamis- ja käyttökus-
12204: tannuksiin seuraava valtionosuus:
12205: Kunnan Valtionosuus Kunnan Valtionosuus
12206: kantokyky-< prosenttia kantokyky- prosenttia
12207: luokka kustannuksista luokka kustannuksista
12208: 1 ........................ 75 1 ........................ 75
12209: 2 ........................ 65 2 ........................ 65
12210: 3 ........................ 55 3 ........................ 55
12211: 4 ........................ 50 4 ........................ 45
12212: 5 ........................ 45 5 ........................ 40
12213: 6 ........................ 40 6 ........................ 35
12214: :7 ........................ 35 7 ........................ 30
12215: 8 ........................ 30 8 ........................ 25
12216: 9 ........................ 25 9 ........................ 20
12217: 10 ........................ 20 10 ........................ 15
12218:
12219: 7 s 7 §
12220: ·Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä •tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
12221: kuuta 1976. Edellä 3 §:ssä tarkoitettua val- kuuta 1976. Edellä 3 §:.ssä tarkoitettua val-
12222: tionosuutta suoritetall!n ensimmä~sen kerran tionosuultta suoritetaan ensimmäisen kerran
12223: katlitokyikyluol&iin 4-5 kuuluville kunnille kantokykyluokkaan 4 kuuluville kunnille vuo-
12224: vuoden 1982, kantokykyluokkiin 6-7 kuulu- den 1982, kantokykyluokkaan 5 kuuluville
12225: ville kunnille vuoden 1983 ja kantokyikyluok- kunnille vuoden 1983, kantokykyluokkiin 6-
12226: kiiln 8-10 kuuluville kunnille vuoden 1984 7 kuuluville kunnille vuoden 1984 ja kanto-
12227: käyttökustannuksiin. kykyluokkiin 8-10 kuuluville kunnille vuo-
12228: den 1985 käyttökustannuksiin.
12229: Mitä 1 §:ssä on säädetty, sovelletaan vasta
12230: sitten kun kunnan muun palo- ja pelastustoi-
12231: men käyttökustannuksiin suoritetaan 1 momen-
12232: tin mukaan valtionosuutta. Siihen saakka nou-
12233: datetaan 1 §:n kumottuja säännöksiä.
12234:
12235:
12236: Tämä laki tulu voimaan 1 päivänä tammi-
12237: kuuta 1982.
12238: 1981 vp. n:o 162
12239:
12240:
12241:
12242:
12243: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi etuostolain 1 ja 9 §:n
12244: muuttamisesta
12245:
12246:
12247:
12248:
12249: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12250:
12251: Etuostolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, Aikaa, jonka kuluessa kunnan on ilmoitetta-
12252: että se antaisi nykyistä paremmat ja selkeäm- va etuosto-oikeuden käyttämisestä, ehdotetaan
12253: mät mahdollisuuudet kunnille hankkia maata pidennettäväksi kahdesta kolmeen kuukauteen.
12254: myös virkistys- ja suojelutarkoituksiin. Yleis- Tiedoksiautomenettelyä koskevaa säännöstä eh-
12255: kaava-alueilla etuosto-oikeus ulotettaisiin koske- dotetaan samalla selvennettäväksi.
12256: maan myös muita kuin yhdyskuntarakentami- Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan
12257: seen liittyviä virkistys- ja suojelualueita. heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
12258:
12259:
12260:
12261:
12262: PERUSTELUT
12263:
12264: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset selväksi ja aiheuttanut käytännössä tulkintavai-
12265: keuksia. Tämä puolestaan saattaa johtaa tar-
12266: Voimassa olevan etuostolain (608/77) 1 §:n peettorniin oikeusriitoihin ja pitkään jatkuvaan
12267: 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan oikeudelliseen epävarmuuteen, mikä ei ole sen
12268: käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakenta- enempää kunnan kuin kaupan osapuoltenkaan
12269: mista varten. Yhdyskuntarakentamiseen on täl- edun mukaista. Lain pitäisikin olla sellainen,
12270: löin eduskunnan hyväksymän lausuman perus- että siitä yksiselitteisesti käy ilmi, onko kun-
12271: teella katsottu kuuluvaksi kaupunkirakenteen nalla kiinteistönkaupassa etuosto-oikeus vai ei.
12272: sisäiset puistot, mutta ei sen ulkopuolella ole- Elinympädstön säilyminen viihtyisänä ja ter-
12273: via virkistysalueita. Käsite "kaupunkirakenne" veellisenä edellyttää riittävän suurten ja moni-
12274: ( "yhdyskuntarakenne") ei kuitenkaan ole yksi- puolisten virkistysalueiden ja niihin verratta-
12275: selitteinen. Kaupunkimaisten yhdyskuntien ra- vien alueiden säilyttämistä sekä kaupunkimai-
12276: kenne on maassamme varsin hajanainen, minkä sen asutuksen lomassa että sen ulkopuolella.
12277: vuoksi on usein vaikea määritellä, milloin jokin Asutuskeskusten lähiympäristössä oleviin, luon-
12278: alue on kaupunkirakenteen sisällä, milloin sen nontilaisina säilyneisiin alueisiin kohdistuu kui-
12279: ulkopuolella. Laki on tämän vuoksi jäänyt epä- tenkin usein varsin suuria rakentamispaineita
12280: 1681001671
12281: 2 N:o 162
12282:
12283: tai muita paineita ympäristön muuttamiseksi. tetaan tarkistettavaksi niin, etJtä rakennuskiel-
12284: Jotta paremmin voitaisiin turvata riitt~vien toalueella voimassa oleva etuosto-oikeus ei laa-
12285: viheralueiden säilyminen ja toteuttammen, jenisi nykyisestään.
12286: olisi kunnille annettava paremmat lainsäädän- Pykälän 3 momentin säännöstä siitä, millai-
12287: nölliset mahdollisuudet hankkia omistukseen- siin tarkoituksiin etuosto-oikeudella saa maata
12288: sa sellaiset alueet, jotka maankäytön suunnit- hankkia, ehdotetaan täydennettäväksi niin, että
12289: telussa on osoitettu virkistys- tai suojelutar- etuosto-oikeutta voitaisiin käyttää maan hank-
12290: koituksiin. kimiseksi, paitsi yhdyskuntarakentamista varten
12291: Eduskunta on hyväksyessään etuostolain sa- siihen liittyvine virkistysalueineen kuten ny-
12292: malla hyväksynyt lausuman, jossa se edellyttää, kyään, virkistys- ja suojelutarkoituksia varten
12293: että hallitus ryhtyy pikaisiin ja tehokkaisiin toi- muutoinkin.
12294: menpiteisiin, joilla kuntien mahdollisuuksia Etuostolain 9 § :n 1 momentin mukaan kun-
12295: hankkia maata ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin nan on ilmoitettava ostajalle, myyjälle ja asian-
12296: parannetaan. Keinoina tämän tarkoitusperän to- omaiselle tuomiokunnan tuomarille tai kiinteis-
12297: teuttamiseksi voidaan ajatella kunnan lunastus- tötuomarille etuosto-oikeuden käyttämisestä
12298: oikeuden kehittämistä, etuosto-oikeuden laajen- kahden kuukauden kuluessa luovutuskirjan
12299: tamista ja valtion rahallisen tuen a?ta~i~ta oikeaksi todistamisesta. Tämä aika on käytän-
12300: kuntien tätä tarkoittaviin maanhankmtmhm. nössä osoittautunut liian lyhyeksi ja aiheutta-
12301: Harkittaessa yhtäältä lunastusoikeuden ja toisaal- nut hankaluuksia. Tämän vuoksi ehdotetaan
12302: ta etuosto-oikeuden kehittämistä, hallitus on aikaa pidennettäväksi kolmeen kuukauteen.
12303: päätynyt viimeksi mainitun kannalle lähinnä
12304: sen vuoksi, että etuosto-oikeudella ei puututa Pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeu-
12305: alkuperäisen maanomistajan asemaan. Etuosto- den käyttämistä koskeva päätös on annettava
12306: oikeuttahan voidaan käyttää vasta, kun maan- ostajalle ja myyjälle tiedoksi niin kuin tiedoksi-
12307: omistaja itse on jo luopunut alueestaan. Hän annosta hallintoasioissa annetun lain ( 232/66)
12308: saa tällöin siitä saman hinnan, kuin mistä hän 8 §:ssä säädetään. Sanotun lainkohdan mukaan
12309: ostajan kanssa on sopinut. Tämän vuoksi etu- tiedoksiauto voidaan toimittaa postin välityk-
12310: ostolain soveltamisala voidaan määritellä ny- sellä saantitodistusmenettelyä käyttäen tai, mil-
12311: kyistä väljemmin ilman, että se loukkaa maan- loin viranomainen katsoo siihen olevan aihetta,
12312: omistajien oikeuksia. haastetiedoksiannolla. Tällä on katsottava tar-
12313: koitetun että kaikki haastetiedoksiannan muo-
12314: Kunnan etuosto-oikeuden laajentaminen on dot ova; käytettävissä. Tästä on kuitenkin käy-
12315: perusteltua, paitsi yhdyskuntarakenteen ulko- tännössä ilmennyt epäselvyyttä. Jotta laista
12316: puolella sijaitseviin yleiskaavoissa osoitettuihin kävisi kiistattomasti ilmi, että tiedoksiauto voi-
12317: virkistysalueisiin, myös vastaaviin suojelu- daan toimittaa myös sijaistiedoksiantona tai
12318: alueisiin. Tämä on tarpeen ennen kaikkea käy- yleistiedoksiannolla virallisessa lehdessä, ehdo-
12319: tännöllisistä syistä. Yleiskaavoissa on nimittäin tetaan 9 §:n 3 momentissa oleva viittaus tar-
12320: varsin yleistä, että suhteellisen laajan virk~s kistettavaksi siten, että siinä viitataan tiedoksi-
12321: tysaluevarauksen sisällä tai reunassa on pie- annosta hallintoasioissa annettuun lakiin ylei-
12322: niä suojelualuevarauksia esimerkiksi paikan sesti. Mainitun lain mukaan olisi etuosto-
12323: erityisen luonnonkauneuden tai erikoisten luon- oikeutta koskevissa asioissa tällöin ensisijaises-
12324: nonsuhteiden vuoksi. Olisi epäjohdonmukaista, ti sovellettava lain 8 §: ää, mutta tarvittaessa
12325: jos kunta ei voisi käyttää etuosto-oikeutta voitaisiin noudattaa myös muita lain soveltuvia
12326: myös tällaisten alueiden ollessa kaupanteon säännöksiä, varsinkin 10 ja 18 §:ää.
12327: kohteena. Kaavoituksessa on suojelualueet
12328: muutoinkin rinnastettu virkistysalueisiin.
12329: Mainituista syistä lain 1 §:n 1 momentin 2
12330: kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että 2. Lausunnot
12331: kunta voisi käyttää etuosto-oikeutta valtuuston
12332: hyväksymässä yleiskaavassa os~~tettujen vir.~~ Esitysluonnoksesta on pyydetty oikeusminis-
12333: tys- ja suojelualueiden osalta rupp::'matta spt~, teriön, Suomen Kaupunkiliiton, Suomen Kun-
12334: liittyvätkö ne yhdyskuntarakentamiseen va1 Sl- nallisliiton, Finlands Svenska Kommunförbun-
12335: jaitsevatko ne varsinaisen yhdyskuntarakenteen din ja Seutusuunnittelun Keskusliiton sekä kaa-
12336: ulkopuolella. Saman momentin 3 kohtaa ehdo- voitus- ja rakennusneuvoston lausunnot.
12337: N:o 162 3
12338:
12339: Suomen Kaupunkiliitto ja Seutusuunnittelun olevan aihetta ulottaa sitä seutukaavojen vas-
12340: Keskusliitto puoltavat esitysluonnosta, jossa taaviin alueisiin ainakaan vahvistamattomien
12341: etuosto-oikeus oli liitetty myös seutukaavaliiton seutukaavojen osalta. Kaavoitus- ja rakennus-
12342: liittovaltuuston hyväksymään seutukaavaan. neuvosto katsoo, ettei ole syytä muuttaa etu-
12343: Seutusuunnittelun Keskusliitto esittää kuiten- ostolakia ehdotetulla tavalla.
12344: kin, että ehdotuksen lisättäisiin säännös, jonka Eräissä lausunnoissa esitettyjen huomautus-
12345: mukaan kunta tai useammat kunnat siitä so- ten johdosta esitysluonnosta on muutettu niin,
12346: vittuaan yhdessä voisivat käyttää etuosto- ettei etuosto-oikeutta olisi seutukaavan perus-
12347: oikeutta myös toisen kunnan alueella, mikäli teella. Lausuntojen johdosta on ehdotukseen
12348: tämä kunta ei sitä käytä. Oikeusministeriö liitetty myös 9 §:ää koskeva muutos.
12349: puoltaa etuosto-oikeuden ulottamista yleiskaa-
12350: voissa osoitettuihin virkistysalueisiin ja raken-
12351: nuslain 135 §: ssä tarkoitettuihin suojelualuei-
12352: siin. Suomen Kunnallisliitto taas puoltaa etu- 3. Voimaantulo
12353: osto-oikeuden ulottamista yleis- ja varauksin
12354: myös seutukaavoissa osoitettuihin virkistys- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan heti,
12355: alueisiin, mutta ei suojelualueisiin. Finlands kun eduskunta on sen hyväksynyt.
12356: Svenska Kommunförbund puolestaan puoltaa
12357: etuosto-oikeutta sekä virkistys- että suojelu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12358: alueisiin yleiskaavojen kohdalla, mutta ei katso kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12359:
12360:
12361:
12362:
12363: Laki
12364: etuostolain 1 ja 9 § :n muuttamisesta
12365:
12366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan etuostolain ( 608/77) 1 § :n 1 ja 3 momentti
12367: sekä 9 §:n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
12368:
12369: 1 §
12370: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijait- Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hank-
12371: sevan kiinteistön kaupassa, jos kiinteistön kimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä
12372: pinta-alasta enemmän kuin puolet sijaitsee: muitakin kuin yhdyskuntarakentamiseen liitty-
12373: 1) alueella, jolla kaupantekohetkellä on vah- viä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.
12374: vistettu asema- tai rakennuskaava;
12375: 2) alueella, joka kaupantekohetkellä kun-
12376: nanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa on 9 §
12377: osoitettu pääasiassa asuntoalueen muodostamis- Jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-
12378: ta tai siihen välittömästi liittyvää yhdyskunta- oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kir-
12379: rakentamista varten taiikka virkistys- tai suoje- jallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja
12380: lualueeksi; sekä sille tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuo-
12381: 3) alueella, joka kaupantekohetkellä on ra- marille, jonka toimialueella kiinteistö on. Ilmoi-
12382: kennuskiellossa asema- tai rakennuskaavan laa- tukset on tehtävä kolmen kuukauden kulues-
12383: timista varten taikka alueella, jolle sisäasiain- sa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Kun-
12384: ministeriö rakennuslain (370/58) 32 §:n no- nan tulee liittää tuomiokunnan tuomarille tai
12385: jalla on määrännyt rakennuskiellon ja jolle kiinteistötuomarille tehtävään ilmoitukseen to-
12386: suunnitellaan pääasiassa asuntoaluetta tai sii- distus siitä, että kunnan päätös etuosto-oikeu-
12387: hen välittömästi liittyvää yhdyskuntarakenta- den käyttämisestä on annettu 3 momentin mu-
12388: mista. kaisesti tiedoksi ostajalle ja myyjälle.
12389: 4 N:o 162
12390:
12391: Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös on Tämä laki tulee ·voimaan päivänä
12392: annettava ostajalle ja myyjälle tiedoksi niin kuuta 198 .
12393: kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa
12394: laissa ( 23 2/66 ) on säädetty.
12395:
12396:
12397: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
12398:
12399:
12400: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
12401: Pääministeri
12402: MAUNO KOIVISTO
12403:
12404:
12405:
12406:
12407: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
12408: N:o 162 5
12409:
12410: Liite
12411:
12412:
12413:
12414:
12415: Laki
12416: etuostolain 1 ja 9 §:n muuttamisesta
12417:
12418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan etuostolain ( 608/77) 1 § :n 1 ja 3 mo-
12419: mentti sekä 9 §:n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
12420:
12421: 'oimassa oleva laki Ehdotus
12422:
12423: 1 §. 1 §
12424: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa SlJalt- Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa SlJalt-
12425: evan kiinteistön kaupassa, jonka pinta-alasta sevan kiinteistön kaupassa, jos kiinteistön pin-
12426: nemmän kuin puolet sijaitsee ta-alasta enemmän kuin puolet sijaitsee:
12427: 1) alueella, jolla kaupantekohetkellä on vah- 1) alueella, jolla kaupantekohetkellä on vah-
12428: ·istettu asema- tai rakennuskaava; vistettu asema- tai rakennuskaava;
12429: 2) alueella, joka kaupantekohetkellä kun- 2) alueella, joka kaupantekohetkellä kun-
12430: tanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa on nanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa on
12431: >soitettu pääasiassa asuntoalueen muodostamis- osoitettu pääasiassa asuntoalueen muodostamis-
12432: a tai siihen välittömästi liittyvää yhdyskunta- ta tai siihen välittömästi liittyvää yhdyskunta-
12433: akentamista varten; sekä rakentamista varten taikka virkistys- tai suo-
12434: jelualueeksi; sekä
12435: .3) alueella, joka kaupantekohetkellä on ra- 3) alueella, joka kaupantekohetkellä on ra-
12436: :ennuskiellossa 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa kennuskiellossa asema- tai rakennuskaavan laa-
12437: aajuudessa kaavan laatimista tai muuttamista timista varten taikka alueella, jolle sisäasiain-
12438: ·arten. minist'eriö rakennuslain (370/58) 32 §:n no-
12439: jalla on määrännyt rakennuskiellon ja jolle
12440: suunnitellaan pääasiassa asuntoaluetta tai siihen
12441: välittömästi liittyvää yhdyskuntarakentamista.
12442:
12443: Etuosto-oikeutta 'Voidaan käyttää maan hank- Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hank-
12444: :imiseksi yhdyskuntarakentamista varten. kimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä
12445: muitakin kuin yhdyskuntarakentamiseen liitty-
12446: viä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.
12447:
12448: 9 §. 9 §
12449: Jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oi- Jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-oi-
12450: :euttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kir- keuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kir-
12451: lllisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja jallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja
12452: ille tuomiokunnan tuomarille tai ikiinteistötuo- sille tuomiokunnan tuomarille tai Jdinteistötuo-
12453: larille, jonka tuomiopiirissä kiinteistö on. Il- marille, jonka toimialueella kiinteistö on. Il-
12454: 10itukset on tehtävä kahden kuukauden ku- moitukset on tehtävä kolmen kuukauden ku-
12455: Jessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. luessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta.
12456: :unnan tulee liittää tuomiokunnan tuomarille Kunnan tulee liittää tuomiokunnan tuomarille
12457: ai kiinteistötuomarille tehtävään ilmoitukseen tai kiinteistötuomarille tehtävään ilmoitukseen
12458: ::>distus siitä, että kunnan päätös etuosto-oikeu- todistus siitä, että kunnan päätös etuosto-oikeu-
12459: .en käyttämisestä on annettu 3 momentin mu- den käyttämisestä on annettu 3 momentin mu-
12460: aisesti tiedoksi ostajalle ja myyjälle. kaisesti tiedoksi ostajalle ja myyjälle.
12461:
12462: 681001671
12463: 6 N:o 162
12464:
12465: Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös on Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös 01
12466: annettava ostajalle ja myyjälle tiedoksi niin annettava ostajalle ja myyjälle tiedoksi nii1
12467: kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetuss
12468: lain (232/66) 8 §:ssä säädetään. laissa (232/66) on säädetty.
12469:
12470: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12471: kuuta 198 .
12472: 1981 vp. n:o 163
12473:
12474:
12475:
12476:
12477: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntainliit-
12478: tojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 34 § :n
12479: muuttamisesta . . .
12480:
12481:
12482:
12483:
12484: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
12485:
12486: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista nöksen voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 1982
12487: ja -avustuksista annetun lain voimaantulosään- alusta vuoden 1984 alkuun. Esityksen antami-
12488: nöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että lain nen liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
12489: 34 § :n 5 momentissa mainittuja sosiaali- ja vuodelle 1982.
12490: terveydenhuollon lakeja koskevan siirtymäsään-
12491:
12492:
12493:
12494:
12495: PERUSTELUT
12496:
12497: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista säädännön uudistamisesta (101/1981 vp.) ja
12498: ja -avustuksista annetun lain (35/73) 34 §:n esityksen sosiaalihuoltolaiksi (102/1981 vp.).
12499: 5 momentin, sellaisena kuin se on 31 päivänä Lait on esitetty saatettavaksi voimaan vuoden
12500: joulukuuta 1974 annetussa laissa (1104/74), 1984 alusta lukien. Koska ennen vuotta 1984
12501: mukaan lain soveltamisalan ulkopuolelle oli jä- ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä muihin mer-
12502: tetty eräät sellaiset eri laeissa säädetyt val- kittäviin valtionapujärjestelmien muutoksiin
12503: tionosuudet, joihin lakia ei voida tai ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, tulisi kun-
12504: katsottu olevan tarkoituksenmukaista ryhtyä tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
12505: soveltamaan. Tällaisia sos.iaali- ja terveyden- -avustuksista annetun lain 34 § :n 5 moment-
12506: huollon lakeja oli 8. Siirtymäsäännöksen voi- tia muuttaa niin, että siinä mainittujen sosiaali-
12507: massaoloa on jatkettu 21 päivänä joulukuuta ja terveydenhuollon lakien osalta siirtymäaikaa
12508: 1979 annetulla lailla (938/79) vuoden 1981 jatkettaisiin vielä vuoden 1984 alkuun.
12509: alkuun ja 19 päivänä joulukuuta 1980 anne- Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon alalla
12510: tulla lailla (869/80), lukuunottamatta 17 päi- on tulo- ja menoarvioesitys valmisteltu siltä
12511: vänä helmikuuta 1956 annetussa huoltoapu- pohjalta, että lain muutos suoritetaan. Esityk-
12512: laissa (116/56) tarkoitettuja valtionosuuksia, sestä on neuvoteltu kuntien keskusjärjestöjen
12513: vuoden 1982 alkuun. kanssa.
12514: Hallitus on antanut 18. 6. 1981 eduskun-
12515: nalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon Edellä lausutun perusteella Eduskunnan hy-
12516: suunnittelua ja valtionosuutta koskevan lain- väksyttäväksi annetaan seuraava lakiehdotus:
12517:
12518:
12519:
12520:
12521: 1681010.340
12522: 2 N:o 163
12523:
12524:
12525: Laki
12526: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 34 § :n
12527: muuttamisesta
12528:
12529: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
12530: ja -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain 34 §:n 5 momentti, sellaisena
12531: kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (869/80), näin kuuluvaksi:
12532:
12533: 34 §
12534: -·- ~·...;__ ~--------- laissa (423/40), 22 päivänä kesäkuuta 1945
12535: Tällä lailla kumotaan kunnallisen virka- ja annetussa pitaalitautilaissa ( 638/ 45), 30 päi-
12536: työehtosopimuksen vaikutuksesta valtionavus- vänä joulukuuta 1946 annetussa invaliidihuol-
12537: tukseen 6 päivänä marraskuuta 1970 annettu tolaissa (907/46) , 25 päivänä tammikuuta
12538: laki (672/70) ja muut tämän lain kanssa ris- 1952 annetussa sukupuolitautilaissa (52/52) ja
12539: tiriidassa olevat ennen 19 päivää tammikuuta hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista
12540: 1973 annetut säännökset; kuitenkin vasta 1 15 päivänä maaliskuuta 1957 annetussa laissa
12541: päivästä tammikuuta 1984 niiden valtion- (129/57). Niihin valtionosuuksiin ja -avustuk-
12542: osuuksien tai -avustusten osalta, joista on sää- siin, joita koskevat säännökset edellä sääde-
12543: detty 17 päivänä tammikuuta 1936 annetuissa tystä johtuen jäävät voimaan, ei tätä lakia so-
12544: lastensuojelulaissa (52/36) ja irtolaislaissa velleta, 8 §:n 2 momenttia lukuun ottamatta,
12545: (57 /36), sotasiirtolaisten yhteiskunnallisesta sanottujen säännösten voimassaoloaikana.
12546: huollosta 9 päivänä elokuuta 1940 annetussa
12547:
12548:
12549: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
12550:
12551:
12552: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
12553: Pääministeri
12554: MAUNO KOIVISTO
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
12560: 1981 vp. n:o 164
12561:
12562:
12563:
12564:
12565: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennushallinnosta
12566:
12567:
12568:
12569: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
12570:
12571: Valtion talonrakennus- ja kiinteistöhallinnon non tehtävät ja asema on tarkoitus lailla sel-
12572: organisaation perusteista ei nykyisin ole säädet- keyttää. Ehdotukseen laiksi rakennushallinnosta
12573: ty lailla. Rakennushallinnon tosiasialliset tehtä- sisältyvät säännökset rakennushallinnon keskei-
12574: vät ja tehtävien keskinäinen painotus ovat 1970- sistä tehtävistä, asemasta, viroista ja toimista
12575: luvulla muuttuneet. Energiatalouden muodostut- sekä eräistä hallinnonalan toimintaa säätelevistä
12576: tua merkittäväksi on rakennusten käytön kus- periaatteista.
12577: tannuksiin ja ylläpitoon jouduttu kiinnittä- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
12578: maan erityistä huomiota. Ylläpitotehtävien arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
12579: hoitoa ja ohjausta on viime vuosina keskitetty sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulemaan voi-
12580: rakennushallinnon tehtäväksi. Rakennushallin- maan 1 päivänä maaliskuuta 1982.
12581:
12582:
12583:
12584:
12585: YLEISPERUSTELUT
12586:
12587: 1. Nykyinen tilanne ja asian Mainittujen saannösten ja määräysten mu-
12588: valmistelu kaan rakennushallinnon päätehtävä on valtion-
12589: hallinnon toimitilojen tarpeen tyydyttäminen
12590: siihen liittyvine muine tehtävineen. Nimitystä
12591: 1.1. Nykyinen tilanne rakennushallinto ehdotetaan käytettäväksi ra-
12592: kennushallituksen ja piirirakennustoimistojen
12593: Rakennushallinnon tehtäviä ja organisaatiota muodostamasta organisaatiokokonaisuudesta.
12594: sekä asioiden käsittelyä talonrakennus- ja kiin- Toimitilojen hankinta tapahtuu niitä raken-
12595: teistöhallinnossa koskevat säännökset ja mää- tamalla, ostamalla tai vuokraamalla. Ra-
12596: räykset sisältyvät asetukseen valtion talonraken- kennushallinto vastaa myös toimitilojen yllä-
12597: nus- ja kiinteistöhallinnosta ( 125/71), johon pidosta, johon sisältyy rakennusten korjaus,
12598: myöhemmin on tehty erinäisiä muutoksia, val- hoito ja siivous. Rakennushallinto ohjaa val-
12599: tiovarainministeriön 22 päivänä marraskuuta tion rakennusmaan tarkoituksenmukaista käyt-
12600: 1978 vahvistamaan valtion talonrakennus- ja töä ja huolehtii kiinteistöjä koskevista hallin-
12601: kiinteistöhallinnon työjärjestykseen ja asetuk- nollisista ja oikeudellisista toimenpiteistä. Ra-
12602: seen lisätystä rakennushallituksesta (59/ 67 ) . kennushallintoa johtaa valtiovarainministeriön
12603: Rakennushallitusta välittömästi koskevia sään- alaisena keskusvirastona rakennushallitus, jon-
12604: nöksiä on myös valtion talonrakennushankkeis- ka alaisia ovat piirirakennustoimistot.
12605: ta annetussa asetuksessa ( 137/77) ja valtion Rakennushallinnon tehtävät ovat 1970-lu-
12606: rakennusmaan hallinnosta annetussa asetuksessa vulla oleellisesti muuttuneet. Energiataloudel-
12607: (26/27). Eri säännösten ja määräysten perus- listen näkökohtien tultua keskeisiksi on val-
12608: teella hoitavat eräät virastot ja laitokset omien tion toimitilojen käytön kustannuksiin joudut-
12609: talonrakenhushankkeidensa suunnittelun ja to- tu kiinnittämään erityistä huomiota. Toimitilo-
12610: teuttamisen. jen ylläpidosta vastaavaan rakennushallintoon
12611: 168100781U
12612: 2 N:o 164
12613:
12614: on vuodesta 197 4 lähtien määrätietoisesti kes- 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
12615: kitetty näiden tehtävien hoitoa. Edelleen
12616: käynnissä oleva keskittäminen on merkinnyt Rakennushallintoa koskevien säännösten
12617: tuntuvia henkilöstösiirtoja muista virastoista ja uudistamista on valmisteltu valtiovarainminis-
12618: laitoksista rakennushallintoon. Ylläpitotoimin- teriön ja rakennushallituksen yhteistyönä. Sa-
12619: tojen merkityksen kasvaessa on myös havaittu, malla on laadittu myös ehdotus lain nojalla
12620: että rakennushallinnon tulisi omaa toimintaan- annettavaksi asetukseksi.
12621: sa kehittäessään enenevässä määrin asiantunte-
12622: muksenaan vaikuttaa muiden julkisten yhteisö-
12623: jen tilanhankinta- ja ylläpitotoimintaan. 2. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t ja
12624: taloudelliset vaikutukset
12625: Nykyinen lainsäädäntökäytäntö edellyttäisi
12626: keskusviraston toiminnan perusteista säädettä- •Lailla on tarkoitus selkeyttää rakennushal-
12627: vän lailla. Laki on yleensä annettu perustet- linnon tehtäviä ja asemaa valtion hallintoko-
12628: taessa uusi keskusvirasto tai muutettaessa ole- neistossa. Erityisesti selkeyttämisen tarvetta on
12629: massa olevan viraston organisaatiota tai tehtä- ollut ylläpitotehtävien asemassa rakennushallin-
12630: viä. Lähtökohtana hallituksen esitykseen sisäl- non tehtäväkentässä. Rakennushallinnon orga-
12631: tyvälle ehdotukselle laiksi rakennushallinnosta nisaation ja toiminnan perusteet tulisivat sää-
12632: on tarve selkeyttää ja täsmentää rakennushal- detyiksi lain tasolla. Tarkemmat säännökset ra-
12633: linnon asemaa ja tehtäviä. ·kennushallinnon tehtävistä, sisäisestä organisaa-
12634: Lakiehdotukseen on otettu perussäännökset tiosta, tehtävien ja toimivallan jaosta, ratkaisu-
12635: rakennushallinnon asemasta ja tehtävistä sekä vallan käytöstä, viroista ja toimista sekä nii-
12636: rakennushallinnon viroista ja toimista. Lisäksi den täyttämisestä ja kelpoisuusehdoista sisältyi-
12637: ehdotuksessa on määritelty eräitä keskeisiä sivät lain nojalla annettavaan asetukseen.
12638: rakennushallinnon toimintaa sääteleviä peri- Lakiehdotuksella ei ole välitöntä valtionta-
12639: aatteita. loudellista vaikutusta.
12640:
12641:
12642:
12643:
12644: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12645:
12646: 1. Lakiehdotuksen perustelut valtionhallinnon keskeisenä toimitilojen hankki-
12647: jana ja ylläpitäjänä. Ehdotuksessa on haluttu
12648: 1 §. Lain 1 §:ssä ilmaistaan rakennushal- painottaa taloudellisuuden ja ympäristönäkö-
12649: linnon toiminta-ajatus sekä määritellään raken- kohtien huomioon ottamista.
12650: nushallintoon kuuluviksi alan keskusvirastona 4 §. Pykälässä on lueteltu virat ja toimet,
12651: rakennushallitus ja sen alainen piirihallinto joita rakennushallinnossa voi olla. Virkojen ja
12652: sekä säädetään rakennushallinnon asema val- toimien luettelo on saatettu vastaamaan nykyi-
12653: tionhallinnossa. siä virkojen ja toimien nimikkeitä.
12654: 2 §. Pykälän 1 momentissa määritellään ra- ·Pykälän 2 momentti antaa mahdollisuuden
12655: kennushallinnon tehtävät. Verrattuna voimassa ylimääräisten toimenhaltijoiden, tilapäisten toi-
12656: olevaan valtion talonrakennus- ja kiinteistöhal- mihenkilöiden ja työsopimussuhteisen henkilös-
12657: linnosta annettuun asetukseen on sanontaa tar- tön palkkaamiseen rakennushallintoon.
12658: kennettu vastaamaan rakennushallinnon nykyis- Voimassa olevien säännösten mukaan raken-
12659: tä tehtäväkuvaa. nushallituksen pääjohtaja, osastopäälliköt sekä
12660: Pykälän 2 momentin mukaan rakennushal- hallinto-, talous- ja isännöitsijätoimiston toi-
12661: linto suorittaisi myös muut sen suoritettaviksi mistopäällikkö ovat sopimuspalkkaisia. Ehdo-
12662: lailla tai asetuksella säädetyt taikka valtio- tuksen mukaan vain pääjohtajan ja osastopääl-
12663: varainministeriön päätöksellään määräämät teh- likön virat voivat olla sopimuspalkkaisia.
12664: tävät. ,5 §. Pykälän mukaan lain täytäntöönpanos-
12665: 3 §. · Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tär- ta säädetään tarkemmin asetuksella.
12666: keimmistä periaatteista, jotka rakennushallinnon 6 §. Siirtymäsäännöksenä todetaan aiemmin
12667: on otettava huomioon hoitaessaan tehtäviään talonrakennus- ja kiinteistöhallinnosta annettu-
12668: N:o 164 3
12669:
12670: jen · säiinnösten koskevan lain voimaan tulon nushallituksen suorittamaa ylläpitotoimintojen
12671: jälkeen rakennushallintoa. Samassa yhteydessä ohjausta koskevista ja muusi:a organisaation
12672: ehdotetaan rakennushallituksen osastoihin ja toi- selkiyttämistarpeesta johtuvista organisaatio-
12673: mistoihin sekä piirirakennustoimistoihin perus- uudistuksista. Ne on tarkoitus toteuttaa vuoden
12674: tetut virat ja toimet sekä ylimääräiset toimet 1982 tulo- ja menoarvion yhteydessä.
12675: siirrettäviksi rakennushallinnon viroiksi ja toi-
12676: miksi.
12677: 3. Voimaan t u 1o
12678:
12679: 2. Ta r k e m m a t s ä ä n n ö k s e t j a Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi-
12680: määräykset vänä maaliskuuta 1982.
12681:
12682: Lain nojalla tulee annettavaksi asetus raken- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12683: nushallinnosta. Siinä säädettäisiin myös raken- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12684:
12685:
12686:
12687:
12688: Laki
12689: rakennushallinnosta
12690:
12691: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12692:
12693: !1 s r3 §
12694: Valtion virastojen ja laitosten tilantarpeen Toimitilojen hankinnan tulee perustua viras-
12695: tyydyttämiseksi on rakennushallinto, jonka tojen ja laitosten tilantarpeeseen. Toimitilojen
12696: muodostavat rakennushallitus ja sen alainen hankinnassa ja ylläpidossa on otettava huo-
12697: piirihallinto. mioon tilojen toimivuudelle, taloudellisuudelle
12698: Rakennushallintoa johtaa ja valvoo valtiova- ja energiataloudelle asetettavat vaatimukset
12699: rainministeriön alaisena keskusvirastona raken- sekä rakennustoiminnassa lisäksi ratkaisujen
12700: nushallitus. Piirihallintoa varten maa jaetaan sopeutuminen ympäristöön.
12701: rakennuspiireihin, joissa kussakin on piiri-
12702: rakennustoimisto. 4 §
12703: Rakennushallinnossa voi olla:
12704: r2 § pääjohtajan, osastopäällikön, piirirakennuspääl-
12705: Rakennushallinnon tehtävänä on: likön, toimistopäällikön, yliarkkitehdin, yli-
12706: insinöörin, asianvalvojan, rakennuslakimiehen,
12707: ,1) huolehtia sille keskitetystä toimitilojen toimistoarkkitehdin, toimistoinsinöörin, insinöö-
12708: hankinnasta ja ylläpidosta sekä kiinteistöhallin- rin, sosiaalipäällikön, piirirakennusmestarin, tar-
12709: nosta; kastajan ja konemestarin virkoja sekä pääkir-
12710: 2) yhteensovittaa valtion muiden virastojen janpitäjän, ·toimistovirkailijan, kanslistin, kir-
12711: ja laitosten toimitilojen hankintaa ja ylläpitoa jaajan, apulaiskanslistin, konekirjoittajan, toi-
12712: sekä rakennusmaan hallintoa; sekä mistoapulaisen, ylivahtimestarin, vanhemman
12713: 3) vaikuttaa toimenpiteillään valtion tuella vahtimestarin, vahtimestarin, alikonemestarin,
12714: tapahtuvaan toimitilojen hankintaan ja ylläpi- laitosmiehen, huoltomiehen, puutarhurin, talon-
12715: toon sekä rakennusmaan käyttöön. miehen, lämmittäjän, talonmies-lämmittäjän,
12716: Rakennushallinnolle kuuluvat lisäksi muut yövartijan, emännän ja puhelinkeskuksenhoita-
12717: tehtävät, jotka sen suoritettaviksi säädetään jan ~toimia.
12718: tai valtiovarainministeriön päätöksellä määrä- Rakennushallinnossa voi olla myös ylimää-
12719: tään, ellei niitä ole erikseen määrätty muun mi- räisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä
12720: nisteriön toimialaan kuuluviksi. sekä työsopimussuhteisia henkilöitä.
12721: 4 N:o 164
12722:
12723: :Pääjohtajan ja osastopäällikön virat voivat Mitä muualla laissa on säädetty valtion
12724: olla sopimuspalkkaisia. talonrakennus- ja kiinteistöhallinnosta, koskee
12725: tämän lain voimaan tultua vastaavasti rakennus-
12726: 5 s hallintoa.
12727: Tankemmat säännökset tämän lain täytän- Tämän lain voimaantullessa siirtyvät raken-
12728: töönpanosta annetaan asetuksella. nushallituksen osastoihin ja toimistoihin sekä
12729: piirirakennustoimistoihin perustetut virat ja
12730: 6 § toimet sekä ylimääräiset toimet rakennushallin-
12731: Tämä laki tulee voimaan päivänä non viroiksi ja toimiksi sekä ylimääräisiksi toi-
12732: kuuta 198 . miksi.
12733:
12734:
12735: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
12736:
12737:
12738: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
12739: Pääministeri
12740: MAUNO KOIVISTO
12741:
12742:
12743:
12744:
12745: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
12746: 1981 vp. n:o 165
12747:
12748:
12749:
12750:
12751: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verot·
12752: tamisesta annetun lain ja tulo- ja varallisuusverolain 23 ja 59 §:n
12753: muuttamisesta
12754:
12755:
12756:
12757: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12758:
12759: Esityksessä ehdotetaan eräitä yritysverotuk- naisuutta varastovaraukseen lievennettäisiin.
12760: sen yksinkertaistamista koskevia lainmuutok- Eräiden menojen käsittely vähennyksenä ve-
12761: sia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rotuksessa olisi esityksen mukaan yhdenmukai-
12762: osalta. Esitys perustuu osittain yritysverotustoi- nen kirjanpidollisen käsittelyn kanssa. Arvoni-
12763: mikunnan mietinnössä tehtyihin ehdotuksiin. mestä suoritettavan leimaveron vähennyskel-
12764: Ulkomaalta ostetun hyödykkeen vaihto-omai- poisuus sekä kiinteistöyhteisöjen kahdenker-
12765: suuteen lukemista koskevaa säännöstä ehdo- taluen verotus ehdotetaan poistettavaksi. Yh-
12766: tetaan selvennettäväksi. Vähäisten tulo- ja me- teisön valtion tuloverotuksessa sovellettavan
12767: noerien samoin kuin ammatinharjoittajan tu- lievemmän verokannan enimmäistuloraja ehdo-
12768: lojen ja menojen käsittelyä eri verovuosien tetaan korotettavaksi 130 000 markkaan.
12769: tuottoina ja kuluina ehdotetaan yksinkertaistet- Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran
12770: tavaksi. Toimintavarauksen enimmäismäärä ko- vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa.
12771: rotettalslln 15 prosenttiin ja sen voittosidon- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesityk-
12772: naisuus 75 prosenttiin sekä varauksen sidon- seen vuodelle 1982.
12773:
12774:
12775:
12776:
12777: YLEISPERUSTELUT
12778:
12779: Valtiovarainministeriö asetti 13. 12. 1978 Yritysverotustoimikunta antoi välimietintön-
12780: toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää yri- sä (komiteanmietintö 1979: 40) kesäkuussa
12781: tysverotuksen kehittämismahdollisuuksia erityi- vuonna 1979. Mietinnön pohjalta annetulla
12782: sesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta lainsäädännöllä tarkistettiin yhteisöverokannan
12783: tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi ja sel- lievennyssäännöstä, osinkotulovähennys ulotet-
12784: keämpi verojärjestelmä. Toimikunnan oli kiin- tiin myös kunnallisverotukseen, pakollisten
12785: nitettävä huomiota yrityksen ja sen omistajan yrittäjäeläkevakuutusmaksujen vähentämistä
12786: verotuksen yhteisvaikutuksiin sekä elinkeino- koskeva enimmäisraja poistettiin, yrittäjätulon
12787: verotoimikunnan ja PKT-toimikunnan tekemiin ansiotulo-osuutta korotettiin ja velkojen korko-
12788: verotusta koskeviin ehdotuksiin. Erityisesti toi- jen vähentämisrajoituksia lievennettiin. Näitä
12789: mikunnan oli selvitettävä mahdollisuudet yri- lainmuutoksia (972/79 ja 973/79) sovelletaan
12790: tysomaisuuden lieveropään verotuskohteluun ensimmäisen kerran vuodelta 1980 toimitetta-
12791: sekä varallisuusverotuksen samoin kuin katto- vassa verotuksessa.
12792: säännön tarkistamiseen liittyvät muut ehdotuk- Yritysverotustoimikunta antoi mietintönsä
12793: set. Samassa yhteydessä tuli selvittää kysymys (komiteanmietintö 1980: 42) syyskuussa vuon-
12794: realisoituneen arvonnousun verottamisesta sekä na 1980.
12795: eri omaisuuslajien verotusarvojen määräämisen Valtiovarainministeriö pyysi yritysverotustoi-
12796: yhtenäistämisestä. Viimeksi mainitussa yhtey- mikunnan mietinnöstä lausuntoa yhteensä 53
12797: dessä tuli myös arvopaperien verotusarvojen lausunnonantajalta. Lausunto pyydettiin teol-
12798: perusteet ottaa tarkastelun kohteeksi. lisuuden, kaupan ja pankkitoiminnan keskei-
12799: 168100591P
12800: 2 N:o 165
12801:
12802: siltä järjestöiltä, huomattavimmilta työmarkki- vastus toimintavarauksen lisäksi. Varauksen
12803: na- ja yrittäjäjärjestöiltä, veronsaajien järjes- purkamissäännöstä ehdotetaan myös täsmennet-
12804: töiltä sekä eräiltä viranomaisilta, mm. vero- täväksi. Liiketoiminnan kehittämiseen täh-
12805: hallitukselta. tääviä tutkimustoiminnan menoja sekä elinkei-
12806: Hallitus esittää, että yritysverotusta koske- notoiminnasta johtuneiden velkojen indeksi- ja
12807: vaan lainsäädäntöön tehdään eräitä verotuk- kurssitappioita ei esityksen mukaan olisi oikeut-
12808: sen yksinkertaistamista koskevia muutoksia, jot- ta vähentää suurempaa määrää kuin mitä niitä
12809: ka helpottavat niin verovelvollisten kuin vero- on kirjanpidossa vähennetty. Keskinäisiltä kiin-
12810: viranomaistenkin työtä. Nyt ehdotettavat muu- teistöyhteisöiltä ehdotetaan poistettavaksi nii-
12811: tokset eivät liity kiinteästi toimikunnan mui- den ja osakkaiden tai jäsenten kahdenkertainen
12812: hin esityksiin, joten ne on mahdollista toteut- verotus osakkaan tai jäsenen saaman vuokra-
12813: taa erillisinä. edun osalta. Yhteisöverokannan lievennyssään-
12814: Ulkomaalta ostetun hyödykkeen vaihto-omai- nöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että se
12815: muteen lukemista koskevaa säännöstä ehdote- verotettavan tulon raja, johon asti vero on
12816: taan selvennettäväksi siten, että eri kauppa- alempi kuin säädetyn veroprosentin mukainen
12817: tapalausekkeilla ei enää olisi merkitystä arvos- vero, korotettaisiin 1.30 000 markkaan.
12818: teltaessa sitä, kuuluuko hyödyke verovelvolli- Ehdotukset toimintavarauksen kehittämisestä
12819: sen vaihto-omaisuuteen vai ei. Elinkeinotulos- sekä kiinteistöyhteisöjen kahdenkertaisen vero-
12820: ta vähennyskelpoisena menona ei enää pidet- tuksen poistamisesta ja yhteisöverokannan lie-
12821: täisi yrityksen johtajalle tai osakkaalle myön- ventämisestä vähentäisivät veronsaajien tuloja.
12822: netystä arvonimestä menevää leimaveroa. Liik- Hallitus on pyrkinyt toimintavarauksen kehit-
12823: keen- ja ammatinharjoittajan verotuksessa mer- tämisellä ja yhteisöverokannan lieventämisellä
12824: kitykseltään vähäiset tulo- ja menoerät saatai- keventämään pienen ja keskisuuren yritystoi-
12825: siin ehdotuksen mukaan kirjata suoriteperus- minnan valtionverotusta noin 80 miljoonalla
12826: teesta poiketen niiden maksuvuoden tuotoksi markalla vuoden 1982 tasolla. Jos myöhem-
12827: ja kuluksi. Ammatinharjoittajan verotuksessa min saatavat tiedot osoittavat, että verotulojen
12828: ehdotetaan tulojen ja menojen jaksottamisessa aleneminen näiden muutosten johdosta on
12829: eri verovuosille sovellettavaksi nykyisen suori- edellä arvioitua merkittävästi suurempi, tämä
12830: teperusteen ohella maksuperustetta sen mu- otetaan huomioon tulevissa yritysverotusta kos-
12831: kaan, miten tuloslaskelma on laadittu. Ehdo- kevissa ratkaisuissa. Muilla ehdotuksilla, jotka
12832: tuksella pyritään myös toimintavarauksen ke- sisältävät pääasiassa ,säännöksiä tulojen ja me-
12833: hittämiseen siten, että varausten enimmäismää- nojen jaksottamisesta eri verovuosille, ei ole
12834: riä korotettaisiin ja mahdollistettaisiin enin- merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
12835: tään 40 prosentin suuruinen varaston aliar-
12836:
12837:
12838:
12839:
12840: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12841:
12842: 1. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun Vaihto-omaisuuden aikarajan pääsääntöä on
12843: lain muuttamisesta täydennetty valvontavaikeuksien vähentämisek-
12844: si lainmuutoksella ( 1094/76) ulkomaalta os-
12845: 13 §. Säännöksen mukaan ihyödyke luetaan tettavan tavaran osalta siten, että ulkomaalta
12846: vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lä- ostettu hyödyke luetaan verovelvollisen vaihto-
12847: hetetty, toimitettu tai muuten luovutettu vero- omaisuuteen siitä alkaen, kun se on tuotu lai-
12848: velvolliselle. Vaihto-omaisuuden aikarajan alku- vaan, annettu muulle tahdinkuljettajalle tai se
12849: ajankohta määräytyy siis sen perusteella, mil- on, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö
12850: loin hyödyke katsotaan luovutetuksi. Puheena tarkemmin määrää, muutoin verovelvolliselle
12851: olevassa lainkohdassa tarkoitetun luovutuksen luovutettu. Ulkomaisten hankintojen osalta
12852: on katsottu pääsä'.intöisesti tapahtuvan silloin, säännöksessä tarkoitettu luovutusajankohta
12853: kun tavaran tosiasiallinen hallinta on siirtynyt määräytyy pääsääntöisesti kulloinkin käytetyn
12854: ostajalle. kauppatapalausekkeen mukaan. Fob-lausekkeen
12855: N:o 165 3
12856:
12857: osalta luovutuksen on verotuskäytännössä kat- teella ja jotka kohdistuvat kahteen tilikauteen,
12858: sottu tapahtuneen, kun tavara on lastattu kuten esim. korot, vakuutusmaksut ja vuokrat.
12859: alukseen. Cif- ja franko-ehdoissa luovutuksen Edellä mainittujen vuosittain toistuvien meno-
12860: on katsottu tapahtuvan vasta määräsatamassa, jen jaksottamisella, jos samaa kirjaustapaa nou-
12861: joskin konossementin mahdollinen aikaisempi datetaan niiden osalta jatkuvasti, ei juuri ole
12862: haltuunsaanti kuitenkin siirtää tavaran ostajan vaikutusta yrityksen eri vuosien tuloksiin. Mer-
12863: vaihto-omaisuudeksi. kitykseltään vähäisiä menoeriä olisivat myös
12864: Säännöstä ehdotetaan selvennettäväksi ja yk- yrityksen liikevaihtoon ja tulokseen nähden
12865: sinkertaistettavaksi siten, että ulkomailta os- vähäiset menoerät, kuten posti-, puhelin- ja
12866: tettu hyödyke luettaisiin kaikissa tapauksissa lomakemenot. Sellaiseksi tuloeräksi, jonka saisi
12867: verovelvollisen vaihto-omaisuudeksi jo tavaran tulouttaa verotuksessa maksuvuoden tulona:,
12868: tahdinkuljettajalle luovuttamisen nojalla kaup- voitaisiin katsoa poikkeuksellinen ja yrityksen
12869: patapalausekkeiden ja määräysvallan siirtymis- liikevaihtoon nähden vähäinen tulo.
12870: ajankohdan vaikuttamatta enää asiaan. 27 a §. Kirjanpitolain mukaan arnmatin-
12871: 16 § 4 kohta. Oikeuskäytännössä on kat- harjoittajan kirjanpitoon on merkittävä liiketa-
12872: sottu, että yrityksen johtajalle ja pääosakkaal- pahtumina maksetut menot, korot ja verot sekä
12873: le myönnetystä arvonimestä menevä leimavero saadut tulot samoin kuin tavaroiden ja palve-
12874: on verovelvolliselle vähennyskelpoinen meno. lusten oma käyttö. Ammatinharjoittajan kir-
12875: Arvonimen myöntäminen on katsottava henki- janpito ja siitä johdettu tuloslaskelma ovat
12876: lökohtaiseksi kunnianosoitukseksi sen saajalle siten maksuperusteisia. Ammatinharjoittaja voi
12877: yhteiskunnallisista ja muista ansioista. Tästä pitää kirjanpitonsa ja laatia tuloslaskelmansa
12878: syystä ei ole tarkoituksenmukaista, että leima- myös suoriteperusteisesti. Verotusta varten
12879: vero vähennetään veronalaisesta tulosta. Luet- ammatinharjoittajan on muutettava maksupe-
12880: teloon niistä eristä, jotka eivät ole tulon hank- rusteisesti laaditun tuloslaskelman osoittama
12881: kimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja, vuositulos suoriteperusteiseksi, mikä tapahtuu
12882: ehdotetaan lisättäväksi arvonimestä suoritetta- ottamalla huomioon muun muassa ostovelat ja
12883: va leimavero. myyntisaamiset tilikauden alussa ja lopussa.
12884: 19 ja 22 §. Kirjanpitolain 11 §:n mukaan Maksuperusteisen tuloslaskelman muuttaminen
12885: on maksuperusteen mukaan kirjatut liiketapah- suoriteperusteiseksi on tehnyt ammatinharjoit-
12886: tumat pääsääntöisesti oikaistava ja täydennet- tajan verolomakkeet vaikeatajuisiksi, minkä
12887: tävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoritepe- vuoksi ammatinharjoittaja joutuu useissa ta-
12888: rusteen mukaisiksi. Merkitykseltään vähäisiä pauksissa kääntymään veroilmoituksensa laati-
12889: liiketapahtumia, jotka on kirjattu maksuperus- misessa kirjanpitotoimiston tai muun vastaa-
12890: teen mukaan, ei mainitun säännöksen mukaan van asiantuntijan puoleen.
12891: kuitenkaan tarvitse oikaista tai täydentää suo- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että am-
12892: riteperusteisiksi. matinharjoittajan verotuksessa tulot ja menot
12893: Elinkeinotulon verottamisesta annetussa lais- jaksotettaisiin eri verovuosille samalla tavalla
12894: sa ei ole säädetty tulojen ja menojen suorite- kuin ne on kirjanpitolain mukaisesti jaksotettu.
12895: perusteen mukaisesti tapahtuvasta jaksottami- Tämä ei kuLtenkaan koskisi vähäistä suurempia
12896: sesta kirjanpitolaissa tarkoitettua poikkeusta. käyttö- ja vaihto-omaisuuden hankintamenoja
12897: Niinpä verotuksessa onkin vaadittu muun eikä käyttöomaisuudesta saatuja luovutushin-
12898: muassa sellaisten yrityksen liikevaihtoon ja tu- toja.
12899: lokseen nähden vähäisten menojen, joiden suu- 28 §:n 2 momentti ja 46 a §. Voimassa ole-
12900: ruus määräytyy ajan kulumisen perusteella ja van 46 a §:n 1 momentin mukaan toiminta-
12901: jotka kohdistuvat kahteen tilikauteen, jaksotta- varaus saa olla enintään 50 prosenttia vero-
12902: mista suoriteperusteen mukaisesti asianomais- velvollisen tilikauden voitosta ennen varauk-
12903: ten tilikausien kuluiksi. sen tekemistä, kuitenkin niin, että verovuon-
12904: Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, na ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien
12905: että vähäisten tulo- ja menoerien käsittely toimintavarausten yhteismäärä ei saa ylittää 10
12906: verotuksessa olisi samanlainen kuin kirjanpidos- prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneen
12907: sa. Tässä tarkoitettuja menoja olisivat muun 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen
12908: muassa sellaiset vuosittain toistuvat menot, joi- määrästä. Toimintavarausten ja varastovarauk-
12909: den suuruus määräytyy ajan kulumisen perus- sen tekeminen on 3 momentin säännöksellä
12910: 4 N:o 165
12911:
12912: sidottu t01snnsa siten, että niiden yhteismää- jen jaksottamiseen. Näissä tapauksissa verotuk-
12913: rä ei saa ylittää varastovarauksen tai toiminta- sessa on saatettu tehdä sellaisia vähennyksiä,
12914: varausten yhteismäärää, sen mukaan kumpi joita ei ole tehty kirjanpidossa. Kun tällaista
12915: niistä on suurempi. tilannetta ei ole pidettävä asianmukaisena, eh-
12916: Toimintavarauksen kehittämiseksi erityisesti dotetaan momentissa olevaan kieltoon vähentää
12917: pienten, keskisuurten ja työvoimavaltaisten yri- verotuksessa suurempaa määrää kuin kirjanpi-
12918: tysten asemaa silmällä pitäen ehdotetaan, että dossa on vähennetty lisättäväksi lain 25 §:ssä
12919: toimintavarauksen enimmäismäärä korotettaisiin tarkoitetut liiketoiminnan kehittämiseen täh-
12920: 10 prosentista 15 prosenttiin varauksen perus- täävän tutkimustoiminnan menot ja 26 §: ssä
12921: teena olevien palkkojen määrästä. Samalla tu- mainitut elinkeinotoiminnasta johtuneiden vel-
12922: lisi toimintavarauksen vuotuinen enimmäismää- kojen indeksi- ja kurssitappiot.
12923: rä korottaa 75 prosenttiin verovelvollisen tili-
12924: kauden voitosta.
12925: 2. Laki tulo- ja varallisuusverolain 23 §:n
12926: Toimintavarausten ja varastovarauksen sidon-
12927: muuttamisesta
12928: naisuutta ehdotetaan lievennettäväksi siten, et-
12929: tä verovelvollinen, jolla on toimintavaraus, sai- 23 §:n 2 mom. Keskinäisillä kiinteistöyhtei-
12930: si tehdä varastovarauksen, mutta tämän varauk- söillä tarkoitetaan sellaisia kiinteistön omista-
12931: sen enimmäismäärä olisi 40 prosenttia. Voimas- via osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, joissa jokai-
12932: sa olevassa laissa oleva säännös varastovarauk- nen osake tai osuus 1tuottaa py:syvän
12933: sen ja toimintavarausten sidonnaisuudesta on hallintaoikeuden johonkin kiinteistön huoneti-
12934: 46 a §:n 3 momentissa ja viittaus tähän lain- laan. Tällaiset yhteisöt ja niiden osakkaat ovat
12935: kohtaan on 28 § :n 2 momentissa, jossa on kahdenkertaisen verotuksen kohteena. Tämä
12936: varaston aliarvostussäännös. Kun ehdotuksen tarkoittaa sitä, että yhteisön tuloon lisätään se
12937: mukaan rajoitettaisiin vain varaston aliarvostus- etu, joka on katsottu tulleen jaetuksi osakkail-
12938: ta, ehdotetaan tätä koskeva säännös sijoitet- le siten, että he ovat saaneet yhteisön huoneis-
12939: tavaksi 28 §:n 2 momenttiin. Verovelvollisel- tot käyttöönsä. Kysymyksessä on yhteisön
12940: la olisi mahdollisuus valita, tekeekö hän täy- osa:kkaalleen eräänlaisen vuokraedun muodossa
12941: den varaston aliarvostuksen, jolloin hän ei voi alihintaan antama etuus, johon voidaan sovel-
12942: tehdä toimintavarausta, vai aliarvostaako hän taa verotuslain 57 § :n 1 momentin säännöstä
12943: varaston enintään 40 prosentilla, jolloin hänel- peitellystä osingonjaosta.
12944: lä on oikeus toimintavaraukseen. Jos aikaisem- Yritysten toimitiloja omistavat ja omakus-
12945: min tehtyä toimintavarausta ei pureta, olisi va- tannusperiaatteella toimivat teollisuus- ja liike-
12946: raston 40 prosentin aliarvostusrajoitus myös talo-osakeyhtiöt ovat sellaisia yhteisöjä, joihin
12947: voimassa. nykyisin saatetaan soveltaa kahdenkertaista ve-
12948: Säännös siitä, että t01mmtavarausten enim- rotusta edellä viitatulla tavalla.
12949: mäismäärän ylittävä määrä on tuloutettava si- Nykyisen säännöksen mukaan ei asunto-
12950: nä verovuonna, jolloin enimmäismäärä on yli- osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiölain 25 §:ssä tar-
12951: tetty, sisältyy 46 a §:n 2 momenttiin. Sään- koitettu asunto-osakeyhtiönä käsiteltävä kiin-
12952: nöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että teistöyhtiö eikä asunto-osuuskunta ole kuiten-
12953: koko toimintavaraus olisi tuloutettava viimeis- kaan nyt esillä olevassa suhteessa kahdenkertai-
12954: tään elinkeinotoiminnan lakkaamisvuonna. sen verotuksen kohteena. Mainittujen asunto-
12955: 54 §:n 2 mom. Momentissa säädetään, ettei yhteisöjen lisäksi kahdenkertaista verotusta ei
12956: verovelvollinen saa poistoina vähentää suurem- sovelleta ns. vuokraedun osalta muihinkaan
12957: paa määrää kuin hän on verovuonna tai aikai- kiinteistöosakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, mikäli
12958: semmin kirjanpidossaan vähentänyt. Tämä sään- ne ,täyttävät !Seuraavat Ji.säedellytykset:
12959: nös estää teJkemästä verotuksessa poistoja no- - jos rakennus tontteineen on ainakin 90
12960: peammin kuin 'kirjanpidossa eli näyttämästä prosenttia yhteisön kokonaisvaroista,
12961: voittoa kirjanpidossa, vaikka verotettavaa tuloa - jos rakennuksesta ja tontista saadut tulot
12962: on alennettu tekemällä verotuksessa suurem- ovat ainakin 80 prosenttia yhteisön veronalai-
12963: pia poistoja. Säännöksen ei ole katsottu sovel- sista tuloista,
12964: tuvan kurssi- ja indeksitappioiden eikä lain 25 - jos yhteisön osakkaat tai jäsenet pitävät
12965: §:ssä tarkoitettujen tutkimustoiminnan meno- vähintään 50 prosenttia yhteisön tiloista sen
12966: N:o 165 5
12967:
12968: sääntöjen mukaisessa osakkaiden omassa käy- Ehdotuksen mukaan poistettru.sun kaikkien
12969: tössä ja keskinäisten kiinteistöyhteisöjen osalta osak-
12970: - jos kukaan osakas tai jäsen ei hallitse kaan tai jäsenen saamaan vuokraetuun perustu-
12971: enempää kuin 30 prosenttia yhteisön tiloista. va kahdenkertainen verotus. Merkitystä ei enää
12972: Oikeuskäytännössä ei huoneiston ole katsot- olisi sillä, onko huoneisto välittömästi osak-
12973: tu olleen edellä tarkoitetulla tavalla osakkaan kaan omassa käytössä vai onko se vuokrattuna
12974: omassa käytössä esim. silloin, kun tukkukaup- toisen käyttöön. Monimutkaisten rajojen pois-
12975: paa harjoittava yhtiö on luovuttanut kiinteistö- taminen edistäisi ilmenneiden epäkohtien kor-
12976: osakeyhtiön osakkuuden perusteella hallitse- jaamisen ohella myös verotuksen yksinkertais-
12977: maosa huoneiston yhteistoimintasopimuksella tamista.
12978: kauppiaan käyttöön vähittäiskauppaliikkeen 59 §. Tulo- ja varallisuusverolain 59 §:ään
12979: harjoittamista varten. sisältyvä yhteisöverokannan lievennyssäännös
12980: Säännöksessä asetetut rajat kahdenkertaises- koskee kaikkia osakeyhtiöitä riippumatta yh-
12981: ta verotuksesta vapautumiselle ovat epäkäytän- tiön koosta. Käytännössä tällä säännöksellä on
12982: nöllisiä ja sattumanvaraisia. Olennaista eroa ei kuitenkin suurin merkitys pienille ja keski-
12983: saisi olla sillä, omistaako yrittäjä toimitiloinaan suurille osakeyhtiöille, koska suuryhtiöiden
12984: tarvitsemansa kiinteistön huonetiloineen välit- verotettava tulo harvemmin sijoittuu alueelle,
12985: tömästi vai omistaako hän kiinteistöyhtiön osak- johon lievennystä sovelletaan. Säännöstä eh-
12986: keita, jotka puolestaan tuottavat yhtiöjärjestyk- dotetaan tarkistettavaksi siten, että se vero-
12987: sen mukaisen oikeuden hallita toimitiloiksi tar- tettavan tulon raja, johon asti kotimaisille yh-
12988: vittavia huoneistoja. Yleensä suuremmat yrityk- teisöille myönnetään tuloveron asteittainen vä-
12989: set omistavat toimitilakiinteistönsä yksin, kun hennys, korotettaisiin 100 000 markasta
12990: taas pienet ja keskisuuret yritykset hankkivat 130 000 markkaan.
12991: usein toimitilansa ostamalla keskinäisen kiin-
12992: teistöyhtiön osakkeita. Täten voimassa oleva Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12993: järjestelmä merkitsee pienille ja keskisuurille kunnan hYJVälksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
12994: yrityksille lisärasitusta suurempiin yrityksiin set:
12995: verrattuna.
12996:
12997:
12998:
12999: 1.
13000: Laki
13001: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
13002:
13003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13004: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/
13005: 68) 13, 16 ja 19 §, 22 §:n 1 momentti, 28 §:n 2 momentti, 46 a § sekä 54 §:n 2 mo-
13006: mentti,
13007: sellaisina kuin niistä ovat 13 § 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa Mssa (1094/76),
13008: 16 § ositltain muutettuna 30 päivänä jouluikuuta 1970 annetulla lailla (849/70) sekä 28 §:n
13009: 2 momentti ja 46 a § 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1090/78), sekä
13010: lisätään laik.iin uusi 27 a § seuraavasti:
13011:
13012: 13 § omaisuudeksi välittömästi sen jälkeen, kun se
13013: Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen snta on tuotu laivaan, annettu muulle tahdinkuljet-
13014: alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muu- tajalle tai, milloin hyödyke on varastoitu ulko-
13015: ten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka, maille, se on, sen mukaan kuin valtiovarain-
13016: kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka ministeriö tarkemmin määrää, verovelvolliselle
13017: se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten mene- luovutettu. Metsäkauppasopimuksella maara-
13018: tetty. Ulkomaa1ta ostettu hyödylke katsotaan tyltä alueelta kiinteään markkamääräiseen hin-
13019: luovutetuksi ja siten verovelvollisen vaihto- taan ostetut, laadultaan määritellyt puut lue-
13020: 6 N:o 165
13021:
13022: taan ostajan vaihto-omaisuuteen. Rakennus, ra- desta saadut luovutushinnat ja muut vastik-
13023: kennelma, kone tai muu sellainen luovuttajan keet sekä vaihto- ja käyttöomaisuuden hankin-
13024: valmistama hyödyke, jonka tilaaja sopimuksen tamenot jaksotetaan kuitenkin 2 ja 3 luvun
13025: mukaan ottaa vastaan erityisen tarkastuksen säännösten mukaan, elleivät ne ole 19 ja 22
13026: toimitettuaan, luetaan luovuttajan vaihto-omai- § : ssä tarkoitetulla tavalla vähäisiä.
13027: suuteen siihen saakka, kun se on tarkastuksen
13028: jälkeen vastaanotettu. 28 §
13029:
13030: 16 § Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä
13031: Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh- vaatiessa lisäksi enintään 50 prosenttia siitä
13032: tuneita menoja eivät ole: hankintamenon osasta, jota ei 1 momentin
13033: 1) verovelvollisen puolison ,sdkä 1sellaisen säännösten perusteella ole katsottu kuluksi.
13034: lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ei ennen Sellaisen verovelvollisen, joka on verovuonna
13035: verovuotta ole ttäy:ttäny;t 14 !VUotta, paiLkat, tehnyt 46 a § :n nojalla toimintavarauksen tai
13036: eläkkeet.,tai muut etuudet; jolla on aikaisemmin tehtyjä purkamattomia
13037: 2) verovapaan tulon hankkimisesta tai sal- toimintavarauksia, verovuoden kulua on kui-
13038: lyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin, tenkin enintään 40 prosenttia edellä mainitusta
13039: että verovapaan tulon ylittävä osa menoista hankintamenon osasta.
13040: katsotaan vähennyskelpoiseksi;
13041: 3) liittymisestä sähkö-, puhelin-, vesi-, vie- 46a §
13042: märi- ja kaukolämpöverkostoon suoritetut mak- Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja eläke-
13043: sut, jotka palautetaan verovelvolliselle tämän laitoksia lukuun ottamatta, saa vähentää vero-
13044: luopuessa liittymismaksun tuomasta edusta tai vuonna tekemänsä toimintavarauksen, joka saa
13045: joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus olla enintään 75 prosenttia verovelvollisen tili-
13046: siirtää kolmannelle henkilölle; eikä kauden voitosta ennen varauksen tekemistä,
13047: 4) leimavero avoimesta kirjeestä tai muusta kuitenkin niin, että verovuonna ja aikaisem-
13048: asiakirjasta, jolla arvonimi todellisen viran sitä min tehtyjen purkamattomien toimintavaraus-
13049: seuraamatta annetaan. ten yhteismäärä ei saa yl1ttää 15 prosenttia
13050: tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuu-
13051: 19 § kauden aikana maksetltujen ennakonpidätys.ten
13052: Tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aika- alaisten palkkojen määrästä.
13053: na se on saatu rahana, saamisena tai muuna Se osa toimintavarausten määrästä, joka ylit-
13054: rahanarvoisena etuutena. Merkitykseltään vähäi- tää 1 momentissa tarkoitetun toimintavaraus-
13055: set tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen veto~ ten enimmäismäärän, on tuloutettava sinä ve-
13056: vuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu. rovuonna, jona enimmäismäärä on ylitetty. Jos
13057: verovelvollinen lopettaa toimintansa, luetaan
13058: 22 § toimintavaraukset lopettamisvuoden veronalai-
13059: Meno on sen vetovuoden kulua, jonka aika- seksi tuloksi.
13060: na sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt, jol- 54 §
13061: lei jäljempänä muuta säädetä. Vähäiset meno-
13062: erät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden Poistoina sekä 25 ja 26 §:ssä tarkoitettuina
13063: kuluksi, .jona niiden maksu on tapahtunut. kuluina verovelvollinen ei saa vähentää suu-
13064: rempaa määrää kuin mitä hän on verovuonna
13065: ja aikaisemmin kirjanpidossaan ·vähentänyt.
13066: 27 a §
13067: Poiketen siitä, mitä tulon ja menon jaksotta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13068: misesta on säädetty, ammatinharjoittajan, joka kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensiriunäisen
13069: on pitänyt kirjanpitonsa ja laatinut tuloslaskel- kerran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
13070: mansa kirjanpitolain 27 ja 30 §:n ·mukaisesti, sessa, kuitenkin niin, että 54 §:n 2 mornenttia
13071: tulo on sen verovuoden <ttiOttoa, jona 1sen mak- sovelletaan muutetussa muodossaan ensimmäi-
13072: su on :saatu, ja meno :sen verovuoden kulua, sen kerran vuodelta 1984 toimitettavassa vero-
13073: jona sen maksu on tapahtunut. Käyttöomaisuu- tuksessa.
13074: N:o 165 7
13075:
13076: 2.
13077: Laki
13078: tulo- ja varallisuusverolain 23 ja 59 § :n muuttamisesta
13079:
13080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
13081: varallisuusverolain 23 §:n 2 momentti ja 59 §,
13082: sellaisina kujn ne ovat, 23 §:n 2 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa
13083: (510/77) ja 59 § 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/79), näin kuulu-
13084: viksi:
13085:
13086: 23 s ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yhtei-
13087: sön verotettavasta tulosta kuin siihen sisältyy
13088: Veronalaiseksi tuloksi ei myöskään katsota 1 300 markan määriä ja jälkimmäisessä ta-
13089: asunto-osakeyhtiölle, asunto-osuuskunnalle tahi pauksessa, mikäli yhteisö ei ole varallisuuden
13090: muulle kiinteistöosakeyhtiölle tai -osuuskunnal- perusteella suoritettavasta verosta vapaa, varal-
13091: le sen osakkeenomistajien tai jäsenten saamaa lisuusveron määräämisen perusteeksi yhtä mon~
13092: etua huoneistoista, joihin heillä yhtiöjärjestyk- ta täyttä prosenttia yhteisön verotettavasta va-
13093: sen tai osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallin- rallisuudesta kuin siihen sisältyy 500 markan
13094: ta-oikeus. määriä.
13095: 59 §
13096: Jos kotimaisen yhteisön verotettava tulo on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13097: alle 130 000 markkaa tai verotettava varalli- kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen
13098: suus alle 50 000 markkaa, otetaan edellisessä kerran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuk-
13099: tapauksessa tuloveron määräämisen perusteeksi tuksessa.
13100:
13101:
13102: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
13103:
13104:
13105: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
13106: Pääministeri
13107: MAUNO KOIVISTO
13108:
13109:
13110:
13111:
13112: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
13113: 8 N:o 165
13114:
13115: Liite
13116: 1.
13117: Laki
13118: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
13119:
13120: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13121: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/
13122: 68) 13, 16 ja 19 §, 22 §:n 1 momentti, 28 §:n 2 momentti, 46 a § sekä 54 §:n 2 mo-
13123: mentti,
13124: sellaisina kuin niistä ovat 13 § 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa Ja1ssa (1094/76),
13125: 16 § osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla (849/70) sekä 28 §:n
13126: 2 momentti ja 46 a § 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1090/78), sekä
13127: lisätään lakiin uusi 27 a § seuraavasti:
13128:
13129: Voimassa oleva laki Ehdotus
13130:
13131: 13 §. 13 §
13132: Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen suta
13133: alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muu- alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muu-
13134: ten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka, ten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka,
13135: kunnes verovelvollinen on sen luovuttanut kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka
13136: taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten mene-
13137: menetetty kuitenkin niin että ulkomaalta ostet- tetty. Ulkomaalta ostettu hyödyke katsotaan
13138: tu hyödyke luetaan verovelvollisen vaihto-omai- luovutetuksi ja siten verovelvollisen vaihto-
13139: suuteen siitä alkaen kun se on tuotu laivaan, omaisuudeksi välittömästi sen jälkeen, kun se
13140: annettu muulle tahdinkuljettajalle tai se on, sen on tuotu laivaan, annettu muulle tahdinkuljet-
13141: mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin tajalle tai, milloin hyödyke on varastoitu ulko-
13142: määrää, muutoin verovelvolliselle luovutettu. maille, se on, sen mukaan kuin valtiovarain-
13143: Metsäkauppasopimuksella määrätyltä alueelta ministeriö tarkemmin määrää, verovelvolliselle
13144: kiinteään markkamääräiseen hintaan ostetut, luovutettu. Metsäkauppasopimuksella määrätyl-
13145: laadultaan määritellyt puut luetaan ostajan tä alueelta kiinteään markkamääräiseen hintaan
13146: vaihto-omaisuuteen. Rakennus, rakennelma, ostetut, laadultaan määritellyt puut luetaan os-
13147: kone tai muu sellainen luovuttajan valmistama tajan vaihto-omaisuuteen. Rakennus, rakennel-
13148: hyödyke, jonka tilaaja sopimuksen mukaan ot- ma, kone tai muu sellainen luovuttajan valmis-
13149: taa vastaan erityisen tarkastuksen toimitet- tama hyödyke, jonka tilaaja sopimuksen mu-
13150: tuaan, luetaan luovuttajan vaihto-omaisuuteen kaan ottaa vastaan erityisen tarkastuksen toi-
13151: siihen saakka kunnes se on tarkastuksen jälkeen mitettuaan, luetaan luovuttajan vaihto-omaisuu-
13152: vastaanotettu. teen siihen saakka, kun se on tarkastuksen jäl-
13153: keen vastaanotettu.
13154:
13155: 16 §. 16 §
13156: Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä jdh- Tulon han!kkimisesta tai säilyttämisestä joh-
13157: tuneita menoja eivät ole: tuneita menoja eivät ole:
13158: 1) verovei vollisen puolison 1sekä 1sellaisen 1) verovelvollisen puolison 1sekä sellaisen
13159: lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ei ennen lapsen tai muun perheenjäsenen, joka ei ennen
13160: verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta, paillkat, verovuotta ole täyttänyt 14 vuotta, palkat,
13161: eläkkeet tai muut etuudet; eläkkeet tai muut etuudet;
13162: 2) verovapaan tulon hankkimisesta tai säi- 2) verovapaan tulon hankkimisesta tai säi-
13163: lyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin, lyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin,
13164: että verovapaan tulon ylittävä osa menoista että verovapaan tulon ylittävä osa menoista
13165: katsotaan vähennyskelpoiseksi, eivätkä katsotaan vähennyskelpoiseksi;
13166: N:o 165 9
13167:
13168:
13169: Voimassa oleva laki Ehdotus
13170:
13171: 3) liittymisestä sähkö-, puhelin-, vesi-, vie- 3) liittymisestä sähkö-, puhelin-, vesi-, vie-
13172: märi- ja kaukolämpöverkostoon suoritetut mak- märi- ja kaukolämpöverkostoon suoritetut mak-
13173: sut, jotka palautetaan vervelvolliselle tämän sut, jotka palautetaan verovelvolliselle tämän
13174: luopuessa liittymismaksun tuomasta edusta tai luopuessa liittymismaksun tuomasta edusta tai
13175: joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus
13176: siirtää kolmannelle henkilölle. siirtää kolmannelle henkilölle; eikä
13177: 4) leimavero avoimesta kirjeestä tai muus-
13178: ta asiakirjasta, jolla arvonimi todellisen viran
13179: sitä seuraamatta annetaan.
13180:
13181: 19 §. 19 §
13182: Tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aika- Tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aika-
13183: na se on saatu rahana, saamisena tai muuna na se on saatu rahana, saamisena tai muuna
13184: rahanarvoisena etuutena. rahanarvoisena etuutena. Merkitykseltään vähäi-
13185: set tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen vero-
13186: vuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu.
13187:
13188: 22 §. 22 §
13189: Meno on sen verovuoden kulua, jonka aika- Meno on sen verovuoden kulua, jonka aika-
13190: na sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt, jol- na sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt, jol-
13191: lei jäljempänä muuta säädetä. lei jäljempänä muuta säädetä. Vähäiset meno-
13192: erät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden
13193: kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut.
13194: -----------~-..---
13195:
13196:
13197:
13198:
13199: 27 a §
13200: Poiketen siitä, mitä tulon ja menon jaksotta-
13201: misesta on säädetty, ammatinharjoittajan, joka
13202: on pitänyt kirjanpitonsa ja laatinut tuloslaskel-
13203: mansa kirjanpitolain 27 ja 30 §:n mukaisesti,
13204: tulo on sen verovuoden tuottoa, jona sen mak-
13205: su on saatu, ja meno sen verovuoden kulua,
13206: jona sen maksu on tapahtunut. Käyttöomai-
13207: suudesta saadut luovutushinnat ja muut vastik-
13208: keet sekä vaihto- ja käyttöomaisuuden hankin-
13209: tamenot jaksotetaan kuitenkin 2 ja 3 luvun
13210: säännösten mukaan, elleivät ne ole 19 ;a 22
13211: §: ssä tarkoitetulla tavalla vähäisiä.
13212:
13213: 28 §
13214: Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä
13215: vaatiessa lisäksi 46 a § :n 3 momentissa mai- vaatiessa lisäksi enintään 50 prosenttia siitä
13216: nituin rajoituksin enintään 50 prosenttia siitä hankintamenon osasta, jota ei 1 momentin sään-
13217: hankintamenon osasta, jota ei 1 momentin nösten perusteella ole katsottu kuluksi. Sel-
13218: säännösten perusteella ole katsottu kuluksi. laisen verovelvollisen, joka on verovuonna teh-
13219: nyt 46 a §:n nojalla toimintavarauksen tai jol-
13220: la on aikaisemmin tehtyjä purkamattomia toi-
13221: mintavarauksia, verovuoden kulua on kuiten-
13222: kin enintään 40 prosenttia edellä mainitusta
13223: hankintamenon osasta.
13224:
13225: 2 168100.591P
13226: 10 N:o 165
13227:
13228: Voimassa oleva laki Ehdotus
13229:
13230: 46 a §. 46a §
13231: Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja eläke- Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja eläke-
13232: laitoksia lukuun ottamatta, saa vähentää vero- laitoksia lukuun ottamatta, saa vähentää vero-
13233: vuonna tekemänsä toimintavarauksen, joka saa vuonna tekemänsä toimintavarauksen, joka saa
13234: olla enintään 50 prosenttia verovelvollisen tili- olla enintään 75 prosenttia verovelvollisen tili-
13235: kauden voitosta ennen varauksen tekemistä, kauden voitosta ennen varauksen tekemistä,
13236: kuitenkin niin, että verovuonna ja aikaisem- kuitenkin niin, että verovuonna ja aikaisem-
13237: min tehtyjen purkamattomien toimintavaraus- min tehtyjen purkamattomien toimintavaraus-
13238: ten yhteismäärä ei saa ylittää 10 prosenttia ten yhteismäärä ei saa ylittää 15 prosenttia
13239: tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukau- tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukau-
13240: den aikana maksettujen enoakanpidätysten den aikana maksettujen enoakanpidätysten
13241: alaisten· ·palkkojen määrästä. alaisten palkkojen määrästä.
13242: Se osa toimintavarausten määrästä, joka ylit- Se osa toimintavarausten määrästä, joka ylit-
13243: tää 1 momentissa tarkoitetun toimintavarausten tää 1 momentissa tarkoitetun toimintavarausten
13244: enimmäismäärän, on tulootettava sinä vero- enimmäismäärän, on tulootettava sinä vero-
13245: vuonna, jona enimmäismäärä on ylitetty. vuonna, jona enimmäismäärä on ylitetty. Jos
13246: verovelvollinen lopettaa toimintansa, luetaan
13247: toimintavaraukset lopettamisvuoden veronalai-
13248: seksi tuloksi.
13249: V erovelvollisen 2 8 §: n 2 momentin nojalla
13250: kuluksi luettava vaihto-omaisuuden hankinta-
13251: menon määrä sekä verovuonna ja aikaisemmin
13252: tehtyjen purkamattomien toimintavarausten
13253: määrä eivät yhdessä saa ylittää toimintavaraus-
13254: ten enimmäismäärää tai hankintamenosta ku-
13255: luksi luettavan osan enimmäismäärää sen mu-
13256: kaan, kumpi näistä on suurempi.
13257:
13258: 54 §
13259: Poistoina verovelvollinen ei saa vähentää Poistaina sekä 25 ja 26 §:ssä tarkoitettuina
13260: suurempaa määrää kuin mitä hän on verovuon- kuluina verovelvollinen ei saa vähentää suu-
13261: na ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt. rempaa määrää kuin mitä hän on verovuonna
13262: ja aikaisemmin kirjanpidossaan vähentänyt.
13263:
13264:
13265: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
13266: mikuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen
13267: kerran vuodelta 1982 toimiteltavassa verotuk-
13268: sessa, kuitenkin niin, että 54 § :n 2 momenttia
13269: sovelletaan muutetussa muodossaan ensimmäi-
13270: sen kerran vuodelta 1984 toimitettavassa vero-
13271: tuksessa.
13272: N:o 165 11
13273:
13274:
13275:
13276: 2.
13277: Laki
13278: tulo- ja varallisuusverolain 23 ja 59 §:n muuttamisesta
13279:
13280: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
13281: varallisuusverolain 23 §:n 2 momentti ja 59 §,
13282: sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 2 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa
13283: (510/77) ja 59 § 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (972/79), näin kuulu-
13284: viksi:
13285:
13286: Voimassa oleva laki Ehdotus
13287:
13288: 23 §
13289:
13290: Veronalaiseksi tuloksi ei myöskään katsota Veronalaiseksi tuloksi ei myöskään katsota
13291: asunto-osakeyhtiölle, asunto-osuuskunnalle tai asunto-osakeyhtiölle, asunto-osuuskunnalle tai
13292: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §: ssä tar- muulle kiinteistöosakeyhtiölle tai -osuuskunnal-
13293: koitetulle osakeyhtiölle sen osakkeenomistajan le sen osakkeenomistajien tai jäsenten saamaa
13294: tai jäsenten saamaa etua huoneistoista, joihin etua huoneistoista, joihin heillä yhtiöjärjestyk-
13295: heillä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sään- sen tai osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallin-
13296: töjen nojalla on hallintaoikeus. Mitä edellä täs- ta-oikeus.
13297: sä momentissa on säädetty, koskee myös muuta
13298: osakeyhtiötä tai osuuskuntaa, jonka kokonais-
13299: varoista, verovapaat varat mukaan luettuina,
13300: vähintään 90 prosenttia muodostuu ja jonka
13301: veronalaisista tuloista, tässä kohdassa tarkoitet-
13302: tua etua lukuun ottamatta, vähintään 80 pro-
13303: senttia on saatu yhdestä tai useammasta sellai-
13304: sesta rakennuksesta tontteineen, jonka huoneis-
13305: tojen lattiapinta-alasta, kiinteistön hoitoa var-
13306: ten tarpeellisia huoneistoja ja huoneistojen yh-
13307: teiskäyttöön varattuja tiloja lukuun ottamatta,
13308: on vähitztään 50 prosenttia osakkeenomistajien
13309: tai jäse11ten yhtiöjärjestykseen tai osuuskunnan
13310: sääntöihin perustuvassa omassa käytössä ja
13311: jonka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan
13312: osakas tai jäsen ei hallitse enempää kuin 30
13313: prosenttia huoneistojen lattiapinta-alasta.
13314:
13315: 59 §. 59 §
13316: Jos kotimaisen yhteisön verotettava tulo on Jos kotimaisen yhteisön verotettava tulo on
13317: alle 100 000 markkaa tai verotettava varalli- alle 130 000 markkaa tai verotettava varalli-
13318: suus alle 50 000 markkaa, otetaan edellisessä suus alle 50 000 markkaa, otetaan edellisessä
13319: tapauksessa tuloveron määräätoisen perusteeksi tapauksessa tuloveron määräämisen perusteeksi
13320: ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yhtei- ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yhtei-
13321: sön verotettavasta tulosta kuin siihen sisältyy sön verotettavasta tulosta kuin siihen sisältyy
13322: 1 000 markan määriä, ja jälkimmäisessä ta- 1 300 markan määriä ja jälkimmäisessä ta-
13323: pauksessa, mikäli yhteisö ei ole varallisuuden pauksessa, mikäli yhteisö ei ole varallisuuden
13324: perusteella suoritettavasta verosta vapaa, varal- perusteella suoritettavasta verosta vapaa, varal-
13325: lisuusveron määräämisen perusteeksi yhtä mon- lisuusveron määräämisen perusteeksi yhtä mon-
13326: 12 N:o 165
13327:
13328: Voimassa oleva laki Ehdotus
13329:
13330: ta täyttä prosenttia yhteisön verotettavasta va- ta täyttä prosenttia yhteisön verotettavasta va-
13331: rallisuudesta kuin siihen sisältyy 500 markan rallisuudesta kuin siihen sisältyy 500 markan
13332: määriä. määriä.
13333:
13334: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13335: kuuta 1982. Sitä sovelletaan enszmmazsen
13336: kerran vuodelta 1982 toimiteltavassa ve1'otuk-
13337: tuksessa.
13338: 1981 vp. n:o 166
13339:
13340:
13341:
13342:
13343: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtiontalouden tar-
13344: kastuksesta annetun lain muuttamisesta
13345:
13346:
13347:
13348: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13349:
13350: Esityksessä ehdotetaan valtiontalouden tar- pääjohtajan ja osastopäälliköiden virat voivat
13351: kastuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, olla sopimuspalkkaisia. Esitys liittyy tältä osin
13352: että siitä poistetaan tilimuistutusmenettelyä valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityk-
13353: koskevat säännökset, jotka eivät vastaa tarkas- seen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey-
13354: tusviraston tehtäviä ja toiminnan nykyistä luon- dessä.
13355: netta. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
13356: Lisäksi ehdotetaan, että tarkastusviraston 1 päivästä maaliskuuta 1982.
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: YLEISPERUSTELUT
13362:
13363: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain
13364: muutokset edeltäjän, valtion revisiolaitoksesta annetun lain
13365: (126/31), mukaan korvausvelvollisuuden pe-
13366: Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain rustaksi riitti syy-yhteys aiheutuneen vahingon
13367: (967 / 47) 8 § :n 1 momentin (365 /79) mu- ja virheellisen menettelyn välillä. Nykyisessä
13368: kaan valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- laissa asetettiin korvausvelvollisuuden edelly-
13369: tusneuvosto voi, jos tarkastusviraston valvon- tykseksi myös vahingon aiheuttaneen tilivel-
13370: taan kuuluvassa toiminnassa on virheellisellä vollisen tuottamus. Tämä ja oikeudenkäymis-
13371: menettelyllä aiheutettu valtiolle vahinkoa ja kaaren 17 luvun muutoksella vuonna 1948
13372: vahinko on saman lain 10 §:ssä määritellyn tili- voimaan saatettu vapaan todistusharkinnan pe-
13373: velvollisen tuottama, käsitellä asian tilimuistu- riaate vähensivät merkittävästi summittaisen
13374: tusasiana ja velvoittaa tilivelvollisen tai hänen asiakirjaprosessin luonteisen tilimuistutusmenet-
13375: oikeudenomistajansa pesän varoilla korvaamaan telyn arvoa varsinaiseen tuomioistuinprosessiin
13376: vahingon valtiolle. verrattuna. Saman suuntaisesti on myöhemmin
13377: Lain 8 § :n 2 momentin mukaan tarkastus- vaikuttanut vuonna 197 4 voimaan tullut uusi
13378: viraston tulee, jos virheellinen menettely kä- vahingonkorvauslainsäädäntö. Se sisältää sään-
13379: sittää rikoksen, ilmoittaa siitä viralliselle syyt- nökset vahingon aiheuttajan korvausvastuusta
13380: täjälle syytteen tekemistä varten, jollei rikos ja korvauksen sovittelusta. Vahingonkorvaus-
13381: ole niin vähäinen, että tässä laissa säädettyjä lain (412/74) ja muiden vahingonkorvausta
13382: toimenpiteitä on pidettävä riittävinä. koskevien säännösten yhdenmukaista sovelta-
13383: Tilimuistutusmenettely on siten tarkoitettu mista valtionhallinnossa ohjaavana toimielime-
13384: eräänä vaihtoehtona sovellettavaksi tapauksiin, nä on valtionkonttorin apuna valtionhallinnon
13385: joihin ei sisälly rikosta tai joiden sisältämä vahingonkorvauslautakunta. Tilivelvollisen vir-
13386: rikos on niin vähäinen> ettei rangaistusvaati- kamiehen korvattavan vahingon määrä voidaan
13387: muksen esittämiseen ole aihetta. siten selvittää ja korvauksen periminen toi-
13388: 168100984C
13389: 2 N:o 166
13390:
13391: meenpanna myös ilman tilimuistutusmenettelyä. Ne olivat tarkastustoiminnan osalta lähinnä
13392: Vahingonkorvauslain säännöksiä on sovellettu vain päätöksentekoelimiä. Niiden jäsenet eivät
13393: 1 päivästä toukokuuta 1979 myös määrättäessä puuttuneet tarkastusten suoritukseen tai muu-
13394: vahingonkorvausta tilimuistu tusmenettelyssä. hun päätöksentekoa edeltäneeseen asioiden val-
13395: Koska tilimuistutusmenettelyssä on kysy- misteluun. Tarkastusneuvosto sen sijaan on ak-
13396: mys ainoastaan valtiolle tuotetun vahingon tiivisesti ohjannut tarkastustoimintaa. Tarkas-
13397: korvaamisesta, on valtion kannalta edullisin ja tusosastojen päällikköinä toimivat tarkastusneu-
13398: siten ensisijainen menettelytapa se, että vahin- voston jäsenet ovat johtaneet tarkastustoimin-
13399: gon tuottanut tilivelvollinen vapaaehtoisesti taa omilla toimialueillaan ja osallistuneet mer-
13400: korvaa vahingon tai sitoutuu sen korvaamiseen. kittävästi tarkastuksiin liittyvien asioiden val-
13401: Jos sopimukseen korvauksen suorittamisesta ei misteluun jo ennen niiden esittelyä tarkastus-
13402: kuitenkaan päästä, voidaan korvausta hakea neuvostolle. Tämä merkitsee tilimuistutusme-
13403: oikeudenkäyntiteitse. Käytännössä nämä menet- nettelyn osalta esitutkinnan ja tuomiovallan
13404: telytavat ovatkin syrjäyttäneet tilimuistutus- käytön välisen selkeän rajan puuttumista. Näin
13405: menettelyn. voidaan tilimuistutusta koskevien säännösten
13406: Tilimuistutusmenettely on valtiontalouden voimassaolo yleisten oikeusperiaatteidenkin
13407: tarkastuksesta annetun lain voimaan tulon jäl- kannalta asettaa kysymyksenalaiseksi.
13408: keen pantu vireille vain 17 kertaa. Kahdeksas- Edellä mainituista syistä ehdotetaan tili-
13409: sa tapauksessa tarkastusneuvosto on velvoitta- muistutusmenettelyä koskevat säännökset ku-
13410: nut tilivelvolliset suorittamaan valtiolle vahin- mottaviksi. Lisäksi lakia ehdotetaan muutetta-
13411: gonkorvausta. Kahdessa näistä tapauksista kor- vaksi siten, että tarkastusviraston pääjohtajan
13412: kein hallinto-oikeus on vapauttanut tilivelvolli- ja osastopäällikön virat voivat olla sopimus-
13413: set korvausvelvollisuudesta ja yhdessä tapauk- paikkaisia. Tämä vastaa keskusvirastojen osalta
13414: sessa se on katsonut yhden tilivelvollisen kor- viime vuosina yleisesti noudatettua käytäntöä.
13415: vausvelvolliseksi ja vapauttanut muut. Viimei- Lakiin ehdotetaan samalla tehtäväksi eräitä
13416: nen tilimuistutusasia on käsitelty tarkastusneu- vähäisiä teknisiä muutoksia ja tarkistuksia.
13417: vostossa vuonna 1959. Tämä jo Ruotsin vallan
13418: ajalta peräisin oleva menettely on osoittautu-
13419: nut varsinaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna 2. A s i a n v a 1m i s t e 1u
13420: epätarkoituksenmukaiseksi ja myös valtion ta-
13421: loudellisten etujen turvaamisen kannalta tar- Esitys on valmisteltu valtiontalouden tarkas-
13422: peettomaksi. Siitä luopumisen ei ole havaittu tusviraston aloitteen pohjalta. Oikeusministeriö
13423: aiheuttaneen valtiolle taloudellisia menetyksiä. ja valtiokonttori ovat antaneet asiasta lausun-
13424: Valtion tehtävien kasvu ja sen myötä non.
13425: tapahtunut valtion taloudenhoidon kehitys ovat
13426: asettaneet tarkastusviraston työmenetelmille ja
13427: toimitinan Juonteelle uusia vaatimuksia, joiden 3. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t j a o r-
13428: kanssa tilimuistutusmenettelyä koskevat sään- ganisatoriset vaikutukset
13429: nökset eivät ole yhteensovitettavissa.
13430: Myös tarkastusneuvoston tosiasiallinen asema Esityksellä ei ole suoranaisia taloudellisia
13431: on viraston toiminnan kehittymisen myötä vaikutuksia. Organisatoorisesti tilimuistutusme-
13432: muuttunut. Sen edeltäjä revisioneuvosto sa- nettelyn poistaminen merkitsee tarkastusviras-
13433: moin kuin sitä edeltänyt revisionioikeus toimi- ton aseman ja toiminnan tarkistamista muuttu-
13434: vat monessa suhteessa tuomioistuinten tapaan. nutta tosiasiallista tilannetta vastaavaksi.
13435:
13436:
13437:
13438: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
13439:
13440: 1. Lakiehdotuksen perustelut 8 § :n 1 ja 2 momentissa, 9 § :n 1 momentissa
13441: sekä 10-12 ja 14-17 § :ssä. Nämä säännök-
13442: Voimassa olevassa valtiontalouden tarkastuk- set ehdotetaan kumottavaksi tai sanannaltaan
13443: sesta annetussa laissa on tilimuistutusmenette- tarkistettaviksi siten, että tilimuistututusmenet-
13444: lyä koskevia säännöksiä 5 § :n 3 momentissa, telyä koskevat kohdat poistetaan. Samalla on
13445: N:o 166 3
13446:
13447: tarpeen eräiltä osin muuttaa säännösten jär- mista koskeva maininta. Tarkastusviraston har-
13448: jestystä. kintavallasta syytteeseen saattamista koskevalta
13449: 2 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan tar- osin on ehdotettu säädettäväksi 11 §: ssä.
13450: kistettavaksi nykytilannetta vastaavaksi. Posti- 10 §. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi voi-
13451: säästöpankki on muutettu vuoden 1970 alusta massa olevan lain 9 §:n 2 momenttia vastaava
13452: Postipankiksi. Valtion Metallitehtaista on muo- säännös.
13453: dostettu vuoden 1950 lopulla valtionyhtiö Val- 11 §. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi
13454: met Oy, joka kuuluu tarkastusviraston toimi- voimassa olevan lain 8 §:n 2 ja 3 momenttia
13455: vallan piiriin valtionenemmistöisten osakeyh- vastaavat säännökset. Samalla ensin mainittua
13456: tiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkastus-
13457: ( 968/47) nojalla. viraston velvollisuus ryhtyä säännöksessä tar-
13458: 4 §. Pykälässä olevaan virkojen ja toimien koitettuihin toimenpiteisiin tulisi toissijaiseksi
13459: luetteloon ehdotetaan lisättäviksi tarkastus- verrattuna niihin viranomaisiin, laitoksiin ja
13460: virastoon perustetut suunnittelupäällikön ja liikeyrityksiin, joiden taloudenhoidossa virheel-
13461: erikoistutkijan sopimuspaikkaiset virat sekä linen menettely on havaittu.
13462: siitä poistettavaksi apulaiskirjaajan toimi. Sa- 19 §. Säännös ehdotetaan tarpeettomana
13463: malla ehdotetaan keskusvirastojen osalta ylei- kumottavaksi.
13464: sesti noudatetun käytännön mukaisesti, että
13465: pääjohtajan ja osastopäälliköiden virat voivat
13466: olla sopimuspalkkaisia. Säännöstä ehdotetaan 2. Voimaan t u 1 o
13467: lisäksi täydennettäväksi siten, että siihen li-
13468: sätään maininta tilapäisistä toimihenkilöistä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1 patvas-
13469: 8 §. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi voi- tä maaliskuuta 1982, josta lukien vuoden 1982
13470: massa olevan lain 9 §:n 1 momenttia vastaa- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan tarkas-
13471: va säännös. tusvirastoon perustettavaksi sopimuspaikkaiset
13472: 9 §. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi voi- pääjohtajan ja osastopäälliköiden virat.
13473: massa olevan lain 13 §:ää vastaava säännös.
13474: Säännöstä ehdotetaan samalla muutettavaksi si- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13475: ten, että siitä poistetaan syytteeseen saatta- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13476:
13477:
13478: Laki
13479: valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain muuttamisesta
13480:
13481: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13482: kumotaan valtiontalouden tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (967 /
13483: 47) 5 §:n 3 momentti ja 12-17 ja 19 § sekä
13484: muutetaan 2 §:n 1 momentti sekä 4 ja 8-11 §,
13485: sellaisina kuin niistä ovat osittain muutettuina 4 § 9 päivänä huhtikuuta 1965 annetulla
13486: lailla (200/65) ja 8 § 23 päivänä maaliskuuta 1979 annetulla lailla (365/79), näin kuulu-
13487: viksi:
13488: 2 § 4 §
13489: Tarkastusvirasto suorittaa valtion viran- Tarkastusvirastossa voi olla pääjohtajan,
13490: omaisten, laitosten ja liikeyritysten talouden- osastopäällikön, suunnittelupäällikön, toimisto-
13491: hoidon tarkastusta ja valvontaa. Sen lisäksi vi- päällikön, erikoistutkijan, ylitarkastajan ja tar-
13492: raston tulee, asetuksella ehkä säädettävin ra- kastajan virkoja sekä apulaistarkastajan, notaa-
13493: joituksin, muutoinkin valvoa ja tarkastaa val- rin, kirjaajan, kanslistin, toimistoapulaisen, ko-
13494: tion varojen käyttöä ja valtion omaisuuden nekirjoittajan ja vahtimestarin toimia.
13495: hoitoa sekä niitä koskevaa tilinpitoa. Tarkastus
13496: ja valvonta ei kuitenkaan käsitä eduskunnan Pääjohtajan, osastopäällikön, suunnittelupääl-
13497: taloudenhoitoa ja sen vastattavina olevien ra- likön ja erikoistutkijan virat voivat olla sopi-
13498: hastojen hallintoa eikä Suomen Pankin, Posti- muspalkkaisia.
13499: pankin eikä kansaneläkelaitoksen toimintaa. Tarkastusvirastossa voi olla myös ylimääräi-
13500: siä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä.
13501: 4 N:o 166
13502:
13503: Tarkastusvirasto voi käyttää apunaan asian- menettely jatkunut tai onko toimenpiteisiin ryh-
13504: tuntijoita. tyminen virheen johdosta tarpeen periaatteelli-
13505: sista syistä.
13506: 8 §
13507: Jos tarkastusviraston valvontaan 2 §:n 1 10 §
13508: momentin mukaan kuuluvassa toiminnassa on Valtion viranomaisen, laitoksen ja liikeyri-
13509: virheellisellä menettelyllä aiheutettu valtiolle tyksen on annettava tarkastusvirastolle tieto
13510: vahinkoa, tarkastusviraston tulee ilmoittaa siitä toimenpiteestä, johon 8 §:ssä tarkoitetun il-
13511: asianmukaista toimenpidettä varten sille val- moituksen johdosta on ryhdytty.
13512: tion viranomaiselle, laitokselle tai liikeyrityksel-
13513: le, jonka taloudenhoidossa virheellisyys on ha- 11 §
13514: vaittu. Jos virheellinen menettely on todettu Jos virheellinen menettely käsittää rikok-
13515: muussa 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa sen eikä 8 §:ssä tarkoitettu viranomainen, lai-
13516: varojen käytössä, ilmoitus on tehtävä tätä toi- tos tai liikeyritys ryhdy toimenpiteisiin asian-
13517: mintaa yleisesti valvovalle valtion viranomai- omaisen saattamiseksi syytteeseen, tarkastusvi-
13518: selle. raston tulee ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.
13519: Jos rikos on vähäpätöinen, tarkastusvirasto
13520: 9 § voi olla ryhtymättä 1 momentissa tarkoitettui-
13521: Jos havaittu virheellisyys koskee niin vä- hin toimenpiteisiin.
13522: häistä rahamäärää, että asian selvittämisestä, Palvelussuhteessa valtiolle aiheutetun vahin-
13523: sen edelleen käsitteleruisestä tarkastusvirastossa gon korvaamisesta on voimassa, mitä siitä on
13524: tai oikaisun toimeenpanosta katsotaan aiheutu- erikseen säädetty.
13525: van työtä tai kustannuksia enemmän kuin vir-
13526: heellisyydestä on aiheutunut vahinkoa, tarkas-
13527: tusvirasto voi asetuksella säädettävissä rajoissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
13528: päättää, että asia ei anna aihetta toimenpitei- kuuta 198 .
13529: siin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
13530: Tehtäessä 1 momentissa tarkoitettua päätös- täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
13531: tä on otettava huomioon, onko virheellinen teisiin.
13532:
13533:
13534: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
13535:
13536:
13537: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
13538: Pääministeri
13539: MAUNO KOIVISTO
13540:
13541:
13542:
13543:
13544: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
13545: N:o 166 5
13546:
13547: Liite
13548:
13549:
13550: Laki
13551: valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain ·muuttamisesta
13552:
13553: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13554: kumotaan valtiontalouden tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (967 /
13555: 47) 5 §:n 3 momentti ja 12-17 ja 19 § sekä
13556: muutetaan 2 §:n 1 momentti sekä 4 ja 8-11 §,
13557: sellaisina kuin niistä ovat osittain muutettuina 4 § 9 päivänä huhtikuuta 1965 annetulla
13558: lailla (200/65) ja 8 § 23 päivänä maaliskuuta 1979 annetulla lailla (365/79), näin kuulu-
13559: viksi:
13560:
13561: Voimassa oleva laki Ehdotus
13562:
13563: 2 §. 2 §
13564: Tarkastusvirasto suorittaa valtion viranomais- Tarkastusvirasto suorittaa valtion viran-
13565: ten, laitosten ja liikeyritysten taloudenhoidon omaisten, laitosten ja liikeyritysten talouden-
13566: tarkastusta ja valvontaa. Sen lisäksi viraston hoidon tarkastusta ja valvontaa. Sen lisäksi vi-
13567: tulee, asetuksella ehkä määrättävin rajoituksin, raston tulee, asetuksella ehkä säädettävin ra-
13568: muutoinkin valvoa ja tarkastaa valtion varojen joituksin, muutoinkin valvoa ja tarkastaa val-
13569: käyttöä ja valtion omaisuuden hoitoa sekä nii- tion varojen käyttöä ja valtion omaisuuden
13570: tä koskevaa tilinpitoa. Valvonta ja tarkastus hoitoa sekä niitä koskevaa tilinpitoa. Tarkastus
13571: ei kuitenkaan käsitä eduskunnan taloudenhoi- ja valvonta ei kuitenkaan käsitä eduskunnan
13572: toa ja sen vastattavina olevien rahastojen hal- taloudenhoitoa ja sen vastattavina olevien ra-
13573: lintoa eikä Suomen Pankin, postisäästöpankin, hastojen hallintoa eikä Suomen Pankin, Posti-
13574: kansaneläkelaitoksen ja Valtion Metallitehtai- pankin eikä kansaneläkelaitoksen toimintaa.
13575: den toimintaa.
13576:
13577:
13578: 4 §. 4 §
13579: Tarkastusvirastoon voidaan asettaa seuraavia Tarkastusvirastossa voi olla pääjohtajan,
13580: peruspalkkaisen viran tai toimen haltijoita: osastopäällikön, suunnittelupäällikön, toimisto-
13581: pääjohtaja, osastopäällikkö, toimistopäällikkö, päällikön, erikoistutkijan, ylitarkastajan ja tar-
13582: ylitarkastaja, tarkastaja, apulaistarkastaja, no- kastajan virkoja sekä apulaistarkastajan, notaa-
13583: taari, kirjaaja, apulaiskirjaaja, kanslisti, toimis- rin, kirjaajan, kanslistin, toimistoapulaisen, ko-
13584: toapulainen, konekirjoittaja ja vahtimestari. nekirjoittajan ja vahtimestarin toimia.
13585: Pääjohtajan, osastopäällikön, suunnittelupääl-
13586: likön ja erikoistutkijan virat voivat olla sopi-
13587: muspalkkaisia.
13588: Lisäksi voi virastossa olla ylimääräisen toi- Tarkastusvirastossa voi olla myös ylimääräi-
13589: men haltijoita. siä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä.
13590: Virasto voi käyttää apunaan asiantuntijoita. Tarkastusvirasto voi käyttää apunaan asian-
13591: tuntijoita.
13592:
13593: 5 §
13594:
13595: Tarkastusneuvoston istunnossa, jossa käsitel- (3 momentti kumotaan)
13596: lään 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa, tu-
13597: lee puheenjohtajalla tai ainakin yhdellä istun-
13598: toon osallistuvalta jäsenellä taikka istuntoon
13599: kutsutulla sijaisjäsenellä olla kelpoisuus tuoma-
13600: rin virkaan ja kokemusta tuomarin tebtävissä.
13601: 6 N:o 166
13602:
13603: Voimassa oleva laki Ehdotus
13604:
13605: 8 §. 8 §
13606: Jos tarkastusta suoritettaessa on havaittu, Jos tarkastusviraston valvontaan 2 §:lz 1
13607: että tarkastusviraston valvontaan 2 §:n 1 mo- momentin mukaan kuuluvassa toiminnassa on
13608: mentin mukaan kuuluvassa toiminnassa on virheellisellä menettelyllä aiheutettu valtiolle
13609: virheellisellä menettelyllä aiheutettu valtiolle vahinkoa, tarkastusviraston tulee ilmoittaa siitä
13610: vahinkoa ja vahinko on 10 §:ssä tarkoitetun asianmukaista toimenpidettä varten sille val-
13611: tilivelvollisen tuottama, tarkastusneuvosto voi tion viranomaiselle, laitokselle tai liikeyrityksel-
13612: käsitellä asian tilimuistutusasiana ja velvoittaa le, jonka taloudenhoidossa virheellisyys on ha-
13613: tilivelvollisen tai hänen oikeudenomistajansa, vaittu. Jos virheellinen menettely on todettu
13614: pesän varoilla, korvaamaan vahingon valtiolle. muussa 2 § :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa
13615: Vahingonkorvausta määrättäessä on noudatet- varojen käytössä, ilmoitus on tehtävä tätä toi-
13616: tava, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) ja mintaa yleisesti valvovalle valtion viranomai-
13617: työsopimuslaissa (320/70) on säädetty työnte- selle.
13618: kijän ja virkamiehen korvausvastuusta.
13619: Mikäli virheellinen menettely käsittää rikok-
13620: sen, tarkastusviraston tulee ilmoittaa siitä vi-
13621: ralliselle syyttäjälle syytteen tekemistä varten,
13622: jollei rikos ole niin vähäinen, että tässä laissa
13623: säädettyjä toimenpiteitä on pidettävä riittävinä.
13624: Tilivajausasioissa noudatettakoon, mitä niis-
13625: tä on erikseen määrätty.
13626:
13627: 9 §. 9 §
13628: Virheellisestä menettelystä, joka ei aiheuta Jos havaittu virheellisyys koskee niin vä-
13629: 8 §: ssä mainittuja toimenpiteitä, tarkastusvi- häistä rahamäärää, että asian selvittämisestä,
13630: raston tulee muuta asianmukaista toimenpi- sen edelleen käsittelemisestä tarkastusvirastossa
13631: dettä varten ilmoittaa sille valtion viranomai- tai oikaisun toimeenpanosta katsotaan aiheutu-
13632: selle, laitokselle tai liikeyritykselle, jonka ta- van työtä tai kustannuksia enemmän kuin vir-
13633: loudenhoidossa virheellisyys on havaittu taikka, heellisyydestä on aiheutunut vahinkoa, tarkas-
13634: jos virheellinen menettely on todettu muussa tusvirasto voi asetuksella säädeltävissä rajoissa
13635: 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa varojen päättää, että asia ei anna aihetta toimenpitei-
13636: käytössä, omaisuuden hoidossa tai tilinpidossa, siin.
13637: varojen käyttäjän, omaisuuden hoitajan tai tilien Tehtäessä 1 momentissa tarkoitettua päätös-
13638: pitäjän toimintaa yleisesti valvovalle valtion vi- tä on otettava huomioon, onko virheellinen
13639: ranomaiselle. menettely jatkunut tai onko toimenpiteisiin ryh-
13640: Toimenpiteestä, johon tarkastusviraston il- tyminen virheen johdosta tarpeen periaatteelli-
13641: moituksen johdosta on ryhdytty, sekä sen tu- sista syistä.
13642: loksesta on annettava tieto tarkastusvirastolle.
13643:
13644: 10 §. 10 §
13645: Tilivelvollisella tarkoitetaan tässä laissa jo- Valtion viranomaisen, laitoksen ja liikeyri-
13646: kaista, joka tarkastusviraston valvontaan 2 §:n tyksen on annettava tarkastusvirastolle tieto
13647: 1 momentin mukaan kuuluvalla alalla on päät- toimenpiteestä, johon 8 §:ssä tarkoitetun il-
13648: tänyt tai hyväksynyt tulouttamis- tai maksatta- moituksen johdosta on ryhdytty.
13649: mistoimenpiteen tahi, eriävää mielipidettä il-
13650: moittamatta, sellaisen esitellyt taikka joka on
13651: allekirjoittanut tai varmentanut maksumääräyk-
13652: sen tahi allekirjoittanut tili-ilmoituksen. Sen
13653: lisäksi on tilivelvollinen se, joka hoitaa valtion
13654: rahavaroja tai muuta hänen hoitoonsa uskottua
13655: valtion omaisuutta taikka jolla on erityinen
13656: velvollisuus valvoa valtion varallisuusoikcudel-
13657: N:o 166 7
13658:
13659: Voimassa oleva laki Ehdotus
13660:
13661: lisia etuja tai valtion rahavaroja tai muun omai-
13662: suuden hoitoa tahi sitä koskevaa tilinpitoa.
13663: Mitä tilivelvollisesta on säädetty, ei kuiten-
13664: kaan koske valtioneuvoston jäsentä eikä oikeus-
13665: kansleria.
13666:
13667: 11 §. 11 §
13668: Ennen kuin tilimuistutusasia otetaan tarkas- Jos virheellinen menettely käsittää rikok-
13669: tusneuvostossa lopullisesti käsiteltäväksi, on sen eikä 8 §:ssä tarkoitettu viranomainen, lai-
13670: tilivelvolliselle, jollei häntä aikaisemmin ole tos tai liikeyritys ryhdy toimenpiteisiin asian-
13671: kuultu, varattava tilaisuus selityksen antami- omaisen saattamiseksi syytteeseen, tarkastusvi-
13672: seen. raston tulee ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.
13673: Jos rikos on vähäpätöinen, tarkastusvirasto
13674: voi olla ryhtymättä 1 momentissa tarkoitettui-
13675: hin toimenpiteisiin.
13676: Palvelussuhteessa valtiolle aiheutetun vahin-
13677: gon korvaamisesta on voimassa, mitä siitä on
13678: erikseen säädetty.
13679:
13680: 12 §.
13681: Jos tilivelvollisen korvattava vahinko on ai-
13682: heutunut siitä, että joku on saanut hänelle kuu-
13683: lumattoman edun, ja tilivelvollisen esittämän
13684: selvityksen mukaan asianmukaiseen toimenpi-
13685: teeseen edun saajaa vastaan on ryhdytty, on
13686: tilivelvolliselle ennen tilimuistutusasian lopullis-
13687: ta ratkaisemista varattava tilaisuus selvityksen
13688: esittämiseen toimenpiteen tuloksista.
13689:
13690: 13 §.
13691: Jos havaittu virheellisyys koskee niin vä-
13692: häistä rahamäärää, että asian selvittämisestä,
13693: sen edelleen käsittelemisestä tarkastusvirastos-
13694: sa, asianomaisen syytteeseen saattamisesta tai
13695: oikaisun toimeenpanosta katsotaan aiheutuvan
13696: työtä tai kustannuksia enemmän, kuin virheet-
13697: lisyydestä on aiheutunut vahinkoa, tarkastus-
13698: virasto voi asetuksella määrättävissä rajoissa
13699: päättää, että asia saa raueta. Päätöstä tehtäessä
13700: on otettava huomioon, toistuuko virheellisyys
13701: samoissa tileissä useasti, onko virheellinen me-
13702: nettely jatkunut tai onko toimenpiteisiin ryh-
13703: tyminen virheen johdosta tarpeen periaatteelli-
13704: sista syistä.
13705:
13706: 14 §.
13707: Mikäli valtion taloudenhoidossa on havaittu
13708: menetellyn voimassa olevien säännösten tai
13709: määräysten vastaisesti, mutta toiminta on ollut
13710: valtion talouden kannalta ilmeisesti edullista,
13711: tarkastusneuvosto voi päättää, että tilimuistu-
13712: tusasia saa raueta.
13713: 8 N:o 166
13714:
13715: Voimassa oleva laki Ehdotus
13716:
13717: 15 §.
13718: Tilimuistutusasia on ilmoitettava tarkastus-
13719: neuvoston käsiteltäväksi kahden vuoden ku-
13720: luessa siitä, kuin tilit, joihin sisältyvää virheel-
13721: listä menettelyä muistutus koskee, ovat tarkas-
13722: tettavassa kunnossa tarkastusvirastoon saapu-
13723: neet tai tarkastusvirastolle on ilmoitettu niiden
13724: olevan asianomaisessa virastossa tai laitoksessa
13725: tarkastusviraston virkamiehen tarkasteltavina.
13726: Tilivelvollisella ei ole 1 momentissa säädetyn
13727: määräajan kuluttua korvausvelvollisuutta, mi-
13728: käli korvausvaatimus ei aiheudu rikoksesta.
13729:
13730: 16 §.
13731: Sillä, joka tilimuistutusasiassa on velvoitettu
13732: suorittamaan korvausta valtiolle, on oikeus ha-
13733: kea muutosta tarkastusneuvoston päätökseen
13734: korkeimmalta hallinto-oikeudelta kolmenkym-
13735: menen päivän kuluessa siitä, kuin hän on saa-
13736: nut päätöksestä tiedon.
13737:
13738: 17 §.
13739: Tarkastusneuvoston päätös, jolla tilimuistu-
13740: tusasiassa on velvoitettu suorittamaan korvaus-
13741: ta valtiolle, pannaan täytäntöön niinkuin alioi-
13742: keuden tuomio.
13743:
13744: 19 §.
13745: Valtion revisiolaitoksen peruspalkkaisen vr-
13746: ran tai toimen haltija on velvollinen vastaan-
13747: ottamaan hänelle soveltuvan peruspalkkaisen
13748: viran tai toimen valtiontalouden tarkastusvi-
13749: rastossa. Viran tai toimen haltija, jota ei mää-
13750: rätä sanotunlaiseen virkaan tai toimeen, ase-
13751: tetaan lakkautuspalkalle.
13752:
13753: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13754: kuuta 198 .
13755: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
13756: täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
13757: teisiin.
13758: 1981 vp. n:o 167
13759:
13760:
13761:
13762:
13763: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon ja sianlihan
13764: markkinoimismaksusta annetun lain 1 ja 29 §:n muuttamisesta
13765:
13766:
13767:
13768: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
13769:
13770: Maidosta ja sianlihasta ehdotetaan kannetta- markkinoimismaksu 20 penniä kilolta. Maidon
13771: vaksi markkinoimismaksua myös vuodelta markkinoimismaksun tuotoksi arvioidaan noin
13772: 1982. Markkinoimismaksut ehdotetaan pysy- 55 miljoonaa markkaa ja sianlihan markkinoi-
13773: tettäviksi entisen suuruisina. Maidon markki- mismaksun tuotoksi noin 36 miljoonaa
13774: noimismaksu olisi 2 penniä litralta ja sianlihan markkaa.
13775:
13776:
13777:
13778:
13779: PERUSTELUT
13780:
13781: 1. Nykyinen tilanne ja ten kattamiseksi on maidon ja sianlihan mark-
13782: ehdotettu muutos kinoimismaksua kannettava myös vuodelta
13783: 1982. Tämän johdosta ehdotetaan maidon ja
13784: Maidon ja sianlihan markkinoimismaksusta sianlihan markkinoimismaksusta annetun lain
13785: annetun lain (1098/78) mukaan valtiolle on 1 ja 29 § muutettaviksi siten, että lakia olisi
13786: vuosilta 1979-1981 suoritettava maidon sovellettava myös vuodelta 1982.
13787: markkinoimismaksua. Markkinoimismaksua ei
13788: kuitenkaan ole suoritettava maidosta, joka on
13789: tuotettu Lapin läänissä tai eräissä Oulun lää- 2. Esityksen taloudelliset
13790: niin kuuluvissa kunnissa. vaikutukset
13791: Maidon markkinoimismaksun suuruus vuo-
13792: silta 1979 ja 1980 oli 1 penni litralta. Maidon markkinoimismaksun tuotoksi arvi-
13793: Maaliskuun 9 päivänä 1981 allekirjoitetun oidaan noin 55 miljoonaa markkaa. Sianlihan
13794: tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä markkinoimismaksua arvioidaan kertyvän noin
13795: sovitulla tavalla se korotettiin 2 penniin lit- 36 miljoonaa markkaa.
13796: ralta 1 päivästä toukokuuta 1981 lukien.
13797: Valtioneuvoston päätöksen (152/81) nojalla
13798: markkinoimismaksun suuruus maaliskuulta ja 3. Voimaan t u 1 o
13799: huhtikuulta oli 1,85 penniä litralta.
13800: Maidon ja sianlihan markkinoimismaksusta Laki on tarkoitettu saatettavaksi voimaan 1
13801: annetun lain mukaan velvollinen suorittamaan päivänä tammikuuta 1982. Sitä sovellettaisiin
13802: sianlihan markkinoimismaksua vuosilta 1979- vuonna 1982 vastaanotettuun maitoon ja teu-
13803: 1981 on teurastamoliikkeen harjoittaja. Sian- rastettuun sianlihaan.
13804: lihan markkinoimismaksun suuruus on 20
13805: penniä kilolta jokaiselta teurastamoliikkeen
13806: harjoittajan teurastamalta sianlihakilolta. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13807: Maataloustuotteiden markkinoimiskustannus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13808: 168101061V
13809: 2 N:o 167
13810:
13811:
13812:
13813:
13814: Laki
13815: maidon ja sianlihan markkinoiruismaksusta annetun lain 1 ja 29 §:n muuttamisesta
13816:
13817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon ja sianlihan markkinoiruismaksusta 28
13818: päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1098/78) 1 ja 29 § näin kuuluviksi:
13819:
13820: 1 § 29 §
13821: Valtiolle on vuosilta 1979-1982 suoritet- Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
13822: tava maidon ja sianlihan markkinoiruismaksua kuuta 1979 ja sitä sovelletaan lain voimaan-
13823: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. tulopäivänä tai sen jälkeen vuosina 1979-
13824: Markkinoimismaksut katsotaan osaksi maata- 1982 vastaanotettuun maitoon ja teurastettuun
13825: loustulolain ( 11 02/77) 15 §: ssä tarkoitettua sianlihaan.
13826: maatalouden osuutta maataloustuotteiden vien-
13827: tikustannuksista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13828: kuuta 1982.
13829:
13830:
13831: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
13832:
13833:
13834: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
13835: Pääministeri
13836: MAUNO KOIVISTO
13837:
13838:
13839:
13840:
13841: Ministeri .Mauno Forsman
13842: N:o 167 3
13843:
13844: Liite
13845:
13846:
13847: Laki
13848: maidon ja sianlihan markkinoimismaksusta annetun lain 1 ja 29 §:n muuttamisesta
13849:
13850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon ja sianlihan markkinoimismaksusta 28
13851: piiivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1098/78) 1 ja 29 § näin kuuluviksi:
13852:
13853: Voimassa oleva laki Ehdotus
13854:
13855: 1 §. 1 §
13856: Valtiolle on vuosilta 1979-1981 suoritetta- Valtiolle on vuosilta 1979-1982 suoritet-
13857: va maidon ja sianlihan markkinoimismaksua sen tava maidon ja sianlihan markkinoiruismaksua
13858: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Markkinoi- sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
13859: mismaksut katsotaan osaksi maataloustulolain Matkkinoimisma:ksut katsotaan osaksi maata-
13860: (1102/77) 15 §:ssä tarkoitettua maatalouden loustulolain (1102/77) 15 §:ssä tarkoitettua
13861: osuutta maataloustuotteiden vientikustannuk- maatalouden osuutta maataloustuotteiden vien-
13862: sista. tikustannuksista.
13863:
13864: 29 §. 29 §
13865: Tämä laki tulee voimaan 1 paiVana tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 parvana tammi-
13866: kuuta 1979 ja sitä sovelletaan lain voimaan- kuuta 1979 ja sitä sovelletaan lain voimaan-
13867: tulopäivänä tai sen jälkeen vuosina 1979-1981 tulopäivänä tai sen jälkeen vuosina 1979-
13868: vastaanotettuun maitoon ja teurastettuun sian- 1982 vastaanotettuun maitoon ja teurastettuun
13869: lihaan. sianlihaan.
13870:
13871: Tämä lalei tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13872: kuuta 1982.
13873: 1981 vp. n:o 168
13874:
13875:
13876:
13877:
13878: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion tulo- ja meno-
13879: arvion ja tilinpäätöksen perusteista annetun lain muuttamisesta
13880:
13881:
13882:
13883: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13884:
13885: Esityksessä ehdotetaan valtion tulo- ja meno- Lakiehdotus liittyy vuoden 1982 tulo- ja
13886: arvion ja tilinpäätöksen perusteista annettuun menoarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tule-
13887: lakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan val- maan voimaan vuoden 1982 alusta.
13888: tioneuvoston myöntämistä valtiontakauksista
13889: määrätään suoritettavaksi maksu. Takausmak-
13890: sun määrä vahvistetaan asetuksella.
13891:
13892:
13893:
13894:
13895: PERUSTELUT
13896:
13897: 1. Nykyinen tilanne kaa oli ulkomaanrahan määräisten velkojen
13898: vakuutena. Valtion takausvastuuta erityisesti
13899: Valtiontakauksen myöntämisestä ei ole ole- ulkomaisista luotoista voidaan pitää varsin
13900: massa säännöksiä. Hallitusmuodon 64 §:n mu- huomattavana verrattuna esimerkiksi valtion
13901: kaan valtiolainan ottamiseen vaaditaan edus- omaan ulkomaiseen velkaan, joka vuoden 1980
13902: kunnan suostumus, minkä perusteella on kat- lopussa oli noin 10,1 miljardia markkaa.
13903: sottu, että valtiontakauksen myöntämisen edel-
13904: lytyksenä on eduskunnan antama erillinen suos-
13905: tumus. Valtion takausvastuu voi eräissä ta- 2. Takausmaksun asettaminen
13906: pauksissa perustua myös lakiin. Valtioneuvos-
13907: ton yksittäiset takauspäätökset perustuvat edus- Valtioneuvoston päätökseen perustuvista
13908: kunnan antamiin yrityskohtaisiin takausval- valtiontakauksista ei ole toistaiseksi peritty
13909: tuuksiin. takausmaksua päinvastoin kuin esimerkiksi
13910: Näiden valtiontakausten myöntämisen pää- Valtiontakauslaitoksen myöntämistä takauksis-
13911: asiallisena tarkoituksena on ollut edistää kan- ta, joista peritään takausmaksu valtioneuvoston
13912: santalouden kannalta tärkeiden investointien vahvistamien perusteiden mukaan. Valtion-
13913: rahoitusta varsinkin silloin kun hankkeet edel- takauksen saaminen on etu, josta lainanottajalle
13914: lyttävät ulkomaista rahoitusta. Valtiontakaus- koituu taloudellista hyötyä samalla kun takauk-
13915: ten saamisen on katsottu helpottavan suoma- set muodostavat valtiolle varsin huomattavan
13916: laisten lainanottajien pääsyä kansainvälisille taloudellisen vastuun, joka muun muassa vai-
13917: pääomamarkkinoille samalla kun se on vaikut- kuttaa omalta osaltaan valtion ulkomaisen iuot-
13918: tanut edullisesti ulkomaisten lainojen saata- tokelpoisuuden arviointiin.
13919: vuuteen ja ehtoihin. Takausmaksun asettamista voidaan perus-
13920: Valtioneuvoston päätöksellä myönnettyjen tella myös oikeudenmukaisuuden ja tasapuoli-
13921: ja voimassa olevien takausten yhteismäärä oli suuden vaatimuksella. Valtioneuvoston myön-
13922: vuoden 1980 lopussa noin 13,6 miljardia mark- tämät valtiontakaukset ovat vain varsin har-
13923: kaa. Tästä määrästä noin 11,3 miljardia mark- vojen yritysten käytettävissä. Voimassa olevia
13924: 168101077C
13925: 2 N:o 168
13926:
13927: eduskunnan myöntämiä takausvaltuuksia on Takausmaksujen perinnän helpottamiseksi
13928: tällä hetkellä 20 yrityksellä, joista viisi on ehdotetaan, että takausmaksu saadaan ilman
13929: rahoituslaitoksia. Lähes kaikki edellä mainitut tuomiota tai päätöstä ulosottaa siinä järjestyk-
13930: yritykset ovat kooltaan varsin suuria. Käytän- sessä kuin verojen ja maksujen perimisestä
13931: nössä ei esimerkiksi pienellä ja keskisuurella ulosottotoimin on säädetty.
13932: teollisuudella ole mahdollisuuksia maksutto-
13933: mien valtiontakausten saamiseen, vaan ne jou-
13934: tuvitt turvautumaan maksullisiin vakuusmuotoi-
13935: hin. 3. Asian valmistelu
13936: Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että
13937: valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen Esitys perustuu oleelliselta osin valtiovarain-
13938: perusteista annettuun lakiin (136/31) lisätään ministeriön asettaman valtiontakaustyöryhmän
13939: uusi 12 f §, johon otettaisiin säännökset erityi- selvitykseen. Työryhmässä olivat valtiovarain-
13940: sestä takausmaksusta. Lakiehdotuksen mukaan ministeriön lisäksi edustettuina valtiokonttori
13941: olisi valtioneuvoston myöntäessään eduskunnan ja Valtiontakauslaitos. Työryhmä teki myös
13942: antaman suostumuksen perusteella kotimaisen valtiontakausten yritystaloudellista merkitystä
13943: tai ulkomaisen luotan tai muun siihen verrat- koskevan kyselyn, joka suunnattiin valtionta-
13944: tavan sopimusvelvoitteen vakuudeksi valtion- kauksia saaneisiin yhtiöihin ja rahalaitoksiin.
13945: takauksen määrättävä takauksesta suoritetta- Selvityksestä pyydettiin lausunnot paitsi valtio-
13946: vaksi takausluotan pääoman mukaan määräy- varainministeriön eri osastoilta myös kauppa-
13947: tyvä maksu. Takausmaksu kannettaisiin kerta- ja teollisuusministeriöltä, Suomen Pankilta,
13948: ja vuotuismaksuina, joiden määrät vahvistettai- valtiokanttorilta sekä Valtiontakauslaitokselta.
13949: siin asetuksella. Takausmaksut voisivat olla eri Lausunnoissa suhtauduttiin takausmaksun aset-
13950: suuruiset kotimaisille ja ulkomaisille luotoille. tamiseen yleisesti ottaen myönteisesti.
13951: Asetusluonnos on esityksen liitteenä.
13952: Tarkoituksena on, että takausmaksut olisivat
13953: kotimaisten luottojen osalta suuremmat kuin 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset
13954: ulkomaisten. Valtiontakausjärjestelmällä on
13955: pyritty nimenomaan helpottamaan uLkomaisen Takausmaksujen tuotto riippuu olennaisesti
13956: pääoman tuontia, sillä käytännössä valtion- asetuksella vahvistettavien maksujen määrästä.
13957: takaus on usein ulkomaisen obligaatiolainan Ehdotettavien takausmaksujen tarkoituksena ei
13958: liikkeeseen laskun edellytyksenä. Tavallisesti ole kohtuuttomasti vaikeuttaa valtiontakausten
13959: valtiontakaus myös parantaa suomalaisten yri- saamista, vaan lähinnä asettaa lainanottajat eri-
13960: tysten saamien ulkomaisten luottojen ehtoja. tyisesti kotimaisten luottojen vakuuksien jär-
13961: Kotimaisen lainan saatavuuden kannalta val- jestämisessä nykyistä tasapuolisempaan ase-
13962: tiontakausta ei sen sijaan useinkaan voida pitää maan. Takausmaksujen perimisellä pyritään
13963: välttämättömänä. myös siihen, että yritykset aktiivisesti etsisivät
13964: Lakiehdotuksessa mainitulla muulla luottoon muita vakuusmuotoja, milloin valtiontakaus ei
13965: verrattavalla sopimusvelvoitteella tarkoitetaan ole välttämätön lainan saannin tai edullisten
13966: lähinnä rahoitustyyppisiä vuokrasopimuksia, lainaehtojen saavuttamiseksi.
13967: jotka tulevat kysymykseen esimerkiksi lento- Koska takausmaksut tulevat koskemaan vain
13968: koneiden hankinnoissa mutta mahdollisesti uusia valtiontakauksia, alkavat niistä perityt
13969: myös investointihyödykkeiden rahoittamisessa. maksut kertyä varsin hitaasti. Arvion mukaan.
13970: Muuna sopimusvelvoitteena voidaan pitää kestää noin 8.-10 vuotta, ennen kuin valtion
13971: myös valtion antamaa vastatakausta. vastuulla ja valtiokonttorin hoidossa oleva ta-
13972: Pykälän 2 momentti antaa valtioneuvos- kauskanta on uusiutunut, minkä jälkeen voi-
13973: tolle mahdollisuuden erityisistä syistä päättää, daan olettaa takausmaksujen koskevan kaikkia
13974: ettei takausmaksua määrätä. Eduskunnan suos- valtioneuvoston päätöksen nojalla myönnettyjä
13975: tumukseen perustuvat valtioneuvoston takaus- valtiontakauksia. Niin ikään vastaista valtion-
13976: päätökset saattavat nimittäin liittyä sellaisiin takausten määrän kehittymistä on vaikea en-
13977: erillisratkaisuihin, joissa takausmaksun määrää- nustaa, koska kehitys riippuu paitsi yritysten
13978: mistä ei voida pitää perusteltuna. Esimerkkinä rahoitus- ja investointisuunnitelmista myös
13979: tästä voidaan mainita ulkomaisen valtion koti- ja ulkomaisilla rahamarkkinoilla vallit-
13980: hyväksi annettu valtiontakaus. sevasta tilanteesta.
13981: N:o 168
13982:
13983: Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvio- 5. Voimaantulo
13984: esityksessä arvioidaan takausmaksun käyttöön-
13985: ottamisesta kertyvän mainittuna vuonna Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
13986: 6 500 000 markkaa. Tämän mukaisesti hallitus päivänä tammikuuta 1982.
13987: tulee esittämään, että valtiontakauksesta kan-
13988: netaan sekä kertamaksua että vuotuismaksua, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13989: joiden kummankin suuruus olisi 0,25 % koti~ kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13990: maisen luoton takauksesta ja 0,15 % ulko-
13991: maisen luoton takauksesta. Tuottoarvio perus-
13992: tuu myös siihen, että valtiontakausten määrä
13993: pysyy viime vuosien tasolla.
13994:
13995:
13996:
13997: Laki.
13998: valtion tulo" ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista annetun lain muuttamisesta
13999:
14000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen
14001: perusteista 24 päivänä huhtikuuta 1931 annettuun lakiin (136/31) uusi näin kuuluva 12 f §:
14002:
14003: 12 f § voi olla· kotimaiselle ja ulkomaiselle· luotoFle
14004: Myöntäessään eduskunnan antaman suostu- erisuuruinen.
14005: muksen perusteella kotimaisen. tai ulkomaisen Valtioneuvosto voi erityisistif syistä: pifättää;
14006: luoton tai muun siihen verrattavan sopimus- ettei takausmaksua määrittä.
14007: velvoitteen vakuudeksi valtiontakauksen on Takausmaksu saadaan ilman tuomima- rai2
14008: valtioneuvoston määrättävä siitä suoritettavaksi päätöstä ulosottaa siinä järjestyksessä kuin
14009: takausluotan pääoman tai sopimusvelvoitteesta verojen· ja rnaksujen·perimisestä·ufosottotoir.nin
14010: valtiolle aiheutuvan vastuun mukaan määräy- on säädetty.
14011: tyvä maksu. Takausmaksu kannetaan sekä
14012: kertamaksuna että vuotuismaksuna, joiden Tämä laki tuiee voimaan 1 päivätfä; tammi-
14013: määrät vahvistetaan asetuksella; Takausmaksu kuuta 1982.
14014:
14015:
14016: Helsingissä 9 päivänä· lokakuuta 1981
14017:
14018:
14019: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14020: Pääministeri
14021: MAUNO KOIVISTO
14022:
14023:
14024:
14025:
14026: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
14027: 4 N:o 168
14028:
14029: Liite
14030:
14031:
14032:
14033: Asetus
14034: valtiontakauksista perittävistä maksuista
14035:
14036: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätYill ml1llisterin esit-·
14037: telystä säädetään vaLtion .tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista 24 päivänä huhti-
14038: kuuta 1931 annetun lain 12 f §:n nojalla, sellaisena kuin se on päivänä kuuta
14039: 1981 annetussa laissa:
14040:
14041: r1 § 1 6 §
14042: .Valtioneuvoston päätöksellä myönnetystä val- Pääoman vasta-arvo muun kuin Suomen ra-
14043: tiontakauksesta on suoritettava valtiolle takaus- han määräisissä luotoissa määräytyy asianomai-
14044: maksu sen mukaan kuin tässä asetuksessa sää- sen valuutan takausluotan nostopäivänä tai
14045: detään. maksukauden alkamispäivänä voimassa olevan
14046: 2 § Suomen Panlkin myyntikurssin mukaan.
14047: T a:kausmaiksu kannetaan sekä kertamaiksuna Luottoon verrattavan sopimusvelvoitteen
14048: että vuotuismaksuna, joiden kummankin suu- aiheuttaman vastuun vasta-arvon muissa kuin
14049: ruus on kotimaisen luoton tai sopimusvelvoit- Suomen rahan määräisissä sopimuksissa vah-
14050: teen takauksesta 0;25 prosenttia ja ulkomaisen vistaa valtiovarainministeriö.
14051: luoton tai sopimusvelvoitteen takauksesta 0,15
14052: prosenttia. 6 §
14053: 13 § Määräajassa 1suorittamatta jääneestä takaus-
14054: Kertamaksu takausluotosta suoritetaan nosto- maksusl:a peritään 16 p110sentiln .suuruinen vii-
14055: päivänä. Kertamaksun määrä lasketaan takaus- västyskorko.
14056: luotan koko pääomalle. _ 17 §
14057: Vuotuismaksu takausluotosta suoritetaan ·Takausm~sun perimisestä huolehtii valtio-
14058: puolivuosittain etukäteen. Ensimmäinen maksu- ko1111:tori. Ta11kempia määräyksiä takausmaksun
14059: kausi alkaa takausluotan nostopäivää seuraavan perimisestä antaa tarvittaess,a valtiov.arainminis,
14060: kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. teriö.
14061: Vuotuismaksun määrä lasketaan maksukauden 8 §
14062: alkamispäivänä maksamatta olevalle pääomalle. ·Ta:kausluoton saajan on toll!lUtettava valtio-
14063: Vuotuismaksu on suoritettava kahden viikon kanttorille tiedot takausluotan nostoista ja
14064: kuluessa maksukauden alkamispäivästä. maksukauden alkamispäivänä maksamatta ole-
14065: vasta luoton määrästä sekä muut valtiokontto-
14066: 4 § rin tarvitsemat selvitytkset.
14067: Luottoon verrattavan muun sopimusvelvoit-
14068: teen osalta sekä kertamaksu että vuotuismaksu 9 §
14069: suoritetaan valtiovarainministeriön määräämänä Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14070: ajankohtana. Maksujen määrä lasketaan val- kuuta 1982.
14071: tiolle sopimuksesta aiheutuvan vastuun perus-
14072: teella, jonka määrän valtiovarainministeriö
14073: vahvistaa.
14074: 1981 vp. n:o 169
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden opetusmmts-
14080: teriön hallinnonalan lakien väliaikaisesta muuttamisesta
14081:
14082:
14083:
14084: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14085:
14086: Esityksen tarkoituksena on saattaa eräiden lakeihin väliaikainen muutos, jonka mukaan
14087: opetusministeriön hallinnonalalla toimivien va- näiden laitosten uuden henkilöstön palkkaami-
14088: paan sivistystyön laitosten henkilöstömenojen seen myönnetään valtionapua vuosina 1982 ja
14089: kasvusta johtuva valtionapujen lisäys vastaa- 1983 vain valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.
14090: maan kulloisiakin valtion taloudellisia edelly- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
14091: tyksiä. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi arvioesitykseen.
14092: kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen Muutos on tarkoitus saattaa voimaan vuo-
14093: sekä opintokeskusten valtionavusta annettuihin den 1982 alusta.
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: PERUSTELUT
14099:
14100: Nykyinen tilanne ja ehdotetut henkilöstöstä aiheutuviin kustannuksiin on val-
14101: muutokset tionapua myönnetty vain tulo- ja menoarviossa
14102: asetetun enimmäismäärän rajoissa.
14103: Kansanopistojen valtionavusta annetun lain Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta
14104: (556/69) 6 §:ssä luetellaan ne kansanopisto- annetun lain (521/62) 3 §:n 1 momentin,
14105: jen vuotuiset menot, jotka oikeuttavat kansan- sellaisena kun se on 31 päivänä joulukuuta
14106: opiston saamaan lain 4 §:n mukaista prosen- 1975 annetussa laissa (1078/75), mukaan kan-
14107: tuaalista valtionapua. Näihin menoihin kuulu- salais- ja työväenopistojen valtionosuuteen oi-
14108: vat muun muassa lain 4 § :n 1 momentin 1 ja keuttaviksi käyttökustannuksiksi luetaan kun-
14109: 2 kohdassa mainitut palkkauksesta aiheutuvat tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
14110: menot. Kouluhallituksen asiana on kansanopis- -avustuksista annetun lain (35/73) 5 §:n 1-
14111: tojen valtionavusta annetun asetuksen ( 4/70) 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kustannukset lu-
14112: 20 § :n mukaan valvoa, ettei valtionapua mak- kuunottamatta ruoasta aiheutuvia menoja. Kun-
14113: seta tarpeettomiksi katsottavista kustannuksis- tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
14114: ta ja antaa asianmukaiset ohjeet muun muassa -avustuksista annetun lain 5 § :n 4 kohdan mu-
14115: opettajien ja muun henkilökunnan sekä tunti- kaan käyttökustannuksia ovat muun muassa
14116: opettajien määrästä. Usäksi tulee uusia toimia palkkauksista aiheutuvat kustannukset. Kansa-
14117: perustettaessa tai toimirakennetta muutettaessa lais- ja työväenopistojen valtionavusta annetun
14118: hankkia valtiovarainministeriön lausunto. asetuksen ( 800/7 6) 20 § :n mukaan kouluhal-
14119: Uuden henkilöstön pa1kkaamisesta kansanopis- lituksen asiana on valvoa, ettei valtionosuutta
14120: toihin on kansanopistojen valtionavusta anne- makseta tarpeettomiksi katsottavista kustannuk-
14121: tussa laissa vuosina 1977 ja 1978 ollut voi- sista. Valtionosuuden myöntämisen edellytykse-
14122: massa väliaikainen 6 a §, jonka mukaan tästä nä uuden toimen palkkaukseen on ollut, että
14123: 168101025P
14124: 2 N:o 169
14125:
14126: kouluhallitus hankittuaan asiasta valtiovarain- torkeskusten henkilöstön maaran kehitys paa-
14127: ministeriön lausunnon on antanut suostumuk- piinteittäin v~altionapuviranoma~sten valvonnas-
14128: sen toimen perustamiseen. sa. Kun uuden henkilöstön paikkaamista ei näi-
14129: Opintokeskusten valtionavusta annetun lain den säännösten pohjalta ole :kuitenkaan mah-
14130: (398/75) 2 §:n mukaan opintokeskus saa dollista enn~koida siten, että sen vaikutukset
14131: valtionapua 80 % opintokerhotoiminnan sekä valtionapumenoihin voitaisiin rHttävästi ottaa
14132: luento- ja kurs,sitoiminnan ylläpitämisestä ai- huomioon jo valtion •tulo- ja menoarvioesityk-
14133: heutuvista 3 §: ssä tarkoitetuista menoistaan. sessä, tulee uuden henkilöstön määrän kehi-
14134: Mainitusta ,toiminnasta aiheutuviin lain 3 § :n ty,stä tähänastista tehokkaammin ohjata. Tässä
14135: mukaisiin menoihin luetaan muun muassa opin- tarkoituksessa ja ontaen huomioon, että ky-
14136: tokeskuksen toiminnan kannalta tarpeelliseksi sees,sä olevien vapaan sivistystyön toimintamuo-
14137: katsottavan henkilökunnan rahana maksetut tojen valtionavut ovat kohonneet vuonna 1980
14138: palkat siltä osin kuin ne eivät ylitä vastaavan- edelliseen vuoteen verrattuna noin 20 prosent-
14139: laisesta valtion virasta tai toimesta maksetta- tia ehdotetaan lisättäväksi kansanopistojen val-
14140: via palkkoja. Kouluhallituksen asiana on opin- tionavusta annettuun lakiin uusi 6 a §, kansa-
14141: tokeskusten valtionavusta annetun asetuksen lais- ja työväenopistojen valtionavusta annet-
14142: (887/75) 17 §:n mukaan valvoa, ettei val- tuun lakiin uusi 3 a § sekä opintokeskusten
14143: tionapua makseta tarpeettomiksi katsottavista valtionavusta annettuun lakiin uusi 2 a §, joi-
14144: kustannuksista. Ke.skusviraston tulee säännök- den mukaan valtionapua tai valtionosuutta
14145: sen mukaan antaa opintokeskuksille asianmu- uuden henkilöstön paikkaamisesta aiheutuviin
14146: kaiset ohjeet henkilökunnan määrästä hankit- kustannuksiin myönnettäisiin valtion tulo- ja
14147: tuaan asiasta vaLtiovarainministeriön lausunnon. menoarvion rajoissa, milloin siinä on asetettu
14148: Opintokeskusten valtionavusta annettuun la- uuden henkilöstön palkkaamiseen enimmäis-
14149: kiin tehdyn väliaikaisen muutoksen perusteella määrä. Uudet säännökset on tarkoitus saattaa
14150: on valtionavun myöntäminen opintokes:lmksen voimaan vuoden 1982 alusta lukien ja niitä
14151: uuden henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin sovelleHaisiin väliaikaisesti myönnettäessä val-
14152: kustannukJSiin vuosina 1977 ja 1978 ollut mah- tionapua vuosien 1982 ja 1983 kustannuk-
14153: dollista vain tulo- ja menoarviossa ~asetetun sista.
14154: enimmäismäärän rajois:sa.
14155: Kuten selostetut vo1massa olevaa tilannetta Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14156: koSikevat säännökset osoittavat on kansanopis- kunnalle hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
14157: tojen, kansalais- ja työväenopistojen sekä opin- tukset:
14158:
14159:
14160: 1.
14161:
14162: Laki
14163: kansanopistojen valtionavusta annetun lain väliaikaisesta
14164: muuttamisesta
14165:
14166: ,Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansanopistojen valtionavustusta 29 päivänä
14167: elokuuta 1969 annettuun lakiin (556/69) väliaikaisesti uusi näin kuuluva 6a §
14168:
14169: '6 a §
14170: Milloin uuden henkilöstön paikkaamiselle on Tämä laki tulee voimaan pmvana
14171: valtion tulo- ja menoarviossa asetettu enim- kuuta 198 ja sitä :sovelletaan myönnettäessä
14172: mäismäärä, myönnetään valtionapua tästä hen- vaJ.tionapua kansanopistojen toiminnan menoi-
14173: kilöstöstä aiheutuviin kustannuksiin vain enim- hin vuosilta 1982-83.
14174: mäismäärän rajoissa.
14175: N:o 169 3
14176:
14177: 2.
14178: Laki
14179: kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta annetun lain
14180: väliaikaisesta muuttamisesta
14181:
14182: ,Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta
14183: 21 päivänä syyskuuta 1962 annettuun lakiin (521/62) väliaikaisesti uusi näin kuuluva 3 a §:
14184:
14185: 3a §
14186: Milloin uuden henkilöstön palkkaamiseen on Tämä laki tulee voimaan päivänä
14187: valtion tulo- ja menoarviossa asetettu enim- kuuta 198 ja sitä sovelletaan myönnettäessä
14188: mäismäärä, myönnetään valtionosuutta ja -avus- valtionosuutta ja -avustusta kansalais- ja työ-
14189: tusta tästä henkilöstöstä aiheutuviin kustannuk- väenopistojen käyttökustannuksiin vuosilta
14190: siin vain enimmäismäärän rajoissa. 1982-83.
14191:
14192:
14193:
14194: 3.
14195:
14196: Laki
14197: opintokeskusten valtionavusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
14198:
14199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään opintokeskusten vaLtionavusta 30 päivänä tou-
14200: kokuuta 1975 annettuun lakiin (398/75) väliaikaisesti uusi näin kuuluva 2 a §:
14201:
14202: 2a §
14203: Milloin uuden henkilöstön palkkaamiseen on Tämä laki tulee voimaan päivänä
14204: valtion tulo- ja menoarviossa asetettu enim- kuuta 198 ja sitä sovelletaan myönnettäessä
14205: mäismäärä, myönnetään valtionapua tästä hen- valtionapua opintokeskusten toiminnan menoi-
14206: kilöstöstä aiheutuviin kustannuksiin vain enim- hin vuosilta 1982-83.
14207: mäismäärän rajoissa.
14208:
14209:
14210:
14211: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
14212:
14213:
14214: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14215: Pääministeri
14216: MAUNO KOIVISTO
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: Ministeri Kalevi Kivistö
14222: 1
14223:
14224: 1
14225:
14226: 1
14227:
14228: 1
14229:
14230: 1
14231: 1
14232:
14233: 1
14234:
14235: 1
14236:
14237: 1
14238:
14239: 1
14240:
14241: 1
14242:
14243: 1
14244:
14245: 1
14246:
14247: 1
14248:
14249: 1
14250: 1981 vp. n:o 170
14251:
14252:
14253:
14254:
14255: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien kulttuuritoi-
14256: minnasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
14257:
14258:
14259:
14260: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14261:
14262: Esityksessä ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja menoar-
14263: minnasta annettua lakia muutettavaksi siten, vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
14264: että lain perusteella valtionosuuteen oikeutta- sen yhteydessä. Muutos on tarkoitettu tule-
14265: van uuden henkilöstön enimmäismäärä vah- maan voimaan vuoden 1982 alusta.
14266: vistetaan valtion tulo- ja menoarviossa.
14267:
14268:
14269:
14270: PERUSTELUT
14271:
14272: 1. Nykyinen tilanne ja tettu siten, että kunnalle ei myönnetä valtion-
14273: ehdotetut muutokset osuutta useamman kuin yhden kulttuuritoimen
14274: viranhaltijan palkkaamiseen alkavaa 25 000
14275: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain asukasta kohden. Lisäksi valtionosuuteen oi-
14276: (1045/80) 4 §:n mukaan kunnan palveluk- keuttavien virkojen enimmäismäärä kunnassa
14277: sessa voi olla kulttuuritoimen tehtävien hoita- on rajoitettu viiteen. Poikkeuksen muodosta-
14278: mista varten yksi tai useampi viranhaltija. Vir- vat kaksikieliset kunnat, joissa on lisäksi
14279: ka voidaan perustaa päävirkana, sivuvirkana tai mahdollista saada valtionosuutta yhden vähem-
14280: yhdistää muuhun virkaan. Virka voi myös olla mistökielisen viranhaltijan palkkaamiseen, mi-
14281: kahden tai usemman kunnan yhteinen. käli kielellisen vähemmistön määrä kunnassa
14282: Lain 5 § :n 1 momentin 1 kohdan nojalla ylittää 3 000 asukasta.
14283: kunnalle suoritetaan valtionosuutta kulttuuri- Laissa säädettyjen virkojen lukumäärää kos-
14284: toimen viroista aiheutuviin, laissa tarkemmin kevien rajoitusten lisäksi opetusministeriö on
14285: määriteltyihin kustannuksiin. Valtionosuutta 25 päivänä helmikuuta 1981 antamassaan pää-
14286: voidaan suorittaa kulttuuritoimenjohtajan, kult- töksessä suositellut päävirkojen perustamista
14287: tuurisihteerin, kulttuuriohjaajan ja taideohjaa- lähinnä sellaisiin kuntiin, joiden asukasluku
14288: jan tai muuhun 4 §:ssä tarkoitettuun virkaan ylittää 4 000 henkeä. Tätä pienemmissä kun-
14289: kuuluvista kulttuuritoimen tehtävistä aiheutu- nissa suositellaan perustettavaksi sivuvirkoja tai
14290: viin kustannuksiin. Valtionosuutta suoritetaan sellaisia yhdistettyjä virkoja, joissa kulttuuri-
14291: vain niiden kulttuuritoimen viranhaltijoiden sihteerin tai kulttuuriohjaajan tehtävät muo-
14292: palkkaukseen, jotka täyttävät kuntien kulttuu- dostavat osan viran hoitoon käytetystä työ-
14293: ritoiminnasta annetun asetuksen (53/81) 2 ajasta.
14294: §:ssä säädetyt kelpoisuusehdot. Lain 12 §:n Edellä selostetuilla säännöksillä ja määräyk-
14295: 2 momentin mukaan suoritetaan valtionosuut- sillä on kulttuuritoimen valtionosuuteen oikeut-
14296: ta kulttuuritoimen virkojen aiheuttamiin kus- tavien virkojen perustamiselle asetettu luku-
14297: tannuksiin ensimmäisen kerran vasta vuodelta määräisiä rajoituksia. Lain perusteella maamme
14298: 1982. kaupunkeihin voidaan perustaa noin 140
14299: Kulttuuritoimen virkojen perustaminen jää päävirkaa ja muihin kuntiin, opetusministeriön
14300: kuntien itsensä päätettäväksi, sillä laki ei vel- antamat väestöpohjaa koskevat suositukset huo-
14301: voita kuntia perustamaan tällaisia virkoja. Val- mioonottaen, noin 180 päävirkaa. Tämän li-
14302: tionosuuteen oikeuttavien virkojen lukumäärää säksi käyttänevät erityisesti pienemmät kunnat
14303: on lain 5 §:n 2 momentin säännöksellä rajoi- hyväkseen lain tarjoamaa mahdollisuutta kult-
14304: 168101045B
14305: 2 N:o 170
14306:
14307: tuuritoimen sivu-, yhdistelmä- ja yhteisten vir- 2. E s i t y k s en t a 1 o u d e lli s e t
14308: kojen perustamiseen. Tällaisia virkoja perustet- vaikutukset
14309: taneen jonkin verran yli 200.
14310: Perustettavien valtionosuuteen oikeuttavien Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
14311: kulttuuritoimen virkojen kokonaismäärä kun- noarvioksi vuodelle 1982 ehdotetaan, että val-
14312: nissa on näin ollen jo tällä hetkellä rajoitettu tionosuuden piiriin voidaan vuonna 1982 hy-
14313: lain säännöksin, minkä lisäksi valtionosuusvi- väksyä enintään 60 uutta kulttuuritoimen vir-
14314: ranomaisena toimiva opetusministeriö voi kun- kaa. Valtiolle tästä aiheutuvat kustannukset
14315: nille annettavin määräyksin vaikuttaa virkojen vuonna 1982 on arvioitu 1 500 000 markaksi.
14316: perustamista koskeviin päätöksiin. Nykyisten Kulttuuritoimen valtionosuusvirkojen kun-
14317: säännösten ja määräysten avulla ei kuitenkaan nille vuonna 1982 aiheuttamat kustannukset
14318: voida säädellä kulttuuritoimen henkilöstön voidaan vastaavasti arvioida noin 1 200 000
14319: paikkaamisesta johtuvaa valtionosuusmenojen markaksi. Keskimääräiseksi valtionosuusprosen-
14320: vuotuista kasvua eikä turvata valtiontalouden tiksi on tällöin arvioitu 55 %.
14321: kulloisenkin tilanteen huomioon ottamista jo
14322: valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa. Tä-
14323: män vuoksi hallitus ehdottaa, että kuntien 3. Voimaan t u 1 o
14324: kulttuuritoiminnasta annetun lain 5 §:ään li-
14325: sätään uusi 3 momentti, jonka mukaan valtion- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
14326: osuutta uuden henkilöstön paikkaamisesta ai- västä tammikuuta 1982.
14327: heutuviin kustannuksiin myönnettäisiin vain
14328: valtion tulo- ja menoarvion rajoissa, milloin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14329: siinä on vahvistettu uuden henkilöstön paik- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14330: kaamiselle enimmäismäärät.
14331:
14332: Laki
14333: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 5 § :n muuttamisesta
14334:
14335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien kulttuuritoiminnasta 30 päivänä jou-
14336: lukuuta 1980 annetun lain (1045/80) 5 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
14337: siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
14338: 5 § aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan vain
14339: enimmäismäärän rajoissa.
14340: Milloin uuden henkilöstön palkkaamiseen on
14341: valtion tulo- ja menoarviossa vahvistettu enim-
14342: mäismäärä, valtionosuutta tästä henkilöstöstä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14343: kuuta 1982.
14344:
14345: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
14346:
14347: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14348: Pääministeri
14349: MAUNO KOIVISTO
14350:
14351:
14352:
14353:
14354: Ministeri Kalevi Kivistö
14355: N:o 170 3
14356:
14357: Liite
14358:
14359:
14360:
14361:
14362: Laki
14363: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
14364:
14365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien kulttuuritoiminnasta 30 päivänä jou-
14366: lukuuta 1980 annetun lain (1045/80) 5 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
14367: siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
14368:
14369: Voimassa oleva laki Ehdotus
14370:
14371: 5 § 5 §
14372: Kunnalle suoritetaan kultakin kalenterivuo- Kunnalle suoritetaan kultakin kalenterivuo-
14373: delta valtionosuutta: delta valtionosuutta:
14374: 1) kulttuuritoimenjohtajan, kulttuurisihtee- 1) kulttuuritoimenjohtajan, kulttuurisihtee-
14375: rin, kulttuuriohjaajan tai taideohjaajan viras- rin, kulttuuriohjaajan tai taideohjaajan viras-
14376: ta tai muuhun 4 §:ssä tarkoitettuun virkaan ta tai muuhun 4 §:ssä tarkoitettuun virkaan
14377: kuuluvista kulttuuritoimen tehtävistä aiheutu- kuuluvista kulttuuritoimen tehtävistä aiheutu-
14378: viin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk- viin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
14379: sista ja -avustuksista annetun lain (35 /73) sista ja -avustuksista annetun lain (3 5/7 3)
14380: 5 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin; 5 §: n 4 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin;
14381: ja ja
14382: 2) paikallisen kulttuuritoiminnan järjestämi- 2) paikallisen kulttuuritoiminnan järjestämi-
14383: sestä ja tukemisesta aiheutuviin kustannuksiin. sestä ja tukemisesta aiheutuviin kustannuksiin.
14384: Valtionosuutta ei suoriteta useamman kuin Valtionosuutta ei suoriteta useamman kuin
14385: yhden 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vi- yhden 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vi-
14386: ranhaltijan palkkaukseen kutakin alkavaa ranhaltijan palkkaukseen kutakin alkavaa
14387: 25 000: ta kunnan edellisenä vuonna henkikir- 25 OOO:ta kunnan edellisenä vuonna henkikir-
14388: joitettua asukasta kohden eikä yhteensä useam- joitettua asukasta kohden eikä yhteensä useam-
14389: man kuin viiden viranhaltijan palkkaukseen man kuin viiden viranhaltijan palkkaukseen
14390: kuitenkin niin, että kaksikielisissä kunnissa val- kuitenkin niin, että kaksikielisissä kunnissa val-
14391: tionosuutta suoritetaan lisäksi yhden vähem- tionosuutta suoritetaan lisäksi yhden vähem-
14392: mistökielisen viranhaltijan palkkaukseen, mi- mistökielisen viranhaltijan palkkaukseen, mi-
14393: käli edellisenä vuonna henkikirjoitettujen vä- käli edellisenä vuonna henkikirjoitettujen vä-
14394: hemmistökielisten asukkaiden määrä kunnassa hemmistökielisten asukkaiden määrä kunnassa
14395: ylittää 3 000. ylittää 3 000.
14396: Milloin uuden henkilöstön palkkaamiseen on
14397: valtion tulo- ;a menoarviossa vahvistettu enim-
14398: mäismäärä, valtionosuutta tästä henkilöstöstä
14399: aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan vain
14400: enimmäismäärän raioissa.
14401: Kunnan kulttuuritoiminnasta aiheutuvista, Kunnan kulttuuritoiminnasta aiheutuvista,
14402: 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista kustan- 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista kustan-
14403: nuksista voidaan valtionosuuden määräytymi- nuksista voidaan valtionosuuden määräytymi-
14404: sen perusteena ottaa huomioon enintään val- sen perusteena ottaa huomioon enintään val-
14405: tioneuvoston vuosittain tulo- ja menoarvion tioneuvoston vuosittain tulo- ja menoarvion
14406: rajoissa vahvistama markkamäärä kutakin kun- rajoissa vahvistama markkamäärä kutakin kun-
14407: nassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua asu- nassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua asu-
14408: 4 N:.o 170
14409:
14410: V-tnmassa oleva laki Ehdotus
14411: kasta kohden. Ennen kuin valtioneuvosto päät- kasta kohden. Ennen kuin valtioneuvosto päät-
14412: tää tässä momentissa tarkoitetusta markkamää- tää tässä momentissa tarkoitetusta markkamää-
14413: rästä, sen on hankittava asiasta taiteen keskus- rästä, sen on hankittava asiasta taiteen keskus-
14414: toimikunnan lausunto. toimikunnan lausunto.
14415:
14416: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14417: kuuta 1982.
14418: 1981 vp. n:o 171
14419:
14420:
14421:
14422:
14423: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien nuorisolauta-
14424: kunnista ja kuntien nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta
14425: annetun lain muuttamisesta
14426:
14427:
14428:
14429: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14430:
14431: Valtion tulo- ja menoarvioon otetusta määrä- kaamisesta aiheutuviin kuluihin myönnetaan
14432: rahasta myönnetään vuosittain valtionosuutta vain tulo- ja menoarviossa asetettavien enim-
14433: muun muassa kuntien nuorisolautakuntien pal- mäismäärien rajoissa.
14434: veluksessa o1evien viranhaltijain palkkauksesta Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja menoar-
14435: aiheutuviin kustannuksiin. Esitykseen ehdote· vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
14436: taan, että kuntien nuorisolautakunnista ja kun- sen yhteydessä.
14437: tien nuoriso.työhön annettavasta valtionavusta Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
14438: annettuun lakiin sisällytetään säännös, jonka 1982 alusta.
14439: mukaan valtionosuutta uuden henkilöstön palk-
14440:
14441:
14442:
14443:
14444: PERUSTELUT
14445:
14446: 1. Esityksen tavoitteet kaan kunnan nuorisolautakunnan valtionosuu-
14447: teen oikeuttaviksi käyttökustannuksiksi luetaan
14448: Kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien nuo- muun muassa kuntien ja kuntainliittojen val-
14449: risotyöhön annettavasta valtionavusta annettu tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
14450: laki ( 117 /72) ei nykyisin sisällä rajoituk- (35/73) 5 §:n 4 kohdassa tarkoitetut palk-
14451: sia valtionosuuteen oikeuttavan henkilöstön kauksista aiheutuvat menot. Opetusministeriö
14452: paikkaamiselle. Esityksen tavoitteena on luoda vahvistaa yleiset perusteet, joiden mukaan palk-
14453: menetelmä, jolla voidaan ennakolta säädellä kausmenot voidaan hyväksyä valtionosuuteen
14454: valtionosuuteen oikeuttavan henkilöstön mää- oikeuttaviksi. Uusien valtionosuuteen oikeutta-
14455: rällistä kasvua. Tämä tapahtuu siten, että vien virkojen perustaminen kuntiin edellyttää
14456: uuden henkilöstön palkkaamiseen asetetaan opetusministeriön suostumusta, jonka saamisen
14457: valtion tulo- ja menoarviossa enimmäismäärä, edellytyksenä on pidetty viran tarpeellisuutta
14458: jonka rajoissa valtionosuutta myönnetään. Me- kunnan kannalta.
14459: netelmää sovellettaisiin jo vuoden 1982 tulo-
14460: ja menoarviossa.
14461: 3. Ehdotettu muutos
14462:
14463: 2. Nykyinen tilanne Kuntien nuorisotoimen valtionosuuteen oi-
14464: keutetun henkilöstön määrän kasvu on pää-
14465: Kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien piirteittäin valvottavissa. Valtionosuuteen oi-
14466: nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta anne- keuttavan henkilöstön määrää olisi kuitenkin
14467: tun lain 5 §:n 1 momentin (1079/75) mu- voitava ohjata tehokkaammin kuin mihin ny-
14468: 168101078D
14469: 2 N:'() 1711
14470:
14471: kyiset varsin yleisluontoiset säännökset antavat 4. Voimaantulo
14472: mahdollisuuden. Lisäksi on voitava ottaa huo-
14473: mioon valtion kulloinenkin taloudellinen tilan- Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1 pa1vana
14474: ne. Sen vuoksi ehdotetaan, että kuntien nuori- tammikuuta 1982. Lakia sovellettaisiin ensim-
14475: solautakunnista ja kuntien nuorisotyöhön an- mäisen kerran myönnettäessä valtionosuutta
14476: nettavasta valtionavusta annettuun lakiin lisät- käyttökustannuksiin vuodelta 1982.
14477: täisiin uusi 5 a §, jonka mukaan valtionosuut-
14478: ta myönnettäisiin uuden henkilöstön paikkaa- Edellä esitetyn perusteeella annetaan Edus-
14479: misesta aiheutuneisiin kustannuksiin valtion kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14480: tulo- ja menoarvion rajoissa.
14481:
14482:
14483:
14484: Laki
14485: kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien nuorisotyo'hön annettavasta valtionavusta annetun
14486: lain muuttamisesta
14487:
14488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien nuorisolautakunnista ja knntien rroo-
14489: risotyöhön annettavasta valtionavusta 21 päivänä tammikuuta 1972 annettuun lakiin ( 117/
14490: 72) uusi näin kuuluva :5 a §:
14491:
14492: 5a § Tämä laki tulee votmaan 1 päivänä tammi-
14493: Valtionosuuden myöntäminen 5 § :n 1 mo- kuuta 1982.
14494: mentissa tarkoitetun uuden henkilökunnan Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen "kerran
14495: palkkaukseen tapahtuu valtion tulo- ja meno- myennettäe-ssä vah1onosoutta kuntien nuoriso-
14496: arvion rajoissa. lautakuntien käyttökustannuksiin vuodelta
14497: 1982.
14498:
14499:
14500: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
14501:
14502:
14503: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14504: Pääministeri
14505: MAUNO KOIVISTO
14506:
14507:
14508:
14509:
14510: Ministeri Kalevi Kivistö
14511: 1981 vp. n:o 172
14512:
14513:
14514:
14515:
14516: ... f(allit~~en esitys Ed.us~unnalle laiksi ~~psili~ätllin ( j~ ~ a
14517: §:n muuttamisesta
14518:
14519:
14520:
14521: ESITYKSEN P.ÄÄASIAttiNEN SISÄLTö
14522:
14523: Esityksessä ehdotetaan··· lapsilisiä korotetta- Esitys liittyy vuoden 1982 valtion .tuh ja
14524: viksi 1 päivästä lokakuuta 1982 lukien 14 menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
14525: prosentilla. Lapsilisien määrät nousisivat siten täväksi sen yhteydessä.
14526: lasten lukumäärästä riippuen 200---'o-344 mark- Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa. voimaan
14527: kaa vuodessa. Kolme vuotta nuoremmasta lap- lokakuun alusta 1982.
14528: sesta suoritettava korotettu lapsilisä nousisi eh-
14529: dotuksen mukaan 116 markalla vuodessa.
14530:
14531:
14532:
14533:
14534: PERUSTELUT
14535:
14536: 1. Nykyinen tilanne ja ehdo- 2. E s i t y k sen ta 1o u d e 11 i se t
14537: tetut muutokset vaikutukset
14538:
14539: LapsiHsiä korotettiin viimeksi 1 pa1vana Syntyvyyden pysyessä nykyisellään vähe-
14540: heinäkuuta 1981 voimaan tulleella lailla ( 62/ nee lapsilisää saav1en lasten luku noin
14541: 81). Korotuksen suuruus oli tällöin 10 prosent- 3 OOO:lla vuosineljänneksessä. Vuoden 1982
14542: tia. Alle kolme vuotiaalle suoritettava korotettu alussa lapsilisän maksatuksessa arvioidaan ole-
14543: lapsilisä nousi kuitenkin 30 prosenttia. van mukana yhteensä 1 029 000 alle 16-vuo-
14544: Lapsilisien määrät ovat tällä hetkellä ensim- tiasta lasta. Alle 3-vuotiaita näistä on 190 000
14545: mäisestä lapsesta 1 432, toisesta lapsesta 1 656, lasta.
14546: kolmannesta lapsesta 1928 1sekä neljännestä Ehdotetusta 14 prosentin suuruisesta lapsi-
14547: sekä kustakin seuraavasta lapsesta 2 460 mark- lisien korotuksesta aiheutuu yhteensä noin 250
14548: kaa vuodessa. Kolme vuotta nuoremmasta lap- miljoonan markan vuotuiset kustannukset. Jos
14549: sesta suoritettavan korotetun lapsilisän määrä korotettua lapsilisää maksettaisiin vuoden 1982
14550: on tällä hetkellä 824 markkaa vuodessa. viimeiseltä vuosineljännekseltä, kustannusten
14551: Lapsilisien määriä ehdotetaan nyt korotetta- suuruudeksi vuodelle 1982 voidaan arvioida
14552: viksi 1 päivästä lokakuuta 1982 lukien 14 pro- noin 62 miljoonaa markkaa.
14553: sentilla. Myös alle kolniivuotilialle suoritettavaa
14554: korotettua lapsilisää ehdotetaan nostettavaksi
14555: 14 prosentilla. Korotuksen jälkeen tulisivat
14556: lapsilisien määrät olemaan seuraavat: ensim- 3. Voimaantulo
14557: mäisestä lapsesta 1 632 markkaa, toisesta lap-
14558: sesta 1 888 markkaa, kolmannesta lapsesta Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
14559: 2 200 markaa sekä neljännestä ja kustakin sitä päivänä lokakuuta 1982.
14560: seuraavasta lapsesta 2 804 markkaa vuodessa.
14561: Kolme vuotta nuoremmasta lapsesta suoritetta· Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14562: van lapsilisän markkamäärä tulisi ehdotuksen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14563: mukaan olemaan 940 markkaa vuodessa.
14564: 168101017E
14565: 2 N:o 172
14566:
14567:
14568: Laki
14569: lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta
14570:
14571: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
14572: lisälain 1 S:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 1981 an-
14573: netussa laissa (62/81), näin kuuluviksi:
14574:
14575: 1 s 1a §
14576: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
14577: Lapsilisän määrä on 1 632 markkaa vuodes- sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
14578: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän lapsesta korotettuna 940 markalla vuodessa.
14579: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
14580: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 1 888
14581: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 200
14582: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
14583: seuraavasta lapsesta 2 804 markkaa vuodessa, kuuta 1982.
14584: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla ta-
14585: valla hoidettavana laitoksessa.
14586:
14587:
14588:
14589: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
14590:
14591:
14592: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14593: Pääministeri
14594: MAUNO KOIVISTO
14595:
14596:
14597:
14598:
14599: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
14600: N:o 172 3
14601:
14602: Liite
14603:
14604:
14605:
14606:
14607: Laki
14608: lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muuttamisesta
14609:
14610: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
14611: lisälain 1 §:n 2 momentti ja 1 a §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä tammikuuta 1981 an-
14612: netussa laissa (62/81), näin kuuluviksi:
14613:
14614: Voimassa oleva laki Ehdotus
14615:
14616: 1 s. 1 §
14617:
14618: Lapsilisän määrä on 1 432 markkaa vuo- Lapsilisän määrä on 1 632 markkaa vuodes-
14619: dessa. Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän sa. Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän
14620: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
14621: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 1 656 mark- sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 1 888
14622: kaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 1 928 mark- markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 2 200
14623: kaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seu- markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin
14624: raavasta lapsesta 2 460 markkaa vuodessa, pait- seuraavasta lapsesta 2 804 markkaa vuodessa,
14625: si milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla paitsi milloin lapsi on 6 § :ssä tarkoitetulla ta-
14626: hoidettavana laitoksessa. valla hoidettavana laitoksessa.
14627:
14628:
14629: 1 a §. 1a §
14630: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan Japsili-
14631: sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
14632: lapsesta korotettuna 824 markalla vuodessa. lapsesta korotettuna 940 markalla vuodessa.
14633:
14634:
14635: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
14636: kuuta 1982.
14637: 1981 vp. n:o 173
14638:
14639:
14640:
14641: Hallituksen esitys Eduskunnalle työvoima-asiain piiri- ja pai-
14642: kallishallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
14643:
14644:
14645:
14646: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14647:
14648: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion sällyttää muutoksen vaatimat uudet virkatyypit
14649: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1982 on luvun työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta
14650: 34.06 (Työvoima-asiain piiri- ja paikallishal- annettuun lakiin.
14651: linto) kohdalla ehdotettu tehtävä!ksi työvoima- Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
14652: toimistojen virkanimikkeiden muutos 1. 3. 1982 1 päivänä maaliskuuta 1982.
14653: lukien. Tämän esityksen tarkoituksena on si-
14654:
14655:
14656:
14657:
14658: PERUSTELUT
14659:
14660: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- jaostonhoitajan virat ja perustaa tilalle vastaa-
14661: sen syyt van työvoimaneuvojan. virat. Kirjaajan, työhön-
14662: sijoitusasiain neuvojan, toimistosihteerin, työn-
14663: Työvoima-asiain pun- Ja paikallishallinnosta välittäjän, korvauskäsittelijän, kanslistin, apu-
14664: annetun lain ( 77/73) 4 § :n 2 momentin mu- laiskanslistin, puhelinkeskuksen hoitajan ja toi-
14665: kaan työvoimatoimistoissa voi olla tällä hetkellä mistoapulaisen lakkautettavien toimien tilalle
14666: 16 eri virkanimikettä. Työvoimaministeriössä perustettaisiin erikoistyövoimaneuvojan ja työ-
14667: tehdyn selvityksen mukaan virkanimikkeitä on voimaneuvojan sekä toimistovirkailijan toimet.
14668: liikaa. Nykyiset nimikkeet ovat pääosaltaan ylei- Nimikemuutoksella yhdistettäisiin kaksitoista
14669: sesti valtion hallinnossa käytössä olevia. Työ- virkanimikettä neljäksi nimikkeeksi, jolloin työ-
14670: voimatoimistojen tehtävät ja palvelut ovat huo- voimatoimistossa voisi olla enintään kahdeksan
14671: mattavasti muuttuneet, lisääntyneet ja moni- virkanimikettä.
14672: puolistuneet siitä ajankohdasta, jolloin nykyi- Muutos toteutetaan siten, ettei kenenkään
14673: nen laki on säädetty. Virkanimikkeiden muut- palkka laske. Nimikemuutoksen ja tehtävien
14674: taminen ja niiden lukuumäärän vähentäminen uudelleenjärjestelyn johdosta tehtävien vaati-
14675: joustavoittaa tehtävien järjestelyä sekä henki- vuustaso kasvaa huomattavalla osalla työvoima-
14676: löiden siirtymistä tehtävästä toiseen työvoima- toimistojen . henkilökunnasta, minkä vuoksi
14677: toimistoissa. palkkausta tarkistetaan osalla virkailijoista niin,
14678: Nimikemuutoksen tavoitteena on saada laaja- että sen kustannusvaikutus on noin 0,.5 mil-
14679: alaiset yleisnimikkeet, jotka vastaavat tehtävien joonaa markkaa. Lisäksi muutoksen johdosta
14680: yleisluonnetta, mutta eivät pyrikään kuvaa- annettavaan asetukseen on tarkoitus ottaa siir-
14681: maan niiden täsmällistä sisältöä. tymäsäännös, jonka nojalla viran tai toimen
14682: haltija sekä ylimääräinen tai tilapäinen toimen-
14683: haltija voidaan siirtää hänelle soveltuvaan vir-
14684: 2. Ehdotetu t muutokset kaan, toimeen tai ylimääräiseen tahi tilapäiseen
14685: toimeen sen estämättä mitä asetuksessa on sää-
14686: Työvoimatoimistojen päälliköiden virkani- detty työvoimatoimiston virkoihin tai toimiin
14687: mikkeet, toimistonjohtaja ja toimistonhoitaja, vaadittavista kelpoisuusehdoista.
14688: on tarkoitus jättää tässä vaiheessa entiselleen
14689: samoiti ·ammatinvalinnahohjaaja ~nimike. Myös-
14690: kään konekirjoittajan ja vahtimestarin virkani- 3. Valmistelu
14691: mikkeitä ei muuteta. Muutoksella on tarkoitus
14692: lakkauttaa osastonjohtajan, osastonhoitajan ja Virkanimikeselvitys on tehty työvoimaminis-
14693: 168101060U
14694: 2 N:o 173
14695:
14696: teriön työryhmässä, jossa ovat olleet edustet- kistukset ovat kustannusvaikutukseltaan noin
14697: tuina työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon 0,5 miljoonaa markkaa.
14698: henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt. Työ-
14699: voimatoimistojen virkanimikeuudistus on val-
14700: misteltu yhteistyössä Työvoimahallinnon Hen- 5. Voimaan t u 1o
14701: kilökuntaliiton kanssa, joka edustaa muutoksen
14702: piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samasta
14703: ajankohdasta kuin vuoden 1982 tulo- ja meno-
14704: arvioesitykseen sisällytetty työvoimatoimistojen
14705: 4. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t virkanimikkeiden muutos eli 1 päivästä maalis-
14706: vaikutukset kuuta 1982 lukien.
14707:
14708: Nimikemuutokseen vuoden 1982 tulo- ja Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14709: menoarvioesityksessä sisältyvät palkkausten tar- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14710:
14711:
14712: Laki
14713: työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
14714:
14715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta 2
14716: päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (77 /73) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
14717:
14718: 4 § Tässä laissa tarkoitettuja virkoja ja to1m1a
14719: voidaan perustaa ennen lain voimaantuloa.
14720: Työvoimatoimistossa voi olla toimistonjoh- Tämän lain tullessa voimaan siirretään työ-
14721: tajan, toimistonhoitajan, ammatinvalinnanohjaa- voimatoimistosta lakkautettavan viran tai pysy-
14722: jan ja vastaavan työvoimaneuvojan virkoja sekä vän toimen haltija säädettyä järjestystä noudat·
14723: erikoistyövoimaneuvojan, työvoimaneuvojan, toi- taen hänelle soveltuvaan työvoimatoimiston
14724: mi<Stovirkailijan, konekirjoittajan ja vahtimesta- virkaan tai toimeen, taikka mikäli häntä ei
14725: rin toimia. sanotuin tavoin siirretä edellä tarkoitettuun
14726: virkaan tai toimeen, asetetaan lakkautuspal-
14727: kalle.
14728: Edellä 2 momentissa tarkoitetut virat ja toi-
14729: Tämä laki tulee voimaan päivänä met voidaan täyttää ennen tämän lain voimaan-
14730: kuuta 198 . tuloa.
14731:
14732:
14733: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
14734:
14735:
14736: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14737: Pääministeri
14738: MAUNO KOIVISTO
14739:
14740:
14741:
14742:
14743: Työvoimaministeri Jouko K•ianoia
14744: N:o 173 3
14745:
14746:
14747: Laki
14748: työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
14749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta 2
14750: päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (77 /73) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
14751:
14752: Voimassa oleva laki Ehdotus
14753:
14754: 4 § 4 §
14755: Työvoimatoimistossa voi olla toimistonjoh- Työvoimatoimistossa voi olla toimistonjoh-
14756: tajan, toimistonhoitajan, ammatinvalinnanohjaa- tajan, toimistonhoitajan, ammatinvalinnanohjaa-
14757: jan, osastonjohtajan, osastonhoitajan ja jaoston- jan ja vastaavan työvoimaneuvojan virkoja sekä
14758: hoitajan virkoja sekä kirjaajan, työhönsijoitus- erikoistyövoimaneuvojan, työvoimaneuvojan, toi-
14759: asiain neuvojan, toimistosihteerin, työnvälittä- mistovirkailijan, konekirjoittajan ja vahtimesta-
14760: jän, korvauskäsittelijän, kanslistin, apulaiskans- rin toimia.
14761: listin, vahtimestarin, puhelinkeskuksen hoitajan,
14762: konekirjoittajan ja toimistoapulaisen toimia.
14763:
14764:
14765:
14766: Tämä laki tulee voimaan päivänä
14767: kuuta 198 .
14768: Tässä laissa tarkoitettuja virkoja ja tozmza
14769: voidaan perustaa ennen lain voimaantuloa.
14770: Tämän lain tullessa voimaan siirretään työ-
14771: voimatoimistosta lakkautettavan viran tai pysy-
14772: vän toimen haltija säädettyä järjestystä noudat-
14773: taen hänelle sovelluvaan työvoimatoimiston
14774: virkaan tai toimeen, taikka mikäli häntä ei
14775: sanotuin tavoin siirretä edellä tarkoitettuun
14776: virkaan tai toimeen, asetetaan lakkautuspal-
14777: kalle.
14778: Edellä 2 momentissa tarkoitetut virat ja toi-
14779: met voidaan täyttää ennen tämän lain voimaan-
14780: tulo~.
14781: 1981 vp. n:o 174
14782:
14783:
14784:
14785:
14786: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkeimman hallinto-
14787: oikeuden tuomionvoivan jäsenmäärän väliaikaisesta muuttami-
14788: sesta
14789:
14790:
14791:
14792: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14793:
14794: Korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoi- Esityksessä ehdotetaan tätä mahdollisuutta jat-
14795: paa jäsenmäärää on alennettu väliaikaisesti kettavaksi vielä kolmella vuodella.
14796: säännönmukaisesta viidestä niin, että tuomiois- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
14797: tuimella on mahdollisuus eräin edellytyksin rat- vänä tammikuuta 1982.
14798: kaista asioita nelijäsenisessä kokoonpanossa.
14799:
14800:
14801:
14802:
14803: PERUSTELUT
14804:
14805: 1. Nykyinen tilanne kaisesta viisijäsenisestä kokoonpanosta poiketen
14806: nelijäsenisenä, jos vähintään kolme jäsentä on
14807: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä ratkaisusta yhtä mieltä. Laki tuli voimaan vuo-
14808: olevien ratkaisemattomien asioiden määrä nou- den 1970 alussa ja se säädettiin alunperin ole-
14809: si 1960-luvun puolivälissä huomattavan suu- maan voimassa vuoden 1972 loppuun. Lain
14810: reksi. Asiaruuhkan purkamiseksi lisättiin kor- voimassaoloaikaa on jouduttu sittemmin jat-
14811: keimman hallinto-oikeuden työvoimaa väliaikai- kamaan vuosina 1972, 1975 ja 1978 annetuilla
14812: sesti niin, että tuomioistuin saattoi toimia kol- laeilla. Lain voimassaoloaika päättyy vuoden
14813: men jaoston asemasta nelijaostoisena vuosina 1981 lopussa.
14814: 1967-69. Vaikeutuneen työtilanteen vuoksi
14815: korkein hallinto-oikeus on jälleen vuoden 1980
14816: alusta toiminut nelijaostoisena. 2. Ehdotuksen syyt
14817: Muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeu-
14818: teen rajoitettiin eräissä vero- ja huoltoasioissa Harkittaessa aikoinaan nelijäsenisen kokoon-
14819: 1 päivänä syyskuuta 1968 voimaan tulleilla panon käyttöönottoa pidettiin järjestelmän etu-
14820: laeilla (389-400/68). Tällöin näissä asioissa na sitä, että se voitiin toteuttaa säännönmu-
14821: otettiin käyttöön valituslupajärjestelmä. Näillä kaista viisijäsenistä työskentelytapaa suhteel-
14822: toimenpiteillä voitiin osaltaan parantaa kor- lisen vähän muuttamalla. Myöskään oikeusvar-
14823: keimman hallinto-oikeuden työtilannetta. muuden suhteen ei nelijäsenisen työskentelyn
14824: Ratkaisemattomien asioiden määrän pitämi- katsottu eroavan olennaisesti viisijäsenisestä,
14825: seksi kohtuullisella tasolla muutettiin korkeim- kun edellytyksenä asian lopulliselle ratkaise-
14826: man hallinto-oikeuden tuomionvoipaa jäsen- miselle nelijäsenisessä jaostossa on, että jä-
14827: määrää 5 päivänä joulukuuta 1969 annetulla senistä vähintään kolme on ratkaisusta yhtä
14828: lailla ( 753/69) väliaikaisesti niin, että tuomio- mieltä. Viiden jäsenen käsiteltäväksi on tar-
14829: istuin voi käsitellä ja ratkaista asian vesi- ja koitettu edelleen asiat, jotka merkityksensä
14830: patenttiasioita lukuun ottamatta säännönmu- tai laatunsa vuoksi on syytä käsitellä vähin-
14831: 168101090!
14832: 2 N:o 174
14833:
14834: tään viisijäsenisessä jaostossa, sekä asiat, JOls- menettelyä yleensäkin olisi uudistettava. Tässä
14835: sa mielipiteet jakautuvat niin, ettei mikään yhteydessä on myös pohdittava, mitä mahdol-
14836: mielipide saa vähintään kolmen jäsenen kanna- lisuuksia on vähentää korkeimman hallinto-oi-
14837: tusta. Vesi- ja patenttiasioissa on tuomionvoi- keuden ratkaistavien asioiden määrää ja kehit-
14838: pa jäsenmäärä pidetty muuttamattomana. tää korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ylim-
14839: Tuomionvoivan jäsenmäärän alentaminen on pänä hallintotuomioistuimena. Komitea saanee
14840: väliaikainen toimenpide. Periaatteellisista syistä työnsä valmiiksi kuluvan vuoden aikana.
14841: ja myös kansainvälisesti omaksutun käytännön Vaikka hallinnon oikeussuojajärjestelmän py-
14842: mukaisesti ylimmän tuomioistuimen säännön- syväisluonteinen kehittäminen on vireillä, uu-
14843: mukaisen tuomionvoivan jäsenmäärän tulee ol- distusten toteuttamiseen kuluu oma aikansa.
14844: la viisi jäsentä. Tämä on ollut lähtökohtana Nykyisessä työtilanteessa ja kun purettaessa
14845: järjestettäessä korkeimman hallinto-oikeuden kertatoimin lääninoikeuksien asiaruuhkaa vali-
14846: asema hallitusmuodossa. tusten määrä korkeimmassa hallinto-oikeudessa
14847: Kuten edellä todettiin, pysyväisluonteisena saattaa lähivuosina vastaavasti lisääntyä, ei ole
14848: toimenpiteenä otettiin vuonna 1968 annetuilla käytännön edellytyksiä vielä luopua nelijäseni-
14849: laeilla käyttöön eräissä vähäisissä vero- ja huol- sestä työskentelystä. Sen vuoksi ehdotetaan,
14850: toasioissa valituslupajärjestelmä. Korkeimmas- että mahdollisuutta tällaiseen työskentelyyn jat-
14851: sa hallinto-oikeudessa ei ole kuitenkaan kor- kettaisiin vuoden 1984 loppuun saakka. Tä-
14852: keimman oikeuden tapaan edellytyksiä laajen- män jälkeen, edellyttäen että pysyväisluonteisia
14853: taa valituslupajärjestelmää yleiseksi, koska kor- hallintolainkäytön kehittämistoimenpiteitä on
14854: kein hallinto-oikeus on, päinvastoin kuin kor- toteutettu, on mahdollisuus siirtyä takaisin
14855: kein oikeus, suuressa osassa tuomioistuimeen säännönmukaiseen viisijäseniseen työskentelyyn.
14856: tulevia asioita ensimmäinen oikeusaste. Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi nelijä-
14857: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneiden senistä työskentelyä korkeimmassa hallinto-oi-
14858: asioiden määrä on entisestään kasvanut, mikä keudessa uudella lailla. Uuden lain säätämisen
14859: aiheuttaa lainkäytön hidastumista. Vuoden sijasta olisi mahdollista muuttaa nykyistä lakia
14860: 1980 aikana saapui 6 276 ja ratkaistiin 6 180 muuttamalla aikaisempaan tapaan vain sen voi-
14861: asiaa. Vuodelle 1981 siirtyi ratkaisemattomi- massaoloa koskevaa säännöstä ( 2 § ) . Säätä-
14862: na 5 072 asiaa. Tämän vuoden ensimmäisen lUisjärjestyksen jäljempänä todettavan muuttu-
14863: vuosipuoliskon aikana saapui 3 384 asiaa ja misen vuoksi on kokonaan uuden lain säätä-
14864: ratkaistiin vastaavasti 3 121 asiaa. Siten kesä- mistä kuitenkin pidetty mainittua tapaa tar-
14865: kuun lopussa oli ratkaisematta 5 335 asiaa. koituksenmukaisempana.
14866: Ratkaisemattomien asioiden määrää ei huoli- Esitys perustuu korkeimman hallinto-oikeu-
14867: matta neljännestä jaostosta ole vielä saatu ale- den tasavallan presidentille 9 päivänä syyskuu-
14868: nemaan. ta 1981 tekemään esitykseen.
14869: Erityisesti veroasioiden määrä on viime vuo-
14870: sina kasvanut. Verotuslain 1 §: ssä tarkoitet-
14871: tuja veroja ja maksuja koskevia asioita saa- 3. Esityksen taloudelliset
14872: pui vuonna 1980 yhteensä 2 710, kun vastaa- vaikutukset
14873: vat luvut vuosilta 1977-79 olivat 2 151,
14874: 2 455 ja 2 515. Siten on ollut erityisen tarpeel- Ehdotuksella ei ole olennaisia taloudellisia
14875: lista kiirehtiä hallintomenettelyn ja -lainkäytön vaikutuksia.
14876: uudistamista niin, että entistä suurempi osa
14877: virheitä voitaisiin oikaista asianosaisten tar-
14878: vitsematta turvautua muutoksenhakuun. Vero- 4. Voimaan tulo
14879: -:tusmenettelyn ja muutoksenhakujärjestelmän
14880: kehittäminen on vireillä usealla taholla, kuten Korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoi-
14881: valtiovarainministetiössä ja syksyllä 1978 ase- van jäsenmäärän väliaikaisesta muuttamisesta
14882: tetussa hallinnon oikeustutvakomiteassa. Ko- annetun lain voimassaoloaika päättyy vuoden
14883: mitean selviteltävänä on laajemminkin, millä 1981 lopussa. Nelijäsenistä työskentelyä ehdo-
14884: tavoin oikeusturvan takeita hallinnon alalla voi- tetaan jatkettavaksi välittömästi nykyisen lain
14885: daan lisätä, miten hallintotuomioistuinlaitosta voimassaolaajan päätyttyä. Tämän vuoksi laki
14886: olisi organisatorisesti kehitettävä sekä miltä on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä
14887: osin hallintolainkäyttöä ja siinä noudatettavaa tammikuuta 1982.
14888: N:o 174 3
14889:
14890: 5. Säätä m i s j ä r j e s t y s 106/1978 vp. antamassaan mietinnössä n:o
14891: 13 totesi, muutos myös korkeimman hallinto-
14892: Korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoi- oikeuden hallitusmuodossa vahvistettuun tuo-
14893: van jäsenmäärän väliaikaisesta muuttamisesta mionvoipaan Jasenmaaraan. Hallitusmuodon
14894: annettu laki ja sen voimassaoloaikaa jatkaneet 57 § :n mukaan korkeimmassa hallinto-oikeu-
14895: lait on säädetty hallitusmuodon 57 §: stä poik- dessa tuomionvoivasta jäsenmäärästä näet nou-
14896: keavina perustuslainsäätämisjärjestyksessä. datetaan, mitä 54 § :n 3 momentissa korkeim-
14897: Uudistettaessa muutoksenhakua korkeim- masta oikeudesta on säädetty. Lakiehdotus
14898: paan oikeuteen koskevia säännöksiä 1. 1. 1980 korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoivan
14899: voimaan tulleilla laeilla ( 104-106/79) muu- jäsenmäärän väliaikaisesta muuttamisesta sisäl-
14900: tettiin myös hallitusmuodon 54 § :n 3 mo- tää siten poikkeuksen vain korkeimmasta hal-
14901: mentin säännöstä korkeimman oikeuden tuo- linto-oikeudesta annetun lain 8 §:stä. Siksi
14902: mionvoivasta jäsenmäärästä. Sen mukaan kor- lakiehdotuksen hyväksyminen ei nykyisellään
14903: kein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, edellytä valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
14904: jollei laissa ole erikseen säädetty suurempaa dettyä järjestystä.
14905: tai pienempää jäsenmäärää. Pienin tuomionvoi-
14906: pa jäsenmäärä on kuitenkin kolme. Säännök- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14907: sen muuttamisesta aiheutui, niin kuin eduskun- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14908: nan lakivaliokunta hallituksen esityksestä n:o
14909:
14910: Laki
14911: korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoivan jäsenmäärän väliaikaisesta muuttamisesta
14912:
14913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14914:
14915: 1 § Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelle-
14916: Poiketen siitä, mitä korkeimmasta hallinto- ta patenttiasioihin eikä vesilaissa tarkoitettui-
14917: oikeudesta annetun lain 8 §: ssä on korkeim- hin asioihin.
14918: man hallinto-oikeuden tuomionvoivasta jäsen- 2 §
14919: määrästä säädetty, voi korkein hallinto-oikeus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14920: käsitellä ja ratkaista asian nelijäsenisenä, jos kuuta 1982 ja on voimassa vuoden 1984 lop-
14921: jäsenistä vähintään kolme on ratkaisusta yhtä puun. Sitä sovelletaan asioihin, jotka tänä ai-
14922: mieltä. kana ratkaistaan korkeimmassa hallinto-oikeu-
14923: dessa.
14924:
14925: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
14926:
14927: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
14928: Pääministeri
14929: MAUNO KOIVISTO
14930:
14931:
14932:
14933:
14934: Oikeusministeri Christoffer Taxell
14935: 1981 vp. n:o 175
14936:
14937:
14938:
14939:
14940: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennuslain 137 §:n
14941: muuttamisesta
14942:
14943:
14944:
14945: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
14946:
14947: Rakennuslain väliaikaisesta muuttamisesta talouden kulutusmenojen kasvun hillitsemi-
14948: annetun lain nojalla on muiden kuntien kuin seksi edelleen ehdotetaan rakennuslain muutta-
14949: kaupunkien rakennustarkastajien palkkauksesta mista siten, että valtionosuuteen oikeutetun
14950: aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää val- uuden henkilökunnan paikkaaminen tapahtuu
14951: tionosuutta voitu rajoittaa valtion tulo- ja pysyvästi tulo- ja menoarvion rajoissa.
14952: menoarviossa päätettyjen enimmäismäärien Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
14953: puitteissa. Nykyiset säännökset koskevat vuo- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
14954: sina 1977-1981 aiheutuvia menoja. Julkisen sen yhteydessä.
14955:
14956:
14957:
14958:
14959: PERUSTELUT
14960:
14961: Valtion ja kuntien henkilöstömenojen kas- p~ä!~tyissä l'aJOlssa siten, että valtionosuuden
14962: vun rajoittamiseksi lisättiin rakennuslain väli- pmun on hyväksytty vuosittain kaksi uutta
14963: aikaisesta muuttamisesta annetulla lailla ( 1132/ rakennustarkastajan virkaa.
14964: 76) rakennuslain 23, 24 ja 137 §:ään sään- Edellä esitetyistä syistä ja koska julkisen
14965: nökset, joiden nojalla voitiin vuosina 1977 ja talouden kannalta on edelleen tärkeätä rajoit-
14966: 1978 säännellä valtionosuuteen oikeuttavan taa valtionosuuden piiriin kuuluvan henkilö-
14967: henkilöstön määrän kasvua. Rakennuslain väli- kunnan määrän kasvua, ehdotetaan rakennus-
14968: aikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaan- lain 13 7 §: ään lisättäväksi uusi 3 momentti,
14969: tulosäännöksen muuttamisesta annetuilla laeilla jonka nojalla muiden kuntien kuin kaupunkien
14970: (955/78 ja 986/80) on säännösten voimassa- rakennustarkastajien palkkauksesta aiheutuviin
14971: oloaikaa jatkettu vuoden 1981 loppuun. kustannuksiin myönnettävää valtionosuutta py-
14972: Rakennuslain 13 7 §: ään väliaikaisesti lisä- syvästi rajoitettaisiin uuden henkilöstön paik-
14973: tyn 3 momentin nojalla on muulle kunnalle kaamisesta aiheutuvien menojen osalta valtion
14974: kuin kaupungille rakentamisen neuvonnan ja tulo- ja menoarviossa päätetyissä rajoissa.
14975: valvonnan kustannuksiin myönnettävä valtion-
14976: osuus suoritettu uuden henkilöstön paikkaa- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14977: misesta aiheutuvien menojen osalta vuosina kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14978: 1977-1981 valtion tulo- ja menoarviossa
14979:
14980: 1681011059
14981: 2 N:o 175
14982:
14983:
14984:
14985: Laki
14986: rakennuslain 137 §:n muuttamisesta
14987:
14988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
14989: lain 137 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1960 ja 31 päivänä
14990: joulukuuta 1975 annetuilla laeilla (536/60 ja 1081/75), uusi näin kuuluva 3 momentti:
14991:
14992: 137 §
14993: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14994: Edellä 1 momentissa tarkoitettua valtion- kuuta 1982.
14995: osuutta suoritetaan uuden henkilöstön paikkaa-
14996: misesta aiheutuviin menoihin valtion tulo- ja
14997: menoarviossa määrätyissä rajoissa.
14998:
14999:
15000: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
15001:
15002:
15003: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
15004: Pääministeri
15005: MAUNO KOIVISTO
15006:
15007:
15008:
15009:
15010: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
15011: 1981 vp. n:o 176
15012:
15013:
15014:
15015:
15016: Hallituksen esitys Eduskunnalle obligaatiolainojen veron-
15017: huojennuslaiksi
15018:
15019:
15020:
15021: ESITYKSEN P.ÄÄASIALLINEN SISÄLTö
15022:
15023: Obligaatio- ja muita joukkovelkakirjalainoja kettu viimeksi vuonna 1978, sovelletaan vuo-
15024: koskevan määräaikaisen verolain nojalla valtio- sina 1970-1981 liikkeeseen laskettuihin obli-
15025: neuvosto voi myöntää näille lainoille veronhuo- gaatiolainoihin. Esityksessä ehdotetaan annetta-
15026: jennuksia. Jos obligaatiolainalle myönnetään vaksi uusi obligaatiolainojen veronhuojennus-
15027: veronhuojennus, ei luonnollisen henkilön tai laki, joka vastaisi pääosin nykyistä lakia ja kos-
15028: jakamattoman kuolinpesän veronalaiseksi tulok- kisi vuosina 1982-1985 liikkeeseen lasketta-
15029: si katsota obligaation korkoa eikä näiden ve- via lainoja. Esitys liittyy valtion tulo- ja meno-
15030: ronalaisina varoina pidetä obligaation arvoa. arvioesitykseen vuodelle 1982.
15031: Nykyistä lakia, jonka voimassaoloaikaa on jat-
15032:
15033:
15034:
15035:
15036: YLEISPERUSTELUT
15037:
15038: 1. Yleistä harjoittajan hakiessa huojennusta edellytetään
15039: lisäksi, että obligaatiolainalla hankittavat varat
15040: Obligaatiolainojen veronhuojennuksista 24 käytetään taloudellista kasvua edistävän, kan-
15041: päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (412/ sainvälistä kilpailukykyä lisäävän tai työllisyyt-
15042: 69) mukaan, sellaisena kuin se on viimeksi tä parantavan investoinnin rahoittamiseen.
15043: muutettuna 3 päivänä m~trraskuuta 1978 anne- Veronhuojennus myönnetään nykyisin obli-
15044: tulla lailla (818/78), myönnetään valtion- ja gaatiolainan laina-ajalta, kuitenkin enintään 11
15045: kunnallisverotuksessa veronhuojennuksia vuon- vuodelta siten, että laina on näiltä vuosilta
15046: na 1969 heinäkuun 1 p~ivänä tai sen jälkeen toitnitettavissa verotoksissa verovapaa. Jos ob-
15047: sekä vuosina 1970-1981 liikkeeseen lasketun ligaatiolaina on verovapaa, ei luonnollisen hen-
15048: suomenrahan määräisen obligaatiolainan koros- kilön tai jakamattoman. kuolinpesän veronalai-
15049: ta ja p~äomasta. Laki koskee myös valtion seksi tuloksi katsota niiltä verovuosilta toimi-
15050: vuosina 197~1981 liikkeeseen laskemia mui- tettavissa verotuksissa, joiksi huojeru1us on
15051: ta joukkovelkakirjalainoja. Veronhuojennus voi- myönnetty, obligaation korkoa eikä näiden ve-
15052: daan myöntää yleisön merkittäväksi tarkoite- ronalaisina varoina pidetä mainituilta vuosilta
15053: tulle obligaatiolainalle, jonka liikkeeseenlaskija- toimitettavissa verotoksissa obligaation arvoa.
15054: na on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, elin- Valtioneuvosto päättää obligaatiolainan liikkee-
15055: keinonharjoittaja tai luottolaitos. Muiden liik· seenlaskijan hakemuksesta veronhuojennukseii
15056: keeseenlaskijoiden kuin valtion osalta on ve- myöntämisestä~ Mitä laissa säädetään valtion
15057: ronhuojennuksen myöntämisen edellytyksenä, liikkeeseen laskemasta obligaatiolainasta, sovel~
15058: että obligaatiolainalla hankittavat varat . käyte- letaan .myös valtion liikkeeseen laskemaan muU:•
15059: tään investointien rahoittamiseen. Elinkeinon- hun joukkovelkakirjalainaan. ·
15060: 168101115L
15061: 2 N:o 176
15062:
15063: Obligaatiolainojen veronhuojennuksia koske- laina-ajaltaan 10 vuoden lainoissa 11 34 pro-
15064: va laki ehdotetaan eräin muutaksin voimassa senttia.
15065: olevaan lakiin verrattuna säädettäväksi koko- Vuosina 1982-1985liikkeeseen laskettavien
15066: naan uudelleen. Laki koskisi vuosina 1982- sellaisten obligaatiolainojen korot, joille myön-
15067: 1985 liikkeeseen laskettavia obligaatiolainoja. netään verovapaus, olisivat verovapaata tuloa
15068: luonnolliselle henkilölle ja jakamattomalle kuo-
15069: linpesälle. Obligaatioiden arvoa ei luettaisi näi-
15070: den verovelvollisten veronalaisiin varoihin. Ob-
15071: 2. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t ligaatioita on myös yleishyödyllisten yhteisöjen
15072: vaikutukset omistuksessa. Tällaiset yhteisöt ovat tulo- ja
15073: varallisuusverolain 13 §:n mukaan verovelvol-
15074: Liikkeessä olevien obligaatioiden pääoma- lisia ainoastaan liiketulosta sekä kunnallisvero-
15075: määrä oli vuoden 1980 lopussa noin 12 miljar- tuksessa eräissä tapauksissa kiinteistötulosta.
15076: dia markkaa, josta määrästä noin 8 miljardia Verohallituksessa on laadittu arvio verova-
15077: markkaa oli verovapaita obligaatioita. Vuosina paiden talletusten ja obligaatioiden vaikutuk-
15078: 1982-1985 arvioidaan laskettavan liikkeeseen sesta verokertymään. Arvion mukaan nykyisin
15079: uusia • verovapaita obligaatiolainoja 2,5-4,0 liikkeessä olevien verovapaiden obligaatioiden
15080: miljardin markan arvosta vuosittain. Verova- vaikutus valtion tuloveron ja kunnallisveron
15081: paiden obligaatioiden korko on nykyisin laina- tuottoon olisi n. 250 miljoonaa markkaa vuo-
15082: ajaltaan 5 vuoden lainoissa 10 % prosenttia ja dessa.
15083:
15084:
15085:
15086: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15087:
15088: 1. Lakiehdotuksen perustelut tiolainan liikkeeseen laskemiseen voidaan antaa
15089: myös kunnalle tai muulle julkisyhteisölle. Obli-
15090: 1 §. Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan veron- gaatiomarkkinoiden rajallisuuden johdosta ei
15091: huojennus voitaisiin myöntää valtion- ja kun- kunnille tai muille julkisyhteisöille ole voitu
15092: nallisverotuksessa vuosina 1982-1985 liik- viime vuosina antaa lupaa tällaisen obligaatio-
15093: keeseen laskettavan obligaatiolainan ja valtion lainan liikkeeseen laskemiseen. Kiinnitysluotto-
15094: liikkeeseen laskeman muun joukkovelkakirjalai- pankkien liikkeeseen laskemien verovapaiden
15095: nan · korosta ja pääomasta. obligaatiolainojen varoista on sitä vastoin an-
15096: 2 §. Voimassa olevan lain mukaan veron- nettu lainoja myös kunnille.
15097: huojennus voidaan myöntää obligaatiolainan Kiinnitysluottopankki~n myöntämillä lainoil-
15098: lainacajalta, kuitenkin enintään 11 verovuodel- la on tällöin rahoitettu muitakin kuin tuotan-
15099: ta. Tämän säännöksen nojalla veronhuojennus nollisia investointeja. Tällaisia investointeja
15100: voitaisiin myöntää enimmäisajalta myös sellai- ovat muun muassa kaukolämpöinvestoinnit, ko-
15101: selle obligaatiolainalle, jonka laina-aika on esi- timaisten energiavarojen käyttöä edistävät. in-
15102: merkiksi 15 vuotta. Tällöin obligaation korko vestoinnit, rakennuskannan energiataloudelliset
15103: ja jäljellä oleva pääoma olisivat veronalaisia lai- ja muut peruskorjaukset, vesihuolto- ja vesien-
15104: na-ajan verovapauden enimmäisajan ylittävältä suojeluinvestoinnit sekä teollisuuden toiminta-
15105: osalta. Tällaisen osan aikaa verovapaan ja osan edellytyksiä välittömästi parantavat investoin-
15106: aikaa veronalaisen obligaatiolainan liikkeeseen nit.
15107: laskeminen ei ole tarkoituksenmukaista. Edellä mainittujen investointien rahoittami-
15108: Toisaalta on ilmennyt tarvetta jonkin verran seksi ovat kiinnitysluottopankit myöntäneet lai-
15109: tarkistaa nykyistä verovapaudelle säädettyä 11 noja ei ainoastaan kunnille vaan myös kunta-
15110: vuoden enimmäisaikaa. Näistä syistä lakiehdo- enemmistöisille osakeyhtiöille ja osuuskunnille.
15111: tuksen 2 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että Jotta tätä menettelyä voitaisiin jatkaa, viimek-
15112: valtioneuvosto voisi myöntää veronhuojennuk- simainitut yhteisöt ehdotetaan rinnastettaviksi
15113: sen yleisön merkittäväksi tarkoitetulle obligaa- kuntaan tai muuhun julkisyhteisöön.
15114: tiolainalle, jonka laina-aika olisi enintään 12 Veronhuojennus myönnetään nykyisin muun
15115: vuotta, muassa sellaiselle obligaatiolainalle, jonka las-
15116: Voimassa olevan. lain mukaan lupa obligaa- kee liikkeeseen elinkeinonharjoittaja niiden in-
15117: N:o ·176 3
15118:
15119: vestomt1ensa rahoittamiseksi, joiden voidaan ajassa esittämättä. Kohtuullista ei kuitenkaan
15120: katsoa edistävän taloudellista kasvua, lisäävän ole se, että myöhästyminen maksulipun esittä-
15121: kansainvälistä kilpailukykyä tai parantavan työl- misessä aiheuttaisi koron ja pääoman muuttu-
15122: lisyyttä. Pääosa näistä investoinneista on tuo- .misen veronalaiseksi.
15123: tannollisia. investointeja. Muiden kuin tuotan- Säännöksen nykyinen sanamuoto merkitsee
15124: nollisten investointien rahoittamista ei ole tar- myös sitä, että yksittäisten maksulippujen .eri
15125: koituksenmukaista tukea verovapailla obligaa- eräpäivät ovat verovapauden suhteen eri ase-
15126: tiolainoilla hankittavin varoin. Tämän vuoksi massa. Esimerkiksi 10 vuoden obligaatiolainan
15127: obligaatiolainan käyttötarkoitus ehdotetaan elin- ensimmäisen eräpäivän maksulippu on erään-
15128: keinonharjoittajan osalta supistettavaksi tuo- tymisvuoden ja 10 seuraavaa vuotta verova-
15129: tannollisten investointien rahoittamiseen. paa, kun taas viimeisen maksulipun korko ja
15130: Veronhuojennus myönnetään nykyisin myös pääoma tulisivat veronalaisiksi jo maksulipun
15131: sellaiselle obligaatiolainalle, jonka laskee liik- erääntymisvuoden päättyessä.
15132: keeseen luottolaitos lainojen antamiseksi muun Edellä mainituista syistä lakiehdotuksen 3
15133: muassa asunto- ja muun rakennustuotannon §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että lainan kor-
15134: rahoittamiseen. Tällaisen rakennustuotannon ko ja pääoma olisivat verovapaat siitä riippu-
15135: rahoittaminen ulottuu siten myös muun kuin matta, milloin maksuliput on esitetty lunastet-
15136: tuotannollisiin investointeihin liittyvän raken- taviksi.
15137: nustuotannon rahoittamiseen. Veronhuojennus Muut pykälät. Lain 4 § vastaisi voimassa
15138: viimeksi mainittujen käyttötarkoitusten tuke- olevassa laissa olevaa säännöstä. Veronhuo-
15139: miseksi ei kuitenkaan ole perusteltua, etenkin jennusta koskeva hakemus olisi tehtävä valtio-
15140: kun otetaan huomioon kotimaisten obligaatio- neuvostolle samalla kun haetaan säädettyä lu-
15141: markkinoiden rajallisuus. Näistä syistä ei laki- paa obligaatiolainan ottamiseen. Lain 5 §: ssä
15142: ehdotuksen mukaan olisi enää mahdollista, että olisi valtuus antaa tarkemmat säännökset · lain
15143: veronhuojennus voitaisiin myöntää obligaatio- täytäntöönpanosta asetuksella.
15144: lainalle, jonka laskee liikkeeseen luottolaitos Nykyistä obligaatioiden veronhuojennuksista
15145: lainojen antamiseksi asunto- tai muun kuin annettua lakia sovelletaan edelleen aikaisem-
15146: tuotannolliseen investointiin liittyvän rakennus- min liikkeeseen laskettujen obligaatiolainojen
15147: tuotannon rahoittamiseen paitsi siinä tapauk- veronhuojennukseen näiden lainojen veronhuo-
15148: sessa, että tällainen laina annetaan kunnalle tai jennusajan loppuun saakka.
15149: muulle julkisyhteisöllje, kuntaenemmistöiselle
15150: osakeyhtiölle tai osuuskunnalle.
15151: 3 §. Voimassa olevan lain mukaan veron- 2. V o i m aan t u 1o
15152: huojennus myönnetään obligaatiolainan laina-
15153: ajalta, kuitenkin enintään 11 verovuodelta si- Valtion lainanoton tarkoituksenmukainen
15154: ten, että obligaatiolaina on näiltä vuosilta toimi- ajoittaminen edellyttää, että heti ta1JJ.mikuun
15155: tettavissa verotuksissa verovapaa. Säännös edel- alussa vuonna 1982 voitaisiin yleisön merkit-
15156: lyttää, että obligaatioiden maksuliput esitettäi- täväksi laskea liikkeeseen valtion obligaatiolai-
15157: siin lunastettavaksi eräpäivänä tai viimeistään noja. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon liik.
15158: ennen viimeisen verovapauden sallivan vero- keeseen laskemiseen liittyvät käytännön järjes-
15159: vuoden päättymistä. telyt laki pyritään saattamaan voimaan jo kulu-
15160: Obligaatiolainojen maksulippuja, joita nykyi- van vuoden joulukuun alussa. Esitys liittyy
15161: sin jo yksinomaan valtion yleisöobligaatioiden valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
15162: osalta erääntyy maksettavaksi yli 2,5 miljoo- 1982.
15163: naa kappaletta vuodessa, ei kuitenkaan aina
15164: esitetä lunastettavaksi laissa edellytetyssä ajas- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15165: sa, vaan ne jäävät syystä tai toisesta määrä- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15166: 4 N:o 176
15167:
15168: Obligaatiolainojen veronhuojennuslaki
15169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15170:
15171: 1 s d) luottolaitos lainojen antamiseksi edellä
15172: Vuosina 1982-1985 liikkeeseen lasketun kohdissa b) ja c) tarkoitettujen investointien
15173: suomenrahan määräisen obligaatiolainan koros- rahoittamiseen.
15174: ta ja pääomasta myönnetään valtion- ja kunnal-
15175: lisverotuksessa veronhuojennuksia sen mukaan 3 §
15176: kuin tässä laissa säädetään. Jos obligaatiolainalle on myönnetty ve-
15177: Mitä tässä laissa säädetään valtion liikkee- ronhuojennus, ei luonnollisen henkilön tai ja-
15178: seen laskemasta obligaatiolainasta, sovelletaan kamattoman kuolinpesän veronalaiseksi tuloksi
15179: myös valtion vuosina 1982-1985 liikkeeseen katsota obligaation korkoa eikä näiden veron-
15180: laskemaan muuhun joukkovelkakirjalainaan. alaisina varoina pidetä obligaation arvoa.
15181:
15182: 2 s 4 s
15183: Vaitioneuvosto voi myöntää veronhuojen- Jos muu kuin valtio on obligaatiolainan
15184: nuksen yleisön merkittäväksi tarkoitetulle obli- liikkeeseenlaskijana, päättää valtioneuvosto ve-
15185: gaatiolainalle, jonka laina-aika on enintään 12 ronhuojennuksen myöntämisestä sen kunnan tai
15186: vuotta. muun julkisyhteisön tahi elinkeinonharjoittajan
15187: Veronhuojennus voidaan myöntää vain sel- taikka luottolaitoksen hakemuksesta, joka las-
15188: laiselle obligaatiolainalle, jonka laskee liikkee- kee obligaatiolainan liikkeeseen.
15189: seen: Veronhuojennusta koskeva hakemus on teh-
15190: tävä valtioneuvostolle samalla kun haetaan sää-
15191: a) valtio; dettyä lupaa obligaatiolainan ottamiseen.
15192: b) kunta tai muu julkisyhteisö, kuntaenem-
15193: mistöinen osakeyhtiö tai osuuskunta investoin- 5 §
15194: tiensa rahoittamiseksi; Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
15195: c) elinkeinonharjoittaja sellaisten tuotannol- töönpanosta annetaan asetuksella.
15196: listen investointiensa rahoittamiseksi, joiden
15197: voidaan katsoa edistävän taloudellista kasvua, 6 §
15198: lisäävän kansainvälistä kilpailukykyä tai paran- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15199: tavan työllisyyttä; tai kuuta 198 .
15200:
15201:
15202: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
15203:
15204:
15205: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
15206: Pääministeri
15207: MAUNO KOIVISTO
15208:
15209:
15210:
15211:
15212: Ministeri Mauno Forsman
15213: N:o 176 5
15214:
15215: Liite
15216:
15217:
15218:
15219: Voimassa oleva laki
15220:
15221:
15222: Laki
15223: obligaatiolainojen veronhuojennuksista (24. 6. 1969/412)
15224:
15225: 1 §. (3. 11. 1978/818) Milloin obligaatiolaina on verovapaa, ei luon-
15226: Vuonna 1969 heinäkuun 1 päivänä tai sen nollisen henkilön tai jakamattoman kuolinpe-
15227: jälkeen sekä vuosina 1970-1981 liikkeeseen sän veronalaiseksi tuloksi katsota niiltä vero-
15228: lasketun suomenrahan määräisen obligaatiolai- vuosilta toimitettavissa verotuksissa, joiksi huo-
15229: nan korosta ja pääomasta myönnetään valtion- jennus on myönnetty, obligaation korkoa eikä
15230: ja kunnallisverotuksessa veronhuojennuksia sen heidän veronalaisena omaisuutenaan pidetä
15231: mukaan kuin tässä laissa säädetään. näiltä vuosilta toimitettavissa verotuksissa obli-
15232: Mitä tässä laissa säädetään valtion liikkee- gaation arvoa.
15233: seen laskemasta obligaatiolainasta, sovelletaan 4 §.
15234: myös muuhun valtion vuosina 1976-1981 Veronhuojennuksesta päättää valtioneuvosto.
15235: liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan. Milloin muu kuin valtio on obligaatiolainan
15236: liikkeeseenlaskijana, myöntää valtioneuvosto
15237: 2 §. veronhuojennuksen sen kunnan tai muun jul-
15238: Veronhuojennus myönnetään yleisön merkit- kisyhteisön taikka luottolaitoksen tahi elinkei-
15239: täväksi tarkoitetusta obligaatiolainasta, jonka nonharjoittajan hakemuksesta, joka laskee obli-
15240: laskee liikkeeseen: gaatiolainan liikkeeseen. Veronhuojennusta kos-
15241: a) valtio; keva hakemus on tehtävä valtioneuvostolle
15242: b) kunta tai muu julkisyhteisö investoin- samalla kun haetaan säädettyä lupaa obligaatio-
15243: tiensa rahoittamiseksi; lainan ottamiseen.
15244: c) elinkeinonharjoittaja sellaisten investoin-
15245: tiensa rahoittamiseksi, joiden voidaan katsoa 5 § on kumottu 1. 1. 1973 lukien lailla 26.
15246: edistävän taloudellista kasvua, lisäävän kansain- 10. 1972/706.
15247: välistä kilpailukykyä tai parantavan työllisyyt- 6 §.
15248: tä; tai Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
15249: d) luottolaitos lainojen antamiseksi edellä töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
15250: kohdissa b) ja c) tarkoitettujen investointien taessa asetuksella.
15251: sekä asunto- ja muun rakennustuotannon ra- 7 §.
15252: hoittamiseen. Tämä laki kumoaa vuonna 1969 liikkeeseen
15253: laskettujen obligaatiolainojen veronhuojennuk-
15254: 3 §. sista 20 päivänä joulukuuta 1968 annetun lain
15255: Veronhuojennus myönnetään obligaatiolai- (681/68). Viimeksi mainittua lakia sovelle-
15256: nan laina-ajalta, kuitenkin enintään 11 verovuo- taan kuitenkin edelleen niihin obligaatiolainoi-
15257: delta siten, etä obligaatiolaina on näiltä vuosil- hin, joiden obligaatioiden liikkeeseenlaskemis-
15258: ta toimitettavissa verotuksissa verovapaa. ( 14. päivä on 30 päivä kesäkuuta 1969 tai sitä
15259: 11. 1969/686) aikaisempi päivä.
15260:
15261:
15262:
15263:
15264: 168101115L
15265: ''
15266: 1981 vp. n:o 177
15267:
15268:
15269:
15270:
15271: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muut-
15272: tamisesta
15273:
15274:
15275:
15276: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15277:
15278: Valtion eläkelain mukaisen eläketurvan pii- sen johdosta voivat eläkkeen määräytymispe-
15279: riin kuuluvat myös ulkomaan kansalaiset ulko- rusteet muodostua valtion palveluksesta jo
15280: mailla tapahtuvan Suomen valtion palveluksen eronneelle eräissä tapauksissa edullisemmaksi
15281: osalta. Ulkomailla tapahtuva palvelus ei muus- kuin suoraan valtion palveluksesta eläkkeelle
15282: sa työeläkelainsäädännössä oikeuta eläkkeeseen. siirtyville. Esityksen mukaan lapsikorotus pois-
15283: Tämä eläkeoikeus ehdotetaan valtion eläkelais- tetaan.
15284: ta poistettavaksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin
15285: Valtion eläkkeeseen liitettävän lapsikorotuk- pian kuin Eduskunta on sen hyväksynyt.
15286:
15287:
15288:
15289:
15290: PERUSTELUT
15291:
15292: 1. Nykyinen tilanne ja palveluksessa tekemää työtä. Säätämällä, että
15293: ehdotetut muutokset valtion eläkelaki ei koske ulkomaan kansalai-
15294: sen palvelusta ulkomailla, vältetään eri eläke-
15295: Eläkeoikeus valtion palveluksesta valtion elä- järjestelmien päällekkäisyys ja saatetaan valtion
15296: kelain mukaan on nykyisellään jokaisella kan- palvelus eläketurvan osalta samanlaiseksi yksi-
15297: salaisuuteen tai palvelusmaahan katsomatta. tyisten työnantajien ulkomailla tapahtuvan pal-
15298: Tällaisena se on laajempi kuin työntekijäin elä- veluksen kanssa.
15299: kelain mukainen eläketurva, joka ei koske ul- Lapsikorotus säädettiin työeläkkeisiin 1. 7.
15300: komailla ulkomaan kansalaisten suomalaisen 1971 lukien osittain kustannussyistä eläkkeen
15301: työnantajan palveluksessa tekemää työtä. Näi- karttumisnopeuden lisäämisen vaihtoehtona.
15302: den henkilöiden lakisääteinen eläketurva jär- Korotus oli tällöin yhdeltä alle 18 vuotiaalta
15303: jestetään asianomaisen maan säännösten mu- lapselta 20 prosenttia ja kahdelta tai useam-
15304: kaan. Suomen valtion ulkomaanedustustojen malta lapselta 40 prosenttia. Tämän jälkeen
15305: palveluksessa on ns. paikalta palkattua henki- vuonna 1975 on karttumisprosenttia korotettu
15306: lökuntaa, joilla on valtion eläkelain mukainen 30. 6. 1962 jälkeen tapahtuneista palveluksista
15307: oikeus eläkkeeseen Suomen valtion varoista. 1 prosentista 1 'r2 prosenttiin vuodessa ja val-
15308: Sikäli kuin heille on järjestettävä myös asian- tion eläkelain osalta vielä vuonna 1976 1 'h
15309: omaisen maan säännösten mukainen eläketurva, prosentista 2 prosenttiin. Samanaikaisesti työn-
15310: syntyy heille jopa kaksinkertainen eläkeoikeus. tekijäin eläkelain mukaista vähimmäiseläketasoa
15311: Esimerkiksi työntekijäin eläkelaki koskee myös korotettiin 25 prosentista 33 prosenttiin. Lap-
15312: Suomen kansalaisen Suomessa vieraan valtion sikorotus on nykyisin riippuvainen myös eläk-
15313:
15314: 1681010841
15315: 2 N:o ,177
15316:
15317: keensaajan iästä. Sitä maksetaan vain vuonna 2. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i s e t
15318: 1939 tai aikaisemmin syntyneille eläkkeen saa- vaikutukset
15319: jille ja se on liukuvan asteikon mukainen niin,
15320: että se on täysimääräinen vain vuonna 1920 Esitetyt muutokset merkitsevät vähäistä
15321: tai aikaisemmin syntyneille eläkkeen saajille ja säästöä eläkemenoihin.
15322: pienenee mitä nuoremmasta eläkkeen saajasta
15323: on kysymys. Edellä mainitut säännökset lapsi-
15324: korotuksesta koskevat vähimmäiseläketurvaa ja 3. Voimaan t u 1 o
15325: valtion eläkkeiden osalta siis peruseläketurvan
15326: mukaista eläkettä. Valtion eläkelain lisäeläke- Ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin eläk-
15327: turvan mukaiseen eläkkeeseen ei liity lapsiko- keisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut lain
15328: rotusta. Eläke karttuu 2,2 prosenttia vuodessa. voimaantulon jälkeen. Kun lakiehdotuksen mu-
15329: Täten karttuu vuonna 1920 tai aikaisemmin kaan valtion eläkelaki ei koskisi enää ulkomaan
15330: syntyneen eläkkeensaajan, jolla on kaksi alle kansalaisen palvelusta ulkomailla, tulisi tätä
15331: 18 vuotiasta lasta, peruseläketurvan mukainen säännöstä kuitenkin soveltaa näihin palvelus-
15332: eläke 2,8 prosenttia vuodessa, kun lisäeläke- suhteisiin lain voimaantulosta lukien.
15333: turvan mukainen eläke karttuu vain 2,2 pro-
15334: senttia vuodessa ja työntekijäin eläkelain mu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15335: kainen karttuminen on 2,1 prosenttia vuodessa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15336:
15337:
15338:
15339:
15340: Laki
15341: valtion eläkelain muuttamisesta
15342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15343: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 10 a §
15344: sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa ( 851/71) ja osittain
15345: muutettuna 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (568/75) sekä
15346: muutetaan 2 §:n 1 momentti ja 12 §:n 4 momentti,
15347: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti muutettuna mainitulla 18 päivänä heinäkuuta
15348: 1975 annetulla lailla ja 12 §:n 4 momentti muutettuna 28 päivänä maaliskuuta 1980 an-
15349: netulla lailla (234/80), seuraavasti:
15350: 2 § 12 §
15351: Tämä laki ei koske
15352: palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täy- Eläkkeen enimmatsmaara lasketaan siten,
15353: tettyä 65 vuotta; että tämän lain mukaiseen eläkkeeseen lisä-
15354: ulkomaan kansalaisten palvelusta ulkomailla; tään
15355: palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa kutakin 16 vuotta nuorempaa lasta kohden
15356: tämän lain mukaista vanhuuseläkettä taikka kansaneläkelain 30 b §:ssä säädetty lapsiko-
15357: muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuselä- rotus kansaneläkelain 27 §: ssä tarkoitetun toi-
15358: kettä virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoi- sen kuntaryhmän mukaisena,
15359: minnan perusteella; työntekijäin eläkelain 8 § :n 4 momentissa
15360: palvelusta, joka otetaan huomioon merimies- mainittu peruseläke, ottaen huomioon vähen-
15361: eläkelain mukaista eläkettä varten; eikä nys, joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle
15362: palvelusta, jossa edunsaajan työansio palve- tulevien muiden eläkkeiden ja suoritusten
15363: luksesta tai hänen ollessaan samanaikaisesti vuoksi, tämän lain mukainen eläke kuitenkin,
15364: kahdessa tai useammassa palveluksessa, niistä jos se on myönnetty 10 §:n 2 ja 3 moment-
15365: yhteensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuu- tia soveltaen, sellaisenaan ja
15366: kaudessa. työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 momentissa
15367: mainittu eläke, elinkorko tai korvaus saman
15368: N:o 177 3
15369:
15370: pykälän 6 momentissa säädetyin poikkeuksin Tämä laki tulee voimaan päivänä
15371: ja jos nämä yhteenlaskettuina tai, jollei täl- kuuta 19 ja sitä sovelletaan eläkkeeseen,
15372: laisia suorituksia ole, tämän lain mukainen jonka perusteena oleva eläketapahtuma on sat-
15373: eläke ylittää yhteensovitusraj:an, ylittävä osa tunut lain voimassa ollessa. Lain 2 §:n 1 mo-
15374: vähennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. menttia sovelletaan lain voimaantulon jälkei-
15375: seen palvelukseen.
15376:
15377:
15378: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
15379:
15380:
15381: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
15382: Pääministeri
15383: MAUNO KOIVISTO
15384:
15385:
15386:
15387:
15388: Ministeri Mauno Forsman
15389: 4 N:o :177
15390:
15391: Liite
15392:
15393:
15394:
15395:
15396: Laki
15397: valtion eläkelain muuttamisesta
15398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15399: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain 10 a §
15400: sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa ( 851/71 ) ja osittain
15401: muutettuna 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (568/75) sekä
15402: muutetaan 2 §:n 1 momentti ja 12 §:n 4 momentti,
15403: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti muutettuna mainitulla 18 päivänä heinäkuuta
15404: 1975 annetulla lailla ja 12 §:n 4 momentti muutettuna 28 päivänä maaliskuuta 1980 an-
15405: netulla lailla (234/80), seuraavasti:
15406:
15407: Voimassa oleva laki Ehdotus
15408: 2 § 2 s
15409: Tämä laki ei koske Tämä laki ei koske
15410: palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täy- palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täy-
15411: tettyä 65 vuotta; tettyä 65 vuotta;
15412: ulkomaan kansalaisen palvelusta ulkomailla;
15413: palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa
15414: tämän lain mukaista vanhuuseläkettä taikka tämän lain mukaista vanhuuseläkettä taikka
15415: muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuselä- muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuselä-
15416: kettä virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoi- kettä virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoi-
15417: minnan perusteella; minnan perusteella;
15418: palvelusta, joka otetaan huomioon merimies- palvelusta, joka otetaan huomioon merimies-
15419: eläkelain mukaista eläkettä varten; eikä eläkelain mukaista eläkettä varten; eikä
15420: palvelusta, josta edunsaajan työansio palve- palvelusta, jossa edunsaajan työansio pal-
15421: luksesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti veluksesta tai hänen ollessaan samanaikaisesti
15422: kahdessa tai useammassa palveluksessa, niistä kahdessa tai useammassa palveluksessa, niistä
15423: yhteensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuu- yhteensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuu-
15424: kaudessa. kaudessa.
15425:
15426:
15427: 12 § 12 §
15428:
15429: Eläkkeen enimmäismäärä lasketaan siten, Eläkkeen enimma1smaara lasketaan siten
15430: että tämän lain mukaiseen eläkkeeseen lisätään että tämän lain mukaiseen eläkkeeseen lisä-
15431: tään
15432: kutakin 10 a §:ssä tarkoitettua 16 vuotta kutakin 16 vuotta nuorempaa lasta kohden
15433: nuorempaa lasta kohden kansaneläkelain 30 b kansaneläkelain 30 b §:ssä maksettava lapsiko-
15434: § :ssä säädetty lapsikorotus kansaneläkelain 27 rotus kansaneläkelain 27 §: ssä tarkoitetun toi-
15435: §: ssä tarkoitetun toisen kuntaryhmän mukaise- sen kuntaryhmän mukaisena,
15436: na,
15437: työntekijäin eläkelain 8 § :n 4 momentissa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa
15438: mainittu peruseläke, ottaen huomioon vähen- mainittu peruseläke, ottaen huomioon vähen-
15439: nys, joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle nys, joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle
15440: tulevien muiden eläkkeiden ja suoritusten tulevien muiden eläkkeiden ja suoritusten
15441: vuoksi, tämän lain mukainen eläke kuitenkin, vuoksi, tämän lain mukainen eläke kuitenkin,
15442: jos se on myönnetty 10 §:n 2 tai 3 momen- jos se on myönnetty 10 §:n 2 ja 3 moment-
15443: N:o ;177 5
15444:
15445: Voimassa oleva laki Ehdotus
15446:
15447: tia soveltaen, sellaisenaan ja työntekijäin elä- tia soveltaen, sellaisenaan ja työntekijäin elä-
15448: kelain 8 §:n 1 momentissa mainittu däke, kelain 8 § :n 1 momentissa mainittu eläke,
15449: elinkorko tai korvaus saman pykälän 6 mo- elinkorko tai korvaus saman pykälän 6 momen-
15450: mentissa säädetyin poikkeuksin tissa säädetyin poikkeuksin
15451: ja jos nämä yhteenlaskettuina tai, jollei täl- ja jos nämä yhteenlaskettuina tai, jollei täl-
15452: laisia suorituksia ole, tämän lain mukainen elä- laisia suorituksia ole, tämän lain mukainen elä-
15453: ke ylittää yhteensovitusrajan, ylittävä osa vä- ke ylittää yhteensovitusrajan, ylittävä osa vä-
15454: hennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. hennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä.
15455:
15456:
15457: Tämä laki tulee voimaan patvana
15458: kuuta 19 ;a sitä sovelletaan eläkkeeseen,
15459: ionka perusteena oleva eläketapahtuma on sat-
15460: tunut lain voimassa ollessa. Lain 2 §:n 1 mo-
15461: menttia sovelletaan lain voimaantulon iälkei-
15462: seen palvelukseen.
15463:
15464:
15465:
15466:
15467: 1681010841
15468: 1981 vp. n:o 178
15469:
15470:
15471:
15472:
15473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijaprofessorin
15474: viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttami·
15475: sesta
15476:
15477:
15478:
15479: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15480:
15481: Esityksessä ehdotetaan nykyistä valtion tai- vää virka- tai työsuhdetta. Näihin apurahoihin
15482: teilija-apurahajärjestelmää täydennettäväksi sään- ehdotetaan samalla liitettäväksi myös oikeus
15483: nöksillä 15-vuotisista pitkäaikaisista apurahois- eläketurvaan.
15484: ta. Tarkoitus on tällaisilla apurahoilla turvata Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
15485: työskentelyedellytykset sellaisille alallaan ete- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
15486: viksi tunnetuille päätoimisille taiteenharjoitta- sen yhteydessä. Laki ehdotetaan saatettavaksi
15487: jille, joilla ei ole taiteelliseen toimintaan liiJtty- voimaan vuoden 1982 alusta.
15488:
15489:
15490:
15491:
15492: YLEISPERUSTELUT
15493:
15494: 1. Esityksen yhteiskunnallinen pitkäaikainen perustoimeentulo päätoimisille
15495: merkitys luoville ja esittäville taiteenharjoittajille, joilla
15496: ei ole taiteelliseen toimintaan liittyvää virka-
15497: Hallituksen 2 päivänä toukokuuta 1978 tai työsuhdetta.
15498: eduskunnalle antamassa taidepoliittisessa selon- Työeläkejärjestelmän perustana olevan an-
15499: teossa on kulttuuripolitiikan erääksi yleistavoit- saintaperiaatteen mukaisesti kaikista ansiotulois-
15500: teeksi asetettu taiteen tuotannon henkisten ja ta karttuu eläkettä. Pitkäaikaisen taiteilija-apu-
15501: aineellisten edellytysten turvaaminen. Selon- rahan tarkoituksena on turvata sitä saavan tai-
15502: teossa on taiteilijan aseman ja työskentelyedel- teilijan perustoimeentulo ja se on tässä suh-
15503: lytysten turvaamisesta todettu muun muassa teessa verrattavissa ansiotuloihin. Tämän vuoksi
15504: seuraavaa: "Taiteenharjoittajien työskentely- voidaan pitää asianmukaisena, että pitkäaikai-
15505: edellytyksiä ja sosiaalista turvallisuutta tullaan seen taiteilija-apurahaan liittyy eläketurva.
15506: kehittämään tasapuolisesti kaikilla taiteen aloilla
15507: ja eri toimintamuotojen piirissä. Apurahoja ja
15508: muita henkilökohtaisia tukijärjestelmiä tullaan 2. Nykyinen tilan ne j a a s i a n
15509: kehittämään. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet valmistelu
15510: luoda nykyistä valtion taiteilija-apurahajärjestel-
15511: mää täydentäviä järjestelmiä, joilla pysyvästi 2.1. Nykyinen tilanne
15512: turvataan vaikeimmassa asemassa toimivien va-
15513: paiden taiteilijoiden työskentelyedellytykset." Valtion tuki taiteenharjoittajien työskentely-
15514: Hallituksen esitys merkitsee taidepoliittisessa ja toimeentuloedellytysten parantamiseksi on
15515: selonteossa tarkoitetun taiteenharjoittajien tuki- erityisesti viimeksi kuluneen vuosikymmenen
15516: järjestelmän laajentamista ja kehittämistä uusil- aikana laajentunut ja lisääntynyt, ja se ulottuu
15517: la apurahoilla, joiden tarkoituksena on turvata nykyisin kaikille taiteen eri aloille. Tukijärjes-
15518: 1681007680
15519: 2 N:o 178
15520:
15521: telmän keskeisen osan muodostavat taiteilija- rahoja ja avustuksia yhteensä noin 7 500 000
15522: professorin virat, valtion taiteilija-apurahat ja markkaa.
15523: eräät muut apurahat, valtion taidepalkinnot Apurahojen lisäksi taiteenharjoittajille jae-
15524: sekä taiteilijaeläkkeet ja niihin liittyvät perhe- taan kullakin taiteen alalla vuosittain myös val-
15525: eläkkeet. tionpalkintoja tunnustuksena merkittävästä tai-
15526: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- teellisesta toiminnasta.
15527: teilija-apurahoista annetun lain (734/ 69) no- Ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun val-
15528: jalla on toistaiseksi perustettu yksitoista taitei- tioneuvoston päätöksen (75/74) mukaan voi-
15529: lijaprofessorin virkaa (S 14). Virkaan voidaan daan tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten
15530: nimittää pysyväisesti tai määräajaksi enintään otetun määrärahan rajoissa myöntää taiteili-
15531: viideksi vuodeksi kerrallaan. jalle, joka on Suomen kansalainen, ylimääräi-
15532: Edellä mainitun lain mukaan taiteenharjoit- nen taiteilijaeläke tunnustuksena hänen ansiok-
15533: tajille jaetaan valtion taiteilija-apurahoja työs- kaasta toiminnastaan luovana tai esittävänä tai-
15534: kentelyedellytysten turvaamiseksi ja kohdeapu- teilijana. Eläke, joka on verovapaa, voidaan
15535: rahoja esimerkiksi tietyn työsuunnitelman to- myöntää täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä.
15536: teuttamiseen tai työkustannusten korvaami- Täyden eläkkeen määrä vastaa V 9 palkkaus-
15537: seen. Vuosittain myönnetään 104 yksivuotista, luokan täyttä virkamieseläkettä (noin 23 000
15538: 41 kolmivuotista ja 19 viisivuotista uutta taitei- markkaa vuodessa), ja osaeläke puolta täydestä
15539: lija-apurahaa. Apuraha vastaa määrältään palk- eläkkeestä. Eläke myönnetään hakemuksesta.
15540: kausluokan V 17 mukaista peruspalkkaa. Vuo- Vuonna 1980 myönnettiin lähes 100 uutta
15541: sittain maksettavien taiteilija-apurahojen koko- eläkettä. Täyttä tai osaeläkettä nauttii nykyisin
15542: naismäärä on 322 apurahaa. Kun yksivuotinen noin 550 eri taiteenaloja edustavaa taiteilijaa.
15543: taiteilija-apuraha voidaan jakaa kahden henkilön Ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin liittyvistä yli-
15544: kesken, on täyttä tai jaettua taiteilija-apurahaa määräisistä perhe-eläkkeistä annetun valtioneu-
15545: nauttivien taiteenharjoittajien lukumäärä kui- voston päätöksen (216/74) mukaan voidaan
15546: tenkin edellä mainittua apurahojen kokonais- taiteilijaeläkettä saaneen henkilön kuoltua tä-
15547: lukumäärää suurempi. Kohdeapurahoina jaetaan män leskelle ja 18 vuotta nuoremmalle lapselle
15548: vuosittain määräraha, joka vastaa 50 taiteilija- myöntää perhe-eläke.
15549: apurahan määrää. Vuonna 1980 tämä määrä-
15550: raha oli 1 526 400 markkaa, josta jaettiin
15551: apurahoja kaikkiaan 287 taiteenharjoittajalle. 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
15552: Valtion taiteilija-apurahat ja kohdeapurahat
15553: ovat verovapaita. Apurahat jakaa asianomainen Valtion taidehallinnossa on 1970-luvulla suo-
15554: valtion taidetoimikunta. ritettu taiteilijoiden sosiaalista ja taloudellista
15555: Taiteenharjoittajille myöntävät työskentely- asemaa koskeva selvitystyö. Selvitykset on laa-
15556: ja kohdeapurahoja myös läänien taidetoimikun- dittu taiteilijakunnan rakenteesta ja sosiaali-
15557: nat opetusministeriön tähän tarkoitukseen sesta asemasta eri taiteen aloilla. Selvitykset on
15558: vuosittain osoittaman määrärahan raJOissa. julkaistu valtion taidehallinnon julkaisusarjassa.
15559: Vuonna 1980 apurahoihin oli osoitettu yh- Mainitun selvitystyön tulosten pohjalta ja
15560: teensä 2 640 000 markkaa. Kukin läänin taide- hallituksen taidepoliittisessa selonteossa ilmais-
15561: toimikunta on lisäksi opetusministeriön suostu- tujen tavoitteiden mukaisesti opetusministeriö
15562: muksella perustanut kokeiluluontoisesti kolme antoi vuonna 1978 taiteen keskustoimikunnan
15563: läänintaiteilijan tointa. Läänintaiteilijan tehtä- tehtäväksi laatia esityksen siitä, miten nykyistä
15564: vänä on luovan taiteellisen työn lisäksi toimia taiteenharjoittajien tukijärjestelmää tulisi ke-
15565: esimerkiksi ohjaajana oman taiteenalansa edis- hittää sekä mille taiteenaloille ja mihin taitei-
15566: tämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi läänin lijaryhmiin tuen tulisi ensisijaisesti kohdistua.
15567: alueella. Taiteen keskustoimikunnan esitys taiteenhar-
15568: Edellä selostettujen apurahojen lisäksi myön- joittajien tukijärjestelmän kehittämiseksi sisälsi
15569: netään eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suori- ehdotuksen opetusministeriön alaisiksi perustet-
15570: tettavista apurahoista ja avustuksista annetun tavista taiteilijan viroista. Sen mukaan perustet-
15571: lain (236/61) nojalla apurahoja ja avustuk- taisiin vuosittain 60 uutta taiteilijan virkaa ja
15572: sia kirjailijoille ja kääntäjille korvaukseksi siitä, tavoitteena olisi noin 600 taiteilijan saaminen
15573: että kirjat ovat maksuttomasti käytettävissä taiteilijavirkajärjestelmän piiriin 1980-luvun
15574: yleisissä kirjastoissa. Vuonna 1980 jaettiin apu- loppuun mennessä. Opetusministeriö pyysi eh-
15575: iN:o 178 3
15576:
15577: dotuksesta lausunnot keskeisiltä taiteilijajärjes- muutoksia valtion taidehallinnon organis,aatioon,
15578: töiltä sekä valtiovarainministeriöltä ja valtion- joka perustuu taiteen edistämisen järjestelystä
15579: talouden tarkastusvirastolta. Järjestöjen lausun- annettuun lakiin (3 28/6 7) .
15580: noissa suhtauduttiin ehdotukseen myönteisesti. Nykyisen tukijärjestelmän mukaan tasaval-
15581: Valtiovarainministeriön ja valtiontalouden tar- lan presidentti nimittää taiteen keskustoimikun-
15582: kastusviraston lausunnoissa ehdotukseen suh- nan esityksestä taiteilijaprofessorit, valtion tai-
15583: tauduttiin sen sijaan kieltdsesti ja katsottiin, detoimikunnat jakavat yksi-, kolmi- ja viisi-
15584: että uusien valtion virkojen perustaminen voi vuotiset taiteilija-apurahat ja taiteen keskus-
15585: tulla kysymykseen vain mikäli perustettavat toimikunta jakaa kohdeapurahat. Valtion taide-
15586: virat ovat valtion tehtävien hoitamiseksi tar- toimikunnat jakavat myös taidepalkinnot. Ase-
15587: peen; määrätyn väestöryhmän toimeentulon tur- tuksella on tarkoitus säätää, että opetusminis-
15588: vaamista ei katsottu voitavan pitää asianmukai- teriö puolestaan myöntäisi viisitoistavuotiset
15589: sena perusteena valtion virkojen perustamiselle, pitkäaikaiset taiteilija-apurahat taiteen keskus-
15590: vaan edellytettiin, että taiteenharjoittajien työs- toimikunnan esityksestä.
15591: kentelyedellytyksiä ja sosiaalista turvallisuutta Lakiehdotuksessa tarkoitetut eläkkeet myön-
15592: edelleen kehitettäessä lähtökohdaksi olisi otet- täisi ja maksaisi valtiokonttori, joka ennestään
15593: tava nykyinen apurahajärjestelmä. huolehtii muun muassa valtion virkamiesten ja
15594: Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta.
15595: korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi anne-
15596: tun lain ( 732/47) mukaisten tieteen ja taiteen
15597: akateemikon virkojen tultua lakkautetuksi 4. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t
15598: 1960-luvun lopulla perustettiin niiden sijaan vaikutukset
15599: tutkijaprofessorin ja taiteilijaprofessorin virkoja.
15600: Koska taiteilijaprofessorin viroilla voidaan tur- Apurahojen lukumäärän lisääminen ehdote-
15601: vata erityisen etevinä pidettävien taiteenharjoit- tulla määrällä eli 10 uudella apurahalla vuo-
15602: tajien toimeentulo, hallitus katsoo, että taiteen- dessa merkitsisi valtion menojen lisäystä ensim-
15603: harjoittajien pääosan työskentelyedellytykset mäisenä vuotena 346 000 markkaa ja viiden-
15604: tulisi kuitenkin turvata kehittämällä nykyistä tenätoista vuotena, jolloin maksettavien pitkä-
15605: apurahajärjestelmää. Hallitus onkin esityksessä aikaisten apurahojen lukumäärä olisi suurimmil-
15606: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1981 laan eli 150, 5 190 000 markkaa vuoden 1981
15607: ilmoittanut, että hallituksen tarkoituksena on alussa vallinneen palkkatason mukaan laskien.
15608: selvittää "taiteilija-apurahajärjestelmän kehittä- Valtionhallinnossa yleisesti noudatettavien
15609: mistä siten, että nykyistä järjestelmää täyden- laskentaperusteiden mukaan eläkekustannukset
15610: nettäisiin pitempiaikaisilla apurahoilla, joihin lasketaan 25 prosentiksi palkkausmenoi&ta, jo-
15611: liittyisi oikeus eläketurvaan. Selvitysten valmis- ten apurahajärjestelmän ollessa täydessä laajuu-
15612: tuttua annetaan tarvittavat lakiesitykset edus- dessaan olisivat laskennalliset eläkekustannukset
15613: kunnalle". Selvitystyön on suorittanut virka- arvioitavissa enintään 1 297 500 markaksi.
15614: miestyöryhmä.
15615:
15616: 5. Muita esitykseen vaikuttavia
15617: 3. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t seikkoja
15618: vaikutukset
15619: Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
15620: Taiteenharjoittajien tukijärjestelmän kehittä- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
15621: minen esityksessä ehdotetulla tavalla ei aiheuta sen yhteydessä.
15622:
15623:
15624:
15625: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15626:
15627: 1. Lakiehdotuksen perustelut sellaisenaan tarkoituksenmukainen ja valtion
15628: hallintoon sovelias. Epäkohtana voidaan kuiten-
15629: 3 ja 3 a §. Valtion tuki taiteenharjoittajille kin pitää paitsi työskentelyapurahojen lyhyt-
15630: on nykyisin monipuolinen, ja tukijärjestelmä aikaisuutta ja vähäistä määrää, ennen kaikkea
15631: 4 N:o 178
15632:
15633: sitä, ettei sellaisille päätoimisille taiteenharjoit- Tällainen järjestely ei aiheuttaisi valtion meno-
15634: tajille, joilla ei ole taiteelliseen toimintaan liit- jen lisäystä.
15635: tyvää virka- tai työsuhdetta, ole nykyi- 3 b ja 3 c §. Pitkäaikaista taiteilija-apurahaa
15636: sessä järjestelmässä työskentelyapurahoja, jotka saaville taiteilijoille ehdotetaan eläkeoikeutta
15637: turvaamalla perustoimeentulon tekisivät asian- valtiolta. Tarkoituksena on, että tämän lain
15638: omaiselle taiteenharjoittajalle mahdolliseksi kyl- mukaisissa eläkeasioissa noudatettaisiin soveltu-
15639: lin pitkän ajan kuluessa keskittyä kokonaan vin osin valtion eläkelakia ja valtion perhe-
15640: luovaan taiteelliseen työhön. Tällaisia taiteen- eläkelakia sekä niihin liittyviä säädöksiä. Elä-
15641: harjoittajia ovat ennen muuta kirjailijat ja ku- kemuodot olisivat samat kuin valtion virka-
15642: vataiteilijat. miehillä ja työntekijöillä ja käsittäisivät siis
15643: Ehdotuksen mukaan tulo- ja menoarvioon vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-
15644: otettaisiin vuosittain määräraha, josta jaettai- keen sekä taiteilijan kuoltua hänen leskelleen ja
15645: siin nykyisten taiteilija-apurahojen lisäksi tai- lapsilleen maksettavan perhe-eläkkeen. Eläkeikä
15646: teenharjoittajien työskentelyedellytysten turvaa- olisi 63 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeen saami-
15647: miseksi viisitoistavuotisia pitkäaikaisia valtion sen edellytykset olisivat samat kuin valtion
15648: taiteilija-apurahoja. Tällainen apuraha turvaisi eläkelain 9 § :n 1 momentin c-kohdassa eli
15649: taiteenharjoittaja1le mahdollisuuden pitkäjäntei- työkyvyttömyys arvioitaisiin niin sanotun yleis-
15650: seen luovaan taiteelliseen työhön turvaamalla työkyvyttömyyden kriteerein.
15651: perustoimeentulon apurahakautena, joka kestol- 3d §. Ehdotuksen 3d §:n 1 momentin
15652: taan lähentelisi virkaa tai tointa. mukaan eläkeajaksi luetaan aika, jolta taiteen-
15653: Ehdotuksen mukaan tällainen apuraha myön- harjoittaja on saanut pitkäaikaista taiteilija-
15654: nettäisiin alallaan eteviksi osoittautuneille pää- apurahaa sekä myös aika, jolta taiteenharjoittaja
15655: toimisille taiteenharjoittajille, joilla ei ole tai- on saanut 3 § :n 1 momentissa tarkoitettua
15656: teelliseen toimintaan liittyvää virka- tai työ- kolmivuotista tai viisivuotista valtion taiteilija-
15657: suhdetta. Huomioon ottaen yksi-, kolmi- apurahaa. Viimeksi mainittujen apurahojen
15658: ja viisivuotiset taiteilija-apurahat olisi tar- osalta on eläkeajaksi lukemisen edellytykseksi
15659: koituksenmukaista, että uudet, pitkäaikaiset kuitenkin asetettu, että apurahaa myönnettäessä
15660: apurahat varattaisiin ensisijaisesti varttuneille on määrätty, ettei sen saajalla ole lupaa pitää
15661: taiteenharjoittajille. Ehdotuksen mukaan pitkä- palkattua tointa. Jos apuraha on keskeytetty
15662: aikaista apurahaa ei voitaisi ilman erityistä sairauden, vian tai vamman taikka kuoleman-
15663: syytä myöntää taiteenharjoittajalle, joka ei ole tapauksen johdosta ennen apurahan saamiselle
15664: täyttänyt 40: tä vuotta. määrätyn määräajan päättymistä, luetaan eläke-
15665: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- ajaksi kuitenkin työkyvyttömyys- tai perhe-
15666: lija-apurahoista annetun asetuksen (845/69) eläkettä varten myös aika apurahan saamiselle
15667: mukaan apuraha tai sen käyttämätön osa voi- asetetun määräajan päättymiseen.
15668: siaan saattaa uudelleen haettavaksi, jos apu- Lakiehdotuksen 3d §:n 2 momentti poik-
15669: :rahan saaja kuolee tai muusta syystä estyy keaa valtion eläkelain ja valtion perhe-eläke-
15670: :apurahaa käyttämästä taikka apuraha peruute- lain mukaisista eläkkeen perusteena olevaa
15671: taan. Kun viisitoistavuotisen pitkäaikaisen tai- palkkaa koskevista säännöksistä siten, että
15672: teilija-apurahan saava taiteenharjoittaja saat- siinä pidetään eläkkeen perusteena olevana tai-
15673: taa apurahakautenaan saavuttaa eläkeiän, voi- teilija-apurahana sen määrää eläkkeen myön-
15674: taisiin ehdotuksen mukaan kuitenkin tällaisessa tämisajankohtana. Myöskin perhe-eläkkeen pe-
15675: tapauksessa erityisestä syystä myöntää apurahan rusteena olisi taiteilija-apurahan määrä perhe-
15676: käyttämättä jäävä osa kokonaan tai osittain eläkkeen myöntämisajankohtana. Säännöksen
15677: jollekin muulle samana vuonna pitkäaikaisen tarkoituksena on, että samaan aikaan eläk-
15678: taiteilija-apurahan saavalle taiteenharjoittajalle keensä saavat taiteilijat saisivat eläkkeensä sa-
15679: tämän apurahakautta vastaavasti pidentäen. man suuruisena riippumatta siitä, milloin he
15680: Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, ovat saaneet taiteilija-apurahaa. Eläkkeen mää-
15681: että jonkun pitkäaikaisen taiteilija-apurahan rä sitä vastoin tarkistettaisiin indeksillä samalla
15682: saajan apurahakausi tulisi päättymään muutama tavoin kuin valtion eläkelain ja valtion perhe-
15683: vuosi ennen kuin asianomainen saavuttaisi eläkelain mukais,et eläkkeet. Eläke karttuisi
15684: eläkeiän. Tällaisessa tapauksessa olisi tarkoi- 11/60% jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä
15685: tuksenmukaista, että hänen apurahakauttaan kuukaudelta eli 2,2% vuodessa. Näin ollen
15686: voitaisiin jatkaa eläkkeelle siirtymiseen saakka. täyden eläkkeen määrä olisi pitkäaikaisen, viisi-
15687: N:o 178 5
15688:
15689: toi:stavuotisen apurahan perusteella 33 % eläk- muiden yhteensovituksessa huomioon otetta-
15690: keen perusteena olevasta taiteilija-apurahasta. vien eläkkeiden ja korvausten kanssa voisi olla
15691: Koska taheilijat, joiden työtulot ylittävät yrit- enintään 66 % taiteilija-apurahasta tai sitä
15692: täjien eläkelain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun suuremmasta työntekijäin eläkelain 8 § :n 4 mo-
15693: vähimmäismäärän, kuuluvat yrittäjien eläkelain mentissa mainitus,ta peruseläkkeen perusteena
15694: piiriin, olisi taiteilijalla oikeus saada samalta olevasta palkasta. Sen sijaan muiden eläkelakien
15695: ajalta myös yrittäjien eläkelain mukainen hänen mukaan myönnettävien eläkkeiden yhteen-
15696: työtulojaan vastaava eläke. sovituksessa ei tämän lain mukaista eläkettä
15697: Taiteilijat kuuluvat yleensä yrittäjien eläke- otettaisi huomioon.
15698: laissa säädetyn pakollisen eläketurvan piiriin. Lakiehdotuksessa ei ole säännöksiä sen mu-
15699: Laki ei kuitenkaan koske ansiotyötä, jonka kaisten eläkeasioiden käsittelyssä noudatetta-
15700: perusteella yrittäjällä on oikeus eläketurvaan vasta menettelystä vaan myös näiltä osin viita-
15701: muun lain tai julkisen eläkesäännön mukaan. taan valtion eläkelain ja perhe-eläkelain sään-
15702: Yrittäjä voidaan myös hakemuksesta vapauttaa nöksiin. Lakiehdotuksessa tarkoitettuja eläk-
15703: vakuuttamisvelvollisuudesta, mikäli hän täyttää keitä koskeviin valtiokonttorin päätöksiin haet-
15704: sanotun lain 3 §: ssä säädetyt edellytykset. Ei taisiin muutosta samalla tavoin kuin valtion
15705: ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, että tai- eläkelakia ja valtion perhe-eläkelakia soveltaen
15706: teilija kuuluisi yrittäjävakuutukseen saman tehtyihin eläkepäätöksiin. Lakiehdotuksessa tar-
15707: taiteellisen toiminnan perusteella, jonka tuke- koitettuja eläkkeitä koskevassa asiassa voitaisiin
15708: miseksi hänelle myönnettäisiin pitkäaikainen antaa myös ennakkotieto, jos se katsotaan haki-
15709: valtion taiteilija-apuraha siihen liittyvine eläke- jalle erityisen tärkeäksi.
15710: oikeuksineen. Tällaisen päällekkäisyyden ehkäi-
15711: semiseksi ehkä tarvittavat lainmuutokset on
15712: tarkoituksena selvittää myöhemmin erikseen. 2. Voi m aan t u 1 o
15713: 3 e §. Lakiehdotuksessa tarkoitetut eläkkeet
15714: ja perhe-eläkkeet yhteensovitettaisiin muiden Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
15715: eläkkeiden kanssa samalla tavoin kuin valtion päivänä tammikuuta 1982.
15716: eläkelain ja valtion perhe-eläkelain mukaiset
15717: eläkkeet. Yhteensovituksen jälkeen taiteilijalle Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
15718: itselleen maksettavan eläkkeen määrä yhdessä nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15719:
15720:
15721:
15722:
15723: Laki
15724: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta
15725:
15726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15727: muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 28 pa1vana marras-
15728: kuuta 1969 annetun lain (734/69) 3 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28
15729: päivänä joulukuuta 1979 ja 30 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (1052/79 jlt
15730: 1044/80), sekä
15731: lisätään lakiin uusi 3 a-3 e § seuraavasti:
15732:
15733: 3 § asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien työs-
15734: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- kentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen
15735: tain määräraha, josta jaetaan, sen mukaan kuin aloilla 104 yksivuotista, 41 kolmivuotista ja
15736: 6 N:o 178
15737:
15738: 19 viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa sekä samojen säännösten mukaan kuin virka- tai
15739: taiteenharjoittajien työskentelyedellytysten tur- työsuhteessa valtioon olevan henkilön jälkeen.
15740: vaamiseksi 10 pitkäaikaista, viisitoistavuotista
15741: valtion taiteilija-apurahaa. Lisäksi varataan 3c §
15742: vähintään 50 valtion taiteilija-apurahan suurui- Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä on,
15743: nen määräraha jaettavaksi kohdeapurahoina että taiteenharjoittaja on saavuttanut 63 vuo-
15744: tiettyjen työsuunnitelmien toteuttamista varten. den iän.
15745: Valtion taiteilija-apuraha on yhtä suuri kuin Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-
15746: peruspalkka palkkausluokassa V 17. senä on, että taiteenharjoittaja on käynyt vähin-
15747: Asetuksella voidaan säätää, että taiteilija- tään vuoden ajaksi kykenemättömäksi työhön,
15748: apuraha, pitkäaikaista apurahaa lukuun otta- jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon
15749: matta, ja kohdeapuraha voidaan erityisestä syys- ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja koh-
15750: tä myöntää muullekin henkilölle kuin 1 mo- tuullisen toimeentulon turvaavana.
15751: mentissa tarkoitetulle taiteenharjoittajalle.
15752:
15753: 3a § 3d §
15754: Yksivuotinen apuraha voidaan jakaa kahden Eläkeajaksi luetaan aika, jolta taiteenharjoit-
15755: henkilön kesken. taja on saanut pitkäaikaista taiteilija-apurahaa,
15756: Kolmi- ja viisivuotisia taiteilija-apurahoja ja tai jos apurahan suorittaminen on keskeytetty
15757: kohdeapurahoja myönnettäessä on etusija annet- sairauden, vian tai vamman taikka apurahan
15758: tava luovan suorituskykynsä jo osoittaneille saajan kuoleman johdosta ennen apurahan
15759: taiteenharjoi ttajille. Pitkäaikainen taiteilija-apu- saamiselle määrättyä päättymisaikaa, myös
15760: raha myönnetään alallaan eteviksi osoittautu- aika apurahan suorittamisen keskeyttämisestä
15761: neille päätoimisille taiteenharjoittajille, joilla ei sanottuun päättymisaikaan. Eläkeajaksi luetaan
15762: ole taiteelliseen toimintaan liittyvää virka- tai myös aika, jolta taiteenharjoittaja on saanut
15763: työsuhdetta. Pitkäaikaista taiteilija-apurahaa ei 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua kolmivuotista
15764: ilman erityistä syytä voida myöntää taiteen- tai viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa, jos
15765: harjoittajalle, joka ei ole täyttänyt neljääkym- apurahaa myönnettäessä on määrätty, ettei saa-
15766: mentä vuotta. jalla ole lupa pitää palkattua tointa.
15767: Mikäli taiteenharjoittaja, joka saa pitkä- Eläl~e määrätään tämän lain mukaan suori-
15768: aikaisen taiteilija-apurahan, tulee apuraha- tettavasta taiteilija-apurahasta sellaisena kuin
15769: kautenaan saavuttamaan eläkeiän, voidaan apuraha on eläkkeen alkamisen ajankohtana, ja
15770: apurahan käyttämättä jäävä osa kokonaan eläkkeen määrä on 11/60 prosenttia apurahasta
15771: tai osittain myöntää, jos siihen on erityistä jokaiselta eläkeajaksi luettavalta täydeltä kuu-
15772: syytä, muulle samana vuonna pitkäaikaisen kaudelta.
15773: taiteilija-apurahan saavalle taiteenharjoittajalle
15774: tämän apurahakautta vastaavasti pidentäen. 3e §
15775: Kohdeapuraha voidaan myöntää myös kah- Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen tai perhe-
15776: delle tai useammalle taiteenharjoittajalle yhtei- eläkkeeseen yhteensovitetaan muut eläkkeet tai
15777: sesti taikka työryhmälle, jonka muodostaa yksi perhe-eläkkeet taikka niiden luontoiset suori-
15778: tai useampi taiteenharjoittaja avustajineen. tukset siten kuin valtion eläkelain 12 § :ssä
15779: on valtion palvelukseen perustuvan eläkkeen
15780: 3b § tai valtion perhe-eläkelain 7 § :ssä valtion palve-
15781: Taiteenharjoittajalla, joka saa ta'i on saanut lukseen perustuvan perhe-eläkkeen osalta sää-
15782: 3 § :n 1 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista detty.
15783: taiteilija-apurahaa, on sen jälkeen kun hän ei Eläkkeen määrä sekä eläkettä uudelleen yh-
15784: enää saa apurahaa oikeus valtion varoista teensovitettaessa sen perusteena oleva taiteilija-
15785: suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja apuraha tarkistetaan siten kuin valtion eläkelain
15786: työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen 16 § :ssä on säädetty.
15787: säännösten mukaan kuin virka- tai työ- Tämän lain mukaisessa eläke- ja perhe-eläke-
15788: suhteessa valtioon olevalla henkilöllä. asiassa noudatettavasta menettelystä ja eläk-
15789: Edellä 1 momentissa tarkoitetun taiteen- keistä annettavasta ennakkotiedosta sekä oi-
15790: harjoittajan kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä kaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta valtio-
15791: valtion varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin konttorin päätökseen on voimassa, mitä valtion
15792: N:o 178 7
15793:
15794: eläkelaissa (280/66) ja valtion perhe-eläke- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15795: laissa (744/68) on säädetty. kuuta 1982.
15796:
15797:
15798:
15799: Helsingissä 16 päivänä lokaikuuta 1981
15800:
15801:
15802: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
15803: Pääministeri
15804: MAUNO KOIVISTO
15805:
15806:
15807:
15808:
15809: Ministeri Kalevi Kivistö
15810: 8 N:o 178
15811:
15812: Liite
15813:
15814:
15815:
15816: Laki
15817: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta
15818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15819: muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 28 päivänä marras-
15820: kuuta 1969 annetun lain (734/69) 3 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28
15821: päivänä joulukuuta 1979 ja 30 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (1052/79 ja
15822: 1044/80), sekä
15823: lisätään lakiin uusi 3 a-3 e § seuraavasti:
15824:
15825: Voimassa oleva laki Ehdotus
15826:
15827: 3 §. 3 §
15828: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-
15829: tain määräraha, josta jaetaan, sen mukaan kuin tain määräraha, josta jaetaan, sen mukaan kuin
15830: asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien työs- asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien työs-
15831: kentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen kentelyn ja opintojen tukemiseksi eri taiteen
15832: aloilla 104 yksivuotista, 41 kolmivuotista ja aloilla 104 yksivuotista, 41 kolmivuotista ja
15833: 19 viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa ja 19 viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa sekä
15834: varataan sen ohessa vähintään 40 valtion taiteenharjoittajien työskentelyedellytysten tur-
15835: taiteilija-apurahan suuruinen määräraha jaetta- vaamiseksi 10 pitkäaikaista, viisitoistavuotista
15836: vaksi kohdeapurahoina tiettyjen työsuunnitel- valtion taiteilija-apurahaa. Lisäksi varataan
15837: mien toteuttamista varten. vähintään 50 valtion taiteilija-apurahan suurui-
15838: nen määräraha jaettavaksi kohdeapurahoina
15839: tiettyjen työsuunnitelmien toteuttamista varten.
15840: Valtion taiteilija-apuraha on yhtä suuri kuin Valtion taiteilija-apuraha on yhtä suuri kuin
15841: peruspalkka palkkausluokassa V 16. peruspalkka palkkausluokassa V 17.
15842: Yksivuotinen apuraha voidaan jakaa kahden
15843: henkilön kesken.
15844: Kolmi- ja viisivuotisia taiteilija-apurahoja ja
15845: kohdeapurahoja myönnettäessä on etusija annet-
15846: tava luovan suorituskykynsä jo osoittaneille
15847: taiteenharjoittajille.
15848: Kohdeapuraha voidaan myöntää myös kah-
15849: delle tai useammalle taiteenharjoittajalle yhtei-
15850: sesti taikka työryhmälle, jonka muodostaa yksi
15851: tai useampi taiteenharjoittaja avustajineen.
15852: Asetuksella voidaan säätää, että taiteilija- Asetuksella voidaan säätää, että taiteilija-
15853: apuraha ja kohdeapuraha voidaan erityisestä apuraha, pitkäaikaista apurahaa lukuun otta-
15854: syystä myöntää muullekin henkilölle kuin edel- matta, ja kohdeapuraha voidaan erityisestä
15855: lä 1 momentissa tarkoitetulle taiteenharjoitta- syystä myöntää muullekin henkilölle kuin 1
15856: jalle. momentissa tarkoitetulle taiteenharjoittajalle.
15857:
15858: 3a §
15859: (Nykyinen 3 §:n 3 momentti) Yksivuotinen apuraha voidaan jakaa kahden
15860: henkilön kesken.
15861: (Vastaa nykyistä 3 §:n 4 momenttia) Kolmi- ja viisivuotisia taiteilija-apurahoja ja
15862: kohdeapurahoja myönnettäessä on etusija an-
15863: nettava luovan suorituskykynsä jo osoittaneille
15864: taiteenharjoittajille. Pitkäaikainen taiteilija-apu-
15865: N:o 178 9
15866:
15867: Voimassa oleva laki Ehdotus
15868:
15869: raha myönnetään alallaan eteviksi osoittautu-
15870: neille päätoimisille taiteenharjoittajille, joilla ei
15871: ole taiteelliseen toimintaan liittyvää virka- tai ·
15872: työsuhdetta. Pitkäaikaista taiteilija-apurahaa ei
15873: ilman erityistä syytä voida myöntää taiteen-
15874: harjoittajalle, joka ei ole täyttänyt neljääkym-
15875: mentä vuotta.
15876: Mikäli taiteenharjoittaja, joka saa pitkä-
15877: aikaisen taiteilija-apurahan, tulee apuraha-
15878: kautenaan saavuttamaan eläkeiän, voidaan
15879: apurahan käyttämättä jäävä osa kokonaan
15880: tai osittain myöntää, jos siihen on erityistä
15881: syytä, muulle samana vuonna pitkäaikaisen
15882: taiteilija-apurahan saavalle taiteenharjoittajalle
15883: tämän apurahakautta vastaavasti pidentäen.
15884: (Nykyinen 3 §:n 5 momentti) Kohdeapuraha voidaan myöntää myös kah-
15885: delle tai useammalle taiteenharjoittajalle yhtei-
15886: sesti taikka työryhmälle, jonka muodostaa yksi
15887: tai useampi taiteenharjoittaja avustajineen.
15888:
15889: 3b §
15890: T aiteenharjoittajalla, joka saa tai on saanut
15891: 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista
15892: taiteilija-apurahaa, on sen jälkeen kun hän ei
15893: enää saa apurahaa oikeus valtion varoista
15894: suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja
15895: työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen
15896: säännösten mukaan kuin virka- tai työ-
15897: suhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
15898: Edellä 1 momentissa tarkoitetun taiteen-
15899: harjoittajan kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä
15900: valtion varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin
15901: samojen säännösten mukaan kuin virka- tai
15902: työsuhteessa valtioon olevan henkilön jälkeen.
15903:
15904: 3c §
15905: Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä on,
15906: että taiteenharjoittaja on saavuttanut 63 vuo-
15907: den iän.
15908: Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-
15909: senä on, että taiteenharjoittaja on käynyt vähin-
15910: tään vuoden ajaksi kykenemättömäksi työhön,
15911: jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon
15912: ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja koh-
15913: tuullisen toimeentulon turvaavana.
15914: 3d§
15915: Eläkeajaksi luetaan aika, jolta taiteenharjoit-
15916: taja on saanut pitkäaikaista taiteilija-apurahaa,
15917: tai jos apurahan suorittaminen on keskeytetty
15918: sairauden, vian tai vamman taikka apurahan
15919: saajan kuoleman johdosta ennen apurahan
15920: 2 1681007680
15921: 10 N:o 178
15922:
15923: Voimassa oleva laki Ehdotus
15924:
15925: saamiselle määrättyä päättymisaikaa, myös
15926: aika apurahan suorittamisen keskeyttämisestä
15927: sanottuun päättymisaikaan. Eläkeajaksi luetaan
15928: myös aika, jolta taiteenharjoittaja on saanut
15929: 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua kolmivuotista
15930: tai viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa, jos
15931: apurahaa myönnettäessä on määrätty, ettei saa-
15932: jalla ole lupa pitää palkattua tointa.
15933: Eläke määrätään tämän lain mukaan suori-
15934: tettavasta taiteilija-apurahasta sellaisena kuin
15935: apuraha on eläkkeen myöntämisen ajankohtana,
15936: ja eläkkeen määrä on 11/60 prosenttia apu-
15937: rahasta jokaiselta eläkeajaksi luetlavalta täy-
15938: deltä kuukaudella.
15939:
15940: 3e §
15941: Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen tai perhe-
15942: eläkkeeseen yhteensovitetaan muut eläkkeet tai
15943: perhe-eläkkeet taikka niiden luontoiset suori-
15944: tukset siten kuin valtion eläkelain 12 §:ssä
15945: on valtion palvelukseen perustuvan eläkkeen
15946: tai valtion perhe-eläkelain 7 §:ssä valtion palve-
15947: lukseen perustuvan perhe-eläkkeen osalta sää-
15948: detty.
15949: Eläkkeen määrä sekä eläkettä uudelleen yh-
15950: teensovitettaessa sen perusteena oleva taiteilija-
15951: apuraha tarkistetaan siten kuin valtion eläkelain
15952: 16 §:ssä on säädetty.
15953: Tämän lain mukaisessa eläke- ja perhe-eläke-
15954: asiassa noudatettavasta menettelystä ja eläk-
15955: keistä annettavasta ennakkotiedosta sekä oi-
15956: kaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta valtio-
15957: konttorin päätökseen on voimassa, mitä valtion
15958: eläkelaissa (280/66) ja valtion perhe-eläkelais-
15959: sa (744/68) on säädetty.
15960:
15961:
15962:
15963: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15964: kuuta 1982.
15965: 1981 vp. n:o 179
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisen kirje-
15971: opiskelun ja -opetuksen valtionavusta annetun lain muuttami-
15972: sesta
15973:
15974:
15975:
15976: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15977:
15978: Esityksen tarkoituksena on muuttaa 1 päi- nyt ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen
15979: vänä syyskuuta 1980 voimaan tullutta amma- valtionavusta annetun lain säännöksiä siten
15980: tillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen valtionapu- muutettaviksi, että valtionapua tämän opiske-
15981: järjestelmää siten, että se voidaan käytettävissä lun ja opetuksen tukemiseen myönnettäisiin
15982: olevat valtion taloudelliset mahdo!Hsuudet huo- valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain otetta-
15983: mioon ottaen panna täytäntöön. Kun voimassa van määrärahan rajoissa ja enimmäismäärältään
15984: olevan ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuk- laissa vahvistetun prosentin mukaan.
15985: sen valtionavusta annetun lain valtion menoja Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
15986: lisäävä vaikutus on osoittautunut moninkertai- arvioesitykseen.
15987: seksi siihen nähden mitä alunperin lakia sää- Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuo-
15988: dettäessä oli mahdollista arvioida ehdotetaan den 1982 alusta lukien.
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: YLEISPERUSTELUT
15994:
15995: 1. Nykyinen tilanne sottavista kurssimaksuista, saavat 16 vuotta
15996: täyttäneet Suomen kansalaiset ja Suomessa va-
15997: Ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen kinaisesti asuvat ulkomaalaiset. Valtionapu
15998: valtionavusta 28 päivänä joulukuuta 1979 an- kurssimaksuista, joiden tulee vastata opiskeli-
15999: nettu laki ( 1079/79) ja sen nojalla 22 päi- jan hyväksyttävästi suorittamaa kurssia tai
16000: vänä elokuuta 1980 annettu asetus ( 617/80) kurssin osaa, maksetaan kirjeopistolle, jonka
16001: tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1980. tulee käyttää se kurssin tai kurssin osan suo-
16002: Ammatillisella kirjeopiskelulla tarkoitetaan lain rittaneen opiskelijan kurssimaksun hyvittämi-
16003: mukaan ammattitaidon hankkimiseen, ylläpitä- seen.
16004: miseen ja parantamiseen, ammattialalla erikois- Valtionapua saavat kirjeopistot ovat ammatti-
16005: tumiseen tai ammattitutkinnon suorittamiseen kasvatushallituksen alaisia ja niiden tulee täyt-
16006: tähtäävää opiskelua, joka tapahtuu kirjeitse. tää eräitä laissa säädettyjä ehtoja. Opistolla
16007: Kirjeopis.~eluun voi sisältyä lyhyehköjä lähi- tulee siten muun muassa olla opetusministeriön
16008: opetuksen ja ohjatun harjoittelun jaksoja sekä lupa ammatillisen kirjeopetuksen järjestämiseen
16009: tu tikin totilaisuuksia. ja tätä opetusta koskeva ammattikasvatushalli-
16010: ~Valtion tuki kohdistuu lain mukaan kirje- tuksen vahvistama ohjesääntö.
16011: opiston opiskelijoihin. Valtionapua, joka on Ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen
16012: 80 prosenttia kirjeopiston kohtuullisiksi kat- valtionavusta annettua lakia säädettäessä arvioi-
16013: 1681010428
16014: 2 N:o 179
16015:
16016: tiin lain perusteluissa kirjeopiskelun valtion- lisäksi tulisi yleishallinnosta aiheutuvia ja ker-
16017: avun vuotuiseksi määräksi noin 1,7 milj. mark- taluontoisia menoja.
16018: kaa ja harkinnanvaraisen kirjeopetuksen val-
16019: tionavuksi noin 0,5 milj. markkaa. Arvion poh-
16020: jana oli kirjeopiskelijoiden 70 000 opintosuori-
16021: tusta ja kurssimaksu, joka opintosuoritusta koh- 2. Asian v a 1m i s te 1u
16022: den oli 30 mankkaa. Tämän mukaisesti on ku-
16023: luvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa Kuten edellä 1 kohdassa on osoitettu poik-
16024: momentille 29.86.55. (Valtionapu kirjeopiske- keaa ammatillisen kirjeopetuksen ja -opiskelun
16025: lua varten) varattu 2,1 milj. markan määrä- valtionavusta annetun lain valtion menoja lisää-
16026: raha. vä vaikutus huomattavassa määrin siitä, mitä
16027: Kun ensimmäiset viisi kirjeopistoa hakivat lakia alunperin säädettäessä oli edellytetty. Tä-
16028: opetusministeriöltä lain edellyttämää lupaa män vuoksi valtionvarainministeriö katsoi vält-
16029: ammatillisen kirjeopetuksen järjestämiseen tämättömäksi asettaa kuluvan vuoden huhti-
16030: osoittivat vallitsevaan tilanteeseen perustuvat kuussa työryhmän, jonka toukokuun loppuun
16031: selvitykset, että ammatilliseen kirjeopiskeluun mennessä tuli laatia ehdotus lain tarkistami-
16032: osallistuvien opintosuoritusten määrä oli näis- seksi siten, että 1) ammatillisen kirjeopiskelun
16033: sä opistoissa noin 375 000 ja keskimääräinen valtionapu myönnettäisiin valtion tulo- ja me-
16034: kurssimaksu 54 markkaa. Valtionapuun oikeut- noarviossa olevan määrärahan rajoissa, 2) val-
16035: tavien kurssien kurssimaksut olivat siten noin tionapuprosenttia alennettaisiin nykyisestä ja
16036: 20 milj. markkaa, josta valtionapua olisi tul- määrättäisiin se enimmäismääräisenä, ja 3)
16037: lut suorittaa noin 16 milj. markkaa. Valtion valtionapua ei myönnetä opiskelijoille, joilla
16038: tulo- ja menoarviossa käytettävissä olevat varat voidaan katsoa olevan mahdollist:us saada tu-
16039: huomioon ottaen lupia ei ole voitu kirjeopis- kea opiskeluunsa työnantajalta tai muista vas-
16040: toille myöntää. Nykyisen valtionapujärjestel- taavanlaisista lähteistä.
16041: män toteuttamisesta aiheutuisi sekä valtiolle Työryhmä teki kaksi vaihtoehtoista ehdotus-
16042: että kirjeopistoille myös hallinnollisia kuluja, ta. Kummassakin vaihtoehdossa voimassa oleva
16043: joita ei ole tähän mennessä voitu ottaa huo-- laJdsidonnainen valtionapujärjestelmä ehdote-
16044: mioon. Valtionavun myöntäminen kirjeopiske- taan muutettavaksi harkinnanvaraiseksi. Ensim-
16045: luun tapahtuisi voimassa olevan asetuksen mu- mäisen vaihtoehdon mukaan valtionapu olisi
16046: kaan opiskelijoiden pitkin vuotta jättämien, edelleen opiskelijakohtainen ja toisessa vaihto-
16047: hyväksyttävästi suoritettua kurssia tai sen osaa ehdossa valtionapu myönnettäisiin kirjeopistol-
16048: koskevien hakemusten perusteella. Kirjeopistos- le. Valtionapu myönnettäisiin tulo- ja meno-
16049: sa tapahtuneen tarkastuksen jälkeen hakemuk- arviossa ta11koitusta varten varatun määrärahan
16050: set lähetettäisiin ammattikasvatushallituksen puitteissa ja enintään 60 prosentin suuruisena
16051: ratkaistavaksi. Ammattikasvatushallitus joutuisi vaihtoehdon valinnan mukaan joko hyväksyttä-
16052: tekemään opiskelijakohtaiset päätökset, joiden västi suoritettua kurssia vastaavista kurssimak-
16053: perusteella se maksattaisi valtionavut kyseessä suista tai ammattikasvatushallituksen hyväksy-
16054: olevalle kirjeopistolle, joka antaisi päätöksen män opiston talousarvion mukaisista käyttökus-
16055: tiedoksi opiskelijalle ja suorittaisi kurssimaksu- tannuksista, joista opiston tulot on vähennet-
16056: jen hyvityksen. Ammattikasvatushallituksen tu- ty. Opiskelijamäärän rajoittamiseksi sekä talou-
16057: lee lain mukaan hyväksyä kirjeopiskelun kurssi- dellisista syistä että päällekkäisen koulutustar-
16058: maksujen suuruus. Tässä yhteydessä keskusvi- jonnan vähentämiseksi ehdotetaan opiskelija-
16059: rasto joutuu muun muassa määrittelemään kurs- kohtaiseen valtionapuun perustuvassa järjestel-
16060: sien omakustannushinnan sekä arvioimaan etu- mässä opiskelijan alaikäraja korotettavaksi 18
16061: käteen kurssin opiskelijoiden määriä. Selostet- vuoteen. Valtionapua ei myönnettäisi kirjeopis-
16062: tujen tehtävien suorittaminen edellyttäisi am- keluun, joka on ylläpitäjän toiminnan harjoit-
16063: mattikasvatushallituksen arvion mukaan kol- tamiseksi tarvittavaa ammatillista koulutusta
16064: men uuden henkilön paikkaamista keskusviras- eikä sitä ehdotetussa opiskelijakohtaisessa val-
16065: toon ,kirjeopiskelun valtionaputehtäviin. Tähän tionapujärjestelmässä myönnettäisi kirjeopiske-
16066: tarvittaisiin valtion tulo- ja menoarvioon varo- luun, jonka kurssimaksuista osittain tai koko-
16067: ja palkkaus-, kalusto-, huoneisto- ja muina vas- naan vastaa työnantaja, ammatillinen järjes·tö
16068: taavina menoina noin 300 000 markkaa, minkä tai sen jäsenjärjestö.
16069: N:o 179 3
16070:
16071: 3. E h d o t e t t a v a t m u u t o k s e t väksi sellainen kirjeitse tapahtuva ammatillinen
16072: koulutus, jota on järjestetty ja tarvitaan yllä-
16073: Tehdyn valmistelun pohjalta ehdotetafrn am· pitäjätahojen toiminnan harjoitta.~iseksi.
16074: matillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen valtion-
16075: apujärjestelmä muutettavaksi lakisidonnaisesta
16076: harkinnanvaraiseksi. Kun nykyisen järjestelmän
16077: mukaan valtionapu on ollut opiskelijrokohtai- 4. E s i t y k s e n t a 1o u d e 11 i s e t
16078: nen siten, että ammattikasvatushallituksen on vaikutukset
16079: erikseen kunkin opiskelijan osalta tullut päät-
16080: tää tälle tulevasta valtionavusta hyväksy.ttävästi Esitys rajoittaa sen kirjeopiskelun maaraa,
16081: suoritetun kurssin tai sen osan kurssimaksun jota voidaan tukea kirjeopiskelun ja -opetuksen
16082: perusteella, ehdotetaan nyt valtionapu myön- valtionavusta annetun lain nojalla. Hyväksytty-
16083: nettäväksi kirjeopistolle käytettäväksi ammatil- jen opintosuoritusten määrä valtionavun alai-
16084: lisen kirjeopiskelun tukemiseen. Tämän tulee suuteen hakeneissa ja ehdotettujen säännösten
16085: tapahtua käyttämällä myönnetty vaLtionapu edellytykset nykyisellään täyttävissä kirjeopis-
16086: kirjeopiston opiskelijoiden hyväksyttävästi suo- toissa on kirjeopistojen ilmoituksen mukaan
16087: rittamien kurssien kurssimaksujen alentamiseen. noin 375 000 ja suoritettujen kurssimaksujen
16088: Valtionapua ehdotetaan myönnettäväksi kir- määrä noin 20 milj. markkaa, mistä valtionapu
16089: jeopistolle valtion tulo- ja menoarviossa olevan ehdotetun enimmäismäärän mukaisesti suoritet-
16090: määrärahan rajoissa enintään 60 prosenttia am- tuna olisi noin 12 milj. markkaa. Kun valtion
16091: mattikasvatushallituksen hyväksymän opiston ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ei ole ollut
16092: talousarvion mukaisista kävttökustannuksista. mahdollista ehdottaa valtionapuprosentin enim-
16093: Kirjeopistolle ehdotet~an myönnettäväksi mäismäärän mukaista määrärahaa, joudutaan
16094: myös valtionavun ennakkoa, jottei kurssimak- valtionapuprosenttia valtionapuja myönnettäessä
16095: sujen alentamista tarvitsisi suorittaa jälkikä- laskemaan tulo- ja menoarvioon kirjeopiskelua
16096: teen. varten varattua määrärahaa vastaavaksi.
16097: Ammatillisten oppilaitosten ja kirjeopistojen Kirjeopiskelun ja -opetuksen valtionapujär-
16098: päällekkäisen koulutustarjonnan rajoittamiseksi jestelmän hallintokuluina tarvitaan tässä vai-
16099: valtionapu ehdotetaan myönnettäväksi kirjeopis- heessa amma,ttikasvatushallitukseen patkattavan
16100: tolle kahdeksantoista vuotta täyttäneiden opis- yhden henkilön palkkaus-, kalusto-, huoneisto-
16101: kelijoiden kurssimaksujen alentamiseen. ja muina vastaavina kuluina yhteensä noin
16102: Valtionavun ulkopuolelle ehdotetaan jätettä- 150 000 markkaa.
16103:
16104:
16105:
16106: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16107:
16108: 1. Säännösehdotusten koulutuksen oppimääriä. Kirjeellisen opetuksen
16109: perustelut tarjonta on tarkoitus kohdistaa erityisesti niihin
16110: koulutettavien ryhmiin, joiden mahdollisuudet
16111: Säännösehdotusten yksityiskohtaisena perus- koulutuksen hankkimiseen ovat tähän asti ol-
16112: teluna esitetään seuraavaa: leet vähäisimmät, kuten suoritustason tehtä-
16113: ·1 §. Valtionavun alaisen kirjeopiskelun kä- vissä tai ensimmäisen portaan esimiestehtävissä
16114: sitettä ehdotetaan säännöksessä täsmennettä- toimiviin. Kirjeopetusta pyritään myös suun-
16115: väksi siten, että tämä opiskelu käsittää ensi- taamaan sellaisille koulutusaloille ja ammattei-
16116: sijaisesti ammatillisen peruskoulutuksen hank- hin, joiden koulutus ammatillisen sisältönsä pe-
16117: kimiseen, ylläpitämiseen ja uudistamiseen liit- rusteella parhaiten soveltuu kirjeitse annetta-
16118: tyvät opinnot. Ammatillisella peruskoulutuksel- vaksi. Erityisesti on myös haluttu kiinnitettä-
16119: la tarkoitetaan sekä ammatillisista yleistiedois- väksi huomiota kirjeopiskeluun ajankohtaisen
16120: ta ja -valmiuksista koostuvaa pohjakoulutusta uudelleenkoulutuksen välineenä.
16121: että määrättyihin ammattitehtäviin erikoistavaa ,2 §. Säännöksessä ehdotetaan valtionapu
16122: peruskoulutusta. Kirjeellisen ammatillisen pe- myönnettäväksi kirjeopiskelijan sijasta kirje-
16123: ruskoulutuksen tulee olennaisilta osiltaan vasta- opistolle, mikä merkitsee luopumista opiskelija-
16124: ta oppilaitosmuotoisen keskiasteen ammatillisen kohtaisten valtionapupäätösten tekemisestä ja
16125: 4 N:o 179
16126:
16127: valtionapumenettelyn yksinkertaistumista val- tai supistumisen taikka muun syyn johdosta
16128: tionhallinnossa. vähintään 5 prosenttia suuremmiksi tai pienem-
16129: 3 §. Säännösehdotuksessa kohdeunetaan val- miksi kuin edellisenä vuonna, ennakkoa koro-
16130: tionavun alainen kirjeopiskelu Suomen kansalai- tetaan tai alennetaan muutosta vastaavasti.
16131: siin ja Suomessa pysyvästi asuviin ulkomaalai- ,Taloudellisista syistä ja päällekkäiskoulutuk-
16132: siin, josta voimassa olevassa laissa on säädetty sen vähentämiseksi ehdotetaan, että valtionapu
16133: nyt muutettavaksi ehdotetussa 2 §:ssä. tulee käyttää kahdeksantoista vuotta ,täyttänei-
16134: Voimassa olevan lain samoinkuin lakiehdo- den kirjeopiskelijoiden kurssimaksujen alenta-
16135: tuksenkin tarkoituksena on kohdistaa valtion miseen.
16136: tuki kirjeopiskelijoihin. Säännökseen ehdotetul- 5 §. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi
16137: la uudella 2 momentilla pyritään varmistamaan, siten, että sen nojalla voitaisiin nykyistä pa-
16138: ettei valtionapua suoriteta kirjeopiskeluun, joka remmin ottaa huomioon yleisen koulutuspoli-
16139: on järjestetty yhden työnantajan toiminnan har- tiikan vaikutukset kirjeopiskelun laatuun ja
16140: joittamiseksi tarvittavana koulutuksena, mistä maataan. Ammattikasvatushallitus hyväksyisi
16141: koulutuksesta pääasialliset kustannukset suorit- yleisten perusteiden mukaan opinnot lain tar-
16142: taa työnantaja. koittamaksi kirjeopiskeluksi, mikä voisi tapah-
16143: 4 §. Säännösehdotuksen mukaan nykyinen tua samalla kun keskusvirasto asetuksen mukai-
16144: lakisidonnainen valtionapu, joka on ollut 80 sesti hyväksyy oppimateriaalin ja opetussuunni-
16145: prosenttia kirjeopiston kohtuullisiksi katsotta- telmat.
16146: vista kurssimaksuista ja tullut käyttää opiske- 6 §. Säännös ehdotetaan kumottavaksi. Kun
16147: lijan kurssimaksun hyvittämiseen, ehdotetaan valtionapu kohdistetaan kirjeopistoon, ei ole
16148: muutettavaksi harkinnanvaraiseksi, jolloin val- enää perusteltua periä valtionapua takaisin opis-
16149: tionavun myöntäminen tavkoitukseen osoitettu- kelun keskeytymisen vuoksi.
16150: jen määrärahojen rajoissa on mahdollista. Eh- 8 a §. Virheeliisin perustein maksetun val-
16151: dotuksen mukaan kirjeopisto saa valtionapua tionavun palauttamisesta valtiolle on säädetty
16152: tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan ra- voimassa olevassa asetuksessa. Nyt ehdotetaan
16153: joissa enintään 60 prosenttia ammattikasvatus- valtionavun palauttamisesta säädettäväksi laissa
16154: hallituksen hyväksymän opiston talousarvion johon ehdotetaan otettavaksi nykyistä yksityis~
16155: mukaisista käyttökustannuksista ja sellaisesta kohtaisemmat säännökset palauttamisen perus-
16156: kirjeopiskelusta, joka on järjestetty 5 § :ssä tar- teista ja palautettavan määrän korosta.
16157: koitettujen perusteiden mukaan. Kun valtion-
16158: apu myönnetään kirjeopistolle, vähenee työmää-
16159: rä ammattikasvatushallituksessa ja vältytään 2. Voimaan t u 1 o
16160: opiskelijakohtaisten valtionapuhakemusten kä-
16161: sittelystä. Kirjeopisto käyttää saamansa valtion- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
16162: avun kirjeopiskelijoiden kurssimaksujen alenta- vänä tammikuuta 1982. Kun lakiehdotuksen
16163: miseen. Tätä varten kirjeopistolle myönnetään säännökset edellyttävät sekä opetusministeriön
16164: valtionavun ennakkoa, jota asetukseen ehdotet- että ammattikasvatushallituksen toimenpiteitä
16165: tavan muutoksen mukaan tultaisiin suoritta- lain täytäntöönpanemiseksi, ehdotetaan, että
16166: maan 90 prosenttia edelliseltä vuodelta laske- ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä täy-
16167: tun tai arviohavan valtionavun määrästä. Jos täntöönpanon edellyttämiin toimiin.
16168: valtionavun perusteena olevien kustannusten
16169: arvioidaan muodostuvan kustannustason muut- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16170: tumisen, toiminnan tehostumisen, laajentumisen kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16171: N:o 179 5
16172:
16173:
16174:
16175:
16176: Laki
16177: ammatillisen kirjeopiskelun-ja -opetuksen valtionavusta annetun lain muuttamisesta
16178:
16179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16180: kumotaan ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen valtionavusta 28 päivänä joulukuuta
16181: 1979 annetun lain (1079/79) 6 §,
16182: muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n 3 kohta sekä 4 ja 5 § ja
16183: lisätään 3 §: ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 8 a § seuraavasti:
16184:
16185: 1 § opiston tulot. Valtionapu tulee käyttää kurssin
16186: Ammatillisella kirjeopiskelulla tarkoitetaan tai sen osan suorittaneiden kahdeksantoista
16187: tässä laissa ensisijaisesti ammatillisen peruskou- vuotta täyttäneiden opirskelijoiden kurssimaiksu-
16188: lutu!ksen hankkimiseen, ylläpitämiseen tai jen alentamiseen.
16189: uudistamiseen, mutta myös ammattitaidon pa- Kirjeop1stolle myönnetään va1tionavun en-
16190: rantamiseen ja ammattialalla erikoistumiseen nakkoa, jonka myöntämisestä säädetään tar<kem-
16191: tähtäävää opiskelua, mikä tapahtuu kirjeitse. min asetuksella. Valtionavun .sekä .sen ennakon
16192: Kirjeopiskeluun voi sisältyä lyhyehköjä lähiope- myöntää ja maksaa ammattikasvatushallitus,
16193: tuksen ja ohjatun harjoittelun jaksoja ja tut- joka voi asettaa valtionavun myöntämiselle tar-
16194: kintotilaisuuksia. peelliseksi katsottavia ehtoja.
16195:
16196: 2 § 5 §
16197: Kirjeopisto, joka täyttää jäljempänä 3 § :ssä Opetusministeriö hyväksyy ammattikasvatus-
16198: mainitut ehdot, saa ammatillisen Jdrjeop1sikelun hallituksen esityksestä ne yleiset perusteet, joi-
16199: tukemiseen valtionapua rsiten kuin tässä laissa den mukaan opinnot voidaan hyväksyä valtion-
16200: säädetään. apuun oikeuttavaksi ammatilliseksi kirjeopiske-
16201: luksi. Lisäksi opetusministeriö hyväksyy am-
16202: 3 § mattikasvatushallituksen esityksestä kirjeellisen
16203: Valtionavun myöntämisen edellytyksenä kir- ammatillisen peruskoulutuksen opintolinjat ja
16204: jeopistolle on, että niiden määrälliset tavoitteet.
16205: Ammattikasvatushallitus hyväksyy 1 momen-
16206: 3) opisto on avoin kaikille Suomen kansa- tissa mainittujen perusteiden mukaisesti opin-
16207: laisille ja Suomes·sa pysyvästi asuville uLkomaa- not tässä laissa tarkoitetuksi kirjeopiskeluksi.
16208: laisille, jotka täyttävät 1 kohdassa rtavkoitetussa
16209: ohjesäännössä mahdollisesti asetetut muut vaa- 8a §
16210: timukset. Ammattikasvatushallitus voi määrätä kirje-
16211: Valtionapua ei myönnetä sellaiseen ammatil- opiston palauttamaan saamansa valtionavun tai
16212: liseen kirjeopiskeluun, joka tavoitteiltaan ja si- osan siitä 8 prosentin vuotuisine korkoineen
16213: sällöltään rajoittuu yhden työnantajan toimin- sen kuukauden alusta, minä valtionapu on mak-
16214: nan harjoitamiseksi tarvittavaan ammatilliseen settu edellyttäen, että
16215: koulutukseen. 1 ) valtionavun saamiseksi on annettu vir-
16216: 4 § heellisiä tai erehdyttäviä tietoja tai
16217: Kirjeopisto saa valtionapua jäljempänä 5 2) myöhemmin käy ilmi, että valtionapu on
16218: §:ssä tarkoitettujen yleisten perusteiden mu- suoritettu perusteettomasti tahi
16219: kaan järjestety.stä kirjeopetuksesta valtion tulo- 3) valtionavun myöntäm~seen liittyviä ehto-
16220: ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa ja ei ole noudatettu.
16221: enintään 60 prosenttia ammattikasvatushallituk- Palautettava määrä voidaan periä kirjeopis-
16222: sen hyväksymän opiston talousarvion mukaisis- tolle suoritettavasta myöhemmästä valtion-
16223: ta käyttökustannuksista, joista on vähennetty avusta.
16224: 6 N:o 179
16225:
16226: Mitä 1 momentissa on .säädetty, ei sovelleta, taan ensimmäisen kerran myönnettäessä valtion-
16227: milloin palauttamista tai koron perimistä olo- apua kirjeopiskeluun kirjeopiston vuotta 1982
16228: suhteisiin nähden on pidettävä kohtuuttomana. koskevan talousarvion perusteella.
16229: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
16230: Tämä laki tulee voimaan palVana ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
16231: kuuta 198 , kuitenkin siten, että sitä sovelle- menpiteisiin.
16232:
16233:
16234: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
16235:
16236:
16237: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
16238: Pääministeri
16239: MAUNO KOIVISTO
16240:
16241:
16242:
16243:
16244: Ministeri Kalevi Kivistö
16245: N:o 179 7
16246:
16247:
16248:
16249:
16250: Laki
16251: ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen valtionavusta annetun lain muuttamisesta
16252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16253: kumotaan ammatillisen kirjeopiskelun ja -opetuksen valtionavusta 28 päivänä joulukuuta
16254: 1979 annetun lain ( 1079/79) 6 §,
16255: muutetaan l ja 2 §, 3 §:n 3 kohta sekä 4 ja 5 § ja
16256: lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 8 a § seuraavasti:
16257:
16258: Voimassa oleva laki Ehdotus
16259:
16260: 1 § 1 §
16261: .AJmmatillisella kirjeöpi:skelulla tarkoitetaan Ammatillisella kirjeopiskelulla tat'koitetaan
16262: tässä laissa ammattitaidon hanJkkimiseen, yllä- tässä laissa ensisijaisesti ammatillisen peruskou-
16263: pitämiseen ja parantamiseen, ammaHialalla eri- lutuksen hankkimiseen, ylläpitämiseen tai
16264: koistumiseen tai ammattitutkinnon suorittami- uudistamiseen, mutta myös ammattitaidon pa-
16265: seen tähtäävää opiskelua, joka tapahtuu kirjeit- rantamiseen ja ammattialalla erikoistumiseen
16266: se. Kirjeopiskeluun voi •sisältyä lyhyeh..lcöjä lähi- tähtäävää opiskelua, mikä tapahtuu kirjeitse.
16267: opetuksen ja ohjatun harjohtelun jaksoja sekä Kirjeopiskeluun voi sisältyä lyhyehköjä lähiope-
16268: tu vkin totilai:suuksia. tuksen ja ohjatun harjoittelun jaksoja ja tut-
16269: kintotilaisuuksia.
16270:
16271: 2 § 2 §
16272: Kuus1toista vuotta täyttänyt Suomen kansa- Kirjeopisto, joka täyttää jäljempänä 3 §:ssä
16273: lainen ja Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaa- mainitut ehdot, saa ammatillisen kirjeopiskelun
16274: lainen ·saa ammatilliseen kirjeopiskeluun val- tukemiseen valtionapua siten kuin tässä laissa
16275: tionapua niin kuin tässä laissa säädetään. säädetään.
16276:
16277: 3 § 3 §
16278: Valtionavun myöntämisen edellytyksenä on, Valtionavun myöntämisen edellytyksenä kir-
16279: että kirjeopisto, jossa opiskelija harjoittaa opin- jeopistolle on, että
16280: tojaan, täyttää seuraavat ehdot:
16281: 1) opistolla on opetusministeriön myöntämä
16282: lupa ammatillisen kirjeopetuksen järjestämiseen
16283: ja tätä opetusta koskeva ammattikasvatushalli-
16284: tuksen vahvistama ohjesääntö;
16285: 2) opisto on tässä lai:s·sa tat!koitetun opetuk-
16286: sen osalta ammattikasvatushallituksen valvon-
16287: nan alainen yleishyödyllinen oppilaitos, jota ei
16288: ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemisek-
16289: si; sekä
16290: 3 ) opisto on avoin kaikille 1 kohdassa tar- 3) opisto on avoin kaikille Suomen kansa-
16291: koitetussa ohjesäännössä määrätyt vaatimukset laisille ja Suomessa pysyvästi asuville ulkomaa-
16292: täyttäville henkilöille. laisille, jotka täyttävät 1 kohdassa tarkoitetussa
16293: ohjesäännössä mahdollisesti asetetut muut vaa-
16294: timukset.
16295: V altionaptta ei myönnetä sellaiseen ammatil-
16296: liseen kirjeopiskeluun, joka tavoitteiltaan ja si-
16297: sällöltään rajoittuu yhden työnantajan toimin-
16298: nan harjoittamiseksi tarvittavaan ammatilliseen
16299: koulutukseen.
16300: N:o 179
16301:
16302: Voimassa oleva laki Ehdotus
16303: 4 § 4 §
16304: Valtionapu on 80 prosenttia niistä kirjeopis- Kirjeopisto saa valtionapua jäljempänä 5
16305: ton kohtuullisiksi katsottavista kurssimaksuista, §:ssä tarkoitettujen yleisten perusteiden mu-
16306: jotka vastaavat opiskelijan hyväksyttävästi suo- kaan järjestetystä kirjeopetuksesta valtion tulo-
16307: rittamaa kurssia tai kuvs:sin osaa. Ammattikas- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa
16308: vatushallitus antaa ohjeet opintosuoritusten hy- enintään 60 prosenttia ammattikasvatushallituk-
16309: väksymisestä. sen hyväksymän opiston talousarvion mukaisis-
16310: Valtionapu maksetaan kirjeopistolle, jonka ta käyttökustannuksista, joista on vähennetty
16311: on käytettävä se kurssin tai kurssin osan suo- opiston tulot. Valtionapu tulee käyttää kurssin
16312: rittaneen opiskelijan kurssimaksun hyvittämi- tai sen osan suorittaneiden kahdeksantoista
16313: seen. vuotta täyttäneiden opiskelijoiden kurssimaksu-
16314: jen alentamiseen.
16315: Kirjeopistolle myönnetään valtionavun en-
16316: nakkoa, jonka myöntämisestä säädetään tarkem-
16317: min asetuksella. Valtionavun sekä sen ennakon
16318: myöntää ja maksaa ammattikasvatushallitus,
16319: joka voi asettaa valtionavun myöntämiselle tar-
16320: peelliseksi katsottavia ehtoja.
16321:
16322:
16323: 5 § 5 §
16324: Opetusministeriö hyväksyy ammattikasvatus- Opetusministeriö hyväksyy ammattikasvatus-
16325: hallituksen esityksestä ne yleiset perusteet, joi- hallituksen esityksestä ne yleiset perusteet, joi-
16326: den mUJkaan opinnot voidaan hyväksyä tämän den mukaan opinnot voidaan hyväksyä valtion-
16327: lain taJ1koittamaksi ammatilliseksi ikirjeopiske- apuun oikeuttavaksi ammatilliseksi kirjeopiske-
16328: luksi, •sekä perusteet, joiden mukaan kurssi- luksi. Lisäksi opetusministeriö hyväksyy am-
16329: maksujen hyväksyminen tapahtuu. mattikasvatushallituksen esityksestä kirjeellisen
16330: Ammattikasvatushallitus hyväksyy 4 §: ssä ammatillisen peruskoulutuksen opintolinjat ja
16331: tatkoitettujen kurssimaksujen suuruuden ja niiden määrälliset tavoitteet.
16332: määrää myös alarajan, jota pienempiin kurssi- Ammattikasvatushallitus hyväksyy 1 momen-
16333: maksuihin tai kurssimwksun osiin ei makseta tissa mainittujen perusteiden mukaisesti opin-
16334: valtionapua. not tässä laissa tarkoitetuksi kirjeopiskeluksi.
16335:
16336: 6 § ( 6 § kumotaan)
16337: Opiskelun keskeytyessä ei jo maksettua val-
16338: tionapua peritä takaisin.
16339: 8a §
16340: Ammattikasvatushallitus voi määrätä kirje-
16341: opiston palauttamaan saamansa valtionavun tai
16342: osan siitä 8 prosentin vuotuisine korkoineen
16343: sen kuukauden alusta, minä valtionapu on mak-
16344: settu edellyttäen, että
16345: 1) valtionavun saamiseksi on annettu vir-
16346: heellisiä tai erehdyttäviä tietoja tai
16347: 2) myöhemmin käy ilmi, että valtionapu on
16348: suoritettu perusteettomasti tahi
16349: 3) valtionavun myöntämiseen liittyviä ehto-
16350: ja ei ole noudatettu.
16351: N:o 179 9
16352:
16353: Voimassa oleva laki Ehdotus
16354:
16355: Palautettava määrä voidaan periä kirjeopis-
16356: tolle suoritettavasta myöhemmästä valtion-
16357: avusta.
16358: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta,
16359: milloin palauttamista tai koron perimistä olo-
16360: suhteisiin nähden on pidettävä kohtuuttomana.
16361:
16362:
16363: Tämä laki tulee voimaan päivänä
16364: kuuta 198 , kuitenkin siten, että sitä sovelle-
16365: taan ensimmäisen kerran myönnettäessä valtion-
16366: apua kirjeopiskeluun kirjeopiston vuotta 1982
16367: koskevan talousarvion perusteella.
16368: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
16369: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
16370: menpiteisiin.
16371:
16372:
16373:
16374:
16375: 2 1681010428
16376: 1981 vp. n:o 180
16377:
16378:
16379:
16380:
16381: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisen koulu-
16382: tuksen alueellisesta tukemisesta
16383:
16384:
16385:
16386: ESITYKSEN PÄ.ÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16387:
16388: Kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen lain {532/81) mukaista kehitysalueen määrit-
16389: tukemisesta annetun lain {265/79) tilalle eh- telyä. Muutoin tuen porrastamisessa ja suun-
16390: dotetaan annettavaksi laki ammatillisen koulu- taamisessa käytetään entisiä periaatteita.
16391: tuksen alueellisesta tukemisesta. Keskeisin Laki, joka liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
16392: muutos nykyiseen lakiin verrattuna on se, että arvioesitykseen, on tarkoitettu olemaan voi-
16393: lakiehdotuksessa on käytetty tasapainoisen massa vuoden 1982 ajan.
16394: alueellisen kehityksen edistämisestä annetun
16395:
16396:
16397:
16398:
16399: YLEISPERUSTELUT
16400:
16401: 1. Nykyinen tilanne Mainittu valtion tuki on voimassa olevassa
16402: laissa porrastettu alueellisen kehityksen edis-
16403: Nykyinen laki kehitysalueiden ammatillisen tämisestä annetun lain (451/75) mukaisten
16404: koulutuksen tukemisesta on voimassa vuoden kehitysaluevyöhykkeiden sisällä toisaalta kol-
16405: 1981 loppuun. Laissa tarkoitettua valtion tu- meen luokkaan kuntien kantokykyluokan mu-
16406: kea annetaan kaan sekä toisella vyöhykkeellä lisäksi kahteen
16407: 1) ammattioppilaitoksista annetussa laissa luokkaan sen mukaan, onko läänin alueella
16408: {184/58) kunnille säädettyyn velvollisuuteen valtion omistamaa keskusammattikoulua vai ei.
16409: osallistua valtion keskusammattikoulujen vuo- Kun mainitun alueellisen kehityksen edistämi-
16410: tuisiin ylläpitokustannuksiin; sestä annetun lain tilalle tulee vuoden 1982
16411: 2) eräiden ammatillisten oppilaitosten val- alusta voimaan tasapainoisen alueellisen kehi-
16412: tionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotuki- tyksen edistämisestä annettu laki, joka muut-
16413: lainoista annetun lain {1075/75) 11 §:n 1 taa kehitysalueen määrittelyä, on vastaavat
16414: momentin 1 ja 2 kohdan mukaan valtionosuu- muutokset tehtävä myös kehitysalueiden am-
16415: teen oikeuttaviin käyttökustannuksiin; matillisen koulutuksen tukemista koskevaan
16416: 3) kunnallisen ja yksityisen ammattioppi- lakiin.
16417: laitoksen toimeenpanemien yleisten täydennys- Hallituksen tarkoituksena on selvittää am-
16418: ja erikoiskurssien aiheuttamiin menoihin; matillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän
16419: 4) ennakkorahoituksena kunnallisen yleisen uudistamista. Tämän vuoksi on pidetty tarkoi-
16420: ammattikoulun perustamiseen ja laajentami- tuksenmukaisena jatkaa kehitysalueiden amma-
16421: seen; tillisen koulutuksen tukemista tässä vaiheessa
16422: 5) lisäavustuksena ammatillisten oppilaitos- yhdellä vuodella.
16423: ten käyttökustannuksiin; Koska voimassa olevan lain useimpia pykä-
16424: 6) oppisopimuslain (422/67) 27-28 §:ssä liä jouduttaisiin muuttamaan osittain uuden
16425: tarkoitettuihin kustannuksiin; sekä kehitysaluemäärittelyn vuoksi ja osittain muista
16426: 7) kunnalliselle ammatilliselle oppilaitoksel- syistä, ehdotetaan nykyisen lain tilalle annet-
16427: le oppilaalle ilmaisesta kouluun kuljetuksesta tavaksi uusi laki ammatillisen koulutuksen
16428: tai koulumatkasta johtuviin kustannuksiin. alueellisesta tukemisesta.
16429: 1681010705
16430: 2 N:o 180
16431:
16432: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset voston päätöksen (653/81) mukaan tuen pii-
16433: riin tulevissa uusissa kunnissa ei ole ammatilli-
16434: Hallituksen esityksen mukaan valtion tuki sia oppilaitoksia ja niistä tulevien oppilaiden
16435: kohdistuu samansuuruisena ja samoihin toimin- määrä on vähäinen, kustannukset eivät olennai-
16436: toihin kuin voimassa olevan lain mukainen sesti muutu.
16437: tuki. Kun perusvyöhykkeistä annetun valtioneu-
16438:
16439:
16440:
16441: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16442:
16443: 1. Lain perustelut 1 §: ään esitetään otettavaksi viittaus vain
16444: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-
16445: Hallituksen esityksessä ei ole erotettu toi- sestä annetun lain 5 §:n kehitysaluemääritte-
16446: sistaan tasapainoisen alueellisen kehityksen lyyn. Tuen suuntaamisessa ja porrastamisessa
16447: edistämisestä annetussa laissa tarkoitettua en- perusvyöhykkeen sisällä sensijaan ei noudatet-
16448: simmäistä ja toista perusvyöhykettä toisaalta taisi mainitun lain 6 § :n tukialuejakoa, vaan
16449: sen vuoksi, että edut on haluttu säilyttää enti- entisiä periaatteita.
16450: sellään ja toisaalta sen vuoksi, että nykyisin Taloudelliset edut (3-9 §). Lakiehdotuk-
16451: ensimmäisen vyöhykkeen edut 1-2 kantokyky- sen taloudellisia etuja koskeviin säännöksiin
16452: luokassa nousevat yhdessä normaalin valtion- on tehty tasapainoisen alueellisen kehityksen
16453: osuuden kanssa jo 95 % :iin valtionosuuteen oi- edistämisestä annetun lain 5 § :n edellyttämät
16454: keuttavista käyttömenoista. Myöskään esityk- terminologiset tarkistukset.
16455: sessä ei ole käytetty mainitussa laissa tar- Lain 7 §:n 2 momentissa ehdotetaan ennak-
16456: koitettua tukialuejakoa, vaan sen korvaa voi- korahoituksen takaisin suorittaminen alkavaksi
16457: massa olevan lain mukainen porrastus kuntien 1 päivästä tammikuuta 1983.
16458: kantokykyluokan mukaan sekä kolmannella
16459: perusvyöhykkeellä jaottelu sen mukaan, onko
16460: läänin alueella valtion keskusammattikoulu vai 2. Voimassaoloaika
16461: ei. Käytettyä luokittelua voidaan perustella
16462: myös sillä, että esimerkiksi kunnan mahdol- Lakiehdotuksen 12 § :n mukaan laki tulisi
16463: lisuudet selviytyä ammatillisen koulutuksen voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982 ja olisi
16464: aiheuttamista kustannuksista riippuvat enem- voimassa vuoden 1982 loppuun.
16465: mänkin kunnan varakkuudesta kuin sen maan-
16466: tieteellisestä sijainnista. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16467: Yleiset säännökset (1 ja 2 §). Lain kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16468:
16469:
16470:
16471:
16472: Laki
16473: ammatillisen koulutuksen alueellisesta tukemisesta
16474:
16475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16476:
16477: Yleiset säännökset varten annetaan lisättyä valtion tukea siten
16478: kuin tässä laissa säädetään.
16479: 1 §
16480: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- 2 §
16481: misestä annetun lain (532/81) 5 §:ssä tarkoi- Tässä laissa tarkoitetuista valtionosuuksista
16482: tetun kehitysalueen ammatillista koulutusta ja -avustuksista on, jollei jäljempänä toisin
16483: N:o 180 3
16484:
16485: säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä eräiden miin menoihin voidaan myöntää 4 §: ssä sääde-
16486: ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista tyn suuruinen lisäavustus.
16487: ja -avustuksista sekä korkotukilainoista anne-
16488: tussa laissa (1075/75) on säädetty. 7 §
16489: · Kunnallisen yleisen ammattikoulun perusta-
16490: Taloudelliset edut miseen ja laajentamiseen voidaan myöntää ke-
16491: hitysalueen ensimmäisellä ja toisella perusvyö-
16492: 3 § hykkeellä ennakkorahoituksena valtionavustus-
16493: Kehitysalueella sijaitsevalle kunnalle myön- tusta perustamiskustannuksiin enintään 80
16494: netään helpotuksia ammattioppilaitoksista an- prosenttia ja kolmannella perusvyöhykkeellä
16495: netussa laissa (184/58) säädetystä velvolli- niissä lääneissä, joissa ei ole valtion keskus-
16496: suudesta osallistua valtion keskusammattikou- ammattikoulua, enintään 73 prosenttia.
16497: lun vuotuisiin ylläpitokustannuksiin siten, että Ennakkorahoituksena myönnetty valtion-
16498: mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetut kuntien avustus on siltä osin, kuin se ylittää eräiden
16499: osuudet kuntien kantokykyluokituksen mu- ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja
16500: kaan ovat seuraavat: -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun
16501: Kantokykyluokka Ensimmäinen ja Kolmas lain mukaan tarkoitukseen myönnettävän val-
16502: toinen perusvyöhyke peresvyöhyke
16503: 5% 15% tionavustuksen, suoritettava takaisin valtiolle
16504: 1-2 yhtä suurina vuosierinä vähintään viiden ja
16505: 3-5 15% 35%
16506: 30% 35% enintään kymmenen vuoden kuluessa 1 päi-
16507: 6-10
16508: västä tammikuuta 1983. Palauttamatta olevalle
16509: 4 § määrälle on mainitusta ajankohdasta lukien suo-
16510: Eräiden ammatillisten oppilaitosten valtion- ritettava korkoa yhtä suuren prosenttimäärän
16511: osuuksista- ja -avustuksista sekä korkotukilai- mukaan kuin kunnilta peritään luottolaitosten
16512: noista annetun lain 11 §:n 1 momentin 1 ja varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai-
16513: 2 kohdan mukaan valtionosuuteen oikeuttaviin noista annetun lain (1015/77) nojalla ammat-
16514: käyttökustannuksiin suoritetaan kehitysalueen tioppilaitosten rakentamiseen annetusta lainas-
16515: kuntien maksuosuuksien osalta kuntien kanto- ta. Valtioneuvostolla on oikeus erityisistä syistä
16516: kykyluokituksen mukaan lisättyä valtionosuut- myöntää palautuksen suorittamiseen lykkäystä.
16517: ta 1runnallisten yleisten ammattikoulujen me-
16518: noista seuraavasti: 8 §
16519: Kantokykyluokka Ensimmäinen Kolmas perusvyöhyke Kehitysalueella voidaan myöntää oppilaitos-
16520: ja toinen
16521: peresvyöhyke
16522: Läänit, jois-
16523: sa ei ole val-
16524: Muut
16525: läänit
16526: kohtaista lisäavustusta ammatillisten oppilai-
16527: tion ammatti- tosten käyttökustannuksiin valtioneuvoston
16528: koulua
16529: vahvistamien perusteiden mukaan ensimmal-
16530: 1-2 30% 25% 20% sellä ja toisella perusvyöhykkeellä enintään
16531: 3-5 20% 15% 10% kymmenen ja kolmannella perusvyöhykkeellä
16532: 6-10 5% 5% enintään viisi prosenttia.
16533: 5 § 9 §
16534: Milloin kunnan kantokykyluokkaa on har- Oppisopimuslain (422/67) 27 §:ssä tarkoi-
16535: kinnan perusteella alennettu sen vuoksi, että tettuihin kustannuksiin suoritetaan kehitys-
16536: saaristo-olosuhteista tai niihin verrattavista alueella olevalle kunnalle lisättyä valtionosuut-
16537: syistä johtuva asutuksen hajanaisuus muodos- ta sekä korotetaan lain 28 §:ssä tarkoitettuja
16538: taa kunnan taloutta olennaisesti rasittavan te- työnantajan korvauksia oppisopimuksen mukai-
16539: kijän, kunnalle voidaan 3 ja 4 §:ssä tarkoi- sesta kouluttamisesta kehitysalueella seuraa-
16540: tetuissa tapauksissa myöntää samat edut kuin vasti:
16541: 1-2 luokkaan kuuluville kunnille. Kantokykyluokka Ensimmäinen Kolmas perusvyöhyke
16542: ja toinen Läänit, jois- Muut
16543: 6 § perusvyöhyke sa ei ole val- läänit
16544: tion ammatti-
16545: Kunnallisten ja yksityisten ammattioppilai- koulua
16546: tosten kehitysalueella toimeenpanemien, niiden 1-2 30% 25% 20%
16547: varsinaisiin opetusohjelmiin kuulumattomien 3-5 20% 15% 10%
16548: yleisten täydennys- ja erikoiskurssien aiheutta- 6-10 5% 5%
16549: 4 N:o i180 r
16550:
16551:
16552:
16553:
16554: Matkat ;a kulietus Erinäiset säännökset
16555: 10 § 11 §
16556: Kunnallinen ammatillinen oppilaitos, joka Tarvittaessa voidaan tarkempia säännöksi~
16557: valtioneuvoston vahvistal.nien perusteiden mu- tämän lain täytäntöönpanosta antaa asetuksella.
16558: kaisesti järjestää kehitysalueella ammatillista
16559: koulutusta saavalle oppilaalle ilmaisen päivit- 12 §
16560: täisen. kouluun kuljetuksen tai suorittaa hänen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16561: sellaisesta koulumatkastaan aiheutuvat kustan- kuuta 1982 ja on voimas&a vuoden 1982 lop-
16562: mikset, saa tästä johtuviin kustannuksiin val- puun.
16563: tionosuutta 67 prosenttia. Kunnallisen yleisen ammattikoulun perusta-
16564: Kehitysalueella olevassa valtion ylläpitämäs- miseen tai laajentamiseen aikaisempien lakien
16565: sä ammatillisessa oppilaitoksessa annetaan tässä mukaan myönnetyn ennakkorahoituksen takai-
16566: pykälässä tarkoitetut edut oppilaalle ilmaiseksi. sin suorittamiseen ja korkoon sovelletaan ai-
16567: kaisempien lakien säännöksiä.
16568:
16569:
16570: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
16571:
16572:
16573: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
16574: Pääministeri
16575: MAUNO KOIVISTO
16576:
16577:
16578:
16579:
16580: Ministeri Kalevi Kivistö
16581: 1981 vp. n:o 181
16582:
16583:
16584:
16585:
16586: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien
16587: eläkelain 12 ja 13 §:n muuttamisesta
16588:
16589:
16590:
16591: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
16592:
16593: Esityksessä ehdotetaan maatalousyrittäjien jen perinnän keskeyttämisestä otettavaksi ni-
16594: eläkelakia muutettavaksi siten, että sanotun menomainen säännös maatalousyrittäjien eläke-
16595: lain ja yrittäjien eläkelain valtion osuutta kos- lakiin.
16596: kevat säännökset yhtenäistyisivät niin pitkälti Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
16597: kuin se järjestelmien ero huomioon ottaen on vuoden 1982 alusta.
16598: mahdollista. Lisäksi ehdotetaan vakuutusmaksu-
16599:
16600:
16601:
16602:
16603: PERUSTELUT
16604:
16605: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset Jos edellä ma1mtut vakuutusmaksut, SIJOI-
16606: tusten tuotto ja valtion avustus eivät ole riit-
16607: Maatalousyrittäjien eläkelakiin ( 467 /69; täneet MYEL:n mukaisiin etuuksiin ja ME-
16608: MYEL) perustuvien eläkkeiden ja muiden LA:n muihin kuluihin, valtio on maksanut
16609: etuuksien kustannukset on hoidettu siten, että myös puuttuvan määrän. Tällaiseen lisäsuori-
16610: valtio on lähtökohtaisesti maksanut puolet sa- tukseen on jouduttu vuodesta 1975 lukien.
16611: notuista kustannuksista, joihin ei tällöin ole Es~merkiksi vuodelta 1980 valtio suoritti osuu-
16612: luettu MYEL:n 11 §:n 1 momentin mukais- tenaan noin 69% MELA:n menoista.
16613: ten lisäetujen kustannuksia. Toisen puolen kus- Nykyisen tilanteen jo vakiinnuttua ehdote-
16614: tannuksista on suorittanut maatalousyrittäjien taan, että säännös puolen määrän korvaamises-
16615: eläkelaitos ( MELA). MELA saa varat omaan ta poistettaisiin tarpeettomana ja että samalla
16616: osuuteensa sijoitustensa tuotoista sekä ennen siirryttäisiin yrittäjien eläkelain ( 468/69;
16617: muuta vakuutusmaksuista, jotka lasketaan so- YEL) mukaisen järjestelmän tavoin käyttä-
16618: veltamalla sosiaali- ja terveysministeriön vah- mään sanontaa valtion osuus nykyisen sanon-
16619: vistamaa perusprosenttia siten, että vakuutus- nan valtion avustus sijasta. Esityksen mu-
16620: maksu on 2/5 perusprosentin mukaan laske- kaan MELA:n kustannettava osuus muodos-
16621: tusta vakuutusmaksusta maatalousyrittäjälle tuisi eläkelaitoksen saamista vakuutusmaksuis-
16622: vahvistetun työtulon 8 000 markan (vuoden ta, joista on vähennetty eläkelaitoksen koh-
16623: 1970 indeksi) määrään saakka sekä ylittävältä tuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista.
16624: työtulon osalta perusprosentin mukainen. So- Muilta osin valtio vastaisi eläkkeiden ja mui-
16625: siaali- ja terveysministeriö vahvistaa peruspro- den etuuksien kustannuksista.
16626: sentin vuosittain samaksi kuin se prosenttimää- Nykyisin MELA:n hoitokulut on valtion
16627: rä, jonka voidaan arvioida vastaavan työnteki- osuutta vahvistettaessa otettu huomioon ME-
16628: jäin eläkelain (395/61; TEL) vähimmäisehto- LA:n tilinpäätöksen mukaisina. On kuitenkin
16629: jen mukaisen vakuutuksen keskimääräistä va- esitetty erilaisia käsityksiä, millaisin edellytyk-
16630: kuutusmaksua prosentteina palkoista. sin valtion osuutta tulisi nykyisten säännösten
16631: 168100486A
16632: 2 N:o 181
16633:
16634: mukaan suorittaa MELA:n hoitokuluihin. Tä- 2 200 markkaa) pienempi, tapahtuu perintä
16635: män vuoksi säännöksiä ehdotetaan selvennettä- kerran vuodessa. MELA keskeyttää vakuutus-
16636: viksi. Hoitokulujen arviointi valtion osuutta maksun perinnän tietyissä tapauksissa. Jos maa-
16637: vahvistettaessa olisi eläkelaitoksen toiminnan talousyrittäjä on esimerkiksi hakenut vapautus-
16638: yksityiskohtiin menevänä vaikeasti toteutetta- ta vakuuttamisvelvollisuudesta, on perintä kes-
16639: vissa ja vaatisi laajaa tarkastustoimintaa. YEL:n keytetty hakemuksen käsittelyn ajaksi. Perinnän
16640: 10 §:ssä tarkoitetut hoitokulut ja sijoitusten keskeyttäminen on kohdistunut keskeyttämis-
16641: tuotto lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vuoden vakuutusmaksuihin sikäli kuin niiden
16642: vahvistamien perusteiden mukaan. Menettely perintään d jo ole ehditty ryhtyä. Menettely
16643: YEL:ssa on osoittautunut yksinkertaiseksi eikä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi niin
16644: se ole antanut aihetta erilaisille tulkinnoille. MELA:lle kuin vakuutetullekin, joka ei vapau-
16645: Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös MELA:n tushakemuksen tekemisen jälkeiseltä ajalta enää
16646: hoitokulut ja sijoitusten tuotto laskettaisiin odota joutuvansa maksamaan vakuutusmaksua.
16647: sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien pe- MELA on niin ikään keskeyttänyt vakuutus-
16648: rusteiden mukaan. Hoitokuluihin sisältyisivät maksun perinnän silloin, kun vakuutettu on
16649: myös poistot, lakisääteiset maksut ja verot. valittanut työtulopäätöksestä. Perintä on myös
16650: Näin luotaisiin puitteet, joissa MELA voisi jär- keskeytetty työkyvyttömyys- tai työttömyyselä-
16651: jestää toimintansa. Hallituksen esityksessä edus- kehakemuksen käsittelyn ajaksi. Esimerkiksi
16652: kunnalle maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista noin
16653: tuslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi kolme neljäsosaa tulee hyväksytyiksi. Jos pe-
16654: (HE n:o 128/1981 vp.) on ehdotettu, että rintää näissä tapauksissa jatkettaisiin, vakuu-
16655: myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslai- tusmaksuja jouduttaisiin palauttamaan hake-
16656: toksen hoitokulut laskettaisiin sosiaali- ja ter- muksen saapumisen jälkeiseltä ajalta.
16657: veysministeriön vahvistamien perusteiden mu-
16658: kaan. Kuten edellä on todettu, perinnän keskeyt-
16659: täminen on havaittu tarkoituksenmukaiseksi.
16660: Luopumiseläkkeistä aiheutuneet kustannuk- MYEL:ssa ei kuitenkaan ole selviä ohjeita näi-
16661: set maksetaan luopumiseläkelain ( 16/74; tä tilanteita varten. Tämän puutteen korjaami-
16662: LUEL) 22 §:n mukaan valtion varoista siltä seksi ehdotetaan MYEL:n 12 §:ään lisättäväksi
16663: osin kuin LUEL:n vakuutusmaksut eivät riitä vakuutusmaksujen perinnän keskeyttämistä kos-
16664: sanottuihin menoihin. LUEL:n hallintokulut
16665: suoritetaan MYEL:n 13 §:n mukaisesti. Tä- keva uusi 5 momentti. Oikeus perinnän kes-
16666: män vuoksi edellä ehdotettu uudistus koskisi keyttämiseen kos·kisi MYEL:n 15 § :n 1 mo-
16667: myös LUEL:n hallintokuluja. mentissa tarkoitettuja muutoksenhakutilanteita
16668: sekä tapauksia, joissa maatalousyrittäjä hakee
16669: Valtion osuutta laskettaessa MELA:n saa- vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta taikka
16670: mina vakuutusmaksuina ei ole otettu huomioon työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä.
16671: pakkoperinnässä olevia vakuutusmaksuja. Näin
16672: meneteltiin myös vahvistettaessa valtion osuus MELA:n kirjanpidossa on vakuutusmaksut,
16673: vuodelle 1980. YEL:n 10 §:n mukaan pak- joiden perintä on keskeytetty, merkitty toden-
16674: koperinnässä olevia vakuutusmaksuja ei oteta näköiseen arvoon. Tämä tietää sitä, että perin-
16675: huomioon mainitussa pykälässä tarkoitetun va- nän keskeyttämistapauksissa vakuutusmaksut
16676: kuutusmaksurahaston riittävyyttä määrättäessä. voidaan myös valtion osuuden kannalta lukea
16677: MYEL:n kohdalla tilanne on ollut tulkinnan- MELA:n vakuutusmaksutuloksi siltä osin kuin
16678: varainen, koska pakkoperinnässä olevista va- ne todennäköisesti tullaan saamaan. Näin on
16679: kuutusmaksuista ei ole nimenomaista sään- myös menetelty vuoden 1980 valtion osuutta
16680: nöstä. Edellä olevan johdosta ehdotetaan vahvistettaessa. Koska perinnän keskeyttämis-
16681: MYEL:n 13 §:ää tarkennettavaksi siten, et- tapauksissa vakuutusmaksutulo voidaan laskea
16682: tei eläkelaitoksen saamina vakuutusmaksuina kirjanpitosäännösten ja -ohjeiden mukaan,
16683: otettaisi huomioon niitä maksamatta olevia MYEL:n 13 §:ään ei tarvita asiasta erityis-
16684: maksuja, jotka on jätetty ulosottotoimin perit- säännöstä.
16685: täviksi tai valvottu konkurssis·sa. MYEL:n 11 §:n 1 momentin mukaan maa-
16686: MYEL:n mukainen vakuutusmaksu peritään talousyrittäjillä on sosiaali- ja terveysministeriön
16687: yleensä kaksi kertaa vuodessa. Jos maatalous- vahvistamin ehdoin ja maksuin oikeus järjestää
16688: yrittäjälle vahvistettu työtulo on kuitenkin tiet- itselleen ja omaisilleen eläketurva, joka on
16689: tyä markkamäärää (vuoden 1970 indeksissä MYEL:n edellyttämää eläketurvaa parempi.
16690: N:o 181 3
16691:
16692: Kysymys valtion osallistumisesta näiden lisäetu- 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
16693: jen kustannuksiin on tulkinnanvarainen. Vuo-
16694: delta 1980 näihin kustannuksiin ei myönnetty Ehdotettu uudistus on luonteeltaan lähinnä
16695: valtion osuutta. Periaatetta, jonka mukaan va- tekninen eikä se aiheuta valtion menoihin li-
16696: kuutetut pääasiassa itse kustantavat sanotun säystä.
16697: lisävakuutuksen, on pidettävä tarkoituksenmu-
16698: kaisena. Lisäeläkkeisiin tulevat indeksikorotuk-
16699: set olisi kuitenkin syytä asettaa eri asemaan. 3. Voimaantulo
16700: Näin on tehty myös YEL:n mukaisessa jär-
16701: jestelmässä. Edellä olevan johdosta ehdotetaan, Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuo-
16702: ettei MYEL:n 13 §:ää sovellettaessa otettaisi den 1982 alusta, kuitenkin siten, että 13 §:ää
16703: huomioon lisäeläketurvaa. Ehdotuksen mukaan sovellettaisiin vahvistettaessa valtion osuus
16704: lisäeläkkeisiin tulevat indeksikorotukset otettai- jo vuodelta 1981.
16705: siin kuitenkin valtion osuuden piiriin siltä osin
16706: kuin vastaavien sijoitusten tuotto ei niihin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16707: riitä. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16708:
16709:
16710:
16711:
16712: Laki
16713: maatalousyrittäjien eläkelain 12 ja 13 §:n muuttamisesta
16714:
16715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16716: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain ( 467/69)
16717: 13 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla
16718: (511/71), sekä
16719: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä toukokuuta 1976
16720: annetulla lailla ( 391/76), uusi 5 momentti seuraavasti:
16721:
16722: 12 §
16723: etuuksien kustannuksista. Vakuutusmaksuina ei
16724: Maatalousyrittäjän hakiessa 4 §:n 1 momen- oteta huomioon niitä maksamatta jääneitä va-
16725: tissa tarkoitettua vapautusta vakuuttamisvelvol- kuutusmaksuja, jotka on jätetty ulosottotoimin
16726: lisuudesta tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua perittäviksi tai valvottu konkurssissa.
16727: muutosta eläkelaitos voi keskeyttää vakuutus- Tätä pykälää sovellettaessa ei oteta huo-
16728: maksun perinnän, kunnes vapautushakemus tai mioon 11 § :n 1 momentin mukaista eläketur-
16729: muutoksenhaku on käsitelty. Kun maatalous- vaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin eläk-
16730: yrittäjä hakee työkyvyttömyyseläkettä, voi elä- keisiin luetaan kuitenkin 11 §:n 1 momentin
16731: kelaitos niin ikään keskeyttää perinnän, kunnes mukaisiin eläkkeisiin työntekijäin eläkelain 9
16732: hakemus on ratkaistu. § :n mukaisesti tulevat korotukset siltä osin
16733: kuin vastaavien sijoitusten tuotto ei niihin
16734: 13 § riitä.
16735: Tämän lain mukaisten eläkkeiden ja muiden Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella
16736: etuuksien kustannuksista vastaavat maatalous- tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo-
16737: yrittäjien eläkelaitos ja valtio. Maatalousyrittä- tena ennakkona määrä, joka vastaa valtion 1
16738: jien eläkelaitoksen kustannettava osuus muo- momentin mukaisena osuutena suoritettavaksi
16739: dostuu eläkelaitoksen saamista vakuutusmak- arvioitua määrää.
16740: suista, joista on vähennetty eläkelaitoksen koh- Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa maa-
16741: tuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista. talousyrittäjien eläkelaitoksen esityksestä ne pe-
16742: Muilta osin valtio vastaa eläkkeiden ja muiden rusteet, joiden mukaan lasketaan 1 momentissa
16743: 4 N:o 181
16744:
16745: tarkoitetut kohtuulliset hoitokulut sekä 1 ja 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä
16746: momentissa tarkoitettu sijoitusten tuotto. Mi- kuuta 1982.
16747: nisteriö antaa myös tarkemmat ohjeet tämän Tämän lain 13 §: ää sovelletaan ensimmäisen
16748: pykälän soveltamisesta. kerran vahvistettaessa valtion osuus vuodelta
16749: 1981.
16750:
16751:
16752: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
16753:
16754:
16755: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
16756: Pääministeri
16757: MAUNO KOIVISTO
16758:
16759:
16760:
16761:
16762: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
16763: N:o 181 5
16764:
16765: Liite
16766:
16767:
16768:
16769:
16770: Laki
16771: maatalousyrittäjien eläkelain 12 ja 13 §:n muuttamisesta
16772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16773: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain ( 467 /69)
16774: 13 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla
16775: (511/71), sekä
16776: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä toukokuuta 1976
16777: annetulla lailla (391/76), uusi 5 momentti seuraavasti:
16778:
16779: Voimassa oleva laki Ehdotus
16780: 12 §
16781:
16782: Maatalousyrittäjän hakiessa 4 §:n 1 momen-
16783: tissa tarkoitettua vapautusta vakuuttamisvelvol-
16784: lisuudesta tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua
16785: muutosta eläkelaitos voi keskeyttää vakuutus-
16786: maksun perinnän, kunnes vapautushakemus tai
16787: muutoksenhaku on käsitelty. Kun maatalous-
16788: yrittäjä hakee työkyvyttömyyseläkettä, voi elä-
16789: kelaitos niin ikään keskeyttää perinnän, kunnes
16790: hakemus on ratkaistu.
16791: 13 § 13 §
16792: Vaitio suorittaa vuosittain maatalousyrittä· Tämän lain mukaisten eläkkeiden ja muiden
16793: jien eläkelaitokselle avustuksena puolet tähän etuuksien kustannuksista vastaavat maatalous-
16794: lakiin perustuvista eläkkeistä ja muista etuuk- yrittäjien eläkelaitos ja valtio. Maatalousyrittä-
16795: sista, joihin tällöin ei kuitenkaan lueta 11 § :n jien eläkelaitoksen kustannettava osuus muo-
16796: 1 momentin mukaisia etuuksia. Jos eläkelai- dostuu eläkelaitoksen saamista vakuutusmak-
16797: toksen saarnat vakuutusmaksut ja sijoitusten suista, joista on vähennetty eläkelaitoksen koh-
16798: tuotto sekä edellä sanottu avustus yhteensä tuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotoista.
16799: eivät riitä tämän lain mukaisiin etuuksiin ja Muilta osin valtio vastaa eläkkeiden ja muiden
16800: eläkelaitoksen muihin kuluihin, maksaa valtio etuuksien kustannuksista. Vakuutusmaksuina
16801: avustuksena myös puuttuvan määrän. ei oteta huomioon niitä maksamatta jääneitä
16802: vakuutusmaksuja, jotka on jätetty ulosottotoi-
16803: min perittäviksi tai valvottu konkurssissa.
16804: Tätä pykälää sovellettaessa ei oteta huo-
16805: mioon 11 §:n 1 momentin mukaista eläketur-
16806: vaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin eläk-
16807: keisiin luetaan kuitenkin 11 §:n 1 momentin
16808: mukaisiin eläkkeisiin työntekijäin eläkelain 9
16809: §:n mukasesti tulevat korotukset siltä osin
16810: kuin vastaavien sijoitusten tuotto ei niihin
16811: riitä.
16812: Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella
16813: tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo- tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo-
16814: tena ennakkona määrä, joka vastaa valtion 1 tena ennakkona määrä, joka vastaa valtion 1
16815: 168100486A
16816: 6 N:o 181
16817:
16818: Voimassa oleva laki Ehdotus
16819: momentin mukaisena avustuksena suoritetta- momentin mukaisena osuutena suoritettavaksi
16820: vaksi arvioitua määrää. arvioitua määrää.
16821: Sosiaali- ;a terveysministeriö vahvistaa maa-
16822: talousyrittäjien eläkelaitoksen esityksestä ne pe-
16823: rusteet, ioiden mukaan lasketaan 1 momentissa
16824: tarkoitetut kohtuulliset hoitokulut sekä 1 ;a 2
16825: momentissa tarkoitettu si;oitusten tuotto. Mi-
16826: nisteriö antaa myös tarkemmat oh;eet tämän
16827: pykälän soveltamisesta.
16828: Tämä laki tulee voimaan päivänä
16829: kuuta 1982.
16830: Tämän lain 13 §:ää sovelletaan ensimmäisen
16831: ke"an vahvistettaessa valtion osuus vuodelta
16832: 1981.
16833: 1981 vp. n:o 182
16834:
16835:
16836:
16837:
16838: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten
16839: erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta annetun lain muut·
16840: tamisesta
16841:
16842:
16843:
16844: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16845:
16846: Esityksessä ehdotetaan selvennettäväksi kehi- erityishuollon toimintayksiköt saatetaan yksi-
16847: tysvammaisten erityishuollosta annetun lain tyisten valtionapulaitosten toimiehtosopimus-
16848: voimaanpanosta annetun lain säännöksiä siten, lain mukaisen sopimusjärjestelmän piiriin rin-
16849: että yksityisten erityishuollon toimintayksiköi- nastamalla kunnan tai kuntainliiton näille
16850: den palveluksessa oleville henkilöille taataan toimintayksiköille suorittama korvaus valtion-
16851: sama eläketurva kuin heillä oli ennen kehitys- apuun.
16852: vammaisten erityishuollosta annetun lain voi- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
16853: maantuloa. vuoden 1982 alusta.
16854: Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että yksityiset
16855:
16856:
16857:
16858:
16859: PERUSTELUT
16860:
16861: 1. Nykyinen tilanne ja varoista suoritettavista eläkkeistä annetussa
16862: ehdotetut muutokset laissa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan muut yk-
16863: sityiset erityishuollon toimintayksiköt eivät
16864: Yksityisten erityishuollon toimintayksiköi- enää saa valtiolta suoraan rahoitustukea. Nä-
16865: den palveluksessa olevien henkilöiden eläke- mä tuottavat kehitysvammaisten erityishuollos-
16866: turvan järjestämistä koskeva säännös sisältyy ta annetun lain 10 §:n mukaisin sopimuksin
16867: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain palveluja kunnille ja kuntainliitoille ja saavat
16868: voimaanpanosta annetun lain ( 520/77), jäl- rahoituksensa korvauksista, jotka kunnat ja
16869: jempänä voimaanpanolaki, 13 §:ään. kuntainliitot palveluista suorittavat. Näiden
16870: Yksityisten erityishuollon toimintayksiköiden toimintayksiköiden palveluksessa olevien hen-
16871: henkilökunnan eläkkeisiin on ennen kehitys- kilöiden eläkeoikeudellinen asema oli tarkoi-
16872: vammaisten erityishuollosta annetun lain tus säilyttää ennallaan kehitysvammaisten eri-
16873: ( 519/77) voimaantuloa sovellettu eräistä val- tyishuollosta annetun lain voimaantultua. Tä-
16874: tion varoista suoritettavista eläkkeistä annet- mä ilmenee voimaanpanolain 13 §: n peruste-
16875: tua lakia ( 382/69). Kehitysvammaisten eri- luista, joissa Rinnekotia koskevan maininnan
16876: tyishuollosta annetun lain ja sen voimaanpano- jälkeen todetaan: "Jotta vastaava mahdolli-
16877: lain nojalla suoritetaan yksityisistä erityis- suus olisi myös muilla yksityisillä erityishuol-
16878: huollon toimintayksiköistä ainoastaan Rinne- lon toimintayksiköillä, joiden henkilökunta
16879: kotisäätiön omistamalle Rinnekodin keskuslai- kuuluu mainitun lain soveltamisalan piiriin, eh-
16880: tokselle suoraan valtion varoista valtionosuutta dotetaan asiasta nimenomaisia säännöksiä la-
16881: käyttökustannuksiin. Siten myös sen henkilö- . "
16882: kim.
16883: kunta on säilyttänyt asemansa eräistä valtion Järjestelyn toteuttamiseksi sisällytettiin voi-
16884: 168100902R
16885: 2 N:o 182
16886:
16887: maanpanelakiin saannös, jonka mukaan yksi- palvelussuhteen ehtojen vahvistamiseksi. Suo-
16888: tyisen erityishuollon toimintayksikön palveluk- raan mainitun lain nojalla toimiehtosopimus-
16889: sessa olevaan henkilöön sovelletaan, mitä eräis- järjestelmän piiriin kuuluvat toisaalta sellaiset
16890: tä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä yksityiset yhteisöt ja laitokset, jotka lain nojalla
16891: annetussa laissa säädetään valtionapulaitoksen ovat oikeutettuja saamaan palkkausmenoihinsa
16892: palveluksessa olevasta henkilöstä. Lisäksi edel- valtionapua, ja toisaalta sellaiset, joiden saa-
16893: lytetään, että toimintayksikön ylläpitäjä on an- ma harkinnanvarainen valtionapu on vähintään
16894: tanut valtiokenttorille sitoumuksen eläkekus- puolet niiden palkkaus- ja eläkemenojen yh-
16895: tannusosuuden suorittamisesta. Tämän sään- teismäärästä ja joiden palveluksessa on vähin-
16896: nöksen soveltamisen suhteen on syntynyt eräi- tään 50 päätoimista toimihenkilöä. Edellytyk-
16897: tä ongelmia muun muassa lain edellyttämän senä neuvottelujärjestelmään kuulumiselle on
16898: eläkekustannusosuuden suorittamisessa ja sitä siten aina se, että asianomainen toimintayk-
16899: koskevan sitoumuksen antamisessa valtiokont- sikkö saa valtionapua.
16900: torille. Edellä selostetun mukaisesti saa kehitysvam-
16901: Edellä esitetyn perusteella voimaanpanelain maisten erityishuollosta annetun lain voimaan-
16902: 13 § :n sanamuotoa ehdotetaan selvennettäväksi tulon jälkeen ainoastaan Rinnekodin keskuslai-
16903: siten, että yksityisen palvelujen tuottajan pal- tos suoraan valtionosuutta käyttökustannuksiin,
16904: veluksessa olevalla henkilöllä olisi edelleen oi- ja kuuluu siten toimiehtosopimuslain mukaisen
16905: keus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, sopimusjärjestelmän piiriin. Muut yksityiset
16906: työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen sa- erityishuollon toimintayksiköt ovat jääneet toi-
16907: mojen säännösten mukaan kuin virka- tai työ- miehtosopimusjärjestelmän ulkopuolelle, koska
16908: suhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Tällai- ne eivät saa valtionapua.
16909: sen henkilön kuoltua suoritettaisiin hänen jäl- Yksityiset erityishuollon toimintayksiköt oli-
16910: keensä valtion varoista perhe-eläkettä samojen vat vuoden 1977 loppuun saakka valtionapua
16911: säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa saavia laitoksia. Tällöin muun muassa laitos-
16912: valtioon olleen henkilön jälkeen. ten henkilökunnasta aiheutuvat palkkaus- ja
16913: Työnantaja olisi ehdotetun 13 § :n 3 mo- eläkemenot sekä muut kustannukset luettiin
16914: mentin mukaan velvollinen vuosineljänneksit- valtionapuun oikeuttaviksi kustannuksiksi, mi-
16915: täin suorittamaan valtiolle eläkekustannusosuu- käli henkilökunnan palkkaus- ja eläke-edut,
16916: den, jonka määrä on 12,5 prosenttia edellä mai- luontaisedut huomioon ottaen eivät ylittäneet
16917: nituille henkilöille maksetuista palkoista. Tä- niitä etuja, jotka valtion vastaavanlaisista teh-
16918: mä eläkekustannusosuus tulisi olemaan sama tävistä suoritettiin.
16919: kuin sellaisen eräistä valtion varoista suoritet- Yksityisten erityishuollon toimintayksiköiden
16920: tavista eläkkeistä annetun lain mukaisen eläke- saattamiseksi yksityisten valtionapulaitosten
16921: järjestelmän piiriin kuuluvan toimintayksikön toimiehtosopimuslain mukaisen sopimusjärjes-
16922: lopullinen eläkekustannusosuus, jonka saama telmän piiriin ehdotetaan voimaanpanelakiin
16923: valtionapu on 50 prosenttia. Tämä prosentti- lisättäväksi uusi 13 a §. Ehdotuksen mukaan
16924: määrä puolestaan vastaa kehitysvammaisten korvaus, jonka kunta tai kuntainliitto suorittaa
16925: erityishuollosta annetun lain mukaista kuntien kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
16926: ja kuntainliittojen keskimääräistä valtionosuus- lain 10 § :n 1 momentissa tarkoitettuja palve-
16927: prosenttia. Eläkekustannusosuus tulee maksaa luja tuottavalle yksityiselle erityishuollon toi-
16928: valtiokonttorille, joka huolehtisi käytännössä mintayksikölle sanotun lain mukaisesti, katso-
16929: edelleen eläketurvaa koskevista asioista, vuosi- taan yksityisen valtionapulaitoksen toimiehto-
16930: neljänneksittäin kunkin vuosineljänneksen päät- sopimuslaissa tarkoitetuksi lakisääteiseksi val-
16931: tymistä seuraavan kuukauden aikana. tionavuksi sellaisen edellä tarkoitetun yksityi-
16932: Säännös koskisi sellaisia yksityisiä erityis- sen erityishuollon toimintayksikön osalta, joka
16933: huollon toimintayksiköitä, joihin kehitysvam- ennen kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
16934: maisten erityishuollosta annetun lain voimaan tun lain voimaantuloa on ollut tai olisi ollut
16935: tullessa on sovellettu eräistä valtion varoista oikeutettu lain nojalla saamaan palkkausmenoi-
16936: suoritettavista eläkkeistä annettua lakia. hinsa valtionapua.
16937: Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtoso- Yksityisten erityishuollon toimintayksiköiden
16938: pimuslaissa ( 238/79) säädetään neuvottelujär- henkilökunnan eläketurva ja palvelussuhteen
16939: jestelmästä valtionapulaitosten toimihenkilöiden ehtoja koskeva sopimusmenettely ehdotetaan
16940: N:o ,182 3
16941:
16942: säänneltäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon 3. Voimaan t u 1 o
16943: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun laki-
16944: ehdotuksen periaatteiden mukaisesti. Lakieh- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1
16945: dotus sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon päivästä tammikuuta 1982. Kun voimassa ole-
16946: suunnittelua ja valtionosuutta koskevan lain- van 13 § :n soveltamisessa on ilmennyt ongel-
16947: säädännön uudistamisesta 18 päivänä kesäkuuta mia kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
16948: 1981 annettuun hallituksen esitykseen (hall. lain voimaantulosta lähtien, ehdotetaan 13 § :n
16949: es. 101/81 vp.). 1 ja 2 momenttia sovellettavaksi yksityisen
16950: erityishuollon toimintayksikön henkilökunnan
16951: eläketurvaan jo 1 päivästä tammikuuta 1978.
16952: 2. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t Vuosien 1978-1981 osalta ei ehdotuksen
16953: vaikutukset 13 § :n 3 momentissa tarkoitetun tai eräistä
16954: valtion varoista suoritettavista eläkkeistä anne-
16955: Ehdotuksen mukaan työnantaja olisi velvolli- tun lain 6 §: n mukaisen eläkekustannusosuu-
16956: nen suorittamaan valtiolle eläkekustannusosuu- den periminen olisi kuitenkaan kohtuullista eikä
16957: den, jonka määrä on 12,5 prosenttia makse- tarkoituksenmukaista, minkä vuoksi eläkekus-
16958: tuista palkoista. Yksityisiä erityishuollon toi- tannusosuuden suorittamisvelvollisuuden ehdo-
16959: mintayksiköitä, Rinnekotia lukuun ottamatta, tetaan alkavan vasta tämän lain voimaantulosta.
16960: joita eläkejärjestelmä tulisi koskemaan, on 9. Rinnekodin keskuslaitokseen, joka ainoana
16961: Niiden palveluksessa on noin 250 työntekijää. yksityisenä erityishuollon toimintayksikkönä on
16962: Työntekijöiden keskimääräinen palkka, josta saanut suoraan valtionosuutta käyttökustannuk-
16963: eläkekustannusosuus määrätään, on noin 41 000 siin voimaanpanolain 8 ja 9 § :n nojalla, sovel-
16964: markkaa. Vuosittaisen eläkekustannusosuuden lettaisiin 13 §: ää kuitenkin vasta 1 päivästä
16965: määräksi tulisi kaikkien eläkejärjestelmien piiriin tammikuuta 1984. Tästä ajankohdasta lu-
16966: tulevien uusien toimintayksiköiden osalta noin kien ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon
16967: 1 050 000 markkaa. Tämän eläkekustannus- suunnittelua ja valtionosuutta koskevan lain-
16968: osuuden rahoitus tapahtuisi kuntien ja kuntain- säädännön uudistamisesta annetun hallituksen
16969: liittojen maksamien korvausten kautta, joihin esityksen mukaisesti myös Rinnekodin keskus-
16970: kunnat ja kuntainliitot saisivat kantokykyluo- laitoksen rahoitus järjestettäväksi kuntien ja
16971: kituksen mukaisen valtionosuuden. Kun keski- kuntainliittojen kautta.
16972: määräinen valtionosuusprosentti on noin 50,
16973: rahoitettaisiin eläkejärjestelmä puoleksi valtion Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16974: ja puoleksi kuntien ja kuntainliittojen varoista. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16975:
16976:
16977:
16978: Laki
16979: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta
16980:
16981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16982: muutetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta 23 päivänä
16983: kesäkuuta 1977 annetun lain (520/77) 13 § sekä
16984: lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
16985: 13 § myys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin
16986: Jos yksityiseen erityishuollon tOlmmta- samojen säännösten mukaan kuin virka- tai
16987: yksikköön on kehitysvammaisten erityishuol- työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
16988: losta annetun lain voimaan tullessa sovellettu Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön
16989: eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä valtion
16990: annettua lakia (382/69), toimintayksikön pal- varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin samojen
16991: veluksessa olevalla henkilöllä on oikeus valtion säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhtees-
16992: varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttö- sa valtioon olleen henkilön jälkeen.
16993: 4 N:o 182
16994:
16995: Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksityinen ehtosopimuslaissa (238/79) tarkoitetuksi laki-
16996: erityishuollon toimintayksikkö on velvollinen sääteiseksi valtionavuksi.
16997: vuosineljänneksittäin kunkin vuosineljänneksen
16998: päättymistä seuraavan kuukauden aikana
16999: maksamaan valtiolle eläkekustannusosuuden, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17000: jonka määrä on 12,5 prosenttia 1 momentissa kuuta 1982.
17001: tarkoitetuille henkilöille maksetuista palkoista. Tämän lain 13 §:n 1 ja 2 momenttia sovel-
17002: letaan sen 1 momentissa tarkoitetun yksityi-
17003: 13 a § sen erityishuollon toimintayksikön henkilökun-
17004: Jos kehitysvammaisten erityishuollosta anne- nan eläketurvaan kuitenkin jo 1 päivästä
17005: tun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja pal- tammikuuta 1978. Jos yksityisen erityishuollon
17006: veluja tuottava yksityinen erityishuollon toimintayksikön käyttökustannuksiin suorite-
17007: toimintayksikkö ennen mainitun lain voimaan- taan tämän lain voimaan tullessa valtionosuutta
17008: tuloa on ollut tai olisi ollut lain nojalla kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
17009: oikeutettu saamaan palkkausmenoihinsa valtion- lain voimaanpanosta annetun lain 8 ja 9 § :n
17010: apua, katsotaan kunnan tai kuntainliiton nojalla, sovelletaan toimintayksikön henkilö-
17011: toimintayksikölle kehitysvammaisten erttyts- kunnan eläketurvan järjestämiseen tämän lain
17012: huollosta annetun lain nojalla suorittama 13 §:ää kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta
17013: korvaus yksityisten valtionapulaitosten toimi- 1984.
17014:
17015:
17016: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
17017:
17018:
17019: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
17020: Pääministeri
17021: MAUNO KOIVISTO
17022:
17023:
17024:
17025:
17026: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
17027: N:o 182 5
17028:
17029: Liite
17030:
17031:
17032:
17033:
17034: Laki
17035: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta
17036:
17037: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17038: muutetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta 23 päivänä
17039: kesäkuuta 1977 annetun lain (520/77) 13 § sekä
17040: lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
17041:
17042: Voimassa oleva laki Ehdotus
17043:
17044: 13§ 13§
17045: Mitä eräistä valtion varoista suoritettavista Jos yksityiseen erityishuollon toiminta-
17046: eläkkeistä annetussa laissa (382/69) säädetään yksikköön on kehitysvammaisten erityishuol-
17047: valtionapulaitoksen palveluksessa olevasta hen- losta annetun lain voimaan tullessa sovellettu
17048: kilöstä, sovelletaan edelleen yksityisten erityis- eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä
17049: huollon toimintayksikön palveluksessa oleviin annettua lakia (382 /69), toimintayksikön pal-
17050: henkilöihin, jos sanottua lakia on heihin so- veluksessa olevalla henkilöllä on oikeus valtion
17051: vellettu kehitysvammaisten erityishuollosta an- varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttö-
17052: netun lain voimaantullessa ja toimintayksikön myys- ;a työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin
17053: ylläpitäjä on antanut valtiokoottorille sitoumuk- samojen säännösten mukaan kuin virka- tai
17054: sen ensin mainitun lain mukaisen eläkekustan- työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
17055: nusosuuden suorittamisesta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön
17056: Mitä 1 momentissa on säädetty sitoumuksesta kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä valtion
17057: ei sovelleta, milloin yksityisen erityishuollon varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin samojen
17058: toimintayksikön käyttökustannuksiin suorite- säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhtees-
17059: taan valtionosuutta 8 tai 9 § :n nojalla. sa valtioon olleen henkilön jälkeen.
17060: Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksityinen
17061: erityishuollon toimintayksikkö on velvollinen
17062: vuosineljänneksittäin kunkin vuosineljänneksen
17063: päättymistä seuraavan kuukauden aikana
17064: maksamaan valtiolle eläkekustannusosuuden,
17065: jonka määrä on 12,5 prosenttia 1 momentissa
17066: tarkoitetuille henkilöille maksetuista palkoista.
17067:
17068: 13 a §
17069: Jos kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
17070: tun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja pal-
17071: veluja tuottava yksityinen erityishuollon
17072: toimintayksikkö ennen mainitun lain voimaan-
17073: tuloa on ollut tai olisi ollut lain nojalla
17074: oikeutettu saamaan palkkausmenoihinsa valtion-
17075: apua, katsotaan kunnan tai kuntainliiton
17076: toimintayksikölle kehitysvammaisten erityis-
17077: huollosta annetun lain nojalla suorittama
17078: korvaus yksityisten valtionapulaitosten toimi-
17079: ehtosopimuslaissa (238/79) tarkoitetuksi laki-
17080: sääteiseksi valtionavuksi.
17081:
17082: 168100902R
17083: 6 N:o 182
17084:
17085: Voimassa oleva laki Ehdotus
17086:
17087: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17088: kuuta 1982.
17089: Tämän lain 13 §:n 1 ja 2 momenttia sovel-
17090: letaan sen 1 momentissa tarkoitetun yksityi-
17091: sen erityishuollon toimintayksikön henkilökun-
17092: nan eläketurvaan kuitenkin jo 1 päivästä
17093: tammikuuta 1978. Jos yksityisen erityishuollon
17094: toimintayksikön käyttökustannuksiin suorite-
17095: taan tämän lain voimaan tullessa valtionosuutta
17096: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
17097: lain voimaanpanosta annetun lain 8 ja 9 §:n
17098: nojalla, sovelletaan toimintayksikön henkilö-
17099: kunnan eläketurvan järjestämiseen tämän lain
17100: 13 §:ää kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta
17101: 1984.
17102: 1981 vp. n:o 183
17103:
17104:
17105:
17106:
17107: Hallituksen esitys Edqskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain
17108: ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mu-
17109: kaisen vakuutusmaksun väliaikaisesta alentamisesta vuonna 1982
17110:
17111:
17112:
17113:
17114: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17115:
17116: Esityksessä ehdotetaan työntekijäin eläkelain heutuva vastuuvajaus kuoletettaisiin vuosina
17117: ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki- 1983-1985.
17118: jäin eläkelain mukaisia vakuutusmaksuja alen- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
17119: nettaviksi väliaikaisesti vuodeksi 1982. Samal- tykseen vuodelle 1982.
17120: la ehdotetaan, että maksujen alentamisesta ai-
17121:
17122:
17123:
17124:
17125: PERUSTELUT
17126:
17127: 1. Nykyinen tilanne ja ehdote- vuonna 1979 (918/78). Alennus oli 0,5 pro-
17128: tut muutokset senttiyksikköä, josta aiheutunut vastuuvajaus
17129: säädettiin kuoletettavaksi vuosina 1980-1982.
17130: Työntekijäin eläkelain (395/61), TEL) mu- Lisämaksun suuruus oli vuosina 1980 ja
17131: kaista vakuutusmaksua on alennettu sen vakuu- 1981 kumpanakin vuonna 0,1 prosenttia ja
17132: tusmatemaattisesti lasketusta tasosta erillisillä vuonna 1982 0,3 prosenttia TEL:n ja LEL:n
17133: laeilla kaksi kertaa. Vuonna 1978 maksua alen- alaisista työntekijäin palkoista.
17134: nettiin yhdellä prosenttiyksiköllä taloudellisen Sosiaali- ja terveysministeriö on 24 päivänä
17135: kehityksen turvaamisesta annetun lain ( 1066/ kesäkuuta 1981 tekemällään päätöksellä vah-
17136: 77) perusteella. Tässä yhteydessä alennettiin vistanut TEL:n mukaiseksi vuoden 1982 mak-
17137: myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- sutasoksi 12,6 prosenttia, jonka lisäksi olisi pe-
17138: tekijäin eläkelain (134/62, LEL) mukaista va- rittävä edellä mainittuja lisämaksuja 0,5 pro·
17139: kuutusmaksua. Maksujen alentamisesta johtu- senttia. LEL:n mukaiseksi maksutasoksi vuo-
17140: neet vastuuvajaukset säädettiin kuoletettaviksi den 1981 jälkeen on vahvistettu 25 päivänä
17141: vuosina 1979-1983 perimällä vakuutuksen- syyskuuta 1981 tehdyllä sosiaali- ja terveysmi-
17142: ottajilta lisämaksua, jonka suuruus oli kunakin nisteriön päätöksellä 12,5 prosenttia, jonka li-
17143: vuonna 0,2 prosenttia TEL:n ja LEL:n alai- säksi edellä mainittuja lisämaksuja olisi perit-
17144: sista työntekijäin palkoista (1097-1099/77). tävä 0,5 prosenttia.
17145: Vuonna 1979 maksualennus toteutettiin lailla Työllisyyden edistämiseksi ja välillisten työ.
17146: työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työsuh- voimakustannusten alentamiseksi ehdotetaan,
17147: teissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen että TEL:n ja LEL:n mukaista vakuutusmaksua
17148: vakuutusmaksun väliaikaisesta alentamisesta alennettaisiin vuonna 1982 väliaikaisesti 0,7
17149: 168101032X
17150: 2 N:o 183
17151:
17152: prosenttiyksiköllä. Tästä aiheutuva vastuuvajaus nyt ehdotettua vakuutusmaksuvelvollisuuden
17153: ehdotetaan kuoletettavaksi vuosina 1983-1985 siirtoa ei kuitenkaan ole tarkoitus ulottaa kos-
17154: perittävillä lisämaksuilla. Sosiaali- ja terveys- kemaan sanottujen lakien mukaisia vakuutus-
17155: ministeriö vahvistaisi lisämaksujen prosentti- maksuja, lakiin ehdotetaan otettavaksi tästä eri-
17156: määrät SiJten, että prosenntiluikujen yhteismää-
17157: 1 tyinen säännös. Lisäksi ehdotetaan, että so-
17158: rä olisi 0,7. Järjestelyllä on tarkoitus mah- siaali- ja terveysministeriölle annettaisiin val-
17159: dollistaa 1isämalksujen j.alkautuminen siten, tuudet antaa tarkempia määräyksiä lain sovel-
17160: että ne mahdollisimman hyvin tukisivat tulevaa tamisesta.
17161: kansantalouden kehitystä ja tasoittaisivat va-
17162: kuuttrsmaburnsi:ttrsta.
17163: Lopulrttren TEL:rr rnukainerr vakuutusmabu 2·. V o i nra·n n t u 1o
17164: olisi siterr vuorrna 198-2 12,4 prosenttia ja
17165: LEL:n mukainen vakuutusmaksu 12,3 prosent· Esitys liittyy valtion .tulo- ja menoarvioesi-
17166: tia palkoista. tykseen vuodelle 1982 ja laki ehdotetaan tule-
17167: Maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69) mu- maan voimaan vuoden 1982 alusta.
17168: kainen perusprosentti ja yrittäjien eläkelain
17169: (468/69) mukainen maksuprosentti on sidottu Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
17170: TEL:n vähimmäisehtojen mukaisen wkuutuk- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakie},dotus:
17171: sen keskimääräiseen vakuutusmaksuun. Koska
17172:
17173:
17174:
17175:
17176: Laki
17177: työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa: ty&uiiteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen
17178: vakuutusmaksun väliaikaisesta alentamisesta vuonna 1982
17179:
17180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti· siiädctään:
17181:
17182: :L §
17183: Scm estämättä~ mitä. muualla laissa on säädet- suuruus- on· sosiaali;. ja, tea:veysminisret'~n ,kuil•
17184: ty, alenn:etaan sosi~ali- ja tetveysministeriön 8 kin vuodelle erikseen vahvistafim. prosentti-
17185: .... •• ,L,._,L,_ ---~.1-- -nl~J,n--. ' 'tL~..,..,.,;,.,
17186: päivänä heinäkuuta: 1961 ann-etun• työntekijäin maara, l.Mll111nll· VtWUC:ll'~> ~·~·. yu"""w-
17187: eläkelaitt (395/61) ja; 9 päivänäe helmiktruta tailset prt!lsenJtltimåärät: on vahv~ta.var sillen,
17188: 1962 . aooetau: lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- että niiden~ yhteismääl!ih m 7/lO. R:l.~
17189: vien tyäntekijäi.o.eläkdain (134/612) perusteel- set vastaavat yhtdsesti ,sa,rtotuStt:a: va:stuUI\fajauk-
17190: la- vu~elle·1982: vshvi.MamiBSa< yleisissä; perus- se~ta nouda.t!tatm .SIOIVehu.v:in osin.,
17191: u:niltä .työ~
17192: teiss~ määräteyit työntekij~ eläkelain vähitn- jäin elälkdam 12 §:rr 1 ~manef;n; 4'·~.
17193: mäisehtojen mukaisen vnkuutuksen ja lyhytai- seltlaisena kuin SICf on 2& päivänär heinii!kuuta
17194: kaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke- 1978 · ann6tu~a. laissa. ( 593/78), on:- ·säädetty',
17195: lain, mukaista ty0nantajalt.a; perittävää v11kuu- kmllelicin siteA, että< al~ sis~
17196: tusm:aksua. voonna 1982 m'iiiliiillät joka" vastaa ly~taiikai!iis• työsuhtei'!IM ~ ~~
17197: 7/10 p.rosenttia. työnnntajan palveluk<&essa ole- eläkelai:n· mulkaiJsestiå osuö~ 'V'aiSt':M sanotuft
17198: vien työntekijäin mainittujen. lakien' mlllkaisen lain mukainen .työeläikekai&sa.
17199: vakuuta&m~ksua: ~S.fieena· olewam palkka- Mitä· edellä on tässä, laissa, säädetty, ei of6·
17200: SutnmQ~~vu0illla·1982.r Vakuutusmaksun,alen- t~huo~ valavifltdttaeSIAt~lJI&tal~
17201: tamiseat&: aiheu~- vastaa"f'rjaua.: ku~aft d.äitelaia (~7/69) j!Wi yrittäjietl. eläkelirim
17202: vuosina 1983'--1985 perimällä maksua, jooktt (468/69) mukaisia· vakuU'ttlsmaksu~
17203: N:o ,183 ·· 3
17204:
17205: Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami- 2 s
17206: sesta antaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17207: kuuta 1982.
17208:
17209:
17210: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
17211:
17212:
17213: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
17214: Pääministeri
17215: MAUNO KOIVISTO
17216:
17217:
17218:
17219:
17220: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17221: 1981 vp. n:o 184
17222:
17223:
17224:
17225:
17226: Hallituksen esitys E.duskunnalle laiksi saitausv.akumuslain
17227: 29 ja 30 c § :n muuttamisesta
17228:
17229:
17230:
17231:
17232: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17233:
17234: Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakiin ehdotetaan luovuttavaksi ennakkoilmoitusvel-
17235: otettavaksi säännös, jonka mukaan työnantaj.alle vollisuudesta terveydenhuollon järjestämisessä.
17236: voitaisiin myöntää korvausta työterveyshuollon Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
17237: järjestämisestä aiheutuneis.ta kustannuksista ha- heti sen Jälkeen, kun eduskunta on h~ynyt
17238: kemuksen myöhästym.i:sestä huolimatta. Samalla lain.
17239:
17240:
17241:
17242:
17243: PERUSTELUT
17244:
17245: 1. Nykyinen tilatule ja ~etut muutekset kansaneläkelaitos ei \lOi ..antaa ilmoitukieasa
17246: mainituista asioista minkäänlaista päätöstä. Tä-
17247: Sairausvakuutuslain (364/6.3; SVL) 29 §:n män vuoksi ennakkoilmoitusmenettelystä olisi
17248: 1 .momentin mukaan työnantajalla kuten yrittä- luovuttava tarpeettomana. Edellä esitetyn pe-
17249: jällä ja muulla omaa työtään tekevällä on oi- rusteella ehdotetaan, että ennakkoilmoitusvel-
17250: keus saada lrorvausta velvollisuudekseen sääde- vollisuutta koskevat säännökset poistettaisiin
17251: tyn tai määrätyn työterveyshuollon järjestämi- SVL:n 29 §:n .3 momeatista.
17252: sestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuulli- Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutu-
17253: sista kustannuksista. Saman pykälän 3 momen- neista kustannuksista on SVL:n .30 c §:n 1
17254: tin mukaan työnantajan järjestäessä työnteki- momentin mukaan haettava korwusta kansan-
17255: jöilleen ja heidän perheenjäsenilleen muuta eläkelaitokselta tai sosiaalivakuutustoimikun-
17256: kuin 1 momentissa tarkoitettua työterveys- nalta. Työnantajan on haettava korvausta kuu-
17257: huoltoa tai muuta terveydenhuoltoa työnantaja den kuukauden kuluessa tilikauden päättymi-
17258: saa kansaneläkelaitokselta tästä aiheutuneista sestä ja yrittäjän tai muun omaa työtään teke-
17259: tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista vän samassa ajassa kustannusten syntymisestä.
17260: korvausta. SVL:n 29 §:n 3 momentin viimei- Jos hakemus saapuu kuuden kuukauden määrä-
17261: sen lauseen mukaan korvauksen suorittamisen ajan jälkeen, hakemus on hylättävä. SVL:n
17262: edellytyksenä on kuitenkin, että työnantaja on .30 § :n .3 ·momentissa olevaa säännöstä, jonka
17263: ennakolta ilmoittanut kansanelä:kdaito.ks:elle mukaan on mahdollista myöntää päivärahaetuus
17264: näiden palvelujen järjestämisestä. Jollei ennak- hakemuksen myöhästymisestä huolimatta, ei
17265: koilmoitusta ole tehty, hakemus on hylättävä voida soveltaa työterveyshuollon järjestämisestä
17266: ilmoitettavien kustannusten osalta. aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
17267: Ilmoituksen tarkoituksena on ollut tiedottaa
17268: ennakkoon kansaneläkelaitokselle mainitun toi- Työnantajille on eri tavoin tiedotettu myö-
17269: minnan aloittamisesta. Ilmoituksella ei käytän- hästymisestä aiheutuvasta seuraamuksesta. Täs-
17270: nössä ole ollut merkitystä kansaneläkelaitoksel- tä huolimatta hakemuksia on saapunut määrä-
17271: le eikä myöskään palvelujen järjestäjälle, koska ajan jälkeen. Useimmissa tapauksissa myöhästy-
17272: 168101033Y
17273: 2 N:o 184
17274:
17275: minen on ollut vähäistä. Tällaisissa tapauksissa 2. Voimaantulo
17276: korvauksen epääminen kokonaan on kohtuu-
17277: tonta. Jotta myöhästyneiden korvaushakemus- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan heti
17278: ten ratkaisemisessa voitaisiin noudattaa samoja sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
17279: periaatteita kuin muiden SVL:n mukaisten Ehdotettua säännöstä myöhästyneiden työter-
17280: etuuksien ratkaisemisessa, ehdotetaan SVL:n veyshuollon korvaushakemusten käsittelemises-
17281: 30 c §:n 1 momenttiin otettavaksi SVL:n tä on pidettävä luonteeltaan prosessuaalisena.
17282: 30 § :n 3 momentin viimeistä virkettä vastaava Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan säännöstä
17283: säännös, jonka mukaan korvaus työterveyshuol- voidaan soveltaa myös ennen tämän lain voi-
17284: lon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista maantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin, joita
17285: voitaisiin myöntää hakemuksen myöhästymises· ei kuitenkaan ole vielä käsitelty.
17286: tä huolimatta joko kokonaan tai osittain, jo1.:
17287: sen epäämistä olisi pidettävä kohtuuttomana. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
17288: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
17289:
17290: Laki
17291: sairausvakuutuslain 29 ja 30 c §:n muuttamisesta
17292:
17293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
17294: vakuutuslain 29 §:n 3 momentti ja 30 c §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päi-
17295: vänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (745/78), näin kuuluviksi:
17296:
17297: 29 § työtään tekevän osalta kustannusten syntymi-
17298: sestä tai muutoin etuus on menetetty. Työn-
17299: Jos työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen antajan hakemukseen on liitettävä kertomus
17300: tai heidän perheenjäsenilleen muuta kuin 1 työterveyshuollon toimeenpanemisesta hake-
17301: momentissa tarkoitettua työterveyshuoltoa tai musta koskevana kautena, suunnitelma työter-
17302: muuta terveydenhuoltoa, saa työnantaja kansan- veyshuollon järjestämisestä seuraavana tilikau-
17303: eläkelaitokselta tästä aiheutuneista tarpeellisista tena sekä työsuojelutoimikunnan tai -valtuute-
17304: ja kohtuullisista kustannuksista korvausta. tun antama 29 a § :n 2 momentissa tarkoitettu
17305: lausunto tai selvitys siitä, että tämän lausun-
17306: non antamiseen on ollut mahdollisuus. Myö-
17307: 30 c § hästymisestä huolimatta korvaus voidaan myön-
17308: Edellä 29 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitet- tää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä
17309: tua korvausta haetaan kansaneläkelaitokselta on pidettävä kohtuuttomana.
17310: tai, milloin kansaneläkelaitoksen hallitus on
17311: uskonut asian sosiaalivakuutustoimikunnan
17312: ratkaistavaksi, tältä toimikunnalta kuuden kuu-
17313: kauden kuluessa työnantajan osalta tilikauden Tämä laki tulee voimaan päivänä
17314: päättymisestä sekä yrittäjän ja muun omaa kuuta 198 .
17315:
17316: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
17317:
17318:
17319: Tasavallan Presidentin estyneeenä ollessa
17320: Pääministeri
17321: MAUNO KOIVISTO
17322:
17323:
17324:
17325:
17326: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
17327: N:o 184 3
17328:
17329: Liite
17330:
17331:
17332: Laki
17333: sairausvakuutuslain 29 ja 30 c §:n muuttamisesta
17334:
17335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
17336: vakuutuslain 29 §:n 3 momentti ja 30 c §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päi-
17337: vänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (745/78), näin kuuluviksi:
17338:
17339: Voimassa oleva laki Ehdotus
17340:
17341: 29 §
17342:
17343: Jos työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen Jos työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen
17344: tai heidän perheenjäsenilleen muuta kuin 1 tai heidän perheenjäsenilleen muuta kuin 1
17345: momentissa tarkoitettua työterveyshuoltoa tai momentissa tarkoitettua työterveyshuoltoa tai
17346: muuta terveydenhuoltoa, saa työnantaja kan- muuta terveydenhuoltoa, saa työnantaja kansan-
17347: saneläkelaitokselta tästä aiheutuneista tarpeel- eläkelaitokselta tästä aiheutuneista tarpeellisista
17348: lisista ja kohtuullisista kustannuksista kor- ja kohtuullisista kustannuksista korvausta.
17349: vausta. Korvauksen suorittamisen edellytykse-
17350: nä on, että työnantaja on ennakolta ilmoitta-
17351: nut kansaneläkelaitokselle näiden palvelujen
17352: järjestämisestä.
17353:
17354:
17355: 30c S. 30 c §
17356: Edellä 29 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitet- Edellä 29 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitet-
17357: tua korvausta haetaan kansaneläkelaitokselta tua korvausta haetaan kansaneläkelaitokselta
17358: tai, milloin kansaneläkelaitoksen hallitus on tai, milloin kansaneläkelaitoksen hallitus on
17359: uskonut asian sosiaalivakuutustoimikunnan uskonut asian sosiaalivakuutustoimikunnan
17360: ratkaistavaksi, tältä toimikunnalta kuuden kuu- ratkaistavaksi, tältä toimikunnalta kuuden kuu-
17361: kauden kuluessa työnantajan osalta tilikauden kauden kuluessa työnantajan osalta tilikauden
17362: päättymisestä sekä yrittäjän ja muun omaa työ- päättymisestä sekä yrittäjän ja muun omaa
17363: tään tekevän osalta kustannusten syntymisestä työtään tekevän osalta kustannusten syntymi-
17364: tai muutoin etuus on menetetty. Työnantajan sestä tai muutoin etuus on menetetty. Työn-
17365: hakemukseen on liitettävä kertomus työterveys- antajan hakemukseen on liitettävä kertomus
17366: huollon toimeenpanemisesta hakemusta koske- työterveyshuollon toimeenpanemisesta hake-
17367: vana kautena, suunnitelma työterveyshuollon musta koskevana kautena, suunnitelma työter-
17368: järjestämisestä seuraavana tilikautena sekä tyÖ· veyshuollon järjestämisestä seuraavana tilikau-
17369: suojelutoimikunnan tai -valtuutetun antama tena sekä työsuojelutoimikunnan tai -valtuute-
17370: 29 a §:n 2 momentissa tarkoitettu lausunto tai tun antama 29 a §:n 2 momentissa tarkoitettu
17371: selvitys siitä, että tämän lausunnon antamiseen lausunto tai selvitys siitä, että tämän lausun-
17372: on ollut mahdollisuus. non antamiseen on ollut mahdollisuus. Myö-
17373: hästymisestä huolimatta korvaus voidaan myön-
17374: tää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä
17375: on pidettävä kohtuuttomana.
17376:
17377:
17378: Tämä laki tulee voimaan päivänä
17379: kuuta 198 .
17380: 1981 vp. n:o 185
17381:
17382:
17383:
17384:
17385: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väliaikaisista poik-
17386: keuksista naisten yötyökieltoa koskevista säännöksistä annetun
17387: lain 9 § :n muuttamisesta
17388:
17389:
17390:
17391: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17392:
17393: Voimassa olevaan työaikalakiin sisältyy sään- vuoden 1981 loppuun. Työneuvostolla ja 1. 6.
17394: nös, jossa kielletään, lainkohdassa mainituin 1979 sen sijaan tulleilla työsuojelupiirien työ-
17395: poikkeuksin, naisten pitäminen työssä klo 21 suojelulautakuntien poikkeuslupajaostoilla on
17396: -6 välisenä aikana työaikalain alaisissa liik- valta myöntää enintään kahdeksi vuodeksi
17397: keissä, laitoksissa ja yrityksissä. Tätä rajoitusta kerrallaan poikkeuksia työaikalakiin sisältyväs-
17398: ei kuitenkaan ole käytännössä saatettu voi- tä naisten yötyökieltoa koskevasta säännökses-
17399: maan. Aluksi valtioneuvosto työaikalakiin sisäl- tä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan nyt, että
17400: tyvän siirtymäsäännöksen perusteella lykkäsi väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyökiel-
17401: kiellon voimaantuloa vuodeksi kerrallaan. Sit- toa koskevista säännöksistä annetun lain voi-
17402: temmin naisten yötyökysymys on järjestetty massaoloaikaa jatkettaisiin edelleen vuoden
17403: määräaikaisilla poikkeuslaeilla. Voimassa oleva 1984 loppuun ja poikkeuslupamenettely pidet-
17404: poikkeuslaki ori annettu vuonna 1972 ja sen täisiin entisellään.
17405: voimassaoloa on viimeksi vuonna 1978 jatkettu
17406:
17407:
17408:
17409:
17410: PERUSTELUT
17411:
17412: 1. Nykyinen tilanne ja sekä saunoissa ja kylpylöissä kello 22:een
17413: ehdotetut muutokset asti. Työneuvostolla on työaikalain 14 §:n 3
17414: momentin nojalla lisäksi valta erityisten syiden
17415: Voimassa olevan työaikalain (604/46) 14 sitä vaatiessa, kauintaan kuudeksi kuukaudeksi
17416: §: ään sisältyy naisten yötyökieltoa koskeva kerrallaan, myöntää poikkeuksia kiellosta. Lais-
17417: säännös. Sen mukaan naisten .pitäminen työssä sa oleva kielto kohdistuu näin ollen pääasiassa
17418: työaikalain alaisissa liikkeissä, laitoksissa, yri- naisten pitämiseen kolmivuorotyössä teollisuu-
17419: tyksissä ja töissä on kielletty klo 21-6 väli- dessa.
17420: senä aikana. Säännöksestä on kuitenkin useita Naisten yötyökieltoa ei työaikalain voimaan-
17421: poikkeuksia. Tärkein niistä koskee työaikalain tullessa saatettu voimaan. Aluksi kiellon voi-
17422: 6 § :ssä tarkoitettua niin sanottua periodityö- maantuloa lykättiin työaikalain 26 §: ään ·si-
17423: tä, )ossa: säännöllinen työaika on rajoitettu kol- sältyvän siirtymäsäännöksen nojalla annetuilla
17424: men tai kahden viikon ajanjaksoa kohti. Nais- valtioneuvoston päätöksillä aina vuodeksi ker-
17425: te~. pitäminen yötyössä ·on niin ikääri. sallittua rallaan vuoden 1955 · maaliskuun loppuun;
17426: hätätyössä, kaksivuorotyössä kello yhteen asti Naisten yötyökysymystä tUtkineen komitean
17427:
17428: 168101082]
17429: 2 N:o 185
17430:
17431: (komiteanmietintö 1954: A 26) ehdotuksen 1976: 54), että yö- ja vuorotyön haittojen vä-
17432: pohjalta annettiin vuonna 1955 laki väliaikai- hentämiseksi tarpeelliset toimenpiteet olisi pe-
17433: sista poikkeuksista naisten yötyökieltoa koske- riaatteessa kohdistettava samanlaisina yö- ja
17434: vista säännöksistä (43/55). Tähän poikkeusla- vuorotyötä tekeviin työntekijöihin sukupuoles-
17435: kiin sisältyneen säännöksen mukaan sitä sovel- ta riippumatta, joskin äitiyssuojelunäkökohdat
17436: lettaessa oli pyrittävä siihen, että yötyötä suo- aiheuttavat naistyöntekijäryhmään kohdistuvaa
17437: rittavien naisten lukumäärä asteittain pienenee. erityissuojelun tarvetta.
17438: Väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyö- Vuodesta 1964 lähtien naisten yötyötä var-
17439: kieltoa koskevista säännöksistä annetun lain ten myönnettyjen poikkeuslupien käsittämä
17440: voimassaoloaikaa pidennettiin sittemmin lain työntekijämäärä on kehittynyt seuraavasti:
17441: sisältöä muuttamatta vuosina 19.?9, 1964 ja
17442: 1968 annetullia laeilla (342/59, 552/64 ja 1964 10 896 1973 28 628
17443: 725/68) aina vuoden 1972 loppuun. 1968 10 042 1974 31 445
17444: Nykyisen väliaikaisista poikkeuksista nais- 1972 23 876 1977 24 202
17445: ten yötyökieltoa koskevista säännöksistä vuon- 1981 25 230 (31. 7. 1981)
17446: na 1972 annetun lain (955/72) voimassaoloa
17447: on jatkettu vuosina 1976 ja 1978 annetullia Yötyötä varten oli heinäkuun lopussa 1981
17448: laeilla (1049/76 ja 1068/78) vuoden 1981 voimassa olleita poikkeuslupia toimiaJoittain
17449: loppuun. Näiden poikkeuslakien mukaan työ- seuraavasti:
17450: neuvostolle kuulunut oikeus luvan myöntämi-
17451: seen on työneuvostosta annetun lain muuwimi- Toimiala Naisten
17452: sesta annetulla lailla (26/79) siirretty 1. 6. luku
17453: 1979 lukien työsuojelupiirien työsuojelulauta- Elintarviketeollisuus, juomien valmistus 3 012
17454: kuntien poikkeuslupajaostojen tehtäviksi. Työ- Tekstiiliteollisuus ............... . 3 389
17455: neuvosto toimii poikkeuslupa-asioissa muutok- Puutavarateollisuus ............. . 3192
17456: senhakuelimenä. Paperiteollisuustuotteiden valmistus,
17457: Vuoden 1972 laista puuttuu vuoden 1955 graafinen tuotanto ............. . 8 700
17458: lakiin sisältynyt lausuma, jonka mukaan oli Kemian teollisuus . . . . . . . . . . . . ... . 2 466
17459: pyrittävä siihen, että yötyötä suorittavien nais- Saven-, lasin- ja kivenjalostusteollisuus 834
17460: ten lukumäärä asteittain pienenisi. Eduskunta- Metallin perusteollisuus ........... . 581
17461: käsittelyssä lakiin toisaalta lisättiin säännös, Metallituote- ja koneteollisuus ..... . 1043
17462: jonka mukaan naisella, jota lain nojalla anne- (Teollisuus yhteensä) ............ . 23 217
17463: tun työneuvoston päätöksen perusteella pide- Kaivostoiminta, uitto ........... . 122
17464: tään työntekijänä työssä yön aikana, on synny- Muut alat (puhtaanapito, palotoiminta) 1891
17465: tyksen vuoksi oikeus olla poissa työstä enin-
17466: Yhteensä 25 230
17467: tään 12 kuukauden ajan työsopimussuhteen
17468: lakkaamatta. Lakiin lisättiin myös säännös, jon-
17469: ka mukan sosiaali- ja terveysministeriö voi tar- Luvista noin 20 % koskee alle kymmenen
17470: vittaessa vahvistaa ne perusteet, jotka työpai- työntekijän yrityksiä. ·
17471: kan on täytettävä työpaikkaterveydenhuollon ja Naisten yötyötä koskevan kiellon ja poik~
17472: työhön liittyvien muiden sosiaalisten ja tervey- keuslupamenettelyn ulkopuolella on aloja, joilla
17473: dellisten olojen sekä lasten päivähoidon suh- toiminta jatkuu myös yön. aikana ja joilla myös
17474: teen, ennen kuin poikkeus voidaan myöntää. naiset työskentelevät. Näillä aloilla yötyössä ole-
17475: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna vien naisten kokonaismäärästä ei ole käytettä-
17476: 1975 toimikunnan kartoittamaan yö- ja vuoro- vissä tarkkoja tilastotietoja. Työaikalaissa tar-
17477: työssä työntekijöille aiheutuvia terveydellisiä ja koitettua yötyötä tekevien naisten kokonais-
17478: sosiaalisia haittoja, harkitsemaan näiden hait- määrä ei siis ole erikseen tarkoin selvitettä-
17479: tojen poistamiseksi ja vähentämiseksi tarpeelli· vissä. Karkeana arviona sen voidaan esittää ole-
17480: sia vaihtoehtoisia toimenpiteitä, tekemään van 150 000-200 000.
17481: asiasta tarpeelliset ehdotukset sekä laatimaan Vuoden 1972 eduskuntakäsittelyssä lakiin
17482: selvitystyön edellyttämät lakiehdotukset naisten lisätyn säännöksen nojalla sosiaali- ja terveys-
17483: yötyökieltoa koskeviksi järjestelyiksi. Toimi- ministeriö antoi vuonna 1975 päätöksen eräistä
17484: kunta katsoi mietinnössään (kol)liteanmietintö naisten yötyötä koskevista perusteista (223/
17485: N:o ~85
17486:
17487: 75). Päätös sisältää määräyksiä muun muassa vista säännöksistä annetun lain voimassaoloa
17488: työpaikkaterveydenhuollosta, työpaikkaruokai- jatkettaisiin yötyökysymyksen kokonaisjärjeste-
17489: lusta, työmatkakuljetuksista, työntekijöiden ter- lyn valmisteluun tarvittavalla ajalla eli vuoden
17490: veystarkastuksista ja elpymisjärjestelyistä. 1984 loppuun saakka ja tätä koskeva muutos
17491: Hakiessaan edellä tarkoitetulta poikkeuslu- _ tehtäisiin lain 9 § :n 1 momenttiin. Hallituk-
17492: pajaostolta poikkeuslupaa työnantajan tulee sel- sen tarkoituksena on tämän lakiesityksen anta-
17493: vittää yötyön olosuhteita. Näiden tulee sosiaali- misen lisäksi asettaa selvittelyelin tutkima;;tn
17494: ja terveysministeriön päätöksen mukaan täyttää naisten yötyöhön liittyviä kysymyksiä ja teke-
17495: tietyt edellytykset eli päätöksen ja sen sovelta- mään tarpeelliset ehdotukset mahdollisiksi lain-
17496: misesta annettujen lähempien öhjeiden noudat- säädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi. Kyseisen
17497: taminen on asetettu edellytykseksi poikkeuslu- selvittelyelimen työn on tarkoitus olla valmiina
17498: van myöntämiselle. Aikaisempaan tilanteeseen ennen nyt annettavan lain voimassaolaajan
17499: verrattuna yötyöolosuhteissa on havaittu muu- päättymistä.
17500: toksia. Muun muassa yöllä avoinna olevat työ-
17501: paikkatUokalat ovat yleistyneet. Lasten päivä-
17502: hoidon järjestämistä vuosina 1981-1985 kos- 2. Esityksen taloudelliset
17503: kevan valtakunnallisen suunnitelman mukaan vaikutukset
17504: valtic>nosuuteen oikeuttavia päivähoitopaikkoja
17505: on vuoden 1981 lopussa yhteensä 137 500. Ehdotetulla lainmuutoksella ei ole valtion-
17506: Päivähoidon tarpeeksi kunnat ovat arvioineet taloudellisia vaikutuksia.
17507: 272 700 paikkaa. Vuoden 1980 lopussa ilta- ja
17508: yöhoitoa tarvitseville lapsille oli paikkoja
17509: 1 600. Ilta- ja yöhoidon tarpeen kunnat ovat 3. Voimaantulo
17510: arvioineet olevan 9 200 paikkaa.
17511: Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuo- Väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyö-
17512: delta 1978 eduskunta kiinnitti huomiota kieltoa koskevista säännöksistä annetun lain
17513: yö- ja vuorotyöntekijöiden suureen määrään, voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi kol-
17514: jota tulisi kaikin tavoin pyrkiä vähentämään. mella vuodella. Lainmuutos ehdotetaan saatet-
17515: Jotta naisten yötyökielto voitaisiin kumota tavaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
17516: vuoden 1981 loppuun mennessä, tämä edus- Jos lain voimassaoloa jatketaan ehdotetulla
17517: kunnan vastauksen mukaan edellytti muun tavalla, edellyttäisi lupien voimassaolaajan jat-
17518: muassa lasten päivähoidon aukotonta järjestä- kuminen jokaisen luvan uudistamista koskevaa
17519: mistä vuorotyöntekijöiden tarpeet huomioon työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston rat-
17520: ottaen, äitiyssuojelun, työpaikkaruokailun, työ- kaisua niiltä osin kuin työnantajat hakevat lu-
17521: paikkojen'. t~rveydellisten olöjen ja työterveys- van uudistamista. Tämä merkitsisi jaostoille yh-
17522: huollon sekä työmatkojen aiheuttamien ongel- teensä noin 750 lupahakemuksen käsittelemistä
17523: mien ratkaisemista. ja ratkaisemista lainmuutoksen vahvistamisen
17524: Väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyö- jälkeen ennen vuoden 1981 loppua. Jotta yö-
17525: kieltoa koskevista säännöksistä annetun lain työtä tekevien naisten työnsaantimahdollisuuk-
17526: voimassaolon päättyminen merkitsisi naisten sia ja teollisuustuotannon häiriötöntä jatkumis-
17527: yötyökiellon toteutumista niiden noin 25 000 ta ei vaarannettaisi sillä, että poikkeuslupahake-
17528: naisen kohdalla, jotka nykyään voivat työsken- muksia ei ehdittäisi käsitellä ajoissa, lakiin eh-
17529: nellä yöllä poikkeuslupajaoston myöntämien dotetaan otettavaksi voimaantulosäännös, jonka
17530: poikkeuslupien perusteella. Hallituksen käsi- mukaan 31 päivänä joulukuuta 1981 päätty-
17531: tyksen mukaan ei nykyisessä tilanteessa, jolloin väksi määrärajaksi myönnettyjen poikkeuslu-
17532: vielä on ratkaisematta, millä tavoin yö- ja vuo- pien voimassaolo jatkuisi ilman eri hakemusta
17533: rotyöhön liittyvät kysymykset kokonaisuudes- ja poikkeuslupajaoston päätöstä 31 päivään
17534: saan järjestetään, ole edellytyksiä luopua nais- toukokuuta 1982.
17535: ten yötyötä koskevasta poikkeuslupajäriestel-
17536: mästä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että väliaikai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
17537: sista poikkeuksista naisten yötyökieltoa koske- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
17538: N:o !185
17539:
17540:
17541:
17542:
17543: Laki
17544: väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyökieltoa koskevista säännöksistä annetun lain 9 § :n
17545: muuttamisesta
17546:
17547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyökiel-
17548: toa koskevista säännöksistä 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain 9 §:n 1 momentti,
17549: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1068/78), näin kuu-
17550: luvaksi:
17551: 9 § Joulukuun 31 päivänä 1981 päättyväksi
17552: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- määräajaksi myönnettyjen poikkeuslupien voi~
17553: kuuta 1973 ja on voimassa vuoden 1984 lop- massaolo jatkuu ilman eri hakemusta ja työsuo-
17554: puun. jdulautakunnan poikkeuslupajaoston päätöstä
17555: 31 päivään toukokuuta 1982.
17556:
17557:
17558: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
17559:
17560:
17561: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
17562: Pääministeri
17563: MAUNO KOIVISTO
17564:
17565:
17566:
17567:
17568: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
17569: N:o 185 5
17570:
17571: Liite
17572:
17573:
17574:
17575: Laki
17576: väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyökieltoa koskevista säännöksistä annetun lain 9 §:n
17577: muuttamisesta
17578:
17579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisista poikkeuksista naisten yötyökiel-
17580: toa koskevista säännöksistä 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain 9 §:n 1 momentti,
17581: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1068/78), näin kuu-
17582: luvaksi:
17583:
17584: Voimassa oleva laki Ehdotus
17585:
17586: 9 § 9 §
17587: Tämä laki tulee voimaan 1 pruvana tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
17588: kuuta 1973 ja on voimassa vuoden 1981 lop- kuuta 1973 ja on voimassa vuoden 1984 lop-
17589: puun. puun.
17590:
17591:
17592:
17593: Joulukuun 31 päivänä 1978 päättyväksi mää- Joulukuun 31 päivänä 1981 päättyväksi
17594: räajaksi myönnettyjen poikkeuslupien voimas- määräajaksi myönnettyjen poikkeuslupien voi-
17595: saolo jatkuu ilman eri hakemusta ja työneuvos- massaolo jatkuu ilman eri hakemusta ja työsuo-
17596: ton päätöstä 31 päivään toukokuuta 1979. jelulautakunnan poikkeuslupajaoston päätöstä
17597: 31 päivään toukokuuta 1982.
17598:
17599:
17600:
17601:
17602: 168101082}
17603: 1981 vp. n:o 186
17604:
17605:
17606:
17607:
17608: Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi
17609:
17610:
17611:
17612: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
17613:
17614: Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaalaisten kottamisedellytyksiä ehdotetaan tarkennetta-
17615: maahantuloa, maastalähtöä, oleskelua ja työn- viksi. Ne ehdotetaan säädettäviksi tyhjentäväs-
17616: tekoa koskevat perussäännökset annettaisiin ti siten, että niin sanottu yleisklausuuli pois-
17617: lailla, jota täydentäi,si lain kanssa samanaikai- tettaisiin.
17618: sesti voimaan tuleva asetus. Kysymyksessä olisi Valtionhallintoon ehdotetaan perustettavaksi
17619: ulkomaalaislainsäädännön kokon<aisuudistu.s. erityinen ulkomaalaiskuraattorin virka. Ulko-
17620: Ehdotuksen keske1sin tavoite on ulkomaalai- maalaiskuraattorin tehtävänä olisi opastaa ja
17621: sen oikeusturvan parantaminen. Ulkomaalai:sella neuvoa sekä pakolaisia että muita ulkomaalaisia
17622: olisi oikeus hakea muutosta ulkomaala1s1ain no- ja tällä tavoin turvata heidän asemansa. Kuraat-
17623: jalla tehtäviin keskeisimpiin päätöksiin. Eh- tori toimisi lisäksi ulkomaalaisten, viranomais-
17624: dotuksen mukaan ulkomaalainen saisi hakea ten ja ulkomaalaisasioissa toimivien järjestöjen
17625: sisäasiainministeriöitä oikaisua poliisin tai pas- yhteistoiminnan edistämiseksi.
17626: sintarkastajan tekemään päätökseen. Oikaisun Työlupien myöntäminen tapahtuisi pääpiir-
17627: hakeminen olisi tavanomaista muutoksenhakua teissään samalla tavalla kuin nykyisin, mutta
17628: vapaamuotoisempi. Ulkomaalaisen karkottamis- työluvan uusimista helpotettaisiin.
17629: ta koskevaan päätökseen saisi hakea valitta- Esitys on rakennettu sirten, että sen hyväksy-
17630: malla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeu- minen mahdollistaisi Suomen osalta eräiden kan-
17631: delta. Valitus olisi muutoksenhausta hallinto- sainvälisten sopimusten hyväksymi:sen yhteydes-
17632: asioissa annetussa laissa tarkoitettu hallinto- sä tehtyjen varaumien poistamisen.
17633: valitus. Ulkomaalaislaki voisi tulla voimaan aika1s1n-
17634: Ulkomaalaisten rajalta käännyttämis- ja kar- taan vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.
17635:
17636:
17637:
17638:
17639: YLEISPERUSTELUT
17640:
17641: 1. E s i t y k s en ta v o i t t e e t j a uudistaminen on käynyt tarpeelliseksi mones-
17642: keinot takin syystä.
17643: Matkai1u ja muu kansainvälinen säännönmu-
17644: Voimassa oleva ulkomaalaisasetus (187 /58) kainen kanssakäyminen on moninkertaistunut.
17645: sisältää perussäännökset ulkomaalaisten maa- Maahan saapuvien, maa·sta lähtevien ja maassa
17646: hantulosta, maastalähdöstä, oleskelusta ja työn- oleskelevien ulkomaalaisten määrä on lisäänty-
17647: teosta. Vuonna 1958 annettua asetusta ei ole nyt suuresti. Tästä on seurauksena sekä säädös-
17648: sen voimassaoloaikana oleellisesti muutettu. ten että viranomaisten toiminnan joustavuuden
17649: Kehityksen myötä ulkomaalaislainsäädännön tarve.
17650:
17651: 168000175F
17652: 2 N:o 186
17653:
17654: Käsitykset ulkomaalaisten ja omien kansalais- uudelleen. Ehdotuksen mukaan ulkomaalainen
17655: ten oikeuhien erosta ovat muuttuneet. Myös saisi hakea sisäasiainministeriöstä oikaisua po-
17656: ulkomaalaisella on oltava riittävä oikeusturva. Hisin tai passintarkastajan tekemään päätökseen.
17657: Tässä .suhtees>sa ulkomaala:iJsasetuhen säännök- Oikaisun hakeminen olisi tavanomaista muutok-
17658: set ovat puutteelliset. senhakua vapaamuotoisempi. Ulkomaalaisen
17659: Uus1a vaatimuksia ulkomaala~slainsäädännölle maasta karkottamista koskevaan sisäasiainmi-
17660: ovat asettaneet kansa·iJnväli:sen terrodsmin ja en- nisteriön päätökseen saisi hakea korkeimmalta
17661: tistä liikkuvammaksi muodostuneen rikollisuu- hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla. Vali-
17662: den estäm1nen. tus olisi muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
17663: Kansainvälisen politiikan vaikutukset on tussa laissa (154 /50) tarkoitettu hallintovali-
17664: otettava ulkomaalaislainsäädännössä huomioon tus.
17665: erityisesti pakolaiskysymyksissä, mutta myös Ulkomaalaislakiehdo.tus edellyttää, että ulko-
17666: muissa ulkomaalaisia koskevissa kysymyksissä. maalaisi~ koskevat päätökset tehtäisiin kirjalli-
17667: Esitvksen tavoitteena on toteuttaa ulkomaa- sesti. Ne tehtä1siin useiDe vieraille kieliJle val-
17668: laislain:säädännön kokona·i1suud1stus saattamalla miiks·i painetdJle lomakkeilie, jo~ssa myös sel-
17669: säännökset kehityksen vaatimalle tasoJle. Esi- vitettäisiin muutoksenhakumenettely. Ehdotetltu
17670: tyksellä ei ole tarkoi,tuksena oleelli:sesti muut- muutoksenhaku ei siten jäisi vain teoriaksi.
17671: taa ulkomaalai>Sia koskevan hiJnsäädännön erästä Tämän ohella esitys sisältää useita muita ul-
17672: keskdstä menettelyä, työlupien myöntämistä. komaalaisen oåkeusturvaa parantavia järjestely-
17673: Esityksessä on pydt•ty turvaamaan SuO!IIlen edut jä. Ulkomaalaisasetuksessa on eri,tyinen ybs-
17674: kansainvälisesti usein vaikeissa ulkomaalaisia klausuuli, jonka perusteella rajalta voidaan
17675: koskevissa asirussa ja ottamaan mahdoilisuuk- käännyttää asetuksessa nimenomaisesti luetel-
17676: sien mukaan huomi00111 muiden pohjoismaiden tujen tapausten lisäksi myös ulkomaalainen,
17677: vastaava lainsäädäntö. jonka maahantuloa erityisestä syystä ei pidetä
17678: suotavana. Yleisklausuuli sisältyy myös ulko-
17679: Voimassa oleva ulkomaalai:sasetus sisältää maa:laiiSasetuksen maasta passit<tamista ja kar-
17680: säännöksiä, jotka nykyisen oikeuskäsityksen kottamista koskeviin säännöksiin. Yleisklausuu-
17681: mukaan tulisi antaa lailla. Tällaisina voidaan lia on pidettävä ulkomaalais,en oikeusturvan
17682: pitää muun muassa ulkomaalaisten maasta pas- kannalta liian epämääräisenä; sitä ei ole otettu
17683: si>ttamista ja karkottamista sekä sällöön otta- ulkomaa1aislakiehdotukseen.
17684: mista koskevia säännöksiä. Työnantajan ja eräit- Voimassa olevassa ulkomaalaisasetuksessa ei
17685: ten yks1tyisten velvollisuuksista ulkomaalaisia ole nimenO!IIlaista •säännöstä ulkomaalaisen kuu-
17686: koskevissa asio.i!Ssa oo myös tarpeen säätää la·in lemismenettelystä hänen maasta passittam1sta
17687: tasolla. tai karkottamista koskevaa asiaansa käsiiteltäes-
17688: Esi,tyksen mukaan nykyinen ulkomaalaisase- sä. Vaikka käytännössä kuuleminen useimmiten
17689: tus korvattaisiin ulkomaalaislailla, jota täyden- suoritetaan, olisi ulkomaalaislakiin otettava
17690: täisi samanaika:iJsesti voimaan tuleva asetus. Suo- säännös, jonka mukaan ulkomaalaiselle olisi va-
17691: mea velvoittavat kansainväliset sopimukset jäi- rattava tiJaisuus :tulla kuulluksi hänen maasta
17692: sivät lain voimaan tultuakio voimaan sellaisi- karkottamistaan koskevassa asiassa.
17693: naan. Samalla kun ulkomaalaisen oikeusturva oleei-
17694: Kansainvälisen oikeuden mukagn ulkomaalai- Hsesti parantuisi, oo pyritty säilyttämään viran-
17695: sella ei ole ehdo,tonta oikeuota päästä vieraaseen omaisilla riittävät valtuudet kansainvälisen ter-
17696: valtioon, oleskella siellä eikä tehdä siellä työtä. roriiSmin ja rikollisuuden leviämisen ja Suomen
17697: Tämä itsenä1sissä valtioissa voimassa oleva peri- suhteita vieraisiin valtioihin vahingoittavan toi-
17698: aate on omaksuttu myös ulkomaalaistakiehdo- minnan estämiseksi. Erityisesti on kiinnitetty
17699: tuksessa samoin kuin voimassa olevassa ulko- huomiota ulkomaalaisia koskevien asioiden no-
17700: maalaisasetuksessakin. Viisumia, oleskelulupaa peaan ratkaisemiseen ja täytäntöönpanoon.
17701: ja työlupaa koskevat perussäännökset sisältyvät Ulkoasiainministeriön asettama pakolaisasi:ain
17702: lakiehdotukseen suunnilleen samanlaisina kuin toimikunta on 11 päivänä lokakuuta 1979 jät-
17703: ne ovat ulkomaalaisasetuksessa. Säännöksiä on tämässään mietinnössä ehdottanut erityisen pa·
17704: kuitenkin tarkistettu ja selvennetty. kolaisasiain kuraattorin viran perustamista. Ul-
17705: Maassa oleskelevien ulkomaalaisten oikeus- komaalaisten opastus ja neuvonta, jota sisä-
17706: turva ehdotetaan järjestettäväksi kokonaan asiainministeriön ulkomaalaistoimisto on suorit·
17707: N:o 186 3
17708:
17709: tanut, on laajentunut ja osoittautunut välttä- lausunto~a antavana vilranomaisena esimerkiksi
17710: mättömäksi ulkomaalaisia koskevien asioiden turvapaikkaa koskeviss·a asioissa. Suomen ulko-
17711: joustavassa hoitamisessa. Esityksessä ehdote- mailla olevat edustustot antavat vi:hsumeita ja
17712: taan mainitut kaksi tehtäväryhmää yhdistettä- työlup1a. Työvodmamin&steriön tehtävänä on an-
17713: väksi saman virkamiehen, ulkomaalaiskuraatto- taa lausunto työlupaha:kemuksista.
17714: rin hoidettavaksi. Ulkomaalaiskuraattorin virka Ulkomaalaisasetus perustuu suurelta os·alta
17715: olisi perustettava sosiaali- ja terveysministe- hengeltään ja materiaal1silta säännökshl:täänkin
17716: riöön, jonne se sekä asemansa että tehtävien- sitä edeltäneeseen ulkomaalaisten Suomeen tu-
17717: sä puolesta sopivimmin kuuluisi. losta ja oleskelusta maassa vuonna 1942 an-
17718: Ulkomaalais:akiehdotus sisältää voimassa nettuun asetukseen ( 97/42) sekä kuuteen ai-
17719: Oilevaan lainsäädäntöön nähden myös :lukuisia kaisempaan itsenäisyytemme aikana samasta
17720: selvennyksiä, .tarkis,tuksia ja teknisiä muutoksia. asiasta annettuun asetukseen. Kansainvälisen
17721: kanssakäymisen lisääntyminen sekä Suomea vel-
17722: Voimassa olevan ulkomaala1sasetuksen vuoksi
17723: voittavat kansainväliset sopimukset huomioon
17724: Suomi on joutunut tekemään varaumia liittyes-
17725: ottaen on ulkomaalaisasetusta pidettävä eräiltä
17726: sään erä1siin kansainvälisiin sopimuksi·in. Varau-
17727: osin vanhentuneena. Myös muutamat ulkomaa-
17728: mia on jouduttu tekemään muun muassa 1966
17729: laisasetuksen sisältämät käsitteet ovat epäsel-
17730: tehtyyn kansala1srukeuksi.a ja poliitt1sia oikeuk-
17731: vät. Lisäksi ulkomaalaisasetus sisältää säännök-
17732: sia koskevaan kansainväliseen yleissopimuk-
17733: siä, jotka nykyisen käsityksen mukaan tulisi
17734: seen (SopS 8/76) sisältyvän muutoksenhaku-
17735: antaa lailla. Ulkomaalaisasetuksen keskeisin
17736: oikeutta koskevan ja 1951 tehtyyn pakolaisten
17737: puute on se, ettei mihinkään sen nojalla teh-
17738: oikeusasemaa .koskevaan yleissopimukseen tyyn päätökseen saa hakea muutosta normaa-
17739: ( SopS 77/68) sisältyvän matkustusasiakirjaa lein muutoksenhakukeinoin. Muun muassa täs-
17740: koskevan artiklan vuoksi. Ehdotet,tu ulkomaa- tä johtuen Suomi on joutunut tekemään eräi-
17741: laislaki mahdoJlistaisi varaumien poiJStam1sen. tä varaumia liittyessään kansainvälisiin sopi-
17742: muksiin, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia
17743: ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväli-
17744: seen yleissopimukseen.
17745: 2. Nykyinen t i 1 a n ne ja asian
17746: valmistelu
17747: 2.1. Nykyinen tilanne
17748: 2.1.2. Käytäntö
17749:
17750: 2.1.1. Lainsäädäntö Suomeen saapui vuonna 1979 suoraan Poh-
17751: joismaiden ulkopuolelta kaikkiaan noin 350 000
17752: Ulkomaalaisia koskevia erityissäännöksiä on ulkomaalaista. Heistä oli noin 20 000 pohjois-
17753: useassa laissa ja asetuksessa. Keskeinen asema maalaisia ja noin 330 000 muiden kuin Poh-
17754: on kansalaisuuslailla ( 401/68) ja ulkomaala1s- joismaiden kansalaisia. Sisäasiainministeriössä
17755: asetuksella. Kansalaisuuslaki koskee kansalai- ratkaistiin kaikkiaan 10 045 oleskelulupa-
17756: suuden saamista ja menettämistä. Ulkomaalais- hakemusta ja 5 865 työlupahakemusta. Eri-
17757: asetus sisältää ulkomaalaisen maahan saapumis- tyisiä rajanylityslupia sisäasiainministeriö an-
17758: ta, oleskelulupaa, työlupaa sekä maasta poistu- toi 92. Näiden lupien nojalla rajan ylitti
17759: mista koskevat säännökset. Lisäksi ulkomaalais- 831 henkilöä. Muukalaispasseja annettiin
17760: asetus määrittelee ulkomaalaisten asioita käsit- 262. Suurimman muukalaispassin saaneiden
17761: televien keskeisten viranomaisten tehtäväjaon ja ryhmän muodostivat niin sanotut venepako-
17762: toimivaltasuhteet. Keskusviranomaisena ulko- laiset. Maahantulokieltoluetteloon lisättiin
17763: maalaisasetuksen mukaisissa asioissa on sisä- 1 098 ulkomaalaista ja luettelosta poistettiå.n
17764: asiainministeriö. Poliisin tehtävänä on passin- 3 087 nimeä. Lukuihin s~sältyvät myös mu1ssa
17765: tarkastuksesta ja ulkomaalaisasetuksen noudat- pohjo~smaissa maahantulokieltoJuetteloihin teh-
17766: tamisen valvonnasta huolehtiminen. Ulkoasiain- dyt muutokset. Maasta passi,te.ttiin 149 ulko-
17767: ministeriön tehtäviin kuuluu ulkomaalaisasetuk- maalaista ja karkotettiin kolme. Viranomaiset
17768: sen mukaan muun muassa ohjeiden antami- rekisteröivät majoitusilmoitusten perusteella
17769: nen viisumin antamisessa noudatettavasta me- 296 399 ulkomaalaista. Suomen kansalaisuuden
17770: nettelystä. Ulkoasiainministeriö toimii lisäksi sai 528 henkilöä.
17771: 4 N:o 186
17772:
17773: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto - Association of Foreign Students in Finland.
17774: Lääkintöhallitus ja merenkulkuhallitus eivät ole
17775: Sisäasiainministeriö asetti 3 päivänä syys-- toimittaneet lausuntoaan. Sisäasiainministeriö
17776: kuuta 197 6 todmikunnan, jonka tehtävänä oli on laatinut lausunnoJsta tiivistelmän (moniste
17777: selvittää ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön 15. 6. 1979).
17778: uudi:stamistarve ottaen erityisesti, huomioon Lausunnonantaji<en suhtautuminen mietinnös-
17779: pohjo~smaiden ulkomaalaispolitiikkaa ja -lain- sä esitettyihin eräisiin keskeisiin kysymyksiin,
17780: säädäntöä selvitelleen komitean (mietintö: Poh- kuten esimerkiksi muutoksenhakuoikeuteen ja
17781: joismaiset mietinnöt NU 16/70) esittämät nä- siihen liittyvään ulkomaalaislautakunnan perus·
17782: kökohdat, muiden pohjoismaiden lainsäädän- ramiseen, vaihteli siinä määrin, että sisäasiain-
17783: tö ja Suomen hyväksymät kansainväliset sopi- ministeriö asetti 20 päivänä syyskuuta 1979
17784: mukset. Toimikunnan tuli lisäksi kiinnittää työryhmän suorittamaan jatkovalmisteluja. Työ-
17785: huomiota säädöstasoon sekä selvittää ulkomaa- ryhmän tehtävänä oli valmistella ulkomaalaistoJ-
17786: laisten maahantulon, oleskelun ja työnteon kan- mikunta 1976:n mietinnön ja siitä saatujen lau-
17787: nalta keskeisten viranomaisten väliset toimival- suntojen perusteella luonnos hallituksen esityk-
17788: tasuhteet ja tehtäväjako, tutkia mahdollisuudet seksi ulkomaalai:slaiksi sekä muut tähän liitty-
17789: siirtää tällä hetkellä ministeriötasolla käsitehä- vät säännökset. Työryhmä jätti ehdotuksensa
17790: viä ja ratkaistavia asioita ja osatoimintoja alem- 14 päivänä helmikuuta 1980.
17791: mille viranomaisille ja tehdä ehdotukset tarvit- Työryhmän ehdotukset eroavat ulkomaalais-
17792: taviksi uusiksi säännöksiksi. Toimikunta jätti toimikunta 1976:n ehdotuksista oJeellisimmin
17793: mietintönsä 31 päivänä joulukuuta 1977 (ko- muutoksenhakujärjestelmän ja ulkomaalaislauta-
17794: miteanmietintö 1977:71). Mietintöön liittyvät kunnan perustamista koskevien ehdotusten osal-
17795: ehdotus ulkomaalaislaiksi sekä luonnokset ulko- ta. Ulkomaalaistodmikunta 1976:n mietinnössä
17796: maalaisasetukseksi ja ulkomaalaislautakuntaa ehdotettiin sisäasiainministeriön yhteyteen pe-
17797: koskevaksi asetukseksi. rustettavaksi erityisiä ulkomaalaislaissa säädet-
17798: Sisäasiainministeriö pyysi lausunnot mietin- tyjä asioita varten ulkomaalaislautakunta. Lau-
17799: nöstä ulkoasi,ainministeriöltä, oikeusministeriöl- takunnan tehtävänä olisi ollut päättää ulkoma,a-
17800: tä, valtiovarainministeriöltä, liikenneministe- laisen maasta poistamisesta ja karkottamisesta,
17801: riöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosiaa- ellei päätöksen tekeminen erityisistä syistä olisi
17802: li- ja terveysministeriöltä, työvoimaministeriöl- kuulunut sisäasiainministeriölle. Lautakunta
17803: tä, sisäasiainministeriön rajavartio-osastolta, il- olisi ehdotuksen mukaan toiminut myös muu-
17804: mailuhallitukselta, lääkintöhalHtukselta, meren- toksenhakuelimenä. Ulkomaalainen, joka olisi
17805: kulkuhallitukselta, sosiaalihallitukselta, tullihal- ollut tyytymätön poliisin tai passintarkastajan
17806: li.tukselta, väestörekisterikeskukselta, lääninhal- ulkomaalaislain nojalla tekemään päätökseen,
17807: lituksilta, keskusrikospoliisilta, suojelupoliisilta, olisi voinut saattaa asian ulkomaalaislautakun-
17808: liikkuva !ta poliisilta, Helsingin poliisilaitokselta, nan ratkaistavaksi. Työryhmä katsoi kuitenkin,
17809: Espoon piirin nimismieheltä, Vantaan piirin ni- ettei ulkomaalaislautakunnan perustaminen ole
17810: mismieheltä, Tampereen poliisilaitokselta, Tu- tarkoituksenmukaista. Erillisiä muutoksenhaku-
17811: run poliisilaitokselta, Lappeenrannan polii:silai- elimiä olisi perustettava vain milloin siihen on
17812: tokselta, Tornion poliisilaitokselta, Suomen erityistä tarvetta. Näin ei tässä tapauksessa näyt-
17813: Työnantajain Keskusli1tolta, Suomen Ammatti- täisi olevan asianlaita. Työryhmä ehdottikin,
17814: liittojen Keskusjärjestöltä, Suomen Liiketyönan- että poliisin ja passintarkastajan tekemästä pää-
17815: tajain Keskusliitolta, Toimihenkilö- ja Virka- töksestä, lukuunottamaHa viisumia koskevaa
17816: miesjärjestöjen Keskusliitolta, työnvälitysasiain päätöstä, saisi hakea odkaisua sisäasiainminis.te-
17817: neuvottelukunnalta, oikeuspoliittiselta tutki- riöltä. Sisäasiainministeriön ulkomaalaisen
17818: muslaitokselta, poliisiasiain neuvottelukunnalta, karkottamista koskevasta päätöksestä saisi ha-
17819: Suomen Punaiselta Ristiltä, Suomen Pakolais- kea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta
17820: avulta, Suomen Poliisien Liitolta, Suomen Ri- vali ttamalla.
17821: kospoliisien Liitolta, Poliisikunnan Keskusliitol- Usea,t viranomaiset käsittelevät maahan saa-
17822: ta ja Suomen Nimismiesyhdistykseltä. Lausun- puvien ja maassa oleskelevien ulkomaalai·sten
17823: tonsa jättivät pyytämättä Amnesty Internatio- asioJta. Kuitenkaan ei ole olemassa viranomais-
17824: nal, Muusikkojen Yhteisjärjestö, Suomen Muu- ta, jolta ulkomaalainen voisi saada keskitetysti
17825: sikkojen Liitto, The National Steering Com- tietoja ja opastusta ulkomaalaisasemaansa liitty-
17826: mittee ja Ulkomaalaisten Opiskelijoiden Liitto vissä kysymyksissä. Ulkoasiainministeriön aset-
17827: N:o 186 5
17828:
17829: tama pakolaisasiain toimikunta esitti mietinnös- siten erikseen mam1ta sisäasiainministeriön ul-
17830: sään erityisen pakolaiskuraattorin viran perus- komaalaistoimistoa, vaan sisäasiainministeriötä
17831: tamista. Työryhmä esitti, että sekä pakolaisten koskevasta asetuksesta ja työjärjestyksestä kä-
17832: että muiden ulkomaalaisten opastusta ja neu- visi ilmi, miten asiat sisäasiainministeriössä kä-
17833: vontaa varten perustettaisiin valtionhallintoon, siteltäisiin.
17834: lähinnä sosiaali- ja terveysministeriöön ulko- Perustettavaksi ehdotettu ulkomaalaiskuraat-
17835: maalaiskuraattorin virka. torin virka olisi kokonaan uusi. Virka olisi tar-
17836: Toisin kuin ulkomaalaistoimikunta 1976 ja koituksenmuka:sta perustaa sosiaali- ja terveys-
17837: ulkomaalaistyöryhmä esittivät, ehdotuksessa ei ministeriöön, jolla on käytettävissä myös tar-
17838: ole esitetty oleskelu- ja työlupien jatkamisessa peellinen alueellinen ja paikallinen organisaatio.
17839: päättämisiä annettavaksi ulkomaalaisen kotipai- Muutoks-enhakua koskevat ehdotukset mer-
17840: kan poliisille. kitsisivät korkeimmassa hallint<roikeudessa li-
17841: sääntyvää työmäärää. Asioiden erityisen kiirelli-
17842: nen käsittely olisi välttämätöntä.
17843: 3. E s i t y k s en o r g a n i s a t o r i s e t j a Esityhestä ei aiheutuisi kovin suuria talou-
17844: taloudelliset vaikutukset delHsia vaikutuksia. UlkomaaJaiskuraattorin
17845: avuksi saatettaisiin sosiaali- ja terveysministe-
17846: Viranomaisten tomivaltajako olisi ulkomaa- riöön tarvita aluksi lisää kansliahenkilökuntaa.
17847: lai:slakiehdotuhen mukaan pääpiirteissään enti- Poliisin henkilökuntaa ja passintarkastajia olisi
17848: nen. Keskeinen vastuu kuuluisi siten sisäasiain- uudelleen koulutettava. Päätöslomakkeet eri
17849: ministeriöHe ja poliisille. Lakiehdotuks-essa on vierailla kielillä olisi myös laadittava ja paina-
17850: luoVUJttu ulkoma,alaisasetuksen 2 §: ssä sääde- tettava.
17851: tystä keskusviranomais,en käsi,tteestä. Laissa ei
17852:
17853:
17854:
17855:
17856: YKSITYISKOI-ITAISET PERUSTELUT
17857:
17858: 1 §. Soveltamisala. Ulkomaalaislakia sovel- yleissopimukseen. Ulkomaalaisen työnteko on
17859: lettaisiin ulkomaalaisen maahantuloon, maasta- erityisen työluvan varaista, jollei toisin ole sää-
17860: lähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon. Laki- detty tai sovittu. Ulkomaalaislaissa ehdotetaan
17861: ehdotuksessa on lähtökohtana pidetty sitä, että säädettäväksi, millä edellytyksillä ulkomaalainen
17862: valtion itsemääräämisoikeuteen kuuluu päättä- vo~ oJeskella ja työskennellä maassa.
17863: minen siitä, saako ulkomaalainen tulla sen Ulkomaalaisella tarkoitettaisiin ulkomaalais-
17864: alueelle ja oleskella siellä sekä miten hänen laissa henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen.
17865: on tällöin meneteltävä. Kansainvälinen oikeus Tämän mukaan ulkomaalainen olisi jonkin ul-
17866: ja kansainväliset yleissopimukset eivät takaa komaan kansalainen tai kansalaisuudeton hen-
17867: ulkomaalaiselle yleistä oikeutta saapua maahan kilö.
17868: sekä oleskella ja tehdä työtä täällä. 2 §. Viranomaiset. Maahan saapuvia ja
17869: Lakiehdotuksessa tarkoi,tettu maahantulo on maassa oleskelevia ulkomaalaisia koskevia asioi-
17870: käsitettävä laajana. Sen piiriin kuuluisivat sekä ta käsittelevät lähinnä ulkoasiain-, työvoima-
17871: tavanomainen turistina maahan saapuminen että sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
17872: pysyvämmän luonteinen maahantulo es,imerkiksi alan viranomaiset. Lakiehdotuksessa tarkoite-
17873: o.piskelijana, työntekijänä tai pakolaisena. Maas- tut asiat, kuten erilaisten lupien myöntäminen,
17874: talähdöllä tarkoJtettaisiin sekä ulkomaalaisen toimenpiteet passintarkastuksessa sekä karkot-
17875: omaan päätökseen perustuvaa maastalähtöä että taminen, liittyvät yleisen järjestyksen ja tur-
17876: viranomaisen päätökseen perustuvaa karkotta- vallisuuden voimassa pitämiseen. Tämän vuok-
17877: mista. si ehdotetaan, että lakiehdotuksessa tarkoite-
17878: Ulkomaalaisen oleskelu maassa perustuu vii- tut ulkomaalaisia koskevat asiat kuuluisivat si-
17879: sumiin, viisumivapaussopimukseen, oleskelulu- säasiainministeriön ja poliisin käsiteltäviksi, jol-
17880: paan tai erityiseen Suomen ja vieraan valtion lei toisin ole säädetty. Säännös vastaa nykyis-
17881: välillä tehtyyn sopimukseen tai kansainväliseen tä tilannetta.
17882: 6 N:o 186
17883:
17884: Kuten edellä on todettu, maahan saapuvien Ruotsin kesken on sovittu maiden välisen maa-
17885: ja maassa oleskelevien ulkomaalaisten asioita rajan ylittämiseen liittyvistä helpotuksista, jot-
17886: käsittelevät useat viranomaiset. Kuitenkaan ei ka lähinnä koskevat rajakuntien asukkaita.
17887: ole olemassa viranomaista, jolta ulkomaalainen Sisäasiainministeriö voisi antaa luvan maa-
17888: voisi saada keskitetysti tietoja ja opastusta hantuloon ja maastalähtöön muunkin kuin vah-
17889: ulkomaalaisasemaansa liittyvissä kysymyksissä. vistetun passintarkastuspaikan kautta. Voimas-
17890: Ulkoasiainministeriön asettama pakolaisasiain sa olevassa ulkomaalaisasetuksessa on vastaava
17891: toimikunta on vuonna 1979 jättämässään mie- säännös. Menettely on käytännössä osoittau-
17892: tinnössä ehdottanut erityisen pakolaiskuraatto- tunut tarpeelliseksi ja joustavaksi. Sitä on so-
17893: rin viran perustamista. Edellä sanotun johdos- vellettu lähinnä Neuvostoliiton alueella ole-
17894: ta ehdotetaan, että molempien tehtäväryhmien vista rakennuskohteista johtuvaan tilapäiseen
17895: hoitamista varten perustettaisiin erityinen vir- rajanylitykseen. Käytännön toimenpiteet on
17896: ka. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hoidettu sisäasiainministeriön sekä rajavartio-
17897: ulkomaalaisten aseman turvaamista sekä ulko- ja tulliviranomaisten kesken. Sisäasiainminis-
17898: maalaisten, viranomaisten ja järjestöjen yhteis- teriön antamasta rajanylitysluvasta huolimatta
17899: toiminnan edistämistä varten on ulkomaalais- henkilöltä vaadittaisiin passi ja viisumi samo-
17900: kuraattorin virka. Virka perustettaisiin sosiaali- jen perusteiden mukaisesti kuin ylitettäessä
17901: ja terveysministeriöön, jonne se sekä asemansa raja vahvistetun passintarkastuspaikan kautta.
17902: että tehtäviensä puolesta sopivimmin kuuluisi. Rajanylityslupa voitaisiin antaa sekä Suomen
17903: Kuraattorin tehtäviin kuuluisi neuvoa ja opas- kansalaiselle että ulkomaalaiselle.
17904: taa ulkomaalaisia sekä toimia ulkomaalaisten, Tullilain mukaan ulkomaalaisen maahantulo
17905: viranomaisten ja järjestöjen välisenä yhdyshen- ja maastalähtö on sallittua ainoastaan tullitietä
17906: kilönä. Ulkomaalaiskuraattorin viran hoitami- pitkin yleisten liikennepaikkojen kautta. Tämän
17907: nen edellyttää, että kuraattori saa myös viran- vuoksi sisäasiainministeriön ja tullilaitoksen tu-
17908: omaisilta ulkomaalaisia koskevia tietoja. Tämän lisi toimia kiinteässä yhteistyössä passintarkas-
17909: vuoksi ulkomaalaislaissa on tarkoitus säätää tus- ja rajanylityspaikkoja koskevia asioita kä-
17910: (38 §), mistä uLkomaalaisia koskev1sta sei- siteltäessä.
17911: koista viranomaisten on tiedotettava ulkomaa- 4 §. Passi. Ulkomaalaisen oikeus tulla maa-
17912: laiskuraattorille. Ulkomaalaiskuraattorista ja hä- han perustuisi ehdotuksen mukaan edelleen pas-
17913: nen tehtävistään sekä toiminnan järjestämisestä sipakon periaatteelle. Ulkomaalaisella olisi maa-
17914: säädettäisiin erikseen asetuksella. han saapuessaan oltava koti- tai oleskelumaan-
17915: Ulkomaalaisten maahantuloon ja maastaläh- sa viranomaisen antama voimassa oleva passi tai
17916: töön liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi ul- sitä vastaava muu hyväksytty matkustusasia-
17917: komaalaisten maahantuloedellytysten olemassa- kirja, jollei toisin ole säädetty tai sovittu. Näin
17918: oloa ja matkustusasiakirjojen pätevyyttä koske- on sovittu esimerkiksi pohjoismaiden kansa-
17919: via selvityksiä suorittavia erityisviranomaisia laisten osalta ( SopS 17/54). Samoin on
17920: olisivat passintarkastajat. Passintarkastajille eh- sovittu merenkulkijain kansallisten henkilö-
17921: dotetaan annettavaksi itsenäistä päätösvaltaa todistusten hyväksymisestä matkustusasiakirja-
17922: muun muassa rajalta käännyttämisasioissa. Pas- na. Passi tai siihen rinnastettava ja periaat-
17923: sintarkastajana tarkoitettaisiin ulkomaalaisten teessa samat tiedot sisältävä muu asiakirja on
17924: maahantuloon ja maastalähtöön liittyviä tehtä- ainoa riittävän luotettava todiste ulkomaalai-
17925: viä suorittamaan määrättyjä poliisimiehiä ja sen henkilöllisyydestä. Ulkomaalaisen kotimaan
17926: muita virkamiehiä. Viimeksi mainittuja olisivat viranomaisen antaman passin ohella ehdote-
17927: lähinnä rajavartio- ja tullilaitoksen palveluk- taan hyväksyttäväksi myös hänen oleskelumaan-
17928: sessa olevat virkamiehet heidän hoitaessaan sa viranomaisen antama passi, jollaisena tuli-
17929: erikseen sovituissa tapauksissa passintarkastuk- sivat kysymykseen lähinnä muukalaispassi ja
17930: sen jollakin passintarkastuspaikalla. matkustusasiakirja. Ulkomaalaislaissa passilta
17931: 3 §. Maahantulo- ja maastalähtöpaikat. edellytettäisiin sen voimassaoloa. Muut passin
17932: Ulkomaalaisen maahantulo ja maastalähtö oli- edellytykset ehdotetaan säädettäväksi asetuksel-
17933: si sallittua vain sisäasiainministeriön passin- la. Asetuksella ehdotetaan myös säädettäväksi,
17934: tarkastuspaikoiksi vahvistamien paikkojen kaut- millä edellytyksillä henkilötodistus tai muu
17935: ta, jollei Suomea velvoittavista kansainväli- vastaava asiakirja voitaisiin hyväksyä passina.
17936: sistä sopimuksista muuta johtuisi. Suomen ja Pohjoismaat ovat sopineet Belgian, Itävallan,
17937: N:o 186 7
17938:
17939: Liechtensteinin, Ranskan, Saksan Liittotasaval- Viisumin jo maassa oleskelevalle tai viisu-
17940: lan ja Sveitsin viranomaisten kanssa, että mitta maahan saapuvalle ulkomaalaiselle antai-
17941: näiden maiden kansalaisilleen antamat voimassa si sisäasiainministeriö tai sen antamien ohjei-
17942: olevat henkilöllisyystodistukset kelpaavat turis- den mukaan ulkomaalaisen maahantulopaikka-
17943: timatkoilla matkustusasiakirjana pohjoismaihin. kunnan poliisi tai passintarkastaja. Ehdotus
17944: 5 §. Viisumi. Passipakon ohella ulkomaa- vastaa voimassa olevan ulkomaalaisasetuksen
17945: laisten maahantuloon ehdotetaan edelleen so- säännöstä, jonka perustana on ulkomaalaisasi-
17946: vellettavaksi myös viisumipakon periaatetta. oissa vallitseva ulkoasiainministeriön ja sisä-
17947: Tämän mukaan ulkomaalaisella olisi maahan asiainministeriön välinen työnjako. Vaikka vii-
17948: saapuessaan oltava passiin merkittynä tai liitet- sumi on 5 § :n mukaan oltava jo maahan saa-
17949: tynä yhdistetty maahantulo- ja oleskelulupa eli vuttaessa, on se voitava erityisistä syistä antaa
17950: viisumi, jollei Suomea velvoittavista kansain- myös maahan saapumisen jälkeen. Tällaisena
17951: välisistä sopimuksista muuta johdu. Ulkomaa- syynä voitaisiin pitää sekä ulkomaalaisen hen-
17952: laisen saapuessa maahan, hänen yleiset ja eri- kilökohtaisista seikoista johtuvaa että Suomen
17953: tyiset maahantuloedellytyksensä olisi kuitenkin kannalta merkittävää, esimerkiksi poliittista tai
17954: selvitettävä viisumista huolimatta. Vastaava taloudellista perustetta. Perusteista, joilla vii-
17955: järjestelmä on voimassa muissakin pohjoismais- sumi voidaan antaa viisumitta maahan saapu-
17956: valle ulkomaalaiselle, säädettäisiin asetuksella.
17957: sa.
17958: Viisumipakon periaatteen noudattaminen an- Edellä mainitusta työnjaosta johtuen ehdo-
17959: taa mahdollisuuden joustavasti tarvittaessa tetaan voimassa olevan ulkomaalaisasetuksen
17960: säännellä ulkomaalaisten maahantuloa, mutta tavoin, että ulkoasiainministeriö antaisi viisu-
17961: se ei kuitenkaan ole esteenä ulkomaalaisten va- min maassa jo olevalle tai viisumitta maahan
17962: paalle liikkumiselle silloin, kun syytä toisen- saapuvalle diplomaatille tai diplomaattisen edus-
17963: laiseen menettelyyn ei ole. Viisumipakon peri- tuston tai lähetetyn konsulin viraston virka-
17964: aatteesta on poikettu Suomen tekemillä kan- miehelle ja muulle henkilökuntaan kuuluvalle
17965: sainvälisillä sopimuksilla, joilla tarkoitetaan sekä heidän perheittensä jäsenille. Ehdotettu
17966: sekä kansainvälisiä yleissopimuksia että Suomen säännös on kansainvälisen käytännön mukai-
17967: tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia. Näitä on nen.
17968: tällä hetkellä voimassa noin 80. Viisumilajeista, viisumien kestoajoista ja
17969: Jotta viisumivapautta voitaisiin lain voimaan muista yksityiskohdista on tarkoitus säätää ase-
17970: tulon jälkeen edelleen käyttää joustavasti eh- tuksella.
17971: dotetaan, että viisumivapaudesta ja viisumiva- 7 §. Viisumin peruuttaminen. Viisumi tuli-
17972: paussopimusten voimaan saattamisesta säädet- si voida peruuttaa, milloin siihen on erityistä
17973: täisiin asetuksella. syytä. Vastaava säännös on esimerkiksi Ruotsin
17974: Viisumivapaus ei kuitenkaan koskisi ulko- ulkomaalaislaissa. Erityisenä syynä voitaisiin pi-
17975: maalaista, joka saapuu maahan tehdäkseen työ- tää esimerkiksi tahallista viisumin antaneen
17976: tä. Koska työluvan saaminen edellyttää 15 § :n viranomaisen harhaan johtamista tai ulkomaa-
17977: 2 momentin mukaan aina voimassa olevaa vii- laisen henkilökohtaisten olosuhteiden tai mat-
17978: sumia tai oleskelulupaa, ulkomaalaisella olisi kan perusteen olennaista muuttumista taikka
17979: 14 §:n 1 momentin perusteella maahan saa- sellaista ulkomaalaista koskevaa uutta tietoa,
17980: puessaan oltava viisumi huolimatta mahdolli- jolla olisi ollut olennainen merkitys harkittaes-
17981: sesta viisumivapaussopimuksesta. Tämä ei kos- sa viisumin antamista. Voimassa olevassa ulko-
17982: ke pohjoismaalaisia. maalaisasetuksessa on peruuttamista koskeva
17983: 6 §. Viisumin antaminen. Ulkomailla viisu- vastaavanlainen säännös. Viisumeita on käytän-
17984: min antaisi Suomen diplomaattinen edustusto nössä peruutettu hyvin harvoin.
17985: tai lähetetyn konsulin virasto taikka muukin Viisumin peruuttaisi sen antanut viranomai-
17986: Suomen edustusto, jos ulkoasiainministeriö on nen. Koska viisumin saanut ulkomaalainen on
17987: antanut viimeksi mainitussa edustustossa palve- voinut jo poistua siitä maasta, jossa olevasta
17988: levalle nimetylle Suomen kansalaiselle viisumin- edustustosta hän on viisumin saanut, on ulko-
17989: antovaltuuden. Valtuutettuja saattaisivat olla asiainministeriölle tarkoituksenmukaista antaa
17990: esimerkiksi kaupalliset avustajat ja kaupalliset oikeus peruuttaa myös edustuston antama vii-
17991: sihteerit. sumi. Viisumin peruuttamisen poikkeukselli-
17992: 8 N:o 186
17993:
17994: suuden vuoksi poliisin tai passintarkastajan an- Rajalta voltatsun käännyttää myös ulkomaa-
17995: taman viisumin peruuttaisi sisäasiainministeriö. lainen, joka tarvittavien varojen puuttumisen
17996: 8 §. Rajalta käännyttämisen perusteet. Py- vuoksi tai muusta syystä on kykenemätön huo-
17997: kälässä säädettäisiin, millä edellytyksillä lehtimaan maassa oleskelustaan ja maasta pois-
17998: ulkomaalainen voidaan käännyttää rajalta. tumisestaan (4 kohta). Varojen riittävyyttä
17999: Luettelo on tarkoitettu tyhjentäväksi. Kään- arvioitaessa olisi otettava huomioon muun
18000: nytysperusteita olisi kaikkiaan seitsemän, muassa oleskelun arvioitu kestoaika, oleskelun
18001: joista kuusi on harkinnanvaraista ja yksi eh- tarkoitus ja ulkomaalaisen majoittumismuoto
18002: doton. Käännytysperusteet vastaavat pääosin sekä se, onko maassa ketään joka vastaisi ulko-
18003: passintarkastuksen poistamisesta Pohjoismaiden maalaisen kustannuksista. Maasta poistumisen
18004: välisillä rajoilla tehdyn sopimuksen ( SopS aiheuttamien kustannusten suuruuden arvioin-
18005: 10/58) määräyksiä. Voimassa olevaan ulko- tiin vaikuttaisi myös ulkomaalaisen matkustus-
18006: maalaisasetukseen nähden perusteita on tar- tapa. Riittävien varojen toteaminen on vält-
18007: kennettu ja selvennetty. Niin sanottu yleis- tämätöntä ennen kaikkea sen vuoksi, että väl-
18008: klausuuli on poistettu kokonaan. tyttäisiin tilanteilta, jolloin valtio joutuu huo-
18009: Pykälän 1 momentin mukaan rajalta voitai- lehtimaan ulkomaalaisen oleskelukustannuk-
18010: siin käännyttää ulkomaalainen, jolla ei ole maa- sista sekä hänen maasta poistumisestaan ai-
18011: hantuloon vaadittavaa passia tai viisumia ( 1 heutuvista kuluista, jotka saattavat olla huo-
18012: kohta). Säännös liittyy 4 ja 5 §: ään, joissa mattavat.
18013: ehdotetaan säädettäväksi passista ja viisumista. Rajalta voitaisiin 4 kohdan nojalla kään-
18014: Ulkomaalainen voitaisiin käännyttää rajalta nyttää myös ulkomaalainen, joka muusta syys-
18015: myös silloin, kun häneltä puuttuu vaadittava tä kuin varojen puutteen vuoksi kuten esi-
18016: työlupa (2 kohta). Ehdotuksen 14 §:n mu- merkiksi mielentilansa vuoksi on kykenemätön
18017: kaan ulkomaalaisella, joka aikoo ryhtyä Suo- huolehtimaan maassa oleskelustaan tai maasta
18018: messa ansiotyöhön, on jo maahan saapuessaan poistumisestaan.
18019: oltava työlupa. Työluvatta maahan tulleelle Ulkomaalainen, jonka perustellusti voidaan
18020: voitaisiin työlupa antaa vain erityisistä syistä. epäillä täällä elättävän itseään epärehellisin
18021: Passintarkastajan olisi tarvittaessa ulkomaalaista keinoin, voitaisiin myös käännyttää rajalta ( 5
18022: puhuttelemalla selvitettävä, onko tämän tar- kohta). Kysymyksessä ei tarvitsisi välttämättä
18023: koituksena ryhtyä ansiotyöhön. Milloin näin on olla rikoslaissa rikokseksi katsottava teko, vaan
18024: asianlaita, maahantulo voitaisiin sallia vain muukin toiminnan lainvastaisuus, kuten esimer-
18025: poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työ- kiksi ulkomaalaiselta kokonaan kielletyn amma-
18026: lupahakemus on periaatteessa ratkaistu myön- tin tai elinkeinon harjoittaminen tai luvaton
18027: teisesti, mutta lupaa ei ole voitu jostain syystä varojen kerääminen, voisivat tulla kysymyk-
18028: antaa. Maahantulo voisi olla mahdollista myös, seen. Voimassa olevassa ulkomaalaisasetuksessa
18029: kun on epäselvää, tarvitseeko ulkomaalainen on vastaava säännös.
18030: täällä työlupaa. Ehdotettu rajalta käännyttämis-
18031: peruste on sama kuin voimassa olevassa ulko- Kuudes harkinnanvarainen rajalta käännyttä-
18032: maalaisasetuksessa. misperuste olisi, että ulkomaalaisen voidaan
18033: Rajalta voitaisiin käännyttää myös ulkomaa- tuomitun rangaistuksen tai aikaisemman toi-
18034: lainen, joka kieltäytyy antamasta passintarkas- mintansa perusteella tai muutoin perustellusti
18035: tajan tarpeelliseksi katsomia tietoja henkilölli- olettaa syyllistyvän Suomessa rikokseen, joka
18036: syydestään tai matkastaan taikka joka antaa ei ole vähäinen. Vähäisellä rikoksella tarkoite-
18037: niistä tahallisesti vääriä tietoja (3 kohta). Sään- taan tässä yhteydessä rikosta, josta ei ole sää-
18038: nös on tarpeellinen ulkomaalaiseen ja hänen detty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai
18039: maahantuloansa liittyvien tietojen saamiseksi. enintään kuusi kuukautta vankeutta ( 6 kohta).
18040: Passintarkastajalie saattaa olla tarpeen saada Rajalta voitaisiin käännyttää myös ulkomaa-
18041: tietoja ulkomaalaisen työntekoon, opiskeluun, lainen, jonka voidaan aikaisemman toimintan-
18042: oleskelun rahoitukseen tai muuhun vastaavaan sa perusteella tai muutoin perustellusti olet-
18043: liittyvien seikkojen selvittämiseksi. Ulkomaa- taa ryhtyvän sabotaasiin, vakoiluun, luvatto-
18044: laisen henkilöllisyyden perusselvitys saattaa maan tiedustelutoimintaan tai Suomen suhtei-
18045: myös edellyttää tarkempien tiedustelujen teke- ta toiseen valtioon vaarantavaan toimintaan
18046: mistä. (7 kohta).
18047: N:o 186 9
18048:
18049: Kohdissa 6 ja 7 tarkoitetuissa tapauksissa lemättä varsinaisella passintarkastuspaikalla. Se
18050: ulkomaalaisen edellytetään joko Suomessa tai tapahtuisi niin pian kuin ulkomaalaisen maa-
18051: muualla toimineen aikaisemmin siten, että hä- hantuloedellytykset on voitu tarkistaa ja pa-
18052: nen voidaan perustellusti olettaa täällä jatka- luukuljetus järjestää. Käytännössä rajalta kään-
18053: van lainkohdissa tarkoitettua toimintaansa. Ky- nyttäminen ei kuitenkaan ole aina mahdollis-
18054: symykseen voisi tulla henkilö, joka on tuomit- ta varsinaisella passintarkastuspaikalla. Junalla
18055: tu rikoksesta tai jonka perustellusti epäillään yhteispohjoismaiselle passintarkastusalueelle
18056: olevan mukana esimerkiksi terroritoiminnassa. saapuvien passit voidaan tarkastaa junassa mat-
18057: Rajalta käännyttämisperusteen muodostaisi kan aikana. Kansainvälisen huviveneilyn lisään-
18058: myös se, että ulkomaalaisella on mukanaan va- nyttyä on yhä useammin ilmennyt, etteivät kaik-
18059: rusteita tai välineitä, jotka ilmeisesti on tarkoi- ki pienaluksilla liikkuvat ole noudattaneet niitä
18060: tettu lainkohdissa mainittujen toimien suorit- huvialuksia koskevia määräyksiä, jotka koskevat
18061: tamiseen. Muutoin voidaan kohdissa 6 ja 7 purjehdusreittejä, maahantulopaikkakuntia ja
18062: tarkoitettujen käännyttämisperusteiden osalta passintarkastajille tehtäviä ennakkoilmoituksia.
18063: viitata jäljempänä 18 § :ssä ehdotettuihin vas- Samoin esiintyy aika ajoin tapauksia, jolloin
18064: taaviin karkottamisperusteisiin. ulkomaalainen pyrkii lentoasemilla tai satamissa
18065: Ehdottomana käännytysperusteena säännök- maahan varsinaisen passintarkastuspaikan ohit-
18066: sessä olisi se, että ulkomaalainen on määrätty taen. Ulkomaalaista, jonka maahantulon edelly-
18067: maahantulokieltoon Suomessa tai toisessa poh- tykset tarkistetaan muualla kuin varsinaisella
18068: joismaassa. Maahantulokieltojärjestelmä on tär- passintarkastuspaikalla, ei saisi asettaa eri ase-
18069: keä ulkomaalaisten valvontakeino. Kaikissa poh- maan kuin passintarkastuspaikan kautta saapu-
18070: joismaissa käytetään maahantulokieltoa maasta vaa, vaan häneenkin tulisi voida soveltaa samaa
18071: karkottamisen lisäseuraamuksena. Yhteispoh- rajalta käännyttämismenettelyä. Tämän vuoksi
18072: JOlsmaisesta passintarkastusalueesta johtuen ehdotetaan, että käännyttäminen voitaisiin suo-
18073: maahantulokieltoa myös valvotaan yhteisesti si- rittaa passintarkastuspaikan ohella muuallakin,
18074: ten, että kukin pohjoismaa ottaa maahantulo- missä maahan tulon edellytykset ensiksi on voi-
18075: kieltoluetteloansa toisen pohjoismaan maahan- tu tarkistaa. Itse menettelyn tulisi tapahtua
18076: tulokieltoon asettaman ulkomaalaisen ja passin- tässäkin tapauksessa viivytyksettä ja muita pas-
18077: tarkastaja! kussakin pohjoismaassa valvovat sintarkastuspaikalla noudatettavia menettelyta-
18078: kiellon noudattamista. poja noudattaen. Rajalta käännyttäminen olisi
18079: Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleisso- kuitenkin joka tapauksessa suoritettava ennen
18080: pimuksen mukaisesti välittömiin rajalta käännyt- kuin ulkomaalaisella on oltava 10 §:n mukai-
18081: tämistoimiin ei ryhdytä, jos ulkomaalainen esit- nen oleskelulupa. Ruotsin ulkomaalaislaissa on
18082: tää maahan saapuessaan perustellun pyynnön toteutettu samankaltainen järjestely.
18083: saada Suomessa turvapaikka. Tätä tarkoittava Ehdotuksen mukaan rajalta käännyttämispää-
18084: säännös sisältyy 8 §:n 3 momenttiin, jonka mu- töksen tekisi sisäasiainministeriö tai sen anta-
18085: kaan maahan saapuvaan ulkomaalaiseen, joka mien ohjeiden mukaan passintarkastaja. Minis-
18086: pyytää pakolailisuuteensa vedoten turvapaiikkaa teriön ohjeet voisivat koskea yksittäistä tapaus-
18087: Suomessa, sovelletaan 12 § :n s:äännöbiä. Pa- ta tai ne voisivat olla pysyväisluontoiset tie-
18088: kola.iJseen nähden, jolJa jo on turvapaikka jos- tynlaisia tapauksia varten annetut. Yleisemmin
18089: sahln mu'Uis.sa vahiossa, sovclletaa:n sen sijaan sattuvia rajalta käännyttämistapauksia varten
18090: samoja säännöksiiä kuin muihilnikin utlikomaalai- ministeriön tulisi antaa pysyväismääräykset,
18091: si!iln. joiden perusteella passintarkastajana olisi mah-
18092: 9 §. Rajalta käännyttäminen. Rajalta kään- dollisuus tehdä rajalta käännyttämispäätös itse-
18093: nyttämispäätös on käytännössä tehtävä nopeas- näisesti, koska passintarkastuspaikalla yleensä
18094: ti. Jos päätös viivästyy mistä syystä tahansa, on parhaat mahdollisuudet selvittää ulkomaa-
18095: valtio kansainvälisen käytännön mukaan saattaa laisen yleiset ja erityiset maahantuloedellytyk-
18096: joutua huolehtimaan vastaanottamastaan ulko- set. Myös käännyttämiseltä vaadittava nopeus
18097: maalaisesta eikä myöskään ulkomaalaisten tän- saattaa edellyttää passintarkastajan itsenäistä
18098: ne kuljettanut liikenteenharjoittaja enää ole toimintaa. Pysyväismääräyksissä olisi kuitenkin
18099: vastuussa hänen takaisin kuljettamisestaan. annettava ohjeet siitä, milloin käännyttäminen
18100: Myös ulkomaalaisen etu vaatii nopeaa päätöstä. on katsottava välttämättömäksi esimerkiksi
18101: Rajalta käännyttäminen olisi ehdotetun 9 passin, viisumin tai työluvan puuttumisen pe-
18102: S:n 1 momentin mukaan suoritettava viivytte- rusteella taikka sen vuoksi, että ulkomaalaiselta
18103: 2 168000175F
18104: 10 N:o 186
18105:
18106: puuttuvat tarvittavat varat maassa oleskelua ja Näiden mukaan pakolaisella tarkoitetaan muun
18107: kotimatkaa varten, samoin kuin siitä, milloin muassa jokaista henkilöä, joka peläten joutuvan-
18108: näissä tapauksissa olisi ryhdyttävä muunlaisiin sa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden,
18109: toimenpiteisiin. Kun käännyttämispäätös teh- tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai po-
18110: dään passintarkastuspaikalla on tarkoitus pyr- liittisen mielipiteen vuoksi oleskelee kotimaansa
18111: kiä siihen, että päätöksen tekee päällystöön ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pe-
18112: kuuluva poliisimies. Kaikissa niissä tapauksissa, lon takia haluton turvautumaan sanotun maan
18113: joista sisäasiainministeriön pysyväismääräyksiä suojaan. Tärkeä on myös ·saman artiklan mää-
18114: ei olisi, tai jollei sisäasiainministeriö yksittäis- räys, jonka mukaan yleissopimuksen määräyk-
18115: tapauksessa antaisi muita ohjeita, käännyttämis- siä ei sovelleta muun muassa henkilöön, joka
18116: päätöksen tekisi ministeriö. on tehnyt rikoksen rauhaa tai ihmiskuntaa vas-
18117: Rajalta käännyttämispäätös tehtäisiin aina taan taikka sotarikoksen tai törkeän ei-poJiitti-
18118: kirjallisesti ja siinä olisi mainittava käännyttä- sen rikoksen. Niinpä esimerkiksi siviili-ilma-
18119: misen syy. Päätös on tarkoitus tehdä useille aluksen kaappaukseen syyllistyneiden henkhlöir
18120: vieraille kielille painetuille lomakkeille, joissa den palauttamisesta eräissä tapauksissa annetun
18121: myös selvitettäisiin ulkomaalaisen oikeus hakea lain (336/75) mukaisesti Suomi vai palauttaa
18122: passintarkastajan päätökseen oikaisua sisäasiain- kaappaukseen syyllistyneen.
18123: ministeriöstä lakiehdotuksen 31 §:n mukaisesti. Pakolaisten o.ikeusasemaa koskevan yleissopi·
18124: 10 §. Oleskelulupa. Ulkomaalaisella, joka muksen ja valli,tsevien kansainvälisen oikeuden
18125: jatkaa oleskeluaan maassa viisumiin tai viisumi- periaatteiden mukaan pakolaisella ei ole varsi~
18126: vapautta koskevaan sopimukseen perustuvan naista oikeutta saada turvapaikkaa, vaikka .sopi-
18127: oleskeluoikeuden kuluttua umpeen, olisi oltava mus velvoittaakin olemaan palauttamatta tai kar-
18128: oleskelulupa. Ulkomaalaisen olisi siis riittävän kottamatta pakolaista maahan, jossa hänen hen-
18129: ajoissa ennen oleskeluoikeutensa päättymistä keään tai vapauttaan uhataan.
18130: ryhdyttävä hakemaan oleskelulupaa. Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan ulkomaa-
18131: Ulkomaanedustustossa annettavaan viisumiin laiselle, joka maahan saapuessaan tai kohta
18132: perustuvan oJeskeluoikeuden pituus on tällä sen jälkeen pyytää turvapaikkaa ja esittää t~
18133: hetkellä enintään koJme kuukautta. Viisumiva- dennäköils~ä syitä pakolaisuudes,taan, voitaisiin
18134: paussopimukseen perustuva vapaa oJeskeluoi- anJtaa turvapa,ikka. Turvapaikkapyyntö olisi
18135: keus on lähes kaikissa tapauksissa sama. Nämä tehtävä vä:Lilttömäsr1 uJkomaaJ.a1sen saapuessa
18136: määräajat on •tarkoitus säHyttää asetuksessa ja maahoo t:lli mahdohlisi:mmoo pi~n sen jäl-
18137: sopimuksessa ennallaan. keen. Koska täsmällistä mää:rittelyä ajasta,
18138: 11 §. Oleskeluluvan antaminen. Oleskelu- jonka kuluessa turvapaikkapyyntö olisi teh-
18139: luvan antaisi sisäasiainministeriö. Ulkomaalai- tävä, ei voida esittää, on turvapaikkapyyntöä
18140: sen olisi jätettävä oleskelulupahakemus asuin- ratkaistaessa otettava huomioon muun muassa
18141: paikkakuntansa poliisille, joka toimittaisi sen ulkomaalaisen maahansaapumistapa ja -paikka
18142: edelleen ministeriölle. Säännös vastaa nykyi- sekä hänen toimintansa maassa ·ennen pyynnön.
18143: sen ulkomaalaisasetuksen säännöstä. esittämistä. Käytännön lähtökohtana olisi kui-
18144: Ulkoasiainministeriölle kuuluu kansainväHsen tenkin pidettävä, ettei ulkomaalaista, joka jo
18145: tavan mukaan päättää diplomaatt1sen edustus- jonkin aikaa on oleskellut maassa ennen pyyn-
18146: ton ja lähetetyn konsulin viraston henkilökun- nön esittämistä ja jättänyt käyttämättä mahdol-
18147: taan kuuluvan sekä heidän perheittensä jäsenten lisuuksia pyytää turvapaikkaa, voitaisi pitää
18148: oleskeluluvasta. Tätä koskeva säännös ehdote- säännöksen tarkoi•ttamana pakolaisena. Lyhyt
18149: taan otettavaks~ myös ulkomaalaislakiin. viivästyminen ei toisaalta yksinään saisi johtaa
18150: Oleskelulupa voi,taisiin myöntää määräajaksi turvapaikkaoikeuden menettämiseen.
18151: tai toistaiseksi. Asetuksella sääelettäi-siin tar- Turvapaikka voitaisiin antaa pakolaisuuden
18152: kemmin oleskeluluvan pituudesta ja luvan ha- perusteella myös silloin kun olosuhteet ulk~
18153: kemisessa sekä myöntämis·essä noudatettavasta maalaisen kotimaassa tai maassa, jossa hän vaki-
18154: menettelystä. naisesti asuu, ovat ulkomaalaisen täällä ollessa
18155: 12 §. Pakolainen. Turvapaikan pyytämistä muuttuneet siten, että turvapaikan antamiselle
18156: ja myöntämistä koskeva perussäännös on pako- on perusteltua syytä. Jo nyt noudatetun käytän-
18157: laisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuk- nön mukaan ulkomaalaisille on mainitusta syys-
18158: sessa sekä siihen liittyvässä pakolaisten oikeus- tä myönnetty Suomessa oleskelulupia. Jos pa-
18159: asemaa koskevassa pöytäkirjassa ( SopS 78/68). kolainen olisi jo saanut turvapaikan jossakin
18160: N:o 186 11
18161:
18162:
18163: muussa valtiossa, ei häneen nähden enää sovel- maalainen ja aikaisemmin työelämän ulkopuo-
18164: lettaisi 12 §:n säännöksiä, vaan samoja sään- lella ollut suomalaisen kanssa avioliitossa oleva
18165: nöksiä kuin muihinkin ulkomaalaisiin. ulkomaalainen olisiv,at velvolliset hankkimaan
18166: Ehdotetussa 12 § :n 3 momentissa säädettäi- työluvan siirtyessään työelämään.
18167: siin, mitä on pidettävä todennäköisinä syinä Suomalaiseen alukseen pestattavalta ulkomaa-
18168: palkolaisuudesta. Säännös on kirjoitettu ottaen laiselta merimieheltä vaadittaisiin työlupa vain,
18169: huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskeva kun palvelukseen ottaminen tapahtuu Suomessa.
18170: yldssop~mus. Merenkulun erityisolo.suhteet edellyttävät usein
18171: 13 §. Turvapaikkapyynnön ratkaiseminen. miehistön täydentämistä nopeasti. Sisäasiainmi-
18172: Sisäasiainministeriö ratkaisisi turvapaikkapyyn- nisteriö voisi erityisistä syistä määrätä, ettei
18173: nön hankittuaan ulkoasiainministeriön lausun- Suomessakaan pestattavalta merimieheltä vaa-
18174: non. Ulkoasiainministeriöllä on parhaat edel- dita työlupaa. Tällainen erityinen syy voisi olla
18175: lytykset arvioida tilannetta ulkomaalaisen koti- esimerkiksi se, että laiva on myyty ulkomaiselle
18176: tai oleskelumaassa. Ulkomaalaiskuraattorille tu- varustamolle siten, että omistusoåkeus siirtyy
18177: lisi varata tilaisuus osallistua turvapaikkaa kos- vasta Suomen ulkopuoJella olevassa satamassa
18178: kevan päätöksen valmisteluun. ja tuleva omistaja haluaa siirtää laivan omaa
18179: Sisäasiainministeriö antaisi turvapaikan saa- miehistöään käyttäen tai että alus on luovu-
18180: neelle oleskeluluvan joko määräajaksi tai tois- tettu ulkomaalaisen käyttöön.
18181: taiseksi. Vaikka työlupapakkoa on pidettävä pääsään-
18182: 14 §. Työlupa. Ulkomaalaisella, joka aikoo tönä, on kuitenkin joukko ammatteja, toimia tai
18183: Suomessa ryhtyä ansiotyöhön, olisi oltava maa- tehtäviä, joiden hoitamiseksi ei ole tarpeen vaa-
18184: han saapuessaan työlupa. Tämä koskisi periaat- tia työlupaa. Asetuksella ehdotetaan säädettä-
18185: teessa kaikkia työaloja. Myös ulkomaalaisella, väksi, milloin ·työlupaa ei tarvittaisi. Voimassa
18186: joka työskentelee Suomessa mutta saa varsinai- olevan ulkomaalaisasetuksen 29 § ;,ssä on vastaa-
18187: sen palkkauksensa kotimaassaan ja täällä ainoas- vankaltainen säännös.
18188: taan päivärahan tai muun vastaavan korvauk- 15 §. Työluvan antaminen ja peruuttami-
18189: sen, olisi säännöksen mukaan oltava työlupa. nen. Koska työluvan saamisen perusedelly-
18190: Vaatimus työluvan hankkimisesta ennen maa- tyksenä on, että sen pyytäjälle voJtaisiin antaa
18191: han saapumista on tarpeen sen vuoksi, että myös vi:isumi tai oleskelulupa, antaisivat työlu-
18192: vain tällä tavoin ulkomaisen työvoiman maa- van ulkomailla samat edus,tustot, joilla on oikeus
18193: hantulo on riittävästi säänneltävissä. antaa viisumi. Työluvan maassa jo oJeskdevalle
18194: Ulkomaalaiselle, joka ei ole hankkinut työ- ulkomaalaiselle antaisi sisäasiainministeriö eikä
18195: lupaa ennen maahan saapumistaan, lupa voitai- työvoimaministeriö, koska työlupaa koskevan
18196: siin maahan saapumisen jälkeen antaa vain, mil- päätöksen pohjana on aina päätös oleskeluluvas-
18197: loin siihen on erityistä syytä. Tällai.sena syynä ta. Asioiden päättäminen kahdessa ministeriössä
18198: voitaisiin pi,tää esimerkiksi ulkomaalaisen kiin- sattaisi johtaa helposti ristiriitaisiin päätöksiin.
18199: teitä siteitä Suomeen. Työluvan voisivat si,ten Pykälän 4 momentti sisältää kuitenkin säännök-
18200: jälkikäteen saada muun muassa suomalaista syn- sen työvoimaviranomaiselta hankittavas,ta lau-
18201: typerää olevat tai Suomen kansalaisten kanssa sunnosta. Menettely työluvan myöntämisessä
18202: avioituneet. Työlupa olisi mahdollista antaa ul- olisi siten samankaltainen kuin voimassa ole-
18203: komaalaisen maahan saavuttua myös silloin, kun vassa ulkomaalaisasetuksessa. Lakiehdotuksessa
18204: työn suorittamisel:la on niin kiire, ettei työlupaa ei ole ollut tarkoituksena muuttaa vallitsevaa
18205: ole voitu hankkia tavanomaisessa järjestyksessä. työlupakäytäntöä.
18206: Tällaisena työnä voisi tulla kysymykseen esimer- Työlupa ehdotetaan annettavaksi määräajaksi
18207: kiksi jonkin teollisuuslaitoksen toiminnan kan- tai toJstaiseksit. Työlupaan voitaisiin liittää tar-
18208: nalta keskeisen laitteen korjaaminen. peellisia ehtoja. Ehdot tulisivat kysymykseen Jä-
18209: Maassa vakinaisesti asuvan ulkomaalaisen, hinnä määräajaksi annettavissa työluvissa ja ne
18210: joka ei ole aikaisemmin ollut velvoHinen hank- voisivat koskea muun muassa työn laatua, työn-
18211: kimaan työlupaa, oJisi myös ennen työhön ryh- antajaa tai työluvan alueellista kelpoisuutta.
18212: tymistä hankittava ,työlupa. Säännös noudattaa Työlupaan liittyvis>tä määräajoista ja ehdoista
18213: periaatetta, että ulkomaalaisella on aina oltava säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
18214: työlupa ryhtyessään Suomessa ansiotyöhön. Esi- Työlupa voitaisiin ehdotuksen mukaan pe-
18215: merkiksi alunperin opiskelemaan tullut ulko- ruuttaa, milloin siihen on erityistä syytä. Tällai-
18216: 12 N:o 186
18217:
18218: sena syynä voisi tulla kysymykseen muun muas- kinoista ( SopS 22/54). Sopimuksiin perus-
18219: sa törkeä tai toistuva työluvan ehtojen rikko- tuen ehdotetaan, että Islannin, Norjan, Ruotsin
18220: minen tai se, että ulkomaalainen on antanut it- ja Tanskan kansalaisella olisi ojkeus saapua maa-
18221: sestään olennaisesti vääriä tietoja, taikka sa- han ilman passia ja viisumia suoraan näistä val-
18222: lannut itseään koskevia sellaisia seikkoja, joilla tioista ja oleskella täällä ilman oleskelulupaa
18223: olisi ollut huomattavaa merkitystä työluvan sekä tehdä työtä ilman työlupaa siten, kuin näi-
18224: antamista harkittaessa. Työluvan peruuttaisi den valtioJden kesken on sovittu.
18225: sen antanut viranomainen. Käytännön syistä 18 §. Maasta karkottamisen perusteet. Py-
18226: johtuen ulkoasiainministeriö voisi peruuttaa kälässä on säännökset maasta karkottamisesta.
18227: edustuston antaman työluvan. Tämä tulisi Luettelo katkotusperusteista on tarkoitettu
18228: kysymykseen ,silloin, kun ulkomaalainen on jo tyhjentäväksi. Se ei sisällä niin sanottua yleis-
18229: poistunut työluvan myöntäneen edustuston ase- klausuulia.
18230: mamaan alueelta. Säännös on samansisältöinen Karkottamisperusteita olisi viisi. Ulkomaalai-
18231: kuin ulkomaalaisasetuksen 33 §:ssä. Työlupia nen voitaisiin karkottaa, jos hän oJeskelee maas-
18232: on vuosittain peruutettu vain muutamia. sa ilman vaadittavaa passia, viisumia tai oles-
18233: Työvottmaviranomai.selta olisi aina ennen työ- kelulupaa (1 momentin 1 kohta). Passin ja
18234: luvan antamista tai peruuttamista hankittava viisumin puuttuminen ovat myös rajalta kään-
18235: lausunto. Edustusto pyytäisi lausunnon sisäasi- nyttämisperusteita. Passi tai muu vastaava asia-
18236: ainministeriön välityksellä siten, että sisäasiain- kirja on ainoa riittävän luotettava asiakirja
18237: ministeriö samalla, kun se punnitsee hakijan ulkomaalaisen henkilöllisyyden todentamiseksi.
18238: maahantulo~ ja oleskeluedellytykset, hankki1 Tämän vuoksi ulkomaalaisen oleskelua maassa
18239: myös työvoimaministeriön lausunnon. Samaa ei yleensä tulisi hyväksyä ilman voimassa ole-
18240: menettelyä noudatetaan nykyisinkin. Sisäasiain- vaa passia. Passin puuttuminen voi johtua
18241: ministeriön päättäessä työluvan antamisesta myös siitä, että henkilö on luovuttanut passin-
18242: maassa jo oleskelevalle ulkomaalaiselle, lausun- sa luvattomasti" toiselle henkilölle.
18243: non antajana toimisi työvoimaministeriö. Viisumin puuttuminen saattaa johtua siitä,
18244: 16 §. Työnantajan velvollisuudet. Työnan- että ulkomaalainen on tullut maahan salaa vält-
18245: tajan velvollisuutena olisi varmistua, ettei hä- tääkseen passintarkastajan suorittaman maahan-
18246: nen paJvelrukseerJJSa oteta ulkomaalaista, jolla tulotarkastuksen tai että hän on käyttänyt
18247: ei ole vaadittavaa työlupaa. Työluvan olemassa- maahantulonsa perusteena muuta kuin hallus-
18248: olosta olisi varmistuttava ennen työsuhteen saan olevaa matkustusasiakirjaa.
18249: alkamista. Ulkomaalaisen työsuhteen alkami- Ulkomaalainen voitaisiin karkottaa myös sillä
18250: sesta ja päättymisestä tehtävistä ilmoituksista perusteella, että häneltä puuttuu vaadittava
18251: ehdotetaan säädettäväksi asetuksella. oJeskelulupa. Sen puuttuminen saattaa olla osoi-
18252: 17 §. Pohjoismaiden kansalaisten maahan- tus syistä, joiden vuoks1 ulkomaalainen ei halua
18253: tulo, oleskelu ja työnteko. Pohjoismaiden kes- :ilmoittautua viranomaisille.
18254: ken on erikseen sovittu ( SopS 17/54), etteivät Ulkomaalainen voitaisiin karkottaa myös, jos
18255: ulkomaalaisia koskevat viisumi- ja passimää- hän toistuvasti laiminlyö noudattaa ulkomaalais-
18256: räykset koske näiden maiden kansalaisia silloin, laissa tai sen noJalla oJeskelusta, työnteosta, il-
18257: kun matkustaminen tapahtuu suoraan pohjois- moJttautumisesta ja muus.ta hänen ulkomaalais-
18258: maiden välillä. Jonkin pohjoismaan kansalaisen asemaansa koskevasta asiasta annettuja säännök-
18259: saapuessa sopimusvaltioon pohjoismaiden ulko- siä ja määräyksiä ( 2 kohta). Ulkomaalaisen lai-
18260: puolelta, hänellä on kuitenkin oltava kotimaan- minlyödessä tässä tarkoJtettujen säännösten ja
18261: sa viranomaisen antama voimassa oleva passi. määräysten noudattamisen, olisi selvitettävä,
18262: Pohjoismaiden kansalainen saa sopimuksen mu- missä määrin toiminta osoittaa yhteiskunnan
18263: kaan myös oleskella toisen pohjoismaan alueel- vastaista asennoitumista ja piittaamattomuutta
18264: la ilman erityistä lupaa. Pohjoismaissa ovat voi- voimassa olevis,ta säännöksistä ja määräyksistä.
18265: massa pohjoismaiden kansalaisia koskevat va- Vähäisestä laiminlyönnistä ei karkottamiseen tu-
18266: paat työmarkkinat. Tämä tarkoittaa muun lisi ryhtyä. Karkottaminen edellyttäisi, että lai-
18267: muassa sitä, että sopimusvaltion kansalainen minlyönti on to[stuvaa.
18268: saa työskennellä toisessa sopimusvaltiossa ilman Karkotusperuste olisi myös se, että ulkomaa-
18269: työlupaa. Islanti ei kuitenkaan ole liittynyt lainen ei täytä laissa säädettyjä velvollisuuksiaan
18270: pohjoismaiseen sopimukseen yhteisistä työmark- yhteiskuntaa kohtaan ( 3 kohta). Tätä kohtaa
18271: N:o 186 13
18272:
18273: sovellettaessa tulisivat kysymykseen muun kilöön taikka henkilöryhmään liittyvien tietojen
18274: muassa verolainsäädännön piiriin kuuluvat vel- luvaton hankkiminen ja hyväksikäyttö voisi tä-
18275: voitukset. ten olla karkotusperuste.
18276: Maasta karkottaminen vo.isi tulla kysymyk- Lisäksi karkottamisperusteena voisi olla Suo-
18277: seen myös silloin, kun ulkomaalainen väärin- men suhteita toiseen valtioon vaarantava toi-
18278: käyttämällä alkohoJ.ia tai muuta huumaavaa ai- minta, kuten Suomen alueella taikka Suomen
18279: netta tai muulla tavoin saattaa itsensä kykene- aluetta hyväksi käyttäen toteutetut to~sta val-
18280: mättömäksi huolehtimaan itsestään tai on vaa- tiota vastaan kohdistetut teot.
18281: raksi muiden tervevdelle taikka henkilökohtai- Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleisso-
18282: selle turvallisuudell~ ( 4 kohta). AlkohoJin ja pimuksen mukaan pakolainen voidaan karkot-
18283: huumeiden väärinkäytön aiheuttama vaara voi taa maasta vain muita ulkomaalaisia ankaram-
18284: ilmetä monin tavo·in. Ulkomaalainen saattaa oJia min perustein. Pakolaisten erityisaseman koros-
18285: täysin kykenemätön huolehtimaan itsestään. Se tamiseksi pykälään otettaisiin tätä koskeva
18286: voi esiintyä myös toistuvana väkivaltana ympä- säännös, joka vastaa yleissopimuksen määräyk-
18287: ris•töä kohtaan. Jos ulkomaalaisella on Suomessa siä. Säännöksen mukaan pakolaisen saisi kar-
18288: perhe, karkottamista ei tulisi yleensä suorittaa kottaa vain 1 momentin 6 kohdassa tar-
18289: vastoin perheen mielipidettä. Huumeiden käyt- koitetussa tapauksessa kansalliseen turvalli-
18290: täjät tulisi kuitenkin yleensä karkottaa maasta suuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvalli-
18291: käytön muodostaman vaarallisen esimerkin suuteen perustuvasta erityisestä syystä, jollai-
18292: vuoksi. sena voisi tulla kysymykseen perusteltu
18293: Maasta voitaisiin karkottaa myös ulkomaa- vaara oleskelumaan turvallisuudelle tai sen
18294: lainen, joka on syyllistynyt rikokseen, joka ei suhteille toiseen valtioon. Karkottaa voi-
18295: ole vähäinen. Vähäisellä rikoksella tarkoite- taisiin myös pakolainen, joka on lainvoiman
18296: taan tässä yhteydessä rikosta, josta ei ole sää- saaneelia tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä
18297: detty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai rikoksesta ja joka siten on yhteiskunnalle vaa-
18298: enintään kuusi kuukautta vankeutta ( 5 kohta). rallinen. Tällaisena rikoksena voisi tulla kysy-
18299: Maasta karkottaminen rikokseen syyllistymi- mykseen esimerkiksi erityisen törkeä väkivalta-
18300: sen perusteella edellyttää, että ulkomaalainen rikos, törkeä huumausainerikos tai muu sen
18301: on tuomittu rangaistukseen. Vähäisen rikoksen kaltainen.
18302: perusteella karkottamista ei voisi suorittaa. Karkottaminen ei missään olosuhteissa voisi
18303: Karkottamispäätökseen tulisi rangaistuksen tulla kysymykseen sellaiselle alueelle tai sen
18304: ohella vaikuttaa myös rikoksen laatu. rajalle, jossa pakolaisen henkeä tai vapautta
18305: Karkottaa voitaisiin myös ulkomaalainen, uhataan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiet-
18306: joka on ryhtynyt tai jonka voidaan aikaisem- tyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai po-
18307: man toimintansa tai muutoin perustellusti olet- liittisen mielipiteen johdosta. Tällaisena alueena
18308: taa ryhtyvän sabotaasiin, vakoiluun, luvatto- voisi tulla kysymykseen niin hyvin pakolaisen
18309: maan tiedustelutoimintaan tai Suomen suhtei- kotimaa kuin jokin muukin valtio tai alue.
18310: ta toiseen valtioon vaaraotavaan toimintaan Ehdotettu säännös antaa pakolaiselle suojaa
18311: ( 6 kohta}. enemmän kuin asetuksella 812/68 valtion sisäi-
18312: Sabotaasilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä sesti voimaan saatettu pakolaisten oikeusase-
18313: vakavia vahingontekoja, jotka on suunnattu maa koskeva yleissopimus ja asetuksella 813/
18314: joko yhteiskuntaa tai sen omistamia laitoksia 68 voimaansaatettu sopimusta koskeva pöytä-
18315: tai yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä tai heidän kirja.
18316: omaisuuttaan vastaan. Maasta karkottaminen olisi aina harkinnan-
18317: Vakoilulla tarkoitettaisiin toimintaa, jolla varaluen toimi, jossa olisi otettava huomioon
18318: henkilö hankkii valtion kannalta tärkeitä salassa kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet
18319: pidettäviä tietoja, joita voidaan käyttää vieraan kokonaisuudessaan. Jos ulkomaalaisella on
18320: valtion tai omaksi hyödyksi taikka Suomea va- kiinteitä siteitä maahan esimerkiksi suomalaisen
18321: hingoittaen. syntyperänsä, perhesuhteittensa tai pitkähkön
18322: Luvatonta tiedustelutoimintaa olisi muuna ajan jatkuneen oleskelun vuoksi, tulisi näille
18323: kuin vakoiluna pidettävä salaisten tietojen hank- seikoille antaa olennainen merkitys maasta kar-
18324: kiminen ja hyväksi käyttäminen. Esimerkiksi kottamista harkittaessa. Harkittaessa karkotta-
18325: niin sanottu teoJ!isuusvako.ilu tai johonkin hen- mista 1 momentin 5 kohdan mukaan rikoksen
18326: 14 N:o 186
18327:
18328: perusteella, tulisi ottaa huomioon myös rikok- karkottamispäätöksen yhteydessä maahantulo-
18329: sen laatu. kieltoon enintään viideksi vuodeksi tai toistai-
18330: 19 §. Maasta karkottamisesta päättäminen. seksi. Nykyisen käytännön mukaan ulkomaa-
18331: Ulkomaalaisen maasta karkottamisesta päättäisi lainen asetetaan rikoksen perusteella maasta
18332: poliisin esityksestä sisäasiainministeriö. Käytän- passitettaessa maahantulokieltoon viideksi vuo-
18333: nössä esityksen useimmiten tekisi ulkomaalai- deksi silloin, kun hänet on tuomittu vapaus-
18334: sen asuinpaikkakunnan poliisi. Esityksen voisi- rangaistukseen tai kun kysymyksessä on esimer-
18335: vat kuitenkin tehdä myös poliisin erillisyksiköt. kiksi huumerikos. Samanlaista käytäntöä voi-
18336: Jos kysymyksessä on maasta karkottami- taisiin soveltaa myös vastaavissa ulkomaalais-
18337: nen valtion turvallisuutta tai Suomen suhteita lain mukaisissa karkottamistapauksissa. Toistai-
18338: toiseen valtioon vaarantavan toiminnan kuten seksi annettavaa maahantulokieltoa voitaisiin
18339: esimerkiksi terroriteon tai vakoilun vuoksi, sisä- käyttää ulkomaalaisen syyllistyttyä törkeään ri-
18340: asiainministeriö voisi tehdä päätöksen ilman kokseen tai vaarannettua vakavasti valtion tur-
18341: poliisin tekemää esitystäkin. vallisuutta tai Suomen suhteita toiseen val-
18342: Ehdotuksen mukaan ulkomaalaiselle olisi va- tioon. Muissa maasta karkottamispäätöksissä
18343: rattava tilaisuus tulla kuulluksi hänen maasta tulisi yleensä määrätä lyhyempiä maahantulo-
18344: karkottamistaan koskevassa asiassa. Käytän- kieltoja.
18345: nössä näin yleensä tapahtuukin. Asian mer- Maahantulokiellon pituutta harkittaessa olisi
18346: kitystä on kuitenkin haluttu korostaa ehdotta- ulkomaalaisen henkilökohtaiset olosuhteet ja hä-
18347: maHa säädettäväksi siitä laissa. On pidettävä nen siteensä maahan otettava kiellon pituuteen
18348: tärkeänä, että myös ulkomaalaiskuraattori voi vaikuttavina huomioon.
18349: käytännössä tuoda esille seikkoja, jotka saat-
18350: tavat vaikuttaa ulkomaalaisen karkottamispää- Sisäasiainminis.t•eriö voisi ehdotuksen mukaan
18351: tökseen. Tällaisia olisivat muun muassa tiedot, peruuttaa maahantulokiellon joko kokonaan tai
18352: jotka osoittavat miten kiinteät siteet ulkomaa- määräajaksi. Mahdollisuus maahantulokiellon
18353: laisella on Suomeen. Ulkomaalaiskuraattorin peruuttamiseen olisi tarpeen kohtuussyistä. Maa-
18354: tehtävien mahdollistamiseksi tulisi siten myös hantulokieltoon johtanut maasta karkottamispe-
18355: kuraattorille varata tilaisuus tulla kuulluksi ruste saattaa olla sellainen, että siihen liittyvät
18356: ulkomaalaisen karkottamista koskevassa asiassa. olosuhteet ovat päätöksenteon jälkeen ulkomaa-
18357: Kuuleminen on luonnollisesti suoritettava yleis- laisen kohdalla perusteellisesti muuttuneet. Tar-
18358: ten hallinnollisten säännösten ja määräysten vittaessa ulkomaalaiselle olisi siten annettava
18359: mukaisesti. mahdollisuus maahantulokiellosta huolimatta
18360: 20 § Viisumin tai oleskeluluvan raukea- saapua maahan hoitamaan välttämättömiä asioi-
18361: minen maasta karkotettaessa. Ulkomaalaiselle taan.
18362: myönnetty viisumi tai oleskelulupa on osoitus Pohjoismaiden kansalaisiin maahantulokieltoa
18363: siitä, että hänellä on oikeus oleskella maassa. sovellettaessa sen yleensä tulisi olla lyhyt.
18364: Matkustusasiakirjassa oleva leimaus on todiste 22 §. Takaisin kul;ettaminen ;a erinäiset
18365: luvan olemassaolosta. Päätös ulkomaalaisen kustannukset. Kun ulkomaalainen käännytetään
18366: maasta karkottamisesta merkitsee, ettei edelly- rajalta, olisi ulkomaalaisen tänne kuljettanut lii-
18367: tyksiä ulkomaalaisen maassa oleskelemiselle kenteenharjodttaja velvollinen kuljettamaan hä-
18368: enää ole. Päätöksen tulisi merkitä samalla myös net •takaisin sinne, mistä hänet otettiin kuljetet-
18369: viisumin ja oleskeluluvan raukeamista. Viisu- tavaksi. Kuljetusvelvollisuus olisi kaikilla liiken-
18370: min ja oleskeluluvan raukeaminen todennettai- teenharjoittajilla ja se koskisi jokaista rajalta
18371: siin mitätöimällä viisumi- ja oleskelulupalei- käännytettyä käännytysperusteesta riippumatta.
18372: maus. Tällä tavoin vältyttäisiin matkustusasia- Rajalta käännytettävä ja liikenteenharjoittaja
18373: kirjassa olevien leimausten ehkä harhaanjohta- voisivat kuitenkin sopia muustakin palauttamis-
18374: valta vaikutukselta. Mitätöimätön oleskelulupa kohteesta kuin siitä, mistä ulkomaalainen otet-
18375: tai viisumi antaisi ulkomaalaiselle mahdollisuu- tiin kuljetettavaksi. Tämä edellyttää kuitenkin,
18376: den palata Suomeen, koska maasta karkottami- että ulkomaalaisella on oikeus matkustaa kysei-
18377: sesta ei tehtäisi erityistä merkintää ulkomaalai- seen kohteeseen, koska muutoin ulkomaalainen
18378: sen matkustusasiakirjaan. voidaan välittömästi kohdemaan viranomaisen
18379: 21 §. Maahantulokielto. Ulkomaalainen voi- toimesta palauttaa jälleen Suomeen. Jos matka
18380: taisiin ehdotuksen mukaan määrätä maasta on alkanut pohjoismaiden ulkopuolelta, tulee
18381: N:o 186 15
18382:
18383: takaisinkuljetuksen passintarkastuksen poista- täntöönpanoa, hänet oJisi vo&tava panna säilöön
18384: misesta pohjoismaiden rajoilla tehdyn sopimuk- odottamaan käännytyksen toimeenpanoa.
18385: sen perusteella aina suuntautua pohjoismaiden Kun maasta karkottamisesta on tehty päätös
18386: ulkopuolelle. tai kun sellaista valmistellaan, on ulkomaalai-
18387: Jollei rajalta käännytetyllä itsellään ole varo- nen tarvittaessa voitava panna säilöön turvaa-
18388: ja paluumatkaa varten, liikenteenharjoittaja olisi mistoimenpiteenä. Karkottamiseen johtanut
18389: velvollinen kuljettamaan hänet omalla kustan- teko saattaa olla sellainen, ettei henkilön voida
18390: nuksellaan. Liikenteenharjoittajalla ei olisi oi- sallia olla vapaana odottamassa päätöksen täy-
18391: keutta saada valtiolta korvaus-ta kuljetuksesta ai- täntöönpanoa. Säilössä pitäminen saattaa olla
18392: heutuvista kustannuksista. välttämätöntä myös ulkomaalaisen henkilölli-
18393: Taloudellinen vastuu ulkomaalaisesta aiheutu- syyden selvittämisen tai matkustusasiakirjan
18394: vista kustannuksista olisi laajempi silloin, kun hankkimisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
18395: kysymyksessä on aluksesta luvattomasti maihin Ulkomaalainen voitaisiin pitää säilössä kun-
18396: jäänyt ulkomaalainen. Tällöin olisivat aluksen nes rajalta käännyttäminen tai karkottaminen on
18397: päällikkö, laivanisäntä ja tämän käyttämä laivan- suoritettu taikka kun asia ratkaistaan muulla
18398: selvitysliike velvolliset yhteisvastuullisesti kocr- tavoin, esimerkiksi luopumalla karkottamista
18399: vaamaan ne kustannukset, joita valtioJle on ai- koskevasta esityksestä tai kumoamaila säilöön-
18400: heutunut ulkomaalaisen maassa oleskelusta ja ottoa koskeva päätös.
18401: maasta karkottamisesta. Sählöönoton enimmäisaiika oliJSi neljätoilsta
18402: Korvausvastuu koskisi tapauksia, jollOLin maa- päivää, jota yleensä on pidettävä riittävänä
18403: han on luvattomasti jäänyt miehistöön kuuluva, säilöönoton perusteena olevien seikkojen sel-
18404: matkustaja tai muu aluksessa ollut, kuten esi- vvttämiseksi. Kun kysym)"ksessä on maaJSta
18405: merkiksi salamatkustaja. Ehdotuksen mukaiset karkottamisen valmistelu tai täytäntöönpano,
18406: säännökset ovat tarpeen muun muassa sen vuok- neljäntoista päivän enilmmäilsaika saattaa muun
18407: si, että viranomaisten on käytännössä mahdoton muassa mahdollinen muutoksenhaiku huo-
18408: valvoa kaikkia aluksessa olevien toimia. Ehdo- mioon ottaen olla liian lyhyt. Myös karkotta-
18409: tetulla säännöksellä saataisiin ne, jotka muutoin- misen käytännön järjestelyt, kuten matkustus-
18410: kin vastaavat aluksesta, huolehtimaan aluksessa asiakirjan ja matkalippujen hankkiminen sekä
18411: kuljetettaviin henkilöihin kohdistuvista velvolli- kohdemaan selvittäminen, saattavat viedä
18412: suuksistaan. Ilma-aluksesta luvattomasti maa- runs,aasti aikaa. Ulkomaalaisen henkiJöll:iJsyy-
18413: han jääneeseen ulkomaalaiseen sovellettaisiin den selvittäminen on edellytys, jotta häntä kos-
18414: samoja säännöksiä. keva lopullinen päätös voidaan tehdä. Henki-
18415: löllisyyden selvittäminen saattaa olla aikaa
18416: 23 §. Säilöönotto. Ehdotuksen mukaan voi-
18417: vievä toimenpide varsinkin silloin, kun ulko-
18418: taisiin ulkomaalainen, joka on pyytänyt turva-
18419: maalainen itse ei halua myötävaikuttaa asioi-
18420: paikkaa, tai jonka rajalta käännyttämisestä tai
18421: den joustavaan hoitamiseen. Tämän vuoksi
18422: karkottamisesta on tehty päätös tai jonka osal-
18423: ehdotetaan, että erityisistä syistä säilöönotto-
18424: ta sellaista va:1mistelhan, ottaa tarvi1ttaessa säi- aikaa voitaisiin pidentää enintään neljätoista
18425: löön sikisli, Jrunnes turvapaikkapyyntö on rat-
18426: päivää kerrallaan. Päätöksen pidentämisestä
18427: kaistu, taikka rajalta käännyttäminen tai kar- tekisi sisäasiainministeriö.
18428: kottaminen on suoritettu tai asia on muutoin
18429: mtkaistu. Säilöön otetun ulkomaalaisen asia tulisi ehdo-
18430: tuksen mukaan käsitellä kiireellisenä ja säilös-
18431: Turvapaikkaa pyytäneen säilöön ottaminen säolon päättymiseen johtavat toimenpiteet tulisi
18432: voi olla tarpeen hakijan henkilöllisyyden ja käynnistää välittömästi.
18433: turvapaikan saannin edellytysten selvittämi- 24 §. Säilöäno!osta päättäminen ja ilmoit-
18434: sen vuoksi tautumisvelvollisuus. Säilöön otettu ulkomaailai-
18435: Rajalta käännyttämispäätös tulisi panna täy- nen olisi toimitettava poliisin huostaan tai
18436: täntöön niin pian kuin se on käytännössä mah- prus1sitettava yleiseen vanki:laan. Jos passi,ntar--
18437: dollista. Täytäntöönpane voi kuitenkin viivästyä kastaja ei ole poliisi, olisi rajaJ:ta kääooytettävä
18438: lähinnä sen vuoksi, ettei tarvittava paluuyhteys toi:mhettava tarvrttaessa polii,sln huos1taa111.
18439: ole heti käytettävissä. Koska rajalta käännytettä- Säilöön otetun käsittelystä oJisi soveltuvin
18440: vän ei voida puuttuvien maahantuloedellytysten osin voimassa, mitä tutkintavangin käsittelystä
18441: vuoksi sallia tulevan maahan odottamaan täy- on säädetty. Säilöön otetun vapautta tulisi ra-
18442: 16 N:o 186
18443:
18444: joittaa vain siinä määrin, kuin säilöön ottamisen sen pakclaisen aseman. Jotta Suomen tekemä
18445: tarkoitus ja säilössä pitämisen varmuus sekä jär- varauma voitaisiin poistaa ja pakolaisen hal-
18446: jestyksen säilyminen edellyttävät. lusta olevasta matkustusasiakirjasta voitaisiin
18447: Päätöksen säi1löönottamisesta tekisi se pai- todeta hänen pakoJ.aisasemansa, ehdotetaan, että
18448: kaJJispoliilsin, kesikusrlkos.poliisin, suojelupoliisin pakolaiselle, joka on saanut 13 §:n mukaisen
18449: tai liikkuvan poliisin päällystöön kuuluva oleskeluluvan, sisäasiainministeriö voisi antaa
18450: polii!sillmies, jo.hle asian käsittely kuuluu. Toimi- maassa oleskelua ja maan ulkopuolelle tehtäviä
18451: vallrun jako mää:räytyisi polHsin yksi'köiden teh- matkoja varten pakolaissopimuksessa tarkoite-
18452: täviä koskevrun lainsäädännön ja poliisi11 si·säis- tun matkustusasiakirjan. Menettely lisäisi pako-
18453: ten määräysten mukaan. laisen oikeusturvaa.
18454: Joissakin tapauksissa ulkomaalaisen säilöön- 26 §. Henkilöllisyyden todentaminen ja il-
18455: ottaminen ei ehkä olisi tarpeellista ja tarkoi- moittautuminen. Ulkomaalaisen passi tai sitä
18456: tuksenmukaista muun muassa sen vuoksi, että vastaava henkilötodistus on ainoa asiakirja,
18457: ulkomaalaisen on tarpeen saada järjestetyksi josta ulkomaalaisen henkilöllisyyden voi todeta
18458: asioitansa täällä ennen maasta lähtöä. Tämän tiittävän luotettavasti. Passissa olevista leimauk-
18459: vuoksi ehdotetaan, että säilöönottopäätöksen sista voidaan myös todeta, onko ulkomaalainen
18460: tekemiseen oikeutettu poliisimies voisi säilöön- saanut oleskelun ja työnteon perusteena olevat
18461: oton asemesta velvoittaa ulkomaalaisen ilmoit- luvat. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että po-
18462: tautumaan määräaikoina luonaan. Päätöksen liisi voi tarvittaessa vaatia ulkomaalaisia esittä-
18463: tulisi perustua kohtuullisuusnäkökohtiin, kuten mään passinsa. Sama oikeus ehdotetaan annetta-
18464: esimerkiksi rajalta käännyttämis- tai maasta- vaksi myös muulle ulkomaalaisen asiaa käsitte-
18465: karkottamisperusteen laatuun ja siihen, onko levälle viranomaiselle. Näitä olisivat esimerkik-
18466: olemassa yksityistä henkilöä tai yhteisöä, joka si tulli-, rajavartio- sekä sosiaali- ja terveysvi-
18467: voi vastata ulkomaalaisen oleskelusta päätök- ranomaiset, joiden on tarvittaessa voitava riit-
18468: sen valmisteluaikana. tävän luotettavasti selvittää ulkomaalaisen hen-
18469: 25 §. Muukalaispassi ja pakolaisen matkus- kilöllisyys.
18470: tusasiakirja. Sisäasiainministeriö voisi antaa Päävastuu ulkcmaalaislain säännösten valvon-
18471: maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle muukalais- nasta kuuluu poliisille. Tämän vuoksi poliisilla
18472: passin, jos hän ei voi saada passia kotimaansa on oltava tarvittavat tiedot ulkomaalaisen oles-
18473: viranomaiselta tai jos siihen muutoin on erityistä keluun liittyvistä seikoista. Ulkomaalainen olisi-
18474: syytä. Muukalaispassi voitaisiin siten antaa esi- kin ehdotuksen mukaan velvollinen kutsusta
18475: merkiksi silloin, kun ulkomaalaisen kotimaan vi- saapuroaan poliisin luo antamaan oleskeluaan
18476: ranomaisten kieltäytyessä antamasta hänelle pas- koskevia tarvittavia tietoja. Kutsun voJsi antaa
18477: sia suomalaiset viranomaiset katsovat oleske- ulkomaalaisen asuin- tai oleskelupaikkakunnan
18478: lun jatkumiselle olevan edellytykset. Muukalais- poliisi taikka poliisin erillisyksikkö. Säännös on
18479: passi voitaisiin myös antaa, kun ulkomaalainen lähinnä tarpeen ulkomaalaislain selvyyden ja
18480: ei voi palata :~otimaahansa, mutta hän ei kui- täydellisyyden kannalta. Poliisilain ( 84/1966)
18481: tenkaan ole saanut tai ei voi saada pakolaisen 13 §:n mukaan jokainen on velvollinen anta-
18482: asemaa. Muuna erityisenä muukalaispassin an- maan poliisille henkilöllisyytensä selvittämiseksi
18483: tamisen edellytyksenä voitaisiin pitää esimer- tarpeellisia tietoja, kun poliisi niitä virkatehtä-
18484: kiksi tilannetta, jolloin henkilö on lähettänyt vissään tiedustelee. Milloin poliisin toimintaan
18485: kansallisen passinsa Suomen ulkopuolella ole- kuuluvan tehtävän suorittamiseksi jonkun hen-
18486: vaan edustusteon uudistettavaksi ja hänen on kilön kuulustelu on tarpeen, tämä on poliisilain
18487: ehdottomasti päästävä matkustamaan tuona ai- 15 §:n mukaan velvollinen poliisimiehen kut-
18488: kana. susta saapumaan kuulusteluun siinä poliisipii·
18489: Liittyessään pakolaisten oikeusasemaa koske- rissä, missä hlin oleskelee. Edellä olevat sään-
18490: vaan yleissopimukseen Suomi teki varauman so- nökset koskevat sekä Suomen kansalaisia että
18491: pimuksen matkustusasiakirjaa koskevien mää- ulkomaalaisia.
18492: räysten osalta siten, että Suomi perinteiseen ta- 27 ~. Liikkumisoikeus. Ulkomaalaisen, jolla
18493: paan antaa sopimuksessa tarkoitetun matkustus- olisi ulkomaalaislain mnkainen oleskelnoikeus,
18494: asiakirjan asemesta myös pakolaiselle muukalais- saisi vapa~tsti asua ia liikku~t maassa, jollei erik-
18495: passin. Muukalaispassista ei kuitenkaan käy il- seen ole toisin säädetty tai erityisen säännöksen
18496: mi, että henkilö on saanut sopimuksen mukai- r.ojalla määrätty. Säännönmukaisissa oloissa ei
18497: N:o 186 17
18498:
18499: ole yleensä tarpeen raJOittaa ulkomaalaisen Majoitusliikkeiden ilmoitusvelvollisuudesta
18500: asumis- ja liikkumisoikeutta. Rajoituksista on on säädetty erikseen asetuksessa majoitus- ja ra-
18501: kuitenkin säädetty muun muassa rajavyöhyke- vitsemisliikkeistä ( 502/69).
18502: laissa (403/47) ja rajoittavia määräyksiä on 30 §. Poikkeusmääräysten antaminen. Eh-
18503: annettu myös lääninhallitusten antamilla polii- dotuksen mukaan valtioneuvostolla olisi sodan
18504: simääräyksillä, jotka yleensä koskevat myös tai sodanvaaran uhatessa taikka muulloinkin,
18505: oman maan kansalaisia. milloin valtion turvallisuuden tai poikkeuk-
18506: 28 §. Maastapoistumiskielto. Käytännössä sellisten olojen vuoksi harkitaan tarpeelli-
18507: saattaa syntyä tilanteita, jolloin ulkomaalaisen seksi, valta antaa ulkomaalaisen maahantulosta,
18508: maasta poistuminen on voitava estää. Tällaisia maassa oleskelusta, .työnteosta ja maasta lähdös-
18509: ovat esimerkiksi tapaukset, jolloin ulkomaalai- tä määräyksiä, jotka poikkeavat ulkomaalais-
18510: nen pyrkii poistumaan maasta välttääkseen laiMa tai sen nojalla annetuista säännöksistä ja
18511: poliisitutkinnan, rikoksen tuomioistuinkäsitte- määräyksistä.
18512: lyn tai rangaistuksen täytäntöönpanon. Ulko- Valtioneuvosto vo~si käyttää valtuuksiaan
18513: maalaisen terveydentila voi myös olla sellainen, paitsi sodan aikana tai sen uhatessa myös val-
18514: ettei häntä voida hänen oman turvallisuutensa tion ,turvallisuuden tai poikkeuks·ellisten olojen
18515: vuoksi päästää lähtemään. Ehdotuksen mu- vuoksi. Ilmeinen terroristivaara tai muu valtion
18516: kaan sisäasiainministeriö voisi, jos ulkomaalai- turvallisuutJta uhkaava vaara esimerkiksi voisi
18517: nen on epäiltynä tai syytteessä rikoksesta tai antaa oikeuden poikkeusvaltuuksien käyttämi-
18518: jos hänet on tuomittu rangaistukseen, jota ei seen. Samoiln jokin Suomes1sa tJai uilik:omadilila sat-
18519: ole suoritettu, tai jos muu erittäin tärkeä syy tunut luonnononnettomuus tai muu laaja poik-
18520: sitä vaatii, kieltää määräajaksi ulkomaalaista keuksellinen .tapahtuma, kuten öljysaarto, kaup-
18521: poistumasta maasta. Tätä koskevan esityksen pasota tai muu sen kaLtainen saattaisi olla pe-
18522: voisi tehdä poliisi tai muukin viranomainen, ruste poikkeusmääräysten antamiseen. Poikkeus-
18523: kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomai- olojen käsitettä on viime aikoina Jaajennettu
18524: nen. erityisesti tähän suuntaan.
18525: Tieto ulkomaalaisen aikomuksesta poistua 31 §. Tiedoksianto. Ehdotettava muutok-
18526: maasta voi tulla viranomaisten tietoon ·siten, senhakujärjestelmä edellyttää, että ulkomaa-
18527: ettei esitystä ja päätöstä maastapoistumiskiel- laista koskeva päätös voidaan antaa hänelle tie-
18528: losta ehditä tehdä, vaikka perusteet olisivatkin doksi. Samaa vaatii päätöksen täytäntöönpano-
18529: viranomaisten tiedossa. Kiireeilisessä tapauk- kelpoisuuden toteaminen silloin, kun ,täytän-
18530: sessa poliisi voisi antaa ulkomaalaiselle väliai- töönpanoon saadaan ryhtyä vasta asian tultua
18531: kaisen maas,tapoistumiskiellon. Kielto olisi kui- lainvoimaisesti ratkaistuksi. Myös muissa ta-
18532: tenkin viipymättä alistettava ·sisäasiainministe- pauksissa päätöksen tiedoksianto on tärkeää.
18533: riön ratkaistavaksi. Ellei muuta oJe säädetty, tiedoksiauto ulko-
18534: maalaiselle voidaan toimittaa noudattaen,
18535: Maastapoistumiskielto olisi: ehdotuksen mu-
18536: mitä laissa tiedoksiannosta hallintoasioJssa
18537: kaan peruutettava niin pian kuin estettä maasta
18538: (232/66) on säädetty. Näin tulisikin menetellä,
18539: poistumiselle ei enää ole. kun ulkomaalaisella on Suomessa vakinainen
18540: 29 §. Majoittaminen ja muuttaminen. Väes- asuinpaikka tai hänen olinpaikkansa muutoin on
18541: tökirjalainsäädännössä on säännökset väestö- tunnettu.
18542: kirjoihin tehtävistä ilmoituksista ja merkin- Useassa tapauksessa ulkomaalainen on ehtin)"t
18543: nöistä, jotka koskevat myös ulkomaalaisia. kuitenkin ennen 1tiedoksiantoa poistua maasta.
18544: Vlkomaalaislainsäädännön mukaisella ilmoitus- Hän voi myös kierrellä maata turistina tai muu-
18545: menettelyllä ei ole tarkoitus muuttaa väestö- toin oleskella täällä siten, että häntä on vaikea
18546: kirjalainsäädännön mukaista ilmoitus- ja rekiste- tiedoksiautoa varten tavoittaa. Ensiksi mainitus-
18547: röintimenettelyä. sa tapauksessa tiedoksiauto voidaan suorittaa
18548: Erityiset vain ulkomaalaisia koskevat majoi- tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain
18549: tus- ja muuttoilmoitukset ovat tarpeen lähinnä 17 § :n 1 momentin mukaista menettelyä käyt-
18550: silloin, kun ulkomaalaisten tarkkailua täytyy te- täen. Tämän säännöksen avulla ei kuitenkaan
18551: hostaa esimerkiksi poikkeuksellisten olojen ai- voida hoitaa Jäheskään kaikkia ulkomaalaislain
18552: kana, terroristivaaran uhatessa tai suurten kan- nojalla esille tulevia tapauksia. Ulkomaalaisen
18553: sainvälisten kokousten turvatoimien yhteydessä. asuinpaikka ulkomailla saattaa olla Suomessa
18554:
18555: 3 lo8000175P
18556: 18 N:o 186
18557:
18558: tunrema~on ja sen selvittäminen olla vaikeaa tai vat olla puutteelliset. Ulkomaalainen ei myös-
18559: jopa mahdotonta. Edellä mainitussa lainkohdas- kään yleensä voi tuntea Su011nen hallintojärjes-
18560: sa tarkoitettu virallista lehteä tai julkista kuu- telmää ja menettelytapoja 1täällä. Näistä syistä
18561: lutusta käyttäen tapahtuva yleistiedoksiauto ei muutoksenhaku ulkomaalaislaissa on säädettävä
18562: yleensä voi edes teoriassa tavoittaa maasta pois- toisin kuin yleensä hallintoasioissa.
18563: tunutta ulkomaalaista. Näistä syistä ja kun tie- Ehdotettu 32 § sisältää ulkomaalaisen kan-
18564: doksiannan on ulkomaalaislain mukaan kuiten- nalta mahdollisimman joustavan ja yksinkertai-
18565: kin ,tapahduttava, ehdotetaan, että tiedoksiauto sen menettelyn oikaisun hakemiseksi poliisin tai
18566: saataisiin toim~ttaa myös 'lähettämällä päätös pflssintarkastajan ulkomaalaislain nojalla teke-
18567: postitse ulkomaalaisen ilmoittamaan osoittee- mään päätökseen. Ulkomaalainen, joka on tyyty-
18568: seen tai, jollei osoite ole tiedossa, toimittamalla mätön poliisin 'tai passintarkastajan ulkomaalais-
18569: päätös ulkoasiainministeriön välityksellä sen lain nojalla tekemään päätökseen, voisi neljän-
18570: valtion edustustoon, jonka kansalainen ulko- toista päivän kuluessa päätöksen 'tiedoksi saa-
18571: maalainen on tai jossa hän pysyvästi oleskelee. misesta kirjallisella ilmoituksella saattaa asian
18572: Samalla ulkoasiainministeriö pyytäisi edustustoa sisäasiainministeriön ratkaistavaksi. Ilmoituk-
18573: edelleen huolehtimaan tiedoksiannosta edustus- selle ei asetettaisi erityisiä muotovaatimuksia ja
18574: ton valtion lakeja noudattaen. sen voisi tehdä myös vierailla kielillä. Erityisen
18575: Kun ulkomaalaislaissa edellytetyissä hallinto- valitusoso1tuksen antaminen ei myöskään olisi
18576: toimissa otettaisiin laajalti käyttöön erityiset tarpeen. Ulkomaalaiselle annettavassa päätök-
18577: vieraskieliset lomakkeet, tulisi viranomaisille sessä olisi kuitenkin annettava ohjeet ilmoituk-
18578: jääviin kappaleisiin varata 1tilaa myös ulkomaa- sen tekemisestä. Tämä edellyttäisi yleisimmin
18579: laisen ulkomaista osoitetta varten. Viranomais- käytettävillä kielillä painettujen päätöslomak-
18580: ten tulisi aina muutoinkin selvittää ulkomaalai- keiden käyttöönottoa.
18581: sen osoite. Jos osoite ei olisi tiedossa, sään- Kirjallinen ilmoitus voitaisiin jättää poliisille
18582: nös mahdollistaisi kuitenkin tiedoksiannan lä- tai passintarkastajalle. Ilmoitus voitaisiin kui-
18583: hettämisen ulkoasiainministeriön väHtyksellä ul- tenkin tehdä suoraan myös sisäasiainminis-
18584: komaalaisen kotivaltion edustustoon joko Suo- teriöön.
18585: messa tai ulkomailla. Jos henkilö on kansalai- Ulkomaalaisen oikeus saattaa asia kirjallisella
18586: suudeton tai hänen tiedetään pysyvästi oles- ilmoituksella sisäasiainministeriön käsiteltäväksi
18587: kelevan muussa kuin kotivaltiossaan, voitaisiin koskisi kaikkia poliisin tai passintarkastajan ul-
18588: tiedoksiauto 1toimittaa tämän valtion edustus- komaalaislain no~aUa tekemiä päätöksiä. Poik-
18589: toon. keuksen muodostaisi viisumia koskeva päätös.
18590: Koska postinkulku saattaa joissakin tapauk- Siitä ei tulisi voida hakea oikaisua, koska muis-
18591: sissa olla hidasta, ehdotetaan, että tiedoksian- takaan 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuista viisumia
18592: nan katsottaisiin tapahtuneen, jollei muuta näy- koskevista päätöksistä ei voitaisi hakea oikai-
18593: tetä, vasta kolmantenakymmenentenä päivänä sua. Sitä paitsi poliisin tai passintarkastajan
18594: sen jälkeen, kun asiakirja on ,annettu postin kul- viisumipäätös tulisi käytännössä koskemaan
18595: jetettavaksi tai toimitettu edus.tustoon. Määrä- vain viisumitta maahan jo saapuneita viisumivel-
18596: ajan toteamiseksi riittäisi todisteeilinen mer- vollisia ulkomaalaisia. Jos päätös olisi kie1tei~
18597: ki.ntä. nen, se merkitsisi yleensä samalla rajalta kään-
18598: 32 §. Oikaisun hakeminen poliisin tai pas- nyttämistä. Rajalta käännyttämispäliitös 1taas voi-
18599: sintarkastajan päätökseen. Ehdotus ulkomaa- taisiin saattaa kirjallisella ilmoituksella sisä-
18600: laislaiksi sisältää kaksi muutoksenhakua koske- asiainministeriön käsiteltäväksi.
18601: vaa säännöstä. Niistä 32 § :ssä säädettäisiin 33 §. Muutoksenhaku sisäasiainministeriön
18602: oikaisun hakemisesta poliisin tai passintarkasta- päätökseen maasta karkottamisesta. Valitusoi-
18603: jan päätökseen ja 33 §:ssä muutoksenhausta keuden järjestäminen eräisiin ulkomaalaislain
18604: sisäasiainministeriön päätökseen maasta karkot- nojalla tehtäviin keskeisimpiin päätöksiin on
18605: tamisesta. ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen tärkeim-
18606: Muutoksenhaun järjestäminen ulkomaalais- piä tavoitteita. Maasta karkottamista koskevat
18607: laissa tarkoitetuista päätöksistä kohtaa monia ratkaisut liittyvät perusoikeusluonteisiin kysy-
18608: vaikeuksia. Päätökset on tehtävä yleensä kiireel- myksiin. Hallitusmuodon mukaiset perusoikeu-
18609: lisesti. Sekä ulkomaalaisen kielitaito että viran- det tosin koskevat vain Suomen kansalaisia,
18610: omaisten kyky ymmärtää ulkomaalaista saatta- mutta tosiasiallisesti maasta karkotettava ulko-
18611: N:o 186 19
18612:
18613: maalainen saattaa olla lähes samanlaisessa ase- keus voisi samasta syystä päättää, että oikeu-
18614: massa kuin Suomen kansalainen. Tämän vuok- denkäyntiaineisto sovellettuja lainkohtia ja tuo-
18615: si ulkomaalaisella tulisi olla oikeus hakea muu- miolauselmaa lukuun ottamatta on pidettävä
18616: tosta maastakarkottamispäätökseen. Ulkomaa- salassa määräajan, kuitenkin enintään 25 vuot-
18617: laisasioiden luonteesta johtuen on tärkeää, ta määräyksen antamisesta.
18618: että muutoksenhakumenettely on toisaalta yk- 35 §. Eräiden päätösten täytäntöönpanokel-
18619: sinkertainen ja nopea ja että se toisaalta antaa poisuus. Pykälän 1 momentin mukaan saatai-
18620: riittävän oikeusturvan. Tämä voidaan taata siin rajalta käännyttämistä, säilöön ottamista
18621: sillä, että muutoksenhakuasteita on vain yksi ja väliaikaista maastapoistumiskieltoa koskeva
18622: ja että muutoksenhakutie olisi sisäasiain- päätös panna täytäntöön sen estämättä, että
18623: ministeriöstä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. asia on saatettu sisäasiainministeriön käsiteltä-
18624: Edellä olevan vuoksi ehdotetaan, että ul- väksi. Vaikka muutoksenhaulla yleensä on hal-
18625: komaalainen, joka on ,tyytymätön sisäasiainmi- lintopäätöksen täytäntöönpanoa 1ykkäävä vai·
18626: nisteriön maasta 'karkottamista koskevaan pää- kutus, on näissä tapauksissa kysymys päätök-
18627: tökseen, voisi valittaa siitä korkeimpaan hallin- sistä, joissa yleinen etu ja toimenpiteen kiireei-
18628: to-oikeuteen neljäntoista päivän kuluessa pää- lisyys vaativat välitöntä täytäntöönpanoa. Muu-
18629: töksen tiedoksi saamisesta. Valitus olisi käsitel- toin täytäntöönpane saattaisi kokonaan estyä.
18630: tävä kiireellisenä. Asian käsittelyn nopeuttami- Muissa tapauksissa ilmoitus asian saattamises-
18631: seksi valitusasiakirjat olisi jätettävä sisäasiain- ta sisäasiainministeriön käsiteltäväksi siirtäisi
18632: ministeriöön, joka sitten toimittaisi asian rat· päätöksen täytäntöönpanoa.
18633: kaisemisen perusteena olleet asiakirjat oman Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että
18634: lausuntonsa ohella korkeimpaan hallinto-oikeu- karkottamista koskeva sisäasiainministeriön pää-
18635: teen. Säilöön otetulla olisi oikeus jättää vali- tös voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se
18636: tusasiakirjansa myös säilytyspai:kan esimiehelle on saanut lainvoiman, jos ulkomaalainen kah-
18637: tai laitoksen johtajalle, jonka olisi toimitettava den todistajan läsnäollessa ilmoittaa suostuvan-
18638: ne edelleen sisäasiainministeriöön. Tällainen sa päätöksen täytäntöönpanoon ja allekirjoittaa
18639: oikeus on vangilla muutoksenhaussa hallinto· päätökseen tehtävän sitä koskevan merkinnän.
18640: asioissa annetun lain 10 §:n 2 momentin (659/ Säännös on välttämätön, jotta karkotettava
18641: 66) mukaan. voitaisiin toimittaa maasta mahdollisimman
18642: Muissa kuin karkottamista koskevissa asiois- pian hänen itsensä sitä halutessa. Tällöin
18643: sa ei ulkomaalaislain nojalla saisi hakea muu- ulkomaalaisen, jota ei ehkä voitaisi päästää
18644: tosta valittamalla. Täten esimerkiksi sisäasiain- säilöstä, ei tarvitsisi odottaa valitusajan päät-
18645: ministeriön paatos, ulkomaalaisen hakiessa tymistä ennen valtion laskuun tapahtuvaa
18646: 32 § :n nojalla oikaisua poliisin tai passintar- karkottamista. Tässä voidaan viitata vankeus-
18647: kastajan päätökseen, jäisi lopulliseksi. Ylimää- rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase-
18648: räisestä muutoksenhausta hallintoasioissa anne· tuksen (447/75) 6 §:n 1 momenttiin, jossa
18649: tussa laissa ( 200/66) säädetyt ylimääräiset säädetään vankeusrangaistukseen tuomitun tyy·
18650: muutoksenhakukeinot olisivat kuitenkin käytet· tymisestä rangaistuksen välittömään täytäntöön-
18651: tävissä. panoon.
18652: 34 §. Poikkeukset iulkisuusperiaatteesta. 36 §. Vieraan kielen käyttö. Kielilainsää-
18653: Oikeudenkäytön julkisuudesta annetun lain dännön mukaan voivat Suomen kansalaiset
18654: ( 26/26) mukaan tuomioistuin voi päättää asian viranomaisten luona asioidessaan käyttää joko
18655: käsittelystä sulj·etuin ovin ja sellaisen käsittelyn suomen- tai ruotsinkieltä viranomaisen virka-
18656: oikeudenkäyntiaineiston määräämisestä salai- kielestä riippumatta. Suullisessa käsittelyssä
18657: seksi muun muassa sen perusteella, että julki- tuomioistuimessa tai poliisin luona saadaan
18658: suus voi saattaa valtion ulkoisen turvallisuuden tarpeen mukaan käyttää tulkkia. Poliisihal-
18659: vaaraan. Koska näitä säännöksiä ei voida pitää linnossa on edellä sanotun katsottu sovel-
18660: ulkomaalaislakiehdotuksen kannalta riittävinä, tuvan myös ulkomaalaisiin. Lisäksi ulkomaa-
18661: ehdotetaan pykälässä säädettäväksi lisäksi, että laiset ovat voineet esittää ·asiansa vieraallakin
18662: korkein hallinto-oikeus voisi päättää asian suul- kielellä, jota kyseinen virkamies tai joku ilman
18663: lisen käsittelyn tapahtuvaksi suljetuin ovin, jos kohtuutonta viivästystä paikalle saatu muu vir-
18664: julkinen käsittely saattaisi vaarantaa Suomen kamies on riittävästi taitanut. Ulkomaalainen
18665: suhteita toiseen valtioon. Korkein hallinto-oi- on myös vO!inut käyttää tulkkia. EdeLlä olevien
18666: 20 N:o 186
18667:
18668: periaatteiden mukaiset hallinnolliset ohjeet ovat kelu- ja työlupakäytännöstä. Samoin tietojen
18669: poliisin suorittaman tutkinnan osalta olleet jo saaminen yksittäistapauksissa olisi tarpeen, jotta
18670: kauan voimassa. kuraattori voisi toimia ulkomaalaisen ja viran-
18671: Erityisesti ulkomaalaislainsäädäntöön liitty- omaisten välisenä yhteyshenkilönä. Pykälässä
18672: vissä asioissa ulkomaalaisen tulisi mahdolli- ehdotetaan, että ulk.omaalaiskuraattorin tietoon
18673: suuksien mukaan sallia käyttää vierasta kieltä. olisi viipymättä saatettava päätökset, jotka kos-
18674: Tästä johtuen ehdotetaan säädettäväksi, että kevat oleskeluluvan ja turvapaikan antamista,
18675: sisäasiainministeriö antaisi ohjeet vieraiden kiel- sekä työlupia. Myös maasta karkottamista ja
18676: ten käytöstä ulkomaalaislaissa tarkoitetuissa maahantulokieltoa koskevista päätöksistä olisi
18677: asioissa. Ensisijaisesti kysymykseen tulisivat annettava tieto kuraattorille. Sama koskisi myös
18678: kansainvälisen kanssakäymisen kannalta ylei- maastapoistumiskieltoa koskevaa päätöstä. Tie-
18679: si..tnmät kielet, mutta ulkomaalaiselle tulisi dottamisvelvoite koskisi myös tapausta, jolloin
18680: antaa mahdolHsuus käyttää muutakin vie- ulkomaalainen on tuomittu ulkomaalaisrikko-
18681: rasta kieltä, mikäli sitä riittävästi taitava virka- mu'ksesta rangaistukseen. Tiedottaminen ei
18682: mies taikka tulkki olisi nopeasti ja kustannuk- kuitenkaan koskisi päätöstä, jonka perusteella
18683: sitta saatavissa paikalle. Ulkomaalaisasioissa ulkomaalainen on 23 §:n 1 momentin mukaan
18684: käytettävät lomakkeet tulisi käytännön syistä otettu säilöön rajalta käännyttämistä varten.
18685: laatia yleisimmin käytössä olevilla kielillä. Lo- Edellä tarkoi tettu päätösten tiedottaminen
18686: 1
18687:
18688:
18689: makkeita tulisi olla erityisesti ulkomaalaislaki- tuHsi järjestää mahdol!lisim:ma:n joustavasti.
18690: ehdotuksessa tarkoitettuja päätöksiä varten. Ehdotuksen mukaan sisäasiainministeriö antaisi
18691: 37 §. Valvonta. Ulkomaalaislain ja sen no- ohjeet tavasta, jolla tiedottaminen suoritet-
18692: jalla annettujen säännösten ja määräysten nou- taisiin. Käytännössä tämä voitaisiin ehkä par-
18693: dattamista valvoisi poliisi. Ulkomaalaisten maa- haiten suorittaa erityistä tätä varten suunni-
18694: hantulosta ja maastalähdöstä annettuja sään- teltua lomaketta käyttäen.
18695: nöksiä ja määräyksiä valvoisivat myös passin- 39 §. Ulkomaalaisrikkomus. Joka rikkoo
18696: tarkastajat. Ulkomaalaislain ja sen nojalla an- ulkomaalaislakia tai sen nojalla annettuja sään-
18697: nettujen säännösten ja määräysten valvonta nöksiä tai määräyksiä, tuomittaisiin ulkomaa-
18698: jakautuisi sekä yleis- että erityisvalvontaan. laisrikkomuksesta sakkoon, ellei muualla laissa
18699: Yleisvalvontaan kuuluisivat lähinnä passintar- ole säädetty ankarampaa rangaistusta. Tällainen
18700: kastus ja muu tavanomaisen rajanylityksen val- on säädetty esimerkiksi rikoslain 42 luvun 2
18701: vonta sekä ulkomaalaislain mukaisten lupien §: ssä luvattomasta rajanylityksestä.
18702: ja muiden ulkomaalaisia koskevien yleismää-
18703: räysten noudattamisen valvonta. Rangaistussäännöstä voitaisiin soveltaa ulko-
18704: maalaisten ohella myös Suomen kansalaisiin, ku-
18705: Erityisvalvontaan kuuluisi lähinnä kansainvä- ten esimerkiksi työnantajaan, joka on laimin·
18706: listen rikollisten sekä sellaisten ulkomaalaisten lyönyt velvollisuutensa varmistua ulkomaalai-
18707: valvonta, joiden toimien voidaan epäillä muulla selta vaadittavan työluvan olemassaolosta. Ulko-
18708: tavoin vaarantavan valtion turvallisuutta tai maalaisen osalta rangaistussäännöstä voitaisiin
18709: Suomen suhteita vieraisiin valtioihin. Yleisval- soveltaa esimerkiksi henkilöön, joka rikkoo lu-
18710: vonta olisi paikallispoliisin ja passintarkastajien pien hankkimisesta, maahantulokiellosta, ilmoit-
18711: tehtävänä, mutta siihen osallistuisivat omiin tautumisesta ja muusta hänen ulkomaalaisase-
18712: tehtäviinsä liittyvänä muutkin poliisiyksiköt. maansa liittyvästä annettuja säännöksiä tai mää-
18713: Erityisvalvontaa suorittaisivat paikallispoliisin räyksiä.
18714: ohella myös poliisin erillisyksiköt.
18715: Voimassa olevassa ulkomaalaisasetuksessa on
18716: Rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja useiden asetuksen rikkomisesta säädetty sakkorangais-
18717: muiden viranomaisten, kuten esimerkiksi ter- tus. Kun otetaan huomioon muuttuneet sakko-
18718: veydenhoitoviranomaisten tehtävistä ulkomaa- rangaistusta koskevat säännökset ja ulkomaa-
18719: laisia koskevien säännösten valvonnassa on erik- laislain mukaiset mahdolliset muut seuraamuk.
18720: seen säädetty tai määrätty. set, kuten työluvan peruuttamismahdollisuus,
18721: 38 §. Tiedottaminen ulkomaalaiskuraatto- voidaan sakkorangaistusta pitää edelleen riit-
18722: rille. Voidakseen suorittaa ulkomaalaislaissa sää- tävänä.
18723: detyt tehtävät, ulkomaalaiskuraattorin on saa- 40 ja 41 §. Asetuksenantovaltuus ja voi-
18724: tava tietoja muun muassa noudatettavasta oles- maantulo. Pykäliin sisältyvät tavanomaiset sään-
18725: N:o 186 21
18726: nökset asetuksenantovaltuudesta ja lain voi- .3. Voimaan t u 1o
18727: maantulosta.
18728: Vieraan valtion kanssa tehtyä ulkomaalais- Lain hyväksymisen ja voimaantulon väliin
18729: lain voimaan tullessa Suomea velvoittavaa sopi- olisi jäätävä rhlttävästi aikaa lain täytäntöönpa~
18730: musta olisi edelleen noudatettava niin kauan non valmisteluun sisäasiainministeriössä, paikal-
18731: kuin se on voimassa, vaikka sen määräykset lispoliisissa, työvoJmaviranomaisissa, ulkoasiain-
18732: eivät vastaisi ulkomaalaislain säännöksiä. ministeriössä, :sosiaali- ja ~terveysminist·eriössä ja
18733: korkeimmassa hallinto-o.i.keudessa. Tämän vuok-
18734: sd ehdotcetaan, että uusi laki tulisi voimaan ai-
18735: 2. Tarkemmat säännökset ja kaisintaan vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.
18736: määräykset Ulkomaalaislailla kumottaisiin nykyinen ulko-
18737: maalaisasetus.
18738: Tarkemmat säännökset annettaisiin ulkomaa-
18739: laisasetuksella, jonka luonnos on esityksen liit- Edellä oJevan perusteeUa annetaan Eduskun-
18740: teenä. nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18741:
18742:
18743:
18744:
18745: Ulkomaalaislaki
18746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18747: 1 § 3 §
18748: Soveltamisala Maahantulo- ia maastalähtöpaikat
18749: Ulkomaalais·en maahantuloon, maastalähtöön Ulkomaalaisen maahantulo ja maastalähtö on
18750: sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa sovel- sallittu vain sisäasiainministeriön vahvistamien
18751: letaan, mitä tässä laissa ja sen nojalla sääde- passintarkastuspaikkojen kautta, jollei Suomea
18752: tään tai määrätään. velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista
18753: Ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei muuta johdu.
18754: ole Suomen kansalainen. Sisäasiainministeriö voi antaa luvan maahan-
18755: tuloon ja maastalähtöön muualtakin kuin passin-
18756: 2 § tarkastuspaikan kautta.
18757: Viranomaiset
18758: 4 §
18759: Tässä laissa tarkoitetut ulkomaalaisia kosk~
18760: vat asiat kuuluvat sisäasiainministeriön ja polii- Passi
18761: sin käsiteltäviksi, jollei toisin ole säädetty.
18762: Sosiaali- ja terveysministeriössä on ulkomaa- Ulkomaalaisella on maahan saapuessaan ol-
18763: laisten aseman turvaamista sekä ulkomaalais- tava koti- tai oleskelumaansa viranomaisen an-
18764: ten, viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimin- tama voimassa oleva passi.
18765: nan edistämistä varten ulkomaalaiskuraattorin Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä
18766: virka. Ulkomaalaiskuraattorin tehtävistä ja toi- passina hyväksytään myös henkilötodistus tai
18767: minnan järjestämisestä säädetään erikseen ase- muu vastaava asiakirja.
18768: tuksella.
18769: Ulkomaalaisten maahantuloon ja maastaläh- 5 §
18770: töön liittyviä tehtäviä suorittavia erityisviran- Viisumi
18771: omaisia ovat passintarkastajat, joilla tarkoite-
18772: taan näihin tehtäviin määrättyjä poliisimiehiä ja Ulkomaalaisella on maahan saapuessaan ol-
18773: muita virkamiehiä. tava viisumi. Viisumilla tarkoitetaan passiin
18774: 22 N:o 186
18775:
18776: merkittyä tai liitettyä yhdistettyä maahantulo- lehtimaan maassa oleskelustaan ja maasta pois-
18777: ja oleskelulupaa. tumisestaan;
18778: Viisumivapaudesta säädetään asetuksella. 5) jonka perustellusti voidaan olettaa elättä-
18779: vän itseään epärehellisin keinoin; tai
18780: 6 § 6) jonka voidaan tuomitun rangaistuksen
18781: tai aikaisemman toimintansa perusteella taikka
18782: Viisumin antaminen muutoin perustellusti olettaa syyllistyvän
18783: Viisumin antaa ulkomailla Suomen diplo- Suomessa rikokseen, joka ei ole vähäinen; tai
18784: maattinen edustusto ,tai lähetetyn konsulin vi- 7) jonka voidaan aikaisemman toimintansa
18785: rasto. Viisumin voi antaa myös muu Suomen perusteella tai muutoin perustellusti olettaa
18786: edustusto, jos ulkoasiainministeriö on myöntä- ryhtyvän Suomessa sabotaasiin, vakoiluun, lu-
18787: nyt tarvittavan valtuuden siinä palvelevalle ni- vattomaan tiedustelutoimintaan tai Suomen
18788: metylle Suomen kansalaiselle. suhteita toiseen valtioon vaaraotavaan toimin-
18789: Viisumin maassa oleskelevalle tai viisumitta taan.
18790: maahan saapuvalle ulkomaalaiselle antaa sisä- Rajalta on käännytettävä ulkomaalainen, joka
18791: asiainministeriö taikka sen ohjeiden mukaan on määrätty maahantulokieltoo.n Suomessa tai
18792: ulkomaalaisen maahantulopaikan poliisi tai pas- muussa pohjoismaassa.
18793: sintarkastaja. U1komaa1rusesta, joka pyytää pa:kdladsuuteen-
18794: Ulkoasiainministeriö antaa viisumin maassa sa vedoten turvapaikkaa Suomessa, säädetään
18795: olevalle tai viisumitta maahan saapuvalle diplo- 12 §:ssä.
18796: maatille tai diplomaattisen edustuston ,taikka lä-
18797: hetetyn konsulin viraston virkamiehelle ja 9 §
18798: muulle henkilökuntaan kuuluvalle sekä heidän
18799: Rajalta käännyttäminen
18800: perheittensä jäsenille.
18801: Rajalta käännyttäminen on suoritettava vii-
18802: 7 § vyttelemättä passintarkastuspaikalla tai muual-
18803: la, missä ulkomaalaisen maahantulon edellytyk-
18804: Viisumin peruuttaminen set ensiksi on voitu tarkistaa. Rajalta käännyt-
18805: Viisumi voidaan peruuttaa, milloin siihen on täminen on kuitenkin suoritettava ennen kuin
18806: erityistä syytä. ulkomaalaisella on oltava 10 §:n mukainen
18807: oleskelulupa.
18808: Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun
18809: Rajalta käännyttämisestä päättää stsaastaln-
18810: viisumin peruuttaa viisumin antanut edustusto ministeriö tai sen antamien ohjeiden mukaan
18811: tai ulkoasiainministeriö ja 6 § :n 3 momentissa passintarkastaja. Päätöksessä on mainittava ra-
18812: tarkoitetun viisumin ulkoasiainministeriö. Sisä- jalta käännyttämisen syy.
18813: asiainministeriö peruuttaa 6 § :n 2 momentissa
18814: tarkoitetun viisumin.
18815: 10 §
18816: 8 § Oleskelulupa
18817: Rajalta käännyttämisen perusteet Ulkomaalaisella, joka jatkaa oleskeluaan
18818: maassa viisumiin tai viisumivapautta koskevaan
18819: Rajalta voidaan käännyttää ulkomaalainen: kansainväliseen sopimukseen perustuvan oles-
18820: 1) jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa pas- keluoikeuden kuluttua umpeen, on oltava oles-
18821: sia tai viisumia; kelulupa.
18822: 2) joJta puuttuu vaadittava työlupa; 11 §
18823: 3) joka kieltäytyy antamasta passintarkasta-
18824: jan tarpeelliseksi katsomia tietoja henkilöllisyy- Oleskeluluvan antaminen
18825: des.tään tai matkastaan taikka antaa niistä tahal- Oleskeluluvan antaa sisäasiainministeriö. Ul-
18826: laan vääriä ,tietoja; koasiainministeriö antaa oleskeluluvan Suo-
18827: 4) joka tarvittavien varojen puuttumisen messa olevan diplomaattisen edustuston ja lähe-
18828: vuoksi :tai muusta syystä on kykenemätön huo- tetyn konsulin viraston virkamiehelle ja muulle
18829: N:o 186 23
18830:
18831: henkilökuntaan kuuluvalle sekä heidän perheit- Asetuksella voidaan säätää, missä ammatissa,
18832: tensä jäsenille. toimessa ,tai tehtävässä ulkomaalaiselta ei vaa-
18833: Oleskelulupa annetaan määräajaksi tai tois- dita ,työlupaa.
18834: taiseksi. 15 §
18835: 12 § Työluvan antaminen ja peruuttaminen
18836: Pakolainen Työluvan antaa ulkomailla 6 §:n 1 momen-
18837: Jos ulkomaalainen maahan saapuessaan tai tissa tarkoitettu edustusto. Työluvan maassa jo
18838: kohta maahan saapumisensa jälkeen pyytää tur- oleskelevalle ulkomaalaiselle antaa sisäasiainmi-
18839: vapaikkaa ja esittää pyyntönsä tueksi todennä- nisteriö.
18840: köilsjjä sy~tä pakolaå.suudestaan, voidaoo hä:nelle Työlupa annetaan määräajaksi tai toistaiseksi
18841: antaa turvapaå.kk:a. ja siihen voidaan liittää tarpeellisia ehtoja. Työ-
18842: Turvapaikka voidaan antaa myös silloin, kun lupa on voimassa vain, milloin myös viisumi tai
18843: olosuhteet ulkomaalaisen kotimaassa tai maassa, oleskelulupa on voimassa.
18844: jossa hän vakinaisesti asuu, ovat ulkomaalai- Työlupa voidaan peruuttaa, milloin siihen on
18845: sen täällä ollessa muuttuneet siten, että tur- erityistä syytä. Peruuttamisesta päättää työlu-
18846: vapaikan antamiselle on perusteltua syytä. van antanut viranomainen. U1koasiainministeriö
18847: Todenn~köis.Lnä syi:nä pakola1suude&ta on
18848: voi kuitenkin päättää edustuston myöntämän
18849: työluvan peruuttamisesta.
18850: pidettävä ulkorrnar.rlaisen perusteltua aihetta
18851: pelätä joutuvoosa kotilrnaassaoo taå. maassa,
18852: Työlupaa koskevassa asiassa on ennen päätök-
18853: sen tekemistä hankittava työvoimaviranomaisen
18854: joss'a hän vahlnaisesti asuu, vainotuksi rodun,
18855: uskonnon, kansaJ>Li,suuden, tiettyyn yhteis- lausunto.
18856: kuntailuokkaan kuu[umisen tai poJJåitt1sen mie- 16 §
18857: lipiteen johdosta ja sitä, ettei hän ole saanut Työnantajan velvollisuudet
18858: turvapailikkaa muussa maassa.
18859: Työnantajan on ennen ulkomaalaisen työsuh-
18860: 13 § teen alkamista varmistauduttava, että ulkomaa-
18861: laisella on vaadittava työlupa.
18862: Turvapaikkapyynnön ratkaiseminen Ulkomaalaisen työsuhteen alkamisesta ja
18863: Turvapaikkapyynnön ratkaisee sisäasiainmi- päättymisestä tehtävistä ilmoituksista säädetään
18864: nisteriö. Ennen päätöksen tekemistä on asiasta asetuksella.
18865: hankittava ulkoasiainministeriön lausunto. 17 §
18866: Turvapaikan saaneelle sisäasiainministeriö Pohjoismaiden kansalaisten maahantulo,
18867: antaa oleskeluluvan joko määräajaksi tai tois- oleskelu ja työnteko
18868: taiseksi.
18869: Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansa-
18870: 14 § laisella on oikeus saapua maahan ilman passia
18871: ja viisumia suoraan näistä valtioista ja otleskella
18872: Työlupa täällä ilman oleskelulupaa sekä tehdä työtä il-
18873: Ulkomaalaisella, joka aikoo Suomessa ryhtyä man työlupaa siten kuin näiden valtioiden
18874: ansiotyöhön, on oltava maahan saapuessaan työ- kanssa on sovittu.
18875: lupa. Jos työlupaa ei ole, se voidaan antaa ulko- 18 §
18876: maalaisen jo saavuttua maahan vain, milloin sii-
18877: hen on erityistä syytä. Maasta karkottamisen perusteet
18878: Maassa asuvan ulkomaalaisen, joka ei ole ai- Maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen:
18879: kaisemmin ollut velvollinen hankkimaan <työlu- 1) joka oleskelee maassa ilman vaadittavaa
18880: paa, on ennen ansiotyöhön ryhtymistä hankit- passia, viisumia tai oleskelulupaa;
18881: tava työlupa. 2) joka toistuvasti jättää noudattamatta tässä
18882: Ulkomaalaisella, joka otetaan Suomessa laissa tai sen nojalla oJeskelusta, työnteosta, il-
18883: palvelukseen suomalaiseen alukseen, on oltava moittautumisesta ja muusta hänen ulkomaalais-
18884: työlupa, jollei sisäasiainministeriö erityisestä asemaansa koskevasta asiasta annettuja säännök-
18885: syystä toisin määrää. siä ja määräyksiä;
18886: 24 N:o 186
18887:
18888: .3) joka ei täytä laissa säädettyjä velvollisuuk- nen viisuminsa tai oleskelulupansa raukeaa
18889: siaan yhteiskuntaa kohtaan; samalla.
18890: 4) joka väärinkäyttämällä alkoholia 'tai muu-
18891: ta huumaavaa ainetta taikka muulla tavoin saat- 21 §.
18892: taa itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan
18893: itsestään tahi joka on vaaraksi muiden tervey- Maahantulokielto
18894: delle tai henkilökohtaiselle turvallisuudelle;
18895: 5) joka on syyllistynyt rikokseen, joka ei Maas,ta karkottamista koskevassa päätöksessä
18896: ole vähäinen; tai ulkomaalainen voidaan määrätä maahantulokiel-
18897: 6) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan toon enintään viiden vuoden määräajaksi tai
18898: aikaisemman toimintansa perusteella tai muu- toistaiseksi.
18899: toin perustellusti olettaa ryhtyvän sabotaasiin, Maahantulokielto voidaan peruuttaa joko ko-
18900: vakoiluun, luvattomaan tiedustelutoimintaan konaan tai määräajaksi. Peruuttamisesta päättää
18901: taikka Suomen suhteita toiseen valtioon vaa- sisäasiainministeriö.
18902: rantavaan toimintaan.
18903: Maassa laillisesti oleskelevan pakolaisen saa 22 §
18904: karkottaa vain 1 momentin 6 kohdassa tarkoi-
18905: tetussa tapauksessa kansalliseen turvallisuuteen Takaisin kuljettaminen ja erinäiset
18906: tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen pe- kustannukset
18907: rustuvasta erityisestä syystä taikka kun hänet
18908: on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu eri- Jos ulkomaalainen käännytetään rajalta, on
18909: tyisen törkeästä rikoksesta. ulkomaalaisen tänne kuljettanut liikenteenhar-
18910: Prukola~sen katikottami!nen ei sara tapahtua
18911: joittaja velvollinen kuljettamaan hänet takaisin
18912: aJ.ueeNe, jos>sa pakoiT:aiJsen henkeä tai vapautta sinne, mistä hänet on otettu kuljetettavaksi.
18913: uhataan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiet- Jollei käännytettävällä ulkomaalaisella ole varo-
18914: tyyn yhtdskuntaluokkaoo kuuJ.umisen tad: poliit- ja paluumatkaa varten, liikenteenharjoittaja on
18915: tilsen mielipiiteen johdosta. velvollinen suorittamaan kuljetuksen omalla
18916: Maasta karkottamista harkittaessa on otet- kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja ei ole
18917: tava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat oikeutettu saamaan valtiolta korvausta kulje-
18918: ja olosuhteet kokonaisuudessaan, kuten ulko- tuksesta aiheutuneista kustannuksista.
18919: maalaisen oleskelun pituus ja siteet Suomeen, Jos ulkomaalainen on jäänyt luvattomasti
18920: sekä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa ~aihin aluksesta, ovat aluksen päällikkö, laivan-
18921: tapauksessa rikoksen laatu. lsäntä ja tämän käyttämä laivanselvitysliike vel-
18922: volliset yhteisvas<tuullisesti korvaamaan ne kus-
18923: tannukset, jolta valtiolle on aiheutunut ulko-
18924: 19 § maalaisen maassa oleskelusta ja karkottamisesta.
18925: Maasta karkottamisesta päättäminen Mitä 2 momentissa on säädetty, on vastaa-
18926: Ulkomaalaisen karkottamisesta päättää polii- vasti sovellettava jos ulkomaalainen on jäänyt
18927: sin esityksestä sisäasiainministeriö. luvattomasti maahan ilma-aluksesta. '
18928: Sisäasiainministeriö voi päättää maasta kar-
18929: kottamisesta valtion turvallisuutta tai Suomen 23 §
18930: suhteita toiseen valtioon vaarantavan toiminnan
18931: perusteella ilman poliisin esitystäkin. Säilöönotto
18932: Ulkomaalaiselle ja ulkomaalaiskuraattorille on Ulkomaalainen, joka on pyytänyt turvapaik-
18933: varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulkomaalai- kaa, joka on päätetty käännyttää rajalta tai kar-
18934: sen karkottamista koskevassa asiassa. kottaa maasta taikka jota koskevaa sellaista
18935: päätöstä valm1s,tehlaan, vo1daan tarvittaessa ot-
18936: 20 § ta~ sählöön, kunnes turvapaikkapyyntö on rat-
18937: kal'stu, rajrulta käännyttämiJnen ta± karkotta-
18938: Viisumin tai oleskeluluvan raukeaminen minen suoriltettu taikka asia muutoin ratka1srt:u.
18939: maasta karkotettaessa
18940: SäriJlöönoton enimmäisaitka on neljätoilsta päi-
18941: Kun ulkomaalainen karkotetaan maasta, hä- vää. Edty1sestä syystä sisäasiainministeriö voi
18942: N:o 186 25
18943:
18944: pidentää säiJöönottoaikaa enintään neljätoista 27 §
18945: päivää kerraJ1arun. Liikkumisoikeus
18946: Säilöön otetun ulkomaalaisen asia on käsitel-
18947: tävä kiireellisenä. Ulkomaalainen, jolla on tämän lain mukainen
18948: oleskeluoikeus, saa vapaasti asua ja liikkua
18949: maassa, jollei toisin ole säädetty tai erityisen
18950: 24 § säännöksen nojalla määrätty.
18951: Säilöönotosta päättäminen ja ilmoittautumis-
18952: velvollisuus 28 §
18953: Maastapoistumiskielto
18954: Säilöön otettu ulkomaalainen on toimitettava
18955: poliisin huostaan tai passitettava yleiseen vanki- Jos ulkomaalainen on epäiltynä tai syytteessä
18956: laan. Säilöön otetun käsittelystä on soveltuvin rikoksesta tai jos hänet on tuomittu rangaistuk-
18957: osin voimassa, mitä 'tutkintavangin käsittelystä seen, jota ei ole suoritettu, tai jos muu erittäin
18958: on säädetty. tärkeä syy sitä vaatii, sisäasiainministeriö voi po-
18959: liisin tai muunkin viranomaisen esityksestä mää-
18960: Päätöksen säilöönottamisesta tekee se paikal- räajaksi kieltää ulkomaalaista poistumasta maas-
18961: lispoliisin, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ta.
18962: tai liikkuvan poliisin päällystöön kuuluva po- Kiireeilisessä tapauksessa poliisi voi antaa ul-
18963: liisimies, jolle asian käsittely kuuluu. komaalaiselle väliaikaisen maastapoistumiskiel-
18964: Säilöönottopäätöksen tekemiseen oikeutettu lon, joka on viipymättä saatettava sisäasiainmi-
18965: poliisimies voi säilöönoton asemesta velvoittaa nisteriön käsiteltäväksi.
18966: ulkomaalaisen ilmoittautumaan määräaikoina Maastapoistumiskielto on peruutettava niin
18967: luonaan. pian kuin estettä maasta poistumiselle ei enää
18968: ole.
18969:
18970: 25 § 29 §
18971: Majoittaminen ja muuttaminen.
18972: Muukalaispassi ja pakolaisen
18973: matkustusasiakirja Sen lisäksi, mitä väestökirjalaissa ( 141/69)
18974: on säädetty, sisäasiainministeriö voi antaa mää-
18975: Sisäasiainministeriö voi antaa muukalaispas- räyksiä ulkomaalaisten majoittamista ja muut-
18976: sin maassa olevalle ulkomaalaiselle, jos tämä ei tamista koskevista ilmoituksista.
18977: voi saada passia kotimaansa viranomaiselta tai Majoitusliikkeiden ilmoitusvelvollisuudesta
18978: jos siihen muutoin on erityistä syytä. on säädetty erikseen.
18979: Pakolaiselle, joka on saanut 13 § :n mukaisen
18980: oleskeluluvan, sisäasiainministeriö voi antaa 30 §
18981: oleskelua ja maan ulkopuolelle tehtäviä matkoja Poikkeusmääräysten antaminen
18982: varten pakolaisten oikeusasemaa koskevassa
18983: yleissopimuksessa ( SopS 77/68) tarkoitetun Valtioneuvostolla on sodan aikana tai sodan-
18984: matkustusasiakirjan. vaaran uhatessa taikka muulloinkin, milloin
18985: valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olo-
18986: jen vuoksi harkitaan tarpeelliseksi, valta antaa
18987: 26 § ulkomaalaisten maahantulosta, maassa oleske-
18988: lusta, työnteosta ja maasta lähdöstä määräyk-
18989: Henkilöllisyyden todentaminen ja siä, jotka poikkeavat tämän lain säännöksistä
18990: ilmoittautuminen taikka sen nojalla annetuista säännöksistä tai
18991: Ulkomaalaisen on poliisin tai muun ulkomaa- määräyksistä.
18992: laisen asiaa käsittelevän viranomaisen kehotuk- 31 §
18993: sesta esitettävä passinsa tai muulla luotettavalla
18994: tavalla todennettava henkilöllisyytensä. Tiedoksianto
18995: Ulkomaalaisen on kutsusta saavuttava poliisin Jos tämän 'lain nojalla tehty päätös on annet-
18996: luo antamaan tarvittavia tietoja oleskelustaan. tava tiedoksi ulkomaalaiselle, noudatetaan sovel-
18997:
18998: 4 168000175F
18999: 26 N:o 186
19000:
19001: tuvin osin, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa siin saa hakea muutosta valittamalla. Päätök-
19002: annetussa laissa (232/66) on säädetty. seen, josta tämän pykälän mukaan saa valittaa
19003: Tiedoksiauto saadaan ku1tenkin suorittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on liitettävä
19004: myös lähettämällä päätös postitse ulkomaalaisen valitusosoitus.
19005: ilmoittamaan osoitteeseen tai, jollei osoite ole
19006: tiedossa, toimittamalla päätös ulkoasiainministe- 34 §
19007: riön välityksellä sen valtion edustustoon, jonka Poikkeukset julkisuusperiaatteesta
19008: kansalainen ulkomaalainen on tai jossa hän py-
19009: syvästi oleskelee. Tiedoksiannan katsotaan täl- Korkein hallinto-oikeus voi päättää, että
19010: löin <tapahtuneen, jollei muuta näytetä, kolman- .3.3 § :ssä tarkoitetun asian suullinen käsittely
19011: tenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun tapahtuu suljetuin ovin, jos julkinen käsittely
19012: asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi tai saattaisi vaarantaa Suomen suhteita toiseen val-
19013: toimitettu edustustoon. tioon. Korkein hallinto-oikeus voi myös samas-
19014: ta syystä päättää, että oikeudenkäyntiaineisto
19015: .32 § sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa lu-
19016: kuun ottamatta on pidettävä salassa määräajan,
19017: Oikaisun hakeminen poliisin tai kuitenkin enintään 25 vuotta määräyksen an-
19018: passintarkastajan päätökseen tamisesta.
19019: Ulkomaalainen, joka on rtyytymiitön poliisin 35 §
19020: •tai passintarkastajan tämän lain nojalla teke- Eräiden päätösten täytäntöönpanokelpoisuus
19021: mään päätökseen, voi tekemällä neljäntoista päi-
19022: vän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta kir- Rajalta käännyttämi:stä, säilöön ottamista
19023: jallisen ilmoituksen asianomaiselle poliisille tai ja väliaikaista maastapoistumiskieltoa koskeva
19024: passintarkastajalle saattaa asian sisäasiainminis- päätös voidaan panna täytäntöön sen estämättä,
19025: teriön ratkaistavaksi, paitsi jos asia koskee vii- että asia on saatettu sisäasiainministeriön käsi-
19026: sumin antamista. Ilmootus voidaan tehdä myös teltäväksi.
19027: suoraan sisäasiainministeriöön. Maasta karkottamista koskeva sisäasiainmi-
19028: Poliisin tai passintarkastajan 1 momentissa nisteriön päätös voidaan panna täytäntöön en-
19029: tarkoitettuun päätökseen on liitettävä ohjeet nen kuin se on saanut lainvoiman, jos ulko-
19030: oikaisun hakemisesta. maalainen kahden todistajan läsnä ollessa il-
19031: moittaa suostuvansa päätöksen täytäntöönpa-
19032: 3.3 § noon ja allekirjoittaa päätökseen tehtävän sitä
19033: koskevan merkinnän.
19034: Muutoksenhaku sisäasiainministeriön
19035: päätökseen maasta karkottamisesta
19036: .36 §
19037: Ulkomaalainen, joka on tyytymätön maasta Vieraan kielen käyttö
19038: karkottamista koskevaan sisäasiainministeriön
19039: päätökseen, voi valittaa siitä korkeimpaan hal- Sisäasiainministeriö antaa ohjeet vieraiden
19040: linto-oikeuteen neljäntoista päivän kuluessa kielten käytöstä tässä laissa tarkoitetuissa
19041: päätöksen tiedoksi saamisesta, niin kuin muu- asioissa.
19042: toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
19043: (154/50) on säädetty. Valitus on käsiteltävä 37 §
19044: kiireellisenä. Valvonta
19045: Valitusasiakirjat on jätettävä sisäasiainminis-
19046: teriöön, jonka on toimitettava asian ratkaise- Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-
19047: misen perusteena olleet asiakirjat oman lau- ten ja määräysten noudattamista valvoo poliisi.
19048: suntonsa ohella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ulkomaalaisten maahantulosta ja maastalähdöstä
19049: Säilöön otetulla on kuitenkin oikeus jättää va- annettuja säännösten ja määräysten noudatta-
19050: litusasiakirjansa säilytyspaikan esimiehelle tai mista valvovat myös passintarkastajat.
19051: laitoksen johtajalle, jonka on toimitettava ne Rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja muun vi-
19052: edelleen sisäasiainministeriöön. ranomaisen tehtävistä ulkomaalaisia koskevien
19053: Muissa kuin 1 momentissa •tarkoitetuissa ta- säännösten noudattamisen valvonnassa on sää-
19054: pauksissa ei tämän lain nojalla tehtyihin päätök- detty erikseen.
19055: N:o 186 27
19056:
19057: 38 § muualla laissa ole säädetty ankarampaa ran-
19058: gaistusta.
19059: Tiedottaminen ulkomaalaiskuraattorille
19060: 40 §
19061: Tämän lain 11, 13, 15, 19, 21, 23, 27, 32,
19062: tai 39 §:n nojalla tehdyt päätökset on viipy- Asetuksenantovaltuus
19063: mättä saatettava ulkomaalaiskuraattorin tietoon.
19064: Tämä ei kuitenkaan koske 23 §:n 1 momen- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
19065: tissa tarkoitetrt:ua päätöstä säiJ.öönotosta, jos töönpanosta annetaan asetuksella.
19066: se on tehty sen vuokså., että ulkomaalarunen on
19067: päätetty kää:ooyttää rajalta, tali jos selhista. pää- 41 §
19068: töstä valmistcllaan.
19069: Sisäasiainministeriö antaa ohjeet tavasta, Voimaantulo
19070: jolla tiedottaminen suoritetaan. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
19071: kuuta 198 . Sillä kumotaan 25 päivänä huhti-
19072: kuuta 1958 annettu ulkomaalaisasetus ( 187/
19073: 39 § 58).
19074: Ulkomaalaisrikkomus Vieraan valtion kanssa tehtyä tämän lain voi-
19075: maan tullessa Suomea velvoittavaa sopimusta
19076: Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla an- on kuitenkin edelleen noudatettava niin kauan
19077: nettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomit- kuin se on voimassa, vaikka sen määräykset
19078: tava ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon, jollei eivät vastaisi tämän lain säännöksiä.
19079:
19080:
19081: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
19082:
19083:
19084: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
19085: Pääministeri
19086: MAUNO KOIVISTO
19087:
19088:
19089:
19090:
19091: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19092: 28 N:o 186
19093:
19094: Liite
19095:
19096:
19097:
19098:
19099: Ulkomaalaisasetus
19100: Sisäasiainministerin esittelystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun ulko-
19101: maalaislain ( 1 ) nojalla:
19102: 1 § seurueen jäsenten nimet, syntymäajat ja osoit-
19103: Passi teet. Seurueen johtajalla on oltava henkilökoh-
19104: tainen passi.
19105: Ulkomaalaiselta vaadittavassa passissa on ol- Seuruepassiin saa olla merkittynä vain seurue-
19106: tava hänen nimensä ja muut henkilöllisyyden passin antaneen valtion kansalaisia. Jokaisella
19107: toteamiseksi tarpeelliset tiedot sekä maininta seuruepassiin merkityllä on oltava kotimaansa
19108: passin voimassaoloajasta ja kelpoisuusalueesta. viranomaisen antama henkilötodistus.
19109: Passissa en lisäksi oltava valokuva, josta ulko- Maahan saavuttaessa ja maasta lähdettäessä
19110: maalaisen tuntee hyvin. passintarkastajalle on jätettävä luettelo seurue-
19111: Ulkomaalaisen aviopuoliso ja alaikäiset lapset passilla matkustavis.ta. Luettelosta on ilmettävä
19112: voivat käyttää ulkomaalaisen passia, jos siinä seurueen jäsenten nimet, syntymäajat ja osoit-
19113: on heidän nimensä ja aviopuolison valokuva. teet.
19114: Jollei passissa ole mainintaa voimassaolo-
19115: ajasta ja kelpoisuusalueesta, on passin katsot-
19116: tava olevan voimassa toistaiseksi ja Suomen 4 §
19117: kuuluvan sen kelpoisuusalueeseen. Risteilyn osanottajan passia ;a viisumia
19118: koskevat määräykset
19119: 2 § Henkilöliikenteeseen katsastetulla matkus·
19120: Passin asemesta hyväksyttävä taja-aluksella tehtävän risteilyn osanottaja saa
19121: henkilötodistus käydä maissa ilman passia ja viisumia aluksen
19122: ollessa Suomessa edellyttäen, että passintarkas-
19123: Passin asemesta voå.daan hyväksyä kansalli- tajalle annetaan ennen maissa käyntiä alukse11
19124: nen henkilötodistus ·tai Yhdistyneiden Kansa· päällikön vahvistama matkustajaluettelo.
19125: kuntien tai sen erityisjärjestön antama henkilö- Risteilyn osanottajan on palattava alukseen
19126: todistus, jos henkilötodistus olennaisilta osil- ennen sen siirtymistä toiseen paikkaan.
19127: taan täyttää passille asetetut vaatimukset.
19128: Erityisistä syistä voidaan yksittäistapauksessa
19129: tilapäisenä passina hyväksyä myös henkilötodis- 5 §
19130: tus tai muu vastaava asiakirja, joka ei täytä pas- Viisumi
19131: sille asetettuja vaatimuksia.
19132: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta hyväksy- Ulkomaalaislain ( 1 ) 5 § :ssä tar-
19133: misestä päättää ulkoasiainministeriö hankittu- koitettuja viisumeita ovat:
19134: aan sitä ennen sisäasiainministeriön lausunnon
19135: ja 2 momentissa tarkoitetusta hyväksymisestä 1) Perusviisumi. Viisumi voidaan antaa enin-
19136: sisäasiainministeriö. tään kolmeksi kuukaudeksi. Ulkomaalaisella on
19137: oikeus .sen voimassaoloaikana saapua maahan
19138: yhden tai useamman kerran.
19139: 3 § 2) Viisumi useille matkoille. Viisumi voi-
19140: Seuruepassi daan antaa useita, enintään kahden vuoden mää-
19141: räajan kuluessa tehtäviä matkoja varten. Viisu-
19142: Yhdessä matkustavan ulkomaalaisryhmän pas- mun sisältyvä lupa oleskella maassa voidaan an-
19143: sina hyväksytään seuruepassi, josta on ilmettävä taa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
19144: N:o 186 29
19145:
19146: 3) Kauttakulkuviisumi. Viisumi voidaan an- 9 §
19147: taa tiettyä määrää kauttakulkuja varten. Viisu- Aluksen ja ilma-aluksen henkilökunta
19148: miin sisältyvä lupa oleskella maassa voidaan an-
19149: taa enintään viideksi vuorokaudeksi kutakin Aluksen henkilökuntaan kuuluvan oikeudesta
19150: kauttakulkua varten. käydä maissa ilman passia ja viisumia aluksen
19151: Ulkomaa'laisen passiin merkitty viisumi ei il- ollessa satamassa on säädetty erikseen.
19152: man nimenomaista merkintää koske passissa Ilma-aluksen henkilökuntaan kuuluvaan ei
19153: mainittuja avio.puolisoa ja alaikäisiä lapsia. sovelleta passista eikä viisumista annettuja sään-
19154: Ulkoasiainministeriö antaa sisäasiainminis·te- nöksiä ja määräyksiä silloin, kun hän saapuu
19155: riötä kuultuaan tarvittavat ohjeet edustustoissa maahan tai lähtee maasta säännönmukaiseen
19156: viisumin antamisessa noudatettavasta menette- tehtäväänsä kuuluvalla lennolla.
19157: lystä.
19158: 10 §
19159: 6 § Merimieskatselmus
19160: Viisumin antaminen viisumitta Ulkomaisen merimiehen merimieskatselmuk-
19161: maahan tulleelle sesta on ilmoitettava ennakolta katselmus-
19162: paikkakunnan poliisille.
19163: Harkittaessa, voidaanko viisumitta maahan Ulkomaista merimiestä, jonka päästäkatsel-
19164: saapuvalle ulkomaalaiselle antaa viisumi, on mus tai ottokatselmus on toimitettu Suomessa,
19165: huomioon otettava ulkomaalaisen maahantuloon pidetään maahan saapuvana tai maasta lähte-
19166: ja rajalta käännyttämiseen liittyvät, asiaan vai- vänä ulkomaalaisena.
19167: kuttavat seikat kokonaisuudessaan.
19168: 11 §
19169: 7 § Oleskelulupa
19170: Kauttakulkumatkustaja
19171: Oleskelulupa annetaan määräajaksi, joka ei il-
19172: Aluksella tai ilma-aluksella tapahtuvaa väli- man erityistä syytä saa olla vuotta lyhyempi.
19173: töntä kauttakulkua varten ulkomaalaiselta ei Ulkomaalaiselle, joka on oleskellut maassa yh-
19174: vaadita passia ja viisumia, ellei hän matkalla denjaksoisesti kahden vuoden ajan, voidaan oles-
19175: Suomen alueen kautta poistu aluksesta tai ilma- kelulupa antaa toistaiseksi. Opiskelun, tervey-
19176: aluksesta taikka kauttakulkumatkustajille sata- denhoidon, omaisten tapaamisen tai muun tila-
19177: massa tai lentoasemalla varatulta alueelta. päisen syyn aiheuttaman lyhytaikaisen poissa-
19178: Erityisestä syystä maahantulopaikkakunnan olon maasta ei katsota keskeyttävän yhdenjak-
19179: poliisi tai sisäasiainministeriö voi hyväksyä soista oleskelua.
19180: kauttakulkumatkustajille muunkin oleskelupai- Ulkomaalainen, jolla muutoin maahan saa-
19181: kan. puessaan on oltava viisumi, voi oleskeluluvan
19182: voimassa ollesfa palata maahan ilman viisumia.
19183: Ulkomaalaisen lähdettyä maasta olosuhteissa,
19184: 8 § joiden perusteella hänen voidaan katsoa asettu-
19185: neen toiseen maahan asumaan tai hankkiakseen
19186: Aluksen päällikön ilmoitus toimeentulonsa siellä, hänen oleskelulupansa on
19187: rauennut.
19188: Maahan saapuvan aluksen päällikön on toi- Sisäasiainministeriölie osoitettu oleskelulupa-
19189: mitettava maahantulopaikkakunnan poliisille tai hakemus on jätettävä ulkomaalaisen asuinpaik-
19190: passintarkastajalle miehistöluettelo ja tiedot kakunnan poliisille.
19191: aluksen henkilökunnan, matkustajien ja muiden
19192: aluksessa olevien lukumäärästä. Aluksen pääl-
19193: likkö on velvollinen valvomaan, ettei kukaan, 12 §
19194: jolla ei ole siihen oikeutta, pääse maahan. Työlupa
19195: Sisäasiainministeriö voi määrätä, että 1 mo-
19196: mentin säännökset koskevat vastaavasti myös Työlupa annetaan määräajaksi, joka ei saa olla
19197: ilma-aluksen päällikköä. vuotta lyhyempi, ellei työn laadusta tai kesto-
19198: 30 N:o 186
19199:
19200: ajasta taikka ulkomaalaisen maahantulon tai Sisäasiainministeriö voi työvoimaministeriötä
19201: maassaoleskelun tarkoituksesta muuta johdu. kuultuaan päättää, missä tapauksessa työlupa
19202: Määräajaksi annettavaan työlupaan voidaan voidaan antaa hankkima·tta työvoimaviranomai-
19203: liLttää 1työn laatua, työnantajaa ja työluvan alu- sen lausuntoa.
19204: eellista kelpoisuutta koskevia ehtoja.
19205: Ulkomaalaiselle, joka on maassa hankkinut
19206: toimeentulonsa ansiotyöllä yhdenjaksoisesti kah-
19207: 15 s
19208: den vuoden ajan, voidaan työlupa antaa toistai- Passiin tehtävät merkinnät
19209: seksi, jollei työn laadusta tai kestoajasta taikka Ulkomaalaisen, joka saa uuden passin, on
19210: ulkomaalaisen maassaoleskelun 1tarkoituksesta myös siihen hankittava viisumia, oleskelulupaa
19211: muuta johdu. Koulutuksen, terveydenhoidon, ja työlupaa koskevat merkinnät.
19212: omaisten tapaamisen, työpaikan vaihtamisen,
19213: työttömyyden tai muun vastaavan !tilapäisen
19214: syyn aiheuttaman työstä poissaolon ei katsota 16 §
19215: keskeyttävän kahden vuoden määräaikaa.
19216: Sisäasiainministeriölie osoitettu työlupahake- Yhteydenotto
19217: mus on jätettävä ulkomaalaisen asuinpaikkakun-
19218: nan poliisille. Ulkomaalaislain ja tämän asetuksen tarkoit-
19219: tamissa asioissa on ulkomaalaiselle mahdolli-
19220: suuksien mukaan vara•ttava tilaisuus ottaa yh-
19221: 13 s teys maansa Suomessa olevaan edustajaan ja
19222: Työlupaa varten vaadittavat selvitykset maassa olevaan vastaanottajaan tai ulkomaa-
19223: laiskuraattoriin.
19224: Ulkomaalaisen, joka hakee työlupaa, voidaan
19225: tarvittaessa vaatia es1ttämään selvitys mainees-
19226: taan, terveydentilastaan, ammattitaidostaan ja 17§
19227: työkokemuksestaan. Ilmoitukset
19228: Työnantajalta voidaan vaatia vakuutus siitä,
19229: että ulkomaalaiselle maksettava palkka ja muut Passintarkastajan ja poliisin sekä ulkomaalais-
19230: työehdot ovat voimassa olevien työehtosopi- lain 6 § :n 1 momentissa tarkoitetun edustuston
19231: muksien mukaiset tai, milloin työehtosopimuk- on ilmoitettava sisäasiainministeriöön myöntä-
19232: sia ei ole, että ne vastaavat suomalaisiin työnte- mästään viisumista, oleskeluJ.uvasta ja työluvasta
19233: kijöihin noudatet>tavaa käytäntöä. sekä suodttamastaan ulkomaalaisen rajalta kään-
19234: nyttämisestä.
19235: 14 s Poliisin on ilmoitettava sisäasiainministeriöön
19236: ulkomaalaista koskevista seikoista, joilla saattaa
19237: Työlupavelvollisuudesta vapautetut olla merkitystä ulkomaalaisen maahantulon,
19238: oleskelun ja työnteon kannalta.
19239: Työlupaa ei vaadita ulkomaalaiselta, joka:
19240: Sosiaaliviranomaisen on tarv1ttaessa ilmoitet-
19241: 1) harjoittaa elinkeinoa, johon hän on saanut tava ulkomaalaisen oleskelupaikkakunnan polii-
19242: tarvittavan luvan; sille seikoista, joilla saattaa olla merkitystä ulko-
19243: 2) harjo[ttaa maatilataloutta tilalla, jonka maalaisen oleskelun kannalta.
19244: omistamiseen ja hallitsemiseen hän on saanut Vankeinhoitoviranomaisen on ilmoitettava si-
19245: oikeuden siten, Imin siitä on erikseen säädetty; säasiainministeriöön ulkomaalaisen ottamisesta
19246: .3) tekee työtä, jota varten ulkoasiainminls- vankilaan. Samoin on ulkomaalaisen vapautu-
19247: teriö on antanut oleskeluluvan; misesta hyvissä ajoin ilmoitettava sisäasiainmi-
19248: 4) suorittaa tilapäistä opetus- tai luennolnti- nis.teriöön.
19249: teh tävää korkeakoulussa;
19250: 5) hankkii tilauksia ulkomaisen iliikkeen
19251: asianmukaisesti valtuuttamana ilman, että hä- 18 §
19252: nellä on vakinainen toimipaikka maassa; Työnantajan ja aluksen päällikön
19253: 6) pitää yksittäisen konsertin tai muun vas- ilmoitukset
19254: taavan esiintymistilaisuuden; tai
19255: 7) osallistuu ammattiurheilijana kilpailuun Työnantajan on ilmoitettava heti ulkomaalai-
19256: tai näytökseen. sen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä po-
19257: N:o 186 31
19258:
19259: llisH:le, jonka on toimitettava tiedot viipymättä 20 s
19260: sisäasiainministeriöön.
19261: Leimat ja lomakkeet
19262: Aluksen päällikön on ilmoitettava viipymättä
19263: merenkulkuhallitukseen ulkomaisen merimiehen Ulkoasiainministeriö vahvistaa viisumileimo-
19264: työsuhteen a:lkamises.ta ja päättymisestä suoma- jen mallin ja viisumilomakkeiden kaavan.
19265: laisessa aluksessa. Sisäasiainministeriö vahvistaa ulkomaalaislain
19266: ja ulkomaalaisasetuksen mukaisten muiden lei-
19267: mojen mallin ja lomakkeiden kaavan.
19268: 19 s
19269: Ulkomaalaisia koskeva luettelo 21 s
19270: Poliisipiirissä on pidettävä luetteloa piirin Tarkemmat määräykset
19271: alueella vakinaisesti oleskelevista ulkomaalai- Tarkemmat määräykset tämän asetuksen so-
19272: sista. veltamisesta antaa asianomaista ministeriötä
19273: kuultuaan sisäasiainministeriö.
19274: 1981 vp. n:o 187
19275:
19276:
19277:
19278:
19279: Hallituksen esitys. Eduskunnalle laiksi aluemnoosta valtion
19280: ja Oy Orotava Ab -nimisen yhtiön välillä
19281:
19282:
19283:
19284: ESITYKSEN P.ÄÄASIALLINEN SISÄLTö
19285:
19286: Vuoden 1981 menoarvion momentin Helsingin kaupungin Kannelmäestä asunto- ja
19287: 32.90.88 (Pitäjänmäen toimintakeskus) peruste- liiketontteja.
19288: lujen mukaan valtion hankintakeskuksen tarpei- Aluevaihdosta sekä rakennuksen rakentami-
19289: siin ostetaan Helsingin kaupungin Pitäjän- sesta ja ostamisesta on tehty esisopimus, joka
19290: mäelle rakennettava toimistorakennus. Tarvit- raukeaa, ellei muun muassa aluevaihtosopimus-
19291: tava tontti hankitaan valtion omistukseen alue- ta ole allekirjoitettu 15 päiväiin joulukuuta
19292: vaihdolla. 1981 mennessä. Tämän vuoksi ehdotettu laki
19293: Tontin omistaa Oy Orotava Ab -niminen on tarkoitus saattaa voimaan heti Eduskunnan
19294: yhtiö, joka taas on Polar -rakennusosakeyhtiön hyväksyttyä sen.
19295: omistuksessa. Aluevaihdossa valtio luovuttaisi
19296:
19297:
19298:
19299:
19300: PERUSTELUT
19301:
19302: Valtion hankintakeskuksen käytössä on Hel- suuden, jolle on mahdollista rakentaa pa1ts1
19303: singin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjän- suunniteltu toimistorakennus myös keskusva-
19304: mäki) korttelissa 46014 sijaitseva 10 243 m 2:n raston laajennusosa.
19305: suuruinen tontti n:o 10, jolla on viisikerrok- Vuoden 1981 menoarvion momentin
19306: sinen teräsbetonirakenteinen varastorakennus 32.90.88 (Pitäjänmäen toimintakeskus) perus-
19307: kokonaiskerrosalaltaan 11 341 m2 (9 476 telut ovat seuraavat:
19308: h-m2). Tontin itäpäähän suunniteltiin aikaisem- "Valtion hankintakeskuksen Helsingin kau-
19309: min rakennettavaksi toimistolisärakennus han- pungin Pitäjänmäellä sijaitsevan varastokiinteis-
19310: kintakeskuksen pääkonttoria varten, mutta tön viereinen tontti ja sille rakennettava
19311: hankkeesta luovuttiin kaavallisten vaikeuksien bruttopinta-alaltaan noin 7 300 m2:n toimisto-
19312: ja toisaalta hankintakeskuksen varastotoimin- rakennus on tarkoitus ostaa valtiolle hankinta-
19313: nan nopeasta kehittymisestä aiheutuneiden va- keskuksen toiminnan turvaamiseksi ja tehosta-
19314: rastotilojen laajentamistarpeiden johdosta. Han- miseksi. Rakennuksen kauppahinta liitännäis-
19315: kintakeskuksen toimistotilat ovat nykyisin kuluineen on noin 21 500 000 mk. Tontti on
19316: pinta-alaltaan 3 980 m2 :n suuruisissa vuokra- tarkoitus hankkia aluevaihdolla, mitä koskeva
19317: tiloissa talossa Kaikukatu 3. Hankintakeskuk- lakiesitys annetaan Eduskunnalle. Vuonna 19Sl
19318: sen tontin vieressä sijaitsee Oy Orotava Ab suoritettavia kauppahinnan eriä varten momen-
19319: -nimisen yhtiön omistama rakentamaton liike- tille ehdotetaan 7 000 000 mk."
19320: ja teollisuusrakennusten tontti n:o 13, jonka Asiasta on tehty 5 päivänä maaliskuuta
19321: pinta-ala on 12 625 m2 ja rakennusoikeus 1981 aluejärjestelyjen valmistelun ja rakennuk-
19322: 21 000 k-m2 , mis.tä enintään 60% (12 600 sen suunnittelun jatkumisen takia esisopimw;
19323: k-m2) saa käyttää toimistotarkoituksiin. Tontit valtion sekä rakennuksen rakentajan ja myyjän
19324: n:o 10 ja 13 muodostavat yhdessä kokonai- Polar-rakennusosakeyhtiön ja tontin omistaju
19325: l()8101111F
19326: 2 N:o 187
19327:
19328: Oy Orotava Ab:n kanssa. Polar -rakennus- katontin 33184/3 sekä autopaikkatontista
19329: osakeyhtiö on hankkinut omistukseensa Oy 33184/2 edellä mainittujen tonttien 33185/4
19330: Orotava Ab:n. ja 6 autopaikkojen edellyttämän osuuden. Luo-
19331: Aluevaihdossa valtio luovuttaisi Oy Orotava vutettavien tonttien rakennusoikeus on asema-
19332: Ab:lle tai sen toimesta perustettaville yhtiöille kaavan mukaan 12 000 k-m2 asuntorakennus-
19333: Helsingin kaupungin Kannelmäestä asuinkerros- oikeutta ja 4 250 k-m2 toimisto-, liike- ja myy-
19334: talotontit 33183/2, 33185/4 ja 6, liike- ja toi- mälärakennusoikeutta. Vaihdettavat alueet ar-
19335: mistorakennusten tontin 33186/4, autopaik- vioitiin esisopimusta tehtäessä seuraavasti:
19336:
19337: Pitäjänmäen tontti, pinta-ala 12 625,2 m2 , rakennusoikeus 21 000 k-m2
19338: 46014/13 12 625,2 m2 , 21 000 k-m2
19339: - . . '1?Ja
19340: to1m1sto.t1 . ....................... . 12 600 k-m2 a 400 mk 5 040 000 mk
19341: - varastotiloJa ........................ . 8 400 k-m2 a 150 mk - 1 260 000 mk
19342: -------
19343: 6 300 000 mk
19344:
19345: Kannelmäen tontit, pinta-ala 9 834 m2, rakennusoikeus 16 250 k-m2
19346: - ~~;~unt?j~ ........................... . 12 000 k-m2 a 350 mk = 4 200 000 mk
19347: - lukettloJa . . ........................ . 4 250 k-m2 a 500 mk = 2 125 000 mk
19348: ----------
19349: noin 6 300 000 mk
19350:
19351: Mikäli vaihtokirjaa ei voida allekirjoittaa 15 Eduskunnan hyväksyttyä ehdotetun lain se
19352: päivään joulukuuta 1981 mennessä sen johdos-- ori tarkoitus saattaa heti voimaan sekä sen jäl-
19353: ta, että Eduskunta ei ole hyväksynyt aluevaih- keen toteuttaa aluevaihto.
19354: don edellytyksenä olevaa lakiesitystä, raukeaa
19355: aluevaihdon sekä toimistotalon rakentamista ja Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus·
19356: ostamista koskeva esisopimus. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
19357:
19358:
19359:
19360:
19361: Laki
19362: aluevaihdosta valtion ja Oy Orotava Ah -nimisen yhtiön välillä
19363:
19364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19365:
19366: 1 § RN:o 10, 347 m2 :n suuruisen määräalan ylei-
19367: Valtiovarainministeriö oikeutetaan määrää- sestä alueesta 33 K ja 253 m2:n suuruisen
19368: millään ehdoilla luovuttamaan Oy Orotava Ab määräalan yleisestä alueesta 33 G,
19369: -nimiselle yhtiölle tai sen toimesta perustet- b) korttelin 33184 tontti n:o 3, joka kä-
19370: tavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin sittää 289 m2 :n suuruisen määräalan Etelä-
19371: 33. kaupunginosaan muodostettavia asemakaa- Kaarelan kylässä sijaitsevasta tilasta Malmgård
19372: van mukaisia tonttej'a vastaavat seuraavat mää- RN:o 4:11,
19373: räalat: c) korttelin 33185 tontti n:o 4, joka kä-
19374: a) korttelin 33183 tontti n:o 2, joka kä- sittää 2 394 m2 :n suuruisen määräalan kortte-
19375: sittää 2 713 m2:n suuruisen määräalan Etelä- lin 33185 tontista n:o 3,
19376: Kaarelan kylässä sijaitsevasta tilasta Malmgård d) korttelin 33185 tontti n:o 6, joka kä-
19377: RN:o 4:11, 6 m2:n suuruisen määräalan mai- sittää 1 934 m2:n suuruisen määräalan tilasta
19378: nitussa kylässä sijaitsevasta tilasta Mikonmäki Malmgård RN: o 4: 11,
19379: N:o 187 3
19380:
19381: e) korttelin 33186 tontti n:o 4, joka käsit- Luovutuksen edellytyksenä on, että mainit-
19382: tää 786 m2:n suuruisen määräalan tilasta Malm- tu yhtiö luovuttaa valtiolle 12 625,2 m2 :n suu-
19383: gård RN:o 4:11, ruisen tontin n:o 13 Helsingin kaupungin 46.
19384: f) 91/119 osuus korttelin 33184 tontista kaupunginosan korttelissa 46014.
19385: n:o 2, joka käsittää 620 m2:n suuruisen mää-
19386: räalan tilasta Malmgård RN:o 4:11 ja 834 2 §
19387: m2 :n suuruisen määräalan 33. kaupunginosan Tämä laki tulee voimaan päivänä
19388: yleisestä alueesta 33 K. kuuta 198
19389:
19390:
19391: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
19392:
19393:
19394: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
19395: Pääministeri
19396: MAUNO KOIVISTO
19397:
19398:
19399:
19400:
19401: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
19402: N:o 188 3
19403:
19404:
19405: Laki
19406: suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannettavista markkinoimismaksuista annetun lain
19407: muuttamisesta
19408:
19409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19410: kumotaan suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannelltavista markkinoimismaksuista 22
19411: päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1038/78) 25 §:n 3 momentti ja
19412: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti ja 5 §,
19413: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa
19414: laissa ( 1016/80) ja 5 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, näin kuuluviksi:
19415: l § Sikataloudesta saatu tulo Maksun vakioerä Maksu-%
19416: mk tulon alarajan alarajan
19417: Maataloustuotteiden viennistä valtiolle kohdalla yli mene-
19418: mk västä tu-
19419: aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on !on osasta
19420: valtiolle vuosilta 1979-1986 suoritettava ka- 650 000- 750 000 0 1,0
19421: nanmunien markkinoimismaksua ja sianlihan 750 000- 900 000 1000 1,5
19422: lisättyä markkinoimismaksua sen mukaan kuin 900 000-1 800 000 3 250 3,0
19423: tässä laissa säädetään. 1 800 000-2 700 000 30 250 7,0
19424: 2 700 000-3 600 000 93 250 10,0
19425: 3 600 000- 183 250 14,0
19426: 4 §
19427: Kananmunien markkinoiruismaksua on suo- Sikataloudesta saaduksi tuloksi katsotaan si-
19428: ritettava kanataloudesta maksukaudella saadun kojen ja sianlihan myynnistä maksukauden
19429: tulon perusteella seuraavasti: aikana veloitettujen tai veloittamatta kerty-
19430: Kanataloudesta saatu tulo Maksun vakioerä Maksu-% neiden myyntihintojen yhteismäärä ottamalla
19431: mk tulon alarajan alarajan
19432: kohdalla yli mene- huomioon rtodetut myyntihinnan oikaisuerät.
19433: mk västä tu-
19434: lon osasta
19435: Jos sianlihan lisätyn markkinoimismaksun
19436: suorittamiseen velvollista verotetaan sikojen ja
19437: 450 000- 550 000 0 5 sianlihan myynnistä maatilatalouden tulovero-
19438: 550 000- 750 000 5 000 11 lain (543/67) mukaan, katsotaan tuloksi kui-
19439: 750 000-1 500 000 27 000 22 tenkin maksukauden aikana saatujen myynti-
19440: 1500 000- 192 000 25
19441: hintojen yhteismäärä.
19442:
19443: 5 § Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana tammi-
19444: Sianlihan lisättyä markkinoimismaksua on kuuta 1982. S1tä sovelletaan ensimmäisen ker-
19445: suoritettava sikataloudesta maksukaudella saa- ran kana- ja sikataloudesta vuonna 1982 saa-
19446: dun tulon perusteella seuraavasti: tuun tuloon.
19447:
19448: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
19449:
19450: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
19451: Pääministeri
19452: MAUNO KOIVISTO
19453:
19454:
19455:
19456:
19457: Ministeri Mauno Forsman
19458: 4 N:o 1&8
19459:
19460: Liite
19461:
19462:
19463:
19464: Laki
19465: 'Suurilta,. kana.- ja; ~syrityksiltä. kanncttavista. markkioobnismaksuista anaetwl lain
19466: muuttamisesta
19467:
19468: Eduskull:fllln · päätöksen mukaisesti
19469: lemnot~J~Jn. suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannetltavista. markkinoitnismaksuista 22
19470: päivänä joulukuuta 1978 annetun lain ( 1038/78) 25 §:n 3 momentti ja
19471: muutf!tarm 1 §:n 1 momentti, 4 §:rr 1 momentti ja 5 §,
19472: sellaisina, kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 19.80 annetussa
19473: .laissa. ( 1016/30) ja 5 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla. lailla; näin kuuluviksi:
19474: Voimassa oletHl laki Ehdotus
19475: 1 §,, .1 §
19476: Maataloustuetteiden vienn1sta valtiolle Maataloustuotteiden viennistä valtiolle
19477: aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on aiheutuvien kustannusten vähenrtämiseksi on
19478: valtiolle vuosilta 1979-1981 suoritettava ka- valtiolle vuosilta 1979-1986 suoritettava ka-
19479: nanmunien markkinrun::tismaksua ja sianlihan nantnu1ilien markkinoimiswnaksua ja sianlihan
19480: lisiittyä mankkinotmismaksua. sen mukaan kuin lisättyä mukkinoi.mis.tnazksua ~n · 1\lMika&"l lmin
19481: 'tässä laissa säädetään. rtässä laissa säädetään.
19482:
19483:
19484: 4 §.. 4 §
19485: KanatMTI.unien ma,rk.k.Uatilin:cismaksua· on sue.- Kananmunien markkinoimismaksua on suo-
19486: ~itetta'Va kanataloudesta maksukaudella saaOO!l ritettava kanataloudesta maksukaudella saadun
19487: tulon perusteella seuraavasti: tulon perusteella· seuraavasti:
19488: Kanataloudesta saatu tuJo, Maksun vakioerä Maksu-% Kanataloudesta saatu tulo Maksun vakioetä Maksu-%
19489: mk tulon. alarajan alarajan miG tulon alarajan a!Jirajan,
19490: kohdalla yli men.... kohdalla yli mene-
19491: mk västä tu- mk västä· tu-
19492: lon osasta !on osasta
19493: Jj,Q.00Q..- 450 OQQ. 0 5 450 000- 550 000. 0 5
19494: 4'·5000(:)- 600000 5(;}~0 11 550 000- 75.0 fJIJO 5-000 11
19495: 6.0@000- 21500 22 750 000-1 500, OOll 21 oao 22:
19496: 1500 000- 192 000 25
19497:
19498:
19499: 5 §. 5 §
19500: Sianlihan lisättyä markkinoimismaksua on Sianlihan lisättyä markkinoimismaksua on
19501: suoritettava sikataloudesta maksukaudella saa- suoritettava sikata:toudesta maksukaudella saa-
19502: dun tulon perusteella seuraavasti: dun, tulon perusteella seuraavasti:
19503: Sikataloudesta saatu tulo Maksun vakioerä Maksu-% Sikataloudesta saatu tulo Maksun vakioerä Maksu-%
19504: mk tulon alarajan alarajan mk tulon alarajan alarajan
19505: kohdalla yli mene- kohdalla yli mene·
19506: mk västä tu- mk västä tu-
19507: !on osasta !on osasta
19508: 600 000- 750 000 0 1,0 650000- 750 000 0 1,0
19509: 750 000- 900 000 1 500 1,5 750 000- 900 000 1 000 1,5
19510: 900 000-1 800 000 3 750 3,0 900 000-1 800 000 3 250 3,0
19511: 1 8.00 OOQ-2 700, 000 30 750 7,0 1 800 000-2 700 000 30 250 7,0
19512: 2 700 000.:_3 600 000 93 750 10,0 2 700 000-3 600 000 93 250 10,0
19513: 3 600 000- 183 750 14,0 3 600 000- 183 250 14,0
19514: N:o 188 5
19515:
19516: Voimassa oleva laki Ehdotus
19517:
19518: Sikataloudesta saaduksi tuloksi katsotaan si- Sikataloudesta saaduksi tuloksi katsotaan si-
19519: kojen ja sianlihan myynnistä maksukauden kojen ja sianlihan myynnistä maksukauden
19520: aikana veloitettujen tai veloittamatta kerty- aikana veloitettujen tai veloittamatta kerty-
19521: neiden myyntihintojen yhteismäärä ottamalla neiden myyntihintojen yhteismäärä ottamalla
19522: huomioon rt:odetut myyntihinnan oikaisuerät. huomioon todetut myyntihinnan oikaisuerät.
19523: Jos sianlihan lisätyn markkinoimismaksun Jos sianlihan lisätyn markkinoimismaksun
19524: suorittamiseen velvollista verotetaan sikojen ja suorittamiseen velvollista verotetaan sikojen ja
19525: sianlihan myynnistä maatilatalouden tulovero- sianlihan myynnistä maatilatalouden tulovero-
19526: lain (543/67) mukaan, katsotaan tuloksi kui- lain (54 3/6 7) mukaan, krutsotaan tuloksi kui-
19527: tenkin maksukauden aikana saatujen myynti- tenkin maksukauden aikana saatujen myynti-
19528: hintojen yhteismäärä. hintojen yhteismäärä.
19529: Sikataloudesta saaduksi tuloksi ei kuitenkaan
19530: katsota alle kahdentoista viikon ikäisten por-
19531: saiden myynnistä saatua tuloa.
19532: 25 §.
19533: V aitioneuvosto voi hakemuksesta kokonaan
19534: tai osittain vapauttaa sianlihan lisätystä mark-
19535: kinoimismaksusta meijeriliikkeen harjoittajan,
19536: joka harjoittaa sikataloutta käyttäen rehuna
19537: oman maidonjalostuksen sivutuotteita ja jonka
19538: meijeriliikkeen harjoittamiselle maksun suorit-
19539: tamisesta aiheutuisi kohtuutonta haitt'aa.
19540:
19541: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19542: kuuta 1982. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
19543: ran kana- ja sikataloudesta vuonna 1982 saa-
19544: tuun tuloon.
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: 168101062W
19550: 1981 vp. n:o 189
19551:
19552:
19553:
19554:
19555: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muutta·
19556: misesta
19557:
19558:
19559:
19560: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19561:
19562: Esityksessä ehdotetaan leimaverolakiin lisät- annettavasta todistuksesta. Leimaverolaista eh-
19563: täviksi salassapitovelvollisuutta koskevat sään- dotetaan kumottavaksi säännös, joka estää val-
19564: nökset, jotka pääpiirteiltään vastaavat verotus- tion maksuperustelain mukaisten asetusten
19565: laissa olevia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan säätämisen eräillä hallinnonaloilla. Lisäksi eh-
19566: myös luovuttavaksi leimaveron perimisestä ra- dotetaan poliisin työn helpottamiseksi luovut-
19567: javyöhykkeellä oleskeluun ja liikkumiseen tavaksi perimästä leimaveroa moottoriajoneu-
19568: oikeuttavasta lupatodistuksesta, valtauskirjasta von rekisteröimisen yhteydessä annettavista t~
19569: suoritettavan leimaveron korottamis.ta, anniske- distuksista ja väliaikaiskuiteista lisäämällä vas-
19570: luoikeudesta suodtettavaa leimaveroa koskevien taava määrä moottoriajoneuvorekisteriotteesta
19571: säännösten muuttamista, vesipiirien vesitoimis- suoritettavan leimaveron määrään. Muutokset
19572: tojen lisäämistä leimaveroa perivien viranomais- on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1982
19573: ten luetteloon ookä leimaveron perimistä maata- alusta.
19574: lousyrittäjien eläkelaitoksen nimenkirjoittajista
19575:
19576:
19577:
19578:
19579: PERUSTELUT
19580:
19581: 1. Nykyinen tilanne ja ehdote- tietoja koskevia tiukkoja salassapitosäännöksiä
19582: tut muutokset osittain. Tarkoituksena oli muun muassa tehos-
19583: taa viranomaisten välistä yhteistyötä. Kun lei-
19584: 1.1. Salassapitovelvollisuutta koskevat maverotusta koskevia tietoja ei ole syytä pi-
19585: säännökset tää eri asemassa kuin muita verotustietoja, eh-
19586: dotetaan leimaverolakiin otettaviksi vastaavan-
19587: Leimaverolain soveltamisesta annetun val- sisältöiset säännökset kuin verotuslaissa ja lii-
19588: tioneuvoston päätöksen ( 663/43) 23 §:n mu- kevaihtoverolaissa, ottamalla kuitenkin leima-
19589: kaan valvontaviranomainen ei saa ilmaista, verolain erityisluonne huomioon. Leimavero-
19590: mitä hän toimessaan on saanut tietoonsa, pait- lakiin ehdotetaan lisättäviksi uusi 100 c ja
19591: si milloin tällainen ilmaiseminen on tarpeen 100 d §. Nykyisen leimaverotustietojen salas-
19592: leimaverolain tai sanotun valtioneuvoston pää- sapitosäännöksen sisältävä valtioneuvoston
19593: töksen rikkomisesta tehtävää syytettä taikka päätöksen 23 § voitaisiin kumota.
19594: valtiolle tai kunnalle tulevan veron määrää- Uuden 100 c §:n 1 momenttiin ehdotetaan
19595: mistä varten taikka asian selvittämiseksi tuo- .otettavaksi säännös siitä, että leimaverolain rik-
19596: mioistuimessa. komisesta tehtävää syytettä, veron perimistä
19597: Heinäkuun 1 päivänä 1980 voimaan tulleil- tai valtiolle tai kunnalle tulevan veron mää-
19598: la laeilla (361 ja 362/80) lievennettiin vero- räämistä varten taikka leimaverotuksesta teh~
19599: tuslaissa ja liikevaihtoverolaissa olevia verotus- tyjen valitusten tutkimista varten on verovie
19600: 168101110E
19601: 2 N:o ·189
19602:
19603: ranomaisille kertyneet tiedot tai asiakirjat an- Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavak-
19604: nettava asianomaisten viranomaisten käytettä- si säännös, että luovutettuja tietoja saa käyt-
19605: viksi. tää ainoastaan siihen tankoitukseen, johon ne
19606: Konkurssirikoksia ja muita taloudellisia ri- on luovutettu. Tietoja ei saa myöskään luovut-
19607: koksia selvittäessään syyttäjäviranomaiset tar- taa, ellei toisin ole säädetty tai ellei verohalli-
19608: vitsevat tietoja tapahtuneista kiinteistö- ja osa- tus anna siihen lupaa.
19609: kekaupoista silloin, kun on aihetta epäillä, Leimaverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
19610: että omaisuutta on luovutettu ennen konkurs- 100 d §, joka sisältää säännökset velvollisuu-
19611: sin alkua. Kun leimaveroa koskevat asiakirjat desta pitää salassa kaikki, mitä virassa tai jul-
19612: on liitetty verotusasiakirjoihin, syyttäjäviran- kisessa toimessa tai 100 c §: ssä tarkoitetuissa
19613: omaiset ovat käytännössä yleensä saaneet ha- tapauksissa on saanut tietää toisen taloudelli-
19614: luamansa tiedot verotuslain 132 § :n 2 mo- sesta asemasta tai liikesuhteista taikka seikas-
19615: mentissa mainituilla edellytyksillä. Kun olisi ta, joka nimenomaan tai asian laadun vuoksi
19616: asianmukaista, että leimaverotietoja koskevat on pidettävä salassa.
19617: salassapitosäännökset olisivat leimaverolaissa,
19618: ehdotetaan leimaverolain 100 c §:n 1 moment-
19619: tiin otettJavaiksi myös säännös, jonka mukaan 1.2. Rajavyöhykkeellä liikkumiseen ja oleske-
19620: takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa anne- luun oikeuttava lupa
19621: tun lain (260159) 12 §: ssä säädetyin edelly-
19622: tyksin vangitsemiseen oikeutetulla viranomai- Rajavyöhykelain ( 403147) mukaan rajarau-
19623: sella on oikeus myös muun kuin verorikok- han sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
19624: sen selvittämistä varten saada leimaverotusta voimasssa pitämiseksi ja tehostamiseksi raja-
19625: koskevia asiakirjoja ja niistä ilmeneviä tie- alueella voidaan valtakunnan rajalle muodostaa
19626: toja. edtyinen rajavyöhyke. Liikkuminen ja ole!l-
19627: Pesänselvitystä varten on usein tarpeellista kelu rajavyöhykkeellä ilman poliisiviranomai-
19628: saada tietoja tapahtuneista kiinteistö- ja osake- sen lupaa on 15 vuotta täyttäneeltä henkilöltä
19629: kaupoista. Pesänselvittäjinä toimivat asianaja- kielletty. Tästä todistuksesta on leimaverolain
19630: jat saavat yleensä tarvitsemansa tiedot vero- 10 §:n Todistusta koskevan nimikkeen 1 mo-
19631: tuslain 132 §:n säännösten nojalla, koska täl- mentin 5 kohdan mukaan suoritettava leima-
19632: laiset tiedot selviävät verotusasiakirjoista. Jot- veroa 10 markkaa.
19633: ta osituksen ja perinnönjaon toimittamiseksi Rajarauhan ja vaitaJkunnan rajan koskematto-
19634: tarpeelliset tiedot toisen puolison ja pesän va- muuden turvaaminen edellyttää rajavyöhykkeen
19635: rallisuusasemasta olisivat vaikeuksitta pesänsel- säilyttämistä ja sitä koskevia rajoituksia. Raja-
19636: vittäjien saatavissa, .ehdotetaan 100 c §:n 2 vyöhykkeellä vakinaisesti asuvia on noin 500.
19637: momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan Vapaa-ajan asutusta on rajavyöhykkeellä vielä
19638: puolisolla, kuolleen puolison perillisellä sa- vakinaista asutusta enemmänkin. Kun lupa tar-
19639: moin kuin määrätyllä pesänselvittäjällä tai pe- vitaan yksittäistä, lyhyttäkin vierailua varten,
19640: sänjakajalla on oikeus saada tarvitsemansa tie- aiheuttaa leimaveron periminen rajavyöhykkeen
19641: dot. läheisyydessä asuville kohtuutonta haittaa ja
19642: Käytännössä on ilmennyt tarvetta saada asun- kustannuksia. Vuonna 1980 myönnettiin yh-
19643: to-osakkeiden luovutuksista tehdyistä leimave- teensä 12 842 liikkumis- ja oleskelulupaa. Tä-
19644: rolaskelmista tietoja asuntojen hintatason se1~ män vuoden heinäkuun loppuun mennessä on
19645: vittämiseksi. Nykyisten säännösten mukaan ei lupia myönnetty 3 200. Kun rajavaltuutett~
19646: ole mahdollista tällaisia tietoja antaa. Ehdo- jenkaan myöntämistä luvista valtakunnan ra-
19647: tetun 100 c §:n 3 momentiksi ehdotetaan otet· jan ylittämiseen ei peritä leimaveroa, on pe-
19648: tavaksi säännös, jonka mukaan verohallitus voi rusteltua, että myös rajavyöhykkeellä liikku-
19649: maarata leimaverolaskelmista saatavia tietoja mista ja oleskelua varten myönnetyt luvat ari-
19650: annettaviksi valtion ja kunnan viranomaisille netaan leimaverotta. Tämän johdosta ehdote-
19651: ja muille julkisyhteisöille muussakin kuin ri- taan leimaverolain 10 §:n Todistusta koskevan
19652: koksen selvittämistarkoiJtukses,sa. Samoin vero- nimikkeen 1 momentin 5 kohdasta poistetta-
19653: hallitus voisi määrätä leimaverolaskelmat an- vaksi maininta näistä luvista ja oleskelu- ja Iiik-
19654: nettaviksi tilastollista tai tieteellistä tutkimusta kumisluvan leimaverovapautta koskeva säännös
19655: varten tällaista tutkimusta suorittavan henki- otettavaksi 12 §:n 1 momenttiin uudeksi 58
19656: lön tai viranomaisen käytettäväksi. kohdaksi.
19657: N:o 189 3
19658:
19659: 1.:3. Valtituskitja 1 000 markkaa luvan myöntävän viranomaisen
19660: harkinnan mukaan. Käytännössä leimavero· olisl
19661: Kaivoslain ( 503/65) mukaan Suomen kan- yleensä 1 000 markkaa. Kauppa- ja teollisuus-
19662: salaisella tai suomalaisella yhtiöllä, osuuskun- ministeriö voisi kuitenkin harkita leimaveron
19663: rlalla, yhdistyksellä tai muulla yhteisöllä tahi määräksi 300 markkaa silloin, kun valtauskir.
19664: säätiöllä on oikeus etsiä, vallata ja hyväksi- jaa hakeva etsii ammatikseen kaivoskivennäisiä
19665: käyttää esiintymää, joka sisältää laissa mainit- ja saa pääasiallisen toimeentulonsa tästä toi-
19666: tuja kaivoskivennäisiä. Ulkomaalainen tai ulko- minnasta. Ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yh-
19667: mainen yhteisö tai säätiö taikka suomalainen teisölle tai sellaiselle suomalaiselle yhteisölle,
19668: yhteisö ja säätiö, jonka oikeus omistaa ja hal- jorlka oikeus omistaa ja hallita kiinteätä omai-
19669: lita kiinteätä omaisuutta on harkinnasta riip- suutta on harkinnasta riippuvainen, myönnettä-
19670: puvainen, saa vain valtioneuvoston erikseen västä valtauskirjasta suoritettava leimavero eh.
19671: antamalla luvalla · ja ehdoilla käyttää näitä dotetaan myös harkinnanvaraiseksi siten, että
19672: oikeuksia. Sen, joka haluaa käyttää oikeutta se olisi vähintään 3 000 markkaa ja enintään
19673: lcivennäisesiintymään, on haettava valtauskir- 5 000 markkaa.
19674: jaa alueeseen. Valtauskirjan antaa kauppa- ja Vuonna 1980 myönnettiin valtauskirjoja yh-
19675: teollisuusministeriö. teensä 196 kappaletta, joista 32 myönnettiin
19676: Leimaverolain säännösten mukaan valtaus- Outokumpu Oy:lle. Toistaiseksi kukaan ulko-
19677: kirjasta on suoritettava leimaveroa 150 mark- maalainen tai ulkomainen yhteisö taikka täl·
19678: kaa, tai jos se annetaan ulkomaalaiselle tai ul- laiseen verrattava kotimainen yhteisö ei ole
19679: komaiselle yhteisölle taikka sellaiselle suoma- hakenut valtausoikeutta Suomessa olevaan ki-
19680: laiselle yhteisölle, jonka oikeus omistaa ja hal- vennäisesiintymään.
19681: lita kiinteätä omaisuutta riippuu harkinnasta,
19682: enintään 3 000 markkaa luvan myöntävän vi-
19683: ranomaisen harkinnan mukaan. 1.4. Annisl~elusopimus
19684: Valtauksia tekevät ja tutkimustoimintaa har-
19685: joittavat pääasiallisesti kaivostoimintaa harioit- Leimaverolain 65 b §:n mukaan alkoholiyh-
19686: tavat yritykset ja geologinen tutJkimuslaitos. tiön ja ravitsemisliikkeen harjoittajan välillä
19687: Viime vuosina yksityiset henkilöt ovat aikai- tehdystä anniskelusopimuksesta, jolla liikkeen-
19688: sempaa useammin hakeneet valtauskirjoja. La- harioittajalle annetaan oikeus anniskella alko-
19689: pissa ovat lomanviettäjät hakeneet kullanhuuh" holijuomia, on suoritettava leimaveroa annis-
19690: dontavaltauksia. Nämä ovat yleensä kaivoslain keluoikeuden. ja sen nojalla suoritettavan liike~
19691: ja tutkimustoiminnan kannalta melko merki~ toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen vä-
19692: tyksettömiä. Lisäksi ,tällaiset valtaajat jättävät hintään 50 ja enintään 1 000 markkaa. Va~
19693: usein· kaivoslaissa asetetut maksut maksamat- jaalta kalenterivuodelta suoritettavan leimave•
19694: ta, jolloin niiden perimisestä aiheutuu valtiol- ron määrä on yhtä monta kahdestoistaosaa
19695: le ·ylimääräisiä kustannuksia. Myös entistä vuosittain suoritettavan leimaveron määrästä
19696: useammin on ryhdytty valtaamaan omia maa. kuin sopimus käsittää täysiä tai vaiaita kalen-
19697: alueita tarkoituksena pyrkiä estämään ammatti- terikuukausia. Aikaisemmin määrätty leimave-
19698: yritysten tutkimustoimintaa. Tällaisten valtaus- ro otetaan huomioon uutta leimaveroa mää-
19699: ten. yleistyminen ei ole kaivostoiminnan kehit- rättäessä, jos anniskelusopimusta sopimuksen
19700: tämisen kannalta kovinkaan suotavaa. Osasyy- voimassaoloaikana muutetaan anniskeluoikeu-
19701: nä tällaisten kaivostoiminnan kannalta epäsuo- den saajan hyväksi. Jos liiketoiminnan laadus•
19702: tuisien. valtausten lisääntymiseen on valtaus- sa tai laajuudessa tapahtuu leimaveron mää-
19703: kirjasta suoritettavan leimaveron vähäinen mää- räämisen jälkeen olennainen muutos, leima-
19704: rä. veroa voidaan korottaa tai alentaa. Anniskelu-
19705: Kun valtauskirja tuottaa saajalleen varalli• sopimuksia on tämärl vuoden heinäkuun lop•
19706: stiusarvoista etua, olisi asianmukaista, että lu- puun mennessä tehty 1 547 kappaletta. An•
19707: van myöntävä viranomainen voisi leimaveroa niskelusopimuksesta suoritettavan leimaveron
19708: määrätessään ottaa ... huomioon myös etuuden määrää valtioneuvoston asettama anniskeluve"
19709: laadun ja tarkoituksen. Tämän vuoksi ehdote- rolautakunta. Tämän asettamisesta ja tehtä~
19710: taan leimaverolain 10 §: n Valtauskirjaa koske- vistä samoin kuin muutoksenhausta sen an"
19711: va nimike muutettavaksi siten, että leimavero tamaan päätökseen on säädetty ·samassa py~
19712: valtauskirjasta. olisi vähintään 300 ja enintään kälässä.
19713: 4 N:o 189
19714:
19715: Anniskeluoikeus antaa saajalleen varallisuus~ viidenteen ja kuudenteen ryhmään kuuluvien
19716: ~öisen edun, mfukä vuoksi tällaista oikeutta viranomaisten toimituskirjoista suoritetaan lei-
19717: on perusteltua pitää verotuksen kohteena. Py- maveron lisäksi myös lunastusta tai 'muita
19718: kälässä olevat yksityiskohtaiset säännökset maksuja sen mukaan kuin erikseen säådetään.
19719: ovat kuitenkin osoittautuneet voimassa ole- Vastaavansisältöiset säännökset olivat jo edel"
19720: vaan sopimuskäytäntöön huonosti sopiviksi. lisessä, vuonna 1929 annetussa leimaverolais~
19721: Tämän johdosta ehdotetaan lakiin otettavaksi sa.
19722: vain veron määräämisperusteita koskevat sään- Valtion maksuperustelain · (980/73) mukaan
19723: nökset, ja muut menettelytapaa ja anniskelu- valtion viranomaisten suoritteista voidaan pe-
19724: verolautakuntaa koskevat säännökset otettai- riä valtiolle maksua. Suoritteella tarkoitetaan
19725: siin anniskeluverolautakuntaa koskevaan ase- viranomaisten tuottamia palveluksia ja tava-
19726: tukseen. roita. Maksuperustelain nojalla annettujen
19727: Voimassa olevan säännöksen mukaan leima- maksuasetusten mukaisia · maksuja kannetaan
19728: veroa on ·suoritettava anniskelusopimuksesta. useilla hallinnonaloilla. · ·
19729: Lain sanamuodosta aiheutuu, että jokaisesta Eräiden keskusvirastojen tehtäviin kuuluu
19730: uudesta anniskelusopimuksesta on määrättävä tavanomaisen hallintotoiminnan lisäksi erilais~
19731: leimavero uudestaan, vaikka veron määräämis· ten laitteiden katselmukset ja tarkastukset ja
19732: perusteet eivät muuttuisikaan. Koska leima· muiden sellaisten palvelusten tuottaminen, jois-
19733: verotuksen kohteena periaatteessa on anniske- ta olisi tarkoituksenmukaista periä aiheutunei-
19734: hioikeus ja kun teknisistä syistä anniskeluso- den kustannusten mukaan määräytyvli maksu:
19735: pimukset joudutaan uusimaan vuoden 1982 Leimaverolain 5 §:n 1 ja 2 momentin sään~
19736: alusta, ehdotetaan lain sanamuoto muutetta· nökset ovat kuitenkin muodollinen este maksu~
19737: vaksi siten, että leimavero on suoritettava an- asetuksen säätämiselle silloin, kun . kysymyk-
19738: niskeluoikeudesta. sessä on leimaverolain 4 §:n neljään ensim-
19739: Leimaveron määräisi anniskeluverolautakun- mäiseen viranomaisten ryhmään kuuluva viran~
19740: ta, jonka valtioneuvosto määrää viideksi vuo- omainen. Olisi kuitenkin tarkoituksenmukais-
19741: deksi kerrallaan. Liikkeenharjoittajan olisi vuo- ta, että kunkin viranomaisen kohdalla voitai-
19742: sittain ennen anniskelun aloittamista esitettävä siin erikseen harkita, mitkä viranomaisen toi-
19743: selvitys leimaveron suorittamisesta anniskelu- mialaan kuuluvat tehtävät ovat sellaisia, että
19744: paikkakunnan poliisille. Anniskeluverolauta" niistä annettavista toimituskirjoista olisi suorio
19745: kunnan päätöksestä ehdotetaan haettavaksi tettava leimaveroa vai ovatko toimenpiteet
19746: muutosta lääninoikeudelta. Nykyisen säännök- maksuperustelaissa tarkoitettuja suoritteita;
19747: sen mukaan anniskeluverolautakunnan päätök- joista olisi perittävä kustannusten korvausta.
19748: sestä on valitusoikeus korkeimpaan hallintcr Koska leimaverolain 5 § :n 1 ja 2 momentin
19749: oikeuteen, mitä ei ole pidettävä tarkoituksen- säännökset muodostavat esteen eräiden keskus-;
19750: mukaisena. virastojen suoritteista perittävien maksuase"
19751: tusten säätämiselle, ehdotetaan säännökset ku~
19752: mottaviksi.
19753: 1..5. Toimituskirjoista suoritettava leimavero
19754: ja muut maksut
19755: 1.6. Moottoriajoneuvon rekisteröinnin yhtey-
19756: Viranoma~sten toim~tuskirioista 1Suoritettavaa dessä annettavat todistukset
19757: leimaveroa koskevat säännökset muodostavat
19758: leimaverolain historiallisesti vanhimman ja kes- Leimaverolain 10 §:n Todistusta koskevan
19759: keisimmän osan. Leimaveroa perivät viran• nimikkeen 1 momentin 6 kohdan mukaan to:
19760: omaiset on vuonna 1877 annetusta leimasuos- distuksesta, joka koskee moottoriajoneuvoä
19761: tunnasta lähtien jaettu laissa eri ryhmiin ·si• varten annettavien tunnusmerkkien väliaikaista
19762: ten, että vero on korkeampi ylempien viran- käyttöä samoin kuin moottoriajoneuvon omis.
19763: omaisten antamista toimituskirjoista kuin alem- tusoikeuden siirtvmisen johdosta uudelle omis•
19764: pien viranomaisten toimituskirjoista. Leimave· tajalle tai haltijalle annettavasta väliaikaiskui+
19765: rolain 5 §:n 1 ja 2 momentissa todetaan, että tista on suoritettava leimaveroa 10 markkaa:
19766: neljään · ensimmäiseen viranomaisten ryhmään Leimaveroa on suoritettava myös moottoriajo;.
19767: kuulqvien viranomaisten antamista toimitus· neuvorekisteriotteesta sekä sitä annettaessa et•
19768: kirjoista suoritetaan vain leimaveroa, kun taas tä myös rekisteriin tehdyn muutoksen johdos•
19769: N:o 189 5
19770:
19771: ta. Kun tällaisia todistuksia annetaan noin antamistaan päätöksistä ja jäljennöksistä. Tä-
19772: 800 000 kappaletta vuosittain, aiheuttaa leima- män vuoksi ehdotetaan leimaverolain 4 § :n nel-
19773: veron periminen tarpeetonta työtä poliisille. jännessä viranomaisten ryhmässä olevaan luet-
19774: Kun myös moottoriajoneuvorekisteriotteesta on teloon lisättäväksi vesipiirien vesitoimistot. Sa-
19775: suoritettava leimaveroa, voitaisiin todistukses- malla ehdotetaan lainkohtaa muutettavaksi si-
19776: ta, ja, väliaikaiskuitista maksettavaksi tuleva lei- ten, että tullitoimistojen ,asemesta luetteloon
19777: mavero periä korottamalla rekisteriotteesta suo- otetaan itullitoimipa1kat, jotka ovat voimassa
19778: ri~ettavaa leimaveroa 10 markalla. Muutos hel- olevan tullihallinnosta annetun asetuksen ( l42/
19779: pottaisi poliisin työtä, mihin myös julkisessa 80) mUJkaan tullipiireissä :toimivia viranomai-
19780: hallinnossa keväällä 1980 toteutetuissa by- sia.
19781: rokratiatalkoissa kiinnitettiin huomiota. Tämän Leimaverolain 10 §:n Todistusta koskevan
19782: vuoksi ehdotetaan leimaverolain 10 §:n Todis- nimikkeen 4 kohdassa on säädetty perittäväksi
19783: tusta· koskevan nimikkeen 1 momentin 6 koh- 10 markan leimavero todistuksesta, josta ilme-
19784: ta himottavaksi. Lain 12 §:n 1 momenttiin nee, keillä on oikeus kirjoittaa liikennevakuu-
19785: ehdotetaan lisättäväksi uusi 59 kohta, jossa tusyhdist)'lben, merimieselälkekassan, elä~tur
19786: säädettäisiin verosta vapaaksi moottoriajoneu- vakeskuksen ja työeläkeikas,san nimi. Koska so-
19787: voa varten annettavien tunnusmerkkien väli- siaali- ja terveysministeriö pitää myös maata-
19788: aikaista käyttöä koskeva todistus sekä omis- lousyrittäjien eläkelaitoksen nimenkirjoittajista
19789: tusoikeuden siirtymisen johdosta uudelle omis- samanlaista luetteloa ja antaa samansisältöisiä
19790: tajalle tai haltijalle annettava väliaikaiskuitti. todistuksia, ehdotetaan lainkohtaan .lisättäväk-
19791: Kumottavaksi ehdotetussa 6 kohdassa oleva si maatalousyrintäjien eläkelaitos.
19792: maininta merkinnästä, joka tehdään uutta yk-
19793: sityiskäyttöön rekisteröityä henkilöautoa kos-
19794: kevan käyttöilmoituksen johdosta, ehdotetaan 2. E s i t y k s e n t a 1 o u d e 11 i s e t
19795: tarpeettomana jätettäväksi laista pois, koska vaikutuk·set
19796: tällaisia merkintöjä ei enää tehdä.
19797: Lain 10 §:n Moottoriajoneuvorekisteriotetta Ehdotetuilla muutoksilla ei ole merkittävää
19798: koskeva nimike ehdotetaan muutettavaksi si- vaikutusta leimaveron tuottoon. RajavyÖhyk-
19799: ten, että autoa ja yli 50 kilon painoista moot- keellä liikkumiseen ja olesk:eluun oikeuttavas-
19800: toripyörää koskevasta otteesta suoritettava lei- ta lupatodistuksesta suoritettavasta leimaveros-
19801: mavero nousisi 40 markasta 50 markkaan ja ta luopuminen vähentäisi leimaveron .tuottoa
19802: muuta moottoriajoneuvoa tai perävaunua kos- arviolta noin 120 000 markalla vuodessa. Val-
19803: kevasta otteesta suoritettava leimavero nousisi tauskirjasta suoritettavan leimaveron korotta-
19804: 20 markasta 30 markkaan. Rekisteriin tehdys- minen lisäisi leimaveron tuottoa muutamalla
19805: tä muutoksesta suoritettavaa leimaveroa ehdo- kymmenellä tuhannella markalla vuodessa.
19806: tetaan korotettavaksi 20 markasta 30 mark- Muilla ehdotetuilla muutoksilla ei ole juuri-
19807: kaan. kaan vaikutusta leimaveron tuoton määrään.
19808:
19809:
19810: 1.7. Muut ehdotetut muutokset 3. Voimaan t u 1 o
19811: Vesihallinnon organisaatiota on muutettu 1 Ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa
19812: päivästä maaliskuuta 1981 lukien lisäämällä voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
19813: vesihallinnon piirihallinnon päätösvaltaa. Tästä
19814: syystä on tarkoituksenmukaista, että myös ve- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
19815: sipiirien vesitoimistot voisivat periä leimaveroa kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
19816:
19817:
19818:
19819:
19820: i ,'
19821: 6 N:o 189
19822:
19823:
19824: Laki
19825: leimaverolain muuttamisesta
19826:
19827: ,Eduskunnan päätöksen mukaisesti .
19828: • kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 5 §:n 1 ja 2 mo-
19829: . mef\tti j~ 10 §:n Todistusta koskevan nimikkeen 1 momentin 6 kohta,
19830: sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa
19831: (492/71), 2 momentti 10 päivänä marraskuuta 1972 annetussa laissa (734/72) ja 10 §:n
19832: Todistusta koskevan nimikkeen 1 momentin 6 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 anne-
19833: tussa laissa (851/80),
19834: muutetaan 4 §:ään s1sältyvä neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Moottoriajoneuvorekisteri-
19835: otetta koskevan nimikkeen 1 momentti, Todistusta koSikevan nimikkeen 1 momentin 4 ja
19836: 5 kohta ja Valtauskirjaa koskeva nimike sekä 65 b §,
19837: sellaisina kuin ne ovat, 4 § :ään sisältyvä neljäs viranomaisten ryhmä 30 päivänä maa-
19838: liskuuta 1973 annetussa laissa (273/73), 10 §:n Moottoriajoneuvorekisteriotetta koskevan
19839: nimikkeen 1 momentti, Todistusta koskevan nimikkeen 1 momentin 4 ja 5 kohta ja Val-
19840: . tauskirjaa koskeva nimike mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ja 65 b
19841: § muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1968 annetulla lailla (670/68) ja mainitulla 19 päi-
19842: vänä joulukuuta 1980 annetulla lailla, sekä ·
19843: lisätään 12 §:n 1 momenttiin uusi 58 ja 59 kohta s•ekä lakiin uusi 100 c ja 100 d § seu-
19844: raavasti:
19845:
19846: 4 § Todistus, joka annetaan erityisenä tötmttus-
19847: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima- kirjana tai kirjoitetaan vivanomaiselle esitettyyn
19848: veroa qn suoritettava, luetaan leiman määrän asiakirjaan:
19849: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:
19850: 4) todistus siitä, keillä on oikeus kirjoittaa
19851: liikennevakuutusyhdistyksen, merimieselälrekas.
19852: 4 ryhmä: san, eläketurvakeskuksen, :työeläkekassan ja
19853: He1;1kikirjoittajat, poliisilaitokset, mmtsmie- maatalousyrittäjien eläkelaiitoksen nimi, 10
19854: markkaa;
19855: het,, :apuJaisn1mismiehet, tullitoimipaikat, maan-
19856: mittauskonttorit, maanmittaustoimistot, metsä- 5) henkilöllisyyden toteamiseksi annettu to-
19857: hallituksen . piirikuntakonttorit ja vesipiirien distus 10 markkaa.
19858: vesitpimi~tot.
19859: V altauskirja, luvan myontavan viran-
19860: omaisen harkinnan mukaan vähintään 300
19861: 10 § markkaa ja enintään 1 000 markkaa, tai jos se
19862: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle annetaan ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yh-
19863: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, teisölle taikka sellaiselle suomalaiselle yhteisöl-
19864: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 le, jonka oikeus omistaa ja hallita kiinteätä
19865: ja 8 § :ssli s~ädetyn leiman sijasta varustettava omaisuutta on harkinnasta riippuvainen, vähin-
19866: leimalla seuraavin määrin: tään 3 000 markkaa ja enintään 5 000 mark~
19867: kaa.
19868: Moottoriajoneuvorekisteriote, autorekisteri-
19869: keskuksen tai Helsingin poliisilaitoksen antama: 12 §
19870: 1) kun moottoriajoneuvo on rekisteröity ja Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:
19871: ote koskee autoa tai yli 50 kilon painoista
19872: moottoripyörää, 50 markkaa ja kun ote koskee 58) todistus määrätylle valtakunnan raja-
19873: muuta moottoriajoneuvoa tai perävaunua, 30 alueelle tai muulle erikseen määrätylle alueelle
19874: markkaa; matkustamista taikka siellä oleskelua tai liikku-
19875: 2) kun rekisteriin tehtyä merkintää on muu- mista varten.
19876: tettu, 30 markkaa. 59) todistus, joka koskee moottoriajoneuvoa
19877: varten annettavien tunnusmerkkien väliaikaista
19878: N:o 189
19879:
19880: käyttöä, sekä mootJtoriajoneuvon omistusoikeu- dot annettava vangitsemiseen oikeutetun viran-
19881: den siirtymisen johdosta uudelle omistajalle tai omaisen käytettäväksi muunkin rikoksen kuin
19882: haltijalle annettava väliaikaiskuitti. verorikoksen selvittämistä varten.
19883: Puolisalla tai kuolleen puolison oikeuden-
19884: omistajilla samoin kuin tuomioistuimen tai tuo-
19885: 65b § marin määräämällä pesänselvittäjällä ja pesän-
19886: Alkoholiyhtiön antamasta oikeudesta annis- jakajalla on oikeus saada veroviranomaisille
19887: ke11a muita alkoholijuomia kuin keskiolutJta on kertyneistä asiakirjoista osituksen tai perinnön.
19888: suoritettava kalenterivuosittain leimaveroa an- jaon toimittamiseksi tarvittavia tietoja.
19889: niskeluoikeuden ja sen nojalla harjoitettavan Verohallitus voi määrätä leimaverolaskel-
19890: liiketoiminnan laadun ja laajuuden sekä annis- mista ilmeneviä tietoja annetta~aksi valtion ja
19891: keluoikeuden voimassaoleajan mukaan vähin- kunnan viranomaisille sekä julkisyhteisöille
19892: tään 50 ja enintään 1 000 markkaa. Tilapäi- myös muussa kuin edellä tässä pykälässä sääde-
19893: sestä; enintään kuukauden ajaksi annetusta an- tyssä tarkoituksessa. Verohallitus voi myös
19894: niskeluoikeudesta on leimavero 50 markkaa. määrätä leimaverolaskelmat tai niistä ilmenevät
19895: Leimaveron määrää anniskeluverolautakunta, tiedot annettavaksi tilastollista tJai tieteellistä
19896: jonka valtioneuvosto asettaa. Lautakunnan toi- tutkimusta varten tällaista tutkimusta suoritta-
19897: mikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sääde- van viranomaisen tai henkilön käytettäväksi.
19898: tään asetuksella. Veroviranomaisilta tämän pykälän nojalla
19899: Leimaveron suorittamisesta on vuosittain en- saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen
19900: nen anniskelun aloittamista esitettävä selvitys tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietoja
19901: anniskelupaikkakunnan poliisille. ei saa luovuttaa edelleen, ellei toisin ole sää-
19902: Ariniskeluverolautakunnan päätökseen hae- detty tai ellei verohallitus siihen anna lupaa.
19903: taan muutosta niin kuin leimaverolain 92 §:ssä
19904: on säädetty. 100 d §
19905: Jokainen on velvollinen pitämään salassa,
19906: 100 c § mitä hän virassaan tai julkisessa toimessaan
19907: Leimaverolain tai leimaverolain soveltamises- taikka 100 c §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa on
19908: ta annettujen säännösten rikkomisesta tehtävää verotusta varten annetuista tiedoista tai asia-
19909: syytettä, veron perimistä tai valtiolle tai kun- kirjoista saanut tietää toisen taloudellisesta ase-
19910: nalle tulevan veron määräämistä varten taikka masta tai liikesuhteista taikka seikasta, joka
19911: leimaverotuksesta tehtyjen valitusten tutkimis- lain tai erityisen määräyksen mukaan nimen-
19912: ta varten on veroviranomaisille kertyneet tie- omaan tai asian laadun vuoksi ilmeisesti on pi-
19913: dot tai asiakirjat annettava asianomaisen viran- dettävä salassa.
19914: omaisen käytettäväksi. Takavarikosta ja etsin-
19915: nästä. rikosasioissa annetun lain (260/59) 12
19916: §:ssä säädetyin edellytyksin on veroviranomai- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi,
19917: sille kertyneet asiakirjat ja niistä ilmenevät tie- kuuta 1982.
19918:
19919:
19920: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
19921:
19922:
19923: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
19924: Pääministeri
19925: MAUNO KOIVISTO
19926:
19927:
19928:
19929:
19930: Ministeri Mauno Forsman
19931: 8 N:o 189
19932:
19933:
19934:
19935:
19936: Laki
19937: leimaverolain muuttamisesta
19938:
19939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti · '
19940: kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 5 §:n 1 ja 2 mo-
19941: mentti ja 10 §:n Todistusta koskevan nimikkeen 1 momentin 6 kohta,
19942: · sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momenttiJ 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa
19943: (492/71), 2 momentti 10 päivänä marraskuuta 1972 annetussa laissa (734/72) ja 10 §:n
19944: Todistusta koskevan nimikkeen 1 momentin 6 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980 anne-
19945: tussa laissa (851/80),
19946: muutetaan 4 §:ään sisältyvä neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Moottoriajoneuvorekisteri-
19947: otetta koskevan nimikkeen 1 momentti, Todistusta koskevan nimilkkeen 1 momentin 4 ja
19948: 5 kohta ja Valtauskirjaa koskeva nimike sekä 65 b §,
19949: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:ään sisältyvä. neljäs viranomaisten ryhmä 30 päivänä maa-
19950: liskuuta 1973 annetussa laissa (273/73), 10 §:n Moottoriajoneuvorekisteriotetta koskevan
19951: nimikkeen 1 momentti, Todistusta koskevan nimikkeen 1 momentin 4 ja 5 kohta ja Val-
19952: tauskirjaa koskeva nimike mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ja 65 b
19953: § muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1968 annetulla lailla (670/68) ja mainitulla 19 päi-
19954: vänä joulukuuta 1980 annetulla lailla, sekä
19955: lisätään 12 §:n 1 momenttiin uusi 58 ja 59 kohta sekä lakiin uusi 100 c Ja 100 d § seu-
19956: raavasti:
19957:
19958: Voimassa oleva laki Ehdotus
19959:
19960: 4 §
19961: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima-
19962: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän
19963: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:
19964:
19965: 4 ryhmä: 4 ryhmä:
19966: Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmlsmie- Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmtsmie-
19967: het, apulaisnimismiehet, tullitoimistot, maan- het, apulaisnimismiehet, tullitoimipaikat, maan-
19968: m1ttauskonttorit, maanmittaustoimistot ja met- mittauskonttorit, maanmittaustoimistot, metsä-
19969: sähallituksen piir~kuntakonttork hallituksen piirikuntakonttorit ja vesipiirien
19970: vesitoimistot.
19971:
19972:
19973: 5 §. 5 §
19974: Edellä 4 §:n 1-4 ryhmiin kuuluvien viran- (1 ja 2 mom. kumotaan)
19975: omaisten ja eräiden asetuksella erikseen mää-
19976: rättyjen 5 ryhmään luettujen oikeuslaitokseen
19977: kuuluvien viranomaisten toimituskirjoista suo-
19978: ritetaan ainoastaan leimaveroa.
19979: Muiden kuin edellä tarkoitettujen ryhmään
19980: 5 luettujen sekä ryhmään 6 kuuluvien viran-
19981: omaisten toimituskirjoista maksetaan leimave-
19982: ron lisäksi tai yksinomaan lunastusta tai mui-
19983: ta maksuja sen mukaan kuin erikseen sääde-
19984: tään.
19985: N:o 189 '9
19986:
19987: Voimassa oleva laki Ehdotus
19988:
19989: 10 §
19990: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle
19991: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
19992: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6
19993: ja 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava
19994: Jdmalla seuraavin määrin:
19995:
19996: Moottoriajoneuvorekisteriote, autorekisteri- Moottoriajoneuvorekisteriote, autorekisteri-
19997: keskuksen tai Helsingin poliisilaitoksen an- keskuksen tai Helsingin poliisilaitoksen an-
19998: tama: tama:
19999: 1) kun moottoriajoneuvo on rekisteröity ja 1) kun moottoriajoneuvo on rekisteröity ja
20000: ote koskee autoa tai yli 50 kilon painoista ote koskee autoa tai yli 50 kilon painoista
20001: moottoripyörää, 40 markkaa, ja kun ote koskee moottoripyörää, 50 markkaa ja kun ote koskee
20002: muuta moottoriajoneuvoa tai perävaunua, 20 muuta moottoriajoneuvoa tai perävaunua, 30
20003: markkaa; markkaa;
20004: 2) kun rekisteriin tehtyä merkintää on muu- 2) kun rekisteriin tehtyä merkintää on muu-
20005: tettu, 20 markkaa. tettu, 30 markkaa.
20006:
20007: Todistus, joka annetaan erityisenä toimitus- Todistus, joka annetaan erityisenä toimitus-
20008: kirjana tai kirjoitetaan viranomaiselle esitettyyn kirjana tai kirjoitetaan vivanomaiselle esitettyyn
20009: asiakirjaan: asiakirjaan:
20010:
20011: 4) todistus siitä, ketkä ovat oikeutetut kir- 4) todistus siitä, keillä on oikeus kirjoittaa
20012: joittamaan liikennevakuutusyhdistyksen, meri- Jiikennevakuutusyhdistyksen, merimieseläkekas-
20013: mieseläkekassan, eläketurvakeskuksen ja työ- tsan, eläketurv~keskuksen, 1työeläkekassan ja
20014: eläkekassan nimen 10 markkaa; maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi, 10
20015: markkaa;
20016: 5) todistus määrätylle valtakunnan raja- 5) henkilöllisyyden toteamiseksi annettu to-
20017: alueelle tai muulle erikseen määrätylle alueelle distus 10 markkaa.
20018: matkustamista taikka siellä oleskelua tai liikku-
20019: mista varten samoin kuin henkilöllisyyden to-
20020: teamiseksi annettu todistus 10 markkaa;
20021: 6) todistus, joka koskee moottoriajoneuvoa ( 6 kohta kumotaan)
20022: varten annettavien tunnusmerkkien väliaikaista
20023: käyttöä, tai merkintä, joka tehdään uutta yksi-
20024: tyiskäyttöön rekisteröityä henkilöautoa koske-
20025: van käyttöilmoituksen johdosta, sekä moottori-
20026: ajoneuvon omistusoikeuden siirtymisen johdosta
20027: uudelle omistajalle tai haltijalle annettava väli-
20028: aikais1euitti 10 markkaa.
20029:
20030: V altauskirja, 150 markkaa tai, milloin se V altauskirja, luvan myöntävän viran-
20031: annetaan ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yh- omaisen harkinnan mukaan vähintään 300
20032: teisölle taikka sellaiselle suomalaiselle yhtei- markkaa ja enintään 1 000 markkaa, tai jos se
20033: sölle, jonka oikeus omistaa ja hallita kiinteätä annetaan ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yh-
20034: omaisuutta on harkinnasta riippuva, enintään teisölle taikka sellaiselle suomalaiselle yhteisöl-
20035: 3 000 markkaa sen viranomaisen harkinnan le, jonka oikeus omistaa ja hallita kiinteätä
20036: mukaan, joka luvan myöntää. omaisuutta on harkinnasta riippuvainen, vähin-
20037: tään 3 000 markkaa ja enintään 5 000 mark-
20038: kaa.
20039:
20040: 2 16&101110E
20041: 10 N:o 189
20042:
20043: Voimassa oleva laki Ehdotus
20044:
20045: 12 §
20046: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:
20047:
20048: 58) todistus määrätylle valtakunnan raja-
20049: alueelle tai muulle erikseen määrätylle alueelle
20050: matkustamista taikka siellä oleskelua tai liikku-
20051: mista varten.
20052: 59) todistus, joka koskee moottoriajoneuvoa
20053: varten annettavien tunnusmerkkien väliaikaista
20054: käyttöä, sekä moottoriajoneuvon omistusoikeu~
20055: den siirtymisen johdosta uudelle omistajalle tai
20056: haltijalle annettava väliaikaiskuitti.
20057:
20058:
20059: 65 b §. 65b §
20060: Alkoholilain nojalla tehdystä anniskelusopi- Alkoholiyhtiön antamasta oikeudesta annis-
20061: muksesta; jolla alkoholiyhtiö antaa oikeuden kella muita alkoholijuomia kuin keskiolutta on
20062: anniskella alkoholijuomia, peritään kalenteri- suoritettava kalenterivuosittain leimaveroa an-
20063: vuosittain leimaveroa annetun anniskeluoikeu- niskeluoikeuden ja sen nojalla harjoitettavan
20064: den ja sen nojalla harjoitettavan liiketoiminnan liiketoiminnan laadun ja laajuuden sekä annis-
20065: laadusta ja laajuudesta riippuen vähintään 50 keluoikeuden voimassaolaajan mukaan vähin-
20066: ja enintään 1 000 mavkkaa. Vajaa1ta kalenteri- tään 50 ja enintään 1 000 markkaa. Tilapäi-
20067: vuodelta suoritettavan veron määrä on yhtä sestä, enintään kuukauden ajaksi annetusta an-
20068: monta kahdestoistaosaa kysymyksessä olevan niskeluoikeudesta on leimavero 50 markkaa.
20069: kaltaisesta anniskelusopimuksesta säännönmu- Leimaveron määrää anniskeluverol(lutakunta,
20070: kaisl!sti vuosittain suoritettavan veron määrästä jonka valtioneuvosto asettaa. Lautakunnan toi-
20071: kuin sopimus käsittää täysiä tai vajaita kalen- mikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sääde-
20072: terikuukausia, kuitenkin vähintään 50 mark- tään asetuksella.
20073: kaa. Määräajaksi tehdyn tilapäisen anniskeluso- Leimaveron suorittamisesta on vuosittain en-
20074: pimuksen käsittäessä enintään kymmenen päi- nen anniskelun aloittamista esitettävä selvitys
20075: vää, vero määrätään edellä sanotuin tavoin niin anniskelupaikkakunnan poliisille.
20076: kuin yhdeltä kalenterikuukaudelta, vaikka sopi- Anniskeluverolautakunnan päätökseen . hae-
20077: muksen käsittämät päivät jakaantuisivat kah- taan muutosta niin kuin leimaverolain 92 §:ssä
20078: delle kalenterikuukaudelle. on säädetty.
20079: Milloin voimassa olevaa anniskelusopimusta
20080: muutetaan anniskeluoikeuden saajan eduksi,
20081: otetaan uuden sopimuksen voimaantulopäivän
20082: jälkeiseltä ajalta mahdollisesti jo suoritettu lei-
20083: mavero vähennyksenä huomioon määrättäessä
20084: uudesta sopimuksesta suoritettavaa ensimmäi-
20085: sen tai ensimmäisten kalenterivuosien leimave-
20086: roa. Jos muutos on vähäinen tai tarkoittaa
20087: enintään kahden viikon aikaa, se ei vaikuta
20088: w.osittain suoritettavan veron määrään. Mikäli
20089: liiketoiminnan laadussa tai laajuudessa on lei-
20090: maveron määräämisen jälkeen tapahtunut olen~
20091: nainen muutos, voidaan anniskelusopimuksesta
20092: perittäv~n.leimaveroQ määrää korottaa tai alen~
20093: taa. Sopimuksesta säännönmukaisesti kalenteri~
20094: vuosittain. sekä tarvittaessa erikseen kultakin
20095: vajaaita kalenterivuodelta suoritettavan leima-
20096: veron määrää anniskeluverolautakunta. Annis-
20097: '!-l
20098: N::o 189 11
20099:
20100: Voimassa oleva laki Ehdotus
20101:
20102: keluverdlautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
20103: kolme muuta jäsentä, jotka .samoin kuin heidän
20104: varamiehensä valtioneuvosto määrää viideksi
20105: vuodeksi kerrallaan. J~senistä ja varajäsenistä
20106: on · yksi määrättävä valtiovarainministeriön ja
20107: yksi sisäasiainministeriön virkamiehistä sekä
20108: yksi alkoholiyhtiön ehdottJamista henkilöistä.
20109: Yhden jäsenistä ja varajäsenistä tulee olla ra-
20110: vintola-alan erityisiin olosuhteisiin perehtynyt.
20111: Leimaveron määräämistä varten on alkoholi-
20112: yhtiön toimitettava laatimansa anniskelusopi-
20113: mus sekä veron määräämisessä tarvittava selvi-
20114: tys anniskeluverolautakunnalle, jonka tulee pa-
20115: lauttaa sopimus päätöksellään varustettuna al-
20116: ~oholiyhtiölle.
20117: Anniskelusopimus on anniskeluverolautakun-
20118: nan määräämällä leimalla varustettuna ennen
20119: anniskelun aloittamista sekä vuosittain ennen
20120: kuin anniskelua uuden kalenterivuoden aikana
20121: jatketaan, esitettävä anniskelupaikkakunnan po-
20122: liisiviranomaiselle, jonka tulee tehdä leimamer-
20123: kit kelpaamattomiksi. ·Määräaikaisesta anniske-
20124: lusopimuksesta vero kuitenkin on suoritettava
20125: kokonaan ennen anniskelun aloittamista.
20126: Anniskeluverolautakunnan päätöksestä on sil-
20127: lä, jota · .asia koskee, oikeus valittaa korkeim-
20128: paan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa
20129: päätöksen tiedoksisaamisesta.
20130:
20131: lOOc §
20132: Leimaverolain tai leimaverolain soveltamises-
20133: ta annettujen säännösten rikkomisesta tehtävää
20134: syytettä, veron perimistä tai valtiolle tai kun-
20135: nalle tulevan veron määräämistä varten taikka
20136: leimaverotuksesta tehtyjen valitusten tutkimis-
20137: ta varten on veroviranomaisille kertyneet tie-
20138: dot tai asiakirjat annettava asianomaisen viran-
20139: omaisen käytettäväksi. T akavarikosta ja etsin-
20140: nästä rikosasioissa annetun lain (260/59) 12
20141: §:ssä säädetyin edellytyksin on veroviranomai-
20142: sille kertyneet asiakirjat ja niistä ilmenevät tie-
20143: dot annettava vangitsemiseen oikeutetun viran-
20144: omaisen käytettäväksi muunkin rikoksen kuin
20145: verorikoksen selvittämistä varten.
20146: Puolisalla tai kuolleen puolison oikeuden-
20147: omistajilla samoin kuin tuomioistuimen tai tuo·
20148: marin määräämällä pesänselvittäjällä ja pesän-
20149: ;akajalla on oikeus saada veroviranomaisille
20150: kertyneistä asiakirjoista osituksen tai perinnön-
20151: jaon toimittamiseksi tarvittavia tietoja.
20152: V erohallitus voi määrätä leimaverolaskel-
20153: mista ilmeneviä tietoja annettavaksi valtion ;a
20154: 12 :N:o ts9
20155: \1
20156: Voimassa oleva laki Ehdotus
20157:
20158: kunnan viranomaisille · sekä julki'syhteisöille
20159: myös muussa kuin edellä tässä pykälässä sääde~
20160: tyssä tarkoituksessa. Verohallitus voi myös
20161: määrätä leimaverolaskelmat tai niistä ilmenevät
20162: tiedot annettavaksi tilastollista tai tieteellistä
20163: tutkimusta varten tällaista tutkimusta suoritta;
20164: van viranomaisen tai henkilön käytettäväksi. .
20165: V eroviranomaisilta tämän pykälän nojalla
20166: saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen
20167: tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietoja
20168: ei saa luovuttaa edelleen, ellei toisin ole sää.;
20169: detty tai ellei verohallitus siihen anna lupaa.
20170: 100d §
20171: Jokainen on velvollinen pitämään salassa~
20172: mitä hän virassaan tai julkisessa toimessaan
20173: taikka 100 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on
20174: verotusta varten annetuista tiedoista tai asia·
20175: kirjoista saanut tietää toisen taloudellisesta ase~
20176: masta tai liikesuhteista taikka seikasta, joka
20177: lain tai erityisen määräyksen mukaan nimen-
20178: omaan tai asian laadun vuoksi ilmeisesti on pi~
20179: dettävä salassa. '
20180:
20181:
20182: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi~
20183: kuuta 1982.
20184: 1981 vp. n:o 190
20185:
20186:
20187:
20188:
20189: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opettajankoulutuslain
20190: muuttamisesta
20191:
20192:
20193:
20194: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20195:
20196: Esityksessä ehdotetaan opettajankoulutusla- johdosta, että Åbo Akademi on siirretty val-
20197: kia muutettavaksi siten, että määrättäessä tiolle 1 päivänä elokuuta 1981.
20198: kuntien suoritettavaa osuutta harjoittelukoulu- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
20199: jen käyttö- ja rakentamiskustannu!ksista sovel- nä joulukuuta 1981. Käyttökustannusten suo-
20200: lettaisiin kunnan peruskoulun, lukion ja ylei- rittamista koskevaa säännöstä ja eräin poik-
20201: sen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista keuksin myös perustamiskustannusten suorit-
20202: sekä lainoista annetun lain säännöksiä. Li- tamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin
20203: säksi laista ehdotetaan poistettaviksi yksi- kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen
20204: tyisten korkeakoulujen yhteydessä toimivia jälkeen syntyneiden kustannusten korvaami-
20205: harjoittelukouluja koskevat säännökset sen seen.
20206:
20207:
20208:
20209:
20210: YLEISPERUSTELUT
20211:
20212: 1. Nykyinen tilanne
20213: sista sen osan, jota koulujärjestelmän perus-
20214: Opettajankoulutuslain ( 844/71) 9 § :n mu- teista annetun lain 24 § :n mukaan annettava
20215: kaan kunnat ovat muun muassa velvollisia osal~ avustus ja kuoletuslaina eivät kata siinä ta-
20216: !istumaan harjoittelukoulun peruskoulua vas- pauksessa, että kunta hankkii oman peruskou-
20217: taavien luokkien käyttömenoihin ja raken- lurakennuksen tai tekee siinä perusparannuk-
20218: nusten hankinta- ja perusparannuskustannuk- sen. Milloin rakennuskustannukset ylittävät pe-
20219: siin. Lain 9 §:n 2 momentin (318/77) mu- ruskoulurakennukselle valtion vuosittain vah-
20220: kaan oppilaan huoltajan asuinkunta on velvol- vistamien perusteiden mukaan määrättävän
20221: linen suorittamaan valtiolle harjoittelukoulun normaalihinnan, kunnan osuus kustannuksista
20222: peruskouluasteella käyvästä oppilaasta korvauk- lasketaan tästä normaalihinnasta.
20223: sen, joka vastaa kunnan osuutta keskimääräi- Opettajankoulutuslain 9 §:n 2 ja 3 momen-
20224: sistä koulujärjestelmän perusteista annetun lain tissa mainitut koulujärjestelmän perusteista
20225: ( 467/68) 26 § :n 1 ja 2 momentissa tarkoite- annetun lain, jäljempänä koulujärjestelmälaki,
20226: tuista käyttömenoista oppilasta kohti asian- 24 ja 26 § on kumottu kunnan peruskoulun,
20227: omaisessa kunnassa. Lain 9 §:n 3 momentin lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
20228: mukaan harjoittelukoulun sijaint1kunta on vel- -avustuksista sekä lainoista annetulla lailla
20229: vollinen suorittamaan valtiolle harjoittelukou- (1112/78), jäljempänä peruskoulun valtion-
20230: lun peruskouluastetta varten tarvittavan raken- osuuslaki. Viimeksi mainittu laki on tullut
20231: nuksen hankinta- ja perusparannuskustannuk- voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.
20232: 1681010395
20233: 2 N:o 190
20234:
20235: 2. Ehdotetu t muutokset ta 1981 lukien. Opettajankoulutusta ei järjes-
20236: tetä enää yksityisissä korkeakouluissa.
20237: Harjoittelukoulun peruskouluasteella käyväs-
20238: tä oppilaasta kunnan suoritettava korvaus on
20239: perustunut oppilasta kohti laskettuihin kunnan 3. Riippuvuus muista esityk-
20240: peruskoulun todellisiin käyttökustannuksiin, sistä
20241: joista on vähennetty koulujärjestelmälain mu-
20242: kaan määräytyvä valtionosuus. Myös harjoitte- Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
20243: lukoulun peruskouluastetta varten tarvittavan laiksi peruskoulun valtionosuuslain muuttami-
20244: koulurakennuksen hankinta- ja perusparannus- sesta (hall.es. 152/1981 vp.). Esityksessä
20245: kustannuksista: kunnan suoritettavan korvauk- ehdotetaan muun muassa muutettavaksi pe-
20246: sen määräämisessä on sovellettu mainitun lain ruskoulujen käyttökustannusten ja raken-
20247: valtionosuussäännöksiä. Kumottujen koulujär- tamiskustannusten välistä rajanvetoa siten,
20248: jestelmälain säännösten tilalle tulleet peruskou- että eräät määrältään vähäiset perustamiskus-
20249: lun valtionosuuslain säännökset on esityksessä tannukset luetaan käyttökustannuksiksi ja ne
20250: tarkoitus saattaa soveltuvin osin kuntien kor- sisällytetään oppilaskohtaisiin käyttömenoi-
20251: vausosuuksien määräytymisen perusteeksi. Tul- hin valtionosuutta myönnettäessä. Samalla
20252: kintavaikeuksien välttämiseksi ehdotetaan voi- ehdotetaan yksinkertaistettavaksi rakentami-
20253: maantulosäännöksessä säädettäväksi, että pe- sen rahoitusta koskevia menettelytapoja muun
20254: ruskoulun valtionosuuslain säännöksiin viittaa- muassa siten, että rakennushankkeeseen välittö-
20255: via säännöksiä sovelletaan jo vuodesta 1979 mästi liittyvien kunnossapitotöiden kustannuk-
20256: syntyneisiin kustannuksiin. set sisällytetään perustamiskustannuksiin. Laki
20257: ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tam-
20258: Esitetyt muutokset opettajankoulutuslain 9 mikuuta 1982.
20259: §:ään ovat luonteeltaan teknisiä ja säi- Mainitussa esityksessä ehdotetut muutokset
20260: lyttävät harjoittelukoulukustannusten jaon peruskoulun valtionosuuslain 2 ja 4 §:ään
20261: kunnan ja valtion välillä periaatteiltaan enti- tulevat vastaavasti sovellettaviksi määrättäessä
20262: sellään. Muutoksella ei ole oleellisia kunnallis- kuntien korvausosuuksia harjoittelukoulukus-
20263: tai valtiontaloudellisia vailkutuksia. Esitys ei tannuksista. Tämä ei aiheuta erillistä opettajan-
20264: myöskään aiheuta organisaatiomuutoksia eikä koulutuslain 9 § :n 2 ja 3 rnomentin muutos-
20265: henkilöstölisäyksiä. tarvetta.
20266: Opettajankoulutuslain 9 § :n muutoksen li- Tarkoituksena on, että tässä esityksessä ole-
20267: säksi lakiin ehdotetaan muita teknisiä korjauk- vat opettajankoulutuslain muutokset tulevat
20268: sia, jotka aiheutuvat Åbo Akademi -nimisen voimaan ennen peruskoulun valtionosuuslain
20269: yliopiston valtiollistamisesta 1 päivästä elokuu- muutoksia.
20270:
20271:
20272:
20273:
20274: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20275:
20276: 1. Säännösten perustelut tä korkeakoulua varten ylläpidettävää harjoit-
20277: telukoulua koskeva säännös.
20278: 4 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- 7 §. Edellisen pykälän perusteluihin viita-
20279: tettavaksi siten, että Åbo Akademi -niminen ten 1 momentti ehdotetaan kumottava:ksi.
20280: yliopisto rinnastetaan 1 päivänä elokuuta 1981 19 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muu-
20281: tapahtuneen valtiollistamisen johdosta mui- tettavaksi siten, että määrättäessä harjoittelu,
20282: hin opettajankoulutusta järjestäviin valtion koulun peruskouluasteella käyvästä oppilaasta
20283: korkeakouluihin. kunnan suoritettavaa korvausta sovellettaisiin
20284: 6 §. Koska Åbo Akademi -nimisen yliopis- sekä kustannuslajien että valtionosuuden mää-
20285: ton valtiollistamisen vuoksi maassamme ei enää räytymisen osalta peruskoulun valtionosuus-
20286: ole yksityisiä kovkeakouluja, 1 momentista eh- lain säännöksiä siten, että kuntien todellisista
20287: dotetaan poistettavaksi tarpeettomana yksityis- peruskoulun käyttökustannuksista vähennetään
20288: N:o 190 3
20289:
20290: peruskoulun valtionosuuslain mukaan maaray- kevat säännökset. Virkoja koskeva luettelo eh-
20291: tyvä valtionosuus. dotetaan muutettavaksi vastaamaan nykyistä
20292: Korvausvelvollisen kunnan määräisi oppilaan tilannetta poistamalla assistentin ja amanuens-
20293: väestökirjalain ( 141/69) mukainen kotipaikka sin virkoja koskeva maininta sekä lisäämällä
20294: samoin kuin kuntien välisessä peruskoulukus- luel!teloon harjoittelukoulun rehtorin virka.
20295: tannusten jaossa. Muutos on lähinnä tekninen 12 §. Pykälä ehdotetaan tarpeettomana
20296: eikä sillä ole käytännössä olennaista merkitystä, kumottavaksi.
20297: koska alle 16-vuotiaan ja hänen huoltajansa
20298: kotipaikka on väestökirjalain mukaan sama.
20299: Lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettujen ra- 2. Tarkemmat säännökset ja
20300: kentamiskustannusten korvausosuudet ehdote- määräykset
20301: taan määrättäväksi siten, että harjoittelukoulun
20302: sijaintikunta suorittaa peruskouluastetta varten Ehdotetut muutokset edellyttävät harjoitte-
20303: tarvittavan rakennuksen peruskoulun valtion- lukouluasetuksen (502/73) muuttamista siltä
20304: osuuslain 2 §:n 3 momentin 1, 2 ja 4 sekä osin kuin siinä on säädetty yksityisen korkea-
20305: 1 päivästä tammikuuta 1982 lukien 1, 2, 3 koulun opettajankoulutusyksikköä varten yllä-
20306: ja 5 kohdissa tarkoitetuista perustamiskus- pidettävästä harjoittelukoulusta. Samoin muu-
20307: tannuksista sen osan, jota viimeksi maini- tetaan asetuksen 45 §:ää. Luonnos mainitun
20308: tun lain 2 § :n 1 momentin mukaan kul- asetuksen muuttamisesta toimitetaan eduskun-
20309: loinkin annettava valtionosuus ja kuoletus- nalle tarvittaessa erikseen.
20310: laina eivät kata snna tapauksessa, että
20311: kysymys on kunnan omasta peruskoulusta.
20312: Ensikertaiseen kalustamiseen ja varustami- 3. Voimaantulo
20313: seen liittyvät kustannukset ehdotetaan jätettä-
20314: väksi edelleen kuntien korvausvelvollisuuden Tarkoitus on, että laki tulee voimaan 1 päi-
20315: ulkopuolelle sen vuoksi, että kunnat osallis- vänä joulukuuta 1981. Koska voimassa olevan 9
20316: tuvat nykyisinkin vain harjoittelukoulujen han- §:n 2 momentissa mainitut koulujärjestelmälain
20317: kinta- ja perusparannuskustannuksiin. Niille ei säännökset on jo 1 päivästä tammikuuta 1979
20318: ole asetettu mainittujen huonetilojen kalusta- kumottu ja korvattu peruskoulun valtionosuus-
20319: miseen ja varustamiseen kohdistuvaa maksu- lain säännöksillä, ehdotetaan, että ehdotettavan
20320: vei vollisuu tta. lain 9 § :n 2 momentin säännöstä sovelletaan
20321: Lain 9 §:n 4 momentin lisäämisessä on ky- 1 päivänä tammikuuta 1979 tai sen jälkeen
20322: symys siitä, että kunnalle turvataan oikeus saa- syntyneisiin kustannuksiin. Vastaavasti ehdo-
20323: da harjoittelukoulurakennukseen sijoittamansa tetaan, että lain 9 §:n 3 momentin säännöstä
20324: osuus takaisin, jos valtio ryhtyy käyttämään sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1979 tai sen
20325: harjoittelukoulurakennusta muuhun kuin pe- jälkeen syntyneiden kustannusten korvaamiseen,
20326: ruskoulun valtionosuuslain 18 §:ssä mainit- ottaen kuitenkin soveltuvin osin huomioon mi-
20327: tuihin käyttötarkoituksiin verrattavaan tarkoi- tä peruskoulun valtionosuuslain 22 §:n 2
20328: tukseen. Muutos vastaa periaatetta, jonka mu- momentissa on säädetty. Mainitun momentin
20329: kaan kunta on velvollinen palauttamaan sille mukaan voidaan lain voimaan tullessa koulu-
20330: myönnettyä valtionosuutta vastaavan suhteelli- hallituksessa vireillä oleva asia käsitellä ennen
20331: sen osan rakennuksen arvosta siinä tapauksessa, lain voimaantuloa voimassa olleiden säännös-
20332: että peruskoulurakennusta ryhdytään käyttä- ten mukaan, jos asia koskee muun muassa
20333: mään muuhun tarkoitukseen. perustamiskustannusten valtionavustusta ja
20334: 10 §. Pykälästä ehdotetaan poistettaviksi kuoletuslainaa.
20335: tarpeettomina yksityistä korkeakoulua varten
20336: ylläpidettävää harjoittelukoulua sekä yksityisen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20337: korkeakoulun opettajankoulutusyksikköä kos- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20338: 4 N:o 190
20339:
20340:
20341:
20342:
20343: Laki
20344: opettajankoulutuslain muuttamisesta
20345:
20346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20347: kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1971 annetun opettajankoulutuslain (844/71) 7 §:n
20348: 1 momentti ja 12 §,
20349: muutetaan 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 ja .3 momentti sekä 10 §,
20350: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetussa laissa
20351: (634/79) ja 9 §:n 2 momentti 15 päivänä huhtikuuta 1977 annetussa laissa (318/77),
20352: sekä
20353: lisätään 9 §: ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 15 päivänä huhti-
20354: kuuta 1977 annetulla lailla, uusi 4 momentti seuraavasti:
20355:
20356: 4 § kennuksesta. Perustamiskustannuksina otetaan
20357: Opettajankoulutusta järjestetään Helsingin huomioon edellä mainitun lain 2 §:n 3 mo-
20358: yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun mentissa tarkoitetut kustannukset, lukuun
20359: yliopistossa, Joensuun korkeakoulussa, Turun ottamatta huonetilojen ensikertaisesta kalusta-
20360: yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Lapin misesta sekä opetusvälinein ja muulla irtaimis-
20361: korkeakoulussa ja Åbo Akademi -nimisessä tolla varustamisesta aiheutuvia kustannuksia.
20362: yliopistossa. Milloin rakennuksen rakentamiskustannukset
20363: tai niitä vastaavat kustannukset ylittävät pe-
20364: ruskoulurakennukselle valtioneuvoston vuosit-
20365: 6 § tain vahvistamien perusteiden mukaan määrät-
20366: Opetusharjoittelua ja tutkimusta varten tävän normaalihinnan, kunnan osuus lasketaan
20367: opettajankoulutusyksikköön kuuluu tarpeelli- tästä normaalihinnasta.
20368: nen määrä harjoittelukouluja. Jos valtio pysyvästi luopuu käyttämästä
20369: 3 momentissa tarkoitettua rakennusta har-
20370: joittelukoulun tarpe1s11n, kunta on oikeu-
20371: 9 § tettu saamaan takaisin suorittamaansa osuutta
20372: vastaavan suhteellisen osan rakennuksen ar-
20373: Kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain vosta. Mitä edellä on säädetty, ei kuitenkaan
20374: (141/69) mukainen kotipaikka lukukau- koske niitä rakennuksia, joita harjoittelukoulu-
20375: den alussa, on velvollinen suorittamaan val- käytön lakattua käytetään kunnan peruskoulun,
20376: tiolle harjoittelukoulun peruskouluasteella käy- lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
20377: västä oppilaasta korvauksen, joka vastaa kun- -avustuksista sekä lainoista annetun lain 18
20378: nan osuutta keskimääräisistä kunnan peruskou- §: ssä mainittuihin käyttötarkoituksiin verratta-
20379: lun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuk- vaan tarkoitukseen.
20380: sista ja -avustuksista sekä lainoista annetun
20381: lain 4 § :n 2 momentissa tarkoitetuista käyt- 10 §
20382: tökustannuksista peruskoulun oppilasta kohti Opettajankoulutusyksikössä voi olla profes-
20383: asianomaisessa kunnassa. sorin, apulaisprofessorin, lehtorin, opettajan ja
20384: Kunta, jossa harjoittelukoulu sijaitsee, on yliassistentin virkoja sekä siihen kuuluvassa har-
20385: velvollinen suorittamaan valtiolle harjoittelu- joittelukoulussa rehtorin virka ja lehtorin vir-
20386: koulun peruskouluastetta varten tarvittavan koja.
20387: rakennuksen perustamiskustannuksista sen Tulo- ja menoarvion rajoissa opettajankoulu-
20388: osan, jota kunnan peruskoulun, lukion ja tusyksikköön ja siihen kuuluvaan harjoittelu-
20389: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avus- kouluun voidaan ottaa ylimääräisiä toimen-
20390: tuksista sekä lainoista annetun lain 2 § :n 1 haltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tunti-
20391: momentin mukaan kulloinkin annettava val- opettajia sekä työsopimussuhteessa olevaa hen-
20392: tionosuus ja kuoletuslaina eivät kattaisi, jos kilökuntaa.
20393: kysymys olisi kunnan omasta peruskoulura-
20394: N:o 19.0 5
20395:
20396: '!ämä laki tulee voimaan palVana keen syntyneiden kustannusten korvaamiseen
20397: kuuta 198 . Lain 9 §:n 2 momenttia sovelle- ottaen kuitenkin soveltuvin osin huomioon,
20398: taan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 1979 mitä kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen
20399: ja sen jälkeen syntyneiden kustannusten kor- kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista se-
20400: vaamiseen. Lain 9 § :n 3 momenttia sovelle- kä lainoista annetun lain 22 § :n 2 momen-
20401: taan 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen fäl- tissa on säädetty.
20402:
20403:
20404: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
20405:
20406:
20407: TasayalJaR Presidentin estyneenä ollessa
20408: Pääministeri
20409: MAUNO KOIVISTO
20410:
20411:
20412:
20413:
20414: Opetusministeri Pär Stenbäck
20415: 6 N:o 190
20416:
20417: Liite
20418:
20419:
20420:
20421: Laki
20422: opettajankoulutuslain muuttamisesta
20423:
20424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20425: kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1971 annetun opettajankoulutuslain (844/71) 7 §:n
20426: 1 momentti ja 12 §,
20427: muutetaan 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 ja 3 momentti sekä 10 §,
20428: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetussa laissa
20429: (634/79) ja 9 §:n 2 momentti 15 päivänä huhtikuuta 1977 annetussa laissa (318/77),
20430: sekä
20431: lisätään 9 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 15 päivänä huhti-
20432: kuuta 1977 annetulla lailla, uusi 4 momentti seuraavasti:
20433:
20434: Voimassa oleva laki Ehdotus
20435:
20436: 4 §. 4 s
20437: Opettajankoulutusta järjestetään Helsingin Opettajankoulutusta järjestetään Helsingin
20438: yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun
20439: yliopistossa, Joensuun korkeakoulussa, Turun yliopistossa, Joensuun korkeakoulussa, Turun
20440: yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Lapin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Lapin
20441: korkeakoulussa. Opettajankoulutusta voidaan korkeakoulussa ja Abo Akademi -nimisessä
20442: järjestää Abo Akademissa. yliopistossa.
20443:
20444:
20445: 6 §. 6 §
20446: Opetusharjoittelua ja tutkimusta varten Opetusharjoittelua ja tutkimusta varten
20447: valtion korkeakoulun opettajankoulutusyksik- opettajankoulutusyksikköön kuuluu tarpeelli-
20448: köön kuuluu tarpeellinen määrä harjoittelu- nen määrä harjoittelukouluja.
20449: kouluja. Yksityisen korkeakoulun opettajankou-
20450: lutusyksikön vastaavia tehtäviä varten valtio
20451: ylläpitää tarpeellisen määrän harjoittelukouluja.
20452:
20453:
20454: 7 §. 7 §
20455: Harjoittelukoulu, joka ei kuulu opettaian- (1 mom. kumotaan)
20456: koulutusyksikköön, on kouluhallituksen välit-
20457: tömän johdon ja valvonnan alainen.
20458:
20459:
20460: 9 §
20461:
20462: Kunta, jossa oppilaan huoltaja asuu, on vel- Kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain
20463: vollinen suorittamaan valtiolle harjoittelukou- (141/69) mukainen kotipaikka lukukau-
20464: lun peruskouluasteella käyvästä oppilaasta den alussa, on velvollinen suorittamaan val-
20465: korvauksen, joka vastaa kunnan osuutta keski- tiolle harjoittelukoulun peruskouluasteella käy-
20466: määräisistä koulujärjestelmän perusteista anne- västä oppilaasta korvauksen, joka vastaa kun-
20467: tun lain (467 /68) 26 §:n 1 ja 2 momentissa nan osuutta keskimääräisistä kunnan peruskou-
20468: N:o 190 7
20469:
20470: Voimassa oleva laki Ehdotus
20471:
20472: tarkoitetuista käyttömenoista peruskoulun op- lutz, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuk-
20473: pilasta kohti asianomaisessa kunnassa. sista ja -avustuksista sekä lainoista annetun
20474: lain 4 §:n 2 momentisssa tarkoitetuista käyt-
20475: tökustannuksista peruskoulun oppilasta kohti
20476: asianomaisessa kunnassa.
20477: Kunta, jossa harjoittelukoulu sijaitsee, on Kunta, jossa harjoittelukoulu sijaitsee, on
20478: velvollinen valtiolle suorittamaan harjoittelu- velvollinen suorittamaan valtiolle harjoittelu-
20479: koulun peruskouluastetta varten tarvittavan koulun peruskouluastetta varten tarvittavan
20480: rakennuksen hankinta- ja perusparannuskus- rakennuksen perustamiskustannuksista sen osan,
20481: tannuksista, jotka syntyvät tämän lain tultua jota kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kir-
20482: voimaan, sen osan, jota koulujärjestelmän pe- jaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä
20483: rusteista annetun lain 24 §:n mukaan annet- lainoista annetun lain 2 §:n r momentin
20484: tava avustus ja kuoletuslaina eivät kata siinä mukaan kulloinkin annettava valtionosuus
20485: tapauksessa, että kunta hankkii oman perus- ja kuoletuslaina eivät kattaisi, jos kysymys
20486: koulurakennuksen tai tekee siinä perusparan- olisi kunnan omasta peruskoulurakennuk-
20487: nuksen. Milloin rakennuskustannukset ylittä- sesta. Perustamiskustannuksina otetaan huo-
20488: vät peruskoulurakennukselle valtioneuvoston mioon edellä mainitun lain 2 §:n 3 momen-
20489: vuosittain vahvistamien perusteiden mukaan tissa tarkoitetut kustannukset, lukuun otta-
20490: määrättävän normaalihinnan, kunnan osuus matta huonetilojen ensikertaisesta kalustami-
20491: kustannuksista lasketaan tästä normaalihin- sesta sekä opetusvälinein ja muulla irtaimistol-
20492: nasta. la varustamisesta aiheutuvia kustannuksia.
20493: Milloin rakennuksen rakentamiskustannukset
20494: tai niitä vastaavat kustannukset ylittävät perus-
20495: koulurakennukselle valtioneuvoston vuosittain
20496: vahvistamien perusteiden mukaan määrättävän
20497: normaalihinnan, kunnan osuus lasketaan tästä
20498: normaalihinnasta.
20499: Jos valtio pysyvästi luopuu käyttämästä
20500: 3 momentissa tarkoitettua rakennusta har-
20501: joittelukoulun tarpeisiin, kunta on oikeu-
20502: tettu saamaan takaisin suorittamaansa osuutta
20503: vastaavan suhteellisen osan rakennuksen ar-
20504: vosta. Mitä edellä on säädetty, ei kuitenkaan
20505: koske niitä rakennuksia, joita harjoittelukoulu-
20506: käytön lakattua käytetään kunnan peruskoulun,
20507: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
20508: -avustuksista sekä lainoista annetun lain 18
20509: §:ssä mainittuihin käyttötarkoituksiin verratta-
20510: vaan tarkoitukseen.
20511:
20512: 10 §. 10 §
20513: Valtion korkeakoulun opettajankoulutusyksi- Opettajankoulutusyksikössä voi olla profes-
20514: kössä voi olla professorin, apulaisprofessorin, sorin, apulaisprofessorin, lehtorin, opettajan ja
20515: lehtorin, opettajan, yliassistentin, assistentin ja yliassistentin virkoja sekä siihen kuuluvassa har-
20516: amanuenssin virkoja. joittelukoulussa rehtorin virka ja lehtorin vir-
20517: koja.
20518: I-Iarjoittelukoulussa, jota valtio ylläpitää
20519: yksityisen korkeakoulun opettajankoulutus-
20520: yksikköä varten, voi olla lehtorin virkoja.
20521: Tulo- ja menoarvion rajoissa valtion korkea- Tulo- ja menoarvion rajoissa opettajankoulu-
20522: koulun opettajankoulutusyksikköön ja 2 mo- tusyksikköön ja siihen kuuluvaan harjoittelu-
20523: mentissa tarkoitettuun harjoittelukouluun voi- kouluun voidaan ottaa ylimääräisiä toimen-
20524: 8 N:.o 190
20525:
20526: Voimassa oleva laki Ehdotus
20527:
20528: daan ottaa ylimääräisili toimenhaltijoita, tila- haltijoita, tilapmsffi toim!herikr1öitii ja tunti-
20529: päisiä ·toimihenkilöitä ja tuntiopettajia sekä opettajia ·sekä työsopimussuhteessa olevaa hen-
20530: työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. kilökuntaa.
20531: Yksityisen lwrkeako-uh.en opettafrmkotilurus-
20532: yksikössä voi olla mainittufa virkaitz ~
20533: toimia ;a 3 momentissa tat:koitettua muuta
20534: henkilökuntaa.
20535:
20536: 12 §. 12 §
20537: V altiomrousta opettaiankoulutuksen yksityi- (Kumotaan)
20538: selle yliopistolle aiheutt~Imiin kus:tannuksiin
20539: siiädetiiiin erikseen.
20540:
20541: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20542: kuuta 198 . Lain 9 §:n 2 momenttia sovel-
20543: letaan kuite11kin 1 päivänä tammikuuta 1979
20544: ja sen }älkeen s:yntyneiden kustannusten kor-
20545: vaamiseen. Lain 9 §:n 3 momenttia so-
20546: velletaan 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen
20547: jälkeen syntyneiden kustannusten korvaamiseen
20548: ottaen kuitenkin soveltuvin osin huomioon,
20549: mitä kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen
20550: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä
20551: lainoista annetun lain 22 §:n 2 momentissa on
20552: säädetty.
20553: 1981 vp. n:o 191
20554:
20555:
20556:
20557:
20558: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Helsingin ranskalais-
20559: suomalaisesta koulusta ja Suomalais-venäläisestä koulusta annet-
20560: tujen lakien muuttamisesta
20561:
20562:
20563:
20564: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20565:
20566: Esityksessä ehdotetaan Helsingin ranskalais- yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
20567: suomalaisesta koulusta ja Suomalais-venäläisestä sista sekä lainoista annetun lain säännöksiä.
20568: koulusta annettuja lakeja muutettavaksi siten, Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
20569: että määrättäessä kuntien suoritettavaa osuutta nä joulukuuta 1981 kuitenkin niin, että niitä
20570: mainittujen koulujen käyttökustannuksista so- sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen
20571: vellettaisiin kunnan peruskoulun, lukion ja jälkeen syntyneiden kustannusten korvaami-
20572: seen.
20573:
20574:
20575:
20576:
20577: PERUSTELUT
20578:
20579: 1. Nykyinen tilanne yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
20580: sista sekä lainoista annetulla lailla ( 1112/78),
20581: Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta jäljempänä peruskoulun valtionosuuslaki. Vii-
20582: annetun lain (33/77) 10 §:n ja Suomalais- meksi mainittu laki on tullut voimaan 1 päi-
20583: venäläisestä koulusta annetun lain (412/76) vänä tammikuuta 1979.
20584: 10 §:n mukaan kunnat ovat velvollisia osallis-
20585: tumaan näiden koulujen peruskoulua vastaa-
20586: vien luokkien käyttömenoihin. Edellä mainit- 2. Ehdotetu t muutokset ja
20587: tujen lainkohtien mukaan oppilaan huoltajan taloudelliset vaikutukset
20588: asuinkunta on velvollinen suorittamaan val-
20589: tiolle näiden koulujen peruskouluasteella käy- Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta
20590: västä oppilaasta korvauksen, joka vastaa kun- annetun lain 10 § ja Suomalais-venäläisestä
20591: nan osuutta keskimääräisistä koulujärjestelmän koulusta annetun lain 10 § ehdotetaan muu-
20592: perusteista annetun lain (467 /68), jäljempänä tettavaksi siten, että määrättäessä näiden kou-
20593: koulujärjestelmälaki, 26 § :n 1 ja 2 momentissa lujen peruskouluasteella käyvästä oppilaasta
20594: tarkoitetuista käyttömenoista peruskoulun oppi- kunnan suoritettavaa korvausta sovellettaisiin
20595: lasta kohti asianomaisessa kunnassa. Kunnan sekä kustannusten että valtionosuuden mää-
20596: suoritettava korvaus on perustunut kunnan räytymisen osalta peruskoulun valtionosuuslain
20597: peruskoulun todellisiin käyttökustannuksiin, säännöksiä siten, että kuntien todellisista perus-
20598: joista on vähennetty koulujärjestelmälain mu- koulun käyttökustannuksista vähennetään pe-
20599: kaan määräytyvä valtionosuus. ruskoulun valtionosuuslain mukaan määräytyvä
20600: Edellä mainittu koulujärjestelmälain 26 § valtionosuus. Korvausvelvollisen kunnan maa-
20601: on kumottu kunnan peruskoulun, lukion ja räisi oppilaan väestökirjalain (141/79) mu-
20602: 168101120S
20603: 2 N:o 191
20604:
20605: kainen kotipaikka samoin kuin kuntien väli- desta. Luonnokset mainittujen asetusten muut-
20606: sessä peruskoulukustannusten jaossa. tamisesta toimitetaan eduskunnalle tarvittaessa
20607: Esitetyt muutokset ovat luonteeltaan tek- erikseen.
20608: nisiä. Muutoksella ei ole kunnallis- tai valtion-
20609: taloudellisia vaikutuksia.
20610: 4. V o i m a a n t u 1 o
20611:
20612: 3. Tarkemmat säännökset ja Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä
20613: määräykset joulukuuta 1981 siten, että niitä sovelletaan
20614: 1 päivänä tammikuuta 1979 tai sen jälkeen
20615: Ehdotetut muutokset edellyttävät Helsingin syntyneisiin kustannuksiin.
20616: ranskalais-suomalaisesta koulusta ja Suomalais-
20617: venäläisestä koulusta (3 73/77, 314/77) an- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20618: nettujen asetusten muuttamista siltä osin kuin kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotuk-
20619: niissä on säädetty kunnan korvausvelvollisuu- set:
20620:
20621:
20622:
20623: 1.
20624:
20625: Laki
20626: Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
20627:
20628: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta
20629: 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (33/77) 10 § näin kuuluvaksi:
20630:
20631: 10 § sista sekä lainoista annetun lain ( 1112/78)
20632: Kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain 4 §: n 2 momentissa tarkoitetuista käyttökus-
20633: ( 141/69) mukainen kotipaikka kunkin luku- tannuksista peruskoulun oppilasta kohti asian-
20634: kauden alussa, on velvollinen suorittamaan omaisessa kunnassa.
20635: valtiolle Helsingin ranskalais-suomalaisen kou-
20636: lun peruskouluasteella käyvästä oppilaasta kor- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-
20637: vauksen, joka vastaa kunnan osuutta keski- kuuta 1981 kuitenkin niin, että sitä sovelletaan
20638: määräisistä kunnan peruskoulun, lukion ja 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen jälkeen
20639: yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk- syntyneiden kustannusten korvaamiseen.
20640:
20641:
20642:
20643:
20644: 2.
20645:
20646: Laki
20647: Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
20648:
20649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä
20650: toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) 10 § näin kuuluvaksi:
20651:
20652: 10 §
20653: Kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain kouluasteella käyvästä oppilaasta korvauksen,
20654: (141/69) mukainen kotipaikka kunkin luku- joka vastaa kunnan osuutta keskimääräisistä
20655: kauden alussa, on velvollinen suorittamaan kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
20656: valtiolle Suomalais-venäläisen koulun perus- valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista
20657: N:o 191 3
20658:
20659: annetun lain (1112/78) 4 §:n 2 momentissa Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana joulu-
20660: tarkoitetuista käyttökustannuksista peruskou- kuuta 1981 kuitenkin niin, että sitä sovelletaan
20661: lun oppilasta kohti asianomaisessa kunnassa. 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen jälkeen
20662: syntyneiden kustannusten korvaamiseen.
20663:
20664:
20665: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
20666:
20667:
20668: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
20669: Pääministeri
20670: MAUNO KOIVISTO
20671:
20672:
20673:
20674:
20675: Opetusministeri Pär Stenbäck
20676: 4 N:o 191
20677:
20678: Liite
20679:
20680:
20681:
20682:
20683: 1.
20684: Laki
20685: Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
20686:
20687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta
20688: 7 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (33 /77) 10 § näin kuuluvaksi:
20689:
20690: Voimassa oleva laki Ehdotus
20691: 10 §. 10 §
20692: Kunta, jossa oppilaan huoltaja asuu, on vel- Kunta, jossa oppilaalla on Väestökirialain
20693: vollinen suorittamaan valtiolle Helsingin rans- (141/69) mukainen kotipaikka kunkin luku-
20694: kalais-suomalaisen koulun peruskouluasteella kauden alussa, on velvollinen suorittamaan
20695: käyvästä oppilaasta korvauksen, joka vastaa valtiolle Helsingin ranskalais-suomalaisen kou-
20696: kunnan osuutta keskimääräisistä koulujärjestel- lun peruskouluasteella käyvästä oppilaasta kor-
20697: män perusteista annetun lain 26 §:n 1 ja 2 vauksen, joka vastaa kunnan osuutta keski-
20698: momentissa tarkoitetuista käyttömenoista perus- määräisistä kunnan peruskoulun, lukion ja
20699: koulun oppilasta kohti asianomaisessa kunnassa. yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuk-
20700: sista sekä lainoista annetun lain (1112/78)
20701: 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista käyttökus-
20702: tannuksista peruskoulun oppilasta kohti asian-
20703: omaisessa kunnassa.
20704:
20705: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-
20706: kuuta 1981 kuitenkin niin, että sitä sovelletaan
20707: 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen jälkeen
20708: syntyneiden kustannusten korvaamiseen.
20709:
20710:
20711:
20712: 2.
20713: Laki
20714: Suomalais-venäläisestä koulusta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
20715:
20716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä
20717: toukokuuta 1976 annetun lain (412/76) 10 § näin kuuluvaksi:
20718:
20719: Voimassa oleva laki Ehdotus
20720:
20721: 10 §. 10 §
20722: Kunta, jossa oppilaan huoltaja asuu, on vel- Kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain
20723: vollinen suorittamaan valtiolle Suomalais-venä- (141/69) mukainen kotipaikka kunkin luku-
20724: läisen koulun peruskouluasteella käyvästä op- kauden alussa, on velvollinen suorittamaan
20725: pilaasta korvauksen, joka vastaa kunnan osuut- valtiolle Suomalais-venäläisen koulun perus-
20726: ta keskimääräisistä koulujärjestelmän perusteis- kouluasteella käyvästä oppilaasta korvauksen,
20727: N:o 191 5
20728:
20729: Voimassa oleva laki Ehdotus
20730:
20731: ta annetun lain 26 § :n 1 ja 2 momentissa tar- joka vastaa kunnan osuutta keskimääräisistä
20732: koitetuista käyttömenoista peruskoulun oppi- kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
20733: lasta kohti asianomaisessa kunnassa. valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista
20734: annetun lain (1112/78) 4 §:n 2 momentissa
20735: tarkoitetuista käyttökustannuksista peruskou-
20736: lun oppilasta kohti asianomaisessa kunnassa.
20737:
20738:
20739: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-
20740: kuuta 1981 kuitenkin niin, että sitä sovelletaan
20741: 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sen jälkeen
20742: syntyneiden kustannusten korvaamiseen.
20743:
20744:
20745:
20746:
20747: 168101120S
20748: J
20749:
20750: J
20751:
20752: J
20753:
20754: J
20755:
20756: J
20757:
20758: J
20759:
20760: J
20761:
20762: J
20763:
20764: J
20765:
20766: J
20767:
20768: J
20769:
20770: J
20771:
20772: J
20773:
20774: J
20775:
20776: J
20777:
20778: J
20779:
20780: J
20781: 1981 vp. n:o 192
20782:
20783:
20784:
20785:
20786: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taideteollisesta korkea-
20787: koulusta annetun lain muuttamisesta
20788:
20789:
20790:
20791: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20792:
20793: Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa tai- mioon myös muiden korkeakoulujen hallinnos-
20794: deteollisen korkeakoulun hallinnon kehittämi- sa tapahtuneet muutokset.
20795: nen siten, että se nykyistä paremmin vastaisi Ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa
20796: taideteollisen korkeakoulun toiminnallisia tar- voimaan 1 päivästä elokuuta 1982.
20797: peita. Esityksessä on pyritty ottamaan huo-
20798:
20799:
20800:
20801:
20802: YLEISPERUSTELUT
20803:
20804: 1. Nykyinen tilanne ja asian 1.2. Asian valmistelu
20805: valmistelu
20806: Opetusministeriö asetti 30 päivänä tammi-
20807: 1.1. Nykyinen tilanne kuuta 1980 opetusministeriön ja taideteollisen
20808: korkeakoulun edustajista koostuvan työryh-
20809: Taideteollisesta korkeakoulusta annetussa män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus taide-
20810: laissa (52/73) on korkeakoulun hallinnosta teollisesta korkeakoulusta annetun lain ja ase-
20811: säädetty ainoastaan, että korkeakoulun moni- tusten tarkistamiseksi ottaen huomioon mui-
20812: jäsenisissä hallintoelimissä tulee olla tasapuoli- den korkeakoulujen lainsäädäntö sekä taide-
20813: sesti opettajien, korkeakoulun muun henkilö- teollisen korkeakoulun uuden tutkintojärjestel-
20814: kunnan ja opiskelijoiden edustajia. Muilta osin män asettamat vaatimukset. Työryhmä jätti 17
20815: korkeakoulun hallinnosta on säädetty asetuk- päivänä kesäkuuta 1980 ehdotuksensa opetus-
20816: sella. Voimassa olevan lain mukaan ei siten ole ministeriölle.
20817: mahdollista valita hallintoelimiä vaaleilla.
20818: Korkeakoulun nykyiset monijäseniset hallin-
20819: toelimet ovat taideteollisesta korkeakoulusta ja
20820: sen väliaikaisesta hallinnosta annetun asetuksen 2. E h d ote t u t muu t o k s e t
20821: (567 /73) mukaan hallitus, jonka jäsenet mää-
20822: rää valtioneuvosto, sekä laitosneuvostot ja kou- Taideteollisen korkeakoulun hallintojärjes-
20823: lutusneuvosto, joiden jäsenet määrää korkea- telmän ja hallintoelinten valitsemistavan
20824: koulun hallitus. Lisäksi on professorin virkojen tulisi olla soveltuvin osin vastaavanlainen
20825: täyttöä varten korkeakoulun hallituksen asetta- kuin uusimmissa korkeakouluissa. Tällöin
20826: ma virantäyttölautakunta.
20827: 1681005690
20828: 2 · N:o 192
20829:
20830: tulisi kuitenkin ottaa huomioon korkea- 3. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t ja
20831: koulun toiminnasta saadut kokemukset, korkea- taloudelliset vaikutukset
20832: koulun erityisluonne taidekorkeakouluna sekä
20833: voimassa olevassa lainsäädännössä havaitut Esityksen toteuttaminen ei sinänsä edellytä
20834: puutteet. Esityksellä pyritään korkeakoulun henkilöstön tai toimitilojen lisäämistä eikä sillä
20835: autonomian ja demokratian laajentamiseen uu- muutoinkaan ole välittömiä taloudellisia vaiku-
20836: simpien korkeakoulujen hallintomallin mukai- tuksia. Lakiehdotuksella mahdollistuvat hallin-
20837: sesti. Tämän vuoksi lakiin otettaisiin säännök- non uudelleenjärjestelyt saattavat kuitenkin
20838: set korkeakoulun itsehallinnosta ja monijäsenis- välillisesti aiheuttaa jo tälläkin hetkellä niukan
20839: ten hallintoelinten valitsemisesta vaaleilla. hallintohenkilökunnan lisätarvetta.
20840:
20841:
20842:
20843:
20844: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20845:
20846: 1. Lakiehdotuksen perustelut 2. Ta r k e m m a t s ä ä n n ö k s e t j a
20847: määräykset
20848: 1 a §. Nykyisessä laissa ei ole säädetty
20849: korkeakoulun kotipaikka~unnasta. Kotipaikan Tarkoituksena on, että taideteollisesta
20850: mainitseminen vastaa korkeakouluista annettu· korkeakoulusta annetaan uusi asetus, johon
20851: jen lakien mukaista käytäntöä eikä ehdotm otetaan sekä hallintoa koskevat säännökset
20852: merkitse muutosta nykyiseen tilanteeseen. että nykyistä tarkemmat säännökset korkea-
20853: 2 §. Pykälä noudattaa muiden korkeakoulu- koulun opetuksen ja tutkimuksen järjestämises-
20854: jen vastaavaa säännöstä. Korkeakoulun ase- tä.
20855: man selventämiseksi on pidettävä tarpeellisena,
20856: että itsehallintoperiaate on mainittu laissa.
20857: 2 a §. Koska ehdotuksen mukaan korkea-
20858: koulun monijäseniset hallintoelimet voitaisiin
20859: valita vaaleilla, tulee lakiin ottaa säännös 3. Voimaantulo
20860: siitä, ketkä kuuluvat korkeakouluun. Tarkem-
20861: mat säännökset otettaisiin asetukseen. Laki tulisi saattaa voimaan 1 päivästä elo-
20862: 6 §. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa kuuta 1982. Jo ennen lain voimaantuloa tulisi
20863: korkeakoulun monijäsenisten hallintoelinten jä- voida ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
20864: senten valitseminen vaaleilla. Tarkemmat sään- miin toimenpiteisiin.
20865: nökset annettaisiin asetuksessa.
20866: 7 §. Säännös on muutettu sanamuodoltaan
20867: yhdenmukaiseksi uudempien korkeakoululakien Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20868: vastaavien säännösten kanssa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20869: N:ö 192 3
20870:
20871:
20872: Laki
20873: taideteollisesta korkeakoul~sta annetun lain muuttamisesta
20874:
20875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20876: muutetaan taideteollisesta korkeakoulusta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (52/
20877: 73) 6§:n 2 momentti ja 7 §sekä
20878: lisätään lakiin uusi 1 a §, 2 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 2 a § seuraa-
20879: vasti:
20880:
20881: 1a §
20882: Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kau- korkeakoulun piirissä toimitettavilla vaaleilla si-
20883: punki. ten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu
20884: Tarvittaessa voidaan korkeakoulun laitoksia on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja
20885: sijoittaa myös muille paikkakunnille. vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioi-
20886: keutettu, joka on Suomen kansalainen tai vir-
20887: 2 § kamies Suomessa.
20888:
20889: Sisäisissä asioissaan korkeakoululla on itse- 7 §
20890: hallinto siten kuin asetuksella säädetään. Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan
20891: Korkeakoululle on yksinomaan sitä koskevaa kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys vir-
20892: lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava ti- kaan on todettu ja kiistaton ja jonka nimittämi-
20893: laisuus antaa asiasta lausuntonsa. nen siihen on korkeakoulun tehtävän kannalta
20894: tarkoituksenmukaista.
20895: 2a §
20896: Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tutki-
20897: jat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
20898: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
20899: 6 § kuuta 1982.
20900: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20901: Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien moni- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20902: jäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita 'piteisiin.
20903:
20904: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
20905:
20906:
20907: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
20908: Pääministeri
20909: MAUNO KOIVISTO
20910:
20911:
20912:
20913:
20914: Ministeri Kalevi Kivistö
20915: 4 N:o 192
20916:
20917: Liite
20918: Laki
20919: taideteollisesta korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta
20920:
20921: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20922: muutetaan taideteollisesta korkeakoulusta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetuli lain
20923: (52/73) 6 §:n 2 momentti ja 7 § sekä
20924: lisätään lakiin uusi 1 a §, 2 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 2 a § seuraa-
20925: vasti:
20926:
20927: Voimassa oleva laki Ehdotus
20928:
20929: 1a §
20930: Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kau-
20931: punki.
20932: Tarvittaessa voidaan korkeakoulun laitoksia
20933: sijoittaa myös muille paikkakunnille.
20934:
20935: 2 §
20936: Sisäisissä asioissaan korkeakoululla on itse-
20937: hallinto siten kuin asetuksella säädetään.
20938: Korkeakoululle on yksinomaan sitä koskevaa
20939: lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilai-
20940: suus antaa asiasta lausuntonsa.
20941:
20942: 2a §
20943: Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tutki-
20944: jat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
20945:
20946: 6 §
20947:
20948: Monijäsenisissä hallintoelimissä-tulee olla ta- Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien moni-
20949: sapuolisesti opettajien, korkeakoulun muun jäsenisien hallintoelinten jäsenet voidaan vali-
20950: henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia. ta korkeakoulun piirissä toimitettavilla vaaleil-
20951: la sitm kuin asetuksella säädetään. V aalioikeu-
20952: tettu on jokainen korkeakouluun kuuluva hen-
20953: kilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen
20954: vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalainen
20955: tai virkamies Suomessa.
20956:
20957: 7 §
20958: Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan
20959: kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys vir- kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys vir-
20960: kaan on ilmeinen ja jonka nimittäminen on kaan on todettu ja kiistaton ja jonka nimittä-
20961: korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituksen- minen siihen on korkeakoulun tehtävän kan-
20962: mukaista. nalta tarkoituksenmukaista.
20963:
20964: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
20965: kuuta 1982.
20966: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20967: tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20968: piteisiin.
20969: 1981 vp. n:o 193
20970:
20971:
20972:
20973:
20974: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi haja-asutusalueiden
20975: vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain muuttamisesta
20976:
20977:
20978:
20979:
20980: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
20981:
20982: Esityksessä ehdotetaan haja-asutusalueiden menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
20983: vähittäiskauppapalvelujen turvaamisen tehosta- täväksi sen yhteydessä.
20984: miseksi eräitä tarkennuksia nykyiseen inves- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
20985: tointitukeen sekä uusien tukimuotojen, toimin- den 1982 alusta ja olemaan voimassa vuoden
20986: tatuen ja tavarankuljetustuen käyttöönottoa. 1989 loppuun, kuten aluepoliittinen lainsää-
20987: Esitys liittyy valtion vuoden 1982 tulo- ja däntö.
20988:
20989:
20990:
20991:
20992: YLEISPERUSTELUT
20993:
20994: 1. Nykyinen tilanne kuin Norjassa ja Ruotsissa on suoritettu 197()..
20995: luvun puolivälistä lähtien. .
20996: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppapalvelu- Yhteiskunnan ja kaupan · rakennemuutoksen
20997: jen turvaamista on tuettu valtion varoin haja- seurauksena päivittäistavaramyymälöiden vähe-
20998: asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta neminen on jatkunut edelleen. Koko maassa
20999: annetun lain ( 1086/74) perusteella. Laki tuli väheneminen on ollut 1970~luvulla 3-5 %.
21000: voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1975. Vuosina Vaikka vuosittainen poistuma on vuosikymme-
21001: 1980 ja 1981 on kauppapalvelujen turvaami- nen loppupuolella verrattuna sen alkupuoleen
21002: sen tehostamiseksi kokeiltu myös valtion tulo- hieman hidastunut, olennaista muutosta ei ole
21003: ja menoarvion momenttiperusteiden mukaisesti tapahtunut. Haja-asutusalueilla, joilla väestöra-
21004: kiinteän myymälän toimintatukea, tavaran- ja kenne on vinoutunutta, myymälöiden poistu-
21005: henkilökuljetuksia, myymäläautojen sosiaalisesti ma on ollut nopeinta. Jollei tukitoimenpiteitä
21006: valikoituja reittejä sekä joitakin muita suoraan tehosteta, haja-asutusalueiden myymälöiden
21007: kuluttajaan kohdistuvia toimenpiteitä. Lain vuosittaisen poistuman arvioidaan kaupan teke-
21008: muutos vuonna 1979 sekä mainitut kokeilu- män ennusteen mukaan jatkuvan vähintään
21009: toimenpiteet perustuivat kyläkauppatoimikun- 5 % :n suuruisena.
21010: nan (komiteanmietintö 1979:10) ehdotuksiin. Myymäläautojen vuosittainen poistuma on
21011: Toimikunnan lähtökohtana oli, että ehdotetuil- vuoteen 1981 asti jatkunut noin 7 %:n suu-
21012: ta toimenpiteillä voitaisiin turvata kauppapal- ruisena. Tällä hetkellä myymäläautoja on noin
21013: velujen saavutettavuus niin, ettei se ainakaan 600, kun niitä vuonna 1970 oli noin 1 200.
21014: heikkenisi. Jos väheneminen jatkuisi samansuuruisena,
21015: Toteutetut toimenpiteet ovat samankaltaisia myymäläautoja olisi viiden vuoden kuluttua
21016:
21017: 1681008192
21018: 2 N:o 193
21019:
21020: jäljellä noin 430. Suhteellisen vanha myymälä- Tuen enslslJalsena kohteena olisi kiinteä
21021: autokanta huomioon ottaen on kuitenkin ar- myymälä, jolle investointituen lisäksi voitaisiin
21022: vioitavissa, että poistuma kiihtyy, jollei tuki- myöntää toimintatukea ja tukea tavaroiden ko-
21023: toimenpiteitä tehosteta. tiinkuljetuksiin. Toimintatukea saavalla myymä-
21024: Myymäläautotoiminnan avulla turvataan ja Iällä olisi myös mahdollisuus valtion tuen tur-
21025: parannetaan nykyisellään noin 450 000 kulut- vin toteuttaa pieniä, toiminnan kannalta vält-
21026: tajan kauppapalvelujen saavutettavuutta. Eri- tämättömiä investointeja. Samalla sekä kiinteän
21027: tyisen tärkeitä myymäläautopalvelujen arvioi- myymälän että myymäläauton investointeihin
21028: daan olevan noin 300 000 harvaan asuttujen myönnettävän korkotukiluotan määrä korotet-
21029: alueiden asukkaalle, joiden käytettävissä koh- taisiin 60 %:sta enintään 70 %:iin hankkeen
21030: tuuiiisella tie-etäisyydellä ei enää ole kiinteitä hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Myy-
21031: myymälöitä. Näiden alueiden julkiset liikenne- mäläautojen lukumäärän nopean vähenemisen
21032: yhteydet ovat heikot eikä oman auton käyttöön vuoksi lisättäisiin myös myymäläautoille myön-
21033: ole mahdollisuuksia. nettävää tukea.
21034: Myymäläautotoiminnan säilyttämisen ongel-
21035: 2. E h d o t etu t muutokset mia ovat lähinnä uuden myymäläauton kor-
21036: kea hinta, käyttö- ja palkkakustannusten nou-
21037: Tapahtuneen ·.kehityksen perusteella on to- sun aiheuttama .kannattavuuden heikkeneminen
21038: dettavissa, että haja-asutusalueilla kauppapalve- ja se, että myymäläautoista tapahtuva myynti
21039: lujen saavutettavuuden turvaamiseksi tarkoitet- on keskimäärin pienentynyt. Toiminnan säilyt-
21040: tuja toimenpiteitä on syytä tehostaa. Haja- täminen nykyisellään edellyttäisi noin 60 myy-
21041: asutusalueen myymälän perusongelmana on toi- mäläauton vuosittaista uusimista. Tähän on
21042: minnan kannattamattomuus. Sen vuoksi ehdo- tuskin mahdollisuuksia. Uusimisen helpottami-
21043: tetaan, että investointeihin suunnatun tuen li- seksi ehdotetaan, että myymäläauton hankin-
21044: säksi otettaisiin käyttöön kiinteän myymälän tahinnasta laskettava investointiavustus koro-
21045: toimintatuki ja tavarankuljetustuki. Suoritet- tettaisiin nykyisestä 10 % :sta enintään 20
21046: tujen kokeilujen perusteella voidaan todeta, % :iin. Erityistapauksissa, kuten saaristokunnis-
21047: että nämä tukimuodot, jotka ovat saavutetta- sa ja erittäin harvaan asutuilla alueilla, joilla
21048: vissa suhteellisen pienellä valtion tuella kulut- kauppapalvelujen turvaaminen on pääasiallises-
21049: tajaa kohden, parhaiten edistävät myymälän ti myymäläautotoiminnan varassa, avustus eh-
21050: säilymistä ja kauppapalvelujen turvaamista. dotetaan korotettavaksi 20 % :sta enintään 30
21051: Ehdotetut toimenpiteet on nähtävä yhtenä %:iin.
21052: kokonaisuutena ja toisiaan täydentävinä. Inves- Koska nykyisestä myymäläautokannasta noin
21053: tointituella, joka kohdistetaan myymälän tai 55 % on yli kuusi vuotta vanhoja autoja, on
21054: myymäläauton uusimiseen, on tarkoitus turva- peruskorjaus useiden kymmenien autojen osal-
21055: ta edellytykset kannattavalle toiminnalle. Jos ta ajankohtainen. Myymäläautojen palvelutason
21056: alueella väestömäärän ja -rakenteen kehityksen parantamiseksi ja toiminnan edelleen turvaami-
21057: johdosta ei kuitenkaan ole kannattavalle toi- seksi ehdotetaankin, että rahoitustukea voitai~
21058: minnalle edellytyksiä, mutta myymälä on siin myöntää myös myymäläautojen peruskor-
21059: alueen asukkaille välttämätön eikä kauppapal- jaukseen.
21060: velujen saavutettavuutta voida muutoin koh- Myymäläautoille esitettyjä tukimuotoja so-
21061: tuullisin toimenpitein turvata, voitaisiin myy- velletaan tarvittaessa myös myymäläveneisiin.
21062: mälälle myöntää toimintatukea. Sen myöntä-
21063: miselle asetettaisiin suhteellisen tiukat edelly-
21064: tykset ja tuen käyttöä ja vaikutuksia senrat-
21065: taisiin mahdollisimman monipuolisesti. Tavaran-
21066: kuljetustuki täydentäisi muita toimenpiteitä. 3. V a 1m i s te 1 u vaiheet ja
21067: Tavarankuljetustueh tarvetta arvioitaessa on -aineisto
21068: myös kiinnitettävä huomiota myymäläautopal-
21069: velujen vähenevään tarjontaan. Tukemalla eri- 3.1. Valmisteluelimet ja eduskunnan
21070: tyisesti tavarankuljetuksia voidaan parhaiten toivomus
21071: auttaa vanhuksia, sairaita ja muita sellaisia ku-
21072: luttajia, joiden liikkumismahdollisuudet ovat Esitys perustuu pääasiallisesti kauppa- ja
21073: heikot. teollisuusministeriön vuonna 1978 asettaman
21074: N:o 193 3
21075:
21076: kyläkauppatoimikunnan, vuonna 1979 asetta- Lausunnoissa esitetyt yksityiskohtia koskeva.t
21077: man kokeiluryhmän ja vuonna 1980 asettaman huomautukset on pyritty ottamaan huomioon
21078: haja-asutusalueiden vähittäiskaupan työryhmän kokeiluissa ja saatettaessa hallituksen esitystä
21079: esityksiin. Lopullinen esitys on valmisteltu lopulliseen muotoon.
21080: kauppa- ja teollisuusministeriössä virkamies-
21081: työnä.
21082: Myös eduskunta on esittänyt toivomuksen
21083: (lakialoite n:o 175/1979 vp.), "että hallitus 4. E s i t y k s e n o r g a n i s a tori s e t
21084: ryhtyisi toimenpiteisiin haja-asutusalueiden vaikutukset
21085: kauppapalvelujen turvaamiseksi muun muassa
21086: myymäläautotoimintaa kehittämällä kauppa- ja Hallinnollisesti haja-asutusalueiden vähittäis-
21087: teollisuusministeriössä valmisteilla olevien ko- kauppapalvelujen turvaaminen on tarkoitus to-
21088: keilutoimintojen pohjalta harkiten myös muita teuttaa nykyistä rahoitustukiorganisaatiota käyt-
21089: toimenpiteitä myymäläautotoiminnan ja yleen- täen. Näin voidaan joustavasti hoitaa eri toi-
21090: sä kauppapalvelujen turvaamiseksi haja-asutus- menpiteiden koordinointi, taata tukipäätösten
21091: alueilla, sekä selvittäisi, miten kaupan eri sek- yhdenmukaisuus ja huolehtia vaikutusten seu-
21092: torit pienkauppiaat mukaan lukien keskinäisin rannasta. Hakemus- ja lausunnonautomenette-
21093: järjestelyin voisivat nykyistä paremmin huoleh- lyä kevennettäisiin erityisesti pienten meno-
21094: tia haja-asutusalueilla olevien asiakkaittensa pal- erien kohdalla.
21095: velujen tasapuolisesta turvaamisesta."
21096:
21097:
21098: 3.2. Lausunnonantajat 5. Esityksen taloudelliset
21099: vaikutukset
21100: Kyläkauppatoimikunnan ja kokeilutyöryhmän
21101: mietinnöistä on hankittu lausunnot valtiova- Nykyisen lain voimassaoloaikana tukea on
21102: rainministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaa- myönnetty noin 350 myymälälle ja 190 myy~
21103: li- ja terveysministeriöltä, työvoimaministeriöl- mäläautolle. Ehdotettujen muutosten jälkeen
21104: tä, liikenneministeriöltä, elinkeinohallitukselta, olisi vuoteen 1986 mennessä eri tukitoimen-
21105: lääninhallituksilta, seutusuunnittelun keskuslii- piteillä tuettu noin 800 myymälää ja 150
21106: tolta, kunnallisjärjestöiltä, elinkeinoelämän, lä- myymäläautoa. Täydessä laajuudessaan rahoitus-
21107: hinnä kaupan järjestöiltä sekä työmarkkinajär- tuesta aiheutuvien menojen arvioidaan kohoa-
21108: jestöiltä. van noin 8,5 miljoonaan markkaan vuodessa.
21109: Yleensä lausunnonantajat ovat pitäneet hy- Rahoitustuen avulla turvattaisiin ja parannet-
21110: vinä haja-asutusalueiden kauppapalvelujen tur- taisiin edelleen 200 000-250 000 kuluttajan
21111: vaamisen tehostamiseksi ehdotettuja toimenpi- kauppapalvelujen saavutettavuutta sekä vaiku-
21112: teitä. Eroavuuksia on ollut lähinnä toimen- tettaisiin välittömästi noin 2 500 työpaikan säi-
21113: piteiden painotuksissa sekä esitysten yksityis- lymiseen. Työpaikoista runsas puolet on nais-
21114: kohtaisessa toteuttamisessa. työpaikkoj a.
21115:
21116:
21117:
21118:
21119: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21120:
21121: 1. Lakiehdotuksen perustelut ten voimassa olevan lain aikana sekä lisäksi
21122: toimintatukena ja tavarankuljetustukena. Pykä-
21123: 1 §. Lain soveltamisala määritellään 1 lää on samalla kielellisesti selkeytetty.
21124: §: ssä. Rahoitustukea ehdotetaan myönnettäväk- 2 §. Koska investoinnit, joihin avustusta
21125: si korkotukena ja investointiavustuksella ku- myönnetään, toteutetaan useimmiten vasta noin
21126: 4 N:o 193
21127:
21128: vuoden kuluttua annetusta päätöksestä, on tar- Myymäläautoja tai -veneitä koskevien inves-
21129: koituksenmukaisempaa ja hallinnollisesti jous- tointiavustusten prosenttirajoja ehdotetaan nos~
21130: tavampaa muuttaa ·valtion tulo- ja menoarvios- tettaviksi 10 prosentista 20 prosenttiin ja 20
21131: sa varattavaa määrärahaa siten, että maksatuk- prosentista 30 prosenttiin. Korotettu avustus
21132: seen varattavan määrärahan sijaan määrätään edellyttää erityisiä syitä, kuten liiketoiminnan
21133: investointiavustustuen enimmäismäärä. Voimas- harjoittaminen saaristokunnissa tai erittäin har-
21134: sa olevan lain mukaan käytetään jo samaa vaan asutuilla alueilla, joilla kauppapalvelujen
21135: menettelyä hyväksyttävien korkotukiluottojen saanti on vaikeaa. Muutoksella pyritään myös
21136: osalta. hidastamaan nykyisten myymäläautojen vähen-
21137: tymistä, joka on ollut keskimäärin noin 7 pro-
21138: 3 §. Rahoitustuen käyttötarkoitus määritel-
21139: senttia vuodessa.
21140: lään lain 3 §: ssä. Kauppapalvelujen saavutet·
21141: tavuuden turvaamiseksi ehdotetaan rahoitus- 12 a §. Toimintatukea ehdotetaan myönnet-
21142: tuen piiriin otettaviksi myymäläautojen perus- täväksi valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.
21143: korjaus, kiinteiden myymälöiden toimintatuki Tuen myöntäisi elinkeinonharjoittajalle kauppa-
21144: sekä tavarankuljetustuki tavaroiden kotiinkul- ja teollisuusministeriö. Tarkempia määräyksiä
21145: jettamiseksi. Koska myymäläautoista 330 eli toimintatuen määrästä sekä niistä edellytyksistä
21146: noin 55 prosenttia on yli kuusi vuotta vanho- ja ehdoista, joilla toimintatukea myönnettäisiin,
21147: ja, odotetaan myymäläautojen peruskorjauksen annettaisiin asetuksella.
21148: tukemisella voitavan hidastaa niiden lukumää-
21149: rän voimakasta vähentymistä. Käsite "elintar- Toimintatukea myönnettäisiin silloin, kun
21150: vike- ja sekatavaramyymälä" ehdotetaan kor- - myymälä on välttämätön toiminta-alueen
21151: vattavaksi "päivittäistavaramyymälä" -käsitteel· asukkaille kauppapalvelujen turvaajana;
21152: lä, joka vastaa nykyistä käytäntöä. - myymälä on tavaravalikoimiltaan ja -laji-
21153: Nykyisen lain mukaiset tukitoimet kauppa- telmiltaan riittävän suuri turvaamaan pääosan
21154: palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi ovat alueen asukkaiden päivittäistavaroiden saan-
21155: osoittautuneet riittämättömiksi, kun kyseessä nista;
21156: on ollut yhteiskunnan· ja kaupan rakennemuu- - tie-etäisyys lähimpään päivittäistavara-
21157: toksesta johtunut kaupan toimintaedellytysten myymälään on yli kahdeksan kilometriä, josta
21158: voimakas heikkeneminen. Niiden parantamisek- kauppa- ja teollisuusministeriö voisi erityisen
21159: si ehdotetaan otettavaksi käyttöön uutena tuki- painavista syistä myöntää poikkeuksia; ja
21160: muotona kiinteän myymälän toimintatuki. - myymälän liikevaihto on kauppa- ja teol-
21161: Nykyisten tukimuotojen ja toimintatuen vai- lisuusministeriön vuosittain vahvistamien rajo-
21162: kutusten täydentämiseksi ehdotetaan elinkei- jen puitteissa.
21163: nonharjoittajalle myönnettäväksi tavarankulje-
21164: tustukea tavaroiden kotiinkuljettamiseksi. Toimintatuen määrä olisi enintään 15 000
21165: markkaa myymälää kohti vuodessa. Toiminta-
21166: 4 §. Ehdotettu tarkennus johtuu voimassa tuen määrään vaikuttavina tekijöinä otettaisiin
21167: olevan lain rahoitustukikäsitteen laajentami- huomioon muun muassa myymälän merkitys
21168: sesta. kauppapalvelujen saavutettavuuden kannalta,
21169: 5 §. Nykyisen lain mukaan korkotukiluot- myymälän toiminta-alueella olevien kuluttajien
21170: to, jonka osalta korkotulot korvataan, voi olla määrä, toiminnan kannattavuus sekä työllistävä
21171: enintään 60 prosenttia käyttöomaisuusinves- vaikutus.
21172: toinnin hyväksyttävästä kustannusarviosta. Kor- 12 b §. Tavarankuljetustuen suuruus mää-
21173: kotukiluotan enimmäismäärä ehdotetaan koro- räytyisi valtion tulo- ja menoarviossa varatta-
21174: tettavaksi 60 prosentista 70 prosenttiin. Uudis- van määrärahan rajoissa. Korvaus suoritettai-
21175: tuksella pyritään helpottamaan myymälän tai siin tavarankuljetusreitin pituuden ja toimitus-
21176: myymäläauton investointeja pienentämällä maksun mukaan.
21177: hankkeen korkorasitusta.
21178: 12 §. Maininta valtion tulo- ja menoarvios- Tavarankuljetusten tukeminen edellyttäisi,
21179: ta ehdotetaan siirrettäväksi 2 §:ään ja inves- että
21180: tointiavustuksia koskevan lisäyksen johdosta jä- - tuki ei heikennä kylän viimeisen myy-
21181: tettäväksi pois 1 momentista. mälän toimintaedellytyksiä;
21182: N:o 193 5
21183:
21184: - myymälälle, jolle myönnetään tavarankul- 13 §. Pykälään ehdotetaan lisättäviksi mai-
21185: jetustukea, asetetaan pääsääntöisesti samat edel- ninnat toimintatuesta ja tavarankuljetustuesta
21186: lytykset kuin myymälälle, jolle myönnetään sekä täsmennettäviksi rahoitustuen valvontaan
21187: toimintåtukea; liittyviä sanontoja.
21188: - tukea voitaisiin maksaa myymälälle ta- 14 §. Muutokset johtuvat nykyisen lain ra-
21189: varankuljetusten suorittamiseksi talouksiin, jot- hoitustukikäsitteen laajentamisesta.
21190: ka sijaitsevat vähintään viiden kilometrin etäi-
21191: syydellä lähimmästä myymälästä, mistä kaup-
21192: pa- ja teollisuusministeriö voisi myöntää poik- 2. Voimaantulo
21193: keuksia; Lain muutos on tarkoitus saattaa voimaan
21194: - hakija on elinkeinonharjoittaja; ja vuoden 1982 alusta, ja se olisi voimassa vuo-
21195: - kunnan lausunto liitetään hakemukseen. den 1989 loppuun. Laissa tarkoitettu inves-
21196: tointi olisi aloitettava viimeistään vuonna 1990.
21197: Tavarankuljetustuen ehdoista ja edellytyksis-
21198: tä on tarkoitus antaa tarkemmat säännökset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21199: asetuksella. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
21200:
21201:
21202:
21203:
21204: Laki
21205: haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain muuttamisesta
21206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21207: muutetaan haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta 31 päivänä joulukuuta 197 4
21208: annetun lain (10.86/74) 1-3 §, 4 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 §, 12 §:n edellä oleva
21209: väliotsikko, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 ja 4 momentti ja 14 §,
21210: näistä 3 §, 4 §:n 1 momentin 2 kohta, 12 §:n 1 ja 2 momentti ja 13 §:n 4 momentti
21211: sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (184/79), sekä
21212: lisätään lakiin uusi 12 a ja 12 b § sekä näiden kumpaisenkin edelle uusi väliotsikko
21213: seuraavasti:
21214:
21215: Yleiset säännökset 2 §
21216: Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan
21217: 1 s vuosittain hyväksyttävien kaupan korkotuki-
21218: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan palvelu- luottojen ja investointiavustusten enimmäis-
21219: jen saavutettavuuden turvaamiseksi ja paran- määrä.
21220: tamiseksi sekä sen palvelutason kehittämiseksi
21221: voidaan myöntää rahoitustukea siten kuin tässä 3 §
21222: laissa säädetään. Korkotukea ja investointiavustusta voidaan
21223: Rahoitustukea myönnetään korkotukena, in- myöntää:
21224: vestointiavustuksena, toimintatukena ja tava-
21225: rankuljetustukena. 1) päivittäistavaramyymälää varten tarpeelli"
21226: Tämän lain mukaista luottoa, johon korko- sen käyttöomaisuuden hankkimiseksi,
21227: tukea sovelletaan, nimitetään kaupan korkotu- 2) päivittäistavaramyymälän uudisrakennus-,
21228: kiluotoksi. korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi, tai
21229: 6 N:o 193
21230:
21231: J) myymäläauton tai -veneen hankkimisek- Toimintatuki
21232: si sekä niiden peruskorjaukseen ja myyntitilo-
21233: jen uusimiseksi. 12 a §
21234: Toimintatukea voidaan myöntää valtion va-
21235: Toimintatukea voidaan myöntää elinkeinon- roista tulo- ja menoarvion rajoissa. Toiminta-
21236: harjoittajatie päivittäistavaramyymälän toimin- tuen myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.
21237: nan ylläpitämistä varten kaupan palvelujen saa- Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
21238: vutettavuuden huomattavan ·alenemisen estämi- toimintatuen määrästä sekä .niistä edellytyksis-
21239: seksi. tä ja ehdoista, joilla toimintatukea myönnetään.
21240: Tavarankuljetustukea voidaan myöntää elin-
21241: keinonharjoittajalle kaupan palvelujen saavutet-
21242: tavuuden turvaamiseksi niille myymälän toi- Tavarankuljetustuki
21243: mialueen asukkaille, joilla muuten olisi vaike-
21244: uksia saavuttaa palveluja. 12b §
21245: Tavarankuljetustukea voidaan myöntää val-
21246: tion varoista tulo- ja menoarvion rajoissa. Tuen
21247: 4 § myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.
21248: Rahoitustuen myöntämisen edellytyksenä on, Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
21249: niistä edellytyksistä ja ehdoista, joilla tavaran-
21250: 2) että kiinteällä myymälällä, myymäläau- kuljetustukea myönnetään.
21251: tolla tai -veneellä, jota varten korkotukea tai
21252: investointiavustusta haetaan, arvioidaan olevan
21253: toimintaedellytyksiä vähintään viideksi vuodek- Erinäiset säännökset
21254: si, ja 13 §
21255: Kauppa- ja teollisuusministeriö valvoo kau-
21256: pan korkotukiluottoja ja rahoitustukea.
21257: Kaupan korkotukiluotto Rahoitustuen saaja on velvollinen antamaan
21258: 5 § kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä luotto-
21259: Korkotukea voidaan myöntää luotolle, joka laitokselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot.
21260: on enintään 70 prosenttia 3 §:ssä tarkoite- Luottolaitos ja rahoitustuen saaja ovat velvol-
21261: tun käyttöomaisuusinvestoinnin hyväksyttävän liset antamaan ministeriölle tietoja, joita tarvi-
21262: kustannusarvion kokonaismäärästä. taan luottoehtojen noudattamisen valvontaa
21263: varten, kaupan korkotukiluotolla tai investoin-
21264: tiavustuksella suoritettujen investointien vaiku-
21265: Investointiavustus tusten toteamiseksi sekä toimintatuen ja ta-
21266: varankuljetustuen valvontaa varten. Näiden
21267: 12 § seikkojen selvittämiseksi ministeriö voi suorit-
21268: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää taa rahoitustuen saajan toiminnan tarkastuk-
21269: investointiavustusta enintään 30 prosenttia 3 sia.
21270: § :ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin 14 §
21271: hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismää- Milloin kaupan korkotukiluotolla tal mves-
21272: rästä. Kuitenkin erityisistä syistä investointi- tointiavustuksella hankittu käyttöomaisuus ko-
21273: avustus voi olla enintään 50 prosenttia, jollei konaan tai osaksi luovutetaan taikka milloin
21274: samaan hankkeeseen myönnetä korkotukea. yritys tai sen olennainen osa luovutetaan toi-
21275: Myymäläauton tai -veneen hankintaan sekä selle, voi kauppa- ja teollisuusministeriö hake-
21276: näiden peruskorjausta tai myyntitilan uusimista muksesta hyväksyä kaupan korkotukiluotan tai
21277: varten myönnettävä investointiavustus voi olla investointiavustuksen siirtämisen kokonaan tai
21278: enintään 20 prosenttia hyväksyttävän kustan- osaksi luovutuksen saajalle.
21279: nusarvion kokonaismäärästä. Erityisistä syistä
21280: investointiavustus voi kutenkin olla enintään
21281: 30 prosenttia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
21282: kuuta 1982.
21283: N:o 193 1
21284:
21285: · H!lja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi- ter1o tekee päätöksen vuosina 1982-1989.
21286: tustuesta annettua lakia, sellaisena kuin se on Kaupan korkotukiluotolla tai investointiavus-
21287: muutettuna tällä la~lla, sovelletaan rahoitustulti~ . ttiksella toteutettava investointi on aloitettava
21288: hakemuksiin, joista kauppa- ja teollisuusminisc viimeistään vuonna '19901.
21289:
21290:
21291: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
21292:
21293:
21294: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
21295: Pääministeri
21296: MAUNO KOIVISTO
21297:
21298:
21299:
21300:
21301: Ministeri Pirkko Työläjärvi
21302: 8 N:o 193
21303:
21304: Liite
21305: Laki
21306: haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain muuttamisesta
21307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21308: muutetaan haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta 31 päivänä joulukuuta 1974
21309: annetun lain (1086/74) 1-3 §, 4 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 §, 12 §:n edellä oleva
21310: väliotsikko, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 ja 4 momentti ja 14 §,
21311: näistä 3 §, 4 §:n 1 momentin 2 kohta, 12 §:n 1 ja 2 momentti ja 13 §:n 4 momentti
21312: sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (184/79), sekä
21313: lisätään lakiin uusi 12 a ja 12 b § sekä näiden kumpaisenkin edelle uusi väliotsikko
21314: seuraavasti:
21315:
21316: Voimassa oleva laki Ehdotus
21317:
21318: Yleiset säännökset
21319: 1 § 1 §
21320: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan palvelu- Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan palvelu-
21321: jen saavutettavuuden turvaamiseksi ja paranta- jen saavutettavuuden turvaamiseksi ja paran-
21322: miseksi sekä sen palvelutason kehittämiseksi tamiseksi sekä sen palvelutason kehittämiseksi
21323: voidaan myöntää rahoitustukea vähittäiskaupan voidaan myöntää rahoitustukea siten kuin täs-
21324: käyttöomaisuusinvestointeja varten korkotuke- sä laissa säädetään.
21325: na ;a investointiavustuksena siten kuin tässä Rahoitustukea myönnetään korkotukena, in-
21326: laissa säädetään. vestointiavustuksena, toimintatukena ja tava-
21327: rankulje tustukena.
21328: Tämän lain mukaista luottoa, johon korko- Tämän lain mukaista luottoa, johon korko-
21329: tukea sovelletaan, nimitetään kaupan korkotu· tukea sovelletaan, nimitetään kaupan korko-
21330: kiluotoksi, sekä avustusta kaupan investointi- tukiluotoksi.
21331: avustukseksi.
21332: 2 § 2 s
21333: Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan
21334: vuosittain hyväksyttävien kaupan korkotuki- vuosittain hyväksyttävien kaupan korkotuki-
21335: luottojen enimmäismäärä. luottojen ja investointiavustusten enimrnäis-
21336: määrä.
21337: 3 § 3 s
21338: Rahoitustukea voidaan myöntää Korkotukea ja investointiavustusta voidaan
21339: myöntää:
21340: 1) elintarvike- tai sekatavaramyymälää var- 1 ) päivittäistavaramyymälää varten tarpeelli-
21341: ten tarpeellisen käyttöomaisuuden hankkimi- sen käyttöomaisuuden hankkimiseksi,
21342: seksi,
21343: 2) elintarvike- tai sekatavaramyymälän uu- 2) päivittäistavaramyymälän uudisrakennus-,
21344: disrakennus-, korjaus- ja muutostöiden suorit- korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi, tai
21345: tamiseksi, tai
21346: 3 ) myymäläauton tai -veneen hankkimiseksi 3) myymäläauton tai -veneen hankkimiseksi
21347: sekä niiden myyntitilojen uusimiseksi. sekä niiden peruskorjaukseen ja myyntitilojen
21348: uusimiseksi.
21349: Toimintatukea voidaan myöntää elinkeinon-
21350: harjoittajalle päivittäistavaramyymälän toimin-
21351: nan ylläpitämistä varten kaupan palvelujen saa-
21352: vutettavuuden huomattavan alenemisen estämi-
21353: seksi.
21354: Tavarankuljetustukea voidaan myöntää elin-
21355: keinonharjoittajalle kaupan palvelujen saavutet-
21356: N:o 193 9
21357:
21358: Voimassa oleva laki Ehdotus
21359:
21360: tavuuden turvaamiseksi niille myymälän toimi-
21361: alueen asukkaille, joilla muuten olisi vaikeuksia
21362: saavuttaa palveluja.
21363:
21364: 4 §
21365: Rahoitustuen myöntämisen edellytyksenä on,
21366: -2)-että
21367: - -kiinteällä
21368: --- -------
21369: myymälällä, myymäläautol- 2) että kiinteällä myymälällä, myymäläau-
21370: la tai -veneellä, jota varten rahoitustukea hae- tolla tai -veneellä, jota varten korkotukea tai
21371: taan, arvioidaan olevan toimintaedellytyksiä investointiavustusta haetaan, arvioidaan olevan
21372: vähintään viideksi vuodeksi, ja toimintaedellytyksiä vähintään viideksi vuodek-
21373: si, ja
21374: ---- - · - - - - - - - - - - - - -
21375: Kaupan korkotukiluotto
21376: 5 § 5 §
21377: Kaupan korkotukiluotto voi olla enintään Korkotukea voidaan myöntää luotolle, joka
21378: 60 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetun käyttöomai- on enintään 70 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetun
21379: suusinvestoinnin hyväksyttävän kustannusar- käyttöomaisuusinvestoinnin hyväksyttävän kus-
21380: Vion kokonaismäärästä. tannusarvion kokonaismäärästä.
21381:
21382: Kaupan investointiavustus Investointiavustus
21383: 12 § 12 §
21384: Valtion tuloc ja menoarvion rajoissa ~aup Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää
21385: pa- ja teollisuusministeriö voi myöntää mves- investointiavustusta enintään 30 prosenttia 3
21386: tointiavustusta enintään 30 prosenttia 3 § :ssä § :ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin
21387: tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin hyväk- hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismääräs-
21388: syttävän kustannusarvion kokonaismäärästä. tä. Kuitenkin erityisistä syistä investointiavus-
21389: Kuitenkin erityisistä syistä kaupan investoin- tus voi olla enintään 50 prosenttia, jollei sa-
21390: tiavustus voi olla enintään 50 prosenttia, mi- maan hankkeeseen myönnetä korkotukea. ·
21391: käli samaan hankkeeseen ei myönnetä kaupan
21392: korkotukea.
21393: Myymäläauton tai -veneen hankintaan tai Myymäläauton tai -veneen hankintaan sekä
21394: näiden myyntitilan uusimista varten myönnet- näiden peruskorjausta tai myyntitilan uusimista
21395: tävä kaupan investointiavustus on enintään 10 varten myönnettävä investointiavustus voi olli:t
21396: prosenttia hyväksyttävän kustannusarvion ko- enintään 20 prosenttia hyväksyttävän kustan-
21397: konaismäärästä. Erityisistä syistä kaupan in- nusarvion kokonaismäärästä. Erityisistä syistä
21398: vestointiavustus voi kuitenkin olla enintään investointiavustus voi kuitenkin olla enintään
21399: 20 prosenttia. 30 prosenttia.
21400:
21401:
21402: Toimintatuki
21403: 12 a §
21404: Toimintatukea voidaan myöntää valtion va-
21405: roista tulo- ja menoarvion rajoissa. Toiminta-
21406: tuen myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.
21407: Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
21408: toimintatuen määrästä sekä niistä edellytyksistä
21409: ja ehdoista, joilla toimintatu,kea myönnetään.
21410: 2 1681008192
21411: 10 N:o 193
21412:
21413: Voimassa oleva laki Ehdotus
21414:
21415: Tavarankuljetustuki
21416: 12 b §
21417: Tavarankuljetustukea voidaan myöntää val-
21418: tion varoista tulo- ja menoarvion rajoissa. Tuen
21419: myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.
21420: Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
21421: niistä edellytyksistä ja ehdoista, joilla tavaran-
21422: kuljetustukea myönnetään.
21423:
21424: Erinäiset säännökset
21425: 13§ 13 §
21426: Kauppa- ja teollisuusministeriö valvoo kau- Kauppa- ja teollisuusministeriö valvoo kau-
21427: pan korkotukiluottoja sekä investointiavustuk- pan korkotukiluottoja ja rahoitustukea.
21428: sia.
21429:
21430: · Luoton saaja on velvollinen antamaan luot- Rahoitustuen saaja on velvollinen antamaan
21431: tolaitokselle valvontaa varten tarpeelliset tie- kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä luotto-
21432: dot. Luottolaitos ja rahoitustuen saaja ovat laitokselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot.
21433: velvolliset antamaan kauppa- ja teollisuusminis- Luottolaitos ja rahoitustuen saaja ovat velvol-
21434: teriölle tietoja, joita tarvitaan luottoehtojen liset antamaan ministeriölle tietoja, joita tarvi-
21435: noudattamisen valvontaa varten sekä rahoitus- taan luottoehtojen noudattamisen valvontaa
21436: tuen avulla suoritettujen investointien vaikutus- varten, kaupan korkotukiluotolla tai inves-
21437: ten toteamiseksi. Näiden seikkojen selvittämi- tointiavustuksella suoritettujen investointien
21438: seksi kauppa- ja teollisuusministeriö voi suorit- vaikutusten toteamiseksi sekä toimintatuen ja
21439: taa luoton saajan toiminnan tarkastuksia. tavarankuljetustuen valvontaa varten. Näiden
21440: seikkojen selvittämiseksi ministeriö voi suorit-
21441: taa rahoitustuen saajan toiminnan tarkastuksia.
21442:
21443: 14 § 14 §
21444: Milloin rahoitustuella hankittu käyttöomai- Milloin kaupan korkotukiluotolla tai inves-
21445: suus kokonaan tai osaksi luovutetaan taikka tointiavustuksella hankittu käyttöomaisuus ko-
21446: milloin yritys tai sen olennainen osa luovute- konaan tai osaksi luovutetaan taikka milloin
21447: taan toiselle, voi kauppa- ja teollisuusministe- yritys tai sen olennainen osa luovutetaan toi-
21448: riö hakemuksesta hyväksyä rahoitustuen siirtä- selle, voi kauppa- ja teollisuusministeriö hake-
21449: misen kokonaan tai osaksi luovutuksen saajalle. muksesta hyväksyä kaupan korkotukiluotan tai
21450: investointiavustuksen siirtämisen kokonaan tai
21451: osaksi luovutuksen saajalle.
21452:
21453:
21454: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
21455: kuuta 1982.
21456: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-
21457: tustuesta annettua lakia, sellaisena kuin se on
21458: muutettuna tällä lailla, sovelletaan rahoitus-
21459: tukihakemuksiin, joista kauppa- ja teollisuusmi-
21460: nisteriö tekee päätöksen vuosina 1982-1989.
21461: Kaupan korkotukiluotolla tai investointiavus-
21462: tuksella toteutettava investointi on aloitettava
21463: viimeistään vuonna 1990.
21464: 1981 vp. n:o 194
21465:
21466:
21467:
21468:
21469: Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhoitolain muuttami·
21470: sesta
21471:
21472:
21473:
21474: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
21475:
21476: Terveyslautakunnalla on oikeus terveydellisen dotetaan, että terveyslautakunta velvoitettaisiin
21477: vaaran uhatessa antaa välttämättömiä määräyk· ennakolta varautumaan äkillisiin, terveydellistä
21478: siä vaaran poistamiseksi. Kiireellisissä tapauksis- vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin.
21479: sa myös lääninhallitus ja lääkintöhallitus voivat Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan hel-
21480: antaa tällaisia määräyksiä. Terveysvalvontavi- mikuussa 1982.
21481: ranomaisten toimintavaimiuden lisäämiseksi eh-
21482:
21483:
21484:
21485: PERUSTELUT
21486:
21487: 1. Nykyinen tilanne ja ehdo- annettu muun muassa terveydenhoitolain tai sen
21488: tetut muutokset 27 §:n tarkoittamissa tapauksissa muun lainsää-
21489: dännön nojal:la, voidaan toteuttaa.
21490: Terveydenhoitolain (469/65) 82 §:n mu- Lakiehdotuksen tarkoittama toiminta liittyy
21491: kaan terveyslautakunnalla on oikeus antaa osana muuhun väestön turvallisuuteen kohdis·
21492: välttämättömiä määräyksiä terveydenvaaran tai tuvaan toimintaan. Terveysviranomaisten tehtä-
21493: ympäristölle aiheutuvan terveydellisen haitan vä terveysvaarojen ehkäisijänä ja loukkaantunei-
21494: poistamiseksi. den hoidon järjestämisessä kytkeytyy läheisesti
21495: Yllätyksellisten terveydellisiä vaaroja ja hait- palo- ja pelastuspalveluviranomaisten työhön.
21496: toja aiheuttavien tapahtumien edellyttämään Palo- ja pelastustoimen, kuten myös ,sairaanhoi-
21497: toimintaan on parhaat mahdollisuudet silloin, to-organisaatiolla, on jo suunnitelmat äkillisten
21498: kun tilanteisiin on ennakolta varauduttu. Laki- onnettomuustilanteiden ja luonnontapahtumien
21499: ehdotuksen tarkoituksena on saada viranomaiset varalta. Terveydenhoitolakiin lisättäväksi ehdo-
21500: kiinnittämään jo ennakolta huomiota niihin vaa- tettavalla 82 a § :llä toteutettavan varautumis-
21501: ratekijöihin, joita niiden toimialueella mahdolli- velvoitteen tarkoituksena ei ole luoda uutta
21502: sesti on. Tartuntatautien osalta valmiutta on suunnittelujärjestelmää. Varautumisella on tar-
21503: jo kehitetty yhteistyössä sairaanhoito-organisaa- koitus terveysviranomaisten toimivaltaan kuulu-
21504: tion kanssa. vien asioiden osalta täydentää sitä suunnittelua,
21505: Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja toimin- joka perustuu palo- ja pelastustoimesta annetun
21506: nan keskittyessä vakavien onnettomuuksien lain (559/75) 8 §:ssä tarkoitetulle suunnitel-
21507: mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Maanteillä ja malle.
21508: rautateitse kuljetetaan suuria määriä vaarallisia Varautuminen onnettomuuksien varalle edel-
21509: aineita ja myrkkyjä. Lisäksi nämä aineet ovat lyttäisi, että terveysviranomaiset 'selvittävät
21510: hyvin erilaisia, ja niistä aiheutuvien vaarojen ja ottavat huomioon kailkki toimialueellaan
21511: arvioiminen ja niiden torjumiseksi tarvittavien olevat seikat, joista voi aiheutua äkillistä ter-
21512: toimenpiteiden suunnittelu vaatii erityistä asian- veydellistä vaaraa. Tämä edellyttää sel·
21513: tuntemusta. vitystä siitä, mitä vaarallisia tai myrkyllisiä
21514: Jos päästön tai vastaavan elinympäristöön aineita alueella säännöllisesti säilytetään taikka
21515: kohdistuvan onnettomuuden seurauksena ilma, kuljetetaan alueen kautta. Lisäksi terveysviran-
21516: vesi tai elintarvikkeet pilaantuvat, viranomais- omaisten olisi varauduttava osallistumaan mah-
21517: ten tulisi ennakolta varautua siihen, miten esi- dollista terveydellistä vaaraa aiheuttavien tapah-
21518: merkiksi käyttökiellot ja rajoitukset, jotka on tumien seurausten arviointiin. Toimintavalmiu-
21519: 168100776N
21520: 2 N:o 194
21521:
21522: den parantamiseksi tulisi terveystarkastajien ja 2. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t
21523: muun ympäristöterveydenhuoltohenkilöstön täy- vaikutukset
21524: dennyskoulutusta tehostaa.
21525: Tarkoitus on, että lääkintöhallitus ja läänin- Toimintavalmiuden parantaminen ei aiheuta
21526: hallitukset terveydenhoito-oloja valvovina ja ke- lisäkustannuksia valtiolle .tai kunnille, lukuun
21527: hittävinä viranomaisina antaisivat ohjeita vaara- ottamatta henkilöstön kurssimaisesta koulutuk-
21528: tilanteisiin varautumisesta sekä ympäristötervey- sesta mahdollisesti aiheutuvia vähäisiä kustan-
21529: denhuollon hälytys- ja ilmoitusjärjestelyjen ke- nuksia.
21530: hittämisestä. Lää:kintöha:llitus huolehtii myös
21531: siitä, että ,sen käytössä olisi riittävästi asiantun·
21532: tijoita äkillisten vaaratilanteiden varalta ottaen
21533: huomioon myös asiantuntemuksen tarve vitika- 3. Voimaantulo
21534: ajan ulkopuolella. Lääkintöhallitus sopisi tarvit-
21535: tavasta yhteistyöstä sisäasiainm~nisteriön pelas- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
21536: tusosaston ja eri ·asiantuntijalaitosten kanssa. helmikuussa 1982. Ennen lain voimaan-
21537: Tällaisia laitoksia ovat muun muassa kansanter- tuloa vmta1s11n ryhtyä lain täytäntöönpa-
21538: veyslaboratorio, säteilyturvallisuuslaitos ja työ- nemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
21539: terveyslaitos.
21540: Viranomaisten yhteistyö kaikilla tasoilla on- Edellä esitettyn perusteella annetaan Edus-
21541: nettomuustilanteissa .sekä tartuntatauti- ja myr- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
21542: kytystapauksissa on välttämätöntä.
21543:
21544: Laki
21545: terveydenhoitolain muuttamisesta
21546:
21547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1965 annettuun 'terveyden-
21548: hoitolakiin ( 469/ 65) uusi näin kuuluva 82 a §:
21549:
21550: 82 a §
21551: Terveyslautakunnan tulee yhteistoiminnassa Tämä laki tulee voimaan päivänä
21552: muiden asianomaisten viranomaisten ja laitos- kuuta 198 .
21553: ten kanssa ennakolta varautua huolehtimaan Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
21554: mahdollisten onnettomuuksien tai vastaavien tyä lain täytäntöönpanon edellyttämHn toimen-
21555: 1
21556:
21557:
21558:
21559:
21560: tapausten aiheuttaman erityisen terveydellisen p1teisiin.
21561: vaaran ehkäisemiseksi tarvittavista valmius- ja
21562: varotoimenpiteistä.
21563:
21564:
21565:
21566: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
21567:
21568:
21569: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
21570: Pääministeri
21571: MAUNO KOIVISTO
21572:
21573:
21574:
21575:
21576: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
21577: 1981 vp. n:o 195
21578:
21579:
21580:
21581:
21582: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamaveteraanien
21583: varhaiseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
21584:
21585:
21586:
21587: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
21588:
21589: Esityksessä ehdotetaan, että rintamaveteraa- rintamaveteraani varhaiseläkkeen saamisen edel-
21590: nille, jolla on vaikeuksia selviytyä ansiotyös- lytykset. Varhaiseläkkeestä aiheutuvat kustan-
21591: sään, annettaisiin mahdollisuus siirtyä vapaa· nukset maksettaisiin valtion varoista.
21592: ehtoisesti varhaiseläkkeelle. Varhaiseläkkeen Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
21593: saamisen edellytyksenä olisi, että rintamavete- vuoden 1982 lokakuun alusta lukien. Eläkkeel-
21594: raani luopuu ansiotyöstään. Varhaiseläket· le pääsisivät ne rintamaveteraanit, joiden soti-
21595: tä ei suoritettaisi sellaiselle rintamavete- lasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on
21596: raanille, joka saa toimeentulonsa muun so- vähintään 50 prosenttia, ja ne 58 vuotta täyt-
21597: siaaliturvajärjestelmän kautta. Varhaiseläke olisi täneet rintamaveteraanit, joiden sotilasvamma-
21598: saman suuruinen kuin rintamaveteraanille lain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään
21599: myönnettävä täysi työeläkelakien mukainen 30 prosenttia. Tämän jälkeen varhaiseläkejär-
21600: työkyvyttömyyseläke. Varhaiseläke muuttuisi jestelmä laajentuisi siten, että sen piiriin pää-
21601: vanhuuseläkkeeksi rintamaveteraanin täyttäessä sisivät vaiheittain ne ikääntyneet rintamavete-
21602: vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän. Varhais- raanit, jotka ovat joutuneet kärsimään rinta-
21603: eläkelain mukaiset tehtävät hoitaisi tapaturma- mallaolosta eniten.
21604: virasto. Sen yhteydessä toimivassa varhais- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvio-
21605: eläkelautakunnassa ratkaistaisiin, täyttääkö esitykseen vuodelle 1982.
21606:
21607:
21608:
21609:
21610: YLEISPERUSTELUT
21611:
21612: 1. Esityksen yhteiskunnallinen rintamaveteraanille eläkkeen saannin jo 55
21613: merkitys vuoden iässä. Järjestelmä onkin toiminut vähä-
21614: varaisten rintamamiesten tarveharkintaisena
21615: 1.1. Tavoitteet varhaiseläkejärjestelmänä. Myös ylimääräiset
21616: sotaeläkkeet myönnettiin alunperin vaikeassa
21617: Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneiden taloudellisessa asemassa oleville veteraaneille.
21618: rintamaveteraanien sosiaaliturvasta on huoleh- Rintamasotilaseläkejärjestelmän tultua voimaan
21619: dittu paitsi yleisen koko väestöä koskevan on ylimääräisiä sotaeläkkeitä myönnetty tarve-
21620: sosiaaliturvan puitteissa, myös erillistoimen- harkintaisesti myös 55 vuotta nuoremmille
21621: pitein. Sotien jälkeen oli ensisijassa järjestet- veteraaneille. Tunnustuksena rintamallaolosta
21622: tävä sotavammaisten toimeentulo. Sotainva- annetaan rintamaveteraaneille kansaneläkkeen
21623: lidien korvaukset on hoidettu pääasiallisesti yhteydessä rintamalisä.
21624: sotilasvammalainsäädännön puitteissa. Kalkkia Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneista
21625: rintamasotilaita koskee rintamasotilaseläkejär- rintamaveteraaneista on elossa noin 330 000
21626: jestelmä. Sen mukainen eläke mahdollistaa veteraania. Heidän keski-ikänsä on tällä het-
21627: 168101106A
21628: 2 N:o 195
21629:
21630: kellä 66 vuotta. Alle 65-vuotiaista veteraa- nit, joille sota on aiheuttanut vakavimmat
21631: neista noin 95 000 saa joko työkyvyttömyys-, seuraukset, ja toisaalta ne, jotka ovat joutu-
21632: työttömyys- tai rintamasotilaseläkettä. Työelä- neet kärsimään rintamallaolosta eniten eli van-
21633: mässä alle 65-vuotiaita veteraaneja on mukana himmat ikäluokat. Varhaiseläkkeen saamisen
21634: joko työsuhteessa tai yrittäjänä arviolta noin lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että
21635: 60 000. eläkkeelle pääsisivät ne rintamaveteraanit, joi-
21636: Rintamaveteraanien ikääntyessä ovat työelä- den kohdalla eläketurvan tarve on ilmeisin.
21637: män rasitukset kasvavine vaatimuksineen alka- Rintamaolosuhteiden rasitteiden vaikutuksia on
21638: neet tuntua monesta rintamaveteraanista ylivoi- vaikea mitata. Yleisesti tunnustettu on kui-
21639: maisilta. Erityisen hankalana kokevat tilan- tenkin, että rintamapalvelusaika rasitteineen
21640: teensa ne veteraanit, joille on sodasta aiheu- on merkinnyt usealle rintamaveteraanille ter-
21641: tunut sellaisia haittatekijöitä, jotka eivät vielä veydellisiä haittoja ja ennenaikaista vanhene-
21642: ole johtaneet työkyvyttömyyseläkkeeseen oi- mista. Erityisesti rintamapalvelukseen liittyviä
21643: keuttavaan sairauteen ja siitä aiheutuvaan an- rintamaveteraanin yleiskuntoon, työkykyyn ja
21644: siotason laskuun, vaikkakin työn jatkaminen vanhenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pa-
21645: saattaa jo tosiasiallisesti olla vaikeutunutta. leltumien jälkitilat ja muut kylmän aiheutta-
21646: Tilanne on useasti kuvatun kaltainen sota- mat vauriot, suoliston tautitilat ja psyykkiset
21647: vammaisilla, joista vielä noin 10 000 on työ- häiriöt. Nämä sairaudet ja niiden seuraamuk-
21648: elämässä mukana. set eivät tarvitse olla myöhemmin työkyvyttö-
21649: Rintamaveteraaneja ja sotainvalideja edusta- myyteen johtavia, mutta ne saattavat vaikut-
21650: vat järjestöt ovat useissa eri yhteyksissä tuo- taa rintamaveteraanin yleiskuntoon ja vanhe-
21651: neet esille tavoitteensa rintamaveteraanien nemisalttiuteen. Tämän mukaisesti varhais-
21652: eläkeiän alentamiseen. Järjestöt ovat korosta- eläkkeen saamisen edellytyksenä olisi, että
21653: neet sitä, että rintamaveteraanien eläkeperus- rintamalla vallinneiden erityisten olojen syn-
21654: teet ovat suurelta osin syntyneet yhteiskunnas- nyttämän poikkeuksellisen alttiuden tai taipu-
21655: samme vallinneiden poikkeuksellisten olosuh- muksen voidaan todeta johtaneen rintamavete-
21656: teiden ja tilanteiden aikana. Sotavuosina rinta- raanin ruumiillisen tai henkisen suorituskyvyn
21657: maveteraanit menettlvat huomattavan osan heikkenemiseen siten, että se estää tai olen-
21658: työssäolo- ja koulutusmahdollisuuksistaan. Rin- naisesti haittaa hänen ansiotyötään. Tarkastel-
21659: tamapalveluksen rasitteet ovat enenevässä mää- taessa vielä työelämässä mukana olevien rin-
21660: rin nähtävissä rintamaveteraanien elämänasen- tamaveteraanien rintamallaoloaikaa on todet-
21661: teissa ja mukautumiskyvyn huononemisessa, tava, että nuorimmat ikäluokat olivat rinta-
21662: jotka korostuvat etenkin raskaissa ja kulutta- malla keskimäärin lyhyimmän ajan. Tämän
21663: vissa ammateissa työskentelevillä veteraaneilla. vuoksi on tarkoituksenmukaista, että varhais-
21664: Järjestöjen pyrkimyksenä on ollut, että rintama- eläkkeelle pääsisivät ensin vanhimmat ikä-
21665: veteraanien kohdalla voitaisiin nykyistä jousta- luokat. Eläkkeen saamisen ikärajaksi ehdote-
21666: vammin ottaa huomioon työkyvyttömyyseläke- taan 60 vuotta.
21667: tarpeet. Huomiota olisi kiinnitettävä rintama- Sodasta johtuva terveydentilan ja työkuntoi-
21668: palvelukseen, rintamaveteraanin ammattiin ja suuden heikkeneminen on ilmeistä myös sota-
21669: hänen nykyolosuhteisiinsa. Eläkemahdollisuuk- vammaisilla. Myös sotavankeuden varsinkin
21670: sissa järjestöt ovat nähneet myös työllisyys- henkisesti kuluttavat ja rasittavat olosuhteet
21671: poliittisia vaikutuksia. ovat saattaneet aiheuttaa sotavaromaan verrat-
21672: tavaa haittaa myöhemmässä elämässä ja siinä
21673: selviytymisessä.
21674: 1.2. Rintamaveteraanien varhaiseläke Varhaiseläke on tarkoitettu vain niille rin-
21675: tamaveteraaneille, joiden menestymismahdolli-
21676: Lakiehdotuksen tarkoituksena on, että rinta- suudet työelämässä eivät rintamalla saatujen
21677: maveteraaneille, joiden työntekoon rintama- rasitteiden seurauksena enää vastaa yleistä
21678: olosuhteiden voidaan todeta vaikuttaneen estä- suoritustasoa. Tämän vuoksi on tarkoituksen-
21679: västi tai olennaisesti haittaavasti, annettaisiin mukaista, että varhaiseläkemahdollisuus anne-
21680: mahdollisuus siirtyä varhaiseläkkeelle. Eläk- taan myös sellaiselle veteraanille, joka työs-
21681: keelle pääsisivät ensisijassa ne rintamaveteraa- kentelee rasittavassa ja kuluttavassa työssä.
21682: N:o 195 3
21683:
21684: Varhaiseläkeoikeus olisi aluksi rajoitettava Varhaiseläke on tarkoitettu niille rintama-
21685: koskemaan niitä rintamaveteraaneja, jotka ovat veteraaneille, joilla ei ole mahdollisuutta so-
21686: olleet rintamalla vähintään kolme vuotta. siaaliturvaetuuksilla saada toimeentuloaan. Sen
21687: Sodan rasittavuus on ilmeistä myös niillä vuoksi varhaiseläkettä ei suoritettaisi, jos rin-
21688: rintamaveteraaneilla, joiden sotilasvammalain tamaveteraani saa työeläkelakien mukaista
21689: (404 j 48) mukainen työkyvyttömyysaste on vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyselä-
21690: vähintään 20 prosenttia. Heiltä ei edellä mai- kettä taikka sukupolvenvaihdoseläkettä tai luo-
21691: nittua palvelusaikaedellytystä vaadittaisi. Edel- pumiseläkettä. Yhdenmukaisesti tämän kanssa
21692: lä mainitut edellytykset täyttävinä pidettäisiin varhaiseläkkeen saajalla ei olisi oikeutta edellä
21693: myös vaikeavammaisia sotainvalideja. Varhais· mainittuihin eläkkeisiin siltä ajalta, kun hän
21694: eläkkeelle pääsisivät siten välittömästi rintama- saa varhaiseläkettä. Rintamasotilaseläkelain mu-
21695: veteraanit, joiden sotilasvammalain mukainen kaista rintamasotilaseläkettä suoritettaisiin kui-
21696: työkyvyttömyysaste on vähintään 50 prosent· tenkin sitä koskevien edellytysten täyttyessä.
21697: tia sekä 58 vuotta täyttäneet rintamaveteraanit, Muilta osin varhaiseläkkeeseen sovellettaisiin
21698: joiden sanotun lain mukainen työkyvyttömyys· sen luonteen mukaisesti, mitä työeläkelaissa
21699: aste on vähintään 30 prosenttia. on säädetty täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
21700: Rintamaveteraanilla olisi oikeus ennen työ-
21701: Varhaiseläkkeen tarkoituksena on antaa rin- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan lopetta-
21702: tamaveteraanille mahdollisuus työelämästä ve- mista saada sitova ennakkopäätös, onko hä-
21703: täytymiseen. Sen vuoksi on luonnollista, että nellä työnteon päättyessä oikeus saada varhais-
21704: rintamaveteraanilta edellytetään varhaiseläk- eläkettä.
21705: keen ajaksi luopumista ansiotyöstä. Koska kui- Ratkaistaessa oikeutta rintamaveteraanien
21706: tenkaan ei ole tarkoituksenmukaista estää rin- varhaiseläkkeeseen joudutaan muun ohessa tut·
21707: tamaveteraania työskentelemästä lähinnä harras- kimaan, ovatko ja missä määrin hakijan hei-
21708: tuksenluonteisissa tehtävissä, ehdotetaan, että kentyneeseen työkykyyn vaikuttaneet rintama-
21709: rintamaveteraanin on siinä määrin luovuttava olosuhteet. Hakijan nykyisestä terveydentilasta
21710: ansiotyöstään, että hänen ansionsa voidaan ar- tarvittavien tietojen ohella on tarkoituksen-
21711: vioida alentuneen vähintään 3/5 :lla. Rintama- mukaista hankkia tiedot myös rintamapalve-
21712: veteraani ei kuitenkaan saa kuukaudessa an- luksessa tapahtuneista vammautumisista, sairas·
21713: saita keskimäärin enempää kuin mitä työnteki- tumisista ja näihin rinnastettavista tekijöistä.
21714: jäin eläkelain 1 §:n 1 momentissa (707 /65) Nämä ovat arkistoituna tapaturmavirastossa.
21715: mainittu markkamäärä edellyttää eli noin 470 Kun tapaturmavirastolla lisäksi on asiantunte·
21716: markkaa kuukaudessa. musta sotavammojen korvauskäytännöstä, rin-
21717: Rintamaveteraanien varhaiseläke on tarkoi- tamaveteraanien varhaiseläkkeen toimeenpano
21718: tettu niille rintamaveteraaneille, jotka ovat olisi tarkoituksenmukaista hoitaa tässä viras-
21719: pitkään olleet työelämässä mukana. Eläkkeen tossa. Rintamapalveluksessa saatujen rasittei-
21720: saaminen edellyttääkin, että rintamaveteraani den vaikutukset arvioitaisiin tapaturmaviraston
21721: on 15 viimeisen vuoden aikana vähintään kym· yhteydessä toimivassa rintamaveteraanien var-
21722: menenä kalenterivuotena ansainnut työeläke- haiseläkelautakunnassa. Lautakuntaan kuuluisi
21723: lakien mukaista eläkettä. Lisäksi edellytettäi- 12 jäsentä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö
21724: siin, ettei rintamaveteraani ole ollut työelä- määräisi kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäse-
21725: mästä poissa niin pitkään, että hän olisi me- nistä kolme edustaisi rintamaveteraanien · jär-
21726: nettänyt oikeutensa saada lukea hyväkseen jestöjä, kuuden tulisi olla perehtyneitä eläke-
21727: myös niin sanottu tuleva palvelusaika tai sitä vakuutustoimintaan ja kolme olisi vakuutus-
21728: vastaava ansio eläkettä määrättäessä. lääkäreitä.
21729: Varhaiseläkkeenä suoritettaisiin rintamavete- Koska varhaiseläke vastaisi rintamaveteraanin
21730: raanille määrä, joka vastaisi hänen työeläke- täyttä työeläkelakien mukaista työkyvyttömyys-
21731: lakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläket- eläkettä, on tarkoituksenmukaista, että työ-
21732: tään. Rintamaveteraanilie karttuisi vanhuuselä- eläkelaitokset laskisivat varhaiseläkkeen määrän
21733: kettä varhaiseläkeaikana samalla tavalla kuin ja tarkistaisivat, että täyden työkyvyttömyys·
21734: työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle. Vapaaehtoi- eläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät. Eläke-
21735: sia lisäetuja ei kuitenkaan otettaisi huomioon. laitoksen ilmoitus sitoisi tapaturmavirastoa.
21736: 4 N:o 195
21737:
21738: Tapatuttuaviraston varhaiseläkettä koskevasta asteittain ja kuluvana vuonna sukupolvenvaih-
21739: päätöksestä haettaisiin muutosta vakuutusoi- doseläkejärjestelmän piiriin on päässyt vuonna
21740: keudelta siltä osin kuin kysymys on oikeu- 1926 tai sitä aikaisemmin syntynyt ikäluokka.
21741: desta eläkkeeseen. Eläkkeen määrästä muu- Luopumiseläkkeen voi saada 55 vuotta täyt-
21742: tosta haettaisiin siten kuin eri työeläkelaeissa tänyt viljelijä. Kysymyksessä olevat eläkejär-
21743: on säädetty. jestelmät kohdistuvat myös niihin rintamave-
21744: teraanien ikäluokkiin, jotka ovat alle 65-
21745: vuotiaita.
21746: Myös yksityisen työeläkejärjestelmän lisäetu-
21747: 2. Nykyinen t i 1a n ne j a asian järjestelyjen avulla on mahdollistettu eläkkeelle
21748: valmistelu siirtyminen normaalia 65 vuoden ikää alem-
21749: massa eläkeiässä. Samoin on julkisen eläketur-
21750: 2.1. Nykyinen tilanne van piirissä sovellettu 63 vuoden eläkeikä
21751: omalta osaltaan tarjonnut mahdollisuuden rin-
21752: Yleiset eläkejärjestelmät antavat rintama- tamaveteraaneille varhaisempaan eläkkeelle
21753: veteraaneille mahdollisuuden samoilla edelly- siirtymiseen.
21754: tyksillä kuin muillekin vakuutetuille päästä
21755: työkyvyttömyyseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle Kaikki edellä selostetut järjestelyt on toteu-
21756: ja vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeen tettu työeläkejärjestelmän piirissä, joissa eläke-
21757: edellytyksenä on pääsääntöisesti, että hakijalla turva on pyritty mitoittamaan saavutetun ku-
21758: lutustason säilyttäväksi.
21759: on sairaus, vika tai vamma, joka estää tai alen-
21760: taa hänen kykyään tehdä entistä työtään. Rintamasotilaseläkkeeseen on oikeus 55-64-
21761: Pitkäaikaisesti työttömät saavat työttömyys- vuotiaalla rintamaveteraanilla. Alle 60-vuotiaal-
21762: eläkettä 60 vuotta täytettyään. Tätä ikärajaa ta veteraanilta edellytetään, ettei hän alentu-
21763: on väliaikaisesti alennettu. Eläkkeelle pääsivät neen työkykynsä vuoksi pysty tekemään tai
21764: ensin 58-vuotiaat. Sittemmin ikärajaa on alen- saamaan hänelle sopivaa toimeentuloa turvaa-
21765: nettu siten, että käytännössä työttömyyseläk- vaa työtä. Rintamasotilaseläkkeen suuruus
21766: keelle pääsevät 55-vuotiaat henkilöt. Kuluvana riippuu hakijan vuositulosta, perhesuhteista ja
21767: vuonna työttömyyseläkkeelle ovat päässeet asumisolosuhteista. Rintamasotilaseläke on voi-
21768: vuonna 1926 tai sitä ennen syntyneet henkilöt. makkaasti tarveharkintainen, jota kuitenkin on
21769: Koska työttömyyseläke kohdistuu samoihin lievennetty kuluvan vuoden heinäkuun alusta.
21770: ikäluokkiin, joihin alle 65-vuotiaat rintama- Järjestelmä toimii tehokkaasti varhaiseläkejär-
21771: veteraanit kuuluvat, on työttömyyseläkkeen jestelynä suhteellisen alhaisella tulotasolla. Sen
21772: ikärajan väliaikaista alentamista koskevat sijaan työsuhteessa oleville henkilöille ei rin-
21773: toimenpiteet parantaneet rintamamiesten eläk- tamasotilaseläke anna riittävää tasollista vaih-
21774: keelle siirtymismahdollisuuksia. toehtoa työelämästä luopumiselle.
21775: Vuoden 1980 kesäkuun lopussa päättyi Rintamalisää maksetaan rintamasotilaseläke-
21776: vuoden kestänyt varhaiseläkekokeilu, jonka tar- lain mukaisesti kaikille kansaneläkettä saaville
21777: koituksena oli antaa 63" ja 64-vuotiaille työn- rintamaveteraaneille riippumatta heidän iästään
21778: tekijöille mahdollisuus siirtyä vapaaehtoisesti tai varallisuudestaan. Rintamalisää nykyisessä
21779: eläkkeelle. Eläkkeen saamisen edellytyksenä muodossaan on pidettävä lähinnä tunnustuksen-
21780: oli, että eläkkeelle siirtyneen tilalle järjestet- tai palkkionluonteisena etuutena.
21781: tiin nuorelle työttömälle työpaikka. Kokeilun Rintamasotilaseläkelain tultua voimaan on
21782: päätyttyä oli eläkkeelle jäänyt noin 600 työn- ylimääräisiä sotaeläkkeitä myönnetty tarvehar-
21783: tekijää. Kokeilun tarkoituksena oli antaa eläk- kintaisesti alle 55-vuotiaille rintamaveteraaneil-
21784: keelle siirtymismahdollisuus ensisijassa rintama- le, jotka alentuneen työkykynsä vuoksi ovat
21785: veteraaneille. Eläkkeelle siirtyneistä noin puo- olleet taloudellisen tuen tarpeessa eivätkä ole
21786: let oli rintamaveteraaneja. saaneet kansaneläkelain mukaista työkyvyttö-
21787: Maatalousyrittäjien varhaiseläke on toteu- myyseläkettä. Nykyisessä muodossaan ylimää-
21788: tettu sukupolvenvaihdos- ja luopumiseläkejär- räinen sotaeläke täydentää rintamasotilaseläket-
21789: jestelmillä. Sukupolvenvaihdoseläkkeen voi saa- tä. Valtaosa miehille myönnetyistä ylimääräi-
21790: da 60 vuotta täyttänyt viljelijä. Ikärajaa on sistä sotaeläkkeistä on peräisin rintamasotilas-
21791: työttömyyseläkejärjestelmän tavoin alennettu eläkelakia edeltäneeltä ajalta.
21792: N:o 195 5
21793:
21794: Sotilasvammalain mukaista korvausta suori- le siirtyminen eläkeikää lähestyville henki-
21795: tetaan sotapalveluksesta aiheutuneesta ruumiin- löille nykyistä joustavammaksi ja heidän yksi-
21796: vammasta tai sairaudesta. Sotavankeudesta saa- lölliset eroavaisuutensa huomioon ottavaksi.
21797: duista ruumiinvammoista voi osa tulla korvat- Komitean oli erityisesti kiinnitettävä huomiota
21798: taviksi, jos ne liittyvät vankeuden erityisala- työkyvyn, työttömyyden, työpanoksen vähen-
21799: suhteisiin. Yleisenä korvausedellytyksenä on, tämisen ja työn rasittavuuden yksilölliseen
21800: että korvattava vamma tai sairaus on kyettävä vaikutukseen eläkkeelle siirtymisen edellytyk-
21801: osoittamaan lääketieteellisesti. Lisäksi on sissä. Komitean oli samoin selvitettävä rinta-
21802: osoitettava syysuhde olosuhteisiin tai tapahtu- maolosuhteissa palvelleiden henkilöiden eri-
21803: maan, johon korvausvastuu perustuu. Toimeen- tyistarpeet eläkeiän alentamiseen siten, että
21804: tulon tukena sotilasvammalain mukaiset etuu- rintamapalvelu voitaisiin rinnastaa kaikkein ras-
21805: det käsittävät täydennyskoron, jonka saaminen kaimpiin ja kuluttavimpiin ammatteihin.
21806: riippuu toisaalta korvattavan vammaisuuden Sittemmin hallitus on ilmoittanut valtion
21807: asteesta ja toisaalta vammaisen tuloista. Suuri tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1981
21808: osa sotavammaisista on vammautumisen jäl- täydentävänsä heinäkuun 1 päivään 1981 men-
21809: keen hankkinut pääasiallisen toimeentulonsa nessä eläkeikää koskevan selvityksen niin, että
21810: ansiotyöllä. Heillä on näin ollen oikeus työ- sodassa saatujen rasitteiden perusteella rinta-
21811: eläkkeeseen työeläkelakien yleisten säännösten maveteraaneille luodaan paremmat mahdollisuu-
21812: perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeen saamista det siirtyä vapaaehtoisesti eläkkeelle.
21813: koskevissa edellytyksissä ei ole erikseen mai- Rintamaveteraanien varhaiseläkekysymystä on
21814: nintaa sotainvaliditeetistä. Korkea-asteinenkaan käsitelty mainittua lausumaa silmällä pitäen
21815: invaliditeetti ei sinänsä ole riittävä edellytys eläkeikäkomiteassa, jonka laatiman ehdotuksen
21816: työkyvyttömyyseläkkeelle, jos rintamaveteraani pääiinjoihin nyt annettava lakiehdotus poh-
21817: vammastaan huolimatta pystyy ansiotyöhön. jautuu. Kysymys rintamaveteraanien varhais-
21818: Kuitenkin pysyvästi sakealla tai liikuntakyvyt- eläketurvasta eläkeikäkomitean mietinnön poh-
21819: tömällä on aina oikeus kansaneläkelain mukai- jalta on ollut tutkittavana myös sosiaali- ja
21820: seen työkyvyttömyyseläkkeeseen. terveysministeriön yhteydessä toimivassa rinta-
21821: maveteraaniasiain neuvottelukunnassa. Neuvot-
21822: telukunta suhtautuu varauksellisesti eläkeikä-
21823: komitean kaavailemaan järjestelmään siltä osin
21824: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto kuin siinä etsitään syysuhdetta rintamaolosuh-
21825: teiden ja rintamaveteraanin nykyisen työkun-
21826: Kysymys rintamaveteraanien eläketurvan pa- toisuuden välillä.
21827: rantamisesta on ollut esillä viime sotien päät-
21828: tymisestä lukien. Eduskunta on useaan ottee-
21829: seen edellyttänyt toimenpiteitä rintamaveteraa-
21830: nien eläketurvan hoitamiseksi. Viimeksi vas- 3. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t ja
21831: tauksessaan hallituksen esitykseen laiksi rinta- henkilö st öv aiku tuks et
21832: masotilaseläkelain muuttamisesta (HE 173/
21833: 1981 vp. ja lakialoite n:o 188) eduskunta Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän
21834: edellytti, että hallitus toteuttaa rintamavete- toteuttaminen annetaan tapaturmaviraston teh-
21835: raanien varhaiseläkejärjestelmän laadittujen täväksi. Virastolla on pikäaikainen ja perus-
21836: selvitysten pohjalta vuonna 1982. teellinen kokemus sotilasvamma-asioiden käsit-
21837: Myös rintamaveteraaneja ja sotainvalideja telyssä ja sodanaikaisia vammautumisia, sairas-
21838: edustavat järjestöt ovat vaatineet rintamavete- tumisia ja hoitotoimenpiteitä koskevat tiedot
21839: raanien eläkeasioiden kuntoon saattamista. ovat viraston hallussa. Varhaiseläkkeen toi-
21840: Kysymys rintamaveteraanien varhaiseläke- meenpanosta saattaa aiheutua tapaturmaviras-
21841: turvasta on hallituksessa ollut vireillä vuo- tolle lisähenkilökunnan tarvetta. Lisähenkilö-
21842: desta 1977 lähtien. Tällöin valtioneuvosto kunnan tarve syntyy kuitenkin vähitellen.
21843: asetti eläkeikäkomitean, jonka tehtävänä oli Alussa tultaneen toimeen nykyisellä henkilö-
21844: selvittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen kunnalla.
21845: edellytykset, joiden avulla on mahdollista olen- Varhaiseläkkeen toimeenpanaan osallistuisi-
21846: naisesti eläkemenoja lisäämättä tehdä eläkkeel- vat myös työeläkelaitokset. Varhaiseläkkeen
21847: 6 N:o 195
21848:
21849: määräytyessä työeläkelakien mukaisesti joutu- lokakuuta 1982 lukien maksettavia rintama-
21850: vat työeläkelaitokset osallistumaan huomatta- veteraanien varhaiseläkkeitä varten 10 miljoo-
21851: vassa määrin varhaiseläkkeen toimeenpanoa naa markkaa. Tämä on otettu huomioon laa-
21852: koskeviin tehtäviin. Tästä laitoksille aiheutu- dittaessa ehdotusta rintamaveteraanien varhais-
21853: vista hallintokuluista ei esitetä maksettavaksi eläkej ärj estelmäksi.
21854: erillistä korvausta. Ehdotuksen mukaan varhaiseläkkeessä on
21855: Rintamaveteraanien varhaiseläkelautakunta otettu eläkettä kartuttavana huomioon myös
21856: toimisi tapaturmaviraston yhteydessä varhais- se aika, joka rintamaveteraanilla on jäljellä
21857: eläkeasioiden käsittelyä varten. Aikaisemmin vanhuuseläkeiän täyttämiseen. Tarkoituksena
21858: mainittujen 12 jäsenen lisäksi lautakunnassa on myös, että rintamaveteraani saa vanhuus-
21859: tulisi olla tarpeellinen määrä esittelijäitä ja eläkkeensä sen suuruisena kuin se olisi, jos hän
21860: toimistohenkilökuntaa. Lautakunnasta aiheutu- jatkaisi työtään vanhuuseläkeikään saakka.
21861: vat menot tulevat ajankohtaisiksi vasta vuoden Myös perhe-eläketurva karttuisi varhaiseläke-
21862: 1984 alusta. aikana. Tämä merkitsee sitä, että työeläkejär-
21863: jestelmäitä jäävät vakuutusmaksut saamatta
21864: siltä ajalta, jolta veteraani ei enää ole työssä.
21865: 4. Esityksen taloudelliset Työeläkejärjestelmälle aiheutuva kustannuserä
21866: vaikutukset tulee katettavaksi työeläkejärjestelmän yleisen
21867: kustannusvastuun puitteissa. Kustannuserä olisi
21868: Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmäs- arvion mukaan vuonna 1982 noin 2 miljoonaa
21869: sä on kysymys rintamaveteraanien erityistur- markkaa, vuonna 1983 noin 12 miljoonaa
21870: vasta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, markkaa ja vuonna 1984 noin 27 miljoonaa
21871: että järjestelmästä aiheutuvat kustannukset markkaa.
21872: suoritetaan valtion varoista. Hallituksen esi- Varhaiseläkejärjestelmän mukaisten eläkkei-
21873: tyksessä eduskunnalle valtion tulo- ja meno- den lukumäärät ja niistä aiheutuvat kustannuk-
21874: arvioksi vuodelle 1982 on varattu 1 päivästä set olisivat seuraavat nykytasossa arvioituna:
21875:
21876:
21877: eläkkeiden varhaiseläke rintamasotilas-
21878: lukumäärä mmk eläke yhteensä
21879: vuosi 31. 12. mmk mmk
21880: 1982 0 0. 0 0 0 0 0. 0 •••••••• 0 •• 0 •• 2 800 10 2 12
21881: 1983 • 0 0 0. 0 •• 0 0 0 ......... 0 •••• 0 2 800 48 10 58
21882: 1984 ......................... 5 500 113 20 133
21883: 1985 ......................... 3 700 72 10 82
21884: 1986 •• 0 •••••••••••••••••••••• 3 500 64 10 74
21885: 1987 ......................... 2 200 40 8 48
21886: 1988 ......................... 1 200 20 5 25
21887: 1989 .......................... 500 8 2 10
21888: 1990 ••• 0 •• 0. 0 •••••••••••••••• 80 1 0 1
21889:
21890:
21891: 5. Muita e s i t y k se en vai k u t tavia Sanotussa hallituksen esityksessä olisi eläkkeen
21892: seikkoja lisäosaa määrättäessä otettava huomioon rin-
21893: tamaveteraanien varhaiseläkelain mukainen
21894: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys varhaiseläke samalla tavoin kuin muutkin työ-
21895: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta ja eräik- eläkkeet.
21896: si siihen liittyviksi laeiksi (HE 98/1981 vp.).
21897: N:o 195 7
21898:
21899: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21900:
21901: 1. Lakiehdotusten perustelut lyt ennen eläkkeelle jäämistään viimeisten 15
21902: vuoden aikana vähintään kymmenenä kalen-
21903: 1.1. Rintamaveteraanien varhaiseläkelaki terivuotena työeläkelakien mukaisessa työ- tai
21904: virkasuhteessa eikä tästä työsuhteen päättymi-
21905: 1 §. Varhaiseläke myönnettäisiin vain Suo- sestä ole kulunut enemmän kuin 360 sellaista
21906: messa asuvalle rintamaveteraanille. Jos rinta- päivää, joilta työntekijä ei ole saanut valta-
21907: maveteraani varhaiseläkkeen saatuaan muuttaa kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
21908: ulkomaille, eläkkeen maksamista jatkettaisiin. mukaista päiväavustusta. Eläkkeen määrää las·
21909: Rintamaveteraani olisi henkilö, jolle on an- kettaessa on voitava ottaa huomioon eläke-
21910: nettu rintamasotilastunnus. Rintamasotilastun- iän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä
21911: nus annetaan henkilölle, joka Suomen kansalai- vastaava ansio. Varhaiseläke voisi perustua
21912: sena on vuosien 1939-1945 sotien aikana työsuhteeseen, joka kuuluu työntekijäin eläke-
21913: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi- lain (395/61), lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
21914: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe- vien työntekijäin eläkelain (134/62), kunnal-
21915: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk- listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
21916: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis- (202/64), valtion eläkelain (280/66), Suo-
21917: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta- men pankin eläkesäännön, Postipankin eläke-
21918: vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa säännön, kansaneläkelaitoksen eläkeohjesään-
21919: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen nön tai eläkesäännön, evankelisluterilaisen kir-
21920: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou- kon eläkelain (298/66), ortodoksisen kirkko-
21921: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma- kunnan eläkesäännön, maatalousyrittäjien elä~
21922: voimien lentoyksiköissä. Rintamasotilaaksi kat- kelain (467 /69), yrittäjien eläkelain (468/
21923: sotaan myös sotilasvammalain soveltamisalan 69) tai merimieseläkelain (79/56) piiriin.
21924: laajentamisesta annetun lain 2 §:n 1 momen- Pykälän 4 momentin mukaan varhaiseläk-
21925: mentin 3 kohdassa tarkoitettu henkilö. Tämä keen saamisen edellytyksenä on, että rintama-
21926: käsittäisi ne, jotka osallistuivat Suomen ollessa veteraani luopuu ansiotyöstään. Näin katso-
21927: sodassa sen kansalaisena vieraan vallan jou- taan tapahtuneen, jos hänen ansionsa voidaan
21928: koissa sotaan Suomen silloista vihollista vas- arvioida alentuneen vähintään 3/5:lla. Jäl-
21929: taan. jellä oleva ansio ei saa nousta työntekijäin
21930: 2 §. Ehdotuksen mukaan varhaiseläkkeen eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tar-
21931: saamisen alaikäraja olisi 60 vuotta. Säännök- koitettua markkamäärää suuremmaksi (kulu-
21932: sessä on lueteltu edellytykset varhaiseläkkeen van vuoden indeksin mukaan laskettuna
21933: saamiseen. Niillä pyritään antamaan varhaiselä- 471,28 markkaa kuukaudessa).
21934: ke niille rintamaveteraaneille, joilla eläketur- 5 §. Varhaiseläke olisi 4 §:ssä tarkoitettu-
21935: van tarve on ilmeisin. Rintamapalvelusajalla jen lakien mukaisen täyden työkyvyttömyys-
21936: sotatilan vallitessa tarkoitettaisiin lähinnä sa- eläkkeen suuruinen. Lisäetuja ei kuitenkaan
21937: maa aikaa ja palvelusta, joka on määritelty eläkkeen määrässä otettaisi huomioon.
21938: edellä 1 momentissa tarkoitetussa rintamasoti- 6 §. Varhaiseläkettä suoritettaisiin sen ha-
21939: lastunnuksen saamisen edellytyksissä. Sotainva- kemista seuraavan kuukauden alusta lukien, ei
21940: lidilla tarkoitetaan henkilöä, joka on vammau- kuitenkaan takautuvasti pitemmältä kuin
21941: tunut sotapalveluksessa siitä riippumatta, saako vuoden ajalta.
21942: hän sotilasvammalain mukaista korvausta. 7 §. Ehdotuksen mukaan varhaiseläke olisi
21943: Näistä kahdesta määritelmästä säädettäisiin toissijainen. Jos rintamaveteraani saa toimeen-
21944: tarkemmin asetuksella. tulonsa muun sosiaaliturvajärjestelmän kautta,
21945: 3 §. Lain voimaantulovaiheessa on tarkoi- hänelle ei suoritettaisi varhaiseläkettä. Toisaal-
21946: tuksenmukaista antaa varhaiseläke niille vete- ta varhaiseläkkeen saaminen estäisi näiden
21947: raaneille, jotka yleisen käsityksen mukaan oli- muiden eläke-etuuksien saamisen. Säännös ei
21948: sivat varhaiseläkkeen tarpeessa. Pykälä sisältää estä kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyys-
21949: heitä koskevat määritelmät. eläkkeen eikä rintamasotilaseläkelain mukaisen
21950: 4 §. Varhaiseläkkeen saamisen edellytykse- rintamasotilaseläkkeen maksamista rintamave-
21951: nä olisi, että rintamaveteraani on työskennel- teraanille. Pykälän 3 momentti säätää sairaus-
21952: 8 N:o 195
21953:
21954: vakuutuslain mukaisen päivärahan ja varhais- 1.2. Työeläkelakeihin ehdotettavat muutokset
21955: eläkkeen yhteensovittamisen.
21956: 8 §. Jotta rintamaveteraani voisi harkita Työntekijäin eläkelain 6 §: ää, lyhytaikaisissa
21957: varhaiseläkkeelle siirtymistä, on tarkoituksen- työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7
21958: mukaista, että hänellä on mahdollisuus saada §:ää, valtion eläkelain 5 §:ää ja merimieselä-
21959: tästä ennakkotieto. Päätös olisi varhaiseläke- kelain 12 §:ää ehdotetaan muutettaviksi siten,
21960: järjestelmää sitova. että, jos rintamaveteraani myöhemmin saa oi-
21961: 9 §. Jos rintamaveteraanin työ- tai ansio- keuden joko työkyvyttömyys- tai vanhuuseläk-
21962: tulot ovat suuremmat kuin 3/5 hänen eläke- keeseen, eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi lue-
21963: palkastaan tai kuukaudessa suuremmat kuin taan myös se aika, jonka rintamaveteraani on
21964: työntekijäin eläkelain 1 § :n 1 momentin 2 saanut varhaiseläkettä.
21965: kohdassa tarkoitettu markkamäärä, lakkaute-
21966: taan varhaiseläke.
21967: 10 §. Varhaiseläkkeestä olisi pääsääntöisesti 1.3. Kansaneläkelaki
21968: voimassa, mitä edellä 4 §:ssä tarkoitetuissa
21969: laeissa, säännöksissä ja määräyksissä on täy- 30 §. Kansaneläkelain mukaisen työkyvyt-
21970: destä työkyvyttömyyseläkkeestä säädetty. Rin- tömyyseläkkeen tukiosaa määrättäessä olisi rin-
21971: tamaveteraanin vanhuuseläketurva karttuisi tamaveteraanien varhaiseläke luettava tuloksi
21972: varhaiseläkeaikana. Varhaiseläke tarkistettai- samojen sääntöjen mukaan kuin muutkin ta-
21973: siin työntekijäin eläkelain 9 § :n mukaisella työ- sokorotuksen jälkeiset työeläkkeet. Vuositulok-
21974: eläkeindeksillä. Eläke ei muuttuisi työkyvyt- si ei luettaisi varhaiseläkkeeseen sisältyvää lap-
21975: tömyyseläkkeeksi rintamaveteraanin tullessa sikorotusta.
21976: työkyvyttömäksi, vaan varhaiseläkettä makset-
21977: taisiin rintamaveteraanille siihen saakka, kun-
21978: nes hän täyttää lakien vähimmäisehtojen mu- 1.4. Sairausvakuutuslaki
21979: kaisen vanhuuseläkeiän.
21980: 11 §. Varhaiseläkejärjestelmää hoitaisi ta- 15 §. Jos rintamaveteraani saa varhaiselä-
21981: paturmavirasto. Sillä olisi oikeus saada virka- kettä, hänellä ei ole oikeutta sairausvakuutus-
21982: apua työeläkejärjestelmää haitaviita laitoksilta. lain mukaiseen päivärahaan.
21983: Jotta tästä ei aiheutuisi tapaturmavirastolle
21984: kohtuuttoman suurta hallinnollista tietoliiken-
21985: nettä, esitetään, että yhteydenpito työeläkelai- 2. Voimaan t u 1 o
21986: toksiin tapahtuisi eläketurvakeskuksen välityk-
21987: sellä. Tapaturmaviraston olisi noudatettava Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 patvas-
21988: eläkelaitoksen ilmoitusta. Ilmoituksen osoit- tä lokakuuta 1982. Tällöin eläkkeelle pääsisi-
21989: tauduttua virheelliseksi tapaturmavirastolla on vät esityksen 3 §: ssä tarkoitetut veteraanit.
21990: oikeus oikaista varhaiseläkettä koskeva pää- Kustannussyistä jouduttaisiin voimaantuloa
21991: tös, jos eläkkeen määrä tämän johdosta suu- porrastamaan siten, että vuoden 1984 alusta
21992: renee. eläkkeelle pääsisivät ne 2 §: ssä säädetyt edel-
21993: 12 §. Koska rintamaveteraanien varhaiselä- lytykset omaavat rintamaveteraanit, joiden rin-
21994: kejärjestelmä poikkeaa yleisestä sosiaaliturva- tamapalvelusaika on kolme vuotta. Sanottua
21995: järjestelmästä, on tarkoituksenmukaista, että palvelusaikaa koskevaa vaatimusta lievennet-
21996: siitä aiheutuvat kustannukset suoritetaan val- täisiin asteittain siten, että vuosina 1986 ja
21997: tion varoista. 1987 palvelusaikavaatimus olisi 2,5 vuoden
21998: 13 §. Vakuutusoikeus toimisi ainoana muu- mittainen ja vuodesta 1988 lukien kahden
21999: toksenhakuelimenä varhaiseläkettä koskevassa vuoden mittainen.
22000: päätöksessä silloin, kun on kysymys oikeudes-
22001: ta eläkkeeseen. Eläkkeen määrästä valitettai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22002: siin samalla tavoin kuin 4 §: ssä tarkoitetuissa kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
22003: laeissa, säännöksissä ja määräyksissä on sää- set:
22004: detty täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevasta
22005: päätöksestä.
22006: N:o 195 9
22007:
22008:
22009:
22010: 1.
22011:
22012: Laki
22013: rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
22014:
22015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22016:
22017: 1 § nittujen lakien, säännösten tai määräysten taik-
22018: Suomessa asuvalle rintamaveteraanille myön- ka merimieseläkelain (72/56) mukaista elä-
22019: netään varhaiseläke tämän lain mukaisesti. kettä ja että hänellä, jos hän olisi tullut työ-
22020: Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, kyvyttömäksi mainittuna ajankohtana, olisi ol-
22021: jolle on annettu rintamasotilastunnus siten lut oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä, jonka
22022: kuin siitä on erikseen säädetty. määrää laskettaessa otettaisiin huomioon työn-
22023: tekijäin eläkelain 6 §:n 3 momentissa tai
22024: 2 § edellä mainituissa laeissa, säännöksissä tai
22025: Oikeus varhaiseläkkeseen on 60 vuotta täyt- määräyksissä tarkoitettu eläkeiän saavuttami-
22026: täneellä rintamaveteraanilla, jolla rintamalla seen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio.
22027: vallinneiden erityisten olojen synnyttämän V arhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on
22028: poikkeuksellisen alttiuden tai taipumuksen voi- myös, että rintamaveteraani on siinä määrin
22029: daan todeta johtaneen hänen ruumiillisen tai luopunut ansiotyöstään, että hänen ansionsa
22030: henkisen suorituskykynsä heikkenemiseen siten, voidaan arvioida alentuneen vähintään kolmel-
22031: että se estää tai olennaisesti haittaa hänen la viidesosalla ja että hänen jäljellä oleva työ-
22032: ansiotyötään, edellyttäen: ansionsa kuukaudessa voidaan arvioida keski-
22033: a) että rintamaveteraanin sotilasvammalain määrin enintään työntekijäin eläkelain 1 S:n
22034: ( 404/48) mukainen työkyvyttömyysaste on 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi markka-
22035: vähintään 20 prosenttia; tai määräksi.
22036: b) että rintamaveteraanin rintamapalvelus-
22037: aika sotatilan vallitessa on ollut vähintään 5 §
22038: kaksi vuotta ja että hän on joko sotainvalidi Varhaiseläkkeenä suoritetaan maara, jonka
22039: tai ollut sotavankina taikka että hän välittö- rintamaveteraani olisi saanut työntekijäin elä-
22040: mästi ennen varhaiseläkkeen alkamista on ollut kelain 8 § :n 4 momentissa mainittujen la-
22041: rasittavassa työssä. kien, säännösten tai määräysten taikka meri-
22042: Asetuksella säädetään, mitä tässä pykälässä mieseläkelain mukaan, jos hänelle olisi var-
22043: tarkoitetaan rintamapalvelusajalla ja sotainva- haiseläkkeen sijasta myönnetty täysi työkyvyt-
22044: lidilla. tömyyseläke. Tällöin ei kuitenkaan oteta huo-
22045: mioon työntekijäin eläkelain 11 §:ssä, maata-
22046: 3 § lousyrittäjien eläkelain (467 /69) 11 §:ssä eikä
22047: Sen estämättä, mitä 2 §:ssä on säädetty, yrittäjien eläkelain ( 468/69) 11 §: ssä tarkoi-
22048: oikeus varhaiseläkkeeseen on rintamaveteraa- tettuja lisäetuja.
22049: nilla, jonka sotilasvammalain mukainen työky-
22050: vyttömyysaste on vähintään 50 prosenttia, sekä 6 §
22051: 58 vuotta täyttäneellä rintamaveteraanilla, jon- Varhaiseläkettä suoritetaan sitä kuukautta
22052: ka sotilasvammalain mukainen työkyvyttö- lähinnä seuraavan kuukauden alusta, jonka ai-
22053: myysaste on vähintään 30 prosenttia. kana rintamaveteraani on täyttänyt varhais-
22054: eläkkeen saamisen edellytykset, ei kuitenkaan
22055: 4 § takautuvasti pitemmältä ajalta kuin eläkkeen
22056: Varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on, hakemista seuraavaa kuukautta edeltäneen
22057: että rintamaveteraani on varhaiseläkkeen alka- vuoden ajalta.
22058: misajankohtaa välittömästi edeltäneiden viimeis-
22059: ten viidentoista vuoden aikana vähintään kym- 7 §
22060: menenä kalenterivuotena ansainnut työntekijäin Varhaiseläkettä ei suoriteta sellaiselle rinta-
22061: eläkelain (395/61) 8 §:n 4 momentissa mai- maveteraanille, joka saa työ- tai virkasuhtee-
22062:
22063: 2 168101106A
22064: 10 N:o 195
22065:
22066: seen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa van.. tulee olla vakuutuslääkäreitä ja kuuden elä-
22067: huus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä kevakuutustoimintaan perehtyneitä. Lautakun-
22068: taikka maatalousyrittäjien eläkelain mukaista ta voi toimia jaostoihin jakautuneena. Tarkem-
22069: sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopumiseläke- mat määräykset lautakunnasta annetaan ase-
22070: lain ( 16/74) mukaista luopumiseläkettä. tuksella.
22071: Rintamaveteraanille, joka saa tämän lain Sen eläkelaitoksen, jonka olisi ollut myön-
22072: mukaista varhaiseläkettä, ei myönnetä työky- nettävä rintamaveteraanille työkyvyttömyyselä-
22073: vyttömyys- tai työttömyyseläkettä työ- tai vir- ke, jos hänelle varhaiseläkkeen sijasta olisi
22074: kasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella eikä myönnetty sanottu eläke, on asetuksella tar-
22075: 1 momentissa mainittua sukupolvenvaihdos- kemmin säädettävällä tavalla maksutta eläke-
22076: tai luopumiseläkettä. turvakeskuksen välityksellä ilmoitettava tapa-
22077: Jos vakuutetulle myönnetään varhaiseläkettä turmavirastolle varhaiseläkkeen määrä ja eläk-
22078: samalta ajalta, jolta hänelle on suoritettu sai- keen määrää laskiessaan tarkistettava, että rin-
22079: rausvakuutuslain (364/ 63) mukaista päivä- tamaveteraani täyttää 4 §:ssä mainitut edelly-
22080: rahaa, päivärahaa vastaava osa eläkkeestä suo- tykset. Tapaturmavirastolla ei ole oikeutta
22081: ritetaan sairausvakuutusrahastolle. poiketa ratkaisussaan eläkelaitoksen ilmoituk-
22082: sesta. Jos eläkelaitoksen myöhemmästä ilmoi-
22083: 8 § tuksesta käy selville, että aikaisempi ilmoitus
22084: Rintamaveteraanilla on oikeus ennen työ- on ollut virheellinen, tapaturmavirastolla on oi-
22085: tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan päät- keus oikaista varhaiseläkettä koskeva päätös,
22086: tymistä saada sitova ennakkopäätös oikeudes- mikäli eläkkeen määrä tämän johdosta suure-
22087: taan saada varhaiseläkettä ansiotyön päättyessä. nee.
22088:
22089: 9 § 12 §
22090: Varhaiseläke lakkautetaan, jollei rintamave- Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat kus-
22091: teraani enää täytä 4 § :n 2 momentin edelly- tannukset suoritetaan valtion varoista.
22092: tyksiä.
22093: 13 §
22094: 10 § Tapaturmaviraston tämän lain mukaisessa
22095: Jollei tässä laissa ole toisin säädetty, varhais- asiassa antamaan päätökseen, joka koskee oi-
22096: eläkkeestä on soveltuvin osin voimassa, mitä keutta eläkkeeseen, haetaan muutosta vakuutus-
22097: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa oikeudelta, jonka päätös on lopullinen. Muu-
22098: mainituissa laeissa, säännöksissä tai määräyk- toksen hakemisesta on soveltuvin osin voimas-
22099: sissä tai merimieseläkelaissa on voimassa täy- sa, mitä sotilasvammalain 29 §:n 1, 5 ja 6
22100: destä työkyvyttömyyseläkkeestä. momentissa on säädetty.
22101: Eläkkeen määrään haetaan muutosta siten
22102: 11 § kuin työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa
22103: Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa tapa- mainituissa laeissa, säännöksissä tai määräyk-
22104: rurmavirasto. sissä taikka merimieseläkelaissa on säädetty.
22105: Tapaturmaviraston yhteydessä toimivassa rin-
22106: tamaveteraanien varhaiseläkelautakunnassa rat- 14 §
22107: kaistaan, täyttääkö rintamaveteraani 2 §: ssä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22108: säädetyt edellytykset. Lautakunnassa on pu- kuuta 1982, kuitenkin siten, että 2 §:ää so-
22109: heenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä velletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 1984
22110: kaksitoista jäsentä, jotka sosiaali- ja terveys- alkaen. Sanotussa pykälässä säädetyn kahden
22111: ministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerral- rintamapalvelusvuoden asemesta edellytetään
22112: laan. Kullekin jäsenelle on määrättävä henki- vuosina 1984 ja 1985 kolmen vuoden palvelus-
22113: lökohtainen varamies. Jäsenistä on kolme mää- aikaa ja vuosina 1986 ja 1987 kahden ja puo-
22114: rättävä rintamaveteraanien edustavimpien jär- len vuoden palvelusaikaa.
22115: jestöjen ehdotuksesta. Muista jäsenistä kolmen
22116: N:o 195 11
22117:
22118: 2.
22119: Laki
22120: työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta
22121:
22122: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
22123: jäin eläkelain 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 anne-
22124: tussa laissa (707 /65), näin kuuluvaksi:
22125:
22126: 6 §
22127: sempaa eläkettä 23 vuotta täytettyään. Jos
22128: Jos 3 momentin mukaisesti määrättyä työ- kuitenkin uusi eläke myönnetään saman sairau-
22129: kyvyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien var- den, vian tai vamman johdosta kuin mainittu
22130: haiseläkkeestä annetun lain ( / ) mukaista aikaisempi eläke, eläke määrätään samojen pe-
22131: varhaiseläkettä saaneelle työntekijälle myöhem- rusteiden mukaan kuin aikaisempikin eläke.
22132: min on suoritettava eläkettä vanhuuden tai
22133: uuden työkyvyttömyyden perusteella, laske-
22134: taan sen työsuhteen osalta, johon sanottua
22135: momenttia oli sovellettu, eläkkeeseen oikeutta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22136: vaksi myös aika, jona hän sai mainittua aikai- kuuta 1982.
22137:
22138:
22139:
22140:
22141: 3.
22142: Laki
22143: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
22144:
22145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhyt-
22146: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se
22147: on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (708/65), näin kuuluvaksi:
22148:
22149: 7 § tä tai varhaiseläkettä. Jos kuitenkin uuden työ-
22150: kyvyttömyyden syynä on sama sairaus, vika
22151: Jos työntekijä saatuaan 1 momentin mu- tai vamma, jonka perusteella hän aikaisemmin
22152: kaan laskettua työkyvyttömyyseläkettä tai rin- sai työkyvyttömyyseläkettä, maksetaan työ-
22153: tamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain kyvyttömyyseläke samojen perusteiden mukai-
22154: ( / ) mukaista varhaiseläkettä myöhem- sesti kuin sitä hänelle aikaisemmin suoritet-
22155: min uudelleen saa työkyvyttömyyseläkettä tai tiin.
22156: vanhuuseläkettä, luetaan eläkkeeseen oikeutta-
22157: vaksi palkaksi myös se palkka, jonka hän olisi
22158: saanut 1 momentin mukaan, laskettuna siltä
22159: ajalta, jolta hän on 23 vuotta täytettyään Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22160: saanut ensiksi mainittua työkyvyttömyyseläket- kuuta 1982.
22161: 12 N:o 195
22162:
22163:
22164:
22165:
22166: 4.
22167: Laki
22168: valtion eläkelain 5 §:n muuttamisesta
22169:
22170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
22171: eläkelain 5 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa
22172: laissa (215/79), näin kuuluvaksi:
22173:
22174: 5 §
22175: vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden taikka
22176: Eläkeajaksi luetaan myös aika, jona edunsaa- työttömyyden johdosta on myönnettävä eläke 2
22177: ja 23 vuotta täytettyään on saanut valtion va- momentissa tarkoitetun palveluksen perusteella.
22178: roista tämän lain mukaista, 2 tai 3 momenttia
22179: soveltaen myönnettyä työkyvyttömyys- tai työt-
22180: tömyyseläkettä taikka rintamaveteraanien var-
22181: haiseläkkeestä annetun lain ( / ) mukaista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22182: varhaiseläkettä, milloin hänelle myöhemmin kuuta 1982.
22183:
22184:
22185:
22186:
22187: 5.
22188: Laki
22189: merimieseläkelain 12 §:n muuttamisesta
22190:
22191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun meri-
22192: mieseläkelain 12 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1981 anne·
22193: tussa laissa (1/81), näin kuuluvaksi:
22194:
22195: 12 § eläkettä. Jos kuitenkin uusi työkyvyttömyys-
22196: eläke myönnetään saman sairauden, vian tai
22197: Jos 1 momentin mukaisesti määrättyä työ- vamman johdosta kuin mainittu aikaisempi
22198: kyvyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien var- työkyvyttömyyseläke, se määrätään samojen
22199: haiseläkkeestä annetun lain ( / ) mukais- perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke.
22200: ta varhaiseläkettä saaneelle myöhemmin on
22201: suoritettava eläkettä vanhuuden tai uuden työ-
22202: kyvyttömyyden perusteella, lasketaan maksu-
22203: kuukauksiksi myös se aika, jona hän sai edellä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22204: tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä tai varhais- kuuta 1982.
22205: N:o 195 13
22206:
22207: 6.
22208: Laki
22209: kansaneläkelain 30 §:n muuttamisesta
22210:
22211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
22212: eläkelain 30 § :n 4 momentin 14 ja 17 kohta, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä heinäkuuta
22213: 1978 annetussa laissa (588/78), näin kuuluviksi:
22214:
22215: 30 §
22216: 17) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momen-
22217: 14) kesäkuun 30 päivän 1975 jälkeen sat- tissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohje-
22218: tuneeseen eläketapahtumaan perustuvaa työn- säännön taikka merimieseläkelain mukaiseen
22219: tekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoi- eläkkeeseen tai rintamaveteraanien varhaiseläk-
22220: tetun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön keestä annetun lain mukaiseen varhaiseläkkee-
22221: taikka merimieseläkelain mukaista vanhuus- tai seen sisältyvää lapsikorotusta.
22222: työkyvyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien
22223: varhaiseläkkeestä annetun lain ( / ) mu-
22224: kaista varhaiseläkettä, siltä osin kuin tällais-
22225: ten eläkkeiden yhteismäärä kummankin puoli-
22226: son osalta erikseen laskettuna ei ylitä 4 530
22227: markkaa; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22228: kuuta 1982.
22229:
22230: 7.
22231: Laki
22232: sairausvakuutuslain 1.5 §:n muuttamisesta
22233:
22234: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
22235: vakuutuslain 15 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971 anne-
22236: tussa laissa (505/71), näin kuuluvaksi:
22237:
22238: 15 § kettä tai rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
22239: annetun lain ( / ) mukaista varhaiselä-
22240: Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalen- kettä.
22241: terikuukauden loppuun, jonka aikana vakuu-
22242: tettu täyttää 65 vuotta taikka jota seuraavan
22243: kuukauden alusta lukien vakuutettu alkaa saa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22244: da kansaneläkelain mukaista työttömyyselä- kuuta 1982.
22245:
22246: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
22247:
22248: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
22249: Pääministeri
22250: MAUNO KOIVISTO
22251:
22252:
22253:
22254:
22255: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
22256: 14 N:o 195
22257:
22258: Liite
22259: 2.
22260:
22261: Laki
22262: työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta
22263:
22264: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
22265: jäin eläkelain 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 •nne-
22266: tussa laissa (707 /65), näin kuuluvaksi:
22267:
22268: Voimassa oleva laki Ehdotus
22269:
22270: 6 §
22271:
22272: Jos 3 momentin mukaisesti määrättyä työ- Jos 3 momentin mukaisesti määrättyä työ-
22273: kyvyttömyyseläkettä saaneelle työntekijälle kyvyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien var-
22274: myöhemmin on suoritettava eläkettä vanhuu- haiseläkkeestä annetun lain ( / ) mukaista
22275: den tai uuden työkyvyttömyyden perusteella, varhaiseläkettä saaneelle työntekijälle myöhem-
22276: lasketaan sen työsuhteen osalta, johon sanottua min on suoritettava eläkettä vanhuuden tai
22277: momenttia oli sovellettu, eläkkeeseen oikeut- uuden työkyvyttömyyden perusteella, laske-
22278: tavaksi myös aika, jona hän sai mainittua ai- taan sen työsuhteen osalta, johon sanottua
22279: kaisempaa eläkettä 23 vuotta täytettyään. Jos momenttia oli sovellettu, eläkkeeseen oikeutta-
22280: kuitenkin uusi eläke myönnetään saman sai- vaksi myös aika, jona hän sai mainittua aikai-
22281: rauden, vian tai vamman johdosta kuin mai- sempaa eläkettä 23 vuotta täytettyään. Jos
22282: nittu aikaisempi eläke, se määrätään samojen kuitenkin uusi eläke myönnetään saman sairau-
22283: perusteiden mukaan kuin aikaisempikin eläke. den, vian tai vamman johdosta kuin mainittu
22284: aikaisempi eläke, eläke määrätään samojen pe-
22285: rusteiden mukaan kuin aikaisempikin eläke.
22286:
22287:
22288: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22289: kuuta 1982.
22290:
22291:
22292:
22293:
22294: 3.
22295: Laki
22296: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
22297:
22298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhyt-
22299: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se
22300: on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (708/65), näin kuuluvaksi:
22301:
22302: Voimassa oleva laki Ehdotus
22303:
22304: 7 §
22305: Jos työntekijä saatuaan 1 momentin mu- Jos työntekijä saatuaan 1 momentin mu-
22306: kaan laskettua työkyvyttömyyseläkettä myö- kaan laskettua työkyvyttömyyseläkettä tai rin-
22307: hemmin uudelleen saa työkyvyttömyyseläkettä tamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain
22308: N:o 195 15
22309:
22310: Voimassa oleva laki Ehdotus
22311:
22312: tai vanhuuseläkettä, luetaan eläkkeeseen oi- ( / ) mukaista varhaiseläkettä myöhem-
22313: keuttavaksi palkaksi myös se palkka, jonka min uudelleen saa työkyvyttömyyseläkettä tai
22314: hän olisi saanut 1 momentin mukaan lasket- vanhuuseläkettä, luetaan eläkkeeseen oikeutta-
22315: tuna siltä ajalta, jolta hän on 23 vuotta täy- vaksi palkaksi myös se palkka, jonka hän olisi
22316: tettyään saanut ensiksi mainittua työkyvyttö- saanut 1 momentin mukaan, laskettuna siltä
22317: myyseläkettä. Jos kuitenkin uuden työkyvyt- ajalta, jolta hän on 23 vuotta täytettyään
22318: myyden syynä on sama sairaus, vika tai saanut ensiksi mainittua työkyvyttömyyseläket-
22319: vamma, jonka perusteella hän aikaisemmin tä tai varhaiseläkettä. Jos kuitenkin uuden työ-
22320: sai työkyvyttömyyseläkettä, maksetaan työ- kyvyttömyyden syynä on sama sairaus, vika
22321: kyvyttömyyseläke samojen perusteiden mukai- tai vamma, jonka perusteella hän aikaisemmin
22322: sesti, kuin sitä hänelle aikaisemmin suoritettiin. sai työkyvyttömyyseläkettä, maksetaan työ-
22323: kyvyttömyyseläke samojen perusteiden mukai-
22324: sesti kuin sitä hänelle aikaisemmin suoritet-
22325: tiin.
22326:
22327:
22328: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22329: kuuta 1982.
22330:
22331:
22332:
22333:
22334: 4.
22335: Laki
22336: valtion eläkelain 5 § :n muuttamisesta
22337:
22338: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
22339: eläkelain 5 § :n 4 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa
22340: laissa (215/79), näin kuuluvaksi:
22341:
22342: Voimassa oleva laki Ehdotus
22343:
22344: 5 §
22345: Eläkeajaksi luetaan myös aika, jona edunsaa- Eläkeajaksi luetaan myös aika, jona edunsaa-
22346: ja 23 vuotta täytettyään on saanut valtion va- ja 23 vuotta täytettyään on saanut valtion va-
22347: roista tämän lain mukaista, 2 tai 3 momenttia roista tämän lain mukaista, 2 tai 3 momenttia
22348: soveltaen myönnettyä työkyvyttömyys- tai työt- soveltaen myönnettyä työkyvyttömyys- tai työt-
22349: tömyyseläkettä, milloin hänelle myöhemmin tömyyseläkettä taikka rintamaveteraanien var-
22350: vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden taikka haiseläkkeestä annetun lain ( / ) mukaista
22351: työttömyyden johdosta on myönnettävä eläke 2 varhaiseläkettä, milloin hänelle myöhemmin
22352: momentissa tarkoitetun palveluksen perusteella. vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden taikka
22353: työttömyyden johdosta on myönnettävä eläke 2
22354: momentissa tarkoitetun palveluksen perusteella.
22355:
22356:
22357: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22358: kuuta 1982.
22359: 16 N:o 195
22360:
22361:
22362: 5.
22363: Laki
22364: merimieseläkelain 12 §:n muuttamisesta
22365:
22366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun meri-
22367: mieseläkelain 12 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1981 anne-
22368: tussa laissa (1/81), näin kuuluvaksi:
22369:
22370: Voimassa oleva laki Ehdotus
22371:
22372: 12 §
22373:
22374: Jos 1 momentin mukaisesti määrättyä työ- Jos 1 momentin mukaisesti määrättyä työ-
22375: kyvyttömyyseläkettä saaneelle myöhemmin on kyvyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien var-
22376: suoritettava eläkettä vanhuuden tai uuden työ- haiseläkkeestä annetun lain ( / ) mukais-
22377: kyvyttömyyden perusteella, lasketaan maksu- ta varhaiseläkettä saaneelle myöhemmin on
22378: kuukauksiksi myös se aika, jona hän sai edellä suoritettava eläkettä vanhuuden tai uuden työ-
22379: tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä. Jos kuiten- kyvyttömyyden perusteella, lasketaan maksu-
22380: kin uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään sa- kuukauksiksi myös se aika, jona hän sai edellä
22381: man sairauden, vian tai vamman johdosta kuin tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä tai varhais-
22382: mainittu aikaisempi työkyvyttömyyseläke, se eläkettä. Jos kuitenkin uusi työkyvyttömyys-
22383: määrätään samojen perusteiden mukaan kuin eläke myönnetään saman sairauden, vian tai
22384: aikaisempi eläke. vamman johdosta kuin mainittu aikaisempi
22385: työkyvyttömyyseläke, se määrätään samojen
22386: perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke.
22387:
22388:
22389: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22390: kuuta 1982.
22391:
22392:
22393:
22394:
22395: 6.
22396:
22397: Laki
22398: kansaneläkelain 30 §:n muuttamisesta
22399:
22400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
22401: eläkelain 30 § :n 4 momentin 14 ja 17 kohta, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä heinäkuuta
22402: 1978 annetussa laissa (588/78), näin kuuluviksi:
22403:
22404: Voimassa oleva laki Ehdotus
22405:
22406: 30 §
22407:
22408: 14) kesäkuun 30 päivän 1975 jälkeen sat- 14) kesäkuun 30 päivän 1975 jälkeen sat-
22409: tuneeseen eläketapahtumaan perustuvaa työn- tuneeseen eläketapahtumaan perustuvaa työn-
22410: tekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoi- tekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoi-
22411: tetun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön tetun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön
22412: taikka merimieseläkelain mukaista vanhuus- tai taikka merimieseläkelain mukaista vanhuus- tai
22413: N:o 195 17
22414:
22415: Voimassa oleva laki Ehdotus
22416:
22417: työkyvyttömyyseläkettä, siltä osin kuin tällais- työkyvyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien
22418: ten eläkkeiden yhteismäärä kummankin puoli- varhaiseläkkeestä annetun lain ( / ) mu-
22419: son osalta erikseen laskettuna ei ylitä 4 530 kaista varhaiseläkettä, siltä osin kuin tällais-
22420: markkaa; ten eläkkeiden yhteismäärä kummankin puoli-
22421: son osalta erikseen laskettuna ei ylitä 4 530
22422: markkaa;
22423:
22424: 17) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momen- 17) työntekijäin eläkelain 8 § :n 4 momen-
22425: tissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohje- tissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohje-
22426: säännön taikka merimieseläkelain mukaiseen säännön taikka merimieseläkelain mukaiseen
22427: eläkkeeseen sisältyvää lapsikorotusta. eläkkeeseen tai rintamaveteraanien varhaiseläk-
22428: keestä annetun lain mukaiseen varhaiseläkkee-
22429: seen sisältyvää lapsikorotusta.
22430:
22431:
22432: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22433: kuuta 1982.
22434:
22435:
22436:
22437: 7.
22438:
22439: Laki
22440: sairausvakuutuslain 15 §:n muuttamisesta
22441:
22442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 196.3 annetun sairaus-
22443: vakuutuslain 15 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971 anne-
22444: tussa laissa (505/71), näin kuuluvaksi:
22445:
22446: Voimassa oleva laki Ehdotus
22447:
22448: 15 §
22449:
22450: Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalen- Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalen-
22451: terikuukauden loppuun, jonka aikana vakuu- terikuukauden loppuun, jonka aikana vakuu-
22452: tettu täyttää 65 vuotta taikka jota seuraavan tettu täyttää 65 vuotta taikka jota seuraavan
22453: kuukauden alusta lukien vakuutettu alkaa saa- kuukauden alusta lukien vakuutettu alkaa saa-
22454: da kansaneläkelain mukaista työttömyyselä- da kansaneläkelain mukaista työttömyyselä-
22455: kettä. kettä tai rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
22456: annetun lain ( / ) mukaista varhaiselä-
22457: kettä.
22458:
22459: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä loka-
22460: kuuta 1982.
22461:
22462:
22463:
22464:
22465: 3 168101106A
22466: 1981 \lp. n:o 196
22467:
22468:
22469:
22470:
22471: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta
22472: annetun lain muuttamisesta
22473:
22474:
22475:
22476: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22477:
22478: Esityksessä ehdotetaan lasten päivähoidosta Samalla lakiin ehdotetaan lisättäväksi nimen-
22479: annettua lakia muutettavaksi siten, että yhdes- omainen selventävä säännös kunnan velvolli-
22480: sä hoidettavien lasten lukumäärää koskevaa suudesta huolehtia, että päivähoitoa on saata-
22481: säännöstä ei sovellettaisi perhepäiväkotiin kun- vissa lapsen omalla äidinkielellä. Tällä pyritään
22482: nan järjestäessä saman perheen lapsille perhe- turvaamaan erityisesti kunnassa vähemmistön
22483: päivähoitoa heidän omassa kodissaan. Tällä kieltä puhuvan lapsen mahdollisuudet saada
22484: hetkellä perhepäiväkodissa voidaan hoitaa sa- päivähoitoa omalla äidinkielellään.
22485: manaikaisesti neljää lasta hoitajan omat alle Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu saatet-
22486: seitsemän vuotiaat lapset mukaan lukien. Lain- tavaksi voimaan heti eduskunnan hyväksyttyä
22487: muutoksella mahdollistettaisiin saman perheen sen, kuitenkin viimei:stään vuoden 1982 alusta.
22488: lasten perhepäivähoito omassa kodissaan lasten
22489: lukumäärästä ja iästä riippumatta.
22490:
22491:
22492:
22493:
22494: PERUSTELUT
22495:
22496: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset doksi katsottiin eram kolmiperhehoitoa koske-
22497: vin poikkeuksin vain perhepäivähoitajan koto-
22498: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73) na tapahtunut hoito.
22499: 1 § :n mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan Sosiaalihallituksen lapsen kotona annettavaa
22500: muun muassa lasten hoitoa yksityiskodissa tai perhepäivähoitoa koskevien ohjeiden (yleiskir-
22501: muissa perheenomaisissa olosuhteissa. Tällaises- je 27. 5. 1981 n:o A7 /1981/pe) mukaan kol-
22502: ta hoidosta käytetään nimitystä perhepäivähoito miperhehoitoa järjestetään joko vuorotellen
22503: ja hoitokodista nimitystä perhepäiväkoti. kunkin lapsen kotona tai aina saman lapsen
22504: Lasten päivähoidon järjestämistä vuosina kotona. Muuta lapsen kotona annettavaa perhe-
22505: 1981-1985 koskevan valtakunnallisen suunni- päivähoitoa järjestetään vain yhdelle perheelle
22506: telman mukaan perhepäivähoitoa voidaan suun- ja hoito suoritetaan aina vain yhdessä kodissa.
22507: nitelmakaudella järjestää perhepäivähoitajan ko- Tämä perhepäivähoito palvelee esimerkiksi ha-
22508: dissa, kolmiperhehoidon muodossa tai sosiaali- ja-asutusalueiden perheitä sekä perheitä, joilla
22509: hallituksen ohjeiden mukaan muuten hoidetta- on vaikeasti vammainen tai muuten erityistä
22510: vina olevien lasten kotona sekä muissa per- hoitoa tarvitseva lapsi, tai vähintään kolme
22511: heenomaisissa olosuhteissa. Ennen vuotta 1981 alle kouluikäistä lasta tahi ilta- ja yöhoitoa
22512: valtionosuuteen oikeuttavaksi perhepäivähoi- taikka viikonloppuhoitoa tarvitsevia lapsia.
22513: 1681010716
22514: 2 N:o 196
22515:
22516: Kolmiperhehoito puolestaan palvelee lähinnä jatkuvasti kiinnitetty huomiota lapsen omalla
22517: sellaisia perheitä, joissa hoitorengasjärjestelyt äidinkielellä saatavien päivähoitopalveluiden
22518: ovat tarkoituksenmukaisia ja joustavasti toteu· tärkeyteen. Muun muassa viimeksi hyväksytyn
22519: tettavissa. Hoitorenkaan muodostaa 2-4 ko- vuosia 1982-1986 koskevan valtakunnallisen
22520: tia, joissa on yhteensä enintään neljä alle kou- suunnitelman mukaan kunnan tulee huolehtia
22521: luikäistä lasta. siitä, että lapsille voidaan antaa päivähoitopal-
22522: Lasten päivähoidosta annetun lain 5 § :n velut heidän omalla äidinkielellään.
22523: mukaan perhepäiväkotiin sovelletaan, mitä päi- Lasten päivähoidosta annetun lain 11 § :n
22524: väkodista on säädetty, jos perhepäiväkodissa mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että
22525: hoidetaan samanaikaisesti yhdessä useampaa lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjes-
22526: kuin neljää lasta perhepäivähoitajan omat alle tämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sel-
22527: seitsemän vuotiaat lapset mukaan lukien. Täl- laisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä
22528: löin tulee perhepäiväkotiin sovellettavaksi tarve edellyttää. Pykälässä ei erikseen mainita
22529: muun muassa päiväkotien henkilöstömitoitusta velvollisuutta päivähoidon järjestämiseen lapsen
22530: ja kelpoisuusvaatimuksia sekä tiloja, asianmu- omalla äidinkielellä, vaan viitataan tarpeen
22531: kaista kalustoa ja tarpeellisia toimintavälineit~ edellyttämiin toimintamuotoihin. Tämän viit-
22532: koskevat säännökset ja ohjeet. Nämä säännök- tauksen ei ole kuitenkaan katsottu riittävän sel-
22533: set ja ohjeet koskisivat 'samoin edellytyksin västi tuovan esille lapsen äidinkielen huomioon
22534: myös lasten omassa kodissa tapahtuvaa perhe- ottamista päivähoidon järjestämisessä silloin
22535: päivähoitoa. Niinpä viiden lapsen hoitamiseen kun lapsen äidinkieli on kunnassa vähemmistön
22536: ei esimerkiksi riittäisi yksi hoitaja. Tämä vai- kielenä.
22537: keuttaisi perhepäivähoidon toteuttamista lapsi- Tämän vuoksi ja päivähoitopalveluiden anta-
22538: rikkaissa perheissä. Hoidettavana olevien lasten miseksi valtakunnallisen suunnitelman mukai-
22539: kotona tapahtuva perhepäivähoito ei siten käy- sesti lapsen omalla äidinkielellä on katsottu
22540: tännössä tulisi kysymykseen silloin kun hoidet- tarpeelliseksi ehdottaa 11 §: ään lisättäväksi
22541: tavana olisi viisi tai useampia lapsia. Päiväkotia tätä tarkoittava selventävä säännös.
22542: koskevien säännösten soveltamista saman per-
22543: heen lapsille heidän omassa kodissaan järjestet-
22544: tävään perhepäivähoitoon ei kuitenkaan voida
22545: pitää tarkoituksenmukaisena vaikka hoidettava- 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
22546: na olisi enemmän kuin neljä alle kouluikäistä
22547: lasta. Edellä esitetyistä muutoksista ei aiheudu
22548: Lakiin tulisikin lisätä säännös, jonka mukaan valtiolle eikä kunnille välittömiä lisäkustannuk-
22549: 5 § :ää ei sovellettaisi siinä tapauksessa, että sia.
22550: perhepäivähoitoa annetaan vain saman perheen
22551: lapsille heidän omassa kodissaan. Tätä poik-
22552: keusta ei sen sijaan ole tarkoituksenmukaista 3. Voimaantulo
22553: ulottaa .koskemaan kolmiperhehoitoa.
22554: Lapsen kehityksen ja oppimismahdollisuuk- Ehdotettu laki on tarkoitettu saatettavaksi
22555: sien kannalta on pidetty erityisen tärkeänä, voimaan heti ·eduskunnan hyväksyttyä sen, kui-
22556: että lasten päivähoitoa annetaan lapsen omalla tenkin viimeistään vuoden 1982 alusta.
22557: äidinkielellä.
22558: Lasten päivähoidon järjestämistä koskevassa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22559: valtakunnallisessa viisivuotissuunnitelmassa ori kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
22560:
22561:
22562:
22563:
22564: '' .:.,, )j'
22565: 3
22566:
22567:
22568:
22569:
22570: Laki
22571: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
22572:
22573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lasten päivähoidosta 19 päivänä tatntnikuuta
22574: 1973 annetun lain (36/73) 5 §:ään uusi 3 momentti ja 11 §:ään uusi 2 momentti, jolloin
22575: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
22576:
22577: 5 §
22578: lasten päivähoitoa yoida~n anta~ lapsen äidin-
22579: Mitä 1 momentissa <>n säädetty, ei kuiten- kielenä olevalla ·suomen-, ruotsin~· t$1 saåmerikie-
22580: kaan sovelleta perhepäiväkotiin kunnan järjes- lellä. · · ·. .· ' · ·.
22581: täessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille
22582: heidän omassa kodissaan.
22583: 11 §
22584: Tämä laki tulee voimaan päivänä
22585: Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että kuuta 198 .
22586:
22587:
22588: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
22589:
22590:
22591: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
22592: Pääministeri
22593: MAUNO KOIVISTO
22594:
22595:
22596:
22597:
22598: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
22599: Liite
22600:
22601:
22602:
22603:
22604: '1 j
22605:
22606:
22607:
22608:
22609: Laki
22610: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
22611:
22612: ..... Edl;ls~nna,rt .päätöksen mukaisesti lisätään lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
22613: 197.3 anrteiun lain (36/73) 5 §:ään imsi 3 momentti· ja 11 §:ään uusi 2 momentti, jolloin
22614: nykyinen' 2 'momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
22615:
22616: Voimassa oleva laki Ehdotus
22617:
22618: 5 §
22619: Jos perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikai-
22620: sesti yhdessä useampaa kuin neljää lasta, per-
22621: hepäiväkodista on voimassa, mitä tässä laissa
22622: säädetään päiväkodista.
22623: Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi lapseksi
22624: katsotaan myös perhepäivähoitajan lapsi, joka ·
22625: ei ole täyttänyt seitsemää vuotta.
22626: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten-
22627: kaan sovelleta perhepäiväkotiin kunnan järjes-
22628: täessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille
22629: heidän omassa kodissaan.
22630:
22631: 11 §
22632: Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten
22633: päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä
22634: tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toi-
22635: mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve
22636: edellyttää.
22637: Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että
22638: lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidin-
22639: kielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamen-
22640: kielellä.
22641: Kunnalle tämän lain mukaan kuuluvista teh-
22642: tävistä huolehtii sosiaalilautakunta.
22643:
22644: Tämä laki tulee voimaan päivänä
22645: kuuta 198 .
22646: 1981 vp. n:o 197
22647:
22648:
22649:
22650:
22651: Hallituksen esitys Eduskunnalle tasavallan presidentin valit-
22652: sijamiesten lukumäärän muuttamista koskeviksi laeiksi
22653:
22654:
22655:
22656: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
22657:
22658: Esityksessä ehdotetaan, että tasavallan presi- arvalla äänestyksen mennessä kolmannella
22659: dentin valitsijamiesten lukumäärä muutettaisiin äänestyskierroksella tasan 150-150. Ehdotetut
22660: 300:sta .301:een. Tarkoituksena on välttyä pre- lait on tarkoitus saattaa voimaan heti kun
22661: sidentin vaalissa presidentin valitsemisesta eduskunta on ne hyväksynyt.
22662:
22663:
22664:
22665: PERUSTELUT
22666:
22667: Hallitusmuodon 23 § :n 2 momentin mukaan Ehdotuksen toteuttaminen vaatii hallitus-
22668: tasavallan presidentin valitsijamiesten lukumää- muodon 23 § :n 2 momentissa ja tasavallan
22669: rä on 300. Sanotun pykälän 3 momentin presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun
22670: (490/77) mukaan valitsijamiehet toimittavat lain (.392/69) 3 §:n 1 momentissa säädetyn
22671: vaalin siten, että jos vaalissa joku ehdokkaista valitsijamiesten lukumäärän muuttamista. Mui-
22672: saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä ta muutosehdotuksia ei esitykseen sisälly.
22673: hänet on valittu. Muussa tapauksessa toimite- Valitsijamiesten paikkojen jako vaalipiirien
22674: taan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan kesken tapahtuisi samalla tavalla kuin nykyi-
22675: saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali sinkin, paitsi että suhteellisilla vaaleilla valit-
22676: niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa tavia valitsijamiehiä olisi 300 nykyisen 299:n
22677: vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. asemesta. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiris-
22678: Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa. tä valittaisiin edelleen yksi valitsijamies.
22679: Tasavallan presidentin vaalin ratkaisemista Hallitusmuodon 23 §:n 3 momentin sään-
22680: arvalla olisi pyrittävä välttämään. Tätä puolta- nöstä vaalin tuloksen ratkaisemisesta arvalla ei
22681: vat sekä vaalitoimituksen arvokkuus että sen voida tässä yhteydessä kumota. Ehdotettujen
22682: merkitys. Myös tulevan presidentin aseman muutosten jälkeenkin vaali voitaisiin joutua rat-
22683: kannalta olisi arvalla toimitettua vaalia väl- kaisemaan arvalla. Tällainen poikkeuksellinen
22684: tettävä. Tasaisen äänestystuloksen mahdolli- tilanne syntyisi, jos toisella äänestyskierroksella
22685: suutta osoittaa käytännössä se, että vaikka eniten ääniä saaneen ehdokkaan jälkeen kahden
22686: arpaa ei toistaiseksi toimitetuissa presidentin seuraavaksi eniten ääniä saaneen ehdokkaan
22687: vaaleissa olekaan jouduttu käyttämään, on äänimäärät olisivat yhtä suuret. Samoin saat-
22688: äänestystulos kolmannella äänestyskierroksella tais käydä, jos kolmannella äänestyskierroksella
22689: ratkennut kaksi kertaa luvuin 151-149. joku valitsijamiehistä tasaväkisessä äänestys-
22690: tilanteessa jättäisi tyhjän äänestyslipun tai
22691: Edellä sanotuista syistä ehdotetaan, että ta- hänen lippunsa jostain syystä hylättäisiin. Myös
22692: savallan presidentin valitsijamiesten lukumäärä vaalitoimituksen aikana sattunut valitsijamiehen
22693: muutettaisiin parittomaksi. Äänioikeutettujen äkkinäinen vakava sairastuminen tai kuolema
22694: määrän lisäännyttyä hallitusmuodon säätämisen voisi johtaa tasatuloksen syntymiseen tasaväki-
22695: ajoista on valitsijamiesten lukumäärän lisää- sessä äänestyksessä.
22696: mistä pidettävä perustellumpana kuin heidän
22697: lukumääränsä vähentämistä. Valitsijamiesten Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22698: lukumäärää ehdotetaan siten lisättäväksi yhdellä kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
22699: eli .300:sta .301:een. set:
22700: 168101141E
22701: 2 N:o 197
22702:
22703: 1.
22704:
22705: Laki
22706: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
22707:
22708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
22709: tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22710:
22711: 23 § sekä varamiesten asettamisesta on voimassa,
22712: mitä kansanedustajain vaaleista on säädetty.
22713: Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet,
22714: joiden lukumäärä on 301. Vaalioikeudesta ja
22715: vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa sekä so- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22716: veltuvilta kohdin vaalin tavasta ja järjestyksestä kuuta 198
22717:
22718:
22719: 2.
22720: Laki
22721: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
22722:
22723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleis-
22724: ta 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (392/69) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
22725:
22726: 3 §
22727: Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
22728: maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla kuuta 198
22729: vaaleilla 300 valitsijamiestä, joiden paikat jae-
22730: taan eri vaalipiirien kesken niiden Suomen kan-
22731: salaisina henkikirjoitettujen asukkaiden luku-
22732: määrän mukaan.
22733:
22734:
22735:
22736: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1981
22737:
22738:
22739: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
22740: Pääministeri
22741: MAUNO KOIVISTO
22742:
22743:
22744:
22745:
22746: Oikeusministeri Christoffer Taxell
22747: N:o 197 3
22748:
22749: Liite
22750:
22751:
22752: 1.
22753: Laki
22754: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta
22755:
22756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
22757: tavalla, muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22758:
22759: Voimassa oleva laki Ebdotus
22760:
22761: 23 §. 23 §
22762:
22763: Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet, Presidentin vaalin toimittavat valitsijamiehet,
22764: joiden lukumäärä on 300. Vaalioikeudesta ja joiden lukumäärä on 301. Vaalioikeudesta ja
22765: vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa sekä so- vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa sekä so-
22766: veltuvilta kohdin vaalin tavasta ja järjestyksestä veltuvilta kohdin vaalin tavasta ja järjestyksestä
22767: sekä varamiesten asettamisesta on voimassa, sekä varamiesten asettamisesta on voimassa,
22768: mitä edustajavaalista on säädetty. mitä kansanedustajain vaaleista on säädetty.
22769:
22770:
22771:
22772: Tämä laki tulee voimaan päivänä
22773: kuuta 198
22774:
22775:
22776:
22777:
22778: 2.
22779: Laki
22780: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
22781:
22782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleis-
22783: ta 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (392/69) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
22784:
22785: Voimassa oleva laki Ebdotus
22786:
22787: 3 §. 3 §
22788: Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan
22789: maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla
22790: vaaleilla 299 valitsijamiestä, joiden paikat jae- vaaleilla 300 valitsijamiestä, joiden paikat jae-
22791: taan eri vaalipiirien kesken niiden Suomen kan- taan eri vaalipiirien kesken niiden Suomen kan-
22792: salaisina henkikirjoitettujen asukkaiden luku- salaisina henkikirjoitettujen asukkaiden luku-
22793: määrän mukaan. määrän mukaan.
22794:
22795:
22796: Tämä laki tulee voimaan päivänä
22797: kuuta 198
22798: 1981 vp. n:o 198
22799:
22800:
22801:
22802:
22803: Hallituksen esitys Eduskunnalle sukunimilainsäädännöksi
22804:
22805:
22806:
22807: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
22808:
22809: Esitys käsittää ehdotuksen uudeksi sukuni- sen vanhempi solmisi avioliiton muun henkilön
22810: milaiksi, joka tulisi korvaamaan sukunimestä kuin lapsen toisen vanhemman kanssa, voisivat
22811: vuonna 1920 annetun lain sekä perheoi:keudel- puolisot avioliiton aikana sopia lapsen nimen
22812: liseen lainsäädäntöön sisältyvät puolison ja muuttamisesta siten, että lapsi saa puolisoiden
22813: lasten sukunimeä koskevat säännökset. yhteisen sukunimen.
22814: Ehdotuksen mukaan jokaisella tulee olla Lakiehdotukseen on otettu lisäksi yleiset su-
22815: sukunimi. Lapsen sukunimi määräytyisi ehdo- kunimen muuttamista koskevat säännökset.
22816: tuksen mukaan siten, että lapsi saisi syntyes- Näiden mukaan sukunimen muuttamista koske-
22817: sään vanhempiensa sukunimen, jos vanhemmilla via asioita käsittelevänä viranomaisena toimisi
22818: on yhteinen sukunimi. Mikäli vanhemmilla ei lääninhallitus. Erityiseksi asiantuntijaviranomai-
22819: lapsen syntyessä olisi yhteistä sukunimeä, olisi seksi ehdotetaan perustettavabi nimilautakunta,
22820: vanhemmilla oikeus valita, kumman vanhem- jonka tehtävänä olisi muun muassa antaa lää-
22821: man nimen lapsi saa. Jos lapsen sukunimeä ninhallituksille lausuntoja suku- ja etunimen
22822: ei ilmoitettaisi samalla kun lapsi syntymänsä muuttamista koskevissa asioissa. Sukunimen
22823: jälkeen ilmoitetaan väestörekisteriin otettavak- muuttamisen yleisenä edellytyksenä olisi ehdo-
22824: si, lapsi saisi äitinsä sukunimen. tuksen mukaan se, että nykyisen sukunimen
22825: Avioliittoa solmittaessa puolisoilla olisi käytöstä aiheutuu haittaa sen haltijalle, että
22826: oikeus valita yhteinen sukunimi. Yhteiseksi su- tarkoituksena on palata suvulle aikaisemmin
22827: kunimeksi voitaisiin valita se nimi, joka jom- kuuluneeseen sukunimeen tai että uuden su-
22828: mallakummalla puolisoista viimeksi oli nai- kunimen ottamista olisi muiden erityisten seik-
22829: mattomana ollessaan. Mikäli avioliittoon aiko- kojen johdosta pidettävä perusteltuna.
22830: vat eivät haluaisi ottaa yhteistä sukunimeä, he
22831: säilyttäisivät avioliittoon mentyään oman suku- Lakiehdotuksessa on myös määritelty ne sei-
22832: nimensä. kat, jotka estävät hyväksymästä hakijan esittä-
22833: Sukunimi voitaisiin eräiden perhesuhteissa mää uutta sukunimeä. Samalla lakiehdotuksessa
22834: tapahtuneiden muutosten johdosta muuttaa il- ehdotetaan säänneltäväksi yleisesti tunnettujen
22835: moittamalla tästä väestörekisterin pitäjälle. sukunimien suoja sekä elinkeinotoiminnassa tai
22836: Puoliso, joka on avioliiton perusteella saa- ammatissa käytettyjen nimien suoja sukunimiä
22837: nut toisen puolison sukunimen, voisi avio- muutettaessa.
22838: liiton purkautumisen jälkeen ottaa joko sen Esitys aiheuttaa muutoksen myös lakiin lap-
22839: nimen, joka hänellä viimeksi oli naimat- seksiottamisesta.
22840: tomana ollessaan tai nimen, joka hänellä Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
22841: oli viimeksi avioliittoon mennessään. Jos lap- päivänä tammikuuta 1983.
22842:
22843:
22844:
22845:
22846: 1678002155
22847: 2 N:o 198
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: SISÄLLYSLUETTELO
22853:
22854: Sivu Sivu
22855: YLEISPERUSTELUT 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 12
22856: 1. Sukunimilainsäädännön kehitys ja nykyinen 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . 12
22857: tilanne ................................. . 3 1.1. Sukunimilaki . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 12
22858: 1.1. Suku~eä ~os~~ ..lainsäädännön synty 3 1 !luku. Yleiset säännökset • .. .. . .. • .. .. .. .. 12
22859: 1.2. Nykyinen lamsaadanto •..•.•.......... 4 2 luku. Sukunimen muuttaminen perhesuhtei-
22860: 1.3. Lääninhallitusten käytäntö sukunimen den perusteella . . . . . . . . • . . . . . . • . . . • 16
22861: muutosasioissa . . . . . . • .•••............ 6 .3 luku. Sukunimen muuttaminen uudeksi suku-
22862: 1.4. Nykyisen lainsäädännön puutteet ja uudis- nimeksi .......................... 20
22863: tustarve ............................. . 7 4 luku. Sukunimen menettäminen • . • • . . . . . . 28
22864: 2. Esityksen tavoitteet •••.•.•••.••••••.•.•.•• 8 5 luku. Erinäiset säännökset . . . • . . . . . • . • • • 29
22865: 6 luku. Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset 30
22866: 3. Esityksen valmistelu .•.••.••••••••••.•••••. 9
22867: 1.2. Laki lapseksiottamisesta annetun lain 13
22868: 3.1. Valmisteluvaiheet •..•••••••.••....••.• 9 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
22869: 3.2. Lausunnonantajat .••..•.••............ 9
22870: .3.3. ~~.~ty~~. suhde aikaisemman ehdotuksen 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . 30
22871: pääiinJoihin •••••••••••.•.••.••••••••• 9 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
22872: 4. Muissa pohjoismaissa voimassa oleva Jainsää..
22873: däntö ja pohjoismainen yhteistyö • • • • • • • • • • • • 10
22874: 4.1. Lainsäädäntö . .. .. • . .. .. .. .. .. • . • .. . .. 10 LAKITEKSTIT • • . . . • . • . . • • . . • • • • • • • • • • • • 31
22875: 4.2. Sukunimilainsäädännön uudistustyö muissa 1. Sulamimilaki •..•...•••••••.••.••••.••.. , • 31
22876: pohjoismaissa • . . . . . . . . . . . • • • . • • • • . • • • • 10
22877: 4.3. Pohjoismaiset neuvottelut • • . • . • • • • • • . • • 11 2. Laki lapseksiottamisesta annetun lain 1.3 S:n
22878: muuttamisesta . . . . . . . . • • • • . • • • • • • . • . • • • • . • 35
22879: 5. Puolison sukunimen määräytyminen eräissä
22880: muissa maissa sekä kansainväliset sopimukset 11
22881: 5.1. Puolison sukunimi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 11 LIITTEET . • . . • . • . . . . • . • • . . . . • . . . . . . • . . . 36
22882: 5.2. Kansainväliset sopimukset • . . . • . . . . . . • • 11
22883: Liite 1. Sukunimiasetus . . . • • . . • . . . . . • • • • . . • 36
22884: 6. Esityksen organisatori&et ja taloudelliset vaiku-
22885: tukset .................................. 11 Liite 2. Asetus nimilautakunnasta • . . • . • • • • • • 38
22886: 6.1. Organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . . . 11 Liite .3. Asetus väestökirja-asetuksen muuttami-
22887: 6.2. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . 12 sesta ............................. 39
22888: N:o 198 3
22889:
22890:
22891:
22892:
22893: YLEISPERUSTELUT
22894:
22895: 1. Sukunimilainsäädännön kehi- semmista vastaavista määräyksistä siten, että
22896: tys ja nykyinen tilanne se sanontaosa mukaan asetti jokaiseen ulottu-
22897: van yleisen kieLlon ottaa aatelista sukunimeä.
22898: 1.1. Sukunimeä koskevan lain~äädännön synty Aikaisempien määräysten sanamuodot olivat
22899: viitanneet lähinnä siihen, että aatelisen suku-
22900: Sukunimen käyttö on Suomessa vanhaa pe- nimen suoja olisi ulottunut vain toista aatelista
22901: rua. Vaikka luotettavia tietoja sukunimen käy- henkilöä vastaan. Aatelista sukunimeä ja tällai-
22902: töstä on saatavissa vasta kristinuskon tulon jäl- sen sukunimen suojaa ei sen sijaan ole mainittu
22903: keiseltä ajalta, oletetaan sukunimien olleen ver- aatelin erioikeuks-ia koskevissa säännöksissä.
22904: rattain yleisesti käytössä koko maassa jo huo- Aatelissuvun oi'keutta su!kunimeensä ei siten
22905: mattavasti tätä aikaisemmin. Sukunimien käyt- myöskään ole säännelty ritariston ja aatelin
22906: töönoton ja yleistymisen luotettava ajoittami- privilegiokirjassa 16 päivältä lokakuuta 1723.
22907: nen on vaikeata jo sen johdosta, että pysyvät, Lukuunottamatta aatelista sukunimeä koske-
22908: vanhemmilta lapsille siirtyvät sukunimet ovat via määräyksiä säilyi sukunimen käyttö kuiten-
22909: kehittyneet vähitellen. Usein ne ovat saaneet kin muilta osin lähes täysin sääntelemättä aina
22910: alkunsa isän nimen, tilan nimen tai asuinpai- vuoteen 1920 saakka, jolloin nykyinen sukuni-
22911: kan tai ammatin pohjalta mukailluista !isäni- mestä annettu laki säädettiin. Mitään yleistä
22912: mistä, jotka aluksi vaihtuivat sukupolvesta toi- kansalaisille asetettua velvoitetta käyttää suku-
22913: seen tai vastaavasti asuinpaikan tai ammatin nimeä ei tätä ennen ollut asetettu. Myöskään
22914: muuttuessa. Tällä tavoin syntyneitä, erittäin sukunimen käyttöön otossa tai sen muuttami-
22915: vanhaa perua olevia nimiä on edelleenkin run- sessa noudatettavaa menettelyä ei ollut viralli-
22916: saasti jäljellä sukunimistössämme, joka toisaal- sesti säännelty. Tämä sääntelemätön tila tuli
22917: ta on kokenut huomattavia muutoksia aina esiin muun muassa senaatin 5 päivänä helmi-
22918: 1800-luvulle saakka jatkuneen nimien ruotsa- kuuta 1894 antamassa kiertokirjeessä. Siinä
22919: laistumisen kautena sekä sanotun vuosidan lop- määrättiin, ettei valtion palveluksessa oleva
22920: pupuolelta lähtien käynnistyneen nimien suo- henkilö saanut käyttää tai sallia käytettävän ot-
22921: malaistamisen johdosta. tamaansa uutta nimeä ennen kuin nimenmuutos
22922: Sukunimien käytön virallisen sääntelyn voi- oli ilmoitettu sille viranomaiselle, jonka alainen
22923: daan katsoa saaneen alkunsa aatelisten sukuni- hän on.
22924: mien tullessa 1500-luvulta alkaen käyttöön.
22925: Ensimmäiset sukunimeä koskevat säädökset an- Ennen sukunimilain voimaantuloa nimenmuu-
22926: nettiin seuraavalla vuosisadalla, vuoden 1626 tokset tapahtuivatkin vapaamuotoisesti ja uuden
22927: ritarihuonejärjestyksessä, joka edellytti ritari- sukunimen valinnassa, julkisuuteen saattamises-
22928: huoneen jäseniksi hyväksytyiltä aatelissuvuilta sa ja virallistamisessa noudatetut menettelyta-
22929: sukunimeä. Samalla ritarihuonejärjestys kielsi vat muodostuivat varsin kirjaviksi. Usein uusi
22930: nimenomaisesti aatelismiestä ottamasta toisen sukunimi julkistettiin ilmoittamalla siitä viral-
22931: aatelissuvun nimeä tai vaakunaa. Aatelisen su- lisessa lehdessä, mutta julkinen tiedottaminen
22932: kunimen suojaa korostettiin myös 23 päivänä saattoi tapahtua myös muussa yleisesti leviä-
22933: joulukuuta 1682 annetussa kuninkaallisessa vässä sanomalehdessä. Nimenmuutoksia ei edes
22934: päätöksessä sekä kunninkaallisessa kirjeessä 16 kaikissa tapauksissa ilmoitettu kirkonkirjaan
22935: päivältä lokakuuta 1705, 29 päivältä huhti- tai, vuodesta 1918 alkaen, siviilirekisteriin mer-
22936: kuuta 1752 ja 14 päivältä heinäkuuta 1767. kittäviksi.
22937: Aatelisen sukunimen suojaa koskeva sään- Sukunimen käyttöönottoa tai sen muuttamis-
22938: nös sisällytettiin myös ritarihuonejärjestykseen ta eivät myöskään, ritarihuonejärjestyksiin si-
22939: vuodelta 1869, jossa määrättiin ettei ku- sältyviä määräyksiä lukuunottamatta, rajoitta-
22940: kaan saanut ottaa toisen suvun nimeä tai neet mitkään jo käytössä olevien sukunimien
22941: vaakunaa. Tämä suojasäännös otettiin myös suoj,aamiseen tähtäävät määräykset. Tietyn
22942: vuoden 1918 ritarihuonejärjestyksen 5 §:ään. sukunimen haltijalla tai henkilöllä, joka oli
22943: Säännöksen sanonta poikkesi kuitenkin aikai- ottanut uuden omaperäisen sukunimen, ei
22944: N:o 198
22945:
22946: siten ollut mahdollisuutta hankkia itselleen 1.2. Nykyinen lainsäädantö
22947: tai suvulleen yksinomaista oikeutta nimeensä.
22948: Oikeudellisena säännöstönä sukunimijärjestel- Sukunimeä koskevat yleiset säännökset si-
22949: mämme muistutti siten läheisesti anglosaksises- sältyvät sukunimestä 23 päivänä joulukuuta
22950: sa oikeuspiirissä vallitsevaa järjestelmää, jonka 1920 annettuun lakiin (328/20), jonka mu-
22951: keskeisten periaatteiden mukaan jokaisella kan- kaan jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla
22952: salaisella on vapaus valita sukunimensä ja sen sukunimi. Henkilö, jolla lain voimaantullessa
22953: kirjoittamistapa. ei ollut sukunimeä, oli velvollinen ottamaan it-
22954: Sukunimen muuttamisen vapautta käytettiin selleen sukunimen vuoden kuluessa lain voi-
22955: myös laajassa mitassa hyväksi. Esimerkiksi maantulosta. Sukunimilakiin ei kuitenkaan si-
22956: vuosien 1906-1907 aikana tapahtuneen ni- sälly säännöksiä lapsen sukunimen määräytymi-
22957: mien suomalaistamisen yhteydessä muutettujen sestä. Nämä säännökset on sisällytetty perhe-
22958: sukunimien määrän on arvioitu nousseen noin oikeudelliseen lainsäädäntöön: 13 päivänä ke-
22959: 32 000 nimeen. Niiden henkilöiden lukumää- säkuuta 1929 annettuun avioliittolain ( 234/
22960: rän, joiden sukunimi tällöin vaihtui, on arvioi- 29 ) .32 §: n 2 momenttiin, isyyslain voimaan-
22961: tu olleen noin 100 000. panosta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain
22962: Sukunimen käyttämisen, sukunimen ottami- (701/75) 3 §:n 2 momenttiin sekä lapseksi-
22963: sen ja sukunimen muuttamisen vapaudelle pe- ottamisesta 19 päiv,änä tammikuuta 1979 anne-
22964: rustuva järjestelmä väistyi vasta vuonna 1921 tun lain (32/79) 13 §:ään.
22965: sukunimestä annetun lain tullessa voimaan. Lapsen sukunimeä koskevien säännösten mu-
22966: Tällöin kaikille Suomen kansalaisille asetettiin kaan saavat avioliitossa syntyneet lapset isänsä
22967: yleinen sukunimivelvoite. Laissa säänneltiin sukunimen. Avioliiton ulkopuolella syntynyt
22968: myös yksityiskohtaisesti sukunimen muuttami- lapsi saa taas pääsääntöisesti sen nimen, joka
22969: sessa sekä muutoksen julkistamisessa ja rekis- äidillä oli lapsen syntymän hetkellä. Jos isyys
22970: teröinnissä noudatettava menettely. Sukunimi- on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen
22971: laissa pyrittiin myös saattamaan voimaan jär- osalta vahvistettu, lapsen sukunimi voidaan
22972: jestelmä, jossa oikeus sukunimeen oli muodos- kuitenkin muuttaa siten, että lapsi saa isänsä
22973: teltu yksilölle kuuluvaksi aineettomaksi oikeu- sukunimen. Mikäli avioliiton ulkopuolella syn-
22974: deksi, jonka tuli periaatteessa olla suojattu tyneen lapsen äiti on avioliitossa, voi myös
22975: kaikkia suvun ulkopuolisia henkilöitä vastaan. hänen puolisonsa antaa lapselle sukunimensä.
22976: Sukunimeä koskevan lainsäädännön puuttumi- Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimen
22977: seen oli useasti kiinnitetty huomiota jo 1900- muuttaminen edellä sanotuissa tilanteissa ta-
22978: luvun alusta lähtien. Erityisen aiheen sukuni- pahtuu ilmoittamalla uusi nimi väestörekiste-
22979: milain säätämiselle vuonna 1920 oli kuitenkin riin merkittäväksi. Ottolapsista 5 päivänä kesä-
22980: tämän lisäksi antanut rikosrekisterin perusta- lruuta 1925 annetun lain (208/25) 5 §:n 1
22981: minen, joka oli toteutettu heinäkuun 9 päivä- momentin säännökset ottolapsen sukunimestä
22982: nä 1918 annetulla asetuksella. Rikosrekisterin on otettu muuttamattomina lapseksiottamisesta
22983: luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden katsot- annettuun la1kiin, joka on tullut voimaan 1 päi-
22984: tiin vaativan, että jokaisella kansalaisella olisi vänä tammikuuta 1980. Pääsäännön mukaan
22985: sukunimi, jolla olisi suhteellisen suuri pysy- ottolapsi saa Japseksi otettaessa ottovanhemman
22986: vyys. suJkunimen. Adoptiopäätöstä tehtäessä voi tuo-
22987: Sukunimestä annetun lain tultua voimaan mioistuin kuitenkin sallia, että lapsi säilyttää
22988: katsottiin uusien sukunimen muuttamista kos- aikaisemman sukunimensä tai käyttää molempia
22989: kevien säännösten aiheuttavan yksityisille kan- nimiä yhdistettyinä. Avioliitossa oleva henkilö,
22990: salaisille tarpeettomasti käytännöllisiä vaikeuk- joka otetaan ottolapseksi, säilyttää kuitenkin
22991: sia ja kustannuksia sukunimeä muutettaessa. aina aikaisemman suJkun1mensä. Ottolapsista an-
22992: Sen vuoksi - ja lähinnä nimien suomalaista- netun lain 12 §:ssä säädettiin ottolapsen suku-
22993: misen helpottamiseksi - säädettiin vuonna nimestä siinä tapaUJksessa, jos ottolapsisuhde
22994: 1934 väliaikainen laki nopeammasta menette- puretaan tuomioistuimen päätöksellä. Kun lap-
22995: lystä sukunimen muuttamisessa. Lain voimassa- seksiottamisesta annetun lain mukaan ottolapsi-
22996: oloaika päättyi vuoden 1936 lopussa. Tämän suhdetta ei enää voida tuomioistuimen päätök-
22997: jälkeen ei sukunimilainsäädännössämme ole to- sellä lainkaan purkaa, ei vastaavia säännöksiä
22998: teutettu mainittavia uudistuksia. ole otettu uuteen lakiin.
22999: N:o 198 5
23000:
23001: Aviovaimon sukunimestä on annettu saan- silloin, kun vaimoa voidaan pitää syyllisenä
23002: nökset avioliittolain 32 § :n 1 momentissa sekä avioliiton purkamiseen. Avialiiton peruutumis-
23003: avioliittolain 84 § :ssä. Näiden säännösten mu- ta koskevassa jutussa voi tuomioistuin julistaa
23004: kaan aiheuttaa avioliiton solmiminen aina vält- vaimon menettäneeksi oikeutensa miehensä su-
23005: tämättä vaimon sukunimen muuttumisen. Pää- kunimeen, jos avioliitto tuomitaan peruutu-
23006: säännön mukaan siirtyy miehen sukunimi avio- neeksi sellaisen syyn vuoksi, joka avioliittoa
23007: liittoa solmittaessa vaimon sukunimeksi. Vai- päätettäessä oli vaimon tiedossa. Avioerotuo-
23008: molla on kuitenkin oikeus käyttää sitä nimeä, miossa voidaan vaimo julistaa menettäneeksi
23009: joka hänellä oli naimattomana ollessaan ja mie- oikeutensa miehen sukunimeen, jos häntä voi-
23010: hensä sukunimeä yhdistettynä siten, että hä- daan pitää pääasiallisesti syypäänä avioeroon.
23011: nen sukunimensä käy miehen nimen edellä. Yh- Kumpaisessakin tapauksessa edellyttää sukuni-
23012: distenimen käyttämistä koskeva ilmoitus on men menetetyksi julistaminen miehen tekemää
23013: tehtävä ennen vihkimistä vihkimisviranomaisel- vaatimusta. Sukunimeä ei kuitenkaan voida
23014: le. Ellei vaimo avioliittoa solmittaessa ole tällä julistaa menetetyksi, jos on olemassa erittäin
23015: tavoin pidättänyt itselleen oikeutta yhdisteni- painavia vastasyitä, jotka vaativat, että vaimo
23016: men käyttöön, on hänellä mahdollisuus hakea säilyttää oikeutensa miehensä sukunimeen.
23017: avioliiton kautta saamansa miehen sukunimen Sukunimen muuttamista koskevat yleiset
23018: muuttamista yhdistetyksi sukunimeksi tekemäl- säännökset sisältyvät sukunimestä annettuun
23019: lä tästä sukunimen muuttamista koskevan ha- lakiin. Näissä säännöksissä ei sukunimen muut-
23020: kemuksen sukunimestä annetun lain mukaises- tamisen edellytyksiä ole täsmällisesti määritelty.
23021: sa järjestyksessä lääninhallitukselle. Vaimolla Laissa on tyydytty vain lyhyesti osoittamaan,
23022: ei sen sijaan milloinkaan ole oikeutta säilyttää että sukunimen muuttamista koskeva hakemus
23023: yksinomaisena sukunimenään sitä nimeä, joka on tehtävä lääninhallitukselle sekä luettelemaan
23024: hänellä oli naimattomana ollessaan. Mikäli avio- ne selvitykset ja asiakirjat, jotka tähän hake-
23025: liittoon aikovalla naisella on aikaisemman avio- mukseen on liitettävä. Laissa on kuitenkin
23026: liittonsa perusteella saatu sukunimi, ei hän määritelty tyhjentävästi ne perusteet, joiden
23027: avioliitossa voi säilyttää tätä nimeään yksin- vallitessa sukunimen muuttamista koskeva ha-
23028: omaisena sukunimenä eikä myöskään liittää sitä kemus on hylättävä. Kaikki nämä hylkäämis-
23029: miehensä sukunimeen. perusteet liittyvät siihen uuteen sukunimeen,
23030: Avioliittolaki ei sisällä erityisiä säännöksiä jonka hakija haluaa itselleen ottaa. Näiden
23031: vaimon sukunimestä silloin, kun avioliitto on säännösten mukaan ei sukunimen muuttamista
23032: purkautunut miehen kuoleman johdosta. Tä- koskevaa hakemusta ole hyväksyttävä, jos on
23033: män vuoksi leskivaimolla säilyy aina se suku- kysymys vähemmän tavallisen sukunimen muut-
23034: nimi, jonka hän avioliittonsa kautta on saanut tamisesta yleisesti käytännössä olevaksi suku-
23035: eikä hänellä ole oikeutta palata takaisin siihen nimeksi, eikä myöskään silloin, kun uusi nimi
23036: sukunimeen, joka hänellä oli avioliittoa päätet- tiettävästi on toisella suvulla, elleivät hakijat
23037: täessä tai naimattomana ollessaan. Sukunimen tai hänen esi-isänsä ole nimeä aikaisemmin lail-
23038: muuttaminen on kuitenkin myös näissä ta- lisesti käyttäneet ja muutoksen sen vuoksi tai
23039: pauksissa mahdollista sukunimestä annetun lain muusta pätevästä syystä harkitaan olevan sal-
23040: yleisten säännösten mukaisessa järjestyksessä. littava. Uudeksi sukunimeksi ei myöskään voi-
23041: Naisen oikeus käyttää avioliiton perusteella da hyväksyä nimeä, joka on kielenvastainen
23042: saamaansa sukunimeä sen jälkeen, kun avio- tai sopimaton.
23043: liitto on purettu tuomioistuimen päätöksellä, Sukunimen muuttamista on haettava kirjal-
23044: on säännelty avioliittolain 84 §: ssä ( 681/48). lisesti lääninhallitukselta. Hakemuksesta on
23045: Pääsäännön mukaisesti on vaimolla edelleen kuulutettava virallisessa lehdessä. Mahdolliset
23046: oikeus käyttää miehensä sukunimeä. Avioliiton muistutukset hakemuksen johdosta on toimi-
23047: purkamisen jälkeen ei vaimo kuitenkaan enää tettava lääninhallitukselle 60 päivän kuluessa
23048: ole sidottu avioliiton perusteella saamaansa su- kuuluttamisesta. Lääninhallituksen päätökseen
23049: kunimeen, vaan hän voi ottaa itselleen sen voidaan hakea muutosta korkeimmassa hallin-
23050: sukunimen, mikä hänellä oli naimattomana ol- to-oikeudessa.
23051: lessaan. Pääsäännöstä, jonka mukaan naisella Ennen kuin lääninhallituksen tai korkeim-
23052: on oikeus säilyttää se sukunimi, jonka hän on man hallinto-oikeuden hyväksymää uutta suku-
23053: saanut avioliiton perusteella, voidaan poiketa nimeä saadaan käyttää, on hakijan kuulutettava
23054: 6 N:o 198
23055:
23056: siitä virallisessa lehdessä sekä jossakin paikka- suhteissa tapahtuneisiin muutoksiin. Perhesuh-
23057: kUnnalla leviävässä sanomalehdessä. Tämän jäl- teisiin perustuvien nimenmuutosten osuus kai-
23058: keen on uusi sukunimi ilmoitettava väestöre- kista sukunimenmuutoshakemuksista vaihteli
23059: kisteriin merkittäväksi. Ellei näitä toimenpiteitä 60 prosentista (Pohjois-Karjalan lääni) 79 pro-
23060: ole suoritettu vuoden kuluessa siitä, kun pää- senttiin (Lapin lääni). Koko maassa perhesuh-
23061: tös annettiin, katsotaan nimenmuutoksen rauen- teisiin perustuvien sukunimenmuutoshakemus-
23062: neen. ten osuus oli noin 70 prosenttia; näistä tiedois-
23063: ta puuttuvat Kuopion ja Mikkelin läänit, joista
23064: 1.3. Lään.inh,allitusten käytäntö sukunimen- yksityiskohtaisia tietoja ei ole voitu saada.
23065: muutosasioissa Perhesuhteisiin perustuvien sukunimenmuu-
23066: toshakemusten jakautuminen eri läänien kes-
23067: Selvittääkseen nykyistä sukunimenmuutos- ken näyttää seuraavan melko tarkasti läänin
23068: käytäntöä oikeusministeriön lainsäädäntöosasto avioerojen suhteellista osuutta maan kaikista
23069: tutki kaikki lääninhallitusten vuonna 1976 rat- avioeroista.
23070: kaisemat sukunimenmuutosasiat. Ahvenanmaan Perhesuhteisiin perustuvissa sukunimenmuu-
23071: lääniin tutkimusta ei ulotettu. Tutkimuksessa toshakemuksissa voidaan todeta yleensä pyrit-
23072: selvitettiin sukunimenmuutoshakemusten luku- tävän siihen, että kaikilla samassa perheessä
23073: määrä, millä perusteella sukunimen muuttamis- asuvilla olisi sama sukunimi. Tällainen yhden-
23074: ta haetaan, kuinka suuressa osassa tapauksia mukaistaminen on kysymyksessä esimerkiksi ta-
23075: lääninhallitus suostuu nimenmuutokseen ja pauksissa, joissa aikaisemmasta avioliitosta ole-
23076: kuinka monessa tapauksessa hakemus hylätään. valle tai avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
23077: Vuonna 1976 oli lääninhallitusten ratkaista- selle haetaan äidin nykyisen aviomiehen suku-
23078: vana 1 280 hakemusta, jotka koskivat kaik- nimeä; tällaisia hakemuksia oli kaikkiaan 38
23079: kiaan 1 873 henkilön sukunimen muuttamista. prosenttia kaikista muutoshakemuksista. Yh-
23080: Samana vuonna ratkaistiin muutoksenhakuas- denmukaistaminen on kysymyksessä myös ta-
23081: teena toimivassa korkeimmassa hallinto-oikeu- pauksissa, joissa äiti, avioliiton tultua pure-
23082: dessa yhteensä yhdeksän sukunimenmuutos- tuksi on ottanut tyttönimensä käyttöön ilmoit-
23083: asiaa. Eri lääneissä oli hakemuksia seuraavasti tamalla siitä väestörekisterinpitäjälle, hakee
23084: (järjestys hakemusmäärän mukaan): huollossaan oleville lapsilleen samaa sukunimeä;
23085: tällaisia hakemuksia oli yli 12 prosenttia kai-
23086: Hakemuksia Hakijoita kista hakemuksista.
23087: Lääni lukumäärä % lukumäärä %
23088: Muissa kuin perhesuhteiden muutoksiin pe-
23089: Uudenmaan 461 36.0 630 33.6 rustuvissa sukunimenmuutoshakemuksissa oli
23090: Hämeen ...... . 183 14.3 269 14.4 perusteena useimmiten hakijan tai hänen sukun-
23091: Turun ja Porin .. 181 14.1 273 14.6 sa käytössä aikaisemmin olleen sukunimen
23092: Vaasan ....... . 85 6.6 135 7.2 uudelleen käyttöön ottaminen; tällaisia hake-
23093: Kymen ....... . 79 6.2 117 6.2 muksia oli 12.5 prosenttia kaikista hakemuk-
23094: Oulun ....... . 78 6.1 120 6.4 sista. Muita suurehkoja ryhmiä olivat sukuni-
23095: Keski-Suomen .. 56 4.4 104 5.6 men merkityksestä johtuva haitta ja sukunimen
23096: Lapin ........ . 52 4.1 70 3.7 erilaiset kirjoitustavat; tällaisia hakemuksia oli
23097: Kuopion ..... . 49 3.8 76 4.1 4.0 prosenttia kaikista hakemuksista, sekä ylei-
23098: Pohjois-Karjalan . 30 2.3 45 2.4 sen sukunimen muuttaminen harvinaisemmak-
23099: Mikkelin 26 2.0 34 1.8 si; tällaisia hakemuksia oli 2.3 prosenttia, ja
23100: Yhteensä 1280 100 1 873 100 kielenvastaisen nimen muuttaminen oikeakieli-
23101: seen muotoon; tällaisia hakemuksia oli tutki-
23102: musaineistossa kaikkiaan 2.2 prosenttia.
23103: Muutoshakemusten maara eri lääneissä on Eri lääninhallitusten käytäntö vaihtelee jon-
23104: suorassa suhteessa läänin asukaslukuun. Poik- kin verran siinä, millaisia asiantuntijalausunto-
23105: keuksena on kuitenkin Uudenmaan lääni, jossa ja sukunimen muuttamista koskevien asioiden
23106: sukunimenmuutoksia on suhteellisestikin sel- käsittelyssä hankitaan. Useimmissa lääninhalli-
23107: västi enemmän kuin muissa lääneissä. tuksissa lausunto on pyydetty kaikista hake-
23108: Tutkimuksessa havaittiin, että varsin suuri muksista yksityiseltä järjestöltä, joko Suomalai-
23109: osa lääninhallituksiin tehtävistä sukunimen- suuden Liitolta tai Svenska Litteratursällska-
23110: muutoshakemuksista perustuu hakijan perhe- pets Språikvetenskapliga Kommitte'lta. Uuden-
23111: N:o 198 7
23112:
23113: maan ja Kymen lääninhallituksissa natn on vaan ne on valmisteltu ja säädetty eri aikoina
23114: tehty useimmissa tapauksissa, mutta Keski-Suo- ja sijoitettu alunperin kolmeen perheoikeudelli-
23115: men lääninhallituksessa vain muutamissa. Eräis- seen lakiin: avioliittolakiin, avioliiton ulkopuo-
23116: sä lääninhallituksissa on asiaa käsiteltäessä li- lella syntyneistä lapsista annettuun lakiin sekä
23117: säksi hankittu joissakin tapauksissa muitakin ottolapsista annettuun lakiin. Lapsen asemaa kos-
23118: lausuntoja. kevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä
23119: Lääninhallitukseen vuonna 1976 tulleista kumottiin avioliiton ulkopuolella syntyneistä
23120: 1 280 sukunimenmuutoshakemuksista hylättiin lapsista annettu laki, jolloin avioliiton ulkopuo-
23121: 63 eli 4.9 prosenttia. Hylkäämisen syynä oli lella syntyneen lapsen sukunimeä koskeva sään-
23122: osassa tapauksia se, että hakijalla oli oikeus nös otettiin isyyslain voimaanpanosta annettuun
23123: sukunimen muuttamiseen ilmoittamalla siitä lakiin. Vastaavasti on ottolapsen sukunimeä kos-
23124: suoraan väestörekisterinpitäjälle. Eräissä ta- kevat säännökset otettu uuteen lapseksiottami-
23125: pauksissa hylkäämisen syynä oli, että sukunimi, sesta annettuun lakiin. Nämä säännökset ovat
23126: joka haluttiin ottaa käyttöön, oli jo toisten käytännössä aiheuttaneet useita tulkintavaikeuk-
23127: henkilöiden käytössä eikä hakija ollut osoitta· sia väestörekisteriviranomaisille. Lisäksi sukuni-
23128: nut pätevää syytä nimenmuutokselle. Hyväk- men muuttamismahdollisuus perhesuhteissa ta-
23129: syminen ja hylkääminen noudatti pääsääntöi- pahtuneiden muutosten perusteella on ilmeisesti
23130: sesti asiantuntijalausunnossa omaksuttua kan- jäänyt liian ahtaaksi, mistä on aiheutunut, että
23131: taa. sukunimen muuttamista perhesuhteiden johdosta
23132: joudutaan varsin usein hakemaan lääninhalli-
23133: tukselta sukunimilain säätämässä järjestyksessä.
23134: 1.4. Nykyisen lainsäädärmön puutteet ja uudis- Toisaalta sukunimilain säännökset eivät tunne
23135: tustarve hakijan perhesuhteita tai perhesuhteissa tapah-
23136: tuneita muutoksia sellaisina lain nimenomaises-
23137: Sukunimeä koskevassa lainsäädännössä on ti mainitsemina perusteina, joihin hakemusta
23138: useita puutteita. Käytännössä sukunimilain ratkaistaessa olisi kiinnitettävä huomiota.
23139: säännöksistä joudutaankin soveltamaan lähinnä Avioliittolain 32 §:n 1 momentissa on ase-
23140: vain sukunimen muuttamista koskevia oikeus- tettu pääsääntö, jonka mukaan nainen saa
23141: ohjeita. Muiden pohjoismaiden nimilainsäädän- avioliittoa solmittaessa miehensä sukunimen.
23142: töön verrattuna sukunimilain säännökset eivät Tämä sääntö, joka tosin oikeudellisesti velvoit-
23143: anna viranomaisille riittävän täsmällisiä ohjeita tavana järjestelynä meillä saatettiin voimaan
23144: sukunimen muuttamista koskevia asioita rat- vasta vuoden 1930 alusta lukien, on peräisin
23145: kaistaessa. Niinpä sukunimilaissa ei ole lain- sellaisista yhteisöistä, joissa nainen sekä oikeu-
23146: kaan säännelty sukunimen muuttamisen yleisiä dellisesti että yhteiskunnallisesti oli epäitsenäi-
23147: edellytyksiä. Tästä osaltaan on saattanut aiheu- sessä asemassa. Miehen nimen siirtymisessä nai-
23148: tua, että nimenmuutoskäytäntö on muodostu- sen sukunimeksi avioliittoa solmittaessa kuvas-
23149: nut epäyhtenäiseksi ja että sukunimen muutta- tui periaate, jonka mukaan nainen avioliiton
23150: minen on voitu hyväksyä myös silloin, kun solmimisen kautta siirtyy oman sukunsa mää-
23151: nimen muuttamiseen ei ole ollut perusteltua räysvallasta miehen määräysvallan alaiseksi.
23152: aihetta. Myöskään naimisissa olevan naisen sekä Naisen sukunimeä koskevaa avioliittolain
23153: alaikäisten lasten epäitsenäinen asema sukuni- säännöstä voidaan siten pitää vanhentuneena
23154: men muuttamisen yhteydessä ei vastaa nykyi- ja se on myös ristiriidassa avioliittolaissa il-
23155: siä oikeuspoliittisia tavoitteita. Sukunimeä kos- maistun puolisoiden periaatteellisen yhdenver-
23156: kevassa lainsäädärmössä ei myöskään ole otettu taisuuden kanssa. Sukunimen muuttuminen
23157: huomioon toiminimen, tavaramerkin sekä muun avioliittoa solmittaessa aiheuttaa usein myös
23158: elinkeinotoiminnassa käytetyn suojatun tunnus- käytännöllisiä vaikeuksia avioliiton solmineelle
23159: merkin nauttiman suojan takaamista sukunimen naiselle, erityisesti silloin, kun hän ennen avio-
23160: muuttamisen yhteydessä. liiton solmimista on toiminut itsenäisenä am-
23161: Lainsäädännön puutteellisuudet ilmenevät matinharjoittajana, osallistunut yhteiskunnalli-
23162: kuitenkin selvimmin niissä säännöksissä, jotka seen toimintaan, ansiotyöhön tai muulla ta·
23163: koskevat sukunimen määräytymistä perhesuh- voin tullut tunnetuksi omalla sukunimellään.
23164: teiden perusteella. Nämä säännökset eivät ole Sukunimen muuttumisesta aiheutuvia haittoja
23165: syntyneet yhtenäisen suunnittelun pohjalta, voidaan tosin osittain vähentää siten, että nai-
23166: 8 N:o 198
23167:
23168: nen ottaa käyttöönsä sen sukunimen, joka hä- tunnusta ei ollut otettu käyttöön. Automaatti-
23169: nellä oli naimattomana ollessaan, yhdistettynä sen tietojenkäsittelyn ja henkilötunnusten käyt-
23170: miehen sukunimeen. Aina ei tämäkään ole mah- töönotto erilaisten henkilörekistereiden pitämi-
23171: dollista. Aikaisemmin avioliitossa ollut nainen sessä, mikä meilläkin on toteutunut laajassa mi-
23172: ei voi yhdistettynä sukunimenä säilyttää aikai- tassa, on osaltaan vähentänyt niitä vaatimuksia,
23173: semman avioliittonsa perusteella saamaansa su- joita yleisen edun kannalta voidaan sukunimen
23174: kunimeä, vaikka hän olisi tullut tunnetuksi jäl- pysyvyydelle asettaa. Automaattisen tietojenkä-
23175: kimmäisellä sukunimellä ja sukunimen säilyt· sittelyn tarjoama mahdollisuus rekisteröidä ta·
23176: täminen sen vuoksi olisi hänelle tarpeellista. pahtuneet muutokset nopeasti ja pitää henkilö-
23177: Yhdistetyt sukunimet saattavat myös muodos- rekisteri aikaisempaa paremmin ajan tasalla,
23178: tua niin monimutkaisiksi, ettei niiden käyttö vähentää myös niitä haittoja, joita sukunimen
23179: käytännöllisistä syistä ole ajateltavissa. Näin muuttumiseen aikaisemmin on liittynyt.
23180: on laita esimerkiksi silloin, kun molemmilla Sukunimen pysyvyyden edistäminen on py-
23181: avioliittoon aikavilla on kaksiosainen sukunimi. ritty ottamaan huomioon sekä lakiehdotuksen
23182: Yleisen edun kannalta on pidettävä edelleen- perhesuhteisiin liittyvissä säännöksissä että
23183: kin suotavana, että sukunimellä on tietyn as- myös sukunimen muuttamista koskevissa ylei-
23184: teinen pysyvyys. Avioliiton solmimiseen kyt- sissä säännöksissä. Sukunimen muuttumatto-
23185: keytyvä sukunimen pakollinen muuttuminen on muutta on omiaan edistämään ehdotukseen si-
23186: ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Useisssa sältyvä periaate, jonka mukaan kumpainenkin
23187: tapauksissa nainen saattaa myös kokea pakolli- puoliso säilyttäisi sukunimensä avioliittoon
23188: sen nimenmuutoksen hänen itsenäisyyttään ja mennessään, jos he eivät käyttäisi hyväkseen
23189: puolisoiden periaatteellista yhdenvertaisuutta laissa säädettyä oikeuttaan ottaa yhteinen suku-
23190: loukkaavana järjestelynä. nimi. Tämän ohessa puolisoiden sukunimeä kos-
23191: Avioliittolain 32 §:n 2 momentissa sekä kevat säännökset toteuttavat myös naisen ja
23192: isyyslain voimaanpanosta annetun lain 3 § :n miehen periaatteellista yhdenvertaisuutta.
23193: 2 momentin mukaan määräytyy lapsen suku- Lasten tasa-arvoisuuden periaatteen on esi-
23194: nimi syntyperän perusteella. Avioliitossa synty- tystä valmisteltaessa katsottu vaativan, että lap-
23195: neet lapset saavat isänsä sukunimen, kun taas sia ei sulkunimeä koskevissa säännöksissä tule
23196: avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset saavat luokitella sen perusteella, onko lapsi syntynyt
23197: pääsääntöisesti äitinsä sukunimen. Nämä lap- avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella ja onko
23198: sen sukunimeä koskevat säännöt, jotka asetta- lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde
23199: vat lapset syntyperän perusteella sekä van- vahvistettu vai ei. Tämä tavoite toteutuu ehdo-
23200: hemmat sukupuolen perusteella eri asemaan, tuksen säännöksissä, jotJka koskevat Japsen su-
23201: ovat ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kunimen määräytymistä.
23202: kanssa. Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että su-
23203: kunimilainsäädäntö on myös nähtävä keinona,
23204: jonka avulla voidaan edistää ;a suo;ata kansal-
23205: 2. E s it y k sen ta voit teet lista nimistökulttuuriamme. Tämän vuoksi on
23206: lakiehdotuksessa esitetty perustettavaksi erityi-
23207: Sukunimi toimii yhdessä etunimen, syntymä- nen asiantuntijaviranomainen, nimilautakunta,
23208: ajan, ammatin, asuinpaikan sekä vastaavien hen- jonka tehtävänä on muun muassa antaa lausun-
23209: kilöön liittyvien tietojen kanssa tärkeänä yksi- toja sukunimen muuttamista koskevissa asioissa.
23210: lön tunnistamisen välineenä. Sukunimen käyt- Nimilautakunnan on ta11koitus toimia yhteis-
23211: tökelpoisuus yksilötunnuksena edellyttää suku- työssä Suomalaisuuden Liiton sekä Svenska Lit-
23212: nimeltä suhteellisen suurta pysyvyyttä. Suku- teratursällskapets Språkvetenskapliga Kommit-
23213: nimilainsäädännön eräänä tavoitteena onkin pi- ten kanssa. Nimilautakuntaa koskevat tarkem-
23214: dettävä sukunimen pysyvyyden ia sen muuttu- mat säännökset tullaan antamaan asetuksella,
23215: mattomuuden turvaamista. minkä lisäksi oik.eusmin1steriö tulee antamaan
23216: Sukunimen pysyvyyden merkitys on ollut lautakunnalle yksityiskohtaisemmat ohjeet.
23217: erittäin tärkeä varsinkin silloin, kun käytössä Lainsäädännön suunnitteluun liittyvänä eh-
23218: oli ainoastaan manuaalisesti hoidettuja henkilö- dotuksen tavoitteena on vihdoin mainittava
23219: rekistereitä ja jolloin yleistä, pysyvää henkilö- pyrkimys sukunimeä koskevien säännösten kes-
23220: N:o 198 9
23221:
23222: kittämiseen ja yksinkertaistamiseen. Nykyiset, ninhallitukselta, Keski-Suomen lääninhallituk-
23223: osaksi sukunimestä annettuun lakiin, osaksi selta, Oulun lääninhallitukselta, Lapin läänin-
23224: perheoikeudelliseen lainsäädäntöön sijoitetut hallitukselta, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnal-
23225: sukunimeä koskevat säännökset on ehdotukses- ta, Sosialidemokraattisten Naisten Keskusliitol-
23226: sa koottu yhteen lakiin, joka on rakenteeltaan ta, Suomen Naisten Demokraattinen Liitto
23227: pyritty tekemään mahdollisimman selväpiirtei- ry:ltä, Keskustapuolueen Naiset ry:ltä, Kokoo-
23228: seksi. muksen Naisten Liitto ry:ltä, Svenska Kvinno-
23229: förbundet'ilta, Liberaalisen Kansanpuolueen
23230: Naiset ry:ltä, Yksinhuoltajat ry:ltä, Suomalai-
23231: 3. E s i t y k s e n v a 1m i s te 1 u suuden Liitto ry:ltä, Suomen Sukututkimussen-
23232: raita ja Svenska Litteratursällskapet i Fin-
23233: 3.1. Valmisteluvaiheet land'ilta. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi on
23234: oikeusministeriölle lähetetty Suomen Nimiar-
23235: Sukunimeä koskevan lainsäädännön valmiste- kiston Säätiön lausunto.
23236: lu on tapahtunut oikeusministeriössä. Vuonna
23237: 1972 oikeusministeriö päätti antaa sukunimeä
23238: koskevien säännösten uudistamisen tehtävään 3.3. Esityksen suhde aikaisemman ehdotuksen
23239: määrätyn erityisen asiantuntijan tehtäväksi. pääiinjoihin
23240: Asiantuntijan tuli laatia ehdotus uudeksi su-
23241: kunimilaiksi toimeksiannossa esitettyjen näkö- Hallituksen esitys sukunimilaiksi eroaa vuon-
23242: kohtien pohjalta. na 197.3 laaditusta ehdotuksesta ( 6/1973) eri-
23243: Asiantuntijan ehdotuksen valmistuttua tyisesti niiden säännösten osalta, jotka koske-
23244: oikeusministeriö päätti 3 päivänä tammikuuta vat lapsen ja puolison sukunimen määräytymis-
23245: 1973 asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli tä.
23246: laatia ehdotus hallituksen esitykseksi sukuni- Työryhmän laatiman ehdotuksen mukaan lapsi
23247: meä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. olisi saanut syntyessään äitinsä sukunimen.
23248: Ehdotus oli laadittava aikaisemmin valmistu- Tämä pääsääntö olisi koskenut sekä avioliitossa
23249: neen erityisen asiantuntijan laatiman ehdotuk- että avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia.
23250: sen pohjalta. Työryhmä laati luonnoksen uudek- Lapsen syntyessään saama sukunimi olisi kui-
23251: si sukunimilaiksi, josta pyydettiin lausunnot tenkin voitu muuttaa myöhemmin isän sukuni-
23252: eräiltä viranomaisilta sekä järjestöiltä. Lausun- meksi tekemällä siitä ilmoitus väestörekisterin
23253: tojen hankkimisen jälkeen työryhmä laati eh- pitäjälle. Hallituksen esityksen mukaan tulisi lap-
23254: dotuksen hallituksen esitykseksi sukunimeä sen sukunimi sen sijaan määräytymään lapsen
23255: koskevan lainsäädännön uudistamisesta, joka vanhempien tekemän valinnan mukaisesti, jos
23256: valmistui 7 päivänä kesäkuuta 1973 (Oikeus- vanhemmilla ei olisi yhteistä sukunimeä. Tois-
23257: ministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu 6/ sijaisena sääntönä tulisi hallituksen esityksen
23258: 197.3). Esitysehdotusta laadittaessa otettiin mukaan olemaan se, että lapsi saisi äidin suku-
23259: huomioon ne kannanotot, joita viranomaiset nimen.
23260: sekä järjestöt olivat esittäneet ailcaisemmin val- Työryhmän laatiman ehdotuksen mukaan
23261: mistuneesta luonnoksesta. puolisot säilyttäisivät avioliiton solmimisen jäl-
23262: keen pääsääntöisesti aikaisemman sukunimensä.
23263: 3.2. Lausunnonantajat Hallituksen esitykseen ei ole sisällytetty vas-
23264: taavaa ensisijaista pääsääntöä, vaan tämän si-
23265: Oikeusministeriön asettaman työryhmän laa- jasta on lakiehdotuksessa ensisijaisena sääntö-
23266: timasta luonnoksesta uudeksi sukunimilaiksi nä periaate, jonka mukaan puolisoille annetaan
23267: pyydettiin lausunnot Sisäasiainministeriöltä, valta avioliittoa solmittaessa valita, haluavatko
23268: Väestörekisterikeskukselta, Kirkkohallitukselta, he ottaa yhteisen sukunimen vai säilyttää aikai-
23269: Patentti- ja rekisterihallitukselta, Sosiaalihalli- semmat nimensä. Työryhmän ehdotukseen si-
23270: tukselta, Uudenmaan lääninhallitukselta, Turun sältynyt pääsääntö, jonka mukaan puolisot säi-
23271: ja Porin lääninhallitukselta, Länsstyrelsen i lyttävät avioliittoon mennessään aikaisemman
23272: landskapet Åland'ilta, Hämeen lääninhallituk- sukunimensä, on otettu lakiehdotukseen valin-
23273: selta, Kymen lääninhallitukselta, Mikkelin lää- tavapauden periaatetta täydentäväksi oikeusoh-
23274: ninhallitukselta, Kuopion lääninhallitukselta, jeekisi, joka tulee sovellettavaksi toissijaisesti
23275: Pohjois-Karjalan lääninhallitukselta, Vaasan lää- silloin, kun puolisot eivät valitse yhteistä su-
23276: 2 167800215.5
23277: 10 N:o 198
23278:
23279: kunimeä. Nämä puolison sukunimeä koskevat Ruotsissa asetettiin vuonna 1972 komitea tar-
23280: oikeusohjeet vastaavat siten rakenteeltaan lap- kistamaan nimHainsäädäntöä. Komitean tuli
23281: sen sukunimeä koskevia säännöksiä, joissa van- toimeksiantoosa muikaan erityisesti selvittää ky-
23282: hempien oi:k:eus valita lapsen sukunimi on sa- symyksiä, jotka koskevat puolisoiden sukuni-
23283: moin ilmaistu ensisijaisena pääsääntönä silloin, men määräytymistä sekä lasten sukunimen mää-
23284: kun vanhemmilla ei lapsen syntyessä ole yh- räytymistä. Tämän ohessa komitean tehtäväksi
23285: teistä suikunimeä. annettiin selvittää nimilainsäädäntöön liittyviä
23286: kansainvälisyksityisoikeudellisia kysymyksiä.
23287: Komitean mietintö on annettu 27 päivänä huh-
23288: 4. M u i s s a p o h j o i s m a i s s a voi m a s- ti!lwuta 1979.
23289: sa oleva lainsäädäntö ja poh- Norjassa asetettiin vuonna 1974 työryhmä
23290: joismainen yhteistyö tarkistamaan nimilainsäädäntöä. Työryhmän eh-
23291: dotus valmistui vuonna 1976. Norjan suku-
23292: 4 .1. Lainsäädäntö nimeä koskevien säännösten muuttamista kos-
23293: keva ehdotus annettiin Suurkäräjien käsiteltä-
23294: Muissa pohjoismaissa nimilainsäädäntö on väksi 16 päivänä maaliskuuta 1979 ja laki-
23295: kokonaisuudessaan uudistettu 1960-luvulla. ehdotus hyväksyttiin pienehköin muutoksin
23296: Sekä sukunimeä että etunimeä koskevat lait 8 päivänä kesäkuuta 1979. Säännokset tulivat
23297: koonnettiin tuolloin eri pohjoismaissa yhtenäi- voimaan 1 päivänä helmikuuta 1980. Tans-
23298: siksi laeiksi, jotka pääperiaatteiltaan olivat tois- kassa nimilainsäädännön uudistaminen käynnis-
23299: tensa kanssa yhdenmukaiset. Tanskassa annet- tyi keväällä 1980 ja ehdotus uudeksi laiksi
23300: tiin 17 päivänä toukokuuta 1961 laki henkilö- henkilönimistä valmistui 18 päivänä syyskuuta
23301: nimistä, Ruotsissa annettiin 1 päivänä loka- 1980. Uusi laki on annettu 29 päivänä huhti-
23302: kuuta 1963 nimilaki sekä Norjassa 29 päivänä kuuta 1981 ja se tulee Tanskassa voimaan 1
23303: toukokuuta 1964 laki henkilönimistä. päivänä huhtikuuta 1982.
23304: Myös ne säännökset, jotka koskevat sukuni- Norjan ja Tanskan uudet lait sekä Ruotsin
23305: men määräytymistä perhesuhteiden perusteella ehdotus ovat puolisoiden ja lapsen suku-
23306: olivat tässä pohjoismaisessa nimilainsäädän- nimen määräytymistä koskevien saannös-
23307: nössä pääpiirteiltään yhdenmukaiset. Aviopuoli,. ten osalta yhdenmukaiset. Säännökset pel1Ustu-
23308: soiden sllllkunimi oli säännelty siten, että nai- vat ennen muuta miehen ja naisen yhdenver-
23309: nen pääsäännön mukaan sai avioliittoon men- taisuuden samoin kuin avioliitossa ja aviolii-
23310: nessään miehensä sukunimen. Tätä pääsääntöä ton ulkopuolella syntyneiden lasten yhdenver-
23311: ei kuitenkaan ollut säädetty yksinomaiseksi, taisuuden periaatteille. Puolisoilla on o~keus
23312: vaan naisella oli oikeus halutessaan säilyttää se halutessaan valita yhteinen sukunimi ja yhtei-
23313: sukunimi, joka hänellä oli naimattomana olles- seksi nimeksi voidaan valita se sukunimi, joka
23314: saan. Lisäksi nainen voi halutessaan ottaa käyt- jommallakummalla oli naimattomana ollessaan.
23315: töön myös sukunimen, jossa hänen aikaisempi Elleivät puolisot halua valita yhteistä sukuni-
23316: nimensä ja aviomiehen nimi esiintyvät yh~s: meä, he säilyttävät a~kaisemmat sukunimensä.
23317: tettyinä toistensa kanssa. Lapsen sukunum Norjan lain mukaan puolisoiden on aina ilmoi-
23318: määräytyi pohjoismaisen lainsäädännön mu- tettava nimestään vihkijälle, sekä silloin, kun
23319: kaan lapsen syntyperän mukaisesti sit.en, et!ä he valitsevat yhteisen sukunimen että myös
23320: aviolapsi sai syntyessään .isän sukummen Ja silloin, kun he päättävät säilyttää aikaisemmat
23321: avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi sen su- sukunimensä. Sen sijaan Ruotsin ehdotuksen
23322: kunimen, joka äidillä oli lapsen syntyessä. ~ekä ja Tanskan lain mukaan puolisot ilmoittavat
23323: Ruotsin että Tanskan nimilait sallivat kutten- vihkijälle ainoastaan siitä, että he ottavat yh-
23324: kin tämän lisäksi sen, että lapsen sukunimi teisen sukunimen.
23325: tietyin edellytyksin voitiin myöhemmin muut-
23326: taa toisen vanhemman sukunimeksi. Lapsen sukunimi on Norjassa ja Tanskassa
23327: säännelty ja ehdotetaan Ruotsissa säänneltä-
23328: väksi siten, että jos vanhemmilla on yhteinen
23329: 4.2. Sukunimilainsäädännön uudistustyö muis- sukunimi, lapsi saa vanhempien yhteisen su~u
23330: sa pohjoismaissa nimen. Siinä tapauksessa, että va!lhemmilla
23331: ei ole yhteistä sukunimeä, vanhemmat voivat
23332: Nimilainsäädännön uudistustyö on ollut valita lapselle jommall!kumman sukunimen. Va-
23333: käynnissä Ruotsissa ja Norjassa sekä Tanskassa. linnasta on ilmoitettava rekisterinpitäjälle mää-
23334: N:o 198 11
23335:
23336: räajan kuluessa lapsen syntymästä. Jos lapselle halutessaan voi säilyttää avioliittoon mennes-
23337: valitusta sukunimestä ei ole tässä määräajassa saan oman sukunimensä Alankomaissa, Alba-
23338: ilmoitettu rekisterinpitäjälle, lapsi saa äidin niassa, Belgiassa, Bulgariass,a, Jugoslaviassa,
23339: sllikunimen. Luxemburgissa, Neuvostoliitossa, Puolassa,
23340: Ranskassa, Romaniassa, Tsekkoslovakiassa ja
23341: Unkarissa.
23342: 4.3. Pohjoismaiset neuvottelut Itävallassa, Saksan demokraattisessa tasaval-
23343: lassa sekä Saksan Iiittotasavallassa voimassa ole-
23344: Sukunimilainsäädännön uudistamiseen liitty- van lainsäädännön mukaan puolisoilla tulee
23345: viä kysymyksiä on käsitelty yhteispohjoismaisis- olla yhteinen sukunimi, mutta he voivat valita
23346: sa neuvotteluissa, joihin ovat osallistuneet Suo- yhteiseksi nimeksi naisen tai miehen suku-
23347: men, Norjan, Ruotsin ja Tanskan edustajat. nimen. Englannissa vuorostaan ei ole sukuni-
23348: Neuvotteluja on pidetty Tukholmassa 7 päivä- meä koskevaa lainsäädäntöä lainkaan.
23349: nä kesäkuuta 1974, 2 päivänä huhtikuuta 1976
23350: sekä 9 päivänä kesäkuuta 1977 ja 23 päivänä
23351: lokakuuta 1979 sekä viimeksi Kööpenhami~ 5.2. Kansainväliset sopimukset
23352: nassa 10 päivänä marraskuuta 1980.
23353: Esillä oleva hallituksen esitys perustuukin nii- Yhdistyneiden Kansakuntien 34. yleisko-
23354: hin pääperiaatteisiin, joiden pohjalta edellä sa- kouksen 18 päivänä joulukuuta 1979 hyväk-
23355: notuissa neuvotteluissa katsottiin mahdollisek- symän kaikkinaisen naisten syrjinnän poista-
23356: si päästä yhdenmukaiseen lainsäädäntöön eri mista koskevan yleissopimuksen mukaan sopi-
23357: pohjoismaissa. musvaltioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvitta-
23358: Sukunimeä koskevan aineellisen lainsäädän- viin toimenpiteisiin poistaakseen naisten syr-
23359: nön ohella on yhteispohjoismaisissa neuvott~ jinnän kaikissa avioliittoon ja perhesuhteisiin
23360: luissa käsitelty myös sukunimeen liittyviä kan- liittyvissä asioissa ja erityisesti turvata miesten
23361: sainvälis-yksityisoikeudellisia kysymyksiä. Esillä ja naisten tasa-arvon pohjalta samat henkilökoh-
23362: ovat olleet muun muassa kysymykset, jotka taiset oikeudet ,aviopuolisoina. Näihin oikeuk-
23363: koskevat sukunimiasioita käsittelevien viran- siin luetaan mukaan nimenomaisesti mainiten
23364: omaisten kansainvälistä toimivaltaa, sukuni- muun muassa oikeus valita sukunimi, ammatti
23365: meen sovellettavaa lakia sekä kysymyksiä ulko- ja työpaikka ( 16 artiklan 1 kappaleen g kohta).
23366: maisen viranomaisen sukunimestä antaman pää- Suomen puolesta yleissopimus on allekirjoi-
23367: töksen tunnustamisesta. Tältä osin neuvotteluis- tettu Kööpenhaminassa 17 päivänä heinäkuuta
23368: sa on erityisesti pidetty tavoitteena sitä, että 1980.
23369: pohjoismaisen nimiviranomaisen antamaa pää-
23370: töstä tulisi pitää pätevänä jokaisessa muussa
23371: pohjoismaassa. Näiden kansainvälis-yksityis- 6. E s i t y k s e n o r g a n i s a t o ri s e t ja
23372: oikeudellisten kysymysten osalta on pohjoismai- taloudelliset vaikutukset
23373: nen yhteistyö edelleen käynnissä, minkä vuoksi
23374: tähän esitykseen ei ole otettu säännösehdotuk- 6.1. Organisatoriset vaikutukset
23375: sia edellä mainituista kansainvälis-yksityisoikeu-
23376: dellisista ongelmista. Esityksen mukaan sukunimeä koskevia sään-
23377: nöksiä tulisivat myös vastaisuudessa sovelta-
23378: maan samat viranomaiset, joiden tehtäviin su-
23379: 5. P u o 1 ison sukunimen määrä y- kunimilainsäädännön soveltaminen kuuluu myös
23380: tyminen eratssä muissa mais- voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Tällai-
23381: s a s e k ä k a n s a i n v ä Ii s e t s o p i- sina viranomaisina tulisivat kysymykseen lää-
23382: mukset ninhallitukset ja paikalliset väestökirjanpitäjät
23383: sekä eräissä tapauksissa yleiset tuomioistuimet.
23384: 5 .1. Puolison sukunimi Tämän ohella esityksen mukaan olisi kuiten-
23385: kin perustettava uusi viranomainen, nimilauta-
23386: Suomen lisäksi on myös Sveitsin voimassa kunta. Lautakunnan tehtävänä olisi antaa lau-
23387: olevassa lainsäädännössä asetettu naiselle vel- suntoja korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä
23388: voite avioliittoon mentyään käyttää miehensä lääninhallituksille suku- ja etunimeä koskevissa
23389: sukunimeä. Sen sijaan nainen säilyttää tai asioissa, seurata nimiasioissa noudatettua käy-
23390: 12 N:o 198
23391:
23392: täntöä ja antaa tietoja viranomaisille sekä tusta, koska nykyisinkään eivät käsiteltävänä
23393: tehdä oikeusministeriölle aloitteita ja esityksiä olevat sukunimenmuutosasiat vaadi missään lää-
23394: suku- ja etunimeä koskevan lainsäädännön kehit- ninhallituksessa näitä asioita käsittelevien virka-
23395: tämiseksi. Nimilautakunnassa olisi puheenjohta- miesten koko työpanosta.
23396: ja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä Oikeusministeriössä suoritetun tutkimuksen
23397: viimeksi mainittujen henkilökohtaiset varamie- mukaan lääninhallituksissa oli vuonna 1976 yh-
23398: het. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapu- teensä 1 280 sukunimenmuutosasiaa, jotka kos-
23399: heenjohtajan tulisi olla oikeustieteen kandidaa- kivat 1 873 henkilön sukunimen muuttamista.
23400: tin tutkinnon suorittanut. Muista jäsenistä yh- Näistä 836 tapauksessa eli noin 65 % :ssa su-
23401: den tuHsi olla perehtynyt väestökirjanpitoon, kunimenmuutoshakemuksen perusteena olivat
23402: yhden sukututkimukseen, yhden suomen kie- perhesuhteisiin liittyvät seikat ja 360 tapauk-
23403: leen ja nimistön tutkimukseen sekä yhden sessa eli 28 % :ssa muut syyt - tieto puuttuu
23404: ruotsin kieleen ja nimistön tutkimukseen. Pu- 84 tapauksen eli vajaan 7 % :n osalta. Näi-
23405: heenjohtajat sekä jäsenet ja näiden varamiehet den tutkimustulosten perusteella voidaan ar-
23406: määräisi valtioneuvosto enintään kolmeksi vuo- vioida, että lääninhallitusten käsiteltäväksi tuli-
23407: deksi kerrallaan. si vastaisuudessa runsaat 400 sukunimen·
23408: Ehdotetun sukunimilain mukaan olisi lää- muutosasiaa vuosittain.
23409: ninhallitus aina velvollinen pyytämään nimi- Kuten edellä jo on selostettu, perustettavaksi
23410: lautakunnan lausunnon sukunimen muutta- ehdotettavan nimilautakunnan tulisi muun
23411: misesta ja hakijan esittämästä uudesta suku- muassa antaa lausuntoja koJ.'keimmalle hallinto-
23412: nimestä, jollei hakemusta olisi siirrettävä toi- oikeudelle ja lääninhallituksille suku- ja etunimeä
23413: selle viranomaiselle, jätettävä tutkittavaksi ot- koskevissa asioissa. Kun otetaan huomioon se,
23414: tamatta tai heti hylättävä. Tämän järjestelyn että korkeimmassa hallinto-oi.Jkeudessa vuo-
23415: erityisenä tarkoituksena on turvata käytännön sittain käsitellään vain muutama nimenmuu-
23416: yhdenmukaisuus sukunimen muuttamista koske- tosasia sekä edellä mainittu arvio lääninhalli-
23417: vissa asioissa sekä antaa lääninhallituksen käy- tuksissa vuosittain käsiteltäväksi tulevista
23418: tettäväksi riittävästi kielitieteellistä ja nimistön- sukunimenmuutosasioista ja muut nimilauta-
23419: tutkimuksen sekä väestökirjanpidon asiantun- kunnalle kuuluvaksi esitetyt tehtävät, voi-
23420: temusta. daan otaksua, että lautakunta tulisi pitämään
23421: vuodessa noin 30 kokousta. Jos lautakunta
23422: 6.2. Taloudelliset vaikutukset oikeutetaan ottamaan yksi sivutoiminen sihtee-
23423: ri, muodostuisivat lautakunnan puheenjohta-
23424: Uudistusehdotuksen toteuttaminen merkitsisi jan, jäsenten ja sihteerin kokouspalkkiot vuo-
23425: lääninhallitusten käsiteltävänä olevien sukuni- dessa noin 7 000-8 000 markaksi. Sihteerin
23426: menmuutosasioiden lukumäärän tuntuvaa vähe- palkkioksi voidaan arvioida noin 5 000 mark-
23427: nemistä ja siten näiden asioiden lääninhallituk- kaa vuodessa, joten nimilautakunnan aiheut-
23428: sille aiheuttaman työmäärän kevenemistä. Lää- tamat kustannukset valtiolle muodostuisivat
23429: ninhallitusten henkilökunnan määrään tällä sosiaaliturvamaksuineen noin 14 200 markaksi
23430: uudistuksella ei sinänsä kuitenkaan liene vaiku- vuodessa.
23431:
23432:
23433:
23434:
23435: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
23436:
23437: 1. Lakiehdotusten perustelut saalta sukunimeä sekä yleensäkin henkilönimiä
23438: koskevan lainsäädännön päätehtävänä on nähty
23439: 1.1. Sukunimilaki tiettyjen julkisten etujen toteuttaminen. Tämän
23440: mukaan nimilainsäädännön on järjestettävä hen-
23441: 1 luku. Yleiset säännökset kilönimien käyttö sillä tavoin, että jokaisella
23442: kansalaisella on riittävässä määrin erotteluky-
23443: 1 §. Sukunimivelvoite. Sukunimilainsäädän- kyinen nimi sekä että nimen muuttumattomuus
23444: nön tavoitteita on perinteisesti kuvattu kahden on lainsäädännöllä turvattu. Ne oikeussäännök-
23445: toisistaan poikkeavan käsitystavan avulla. Toi- set, jotka järjestävät henkilönimien käytön, lue-
23446: N:o 198 13
23447:
23448: taan kuuluviksi julkiseen oikeuteen, siihen ol1 tietty virallinen sukunimi. Sen sijaan tämä
23449: oikeusalueeseen, joka järjestää julkisen vallan säännös ei aseta velvoitetta esiintyä omalla
23450: ja hallintoalamaisen väliset oikeussuhteet. Nimi- sukunimellään. Sukunimen käyttämisen sään-
23451: lainsäädännön julkisoikeudellista puolta painot- telyn on edellytetty jäävän sukunimilain ulko-
23452: tavan ajatustavan mukaisesti on hallintoala- puolisen lainsäädännön tehtäväksi, kuten myös
23453: maiselle asetettu velvoite omata sukunimi sekä tähän asti on ollut laita. Suomessa vallitsevan
23454: esiintyä omalla sukunimellään nähty sukunimi- ns. kansalaisuusperiaatteen mukaisesti sukuni-
23455: lainsäädännön perussäännöstönä. Sen sijaan kan- milakia sovelletaan ainoastaan Suomen kansalai-
23456: salaise.lil.e ei katsota kuuluvan sillä tavoin suo- siin nähden. Tämän vuoksi myös laissa säädetty
23457: jattua oikeusasemaa sukunimeen nähden, että sukunimivelvoite koskee sellaisenaan vain Suo-
23458: olisi perusteltua puhua kansalaiselle turvatusta men kansalaisia.
23459: oikeudesta sukunimeen. Sukunimivelvoitteen käytännöllinen merkitys
23460: Edellä selostetusta julkisoikeudellisen teorian on nykyisin varsin vähäinen. Käytännössä suku-
23461: nimellä tunnetusta käsitystavasta poiketen on nimivelvoite toteutuu samalla kun lapsi synty-
23462: nimilainsäädännön päätehtävänä toisinaan pi- mänsä jälkeen merkitään väestörekisteriin. Tä-
23463: detty niiden etujen suojaamista ja toteuttamista, män vuoksi sukunimivelvoitetta koskeva sään-
23464: joita yksityisellä kansalaisella tai yksittäise11ä nös nykyisin osoittaa ennen muuta sen, että
23465: suvulla on nimensä osalta valvottavana. Tämän yleinen etu vaatii virallisen sukunimen olemas-
23466: mukaan katsotaan sukunimeä koskevan lain- saoloa. Koska sukunimivelvoitteen toteuttami-
23467: säädännön takaavan yksityiselle kansalaiselle sella nykyisin on erittäin vähäinen merkitys,
23468: suojatun oikeuden sukunimeen. Varhaisimpien on lakiehdotuksessa katsottu myös mahdollisek-
23469: käsitysten mukaan on oikeus nimeen ymmär- si olennaisesti yksinkertaistaa voimassa olevia
23470: retty eräänlaisena omistusoikeutta muistutta- säännöksiä sukunimen ottamisesta. Lakiehdo-
23471: vana suojattuna oikeutena, jonka kohteena nimi tuksen 1 §:n 2 momenttiin on tämän vuoksi
23472: on. Myöhemmin syntyneiden käsitystapojen sisällytetty ainoastaan määräys, jonka mukaan
23473: mukaan ei kansalaisen oikeutta nimeensä sen sukunimeä vailla olevan henkilön osalta suku-
23474: sijaan enää yleisesti pyritä rinnastamaan varal- nimen ottaminen tapahtuu noudattamalla sovel-
23475: lisuusoikeudellisiin tai niin sanottuihin aineet- tuvin osin sukunimen muuttamisessa voimassa
23476: torniin oikeuksiin. Tämän sijasta nimilainsää- olevia yleisiä säännöksiä.
23477: däntö luetaan osaksi sitä lainsäädännön aluetta,
23478: jonka tehtävänä on yksilön persoonallisuuden 2 §. Lapsen sukunimi. Säännösehdotuksen
23479: loukkaamattomuuden turvaaminen. Kansalaisen mukaisesti lapsen sukunimi määräytyisi kolmen
23480: oikeus sukunimeensä on siten haluttu rinnastaa säännön pohjalta. Jos vanhemmilla lapsen syn-
23481: sellaisiin kansalaisen persoonallisuuden turvaa- tyessä olisi yhteinen sukunimi, lapsi saisi tämän
23482: miseksi säädettylliin oikeuksiin kuten henkilö- vanhempiensa sukunimen (1 mom.) . Ellei van-
23483: kohtaisen vapauden ja koskemattomuuden sekä hemmilla olisi yhteistä sukunimeä, olisi van-
23484: kunnian turvaan tai kansalaisen yksityiselämälle hemmilla oikeus sopia siitä, kumman vanhem-
23485: taattuun suojaan. man nimen lapsi saa (2 mom.). Mikäli tällaista
23486: Kuten yleisperusteluissa kuvatut ehdotuksen valintaa ei tehtäisi, lapsi saisi äitinsä suku·
23487: tavoitteet osoittavat, ei lakiehdotusta laadit- nimen (3 mom.).
23488: taessa ole haluttu seurata sellaisenaan kumpais- Ehdotetun järjestelmän päätavoitteena on
23489: takaan edellä kuvatuista käsitys tavoista. Vaikka säännellä lapsen sukunimen määräytyminen si-
23490: lakiehdotuksen 1 § asettaakio jokaiseen kansa- ten, että lapsen sukunimi ei määräytyisi lapsen
23491: laiseen ulottuvan sukunimivelvoitteen, ei tämän syntyperän perusteella. Tämän vuoksi ei laki-
23492: säännöksen avulla ole myöskään tarkoitettu ehdotuksessa ole katsottu mahdolliseksi säi-
23493: osoittaa, että lakiehdotus tähtäisi yksinomaan lyttää nykyisin voimassa olevaa järjestelmää,
23494: julkisten etujen toteuttamiseen ja suojaami- jonka mukaan avioliitossa syntyneen lapsen
23495: seen. sukunimi määräytyy eri perustein kuin avio-
23496: Sukunimivelvoitteen sisältönä on lakiehdo- liiton ulkopuolella syntyneen lapsen sukunimi.
23497: tuksen 1 §:n 1 momentin mukaan se, että Tämän ohella on pidetty tärkeänä, että ne
23498: jokaisella tulee olla sukunimi. Tämä säännös säännökset, jotka koskevat lapsen sukunimen
23499: vastaa asiallisesti sukunimestä vuonna 1920 an- määräytymistä lapsen syntymän hetkellä, mah-
23500: netun lain 1 §:n säännöstä. Se asettaa jokai- dollisimman hyvin vastaavat vanhempien ole-
23501: selle velvoitteen huolehtia siitä, että hänellä tettua tahtoa ja toivomuksia.
23502: 14 N:o 198
23503:
23504: Säännösehdotuksen 1 momenttiin on otettu Säännöstä laadittaessa on edellytetty,
23505: pääsääntö, jonka mukaan lapsi saa vanhempien- että tavallisesti lapsen huolto kuuluu lap-
23506: sa sukunimen, jos vanhetnmi:lla lapsen syn- sen syntymästä alkaen molemmille van-
23507: tyessä on yhteinen sukunimi. Tämä sääntö hemmille yhteisesti. Tä:llaisissa ·tapauksissa
23508: tulee lähinnä sovellettavaksi silloin, kun lapsi myös päätösvalta lapsen sukunimen osalta on
23509: syntyy avioliiton ollessa voimassa ja vanhem- molemmilla vanhemmilla yhdessä. Lapsen suku-
23510: mat ovat avioliittoa solmittaessa ottaneet 4 §:n nimeä koskeva vanhempien päätös edellyttää
23511: mukaan yhteisen sukunimen. Lapsi saa kuiten- siten vanhempien keskinäistä yksimielisyyttä.
23512: kin vanhempiensa yhteisen sukunimen myös Mikäli lapsen huolto on kuitenkin yksin toi-
23513: silloin, kun lapsi on syntynyt vasta sen jälkeen sella vanhemmalla tai joku muu henkilö on
23514: kun avioliitto on purkautunut miehen kuole- määrätty lapsen holhoojaksi ja huoltajaksi, on
23515: man johdosta, mutta lasta on isyyslain 2 § :n tällä yksin oikeus päättää lapsen sukunimestä
23516: (351/80) nojalla pidettävä äitinsä kuolleen (4 mom.).
23517: aviomiehen lapsena. Säännösehdotuksen 4 momentin mukaan on
23518: Sanamuotonsa mukaisesti 1 momentin sään- 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus lapsen suku-
23519: nös koskee varsinaisesti vain tilannetta, jossa nimestä tehtävä samalla kun lapsi ilmoitetaan
23520: vanhemmilla on yhteinen sukunimi. Ehdotetun väestörekisteriin otettavaksi, minkä on synty-
23521: lain mukaan vanhemmilla saattaa olla varsinai- män ja kuoleman rekisteröinnistä annetun ase-
23522: sessa mielessä yhteinen sukunimi vain silloin tuksen (824/70) 5 §:n mukaan tapahdut-
23523: kun vanhemmat ovat tai ovat olleet keskenään tava kahden kuukauden kuluessa lapsen synty-
23524: avioliitossa ja he ovat avioliittoa solmittaessa mästä lukien. Väestörekisteriin ilmoittamisen
23525: ottaneet 4 §:n nojalla yhteisen sukunimen. On hetki on lapsen sukunimestä päättämisen osalta
23526: kuitenkin mahdollista että lapsen vanhemmilla ratkaiseva kolmessa suhteessa. Ensiksikin kysy-
23527: saattaa olla sama sukunimi joko sen johdosta, mys siitä, mikä sukunimi lapselle voidaan valita
23528: että vanhemmilla on alunperin ollut sama määräytyy tämän ajankohdan mukaisesti. Sään-
23529: sukunimi tai että vanhemmat ovat ennen lap- nöksessä tarkoitettu oikeus valita lapsen suku-
23530: sensa syntymää saaneet saman sukunimen esi- nimi koskee niitä sukunimiä, jotka jommalla-
23531: merkiksi sen johdosta, että toisen vanhemman kummalla vanhemmalla on sillä hetkellä, kun
23532: sukunimi on muuttunut lakiehdotuksen 2 tai lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin otettavaksi.
23533: 3 luvun säännösten mukaisesti. Vaikka ehdo- Mikäli vanhemmilla lapsen syntyessä oli eri
23534: tetun säännöksen sanonta ei nimenomaisesti sukunimi ja jommankumman vanhemman suku-
23535: koskekaan tällaisia poikkeustapauksia, ei suku- nimi on tämän jälkeen, mutta ennen edellä
23536: nimen määräytyminen näissä tapauksissa voine tarkoitettua ajanköhtaa muuttunut, ei lapselle
23537: aiheuttaa tulkintaongelmia. Myös näissä tapauk- voida 2 momentin nojalla antaa kyseisen van-
23538: sissa lapsi saa luonnollisesti sen sukunimen, hemman aikaisempaa nimeä vaan ainoastaan
23539: joka hänen molemmilla vanhemmillaan on syn- hänen nykyinen sukunimensä. Tätä periaatetta
23540: tymän hetkellä. on sovellettava vastaavasti myös silloin, kun
23541: Säännösehdotuksen 2 momentti tulee sovel- lapsen vanhemmat, joilla lapsen syntyessä oli
23542: lettavaksi kaikissa niissä tapauksissa, jolloin eri sukunimi ovat saaneet yhteisen sukunimen
23543: vanhemmilla ei ole ollut yhteistä tai poikkeuk- ennen kuin lapsi otetaan väestörekisteriin. Täl-
23544: sellisesti samaa sukunimeä sillä hetkellä, kun laisessa tapauksessa voidaan siis 2 momentin
23545: lapsi on syntynyt. Ehdotetun 2 momentin mu- nojalla lapsen sukunimeksi valita vain se van-
23546: kaan on vanhemmilla tällöin oikeus valita, hempien yhteinen sukunimi, joka heillä on
23547: kumman vanhemman nimen lapsen on katsot- ilmoitettaessa lapsi väestörekisteriin. Esimerk-
23548: tava syntyessään .saaneen. Sisarusten samanimi- kinä voidaan mainita tapaus, jolloin lapsen
23549: syyttä on kuitenkinJ pidet·ty niin .tärkeänä, että vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa
23550: sen .saavuttam1seksi on rajoitettu vanhempien lapsen syntymän hetkellä, mutta solmivat avio-
23551: valintaoi!keutta. Jos vanhempien avioliitossa liiton ennen kuin lapsi ilmoitetaan väestöre-
23552: syntyv·än lapsen syntymän hetkellä vanhempien kisteriin ja avioliittoa solmittaessa ottavat it-
23553: yhteisessä huollossa on jo aikaisemmin synty- selleen 4 §:n nojalla yhteisen sukunimen.
23554: nyt yhteinen alaikäinen lapsi, saa viimeksi syn- Toiseksi myös lapsen sukunimeä koskevan
23555: tynyt suoraan 2 momenttiin otetun säännök- päätösvallan käyttäminen määräytyy sen hetken
23556: sen nojalla saman sukunimen kuin hänen sisa- mukaisesti, jolloin lapsi ilmoitetaan väestörekis-
23557: ruksellaan on lapsen syntymän hetkellä. teriin otettavaksi (4 mom.). Kysymys siitä,
23558: N:o 198 15
23559:
23560: onko päätäntävalta vanhemmilla yhdessä vai mukaan ottolapsi saa ottovanhempansa suku-
23561: onko se yksin toisella vanhemmista tai muulla nimen. Tätä säännöstä voidaan kuitenkin sovel-
23562: lapsen holhoojalla, ratkaistaan sen perusteella, taa vain silloin, kun lapseksiotettava henkilö
23563: miten lapsen huolto ja holhous on järjestetty on alaikäinen. Silloin kun täysi-ikäinen henkilö
23564: silloin, kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin otetaan ottolapseksi, tulee hän lapseksiottami-
23565: otettavaksi. sesta huolimatta säilyttämään aikaisemman su-
23566: Kolmanneksi lapsen sukunimen valinta- kunimensä. Ottolapseksi otetun täysi-ikäisen
23567: oikeutta koskevan 2 momentin säännöksen henkilön sukunimi voitaisiin kuitenkin tarvit-
23568: sovellettavuus ratkaistaan samoin sen hetken taessa muuttaa ottovanhempien sukunimeksi
23569: mukaisesti, jolloin lapsi ilmoitetaan väestörekis- lakiehdotuksen 3 luvussa säännellyssä järjes-
23570: teriin otettavaksi. Säännöksen 2. lauseen sa- tyksessä.
23571: nonnasta "joka jommallakummalla vanhemmal- Lapseksiottamisesta annetun lain mukaan voi-
23572: ta on ..." käy näet epäsuorasti ilmi, että 2 vat puolisot yleensä vain yhdessä ottaa itselleen
23573: momentin säännöstä voidaan soveltaa vain sil- ottolapsen. Tällöin tulee esille kysymys, kum-
23574: loin, kun myös lapsen ja hänen isänsä välinen man ottovanhemman nimen lapsi saa, jos
23575: sukulaisuussuhde oli ilmoitusta tehtäessä oikeu- ottovanhemmilla on eri sukunimi. Säännös-
23576: dellisesti vahvistettu. Jos näin ei ole laita, ei ehdotuksen mukaan ottovanhemmilla olisi täl-
23577: lapsen sukunimi määräydy 2 momentin mukai- löin sama valintaoikeus, joka on myös lapsen
23578: sesti, vaan tämän sijasta tulee sovellettavaksi luonnollisilla vanhemmilla 2 §:n 2 momentin
23579: 3 momentin säännös. mukaan. Säännösehdotuksen mukaan valinta-
23580: Säännösehdotuksen 3 momenttiin on otettu oikeuden käyttämisen tulisi tapahtua käsitel-
23581: täydentävä säännös, joka tulee sovellettavaksi täessä lapseksiottamista koskevaa asiaa. Van-
23582: silloin, kun vanhemmalla on lapsen syntyessä hempien tulisi tehdä ilmoitus lapsen sukunimes-
23583: ollut eri sukunimi, mutta 2 momentissa tar- tä tuomioistuimelle, jonka olisi lapseksiottamis-
23584: koitettua ilmoitusta lapsen sukunimestä ei ole ta koskevassa päätöksessään pääsääntöisesti
23585: 4 momentin mukaisesti tehty. Ilmoituksen te- vahvistettava lapsen sukunimi vanhempien il-
23586: kemättä jättäminen saattaa johtua esimerkiksi moituksen mukaisesti. Säännösehdotuksessa tar-
23587: siitä, että vanhemmat eivät ole päässeet yksi- koitettu ottolapsen sukunimen valinta edellyt-
23588: mielisyyteen lapsen sukunimestä tai eivät ole tää luonnollisesti tulevien ottovanhempien yh-
23589: halunneet käyttää oikeuttaan valita lapsen su- täpitävää sopimusta lapsen sukunimestä. Lisäk-
23590: kunimi tai siitä, että isyyttä ei Japsen osalta si säännösehdotusta laadittaessa on edellytetty,
23591: ole vielä vahvistettu. Kuten edellä on esitetty että jos tulevilla ottovanhemmilla on eri suku-
23592: on 2 momentin säännöstä tulkittava siten, että nimi, ei ottolapsisuhteen v~hvistamista koske-
23593: säännöksessä tarkoitettu valintaoikeus tulee ky- vaa asiaa voida ratkaista, ennen kuin ottolasta
23594: symykseen vain silloin kun lapsen sukulaisuus- haluavat ovat päässeet yksimielisyyteen lapsen
23595: suhde myös isään nähden on oikeudellisesti sukunimestä ja voivat tehdä tätä tarkoittavan
23596: pätevä1lä tavalla voimassa. Näissä tapauksissa ilmoituksen tuomioistuimelle.
23597: lapsi tulee saamaan säännösehdotuksen mukaan Tuomioistuimella, joka vahvistaa lapseksiot-
23598: sen sukunimen, joka lapsen äidillä oli lapsen ~misen, olisi kuitenkin valta bikissa ~pauk
23599: syntymän hetkellä. Tämän toissijaisena sovel- sissa määrätä, että ottolapsi säilyttää oman
23600: lettavan säännöksen perusteella voi lapselle si- sukunimensä lapseksiottamisesta huolimatta.
23601: ten siirtyä ainoastaan se nimi, joka äidillä oli Tällainen päätös voidaan periaiatreesoo anttaa
23602: lapsen syntymän hetkellä, mutta ei sitä äidin myös silloin, kun ottovanhemmilla on oikeus
23603: nimeä, jonka äiti oli saanut lapsen syntymän sopia ottolapsen sukunimestä ja he ovat ilmoit-
23604: jälkeen ja ennen kuin lapsi ilmoitettiin väestö- taneet lapsen tulevan nimen tuomioistuimelle.
23605: rekisteriin otettavaksi. Tuomioistuin ei siis periaatteessa ole täysin si-
23606: J §. Lapseksiottaminen ;a sukunimi. Otto- dottu ottolasta haluavien hakijoiden valintaan
23607: lapseksi ottamisen kautta perustetaan lapsen ja lapsen sukunimestä. Sukunimen säilyttäminen
23608: ottovanhemman tai ottovanhempien välille pää- tulee kuitenkin kysymykseen säännöksen mu-
23609: asiassa samanlainen oikeudellinen suhde, mikä kaan vain poikkeustapauksissa, erityisten pe-
23610: vallitsee l'<lpsen ja hänen luonnolListen vanhem- rusteiden näin vaatiessa. Erityisesti tällaisena
23611: piensa välillä. Tämän vuoksi on lakiehdotuk- perusteena on säännösehdotuksessa mainittu
23612: sessa esitetty säilytettäväksi lapseksiottamisesta lapsen ikä. Yleisenä säännöksen ~rkoituksena
23613: annetun lain 13 §:ssä oleva pääsääntö, jonka on ollut se, että aikaisemman sukunimen säi-
23614: 16 N:o 198
23615:
23616: lyttäminen säännöksen nojalla tulisi kysymyk- ( 1920 Vp. - V.M. - H.E. n:o 66 ( 1919
23617: seen lähinnä silloin, kun tulevat ottovanhem- Vp.), s. 3). Lakivaliokunnan esittämän kannan
23618: mat itJse tätä toivovat 1Jai kun lapsi itse on mukaisesti 'säädettliinkin vuoden 1920 suku-
23619: esittänyt vastaavan toivomuksen j-a lapsi adop- nimilain 14 §:n 1 momentissa, että lain sään-
23620: tion tapahtuessa on jo siinä määrin itsenäisty- nökset "eivät vaikuta siihen, mitlä yleisen lain
23621: nyt, että sukunimen muutltuminen aiheuttJaisi mukaan on voimassa naidun naisen oikeudesta
23622: hänelle ilmcistä haittaa. miehensä sukunimen käyttämiseen". Sanotun
23623: säännöksen kumosi lrui.tenkin vuonna 1929 an-
23624: netun aviollittolain 32 §, joka on edelleen voi-
23625: 2 luku. Sukunimen muuttaminen massa.
23626: perhesuhteiden perusteella Kuten esityksen yleisperusteluissa on todet-
23627: tu, on puolisoiden sukunimen määräytymistä
23628: Yleistä. Säännökset sukunimen muuttamisesta koskevat säännökset laadittu siten, että ne ra-
23629: perhesuhteiden perusteella on sijoitettu laki- kenteeltaan vastaisivat lapsen sukunimen mää-
23630: ehdotuksen 2 lukuun. Kuten ehdotuksen yleis- räytymistä koskevan 2 §:n 2 ja 3 moment-
23631: perusteluissa on todettu, nämä säännökset peit- tia. Tämän mukaisesti on 4 § :n 1 momen-
23632: tävät kaikki ne sukunimen muuttumiseen ja tissa ensimma1senä puolisoiden sukunimeä
23633: perhesuhteisiin liittyvät kysymykset, jotka ny- koskevana sääntönä mainittu valinnanvapauden
23634: kyisin on osaksi säännelty avioliittolaissa, periaate, jonka mukaan puolisot voivat avioliit-
23635: osaksi isyyslain voimaanpanastia annetussa lais- toa solmittaessa valita yhteisen sukunimen. Yh-
23636: sa ja osaksi lapseiksiottamista koskevassa laissa. teiseksi sukunimeksi voitaisiin valita se nimi,
23637: Luvun rakenne on muodosteltu stren, ettlä joka jommallakummalla puolisoista viimeksi oli
23638: ensimmrusiksi säännöksiks~ on otettu määräyk- naimattomana ollessaan. Yhteiseksi sukunimeksi
23639: set sukunimen muutuamisesta avioliiton joh- voitaisiin säännöksen mukaan siis valita joko
23640: dosta ( 4 §). Tämän jälkeen seuraavat säännök- miehen tai naisen sukunimi. Kuitenkin yhteisenä
23641: set lapsen sukunimen muuttamisesta isän suku- sukunimenä saattaa tulla kysymykseen vain se
23642: nimeksi eräässä tapauksessa ( 5 §) sekä yhteisen nimi, joka jommallakummalla avioliittoon ai-
23643: sukunimen antamisesta toisen puolison lapselle kovistJa viimeksi oli ollut naimattomana olles-
23644: ( 6 §). Luvun kahdessa viimcisessä säännök- saan. Tämä vaatimus merkirt:see sitä, että yh-
23645: sessä ovat määräykset siitä menettelystä, jota teiseksi sukunimeksi ei milloinkaan voida ot-
23646: sukunimeä muutettaessa on tämän luvun mu- too sellaista nimeä, jonka avioliittoon aikova
23647: kaan noudatettava ( 7 §) sekä säännökset niis- on saanut ·aikaisemman avioliittonsa perusteella
23648: tä sukunimen muutuamisen rajoituksista, jotka siitä riippumatta, millä perusteella tuo aikai-
23649: liittyv·ät luvun kahteen ensimmäiseen säännök- sempi aviollittJo on purkautJunut. Yhteisenä su-
23650: seen (8 §). kunimenä saattaa siis tulla kysymykseen vain
23651: 4 §. Puolison sukunimen muuttaminen. se nimi, joka jommallakummalla puoLisoista oli
23652: Puolison sukunimen sääntelyssä on lakiehdotuk- ollut välittömästi ennen ensimmäisen avioliit-
23653: sessa omaksuttu periaate, jonka mukaan nai- tonsa solmimista. Mikäli se sukunimi, jonka
23654: sella rulee avioliittJoon mennessään olla oikeus kihlakumppani on saanut syntyessään on muut-
23655: säilyttää sukunimensä. Tämä petia<ate eroaa si- tunut yhden tai useamman kerran ennen kuin
23656: ten olennaisesti nykyi'sin voimas,sa olevastJa jär- hän solmi ensimmäisen avioliittonsa, voidaan
23657: jestelmästä, jonka mukaan avioLiiton solmimi- yhteiseksi sukunimeksi valita ainoastaan se su-
23658: nen välttämättä adheutuaa naisen sulrunimen kunimi, joka sanotulla kihlakumppanilla vii-
23659: muuttumisen. Asiallisesti Lakiehdotuksessa meksi oli ollut siitä riippumatta, onko suku-
23660: omaksutJtu järjestely merkitsee paluuta sdti.hen nimi tätä ennen muuttunut sukunimen muut-
23661: oikeustilaan, joka maasoomme valLitJsi ennen t!amist:a koskevien yleisten säännösten mukai-
23662: avioliittolain voimaantuloa. Tätä ennen ei nai- sessa järjestyksessä tai 2 luvun mukaisesti per-
23663: misissa olleella naisella ollut velvolli:suutua käyt- hesuhteiden perusteella. Jos henkilö on kuiten-
23664: tää miehensä sukunimeä. kin aikaisemman avioliiton solmimisen jälkeen
23665: Antaessaan vuonna 1920 lausuntonsa halli- muuttanut sukunimensä yleisten sukunimen
23666: tuksen esityksestä laiksi sukunimestä eduskun- muuttamista koskevien säännösten mukaisesti
23667: nan lakivaliokunta tJotesdlcin nimenomaisesti, ja uuden sukunimen voidaan katsoa tulleen sen
23668: että "Suomen lain ei voida ka'f:lsoa velvoittavan sukunimen sijaan, joka hänellä on viimeksi ollut
23669: nairua naisiJa käyttämään miehensä sukunimeä" naimattomana ollessaan, voidaan myös tällainen
23670: N:o 198 17
23671:
23672: uusi sukunimi valita puolisoiden yhteiseksi suku- men. Mikäli puoliso sen sijaan on purk!autu-
23673: nimeksi ( 4 mom.). Yhteiseksi sukunimeksi ei neessa avioliitossaan säilyttänyt sen sukunimen,
23674: sen sijaan voitaisi valita sellaista muutettua joka hänellä oli avioliittoon mennessään, ei vii-
23675: sukunimeä, jonka henkilö oli aikaisemmin saa- meksi solmitun avioliiton purkautuminen oikeu-
23676: nut avioliiton perusteella tai jonka voidaan ta puolisaa muuttamaan hänellä olevaa suku-
23677: katsoa tulleen tällaisen aikaisemman avioliiton nimeä, jonka hän on saanut viimeisintä avio-
23678: perusteella saadun nimen sijaan (esimerkiksi liittoa edeltäneen avioliiton perusteella. Sään-
23679: tällaisen nimen suomennos) . nösehdotus ei myöskään oikeuta puolisaa muut-
23680: Säännösehdotuksen mukais.ta valintamahdolli- tamaan nimeä silloin, kun puolison nimi on
23681: suutta ei rajoita se, että toinen kihlakumppa- tosin putkautuuutta · avioliittoa solmittaess•a
23682: neista tai molemmat kihlakumppanit ovat ai- muuttunut avioliiton perusteella, mutta puo-
23683: kaisemmin olleet avioliit!ossa ja että toisella liso ei ole saanut nimeä toiselta puolisoita.
23684: kihlakumppanilla tai kumpaisellakin on tuon Näin on laita silloin, kun toisella kihlakump-
23685: aikaisemman avioliiton perusteella ja aikaisem- panilla avioliittoa solmittaessa on sukunimi,
23686: malta aviopuolisolta saatu sukunimi. Myös jonka hän on saanut aikaisemman avioliiton
23687: näissä tapauksissa voidaan yhteiseksi sukuni- perusteella, ja kihlakumppanit päättävät valita
23688: meksi valita se sukunimi, joka jommallakum- yhteiseksi sukunimeksi sen sukunimen, joka
23689: malla kihlakumppanilla on viimeksi ollut nai- tuolla kihlakumppanilla on ollut naimattomana
23690: mattomana ollessaan, vaikka asianomaisella kih- ollessaan. Mikäli tällainen avioliitto purkau-
23691: lakumppanilla avioliittoa solmittaessa ei enää tuu, ei se puolisoista, joka avioliittoa päätet-
23692: olekaan tuota sukunimeä, vaan aikaisemman täessä on palannut aikaisempaan sukunimeensä,
23693: avioliiton perusteella saatu sukunimi. Tällai- ole oikeutettu muuttamaan sukunimeään ehdo-
23694: sissa tapauksissa yhteisen sukunimen ottami- tetun 3 momentin nojalla.
23695: nen tulee siten johtamaan siihen, että kmn- Säännösehdotuksen 3 momentin mukaan voi
23696: paisenkin kihlakumppanin sukunimi muuttuu puoliso avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa
23697: heidän soimiessaan avioliiton. Toinen kihla- joko sen nimen, joka hänellä viimeksi oli nai-
23698: kumppaneista ottaa takaisin aikaisemman suku- mattomana ollessaan, tai nimen, joka hänellä
23699: nimensä, josta samalla tulee myös toisen suku- oli viimeksi avioliittoon mennessään. Mikäli
23700: nimi. puoliso ei ole ollut aikaisemmin naim1sissa en-
23701: Säännösehdotuksen 2 momentt:iin on otettu nen putkautuuutta avioliittoaan, voi hän sään-
23702: nimenomainen sääntö, joka tulee sovelletta- nöksen mukaan ottaa ainoastaan takaisin sen
23703: vaksi silloin, kun puolisot eivät halua ottaa sukunimen, joka hänellä viimeksi oli ollut nai-
23704: yhteistä sukunimeä. Tällöin puolisot tulevat mattomana ollessaan. Jos puoliso oli ollut avio-
23705: säännöksen mukaan säilyttämään sen sukuni- liitossa jo ennen putkautuuutta avioliittoaan voi
23706: men, joka heillä oli avioliittoon mennessään. hän valita joko sen nimen, joka hänellä oli
23707: Tämä sukunimi tulee säilymään puolisalia siitä viimeksi naimattomana ollessaan, tai sen ni-
23708: riippumatta, millä perusteella nimi on saatu. men, joka hänellä oli purkautunutta avioliit-
23709: Siten puoliso säilyttää sen sukunimen joka hä- toa solmittaessa. Tämä järjestely tekee siten
23710: nellä oli ollut avioliittoon mennessään si~näkin mahdolliseksi esimerkiksi sen, että puoliso, jon-
23711: tapauksessa, että sanottu nimi oli saatu hänen ka avioliitto on purkautunut avioeron johdosta,
23712: aikaisemman avioliittonsa perusteella. voi palat:a takaisin nimeen, jonka hän oli saa-
23713: Säännösehdotuksen 3 momenttiin on stisälly- nut tätä edeltäneestä avioliitosta, joka oli esi-
23714: tetty säännökset puolison sukunimen muutta- merkiksi purkautunut kuoleman johdosta. Edel-
23715: mis·esta sen jälkeen, kun avioliitto on purkau- lytyksenä kuitenkin on aina se, että puolisolla
23716: tunut. Näiden säännösten mukaran voitai>s.iin oli tuon aikais,emman avioliiton perusteella toi-
23717: sukunimi muuttaa sillä t:avoin, että puoliso selta ja aikaisemmalta puolisolt:a saatu nimi
23718: valitsee muutetuksi sukunimekseen joko sen silloin, kun sittemmin purkautunut avioliitto
23719: sukunimen, mikä hänellä viimeksi oli naimat- solmittiin.
23720: tomana ollessaan, tai nimen, joka hänellä oli Nykyiseen avioliittolain 84 §:ään verrattuna
23721: viimeksi avioliittoon mennessään. Valintamah- ehdotettu 3 momentin säännös laajentaa olen-
23722: dollisuuden käyttäminen tulee säännös,ehdotuk- naisesti puolison mahdollisuuksia ottaa avio-
23723: sen muka.an kysymykseen vain niissä tapauk- liiton purkautuessa takaisin aikaisempi suku-
23724: sissa, jolloin puoliso on purkautuneen aviolii- nimensä. Nykyisen voimassa olevan lain mu-
23725: ton perusteella saanut toisen puolison sukuni- kaan puolisalia on oikeus ottaa takaisin ainoas-
23726: 3 1678002155
23727: 18 N:o 198
23728:
23729: taan se nimi, joka hänellä oli naimattomana riaatteessa on yhtäläinen oikeus kummankin
23730: ollessaan. Ehdotuksen mukaan saattaa sen si- vanhempansa sukunimeen, jäisi avioliiton ulko-
23731: jaan aikaisempana nimenä tulla kysymykseen puolella syntyneen lapsen osalta käytännössä
23732: myös se nimi, joka puolisalia oli purkautunutta toteutumatta. Sen johdosta on lakiehdotuksessa
23733: avioliittoa solmittaessa. Tämän lisäksi puoliso katsottu tarpeelliseksi täydentää 2 §:n 2 ja 3
23734: voi ottaa takaisin aikaisemman sukunimensä momentin säännöksiä sillä tavoin, että avio-
23735: paitsi silloin, kun avioliitto on purkautunut liiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimi voi-
23736: tuomion johdosta myös silloin, kun avioliitto daan väestörekisterin pitäjälle tehtävän ilmoi-
23737: on purkautunut puolison kuoleman perusteella. tuksen perusteella muuttaa isän sukunimeksi
23738: Tämän ohella puolison sukunimeä koskevat eh- vielä senkin jälkeen, kun lapsi on otettu väestö-
23739: dotetut säännökset eroavat nykyisin voimassa rekisteriin. Edellytyksenä kuitenkin tulee ole-
23740: olevasta lainsäädännöstä sillä tavoin, että tuo- maan se, että isyys lapsen osalta on vahvis-
23741: mioistuin ei voisi avioliiton purkamisen yhtey- tettu vasta sanotun ajankohdan jälkeen. Sään-
23742: dessä enää julistaa toista puolisoa menettä- nöstä sovellettaessa ei merkitystä ole sillä sei-
23743: neeksi oikeutensa käyttää purkautumisen jäl- kalla, onko isyys vahvistettu tunnustamisella
23744: keen toiselta saamaansa sukunimeä. vai tuomioistuimen päätöksellä.
23745: Aikaisempaan sukunimeen palaaminen avio- Säännösehdotuksen mukaan voidaan näissä
23746: liiton purkautumisen jälkeen ei ole säännös- tapauksissa lapselle antaa isän sukunimi. Yh-
23747: ehdotuksen mukaan sidottu mihinkään laissa denmukaisesti lakiehdotuksen 2 § 2 momentin
23748: asetettuun määräaikaan. Lakiehdotusta laadit- periaatteiden kanssa tarkoitetaan isän sukuni-
23749: taessa on kuitenkin edellytetty, että mahdolli- mellä sitä nimeä, joka isällä tosiasiallisesti on
23750: suus ottaa takaisin aikaisempi sukunimi kat- sillä hetkellä, kun ilmoitus lapsen sukunimen
23751: keaa silloin, kun puoliso avioliiton purkautu- muuttamisesta annetaan väestörekisterin pitä-
23752: misen jälkeen solmii uuden avioliiton. Tällöin jälle.
23753: asiaan ei vaikuta, säilyttääkö puoliso tässä Lapsen sukunimen muuttaminen saattaa 5
23754: uudessa avioliitossaan aikaisemman avioliiton §: n mukaan tulla kysymykseen ainoastaan niin
23755: perusteella saamansa sukunimen vai ottavatko kauan kuin lapsi on alaikäinen. Tämä sääntö
23756: puolisot 4 §:n 1 momentin nojalla yhteisen on yhdenmukainen o1Jtolapsen sukunimeä kos-
23757: sukunimen. Tämä lakiehdotuksessa edellytetty kevan 3 § :n säännöksen kanssa, jota samoin
23758: tulkinta käy epäsuorasti selville 4 §:n 2 mo- voidaan soveltaa vain silloin kun lapseksiotet-
23759: mentin säännöksistä verrattuna 7 §:n 1 mo- Ilava henkilö lapseksiottamista vahvistettaessa
23760: mentin ja 8 §:n 1 momentin säännöksiin. vielä on alaikäinen. Silloin, kun isyys vahvis-
23761: 5 §. Lapsen sukunimen muuttaminen zsan tetaan vasta lapsen jo ollessa täysi-ikäinen, saat-
23762: sukunimeksi. Lakiehdotuksen 2 § :n 2 momen- Ilaa lapsen sukunimen muuttaminen isän suku-
23763: tin mukaan on vanhemmilla oikeus valita lap- nimeksi tapahtua ainoastaan sukunimen muut-
23764: sen sukunimi, jos vanhemmilla ei ole yhteistä tJamista koskevien 3 luvun yleisten säännösten
23765: sukunimeä. Saman säännöksen 3 momentin mu- mukaisesti ja näissä säännöksissä määritellyin
23766: kaan on ilmoitus lapsen sukunimestä tehtävä edellytyksin.
23767: väestörekisterin pitäjälle samalla kun lapsi il- Lakiehdotuksen 8 § :n 2 momentissa on li-
23768: moitetaan väestörekisteriin otettavaksi. Synty- säksi rajoitettu lapsen nimen muuttaminen
23769: män ja kuoleman rekisteröinnistä annetun ase- 5 §: n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella
23770: tuksen 5 §:n mukaan on lapsi ilmoitettava isän nimeksi yhteen kertaan isyyden vahvista-
23771: väestörekisteriin otettavaksi kahden kuukauden misen jälkeen. Jos lapsen sukunimi on ensin
23772: kuluessa lapsen syntymästä lukien. Sovellet- muutettu isän sukunimeksi ja sen jälkeen lap-
23773: taessa näitä säännöksiä avioliiton ulkopuolella sen sukunimi muuttuu, esimerkiksi lakiehdo-
23774: syntyneen lapsen sukunimen määräytymiseen, tuksen 6 § :n perusteella puolisoiden yhteiseksi
23775: johtavat säännökset usein siihen, että mahdolli- sukunimeksi, ei lapsen nimeä voida enää ilmoit-
23776: suutta valita lapsen sukunimi ei tosiasiallisesti tamalla muuttaa takaisin isän sukunimeksi. Täl-
23777: voitaisi käyttää hyväksi sen johdosta, että isyyt- laisessa tapauksessa voidaan lapsen sukunimi
23778: tä lapsen osalta ei ole saatu vahvistetuksi vielä muuttaa uudelleen isän sukunimeksi vain 3 lu-
23779: silloin, kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin vun yleisten säännösten perusteella. Sen sijaan
23780: otettavaksi. Tästä vuorostaan olisi seurauksena, 8 § :n 2 momentissa asetettu rajoitus ei estä
23781: että lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentissa to- lapsen nimen muuttamista 5 §:n perusteella sel-
23782: teutettu järjestelmä, jonka mukaan lapsella pe- laisessa tapauksessa, kun lapsen nimi on muu-
23783: N:o 198 19
23784:
23785: tettu isän sukunimeksi ja tämän jälkeen isyys ja sukunimen muuttamisen rajoitukset. Kuten
23786: kumotaan sekä toisen miehen isyys vahvistetaan. yleisperusteluissa on esitetty, saattavat 2 lu-
23787: Jälkimmäisen isyyden vahvistamisen jälkeen lap- vussa säännellyt sukunimen muuttamismahdolli-
23788: sen nimi voidaan 5 §:n 1 momentin nojalla suudet toteutua käytännössä vain sillä edelly-
23789: jälleen muuttaa viimeksi isäksi vahvistetun mie- tyksellä, että laissa säännellyt vaihtoehdot ovat
23790: hen nimeksi. Säännös rajoittaa lapsen suku- riittävästi kansalaisten tiedossa. Tämän johdosta
23791: nimen muuttamista myös siten, että jos isän on sukunimilakiin liittyvässä asetuksessa edel-
23792: nimi muttuu sen jälkeen, kun lapsen sukunimi lytetty, että 2 luvun säännöksiä soveltaville
23793: on muutettu isän sukunimeksi, ei lapsen nimen viranomaisille asetettaisiin nimenomaisesti sään-
23794: muuttaminen tule enää kysymykseen. Näissä nelty tiedottamis- ja tiedusteluvelvollisuus.
23795: tapauksissa on vailla merkitystä, onko isän Tämän mukaisesti tulisi kuulutusviranomai-
23796: sukunimi muuttunut esimerkiksi isän solmiman sen selostaa avioliittoon aikoville sukunimilain
23797: avioliiton johdosta vai sen vuoksi, että isä on 1 luvun 2 § :n sekä 2 luvun säännökset puoli-
23798: sukunimen muuttamisesta annettujen yleisten son ja lasten sukunimestä sekä sukunimen
23799: säännösten mukaisesti muuttanut sukunimensä. muuttamisesta perhesuhteiden perusteella. Nä-
23800: 6 §. Yhteisen sukunimen antaminen toisen mä tiedot olisi annettava silloin, kun avioliit-
23801: puolison lapselle. Lakiehdotuksen 6 §:n mu- toon aikovat pyytävät kuulutusta.
23802: kaan voidaan toisen puolison lapsen sukunimi Lakiehdotuksen 8 § :n 1 momentin mukaan
23803: säännöksessä tarkoitettujen edellytys,ten valli- eivät puolisot voisi avioliiton aikana ilmoitta-
23804: tessa muuttaa siten, että lapsi saa puolisoiden malla ottaa yhteistä sukunimeä, jos he eivät
23805: yhteisen sukunimen. Säännösehdotuksen mu- ennen vihkimistä ole ilmoittaneet yhteisen su-
23806: kaan voitaisiin alaikäisen lapsen sukunimi muut- kunimen ottamisesta vihkijälle. Jotta nämä sään-
23807: taa, jos lapsen huoltajana oleva vanhempi sol- nökset eivät aiheuttaisi vaikeuksia avioliiton
23808: mii avioliiton muun henkilön kuin lapsen toi- solmineille, on asetusehdotuksessa edellytetty,
23809: sen vanhemman kanssa. Sukunimen muuttami- että vihkijälle asetettaisiin velvollisuus ennen
23810: nen saattaisi tulla kysymykseen vain silloin, kun vihkimistä tiedustella, ovatko avioliittoon aiko-
23811: aviopuolisot ovat käyttäneet hyväkseen 4 § :n vat sopineet sukunimen muuttami·sesta sillä ta-
23812: mukaista mahdollisuutta ja ottaneet yhtdsen voin, että he ottavat sukunimilain 4 § :n 1
23813: sukunimen. momentin mukaisesti yhteisen sukunimen.
23814: Lapsen sukunimen muuttaminen tulisi aina
23815: edellyttämään puolisoiden välistä sopimusta ja Kun lapsen etunimet ilmoitetaan väestöre-
23816: myös tällöin olisi lasta 24 § :n 1 momentin kisteriin merkittäväksi, olisi väestörekisterin pi-
23817: mukaan aina kuultava, jos lapsi on täyttänyt täjä asetusehdotuksen mukaan velvollinen tie-
23818: 15 vuotta. Sanotun ikärajan saavutt,anut lapsi dustelemaan, kumman vanhemman nimen lapsi
23819: voisi estää sukunimensä muuttamisen ilmoitta- saa, jos vanhemmilla ei lapsen syntyessä ollut
23820: malla vastustavansa nimenmuutosta. yhteistä sukunimeä. Tällöin on myös edellytet-
23821: Sukunimen muuttaminen tämän säännöseh- ty, että väestörekisterin pitäjä riittävässä mää-
23822: dotuksen perusteella voi tapahtua vasta avio- rin tekee selkoa lapsen sukunimeä ja sukuni-
23823: liiton tultua solmituksi ja mahdollisuus suku- men muuttamista koskevista säännöksistä sekä
23824: nimen muuttamiseen katkeaa vastaavasti avio- ilmoittaa, että mikäli vanhemmat eivät halua
23825: liiton purkauduttua. Lakiehdotuksen 8 §:n 3 käyttää valintaoikeuttaan, lapsi saa äitinsä su-
23826: momentissa on myös rajoitettu mahdollisuus kunimen.
23827: muuttaa lapsen sukunimi saman avioliiton pe- Väestörekisterin pitäjälle asetetulla tiedus-
23828: rusteella yhteen kertaan. Lapsen sukunimeä ei teluvelvollisuudella ei käytännössä ole merki-
23829: voida ilmoittamalla muuttaa esimerkiksi puoli- tystä silloin, kun lapsen isyyttä ei vielä ollut
23830: soiden yhteiseksi uudeksi sukunimeksi, jonka vahvistettu ilmoitettaessa lapsen etunimet väes-
23831: he ovat avioliiton aikana saaneet hakemuksesta. törekisteriin. Näissä tapauksissa väestörekiste-
23832: Jos sen jälkeen, kun lapsen nimi on muutettu rin pitäjän velvollisuutena tulisikin olemaan
23833: puolisoiden yhteiseksi nimeksi, lapsen nimi vain lapsen sukunimeä ja sukunimen muutta-
23834: muutetaan esimerkiksi 5 §:n perusteella isän mista koskevien 2 luvun säännösten selostami-
23835: sukunimeksi, ei lapsen nimeä voida enää saman nen.
23836: avioliiton aikana muuttaa puolisoiden yhteiseksi Kun puolisot yhdessä tekevät tuomioistui-
23837: nimeksi. melle lapseksiottamisen vahvistamista koske-
23838: 7-8 §. Ilmoitus sukunimen muuttamisesta van hakemuksen olisi tuomioistuimen asetus-
23839: 20 N:o 198
23840:
23841: ehdotuksen mukaan tiedusteltava, ovatko tule- tapauksissa tulisi sukunimen muuttumisen ajan-
23842: vat ottovanhemmat sopineet siitä, kumman van- kohtana taas olemaan se hetki, jolloin nimi
23843: hemman nimen lapsi tulisi saamaan. merkitään väestörekisteriin. Sukunimen muut-
23844: Se menettely, jota 2 luvun mukaan on nou- tumisen ajankohdan määrittävän säännön sisäl-
23845: datettava sukunimeä muutettaes,sa, on pyritty lyttämisestä on kuitenkin pidätt.äydytty sen joh-
23846: kokoavasti sääntelemään lakiehdotuksen 7 §: ssä. dosta, että tällainen kiinteä sääntö saattaisi
23847: Tämän ohella on asetukses's'a edellytetty an- joissakin yksittäisissä tilanteissa johtaa epätar-
23848: nettavaksi useita täsmentäviä ohjeita siitä me- koituksenmukaiseen tai kohtuuttamaan loppu-
23849: nettelystä, jota on noudatettava muutettaessa tulokseen. Mainittakoon, että myöskään nykyi-
23850: sukunimi perhesuhteiden perusteella. sissä sukunimeä koskevissa säännöksissä ei su-
23851: Lakiehdotuksen 7 § :n 1 momentin mukaan kunimen muuttumisen ajankohtaa ole määri-
23852: avioliittoon aikavien yhteinen päätös sukuni- telty.
23853: men muuttamisesta 4 § :n 1 momentin mukai-
23854: sesti ilmoitetaan ennen vihkimistä vihkijälle.
23855: Mitään määrämuotoa ei tällöin ole tarpeen 3 luku. Sukunimen muuttaminen
23856: noudattaa. Sukunimilakiin !i1ttyvän asetusehdo- uudeksi sukunimeksi
23857: tuksen mukaisesti olisi vihkijän, joka on saa-
23858: nut sanotun ilmoituksen yht:eisestä sukunimes- Yleistä. Lakiehdotuksen 3 lukuun on otettu
23859: tä, merkittävä sukunimi avioliittolain ja sen yleiset säännökset sukunimen muuttamisesta
23860: vmmaanpanosta annetun lain soveltamisesta 22 uudeksi sukunimeksi. Luvun alkuun on sijoi-
23861: päivänä marraskuuta 1929 annetun asetuksen tettu ne aineellisoikeudelliset säännökset, jotka
23862: (368/29) 21 §:n 1 momentissa mainhtuun sukunimeä muutettaessa tulevat sovellettaviksi.
23863: ilmoitukseen. Tätä tietä puolisoiden yhteinen Ehdotuksen 9 § käsittää säännökset sukunimen
23864: sukunimi tulisi merkittäväksi väestörekisteriin muuttamisen yleisistä edellytyksistä. Tämän jäl-
23865: samanaikaisesti kuin puolisoiden solmima avio- keen seuraavat 10, 11 ja 12 §:n säännökset
23866: liittokin. määrittelevät vuorostaan ne ehdot, joiden valli-
23867: Lapsen sukunimen muuttaminen tulisi 7 § :n tessa sukunimen muutosta haluavan henkilön
23868: 2 momentin mukaan tapahtumaan siten, että esittämä uusi sukunimi voidaan hyväksyä. Suku-
23869: uusi sukunimi ilmoitetaan kirjallisesti lapsen nimen muuttamista koskevia asioita käsittelevät
23870: kotipaikan väestörekisterin pitäjälle väestörekis- viranomaiset on mainittu lakiehdotuksen 13
23871: teriin merkitsemistä varten. Asetusehdotukses- § :ssä ja sukunimen muuttamisessa noudatettavaa
23872: sa edellytetään lisäksi säädettäväksi, että tämä menettelyä koskevat oikeusohjeet on sijoitettu
23873: kirjallinen ilmoitus olisi tehtävä väestörekisteri- luvun loppuun (14-21 §).
23874: keskuksen vahvistaman kaavan mukaista lo- Sukunimen muuttamista koskevia asioita tulisi
23875: maketta käyttäen. lakiehdotuksen mukaan edelleenkin käsittele-
23876: Muutettaes.sa puolison sukunimi lakiehdotuk- mään lääninhallitus. Tämän ohella tulisi erityi-
23877: sen 4 § :n 3 momentin perusteella avioliiton senä asiantuntijaviranomaisena 1ain soveltamista
23878: purkautumisen jälkeen olisi samoin noudatet- koskevissa kysymyksissä toin1imaan nimilau-
23879: tava vastaavaa menettelyä kuin muutettaessa takunta, jonka kokoonpano ja asettaminen
23880: lapsen sukunimeä. Ilmoitus sukunimen vaihta- tulisi säänneltäväksi lähemmin asetuksella. Ase-
23881: misesta aikaisemmaksi sukunimeksi olisi siten tusehdotuksen mukaan tulisi lautakunnassa olla
23882: tehtävä kirjallisesti ja käyttäen väestörekisteri- edustettuna oikeudellinen, väestökirjanpidon,
23883: keskuksen vahvistaman kaavan mukaista loma- nimistöntutkimuksen ja kumpaisenkin kotimai-
23884: ketta. sen kielen sekä sukututkimuksen asiantunte-
23885: Lakiehdotuksen 2 luvun säännöksissä ei ole mus. Nimilautakunnan keskeisinä tehtävinä
23886: määritelty sitä ajankohtaa, jolloin sukunimen olisi lausuntojen antaminen suku- ja etunimen
23887: muuttaminen tapahtuu eli jolloin henkilö me- muuttamista ja uuden nimen hyväksymistä
23888: nettää aikaisemman sukunimensä ja saa viralli- koskevissa asioissa sekä huolenpito lain sovel-
23889: sesti uuden nimen. Lakiehdotusta laadittaessa tamisen yhtenäisyydestä ja lainsäädännön ke-
23890: on kuitenkin edellytetty, että kun puolisot so- hi ttämisestä.
23891: pivat sukunimen muutt·amisesta siten, että he Lääninhallituksen antamaan päätökseen suku-
23892: ottavat yhteisen sukunimen, tapahtuu nimen- nimen muuttamista koskevassa asiassa olisi haet-
23893: muutos avioliiton solmimisen hetkellä. Muissa tava muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
23894: N:o 198 21
23895:
23896: Sukunimen muuttamista koskevia aineellisoi- luopua nykyisestä sukunimestään ja valita itsel-
23897: keudellisia säännöksiä laadittaessa on lähdetty leen uusi sukunimi. Toisaalta sukunimen muut-
23898: siitä, että sukunimestä vuonna 1920 annetun tamisen edellytyksiä koskevien lakiehdotuksen
23899: lain säännökset ovat niukat ja puutteelliset. Ne säännösten sanamuoto osoittaa myös sen, ettei-
23900: eivät voi käytännön ratkaisutilanteissa antaa vät säännökset myöskään takaa mitään ehdo-
23901: riittävästi ohjeita päätöksentekijälle eikä niiden tonta oikeutta sukunimen muuttamiseen, vaikka
23902: avulla myöskään ole mahdollista ohjata suku- sukunimen muuttamisen edellytykset ovat ole-
23903: nimen muuttamisessa noudatettavaa käytäntöä massa.
23904: toivottavana pidettyyn suuntaan. Sukunimestä Sukunimen muuttamisen edellytykset voidaan
23905: annetun lain säännösten avulla ei esimerkiksi jakaa kolmeen pääryhmään. Nimen muuttaminen
23906: ole ollut mahdollista riittävän tehokkaasti to- voi ensiksi tapahtua sillä perusteella, että nykyi-
23907: teuttaa niitä tavoitteita, joita nimistön huollon sen sukunimen käytöstä aiheutuu haittaa (9 §:n
23908: kannalta voidaan pitää tärkeinä. 1 kohta), toiseksi sillä perusteella, että hakija
23909: Toisena lähtökohtana on ollut se, että suku- haluaa palauttaa itselleen sukunimen, joka
23910: nimen muuttamisen sääntelyssä ei ole tarkoituk- aikaisemmin on kuulunut hänen esivanhemmil-
23911: senmukaista pyrkiä mahdollisimman täsmällisiin leen ( 9 § :n 2 kohta), ja vihdoin kolmanneksi
23912: ja yksiselitteisiin säännöksiin. Useiden kysymys- sillä perusteella, että uuden sukunimen otta-
23913: ten osalta ei täsmällisten oikeusohjeiden anta- mista on pidettävä tärkeänä lähinnä muuttu-
23914: minen tulisi olemaan edes mahdollista. Tämän neiden olosuhteiden johdosta ( 9 §: n 3 kohta).
23915: vuoksi sukunimen muuttamista koskevat aineel- 9 §:n 1 kohta. Sukunimen muuttamisen edel-
23916: liset säännökset onkin muodostelu verrattain lytyksistä on ensimmäiseen ryhmään kuuluvat
23917: joustaviksi oikeusohjeiksi, joita tulkittaessa on perusteet määritelty lakiehdotuksen 9 § :n 1 koh-
23918: mahdollista tarpeellisessa määrin ottaa huo- dassa siten, että hakijalle aiheutuu haittaa nykyi-
23919: mioon kuhunkin yksittäistapaukseen liittyvät sen sukunimen käytöstä joko nimen vierasperäi-
23920: olosuhteet. syyden johdosta tai muusta syystä.
23921: Sukunimen muuttamisen sääntely joustavin Säännösehdotus osoittaa, että yksin nimen
23922: oikeusohjein saattaisi aiheuttaa, että säännöksiä ulkomaalainen alkuperä ei vielä sinänsä muo-
23923: sovellettaessa omaksuttaisiin tulkintoja, jotka dosta perustetta sukunimen muuttamiselle vaan
23924: ovat ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa tai että että nimen vierasperäisyyden tulee tämän lisäksi
23925: lain soveltamisessa ei käytännössä voitaisi saa- aiheuttaa haittaa sukunimen käytössä. Haitalla
23926: vuttaa eri lääninhallitusten välillä riittävää yh- tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että nimen
23927: denmukaisuutta. Nämä epäkohdat on kuitenkin oikeinkirjoitus tai sen ääntäminen aiheuttaa vai-
23928: katsottu voitavan välttää asettamalla nimi- keuksia joko hakijalle itselleen tai henkilöille,
23929: lautakunta erityiseksi asiantuntijaviranomaiseksi joiden kanssa hakija joutuu tekemisiin.
23930: sukunimen muuttamista koskevissa asioissa. Sukunimen vierasperäisyydestä aiheutuvat hai-
23931: Nimilautakunnan lausunnoilla ja esityksillä ei tat muodostavat kuitenkin vain yhden erikois-
23932: tosin tulisi lakiehdotuksen mukaan olemaan tapauksen niistä hakemuksista, joiden perus-
23933: muita viranomaisia muodollisesti sitovaa velvoit- teena on nykyisen sukunimen käytöstä aiheu-
23934: tavaa vaikutusta, mutta tästä huolimatta on tuva haitta. Muuna syynä, joka saattaa muodos-
23935: lakiehdotusta laadittaessa edellytetty, että nimi- taa perusteen nimen muutokselle, tulee kysy-
23936: lautakunnalla tulisi olemaan varsin huomat- mykseen muun muassa se, että hakijalla on
23937: tava asema sekä yksittäistapausta ratkaistaessa erittäin yleinen sukunimi, jonka heikko yksi-
23938: että myös kehitettäessä oikeuskäytäntöä ja lain- löintikyky aiheuttaa hakijalle haittaa. Suku-
23939: säädäntöä. nimen muuttamista voidaan edelleen pitää pe-
23940: 9 §. Sukunimen muuttamisen edellytykset. rusteltuna silloin, kun nykyisen sukunimen
23941: Sukunimen muuttamisen edellytykset on määri- äänneasu tai nimen yleiskielen mukainen mer-
23942: telty lakiehdotuksen 9 §:ssä. Nämä tarkoittavat kitys koetaan kiusallisena tai haittaa aiheutta-
23943: sellaisia seikkoja, joiden tulee aina olla olemassa, vana. Myös silloin, kun suomenkielisellä hen-
23944: jotta sukunimen muuttamista koskeva hakemus kilöllä on sellainen ruotsinkielinen sukunimi,
23945: voitaisiin hyväksyä. jonka ääntäminen tai oikeinkirjoitus tuottaa
23946: Sukunimen muuttamisen sitominen tiettyihin, vaikeuksia suomenkieliselle henkilölle, voidaan
23947: laissa määriteltyihin edellytyksiin merkitsee sitä, nimenmuutos usein katsoa aiheelliseksi. Vas-
23948: että henkilöllä ei ole valtaa vapaasti päättää taavasti saattaa sukunimen muuttaminen tulla
23949: 22 N:o 198
23950:
23951: kysymykseen myös silloin, kun ruotsinkielisellä matta esiintyä tapauksia, joissa sukunimen muut-
23952: henkilöllä on suomenkielinen sukunir.ui. tamista perhesuhteiden johdosta on pidettävä
23953: 9 §:n 2 kohta. Lakiehdotuksen 9 §:n 2 koh- asianmukaisena, vaikka lakiehdotuksen 2 luvussa
23954: dan mukaan saattaa sukunimen muutos tulla tarkoitetut mahdollisuudet eivät ole käytettä-
23955: kysymykseen, jos uudeksi sukunimeksi esitetty vissä. Esimerkkeinä voidaan mainita tapaukset,
23956: nimi on aikaisemmin vakiintuneesti kuulunut joissa puolisot avioliittoon mennessään ovat säi-
23957: hakijan esivanhemmille. lyttäneet sukunimensä, mutta haluavat ottaa
23958: Tässä säännöksessä esivanhemmilla tarkoite- yhteisen sukunimen esimerkiksi odotettavissa
23959: taan henkilöitä, jotka joko isän tai äidin puo- olevan lapsen syntymän johdosta. Perhesuhteissa
23960: lelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa tapahtuneisiin olosuhteiden muutoksiin voidaan
23961: sukulaisuussuhteessa. Mainittakoon, että myös tämän säännöksen mukaan rinnastaa myös haki-
23962: tähänastisessa nimenmuutoskäytännössä on suku- jan läheisten sukulaisten sukunimen muuttumi-
23963: nimen muuttaminen hyväksytty silloin, kun nen.
23964: hakija on halunnut ottaa itselleen äidin puo- Paitsi muuttuneiden olosuhteiden johdosta,
23965: leisten esivanhempien sukunimen. voidaan sukunimen muuttamista hakea myös,
23966: Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuk- jos on olemassa muita erityisiä seikkoja, jotka
23967: sessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettä- vaativat nimen muuttamista. Tämä peruste on
23968: vän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat sukunimen muuttamisen edellytyksistä sisällölli-
23969: rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan sesti väljin, se on tarkoitettu yleisperusteeksi,
23970: ylenevässä sukulaisuussuhteessa olevat tai olleet jonka tulkinta on tarkoitettu jätettäväksi vas-
23971: henkilöt. Säännösehdotuksessa ei kuitenkaan ole taisen käytännön varaan.
23972: katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa kiin- Lakiehdotuksen 9 § :n 3 kohdassa tarkoitetut
23973: teätä sääntöä siitä, kuinka monta sukupolvea sukunimen muuttamisen edellytykset vaativat
23974: taaksepäin tätä perustetta sovellettaessa voitai- aina lisäksi, että sukunimen muuttamista voi-
23975: siin mennä. Säännöksen tulkinnan täsmentämi- daan pitää muut olosuhteet huomioon ottaen
23976: nen jää näin ollen lain soveltamisesta vastaavien perusteltuna.
23977: viranomaisten, ennen muuta nimilautakun-
23978: nan, suosittaman tulkinnan varaan. Myös vaati- 10 §. Uuden sukunimen hyväksymisen ylei-
23979: muksen, jonka mukaan aikaisemman sukunimen set esteet. Lakiehdotuksen 10 ja 11 §:ssä sään-
23980: käytön tulee olla ollut vakiintunutta, on edel- nellään ne ehdot, jotka hakijan esittämän uuden
23981: lytetty täsmentyvän vastaisen käytännön tietä. sukunimen tulee täyttää, jotta nimi voitaisiin
23982: Säännösehdotuksen lopussa edellytetystä vaati- hyväksyä. Näissä säännöksissä on uuden suku-
23983: muksesta ilmenee lisäksi, ettei sukunimen muu- nimen hyväksymisen edellytykset määritelty ku-
23984: toksen edellytyksiä ole olemassa vielä silloin, vaamalla ne seikat, jotka estävät hakijan esittä-
23985: kun esitetyn sukunimen kuuluminen hakijan män sukunimen hyväksymisen. Sukunimen hy-
23986: esivanhemmille on näytetty toteen, vaan tämän väksymisen edellytyksiä ei ole katsottu mahdol-
23987: lisäksi sukunimen muuttamisen tulee myös näyt- liseksi edes ohjeenluontaisesti säännellä siten,
23988: täytyä tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä. että näissä olisi kuvattu ne vaatimukset, jotka
23989: 9 §:n 3 kohta. Viimeisenä sukunimen muut- hyväksyttävissä olevan nimen tulee täyttää.
23990: tamisen edellytyksenä on 9 §:n 3 kohdassa mai- Lakiehdotuksen 10 § sääntelee uuden suku-
23991: nittu toisaalta muuttuneet olosuhteet ja toisaalta nimen hyväksymisen yleiset esteet. Nämä sään-
23992: muut erityiset seikat. Sellaisilla olosuhteilla, joi- nökset tähtäävät ennen kaikkea siihen, ettei
23993: den muutoksilla on edellytetty olevan merkitystä uudeksi sukunimeksi voitaisi hyväksyä nimeä,
23994: tämän säännöksen kannalta, on tarkoitettu lä- jota ei sukunimijärjestelmän sääntelyssä huo-
23995: hinnä perhe- ja sukulaisuussuhteita. mioon otettavan yleisen edun kannalta voida
23996: Jo nykyistä sukunimestä annettua lakia sovel- pitää hyväksyttävänä tai tarkoituksenmukaisena.
23997: lettaessa ovat perhesuhteissa tapahtuneet muu- Kysymyksessä ovat siten uuden sukunimen va-
23998: tokset usein olleet perusteena sukunimen muut- linnanvapautta rajoittavat määräykset, joiden
23999: tamiselle. On tosin oletettavissa, että lakiehdo- ensisijaisena perusteena on yleinen etu.
24000: tuksen 2 luvussa säännellyt mahdollisuudet Sukunimen hyväksymisen yleiset esteet jakau-
24001: muuttaa sukunimi perhesuhteissa tapahtuneiden tuvat 10 §:n mukaan kahteen ryhmään. Sään-
24002: muutosten johdosta tulevat vähentämään nimen- nösehdotuksen 1 momentissa on kuvattu ehdot·
24003: muutostarvetta. Kuitenkin saattaa tästä huoli- tomat esteet, joiden vallitessa uutta sukunimeä
24004: N:o 198 23
24005:
24006: ei milloinkaan voida hyväksyä. Säännösehdotuk- kunimen lyhennettä, esimerkiksi nimen alku-
24007: sen 2 momentissa on vuorostaan määritelty har- osaa. Tällaisissa tapauksissa uusi sukunimi voi-
24008: kinnanvaraiset esteet, jotka eivät ehdottomasti taisiin 12 §:n 1 momentin mukaisesti hyväksyä,
24009: sulje pois sitä mahdollisuutta, että uusi suku- mikäli uusi sukunimi vähentäisi niitä haittoja,
24010: nimi hyväksyttäisiin esteen olemassa olosta huo- joita on alkuperäiseen sukunimeen liittynyt.
24011: limatta. Sukunimen hyväksyminen tulisi kuiten- Uuden sukunimen erottuvuus on pyritty tur-
24012: kin näissä tapauksissa olemaan mahdollista vain, vaamaan 10 §:n 2 momentin 2 kohdan säännök-
24013: jos tähän on erityistä syytä. Nämä erityiset sellä, jonka mukaan uudeksi sukunimeksi ei
24014: syyt on vuorostaan määritelty lakiehdotuksen ilman erityistä syytä voitaisi hyväksyä nimeä,
24015: 12 §:ssä. joka sukunimenä on erittäin yleinen. Tästä sään-
24016: Lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin mukaan nöksestä käy samalla epäsuorasti myös selville,
24017: ei uudeksi sukunimeksi milloinkaan voida hy- ettei uuden sukunimen hyväksymistä estä yksin
24018: väksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka se seikka, että hakijan esittämä sukunimi jo on
24019: käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. käytössä.
24020: Säännösehdotus on tulkinnallisesti verrattain Erityisesti suomenkielisessä sukunimistössä
24021: väljäsisältöinen ja sen täsmentämisen onkin ovat varsin tavallisia sukunimet, joita samalla
24022: edellytetty jäävän nimilautakunnan sekä suku- myös yleisesti käytetään etuniminä. Koska suku-
24023: nimen muuttamista käsittelevien viranomaisten nimen samastettavuus yleisesti tunnettuun etu-
24024: tehtäväksi. nimeen saattaa käytännössä aiheuttaa haittaa ja
24025: Ensimmäisenä harkinnanvaraisena esteenä on siten muodostaa perusteen sukunimen muutta-
24026: lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentissa mainittu miselle, on 10 §:n 1 momentin 3 kohtaan
24027: se seikka, että hakijan esittämä sukunimi on katsottu tästä huolimatta tarkoituksenmukai-
24028: muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen seksi sijoittaa säännös, jonka mukaan tällaisia
24029: kielenkäytön vastainen. Säännösehdotuksen mu- sukunimiä ei voitaisi hyväksyä uudeksi suku-
24030: kaan uuden sukunimen tulee siten sekä muodol- nimeksi ilman erityistä syytä.
24031: taan että kirjoitustavaltaan täyttää joko suomen- Lakiehdotuksen 9 §:n 1 kohdan ja 10 §:n
24032: kielen tai ruotsinkielen asettamat moitteettoman välillä vallitsee asiallinen yhteys. Ensiksi mai-
24033: kielenkäytön vaatimukset. nittua säännöstä tulkittaessa voidaan näet lähteä
24034: Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poi- siitä, että sukunimen muuttamisen edellytykset
24035: keta 12 § :ssä mainittujen erityisten syiden valli- ovat 9 § :n 1 kohdan mukaan yleensä olemassa,
24036: tessa. Sanotussa säännöksessä on muiden erityis- jos hakijan nykyiseen sukunimeen liittyy sellaisia
24037: ten syiden ohella mainittu erityinen, ainoastaan seikkoja, jotka 10 §:ssä on asetettu uuden suku-
24038: 10 §:n 2 momentin 1 kohtaan liittyvä peruste, nimen hyväksymisen yleiseksi esteeksi. Tällä
24039: jonka vallitessa kielenkäytön asettamista vaati- tavoin lakiehdotuksen 10 § antaa siis samalla
24040: muksista voitaisiin poiketa. Mikäli hakijalla olisi tulkinnallista ohjetta lakiehdotuksen 9 § :n 1
24041: jo ennestään vierasperäinen sukunimi, voitaisiin kohtaa sovellettaessa.
24042: uusi sukunimi 12 §:n 1 momentin nojalla hy- 11 §. Suojatut nimet ja tunnukset. Ne uuden
24043: väksyä 10 §:n 2 momentin 1 kohdan säännök- sukunimen valintaa rajoittavat säännökset, jotka
24044: sen sitä estämättä, jos uuden sukunimen käyt- on otettu lakiehdotuksen 11 § :ään, eroavat
24045: töönottoa esitettyyn selvitykseen nähden olisi useissa suhteissa ehdotuksen 10 §:n määräyk-
24046: pidettävä tarkoituksenmukaisena. sistä. Kun 10 §:n määräykset on ymmärrettävä
24047: Tätä säännöstä laadittaessa on pidetty lähinnä ennen muuta yleisen edun perusteella annetuiksi
24048: silmällä sellaisia tapauksia, joissa hakija haluaa rajoituksiksi on 11 § :ssä taas kysymys rajoituk-
24049: vierasperäistä sukunimeään muodostelemalla vä- sista, jotka antavat suojaa tiettyjen nimien ja
24050: hentää niitä vaikeuksia, joita hänen nimensä tunnusten haltijoiden yksityisille eduille. Toisin
24051: ääntämiseen tai oikeinkirjoitukseen liittyy, tah- kuin 10 §:n osalta on laita, ovat myös kaikki
24052: tomatta kuitenkaan täysin katkaista yhteyttä 11 §: ssä säädetyt esteet harkinnanvaraisia ja
24053: alkuperäiseen sukunimeensä. Tyypillisenä tämän säännöksestä voidaan siis poiketa, jos tähän on
24054: säännön piiriin kuuluvana tapauksena voidaan olemassa ehdotuksen 12 § :n 2 momentissa tar-
24055: mainita esimerkiksi hakemus, jossa pitkäh- koitettuja erityisiä syitä.
24056: kön ja oikeinkirjoitus- sekä ääntäruisvaikeuk- Sukunimen muuttamista koskevissa asioissa
24057: sia aiheuttavan vierasperäisen sukunimen tilalle on 10 §: ssä tarkoitettujen esteiden tulkinta edel-
24058: esitetään uudeksi sukunimeksi alkuperäisen su- lytetty järjestettäväksi toisin kuin 11 §:ssä tar-
24059: 24 N:o 198
24060:
24061: koitettujen seikkojen selvittäminen. Lakiehdo- den "suku" että "suvun jäsenyys" täsmentärni-
24062: tusta laadittaessa on tarkoitettu, että 10 § :n sen on edellytetty jäävän ennen muuta nimi-
24063: tarkoittamien uuden sukunimen hyväksymisen lautakunnan tehtäväksi.
24064: yleisten esteiden olemassaolo aina ratkaistaan Säännösehdotusta laadittaessa on kuitenkin
24065: lopullisesti nimenmuutosasioita käsittelevien vi- edellytetty, että sukunimen suojaus saattaisi
24066: ranomaisten toimesta. Viranomaiset olisivat to- ulottua sekä käytössä olevaan sukunimeen että
24067: sin myös velvolliset viran puolesta ottamaan myös määrätylle suvulle vakiintuneeseen suku-
24068: huomioon 11 §: ssä tarkoitettujenkin esteiden nimeen, vaikka tämän suvun jäseniä ei enää
24069: olemassaolon, mikäli tämä este olisi viranomai- olisikaan elossa tai vaikka tämä sukunimi ei enää
24070: sen tiedossa. Kuitenkaan viranomaisen tutkinta- olisi käytössä. Sukunimen vakiintuneisuudella ei
24071: velvollisuuden ei 11 § :n osalta ole edellytetty säännösehdotuksessa ole tarkoitettu, että suku-
24072: ulottuvan yhtä laajalle kuin velvollisuuden sel- nimen tulee välttämättä olla ollut usean suku-
24073: vittää se, ettei 10 §:n mukaisia esteitä ole ole- polven ajan määrätyn suvun käytössä.
24074: massa. Sukunimen suojaukseen perustuvan uuden
24075: Lakiehdotuksen 11 § :ssä tarkoitetun suojan sukunimen hyväksymisen este tulisi, kuten
24076: onkin edellytetty suurelta osalta toteutuvan suo- edellä on todettu, olemaan harkinnanvaraluen ja
24077: jatun nimen tai tunnuksen haltijan omasta aloit- siitä voitaisiin poiketa lakiehdotuksen 12 § :n
24078: teesta. Lakiehdotuksen 17 § :n mukaan on suku- 2 momentissa tarkoitettujen erityisten syiden
24079: nimen muuttamisesta tiedotettava virallisessa vallitessa.
24080: lehdessä ja suojatun nimen tai tunnuksen hal- Säännösehdotuksen 2 momentissa on pyritty
24081: tija voi estää oikeuttaan Ioukkaavan sukuni- sukunimen muuttamismenettelyn yhteydessä
24082: men hyväksymisen esittämällä lääninhallitukselle turvaamaan määrätyn asteinen suoja sellaisille
24083: 18 § :ssä tark<:>itetun muistutuksen. nimille ja tunnuksille, jotka voimassa olevan
24084: Lakiehdotuksen 11 §:n 1 momentissa on lainsäädännön mukaan ovat suojattuja aineet-
24085: säännelty olemassa olevan sukunimen loukkaa- tomina oikeuksina. Myös nämä suojasäännökset
24086: mattomuus sukunimen muuttamisen yhteydessä. ovat harkinnanvaraisia ja niistä voidaan eri-
24087: Säännösehdotuksen sanonnan mukaan näyttäisi tyisten syiden vaatiessa poiketa.
24088: sukunimen suojaus olevan jonkin verran hei- 12 §. Erityiset syyt uuden sukunimen hy-
24089: kompi kuin käytössä olevan sukunimen suoja väksymiselle. Ne erityiset syyt, jotka voidaan
24090: sukunimestä annetun lain 9 §:n mukaan. Vii- ottaa huomioon harkittaessa hakijan esittämän
24091: meksi sanotussa säännöksessä määrätään, et- uuden sukunimen hyväksymistä on pyritty täs-
24092: tei sukunimen muuttamista koskevaan hake- mentämään lakiehdotuksen 12 §:ssä. Säännös-
24093: mukseen ole suostuttava, jos .uusi nimi tiet- ehdotuksen 1 momentissa tarkoitettu erityinen
24094: tävästi on toisella suvulla. Ehdotuksen mukaan peruste liittyy yksinomaan 10 § :n 2 momentin
24095: tulisi sen sijaan suojaa saamaan vain sellainen 1 kohtaan ja siitä on tehty selkoa jo viimeksi
24096: sukunimi, jonka yleisesti tiedettäisiin vakiintu- mainitun säännöksen yhteydessä. Ehdotuksen
24097: neen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen 12 § :n 2 momentissa on kuvattu ne erityiset
24098: suvun nimeksi. perusteet, jotka saattavat tulla kysymykseen
24099: Säännöksen voimaansaattamisen ei kuitenkaan sekä 10 §:n 2 momentin että 11 §:n mukaisia
24100: voida olettaa tosiasiallisesti heikontavan ole- esteitä harkittaessa.
24101: massa olevan sukunimen suojausta. Sukunimestä Uuden sukunimen hyväksymisen este voidaan
24102: annetun lain 9 §:n mukaan voidaan näet toiselle jättää huomiotta ensiksi silloin, kun hakija tai
24103: suvulle kuuluva sukunimi hyväksyä, mikäli hänen esivanhempansa ovat aikaisemmin lailli-
24104: hakija tai hänen esi-isänsä ovat nimeä aikaisem- sesti käyttäneet hakijan uudeksi sukunimeksi
24105: min laillisesti käyttäneet ja muutoksen joko esittämää nimeä. Tämä peruste muistuttaa lä-
24106: tämän vuoksi tai muusta pätevästä syystä harki- heisesti lakiehdotuksen 9 § :n 2 kohdassa kuvat-
24107: taan olevan sallittavan. Käytännössä näitä sään- tua sukunimen muuttamisen edellytystä. Erona
24108: nöksiä on yleisesti tulkittu verrattain väljästi. on kuitenkin se, että viimeksi mainittu säännös
24109: Sukunimen suojan sääntelyssä on lakiehdo- vaatii, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi
24110: tusta laadittaessa lähdetty siitä, että laissa tarkoi- on aikaisemmin vakiintuneesti kuulunut hakijan
24111: tettu suojaus on perusteltua antaa vain sellai- esivanhemmille, kun taas 12 § :n 2 momentin 1
24112: selle sukunimelle, jonka voidaan katsoa ilmai- kohta ei tunne tällaista vakiintuneisuuden vaa-
24113: sevan määrätyn suvun jäsenyyden. Sekä käsittei- timusta. Molemmissa säännöksissä on käsite
24114: N:o 198 25
24115:
24116: "esivanhemmat" tulkittava siten, että se tar- ollessaan. Sukunimen muuttamista koskevassa
24117: koittaa sekä isän että äidin puoleisia suoraan oikeuskäytännössä on myös katsottu, ettei nai-
24118: takenevassa sukulaisuussuhteessa olevia henki- misissa olevaa naista tarvitse edes kuulla sel-
24119: löitä. laisen hänen miehensä tekemän hakemuksen
24120: Toisena 12 §:n 2 momentin tuntemana pe- johdosta, jonka hyväksyminen tulee aiheutta-
24121: rusteena on säännösehdotuksessa mainittu se, maan myös vaimon sukunimen muuttumisen.
24122: että uuden sukunimen ottamista on perhesuh- Samoin ei vaimolla myöskään ole katsottu ole-
24123: teissa tapahtuneiden muutosten tai niihin rin- van oikeutta hakea muutosta tällaisen hakemuk-
24124: nastettavien seikkojen johdosta pidettävä erityi- sen johdosta annettuun päätökseen.
24125: sen perusteltuna. Perhesuhteissa tapahtuneisiin Lasten epäitsenäinen asema näyttäytyy vuo-
24126: muutoksiin rinnastettavilla seikoilla on tässä rostaan siinä, että vanhempien sukunimen
24127: tarkoitettu ennen muuta sitä, että hakijan per- muuttuessa muuttuu samalla myös lapsen nimi.
24128: heenjäsenen tai läheisen sukulaisen sukunimi Sukunimestä annetun lain 13 § :n 1 momen-
24129: on muuttunut joko lakiehdotuksen 2 luvun pe- tissa esitetyn pääsäännön mukaisesti muuttuu
24130: rusteella tai 3 luvun mukaisesti tehdyn hake- lapsen nimi aina silloin, kun isä tahi äiti, joka
24131: muksen johdosta. Säännösehdotuksessa tarkoi- on lapsensa holhooja, ottaa tai saa sukunimen,
24132: tettujen muutosten tulisi säännösehdotuksen sa- ellei hakemusta tehtäessä ole lapselle toista
24133: nonnan mukaan olla laadullisesti niin voimak- nimeä varattu. Aviolasten osalta tämä sääntö
24134: kaita, että poikkeaminen uuden sukunimen hy- edellä sanotun mukaisesti merkitsee sitä, että
24135: väksymisen esteistä on erityisen perusteltua. lapset seuraavat isänsä sukunimeä. Mikäli lapsi
24136: Säännösehdotusta sovellettaessa on siten edel- kuitenkin on yksin toisen vanhempansa hol-
24137: lytetty noudatettavan verrattain tiukkaa tul- houksen alainen tai mikäli kysymyksessä on
24138: kintaa. avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, seuraa
24139: Lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin 2 koh- lapsi rholhoojana olevan vanhempansa sukuni·
24140: dassa säännelty uuden sukunimen hyväksymi- meä. Alaikäisellä lapsella ei sukunimestä anne
24141: sen erityinen peruste muistuttaa läheisesti 9 § :n tun lain mukaan ole myöskään oikeutta itse
24142: 3 kohdan säännöstä, jonka mukaan sukunimen hakea sukunimensä muuttamista.
24143: muuttaminen voi tulla kysymykseen muuttu-
24144: neiden ·olosuhteiden perusteella. Viimeksi mai- Lakiehdotus eroaa näissä suhteissa varsin
24145: nittu säännös on kuitenkin alueeltaan olennai- olennaisesti sukunimilain mukaisesta järjestel-
24146: sesti laajempi kuin ensiksi mainittu säännös. mästä. Ehdotuksessa on omaksuttu pääperiaate,
24147: Sukunimen muuttamisen yleisenä edellytyksenä jonka mukaan jokaisella henkilöllä on sukuni-
24148: 9 §:n 3 kohdan mukaan tulevat näet kysymyk- men muuttamista koskevissa asioissa itsenäinen
24149: seen myös muut olosuhteet kuin perhesuhteet asema. Tämä merkitsee ensiksi sitä, että kenel-
24150: tai niihin rinnastettavat seikat. läkään ei tule ehdotuksen mukaan olemaan val-
24151: 13-21 §. Menettely sukunimeä muutet- tuutta tehdä omissa nimissään sukunimen muut-
24152: taessa. Sukunimestä annetun lain sekä avioliit- tamista koskevaa hakemusta, jonka hyväksymi·
24153: tolain sukunimijärjestelmälle on ominaista nai- nen tulisi aiheuttamaan muiden henkilöiden
24154: misissa olevan naisen sekä alaikäisen lapsen kuin hakijan sukunimen muuttumisen. Toiseksi
24155: epäitsenäinen asema sukunimeensä nähden. Nai- jokaiselle henkilölle myönnetty itsenäinen ase-
24156: misissa oleva nainen ei avioliitossa voi säilyttää ma merkitsee, että lakiehdotuksen mukaan on
24157: sitä sukunimeä, joka hänellä oli avioliittoon jokaisella valta itse tehdä oman sukunimensä
24158: mennessään. Tästä on katsottu myös seuraa- muuttamista koskeva hakemus.
24159: van, että vaimon nimi muuttuu hänen miehensä Aviopuolisoihin sovellettuna nämä säännöt
24160: muuttaessa sukunimensä. Vaimon epäitsenäi- merkitsevät sitä, että mikäli molemmat puoli-
24161: sestä asemasta on edelleen katsottu johtuvan, sot haluavat muuttaa sukunimensä, tulee mo-
24162: ettei naimisissa olevalla naisella ole valtuutta lempien puolisoiden tehdä tätä tarkoittava ha-
24163: omissa nimissään hakea sukunimensä muutta- kemus. Lakiehdotus ei kuitenkaan periaattees-
24164: mista. Ainoan poikkeuksen tästä pääsäännöstä sa aseta mitään estettä sille, että vain toinen
24165: muodostaa se, että naimisissa oleva nainen voi puolisoista hakee oman sukunimensä muutta-
24166: sukunimestä annetun lain mukaisessa järjestyk- mista ja tällaisen hakemuksen voi tehdä joko
24167: sessä tehdä hakemuksen sukunimensä muutta- mies tai vaimo. Miehellä ei sen sijaan tulisi
24168: misesta siten, että hän liittää miehensä suku- enää olemaan valtuutta tehdä omissa nimissään
24169: nimeen nimen, joka hänellä oli naimattomana sulmnimen muuttamista koskevaa hakemusta,
24170: 4 1678002155
24171: 26 N:o 198
24172:
24173: jonka vaikutukset ulottuisivat vaimon suku- Hakemuksessa esiintyvien puutteellisuuksien
24174: nimeen. ei tulisi lakiehdotuksen 15 § :n mukaan pää-
24175: Lakiehdotuksessa omaksuttu pääperiaate jo- sääntöisesti aiheuttaa hakemuksen tutkimatta
24176: kaisen henkilön itsenäisestä asemasta sukuni- jättämistä tai sen hylkäämistä, vaan hakijalle
24177: mensä suhteen ei tulisi kuitenkaan aiheutta- olisi varattava tilaisuus kohtuullisessa mää-
24178: maan poikkeusta niihin säännöksiin, jotka ovat räajassa täydentää hakemustaan.
24179: voimassa vajaavaltaisen puhevallan käyttämi- 16 §. Nimilautakunnan lausunto ja hakijan
24180: sestä. Lakiehdotuksen 24 § :n 2 momentin kuuleminen. Sen jälkeen kun hakemus on
24181: mukaan määräytyisi vajaavaltaisen puhevallan saapunut lääninhallitukselle ja siinä mahdolli-
24182: käyttäminen sukunimen muuttamista koske- sesti esiintyneet puutteet on korjattu, olisi lää-
24183: vissa asiois'Sa oikeudenk.äymiskaaren 12 luvun ninhallituksen lakiehdotuksen 16 § :n 1 mo-
24184: yleisten säännösten pohjalta. mentin mukaan pyydettävä nimilautakunnan
24185: Koska sukunimen muuttamista koskeva asia lausunto sukunimen muuttamisesta ja haki-
24186: on katsottava oikeudenkäymiskaaren 12 luvun jan esittämästä uudesta sukunimestä. Maini-
24187: 1 § :n 2 momentissa tarkoitetuksi henkilöä kos- tusta säännösehdotuksesta ilmenee, ettei nimi-
24188: kevaksi asiaksi, tulisi 18 vuotta täyttäneellä lautakunnan lausuntoa tule kuitenkaan pyy-
24189: vajaavaltaisella olemaan oikeus yksin käyttää tää hakemuksesta, joka on siirrettävä toimival-
24190: puhevaltaa sukunimen muuttamista koskevassa taiselle viranomaiselle eikä silloin, kun hake-
24191: asiassa, jollei hänen vajaavaltaisuutensa johdu muksessa esiintyvät puutteet tai virheellisyy-
24192: mielisairaudesta, heikontuneesta mielentilasta det, joita ei ole saatu korjatuksi, ovat niin il-
24193: tai muusta niihin verrattavasta syystä. Vastaa- meiset, että hakemus on heti jätettävä tutkit-
24194: vasti tulisi 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä tavaksi ottamatta tai hylättävä.
24195: henkilöllä olemaan itsenäinen puhevalta hol- Säännösehdotuksen edellyttämä asian siirtä-
24196: hooj ansa ohella. minen toiselle viranomaiselle tulee kysymyk-
24197: Näitä vajaavaltaisen puhevallan käyttämistä seen sekä silloin, kun hakemus on tehty lää-
24198: koskevia yleisiä säännöksiä täydentää lisäksi ninhallitukselle, joka ei ole alueellisesti toimi-
24199: lakiehdotulmen 24 §:n 1 momentin säännös, valtainen, että myös silloin, kun sukunimen
24200: jonka mukaan 15 vuotta täyttänyttä lasta on muuttamista koskeva hakemus on tehty läänin-
24201: aina kuultava myös käsiteltäessä lakiehdotuk- hallitukselle, vaikka sukunimi voitaisiinkin
24202: sen 3 luvun mukaisessa järjestyksessä tehtyä muuttaa ilmoittamalla siitä väestörekisterin pi-
24203: sukunimen muuttamista koskevaa hakemusta. täjälle.
24204: Tällöin lapsen sukunimeä ei sanotun säännök- Nimilautakunnan on 16 §:n 1 momen-
24205: sen mukaan voitaisi muuttaa, jos tämän iän tin mukaan edellytetty antavan lausuntonsa
24206: saavuttanut lapsi ilmoittaisi vastustavansa ni- sekä sukunimen muuttamisesta että hakijan
24207: men muuttamista. esittämästä uudesta sukunimestä. Kuten sään-
24208: 13-15 §. Sukunimiviranomaiset, hakemus nösehdotuksen 2 momentista edelleen ilmenee,
24209: sukunimen muuttamisesta ja hakemuksen täy- tarkoittaa tämä sitä, että nimilautakunnan
24210: dentäminen. Sukunimen muuttamista koskeva tulee tutkia, ovatko sukunimen muuttamisen
24211: hakemus olisi lakiehdotuksen mukaan tehtävä 9 §: ssä säädetyt edellytykset olemassa sekä
24212: kirjallisesti lääninhallitukselle. Lääninhallituk- ettei hakijan esittämään uuteen sukunimeen
24213: sen alueellinen toimivalta tulisi lakiehdotuksen liity mitään sellaisia seikkoja, joiden johdosta
24214: 14 §:n 1 momentin mukaisesti määräytymään uutta sukunimeä ei voida lakiehdotuksen 10,
24215: hakijan väestörekisteripaikan perusteella. 11 ja 12 §:n mukaan hyväksyä.
24216: Lakiehdotuksen 14 §:n nimenomaisten oh- Nimilautakunnan annettua asiasta lausun-
24217: jeiden mukaan tulisi hakemuksessa mainita ne tonsa tulee lääninhallituksen varata haki-
24218: seikat, joiden perusteella sukunimen muutta- jalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa antaa
24219: mista haetaan sekä hakijan esittämä uusi suku- kirjallinen vastaus lausunnon johdosta, jos lau-
24220: nimi. Asetusehdotuksen mukaan olisi sukuni- takunta on katsonut, ettei sukunimen muutta-
24221: men muuttamista koskevaan hakemukseen myös misen edellytyksiä ole olemassa tai ettei haki-
24222: liitettävä väestörekisterin pitäjän antama todis- jan esittämää sukunimeä voida hyväksyä.
24223: tus, josta ilmenee hakijan, hänen puolisonsa 17 §. Hakemuksesta tiedottaminen. Sen jäl-
24224: sekä alaikäisten lastensa nykyiset ja aikaisem- keen kun nimilautakunta on antanut lää-
24225: mat sukunimet sekä muut sukunimen muutta- ninhallitukselle lausuntonsa ja kun hakijaa tar-
24226: mista varten tarpeelliset tiedot. vittaessa on kuultu lausunnon johdosta, tulee
24227: N:o 198 27
24228:
24229: lääninhallituksen huolehtia hakemuksen julkis- sia. Koska kuuluttamismenettelyyn ryhtyminen
24230: tamisesta. Hakemuksen julkistaminen tapahtuu ei kuitenkaan vielä muodosta asiakysymyksen
24231: tiedottamalla siitä hakijan kustannuksella viral- osalta sitovaa ratkaisua, ei periaatteessa kuiten-
24232: lisessa lehdessä. Asetusluonnoksen mukaan olisi kaan ole mitään estettä hakemuksen hylkäämi-
24233: tässä tiedotuksessa kehotettava jokaista, jonka selle, vaikka muistutuksia ei olisikaan esitetty.
24234: suojattua oikeutta sukunimen muuttaminen Lakiehdotukseen on sisällytetty nimenomai-
24235: saattaisi loukata, esittämään määräajassa muis- nen säännös siitä, että mikäli lääninhallitus
24236: tutuksensa hakemuksen johdosta. Tiedotukset hylkää sukunimen muuttamista koskevan hake-
24237: tultaisiin julkaisemaan virallisessa lehdessä kuu- muksen, on sen myös perusteltava päätöksensä.
24238: kausittain, asianomaisen kalenterikuukauden en- Päätöksen perustelemista on pidettävä tärkeänä,
24239: simmäisessä numerossa. paitsi hakijan itsensä kannalta, myöskin nimi-
24240: Kouluttamiseen ei kuitenkaan ole tarkoituk- lautakunnan kannalta sen seuratessa sukuni-
24241: senmukaista ryhtyä, mikäli jo nimilautakun- men muuttamista koskevissa asioissa nouda-
24242: nan annettua lausuntonsa on käynyt ilmei- tettavaa käytäntöä.
24243: seksi, ettei hakemusta voida hyväksyä. Tämän 20-21 §. Päätöhen tiedoksianto ja muu-
24244: vuoksi on lakiehdotuksen 17 § :ssä edellytetty, toksenhaku. Sukunimen muuttamista koskeva
24245: että lääninhallitus näissä tapauksissa hylkää päätös annetaan lakiehdotuksen 20 §:n mu-
24246: hakemuksen ryhtymättä kustannuksia ja viivy- kaan tiedoksi hakijalle ja muistutuksen teki-
24247: tystä vaativaan tiedottamismenettelyyn. jälle. Lakiehdotuksen 21 §:ssä on katsottu
24248: 18 §. Muistutuksen tekeminen. Hakemuk- tarkoituksenmukaiseksi myöntää muutoksen-
24249: sesta tiedottamisen pääasiallisena tarkoituksena hakuoikeus myös muistutuksen tekijälle, koska
24250: on saattaa sukunimen muuttamista koskeva ha- muutoin muistutuksen tekijä voisi saada oikeus-
24251: kemus sekä hakijan esittämä uusi sukunimi suojan vain panemalla vireille erillisen sukuni-
24252: kaikkien sellaisten tietoon, joiden 11 §:n mu- men menettämistä koskevan oikeudenkäynnin.
24253: kaan suojattua nimeä tai tunnusta hakemuksen Sukunimen muuttamisen kirjaaminen, lr1.1n la-
24254: hyväksyminen saattaisi loukata. Lakiehdotuksen kiehdotuksen 3 luvun mukaisessa järjestyksessä
24255: 18 §:n mukaan olisi suojatuo nimen tai tun- muutettu sukunimi merkitään väestörekisteriin,
24256: nuksen haltijalla oikeus tehdä hakemuksen joh- on edellytetty säänneltäväksi yksityiskohtaisem-
24257: dosta muistutus, mikäli hän katsoo hakemuksen min asetuksessa. Asetusehdotuksen mukaan tu-
24258: Ioukkaavan oikeuttaan. Säännösehdotuksen mu- lisi sukunimen kirjaaminen tapahtumaan aina
24259: kaan muistutus olisi tehtävä kirjallisesti kol- viranomaisen aloitteesta. Näiden säännösten
24260: menkymmenen päivän kuluessa siitä, kun ha- mukaan tulisi lääninhallituksen ilmoittaa uusi
24261: kemus on julkaistu virallisessa lehdessä. Tämä sukunimi asianomaisen väestörekisterin pitä-
24262: määräaika ei kuitenkaan merkitsisi sitä, että jälle rekisteriin merkittäväksi, kun päätös, jolla
24263: määräajan umpeen kuluttua tehdyt muistutuk- hakemus sukunimen muuttamisesta on hyväk-
24264: set jätettäisiin huomiotta, vaan myöhästyneet- sytty, on saanut lainvoiman. Mikäli sukunimen
24265: kin muistutukset voidaan nimenomaisen sään- muuttamista koskevaan lääninhallituksen pää-
24266: nöksen mukaan ottaa huomioon, mikäli asiaa tökseen on haettu muutosta korkeimmassa hal-
24267: ei vielä ole ratkaistu. linto-oikeudessa, olisi korkeimman hallinto-
24268: 19 §. Hakemuksen ratkaiseminen ja pää- oikeuden vastaavasti ilmoitettava uusi sukuni-
24269: töksen perusteleminen. Lakiehdotuksen 19 §:n mi rekisteröitäväksi hakemuksen tultua sen pää-
24270: 1 momentin mukaan on sukunimen muuttamis- töksellä hyväksytyksi.
24271: ta koskeva hakemus otettava viipymättä rat- Nimilautakunnasta annetun asetusehdotuk-
24272: kaistavaksi, kun muistutusten tekemiselle va- sen mukaan tulisi eräänä nimilautakunnan
24273: rattu 30 päivän määräaika on kulunut hake- tehtävänä olemaan sukunimen muuttamista
24274: muksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. koskevissa asioissa noudatetun käytännön seu-
24275: Mikäli hakemuksen johdosta ei ole esitetty raaminen. Jotta tämä asetusehdotuksen tar-
24276: muistutuksia, tultaisiin hakemus säännonmu- koittama seuranta voisi käytännössä toteutua,
24277: kaisessa tapauksessa hyväksymään. Tämä joh- on ehdotuksessa sukunimiasetukseksi lisäksi
24278: tuu siitä, että lakiehdotuksen 17 §:n mukaan edellytetty säädettäväksi, että sekä lääninhal-
24279: tulee lääninhallituksen suorittaa hakemuksen lituksen että korkeimman hallinto-oikeuden
24280: asiallinen tutkinta jo ennen tiedottamismenet- olisi lähetettävä jäljennös sukunimen muutta-
24281: telyyn ryhtymistä ja hylätä sellaiset hakemuk- mista koskevassa asiassa antamastaan päätök-
24282: set, jotka eivät täytä laissa asetettuja vaatimuk- sestä nimilautakunnalle.
24283: 28 N:o 198
24284:
24285: 4 luku. Sukunimen menettäminen tää oikeutensa miehen sukunimeen. Kuten jo
24286: edellä on esitetty, voidaan yleensä lähteä siitä,
24287: Yleistä. Tähän lukuun on pyritty keskit- että sukunimen muuttumista on lapsen edun
24288: tämään kaikki sukunimen menettämistä koske- kannalta pidettävä haitallisena. Näin on erityi-
24289: vat säännökset. Sukunimen menettäminen voisi sesti silloin, kun alaikäinen lapsi joutuisi su-
24290: näiden säännösten mukaan tulla kysymykseen kunimensä muuttumisen johdosta saamaan eri
24291: kahdessa tapauksessa: ensiksi silloin, kun tuo- sukunimen kuin mikä :hänen huoltajanaan ole-
24292: mioistuin päätöksellään julistaa isyyden kumo- valla äidillä on. Tällaisissa tapauksissa haitat
24293: tuksi, ja toiseksi silloin, kun 3 luvun mukai- saattaisivat vielä korostua sen johdosta, että lap-
24294: sessa järjestyksessä saatu uusi sukunimi olen- sen sukunimen muuttuminen saattaisi pakottaa
24295: naisessa määrin loukkaa 11 § :ssä tarkoitetun myös äidin muuttamaan sukunimensä.
24296: suojatun nimen tai tunnuksen haltijan oikeutta. Säännöksen sanonnan mukaan ei· näyttäisi
24297: Ottolapsista annetun lain 12 § :n säännös olevan merkitystä sillä seikalla, mikä sukunimi
24298: ottolapsen sukunimen menettämisestä on ku- lapsella oikeudenkäynnin hetkellä on. Sukuni-
24299: mottu uudella lapseksiottamisesta annetulla men menettäminen näyttäisi olevan mahdollista
24300: lailla. Avioliittolain 84 §:n 2 momentin sään- aina, jos lapsella ei ole sitä sukunimeä, joka
24301: nös vaimon julistamisesta menettäneeksi oikeu- hänen äidillään oli lapsen syntymän hetkellä.
24302: tensa miehensä sukunimeen tulisi tämän laki- Säännöstä tulkittaessa on kuitenkin lähdettävä
24303: ehdotuiksen mukaan myös kumottava:ksi. siitä, että sukunimen menettäminen tulee kysy-
24304: Sukunimen menettämistä koskevia säännök- mykseen vain, jos lapsella oikeudenkäynnin
24305: siä laadittaessa on yleisenä lähtökohtana ollut, hetkellä on lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin
24306: että sukunimen muuttumiseen vastoin sukuni- tai 5 § :n 1 momentin perusteella saatu isän
24307: men haltijan tahtoa yleensä liittyy enemmän sukunimi tai 3 luvun mukaisessa järjestyksessä
24308: haittoja kuin järjestelmään, jossa tällainen pa- sen sijaan tullut sukunimi. Sukunimen menet-
24309: kollinen sukunimen muuttuminen ei tule kysy-. täminen ei siten tulisi kysymykseen esimerkik-
24310: mykseen. Tämän vuoksi on säännöksissä seu- si silloin, kun lapselle on 6 § :n mukaisesti an-
24311: rattukin periaatetta, että sukunimen menettä- nettu toisen puolison sukunimi.
24312: minen voi tulla kysymykseen vain silloin, kun Lakiehdotuksen 2 lukuun ei ole otettu sään-
24313: nimen menettämiselle on olemassa erityisen pai- nöksiä lapsen tai hänen huoltajansa oikeudesta
24314: navia syitä. sukunimen muuttamiseen, kun isyys on tuo-
24315: 22 §. Isyyden kumoamisen vaikutus lapsen mioistuimen päätöksellä kumottu. Myöskään
24316: sukunimeen. Lakiehdotuksen 22 §:n mukaan lakiehdotuksen 22 §:n mukaan ei lapsi tai hä-
24317: voisi tuomioistuin julistaessaan isyyden kwno- nen edustajansa voi säännösehdotuksessa tarkoi-
24318: tuksi samalla !päättää, että lapsi on velvollinen tetussa oikeudenkäynnissä vaatia itselleen oi-
24319: ottamaan 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun keutta ottaa 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua
24320: sukunimen, eli sen sukunimen, joka äidillä oli sukunimeä. Säännösehdotuksessa on kuitenkin
24321: lapsen syntymän hetkellä. Isyyden kumoamista edellytetty, että sukunimen menettämistä kos-
24322: koskevalla päätöksellä tarkoitetaan säännöseh- keva kysymys voitaisiin oikeudenkäynnissä ot-
24323: dotuksessa päätöstä, jossa on vahvistettu että taa käsiteltäväksi joko kantajan tai vastaajan
24324: äidin aviomies tai aikaisempi aviomies ei ole aloitteesta. Käytännössä voitaneen myös läh-
24325: lapsen isä sekä päätöstä, jossa on vahvistettu teä siitä, että mikäli lapsi itse tai hänen edus-
24326: että isyytensä tunnustanut mies ei ole lapsen tajansa oikeudenkäynnissä pyytää lapsen nimen
24327: isä. muuttamista tarkoittavan velvoitteen antamista
24328: Sukunimen menettäminen ei voisi säännöseh- tai mikäli he yhtyvät tällaiseen kantajan taholta
24329: dotuksen mukaan seurata isyyden kumoamista, esitettyyn vaatimukseen, ei lapsen etu yleensä
24330: jos lapsella on se sukunimi, joka hänen äidillään aseta estettä hänen sukunimensä muuttumisel-
24331: oli lapsen syntymän hetkellä. Mikäli aviopuoli- le. Ellei sukunimen menettämistä tarkoittavaa
24332: soilla lapsen syntyessä oli yhteinen sukunimi, ei esitystä ole tehty tuomioistuimelle isyyden ku-
24333: sukunimen menettäminen siis voisi tulla kysy- moamista koskevassa oikeudenkäynnissä, ei sitä
24334: mykseen, vaikka ipuolisot olisivat valinneet yh- voitaisi enää myöskään tehdä erillisessä oikeu-
24335: teiseksi sukunimekseen miehen sukunimen. Tä- denkäynnissä sen jälkeen, kun isyys on lain-
24336: män lisäksi on sukunimen menettämisen lisä- voimaisella päätöksellä kumottu.
24337: edellytykseksi asetettu se, ettei lapsen edun 23 §. Sukunimen menetetyksi iulistaminen.
24338: kannalta voida pitää tärkeänä, että lapsi säilyt- Sukunimen menettäminen saattaa lakiehdotuk·
24339: N:o 198 29
24340:
24341: sen 23 §:n mukaan tulla kysymykseen silloin, estämättä käyttää uutta sukunimeään elinkei-
24342: kun j'oku on lakiehdotuksen 3 luvun mukaisessa notoiminnassa tai kirjallisessa tai taiteellisessa
24343: järjestyksessä muuttanut sukunimensä uudeksi toiminnassa. Tämän mukaisesti ei esimerkiksi
24344: sukunimeksi vastoin lakiehdotuksen 11 sekä sukunimen menettämistä koskevan kanteen hyl-
24345: 12 §:n säännöksiä. Näissä tapauksissa voitaisiin kääminen estäisi kantajaa uudessa oikeuden-
24346: uusi sukunimi suojatun nimen tai tunnuksen käynnissä ajamasta kannetta siitä, että sukuni-
24347: haltijan kanteesta julistaa tuomioistuimen pää- men haltijalta kiellettäisiin oikeus käyttää kan-
24348: töksellä menetetyksi, jos uuden sukunimen tajan tavaramerkkiä loukkaavaa uutta suku-
24349: käyttämisen voidaan katsoa olennaisessa määrin nimeä elinkeinotoiminnassa.
24350: Ioukkaavan kantajan oikeutta. Mikäli vastaaja Lakiehdotukseen liittyvän asetusehdotuksen
24351: oikeudenkäynnissä julistetaan menettäneeksi mukaisesti tulisi menetetyn sukunimen tilalle
24352: oikeutensa muutettuun sukunimeen, olisi hän tullut sukunimi 22 ja 23 §:n tarkoittamissa
24353: velvollinen ottamaan takaisin aikaisemman su- tapauksissa merkittäväksi väestörekisteriin vi-
24354: kunimensä. ranomaisten toimesta. Asetusehdotuksen mu-
24355: Suojatun nimen tai tunnuksen haltijalle kaan olisi asianomainen tuomioistuin velvolli-
24356: myönnetty oikeus ajaa 23 §:n nojalla kannetta nen viipymättä ilmoittamaan menetetyn suku-
24357: sukunimen menettämisestä on katsottu tarpeel- nimen tilalle tulleen sukunimen väestörekiste-
24358: liseksi ennen kaikkea sen johdosta, että suku- rin ipitäjälle, kun tuomioistuimen sukunimen
24359: nimen muuttamista koskevassa hallintomenette- menettämi·sestä antama päätös on saanut lain-
24360: lyssä ei tällaisten oikeuksien haltijoiden suojaa voiman.
24361: voida käytännössä riittävän perusteellisesti tut-
24362: kia. Sukunimen menetetyksi julistamista kos-
24363: 5 luku. Erinäiset säännökset
24364: kevan kanteen voisi kuitenkin nostaa myös sil-
24365: loin, kun oikeuden haltija olisi jo sukunimen 24 §. Vajaavaltaisen puhevalta. Lakiehdo-
24366: muuttamista koskevan menettelyn yhteydessä tuksen yleisenä periaatteena on korostaa jokai-
24367: tehnyt lakiehdotuksen 18 §: ssä säädetyn muis- sen henkilön itsenäistä asemaa sukunimen
24368: tutuksen hakemuksen johdosta ja vaikka muis- muuttamisen yhteydessä. Tämän periaatteen
24369: tutuksen tekijä olisi myös hakenut muutosta mukaisesti ehdotetaan 24 §:ssä säädettäväksi,
24370: lääninhallituksen päätökseen, jolla sukunimen että viisitoista vuotta täyttänyttä henkilöä olisi
24371: muuttaminen on hyväksytty. Se seikka, ettei aina kuultava sukunimen muuttamista koskevan
24372: suojatun oikeuden haltija ole tehnyt muistu- asian yhteydessä sekä silloin, kun kysymyksessä
24373: tusta sukunimen muuttamista koskevan hake- on sukunimen muuttaminen ilmoittamalla ni-
24374: muksen johdosta, ei luonnollisesti myöskään menmuutoksesta väestörekisterin pitäjälle, että
24375: estäisi kanteen nostamista. myös silloin, kun kysymyksessä on lakiehdotuk-
24376: Sukunimen menetetyksi julistamista koskeva sen 3 luvun yleisten säännösten mukainen ni-
24377: kanteen nostaminen on sidottu viiden vuoden menmuutos. Alaikäistä kuultaessa on sanotun
24378: määräaikaan. Tämä määräaika alkaa kulua siitä, iän saavuttaneella alaikäisellä oikeus vastustaa
24379: kun uusi sukunimi on merkitty väestörekiste- omalta osaltaan sukunimensä muuttamista eikä
24380: riin. hänen tarvitse esittää vastustukselleen mitään
24381: Sukunimen menetetyksi julistamista koskeva perusteluja. Alaikäisen vastustus estää luon-
24382: lakiehdotuksen 23 §:n säännös rajoittuu sään- nollisesti sukunimen muuttamisen vain alaikäi-
24383: telemään vain sen kysymyksen, voidaanko su- sen oman sukunimen osalta. Toisaalta se seikka,
24384: kunimensä muuttanut henkilö tietyssä määrä- että alaikäisen sukunimeä ei voida hänen vas-
24385: ajassa sukunimen rekisteröimisen jälkeen vel- tustuksensa johdosta muuttaa, saattaa johtaa
24386: voittaa ottamaan takaisin aikaisempi sukuni- siihen, että jos sukunimen muuttamista on sa-
24387: mensä. Sen sijaan tässä oikeudenkäynnissä eivät malla haettu myös esimerkiksi alaikäisen lap-
24388: tule ratkaistaviksi esimerkiksi kysymykset, onko sen sisarusten tai hänen vanhempiensa osalta,
24389: sukunimensä muuttaneelia oikeus saada uusi hakemus joudutaan 3 luvun säännöksiä sovel-
24390: sukunimensä rekisteröidyksi tai muulla tavoin lettaessa useassa tapauksessa hylkäämään, kos-
24391: suojatuksi toiminimenä, tavaramerkkinä tai yh- ka nimenmuutosta vain joidenkin perheenjäsen-
24392: teisön nimenä. Tässä oikeudenkäynnissä ei ten osalta ei voida esimerkiksi 9 § :n 2 tai 3
24393: myöskään anneta sitovaa ratkaisua siitä, voiko kohdan mukaan pitää tarkoituksenmukaisena tai
24394: sukunimensä muuttanut henkilö aineettomien perusteltuna.
24395: oikeuksien oikeussuojaa koskevien säännösten Säännösehdotuksen 1 momentissa on edellä
24396: 30 N:o 198
24397:
24398: sanotun lisäksi nimenomaisesti vahvistettu, että takaisin se nimi, joka hänellä on viimeksi ollut
24399: avioliittoa solmittaessa on alaikäisellä, joka sit- naimattomana ollessaan. Säännösehdotuksen ni-
24400: temmin avioliiton kautta tulee täysivaltaiseksi, menomaisen sanonnan mukaan nimi voidaan ot-
24401: oikeus itse päättää sukunimen muuttamisesta taa takaisin avioliiton aikana. Tämän ohella
24402: 4 §:n mukaan. Muilta osin on säännöksessä on myös ennen lain voimaantuloa avioliiton
24403: katsottu tarkoituksenmukaiseksi jättää alaikäi- solmineilla puolisoilla oikeus 3 momentin en-
24404: sen puhevallan käyttämistä koskevat kysymyk- simmäiseen virkkeeseen otetun pääsäännön no-
24405: set oikeudenkäymiskaaren 12 luvun yleisten jalla ottaa avioliiton purkauduttua takaisin ai-
24406: säännösten varaan (2 mom.). kaisempi sukunimi lakiehdotuksen 4 § :n 3
24407: 25 §. Valtuutus asetuksen antamiseen. Sään- momentin mukaisesti.
24408: nöksessä edellytetyistä asetuksista on luonnok-
24409: set otettu tämän hallituksen esityksen liitteiksi. 1.2. Laki lapseksiottamisesta annetun lain 13
24410: §:n muuttamisesta
24411: 6 luku. Lain voimaantulo ja Koska sukunimeä koskevien säännösten
24412: sliltytnäsäännökset uudistusehdotus ei ehtinyt eduskuntakäsittelyyn
24413: samanaikaisesti lapseksiottamista koskevan lain-
24414: 26 §. Voimaantulo. Lakiehdotuksen 26 §:n säädännön uudistusehdotuksen kanssa, otettiin
24415: mukaan tulisi ehdotettu sukunimilaki kumoa- lapseksiottamisesta annetun lain ( 32/79)
24416: maan sukunimestä 23 päivänä joulukuuta 1920 13 §:ään toisen lakivaliokunnan ehdotuksen
24417: annetun lain, 13 päivänä kesäkuuta 1929 anne- mukaisesti hallituksen esityksessä ehdotetun
24418: tun avioliittolain 32 ja 84 § :n säännökset sekä viittaussäännöksen sijasta erillinen ottolapsen
24419: 5 päivänä syyskuuta 1975 isyyslain voimaanpa- sukunimeä koskeva säännös. Kun tarkoituksena
24420: nosta annetun lain 3 §:n 2 momentin. on nyt koota kaikki sukunimeä koskevat, nykyi-
24421: 27 §. Siirtymäsäännökset. Pääsäännön mu- sin osaksi myös perheoikeudelliseen lainsäädän-
24422: kaan ei uusi laki tulisi olemaan taannehtiva, töön sijoitetut säännökset yhteen sukunimila-
24423: vaan uuden lain säännöksiä olisi sovellettava kiin, ehdotetaan mainittu 13 § muutettavaksi
24424: vain niissä tapauksissa, joissa sukunimeä ei siten, että se sisältäisi ottolapsen sukunimen
24425: ollut uuden lain voimaantullessa merkitty väes- osalta viittauksen uuteen sukunimilakiin.
24426: törekisteriin. Tämän ohessa on aikaisemman
24427: lain säännöksiä edelleenkin sovellettava kolmes-
24428: sa ehdotetussa säännöksessä mainitussa tapauk- 2. Tarkemmat säännökset ja
24429: sessa, vaikka muuttunutta nimeä ei olekaan määräykset
24430: vielä merkitty väestörekisteriin. Aikaisemman
24431: lain soveltaminen edellyttää kuitenkin, että pää- Ehdotetun sukunimilain 25 §:n nojalla annet-
24432: tös säännösehdotuksessa mainituissa tapauksissa taisiin sukunimiasetus sekä asetus nimilauta-
24433: on annettu ennen uuden lain voimaantuloa ja kunnasta. Tämän ohessa on lakiehdotusta val-
24434: että tämä päätös on saanut lainvoiman. Onko misteltaessa edellytetty, että väestökirja-asetuk-
24435: päätös tullut lainvoimaiseksi ennen tai jälkeen seen ( 198/70) lisättäisiin uusi 54 a §, jonka
24436: uuden lain voimaantuloa, on sen sijaan vailla tarkoituksena on vähentää niitä haittoja, joita
24437: merkitystä. kansalaiselle aiheutuu siitä, että aikaisemmat
24438: Pääsäännöksi asetettu taannehtivuuden kiel- nimet aiheettomasti merkitään väestörekiste-
24439: to merkitsee kuitenkin vain sitä, että uusi laki ristä tai väestön keskusrekisteristä annettaviin
24440: ei tule voimaantullessaan aiheuttamaan mitään todistuksiin. Luonnokset sanotuiksi asetuksiksi
24441: muutoksia sellaiseen sukunimeen, joka lain tul- on otettu tämän hallituksen esityksen liitteiksi.
24442: lessa voimaan oli merkitty väestörekisteriin.
24443: Lain tultua voimaan ovat uuden lain säännök-
24444: set sukunimen muuttamisesta (2 ja 3 luku) 3. Voimaan tulo
24445: aina sovellettavissa, vaikka sukunimi olisikin
24446: merkitty väestörekisteriin ennen uuden lain Lakien on edellytetty tulevan voimaan 1 päi-
24447: voimaantuloa. Tämän ohessa on 3 momenttiin vänä tammikuuta 1983.
24448: katsottu perusteiloksi ottaa myös erityinen Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
24449: säännös siitä, että ennen lain voimaantuloa sol- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotuk-
24450: mitoissa avioliitoissa on vaimolla oikeus ottaa set:
24451: N:o 198 31
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: t. Sukunimilaki
24457: EduskUDllaD. päätöksen mukaisesti säädetään:
24458:
24459: 1 luku sen lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhem-
24460: pansa sukunimen tai ottovanhempiensa yhtei-
24461: Yleiset säännökset sen sukunimen. Jos ottovanhemmilla ei otto-
24462: lapsisuhdetta vahvistettaessa ole yhteistä suku-
24463: 1 § nimeä, lapsi saa sen vanhemman sukunimen,
24464: Sukunimivelvoite jonka ottovanhemmat ovat lapseksiottamista
24465: kostkevaa asia>a käsiteltäessä ilmoittaneet tuo-
24466: Jokaisella tulee olla sukunimi. mioistuimelle lapsen sukunimeksi.
24467: Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvolli- Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
24468: nen sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on detty, voi tuomioistuin kuitenkin päättää, että
24469: soveltuvin osin voimassa mitä sukunimen muut- lapsi säilyttää oman sukunimensä, jos tätä on
24470: tamisesta uudeksi sukunimeksi 3 luwssa sää- lapsen iän, ottovanhempien esittämän toivo-
24471: detään. muksen tai muiden seikkojen perustee11a pidet-
24472: 2 § tävä lapsen edun mukaisena.
24473: Lapsen sukunimi
24474: Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka 2 luku
24475: vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos
24476: vanhemmilla on yhteinen sukunimi. Sukunimen muuttaminen perhesuhteiden
24477: Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, perusteella
24478: lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat
24479: ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jom- 4s
24480: mallakummalla vanbernmaila on ilmoitusta teh- Puolison sukunimen muuttaminen
24481: täessä. Jos lapsen vanhemmat ovat lapsen syn-
24482: tyessä keskenään avioliitossa ja vanhempien Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon men-
24483: yhteisessä huollossa tällöin on aikaisemmin nessään sopia sukunimen muuttamisesta siten,
24484: syntynyt yhteinen alakäinen lapsi, saa lapsi että he ottavat yhteiseksi sukunimekseen sen
24485: kuitenkin syntyessään ·sen sukunimen, joka hä- nimen, joka jommallakummal1a heistä viimeksi
24486: nen sisaruksellaan on lapsen syntymän het- oli naimattomana ollessaan.
24487: kellä. Puolisot, jotka avioliittoon mennessään eivät
24488: Jos vanhemmat .eivät tee 2 momentissa tar- olle sopineet yhteisen sukunimen ottamisesta,
24489: koitettua ilmoitusta, lapsi saa sen sukunimen, säilyttävät sen sukunimen, joka heillä oli avio-
24490: joka äidillä on lapsen syntymän hetkellä. liittoon mennessään.
24491: Lapsen sukunimeä koskeva ilmoitus on 2 Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen
24492: momentissa tarkoitetussa tapauksessa tehtävä muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut toi-
24493: väestörekisterin pitäjälle silloin, kun lapsi il- selta puolisoita avioliittonsa perusteella, otta-
24494: moitetaan väestörekisteriin. Jos toinen vanhem- malla joko sen nimen, joka hänellä viimeksi
24495: mista tuoHoin on yksin lapsen huoltaja tai jos oli naimattomana ollessaan tai nimen, joka hä-
24496: lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle, nellä oli viimeksi avioliittoon mennessään.
24497: on tällä oikeus yksin päättää, kumman van- Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettuna suku-
24498: hemman nimen lapsi saa. nimenä, joka puolisalia on viimeksi ollut nai-
24499: mattomana ollessaan, on pidettävä myös suku-
24500: 3 § nimeä, joka on tullut sanotun nimen sijaan
24501: Lapseksiottaminen ia sukunimi tämän lain 3 luvun mukaisesti tapahtuneen
24502: sukunimen muuttamisen johdosta, vaikka suku~
24503: Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lap- nimi olisikin muutettu avioliiton aikana.
24504: 32 N:o 198
24505:
24506: 5 § 3 luku
24507: Lapsen sukunimen muuttaminen isän Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
24508: sukunimeksi 9 §
24509: V:anhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen Sukunimen muuttamisen edellytykset
24510: sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa
24511: isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen Sukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukuni-
24512: syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä meksi, jos hakija selvittää,
24513: ei ollut vahvistettu silloin, kun lapsi ilmoitet- 1 ) että hänen nykyisen sukunimensä käy-
24514: tiin väestörekisteriin otettavaksi. töstä nimen vierasperäisyyden johdosta tai
24515: Jos toinen vanhemrms·va on yksin lapsen muusta syystä aiheutuu haittaa; tai
24516: huoltaja tai jos lapsen huolto on uskottu muul- 2) että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi
24517: le henkilölle, on tällä oikeus yksin päättää lap- on aikaisemmin v·akidntuneesti kuulunut hänen
24518: sen sukunimen muuttamisesta siten kuin 1 mo- esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista
24519: mentissa on säädetty. on pidettävä tarkoituksenmukaisena; tai
24520: 3) että uuden sukunimen ottamisoo on muut-
24521: 6 § tuneiden olosuhteiden tai muiden erityisten
24522: Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison seikkojen johdosva pidettävä perusteltuna.
24523: lapselle
24524: 10 §
24525: Jos alaikäisen lapsen vanhempi, joka yksin
24526: on lapsen huoltaja, menee avioliittoon muun Uuden sukunimen hyväksymisen yleiset esteet
24527: henkilön kuin lapsen toisen v·anhemman kanssa Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä ni-
24528: j<a he ottavat yhteisen sukunimen, voivat puo- meä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muu-
24529: lisot avioliiton aikana sopia lapsen nimen muut- toin voi aiheuttaa ilmei>stä haittaa.
24530: tamisesta ~;iten, että lapsi saa puolisoiden suku- Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi
24531: nimen. voida hyväksyä nimeä,
24532: 7 § 1 ) joka muodoltaan tJai kirjoitusvavaltaan on
24533: Ilmoitus sukunimen muuttamisesta kotimaisen kielenkäytön vastainen; tai
24534: 2) joka sukunimenä on erittäin yleinen; tai
24535: Jos avioliittoon aikovat ovat sopineet suku- 3) jota yleisesti käytetään etunimenä.
24536: nimen muuttamisesva 4 § :n 1 momentissa sää-
24537: detyin tavoin, on yhteinen sukunimi ilmoitet- 11§
24538: tava ennen vihkimistä vilik!ijälle.
24539: Lapsen sukunimi muutetaan ilmoittamalla Suojatut nimet ja tunnukset
24540: kirjallisesti uusi sukunimi asianomaiselle väestö- Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä ni-
24541: rekis~rin pitäjälle rekisteriin merkittäväksi. meä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen mää-
24542: Puolison sukunimi muutevaan 4 §:n 3 momen- rätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun ni-
24543: tlin perusteella ilmoittamalla siitä samoin kir- meksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä.
24544: j-allisesti väestörekis~rin pitäjälle. Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi
24545: 8 § voida hyväksyä nimeä, joka on samastettavissa
24546: 1 ) säätiön, yhdistyksen tai muun yhteisön
24547: Sukunimen muuttamisen rajoitukset nimeen; tai
24548: Jos puolisot eivät olle ennen vihkimistä il- 2) rekis~röityyn toiminimeen tai rovara-
24549: moittaneet sukunimen muuttamisesva 7 § :n 1 merkkiin taikka muuhun elinkeinotoiminnassa
24550: momentissa säädetyin tavoin, eivät he tämän käytettyyn suojattuun tunnukseen; tai
24551: jälkeen voi ottaa yhteistä sukunimeä 4 §:n 1 3) yleisesti tunnettuun taiteilijanimeen tai
24552: momentin perusteella nimimerkkiin.
24553: Lapsen nimi voidaan isyyden vahvistamisen 12 §
24554: jälkeen 5 § :n nojalla ainoastaan kerran muuttaa Erityiset syyt uuden sukunimen hyväksymiselle
24555: isän sukunimeksi.
24556: Lapsen nimi voidaan 6 § :n nojalla ainoastaan Uusi sukunimi, joka ei täytä 10 §:n 2 mo-
24557: kerran muuttaa saman avioliiton perusteella ote- mentin 1 kohdassa asetettua vaatimusta, voi-
24558: tuksi puolisoiden yhteiseksi sukunimeksi. daan hyväksyä, jos hakijalla on vierasperäinen
24559: N:o 198 33
24560:
24561: sukunimi ja uuden nimen käyttöönottoa on Jos nimilautakunta on katsonut, ettei su-
24562: esitettyyn selvitykseen nähden pidettävä tarkoi- kunimen muuttamista voida 9 §:n mukaan
24563: tuksenmukaisena. pitää 'aiheellisena tai ettei hakijan esittämää
24564: Uusi sukunimi, joka ei vastaa 10 §:n 2 mo- uutta sukunimeä voida 10-12 §:n mukaan
24565: mentissa tai 11 §:ssä asetettuja vaatimuksia, hyväksyä, lääninhallituksen on varattava haki-
24566: voidaan hyväksyä, jalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa antaa
24567: 1) jos hakija osoittaa, että hän tai hänen kirjallinen vastaus lausunnon johdosta.
24568: esivanhempansa ovat aikaisemmin laillisesti
24569: käyttäneet hakijan uudeksi sukunimeksi esittä- 17 §
24570: mää nimeä; tai Hakemuksesta tiedottaminen
24571: 2) jos hakijan esittämän uuden sukunimen
24572: ottamista on perhesuhteis,sa tapahtuneiden muu- Jos lääninhallitus, nimilautakunnan annettua
24573: tost·en tai niihin rionastettavien seikkojen joh- asiassa lausuntonsa, katsoo, ettei sukunimen
24574: dosta pidettävä erityisen perusteltuna. muuttamiselle 9-12 §:n säännökset huomioon
24575: ottaen ole estettä, on lääninhallituksen hakijan
24576: 13§ kustannuksella tiedotettava hakemuksesta viral-
24577: Sukunimiviranomaiset lisessa lehdessä.
24578:
24579: Sukunimen muuttamista koskevat asiat kä- 18 §
24580: sittelee lääninhallitus. Muistutuksen tekeminen
24581: Erityisenä asiantuntijaviranomaisena lain so-
24582: veltamista koskevissa kysymyksissä toimii nimi- Sillä, joka katsoo, että hakija tulisi saamaan
24583: lautakunta. Sen kokoonpanosta, asettamisesta ja uuden sukunimen vastoin 11 §:n säännöksiä
24584: tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. ja että hakemuksen hyväksyminen loukkaisi
24585: hänen oikeuttaan, on oikeus tehdä muistutuk-
24586: 14 § sensa hakemuksen johdosta. Muistutus on teh-
24587: tävä sille lääninhallitukselle, jossa sukunimen
24588: Hakemus sukunimen muuttamisesta muuttamista koskeva hakemus on vireillä.
24589: Sukunimen muuttamista koskeva hakemus on Muistutus on tehtävä kirjallis•esti kolmenkym-
24590: tehtävä sen läänin lääninhallitukselle, missä ha- menen päivän kuluessa siitä, kun hakemuksesta
24591: kija on merkitty väestörekisteriin. on tiedotettu julkaisemalla se virallisessa leh~
24592: Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuk- dessä. Muistutus, joka tehdään sanotun määrä-
24593: sessa on mainittava ne seikat, joiden perus- ajan päättymisen jälkeen, voidaan kuitenkin ot-
24594: teella sukunimen muuttamista haetaan, sekä taa huomioon, ellei asiaa vielä ole ratkaistu.
24595: hakijan esittämä uusi sukunimi.
24596: 19 §
24597: 15 § Hakemuksen ratkaiseminen ;a päätöksen
24598: Hakemuksen täydentäminen perusteleminen
24599: Jos sukunimen muuttamista koskeva hake- Hakemus sukunimen muuttamisesta on 18
24600: mus on puutteellinen, on hakijalle varattava § :n 2 momentissa säädetyn määräajan kulut-
24601: tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää tua otettava viipymättä ratkaistavaksL
24602: hakemustaan. Jos hakemus hylätään, on päätöksessä mai-
24603: nittava ne perusteet, joiden johdosta sukuni-
24604: 16 § men muuttamista tai hakijan esittämää uutta
24605: Nimilautakunnan lausunto ;a hakiian sukunimeä ei ole voitu hyväksyä.
24606: kuuleminen
24607: 20 §
24608: Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle vi- Päätöksen tiedoksianto
24609: ranomaiselle, jätettävä tutkittavaksi ottamatta
24610: tai heti hylättävä, on lääninhallituksen pyydet- Lääninhallituksen päätös sukunimen muutta-
24611: tävä nimilautakunnan lausunto sukunimen mista koskevassa asiassa on annettava tiedoksi
24612: muuttamisesta ja hakijan esittämästä uudesta hakijalle sekä sille, joka hakemuksen johdosta
24613: sukunimestä. on tehnyt 18 §: ssä tarkoitetun muistutuksen.
24614: 5 1678002155
24615: 34 N:o 198
24616:
24617: 21 § hän on täyttänyt viisitoista vuotta. Lapsen suku-
24618: Muutoksenhaku nimeä ei voida muuttaa, jos lapsi, joka on saa-
24619: vuttanut sanotun iän, on ilmoittanut vastusta-
24620: Hakijalla sekä sillä, joka hakemuksen joh- vansa nimen muuttamista. Alaikäisellä, joka ai-
24621: dosta on tehnyt 18 §:ssä tarkoitetun muistu- koo mennä avioliittoon, on oikeus itse päättää
24622: tuksen, on oikeus hakea muutosta lääninhalli- sukunimen muuttamisesta avioliittoon mennes-
24623: tuksen päätökseen siten kuin muutoksenhausta sään.
24624: hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/50) on Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tä-
24625: säädetty. män lain 3 luvussa tarkoitetuissa asioissa on
24626: muutoin voimassa mitä oikeudenkäymiskaaren
24627: 12 luvun 1 §:ssä sekä 3, 4 ja 5 §:ssä on sää-
24628: 4 luku detty.
24629:
24630: Sukunimen menettäminen 25 §
24631: Valtuutus asetuksen antamiseen
24632: 22 §
24633: Tarkempia säännöksiä tämän lain sovehami-
24634: Isyyden kumoamisen vaikutus lapsen sesta annetaan asetuksella.
24635: sukunimeen
24636: Jos isyys on tuomioistuimen päätöksellä ku-
24637: mottu, voi tuomioistuin s,amalla päättää, että 6 luku
24638: lapsi on velvollinen ottamaan 2 §:n 3 momen-
24639: tissa tarkoitetun sukunimen, jollei lapsen edun Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset
24640: kannalta ole pidettävä tärkeänä, että hän säi-
24641: lyttää oikeutensa miehen sukunimeen. 26 §
24642: 23 § Voimaantulo
24643: Sukunimen menetetyksi julistaminen Tämä laki tulee voimaan päivänä
24644: kuuta 19 .
24645: Jos joku on hakemuksesta saanut uuden su- Tällä lailla kumotaan sukunimestä 23 pat-
24646: kunimen ja nimen käyttäminen olennaisessa vänä joulukuuta 1920 annettu laki (328/20)
24647: määrin loukkaa 11 §:ssä tarkoitettua oikeutta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen,
24648: suojattuon nimeen tai tunnukseen, voi nimen 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliitto-
24649: tai tunnuksen haltija ajaa tuomioistuimessa kan- lain (234/29) 32 ja 84 §,näistä viimeksi mai-
24650: netta sukunimen julistamisesta menetetyksi. nittu pykälä sellaisena kuin se on 23 päivänä
24651: Sukunimen menetetyksi ju.Hstamista tarkoit- syyskuuta 1948 annetussa laissa ( 681/48),
24652: tava kanne on nostettava viiden vuoden ku- isyyslain voimaanpanosta 5 päivänä syyskuuta
24653: luessa siitä, kun uusi sukunimi on merkitty 1975 annetun lain (701/75) 3 §:n 2 momentti
24654: väestörekisteriin. Se, joka on 1 momentin no- sekä myös muut säännökset, mikäli ne ovat
24655: jalla julistettu menettäneeksi oikeutensa suku- ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa.
24656: nimeen, on velvollinen ottamaan takaisin aikai-
24657: semman sukunimensä. 27 §
24658: Siirtymäsäännökset
24659: 5 luku Tämän lain säännökset eivät aiheuta muu-
24660: tosta sukunimeen, joka on merkitty väestöre-
24661: Erinäiset säännökset kisteriin ennen lain voimaantuloa.
24662: Jos sukunimeä ei ole ennen tämän lain voi-
24663: 24 § maantuloa merkitty väestörekisteriin ja jäljem-
24664: V ajaavaltaisen puhevalta pänä mainittu lainvoiman saanut päätös on an-
24665: nettu ennen lain voimaantuloa, on aikaisem-
24666: Asioissa, jotka koskevat alaikäisen lapsen paa lakia sovellettava,
24667: sukunimen muuttamista tämän lain 2 ja 3 lu- 1 ) kun uusi sukunimi on hyväksytty suku-
24668: vun mukaisesti, on lasta itseään kuultava, jos nimestä annetun lain nojalla,
24669: N:o 198 35
24670:
24671: 2) kun tuomioistuin on avioliittolain 84 § :n sukunimi on merkitty väestörekisterlin ennen
24672: nojalla määrännyt, ettei vaimolla ole oikeutta tämän lain voimaantuloa sekä silloin, kun 2
24673: käyttää miehensä sukunimeä, tai momentissa tarkoitettu sukunimi on merkitty
24674: 3 ) kun tuomioistuin on ottolapsista annetun väestörekisteriin tämän lain tultua voimaan.
24675: lain (208/25) nojalla antanut suostumuksen Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen lain
24676: ottolapsen ottamiseen tai purkanut ottolapsi- voimaantuloa, on vaimolla oikeus 2 luvussa
24677: suhteen taikka lapseksiottamisesta annetun lain säädetyin tavoin avioliiton aikana ottaa suku-
24678: (32/79) nojalla vahvistanut lapseksiottamisen. nimekseen se nimi, joka hänellä viimeksi oli
24679: Sukunimeä muutettaessa on lain 2, 3 ja 4lu- naimattomana ollessaan.
24680: vun säännöksiä sovellettava myös silloin, kun
24681:
24682:
24683:
24684: 2.
24685: Laki
24686: lapseksiottamisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
24687:
24688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapseksiottamisesta 19 päivänä tammikuuta
24689: 1979 annetun lain (32/79) 13 § näin kuuluvaksi:
24690:
24691: 13§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
24692: Ottolapsen sukunimestä säädetään sukunimi- kuuta 19
24693: laissa ( / ).
24694:
24695:
24696: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
24697:
24698:
24699: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
24700: Pääministeri
24701: MAUNO KOIVISTO
24702:
24703:
24704:
24705:
24706: Oikeusministeri Christoffer Taxell
24707: 36 N:o 198
24708:
24709: Liite 1
24710:
24711:
24712:
24713:
24714: Sukunimiasetus
24715: Oikeusministerin esittelystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun suku-
24716: nimilain ( 1 ) 25 §:n nojalla:
24717: 1 § saa, tai että ottolapsi säilyttää oman sukuni-
24718: Kun pyydetään kuulutusta avioliittoon, on mensä.
24719: kuulutusviranomaisen selostettava avioliittoon 5 §
24720: aikoville sukunimilain ( 1 ) 1 luvun 2 §:n Sukunimilain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu
24721: ja 2 luvun säännökset puolison ja lasten suku- kirjallinen ilmoitus sukunimen muuttamisesta
24722: nimestä sekä sukunimen muuttamisesta perhe- tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman
24723: suhteiden perusteella. kaavan mukaista lomaketta käyttäen.
24724: Ennen avioliitoon vihkimistä on vihkiiän tie- Edellä 1 momentissa tarkoitettua lomaketta
24725: dusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he sopi- saadaan maksutta valtion painatuskeskuksesta.
24726: neet sukunimen muuttamisesta siten, että he Väestörekisterin pitäjien on pidettävä lomaketta
24727: ottavat sukunimilain 4 §:n 1 momentin mukai- sitä tarvitsevien saatavissa.
24728: sen yhteisen sukunimen.
24729: 6 §
24730: 2 § Sukunimilain 14 §:ssä tarkoitettuun sukuni-
24731: Jos avioliittoon aikovat ovat ilmoittaneet men muuttamista koskevaan hakemukseen on
24732: yhteisen sukunimen sukunimilain 7 §:n 1 mo- liitettävä väestörekisterin pitäjän antama todis-
24733: mentissa säädetyin tavoin, on vihkijän tehtävä tus, josta ilmenee hakijan, hänen puolisonsa
24734: tästä merkintä avioliittolain ja sen voimaanpa- sekä alaikäisten lastensa nykyiset ja aikaisemmat
24735: nosta annetun lain soveltamisesta annetun ase- sukunimet sekä muut sukunimen muuttamista
24736: tuksen (368/29) 21 §:n 1 momentissa mai- varten tarpeelliset tiedot.
24737: nittuun ilmoitukseen.
24738: 7 §
24739: Saatuaan nimilautakunnan lausunnon, lää-
24740: 3 § ninhallituksen on viipymättä toimitettava suku-
24741: Kun lapsen etunimet ilmoitetaan väestörekis- nimilain 17 §: ssä tarkoitettu tiedotus viralliseen
24742: teriin merkittäväksi eikä vanhemmilla ole lapsen lehteen julkaistavaksi. Tiedotuksessa on keho-
24743: syntyessä ollut yhteistä sukunimeä, on väestö- tettava jokaista, jolla sukunimilain 18 § :n mu-
24744: rekisterin pitäjän tiedusteltava, kumman van- kaan on oikeus muistutuksen tekemiseen, esit-
24745: hemman sukunimen lapsi saa. tämään muistutuksensa lääninhallitukselle kol-
24746: menkymmenen päivän kuluessa siitä, kun tiedo-
24747: 4§ tus on julkaistu virallisessa lehdessä.
24748: Kun lapsi otetaan ottolapseksi eikä ottovan- Sukunimilain 17 §: ssä tarkoitetut tiedotukset
24749: hemmUla ole yhteistä sukunimeä, on tuomiois- julkaistaan virallisessa lehdessä kuukausittain,
24750: tuimen tiedusteltava, ovatko ottovanhemmat kalenterikuukauden ensimmäisessä numerossa.
24751: sopineet siitä, kumman nimen lapsi saa.
24752: Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen 8 §
24753: lapseksiottamisen, tuomioistuimen on asiaa kos- Kun päätös, jolla hakemus sukunimen muut-
24754: kevassa päätöksessään mainittava se sukunimi, tamisesta on hyväksytty, on saanut lainvoiman,
24755: jonka ottolapsi sukunimilain 3 §:n perusteella on lääninhallituksen tai, jos päätökseen oli
24756: 1678002155
24757: N:o 198 37
24758:
24759: haettu muutosta, korkeimman hallinto-oikeuden mättä ilmoitettava muutoksesta rikosrekisteriin,
24760: viipymättä ilmoitettava uusi sukunimi asianomai- jollei ole ilmeistä, ettei asianomaista henkilöä
24761: selle väestörekisterin pitäjälle rekisteriin merkit- ole rikoksesta rekisteröity.
24762: täväksi.
24763: Jäljennös lääninhallituksen ja korkeimman 11 §
24764: hallinto-oikeuden päätöksestä sukunimen muut- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
24765: tamista koskevassa asiassa on lähetettävä tie- kuuta 19 .
24766: doksi nimilautakunnalle. Tällä asetuksella kumotaan sukunimestä 23
24767: päivänä joulukuuta 1920 annettu asetus (329/
24768: 9 § 20) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen,
24769: Kun tuomioistuimen sukunimilain 22 ja turvapaikkaoikeutta Suomessa nauttivan henki-
24770: 23 § :n nojalla antama päätös on saanut lainvoi- lön, joka ei ole minkään valtion kansalainen,
24771: man, on alioikeuden tai, jos päätökseen oli sukunimen muuttamisesta 29 päivänä tammi-
24772: haettu muutosta, hovioikeuden tai korkeimman kuuta 1937 annettu asetus (60/37) sekä avio-
24773: oikeuden viipymättä ilmoitettava menetetyn su- liittolain ja sen voimaanpanosta annetun lain
24774: kunimen tilalle tullut sukunimi asianomaiselle soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1929
24775: väestörekisterin pitäjälle rekisteriin merkittä- annetun asetuksen 21 §:n 3 momentti, sellai-
24776: väksi. sena kuin se on 7 päivänä syyskuuta 1935
24777: 10 § annetussa asetuksessa (268/35) ja 35 §:n 2
24778: Kun sukunimen muutos on merkitty väestö- momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä syys-
24779: rekisteriin, on väestörekisterin pitäjän viipy- kuuta 1948 annetussa asetuksessa ( 689/48).
24780: 38 N:o 198
24781:
24782: Liite 2
24783:
24784:
24785:
24786:
24787: Asetus
24788: nimilautakunnasta
24789:
24790: Oikeusministerin esittelystä säädetään patvana kuuta 19 annetun sukunimi-
24791: lain ( / ) 13 §:n 2 momentin nojalla:
24792:
24793: 1 § ja nimistöntutkimukseen sekä yhden ruotsinkie-
24794: · Nimilautakunnan tehtävänä on: leen ja nimistöntutkimukseen.
24795: 1) antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 3 §
24796: sekä lääninhallitukselle lausuntoja suku- ja etuni- Valtioneuvosto määrää puheenjohtajat sekä
24797: men muuttamista ja uuden nimen hyväksymistä jäsenet ja näiden varamiehet enintään kolmeksi
24798: koskevissa asioissa; vuodeksi kerrallaan. Oikeusministeriö määrää
24799: 2) seurata suku- ja etunimen muuttamista lautakunnalle sihteerin.
24800: koskevissa asioissa noudatettua käytäntöä sekä Lautakunta on päätösvaltainen, kun puheen-
24801: antaa siitä tietoja korkeimmalle hallinto-oikeu- johtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi
24802: delle, lääninhallitukselle ja muille viranomai- jäsentä tai heidän varamiestään on saapuvilla.
24803: sille; sekä
24804: 3) tehdä oikeusministeriölle aloitteita ja esi- 4 §
24805: tyksiä suku- ja etunimeä koskevan lainsäädännön Tarkempia ohjeita nimilautakunnalle antaa
24806: kehittämiseksi. tarvittaessa oikeusministeriö.
24807: 2 § Lautakunnasta on muutoin voimassa, mitä
24808: Nimilautakunnassa on puheenjohtaja, vara- valtion komiteoista on säädetty.
24809: puheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä viimeksi
24810: mainittujen henkilökohtaiset varamiehet. 5 §
24811: Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
24812: johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin kuuta 19 .
24813: tutkinnon suorittanut. Muista jäsenistä tulee Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi-
24814: yhden olla perehtynyt väestökirjanpitoon, yh- daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
24815: den sukututkimukseen, yhden suomenkieleen toimenpiteisiin.
24816: N:o 198 39
24817:
24818: Liite 3
24819:
24820:
24821:
24822:
24823: Asetus
24824: väestökirja-asetuksen muuttamisesta
24825:
24826: Sisäasiainministerin esittelystä lisätään 11 päivänä maaliskuuta 1970 annettuun väestökirja-
24827: asetukseen (198/70) uusi 54 a § seuraavasti:
24828:
24829: 54 a §
24830: Henkilön aikaisempi suku- ja etuntml saa- 1) esitettäväksi tuomioistuimelle oikeuden-
24831: daan merkitä väestörekisteristä ja väestön kes- käyntiä tai hakemusasian käsittelyä varten;
24832: kusrekisteristä annettavaan todistukseen vain, 2) sosiaali-, ulosotto-, syyttäjä-, poliisi- tai
24833: jos todistuksen hakija sitä pyytää. Jos annettava sotilasviranomaista varten; tai
24834: todistus koskee muuta henkilöä kuin todistuk- 3) yksityiselle henkilölle rikosrekisteri-ilmoi-
24835: sen hakijaa tai väestökirjalain 11 §: ssä tarkoi- tuksen hankkimista varten.
24836: tettua henkilöä, on hakijan ilmoitettava pyyn-
24837: tönsä perusteeksi hyväksyttävä tarkoitus.
24838: Jos suku- tai etunimi on muutettu henkilön
24839: täytettyä viisitoista vuotta, on aikaisempi nimi Tämä asetus tulee voimaan päivänä
24840: kuitenkin aina merkittävä todistukseen, joka kuuta 19
24841: annetaan
24842: 1981 vp. n:o 199
24843:
24844:
24845:
24846:
24847: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ennakkoperintälain,
24848: verotuslain ja veronkantolain muuttamisesta
24849:
24850:
24851:
24852: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
24853:
24854: Esityksessä ehdotetaan, että ennakkoperintä- antaja ennakkoperintälain mukaisesta enoakan-
24855: lakiin, verotuslakiin ja veronkantolakiin otet- pidätysvelvollisuudesta niissä tapauksissa, jois-
24856: taisiin säännökset, joilla pyritään siihen, että sa samasta palkkatulosta samalta ajalta on so-
24857: samasta palkkatulosta samalta ajalta suoritet- pimuksen mukaisesti suoritettava veron ennak-
24858: taisiin veron ennakkoa vain yhdessä valtiossa, koa jollekin muulle valtiolle, mahdollistaa en-
24859: vaikka kahden valtion sisäisen lainsäädännön nakkoperintälain säännösten mukaisesti pidäte-
24860: mukaan ennakkoa olisi suoritettava niissä kum- tyn veron enoakan siirto toiselle valtiolle, sa-
24861: massakin. Ennakkoperintälain, verotuslain ja moin kuin mahdollistaa veron ennakon palaut-
24862: veronkantolain ehdotettujen muutosten sovel- taminen verovelvolliselle niissä tapauksissa,
24863: taminen edellyttää niitä täydentävän kansain- joissa veron ennakkoa samasta palkkatulosta
24864: välisen sopimuksen voimaansaattamista. Tällai- samalta ajalta on jo suoritettu siinä toisessa
24865: sia ennakonpidätystä koskevia sopimuksia ei valtiossa, jolla sopimuksen mukaan on oikeus
24866: vielä ole tehty, mutta pohjoismaiden välillä on veron ennakkoon. Esitykseen on sisällytetty
24867: jo päästy yksimielisyyteen sopimuksessa nou- säännösehdotukset toisesta valtiosta Suomeen
24868: datettavista periaatteista. Myöhemmin saatetaan samoin kuin Suomesta toiseen valtioon siirre-
24869: vastaavia sopimuksia tehdä myös muiden val- tyn veron enoakan käsittelystä verotuksessa.
24870: tioiden kanssa. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
24871: Esityksen tarkoituksena on vapauttaa työn- vuoden 1982 alusta.
24872:
24873:
24874:
24875:
24876: PERUSTELUT
24877:
24878: 1. Nykyinen tilanne ja sesti Norjassa suomalaisen työnantajan palve-
24879: ehdotetut muutokset luksessa työskentelevät suomalaiset ovat jou-
24880: tuneet suorittamaan veron ennakkoa samasta
24881: 1.1. Syy esityksen tekemiseen palkkatulosta samalta ajalta sekä Suomessa että
24882: Norjassa. Molempien valtioiden viranomaiset
24883: Toimenpiteet sen välttämiseksi, että veron ovat lainsäädäntönsä nojalla katsoneet oikeu-
24884: ennakkoa suoritetaan useammassa kuin yhdessä den veron ennakkoon kuuluvan itselleen. Täl-
24885: valtiossa, on tehnyt tarpeelliseksi se, että Suo- laisesta palkkatulosta on siten jouduttu suo-
24886: mesta on siirtynyt työvoimaa muihin maihin, rittamaan veron ennakkoa sekä työntekijän
24887: etenkin Ruotsiin ja Norjaan. Varsinkin tilapäi- kotivaltiolle että sille valtiolle, jossa työnteko
24888:
24889: 168101092V
24890: 2 N:o 199
24891:
24892: tapahtuu, eli työntekovaltiolle. Tämä on joh- verotusoikeus mutta JOlssa ennakonpidätyssopi-
24893: tunut pääasiassa siitä, että Norjan viranomai- muksen mukaan oikeus veron ennakkoon kuu-
24894: set ovat katsoneet, että palkkatulosta on suo- luu toiselle sopimusvaltiolle. Käytännössä täl-
24895: ritettava veron ennakkoa Norjalle siitä riippu- laista tullee esiintymään erityisesti työvoiman-
24896: matta, mille valtiolle verotusoikeus lopullisesti vuokraustapauksissa.
24897: kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi teh- Lain .55 § :n mukaan pidätetty veron ennak-
24898: dyn sopimuksen määräysten mukaan kuuluu. ko on palautettava, jos tulosta ei Suomessa
24899: Tukholmassa on 11 päivänä kesäkuuta 1981 ole suoritettava veroa eikä kansaneläkevakuu-
24900: allekirjoitettu lisäsopimus, jonka nojalla Suo- tusmaksua ja jos ennakkoa ei ole käytetty ve-
24901: men, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan vä- ron eikä kansaneläkevakuutusmaksun suorituk-
24902: lillä virka-avusta veroasioissa tehtyä sopimusta seksi. Jos veron ennakkoa on maksettu Suo-
24903: ( SopS 2/7 3) muutetaan muun ohella siten, melle, vaikka oikeus veron ennakkoon enna-
24904: että sopimusvaltioiden valtiovarainministeriöille konpidätyssopimuksen mukaan kuuluu toiselle
24905: on annettu oikeus keskenään sopia veron en- sopimusvaltiolle, olisi nämä kertyneet ennakon-
24906: nakon kaksinkertaisuuden välttämisestä. pidätysvarat sopimuksen mukaan siirrettävä toi-
24907: selle sopimusvaltiolle. Lakiehdotuksen 55 §:n
24908: 2 momentin mukaan voitaisiin veron ennakko
24909: 1.2. Ehdotetut muutokset sopimuksen mukaisesti siirtää toiselle sopimus-
24910: valtiolle. Jos ennakonpidätysvaroja, joita ei ole
24911: 1.2.1. Ennakkoperintälaki palautettu siitä syystä, että ne mahdollisesti
24912: siirretään toiselle sopimusvaltiolle, ei kuiten-
24913: Ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n 1 mo- kaan siirretä tälle valtiolle, on ne palautettava
24914: mentin mukaan työnantaja on velvollinen toi- lain 55 §:n 1 momentin mukaisesti asianomai-
24915: mittamaan suorittamastaan palkasta ennakon- selle.
24916: pidätyksen ennakkoperintälain 1 §: ssä tarkoi- Samasta palkkatulosta samalta ajalta on voi-
24917: tettujen verojen perimiseksi. Sellaisen tilanteen tu ennakonpidätyssopimuksen olemassa olosta
24918: välttämiseksi, että verovelvollinen joutuisi ·suo- huolimatta pidättää veron ennakkoa useam-
24919: dttamaan samasta palkkatulosta samalta ajalta massa kuin yhdessä sopimusvaltiossa. Tällöin
24920: veron ennakkoa useammassa kuin yhdessä val- olisi sen sopimusvaltion, jolla. ei sopimuksen
24921: tiossa, on tarpeen, että työntekijän kotivaltio mukaan ole oikeutta veron ennakkoon, palau-
24922: tai työntekovaltio luopuu vaatimasta veron en- tettava maksettu määrä jo heti siinä vaihees-
24923: nakkoa. Sopimusvaltioiden on tämän vuoksi sa, kun todetaan, että oikeus veron ennakkoon
24924: sovittava siitä, mille sopimusvaltiolle veron en- kuuluu toiselle sopimusvaltiolle. Lakiehdotuk-
24925: nakkoa kulloinkin suoritetaan. Tällaisesta so- sen 55 a §:n mukaan olisi toimitettu ennakon-
24926: pimuksesta käytetään jäljempänä nimitystä pidätys määrättävä palautettavaksi asianomai-
24927: "ennakonpidätyssopimus". Jotta ennakonpidä- selle, jos oikeus veron ennakkoon ennakonpi-
24928: tyssopimuksessa oleellisena määräyksenä oleva dätyssopimuksen mukaan kuuluu toiselle ·sopi-
24929: ennakonpidätyksen toimittamisesta pidättäyty- musvaltiolle ja tämä toinen valtio on jo pidät-
24930: minen sovituissa tapauksissa toteutuisi myös tänyt sille kuuluvan veron ennakon. Tämä
24931: käytännössä, on sopimuksen määräysten lisäk- säännös merkitsee sitä, että palautusmahdolli-
24932: si tästä otettava säännökset ennakkoperintä- suutta laajennetaan koskemaan paitsi tuloa, jos-
24933: lakiin. Lakiehdotuksen 4 a §:n mukaan työn- ta ei Suomessa ole suoritettava veroa ja kan-
24934: antaja voisi jättää ennakonpidätyksen toimitta- saneläkevakuutusmaksua, myös täällä mahdolli-
24935: matta silloin, kun oikeus veron ennakkoon en- sesti myöhemmin veronalaiseksi todettavaa tu-
24936: nakonpidätyssopimuksen mukaan kuuluu toi- loa.
24937: selle sopimusvaltiolle. Työnantajalla ei nykyi- Jos lääninveroviraston lakiehdotuksen 55 a
24938: sinkään ole katsottu olevan velvollisuutta toi- § :n nojalla tekemässä päätöksessä olisi sattu-
24939: mittaa ennakonpidätystä, jos tuloa ei kansain- nut laskuvirhe tai siihen verrattava erehdys
24940: välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämisek- tai palautus muutoin todettaisiin kokonaan tai
24941: si tehdyn sopimuksen (jäljempänä "verosopi- osittain aiheettomaksi, lääninveroviraston olisi
24942: mus") mukaan veroteta Suomessa. Lakiehdo- voitava oikaista päätöstään. Tämän vuoksi olisi
24943: tuksen 4 a § koskisi siten tapauksia, joissa lain 58 c § :n soveltamisalaa laajennettava kos-
24944: Suomella verosopimuksen mukaan saattaa olla kemaan myös 55 a §:ää.
24945: N:o 199 3
24946:
24947:
24948: 1..2 .2. V erotuslaki nakkoon sopimuksen mukaan kuuluu. Lakieh-
24949: dotuksen 26 a §: n mukaan lääninverovirasto
24950: Verotuslain (482/58) 103 §:n mukaan ve- määräisi, jos on ilmeistä, että ennakonpidätys-
24951: rovelvolliselta ennakkoperintälain mukaan pi- sopimuksessa määrätyt edellytykset ennakonpi-
24952: dätetty veron ennakko on käytettävä hänelle dätysvarojen siirrolle ovat olemassa, ja jos on
24953: määrätyn veron ja kansaneläkevakuutusmaksun saatu riittävä selvitys siitä, että ennakonpidä-
24954: suoritukseksi. Ennakonpidätyssopimuksen mää- tysvarat ovat kertyneet, varat siirrettäviksi toi-
24955: räysten toteuttamiseksi voidaan toisesta sopi- sen sopimusvaltion asianomaiselle viranomai-
24956: musvaltiosta siirtää siellä maksettu veron en- selle.
24957: nakko Suomeen. Lakiehdotuksen 103 §:n 1
24958: momentin toisen lauseen mukaan toisesta val-
24959: tiosta Suomeen siirrettyä ennakkoa käsiteltäi- 2. E s i t y k sen ta 1o u d e 11 i se t,
24960: siin verotuksessa samoin kuin täällä pidätettyä organisatoriset ja
24961: ennakkoa. Jos taas Suomessa pidätetty ennak- henkilöstövaikutukset
24962: ko olisi siirretty toiselle valtiolle, ei tätä enää
24963: lakiehdotuksen 103 §:n 2 momentin mukaan Ehdotetut säännökset koskevat veron ennak-
24964: voitaisi lukea täällä maksuunpantavan veron koa. Verotusta toimitettaessa vasta ratkaistaan
24965: ja kansaneläkevakuutusmaksun lyhennykseksi. verotetaanko tuloa täällä vai ei. Ehdotettujen
24966: Lain 105 §:n 1 momentin mukaan verovel- säännösten merkitys on siinä, että niiden avul-
24967: vollisen on liitettävä verokirjansa ja muut saa- la pyritään välttämään tilanne, jolloin useam-
24968: mansa pidätystodistukset veroilmoitukseensa, pi kuin yksi valtio vaatisi samasta palkkatu-
24969: jotta ne luettaisiin hänelle maksuunpannun ve- losta samalta ajalta veron ennakkoa.
24970: ron ja kansaneläkevakuutusmaksun lyhennyk- Ennakonpidätyssopimuksilla ja lakiehdotuk-
24971: seksi. Jos valtionvero määrätään toisessa kun- silla on taloudellista merkitystä lähinnä vero-
24972: nassa kuin siinä, jossa ennakko on maksuun- velvollisille, joiden ei täten enää pitäisi jou-
24973: pantu, on verovelvollisen 2 momentin mukaan tua suorittamaan veron ennakkoa useammalle
24974: liitettävä veroilmoitukseensa todistus hänelle kuin yhdelle sopimusvaltiolle. Veronsaajan kan-
24975: maksuunpannun ennakon määrästä. Lakia olisi nalta kysymys on veron ennakkoa koskevista
24976: muutettava siten, että verohallitus määräisi tar- väliaikaisluonteisista toimenpiteistä.
24977: kemmin siitä, miten toisesta valtiosta Suomeen Esitys ei edellytä organisatorisia erityisjär-
24978: siirretty veron ennakko luetaan täällä maksuun- jestelyjä. Lääninverovirastojen työmäärässä on
24979: pantavan veron ja kansaneläkevakuutusmaksun odotettavissa jonkin verran lisäystä, jolla saat-
24980: lyhennykseksi. Tässä esityksessä ei ehdoteta taa olla vaikutusta henkilöstöresurssitarpeeseen.
24981: lain 105 §:ää muutettavaksi. Muutostarve ote-
24982: taan huomioon myöhemmin lainsäädännössä.
24983: 3. Voimaan t u 1o
24984:
24985: 1.2 .3. V eronkantolaki Lait ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
24986: vänä tammikuuta 1982.
24987: Ennakonpidätyssopimuksen tarkoituksen to-
24988: teuttamiseksi täällä kertyneet ennakonpidätys- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
24989: varat olisi eräissä tapauksissa voitava siirtää kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
24990: sille sopimusvaltiolle, jolle oikeus veron en- set:
24991: 4 N:o 199
24992:
24993:
24994: 1.
24995:
24996: Laki
24997: ennakkoperintälain muuttamisesta
24998:
24999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25000: muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 58 c §:n
25001: 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetussa laissa (610/79)
25002: sekä
25003: lisätään lakiin uusi 4 a § ja 55 a § sekä lain 55 §:ään sellaisena kuin se on 11 päi-
25004: vänä elokuuta 1978 annetussa laissa (612/78) uusi 2 momentti seuraavasti:
25005:
25006: 4a § edellytykset ennakonpidätyksen palauttamiselle
25007: Työnantaja voi jättää 4 §:ssä tarkoitetun ovat olemassa sellaisen kansainvälisen sopimuk-
25008: ennakonpidätyksen toimittamatta silloin, kun sen nojalla, jonka tarkoituksena on välttää ve-
25009: tämän lain mukaisesta pidätyksen toimittami- ron ennakon periminen useammassa kuin yh-
25010: sesta luovutaan sellaisen kansainvälisen sopi- dessä valtiossa, on sen lääninveroviraston, jon-
25011: muksen nojalla, jonka tarkoituksena on vält- ka virka-alueella työnantajan kotikunta on, ha-
25012: tää veron ennakon periminen useammassa kuin kemuksesta määrättävä pidätetty määrä palau-
25013: yhdessä valtiossa. tettavaksi asianomaiselle.
25014:
25015: 55 § 58 c §
25016: Milloin lääninveroviraston 24 § :n 2 mo-
25017: Pidätettyä määrää ei kuitenkaan palauteta, mentin, 55, 55 a, 58, 58 a tai 58 b §:n tahi
25018: jos se voidaan siirtää vieraalle valtiolle sellai- verojohtajan 55 § :n nojalla antamassa päätök-
25019: sen kansainvälisen sopimuksen nojalla, jonka sessä on sattunut laskuvirhe tai siihen verrat-
25020: tarkoituksena on välttää veron ennakon peri- tava erehdys tai palautus muutoin todetaan ko-
25021: minen useammassa kuin yhdessä valtiossa. konaan tai osittain aiheettomaksi, lääninvero-
25022: viraston tai verojohtajan on oikaistava päätös.
25023: 55 a §
25024: Jos verovelvollinen voi osoittaa, että palk-
25025: katulosta, jonka hän on saanut vieraassa val-
25026: tiossa tehdystä työstä, on peritty ennakkoa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25027: sekä Suomessa että vieraassa valtiossa ja jos mikuuta 1982.
25028:
25029:
25030:
25031:
25032: 2.
25033: Laki
25034: verotuslain 103 §:n muuttamisesta
25035:
25036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25037: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 103 § sekä
25038: lisätään 103 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
25039:
25040: 103 §
25041: Verovelvolliselta ennakkoperintälain mukaan kilökohtaisista tuloista, määrätyn kunnallis- ja
25042: pidätetty ennakko on käytettävä hänelle mää- kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutusmaksun
25043: rätyn valtionveron ja siinä kunnassa, missä hän suoritukseksi. Sama koskee vieraasta valtiosta
25044: on velvollinen suorittamaan kunnallisveroa hen- Suomeen siirrettyä ennakkoa.
25045: N:o 199 5
25046:
25047: Maksuunpantavan veron ja kansaneläkeva- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25048: kuutusmaksun lyhennykseksi ei lueta ennak- mikuuta 1982.
25049: koa, joka on siirretty vieraalle valtiolle.
25050:
25051:
25052:
25053:
25054: 3.
25055: Laki
25056: veronkantolain muuttamisesta
25057:
25058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 11 päivänä elokuuta 1978 annettuun veron-
25059: kantolakiin (611/78) uusi 26 a § seuraavasti:
25060:
25061: 26 a § tyksen ennakonpidätysvarojen kertymisestä, tä-
25062: Jos on ilmeistä, että sellaisessa kansainväli- män sopimuksen mukaisesti määrätä varat siir-
25063: sessä sopimuksessa, jonka tarkoituksena on rettäviksi toisen sopimusvaltion asianomaiselle
25064: välttää veron ennakon periminen useammassa viranomaiselle.
25065: kuin yhdessä valtiossa, määrätyt edellytykset
25066: ennakonpidätysvarojen siirrolle ovat olemassa, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25067: lääninverovirasto voi, saatuaan riittävän selvi- mikuuta 1982.
25068:
25069:
25070: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
25071:
25072:
25073: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
25074: Pääministeri
25075: MAUNO KOIVISTO
25076:
25077:
25078:
25079:
25080: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
25081: 6 N:o 199
25082:
25083: Liite
25084:
25085:
25086:
25087:
25088: 1.
25089:
25090: Laki
25091: ennakkoperintälain muuttamisesta
25092:
25093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25094: muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain ( 418/59) 58 c §:n
25095: 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetussa laissa ( 610/79)
25096: sekä
25097: lisätään lakiin uusi 4 a § ja 55 a § sekä lain 55 §:ään sellaisena kuin se on 11 päi-
25098: vänä elokuuta 1978 annetussa laissa ( 612/78) uusi 2 momentti seuraavasti:
25099:
25100: Voimassa oleva laki Ehdotus
25101:
25102: 4a §
25103: Työnantaja voi jättää 4 §:ssä tarkoitetun en-
25104: naleonpidätyksen toimittamatta silloin, kun tä-
25105: män lain mukaisesta pidätyksen toimittamises-
25106: ta luovutaan sellaisen kansainvälisen sopimuk-
25107: sen nojalla, jonka tarkoituksena on välttää ve-
25108: ron ennakon periminen useammassa kuin yh-
25109: dessä valtiossa.
25110: 55 §
25111:
25112: Pidätettyä määrää ei kuitenkaan palauteta,
25113: jos se voidaan siirtää vieraalle valtiolle sellai-
25114: sen kansainvälisen sopimuksen nojalla, jonka
25115: tarkoituksena on välttää veron ennakon peri-
25116: minen useammassa kuin yhdessä valtiossa.
25117:
25118: 55 a §
25119: Jos verovelvollinen voi osoittaa, että palk-
25120: katulos ta, jonka hän on saanut vieraassa val-
25121: tiossa tehdystä työstä, on peritty ennakkoa sekä
25122: Suomessa että vieraassa valtiossa ja jos edel-
25123: lytykset ennakonpidätyksen palauttamiselle ovat
25124: olemassa sellaisen kansainvälisen sopimuksen
25125: nojalla, jonka tarkoituksena on välttää veron
25126: ennakon periminen useammassa kuin yhdessä
25127: valtiossa, on sen lääninveroviraston, jonka vir-
25128: ka-alueella työnantajan kotikunta on, hakemuk-
25129: sesta määrättävä pidätetty määrä palautettavak-
25130: si asianomaiselle.
25131: 58 c §. 58 c §
25132: Milloin lääninveroviraston 24 §:n 2 mo- Milloin lääninveroviraston 24 § :n 2 momen-
25133: mentin, 55 1 58, 58 a tai 58 b §:n tai vero- tin, 55, 55 a, 58, 58 a tai 58 b §:n tahi vero-
25134: N:o 199 7
25135:
25136: \1oimassa oleva laki Ehdotus
25137:
25138: johtajan 55 §:n nojalla antamassa päätöksessä johtajan 55 §:n nojalla antamassa päätöksessä
25139: on sattunut laskuvirhe tai siihen verrattava on sattunut laskuvirhe tai siihen verrattava
25140: erehdys tai palautus muutoin todetaan koko- erehdys tai palautus muutoin todetaan koko-
25141: naan tai osittain aiheettomaksi, lääninverovi- naan tai osittain aiheettomaksi, lääninverovi-
25142: raston tai verojohtajan on oikaistava päätös. raston tai verojohtajan on oikaistava päätös.
25143:
25144:
25145:
25146: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
25147: kuuta 1982.
25148:
25149:
25150:
25151:
25152: 2.
25153: Laki
25154: verotuslain 103 §:n muuttamisesta
25155:
25156: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25157: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 103 § sekä
25158: lisätään 103 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
25159:
25160: Voimassa oleva laki Ehdotus
25161:
25162: 103 §. 103 §
25163: Verovei volliselta ennakkoperintälain mukaan Verovelvolliselta ennakkoperintälain mukaan
25164: pidätetty ennakko on käytettävä hänelle mää- pidätetty ennakko on käytettävä hänelle mää-
25165: rätyn valtionveron ja siinä kunnassa, missä rätyn valtionveron ja siinä kunnassa, missä
25166: hän on velvollinen suorittamaan kunnallisveroa hän on velvollinen suorittamaan kunnallisveroa
25167: henkilökohtaisista tuloista, määrätyn kunnal- henkilökohtaisista tuloista, määrätyn kunnal-
25168: lis- ja kirkollisveron sekä kansaneläkevakuu- lis- ja kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutus-
25169: tusmaksun suoritukseksi. maksun suoritukseksi. Sama koskee vieraasta
25170: valtiosta Suomeen siirrettyä ennakkoa.
25171: Maksuunpantavan veron ja kansaneläkeva-
25172: kuutusmaksun lyhennykseksi ei lueta ennakkoa,
25173: joka on siirretty vieraalle valtiolle.
25174:
25175:
25176: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25177: mikuuta 1982.
25178: 8 N:o 199
25179:
25180: 3.
25181:
25182: Laki
25183: veronkantolain muuttamisesta
25184:
25185: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 11 päivänä elokuuta 1978 annettuun veron-
25186: kantolakiin (611/78) uusi 26 a § seuraavasti:
25187:
25188: Voimassa oleva laki Ehdotus
25189:
25190: 26 a §
25191: Jos on ilmeistä, että sellaisessa kansainväli-
25192: sessä sopimuksessa, jonka tarkoituksena on
25193: välttää veron ennakon periminen useammassa
25194: kuin yhdessä valtiossa, määrätyt edellytykset
25195: ennakonpidätysvarojen siirrolle ovat olemassa,
25196: lääninverovirasto voi, saatuaan riittävän selvi-
25197: tyksen ennakonpidätysvarojen kertymisestä, tä-
25198: män sopimuksen mukaisesti määrätä varat siir-
25199: rettäviksi toisen sopimusvaltion asianomaiselle
25200: viranomaiselle.
25201:
25202:
25203: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25204: mikuuta 1982.
25205: 1981 vp. n:o 200
25206:
25207:
25208:
25209:
25210: Hallituksen esitys Eduskunnalle Imatran Voima Oy:n ulko-
25211: ja kotimaisten lainojen valtion takauksista
25212:
25213:
25214:
25215: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25216:
25217: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta päät- määrältään yhteensä enintään 700 miljoonan
25218: täisi oikeuttaa valtioneuvoston antamaan val- markan ulko- ja kotimaisille lainoille vuosina
25219: tion takauksia Imatran Voima Oy:n pääoma- 1982-1983.
25220:
25221:
25222:
25223:
25224: PERUSTELUT
25225:
25226: 1. Nykyinen tilanne MW höyryvoimalaitos ja Loviisan 880 MW
25227: ydinvoimalaitos. Näiden valmistuttua koostuvat
25228: Eduskunta on 22 päivänä toukokuuta 1979 yhtiön lähivuosien investoinnit lähinnä Lovii-
25229: oikeuttanut valtioneuvoston antamaan valtion san voimalaitoksen viimeistely- ja täydennys-
25230: omavelkaisia takauksia vuosina 1979-1981 töistä, Naantalin höyryvoimalaitoksen kauko-
25231: Imatran Voima Oy:n ottamien, pääomamää- lämmön tuotannon vaatimista muutostöistä,
25232: rältään yhteensä enintään yhteen miljardiin Jyväskylän ja Joensuun turvetta polttoainee-
25233: markkaan nousevien ulko- ja kotimaisten laino- naan käyttävien lämmitysvoimalaitosten raken-
25234: jen maksamisen vakuudeksi (517 /79). Näitä nustöistä sekä kantaverkon laajennus- ja perus-
25235: takausvaltuuksia on tähän mennessä käytetty parannustöistä.
25236: 42,3 miljoonaa markkaa.
25237: Suunniteltujen investointien lykkääntymisen
25238: ja odotettua suotuisamman tulorahoituskerty- .3. Rahoitustarve ja
25239: män lisäksi valtiontakausten vähäiseen käyt- ehdotettavat takaukset
25240: töön vaikutti merkittävästi se, että lainamark-
25241: kinoiden kiristyessä noin 255 miljoonaa mark- Imatran Voima Oy: n nettoinvestoinnit tu-
25242: kaa vastaava määrä Imatran Voima Oy:n ra- levat vuosina 1982-1983 olemaan yhteensä
25243: hoitustarpeesta katettiin lyhytaikaisin ulkomai- noin 910 miljoonaa markkaa. Vastaavana ai-
25244: sin lainoin, joihin valtiontakausta ei tarvittu. kana suoritettavat lainojen takaisinmaksut ja
25245: Lainamarkkinoilla edelleen tarjottavien epä- lyhennykset nousevat noin 1 270 miljoonaan
25246: edullisten ehtojen vuoksi on varsin todennä- markkaan, sillä päättyneen vuosikymmenen
25247: köistä, että vuoden 1981 loppuun saakka voi- suurinvestointeihin saatavissa olleet lainat ovat
25248: massaolevista takausvaltuuksista jää näin ollen olleet liian lyhytaikaisia. Vuoden 1980 aikana
25249: käyttämättä noin 957,7 miljoonaa markkaa. lähes loppuun käytettyjen hiilivarastojen täy-
25250: dentämiseen sitoutuu myös käyttöpääomaa kaik-
25251: kiaan noin 560 miljoonaa markkaa.
25252: 2. 1 m a t r a n Voi m a 0 y : n Suurien lainanhoitomenojen ja varastohankin-
25253: investointiohjelma tojen vuoksi joudutaan valtaosa Imatran Voima
25254: Oy:n käyttöomaisuusinvestoinneista edelleen
25255: Imatran Voima Oy:n viimeaikaisen investoin- rahoittamaan lainavaroin. Yhtiön vuosien
25256: tiohjelman pääkohteet ovat olleet Inkoon 1 000 1982-1983 lisärahoitustarpeeksi on arvioitu
25257: 168101151S
25258: 2 N:o 200
25259:
25260: noin 540 miljoonaa markkaa. Lisäksi on va- valtioneuvoston määräämillään ehdoilla
25261: rauduttava aikaisempien, noin 160 miljoonaa vastavakuuksia vaatimatta antamaan
25262: markkaa vastaavien, markkinatilanteeseen ver- valtion omavelkaisia takauksia vuosina
25263: rattuna epäedullisten lainojen korvaamiseen 1982-1983 Imatran Voima Oy:n
25264: uusilla edullisemmilla lainoilla. ottamien, pääomamäärältään yhteensä
25265: Uusien pitkäaikaisten ulkomaisten lainojen enintään 700 000 000 markkaan nou-
25266: ehtona on varsin usein valtiontakaus. Lisäksi sevien ulko- ja kotimaisten lainojen
25267: valtiontakaus tavallisesti parantaa lainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehto-
25268: ehtoja. jen täyttämisen vakuudeksi siten, että
25269: Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, esi- kunkin muun kuin Suomen rahan mää-
25270: tetään, räisen lainan arvo lasketaan takausta
25271: annettaessa voimassa olevan Suomen
25272: että Eduskunta päättäisi oikeuttaa Pankin myyntikurssin mukaan.
25273: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
25274:
25275:
25276:
25277: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
25278: Pääministeri
25279: MAUNO KOIVISTO
25280:
25281:
25282:
25283:
25284: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
25285: 1981 vp. n:o 201
25286:
25287:
25288:
25289:
25290: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuontimaksulakiin liit-
25291: tyvän tuontimaksutaulukon väliaikaisesta muuttamisesta
25292:
25293:
25294:
25295: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25296:
25297: Valtion viljavaraston maahan tuomasta vil- keen, kun eduskunta on hyväksynyt esityksen.
25298: jasta ehdotetaan kannettavaksi tuontimaksua. Tuontimaksu on tarkoitus saattaa voimaan val-
25299: Tuontimaksuina kertyviä varoja on tarkoitus tioneuvoston päätöksellä sen jälkeen, kun tämä
25300: käyttää valtion varoista maksettavien satova- esitys on annettu eduskunnalle. Tuontimaksua
25301: hinkokorvausten rahoittamiseen. Laki on tar- kannettaisiin vuoden 1982 heinäkuun loppuun.
25302: koitus saattaa voimaan välittömästi sen jäi-
25303:
25304:
25305:
25306:
25307: PERUSTELUT
25308:
25309: 1. Nykyinen tilanne ja on valtion viljavarasto, ehdotetaan tuontimak-
25310: ehdotetut muutokset sulakia muutettavaksi väliaikaisesti.
25311: Voimassa olevan lain mukaan tuontimaksu-
25312: Maatilahallituksen. ennakollisen satoarvion jen taso tarkistetaan kuukausittain. Jos viljan
25313: mukaan vuoden 1981 satoon kohdistuneet va~. tuontiin sovellettaisiin voimassa olevan lain
25314: hingot muodostuvat huomattavasti viime vuo- mukaisia tuontimaksuja sellaisenaan, muodos-
25315: sien satovahinkoja suuremmiksi. Leipäviljan tuisi tuontiviljan hinta kotimaisen viljan hintaa
25316: kokonaissato jää sen mukaan n. 180 milj. kg suuremmaksi. Viljan tuontimaksu ehdotetaan
25317: sekä ohran n. '500 milj. kg ja kauran n. 270 sen johdosta perittäväksi kiinteinä maksuina,
25318: milj. kg edellistä vuotta pienemmäksi. Lisäksi kuitenkin siten, että se vilja, minkä valtion
25319: vilja on laadultaan heikkoa. Alkaneena sato- viljavarasto myy omakustannushintaan, kuten
25320: vuonna viljan tuontitarve muodostuu siten esim. turkiseläinten rehuksi ja tärkkelysteolli-
25321: poikkeuksellisen suureksi. Tuonti tapahtuu val- suuteen käytettävä vehnä, ehdotetaan saatetta-
25322: tioneuvoston vahvistaman tuontiohjelman puit- vaksi tuontimaksuttomaksi. Tuontimaksua on
25323: teissa. · tarkoitus alkaa kantaa vuoden 1981 marras-
25324: Maatalouden kärsimien satovahinkojen kor- kuun alusta. Ennen tuontimaksun voimaantu-
25325: vaaminen vaatii tuntuvasti enemmän varoja loa maahan tuodusta viljasta valtion viljavaras-
25326: kuin satovahinkolain mukaisia määrärahoja tolle kertyvä ylijäämä on tarkoitus tulouttaa
25327: korvauksiin on käytettävissä. Korvauksiin tar- valtiolle ennakkoina.
25328: vittavista varoista olisi tässä tilanteessa osa Edellä olevaan viitaten ehdotetaan tuonti-
25329: voitava kattaa maahan tuotavasta viljasta kulu- maksulakiin liittyvää tuontimaksutaulukkoa
25330: massa olevan satovuoden aikana perittävillii muutettavaksi siten, että valtion viljavaraston
25331: tuontimaksuilla: Kun vilja on nykyisessä tuon- ollessa maahantuojana vehnän tuontimaksu olisi
25332: timaksulaissa ( 1008/77) olevan muistutuksen . enintään 45 p/kg, ohran tuontimaksu enintään
25333: perusteella tuontimaksutonta, milloin tuojant~ 25 p/kg ja kauran tuontimaksu enintään 15
25334: 1681011.55W
25335: 2 N:o 201
25336:
25337: p/kg sekä matssm tuontimaksu emntaan 30 3. Voimaantulo
25338: p/kg. Jotta valtion viljavaraston rahoitusasema
25339: ei kohtuuttomasti vaikeutuisi, voisi tullihalli- Tuontimaksujen korotus saatetaan voimaan
25340: tus myöntää viljavarastolle lykkäystä tuonti valtioneuvoston päätöksellä marraskuun 1981
25341: maksun maksamisesta. alusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
25342: Valtion viljavaraston maahantuomasta ru- heti sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksy-
25343: kiista ja omakustannushintaan myytävästä veh- nyt sen. Laki olisi voimassa heinäkuun 1982
25344: nästä ei nykyisen käytännön mukaisesti kan· loppuun.
25345: nettaisi tuontimaksua.
25346:
25347: 4. S ä ä t ä m i s j ä r j e s t y s
25348: o
25349: 2. E s i t y k se n ta 1 u d e lli s e t
25350: vaikutukset Lakiehdotus on käsiteltävä verolain säätämi-
25351: sestä määrätyssä järjestyksessä.
25352: Vuoden 1982 heinäkuun loppuun mennessä
25353: maahan tuotavasta viljamäärästä arvioidaan Edellä olevan perusteella annetaan Edus-
25354: kertyvän tuontimaksua noin 150-200 miljoo- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25355: naa markkaa.
25356:
25357:
25358:
25359:
25360: ·f:;~a-ki ·
25361: tuontimaksulakiin liittyvän tuontimaksutaulukon väliaikaisesta muuttamisesta
25362:
25363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 23 päivänä joulukuuta 1977
25364: annettuun tuontimaksulakiin ( 1008/77) liittyvää tuontimaksutaulukkoa seuraavasti:
25365: TUONTIMAKSUTAULUKKO
25366:
25367: l Tuonti-
25368: Tuili-
25369: tariffin
25370: nimike
25371: l
25372: 1
25373: 1
25374: t
25375: Tuote
25376: 1
25377: '1
25378: '
25379: maksu
25380: ·mk.
25381: -
25382: 1. 1 2. 3.
25383:
25384: 1----~~-------------~------
25385: 10.01 tve~ä 'sekä vehnän ja rukiin sekavilja . : . ................... : ..... : .. (Muisl:.) 1 kg ...:..,46
25386: 10.02 ' RUIS· ••..• •'• ..••... ·. . • • . . • . . . • . • . . • . . . • • . . • . • ·•....•.••.. ·......... . (Muist.). l.kg 1 ~,3?
25387:
25388: ~o.w 1 Ohfa · ............................................................. . (Muist.\" 1 kg -:-,22
25389: 1'0,04 .. f Kaura' ...................................................... · · · · (Muist.) fkg -,17
25390: < .. cM •'.>,
25391:
25392:
25393: 1Qi05.... 1 M~ssi , ; ....< ••••. ·.~· •.••••••••• ·:·. :•••••••••••••••••• , , ; ••••• , •••••••• (Muist.) 1 kg .1. · -,26
25394: !
25395: . . . . M ui s t .. 1.. nimikkeisiin io.ot,. 10.02, 10.03, 10.D4 ja J0-05: Milloin' tuojana' on
25396: ··valtion viljavärasto, ei nimikkeeseen · 10.02 kuUluvista tuotteista ole suoritettava tuonti-
25397: ..;':.. . maksua ja. nimikkeeseen 10.01 kuuluvista tuotteista kannetaan 'too'ntirilaksua enintään
25398: : '45 penniij, nimikkeesee~ 10.(),3 ~uUluvista tuotteista enintään .25 penniä, nimikkeeseen
25399: 10.04 .. kuuluvis.ta .tuotteista.. enintään 15 penniä . sekä . nimi,kkeeseen 10.05. kuuluvista
25400: '· tuotteista enintään JO t>enriiä kilo1tå. .. .. . · • - . . · . · . .. ·
25401: · f1 · . · -~UllilMliruniol. ~arvittaessa hakemukseste. Il1Yöntää valtion viljavarastolle lykkäyStä
25402: . . . tuontnnaksun ·maksamtsesta. . · . . ·. · . .
25403: N:o 201 3
25404:
25405: 1. 2. 3.
25406:
25407: Milloin valtion viljavarasto myy nimikkeeseen 10.01 kuuluvat tuotteet omakustan-
25408: nushintaan, on vilja tuontimaksuton ehdoilla, jotka wltioneuvosto määrää.
25409:
25410:
25411:
25412:
25413: Tämä laki tulee voimaan pa1vana kuuta 198 ja on voimassa 31 päivään heinä-
25414: kuuta 1982, mainitut päivät mukaan luettuina.
25415:
25416:
25417: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
25418:
25419:
25420: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
25421: Pääministeri
25422: MAUNO KOIVISTO
25423:
25424:
25425:
25426:
25427: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
25428: 4 N:o 201
25429:
25430: Liite
25431: Nykyinen laki
25432:
25433:
25434:
25435:
25436: TUONTIMAKSUTAULUKKO
25437:
25438: Tulli- Tuonti-
25439: tariffin Tuote maksu
25440: nimike mk
25441:
25442: 1. 2. 3.
25443:
25444:
25445: 10.01 Vchnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (Muist.) 1 kg -,46
25446: 10.02 Ruis (Muist.) 1 kg -,35
25447:
25448: 10.03 Ohra (Muist.) 1 kg -,22
25449: 10.04 Kaura (Muist.) 1 kg -,17
25450: 10.05 Maissi (Muist.) 1 kg -,26
25451: M ui s t. 1. nimikkeisiin 10.01, 10.02, 10.03 ja 10.04. Näihin nimikkeisiin kuuluvat
25452: tuotteet ovat tuontimaksuttomia, milloin tuojana on valtion viljavarasto.
25453: N:o 201 5
25454:
25455:
25456:
25457: Ehdotus
25458:
25459:
25460:
25461:
25462: Laki
25463: tuontimaksulakiin liittyvän tuontimaksutaulukon väliaikaisesta muuttamisesta
25464:
25465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 23 päivänä joulukuuta 1977
25466: annettuun tuontimaksulakiin (1008/77) liittyvää tuontimaksutaulukkoa seuraavasti:
25467:
25468: TUONTIMAKSUTAULUKKO
25469:
25470: Tulli- Tuonti-
25471: tariffin Tuote maksu
25472: nimike mk
25473:
25474: 1. 2. 3.
25475:
25476:
25477:
25478: lO.ol Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja .............................. (Muist.) 1 kg -,46
25479: 10.02 Ru~s (Muist.) 1 kg -,35
25480:
25481: 10.03 Ohra (Muist.) 1 kg -,22
25482: 10.04 Kaura (Muist.) 1 kg -,17
25483: 10.05 Maissi (Muist.) 1 kg -,26
25484: M ui s t. 1. nimikkeisiin 10.01, 10.02, 10.03, 10.04 ja 10.05. Milloin tuojana on
25485: valtion viljavarasto, ei nimikkeeseen 10.02 kuuluvista tuotteista ole St!oritettav,l tuonti-
25486: maksua ja nimikkeeseen 10.01 kuuluvista tuotteista kannetaan tuontimal2sua enintiiän
25487: 45 penniä, nimikkeeseen 10.03 kuuluvista tuotteista enintään 25 penniä, nimikkeeseen
25488: 10.04 kuuluvista tuotteista enintään 15 penniä sekä 11imikkeeseen 10.05 kuuluvista
25489: tuotteista enintään 30 penniä kilolta.
25490: Tullihallitus voi tarvittaessa hakemuksesta myöntäii valtion viljavarastolle lykkäystä
25491: tuontimaksun maksamisesta.
25492: Milloin valtion viljavarasto myy nimikkeeseen 10.01 kuuluvat tuotteet omakustmz-
25493: nushi11taan, 011 vilja tuontimaksuton ehdoilla, jotka valtioneuvosto määräii.
25494:
25495:
25496:
25497:
25498: Tämä laki tulee voimaan pawana kuuta 198 ja on voimassa 31 päivään heinä-
25499: kuuta 1982, mainitut päivät mukaan luettuina.
25500:
25501:
25502:
25503:
25504: 168101155W
25505: 1981 vp. n:o 202
25506:
25507:
25508:
25509:
25510: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisesta kodin-
25511: hoitoavusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
25512:
25513:
25514:
25515: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25516:
25517: Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa am- ·Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
25518: matillisen peruskoulutuksen järjestäminen myös den 1982 alusta, ja sitä sovellettaisiin vuosina
25519: väliaikaisesti kunnallisesta kodinhoitoavusta an- 1982-1985 aloitettavaan koulutukseen.
25520: netussa laissa tarkoitetuissa kodinhoitajia kou-
25521: luttavissa oppilaitoksissa.
25522:
25523:
25524:
25525: PERUSTELUT
25526:
25527: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset jestää ammatillista- peruskoulutusta kaikissa
25528: muissa ammattikasvatushallituksen alaisissa kes-
25529: ,Väliaikaisesta ammatillisesta peruskoulutuk- kiasteen oppilaitoksissa paitsi kunnallisesta ko-
25530: sesta säädetään eräiden ammatillisten oppilai- dinhoitoavusta annetussa laissa tarkoitetuissa
25531: tosten valtionosuuksista ja ..avustuksista sekä kodinhoitajia kouluttavissa oppilaitoksissa. Ko-
25532: korkotukilainoista annetun lain 49 a §:ssä dinhoitajakoulutusta koskevat säännökset sisäl-
25533: ( 409/79), metsäoppilaitoksista annetun lain tyvät kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun
25534: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 19 a lain 6 ja 17-21 §:ään.
25535: §:ssä (410/79) ja invalidien väliaikaisesta Kevätistuntokaudella 1981 on annettu halli-
25536: ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa tuksen esitys sosiaalihuoltolaiksi (hall. es. 102/
25537: laissa ( 411/79). Mainittujen säännösten mu- 1981 vp.). Siinä ehdotetaan kumottaviksi kun-
25538: kaan oppilaitoksen ylläpitäjä, joka valtioneu- nallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muut
25539: voston vahvistaanien perusteiden mukaisesti ja kuin tarpeelliset koulutusta koskevat 'säännök-
25540: ammattikasvatushallituksen luvalla järjestää am- set. Lain nojalla toimii kolme kodinhoitajia
25541: matillista peruskoulutusta väliaikaisesti, saa val- kouluttavaa oppilaitosta, joita ylläpitävät Man-
25542: tionosuutena varat yksinomaan tästä koulutuk- nerheimin Lastensuojeluliitto, Samfundet Folk-
25543: sesta aiheutuviin käyttökustannuksiin, joihin hälsan ja Väestöliitto. Lisäksi kodinhoitajakou-
25544: luetaan myös tästä koulutuksesta aiheutuvat lutusta järjestetään eräissä kotitalousoppilai-
25545: perustamiskustannukset. toksissa ja kansanopistoissa. Kodinhoitajakou-
25546: iValtion oppilaitoksissa vastaavasti järjestettä- lutusta järjestävät oppilaitokset sijaitsevat eri
25547: västä koulutuksesta on voimassa asetus eräistä puolilla maata. Uudenmaan läänissä kodinhoi-
25548: ammatilHsen peruskoulutuksen väliaikaisista tajakoulutusta antavat vain Folkhälsanin ja
25549: järjestelyistä valtion ammatillisissa oppilaitok- Väestöliiton ylläpitämät oppilaitokset.
25550: sissa ( 412/79). Sen mukaan väliaikaista am· Kodinhoitajakoulutus kuuluu uudistettavassa
25551: matillista koulutusta järjestetään ammattikas- keskiasteen koulutuksessa sosiaalia1an peruslin-
25552: vatushallituksen luvalla ja noudattaen soveltu- jaan, jonka koulutusammattien sisältöjä ja kou-
25553: vin osin, mitä valtioneuvosto on eräiden am- lutuksen tarvetta selvitetään parhaillaan työs-
25554: matillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja kentelevässä toimikunnassa. Toimikunnan mää-
25555: -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun räaika päättyy 31 päivänä toukokuuta 1982.
25556: lain 49 a §:n nojalla päättänyt. Valtioneuvoston Sen ehdotuksia pysyväisluonteisesta koulutuk-
25557: päätös eräistä ammatillisen peruskoulutuksen sesta voidaan toteuttaa aikaisintaan lukuvuo-
25558: väliaikaisista järjestelyistä ( 434/79) on annet- desta 1984-1985.
25559: tu huhtikuussa 1979. Väliaikainen ammatillinen peruskoulutus on
25560: Mainittujen säännösten nojalla voidaan jär- joustava koulutusmuoto, jolla poistetaan suu-
25561: 168100983B
25562: 2 N:o 202
25563:
25564: rien ikäluokkien aiheuttamaa koulutusvajetta ja riittää noin 10 000 aloituspaikan järjestämiseen.
25565: jolla voidaan nopeasti lisätä koulutusta aloilla, Laadittujen suunnitelmien mukaan väliaikaisen
25566: joilla tällaista tarvetta ilmenee. Kodinhoitajista koulutuksen aloituspaikkojen määrä kasvaisi lä-
25567: on paikallista, erityisesti pääkaupunkiseudulla hivuosina edellä mainitusta noin 15-20 pro-
25568: esiintyvää puutetta. Kodinhoitajakoulutuksen senttia. Väliaikaisen kodinhoitajakoulutuksen
25569: pysyvä laajentaminen ei tarveselvitysten kesken- kustannukset ovat noin 240 000 markkaa luok-
25570: eräisyyden vuoksi ole perusteltua, mutta on kaa kohden. Koulutuksen järjestämiseen osoite-
25571: kuitenkin tarvetta lisätä kodinhoitajakoulutus- taan edellä tarkoitettuja varoja.
25572: ta ainakin tilapäisesti Uudenmaan läänissä. Täs-
25573: tä syystä ehdotetaan kunnallisesta kodinhoito-
25574: avusta annettuun lakiin lisättäväksi säännös, 3. Voimaantulo
25575: joka mahdollistaa kodinhoitajakoulutuksen vä-
25576: liaikaisen lisäämisen mainitun lain nojalla toi- Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
25577: mivissa oppilaitoksissa. västä tammikuuta 1982. Väliaikaista ammatil-
25578: lista koulutusta koskevat säännökset ovat voi-
25579: massa siten, että niitä sovelletaan viimeistään
25580: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Viloi:ma 1985 aloitettavaan koulutukseen. Tätä
25581: lakia ehdotetaan sovellettavaksi samana aikana.
25582: Väliaikaiseen ammatilliseen peruskoulutuk-
25583: seen on valtion tulo- ja menoarviossa kuluvana Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25584: vuonna osoitettu 215 miljoonaa markkaa, joka kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25585:
25586:
25587: Laki
25588: ktmnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
25589:
25590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä tou-
25591: kokuuta 1966 annettuun lakiin ( 270/66) väliaikaisesti uusi näin kuulUJVa 18 a §:
25592:
25593: 18 a § -avust~sista sekä kollkotukilainoista annetun
25594: Oppilaitoksen ylläpitäjä, joka valtioneuvos- lain väliaikaisesta muuttamisesta annetussa
25595: ton vahvistamien perusteiden muka1sesti ja am- laissa ( 409/79) on säädetty.
25596: mattikasvatushallituksen luvalla järjes.tää amma-
25597: tillista peruskoulutusta väliaikaisesti, saa sen
25598: estämättä, mitä edellä tässä laissa on säädetty, Tämä laki tulee voimaan päiv~nä
25599: tästä koulutuksesta aiheutuviin käyttökustan- kuuta 1982. Sitä sovelletaan vuosma 1982-
25600: nuksiin valtionosuutta niin kuin eräiden am- 1985 aloitettavaan väliaikaiseen ammatilliseen
25601: matillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja peruskoulutukseen.
25602:
25603: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
25604:
25605:
25606: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
25607: Pääministeri
25608: MAUNO KOIVISTO
25609:
25610:
25611:
25612:
25613: Ministeri Kalevi Kivistö
25614: 1981 vp. n:o 203
25615:
25616:
25617:
25618:
25619: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Saaristomeren kansal-
25620: lispuistosta
25621:
25622:
25623:
25624: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25625:
25626: Esityksen tarkoituksena on muodostaa Saa- rustuu Saaristomeren kansallispuistotoimikun-
25627: ristomerellä olevista valtion omistamista alueis- nan, kansallispuistokomitean sekä vuoden 1979
25628: ta kansallispuisto. Samalla määritellään lakiesi- Saaristomeritoimikunnan mietinnöissään teke-
25629: tyksen liitteenä olevassa kartassa ne rajat, joi- miin ehdotuksiin (komiteanmietinnöt 1976: 8,
25630: den sisäpuolelta valtion omistukseen hankitta- 1976: 88 ja 1981: 35).
25631: vat alueet liitetään kansallispuistoon. Esitys pe-
25632:
25633:
25634:
25635:
25636: YLEISPERUSTELUT
25637:
25638: Saaristomeren alue on luontonsa ja maise- ristomeren luonnon suojelemiseksi ja säilyttä-
25639: mansa puolesta ainutlaatuisen arvokas alue miseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin.
25640: maassamme ja sillä on myös kansainvälisesti Vaitioneuvosto teki 24 päivänä helmikuuta
25641: katsoen huomattava merkitys. Luonto on erit- 1978 periaatepäätöksen maamme kansallis- ja
25642: täin monipuolista ja se käsittää muun muassa luonnonpuistoverkon kehittämisestä. Tämän
25643: kaikki tärkeimmät rantatyypit. Kasvullisia met- päätöksen mukaan Saaristomerelle perustettai-
25644: sämaita alueella on tosin niukasti, mutta nämä siin noin 3 000 hehtaarin suuruinen kansallis-
25645: ovat useissa tapauksissa luonnonsuojelullisesti puisto. Metsähallitus onkin vuosittain hankki-
25646: arvokkaita jalopuulehtoja. Alueella kasvaa usei- nut alueelta valtiolle luonnonsuojelutarkoituk-
25647: ta Suomen oloissa harvinaisia eteläisiä kasvi- siin alueita ja tällä hetkellä valtio omistaa
25648: lajeja. Myös alueen eläimistö on sangen edus- Saaristomeren alueella yhteensä noin 670 heh-
25649: tava ja siihen kuuluu useita harvinaisia lajeja. taaria maa-alueita ja noin 2 230 hehtaaria vesi-
25650: Se on muun muassa uhanalaisen merikotkan alueita. Maa-alueiden pinta-ala on noin 23 %
25651: tärkeimpiä esiintymisalueita maassamme. valtioneuvoston periaatepäätöksen tarkoittaman
25652: Saaristomeren luonnonsuojelullisen merkityk- kansallispuiston pinta-alasta.
25653: sen säilyttäminen edellyttää ensisijaisesti sitä, Kansallispuiston perustaminen Saaristome-
25654: että aluetta ei oteta laajamittaiseen loma-asu- relle ei edellytä sitä, että valtio ensin hankkisi
25655: tuskäyttöön. Lisäksi olisi välttämätöntä voida omistukseen kaikki ne alueet, jotka siihen edel-
25656: ohjata alueella tapahtuvaa retkeilyä siten, että lä mainitun periaatepäätöksen mukaan tulisivat
25657: siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa kuulumaan. Erityisen tärkeätä sitä vastoin on,
25658: alueen luonnolle. Kun alueeseen kohdistuva että suojelutarkoituksiin tähän mennessä ostet-
25659: loma-asutuspaine on jatkuvasti kasvanut ja tujen alueiden osalta voitaisiin jo tässä vaihees-
25660: alueella tapahtuva retkeily lisääntynyt, on Saa- sa saattaa voimaan luonnonsuojelulakiin perus-
25661: 168100999V
25662: 2 N:o 203
25663:
25664: tuvat rauhoitusmääräykset, jolloin varsinkin ve- sella olisi mitään vaikutuksia eikä se esimer-
25665: neretkeilyä siihen liittyvine leiriytymisineen kiksi olisi sinänsä esteenä rakennusluvan myön-
25666: voitaisiin ohjata tarkoituksenmukaisella tavalla. tämiselle rajauksen sisäpuolella olevalle raken-
25667: Sen lisäksi voitaisiin alueen käyttö ja hoito nuspaikalle.
25668: muiltakin osin järjestää sen suojelutarpeet huo- Kansallispuiston hoidossa ja käytössä on kes-
25669: mioon ottavalla tavalla. Tämän vuoksi tulisi keisenä tehtävänä yhtäältä veneilyn ohjaaminen
25670: valtion omistamista alueista jo tässä vaiheessa ja toisaalta mahdollisuuksien järjestäminen
25671: muodostaa kansallispuisto. alueen luontoon tutustumiseen. Lisäksi alueella
25672: Valtion tarkoituksena on edelleen vapaaeh- esiintyy sellaisia luonnontyyppejä, jotka ovat
25673: toisin kaupoin ostaa alueita Saaristolaisilta ja syntyneet osittain ihmisen toiminnan seurauk-
25674: tällä tavoin hankkia lisää maita liitettäväksi sena (puolikulttuurimaisemia) ja joiden säilyt-
25675: kansallispuistoon. Siten on myös ostotoiminnan täminen edellyttää myös tulevaisuudessa ihmi-
25676: suuntaamisen kannalta jo tässä vaiheessa tär- sen toimenpiteitä. Tarkoituksena onkin, että
25677: keää määritellä ne rajat, joiden ulkopuolelle valtiolle hankittuja niitä tiloja, joihin mainit-
25678: kansallispuistoa ei ole tarkoitus ulottaa. Kun tuja luonnontyyppejä sisältyy, voitaisiin edel-
25679: liitekartan rajauksen sisäpuolelta valtiolle han- leen vuokrata yksityisille niiden säilymisen kan-
25680: kittavat alueet on tarkoitus liittää kansallis- nalta tarpeellisten luontaiselinkeinojen harjoit-
25681: puiston alueeseen, on rajauksen määrittämisen tamista varten. Näiden toimenpiteiden suoritta-
25682: yhteydessä tarkoitus säätää menettelystä, jonka misesta on tarkoituksena laatia yksityiskohtai-
25683: mukaan hankittavat alueet saatetaan rauhoitus- nen suunnitelma.
25684: määräysten piiriin eli osaksi kansallispuistoa Esityksellä ei ole välittömiä organisatons1a
25685: ilman erillisiä lainsäädäntötoimenpiteitä. Esi- tai taloudellisia vaikutuksia. Alueella olevat
25686: tyksen liitteenä olevassa lakiehdotuksessa on kansallispuistoksi muodostettavat valtion maat
25687: Saaristomeren kansallispuistolle tämän vuoksi kuuluvat nykyisin metsähallituksen hallintaan
25688: määritelty raja siten, että se on riippumaton ja ne jäisivät siihen edelleenkin. Merivartio-
25689: maanomistussuhteista ja määräytyy luonnon- ja luotsitoiminta on tarkoitus turvata kansallis-
25690: suojelun kannalta tarkoituksenmukaisen koko- puiston rauhoitusmääräyksillä. Metsähallitus
25691: naisuuden perusteella. Itse kansallispuistoon suorittaisi uusien alueiden hankintaan kuuluvat
25692: kuuluisivat kuitenkin vain valtion omistuksessa käytännön toimenpiteet samoin kuin alueen
25693: rajauksen sisäpuolella olevat alueet ja vain näi- hoitoon ja käyttöön liittyvät toimenpiteet.
25694: den osalta olisivat siten voimassa luonnonsuoje- Alueiden hankinta tapahtuisi, kuten nykyisin-
25695: lulain perusteella annettavat rauhoitusmääräyk- kin, vuosittain tähän tarkoitukseen osoitettu-
25696: set. Rauhoitusmääräykset eivät kuitenkaan kos- jen määrärahojen puitteissa. Saaristomerellä ole-
25697: kisi rajauksen sisäpuolella olevia puolustusvoi- vien alueiden ostamiseen valtiolle on tähän
25698: mien hallinnassa olevia alueita. Liioin yksityis- mennessä käytetty kaikkiaan noin 12 miljoonaa
25699: omistuksessa olevien maiden osalta ei ehdotuk- markkaa.
25700:
25701:
25702:
25703:
25704: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25705:
25706: 1 §. Saaristomeren alue on luontonsa ja maankohoamisen ja kulttuurivaikutuksen kans-
25707: maisemansa puolesta ainutlaatuinen luonnon- sa ovat aiheuttaneet erikoisten kasvillisuus-
25708: alue maassamme. Alue käsittää Saaristomeren tyyppien syntymisen. Alueella tavataankin usei-
25709: ulkosaariston eri tyyppisiä saariryhmiä, saaria ta harvinaisia kasvilajeja. Erityisen arvokkaita
25710: ja luetoja ollen luontosuhteiltaan erittäin mo- ovat alueen jalopuulehdot, kuten saarni-, päh-
25711: nipuolinen. Kolmas Salpausselkä nousee me- kinä-, tammi- ja vaahteralehdot. Myös alueen
25712: restä puiston alueella kulkien sen halki. Kas- eläimistöön kuuluu useita harvinaisia lajeja
25713: villisuudeltaan Saaristomeren alue kuuluu tam- kuten merikotka, kyhmyjoutsen, merihanhi, ris-
25714: mivyöhykkeeseen. Harjut ja paikoin kalkkipi- tisorsa, ruokki ja pähkinähakki. Lisäksi har-
25715: toinen maaperä yhdessä merellisen ilmaston, maahylje esiintyy alueella.
25716: N:o 203 3
25717:
25718: Koska Saaristomeren alueella on erittäin ja perustettavaksi ehdotettujen kansallispuisto-
25719: suuri merkitys myös yleisenä luonnonnähtävyy- jen osalta.
25720: tenä ja veneretkeilyalueena, ehdotetaan aluees- 3 §. Pykälässä on säännös siitä, että liite-
25721: ta muodostettavaksi kansallispuisto. Kansallis- karttaan merkityn rajauksen sisäpuolella oleva
25722: puisto voidaan muodostaa vain valtion omista- alue katsotaan kuuluvaksi kansallispuistoon
25723: mille alueille. Kuten edellä yleisperusteluissa on sen siirryttyä valtion omistukseen lukuunotta-
25724: todettu valtio omistaa tällä hetkellä Saaristo- matta puolustusvoimien hallintaan siirtyviä
25725: merellä' noin 670 hehtaaria maa-alueita ja noin alueita. Kun valtion omistaman alueen muo-
25726: 2 230 hehtaaria vesialueita. Valtaosa liitekart- dostaminen kansallispuistoksi muutoin edellyt-
25727: taan merkityn kansallispuiston rajauksen sisällä tää lainsäädäntötoimenpidettä, ehdotetaan jo
25728: olevista alueista on siten yksityisessä omistuk- tässä yhteydessä säädettäväksi, että edellä tar-
25729: sessa. Nämä alueet eivät kuitenkaan kuuluisi koitetut alueet siirryttyään valtion omistukseen
25730: kansallispuistoon eikä niiden käyttämistä kan- kuuluvat kansallispuiston alueeseen.
25731: sallispuiston osalta annettavilla rauhoitusmää- 4 §. Pykälään on otettu säännös luonnon-
25732: räyksillä millään tavoin rajoitettaisi eikä edes suojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-
25733: voitaisi rajoittaa. On kuitenkin tärkeätä mah- oikeudesta. Vastaavanlainen säännös on voi-
25734: dollisimman aikaisessa vaiheessa t1etaa se raja, massa jo perustettujen kansallispuistojen ja
25735: joka rajaa kansallispuistoon liitettäväksi ~ule luonnonpuistojen osalta, minkä lisäksi säännös
25736: vat alueet. Tällöin voidaan puiston lopullmen on ehdotettu annettavaksi myös perustettavia
25737: laajuus sillä suoritettavien toimenpiteiden suun- kansallispuistoja, luonnonpuistoja ja soidensuo-
25738: nittelussa ja valtion maanostotoiminnassa ottaa jelualueita koskevaksi.
25739: riittävän aikaisessa vaiheessa huomioon. Esi-
25740: tyksen mukainen rajaus käsittää tarkoituksen- 5 §. Luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentin
25741: mukaisen ja yhtenäisen aluekokonaisuuden, jota mukaan säädetään asetuksella, missä suhteessa
25742: on pidettävä riittävänä myös suojelutavoittei- erityinen suojelualue on oleva rauhoitettu. Ase-
25743: den toteuttamisen kannalta. Toisaalta on huo- tuksella onkin tarkoitus säätää Saaristomeren
25744: mattava, että luonnonsuojelun kannalta ei ole kansallispuiston rauhoitusmääräyksistä siten,
25745: välttämätöntä saada kaikkia rajauksen sisäpuo- että ne tulevat voimaan samanaikaisesti kuin
25746: lella olevia alueita valtion omistukseen, kun- ehdotettu laki.
25747: han niiden luonne muutoin pääosin säilyy ny- Kansallispuiston alueesta on pääosalla tar-
25748: koitus säilyttää vapaa liikkumisoikeus. Eräillä
25749: kyisessä käytössä.
25750: osa-alueilla on kuitenkin kasvillisuuden, lin-
25751: 2 §. Pykälän 1 momentissa säädetään Saa- nuston tai hylkeiden suojelemiseksi rajoitettava
25752: ristomeren kansallispuiston rajan yksityiskohtai- liikkumista. Rauhoitusmääräyksiä annettaessa
25753: sesta määräämisestä. Rajankäynnissä määrättäi- on tarkoitus ottaa erityisesti huomioon se, että
25754: siin näin ollen sen alueen rajat, joka käsittää paikallisen väestön perinteiset oikeudet turva-
25755: kansallispuistoon liitettäväksi tulevat alueet. taan eikä sen toimintamahdollisuuksia liioin
25756: Sen sijaan rajankäyntiä niiden alueiden osalta, rajoiteta. Alueen hoitoa ja käyttöä koskevien
25757: joista nyt muodostetaan kansallispuisto, ei erik ssioiden käsittelyä varten on tarkoituksena pe-
25758: seen käytäisi. tustaa metsähallituksen avuksi Saaristomeren
25759: Pykälän 2 momenttiin sisältyy määräys kan- kansallispuiston neuvottelukunta, jossa etenkin
25760: sallispuiston alueen merkitsemisestä maastossa. paikallinen väestö olisi edustettuna.
25761: Puistoalue on tarkoitus merkitä maastoon vain 6 §. Laki on tarkoitus saattaa voimaan la-
25762: siihen kuuluvien maa-alueiden osalta. Vesialuei- kiehdotuksen tultua hyväksytyksi.
25763: den rajat on sitä vastoin tarkoitus merkitä vain
25764: kartalle. Määräykset ovat samankaltaiset kuin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25765: vastaavat määräykset muiden jo perustettujen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25766: 4 N:o 203
25767:
25768:
25769: Laki
25770: Saaristomeren kansallispuistosta
25771:
25772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25773:
25774: 1 §
25775: Luonnonsuojelulain (71/23) mukaiseksi eri- merkityn kansallispuiston rajauksen sisapuo-
25776: tyiseksi suojelualueeksi muodostetaan Saaristo- lella, siirtyy valtion omistukseen, luetaan se
25777: meren alue, joka käsittää liitteenä olevassa kansallispuistoon kuuluvaksi lukuun ottamatta
25778: karttapiirroksessa punaisella katkoviivalla mer- puolustusvoimien hallintaan siirtyviä alueita.
25779: kityn ~ajauksen sisällä olevat valtion omistamat
25780: maa- ja .vesialueet lukuun otltamat,ta puolustus- 4 §
25781: voimain hallinnassa olevia alueita. Suojelu- Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella on
25782: alueen nimi on Saaristomeren kansallispuisto. oikeus ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai
25783: muut välineet, joita on käytetty tai aiotaan
25784: käyttää vastoin kansallispuistossa noudatettavia
25785: 2 § säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-
25786: Saaristomeren kansallispuiston rajat on mää- oikeus koskee myös puistoalueelta luvattomasti
25787: rättävä noudattaen soveltuvin osin, mitä jako- pyydettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kas-
25788: laissa ( 604/51) on säädetty rajankäynnistä. veja sekä kaikkea muuta sellaista, mikä alueel-
25789: Kansallispuiston alue on merkittävä maas- ta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä.
25790: toon siten, että riittävä määrä puistoaluetta
25791: osoittavia tunnusmerkkejä sijoitetaan puistoon
25792: kuuluville maa-alueille. Puistoalueen rajat vesi- 5 §
25793: alueilla merkitään vain kartalle. Tarkemmat säännökset taman lain täytän-
25794: töönpanosta annetaan asetuksella.
25795:
25796: 3 § 6 §
25797: Mikäli sellainen alue, joka ei ole valtion Tämä laki tulee voimaan päivänä
25798: omistuksessa, mutta joka sijaitsee liitekarttaan kuuta 198 .
25799:
25800:
25801: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
25802:
25803:
25804: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
25805: Pääministeri
25806: MAUNO KOIVISTO
25807:
25808:
25809:
25810:
25811: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
25812: N:o 203
25813:
25814:
25815:
25816:
25817: LIITE SAARISTOMEREN KANSALLISPUISTO
25818: 1981 vp. n:o 204
25819:
25820:
25821:
25822:
25823: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muutta-
25824: misesta
25825:
25826:
25827:
25828: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25829:
25830: Nykyinen metsästyslaki on peräisin vuodelta nyt vaikeuksia. Epäkohtien poistamiseksi eh-
25831: 1962. Yhteiskunnan eri aloilla tapahtuneen dotetaan riistaeläimiksi katsettavien eläinten
25832: kehityksen sekä sen seurauksena muun muassa luetteloa, riistaeläinten metsästysaikoja, pyynti-
25833: riistan elinympäristössä, riistakannoissa, met- tapoja, riistanhoitomaksun määrää, metsästä-
25834: sästäjäkunnan määrässä ja rakenteessa sekä met- jäin keskusjärjestöä, riistanhoitopiirien ja
25835: sästystavoissa tapahtuneiden muutosten johdos- riistanhoitoyhdistyksien palveluksistaan perimiä
25836: ta on lakiin tämän jälkeen tehty useita tarkis- maksuja sekä rangaistuksia koskevia säännöksiä
25837: tuksia. eräiltä osin muutettaviksi.
25838: Esityksen tarkoituksena on edelleen ajan- Esitys liittyy riistanhoitomaksun määrän osal-
25839: mukaistaa niitä metsästyslain säännöksiä, jotka ta vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen.
25840: ovat osoittautuneet vanhentuneiksi tai joiden Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
25841: soveltamisessa on käytännössä muutoin esiinty- 1982 alusta.
25842:
25843:
25844:
25845:
25846: PERUSTELUT
25847:
25848: 1. Nykyinen tilanne ja ehdote- eläimiä saa metsästää. Kun laissa muualla mai-
25849: tut muutokset nittavien eräiden riistaeläinten metsästysajat
25850: määrätään asetuksella ja eräiden riistaeläinten
25851: Nykyisen metsästyslain ( 290/62) 24 §: ssä metsästysajat maa- ja metsätalousministeriön
25852: luetellaan useimmat laissa mainittavista riista- päätöksellä ja kun myöskin laissa mainittavia
25853: eläimistä. Riistaeläimiksi katsottavia eläimiä metsästysaikoja on vuosittain säännöllisesti jou-
25854: mainitaan kuitenkin myös lain muissa kohdissa. duttu muuttamaan asetuksella, ovat metsästys•
25855: Luettelon selventämiseksi esityksessä ehdote- aikoja koskevat säännökset hajanaisia ja jopa
25856: taan kaikki riistaeläimet lueteltavaksi lain 24 vaikeasti luettavissa. Epäkohdan korjaamiseksi
25857: §: ssä sekä luettelon yhdenmukaistamiseksi naa- esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi laissa mai-
25858: purimaiden riistaeläinluettelojen kanssa siihen nittavista metsästysajoista ja niiden sijasta lain
25859: lisättäväksi uusina riistaeläiminä sinikettu, supi- 25 §:ään otettavaksi säännös, jonka mukaan
25860: koira, villisika, mufloni, viiriäinen, fasaani ja kaikkien riistaeläinten metsästysajat säädetään
25861: nokikana. Hirvieläimet ja hylkeet ehdotetaan asetuksella. Lisäksi ehdotetaan, että joidenkin
25862: nykyisestä poiketen eriteltäviksi luettelossa la- riistaeläinten metsästys voitaisiin säätää ase-
25863: jeittain. tuksella luvanvaraiseksi. Tähän liittyen ehdo-
25864: Lain 24 samoin kuin 25 § :ssä mainitaan tetaan lain 27 §: ssä jo nykyisin oleva hirvi-
25865: myöskin ajat, jolloin niissä lueteltuja riista- eläimiä ja majavaa koskeva vastaava säännös
25866: 168101109D
25867: 2 N:o 204
25868:
25869: poistettavaksi ja lain 28 § tarpeettomana ku- jakokouksessa käytettävissään yhteisesti tietty
25870: mottavaksi. Tarkoituksena on, ettei joidenkin määrä ääniä. Äänimäärää ei ole lakia tarkasti
25871: harvinaisten riistaeläinten metsästystä niiden tulkittaessa mahdollista jakaa kokouksessa
25872: kantojen säilyttämisen niin vaatiessa lainkaan edustajien kesken. Lakia säädettäessä tarkoi-
25873: sallittaisi. tuksena kuitenkin oli, että riistanhoitopiirin
25874: Lain 33 §:n mukaan irrallaan olleen ja tal- edustajilla olisi käytettävissään yhteensä tietty
25875: teen otetun koiran lunastamisesta suoritettava määrä ääniä ja että äänet jaettaisiin tasan edus-
25876: maksu on 20 markkaa. Maksu on ollut sama tajien kesken. Käytännössä näin on myös me-
25877: vuodesta 1962 saakka. Esityksessä ehdotetaan netelty. Kun menettely on muutoinkin osoit-
25878: maksun määrä korotettavaksi sekä rahanarvon tautunut tarkoituksenmukaiseksi, ehdotetaan
25879: muuttumisen varalta kytkettäväksi lain 49 lain sanamuotoa tarkistettavaksi alkuperäistä
25880: §: ssä säädetyn riistanhoitomaksun määrään. tarkoitusta ja omaksuttua käytäntöä vastaa-
25881: Lain 49 §:n mukaan riistanhoitomaksun mää- vaksi.
25882: rä voi olla enintään 50 markkaa. Tämän suu- Lain 58 §:n mukaan riistanhoitoyhdistyksen
25883: ruinen maksu on ollut vuodesta 1980 saakka. jäseniä ei voida velvoittaa suorittamaan mak-
25884: Esityksessä ehdotetaan maksun määrä koro- suja yhdistyksen menojen peittämiseksi. Kun
25885: tettavaksi enintään 100 markaksi. riistanhoitoyhdistykset ja myöskin riistanhoito-
25886: Lain 39 §:ään sisältyy rantojen käyttämistä piirit kuitenkin suorittavat sellaisia palveluja,
25887: sekä lain 41 §:ään satimien, loukkujen ym. joita vain osa metsästäjistä käyttää, on koh~
25888: niihin verrattavien pyyntineuvojen käyttämis- tuullista, että korvaus niistä peritään palvelu-
25889: tä koskevia säännöksiä. Vaikka tällaisten pyyn- jen käyttäjiltä. Tällaisia palveluja ovat muun
25890: titapojen käyttö metsästyksessä on nykyisen muassa uudelle metsästäjälle pakollinen metsäs-
25891: lain antamisen jälkeen huomattavasti vähenty- täjätutkinto, hirvieläinten metsästykseen ampu~
25892: nyt, on niiden käyttäminen eräiden riistaeläin- jana Osallistuvalle pakollinen ampumakoe sekä
25893: ten kuten piisamin ja eräiden vahinkoeläinten riistanhoitopiirien myöntämät eräät metsästys-
25894: pyydystämiseksi edelleen tarkoituksenmukaista. luvat. Tämän johdosta lain 61 §:ään ehdote-
25895: Näiden pyyntitapojen kehittämiseksi vähemmän taan lisättäväksi säännös, joka antaa riistanhoi-
25896: eläimille kärsimyksiä aiheuttaviksi ja vaara~ topiirille sekä riistanhoitoyhdistykselle mahdol~
25897: tekijöitä sisältäviksi esityksessä ehdotetaan siir- lisuuden periä tällaisista palveluista niistä ai~
25898: ryttäväksi rautojen käytössä eläimen välittö- heutuvia kustannuksia vastaava maksu.
25899: mästi tappavien rautojen sekä satimien, louk- Lain 62 § :n mukaan luvallisena metsästys-
25900: kujen ja muiden näitä vastaavien pyyntilaitteiden aikana luvattomasti vieraalla alueella metsästä-
25901: käytössä eläimen elävänä pyytävien loukkujeu neen on suoritettava talteenotetuista aseista
25902: käyttämiseen niiden eläinten kohdalla, joiden ja muista pyyntineovoista lunastusmaksuna 50
25903: pyydystämisessä se on mahdollista. Luettelot markkaa. Maksu on ollut sama vuodesta
25904: eläimistä, joiden pyydystämiseen tällaisia pyyn- 1962 saakka. Esityksessä ehdotetaan maksun
25905: tivälineitä saadaan käyttää, ehdotetaan samalla määrä korotettavaksi sekä samoin kuin lain
25906: tarkistettaviksi sekä lain 40 § :n 2 momentti 33 § :n kohdalla rahanarvon muuttumisen
25907: tarpeettomana kumottavaksi. Lain tarkistami- varalta kytkettäväksi lain 49 §:ssä säädetyn
25908: seen liittyy tältä osin eduskunnan toivomus. riistanhoitomaksun määrään.
25909: Lain 41 §:ään sisältyy säännös, jonka mu- Lain 64 § sisältää säännökset metsästystä
25910: kaan kissalaukun pito ei ole sallittu kahta- koskevien säännösten rikkomisesta tuomittavista
25911: sataa metriä lähempänä toisen asuin- tai piha- rangaistuksista. Säännösten soveltamisessa on
25912: rakennusta. Kun etenkin asutusalueilla ei mui- esiintynyt vaikeuksia etenkin eri rikkomusten
25913: den menetelmien käyttäminen isännättömien ja niistä tuomittavien rangaistusten ryhmitte-
25914: kissojen pyydystämiseksi yleensä ole mahdollis- lyssä olevan joustamattomuuden johdosta. Se
25915: 'ta ja kun metsästyslain metsästysoikeutta kos- on vaikeuttanut rikkomukseen johtaneiden ja
25916: kevista säännöksistä johtuu, että kissalaukun siihen muutoin liittyvien, metsästyksessä yleen-
25917: samoin kuin muidenkin pyyntineuvojen käyttö 'säkin hyvin moninaisten seikkojen huomioon-
25918: edellyttää kuitenkin aina metsästysoikeutta ottamista rangaistusta määrättäessä. Erityistä
25919: asianomaisella alueella, ehdotetaan säännös huomiota tämä on herättänyt tapauksissa,
25920: poistettavaksi. jolloin luvallisessa hirvenmetsästyksessä huoli-
25921: ~· Lain 56 §:n mukaan riistanhoitopiirin edus- mattomuudesta tai varomattomuudesta tapah-
25922: tajilla on metsästäjäin keskusjärjestön edusta- tuneista lupaehdoista poikkeamisista on tuo-
25923: N:o 204 3
25924:
25925: mittu yhtä ankarasti kuin kokonaan luvatto- otettu talteen vai ei. Epätietoisuutta saaliin
25926: masta metsästyksestä. Luettelo eläimistä, joiden arvosta on syntynyt samoin tapauksissa, jol-
25927: luvattomasta tappamisesta, haavoittamisesta tai loin vain osa siitä on saatu talteen. Kun
25928: elävänä pyydystämisestä on säädetty muita luvattomalla metsästyksellä on 64 § :n yhtey-
25929: ankarampi rangaistus, on eläinkantojen muut- dessä selostetulla tavalla käsitetty varsin
25930: tuessa vanhentunut. Luvaton tappaminen, haa- erilaisia rikkomuksia, on menetetyn saaliin ar-
25931: voittaminen tai pyydystäminen ovat käsitteinä, von laskeminen elävän riistan ostoarvon mu-
25932: joita tapauksesta riippuen on sovellettu sekä kaan saattanut joidenkin vähäistenkin rikko-
25933: yleisen että yksityisen edun loukkaamiseen, musten yhteydessä johtaa kohtuuttoman suu-
25934: myöskin aiheuttaneet epäselvyyttä. Metsästys- reen rangaistukseen. Näiden epäkohtien korjaa-
25935: lain rikkomisesta säädetyn enimmäisrangaistuk- miseksi saaliin menettämisseuraamuksia eh-
25936: sen ollessa nykyisin enintään vuosi vankeutta, dotetaan muutettaviksi siten, että menetet-
25937: ei poliisilla ole huomattavankaan rikoksen yh- tävän saaliin arvo lasketaan saaliin osto-
25938: teydessä ollut mahdollisuutta pidättää syylli- arvon mukaan silloin, kun pyynnissä on syyl-
25939: seksi epäiltyä tutkimuksia varten. Etenkin listytty ainoastaan metsästysrikkomukseen .sekä
25940: hirvieläinten laajojen salametsästystapausten elävän riistan ostoarvon mukaan silloin
25941: selvittelyssä tämä on koettu puutteeksi. Samoin kun pyynnissä on loukattu toisen metsästys-
25942: on varsinkin rikosten ennaltaehkäisyn kannalta oikeutta tai syyllistytty metsästysrikokseen.
25943: koettu puutteeksi, ettei rikokseen käytettävää Lain rakenteen parantamiseksi ehdotetaan 64
25944: kulkuneuvoa, vaikka sillä olisi metsästyksessä §:ään sisältyvä hirvieläimen kaatamisesta pe-
25945: oleellinenkin osuus, voida tuomita menetetyksi rittävää maksua koskeva säännös siirrettäväksi
25946: valtiolle. sanamuodoltaan tarkistettuna tähän pykälään.
25947: Rangaistussäännöksissä olevien epäkohtien
25948: korjaamiseksi rikkeet ehdotetaan ryhmiteltä-
25949: väksi uudelleen metsästysrikkomuksiksi ja met- 2. E s i t y k s en ta 1 o u d e 11 i se t v a i-
25950: sästysrikoksiksi. Ensinmainituista rangaistus kutukset
25951: olisi s.akkoa ja eräissä tapauksissa aseiden ja
25952: pyyntilaitteiden tai niiden arvon menettäminen Riistanhoitomaksu on tarkoitus .ehdotetun
25953: valtiolle. Metsästysrikoksista rangaistus olisi lain tultua voimaan korottaa nykyisestä 50 mar-
25954: sakkoa tai enintään .kaksi vuotta vankeutta, kasta 55 markkaan .. · Kun riistanhoitomaksun
25955: määräaikainen metsästyskielto, aseiden ja pyyn- suorittaneita henkilöitä on noin 260 000, saisi
25956: tilaitteiden tai niiden arvon menettäminen val- valtio tuloja tämän perusteella vuosittain noin
25957: tiolle ja eräissä tapauksissa metsästykseen käy- 14,3 miljoonaa markkaa, mikä on noin 1,3 mil-
25958: tetyn koneellisen kulkuneuvon tai ääntä syn- joonaa markkaa enemmän kuin vuonna 1981.
25959: nyttävän koneellisen laitteen tai niiden arvon Muita olennaisia taloudellisia vaikutuksia esi~
25960: menettäminen valtiolle. Tarkoituksena on, että tyksellä ei olisi.
25961: rangaistusseuraamusten piiriin ei saateta sellai-
25962: sia metsästyksen yhteydessä suoritettuja tekoja,
25963: joissa metsästyksessä edellytetystä riittävästä
25964: huolellisuudesta ja varovaisuudesta huolimatta 3. Muut e s i t y k se en vaikuttavat
25965: erehdyksessä on rikottu tämän lain säännöksiä. seikat ja voimaantulo
25966: Lain 66 § :n mukaan luvattomalla metsäs-
25967: tyksellä saatu saalis tai sen arvo tulee metsäs- Esitys liittyy riistanhoitomaksun määrän osal-
25968: tysoikeuden haltijalle, jos hänellä oli oikeus ta vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitykseen ja
25969: pyydystää se, muutoin valtiolle. Saaliin arvo on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
25970: lasketaan elävän riistan ostoarvon mukaan. Kun Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
25971: elävän riistan ostoarvo on yleensä saaliin 1 päivänä tammikuuta 1982.
25972: myyntiarvoa huomattavasti suurempi, johtaa
25973: säännös erilaisiin seuraamuksiin sen mukaan, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25974: onko luvattomalla metsästyksellä saatu saalis kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25975: 4 N:o 204
25976:
25977:
25978:
25979:
25980: Laki
25981: metsästyslain muuttamisesta
25982:
25983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25984: kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 27 §:n 2 mo-
25985: mentti, 28 § ja 40 §:n 2 momentti,
25986: näistä 27 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 24 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa
25987: laissa (545/76),
25988: muutetaan 24 ja 25 §, 27 §:n 1 momentti, 33 §:n 3 momentti, 39 ja 41 §, 49 §:n 2 mo-
25989: mentti, 56 §:n 1 momentti, 62 §:n 3 momentti, 64 § ja 66 §:n 1 momentti,
25990: sellaisina kuin niistä ovat 27 §:n 1 momentti mainitussa 24 päivänä kesäkuuta 1976 anne-
25991: tussa laissa, 39 § 30 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (764/66), 49 §:n 2 momentti
25992: 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laiS'sa (12/75), 56 §:n 1 momentti mainitussa 24
25993: päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa sekä 64 § osittain muutettuna 28 päivänä marras-
25994: kuuta 1969 ja 16 päivänä helmikuuta 1973 annetuilla laeilla (713/69 ja 147/73 ), sekä
25995: lisätään 61 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 64 a ja 64 b § sekä 66 §:ään uusi 2 mo-
25996: mentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
25997:
25998: 24 § 25 §
25999: Riistaeläimiä ovat: Riistaeläinten metsästysajoista säädetään ase"
26000: 1) metsäjänis, rusakko, orava, majava, pii- tuksella.
26001: sami, susi, kettu, sinikettu, supikoira, karhu, Metsästyksen säätelemiseksi voidaan riista-
26002: kärppä, vesikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, eläimen metsästäminen säätää asetuksella luvan-
26003: mäyrä eli metsäsika, saukko, ilves, harmaa- varaiseksi sekä antaa sen metsästämisestä eläin-
26004: hylje, saimaannorppa, norppa, villisika, kuusi- kannan säilyttämiseksi tarpeellisia säännöksiä.
26005: peura, saksanhirvi, metsäkauris, hirvi, valko- Hirvieläinten metsästämisestä säädetään ase-
26006: häntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä tuksella. Siihen on otettava myös metsästys-
26007: ·2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, turvallisuuden ja eläinkantojen säilyttämisen
26008: heinä- eli sinisorsa, jouhisorsa, haapana, tavi, vuoksi tarpeelliset säännökset.
26009: heinätavi, lapasorsa, lapasotka, tukkasotka, Muutoin ovat riistaeläimet rauhoitetut, jol-
26010: punasotka, telkkä, alli, pilkkasiipi, meriteeri lei tässä laissa ole muuta säädetty.
26011: eli mustalintu, haahka, tukka- eli pikkukos-
26012: kelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, metso, teeri, 27 §
26013: pyy, peltopyy, viiriäinen, fasaani, nokikana, Hirvieläinten metsästyksestä on suoritettava
26014: taivaanvuohet, lehtokurppa, uuttukyyhky ja valtiolle maksu, jonka suuruus on määrättävä
26015: sepelkyyhky. sellaiseksi, että valtiolle maksuista sekä valtion
26016: Jos erityisistä syistä osoittautuu tarpeelli- lukuun myydyistä hirvieläimistä vuosittain ker-
26017: seksi, voidaan asetuksella määräajaksi joko tyvät tulot vastaavat hirvieläinten aiheuttamien
26018: koko maassa tai sen osassa määrätä jokin muu- vahinkojen korvaamisesta sekä vahinkojen es-
26019: kin kuin 1 momentissa mainittu eläin riista- tämistä tarkoittavista toimenpiteistä valtiolle
26020: eläimeksi. aiheutuviksi arvioituja menoja. Maksun suu-
26021: N:o 204 5
26022:
26023: r:uridesta ja perimisestä säädetään tarkemmin verrattavien pyyntineuvoieri käyttäminen riista-
26024: asetuksella. eläinten pyyntiin on kielletty.
26025:
26026: 49 §
26027: 33 §
26028: Riistanhoitomaksu on viisikymmentä mark-
26029: Milloin koira on otettu talteen, on talteen- kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin
26030: ottajan niin pian kuin mahdollista ilmoitettava korottaa maksun määrän enintään sadaksi mar-
26031: siitä koiran omistajalle, jos tämä ja hänen kaksi. Riistanhoitomaksu menee valtiolle.
26032: osoitteensa on tunnettu, sekä muussa tapauk-
26033: sessa asianomaiselle poliisiviranomaiselle. Jos
26034: omistaja tahtoo saada koiransa takaisin, hänen 56 §
26035: on lunastettava se seitsemän päivän kuluessa Metsästäjäin keskusjärjestön vuosittain pidet-
26036: siitä, kun ilmoitus koiran talteen ottamisesta tävään edustajakokoukseen voi kukin riistan-
26037: hänelle tehtiin, tai neljäntorsta päivän kuluessa hoitopiiri lähettää enintään kolme edustajaa,
26038: siitä, kun ilmoitus tehtiin poliisiviranomaiselle, joilla on käytettävissään yhteensä kolme ääntä.
26039: ilmoituspäivää lukuun ottamatta. Omistajan on Tämän lisäksi on edustajilla käytettävissään
26040: suoritettava 49 §:ssä tarkoitetun riistanhoito- yhteensä yksi ääni piirin metsästyskorttimäärän
26041: maksun suuruinen lunastusmaksu sekä lisäksi kutakin alkavaa viittätuhatta kohti.
26042: koiran hoitamisesta korvaus, jonka suuruus
26043: määrätään asetuksella. Lunastusmaksu ja kor-
26044: vaus on suoritettava sanottuna aikana uhalla, 61 §
26045: että koira menetetään talteenottajalle. Niin
26046: kauan kuin koira on talteenottajan huostassa, Suorittamistaan palvelutehtävistä voivat riis-
26047: on kuitenkin entisellä omistajalla oikeus saada tanhoitopiirit sekä riistanhoitoyhdistykset 58
26048: se takaisin suoritettuaan lunastusmaksun ja §: n estämättä periä maksun asetuksessa tar-
26049: korvauksen. kemmin säädettävissä tapauksissa maa- ja met-
26050: sätalousministeriön vahvistamien perusteiden
26051: mukaan.
26052: 39 § 62 §
26053: Rautoja saa käyttää piisamin pyyntiin sekä
26054: riistanhoitopiirin luvalla suden, ketun, Slnt- Jollei metsästysoikeuden haltija 2 momen-
26055: ketun, supikoiran ja ahman pyyntiin. Lisäksi tissa tarkoitetussa tapauksessa tahdo tehtä-
26056: saa rautoja, jotka tappavat eläimen heti, käyt- väksi syytettä Iuvattarnasta metsästyksestä, saa
26057: tää majavan, kärpän, minkin, hillerin, näädän hän kuitenkin pitää pois otetut aseet ja muut
26058: ja saukon pyyntiin. Muutoin rautojen käyttä- metsästysneuvot, kunnes omistaja on selvittä-
26059: minen riistaeläinten pyyntiin on kielletty. nyt henkilöllisyytensä ja suorittanut niistä lu-
26060: nastusmaksuna 49 §:ssä tarkoitetun riistanhoi-
26061: tomaksun suuruisen maksun viisinkertaisena.
26062: 41 § Jollei omistaja lunasta aseita tai metsästysneu-
26063: Veteen asetettua mertaa saa käyttää piisamin voja kuukauden kuluessa siitä, kun asianomai-
26064: ja minkin pyyntiin sekä eläimen elävänä pyytä- selle poliisiviranomaiselle on ilmoitettu niiden
26065: vää laukkua tai muuta siihen verrattavaa pyyn- huostaanottamisesta, saa metsästysoikeuden hal-
26066: tilaitetta majavan, piisamin, ketun, siniketun, tija ne omakseen.
26067: supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän,
26068: mäyrän eli metsäsian ja saukon pyyntiin sekä
26069: luonnonsuojelulaissa mainittujen rauhoittamat-
26070: tomien lintujen ja kissan pyydystämiseen. Sa- 64 §
26071: moin saa ansoja käyttää riekon ja kiirunan Joka
26072: pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun- 1) tappaa tai pyydystää elävänä muun kuin
26073: nissa. Muutoin kaikenlaisten satimien, loukku- 2 kohdassa 'Sanotun riistaeläimen taikka haa-
26074: jen, ansojen ja koukkujen sekä muiden niihin voittaa tai hätyyttää sitä vastoin tämän lain
26075: 6 N:o 204
26076:
26077: säännöksiä sen rauhoitusaikana tai ilman sii~ 3) harjoittaa 64 §:n 1-5 kohdassa tarkoi-
26078: hen oikeuttavaa viranomaisen lupaa, tettua toimintaa huomattavassa laajuudessa tai
26079: 2} hätyyttää hirvieläintä vastoin tämän lain siten, että tekoa on huomioon ottaen siihen
26080: säännöksiä taikka huolimattomuudellaan tai va- johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu-
26081: romattomuudellaan tappaa hirvieläimen tai haa- dessaan pidettävä törkeänä,
26082: voittaa sitä tahi 25 § :n 3 momentin perus- on tuomittava, jollei teosta muualla ole sää-
26083: teella annetun luvan nojalla tapahtuvassa hirvi- detty ankarampaa rangaistusta, metsästySrikok-
26084: eläinten metsästyksessä huolimattomuudellaan sesta sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi
26085: tai varomattomuudellaan rikkoo määräyksiä, vankeuteen sekä määräaikaiseen metsästyskiel~
26086: jotka koskevat metsästysaluetta, metsästettä- toon vähintään yhdeksi ja enintään viideksi
26087: väksi sallittujen eläinten määrää, ikää, suku- vuodeksi.
26088: puolta, hirvieläinlajia tai muita lupaehtoja, Rikoslaissa on säädetty, miten on rangaistava
26089: 3) metsästää vastoin tuomioistuimen, läänin- sitä, joka luvattomasti metsästää toisen met-
26090: hallituksen tai riistanhoitoyhdistyksen kieltoa, sästysalueella taikka ylittää sen metsästysoi-
26091: 4) käyttää metsästyksessä kiellettyä asetta keuden, joka hänellä on yhteisen alueen. osak-
26092: tai muuta kiellettyä pyyntilaitetta taikka met~ kaana tai metsästysvuokrasopimuksen tahi lu-
26093: sästää muutoin kielletyllä tavalla, . van nojalla.
26094: 5) rikkoo tämän lain säännöksiä riistaeläin-
26095: ten tai niiden nahkojen merkitsemisesta, hal- 64 b §
26096: lussapidosta, kuljetuksesta tai kaupasta, Joka on syylHstynyt 64 §: ssä tarkoitettuun
26097: 6) metsästää suorittamatta riistanhoitomak- metsästysrikkomukseen, on tuomittava menet-
26098: sua, taikka tämään valtiolle metsästyksessä käyttämänsä
26099: 7) metsästää muutoin vastoin tämän lain kielletyt pyyntilaitteet tai. niiden arvo,
26100: säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk- Joka on syyllistynyt 64 a §:ssä tarkoit~ttuun
26101: siä tahi muutoin rikkoo tämän lain kieltoa tai metsästysrikokseen, on tuomittava menettä-
26102: käskyä, ,mään valtiolle metsästykseen käyttämänsä aseet
26103: on tuomittava, jollei teosta muualla ole ja pyyntilaitteet tai niiden arvo. Jos koneelli-
26104: säädetty ankarampaa rangaistusta, metsästysrik- sen kulkuneuvon tai ääntä synnyttäv,än ko-
26105: komuksesta sakkoon. neellisen laitteen käyttämisellä välittömästi
26106: Sitä, jolla metsästämässä ollessaan ei ole ol- apuna metsästyksessä on ollut oleellinen osuus
26107: lut riistanhoitomaksun suorittamisesta annettua metsästykseen ja tällaisesta metsästyksestä
26108: kuittia mukanaan, ei kuitenkaan ole pantava saadun saaliin arvo on huomattava, on· kulku-
26109: tämän johdosta syytteeseen, jos hän viimeistään neuvon tai laitteen käyttäjä lisäksi tuomittava
26110: kolmantena päivänä sen jälkeen esittää kuitin menettämään ne tai niiden arvo valtiolle.
26111: asianomaiselle poliisiviranomaiselle ja asianhaa-
26112: roista käy ilmi, että laiminlyönti on johtunut
26113: tilapäis·estä huomaamattomuudesta. 66 §
26114: Jos riistaeläin on tapettu tai pyydystetty
26115: vastoin tämän lain säännöksiä ilman alueen
26116: 64 a § metsästysoikeuden haltijan lupaa tai muutoin
26117: Joka loukkaamaila toisen.· oikeutta sellaisissa olo-
26118: 1) metsästää vastoin tämän lain säännöksiä suhteissa, joissa toisella oli oikeus pyydystää
26119: koneellista kulkuneuvoa tai ääntä synnyttävää tai ottaa se, kuuluu riistaeläin tai sen arvo
26120: koneellista laitetta välittömästi apuna käyttäen, sille, jonka oikeutta on loukattu, siitä riippu-
26121: 2) tappaa tai pyydystää elävänä hirvieläi- matta, onko pyynti muustakin syystä tämän
26122: men taikka haavoittaa sitä tahallaan ilman lain vastaista. Riistaeläimen arvo lasketaan elä-
26123: siihen oikeuttavaa viranomaisen lupaa tahi vän riistan ostoarvon mukaan.
26124: 25 §:n 3 momentin perusteella annetun luvan Jos riistaeläin on tapettu tai pyydystetty
26125: nojalla tapahtuvassa hirvieläinten metsästyksessä vastoin tämän lain säännöksiä ilman, että toi-
26126: tahallaan rikkoo määräyksiä, jotka koskevat sella oli oikeus pyydystää tai ottaa se; mutta
26127: metsästysaluetta, metsästettäväksi sallittujen olosuhteissa, joissa rangaistusta ei ole tuomit-
26128: eläinten määrää, ikää, sukupuolta, hirvieläin~ tava, tai syyllistymällä 64 §:n 1-5 kohdassa
26129: lajia tai muita lupaehtoja, tahi mainittuun metsästysrikkomU:kseen tai 64 a
26130: N:o 204 7
26131:
26132: S:ssä mamtttuun metsästysrikokseen, kuuluu sa tai 64 a §: ssä saotulla tavalla syyllistyneen
26133: riistaeläin tai sen saalisarvo valtiolle. Saalis- on lisäksi suoritettava hirvieläinten metsästyk-
26134: arvo lasketaan saaliin ostoarvon mukaan. Jos sestä 27 §:ssä säädetty maksu valtiolle.
26135: riistaeläin on pyydystetty syyllistymällä 64 a
26136: S:ssä mainittuun metsästysrikokseen, on val-
26137: tiolle lisäksi korvattava riistaeläimen saalisar-
26138: von ja elävän riistan ostoarvon välinen erotus. Tämä laki tulee voimaan päivänä
26139: Hirvieläimen tappamiseen 64 §:n 1-5 kohdas- kuuta 198 .
26140:
26141:
26142: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
26143:
26144:
26145: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
26146: Pääministeri
26147: MAUNO KOIVISTO
26148:
26149:
26150:
26151:
26152: Ministeri Taisto Tähkämaa
26153: 8 N:o 204
26154:
26155: Liite
26156:
26157:
26158:
26159: Laki
26160: metsästyslain muuttamisesta
26161:
26162: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26163: kumotaan 13 päivänä huhukuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 27 §:n 2 mo-
26164: mentti, 28 § ja 40 § :n 2 momentti,
26165: näistä 27 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 24 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa
26166: laissa (545/76),
26167: muutetaan 24 ja 25 §, 27 §:n 1 momentti, 33 §:n 3 momentti, 39 ja 41 §, 49 §:n 2 mo-
26168: mentti, 56 §:n 1 momentti, 62 §:n 3 momentti, 64 § ja 66 §:n 1 momentti,
26169: sellaisina kuin niistä ovat 27 § :n 1 momentti mainitussa 24 päivänä kesäkuuta 1976 anne-
26170: tussa laissa, 39 § 30 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (764/66), 49 §:n 2 momentti
26171: 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (12/75), 56 § :n 1 momentti mainitussa 24
26172: päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa sekä 64 § osittain muutettuna 28 päivänä marras-
26173: kuuta 1969 ja 16 päivänä helmikuuta 1973 annetuilla laeilla (713/69 ja 147/73 ), sekä
26174: lisätään 61 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 64 a ja 64 b § sekä 66 §:ään uusi 2 mo"
26175: mentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
26176:
26177: Voimassa oleva laki Ehdotus
26178: 24 §. 24 §
26179: Metsästää saa seuraavia riistaeläimiä: Riistaeläimiä ovat:
26180: 1) koko vuoden aikana: 1) metsäjänis, rusakko, orava, majava, pii-
26181: karhua, sutta, ahmaa, kettua, minkkiä ja sami, susi, kettu, sinikettu, supikoira, karhu,
26182: hilleriä sekä meren rannikolla ja merialueella kärppä, vesikko, minkki, hilleri, näätä, ahma,
26183: hyljettä; mäyrä eli metsäsika, saukko, ilves, harmaa-
26184: 2) elokuun 20 päivän alusta marraskuun hylje, saimaannorppa, norppa, villisika, kuusi-
26185: loppuun: peura, saksanhirvi, metsäkauris, hirvi, valko-
26186: heinä- eli sinisorsaa, taveja, haapanaa, jou- häntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä
26187: hisorsaa, lapasorsaa, hanhia, punasotkaa, tuk- 2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi,
26188: kasotkaa, lapasotkaa, telkkää, allia, meriteertä heinä- eli sinisorsa, jouhisorsa, haapana, tavi,
26189: eli mustalintua, isokoskeloa, tukka- eli pikku- heinätavi, lapasorsa, lapasotka, tukkasotka,
26190: kaskelaa sekä sepel- ja uuttukyyhkyä; punasotka, telkkä, alli, pilkkasiipi, meriteeri
26191: 3) syyskuun 10 päivän alusta helmikuun eli mustalintu, haahka, tukka- eli pikkukos-
26192: loppuun: kelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, metso, teeri,
26193: metsäjänistä, rusakkoa ja metsäsikaa eli pyy, peltopyy, viiriäinen, fasaani, nokikana,
26194: mäyrää, kuitenkin niin, että rusakkoa saa met- taivaanvuohet, lehtokurppa, uuttukyyhky ja
26195: sästää Turun ja Porin, Uudenmaan, Hämeen ja sepelkyyhky.
26196: Kymen läänien alueella syyskuun 1 päivän ] os erityisistä syistä osoittautuu tarpeelli-
26197: alusta huhtikuun 15 päivän alkuun; seksi, voidaan asetuksella määräajaksi joko
26198: 4) syyskuun 10 päivän alusta joulukuun koko maassa tai sen osassa määrätä jokin
26199: loppuun: muukin kuin 1 momentissa mainittu eläin
26200: metsoa, teertä, riekkoa eli metsäkanaa, kii- riistaeläimeksi.
26201: runaa, pyytä, lehtokurppaa ja pilkkasiipeä;
26202: 5) lokakuun aikana:
26203: peltopyytä;
26204: 6) kesäkuun 1 päivän alusta marraskuun
26205: loppuun:
26206: koirashaahkaa.
26207: N:o 204 9
26208:
26209: Voimassa oleva laki Ehdotus
26210: 25 §. 25 §
26211: Oulun ja Lapin lääneissä saa, paitsi 24 Riistaeläinten metsästysajoista säädetään ase-
26212: §:ssä säädettynä aikana, myös metsästää: tuksella.
26213: 1) tammikuun aikana: Metsästyksen säätelemiseksi voidaan riista-
26214: metsoa ja teertä Kuhmon, Ristijärven, Hy- eläimen metsästäminen säätää asetuksella lu-
26215: rynsalmen, Puolangan, Suomussalmen, Pudas- vanvaraiseksi sekä antaa sen metsästämisestä
26216: järven, Taivalkosken, Kuusamon, Ranuan, eläinkannan säilyttämiseksi tarpeellisia säännök-
26217: Posion, Rovaniemen, Kemijärven, Ylitornion, siä.
26218: Pellon ja Kolarin kunnissa; Hirvieläinten metsästämisestä säädetään ase-
26219: 2) tammikuun alusta helmikuun loppuun: tuksella. Siihen on otettava myös metsästys-
26220: metsoa, teertä, riekkoa eli metsäkanaa ja turvallisuuden ja eläinkantojen säilyttämisen
26221: kiirunaa Sallan, Pelkosenniemen, Savukosken, vuoksi tarpeelliset säännökset.
26222: Sodankylän, Kittilän, Muonion, Enontekiön, Muutoin ovat riistaeläimet rauhoitetut, jol-
26223: Inarin ja Utsjoen kunnissa; sekä lei tässä laissa ole muuta säädetty.
26224: 3) maaliskuun aikana:
26225: riekkoa eli metsäkanaa ja kiirunaa Enonte-
26226: kiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.
26227:
26228: 27 §. 27 §
26229: Hirvieläinten ja majavan metsästämisestä Hirvieläinten metsästyksestä on suoritettava
26230: säädetään asetuksella. Hirvieläinten metsästä- valtiolle maksu, jonka suuruus on määrättävä
26231: misesta on suoritettava valtiolle maksu, jonka sellaiseksi, että valtiolle maksuista sekä valtion
26232: suuruus on määrättävä siten, että valtiolle lukuun myydyistä hirvieläimistä vuosittain ker-
26233: maksuista sekä valtion lukuun myydyistä hirvi- ·tyvät tulot vastaavat hirvieläinten aiheuttamien
26234: eläimistä vuosittain kertyvät tulot vastaavat vahinkojen korvaamisesta sekä vahinkojen es-
26235: hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaa- tämistä tarkoittavista toimenpiteistä valtiolle
26236: misesta sekä vahinkojen estämistä tarkoitta- aiheutuviksi arvioituja menoja. Maksun suu-
26237: vista toimenpiteistä valtiolle vuosittain aiheu- ruudesta ja perimisestä säädetään tarkemmin
26238: tuviksi arvioituja menoja. Maksun suuruudesta asetuksella.
26239: ja perimisestä säädetään tarkemmin asetuksella.
26240: Asetukseen on otettava myös ne erityiset
26241: määräykset, jotka metsäsysturvallisuuden vuok-
26242: si ja eläinkantojen säilyttämiseksi katsotaan
26243: tarpeellisiksi.
26244: Oravan, piisamin, kärpän, saukon, näädän ja (2 mom. kumotaan.)
26245: ilveksen metsästäminen voidaan maa- ja metsä-
26246: talousministeriön päätöksellä sallia määrätty-
26247: nä aikana joko koko maassa tai jossakin sen
26248: osassa. Muutoin on niiden metsästäminen kiel-
26249: letty.
26250:
26251:
26252: 28 §.
26253: Jos erityisistä syistä osoittautuu tarpeelli- (Kumotaan.)
26254: seksi, voidaan asetuksella määräajaksi joko
26255: koko maassa tai sen osassa:
26256: 1) pitentää tai lyhentää 24 ja 25 §:ssä
26257: säädettyjä metsästysaikoja;
26258: 2) kokonaan rauhoittaa jokin sanotuissa
26259: lainkohdissa mainittu riistalaji; sekä
26260: 2 168101109D
26261: 10 N:o 204
26262:
26263: Voimassa oleva laki Ehdotus
26264:
26265: 3) määrätä eläin, jota tässä laissa ei ole
26266: edellä mainittu, riistaeläimeksi ja sallia sen
26267: metsästäminen.
26268: 33 §
26269:
26270: Milloin koira on otettu talteen, on talteen- Milloin koira on otettu talteen, on talteen-
26271: ottajan niin pian kuin mahdollista ilmoitetta- ottajan niin pian kuin mahdollista ilmoitettava
26272: va siitä koiran omistajalle, jos tämä ja hänen siitä koiran omistajalle, jos tämä ja hänen
26273: osoitteensa on tunnettu, sekä muussa tapauk- osoitteensa on tunnettu, sekä muussa tapauk-
26274: sessa asianomaiselle poliisiviranomaiselle. Jos sessa asianomaiselle poliisiviranomaiselle. Jos
26275: omistaja tahtoo saada koiransa takaisin, lunas- omistaja tahtoo saada koiransa takaisin, hänen
26276: takoon sen kahdellatuhannella markalla on lunastettava se seitsemän päivän kuluessa
26277: seitsemän päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus siitä, kun ilmoitus koiran talteen ottamisesta
26278: sen talteen ottamisesta hänelle tehtiin, tai nel- hänelle tehtiin, tai neljäntoista päivän kuluessa
26279: jäntoista päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus siitä, kun ilmoitus tehtiin poliisiviranomaiselle,
26280: tehtiin poliisiviranomaiselle, ilmoituspäivää lu- ilmoituspäivää lukuun ottamatta. Omistajan on
26281: kuun ottamatta, ja suorittakoon lisäksi sen suoritettava 49 §:ssä tarkoitetun riistanhoito-
26282: ruokkimisesta päivittäisen korvauksen, jonka maksun suuruinen lunastusmaksu sekä lisäksi
26283: suuruus määrätään asetuksella, tai olkoon me- koiran hoitamisesta korvaus, jonka suuruus
26284: nettänyt koiransa talteenottajalle. Niin kauan määrätään asetuksella. Lunastusmaksu ja kor-
26285: kuin koira on talteenottajan huostassa, olkoon vaus on suoritettava sanottuna aikana uhalla,
26286: kuitenkin entisellä omistajalla oikeus saada se että koira menetetään talteenottajalle. Niin
26287: takaisin suoritettuaan edellä mainitun lunas- kauan kuin koira on talteenottajan huostassa,
26288: tuksen ja korvauksen. on kuitenkin entisellä omistajalla oikeus saada
26289: se takaisin suoritettuaan lunastusmaksun ja kor-
26290: vauksen.
26291:
26292:
26293: 39 §. 39 §
26294: Rautoja saadaan käyttää villiintyneen min- Rautoja saa käyttää piisamin pyyntiin sekä
26295: kin, näädän, kärpän, suden, saukon, hylkeen, riistanhoitopiirin luvalla suden, ketun, sini-
26296: majavan ja piisamin pyyntiin sekä riistanhoito- ketun, supikoiran ja ahman pyyntiin. Lisäksi
26297: piirin luvalla ketun ja ahman pyydystämiseen. saa rautoja, jotka tappavat eläimen heti, käyt-
26298: Niin ikään saa maatalousministeriön riistan- tää majavan, kärpän, minkin, hillerin, näädän
26299: hoitopiirin esityksestä antamalla luvalla pyy- ja saukon pyyntiin. Muutoin rautojen käyttä-
26300: dystää petolintuja kuvaraudoilla, joiden sanko- minen riistaeläinten pyyntiin on kielletty.
26301: jen korkeus on vähintään kaksikymmentä
26302: senttimetriä, ja merilakkia veteen vähintään
26303: metrin syvyyteen asetetuilla raudoilla.
26304: 40 §
26305:
26306: Hyljerauloja älköön pantaka maalle älköönkä (2 mom. kumotaan.)
26307: vedenpinnan yläpuolelle.
26308:
26309: 41 §. 41 §
26310: Kaikenlaisten satimien, loukkujen, ansojen ja V eteen asetettua mertaa saa käyttää piisamin
26311: koukkujen sekä muiden niihin verrattavien ja minkin pyyntiin sekä eläimen elävänä pyytä-
26312: pyyntineuvojen käyttäminen riistan pyyntiin vää loukkua tai muuta siihen verrattavaa pyyn-
26313: Qlkoon kielletty. Kuitenkin saadaan ansoja tilaitetta majavan, piisamin, ketun, siniketun,
26314: N:o 204 11
26315:
26316: Voimassa oleva laki Ehdotus
26317:
26318: käyttää jäniksen pyydystämiseen puutarhassa supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän,
26319: sekä riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, mäyrän eli metsäsian ja saukon pyyntiin sekä
26320: Inarin ja Utsjoen kunnissa. Niin ikään on pii- luonnonsuojelulaissa mainittujen rauhoittamat-
26321: samin, kärpän ja villiintyneen minkin pyynti tomien lintujen ja kissan pyydystämiseen. Sa-
26322: satimella, loukulla ja muilla niihin verrattavil- moin saa ansoja käyttää riekon ja kiirunan
26323: la pyyntineuvoilla koko maassa sallittu, sa- pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-
26324: moin kettulaukun ja haukkahäkin käyttö. nissa. Muutoin kaikenlaisten satimien, loukku-
26325: Kissalaukun pito on sallittu koko maassa, ei jen, ansojen ja koukkujen sekä muiden niihin
26326: kuitenkaan kahtasataa metriä lähempänä toisen verrattavien pyyntineuvojen käyttäminen riista-
26327: asuin- tai piharakennusta. eläinten pyyntiin on kielletty.
26328:
26329:
26330: 49 §
26331:
26332: Riistanhoitomaksu on kolmekymmentä mark- Riistanhoitomaksu on viisikymmentä mark-
26333: kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin
26334: muuttuneiden olosuhteiden niin vaatiessa ko- korottaa maksun määrän enintään sadaksi mar-
26335: rottaa maksun määrän enintään viideksikym- kaksi. Riistanhoitomaksu menee valtiolle.
26336: meneksi markaksi. Riistanhoitomaksu menee
26337: valtiolle.
26338:
26339:
26340: 56 §. 56 §
26341: Metsästäjäin keskusjärjestön vuosittain pidet- Metsästäjäin keskusjärjestön vuosittain pidet-
26342: tävään edustajakokoukseen voi kukin riistan- tävään edustajakokoukseen voi kukin riistan-
26343: hoitopiiri lähettää enintään kolme edustajaa, hoitopiiri lähettää enintään kolme edustajaa,
26344: joilla on käytettävissään yhteisesti kolme joilla on käytettävissään yhteensä kolme ääntä.
26345: ääntä. Tämän lisäksi on edustajilla käytettävis- Tämän lisäksi on edustajilla käytettävissään
26346: sään yhteisesti yksi ääni piirin metsästyskortti- yhteensä yksi ääni piirin metsästyskorttimäärän
26347: määrän kutakin alkavaa viittätuhatta kohti. kutakin alkavaa viittätuhatta kohti.
26348:
26349:
26350: 61 §
26351: Suorittamistaan palvelutehtävistä voivat riis-
26352: tanhoitopiirit sekä riistanhoitoyhdistykset 58
26353: §:n estämättä periä maksun asetuksessa tar-
26354: kemmin säädeltävissä tapauksissa maa- ja met-
26355: sätalousministeriön vahvistamien perusteiden
26356: mukaan.
26357:
26358: 62 §
26359: Jollei metsästysoikeuden haltija 2 momen- Jollei metsästysoikeuden haltija 2 momen-
26360: tissa tarkoitetussa tapauksessa tahdo tehtäväksi tissa tarkoitetussa tapauksessa tahdo tehtä-
26361: syytettä luvattomasta metsästyksestä, saa hän väksi syytettä luvattomasta metsästyksestä, saa
26362: kuitenkin pitää pois otetut aseet ja muut met- hän kuitenkin pitää pois otetut aseet ja muut
26363: sästysneuvot, kunnes omistaja on selvittänyt metsästysneuvot, kunnes omistaja on selvittä-
26364: henkilöllisyytensä ja suorittanut niistä lunas- nyt henkilöllisyytensä ja suorittanut niistä lu-
26365: tuksen, viisituhatta markkaa. Jollei omistaja nastusmaksuna 49 §:ssä tarkoitetun riistanhoito-
26366: 12 N:o 204
26367:
26368: Voimassa oleva laki Ehdotus
26369:
26370: lunasta aseita tai metsästysneuvoja kuukauden maksun suuruisen maksun viisinkertaisena. Jol-
26371: kuluessa siitä, kun asianomaiselle poliisiviran- lei omistaja lunasta aseita tai metsästysneuvoja
26372: omaiselle on ilmoitettu niiden huostaanottami- kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaiselle
26373: sesta, saakoon metsästysoikeuden haltija ne poliisiviranomaiselle on ilmoitettu niiden huos-
26374: omakseen. taanottamisesta, saa metsästysoikeuden haltija
26375: ne omakseen.
26376:
26377:
26378: 64 §. 64 §
26379: Jos joku Joka
26380: 1) luvattomasti pyydystää tai hätyyttää riis- 1) tappaa tai pyydystää elävänä muun kuin
26381: taa sen rauhoitusaikana, käyttää kiellettyä aset- 2 kohdassa sanotun riistaeläimen taikka haa-
26382: ta tai muuta kiellettyä pyyntineuvoa tahi asian- voittaa tai hätyyttää sitä vastoin tämän lain
26383: omaisetta luvatta tai luvattomalla tavalla käyt- säännöksiä sen rauhoitusaikana tai ilman siihen
26384: tää myrkkyä; oikeuttavaa viranomaisen lupaa,
26385: 2) metsästää vastoin oikeuden, lääninhalli- 2) hätyyttää hirvieläintä vastoin tämän lain
26386: tuksen tai riistanhoitoyhdistyksen kieltoa tahi säännöksiä taikka huolimattomuudellaan tai va-
26387: metsästää, vaikka ei ole suorittanut riistanhoi- romattomuudellaan tappaa hirvieläimen tai haa-
26388: tomaksua; tai voittaa sitä tahi 25 §:n 3 momentin perus-
26389: 3) rikkoo mitä tässä laissa on säädetty riis- teella annetun luvan nojalla tapahtuvassa hirvi-
26390: tan tai nahkojen hallussapidosta, kuljetuksesta eläinten metsästyksessä huolimattomuudellaan
26391: ja kaupan pitämisestä; tai varomattomuudellaan rikkoo määräyksiä,
26392: jotka koskevat metsästysaluetta, metsästettä-
26393: rangaistakoon sakolla. väksi sallittujen eläinten määrää, ikää, suku-
26394: Hirven, peuran, valkohäntäpeuran, kuusi- puolta, hirvieläinlajia tai muita lupaehtoja,
26395: peuran, metsäkauriin, majavan tai joutsenen 3) metsästää vastoin tuomioistuimen, läänin-
26396: luvattomasta tappamisesta, haavoittamisesta tai hallituksen tai riistanhoitoyhdistyksen kieltoa,
26397: elävänä pyydystämisestä olkoon rangaistus 4) käyttää metsästyksessä kiellettyä asetta
26398: sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Jos hir- tai muuta kiellettyä pyyntilaitetta taikka met-
26399: vieläin on kaadettu, on siitä rangaistukseen sästää muutoin kielletyllä tavalla,
26400: tuomittu lisäksi velvoitettava suorittamaan lei- 5) rikkoo tämän lain säännöksiä riistaeläin-
26401: maverolaissa säädetty kaatolupamaksu. ten tai niiden nahkojen merkitsemisestä, hal-
26402: Joka muulla kuin edellä mainitulla tavalla lussapidosta, kuljetuksesta tai kaupasta,
26403: rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja 6) metsästää suorittamatta riistanhoitomak-
26404: määräyksiä, rangaistakoon sakolla. Kuitenkaan sua, taikka
26405: älköön sitä, jolla metsästämässä ollessaan ei ole 7) metsästää muutoin vastoin tämän lain
26406: ollut riistanhoitomaksun suorittamisesta an- säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk-
26407: nettua kuittia mukana ja joka viimeistään kol- siä tahi muutoin rikkoo tämän lain kieltoa tai
26408: mantena arkipäivänä sen jälkeen esittää sen käskyä,
26409: asianomaiselle poliisiviranomaiselle, syytteeseen on tuomittava, jollei teosta muualla ole
26410: pantako, jos asianhaaroista käy ilmi, että rik- säädetty ankarampaa rangaistusta, m e t s ä s-
26411: komus on johtunut tilapäisestä huomaamatto- t y s r i k k o m u k s e s t a sakkoon.
26412: muudesta. Sitä, jolla metsästämässä ollessaan ei ole ol-
26413: Siitä, miten sitä on rangaistava, joka luvat- lut riistanhoitomaksun suorittamisesta annettua
26414: tomasti metsästää sellaisella alueella, jolla hä- kuittia mukanaan, ei kuitenkaan ole pantava
26415: nellä ei ole metsästysoikeutta, tai ylittää sen tämän johdosta syytteeseen, jos hän viimeistään
26416: metsästysoikeuden, mikä hänellä on yhteisen kolmantena päivänä sen jälkeen esittää kuitin
26417: alueen osakkaana tai metsästysvuokrasopimuk- asianomaiselle poliisiviranomaiselle, ja asianhaa-
26418: sen tahi erityisen luvan nojalla, säädetään ri- roista käy ilmi, että laiminlyönti on johtunut
26419: koslaissa. tilapäisestä huomaamattomuudesta.
26420: N:o 204 13
26421:
26422: Voimassa oleva laki Ehdotus
26423:
26424: Joka tuomitaan rangaistukseen 1 momentissa
26425: tarkoitetuissa tapauksissa, voidaan samalla ju-
26426: listaa menettäneeksi oikeutensa metsästykseen
26427: vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuo-
26428: deksi. Joka tuomitaan rangaistukseen 2 mo-
26429: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa, julistetta-
26430: koon samalla menettäneeksi oikeutensa metsäs-
26431: tykseen vähintään kolmeksi vuodeksi.
26432: Jos joku on syyllistynyt luvattomaan riistan
26433: pyydystämiseen tai 2 momentissa tarkoitettuun
26434: rikokseen taikka jos metsästystä on harjoitettu
26435: koneellista kulkuneuvoa välittömästi apuna
26436: käyttäen tai asianhaarat ovat muutoin raskaut-
26437: tavat, luvattomaan metsästykseen käytetty ase
26438: ja pyyntilaitteet tai niiden arvo on tuomittava
26439: valtiolle menetetyksi.
26440: 64a §
26441: Joka
26442: 1) metsästää vastoin tämän lain säännöksiä
26443: koneellista kulkuneuvoa tai ääntä synnyttävää
26444: koneellista laitetta välittömästi apuna käyttäen,
26445: 2) tappaa tai pyydystää elävänä hirvieläi-
26446: men taikka haavoittaa sitä tahallaan ilman
26447: siihen oikeuttavaa viranomaisen lupaa tahi
26448: 25 §:n 3 momentin perusteella annetun luvan
26449: nojalla tapahtuvassa hirvieläinten metsästyksessä
26450: tahallaan rikkoo määräyksiä, jotka koskevat
26451: metsästysaluetta, metsästettäväksi sallittujen
26452: eläinten määrää, ikää, sukupuolta, hirvieläin-
26453: lajia tai muita lupaehtoja, tahi
26454: 3) harjoittaa 64 §:n 1-5 kohdassa tarkoi-
26455: tettua toimintaa huomattavassa laajuudessa tai
26456: siten, että tekoa on huomioon ottaen siihen
26457: johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu-
26458: dessaan pidettävä tärkeänä,
26459: on tuomittava, jollei teosta muualla ole sää-
26460: detty ankarampaa rangaistusta, m et s ä s t y s-
26461: r i k o k s e s t a sakkoon tai enintään kahdeksi
26462: vuodeksi vankeuteen sekä määräaikaiseen met-
26463: sästyskieltoon vähintään yhdeksi ja enintään
26464: viideksi vuodeksi.
26465: Rikoslaissa on säädetty, miten on rangaistava
26466: sitä, joka luvattomasti metsästää toisen met-
26467: sästysalueella taikka ylittää sen metsästysoi-
26468: keuden, joka hänellä on yhteisen alueen osak-
26469: kaana tai metsästysvuokrasopimuksen tahi lu-
26470: van nojalla.
26471: 64 b §
26472: Joka on syyllistynyt 64 §:ssä tarkoitettuun
26473: metsästysrikkomukseen, on tuomittava menet-
26474: 168101109D
26475: 14 N:o 204
26476:
26477: Voimassa oleva laki Ehdotus
26478:
26479: tämään valtiolle metsästyksessä käyttämänsä
26480: kielletyt pyyntilaitteet tai niiden arvo.
26481: Joka on syyllistynyt 64 a §:ssä tarkoitettuun
26482: metsästysrikokseen, on tuomittava menettä-
26483: mään valtiolle metsästykseen käyttämänsä aseet
26484: ja pyyntilaitteet tai niiden arvo. Jos koneelli-
26485: sen kulkuneuvon tai ääntä synnyttävän ko-
26486: neellisen laitteen käyttämiseltä välittömästi
26487: apuna metsästyksessä on ollut oleellinen osuus
26488: metsästykseen ja tällaisesta metsästyksestä
26489: saadun saaliin arvo on huomattava, on kulku-
26490: neuvon tai laitteen käyttäjä lisäksi tuomittava
26491: menettämään ne tai niiden arvo valtiolle.
26492:
26493: 66 §. 66 §
26494: Luvattomalla metsästyksellä saatu saalis tai Jos riistaeläin on tapettu tai pyydystetty
26495: sen arvo olkoon menetetty ja saakoon sen vastoin tämän lain säännöksiä ilman alueen
26496: metsästysoikeuden haltija, jos hänellä oli oi- metsästysoikeuden haltijan lupaa tai muutoin
26497: keus pyydystää tai ottaa se, mutta muuten Ioukkaamalla toisen oikeutta sellaisissa olo-
26498: valtio. Menetetyksi tuomitun saaliin arvo las- suhteissa, joissa toisella oli oikeus pyydystää
26499: ketaan elävän riistan ostoarvon mukaan. tai ottaa se, kuuluu riistaeläin tai sen arvo
26500: sille, jonka oikeutta on loukattu, siitä riippu-
26501: matta, onko pyynti muustakin syystä tämän
26502: lain vastaista. Riistaeläimen arvo lasketaan elä-
26503: vän riistan ostoarvon mukaan.
26504: Jos riistaeläin on tapettu tai pyydystetty
26505: vastoin tämän lain säännöksiä ilman, että toi-
26506: sella oli oikeus pyydystää tai ottaa se, mutta
26507: olosuhteissa, joissa rangaistusta ei ole tuomit-
26508: tava, tai syyllistymällä 64 §:n 1-5 kohdassa
26509: mainittuun metsästysrikkomukseen tai 64 a
26510: §:ssä mainittuun metsästysrikokseen, kuuluu
26511: riistaeläin tai sen saalisarvo valtiolle. Saalisarvo
26512: lasketaan saaliin ostoarvon mukaan. Jos riis-
26513: taeläin on pyydystetty syyllistymällä 64 a §:ssä
26514: mainittuun metsästysrikokseen, on valtiolle li-
26515: säksi korvattava riistaeläimen saalisarvon ja elä-
26516: vän riistan ostoarvon välinen erotus. Hirvi-
26517: eläimen tappamiseen 64 §:n 1-5 kohdassa tai
26518: 64 a §:ssä sanotulla tavalla syyllistyneen on li-
26519: säksi suoritettava hirvieläinten metsästyksestä
26520: 27 §:ssä säädetty maksu valtiolle.
26521:
26522:
26523: Tämä laki tulee voimaan päivänä
26524: kuuta 198 .
26525: 1981 vp. n:o 205
26526:
26527:
26528:
26529:
26530: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kalajoen matkailu-
26531: hotellin myymisestä Kalajoen kunnalle
26532:
26533:
26534:
26535: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26536:
26537: Esityksessä ehdotetaan, että valtio luopuisi Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
26538: Kalajoen Mattkailuhotellin omistatmisesta ja vuoden 1982 alusta.
26539: myisi sen Kalajoen ,k,UitlUalle 600 000 markan
26540: kauppahinnasta.
26541:
26542:
26543:
26544:
26545: PERUSTELUT
26546:
26547: 1. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu alueelle, jolta tällaiset palvelut puuttuivat ja
26548: jolle sellaisia ei kannattavuussyistä olllut mah-
26549: Suomen MatJkailijayhdisty.s r.y. (nykyisin dollista saada syntymään yksityisten toimesta.
26550: Suomen Matkailuliitto r.y.) ja Keski-Suomen Kuluneen vajaan 20 vuoden aikana tilanne on
26551: Matkailijayhdistys lahjoittivat vuonna 1962 val- kuitenkin oleellisesti muuttunut. Kalajoesta on
26552: tiolle Kalajoen kunnan Etelän kylässä sijaitse- kehittyn)1t eräs maamme matkailun kannalta
26553: van 6,5 hehtaarin suuruisen tilan Tuomimaja merkittävimmistä kunnista. Kun ottaa huo-
26554: RN:o 3:71 käytettäväksi valtion toimesta ja va- mioon Kalajoen matkailupalvelusten ja niiden
26555: roilla rakennettavan matkailumajan tonttina. kysynnän kehittymisen sekä vireillä olevat ke-
26556: ,Tilalla sijaitsee nykyään kolme rakennusta, hittämissuunnitelmat, voidal!Jll katsoa niiden
26557: päärakennus (3 490 m3, 705 m2, rakennusvuosi syiden poistuneen, jotka olivat v·aikuttamassa
26558: 1964), huoltorakennus (1310 m3, 261m2, ra- siihen, että valtio aikoinaan rakensi hotellin.
26559: kennusvuosi 1964) ja asuinraikennus ( 1 470 Kun lisäksi hotellin pienestä koosta ( 21 huo-
26560: m3, 403m2, rakennusvuosi 1967). netta) johtuu, että sillä ei ole edellytyiksiä ym-
26561: Kiinteistö oli vudkrattuna vuoden 1980 lop- pärivuotiseen kannattavaan toimintaan nykyi-
26562: puun asti Suomen Matkailullitto ry:lle. sessä toimintalaajuudessaan ja -muodossaan, ei-
26563: Rakennushallitus on ilmoittanut Kalajoen vät hotellin vuokratuotot vastaa valtiolle lähi-
26564: matlkailuhotellin maapohjan ja rakennusten tek- vuosina tulossa olevia peruskorjauskustannuk-
26565: nilliseksi arvoksi 3 200 000 markkaa todeten sia.
26566: kuitenkin samalla käyvän myyntiarvon jäävän Rakennushall~tuiksen mielestä vailtion tulisi
26567: olennaisesti tätä pienemmäksi. luopua matlkailuhotellin omistuksesta.
26568: Päätettäessä, että valtio rakentaa Kala- Kauppa- ja teollisuusminis•teriö pyysi mat-
26569: joen matkailuhotellin, perusteena oli mat- kailun edistämiskeskusta selvittämään kumpi
26570: kailu- ja palvelutoiminnan aikaansaaminen olisi valtion kannalt.a tarkoituksenmukaisempaa,
26571: 168101094X
26572: 2 N:o 205
26573:
26574: myydä vai vuokrata Kalajoen matkailuhotelli. Kalajoen kunta on ilmoittanut suostuva111sa näi-
26575: Matkailun edistämiskeskus yhtyi rakennushalli- hin ehtoihin.
26576: tuksen kantaan, jonka mukaan valtion olisi Valtion alueneuvottelukunta on puoltanut
26577: ensisijaisesti pyrittävä myymään hotelli. kiinteistön myymistä Kalajoen kunnalle edellä
26578: Matkailun edistämiskeskus py)'lsi kauppa- ja mainituin ehdoin.
26579: teollisuusministeriön toimeksiannosta ostotar-
26580: joukset Kalajoen matkailuhotellista. Korkeim-
26581: man ostotarjouksen antoi Lomalikto ry., joka 2. Säätämisjärjestys ja voimaantulo
26582: sittemmin on peruu1Jtanut rtwrjouksensa.
26583: Oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuut-
26584: Koska kiinte1stön maa-alue on aikoinaan lah- ta ja tuloa tuottavia oikeuksia annetun lain
26585: joitettu valtiolle nimenomaan ma1ikailutarkoi- (687 /78) ja samannimikkeisen asetuksen
26586: tukseen, lienee lähtökohtana pidettävä, että (69 3/7 8) perusteella valtioneuvosto voi päät-
26587: tämä käyttötarkoitus edelleenkin säilyy. Kala- tää valtion maaomaisuuden luovuttamisesta,
26588: joen kunta on todennut olevan tärkeätä tur- jos omaisuuden käypä arvo ei ylitä 600 000
26589: vata KalajoeHa hotelli- ja ravintolapalvelujen markkaa. Luovutuksen kohteena olevan omai·
26590: riitltävä ja monipuolinen tarjonta. Kunnan suun- suuden käypä arvo ylittää tämän, minkä vuoksi
26591: nitelmissa on .monipuolistaa toim.Lntaa Kalajoen kiinteistön luovutus vaatii eduskunnan suostu·
26592: hiekkasärkillä. muksen.
26593: Edellä olevan perusteella voidaan Kalajoen Mainitun lain mukaan valtion maaomaisuut-
26594: kuntaa pitää ta&oituksenmu:kaisimpana ostaja- ta d saa luovuttaa sen käypää arvoa alemmas-
26595: na kiintdstöHe. Tällä ratkaisulla tuetaan lisäksi ta vwstikkeesta. Vaikka nyt kyseessä olevaan
26596: alueen kehitykselle tärkeitä elinikeino- ja työlli- luovutukseen ei sovelletaikaan tätä laki'-!, voi-
26597: syysmahdollisuuksia. daan katsoa, että lain 7 § :n 2 momentin mu-
26598: ,LaJkiehdotuks.en mukaan myytäisiin Kalajoen kaista periaatetta, jonka mukaan omaisuus voi-
26599: mallkailuhoteilliin lkuuluv:asta alueesta noin 2,85 daan luovuttaa käypää arvoa alemmasta koh-
26600: ha:n suuruinen määräala 'sekä sillä olevat ra- tuullisesta vastikkeesta, jos luovutuksen saaja
26601: kennukset Kalajoen kunnalle 600 000 markan on kunta tai kuntainliitto, voidaan soveltaa.
26602: kauppahinnasta kunnan sekä kauppa- ja teolli- Kalajoen matkailuhotelli on tällä hetikellä
26603: suusministeriön kesken muutoin sovittavin vuokrattuna Kalajoen kunnalle. Koska vuokra-
26604: ehdoin. Muu osa Tuomimajan tilasta tulisi sopimus päättyy vuoden 1981 lopussa, olisi
26605: kaupan yhteydessä luovutettavaksi toistaiseksi omistusoikeuden siirto tarkoituksenmukaista
26606: kunnan käytettäväksi matkailuhotellin toimin- saattaa voimaan siitä lukien.
26607: taan liittyviin tarkoituksiin. Kunnalla ei kuiten·
26608: kaan olisi oikeutta rakentamiseen valtion omis· ,Edellä olevan ,perusteella annetaan Eduskun-
26609: tukseen jääväHä alueeLla ilman eri suostumusta. nan hyväksytltäväksi seuraava lakiehdotus:
26610: N:o 205 3
26611:
26612:
26613:
26614: Laki
26615: Kalajoen matkailuhotellin myymisestä Kalajoen kunnalle
26616:
26617: Edusku:nna:n päätö~sen :mukaises.ti säädetään:
26618:
26619: J § ISineen 600 000 matikan kauppahinnasta ja muu-
26620: Kauppa- ja 'teollisuusmin.ilsteriö o1keutetaan toin määräämillään ehdoilla.
26621: myymään Kalajoen kunnalle sanotun kunnan
26622: Etelän kylässä sijaitsevasta Tuomimaja -nimi- 2 §
26623: sestä tilasta RN:o 3:71 yhteensä 2,85 hehtaa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26624: rin suuruinen määräala sillä olevine rak.ennuk- kuuta 19
26625:
26626:
26627: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
26628:
26629:
26630: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
26631: Pääministeri
26632: MAUNO KOIVISTO
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
26638: 1981 vp. n:o 206
26639:
26640:
26641:
26642:
26643: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työneuvostosta ja työ-
26644: suojelun poikkeusluvista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
26645:
26646:
26647:
26648: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26649:
26650: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työ- senet ja varamiehen kullekin jäsenelle, pa1ts1
26651: neuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista an- puheenjohtajalle, kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
26652: netun lain säännöstä, joka koskee työneuvos- Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa vara-
26653: ton kokoonpanoa. Nykyisen säännöksen mu- miesten määrän lisääminen.
26654: kaan valtioneuvosto määrää työneuvoston jä-
26655:
26656:
26657:
26658:
26659: PERUSTELUT
26660:
26661: 1. Nykyinen tilanne ja ehdo- keusluvista annetun asetuksen 2 §:n 2 mo-
26662: tetut muutokset mentin mukaan näitä lakeja koskevien asioiden
26663: käsittelyyn ottavat osaa muun muassa asian-
26664: Työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvis- omaista alaa edustavat jäsenet. Näitä tässä ta-
26665: ta annetun lain ( 608/46) 2 § :·n 1 momentin pauksessa ovat teollisuuslaitoksia ja muita sa-
26666: mukaan työneuvostossa on vähintään yhdek- man työaikalain alaisia liikkeitä, laitoksia ja
26667: sän jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää kol- yrityksiä edustavat jäsenet.
26668: meksi vuodeksi kerrallaan. Yksi jäsenistä mää- Epäkohdan korjaamiseksi ehdotetaan, että
26669: rätään puheenjohtajaksi. Kullekin jäsenelle, pu- kyseisille jäsenille voitaisiin määrätä useampia
26670: heenjohtajaa lukuun ottamatta, määrätään va- varamiehiä. Lakiehdotuksen 2 § :n 1 momen-
26671: ramies samalla tavalla. tin mukaan kullekin jäsenelle, puheenjohtajaa
26672: Työneuvoston työskentelyä on jo pitkään lukuun ottamatta, määrätään yksi tai useam-
26673: vaikeuttanut se, että lausunto- ja ratkaisuasioi- pia varamiehiä samalla tavalla.
26674: ta on jouduttu lykkäämään istunnosta toiseen
26675: vain sen vuoksi, ettei työneuvosto ole ollut
26676: päätösvaltainen asiaa ratkaisemaan. Tämä on 2. E s i t y k sen ta 1o u d e 11 i se t
26677: tarpeettomasti viivyttänyt asioiden käsittelyä. vaikutukset
26678: Poikkeuslupa-asioiden osalta päätösvallan puut-
26679: tuminen taas on aiheuttanut sen, että työneu- Ehdotetulla lainmuutoksella ei ole valtion-
26680: vosto on joutunut turvautumaan niin sanottuun taloudellisia vaikutuksia.
26681: puheenjohtajan päätökseen, jolloin asia on tul-
26682: lut käsitellä uudelleen työneuvoston istunnos-
26683: sa ja puheenjohtajan päätös on joko hyväksyt- 3. Voimaan t u 1o
26684: ty tai asiasta on tehty uusi päätös.
26685: Erityisen ongelmallinen päätösvaltaisuustilan- Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdol-
26686: ne on ollut työaikalakia ja työturvallisuuslakia lisimman pian.
26687: koskevien asioiden osalta. Suurin osa työneu-
26688: voston käsittelemistä asioista koskee juuri näi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26689: tä lakeja. Työneuvostosta ja työsuojelun poik- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26690: 168101081H
26691: 2 N:o 206
26692:
26693:
26694: Laki
26695: työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 2 § :n muuttamisesta
26696:
26697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26698: muutetaan työneuvostosta ja työsuojelun ,poikkeusluvista 2 päivänä elokuuta 1946 anne-
26699: tun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979 annetussa
26700: laissa ( 26/79), näin kuuluvaksi:
26701: 2 § tamatta, määrätään yksi tai useampia varamie-
26702: Työneuvostossa on vähintään yhdeksän Ja- hiä samalla tavalla.
26703: sentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi
26704: vuodeksi kerrallaan. Yhden jäsenistä valtioneu-
26705: vosto määrää työneuvoston puheenjohtajaksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä
26706: Kullekin jäsenelle, puheenjohtajaa lukuun ot- kuuta 198 .
26707:
26708:
26709: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
26710:
26711:
26712: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
26713: Pääministeri
26714: MAUNO KOIVISTO
26715:
26716:
26717:
26718:
26719: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilii
26720: N:o 206 3
26721:
26722: Liit~
26723:
26724:
26725: Laki
26726: työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 2 § :n muuttamisesta
26727:
26728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26729: muutetaan työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista 2 päivänä elokuuta 1946 anne-
26730: tun lain 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979 annetussa
26731: laissa ( 26/79), näin kuuluvaksi:
26732:
26733: Voimassa oleva laki Ehdotus
26734: 2 § 2 s
26735: Työneuvostossa on vähintään yhdeksän jä- Työneuvostossa on vähintään yhdeksän jä-
26736: sentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi sentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi
26737: vuodeksi kerrallaan. Yhden jäsenistä valtioneu- vuodeksi kerrallaan. Yhden jäsenistä valtioneu-
26738: vosto määrää työneuvoston puheenjohtajaksi. vosto määrää työneuvoston puheenjohtajaksi.
26739: Kullekin jäsenelle, puheenjohtajaa lukuun ot- Kullekin jäsenelle, puheenjohtajaa lukuun ot-
26740: tamatta, määrätään varamies samalla tavalla. tamatta, määrätään yksi tai useampia varamie-
26741: hiä samalla tavalla.
26742:
26743:
26744: Tämä laki tulee voimaan päivänä
26745: kuuta 198
26746: 1981 vp. n:o 207
26747:
26748:
26749:
26750:
26751: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennuslain muutta·
26752: misesta
26753:
26754:
26755:
26756: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26757:
26758: Rakennuslaissa säännelty seutukaavoituksen taisiin kullekin seutukaavaliitolle puolet mää-
26759: valtionosuusjärjestelmä on osoittautunut moni· rästä, joka saadaan kertomalla seutukaava-
26760: mutkaiseksi ja hitaaksi. Kustannusten yksityis- liiton työyksiköiden lukumäärä sisäasiainminis-
26761: kohtainen tarkastus ja valvonta sitovat huo- teriön vahvistamalla työyksikön hinnalla.
26762: mattavasti voimavaroja sekä sisäasiainministe- Esityksen toteuttaminen ei aiheuta muutosta
26763: riös,sä että seutukaavaliitoissa. kuntien ja valtion väliseen kustannusten ja-
26764: Hallituksen esityksen tavoitteena on seutu- koon. Valtionosuuden suorittamista varten e1
26765: kaavoituksen nykyisen valtionosuusjärjestelmän tarvita lisämäärärahaa siirtymävaihetta lukuun
26766: keventäminen ja yksinkertaistaminen. Seutu- ottamatta, jolloin valtionosuuden maksatuksen
26767: kaavaliittojen kustannusarvioiden hyväksymises~ ajoitus muuttuu. Siirtymävaiheessa seutukaava-
26768: tä sisäasiainministeriössä ehdotetaan luovutta- liitoille maksetaan edellisen vuoden valtion-
26769: vaksi. Sen sijaan sisäasiainministeriö vahvistaisi osuuden loppuerän lisäksi kyseessä olevan toi-
26770: edelleen seutukaavaliittojen toimintasuunnitel- mintavuoden valtionosuus kokonaan.
26771: mat. Valtionosuus määrättäisiin vuosittain etu- Esitys IHttyy vuoden 1982 tulo- ja meno~
26772: käteen, jolloin valtionosuus voitaisiin maksaa arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
26773: kokonaisuudessaan asianomaisena toimintavuon- sen yhueydesrsä.
26774: na. Valtionosuus määrättäisiin työyksikköjär- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
26775: jestelmän perusteella. Valtionosuutena suoritet- 1982 alusta.
26776:
26777:
26778:
26779:
26780: YLEISPERUSTELUT
26781:
26782: 1. Tavoitteet ja muutoinkin yksinkertaisemmin ja joutuisam-
26783: min. Muita tärkeitä tavoitteita ovat valtion-
26784: Seutukaavaliittojen vai tionosuusj ärjestelmän osuuden määrän ennakoitavuus ja seutukaava-
26785: uudistamisen tavoitteena on nykyisen rakennus- liittojen kustannusvaswutietoisuuden lisäämi-
26786: laissa ( 370/58) säännellyn järjestelmän keven- nen. Tällä on merkityksensä myös kuntien mak-
26787: täminen siten, että valtionosuus olisi määrättä- suosuuksien kannalta.
26788: vissä nykyisiä menettelymuotoja vähentämällä
26789:
26790: 168101030V
26791: 2 N:o 207
26792:
26793: 2. N y k y i n e n t i1 a n n e sillä on ollut verraten vähäinen käytännön mer-
26794: kitys seutukaavaliittojen kustannusten valvon-
26795: Rakennuslain 23 §:n ( 1081/75) nojalla seu- nassa ja päätökset ovat olleet lähinnä muodol-
26796: tukaavaliitoilla tulee olla tehtäviensä suoritta- linen perusta valtionosuuspäätösten tekemiselle.
26797: mista koskeva yleisohjelma ja arvio niistä ai- Seutukaavaliittojen valtionosuus on raken-
26798: heutuvista kustannuksista. Ohjelma ja arvio nuslain 24 §: n mukaan puolet hyväksytyn kus-
26799: samoin kuin niihin tehdyt muutokset on saa- tannusarvion mukaisista kustannuksista.
26800: tettava sisäasiainministeriön tietoon. Sisäasiain-
26801: ministeriön ohjeiden mukaan yleisohjelma laa-
26802: ditaan aina seur::1avaksi viisivuotiskaudeksi.
26803: Seuraavaa toimintavuotta varten seutukaava- 3. Ehdotetu t muutokset
26804: liitot laativat toimintasuunnitelman ja kustan-
26805: nusarvion, jotka sisäasiainministeriö hyväksyy Seutukaavaliitolta nyky1sin vaadittavasta
26806: valtionosuuden määräämisen perusteiksi ottaen yleisohjelmasta ja arviosta ehdotetaan luovut-
26807: huomioon seutukaavan laatimista varten tar- tavaksi. Velvollisuus laatia toimintasuunnitel-
26808: peelliset kustannukset. Rakennuslain 24 §:n ma sen sijaan säilytettäisiin. Siihen sisältyisi
26809: (493/68 ja 1081/75) nojalla seutukaavaliitolle liiton talousarvio.
26810: suoritetaan kalenterivuodelta jällrikäteen val- Valtionosuuden myöntämiseen liittyvän tar-
26811: tionosuutena puolet hyväksytyn kustannusar- kistusmenettelyn yksinkertaistamiseksi sekä ko-
26812: vion mukaisista kustannuksista. Valtionosuudes- ko valtionosuusjärjestelmän saattamiseksi ny-
26813: Ja maksetaan seutukaavaliitoille ennakkoa nel- kyistä kustannusvastuutietoisemmaksi ehdote-
26814: jännesvuosittain ja toimintavuoden päätyttyä taan, että seutukaavaliittojen valtionosuuden
26815: suoritetaan valtionosuuden loppuerä ja lopulli- määrääminen tapahtuisi niin sanotun työyksik-
26816: nen valtionosuus likto}en valtionosuusselvitys- köjärjestelmän perusteella. Seutukaavaliittojen
26817: ten perusteella. työyksiköt laskettaisiin seutukaavaliiton jäsen-
26818: · Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista kuntien asukasluvun, seutukaavaliiton maapin-
26819: ja -avustuksista annetun lain (35/73) eli val- ta-alan ja kaikille seutukaavaliitoille yhtä suu-
26820: tionosuuslain menettelytapoja koskevia saan- ren vakiotekijän perusteella. Kaksikielisten seu-
26821: nöksiä sovelletaan lukuun ottamatta seutukaa- tukaavaliittojen osalta työyksikköjä laskettaes~
26822: valiittojen valtionosuuden ennakoiden maksa- sa otettaisiin lisäksi huomioon seutukaava~
26823: misajankohtia koskevia säännöksiä, jotka sisäl- alueen kielelHseen vähemmistöön kuuluvien
26824: .tyvät rakennuslain 24 §:n 3 momenttiin. asukkaiden lukumäärä. Sisäasiainministeriö vah-
26825: Toimintasuunnitelman ja kustannusarvion vistaisi vuosittain tulo- ja menoarvion ra-
26826: hyväksymishakemusten sekä valtionosuusselvi- JOissa etukäteen työyksikön hinnan seutu.
26827: tysten käsittely on nykyisellään todettu seutu- kaavaliiton yhteenlaskettujen menojen ja työ~
26828: kaavaliittojen ja ministeriön kannalta monimut- yksiköiden perusteella. V altionosuutena suo-
26829: kaiseksi ja hitaaksi. Kustannusarvion ja toimin- ritettaisiin kullekin seutukaavaliitolle puolet
26830: tasuunnitelman hyväksymispäätösten valmiste- markkamäärästä, joka saadaan kertomalla seu-
26831: lun yhteydessä ministeriössä selvitetään toimin- tukaavaliiton työyksiköiden lukumäärä sisä-
26832: tasuunnitelmassa esitettyjen tehtävien ja tutki- asiainministeriön vahvistamalla työyksikön hin-
26833: musten tarpeellisuus seutukaavoitusta varten nalla.
26834: sekä niistä aiheutuvien kustannusten kohtuulli- Sisäasiainministeriössä on vuodesta 1973 al-
26835: suus. Valtionosuuspäätöksiä valmisteltaessa suo- kaen pyritty vertaamaan erikokoisten ja -tyyp-
26836: ritettujen tehtävien ja tutkimusten tarpeelli- pisten seutukaavaliittojen kaavan laatimisen
26837: suus ja kustannusten kohtuullisuus selvitetään normaalitilanteissa edellyttämää työmäärää
26838: yksityiskohtaisesti. Nykyiset säännökset ovat työyksikköjärjestelmän avulla. Valtionosuuden
26839: johtaneet itse asiassa kaksinkertaiseen valvon- määräämisen perusteena käytettävien työyksik-
26840: taan. köjen laskeminen on pyritty tekemään yksin-
26841: Sisäasiainministeriöllä ei ole ollut mahdolli- kertaiseksi. Seutukaavaliiton asukasluku on tär-
26842: suuksia yksityiskohtaisten kustannusarviopää- keä seutukaavan laatimisen edellyttämää työ-
26843: tösten tekemiseen. Kustannusten tarpeellisuu- määrää selittävä tekijä. Esityksen mukaisessa
26844: den selvittäminen seutukaavan laatimista var- työyksikköjärjestelmässä tämän tekijän vaiku-
26845: ten on jätetty valtionosuuden määräämisen yh- tus olisi noin 78 prosenttia. Maankäytön suun-
26846: teyteen. Tämän johdosta kustannusarviopäätök- nittelun kannalta maapinta-ala on niin ikään
26847: N:o 207 3
26848:
26849: tärkeä tekljä. Seutukaava-alueen laajuus vaikut- järjestöjen, Seutusuunnittelun keskusliiton sekä
26850: taa suunnittelun tarpeeseen. Suuri pinta-ala seutukaavaliittojen lausunnot. Annetuissa lau-
26851: lisää muun muassa kartast0- ja yhteydenpito- sunnoissa puollettiin yleisesti seutukaavoituk-
26852: kustannuksia. Maapinta-alan vaikutus työyksik- sen valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistamista.
26853: köjärjestelmässä olisi noin 14 prosenttia. Seu- Valtiovarainministeriön lausunnossa edellytet-
26854: tukaavaliittojen hallinnollisen toiminnan, esimer- tiin eräiden lisäysten tekemistä säännöksiin,
26855: kiksi luottamusmieshallinnon määrä ei riipu jotta valtiolla olisi mahdollisuus vaikuttaa eh-
26856: pelkästään liiton koosta. Myös suunnittelun dotettua sitovammin seutukaavaliittojen val-
26857: osalta ovat eräät tehtävät kuten ·säännöksiin, tionaputoimintaan ja siitä aiheutuviin kustan-
26858: määräyksiin ja ohjdsiin perehtyminen liiton nuksiin. Seutusuunnittelun kedmsliiton käsityk-
26859: koosta paljolti riippumattomia. Tä..~si •työyk- sen mukaan kustannusarvioiden ja toiminta-
26860: sikkötekijäksi on määritelty ka1ldkien seutukaa- suunnitelmien hyväksymisestä tulisi luopua ja
26861: valHttojen osalta yhtä suuri vakio, jonka vai- muilta osin pysyttää säännökset ennallaan.
26862: kutus työyksikköjärjestelmässä olisi noin 6 pro- Hallituksen esitys on laadittu työryhmän eh-
26863: senttia. Neljänneksi tekijäksi on otettu seutu- dotuksen pohjalta ottaen kuitenkin huomioon
26864: kaava-alueen kieliolosuhteet. Tämän tekijän annetuissa lausunnoissa esitettyjä näkökohtia,
26865: osuus olisi noin 2 prosenttia seutukaavaliitto- Valtion tilintarkastajat ovat vuoden 1977
26866: jen työyksikköjärjestelmästä. Seutukaava-alueen toimintaa koskevassa kertomuksessaan kiinnit-
26867: kaksikielisyys aiheuttaa seutukaavaliitolle sellai- täneet huomiota seutukaavoituksen valtion-
26868: sia lisäkustannuksia, jotka työyksiköitä lasket- osuusjärjestelmän uudistamiseen. Valtion tilin-
26869: taessa tulee ottaa huomioon. Tarkemmat sään- tarkastajien mielestä sisäasiainministeriön aset-
26870: nökset siitä, miten eri työyksikkötekijät las- taman työryhmän valtionosuusjärjestelmän yk•
26871: ketaan, ehdotetaan otettaviksi mkennusasetuk- sinkertaistamisehdotukset ovat perusteltuja ja
26872: seen ( 266/59) . Esityksen liitteenä 2 on raken- tarkoituksenmukaisia. Valtionosuusjärjestelmän
26873: nusasetuben muutosehdotus tältä osin. yksinkertaistaminen mahdollistanee sen, että
26874: ministeriön henkilökuntaresursseja vapautuu
26875: nykyisestä hallinnollisin keinoin tapahtuvasta
26876: 4. V a 1 m i s te 1 u v a i he e t ohjauksesta ja valvonnasta entistä enemmän
26877: seutukaavaliittojen varsinaiseen suunnittelutyön
26878: Seutukaavoituksen valtionosuusjärjestelmän ohjaukseen ja valvontaan. Tämä osaltaan yhte-
26879: uudistamista on selvitetty sisäasiainministeriön näistää ja tehostaa suunnitelmien laadintaa ja
26880: asettamassa työryhmässä. Työryhmän ehdotuk- samalla nopeuttaa niiden valmistumista sekä
26881: sesta hankittiin valtiovarainministeriön, kunnal- siten myös alentaa suhteellisen korkeiksi ko-
26882: listalouden neuvottelukunnan, kuntien keskus- honneita seutukaavoituskustannuksia.
26883:
26884:
26885:
26886:
26887: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26888:
26889: i. Lakiehdotuksen peruste 1 u t Seutukaavaliitot laatisivat edelleenkin vuosit-
26890: tain kunnallislain mukaiseen suunnitelmaan;
26891: 23 §. Kunnallislain (953/76) 13 ja 134 niin sanottuun kuntainliittosuunnitelmaan pe-
26892: S:n mukaan seutukaavaliittojen tulee laatia hal- rustuvan toimintasuunnitelman seuraavalle ka~
26893: linnon ja talouden kehittämistä koskeva suun- lenterivuodelle. Toimintasuunnitelmat laadittai-
26894: nitelma, jonka liittovaltuusto ohjeellisena hy- siin sisäasiainministeriön etukäteen antamia
26895: väksyy. Suunnitelma laaditaan vähintään viidek- yleisohjeita noudattaen. Toimintaa koskevat
26896: si vuodeksi ja tarkistetaan määräajoin. Koska yleisohjeet annettaisiin useampaa kuin yhtä toi.;
26897: mainitun suunnitelman on katsottava vastaa- mintavuotta varten kerrallaan. Seutukaavaliit·
26898: van rakennuslain 23 §:n 1 momentin mukais- tojen toimintasuunnitelmat toiorhitettaisiin sisä..:
26899: ta yleisohjelmaa ja arviota, ehdotetaan yleis- asiainministeriön vahvistettaviksi ennen toimin~
26900: ohjelman ja arvion laatimisesta luovuttavaksi. tavuotta edeltävän vuoden marraskuun loppua.
26901: 4 N:o 207
26902:
26903: Tällöin tarkistetaan, että toimintasuunnitelmat työyksiköiden laskemisesta ehdotetaan otetta•
26904: vastaavat ministeriön ohjeiden mukaisia tehtä- viksi asetukseen.
26905: viä. Toiminta:suunnitelman yhteydessä ministe- Valtionosuutena suoritettaisiin kullekin seu~
26906: riöön toirrllitettaisiin tiedoksi myös liiton talous- tukaavaliitolle lakiehdotuksen mukaan puo-
26907: arvio. let markkamäärästä, joka saadaan kertoma!~
26908: Ennen kuin seutukaavaliiton liittovaltuusto Ia seutukaavaliiton työyksiköiden lukumäärä
26909: hyväksyy toimintasuunnitelman, olisi siitä pyy- ,sisäasiainministeriön vahv1stamalla työyksiköri
26910: dettävä asianomaisen lääninhallituksen lausun- hinnalla.
26911: to. Ministeriö ei enää pyytäisi lääninhallituk- 24 a §. Valtionosuuden maksamista koskevat
26912: sen lausuntoa. säännökset ehdotetaan otettavaksi tähän uuteen
26913: 24 §. Vaitionosuurena seutukaavaliitoille pykälään. Valtionosuuden maksatusta nopeutet-
26914: ehdotetaan suoritettavaksi kalenterivuodelta taisiin. Siitä ei maksettaisi ennakkoa, vaan val-
26915: työyksikköä kohti puolet markkamäärästä, jon- tionosuus maksettaisiin seutukaavaliitoille lo-
26916: ka sisäasiainministeriö vuosittain tulo- ja meno- pullisena asianomaisena toimintavuonna neljän-
26917: arvion rajoissa etukäteen vahvistaa kaikkien nesvuosittain neljänä yhtä suurena eränä helmi-,
26918: seutukaavaliittojen yhteenlaskettujen menojen touko-, elo- ja marraskuun 20 päivänä tai mil-
26919: ja työyksiköiden perusteella. Valtionosuuden loin tämä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäi"
26920: määräämistä varten laskettaisiin vuosittain työ- senä arkipäivänä sen jälkeen. Maksamisen edel-
26921: yksikön hinta, joka saadaan jakamalla kaikkien lytyhenä on, että valtionosuuden laskemiseksi
26922: seutukaavaliittojen menot työyksiköiden yhteis- tarpeelliset tiedot on saatu seutukaavaliitoilta.
26923: määrällä. Seutukaavaliittojen menot ehdotetaan Koska näitä tietoja ei voida ,saada helmikuun
26924: laskettaviksi edellisenä vuonna seutukaavan 20 päivään mennessä, ehdotetaan, että valtion~
26925: laatimiseksi tarpeellisten menojen perusteella. osuuden ensimmäisen erän määrääminen suo-
26926: Jotta menot vastaisivat toimintavuoden ritettaisiin arvioimalla. Seutukaavaliitoille suo-
26927: menoja, otettaisiin lisäksi huomioon arvioitu ritettaisiin likimäärin 25 % siitä määrästä, jon~
26928: kustannustason muuttuminen niiden menoryh- ka sisäasiainm1nisteriö arvioi seutukaavaliiton
26929: mien osalta, joista seutukaavaliittojen menot vastaavaksi valtionosuudeksi asianomaisena
26930: muodostuvat. Jos kustannuskehitys poikkeaa vuonna. Jos näin arvioitu valtionosuus on suu-
26931: arvioidusta, otetaan porkkeama huomioon rempi tai pienempi kuin lopullisesti vahvis,tet-
26932: seuraavan vuoden työyksikön hintaa määrät- tava valtionosuus, otetaan muutos huomioon
26933: täessä. Lisäksi otettaisiin huomioon toi- seuraavan valtionosuuden erän eli toukokuun
26934: mintavuodelle vahvistettuun toimintasuunnitel- 20 päivänä suoritettavan valtionosuuden erän
26935: maan perustuva toiminnan tehostuminen, laa- maksamisen yhteydessä.
26936: jentuminen tai supistuminen taikka muu sellai- Seutukaavaliitoille suoritettavaan valtion~
26937: nen syy, jonka johdosta menojen arvioidaan osuuteen sovellettaisiin valtionosuuslain 5 ja 7
26938: toimintavuonna muodostuvan suuremmiksi tai §:n, 8 §:n 2 momentin, 21 a ja 22 §:n sekä
26939: pienemmiksi kuin edellisenä vuonna. Menojen 7 luvun säännöksiä käyttökustannuksien val-
26940: yhteismäärän laskemista varten seutukaavaliit- tionosuudesta. Valtionosuuslain 5 §: n 8 koh-
26941: tojen olisi vuosittain huhtikuun loppuun men- dasta poiketen valtionosuuskelpoisina käyttö-
26942: nessä toimitettava sisäasiainministeriölle selvi- kustannuksina nykyisen käytännön mukaisesti
26943: tys toimintavuoden menoista. ehdotetaan pidettäväksi seutukaavaliittojen
26944: Jos seutukaavaliitot eivät ole antaneet edellä osalta myös yldsiä hallintokustannuksia. Muill-
26945: mainittuja tietoja edellisen toimintavuoden me- ta osin valtionosuuslain säännöksiä ei ehdoteta
26946: noista tai muita tarvittavia tietoja niille asete- sovellettaviksi seutukaavaliitoille suoritettavaan
26947: tussa määräajassa, voidaan tarvittavat laskelmat valtionosuu teen.
26948: suorittaa arvioimalla.
26949: Työyksikön hintaa laskettaessa toisena teki- 2. V o i m a a n t u 1o-
26950: j a s o v e 1 t a m i s·
26951: jänä olisi kaikkien seutukaavaliittojen työyksi- säännökset sekä esityksen
26952: köiden yhteissumma. Liittokohtaiset työyksiköt taloudelliset vaikutukset
26953: ehdotetaan laskettaviksi seutukaavaliiton jäsen-
26954: kuntien asukasluvun, seutukaava-alueen kieli- Esitys liittyy vuoden 1982 tulo- ja meno-
26955: suhteiden, seutukaavaliiton maapinta-alan ja va- arvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
26956: kiotekijän perusteella. Tarkemmat säännökset yhteydessä.
26957: N:o 207 5
26958:
26959: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä vat pienentya Ja vastaavasti vähäkustannuksis-
26960: tammikuuta 1982. Seutukaavaliitoille vuodelta ten liittojen nousta jonkin verran nykyisestään.
26961: 1981 ja sitä aikaisemmilta vuosilta suoritetta- Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi
26962: vaan valtionosuuteen sovelletaan aikaisemmin kolmen vuoden siirtymäkautta koskeva sään-
26963: voimassa olleita säännöksiä. Jotta sisäasiain- nös, jonka nojalla tasattaisiin valtionosuutta
26964: ministeriö voisi vuonna 1982 määrätä valtion- olennaisesti menettävien ja lisää saavien liitto-
26965: osuuden uuden lain mukaisesti, olisi ennen lain jen valtionosuutta vuosittain yhdellä neljäs-
26966: voimaantuloa voitava ryhtyä lain täytäntöön- osalla. Jos seutukaavaliiton vuoden 1982
26967: panon edellyttämiin toimenpiteisiin. valtionosuus olisi olennaisesti pienempi kuin
26968: Lain voimaantulovuotena ehdotetaan kuiten- vuoden 1980 valtionosuus, lisättäisiin vuoden
26969: kin seutukaavaliittojen yhteenlaskettuja menoja 1982 valtionosuuteen yksi neljäsosa mainittu-
26970: määrättäessä otettavaksi huomioon vuoden jen vuosien valtionosuuksien erotuksen itseis-
26971: 1980 toimintasuunnitelman toteuttamisesta ai- arvosta. Jos valtionosuus uuden järjestel-
26972: heutuneiden menojen asemesta hyväksyttyyn män johdosta nousisi, nousu tasoitettaisiin, vas-
26973: kustannusarvioon perustuvat toteutuneet me- taavasti kolmelle vuodelle eli esimerkiksi vuo-
26974: not, 24 §:n 2 momentissa mainitulla kustan- den 1983 valtionosuudesta vähennettäisiin puo-
26975: nustason muutosta vastaavalla tavalla tarkistet- let vuosien 1983 ja 1980 valtionosuuden ero-
26976: tuna. tuksen itseisarvosta. Uuden järjestelmän mukai-
26977: Uusi valtionosuusjärjestelmä ei aiheuta muu- nen valtionosuus maksettaisiin ensimmäisen
26978: tosta valtion ja kuntien väliseen kustannusja- kerran vuonna 1985. Valtionosuuden katsotaan
26979: koon, koska valtionosuuden perusteena olevaa olevan olennaisesti suurempi tai pienempi kuin
26980: työyksikön hintaa vahvistettaessa olisivat perus- vuoden 1980 valtionosuus, jos uuteen jär-
26981: teena edelleen rakennuslain mukaan seutu- jestelmään siirtyminen aiheuttaisi yli viiden
26982: kaavan laatimiseksi tarpeelliset menot. prosenttiyksikön muutoksen. Edellä mainitun
26983: Siirtymävaiheessa valtionosuuden suorittami- tasausmenettelyn johdosta seutukaavaliitot voi-
26984: seen tarvitaan lisää määrärahaa, koska valtion- vat siirtymäkauden aikana sopeuttaa toimin-
26985: osuuden maksamisen ajoitus muuttuu. Siirty- tansa ja kustannuksensa uuden valtionosuusjär-
26986: mävaiheessa eli vuonna 1982 maksetaan edelli- jestelmän mukaisiksi. Myöskään valtion menot
26987: sen vuoden valtionosuuden loppuerien lisäksi eivät ehdotetun siirtymäsäännöksen johdosta
26988: kyseessä olevan vuoden valtionosuus kokonaan. lisääntyisi. Lisäksi uusi järjestelmä vähentää
26989: Vuoden 1981 valtionosuuden loppuerät, noin huomattavasti valtionosuuden hakemiseksi ja
26990: 2,5 miljoonaa markkaa, on tarkoitus suorittaa saamiseksi suoritettavaa hallinnollista työtä seu-
26991: kahdessa erässä vuosina 1982 ja 1983. tukaavaliitoissa ja valtionosuuksien saaminen
26992: Sen sijaan seutukaavaliittojen keskinäisissä nopeutuu.
26993: suhteissa ehdotus saattaa aiheuttaa jonkin ver-
26994: ran muutoksia, sillä työyksiköillä mitattuna Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
26995: runsaasti voimavaroja käyttävien ja runsas- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26996: kustannuksisten liittojen valtionosuudet saatta-
26997: 6 N:o 207
26998:
26999:
27000:
27001:
27002: Laki
27003: rakennuslain muuttamisesta
27004:
27005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27006: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 23 ja 24 §,
27007: sellaisina kuin ne ovat, 23 § 31 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa (1081/75)
27008: ja 24 § muutettuna 9 päivänä elokuuta 1968 annetulla lailla (493/68) ja mainitulla .31
27009: päivänä joulukuuta 1975 annetulla lailla, sekä
27010: lisätään lakiin uusi 24 a ja 24 b § seuraavasti:
27011:
27012: 23 § Seutukaavaliiton on vuosittain huhtikuun
27013: Seutukaavaliiton on laadittava kutakin kalen- loppuun mennessä toimitettava sisäasiainminis-
27014: terivuotta varten kunnallislain (953/76) 13 teriölle tiedot seutukaavan laatimiseksi tarpeel-
27015: ja 134 § :ssä tarkoitettuun suunnitelmaan lisista edellisen toimintavuoden menoista.
27016: sopeutuva toimintasuunnitelma. Toimintasuun- Jos seutukaavaliitto ei ole antanut 3 momen-
27017: nitelmasta on seutukaavaliiton ennen sen hy- tissa tarkoitettuja ja muita tarvittavia tietoja
27018: väksymistä pyydettävä lääninhallituksen lausun- sille asetetussa määräajassa, voidaan 1 mo-
27019: to. Sisäasiainministeriö vahvistaa toimintasuun- mentissa tarkoitettua määrää vahvistettaessa
27020: nitelman ottaen huomioon asianomaisena toi- tarvittavat laskelmat suorittaa arvioimalla.
27021: mintavuonna seutukaavan laatimiseksi tarpeel- Seutukaavaliiton työyksiköt lasketaan seutu-
27022: liset tehtävät. kaavaliiton jäsenkuntien asukasluvun, seutukaa-
27023: Seutukaavaliiton on lähetettävä toiminta- va-alueen kielisuhteiden, seutukaavaliiton maa-
27024: suunnitelma sisäasiainministeriön vahvistetta- pinta-alan ja vakiotekijän perusteella. Tarkem-
27025: vaksi .toimintavuotta edeltävän vuoden marras- mat säännökset työyksiköiden laskemisesta an-
27026: kuun loppuun mennessä. netaan asetuksella.
27027: Toimintasuunnitelmaan voidaan toimintavuo-
27028: den aikana tehdä sisäasiainministeriön vahvista- 24 a §
27029: mia muutoksia. Edellä 24 §:ssä tarkoitettu valtionosuus
27030: 24 § maksetaan seutukaavaliitoille neljännesvuosit-
27031: Seutukaavaliitolle suoritetaan kalenterivuo- tain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja
27032: delta valtionosuutena työyksikköä kohti puo- marraskuun 20 päivänä tai milloin tämä · on
27033: let määrästä, jonka sisäasiainministeriö vuo- lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä arkipäivä-
27034: sittain tulo- ja menoarvion rajoissa etukäteen nä sen jälkeen edellyttäen, että valtionosuuden
27035: vahvistaa kaikkien seutukaavaliittojen yhteen- laskemiseksi tarpeelliset tiedot on saatu.
27036: laskettujen menojen ja työyksiköiden perus- Edellä 1 momentista poiketen seutukaavalii-
27037: teella. tolle helmikuussa maksettavana valtionosuuden
27038: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja eränä suoritetaan likimäärin 25 prosenttia siitä
27039: laskettaessa otetaan huomioon toimintavuotta määrästä, jonka sisäasiainministeriö arvioi seu-
27040: edeltäneen vuoden toimintasuunnitelmien to- tukaavaliiton vastaavaksi valtionosuudeksi
27041: teuttamisesta aiheutuneet seutukaavan laatimi- asianomaisena vuonna.
27042: seksi tarpeelliset menot, yleisen kustannustason Mikäli 2 momentin mukaisesti arvioitu val-
27043: arvioitu muuttuminen toimintavuonna, asian- tionosuus on suurempi tai pienempi kuin 24
27044: omaiselle toimintavuodelle vahvistettuihin toi- §:n 1 momentin mukaan vahvistettava lopulli-
27045: mintasuunnitelmiin perustuva t01mmnan te- nen valtionosuus, otetaan muutos huomioon
27046: hostuminen, laajentuminen tai supistuminen, seuraavan valtionosuuden erän suorittamisen
27047: taikka muut sellaiset syyt, joiden johdosta me- yhteydessä.
27048: nojen arvioidaan toimintavuonna muodostuvan Valtionosuudesta on soveltuvin osin voimas-
27049: suuremmiksi tai pienemmiksi kuin edellisenä sa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
27050: vuonna. osuuksista ja -avustuksista annetun lain 5 ja
27051: N:o 207 7
27052:
27053: 1 S·:ssä, 8 S:n 2 ja 3 momentissa, 21 a ja menoarvion raJolssa huomioon 24 S:n 2 mo-
27054: 22 S:ssä sekä 7 luvussa on valtionosuuksista mentissa mainittujen vuoden 1980 toiminta-
27055: käyttökustannuksiin säädetty. Mainitun lain suunnitelman toteutumisesta aiheutuneiden,
27056: 5 §:n 8 kohdan säännöksestä poiketen käyttö- seutukaavan laatimiseksi tarpeellisten menojen
27057: kustannuksina pidetään kuitenkin seutukaava- asemesta hyväksyttyyn kustannusarvioon perus-
27058: liiton osalta myös sanotussa lainkohdassa tarkoi- tuvat todelliset menot, sanotussa momentissa
27059: tettuja yleisiä hallintokustannuksia. Muilta osin mainitulla tavalla tarkistettuina.
27060: ei kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista Jos seutukaavaliiton 24 §:n mukaisesti
27061: ja -avustuksista annetun lain säännöksiä sovel- määrätty laskennallinen valtionosuus vuosina
27062: leta seutukaavoituksen valtionosuuteen. 1982-1984 on olennaisesti pienempi tai suu-
27063: rempi kuin seutukaavaliitolle vuoden 1980 .kus-
27064: 24 b § tannuksiin suoritettu valtionosuus, seutukaava-
27065: ; Tulo- ja menoarvion rajoissa seutukaavalii- liitolle maksetaan viimeksi mainittu valtion-
27066: toille voidaan antaa lisättyä valtionapua, mil- osuus tulo- ja menoarvion rajoissa siten tarkis-
27067: loin seutukaavan laatiminen on yleiseltä kan- rtettuna, että siihen lisiitään tai siitä vähenne-
27068: nalta erityisen tarpeellista taikka milloin joi- tään vuonna 1982 yksi neljäsosa, vuonna 1983
27069: denkin jäsenkuntien taloudellinen kantokyky puolet ja vuonna 1984 kolme neljäsosaa kysy-
27070: on erityisen heikko. myksessä olevalle vuodelle lasketun ja vuoden
27071: 1980 kustannuksiin suoritetun valtionosuuden
27072: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- erotuksen itseisarvosta.
27073: kuuta 1982. Edellä 4 momentissa tarkoitettua valtion-
27074: Vuodelta 1981 ja sitä aikaisemmilta vuosilta osuuden lisäystä tai vähennystä tarkistetaan
27075: seutukaavaliitoille suoritettavaan valtionosuu- vuosittain samassa suhteessa kuin 24 §:n 1
27076: teen sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita momentissa tarkoitettua rahamäärää.
27077: säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
27078: Vupnna 1982 otetaan seutukaavaliittojen yh- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
27079: teenlaskettuja menoja määrättäessä tulo- ja piteisiin.
27080:
27081:
27082: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
27083:
27084:
27085: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
27086: Pääministeri
27087: MAUNO KOIVISTO
27088:
27089:
27090:
27091:
27092: Ministeri ]. Koikkalainen
27093: 8 N:o 207
27094:
27095: Liite 1
27096:
27097:
27098:
27099:
27100: Laki
27101: rakennuslain muuttamisesta
27102:
27103: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27104: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 23 ja 24 §,
27105: sellaisina kuin ne ovat, 23 § 31 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa (1081/7.5)
27106: ja 24 § muutettuna 9 päivänä elokuuta 1968 annetulla lailla (493/68) ja mainitulla 31
27107: päivänä joulukuuta 1975 annetulla lailla, sekä
27108: lisätään lakiin uusi 24 a ja 24 b § seuraavasti:
27109:
27110: Voimassa oleva laki Ehdotus
27111:
27112: 23 § 23 §
27113: Seutukaavaliitolla tulee olla tehtäviensä suo-
27114: rittamista koskeva yleisohjelma ja arvio niistä
27115: aiheutuvista kustannuksista. Ohjelma ja arvio
27116: samoin kuin niihin tehdyt muutokset on saa-
27117: tettava sisäasiainministeriön tietoon.
27118: Kalenterivuotta v,arten kerrallaan seutukaa- Seutukaavaliiton on laadittava kutakin ka-
27119: valiiton on laadittava yksityiskohtainen toimin- lenterivuotta varten kunnallislain (953/76) 1J
27120: tasuunnitelma ja kustannusarvio. Ne on toimi- ja 134 §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan
27121: tettava lääninhallitukselle, seutukaavaliiton sopeutuva toimintasuunnitelma. Toimintasuun-
27122: aloittaessa toimintansa kolmen kuukauden ku- nitelmasta on seutukaavaliiton ennen sen hy-
27123: luessa siitä, kun lääninhallituksen päätös seu- väksymistä pyydettävä lääninhallituksen lau-
27124: tukaavaliiton perussäännön vahvistamisesta on sunto. Sisäasiainministeriö vahvistaa toiminta-
27125: annettu, ja muulloin ennen edellisen vuoden suunnitelman ottaen huomioon asianomaisena
27126: marraskuun loppua. Lääninhallituksen on lä- toimintavuonna seutukaavan laatimiseksi tar-
27127: hetettävä toimintasuunnitelma ja kustannusar- peelliset tehtävät.
27128: vio lausuntonsa ohella sisäasiainministeriölle. Seutukaavaliiton on lähetettävä toiminta-
27129: Ministeriö päättää toimintasuunnitelman ja suunnitelma sisäasiainministeriön vahvistetta-
27130: kustannusarvion hyväksymisestä 24 §: ssä sää- vaksi toimintavuotta edeltävän vuoden marras-
27131: detyn valtio~osuuden määräämisen perusteeksi kuun loppuun mennessä.
27132: ottaen huomioon kustannukset, jotka on kat-
27133: sottava tarpeellisiksi 20 §:n 1 ja 2 momentissa
27134: sekä 22 §:n 1 momentissa mainittujen tehtä-
27135: vien suorittamista varten. Kustannuksia, jotka
27136: kohdistuvat edellä mainittua lääninhallituksen
27137: päätöstä edeltäneeseen aikaan, ei tällöin voida
27138: hyväksyä, ellei siihen ole erityistä syytä.
27139: Erityisestä syystä sisäasiainministeriö voi hy-
27140: väksyä myös toimintasuunnitelman ja kustan-
27141: nusarvion, joka on toimitettu lääninhallituksel-
27142: le 2 momentissa säädetyn määräajan päätyttyä.
27143: Edellä 2 momentissa mainittuihin toiminta- Toimintasuunnitelmaan voidaan toimintavuo-
27144: suunnitelmaan ja kustannusarvioon voidaan ka- den aikana tehdä sisäasiainministeriön vahvis-
27145: lenterivuoden aikana hyväksyä muutoksia, mil- tamia muutoksia.
27146: loin ne ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.
27147: N:o 207 9
27148:
27149: Voimassa oleva laki Ehdotus
27150:
27151: Tässä pykälässä tarkoitettua yleisohjelmaa,
27152: arviota, toimintasuunnitelmaa ja kustannusar-
27153: viota laadittaessa on kuultava läänin seutukaa-
27154: vatoimikuntaa.
27155: 24 § 24 §
27156: Seutukaavaliitolle suoritetaan kalenterivuo- Seutukaavaliitolle suoritetaan kalenterivuo-
27157: delta jälkikäteen valtionosuutena puolet hyväk- delta valtionosuutena työyksikköä kohti puo-
27158: sytyn kustannusarvion mukaisista kustannuk- let markkamäärästä, jonka sisäasiainminis-
27159: sista. Erityisestä syystä valtionosuus voidaan teriö vuosittain tulo- ;a menoarvion rajoissa
27160: suorittaa myös kustannusarviosta poikkeaviin etukäteen vahvistaa kaikkien seutukaavaliitto-
27161: tarpeellisiin kustannuksiin. jen yhteenlaskettujen menojen ja työyksiköiden
27162: perusteella.
27163: Tulo- ja menoarvion rajoissa seutukaavalii- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja
27164: tolle voidaan antaa lisättyä valtionapua, mil- laskettaessa otetaan huomioon toimintavuotta
27165: loin seutukaavan laatiminen on yldseltä kan- edeltäneen vuoden toimintasuunnitelmien to-
27166: nalta erityisen tarpeellista taikka milloin joi- teuttamisesta aiheutuneet seutukaavan laatimi-
27167: denkin jäsenkuntien taloudellinen kantokyky seksi tarpeelliset menot, yleisen kustannus-
27168: on erityisen heikko. tason arvioitu muuttuminen toimintavuonna,
27169: asianomaiselle toimintavuodelle vahvistettuihin
27170: toimintasuunnitelmiin perustuva toiminnan te-
27171: hostuminen, laajentaminen tai supistaminen,
27172: taikka muut sellaiset syyt, joiden johdosta me-
27173: nojen arvioidaan toimintavuonna muodostuvan
27174: suuremmiksi tai pienemmiksi kuin edellisenä
27175: vuonna.
27176: Seutukaavaliiton on vuosittain huhtikuun
27177: loppuun mennessä toimitettava Sisäasiainminis-
27178: teriölie tiedot seutukaavan laatimiseksi tarpeel-
27179: lisista edellisen toimintavuoden menoista.
27180: Jos seutukaavaliitto ei ole antanut 3 momen-
27181: tissa tarkoitettuja ja muita tarvittavia tietoja
27182: sille asetetussa määräajassa, voidaan 1 mo-
27183: mentissa tarkoitettua määrää vahvistettaessa,
27184: tarvittavat laskelmat suorittaa arvioimalla.
27185: Seutukaavaliiton työyksiköt lasketaan seutu-
27186: kaavaliiton jäsenkuntien asukasluvun, seutu-
27187: kaava-alueen kielisuhteiden, seutukaavaliiton
27188: maapinta-alan ja vakiotekijän perusteella. T ar-
27189: kemmat säännöleset työyksiköiden laskemisesta
27190: annetaan asetuksella.
27191:
27192: (24 § 3 mom.) 24 a §
27193: Valtionosuudesta maksetaan ennakkoa nel- Edellä 24 §:ssä tarkoitettu valtionosuus
27194: jännesvuosittain, viimeistään helmi-, touko-, maksetaan seutukaavaliitoille neljännesvuosit-
27195: elo- ja. marraskuun 20 päivänä tai, milloin täc tain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja
27196: mä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä marraskuun 20 päivänä tai milloin tämä on
27197: arkipäivänä sen jälkeen. lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä arkipäi-
27198: vänä sen jälkeen edellyttäen, että valtionosuu-
27199: den laskemiseksi tarpeelliset tiedot on saatu.
27200: Edellä 1 momentista poiketen seutukaavalii-
27201: tolle helmikuussa maksettavana valtionosuu-
27202: den eränä suoritetaan likimäärin 25 prosenttia
27203: 2 168101030V
27204: 10 N:o 207
27205:
27206: Voimassa oleva laki Ehdotus
27207:
27208: siitä määrästä, jonka sisäasiainministeriö arvzot
27209: seutukaavaliiton vastaavaksi valtionosuudeksi
27210: asianomaisena vuonna.
27211: Mikäli 2 momentin mukaisesti arvioitu val-
27212: tionosuus on suurempi tai pienempi kuin 24
27213: §:n 1 momentin mukaan vahvistettava lopul-
27214: linen valtionosuus, otetaan muutos huomioon
27215: seuraavan valtionosuuden erän suorittamisen
27216: yhteydessä.
27217: Valtionosuudesta on soveltuvin osin voimas-
27218: sa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
27219: osuuksista ja -avustuksista annetun lain 5 ja
27220: 7 §:ssä, 8 §:n 2 ja 3 momentissa, 21 a ja
27221: 22 §:ssä sekä 7 luvussa on valtionosuuksista
27222: käyttökustannuksiin säädetty. Mainitun lain
27223: 5 §:n 8 kohdan säännöksestä poiketen käyttö-
27224: kustannuksina pidetään kuitenkin seutukaava-
27225: liiton osalta myös sanotussa lainkohdassa tarkoi-
27226: tettuja yleisiä hallintokustannuksia. Muilta osin
27227: ei kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksis-
27228: ta ja -avustuksista annetun lain säännöksiä so-
27229: velleta seutukaavoituksen valtionosuuteen.
27230:
27231: 24 b §
27232: T ula- ja menoarvion rajoissa seutukaavalii-
27233: toille voidaan antaa lisättyä valtionapua, milloin
27234: seutukaavan laatiminen on yleiseltä kannalta
27235: erityisen tarpeellista taikka milloin joidenkin
27236: jäsenkuntien taloudellinen kantokyky on erityi-
27237: sen heikko.
27238:
27239:
27240: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27241: kuuta 1982.
27242: Vuodelta 1981. ja sitä aikaisemmilta vuosil-
27243: ta seutukaavaliitoille suoritettavaan valtion-
27244: osuuteen sovelletaan aikaisemmin voimassa ol-
27245: leita säännöksiä.
27246: Vuonna 1982 otetaan seutukaavaliittojen
27247: yhteenlaskeituja menoja määrättäessä tulo- ja
27248: menoarvion rajoissa huomioon 24 §:n 2 mo-
27249: mentissa mainittujen vuoden 1980 toiminta-
27250: suunnitelman ·toteutumisesta aiheutuneiden,
27251: seutukaavan laatimiseksi tarpeellisten menojen
27252: asemesta hyväksyttyyn kustannusarvioon perus-
27253: tuvat todelliset menot, sanotussa momentissa
27254: mainitulla tavallå tarkistettuina.
27255: Jos seutukaavaliiton 24 §:n mukaisesti
27256: määrätty laskennallinen valtionosuus vuosina
27257: 1982-1984 on olennaisesti pienempi tai suu-
27258: rempi kuin seutukaavaliitolle vuoden 1980
27259: kustannuksiin suoritettu valtionosuus, seutu-
27260: Nm 207 u
27261:
27262: Voimassa oleva laki Ehdotus
27263: kaavaliitolle maksetaan viimeksi matnzttu val-
27264: tionosuus tulo- ja menoarvion rajoissa siten
27265: tarkistettuna, että siihen lisätään tai siitä vä-
27266: hennetään vuonna 1982 yksi neljäsosa, vuonna
27267: 1983 puolet ja vuonna 1984 kolme neljäsosaa
27268: kysymyksessä olevalle vuodelle lasketun ja vuo-
27269: .: , 1 >df~t,1980 kustannuksiin suoritetun valtionosuu-
27270: den erotuksen itseisarvosta.
27271: Edellä 4 momentissa tarkoitettua valtion-
27272: . osuuden lisäystä tai vähennystä tarkistetaan
27273: · puosittain samassa suhteessa ·kuin 24. §:n 1
27274: momentissa tarkoitettua rahamäärä~.
27275: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
27276: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
27277: menpiteisiin.
27278: 12 N:o 207
27279:
27280: Liite 2
27281:
27282:
27283:
27284:
27285: Asetus
27286: rakennusasetuksen muuttamisesta
27287:
27288: Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esit-
27289: telystä lisätään 26 päivänä kesäkuuta 1959 annettuun rakennusasetukseen (266/59) uusi
27290: näin ·kuuluva 19 a §:
27291:
27292: 19 a S
27293: Rakennuslain 24 § :n 5 momentissa tarkoi- kasluku kuitenkin siten, että 10 000 asukkaan
27294: tetut seutukaavaliitoille laskettavat työyksiköt ylimenevältä osalta tuosta luvusta otetaan
27295: saadaan seuraavien tekijöiden summana: huomioon .30 prosenttia;
27296: 1) seutukaavaliiton jäsenkuntien viimeksi .3) seutukaavaliiton maapinta-ala neliökilo-
27297: toimitetun henkikirjoituksen mukainen asukas- metreinä, siten laskettuna, että pinta-alan ne-
27298: luku, kuitenkin siten, että kunkin jäsenkun- liöjuuri kerrotaan luvulla 320; sekä
27299: nan asukasluvusta otetaan huomioon 15 000 4) vakiotekijä, joka on kaikilla seutukaava-
27300: asukkaan ylimenevältä osalta 50 prosenttia ja llitoilla 15 000.
27301: 200 000 asukkaan ylimenevältä osalta .35 pro-
27302: senttia;
27303: 2) kaksikielisen seutukaava-alueen kielelli- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-
27304: seen vähemmistöön kuuluvien vahvistettu asu- mikuuta 1982.
27305: Helsingissä päivänä kuuta 1981
27306: 1981 vp. n:o 208
27307:
27308:
27309:
27310:
27311: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asuntotuotantolain
27312: muuttamisesta, laiksi vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta sekä
27313: laiksi eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista
27314: ja korkotuesta
27315:
27316:
27317:
27318: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27319:
27320: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi asuntotuo- Samalla ehdotetaan yksinkertaistettavaksi
27321: tantolain muuttamisesta, ehdotuksen laiksi kunnan viranomaisen tekemien päätösten tie-
27322: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta ja eh- doksiantomenettelyä.
27323: dotuksen laiksi eräisiin lämmityslaitoshankkei- Omaksilunastamisjärjestelmää ehdotetaan tar-
27324: siin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta. kistettavaksi ensinnäkin siten, että helpotettai-
27325: siin sellaisten vuokratalojen saattamista omaksi-
27326: Esityksen tarkoituksena on toteuttaa asunto- lunastamisjärjestelmän piiriin, joista kunta omis-
27327: lainoitusjärjestelmän uudistus, yksinkertaistaa taa vähemmän kuin puolet. Toiseksi ehdote-
27328: vuokra-asuntojen omaksilunastamisjärjestelmää taan, että oikeus omaksilunastamiseen olisi
27329: sekä ottaa uudelleen käyttöön erillinen läm- vuokralaisella, joka on asunut kaksi vuotta
27330: mityslaitosinvestointien korkotukijärjestelmä. omaksilunastettavassa taikka muussa saman
27331: Uudistukset ehdotetaan toteutettavaksi siten, vuokranantajan tosiasiallisesti omistamassa val-
27332: että samalla toteutetaan osa asuntotuotantolain tion lainaittamassa vuokra-asunnossa. Tähän
27333: selkiyttävästä uudistuksesta. Samassa yhtey- asti on edellytetty asumista juuri omaksilunas-
27334: dessä ehdotetaan suoritettavaksi myös eräitä tettavassa asunnossa. Kolmanneksi omaksi-
27335: muita asuntotuotantolain tarkistuksia. lunastamisjärjestelmää ehdotetaan tarkistetta-
27336: Lainoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen vaksi siten, että kunnan viranomainen voisi
27337: asuntotuotantolakia ehdotetaan muutettavaksi alentaa lunastushintaa, milloin se muutoin
27338: ensinnäkin siten, että lisälainoista luovuttaisiin ylittäisi paikkakunnalla vallitsevan hintatason.
27339: ja asuntolainat myönnettäisiin sekä vuokra- Neljänneksi omaksilunastamisjärjestelmää ehdo-
27340: asuntoa että omistusasuntoa varten yhtenä tetaan tarkistettavaksi siten, että omaksilunas-
27341: enintään 60 prosentin suuruisena lainana, jon- tettujen asuntojen käyttöä ja luovutusta rajoi-
27342: ka korko- ja lyhennysehdoista säädettäisiin tettaisiin vain, milloin omaksilunastamista var-
27343: yksityiskohtaisesti asetuksessa. Toiseksi asunto- ten on myönnetty omaksilunastamislainaa ja
27344: tuotantolakia ehdotetaan täydennettäväksi si- silloinkin vain sen ajan, joksi laina on myön-
27345: ten, että asuntolainaa voitaisiin myöntää myös netty. Rajoituksista voitaisiin ehdotuksen mu-
27346: vuokra-asuntojen hankkimiseksi henkilökohtai- kaan myös vapautua kokonaan viidennen laina-
27347: seen lainoitukseen hyväksytyistä taloista, mikä vuoden jälkeen maksamalla takaisin omaksilu-
27348: mahdollistaisi niin sanottujen sekatalojen pe- nastamislaina kokonaisuudessaan sekä lainan
27349: rustamisen. Kolmanneksi ehdotetaan luovutta- alikorkoisuudesta koitunut hyöty korkoineen.
27350: vaksi muiden kuin vuokrataloiksi tarkoitettu- Samalla ehdotetaan omaksilunastamislainan eh-
27351: jen asunto-osakeyhtiötalojen talokohtaisista lai- dot yhtenäistettäväksi omaa asuntoa varten
27352: noista. myönnettävän asuntolainan ehtojen kanssa.
27353: 168101124W
27354: 2 N:o 208
27355:
27356: Asuntotuotantolain selkiyttävään uudistuk- tettavaksi asuntotuotantolaista ja näistä niin
27357: seen liittyen vuokra-asuntojen omaksilunasta- ikään annettavaksi oma erillinen lakinsa.
27358: mista koskevat säännökset ehdotetaan poistet- Lait on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivästä
27359: tavaksi asuntotuotantolaista ja omaksilunasta- maaliskuuta 1982.
27360: misesta ehdotetaan annettavaksi oma erillinen Esitys liittyy keväällä solmitun tulopoliitti-
27361: lakinsa. Samassa tarkoituksessa ehdotetaan sen kokonaisratkaisun toteuttamiseen sekä
27362: myös lämmityslaitoshankkeisiin myönnettäviä vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
27363: lainoja ja korkotukea koskevat säännökset pois- seen.
27364:
27365:
27366:
27367:
27368: YLEISPERUSTELUT
27369:
27370: 1. Nykyinen tilanne ja Lainavuosi korko-% lyhennys-%
27371: ehdotetut muutokset 1 0 0
27372: 2 0 0
27373: 1.1. Lainoitusjärjestelmän uudistaminen 3 0 0
27374: 4 0 1,0
27375: 1.1.1. Vuokra-asuntoja varten myönnettävä! 5 0 1,0
27376: lainat 6 2,5 1,0
27377: 7 3,0 2,0
27378: Vuokra-asuntoa varten myönnettävä asunto- 8 4,0 2,0
27379: lainan enimmäislaina-aika on voimassa olevan 9 4,0 2,0
27380: lain mukaan 45 vuotta. 10 5,0 2,0
27381: T.ainan korko on lain mukaan ensimmäisenä 11 5,0 2,0
27382: viisivuotiskautena yksi prosentti ja sen jälkeen 12 6,0 2,0
27383: kolme prosenttia vuodessa. Valtioneuvostolle on 13 6,0 4,0
27384: kuitenkin annettu pysyvät valtuudet asumis- 14 8,0 4,0
27385: kustannusten tasoittamiseksi eri aikoina valmis- 15 9,0 4,0
27386: tuneissa taloissa korottaa mainittua korkoa 16 9,0 4,0
27387: enintään käypään korkoon. Lisäksi valtioneu- 17 9,0 4,0
27388: vostolle on jo usean vuoden ajan vuodeksi 18 9,0 9,0
27389: kerrallaan annetulla asuntotuotantolain väliai- 19 9,5 9,0
27390: kaista muuttamista koskevalla lailla annettu 20 9,5 9,0
27391: valtuus asumiskustannuksien kohtuullisena py- 21 9,5 9,0
27392: syttämiseksi myös alentaa mainittua korkoa. 22 9,5 9,0
27393: Lainan lyhennyksistä on laissa säädetty ai- 23 9,5 10,0
27394: noastaan, että lyhennysmaksuista samoin kuin 24 9,5 10,0
27395: lyhennysten alkamisajasta säädetään asetuksella.
27396: Asetuksella taas on säädetty, että vuokra- Valtion lainan osuus rahoituksesta on, ton-
27397: asuntoa varten myönnetyn asuntolainan lyhen- tin hankintaa ja kuntoonpanoa lukuunottamat-
27398: nysten maksaminen alkaa kolmen vuoden ku- ta, ollut noin 55 prosenttia. Kuluvana vuonna,
27399: luttua lainan ensimmäisen erän nostamisesta. se on lainoitusjärjestelmän uudistamiseen liit-
27400: Nykyisen järjestelmän mukaan vuokrataloa tyen nostettu 60 prosenttiin.
27401: varten myönnetyn asuntolainan laina-aika muo- Noin 35 prosenttia rahoituksesta on muo-
27402: dostuu 24-25 vuodeksi ja lainaehdot korko- dostunut rahoituslaitosten myöntämistä ensi-
27403: jen korottamisesta 2 päivänä lokakuuta 1980 sijaisista lainoista, joiden yleisistä ehdoista on
27404: ja korkojen alentamisesta 26 päivänä maalis- neuvoteltu asuntoviranomaisten ja rahoituslai-
27405: kuuta 1981 annetut valtioneuvoston päätökset tosten kanssa. Ensisijaisen lainan laina-aika on
27406: huomioon ottaen muutoin seuraaviksi: useimmissa tapauksissa 17 vuotta ja korko,
27407: N:o 208 3
27408:
27409: 9,25 prosenttia. Noin viidenneksessä tapauk- seen, jossa puolestaan korot ja kuoletukset
27410: sista ensiSIJaisen lainan laina-aika on 22 vuot- vahvistettaisiin yksityiskohtaisesti. Tarkoitukse-
27411: ta ja korko 9,75 prosenttia sekä niin ikään noin na on vahvistaa vuokrataloa varten myönnetyn
27412: viidenneksessä tapauksista laina-aika 25 vuot- asuntolainan korko- ja lyhennysehdot seuraa-
27413: ta ja korko 10 prosenttia. Viimeksi mainituis- viksi:
27414: sa tapauksissa lyhennykset alkavat vasta kah-
27415: den vuoden kuluttua lainan nostamisesta. Lainavuosi korko-% lyhennys-%
27416: Vuokratalojen talous on pyritty rakentamaan 1 0,5 0
27417: itsensäkannattavuusperiaatteen mukaisesti eli 2 1,0 0
27418: siten, että sekä talon hoitomenot että makset- 3 1,0 0
27419: tavaksi lankeavat korko- ja lyhennysmaksut pe- 4 1,0 0,5
27420: ritään vuokralaisilta vuokrissa. Kun itsensäkan- 5 1,0 0,5
27421: nattavuusperiaatteen mukaan laskettavat vuok- 6 1,5 0,5
27422: rat eivät hoitokustannusten osuuden nopean 7 1,5 0,5
27423: kasvun vuoksi enää ensimmäisinä vuosina ole 8 2,5 0,5
27424: useinkaan oikeassa suhteessa yleiseen vuokra- 9 2,5 0,5
27425: tasoon, ehdotetaan pääomamenoja alennetta- 10 3,0 0,5
27426: vaksi tarkistamalJa lainaehtoja. Lisäksi nykyi- 11 3,5 1,0
27427: sessä lainoitusjärjestelmässä pääomamenojen 12 4,0 1,0
27428: nopea kasvu erityisesti kuudentena ja kymme- 13 4,5 1,0
27429: nentenä lainavuotena sekä niiden välillä johtaa 14 5,5 1,0
27430: usein yleistä kustannus- ja ansiotason kehitys- 15 6,0 1,0
27431: tä selvästi nopeampaan vuokrien nousuun. Toi- 16 7,5 1,0
27432: saalta taas vanhojen vuokra-asuntojen vuokrat 17 8,5 1,0
27433: jäävät yleensä alhaisiksi muuhun vuokratasoon 18 9,0 2,0
27434: verrattuna, ottaen huomioon muun muassa nii- 19 9,75 2,5
27435: den tavallisesti edullisempi sijainti. Niin ikään 20 9,75 3,0
27436: vanhoista vuokrataloista kertyvien korkojen ja 21 9,75 9,0
27437: kuoletusten reaaliarvo on inflaation vaikutuk- 22 9,75 10,0
27438: sesta huomattavasti alentunut. 23 9,75 10,0
27439: Uudessa lainoitusjärjestelmässä vuokrataloa 24 9,75 11,0
27440: varten myönnettävien lainojen ehdot pyritään 25 9,75 13,0
27441: saamaan sellaisiksi, että itsensäkannattavuus- 26 9,75 14,0
27442: periaatteen mukainen vuokra jo alussa olisi 27 9,75 15,0
27443: selvästi alle sen tason, joka vahvistetaan valtio-
27444: neuvoston kohtuullista vuokraa eri paikkakun-
27445: nilla koskevassa yleisohjeessa. Lainaehtoja tar- Asetusta muuttamalla lainan korko- ja ly-
27446: kistamalJa pyritään niin ikään siihen, että pää- hennysehtoja voitaisiin tarkistaa myös taanneh-
27447: omamenot nousisivat noin seitsemän prosenttia tivasti koko sen lainakannan osalta, jota ase-
27448: vuodessa. Tällöin hoitomenojen mahdollinen tuksen asianomaiset säännökset koskevat. Tästä
27449: yleistä kustannustasoa nopeampi nousu ei vielä tulisi olla maininta velkakirjassa.
27450: aiheuttaisi asumismenojen tulonkäyttöosuuk- Rahoituslaitosten myöntämien ensisijaisten
27451: sissa kohtuuttomia muutoksia ja toisaalta van- lainojen ehtoja on tarkoitus muuttaa siten, että
27452: hojen ja uusien vuokra-asuntojen vuokrataso- laina-aika olisi useimmissa tapauksissa 20 vuot-
27453: erot eivät pääsisi kasvamaan kohtuuttoman ta ja korko 9,25 prosenttia. Joissakin tapauk-
27454: suuriksi. Tähän liittyen myös rahoituslaitosten sissa laina-ajan tulisi voida olla 24 vuotta ja
27455: kanssa on neuvoteltu ensisijaisten lainojen eh- koron 9,75 prosenttia. Lyhennysten tulisi alkaa
27456: tojen muuttamisesta. aina vasta kahden vapaavuoden kuluttua. Tä-
27457: Laissa olevia säännöksiä valtion asuntolainan hän liittyen on jo kuluvana vuonna, kuten
27458: enimmäislaina-ajasta ei ehdoteta muutettavaksi. edellä todettiin, valtion asuntolainan osuus
27459: Korkoa ja kuoletusta koskevat tarkat säännök- hankkeen rahoituksesta nostettu 55 prosentista
27460: set ehdotetaan jätettäväksi laista pois ja niiden 60 prosenttiin, mikä on alentanut vastaavasti
27461: tilalle ehdotetaan otettavaksi viittaus asetuk- rahoituslaitosten myöntämien ensisijaisten lai-
27462: 4 N:o 208
27463:
27464: nojen keskimääräisen osuuden 35 prosentista lainaehdot ovat korkojen korottamisesta 2 päi-
27465: 30 prosenttiin. vänä lokakuuta 1980 annettu valtioneuvoston
27466: päätös huomioon ottaen seuraavat:
27467:
27468: 1.1.2. Omaa asuntoa varten myönnettävä! Asuntolaina ja
27469: lainat Laina- lisälaina 60 % Asuntolaina 30%
27470: vuosi korko-% lyh.-% korko-% lyh.-%
27471: Omaa asuntoa varten voimassaolevan asunto- 1 1,5 0 3 0
27472: tuotantolain nojalla myönnettävät lainat muo- 2 1,5 0 3 0
27473: dostuvat asuntolainasta, jonka osuus on enin- 3 1,5 0 3 0
27474: tään 30 prosenttia hankinnan rahoituksesta, 4 1,5 0 3 0
27475: sekä lisälainasta, jonka osuus on niin ikään 5 1,5 0 3 0
27476: enintään 30 prosenttia hankinnan rahoituksesta. 6 1,5 0 3 2
27477: Pienimmät lainat ovat näin ollen olleet 10 7 1,5 0 3 2
27478: prosenttia ja suurimmat yhteensä 60 prosenttia 8 2 0 4 6
27479: hankinnan rahoituksesta. Tontin hankinta- ja 9 2 52 1) 1 2 2) 4 6
27480: kuntoonpanokustannuksia ei ole sisällytetty 10 5 2/14,5 5 6
27481: hankintaan. 11 5 8/20,5 5 12
27482: Omaa asuntoa varten myönnettävän asunto· 12 6 8/20,5 6 12
27483: lainan ja lisälainan enimmäislaina-aika on voi- 13 8 15/27,5 8 27
27484: massa olevan lain mukaan 25 vuotta. 14 8 15/15 6 27
27485: Näiden lainojen lyhennyksistä on laissa sää-
27486: detty, että asuntolainan takaisinperiminen on 1) Jos lisälaina maksetaan takaisin kerralla.
27487: aloitettava viimeistään yhdeksäntenä lainavuo- ') Jos lisälainalle myönnetään pidennystä.
27488: tena, ja milloin hankkeeseen on myönnetty
27489: asuntolainan lisäksi lisälainaa, molempien lai-
27490: nojen takaisinperiminen aloitetaan vasta mai- Myös oman asunnon hankintaan rahoituslai-
27491: nittuna yhdeksäntenä lainavuotena. Lain mu- tosten myöntämien ensisijaisten lainojen ja vas-
27492: kaan lisälaina voidaan periä takaisin yhdellä taantulolainojen ehdoista neuvotellaan asunto-
27493: kerralla. Lisälaina voidaan määrätä maksetta- viranomaisten ja rahoituslaitosten kanssa. Ny-
27494: vaksi takaisin myös muulla tavalla. Sekä asunto- kyisin asunto-osakeyhtiöille myönnettävät ensi-
27495: että lisälaina on kuitenkin maksettava viimeis- sijaiset lainat ovat yleensä määrältään 20 pro-
27496: tään 15:n lainavuoden loppuun mennessä, ellei senttia hankinnan rahoituksesta, niiden laina-
27497: takaisin maksamiseen myönnetä lainansaajan ta- aika on tavallisimmin 17 vuotta ja korko
27498: loudelliset olosuhteet huomioon ottaen piden- 9,25 prosenttia. Asunto-osakeyhtiön osakkeiden
27499: nystä. Pidennystä ei kuitenkaan voida myöntää hankintaan myönnettävien vastaantulolainojen
27500: yli enimmäislaina-ajan. Asetuksessa on asunto- laina-aika on yleensä 5-10 vuotta ja korko
27501: lainan lyhennyksistä säädetty, että ne alkavat, keskimäärin 9,5 prosenttia. Vastaantulolaina
27502: ellei tarkoitukseen ole myönnetty myös lisä- on määrältään ensisijaisesta lainasta riippuen
27503: lainaa, viiden vuoden kuluttua lainan ensim- enintään 25 prosenttia. Omakotitaloa varten
27504: mäisen erän nostamisesta. rahoituslaitosten myöntämien ensisijaisten lai-
27505: Omaa asuntoa varten myönnettävän asunto- nojen laina-aika on yleensä alle 15 vuotta ja
27506: lainan korko on lain mukaan kolme prosenttia korko 9,75 prosenttia. Lainojen määrä on kes-
27507: vuodessa. Valtioneuvostolle on kuitenkin an- kimäärin 33 prosenttia hankinnan rahoituk-
27508: nettu pysyvät valtuudet asumiskustannusten ta- sesta. Lisäksi omakotitaloa varten myönnetään
27509: soittamiseksi eri aikoina valmistuneissa taloissa myös vastaantulolainaa, jonka laina-aika on
27510: korottaa myös tätä korkoa. Lisälaina on lain 8-10 vuotta ja korko keskimäärin 9,5 pro-
27511: mukaan kahdeksan ensimmäistä vuotta koro- senttia.
27512: ton ja sen jälkeen siitä peritään yhtä suuri Omaa asuntoa varten myönnettäviin asunto-
27513: korko kuin samaan aikaan vastaaviin tarkoi- ja lisälainaan sisältyy huomattavan suuri tuki,
27514: tuksiin myönnetyistä asuntolainoista. koska lisälaina kokonaisuudessaan on kahdek-
27515: Nykyisen järjestelmän mukaan oman asunnon san ensimmäistä vuotta koroton ja koska sekä
27516: hankintaan myönnettävän asunto- ja lisälainan asuntolainan että lisälainan lyhennykset alkavat
27517: N:o 208 5
27518:
27519: vasta yhdeksäntenä lainavuotena. Kun tänä JOissa koron nousu johtaisi lainansaajan tulot
27520: aikana lainansaajan taloudellinen asema yleensä huomioon ottaen liian suuriin asumismenoihin,
27521: huomattavasti paranee, ei näin suuren tuen si- korko voitaisiin lainansaajan hakemuksesta eri
27522: sällyttäminen erityisesti viidennestä kahdeksan- päätöksellä kahdenteentoista lainavuoteen saak-
27523: teen lainavuoteen ole tarkoituksenmukaista. ka pitää 3 tai 6 prosentissa.
27524: Pitkästä korko- ja lyhennysvapaudesta aiheu- Asetusta muuttamalla voitaisiin myös näiden
27525: tuu valtiolle tuntuvia inflaatiotappioita. Myös lainojen korko- ja lyhennysehtoja muuttaa taan-
27526: se, että omaa asuntoa varten myönnettävä nehtivasti koko sen lainakannan osalta, jota
27527: laina muodostuu kahdesta eri lainatyypistä, asetuksen mainitut säännökset koskevat. Tästä
27528: asunto- ja lisälainasta, on tarpeettoman moni- tulisi myös olla maininta velkakirjassa.
27529: mutkaista. Niin ikään se, että lisälaina useim- Tähän liittyen myös rahalaitosten myöntä-
27530: missa tapauksissa maksetaan takaisin yhdellä mien ensisijaisten lainojen ja vastaantulolai-
27531: kerralla yhdeksäntenä lainavuonna nostaa yht- nojen ehtojen tarkistamisesta on neuvoteltu.
27532: äkkisesti asumismenoja, mikä on lainansaajille Tarkoituksena on muuttaa näitä siten, että
27533: tuntuva taloudellinen rasitus. lainojen takaisin maksamisessa siirryttäisiin ta-
27534: Uudessa lainoitusjärjestelmässä oman asun- sa-annuiteettijärjestelmään. Lisäksi omakotitaloa
27535: non hankintaan myönnettävistä lisälainoista varten myönnettävien vastaantulolainojen laina-
27536: luovuttaisiin. Asuntolainaa myönnettäisiin 30- aika on tarkoitus nostaa 12-15 vuoteen.
27537: 60 prosenttia hankinnan rahoituksesta. Laissa Asunto-osakeyhtiölle myönnettävien ensisijais-
27538: olevia säännöksiä enimmäislaina-ajasta ei ehdo- lainojen laina-aikaa olisi nostettava 20 vuoteen
27539: teta muutettavaksi. Korkoa ja kuoletusta kos- ja lyhennykset sovittava alkamaan vasta kah-
27540: kevat tarkat säännökset ehdotetaan jätettäväksi den vapaavuoden kuluttua. Osakkeiden hank-
27541: myös näiden lainojen osalta laista pois ja niistä kimiseen myönnettävien vastaantulolainojen
27542: ehdotetaan säädettäväksi asetuksella. Asetuk- laina-aika tulisi nostaa 12-15 vuoteen ja myös
27543: sessa korot ja kuoletukset vahvistettaisiin yksi- niiden takaisin maksamisessa tulisi siirtyä tasa-
27544: tyiskohtaisesti. Tarkoituksena on vahvistaa annuiteettiin.
27545: omaa asuntoa varten myönnettävän asuntolai-
27546: nan korko- ja lyhennysehdot seuraavasti:
27547: 1.1.3. Lainoitusjärjestelmän uudistamiseen
27548: Lainavuosi korko-% lyhennys-% sisältyvät muut muutokset
27549: 1 0 0
27550: 2 1 0 Asunto-osakeyhtiölle myönnettävistä talo-
27551: 3 2 0 kohtaisista lainoista ehdotetaan luovuttavaksi,
27552: 4 3 0 paitsi milloin kysymyksessä on asunto-osake-
27553: 5 3 0 yhtiömuotoinen vuokratalo, jossa asukkaalla
27554: 6 3 1 on oikeus lunastaa vuokraamansa asunnon hal-
27555: 7 3 1 lintaan oikeuttavat osakkeet omakseen. Käy-
27556: 8 3/6/9,25 2 tännössä tällä lainoitusmuodolla ei ole ollut
27557: 9 3/6/9,25 2 sanottavaa merkitystä moneen vuoteen. Asunto-
27558: 10 3/6/9,25 3 osakeyhtiöille, joissa on vain omistusasuntoja,
27559: 11 3/6/9,25 6 on viime vuosina myönnetty asuntolainaa vain
27560: 12 9,50 6 muutamassa tapauksessa vuosittain.
27561: 13 9,50 9 Uutena lainoitusmuotona ehdotetaan otetta-
27562: 14 9,50 9 vaksi käyttöön niin sanottujen sekatalojen lai-
27563: 15 9,50 12 noitus. Sekatalo olisi sellainen asuintalo, jossa
27564: 16 9,50 13 voisi olla sekä vapaarahoitteisia että valtion
27565: 17 9,50 16 lainoittamia asuntoja ja jossa sekä vapaarahoit-
27566: 18 9,50 20 teiset että valtion lainoittamat asunnot voisivat
27567: olla joko vuokra-asuntoja tai omistusasuntoja.
27568: Sekatalon lainoittaminen ehdotetaan tehtä-
27569: Korko nousisi edellä olevan taulukon mu- väksi mahdolliseksi siten, että asuntolainaa voi-
27570: kaisesti kahdeksantena lainavuotena ilman eri taisiin myöntää myös vuokra-asuntona käytet-
27571: päätöstä 9,25 prosenttiin. Niissä tapauksi~sa, tävän asunnon hallintaan oikeuttavien osakkei-
27572: 6 N:o 208
27573:
27574: den hankkimista varten sellaisesta asunto- 1.3. Omaksilunastamisjärjestelmän
27575: osakeyhtiöstä, joka on hyväksytty oman asun- uudistaminen
27576: non hankinnan lainoituksen kohteeksi. Näitä
27577: lainoja voitaisiin ehdotuksen mukaan myöntää Vuokra-asunnon lunastaminen vuokralaisen
27578: samoin edellytyksin ja ehdoin kuin asuntolainaa omaksi on ollut mahdollista valtion lainoitta-
27579: vuokrataloa varten. Ehdotuksen mukaan vuok- missa vuokrataloissa vuoden 1980 alusta.
27580: ralaisella olisi oikeus lunastaa tällaiset osak- Omaksilunastamisjärjestelmä toteutettiin asun-
27581: keet omakseen. Milloin omistajana on kunta totuotantolain muuttamisesta 4 päivänä touko-
27582: tai kuntainliitto tai sellainen yhtiö, josta kun- kuuta 1979 annetulla lailla (459/79).
27583: ta tai kuntainliitto omistaa pääosan, omaksi- Lain runsaan puolentoista vuoden voimassa-
27584: lunastaminen voisi kuitenkin tapahtua vain olon aikana on kuusi vanhaa vuokrataloa muu-
27585: omistajan suostumuksella. Tällainen lainoitus- tettu sellaiseksi asunto-osakeyhtiötaloksi, jossa
27586: muoto tulisi kysymykseen lähinnä pienissä kun- vuokralaisella on oikeus lunastaa asunto omak-
27587: nissa, joissa uusien vuokra-asuntojen tarve ei seen. Asuntoja näissä taloissa on yhteensä 163.
27588: ole kovin suuri ja joissa kokonaisen vuokrata- Asunto-osuuskuntia on muutettu asunto-osake-
27589: lon rakentaminen ei olisi mahdollista kunnan yhtiöiksi tämän järjestelmän mukaisesti yh-
27590: vuotuisen asuntolainakiintiön puitteissa. Näin teensä 13 ja niissä on asuntoja yhteensä 382.
27591: voitaisiin yhdellä hankkeella tyydyttää sekä Henkilökohtaisia asuntolainoja omaksilunasta-
27592: vuokra-asuntojen että omistusasuntojen kysyn- miseen ei vielä ole myönnetty vuokratalon
27593: tää. asukkaille. Näitä koskevia hakemuksia on kui-
27594: tenkin jo jätetty. Asunto-osuuskunnan asuk-
27595: kaille tällaisia lainoja on myönnetty 32.
27596: Uusia asunto-osakeyhtiömuotoisia vuokra-
27597: taloja lainoitettiin vuonna 1980 kaik-
27598: 1.2. Muut asuntotuotantolain muutokset kiaan viisi ja nussa oli asuntoja yh-
27599: teensä 125. Lainaa myönnettun näitä
27600: Kunnan viranomaisen asuntotuotantolain no- varten kaikkiaan noin 10 miljoonaa markkaa.
27601: jalla tekemä päätös on annettava tiedoksi niin Kuluvana vuonna tarkoitukseen on osoitettu 30
27602: kuin kunnallislaissa on säädetty. Kunnallislain miljoonaa markkaa. Lainaa myönnettäneen
27603: mukaan kunnan viranomaisten päätöksistä on tänä vuonna 10-15 talolle, joissa on asuntoja
27604: yleensä tiedotettava asettamalla päätöksen si- yhteensä noin 300. Lainoja haettiin vuonna
27605: sältävä pöytäkirja yleisesti nähtäville. Milloin 1980 noin 50 taloa varten, joissa oli asuntoja
27606: päätös koskee jotakin siten, että siitä voi va- yhteensä noin 1150 ja vuonna 1981 noin 60
27607: littaa sillä perusteella, että se loukkaa valitta- taloa varten, joissa oli asuntoja noin 1 400.
27608: jan oikeutta, on päätös annettava tiedoksi si- Vuoden 1982 myöntämisvaltuudesta on jo
27609: ten, kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa anne- haettu lainoja noin 50 taloa varten, joissa on
27610: tussa laissa on säädetty. Viimeksi mainitun asuntoja noin 1100.
27611: lain mukaan tiedoksiannan tulee tapahtua Jo tässä vaiheessa on kuitenkin tullut ilmi
27612: yleensä joko postitse saantitodistusta vastaan eräitä seikkoja, joiden vuoksi asunnon omaksi-
27613: tai haastetiedoksiannolla taikka luovuttamalla lunastamiseen ei ole ryhdytty sellaisessa tilan-
27614: päätös asianosaiselle kuittausta vastaan. Täl- teessa, jossa edellytykset siihen ovat olleet ole-
27615: lainen tiedoksiantomenettely on asuntotuotanto- massa ja jossa omaksilunastaminen olisi ollut
27616: lain mukaisissa asioissa tarpeettoman raskas. ilmeisen tarkoituksenmukainen ratkaisu kai-
27617: Tiedoksiautomenettelyn yksinkertaistaiDiseksi kille osapuolille. Tällaisiä syitä ovat ennen
27618: ehdotetaan, että asianosaiselle toimitettava tie- muuta omaksilunastamiseen liittyvä verotus.
27619: doksiauto voisi aina tapahtua virkakirjeellä. Eräissä tapauksissa asunto-osakeyhtiöksi muut-
27620: Laissa erikseen mainituissa tapauksissa riittäisi tamisen yhteydessä on jouduttu maksamaan
27621: kuitenkin päätöksen sisältävän pöytäkirjan näh- kiinteistönluovutusleimaveroa. Niin ikään
27622: tävillepano. Näitä asioita olisi ehdotuksen mu- osuuskunnan entiset jäsenet ovat lisäksi osuus-
27623: kaan luovutuksensaajan nimeäminen valtion kunnan purkautuessa ja merkitessään perusta-
27624: lainoittaman asunnon kaupassa tai muussa luo- mansa asunto-osakeyhtiön osakkeita joutuneet
27625: vutuksessa sekä vuokralaiseksi hyväksyminen maksamaan leimaveroa.
27626: valtion lainaittamaan vuokrataloon. Hallituksen tarkoituksena on erikseen antaa
27627: N:o 208 7
27628:
27629: tarpeelliset esitykset verotukseen liittyvien ky- ja sellaisen osakeyhtiön omistamia vuokratalo-
27630: symysten ratkaisemiseksi muun muassa niin, ja, jossa kunnalla on osake-enemmistö.
27631: että asunnon omaksiJunastajaa ei veroteta kah- Omaksilunastamisoikeuden syntymisen edel-
27632: desti samasta asiasta. lytyksenä oleva kahden vuoden asumisaikaa
27633: Eräiden omaksilunastamisjärjestelmää kos- koskevaa säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi
27634: kevien säännösten on niin ikään katsottu vai- siten, että vuokralainen voisi lukea mainit-
27635: kuttavan omaksilunastamista rajoittavasti. Täl- tuun kahden vuoden aikaan kuuluvaksi myös
27636: laisena on nähty ensinnäkin se, että omaksi- ajan, jonka hän on asunut jossakin muussa
27637: lunastettu asunto on käyttö- ja luovutusrajoi- saman vuokranantajan tosiasiallisessa omistuk-
27638: tusten alainen 27 vuotta omaksilunastamisesta sessa olevassa valtion lainaittamassa vuokra-
27639: lukien siitä riippumatta onko omaksilunasta- asunnossa. Muutoksen tarkoituksena on tehdä
27640: mista varten myönnetty asuntolainaa vai ei ja mahdolliseksi muun muassa sellainen menet-
27641: mikä on omaksilunastamista varten myönnetyn tely, että vuokranantaja, jolla on useita vuokra-
27642: lainan laina-aika. Niin ikään omaksilunastamis- taloja omistuksessaan voisi koota omaksilunas-
27643: ta rajoittavana on nähty myös se, että vuokra- tamiseen halukkaat vuokralaiset yhteen vuokra-
27644: laisen edellytetään asuneen vähintään kahden taloon ja muuttaa sen asianmukaisella tavalla
27645: vuoden ajan ennen omaksilunastamista nimen- asunto-osakeyhtiöksi. Tästä olisi vuokrananta-
27646: omaan siinä asunnossa, jonka hän halutessaan jalle etua vuokra-asuntojen hallinnon yksinker-
27647: voi lunastaa omakseen. Samoin on omaksi- taistamisessa. Myös vuokralaisen kannalta on
27648: lunastamishalukkuutta katsottu vähentävän sen, tarkoituksenmukaista, että hän voisi lunastaa
27649: että lunastushinnan kohtuullistuttamista, sellai- omakseen ruokakunnan koko ja muut olosuh-
27650: sissa tapauksissa, joissa se muutoin nousisi yli teet huomioon ottaen mahdollisimman sopivan
27651: paikkakunnalla vallitsevan käyvän hintatason, asunnon.
27652: on haettava asuntohallitukselta. Sitä paitsi voi- Omaksilunastatettavien osakkeiden lunastus-
27653: massa olevien säännösten mukaan olemassa ole- hinta määräytyy samalla tavalla kuin asunto-
27654: vien vuokratalojen muuttamista sellaisiksi, jois- lainoitettujen omaan asuntoon oikeuttavien
27655: sa omaksilunastaminen on mahdollinen, on ra- osakkeiden sallittu enimmäishinta. Osakkeiden
27656: joitettu niissä tapauksissa, joissa vuokratalon omistaja saa taas omaksilunastettavista osak-
27657: omistaa kunta taikka sellainen osakeyhtiö, keista luovutuskorvauksen, joka määräytyy sa-
27658: jossa kunta on osakkaana. Rajoitus koskee malla tavalla, kuin asuntolainoitetun vuokra-
27659: itse asiassa koko uutta vuokratalokantaa, talon luovutuskorvaus muissakin luovutustilan-
27660: koska kunnan edellytetään yleensä olevan teissa. Lunastushinnan ja luovutuskorvauksen
27661: vuokratalohankkeessa mukana vähintään yh- välinen erotus, joka sisältää asuntolainoituk-
27662: dellä osakkeella. sesta ja myös ensisijaisesta lainoituksesta koi-
27663: Kunnan tai sellaisen osakeyhtiön, jonka tuneen hyödyn, tuloutetaan valtiolle. Joissakin
27664: osakkeita kunta omistaa, omistamien vuokra- tapauksissa lunastushinta, joka on laskennalli-
27665: talojen muuttamiselle asunto-osakeyhtiöiksi sää- nen, saattaa nousta yli paikkakunnalla vallit-
27666: dettiin aikanaan erityiseksi edellytykseksi, et- sevan käyvän tason. Tällaisissa tapauksissa
27667: tei muuttamista saa hyväksyä, ellei kunta eri- asuntohallitus voi hakemuksesta vahvistaa alhai-
27668: tyisen painavista syistä ja paikkakunnalla val- semman lunastushinnan, jolloin valtiolle tulou-
27669: litsevan vuokra-asuntojen kysynnän tyydyttä- tettava lunastushinnan ja luovutuskorvauksen
27670: mistä vaarantamatta hyväksy muutosta. Nykyi- välinen erotus olisi pienempi. Säännöksiä ehdo-
27671: sessä muodossaan säännös rajoittaa liiaksi esi- tetaan tarkistettavaksi siten, että tapauksissa,
27672: merkiksi työnantajien omistamien sellaisten joissa lunastushinta selvästi ylittäisi käyvän
27673: vuokratalojen saattamista omaksilunastamisen hintatason, kunnan viranomainen voisi vahvis-
27674: piiriin, joissa kunnalla on vähäinen määrä osak- taa alhaisemman lunastushinnan. Tällöin me-
27675: keita. Lähtökohtana tulisi edelleen olla, että nettely voitaisiin saada joustavammaksi ja
27676: kunnan vuokratalot pääsääntöisesti Jalslvat omaksilunastamistilanteita paremmin palvele-
27677: omaksilunastamisjärjestelmän ulkopuolelle. vaksi. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että
27678: Säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, lunastushinnan ja luovutuskorvauksen välinen
27679: että puheena olevat erityiset edellytykset asun- erotus on voimassa olevien säännösten mukaan
27680: to-osakeyhtiötaloksi muuttamiselle koskisivat sellaista tuloa, joka on käytettävä ensisijaisesti
27681: vain kunnan kokonaan omistamia vuokrataloja siihen kuntaan, josta se on kertynyt, omaksi-
27682: 8 N:o 208
27683:
27684: lunastuslainojen myontamlseen tai kunnalle va saannös, eikä yksityiskohtaisempia saan-
27685: asunto-olojen parantamiseen myönnettäviin nöksiä ja määräyksiä järjestelmästä ole ase-
27686: avustuksiin. tuksella eikä muillakaan alemmanasteisilla
27687: Voimassa olevan lain mukaan omaksilunas- säännöksillä tähän mennessä annettu.
27688: tamiseen myönnettävä asuntolaina voi olla Lämmityslaitoshankkeisiin on vuodesta
27689: määrältään enintään 50 prosenttia lunastus- 1979 myönnetty asuntolainoja noin 50 mil-
27690: hinnasta. Säännöstä perusteltiin aikanaan joonaa markkaa kunakin vuonna. Korkotuki-
27691: muun muassa sillä, että omaksilunastamisjär- lainoja hyväksyttiin vuonna 1979 noin 13 mil-
27692: jestelmästä ei olisi tullut oman asunnon suo- joonaa markkaa ja vuonna 1980 noin 45 mil-
27693: ran hankinnan lainoituksen kanssa kilpailevaa joonaa markkaa. Tarkoituksena on jatkaa edel-
27694: järjestelmää. Tällainen varaus on kuitenkin leen sekä nykyisten valtion lainojen että kor-
27695: nyttemmin osoittautunut tarpeettomaksi, min- kotuen myöntämistä lämmityslaitoshankkeisiin.
27696: kä vuoksi ehdotetaan, että omaksilunastamis- Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä on
27697: lainan ehdot myös lainan määrää koskevalta lämmityslaitoslainoihin ehdotettu osoitettavak-
27698: osalta yhdenmukaistettaisiin muiden oman si 50 miljoonaa markkaa ja korkotukilainoihin
27699: asunnon hankintaan myönnettävien asuntolai- niin ikään 50 miljoonaa markkaa. Sen sijaan
27700: nojen ehtojen kanssa. muun erillisen huoltorakennuksen lainoittami-
27701: Omaksilunastettavien asuntojen käyttö- ja sesta ehdotetaan tässä yhteydessä luovuttavak-
27702: luovutusrajoituksia koskevia määräyksiä ehdo- si. Käytännössä viimeksimainituilla lainoilla ei
27703: tetaan tarkistettavaksi siten, että säännökset ole ollut sanottavaa merkitystä.
27704: koskisivat vain asuntoa, jota varten on myön-
27705: netty omaksilunastamislainaa, ja ne olisivat
27706: voimassa rajoituksia koskevan merkinnän te-
27707: kemisestä osakekirjoihin ja osakeluetteloon 1.5. Asuntotuotantolain selkiyttävä uudistus
27708: sen ajan, joksi laina on myönnetty. Rajoituk-
27709: sista voitaisiin ehdotuksen mukaan vapautua Voimassa oleva asuntotuotantolaki on an-
27710: viidennen lainavuoden jälkeen ennen mainittua nettu vuonna 1966 ja se on laadittu aikaisem-
27711: määräaikaakin maksamalla takaisin omaksilu- pien vastaavien lakien, vuonna 1949 asuntolai-
27712: nastamislaina kokonaisuudessaan sekä lainan noista, -takuista ja -avustuksista annetun lain
27713: alikorkoisuudesta koitunut hyöty korkoineen. ja samana vuonna asutuskeskusten asuntoraken-
27714: nustuotannon edistämisestä annetun lain sekä
27715: vuonna 1953 annetun asuntotuotantolain
27716: pohjalta. Lakia on jouduttu vuosien kulues-
27717: 1.4. Lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävät sa useaan kertaan muuttamaan. Lakia muu-
27718: lainat ja korkotuki tettaessa ja myös silloin, kun on annettu
27719: kokonaan uusi laki, aikaisemmin voimassa
27720: Asuntotuotantolain nojalla voidaan myöntää olleet säännökset on yleensä pitänyt jättää
27721: asuntolainaa pääasiallisesti asuinrakennuksia voimaan niiden nojalla myönnettyjä lainoja
27722: palvelevan erillisen lämmityslaitoksen tai koskevina. Tästä syystä asuntotuotantolaki
27723: muun huoltorakennuksen rakentamista, laajen- muodostaa nykyään sekavan ja vaikeasti hal-
27724: tamista tai peruskorjausta varten. Vuonna littavan kokonaisuuden. Tätä on omiaan vielä
27725: 1978 annettiin laki eräisiin lämmityslaitosin- lisäämään se, että asuntotuotantolakiin, joka
27726: vestointeihin myönnettävistä korkotukilainois- on muodostanut eräänlaisen asuntotoimen pe-
27727: ta ( 836/78), jonka mukaan luottolaitosten ruslain, on sisällytetty myös muita asuntopoli-
27728: eräisiin lämmityslaitosinvestointeihin myöntä- tiikan keinoja kuin asuntotuotannon lainoitus-
27729: mille lainoille voitiin myöntää valtion varoista ta koskevia säännöksiä.
27730: korkotukea. Mainitun lain nojalla ei enää Kuluvan vuoden toukokuun 15 päivänä mie-
27731: vuoden 1980 alusta ole voitu hyväksyä uusia tintönsä jättänyt asuntopolitiikan tavoitelaki-
27732: korkotukilainoja. Lain annettiin aikanaan täl- toimikunta (komiteanmietintö 1981: 28) on
27733: tä osin raueta, koska korkotukilainat voitiin tehnyt ehdotuksen laiksi asunto-olojen kehit-
27734: hyväksyä myös asuntotuotantolain nojalla. tämisestä ja siihen liittyen ehdotuksen toimen-
27735: Asuntotuotantolaissa on kuitenkin vain yleinen pidelakien uudistamiseksi ja uusien toimenpi-
27736: korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta koske- delakien säätämiseksi. Toimikunta on ehdotuk-
27737: N:o 208 9
27738:
27739: sessaan katsonut, että asuntotuotantolaki tulisi seen asunto-ohjelmaan vuosille 1976-1985
27740: jakaa erillisiin kokonaisuuksiin, jotka olisivat (komiteanmietintö 1976: 36), joka luovutet-
27741: varsinainen asuntotuotantolaki, joka nimen- tiin sisäasiainministeriölle 28 päivänä touko-
27742: sä mukaisesti sisältäisi vain uustuotantoa kos- kuuta 1976, asuntohallituksen asettaman ara-
27743: kevia säännöksiä, vavuokratalojen pääomakustannustyöryhmän 26
27744: laki asuntokannan parantamisesta, joka si- päivänä lokakuuta 1977 valmistuneeseen mie-
27745: sältäisi peruskorjausta ja -parannusta koskevia tintöön sekä sisäasiainministeriön asettaman ta-
27746: säännöksiä, soituslainatyöryhmän 12 päivänä maaliskuuta
27747: laki eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön- 1980 luovutettuun mietintöön. Mainittu mi-
27748: nettävistä lainoista ja korkotuesta, joka sisäl- nisterivaliokunnan asettama työryhmä kuuli
27749: täisi lämpölaitosinvestointeja koskevia sään- asiantuntijoina muun muassa Suomen Pankin,
27750: nöksiä, sekä Helsingin Osakepankin, Kansallis-Osake-Pan-
27751: kin, Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n,
27752: laki vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta, Osuuspankkien Keskusliitto ry:n, Postipankin,
27753: joka sisältäisi nykyisen asuntotuotantolain Suomen Säästöpankkiliiton, Säästöpankkien
27754: omaksilunastamista koskevat säännökset. Keskus-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin
27755: Ehdotuksen mukaan tulisi asuntotuotantolaki edustajia. Lisäksi työryhmä sai lausunnon Suo-
27756: kirjoittaa uudestaan ja jakaa luettavuuden pa- men Vakuutusyhtiöiden Keskusliitolta.
27757: rantamiseksi lainoituskohteiden mukaan erilli- Omaksilunastamisjärjestelmän tarkistamista
27758: siin lukuihin. Tähän liittyen tulisi antaa laki, koskevat ehdotukset perustuvat sisäasiainminis-
27759: jolla kumottaisiin vanhojen asuntotuotantola- teriön ja asuntohallituksen virkamiestyöryhmän
27760: kien ja voimassa olevan asuntotuotantolain ku- ehdotuksiin.
27761: mottujen säännösten osittainenkin voimassa-
27762: olo. Lakiehdotukset on laadittu sisäasiainministe-
27763: riön ja asuntohallituksen yhteisissä työryhmissä.
27764: Kun asuntolainajärjestelmän uudistamiseksi, Lakiehdotuksista ei ole erikseen pyydetty lau-
27765: omaksilunastamisjärjestelmän tarkistamiseksi ja suntoja.
27766: lämmityslaitoshankkeiden tukimuotojen ke-
27767: hittämiseksi voimassaolevia säännöksiä joudu-
27768: taan huomattavalta osin muuttamaan, on
27769: muutos jo tässä vaiheessa tarkoituksenmukais-
27770: ta suorittaa asuntolainsäädännön selkiyttävää
27771: kokonaisuudistusta koskevien suunnitelmien 3. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t
27772: mukaisesti. ja henkilöstövaikutukset
27773:
27774: Uuteen lainoitusjärjestelmään siirtyminen si-
27775: too muutamaksi vuodeksi huomattavasti asun-
27776: tohallituksen henkilöstöä muun muassa haku-
27777: 2. E s i t y k sen v a 1m i s te 1 u ja myöntämismenettelyä koskevien yksityiskoh-
27778: taisten ohjeiden ja lomakkeiden laatimiseen
27779: Ehdotus lainoitusjärjestelmän uudistamiseksi sekä lääninhallitusten ja kuntien henkilöstön
27780: on talouspoliittisen ministerivaliokunnan 5 päi- koulutukseen. Uuteen lainoitusjärjestelmään
27781: vänä joulukuuta 1980 asettaman virkamies- siirtyminen sitoo myös valtiokonttorin voi-
27782: työryhmän 21 päivänä tammikuuta 1981 teke- mavaroja uusien lainarekisterien suunnitteluun
27783: mien ehdotusten mukainen. Talouspoliittinen ja toteuttamiseen. Näihin tehtäviin ei kuiten-
27784: ministerivaliokunta antoi työryhmälle tehtä- kaan ehdoteta palkattavaksi Iisätyövoimaa.
27785: väksi selvittää olemassa olevan aineiston poh-
27786: jalta lainoitusjärjestelmän kehittämisvaihtoeh- Esitykseen sisältyvät ehdotukset käyttö- ja
27787: dot sekä laatia tiivis yhteenveto vaihtoehtojen luovutusrajoitusten muuttamiseksi ja sanktio-
27788: hyödyistä ja kustannuksista mukaan lukien järjestelmän tarkistamiseksi vapauttavat jossain
27789: suositus lainoitusjärjestelmän uudistamiseksi. määrin valvontaa sidottuja voimavaroja. Ole-
27790: Tärkeimmät lainoitusjärjestelmän uudistamista massa olevia virkoja ja toimia ei kuitenkaan
27791: koskevat selvitykset ja ehdotukset sisältyvät tämän johdosta vapaudu.
27792: asuntohallituksen yhdessä asuntotuotantoneu- Muita organisatorista tai henkilöstövaiku-
27793: vottelukunnan kanssa laatimaan valtakunnalli- tuksia ei esityksellä juuri ole.
27794:
27795: 2 168101124\'V'
27796: 10 N:o 208
27797:
27798: 4. E s i t y k sen ta 1 o u d e 11 i se t tolainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunni-
27799: vaikutukset telmasta. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta,
27800: että uudessa lainoitusjärjestelmässä sekä val-
27801: 4.1. Lainoitusjärjestelmän uudistaminen tion menot että valtion tulot ovat nykyi-
27802: seen järjestelmään verrattuna suuremmat. Net-
27803: 4 .1.1. Valtiontaloudelliset ja kunnallistalou- tomenot koko laina-ajalta muodostuisivat jon-
27804: delliset vaikutukset kun verran nykyistä suuremmiksi. Talouspo-
27805: liittisen ministerivaliokunnan asettaman työ-
27806: Uuden lainoitusjärjestelmän valtiontaloudelli- ryhmän laskentaperusteiden mukaan lainoitus-
27807: set ja kunnallistaloudelliset vaikutukset ovat järjestelmän uudistaminen lisäisi julkisen talou-
27808: keskeisellä tavalla riippuvaisia paitsi asetuk- den nettomenoja vuoden 1982 lainoituksen
27809: sessa vahvistettavista korko- ja lyhennyseh- osalta koko laina-ajalta seuraavasti:
27810: doista myös vuosittain vahvistettavasta asun-
27811:
27812:
27813: Julkis-
27814: talouden Kuntien Valtion
27815: Lainoitettavat menot menot menot
27816: asunnot mmk mmk mmk
27817: Vuokratalot •• 0 0 •• 0. 0. 0 •••• 0 ••••• 0 •• 0 •• 7 710 62 62
27818: Osakeasunnot • 0 ••••••••••••• 0 0 0 0. 0. 0 •• 0 5 090 9 10 - 1
27819: Omakotitalot • 0 ••••••••• 0 0 •• 0 •••• 0 ••••• 7 490 18 35 -17
27820: 89 45 44
27821:
27822:
27823: Kuntien menojen lisäys aiheutuu korkeampien tusosuuden laskeminen vuokratalojen lainoituk-
27824: korkojen vähennysoikeudesta verotuksessa. sessa noin 35 prosentista 30 prosenttiin, mikä
27825: Vuokratalojen lainoitus on korottanut val- vastaisi vuoden 1982 rahassa laskettuna noin
27826: tion menoja lisäksi sen vuoksi, että valtion 52 miljoonan markan antolainauksen vähen-
27827: lainan osuus on nostettu 60 prosenttiin nystä.
27828: rakennuskustannuksista. Tästä aiheutuu jo tänä
27829: vuonna valtiolle menoja noin 55 miljoonaa
27830: markkaa ja vuonna 1982 noin 52 miljoonaa 4.1.3. Kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset
27831: markkaa.
27832: Uusi lainoitusjärjestelmä merkitsisi vuokra-
27833: taloissa, että ensimmäisen vuoden vuokrataso
27834: 4.1.2. Lainoitusjärjestelmän uudistamisen vai- olisi nykyistä alhaisempi ja että myöhempien
27835: kutukset luottolaitosten asuntoluototuk- vuosien vuokrataso olisi nykyistä korkeampi
27836: seen ja siten oikeammassa suhteessa ensimmäisen
27837: vuoden vuokratasoon sekä että vuokrataso nou-
27838: Uuden lainoitusjärjestelmän mukaiset ensi- sisi nykyistä tasaisemmin. Talouspoliittisen mi-
27839: sijaiset lainat ja vastaantulolainat kuoleentui- nisterivaliokunnan asettaman työryhmän lasken-
27840: sivat nykyisiä vastaavia lainoja hitaammin. taperusteiden mukaan valtion lainoittamien
27841: Lainojen nettomenot olisivat jonkin verran uusien vuokra-asuntojen keskimääräiset vuok-
27842: nykyistä suuremmat. Talouspoliittisen ministe- rat laskisivat ensimmäisenä vuonna edellä esi-
27843: rivaliokunnan asettaman työryhmän laskenta- tettyjen toimenpiteiden ansiosta noin 1,80mk/
27844: perusteiden mukaan rahalaitosten nettomeno- m2/kk. Omistusasunnoissa ensimmäisen vuoden
27845: jen kasvu olisi vuonna 1982 myönnettävien asumismenot laskisivat vastaantulolainan vai-
27846: lainojen osalta koko laina-ajalta noin 14 mil- kutukset mukaanluettuina, milloin asuntolainaa
27847: joonaa markkaa vuoden 1982 rahassa arvioi- on 30 prosenttia noin 6,00 mk/m2/kk, ja
27848: tuna. Menovaikutusta supistavana tekijänä on milloin asuntolainaa on 60 prosenttia noin
27849: ttällöin otettu huomioon luottolaitosten rahoi- 4,00 mk/m2 /kk. Sen sijaan tuki olisi laina-
27850: N:o 208 11
27851:
27852: ajan kuluessa nykyiseen järjestelmään verrat- mukaisesti nyt ehdotetaan annettavaksi erilli-
27853: tuna selvästi pienempi myöhempinä vuosina. nen laki vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
27854: ja erillinen laki eräisiin lämmityslaitoshankkei-
27855: siin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta.
27856: 4.2. Muut muutosehdotukset Toimikunnan ehdotuksessa tarkoitettu asunto-
27857: jen perusparantamisesta annetun lain muutos
27858: Muilla muutosehdotuksilla ei ole mainitta- on parhaillaan valmisteltavana ja siitä annetta-
27859: via taloudellisia vaikutuksia. neen esitys eduskunnalle ensi kevätistuntokau-
27860: della. Viimeinen vaihe puheena olevaa uudis-
27861: tusta sisältäisi asuntotuotantolain uudelleen kir-
27862: 5. Muita esitykseen vaikuttavia joittamisen ja erillisen lain, jolla kumottaisiin
27863: seikkoja asuntotuotantolain vanhojen säännösten ja
27864: sitä vastaavien aikaisempien lakien osittainen-
27865: Tavoitelakitoimikunnan ehdotus suunnitel- kin voimassaolo. Tämän vaiheen valmistelu on
27866: maksi asuntolainsäädännön selkiyttäväksi koko- tarkoitus käynnistää välittömästi ja sitä koske-
27867: naisuudistukseksi on tarkoitus toteuttaa useam- vat esitykset voitaneen antaa eduskunnalle vuo-
27868: massa eri vaiheessa. Toimikunnan ehdotuksen den 1982 jälkeen.
27869:
27870:
27871:
27872:
27873: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
27874:
27875: 1. Lakiehdotusten perustelut kohdan nojalla voidaan myöntää laina vuokra-
27876: taloa varten. Tällaisiin vuokra-asuntoihin liit-
27877: 1.1. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta tyisi aina ehto, jonka mukaan vuokralainen
27878: voi lunastaa asunnon omakseen niin kuin siitä
27879: 1 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan pois- on vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta an-
27880: tettavaksi sana lisälaina, koska näitä lainoja netussa laissa erikseen säädetty. Vuokra-asun-
27881: ei uudessa lainoitusjärjestelmässä enää myön- tojen omaksilunastamisesta annettavaan lakiin
27882: nettäisi. sisältyisi säännös, jonka mukaan kunnan tai
27883: 6 §. Voimassa olevan 6 §:n 1 momentti kuntainliiton taikka näiden tosiasiallisessa omis-
27884: ehdotetaan kirjoitettavaksi uudestaan. Voimas- tuksessa olevan osakeyhtiön omistaman vuokra-
27885: sa olevan momentin 6, 7 ja 8 kohta ehdote- asunnon vuokralainen saisi lunastaa omakseen
27886: taan korvattavaksi erilliseen lakiin vuokra- vain omistajan suostumuksella. Ehdotettu uusi
27887: asuntojen omaksilunastamisesta ja erilliseen la- 4 kohta mahdollistaisi niin sanottujen sekata-
27888: kiin eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön- lojen perustamisen, eli sellaisten talojen perus-
27889: nettävistä lainoista ja korkotuesta otettavilla tamisen, joissa voisi olla sekä valtion lainoitta-
27890: säännöksillä. Lakiehdotuksen 6 § :n 1 momen- mia että vapaarahoitteisia sekä omistus- että
27891: tin 1 kohta olisi samanlainen kuin voimassa vuokra-asuntoja.
27892: olevan momentln 1 kohta. Ehdotuksen 2 koh-
27893: ta vastaisi voimassa olevaa 9 kohtaa, 3 kohta Ehdotuksen 2 momentti vastaisi vOimassa
27894: voimassa olevaa 3 kohtaa, 5 kohta voimassa olevaa 2 momenttia ja 3 momentti voimassa
27895: olevaa 5 kohtaa ja 6 kohta voimassa olevaa oleva 7 §:n 6 momenttia.
27896: 4 kohtaa. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi Voimassa olevaa 3 momenttia vastaavaa
27897: uusi 4 kohta, jonka mukaan asuntolaina voitai- opiskelija-asuntoloita koskevaa säännöstä ei oli-
27898: siin myöntää myös vuokra-asunnon hallintaan si tarpeellista enää erikseen antaa tähän pykä-
27899: oikeuttavien osakkeiden hankkimiseen henkilö- lään ja muihin säännöksiin tehtävien sanon-
27900: kohtaisen lainoituksen eli oman asunnon han- nallisten tarkistusten vuoksi. Voimassa oleva
27901: kinnan lainoittamisen kohteeksi hyväksytystä 4 momentti ehdotetaan korvattavaksi erilliseen
27902: asunto-osakeyhtiötalosta. Lainaa voisivat ehdo- lakiin eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön-
27903: tuksen 4 kohdan mukaan saada ne, joille 1 nettävistä lainoista ja korkotuesta otettavalla
27904: 12 N:o 208
27905:
27906: säännöksellä. Voimassa olevan 5 momentin vaksi säännökset lainoitusarvosta, jonka mu-
27907: lisälainaa koskevaa säännöstä ei myöskään eh- kaan lainojen suuruus pääsääntöisesti laskettai-
27908: dotukseen sisälly, koska lisälainoja ei uudessa siin. Lainoitusarvoa ei tarkemmin määriteltäisi
27909: lainoitusjärjestelmässä enää myönnettäisi. laissa. Sen määräytymisperusteet vahvistaisi
27910: 6 a §. Voimassa olevan 6 a § : n säännökset valtioneuvosto vuosittain asuntolainojen myön-
27911: ehdotetaan poistettavaksi asuntotuotantolaista tämisvaltuuden käyttösuunnitelmassa. Erillisen
27912: ja otettavaksi erilliseen lakiin vuokra-asuntojen lainoi tusarvon määritteleminen vahvistetun
27913: omaksilunastamisesta. hankinta-arvon lisäksi on tarpeellista muun
27914: 7 §. Ehdotuksen 7 §:ään on koottu sään- muassa siksi, että lainaa ei yleensä myönnet-
27915: nökset valtion lainojen enimmäismääristä. Voi- täisi tontin hankkimisesta ja kuntoonpanemi-
27916: massa olevaa 7 § :ää ehdotetaan tarkistettavak- sesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Nämä kus-
27917: si lainoitusjärjestelmän uudistamista vastaavas- tannukset on kuitenkin sisällytettävä vahvistet-
27918: ti. Säännökset ehdotetaan lisäksi luettavuuden tavaan hankinta-arvoon, jonka perusteella mää-
27919: ja ymmärrettävyyden parantamiseksi ryhmitel- räytyy muun muassa myöhemmissä luovutuk-
27920: täväksi uudella tavalla. sissa noudatettava enimmäishinta.
27921: Vuokrataloa ja vuokra-asunnon hallintaan oi- 7 b §. Uuteen 7 b §:ään ehdotetaan otet-
27922: keuttavia osakkeita varten myönnettävän asun- tavaksi voimassa olevan 7 §:n 5 ja 10 mo-
27923: tolainan enimmäismääräksi ehdotetaan 60 pro- mentin hankinta-arvoa koskevat säännökset.
27924: senttia talon tai osakkeen lainoitusarvosta. Samalla hankinta-arvoa koskevia säännöksiä eh-
27925: Vuokratalon hankkimista varten myönnettävän dotetaan täydennettäväksi siten, että niissä
27926: lainan määrä ei kuitenkaan saisi ylittää sitä määrättäisiin hankinta-arvon määräytymisperus-
27927: vastaavaa aikaisemmin myönnetyn asuntolainan teet. Ehdotus vastaa asiallisesti vallitsevaa
27928: määrää. Luonnollisille henkilöille omaa asun- käytäntöä.
27929: toa varten myönnettävän asuntolainan enim- 8 §. Voimassa olevasta 8 § :stä ehdotetaan
27930: mäismääräksi ehdotetaan myös 60 prosenttia kumottavaksi 6 momentti, jota vastaava sään-
27931: lainoitusarvosta. Voimassa olevan lain mukaan nös ehdotetaan otettavaksi erilliseen lakiin
27932: näiden lainojen enimmäismäärä on lisälaina vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta.
27933: mukaan lukien enintään 60 prosenttia hyväk- Voimassa olevan 8 §:n 1-4 momenttcihin
27934: sytystä hankinta-arvosta. Lainoitusarvo, josta ehdotetaan tehtäväksi lainoitusjärjestelmän
27935: lainamäärät laskettaisiin ehdotuksen mukaan, uudistamisesta johtuvat sanonnalliset muutok-
27936: vahvistettaisiin jokaisen lainan myöntämisen set ja säännösten uudelleen järjestämisestä joh-
27937: yhteydessä. Valtioneuvosto vahvistaisi vuosit- tuvat tarkistukset viittauksiin. Samassa yhtey-
27938: tain lainoitusarvon laskentaperusteet osana dessä ehdotetaan tehtäväksi myös muita vä-
27939: asuntolainojen myöntämisvaltuuden käyttösuun- häisiä muutoksia säännöksen kieliasun paranta-
27940: nitelmaa. Peruskorjausta varten myönnettävän miseksi. Tässä tarkoituksessa 1 momentissa
27941: asuntolainan määrä laskettaisiin edelleen pe- ehdotetaan poistettavaksi sana lisälaina ja viit-
27942: ruskorjauksen hyväksytyistä kustannuksista. taus 7 § :n 6 momenttiin korvattavaksi mai-
27943: Voimassa olevan 7 §:n 1, 2, 4 ja 6 mo- ninnalla valtion ensisijaisesta lainasta. Samoin
27944: mentin säännökset lainojen määristä sisältyvät 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi sana
27945: pääosaltaan ehdotettuun 7 §: ään. Voimassa ole- lisälaina. Niin ikään ehdotetaan 3 momentista
27946: van 7 §:n 3 momentti, osa 4 momenttia, 8 poistettavaksi sana lisälaina ja omaa asuntoa
27947: momentti ja 9 momentti ehdotetaan korvatta- varten myönnettävien lainojen luettelo korvat-
27948: vaksi erilliseen lakiin vuokra-asuntojen omak- tavaksi maininnalla luonnolliselle henkilölle
27949: silunastamisesta ja erilliseen lakiin eräisiin läm- omaa asuntoa varten myönnettävä asuntolaina
27950: mityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista sekä momentin sanajärjestystä muutettavaksi.
27951: ja korkotuesta otettavilla säännöksillä. Voimas- Lisäksi 4 momentista ehdotetaan poistettavak-
27952: sa olevan 7 §:n 5 momentin ja 10 momentin si maininta lämmityslaitoksia varten myönnet-
27953: säännökset ehdotetaan otettavaksi uuteen 7 b tävistä lainoista ja viittaus 7 §:n 6 moment-
27954: §:ään. Voimassa olevan 7 §:n 7 momentin tin korvattavaksi maininnalla valtion ensisijais-
27955: lisälainoja koskevaa säännöstä ei ehdotetussa lainasta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 4
27956: 7 § :ssä olisi, koska lisälainoja ei uudessa lai- momenttiin maininta uusista lakiehdotuksen
27957: noitusjärjestelmässä enää myönnettäisi. 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista
27958: 7 a §. Uuteen 7 a §:ään ehdotetaan otetta- vuokra-asuntojen hallintaan oikeuttavien osak-
27959: N:o 208 13
27960:
27961: keiden hankintaan myönnettävistä lainoista ja, uuteen 11 § :ään, jossa säädettäisiin pattst lai-
27962: nykyisen tilanteen selventämiseksi, maininta nojen korosta myös lyhennyksistä, sekä 11 §:n
27963: siitä, että kiinnityksen tai käteispantiksi annet- nojalla annettavaan asetukseen. Voimassa ole-
27964: tavien osakkeiden sijasta muu vakuus voidaan van 10 §:n 8 momentin säännös lainojen ta-
27965: hyväksyä vain erityisestä syystä. Samalla sanat kaisinmaksuajan pidentämisestä ehdotetaan
27966: poiketen siitä mitä ehdotetaan korvattavaksi korvattavaksi uudella 11 §:llä. Voimassa olevan
27967: sanonnalla sen estämättä mitä. 10 §:n 7 momentin säännös ehdotetaan otetta-
27968: 9 §. Voimassa olevaan 9 §: ään ehdotetaan vaksi uuteen 12 §:ään, johon ehdotetaan koot-
27969: tehtäväksi asuntolainajärjestelmän uudistami- tavaksi kunnan ja valtion välistä vastuunja-
27970: sesta ja säännösten uudelleen ryhmittelemisestä koa koskevat säännökset.
27971: johtuvat sanonnalliset tarkistukset. Samassa 11 §. Ehdotuksen 11 §:n säännöksellä on
27972: yhteydessä ehdotetaan tehtäväksi myös muita tarkoitus korvata voimassa olevan 10 § :n 3-6
27973: vähäisiä muutoksia säännöksen kieliasun paran- ja 8 momentin sekä 11 ja 12 §:n säännökset.
27974: tamiseksi. Pykälän 1 momentista ehdotetaan
27975: poistettavaksi lämmityslaitoshankkeita koske- Ehdotuksen mukaan valtion myöntämän lai-
27976: va maininta, koska tätä vastaava säännös ehdo- nan koroista ja lyhennyksistä säädettäisiin aina
27977: tetaan otettavaksi erilliseen lakiin eräisiin läm- asetuksella. Asetuksella on tarkoitus vahvistaa
27978: mityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista kunakin vuonna maksettavan koron prosentti
27979: ja korkotuesta, minkä lisäksi ehdotetaan viit- sekä lyhennysten prosentuaalinen osuus myön-
27980: taus 7 §:n 6 momenttiin korvattavaksi mainin- netystä lainasta. Korot ja lainan lyhennykset
27981: nalla valtion ensisijaisesta lainasta, lainojen olisi lain mukaan vahvistettava sellaisiksi, että
27982: määrittelyä muutoinkin tarkistettavaksi ja täy- lainan pääomamenot nousisivat laina-ajan ku-
27983: dennettäväksi sekä sanajärjestystä korjattavak- luessa, asumismenojen kehitys suhteessa tulo-
27984: si. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkistetta- tason kehitykseen huomioon ottaen, tarkoituk-
27985: vaksi siten, että siinä mainittaisiin nimenomai- senmukaisella tavalla. Asetuksella kulloinkin
27986: sesti ne lainat, jotka kunnan viranomainen vahvistettuja korko- ja lyhennysehtoja sovellet-
27987: myöntää. Ehdotuksen 3 momentti on sama taisiin kaikkiin tämän lain voimaantultua myön-
27988: kuin voimassa oleva 3 momentti. Voimassa nettyihin lainoihin. Korko- ja lyhennysehtoja
27989: olevan 9 § :n 4 momentti ehdotetaan otetta- voitaisiin näin ollen näiden lainojen osalta
27990: vaksi 12 §:ään, johon ehdotetaan koottavaksi muuttaa asetuksella myös taannehtivasti. Tästä
27991: kunnan ja valtion välistä vastuunjakoa koskevat tulisi olla maininta velkakirjassa.
27992: säännökset. Voimassa olevassa laissa on säädetty vain
27993: 10 §. Ehdotuksen 10 §:ään on koottu lai- vähimmäiskorosta, jota valtioneuvostolla on
27994: nojen enimmäislaina-aikoja koskevat säännök- valta nostaa asumiskustannusten tasoittami-
27995: set. Laina-aikojen enimmäispituuksiin ei ehdo- seksi eri aikoina valmistuneissa taloissa aina
27996: teta muutoksia. Voimassa olevan 10 §:n 1 käypään korkoon saakka. Lainojen lyhennyksis-
27997: momenttiin ehdotetaan lisättäväksi selkiyttävät tä voimassa olevassa laissa ei ole yleistä sään-
27998: ja täydentävät viittaukset 6 §:ään. Voimassa nöstä. Lainojen lyhennysohjelmat ovat muotou-
27999: olevasta 2 momentista ehdotetaan poistettavak- tuneet asuntohallituksen käytännön mukaan.
28000: si maininta lisälainoista, koska näitä lainoja ei 12 §. Voimassa olevan 12 §:n korvaavat
28001: enää uudessa lainoitusjärjestelmässä myönnet- säännökset on sijoitettu ehdotuksen 11 §:ään.
28002: täisi. Samalla ehdotetaan 2 momentin luetteloa Uuteen 12 §:ään ehdotetaan otettavaksi voi-
28003: lainoista yksinkertaistettavaksi sekä poistetta- massa olevan 9 §:n 4 momentin ja 10 §:n 7
28004: vaksi siitä valtion ensisijaista lainaa ja raken- momentin säännökset, jotka molemmat koske-
28005: nusaikaista lainaa koskevat maininnat, jotka vat kunnan ja valtion välisiä vastuusuhteita.
28006: ehdotetaan otettavaksi 3 ja 4 momenttiin. Voi- Muutoksella pyritään selkiyttämään asuntotuo-
28007: massa olevan 2 momentin lämmityslaitoksia tantolain rakennetta.
28008: varten myönnettäviä lainoja koskevat säännök-
28009: set ehdotetaan korvattavaksi erilliseen lakiin 13 §. Voimassa olevan 13 §:n 1 momen-
28010: eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävis- tista ehdotetaan poistettavaksi sana lisälaina,
28011: tä lainoista ja korkotuesta otettavilla säännök- koska näitä lainoja ei enää uudessa lainoitus-
28012: sillä. Voimassa olevan 10 §:n 3-6 momentin järjestelmässä myönnettäisi.
28013: korvaavat säännökset ehdotetaan otettavaksi 14 §. Voimassa olevan 14 §:n 1 ja 4 mo-
28014: 14 N:o 208
28015:
28016: mentista ehdotetaan poistettavaksi sana lisä- 15 c §. Voimassa olevan 15 c §:n 1 ja 2
28017: laina, koska näitä lainoja ei enää uudessa lai- momentista ehdotetaan poistettavaksi sana
28018: noitusjärjestelmässä myönnettäisi. lisälaina, koska näitä lainoja ei uudessa lainoi-
28019: 15 §. Voimassa olevan 15 §:n 1 moment- tusjärjestelmässä enää myönnettäisi, sekä 2 mo-
28020: tiin ehdotetaan tehtäväksi ehdotuksista erilli- mentista samasta syystä myös viittaus 6 § :n
28021: siksi laiksi vuokra-asuntojen omaksilunastami- 5 momenttiin. Samalla säännöstä ehdotetaan
28022: sesta ja laiksi eräisiin lämmityslaitoshankkei- täydennettäväksi siten, että siinä mainittaisiin
28023: siin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta lainan siirtävä viranomainen, joka olisi sama
28024: sekä asuntotuotantolain säännösten uudelleen kuin lainan myöntävä viranomainen.
28025: ryhmittelystä johtuvat tarkistukset. Tässä tar- 15 e §. Voimassa olevaan 15 e §:ään ehdo-
28026: koituksessa ehdotetaan 1 momentista poistetta- tetaan tehtäväksi lainoitusjärjestelmän uudista-
28027: vaksi sanat erillinen lämmityslaitos tai muu misesta johtuvat sanonnalliset tarkistukset sekä
28028: huoltorakennus, momenttia täydennettäväksi säännösten uudelleen ryhmittelystä johtuvat
28029: viittauksella 6 §:n 1 momentin 4 kohtaan, jos- viittauksia koskevat tarkistukset. Tässä tarkoi-
28030: sa säädetään vuokra-asunnon hallintaan oikeut- tuksessa ehdotetaan 1 momentista poistetta-
28031: tavien osakkeiden hankintaan myönnettävistä vaksi viittaus 6 a §: ään, momenttiin lisättä-
28032: lainoista, momentista poistettavaksi viittaus väksi viittaus 6 § :n 1 momentin 4 kohtaan
28033: 6 a §:ään ja momenttiin lisättäväksi viittaus ja momentin sanajärjestystä muutettavaksi. Sa-
28034: lakiin vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta. massa tarkoituksessa pykälän 2 momentista eh-
28035: Pykälän 4 momentti ehdotetaan kirjoitettavaksi dotetaan poistettavaksi viittaus omaksilunastet-
28036: uudestaan siten, että siinä nimenomaisesti to- taviin asuntoihin ja momenttiin lisättäväksi
28037: dettaisiin säännösten vastaisen luovutustoimen maininta lainan myöntämisestä omakotitalon
28038: olevan kokonaan mitätön vain, milloin luovu- hankintaa varten.
28039: tus on tapahtunut vastoin säännöksiä muulle Samalla pykälän 1 momenttiin ehdotetaan
28040: kuin kunnalle tai kunnan nimeämälle luovu- lisättäväksi säännös, jonka mukaan asuntohal-
28041: tuksensaajalle. Milloin luovutus on muutoin litus voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa
28042: säännösten mukainen, mutta luovutushinta määräajan tai pysyvästi muuhunkin tarkoituk-
28043: ylittää enimmäishinnan, eikä kysymyksessä ole seen kuin asunnoksi. Pysyvä lupa ei voisi kui-
28044: pakkohuutokauppa, luovutussopimus olisi mitä- tenkaan koskea kuin vähäistä osaa talon kai-
28045: tön vain enimmäishinnan ylittävää vastiketta kista asuinhuoneistoista. Tällaisen luvan voi
28046: koskevalta osalta. Säännöksen sisältö ei asialli- nykyään myöntää ainoastaan valtioneuvosto ja
28047: sesti muuttuisi. luvan myöntämisen edellytyksenä on, että
28048: 15 a §. Voimassa olevan 15 a §:n 2 ja 4 asuntolaina on kokonaisuudessaan maksettu ta-
28049: momenttiin ehdotetaan tehtäväksi lainoitusjär- kaisin. Käyttötarkoituksen muutokseen on
28050: jestelmän uudistamisesta johtuvat sanonnalliset osoittautunut olevan aihetta siinä määrin, että
28051: tarkistukset ja säännösten uudelleen ryhmitte- nykyinen menettely on asian käsittelylle tar-
28052: lystä johtuvat viittauksia koskevat tarkistukset. peettoman raskas. Tavallisinta on tarve muut-
28053: Tässä tarkoituksessa 2 momentista ehdotetaan taa yksi tai kaksi asuinhuoneistoa lasten päi-
28054: poistettavaksi viittaus 6 a §: ään. Muilta osin vähoitotiloiksi, mitä muutosta voidaan usein
28055: säännöstä ehdotetaan selvennettäväksi jakamal- pitää myös asumisviihtyvyyttä ja asumistasoa
28056: la se useampaan lauseeseen ja ryhmittelemällä kokonaisuudessaan nostavana tekijänä. Muun-
28057: ne uudelleen. Mainitussa tarkoituksessa 4 mo- laisena hyväksyttävänä käyttötarkoituksen muu-
28058: mentista ehdotetaan poistettavaksi sana lisä- toksena voitaisiin pitää esimerkiksi tilojen luo-
28059: laina ja viittaus 6 §:n 1 momentin 7 kohtaan, vuttamista isännöitsijäntoimiston käyttöön tai
28060: minkä lisäksi momenttia ehdotetaan täydennet- muuhun kiinteistön hoitoa varten tarpeelliseen
28061: täväksi maininnalla, vuokra-asuntojen omaksi- toimintaan. Hyväksyessään käyttötarkoituksen
28062: lunastamisesta annetussa laissa tarkoitetusta muutoksen asuntohallitus voisi myös irtisanoa
28063: omaksilunastamislainasta. asuntolainan tällaisen huoneiston osalta. Laina
28064: 15 b §. Voimassa olevan 15 b §:n sään- tulisi aina irtisanoa, ellei ole olemassa erityistä
28065: nökset ehdotetaan kumottaviksi asuntotuotan- syytä menetellä toisin.
28066: tolaista ja korvattavaksi erilliseen lakiin vuok- Samalla 3 momenttiin ehdotetaan myös li-
28067: ra-asuntojen omaksilunastamisesta otettavilla sättäväksi säännös, jonka mukaan, jos asunnon
28068: vastaavilla säännöksillä. säännösten vastaisesta käytöstä valtiolle suori-
28069: N:o 208 lS.
28070:
28071: tettavaksi määrättävä summa muodostuisi il- 1.2. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastami-
28072: meisen kohtuuttomaksi, sitä voitaisiin seuraa- sesta
28073: musta määrättäessä alentaa. Momenttia ehdo-
28074: tetaan myös selvennettäväksi nimenomaisella 1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lain
28075: maininnalla siitä, että valtiolle maksettavaksi soveltamisalasta. Laki koskisi, niin kuin voi-
28076: määrättävä summa lasketaan enimmäishinnasta massa olevan asuntotuotantolain omaksilunas-
28077: niin, ettei yhtiön velkoja oteta huomioon. tamista koskevat säännöksetkin, vain valtion
28078: Samassa yhteydessä myös 4 momentin viit- lainoittamaa vuokra-asuntokantaa. Omaksilunas-
28079: taus 1 momenttiin ehdotetaan tarkistettavaksi tamisen piirissä olisi, kuten tähänkin asti, vain
28080: niin, että se koskisi vain asuntoja, joita on sellaiset vuokratalot, jotka omistaja on alun-
28081: käytettävä vuokra-asuntoina. perin rakennuttanut omaksilunastettaviksi
28082: vuokra-asunnoiksi tai jotka omistaja on myö-
28083: 15 f §. Voimassa olevaan 15 f §:ään ehdo- hemmin tällaisiksi muuttanut. Niinikään myös
28084: tetaan tehtäväksi lainoitusjärjestelmän uudista- asunto-osuuskuntatalot olisivat lain sovehami-_
28085: misesta johtuvat sanonnalliset ja säännösten sen piirissä. Lisäksi omaksilunastamisjärjestel-
28086: uudelleen ryhmittelystä johtuvat viittauksia män piiriin kuuluisivat myös tavanomaisissa
28087: koskevat tarkistukset. asunto-osakeyhtiötaloissa olevat vuokra-asunnot,
28088: Samalla pykälän 4 momenttia ehdotetaan joiden lainoitusmahdollisuus on tarkoitus to-
28089: muutettavaksi siten, että rajoituksia koskevien teuttaa samanaikaisesti annettavalla asuntotuo-
28090: merkintöjen tekemisestä kiinnitysrekisteriin tantolain muutosehdotuksella.
28091: voidaan nykyistä joustavammin säätää asetuk- 2 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28092: sella. Tähän liittyen 5 momentti ehdotetaan olemassa olevan vuokratalon ja asunto-osuus-
28093: erillisenä momenttina kumottavaksi ja asialli- kuntatalon muuttamisesta asunto-osakeyhtiö-
28094: sesti sisällytettäväksi 4 momenttiin. muotoiseksi vuokrataloksi, eli sellaiseksi, jossa
28095: vuokralaisella olisi lain mukaan oikeus vuokra-
28096: 15 i §. Voimassa olevasta 15 i §:stä ehdo- asunnon omaksilunastamiseen. Muutos voisi
28097: tetaan poistettavaksi sana lisä/aina, koska näi- tapahtua, niin kuin voimassa olevan asunto-
28098: tä lainoja ei enää uudessa lainoitusjärjestelmäs- tuotantolain säännösten mukaankin, vain omis-
28099: sä myönnettäisi. Lisäksi säännösten uudelleen tajan hakemuksesta. Muutoksen hyväksymisen
28100: ryhmittelemisen vuoksi viittaus 7 §:n 6 mo- yhteydessä vuokrataloa tai asunto-osuuskuntata-
28101: menttiin ehdotetaan korvattavaksi maininnalla loa varten myönnetty asuntolaina ja valtion en-
28102: valtion ensisijaisesta lainasta. sisijainen laina voitaisiin hakemuksesta siirtää
28103: 16 §. Säännös ehdotetaan kumottavaksi. uuden asunto-osakeyhtiön vastattavaksi. Muu-
28104: Säännöksen täytäntöönpano edellyttää kortiston toksen hyväksyisi ja lainan siirtäisi asuntohal-
28105: ylläpitämistä sekä jokaisen lainapäätöksen yh- litus. Asunto-osuuskuntataloa varten myönnetty
28106: teydessä sen tarkistamista, onko hakijalle aikai- laina voitaisiin kuitenkin siirtää vain sillä edel-
28107: semmin myönnetty asuntolainaa. Se seikka, että lytyksellä, että asunto-osuuskunnan purkaminen
28108: hakijalle on aikaisemmin myönnetty asuntolaina ja uuden asunto-osakeyhtiön perustaminen on
28109: voidaan ottaa joustavammin huomioon mää- tapahtunut yksimielisesti. Asunto-osuuskunnan
28110: räämällä siitä lainan myöntämisperusteista an- purkamiselle sinänsä ei ehdoteta tässäkään lais-
28111: nettavassa valtioneuvoston päätöksessä. Sään- sa asetettaviksi erityisiä edellytyksiä. Tällaisia
28112: nöksen kumoamisella voidaan vapauttaa voima- edellytyksiä ei ole säädelty voimassa olevassa-
28113: varoja muuhun valvontaan. kaan laissa. Säännös vastaisi sisällöltään voi-
28114: massa olevan asuntotuotantolain 6 a §:n sään-
28115: 20 b §. Voimassa olevia muutoksenhakua nöstä.
28116: koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettavaksi Kunnan omistaman vuokratalon saattamiselle
28117: siten, että niissä otetaan huomioon mahdolli- omaksilunastusjärjestelmän piiriin on säädetty
28118: suus kunnallislain nojalla siirtää kunnanhalli- erityiset edellytykset. Edellytykset ovat koske-
28119: tukselle tai kunnan lautakunnalle ratkaistavaksi neet myös sellaisen osakeyhtiön omistamia
28120: määrättyjä asioita yksittäisen viranhaltijan rat- vuokrataloja, jonka osakkeita kunta omistaa.
28121: kaistavaksi. Samalla 20 b §:ään ehdotetaan li- Tältä osin säännöstä ehdotetaan tarkistettavak-
28122: sättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin si siten, että erityiset edellytykset koskisivat
28123: päätösten tiedoksiantamisesta. paitsi kunnan omistamaa vuokrataloa, myös
28124: 16 N:o 208
28125:
28126: sellaisen osakeyhtiön omistamaa vuokrataloa, vuokrahuoneistojen hallintaan oikeuttavia osak-
28127: jonka osakkeista kunta omistaa pääosan. keita ei saisi omaksilunastaa ilman omistajan
28128: 3 §. Pykälä vastaisi voimassa olevan asun- yksittäistapauksessa antamaa suostumusta. Täl-
28129: totuotantolain 8 §:n 6 momenttia. Sen mukaan lainen rajoitus on tarpeen, jotta erityisesti pie-
28130: asunto-osakeyhtiömuotoisen vuokratalon osak- net kunnat voisivat turvata tarpeellisen valtion
28131: keet sekä vuokra-asunnon hallintaan oikeutta- lainoittamien vuokra-asuntojen tarjonnan mah-
28132: vat osakkeet, joiden hankkimiseen on myön- dollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla,
28133: netty asuntolainaa, olisi vuokralaisen omaksi- muun muassa hankkimalla vuokra-asuntoja ta-
28134: lunastamisoikeuden turvaamiseksi annettava vanomaisista asunto-osakeyhtiötaloista.
28135: kunnan säilytettäväksi kunnes ne on omaksi- 5 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lu-
28136: lunastettu tai oikeus omaksilunastamiseen on nastushinnasta. Säännös korvaisi samassa yh-
28137: lakannut. teydessä annettavassa asuntotuotantolain muu-
28138: 4 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi oi- tosehdotuksessa kumottavaksi ehdotetun asun-
28139: keudesta omaksilunastamiseen. Voimassa ole- totuotantolain 15 b § :n 2 momentin. Osak-
28140: vassa asuntotuotantolaissa oikeudesta omaksilu- keiden lunastushinta määräytyisi ehdotuksen
28141: nastamiseen on säädetty 6 § :n 1 momentin mukaan samoin kuin voimassa olevien sään-
28142: 3 kohdassa ja 6 a §:n 1 momentissa. Maini- nösten mukainen lunastushinta. Voimassa ole-
28143: tut säännökset sisältyvät lainan myöntämistä van lain mukaan asuntohallitus on voinut
28144: ja vuokratalon muuttamista asunto-osakeyhtiö- yksittäistapauksessa erityisestä syystä kunnan
28145: taloksi koskeviin säännöksiin. Uudessa omaksi- hakemuksesta alentaa lunastushintaa. Lunastus-
28146: lunastamista koskevassa laissa omaksilunasta- hinnan kohtuullistuttamismahdollisuutta ehdo-
28147: misoikeudesta ehdotetaan säädettäväksi omassa tetaan tarkistettavaksi siten, että kunnan viran-
28148: pykälässään. Erottamalla näin säännökset pyri- omainen voisi alentaa vahvistettujen laskenta-
28149: tään parantamaan lain luettavuutta ja ymmär- perusteiden mukaista lunastushintaa sillä pe-
28150: rettävyyttä. rusteella, että se muutoin ylittäisi paikkakun-
28151: Omaksilunastamisoikeuden edellytyksenä on nalla vallitsevan hintatason. Alentaminen ta-
28152: voimassa olevan lain mukaan, että vuokralai- pahtuisi omaksilunastajan hakemuksesta. Lu-
28153: nen on asunut omaksilunastettavassa asun- nastushintaa ei kuitenkaan saisi vahvistaa alle
28154: nossa välittömästi ennen omaksilunastamista käyvän hinnan eikä alle omistajalle maksettavan
28155: vähintään kaksi vuotta. Ehdotuksen 4 §:ään luovutuskorvauksen. Asuntohallitus antaisi kun-
28156: sisältyisi vastaava säännös kuitenkin siten tar- nille yksityiskohtaiset ohjeet muun muassa sii-
28157: kistettuna, että omaksilunastajan ei tarvitsisi tä, miten paikkakunnalla vallitseva hintataso
28158: Dlla asunut kyseessä olevaa kahta vuotta juuri määriteltaisiin. Tarkistuksella on tarkoitus
28159: siinä asunnossa, jonka hän haluaa lunastaa poistaa syitä, joiden vuoksi vuokralaisen
28160: ·omakseen, vaan hän saisi lunastusoikeuden kiinnostus vuokra-asunnon omaksilunastami-
28161: jo sillä perusteella, että hän on asunut seen on ollut vähäinen sellaisessakin tilantees-
28162: mainitut kaksi vuotta missä tahansa saman sa, jossa edellytykset omaksilunastamiseen muu-
28163: omistajan tosiasiallisessa omistuksessa olevassa toin ovat olleet olemassa ja jossa omaksilunas-
28164: valtion lainaittamassa vuokra-asunnossa. taminen olisi kaikille osapuolille tarkoituksen-
28165: Ehdotetussa säännöksessä samalla vuokran- mukainen ratkaisu.
28166: antajalla tarkoitettaisiin esimerkiksi eri kiin- 6 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28167: teistöosakeyhtiöitä, joiden koko osakekanta tai omaksilunastamismenettelystä. Säännös vastaisi
28168: omaksilunastajan hallinnassa olleiden huoneis- asiallisesti voimassa olevan asuntotuotantolain
28169: tojen käytöstä päättämiseen oikeuttavat osak- 15 b §:n 1 momenttia ja osaa 3 momentista.
28170: keet ovat saman yrityksen omistuksessa. Sään- 7 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28171: nöstä sovellettaessa esimerkiksi myös yrityksen kunnan panttioikeudesta omaksilunastettaviin
28172: ja yrityksen eläkesäätiön omistamien osakkei- osakkeisiin. Säännös vastaisi voimassa olevan
28173: den voitaisiin katsoa olevan saman tosiasialli- asuntotuotantolain 15 b §:n 5 momenttia. Sen
28174: sen omistajan omistuksessa. mukaan kunnalla olisi panttioikeus omaksi-
28175: Pykälään ehdotetaan otettavaksi myös sään- lunastettuihin osakkeisiin kunnes lunastushinta
28176: nös, että kunnan tai kuntainliiton taikka näi- ja osakkeita vastaava osuus vuokratalolle myön-
28177: den omistaman osakeyhtiön omistuksessa ole- netystä asuntolainasta on kokonaisuudessaan
28178: vien niin sanotuissa sekataloissa sijaitsevien maksettu.
28179: N:o 208 17
28180:
28181: 8 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi prosenttia samasta summasta. Ehdotettu enim-
28182: osakekirjojen luovutuksesta omaksilunastajalle. mäismäärä olisi sama, joka asuntotuotantolain
28183: Säännös vastaisi osaa voimassa olevan asunto- samanaikaisella muutosehdotuksella ehdotetaan
28184: tuotantolain 15 b § :n 3 momentista. säädettäväksi omaa asuntoa varten myönnettä-
28185: 9 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi vän asuntolainan enimmäisrajaksi.
28186: luovutuskorvauksen suorittamisesta omaksilu- 14 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28187: nastettavien osakkeiden omistajalle. Säännös omaksilunastamislainan enimmäislaina-ajasta.
28188: vastaisi osaa voimassa olevan asuntotuotanto- Voimassa olevat enimmäislaina-aikaa koskevat
28189: lain 15 b §:n 3 momentista. säännökset ovat asuntotuotantolain 10 §: ssä.
28190: 10 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Enimmäislaina-aika olisi ehdotuksen mukaan,
28191: asuntolainaosuuden sekä lunastushinnan ja luo- yhdenmukaisesti sen kanssa mitä samanaikai-
28192: vutuskorvauksen välisen erotuksen tilittämi- sella asuntotuotantolain muutosehdotuksella
28193: sestä valtiokonttorille. Säännös vasta1s1 voi- ehdotetaan oman asunnon hankintaan myön-
28194: massa olevan asuntotuotantolain 15 ~. §_:n .. 4 nettävän asuntolainan enimmäislaina-ajasta sää-
28195: momenttta. dettäväksi, 25 vuotta.
28196: 11 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, 15 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28197: että omaksilunastajalle ja asunto-osuuskunnan omaksilunastamislainan koroista ja lyhennyk-
28198: toimintaa jatkamaan perustetun asunto-osake- sistä. Voimassa olevat korkoa ja lyhennyksiä
28199: yhtiön osakkaalle voitaisiin myöntää valtion koskevat säännökset ovat asuntotuotantolain
28200: varoista omaksilunastamislainaa. Säännöksellä 10 ja 11 §:ssä. Ehdotuksen mukaan omaksi-
28201: korvattaisiin asuntotuotantolaista samassa yh- lunastamislainan korko- ja lyhennysehdoista
28202: teydessä poistettavaksi ehdotetut 6 §:n 1 mo- säädettäisiin yksityiskohtaisesti asetuksella.
28203: mentin 6 ja 7 kohta. Lainan myöntäisi ehdo- Asetuksella on tarkoitus vahvistaa kunakin
28204: tuksen mukaan, niin kuin asuntotuotantolain vuonna maksettavan koron prosentti sekä ly-
28205: 9 §:n mukaan asuntolainan oman asunnon hennysten prosentuaalinen osuus myönnetystä
28206: hankkimista varten, kunnan viranomainen val- lainasta. Asetuksella kulloinkin vahvistettuja
28207: tion varoista. Lainan myöntämisellä syntyisi korko- ja lyhennysehtoja sovellettaisiin koko
28208: velkasuhde myös kunnan ja valtion välille niin, lainakantaan. Säännös olisi yhdenmukainen sen
28209: kuin mainitussa asuntotuotantolain 9 §:ssä on kanssa, mitä asuntotuotantolain samanaikaisel-
28210: henkilökohtaisen asuntolainan myöntämisestä la muutosehdotuksella ehdotetaan säädettäväksi
28211: seuraavaksi säädetty. omaa asuntoa varten myönnettävien asuntolai-
28212: 12 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nojen koroista ja lyhennyksistä.
28213: omaksilunastamislainan saamisen yleisistä edel- 16 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28214: lytyksistä. Ehdotuksen mukaan lainan myöntä- omaksilunastamislainan korkojen ja lyhennys-
28215: misen yleisenä edellytyksenä olisi, että se tuki- maksujen lykkäämisestä. Voimassa oleva kor-
28216: toimenpiteenä on sosiaalisesti tarkoituksenmu- kojen ja lyhennysmaksujen lykkäämistä koskeva
28217: kainen ja taloudellisesti tarpeellinen. Valtio- säännös on asuntotuotantolain 12 §:ssä. Lyk-
28218: neuvosto voisi vahvistaa vuosittain tulorajat käämisestä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
28219: ja muut perusteet, joilla näitä edellytyksiä on Tämä on tarpeen, jotta sen vaikutukset voitai-
28220: arvosteltava. Säännös vastaisi sitä, mitä voi- siin tarkoituksenmukaisella tavalla sovittaa
28221: massa olevan asuntotuotantolain 5 §: ssä on korko- ja lyhennysehtoihin kokonaisuudessaan.
28222: asuntolainojen myöntämisen edellytyksistä sää- Säännös olisi yhdenmukainen sen kanssa, mitä
28223: detty. asuntotuotantolain samanaikaisella muutos-
28224: 13 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ehdotuksella ehdotetaan säädettäväksi omaa
28225: omaksilunastuslainan suuruudesta. Säännöksel- asuntoa varten myönnettävien asuntolainojen
28226: lä korvattaisiin osittain voimassa olevasta asun- korkojen ja lyhennysmaksujen lykkäämisestä.
28227: totuotantolaista samassa yhteydessä poistetta- 17 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28228: vaksi ehdotettavat 7 §:n 4 ja 7 momentin omaksilunastamislainan saajalta vaadittavasta
28229: säännökset. Voimassa olevissa säännöksissä on vakuudesta. Voimassa olevat vakuuksia kos-
28230: vahvistettu lainan enimmäismääräksi yhteensä kevat säännökset ovat asuntotuotantolain 8
28231: 50 prosenttia lunastushinnan ja osakkeita vas- §: ssä. Ehdotus vastaa asiallisesti voimassa ole-
28232: taavan lainaosuuden yhteismäärästä. Ehdotuk- via säännöksiä.
28233: sen mukaan lainan enimmäismäärä olisi 60 18 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28234:
28235: 3 168101124W
28236: 18 N:o 208
28237:
28238: omaksilunastetun asunnon jälleenluovutuksen asuntotuotantolain muutosehdotuksella ehdote-
28239: rajoittamisesta. Voimassa olevat luovutusrajoi- taan asuntolainan myöntämisestä ja siitä joh-
28240: tuksia koskevat säännökset ovat asuntotuotan- tuvista rajoituksista tehtävistä merkinnöistä
28241: tolain 15 §:ssä. Ehdotuksen mukaan omaksi- säädettäväksi.
28242: lunastetun asunnon luovutus olisi rajoitettu 22 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28243: vain silloin, kun omaksilunastamista varten on omaksilunastamislainan siirtämisestä. Voimassa
28244: myönnetty omaksilunastamislaina. oleva lainan siirtämistä koskeva säännös on
28245: 19 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi asuntotuotantolain 15 c §: ssä. Ehdotus vastaa
28246: omaksilunastetun asunnon käytöstä. Voimassa asiallisesti voimassa olevaa säännöstä.
28247: olevat käyttöä koskevat säännökset ovat asun- 23 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväks(
28248: totuotantolain 15 e §:ssä. Ehdotuksen mukaan että asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksissä ver-
28249: käyttörajoitukset koskisivat vain sellaisia omak- raten tavallinen yhtiön tai osakkeenomistajan
28250: silunastettuja asuntoja, joita varten on myön- taikka muun henkilön etuosto- tai lunastus-
28251: netty omaksilunastamislainaa. Käyttörajoitukset oikeutta koskeva määräys ei voisi olla estee-
28252: vastaisivat sitä, mitä asuntolainoitetun omistus- nä vuokra-asunnon hallintaan oikeuttavien
28253: asunnon osalta ehdotetaan samassa yhteydessä osakkeiden omaksilunastamiselle eikä myös-
28254: annettavassa asuntotuotantolain muutosehdo- kään luovutusrajoituksille. Voimassa oleva
28255: tuksessa säädettäväksi. mainittua yhtiöjärjestyksen määräystä koskeva
28256: 20 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi säännös on asuntotuotantolain 15 d §:ssä. Eh-
28257: käyttö- ja luovutusrajoitusten voimassaolosta. dotus vastaa asiallisesti voimassa olevaa sään-
28258: Voimassa olevat rajoitusten soveltamisaikaa nöstä.
28259: koskevat säännökset ovat asuntotuotantolain 24 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28260: 15 f §:ssä. oikeudesta irtisanoa laina lainansaajan rikko-
28261: Voimassa olevan lain mukaan käyttö- ja luo- muksen vuoksi ennen laina-ajan päättymistä.
28262: vutusrajoitukset ovat voimassa aina vähintään Voimassa oleva lainan irtisanomista koskeva
28263: 27 vuotta osakkeiden lunastamishetkestä. säännös on asuntotuotantolain 15 i §:ssä. Eh-
28264: Säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi ensinnä- dotus vastaa asiallisesti voimassa olevaa sään-
28265: kin siten, että rajoituksia sovellettaisiin vain nöstä.
28266: milloin omaksilunastamista varten on myön- 25 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28267: netty omaksilunastamislainaa, ja että rajoituk- siitä, miten omaksilunastamislainojen myöntä"
28268: set olisivat voimassa rajoituksia koskevan mer- minen ja niiden maksaminen otettaisiin huo-
28269: kinnän tekemisestä osakekirjoihin ja osakeluet- mioon valtion tulo- ja menoarviossa. Ehdotuk-
28270: teloon sen ajan, joksi laina on myönnetty. sen mukaan omaksilunastamislainoja voitaisiin
28271: Toiseksi säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi myöntää valtion tulo- ja menoarviossa vuosit-
28272: siten, että rajoituksista voitaisiin vapautua tain vahvistettava määrä. Tulo- ja menoarvioon
28273: viidennen lainavuoden jälkeen ennen mainit- tulisi vuosittain ottaa myönnettyjen ja myöntä-
28274: tua ajankohtaa maksamalla takaisin omaksilu- misvaltuuden nojalla myönnettävien lainojen
28275: nastamislaina sekä lainan alikorkoisuudesta koi- maksamiseen määräraha. Ehdotus vastaa sitä,
28276: tunut hyöty korkoineen. mitä asuntotuotantolain 2 §:ssä on asuntolai-
28277: 21 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nojen budjetoinnista säädetty.
28278: vuokra-asuntoa koskevasta omaksilunastamis- 26 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28279: oikeudesta sekä omaksilunastettua asuntoa kos- oikeudesta irtisanoa omaksilunastamislainaa
28280: kevista käyttö- ja luovutusrajoituksista ja nii- vastaava valtion ja kunnan välinen laina, mil-
28281: den voimassaolosta osakekirjoihin ja osake- loin kunta on toiminut säännösten ja määräys-
28282: luetteloon tehtävistä merkinnöistä. Voimassa ten vastaisesti. Tällaisella irtisanomisella ei
28283: olevat mainittuja merkintöjä koskevat sään- olisi välitöntä vaikutusta kunnan ja omaksi-
28284: nökset ovat asuntotuotantolain 15 f §:ssä. Eh- lunastajan väliseen velkasuhteeseen. Voimassa
28285: dotuksen mukaan lakiin otettaisiin vain mää- oleva valtion ja kunnan välisen lainan irtisano-
28286: räys merkinnän tekemisestä. Siitä, mitä mer- mista koskeva säännös on asuntotuotantolain
28287: kinnästä tulisi käydä ilmi, sekä siitä miten 20 c §:ssä. Ehdotus vastaa asiallisesti voimassa
28288: merkintä tehdään ja poistetaan säädettäisiin olevaa säännöstä.
28289: yksityiskohtaisesti asetuksella. Ehdotus on yh- 27 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28290: denmukainen sen kanssa mitä samanaikaisella kunnan sisäisestä toimivallasta. Voimassa ole-
28291: N:o 208 19
28292:
28293: vat kunnan sisäistä toimivaltaa koskevat saan- toverkostolla tarkoitettaisiin, kuten asuntotuö~
28294: nökset ovat asuntotuotantolain 20 §:ssä. Eh- tantolain nojalla tapahtuneessa lainoituksessa
28295: dotus vastaa asiallisesti voimassa olevia sään- laitosta, joka palvelee kahta tai useampaa ra-
28296: nöksiä. kennusta. Lämmityslaitos käsittäisi lämpökes-
28297: 28 §. Pykälässä ehdote.taan säädettäväksi kuksen laitteineen, lämmönsiirtoverkoston · ja
28298: muutoksenhausta tämän lain nojalla tehtyihin lämmönkulutusmittarit. Lämmityslaitokseksi
28299: päätöksiin sekä kunnan viranomaisen päätök- katsottaisiin myös laitos, jossa lämpökeskus on
28300: sen tiedoksiantamisesta eräissä tapauksissa. Voi- korvattu lämmön siittimillä tai lämmön talteen-
28301: massa olevat muutoksenhakua koskevat sään- ottolaitteilla. Lämmityslaitoksena ja laitteistona
28302: nökset ovat asuntotuotantolain 20 a ja 20 b voisivat olla myös jätelämmön talteenottoon ja
28303: §:ssä. Ehdotus vastaa asiallisesti mitä muutok- hyväksikäyttöön tarvittavat tilat ja laitteistot:
28304: senha:usta ja kunnan viranomaisen tekemän pää- Lämmityslaitoksen laajentamista voisi olla läm-
28305: töksen tiedoksiantamisesta eräissä tapauksissa pökeskuksen laajentaminen tai verkoston lisä-
28306: ehdQtetaan samanaikaisessa asuntotuotantolain rakentaminen. Lämmityslaitoksen peruskorjaa-
28307: muutosehdotuksessa säädettäväksi. miseksi katsottaisiin esimerkiksi laitoksen
28308: 29 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, muuttaminen toimimaan useammalla tai muulla
28309: että tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanos- polttoaineella, kuin millä se on toiminut.
28310: ta annettaisiin asetuksella ja että asuntohalli- 3 §. Asuntohallitus päättäisi lämmityslaitos-
28311: tus voisi antaa yleisiä ohjeita .tämän lain mu- lainan myöntämisestä ja luottolaitoksen lainojen
28312: kaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta. hyväksymisestä korkotukilainoiksi. Lainan
28313: Voimassa olevat vastaavat säännökset ovat myöntämisen ja korkotukilainaksi hyväksymi-
28314: asuntotuotantolain 20 ja 23 §: ssä. Ehdotus sen edellytyksenä olisi, että lämmityslaitoshan-
28315: vastaa asiallisesti voimassa olevia säännöksiä. ke on sekä teknisesti että taloudellisesti tarkoi-
28316: tuksenmukainen. Lämmityslaitoslainan myöntä-
28317: misen edellytyksenä olisi lisäksi, että asuntohal-
28318: 1..3. Laki eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin litus hyväksyy esimerkiksi urakkakilpailun poh-
28319: myönnettävistä lainoista ja korkotuesta jalta vahvistettavat hankkeen rakennussuunni-
28320: telmat ja -kustannukset sekä rahoitussuunnitel-
28321: 1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi man. Korkotukilainan osalta kustannusten hy-
28322: yleisesti lämmityslaitoshankkeiden rahoittami- väksyttävyys selvitettäisiin summittaisemmin.
28323: sen tukimuodoista. Tähän tarkoitukseen voitai- 4 §. Samalle hankkeelle voitaisiin myöntää
28324: siin myöntää valtion varoista lämmityslaitoslai- tämän lain nojalla valtion varoista lämmityslai-
28325: noja ja korkohyvitystä luottolaitosten myöntä- toslainaa ja korkohyvitystä. Valtion varoista
28326: mistä lainoista. Samalle kohteelle voitaisiin voitaisiin samaan hankkeeseen myöntää tukea
28327: myöntää sekä lämmityslaitoslainaa että korko- muidenkin säännösten nojalla. Näiden eri tuki-
28328: tukilainaa. Korkotukilainoja voisivat ehdotuk- muotojen yhteensovittamiseksi ehdotetaan, että
28329: sen mukaan myöntää osuuspankki, säästöpank- tukimuotojen yhteismäärä saisi olla enintään 70
28330: ki, liikepankki, Postipankki, kiinnitysluotto- prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Sään-
28331: pankki, vakuutusyhtiö ja työeläkelaitos. nös vastaisi sisällöltään samassa yhteydessä an-
28332: 2 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lai- netussa asuntotuotantolain muutosesityksessä
28333: noituksen kohteista. Ehdotuksen mukaan läm- asuntotuotantolaista poistettavaksi ehdotettua
28334: mityslaitoslainaa ja korkotukilainaa voitaisiin 7 § :n 3 momenttia.
28335: myöntää pääasiallisesti asuinrakennuksia palve- 5 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28336: levan erillisen lämmityslaitoksen ja pääasialli- lämmityslaitoslainojen budjetoinnista. Säännös
28337: sesti asuinrakennuksia palvelevan lämmönsiir- vastaisi sisällöltään sitä, mitä voimassa olevassa
28338: toverkoston sekä näille tarpeellisen laitteiston asuntotuotantolain 2 §:n 1 momentissa on
28339: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta asuntolainojen budjetoinnista säädetty.
28340: varten. Säännös vastaisi sisällöltään samassa yh- 6 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28341: teydessä annettavassa asuntotuotantolain muu- lämmityslaitoslainojen lainaehdoista. Lämmitys-
28342: tosehdotuksessa asuntotuotantolaista poistetta- laitoslainan suuruus olisi enintään 30 prosenttia
28343: vaksi ehdotettua 6 §:n 1 momentin 8 kohtaa hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Jotta
28344: ja 6 §:n 4 momenttia. tuontipolttoaineiden käyttöä saataisiin supistet-
28345: Erillisellä lämmityslaitoksella ja lämmönsiir- tua muun muassa korvaamalla se kotimaisen
28346: 20 N:o 208
28347:
28348: polttoaineen käytöllä, ehdotetaan, että milloin paatetta1s11n vuosittain korkotukilainoiksi hy-
28349: lämmityslaitos rakennetaan, laajennetaan tai pe- väksyttävien lainojen enimmäismäärästä.
28350: ruskorjataan toimimaan kotimaisella polttoai-
28351: neella, lämmityslaitoslaina voisi olla suurempi 12 §. Hyväksyessään luottolaitoksen myön-
28352: enintään kuitenkin 50 prosenttia mainituista tämän lainan korkotukilainaksi asuntohallitus
28353: kustannuksista. Lämmityslaitoslainan laina-aika päättäisi 10 § :n 3 momentissa tarkoitettujen
28354: olisi ehdotuksen mukaan enintään 15 vuotta. enimmäismäärien rajoissa, minkä suuruista kor-
28355: Lämmityslaitoslainan korosta ja lyhennyksistä koa luottolaitos saisi lainasta periä. Korkohyvi-
28356: säädettäisiin yksityiskohtaisesti asetuksella. tyksen määrä säädettäisiin asetuksella. Korko-
28357: Tarkoituksena on vahvistaa vuotuinen korko hyvityksen suorittaisi valtiokonttori.
28358: vähintään kolmen prosentin ja enintään vas- 13 §. Korkotukilainojen käyttötarkoituksen
28359: taaviin tarkoituksiin myönnetyistä lainoista valvomiseksi säädettäisiin luottolaitoksille ja
28360: yleisesti perittävän koron suuruiseksi. korkotukilainansaajille velvollisuus antaa viran-
28361: Säännös korvaisi samassa yhteydessä annet- omaisille valvontaa varten tarpeellisia tietoja.
28362: tavassa asuntotuotantolain muutosehdotuksessa
28363: asuntotuotantolaista poistettavaksi ehdotetut 14 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28364: 10 §:n 2 momentin ja 11 §:n 4 momentin korkotukilainansaajan vilpillisestä menettelystä
28365: säännökset. johtuvasta korkohyvityksen suorittamisen lak-
28366: 7 §. Lämmityslaitoslainan takaisinmaksami- kaamisesta sekä korkohyvityksen takaisinperi-
28367: sen vakuudeksi olisi hankittava, jos lainansaa- misestä ja sakkokorosta.
28368: jana ei ole kunta tai kuntainliitto, asuntohalli- 15 §. Asuntohallituksen olisi yleensä pyy-
28369: tuksen hyväksymä riittävä vakuus. Tällaisena dettävä lämmityslaitoslaina- ja korkotukilaina-
28370: vakuutena voisi olla esimerkiksi kiinnitys kiin- hakemuksista lausunnot kauppa- ja teollisuus-
28371: teistöön tai kunnan omavelkainen takaus. ministeriöitä, työvoimaministeriöitä sekä lähin-
28372: 8 §. Lämmityslaitoksen omistusoikeuden nä ympäristönsuojelullisista ja kaavoitukselli-
28373: vaihtuessa voisi asuntohallitus siirtää lämmitys- sista seikoista myös asianomaiselta lääninhalli-
28374: laitoslainan uudelle omistajalle, jos tämä täyt- tukselta. Jotta lausuntoja ei jouduttaisi hank-
28375: tää lainan myöntämiselle asetetut edellytykset. kimaan tarpeettomasti, esimerkiksi vähäisistä
28376: Jos lainaa ei siirretä olisi se heti irtisanottava hankkeista, ehdotetaan järjestelmän yksinker-
28377: takaisin maksettavaksi. taistamiseksi, että lausuntojen pyytäminen teh-
28378: 9 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi täisiin asuntohallituksen harkinnasta riippu-
28379: lämmityslaitoslainan irtisanomisesta. Säännös vaksi.
28380: vastaisi sisällöltään voimassa olevan asuntotuo-
28381: tantolain 15 i §:ää. 16 §. Rakennusvalvontaviranomaisten tulisi,
28382: niin kuin asuntotuotantolaissakin on säädetty,
28383: 10 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
28384: suorittaa lain täytäntöönpanon kannalta tarpeel-
28385: korkotukilainojen lainaehdoista. Korkotukilai- lisia tarkistuksia ja katselmuksia. Tarvittaessa
28386: nojen suuruus olisi enintään 70 prosenttia läm- heidän tulisi niin ikään antaa lausuntoja ja esi-
28387: mityslaitoshankkeen hyväksytyistä kustannuk- merkiksi rakennustyövaiheista todistuksia.
28388: sista. Useimmiten noin 30 prosenttia kustan-
28389: nuksista katetaan käyttäjiltä perittävillä liitty- 17 §. Valtioneuvosto vahvistaisi vuosittain
28390: mismaksuilla. Korkotukilainan laina-aika olisi lämmityslainojen myöntämisvaltuuden ja korko-
28391: enintään 15 vuotta, mikä vastaisi 5 §:ssä tar- tukilainojen käyttösuunnitelman. Lämmityslai-
28392: koitettujen lämmityslaitoslainojen laina-aikaa. toslainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunni-
28393: Pykälässä säädettäisiin myös luottolaitosten telma voitaisiin vahvistaa samalla kuin asunto-
28394: korkotukilainoista perimän koron enimmäis- lainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitel-
28395: määrästä. Sisäasiainministeriö päättäisi hankit- ma.
28396: tuaan Suomen Pankin lausunnon, minkä suu- 18 §. Asuntohallituksen tekemään päätök-
28397: ruista korkoa luottolaitokset voisivat enintään seen ei ehdotuksen mukaan saisi hakea muu-
28398: periä. Tarkemmat säännökset korkotukilainojen tosta valittamalla. Samanlainen muutoksenhaku-
28399: lainaehdoista annettaisiin asetuksella. kielto on säädetty myös asuntotuotantolaissa.
28400: 11 §. Pykälässä säädettäisiin korkotukilai-
28401: nojen hyväksymisvaltuuden budjetoinnista. Val- 19 §. Tarkemmat säännökset lain täytän-
28402: tion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä töönpanosta annettaisiin asetuksella.
28403: N:o 208 21
28404:
28405: 2. Voimaan t u 1 o nontua. Muutokset e1vat lisäisi velallisen tai
28406: valtion lainoittaman asunnon omistajan velvol-
28407: Lait on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivästä lisuuksia eivätkä vähentäisi näiden oikeuksia.
28408: maaliskuuta 1982. Tähän pyritään, jotta jo Muutoksilla ei myöskään heikennettäisi miten-
28409: vuoden 1982 myöntämisvaltuudesta myönnettä- kään asukkaan asemaa.
28410: vät lainat olisivat pääsääntöisesti uuden järjes- Eräissä tapauksissa vuokrataloa varten myön-
28411: telmän mukaisia. Toisaalta myös siirtymävai- netyt, nykyisen järjestelmän mukaiset asuntolai-
28412: heen järjestelyihin tulisi varata kaikki mahdol- nat muodostuvat korko- ja lyhennysehdoiltaan
28413: linen aika. epäedullisemmiksi kuin ehdotetun uuden jär-
28414: Säännöksiä sovellettaisiin muutettuina, ellei jestelmän mukaiset vastaavat lainat. Tämän
28415: toisin säädetä, myös aikaisemmin syntyneisiin vuoksi ehdotetaan, että vuokrataloa varten ai-
28416: oikeussuhteisiin. Säännösten aikaisemmin sää- kaisemmin myönnettyjen lainojen korko- ja
28417: dettyä soveltamisalaa ei kuitenkaan ehdoteta laa- lyhennysehdot voidaan velallisen hakemuksesta
28418: jennettavaksi. Laina-ajasta, lainojen koroista ja muuttaa uuden järjestelmän ehtoja vastaaviksi.
28419: lykkäyksen myöntämisestä lyhennysmaksujen ja Muutettuun lainaan sovellettaisiin ehdotuksen
28420: korkojen suorittamisessa ehdotetaan säädettä- mukaan samoja säännöksiä kuin uuden järjes-
28421: väksi, että olemassa oleviin oikeussuhteisiin telmän mukaisiin lainoihin.
28422: sovellettaisiin lainmuutoksen voimaantulon jäl-
28423: keen edelleen nyt voimassa olevia säännöksiä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28424: Näin turvattaisiin se, että lainaehdot eivät kunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
28425: muutoksen johdosta voisi taannehtivasti huo- tukset:
28426: 22 N:o 208
28427:
28428:
28429:
28430:
28431: 1.
28432: Laki
28433: asuntotuotantolain muuttamisesta
28434:
28435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28436: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 6 a §, 8 §:n
28437: 6 momentti sekä 15 b §, 15 f §:n 5 momentti ja 16 §,
28438: ·sellaisina kuin niistä ovat 6 a §, 8 §:n 6 momentti, 15 b § ja 15 f S:n 5 momentti 4
28439: päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (459/79) sekä 16 § 19 päivänä tammikuuta 1968
28440: annetussa laissa (33/68),
28441: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 6 ja 7 §, 8 §:n 1-4 momentti, 9, 10, 11 ja 12 §, 13 §:n
28442: 1 momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti, 15 §:n 1 ja 4 momentti, 15 a §:n 2 ja 4 momentti,
28443: 15 c §, 15 e §, 15 f §:n 1 ja 4 momentti, 15 i § sekä 20 b §:n 1 momentti,
28444: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 anne-
28445: tussa laissa, 6 § muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1973 (5/73), 29 päivänä joulukuuta 1976
28446: (1133/76), 27 päivänä kesäkuuta 1980 (504/80) ja 30 päivänä joulukuuta 1980 (1084/80)
28447: annetuilla laeilla sekä mainitulla 4 päivänä toukokuuta 1979 annetulla lailla, 7 § muutettuna
28448: mainituilla 19 päivänä tammikuuta 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973, 4 päivänä toukokuuta
28449: 1979, 27 päivänä kesäkuuta 1980 ja 30 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla, 8 §:n
28450: 1-3 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa ja 4 momentti
28451: mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa, 9 § muutettuna mainituilla 19 päi-
28452: vänä tammikuuta 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973, 27 päivänä kesäkuuta 1980 ja 30
28453: päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla, 10 § muutettuna mainituilla 19 päivänä tammi-
28454: kuuta 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973, 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 27 päivänä kesä-
28455: kuuta 1980 annetuilla laeilla, 11 § osittain muutettuna mainituilla 19 päivänä tammikuuta
28456: 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973 ja 29 päivänä joulukuuta 1976 annetuilla laeilla, 12 §
28457: osittain muutettuna 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetulla lailla (410/78), 13 §:n 1 momentti
28458: mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa, 14 §:n 1 ja 4 momentti 21 päivänä
28459: joulukuuta 1979 annetussa laissa (942/79), 15 §:n 1 ja 4 momentti, 15 a §:n 2 ja 4 mo-
28460: mentti sekä 15 c ja 15 i § mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa, 15 e §
28461: muutettuna mainituilla 4 päivänä toukokuuta 1979 ja 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetuilla
28462: laeilla, 15 f §:n 1 momentti mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ja 4
28463: momentti mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa sekä 20 b §:n 1 momentti
28464: mainitussa 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa, sekä
28465: lisätään lakiin uusi 7 a ja 7 b § sekä lain 20 b §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 27
28466: päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
28467: siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
28468:
28469: 1 § 6 §
28470: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- Asuntolainaa voidaan myöntää:
28471: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolaino- 1) vuokratalon rakentamista, laajentamista
28472: ja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaisia lai- tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon
28473: noja, annetaan takauksia, maksetaan korko- peruskorjausta varten; muun kuin erityisille
28474: hyvityksiä, indeksikorotusta ja lisäkorkoa sekä väestöryhmille tarkoitetun vuokratalon raken-
28475: jaetaan tutkimusmäärärahoja sen mukaan kuin tamista varten voidaan asuntolaina kuitenkin
28476: tässä laissa säädetään. myöntää ilman valtioneuvoston yksittäistapauk-
28477: sessa erityisistä syistä antamaa lupaa ainoas-
28478: N:o 208 23
28479:
28480: taan kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai Rakennusaikaista lainaa voidaan myöntää
28481: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten.
28482: valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl- Valtion ensisijaista lainaa voidaan myöntää
28483: le asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein asuntolainan lisäksi vuokratalon rakentamista,
28484: harjoittavalle yhteisölle tai tällaisen yhteisön laajentamista tai peruskorjausta varten, asunto-
28485: tosiasiallisessa omistuksessa olevalle osake- osuuskuntatalon peruskorjausta sekä edellä 1
28486: yhtiölle taikka vakuutustoimintaa harjoittavalle momentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osake-
28487: yhteisölle; yhtiötalon rakentamista varten, jos rahoituksen
28488: 2) kunnalle sellaisen vuokratalon hankki- tarve ja paikkakunnan erityiset olot antavat sii-
28489: mista varten, jonka rakentamista, laajentamista hen aihetta.
28490: tai peruskorjausta varten myönnetty asunto- 7 §
28491: laina on kokonaan tai osittain maksettu takai- Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, 6
28492: sin aikaisemmin, kuin lainan lyhennysehdot § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun asun-
28493: olisivat edellyttäneet; to-osakeyhtiötalon rakentamista sekä 6 § :n 1
28494: 3) sellaisen asunto-osakeyhtiötalon rakenta- momentin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden
28495: mista varten, jonka asuntoja on käytettävä hankkimista varten myönnettävän asuntolainan
28496: vuokra-asuntoina niin kuin 15 e §:n 1 mo- suuruus on enintään 60 prosenttia vahviste-
28497: mentissa säädetään, ja jonka asuinhuoneiston tusta lainoitusarvosta. Vuokratalon hankkimista
28498: hallintaan oikeuttavat osakkeet voidaan lunas- varten myönnettävän asuntolainan määrä on
28499: taa omaksi siten kuin vuokra-asuntojen omak- kuitenkin enintään aikaisemmin myönnetyn
28500: silunastamisesta annetussa laissa ( / ) on asuntolainan sen osan suuruinen, joka on mak-
28501: säädetty; settu takaisin aikaisemmin, kuin lyhennysehdot
28502: 4) edellä 1 kohdassa tarkoitetuille lainansaa- olisivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista
28503: jille samassa kohdassa mainituin edellytyksin tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon
28504: sellaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeutta- peruskorjausta varten myönnettävän asuntolai-
28505: vien osakkeiden hankkimista varten lainoituk- nan suuruus on enintään 60 prosenttia laajenta-
28506: sen kohteeksi hyväksytystä rakenteilla olevasta misen tai peruskorjauksen hyväksytyistä kus-
28507: tai vastavalmistuneesta asunto-osakeyhtiötalosta, tannuksista.
28508: jota asuinhuoneistoa on käytettävä vuokra-asun- Luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston
28509: tona niin kuin 15 e §:n 1 momentissa sääde- hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista
28510: tään, ja jotka osakkeet voidaan lunastaa omaksi sekä omakotitalon ·rakentamista tai hankkimista
28511: siten kuin vuokra-asuntojen omaksilunastami- varten myönnettävän asuntolainan suuruus on
28512: sesta annetussa laissa on säädetty; tässä tarkoi- enintään 60 prosenttia huoneiston tai omakoti-
28513: tettuna asuntolainana tai osana sitä voidaan talon vahvistetusta lainoitusarvosta. Luonnolli-
28514: siirtää osakkeen omistajan vastattavaksi asuin- selle henkilölle omakotitalon laajentamista tai
28515: huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar- peruskorjausta varten myönnettävän asuntolai-
28516: koitetusta rakennusaikaisesta lainasta; nan suuruus on enintään · 60 prosenttia laajen-
28517: 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston tamisen tai peruskorjauksen hyväksytyistä kus-
28518: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista tannuksista. ·
28519: varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä ra- Rakennusaikaisen lainan suuruus on enin-
28520: kenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta asun- tään 30 prosenttia vahvistetusta lainoitusar-
28521: to-osakeyhtiötalosta; tässä .tarkoitettuna asunto- vosta.
28522: lainana tai osana sitä voidaan siirtää osakkeen Valtion ensisijaisen lainan suuruus on enin-
28523: omistajan vastattavaksi asuinhuoneistoa vastaa- tään 30 prosenttia vahvistetusta lainoitusarvos-
28524: va osuus 2 momentissa tarkoitetusta rakennus- ta taikka, jos laina myönnetään laajentamista
28525: aikaisesta lainasta; sekä tai peruskorjausta varten, laajentamisen tai pe-
28526: : 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra- ruskorjauksen hyväksytyistä kustannuksista.
28527: kentamista, laajentamista tai peruskorjausta var-
28528: ten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai vasta- 7a §
28529: valmistuneen omakotitalon hankkimista varten, Vaitioneuvosto vahvistaa vuosittain 21 §: ssä
28530: jonka· rakentamista varten ei ole myönnetty tarkoitetun käyttösuunnitelman yhteydessä lai~
28531: asuntolainaa. noi tusarvon määräytymisperusteet. Määräyty~
28532: 24 N:o 208
28533:
28534: misperusteet on vahvistettava siten, että lainoi- Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet-
28535: tusarvo ei ylitä 7 b §:ssä tarkoitettua hankinta- ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntataloa
28536: arvoa. tai 6 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua
28537: asunto-osakeyhtiötaloa taikka 6 § :n 1 momen·
28538: 7b § tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki-
28539: Hankinta-arvoon luetaan, milloin laina myön- mista varten myönnetyn asuntolainan, rakennus-
28540: netään vuokratalon, asunto-osakeyhtiötalon tai aikaisen lainan ja valtion ensisijaisen lainan ta-
28541: omakotitalon rakentamista taikka omakotitalon kaisin maksamisen ja muiden siitä johtuvien
28542: tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi erityisestä
28543: osakkeiden hankkimista varten, hyväksytyt ra- syystä hyväksyä lainanantajan riittäväksi katso-
28544: kennuskustannukset sekä tontin hankkimisesta ma muu kuin 1 momentissa mainittu vakuus.
28545: ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutu-
28546: vat kohtuulliset kustannukset. Milloin tontti on
28547: saatu osaksi tai kokonaan vastikkeetta, hankin- 9 §
28548: ta-arvoon luetaan myös tällaisen tontin koh- Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuokra-
28549: tuullinen käypä arvo. talon rakentamista, laajentamista, peruskor-
28550: Myönnettäessä lainaa rakennuksen laajenta- jausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 momen-
28551: mista tai peruskorjausta varten, vahvistetaan tin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiö-
28552: hankinta-arvoksi rakennuksen ja maan kohtuul- talon rakentamista varten, 6 § :n 1 momentin
28553: linen käypä arvo lisättynä laajentamisen tai pe- 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista
28554: ruskorjauksen hyväksytyillä kustannuksilla. varten sekä asunto-osuuskuntatalon peruskor-
28555: jausta varten. Asuntohallitus myöntää myös ra-
28556: kennusaikaisen lainan sekä valtion ensisijaisen
28557: 8 § lainan.
28558: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan, val- Kunnan viranomainen myöntää asuntolainan
28559: tion ensisijaisen lainan sekä 14 § :ssä tarkoite- luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa varten
28560: tun lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä varoista, jotka kunta saa lainan myöntämistä
28561: johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi varten vastaavasti lainana valtiolta. Kunnan
28562: on hankittava kiinnitys tai annettava pantiksi näin saamista varoista ei valtion ja kunnan vä-
28563: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet lille ole laadittava velkakirjaa.
28564: taikka jälkipanttausoikeus niihin. Jos lainan
28565: saajana on kunta tai kuntainliitto, ei vakuutta Asuntohallitus osoittaa tarvittavat varat kun-
28566: ole vaadittava. nille lainojen 2 momentissa tarkoitettua myön-
28567: tämistä varten.
28568: Asuntolainaa, rakennusaikaista lainaa sekä 14
28569: §:ssä tarkoitettua lainaa paremmalla etuoikeu- 10 §
28570: della mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen mää- Vuokratalon rakentamista, hankkimista, laa-
28571: rä saa mainittujen lainojen kanssa yhdessä olla jentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 momen-
28572: enintään 95 prosenttia vakuuden arvosta. Mil- tin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiö-
28573: loin vakuutena ovat asuinhuoneiston hallintaan talon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 koh-
28574: oikeuttavat osakkeet tai jälkipanttausoikeus nii- dassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista sekä
28575: hin, saavat osakkeita vastaan myönnettyjen asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten
28576: edellä tarkoitettujen lainojen yhteismäärä ja myönnettävän asuntolainan laina-aika on enin-
28577: huoneiston arvioitu osuus yhtiön kokonaislai- tään 45 vuotta.
28578: noituksesta olla enintään 95 prosenttia huo- Luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa var-
28579: neiston osalle arvioidusta hyväksytystä hankin- ten myönnettävän asuntolainan laina-aika on
28580: ta-arvosta. enintään 25 vuotta.
28581: Jos luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa Rakennusaikaisen lainan laina-aika on enin-
28582: varten myönnettävän asuntolainan tai 14 §:ssä tään kolme vuotta, jollei asuntohallitus erityi-
28583: tarkoitetun lainan takaisin maksamisen vakuu- sestä syystä myönnä lainalle tai sen osalle enin-
28584: deksi ei voida saada panttioikeutta osakkeisiin tään yhden vuoden pituista laina-ajan piden-
28585: tai kiinnitystä, voidaan laina myöntää muuta nystä.
28586: lainanantajan riittäväksi katsomaa vakuutta vas- Valtion ensisijaisen lainan laina-aika on enin-
28587: taan. tään 25 vuotta.
28588: N:o 208 25
28589:
28590: 11 § den takaisin maksamista varten, ja jonka laina-
28591: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan ja ajan ja muut lainaehdot asuntohallitus on hy-
28592: valtion ensisijaisen lainan kulloinkin voimassa väksynyt.
28593: olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään ase-
28594: tuksella. Asuntolainan korot ja lyhennykset on
28595: säädettävä suoritettavaksi siten, että niiden 14 §
28596: yhteismäärä nousee, huomioon ottaen asumis- Julkisen valvonnan alaisen luottolaitoksen
28597: menojen kehitys suhteessa tulotason kehityk- asuntolainan tai rakennusaikaisen lainan sijasta
28598: seen, tarkoituksenmukaisella tavalla laina-ajan myöntämästä lainasta, jonka laina-ajan ja muut
28599: kuluessa. lainaehdot asuntohallitus hyväksyy, jäljempänä
28600: Asetuksella voidaan säätää, että lainan myön- korkotukilaina, voidaan lainan myöntäneelle
28601: tänyt vimnomainen voi lainan saajan tulojen luottolaitokselle maksaa korkohyvitystä.
28602: ja varallisuuden perusteella hakemuksesta alen-
28603: taa luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa var- Valtion varoista maksettavan korkohyvityk-
28604: ten myönnetyn asuntolainan korkoa. Asetuksel- sen määrä on enintään korkotukilainasta peri-
28605: la on tällöin säädettävä myös alennetun koron tyn koron ja vastaavana ajankohtana myönne-
28606: määrästä. tyistä asuntolainoista tai rakennusaikaisista lai-
28607: Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi- noista perityn koron välinen erotus.
28608: sistä syistä lykätä asuntolainan korot tai lyhen-
28609: nykset taikka molemmat myöhemmin maksetta- 15 §
28610: viksi valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain Vuokratalo ja omakotitalo, jonka rakenta-
28611: vahvistettavan enimmäismäärän rajoissa siten, mista, hankkimista, laajentamista tai perus-
28612: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lykä- korjausta varten, asunto-osakeyhtiötalo, jonka
28613: tylle korolle ei ole maksettava korkoa. rakentamista varten sekä asunto-osuuskunta-
28614: talo, jonka peruskorjausta varten on myönnetty
28615: 12 § asuntolaina sekä sellaisen osakeyhtiön osa-
28616: Asuntohallitus voi tarjotun vakuuden huo- ke, jonka tarkoituksena on omistaa ja
28617: mioon ottaen päättää, että osa kunnan myön- hallita yhtä tai useampaa edellä mai-
28618: tämästä lainasta jää valtion vastuulle. Tämä nittua taloa, samoin kuin muut asuinhuo-
28619: osa ei kuitenkaan saa olla yli 35 prosenttia neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet,
28620: tai, mikäli erittäin painavia syitä on, yli 45 joiden hankkimista varten on myönnetty
28621: prosenttia vakuuden kokonaisarvosta. asuntolaina, saadaan luovuttaa, jollei 6
28622: Lainansaajan lyhentäessä kunnan myöntämää § :n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa, jäljempänä
28623: lainaa tai lainaa, jonka takaisin maksamisen 2 tai 3 momentissa tai vuokra-asuntojen omak-
28624: vakuudeksi on annettu 13 § :n 1 momentissa silunastamisesta annetussa laissa säädetystä
28625: tarkoitettu takaus, katsotaan valtion ja kun- muuta johdu, ainoastaan kunnalle tai kunnan
28626: nan välisessä selvittelyssä valtion vastuulla viranomaisen nimeämälle, asuntohallituksen
28627: oleva osa lainasta ensin suoritetuksi. Kuiten- vahvistamat edellytykset täyttävälle luovutuk-
28628: kin katsotaan siinä tapauksessa, että lainan va- sensaajalle ja enintään 15 a § :ssä säädettyjen
28629: kuutena oleva omaisuus myydään ulosotto- perusteiden mukaan määräytyvästä hinnasta.
28630: toimin, huutokauppahinnasta lainan maksami-
28631: seen tulevalla määrällä ensiksi lyhennetyksi Luovutus, joka tapahtuu muulle luovutuk-
28632: kunnan vastuulla olevaa osaa lainasta, tai siinä sensaajalle, kuin mitä edellä 1-3 momentissa
28633: tapauksessa, että osalle rahalaitoksen asunto- on säädetty, on mitätön. Milloin luovutus on
28634: lainan sijasta myöntämästä lainasta on annettu tapahtunut 1 momentin mukaisesti kunnalle tai
28635: valtion takaus, sitä osaa lainasta, jota valtion kunnan nimeämälle luovutuksensaajalle, mutta
28636: takaus ei koske, ja sen jälkeen valtion vas- 1 momentissa tarkoitettua enimmäishintaa kor-
28637: tuulla olevaa tai sen takaamaa maksamatoota keammasta hinnasta on sopimus mitätön siltä
28638: lainan osaa. osin, kuin se ylittää sallitun enimmäishinnan.
28639: 13 §
28640: Valtion takaus voidaan myöntää lainalle, jon- 15 a §
28641: ka julkisen valvonnan alainen luottolaitos on
28642: myöntänyt asuntolainan sijasta tai huoneiston Milloin kuitenkin luovutetaan vuokratalo tai
28643: osalle rakennusaikaisesta lainasta tulevan osuu- sellaisen yhtiön osake, jonka tarkoituksena on
28644: 4 168101124W
28645: 26 N:o 208
28646:
28647: omistaa ja hallita yhtä tai useampaa vuokra- luovutuksen saajan vastattavaksi. Siltä osin,
28648: taloa, taikka 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tar- kuin asuntolainaa ei siirretä, se on irtisanottava
28649: koitettu asunto-osakeyhtiötalo tai vuokra-asun- heti maksettavaksi.
28650: non hallintaan oikeuttava asunto-osakeyhtiön
28651: osake, luovuttaja saa luovutuskorvauksena enin- 15 e §
28652: tään vahvistetun hankinta-arvon rahoittami- Sellaisessa vuokratalossa, jonka rakentamista,
28653: seksi asuntolainojen ja niitä paremmalla etu- hankkimista, laajentamista tai peruskorjausta
28654: oikeudella hyväksyttyjen lainojen lisäksi tarvi- varten on myönnetty asuntolaina, samoin kuin
28655: tut varat tarkistettuna rakennuskustannusten 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa
28656: muutosta vastaavasti siten, kuin asetuksella asunto-osakeyhtiötalossa sijaitsevaa asuinhuo-
28657: tarkemmin säädetään. Lisäksi luovuttaja saa neistoa, jonka hallintaan oikeuttavia osakkeita
28658: luovuttajan vastattavaksi jäävän osan asunto- vuokralainen ei ole lunastanut omakseen ja
28659: lainoista tai niiden sijaan otetuista ja niitä sellaista asuinhuoneistoa, jonka hallintaan . oi-
28660: paremmalla etuoikeudella hyväksytyistä lainois- keuttavien osakkeiden hankkimista varten on
28661: ta. Luovutuskorvausta laskettaessa otetaan niin myönnetty 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tar-
28662: ikään huomioon luovuttajan vastattavaksi jäävä koitettu asuntolaina, ja joita osakkeita vuokra-
28663: osa 1 momentin mukaisesti huomioon otettujen lainen ei ole lunastanut omakseen, on käytet-
28664: parannusten rahoittamiseksi taikka muutoin tävä, jollei jäljempänä tässä momentissa sää-
28665: talon hyväksyttävien menojen kattamiseksi vält- detystä muuta johdu, 5 §:ssä tarkoitetut edel-
28666: tämättämistä lainoista ja samassa tarkoituksessa lytykset täyttävän, kunnan vuokralaiseksi hy-
28667: suoritettu oman pääoman lisäys. Siltä osin väksymän henkilön vuokra-asuntona. Asunto-
28668: kuin luovuttaja on vuokrassa ollut oikeutettu hallitus voi kuitenkin myöntää luvan käyttää
28669: perimään hyväksyttyyn rahoitukseen kuuluvien edellä tässä momentissa tarkoitettua asuin-
28670: asuntolainaa huonommalla etuoikeudella ole- huoneistoa muuhun kuin asuintarkoitukseen.
28671: vien lainojen lyhennykset, ei tällaista lainaa Pysyvä lupa voi koskea vain vähäistä osaa
28672: saa ottaa luovutuskorvausta laskettaessa huo- talon kaikista asuinhuoneistoista. Myöntäes-
28673: mioon. Osakkeesta luovuttaja saa luovutus- sään luvan pysyvään muutokseen asuntohalli-
28674: korvauksena yhtiöosuutta vastaavan osan edellä tus voi samalla määrätä maksettavaksi takaisin
28675: mainitulla tavalla lasketusta koko talon luo- asuntolainasta sen osan, joka vastaa luvassa
28676: tarkoitettua asuntoa. Kunta voi asuntohallituk-
28677: vutuskorvauksesta.
28678: sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää
28679: luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muidenkin
28680: Edellä 3 momentissa tarkoitetuista valtiolle kuin 5 § :ssä tarkoitetut edellytykset täyttä-
28681: tilitetyistä varoista myönnetään ensisijaisesti vien henkilöiden asuntona ja toistaiseksi talon
28682: niihin kuntiin, joista ne ovat kertyneet, 6 § :n ylläpitoa ja hoitoa varten välttämättömän hen-
28683: 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja asunto- kilökunnan asuntona. Opiskelija-asuntolaa saa-
28684: lainoja ja vuokra-asuntojen omaksilunastami- daan lisäksi oppilaitoksen lomien aikana kun-
28685: sesta annetussa laissa tarkoitettuja omaksilunas- nan luvalla tilapäisesti käyttää muidenkin kuin
28686: tamislainoja sekä kunnille avustusta vuokra- 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden asuntona.
28687: asuntojen hankkimista varten tai muuhun Sen estämättä, mitä tässä momentissa sääde-
28688: asuntohallituksen hyväksymän suunnitelman tään, voidaan vuokratalossa, jonka peruskor-
28689: mukaiseen 5 §: ssä tarkoitettujen henkilöiden jausta varten on myönnetty asuntolainaa, yhtä
28690: asunto-olojen parantamiseen. asuntoa käyttää talon omistajan omana asun-
28691: tona.
28692: 15 c § Omistajan on käytettävä omana asuntoriaan
28693: Milloin 15 §: ssä tarkoitettu rakennus tai omakotitaloa, jonka rakentamista, hankkimis-
28694: osake luovutetaan kunnalle tai kunta lunastaa ta, laajentamista tai peruskorjausta varten on
28695: mainitun omaisuuden 15 §:n 3 momentin no- myönnetty asuntolaina, sekä asuinhuoneistoa,
28696: jalla, luovuttajalle myönnetty tai siirretty asun- jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden hank-
28697: tolaina, rakennusaikainen laina tai valtion ensi- kimiseksi on myönnetty 6 §:n 1 momentin 5
28698: sijainen laina siirtyy kunnan vastattavaksi. kohdassa tarkoitettu asuntolaina, jollei . kunta
28699: Milloin luovutuksen ·saaja on muu kuin kun- erityisestä syystä anna lupaa vuokrata asuntoa
28700: ta, voi lainan myöntävä viranomainen siirtää enintään vuodeksi kerrallaan muun henkilön
28701: 1 momentissa tarkoitetut lainat siltä osin, kuin asunnoksi. Milloin kunta on lunastanut tässä
28702: 5 '§:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa, momentissa tarkoitetun asunnon, on siihen
28703: N:o 208 27
28704:
28705: kuitenkin sovellettava, mitä 1 momentissa on asuntolaina on kokonaisuudessaan maksettu
28706: säädetty. Mitä tässä momentissa on säädetty takaisin ja valtiolle on lisäksi maksettu .kul-
28707: sovelletaan myös asuinhuoneistoon, joka sijait- takin lainavuodelta valtiolle maksetun koron
28708: see sellaisessa asunto-osuuskuntatalossa, jonka ja samana vuonna valtion ensisijaislainasta pe-
28709: peruskorjausta varten on myönnetty asunto- rityn koron välinen erotus sekä tälle erotuk-
28710: lainaa. selle vuotuista korkoa valtion ensisijaislainasta
28711: Siltä ajalta, jona asuntoa käytetään vastoin kulloinkin perityn koron mukaan laskettuna.
28712: 1 ja 2 momentin säännöksiä, omistaja on vel-
28713: vollinen lääninhallituksen vaatimuksesta suorit- Asuntolainasta johtuvista 6 § :n 1 momentin
28714: tamaan valtiolle puoli prosenttia kultakin ka- 3 ja 4 kohdassa sekä 15-15 e §:ssä säädeiyis-
28715: lenterikuukaudelta 15 a §:n 1 momentin mu- tä rajoituksista on tehtävä merkintä kiinnitys-
28716: kaan laskettavasta ~nimmäishinnasta, josta ei rekisteriin sekä osakekirjoihin ja osakeluette-
28717: ole vähennetty lainoja. Milloin valtiolle suo- loon. Merkintä on muutettava rajoitusten muu-
28718: ritettavaksi määrättävä summa muodostuisi tuttua ja poistettava rajoitusten lakattua ole-
28719: ilmeisen kohtuuttomaksi, sitä voidaan seuraa- masta voimassa. Merkinnän tekemisestä, muut-
28720: musta määrättäessä alentaa. Tässä momentissa tamisesta ja poistamisesta säädetään tarkemmin
28721: tarkoitettua vaatimusta ei voida tehdä enää asetuksella.
28722: sen jälkeen kun 1 tai 2 momentin säännösten
28723: vastaisesta asunnon käyttämisestä on kulunut 15 i §
28724: kolme vuotta. Asuntolaina, rakennusaikainen laina, valtion
28725: Huoneistoa, jota 1 momentin mukaan on ensisijainen laina ja 14 §:ssä tarkoitettu laina
28726: käytettävä vuokra-asuntona, tai 2 momentissa voidaan irtisanoa kokonaan tai osaksi heti ta-
28727: tarkoitettua, kunnan Junastamaa asuntoa kos- kaisin maksettavaksi, jos lainansaaja tai se, jolle
28728: laina on siirtynyt, ei noudata tätä lakia tai sen
28729: keva toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde
28730: ei pääty huoneenvuokralain 37 §:n 1 momen- nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä
28731: taikka lainaehtoja.
28732: tin 2 kohdassa mainituilla perusteilla tapahtu-
28733: neen irtisanomisen nojalla, ellei kysymyksessä 20b §
28734: ole mainitussa lainkohdassa tarkoitettu muu Hakija, joka on tyytymätön kunnanhallitt:tk-
28735: erittäin painava syy. sen tai lautakunnan päätökseen tässä laissa
28736: tarkoitetussa asiassa, saa kirjallisesti vaatia sii-
28737: 15 f § hen oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta.
28738: Mitä 6 § :n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja Samoin hakija, joka on tyytymätön muun toi-
28739: 15-15 e § :ssä on säädetty, on sovellettava, mielimen tai luottamushenkilön taikka kunnan-
28740: jollei tässä momentissa, 2 tai 3 momentissa hallituksen tai lautakunnan alaisen viranhalti-
28741: taikka vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta jan tekemään päätökseen saa kirjallisesti
28742: annetussa laissa säädetystä muuta johdu, mai- vaatia siihen oikaisua kunnanhallitukselta
28743: nituissa säännöksissä tarkoitettuihin rakennuk- tai 20 §:n 2 momentissa tarkoitetul-
28744: siin ja osakkeisiin, milloin asuntolaina on ta lautakunnalta. Oikaisuvaatimus on teh-
28745: myönnetty peruskorjausta tai siihen liittyvää tava 14 pa1van kuluessa päätöksen tie-
28746: laajentamista varten sen ajan, joksi laina on doksisaannista. Päätökseen, johon saadaan ha-
28747: myönnetty, ja milloin laina on muussa tarkoi- kea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimus-
28748: tuksessa myönnetty 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 osoitus. Oikaisuvaatimu~ on käsiteltävä viipy-
28749: kohdan nojalla, myös sen ajan, joksi laina on mättä.
28750: myönnetty, kuite111kin vähintään 27 vuotta,
28751: sekä· muussa tapauksessa 45 vuotta, 4 momen- Kunnan viranomaisen päätös voidaan toimit-
28752: tissa tarkoitetun merkinnän tekemisestä lukien taa asianomaiselle tiedoksi virkakirjeessä pos-
28753: ja siinäkin tapauksessa, että asuntolaina on titse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapah-
28754: maksettu kokonaan takaisin. Mainittujen sään- tuneen, jollei niliuta näytetä, seitsemänt~nä
28755: nösten soveltaminen peruskorjausta tai siihen päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoit~
28756: liittyvää laajentamista varten myönnetyn lainan tamalla osoitteella varustettuna on annettu
28757: johdosta lakkaa ennen edellä tarkoitetun määrä- postin kuljetettavaksi. Luovutuksensaajan · 'ni-
28758: ajan päättymistä, milloin peruskorjausta tai sii- meämistä ja vuokralaisen hyväksymistä kös~e
28759: hen liittyvää laajentamista varten myönnetty va päätös voidaan kuitenkin antaa tiedoksi
28760: 28 N:o 208
28761:
28762: asettamalla kunnanhallituksen tai lautakunnan varten myönnetyn asuntolainan ehdot voidaan
28763: pöytäkirja nähtäväksi siten kuin kunnallislaissa velallisen hakemuksesta muuttaa tämän lain
28764: on säädetty, jolloin tiedoksisaannin katsotaan nojalla vastaavaan tarkoitukseen myönnettävän
28765: tapahtuneen sinä päivänä, jona päätös on pan- lainan ehtojen mukaiseksi. Tämän jälkeen lai-
28766: tu nähtäväksi. Muutoin on noudatettava, mitä naan sovelletaan vastaavia säännöksiä, kuin
28767: tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa mitä sovelletaan tämän lain nojalla myönnettyi-
28768: (232/66) on säädetty. hin lainoihin.
28769: Asuntotuotantolain 6 §: n 6 momentin
28770: (5/73, 1133/76 ja 459/79) nojalla ennen tä-
28771: Tämä laki tulee voimaan päivänä män lain voimaantuloa myönnettyyn lisälainaan
28772: kuuta 198 . sovelletaan mitä tämän l~in 8 §:ssä on sää~
28773: Vuoden 1968 kesäkuun 30 päivän jälkeen detty asuntolainan takaisin maksamisen ja
28774: mutta ennen palVaa kuuta 19 muiden siitä johtuvien velvoitusten täyttämi-
28775: myönnettyihin lainoihin sovelletaan kuitenkin seksi vaadittavasta vakuudesta, 15 c §:ssä
28776: edelleen, mitä asuntotuotantolain 10 §:ssä asuntolainan siirtämisestä sekä 15 i §: ssä asun-
28777: (33/68, 5/73, 1133/76 ja 504/80) on sä~ tolainan irtisanomisesta. Mitä tämän lain 12
28778: detty laina-ajasta ja lainojen lyhennyksistä, § :ssä säädetään kunnan myöntämästä lainas-
28779: 11 §:ssä (247 /66, 5/73, 33/76 ja 1133/76) ta sovelletaan niin ikään ennen tämän lain
28780: lainojen korosta sekä 12 §:ssä (247 /76 ja voimaantuloa kunnan välityksellä myönnettyyn
28781: 410/78) lyhennysmaksujen ja korkojen suorit- lainaan.
28782: tamisen lykkäämisestä. Ennen 1 päivää heinä-
28783: kuuta 1968 myönnettyihin lainoihin sovelle- Asuntotuotantolain 6 a § :n 1 momentissa
28784: taan mainitun 11 ja 12 §:n säännöksiä siten ( 459/79) tarkoitettuihin asunto-osakeyhtiö-
28785: kuin 11 §:n soveltamisesta on asuntotuotanto- taloihin sovelletaan mitä tämän lain 6 § :n
28786: lain 24 §:n 2 momentissa (33/68) ja 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista asunto-
28787: soveltamisesta saman lain 24 §:n 3 momen- osakeyhtiötaloista on säädetty tai säädetään.
28788: tissa (504/80) säädetty. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
28789: Ennen tämän lain voimaantuloa vuokratalon ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
28790: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta menpiteisiin.
28791:
28792:
28793:
28794:
28795: 2.
28796: Laki
28797: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
28798:
28799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28800:
28801: Soveltamisala 3 kohdan nojalla lainoitetussa ( / ) tai
28802: jäljempänä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
28803: 1 § asunto-osakeyhtiötalossa taikka, jonka hallin-
28804: Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon taan oikeuttavien osakkeiden hankintaan on
28805: omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi- myönnetty asuntotuotantolain 6 § :n 1 momen-
28806: lunastamista varten lainaa valtion varoista si- tin 4 kohdassa tarkoitettu asuntolaina.
28807: ten, kuin tässä laissa säädetään. Tätä lakia sovelletaan myös valtion lainoit-
28808: Tätä lakia sovelletaan vuokra-asuntoon, joka taman asunto-osuuskuntatalon muuttamiseen
28809: sijaitsee asuntotuotalain 6 §:n 1 momentin asunto-osakeyhtiötaloksi.
28810: N:o 208 29
28811:
28812: Vuokratalon ja asunto-osuuskuntatalon lytettäväksi omistajan lukuun, kunnes vuokra-
28813: muuttaminen asunto-osakeyhtiötaloksi lainen on ne tässä laissa säädettyssä järjestyk-
28814: sessä lunastanut omakseen tai oikeus omaksi-
28815: 2 § lunastamiseen on lakannut.
28816: Vuokratalo, jonka rakentamista, laajenta-
28817: mista tai peruskorjausta varten on myönnetty
28818: asuntolainaa asuntolainoista, -takuista ja -avus- Oikeus omaksilunastamiseen
28819: tuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun
28820: lain (224/ 49) ja asutuskeskuksen asuntoraken- 4 §
28821: nustuotannon tukemisesta valtion varoilla sa- Vuokralaisella, joka on asunut vuokralaisena
28822: mana päivänä annetun lain (226/49) tai 4 omaksilunastettavassa tai muussa saman vuok-
28823: päivänä joulukuuta 1953 annetun asuntotuo- ranantajan tosiasiallisesti omistamassa valtion
28824: tantolain (488/53) taikka 22 päivänä huhti- lainaittamassa vuokra-asunnossa vähintään
28825: kuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 / omaksilunastamista edeltäneet kaksi vuotta, on
28826: 66) säännösten nojalla, voidaan muuttaa asun- oikeus lunastaa vuokralle ottamansa asunnon
28827: totuotantolain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa hallintaan oikeuttavat osakkeet omakseen 5
28828: tarkoitetuksi asunto-osakeyhtiötaloksi, jonka §:ssä säädetystä lunastushinnasta ja maksamal-
28829: asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina niin la takaisin osakkeille laskettavan osuuden yh-
28830: kuin asuntotuotantolain 15 e §:ssä säädetään, tiölle myönnetyistä tai siirretyistä asuntolai-
28831: ja jonka asunnon hallintaan oikeuttavat osak- noista. Oikeus omaksilunastamiseen on voimas-
28832: keet vuokralainen voi lunastaa omakseen niin sa niin kauan, kuin vuokra-asuntoon on sovel-
28833: kuin tässä laissa säädetään. Myös asunto-osuus- lettava asuntotuotantolain 15-15 e §:n sään-
28834: kuntatalo, jonka rakentamista, laajentamista tai nöksiä.
28835: peruskorjausta varten on myönnetty asunto- Kunnan tai kuntainliiton taikka kunnan tai
28836: lainaa edellä mainittujen lakien nojalla, voi- kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole-
28837: daan hyväksyä muutettavaksi asunto-osake- van osakeyhtiön omistamat asuntotuotantolain
28838: yhtiötaloksi. 6 § :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut osak-
28839: Milloin vuokratalo tai asunto-osuuskunta- keet vuokralainen on kuitenkin oikeutettu lu-
28840: talo muutetaan asunto-osakeyhtiötaloksi, vuok- nastamaan omakseen vain milloin osakkeiden
28841: rataloa tai asunto-osuuskuntataloa varten myön- omistaja on yksittäistapauksessa siihen suostu-
28842: netty asuntolaina ja valtion ensisijainen laina nut.
28843: voidaan siirtää asunto-osakeyhtiön vastatta-
28844: vaksi. Asunto-osuuskuntatalon rakentamista,
28845: laajentamista tai peruskorjausta varten myön- Lunastushinta
28846: netty laina voidaan kuitenkin siirtää vain, mil-
28847: loin asunto-osakeyhtiö on yksimielisellä pää- 5 §
28848: töksellä perustettu jatkamaan asunto-osuus- Osakkeiden lunastushinta on asuntotuotanto-
28849: kunnan toimintaa, ja edellyttäen, että lainan- lain 15 a §:n 1 momentin mukaan määräytyvä
28850: saaja maksaa siirretyn lainan takaisin viimeis- osakkeiden enimmäishinta.
28851: tään vuoden kuluttua lainan siirtämisestä. Milloin 1 momentin mukainen lunastushinta
28852: Kunnan tai sellaisen osakeyhtiön, jonka ylittää paikkakunnalla vallitsevan hintatason,
28853: osakkeista kunta omistaa pääosan, omistaman kunnan viranomainen voi hakemuksesta vah-
28854: vuokratalon asunto-osakeyhtiötaloksi muutta- vistaa lunastushinnan alhaisemmaksi. Lunastus-
28855: misen edellytyksenä on, että kunnan viran- hintaa ei kuitenkaan saa vahvistaa käypää hin-
28856: omainen erityisen painavista syistä ja paikka- taa tai asuntotuotantolain 15 a § :n 2 momen-
28857: kunnalla vallitsevan vuokra-asuntojen kysynnän tissa tarkoitettua luovutuskorvausta alhaisem-
28858: tyydyttämistä vaarantamatta on päättänyt ha- maksi.
28859: kea muutoksen hyväksymistä.
28860: Vuokratalon ja asunto-osuuskuntatalon muut- Omaksilunastamismenettely
28861: tamisen asunto-osakeyhtiötaloksi hyväksyy ja
28862: lainan siirtää asuntohallitus. 6 §
28863: Vuokralaisen, joka haluaa lunastaa vuokralle
28864: 3 § ottamansa asuinhuoneiston hallintaan oikeutta-
28865: Vuokra-asunnon hallintaan oikeuttavat osak- vat osakkeet omakseen, ja jota jäljempänä kut-
28866: keet on luovutettava kunnan viranomaisen säi- sutaan omaksilunastajaksi, tulee tehdä omaksi-
28867: 30 N:o 208
28868:
28869: lunastamisesta kirjallinen ilmoitus kunnan vi· välinen erotus sekä asuntolainasta 6 §:n 2
28870: ranomaiselle ja luuastettavien osakkeiden omis- momentin nojalla kunnalle suoritettu Qsuus
28871: t~jalle. valtiokonttorille. Valtiokonttorin tulee ilmoit-
28872: Omaksilunastajan tulee 1 momentissa tarkoi- taa lainan lyhentämisestä asunto-osakeyhtiölle.
28873: tetun ilmoituksen yhteydessä suorittaa kun- .'
28874: nalle 5 §:n mukainen lunastushinta sekä Iuuas-
28875: tettavan asunnon hallintaan oikeuttaville osak- Omaksilunastamislaina
28876: keille laskettava osuus yhtiölle myönnetyistä
28877: tai siirretyistä asuntolainoista. 11 §
28878: Kunnan viranomainen voi myöntää asunto- Omaksilunastajalle voidaan myöntää valtion
28879: lainaosuuden sekä osakkeiden omistajalle 9 varoista omaksilunastamislainaa.
28880: §:p mukaan suoritettavan luovutuskorvauksen Omaksilunastamislaina voidaan myöntää
28881: ylittävältä osalta myös lunastushinnan suoritta- myös asunto-osuuskunnan toimintaa jatkamaan
28882: miseen lykkäystä enintään siihen saakka, kun perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaalle osak-
28883: omaksilunastamista varten myönnetty laina on keille laskettavan asuntolainaosuuden takaisin-
28884: lain~Insaajan nostettavissa.
28885: maksamista varten.
28886: Kun omaksilunastaja on tehnyt 1 momen-
28887: tissa tarkoitetun ilmoituksen osakkeiden lu- Lainan myöntää kunnan viranomainen va-
28888: nastamisesta sekä suorittanut lunastushinnan roista, jotka kunta lainan myöntämistä varten
28889: ja osakkeille laskettavan osuuden yhtiölle myön- saa vastaavasti lainoina valtiolta. Kunnan näin
28890: netyistä tai siirretyistä asuntolainoista siltä saamista varoista ei valtion ja kunnan välille
28891: osin, kun niiden maksamiseen ei ole myön- ole laadittava erillistä velkakirjaa.
28892: netty lykkäystä, luuastettavien osakkeiden Asuntohallitus osoittaa kunnille tarvittavat
28893: omistusoikeus siirtyy omaksilunastajalle. varat lainojen 1-3 momentissa tarkoitettua
28894: Kunnan viranomaisen on laadittava luovut- myöntämistä varten.
28895: tajan ·ja omaksilunastajan välinen osakkeiden
28896: luovuttamista koskeva luovutuskirja. 12 §
28897: Omaksilunastamislainan myöntämisen edel-
28898: 7 § lytyksenä on, että lainansaajan tukeminen on
28899: Kunnalla on panttioikeus omaksilunastetta- sosiaalisesti tarkoituksenmukaista ja taloudelli-
28900: viin osakkeisiin lunastushinnan ja asuntolaina- sesti tarpeellista.
28901: osuuden sekä mahdollisten perimiskulujen suo- Valtioneuvosto voi tarvittaessa antaa mää-
28902: rittamisen vakuudeksi, kunnes lunastushinta räyksiä perusteista, joiden mukaan 1 momen~
28903: ja osakkeille laskettava osuus asuntolainoista tissa tarkoitettuja edellytyksiä on arvosteltava.
28904: on kokonaan maksettu.
28905: 13 §
28906: 8 § Omaksilunastamislainaa voidaan myöntää
28907: Kun osakkeiden omistusoikeus on siirtynyt enintään 60 prosenttia osakkeiden 5 § :n mu-
28908: niin kuin 6 § :ssä on säädetty, kunnan viran- kaisen lunastushinnan sekä lunastushetkellä
28909: omaisen tulee luovuttaa osakekirjat viivytyk- yhtiön vastattavana olevien asuntolainojen tai
28910: settä omaksilunastajalle, jollei pantinsaajan niiden sijaan otettujen sekä niitä paremmalla
28911: oikeuksista muuta johdu. etuoikeudella hyväksyttyjen lainojen osakkeil-
28912: le laskettavan osuuden yhteismäärästä.
28913: 9 § Asunto-osuuskunnan t01mmtaa jatkamaan
28914: Kunnan viranomaisen tulee viivytyksettä perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaalle
28915: suorittaa omaksilunastettavien osakkeiden omis- myönnettävän lainan määrä on kuitenkin enin-
28916: tajalle asuntotuotantolain 15 a §:n 2 momen- tään yhtiölle 3 §: n nojalla siirretyn asuntolai-
28917: tissa tarkoitettu luovutuskorvaus. nan osakkeille laskettavan osuuden suuruinen.
28918:
28919: 10 § 14 §
28920: Kunnan viranomaisen tulee viivytyksettä Omaksilunastamislainan laina-aika on enin-
28921: tilittää lunastushinnan ja luovutuskorvauksen tään 25 vuotta.
28922: N:o 208 31
28923:
28924: 15 § vuttaa, jollei 2 momentista muuta johdu, ai-
28925: Omaksilunastamislainan kulloinkin voimassa noastaan kunnalle tai kunnan nimeärriälle,
28926: olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään asuntohallituksen vahvistamat edellytykset täyt-
28927: asetuksella. Omaksilunastamislainan korot ja tävälle luovutuksensaajalle ja enintään asunto"
28928: lyhennykset on säädettävä suoritettavaksi si- tuotantolain 15 a §:n 1 momentin mukaan
28929: ten, että niiden yhteismäärä nousee, huomioon määräytyvästä enimmäishinnasta.
28930: ottaen asumismenojen kehitys suhteessa tulo- Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
28931: tason kehitykseen, tarkoituksenmukaisella ta- tään, voidaan siinä tarkoitetut osakkeet luo-
28932: valla laina-ajan kuluessa. vuttaa aviopuolisolle, suoraan etenevässä tai
28933: Asetuksella voidaan säätää, että lainan myön- takenevassa polvessa olevalle sukulaiselle
28934: tänyt viranomainen voi lainansaajan tulojen ja taikka veljelle tai sisarelle. Niin ikään voidaan
28935: varallisuuden perusteella hakemuksesta alentaa tällainen osake, sen estämättä, mitä 1 momen-
28936: omaksilunastamislainan korkoa. Asetuksella on tissa on säädetty luovutuksensaajasta, myydä
28937: tällöin säädettävä myös alennetun koron mää- julkisella huutokaupalla niin kuin konkurssi-
28938: rästä. säännössä tai ulosottolaissa on säädetty taikka
28939: panttaussopimuksessa määrätty. Se, jonka lu-
28940: 16 § kuun julkinen huutokauppa toimitetaan, saa
28941: Lainan myontanyt viranomainen voi erityi- kuitenkin enintään 1 momentissa tarkoitetun
28942: sistä syistä lykätä omaksilunastamislainan ko- enimmäishinnan. Myyntihinnan ja enimmäis-
28943: rot tai lyhennykset taikka molemmat myöhem- hinnan välinen erotus on tilitettävä valtiolle.
28944: min maksettaviksi siten, kuin asetuksella tar- Luovutus, joka tapahtuu muulle luovutuk-
28945: kemmin säädetään. Lykätylle korolle ei ole sensaajalle kuin mitä edellä 1 ja 2 momentissa
28946: maksettava korkoa. on säädetty, on mitätön. Milloin luovutus on
28947: tapahtunut 1 momentin mukaisesti kunnalle
28948: 17 § tai kunnan nimeämälle luovutuksensaajalle,
28949: Omaksilunastamislainan takaisinmaksamisen mutta 1 momentissa tarkoitettua enimmäishin-
28950: ja muiden siitä johtuvien velvoitteiden täyttä- taa korkeammasta hinnasta, on sopimus mitä-
28951: misen vakuudeksi on annettava pantiksi asuin- tön siltä osin kuin se ylittää sallitun enimmäis-
28952: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai hinnan.
28953: jälkipanttausoikeus niihin tai muu riittävä va- 19 §
28954: kuus. Omaksilunastamislainan, osakkeita vas- Omistajan on käytettävä omana asuotonaan
28955: taan mahdollisesti myönnettyjen muiden omak- asuinhuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavien
28956: silunastamislainaa paremmalla etuoikeudella osakkeiden omaksilunastamista varten on
28957: hyväksyttyjen lainojen määrä ja osakkeille myönnetty omaksilunastamislainaa, jollei kunta
28958: laskettava osuus yhtiön veloista saavat yh- erityisestä syystä anna lupaa enintään vuodeksi
28959: dessä olla enintään 95 prosenttia osakkeita kerrallaan vuokrata asuntoa muun henkilön
28960: vastaavasta osasta asuntotuotantolain 15 a §:n asunnoksi.
28961: 1 momentissa tarkoitetusta asunto-osakeyhtiö-
28962: Milloin kunta on lunastanut 1 momentissa
28963: talon enimmäishinnasta.
28964: tarkoitetun asunnon on siihen sovellettava
28965: Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion mitä asuntotuotantolain 15 e §:n 1 momen-
28966: varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta lainan- tissa säädetään.
28967: saamisesta pantatut tai ulosmitatut osakkeet,
28968: jotka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä 20 §
28969: tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää Mitä 18 ja 19 §:ssä on säädetty on sovel-
28970: sisäasiainministeriö. lettava, jollei 2 momentista muuta johdu, 21
28971: §:ssä tarkoitetun merkinnän tekemisestä sen
28972: ajan, joksi laina on myönnetty.
28973: Käyttö- ja luovutusrajoitukset Edellä 1 momentissa mainittujen säännösten
28974: soveltaminen lakkaa ennen siinä tarkoitetun
28975: 18 § määräajan päättymistä viidennen lainavuo-
28976: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osak- den jälkeen, milloin omaksilunastamislaina
28977: keet, joiden omaksilunastamista varten on on kokonaisuudessaan maksettu takaisin ja val-
28978: myönnetty omaksilunastamislaina, saadaan luo- tiolle on lisäksi maksettu kultakin lainavuo-
28979: 32 N:o 208
28980:
28981: delta valtiolle maksetun koron ja samana vuon- 26 §
28982: na valtion ensisijaisesta lainasta perityn koron Asuntohallitus voi painavista syistä irtisa-
28983: välinen korotus sekä tälle erotukselle vuotuista noa kokonaan tai osaksi heti takaisinmaksetta-
28984: korkoa valtion ensisijaislainasta kulloinkin pe- vaksi 11 § :n 3 momentissa tarkoitetun kun-
28985: rityn koron mukaan laskettuna. nan lainan valtiolta, milloin kunta on toimi-
28986: nut vastoin tätä lakia taikka sen nojalla annet-
28987: 21 § tuja säännöksiä tai määräyksiä.
28988: Omaksilunastamislainasta johtuvista 18-
28989: 20 §:ssä säädetyistä rajoituksista on tehtävä 27 §
28990: merkintä osakekirjoihin ja osakeluetteloon sekä Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään-
28991: asunto-osakeyhtiötaloksi muuttamisesta ja siitä nösten ja määräysten mukaan kunnalle kuulu-
28992: johtuvasta omaksilunastamisoikeudesta kiinni- vat tehtävät hoitaa kunnanhallitus, jollei val-
28993: tysrekisteriin. Merkintä on poistettava rajoitus- tuusto ole määrännyt niitä kokonaan tai osit-
28994: ten lakattua olemasta voimassa. Merkinnän te- tain kunnan jonkin lautakunnan hoidettavaksi.
28995: kemisestä ja poistamisesta säädetään tarkem-
28996: min asetuksella. 28 §
28997: 22 § Hakija, joka on tyytymätön kunnanhallituk-
28998: Milloin 18 §:ssä tarkoitetut osakkeet luo- sen tai lautakunnan päätökseen tässä laissa tar-
28999: vutetaan kunnalle, luovuttajalle myönnetty tai koitetussa asiassa, saa kirjallisesti vaatia sii-
29000: siirretty omaksilunastamislaina siirtyy kunnan hen oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaisel-
29001: vastattavaksi. ta. Samoin hakija, joka on tyytymätön muun
29002: Milloin luovutuksensaaja on muu kuin toimielimen tai luottamushenkilön taikka kun-
29003: kunta, voi kunnan viranomainen siirtää omak- nanhallituksen tai lautakunnan alaisen viran-
29004: silunastamislainan siltä osin, kuin 12 §: ssä haltijan tekemään päätökseen, saa kirjallisesti
29005: tarkoitetut edellytykset ovat olemassa, luovu- vaatia siihen oikaisua kunnanhallitukselta tai
29006: tuksensaajan vastattavaksi. Siltä osin kuin 27 §:ssä tarkoitetulta lautakunnalta.
29007: omaksilunastamislainaa ei siirretä, se on irti- Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ku-
29008: sanottava heti maksettavaksi. luessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätök-
29009: seen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitet-
29010: tävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus
29011: Erinäiset säännökset on käsiteltävä viipymättä.
29012: Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen
29013: 23 § saa hakea muutosta valittamalla asuntohallituk-
29014: Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oleva selle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-
29015: yhtiön tai osakkeenomistajan taikka muun ta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50)
29016: henkilön etuosto- tai lunastusoikeutta tarkoit- on säädetty. Valituskirja voidaan jättää myös
29017: tava määräys on tehoton, kunnes 20 §:ssä päätöksen tehneelle kunnan viranomaiselle,
29018: tarkoitetut rajoitukset ovat lakanneet olemasta jonka tulee lausuntonsa ohella toimittaa se vii-
29019: voimassa. pymättä asuntohallitukselle.
29020: Kunnan viranomaisen päätös voidaan toimit-
29021: 24 § taa asianomaiselle tiedoksi virkakirjeessä pos-
29022: Omaksilunastamislaina voidaan 1rt1sanoa ko- titse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapah-
29023: konaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi, tuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päi-
29024: jos lainansaaja tai se, jolle laina on siirtynyt, vänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoitta-
29025: ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja malla osoitteella varustettuna on annettu pos-
29026: säännöksiä tai määräyksiä taikka lainaehtoja. tin kuljetettavaksi. Luovutuksensaajan nimeä-
29027: mistä koskeva päätös voidaan kuitenkin antaa
29028: 25 § tiedoksi asettamalla kunnanhallituksen tai lau-
29029: Omaksilunastamislainoja saadaan vuosittain takunnan pöytäkirja nähtäväksi siten kuin kun-
29030: myöntää yhteensä valtion tulo- ja menoar- nallislaissa on säädetty, jolloin tiedoksisaannin
29031: vion käsittelyn yhteydessä päätetty määrä. katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jona pää-
29032: Vuosittain otetaan tulo- ja menoarvioon tar- tös on pantu nähtäväksi. Muutoin on nouda-
29033: pellinen määräraha myönnettyjen lainojen tettava mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa
29034: maksattamista varten. annetussa laissa (232/66) on säädetty.
29035: N:o 208 33
29036:
29037: Kunnan viranomaisen päätös voidaan panna Tätä lakia sovelletaan myös osakkeisiin, jot-
29038: täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoi- ka vuokralainen on lunastanut omakseen en-
29039: man, jollei muutoksen hakeminen päätökseen nen tämän lain voimaantuloa asuntotuotanto-
29040: käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi lain 15 b § :ssä säädetyssä järjestyksessä, sekä
29041: tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. osakkeisiin, jotka vuokralainen on ennen tä-
29042: Asuntohallituksen tämän lain nojalla teke- män lain voimaan tuloa asuntotuotantolain
29043: mään päätökseen ei saa hakea valittamalla 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tai 6 a §:n 1
29044: muutosta. momentin nojalla ollut oikeutettu omaksilunas-
29045: tamaan. Tätä lakia sovelletaan niin ikään ennen
29046: 29 § sen voimaan tuloa asuntotuotantolain 6 a § :n
29047: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön- 2 momentin mukaisesti asunto-osakeyhtiöksi
29048: panosta annetaan asetuksella. muutetun asunto-osuuskunnan osakkeisiin.
29049: Asuntohallitus voi antaa yleisiä ohjeita tässä
29050: laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja Tämän lain nojalla voidaan vuonna 1982
29051: määräyksissä tarkoitetuista tehtävistä ja niiden myöntää omaksilunastamislainaa valtion vuo-
29052: suorittamisesta. den 1982 tulo- ja menoarvion momentin 26.12.
29053: 84 perusteella.
29054: 30 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
29055: Tämä laki tulee voimaan päivänä ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
29056: kuuta 1982. menpiteisiin.
29057:
29058:
29059:
29060:
29061: 3.
29062: Laki
29063: eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta
29064:
29065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29066:
29067: Soveltamisala mönsiirtoverkoston ja näille tarpeellisen lait-
29068: teiston rakentamista, laajentamista tai perus-
29069: 1 § korjausta varten, jota tässä laissa sanotaan
29070: Lämmityslaitoshankkeiden rahoittamiseksi lämmityslaitoshankkeeksi.
29071: voidaan, siten kuin tässä laissa säädetään,
29072: myöntää valtion varoista lämmityslaitoslaino-
29073: ja ja luottolaitosten varoista sellaisia lainoja, Lämmityslaitoslainan myöntäminen ja
29074: joista valtio maksaa luottolaitoksille korko- korkotukilainaksi hyväksyminen
29075: hyvitystä. Luottolaitoksen varoista myönnet-
29076: tyjä lainoja nimitetään tässä laissa korkotuki- 3 §
29077: lainoiksi. Asuntohallitus myontaa lämmityslaitoslainan
29078: Korkotukilainan voi myöntää osuuspankki, ja hyväksyy lainan korkotukilainaksi.
29079: säästöpankki, liikepankki, Postipankki, kiinni- Lämmityslaitoslainan myöntämisen ja kor-
29080: tysluottopankki, vakuutusyhtiö tai työeläkelai- kotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on,
29081: tos, joita tässä laissa sanotaan luottolaitok- että lämmityslaitoshankkeen rakentaminen, laa-
29082: siksi. jentaminen tai peruskorjaus on teknisesti ja
29083: taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
29084: 2 § Lämmityslaitoslainan myöntämisen edelly-
29085: Lämmityslaitoslaina ja korkotukilaina voi- tyksenä on lisäksi, että asuntohallitus hyväk-
29086: daan myöntää pääasiallisesti asuinrakennuksia syy lämmityslaitoshankkeen rakennussuunni-
29087: palvelevan erillisen lämmityslaitoksen tai pää- telmat, rakennuskustannukset ja rahoitussuun-
29088: asiallisesti asuinrakennuksia palvelevan läm- nitelman.
29089:
29090: 5 168101124W
29091: 34 N:o 208
29092:
29093: 4 § tavaksi, jos lainansaaja tai se, jolle laina on
29094: Tämän lain mukaisen lämmityslaitoslainan siirtynyt, ei noudata tätä lakia tai sen nojalla
29095: ja korkotukilainan, muiden samalle kohteelle annettuja säännöksiä ja määräyksiä taikka lai-
29096: samaan tarkoitukseen valtion varoista myön- naehtoja.
29097: nettyjen lainojen ja avustusten sekä muiden
29098: korkotukilainojen, joista maksetaan korkohy-
29099: vitystä valtion varoista, yhteismäärä saa olla Korkotukilaina
29100: enintään 70 prosenttia hyväksytyistä kustan-
29101: nuksista. 10 §
29102: Korkotukilainan suuruus on enintään 70 pro-
29103: senttia lämmityslaitoshankkeen hyväksytyistä
29104: Lämmityslaitoslaina kustannuksista.
29105: Korkotukilainan laina-aika on enintään 15
29106: 5 § vuotta.
29107: Lämmityslaitoslainoja saadaan vuosittain Luottolaitoksen korkotukilainasta penma
29108: myöntää yhteensä valtion tulo- ja menoarvion korko saa olla enintään sen koron suuruinen,
29109: käsittelyn yhteydessä päätetty määrä. Vuosit- mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin soveltaa
29110: tain otetaan tulo- ja menoarvioon tarpeellinen vastaaviin tarkoituksiin myönnettäviin lainoi-
29111: määräraha myönnettyjen lainojen maksattamis- hin. Sisäasiainministeriö päättää, hankittuaan
29112: ta varten. asiasta Suomen Pankin lausunnon, minkä suu-
29113: ruista korkoa luottolaitokset voivat enintään
29114: 6 § periä korkotukilainasta.
29115: Lämmityslaitoslainan suuruus on enintään Tarkemmat säännökset korkotukilainan lai-
29116: 30 prosenttia lämmityslaitoshankkeen hyväksy- naehdoista annetaan asetuksella.
29117: tyistä kustannuksista. Jos lämmityslaitos ra-
29118: kennetaan, laajennetaan tai peruskorjataan toi-
29119: mimaan kotimaisella polttoaineena, lainan suu- 11 §
29120: ruus on kuitenkin enintään 50 prosenttia hy- Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yh-
29121: väksytyistä kustannuksista. teydessä päätetään vuosittain hyväksyttävien
29122: Lämmityslaitoslainan laina-aika on enintään korkotukilainojen enimmäismäärästä.
29123: 15 vuotta.
29124: Lämmityslaitoslainan korosta ja lyhennyk- 12 §
29125: sistä säädetään asetuksella. Hyväksyessään lainan korkotukilainaksi
29126: asuntohallitus päättää 10 §:n 3 momentissa
29127: 7 § tarkoitettujen enimmäismäärien rajoissa, min-
29128: Lämmityslaitoslainan takaisinmaksamisen ja kä suuruista korkoa luottolaitos saa lainasta
29129: muiden siitä johtuvien velvoitusten täyttämi- periä.
29130: sen vakuudeksi on hankittava, jos lainansaajana Valtion varoista maksettavan korkohyvityk-
29131: on muu kuin kunta tai kuntainliitto, asunto- sen määrästä säädetään asetuksella.
29132: hallituksen hyväksymä riittävä vakuus. Korkohyvityksen suorittaa hakemuksesta val-
29133: tiokonttori.
29134: 8 § 13 §
29135: Milloin 2 §:ssä tarkoitetun omaisuuden Asuntohallituksen ja luottolaitoksen on val-
29136: omistusoikeus vaihtuu, asuntohallitus voi siir- vottava, että korkotukilaina käytetään korko-
29137: tää lämmityslaitoslainan kokonaan tai osittain tukilainapäätöksen mukaisesti.
29138: uuden omistajan vastattavaksi. Siltä osin kuin Luottolaitos ja korkotukilainan saaja ovat
29139: lainaa ei siirretä, on se irtisanottava heti ta- velvollisia antamaan asuntohallitukselle tieto-
29140: kaisin maksettavaksi. ja, joita tarvitaan sen toteamiseksi, onko kor-
29141: kotukilainaa käytetty hyväksyttyyn tarkoituk-
29142: 9 § seen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen
29143: Asuntohallitus vo1 1rt1sanoa lämmityslaitos- säännösten, määräysten ja lainaehtojen mukai-
29144: lainan kokonaan tai osaksi heti takaisinmakset- sesti.
29145: N:o 208 35
29146:
29147: 14 § 17 §
29148: Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lai- Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain tässä
29149: navaroja muuhun kuin tämän lain mukaiseen laissa tarkoitettujen lämmityslaitoslainojen
29150: tarkoitukseen tai lainaa hakiessaan antanut myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman ja
29151: olennaisesti erheellisiä tietoja tai salannut lai- korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden käyttö-
29152: nan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia suunnitelman.
29153: seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen jälkeen
29154: kuin lainansaajan sanotunlainen menettely on 18 §
29155: todettu, suoriteta korkohyvitystä. Lainansaajan Asuntohallituksen tämän lain nojalla anta-
29156: on tällöin suoritettava valtiolle takaisin val- maan päätökseen ei saa valittamalla hakea
29157: tion maksama korkohyvitys, sekä lisäksi kaksi muutosta.
29158: prosenttia vuotuista sakkokorkoa lainan mää-
29159: rälle sen nostamispäivästä. 19 §
29160: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
29161: töönpanosta annetaan asetuksella.
29162: Yhteisiä säännöksiä
29163:
29164: 15 § 20 §
29165: Ennen lämmityslaitoslainan myöntämistä tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
29166: lainan hyväksymistä korkotukilainaksi asunto- kuuta 198 .
29167: hallitus hankkii tarvittaessa kauppa- ja teolli- Tämän lain nojalla voidaan vuonna 1982
29168: suusministeriön, työvoimaministeriön ja lää- myöntää lämmityslaitoslainaa valtion vuoden
29169: ninhallituksen lausunnot. 1982 tulo- ja menoarvion momentin 26.12.83
29170: perusteella sekä hyväksyä korkotukilainoja ja
29171: 16 § maksaa korkohyvitystä momentin 26.12.63 pe-
29172: Rakennusvalvontaviranomaisen tulee suorit- rusteella.
29173: taa tämän lain täytäntöönpanoa varten tar- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
29174: peellisia tarkistuksia ja katselmuksia sekä an- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
29175: taa lausuntoja ja todistuksia. piteisiin.
29176:
29177:
29178: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
29179:
29180:
29181: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
29182: Pääministeri
29183: MAUNO KOIVISTO
29184:
29185:
29186:
29187:
29188: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
29189: 36 N:o 208
29190:
29191: Liite
29192:
29193:
29194:
29195:
29196: Laki
29197: asuntotuotantolain muuttamisesta
29198:
29199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29200: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 6 a §, 8 §:n
29201: 6 momentti sekä 15 b §, 15 f §:n 5 momentti ja 16 §,
29202: sellaisina kuin niistä ovat 6 a §, 8 §:n 6 momentti, 15 b § ja 15 f §:n 5 momentti 4
29203: päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (459/79) sekä 16 § 19 päivänä tammikuuta 1968
29204: annetussa laissa (33/68),
29205: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 6 ja 7 §, 8 §:n 1-4 momentti, 9, 10, 11 ja 12 §, 13 §:n
29206: 1 momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti, 15 §:n 1 ja 4 momentti, 15 a §:n 2 ja 4 momentti,
29207: 15 c §, 15 e §, 15 f §:n 1 ja 4 momentti, 15 i § sekä 20 b §:n 1 momentti,
29208: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 anne-
29209: tussa laissa, 6 § muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1973 (5/73), 29 päivänä joulukuuta 1976
29210: (113.3/76), 27 päivänä kesäkuuta 1980 (504/80) ja 30 päivänä joulukuuta 1980 (1084/80)
29211: annetuilla laeilla sekä mainitulla 4 päivänä toukokuuta 1979 annetulla lailla, 7 § muutettuna
29212: mainituilla 19 päivänä tammikuuta 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973, 4 päivänä toukokuuta
29213: 1979, 27 päivänä kesäkuuta 1980 ja 30 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla, 8 §:n
29214: 1-3 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa ja 4 momentti
29215: mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa, 9 § muutettuna mainituilla 19 päi-
29216: vänä tammikuuta 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973, 27 päivänä kesäkuuta 1980 ja 30
29217: päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla, 10 § muutettuna mainituilla 19 päivänä tammi-
29218: kuuta 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973, 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 27 päivänä kesä-
29219: kuuta 1980 annetuilla laeilla, 11 § osittain muutettuna mainituilla 19 päivänä tammikuuta
29220: 1968, 12 päivänä tammikuuta 1973 ja 29 päivänä joulukuuta 1976 annetuilla laeilla, 12 §
29221: osittain muutettuna 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetulla lailla (410/78), 13 §:n 1 momentti
29222: mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa, 14 §:n 1 ja 4 momentti 21 päivänä
29223: joulukuuta 1979 annetussa laissa (942/79), 15 §:n 1 ja 4 momentti, 15 a §:n 2 ja 4 mo-
29224: mentti sekä 15 c ja 15 i § mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa, 15 e §
29225: muutettuna mainituilla 4 päivänä toukokuuta 1979 ja 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetuilla
29226: laeilla, 15 f §:n 1 momentti mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa ja 4
29227: momentti mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa sekä 20 b § :n 1 momentti
29228: mainitussa 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa, sekä
29229: lisätään lakiin uusi 7 a ja 7 b § sekä lain 20 b §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 27
29230: päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
29231: siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
29232:
29233: Voimassa oleva laki Ehdotus
29234:
29235: 1 § 1 §
29236: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto-
29237: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolaino- olojen parantamiseksi myönnetään asuntolaino-
29238: ja, lisälainoja, ensisijaisia lainoja ja rakennusai- ja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaisia lai-
29239: kaisia lainoja, annetaan takauksia, maksetaan noja, annetaan takauksia, maksetaan korko-
29240: korkohyvityksiä, indeksikorotusta ja lisäkorkoa hyvityksiä, indeksikorotusta ja lisäkorkoa sekä
29241: sekä jaetaan tutkimusmäärärahoja sen mukaan jaetaan tutkimusmäärärahoja sen mukaan kuin
29242: kuin tässä laissa säädetään. tässä laissa säädetään.
29243: N:o 208 37
29244:
29245: Voimassa oleva laki Ehdotus
29246:
29247: 6 § 6 §
29248: Asuntolaina voidaan myöntää: Asuntolainaa voidaan myötää:
29249: 1) vuokratalon rakentamista, laajentamista 1) vuokratalon rakentamista, laajentamista
29250: tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon
29251: peruskorjausta varten; muun kuin erityisille peruskorjausta varten; muun kuin erityisille
29252: väestöryhmille tarkoitetun vuokratalon raken- väestöryhmille tarkoitetun vuokratalon raken-
29253: tamista varten voidaan asuntolaina kuitenkin tamista varten voidaan asuntolaina kuitenkin
29254: myöntää ilman valtioneuvoston yksittäistapauk- myöntää ilman valtioneuvoston yksittäistapauk-
29255: sessa erityisistä syistä antamaa lupaa ainoas~ sessa erityisistä syistä antamaa lupaa ainoas-
29256: taan kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai taan kunnalle tai kuntainliitolle, kunnan tai
29257: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole-
29258: valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl- valle osakeyhtiölle, valtioneuvoston nimeämäl-
29259: le asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein le asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein
29260: harjoittavalle yhteisölle tai tällaisen yhteisön harjoittavalle yhteisölle tai tällaisen yhteisön
29261: tosiasiallisessa omistuksessa olevalle osake- tosiasiallisessa omistuksessa olevalle osake-
29262: yhtiölle taikka vakuutustoimintaa harjoittavalle yhtiölle taikka vakuutustoimintaa harjoittavalle
29263: yhteisölle; yhteisölle;
29264: 2) asunto-osakeyhtiötalon rakentamista var- 2) kunnalle sellaisen vuokratalon hankki-
29265: ten; mista varten, jonka rakentamista, laajentamista
29266: tai peruskorjausta varten myönnetty asunto-
29267: laina on kokonaan tai osittain maksettu takai-
29268: sin aikaisemmin, kuin lainan lyhennysehdot
29269: olisivat edellyttäneet;
29270: 3) sellaisen asunto-osakeyhtiötalon rakenta- 3) sellaisen asunto-osakeyhtiötalon rakenta-
29271: mista varten, jonka asuntoja käytetään vuokra- mista varten, jonka asuntoja on käytettävä
29272: asuntoina niin kuin 15 e § :n 1 momentissa vuokra-asuntoina niin kuin 15 e § :n 1 mo-
29273: säädetään, ja jonka asunnon hallintaan oikeut- mentissa säädetään, ja jonka asuinhuoneiston
29274: tavat osakkeet vuokralainen voi asuttuaan hallintaan oikeuttavat osakkeet voidaan lunas-
29275: asunnossa vähintään kaksi vuotta lunastaa taa omaksi siten kuin vuokra-asuntojen omak-
29276: omakseen, jolloin asuntolaina voidaan myöntää silunastamisesta annetussa laissa ( / ) on
29277: samoin edellytyksin ja ehdoin kuin vuokra- säädetty;
29278: talon rakentamista varten;
29279: 4) omakotitalon rakentamista, laajentamista 4) edellä 1 kohdassa tarkoitetuille lainansaa-
29280: tai peruskorjausta varten taikka sellaisen raken- jille samassa kohdassa mainituin edellytyksin
29281: teilla olevan tai vastavalmistuneen omakoti- sellaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeutta-
29282: talon hankkimista varten, jonka rakentamista vien osakkeiden hankkimista varten lainoituk-
29283: varten ei ole myönnetty asuntolainaa, jolloin sen kohteeksi hyväksytystä rakenteilla olevasta
29284: omakotitalon hankkimista varten myönnettävä tai vastavalmistuneesta asunto-osakeyhtiötalosta,
29285: laina katsotaan omakotitalon rakentamista var- jota asuinhuotzeistoa on käytettävä vuokra-asun-
29286: ten myönnettäväksi lainaksi; tona niin kuin 15 e §:n 1 momentissa sääde-
29287: tään, ja jotka osakkeet voidaan lunastaa omaksi
29288: siten kuin vuokra-asuntojen omaksilunastami-
29289: sesta annetussa laissa on säädetty; tässä tarkoi-
29290: tettuna asuntolainana tai osana sitä voidaan
29291: siirtää osakkeen omistajan vastattavaksi asuin-
29292: huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar-
29293: koitetusta rakennusaikaisesta lainasta;
29294: 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston
29295: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista
29296: varten sellaisesta rakenteilla olevasta tai vasta- varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä ra-
29297: 38 N:o 208
29298:
29299: Voimassa oleva laki Ehdotus
29300:
29301: valmistuneesta asunto-osakeyhtiötalosta, jonka kenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta asun-
29302: rakentamista varten ei ole myönnetty asunto- to-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna asunto-
29303: lainaa; lainana tai osana sitä voidaan siirtää osakkeen
29304: omistajan vastattavaksi asuinhuoneistoa vastaa-
29305: va osuus 2 momentissa tarkoitetusta rakennus-
29306: aikaisesta lainasta; sekä
29307: 6) vuokralaiselle, joka on asunut asunnossa 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra-
29308: vähintään kaksi vuotta, tämän asunnon hallin- kentamista, laajentamista tai peruskorjausta var-
29309: taan oikeuttavien osakkeiden omaksi lunasta- ten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai vasta-
29310: mista varten 3 kohdassa tarkoitetusta asunto- valmistuneen omakotitalon hankkimista varten,
29311: osakeyhtiötalosta; jonka rakentamista varten ei ole myönnetty
29312: asuntolainaa.
29313: 7) asunto-osuuskunnan toimintaa jatkamaan Rakennusaikaista lainaa voidaan myöntää
29314: perustetun, 6 a §:n 2 momentissa tarkoitetun asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten.
29315: asunto-osakeyhtiön osakkaalle asunnon osalle Valtion ensisijaista lainaa voidaan myöntää
29316: laskettavan asuntolainaosuuden takaisinmaksa- asuntolainan lisäksi vuokratalon rakentamista,
29317: mista varten,· laajentamista tai peruskorjausta varten, asunto-
29318: 8) pääasiallisesti asuinrakennuksia palvele- osuuskuntatalon peruskorjausta sekä edellä 1
29319: van erillisen lämmityslaitoksen tai muun huol- momentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osake-
29320: torakennuksen rakentamista, laajentamista tai yhtiötalon rakentamista varten, jos rahoituksen
29321: peruskorjausta varten,· sekä tarve ja paikkakunnan erityiset olot antavat sii-
29322: 9) kunnalle vuokratalon hankkimista varten, hen aihetta.
29323: kun vuokratalon rakentamista, laajentamista tai
29324: peruskorjausta varten myönnetty asuntolaina on
29325: kokonaan tai osittain maksettu takaisin aikai-
29326: semmin kuin lainan lyhennysehdot ovat edel-
29327: lyttäneet; tällaiseen lainaan sovelletaan, mitä
29328: jäljempänä on säädetty vuokratalon rakenta-
29329: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten
29330: myönnettävästä asuntolainasta.
29331: Asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten
29332: voidaan myöntää rakennusaikaista lainaa. Asun-
29333: tolainaa voidaan myöntää luonnolliselle henki-
29334: lölle asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien
29335: osakkaiden hankkimista varten myös silloin
29336: kun asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten
29337: on myönnetty rakennusaikaista lainaa. Raken-
29338: nusaikaisesta lainasta siirretään tällöin asuin-
29339: huoneiston osuus henkilökohtaisena asuntolai-
29340: nana osakkeenomistajan vastattavaksi. Mitä 5
29341: §:ssä on säädetty, koskee rakennusaikaista lai-
29342: naa soveltuvin osin.
29343: Vuokratalon rakentamista, laajentamista tai
29344: peruskorjausta varten myönnetyksi asuntolai-
29345: naksi katsotaan myös laina, joka on tarkoitettu
29346: käytettäväksi opiskelija-asuntolan rakentami-
29347: seen, laajentamiseen tai peruskorjaukseen.
29348: Erillisen lämmityslaitoksen rakentamista tai
29349: laajentamista varten myönnetyksi asuntolainaksi
29350: katsotaan myös laina, joka on tarkoitettu käy-
29351: N:o 208 39
29352:
29353: Voimassa oleva laki Ehdotus
29354:
29355: tettäväksi pääasiallisesti asuinrakennuksia pal-
29356: velevan lämmönsiirtoverkon ja sille tarpeellisen
29357: laitteiston rakentamiseen tai laajentamiseen.
29358: Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa talou-
29359: dellisessa asemassa olevalle henkilölle myön-
29360: tää lisälainaa omakotitalon rakentamista, laa-
29361: jentamista tai peruskorjausta sekä asuinhuoneis-
29362: ton hallintaan oikeuttavien osakkeiden hank-
29363: kimista ja omaksi lunastamista sekä 1 mo-
29364: mentin 7 kohdassa tarkoitetun asuntolaina-
29365: osuuden takaisinmaksamista varten. Lisälainaa
29366: voidaan myöntää asuinhuoneiston hallintaan
29367: oikeuttavien osakkeiden hankkimista varten
29368: myös siinä tapauksessa, että asunto-osakeyhtiö-
29369: talon rakentamista varten on myönnetty 1 mo-
29370: mentissa tarkoitettua asuntolainaa.
29371:
29372: 6a § 6a §
29373: Asuntohallitus voi hyväksyä vuokratalon (kumotaan)
29374: muuttamisen 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa
29375: tarkoitetuksi asunto-osakeyhtiötaloksi, jolloin
29376: vuokratalon rakentamista, laajentamista tai pe-
29377: ruskorjausta varten myönnetty asuntolaina sekä
29378: 7 §: n 6 momentissa tarkoitettu ensisijainen
29379: laina voidaan siirtää asunto-osakeyhtiön vastat-
29380: tava.ksi. Milloin laina on myönnetty kunnalle
29381: tai sellaiselle osakeyhtiölle, jonka osakkeita
29382: kunta omistaa, asunto-osakeyhtiötaloksi muut-
29383: tamista ei saa hyväksyä, ellei kunta erityisen
29384: painavista syistä ja paikkakunnalla vallitsevan
29385: vuokra-asuntojen kysynnän tyydyttämistä vaa-
29386: rantamatta hyväksy muutosta.
29387: Asunto-osuuskuntatalon rakentamista, laajen-
29388: tamista tai peruskorjausta varten myönnetty
29389: asuntolaina voidaan siirtää asunto-osuuskunnan
29390: toimintaa yksimielisellä päiitöksellä jatkamaan
29391: perustetun asunto-osakeyhtiön vastattavaksi
29392: edellyttäen, että lainansaaja maksaa siirretyn
29393: lainan ta.kaisin viimeistään vuoden kuluttua
29394: lainan siirtämisestä.
29395:
29396: 7 § 7 §
29397: Vuokratalon rakentamista, laajentamista tai Vuokratalon rakentamista ja hankkimista,
29398: peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon pe- 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun
29399: ruskorjausta varten myönnettävän asuntolainan asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä 6 §:n
29400: suuruus on enintään 60 prosenttia ja asunto- 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua osakkei-
29401: osakeyhtiötalon rakentamista varten myönnet- den hankkimista varten myönnettävän asunto-
29402: tävän asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan lainan suuruus on enintään 60 prosenttia vah-
29403: suuruus enintään 30 prosenttia hyväksytystä vistetusta lainoitusarvosta. Vuokratalon hank-
29404: hankinta-arvosta. Edellä 6 §:n 1 momentin 9 kimista varten myönnettävän asuntolainan
29405: kohdassa tarkoitetun vuokratalon hankkimista määrä on kuitenkin enintään aikaisemmin
29406: 40 N:o 208
29407:
29408: Voimassa oleva laki Ehdotus
29409:
29410: varten myönnettävän asuntolainan maara on myönnetyn asuntolainan sen osan suuruinen,
29411: kuitenl~in enintään asuntolainan sen osan suu- joka on maksettu takaisin aikai:>cmmin, kuin
29412: ruinen, joka on maksettu takaisin aikaisemmin lyhennysehdot olisivat edellyttäneet. Vuokra-
29413: kuin lyhennysehdot edellyttävät. talon laajentamista tai peruskorjausta sekä
29414: Omakotitalon rakentamista, laajentamista tai asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten
29415: peruskorjausta varten myönnettävän asunto- myönnettävän asuntolainan sm:ruus on enin-
29416: lainan suuruus on enintään 30 prosenttia hy- tään 60 prosenttia laajentamisen tai perust?or-
29417: väksytystä han.bnta-arvosta. jauksen hyväksytyistä kustannuksista.
29418: Erillisen lä:;mzityslaitoksen tai muzm htto.!to- Luonnolliselle benkilölle asuinbuoneiston
29419: rake;muksen ra.kentamista, laajentamista tai pe- hallintaan oikeuttavien osakkeiden han.kkimista
29420: rusl<.orjausta varten myönnettävän asuntolainan sekä omeikotitalo;z rakentamista tai hankkimista
29421: suuruus on enintään 30 prosenttia hyväksy- varten myönnettävän asuntolainan suuruus on
29422: tystä hankinta-arvosta. Lainan suuruus on kui- enintään 60 prosenttia huoneiston tai omakoti-
29423: tenkin enintään 50 prosenttia hyväksytystä talon vahvistetusta lainoitusarvosta. Luonnolli-
29424: hankinta-arvosta, jos laitos tai rakennus raken- selle benkilölle omakotitalon laajentamista tai
29425: netaan, laajennetaan tai peruskoriataan toimi- perus!wrjausta varten myönnettävän asunto-
29426: maan kotimaisella polttoaineella. Tämän mo- lainan suuruus on enintään 60 prosenttia laa-
29427: menti;z mul::oaisen lainan ja muiden samaan tar- jentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyistä
29428: koitukseen valtion varoista myönnettyjen lai- kustannuksista.
29429: nojen ja avustusten yhteismäärä saa kuitenkin Rakemmsait~aisen lainan suuruus on enintään
29430: olla e;:intään 70 prosenttia hyväk:sytystä han- 30 prosenttia vahvistetusta lainoitusarvosta.
29431: kinta-arvosta.
29432:
29433: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien Valtion enszstjatsen lainan suuruus on enin-
29434: osakkeiden hankkimista varten myönnettävän tään 30 prosenttia vahvistetusta lainoitusarvos-
29435: asuntolainan suurut:s on enintään 30 prosenttia ta taikka, jos laina myönnetään laajentamista
29436: huoneiston hyväksytystä hankinta-arvosta. Asun- tai pemskorjausta varten, laajentamisen tai pe-
29437: non ha!lintaan oikeuttt?vien osa.kkeide;z lunas- ruskorjau.ksen hyväksytyistä kustannu.ksista.
29438: tamista ja 6 §:n 1 mome~1tin 7 kohdassa tar-
29439: koitetun asuntolainaosuuden takaisinmalesamista
29440: varten myömzettävän asuntolainan suuruus on
29441: enintään 30 prosenttia osakkeiden 15 b §:n
29442: 1 ja 2 momentin mukaan laskettavasta lunas-
29443: tusbinnan sekä lunastushetkellä yhtiön vastat-
29444: tavana olevien asuntolainojen ja niitä parem-
29445: malla etuoi.keudella hyväksyttyjen lainojen osak-
29446: keille lasf<:ettavan osuuden yhteismäärästä.
29447: Myönnettäessä asuntolainaa rakennuksen laa-
29448: jentamista tai peruskorjausta varten vahviste-
29449: taan hankinta-arvoksi rakennuksen ja maan
29450: kohtuullinen käypä arvo lisättynä laajentami-
29451: seen tai peruskorjau!eseen hyväksytyillä kus-
29452: tannuksilla. Lainan määrä lasketaan kuitenkin
29453: laajentamista tai peruskorjaukseen hyväksytyis-
29454: tä kustannuksista.
29455: Vuokra-asunto-osuuskuntatalon rakentamista,
29456: laajentamista tai peruslwrjausta varten voidaan
29457: asuntolainan lisäksi myöntää emisijaista lainaa
29458: enintään 30 prosenttia hyväksytystä hankinta-
29459: arvosta, jos rahoituksen tarve ja paikkakunnan
29460: erityiset olot antavat siihen aihetta.
29461: N:o 208 41
29462:
29463: \l oimassa oleva laki Ehdotus
29464:
29465: Omalzotitalon rakentamista, laajentamista tai
29466: peruskorjausta varten taikka asuinhuoneiston
29467: hallintaan oikeuttavien osakl:zeiden hankkimista
29468: varten myönnettävän lisälainan suuruus on
29469: enintään 30 prosenttia hyväksytystä hankinta-
29470: arvosta. Asunnon hallintaan oikeuttavien osak-
29471: keiden omaksilunastamista ja 6 §:n 1 momen-
29472: tin 7 kohdassa tarkoitetun asuntolaina-osuuden
29473: takaisinmaksamista varten myönnettävän lisä-
29474: lainan suuruus on enintään 20 prosenttia ja
29475: 15 b §:n 1 ja 2 momentin mukaan laskettavasta
29476: lunastushimzan se.kä lunastushetkellä yhtiön
29477: vastattavana olevien asuntolainojen ja niitä pa-
29478: remmalla etuoikeudella hyväksyttyjen lainojen
29479: osakkeille la:;kettavan osuuden yhteismäärästä.
29480: Edellä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tar-
29481: koitetzm asuntolainaosuuden takaisinmalcsa-
29482: mista varten myönnettävän asunto- ja lisälai-
29483: nan vhteismäärä voi kuitenkin olla enintään
29484: yhtiölle siirretyn asuntolainan asunnon osalle
29485: laskettavan lainaosuuden suuruinen.
29486: M.itä jäljempänä :;äädetään asuinhuoneiston
29487: ha!lintaan oikeuttavien osalekeiden hankkimista
29488: varten myönnettävästä asunto- ja lisälainasta
29489: sovelletaan myös asunnon hallintaan oikeutta-
29490: vien osakkeiden omaksilunastamista sekä 6 §:n
29491: 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun asunto-
29492: lainaosuuden ta.kaisinmaksamista varten myön-
29493: nettäviiän asunto- ja lisälainaan.
29494: Edellä tarkoitettuun hankinta-arvoon voidaan
29495: lukea myös kustannukset tontin hankkimisesta
29496: ja sen kunnallisteknisestä kuntoonpanosta.
29497:
29498:
29499: 7a §
29500: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 21 §: ssä
29501: tarkoitetun käyttösuunnitelman yhteydessä lai-
29502: noitusarvon määräytymisperusteet. Määräyty-
29503: misperusteet on vahvistettava site:z, että lai-
29504: noitusarvo ei ylitä 7 b §:ssä tarkoitettua han-
29505: kinta-arvoa.
29506:
29507: 7b §
29508: Hankinta-arvoon luetaan, milloin laina myön-
29509: netään vuokratalon, asunto-osakeyhtiötalon tai
29510: omakotitalon rakentamista tai!eka omakotitalon
29511: tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien
29512: osakkeiden hank.kimista varten, hyväksytyt ra-
29513: kennuskustannukset sekä tontin hank.kimisesta
29514: ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aibeutu-
29515:
29516:
29517: 6 168101124W
29518: 42 N:o 208
29519:
29520: Voimassa oleva laki Ehdotus
29521:
29522: vat kohtuulliset kustannukset. Milloin tontti
29523: on saatu osaksi tai kokonaan vastikkeetta, han-
29524: kinta-arvoon luetaan myös tällaisen tontin koh-
29525: tuullinen käypä arvo.
29526: Myönnettäessä lainaa rakennuksen laajenta-
29527: mista tai peruskorjausta varten, vahvistetaan
29528: hankinta-arvoksi rakennuksen ja maan kohtuul-
29529: linen käypä arvo lisättynä laajentamisen tai pe-
29530: ruskorjauksen hyväksy tyillä kustannuksilla.
29531:
29532: 8 § 8 §
29533: Asunto- ja lisälainan, rakennusaikaisen lainan Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan, val-
29534: sekä 7 §:n 6 momentissa ja 14 §:ssä tarkoi- tion ensisijaisen lainan sekä 14 §:ssä tarkoi-
29535: tetun lainan takaisin maksamisen ja muiden tetun lainan takaisin maksamisen ja muiden
29536: siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuu- siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuu-
29537: deksi on hankittava kiinnitys tai annettava pan- deksi on hankittava kiinnitys tai annettava pan-
29538: tiksi asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat tiksi asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat
29539: osakkeet taikka jälkipanttausoikeus niihin. Jos osakkeet taikka jälkipanttausoikeus niihin. Jos
29540: lainan saajana on kunta tai kuntainliitto, ei lainan saajana on kunta tai kuntainliitto, ei
29541: vakuutta ole vaadittava. vakuutta ole vaadittava.
29542: Asunto- ja lisälainaa, rakennusaikaista lainaa Asuntolainaa, rakennusaikaista lainaa sekä
29543: sekä 14 §:ssä tarkoitettua lainaa paremmalla 14 §:ssä tarkoitettua lainaa paremmalla etuoi-
29544: etuoikeudella mahdollisesti kiinnitettyjen lai- keudella mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen
29545: nojen määrä saa mainittujen lainojen kanssa määrä saa mainittujen lainojen kanssa yhdessä
29546: yhdessä olla enintään 95 prosenttia vakuuden olla enintään 95 prosenttia vakuuden arvosta.
29547: arvosta. Milloin vakuutena ovat asuinhuoneis- Milloin vakuutena ovat asuinhuoneiston hal-
29548: ton hallintaan oikeuttavat osakkeet tai jälki- lintaan oikeuttavat osakkeet tai jälkipanttaus-
29549: panttausoikeus niihin, saavat osakkeita vastaan oikeus niihin, saavat osakkeita vastaan myön-
29550: myönnettyjen lainojen yhteismäärä ja huoneis- nettyjen edellä tarkoitettujen lainojen yhteis-
29551: ton arvioitu osuus yhtiön kokonaislainoituk- määrä ja huoneiston arvioitu osuus yhtiön
29552: sesta olla enintään 95 prosenttia huoneiston kokonaislainoituksesta olla enintään 95 pro-
29553: osalle arvioidusta hyväksytystä hankinta-arvosta. senttia huoneiston osalle arvioidusta hyväksy-
29554: tystä hankinta-arvosta.
29555: Mikäli omakotitalon rakentamista, laajenta- Jos luonnolliselle benkilölle omaa asuntoa
29556: mista tai peruskorjausta taikka asuinhuoneis- varten myönnettävän asuntolainan tai 14 §:ssä
29557: ton hallintaan oikeuttavien osakkeiden hank- tarkoitetun lainan takaisin maksamisen vakuu-
29558: kimista varten myönnettävän asuntolainan ja deksi ei voida saada panttioikeutta osakkeisiin
29559: lisälainan tai.kka 14 §:ssä tarkoitetun lainan tai kiinnitystä, voidaan laina myöntää muuta
29560: takaisin maksamisen vakuudeksi ei voida saada lainanantajan riittäväksi katsomaa vakuutta vas-
29561: kiinnitystä tai panttioikeutta osakkeisiin, voi- taan.
29562: daan laina myöntää muuta lainanantajan riittä-
29563: väksi katsomaa vakuutta vastaan.
29564: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on sää- Sen estämättä mitä 1 momentissa on saa-
29565: detty, voidaan vuokra-, asunto-osuuskunta- tai detty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskunta-
29566: asunto-osakeyhtiötalolle taikka erilliselle läm- taloa tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
29567: mityslaitokselle tai muulle huoltorakennukselle tettua asunto-osakeybtiötaloa taikka 6 §:n 1
29568: myönnetyn asuntolainan, rakennusaikaisen lai- momentin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden
29569: nan ja 7 §:n 6 momentissa tarkoitetun lainan hankkimista varten myönnetyn asuntolainan,
29570: takaisin maksamisen ja muiden siitä johtuvien rakennusaikaisen lainan ja valtion ensisijaisen
29571: velvoitusten täyttämisen vakuudeksi hyväksyä lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä joh-
29572: N:o 208 43
29573:
29574: Voimassa oleva laki Ehdotus
29575:
29576: lainanantajan riittäväksi katsoma muu kuin 1 tuvien velvoitusten täyttam1sen vakuudeksi
29577: momentissa mainittu vakuus. erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan riittä-
29578: väksi katsoma muu kuin 1 momentissa mainit-
29579: tu vakuus.
29580:
29581: Edellä 6 § :n 1 momentin 3 kohdassa ja 6 a (kumotaan)
29582: § :n 1 momentissa tarkoitetun asunto-osake-
29583: yhtiön osakkeet on luovutettava kunnalle, jon-
29584: ka tulee säilyttää ne omistajan lukuun kunnes
29585: vuokralainen on 15 b §:ssä säädetyssä järjes-
29586: tyksessä lunastanut ne omakseen tai vuokra-
29587: laisen oikeus lunastaa asunto omakseen on
29588: 15 f §:n nojalla lakannut.
29589:
29590: 9 § 9 §
29591: Asuntolainan vuokra-, asunto-osuuskunta- ja Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuokra-
29592: asunto-osakeyhtiötalon sekä erillisen lämmitys- talon rakentamista, laajentamista, peruskor-
29593: laitoksen ja muun huoltorakennuksen rakenta- jausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 momen-
29594: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten, tin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiö-
29595: rakennusaikaisen lainan sekä 7 §:n 6 momen- talon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen-
29596: tissa tarkoitetun ensisijaisen lainan myöntää tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hank~
29597: asuntohallitus. kimista varten sekä asunto-osuuskuntatalon
29598: peruskorjausta varten. Asuntohallitus myöntää
29599: myös rakennusaikaisen lainan sekä valtion ensi-
29600: sijaisen lainan.
29601: Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun lainan Kunnan viranomainen myöntää asuntolainan
29602: myöntää kunnan viranomainen varoista, jotka luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa varten
29603: kunta lainan myöntämistä varten saa vastaa- varoista, jotka kunta saa lainan myöntämistä
29604: vasti lainana valtiolta. Kunnan näin saamista varten vastaavasti lainana valtiolta. Kunnan
29605: varoista ei valtion ja kunnan välille ole laadit- näin saamista varoista ei valtion ja kunnan
29606: tava velkakirjaa. välille ole laadittava velkakirjaa.
29607: Asuntohallitus osoittaa tarvittavat varat kun- Asuntohallitus osoittaa tarvittavat varat kun-
29608: nille lainojen 2 momentissa tarkoitettua myön- nille lainojen 2 momentissa tarkoitettua myön-
29609: tämistä varten. tämistä varten.
29610: Asuntohallitus voi tarjotun vakuuden huo- (kumotaan)
29611: mioon ottaen päättää, että osa kunnan myön-
29612: tämästä lainasta jää valtion vastuulle. Tämä
29613: osa ei kuitenkaan saa olla yli 35 prosenttia
29614: tai, mikäli erittäin painavia syitä on, yli 45
29615: prosenttia vakuuden kokonaisarvosta.
29616:
29617: 10 § 10 §
29618: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta- Vuokratalon rakentamista, hankkimista, laa-
29619: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten jentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 momen-
29620: myönnettävän asuntolainan laina-aika on enin- tin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiö-
29621: tään 45 vuotta. talon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 koh-
29622: dassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista sekä
29623: asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten
29624: myönnettävän asuntolainan laina-aika on enin-
29625: tään 45 vuotta.
29626: 44 N:o 208
29627:
29628: Voimassa oleva laki Ehdotus
29629:
29630: Asunto-osakeyhtiötalon rakentamista, oma- Luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa var-
29631: kotitalon rakentamista, laajentamista tai perus- ten myönnettävän asuntolainan laina-aika on
29632: korjausta sekä asuinhuoneiston hallintaan oi- enintään 25 vuotta.
29633: keuttavien osakkeiden hankkimista varten Rakennusaikaisen lainan laina-aika on enin-
29634: myönnettävän asuntolainan ja lisälainan sa- tään kolme vuotta, jollei asuntohallitus erityi-
29635: moin kuin 7 §:n 6 momentissa tarkoitetun sestä syystä myönnä lainalle tai sen osalle
29636: lainan laina-aika on enintään 25 vuotta. Eril- enintään yhden vuoden pituista laina-ajan pi-
29637: lisen lämmityslaitoksen tai muun huoltoraken- dennystä.
29638: nuksen rakentamista, laajentamista tai perus- Valtion ensisijaisen lainan laina-aika on
29639: korjausta varten myönnettävän asuntolainan enintään 25 vuotta.
29640: laina-aika on enintään 15 vuotta. Rakennus-
29641: aikaisen lainan laina-aika on enintään kolme
29642: vuotta, jollei asuntohallitus erityisestä syystä
29643: hakemuksesta myönnä lainalle tai sen osalle
29644: enintään vuoden pituista laina-ajan pidennystä.
29645: Asuntolainan ja lisälainan sekä 14 §:ssä tar-
29646: koitetun lainan lyhennysmaksuista, jotka voi-
29647: daan määrätä suoritettaviksi siten, että lyhen-
29648: nysmaksut ovat alussa pienemmät ja suurene-
29649: vat laina-ajan kuluessa, lyhennysten al,kamis-
29650: ajasta ja lainansaajan oikeudesta ylimääräisten
29651: lyhennysten maksamiseen säädetään asetuksella.
29652: Omakotitalon rakentamista, laajentamista tai
29653: peruskorjausta samoin kuin asuinhuoneiston
29654: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista
29655: varten myönnetyn asuntolainan periminen aloi-
29656: tetaan viimeistään yhdeksäntenä lainavuotena.
29657: Milloin mainittua tarkoitusta varten on myön-
29658: netty sekä asuntolainaa että lisälainaa, peritään
29659: ne aina takaisin yhdeksännestä lainavuodesta
29660: alkaen.
29661: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak-
29662: keiden hankkimista varten sellaisesta asunto-
29663: osakeyhtiötalosta, jonka rakentamista varten on
29664: myönnetty asuntolainaa, myönnetty lisälaina
29665: peritään takaisin yhde,ksännestä lainavuodesta
29666: alkaen.
29667: Lisälaina ja rakennusaikainen laina samoin
29668: kuin erilliselle lämmityslaitokselle tai muulle
29669: huoltorakennukselle myönnetty asuntolaina voi-
29670: daan periä takaisin yhdellä kertaa.
29671: Lainansaajan lyhentäessä kunnan välityksellä
29672: myönnettyä lainaa tai lainaa, jonka takaisin
29673: maksamisen vakuudeksi on annettu 13 §:n 1
29674: momentissa tarkoitettu takaus, katsotaan val-
29675: tion ja kunnan välisessä selvittelyssä valtion vas-
29676: tuulla oleva osa lainasta ensin suoritetuksi. Kui-
29677: tenkin katsotaan siinä tapauksessa, että lainan
29678: vakuutena oleva omaisuus myydään ulosotto-
29679: toimin, huutokauppahinnasta lainan maksami-
29680: N:o 208 45
29681:
29682: Voimassa oleva laki Ehdotus
29683:
29684: seen tulevalla määrällä ensiksi lyhennetyksi
29685: kunnan vastuulla olevaa osaa lainasta, tai siinä
29686: tapauksessa, että osalle rahalaitoksen asunto-
29687: lainan sijasta myöntämästä lainasta on annettu
29688: valtion takaus, sitä osaa lainasta, jota valtion
29689: takaus ei koske, ja sen jälkeen valtion vastuulla
29690: olevaa tai sen takaamaa maksamalanta lainan
29691: osaa.
29692: Omakotitalon rakentamista, laajentamista tai
29693: peruskorjausta ja asuinhuoneiston hallintaan
29694: oikeuttavien osakkeiden hankkimista varten
29695: myönnetty asuntolaina sekä lisälaina, jota ei
29696: peritä takaisin yhdellä kertaa, on maksettava
29697: takaisin viimeistään viidennentoista lainavuo-
29698: den loppuun mennessä, jollei asuntohallitus
29699: 5 §:ssä ja lisälainan osalta myös 6 §:n 5 mo-
29700: mentissa säädetyin edellytyksin hakemuksesta
29701: määräajassa ennen laina-ajan päättymistä myön-
29702: nä takaisinmaksun pitennystä. Pitennystä voi-
29703: daan myöntää koko jäljellä olevalle lainamää-
29704: rälle tai osalle siitä enintään niin, että laina
29705: tulee ko.konaan maksetuksi takaisin 2 momen-
29706: tissa tarkoitetun laina-ajan kuluessa.
29707:
29708:
29709: 11 § 11 §
29710: V uolera- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta- Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan ja
29711: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten valtion ensisijaisen lainan kulloinkin voimassa
29712: myönnetyn asuntolainan korko on laina-ajan olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään
29713: ensimmäisenä viisivuotiskautena yksi ja sen asetuksella. Asuntolainan korot ja lyhennyk-
29714: jälkeen kolme prosenttia vuodessa. set on säädettävä suoritettavaksi siten, että
29715: niiden yhteismäärä nousee, huomioon ottaen
29716: asumismenojen kehitys suhteessa tulotason ke-
29717: hitykseen, tarkoituksenmukaisella tavalla laina-
29718: ajan kuluessa.
29719: Asunto-osakeyhtiö- ja omakotitalon rakenta- Asetuksella voidaan säätää, että lainan myön-
29720: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten tänyt viranomainen voi lainan saajan tulojen
29721: myömtetyn asuntolainan, asuinhuoneiston hal- ja varallisuuden perusteella hakemuksesta
29722: lintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista alentaa luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa
29723: varten myönnetyn asuntolainan ja rakennus- varten myönnetyn asuntolainan korkoa. Ase-
29724: aikaisen lainan korko on kolme prosenttia vuo- tuksella on tällöin säädettävä myös alennetun
29725: dessa. koron määrästä.
29726: Valtioneuvosto voi asumiskustannusten ta-
29727: soittamiseksi eri aikoina valmistuneissa taloissa
29728: korottaa 1 ja 2 momentissa mainittujen lainojen
29729: korkoa enintään vastaaviin tarkoituksiin anne-
29730: tuista ensisijaisista kiinnityslainoista yleisesti
29731: perittävän koron suuruiseksi.
29732: Edellä 7 §:n 6 momentissa tarkoitetun lainan Lainan myöntänyt viranomainen voi erztyz-
29733: korko on vastaaviin tarkoituksiin annetuista sistä syistä lykätä asuntolainan korot tai lyhen-
29734: 46 N:o 208
29735:
29736: Voimassa oleva laki Ehdotus
29737:
29738: ensisijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittä- nyk.let taikka molemmat myöhemmin maksetta-
29739: vän koron suuruinen. Erillisen lämmityslaitok- viksi valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain
29740: sen tai muun huoltorakennuksen rakentamista vahvistettavan enimmäismäärän rajoissa siten,
29741: tai laajentamista varten myönnetyn asuntolainan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lykä-
29742: korko on vähintään kolme prosenttia vuodessa tylle korolle ei ole maksettava korkoa.
29743: ja enintään vastaaviin tarkoituksiin annetuista
29744: ensisijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittä-
29745: vän koron suuruinen. Asuntohallitus päättää
29746: kustakin lainasta perittävästä korosta. V aitio-
29747: neuvosto voi myös yleisesti korottaa erillisten
29748: lämmityslaitosten rakentamista tai laajentamista
29749: varten myönnettyjen lainojen korkoa ottaen
29750: huomioon, mitä lainan enimmäiskorosta on
29751: edellä sanottu.
29752: Lisälaina on kahdeksan ensimmäistä laina-
29753: vuotta koroton, jonka jälkeen siitä peritään
29754: yhtä suuri korko kuin samaan aikaan vastaa-
29755: viin tarkoitukseen myönnetyistä asuntolainoista.
29756:
29757: 12 § 12 §
29758: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon, myös Asuntohallitus voi tarjotun vakuuden huo-
29759: 6 § :n 3 momentissa tarkoitetun opiskelija- mioon ottaen päättää, että osa kunnan myön-
29760: asuntolan rakentamista, laajentamista tai perus- tämästä lainasta jää valtion vastuulle. Tämä
29761: korjausta varten myönnetyn asuntolainan sa- osa ei kuitenkaan saa olla yli 35 prosenttia
29762: moin kuin omakotitalon rakentamista, laajen- tai, mikäli erittäin painavia syitä on, yli 45
29763: tamista tai peruskorjausta taikka asuinhuoneis- prosenttia vakuuden kokonaisarvosta.
29764: ton hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankki- Lainansaajan lyhentäessä kunnan myöntämää
29765: mista varten myönnetyn asuntolainan ja lisä- lainaa tai lainaa, jonka takaisin maksamisen
29766: lainan saajalle voidaan erityisistä syistä valtion vakuudeksi on annettu 13 §:n 1 momentissa
29767: tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistettavan tarkoitettu takaus, katsotaan valtion ja kun-
29768: enimmäismäärän puitteissa myöntää lykkäystä nan välisessä selvittelyssä valtion vastuulla
29769: lyhennysmaksujen, korkojen tai molempien oleva osa lainasta ensin suoritetuksi. Kuiten-
29770: suorittamisessa enintään kymmenen vuotta. kin katsotaan siinä tapauksessa, että lainan va-
29771: Siltä ajalta, jonka osalta on myönnetty lyk- kuutena oleva omaisuus myydään ulosotto-
29772: käystä koron maksamisessa, ei peritä korkoa. toimin, huutokauppahinnasta lainan maksami-
29773: seen tulevalla määrällä ensiksi lyhennetyksi
29774: kunnan vastuulla olevaa osaa lainasta, tai siinä
29775: tapauksessa, että osalle rahalaitoksen asunto-
29776: lainan sijasta myöntämästä lainasta on annettu
29777: valtion takaus, sitä osaa lainasta, jota valtion
29778: takaus ei koske, ja sen jälkeen valtion vas-
29779: tuulla olevaa tai sen takaamaa maksamalanta
29780: lainan osaa.
29781:
29782: 13 § 13 §
29783: Valtion takaus voidaan myöntää lainalle, jon- Valtion takaus voidaan myöntää lainalle, jon-
29784: ka julkisen valvonnan alainen luottolaitos on ka julkisen valvonnan alainen luottolaitos on
29785: myöntänyt asuntolainan ja lisälainan sijasta tai myöntänyt asuntolainan (poist.) sijasta tai
29786: huoneiston osalle rakennu~aikaisesta lainasta huoneiston osalle rakennusaikaisesta lainasta
29787: tulevan osuuden takaisin maksamista varten ja tulevan osuuden takaisin maksamista varten,
29788: N:o 208 47
29789:
29790: Voimassa oleva laki Ehdotus
29791:
29792: jonka laina-ajan ja muut lainaehdot asunto- ja jonka laina-ajan ja muut lainaehdot asunto-
29793: hallitus on hyväksynyt. hallitus on hyväksynyt.
29794:
29795:
29796: 14 § 14 §
29797: Julkisen valvonnan alaisen luottolaitoksen Julkisen valvonnan alaisen luottolaitoksen
29798: asuntolainan, lisälainan tai rakennusaikaisen asuntolainan (poist.) tai rakennusaikaisen lai-
29799: lainan sijasta myöntämästä lainasta, jonka laina- nan sijasta myöntämästä lainasta, jonka laina-
29800: ajan ja muut lainaehdot asuntohallitus hyväk- ajan ja muut lainaehdot asuntohallitus hyväk-
29801: syy, jäljempänä korkotukilaina, voidaan lainan syy, jäljempänä korkotukilaina, voidaan lainan
29802: myöntäneelle luottolaitokselle maksaa korko- myöntäneelle luottolaitokselle maksaa korko-
29803: hyvitystä. hyvitystä.
29804:
29805: Valtion varoista maksettavan korkohyvityk- Valtion varoista maksettavan korkohyvityk-
29806: sen määrä on enintään korkotukilainasta peri- sen määrä on enintään korkotukilainasta peri-
29807: tyn koron ja vastaavana ajankohtana myönne- tyn koron ja vastaavana ajankohtana myönne-
29808: tyistä asuntolainoista, lisälainoista tai raken- tyistä asuntolainoista (poist.) tai rakennus-
29809: nusaikaisista lainoista perityn koron välinen aikaisista lainoista perityn koron välinen ero-
29810: erotus. tus.
29811:
29812: 15 § 15 §
29813: Vuokratalo, asunto-osuuskuntatalo, asunto- Vuokratalo ja omakotitalo, jonka rakenta-
29814: osakeyhtiö, omaleotitalo ja erillinen lämmi- mista, hankkimista, laajentamista tai perus-
29815: tyslaitos tai muu huoltorakennus, jonka raken- korjausta varten, asunto-osakeyhtiötalo, jonka
29816: tamista, laajentamista tai peruskorjausta varten rakentamista varten sekä asunto-osuuskunta-
29817: on myönnetty asuntolaina, sekä sellaisen osake- talo, jonka peruskorjausta varten on myönnetty
29818: yhtiön osake, jonka tarkoituksena on omistaa asuntolaina, sekä sellaisen osakeyhtiön osake,
29819: ja hallita yhtä tai useampaa edellä mainittua jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä
29820: taloa tai huoltorakennusta, samoin kuin muut tai useampaa edellä mainittua taloa (poist.),
29821: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osak- samoin kuin muut asuinhuoneiston hallintaan
29822: keet, joiden hankkimista varten on myönnetty oikeuttavat osakkeet, joiden hankkimista var-
29823: asuntolaina, saadaan luovuttaa, jollei 6 § :n ten on myönnetty asuntolaina, saadaan luovut-
29824: 1 momentin 3 kohdassa tai 6 a §:ssä taileka taa, jollei 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa
29825: jäljempänä 2 tai 3 momentissa säädetystä muu- (poist.), jäljempänä 2 tai 3 momentissa tai
29826: ta johdu, ainoastaan kunnalle tai kunnan ni- vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta anne-
29827: meämälle, asuntohallituksen vahvistamat edel- tussa laissa säädetystä muuta johdu, ainoas-
29828: lytykset täyttävälle luovutuksensaajalle ja enin- taan kunnalle tai kunnan viranomaisen nimeä-
29829: tään 15 a §: ssä säädettyjen perusteiden mukaan mälle, asuntohallituksen vahvistamat edellytyk-
29830: määräytyvästä hinnasta. set täyttävälle luovutuksensaajalle ja enintään
29831: 15 a §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan
29832: määräytyvästä hinnasta.
29833:
29834: Edellä 1 momentissa tarkoitetun rakennuk- Luovutus, joka tapahtuu muulle luovutuk-
29835: sen tai osakkeen muu kuin 1-3 momentissa sensaajalle, kuin mitä edellä 1-3 momentissa
29836: tarkoitettu luovutus on mitätön. on säädetty, on mitätön. Milloin luovutus on
29837: tapahtunut 1 momentin muleaisesti kunnalle tai
29838: kunnan nimeämäl!e luovutuksensaajalle, mutta
29839: 1 momentissa tar,koitettua enimmäishintaa kor-
29840: keammasta hinnasta on sopimus mitätön siltä
29841: osin, kuin se ylittää sallitun enimmäishinnan.
29842: 48 N:o 208
29843:
29844: Voimassa oleva laki Ehdotus
29845:
29846: 15 a § 15 a §
29847:
29848: Milloin kuitenkin luovutetaan vuokratalo tai Milloin kuitenkin luovutetaan vuokratalo tai
29849: sellaisen yhtiön osake, jonka tarkoituksena on sellaisen yhtiön osake, jonka tarkoituksena on
29850: omistaa ja hallita yhtä tai useampaa vuokra- omistaa ja hallita yhtä tai useampaa vuokra-
29851: taloa, taikka 6 § :n 1 momentin 3 kohdassa tai taloa, taikka 6 §: n 1 momentin 3 kohdassa
29852: 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettu asunto-osake- (pois!.) tarkoitettu asunto-osakeyhtiötalo tai
29853: yhtiötalo tai vuokra-asunnon hallintaan oikeut- vuokra-asunnon hallintaan oikeuttava asunto-
29854: tava asunto-osakeyhtiön osake, luovuttaja saa osakeyhtiön osake, luovuttaja saa luovutus-
29855: luovutuskorvauksena enintään luovuttajan vas- korvauksena enintään vahvistetun hankinta-
29856: tattavaksi jäävän osan takaisin maksamatta arvon rahoittamiseksi asuntolainojen ja niitä
29857: olevista asuntolainoista tai niiden sijaan ote- paremmalla etuoikeudella hyvälesyttyjen lai-
29858: tuista ja niitä paremmalla etuoikeudella hyväle- nojen lisäksi tarvitut varat tarkistettuna ra-
29859: sytyistä la:inoista samoin kuin sellaisista lai- kennuskustannusten muutosta vastaavasti si-
29860: noista, jotka ovat olleet välttämättömiä talon ten, leuin asetuksella tarleemmin säädetään.
29861: hyväksyttävien menojen kattamiseksi, sekä vah- Lisäksi luovuttaja saa luovuttajan vastatta-
29862: vistetun ban!einta-arvon rahoittamiseksi asunto- vaksi jäi:ivän osan asuntolainoista tai niiden
29863: lainojen ja niitä paremmalla etuoikeudella hy- sijaan oteluista ja niitä paremmalla etu-
29864: väksyttyjen lainojen lisälesi tarvitut varat tar- oikeudella hyväksytyistä lainoista. Luo-
29865: kistettuna 1·alcemzuskustannusten muutosta vas- vutuskorvausta laskettaessa otetaan niin
29866: taavasti, siten kuin asetuksella tarkemmin sää- ikään huomioon luovuttajan vastattavaksi jäävä
29867: detään. Lisäksi luovuttaja saa luovuttajalle jää- osa 1 momentin mukaisesti huomioon otettujen
29868: vän osan 1 momentin mukaisesti huomioon parannusten rahoittamise~hi taikka muutoin
29869: otettujen parannusten rahoittamiseksi oteluista talon hyväksyttävien menojen kattamiseksi vält-
29870: lainoista ja samassa tarkoituksessa luovuttajan tämättämistä lainoista ja samassa tar,koitulesessa
29871: suorittaman oman pääoman lisäyksen, siltä suoritettu oman pääoman lis<'iys. Siltä osin
29872: osin kuin niitä ei ole peritty vuolerina ja ne kuin luovuttaja on vuokrassa ollut oikeutettu
29873: eivät sisälly edellä tässä mome11tissa mainittui- perimään hyväksyttyyn rahoitukseen kuuluvien
29874: hin muihin lainoihin tai varoihin, taiklca 'Yhtiö- asuntolainaa huonommalla etuoikeudella ole-
29875: osuutta vastaavan osan edellä mainitulla tavalla vien lainojen lyhennykset, ei tällaista lainaa
29876: las!eetust a leok:o talon luovutuskorvauksesta. saa ottaa luovutuskorvausta laskettaessa huo-
29877: Siltä osin kuin luovuttaja on vuokrassa ollut mioon. Osalc.keesta luovuttaja saa luovutus-
29878: oikeutettu perimään hyväksyttyyn rahoitukseen korvau.ksena yhtiöosuutta vastaavan osan edellä
29879: kuuluvien asuntolainaa huonommalla etuoikeu- mainitulla tavalla lasketusta koko talon luo-
29880: della olevien laiaojen lyhennykset, ei tällaista vutuskorvauksesta.
29881: lainaa saa ottaa luovutuskorvausta laskettaessa
29882: huomioon.
29883:
29884: Edellä 3 momentissa tarkoitetuista valtiolle Edellä 3 momentissa tarkoitetuista valtiolle
29885: tilitetyistä varoista myönnetään ensisijaisesti tilitetyistä varoista myönnetään ensisijaisesti
29886: niihin kuntiin, joista ne ovat kertyneet, 6 § :n niihin kuntiin, joista ne ovat kertyneet, 6 §:n
29887: 1 momentin 3 kohdassa ja saman momentin 1 momentin 3 kohdassa (poist.) tarkoitettujen
29888: 7 kohdassa tarkoitettuja asunto- ja lisälainoja, asuntolainoja ja vuokra-asuntojen omaksilunas-
29889: sekä kunnille avustusta vuokra-asuntojen hank- tamisesta annetussa laissa tarkoitettuja omaksi-
29890: kimista varten tai muuhun asuntohallituksen lunastamislainoja sekä kunnille avustusta vuok-
29891: hyväksymän suunnitelman mukaiseen 5 §:ssä ra-asuntojen hankkimista varten tai muuhun
29892: tarkoitettujen henkilöiden asunto-olojen paran- asuntohallituksen hyväksymän suunnitdman
29893: tamiseen. mukaiseen 5 §: ssä tarkoitettujen henkilöiden
29894: asunto-olojen parantamiseen.
29895: N:o 208 49
29896:
29897: Voimassa oleva laki Ehdotus
29898:
29899: 15 b § 15b s
29900: Vuokralaisen, joka haluaa lunastaa vuokralle (kumotaan)
29901: ottamansa asuinhuoneiston hallintaan oikeutta-
29902: vat osakkeet omakseen, tulee tehdä lunastami-
29903: sesta kirjallinen ilmoitus kunnalle ja osakkeiden
29904: omistajalle. Samalla tulee kunnalle suorittaa 2
29905: momentin mukaan määräytyvä lunastushinta ja
29906: lunastettavan asunnon hallintaan oikeuttaville
29907: osakkeille laskettava osuus yhtiölle myönne-
29908: tystä tai siirretyistä asuntolainoista. Kunta voi
29909: kuitenkin myöntää asuntolainaosuuden sekä,
29910: luovutuskorvauksen ylittävältä osalta, lunastus-
29911: hinnan suorittamiseen lykkäystä enintään siihen
29912: saakka, kun omaksilunastamista varten myön-
29913: netty asuntolaina tai lisälaina on osittain tai
29914: kokonaan lainansaajan nostettavissa. Kun vuok-
29915: ralainen on tehnyt ilmoituksen lunastamisesta
29916: sekä suorittanut lunastushinnan ja osuuden
29917: asuntolainasta, siltä osin kuin niiden maksa-
29918: miseen ei ole myönnetty lykkäystä, lunastet-
29919: tavien osakkeiden omistusoikeus siirtyy vuokra-
29920: laiselle.
29921: Edellä 1 momentissa tarkoitettu osakkeen
29922: lunastushinta on 15 a §:n 1 momentissa sää-
29923: detty enimmäishinta tai, milloin enimmäishinta
29924: on paikkakunnalla vallitsevaan hintatasoon ver-
29925: rattuna huomattavan korkea, asuntohallituksen
29926: erityisestä syystä kunnan hakemuksesta yksit-
29927: täistapauksessa vahvistama 15 a §:n 1 momen-
29928: tissa säädettyä enimmäishintaa alhaisempi lu-
29929: nastushinta.
29930: Kunnan tulee viivytyksettä suorittaa lunas-
29931: tettavan asunnon hallintaan oikeuttavien osak-
29932: keiden omistajalle 15 a §:n 2 momentissa tar-
29933: koitettu luovutuskorvaus. Kunnan tulee viivy-
29934: tyksettä luovuttaa osakekirjat vuokralaiselle
29935: jollei pantinsaajan oikeudesta muuta johdu.
29936: Kunnan tulee myös laatia osakkeiden luovut-
29937: tajan ja lunastajan välinen osakkeiden luovutus-
29938: kirja.
29939: Asunto-osakeyhtiön asuntolaina vähenee lu·
29940: nastettavan asunnon hallintaan oikeuttaville
29941: osakkeille laskettavaa osuutta vastaavasti. Kun-
29942: nan tulee viivytyksettä tilittää asuntolainasta
29943: suoritettu osuus valtiokonttorille, jonka tulee
29944: ilmoittaa lainan vähenemisestä asunto-osake-
29945: yhtiölle.
29946: Kunnes 1 momentissa tarkoitettu lunastus-
29947: hinta ja osakkaille laskettava osuus asuntolai-
29948: nasta on täysin maksettu, kunnalla on pantti-
29949: oikeus osakkeisiin lunastushinnan ja asunto-
29950:
29951: 7 168101124W
29952: 50 N:o 208
29953:
29954: Voimassa oleva laki Ehdotus
29955:
29956: lainaosuuden maksamisen ja mahdollisten peri-
29957: miskulujen suorittamisen vakuudeksi.
29958:
29959: 15 c § 15 c §
29960: Milloin 15 §:ssä tarkoitettu rakennus tai Milloin 15 §:ssä tarkoitettu rakennus tai
29961: osake luovutetaan kunnalle tai kunta lunastaa osake luovutetaan kunnalle tai kunta lunastaa
29962: mainitun omaisuuden 15 § :n 3 momentin no- mainitun omaisuuden 15 § :n 3 momentin no-
29963: jalla, luovuttajalle myönnetty tai siirretty asun- jalla, luovuttajalle myönnetty tai siirretty asun-
29964: tolaina, lisälaina, rakennusaikainen laina tai tolaina, (poist.) rakennusaikainen laina tai val-
29965: valtion ensisijainen laina siirretään kunnan tion ensisijainen laina siirtyy kunnan vastatta-
29966: vastattavaksi. vaksi.
29967: Milloin luovutuksen saaja on muu kuin kun- Milloin luovutuksen saaja on muu kuin kun-
29968: ta, 1 momentissa tarkoitetut lainat voidaan ta, voi lainan myöntävä viranomainen siirtää
29969: siltä osin kuin 5 §:ssä ja 6 §:n 5 momentissa 1 momentissa tarkoitetut lainat siltä osin, kuin
29970: säädetyt edellytykset ovat olemassa, siirtää 5 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa,
29971: luovutuksen saajan vastattavaksi. Siltä osin luovutuksen saajan vastattavaksi. Siltä osin,
29972: kuin asunto- tai lisälainaa ei siirretä, se on kuin asuntolainaa ei siirretä, se on irtisanotta-
29973: irtisanottava heti maksettavaksi. va heti maksettavaksi.
29974:
29975: 1.5 e § 15 e §
29976: Sellaisessa vuokratalossa sijaitsevaa asuin- Sellaisessa vuokratalossa (poist.), jonka ra-
29977: huoneistoa, jonka rakentamista, laajentamista kentamista, hankkimista, laajentamista tai pe-
29978: tai peruskorjausta varten on myönnetty asunto- ruskorjausta varten on myönnetty asuntolaina,
29979: laina, sekä 6 § :n 1 momentin 3 kohdassa tai samoin kuin 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa
29980: 6 a § :n 1 momentissa tarkoitetussa asunto- (poist.) tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa
29981: osakeyhtiötalossa SlJaltsevaa asuinhuoneistoa, sijaitsevaa asuinhuoneistoa, jonka hallintaan
29982: jonka hallintaan oikeuttavia osakkeita vuokra- oikeuttavia osakkeita vuokralainen ei ole lu-
29983: lainen ei ole lunastanut omakseen, on käytet- nastanut omakseen ja sellaista asuinhuoneis-
29984: tävä, jollei jäljempänä tässä momentissa sää- toa, jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden
29985: detystä muuta johdu, 5 §:ssä säädetyt edelly- hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo-
29986: tykset täyttävän, kunnan vuokralaiseksi hyväk- mentin 4 kohdassa tarkoitettu asuntolaina,
29987: symän henkilön vuokra-asuntona. Kunta voi ja joita osakkeita vuokralainen ei ole lunas-
29988: kuitenkin asuntohallituksen vahvistamien perus- tanut omakseeh, on käytettävä, jollei jäl-
29989: teiden mukaan myöntää luvan käyttää edellä jempänä tässä momentissa säädetystä muu-
29990: tässä momentissa tarkoitettua asuntoa tilapäi- ta · johdu, 5 §:ssä tarkoitetut edelly-
29991: sesti muuhunkin tarkoitukseen ja toistaiseksi tykset täyttävän, kunnan vuokralaiseksi hy-
29992: talon ylläpitoa ja hoitoa varten välttämättömän väksymän henkilön vuokra-asuntona. Asunto-
29993: henkilökunnan asuntona. Opiskelija-asuntolaa hallitus voi kuitenkin myöntää luvan käyttää
29994: saadaan lisäksi oppilaitoksen lomien aikana edellä tässä momentissa tarkoitettua asuin-
29995: kunnan luvalla tilapäisesti käyttää muidenkin huoneistoa muuhun kuin asuintarkoitukseen.
29996: kuin .5 §: ssä tarkoitettujen henkilöiden asun- Pysyvä lupa voi koskea vain vähäistä osaa
29997: tona. Sen estämättä, mitä tässä momentissa talon kaikista asuinhuoneistoista. Myöntäes-
29998: säädetään, voidaan vuokratalossa, jonka perus- sään luvan pysyvään muutokseen, asuntohalli-
29999: korjausta varten on myönnetty asuntolaina, tus voi samalla määrätä maksettavaksi takaisin
30000: yhtä asuntoa käyttää talon omistajan omana asuntolainasta sen osan, joka vastaa luvassa
30001: asuntona. tarkoitettua asuntoa. Kunta voi asuntohallituk-
30002: sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää
30003: luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muidenkin
30004: kuin 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttä-
30005: vien henkilöiden asuntona ja toistaiseksi talon
30006: ylläpitoa ja hoitoa varten välttämättömän hen-
30007: N:o 208 51
30008:
30009: Voimassa oleva laki Ehdotus
30010:
30011: kilökunnan .asuntona. Opiskelija-asuntolaa saa~
30012: daan lisäksi oppilaitoksen lomien aikana kun-
30013: nan luvalla tilapäisesti käyttä~ ~uidenkin. kuin
30014: 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden asuntona.
30015: Sen estämättä, mitä tässä momentissa sääde-
30016: tään, voidaan vuokratalossa, jonka peruskor-
30017: jausta varten on myönnetty asuntolainaa; yhtä
30018: asuntoa käyttää talon omistajan omana asun-
30019: tona.
30020: Omistajan on käytettävä asuntonaan oma- Omistajan on käyte~tävä omana asuntonaan
30021: kotitaloa, jonka rakentamista; laajentamista tai omakotitaloa, jonka rakentamista, hankkimis-
30022: peruskorjausta varten on myönnetty asunto- ta, laajentamista tai peruskorjausta varten on
30023: laina, sekä asuinhuoneistoa, jonka hallintaan myönnetty asuntolaina, sekä · asuinhuoneistoa,
30024: oikeuttavien osakkeiden hankkimiseksi on jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden hank-
30025: myönnetty asuntolaina tai joka sijaitsee sellai- kimiseksi on myönnetty 6 §:n 1 momentin
30026: sessa asunto-osakeyhtiötalossa, jonka rakenta- 5 kohdassa tarkoitettu asuntolaina, jol-
30027: mista varten on myönnetty asuntolaina, samoin lei kunta erityisestä syystä anna lupaa vuok-
30028: kuin asuinhuoneistoa, joka sijaitsee 6 §:n 1 rata asuntoa enintään vuodeksi kerrallaan
30029: momentin 3 kohdassa tai 6 a §:n 1 momentissa muun henkilön asunnoksi. Milloin kunta on
30030: tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa ja jonka lunastanut tässä momentissa ,tarkoitetun asun-
30031: hallintaan oikeuttavat osakkeet vuokralainen on non, on siihen kuitenkin sovellettava, mitä
30032: lunastanut omakseen taikka joka sijaitsee 6 a 1 momentissa on säädetty. Mitä ·tässä momen-
30033: §:n 2 momentissa tarkoitetussa asunto-osake- tissa on säädetty sovelletaan myös asuinhuo-
30034: yhtiötalossa, jollei kunta erityisestä syystä anna neistoon, joka sijaitsee sellaisessa asunto-
30035: lupaa vuokrata asuntoa enintään vuodeksi ker- ösuuskuntatålossa, jonka peruskorjausta varten
30036: rallaan muun henkilön asunnoksi. Milloin kun- on myönnetty · asuntolainaa.
30037: ta on lunastanut tässä momentissa tarkoitetun
30038: asunnon, on siihen kuitenkin sovellettava, mitä
30039: 1 momentissa on säädetty. Mitä tässä momen-
30040: tissa on säädetty sovelletaan myös asuinhuo-
30041: neistoon, joka sijaitsee sellaisessa asunto-osuus-
30042: kuntatalossa, jonka peruskorjausta varten on
30043: myönnetty asuntolainaa.
30044: Siltä ajalta, jona asuntoa käytetään vastoin Siltä ajalta, jona asuntoa käytetään vastoin
30045: 1 tai 2 momentin säännöksiä, omistaja on vel- 1 ja 2 momentin säännöksiä, omistaja on vel-
30046: vollinen lääninhallituksen vaatimuksesta suorit- vollinen lääninhallituksen va.atimuks~ta suorit-
30047: tamaan valtiolle puoli prosenttia kultakin ka- tamaan. valtiolle puoli prosenttia kultakin ka-
30048: lenterikuukaudelta asunnon 15 a §:n 1 mo- lenterikuukaudelta 15 a §:n 1 momentin mu-
30049: mentin mukaan laskettavasta enimmäishinnasta. kaan laskettavasta enimmäishinnasta, josta ei
30050: Tässä momentissa tarkoitettua vaatimusta ei ole vähennetty lainpja. Milloin valtiolle suo-
30051: voida tehdä enää sen jälkeen kun 1 tai 2 mo- ritettavaksi määrättävä summa muodostuisi
30052: mentin säännösten vastaisesta asunnon käyttä- ilmeisen kohtuuttomaksi, sitä voidaan seuraa-
30053: misestä on kulunut kolme vuotta. musta määrättäessä alentaa. Tässä momentissa
30054: tarkoitettua vaatimusta ei voida tehdä enää
30055: sen jälkeen kun 1 tai 2 momentin. säännösten
30056: vastaisesta asunnon käyttämisestä on kulunut
30057: kolme vuotta.
30058: Edellä 1 momentissa tarkoitettua asuntoa ja Huoneistoa, jota 1 momentin mukaan on
30059: 2 momentissa tarkoitettua, kunnan lunastamaa käytettävä vuokra-asuntona;. tai 2 momentissa
30060: asuntoa koskeva vuokrasuhde ei pääty huo- tarkoitettua, kunnan. lunastamaa asuntoa kos-
30061: neenvuokralain 37 §:n 1 momentin 2 kohdassa keva toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde
30062: 52 N:o 208
30063:
30064: Voimassa oleva laki Ehdotus
30065:
30066: mainituilla perusteilla tapahtuneen irtisanomi- ei pääty huoneenvuokralain 37 §:n 1 momen-
30067: sen nojalla, ellei kysymyksessä ole mainitussa tin 2 kohdassa mainituilla perusteilla tapahtu-
30068: lainkohdassa tarkoitettu muu erittäin painava neen irtisanomisen nojalla, ellei kysymyksessä
30069: syy. ole mainitussa lainkohdassa tarkoitettu muu
30070: erittäin painava syy.
30071: l.~H S 15 f §
30072: Mitä 6, 6 a ja 15-15 e §:ssä on säädetty, Mitä 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja
30073: on sovellettava, jollei tässä momentissa· taikka 15-15 e §:ssä on säädetty, on sovellettava}
30074: 2 tai 3 momentissa säädetystä muuta johdu, jollei tässä momentissa, 2 tai 3 momentissa
30075: mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin raken- taikka vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
30076: nuksiin ja osakkeisiin, milloin asuntolaina on annetussa laissa säädetystä muuta johdu, mai-
30077: myönnetty peruskorjausta tai siihen liittyvää nituissa säännöksissä tarkoitettuihin rakennuk-
30078: laajentamista varten sen ajan, joksi laina on siin ja osakkeisiin, milloin asuntolaina on
30079: myönnetty, ja milloin laina on muussa tarkoi- myönnetty peruskorjausta tai siihen liittyvää
30080: tuksessa myönnetty 6 §:n 1 momentin 2 tai laajentamista varten sen ajan, joksi laina on
30081: 4-7 kohdan nojalla, myös sen ajan, joksi myönnetty, ja milloin laina on muussa tarkoi-
30082: laina on myönnetty, kuitenkin vähintään 27 tuksessa myönnetty 6 § :n 1 momentin 5 ja 6
30083: vuotta, sekä muussa tapauksessa 45 vuotta kohdan nojalla, myös sen ajan, joksi laina on
30084: 4 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemi- myönnetty, kuitenkin vähintään 27 vuotta,
30085: sestä lukien ja siinäkin tapauksessa, että asunto- sekä muussa tapauksessa 45 vuotta 4 momen-
30086: 1
30087:
30088: laina on maksettu kokonaan takaisin. Osak- tissa tarkoitetun merkinnän tekemisestä lukien
30089: keisiin, jotka vuokralainen on tämän nojalla ja siinäkin tapauksessa, että asuntolaina on
30090: lunastanut omakseen, on mainittuja säännök- maksettu kokonaan takaisin. (Poist.) Mainittu-
30091: siä sovellettava aina vähintään 27 vuotta omak- jen säännösten soveltaminen peruskorjausta tai
30092: silunastamisesta lukien. Mainittujen säännös- siihen liittyvää laajentamista varten myönne-
30093: ten soveltaminen peruskorjausta tai siihen liit· tyn lainan johdosta lakkaa ennen edellä tarkoi-
30094: tyvää laajentamista varten myönnetyn lainan tetun määräajan päättymistä, milloin peruskor-
30095: johdosta lakkaa ennen edellä tarkoitetun mää- jausta tai siihen liittyvää laajentamista var-
30096: räajan päättymistä, milloin peruskorjausta tai ten myönnetty asuntolaina on kokonaisuudes-
30097: siihen liittyvää laajentamista varten myönnet- saan maksettu takaisin ja valtiolle on li-
30098: ty asunto- ja lisälaina on kokonaisuudessaan säksi maksettu kultakin lainavuodelta valtiolle
30099: maksettu takaisin ja valtiolle on lisäksi mak- maksetun koron ja samana vuonna valtion ensi-
30100: settu kultakin lainavuodelta valtiolle maksetun sijaislainasta perityn koron välinen erotus sekä
30101: koron ja samana vuonna valtion ensisijaislainas- tälle erotukselle vuotuista korkoa valtion ensi-
30102: ta perityn koron välinen erotus sekä tälle ero- sijaislainasta kulloinkin perityn koron mukaan
30103: tukselle vuotuista korkoa valtion ensisijaislai- laskettuna.
30104: nasta kulloinkin perityn koron mukaan las-
30105: kettuna.
30106:
30107: Asuntolainan saamisesta ja siirtämisestä sekä Asuntolainasta johtuvista 6 §:n 1 momentin
30108: asunto-osakeyhtiötaloksi muuttamisen hyväksy- 3 ja 4 kohdassa sekä 15-15 e §: ssä säädetyis-
30109: misestä ja 15 b §:ssä tarkoitetusta osakkeiden tä rajoituksista on tehtävä merkintä kiinnitys-
30110: lunastamisesta ja näistä johtuvista 6 §:n 1 rekisteriin sekä osakekirjoihin ja osakeluette-
30111: momentin 3 kohdassa sekä 6 a ja 15-1.5 e loon. Merkintä on muutettava rajoitusten muu-
30112: §: ssä säädetyistä rajoituksista ja niiden voi- tuttua ja poistettava rajoitusten lakattua ole-
30113: massaoloajasta on tehtävä merkintä ulosmitattu- masta voimassa. Merkinnän tekemisestä, muut-
30114: jen kiinteistöjen luetteloon sekä osakekirjoihin tamisesta ja poistamisesta säädetään tarkemmin
30115: ja osakeluetteloon. Merkintä on poistettava asetuksella.
30116: rajoitusten lakattua olemasta voimasssa ja muu-
30117: tettava rajoitusten muututtua 2 tai 3 momen-
30118: tin nojalla.
30119: N:o 208 53
30120:
30121: Voimassa oleva laki Ehdotus
30122:
30123: Edellä 4 momentissa tarkoitetun merkinnän (kumotaan)
30124: tekemisestä ulosmitattujen kiinteistöjen luette-
30125: loon) osakeluetteloon ja osakekirjoihin sääde-
30126: tään tarkemmin asetuksella.
30127:
30128:
30129: 15 i § 15 i §
30130: Asuntolaina, lisälaina) rakennusaikainen laina Asuntolaina, (poist.) rakennusaikainen lai-
30131: sekä 7 §:n 6 momentissa ja 14 §:ssä tarkoi- na, valtion ensisijainen laina ja 14 §:ssä tar-
30132: tettu laina voidaan irtisanoa kokonaan tai koitettu laina voidaan irtisanoa kokonaan
30133: osaksi heti takaisin maksettavaksi, jos lainan- tai osaksi heti takaisin maksettavaksi,
30134: saaja tai se, jolle laina on siirtynyt, ei noudata jos lainansaaja tai se, jolle laina on siir-
30135: tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tynyt, ei noudata tätä lakia tai sen nojalla an-
30136: tai määräyksiä taikka lainaehtoja. nettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka laina-
30137: ehtoja.
30138:
30139:
30140: 16 § 16 §
30141: Tässä laissa tarkoitettua lainaa voidaan (kumotaan)
30142: myöntää ja valtion takaus antaa omakotitalon
30143: rakentamista) laajentamista tai peruskorjausta
30144: varten tällaisen edun saaneelle toistamiseen vain
30145: siinä tapauksessa) että asianomainen on noudat-
30146: tanut) mitä 15 §:ssä on säädetty) taikka muu-
30147: toin) milloin erityisen painavia syitä on.
30148:
30149:
30150: 20 b § 20b §
30151: Hakija, joka on tyytymätön kunnanhallituk- Hakija, joka on tyytymätön kunnanhallituk-
30152: sen tai lautakunnan päätökseen tässä laissa sen · tai lautakunnan päätökseen tässä laissa
30153: tarkoitetussa asiassa, saa kirjallisesti vaatia sii- tarkoitetussa asiassa, saa kirjallisesti vaatia sii-
30154: hen oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta. hen oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta.
30155: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kulues- Samoin hakija) joka on tyytymätön muun toi-
30156: sa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen, mielimen tai luottamushenkilön taikka kunnan-
30157: johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä hallituksen tai lautakunnan alaisen viranhalti-
30158: oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on jan tekemään päätökseen saa kirjallisesti vaatia
30159: käsiteltävä viipymättä. siihen oikaisua kunnanhallitukselta tai 20 §:n
30160: 2 momentissa tarkoitetulla lautakunnalta. Oi-
30161: kaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kulues-
30162: sa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen,
30163: johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä
30164: oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on
30165: käsiteltävä viipymättä.
30166:
30167: Kunnan viranomaisen päätös voidaan toimit-
30168: taa asianomaiselle tiedoksi virkakirjeessä pos-
30169: titse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapah-
30170: tuneen) jollei muuta näytetä) seitsemäntenä
30171: päivänä siitä) kun päätös asianomaisen ilmoit-
30172: 54 N:o 208
30173:
30174: Voimassa oleva laki Ehdotus
30175:
30176: tamalla osoitteella varustettuna on annettu
30177: postin kuljetettavaksi. Luovutuksensaajan ni-
30178: meämistä ja. vuokralaisen hyväksymistä koske-
30179: va päätös voidaan kuitenkin antaa tiedoksi
30180: asettamalla kunnanhallituksen tai lautakunnan
30181: pöytäkirja nähtäväksi siten kuin kunnallislaissa
30182: on säädetty, jolloin tiedoksisaannin katsotaan
30183: tapahtuneen sinä päivänä, jona päätös on pan-
30184: tu nähtäväksi. Muutoin on noudatettava, mitä
30185: tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa
30186: (232/66) on säädetty.
30187:
30188:
30189:
30190: Tämä laki tulee voimaan päivänä
30191: kuuta 198 .
30192: Vuoden 1968 kesäkuun 30 päivän jälkeen
30193: mutta ennen pazvaa kuuta 19
30194: myönnettyihin lainoihin sovelletaan kuitenkin
30195: edelleen, mitä asuntotuotantolain 10 §: ssä
30196: (33/68, 5/73, 1133/76 ja 504/80) on sää-
30197: detty laina-ajasta ja lainojen lyhennyksistä,
30198: 11 §:ssä (247 /66, 5/73, 33/76 ja 1133/76)
30199: lainojen korosta sekä 12 §:ssä (247 /76 ja
30200: 410/78) lyhennysmaksujen ja korkojen suorit-
30201: tamisen lykkäämisestä. Ennen 1 päivää heinä-
30202: kuuta 1968 myönnettyihin lainoihin sovelle-
30203: taan mainitun 11 ja 12 §:n säännöksiä siten
30204: kuin 11 § :n soveltamisesta on asuntotuotanto-
30205: lain 24 §:n 2 momentissa (33/68) ja 12 §:tz
30206: soveltamisesta saman lain 24 §:n 3 momen-
30207: tissa (504/80) säädetty.
30208: Ennen tämän lain voimaantuloa vuokratalon
30209: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta
30210: varten myönnetyn asuntolainan ehdot voidaan
30211: velallisen hakemuksesta muuttaa tämän lain
30212: nojalla vastaavaan tarkoitukseen myönnettävän
30213: lainan ehtojen mukaiseksi. Tämän jälkeen lai-
30214: naan sovelletaan vastaavia säännöksiä, kuin
30215: mitä sovelletaan tämän lain nojalla myönnettyi-
30216: hin lainoihin.
30217: Asuntotuotantolain 6 §:n 6 momentin
30218: (5/73, 1133/76 ja 459/79) nojalla ennen tä-
30219: män lain voimaantuloa myönnnettyyn lisälai-
30220: naan sovelletaan mitä tämän lain 8 §:ssä on
30221: säädetty asuntolainan takaisin maksamiseen ja
30222: muiden siitä johtuvien velvoitusten täyttämi-
30223: seksi vaadittavasta vakuudesta, 15 c §: ssä
30224: asuntolainan siirtämisestä sekä 15 i §:ssä asun-
30225: tolainan irtisanomisesta. Mitä tämän lain 12
30226: N:o 208 55
30227:
30228: Voimassa oleva laki Ehdotus
30229:
30230: §:ssä säädetään kunnan myöntämästä lainasta
30231: sovelletaan niin ikään ennen tämän lain voi-
30232: maantuloa kunnan välityksellä myönnettyyn
30233: lainaan.
30234: Asuntotuotantolain 6 a §:n 1 momentissa
30235: (459/79) tarkoitettuihin asunto-osakeyhtiö-
30236: taloihin sovelletaan mitä tämän lain 6 §:n
30237: 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista asunto-
30238: osakeyhtiötaloista on säädetty tai säädetään.
30239: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
30240: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
30241: menpiteisiin.
30242: 1981 vp. n:o 209
30243:
30244:
30245:
30246:
30247: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden asuntolainojen
30248: koron väliaikaisesta alentamisesta
30249:
30250:
30251:
30252: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30253:
30254: Esityksen tarkoituksena on antaa valtioneu- vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen vuokriin.
30255: vostolle valtuus alentaa voimassa olevan asun- Koska viimeksi annettu koronalennusta koske-
30256: totuotantolain mukaisia vuokra- ja asunto- va laki asuntotuotantolain väliaikaisesta muut-
30257: osuuskuntatalojen rakentamista, laajentamista tamisesta ja sen nojalla annettu valtioneuvos-
30258: ja peruskorjausta varten vuonna 1976 ja 1977 ton päätös ovat voimassa 31 päivään maalis-
30259: sekä vuonna 1980 ja sen jälkeen myönnettyjen kuuta 1982 esitetään tämä laki saatettavaksi
30260: tai myönnettävien asuntolainojen korkoja tois- voimaan 1 päivästä huhtikuuta 1982 ja ole-
30261: taiseksi siten, että koron alennuksen vaikutus maan voimassa vuoden 1983 maaliskuun lop-
30262: asumiskustannuksiin kohdentuisi mahdollisim- puun.
30263: man tasaisesti eri vuosina asuntolainoitettujen
30264:
30265:
30266:
30267:
30268: PERUSTELUT
30269:
30270: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotettu muutos
30271:
30272: Voimassa olevan asuntotuotantolain (247 / Koska uusimpien vuokratalojen vuokrat ovat
30273: 66) mukaan vuokra- ja asunto-osuuskuntatalo- korkeammat kuin vanhempien vuokratalojen
30274: jen rakentamista, laajentamista tai peruskorja- vuokrat, koron alentaminen tulisi kohdentaa nii-
30275: usta varten myönnettyjen lainojen korko on den vuokratalojen asuntolainojen korkoihin, joi-
30276: laina-ajan ensimmäisenä viisivuotiskautena 1 den kohdalla koron alentaminen merkitsee rat-
30277: prosentti ja sen jälkeen 3 prosenttia vuodessa. kaisevasti asumiskustannuksiin. Asumiskustan-
30278: Uusien asuntojen asumiskustannuksien nou- nusten pysyttämiseksi kohtuullisena näistä val-
30279: su on 1970-luvulla ollut melko voimakas. Sii- tion asuntolainoista perittävää korkoa olisi voi-
30280: hen on vaikuttanut keskeisenä tekijänä raken- tava edelleen alentaa, kuitenkin niin, että
30281: nuskustannuksien jatkuva kohoaminen, mikä koron alennus porrastettaisiin seuraavalla taval-
30282: on lisännyt pääomakulujen osuutta. Jotta ra- la: vuonna 1976 myönnettyjen asuntolainojen
30283: kennuskustannuksien noususta ja pääomakulu- korkoa ehdotetaan aleunettavaksi puolella pro-
30284: jen kohoamisesta aiheutunutta asumiskustan- senttiyksiköllä ja vuonna 1977 sekä vuonna
30285: nuksien nousua olisi voitu hillitä, asuntotuo- 1980 ja sen jälkeen myönnettyjen ja myönnet-
30286: tantolakia on muutettu väliaikaisesti vuodesta tävien asuntolainojen korkoa yhdellä prosentti-
30287: 1973 alkaen niin, että valtioneuvosto on voinut yksiköllä. Ehdotuksen mukainen koronalennus
30288: asumiskustannuksien kohtuullisena pysymiseksi vaikuttaa eri vuosina lainoitettujen vuokratalo-
30289: alentaa vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen ra- jen vuokriin niiden suuruus huomioiden mah-
30290: kentamista, laajentamista ja peruskorjausta var- dollisimman tasapuolisesti. Yhden prosenttiyk-
30291: ten myönnettävistä asuntolainoista veiotettavaa sikön suuruinen koron alentaminen vaikuttaa
30292: korkoa enintään yhdellä prosenttiyksiköllä. asumiskustannuksiin alentavasti keskimäärin
30293: 168101142F
30294: 2 N:o 209
30295:
30296: 0.80-1.30 mk/m2/kk ja puolen prosenttiyksi- 4. Tarkemmat säännökset j a
30297: kön koron alentaminen keskimäärin 0.37 voimaantulo
30298: mk/m2/kk.
30299: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi-
30300: västä huhtikuuta 1982, jolloin nykyisin voi-
30301: 3. Esityksen taloudelliset massa olevan vastaavan lain voimassaolo lak-
30302: vaikutukset kaa. Lakiehdotuksen mukaiset koronalennukset
30303: on tarkoitus saattaa voimaan myöhemmin teh-
30304: Lakiehdotuksen mukainen koron alentami- tävällä valtioneuvoston päätöksellä. Kun korot
30305: nen merkitsee valtiolle noin 23 miljoonan mar- tässä ehdotuksessa mainituista lainoista erään-
30306: kan korkotulojen vähenemistä vuosina 1982- tyvät maksettaviksi puolivuosittain 30 päivänä
30307: 83. Lakiehdotus liittyy eduskunnalle annettuun syyskuuta ja 31 päivänä maaliskuuta, on tar-
30308: hallituksen esitykseen valtion vuoden 1982 koituksenmukaista jatkaa järjestelyä vuoden
30309: tulo- ja menoarvioksi, jossa asianomaisen mo- 1983 maaliskuun loppuun.
30310: mentin perusteluissa on kuitenkin todettu ko-
30311: ronalennusvaltuuden jatkamista koskevan laki- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30312: esityksen kohdistuvan vuonna 1980 ja sen jäl- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30313: keen myönnettyihin lainoihin.
30314:
30315:
30316: Laki
30317: eräiden asuntolainojen koron väliaikaisesta alentamisesta
30318:
30319: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30320:
30321: 1 §
30322: Valtioneuvosto voi, sen estämättä mitä asun- yhdellä (1) prosenttiyksiköllä vuonna 1977
30323: totuotantolain (247 /66) 11 §:n 1 momentissa sekä vuonna 1980 ja sen jälkeen myönnetty-
30324: on säädetty' asumiskustannuksien kohtuullise- jen lainojen osalta.
30325: lla pysyttämiseksi alentaa vuokra- ja asunto-
30326: osuuskuntatalojen rakentamista, laajentamista 2 §
30327: tai peruskorjausta varten myönnetyistä ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
30328: myönnettävistä asuntolainoista veiotettavaa kuuta 1982 ja on voimassa vuoden 1983 maa-
30329: korkoa toistaiseksi liskuun loppuun.
30330: puolella ( 1/2) prosenttiyksiköllä vuonna Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
30331: 1976 myönnettyjen lainojen osalta sekä tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
30332:
30333: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
30334:
30335:
30336: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
30337: Pääministeri
30338: MAUNO KOIVISTO
30339:
30340:
30341:
30342:
30343: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
30344: 1981 vp. n:o 210
30345:
30346:
30347:
30348:
30349: Hallituksen esitys Eduskunnalle Egyptin arabitasavallan
30350: kanssa tehdyn investointien keskinäistä suojelua koskevan sopi-
30351: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä
30352:
30353:
30354:
30355: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
30356:
30357: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- sallistaminen tai pakkolunastaminen sekä taata
30358: syisi Egyptin arabitasavallan kanssa investoin- niille tasapuolinen ja oikeudenmukainen koh-
30359: tien keskinäisestä suojelusta toukokuussa 1980 telu.
30360: tehdyn sopimuksen. Kyseessä on Suomen en- Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen
30361: simmäinen kehitysmaan kanssa tekemä inves- päivän kuluttua siitä, kun sopimusvaltioiden
30362: tointien suojelua koskeva sopimus. hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen, että
30363: Sopimuksella halutaan pysyvästi ja pitkällä valtiosäännön vaatimukset sopimuksen voimaan-
30364: aikavälillä laajentaa ja syventää keskinäisiä suh- tulolle on täytetty.
30365: teita taloudellisen, teollisen ja teknisen yhteis- Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen
30366: työn alalla. Sopimuksen tarkoituksena on eh- eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien mää-
30367: käistä kummankin sopimusvaltion kansalaisten räysten voimaansaattamisesta.
30368: ja yhtiöiden investointien mielivaltainen kan-
30369:
30370:
30371:
30372: YLEISPERUSTELUT
30373:
30374: 1. Nykyinen tilanne ja asian nen suomalaisen yrityksen edustusto tai lähe-
30375: valmistelu tetty edustaja.
30376: Egyptin aloitteesta käytyjen neuvottelujen tu-
30377: Egyptin arabitasavalta on viennin osalta loksena allekirjoitettiin Helsingissä 5 päivänä
30378: Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani toukokuuta 1980 Suomen tasavallan ja Egyptin
30379: arabimaiden ryhmässä. Suomen vienti Egyptin arabitasavallan välinen investointien keskinäis-
30380: arabitasavaltaan oli vuonna 1980 arvoltaan 371 tä suojelua koskeva sopimus.
30381: miljoonaa markkaa ja sen arvon lisäys vuo-
30382: teen 1979 verrattuna noin 35 %. Vuonna 1980
30383: Egyptin markkinaosuus Suomen viennissä oli 2. Sopimuksen merkitys
30384: 0,70 %. Egyptin arabitasavallan harjoittama
30385: avoimien ovien ulkomaankauppapolitiikka on Sopimuksen mukaan kumpikin sopimusvaltio
30386: merkinnyt Suomelle ennen kaikkea tavaravien- turvaa omien lakiensa ja säännöstensä sallimis-
30387: nin nopeata kasvua. Tuonti Egyptistä ei ole sa rajoissa toisen sopimusvaltion kansalaisten
30388: kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. tai yhtiöiden tekemien investointien tasapuoli-
30389: Egypti on tehnyt investointisuojasopimuksia sen ja oikeudenmukaisen kohtelun kaikissa ti-
30390: seuraavien maiden kanssa: Belgia, Englanti, lanteissa. Kummankaan sopimusvaltion kansa-
30391: Hollanti, Iran, Italia, Japani, Jugoslavia, Ma- laisten tai yhtiöiden toisen sopimusvaltion
30392: rokko, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksan Liitto- alueella tekemiin investointeihin ei saa sovel-
30393: tasavalta, Sudan, Sveitsi ja USA. taa epäedullisempaa kohtelua kuin on myönnet-
30394: Ulkomaisten investointien osuus Egyptin ty kolmansien maiden kansalaisten tai yhtiöi-
30395: bruttoinvestoinneista oli 8 % vuonna 1978 ja den tekemille investoinneille. Kumpikaan sopi-
30396: 15 % vuonna 1979. Kahdella suomalaisella musvaltio ei ryhdy pakkolunastus-, kansallista-
30397: yrityksellä on ollut tytäryhtiö Egyptissä, mutta mis- ja muunlaisiin omistusoikeuden riistämi-
30398: suorat sijoitukset ovat olleet vaatimattomia. seen johtaviin toimiin, jotka koskevat suorasti
30399: Vuoden 1980 lopussa Egyptissä toimi kymme- tai epäsuorasti .toisen sopimusvaltion kansalai-
30400: 1681004270
30401: 2 N:o 210
30402:
30403: sen tai yhtiön tekemiä investointeja, paitsi tava merkitys arabimaissa, koska islamin sharia-
30404: seuraavilla edellytyksillä: koodi ei lainkaan tunne kansainvälistä väli-
30405: a) toimet suoritetaan yleisen edun nimissä mieskäsittelyä vaan kaikki riidat, myös kau-
30406: ja laillisessa järjetyksessä; palliset, ratkaistaan kyseisessä valtiossa sharia-
30407: b) toimet eivät ole syrjiviä; koodin mukaisesti arabian kielellä. Sopimuk-
30408: c) toimiin liittyy määräykset pikaisen, riit- seen sisältyy määräys sopimusvaltion suoritta-
30409: tävän ja .tehokkaan korvauksen maksamisesta, man takausmaksun vaikutuksesta ja valtion
30410: joka on sopimusvaltiosta vapaasti siirrettävissä sijaantulosta. Kansallisten oikeusteiden käyttö
30411: vaihdettavissa valuutoissa. on ensisijaista, mutta jollei riidassa kolmen
30412: Sopimuksessa on myös määräykset välimies- kuukauden kuluessa ole päästy lopulliseen rat-
30413: menettelystä. Riidan osapuoli voi pyytää sijoi- kaisuun siirtyy se kansainväliseen välimies-
30414: tuksia koskevien riitaisuuksien kansainvälistä menettelyyn.
30415: ratkaisu- ja sovittelukeskusta, joka perustettiin
30416: 18 päivänä maaliskuuta 1965 valtioiden ja tois-
30417: ten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia 3. E s i t y k sen ta 1o u d e 11 i se t
30418: koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta teh- vaikutukset
30419: dyllä sopimuksella (SopS 4/69) eli niin sano-
30420: tulla Washingtonin yleissopimuksella, suoritta- Sopimuksella ei ole valtion tulo- ja menoar-
30421: maan tarvittavat nimitykset. Tällä on huomat- vioon ulottuvia vaikutuksia.
30422:
30423:
30424: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30425:
30426: 1. Sopimuksen sisältö nisen välimiesoikeuden perustamista. Välimies-
30427: oikeuden päätös sitoo riidan osapuolia.
30428: 1 artikla. Tässä artiklassa määritellään sopi- 8 artikla. Yhtiön tai kansalaisen ja toisen
30429: muksessa käytetyt käsitteet investointi, kansa- sopimusvaltion välisen riidan ratkaisemisessa tu-
30430: lainen, yhtiö ja merkittävä osuus. lee ensisijassa käyttää paikallisia oikeuskeinoja.
30431: 2 artikla. Tähän artiklaan sisältyvät mää- 9 artikla. Sopimus tulee voimaan kolmen-
30432: räykset investointien tasapuolisesta ja oikeuden- kymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimus-
30433: mukaisesta kohtelusta sekä suosituimmuuskoh- valtioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisil-
30434: telusta. leen valtiosääntönsä mukaisten vaatimusten
30435: 3 artikla. Kumpikin sopimusvaltio sitoutuu täyttämisestä. Sopimus on voimassa kaksikym-
30436: noudattamaan toisen .sopimusvaltion investoin- mentä vuotta. Sopimuksen irtisanominen tulee
30437: tiin kohdistuvassa pakkolunastuksessa, kansallis- voimaan vuoden kuluttua siitä, kun toinen osa-
30438: tamisessa ja muussa haltuunotossa tässä artik- puoli on vastaanottanut sitä koskevan ilmoi-
30439: lassa mainittuja ehtoja. tuksen. Niiden investointien osalta, jotka on
30440: 4 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat salli- tehty ennen kuin sopimuksen irtisanominen
30441: maan vaihdettavissa valuutoissa tapahtuvat va- tulee voimaan, ovat 1-8 artiklan määräyk-
30442: luutan maastaviennit omien lakiensa ja mää- set voimassa edelleen kaksikymmentä vuotta
30443: räystensä rajoissa. mainitusta päivästä.
30444: 5 artikla. Tähän artiklaan sisältyy maarays
30445: sopimusvaltion suorittaman takuumaksun vai-
30446: kutuksesta ja valtion sijaantulosta. 2. Eduskunnan suostumuksen
30447: 6 artikla. Sopimusvaltiot järjestävät tarvit- tarpeellisuus
30448: taessa kokouksia sopimuksen toteutumisen seu-
30449: raamiseksi. Sopimuksen 2 artiklan 2 kappaleen mukaan
30450: 7 artikla. Artiklaan sisältyy määräys sopi- kumpikin sopimusvaltio sitoutuu 3 kappaleessa
30451: muksessa tarkoitetuista investoinneista ja 'sopi- mainituin poikkeuksin antamaan toisesta sopi-
30452: muksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta ai- musvaltiosta peräisin oleville investoinneille
30453: heutuvien riitojen ratkaisemisesta. Riidat on yhtä hyvän kohtelun kuin kolmansista maista
30454: pyrittävä ratkaisemaan osapuolten välisin neu- peräisin oleville investoinneille.
30455: votteluin. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimuk- Tämä sopimusmääräys sitoo Suomen lainsää-
30456: seen, jompikumpi osapuoli voi vaatia kolmijäse- däntöä ja 'estää to1sen sopimusvaltion investoin-
30457: N:o 210 3
30458:
30459: teja vastaan kohdistuvien suojasäännösten anta- Välityslauseke siirtää välitysmenettelyyn
30460: misen. Sopimuksen tämän kohdan voimaansaat- myös ne Suomen kansalaisia ja suomalaisia yh-
30461: taminen vaatii eduskunnan suostumuksen. teisöjä koskevat riidat, jotka Suomen lain mu-
30462: Sopimuksen 3 artiklassa kumpikin sopimus- kaan olisi käsiteltävä suomalaisessa tuomioistui-
30463: valtio sitoutuu noudattamaan toisen sopimus- messa. Tältä osin sopimus sisältää voimassa
30464: valtion investointiin kohdistuvassa pakkolunas- olevan lain kanssa ristiriidassa olevan määräyk-
30465: tuksessa, kansallistamisessa tai muussa haltuun- sen. Tämän vuoksi sopimus on saatettava voi-
30466: otossa tiettyjä ehtoja. Artiklan voimaansaatta- maan lailla.
30467: minen vaatii eduskunnan suostumuksen.
30468: Sopimuksen 7 ja 8 artiklassa ovat määräyk-
30469: set sopimuksessa tarkoitetuista investoinneista Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
30470: ja sopimuksen tulkinnasta tai täytäntöönpanos- 33 § :n mukaisesti esitetään,
30471: ta aiheutuvien riitojen ratkaisusta. Määräysten
30472: mukaan riidat on pyrittävä ratkaisemaan osa- että Eduskunta hyväksyisi ne Helsin-
30473: puolten välisin neuvotteluin. Jos neuvotteluissa gissä 5 päivänä toukokuuta 1980 teh-
30474: ei päästä sopimukseen, riita on ratkaistava väli- dyn Suomen tasavallan ja Egyptin
30475: tystuomioistuimessa. Tämän kokoonpanosta on arabitasavallan välisen investointien
30476: muun muassa määrätty, että sen puheenjohtaja keskinäistä suojelua kosleevan sopimuk-
30477: ei saa olla kummankaan sopimusvaltion kansa- sen määräykset, jotka vaativat Edus-
30478: lainen. Pakollisessa välitysmenettelyssä on rat- kunnan suostumttksen.
30479: kaistava sekä yksityisiä asianosaisia että sopi-
30480: musvaltioita koskevat riitaisuudet ja siinä an- Koska sopimus sisältää määräyksiä, jo.tlka
30481: nettu ratkaisu sitoo kaikkia riitapuolia. Välitys- kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla
30482: lausekkeen voimaansaattaminen vaatii eduskun- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava la:kiehdo-
30483: nan suostumuksen. :tus:
30484:
30485:
30486: Laki
30487: Egyptin arahitasavallan kanssa tehdyn investointien keskinäistä suojelua koskevan sopimuksen
30488: eräiden määräysten hyväksymisestä
30489:
30490: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
30491:
30492: 1 § 2 §
30493: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1980 teh- Tarkempia säännöksiä taman lain taytan-
30494: dyn Suomen tasavallan ja Egyptin arabitasa- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
30495: vallan välisen investointien keskinäistä suoje-
30496: lua koskevan sopimuksen määräykset ovat, 3 §
30497: mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voi- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
30498: massa niin kuin siitä on sovittu. tävänä ajankohtana.
30499:
30500: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
30501:
30502:
30503: Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa
30504: Pääministeri
30505: MAUNO KOIVISTO
30506:
30507:
30508:
30509:
30510: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
30511: 4 N:o 210
30512:
30513: (Suomennos)
30514:
30515:
30516:
30517:
30518: Suomen tasavallan ja Egyptin arabitasavallan AGREEMENT
30519: välinen investointien keskinäistä suojelua
30520: koskeva hetween the Republic of Finland and the Arah
30521: Republic of Egypt on mutual protection
30522: SOPIMUS of investments
30523:
30524: Suomen tasavallan hallitus ja Egyptin arabi- The Government of the Republic of Finland
30525: tasavallan hallitus, and the Government of the Arab Republic of
30526: Egypt,
30527: haluten pysyvästi ja pitkällä aikavälillä laa- Desiring to expand and deepen their mutual
30528: jentaa ja syventää keskinäisiä suhteitaan talou- relations in the field of economic, industrial
30529: dellisen, teollisen ja teknisen yhteistyön alalla, and technical cooperation on a lasting and
30530: long term basis;
30531: haluten kummankin sopimusvaltion kansa- Desiring to maintain fair and equitable
30532: laisten ja yhtiöiden investointien saavan tasa- treatment of investments of nationals and
30533: puolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun toisen companies of one Contracting State in the
30534: sopimusvaltion alueella, terrivory of the other Contracting State,
30535: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
30536:
30537: 1 artikla Article 1
30538: Tässä sopimuksessa For the purposes of this Agreement:
30539: 1. sana "investointi" tarkoittaa kaikenlaisia 1. The term "investment" means every kind
30540: varoja ja erityisesti, joskaan ei pelkästään: of asset and more particularly, though not
30541: exclusively,
30542: a) irtainta ja kiinteätä omaisuutta ja muita a) movable and immovable property as well
30543: oikeuksia, kuten kiinnitystä, pidätysoikeutta, as other rights, such as mortgage, lien, pledge,
30544: panttia, nautintaoikeutta ja muita tämänlaatui- usufruct and similar rights;
30545: sia oikeuksia;
30546: b) osakkeita tai muita etuuksia yhtiöissä; b) shares or other kinds of interest in
30547: companies;
30548: c) oikeutta rahaan tai rahalliseen saa tavaan c) title to money or pecuniary claim or
30549: tai suoritukseen, jolla on taloudellinen arvo; right to any performance having an economic
30550: value;
30551: d) tekijänoikeuksia, teollisiaoikeuksia, tekni- d) copyrights, industrial property rights,
30552: siä valmistusmenetelmiä, kauppanimiä ja good- technical processes, trade names and goodwill;
30553: will-arvoa, sekä and
30554: e) julkisoikeudellisia toimilupia, mukaan lu- e) such business concessions under public
30555: kien luonnonvarojen etsintää, louhimista tai law, including concessions regarding the pros-
30556: hyödyntämistä koskevat toimiluvat, jotka anta- pecting for or the extraction or winning of
30557: vat haltijalle laillisen oikeuden joksikin ajaksi; natural resources, which entitle the holder to
30558: a legal position of some duration;
30559: edellyttäen, että investointi on tehty isäntä- provided that the investment has been made
30560: maan lakien ja säännösten mukaisesti, mutta in accordance with the laws and regulations
30561: riippumatta siitä, onko se tehty ennen vai jäl- in the host country, but irrespective of
30562: keen tämän sopimuksen voimaantuloa. whether the investment was made before or
30563: after the entry into force of this Agreement.
30564: N:o 210 5
30565:
30566: 2. sana ":kansalainen" tarkoittaa 2. The term "national" means:
30567: a) Suomen kohdalta henkilöä, joka Suomen a) in respect of Finland, an individual who
30568: lainsäädännön mukaan on Suomen kansalainen, is a citizen of Finland according to Finnish
30569: law,
30570: b) Egyptin kohdalta henkilöä, joka Egyptin b) in respect of Egypt, an individual who
30571: lainsäädännön mukaan on Egyptin kansalainen. is a citizen of Egypt according to Egyptian
30572: law.
30573: 3. sana "yhtiö" tarkoittaa 3. The term "company" means:
30574: a) Suomen kohdalta mitä tahansa oikeus- a) in respoct of Finland, any legal person
30575: henkilöä, jonka toimipaikka on Suomessa tai with its seat in Finland or with an important
30576: josta suomalaiset omistavat merkittävän osuu- Finnish interest,
30577: den,
30578: b) Egyptin kohdalta mitä tahansa oikeus- b) in respect of Egypt, any legal person
30579: henkilöä, jonka toimipaikka on Egyptissä tai with its seat in Egypt or with an important
30580: josta egyptiläiset omistavat merkittävän osuu- Egyptian interest.
30581: den.
30582: 4. Kummankin sopimusvaltion edustajat 4. The meaning of the term "important
30583: päättävät kussakin tapauksessa, mitä tarkoite- interest" is to he determined case by case
30584: taan sanonnalla "merkittävä osuus". bv the representatives of the two Contracting
30585: States.
30586: 2 artikla Article 2
30587: 1. Kumpikin sopimusvaltio turvaa omien 1. Each Contracting State shall, subject to
30588: lakiensa ja säännöstensä sallimissa rajoissa toi- its laws and regulations, at all times ensure
30589: sen sopimusvaltion kansalaisten tai yhtiöiden fair and equitable treatment to the investments
30590: tekemien investointien tasapuolisen ja oikeu- of nationals and companies of the other Con-
30591: denmukaisen kohtelun kaikissa tilanteissa. tracting State.
30592: 2. Kummankaan sopimusvaltion kansalaisen 2. Investments by nationals of either Con-
30593: tai yhtiöiden toisen sopimusvaltion alueella te- tracting State in the territory of the other
30594: kemiin investointeihin ei saa soveltaa epäedulli- Contracting State shall not he subjected to a
30595: sempaa kohtelua kuin on myönnetty kolman- treatment less favourable than that accorded
30596: sien maiden kansalaisten tai yhtiöiden tekemille to investments by nationals or companies of
30597: investoinneille. third States.
30598: 3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräyksien 3. Notwithstanding the provisions of para-
30599: estämättä sopimusvaltiolla, joka on tehnyt yh- graph 2 of this Article, a Contracting State
30600: den tai useamman muun valtion kanssa sopi- which has conduded with one or more other
30601: muksen tulliliiton tai vapaakauppa-alueen muo- States an agreement regarding the formation
30602: dostamisesta, on oikeus myöntää edullisempi of a customs union or a freetrade area shall be
30603: kohtelu tällaiseen sopimukseen kuuluvan val- free to grant a more favourable treatment to
30604: tion tai kuuluvien valtioiden kansalaisten tai investments by nationals and companies of the
30605: yhtiöiden tekemille investoinneille. Sopimusval- State or States which are also patties to such
30606: tiolla on myös oikeus myöntää edullisempi koh- an agreement, or by nationals and companies
30607: telu muiden valtioiden kansalaisten ja yhtiöiden of these States. A Contracting State shall also
30608: tekemille investoinneille, jos niiden valtioiden be free to grant a more favourable treatment
30609: kanssa ennen tämän sopimuksen allekirjoitta- to investments by nationals and cernpanies of
30610: mispäivää tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksis- other States, if this is stipulated under bila-
30611: sa niin määrätään. teral agreements concluded with such States
30612: before the date of signature of this Agreement.
30613:
30614: 3 artikla Article 3
30615: 1. Kumpikaan sopimusvaltio ei ryhdy pak- 1. Neither Contracting State shall take any
30616: kolunastus-, kansallistamis- ja muunlaisiin omis- measure of expropriation, nationalization or
30617: tusoikeuden riistämiseen johtaviin toimiin, jot- any other dispossession directly or indirectly
30618: ka koskevat.suorasti tai epäsuorasti toisen sopi- against the investment of a national or a
30619: 6 N:o 210
30620:
30621: musvaltion kansalaisen tai yhtiön .tekemiä inves- company of the other Contracting State ex-
30622: tointeja, paitsi seuraavilla edellytyksillä: cept under the following conditions:
30623: a) toimet suoritetaan yleisen edun nimissä a) the measures are taken in the public
30624: ja laillisessa järjestyksessä; interest and under due process of law;
30625: b) toimet eivät ole syrjiviä; ja b) the measures are not discriminatory;
30626: and
30627: c) toimiin liittyy määräykset pikaisen, riit- c) the measures are accompanied by pro-
30628: tävän ja tehokkaan korvauksen maksamisesta, visions for the payment of prompt, adeguate
30629: joka ort sopimusvaltiosta vapaasti siirrettävissä and effective compensation, which shall be
30630: vaihdettavissa valuutoissa, ja siirto tapahtuu sel- freely transferable in convertible currencies
30631: laisen ajan kuluessa kuin siirtomuodollisuudet from the Contracting State, and the transfer
30632: tavanomaisesti vaativat. is made within such a period as normally
30633: required for the completion of transfer for-
30634: malities.
30635: 2. 1 kappaleen määräykset koskevat myös 2. The provisions of paragraph 1 shall also
30636: investoinnista saatavaa juoksevaa tuloa sekä apply to the current income from an invest-
30637: lopettamistapauksessa saatavaa tuottoa. ment as well as, in the event of liquidation,
30638: to the proceeds from the liquidation.
30639:
30640: 4 artikla Article 4
30641: 1. Kumpikin sopimusvaltio sallii omien la- 1. Each Contracting State shall, subject to
30642: kiensa ja määräystensä rajoissa ilman kohtuu- its laws and regulations, allow without undue
30643: tonta viivytystä seuraavien varojen siirron minä delay the transf.er in any convertible currency
30644: tahansa vaihdettavana valuuttana: of:
30645: a) nettovoitot, osingot, rojaltit, teknisestä a) the net profits, dividends, royalties,
30646: avusta johtuvat ja muut teknisluonteiset mak- technical assistance and other technical fees,
30647: sut, korkotulot ja muut .toisen sopimusvaltion interest and other current income accuring
30648: kansalaisten tai yhtiöiden investoinneista saata- from any investment of the nationals or com-
30649: vat juoksevat tulot; panies of the other Contracting State;
30650: b) toisen sopimusvaltion kansalaisten tai yh- b) the proceed of the total or partial liqui-
30651: tiöiden tekemien investointien täydellisestä tai dation of any investment made by nationals
30652: osittaisesta lopettamisesta johtuvat tuotot; or cernpanies of the other Contracting State;
30653: c) luottojen takaisinmaksua koskevat varat c) funds in repayment of borrowings by
30654: sellaisista luotoista, jotka sopimusvaltion kan- nationals or companies of one Contracting
30655: salaiset tai yhtiöt ovat ottaneet toisen sopimus- State from the nationals or companies of the
30656: valtion kansalaisilta tai yhtiöiltä ja jotka kumpi- other Contracting State which both Contrac-
30657: kin sopimusvaltio on tunnustanut investoinnik- ting States have recognised as investments;
30658: si; ja and
30659: d) alueellaan investointien yhteydessä työs- d) the earnings of nationals of the other
30660: kentelemään oikeutettujen toisen sopimusval- Contracting State who are allowed to work
30661: tion kansalaisten ansiotulot. in connection with an investment in its
30662: territory.
30663: 2. Sopimusvaltiot sitoutuvat myöntämään 2. The Contracting States undertake to
30664: tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille siir- accord to transfers referred to in paragraph
30665: roille yhtä edullisen kohtelun kuin kolman- 1 of this Article treatment as favourable as
30666: sien maiden kansalaisten tekemistä investoin- that accorded to transfers originating from
30667: neista aiheutuville siirroille. investments made by nationals of any third
30668: country.
30669: 5 artikla Article 5
30670: Jos sopimusvaltio suorittaa maksun kansalai- If a Contracting State makes a payment to
30671: selleen tai yhtiölleen antamansa investointiin any of its nationals or companies under a
30672: liittyvän takuun puitteissa, toinen sopimusval- guarantee it has granted in respect of an
30673: tio ·tunnustaa tällaisen kansalaisen tai yhtiön investment, the other Contracting State shall
30674: N:o 210 7
30675:
30676: omistus- tai muun oikeuden siirtämisen tälle recognize the transfer of any right or title
30677: sopimusvaltiolle ja tämän sopimusvaltion omis- of such national or company to that Con-
30678: tus- .tai muuta oikeutta koskevan sijaantulon. tracting State and the subrogation of that
30679: Contracting State to any right or title.
30680:
30681: 6 artikla Article 6
30682: Sopimusvaltioiden edustajien tulee tarpeen The representatives of the Contracting
30683: vaatiessa pitää kokouksia tämän sopimuksen States shall, whenever needed, hold meetings
30684: toteutumisen seuraamiseksi. Kokoukset pide- in order to review the complementation of this
30685: tään jommankumman sopimusvaltion ehdotuk- Agreement. These meetings shall be held on
30686: sesta, ja niiden ajasta ja paikasta sovitaan dip- the proposal of one of the Gontracting States
30687: lomaattiteitse. at a place and at a time agreed upon trough
30688: diplomatic channels.
30689:
30690: 7 artikla Article 7
30691: 1. Riita, joka voi aiheutua sopimuspuolen 1. Any dispute which may arise between
30692: kansalaisen tai yhtiön ja toisen sopimuspuolen a national or a company of one Contracting
30693: välillä tämän toisen sopimuspuolen alueella teh- State and the other Contracting State in con-
30694: dystä investoinnista tai sopimuspuolten välillä nection with an investment on the territory
30695: tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamises- of that other Contracting State or between
30696: ta, alistetaan riidan osapuolten väliseen neuvot- the Contracting States with respect to the
30697: teluun. interpretation or application of this Agreement
30698: shall be subject to negotiations between the
30699: parties in dispute.
30700: 2. Mikäli riitaa ei kyetä ratkaisemaan edelli- 2. If the dispute cannot be resolved in
30701: sen kappaleen määräysten mukaisesti, jompi- accordance with the provisions of the pre-
30702: kumpi osapuoli voi vaatia ratkaisemista seuraa- ceeding paragraph, any of the parties concerned
30703: van menettelyn mukais,esti: may demand that the dispute be submitted
30704: to arbitration in accordance with the following
30705: procedure:
30706: a) Perustetaan kolmijäseninen välimiesoi- a) An arbitration pane! consisting of three
30707: keus. Kumpikin riidan osapuoli nimittää yhden arbitrators shall be established. Each disputing
30708: välimiehen ja näin valitut kaksi välimiestä valit- party shall designate one arbitrator and the
30709: sevat kolmannen, joka toimii puheenjohtajana. two thus designated arbitrators shall appoint
30710: Puheenjohtaja ei saa olla kummankaan sopi- the third arbirator, who shall be chairman.
30711: musvaltion kansalainen; The chairman shall not be a national of a
30712: Contracting State.
30713: b) Kummankin osapuolen tulee nimittää vä- b) Each party shall designate its arbitrator
30714: limiehensä kahden kuukauden kuluessa siitä, within two months after notice has been
30715: kun toinen riidan osapuoli on ilmoittanut toi- given by one disputing party to the other
30716: selle halunsa riidan saattamisesta välimiesmenet- that it wishes to submit the dispute to arbi-
30717: telyllä ratkaistavaksi. Puheenjohtajasta on sovit- tration. The Chairman is to be agreed upon
30718: tava kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta. within three months after such notice. If
30719: Mikäli näitä määräaikoja ei ole noudatettu the time limits have not been adhered to,
30720: eivätkä riidan osapuolet ole sopineet muunlai- and the parties to the dispute have not agreed
30721: sesta nimitysmenettelystä, riidan osapuoli voi on another designation procedure, any dis-
30722: pyytää sijoituksia koskevien riitaisuuksien kan- puting party may request the International
30723: sainvälistä ratkaisu- ja sovittelukeskusta, joka Centre for Settlement of Investment Disputes,
30724: perustettiin 18 päivänä maaliskuuta 1965 teh- established under the Washington Convention
30725: dyllä valtioiden ja toisten valtioiden kansalais- on the Settlement of Investment Disputes
30726: ten välisten sijoitusriitaisuuksien ratkaisemista between States and Nationals of other States,
30727: koskevalla Washingtonin yleissopimuksella; dated 18 March 1965, to effect the necessary
30728: designa tions.
30729: 8 N:o 210
30730:
30731: c) Välimiesoikeus tekee päätöksensä yksin- c) The arbitration panel shall take its
30732: kertaisella ääntenenemmistöllä. Välimiesoikeu- deeisien by simple majority. The deeisien of
30733: den päätös sitoo riidan osapuolia; the arbitration pane! shall be binding on the
30734: patties to the dispute.
30735: d) Välimiesoikeus voi valita kokoontumis- d) The arbitration panel may decide on its
30736: paikkansa. Se päättää roenettelytapasäännöis- place of assembly. lt shall adopt its own
30737: tään. Välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan rules of procedure. The costs of the arbitration
30738: riidan osapuolten kesken tasan. Välimiesmenet- shall be shared equally between the parties
30739: tely tapahtuu englanniksi. to the dispute. The arbitration is conducted
30740: in the English language.
30741:
30742: 8 artikla Article 8
30743: Yhtiön tai kansalaisen ja sopimusvaltion väli- A dispute between a company or a national
30744: sen tämän sopimuksen mukaista investointia and a Contracting State concerning an invest-
30745: koskevan riidan saa saattaa 7 artiklassa tarkoi- ment under this Agreement may be submitted
30746: tetulla tavalla ratkaistavaksi vain, mikäli lopul- to the abitration referred to in Article 7,
30747: liseen ratkaisuun ei ole paikallisin oikeuskeinoin only if a definite solutien has not been
30748: päästy kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun reached by means of the local remedies within
30749: näihin keinoihin on turvauduttu. three months from the date when recourse
30750: has been taken to such remedies.
30751:
30752: 9 artikla Article 9
30753: 1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmen- 1. This Agreement shall enter into force
30754: kymmenen päivänä kuluttua siitä, kun sopi- thirty days after the date on which the
30755: musvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toi- Governments of the Contracting States have
30756: silleen siitä, että valtiosäännön vaatimukset tä- notified each other that the constitutional
30757: män sopimuksen voimaantulolle on täytetty. requirements for the entry into force of this
30758: Agreement have been fulfilled.
30759: 2. Tämä sopimus on voimassa kaksikym- 2. This Agreement shall remain in force
30760: mentä vuotta ja pysyy voimassa sen jälkeen, twenty years and shall continue to be in
30761: mikäli kumpikaan sopimusvaltio ei ensimmäi- force thereafter unless, after the expiry of the
30762: sen yhdeksäntoista vuoden jakson kuluttua il- initial period of uineteen years, either Con-
30763: moita kirjallisesti toiselle sopimusvaltiolle pää- tracting State notifies the other Contracting
30764: töksestään sopimuksen irtisanomisesta. Irtisano- State in writing on its deeisien to terminate
30765: minen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, the Agreement. The termination shall become
30766: kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoi- effective one year after the notification has
30767: tuksen. been received by the other Contracting State.
30768: 3. Niiden investointien osalta, jotka on teh- 3. In respect of investments made prior
30769: ty ennen kuin tämän sopimuksen irtisano- to the date when the termination of this
30770: minen tulee voimaan, ovat 1-8 artiklan mää- Agreement becomes effective, the provisions of
30771: räykset voimassa edelleen kaksikymmentä vuot- Articles 1 to 8 shall remain in force for a
30772: ta mainitusta päivästä. further period of twenty years from that date.
30773:
30774: Tehty Helsingissä 5 päivänä toukokuuta Done at Helsinki on 5 May 1980 in two
30775: 1980 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskap- originals in the English language.
30776: paleena.
30777:
30778: Suomen Tasavallan hallituksen For the Government of
30779: puolesta the Republic of Finland
30780:
30781:
30782: Egyptin Arabitasavallan hallituksen For the Government of
30783: puolesta the Arab Republic of Egypt
30784: